Kirkko ja kaupunki 2021 14 Espoo by Kirkko ja kaupunki

23.9.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pojat ovat vaarassa menettää empatiakykynsä s. 8 Jari Tervon uudessa romaanissa Mikael Agricola herää henkiin s. 10

Orjakaleerilla uuteen maailmaan Satoja vuosia kestänyt orjakauppa pakotti moraaliseen vallankumoukseen s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Puolitoista vuotta kurimusta

Aikansa on pitkillä puheilla, aikansa myös unella.

SUOMI AVAUTUU ja rajoituksista luovutaan, kun 80 prosentin rokotekattavuus on saavutettu. Näin linjasi Suomen hallitus näkymiä syyskuun alkupuolella päivitetyssä strategiassaan. Mikä helpotus, jos tämä suunnitelma toteutuu. Olemme eläneet puolentoista vuoden ajan koronan kurimuksessa. Matkailuyritykset ja ravintola-ala ovat kärsineet tappioita. Muusikot ja näyttelijät ovat eläneet vailla tietoa tienestistä. Monet urheiluseurat ovat olleet hätää kärsimässä. Tässä vain muutamia esimerkkejä kanssakulkijoista, joiden elantoon kulkutaudin tuomat kokoontumisrajoitukset ovat vaikuttaneet.

KEVÄÄLLÄ 2020, kun koronarajoitukset olivat tiukimmillaan, yhteiskunnassa tehtiin digiloikka. Kulttuuria päädyttiin tarjoamaan monin paikoin suorina verkkolähetyksinä. Digiloikkaan ponnisti myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Vuonna 2020 lisääntyi eniten jumalanpalvelusten ja hartauksien sekä nuorten tilaisuuksien lähettäminen verkossa, kuten myös puhelin- ja verkkovälitteinen keskusteluapu. Tämä käy ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen tekemästä kyselystä, jonka tulokset julkistettiin alkuvuodesta. Moni kirkonmenoihin kaipaava löysi verkkojumalanpalvelukset tai hartaushetket, joihin pääsee mukaan klikkaamalla lähetyksen auki.

Loikka ei kuitenkaan ollut mahdollinen kaikille. Keneltä puuttui älylaitteita, keneltä niiden käyttötaitoja. Tilanne ei ole parantunut, sillä ikäihmisten digisyrjäytyminen on totisinta totta. Nyt syksyllä seurakuntien toiminta on päässyt jälleen vauhtiin. Kirkkojen ovet ovat avautuneet ruokailijoille ja kahvittelijoille. Jumalanpalvelukseen pääsee mukaan ja lauluun saa yhtyä. Korona-ajan hedelmänä tulee säilymään se notkeus, jolla tapahtumia ja tilaisuuksia pystytään välittämään myös verkossa. IHMISEN IKÄVÄ toisen luo ei ole kadonnut mihinkään. Nautimme siitä, että saamme tavata toisiamme ihan oikeasti. Nähdyksi tuleminen, silmiin katsominen ja nauruun purskahtaminen synnyttävät aitoa iloa. Pääseekö ilo jatkumaan? Sehän on kiinni meistä itsestämme. Paras tapa päästä kulkutaudista eroon on ottaa vastaan täysi rokotesuoja.

ULLA LÖTJÖNEN

toimituspäällikkö ulla.lotjonen@kirkkojakaupunki.fi

”

KREIKKALAINEN RUNOILIJA HOMEROS 700-LUVULLA E.KR.

Tänään Tylsistyminen on teoriassa hyvin yksinkertaista. Ei vaadita kuin vain kännykkäajan rajoittaminen. ”Vain”, heh. KOLUMNISTI RIIKKA SUOMINEN ME NAISET -LEHDESSÄ 35/2021

Iankaikkisesti Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää. MARKUKSEN EVANKELIUMI 6:31

IHMISEN IKÄVÄ TOISEN LUO EI OLE KADONNUT MIHINKÄÄN.

Kirkko ja kaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Heräsin yöllä. Illan uutiset painoivat mieltä. Miksi me teemme näin paljon pahaa toisillemme ja luonnolle? Mietin: tunsitko Jeesus ristillä kaiken tämän tuskan? Armahda meitä.

14 23.9.2021

Seuraava lehti ilmestyy 7.10. KANNEN KUVA: VILLE TIETÄVÄINEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Tanssikilpailu tarjosi uuden tavan katsoa maailmaa” Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala on tuttu monista tv-ohjelmista. Hän osallistui myös suosittuun Tanssii tähtien kanssa -kilpailuun.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

Kari Kanala, olitko pettynyt, kun putosit Tanssii tähtien kanssa -kilpailusta? – Totta kai se harmitti, koska olisin halunnut oppia lisää. Taso oli vain niin kova. Tanssikilpailu tarjosi minulle uuden tavan katsoa maailmaa. Kirkossakin voisi kertoa tarinoita enemmän kehon ja liikkeen kautta. – Ehdin treenata tanssimista viisi viikkoa, ja laihduin sinä aikana kuusi kiloa. Se on todella monipuolista liikuntaa, joten jään kaipaamaan tanssia myös sen vuoksi.

Olet nyt viidettä kertaa mukana Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa ja kesällä teit radio-ohjelman Kari Kanala eurofutiksen jäljillä. Onko seurakuntalaisten sieluista syytä olla huolissaan, kun kirkkoherra on mukana niin monessa? – Ei ole syytä. Tein töitä koko tanssikilpailunkin ajan, joten minulla oli seitsemän viikon putki

töitä ja tanssia. Pyrin olemaan koko ajan tavoitettavissa, ja moniin Teams-kokouksiin osallistuin tanssisalilta. – Hurjin päivä oli viimeinen kisapäiväni, sillä aamulla saarnasin messussa ja illalla tanssin Tom Jonesin Sex Bombin tahtiin. Olen tyytyväinen siitä, että onnistuin live-vedoissa. Jorma Uotinenkin totesi, että pastori pisteli pelottomasti parastaan.

Oletko luonteeltasi sellainen, ettet osaa sanoa mihinkään tarjoukseen ei? – Olen ollut otettu siitä, että minua on kirkon tyyppinä pyydetty mukaan eri juttuihin ja saanut näin kokea uusia asioita. Kun minua pyydettiin Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan, jota pidetään viihteen Rolls-Roycena, en voinut kieltäytyä, vaikka toisaalta pyyntö naurattikin. Silti olen myös sanonut ei joillekin tv-tuotannoille. – Tanssii tähtien kanssa -kilpailu oli kyllä haasteellinen perheen aikataulujen suhteen.

Vaimoni käy töissä Turussa, joten lapsen hoito vaati aikamoisia järjestelyjä.

4 5

Mihin tv-ohjelmaan osallistuisit mielelläsi seuraavaksi? – Olisi vaikea kieltäytyä, jos minua pyydettäisiin jalkapallostudioon analysoimaan matseja. Jalkapallo on minulle harrastuksista ykkösjuttu: pelaan, seuraan ja hengitän sitä. Aloitin futiksen pelaamisen opiskeluaikana Mooseksen Potku -joukkueessa, ja nykyään pelaan raittius- ja urheiluseura Zoomissa. Mikä sinulle on pyhää? – Jokainen ihminen on minulle pyhä. Jumalan rakastaminen on lähimmäisten rakastamista. Jos usko ei näy rakkautena, niin sillä ei ole mitään merkitystä. ■ Ensitreffit alttarilla -ohjelma tiistaisin klo 21 MTV3:lla. Messu Paavalinkirkossa sunnuntaisin klo 10.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Taivaallinen Tuomas Akvinolainen teki 1200-luvulla ajatuskokeita enkeleillä.

sittelevät tekstit nimellä Enkelit ja filosofia (Gaudeamus) ja kirjoittanut juuri ilmestyneeseen teokseen laajan johdannon.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ALAMY/GIOTTO DI BONDONE

TUOMAS AKVINOLAISEN ajattelun kehikkona on Aristoteleen tieteenfilosofia. Mutta vaikka Tuomas käyttää Aristoteleen luomaa käsitteistöä, jotkut hänen spekulaatioistaan muistuttavat enemmän ajatuksia, joita on esitetty vasta 1900-luvulla. – Kun Tuomas käsittelee esimerkiksi sitä, miten enkeli aineettomana olentona pystyy olemaan jossakin paikassa tai liikkumaan paikasta toiseen, hän tulee luoneeksi käsitteellisiä innovaatioita, jotka poikkeavat erittäin paljon Aristoteleen filosofiasta ja tuovat mieleen tieteiskirjallisuuden tai jotkut modernin fysiikan löydöt, Työrinoja arvioi. Kieltämättä vaikkapa enkelin tapa liikkua tuo mieleen scifistä tutun teleportaation. Halutessaan enkeli nimittäin voi liikkua niin, että se siirtyy paikasta A paikkaan B olematta minään hetkenä missään paikassa niiden välissä. – Jos tällaisia enkeleitä on, niillä on sellaista potentiaalia, jota emme oikeastaan voi käsittää. Tuomas itsekin totesi, että me emme pysty käsittämään enkeleitä. Myös tiedollisilta kyvyiltään enkeli eroaa ihmisestä. Siinä missä ihminen muodostaa käsitteitä havaintojensa pohjalta

uinkahan enkeleillä menee? Keskiajalla niiden tekemisiä ja ominaisuuksia pohtivat aikakauden lahjakkaimmat ajattelijat. Nykyisin niistä puhutaan lähinnä seurakunnan pyhäkoulussa ja erilaissa uushenkisyys- ja hyvinvointitapahtumissa. 1200-luvulla elänyt katolisen kirkon vaikutusvaltaisin teologi Tuomas Akvinolainen käyttää pääteoksessaan Summa Theologiae sievoisen sivumäärän enkeliopin rakentamiseen. Hänen enkelioppinsa on eräänlainen ajatuskoe siitä, millaisia voisivat olla ruumiittomat olennot, joilla kuitenkin on samoja kognitiivisia ja tahtoon liittyviä toimintoja kuin ihmisellä. – Tuomaan päättelyä voi seurata ihan riippumatta siitä, uskooko enkeleiden olemassaoloon vai ei, sanoo systemaattisen teologian emeritusprofessori Reijo Työrinoja. Hän on suomentanut Tuomas Akvinolaisen enkelioppia kä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa RASOUL KHORRAM

Kukkasilta Kurdistanista Suomeen

Yksityiskohta Giotton freskosta näyttää havainnollistavan sitä, miten enkelit vain ilmestyvät johonkin paikkaan. Giotto syntyi vuonna 1267, seitsemän vuotta ennen Tuomas Akvinolaisen kuolemaa, joten on houkuttelevaa ajatella, että Akvinolaisen enkeliopin vaikutus näkyy hänen maalauksissaan.

tekoäly

Toimittaja-dokumentaristi Rasoul Khorramilla on taideprojekti: hän on kylvänyt salaa satoja auringonkukkia ympäri Helsinkiä. Siemenet ovat peräisin Khorramin synnyinseudulta Iranin kurdialueelta. Vastaavasti hän kuskaa suomalaisia siemeniä äitinsä viljelyksille Iraniin. Haaveissa on toinenkin jännä kukkaprojekti. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Tutkimukset osoittavat, että rikkaus ei tee onnelliseksi. Mutta jos joku keksisi järjestää tästä ihmiskokeen, miksi olisin silti heti valmis vapaaehtoiseksi?” MIKKO LESKELÄ VERKKOKOLUMNISSAAN

JOS ENKELI on ruumiiton, ovatko ihmisten enkelihavainnot, joista Raamatussakin on useampia kertomuksia, unta tai pelkkää mielikuvitusta? Tuomas Akvinolaisen mukaan eivät ole. Enkeli nimittäin voi halutessaan ottaa itselleen ruumiin. Tuo ruumis saattaa näyttää ihmisen kaltaiselta ja toimiakin kuin ihminen, kuten Vanhan testamentin Lootin luona Sodomassa vierailleet miehet, joiden kerrotaan aterioineen Lootin kotona. Silti se ei ole biologinen organismi. Pikemminkin se muistuttaa Blade Runner -elokuvan replikantteja, ihmisen kaltaisia biologisia robotteja. Ihmisruumiin ottaneet enkelit pystyvät myös puhumaan niin, että se vaikuttaa ihmispuheelta. Todellisuudessa ruumiittomat olennot eivät tietenkään puhu. Keskenään ne kommunikoivat niin, että ne voivat valita, mitkä mielensä sisällöt ne sallivat toistensa tietää. Ajatustensiirtokin on siis keksitty jo 1200-luvulla. ■ Mikkelinpäivää eli enkelien sunnuntaita vietetään 3.10.

LEHTIKUVA

päättelemällä, enkeli on jo luomisessa valmiiksi varustettu käsitteillä. Se on siis ikään kuin valmiiksi ohjelmoitu tietämään ne asiat, jotka sen tiedettävissä ovat. Työrinoja toteaakin, että tässä suhteessa enkeliä voisi verrata tekoälyyn.

Kannabis armollisesti verolle Armon Vihreiden puheenjohtaja Max Mannola puolustaa Vihreiden puoluekokouksen hyväksymää aloitetta, jossa esitetään, että kannabis laillistettaisiin ja verollepantaisiin Suomessa. Armon vihreät on Vihreiden jäsenjärjestö, joka yhdistää uskontomyönteisiä vihreitä. Kyse on Mannolan omasta näkemyksestä, sillä Armon Vihreät ei ole ottanut virallista kantaa aloitteeseen. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

”Teologiset tikarit lensivät helposti” Piispa emerita Irja Askolan työssään kohtaamat tilanteet ovat tuttuja koulu- ja työpaikkakiusatuille ja sosiaalisessa mediassa maalitauluiksi joutuneille. Väitöskirjahaaveista Askola luopui seksuaalisen häirinnän takia. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JUSSI HELTTUNEN

uoretta piispa emerita Irja Askolan elämä kertaa lukiessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, mi ten se kuvaa kiusaami sen, häirinnän ja mitätöimisen mo nenlaisia muotoja kirkossa ja sen liepeillä. Askola on aiemminkin pu hunut avoimesti piispavuosinaan saamistaan vihapostista ja törky kommenteista. Askola kokee jääneensä ilman useimpien piispakollegoidensa tu kea – poikkeuksina silloinen arkki piispa Kari Mäkinen ja Porvoon piispa Björn Vikström. Tuen puu te tuntui vihapuheen hiljaiselta hy väksynnältä. – Jos on hiljaa, sekin on kannan otto, Askola sanoo nyt.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Välillä osa piispakollegoista koh disti Askolaan myös suoranaista pai nostusta ja yritti puuttua siihen, mi ten hän hoiti asioita omassa hiippa kunnassaan. Monet piispoista eivät olisi hyväksyneet esimerkiksi homo parin lähettämistä lähetystyöhön. – Eihän se ollut mikään auvoi nen ja yksimielinen joukko. Teolo giset tikarit lensivät helposti. Var masti kaikilla oli huoli kirkon tule vaisuudesta, mutta huolien sisäl löt saattoivat olla aika erilaisia eri piispoilla. Askola arvioi jääneensä yk sin osaksi teologisten näke mystensä ja mielipiteidensä vuoksi, mutta myös siksi, et tä hän sai niin paljon valta kunnallistakin medianäky vyyttä. – Olin myös persoo nana niin erilainen kuin muut, jos sain määrin arkipäi väinen.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Hengellisyys on minulle hyvin tär keää, mutta en piilota sitä teologis ten käsitteiden taakse vaan haen kieltä, jolla voi keskustella ihan ta vallisten ihmisten kanssa. Yksi piis poista sanoikin, ”ettei siitä ole teolo giseen keskusteluun, se on tämmöi nen feministinen runotyttö”. LOANHEITTOON Irja Askola törmäsi jo piispanvaalikampanjansa aikana. Hänen sukupuolensa väitettiin esi merkiksi vaarantavan suhteet katoli seen ja ortodoksiseen kirkkoon. Kun Askolan vaalivoitto alkoi näyttää todennäköiseltä, hänelle soitti Iltalehden toimittaja, jolla oli melkein valmis juttu ja lööppi: ”En simmäinen naispiispa on lesbo”. Enää tarvittiin Askolan komment ti. Kun Askola tyrmäsi jutun tiedot paikkansa pitämättöminä, toimitta ja kertoi saaneensa tiedon kirkon si säpiiristä ja tivasi Askolalta todistei ta siitä, että tämä on hetero. – Olihan se aika absurdi tilanne. Jos olisin lesbo, niin totta kai minä olisin sen kertonut jo ennen kam panjani alkua. Enhän minä olisi voi nut olla itseni kanssa sovussa, jos minun olisi pitänyt julkisessa viras sa salata identiteettini.

– Tämmöiset kokemukset ovat kyllä tehneet minut entistä sensitii visemmäksi kaikenlaisten vähem mistöjen leimaamista ja maalitta mista kohtaan. Askola muistuttaa, etteivät hä nen kokemuksensa ole mitään yksit täistapauksia. Tilanteet ovat tuttu ja koulu ja työpaikkakiusatuille, yk sin jätetyille ja sosiaalisessa medias sa maalitauluiksi joutuneille. – Siksi myös kirkossa johdon pi täisi puuttua näihin tilanteisiin tosi napakasti. OLI OIKEASTAAN teologisen tiede kunnan ilmapiiristä kiinni, ettei Ir ja Askola päätynyt kirkollisen uran sijasta akateemiseen maailmaan. Maisteriksi valmistuttuaan hän pää si assistentiksi käytännöllisen teolo gian laitokselle ja aloitteli väitöskir jan tekemistä. Muutamassa vuodes sa hän kuitenkin teki päätöksen luo pua väitöskirjahaaveista. Suurin syy oli seksuaalinen häirintä, johon As kolan mukaan syyllistyivät muuta mat teologisen tiedekunnan mies puoliset professorit ja tutkijat. Tuolloin elettiin 1970lukua, eikä häirintään osattu tai haluttu puut tua. Uhrit vaikenivat. – Yksi syy oli ihan klassinen: uh riksi joutunut tuntee häpeää. Ja jos kyseessä on professori, jolla on val taa päättää esimerkiksi gradun ar vosanasta tai tutkijan urasta, har va uskaltaa nousta vastaan, Asko la sanoo. Kirkkokaan ei ole ollut häirinnäs tä vapaata aluetta. Askola kertoo, että hän joutui piispavuosinaan esi merkiksi käsittelemään sielunhoi totilanteessa tapahtunutta epäiltyä hyväksikäyttöä. – Sellaiset ovat äärimmäisen ras kaita tapauksia, koska toisella on valta ja vastuu ja toinen on apua hakemassa. Anne Mattsson: Irja Askola – Elämäkerta. Kirjapaja 2021.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

PAULA NIEMELÄ

Samma loituneen penkin sanat Malmin hautausmaa sai palautetta rumasta penkistä. Työntekijät muuttivat sen taideteokseksi.

Hautausmaan vanha penkki ja siitä tehty runo muistuttavat ajan kulumisesta.

Kauneus, se on tunnetusti katsojan silmässä. Tämä on huomattu Malmin hautausmaalla, jonka korttelissa numero 96 nököttää sammaleen kuorruttama penkki. Penkki on ollut siinä 1990-luvulta alkaen. Vuosikymmenien aikana se on kauhtunut ja saanut hautausmaakävijät antamaan kipakkaa palautetta. – Keväällä saimme taas palautetta siitä, että penkki on karmean näköinen ja että eikö täällä pidetä paikoista huolta tämän vertaa. Meidän työntekijöiden mielestä penkki on kuitenkin hieno, sammaloituneena oikein ihanan näköinen, ker-

too Malmin hautausmaan ylipuutarhuri Paula Niemelä. Hautausmaan työntekijät alkoivat miettiä, mitä penkille tehtäisiin. Syntyi ajatus, että penkkihän voitaisiin säilyttää ja muuttaa taideteokseksi, ympäröidä narulla aivan kuin taideteos museossa. Penkin viereen voisi asentaa kyltin ja etsiä kylttiin ajan kulumista kuvaavan runon. Sitten joku keksi vielä paremman idean: joku hautausmaan työntekijöistä-

hän voisi kirjoittaa penkkiin sopivan runon. Päätettiin panna pystyyn runokilpailu, jonka tuomariksi kutsuttiin helsinkiläinen runolija Silene Lehto. Syyskuun 7. päivänä ratkesi läpi kesän jatkunut runokilpailu. Voittajaksi valittiin kausityöntekijä Soili Takkalan kirjoittama runo Vanha penkki. Penkki pysyy nyt paikallaan Malmin hautausmaalla ja jatkaa tehtävässä, joka käy ilmi voittajarunosta:

Maailmasta unohtunut, täysin palvelleena syrjään siirretty, vailla mitään virkaa. Niinhän te luulette. Mutta minä olen surujenne todistaja, menetystenne vartija, minä kannan lepohetkienne muistoa. Kun on hiljaa tarpeeksi kauan, voi kuulla vuosikymmenten vierivän ohi, sukupolvien vaihtuvan. HANNA ANTILA

Lähetä viesti SPR numeroon 16499 (15 €).

SPR / RA/2020/1407/9.11.2020

Toistemme tukena. Aina. Jokainen meistä tarvitsee ruokaa, vettä ja suojaa. Hädän keskellä perusasiat vievät rauhoittavan sanoman: apua on. Lahjoituksellasi autat ihmisiä katastrofien keskellä Suomessa ja maailmalla. Lue lisää nälkäpäivä.fi VÄLITÄ. LAHJOITA. AUTAT.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Väkivalta on osa poikakulttuuria. Onneksi myönteinen muutos näkyy jo pojissa. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS PAULI SALMI

letko koskaan kulkenut poikajoukon ohi ja ihmetellyt, mitä ihmettä oikein tapahtuu? Yhden pää on toisen kainalossa, kolmas tönäisee neljättä, joka tarttuu kolmannen rinnuksiin kiinni. Pari poikaa hengaa liepeillä, mutta he eivät tee elettäkään puuttuakseen nujakointiin. Heitä naurattaa. Kun kysyn, onko kaikki hyvin, he sanovat että on.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Miksi poikien ystävyyteen kuuluu nujakoiminen kavereiden kesken? – Poikien väliselle hellälle, julkiselle läheisyydelle ei oikein ole tilaa, sanoo Oulun yliopiston dosentti, akatemiatutkija Tuija Huuki, joka on tutkinut poikien kaverisuhteita ja niissä esiintyviä hierarkioita. − Poikien täytyy naamioida toisiaan kohtaan osoittamansa hellyys ja kunnioitus sellaiseksi, että se sopii valtavirtaisen ihannepoikuuden muottiin. Siihen kuuluu esimerkiksi se, että jääkiekkoottelussa onnistuneen maalin jälkeen pelaajat voivat mennä kasaksi päällekkäin ja teini-iässä humalaisen kaverin voi pelastaa ojasta. Poikia pusketaan Suomessa edelleen seikkailullisen, urheilullisen ja haavoittuvuutensa peittävän miehen malliin. Tunteet ja herkkyys liite-

tään edelleen feminiinisyyteen ja tyttöihin. Edelleen poika, joka ei istu perinteisen pojan muottiin, joutuu helposti silmätikuksi. Aziz Bahlaouane vastaa päivittäin 12−20-vuotiaiden poikien ja nuorten miesten kysymyksiin Väestöliiton Poikien puhelimessa, jonne voi soittaa ilmaiseksi ja nimettömänä. Hän tunnistaa hyvin valtavirtaisen poikuuden mallin. Siitä poikkeaminen saattaa vaivata ja hämmentää nuoria. − Esimerkiksi haave sairaanhoitajan ammatista voi tuntua ongelmalliselta, koska soittaja kokee, että on pakko pitää yllä jonkinlaista miehisyyden panssaria. Onneksi sitä on jo vähän opittu riisumaan, Bahlaouane sanoo. POIKIEN KAVERISUHTEET eivät nuorisotyönohjaaja Antti Niemisen mielestä ole vuosien var-

rella juurikaan muuttuneet. Nieminen on tehnyt töitä nuorten parissa 20 vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee Malmin seurakunnassa. Niemisen mukaan pojilla on useimmiten iso kaverilössi ja yleensä yksi ystävä, jolle he voivat puhua henkilökohtaisista asioista. − Jos poikia vertaa ystävyyssuhteissa tyttöihin, niin poikien välisissä ystävyyssuhteissa ei ole niin paljon mustasukkaisuutta tai omistushalua. Ei olla kateellisia, jos kaveri haluaa olla välillä myös muiden kanssa, Nieminen sanoo. Nieminen on huomannut, että aika usein pojilla on tapana valita joukostaan johtaja. Myönteisellä johtajahahmolla voi olla iso vaikutus kaveriporukassa. − Meillä on seurakunnan toiminnassa mukana yksi iso miehekäs kundi, joka on oikea halipoika. Kun hän tuli halaamaan minua, siinä oli heti 5–6 muuta poikaa halaamassa perässä, Nieminen kertoo. SYYSKUUN ALUSSA kolme poikaa sai tuomion 16-vuotiaan pojan murhasta Helsingin Koskelassa. Kaksi tuomittua oli tuntenut uhrin lapsuudesta lähtien ja heillä oli uhrin kanssa ”ystävyyssuhde”. Miten ihmeessä päädytään tilanteeseen, jossa kaverit tappavat toisiaan? Koskelan kaltaiset tapaukset eivät tapahdu vahingossa. Ne ovat pitkän jatkumon tulos. Haitanteko kietoutuu kaveruuteen pikkuhiljaa. Kiusaaminen saattaa alkaa viattomalta vaikuttavasta naljailevasta vitsailusta tai niin, että hipaksi valikoituu joka kerta sama henkilö. Koulussa tai kaveriporukassa saatetaan alkaa arvottaa ihmisiä esimerkiksi vaatteiden tai harrastusten perusteella. Jos tässä vaiheessa kasvattajat kotona, päiväkodissa tai koulussa eivät puutu vahingolliseen käytökseen, kiusanteko saattaa kehittyä julmemmaksi ja johtaa jopa fyysiseen väkivaltaan. − Koskelan tapauksessa ympäröivällä yhteisöllä on peiliin katsomisen paikka. Kukaan ei ole ottanut tilannetta haltuun. Sekä uhri että tekijät ovat kaikki alaikäisiä, tutkija Tuija Huuki sanoo. − On myös mahdollista, että kiusaamista ei ole kyetty tunnistamaan, koska ajatellaan, että poikana oleminen on sellaista, että pitää ottaa ja antaa nokkaan. Miksi kukaan jää tilanteeseen, jossa häntä kohdellaan jatkuvasti kaltoin? − Tilanne on samankaltainen kuin lähisuhdeväkivallassa. Kuviosta ei ole helppo lähteä ellei joku opasta. Kuvittelemme, että ihmissuhdetaidot juurtuvat itsekseen. Näin ei ole. Jonkun on opetettava ne meille. Ilman ihmissuhdetaitojen opettamista lapselle ei kehity itsemääräämisoikeuden tuntoa vaan hän voi uhriutua. – Poikana olemiseen liittyy myös yksin pärjäämisen eetos, eikä kantelijaa katsota hyvällä. VUONNA 2019 julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan 17 prosenttia 8.–9.-luokkalaista pojista oli kokenut edeltävän vuoden aikana väkivallan uhkaa. 4.- ja 5.-luokkalaisten joukossa luku oli 12 prosenttia. Hieman alle kymmentä prosenttia lapsista ja nuorista oli kiusattu. Tuija Huukin mukaan todellisuudessa poikien tilanne on tilastoja synkempi. – Väkivalta tai sen uhka on läsnä lähes jokaisen pojan arjessa, hän sanoo.

Kolme vinkkiä tunne kasvatukseen 1. Nimeä tunteita Ehjäksi ihmiseksi kasvamisen kannalta on tärkeää, että lapsi saa kosketuksen tunteiden koko kirjoon. Lasta pitää auttaa tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunteita. ”Nyt sinua varmasti turhauttaa, koska…”, ”Olet varmasti iloinen, kun…” Näin lapsi oppii hiljentymään, saamaan kiinni tunteistaan, käsittelemään niitä, suremaan ja päästämään irti.

2. Opeta oman ja toisen kehon kunnioittamista Lapsuuden seksuaalisuus tarkoittaa oman kehon tuntemista sekä oman ja toisen kehon kunnioittamista. Se tarkoittaa myös sitä, että lapsi ymmärtää, mihin ei tarvitse suostua. Lapsen seksuaalikasvatus on pitkälti ihmissuhdetaitojen opettelua, ja sitä voi toteuttaa parhaiten arjen keskellä. Esimerkiksi elokuvat ja mainoskuvasto tarjoavat pohdittavaa. Kun asioista keskustellaan kepeällä otteella ja avoimen kriittisesti, niistä ei tule punastelujuttuja.

3. Kysy kuulumisia Asioista kannattaa keskustella pisaroina eli vähän kerrallaan heti, kun ne tulevat vastaan. Kysy lapselta päivittäin, miten kavereiden kanssa meni. Toimivatko kaikki reilusti tai toimitko itse reilusti? Kun lapsi kertoo, puikaa asioita yhdessä. Miltä se tuntui? Miltä se tuntui toisesta? Miten toisella kerralla voisi toimia paremmin? Lähde: Tuija Huukin haastattelu.

Viimeisimmän lapsiuhritutkimuksen (2014) mukaan ikätoverien välinen väkivalta ei välttämättä tule ilmi kyselyissä. Tämä saattaa johtua siitä, että jonkin asteinen väkivalta koetaan normaaliksi osaksi kaverisuhteita tai teot koetaan vähäisiksi. Yli 90 prosentissa tapauksista alakouluikäiset pojat kohtaavat fyysistä väkivaltaa nimenomaan kavereiden tai sisarusten taholta. Teini-iässä tuttujen väkivallantekijöiden osuus laskee noin 75 prosenttiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat nuoret, jotka asuvat sijaisperheissä tai lastensuojelulaitoksissa. Heille väkivaltaisia kohtaamisia kertyy muita enemmän. POJAT KASVAVAT kolmen ristiriidan paineessa. Ensimmäinen niistä on, että kasvattajat vaati-

vat pojilta kiltteyttä ja hyvää käytöstä, mutta lelut, media ja pelit tyrkyttävät heille pienestä pitäen väkivaltaa. Otetaan esimerkiksi lelut. Vaikka viime vuosina on kiinnitetty huomiota siihen, ettei lelumainoksia kohdennettaisi millekään sukupuolelle, lähimarketin leluhyllyt osoittavat muuta. Tytöille on tarjolla pastellisävyisiä pehmoleluja ja ihmishahmoja, pojille monsteriautoja ja irvisteleviä taistelurobotteja. − Väkivalta ja hurjuus ovat mukana pienimmissäkin yksityiskohdissa, Tuija Huuki sanoo. Toiseksi kulttuuri, yhteiskunta ja kasvattajat tarjoavat pojille fyysistä ja aktiivista roolia, jossa ei ole juurikaan sijaa tunteille ja herkkyydelle. Ehjäksi ihmiseksi kasvaminen vaatii kuitenkin tunnetaitoja, joita pojille ei opeteta tarpeeksi. Taistelu kaverihierarkiassa voi yltyä kovaksi. Hierarkiaa rakennetaan mitä erilaisimmin keinoin, kuten asettamalla erilaiset harrastukset paremmuusjärjestykseen. Yksi suositun pojan kriteereistä on, että hänen pitää olla valmis vähintäänkin puolustautumaan väkivallalta, ettei joudu kaveriporukassa alimpaan kastiin.

”

Somessa pojat voivat sanoa toisilleen kauniita, jopa helliä sanoja. NUORISOTYÖNOHJAAJA ANTTI NIEMINEN

− Pitää olla kova. Merkittävä osa poikien väkivallasta kietoutuu valmiuksiin olla ”miehinen mies”, mitä se sitten tarkoittaakin, Huuki sanoo. Kolmanneksi media, mainokset ja videopelit ylitarjoavat seksuaalista kuvastoa. Samalla kasvattajat Huukin mukaan vaikenevat seksuaalisuudesta lähes kokonaan. Päiväkodeista ja kouluista puuttuu kriittinen, mutta rakentava ja myönteinen seksuaalikasvatus. − Tämä jännite heijastuu lapsiin, ja etenkin pojat saattavat toimia tavalla, joka ei ole turvallista heille itselleen eikä muille. Tämä voi johtaa esimerkiksi seksuaaliseen häirintään. − Näiden kolmen ristiriidan seurauksena pojat ovat vaarassa menettää empatiakykynsä, Huuki sanoo. NUORISOTYÖNOHJAAJA Antti Nieminen on pannut merkille poikakulttuurissa myös myönteisen muutoksen. Nieminen ajattelee, että se on ainakin osittain sosiaalisen median ansiota. − Somessa pojat voivat sanoa toisilleen kauniita, jopa helliä sanoja. Siellä saattaa sanoa, että oot komee ilman, että siinä on mitään seksuaalista. Niemisen mielestä on tärkeää myös muistaa, ettei sukupuolten välisiä eroja tarvitse tasata väkisin. Tärkeää on, että koko ajan on enemmän luvallista olla sellainen kuin haluaa olla. − Vaikka muutos on kovin hidasta, yhteiskunta muuttuu ja näennäisen vahvuuden pakko on murtumassa, Nieminen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Maalaispojasta maailman Jari Tervon uusi romaani kuvaa Mikael Agricolan tietä suomen kirjakielen isäksi ja uskonnon uudistajaksi. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JOONAS BRANDT

irjailija Jari Tervo potee vieroitusoireita. Mikael Agricolasta kertovan Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa -romaanin (Otava) kirjoitusurakka on ohi ja olo tuntuu tyhjältä. – Kun alan kirjoittaa jostain aiheesta laajaa romaania, suhtaudun työhön aina intohimoisesti. Tänä vuonna vietin aikaa kirjan parissa niin tiiviisti, että laskin minulla olleen vain kolme kunnollista vapaapäivää. Romaani Ruotsin kuningaskunnassa 1500-luvulla eläneestä Agricolasta oli hautunut Tervon päässä vuosia. Häntä kiehtoi uskonpuhdistajana ja suomen kirjakielen isänä tunnettu suurmies, jonka elämästä moni ei tiedä juuri mitään. Tervo aloitti aiheeseen perehtymisen lukemalla pari Agricolasta tehtyä elämäkertaa. Niistä selvisi muun muassa se, että Agricola oli tutustunut nuorena opiskelijana Saksan Wittenbergissä uskonpuhdistaja Martti Lutheriin. Myöhemmin Agricola toimi Turun piispana Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan alaisuudessa. Tämä lähetti hänet Moskovaan neuvottelemaan tsaarin kanssa Ruotsin ja Venäjän välisestä rauhasta. – Olin ällistynyt siitä, miten paljon Agricola oli ollut henkilökohtaisesti tekemisissä ajan merkittävien henkilöiden kanssa. Se oli Pernajalta Thorsbyn kylästä lähteneeltä mieheltä melkoinen saavutus, Tervo toteaa. Ajatuksena oli Mikael Agricolan ja tuon ajan valtaapitävien ihmistäminen, eli Tervo tahtoi tehdä heistä romaanin, jossa he ovat ajattelevia ja tuntevia hahmoja. – Tsaari Iivana ei tunnetusti ollut kiva ihminen, mutta hänestä ei vielä silloin käytetty Julmanimeä. Pelottavinta onkin se, että myös historian hirviöt ovat olleet ihmisiä. Alle viisikymppisenä kuolleelle Agricolalle Tervo halusi luoda elämän sen alusta loppuun. Siihen kuului myös perhe, jonka Agricola perusti 40-vuotiaana. – Kun puhutaan suomalaisuuden juurista, tässä ne ovat. Kirja kertoo paitsi Agricolasta myös luterilaisesta uskosta ja suomen kielen perustamisesta. Niiden varaan Suomi on yli 500 vuotta rakentunut. Vain Suomen peruskallio ja ilmasto ovat pysyneet pidempään.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

JARI TERVON mukaan Mikael Agricolan isä Olof oli varakas maanviljelijä, joka suostui Pernajan seurakunnan kirkkoherran suosituksesta lähettämään alle kymmenvuotiaan poikansa kouluun Viipuriin. Romaanissa isä hangoittelee vastaan sillä verukkeella, ettei voi lähettää ainoaa poikaansa maailmalle, koska ei ole Jumala. On eri näkemyksiä siitä, oliko tuo talonpoikaistaustaansa viittaavan Agricola-sukunimen ottanut poika äidinkieleltään suomen- vai ruotsinkielinen. – Itse arvelen hänen olleen ruotsinkielinen, koska Pernaja oli vahvasti ruotsinkielistä aluetta.

Hänen on kuitenkin täytynyt olla jo varhain tekemisissä suomen kielen kanssa, Tervo sanoo. Niinpä romaanissa esiintyy yhtenä fiktiivisenä henkilönä pahasuinen Malin-piika, jonka suomenkielistä sanailua Agricola kirjoittaa muistiin laudanpätkille. Tervo joutui kuvittamaan Agricolan vaiheita, koska niistä ei ole yksityiskohtaista tietoa. Esimerkiksi hänen seurakseen opintielle lähtevä Malin-piian poika Petrus Paljaspää on kuvitteellinen hahmo. – Agricolan ei myöskään tiedetä sairastaneen kaatumatautia. Sehän oli sairaus, jota pidettiin

mieheksi tuohon aikaan outona ja järkyttävänä, Saatanan lähettämänä. Romaanissani halusin kaatumataudin kautta kuvata Agricolan sisäistä taistelua Jumalan ja Saatanan välillä. Nämä käsitettiin tuohon aikaan aktiivisina olentoina, jotka piinasivat ihmisiä päivittäin. Kirjaansa varten Tervo selvitti perin pohjin ihmisten elämää keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Yksi kiinnostava asia oli se, miten ihmiset liikkuivat paikasta toiseen. Isoimpiin kulkureitteihin kuului Viipurin ja Turun välinen rantatie. Tosin silloinkin oli kyse vain leveähköstä polusta. Turku oli maan tärkeämpiä kaupunkeja siksi, että sinne pääsi helposti myös vettä tai jäätä pitkin.

Perehtyessään Mikael Agricolan elämään Jari Tervo ällistyi siitä, miten paljon tämä oli ollut tekemisissä aikansa merkittävien henkilöiden kanssa.

”

SUOMEN KIELI OLISI HYVINKIN SAATTANUT JÄÄDÄ RUOTSIN JA VENÄJÄN KIELEN VARJOON, JOS KIRKKOHERRA EI OLISI SUOSITELLUT AGRICOLALLE KOULUUNLÄHTÖÄ.

TURUSSA PAPIKSI vihitty Mikael Agricola oli pari–kolmekymppinen nuori mies, kun hän matkusti laivalla opiskelemaan humanistisia tieteitä Wittenbergin yliopistoon. Siellä hän kuunteli kiinnostuneena myös ajan gurun, uskonpuhdistaja Martti Lutherin, sekä muiden teologien luentoja. Niiden innoittamana hän alkoi laatia Uuden testamentin suomenkielistä käännöstä. Jari Tervo kuvailee romaanissa värikkäästi Agricolan ja Lutherin oluttuopin ääressä käymiä keskusteluja siitä, mitä on ihmisenä olo ja luterilaisuus. – Luther oli renessanssihahmo, jolle elämän nautinnot eivät olleet vieraita. Munkkina pitkään elänyt mies tyrmäsi siis aiemman elämänsä. Löysin vielä jostain kirjasta maininnan, että vatsavaivoista kärsinyt Luther olisi kertonut saaneensa uskonnollisen valaistumisensa kloaakissa. Siitä sai hyvää ainesta romaaniin. Tervoa hämmästyttää Lutherin ja Agricolan kirjallisen työn valtava määrä. He tekivät työtä kaiken lisäksi käsipelillä ja kynttilän valossa. Agricola tunnetaan Suomen uskonpuhdistajana, mutta Tervo arvelee, että uskonto olisi muuttunut meillä ilman häntäkin. Sen sijaan suomen kirjakielen luomista ja ensimmäisten suomenkielisten kirjojen kääntämistä Tervo pitää ainutlaatuisena työnä. – Suomen kieli olisi hyvinkin saattanut jäädä ruotsin ja venäjän kielen varjoon, jos kirkkoherra ei olisi suositellut Agricolalle kouluunlähtöä. Agricola kehitti muun muassa oikeuslaitokseen ja kirkkoon liittyvää sanastoa, ja monet näistä sanoista ovat jääneet elämään. Tervo kylvi niitä eri puolille kirjaansa. Hänen oma lempisanansa on lustitarha, Agricolan keksimä muunnos paratiisi-sanasta. – Romaanissa Agricola pohtii kirjeessään Birgitta-vaimolleen, kumpi on hänelle tärkeämpää, usko vai sana. Agricola päätyy siihen, että koska Raamatussakin alussa oli sana, tuli hänelläkin usko vasta sen jälkeen, Tervo kertoo. – Elämänsä loppupuolella Agricola oli kuitenkin pettynyt mies, sillä hän tunsi, ettei hänen käännöstyötään arvostettu. Se nousi uuteen arvoon vasta 1800-luvulla kansallisuusaatteen myötä. ■

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa! Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. 11.10. klo 17.00–19.30 14.10. klo 17.00–19.00 18.10. klo 17.00−19.00 21.10. klo 17.00−19.30 Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Voisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi, joka toimii saattaja-apuna lääkärikäynnillä tai parin viikon välein ulkoiluseurana ja keskustelukaverina? Ilmoittaudu 1.10.2021 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Kahleissa Kun ihminen myytiin orjaksi, hänestä tuli kauppatavaraa. Orjuus jätti synkät jäljet, joita korjataan edelleen. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS VILLE TIETÄVÄINEN KUVAT WIKIMEDIA COMMONS, LEHTIKUVA, ALAMY

nsimmäinen tiedetty orjalaiva lähti matkaan vuonna 1501. Sen jälkeen Atlantin yli purjehti 350 vuoden aikana yhteensä yli 36 000 orjalaivaa. Sen lisäksi ihmisiä salakuljetettiin. Jokainen laivoista oli merenpäällinen helvetti, jossa juuriltaan ryöstetyt, polttomerkityt, kahlehditut ihmiset matkasivat tuntemattomaan. Tähän valtavaan ilmiöön on perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Kalle Kananoja tuoreessa teoksessaan Kahlitut. Orjuuden historia Amerikan mantereella (Gaudeamus 2021). Uudella ajalla kaikkein laajamittaisinta orjuutta on ollut transatlanttinen orjuus: afrikkalaisten myyminen orjiksi ja kuljettaminen Atlantin yli Amerikan mantereelle. Mittasuhteet ovat pyörryttävät: nykyisen arvion mukaan Afrikasta vietiin vuosina 1501–1866 Amerikkaan yli 12,5 miljoonaa orjaa. Heistä lähes 11 miljoonaa saapui elävänä Amerikkaan. Aktiivisimmin orjakauppaa kävivät Englanti, Portugali, Espanja, Ranska ja Alankomaat. Jopa Tanska osallistui siihen. Orjakaupan vuosisatoina Afrikassa ei ollut ”afrikkalaista” identiteettiä. Hallitsijat eivät ajatelleet myyvänsä toisia afrikkalaisia vaan oikeutetuissa sodissa vangittuja vihollisiaan, Kananoja kirjoittaa. Orjaksi saattoi päätyä monella tavalla. Yleisimmät tavat hankkia orjia olivat sodankäynti, ryöstöretket ja kidnappaus. Orjuutta käytettiin rangaistuksena erilaisista rikkomuksista ja epäillystä noituudesta. Nälänhätien ja epidemioiden aikana ihmiset saattoivat joutua myymään itsensä tai sukulaisensa orjaksi. Orjaksi joutuminen merkitsi ihmiselle henkilökohtaista katastrofia. Samalla orjuus heikensi afrikkalaisia yhteiskuntia. Orjakauppa aiheutti väkivaltaa, epävakautta, väestökatoa ja nälkää. ORJALAIVAN MATKA Atlantin yli kesti 6–8 viikkoa. Kalle Kananojan mukaan orjalaivat olivat ”käsittämättömän kurjuuden, kauhun ja kollektiivisen kidutuksen tyyssijoja”. Merimiehetkin tiesivät sen eivätkä olisi halunneet orjalaivoille töihin, mutta monilla ei ollut vaihtoehtoa. Merimiehiä myös huijattiin laivoille juottamalla heitä känniin ja ottamalla heiltä sen jälkeen nimi sopimuspaperiin. Yllättävä tieto on, että lähes puolet orjuutetuista, lähes 5 miljoonaa ihmistä, vietiin Brasilian plantaaseille. Suunnilleen saman verran orjia vietiin Karibialle. Yhdysvaltojen alueelle vietiin alle 400 000 afrikkalaista, vaikka heistä olemme kuulleet eniten. Orjuus oli tapa järjestää talous ja työ, mutta pohjimmiltaan se oli väkivaltaa ja riistoa. Laajamittaisesti orjien työvoimaa käyttäneistä yhteiskunnista tulisi Kananojan mukaan käyttää nimitystä orjayhteiskunnat, ja Amerikan yhteiskunnat olivat sellaisia. – Atlantin alueen talouskasvu perustui 1500–1800-luvuilla orjuuteen, Kananoja tiivistää. Amerikan mantereella ja Karibian saarilla orjat työskentelivät kaivoksilla ja viljelyksillä tuottaen

etenkin sokeria, kahvia ja puuvillaa, jota myytiin Eurooppaan. Työ oli palkatonta raadantaa, ja kuria pidettiin ruoskalla. Euroopan markkinat olivat suuret, ja kauppa tuottoisaa. Osa orjista työskenteli omistajien kotona palvelusväkenä. Raskaissa peltotöissä syntyivät myös spirituaalit, orjien omat hengelliset laulut. Niissä kaikui ahdistus, vapauden kaipuu ja toivo vapaudesta. Nämä kansanlaulut ammensivat afrikkalaisista rytmeistä. MITEN ORJUUTTA PERUSTELTIIN ja oikeutettiin? Perustavan laatuinen teoria löytyi antiikin Kreikan arvostetun filosofin Aristoteleen (384– 322 e.Kr.) filosofiasta. Länsimaisen tieteen isänäkin pidetyn Aristoteleen mukaan isännän ja orjan suhde oli yhtä luonnollinen kuin miehen ja vaimon tai ihmisen ja kotieläimen. Jotkut oli syntymästään saakka luotu hallittaviksi, toiset taas hallitsijoiksi. Aristoteleen mukaan orjuus oli hyväksi orjille, koska heillä ei ollut riittävää kykyä tehdä päätöksiä. Orjuuden perusteluja etsittiin myös Raamatusta. Sekä kristityt että islamilaiset orjuuttajat perustelivat toimintaansa kertomuksella Nooan kirouksesta, jonka tämä langetti pojanpojalleen Kanaanille. ”Kirottu olkoon Kanaan, tulkoon hänestä veljiensä orjienkin orja”, pauhasi liikaa viiniä juonut, sammuneena löydetty ja siitä selvinnyt isoisä. Kertomus löytyy 1. Mooseksen kirjasta.

”

Orjuutta perusteltiin Nooan langettamalla kirouksella. Sekä eurooppalaiset että arabiajattelijat otaksuivat, että Kanaan oli ihonväriltään musta, vaikka sellaisesta ei mainita Raamatussa sanallakaan. Oletus Kanaanin ihonväristä oli laajalti hyväksytty kristityssä maailmassa. Se löytyi oppineiden kirjoittamista kirjoista, ja sitä toisteltiin luennoilla, puheissa, saarnoissa ja arkipuheessa. – Mustat olivat siis kristikunnan silmissä kirottu rotu vielä 1800-luvun puolivälissä, Kalle Kananoja toteaa. Myös muslimien keskuudessa musta ihonväri yhdistettiin alempiarvoiseen ruumiilliseen työhön ja orjuuteen. AFRIKASTA OSTETTUJA orjia kohdeltiin esineinä ja omaisuutena. Usein he nousivat vastarintaan jo kuljetuksen aikana, laivalla. On arvioitu, että joka kymmenennellä laivalla orjat nousivat kapinaan. Onnistumisen mahdollisuus tosin oli lähes olematon. Matkan määränpäässä plantaaseilla oli enemmän mahdollisuuksia vastarintaan. Hidastelu työssä oli yksi keino, Kalle Kananoja mainitsee. Syntyi aseellisia kapinoita, kuten Jamaikan ja Haitin orjakapinat 1700-luvun lopulla. Haitin vallankumouksen tuloksena Amerikan rikkaimmasta siirtomaasta tuli itsenäinen valtio. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Tärkein vastarinnan muoto oli karkaaminen syrjäseuduille. Karanneet orjat muodostivat toisinaan yhteisöjä. Karkaamista käytettiin myös neuvotteluvoimana. Orja saattoi sitä kautta saada helpotuksia työoloihinsa tai esimerkiksi oikeuden tavata toisella omistajalla asuvaa puolisoaan, kun palaa takaisin. HISTORIA TUNTEE ainakin yhden entisen orjalaivan kapteenin, josta tuli myöhemmin orjakaupan ja orjuuden tiukka vastustaja. Hän oli Englannin kirkon itseoppinut pappi John Newton (1725–1807), joka on kirjoittanut yhden maailman suosituimmista virsistä, Amazing Gracen.

”

Afrikasta ostettuja orjia kohdeltiin esineinä ja omaisuutena. Parikymppisenä merikadettina Newton oli röyhkeä rämäpää, joka hankkiutui vaikeuksiin useammalla laivalla. Hän päätyi Länsi-Afrikkaan harjoittamaan sen ajan huippubisnestä eli orjakauppaa, joka veti puoleensa rahanahneita ja seikkailunnälkäisiä eurooppalaisia. Uskomattomien käänteiden kautta hän joutui itsekin vuodeksi orjan asemaan valkoisen orjakauppiaan tiluksille. Newton toimi jonkin aikaa orjavaraston osakkaana Sierra Leonessa. Hän ”paatui pian orjien metsästämisen, kiinnioton, ostamisen ja myymisen hirvittävyyteen. Raa’at menetelmät eivät kuitenkaan olisi olleet mahdollisia ilman samaan hyväksikäyttöön syyllistyvien heimopäällikköjen apua”, kirjoittaa Jonathan Aitken Newtonin elämäkerrassa. Myöhemmin nuorena perämiehenä ja kapteenina Newton kulki kuukausikaupalla Guinean ja Sierra Leonen rannikolla hankkimassa orjia. Vasta, kun ruuma oli täynnä ihmislastia, julma matka Atlantin yli saattoi alkaa. Tuohon aikaan edes kristityt eivät nähneet ristiriitaa kristillisen uskon ja orjuuttamisen välillä. Hengellisistä asioista kiinnostunut kapteeni Newton piti miehistölleen joka sunnuntai hartaushetken samaan aikaan, kun orjat viruivat kahleissa laivan kannen alla. Vanhoilla päivillään Newton kirjoitti tulisen pamfletin orjakauppaa vastaan ja kävi Englannin parlamentissa kertomassa omista kokemuksistaan alalla. ORJUUDEN HISTORIA on synkkä. Toisaalta on sanottu, että orjuuden vastainen liike alkoi samaan aikaan kuin orjuuttaminenkin. Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriaisen mukaan kaikki eivät hyväksyneet orjuutta edes antiikin aikana. Varsinaisesti orjuuden vastainen liike alkoi Amerikasta 1700-luvun lopulla, jolloin perustettiin orjuutta vastustavia yhdistyksiä. Joukko kristittyjä pasifisteja eli kveekareita alkoi ensimmäisenä pitää orjuutta epäkristillisenä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Näin pakattiin 454 orjaa brittiläiseen Brookes-orjalaivaan 1700-luvun lopulla. Vuoden 1788 orjakauppalaki vähensi orjien sallittua määrää aluksella. Ennen sitä Brookesiin ahdettiin jopa yli 600 orjaa.

Myös Välimerellä käytiin orjakauppaa Ihmisiä on pidetty orjatyössä kaikissa maailman kolkissa, eikä orjuus ole hävinnyt nykypäivänäkään. Varhaisimmat tiedot orjuudesta ovat 5 000 vuoden takaa Mesopotamiasta, jossa sumerilaiset käyttivät sotavankeja orjina kastelujärjestelmien rakentamisessa.

Pastori John Newton oli entinen orjakauppias ja orjalaivan kapteeni. Hänestä tuli myöhemmin orjakaupan ja orjuuden vastaisen protestiliikkeen keulahahmo.

Orjuus oli laajalti osa yhteiskuntajärjestelmää antiikin Kreikassa ja Roomassa, ja se kulkee läpi Raamatun luonnollisena asiana. Orjat ja orjattaret mainitaan Raamatussa yli sata kertaa. Uudessa testamentissa ”orja” on usein käännetty palvelijaksi. Afrikassa käytiin orjakauppaa Saharan yli jo kauan ennen eurooppalaisten tuloa mantereelle. Afrikkalaiset hallitsijat myivät vihollis-

kansojen jäseniä ja sotavankeja orjiksi Pohjois-Afrikan islamilaisiin maihin. Nykyisen Ghanan alueella sijainneessa Asanten valtakunnassa (1600–1700-luvuilla) orjat kaivoivat kultaa afrikkalaisille hallitsijoilleen. Myös itäeurooppalaisia ihmisiä myytiin orjiksi Pohjois-Afrikkaan jopa siinä määrin, että orjaa merkitsevä sana slave juontuu slaavilaista tarkoittavasta sanasta. Välimerellä kaupattiin näitä slaavilaisia orjia 1200–1400-luvuilla. Pohjoisessa viikingit ryöstivät ihmisiä orjiksi ja kävivät heillä kauppaa. Isonvihan aikana 1700-luvun alussa Suomesta vietiin kymmeniä tuhansia ihmisiä orjiksi Venäjälle, jossa maaorjuus oli laajasti käytössä aina 1860-luvulle asti.

J.J. Smithin puuvillaplantaasin orjat Etelä-Carolinassa, Yhdysvalloissa vuonna 1862. Taustalla orjien asumuksia. Presidentti Abraham Lincoln vapautti orjat julistuksellaan 1863.

YK:n ihmisoikeuksien julistus tuomitsi orjuuden Orjuus on kansainvälisesti kriminalisoitu. YK:n edeltäjä Kansainliitto hyväksyi vuonna 1926 yleissopimuksen, jonka tarkoituksena oli lopettaa orjuus ja orjakauppa. Toisen maailmansodan jälkeen YK laati ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jonka 4. artiklassa tuomitaan orjuus ja orjakauppa kaikissa muodoissaan. Euroopassa tämä vahvistettiin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, joka tuli Suomessa voimaan 2012. Siinä kielletään paitsi orjuus myös orjuuden kaltainen pakkotyö. Orjuuden julistaminen laittomaksi oli valtava edistysaskel ja ihmiskäsityksen muutos. Maailman valtiot olivat ainakin hetkellisesti yhtä mieltä siitä, että jokaisella ihmisellä on ihmisarvo eikä ihmistä saa kohdella omaisuutena eikä kauppatavarana. Brittiläinen Anti-Slavery-järjestö, joka on toiminut yli 180 vuotta orjuuden vastaisen liikkeen etujoukoissa, arvioi maailmassa olevan nykyäänkin runsaat 40 miljoonaa orjaa. Moderni orjuus tarkoittaa muun muassa ihmiskauppaa, velkaorjuutta, pakkotyötä ja pakkoavioliittoja. Sen yleisin mutta vähiten tunnettu muoto on velkaorjuus. Sitä käytetään sitomaan

työntekijät maatiloille Karibialla, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, etenkin Pakistanissa ja Intiassa. Kokonaiset perheet pakotetaan raatamaan yhden perheenjäsenen ottaman lainan vuoksi. Pahimmillaan ”laina” periytyy sukupolvelta toiselle, eikä ulospääsyä ole. Modernin orjuuden tunnetuin muoto on ihmiskauppa. Se tarkoittaa muun muassa nuorten tyttöjen huijaamista seksityöhön, miesten huijaamista vaaralliseen pakkotyöhön ja naisten huijaamista kotiapulaisiksi. Tähän liittyy usein riippuvuus ihmiskauppiaasta, henkilöpaperien vieminen, suuri velka työnvälityksestä ja kuljetuksesta

sekä väkivalta. Ihmiskaupan uhri on ansassa. Yksi modernin orjuuden tunnusmerkki onkin se, että riistetyksi joutunut ihminen ei voi lähteä tilanteesta pois. Suomessa on otettu ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään lähes tuhat ihmistä. Pakkoavioliitto määriteltiin yhdeksi orjuuden muodoksi vuonna 2017. Tämä nosti orjien arvioitua määrää 15 miljoonalla ihmisellä. Huomattava osa pakkonaitetuista on lapsia. Orjuuden kitkeminen alkaa lakien muuttamisesta, ja siksi tämä muutos oli voitto. Työ jatkuu kaikilla mantereilla.

Islamilainen kalifaatti sieppasi ja myi orjaksi tämän 11-vuotiaan jesiditytön vuonna 2014 Pohjois-Irakissa. Myös hänen äitinsä ja siskonsa myytiin orjiksi. Irakin poliisi vapautti heidät Mosulissa vuonna 2017.

Kalle Kananojan mukaan orjuudenvastainen liike ja sen voittokulku olivat moraalinen vallankumous maailmanhistoriassa. Alkuvaiheessa liike rakentui jääräpäisten yksilöiden varaan, esimerkkinä köyhä kveekari nimeltä Benjamin Lay. 1730-luvun Pennsylvaniassa varakkaat kveekaritkin omistivat orjia, mutta Lay oli asunut Barbadoksella ja nähnyt orjien kärsimyksiä. – Tarvittiin henkilökohtainen kokemus tai lisää tietoa siitä, millaista kärsimystä orjuus aiheutti. Samaan aikaan yksilöllisyyden idea yleistyi länsimaisessa filosofiassa. Sääty-yhteiskunta horjui Ranskan vallankumouksen myötä, ja ihmisoikeuksia korostava ajattelu levisi, Kananoja kuvaa. Amerikkojen orjayhteiskunnissa vaikutti myös suuri joukko vapaita mustia, sillä orjia vapautettiin alusta alkaen etenkin Latinalaisessa Amerikassa. Esimerkiksi Brasiliassa oli jo 1800-luvulla enemmän vapaita mustia kuin orjia. Yksittäisten orjien vapauttamiseen motivoivat kristillinen lähimmäisenrakkaus ja hyväntekeväisyys. Tietyillä ehdoilla orjan oli myös mahdollista ostaa itsensä vapaaksi ansaitsemalla rahaa lisätöillä. Käytännössä se merkitsi sitä, että orjan oli hankittava isännälleen rahat uuden orjan ostoon. Orjayhteiskunnan rakenne näkyy raadollisesti siinäkin, että monen vapautetun orjan tavoite oli ostaa omia orjia. VAPAITA MUSTIA ja värillisiä oli mukana Amerikan valloittamisessa ja asuttamisessa, ja moni saavutti vapauden palveltuaan valloitussodissa. Orjuuden vastaiseen liikkeeseen he osallistuivat vaatimalla vapautta ja kansalaisoikeuksia puheissa ja kirjoituksissa sekä organisoimalla kokouksia ja mielenilmauksia. Yhdysvalloissa toimi salainen turvatalojen ja kulkuyhteyksien verkosto eli maanalainen rautatie, joka auttoi karanneita orjia etelävaltioista pohjoiseen ja Kanadan puolelle turvaan. Tästä kertoo Colson Whiteheadin tuore romaani Maanalainen rautatie. Tosielämän sankaritarinoita avaa myös Yle Areenassa nähtävissä oleva dokumenttisarja Orjakaupan synkkä menneisyys. Moni kirkko oli osa maanalaista rautatietä, ja ”vapauden laivat” veivät karanneita orjia USA:sta Kanadaan. Ponnistelut tuottivat tulosta, ja asiaa edistivät myös maailmantalouden muutokset. Orjakauppa kiellettiin lailla Englannissa ja Yhdysvalloissa vuonna 1808. Orjakaupan loppuminen ei silti vielä tarkoittanut orjuuden loppumista, eikä orjien vapautus tarkoittanut automaattisesti tasavertaista kansalaisuutta, mutta suunta oli selvä. Orjuus päättyi lopulta, mutta sen jälkeen Yhdysvaltojen etelävaltioissa harjoitettiin rotusortoa kokonaisen vuosisadan ajan. Orjuuden aikakausi on jättänyt yhteiskuntaan syvät jäljet, joita korjataan edelleen. Mustien ihmisoikeuksia puolustava Black Lives Matter -liike (”Mustien elämällä on väliä”) ei ole syntynyt tyhjästä. Kalle Kananojan mukaan se on hinta, jota orjuuden aikaisesta sorrosta ja sen ratkaisematta jättämisestä nyt maksetaan. ■ Mitä Raamatussa sanotaan orjuudesta? Lue professori Martti Nissisen haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Pietari Häikiö viettää mielellään aikaa eri paikoissa Kristiina-mummonsa kanssa, ja se käy hyvin Paavo-isälle.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Häikiön perheessä saa olla uskonasioista eri mieltä Uskonasiat voivat aiheuttaa perheessä suuriakin ristiriitoja. Häikiön perheessä eletään sovussa, vaikka äidillä ja pojalla on uskonnosta täysin erilaisia näkemyksiä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT JANI LAUKKANEN

oku vanhempi voisi närkästyä siitä, jos isovanhemmat veisivät hänen lapsensa raamattuleirille. Näin ei tapahdu Häikiön perheessä. Paavo Häikiö ja hänen Sanna-vaimonsa ovat antaneet Paavon Kristiina-äidin ottaa lapsensa Kaarlen ja Pietarin mukaan isovanhempien ja lastenlasten leirille Vivamoon. Raamattuleirit on järjestänyt Kansan Raamattuseura, jota luonnehditaan maltilliseksi viidesläiseksi herätysliikkeeksi. – Minulle tämä on ollut parasta, mitä elämässäni on tapahtunut. On ihanaa, kun olen voinut viettää jo kahdeksana kesänä lapsenlasteni kanssa aikaa uskovien yhteisössä. Tällaisia leirejä pitäisi järjestää joka seurakunnassa, Kristiina Häikiö sanoo. – En itse todellakaan allekirjoita Kansan Raamattuseuran näkemyksiä, mutta jos isovanhemmat kasvattavat lapsiani hoitamalla heitä, on heillä mielestäni oikeus myös tehdä päätöksiä lastenkasvatuksesta, kuten viedä poikiani raamattuleirille, Paavo Häikiö puolestaan toteaa. 11-vuotias Pietari Häikiö on viihtynyt leireillä hyvin, koska siellä on aamusta iltaan ohjelmaa. Siihen on sisältynyt lauluja hartaushetkien lisäksi uintia, ulkopelejä ja harrastusryhmiä. Viimeistä iltaa on vietetty yhdessä järven rannassa, ja iltaa varten lapset ovat kehitelleet sketsejä yhdessä isosten kanssa. – Tykkään tehdä erilaisia asioita. Raamattuleirillä näkee, että tällaistakin on olemassa, Pietari tuumii. KRISTIINA HÄIKIÖ on eläkkeelle jäänyt diplomaatti. Kuopiolaistaustaisen Häikiön kodissa ei oltu erityisen uskonnollisia, mutta kun naapurin rouva vei hänet kolmivuotiaana pyhäkouluun, hän innostui siitä valtavasti. – Kun muutimme toiseen paikkaan, menin vapaakirkon pyhäkouluun. Siellä kävi iso määrä

alueen lapsia, vaikka heidän vanhempansa eivät välttämättä olleet vapaakirkollisia. 1970-luvulla Kristiina Häikiö opiskeli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Näinä vuosina hänen vakaumuksensa vaihteli laidasta laitaan: hän erosi kaksi kertaa evankelis-luterilaisesta kirkosta mutta liittyi kummallakin kerralla jonkin ajan päästä siihen uudestaan. Vuonna 1977 Häikiö tuli uskoon tutkittuaan sitä ennen läpikotaisin kaikki maailman uskonnot. – Olin 27-vuotias ja Paavo oli vauva, kun postiluukusta tuli esite kotimme lähellä sijaitsevan Johanneksenkirkon äiti–lapsi-kerhosta. Siitä muodostui minulle tärkeä uskonnollinen yhteisö. Häikiö työskenteli myöhemmin diplomaattina Moskovassa, Genevessä, Kosovon Pristinassa ja Pietarissa. Joka kaupungissa hän tutustui paikallisiin seurakuntiin ja löysi niistä hyviä ystäviä. – Kannatan henkeen ja vereen ekumeniaa, kristillisten kirkkojen yhteistyötä. Välillä olen silti kokenut jotenkin vääräksi sen, että olen tällainen haahuilija. Kristiina Häikiön mielestä jokaisella on oma tiensä. Hän on kiitollinen siitä, että on voinut työnsä ansiosta nähdä laajemmalla spektrillä sen, mikä eri uskonnoissa on kulttuurisidonnaista ja mikä liittyy uskon ytimeen. Paavo Häikiö on huomannut suomalaisilla diplomaateilla olevan yleensä yllättävän ohut sivistys kirkkoon ja uskontoon liittyvissä asioissa. Hän arvostaa sitä, että hänen äitinsä on ollut työssään yhteydessä myös kirkollisiin piireihin. HELSINGIN JOHANNEKSENKIRKKO oli Paavo Häikiölle lapsena ja nuorena tärkeä kiinnekohta. Hän kävi seurakunnan kerhoissa, partiossa ja rippikoulussa. – Se oli hyvä ja luonteva ympäristö kasvaa, kun oli kivoja kavereita ja harrastuksia. Partio on jäänyt elämääni, ja nykyään vedän partiotoimintaa, jossa omat poikanikin ovat mukana. Uusi partiolupaus, jossa ei puhuta Jumalaan usko-

misesta vaan katsomuksessa kasvamisesta, toimii hyvin tässä ajassa. Ylen Kulttuuricocktail Live -ohjelman juontajana ja käsikirjoittajana toimivan Paavo Häikiön suhde kirkkoon on muuttunut iän myötä ristiriitaiseksi. Erityisesti häntä ärsyttää kirkon nuiva suhtautuminen sukupuolivähemmistöihin ja samaa sukupuolta olevien avioliittoon. Hän kuuluu silti edelleen kirkkoon. – Voisin käydä joskus jumalanpalveluksessa, jos tietäisin, että siellä puhuu kiinnostava saarnaaja. Saarnan sisällön ei tarvitsisi olla niin puhtaasti opin mukaista. Parasta kristinuskon traditiossa on Häikiön mielestä se, että se ohjaa ihmisten vuotuista elämisen rytmiä. Hänestä kirkollisina juhlapyhinä on hyvä kokoontua yhteen koko perheen voimin. PAAVO HÄIKIÖSTÄ on tärkeää, että lapsilla on isovanhempiinsa hyvä ja rakastava yhteys. Isovanhemmilla on myös oikeus kasvattaa lapsia. – Rakkaus merkitsee minulle ajan antamista, ja se toteutuu, kun lapseni pääsevät viettämään aikaa isovanhempiensa kanssa, hän sanoo. – Olen onnellinen siitä, että olen voinut viedä lapsenlapsiani minulle tärkeisiin paikkoihin. Tiedän, että kaikki isovanhemmat eivät voi tehdä näin, Kristiina Häikiö jatkaa. Paavo Häikiön mukaan heillä on uskonasioista eri näkemyksiä, ja he ovat keskustelleet niistä välillä kiivaastikin. – Olen voinut puhua äidille asioista suoraan ilman, että on tullut Raamatusta päähän. Olemme pystyneet hyväksymään sen, että olemme eri mieltä tietyistä asioista.

”

Tykkään tehdä erilaisia asioita. Raamattuleirillä näkee, että tällaistakin on olemassa. PIETARI HÄIKIÖ, 11 V.

Paavo Häikiö toivoo, että hänen poikansa näkisivät mahdollisimman paljon erilaista elämää ja meininkiä. Hän itse asui lapsena vanhempiensa työn takia ulkomailla ja koki sen hyvin avartavana. – Kasvattajana olen toisissa asioissa rento, toisissa tiukka. Annan lasten liikkua melko vapaasti kavereidensa kanssa, koska olen itse saanut aikoinani kulkea vapaasti. Älypuhelimen suhteen taas olen tiukempi kuin moni muu vanhempi. En pelkää, että lapset syrjäytyisivät sen vuoksi. – Pyrin ylipäätään rohkaisemaan poikia ajattelemaan omilla aivoillaan ja harrastamaan monenlaisia asioita. Kristiina Häikiö kertoo ihailevansa erityisesti sitä, että pojan perheessä on kannustettu lapsia jo alle kouluikäisenä kokkaamaan. Häneen teki suuren vaikutuksen esimerkiksi se, miten Pietari valmisti pastakoneella tortellineja. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Perheitä tutkimalla selvitetään uskonto perinteen siirtymistä sukupolvelta toiselle

tä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä on vetänyt vuodesta 2019 Suomessa tutkimusta, jossa selvitetään uskontoperinteen välittymistä perheiden sisällä. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on mukana myös neljä muuta maata: Italia, Saksa, Unkari ja Kanada. Tutkimushanketta rahoittaa yhdysvaltalainen Templeton Foundation. Tervo-Niemelän mukaan kimmokkeena on ollut vertailla erilaiselta uskonnolliselta pohjalta ponnistavien maiden tilannetta. Suomessa painottuu luterilaisuus, Italiassa katolisuus, Saksassa luterilaisuuden ja katolisuuden sekoitus, Unkarissa kommunismiajan ja Kanadassa monikulttuurisuuden vaikutus. – Suhtautuminen uskontoon on muuttunut kaikissa näissä maissa. Nuoret ovat etääntyneet uskonnollisesta perinteestä ja uskonnollisista instituutioista paljon nopeammin kuin esimerkiksi 2000-luvun alussa ennakoitiin. Suomessa tämä erkaantuminen näkyy erityisen voimakkaasti. Tutkimuksessa on tehty henkilöhaastattelujen lisäksi perhekohtaisia haastatteluja, joissa on pyritty saamaan eri sukupolvien edustajia keskustelemaan saman pöydän ääreen. – Uskonnollisuus muuttuu vauhdilla, joten on tärkeää tutkia, mitkä asiat edesauttavat uskonnollisen perinteen katkeamista tai jatkumista. Samalla on

hyvä selvittää, mihin asioihin kannattaisi kiinnittää huomiota, että myös seuraava sukupolvi voisi kokea uskonnon merkitykselliseksi. Kati Tervo-Niemelä pohtii, voisiko yhtenä syynä Suomen tilanteeseen olla täällä vallitseva puhumattomuuden kulttuuri.

Kati Tervo-Niemelän mukaan on tärkeää tutkia, mitkä asiat edesauttavat uskonnollisen perinteen jatkumista tai katkeamista.

Vaikka vanhempi sukupolvi olisi ollut selkeän uskonnollinen, näistä asioista ei ole perheessä puhuttu. Siksi moni suomalaisnuori ei tiedä juuri mitään isovanhempiensa uskonnollisesta vakaumuksesta. Tutkimus osoittaa, että uskonnon siirtymistä edistää parhaiten perheen läheinen ja turvallinen ilmapiiri. – Helvetillä pelottelua ja ankaraa uskon julistamista haastateltavat arvostelevat iästä ja sukupuolesta riippumatta. Moni näkee sellaisen julistamisen pelkästään naurettavana. Tervo-Niemelä kertoo rippikoulun puhuttaneen tutkimukseen osallistuneita vähemmän kuin hän olisi olettanut. Osalle se on elämän käännekohta, ja he puhuvat ajasta ennen ja jälkeen rippikoulun. Rippikoululla näyttää kuitenkin olevan keskimääräisesti eniten merkitystä niille, joiden tausta on jo valmiiksi uskonnollinen ja joilla rippikoulukokemus asettuu luontevasti muuhun elämänkaareen. – Tutkimuksessa ilmenee myös, että jos suhde uskontoon muuttuu nuoruudessa tai nuoressa aikuisuudessa, se tarkoittaa yleensä etääntymistä siitä. Jos muutoksia taas ilmenee myöhemmin aikuisena, se tarkoittaa yleisemmin uskontoon päin kääntymistä. Tutkimuksen mukaan uskontoperinne voi siirtyä myös toiseen suuntaan eli nuorilta vanhemmille tai isovanhemmille. Nuoren uskonnollinen pohdinta, rippikoulukokemus tai uskoon tuleminen saattavat vaikuttaa vanhemman polven käytökseen esimerkiksi niin, että mummo alkaa tämän vuoksi käydä kirkossa. Vahvinta perheen uskonnollisuus tai uskonnottomuus on Kati Tervo-Niemelän mukaan silloin, kun äiti ja isä ovat näistä asioista jokseenkin samanmielisiä. – Kiinnostava huomio on ollut se, että vanhempien ollessa tässä suhteessa erilaisia äidin uskonnollisuus tuntuu tekevän kodin ilmapiirin turvallisemmaksi ja läheisemmäksi kuin isän uskonnollisuus. Uskonasiat aiheuttavat toisinaan perheissä isojakin konflikteja. Näin on varsin-

Mitä ne siellä kirkossa oikein touhuavat? Kotimaa on valtakunnallinen lehti, joka kertoo monipuolisesti kirkon ja seurakuntien asioista. On kertonut jo 117 vuotta. Kotimaata lukemalla tiedät mikä kirkossa muuttuu ja mikä on pysyvää. Kotimaasta löytyvät aina ihmiset ja asiat sekä tunne ja toivon näkökulma tulevaisuuteen. Lehti ilmestyy 48 kertaa vuodessa.

Kestotilaajana pääset nauttimaan seuraavista eduista:

kin, jos vanhemmat ajattelevat niistä tiukasti suuntaan tai toiseen. – Jos perheen uskonnollisuus on sallivaa, se on nuorelle yleensä valtava voimavara. Tällaisessa perheessä hyväksytään esimerkiksi nuoren uskonnollinen etsintä ja liikkuminen yhteisöstä toiseen, TervoNiemelä selvittää. Uskontoperinteen siirtymisessä sukupolvelta toiselle tärkeitä ovat myös tietyt rakenteet.

”

Jos perheen uskonnollisuus on sallivaa, se on nuorelle yleensä valtava voimavara. – Jos uskontoa pidetään perheessä yksityisenä asiana, perinne ei juurikaan siirry jälkipolville. Tilanne on parempi, jos uskontoperinteeseen liittyy perheessä tiettyjä muotoja, joita toistetaan, kuten vaikkapa iltarukous tai kirkossa käyminen. Luonteva yhteys uskonnolliseen yhteisöön ylipäätään vahvistaa perheen uskonnollisuutta ja sen siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. Koronapandemia on viivästyttänyt tutkimushanketta, mutta Tervo-Niemelä arvelee sen valmistuvan vuoden päästä. Hän pelkää, että korona-ajasta on aiheutunut isoja seurauksia myös uskontoperinteen siirtymiselle, kun seurakuntien toimintaa on vähennetty ja siirretty nettiin, eivätkä ihmiset ole voineet kokoontua yhteen entiseen tapaan ja kaste-, rippi- ja muut juhlat ovat muuttuneet entistä yksityisemmiksi.

Tarjous

6 Ministeri Antti Kurvinen: 12 Parempi vessa tekisi Kirkot ovat yhteiskunnan miljardien ihmisten voimavara elämästä parempaa

Laskutusjakso 4 kk välein

28 €

(norm. 52 €) KOODI: KESTO4KK

N:o 32 | 13. elokuuta 2021 | hinta: 3,90 €

Hiljaa hyvää tulee

Laskutusjakso 12 kk välein

81 €

• Edullisin tilausmuodoista. (norm. 156 €) • Digilehden lukuoikeudet ja pääsy Kotimaa.fi -sivuston uutisiin, artikkeleihin sekä digiarkistoon. KOODI: KESTO12KK • Olet mukana kaikissa arvonnoissamme. • Tilaajalahjana Kotimaa taskukalenteri. Vaihtoehtoisesti voit lahjoittaa kestotilausetusi Kotimaa Oy:n valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Ilmoita tilausvaiheessa, kuinka haluat etusi käyttää. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Kalenteri toimitetaan marras-joulukuussa. Tarjous on voimassa 31.10.2021 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Kannen kuva: Antti Rintala 116. vuosikerta 0043595–21–33

020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Finanssialan ammattilainen Kari Koivula ohjaa hiljaisuuden retriittejä

ta Kalenterei erä! rajoitettu

Seuraa meitä

”Haluan jättää lapsilleni kaksi asiaa. Toinen on kalastaminen. – Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

– Kun ihmiset oppivat ymmärtämään, miksi toinen elää, ajattelee ja toimii niin kuin toimii, se on jo iso askel eteenpäin, sanoo Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.

Rakentavan keskustelun kätilö Kotoaan Laura Arikka oppi, että maailmasta voi rakentaa parempaa. Lähi-idässä hän oppi, miten tärkeää on kuulla erilaisten ihmisten kokemuksia. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JANI LAUKKANEN

rätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka tekee työtä, jotta ihmiset oppisivat ymmärtämään toisiaan paremmin. Välineenä tähän ovat erätaukokeskustelut, joissa tarkoituksena on, että erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä saatetaan yhteen jakamaan kokemuksiaan. Keskustelujen ohjaaja pitää huolta rakentavasta ja tasavertaisesta ilmapiiristä. Keskustelijoiden valinnassa nähdään erityistä vaivaa, jotta mukaan saadaan myös ihmisiä, joita ei yleensä kuulla. Keskusteluihin on osallistunut yli 60 000 ihmistä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Arikka sai keväällä työstään sananvapauspalkinnon. Hän on kirjoittanut aiheesta myös tänä vuonna ilmestyneen kirjan Dialogi pelastaa maa ilman ja muita oivalluksia käymistäni keskuste luista (Kirjapaja). Vaikka Arikka pyrkii työkseen edistämään eri tavoin ajattelevien ihmisten vuorovaikutusta, hän ei pidä itseään dialogin mestarina. – Minun akilleenkantapääni vuorovaikutuksessa on läsnälon taito. Kännykkä, sanomalehdet ja monet muut asiat vievät helposti huomioni, kun pitäisi kuunnella toista ihmistä, Arikka sanoo.

LAURA ARIKKAA voisi luonnehtia maailmanparantajaksi, sillä hän pyrkii mieluummin etsimään maailmasta hyvää kuin levittämään kätensä kohtaamansa pahan edessä. Ensi eväät tähän Turun naapurissa Kaarinassa kasvanut Arikka sai kotoaan. – Minulla oli hyvä lapsuus ja nuoruus. Perheessämme oli rakastava ilmapiiri. Opin katselemaan maailmaa uteliaasti ja kantamaan vastuuta yhteiskunnassa. Varmaan myös ajatus siitä, että maailmaa voi rakentaa paremmaksi vaikka palan kerrallaan, tulee kotoa. Arikka ja hänen kuusi vuotta vanhempi isosiskonsa kävivät molemmat partiossa. – Sieltä opin, että jos haluaa muuttaa asioita, pitää olla valmis käärimään hihat. Partiolupaus ja partion tunnus ”ole valmis” kulkevat aina mukanani. Lapsena Arikka haaveili poliisin ammatista. Poliisin sijaan hänestä tuli teologian maisteri.

Kuka?

Laura Arikka, 39, on Erätauko-säätiön toimitusjohtaja, teologian maisteri ja pappi. Hän on toiminut myös kirkon ihmisoikeusasiantuntijana.

Mitä?

Arikka sai toukokuussa lehdistön ja sananvapauden edistämistä ajavan International Press Instituten (IPI) Suomen ryhmän sananvapauspalkinnon. Perusteluna oli uraauurtava työ dialogiin pohjautuvan rakentavan keskustelukulttuurin edistämisessä. Tutustu Erätauko-säätiön toimintaan osoitteessa eratauko.fi.

Motto

Jos kaipaat parempaa keskustelua, aloita itsestäsi.

Vuonna 2011 Arikka oli muutaman kuukauden vapaaehtoisena ihmisoikeustarkkailijana Israelissa ja Palestiinassa. – Lähi-idän tilanne ja Israelin ja Palestiinan konflikti ovat kiinnostaneet minua yläkoulusta asti. Kun lähdin opiskelemaan teologiaa Åbo Akademiin, valitsin pääaineekseni judaistiikan. Arikan mukaan Israelin ja Palestiinan välinen konflikti ei ole mustavalkoinen, vaikka kansainvälisistä sopimuksista ja ihmisoikeuksista on syytä pitää kiinni. – Monet asiat vaikuttavat siihen, että tilanne on nyt sellainen kuin on. Kivuliaat kohtalot, kuten juutalaisten historiansa aikana kokema sorto ja syrjintä sekä palestiinalaisten Israelin miehityksen aikana kokemat asiat, tekevät ratkaisujen etsinnän vaikeaksi. LÄHI-IDÄSSÄ Laura Arikka oppi, että on tärkeää kuulla erilaisia ihmisiä ja heidän kokemuksiaan. – Oivalsin myös, että dialogi vaatii osapuolten omaa halua käydä sitä. Vaikka ketään ei voi pakottaa dialogiin, ulkopuoliset voivat auttaa ajan ja resurssien järjestämisessä siihen. Siellä, missä ei pystytä ottamaan suuria askelia, kannattaa edetä pienin askelin. Kokemukset kesäteologina Kaarinassa saivat tapaluterilaisena itseään pitäneen Arikan puolestaan kiinnostumaan papin hommista. Hän työskenteli jonkin aikaa seurakuntapappina ja runsaat pari vuotta oppilaitospappina. Ennen Erätauko-säätiötä hän toimi Kirkkohallituksessa ihmisoikeusasiantuntijana. – Nykyisin pappeus on elämässäni sivuroolissa. Välillä käyn läheisten ja ystävien pyynnöstä kastamassa, vihkimässä tai toimittamassa hautaan siunaamisia. Papin kokemuksesta ja teologin koulutuksesta on Arikan mukaan erityistä hyötyä vuorovaikutuksen edistämisessä. − Aika usein asiat keskusteluissa tiivistyvät siihen, minkälainen ihmiskäsitys ja maailmankuva kohtaamillani ihmisillä on. Tämän ymmärtäminen auttaa dialogeissa eteenpäin.

PUOLISOONSA Laura Arikka tutustui alun perin sen vuoksi, että he olivat kumpikin papin töissä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Heistä tehtiin lehtijuttu, jossa Heikki Arikkaa haastateltiin rauhanturvaajatehtävästään Libanonissa ja Lauraa kokemuksistaan ihmisoikeustarkkailijana. Parin häitä vietettiin vuonna 2017. Miten dialogi kotioloissa toimii? – Heh, ihan hyvin se toimii. Välillä on paljon puhetta, välillä pitkiä monologeja ja joskus taas hiljaisia hetkiä. Meillä on jotakuinkin samanlainen elämänkatsomus, ja samalla katselemme maailmaa välillä vähän eri kulmista. Meitä yhdistää myös huumorintaju. Arvostan Heikissä erityisesti sitä, ettei hän vain puhu, vaan toimii. Pariskuntaa yhdistää rakkaus mereen. Laura Arikalle merellä liikkuminen on vastapainoa työlle. – Siellä saan nauttia luonnon kauneudesta ja voimasta. Kun olen osallistunut metsien merkityksestä käytäviin keskusteluihin, keskustelun sisältö on tullut lähelle, kun olen mielessään vaihtanut metsän tilalle sanan meri. − Muuten harrastuksistani ei ole paljon sanottavaa. Luen ja katson brittiläisiä dekkareita ja kuuntelen musiikkia Bachista Beatlesiin ja Radioheadiin.

”

Minun akilleenkantapääni vuorovaikutuksessa on läsnälon taito. VIIME AIKOJEN maailmantapahtumia seuratessaan Laura Arikka on ajatellut, että kehitys on usein aaltoliikettä. Demokratia on nyt vaikeuksissa ja ihmisoikeuksia poljetaan monessa maassa. Myös vastareaktio näkyy, sillä ihmiset heräävät puolustamaan niitä. – Kaikesta huolimatta ajattelen ihmiskunnan tulevaisuudesta positiivisesti. Monet asiat menevät parempaan suuntaan. Sielläkin, missä on paljon pahaa, ihmiset auttavat toisiaan. Tämä tuo toivoa. Arikka näyttää kädessään olevaa rannekorua, jonka hänen puolisonsa on tuonut Afganistanista. Koru muistuttaa Arikkaa siitä, että maailma ei ole vielä valmis, vaan sitä pitää tehdä paremmaksi. – Siinä tarvitaan ennen kaikkea vuorovaikutusta, jossa erilaiset ihmiset kohtaavat ja näkevät toistensa yhteisen ihmisyyden. Kun ihmiset oppivat ymmärtämään, miksi toinen elää, ajattelee ja toimii niin kuin toimii, se on jo iso askel eteenpäin. – Vaikka olemme eri mieltä, voimme yrittää tulla toimeen toistemme kanssa. Samalla on tärkeää muistaa, että osaa pitää omat rajansa. Jos joku kohtelee sinua huonosti, sitä ei pidä hyväksyä. On myös vaikea mennä kenenkään puolesta sanomaan, että nyt teidän pitäisi yrittää tulla toimeen. Lähtökohta tähän on aina ihmisessä itsessään. ■

Turvallista arkea kaikilla mukavuuksilla Saga Villa Karissa asut itsenäisesti turvallisessa ympäristössä, jossa apu, monipuoliset palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tarjoamme nyt kaikille uusille asukkaille loppuvuoden aamiaiset veloituksetta. Kiinnostuitko? Kysy lisää tai varaa oma esittelyaika! Satu Hellsten | p. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Villa Kari Mäntytie 8 00270 Helsinki

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Pihlajistoon on juuri valmistunut uusia edullisia palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja, joihin pääset muuttamaan jo vaikka saman tien! Tervetuloa tutustumaan kalustettuihin malliasuntoihin paikan päälle. Soita ja sovi sinulle sopivin esittelyaika 010 315 4140.

Esimerkkihintoja Hattelmalantie 2c, Helsinki 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

PIHLAJISTON

SOINTU

Vuokra sisältää asumisen lisäksi myös arkea helpottavia palveluita, kuten kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Asukkaiden käytössä on myös taloon nimetty palveluavustaja. Viihtyisä piha-alue, sekä yhteiset kerhotilat luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät asumismukavuutta entisestään.

010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

VARAA OMA ASUNTO PIHLAJISTOSTA JO TÄNÄÄN!

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Hurja suunnitelma Roihuvuoren kirkkokorttelista HELSINGIN KAUPUNKI ja seurakuntayhtymä suunnittelevat massiivista lisärakentamista Roihuvuoren kirkon ympärille. Kirkko piilotettaisiin elementtikerrostalojen sisään, joiden harjakorkeus yltäisi lähes kirkkorakennuksen tasalle. Talojen seinäpinnat hipoisivat kirkon seiniä. Hankesuunnitelman mukaan ”haetaan keskieurooppalaista luostaritunnelmaa, jossa kirkko on rakennusmassan keskellä”! Mutta eihän tässä olla KeskiEuroopassa, ei ole kyse katolisesta kirkosta, eikä keskiaikaisissa luostareissa ole lasiparvekkeita asukkaiden tavaravarastoina. Asunnoissa tuskin asuisi munkkejakaan. Rakennusten värimaailma poikkeaisi Lauri Silvennoisen piirtämästä hienosta mutterikirkosta. Havainnekuvista puuttuvat myös liikennevirrat ja kunnon pysäköintimahdollisuudet kirkossa kävijöille. Tehorakentamisen välttämättömyyttä perustellaan sillä, että ”ellei rakennusoikeutta käytetä maksimaalisesti, hanketta ei saada kannattavaksi”. Sivistys uhrataan siis ahneuden alttarille. Mikäli Roihuvuoreen haetaan keskieurooppalaista tunnelmaa, miksei tyydytä kirkon edessä olevan homeisen siipirakennuksen purkamiseen ja rakenneta tilalle italialaistyyppistä piazzaa vesielementteineen ja istutuksineen? Tämä tuottaisi avointa kaupunkitilaa, ihmisläheistä ympäristöä ja hyvinvointia, jota ei voi mitata rahassa.

Juhani Lönnroth Roihuvuoren seurakuntaneuvoston jäsen Helsinki

Joskus tarvittaisiin kuolinapua KIRKKO JA KAUPUNGISSA oli eutanasiasta hyvä artikkeli, joka sai ajatukset liikkeelle (K&k 12.8.). Olen nähnyt Helsingin kaupungin sairaalaosastolla henkilön, joka vietti elämäänsä lähes kymmenen vuoden ajan sängyssä sikiöasennossa. Hän ei voinut kommunikoida, ja hänen lapsensa olivat luovuttaneet ja hylänneet hänet. Hoitajat käänsivät häntä kyljeltä toiselle,

pesivät ja syöttivät, kunnes potilaan sydän viimein petti. Hän ei kärsinyt fyysisistä kivuista. Henkisistä kivuista hän ei pystynyt ilmaisemaan mitään. Kaikkien kuolinapua vastustavien toivoisin pääsevän katsomaan tällaista potilasta. Hoitotestamentissani olen toivonut saavani lähtöpiikin, jos itse joutuisin tähän tilaan. En halua olla kommunikoimaton ja liikuntakyvytön vihannes. Silloin olisin vain taakka, en ilo, enkä omaisi enää ihmisarvoa. Esimerkiksi syöpä ei vie vuosia saattohoidossa eikä vie ihmisarvoa. Toivon, että joku voi piikin antaa, ellei lääkäri, niin lapseni. Tämä apu ei kuulu saattohoitoon, kivunlievitykseen eikä avustettuun itsemurhaan.

Eija Saha Helsinki

Raamattu ravitsee

Tupakointikielto kerrostaloihin TUPAKKALAIN (2016) ja Terveydensuojelulain (1994) perusteella ”asunnon ja muun sisätilan puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu (--) terveyshaittaa”. Asunto-osakeyhtiölaki puolestaan määrää kohtelemaan asukkaita yhdenvertaisesti. Ei voida sallia jonkun yksilön tupakointia parvekkeilla tai asunnossa tasa-arvoisuuden nimissä. Talojen pienet parvekkeet on tarkoitettu kodin tuuletukseen, ilman vaihtumiseen käytävissä ja yleensä tekstiileiden tuulettamiseen, siis puhtauden ja raikkauden vaalimiseen kodissa. Miksi siis sallitaan tupakointi parvekkeilla? Epämiellyttävä savuhan tunkeutuu joka paikkaan. Et voi pitää ikkunaasi auki, jos parvekkeella tupakoidaan. Ei ole mukava näky, kun savuttelijat valloittavat parvekkeen useasti vuorokaudessa, jopa öiseen aikaan. Parveketupakointi on myös palovaarallista terveyshaittojen ohella. Meidän kaikkien on vaalittava terveyttämme etenkin näin korona-aikana, kun joudumme entistä enemmän oleskelemaan kotona ja tuulettamaan kotejamme. Oikeudenmukaista ja tasapuolista kansalaisia kohtaan olisi myös, etteivät savuttomat henkilöt ja yhteiskunta joutuisi korvaamaan tupakoitsijoiden itselleen aiheuttamia sairauksia, vaan tupakoitsija hoitaisi itse nämä sairauskulunsa.

Marja-Liisa Susi Helsinki

PÄÄKIRJOITUS, joka oli otsikoitu ”Kirkon pitäisi toivottaa kaikki kihlaparit yhtä tervetulleiksi vihille”, esitti Raamatun lukemisen negatiivisessa valossa (kirkkojakaupunki.fi 11.8.). Kuitenkaan Raamattu ei ole pelkkä vanha kirja vaan se on väline, jonka avulla Jumala voidaan kohdata. Valitettavan moni ei tätä tiedä. Jos luet Uutta testamenttia pyytäen Jumalaa puhumaan sinulle, ennemmin tai myöhemmin tulet yllättymään. Psalmissa 19 sanotaan: ”Herran käskyt ovat oikeat, ne ilahduttavat sydämen. (--) Ne ovat kalliimmat kuin puhdas kulta, kalliimmat kuin kullan paljous, makeammat kuin mesi, maistuvammat mehiläisen hunajaa.”

Jorma Tarhio emeritusprofessori, Espoo

Kevytyrittäjät ja kotitalousvähennys LEHDESSÄ JULKAISTU mielipidekirjoitus kevytyrittäjyydestä sisälsi väärää tietoa (K&k 9.9.). Kevytyrittäjällä teetetty työ oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Miksi kukaan teettäisi kotitalouden töitä kevytyrittäjällä, jos ei saisi kotitalousvähennystä?

Sirkka Kolattu Helsinki

KIRJOITA LYHYESTI ja liitä mukaan nimi ja osoite. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Hammashoitoa

Kuulutukset

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kiinteistönvälitystä

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Hoitovelvoitteen täyttämiseksi riittää, että haudan yleishoito (= haudan nurmi tai sorapinnan hoito sekä tarvittaessa muistomerkin ja mahdol listen reunakivien oikaisu) on järjestetty. Pelkkä kukkien tuominen hau dalle ei riitä hoitovelvoitteen täyttämiseksi. Kukkien istuttaminen ei ole pakollista. Haudan kunnostuksen ja hoidon osalta antavat pyydettäessä ohjeita hautaustoimen työnjohtajat, jotka ovat tavattavissa hautausmailla pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7.30–14.30 lauantaita lukuunottamatta. Puhelimitse heidät tavoittaa numerosta 09 80 501, varmimmin klo 13–14.

Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero E: 5, 150 G: 35, 39, 92, 128, 149, 162 H: 28, 87, 116 I: 134 K: 74 L: 91, 99, 110, 115, 131, 146 O: 4, 65 P: 109, 129 KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero A: 23, 26, 27, 58 D: 5, 41, 67, 103, 127, 161, 202, 208, 231, 246, 254 E: 134, 199 F: 18, 204 G: 115, 164, 199, 201, 203, 235, 242, 272 H: 8, 45 I: 26, 27, 40, 46, 71, 90, 134 N: 5, 6, 22 O: 97, 108, 116 P: 8, 31, 46, 85 R: 17, 28, 57, 61, 66, 80 T: 9, 13 U: 12, 22, 47, 48, 83, 167, 172 V: 50, 171 W: 21, 23, 90, 96, 114 X: 93, 152 Y: 16, 65, 99, 100, 114, 126, 131 Z: 25, 133 Å: 126 Ä: 10, 49, 52, 59, 89, 177, 223, 346 Ö: 62, 117 A1: 16, 25 F1: 38 KELLONUMMEN HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero C: 2.8, 4.21 D: 3.11, 5.54

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla alla mainittujen sukuhautojen hoito on olennaisesti laiminlyöty. Kiinteistöjohtaja, yhteisen kirkko neuvoston delegointipäätöksellä, velvoittaa kirkkolain 17 luvun 5 §:n perusteella kunkin mainitun haudan hautaoikeuden haltijaa vuoden määräajassa tämän kuulutuksen päivämäärästä lukien kunnostamaan haudan uhalla, että oikeus hautaan julistetaan menetetyksi.

Espoon seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto ottaa hautoja hoitaak seen ja lisätietoja saa hautatoimistosta, p. 09 8050 2200. Hautatoimisto on avoinna ma–ti klo 9–15 ja ke–to klo 9–12.

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

KUULUTUS

Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501. Espoossa 23.9.2021

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS su 26.9. klo 16 seurat Tapiolan Virsussa, Tapiontori 3 B, Espoo. ti 28.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs (Autotalo), Hki. pe 1.10. klo 15 seurat Columbuksen Katukappeli, Vuot. 45, Hki. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink. 8, Espoo. su 3.10. veisuut Seuratuvalla, mukana H. Seppä; SV-läpiveisuuta (Autotalo). klo 18 seurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1 (Kontula), Hki. ma 4.10. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko takkah. Veräjäkallionk. 2, Espoo. ke 6.10. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkilänt. 7, Hki. TULOSSA: Ole valona. -tapahtuma Kauhavalla 9.-10.10. www.h-y.fi

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti.

laki365.com

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Ostetaan asuntoja

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Varaa ilmainen alkukeskustelu

perunkirjoitukset

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

4–5 h koti Munkkiniemestä. Remontoitavakin kiinnostaa ja vapautuminen sovittavissa. Eero 050 334 2482, Anna 040 589 9582.

BREMERIN KIVI

Ostetaan

Vuokrata halutaan Adressit

Ostetaan kaikkea kodin irtaimistoa, myös kuolinpesät ja muuttojäämistöt, mm. taulut, kirjat, design, taide- ja käyttölasi, valaisimet, keramiikka, posliini, hopea, korut, kellot, lp:t, sotaes., patsaat ym. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225

Rauhallinen 22v lääketieteen opiskelija etsii yksiötä läheltä Meilahtea. Puh. 050 540 2757 /Essi Toivakka

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

hautakivityöt

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kotipalvelu Iloita Oy Henkilökohtaista apua. 045 7871 0735, www.iloita.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Palveluja tarjotaan

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

ESIRUKOUSILTA ti 28.9 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Marko Huhtala, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. 0923407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl. i, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin 040 680 4057 ○ 040 665 5983 ○ 040 750 5508

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

E NYKÄSEN LUOMA HAHMO KAHDEKSASTA

ylellistä REINO JERE

REIKIEN TEKOON

lajittelua

LASKEE HINTOJA MASIINA TAKAA ON MIES RAAMATUSTA

SISÄ- M ELIN

VAHVISTAA PÄÄTÖS

TENNISTÄHTI RUUSUVUORI

VOIVAT RYPYT

-uusi LYHYTELOKUVIA TEHNYT PASTORI ILMO

VIIKKAAMISIA

I L

ALKUPERÄISIA

KALLONEN

YMPÄRISTÖT MAAGISIA

PAUSSI

SOLMITTUJA

MONINAISUUS

ALUSLAUTANEN

HAMPAISTA HARJATTAVIA

-TULI

KIVINEN ERITTÄÄ

HYÖDYLLINEN

VIETTELEVÄÄ

PINNALLISIA LÄMMITTÄVIÄ

JUONIVIA HUULIN

TUNNUS J

ALKOHOLIA

KODINKONEITA KYKY

VIININTUNTIJA

SARIOLA TIKKANEN

ERIMIELISYYS

HACKMAN

SÄILYKE SÄRKYMISIÄ

SOITETTAVIA

T KUOPUS

MUSIKAALI

RISTOMATTI JIPPO

VUORISTO

PUHEISTA TAUSTAPUOLIA

KOSTEA HALLINNEITA

Ä SOTILASKOULUTUKSESSA PITUUSMITTOJA

Saulin tytär

-SANA KARKOTETUT

EPÄTYYPILLINEN PÄÄHAHMO

PYYTÄESSÄ POLVILLAAN?

S LIIKENNÖITY

puhtaana käteen

AURINKOINEN KAUPUNKI

M A

LANGERYNTETTU NÄKKÖ

PETOJA EIVÄT MUIDEN

KANSALLISPUISTO JÄISIÄ

KUPLA

LUOSTAREISSA

VAINIO KALLIO AATAMI

SOVITTUJA

RANGAISTUKSIA

NERONLEIMAUKSIA

KENNEDY

VIELÄPÄ

SONETTI

VOI KIPUA

SEPITETTY

HAL- H KO JOSKUS M

PUTKEN PÄÄSSÄ

E T

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

MUSTANMEREN RANNALLA

KIRKON SIVUHUONEITA

pen- K O L U T A koa

LOIRIN HAHMO

JUHLAHÄLYÄ

KYLPYLÄ

TILILASKELMA

VIERAANTUA

RUOKAJUOMIA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Hyvää pyhää

26.9.

Pyhän aiheena on kristityn vapaus. Päivän evankeliumissa (Mark. 2:23–28) Jeesus toteaa: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.”

”Pyhä rahaton” oli oman aikansa sote-pioneeri KUISMA ON KARJALAINEN muunnos ”koristettua” tarkoittavasta kreikkalaisesta miehen nimestä Kosmas. Kosmas-niminen kristitty lääkäri työskenteli 200-luvun lopulla nykyisen Turkin alueella yhdessä kaksoisveljensä Damianin kanssa. Lääkäriveljeksiä kutsuttiin ”pyhiksi rahattomiksi”, koska he eivät ottaneet potilailtaan palkkiota. Terveyseroja tasoittaneet oman aikansa sotepioneerit kokivat marttyyrikuoleman, ja heistä tuli lääkäreiden suojelupyhimyksiä. Veljesten muistopäivä 26.9. on myös Kuisman nimipäivä.

TANELI KYLÄTASKU

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Etsi merkitystä

evon päiväksi tarkoitetusta sapatista oli tullut ohjeviidakko, jonka noudattaminen oli totista työtä. Siitä oli päivän pointti kaukana. Kun Jeesus puhui seuraajilleen sapatista, joka on ihmistä varten, hän tahtoi vapauttaa heidät etsimään säädösten sijaan merkitystä. Vaikka Jeesus ja hänen seuraajansa olivat hurskaita juutalaisia, he rupesivat etsimään merkitystä muidenkin perinteisten tapojen takaa. Rituaalista ympärileikkausta tärkeämmäksi tuli Jumalan tahdon noudattaminen omassa elämässä. Syömisvalintojen sijaan huomiota tulikin kiinnittää sanavalintoihin, sillä ne kertoivat sisimmän tilasta. Kaipaamme vapautusta, mutta olemme mestareita keksimään erilaisia säädöksiä. Eri aikoina kristityt, esi-

merkiksi Martti Luther, ovat joutuneet tempaisemaan itsensä ja yhteisönsä irti kahlitsevista tavoista, jotka ovat vieneet tilan merkitykseltä. Mikä sitten on merkittävää? Ei Jumala halua oikeita tekojamme vaan kiinnostustamme. Sen näytämme, kun syvennymme, suorastaan uppoamme siihen, miten hän ilmaisee itseään ja on parhaaksemme ajatellut. Jeesuksen lupaama kristityn vapaus on pelottavaa. Vapauden mukana tulee nimittäin vastuu valinnoista. Jumalaan syventyminen ei noudata välttämättä säädöksiä vaan voi poiketa totutuista tulkintatavoista. Vapaus etsiä merkitystä voi tarkoittaa myös vääriä tulkintoja ja valintoja. Sellaistakin sattuu maailmassa, jossa vapaa tahto vallitsee. Vapauden rannattomalle merelle meitä ei kuitenkaan ole jätetty yksin.

Kun valintojen tekeminen pelottaa Voit hiljentyä rukoukseen: ”Jumalan Pyhä Henki, puhalla sisimpäni eloon. Ruoki rohkeutta rakastaa sinua, Jumala, niin että uskallan seurata ääntäsi, mihin minua kutsutkaan. Ole lähellä.”

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

”

Se, miten enkeli aineettomana olentona pystyy liikkumaan paikasta toiseen, tuo mieleen tieteis kirjallisuuden tai jotkut modernin fysiikan löydöt. SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN EMERITUSPROFESSORI REIJO TYÖRINOJA s. 4

Lisää puuhaa lastenkirkko.fi

23.9.2021 kirkkojakaupunki.fi

Antti Kujanpää: Globaali kirkko ei saa vaieta vainotuista kristitystä s. 4 Kastepäivä on mutkaton ja maksuton tapa järjestää ristiäiset s. 6

Pataan ja pöytään Emäntä Kirsi Salo tarjoaa lounasta Auroran kappelilla s. 2

Auroran kappelilla syödään jäl Suosituilla seurakuntien diakoniaja kappelilounailla voi nauttia kotiruokaa edullisesti. Samalla voi jutella toisten kanssa. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ANTTI RINTALA

aanantaina 13.9. ruokalistalla oli jauhelihapihvejä ja kerma perunoita. Lisäkkeenä salaat tia ja leipää. Jälkiruokana mar japiirakkaa ja kahvia. Tarjol la oli myös kasvisvaihtoehto ja gluteenitonta ruokaa. Auroran kappelin emäntä Kirsi Salo oli laittanut aamulla ruokalistan näh täville kappelin Facebooksivulle. Tuo maanantai ei ollut mikä tahansa päivä, sil lä silloin sai pitkän tauon jälkeen ensimmäistä kertaa kokoontua yhteisen ruokapöydän ääreen. Vaihtoehtoisesti oli mahdollista hakea nouto lounas kotiin.

Lounaalle kirkolle ja kappelille Espoonlahden seurakunta

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, diakonia lounas ma ja to klo 12–13. Aikuiset 3 e, lapset 1 e. Kirkolla voi ruokailla 20.9. alkaen. Soukan kappeli, Soukankuja 3, diakonialounas ti klo 11–12. Aikuiset 3 e, lapset 1 e. Kappelilla voi ruokailla 20.9. alkaen.

Espoon Tuomiokirkkoseurakunta

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1, kappeli lounas ma ja to klo 11–13. Aikuiset 5 e, lapset 2 e. Kappelilla voi ruokailla 23.9. alkaen. Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1, kappeli lounas ti klo 11–12.30. Aikuiset 4 e, lapset 2 e. Kappelilla voi ruokailla 21.9. alkaen. Suvelan kappeli, Kirstintie 24, kappelilounas ti klo 12–13. Aikuiset 3 e, lapset 1,5 e. Kappelilla voi ruokailla 28.9. alkaen. Viherlaakson kappeli, Viherkallionkatu 2, kappelilounas ti klo 12–13. Aikuiset 4 e, lapset 2 e. Kappelilla voi ruokailla 28.9. alkaen.

”

On ihana huomata, kun ihmiset tutustuvat toisiinsa. AURORAN KAPPELIN EMÄNTÄ KIRSI SALO

Leppävaara

Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, diako nialounas ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 2 e. Kir kolla voi ruokailla 21.9. alkaen.

Olari

Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1, diakonialounas to klo 12–13. Hinta 3 e. Kirkolla voi ruokailla 30.9. alkaen. Matinkappeli, Liisankuja 3, diakonialounas ti klo 12–13. Hinta 3 e. Kappelilla voi ruokailla 28.9. alkaen.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2021

Auroran kappelilla tarjotaan lounasta maa nantaisin ja torstaisin. Sen hinta on aikuisilta vii si euroa ja lapsilta kaksi euroa. Koronarajoitusten aikana kappelilta sai ainoastaan noutolounaan. AURORAN KAPPELIN lähellä asuva Anna Kankaanpää oli sopinut maanantaiksi lounastref fit Anneli Jakobssonin ja Ritva Bergin kanssa kappelille. Näin ystävykset tekivät usein jo ennen koronataukoa. – Torstaisin ennen ruokailua kappelilla ko koontuu kaksi liikuntaryhmää, ja etenkin sil

loin jään monien muiden tapaan sinne syömään, Anna Kankaanpää sanoo. – Kappelilla on hyvää ruokaa ja lounas seuraa. Koronaaikana kävin välillä hakemas sa täältä noutolounaan itselleni ja miehelle ni. Vaikka pidän ruuanlaitosta, vaihtelu vir kistää. Kankaanpää ostaa usein kappelilta mukaansa yhden tai kaksi lounaspakkausta ja vie ne lähellä asuville ikäihmisille. Hän on nähnyt, miten suu ri merkitys sillä on henkilöille, joiden on hanka la liikkua. EMÄNTÄ KIRSI SALO on työskennellyt Auroran kappelilla lähes 20 vuotta. Ihmisten tapaaminen on hänen mukaansa monelle tärkeä asia. Kun Salo ohjaa yksin saapuneen ruokailijan pöytään, jossa on muita ihmisiä, alkaa pian kuulua pu heensorinaa. – On ihana huomata, kun ihmiset tutustuvat toisiinsa. Sitten he sopivat lounastreffit seuraa vaksi kerraksi tai lähtevät yhdessä kävelylle. Us kon, että se on tosi tärkeää etenkin yksin asuvil le, Kirsi Salo sanoo. Kappelilounaiden ruokalista koostuu tutuista kotiruuista, kuten keitoista, laatikoista ja pata ruuista ja lihapullista. Tarjolla on aina salaattia tai

leen lounasta Vautsi vauva ja muita mukavia vauvatapahtumia Espoon seurakunnat juhlivat vauvoja läpi viikon vauva muskareissa, ryhmissä ja perhekahviloissa. Vauvan päivänä pikkuisille on tarjolla myös erityistä ohjelmaa. Vauvan päivän suojelijana toimii tänä vuonna piispa Mari Leppänen.

Auroran kappelin lounaspöydän ääreen pääsee taas tauon jälkeen. Kuvassa vasemmalta Anneli Jakobsson, Anna Kankaanpää, Jani Kuokka, Kirsi Salo ja Ritva Berg.

Kerhoja vauvoille ja vanhemmille Espoonlahden seurakunnassa

Maanantaisin klo 13−14.30 Kaskikappeli, Kaskipiha 5. Tiistaisin klo 13−14.30 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Torstaisin klo 9.30−11 Soukan kappeli, Soukankuja 3.

Leppävaaran seurakunnassa

Maanantaisin klo 13−15 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7, 3. krs. Tiistaisin klo 13–15 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2.

Tapiolan seurakunnassa

Avoimet aamut: Maanantaisin klo 9.30−12 vauvatreffit. Kahvittelua ja yhdessäoloa. Mukana lastenohjaajat Sari Ketola ja Pirkko Kelo. Paikkana: Virsu, Tapiontori 3 B. Enintään 40 henkilöä. Tiistaisin klo 9.30−12 muskaripäivä. Klo 10 kokoonnumme yhteiseen muskarihetkeen. Mukana Sari Ketola ja Liisa Soinio. Virsu, Tapiontori 3 B. Enintään 40 henkilöä.

Olarin seurakunnassa

Esikko-vauvaryhmät maanantaisin ja tiistaisin klo 13–14.30 Chapple, Iso Omena. Lisäksi Vauvamuskareita. Katso lisää espoonseurakunnat.fi/muskarit.

ISTOCK

raastetta sekä leipää. Jälkiruokana on usein pullaa, piirakkaa, kiisseliä tai rahkaa. Auroran kappelilounaat ovat suosittuja. Esimerkiksi viime keväänä meni keskimäärin 85 annosta kerralla. Koronarajoitusten aikana tehtiin paljon etätöitä, ja silloin noutoruokaa haettiin jopa 110 annosta päivässä. Suurin osa ruokailijoista on emäntä Kirsi Salon mukaan eläkeläisiä, yksin asuvia ja pariskuntia. Hän arvioi, että lähes 90 prosenttia on vakiokävijöitä. Koronarajoitusten aikana ei syöty eikä juteltu saman pöydän ääressä. Siitä huolimatta lounailla oli tärkeä tehtävä. – Kysyin yhdeltä noutoruuan hakijalta, mitä hänelle kuuluu. Hän purskahti itkuun ja kertoi, että ei ole jutellut kenenkään kanssa moneen viikkoon. Tällaisia koskettavia pikaisia kohtaamisia oli useita, Kirsi Salo sanoo. Diakonissa Tiina Hietaniemen kokemus on samanlainen kuin Salon. Moni kiitteli, kun kappelilta sai noutaa valmista ruokaa ja vaihtaa muutaman sanan henkilökunnan kanssa. Se oli monelle päivän kohokohta. – Tämä Järvenperän ja Lippajärven seutu on kuin kylä, ja Auroran kappeli sijaitsee sen ytimessä. Kappelilounaalla on täällä tärkeä paikkansa, Tiina Hietaniemi sanoo. ■

Vautsi vauva! pe 24.9. klo 13 Virsun piha, Tapiontori 3. Livemusiikkia, sosebaari ja iloista yhdessäoloa. Mukana bändi ja varhaiskasvatuksen väkeä. Mallan matkassa -konsertti pe 24.9. klo 10 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Tervetuloa nauttimaan vuorovaikutteisesta musiikkihetkestä yhdessä pikkuisen kanssa! Konsertissa esiintyvät Malla Pelo, Roope Pelo ja Heikki Laaksonen. Myynnissä vauvojen villasukkia (5–8 e) lähetystyön hyväksi. Vauvan päivän tapahtuma pe 24.9. klo 12–15 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Brunssi klo 11 alkaen. Lisäksi muskarihetkiä, neuvolan infoa, kauneudenhoitovinkkejä, leikkinurkkaus, valokuvausta, arpajaiset ja hartaus. Kaikki vauvat saavat lahjaksi villasukat. Vauvaperheiden kohtaamista ja siipiheijastimia jaossa pe 24.9. aamupäivällä kauppakeskus Sellon ympäristössä. Leppävaaran seurakunnan työntekijät jakavat siipiheijastimia ja lasten esitteitä vauvaperheille. Lisäksi luvassa musiikkia muskariopettaja Essi Kaarelan johdolla. Chapplen vauvan päivä la 25.9. (huom! viikonpäivä) klo 10, 11 ja 12 Chapplessa, Kauppakeskus Isossa Omenassa. Luvassa aistihuone, muskarihetkiä, leikkitila, arpajaiset ja mukavaa seuraa. Ilmoittautumiset: tarja.jokela-liias@evl.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2021

Antti Kujanpää Eläkkeelle jäävän kirkkoherra Antti Kujanpään näkemys seurakuntatyöstä kirkastui lähetystyössä Afrikan vuosina. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

ANTTI RINTALA/ESPOON SEURAKUNNAT

Tapiolan kirkon peruskorjauksen valmistumista viivästyttää katossa havaittu vuoto.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2021

Kirkko käyttöön joulun alla Tapiolan kirkon peruskorjaus on loppusuoralla. Parhaillaan työmaalla tehdään sisärakennustöitä ja pihalaatoituksia. Peruskorjaus pysyy hyväksytyssä 17,3 miljoonan euron budjetissa. Aikataulusta on jouduttu hieman joustamaan. Kirkon valmistuminen siirtyy muutamalla viikolla eteenpäin. Viivästyminen johtuu katossa havaitusta vuodosta, jonka vuoksi myös kirkon katto päätettiin korjata remontissa.

Peruskorjauksen arvioidaan olevan valmis marraskuun puolessa välissä. Tämän jälkeen alkaa kalustaminen, ja työntekijät pääsevät muuttamaan työtiloihin. Kirkko oli määrä ottaa uudelleen käyttöön adventtina. Nyt juhlamessu pidetään sunnuntaina 30.1.2022. Messun toimittaa Espoon piispa Kaisamari Hintikka. Juhlamessua edeltävät juhlaviikot, jotka pidetään 17.– 30.1.2022.Seurakuntalaisten ei kuitenkaan tarvitse odottaa kirkkoon pääsyä tammikuulle saak-

ka. Tapiolan kirkkoherralla Päivi Linnoisella on nimittäin kerrottavanaan ilouutisia. – Haluamme, että toiminta alkaa yhteisellä jumalanpalveluksella, Linnoinen sanoo. – Tapiolalaiset pääsevät jälleen kotikirkkoonsa messuun neljäntenä adventtisunnuntaina eli 19. joulukuuta. Sitä on moni jo kovasti odottanut. Linnoisen mukaan messut jatkuvat tästä eteenpäin. Joulunalusviikolla kirkossa on myös konsertteja ja koululaisten joulukirkkoja.

sai innoitteen Malawista

spoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Antti Kujanpää pitää lähtösaarnansa 26. syyskuuta. On lopputilinteon aika. – Lähtösaarnassani aion korostaa, kuinka viehättynyt olen yksinkertaisesta uskosta. Se on sitä, että maksan kirkollisveron, ja se on uskontunnustukseni yksi osa. Rukoilen, mutta se ei kuulu kenellekään muulle pätkääkään. Kasvatan lapseni ja pidän huolta lähimmäisestäni ja luonnosta. Sellaista matalan kynnyksen kristillisyyttä arvostan kovasti: Keep it simple! – Ne, jotka eivät muuten osallistu kirkon elämään, ei-

vät ole muita huonompia kristittyjä, Kujanpää sanoo. Kujanpään mielestä kirkollinen tilastopessismi perustuu siihen, että tilastoja ei osata lukea oikein. – On harhaanjohtavaa korostaa, että kasteiden määrä on romahtanut. Espoossa edelleenkin kaikista niistä lapsista, jotka syntyvät luterilaisille vanhemmille, 80 prosenttia kastetaan. Tietenkään kaikkia syntyneitä ei Espoossa kasteta, mutta se johtuu myös siitä, että on väärin mennä kastamaan esimerkiksi muslimiperheiden vauvoja. ANTTI KUJANPÄÄ vihittiin papiksi 23-vuotiaana. 1980ja 90-luvuilla hän oli lähetystyössä ensin Keniassa ja sitten Malawissa. Näinä vuo-

Eläkkeelle jäävä Antti Kujanpää aikoo keskittyä jatkossa isoisän tehtäviin. Ja ties vaikka hän kirjautuisi sosiaalisen median palveluihin. – Ehkä eläkkeellä rupeankin somevaikuttajaksi! hän tuumii.

Uusi tuomiorovasti aloittaa lokakuussa Ari Paavilainen aloittaa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherrana ja Espoon hiippakunnan tuomiorovastina perjantaina 1. lokakuuta. Hänen virkaanastujaismessuaan vietetään sunnuntaina 31. lokakuuta. Paavilainen valittiin Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi toukokuussa. Hän on aiemmin palvellut kirkkoherrana Tampereella ja Sastamalassa. Kysytään vähän kuin rallikuskilta, että mitkä ovat nyt fiilikset?

– Olen erittäin hyvällä fiiliksellä. Uusiin työtehtäviin perehdyttäminen on ollut todella upeaa, ja Antti Kujanpää on opastanut erittäin hyvin. Todella paljon on myös uutta, ja opeteltavaa vielä riittää. Olen tutustunut myös tuomiokapituliin, Paavilainen sanoo. Oletko nyt espoolaistunut? – Espoolaistumiseni on vielä hieman auki. Koko kesä katseltiin uutta kotia, ja ihan vielä ei ole tärpännyt. Oletko tutustunut jo seurakuntalaisiin? – Näinä korona-aikoina se on ollut vaikeaa, mutta luottamus-

sina kehittyi Kujanpään seurakuntanäky, joka toteutuu Espoossa yhä 2021. – Malawissa oli nälänhätä, joten jaoimme ihmisille

” TOIVOISIN,

ETTÄ KIRKKO OLISI SATEENVARJO, JONKA ALLE MAHTUISI MYÖS TOISILLEEN VASTAKKAISIA NÄKEMYKSIÄ. ANTTI KUJANPÄÄ

maissia. He saivat itse päättää, mitä työtä he tekevät vastineeksi ruoasta. Me sanoimme, että tehkää vaikka kaivoja, mutta he halusivatkin kirkon. He olivat jo polttaneet savesta tiiliä, ja sanoivat minulle, että nyt tarvittaisiin kattopeltiä ja sementtiä, Kujanpää sanoo. Malawilaiset perustelivat kirkon rakentamista sillä, että nyt saadaan yhteinen kokoontumispaikka, jossa opetetaan lukutaitoa ja jonne äidit voivat kokoontua. Kaiken viikkotoiminnan päätteeksi kokoonnuttiin messuun. – Siihen aikaan Malawissa

henkilöitä sentään olen tavannut. Monet seurakuntalaiset ovat ottaneet yhteyttä, ja meistä on tullut Facebook-ystäviä.

Matasaari myytiin Matasaaren leirikeskus on myyty. Matarskärstiftelsen joutui myymään sen yksityiselle ostajalle, koska säätiöllä ei ollut varaa leirikeskuksen rakennusten vaatimiin jopa 3,5 miljoonan euron kunnostustöihin. Huvudstadsbladetin mukaan leirikeskus myytiin seitsennumeroisella summalla. Saarella si-

oli noin kuusi tuhatta luterilaista, mutta nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin heitä on jo yli 100 000. Kasvu on Kujanpään mielestä valtava, ja yksi selittävä tekijä on se, että seurakuntalaiset osallistuvat kirkon elämään omatoimisesti. Omaaloitteisuuden mallin Kujanpää sai jo nuoruudestaan. – Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Ilmajoella, jossa seurakuntanuoret saivat hyvin vapaat kädet. Meillä oli kirkkodraamaa ja musiikkia, johon työntekijät rohkaisivat, Kujanpää sanoo. Vapaaehtoistyö on myös Espoon tuomiokirkkoseurannassa kovassa huudossa. – Meillä on 900 vapaaehtoista. Kerhoja ja muita kokoontumisia järjestetään eri järjestöjen kanssa. AA-kerhojen lisäksi on esimerkiksi vertaistukiryhmiä peliriippuvaisille. Länsimaissa on käynnissä kulttuurinen murros siinä, mitä sanoja on sopivaa käyttää ja mitä ei. – Joskus pappi voi sanoa vähän yliampuvastikin, ja se ihan hyvä asia, kun siitä syntyy hyvää keskustelua. Jos papin puheista seuraa kantelu, se käsitellään erikseen hallintokysymyksenä. Ei asia ole sen kummempi, Antti Kujanpää sanoo. – Toivoisin, että kirkko olisi sateenvarjo, jonka alle mahtuisi myös toisilleen

vastakkaisia näkemyksiä. Entä sanomisen vapaus kirkon omassa mediassa? – Monille ihmisille esimerkiksi Kirkko ja kaupunki on ainoa kanava olla kuulolla, mitä seurakunnassa tapahtuu. Siksi sillä on myös valtava vastuu siinä, että aina, kun on tarvetta puhua arvostelevasti, puhuttaisiin riittävän monipuolisesti, Kujanpää sanoo. Hänen mukaansa hyvin tehty uskontojournalismi puoltaa paikkansa varsinkin tilanteissa, joissa se tuo esiin suurinta hätää kärsivien äänen. – Joka kahdeksas kristitty maailmassa on tällä hetkellä vakavasti vainottu uskonsa tähden. Maailmassa on 300 miljoonaa vainottua kristittyä. Kristillinen kirkko on luonteeltaan globaali, eikä meillä täällä pohjoisessa ole mitään oikeutta vaieta vainottujen hädästä, Kujanpää sanoo. Haastattelun edetessä Kujanpää on toistuvasti sanonut, että ”älä nyt tätä laita lehteen”. – Lasteni mielestä on hyvä, että en ole Facebookissa, koska äkkipikaistuksissa saattaisin sanoa jotakin sopimatonta. Ehkä eläkkeellä rupeankin somevaikuttajaksi! Muutoin aion keskittyä kaksi viikkoa sitten syntyneen Eevi-tytön isoisänä olemiseen. ■

jaitseva vuonna 1993 rakennettu kappeli desakralisoitiin eli otettiin pois kirkollisesta käytöstä. Leirikeskus on ollut Esbo svenska församlingin ja Grankulla svenska församlingin käytössä vuodesta 1968.

set rekisteröityvät noin kuukauden viiveellä. Tästä johtuen myös Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään vanhentuneiden osoitetietojen mukaan. Jos lehti jää muuton jälkeen saamatta, kannattaa ottaa yhteyttä lehden osoiterekisteriin, jossa osoite korjataan väliaikaisesti. Kätevimmin asian voi hoitaa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: osoitteet@kirkkojakaupunki.fi. Puhelinpäivystys on avoinna arkisin kello 9–10 ja 12– 13 numerossa 09 2340 2235.

Osoitetiedoissa on ongelmia Digi- ja väestötietoviraston tekemissä osoitteenmuutosten rekisteröinneissä on viivettä. Suuri osa muutoksista rekisteröityy samana päivänä, mutta manuaaliseen käsittelyyn joutuvat muuttoilmoituk-

Lue lisää: kirkkoja kaupunki.fi/uutiset

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1–3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Helpot ristiäiset onnistuvat Kastepäivässä Mikkelinpäivänä 3.10. Espoonlahden seurakunnassa on Kastepäivä. Mikä se on, pastori Jukka Lehti? – Silloin lapsi voidaan tuoda kastettavaksi helposti ilman stressiä. Ristiäisiä pidetään Soukan kappelissa, Mäntykappelissa ja Kaskikappelissa. Papin lisäksi paikalla on kanttori, joka huolehtii musiikista. – Osallistumista ei ole rajattu mitenkään. Lapsen voi tuoda kastettavaksi, vaikka asuisi muuallakin kuin Espoonlahdessa. Kastemekon saa tarvittaessa lainaksi seurakunnalta.

Päivitämme verkkosivuillemme muutokset, joten tarkista ajankohtaiset tapahtumatiedot ja tuoreimmat koronaohjeistukset näiltä sivuilta: www.espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje, www.espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat.

Voiko koko juhlan viettää kappelilla? – Kyllä voi. Seurakunta tarjoaa Kastepäivään osallistuville oman juhlatilan ja siellä täytekakkukahvit noin kymmenelle henkilölle. Jokaiselle tilaisuudelle varataan noin kaksi tuntia.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Kirkkoon ja kappeleille voidaan tällä hetkellä ottaa seurakuntalaisia noin 50 % istumapaikkojen määrästä. Tuomiokirkon messuihin ja konsertteihin mahtuu näin ollen 250 seurakuntalaista. Suosittelemme edelleen maskin käyttöä ja huolehdimme hyvästä käsihygieniasta. Ajankohtaiset ohjeet kannattaa tarkastaa seurakunnan verkkosivuilta ennen tapahtumia: www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Juhlamessu su 26.9. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustava pappi Marja Malvaranta. Urkuri ja musiikin suunnittelu Petri Koivusalo, kanttori Tiia Maria Saari, muina avustajina Inna Vintturi, huilu ja Juha Vintturi, laulu sekä Jiri Kuronen, piano ja harmonikka. Messun lopussa piispa Kaisamaria Hintikan tervehdys. Seurakunnan kirkkoväärtit palvelevat eri tehtävissä. Tämä on kirkkoherra, tuomiorovasti Antti Kujanpään viimeinen messu ennen eläkkeelle siirtymistä. Aiheena on ”Kristityn vapaus”. Messun jälkeen pullakahvit kirkkokansalle kellotapulintorilla. Messu suoratoistetaan Espoon tuomiokirkon Facebook-sivun kautta: www.facebook.com/ Espoontuomiokirkko. Pysäkkimessu: Ilo su 26.9. klo 19 (aika huom!). Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Miia Pekkarinen, kanttori Sheldon Ylioja. Enkelien sunnuntain messu su 3.10. klo 10. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminenm, avustaa Sami Marte, urkuri Sheldon Ylioja.

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Onko kaste vauvan nimenantotilaisuus? – Ei ole. Vanhemmat antavat nimen

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkoulu. Järj. Kirkko Espoossa ja International Evangelical Church in Finland (IEC). www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Perhekerho to klo 10. Eläkeläiskerho to 23.9. ja 7.10. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Enkelien sunnuntain messu su 3.10. klo 12. Linervo, Talvio. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Hinta 2–5 e. Ikonimaalari oikeudenmukaisuuden asialla -luentosarja alkaa la 25.9. klo 12–13. Mina Anton: ”Koptilaisen vähemmistön tradition välittämisen haaste uudistuvan ikonimaalauksen keinoin”. Alarik

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2021

- Kastepäivässä seurakunta tarjoaa kastejuhlaan valmiin tilan ja täytekakkukahvit. Kastetilaisuuksia pidetään kolmessa kappelissa, pastori Jukka Lehti sanoo.

lapselleen. Kasteella on toisenlainen ulottuvuus. Silloin lapsi liitetään Jumalan perheväkeen ja seurakuntaan. Kaste on sakramentti eli armon väline. Joskus törmään esimerkiksi rippikoulussa virheelliseen käsitykseen, että ristiäisissä pappi päättää lapsen nimen. Näin ei ole.

löydy riittävästi? – Riittää, että toinen vanhemmista on seurakunnan jäsen. Kummeja tarvitaan kaksi, ja heidän pitää olla kastettuja ja konfirmoituja. Kirkkoherran suostumuksella yksikin kummi riittää. PAULA HUHTALA

Entä jos toinen vanhemmista ei ole seurakunnan jäsen tai kummeja ei

Corander. Onko ihmisellä oikeutta käyttää hyväkseen eläimiä? TT Kari Kuula Teologisessa opintopiirissä to 30.9. klo 19. Kahvit klo 18.30. Eläkeläiskerho ti 5.10. klo 13. Gospel riders ti 5.10. klo 18. Kappeliklubi ke 6.10. klo 18. Kehitysvammaisten kerho. Perhekerhot ma ja pe klo 10. Vauvakerho to klo 13. Iltaperhekerho ma 27.9. klo 17.30. Café Aurora ma–to klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Messu su 26.9. klo 16. Särkiniemi, Talja. Gospel Dance & Lattarit ma: Dance klo 17 ja Lattarit klo 18 Hiirisuon asukaspuistossa. Eläkeläiskerho to 23.9. ja 7.10. klo 13. Rukouksen ilta ke klo 18.30. Raamattuilta to 30.9 klo 18. Perhekerhot: ke klo 9.30. Iltaperhekerho to 23.9. ja 7.10. klo 17.30. Perhekahvila pe klo 9–12. Tanssi vauvan kanssa ma klo 13.30.

Kastepäivä Espoonlahdessa Mikkelinpäivänä 3.10. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta p. 09 8050 2601.

www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Enkelien sunnuntain kyläkirkko su 3.10. klo 12. Pyhäkoulu. Mathlin, Koivusalo. Eläkeläiskerho ma 27.9. klo 13. Viron piiri ma 27.9. klo 18. Vironkielisiä virsi- ja raamatuntekstejä. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta 2–4 e. Luovat kädet -käsityöpaja ma 4.10. klo 18–19.30. Rukouspiiri ke 6.10. klo 18. Kuvataideryhmä to 7.10.–18.11. klo 18–19.30. Meditatiivista taidetyöskentelyä raamatuntekstien pohjalta. ILM. 30.9. mennessä: mari. mathlin@evl.fi, 050 438 0182. Hiljaisuuden päivä la 9.10. klo 14–19. Lepoa ja rukousta kappelin rauhassa. Keittolounas ja kahvit 4 e. Lopuksi viikkomessu klo 18, Pirkko Nurminen. Perhekerhot: ti klo 10. Iltaperhekerho ke 6.10. klo 17.30. Esikoisvauvaryhmä ke klo 10. Perhekahvila to klo 9.30–15. Taidenäyttely ”Inside out” 2.–29.10. Linda Pellin töitä. Kappeli

avoinna ma, ke ja to klo 12–18, ti klo 9–16. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Gospel-lattarit ma: I-ryhmä klo 18–19, II-ryhmä klo 19–20. 5 e/kerta. Toivoa naisille -rukouspiiri ti 28.9. klo 18. Laaksolahden lauluryhmä ke 6.10. klo 18. Eläkeläiskerho ma klo 13. Perhekerho ke klo 10. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Eläkeläiskerhot: to 30.9. klo 10.30 ja ke 6.10. klo 13. Perhekerho ma klo 10. Perhekahvila pe klo 10–12. Iltaperhekerho ke 29.9. klo 17.30.

SUVELAN KAPPELI Enkelien sunnuntain messu su 3.10. klo 15. Kyönsaari, Haunio. Pyhäkoulu su klo 15. HalleLuja -messu pe 8.10. klo 18. Pekkarinen. ”Sun aika mennä on” -konsertti to 23.9. klo 18. Lohdun lauluja

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

Sinulle, joka olet menettänyt lapsesi, Ks. Kirkoissa soi -palsta. Vauvanpäivän tapahtuma pe 24.9. klo 10–12. Musiikki liikuttaa tunteita ja kehoa. Martat kertovat vauvojen ja taaperoiden ruokailusta. Kahvia ja pizzaa 1,50 e. Päivärukous ma ja to klo 13. Suvelan lauluryhmä ma klo 16.30, tied. josefiina.haapalainen@gmail. com. Diakonia- ja lähetyspiiri ma 27.9. klo 18. Sakari Heinosen terveiset Kyprokselta. Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 1,5–3 e. Hyvinvoinnin vahvistaminen -ryhmä ti 28.9. klo 13.30. ILM. ja tied. kirsi.salonen@evl.fi, 040 547 1861 ja eeva.isomaki@evl.fi, 050 438 0189. Israel-rukousiiri ke 29.9. klo 16.30. Isäryhmä ke 29.9. klo 18. Vertaistukea perhearkeen! Eläkeläiskerho to 30.9. klo 13. Perhekerhot: pe klo 10 ja Vauvakerho ma klo 13.30. Family Tuesdays, Perheiden tiistai: ti klo 13.15–15. Musisoidaan yhdessä -iltapäivä su 10.10. klo 15. Haluatko tulla säestämään yhteislaulua, laulamaan tai soittamaan? Tied. ja ILM. 30.9. mennessä: anita.kyonsaari@ evl.fi tai 040 513 0843 www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Messu su 26.9. klo 12. Pohjolan-Pirhonen, Talja. Iltamessu su 3.10. klo 17. Messun jälkeen iltapala. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalon ohjelmalla klo 18–19.30. Lähetyspiiri ma 27.9. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13.15. Hinta 2–4 e. Eläkeläiskerho ke 29.9. klo 13. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Perhekerho to klo 10. Perhekahvila to klo 9.30–12. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila on taas avoinna! Avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Tervetuloa edullisille ostoksille! Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

PARISUHDE Parisuhteen pysäkit ti klo 18–20 Espoon tuomiokirkon srk-talo: 12.10. ”Monenlaiset parisuhteet”, 9.11. ”Erilaisina yhdessä” ja 7.12. ”Rakentavaa vuorovaikutusta”. Noudatamme vallitsevaa koronaohjeistusta. Ei ilm. Parisuhteen palikat -verkkokurssi to 21.10., 28.10., 4.11., 11.11., 18.11. ja 25.11. klo 18–19. Aiheina mm. vuorovaikutus, tunteet, riitelytaidot, sitoutuminen, seksuaalisuus. Tied. ja ILM. outi.wenell@evl.fi. Parisuhdepäivä kehitysvammaisille la 23.10. klo 10–16 Suvelan kappeli. Miten tutustun, seuruste-

len ja toimin parisuhteessa? Kahvi klo 9.30, lounas ja kahvit (5 e/hlö). Tiedustelut ja ILMOITTAUTUMINEN 1.10. mennessä: minna.kovalainen@evl.fi. Solmuja parisuhteessa. Ohjausta ja neuvontaa. Hinta 100 e/pari, maksuvapautus mahd. Tied. outi. wenell@evl.fi, 040 547 4146 ja kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

LEMPEÄ JA HOITAVA RETRIITTI 3.–5.12. Hila. Äänimaljarentoutusta, tietoisen läsnäolon harjoituksia. Hinta 90–140 e. Ohj. Tuija Kuusinen, Pia Härkönen ja Taina Latvala. Tied. ja ILM. 12.11. mennessä: 040 531 1041, tuija.kuusinen@evl.fi.

SIJAISEKSI LASTENKERHOIHIN? Etsimme tarvittaessa tulevia työntekijöitä lasten (2–5-v.) päiväkerhoihin sekä perhekerhoihin. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 525 1216.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua mm. parisuhteen, eron ja kasvatuksen kysymyksissä puhelimitse, Teamsissä, sähköpostitse tai tapaamisissa ajanvarauksella ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165, ja outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146. Silta – huojenna huolia Suvelan kappelissa. Tied. kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 511 0165. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501. Yhteys diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

MESSU Konfirmaatiomessu Pöyhölä 2 la 25.9. klo 11 kirkko. Yli-Suutari, Pohjonen, Tukiainen, isoset, leiriavustaja, Puukko. Konfirmaatiomessu Kiipula 2 la 25.9. klo 14 kirkko. Kohijoki, Yli-Jaskari. Messu su 26.9. klo 11 kirkko. Rotko, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Messu yhteisessä työssä Verkoston kanssa su klo 16 kirkko, musiikki Verkosto Kollektiivi. Etkot klo 15.30 alkaen: kahvia ja teetä vanhojen ja uusien tuttavien seurassa. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Messun jälkeen jatkoilla keittoruokailu. 26.9. Panu Pitkänen puhe, Teemu Aalto liturgia. 3.10. Riikka Hartikainen ja Teemu Aalto. 10.10. Marko Huhtala ja Panu Pitkänen. Messu su 26.9. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Puukko. Kirkkokahvit. Messu su 3.10. klo 11 kirkko. Kohijoki, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Keittolounas, vapaaehtoinen maksu. Messu su 3.10. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Pellikka. Kirkkokahvit.

UUTTA! Messy Church la 2.10. klo 11 kirkko. Santaharju, Kohijoki, Ojala. Uusi ja raikas tapa kokoontua yhteen eri sukupolvien kesken Suuren tarinan äärelle esim. piirtäen, askarrellen tai pelaten. Sopii kaiken ikäisille. Tilaisuuden päättää yhteinen syöminen.

TUKEA JA APUA

www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk www.espoonseurakunnat.fi

Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville.

Espoonlahden seurakunta

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet:

ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496. OstariPastori joka to klo 13–14 kauppakeskus Pikkulaiva. Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30). Aik. 3 e, 3–14 v. 1 e. Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Vapaaehtoinen maksu. Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 12.30–14 Soukan kappeli, parill. vkot. Ei 24.9. ja 9.10. Vertaistukiryhmä muistisairaille ja heidän omaisilleen pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parill. vkot. Ei 24.9. ja 8.10. Kultavilja ti klo 12–14 Soukan kappeli, alk. 5.10. Yksinäisille,

kotona asuville, liikuntarajoitteisille vanhuksille. Lounas ja kahvit 5 e. Kuljetus järjestetään. Tied. ja ilm. Eija Siivonen, 041 534 1706.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Toivon rukoushetki arkisin klo 8.50 kirkko, myös www.facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Israel-rukouspiiri ti 12.10. klo 18.30 kirkko. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Verkkoraamis ti 14–15 Teams. Käydään keskustellen läpi tulevan pyhän jumalanpalveluksen teemaan liittyvä evankeliumiteksti. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14–15.30 Kaskikappeli. Sopii vauvasta vaariin. Lastenhoito. Ilm. tanja.routama@evl.fi Miesten raamattupiiri to 23.9. ja 7.10. klo 18 kirkko, iltapala 4 e. Raamattu ja rukous -ilta pe 1.10. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Raamattuluentosarja, 1. kirje tessalonikalaisille ke 6.10. klo 18.30 kirkko. Ylisuutari, Reinikainen.

TAVATAAN TAAS! Kahvila joka ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Käsityökerho ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli. Tied. Liisa Pohjonen, 040 547 1848. Kankaanpainantatalkoot lähetystyön tukemiseen to 23.9. klo 12–16.30 kirkko. Yksineläjien lauantai-ilta ”Syksyn voimavarat” la 25.9. klo 18–21 kirkko. Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Voit tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Virsiä laulukerhossa ti 28.9. klo 13 kirkon musiikkisali. Yksinhuoltajien olohuone to 30.9. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Syksyn illat 14.10., 4.11., 18.11. ja 2.12. Yksineläjien retki Kulttuurikeskus Sofiaan la 2.10. (os. Kallvikinniementie 35, www.sofia.fi) Bussi lähtee kirkolta klo 9 ja palaa n. klo 15.30. Omatoimista tutustumista taloon, taidenäyttelyyn, ortodoksiseen liturgiaan, ulkoilua, lounas klo 11.30 sekä luentokeskustelu ”Sukella ortodoksisuuden ytimeen”. Hinta 15 e kerätään bussissa. 25 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ilm. ja ruokavalio viim. pe 24.9. klo 12

inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Yhteisen tulen äärellä to 7.10. klo 17–20 Soukan kappelin piha. Tule kohtaamaan toisia syksyiseen iltaan. Ota omat grillattavat mukaan ja tule turisemaan. Tarjoamme tulet ja mehut. Tuli-ilta joka kuun 1. torstai.

KUOROLAULUSTA VOIMAA Viritä äänijänteesi ja tule kuoroon! Kaipaamme uusia laulajia: Okra, nuorten aikuisten kuoro ke klo 18.30 Soukan kappeli, tied. helena.yli-jaskari@evl.fi, 040 572 3676. Kirkkokuoro, laulun iloa aikuisille ma klo 18.30 kirkko, tied. krista. pellikka@evl.fi, 050 414 2610.

JOTAIN KIVAA TEKEMISTÄ? Aloitusinfo pienryhmien toiminnasta ke 29.9. klo 18 kirkko. Ideoidaan ja rohkaistutaan yhdessä. Ehkä päästään käynnistämään myös uusia ryhmiä. Pienryhmän aloittamisen saloihin ohjaavat kansainvälisen työn sihteeri Eveliina Rožnovski ja pastori Riikka Hartikainen. Tule kuulolle! Tied. eveliina.roznovski@evl.fi tai riikka@verkosto.net

VALOKUVANÄYTTELY Johanna Kareen näyttely KATSO IHMINEN® kirkkosalin näytöllä 30.9. saakka kirkon aukioloaikoina. www.johannakare.com

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Tuotto seurakuntamme lähetystyölle.

KONSERTTI Tunnelmallista musisointia kanttorikvartetilta, mukana Helena, Heli, Elja ja Krista to 7.10. klo 14 kirkko. Vapaa pääsy, kahvit Yhteisvastuun hyväksi.

VIE VANHUS ULOS Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa ja tulkaa kävelyn päätteeksi täytekakkukahville pe 8.10. klo 10–14 Soukan kappeli.

METSÄRETKI Perheiden Muumiretkeilykoulu Latokasken lähimetsässä la 9.10. klo 10–12. Laulua ja leikkiä, toimintarasteja, metsähartaus, eväshetki omin eväin, mehutarjoilu. Ilmoittaudu viim. 4.10. katriina.vilkman@ evl.fi.

PIKKUVÄELLE Liikuntaperhekerho to klo 15–16 kirkko ja lähiympäristö. Uusi aika! Vanhempien ja lasten yhteinen kerho, jossa liikutaan leikkien, laulujen ja lorujen sekä erilaisten liikuntavälineiden kanssa pääasias-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

sa ulkona. Mukaan juomapullo, makuualusta ja säämukainen vaatetus sekä liikuntaan sopivat kengät! Ilm. katriina.vilkman@evl.fi Vauvanpäivä – kiva iltapäivä pikkuiselle ja vanhemmille pe 24.9. klo 12–15 Soukan kappeli. Mahdollisuus tulla brunssille klo 11–12.30. Muskarihetkiä, vauvajumppaa, valokuvausta ym. mukavaa. Vauvoille tervetuliaislahja! Vauvakirkko - tuttikansan oma kirkkohetki su 10.10. klo 15 Soukan kappeli. Körötellään ja helistellään musiikin tahdissa! Synttärisafari-musiikkiesitys ti 12.10. klo 18 kirkko. ‒ Ennalta ei koskaan arvaa, mihin keskustelu lasten kanssa hyppää, sanoo pyhäkoulua ohjaava Linda Hellman.

RIPPIKOULUINFOA Infoilta vuoden 2022 rippikoululaisten vanhemmille ke 13.10. klo 17.30 kirkko. Kahvitarjoilu.

ASUNNOTTOMIEN YÖ Soppaa, lettuja, puheita, musiikkia ja valoshow su 17.10. klo 18 Soukan kappeli. Kirjastoauto vierailee.

Tiesitkö?

Lapset ovat pyhäkoulussa parasta Lasten ajatukset avartavat omaakin mieltä, sanoo pyhäkoulua ohjaava Linda Hellman. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

yhäkoulun nimessä on syyttä suotta vanhan ajan kaiku. Luullaan, että se on jotakin liian vakavaa. Niin arvelee Suvelan kappelilla sunnuntaisin kello 15 kokoontuvaa pyhäkoulua ohjaava Linda Hellman. – Parasta pyhäkoulussa ovat lapset. He pitävät huolen siitä, että aiheet ja tarinat johtavat moninaisiin pohdintoihin. Ennalta ei koskaan arvaa, mihin keskustelu hyppää. – Juuri lapset saavat jatkamaan ja innostumaan aina uudelleen. LINDA HELLMAN aloitti kerhonohjaajana jo 15-vuotiaana. Neljätoista vuotta sitten tuntui, että pyhäkoulu voisi olla seuraava askel. Sen ohjaajista oli Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa sopivasti pula. Suvelan kappelin pyhäkoulussa vuorottelee kolme, neljä ohjaajaa. Jos lapsia on paljon, ohjaajia on kaksi. Lasten määrä ja osallistumistiheys vaihtelevat. Se syö jatkuvuutta. Siksi mennään sunnuntai kerrallaan. – Ehkä arki on niin kiireistä, että vii-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2021

konloppu halutaan varjella perheen omana aikana, Hellman miettii. KOULUSTA VOI tulla mieleen opetussuunnitelma ja tavoite, mutta pyhäkoulu on nimestään huolimatta pieni kirkkohetki, jossa on tilaa leikkiä, kysyä ja kokea. Rakennetaan yhdessä alttari, sytytetään kynttilä, opitaan kirkon perinnettä. Toistuvuus luo rutiinia. Sen vastapainona on joka kerta uusi aihe, josta luetaan ja jota mietitään askartelujen ja leikkien lomassa. – Pyhäkoulu voi kuulostaa siltä, että ei sinne tavallisten perheiden lasten kannata tulla. Että tämä on jokin uskovaisten juttu. Mutta ei se ole. Vielä 90-luvulla opin koulussa lastenvirret ja rukoukset. Nyt saman tarjoaa pyhäkoulu, Hellman sanoo. – Viime kerralla mietittiin, kuka minä olen ja mistä olen tullut. Ensi kerralla tutustutaan Nooan arkkiin. Miksi etsiä kirjastosta kertomuksia hyvästä ja pahasta, antamisesta ja toisesta huolehtimisesta, kun niin hyviä siihen tarkoitukseen on Raamatussa? ■ Katso lisää: espoonseurakunnat.fi/pyhakoulut

VIRKISTYSTÄ, LEPOA, HILJENTYMISTÄ ArkiRetriitti 11.–15.10. Hvittorpin leirikeskus. Voit olla mukana 1–4 vrk ja levätä, osallistua ohjelmaan tai tehdä vaikka etätöitä. Hinta 43 e/vrk. Ilmoittautuminen verkossa 27.9. saakka https://bit.ly/37BJ7Vz

KAIPAATKO LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ ITSESTÄSI? Kristillinen vertaistukiryhmä (Krito) ti 5.10.–14.12. klo 18.30–20.15 kirkolla. Ryhmässä käytettävän Mirja Sinkkosen ja Paula Tähtisen kirjan Toiveena sisäinen paraneminen voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Tied. ja ilm. Ritva Suomalainen 040 733 6552.

TUKEA SURUSSA Lapsiperheiden suruleiri 15.–17.10. Surua käsitellään toiminnallisin keinoin ikäkausittain jaetuissa ryhmissä. Tietty ollaan myös nuotiolla, ulkoillaan, saunotaan, leikitään, lauletaan ja tehdään muita mukavia leirijuttuja. Tied. hanne. malkki@evl.fi, 040 517 0629.

TULOSSA! Lapsenpäivä la 20.11. kirkko klo 10–17. Kirkko varattu lapsille koko päiväksi! Pomppulinna, askartelua ym. mukavaa tekemistä. Haluatko jäädä vielä yökylään? Kirkkoyö samana iltana esi-7.-luokkalaisille klo 17 alkaen. Kirkkoyöhön erillinen ilmoittautuminen: sodesode.fi

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseura-

kunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Koronatilanne vaikuttaa edelleen seurakunnan toimintaan. Ajantasaiset ohjeet ja henkilömäärärajoitukset löytyvät seurakuntien nettisivuilta: espoonseurakunnat.fi/ info-ja-asiointi/koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Perhemessu su 26.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. ”Ilon hedelmiä taivaasta”. Messussa mukana muskariope Essi, Pauliina-kanttori ja papit Kirsti ja Hanni. Kappelimessu su 26.9. klo 17 Perkkaan kappeli. Messussa käytetään skotlantilaisen Iona-yhteisön rukoustekstejä, jotka ammentavat kelttiläisestä perinteestä. Yletyinen, Hyry. Venäjänkielinen iltakirkko ti 28.9. ja 5.10. klo 19.30 Perkkaan kappeli. Afrikkalainen gospelmessu ja mikkelinpäivän puuhaa su 3.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Salo, Raunu, Siltakorpi, mukana seurakuntalaisia eri tehtävissä. Messubändi ja laulajat kanttori Outi Noposen kanssa. Klo 10–13 Arkin pajan enkeliaskartelua ja kirkon pihalla koko perheen rastirata. Myynnissä villasukkia, arpajaiset, molemmat Yhteisvastuun hyväksi. Kirkkokahvit ja mehut. Mikkelinpäivän messu ja kirkkokahvit su 3.10. klo 13 Karakappeli. Rissanen, Latvanen, Elina Lankinen, laulu ja huilu.

SIIONINVIRSISEURAT Ma 4.10. klo 18.30 .Leppävaaran kirkko. Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi. Puhujina Erkki Koivusalo, Antti Rusama ja Antti Kujanpää, isäntänä Anssi Siukosaari. Seurat alkavat veisuulla klo 18.30, puheet alkavat klo 19.

KUORO KAIKILLE Syyskausi alkaa ke 29.9. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Kuoro on nimensä mukaisesti mahdollisuus kaikille: ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa ja harjoituksissa voi käydä juuri silloin kuin arki antaa myöten. Tuttuja ja uusia lauluja, Iloa, energiaa ja oivalluksia. Mukaan voi tulla missä vaiheessa toimintakautta tahansa. Syyskauden muut harjoituspäivät: ke 13.10., 27.10., 10.11. ja 24.11. Vetäjänä kanttori Outi Noponen, outi.noponen@evl.fi. Huom! Käytämme toistaiseksi kuorotoiminnassa maskeja.

KARJALATYÖN LÄHETYSILTA Ma 4.10. klo 18 Perkkaan kappeli. Pekka ja Pirkko Palosaari kertovat

Leveys 87 mm korkeus korkeus 225 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

S. 9

lähetystyön uusimmista kuulumisista Itä-Karjalassa. Tuetaan Sodderissa tehtävää lähetystyötä rukouksin ja taloudellisesti.

Ma–pe 18.–22.10. klo 10–15 Siipi. Omat eväät mukaan. Ilm. viim. 26.9.: nuortensiipi.fi.

KILON KRISTITYT KilonRistissä joka toinen to klo 18−20. 23.9. ”Kuinka eri aikakausilla ja varsinkin nykyään käännetään Raamattua, TT Niko Huttunen. 7.10. ”Huojennusta huolten taakkaan”. Alustajana Reetta Suntinen. Lisätiedot: Kaija Rainio, 0400 592 148.

Mitä tuntuisi yöpyä kirkossa? Yö kirkossa -tapahtuma 4.–7.-luokkalaisille. la 30.10. klo 15 alkaen. Herkuttelemme, vietämme hartautta, ja ihan oikeasti myös nukumme yön yli. Aamulla olemme mukana toteuttamassa messua, jonne kutsumme koko perheen mukaan. Ilmoittautuminen viim. 3.10.: nuortensiipi.fi.

LECTIO DIVINA

SENIOREILLE

To 30.9. klo 10 Karakappeli. Hiljaista olemista ja eläytymistä evankeliumin tapahtumiin .Ryhmä toimii omatoimiryhmänä ja on avoin kaikille. Tied. Merja Alanne, 050 347 2548.

Varttuneen väen kerho: ti klo 13–14.30 Karakappeli, to klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Avoin kahvila eläkeläisille ma 20.9. klo 13–14 Leppävaaran kirkko. Keskustelua ajankohtaisista asioista ja pieni hartaus. Kahvila avoinna parillisten viikkojen ma.

KILONRISTIN KAHVILA KilonRistin (Vanharaide 1, vastapäätä Kilon K-markettia) eteisaulassa kahvia, teetä ja mehua sekä pikkusyötävää tarjolla ohikulkijoille su 3.10. kello 16–19. Jatkossa joka kuukauden 1. sunnuntaina katukahvilan tyyliin. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen..

YÖ KIRKOSSA

ROSKAKÄVELYLLE

Piiri kokoontuu Karakappelin Yläsalissa to klo 11–13. Valmistetaan erilaisista langoista esimerkiksi sukkia, töppösiä ja polvipeittoja. Klo 12 vietetään rukoushetki. Ohjaajana Eeva Saarinen.

Kolmena torstaina roskalenkkeilemään kävellen Leppävaaran kirkolta. Tule mukaan tekemään konkreettista hyvää lähiympäristölle to klo 17–18: 23.9., 30.9., 7.10. Kotoa voit napata mukaan roskapihdit tai keittiöpihdit, jos on, sekä kierrätyshengessä tyhjiä leipäpusseja ja hanskan. Lähtöpaikoilla on tarvittaessa tarjolla roskapusseja, kertakäyttöhanskoja ja lainaan muutamat roskapihdit. Mukana roskakävelyillä Outi, Teresia ja Irma. #liikkuvaseurakunta #roskakävely

LAPSILLE JA PERHEILLE

DIAKONIALOUNAS

Taaperokirkko pe 1.10. klo 10–12 Lasten kappeli Arkki Laitetaan unelmat lentämään! Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja Kirsti-pappi. Isäkahvila on kaikenlaisille isille paikka tulla ja viihtyä, maanantaisin klo 17−19 Lasten kappeli Arkki. Tule lasten kanssa tai ilman. Lapsille leikkipaikka. Ei ilmoittautumista. Halutessasi liity Isäkahvilan WhatsApp ryhmään. Laita viesti Jukalle: 050 598 4396. Arkin vauvakerho ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki. Vauvakerhossa on mahdollisuus tutustua muihin vanhempiin ja jakaa kokemuksia vauva-arjesta. Kirkon vauvakerho ti klo 13–15 Leppävaaran kirkko. Kirkon perhekahvila ti klo 9–11.30 Leppävaaran kirkko. Tule vaihtamaan kuulumisia muiden lapsiperheiden kanssa. Karakappelin perhekahvila ke klo 9–11.30 Karakappeli. Uutun perhekahvila to klo 23.9. klo 9–11.30 Uuttu. Iltaperhekahvila ti klo 17–18.30 Leppävaaran kirkko.

Diakonialounas ti ja to klo 11.30−12.30 Leppävaaran kirkko. Ruokailu tapahtuu porrastetusti seurakuntasalissa, 30 henkilöä kerrallaan. Ruokailun alussa jaetaan jonotusliput. Lounaan hinta on 3 e.

ÄITI TERESA -PIIRI

PÄIVÄLEIRI SYYSLOMALLA Puuhaa syyslomaan koululaisille!

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

KORONARAJOITUKSET Noudatamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja terveysturvallisuusohjeita. Varmista tilanne verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi ja fb-sivuilta. Olarin kirkon messu pyritään suoratoistamaan: www.youtube. com/user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paik-

kasi takaosasta. Olarin kirkon parkkipaikan muutostöistä johtuen parkkitilaa on normaalia huomattavasti vähemmän.

MESSU Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 26.9. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Jussi Koski, kanttori Sari Rautio. Mikkelinpäivän juhlamessu. kirkossa ja verkossa su 3.10. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski, kamarikuoro. Messun yhteydessä siunataan tehtäviinsä seurakunnan uudet työntekijät. Mikkelinpäivän perhekirkko su 3.10. klo 16. Liturgia ja saarna: Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki, mukana Leila Saarela, Mia Silvola, Raili Ruotsalainen ja Camilla Posa-Havas. Laulua, iloa ja ihmetystä enkelikirkossa. Lapsille eväspussukat ja puuhakuoret. Matinkappeli: Messu su 26.9. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Sanna Franssila. Colourful Christian Worship Matinmessu su 3.10. klo 17. Tuija Samila, Antti Malinen, Sanna Franssila. Olarin kappeli: Messu su 26.9. klo 12. Liturgia ja saarna Jussi Koski, kanttori Sari Rautio. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Liturgia ja saarna: 23.9. Jussi Koski, 30.9. Jussi Koski, 7.10. Juha Virta.

KIRKONMENOJEN AIKAAN Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki Matinkappelissa su 3.10. klo 12.

SURURYHMÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE Viisi kokoontumista Olarin kappelilla to 7.10. alkaen. Menetyksestä on hyvä olla kulunut vähintään n. 3 kk ennen sururyhmää. Ryhmään mahtuu 7 henkilöä. Mukana Maritta Hartikainen ja Antti Kruus. ILMOITTAUTUMISET ja tiedustelut: Maritta Hartikainen p. 050 563 8446 päivisin (ei ma ja ei viestiä vastaajaan) viimeistään ke 29.9. Ryhmää edeltää lyhyt haastattelu.

KERHOJA KOULUIKÄISILLE Kuvaamataito- ja puuhakerho 1–3-lk Olarin kappelilla ma klo 18–19.30. Näytelmä- ja puuhakerho 1–3-lk Matinkappeli, ti klo 18–19.30. Kuvaamataito- ja puuhakerho 1–3-lk Chapple, Iso Omena to klo 16.30–18 Chapple, Iso Omena. ILMOITTAUDU nuori.chapple.fi/ kouluikaiset/kerhot/.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Espoon seurakuntien yhteinen retkipäivä senioreille vanhusten-

viikolla ti 5.10. Velskolassa. Teemana ”Luonto antaa voimaa”. ILMOITTAUTUMISET ja allergiat viim. 1.10.: Maria Virtanen p. 050 438 0238. Hinta 15 e sis. kuljetuksen ja ateriat. Bussiaikataulun saat ilmoittautumisen yhteydessä. Paluulähtö klo 15. Mukana Olarin seurakunnasta Minna Martiskainen, Markus Silvola ja Maria Virtanen.

PERHELEIRI Ulkoilua, laulua, leikkiä, kädentöitä ja musiikin riemua 5.–7.11. Hvittorpissa. Hakulinkki leirille auki nettisivuillamme 20.9.–11.10. Hinta aikuisilta 35 e, lapsilta 15 e ja alle 3-v. maksutta. Etusija Olarin seurakunnan alueella asuvilla perheillä. LISÄTIETOJA: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

PYHÄKOULU Matinkappelilla messun (tai hartaushetken) yhteydessä su klo 12–13. Lapset voivat viettää omaa pyhäkouluhetkeä leikkien, laulaen, rukoillen ja askarrellen messun aikana ja osallistua ehtoolliselle omien aikuistensa kanssa. LISÄTIETOJA: marja.jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029.

LAULUKOULU SULO- JA SORAÄÄNET Haluatko opetella laulamaan hauskasti ryhmässä? Matinkappelilla ke 6.10., ti 12.10. ja ke 20.10. klo 18. TIEDUSTELUT Sanna Franssila 040 547 1859, sanna.franssila@evl. fi. Käytämme maskeja.

CHAPPLE-KIRPPIS Su 3.10., 7.11. ja 5.12. Tervetuloa tekemään kirppislöytöjä klo 12–16 Isoon Omenaan. Maski ja käteistä mukaan. Lisätiedot ja kirppismyyjille pöytävarausohjeet osoitteessa chapple.fi.

AIKUISTEN RYHMIÄ Lukupiiri Matinkappelin takkahuoneessa. Päivät ja kirjat, klo 14–15.30.: to 7.10. Helena Sinervo: Runoilijan talossa, to 11.11. Johanna Venho: Ensimmäinen nainen, to 9.12. Elizabeth Strout: Olive Kitteridge. Piiriin ei ilmoittautumista. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi lukenut kirjaa. LISÄTIETOJA Leena Lenkkeri p. 050 353 8398. Naisten saunailta Hvittorpissa 28.9. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Koronatilanne aiheuttaa edelleen muutoksia seurakunnan toimintaan. Tarkentuneet tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460.

JUMALANPALVELUKSET Messu Otaniemen kappelissa su 26.9. klo 10.15. Tervonen, Ristimäki, Innala. Myös suoratoisto facebook. com/tapiolanseurakunta. Messun jälkeen ehtoollinen klo 11.30 asti. Messu Virsussa su 26.9. klo 15. Ristimäki, Innala. Huom! Perhemessu videoidaan ja siitä tehdään tallenne Siunauksen sadetta -kanavalle.

Iltakirkko ti 28.9. klo 18 Virsu. Rento ja nuorekas iltamessu, joka valmistellaan yhdessä nuorten kanssa. Viikkomessu ke 29.9. klo 8 Virsu. Ristimäki, Jokivuori. Mikkelinpäivän messu Otaniemen kappelissa su 3.10. klo 10.15. Ristimäki, Tiihonen, Jokivuori. Myös suoratoisto facebook.com/ tapiolanseurakunta. Messun jälkeen ehtoollinen klo 11.30 asti. Mikkelinpäivän perhemessu Virsussa su 3.10. klo 15. Tiihonen, Ristimäki, Jokivuori, varhaiskasvatuksen työntekijöitä, GospelKidslapsikuoro ja bändi. Messun aiheena ovat enkelit – lapset voivat pukeutua enkelipukuun tai ottaa vaikka valomiekan mukaan! Messun jälkeen askartelua ja kirkkomehut. Viikkomessu ke 6.10. klo 8 Virsu. Otaniemen kappeli on avoinna hiljentymistä varten tiistaina 28.9. klo 15–18.

KESKIPÄIVÄN RUKOUSHETKI Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

KRISTILLINEN MEDITAATIO Ryhmä kokoontuu Mankkaan seurakuntakodilla maanantaisin klo 19.30–21. Koronarajoitusten ollessa voimassa mukana voi olla kerralla 10 henkilöä. Alaovi on lukossa ja siksi osallistujien toivotaan tulevan klo 19.30 mennessä.

KESKIVIIKKOKERHO Avoin keskiviikkokerho kokoontuu Virsussa. Kahvitarjoilu Virsun edustalla klo 12.30, ohjelma klo 13. Mukana pastori Katja Hero. Ke 29.9. Tapiolan lausujat: ”Uupuun, kaipuun ja häipyyn laulut”. Ke 6.10. Eroon ahdistuksesta. Vieraana lääkäri, teologi Heikki Heinonen.

VIE VANHUS ULOS Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa ja tule kävelyn päätteeksi Virsuun, Tapiontori 3 B kahville pe 8.10. klo 10–14. Paikalla runoilemassa, musisoimassa ja keskustelemassa Aarne Laasonen. Riksapyörän kyytiin on mahdollista päästä klo 11–13.

KRITO Krito-vertaisryhmä alkaa to 30.9. klo 18.30 Mankkaan seurakuntakodilla. Käsittelemme tunteita, niiden syntymistä, nimeämistä ja kokemista Kirjana Mirja Sinkkonen & Paula Tähtinen: Lupa tuntea. Kokoontumiset to klo 18.30.–20 (9.12. saakka). Tied. ja ilm.: Anneli Johansson, p. 040 742 4232 tai Aini

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2021

Torkkeli, 040 529 4784

MIESTEN RAAMATTUPIIRI Laajalahden kerhotilassa, Kirvunt. 18 C: 5.10., 19.10., 2.11., 16.11., 7.12. ja 21.12 klo 18.30–20.

ÄITI TERESA -PIIRI Neulomme Äiti Teresa -peittoja maanantaisin klo 13–15 Virsussa.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

VAUTSI VAUVA! Vauvan päivän tapahtuma pe 24.9. klo 13 Virsu. Livemusiikkia, sosebaari ja iloista yhdessäoloa. Mukana bändi ja varhaiskasvatuksen väkeä.

MESSU JA KIRKKOKAHVIT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA

Su 26.9. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula ja kantt. Anna Marte. Su 3.10 seniorimessu, saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Anna Kaisa Tuomi ja kanttorina Anna Marte, Messukuoro & Chorus Granielis avustaa. 3.10. messu myös suoratoistetaan seurakunnan Facebook-sivuston kautta (seurakuntalaisia ei kuvata).

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON RYHMÄ Tiistaisin klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa.

ETÄNÄ YHDESSÄ

KESKUSTELEVAT NAISET

Perheilta Teamsissa ke 29.9. klo 18. Laulua, leikkiä, askartelua ja hartaushetki. Ilmoittautuminen: lähetä sähköpostia sari.hakki@evl. fi, niin saat ohjeet askartelutarvikkeista ja Teams-linkin.

To 30.9. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Lapsuuden sadut, mukana Helena Sääksjärvi.

LAULUKLUBI Ti klo 13.30–14.15 Virsussa. Veisuja, henksuja, virsiä ja toivelauluja kanttori Elina Jokivuoren johdolla. Leppoisaa yhteislaulantaa, johon kaikki ovat tervetulleita laulutaitoon katsomatta! Maskit ja turvavälit.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Päivitämme verkkosivuille ajantasaiset viranomaisohjeet. Tarkista tiedot kulloinkin lähempänä olevaa ajankohtaa verkosta: www.kauniaistenseurakunta.fi.

PERHEIDEN PIHAKIRKKO Lapsiperheiden Lintukirkko su 3.10. klo 15 kirkon pihalla. Lentoharjoituksia, iloista laulua ja Jumalan huolenpitoa. Singing Suns -lapsikuoron pienryhmä esiintyy.

KONSERTTI Barokin ja romantiikan sävelin su 3.10 klo 19 Kauniaisten kirkossa., Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 4.10. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 5.10. klo 13 kirkon yläsalissa. Turvallinen lääkehoito, apteekkari Tiina Heikkilä.

SANOMA ILOSTA -LUENTOJA KESKUSTELUSARJA Filippiläiskirjeestä Kauniaisten kirkolla: Ma 4.10. klo 18 Näin syntyi seurakunta. Mimosa Mäkinen. Ma 11.10. klo 18 Vastarintaa ja riitoja – ennen ja nyt. Kari Kuula. Ma 18.10 klo 18 Mihin Jeesusta tarvitaan? Kari Kuula. Ma 25.10. klo 18 Mielenrauhaa ja taivasiloa. Kari Kuula.

MONIKULTTUURISET PERHEET Sebastoksen toimitilassa joka toinen la 2.10. alk. klo 9.30–11. Ryhmä on tarkoitettu monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille. Ryhmässä puhutaan suomea. Riittää, että osaa kieltä vähän ja ryhmässä voi oppia lisää suomea. Ryhmän koko on rajoitettu ja se toimii koronarajoitusten puitteissa.

Tarvittaessa voidaan järjestää alle 7-v. lastenhoito. Ilmoittaudu etukäteen s-posti: yilcedmilena@yahoo. es. Ryhmän ohj. psykologi Milena Raitmaa, p. 0400 196 634.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö 26.9. Olars kyrka kl. 10.30. Sö 26.9. Esbo domkyrka kl. 13. Konfirmation av Vierumäki 3 -konfirmandgruppen. Sö 3.10. Esbo domkyrka, kl. 12.15 Gudstjänst med små och stora, Mikaelidagen. Dagklubben medverkar.

ALLT MELLAN HIMMEL OCH JORD Tvåspråkig samtalsserie i Alberga kyrka to 28.10. kl. 18.. Glädje i naturen: Pastor Pauliina Kainulainen.

FAMILJEKLUBBAR FÖR FÖRÄLDRAR OCH SMÅBARN Mer info esboforsamlingar.fi/ kom-med/barn-och-familj/familjeklubbar

SAMLINGAR FÖR DAGLEDIGA KL. 13–14.30: To 23.9. Karabacka kapell Ti 28.9. Köklax kapell Ti 5.10. Olars kyrka Ti 5.10. Träffdax, Köklax kapell On 6.10. Södrik kapell To 7.10. Karabacka kapell

SYMAMSELLERNA Vita huset vid prästgården, Prästgårdsgr. 1, ti 28.9 kl. 16–18. Vi handarbetar för internationell diakoni och mission.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna Nina, Taina och Henrika per telefon och e-post: Nina 050 432 4323, nina. wallenius@evl.fi, Taina 040 547 1856,. taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika. lemberg@evl.fi samt på WhatsApp, Facebook eller med elektronisk tidsbokning: asiointi.espoonseurakunnat.fi/home Mer info också på esboforsamlingar.fi/stod-ochhjalp/samtalshjalp

MER INFORMATION OM VERKSAMHETEN Uppgifterna om evenemang och deltagarantal kan förändras. Aktuell information får du på esboforsamlingar.fi och sociala medier. Du

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

kan också ringa församlingens kansli, 09 8050 3000, vardagar kl. 9–13.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn. 050 500 7000, grankulla. sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 26.9 Högmässa kl. 12. SÖ 3.10 Mikaelidagens familjeguds tjänst kl. 12. Mammakören Änglak lang medverkar. Kyrklunch i övre salen.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP To 23.9 och 30.9 i övre brasrummet kl. 10–11.

TISDAG 28.9 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30 Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mental vårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre salen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENING On 29.9 och 6.10 i övre brasrum met kl. 14.

FAMILJELYKTAN To 30.9 i Sebastos kl. 9.30.

TISDAG 5.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30. Glad idag – tvåspråkig mental vårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

International

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seura kuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Family Tuesdays: Open multicul tural club for families at Suvela Chapel on Tuesdays between 1.15 pm – 3 pm (13.15–15). Spend time together and improve your Finnish while singing, playing, and talking together! Lunch available before the club. Adults: 3 e. Children older

than 3: 1,50 e. Younger than 3: Free of charge. Cash only. Info; marika. laakkonen@evl.fi, 050 5110 341. See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo/kerhot-clubs

Elämänkaari

Säde Lagergren, Daniel Chinedu Joel Lemchi, Leon Aleksi Ilmari Maksimainen, Tyyne Amalia MurtoKoivisto, Mia Olivia Mäen pää, Valma Irene Peteri, August Eino Albert Pihlajamäki, Daniel Erik Matias Pusin, Lionel Sisu Jalmari Sihvola, Alina Laura Aurora Suutarinen. Hautaan siunatut Helvi Lahja Jääskeläinen 94 v, Aino Elma Lappalainen 92 v, Heikki Matias Rikala 91 v, Hellin Helena Roto 104 v, Irja Sinikka Stenberg 88 v, Ulla Ingeborg Toivainen 90 v.

Yhteiset

Näkövammaistyön syyskauden 2021 ohjelmaa voi tilata äänittee nä, isotekstisenä, pisteinä ja sähkö postilla näkövammaistyön diakoni Ritva Aarniolta, ritva.aarnio@evl.fi, 040 734 7715. Ritvalta saat myös lisätietoa ryhmistä ja muusta näkövammaistyön toiminnasta. Kuukauden ensimmäinen tiistai Markun musailtapäivä Perkkaan kappelilla, Upseerinkatu 5, klo 16.30–17.30, seuraavan kerran 5.10. Markku Känninen isännöi ja säes tää mukavia yhteislauluja. Näkökulma ryhmä Soukan kappe lilla, Soukankuja 3, kuukauden ensimmäisinä maanantaina (poik keus: joulukuun kerta jo 29.11.) klo 13–15. Tarjolla vertaistukea ja asiantuntijavieraita, pitkään ja tai lyhyen aikaa näkövammansa kanssa eläneille. Ohjaajina vertais ohjaaja Maarit Hedman ja diakoni Ritva Aarnio. Näkövammaisten raamattupiiri Suvelan kappelilla, Kirstintie 24, joka toinen torstai parittomilla viikoilla klo 13–15, seuraavan ker ran 30.9. Ryhmää ohjaa Sari Karja lainen. Näkövammaisten kannustusryhmä. Onko sinulla jokin unelma tai tavoite elämässäsi, jota et ole saanut edistettyä? Kokoonnutaan pienessä ryhmässä kannustamaan toinen toisiamme ja itseämme kohti unelmiamme. Diakonian retkipäivä: Espoon seurakuntien yhteinen retkipäivä senioreille vanhustenviikolla ti 5.10. Velskolassa. Teemana ”Luonto antaa voimaa”. ILMOITTAUTUMISET ja allergiat viim. 1.10.: Maria Virtanen p. 050 438 0238. Hinta 15 e sis. kuljetuksen ja ateriat. Bussiai kataulun saat ilmoittautumisen yhteydessä. Paluulähtö klo 15. Mukana Olarin seurakunnasta Minna Martiskainen, Markus Silvola ja Maria Virtanen. Perheiden suruleiri Hvittorpissa pe 15.10. klo 17 – su 17.10. Perheen jäsenen kuolema saa aikaan ison surun. Suru on perheessä yhteinen, mutta silti jokaisella oma ja yksilöl linen. Viikonloppuleirillä on aikaa, tilaa sekä mahdollisuus jutella ja monin erilaisin tavoin käydä surua läpi muiden saman kokeneiden kanssa. Eri ikäisille lapsille ja aikuisille omat turvalliset ryhmät. Hinta 40 e/aik., 20 e/lapsi, alle 3v. maksutta. Tiedustelut: pastori Pirkko Nurminen, p. 040 567 4420.

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Onni Akseli Björklund, Valtteri Oiva Hassinen, Saaga Livia Heikkinen, Lumi Lilia Kiiskinen, Mila Mariia LönnqvistLindholm, Meea Elina Johanna Majuri, Friika Maj Astrid Nuutinen, Elea Ingrid Pigg, Olga Lerato Sibiya Pigg, Väinö Eemeli Saari, Frida Eeva Olivia Sarvi, Onni Eliel Simanainen, Max Alexander Söderlund, Luukas Benjamin Tams, Emilia Alma Isabel Tokola, Emil Oiva Juhani Wickström. Avioliittoon aikovat Mikael Miko Aalto ja Rosa Sophia Malmén, Tero Tuomas Malmberg ja JenniEmilia Niemi. Hautaan siunatut Seppo Sakari Enberg 67 v, Timo Tapio Holopainen 64 v, Viljo Olavi Järvi 97 v, Ilse Salome Koivulehto 78 v, Tommi Samuli Lamberg 48 v, Sirkka Talvikki Miinalainen 85 v, Weikko Veli Vilhelm Repo 90 v, Viktor Ridal 92 v, Seija Aulikki Rotko 51 v, Helmi Tahvonen 85 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Emma Olivia Wilhelmiina Hiiva, Eliel Evan Hurskainen, Amos Aurelio Kauko Kantola, Vilma Valpuri Kemppainen, Kristian Matti Juhani Kylätie, Väinö Simoni Laakso, Lilian Eva Maria Lassila, Aada Ellen Aurora Lehes joki, Eveliina Aurora Leikas, Leon Lorenz Loikkanen, Mikael Alex Malila, Oliver Eemeli Malinen, Daniela Minni Ellen Mastosalo, Emil Anton Tapio Mattila, Elsi Leena Matilda Nylund, Lukas Johan Kristian Oksanen, Lauri Mikael Parviainen, Siiri Elli Olivia

Pirskanen, Minea Vellamo Raap pana, Niilas Antero Riisiö, Oliver Juhani Suominen, Aava Alexan dra Westerlund. Avioliittoon aikovat Toni Jeremias Saunaaho ja Veera Elina Hirvonen. Hautaan siunatut Kauko Johannes Hemmi 85 v, Reijo Juhani Pelli 74 v, Tuomo Petri Ilari Rysti 68 v, Kari Tapani Seppänen 60 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut AiraAleksandra Kivilaakso, AtlasIlmari Kivilaakso, Mila Viola Adelina Haapala. Hautaan siunatut Kalle Pertti Jauhiainen 98 v, Toini Annikki Hämeri 97 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Alex Johannes Halonen, Sofi Celeste Inki, Eelis Kaarlo Olavi Kauppinen, Juuse Ensio Kiiski, Unto Aatos Einari Kärkkäinen, Samu Petteri LaaksoPitkäkoski, Klaus Severi Räty, Viljami Leo Saari. Hautaan siunatut Raili Ester Frank 89 v, Veikko Henrikki Granqvist 80 v, Iina Elisabeth Haakana 19 v, Riitta Mirja Jaakkola 75 v, Kyllikki Unelma Kreutzman 90 v, Kaarina Aino Tellervo Matinlompolo 78 v, Karita Oravainen 82 v, Soini Antero Sinkkonen 90 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Elias Johannes Helin, Otso Sakari Kaivosoja, Antte Aksel Kantojärvi, Niklas Aleksi Karhula, Eliel Ilo Lindgren, Max Elis Joa kim Panfilo, Anton Veikko Samuel Sirviö, Martha Laila Lyydia Soratie. Hautaan siunatut Henrik Sakari Bruce 86 v, Nils Martin Dahlberg 96 v, Henrik Josef Drotár 89 v, Irja Tuulikki Jokinen 88 v, Aila Sinikka Kallio koskiWirta 71 v, Vesa Ensio Laine 87 v, Aatto Uolevi Löppönen 89 v, Siiri Sisko Määttänen 90 v, Eero Pentti Nikkanen 90 v, Aarno Matti Vilho Rautiainen 89 v, Inka Maaria Tuominen 31 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Fredrik Gustav Autio, Amelia Amanda Yvonne BrennerAnder sen, Laura Alina Elisabeth Donse laar, Naomi Alexandra Patricia Ekman, Ava Elisabeth Kastén, Waltter Paul Reino Kuusilinna, Frida Lovisa Malmström, Lotta Maria Annele Riikonen, Liio Gabriel Pierre Schieber, Maximili an Johan Richard Weber. Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon aikovat Joona Juhani Salmi ja Sanna Helena Ilvonen Avlidna/Hautaan siunatut Per Johan Bengts 76 år, Gerd Eivor Margareta Hedman 81 år, Birgit Anita Jaatinen 90 år.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Aaron Oscar Ahlroth, Aatto August Omid Kuusimäki, Minea

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

ISTOCK

Kirkoissa soi TORSTAINA 23.9. ”Sun aika mennä on” – Lohdun lauluja klo 18 Suvelan kappeli. Janna Pohjonen, laulu; Matti Paatelma, piano; Taija Karppinen, huilu, djembe. Janna Pohjosen laulut ovat syntyneet oman lapsen menettämisen jälkeen. Muistelemme ja sytytämme kynttilän tuomaan lohdutusta ja valoa tulevaan. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 24.9. Syksyinen musiikki-ilta klo 19 Espoon tuomiokirkko. Senja Mäki, huilu; Riina Rautakoski, piano ja kantele; Tomi Satomaa, urut ja piano; Sirke Mäki, viulu; Jesse Mäki, piano. Ohjelmassa mm. Bach, Pärt, Liszt, Kuula ja Chopin. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 3.10. Barokin ja romantiikan sävelin -konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

KESKIVIIKKONA 6.10.

perheille. Vapaa pääsy. Pekka Simojoen konsertti klo 19 Suvelan kappeli. Liput 10 e, myynti Suvelan kappelissa ma–to klo 9–19 sekä tuntia ennen konserttia ovelta, jos lippuja riittää. Voit tarkistaa lipputilanteen: www.suvelankappeli.fi.

SUNNUNTAINA 17.10. Versaillesin kultaa klo 18 Kauniaisten kirkossa. Säveltäjät Lully, Rebel, de la Guerre, Couperin. Kirsti Apajalahti, barokkiviulu; Pieta Mattila, barokkisello; Kaisamaija Uljas, barokkikitara, luuttu, teorbi; Anna Pohjola, barokkiviulu ja Laura Vihreäpuu, cembalo. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

MAANTAINA 25.10. Pianon hurmaa – PianoEspoon ennakkokonsertti klo 19 Leppävaaran kirkko. PianoEspoo-festivaalin ennakkokonserteissa esiintyvät nuoret pitkälle opinnoissaan edenneet lahjakkaat pianistit. Vapaa pääsy.

Pekka Simojoen konsertti klo 17.30 Suvelan kappeli. Lastenkonsertti erityisesti kouluikäisten

Musiikki ravitsee sielua. Espoon ja Kauniaisten kirkoissa ja kappeleissa on tarjolla monenlaisia konsertteja, joista suurin osa on maksuttomia.

HEIKKI TUULI

Sellisti Jonathan Roozeman esittää isänsä Robert Roozemanin ja yhdysvaltalaisen Christel Leen kanssa kamarimusiikin helmiä torstaina 30.9. kello 19.30 Kallion kirkossa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 14/2021

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Lauantaina 25.9.

Herkät virtuoosit klo 15 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. FiBO Players: Jani Sunnarborg, fagotti, Jussi Seppänen, sello. Mozartin sonaatti fagotille ja sellolle, Deviennen sonaatti fagotille basson säestyksellä, aarioita Mozartin Taikahuilu-oopperasta ja Praegerin soolosellosovituksia Haydnin teemoista. Vapaa pääsy koronarajoituksin, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. Lied-duokonsertti klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Lähtinen Papinkatu 2. Maria Turunen ja Armaan Madar sekä Maiju Vaahtoluoto ja Mirva Helske. Musiikkia kuullaan säveltäjiltä Kuula, Merikanto, Joel Järventausta (kantaesitys). Vapaa pääsy koronarajoi-

tuksin, ohjelma 10 e.

Torstaina 30.9.

Roozeman Duo & Christel Lee! klo 19.30–21.30 Kallion kirkossa. Jonathan Roozeman, sello, Robert Roozeman, piano sekä yhdysvaltalainen Cristel Lee, viulu. Musiikkia säveltäjiltä Beethoven, Kodály, Mendelssohn. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti. Liput 25 e.

Lauantaina 2.10.

No Real Gentlemen: Gospel Timeʼs a Cominʼ la 2.10. klo 19 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. No Real Gentlemen -yhtye esittää konsertissa Gospel Time’s a Comin’ bluegrass-musiikkia. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 3.10.

Kohtaamisia barokkitorilla – Kaiken kansan soiva tori klo 15–18 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Kaarelan yhteisöllinen taidesadonkorjuu. Musiikkia, liikettä, ääniä ja tuoksuja. Suomalainen barokkiorkesteri, Sibelius-Akatemian opiskelijoita, Kaarelan superorkesteri, Balettikoulu Pirjo Kuha, Luoteis-Helsingin musiikkiopiston selloryhmä, Kannelkellot-kuoro, näyttelijät Anni Pellikka ja Eveliina Heinonen, virtuoosiviulistimummo Minna Kangas, seutusellisti Louna Hosia, torimestari Vesa Purokuru. Helsinki Early Music Festivalin konsertti. Vapaa pääsy koronarajoituksin.