Kirkko ja kaupunki 2024 19 Espoo by Kirkko ja kaupunki

21.11.2024

kirkkojakaupunki.fi

Kirjailija Auli Viitalalla on kaksi minää s. 12

Arkkipiispa Tapio Luoma: ”Rukoilemme Jumalan johdatusta, mutta olemmeko valmiita siihen?” s. 18

Säveliä Saamenmaalta

Anna Näkkäläjärvi‑Länsman joikaa Hoosiannaa Jouluradiossa s. 16

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Usko näkyy rakkauden teoissa

SANANJULISTUS JA LÄHIMMÄISEN parhaaksi toimiminen eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne kuuluvat yhteen. Luterilaisuudessa korostetaan sitä, että tie taivaaseen käy yksin Jumalan armosta, mutta täällä maan päällä tehtävämme on osoittaa rakkautta toisillemme. Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan kirkon työntekijät, luottamushenkilöt, jäsenet ja laajemminkin suomalaiset ovat hyvin yksimielisiä siitä, että kirkon tärkeimmät tehtävät ovat heikompiosaisten auttaminen ja kestävien elämänarvojen opettaminen lapsille ja nuorille.

SELVÄ ENEMMISTÖ suomalaisista, 72 prosenttia, odottaa kirkolta sitä, että se vaatii rohkeita toimia köyhyyden vähentämiseksi Suomessa. Kirkon ei pidä sekaantua puoluepolitiikkaan, saati pappien käyttää saarnatuolia äänestysehdotuksiin, mutta esikuvaa voi hakea Raamatun profeetoilta, jotka korottivat äänensä köyhien epäoikeudenmukaista kohtelua vastaan. Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy kirkon sisällä siinä, miten kirkon eri tehtäviä painotetaan. Kirkon työntekijöistä ja jäsenistä ne, jotka korostivat perinteistä julistusta, asemoivat itsensä enemmän poliittisesti oikealle ja arvoiltaan konservatiiveiksi, kun taas kirkon yhteiskunnallista roolia korostavat asemoivat itsensä vasemmalle ja liberaaleihin. Tämä jakaantuminen korostuu nuorimmissa ikäryhmissä ja näkyy myös miesten ja naisten välillä.

Oppilaitospappi Marjut Mulari nosti sukupuolten välisen eron esille kirkolliskokouksessa. Hän iloitsi siitä, että monet nuoret miehet ovat kiinnostuneita kristinuskosta. Samaan aikaan kuitenkin monet naiset ovat Mularin mukaan etääntyneet kirkosta, koska kokevat sen pettäneen heidät tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.

ARVOJEN ERIYTYMINEN sukupuolen mukaan on Mularin mukaan vahingollinen ja pelottavakin kehitys, joka horjuttaa sekä kirkkoa että yhteiskuntaa. Hänen mukaansa se myös asettaa kristillisen julistuksen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämisen vastakkain, vaikka teologisesti ne kuuluvat yhteen. Sanomaa armahtavasta ja rakastavasta Jumalasta pitää julistaa sekä sanoin että teoin. Jos teot puhuvat toista kuin sanat, eivät sanat ole uskottavia. Jeesus, joka ensimmäisen adventtisunnuntain evankeliumissa ratsastaa aasilla Jerusalemiin, kehottaa meitä rakastamaan toisiamme. Rakkaus on teonsana.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

RAKKAUS ON TEONSANA.

Kiitos tästä pehmeästä hämärästä. Kiitos mustasta ja harmaasta. Kiitos katuvaloista ja kausivaloista. Kiitos, kun saan lepuuttaa silmiäni ja hengitellä tässä ihan rauhassa. KUVITUS:

Marraskuussa hän kävelee ikkunan luo. Niin, maisema erottuu taas. Kesä oli vain sen ohikulkeva ruumis.

GÖSTA ÅGREN (1936–2020) TEOKSESSA KATVE – VALITUT RUNOT 1955–1985 (WSOY 1991)

Haluan suostua marraskuun hämäryyteen, elää senkin vahvasti. Se antaa syvän kontrastin keväälle, joka on vielä kaukana mutta joka tulee.

PAPPI PAULIINA KAINULAINEN SANA-LEHDESSÄ 14.11.

Suloinen on valo, silmät iloitsevat nähdessään auringon. Jos ihminen elää monia vuosia, hän iloitkoon niistä kaikista, mutta hänen on hyvä muistaa, että pimeitäkin päiviä tulee paljon.

SAARNAAJAN KIRJA 11:7–8

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: KEVIN FRANCETT

Seuraava lehti ilmestyy 12.12.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Kristus lähestyy meitä, halusimme tai emme”

Kirjailija Antti Nylén samastuu niihin, jotka muistavat ripustaa joulutähden ikkunaan ehkä vasta kolmantena adventtina.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Olet kirjoittanut tekstit pääkaupunkiseudun seurakuntien tämänvuotiseen joulukalenteriin. Sinut tunnetaan esseistinä.

Millaista oli tiivistää sanottava noin kuuteenkymmeneen merkkiin kerrallaan?

– Tämä on minulle ihan poikkeuksellinen tekstityyppi. Inhoan aforismeja kirjallisuuden lajina. Ainoat hyvät aforismit ovat kryptisiä ja mystisiä niin kuin Mirkka Rekolan ja Gunnar Björlingin. Jos aforismissa on tarkoitus olla jokin ajatus, jonka voi heti omaksua, niin ollaan menossa metsään ja latteuksia kohti. – Koska kalenteria ei tarvinnut suunnata lapsille, päätin, että luotan ihmisten kykyyn tulkita ja ottaa vastaan tekstejä, joissa on joitakin teologisia pointteja.

2Millaisia ne pointit ovat?

– Minulla oli oikeastaan yksi ajatus: kirjoitin toivoa vastaan. Toivo-sanasta on tullut tänä katastrofien aikakautena rasittava hokema. Siitä, että toivoa on niin kauhean tärkeä pitää yllä ja aina on toivoa ja toivo sitä ja toivo tätä, on tullut ihmeellinen pelastusrengas, joka ei oikeasti pelasta ketään. Nykyisin toivo tuntuu tarkoittavan sitä, että pitää olla hartaalla ja hyvällä mielellä, vaikka asiat ovat päin helvettiä. Siinä on fuskaamisen tuntu.

– Toivo on kuitenkin vanha kristillinen hyve. Jäin miettimään, millä sanalla samasta asiasta voitaisiin puhua sen sijaan, että hoettaisiin sitä toivoa. Se sana voisi olla odotus, ja odotushan liittyy myös jouluun.

– Odottaja tietää, että se, mitä hän odottaa, tulee tapahtumaan. Toivoja vain toivoo parasta ja toiveensa toteutumista. Mutta se, joka odottaa kärsivällisesti, voi istua rauhassa, koska hän tietää, että asiat menevät niin kuin pitää. Tämmöinen tietty varmuus ja vakaus on se kristillinen asenne, jonka yritin saada esiin. Kristus lähestyy meitä, halusimme tai emme. Meidän täytyy vain olla kärsivällisiä ja hyväksyä odotus, välimatka.

Mitä adventti ja joulun odotus merkitsee sinulle?

– Adventin alkaminen merkitsee kirkkovuoden alkamista, uuden aloittamista ja valmistautumista pääsiäiseen. Joulu on aika turha, sellainen valmisteluvaihe.

– Joulun teologia liittyy luomiseen, luomakunnan läheisyyteen ja ihmisen eläimyyteen. Ja Jeesus-lapseen, kuinka hän on avuton organismi, samojen ehtojen alainen rääpäle kuin kissanpentu tai joku torakka.

Miten adventtiaika näkyy kotonasi?

– Meillä on seimi. Koska lapset eivät asu enää kotona, voi olla, että se muistetaan kaivaa esille vasta joskus toisena adventtina.

– Samastun niihin ihmisiin, jotka havahtuvat vasta viime metreillä siihen, että joulu on tulossa, ja muistavat ehkä kolmantena adventtina laittaa joulutähden ikkunaan. Sitten se unohdetaan siihen maaliskuuhun asti, jolloin se on jo ihan haalistunut. Säntillinen ihminenhän ottaisi koristeet pois loppiaisena tai viimeistään kynttilänpäivänä. Mutta säntilliset ihmiset eivät edusta suurta enemmistöä. Enemmistö ihmisistä on raskautettuja ja laiskoja.

Mikä sinulle on pyhää?

– Jos pyhä on jotakin sellaista, mihin ei saa kajota ja mitä pitää kunnioittaa jollain tavalla tuntemattomana tai hämmentävänä, niin silloin vain Jumala on pyhä. Jumala on ainoa, josta ei voi päästä lopullisesti selvyyteen, jota ei voi hallita ja jolle me emme mahda mitään. ■

Seurakuntien joulukalenteri postitetaan marraskuun lopulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien jäsenille eli yhteensä noin 370 000 kotiin. Kalenterin on kuvittanut Ilja Karsikas.

Kantapään kautta K

Villasukat ovat joulumyyjäisten hittituote. Muotoon neulottu kantapää keksittiin keskiajalla.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

un mummo vielä eli, koko suku kulki hänen neulomissaan villasukissa.

– Kun mummo kuoli, ymmärsimme äitini kanssa, että jonkun suvussa piti jatkaa sukkien neulomista. Niinpä opettelimme yhdessä neulomaan niitä, kertoo vantaalainen Laura Salmi, 36. Salmen lapsuudenkodissa tehtiin paljon käsitöitä. Neulomisen alkeet hän oppi alakoulussa.

Ensimmäisiä itse neulottuja sukkia Salmi käytti niin kauan, että ne kuluivat puhki.

– Sukissa oli ihan liikaa väljyyttä. Sukat pyörivät jaloissa, ja kantapää huopui käytössä ihan hassun muotoiseksi, Salmi sanoo.

– Muistan sukat hyvin myös siksi, että kokemus siitä, että sain neuletyön valmiiksi, oli voimauttava.

Espoossa asuva Sinikka Saariaho, 68, oppi neulomaan kotona äidin opastuksella.

– Alakoulussa neuloin nukelle ja barbeille vaatteita. Kouluaikana työt tuppasivat jäämään kesken, mutta pikku hiljaa sinnikkyys

kasvoi ja rupesin saamaan käsitöitä valmiiksi. Ensimmäinen isompi neuletyö, joka valmistui kokonaan, oli murrosikäisenä neulottu villapaita, Saariaho kertoo.

Kun Saariaho lähti työelämään ja perusti perheen, neulomiselle jäi vähemmän aikaa. Silloin tällöin hän kuitenkin neuloi lapsilleen sukkia, lapasia ja villapuseroita.

Erityisesti hänen mieleensä ovat jääneet pienille tyttärille neulotut kesäpuserot, joissa oli kauniit, pehmeät pastellisävyt.

– Ne värit ovat painuneet verkkokalvoilleni, ja muistan ne edelleen. Paidat olivat rakkaat myös lapsille. Käsintehty vaate koskettaa aina myös saajaa, Saariaho sanoo.

KAHDELLA PUIKOLLA valmistettuja neuletuotteita alkoi ilmestyä Keski-Euroopan markkinoille 1400-luvulla.

– Enimmäkseen miehistä koostuva ammattiryhmä valmisti todella taidokkaita villasukkia, joissa oli kantapäät ja monenlaisia kavennuksia, kertoo Åbo Akademin kirkkohistorian professori Päivi Salmesvuori.

Aiemmin esimerkiksi lapasia oli valmistettu yhden neulan neulakinnastekniikalla, joka on virkkauksen esimuoto.

Uudet trendit ja valmistustekniikat kulkeutuivat eri puolille Eurooppaa kauppiaiden, varakkaiden pyhiinvaeltajien ja pappisveljien mukana.

On väitetty, että villasukkien kantapäätekniikka olisi tullut Suomeen Naantalin birgittalaisluostarin kautta. Luostari oli keskiajalla tunnettu taidokkaista käsitöistä. Niitä tehtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa lähialueen ihmisten kanssa.

– Voi hyvinkin olla, että joku nunnaksi ryhtynyt porvarisnainen on vienyt kantapään neulomistaidon luostariin, josta se on sitten levinnyt laajemmin kansan keskuuteen, Salmesvuori sanoo.

1600-luvulla kantapäätekniikka oli Suomessa jo laajalti tunnettu.

BIRGITTALAISNUNNIEN PÄIVÄRYTMIIN kuului erilaisten töiden tekeminen, ja iltapäivisin oli aikaa esimerkiksi kirjojen kopioimiselle ja käsitöille. Nunnat valmistivat vaatteita itselleen ja veljille sekä alttarivaatteita ja messukasukoita luostarin käyttöön. Myös nunnien tekemät kirjontatyöt olivat taidokkaita.

Laura Salmelle neulomisesta on tullut elämäntapa.

– Olen monen projektin ihminen. Tällä hetkellä minulla on kesken ainakin kuusi paria villasukkia, pari villapaitaa ja huivi, Salmi sanoo.

Kaikkein mieluiten Salmi neuloo sukkia. Mummon tavoin hän antaa niitä lahjaksi sukulaisille ja ystäville.

– Sukat ovat sopivan kokoinen projekti, jotta saan välillä jotain valmiiksi. Kirjoneulesukat ovat kaikkein kivoimpia tehdä.

Myös Sinikka Saariaho pitää kirjoneuleen tekemisestä.

– Tällä hetkellä olen tutkinut lapasten mallia. Kirjoneuletta tehdessä saa olla todella tarkkana, ettei tule virheitä.

Nuorempana Saariahoa saattoi suututtaa, jos neuloessa tuli virheitä ja neuletta joutui purkamaan.

– Nykyään ajattelen, että myös virheet kuuluvat elämään, Saariaho sanoo.

Sekä Salmi että Saariaho neulovat tuotteita myös hyväntekeväisyyteen. Salmi neuloo sukkia lähetystyön hyväksi Tikkurilan seurakunnan Sukkelissa sukankutojissa. Saariaho liittyi Latokosken Marttoihin kolmisen vuotta sitten. Martat neulovat tuotteita erilaisiin tarpeisiin.

– Neulomme muun muassa pipoja ja turvaleluja synnytysosastoille. Olemme myös neuloneet sukkia Espoon asunnottomille, Saariaho kertoo.

RAKASTA HARRASTUSTA on hauskaa opettaa myös muille. Laura Salmi pitää Tikkurilan kirkolla nuorten aikuisten Luovat kädet -käsityökerhoa.

Sinikka Saariaho on onnistunut siirtämään innostuksen neulomista kohtaan seuraaville sukupolville.

– Molemmat tyttäreni neulovat, ja nyt myös parikymppinen tyttärentytär on innostunut neulomisesta, Saariaho sanoo. ■

Espoonlahden seurakunnan ja Latokosken Marttojen joulumyyjäiset la 30.11. Kaskikappelilla Espoossa. Tikkurilan seurakunnan joulumyyjäiset la 7.12. Tikkurilan kirkolla. Lisää myyjäisiä: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Passi, hammasharja ja matkaenkeli

Äidiltä saatu matkaenkeli on kulkenut Teele Seppin mukana eri puolilla maailmaa tuoden turvaa, lohtua ja valoa vaikeisiin hetkiin.

TEKSTI EDITH KAURA KUVA ESKO JÄMSÄ

Vantaalainen Teele Sepp, 35, oli vuonna 2016 lähdössä pitkälle matkalle Yhdysvaltoihin. Hänen äitinsä halusi välttämättä tulla saattamaan tytärtään lentoasemalle. Siellä äiti alkoi kertoa, kuinka elämä on mennyt ohi niin nopeasti ja kuinka hänen lapsensa ovat aivan yhtäkkiä kasvaneet jo aikuisiksi. Äiti myös pelkäsi, ettei ole ehtinyt opettaa lapsillensa riittävästi elämästä.

– Kysyin äidiltäni, miksi yhtäkkiä tällainen haikea keskustelu. Sanoin, että hän oli paras äiti, jota olisin voinut toivoa. Sitten äiti antoi käteeni pienen enkelipatsaan, Sepp muistelee.

Äiti sanoi, että enkeli on Seppin matkaenkeli, joka suojelee häntä reissussa. He hyvästelivät. Sepp laittoi enkelin taskuunsa ja käveli sisään turvatarkastukseen.

Siinä hetkessä hän ei tiennyt, että kyseessä oli hänen ja äidin viimeinen kasvokkainen keskuste-

lu. Muutamaa kuukautta myöhemmin hänen äitinsä oli poissa.

ÄIDIN KUOLEMA tuli koko perheelle järkytyksenä. Teele Sepp ei saanut tietää, mistä äiti oli löytänyt pienen, savesta tehdyn vaaleahiuksisen enkelin. Siitä tuli Seppille korvaamattoman arvokas.

Matkustamista rakastava Sepp käsitteli äidin menetystä matkustamalla ympäri maailmaa. – Äitini oli oikea leijonaäiti. Hän suojeli niitä, joita rakasti. Aina, kun lähdin matkalle, varmistin, että mukanani oli kolme tärkeintä: passi, hammasharja ja matkaenkeli.

Mihin tahansa Sepp meni, matkaenkeli kulki hänen mukanaan taskussa. Välillä Sepp otti enkelin käteensä ja näytti sille maisemia. Hän myös otti aina enkelistä muistoksi kuvan.

Suurkaupunkien lisäksi enkeli on nähnyt vuoria, vuonoja ja vesiputouksia.

Luonnossa Sepp kokee myös voivansa olla läsnä hetkessä ja saavansa erityisen yhteyden elämään. Esimerkiksi Grand Canyonia tai Lapin revontulia katsellessaan Sepp on mykistynyt ihailemaan maailman kauneutta. Luonto on myös tuonut lohtua äidin ikävään.

ENKELI ON OLLUT Teele Seppin mukana esimerkiksi Maltalla, Uudessa-Meksikossa, Tanskassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Puolassa, Latviassa, Liettuassa, Slovakiassa ja Kanadassa. Seppin laskujen mukaan matkaenkeli on nähnyt jo 41 eri kansallispuistoa eri puolilla maailmaa.

Sepp ei halua matkoiltaan jääkaappimagneetteja tai kangaskasseja. Hänelle riittää, että hän saa kuvan kohteesta ja enkelistään.

– Joskus, kun epäröin jossain tilanteessa, katson enkeliä ja mietin, mitä äitini sanoisi minulle. Tiedän, että hän sanoisi ”anna mennä vaan”.

– Tiedän, että äiti haluaisi, että menen elämässä eteenpäin ja näen maailmaa rohkeasti. Ja niin minä teen.

REISSUN PÄÄLLÄ sattuu ja tapahtuu. Kerran matkaenkelin siivestä lohkesi pala, kun Teele Sepp oli asetellut sen kivelle ottaakseen matkamuistokuvan. Muutaman kerran Sepp on ollut tilanteessa, jossa on hetken ajan luullut hävittäneensä matkaenkelin. Enkeli on kuitenkin aina löytynyt.

Sepp on kuitenkin jo valmiiksi päättänyt, että jos enkeli joskus katoaisi, hän ei surisi.

– Ajattelen, että se olisi merkki siitä, että joku muu tarvitsi enkeliä enemmän kuin minä. ■

Katso video matkaenkelistä ja muita Enkelietsiväsarjan videoita Kirkko ja kaupungin Instagram- ja Tiktok-tileillä, hashtag #enkelietsivä.

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

– Joskus, kun epäröin jossain tilanteessa, katson enkeliä ja mietin, mitä äitini sanoisi minulle. Tiedän, että hän sanoisi ”anna mennä vaan”, Teele Sepp sanoo.

Kenttäpostin saapuminen oli sotilaiden ankarassa arjessa tärkeä hetki.

Kirjeitä rintamalta

Kirjeillä oli sota-aikana valtava merkitys miesten mielialaan, sanoo suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta kirjan julkaissut tutkijatohtori Ilari Taskinen.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SA-KUVA / VÄNRIKKI PENTTI NIKULAINEN

Suomalaiset kirjoittivat talvi- ja jatkosodan aikana yli miljardi kirjettä. Sota-ajan kirjeenvaihtoon on nyt perehtynyt tutkija Ilari Taskinen. Hänen tuore tietokirjansa Terveiseni täältä jostakin (Gaudeamus) perustuu hänen Tampereen yliopiston historian huippuyksikössä tekemäänsä väitöskirjaan.

Kirjeitä rintamalta lähetettiin perheille, veljille ja kavereille sekä naisille ja tytöille.

Taskisen mukaan erityisen tärkeitä sotilaille olivat huolehtivat ja kannustavat äidit ja vaimot, joiden kanssa kirjoiteltiin tiuhaan. Kotoa tuli myös ruokaa ja lämmintä villavaatetta sisältäviä paketteja.

Eri tavalla tärkeitä olivat rintamalla palvelleilta aseveljiltä, omilta veljiltä ja kavereilta, tulleet kirjeet.

– Heiltä sai kokemuksellista tukea ja heille pystyi kirjoittamaan olojen kurjuudesta ja taistelujen ankaruudesta suoremmin kuin kotiväelle, Taskinen kertoo.

Naisilla ja tytöillä oli taas oma roolinsa.

– Suuri osa sotilaista oli parikymppisiä nuoria miehiä, ja kirjeiden kautta he pääsivät yhteyteen tyttöjen kanssa. Näin syntyi paitsi romanttisia suhteita myös poikkeuksellisia ystävyyssuhteita. Lehdissä oli välillä satamäärin kirjeenvaihtoilmoituksia, joissa eri puolilta Suomea olevat sotilaat ja naiset etsivät kirjevaihtokavereita.

ÄÄRIMMÄISEN RASKAASSA tilanteessa tunteet nousivat pintaan ja niistä kerrottiin kirjeissä avoimemmin kuin normaaliarjessa olisi tehty. Erityisesti pariskunnat tilittivät rakkaudestaan toisiaan kohtaan.

Taskisen mukaan ennen talvi- ja jatkosotaa tavallinen kansa ei juuri kirjoittanut kirjeitä. Yhtenä syynä siihen oli huono kirjoitustaito. 1920-luvulla oli tullut voimaan oppivelvollisuuslaki, jonka mukaan jokaisen oli suoritettava kansakoulun oppimäärä.

– Monille vanhemmille sotilaille kirjoittaminen oli haasteellista, mikä ilmeni kirjeissä alkeellisempana ilmaisuna. Nuoremmat sotilaat sen sijaan olivat käyneet vähintään kansakoulun, ja osa heistä kirjoitti läheisilleen hienoja monisivuisia sepustuksia.

”

Läheisimpiä ihmisiä haluttiin säästää sodan kauhuilta ja peloilta.

KIRJEILLÄ JA PAKETEILLA oli sotilaille henkisesti valtava merkitys.

– Posteljoonin käynti vaikutti koko joukkueen mielialaan, sillä postilähetykset toivat iloa ja vaihtelua rintama-arjen yksitoikkoisuuteen ja ankaruuteen. Myös sotaviranomaiset huomasivat vähitellen kenttäpostin tärkeyden ja alkoivat panostaa sen sujuvuuteen, Ilari Taskinen kertoo.

– Toisaalta kirjeenvaihto tarjosi myös arkisen kohtaamispaikan. Kirjeissä kerrattiin päivän askareita ja tapahtumia. Läheisimmille ihmisille ei juurikaan kerrottu sodan kauhuista ja peloista, koska heitä haluttiin säästää huolilta, Ilari Taskinen selvittää.

– Sen sijaan ennestään tuntemattomille naisille sotilaat saattoivat kertoa kirjeissä syvistäkin tunteista. Välillä naiset joutuivat toimimaan eräänlaisina terapeutteina. Osa näistä kirjeenvaihdossa olleista tapasi toisiaan sotilaan loma-aikoina ja päätyi naimisiin.

Jumala mainittiin erityisesti kotijoukoilta tulleissa kirjeissä, joissa vanhemmat kertoivat rukoilevansa poikansa puolesta. Korkeampaan voimaan turvauduttiin kirjeissä eniten suurimman hädän hetkellä, talvisodan sekä vuosien 1941 ja 1944 pahimpien taistelujen aikana.

Sodan jälkeen kirjeiden kirjoittaminen hiipui nopeasti: tasaisessa kotielämässä kirjeille ei ollut enää samanlaista tarvetta. Taskinen arvelee, että sota-ajan kirjeitä on kuitenkin säilynyt suomalaisten pirtinkaapeissa ja ullakoilla useita miljoonia.

– Moni sodassa ollut ei halunnut, että jälkipolvi lukisi kirjeitä. Tämä johtui siitä, että kirjeet sisälsivät niin intiimiä ja yksityistä viestinvaihtoa. Niinpä läheiset ovat voineet tutustua vanhempiensa ja isovanhempiensa sota-ajan elämään usein vasta heidän kuolemansa jälkeen. Nuo kirjeet ovat ainutlaatuisia aarteita meille suomalaisille.

Vaikka sota-ajan kirjeitä kerättiin historiantutkimusta varten jo 1970-luvulla, ovat tutkijat alkaneet tajuta kirjeiden arvon kunnolla vasta 2000-luvulla.

– Sota kosketti ihmisiä ympäri Suomea, mutta historiantutkimuksessa kesti ymmärtää, miten tärkeää tietoa kirjeet tarjoavat poikkeusajan kokemuksista, Taskinen sanoo. ■ Itsenäisyyspäivää vietetään 6.12.

Riikka Leinonen kuvattiin

Lammassaaren esteettömillä pitkospuilla. Hän pitää paikasta, koska ainutlaatuisesta ympäristöstä nauttiminen on tehty mahdolliseksi myös pyörätuolin käyttäjille.

Vammainen eikä viallinen

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas Riikka Leinonen tarkastelee kaupunkitiloja kriittisin silmin ja visioi yhteiskuntaa, jossa myös eri tavoin vammaiset pystyvät toimimaan täysivaltaisina kansalaisina.

TEKSTI TERHI TOPPALA KUVA ESKO JÄMSÄ

Riikka Leinosen asiantuntemuksella, näkemyksillä ja mielipiteillä on ollut kysyntää pitkin syksyä. Elokuussa häneltä ilmestyi yhdessä Sofia Tawastin kanssa tietokirja Suuri valhe vammaisuudesta, joka on nyt myös tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Sen takakannessa on varoitus: tämä kirja saattaa järisyttää ihmiskäsitystäsi.

Leinonen itse olisi valmis räjäyttämään kokonaan myös normaalin ja epänormaalin kategoriat ja erilaiset jaottelut meihin ja heihin. Näihin ajatusrakennelmiin kytkeytyvät monet vammaisuutta koskevat stereotypiat ja suoranaiset valheet,

joita he Tawastin kanssa kirjassaan purkavat.

– Tavoitteenamme on ollut erilaisten vammaisuutta koskevien yhteiskunnallisten epäkohtien esiin tuominen mutta myös ratkaisuvaihtoehtojen ja utopioidenkin esittely. Visioimme, millainen olisi yhteiskunta, jossa myös eri tavoin vammaiset pystyisivät osallistumaan ja toimimaan täysivaltaisina kansalaisina.

– Eikö taivasten valtakuntakin ole juuri tällainen paikka, jossa kaikki saavat olla omia itsejään ilman leimoja, Leinonen pohtii nauraen.

Hän on entinen seurakuntanuori Muuramesta ja Raamattunsa lukenut.

– Tykkäsin esimerkiksi hartauksien vetämisestä.

siin tosiaankin aina tehdä tilaa vievät invavessat.

Ratkaisuksi ahdistukseensa ja pohtiakseen lapsensa mahdollisia tulevaisuudennäkymiä Tawast halusi tutustua eri tavoin vammaisiin aikuisiin. Instagramissa Tawast tapasi Leinosen, Hel Looks -katumuotiblogissakin esiintyneen cp-vammaisen hipsterin.

Molemmat olivat törmänneet yhteiskunnassa vallitseviin ajatusvääristymiin vammaisuudesta.

– Tuntui äärettömän tärkeältä tuoda ne julkiseen keskusteluun, Leinonen sanoo.

Kirjoitusprosessi oli aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi molemmille yhtä aikaa sekä terapeuttinen että tuskallinen.

Kirja on vetävästi kirjoitettu ja perusteellisesti taustoitettu. Sitä varten on haastateltu eri alojen asiantuntijoita ja vammaisaktivisteja. Vastaavaa yleisteosta vammaisuudesta ei ole Suomessa aiemmin julkaistu.

– Nykyään esittelen itseni cp -vammaiseksi yhteiskunta-alan ammattilaiseksi ja vapaaksi kirjoittajaksi. Viimeistään Finlandia-ehdokkuuden myötä voin varmaan kutsua itseäni myös kirjailijaksi, Leinonen toteaa.

RIIKKA LEINOSEN CP-VAMMA merkitsee sitä, että hänellä on synnynnäinen aivovaurio, joka näyttäytyy kokoelmana neurologisia, kognitiivisia ja kehollisia oireita. Koko vasen puoli hänen kehostaan on lievästi halvaantunut ja jäykkä. Vasemmalla kädellään hän pystyy toimimaan karkeamotorisella tasolla, esimerkiksi liikuttamaan koko käsivartta, mutta peukalon ja etusormen välinen pinsettiote on heikko, mikä hankaloittaa monia arjen toimintoja.

ALKUSYSÄYKSENSÄ Suuri valhe vammaisuudesta -kirja sai korona-aikana, kun Riikka Leinonen toimi isänsä omaishoitajana. Tuolloin hän törmäsi ensimmäistä kertaa kunnolla rakennetun ympäristön ja kodinkin tilojen esteellisyyteen. Kun mihinkään ei päässyt, myös hänen oma toimintakykynsä heikkeni. – Se oli repivää koko perheelle.

Sofia Tawast puolestaan sai tietää, että hänen esikoislapsensa on vammainen, ja havahtui siihen, miten vähän hän itse ja hänen ympärillään olevat tiedostavatkin ihmiset tiesivät vammaisuudesta.

Tawastille vammaisuus ei ollut aiemmin näyttäytynyt arkipäiväisenä asiana vaan korkeintaan ihmettelynaiheena, pitääkö uudisrakennuk-

– Minulle vammainen-sana on hyvin arkipäiväinen osa identiteettiäni, mutta vammaisuus ei ole koko identiteettini.

Lapsena Leinonen ei osannut jakaa ihmisiä vammaisiksi ja vammattomiksi, mutta pienestä asti hän on ajatellut kantavansa mukanaan ominaisuutta, jonka myötä hän hahmottaa maailmaa eri tavalla kuin muut.

Jo päiväkoti-ikäisenä Leinonen opetteli erilaisia vammaansa liittyviä hissipuheita, joiden tehtävä oli ilmoittaa, miksi hän ei vammansa takia pystynyt johonkin, mihin tietyn ikäisen lapsen oletettiin automaattisesti pystyvän.

– Vammattomat kuitenkin ihmettelivät, miten kehtasin kutsua itseäni vammaiseksi. Se tulkittiin helposti niin, että vähättelin itseäni, Leinonen sanoo.

Näin vammaisuuteen liitetyt negatiiviset mielleyhtymät tulivat Leinoselle tutuiksi jo varhain muiden kauhistelevan ja voivottelevan asenteen kautta. Itse hän ei osannut ajatella, että hänessä olisi ollut jotakin vikaa.

– Huomasin, että muiden suhtautumista helpotti, kun kerroin olevani vain lievästi cp-vammainen, vaikka itselleni vammaisuuden asteen ilmoittamisella ei ollut niin merkitystä. Opin varhain, että asiat menevät hankaliksi, jos täräytin ilmoille v-sanan ilman lievennyksiä.

Leinosen mukaan yksi kulttuurissamme toistuva suuri valhe vammaisuudesta onkin, että vammaisuudessa itsessään on lähtökohtaisesti jotain kauheaa, surullista tai traagista. Tällaisesta asenteesta kertoo myös vammainen-termin käyttäminen haukkumasanana. Samalla unohtuu, että yksilön ominaisuutena vammaisuus voi olla yhtä neutraali piirre kuin esimerkiksi ruskeasilmäisyys.

Toisin kuin usein kuvitellaan, vammaisuus ei myöskään merkitse samaa kuin sairaus. Monet vam-

maiset ovat täysin terveitä. Helposti unohtuu myös, että vammaisia on lukumääräisesti todella paljon. Vammaiset ovat maailman suurin vähemmistö, eivät mikään pieni marginaaliporukka.

LUKION JÄLKEEN Riikka Leinonen lähti opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria Aalto-yliopistoon. Kun opinnoissa piti rakentaa pienoismalleja, Leinonen huomasi, ettei se onnistu häneltä ilman kahta toimivaa kättä.

Hän ei ymmärtänyt pyytää vaihtoehtoisia suoritustapoja eikä niitä hänelle tarjottukaan, vaan hän teki vaihtokauppoja opiskelukavereidensa kanssa. Joku rakensi hänen pienoismallinsa, ja hän suoritti kavereille muita palveluksia. – Äitini oli lastenpsykologi, ja lapsuudessani ympärilläni oli paljon turvallisia aikuisia. Sain heiltä kannustusta ja tukea, mikä on kantanut minua aikuisuuteen asti rautaisena itsetuntona. En ole koskaan ajatellut, etten vammaisuuteni takia pystyisi johonkin, mutta maisema-arkkitehtiopintojeni aikana uuvuin,

”Opin varhain, että asiat menevät hankaliksi, jos täräytin ilmoille v-sanan ilman lievennyksiä.

kun piti jatkuvasti yrittää yltää ulkoa käsin määriteltyyn normaaliin. Samalla Leinonen ymmärsi, kuinka konkreettista yhteiskunnassamme on ableismi eli ajattelutapa, jossa vammaton ihminen nähdään normaalina ja tavallisena ja vammainen ihminen poikkeavana ja vähemmän arvokkaana.

– Ajatellaan, että vammaisen ikään kuin kuuluukin olla ulkopuoli-

nen. Sen sijaan, että kauhistelisimme kaupunkitilaa, joka on täynnä esteellisiä rakennuksia, voivottelemme sitä, että joku käyttää pyörätuolia.

Vammaisuuteen liittyvää stigmaa on tärkeä purkaa, mutta tärkeää on ottaa huomioon myös vammaisuuden fyysinen puoli, Riikka Leinonen muistuttaa.

– Tämä liittyy siihen, millaista maailmaa rakennamme.

Maisema-arkkitehtiopinnot jätettyään Leinonen päätyi opiskelemaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan.

– Hakeuduin sinne aluksi puoliksi läpällä. Olin kunnon vastarannankiiski, tosi epäliikunnallinen, mutta siellä yhteiskuntatieteellinen ajattelu vei minut mukanaan, innostuin siitä tosissani. Liityin myös vihreisiin.

Leinonen on työskennellyt myös eduskunnassa kansanedustajan avustajana ja tehnyt sitä ennen töitä maisema-arkkitehtuurin parissa. Hän on ollut suunnittelemassa esimerkiksi Roihuvuoren, Lassilan ja Kannelmäen lähiliikuntapaikkoja Helsingissä. ■

Kansainvälinen vammaisten päivä 3.12.

PSALMIMEDITAATIOIDEN

UUSI KAUSI ON ILMESTYNYT

Kuuntele meditaatioita

Spotifyssa, muissa audiopalveluissa tai osoitteessa KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PSALMIT

Polyteknikkojen Kuoron Joulu

Seurakuntien työ tukee hyvinvointiyhteiskuntaa

Kokemus työterveyslääkärinä avasi professori Kari Reijulan silmät näkemään kirkon työn laajuuden ja arvon.

Onko kirkko liian ilmeinen asia yhteiskunnassa ja ihmisten elämässä? Mitä jos sitä ei olisi? Kuka korvaisi seurakuntien tekemän työn? Näitä kysymyksiä Helsingin yliopiston lääketieteen professori ja HUSin hallituksen lääkärijäsen Kari Reijula on viime aikoina pyöritellyt mielessään.

Hänestä ihmiset eivät oivalla, miten tärkeää työtä seurakunnat tekevät. Kirkon jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa paljon muuhunkin kuin sen omaan toimintaan.

Reijula pitää asian esille tuomista niin tärkeänä, että hän otti yhteyttä Kirkko ja kaupungin toimitukseen. ”Seurakuntien työ tukee vahvasti sote-työtä. Surullisena seuraan niiden toimintaedellytysten heikkenemistä. Siitä seuraa väistämättä kansalaisten seurakunnilta saaman monipuolisen tuen väheneminen”, Reijula kirjoitti viestissään.

Reijula on toiminut yli 30 vuoden ajan johtotehtävissä Työterveyslaitoksessa ja ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työterveyden professori ja varadekaani. Hän oli Juha Sipilän hallituksen selvitysryhmässä suunnittelemassa sote-mallia, joka nyt on hänen mukaansa lähtenyt käyntiin muokattuna ja hapuillen.

Johto-, tutkimus- ja hallinnollisten tehtävien rinnalla Reijula on tehnyt myös lääkärin perustyötä.

– Nuorena päätin tehdä lääkärin töitä niin kauan kuin henki kulkee. Viimeiset kymmenen vuotta on mennyt täällä Meilahdessa. Olen myös lä-

noa, että on niitä muitakin konttoreita, jotka voivat näitä tehtäviä hoitaa, mutta ei minulle tule mieleen. Ottaako joku muu taho yhtä suurta ja monipuolista vastuuta? Pelkään, että ei.

TYÖTERVEYSLÄÄKÄRINÄ Kari Reijula on pohtinut, onko seurakuntiin valikoitunut töihin erityisesti sellaisia ihmisiä, jotka haluavat olla lähimmäisensä tukena. Tämä näkyy hänen mukaansa myös hankalissa tilanteissa, kuten työkykyneuvotteluissa. Verrattuna muihin työpaikkoihin, joiden lääkärinä Reijula on toiminut, seurakunnissa työnantajan ja esihenkilöiden asenne on ymmärtäväisempi.

hes kymmenen vuoden ajan toiminut yhtenä Helsingin seurakuntien työterveyslääkäreistä. Se on mielenkiintoisinta työterveyslääkärin työtä, mitä olla voi, Reijula sanoo.

KARI REIJULA oli aiemmin toiminut työterveyslääkärinä yritysasiakkaille. Sitten hän halusi jotain muuta, ja hänelle tarjottiin isoa asiakasta, jonka henkilökunnan hoitamisessa lääkäriltä odotettiin monialaista osaamista. Osoittautui, että kyseessä oli Helsingin seurakuntayhtymä.

– Seurakunnissa on työntekijöitä suntiosta haudankaivajiin ja lastenohjaajista sekä diakoniatyöntekijöistä kirkkoherroihin. Tapaan heitä viikoittain, ja työ on ollut todella palkitsevaa. Vaikka lääkärikin tekee työtä toisten ihmisten parhaaksi, niin nyt vasta minulle on todella avautunut se, mitä tarkoittaa lähimmäisen auttaminen ja miten monella tavalla ja pyyteettömästi sitä seurakunnissa tehdään, Reijula sanoo.

Hän kertoo olleensa kirkon jäsen koko elämänsä ajan ja toimineensa rippikoulun jälkeen myös isosena. Sen syvemmin hän ei kirkon jäsenyyttä ole pohtinut. Vasta aika seurakuntien työterveyslääkärinä on avannut silmät näkemään kirkon merkityksen.

– Kirkon sielunhoito, henkinen tuki ja kasvatustyö lasten ja nuorten parissa ovat tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kirkko on läsnä monien ihmisten viime hetkillä ja tukee omaisia surussa. Mitä seurauksia yhteiskunnalle on siitä, kun seurakuntien talous rapautuu kirkosta eroamisten takia? Joku voi sa-

– Vaikka seurakuntien työyhteisöissä on omia ongelmiaan, kuten autoritaarisuus ja tietty vanhakantaisuus, työkykyneuvotteluissa tulee usein esiin hyvä tahto. Sellainen toista kunnioittava asenne, että jos vastaavaa asennetta olisi Suomessa enemmän, työyhteisöt voisivat paremmin.

Reijula kertoo miettineensä viime aikoina paljon niitä ihmisiä, jotka ovat elämänsä loppumetreillä. Harva ihminen miettii kuoleman lähestyessä, missä kunnossa talous on. Enemmän mietitään sitä, miten olen hoitanut ihmissuhteeni, olenko osoittanut rakkautta, minkälainen merkitys elämälläni on ollut tai mitä nyt, kun elämäni loppuu. Monet kysymyksistä ovat sellaisia, joihin lääkäri ei ole paras vastaaja.

– Toivoisin, että jokaisella potilaalla olisi joku läheinen, tai sitten edes diakoni tai hoitaja tai sairaalapappi, joka pysähtyisi ja pitäisi kädestä kiinni. Eikä sitäkään ole kukaan haitaksi sanonut, jos ihmisellä on luottamus johonkin itsensä ulkopuolella olevaan, olkoon se sitten maailmankaikkeus tai jonkin uskonnon korkeampi voima tai jumala.

SEURAKUNNILLA ja sosiaalija terveysalan järjestöillä, kuten esimerkiksi Mieli ry:llä, on Kari Reijulan mukaan hyvin tärkeä rooli koko sosiaalija terveystoimelle. Mielenterveyden tukeminen ja yksinäisyyden torjuminen vähentävät inhimillistä kärsimystä ja myös soten kustannuksia. Sote tarvitsee kolmatta sektoria. – Ihmisen keskeisin haastaja on aamulla peilistä katsova tyyppi. Armollisuus itseä kohtaan ei ole lisääntynyt, vaan väittäisin, että se on kilpailuyhteiskunnassa entisestään vähentynyt. Ihmisiä voimaannuttavaa apua ei ole sotepuolella tarpeeksi. Siinä kirkon diakonialla ja sielunhoidolla on iso merkitys. Vaikka puhutaan paljon uuden sotejärjestelmän ongelmista, joista

akuuteimpia ovat rahojen riittävyys ja vanhuspuolella henkilökunnan puute, itse sote on Reijulan mukaan tärkeä innovaatio. Vastaavaa mallia ei maailmalta löydy.

– Soten ydin on siinä, ettei lähdetty tekemään pelkästään perusterveydenhuollon uudistusta vaan kytkettiin yhteen terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut.

– Esimerkiksi vanhuspotilaan kanssa ei pelkällä sairauden diagnoosilla ja reseptillä selvitä. Pitää miettiä myös, missä vanhus pystyy elämään ja minkälaista tukea hän tarvitsee. Raja-aitojen alentaminen ja palvelun hankkiminen saman luukun kautta on tässä se ydin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALA

Kari Reijula on huolissaan eriarvoisuuden lisääntymisestä Suomessa. Taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus näkyy esimerkiksi terveyseroissa. – Tähän pitäisi tarttua, oli vallassa minkävärinen hallitus tahansa, hän sanoo.

”

Mitä seurauksia yhteiskunnalle on siitä,

että seurakuntien talous rapautuu kirkosta eroamisten takia?

Terveydenhuollon puolella tavoitteena on siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Erikoissairaanhoito on Suomessa korkeatasoista, mutta se on kasvanut suhteettoman suureksi verrattuna peruspalveluihin. – Tämä on johtanut siihen, että potilaat valuvat erikoissairaanhoitoon, koska hoitoa ei saa siellä, missä pitäisi. Millään yhteiskunnalla ei ole varaa tällaiseen, Reijula sanoo.

KUSTANNUSTEHOKKAINTA hoitoa on Kari Reijulan mukaan sairauksien ennaltaehkäisy. Kun Suomessa on nyt yli puoli miljoonaa kakkostyypin diabeetikkoa, 2030-luvun

Diakonia-avun tarve kasvaa leikkausten vuoksi

Kirkon diakoniatyön asiakkaiden toimeentuloa ovat heikentäneet sosiaaliturvaan tänä vuonna tehdyt leikkaukset ja elinkustannusten nousu. Tämä selviää Kirkkohallituksen, SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry:n ja Talentian tuoreesta kyselystä. Siihen vastasi lähes tuhat sosiaalialan työntekijää, diakoniatyöntekijää sekä sosiaalija terveysjärjestöä. Diakoniatyöntekijöistä kyselyyn osallistui 161.

Diakoniatyöntekijät tuovat vastauksissaan esiin syvän huolensa siitä, miten sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat ihmisten elämään. Leikkaukset iskevät erityisesti niihin, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa: vähävaraisiin, sairaisiin, eläkeläisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin. Diakoniatyöntekijöiden mukaan toimeentulon heikkeneminen tuli esille paljon tai melko paljon noin yhdeksässä kymmenestä asiakastapaamisessa.

Avun tarve on lisääntynyt selvästi. Diakoniatyöntekijät painottavat, että heidän asiakkaansa ovat usein jo äärirajoilla toimeentulon kanssa, ja leikkaukset pahentavat heidän tilannettaan entisestään

Sosiaaliturvaleikkauksista erityisesti asumistuen pieneneminen tai loppuminen ja työttömyysturvan supistuminen kurjistavat pienituloisten tilannetta. Myös lääkkeiden omavastuuosuuden nousu sekä sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksujen kallistuminen vaikeuttavat vähävaraisten elämää. Ruuasta ja lääkkeistä saatetaan tinkiä. Otetaan lainaa sekä käännytään diakonia- ja ruoka-avun puoleen.

Diakoniatyöntekijöiden kohtaamisissa tulivat esille erityisesti ylivelkaantuminen ja maksuvaikeudet, vuokrarästit ja häädöt sekä ruoka-avun tarve. Yllättävistä menoista selviytyminen on hankalaa. Huoli, ahdistus ja stressi ovat lisääntyneet.

Diakoniatyöntekijät korostivat, että jokaisen tilanne on yksilöllinen. Usein taustalla on monimutkainen ongelmavyyhti, jossa taloudelliset vaikeudet, sosiaaliturvan puutteet ja henkinen pahoinvointi kietoutuvat yhteen.

alussa heitä on arvioiden mukaan jo miljoona. Siksi olisi tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn, kuten terveelliseen ravintoon, painonhallintaan, liikuntaan ja tupakoinnin lopettamiseen.

Reijula nostaa esille vielä yhden asian, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Se on eriarvoisuuden lisääntyminen: taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus näkyy selvästi elämäntavoissa ja terveyseroissa.

Ylimmän tuloluokan miehet elävät keskimäärin kymmenen vuotta pitempään kuin alimmassa tuloluokassa olevat miehet. Naisilla vastaava ero on seitsemän vuotta.

Tämä on Reijulan mukaan vakava yhteiskunnallinen ongelma. – Tähän pitäisi tarttua, oli vallassa minkävärinen hallitus tahansa, hän sanoo.

Reijulan aloitteesta onkin Helsingin yliopistoon saatu Päivikki ja Sakari Solhbergin säätiön rahoittama tutkimusprofessuuri sekä Sosiaalija terveyserojen kaventamisen tutkimusohjelma. Sitä johtaa nyt lääketieteen tohtori, apulaisprofessori Joni Lindblom. Tämä ohjelma on uusi avaus lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Reijulan mukaan tärkeä, sillä terveydenhuollon rooli ei voi rajoittua vain ennenaikaisesti kuolevien ihmisten viimeisten hetkien helpottamiseen. ■

”Tutkitusti ihan hullu”

Kirjailija Auli Viitalalla on kaksi minää, jotka eivät tunne toisiaan: vahva esiintyjä sekä heikko ja hiljainen, turvaa kaipaava lapsi.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

Auli Viitala tulee rappukäytävässä vastaan juuri ennen aamuyhdeksäksi sovittua tapaamista. Hänellä on tukka sekaisin, jalassa kumisaappaat ja päällä pitkä siniharmaa velour-aamutakki, jonka selästä on korjattu reikä keltaisella langalla.

– Minulla on tällainen mielenterveyskuntoutujan työasu, Viitala vitsailee.

– Ja kirjailijan myös.

Viitala kertoo tuoreessa muistelmateoksessaan Kahtia halkaistu kansalainen (Art House 2024), millaista on olla ”tutkitusti ihan hullu” työkyvyttömyyseläkeläinen. Hän kirjoittaa myös kolumneja Ylelle ja Apu-lehdelle sekä puhuu paneelikeskusteluissa köyhien, syrjäytyneiden ja mielenterveyskuntoutujien puolesta.

Viitalan edellinen yö oli rankka. Hän heräsi kesken unien niin voimakkaaseen ahdistukseen, että otti diapamin. Rauhoittava lääke teki sängystä nousemisen aamulla vaikeaksi. Aamutoimet ovat nyt siinä vaiheessa, että villakoira Tessan on päästävä ulos.

49-VUOTIAS Auli Viitala on saanut elämänsä aikana monia diagnooseja. Hänellä on todettu sekä ahdistuneisuushäiriö että masennus. Vakavin diagnoosi on dissosiatiivinen identiteettihäiriö, joka huomattiin hänellä vasta yli nelikymppisenä ja joka harvoin paranee täysin.

Dissosiatiivinen häiriö näkyy Viitalan elämässä niin, että rajat itsen ja muiden välillä häilyvät ja toisten olotilat tuntuvat oman ihon alla.

Viitala kertoo, että hänellä on kaksi minää, jotka eivät juurikaan kommunikoi keskenään tai ymmärrä toisiaan. Vahva minä on sanavalmis ja hauska pokkatyyppi, joka antaa haastatteluja se-

kä kirjoittaa kirjoja ja kolumneja. Sitä ei pelota eikä hävetä.

Se toinen, heiveröinen minä on harvemmin tavattavissa. Se on turvaa kaipaava ja hiljainen lapsihahmo. Jos on pakko puhua, heikko minä puristaa suustaan ”ei”, ”joo” tai ”en tykkää” monotonisella, hiukan metallisella äänellä.

Kun Viitala kuvailee heikkoa minää, hänen hymynsä valuu pois ja keho alkaa vapista.

– Nuo minät eivät ole käytössäni yhtä aikaa. En meinaa saada yhteyttä toiseen minään, kun olen toinen. Ne ovat eri tiloja, joilla on eri tietoisuus. Ymmärrätkö?

Tessa työntää päänsä Viitalan syliin. Koira tuijottaa ihmistään kiinteästi silmiin.

– Jos kuulen arjessa asian, joka on minulle liikaa, saatan alkaa täristä ja ikään kuin poistua paikalta. Tällaisiin kohtauksiin liittyy myös muistinmenetys.

Mielenterveyden keskusliitto kertoo dissosiaatiohäiriön halkaisemasta mielestä: ”Yksi puoli kantaa tunnepuolella traumamuistoa, toinen taas pyrkii elämään normaalia arkea, pitämään muistot poissa todellisuudesta ja hautaamaan trauman olemattomiin. Tällöin trauma jää ikään kuin eri persoonan kannettavaksi.”

Mielen jakautumisen taustalla on usein pitkään jatkunutta väkivaltaa tai seksuaalista kaltoinkohtelua lapsuudessa. Viitala painottaa, että hänelle ei ole tapahtunut mitään sellaista.

”KAI SE NYT jonkin verran kuormittaa, jos nelihenkisessä perheessä on kaksi bipoa ja yksi Down.” Auli Viitala kuvaa näin itsensä, opettajavanhempiensa ja kehitysvammaisen pikkuveljensä muodostamaa lap -

Psyykkinen sairaus vaikuttaa

Auli Viitalan voimiin, ei älyyn. Hän nukkuu 10–12 tuntia vuorokaudessa.

suudenperhettään Kahtia halkaistussa kansalaisessa.

Viitalan molemmat vanhemmat saivat diagnoosin bipolaarisuudesta eli kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, kun hän itse oli jo aikuinen. Hoitamattomana häiriö tarkoittaa mielialojen vuoristorataa, jossa syöksytään maniasta masennukseen. Välillä voi olla oireettomia jaksoja, välillä itsetuhoisuutta tai muita tiloja, joista ihminen ei selviä ilman sairaalajaksoa.

Viitala oli viiden vanha, kun hänen isänsä joutui ensimmäisen kerran sairaalaan masennuksen vuoksi. Hän ei muista, että kukaan olisi kertonut, mikä isällä oli. Elämä jatkui ilman selitystä ja lohdutusta.

Viitalan mielestä Lewis Carrollin Liisa ihmemaassa -kirjan hullut teekutsut kuvaavat osuvasti maanisia aikuisia lapsen silmin. Teekutsuilla osallistujat poukkoilevat impulsiivisesti istuinpaikasta ja keskustelunaiheesta toiseen. Vuoropuhelut ovat kiihkeitä, epäjohdonmukaisia ja absurdeja. Tavallisen maailman lainalaisuudet, kuten aika, eivät merkitse mitään loputtomasti jatkuvilla kutsuilla.

Haluatko kertoa tarkemmin, millaista oli kasvaa kahden bipolaarisen vanhemman kanssa?

– En, Viitala sanoo.

Hän juo aamukahvia, haukkaa juustoleipää ja katselee ulos ikkunasta, jonka takana puu taipuu tuulessa. Ikkunan viereisessä lasikaapissa on Mariskooli, kynttilä ja pakkaus tähtisadetikkuja.

Viitala käsittelee kirjassaan sitä, millaista on kasvaa mielenterveysomaisen roolissa. ”Isänmurha on huomattavasti vaikeampi tehdä, jos on koskaan pelännyt vanhempiensa itsemurhaa. Nämä sanat on punnittu kultavaa’alla.”

Mielenterveysomaisen rooliin on perinteisesti kuulunut tasapainoisuus ja vahvuus, oli hän sitten täysikasvuinen tai ei. ”Peppi Pitkätossusta tuli maailman vahvin tyttö, kun hänen äitinsä kuoli ja isä lähti yksin Etelämerelle tekemään surutyötä. Isästä tuli hottentottien kuningas, ja lapsi alkoi puijata viranomaisia esiintymällä vahvempana kuin kukaan”, Viitala kirjoittaa.

VANHEMMAN MIELENTERVEYSHÄIRIÖ lisää lapsen todennäköisyyttä sairastua psyykkisesti. On arvioitu, että psyykkisesti sairastuneiden vanhempien lapsista noin 20 prosenttia sairastuu itse ennen kymmenettä ikävuottaan, ja 60 prosenttia ennen kuin täyttää 25 vuotta.

Lapsen sairastumisen taustalla on sekä geeniperimä että olosuhteet. Psyykkisesti sairaan ihmisen voi olla vaikea tarjota lapselleen tarpeeksi vakaata ja ennustettavaa kasvuympäristöä, mutta sairaus ei sinänsä tee kenestäkään huonoa vanhempaa.

Viitalalla ja hänen entisellä vaimollaan on kaksi aikuista lasta, joista nuorempi asuu hänen luonaan vuoroviikoin. Jos Viitala olisi saanut päättää, mitä vaikeuksia lapset kohtaavat, kaikkein viimeiseksi hän olisi valinnut vanhemman psyykkisen sairastumisen.

Viitala puhuu painokkaasti jokaisen lapsen oikeudesta turvalliseen tilaan, jossa tämä saa olla äänekäs, vaatia ja kiukutella. Lapsen ei pidä joutua olemaan kiltti ja huomaamaton, ettei hän rasittaisi vanhempiaan.

Yöllinen diapam tekee Viitalan vieläkin vähän pöpperöiseksi. Hän puhuu verkkaisesti, pitää pitkiä taukoja, hakee monta kertaa lisää kahvia.

Olemme rakastuneet tähän elämäntapaan.

”

Ihmisen parantamisen pitäisi olla hoidon keskiössä.

– Olen aina pyrkinyt siihen, että lapseni saavat olla lapsia. Heillä vaikuttaa olevan kaikki hyvin. Nähtäväksi jää, olenko omalla toiminnallani traumatisoinut heitä.

AULI VIITALA OLI korkeakoulutettu ja taloudellisesti mukavasti pärjäävä perheenäiti, kunnes mielenterveysongelmat estivät häntä jatkamasta työtään uutistoimistossa vuonna 2011. Vuonna 2015 hänelle tuli ero vaimonsa kanssa.

Viitala muutti omistusasunnosta vähävaraisille tarkoitettuun vuokra-asuntoon. Hänen tulonsa alkoivat koostua työkyvyttömyys- ja kansan-

eläkkeestä, ystäviä ei ollut enää varaa tavata kahviloissa, ja kodinkoneen hajotessa seuraava oli pakko löytää käytettynä.

Viitala tajusi, ettei kuulu enää luokkaan, johon oli kasvanut. Hän alkoi kutsua itseään köyhäksi ja syrjäytyneeksi. Viitalan esikoisteos Elämäni kansalaisena (Kirjapaja 2023) kuvaa hämmentävää kokemusta keskiluokasta tippumisesta.

Kun Viitala alkoi vuonna 2019 kirjoittaa kolumneja, niistä saatavat lisätulot helpottivat rahatilannetta. Lisäksi hän tunsi olevansa taas yhteiskunnan aktiivinen jäsen.

– Tekee hyvää kokea olevansa osallinen.

VIISITOISTA VUOTTA mielenterveyden hoitoa on sisältänyt yli kahdeksan vuotta psykoterapiaa Valviran hyväksymien terapeuttien luona sekä kuntoutuspsykoterapiaa, hypnoterapiaa ja depressiokoulun. Auli Viitala on tavannut myös psykologia, toimintaterapeuttia, fysioterapeuttia, sosiaalityöntekijää ja ainakin neljää eri mielenterveyshoitajaa.

Viitala laskeskelee käyttäneensä terapiaan ainakin kymppitonnin. Osan hoidosta maksoi entinen vaimo, kun Viitalan omat varat eivät riittäneet.

Villakoira Tessa on Auli Viitalan jokapäiväinen elämänkumppani. Toinen kumppani on mies, jonka kanssa hän on seurustellut kahdeksan vuotta. Pari asuu erillään. –

Viitala kirjoittaa Kahtia halkaistussa kansalaisessa: ”Lopullisesti hulluksi minut teki hoito- ja tukijärjestelmä.” Hän näkee mielenterveyshäiriöiden hoidossa monta ongelmaa. Jos hänellä olisi valta muuttaa niistä yksi, mikä se olisi?

– Ihmisen parantamisen pitäisi olla hoidon keskiössä.

Viitala vertaa julkisen terveydenhuollon tarjoamaa psykiatriaa siihen, että jalkansa katkaissut ihminen menisi lääkäriin, joka ei tutkisikaan vammaa, ottaisi röntgenkuvaa ja laittaisi kipsiä, vaan sen sijaan arvioisi potilaansa työkykyä nykyisen vammansa kanssa, kartoittaisi tämän vahvuuksia ja kirjoittaisi niistä lausunnon.

Diagnooseja annetaan Viitalan mielestä usein nopeasti ja ilman kunnon tutkimuksia. Jos mielenterveysongelmasta kärsivää ihmistä hoidetaan väärän diagnoosin pohjalta, ei ole yllätys, ellei hoito tehoa. Eihän katkennut jalkakaan parane sillä, että lääkäri lastoittaa sen sijaan ehjän käden.

”

Rukous on vähän kuin sauna.

Viitala kirjoitti Ylen kolumnissaan vuonna 2021: ”Hylkäsin tänä talvena julkisen terveydenhuollon. Se on ollut minulle, pitkäaikaissairaalle, kumppani, jolle olen ollut uskollinen mutta joka on kohdellut minua huonosti, luvannut liikoja ja nöyryyttänyt. Olen pelännyt jokaista tapaamista ja pettynyt yhä uudestaan. Olen kymmenen vuotta yrittänyt korjata välejämme, turhaan. Tilanne on se, että kuolen, jos en käännä selkääni.”

”EI SE SIITÄ” on Auli Viitalan motto. Hän inhoaa kehotuksia, joiden mukaan pitäisi ajatella positiivisesti ja etsiä synkistä pilvistä hopeareunus.

Viime talvena Viitalan postiluukusta tippui päätös toistaiseksi jatkuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä. Kun hän kertoo siitä, hymykuopat vilkkuvat. Hänen ei enää odoteta muuttuvan paremmaksi versioksi itsestään.

Kun voimat eivät hupene kuntoutusyrityksiin, niitä on jäänyt enemmän kirjoittamiseen. Viitala käy myös puhumassa yleisön edessä. Kesällä hän osallistui SuomiAreenan keskusteluihin, ja syksyyn kuuluu useita seurakuntavierailuja.

– Monen on vaikea uskoa, että olen sairas, koska he ovat tavanneet vain vahvan minäni. Sen ylläpito on kuitenkin tosi raskasta. Siksi olen työkyvytön.

Viitala arvelee työskentelevänsä viitisen tuntia viikossa. Enemmistö päivistä täyttyy levosta: viihdesarjoista, metsäkävelyistä, sukan kutomisesta, luonnonvesissä uimisesta ja päivänokosista koira kainalossa. Hän nukkuu 10–12 tuntia vuorokaudessa.

KRISTINUSKON VIESTI jokaisen yhtäläisestä ihmisarvosta on Auli Viitalalle tärkeä. Työkyvyttömyyseläkeläinen asettuu samalle viivalle tasavallan presidentin kanssa.

– Varmaan muitakin työkyvyttömiä koskee se, että intoa olisi enemmän kuin työkykyä. Se on perseestä, Auli Viitala sanoo.

– Kirkon tehtävänä on vastustaa kilpailuyhteiskuntaa sekä levittää lohtua ja turvallisuutta. Niistä on iso pula.

Viitala on kasvanut ateistisessa kodissa ja käynyt koulunsa ilman uskonnontunteja, mutta hengellisyys on tullut aikuisena osaksi elämää. – Rukous on vähän kuin sauna. Jokin siinä rituaalissa rentouttaa, vaikka en ihan tiedä miksi. Rukoukseen ja saunomiseen voi ryhtyä tosi stressaantuneena ja sen kummemmin keskittymättä, ja silti ne tekevät ihmiselle jotain.

Viitala kirjoittaa Kahtia halkaistussa kansalaisessa: ”’Tulla omaksi itseksi’ on minulle hämärä ilmaus – en tunnista omaitseyttä ja sitä paitsi muutunkin koko ajan. Mutta ’tulla Jumalan kuvaksi’, sen ymmärrän. Voi olla mitä tahansa, kuka tahansa, muuttuva ja muutosta pelkäävä, repaleinen, kuitenkin rakkaudessa eheä, vapaa.”

Viitala on miettinyt, onko hänellä oikeus tuntea iloa työkyvyttömyyseläkkeellä. Psyykkinen sairaus aiheuttaa kärsimystä, mutta se ei ole koko kuva hänen elämästään. Siihen kuuluvat myös ihana mies, ”maailman parhaat” lapset ja koira, hienot ystävät, kirjoittaminen.

Joulukuussa 2023 Viitala julkaisi Instagramtilillään tekstin: ”Hamlet kysyi, ollako vai ei. Minna Canth vastasi, että mitä tahansa kunhan ei puolikuollutta elämää. Oma vastaukseni on, että menee se puolikuollutkin.” ■

Auli Viitala puhuu

Munkkiniemen kirkossa

Mikä on kirkon paikka nyky-yhteiskunnassa? Miltä kristinusko näyttää ulkopuolelta katsottuna? Voiko ihminen olla sekä kristitty että vapaa ajattelija?

Kirkon ovella norkoilija, vapaa kirjoittaja

Auli Viitala alustaa keskustelua aiheesta Kannattaako kirkko pelastaa hukkumasta? ti 3.12. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Tapahtuman järjestää Arkki-jumalanpalvelusyhteisö, joka on tarkoitettu erityisesti ihmisille, jotka kokevat jäävänsä kirkossa ulkopuolisiksi. Yhteisössä etsitään kokonaisvaltaista ja kestävää tapaa elää kristittynä.

Pohjoisen ääni

Anna Näkkäläjärvi-Länsman kuuli arkistonauhoilta sukulaistensa joikaamista. Niiden pohjalta hän alkoi tehdä omia joikuja. Tänä vuonna Jouluradiossa kuullaan hänen pohjoissaameksi joikaamansa Hoosianna.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA KEVIN FRANCETT

Kun kaamos laskeutuu Suomen pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin marraskuun lopussa, se tuntuu Anna Näkkäläjärvi-Länsmanista hyvältä.

Adventista aletaan kulkea kohti joulua, joka tuo toivon pilkahduksen. Poronhoitajaperheessä syksy on kiireistä aikaa, mutta jouluna kaikki voivat viettää rauhassa aikaa yhdessä. Näkkäläjärvi-Länsman on lähtöisin Inarista. Viitisentoista vuotta sitten hän perusti miehensä kanssa perheen Nuorgamiin, joka sijaitsee Tenojoen rannalla Saamenmaassa. Heidän kotinsa on tunturin rinteessä. Olohuoneen ikkunasta näkyy Norjaan.

Joulua edeltävänä neljänä sunnuntaina perheessä on tapana sytyttää adventtikynttilät. Silloin Näkkäläjärvi-Länsman laulaa yhdessä lastensa kanssa pohjoissaameksi Dál cahkkehat mii gintala

– Nyt sytytämme kynttilän -virressä tulee tosi hyvin kerrottua se, miksi adventtia ja joulua vietetään, hän sanoo.

ANNA NÄKKÄLÄJÄRVI-LÄNSMAN on muusikko. Poronhoitoon hän osallistuu silloin, kun tarvitaan. Näkkäläjärvi-Länsmanin puolison lisäksi myös hänen isänsä ja veljensä ovat poronhoitajia.

Näkkäläjärvi-Länsman esittää saamelaismusiikkia, ja hänet tunnetaan taiteilijanimellä Ánnámáret. Parhaillaan hän tekee myös tohtoriopintoja Sibelius Akatemian kansanmusiikin osastolla. Hänen tutkimuskohteenaan on joiku eli saamelainen vokaalimusiikkilaji. Pohjoissaameksi joiku on luohti.

Opinnot Näkkäläjärvi-Länsmanilta sujuvat pääosin etänä. Opintoihin kuuluuvien taiteellisosioiden valmistelujakin hän pystyy tekemään kotona Nuorgamissa.

– Sitten kun on tarpeen harjoitella muiden muusikoiden kanssa, pitää tulla Helsinkiin, Näkkäläjärvi-Länsman kertoo.

ÁNNÁMÁRET-YHTYE JULKAISI elokuussa toisen albuminsa Bálvvosbáiki. Levyn nimi tarkoittaa palvontapaikkaa. Yhtye esittää Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin tekemiä joikuja.

– Kokoonpanomme on perustettu viisi vuotta sitten. Viime vuodet olemme olleet hyvin aktiivisia ja keikkailleet myös ulkomailla , NäkkäläjärviLänsman kertoo.

Kotimaan Kaustisen ja Haapaveden kansanmusiikkifestivaalien lisäksi Ánnámáret on esiintynyt muun muassa Norjassa, Espanjassa, Ranskassa, Sveitsissä, Hollannissa ja Kanadassa.

Kuka?

Muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman, 45, asuu poronhoitajapuolisonsa, kahden lapsensa ja koiransa kanssa Nuorgamissa. Hän käyttää taiteilijanimeä Ánnámáret.

Mitä?

Tänä vuonna Jouluradiossa kuullaan Näkkäläjärvi-Länsmanin säveltämä ja pohjoissaameksi esittämä uusi versio

Hoosiannasta. Kappaleen on sovittanut ja tuottanut Sami Zimmermann. Sen ensiesitys on ensimmäisenä adventtina 1.12. klo 00 Jouluradion pääkanavalla (97,1 MHz tai 102,0 MHz) ja netissä osoitteessa jouluradio.fi. Video julkaistaan samaan aikaan Jouluradion Youtube-kanavalla.

Motto

Välillä on hyvä maalata taivaanrantaa.

– Ánnámáretissa minä joikaan. Pohjalla on vanhojen sukulaisteni joikutyyli, jota olen kuullut arkistoäänitteiltä. Niistä oppineena olen tehnyt omia sävelmiä. Joiuissani sekoittuvat vanha ja uusi.

– Yhtyeessämme on jouhikon soittaja Ilkka Heinonen ja elektroniikan taitaja Turkka Inkilä Musiikkimme ei ole teknoa, vaan sitä voisi sanoa luonnonläheiseksi elektroniikaksi, jossa on käytetty sinfonista säveltämistapaa ja luonnon ääniä.

– Konserttikokonaisuuteemme kuuluu myös mediataiteilija Marja Viitahuhdan luomaa videotaidetta, joka elää musiikin mukana, Näkkäläjärvi-Länsman kertoo.

KUN KYSYY, mistä Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin joiut kertovat, hän miettii hetken, miten asian selittäisi.

– Oletko ikinä kuullut semmoista luonnehdintaa pohjoissaamelaisesta joiusta, että joikaaja ei joikaa jostakin, vaan se joikaa jonkun?

– Pohjois-saamen kielessä ei sanota, että joikaan hänestä, vaan sanotaan, että joikaan hänet. Joikaaja tuo joiullaan henkilön ikään kuin paikalle. Tämä on erityistä verrattuna muihin Euroopan musiikkikulttuureihin.

Monista tekemistään joiuista NäkkäläjärviLänsman sanoo, etteivät ne kerro mistään konkreettisesta vaan ovat kuvauksia tunnelmista ja visioista. Bálvvosbáiki-albumilla ovat teemoina saamelainen maailmankuva ja siihen kiinteästi liittyvä luontosuhde.

– Luontoa pitää kunnioittaa ja säilyttää se seuraaville sukupolville elinvoimaisena, niin että heilläkin on täällä elinmahdollisuudet.

JOIKAAMINEN ON muutakin kuin musiikkia, Anna Näkkäläjärvi-Länsman sanoo. Alun perin se on ollut kommunikointitapa, eikä sitä ollut tarkoitettu esitettäväksi.

– Joikaaminen on oma kielensä. Sillä voi ilmaista myös asioita, joita on vaikea ilmaista puhutulla kielellä. Ja tietenkin se on myös pohjoissaamelaista vokaalimusiikkia.

Joikaaminen on saanut uusia muotoja Näkkäläjärvi-Länsmanin mukaan 1970-luvulta lähtien, kun saamelainen populaarimusiikki on kehittynyt.

– Joikaamisella on tavallaan kaksi paikkaa. Se on edelleen kommunikointimuoto saamelaisyhteisöissä, joissa se siirtyy sukupolvelta toiselle suullisena perintönä. Nykyisin joikaamista kuulee myös esiintymislavoilla.

Näkkäläjärvi-Länsman käyttää esiintyessään gáktia eli saamenpukua. Hänellä on niitä useita.

– Minulla on hienoja pukuja, jotka on tarkoitettu arvokkaisiin juhlatilaisuuksiin, ja sellaisia, jotka sopivat vaikka festareille tai arkikäyttöön.

Ennen saamelaisten vaatetus tehtiin niistä materiaaleista, mitä oli saatavilla, kuten poronnahasta ja villakankaasta.

– Nykyään kankaita voi tilata mistä vain ja käytössä on kaikenlaisia nettikauppoja. Saamenpuku muuttuu muodin mukana. Siihen voi valita sellaisen kankaan, josta itse tykkää.

KIRKOISSA JOIKAAMINEN oli entisaikaan kielletty. Sitä pidettiin syntinä. Anna Näkkäläjärvi-Läns-

09_Kuvateksti

man sanoo kyllä tietävänsä, mistä tämä johtui: vanhoillislestadiolainen liike väitti niin.

– Joikaamista ei pidetty ihmismäisenä käyttäytymisenä, ja siksi sen sanottiin olevan syntiä. Kun ulkopuoliset ihmiset ovat niin sanoneet, se on jättänyt jälkensä saamelaisyhteisöön.

Nykyään joikaamisesta ajatellaan eri tavalla.

– Kirkko piispaa myöten on sanonut, että joiku kuuluu myös kirkkoon.

– Mutta jollakin tavalla yhteisöömme on osittain yhä juurtunut ajattelutapa, että joikaaminen olisi syntiä. Kestää jonkin aikaa ennen kuin sellainen ajattelu unohtuu.

Näkkäläjärvi-Länsman on laulanut usein Utsjoen kirkossa. Hän on opetellut vanhaa saamelaista virsilaulutapaa ja tehnyt kanttori Raimo Paason kanssa myös virsilevyn.

– Saamelaisessa virsilaulussa on kirkas äänenkäyttötapa. Laulaminen on aika hidasta, ja siinä venytellään ja liu’utellaan sävelten välissä. Täällä pohjoisessa virsistä löytyy useita muunnelmia. Niitä on laulettu vähän eri tavalla eri kylissä.

KYMMENENVUOTIAANA Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin osallistui kahden muun tytön kanssa saamelaisnuorten taidetapahtumaan. He esittivät kilpailussa saamelaista populaarimusiikkia ja pääsivät jatkoon valtakunnalliseen taidetapahtumaan.

– Siitä lähti esiintymisen ja musiikin tekemisen kipinä. Aloin opiskella myös soittamista.

Lukioon Näkkäläjärvi-Länsman lähti Rovaniemelle, jotta pystyi opiskelemaan musiikkiopistossa säännöllisesti. Sen jälkeen hän pääsi Tampereelle ammattikorkeakouluun musiikkipedagogiikan ja klarinetin soiton opintoihin ja sitten Sibelius-Akatemiaan.

Opintojen jälkeen Näkkäläjärvi-Länsman soitti klarinettia sotilassoittokunnassa Hämeenlinnassa. Sitten hänelle tuli koti-ikävä. Veri veti takaisin pohjoiseen, ja hän palasi saamelaismusiikin pariin.

Klarinetti ei ole nyt aktiivisessa käytössä, mutta kulkee yhä Näkkäläjärvi-Länsmanin mukana.

– Eihän sitä tiedä, jos kohta taas innostun ja alan vaikka joikaamaan klarinetilla. ■

”

Joikaaja tuo joiullaan henkilön ikään kuin paikalle.

”On

iso

kysymys,

että mitä minä haluan ja mitä Jumala haluaa”

Tapio Luoma halusi papiksi pieneen seurakuntaan, mutta nyt hän johtaa arkkipiispana 3,5 miljoonan suomalaisen kirkkoa. Tässä jutussa hän kertoo uskostaan ja urastaan sekä perustelee, miksi haluaisi kirkkohäät myös samaa sukupuolta oleville pareille.

Usko

”Rippikoulukesä oli käänteentekevä”

– Olen lapsesta asti uskonut Jumalaan ja myöhemmin pikemminkin kasvanut uskossa kuin tullut uskoon. Kotipaikkakunnallani Vaasassa vaikutti 1970-luvulla vahvana kirkon viides herätysliike, jossa korostettiin henkilökohtaista uskonratkaisua. Se sai minutkin pohtimaan, onko minulla ollut mitään selvää uskoon tulemisen hetkeä. Rippikoulukesä oli sillä lailla käänteentekevä, että se usko, joka minussa oli, vahvistui, enkä enää kaihtanut sanoa olevani uskova. Ajattelen, että uskossani on edelleen hyvin paljon samaa kuin silloin nuorena.

– Kun 1990-luvulla ryhdyin tekemään väitöskirjaani teologian ja luonnontieteen suhteesta, minua kiinnosti lähinnä apologia eli se, millä tavalla kristinuskoa voidaan puolustaa niitä väitteitä vastaan, joissa todetaan, että kristinusko on älyllisesti huono vaihtoehto. Monestihan kuulee sanottavan, että viisas ja tieteen vakavasti ottava ihminen ei voi uskoa Jumalaan. Hain tutkimuksen tekemisestä myös aineksia omaan työhöni pappina, varsinkin nuorten kysymyksiin vastaamiseen.

– Tutkimustyön myötä oma horisonttini laajentui. Apologiassa puolustetaan omaa näkemystä, ja sillä on kyllä oma paikkansa. Mutta huomasin, että vieläkin tärkeämpää on dialogi, jossa erilaiset katsomukset kohtaavat toisensa kunnioituksen hengessä. Oma tutkimuskohteeni, skotlantilainen teologi Thomas F. Torrance, on painottanut vuoropuhelua uskonnollisten yhteisöjen ja tiedeyhteisön välillä. Sitä olen toivonut myös omalla työlläni edesauttavani.

Jeesus

”Kristittyinä emme usko Jumalaan yleensä”

– Hengellisen elämäni tärkeimpiä löytöjä on rippikouluajoista alkaen ollut Kristus-keskeisyys, eli se, mikä merkitys Jeesuksella on kristinuskossa.

– Väitöskirjaa tehdessäni opiskelin yhdeksän kuukautta Edinburghin yliopistossa. Silloin huomasin, että tutkimustyön tekeminen oli myös hengellisesti äärimmäisen ravitsevaa. Thomas F. Torrancella, jonka ajattelua tutkin, oli teologiassaan hyvin vahva Kristus-keskeinen ote.

– Väitöskirjan tekeminen ei ollut minulle pelkästään akateemisen meriitin hankkimista, vaan se oli myös uskossa kasvamista. Siitä lähtien olen mieltänyt oman roolini pappina, piispana ja nyt sitten vielä arkipiispana niin, että kaikki lähtee Kristuksen persoonasta.

– On Jumala. Mutta kristittyinä emme usko Jumalaan ylimalkaisesti tai Jumalaan yleensä, vaan sellaiseen Jumalaan, joka sitoutuu luomaansa todellisuuteen. Hän on itse mukana tämän luomakunnan eri vaiheissa. Konkreettinen osoitus siitä on kristinuskon mukaan se, että Jumala itse syntyy ihmiseksi Jeesus Nasaretilaisessa eli hän itse sitoutuu aikaan ja paikkaan. Tämähän on aika monen mielestä käsittämätöntä: jos Jumala on aina ollut olemassa ja kaikkivaltias, niin miten hän joskus kaksituhatta vuotta sitten valitsi yhden mitättömän maailmankolkan?

– Mutta luultavasti kristinuskon voima onkin ollut siinä ymmärryksessä, että Jumala on juuri sellainen. Hän ei ole Jumala vain yleensä, vaan hän on Jumala nimenomaan erityistilanteissa, minunkin elämäni erityistilanteissa. Hän tulee ihmiseksi jakaakseen tämän ihmisen osan, ja se tapahtuu Jumalan omassa olemuksessa. – Vanha, ehkä se kaikkein alkukantaisin kristillinen uskontunnustus ”Jeesus on Herra” ilmaisee sen, että avain Jumalan, hengellisen elämän ja kristillisen uskon ymmärtämiseen lähtee Kristuksen persoonasta. ”Jeesus on Herra” ei ole mikään hurskas slogan tai leima, jolla ihminen esittelee omaa uskonnollisuuttaan ja jolla kiillotetaan omaa hengellisyyttä ja osoitetaan muiden olevan väärässä. Sen sijaan se on tunnustus siitä, että lähtökohta Jumalan mysteeriin ja siihen kiinni pääsemiseen on aina Kristuksessa. Kristinuskoa ei voi ymmärtää ilman tätä.

Raamattu

”Viimeisellä tuomiolla ei kysytä, kuinka paljon Raamattua on lukenut”

– Raamattu on kiinnostanut minua siitä lähtien, kun opin lukemaan. Asuimme jonkin aikaa Vaasassa erään helluntailaispariskunnan yläkerrassa, ja olin välillä heillä hoidossa. Siellä oli iso perheraamattu, jossa oli Gustave Dorén kuvitus. Muistan, kuinka minua kiehtoi valtavasti se maailma ja välillä aika hurjatkin kuvat. Kaikkia eivät aikuiset olisi antaneet katsoa, koska ne olivat sen verran raakoja.

– Pyrin lukemaan Raamattua joka päivä. Käytän Sanan aika -kirjaa, jota toimitan yhdessä Anna-Mari Kaskisen ja Miikka Ruokasen kanssa. Siinä Uusi testamentti käydään läpi vuoden mittaan ja Vanha testamentti kolmessa vuodessa.

– Meidän kirkolliset kädenvääntömme eivät liity Raamatun arvoon ja merkitykseen sinänsä, vaan sen tulkintaan. Kun keskustellaan erilaisista tulkinnoista, minusta on oleellista ymmärtää, mitä Raamattu puhuu, mitä sinne on kirjoitettu ja millaisia kerrostumia ja millaista kirjallisuutta se sisältää.

– Raamatun kertomuksissa ja niissä kuvatuissa tapahtumissa heijastuu paitsi ihmisen kaipuu Jumalan puoleen, myös se, mitä Jumala haluaa ihmiselle sanoa ja miten hän lähestyy ihmistä. Jeesusta ja Raamattua on mahdoton erottaa, koska emme tuntisi Jeesuksen persoonaa ilman Raamattua. Mutta jos kysytään, ketä meidän tulee viime kädessä pitää Herranamme, niin kyllä se on Jeesus. Myös Raamatun oman todistuksen mukaan viimeisellä tuomiolla ei kysytä sitä, kuinka paljon Raamattua on lukenut tai kuinka hyvin sen osaa, vaan sitä, olemmeko nähneet Kristuksen kärsivässä lähimmäisessä.

Rukous

”Rukoukseni ei ole pelkkiä sanoja”

– Kotona minulle opetettiin iltarukous, ja minua kannustettiin mukaan seurakunnan varhaisnuorisotoimintaan. Jonkun mielestä tuo ei ehkä ole paljon, mutta minä pidän sitä arvokkaana ja tärkeänä.

– Kerran, kun olin ehkä viisivuotias, olin kuumeessa ja hoidossa naapurin helluntailaisper-

heen luona. Isä ja äiti olivat töissä. Lepäsin ja istuskelin sohvalla. Helluntailaisperheen isä ja hänen saarnaajatoverinsa, joka oli siellä kylässä, polvistuivat ja rukoilivat, että pieni poika parantuisi. Tuosta hetkestä minulle on jäänyt vahva muistijälki.

– Minun on kauhean vaikea sanoa, kuinka usein rukoilen, koska se on osa arkista elämääni eri tavoin. Rukoukseni ei ole koskaan pelkkiä sanoja tai jotain sellaista, jolle varaisin tietyn ajankohdan. Sitäkin se voi olla, mutta rukouselämäni ei ole siihen sidottu. Rukoilen lukuisia kertoja päivän mittaan – rukousta ovat myös sellaiset huokaukset Jumalan puoleen, joissa välttämättä ei ole sanoja tai selkeitä ajatuksia.

– Olen tehnyt itselleni rukoussäännön ja hyödyntänyt siinä katolista ja ortodoksista traditiota. Käytän esimerkiksi ruusukkoa tai rukoushelmiä ja saatan niiden avulla käydä läpi erilaisia lyhyitä rukoushuokauksia. Helmien määrä ja järjestys on iskostunut muistiini niin, että pystyn käymään rukoukset läpi missä milloinkin, vaikka autolla ajaessani.

Seurakunta

”Kotiseurakunnassani nuoreen ihmiseen luotettiin”

– Kouluiässä menin mukaan seurakunnan poikakerhoon. Muutaman vuoden päästä minua pyydettiin apukerhonjohtajaksi ja lopulta myös kerhonjohtajaksi. Kävin siihen vaadittavat kurssit ja sain kerhonohjaajakortin, jossa oli valokuvani, seurakunnan leima, nuorisotyönohjaajan allekirjoitus ja merkinnät kursseista, joita olin käynyt. Edelleen pidän sitä ehkä tärkeimpänä kirkollisena valtakirjana, joka käteeni on annettu. Vuosien mittaan minulle on tullut monenlaisia valtakirjoja ja viranhoitomääräyksiä, mutta poikakerhosta kaikki alkoi, ja se on ollut erittäin merkittävä vaihe minun hengellisessä kehityksessäni.

– Rippikouluiässä etsin hyvin voimakkaasti itseäni ja sellaista nuorten porukkaa, joka tuntuisi turvalliselta ja jossa olisi hyvä olla. Oman rippikouluni jälkeen osallistuin tiiviisti kotiseurakuntani nuorisotyöhön ja seurakunnan elämään. Löysin lopulta itseni aika monesta vapaaehtoistehtävästä: keräsin esimerkiksi kolehtia ja toimin yhteisvastuukerääjänä. Heittäydyin mukaan koko nuoruuden innolla. Siihen liittyi myös voimakas kokemus erään nuorten kirkkotilaisuuden jälkeen, kun tajusin, että haluan papiksi.

– Minulla on aina ollut vahva seurakuntaorientaatio, ja oma hengellinen kasvuni on aina tapahtunut suhteessa seurakuntaan. Kotiseurakunnassani nuoreen ihmiseen luotettiin. Se rohkeus, jonka sieltä sain, on ollut äärimmäisen tärkeää myöhemminkin, kun minulle on tarjottu haasteita, joihin tarttua. Opiskeluaikoina olin kesäteologina pienessä pohjalaisessa yhden papin seurakunnassa. Siellä sai tehdä ihan kaikkea.

– Silloin alkoi elää ajatus, että jos minut vihitään papiksi, haluan mahdollisimman pieneen seurakuntaan ihan sen takia, että silloin saa olla lähellä ihmisten elämää ja oppii tuntemaan laajasti ihmisiä. Pienessä seurakunnassa papin työ on monipuolista.

– No, nyt työni on aika kaukana siitä. Mutta se kokemus oli minulle äärimmäi-

Tapio Luoma noin puolitoistavuotiaana.

Luoma halusi aikoinaan seurakuntapapiksi, koska hän halusi olla lähellä ihmisten elämää.

Rippikoulu oli hengellisen etsimisen aikaa. Luoma pääsi ripille vuonna 1977.

Luoma kokee kasvaneensa uskoon, ja hänen uskossaan on edelleen hyvin paljon samaa kuin nuorena. Kuva on vuodelta 1978.

Arkkipiispan virkaan Tapio Luoma asetettiin 3.6.2018 Turun tuomiokirkossa.

sen tärkeä ja olen siitä hyvin kiitollinen. Näin, mitä oma seurakunta ja sen työntekijät merkitsevät ihmisille ja heidän identiteetilleen.

Ura

”Ihan hyvä, että asiat ovat menneet niin kuin ne ovat menneet”

– En ole oikeastaan suunnitellut uraani, vaan koen olevani tässä siksi, että Taivaan Isä on halunnut minut töihin kirkkoon. Olen ajatellut, että se tehtävä, joka kulloinkin tehtäväksi tulee, pitää vain hoitaa niin hyvin kuin osaa. Totta kai on täytynyt myös olla valmis ottamaan vastaan haasteita ja isompia ja vaativampia tehtäviä.

– Elämä on myös varhain opettanut, että se, mitä itse suunnittelen, ei välttämättä ollenkaan toteudu. Olen esimerkiksi hakenut virkoja, joita en ole saanut. Nyt voin sanoa, että on ollut ihan hyvä, että asiat ovat menneet niin kuin ne ovat menneet.

– Hiljattain minulta kysyttiin, minkälaisia unelmia minulla oli nuorena. Kerroin, että minulla oli kaksi unelmaa: ensimmäinen oli päästä papiksi ja toinen oli perustaa perhe. Molemmat ovat toteutuneet.

– Työ on minulle elämäntapa. Välillä on ollut vaikea vetää rajaa sen suhteen, mikä on perheelle annettavaa aikaa ja kuinka paljon aikaa käytän työhön. Mutta kyllä minä pystyn vapaatakin pitämään. Silloin lueskelen ja kuuntelen musiikkia.

– Minulla on työvuosia vielä jäljellä, eikä mitään ratkaisuja ole tarvetta tehdä pitkiin aikoihin. Tajuan kuitenkin, että kymmenen vuoden päästä olen jo eläkkeellä. Olen hyvin totaalisesti antanut itseäni, aikaani ja osaamistani kirkon työhön, jota rakastan ja joka on ollut valtavan tyydyttävää ja hienoa ja on sitä edelleen. Siksi vähän mietityttää, että miten sitten eläkeläisenä aika kuluu. Mitä voisi olla elämä ilman tätä työtä?

Johdatus

”Luotammeko siihen, että Jumala todella johdattaa?”

– En ole kokenut sellaisia syviä kriisejä, joissa olisin valtavasti epäillyt esimerkiksi Jumalan olemassaoloa tai Jeesuksen todellisuutta. Mutta joskus olen tuntenut, että Jumala on hiljaa. Olen myös epäillyt Jumalan johdatusta. Niin on käynyt yleensä silloin, kun asiat eivät ole menneet niin kuin minä olisin halunnut.

– On iso kysymys, että mitä minä haluan ja mitä Jumala haluaa. Jos me pyydämme johdatusta, niin sehän merkitsee myös sitä, että tunnistamme omien toiveidemme ja unelmiemme olevan välillä toisenlaisia kuin se, mitä Jumala kenties haluaa.

– Monet ovat sanoneet, että jos rukoilee sydämestään ”tapahtukoon sinun tahtosi”, tulee ensimmäisenä mieleen, että mitähän pahaa minulle nyt sitten tapahtuu – aivan kuin Jumala odottaisi tilaisuutta antaa meille jotakin pahaa. On merkillinen oletus, että jos annan Jumalalle vapaat kädet ohjata minun elämääni, minun täytyy ruveta pelkäämään.

– Seurakuntapapin työstä muistan, että kun ihmiset kokivat järkyttäviä tragedioita, he usein

kysyivät, mistä Jumala heitä rankaisee. Ne ovat isoja ja vaikeita kysymyksiä. Mutta kristinuskon lohdullinen sanoma on siinä, että Jeesusta on jo rangaistu. Siihen, miksi me kohtaamme vastoinkäymisiä, ei välttämättä ole mitään selitystä.

– Itse en ole kokenut suuria menetyksiä, mutta tiedostan, että koska tahansa saattaa kenelle tahansa tapahtua mitä tahansa. Työssäni olen nähnyt monia tragedioita, jotka ovat kohdanneet ihmisiä ja perheitä. Sellainen oli esimerkiksi Kauhajoen kouluampuminen vuonna 2008. Sellaiset tulevat kyllä ihon alle. Ja silloin on yhdessä kysytty, missä sinä Jumala olit.

– Olen miettinyt sitä, että jos näissä elämän vaikeissa tilanteissa, pettymyksissä ja tragedioissa ei voisi edes jollakin lailla turvautua Jumalaan – olkoon se miten pientä hyvänsä – niin mitä toivoa sitten olisi. Minulle perimmäinen toivonlähde on se, että vaikka hirvittäviä asioita tapahtuu, niin siitä huolimatta on olemassa jotakin sellaista, minkä me tulkitsemme Jumalan läsnäoloksi siinä kivussa. Ja tietysti Kristus ristilläkin kertoo siitä, että Jumala ei kaihtanut kohdata kärsimystä omissa nahoissaan.

– Kirkolliskokouksen aikoihin ihmiset eri puolilta kirkkoa sanovat usein rukoilevansa, että Jumala johdattaisi kirkolliskokousta. Se on tosi tärkeä asia, mutta se on saanut minut miettimään, luotammeko me siihen, että Jumala todella johdattaa ja että ne päätökset, joita kirkolliskokouksessa tehdään, oikeasti on tehty Pyhän Hengen johdatuksessa. Haluan uskoa, että jos kerran rukoillaan johdatusta, niin silloin se, mihin suuntaan meitä viedään, on sitä johdatusta.

– Tämä nyt tietysti pätee ihan kaikkeen muuhunkin. Olemme kyllä hanakoita pyytämään Jumalan johdatusta, mutta meillä on kuitenkin aika vahvoja reunaehtoja sille, minkä me olemme valmiita tulkitsemaan sellaiseksi.

Avioliitto

”Kysymys avioliitosta ei ole minulle vakaumuksen asia”

– Olen aina mieltänyt olevani kirkollisen kentän keskivaiheilla. Viime aikoina on esillä ollut paljon kysymys samaa sukupuolta olevien avioliitosta, ja siinäkin olen ollut aika lailla keskikentällä – nyt vain siirtynyt vähän keskikohtaa osoittavan viivan toiselle puolelle. Avioliitto ei ole koskaan ollut minulle mikään raamattukysymys, vaan pohdiskeluni on noussut lähinnä kirkon perinteestä ja avioliiton määritelmästä.

– Espoon piispana ollessani en itse erityisesti halunnut pitää tätä aihepiiriä esillä, mutta asiasta kysyttiin jatkuvasti. Silloin yritin rehellisesti vastata, että meillä ei ole vielä sellaista päätöstä, joka mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen. Tosin jo Espoon piispanvaalin aikaan 2011 totesin jossakin paneelissa, että kyllä se minulle käy, jos mennään sitä kohti yhdessä.

– Arkkipiispanvaalin yhteydessä vuonna 2018 muistan sanoneeni, että jos kirkko hyväksyy samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen, voisin kuvitella itsekin olevani heitä vihkimässä. En ole koskaan ollut tai en ainakaan koe olleeni täysin ehdoton, vaan ennemminkin kyselevä.

– Homoseksuaalisuus ei sulje pois syvää kaipuuta Jumalan puoleen tai henkilökohtaista us

koa. Ehkä juuri homoseksuaalisen ihmisen hengellisen elämän tunnistaminen ja aidoksi tunnustaminen on lopulta eniten vaikuttanut ajatteluuni niin, että olin muiden piispojen kanssa valmis tekemään kirkolliskokoukselle esityksen, että kirkossamme mahdollistetaan samaa sukupuolta olevien vihkiminen avioliittoon. Olen miettinyt, kuinka aktiivisesti olen muuttanut käsitystäni, vai olenko vain yhtäkkiä huomannut, että tämä ei ole enää minulle samanlainen kysymys kuin aikaisemmin.

– Toivon myös, että minulla on muutakin annettavaa tälle kirkolle kuin se, mitä ajattelen avioliitosta. Ylipäätään minua mietityttää se, missä asioissa on oltava järkähtämätön ja missä asioissa meidän on annettava tilaa itsellemme mielipiteiden kehittymiselle ja muuttumiselle. – Minulle vakaumus on pysyvää. Mielipiteet voivat muuttua ajan oloon. Kysymys avioliitosta ei minulle ole vakaumuksen asia.

Valta

”Raskainta on ollut tajuta omien mahdollisuuksieni rajallisuus”

– Arkkipiispan virkaa kunnioitetaan ja arvostetaan. Se totta kai tekee valtavan nöyräksi ja myös varovaiseksi, että en tulisi aiheuttaneeksi hallaa tälle viralle. Valta kirkossa on mitä syvimmin hengellinen asia. Se auktoriteetti, joka arkkipiispan virkaan liittyy, ei todellakaan ole minun omaani.

– Iso kysymys, jota pohdin jo Espoonaikoinani, on se, mitä piispuus tekee ihmiselle – eli missä määrin minulla säilyy kosketus autenttiseen minääni.

– Yksinäisyyttä en ole virassani kokenut. Minulla on loistavat työkaverit. Raskainta on varmaan ollut tajuta omien mahdollisuuksieni rajallisuus – se, että sittenkin tällä paikalla olen vain ihminen, joka ei saa aikaan ihmeitä. Arkkipiispanvaalin jälkeen on välillä tuntunut raskaalta myös se, että olen tullut tuottaneeksi pettymyksen – kun olen tajunnut, että minä en ollutkaan sellainen arkkipiispa kuin jotkut olisivat toivoneet. Mutta nykyisin otan siitä yhä vähemmän pulttia. ■

Kuka?

Tapio Luoma, 62, on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa. Hän aloitti virassaan kesäkuussa 2018. Sitä ennen hän on toiminut muun muassa Espoon hiippakunnan piispana ja Seinäjoen kirkkoherrana.

Luoma on vihitty papiksi vuonna 1987 ja väitellyt teologian tohtoriksi vuonna 1999.

Miksi pappi hyväksyy

Israelin tekemän kansanmurhan?

SUOMEN KARMEL-YHDISTYKSEN puheenjohtaja, pappi Risto Auvinen katsoo, että Jumalan lupaukset toteutuvat Israelin kansan kohdalla sellaisina kuin ne on Vanhassa testamentissa ilmoitettu (K&k 24.10.). Israelin valtio on osa Jumalan toimintaa. Siinä valossa Israelin nykyinen sodankäynti on täysin hyväksyttävää, myöskin kansanmurha, johon YK:n kansainvälinen tuomioistuin tulee lähitulevaisuudessa toteamaan Israelin syylliseksi.

Auvinen puoltaa yhtä koko Palestiinan alueen kattavaa Israelia, jossa maa kuuluu juutalaisille. Ei tule puhua siirtokunnista vaan uusista kaupungeista tai taajamista. Kun kaikki hyväksyvät Israelin valtion olemassaolon ja juutalaisten maanomistusoikeuden, voidaan ryhtyä ”rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on hyvä olla”.

Tässäpä on uutta yhteiskuntatiedettä – valtio, jonka kansalaisista osa omaa täydet oikeudet, ja muut tyytyvät vähempään.

Tosiasiassa Auvisen mallissa viime vuosikymmenet vallalla ollut miehitystilanne jatkuisi yhtä väkivaltaisena, paitsi jos kävisi niin, että Israel nujertaa palestiinalaiset täydellisesti. Jäljellä olisi hirmuvaltio nimeltä Israel.

Auvinen piirtää Jumalasta normaali-ihmisen oikeustajua loukkaavan kuvan.

Lauri Hannikainen kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, Helsinki

Juutalaisille ei ole luvattu maata

VANHAN TESTAMENTIN (VT) kirjoitusten viesti juutalaisten asemasta valittuna kansana on selvä: liitto Jumalan kanssa hyllytettiin esi-isien petollisuuden vuoksi. Uskollisuuden vastineena saatu hallintaoikeus maahan sekä Jumalan huolenpito menetettiin.

Tilanne ei ole muuttunut 2600 vuoden mittaan. Siksi kaksi diasporaa, siksi myös nykyinen itseaiheutettu riesa. Uuden testamentin sanoman myötä Jumala avasi valitun kansan jäsenyyden koko ihmiskun-

Talouskasvu tarvitsee terveitä ihmisiä

HINNAN PÄIHTEIDEN MYYNNIN laajentamisesta maksavat heikoimmat, kirjoitti Pauli Juusela pääkirjoituksessaan (K&k 24.10.). Kirjoittajan kanssa on helppo olla samaa mieltä. Etenkin kun rekisteriaineistoista tiedämme, että Suomessa elää ainakin 89 000 näkymätöntä lasta perheissä, joissa vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma.

Päihdepoliittiset toimenpiteet on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa Kasvun kaava -otsikon alle. Kaavasta on kuitenkin unohtunut yksi merkittävä yhtälö: terve talous tarvitsee myös terveitä ihmisiä. Alkoholi ja muut päihteet vaikuttavat kielteisesti niin käyttäjänsä kuin muiden ihmisten terveyteen sekä lisäävät julkisen sektorin kustannuksia.

Talouskasvun hakeminen päihdepolitiikalla on lyhytnäköistä, koska päihteet vähentävät työtätekevien määrää ja heikentävät työ- sekä toimintakykyä. Ei ole elinkeinoelämänkään etu, jos suomalaiset käyttävät entistä enemmän riippuvuutta ja terveyshaittoja aiheuttavia aineita.

Ajat ovat kuitenkin kovat terveyden edistäjälle. Entistä enemmän terveyspolitiikassa puhutaan, että ihmisten terveyteen vaikuttavat myös kaupalliset tekijät, jotka ovat ilmeisempiä alkoholissa ja muissa päihteissä. Vastuullinen päihdepolitiikka ei katso yksittäisen elinkeinon vaan ihmisten terveyden ja koko yhteiskunnan etua. Siksi on valtion velvollisuus säännellä päihteiden saatavuutta tutkittuun tietoon perustuen.

Heikki Luoto kehittämispäällikkö, teologian maisteri Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

veksivan valtion edesottamuksille, tulee olemaan irtipääsemättömän häpeän aihe meille, joita kristityiksi kutsutaan. Kuten ristiretket, miekkalähetys ja shoah.

Jorma Larinkoski Helsinki

Olemme tässä emmekä muuta voi

TAITAA NYT pahan kerran olla niin, että Terhi Teräs-Hukka ampuu mielipiteellään omaan jalkaan, niin kuin hän sanookin: kun tuomitset, tulet tuomituksi (K&k 7.11.). Aina tulee jotenkin tuomituksi, kun kirjoittaa jonkin mielipiteen ihan mihin tahansa – YouTubeen, X:ään, Kirkko ja kaupunki -lehteen. Joku tykkää, joku peukuttaa alaspäin.

Kaikkein vaikeinta meille ihmisille on katsoa toisiamme samasta tasosta riippumatta tulotasosta, terveydestä tai omasta elämänhistoriasta. ”Yhteiskunta” on tuolla jossain, korkealla, mihin tavallinen tallaaja ei ylety millään. Oletetaan, että yhteiskunta on jotakin, joka ei itseä tavoita. Siitä voi pudota niin kuin kelkan kyydistä.

Kukaan ei sinänsä voi pudota omasta elämästään. Olemme tässä, emmekä muuta voi. Sen suuren yhteiskunnan pitäisi ymmärtää, että yhteiskunta olemme me kaikki, eivät vain jotkut etuoikeutetut ja varakkaat.

Päivi Kangas Espoo

Elämä jatkuu ilman sosiaalista mediaa

POISTIN ITSENI kaikista somekanavista enkä aio palata takaisin. Mitä olen saanut tilalle? Tyhjennän sähköpostiani sinne kertyneestä postista. Laitan valokuviani järjestykseen ja poistan turhia kuvia. Kuuntelen äänikirjoja.

Pidän yhteyttä ihmisiin muiden sähköisten viestimien kautta ja lähettelen silloin tällöin postikortteja. Kirjoitan yhä myös kirjeitä. Teen ruokaa, käyn kirjastossa ja kahviloissa. Kutsun myös ihmisiä kylään. Se on valitettavan unohtunut tapa, kun kyläilykulttuuri on hävinnyt.

nalle. Vanhan testamentin käyttäminen ihmisoikeuksien rajaamiseen ja pahuuden laillistamiseen on jumalanpilkkaa.

Pyrkimys hyödyntää Abrahamin siunausta olemalla sokea Israelin nimeä kantavan, niin Vanhan kuin Uudenkin testamentin etiikkaa hal-

Elämässä on paljon muutakin kuin sosiaalinen media! Ehkä meidän ei tarvitse myöskään tietää, mitä kaikille viidellesadalle seuraajallemme kuuluu.

Birgitta

Wulf Salo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

TURVALLISTA JA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HELSINGIN

PIHLAJISTOSSA!

SENIORITALO

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeakoti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita. Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Soita, niin neuvotellaan sinulle sopivasta ratkaisusta! Autamme mielellämme kaikissa asumiseen liittyvissä pohdinnoissa. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä.”

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

BLACK FRIDAY- TARJOUKSET

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

PELKOPOTILAILLE

· Hammaskiven poisto + soodapuhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yht, muuten vain 25 €

alk. 89 € muuten 68 € aika 20 min.

· Juurihoito alk. 350 €

· Hammasvalkaisu 120 €

· Purentakisko 320 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas · Kirurgia · Hammaskoru

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi

490 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 178 €

Korjaukset alk. 125 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

Kaikki työt valmistetaan Suomessa käsityönä. Lahjakortti hampaiden hoitoon on paras!

OLETKO PELKOPOTILAS

Hammaslääkäriasema

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Palveluja tarjotaan

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Kaipaatko kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Juttuseuraa?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Helsinki

P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua

○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi ulkoilemaan Ilahduta lahjakortilla! www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut! Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

KOTIOPTIKOT

JalkaPirkko

Jalkojenhoitaja Pirkko Manninen Puh 050 533 76001 Kotikyläntie 4 02770 Espoo

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Marjatta Metsovaaran matto 210 x 170, pinkinpun., Muranon kattokruunu, Rosendahlin 6-heng. ruokakalusto + kahvikupit. Kaikenl. kodin tavaraa. P. 050 432 5815 Myydään

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta

Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.ﬁ

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ?

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy

VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Varaudu elämän taitekohtiin

Edunvalvontavaltakirjat, testamentit, kauppakirjat, perunkirjoitukset, pesänselvitykset, perinnönjaot, avioehtosopimukset ja jäämistösuunnittelu ym.

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Rakennusala

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

Kaikki remontit, isot ja pienet

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike

Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Siivouspalveluja

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen?

Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357

Sähköposti: margaleth77@gmail.com

Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

ke 20.11. klo 18.30 körttiseurat Matinkappelilla, Liisankj.3; kahvit klo 18. su 24.11. klo 10 kirkkopyhä Viikissä, Agronomink.5; Seuratuvan virsikuoro, s.J.Rytkönen; messu, kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Järvenpäässä, Kirkkot.4; messu, kahvit ja seurat. klo 13 kirkkopyhä Loviisassa, Brandensteinink.2; messu, kahvit ja seurat. klo 14 Tuomiopäivän seurat Jaakko Eleniusta muistellen Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs; T.Korteniemi, Ju.Elenius, E.Tikka, J.Hautala, P.Järveläinen. klo 15 veisuuta Nurmijärven srkkesk., Kirstaant.5-7. ma 25.11. klo 18 körttiseurat Rastikeskus, Tenholant.6 (Ruskeasuo); mm. R.Oikarinen. ti 26.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi. ke 27.11. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. su 1.12. klo 16 nuorten ja nuorten ystävien seurat Seuratuvalla: kaikenikäiset tervetuloa veisaamaan nuorisotyön tapaan! ma 2.12. klo 19 siioninvirsiseurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2. ke 4.12. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne1. TULOSSA: pe 6.12. klo 15 Itsenäisyyspäivän konsertti, Veisuuveljet; Huopalahden kko. ti 17.12. klo 18 verkkoseurat Lähetysseuran kanssa.

KAKSIKIELINEN ESIRUKOUSILTA: Joka toinen tiistai alkaen 17.9 klo. 19, Munkkiniemen kirkkossa (Tiilipolku 6, Helsinki). 26.11, 10.12. Tilaisuus näkyy myös livenä Petruksen seurakunnan Facebook-sivulla (@ Petrus församling). Lisää tietoa www.helsinginseurakunnat.fi/ petrusforsamling. Esirukousilta on kaksikielinen, tervetuloa!

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden kokemuksella Helsingissä ja Espoossa Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa. Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset eläkeläisille, edullisesti. Soita ja kysy p. 040 256 6907 Salonen

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ostetaan

EIVÄT VAIKUTA VANHENEVAN

NOKKELIA KONSTEJA

VIISI TIUTA

SAA KIKATTA MAAN

SHAKESP EAREN ILMAN HENKI

ADVENTTIAI KANA

SURANNE KUSKEJA

OSTOKSESTA LÖYHKIÄ

LAAJENTAMISTA MAAHAN MATTI USEIN TUTTUJEN KESKEN SUURIN TAHTO PELIPAIKKOJA RAHA JOHTI ENNEN DAAVIDIA

SEILASI KAISLAVENEELLÄ TYYTYMÄTÖN

AALTO ENSIMMÄISEN NIMISIÄ

USEIN JAETTU ELIN-

METSÄSTYKSEEN

E EDESSÄ MIKROON

MUNISTA

USEIN PALKITTU KLEMOLA

PAINIMATTO

SUPER-

SUOSITTU

IRLANTILAISARTISTI

TÄSMÄLLISESTI RAIJAN SUKUA

TOSI FIKSUJA

MUNIVIA

ITSESTÄÄN TOIMIVIA

PINTAVIKA

HILLUA AALTOSEN TAVOIN!

HARTIOILLEMADRID

SIELLÄ TEHERAN

KIRJAILIJA DONNA SKANDIJUMALA KESKILÄNNESSÄ

MOOSEKSEN ISOVELI

TEPSIÄ

FINNAIR ENNEN MESSUVAATE

KOVIA POLKUPYÖRÄSSÄ HAULIKOLLA

VAITI

TEHDÄ VOITTOA

KUVITELMAA

OSA RAAMATTUA

STERIILI VÄYLÄÄ VARTEN

KAMERASSA -1.

HUTI HESSEN TEOS

UPOTTAA RASAHTAVIA

TÄRÄYTYKSET

RUNOILIJA LAAKSONEN KO RAANIN LUKU

EIVÄT MUIDEN

JUDOKAN ALLA

VUORISTO

SÄKÄT

KEKEN KUMPPANI

ARMEIJASSA

1.12.

Kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Adventti on joulun odottamista ja siihen valmistautumista.

Nyt sytytämme kynttilän

PERINTEISESTI JOULUUN VALMISTAUTUMINEN on alkanut adventista. Sana adventti tulee latinan kielestä ja merkitsee saapumista. Adventtina odotetaan Jeesuksen syntymistä maailmaan, ja sen merkiksi neljänä joulua edeltävänä sunnuntaina sytytetään adventtikynttilöitä. Tapana on, että jokaisena sunnuntaina sytytetään yksi uusi kynttilä, jolloin neljäntenä adventtisunnuntaina palaa neljä kynttilää. Perinne on tullut meille Ruotsista, jossa adventtikynttilöitä poltettiin ensimmäisen kerran 1870-luvulla.

MARJO KYTÖHARJU

Vapahtajan odotus alkaa adventista

Kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin aasilla, sitä oli odotettu. Ratsain kaupunkia lähestyvä opettaja keräsi tien varteen suuren joukon ihmisiä. Juhlallinen vastaanotto viimeisteltiin levittämällä tielle vaatteita ja puun oksia.

Odotus oli alkanut jo ennen kansanjoukkojen huutamaa ”Hoosiannaa”. Vanhan testamentin profeetta Sakarjan sanat olivat luvanneet kuninkaan tulevan aasin selässä. Perinteisesti on tulkittu, että niin Jeesuksen aikalaiset kuin häntä ennen eläneet profeetat ja heidän seuraajansa olivat odottaneet samaa: Jerusalemin kunnian palauttajaa, voimakasta johtajaa, joka ajaisi sortajat pois.

Ensimmäisen adventtisunnuntain raamatunkohta loppuu hetkeen, jonka perusteella voisi päätellä ennustusten toteutuneen. Juhlitun sankarin kohtelu saa ajattelemaan, että odotukset täyttyivät kertaheitolla.

Näin ei kuitenkaan ole. Juhlavasta ensimmäisestä adventista alkaa todellinen odotus.

Mitä se odotus sitten on? Ehkä se on monenlaista. Ihmiset odottavat Jumalalta rauhaa sydämeen, levollisuutta huolien keskelle, maallista menestystä, apua sietämättömässä tilanteessa, perhettä, terveyttä.

Odotus huipentuu jouluun, joka näyttää, ettei luvassa ole valtaa, kultaa eikä kaikkien toiveiden täyttymistä.

Odotamme Vapahtajaa, joka liittää meidän äänemme enkelien ja koko luodun maailman suureen kuoroon – ja joka siitä huolimatta on jotain pientä ja vaatimatonta. Odotamme Vapahtajaa, joka löytyy sieltä, missä ihmiset ovat vailla majapaikkaa, missä eläimet ottavat tuoreen perheenjäsenen vastaan, missä ei ole rikkautta, mutta on rakkautta.

KAISA KARIRANTA

Paastoa jouluvaatimuksista

Joskus tuntuu siltä, että joulu vyöryy päälle. Kaupat pursuavat muistutuksia siitä, miten läheisille pitäisi hankkia lahjoja ja kotia koristella sesonkiin sopivilla väreillä. Paastoa jouluvaatimuksista. Kun kirkoissa lauletaan ensimmäisenä adventtisunnuntaina Hoosiannaa, tutki, millainen jouluun valmistautuminen on sinusta kivaa. Tee sitä hetki joka päivä jouluun asti ja jätä kaikki muu vähemmälle.

MATTI

”Nuorempana suututti, kun tuli virheitä ja neuletta joutui purkamaan. Nykyään ajattelen, että myös virheet kuuluvat elämään.

SINIKKA SAARIAHO LATOKOSKEN MARTOISTA s.

21.11.2024

kirkkojakaupunki.fi

Pyhyyden äärellä

Laura Voutilaisen kiertue alkaa Espoosta s. 2

Rakenna joulupuu -keräys auttaa vähävaraisia pääkaupunkiseudulla s. 4 Joulunajan konserttitarjonta kirkoissa, katso s. 14–16

Kaikki ei ole omissa käsissä

Kirkkokiertueelle lähtevälle Laura Voutilaiselle ihmiselo ei ole vain sattumia ja tapahtumia. Hänelle jaksamisen ehto on se, että asioilla on jokin isompi merkitys.

TEKSTI NINA RIUTTA

KUVAT JOONAS BRANDT

Espoon tuomiokirkon painava ovi kolahtaa. Keskikäytävää pitkin sisään astelee laulaja Laura Voutilainen Olemme sopineet tapaamisen kirkolle.

Voutilainen on tulossa podcastin teosta. Hän kertoo puhuneensa pari tuntia itsestään. Podcastissa kerrotaan Voutilaisen Enemmän kuin ääni -kirjasta, joka ilmestyy ensi vuonna. Hän kertoo sen olevan kasvukirja, ei luettelo tehdyistä töistä.

Kuluva vuosi on Voutilaisen 30-vuotistaiteilijajuhlavuosi. Hänen läpimurtohittinsä Kerran ilmestyi vuonna 1994.

Keikoilla Voutilainen on ollut nostalgisissa tunnelmissa. Hän on laulanut vanhoja hittejään ja kappaleitaan, joita ei ole pitkiin aikoihin kuultu.

– Olen juhlavuonna esittänyt myös tekemääni uutta musiikkia. Niissä kerron siitä, miltä minusta nykyisin tuntuu, Voutilainen sanoo.

LAURA VOUTILAINEN täyttää ensi vuonna 50 vuotta. ”Puolimatkassa” hän sanoo tiedostavansa kuoleman läsnäolon. Se voi tulla milloin vain.

Uuden Anna meille aikaa -kappaleen sanoitus lähti siitä, kun Voutilainen kuuli tutun ihmisen löytäneen elämänsä rakkauden, jota oli etsinyt 50-vuotiaaksi asti. Kun se oikea löytyi, he avioituivat pian. Kahden vuoden kuluttua puoliso kuoli.

– Omakohtaista tässä laulussa on se, kun olen tajunnut onnenhetken katsoessani omia aikuisia poikiani. Toivon, että saisin viettää aikaa heidän kanssaan vielä pitkään, Voutilainen sanoo.

– Olen myös tavannut hyvän ihmisen, jonka kanssa seurustelen, ja toivon, että myös hänen kanssaan olisi hyviä hetkiä paljon edessä.

Lapsuudesta Voutilainen muistaa hyvin sen, kun mummo luki hänelle Raamattua. Nuorena hänelle tuli kaikenlaisia kiireitä, ja mummon opetukset ja henkiset asiat jäivät syrjään.

– Mutta kun ensimmäinen lapseni syntyi, mieleeni tuli kysymys: mitä tämä elämä on? Samaan aikaan juuri 30 vuotta täyttänyt ystäväni kuoli leukemiaan. Sen jälkeen en tajunnut enää mistään mitään. Mistä tässä elämässä on kyse?

Voutilainen alkoi miettiä, oliko tapahtumilla jokin merkitys. Voisiko ajatella, että lapsen syntymällä ja ystävän kuolemalla oli hänelle joku viesti.

– Toisille elämä on vain sattumia ja tapahtumia, eikä kuoleman jälkeen ole mitään. Toisia se rauhoittaa. Minulle jaksamisen ehto on se, että asioilla on joku isompi merkitys. Se rauhoittaa minua.

”Pyhyyden tunteen voi kokea, kun herkät äänensävyt vuorottelevat hiljaisuuden kanssa.

MUUTAMA VUOSI sitten Laura Voutilainen lähti opiskelemaan Ihminen tavattavissa -kasvuohjelmaan, joka valmentaa kohtaamistaitoihin. Ohjelman on perustanut teologi ja kirjailija Tommy Hellsten. Oma terapiamatka Voutilaisella oli alkanut jo aiemmin siksi, että hänellä olisi rauhallisempi olla. Myöhemmin hän törmäsi kasvuohjelmailmoitukseen sopivalla hetkellä. Hän oli eronnut, lapset olivat lähteneet pesästä ja hän koki yksinäisyyttä.

– Tarvitsin ryhmän, johon kuulua. Ihminen tavattavissa -koulutuksessa käsiteltiin yhdessä elämän solmukohtia erilaisilla menetelmillä. Tapasimme ryhmässä joka ikinen kuukausi. Se oli minulle tosi tärkeää siinä kohdassa.

Koulutuksessa tutustuttiin ensin itseen ja sen jälkeen sai halutessaan jatkaa terapeuttikoulutukseen. Voutilaisen opinnot olivat koronapan-

demian alkaessa siinä vaiheessa, että piti päättää, jatkaako vai ei. – Silloin ei ollut keikkoja, enkä ollut koskaan valmistunut mihinkään ammattiin, niin päätin jatkaa. Valmistuin terapeutiksi, mutta tällä hetkellä en tee sitä työtä. Musiikillinen työni on niin kokonaisvaltaista antautumista, ettei sitä ja terapeutin työtä voi tehdä samaan aikaan.

KIRJAN TEKEMISEN myötä Laura Voutilainen on saanut muistella, mitä kaikkea on tullut vuosien varrella tehtyä. Kirjan ideana on kertoa, mitä hän on tekemisistään oppinut. Ihmisen päämäärien toteutumiset ovat Voutilaisen mukaan loppujen lopuksi jonkun muun kuin omissa käsissä.

– Jos päätän, että minä ohjaan tätä hommaa täysin, se ei toimi. Siitä ei tule kuin itkua ja hammasten kiristystä. Omien toiveiden kohdalla täytyy luottaa siihen, että asiat menevät ajallaan juuri niin kuin niiden pitää mennä.

– Olen huomannut, että oma puskeminen ei yleensä auta. Voutilainen kertoo esimerkin, jossa hän itse ymmärsi hellittää. 2000-luvun alussa hän halusi roolin rakastamastaan Wicked-musikaalista ja kävi koelauluissa.

– Musikaalin tekoon olisi pitänyt sitoutua kahdeksi vuodeksi. En mitenkään saanut aikataulujani sopimaan siihen, vaikka kuinka halusin. Minulla oli perhe, keikat ja albumin teko. Menetin roolin, ja se tietysti harmitti.

Nyt 20 vuotta myöhemmin Disney on tehnyt musikaalista elokuvan. Piakkoin siitä tulee dupattu suomenkielinen versio, jossa Voutilainen laulaa ja ääninäyttelee pääroolissa.

– Jos olisin silloin aiemmin väkisin puskenut, että minä haluan ja teen tämän, vaikka olisi kuinka paljon töitä. Olisin rampannut monessa paikassa eestaas, enkä olisi ikinä nähnyt lapsiani ja olisin kärsinyt siitä. Varmaan olisin palanut loppuun. – Mutta nyt elämässäni oli sellainen tilanne, että ehdin laulaa ne ihanat laulut. Toiveet voivat toteutua eri aikataulussa kuin itse haluaisi.

KIRKKOKIERTUEET ovat myös kuuluneet Laura Voutilaisen kolmeenkymmeneen vuoteen laulajana. Vuonna 2004 oli ensimmäinen kirkkokonsertti.

Taiteilijajuhlavuotensa lopuksi hän lähtee Minun Tähteni kirkossa -joulukiertueelle, joka perustuu Voutilaisen neljä vuotta sitten tehtyyn joululevyyn. Laulut ovat gospeltyylillä toteutettuja perinteisiä joululauluja.

Konserttikiertueellaan Laura Voutilainen esittää perinteisiä joululauluja gospeltyylillä.

Kirkossa Voutilaisen ei tarvitse viihdyttää. Hän voi keskittyä olennaiseen, sillä siellä laulaessa henkäyskin kuuluu.

– Pyhyyden tunteen voi kokea, kun herkät äänensävyt vuorottelevat hiljaisuuden kanssa. Kirkossa on lupa laulaa kohottuneesti. Ei tarvit-

se huolehtia siitä, onko esitys liikaa jollekin. Annan siinä kaikkeni.

Minun Tähteni kirkossa -joulukonsertti pe 29.11. klo 18 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Laulaja Laura Voutilainen, pianisti Milla Viljamaa ja viulisti Veera Railio. Liput 35 euroa: ticketmaster.fi.

Tiesitkö tämän kirkkokonserteista?

Kirkoissa järjestetään läpi vuoden valtava määrä konsertteja, joista iso osa pidetään marras-joulukuussa. Osa joulukonserteista on seurakunnan järjestämiä, mutta suurin osa jonkun muun tahon, jolloin seurakunta vuokraa tai antaa tilan tapahtuman järjestäjän käyttöön.

Kirkoissa esiintyvät artistit ja heidän taustaorganisaationsa määrittävät konserttilippujen hinnan itse ja maksavat seurakunnalle tilankäyttömaksua. Lipputulot menevät konsertin järjestäjälle. Seurakunnan puolelta tapahtu-

missa on mukana suntio. Monesti kuorojen konsertteihin voi olla ilmainen sisäänpääsy, mutta kuulija voi niin halutessaan ostaa maksullisen käsiohjelman. Näistä saatavat tuotot menevät kuoron toimintaan ja/tai tilavuokraan. Toisinaan voidaan myös menetellä niin, että seurakunta ei peri kuorolta tilankäyttömaksua, mutta kuoro tulee myöhemmin esiintymään vaikkapa seurakunnan messuun.

Katso joulunajan konserttitarjonta kirkoissa s. 14–16.

– Jouluna korostuu se, että rahaa ei ole jouluruokiin eikä muistamisiin. Vaikka yrittäisin säästää pitkin vuotta, joulua varten ei jää säästöön mitään, kertoo omaishoitaja Laura.

Anna joululahja tuntemattomalle –voit pelastaa yksinhuoltajan joulun

Yksinhuoltaja Laura sai jouluavustuksen seurakuntien Rakenna joulupuu -keräyksestä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA VILJA HARALA

Helsinkiläinen yksinhuoltaja Laura on hakenut seurakunnalta jouluavustusta useana vuonna.

– Se on pelastanut meidän jouluja! Olen saanut käärittyä jotakin lapsille pakettiin, Laura kertoo.

Hän on 16-vuotiaan lapsensa omaishoitaja lapsen terveyshaasteiden vuoksi ja ollut siksi vuosia poissa työelämästä. Vanhempi lapsi on

täysi-ikäinen ja opiskelee, mutta opinnot ovat pitkittyneet neuropsykiatristen haasteiden vuoksi. Lapsi asuu kotona. Isä ei osallistu lastensa elämään, joten Laura pyörittää yksin perheen taloutta.

– En miellä itseäni köyhäksi, mutta vähävaraisia me olemme. Olen oppinut elämään tosi pienillä tuloilla. Käyn paljon kirppiksillä ja ostan vaatteeni sieltä. Laitan lähes kaiken ruuan itse, Laura kertoo. Hän sanoo olevansa melkoinen

tarjoushaukka: jos netistä löytyy hyvä tarjous muualta kuin omasta vakiokaupasta, hän kävelee sinne vaikka hankkimaan sen yhden tuotteen.

Noutoruokaa perhe ei osta juuri koskaan. Jos halutaan viettää laiska päivä ruuanlaitosta, Laura avaa pakastimen oven. Nuoret voivat valita, syödäänkö makaronilaatikkoa tai vaikka kasvissosekeittoa.

– Hinnat ovat nousseet tosi paljon viime vuosina. Kun ennen pärjäsimme 70–100 euron viikkobudjetilla, nyt kauppaan menee 140 euroa viikossa. Joudun miettimään, mistä kiristetään, hedelmistä vai vihanneksista.

Myös Kelan tukia on leikattu hallituksen päätöksellä, esimerkiksi

asumistukea, ja kaupungin harkinnanvaraisen toimeentulotuen ehtoja on tiukennettu.

– Joulua varten ei jää säästöön mitään, vaikka yrittäisin säästää pitkin vuotta. Jouluna korostuu se, että rahaa ei ole jouluruokiin eikä muistamisiin. Kun lapset olivat pieniä, oli helpompaa löytää edullinen lelu tai vaate lahjapakettiin. Nuorilla toiveet ja tarpeet ovat isompia. Mutta minun on mahdotonta hankkia esimerkiksi 70 euroa maksavaa tietokonepeliä muuten kuin osamaksulla.

Lauran perhe on saanut seurakunnan jouluavustuksen lahjakorttina.

– Olen tykännyt siitä, että voin valita itse, mitä omaan jouluun so -

pivaa ostan. Lahjakortti on tarkoitettu ruokaan ja lahjahankintoihin. Olen hankkinut esimerkiksi joulun laatikoita, alkoholitonta glögiä, juustoa, hedelmiä, puuroriisiä ja leivontatarvikkeita. Viime vuonna avustusta hakiessa sai valita myös jonkin uuden neuleen, ja otin villasukat.

Perhe viettää joulua yhdessä Lauran äidin ja sisarusten perheiden kanssa. Jokainen tuo yhteiseen pöytään jotakin, ja Laura on jo hankkinut kirppikseltä joitakin lahjoja.

Vaikka Lauraa hieman stressaakin se, miten hän saisi mieluisan joulun järjestettyä lapsille ja myös itselleen, hän kuitenkin odottaa jou-

Tule mukaan

lunaikaa kovasti.

– Nautin hämäränhyssystä, kynttilänvalosta ja mahdollisuudesta istua alas ystävän tai perheenjäsenen kanssa ja höpötellä rauhassa. On ihanaa kääriytyä sohvannurkkaan viltin alle teekupposen tai glögin kanssa, lukea kirjaa tai katsoa yhdessä elokuvaa.

Silloin ei tarvitse vielä miettiä vuonna 2025 odotettavissa olevaa vuokrankorotusta, asumistuen leikkausta ja lapsilisän päättymistä.

Lauran nimi on muutettu perheen yksityisyyden suojelemiseksi.

Rakenna

joulupuu -lahjakeräykseen

Jouluavustusten hakuaika on päättynyt. Nyt tarvitaan joulupuun rakentajia eli lahjoituksia keräykseen. Useimmissa seurakunnissa kerätään ainakin lahjakortteja joulukuun ensimmäisellä viikolla. Aikataulut ja keräystavat vaihtelevat – katso tarkat tiedot: rakennajoulupuu.fi

Viime jouluna Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien yhteisellä Rakenna joulupuu -keräyksellä autettiin yli 4 000 vähävaraista ihmistä pääkaupunkiseudulla.

Seurakuntien diakoniatyöntekijät selvittävät avunhakijan rahatilan-

teen, kuten yleensäkin diakonian taloudellista apua haettaessa. He myös huolehtivat lahjoitukset perille osana työtään.

Diakoniatyössä nähdään joka päivä, miten toimeentulo-ongelmat ovat lisääntyneet. Näin tilannetta kuvaa Leppävaaran seurakunnan johtava diakoniaviranhaltija Petri Lehtisalo:

– Perheet, jotka elävät pienillä tuloilla, ovat nyt entistä hankalammassa tilanteessa. Hallituksen päätös nostaa arvonlisäveroa on monelle ikävä lisäkulu. Vaikka muutos tuntuu pieneltä, sen kerrannaisvaikutus perheen

talouteen on tuntuva.

– Hyvin monet asiat, kuten ruoka ja matkakortit, maksavat nyt aiempaa enemmän. Usean taloutta kiristävät myös ansiosidonnaiseen päivärahaan tehdyt kiristykset, Lehtisalo sanoo.

Moni ikäihminen joutuu valitsemaan, ostaako lääkkeet vai ruokaa. Yleiseen asumistukeen tehdyt kiristykset ovat lisänneet vuokrarästejä ja häätöjä. Lisäksi hävikkiruokaa on aiempia vuosia vähemmän tarjolla, sillä sitä jakavat järjestöt saavat entistä niukemmin elintarvikkeita jaettavaksi.

PAULA HUHTALA

Diakoniatyössä näemme joka päivä, miten toimeentulo-ongelmat ovat lisääntyneet, kuvaa johtava diakoniaviranhaltija Petri Lehtisalo.

Kaisa Yletyinen valittiin kirkkoherraksi Leppävaaraan

Leppävaaran seurakunnan oma pappi Kaisa Yletyinen on valittu Leppävaaran uudeksi kirkkoherraksi. Valinnan teki seurakuntaneuvosto 12. marraskuuta. Yletyinen sai vaalissa 10 ääntä ja Tuomas Luoma 7 ääntä. Hakijoita tehtävään oli yhteensä neljä. Kaisa Yletyinen on teologian maisteri, organisaatiokonsultti ja

ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Hän on toiminut pappina 20 vuotta, joista reilut 10 vuotta lähijohdon tehtävissä Leppävaaran seurakunnassa. Yletyinen aloittaa kirkkoherran virassa 1. heinäkuuta 2025. Tällöin seurakuntaa vuodesta 2007 johtanut Kalervo Salo jää eläkkeelle.

Kirkolliskokous tahtoo muuttaa hautaustoimilakia

Turussa 4.–8. marraskuuta kokoontunut kirkolliskokous on lähettänyt valtioneuvostolle kannanottonsa kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin tarkoitetun valtion rahoituksen leikkauksesta ja hautaustoimilain uudistamisesta.

Hallitus on esittänyt, että kirkon lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen saamaa rahoitusta leikattaisiin 19,6 miljoonalla eurolla. Kirkolliskokouksen mielestä hautaustoimilakia pitäisi muuttaa välittömästi.

Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan laatimissa perusteluissa todetaan, että kun valtion rahoitus ei enää kohtuullisella tasolla korvaa seurakuntien yhteiskunnallisia tehtäviä, hautaustoimen maksuja määrättäessä tulisi voida huomioida seurakunnan jäsenyys.

Tällä hetkellä kirkon jäsenet maksavat hautauksesta saman hinnan kuin kirkkoon kuulumattomat, sillä hautaustoimilain mukaan maksujen pitää olla kaikille samat.

Espoolaiset tyytyväisiä seurakunnista saamaansa apuun

Kirkon auttamistyö saa hyvää palautetta niin seurakuntien jäseniltä kuin kirkkoon kuulumattomilta asiakkailta Espoossa.

Asiakaskysely toteutettiin 1.–30.9. koko Espoon laajuisena. Vastausten perusteella diakonian asiakkaat ovat kokeneet helpotusta, toiveikkuuden lisääntymistä, stressin lievenemistä ja kohdatuksi tulemisen tunnetta.

Asiakaskyselystä ilmeni, että tyypillinen diakonian asiakas

Espoossa on suomea puhuva, yksin asuva työikäinen, joka on työelämän ulkopuolella ja joka todennäköisesti kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tiedon diakonian palveluista hän saa tutultaan tai seurakunnan verkkosivuilta.

Anonyymiin kyselyyn oli mahdollisuus vastata diakonian asiakastapaamisten jälkeen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Vastauksia kertyi yhteensä 75.

ARTO VALLIVIRTA

Kaisa Yletyinen aloittaa kirkkoherrana heinäkuussa.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi

Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Messu: ”Missä olit silloin?” su 24.11. klo 10. Papit Anita Kyönsaari ja Miia Pekkarinen sekä kanttorit

Teemu Suominen ja Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit.

1. adventtisunnuntain messu: ”Hoosianna!” su 1.12. klo 10. Papit

Sami Marte ja Marja Malvaranta sekä kanttorit Sheldon Ylioja ja Petri Koivusalo, tuomiokirkkoseurakunnan sekakuoro Chorus Domus. Kirkkokahvit. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus: ”Kiitos Isänmaasta” pe 6.12. 10. Kirkkoherra Ari Paavilainen ja pappi Markus Kallatsa sekä kanttorit Mauriz Brunell ja William Häggblom. Seppelten lasku sankarihaudoilla. Kirkkokahvit seurakuntatalolla.

2. adventtisunnuntain messu: ”Ilo valtasi minut” su 8.12. klo 10. Papit Raigo Liiman ja Reetta Ikonen sekä kanttorit Elisa Murtoperä ja Liina Viljamaa. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

1. adventtisunnuntain messu:

”Hoosianna” su 1.12 klo 12. Koski, Pekkarinen, Murtoperä. Lapsikuoro Hohde, joht. Sirke Mäki. Adventtitapahtuma klo 13, ks. kappelin tiedot.

Kalajärven kappeli

Messu su 24.11. klo 12.30. Muurimäki, Talja. Ry:n kaverikerhon lauluryhmä. Kirkkokahvit.

1. adventtisunnuntain messu: ”Hoosianna” su 1.12. klo 12.30. Suikkanen, Viljamaa, Sutelainen. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli

Kyläkirkko su 24.11. klo 12. Liiman, Ylioja. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

1. adventtisunnuntain messu:

”Hoosianna” su 1.12. klo 12. Kyönsaari, Häggblom. Adventtitapahtuma klo 13, ks. kappelin tiedot.

Menokasvo

Hoosianna-virren sävelet luovat juhlatunnelman

Hoosianna-hymni kajautetaan kirkoissa ja kappeleissa ensimmäisenä adventtina, joka on tänä vuonna 1. joulukuuta. Tuttu adventtivirsi lauletaan myös Auroran kappelissa, jossa sitä on kirkkoväen kanssa laulamassa lapsikuoro Hohde.

Auroran kappelin ensimmäisen adventin messu on suunnattu kaikille, mutta se toteutetaan niin, että lapsetkin jaksavat olla mukana. Sen jälkeen on perinteinen ja suosittu adventtitapahtuma, jossa on tarjolla joulupuuroa ja Martat myyvät jouluherkkuja.

Hoosianna-messun toimittava pappi Kirsi-Marja Koski on jo miettinyt saarnansa aihetta.

– Minua on aina puhutellut se, millä tavalla Jeesus on nähnyt hänelle hurraavan sekalaisen kansanjoukon. Ajattelen usein, että kirkossa Jumala katsoo, kuinka erilaiset ja eri tavoin ajattelevat ihmiset laulavat yhdessä Hoosianna-virren. Siinä laulussa on jotakin yhdistävää, Koski sanoo.

Laaksolahden kappeli

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 12.12. klo 19. Iltatee. Suvelan kappeli

1. adventtisunnuntain perhemessu: ”Hoosianna!” su 1.12. klo 15. Malvaranta, Haunio. Sytytämme adventtikynttilän ja koristelemme kuusen. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Joulumyyjäiset klo 13–15, ks. kappelin tiedot. Espoo International Lutheran Worship su 8.12. 15. Hatakka, Ylioja. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Viherlaakson kappeli Messu su 24.11. klo 12. Marte, Koivusalo. Kirkkokahvit. Iltamessu su 8.12. klo 17. Mäenpää. Iltatee.

KAUNEIMMAT

JOULULAULUT ESPOON

TUOMIOKIRKOSSA

Yhteislaulutilaisuuksiin on vapaa pääsy. Kolehti Suomen Lähetysseuran kautta lasten hyväksi.

Lasten kauneimmat joululaulut: su 15.12. klo 15, la 21.12. klo 15 ja su 22.12. klo 15.

Kauneimmat joululaulut: su 15.12.

– Minua on aina puhutellut se, millä tavalla Jeesus on nähnyt hänelle hurraavan ja hoosiannaa huutavan sekalaisen kansanjoukon, Kirsi-Marja Koski sanoo.

Tuttu adventtivirsi on hänen mielestään juhlallinen ja siihen liittyy muistoja lapsuudesta.

– Ensimmäinen muistoni on alakoulun juhlasalista, jossa laulettiin Hoosianna adventin aikana. Siinä on yksinkertaiset sanat ja ainutlaatuinen melodia, johon lapsenkin on helppo yhtyä ja laulaa sitä myös jälkeenpäin, hän sanoo.

– Hoosiannan laulaminen aloitti

klo 17 ja klo 19 sekä su 22.12. klo 17 ja klo 19.

Yön kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 21 ja la 21.12. klo 21. Sopivasti svengaavat Kauneimmat joululaulut pe 20.12. klo 19 ja klo 21.

English Christmas Carols la 21.12. klo 19.

Kauneimmat joululaulut aikuiseen makuun kevyesti jazzaillen su 22.12. klo 21.

Kaikki Kauneimmat joululaulut: www.espoonseurakunnat.fi/joulu/ kauneimmat-joululaulut.

AURORAN KAPPELI

Koko perheen adventtitapahtuma su 1.12. klo 13. Myynnissä joulupuuroa ja Marttojen jouluisia herkkuja sekä pientä puuhaa lapsille.

Kauneimmat joululaulut ke 11.12. klo 18. Joulupuuro klo 18, laulamme yhdessä klo 19. Mäenpää.

Ikoniluento: Tärkeimmät Kristusikonien sovellukset la 14.12. klo 12. Alarik Corander.

Lasten kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 16. Lapsikuoro Tuike.

lapsuudenkodissani joulun juhlakauden samaan tapaan kuin Suvivirsi aloittaa kesäkauden. Meillä ei missään tapauksessa saanut laittaa esille joulukoristeita ennen ensimmäistä adventtia.

PAULA HUHTALA

Hoosianna-messu su 1.12. klo 12 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1. Adventtitapahtuma klo 13. Tiedot Espoon kaikista adventtimessuista s. 6–13 ja verkossa espoonseurakunnat.fi/joulu.

Teologinen opintopiiri: Galatalaiskirje to 21.11. ja 19.12. klo 19. Alustus Ari Kunnamo. Kahvit klo 18.30. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Kirjailija-ilta: Joel Haahtela ke 27.11. 18. ”Mitä on rakastuminen, entä rakkaus Jumalaan?” Haastattelijana Kirsi Muurimäki. Yleisökysymyksiä, kirjamyyntiä, paikalla kirjaston työntekijä. Kahvit 10 e, tuotto Ukrainalle. TIED. kirsi. muurimaki@evl.fi. Petri Laaksosen joulukonsertti pe 29.11. klo 18. Ks. Musiikki-palsta. Lahjoita vähävaraiselle joulu to 21.11. ja 28.11. klo 17–18. Voit tuoda kahvia ja suklaata lahjoitettavaksi. Itsenäisyyspäivän juhla pe 6.12. klo 10. Lipunnosto, kakkukahvit. Hatakka, Pohjois-Espoon Kalahaukat.

Lemmikkieläinten joulusiunaaminen su 15.12. klo 13–15. Tuo oma lemmikkisi siunattavaksi! PohjoisEspoon Kalahaukkojen pihakahvila. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

Adventtitapahtuma su 1.12. klo 13; joulupuuro ja myyjäiset: leivonnaisia ja käsitöitä, askarteluja. Luovat kädet ma 9.12. klo 13. Teemme käsitöitä ja askarteluja myyjäisiin, lohtuhuiveja- ja nalleja sureville.

Lasten kauneimmat joululaulut ma 9.12. klo 18. Vauvaperheiden päivä la 14.12. klo 11 alkaen. Tanssitunti sekä värikylpytyöpaja vauvoille jouluisella teemalla. ILM. 12.12. mennessä: mia.blomstedt@evl.fi tai janina. oikarinen@evl.fi.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Laulu & laulun tarina: Pirkko Mannola to 21.11. klo 18.30. Ks. Musiikki-palsta. Marttojen joulumyyjäiset su 24.11. klo 11–13 Laaksolahtitalo, leivonnaisia ja jouluisia herkkuja.

Lasten kauneimmat joululaulut ti 3.12. klo 18. Joulukuvaelma, ks. oma ilmoitus. www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI

Hiljaisuuden päivä su 24.11. klo 12–16. Aikaa levolliselle olemiselle. Ohj. Eeva Honkanummi.

Vauvojen joulujuhla to 28.11. klo 13.30–15. Lyhyt hartaus, muskarilauluja ja leikkiä. Tarjoilua.

Joulun ajan startti -tapahtuma yhdessä asukaspuiston kanssa pe 29.11. klo 10–12. Vertaistukea ja leikkikavereita alle kouluikäisten lasten perheille. TIED. 050 5110 341.

Tuomarilan Marttojen joulumyyjäiset su 1.12. klo 13–15. Joulukahvila ma 9.12. klo 14–18. Joulukorttiaskartelua.

Joulumyyjäiset la 14.12. klo 13. Käsitöitä, puuroa ja leivonnaisia.

Kauneimmat joululaulut ja runot la 14.12. klo 15. Marja Majuri ja Ritva Törnvall.

Musisoidaan yhdessä joulun odotuksessa su 22.12. klo 15. Tuo äänesi tai soittimesi yhteiseen konserttiin tai tule vain kuulolle!

Jos haluat musisoida, ILM. 12.12. mennessä: anita.kyonsaari@evl.fi. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI

Tule laulamaan! to 5.12. klo 13.30. Yhteislaulua.

Kauneimmat joululaulut 16.12. klo 19. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

Piipahda glögille ja edullisilla ostoksille! Kirpputori – kahvila avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Glögiä, pipareita ja joulutorttuja tarjolla ma 16.12. ja to 19.12. Os. Kaivomestarinkatu 8. TIED. eeva. einola@evl.fi

JOULULAHJA VÄHÄ

VARAISELLE LAPSELLE

Joulupuu-keräys 1.–8.12. Joululahjatoiveita voi hakea joulukuusesta: Espoon tuomiokirkko 1.–8.12. tai Kirkkokatu 10, 2.–5.12. Kuoressa tarkemmat ohjeet. Tuomiokirkko avoinna ti–pe klo 10–17, la–su klo 10–18. Kirkkokatu 10: ma–to klo 9–14. TIED. Eeva Einola, 050 4380 189.

JOULUPOLKU

Omatoimisesti kierrettävä joulupolku 1.12.–6.1. Espoon tuomiokirkon mäellä. Polulla pysähdyksiä joulukertomuksen äärellä. Ks. kartta ja joulukertomus: www. espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/joulu/joulupolku

LUMOAVA VALOPUISTO

Espoon tuomiokirkon ympäristössä avautuu tänäkin jouluna omatoimisesti kuljettava valo- ja ääniteos 21.12.-1.1.

JOULUSEIMIPAJAT

Ti 26.11., 3.12. ja 10.12. Suvelan kappeli. Pajoja on kaksi: Perheille (aikuinen+lapsi) klo 16.30–18.15 ja aikuisten paja klo 18.30–20.30. Ohj.

taiteilija Maria Junes. Hinta 20 e yksin osallistujalle tai perheelle; sis. ohjaus, materiaali, poltto. ILM. marja.malvaranta@evl.fi, p.040 5311 040

JOULUKUVAELMA: ENSIMMÄINEN JOULU

Koe ensimmäisen joulun tapahtumat seurakunnan työntekijöiden ja vapaaehtoisten esittämänä! Koko perheen joulunäytelmässä kaksi esitystä: ma 9.12. klo 18 ja klo 19 Laaksolahden kappeli. Lopuksi piparit ja glögit.

JOULUPUUROA JA MYYJÄISIÄ

Su 24.11. klo 11–13: Laaksolahtitalossa Marttojen joulumyyjäiset.

Su 1.12. klo 13: Auroran kappelissa joulupuuroa & Marttojen jouluisia herkkuja, Kauklahden kappelissa joulupuuroa & myyjäiset sekä Suvelan kappelissa Tuomarilan Marttojen joulumyyjäiset.

La 14.12. klo 13: Suvelan kappelin joulumyyjäisissä puuroa ja leivonnaisia.

Ke 18.12. klo 18: Kalajärven kappelissa Kauneimmat joululaulut & puuro sekä Suvelan kappelissa Koko kansan puurojuhla.

YHTEINEN JOULUJUHLA

Joulua yksin viettäville yhteisöllinen joulujuhla ti 24.12. klo 10–15

Matinkappelilla, os. Liisankuja 3.

ILM. 3.12. mennessä: 09 8050 7000 (klo 9–15).

TUNNELMALLISESTI

TAIVASALLA

Jouluiset hartaudet ja joululauluja su 15.12. Kynttiläpolut perille, omat lyhdyt mukaan!

Nuuksion Kattila klo 16: Pysäköinti os. Kattilantie 424. Karhusuon kallio klo 18: Polku lähtee Kuruntie 18 kohdalta (02810 Espoo).

LAPSET JA PERHEET

Perhekerhot ja -kahvilat, ks. www.espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/lapset-ja-lapsiperheet.

Kaikille avoimet Safkaa ja seuraa -illat kappeleilla, ks. kappelien nettisivut.

Taidepaja cp-vammaisten lasten ja nuorten perheille la 23.11. klo 13–16 Suvelan kappeli, 10 e / perhe. Tied. ja ILM. uudenmaancpyhdistys@outlook.com tai 040 1489 782. Joulun ajan startti -tapahtuma pe 29.11. ja vauvojen joulujuhla to 28.11., ks. Suvelan kappelin tiedot. Äitilomanen 10.–12.1. Hvittorp. Hinta: 45–50 e. ILM. 15.12. asti: espoonseurakunnat.fi/tapahtumahaku. Tied. 050 5110 165. Perheiden ilta: pikkujoulut ti 3.12. klo 17–19 Karhusuon koulu, Karhuniitynkuja 3. Sateenkaariperheiden iltamat joulutunnelmissa ti 3.12. klo 17.30 Espoonlahden kirkko. TIED. miia.

korttila@evl.fi. Muskareissa tilaa joissain ryhmissä, ILM. www.espoonseurakunnat. fi/muskarit.

NUORET

After school ke klo 15–17 ja nuorten illat ke klo 17–19 Suvelan kappeli.

Kansanlähetyksen nuortenillat (15–19-v.) to 21.11. ja 5.12. klo 18.30–21 Kauklahden kappeli. Nuortenillat sateenkaareville nuorille, ks. www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/sateenkaaritoiminta.

AIKUISTEN RYHMIÄ JA TAPAHTUMIA

Kirjailija-ilta: Joel Haahtela ke 27.11. 18, ks. Kalajärven kappelin tiedot.

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 2.12. ja 16.12. klo 18.30 Pitäjäntupa. Kehon ja mielen lepoa: Hiljaisuuden jooga ti 26.11. ja 10.12. klo 17.30 Suvelan kappeli. ILM. 040 5528 924. Äänimaljarentoutus to 12.12. klo 18 Laaksolahden kappeli. ILM. pia.harkonen@evl.fi. Hiljaisuuden päivä su 24.11., ks. Suvelan kappelin tiedot.

Pienryhmät, ks. kappelien verkkosivut.

Senioriryhmät ja kappelilounaat, ks. www.espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/seniorit.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Ammatillista keskusteluapua perhetyönohjaajat kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165 ja miia.korttila@ evl.fi, 050 5836 886.

Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602. Tukea vaikeassa elämäntilanteessa, ota yhteyttä diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/ apua-ja-tukea.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi www.espoonseurakunnat.fi/joulu

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoes-

poossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja muina pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 24.11. klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Kristus, kaikkeuden Herra”. Olli, Yli-Jaskari. Verkostomessu su 24.11. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 24.11. klo 17 Soukan kappeli. Huttunen, Rautio. Leipämessu ja maksuton kirpputori pe 29.11. klo 10 Espoonlahden kirkko. Messun jälkeen keittolounas sekä klo 12 maksuton kirpputori vähävaraisille alueemme asukkaille.

Hoosianna-messu su 1.12. klo 11 Espoonlahden kirkko. Lehti, Santaharju. Ojala. Kirkkokuoro. Messun yhteydessä avataan Rakenna joulupuu -keräys.

Verkostomessu su 1.12. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Joulupuuro. Hoosianna-iltamessu su 1.12. klo 17 Soukan kappeli. Kallioranta, Puukko. Messun yhteydessä avataan Rakenna joulupuu -keräys. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Kiitos isänmaasta”. Huttunen, Ojala. Espoon Mieslaula-

Anna jouluiloa apua tarvitsevalle

Rakenna joulupuu -keräyksen kautta autat oman alueen lapsia, perheitä ja yksinasuvia. Seurakuntien diakoniatyöntekijät toimittavat lahjat luotettavasti perille.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Voit hakea joululahjatoiveita Espoon tuomiokirkon (Kirkkopuisto 5) kuusesta 1.–8.12. tai Kirkonkympistä (Kirkkokatu 10), aulan kuusesta 2.–5.12. Kuoressa on ohje lahjan palauttamisesta. Keräyksen kohderyhmänä ovat vähävaraiset lapsiperheet. Kirkon ovet ovat auki ti–pe klo 10–17, la–su klo 10–18. Kirkonkymppi on itsenäisyyspäiväviikolla avoinna ma–to klo 9–14. Tiedustelut: Eeva Einola, 050 438 0189, tai Kirsi Salonen, 040 547 1861.

Espoonlahden seurakunta

Haluatko tukea vähävaraisten joulunviettoa?

Nouda 1.–8.12. Espoonlahden kirkon (Kipparinkatu 8) tai Soukan kappelin (Soukankuja 3) aulan kuusesta kortti, joka sisältää kuvauksen lahjan saajasta. Osta haluamallasi summalla lahjakortti ja palauta se 15.12. mennessä kirkon tai kappelin aulan postilaatikkoon. Espoonlahden kirkko on avoinna ma–to klo 8.30–18 ja toiminnan mukaan, pe klo 8.30–15 ja toiminnan mukaan, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja muin pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli on avoinna ma–ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to–pe klo 9–15, viikonloppuisin ja pyhinä toiminnan mukaan. Tiedustelut: Liisa Pohjonen, p. 040 547 1848.

Leppävaaran seurakunta

Keräysaika 1.–8.12. välisenä aikana lapsiperheille ja muille pienituloisille Leppävaaran kirkolla (Veräjäkallionkatu 2). Nouda joulupuusta kuori, jossa on kuvaus lahjan saajasta. Kuori sisältää tarkemmat ohjeet. Osta haluamallasi summalla lahjakortti ja palauta se samassa

kuoressa Leppävaaran kirkolle kirkon aukioloaikoina: ma–ke ja pe klo 9–16, to klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien yhteydessä. Tiedustelut: Petri Lehtisalo, 040 546 5191.

Olarin seurakunta

Olarin seurakunnassa vastaanotetaan 1.–8.12. lahjakasseja, joihin voit laittaa neljä tuotetta: kahvipaketin, suklaata, joulupipareita ja glögiä (ja halutessasi joulukortin). Kassit voi tuoda seurakunnan Chapple-tilaan, Isoon Omenaan. Tiedustelut: Markus Silvola, 040 531 1017.

Tapiolan seurakunta

Haluatko ilahduttaa apua tarvitsevaa lähimmäistäsi lahjoittamalla hänelle haluamasi suuruisen lahjakortin jouluksi? Nouda 1.–8.12. Tapiolan kirkon (Kirkkopolku 6) kirkkosalin kuusesta kortti, joka sisältää kuvauksen lahjan saajasta. Osta haluamallasi summalla lahjakortti ja palauta se 15.12. mennessä vahtimestarille kirkon aukioloaikoina: ma–pe klo 8–20, la toiminnan mukaan, su 8–17 ja toiminnan mukaan. Tiedustelut: Maritta Kopsala, p. 040 620 8015.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Kauniaisissa voit osallistua keräykseen ostamalla lahjakortin ja tuomalla sen viimeistään ke 11.12. seurakuntatoimistoon (Kavallintie 3) tai diakoniatyöntekijöille: Pirjo Luoma, p. 050 301 7028 ja Sonja Holkerinoja, p. 050 464 7001. Seurakuntatoimisto on avoinna ti–to klo 10–14. Lisätietoa: rakennajoulupuu.fi

jat.

Messu su 8.12. klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Kuninkaasi tulee kunniassa”. Lindberg, Puukko. Polyteknikkojen orkesterin yhtye. Nuorisotyö mukana messussa.

Verkostomessu su 8.12. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 8.12. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Rautio. Messy Church su 15.12. klo 16 Espoonlahden kirkko. Messuperjantai: Nuorten oma nojatuolimessu ja iltakaakaojatkot perjantaisin klo 19 Sode.

KAUNEIMMAT

JOULULAULUT

Puistokartano to 5.12. klo 14, Merikansantie 2 C. Soukan palvelukeskus ma 9.12. klo 14, Soukankaari 7. Merikartano ti 10.12. klo 14, Tyrskyvuori 6.

Espoonlahden kirkko ke 11.12. klo 20.

Joulumarkkinoilla la 14.12. klo 12 Espoonlahden kirkko. Mukana Gospelryhmä Nardus.

TAVATAAN TAAS!

Kirpputori Toivon Tori ke klo 12–19, 18.12. asti ja la klo 11–15, 14.12. asti, Soukankaari 8 B, Espoo. Fellowship & Dance Party la 23.11. klo 17 Soukan kappeli. Discussion, food and dance.

Seurakuntakahvila ke 27.11. klo 13–15 Espoonlahden kirkko. Joulumyyjäiset la 30.11. klo 11–13

Kaskikappeli. Järj. Latokasken Martat.

Yhteisen tulen äärellä to 5.12. klo 17 Soukan kappelin piha. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 12.12. klo 18 Espoonlahden kirkko. Raamattutyöskentelyä ohjaa Eveliina Roznovski. Musiikkia improvisoi sellisti Tapani Heikinheimo. Illan tekstinä: Apt. 15:36–41 ja 16:1–5. Aikuisten lauantai-ilta la 14.12. klo 18 Espoonlahden kirkko. Jouluista ohjelmaa. Pastori Niko Huttunen. Näkymiä Israeliin to 19.12. klo 18 Espoonlahden kirkko. Ruut Ben Josef.

Rippikoulun jälki-ilmoittautuminen on käynnissä verkossa: espoonriparit.fi

LAPSILLE JA

LAPSIPERHEILLE

Sateenkaariperheiden iltamat ti 3.12. klo 17.30 Espoonlahden kirkko. Sateenkaaren väristä seuraa perheellesi/ lapsillesi tai omasta sateenkaariperheestä haaveleville rennon yhdessäolon ja lasten vapaan leikin merkeissä. Koululaisille pelejä ja pientä askartelua. Ota halutessasi mukaan tonttulakki! Iltapala klo 19–19.30. Lopussa hiljentymishetki halukkaille. TIED sateenkaariyhteyshenkilö miia. korttila@evl.fi.

Joululauluhetki pikkulapsiperheille ke 11.12. klo 10 Espoonlahden kirkko. Perinteisiä joululauluja ja muskarijoululauluja. Pipari- ja glögitarjoilu. Muskariopettaja Sonja ja kanttori Rosa. NUORET/KOULUIKÄISET sodesode.fi

AIKUISTEN RYHMIÄ

Luetaan yhdessä – suomen kielen opetusta ti klo 9.30–11, 17.12. asti Soukan kappeli ja ke klo 17.30–19, 18.12. asti Espoonlahden kirkko. Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18–19.30, 9.12. asti, Kaskikappeli.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 26.11. ja 10.12. klo 13–14.30 Espoonlahden kirkko.

Raamattupiiri ke 27.11. klo 13–14 Espoonlahden kirkko.

Miesten raamattupiiri to 28.11. ja 12.12. klo 18.00 Espoonlahden kirkko. Iltapala 5e. Laulukerho ti 3.12. klo 13 Espoonlahden kirkko. Israel-rukouspiiri ti 10.12. klo 18.30–20.30 Espoonlahden kirkko. Lukupiiri ti 17.12. klo 15–17 Espoonlahden kirkko. Kirjana Anthony Doerr, Taivaanrannan taa.

KONSERTIT

Ks. Joulumusiikkia kooste.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe Espoonlahden kirkko. Vuoronumeroiden jako klo 8.45–9. Ruokakorien jako noin klo 9.10. Omaishoitajien ja leskien ryhmän adventtijuhla pe 29.11. klo 10–12.30 Soukan kappeli. TIED diakoni Eija, 041 5341 706. SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Maksuton aamupala ti klo 9–10 Espoonlahden kirkko. Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v 3e, 7–14 v 1e, alle 7 v maksutta. Korttimaksu tai tasaraha käteisellä.

Iltasafka to klo 17–18 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v 3e, 7–14 v 1e, alle 7 v maksutta. Korttimaksu tai tasaraha käteisellä.

JOULU LÄHESTYY

Operaatio Joulun Lapsi on keräys Ukrainan, Romanian ja Moldovan lapsille. Ohjeet ja laatikkoaihion saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelilta. Tuo valmis paketti kirkolle tai Soukan kappelille 20.11. mennessä. TIED. Leena Toiskallio, 041 535 6190. Kaiken kansan joulupuuro klo 12–18, ti 10.12. Soukan kappeli ja to 12.12. Espoonlahden kirkko.

Seurakuntien joulukampanja tuo hyvää mieltä sekä lahjoittajalle että sille, joka lahjan saa.

Kuusipuiston avajaiset ti 10.12 klo 18 Soukan kappelin piha. Kauniit joulukuuset kohoavat näytille. Grillimakkaraa ja glögitarjoilua klo 18.30–19.30.

Joulumarkkinat la 14.12. klo 10–14 Espoonlahden kirkko. Tekemistä kaiken ikäisille ja joulumyyjäiset. Joulupuuroa. Voit myös lahjoittaa leivonnaisia myyntiin. Merkitsi tuoteseloste leipomuksiisi.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutie-

dot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook. Messu ”Tulee aika” su 24.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Koskela, Rissanen, Hyry. Murtosointu-kuoro joht. Emmi Saulamaa. Toteutamme messun meditatiivisin sävyin ja lohtulauluja laulaen. Messu suoratoistetaan seurakunnan YuoTubekanavalle.

Espoo International Lutheran Worship Karakappeli su 24.11. klo 15. Welcome to worship God as Christians from various backgrounds! English–Finnish. Saarna/ sermon Isaac Ohaju. Liturgia/ leading Juha-Pekka Rissanen. Music by Outi Noponen. Viikkomessu ke 27.11. klo 13 Leppävaaran kirkko.

Hoosianna-messu su 1.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu on selkokielinen. Messu on osittain kaksikielinen (suomi–englanti).

Laulut ja virret tukiviitotaan. Service is in easy Finnish and partly in English. Salo, Pöyri, Noponen, Karjalainen, Rauhala, Moos. Joona Vallenius, kitara, viulu ja laulu. Nuorten lauluryhmä.

Lasten hoosiannakirkko su 1.12. klo 15 Leppävaaran kirkko. Hoosianna! – Aasimainen tarina. Muskarikuoro Huiske, muskariopettaja Essi, kanttori Outi ja Kaisa-pappi.

Kesto noin 30 min. Hoosianna-messu ja kirkkokahvit su 1.12. klo 15 Karakappeli. Sainio, Hyry, Miika Penttala, trumpetti. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ”Kiitos kotimaasta” pe 6.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana partiolippukunnat Vaaran Vaeltajat ja Leppävaaran Korvenkävijät, nuorisotyönohjaaja Maria Tapionlinna ja pappi Emilia Kallioniemi. Kirkkokahvit.

Messu ”Jumalan valtakunta on lähellä!” su 8.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pöyri, Rissanen, Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 8.12. klo 15 Karakappeli. Alanne, Noponen. Lähetyksen joulumyyjäiset kirkkokahvien yhteydessä. Arki-illan messu joka to klo 17 Leppävaaran kirkko.

Venäjänkielinen jumalanpalvelus ti klo 19.30 Uuttu.

Igbon- ja englanninkielinen messu KilonRistissä joka kuukauden 1.–3. sunnuntaina klo 16.30. Lapsilla omaa ohjattua ohjelmaa messun aikana. Toimintaa johtaa anglikaanipastori Isaac Ohaju, p. 044 019 7344.

KAUNEIMPIA

JOULULAULUJA

Lasten kauneimmat la 7.12. 15 Karakappeli. Mukana kanttori Outi,

Kaisa-pappi ja Aino. Osa Lasten joululauantai -tapahtumaa (ks. Lapset ja perheet).

Greatest Christmas Songs ke 11.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. Joyful Christmas songs. Lauletaan yhdessä joululauluja eri kielillä. We will sing Christmas carols together in different languages. During the event, we will collect an offering for the Kauneimmat joululaulut campaign organized by the Finnish Evangelical Lutheran Mission. Raitin Pysäkin Kauneimmat joululaulut to 12.12. klo 12. Kauneimmat joululaulut KilonRisti to 12.12. klo 18. Rissanen. Lasten kauneimmat la 14.12. klo 15 Leppävaaran kirkko. Mukana muskariopettaja Essi ja kanttori Outi.

Kauneimmat joululaulut la 14.12. klo 15 Karakappeli. Lamminmäki, Alanne.

Kaikki Kauneimmat täällä: espoonseurakunnat.fi/joulu/kauneimmatjoululaulut. Perheiden joululaulukirkko pe 13.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. Leppävaaran seurakunta kutsuu lapsiperheet tunnelmalliseen joulukirkkoon. Laulamme tuttuja joululauluja, kuulemme jouluevankeliumin ja jouluun liittyviä ajatuksia. Rukoilemme iloista ja rauhallista joulua jokaiselle.

TAVATAAN

Siioninvirsiseurat ma 2.12. 18.30 Leppävaaran kirkko. Veli-Matti Hynninen, Simo Repo ja Antero Salminen. Illan isäntänä Erkki Koivusalo. Kahvit klo 18.30, veisuut ja puheet klo 19.

Itsenäisyyspäivän torijuhla pe 6.12. klo 13–13.30 Karakappeli. Karakallion torilla tarjolla glögiä ja pipareita, tervehdyspuheenvuoroja, laulua ja yhdessä Maamme-laulu. Karakallioseura ja Leppävaaran seurakunta.

Lähetyksen joulumyyjäiset su 8.12. kirkkokahvien yhteydessä klo 12 Leppävaaran kirkko. Joulupuuroa ja keittoa, käsitöitä, leivonnaisia, koruja, joululehtiä ja -korttja, adventtikalentereita ja iloista myyjäistunnelmaa.

Isien sauna- ja virkistysilta ma 9.12. 17.30 Hvittorp. Saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua. Mukana Jukka Silventoinen. Kimppakyydeistä sopiminen: jukka.silventoinen@evl.fi. Isien sivut isille.info.

Avoimet ovet Karakappelissa ke 11.12. klo 16–18. Joulupuuroa, glögiä ja pipareita. Pieni ohjelmatuokio klo 16.30 ja klo 17.30.

LAPSET JA PERHEET

Parista perheeksi -ilta ke 27.11. ja 11.12. klo 17 Leppävaaran kirkko.

Lasten joululauantai la 7.12. 14–16.30 Karakappeli. Jouluista askartelua ja puuhaa. Klo 15 Kauneimmat joululaulut (kesto noin 30 min). At the Children’s Christmas Saturday in Karakappeli, we invite families and children to join us to craft, play and have fun. We will also sing children’s favorite Christmas carols.

NUORET

Sateenkaari-Siipi to klo 17 Nuortentila Siipi. Avoin nuortenilta 13–22-vuotiaille sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen.

NUORET AIKUISET

Nuorten aikuisten ilta la klo 18 Nuortentila Siipi. Food & Hope klo 17.30 to 21.11. Nuortentila Siipi ja 5.12. Leppävaaran kirkko. LISÄTIEDOT Noora Lana 050 568 5340.

AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset LuovatKädet ma 25.11. klo 11 Karakappeli.

Varttuneen väen avoin kahvila

klo 18–19.30 Uuttu. Laulamme monilla kielillä Taize- lauluja. We sing in many languages. Kaikki konsertit, ks. Joulumusiikkikooste s 14–16.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@ evl.fi.

Diakonialounas ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret @olarin perheet

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Messu su 24.11. klo 10 Olarin kirkko. Ansamaa, Jussila, Hakomäki. Messu su 24.11. klo 12 Matinkappeli. Suontakanen, Niinikoski. Pyhäkoulu. Messun jälkeen lähetysmyyjäiset.

ma 25.11. ja 9.12. klo 13 Leppävaaran kirkko.

Vasemman käden (ja vähän oikeankin) maalarit la 30.11. klo 12–17 Uuttu. Ohjaajana Nina Purtonen. 15 e/ kerta, Naisten Pankin hyväksi. ILM. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: Minna Halmetoja 040 537 6876, minna.halmetoja@evl.fi. Runopiiri ti 26.11. ja 10.12. klo 18 Karakappeli. Piiriä ohjaavat Aino Laurila 0400 513 014 ja Eija Hartikainen.

Toivoa naisille -ryhmä ma 18.11. ja 2.12. klo 19 KilonRisti.

Lähetyspiiri ti 3.12. klo 13 Leppävaaran kirkko.

Naisten kesken ke 4.12. 18.30 Uuttu.

Sley-piiri to 21.11. ja 12.12. klo 13 Leppävaaran kirkko.

MUSIIKKI

Musaryhmä ke 27.11. 18.30 KilonRisti.

Arabiankielinen Rauhankuoro la 7.12. klo 18–20 Uuttu. Kuoro harjoittelee joka kuun 1. ja 3. lauantai. Yhteyshenkilö: Mirna Nadra (@evl. fi).

TZ- kansainvälinen kuoro ti 10.12.

li. Jussila, Kalanti. Perheiden Kauneimmat joululaulut -messu ja jouluaskartelu su 8.12. klo 16 Matinkappeli. Messun jälkeen on tarjolla joulupuuroa ja glögiä sekä kappelin alakerrassa jouluaskartelua. Leikkihuone on avoinna. Mukana Mini- ja Satakielet-kuorolaisia.

HARTAUS

KIRKONMENOJEN AIKAAN

Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 1.12. klo 12 Matinkappeli. Pyhäkoulu. Kahvitarjoilu.

KAUNEIMPIA

JOULULAULUJA

Lasten kauneimmat Perheiden pikkujoulun yhteydessä (ks. Lapset ja perheet) la 30.11. klo 12 Chapple, Iso Omena.

Ison Omenan palvelutorilla la 7.12. klo 15. Glögi- ja piparkakkutarjoilu. Ansamaa, Kalanti.

Perheiden Kauneimmat joululaulut -messu ja jouluaskartelu su 8.12. klo 16 Matinkappeli.

Senioreille ma 9.12. klo 13 Matinkappeli.

Chapplen kauneimmat, Chapple, Iso Omena ti 10.12. klo 18. Senioreille ke 11.12. klo 13 Olarin kappeli.

Kaikki Kauneimmat täällä: espoonseurakunnat.fi/joulu/kauneimmatjoululaulut.

PIENI PYHIINVAELLUS –VALOA KOHTI

Messu su 24.11. klo 12 Olarin kappeli. Jussila, Hakomäki. Hoosiannamessu su 1.12. klo 10 Olarin kirkko. Kruus, Ansamaa, Niinikoski, Hakomäki. Olarin Seurakunnan Kamarikuoro, Espoon barokki Pia Ristolainen (sopraano), Martti Anttila (tenori) ja Elja Puukko (basso). Johtaa Mikko Niinikoski. J. S. Bachin kantaatti Nun komm, der Heiden Heiland BWV 61. Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 1.12. klo 17 Matinkappeli. Liturgia/liturgy

Oili Karinen, saarna/sermon Freeman Awuah (Helsinki Methodist Church), Meri Kalanti & Tuomaskuoro (Lahti). After the worship coffee and snacks fellowship. The service is bilingual, Finnish–English. We are going to sing traditional Finnish hymn of the 1st Advent – Hosanna in both languages too!

Paastonajan aamumessu ke 4.12. ja 11.12. klo 8 Olarin kirkko. Itsenäisyyspäivän messu pe 6.12. klo 10 Olarin kirkko. Malinen, Suontakanen, Niinikoski.

Messu su 8.12. klo 10 Olarin kirkko. Hartikainen, Jussila, Franssila. Messu su 8.12. klo 12 Matinkappeli. Suontakanen, Hakomäki. Pyhäkoulu.

Messu su 8.12. klo 12 Olarin kappe-

Tella ja Kristiina Timonen. Urkurina Sanna Franssila. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ennen ja jälkeen konsertin glögi- ja piparitarjoilu 1 e. LAPSET JA PERHEET

Tanssi, leikki & musiikki! la 23.11. klo 13–16 Monikulttuurinen perhetapahtuma Chapple, Iso Omena. Tanssi- ja musiikkiesityksiä ja yhteistanssia. Kakkutarjoilu. Laasya Yashhodam Arts Academy -intialainen tanssiryhmä, DCA:n tanssijat, turkkilaiset lapset laulavat, kansantanssiryhmä Sillai, Analía Capponi-Savolainen nuorine lauluoppilaineen sekä laulaja Tiina Sinnemäki. Vapaa pääsy. Perheiden pikkujoulut la 30.11. klo 10 Chapple, Iso Omena. Klo 10.15 laululeikkejä koko perheelle. Klo 10.35– riisipuuroa ja muita jouluisia herkkuja (vap.eht. maksu Kirkon Ulkomaanavun hyväksi). Klo 10.35–12 askartelua ja muuta puuhaa. Leikkihuone auki. Klo 12 Lasten Kauneimmat joululaulut. Joulupaja Niittykummun perhekeskuksessa to 12.12. klo 10. Riisipuuroa, askartelua ja mukavaa yhdessäoloa. Yhteistyössä Tapiolan srk:n ja Naapuriäitien kanssa.

AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät netissä: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset.

Su 1.12. klo 16 Matinkylän uimarannalta (Matinlahdenranta 1) Matteuksen metsäkirkkoon (Liisankuja 3), jossa 16.30 Hoosianna-lauluhetki sekä glögi. Oma led-kynttilä tai lyhty mukaan! Mukana EKK:n Tuikut-lapsikuoro.

ADVENTTIRETRIITTI

Tallinnan Birgittalaisluostarissa pe–su 13.–15.12. Lähtö Silja Tallinkin laivalla pe klo 16.30. Paluu su klo 16.30 lähtevällä laivalla. Mukaan voidaan ottaa 18 lähtijää. Ilmoittaudu sähköisesti (espoonseurakunnat.fi/tapahtumat) viimeistään 8.12. klo 11.

LÄHETYSMYYJÄISET

Su 24.11. messun jälkeen klo 13 Matinkappeli. Tarjolla riisipuuroa ja joulutorttuja. Vap.eht. maksu lähetystyölle. Mm. villasukkia, arpajaiset, Minikirppis auki. Maksu käteisellä.

PERSONENT HODIE

JOULUKUVAELMA

Keskiaikaisiin sävelmiin pohjautuva joulukuvaelma ke 27.11. klo 18 klo 18 ja klo 19.15 Olarin kirkko (kaksi näytöstä). Päivänkehrän koulun musiikkiluokat. Käsikirjoitus ja laulujen sovitus Juha Vintturi. Esityksen ohjaus ja visualisointi: musiikkiluokanopettajat Suvi Frangén, Mari Grönholm, Karoliina

Lukupiiri to 5.12. klo 14–15.30 Matinkappeli. Ian Mc Evan: Pähkinänkuori. TIED. Leena Lenkkeri 050 353 8398, leena.lenkkeri@ gmail.com.

Kasvuilta pe 22.11. klo 17.30 alkaen Olars kyrka. Miten rakennan ja vahvistan sisäistä turvaa? Alustus, keskustelua, hartaus ja tarjoilua. Mukana kappalainen, logoterapeutti Maritta Hartikainen.

JUHLAVUODEN

PYHIINVAELLUS ROOMAAN 10.-17.3.2025. Ilmoittaudu viimeistään 5.12. Tied. Antti Kruus, sp@ anttikruus.com, 040 5460 844.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ti klo 10–12, 050 432 9368 tai sähköpostitse: olarin.diakonia@evl.fi. Diakonialounas, community lunch tiistaisin / Tuesdays, 12–13 Matinkappeli Chapel. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha / Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30. Seurakuntalounas, community lunch torstaisin / Thursdays, 12–13 Olarin kirkko, Olari Church alkaen/ starting 5.9. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha / Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30.

Espoon seurakuntien yhteinen joulujuhla ti 24.12. klo 11–15 Matinkappelilla (Liisankuja 3), joulua yksin viettäville. Ilm. viim. 3.12. p. 09 8050 7000 (virastoaika). Bussi-

kuljetus tarvittaessa Espoon kirkoilta.

MUSIIKKI

Suomalaisen musiikin juhlaa! su 8.12. klo 16 Olarin kirkko. Kaisa Ranta, sopraano. Virpi Räisänen, mezzosopraano. Jussi Myllys, tenori. Rebecca Roozeman, viulu. Jaakko Luoma, fagotti. Marita Viitasalo, piano. Martti Rautio, piano. Liput 20/15 e. Kesto noin 2 tuntia, väliajalla kahvitarjoilu. Kaikki konsertit, ks. Joulumusiikkikooste s. 14–16.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C

Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Tuomiosunnuntain messu su 24.11. klo 10 Tapiolan kirkko. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro sekä lauluyhtye Laetificus. Kirkkokahveilla kanttori Liisa Malkamäen ”lähtökahvit”. Kahvien jälk. n. 30 min. matinea. Messu katsottavissa seurakunnan YouTube-kanavalla. Kaiken kansan adventtikirkko ke 27.11. klo 13 Tapiolan kirkko. Lauletaan Hoosiannaa ja laskeudutaan joulun odotukseen. Hero, Kiuru, Jurmu. Veikko Hero, sello sekä Kuoro kaikille -kuoro joht. Jokivuori. Kahvit Kahvila Valo, Kuoro kaikille.

Hoosiannamessu su 1.12. klo 10 Tapiolan kirkko. Ijäs, Linnoinen. Katsottavissa seurakunnan YouTube-kanavalla. Kirkkokahvit. Hoosianna! - lasten adventtikirkko su 1.12. klo 15. Gospel Kids -kuorolaisia, Jokivuori, Ristimäki. Bless. -ilta nuorille aikuisille su 1.12. klo 17 Tapiolan kirkko. Messu su 8.12. klo 10. Kuninkaasi tulee kunniassa! Hero, Tervonen, Vesimäki.

Keskipäivän rukoushetki ma, ke ja pe klo 12 Facebook.com/TapiolanSeurakunta.

Viikkomessu joka ke klo 8. Aamupuuro ja kirkkokahvit.

PERINTEISET ADVENTTIMYYJÄISET

La 30.11. klo 10 Tapiolan kirkko. Tapiolan seurakunnan ryhmiä ja muita toimijoita. Pöytämaksu, 20 e, peritään paikan päällä joko korttimaksuna tai MobilePaylla. Tied. Antti Ruuskanen, antti.ruuskanen@evl.fi, 040 735 0191.

KAIKEN KANSAN

JOULUJUHLA

Ke 11.12. klo 13 Tapiolan kirkko. Klo 12.15–13 joulupuuro Valo-kahvilassa. Klo 13–14 Ohjelma seurakuntasalissa. Espoon musiikkiopiston Minijouset, joht. Riia Odé. Runoja lausuvat Juhani Markkanen ja Sinikka Paavilainen Tapiolan lausujista. Yhteislauluja ja hartaus. Hero, Karvinen, Jokivuori.

SEIMELTÄ SEIMELLE

PYHIINVAELLUS

La 14.12. 14–18. Tule vaeltamaan, hiljentymään, lumoutumaan ja laulamaan kauneimpia joululauluja. Lähtö Tapiolan uurnalehdosta. Vierailut tapiolalaisten pihojen jouluseimillä. Reitti n. 6 km. Lopuksi glögiä ja pipareita kirkolla. TIED Marianne Tiihonen, 040 735 6576.

LAPSET JA PERHEET

Joulukorttien askartelua to 21.11. 17–20 Laajalahden kerhotila. Parista perheeksi -ilta ke 11.12. 17–18.30 Tapiolan kirkko. Perhevalmennusilta ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille. Pikku Lampaan Ihmeellinen yö – Elämyksellinen joulukonsertti lapsille ja perheille. Esitykset: Ma 9.12. 16.30 ja Tapiolan kirkko. Ma 9.12. klo 18Tapiolan kirkko. Ti 10.12. klo 9.15. Ti 10.12. klo 10.30. Joulupaja Niittykummun perhekeskuksessa to 12.12. klo 10. Riisipuuroa, askartelua ja mukavaa yhdessäoloa. Yhteistyössä Naapuriäiti;n kanssa.

AIKUISILLE

Keskiviikkokerho ke klo 13–14, kahvit 12.30 Tapiolan kirkko. 27.11. Kaiken kansan adventtikirkko. Ke 4.12: Samaa unta – kihlaparin kirjeitä sodan keskellä. Kirjailija Sinikka Paavilainen. Ke 11.12. Kaiken kansan joulujuhla.

Kansainvälinen Olohuone Tapiolan kirkko ke klo 17–19.

Lukupiiri ti klo 13 Tapiolan kirkko. Ohj. Riitta Linnapuomi lukee yhdessä valittua kirjaa. Ryhmässä tilaa.

Speed Dating pe 22.11. klo 18 Tapiolan kirkko.

Äitien virkistysilta ti 3.12. klo 17.30–20.30 Tapiolan kirkko. Mehiläisvahakynttilöiden tekemistä, yhdessäoloa, iltapalaa ja mahdollisuuden iltahartauteen. Mukana Eevi ja Miia.

Raamattuluentosarja Yhteistyössä Suomen Raamattuopiston kanssa ti 10.12. klo 18 Tapiolan kirkko. Jumalan Henki ja Antikristuksen henki (1. Joh. 4). Lauri Vartiainen SRO.

Rukouspiiri pe 29.11. ja 13.12. klo 18 Tapiolan kirkko.

Lähetyksen kahvit ma 9.12. klo 13.15–15 Tapiolan kirkko. Terveisiä Itä-Aasian kristityiltä. Vierailijana pastori Paulos Huang Suomen Kiinalaisesta seurakunnasta.

HILJAISUUDEN MAALAUS

Luo akryylimaaleilla värejä, viivoja ja tekstuureja, joita jaettu hiljaisuus nostaa mieleen. Alaikäraja 15 v. Hinta 30 e/vuosi. Ma 13.1., 17.3., 12.5., 18.8., 20.10. ja 15.12. klo 18–20 Tapiolan kirkko. Ilm. viim. 1.1. verkossa, tapiolanseurakunta.fi. Maalaamiskokemusta tai omia välineitä ei tarvita. Osallistujat sitoutuvat hiljaisuuteen ja kännykättömyyteen koko ajaksi. Etusijalla ovat ne, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet ryhmään. Ohjaajana Karoliina Mäkelä.

MUSIIKKIA TAPIOLAN KIRKOSSA

Ks. Joulumusiikkikooste.

APUA JA TUKEA

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–19 p. 09 8050 2602. Mummo- ja pappapaketit Ikäihmisten joulutervehdykset Pärnun Eliisabetin ystävyysseurakuntaan. Sisältö: kahvi, teetä, suklaata, pipareita, kynttilä ja joulukortti tervehdyksellä (kaikki tai joitakin näistä) paketoimattomana. Toimitus: Tapiolan kirkon vahtimestarille 5.12. saakka.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Palveluajat arkisin klo 10–14. Perjan taisin ja maanantaisin etänä. Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT

Piispantarkastuksen juhlamessu su 24.11. klo 10. Saarna ja liturgi Espoon hiippakunnan piispa Kaisa mari Hintikka, kanttori Teija Palo lahti. Musiikissa seurakunnan kuorot ja soittajat. Kirkkokahvien yhteydessä keskustelutilaisuus. 1. adventtisunnuntain messu 1.12. klo 10. Liturgi Maria Puotinie mi, saarna Kari Kuula, kanttori Teija Palolahti, Hele-lauluryhmä, joht. Raisa Rangell. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus su 6.12. klo 10. Liturgi ja saarna Maria Puotiniemi, kanttori Barbro Smeds. Messu su 8.12. klo 10. Liturgi Kari Kuula, saarna Mimosa Mäkinen, kanttori Lasse Mäki.

pe 22.11. klo 18

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA

Ma 25.11. klo 18.15. Sebastoksessa ja to 5.12. klo 14 kirkon alatakkahuoneessa. Ohjaajina Ritva Kallio

Kauneimmat

Tapiolan kirkko

ja Kari Mattila.

VARTINHARTAUS JA MAANANTAIKAHVILA

Ma 25.11. sekä ma 2.12. hartaus klo 12.45 ja kahvila klo 13. Sebastos. Pistäydy hiljentymään Sebastoksen kappelissa sekä tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ystäviin kahvikupin äärellä. Mukana vapaaehtoiset ja seurakunnan työntekijä.

ILON ILTAPÄIVÄ

Ti 26.11. ja ti 3.12. klo 13 kirkon alatakkahuoneessa. Seurakunnan mielenterveysryhmä.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Ti 26.11. klo 13 kirkon yläsalissa. ”Taiteilijat Kauniaisten kadunnimissä.” Kulttuurineuvos Clara Palmgren.

Ti 10.12. klo 13 kirkon yläsalissa. Puurojuhla, diakonissa Pirjo Luoma ja kanttori Teija Palolahti.

PERHESOPPA –

LAPSIPERHEIDEN

OLOHUONE

Ke 27.11., ke 4.12. ja ke 11.12. klo 15 Sebastos. Tule kahvi-/teekupposen äärelle klo 15 tai keittopäivälliselle klo 16–17.30. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua ja toiminta on ilmaista. Paikalla seurakunnan perhetyöntekijä Sanni ja lastenohjaajat Eeva ja Taru.

MARTAT JA MARIAT

To 28.11. klo 12 kirkon yläsali. Lähetyksen ja kansainvälisen vastuun ryhmä.

TEKEMISTÄ NUORILLE

Joulugaala to 5.12. klo 18 kirkon kerhotalolla. Nuorten joulujuhla, parempaa ruokaa sekä ohjelmaa. Panosta pukeutumiseen. ILMOITTAUTUMINEN sonja.holkerinoja@ evl.fi 28.11. Mennessä.

UUDET LAULAJAT

TERVETULLEITA

KUOROIHIN

Singing Suns -lapsikuoro. Harjoitukset ti 26.11. ja ti 10.12. klo 15.15 kirkolla. Välipalatarjoilu. Messukuoro. Harjoitukset ti 26.11., ti 3.12., ti 10.12. klo 17 kirkolla. Iltapalatarjoilu.

AccaBella. Harjoitukset ke 27.11., ke 4.12. ja ke 11.12. Lastenhoito tarpeen mukaan. LISÄTIETOA teija. palolahti@evl.fi

NAISTEN VAELLUS

KEIMIÖTUNTURIIN 2025

14.–19.9.2025. Lapin ruska, tunturien jylhä kauneus ja Naistenlammen rantasauna kutsuvat kaikenikäisiä naisia mukaan vaeltamaan ja rentoutumaan. Majoitusvaihtoehtoja täysihoidolla on kaksi. Majoitus 2hh 628 e ja 3hh 560 e. ILMOITTAUTUMINEN seurakunnan verkkosivujen kautta. LISÄTIE-

DOT: susan.hackman@evl.fi tai sonja.holkerinoja@evl.fi. RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS

Lahjoita jouluiloa apua tarvitsevalle. Tuo lahjakortti kirkolle 11.11.–11.12.2024. LISÄTIETOJA Sonja Holkerinoja, puh. 050 464 7001 ja rakennajoulupuu.fi

KAUNEIMMAT

JOULULAULUT

Ke 11.12. klo 19 Moms-ravintolassa. Pe 13.12. klo 15 LähelläDeli-ravintolassa.

Su 15.12. Klo 16 kirkko. Messukuoro. Su 15.12. Klo 19 kirkko. AccaBellakuoro.

Kaikki konsertit, ks. Joulumusiikkikooste tästä lehdestä.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse.

tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

Esbo domkyrka sö 24.11 kl. 12.15 von Martens, Malmgren, Brunell. Esbo domkyrka sö 1.12 kl. 12.15

Kom med och sjung Hosianna! Ertman, Sandberg, Kronlund, Malmgren, Brunell och kammarkören Novena. Glögg- och pepparkaksservering vid Klockstapeln, ta egen mugg med.

Esbo domkyrka fre 6.12 kl. 10.00

Tvåspråkig gudstjänst på självständighetsdagen. Kallatsa, Brunell. Kransnedläggning vid hjältegravarna kl. 11. Kyrkkaffe på Församlingsgården.

Karabacka kapell sö 8.12 kl. 10.00

Dagklubbarnas julkyrka. von Martens, Malmgren. Glögg och pepparkakor

Esbo domkyrka sö 8.12 kl. 12.15. Lohi Kronlund, Brunell. Olars kyrka sö 8.12. kl. 13.00 Dagklubbarnas julkyrka. von Martens, Malmgren. Glögg och pepparkakor

B ARN OCH FAMILJ

Barnens roligaste julsånger lö 30.11. kl. 10.30 i Olars kyrka. Kom med och sjung in julens roligaste barnsånger. Vi bjuder också på julgott och glögg.

Mer info om familj- och barnverksamhet: esboforsamlingar.fi

UNGA OCH UNGA VUXNA

Ungdomskvällar i Sode må 25.11, må 2.12, må 9.12 kl. 17, Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna må 25.11. kl. 16.00-19.00 i Stickebo, Esbo domkyrkas församlingsgård. Handar-

betsgruppen firar lillajul med knytkalas och julkortspyssel. Sista träffen för den här hösten. Mer info: diakon Nina Wallenius 050 432 4323. Kvinnogruppen Solrosorna ti 26.11. kl. 13.30 i Dickursby kyrka. Sista träffen för hösten. Mer info: diakon Taina Sandberg 040 547 1856 Symamsellernas julbasar fr 29.11. kl. 11.30-14.00 Välkomna och fynda julklappar eller något till dig själv. Folkhälsanhuset i Hagalund, Vindgränden 6 C.

MUSIK

De vackraste julsångerna, Köklax kapell sö 1.12 kl. 16.00 Erkko, Kronlund, Brunell. Esbo domkyrkas församlingsgård ons 11.12 kl. 19.00 De vackraste julsångerna med Kråksången. von Martens, Malmgren. Alla julmusiken på sidorna 14-15. DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPE

Julinsamling till diakonins klienter: Vi samlar in julchokladaskar och presentkort till Tokmanni (20 e) till diakonins klienter inför julen. Mer info av diakonerna.

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi

Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 24.11 Kvällsmässa kl. 18. Kaffe i nedre brasrummet.

SÖ 1.12 Högmässa kl. 12. Graziakören och Kaius Vuoristo, sångsolist medverkar. Kyrkkaffe i övre salen. FR 6.12 Självständighetsdagens tvåspråkiga gudstjänst kl. 10. Kören GSP-klang medverkar. Efteråt uppvaktning vid hjältegravarna. SÖ 8.12 Högmässa kl. 12. Damkören CanTanter, dir. Kjerstin Sikström medverkar. Kaffe i nedre brasrummet.

FYREN. MEDITATIV KVÄLLSGUDSTJÄNST

TO 21.11 i Sebastos kapell kl. 18.

UNGDOMARNAS JULFEST FR 22.11 i Klubb97 kl. 18.

TISDAG 26.11

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Graziakören i kyrksalen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 27.11, 4.12 och 11.12 i övre brasrummet kl. 14.

FAMILJEKVÄLL

ON 27.11 i Grankulla kyrka med matservering och program kl. 17-19.30.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

TO 28.11 i övre brasrummet. kl. 10-11.

SAMTAL OM PSALMER

TO 28.11 i övre brasrummet kl. 18-19, Henrik Nymalm. Vi läser en psalm ur Bibeln och funderar tillsammans på den. Kvällste.

ADVENTSBASAR TILL FÖRMÅN FÖR DIAKONI

OCH MISSION

LÖ 30.11 i Grankulla kyrka kl. 11-13.

TISDAG 3.12

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl.

13.30. Gäst: Karin Nordberg. De vackraste julsångerna med Änglaklang på Lähellä Deli kl. 17. Graziakören i kyrksalen kl. 19.

JULTABLÅ

ON 4.12 kl. 9 och 10.15 i Grankulla kyrka.

TO 5.12 kl. 9 och 10.15 i Grankulla kyrka.

TISDAG 10.12

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Graziakören i kyrksalen kl. 18.

International Venäjänkielinen iltakirkko ti klo 19.30 Uuttu / Vetsernaja molitva Uuttu Вечерняя молитва, Слово, музыка и духовное общение в капелле Uuttu с 19:30 по вторникам Venäjänkielinen jumalanpalvelus su klo 15 Soukan kappeli.

Fellowship & Dance Party Sat 23rd November at 5 pm, at Soukka Chapel. Discussion, food and dance.

International Living Room ke klo 17–19 Tapiolan kirkko. Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu su 1.12. klo 12 Uuttu.

Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 1.12. klo 17 Matinkappeli. Liturgia/liturgy

Oili Karinen, saarna/sermon Freeman Awuah (Helsinki Methodist Church), Meri Kalanti & Tuomaskuoro (Lahti).

Espoo International Lutheran Worship Sunday 8 Decebmber at 3 p.m. at Suvela chapel, Kirstintie 24. Join us for worship and fellowship! English – Finnish. Sunday School in Finnish. Coffee fellowship after the service.

We read the Bible in Finnish A group for you who want to improve your Finnish. Sunday 8 December, 2-3 p.m. at Suvela chapel, Kirstintie

Elämänkaari

ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURA KUNTA

Kastettu

Junno Nelli Sofya Maria, Kaisto Alma Ingrid, Kourula Felix Julius, Liuhala Aini Eliina, Perälä Leevi Johannes, Pitkänen Säde Helene, Tomminen-Levänen Leona Helena.

Hautaan siunattu

Laitinen Irma Hillervo 94 v, Jortikka Pentti Juhani 91 v, Kaila Jorma Kustavi 79 v, Jakobsson Hannu

Juhani 68 v, Moilanen Veli Juhani 59 v, Vuorenmäki Kari Aatos 56 v, Jatkola August 5 pv.

ESPOONLAHDEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Bollström Mateo Zim Rikhard, Hillebrant Felix Oskar, Karell

Wivien Evelia Caterina, Lammi Olavi Aki Ilmari, Pasonen Liia

Merituuli, Posio Isabella Lia Olivia, Riihimäki Elle Eija Maria, Salo

24. Preceding the International Worship Service held in English and Finnish.

Family cafeteria on Tuesdays at 13:00-15:00 Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6. We also speak english.

English Christmas Carols Saturday 21 December at 19 Espoo Cathedral, Kirkkopuisto 5. Get yourself into the Christmas spirit. Free entrance.

Are you feeling lonely at Christmas? Come to Matinkappeli to celebrate Christmas Eve together ti 24.12. klo 11. 11 Christmas Party begins – Christmas activities, chatting and recreation. 12 The Declaration of Christmas Peace and the delicious Christmas meal. 14 Christmas devotion in Finnish and English. 15 Bus back home. The event is free of charge, but you need to sign up in advance. When you sign up, please inform if you need a bus transportation. You can sign to 3rd Dec by calling Olari Parish office (Mon–Fri from 9–15) phone 09 8050 7000.

Yhteiset

Espoolaisten näkövammaisten ja opasystävien joulujuhla la 14.12.

klo 13–16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla, Kirkkoranta 2. Jouluinen buffeepöytä, jouluista tunnelmasa ja musiikkia. Ilmoittautuminen Minna Martiskainen p. 040 7347715 tai minna.martiskainen@ evl.fi. Järjestävät Espoonseudun näkövammaiset ry ja Espoon seurakuntien näkövammaistyö. Aikuisten lauantai-ilta la 14.12. klo 18 Espoonlahden kirkko. Jouluista ohjelmaa. Niko Huttunen. Espoon seurakuntien yhteisöllinen joulujuhla joulua yksin viettäville ti 24.12. klo 11–15 Matinkappeli (Liisankuja 3). Bussikuljetus Espoon kirkoilta, bussi lähtee Espoon keskuksesta klo 10, muut pysäkit Leppävaarassa, Tapiolassa ja Espoonlahdessa. Ilmoittautuessasi kerro, tarvitsetko bussikyydin vai saavutko Matinkappelille itsenäisesti. Klo 11 juhla alkaa. Klo 12 Joulurauhan julistus. Klo 14 Jouluhartaus kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi. Klo 15 paluukuljetukset. Maksuton. Ilmoittaudu Olarin seurakunnan seurakuntatoimistoon 3.12. mennessä virastoaikaan (klo 9–15), p. (09) 8050 7000.

Jack Riku.

Avioliittoon aikovat

Helander Jenna Sarita ja Härkönen Tuomas Juho Petteri.

Hautaan siunattu

Harju Alli Ellen 92 v, Kuusela Raita

Vieno Anneli 91 v, Nissinen Kirsti Orvokki 89 v, Palin Pirkko Liisa 88 v, Eljanko Kari Harald 85 v, Malinen Rauni Emilia 84 v, Rinne

Pentti Risto 84 v, Tiainen Pekka

Juhani 81 v, Valo Pentti Kalevi 78 v, Nygård Tom Vilhelm Jakob 77 v, Turtiainen Vesa Taneli 72 v, Peltola Seija Irmeli 69 v, Pakalén Timo Kalevi 64 v.

KAUNIAISTEN

SUOMALAINEN

SEURAKUNTA

Hautaan siunattu

Fredriksson Keijo Antero 85 v, Autio Jaakko 81 v, Koskinen Rauno

Kalevi 78 v, Kurkela Liisa Kristiina 75 v, Hiltunen Osmo 68 v.

LEPPÄVAARAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Ekman Kosmo Tapio Christian, Inki Juli Emilia, Kankaanpää Ninni

Lydia Maria, Kirsilä Milea Danessa, Linja-aho Anton Aatto Tapani, Vehkala Atso Olavi.

Hautaan siunattu

Nevalainen Saara Annikki 89 v, Tukiainen Elsa Anja 89 v, Kärkkäinen Reino Olavi 77 v, Winqvist

Timo Kalevi 75 v.

OLARIN

SEURAKUNTA

Kastettu

Falk Vivian Aino Olivia, Jussila

Linnea Helena Elisabet, Kanerva

Anton Mauritz, Kihlakaski Ilona

Aino Ellen, Myllymäki-Luotola

Onni Valo Hermanni, MyllymäkiLuotola Taisto Toivo Tapio, Pätäri

Olivia Stella Irja.

Hautaan siunattu

Nyqvist Hilkka Maria 99 v, Mäki

Heimo Johannes 93 v, Laakso

Pertti Juhani 91 v, Rydman Eeva

Liisa 90 v, Toivonen Anja Kaarina

85 v, Tamminen Pentti Jouni

Johannes 79 v, Kuisma Tuovi

Kristiina 63 v.

TAPIOLAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Dorsch Oliver Pyry Olavi, Hytönen Eila Karoliina, Lassila Hilda Inkeri, Ollila Kaarlo Veli Mikael, Vastela Emil Sakari.

Hautaan siunattu

Kerrman Unto Leo Heikki 90 v, Suuperko Esko Olavi Johannes 87 v, Kivi Kirsi-Maaria Elina 78 v, Hietanen Jarmo Veikko 67 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Dahlberg Clara Gustava, Lähteenmäki Alexander Rafael.

Avliden/Hautaan siunattu

Breitenstein Sargit Maria 96 år, Päivänkari Monica Marie 94 år, Maajärvi Estrid Anita 91 år, Tiainen

Christina Charlotta 79 år, Svens Kurt Runar 77 år

Kirkot soivat joulua

Pian alkava adventti tuo kirkkoihin joulumusiikin tarjonnan. Poimi tästä suosikkisi.

TORSTAI 21.11.

■ Laulu & laulun tarina - Pirkko Mannola: Sydän ohjaa tietäni klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Keskustelevassa konserttisarjassa näyttelijä, laulaja Pirkko Mannola. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 23.11.

■ Soiva marraskuu -konsertti

– Giuseppe Verdin Requiem klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Espoo Sinfonia, joht. Jackie Shin, Kamarikuoro Navichorus, Olarin kamarikuoro sekä solistit. Liput 25/15 e ovelta sekä Espoo Sinfonialta.

■ Spiegel im Spiegel klo 17 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Ilkka Saarikivi, sello ja Juuso Vanonen, piano. Konsertti rakentuu Arvo Pärtin teoksen Spiegel im Spiegel ympärille. Sibelius, Fauré, Bach, Pärt, Rautavaara, Vanonen, Debussy, Rahmaninoff, Saint Saens. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

SUNNUNTAI 24.11.

■ Synkkien virsien ilta - yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Synkkää ja komeaa, elämänmakuista ja lohdullista, kadotuksen kuilua ja taivaan kirkkautta. Urkujen tummempia saundeja ryöstöviljelemässä Petri Koivusalo ja veisuuta väkevästi johtamassa Espoon mieslaulajat, joht. Helge Kõrvits. Vapaa pääsy.

TIISTAI 26.11.

■ Musiikkia kynttilän valossa

– Talven ääniä – Voci d’inverno klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Pia Freund, sopraano. Marianna Henriksson, cembalo. Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba. Paola Livorsi, Matthew Whittall, Heinz-Juhani Hofmann, Kirmo Lintinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAI 28.11.

■ Musiikkiopisto Avonian jousi-

■ Bach Collegium Helsingin adventtikonsertti klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. J.S. Bachin lämpöistä tunnelmaa hehkuva A-duuri-messu (BWV 234) ja joulukantaatti Sehet, welch eine Liebe hat uns der Vater erzeiget (BWV 64). Liput ovelta 20/10 e.

■ Talven laulut – Ziemelmeita- ja Procantus-kuorojen yhteiskonsertti klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Latvialaissuomalainen kuoro Ziemeļmeita, johtaa Ilmārs Millers. Sekakuoro Procantus, johtaa Pinja Savijärvi. Säestää Sintija Šteinkopfa. Solisti Kristīne Baltiņa. Mm. Ola Gjeilon, Raimonds Tigulsin ja Eric Whitacren sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAI 30.11.

■ Kohti joulua, Tuomarilan kuoron joulukonsertti klo 16 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Johtaa Saara Lampela. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

■ Adventskonsert med damkören Ecoro lö 30.11. kl. 18 Sökö kapell, Soukankuja 3. Ljus i mörker. Barnkörsångare från Granhultskören medverkar. Dirigent Sofia Lindroos. Fritt inträde, programblad 15 e.

■ Soiva marraskuu -konsertti klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Sooloviulu-ilta, Jaan Noormak. Ohjelma 10 e ovelta.

SUNNUNTAI 1.12.

soittajien konsertti klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e.

PERJANTAI 29.11.

■ Soiva marraskuu -konsertti klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Suomalaista kamarimusiikkia: Jean Sibelius, Lovisa Pianotrio ja Helvi Leiviskä, Pianokvartetto. Ohjelma 10 e ovelta. Martin Malmgren, piano, Zoltan Takacs, viulu, Erkki Palola, alttoviulu ja Lauri Rantamoijanen, sello.

■ Laura Voutilainen: Minun Tähteni kirkossa klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Laura Voutilainen ja pianotaiteilija Milla Viljamaa ja laulaja Veera Railio. Liput: ticketmaster.fi.

■ Adventinajan joulukonsertti: Petri Laaksonen: Joulu Pohjantähden alla klo 18 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3. Vapaa pääsy. Kahvit 10 e (käteinen tai mobilepay), tuotto KUA:n Ukrainalle.

TIISTAI 3.12.

■ Pepe Willberg: Kynttilöiden syttyessä klo 18.30 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Joulukonsertissa kuulemme kauneimmat ja rakkaimmat lapsuuden joululaulut. Pepe Willberg & Joulukvartetti. Liput: lippu.fi

■ Joulun tähtipölyä – musiikkiteatterin joulukonsertti klo 18.30 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Musiikkiteatteri Juvenalian lapset ja nuoret laulavat joululauluja, ohjaus Laura Virtala. Vapaa pääsy.

■ Barokkia adventin aikaan klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Rosa Rautio, sopraano, Mimosa Laine, nokkahuilu, Jalmari Vilminko ja Heli Ojala, urut. Ohjelma 10e ovelta. Bach, Balbastre, Barsanti, Händel, Telemann.

■ Antti Ketonen – Joulu valtaa sydämen klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Liput 35 e, lippu.fi

KESKIVIIKKO 4.12.

■ Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Sanja Lehtinen, Eerik Lilius, Yuwei Meng viulu & Salla Pynssi - piano. Sibelius, Wieniawski, Händel. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle.

■ Iloa ja Valoa – Espoon työväenopiston joulukonsertti klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Opiskelijoiden musiikkiryhmät ja solistit. Vapaa pääsy.

■ J.S. Bach: Jouluoratorio (I-III) klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. VocalEspoon ja Urkuyö & Aaria -festivaalin yhteiskonsertti. Iida Antola, sopraano, Elli Vallinoja, mezzosopraano , Tuomas Katajala, tenori, Jussi Merikanto, basso. Espoon barokki, Taurus Consort, Tatu Erkkilä, kapellimestari. Liput: 15–35 e + tilausmaksut (alk. 1,50 e / tilaus: lippu.fi.)

MAANANTAI 2.12.

■ Kaihon Karavaanin Joulu: Kyösti Mäkimattila klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Rocka Merilahti, kitara; Jarno T. Karjalainen, basso, Jiri Kuronen, koskettimet, haitari, Markus Jaatinen, lyömäsoittimet ja Olli Krogerus, rummut. Klassikkoteoksia meiltä ja maailmalta, uusia sävelmiä, hartautta ja jouluiloa Kaihon Karavaanin lempeällä otteella. Liput 35 e, ticketmaster.fi

■ Enemmän toivoa -joulukonsertti klo 18 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Ida Elina, kantele. Vapaa pääsy. Kolehti kristilliselle radiotyölle. Konsertin järjestää Radio Dei yhteistyössä Olarin seurakunnan kanssa.

■ Espoon puhallinorkesterin konsertti klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Maisemia Pohjolasta – säveltäjiltä Johan Halvorsen, Edvard Grieg, Lars-Erik Larsson, Einar Englund ja Tauno Pylkkänen. Ohjelma 15e ovelta.

TORSTAI 5.12.

■ Pianistit ystävineen klo 17.30 ja klo 19 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Musiikkiopisto Avonian konsertti. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e.

PERJANTAI 6.12.

■ Iltahuuto ja Finlandia -itsenäisyyspäivän konsertti klo 15 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoroa johtaa Kullervo Latvanen. Laulusolisteja. Pauliina Hyry, urut. Mm. Veteraanin iltahuuto, Narvan

Pepe Willberg esiintyy Kynttilöiden syttyessä -konsertissa Espoon tuomiokirkossa 3.12.

marssi, Maamme-laulu yhteislauluna. Sibeliuksen Finlandia. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 7.12.

■ Julkonsert, Musikinstitutet Kungsvägen klo 14 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Musikinstitutet Kungsvägens körer sjunger in julen med en repertoar av julmusik i olika stilar. Fritt inträde.

■Valo pimeässä – Miri Rantion joulukonsertti klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Miri Rantio, laulu ja Make Perttilä, kitara. Klassikoita ja uudempia joululauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

■Syvänvihreän yllä tähti –Espoon Laulun joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Johtaa Säde Bartling. Säde Bartlingin sävellyksiä ja sovituksia suomalaisten runoilijoiden teksteihin. Käsiohjelma 20 e, osta: espoonlaulu.tapahtumiin.fi.

SUNNUNTAI 8.12.

■ Suomalaisen musiikin juhlaa! klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Kaisa Ranta, sopraano, Virpi Räisänen, mezzosopraano, Jussi Myllys, tenori, Rebecca Roozeman, viulu, Jaakko Luoma, fagotti, Marita Viitasalo, piano, Martti Rautio, piano. Liput 20/15 e Ukrainan lasten hyväksi. Kesto noin 2 tuntia, väliajalla kahvitarjoilu.

■ Helsinki Trombone Quartet

– joulukonsertti klo 16 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Helsinki Trombone Quartet sekä Espoon musiikkiopiston ja Sandels musiikkikoulun nuoret soittajat.

■ Nokkahuilukvartetti Bravaden joulukonsertti klo 16 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon ulkomaanavulle.

■ Esbo sångkör: Kom med hoppets glädjeord klo 18 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Barbro Smeds, dirigent. Mauriz Brunell medverkar. Programblad 15 e.

■ Juha Tapio: Joulu 2024 su 8.12. klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Joulukonsertissa kuullaan sekä joulu- että lauluntekijän omat klassikot Suomen taitavimman yhtyeen sielukkaina sovituksina. Liput 39,90 e ticketmaster.fi

MAANANTAI 9.12.

■ Suvelan kappelikuoron joulukonsertti klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e.

■ Jepa Lambert – Soulful Christmas klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Mukana myös

Sounds of Mercy -gospelkuoro sekä pianisti Maria Ilmoniemi ja kitaristi Lasse Sakara. Sielukkaita joululauluja painottaen afroamerikkalaista gospel-ohjelmistoa. Liput: Ennakkoon: tiketti.fi 28 e, ovelta: 30 e.

■ Julkonsert med Esbo arbis kammarkör kl. 19 Sökö kapell, Soukankuja 3. Kaisa Pulkkanen, piano & Olivia Kyllönen, mezzosopran. Inhemska och utländska julsånger. Timo-Juhani Kyllönen, dirigent.

TIISTAI 10.12.

■ Joulun ihme – tuomiokirkon omat muusikot joulutunnelmissa klo 20 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Rakkaimpia klassikoita ja harvinaisempia helmiä vaihtuvin kokoonpanoin, soittimina ainakin piano, urut, kitara, viulu, sello, huilu, kellopeli ja patarummut. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

■Pienikin valo pimeän poistaa

– Osallistava joulukonsertti lapsiperheille klo 17.30 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Musisoimassa Make Perttilä, kitara, ja Kukka Lehto, viulu. Vapaa pääsy, kesto noin 40 minuuttia.

KESKIVIIKKO 11.12.

■Pienikin valo pimeän poistaa – Osallistava joulukonsertti lapsiperheille klo 10.30 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Musisoimassa Make Perttilä, kitara, ja Kukka Lehto, viulu. Vapaa pääsy, kesto noin 40 minuuttia.

■ Suvi Teräsniska – Tämä maailma tarvitsee joulun klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Liput: 42 e, lippu.fi

■ Polyteknikkojen orkesteri

– joulukonsertti klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Liput: polyteknikkojenorkesteri.fi

■ Diskanttikuoro Melodien joulukonsertti Sinihimmeä joulu klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Johtaa Pasi Eskelinen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

TORSTAI 12.12.

■ Musiikkiopiston kynttiläkonsertti klo 18 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Vapaa pääsy.

■ Enkel’laulu kajahtaa – Adventin ja joulunajan kuoro-, soolo-, ja yhteislaulua klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Tuomiokirkkoseurakunnan sekakuoro Chorus Domus, joht. Petri Koivusalo; Tiia Maria Saari, laulu & piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen käsiohjelmamaksu.

PERJANTAI 13.12.

■ Musiikkiopisto Juvenalian oboistien joulusoittajaiset klo 18 Karakappeli, Karakalliontie 12. Sole Terästön oboeoppilaat esittävät syyskauden taidonnäytteitään. Vapaa pääsy.

■ Joulukonsertti, Jylla Ensemble klo 18 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Ohjelma 10 e ovelta.

■ Candominon iloinen joulu klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Candomino-kuoron retrojoulukonsertti, johtaa Esko Kallio, Tapio Tiitu, urut ja piano, soitinyhtye. Suomenkielisiä, tuttuja ja toivottuja joululauluja. Liput 25 / 15 e (eläkeläiset) / 10 e: candomino.fi ja ovelta. Alle 12 v. ilmaiseksi.

LAUANTAI

14.12.

■ Musikinstitutet Kungsvägens traditionella julkonsert kl. 16

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Julkonserten avslutar MIK:s 50-årsjubileum. MIK bjuder på varierande musik i olika genrer och i olika former. MIK:s luciafölje medverkar. Fritt inträde.

■ Kammarkören NOVENAs 20-årsjubileumskonsert klo 18

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Kammarkören och MGRENsemble. Buxtehude, Bach, några julklassiker. Nina Kronlund, dirigent. Fritt inträde. Kollekt till Kyrkans utlandshjälp.

■ Joulubarokki-konsertti klo 18

Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Leppävaaran seurakunnan lauluyhtye Moodin ja lauluyhtye Kaarnan jouluilottelua ja herkistelyä seimen äärellä barokin sävelin. Jousiyhtye, Pauliina Hyry, urut, johtaa Terhi Lehtola. Mm. säveltäjiltä Buxtehude, J.S. Bach, Jacobi,

Juha Tapion joulukonsertissa kuullaan joulun ja lauluntekijän omia klassikoita. Tapio konsertoi 8.12. Espoon tuomiokirkossa.

Praetorius, De Victoria, Palestrina. Vapaa pääsy.

■Pyhä yö – joulukonsertti klo 18.30 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Kukka ja Jaakko Niinikoski, laulu, Tuomas Perkkiö, sello ja Lauri Kiviranta, piano. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 15.12.

■Joulu loisteesi luo -joulukonsertti klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Juhana Kilpeläinen baritoni, Tuomo Kilpeläinen, tenoribaritoni ja Mikko Nissilä, piano. Tunnelmallisia joulauluja sekä yhteislauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

MAANANTAI 16.12.

■ VALO - Tapiolan kuoron joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Tapiolan kuoron lapsilahjakkuudet ja piano-

virtuoosi Jukka Nykänen. Perinteisiä joululauluja sekä uusia ja iloisia joulusovituksia. Johtaa Pasi Hyökki. Liput 35/25/15 e, tapiolankuoro. tapahtumiin.fi. Alle 12-vuotiaat ilmaiseksi.

■ Joulukonsertti, Espoon Mieslaulajat klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Ohjelma 25e, esmila.com

■ JouluQ – Qoro Quandon joulukonsertti, joht. Jori Männistö, klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu.

TIISTAI 17.12.

■ Joulukonsertti – Suomalainen joulu duettoina ja yksinlauluina klo 18.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Matilda Lamminmäki ja Paulus Hartikainen, laulu. Kaisa Hartikainen, piano. Olli-Pekka Pulkkanen, huilu. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 10 e.

■ Lauluyhtye Kuvaja: Tästä alkaa joulu klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Vahvoja tulkintoja ja lumoavia sovituksia. Laulajina Anni-Kaisa Haukka, Anna Gallon, Laura Vallenius, Joona Vallenius ja Joaquín Hernandez. Liput 20/10 e, kuvajaofficial.com.

■Ihme suuri riemuinen – Espoon Mieslaulajien joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Joht. Helge Kõrvits, Ville Urponen, urut. Liput 25 e esmila. com, kuorolaisilta, tai ovelta tuntia ennen konserttia.

■ Naiskuoro Kuplivan joulukonsertti klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Joht. Viena Kangas. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Joulukonsertti, Kanteleyhtye Käenpiiat, joht. Annikki Smolander-Hauvonen klo 19 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKO 18.12.

■Tähti – EMO Ensemblen joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Johtaa Pasi Hyökki. Konsertissa kuullaan EMO Ensemblen joulukonserteissa reilun 20 vuoden aikana esitettyjä suosituimpia lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

■ Joulun tähden. Dominanten perinteinen joulukonsertti klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Liput 15/25 e, dominante.fi.

■ Okran ja Verson joulukonsertti klo 19 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Espoonlahden seurakunnan lauluryhmä Okra sekä lauluja soitinyhtye Verso Kirkkonummelta. Ohjelma 10 e ovelta.

■ Espoon Laulun joulukonsertti Syvänvihreän yllä tähti klo 19

SUNNUNTAI 22.12.

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Säde Bartlingin sävellyksiä ja sovituksia suomalaisten runoilijoiden teksteihin sekä klassisia joululauluja ympäri maailman. Käsiohjelma 20 e. Osta ennakkoon: espoonlaulu.tapahtumiin.fi.

TORSTAI 19.12.

■ Akateemisten Muusikoiden oppilaiden joulukonsertti klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e.

■ Julkonsert med Muntra Musikanter kl. 18.30 Hagalunds kyrka, Kirkkopolku 6. Medverkande Johan Krogius, Finlands Lucia samt Luciakören. Dirigent Riku Laurikka. Biljetter: 20 e för vuxna, 10 e för barn och studeranden. Biljetter säljs via muntramusikanter.fi

■Christmas Together – Exoduskuoro & Grankulla Kammarkör klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Englantilaista joulumusiikkia. Joht. Anna-Liisa Haunio ja Håkan Wikman. Albinus Borg ja Timo Pétas, trumpetti, Hanna Nikamaa, käyrätorvi, Jan Takolander, pasuuna, Tuija Sottinen, tuuba, Pekka Nyman, lyömäsoittimet, Hanna Seppänen, urut, Niilo Junnikkala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

■ Leppävaaran Kamarikuoron joulukonsertti – Taas kaikki kauniit muistot klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Joht.

Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

PERJANTAI 20.12.

■ Tapiolan kuoro – Lasten joulu klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Taaperot, leikki-ikäiset, eskarilaiset ja koululaiset pääsevät laulamaan ja nauttimaan musiikista.

LAUANTAI 21.12.

■ Joulukonsertti Talven kuiskaus klo 18 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Ruut Eleonoora Karhula, mezzosopraano ja piano. Veli-Pekka Vaari, tenori ja viulu. Miika Vintturi, piano. Perinteisiä ja uudempia joulun ja talven ajan säveliä, mm. Sibelius, Madetoja, Blake. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Käteisellä tai MobilePaylla ovelta tuntia ennen konserttia.

■ Christmas carols/ Grankulla kammarkör GÖR klo 18 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Vapaa pääsy. Ohjelma 20 e.

■ Tuomaanpäivän joulukonsertti klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Kamarikuoro Navichorus, soitinyhtye, sopraano Tuuli Lindeberg, baritoni Elja Puukko sekä kapellimestari Teemu Honkanen. Olli Kortekankaan ja Francis Poulencin musiikkia. Vapaa pääsy.

■ Lauluyhtye Drambuien joulukonsertti klo 15 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Henna Malmivirta, sopraano, Minna Joensuu, altto, Kari Kakkonen, tenori, sekä Janne Korpi, basso. Ohjelmistossa on sekä tuttuja että tuntemattomampia joululauluja. Vapaa pääsy.

■ Musisoidaan yhdessä joulun odotuksessa klo 15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Tuo äänesi tai soittimesi yhteiseen konserttiin tai tule vain nauttimaan! Jos haluat musisoida, ilmoittaudu anita. kyonsaari@evl.fi 12.12. mennessä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

MAANANTAI 23.12.

■Naapurien joulu -joulukonsertti klo 18 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Neljän muusikkoystävän lämminhenkinen konsertti, joka koostuu perinteisestä joulunajan laulumusiikista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

■ Heinrich Schütz: Joulutarina klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Espoon barokin perinteinen joulukonsertti. Niilo Erkkilä, evankelista, Wilhelmína Tómasdóttir, enkeli/sopraano, Veikko Vallinoja, Herodes/basso, Susanna Moliski, sopraano, Teppo Lampela, altto, Joonatan Pylkkönen, tenori. Espoon barokin orkesteri, AnnaMaaria Oramo, musiikinjohto,

Juulia Tapola, ohjaus, Lotta Aakko, koreografia. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

MAANANTAI 30.12.

■ Esbo barocks traditionella julkonsert kl. 19 i Esbo domkyrka, Kirkkopuisto 5. Heinrich Schütz: Weihnachtshistorie . Niilo Erkkilä, evangelist / Wilhelmína Tómasdóttir, ängel/sopran / Veikko Vallinoja, Herodes/bas / Susanna Moliski, sopran / Teppo Lampela, alt / Joonatan Pylkkönen, tenor / Esbo barocks orkester / Anna-Maaria Oramo, musikalisk ledning / Juulia Tapola, regi / Lotta Aakko, koreografi / Fritt inträde, program 20 e.

SUNNUNTAI 5.1.

■ Trettondagskvällskonsert med SPIRA ensemble kl. 19 Esbo domkyrka, Kirkkopuisto 5. Dirigent Esko Kallio.

MAANANTAI 6.1.

■ Jesse Mäki klo 17 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. 17-vuotias espoolainen pianotaituri. Bach, Haydn, Chopin, Liszt, Lutosławski, Madetoja ja Damström. Vapaa pääsy.

KOONNUT ÅKE JAUHIAINEN

Lauluyhtye Kuvaja esiintyy Kauklahden kappelissa 17.12.