Kirkko ja kaupunki 2024 18 Espoo by Kirkko ja kaupunki

7.11.2024

kirkkojakaupunki.fi

Pirkko Mannola, 85: ”Ei auta kuin hyväksyä vanheneminen ja yrittää suhtautua siihen huumorilla” s. 18

Lapsen kengissä

Jalkapalloa harrastava Pinja, 14, ja neljä muuta lasta kertovat arjestaan s. 12

Modernit psalmirunoilijat Leonard Cohen, Paul Simon ja Nick Cave Jumalan tahtoa kyselemässä s. 20

Pääkirjoitus

Iltarukouksen opettaja taitaa vaihtua

”KIRKON TÄRKEIN TOIMINTAMUOTO on äidin iltarukous.” Näin sanoi piispa emeritus Eero Huovinen 24.10. ilmestyneen Kirkko ja kaupungin haastattelussa. Huovisen kuvaus on paitsi koskettava myös totta. Kristillisen perinteen siirto kodeissa on perinteisesti ollut vahvasti äitien vastuulla. Itsekin olen oppinut iltarukouksen äidiltäni, ja se on siitä lähtien kulkenut mukanani. Monessa suvussa isoäidit ovat iltaisin ristineet kätensä ja rukoilleet koko suvun puolesta. Vaikka uskonasioista ei olisi muuten puhuttu, ainakin lasten elämän hankalissa hetkissä ovat äidit, ja varmasti myös monet isät, huokaisseet Jumalan puoleen: ”Jos olet siellä, auta.”

KIRKON NELIVUOTISKERTOMUKSEN tutkimustieto osoittaa, että perinne saattaa muuttua: iltarukouksen opettaakin jatkossa usein isä. Ylipäänsä aiempaa pienempi osuus lapsista ja nuorista oppii kotonaan iltarukouksen. Muutosta on kiihdyttänyt se, että Suomessa uskonto on ollut aihe, josta kodeissa ei ole juurikaan puhuttu toisin kuin monessa muussa maassa, jossa uskonnot ja katsomukset ovat puheenaihe muiden joukossa. Kun yli 70vuotiaista 76 prosenttia kertoo oppineensa lapsena kotonaan iltarukouksen, niin 18–29vuotiaista iltarukouksen on oppinut 42 prosenttia. Miesten ja naisten ero näkyy tutkimuksessa selvästi: vielä nykyisistä kolmikymppisistä äiti on useammin kuin isä se vanhempi, joka on opettanut tai aikoo opettaa lapsilleen ilta

rukouksen. Nuorimmassa ikäluokassa tilanne kääntyy. 18–29vuotiaista hieman useampi mies kuin nainen aikoo siirtää tätä perinnettä eteenpäin.

NAISET OVAT TÄHÄN ASTI olleet lähes kaikilla mittareilla miehiä uskonnollisempia. Nuorimmissa ikäryhmissä tilanne on muuttunut etenkin suhteessa kristinuskoon. Vaikka nuoret naiset ovat keskimäärin miehiä avoimempia yleisesti uskonnollisuudelle, osa heistä suuntaa hengellistä etsintäänsä miehiä herkemmin muualle kuin kristinuskoon. Nuoret miehet ovat lähentyneet kristinuskoa ja sen oppikäsityksiä. Taustalla näkyy ainakin jossain määrin myös laajempi arvojen muuttuminen, eli entistä useampi nuori nainen kannattaa liberaaleja arvoja, ja osa heistä irrottautuu samalla kristinuskosta, koska kokee sen arvot konservatiivisiksi. Kehitystä ei ainakaan hidasta kirkon sisäinen kiistely tasaarvoon liittyvistä asioista. PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”NUORET MIEHET OVAT LÄHENTYNEET KRISTINUSKOA JA SEN OPPIKÄSITYKSIÄ.

Amerikassa on tapahtunut suuri metaforien muutos, jonka seurauksena julkisesta keskustelustamme on tullut suurelta osin vaarallista roskaa.

MEDIAEKOLOGIAN PROFESSORI NEIL POSTMAN (1931-2003)

Vaarana on, että koko politiikka alkaa näyttäytyä hullujen hommana ja yhteiskunnallista keskustelua käyvät ne aina kaikista ajatuksistaan varmat kuumapäät.

KIRJAILIJA JUHA ITKONEN IMAGE-LEHDESSÄ 29.10.2024

Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto.

PAAVALIN KIRJE ROOMALAISILLE 12:2

Kirkko ja kaupunki

Hyvä Jumala, tarvitsen omaa aikaa. Hetkiä, jolloin en hanki mitään enkä kuljeta tavaroita paikasta toiseen. Hetkiä, jolloin en kanna ihmisten murheita enkä huolehdi heidän viihtymisestään. Sellaisia hetkiä kuin tämä tässä.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

Seuraava lehti ilmestyy 21.11.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Haluan olla leikkivä isä, muttei elämä saa olla vapaata kaaosta”

Suomen tämänvuotinen euroviisuedustaja Windows95Man eli Teemu Keisteri pyrkii asettamaan lapselleen säännöt, joiden sisällä voi leikkiä ja touhuta mielin määrin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Teemu Keisteri, olet leikki-ikäisen lapsen isä, mitä isyys merkitsee sinulle?

– Tulin isäksi runsaat neljä vuotta sitten. Isyys on merkinnyt minulle tosi paljon. Pojan syntymiseen saakka olin kokenut elämän ikuisena leikkinä, ja se tunne on vain vahvistunut, kun olen nyt saanut leikkiä päivittäin lapsen kanssa.

– Lapsen kautta olen myös päässyt perusasioiden äärelle. Olen tajunnut, että lapsi ja perhe ovat ykkösenä elämän Top 3:ssa.

2Millainen isä haluat olla lapsellesi?

Millainen oma lapsuutesi oli?

– Haluan olla leikkivä isä, muttei elämä saa olla vapaata kaaosta. Haluan opettaa pojalleni yes rules -meininkiä, sillä elämässä on hyvä olla joitain perussääntöjä. Muuten ihminen on hukassa. Niiden rajojen sisällä voi sitten touhuta ja leikkiä mielin määrin.

– Muistan lapsuuteni Espoon Mikkelässä lämminhenkisenä ja iloisena. Siitä on hyvä poimia asioita omaan isyyteen. Hyviä muistoja on jäänyt esimerkiksi siitä, miten isä vei minua luontoon, välillä Lappiin asti vaeltamaan. Olen vienyt myös omaa lastani luontoelämysten äärelle. Kävimme äskettäin yhden toisen isän ja hänen lapsensa kanssa etsimässä suolta karpaloita. Oli hienoa huomata, miten innoissaan lapset olivat retkestä.

Mitä puuhaatte yhdessä, ja mitä olet oppinut lapseltasi?

– Pidin viime kuukauden vapaata töistä, joten ehdin touhuta enemmän pojan kanssa. Kävimme Heurekassa sekä pääkaupunkiseudun leikkipuistoissa ja HopLopsisäleikkipuistoissa.

– Lapseltani olen oppinut, ettei asioita tarvitse ajatella niin monimutkaisesti. Asioista voi puhua suoraan ja avoimesti. Lapsi osaa myös elää hetkessä, mikä tuntuu mahtavalta.

Miten paljon ehdit olla lapsesi kanssa keikkailun ja taiteentekemisen ohella?

Entä miten vietätte isänpäivää?

– Yritän pyhittää kaiken työstä liikenevän ajan lapselle ja perheelle. Tämä vuosi on ollut Euroviisujen takia melkoista hulinaa, mutta onneksi loppuvuosi on ollut vähän rauhallisempi. Veikkaan, että isänpäivän vietän ulkoilemalla perheen kanssa. – Aion pitää joulukuun vapaata, koska tammikuussa lähdemme jenkkirundille ja myöhemmin keväällä on muita ulkomaankeikkoja. Ulkomaita olen kiertänyt jo vuodesta 2015, jolloin esiinnyin Japanissa ensi kerran Windows95Man-hahmona. Olen myös kuvataiteilija, ja teen omanlaistani ukkelitaidetta, mutta tänä vuonna en ole ehtinyt keskittyä kovin paljon taiteen tekemiseen.

Mikä sinulle on pyhää?

– Koen pyhäksi paikaksi mökkimme järven rannalla Karkkilassa. Se on aina kuvastanut minulle onnellista olotilaa suvun ympäröimänä. Siihen liittyy olennaisesti saunominen ja istuskelu laiturilla. Silloin olo helpottuu ja mieli tavallaan laskeutuu tuohon pyhään paikkaan. Se voittaa kaikki ulkomaiden ihmeet. ■

Isänpäivää vietetään 10.11.

Saa suuttua

Psykoterapeutti Heli Pruuki sanoo, että meidän pitäisi opetella suhtautumaan vihan tunteisiin myötätunnolla.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVITUS ISTOCK

Viha on aggressiotunne niin kuin ovat myös harmi, ärsyyntyminen, inho, suuttumus ja kiukku. Niillä on eri sävyjä ja voimakkuuksia. Vahvimmassa päässä ovat raivo ja silmitön raivostuminen.

Aggressiivisuus on sitä, että vihan tunne jää päälle ja sitä ilmaisee haitallisesti omalla käytöksellään.

– Miten oppisimme ottamaan aikalisän ennen kuin reagoimme esimerkiksi huutamalla tai raivoamalla toiselle? kysyy teologian tohtori ja psykoterapeutti Heli Pruuki

Pruukin ja Terhi Ketola-Huttusen kirjassa Viha voimaksi (Tammi 2024) käsitellään vaikeita tunteita ihmissuhteissa sekä tutustutaan omaan vihaan ja siihen, mitä positiivista vihassa on.

VIHAN TUNNE ei ole kielletty tai väärä. Mutta se, mitä vihan vallassa tekee, voi olla haitallista. Kaikki väkivallan muodot ovat vahingollisia tapoja purkaa vihan tunnetta. Heli Pruukin mukaan väkivalta voi olla paitsi fyysistä myös emotionaalista tai henkistä.

– Emotionaalinen väkivalta voi olla epäsuoraa niin, ettei se aina olekaan haukkumista tai sättimistä vaan syyllistämistä tai manipulointia. Uskonnollisissa yhteisöissä se voi olla vallankäyttöön perustuvaa hengellistä väkivaltaa.

– Nykypäivänä digitaalisten välineiden ja sosiaalisen median kautta pystytään vaikuttamaan toisiin vahingoittavasti useilla tavoilla, esimerkiksi vainoamalla.

Pruukin mukaan on hyvin yleistä, ettei vihan tunteita osata ilmaista suoraan.

– Ihmissuhteissa epäsuora aggressio ilmenee esimerkiksi pahan puhumisena selän takana tai kuittailuna ja vihjailuna. Hyvin yleistä ja vahingollista on myös aggression kanavointi passiivisesti esimerkiksi mykkäkouluna, jossa ei puhuta eikä edes katsota toista päin.

Haitallista on myös itseen kohdistuva viha, jolloin kaikki vika on itsessä. Tässä usein jo lapsena opitussa mallissa oma aggressio käännetään

itseen päin, koska sitä ei osata tai voida ilmaista ”oikeaan postilaatikkoon”.

– Itsevihassa itsekriittinen ja tyytymätön sisäinen puhe voi johtaa masennukseen, tai siitä voi seurata itsensä viiltelyä, syömishäiriöitä ja itsemurhayrityksiä, Pruuki sanoo.

– Vihaa saa ilmaista, mutta on tärkeä rauhoittaa itseään sen verran, että pystyy ajattelemaan hiukan ennen kuin reagoi. Näin viha voi olla hyvässä käytössä, esimerkiksi apuna puolustautumisessa tai voimana ja rohkeutena mennä sitä kohti, mitä toivoo ja tarvitsee.

” Isojen tunteiden taustalla on aina syviä tarpeita.

VIHAN TAKANA on Heli Pruukin mukaan usein syviä haavoittuvia tunteita ja vaikeita kokemuksia. Ne voivat olla hylätyksi tulemisen kokemuksia, pettymyksiä tai loukatuksi tulemisen kokemuksia, tai ne voivat olla yksinäisyyden kokemusta, toivottomuutta ja epätoivoa. Niitä on voinut kertyä vuosien ajan, ja lopulta tulivuori räjähtää.

– Kun suuttuu jostain asiasta, on tärkeä oppia pysähtymään sen äärelle: nyt olen vihainen. Seuraavaksi on hyvä kuunnella, mitä syvempiä tunteita vihan alta löytyy. Vihastunut voi esimerkiksi tuntea olevansa toivoton, koska toinen ei taaskaan kuunnellut. Tai toinen sanoi tosi pahasti, ja se satutti.

– Syvät tunteet ovat avain siihen, että saa kiinni, mitä itsessä tapahtuu.

Vihaisen oma tarve voi olla esimerkiksi se, että hän tarvitsee turvallista seuraa, kuuntelevaa korvaa tai halua tulla ymmärretyksi. Mutta voi

olla myös niin, että ihminen on hyvin kuormittunut ja tarvitsee lepoa.

– Isojen tunteiden taustalla on aina syviä tarpeita. Kun omia syviä tarpeitaan löytää, pystyy kertomaan toiselle, mitä tarvitsee, ja voi huolehtia siitä, että saa enemmän tarvitsemaansa, Pruuki sanoo.

JOS IHMINEN on jatkuvasti äreä, se voi kertoa Heli Pruukin mukaan valtavasta kuormituksesta ja turvattomuudesta.

– Samalla, kun puhutaan vihasta, pitää puhua myös ihmissuhteiden turvallisuudesta: onko joku minua varten myös silloin, kun minulla on vaikeita tunteita, ja voiko suhteessa luottaa siihen, että hankalia tunteita kestetään? Kenen tahansa aggression äärellä olisi rakentavaa tajuta, että vihaistakin voi kuunnella.

– Kun vihainen saa kokemuksen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta, vihaisuus usein helpottaa ja hälvenee. Esiin tulee syvempi tunne, esimerkiksi suru. Ehkä löydetäänkin sellainen yhteys, ettei vihaisen tarvitse enää olla niin vihainen.

Pruuki sanoo vihaisuuden olevan yksinäistä. Entisaikoina lapsen hankalien tunteiden ilmaisu ei ollut sallittua. Niitä mietittiin usein yksin omassa huoneessa. Ei ollut tietoa eikä kokemusta siitä, miten voi tai saa ilmaista itseään vihaisena tai miten vihaisen ihmisen kanssa ollaan.

– Jos ihmiselle jää vihansa kanssa kokemus, ettei häntä taaskaan ymmärretty, yksinäisyys vain syvenee. Meidän pitäisi opetella suhtautumaan vihan tunteisiin myötätunnolla, samalla tavalla kuin suhtaudumme suruun.

Vihan vallassa

1. Pysähdy ja kuuntele, mitä sinussa ja kehossasi tapahtuu, kun olet vihainen. Muista hengittää. Yritä tunnistaa, mitä muita tunteita nousee. Mitä vihan alla on? Onko siellä loukkaantumista, säikähdystä, surua?

2. Kun tunnistat syviä tunteitasi, kuuntele samalla tarpeitasi: Mitä minä tässä tarvitsen? Mikä nyt auttaisi?

3. Ota myönteinen aggressio käyttöön. Suunnittele, miten voit saada tarvitsemasi. Otatko kontaktin ihmiseen, jonka kanssa tuli riita? Vai tarvitsetko nyt omaa rauhaa? Vai pitääkö jutella jonkun ulkopuolisen kanssa?

KYKY SUUTTUA on tarpeellinen asia. Heli Pruuki kutsuu vihan tunnetta suojakilveksi. Esimerkiksi jos kumppani sanoo, että haluaa jättää, ensimmäisenä nousee jokin muu tunne kuin viha, ja usein se on järkytys. Mutta sitten tulee suuttumus, että mitä hittoa!

– Minusta on nerokasta, että meillä on tällainen tunnereaktio. Aggressio on suojakilpemme, joka nousee salamannopeasti turvaksi ja suojaksi silloin, kun ihminen meinaa muuten särkyä.

Vihan voimalla ihminen saa Pruukin mukaan itsensä liikkeelle: puolustautuu, puolustaa muita sekä laittaa rajat toiselle ja itselle. Vihan voimalla uskaltaa mennä siihen suuntaan, mihin pitää mennä.

– Myönteinen aggressio on käytössä, kun epävarmuudesta huolimatta laittaa hakupaperit uuteen työpaikkaan tai lähtee huonosta suhteesta. Turhaan ei siivota ”apinan raivolla” tai suojella lasta ”kuin leijonaemo”. ■

HEI VANTAALAINEN !

Tarvitsetko tukea digilaitteen käyttöön tai sähköiseen asiointiin? Miten haluaisit oppia uusia digitaitoja?

Vantaalla saat maksutonta apua monessa paikassalöydä sinulle sopiva palvelu osoitteessa vantaa.fi/digituki. Vastaa samalla digitukiaiheiseen kyselyyn ja voit voittaa elokuvalipun. Kerromme palveluista myös puhelimitse, 09 83911.

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Jouluradio kuuluu taas

Soittolistat ovat tänä vuonna entistä monipuolisempia.

Jouluradio soi jälleen. Se aloitti 1. marraskuuta 28 taajuuden ja kahdeksan nettikanavan voimin.

Viime ja toissa vuonna Jouluradio oli Kansallisen Radiotutkimuksen (KRT) mukaan joulukuun kolmanneksi tavoittavin ja neljänneksi kuunnelluin radiokanava Suomessa.

SUOMALAISTEN JOULULAULUSUOSIKEISSA yhdistyvät Jouluradion musiikkipäällikön Joni Hartikaisen mukaan aitous, perinteet, tarinat ja oikea tunnelma. Kanavan musiikkitarjonta on nyt entistä monipuolisempaa, mutta sillä kuullaan edelleen myös perinteisiä ja toivotuimpia joululauluja.

Hartikainen kertoo, että Jouluradion musiikkikirjastossa on runsaasti sovituksia vanhoista klassikoista, esimerkiksi legendaarisesta White Christmasista on peräti 70 erilaista versiota.

22-VUOTIAS JOULURADIO antaa tilaa myös uusille tekijöille ja joululauluille. Hoosiannasta kuullaan uusi versio tuttuun tyyliin ensimmäisenä adventtina.

Jouluradio käynnisti syyskuussa joululaulukilpailun yhdessä Aito Iskelmän kanssa. Kisassa etsittiin uutta ja ennen julkaisematonta joulumusiikkia. Yleisöäänestys alkaa 18. marraskuuta, ja voittaja julkistetaan 3. joulukuuta.

– Joulumusiikilla on keskeinen rooli suomalaisten joulunvietossa, ja kilpailun tavoitteena on rikastuttaa tätä perinnettä uusilla sävelmillä. Kenties löydämme uusia näkökulmia jouluun, sanoo Jouluradion vastaava tuottaja Katri Ketola

HANNA ANTILA

Jouluradio pääkaupunkiseudulla taajuuksilla 97,1 MHz tai 102,0 MHz ja netissä osoitteessa jouluradio.fi.

Jouluradio ja Kirkko ja kaupunki ovat samaa mediaperhettä.

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Jouluradioon kuuluu kahdeksan erilaista joulumusiikkikanavaa, muun muassa Rouhea joulu, Lasten Jouluradio ja Happy Holidays.

TURVALLISTA JA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HELSINGIN

PIHLAJISTOSSA!

SENIORITALO

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeakoti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita. Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Soita, niin neuvotellaan sinulle sopivasta ratkaisusta! Autamme mielellämme kaikissa asumiseen liittyvissä pohdinnoissa. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä.”

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Hyvän kummiuden ketjussa

Kirsi Lötjönen on Sofia

Miettiselle aikuinen ystävä ja kummi. Tiivis suhde kummiin on säilynyt esimerkiksi kirjeiden ansiosta.

TEKSTI HANNA ANTILA

KUVA ANTTI RINTALA

Yli kolmekymmentä vuotta sitten Kirsi

Lötjönen oli elokuvissa lapsuudenystävänsä Sarin kanssa. Kesken elokuvan Sari nukahti, mikä ei ollut ihan tavallista. Lötjönen ihmetteli asiaa vielä jälkikäteen puhelimessa ja kehotti ystäväänsä syömään vitamiineja.

– Tähän ei C-vitamiini auta. Minä odotan vauvaa, ystävä vastasi.

Nyt tämä väsymystä aiheuttanut vauva on jo kolmikymppinen ja istuu Lötjösen vieressä museon kahvilassa. Kirsi Lötjösestä tuli Sofia Miettisen kummi. Pyyntö tähän kunniatehtävään tuli aikanaan hieman yllättäen, mutta Lötjönen arvelee, että hänen taustansa seurakuntanuorena saattoi vaikuttaa asiaan, onhan yksi kummin tehtävistä olla kristillinen kasvattaja.

– Sofian vanhemmat tiesivät, etten ole mikään pienten lasten fani. En olekaan ikinä vaihtanut Sofian vaippaa tai hoitanut häntä ihan pienenä. Vasta kun hän kasvoi isommaksi, aloimme viettää aikaa yhdessä, Lötjönen kertoo.

Välillä Lötjönen ja Miettinen ovat asuneet eri paikkakunnilla ja kumpikin on asunut myös ulkomailla, mutta yhteys heidän välillään on säilynyt.

Lötjönen on pitänyt yhteyttä kirjoittamalla, mutta heillä on myös yhteisiä kiinnostuksenkohteita.

Yhdessä he ovat käyneet teatterissa, museoissa ja elokuvissa. Myös kirjat ovat yhdistäneet: Lötjösellä oli aikoinaan tapana ostaa uusinta Harry Potter -kirjaa kaksin kappalein, toinen itselle ja toinen Sofialle.

ENSIMMÄISET MUISTIKUVAT kummitädistä liittyvät Sofia Miettisellä yhteiseen tekemiseen. Hän muis-

taa käyneensä Kirsi-kummin kanssa teatterissa ja päässeensä tämän luokse yökylään.

– Kun olin Kirsillä yökylässä, teimme yhdessä pizzaa, ja sain valita itse, mitä laitan pizzan päälle. Tuli tosi aikuinen olo, kun minulta kysyttiin mielipidettä sellaisiin juttuihin, Miettinen muistelee.

Kirsi Lötjönen taas muistaa, miten Sofia avautui hänelle siitä, että

pikkuveljestä huolehtiminen käy välillä hermoille.

– Itse en muista tuota tai ylipäätään, mistä olemme keskustelleet. En usko, että olen esimerkiksi kertonut mistään ihastuksistani teininä, mutta koen, että minun on aina ollut tosi helppo puhua kaikesta Kirsille, Miettinen sanoo.

Miettinen muistaa myös saaneensa lapsena Lötjöseltä itseteh-

tyjä vaatteita kuten sukkia ja Marimekko-kankaasta tehdyn mekon ja hatun. Mieleen ovat jääneet myös kummin tekemät joulu-, syntymäpäivä- ja nimipäiväkortit.

Kortit ja kirjeet ovat ylipäätään olleet yksi tapa pitää yllä kummisuhdetta. Kun Miettinen opiskeli kuusi vuotta lääketiedettä Riiassa, Lötjönen kirjoitti hänelle pitkiä kirjeitä.

Kirsi Lötjönen ja Sofia Miettinen käyvät yhdessä teatterissa, elokuvissa ja museoissa.

– Kirjoitin joka kuukausi Sofialle päiväkirjamaisen kirjeen, varmaan 4–5 arkkia tekstiä molemmin puolin, Lötjönen kertoo.

– Niitä oli ihana lukea, vaikka minulla ei ollutkaan aikaa tai energiaa vastata niihin. Kirjeissä oli tavallista elämää ja joskus leffasuosituksia. Se oli pala normaalia elämää kaiken sen kaaoksen keskellä, Miettinen kertoo.

Lötjönen sanoo, että hän nimenomaan korosti, ettei kirjeisiin välttämättä tarvitse vastata eikä hän halunnut luoda paineita.

Toisaalta hän ajattelee, että sitten kun kummilapsi täyttää 18 vuotta, yhteydenpidon vastuu siirtyy kummilapselle.

”On

ihanaa, ettei yhteydenpito päättynyt siihen, kun täytin 18, vaan yhteys on säilynyt.

tettiin kilteiksi ja siihen, että elämän pitää mennä tietyn kaavan mukaan, sellaisen, johon kuuluvat koulut, avioliitto, lapset ja omistusasunto.

– Sofialle olen sanonut, että älä tee niin kuin me olemme tehneet, vaan tee niin kuin hyvältä tuntuu.

Sofia Miettinen on kokenut, että kummitädille on ollut helppo puhua kaikesta ja että häneltä on aina saanut hyväksyntää.

– Minun on aina ollut helppo olla Kirsin kanssa. Hänen kanssaan saa jutella ilman tuomitsemista tai sellaista oloa, että hän jotenkin arvostelisi valintojani tai elämääni.

KIRSI LÖTJÖNEN arvelee tulleensa läheiseksi Sofian kanssa osin siksi, että hänellä itsellään on hyvä ja läheinen kummitäti. Heitäkin on yhdistänyt kulttuuri. Kummin kirjahylly oli Lötjöselle ikään kuin ensimmäinen kirjasto.

– Kun menin kouluun, en osannut lukea eikä oppi tuntunut menevän perille, mutta hän opetti minut lukemaan, Lötjönen kertoo.

– Sanoinkin Sofialle, että nyt vetovastuu yhteydenpidosta siirtyy tietyllä tapaa sinulle. Sinä olet se, joka ottaa yhteyttä, koska olet kiireinen ja nuorilla ihmisillä on nuorten ihmisten menot.

SOFIA MIETTISEN mielestä on ihanaa, että hänellä on ollut oma ”ihan aikuinen ystävä”.

– Koen, että Kisu, kuten häntä kutsun, on ollut tosi hyvä kummi ja pitänyt paljon yhteyttä. On ihanaa, ettei yhteydenpito päättynyt siihen, kun täytin 18, vaan yhteys on säilynyt. Toki vähän eri muodossa kuin ennen, mutta kuitenkin.

Kirsi Lötjönen on ihaillen seurannut sitä, kuinka päämäärätietoinen Sofia on ollut lapsesta asti ja kuinka hän on tehnyt töitä unelmiensa eteen. Hän esimerkiksi tiesi jo lapsena haluavansa lääkäriksi ja piti tavoitteestaan kiinni, vaikka ei päässytkään heti opiskelemaan unelma-ammattiinsa.

– Minä taas olen haahuillut kuusikymppiseksi saakka, enkä tiedä tänä päivänäkään, mikä minusta tulee isona, Lötjönen sanoo.

Lötjönen on toivonut, että kummityttö tekisi itsensä näköisiä valintoja. Silloin kun Lötjönen ja Sofian äiti Sari olivat nuoria, tytöt kasva-

Nyt kummitäti on jo iäkäs ja asuu hoivakodissa, mutta yhteydenpito jatkuu. Lötjönen kirjoittaa joka viikko kummitädille kirjeen, jonka hoitaja sitten lukee. Kun Lötjönen käy katsomassa kummitätiään, hän saattaa vaikka laittaa tälle papiljotit hiuksiin tai lakata tämän kynnet, sillä tyyli on parturikampaajana työskennelleelle kummitädille tärkeä asia.

Lötjösen aviomies on tehnyt kummitädin sängyn viereen taulun, johon voi kiinnittää kortteja.

– Kummitäti on tuonut elämääni taiteen rakastamisen. Jos käyn vaikka museossa, ostan museokaupoista hänelle kortteja, jotka laitetaan sitten tuohon tauluun ilahduttamaan häntä.

Nyt myös Sofia Miettinen pääsee jatkamaan hyvän kummiuden ketjua. Opiskeluvuosien kämppis pyysi häntä lapsensa kummiksi alkuvuodesta.

– On kivaa, kun on oma kummilapsi. Haluan olla samanlainen kummi kuin Kirsi ja panostaa suhteeseen. Olen tosin vaihtanut myös vaippoja, sillä minusta se on ihan hauskaa puuhaa.

Miettinen tahtoo olla kummilapselle aikuinen, jolle on helppo puhua niistäkin asioista, joista ei välttämättä halua jutella omien vanhempien kanssa.

– Ristiäisissä jokainen kummi sai sanoa, mitä haluaa tuoda lapsen elämään. Se oli minusta tosi kaunista. Toivoin, että voisin antaa tukea ja turvaa sekä kykyä katsoa elämän jokapäiväistä kauneutta, Sofia Miettinen sanoo. ■

Kerro meille, millaista kirjastoa kaipaat!

Vastaa kyselyyn ja vaikuta kirjaston tuleviin ratkaisuihin.

espoo.fi/kirjastokysely

Huolettaako sydänterveys?

Suomen ainoa kardiologian täyden palvelun lääkärikeskus, josta saat myös sydämen toimenpidehoidot. Kardiologian erikoislääkäripalvelut kokonaisvaltaisesti ja jonottamatta

www.sydankeskus.com

Rakkaudenteko veljelle

Annukka Valon veli päätyi itsemurhaan kolme vuotta sitten, ja nyt läheisen kokema suru ja tuska nähdään teatteriesityksenä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kun Annukka Valon veli teki itsemurhan, myllersi sen aiheuttama järkytys hänen koko elämänsä. Valo jäi sairauslomalle opettajantyöstään Teatterikorkeakoulussa ja muutti lopulta Helsingistä maalle rintamamiestaloon.

– Asuin siellä tuppukylässä puolen vuoden ajan täydessä tyhjyydessä. Olin aivan lamaantunut, ja saatoin välillä istua paikallani viisi tuntia tekemättä mitään. Välillä taas olin ylivirittynyt ja aggressiivinen.

– Osa ystävistäni ei osannut suhtautua muuttuneeseen persoonaani. Olisin kaivannut heiltä tuolloin enemmän empatiaa ja ymmärrystä.

Veljen kuolema oli Valolle kova paikka, sillä he olivat olleet läheisiä. Kaksikolla oli ikäeroa vain puolitoista vuotta, ja Valon kokemuksen mukaan pikkuveli oli hakenut viisilapsisessa perheessä sisarestaan tukea aikuisenakin.

– Meillä oli vahva sanaton yhteys. Lapsena leikimme yhdessä, ja aikuisena hän kävi usein luonani Helsingissä. Silloin retkeilimme eri luonnonpuistoissa, kiersimme antikvariaateissa ja kävimme syömässä eri ravintoloissa. Luonto oli veljelleni erityisen tärkeä asia, ja hän myös kuvasi luontoa paljon.

Valo tiesi, että kokkina Kaustisella työskennellyt veli oli yksinäinen ja jonkin verran masentunutkin. Veljellä ei ollut omanikäisiä ystäviä, sillä hän oli jäänyt jo kouluaikana porukan ulkopuolelle.

– Veljeni poikkesi muista sosiaalisilta taidoiltaan. Iloisesta pojasta tuli vähitellen arka ja syrjäänvetäytyvä, osittain varmaan siksi, ettei hän

täyttänyt pienessä kotikylässämme normaalia poikakoodia, ei esimerkiksi harrastanut mitään urheilua.

VELJEN ONGELMISTA huolimatta Annukka Valo ei osannut epäillä, että tämä päätyisi näin lopulliseen tekoon. Järkytyksen aiheuttama trauma vei Valolta kaiken toimintakyvyn.

– Vasta viime keväänä palasi kyky innostua ja tarttua töihin, hän kertoo.

Välillä Valo yritti irtautua kaikesta lähtemällä kuukaudeksi Suomen Lähetysseuran tehtäviin Palestiinaan pakolaisleirille. Hän ohjasi siellä lasten teatterileiriä. Paikka oli hänelle tuttu jo useammalta kerralta.

Valon tärkein selviytymiskeino oli kuitenkin päiväkirjan pitäminen, jonka hän aloitti viikko veljensä kuoleman jälkeen. Hän kuvasi päiväkirjassa yksityiskohtaisesti veljensä itsemurhan tapahtumaillan ja muisteli tapaamisia ennen sitä. Hän myös haki eri tavoin selityksiä tapahtuneelle.

Vuosi sitten Valolle tuli sellainen tunne, että hän haluaisi tehdä päiväkirjamateriaalista teatteriesityksen. Se oli teatterintekijälle luonteva väylä asian käsittelemiseen.

– Halusin puhua asiasta ja rikkoa tabua ja stigmaa, jotka liitetään itsemurhaan. Suomessa on korkeat itsemurhaluvut, joten läheisen itsemurha koskettaa monia suomalaisia suoraan tai välillisesti.

Valo otti yhteyttä ystäväänsä dramaturgi Liila Jokeliniin, ja tämä teki materiaalin pohjalta esityksen dramaturgian. Lisäksi hän toimi apuna käsikirjoituksen tekemisessä.

Annukka Valo kuvasi taustalla näkyvän videon veljestään vain kuukausi ennen hänen kuolemaansa.

KOKOTEATTERIN LAVALLA nähtävän esityksen Kaikki vanha meni rikki tuottaa Vimma Kollektiivi, jonka jäsen Annukka Valo on. Hanna Rytin ohjaamassa näytelmässä Valo näyttelee itseään ja hänen veljeään ja monia muita rooleja esittää Timo Teern

– Tekemistä on helpottanut se, että myös vastanäyttelijällä on kokemusta itsemurhasta lähipiirissä, sillä Timon vaimon veli päätyi itsemurhaan muutama vuosi sitten.

Osa Valon päiväkirjatekstistä muutettiin dialogiksi, kuten kohtaus sisarusten viimeisestä yhteisestä retkestä Sipoonkorpeen. Taustalla nähdään myös Valon kuvaama video retkeltä.

– Teimme retken kuukausi ennen veljeni kuolemaa. Mietin, oliko minulla jokin etiäinen, kun halusin tallentaa häntä siellä videolle.

Teatteriesityksessä on haluttu korostaa fyysi syyttä, koska Valon mielestä hänen traumaattinen kokemuksensa on ollut hyvin kehollinen. Esityksen liikesuunnittelun ja -dramaturgian on tehnyt Tiia-Mari Mäkinen

– Palestiinan pakolaisleirillä eräs mies oli menettänyt vaimonsa, ja juttelin hänen kanssaan siitä, miten paljon sikäläinen kuoleman kohtaaminen eroaa suomalaisesta. Palestiinassa suru ja viha näytetään julkisesti muille, kun taas meillä niin sanottuja negatiivisia tunteita voi minun kokemukseni mukaan näyttää lähinnä kirkossa, vertaisryhmässä tai terapiassa.

Näyttämön äänisuunnittelusta vastaa Tuomas Teittinen. Valo laulaa esimerkiksi Maan korvessa kulkevi lapsosen tie -virren.

– Ajattelen esitystä ennen kaikkea rakkaudentekona veljelleni. Haluan pitää näin yllä hänen muistoaan, nostaa sitä näkyväksi.

– Uskon esityksen koskettavan monia, ovathan lähes kaikki ihmiset kokeneet jonkin menetyksen elämässään. Toivon esityksen myös saavan katsojat miettimään, miten kohdata itsemurhan tehneen läheinen ja miten osoittaa hänelle empatiaa. ■

Kaikki vanha meni rikki -esitys ti 12.11. klo 19, la 16.11. klo 14 ja ti 19.11. klo 19 KokoTeatterissa Helsingissä. Itsemurhan tehneiden muistopäivää vietetään 17.11. Täältä saat apua: Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.

MEIDÄN LAPSEMME

Oliver, 7

”Aloitin ensimmäisen luokan syksyllä, ja tykkään käydä koulua. Osaan jo lukea pieniä sanoja. Oman nimeni olen osannut kirjoittaa kolmivuotiaasta lähtien. Kaikkein kivoin aine koulussa on matematiikka. Tykkään siitä, koska siinä saa tehdä tehtäviä. Pidän myös välitunneista, koska silloin leikin Benjaminin ja Violan kanssa.

Perheeseeni kuuluvat äiti, isäpuoli ja Pulla-koira. Minusta on kivaa leikkiä Pullan kanssa, ja joskus käyn äidin kanssa lenkittämässä Pullaa. Syksyllä Pulla täytti kolme vuotta, ja teimme sille synttärikakun nakeista. Pulla tykkäsi siitä.

Kuukausi sitten meille tuli kaloja. Meillä on mustatetroja, kirsikkabarbeja, miljoonakaloja ja ruusutetroja. Annan niille ruokaa joka päivä kello kuusi illalla.

Kerran viikossa harrastan salibandya. Lisäksi käyn seurakuntatalolla laulamassa kuorossa. Valitsin nämä harrastukset, koska haluan harrastaa samoja harrastuksia kuin kaverini.”

Tilastojen mukaan suurin osa lapsista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta millaista se on? Pääkaupunkiseudulla asuvat Oliver, Hilda, Jenna, Pinja ja Elias kertovat kaikkein tärkeimmistä asioistaan ja siitä, mistä he unelmoivat. TEKSTI

Viime vuoden lopussa, ensimmäistä kertaa perhetilastoinnin historiassa, Suomessa oli alle miljoona lasta. Tarkalleen alaikäisiä lapsia ja nuoria oli tilastointihetkellä 992 502. Alle 15-vuotiaita oli koko maan väestöstä 15 prosenttia.

Helsingin väestöstä alle 15-vuotiaita oli 14 prosenttia. Espoossa heitä oli 19 prosenttia, Vantaalla vajaat 18 prosenttia ja Kauniaisissa noin 17 prosenttia.

Vuonna 2023 kaikista Suomen perheistä 38 prosenttia oli lapsiperheitä, ja niistä yleisin perhetyyppi oli aviopari ja lapsia.

Suomen vieraskielisestä väestöstä reilusti yli puolet asui Uudellamaalla. Näistä vieraskielisis-

tä joka neljäs oli alle 20-vuotias, ja heistä joka toinen oli syntynyt Suomessa. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului viime vuonna noin 64 prosenttia suomalaisista. Noin puolet suomalaisista lapsista kastetaan. Pääkaupunkiseudulla kasteprosentti on alhaisempi kuin muualla maassa. Helsingissä vuonna 2023 syntyneistä lapsista kastettiin 39 prosenttia, Espoossa 41 prosenttia, Vantaalla 40 prosenttia ja Kauniaisissa 55 prosenttia.

LAPSILLE ANNETAAN nyt nimiä, jotka tulevat noin sadan vuoden takaa. Suosittuja ovat myös persoonalliset etunimet. Vanhemmat antavat mielellään lapsilleen myös nimiä, joita on helppo käyttää ulkomailla.

LAPSEMME

Hilda, 7

”Minulla on 11-vuotias koira, Olga. Se on sekarotuinen. Koirat ovat tosi söpöjä, mutta tykkään myös kissoista. Ystävilläni Noomilla ja Oodalla on kissoja. Käyn välillä katsomassa niitä.

Olen ensimmäisellä luokalla, mutta en oikein tykkää käydä koulua. Koulun jälkeen käyn seurakunnan järjestämässä iltapäiväkerhossa.

Kerhon jälkeen minusta on kiva leikkiä kolmivuotiaan pikkusiskoni, Alinan, kanssa Ryhmä Hauta. Minulla on Ryhmä Hau -hauvaunu ja -vahtitorni. Lempihahmoni Ryhmä Haussa on poliisikoira Vainu. Joskus katsomme Pikku kakkosta ja Netflixiä. Sunnuntaisin käyn uimakoulussa. Opimme siellä viimeksi kaksi erilaista tähtikelluntaa ja rakettikelluntaa, jossa pitää olla tikkusuorana. Opettelimme myös kilpikonnakelluntaa.

Tärkeitä asioita minulle elämässä ovat äiti ja kaverit.”

– Äiti on kertonut, että Oliverille haluttiin antaa kansainvälisempi nimi, sillä tämän isä on kotoisin Espanjasta. Oliver tuntui sopivan hyvin sekä Espanjaan että Suomeen, kertoo Oliverin isäpuoli Arto Saastamoinen. Oliver on viime vuosina ollut yksi suosituimmista poikien etunimistä. Oliver-nimen sai 14 122 lasta vuosina 2010–2024. Muita suosittuja poikien etunimiä ovat Elias ja Onni. Tyttöjen etunimistä suosituimpia ovat olleet Sofia, Olivia ja Aino

SUOMALAISISTA LAPSISTA ja nuorista suurin osa kokee itsensä hyvinvoiviksi. Vuonna 2023 julkaistun Kouluterveyskyselyn mukaan 4.–5.-luokkalaisista pojista 90 prosenttia ja saman ikäisistä ty-

töistä 81 prosenttia on tällä hetkellä tyytyväinen elämäänsä.

Tyytyväisyys laskee iän myötä. 8.–9.-luokkalaisista pojista 79 prosenttia ja tytöistä vain 54 prosenttia kertoo olevansa tyytyväinen elämäänsä.

Kivat harrastukset edesauttavat hyvinvointia ja vaikuttavat arjen jaksamiseen.

– Olen saanut kuoroharrastuksesta elämääni naurua, esiintymiskokemuksia ja rohkeutta ilmaista itseäni. Lisäksi olen saanut uusia tuttavuuksia ja ystäviä, joiden kanssa vietän aikaani muutenkin, kertoo vantaalainen Jenna, 15.

Vuoden 2022 Valtakunnallisen koululaiskyselyn mukaan 85 prosentilla koululaisista on mie-

luisa harrastus. Kyselyyn vastasi sekä ala- että yläkoululaisia.

Yläkoululaiset tavoittelevat hieman useammin harrastamisella hyvinvointia, alakoululaiset taas taitojen kehittymistä.

Yläkoulun tyttöjen ja poikien toiveharrastusten ykkönen oli kuntosali. Alakoulun tyttöjen ykköstoiveharrastus oli ratsastus ja poikien jalkapallo tai futsal.

DIGIMAAILMA ON erottamaton osa lasten ja nuorten elämää.

Mannerheimin lastensuojeluliiton tekemän Nuorten mediankäytön kysely 2024 mukaan noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista käytti sosiaa -

liseen mediaan tai pelaamiseen yli kolme tuntia päivässä.

Älypuhelinta käytti Tilastokeskuksen mukaan 10 vuotta täyttäneistä 99 prosenttia jo vuonna 2017.

Huoli lasten puhelimen liikakäytöstä on yhteiskunnallinen. Hallitus harkitsee puhelinten käytön kieltämisen kouluissa poikkeustapauksia lukuun ottamatta.

Viimeisen parin vuoden aikana älykellot ja perinteiset puhelimet ovat yleistyneet myös pienimmillä koululaisilla, kertoo Mannerheimin lastensuojeluliiton digiasiantuntija Ville Välikangas

Myös peruskoulun ensimmäistä luokkaa käyvillä helsinkiläisillä Oliverilla, 7, ja Hildalla, 7, on

käytössään älykellot. Niiden välityksellä he pitävät yhteyttä perheeseensä.

– Tykkään lähettää viestejä ja emojihymioitä äidille ja Artolle, Oliver kertoo.

– Soitan sillä kavereille, äidille, mummalle, ukille ja tädille, Hilda sanoo.

HELSINKILÄINEN PINJA , 14, pitää yhteyttä vanhempiinsa ja ystäviinsä sosiaalisen median välityksellä. Eniten hän käyttää Snapchat-sovellusta, jolla voi lähettää kuvia ja tekstimuotoisia viestejä.

– Lähetän snäppejä kavereille vähän joka tilanteesta. En muista tarkkaa snapscoreani, mutta kyllä se on lähempänä 200 000. Joillakin kavereillani se on yli miljoona, Pinja kertoo.

Jenna, 15 ”Lähdin tänä syksynä erään ystäväni houkuttelemana mukaan isoskoulutukseen. Olemme opetelleet kaikenlaista ryhmänjohtotaidoista tunnetaitoihin ja niin edelleen.

Seurakunnan kuoroon liityin samana vuonna, kun aloitin peruskoulun. Nykyään laulan seurakunnan neljän hengen Aurinkotanssi-lauluyhtyeessä.

Silloin, kun minulle jää vapaa-aikaa koululta ja harrastuksilta, soitan pianoa ja vietän aikaa kavereiden kanssa. Tykkään tosi paljon myös lukemisesta. Aloitin Harry Pottereista 8–9-vuotiaana. Sen jälkeen olen lukenut ihan kaikkea: fantasiaa, dystopiaa, romantiikkaa sekä tietoja tieteiskirjallisuutta. Minuun ovat tehneet suuren vaikutuksen muun muassa Angie Thomasin Viha, jonka kylvät ja E. Lockhartin Me olimme valehtelijoita -kirjasarja.

Minusta on myös kivaa kirjoittaa erilaisia tekstejä runoista pidempiin kirjoituksiin. Nautin siitä, kun saan muotoiltua paperille omia havaintojani. Kirjoittamani tekstit ovat eräänlaisia omakuvia.

Joskus tuntuu, että maailma on vähän liian kiireinen paikka, ja koko ajan pitää mennä ja tulla ja antaa itsestään sata prosenttia. Sitten tulee väsähdys, ja on pakko karsia omaa kalenteria ja levätä, kunnes patterit ovat taas täynnä.

Aikuisilta toivoisin, että he muistaisivat, millaista oli olla lapsi ja nuori, ja että he kohtelisivat meitä tasa-arvoisesti. Meissä on paljon potentiaalia, energiaa ja uusia ideoita. Toivoisin, että aikuiset todella kuuntelisivat meitä.”

Snapscore kertoo, kuinka monta kuvaa ja viestiä sovelluksella on lähetetty ja vastaanotettu. Lapset ja nuoret käyttävät digilaitteita myös muuhun kuin yhteydenpitoon.

– Yläkouluikäisillä yleistä on itsensä viihdyttäminen, eli videoiden ja sarjojen katsominen tai pelaaminen, Ville Välikangas kertoo.

Alakouluikäisten digilaitteiden käyttöä vanhemmat rajaavat enemmän, joten nämä käyttävät digilaitteita myös luovempiin harrastuksiin. Oliverista on mukavaa kuvata padilla videoita omista piirustuksista ja askarteluista. Hilda taas saattaa välillä piirtää ja värittää tietokoneella. Mannerheimin lastensuojeluliiton kyselyn mukaan vain 45 prosenttia nuorista kokee, että hallitsee netin ja puhelimen käytön hyvin.

Pinja, 14

”Innostuin jalkapallosta pari vuotta sitten, kun katsoin naisten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja. Meillä oli tuolloin myös liikunnassa miesopettaja, ja pelasimme usein jalkapalloa. Huomasin, että olen siinä yllättävän hyvä, vaikka en olekaan harrastanut sitä. Niinpä kävin muutamissa jalkapallotreeneissä ja halusin aloittaa jalkapalloharrastuksen. Pelaan tällä hetkellä HJK:ssa.

Olen saanut jalkapallon kautta paljon uusia kavereita. Jalkapallo on opettanut minulle, että aina ei voi voittaa, ja tärkeintä on pelata hyvin. Silloin kun pelaa hyvin, ei haittaa, vaikka häviäisimme 10–0. Jos taas pelaan huonosti, minua harmittaa koko muun joukkueen puolesta. Jos häviö ärsyttää, siitä pääsee yli käymällä lenkillä tai olemalla kavereideni Sohvin ja Sashan kanssa ja kuuntelemalla rappia, kuten Knucksia tai J. Colea. Ennen jalkapalloa harrastin kymmenen vuoden ajan erilaisia tanssilajeja, kuten balettia, show- ja nykytanssia, lattareita ja hiphopia sekä akrobatiaa. Harjoituksia oli seitsemänä päivänä viikossa. Nyt jalkapalloharkkoja on kolme kertaa viikossa. Käyn myös treenaamassa itsekseni kentällä. Haluan kuitenkin pitää harjoitusmäärän kohtuullisena.

Aikuisilta toivoisin, että he antaisivat lapsille mahdollisuuksia harrastaa mahdollisimman paljon ja erilaisia asioita.”

VAIKKA ISO OSA lapsista ja nuorista voi hyvin, on olemassa myös joukko heitä, jotka voivat huonosti.

Yleisin Mannerheimin lastensuojeluliiton palveluihin tulevien yhteydenottojen syy on jo vuosikymmenten ajan ollut arjessa koettu aikuisen kaipuu ja yksinäisyys, kertoo liiton auttavien palvelujen päällikkö ja pari ja perhepsykoterapeutti Tatjana Pajamäki. Arjen yksinäisyyttä kokevat etenkin alakouluikäiset.

– Syy on osin rakenteellinen. Alakoululaisilla on lyhyet koulupäivät, ja monet vanhemmat käyvät töissä. Osa lapsista pärjää yksin, osa ei. Pajamäki ei syytä tilanteesta vanhempia. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi harrastusten sijoitta-

minen koulupäivien yhteyteen tai iltapäivätoiminnan ulottaminen myös 3.–6.-luokkalaisille lapsille. Asiaan liittyy Pajamäen mukaan myös suomalaisen kulttuurin yksin pärjäämisen arvostus.

YKSINÄISYYTTÄ KOKEVAT myös lapset ja nuoret, joilla on haasteita vertais- ja kaverisuhteissa. Nämä Mannerheimin lastensuojeluliiton palveluihin yhteyttä ottavat ovat yleensä 9–22-vuotiaita – Tunne siitä, että ei tule hyväksytyksi omanikäisten joukossa vaan on ulkopuolinen ja yksinäinen, on voimakas mielenterveyttä uhkaava tekijä. Joillakin voi olla taustalla myös kiusaamiskokemuksia, Tatjana Pajamäki sanoo. Huoli omasta mielenterveydestä on myös yleinen syy yhteydenottoon.

Rahahuolet nousevat silloin tällöin esiin keskusteluissa lasten ja nuorten kanssa.

– Yhteydenottaja saattaa pelätä esimerkiksi sitä, onko perheellä rahaa ruokaan kuun loppuun saakka, tai hän kertoo, että on joutunut luopumaan tärkeästä harrastuksestaan rahapulan vuoksi.

– Julkisessa keskustelussa kuulee usein sanottavan, että Suomessa jokaisella lapsella on älypuhelin. Meihin ottaa yhteyttä myös lapsia, jotka jakavat sisaruksensa kanssa saman puhelimen.

MONET AUTTAVAT TAHOT ovat tällä hetkellä ruuhkautuneet. Tämä saattaa helposti johtaa virheelliseen päätelmään siitä, että lapset ja nuoret osaavat hankkia

Elias, 5

”Isona minusta tulee palomies. En halua ajaa paloautoa, vaan suihkuttaa vesitykillä vettä. Haluan palomieheksi, koska olen nähnyt pelastajia Ryhmä Hau ja Palomies Sami -ohjelmissa. Kävimme kerran mummini ja pikkuveljeni Aarnin kanssa Suomenlinnan paloasemalla. Ensin katselimme paloautoa kaukaa, mutta sitten palomies kysyi, haluaisinko mennä istumaan auton kyytiin. Menin!

Lempileluni on iso paloauto. Paloasema on kerrossängyn alla. Lisäksi minulla on pieniä paloleluja, kuten paloautoja, -helikoptereita ja -veneitä. Niitä on yhteensä 12. Minulla on myös legopaloauto ja -helikopteri.

Perheeseeni kuuluvat äiti, iskä ja pikkuveli. Lemmikkieläimiä meillä ei ole, koska iskä on allerginen.

Päivät olen päiväkodissa. Illalla tykkään rakennella iskän kanssa legoilla ja leikkiä Aarnin kanssa.

Aikuisten pitäisi leikkiä ja rakennella enemmän lasten kanssa. Tykkään sellaisista aikuisista.”

itselleen apua. Todellisuudessa monia palveluita käyttävät usein samat nuoret. Tatjana Pajamäen mukaan on olemassa paljon lapsia ja nuoria, jotka tarvitsisivat tukea, mutta eivät tiedä, mistä apua voi hakea.

– Mitä pienemmästä lapsesta on kyse tai mitä huonompivointinen lapsi on kyseessä, sitä vaikeampaa hänen on hakea apua tai kynnys avunhakemiseen on liian korkea.

– Lisäksi on olemassa lapsia ja nuoria, joilta puuttuu luottamus mielenterveyden tuki- ja hoitopalveluihin. Tavallista on, että lapsi tai nuori ei hakeudu tuen piiriin, koska vanhempi on sitä vastaan. Lasten ja nuorten palveluissa onkin tärkeää rakentaa luottamusta myös vanhempiin.

UNELMOIMINEN ON NUORILLE tärkeää, käy ilmi

Lasten ja nuorten säätiön tekemästä Nuorten unelmat 2024 -selvityksestä. Eniten yläasteikäiset unelmoivat matkustamisesta ja harrastuksista sekä rahasta, urasta ja tulevaisuuden työpaikasta. Yläluokkalaisista poikien haaveet olivat muita sukupuolia kunnianhimoisempia ja tähtäävät muita useammin menestykseen. Tyttöjen unelmat olivat maltillisempia, ja he olivat unelmoijina epävarmempia kuin pojat.

Muunsukupuolisten unelmat liittyivät muita useammin ulkonäköön, mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen.

Pinja unelmoi, että kymmenen vuoden päästä hän pelaa jalkapalloa ulkomailla hyvässä joukkueessa.

– Liverpool on ykköstiimi, mutta myös FC Barcelona on hyvä. Siinä sivussa kävisin myös yliopistoa. Jos haave jalkapallourasta ei toteudu, Pinja haluaisi olla lentäjä.

Unelmiensa saavuttamiseen uskoi 63 prosenttia nuorista. 28 prosenttia nuorista näki suurimmaksi unelmien saavuttamisen esteeksi epävarman tulevaisuuden ja 23 prosenttia ei uskonut omiin kykyihinsä. Muunsukupuolisilla mielenterveys nousi esiin muita enemmän unelmien esteenä.

– Minua huolettaa hieman se, kuinka kouluasiat sujuvat. Uskon, että jos ne menevät hyvin, siitä lähtee hyvä tulevaisuus, Pinja sanoo. ■ Muut lähteet: Uudenmaan liiton erityisasiantuntija Johannes Heralan haastattelu, Tilastokeskus, Kaupunkitieto.hel.fi, Vantaa.fi, Espoo.fi, Kauniainen.fi, Evl.fi ja Kirkontilastot.fi.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset eivät ole mikään kansantaloudellinen pakko, vaan ihan tietoisesti tehty arvovalinta.

”Hyvä kasvatus on läsnäoloa”

Eriarvoistuminen ja syrjintä osuvat kipeästi lapsiin ja nuoriin. Meillä on kuitenkin viisaus ja taito parantaa maailmaa, uskoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

TEKSTI KATA RIINA HEINONEN TRICARICO KUVA SIRPA PÄIVINEN

Lasten ja nuorten hyvinvointi on parantunut Suomessa huomattavasti sadan viime vuoden aikana.

– Jos ajattelee tämän hetken lasten ja nuorten fyysistä terveyttä, oikeutta kasvaa ilman väkivaltaa ja yleistä ymmärrystä siitä, että lapset tarvitsevat hellyyttä ja huomiota, niin olemme tulleet huomattavasti eteenpäin, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen

Moni lapsi ja nuori on kuitenkin kertonut Pekkariselle, että aikuiset ovat usein pahantuulisia sekä painostavat ja vaativat liikaa. Heillä ei myöskään ole riittävästi aikaa lapsille.

Kärsimätön käytösmalli ei ole Pekkarisen mukaan pelkästään nykyajan ilmiö vaan meihin suo

malaisiin sisäänrakennettu tapa olla vuorovaikutuksessa lasten kanssa.

– Me emme oikein osaa nauttia täysin rinnoin lapsistamme ja nuoristamme, koska emme ole saaneet siihen oikeanlaista mallia.

Monet aiemmat sukupolvet on kasvatettu kurittamalla kilteiksi ja vaatimattomiksi.

– Tänä päivänä tiedämme, että lasta ei saa kurittaa eikä kohdella ankarasti, joten olemme empaattisia ja pehmeitä, mutta samaan aikaan hirveän löysiä.

Sekään ei toimi, sillä lapsi kasvaa suhteessa toisiin ja hakee konfliktia löytääkseen omat rajansa. Siksi lapsen tarpeet jäävät jälleen täyttymättä.

– Toivoisin aikuisilta kykyä todella huomata lapsi tai nuori ja hänen tarpeensa. Haluaisin

myös, että aikuiset ymmärtäisivät, että hyvä kasvatus on läsnäoloa, ohjaamista ja esimerkkinä toimimista, ei pelkää mahdollistamista.

TÄLLÄ HETKELLÄ Elina Pekkarinen on huolissaan siitä, miten hallituksen leikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassamme heikossa asemassa oleviin ihmisiin, kuten maahanmuuttajiin ja yksinhuoltajiin sekä heidän lapsiinsa.

– Sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset eivät ole mikään kansantaloudellinen pakko, vaan ihan tietoisesti tehty arvovalinta, Pekkarinen sanoo.

”

Kun haasteet ovat isoja, vaarana on, että unohdamme keskuudessamme olevat pienet ihmiset.

Talousvaikeuksien keskellä ihmiset menettävät tulevaisuuden näköalansa ja jaksaminen heikkenee.

– Ei sosiaaliturvan poistaminen heitä aktivoi niin kuin ei myöskään kunnollinen sosiaaliturva heitä passivoi.

KATUVÄKIVALTA JA NUORISORIKOLLISUUS puhututtavat tällä hetkellä monia. Elina Pekkarisen mukaan häiriökäyttäytymisen taustalla on paitsi eriarvoistuva yhteiskunta myös syrjintä.

– Tuota syrjintää oikeutetaan sillä, että osa maahanmuuttajataustaisista lapsista ja nuorista käyttäytyy väkivaltaisesti tai tekee enemmän rikoksia kuin kantasuomalaiset.

– Me emme näe, että häiriökäyttäytyminen on osin seurausta syrjinnästä.

Syrjintää ja kiusaamista kohtaavat myös vammaiset, lastensuojelun asiakkaina olevat, seksuaali ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ja sateenkaarevien perheiden lapset ja nuoret.

– Ryhmän ulkopuolelle jättäminen ja toisen ihmisarvon nakertaminen ovat tehokkaimpia tapoja luoda turvatonta yhteiskuntaa, Pekkarinen sanoo.

ELÄMME AIKAA, jossa myös globaalit kriisit ovat suuria. Käsillä olevat vuodet saattavat olla Elina Pekkarisen mukaan jonkinlainen breaking point

– Kun haasteet ovat isoja, vaarana on, että unohdamme keskuudessamme olevat pienet ihmiset sekä sen, millaista maailmaa olemme luomassa ja mitä haluamme jättää jälkeemme.

Pekkarinen jaksaa silti suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti.

– Sadan viime vuoden hyvä kehitys kertoo sen, että olemme viisaita olentoja. Niinpä uskon, että osaamme korjata tekemämme virheet ja parantaa tätä paikkaa, jota maailmaksi kutsutaan. ■

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.–24.11. Lapsen oikeuksien päivä on 20.11.

Kaikki on vain tapahtunut

Veli ilmoitti vuonna 1958 Pirkko Mannolan missikilpailuun. Voitto tuli, ja sen jälkeen laulamista harrastavaa nuorta naista vietiin. ”Ei minua ole koskaan järki ohjannut”, 85-vuotias Mannola sanoo.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Näyttelijä ja laulaja Pirkko Mannolaa näkee harvoin kirkon tilaisuuksissa esiintymässä, mutta on häntä haastateltu Kallion kirkossa, ja Naisten Pankin tempauksessa hän on vetänyt kävelylenkkiä.

Seuraavaksi Mannola menee Laaksolahden kappeliin.

– En minä sitä itse keksinyt, hän sanoo kotonaan kahvipöydän ääressä, jossa on tarjolla aleksanterinleivoksia.

Konsertin järjestäjä on Jouni Liimatainen Hän on kutsunut Mannolan vieraaksi Laaksolahden kappelin konsertti- ja keskusteluiltaan. Illan aiheeksi Liimatainen ehdotti Sydän ohjaa tietäni, joka on Mannolan levyttämä kappale vuodelta 1960.

– Uskon, että aihe on hyvä, koska ei minua järki ole koskaan ohjannut. Laulu on Jaakko Salon sävelmä, ja se oli jossain leffassa, Mannola muistelee.

NUOREN Pirkko Mannolan haaveena ei ollut näyttelijän tai laulajan ura. Ensin hänestä tuli Miss Suomi vuonna 1958. Tosin ei misseyskään hänen haaveensa ollut. Missikilpailuun Mannolan ilmoitti veli, jolla oli mielessään löytöpalkkio. Sisko voitti kisan ja veli sai palkkion.

– Ei se mikään iso raha ollut. Veli sai sillä varmaan jonkun pikkutakin, Mannola kertoo. Missikisoihin osallistuminen oli Mannolan mielestä jännittävää. Kisat pidettiin Messukeskuksessa Helsingissä. Mannola oli Sääksmäellä syntynyt ja Valkeakoskella kasvanut kokematon koulutyttö.

– En ollut paljon ulkomailla tai missään käynyt, paitsi kerran isovanhempien kanssa Ruotsissa ja Tanskassa. Niin ja, Saksassa olin ollut oppilasvaihdossa.

Sen jälkeen, kun Mannola oli valittu Miss Suomeksi, hän luki lehdestä otsikon: ”Pyöreäposkinen tytöntyllerö Tampereelta voitti Miss Suomi -kilpailut.”

– Lisäksi lehdessä kuvailtiin minua kielitaitoiseksi. Olen kaksikielisestä perheestä ja puhun suomea ja ruotsia. Osasin myös aika sujuvasti saksaa ja englantia olin lukenut koulussa. Kirjoitettiin, että Miss Suomi osaa neljää kieltä. Misseyden kautta Mannolan elämään tuli laulaminen. Kisoissa haastattelija kysyi missiehdokkailta, mitä he harrastavat.

– Yksi kutoi, toinen luki ja minä sanoin, että olen voittanut koulussa henkisiä kilpailu-

ja. Ne olivat siihen aikaan sellaisia, joissa laulettiin ja lausuttiin. Voitin kolmen kauppalan mestaruuden laululla Jäi toiset aamulla nukkumaan, Mannola kertoo ja vetäisee laulusta pätkän.

MISS SUOMI vietiin studioon tekemään levyä. Ensin Pirkko Mannola työskenteli Levytukussa, ja sitten hänet napattiin toisaalle.

– Oli kiva päästä Skandiaan. Siellä olivat kaikki Suomen ykköset Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Annikki Tähti ja Vieno Kekkonen puhumattakaan miestähdistä. Aluksi pomoilla oli vähän vaikeuksia sijoittaa minua, että minkä sortin laulaja olen.

Mannolasta tehtiin reipas ja pirteä nuorisoidoli, ja hänen esittämänsä musiikki kohdistettiin nuorille. Mannolan lisäksi Lasse Liemola lauloi nuorisomusiikkia.

– Levytyksien jälkeen tulivat iskemäleffat, joissa kaikki Skandian laulajat esiintyivät. Ne olivat aikansa videoita, joissa oli lauluja peräkkäin ja joku tarina.

Ohjaaja Toivo Särkkä otti sitten Mannolan töihin Suomen Filmiteollisuuteen. Mannolasta tuli kuukausipalkkainen näyttelijä, joka teki paljon elokuvia pienellä palkalla. Työssä hän muistaa olleensa aikamoinen jännittäjä.

– Näytin tyttömäisen pirteältä ja iloiselta, vaikka jännitin kameraa. Ainakin tein töitä. Saatoin tehdä yhtä filmiä päivällä ja toista illalla. Tavallaan minua vähän väärinkäytettiin. Silloin tehtiin näitä heppoisia filmejä niin kuin Yks' tavallinen Virtanen ja Kaks’ tavallista Lahtista. Vanhoja suomalaisia mustavalkoisia elokuvia esitetään nykyisin Yle1:llä arkena alkuiltapäivisin.

– Vanhoissa Suomi-filmeissä on tietysti aikansa kuvaa. Kun nyt katson niitä ja niiden näyttelijöitä, huomaan, että tuo on taivaassa, tuo on taivaassa, tuo on taivaassa… Lähes kaikki ihanat näyttelijät, jotka opin tuntemaan, ovat kuolleet. Enää joukosta ei taida olla hengissä muita kuin Esko Salminen ja minä, Mannola sanoo.

BERLIININ ELOKUVAJUHLIEN Suomen delegaatioon otettiin vuonna 1960 mukaan myös Pirkko Mannola. Hän lauloi suurella ulkoilmanäyttämöllä Paul Ankan Dianan. Mannola ei arvannut, mitä tapahtuu.

– Nämä ovat näitä ihmeellisiä kokemuksia. Yleisön joukossa oli kykyjenetsijä, ja hän huomioi minut ja lauluni. Hän vei minut sitten

Kuka?

Näyttelijä ja laulaja Pirkko Mannola, 85, asuu puolisonsa Göran Stubbin kanssa Espoossa. Mannolalla on tytär, joka asuu perheineen Ruotsissa. Stubbin pojille Mannola on bonusmamma.

Mitä?

Pirkko Mannola on vieraana Laulu ja laulun tarina -konserttisarjan illassa to 21.11. klo 18.30 Laaksolahden kappelissa Espoossa. Kahvia ja teetä tarjolla klo 18 alkaen.

Motto

Sydän ohjaa tietäni.

viihdeorkesterin laulukokeeseen, ja sain kiinnityksen saksalaiseen levy-yhtiöön. En oikein itse tajunnut, kuinka isoissa käsissä olin. Vielä vuonna 1963 levytin siellä.

Levytyssopimuksen teon jälkeen Mannola matkusti edestakaisin Suomen ja Saksan väliä. Hän teki levytyksiä kummassakin maassa. Kotimaassa hän lisäksi keikkaili ja näytteli elokuvissa, kun ei raaskinut jättää Suomea.

Elokuvien teosta Mannolan mieleen on jäänyt Aarne Tarkaksen ohjaaman Nina ja Erik -eloku-

van harjoitukset. Mannolalla oli kohtaus kuuluisan näyttelijän kanssa.

– Minun piti roolissa haukkua Tauno Palo. Kun hän tuli viereeni, en pystynyt siihen. Ihailin häntä niin paljon. Taunon piti lähteä pois studiosta, ja minä haukuin ohjaajan. Se oli helpompaa. Jälkeenpäin Mannola on monta kertaa miettinyt tuota aikaa Suomessa ja Saksassa ja sitä, kuinka kaikki vain tapahtui. Oli hirveä meno ja meininki, ja hän oli monessa mukana. Mannola teki kaikki työsopimukset itse, myös Berliinissä.

– Olisin tarvinnut managerin neuvomaan, mihin minun olisi kannattanut suunnata, etten olisi tehnyt päättömästi kaikkea joka paikkaan.

– Mutta hyvin urani on silti mennyt. Sanotaan nyt sitten, että sydän ohjasi tietäni – ei manageri, eikä kukaan muukaan, Mannola sanoo ja puhkeaa iloiseen nauruun.

85-VUOTIAASTA Pirkko Mannolasta elämä on ihanaa, vaikka tietysti jokaisella on synkätkin hetkensä. Hän on joogannut nuoresta lähtien.

Aikoinaan hänellä oli tapana valmistautua esitykseen päällään seisten. Nykyisin hän käy yinjoogassa, joka on rauhallista ja palauttavaa. Mannola saa voimaa luonnosta ja kävelee mielellään metsässä, koska se rauhoittaa.

– Miehestäni Göranista saan myös voimaa. On hienoa, että on parisuhde ja joku kotona ja että pidämme toinen toisistamme huolta. Moni jää yksin. Vanheneminen kaksin on varmaan helpompaa kuin vanheneminen yksin.

”

Jos jaksaa mennä ja liikkua, siitä saa hirveästi energiaa ja uutta ajateltavaa.

Mannolan tytär Heidi asuu perheineen Ruotsissa. Göran Stubbin myötä Mannolan elämään ovat tulleet tämän poikien perheet, ja nyt hän on myös Suomen tasavallan presidentin, Alexander Stubbin, bonusmamma, kuten häntä uusperheessä kutsutaan.

Mannolan mielestä kaiken ikäisten pitäisi nauttia elämästä, eikä ikää pidä peitellä. Jokainen on sen ikäinen kuin on, ja kannattaa olla kiinnostunut erilaisista asioista.

– Liikumme Göranin kanssa paljon. Viimeksi kävimme katsomassa Helsingin Kaupunginteatterissa Moulin Rouge! musikaalin, joka on aivan ihanaa katseltavaa, ja Svenska Teatternissa kävimme katsomassa Matildamusikaalin. Jos jaksaa mennä ja liikkua, siitä saa hirveästi energiaa ja uutta ajateltavaa. Ja totta kai se rikastuttaa omaa maailmankuvaa.

VANHENEMISESTA Pirkko Mannola sanoo, ettei se kivaa ole. Vaikka on hän todennut niinkin, ettei hän ole oikea henkilö sanomaan vanhenemisesta mitään, koska hän ei koe itseään vanhaksi.

– Niinhän se on, ettei auta kuin hyväksyä vanheneminen, ja ottaa siitä huumorilla irti paras, minkä saa. Vaikka ei elämä aina ole humoristista. Se riippuu vähän siitä, miten terveenä pysyy.

Pirkko Mannola kulkee nykyisin erilaisissa senioritilaisuuksissa puhumassa ja laulamassa. Hän miettii joskus, kuinka kauan saa tehdä näitä keikkoja.

– Minua pyydetään mielellään tilaisuuksiin tekemään spagaatti ja kertomaan, millaista on olla seniori. Tai minua pyydetään nostamaan jalkaa ja sanomaan, ettei näin pidä tehdä joka aamu. Minun toivotaan antavan positiivista ajattelua vanhenemiseen.

Mannolan suunnilleen samanikäiset naiskollegat ovat joskus ihmetelleet, miten Pirkko jaksaa. He kun ovat iloisia siitä, ettei enää työn vuoksi tarvitse kammata, meikata, pukeutua eikä lähteä minnekään.

– En minä osaa sanoa, että yhtäkkiä olisin lopettelemassa… katsotaan nyt, minne sydän vie, Mannola sanoo. ■

”Kauanko vielä kätket

Ahdistus, syyllisyys ja kuolema ovat kestoaiheita, kun ihminen purkaa tuskaansa Jumalalle. Leonard Cohen, Paul Simon ja Nick Cave liikkuvat psalmeissaan vanhatestamentillisissa mielenmaisemissa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT THOMAS SAMSON/AFP/LEHTIKUVA, CAITLIN OCHS/REUTERS/ MVPHOTOS, GLAMOURSTOCK/ALAMY/MVPHOTOS KUVANKÄSITTELY MARI AARNIO

Ei siihen tapaan puhu, jollei aidosti tunne olevansa saarrettu, ellei ole aidosti epätoivoinen ja tunne hätää.”

Näin voisi kertoa luomistyöstään vaikkapa se tuhansia vuosia sitten elänyt ihminen, jonka rukous on tallentunut Raamatun psalmiin 6: ”Armahda minua, Jumala, sillä olen uupunut. Paranna minut, sillä olen kauhistunut luita ja ytimiä myöten. Minua pelottaa, kauanko vielä viivyt, Jumala?”

Alun sitaatti on kuitenkin paljon uudempi, peräisin eräästä kanadalaisen runoilijan ja laulajalauluntekijän Leonard Cohenin (1934–2016) antamasta haastattelusta, jossa hän kertoo työstään. Cohen kirjoitti viidennenkymmenennen

syntymäpäivänsä tietämillä vuonna 1984 viidenkymmenen modernin psalmin kokoelman, joka sai nimekseen Book of Mercy. Suomeksi se on julkaistu Seppo Pietikäisen käännöksenä nimellä Armokirja.

”Siunattu olet sinä, joka puhut pimeydestä, joka annat muodon epätoivolle. Sinä kokoat sydämen, joka on maailmaan hajonnut, sinä asetat kivulle rajat”, puhuu Jumalalle Cohen, joka kärsi läpi elämänsä masennuskausista.

Armokirja sai alkunsa aikana, jolloin Cohen koki olevansa umpikujassa. Hän alkoi kirjoittaa muistiin rukouksiaan ja huomasi, että kirjoittaminen oli jo tavallaan vastaus niihin rukouksiin. ”Palautit kyyneleet takaisin silmiini. Palau-

tit minut sanasi vuoristoon. Annoit vammalle kielen, jotta se voisi nuolla haavansa. Suojasit pääni opettajan huolenpidolla, pidit kädestäni isoisäni voimin”, hän kirjoittaa yhdessä psalmeistaan.

Viittaus isoisän voimiin kertoo Cohenin juutalaisesta taustasta. Hän kuului sekä isän että äidin puolelta arvostettuun juutalaiseen sukuun: äidinisä oli rabbi ja isänisä puolestaan montrealilaisen synagogan voimahahmo. Perhe oli uskonnollinen, ja Cohenkin opiskeli synagogassa uskontoa ja heprean kieltä pienestä pitäen. Hänestä ei tullut vanhempiensa toivomaa hengellistä johtajaa, mutta esimerkiksi Armokirjan tekstit ovat niin kiinni juutalaisessa perinteessä, että niitä on luettu synagogassa.

MUUTAMASSA TUHANNESSA VUODESSA ihminen on muuttanut maailmaa käsittämättömän paljon. Jos meidät heitettäisiin Vanhan testamentin psalmien maisemiin, kolmen tuhannen vuoden takaiseen Israeliin, emme välttämättä selviäisi kovin kauan hengissä.

minulta kasvosi?”

Itseään ihminen ei ole juuri pystynyt muuttamaan. Leonard Cohenin Armokirja käy hyvin esimerkiksi siitä, että muinaisten psalmirunoilijoiden sisäinen maailma on paljolti se sama maailma, jonka varjoissa ja myrskyissä mekin kuljemme. Kyselemme Jumalan olemassaoloa ja tahtoa, pyydämme apua silloin, kun sitä ei mistään muualta ole enää luvassa. Haastamme ja kiukuttelemme yrittäessämme sovittaa yhteen näkemäämme ja kokemaamme vääryyttä ja kärsimystä ja toisaalta tuntua Jumalan armosta ja huolenpidosta. Muistamme kuolevamme.

Leonard Cohen ei ole ainoa lahjakas lauluntekijä, joka on ammentanut psalmiperinteestä käydessään painia Jumalan ja uskon kanssa. 2020-luvulla omia psalmejaan ovat tehneet amerikkalainen Paul Simon (s. 1941) ja australialaissyntyinen Nick Cave (s. 1957). Nykyajan psalmit eivät välttämättä kulje suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle, vaan niitä lataillaan suoratoistopalvelusta. Harpun tai lyyran sijasta niitä voi säestää ambient-äänimatto tai helisevä kitara. Psalmeiksi ne silti tunnistaa.

JOTAIN ENTEELLISTÄ on siinä, että Paul Simonin levy Seven Psalms sai alkunsa unesta. Raamatussa on monia kertomuksia siitä, kuinka Jumala antaa ihmiselle toimintaohjeita tämän nukkuessa. Simonin ensimmäisestä unesta alkoivat aamuöiset heräilyt, jolloin hän kirjoitti muistiin uneksimiaan sanoja ja lauseita. Raamatulliselta kuulostaa sekin, että hän kirjoitti psalmin päivässä viikon ajan – yhtä kauan kesti myös Jumalan luomistyö.

Keväällä 2023 ilmestynyt Seven Psalms on Paul Simonin viidestoista soololevy. Uskonnolliset teemat ovat punoutuneet hänen lauluihinsa jo uran alkuajoista asti – milloin ironian, milloin jonkinlaisen kokeilun ja aavistelun kautta. Taustaltaan juutalainen Simon on sanonut, ettei kutsuisi itseään uskonnolliseksi, mutta kylläkin uteliaaksi. Psalmilevyään hän on luonnehtinut väittelyksi, jota hän käy itsensä kanssa siitä, uskoako vai ei. ”Herra on savua, joka katoaa, kun tuuli puhaltaa. Herra on oma yksityinen vitsini, heijastukseni ikkunassa”, hän laulaa.

Simonin mietteliäs ja meditatiivinen levy tuo psalmien ikiaikaiset teemat nykyajan ihmisen maailmaan. Siinä missä Vanhan testamentin psalmirunoilija kutsuu Jumalaa paimenekseen, Simonin arjessa taivaallinen huolenpitäjä on levytuottaja. Lempeimmillään Simonin Jumala on ”ateria köyhistä köyhimmälle, muukalaisen tervetulleeksi toivottava ovi” – hyvin samanlainen kuin se, josta Vanhan testamentin psalmissa todetaan näin: ”Sinä, Jumala, varjelet vähäosaisia, suojelet heitä pahoilta ikuisesti.”

Mutta Jumalalla on myös toisenlaiset kasvot. Vanhan testamentin psalmeissa Jumala saa vedet kuohumaan ja maan vavahtelemaan. Hän leväyttää taivaan auki ja sinkoaa salamoita sinne tänne. Samaan tapaan Paul Simon näkee Jumalan sellaisissa luonnonilmiöissä, joita ihminen ei pysty hallitsemaan: arvaamattomimmillaan ja pelot-

tavimmillaan Jumala on koronavirus ja nouseva valtameren pinta. Mutta toisin kuin Vanhan testamentin maailmassa, pandemian tai ilmastokriisin tuoma tuho ja kosto ei rajoitu vain vihollisina pidettyihin vaan koskee koko ihmiskuntaa.

OMA RYHMÄNSÄ Vanhassa testamentissa ovat psalmit, joissa ihminen katuu tekojaan ja etääntymistään Jumalasta ja pyytää rikkomuksiaan anteeksi – vaikkapa näin: ”Älä muistele nuoruuteni erehdyksiä ja vääriä tekojani. Anna nimesi tähden anteeksi raskas rikkomukseni.” Tai näin: ”Pese minut puhtaaksi syyllisyydestäni, puhdista minut vääristä teoistani.”

Samaa painoa kantaa harteillaan myös Leonard Cohen: ”Tuomitse minut jälleen, minut, joka en suostu tuomittavaksi. Armahda minut, minut, joka olen unohtanut armeliaisuuden.” Paul Simon puolestaan laulaa olevansa koditon sielu, jonossa viimeisenä, ja toivovansa, ettei portteja suljeta ennen kuin hän saa anteeksi.

JUMALAN POISSAOLON kokemus ja hylätyksi tulemisen kipu olivat tuttuja jo Vanhan testamentin psalmien runoilijoille. Samalla niihin punoutui kaipuu Jumalan läheisyyteen ja hellittämätön toivo siitä, että Jumala kuitenkin kuulee avunpyynnöt. ”Jumala, minun Jumalani, katso minuun ja vastaa minulle”, anellaan psalmissa 13 ja ”Jumala, älä ole niin kaukana”, huokaa psalmin 22 rukoilija.

Sama hädän tuntu on myös Nick Caven vuonna 2022 julkaisemalla Seven Psalms -levyllä, joka on leijuvan musiikin päälle puhuttua runoa tai rukousta. ”Herra, en voi odottaa enää yhtäkään hetkeä kauemmin” ja ”Tulen yksin ja luoksesi,

Herra, surussa, janoten turvaasi, en pysty hengittämään”, lausuu Cave.

Caven psalmit kertovat maailmasta, jossa tapahtuu kauheita ja käsittämättömiä asioita: linnunpoika putoaa pesästä, äiti joutuu hautaamaan lapsensa: ”Sellaisia asioita ei pitäisi koskaan tapahtua, mutta me kuolemme.” Näissä psalmeissa lausuu rukoustaan isä, jonka murskasi ja sysäsi syvään muutokseen hänen teini-ikäisen poikansa tapaturmainen kuolema. Sama mies menetti lyhyen ajan sisällä myös äitinsä ja läheisiä ystäviään – ja vielä myöhemmin toisen poikansa.

Henkilökohtaisen tragedian lisäksi Caven Seven Psalms -levyn syntyyn vaikutti koronapandemia, jolloin kuolema tai ainakin sen uhka tuli lähelle niin monia. Keskustelukirjassa Usko, toivo ja kuolema Cave toteaa tiedostavansa kirkkaasti, ”miten epävarmaa oma elämämme ja elämä ylipäänsä on – miten harvinaista, miten kallisarvoista – ja että kaikki voi kadota hetkessä”.

Sama kokemus ihmiselämän hauraudesta ja lyhyydestä kulkee läpi Vanhan testamentin psalmienkin: ”Sinä pyyhit ihmisen pois kuin unen. Me olemme kuin ruohoa, joka aamulla versoo, aamuvarhaisella kasvaa ja viheriöi, mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu.” ■

Lähteet: Nick Cave: Seven Psalms. 2022. Nick Cave ja Seán O’Hagan: Usko, toivo ja kuolema. Suom. Ari Väntänen ja Sirje Niitepõld. Like 2022. Leonard Cohen: Armokirja. Suom. Seppo Pietikäinen. Sammakko 2022. Ira B. Nadel: Leonard Cohen – Elämäkerta. Suom. Tarja Lipponen. Johnny Kniga 2010. Psalmit 2024. Suomen Pipliaseura. Paul Simon: Seven Psalms. 2023.

Psalmeja, meditatiivista musiikkia ja seikkailupelin maisemia

Kirkko ja kaupunki on julkaissut uuden sarjan psalmimeditaatioita. Auta minua, sinä armollinen – suojaavia sanoja psalmien kirjasta -sarjassa kuuluvat ihmisen ikiaikaiset ahdistukset, murheet ja pelot sekä niiden keskeltä nousevat avunpyynnöt Jumalalle.

Tekstit on valikoitu Pipliaseuran julkaisemasta Psalmit 2024 -suomennoksesta. Ne lukee Outi Isotalus. Sarjan musiikin ovat tehneet Samuli Karjalainen ja Heikki Kylkisalo. Videot perustuvat The Legend of Zelda -konsolipeliin. Psalmimeditaatioita voi kuunnella Spotifyssa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/psalmit. Videot julkaistaan samassa osoitteessa ja Kirkko ja kaupungin Youtube-tilillä.

Kapitalismi voi olla väline hyvään

PAPPI MARJUT Mulari kuvaili haastattelussaan kirkkovuoden ja sen paastonaikojen viettoa ”vastalauseeksi kapitalismille” (K&k 26.9.).

Mulari myös kuvaili kapitalismin voivan olla perisynnin aiheuttamaa. Pidän ajatusta historiattomana.

Taloustieteilijä Max Weberin määritelmän mukaan kapitalismi on talousjärjestelmä, joka perustuu esimerkiksi yksityisiin yrityksiin, vapaisiin markkinoihin, jotka ovat avoimet sosiaalisesta tausta riippumatta, oikeusjärjestelmään, joka takaa yksityisen omistusoikeuden ja osakekauppaan, jolla voidaan kerätä pääomaa. Länsimaat ovat ensisijaisesti kapitalistisia valtioita. Historiallisesti kapitalismi, demokratia ja ihmisoikeudet ovat kulkeneet käsi kädessä.

Kapitalismiin voi yhdistää kultaisen säännön, Jeesuksen opetuksen Vuorisaarnassa: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Lähtökohtaisesti sellainen yksilö ja yritys menestyy kapitalismissa, joka kohtelee lähimmäisiään hyvin ja haluaa parantaa asiakkaidensa hyvinvointia.

Vapaa tiedonvälitys ja laadukas journalismi ovat tärkeitä kapitalismin onnistumiselle. Median tehtävä on kertoa sellaisista yhteiskunnallisista epäkohdista, joissa ihmisen taipumus pahaan valjastaa kapitalismin ahneuteen, vihaan, petokseen tai varkauteen.

Simon Elo kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kok), Espoo

Siedetäänkö kirkossa erimielisyyttä?

OLISI JO SYYTÄ tunnustaa tosiasiat. Koskaan ei päästä siihen, että kaikki kirkkomme jäsenet hyväksyisivät naispappeuden. Sen kuluneet vuosikymmenet osoittavat. Koskaan ei tulla pääsemään siihen, että kaikki kirkkomme jäsenet hyväksyisivät samaa sukupuolta olevien vihkimisen kristilliseen avioliittoon.

Raamattu-sitaattien heittely ja tuomitsemisen ihana keveys

ON VASTUUTONTA KESKUSTELUKULTTUURIA käyttää Raamattusitaatteja oikeuttamaan toisten ihmisten tuomitsemista. Kuinka helppoa onkaan piiloutua sitaattien taakse ja siirtää vastuu Jumalalle. Se on tuomitsemisen ihanaa keveyttä Jumalan nimissä. Niin helppoa ja niin oikein.

Joudun kertomaan ikävän tosiasian. Kukaan ei ole sitaattien takana piilossa, sillä kommentoija paljastaa ennen kaikkea itsensä – omat asenteensa, ennakkoluulonsa, pelkonsa, vihansa ja syntisyytensä. Kun tuomitset, tulet tuomituksi. Tässä mielessä muiden ihmisten syntisyyden perään huutelu on sama kuin ampuisi itseään jalkaan.

Toivon, että keskitymme omiin synteihimme. Niitä meillä kaikilla riittää, joten ohjataan se osoittava sormi kohti omaa napaa. Eikä vähiten siksi, että lisäämme vain omaa syntitaakkaamme ja kärsimystämme keskittymällä muiden ihmisten synteihin ja niiden tuomitsemiseen. Se ei meistä parempia ihmisiä tee. Se ei tästä maailmasta parempaa paikkaa tee. Sen se olisi jo tehnyt, jos siinä jokin taika olisi.

Jeesus pystyi antamaan anteeksi niin omille surmaajilleen kuin kaikille syntisille ihmisille ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Siksi Raamatun siteeraaminen omien uskomusten tueksi ja muiden syntisyyden tuomitsemisen tueksi ei ole edes hailakasti sitä, mihin Jeesus on meidät kutsunut.

Terhi Teräs-Hukka Rovaniemi

ria kirkkokuntia, jotka eivät alistu yleisen mielipiteen riepoteltavaksi. Jatkossa kun odottaa kiista monisuhteista,mihin Kotimaa-lehden kolumnisti Rebekka Naatus kehotti olemaan valmis. Itse en aio olla siihen valmis. Mieluummin jatkan kristillistä kilvoitteluani toisen, perinteisiä arvoja ja Raamattua kunnioittavan kristillisen yhteisön jäsenenä.

Jukka Tuominen Pitäjänmäen seurakuntaneuvoston ja Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Helsinki

Tilavähennystavoite saavutettu!

KIRKKO JA KAUPUNKI KERTOI vaikeista luopumispäätöksistä Espoon seurakunnissa (K&k 10.10.). Espoon tuomiokirkkoseurakunnan (ET) seurakuntaneuvoston 10.9. lähettämän kirjeen mukaan vähennystavoitteeseen tulee lukea myös yhtymän viraston tekemät luopumispäätökset toimistotiloista. Näitä tiloja on 1228 neliömetriä. Kun yhtymän yksiköt ovat muuttaneet jo aiemmin käytössä olleisiin tiloihin, niin toimitilojen määrä on oikeasti vähentynyt. Näin ollen Espoon seurakuntien strategian mukainen tilojen vähentämistavoite, 7000 neliömetriä, on nyt saavutettu.

Artikkelin mukaan Tuomiokirkkoseurakunta olisi valmis luopumaan Tuomiokirkon seurakuntatalosta. Tällaista päätöstä seurakuntaneuvosto ei kuitenkaan ole tehnyt. Taloa käyttävät muutkin seurakunnat.

Toisin kuin jutussa kerrottiin, Tuomiokirkkoseurakunnalle ei ole luopumispäätösten jälkeen jäämässä ”selvästi enemmän toimitiloja kuin muille Espoon seurakunnille”. Tilatehokkuus Tuomiokirkkoseurakunnalla on 0,18 neliömetriä per jäsen ja Tapiolalla 0,17. Luvut ovat siis samaa suuruusluokkaa.

Jarmo Nieminen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Kiitos juhlista

Kysymys kuuluu: kuinka tästä jatketaan? Halutaanko heittää meidät perinteisellä kannalla olevat ulos kirkosta? Jos halutaan, niin sanottakoon se suoraan. Naisteologien julkilausuma 11.9. oli jo lähellä sitä. Jos halutaan jatkaa yhdessä, niin on rehellisesti hyväksyttävä tilanne, jossa kirkossa on kaksi eri kantaa näihin kiistakysymyksiin. Ja silloin on myös syytä lopettaa perinteellisel-

lä kannalla olevien lähetysjärjestöjen syrjintä muun muassa avustusten jaossa. Itse olen huomannut kunnioittavani yhä enemmän vanhoja suu-

KIITOS MALMIN SEURAKUNNAN työntekijöille ja vapaaehtoisille syntymäpäiväjuhlasta Viikin kirkossa meille kauan eläneille. Oli runonlausuntaa, yksinlaulua, yhteislaulua ja soittoa ja lopuksi kahvitilaisuus. Papille mukavia eläkepäiviä!

Eva Sjöberg

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Haluaisin heittää sen ensimmäisen kiven

Moni kristitty puhuu minulle aivan kuin ei olisi koskaan syntiä tehnytkään.

”KATSELIN SINUA kymmenen vuotta sitten televisiosta ja huomasin, ettei kaikki ole hyvin. Rukoilin puolestasi. Minäpä olen ollut sata vuotta uskossa. Hyvä että sinäkin tulit järkiisi.”

Tämä kaava toistuu viesteissä, joita saan ja joita minulle kasvotusten sanotaan. Koska nämä kommentit tarkoitetaan kohteliaisuuksiksi, minun on pakko hymyillä ja kiittää kohteliaasti, vaikka vihaan tuota asennetta. Koko hommassa haisee vahva ”tervetuloa tänne meidän fiksumpien kerhoon” viba.

Olen kertonut avoimesti tiestäni kristitystä ateistiksi, ja sitten takaisin kristityksi. Olen myös myöntänyt, että syntiä on tullut tehtyä.

JOTENKIN OLEN OLETTANUT, että

jokainen kristitty on langennut. Mutta ei. Moni kristitty puhuu minulle aivan kuin hän ei olisi lainkaan syntiä tehnytkään ja onnittelee minua siitä, kuinka olen hetken pysynyt kaidalla polulla. Miten niin?

Ehkä näillä tyypeillä olisikin jotain opittavaa minulta?

Ehkä heillä ei ollut hyvä olla kymmenen vuotta sitten? Ehkä ei vieläkään?

Itse asiassa: vaikkei näitä asioita saisi mittailla, minulla on sellainen kutina, että moni näistä ihmisistä on tehnyt paljon enemmän syntiä kuin minä.

Jos rehellisiä ollaan – ja mehän olemme – nämä kohtaamiset ovat saaneet minut haaveilemaan sen ensimmäisen kiven heittämisestä. Onneksi se on jäänyt nyrkkiin selkäni taakse.

KRISTITYLLÄ ON PALJON opittavaa ateisteilta. Kristityllä on paljon opittavaa jokaiselta vastaantulijalta. Olen ylpeä omasta ateismivaiheestani. Se on osa sitä tietä, jolla olen edennyt, ja ilman sitä vaihetta en olisi nyt tässä.

Ateismikauteni ansiosta olen oppinut kyseenalaistamaan aivan kaiken. Kristitty ei voi pelätä Hesarin tiedesivuja tai jonkun ateistin nousuhumalaisia kysymyksiä illallispöydässä. Ei ole ihme, että nimenomaan kristityt yhteiskunnat sallivat myös uskonnottomuuden ja kristinuskon kyseenalaistamisen. Jos Jumala todella pelkäisi ateistien kysymyksiä, hän ei olisi mikään jumala.

PERISYNNIN IDEA on luterilaisuudessa nerokasta: koska pelastumme yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden, emme siis pelastu teoin. Mutta hyvää pitää tehdä sen itsensä tähden, omien kykyjensä mukaan. Mieleltään sairaan on hankalampi olla murhaamatta tai nälässä olevan varastamatta. Olisi absurdia, että sanoisin olevani heitä synnittömämpi. Synnittömyyteen pitää pyrkiä, mutta vain oman pään sisällä. Se on kilpailu itseä vastaan.

Me emme pyri parempaan, jotta Jumala rakastaisi meitä. Me pyrimme parempaan, koska Jumala rakastaa meitä. Meidän työmme ei ole syyllistää muita. Se on korkeintaan hauska harrastus.

Siunausta.

TUOMAS ENBUSKE Toimittaja, podcastaaja ja isä

LUE TUOMAS ENBUSKEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEEN VUOROT

Kristilliset joulukortit

Joulukortti Jouluevankeliumi 2024 – Julia Vuori 3,00

Martta Wendelinin ihanat joulukortit

Rakastetun taiteilija Martta Wendelinin nostalgiset, kristilliset joulukortit. 5 erilaista korttia, 4 kpl kutakin. yhteensä 20 korttia. 25,00

Jaana Räntilä, Pirjo Kantala, Pekka Y. Hiltunen, Kalevi Virtanen Tässä olen – Päivittäisiä hengellisiä harjoituksia 2024–2025 25,60 (28,50)

Pertti Rajala Selkoa kristinuskosta 29,90 (31,90)

Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen (toim.) Sanan aika – Kirkkovuosi 2024–2025 8,40 (9,80)

Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki (UUSI OSOITE) Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 040 735 2096

BLACK FRIDAY- TARJOUKSET

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 25 €

· Juurihoito alk. 350 €

· Hammasvalkaisu 120 €

· Purentakisko 320 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 € alk. 68 € aika 20 min.

Muut palvelut: Keinojuurihammas Kirurgia Hammaskoru EI MUITA KUSTANNUKSIA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 490 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 178 €

Korjaukset alk. 125 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus Kaikki työt valmistetaan Suomessa käsityönä. Ei muita kustannuksia.

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Jos et Suomessa pääse hammaslääkäriin, tule Tallinnaan!

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

IHANA JÄRJESTYS

Kuolinpesien ja varastojen tyhjennykset. Ilmainen arviointikäynti. ihanajarjestys@gmail.com www.ihanajarjestys.com p. 040 4109931 Terhi Selkälä

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut! Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 040 446 2185

Kotisiivoukset eläkeläisille, edullisesti. Soita ja kysy p. 040 256 6907 Salonen

hammaslääkäri Satu Aalto varaa aika +358 9 7745 770 toimisto@dentalservices.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 446 2186

Lakiasiat luotettavasti ja edullisesti Lakiasiainpalvelut Sidarous Marjatta, p. 050 570 4642

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä

Puh. 0500 717 225

Koti

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

Lähetä osanottosi punaisenristinkauppa.fi adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211 arkisin 8.30-15.00

Palveluja tarjotaan

Esteetön kulku

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.ﬁ

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ?

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy

VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Varaudu elämän taitekohtiin

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym.

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 6.11. klo 19 Siionin virsiä ja lyhyitä puheita eli seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30. su 10.11. klo 10 kirkkopyhä: messut, kahvit ja seurat Tikkurilassa, Asemat.12a. klo 15 Veisuut Lohjalla, srk-kesk, Sibeliuksenk.2; opetellaan Siionin virsien kokoelmaa. klo 18 seurat Pihlajamäessä, Liusket.1.

ma 11.11. klo 18.30 Herännäisnuorten kuoron toiset harjoitukset Seuratuvalla. Ilm. kuoronjoht. EvaChristina Pietarinen ecpiet@gmax.de. ti 12.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs; keskustelua Lähetysseuran vuosikertomuksesta ja lähettikirjeitä. klo 18 verkkoseurat Wanhasta Karhunmäestä; www.facebook.com/ herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistysfi. ke 13.11. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3.

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Rakennusala

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Siivouspalveluja

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen? Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin.

su 17.11. klo 10 kirkkopyhä Mäntsälässä, Vanha Porvoont.; messun jälk. soppa &seurat srk-kesk. klo 16 seurat Seuratuvalla, Virsikuoro järj., Autotalo, Salomonk.17D. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 (puutalo mäellä), Vihti. ke 20.11. klo 18.30 seurat Matinkappelissa, Liisankj.3; kahvit klo 18. TULOSSA: su 24.11. klo 14 ”Tuomiopäivän seurat” Jaakko Eleniusta muistellen Seuratuvalla.

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 8.11. klo 19 alueseurat, Myyrmäen kirkko

pe 29.11. klo 19 joululauluilta ja hartaus, Hyvän Paimenen kirkko

pe 29.11. klo 19 joululauluilta ja hartaus, Seutulan kappeli

ti 3.12. klo 19 alueseurat, Huopalahden kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 TMI SIIVOUS JA KOTIAPU JARI HEIKKILÄ PUH. 045 1635903

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357

Sähköposti: margaleth77@gmail.com

Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

KOTISIIVOUSTA

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ystävällisyydellä ja huolellisuudella

Ammattitaitoista siivousta esim. 45 m² imurointi, moppaus, pölyjen pyyhintä 2h 40e (sis.alv, kotit.väh. jälk. 16e). Ei matka ym. lisiä. IHAN KAIKKEA APUA MUUTAKIN! 20e/h (sis.alv), mutta esim. ulkoilu 10e/h.

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset eläkeläisille, edullisesti. Soita ja kysy p. 040 256 6907 Salonen

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Ostetaan

IHMISAPINOITA -PALVELUS

EROTTUU PYHÄSTÄ

ITÄMEREN SATAMAKAUPUNKI

KEITTOON JOSKUS

TÄSMÄLLEEN

LEVÄN OSA

JUHANI AHOLTA

NEN

URHEILUTUOTE

RUOKITTAVA ON .... YKSI JUMALA

SIELLÄ RAJAASEMA

PIIKIKÄS

PUHUMATTAKAAN OODI HAIKU

HURMAAVA

RIEKALEINEN

OHJAAJA KLAUS JOKI

OSAKSI LOIMAATA

JAAKOBIN VAIMON NIMISIÄ

JUMALAN OSOITTAMIA LÄHES

LAT. ISÄ ALZHEIMER

TOIMITTAJA PUOPOLO

SAARNALLA SILMISSÄ

BASSOLEGENDA MA RTTI

HUSSEININ KOLMAS VAIMO DAAVIDIN ISÄ PUOMI EROTA LOISTAVA

AFRIKASSA PÄÄLLYS

EDELTÄVÄ

JOULUKIRKKOON VIISTO

MÄÄRÄTÄ TELOITETTAVAKSI -KOIRA RÖHKIVIÄ

HAUTAJAISISSA CYRUS TIENOOT POLTETTAVA LAPINNOIDAT SUOJAVÄRI

KUHNIMISIA

NÄYTTELIJÄ AI ROLA

HARKITTU

TEHTÄVÄKI ERTO

EERO TAI OUS VIEHKEYS

KIRJAILIJA DONNA RAA MATUSSA MAINITTU ALUE

SYYRIASSA

NAISEKSI ILMAN EKAA

IKÄVÄN KYLMÄ

SALAPOLIISIT

PYSÄYTTÄVÄ

17.11.

Valvomisen sunnuntain evankeliumissa (Matt. 24: 36–44)

Jeesus pitää viimeistä puhetta oppilailleen. Hän puhuu aikojen lopusta ja kehottaa ihmisiä olemaan hereillä.

Maailmanlopun kuvia

APOKALYPTIIKKA tulee kreikan kielen sanasta apokalypis, joka tarkoittaa paljastamista ja ilmestymistä. Sanan käytön juuret ovat persialaisissa, myöhäisjuutalaisissa ja varhaisissa kristillisissä kirjoituksissa, joissa kuvattiin näkyjen, ilmestysten, vertausten ja unien avulla suurta käännettä ja lopunaikoja. Kirjoituksissa näkyi ahdistettujen ja vainottujen ihmisten kokemus. Niissä toivottiin, että Jumala kääntäisi asioiden kulun ja toisi oikeutta. Tunnettuja apokalyptisia tekstejä ovat Vanhan testamentin Danielin kirja ja Uuden testamentin Johanneksen ilmestys eli Ilmestyskirja.

Tulevat päivät ovat yksin Jumalan tiedossa

Jeesus istui Oliivimäellä. Sieltä aukeni näkymä Jerusalemiin. Vähän aiemmin hän oli puhunut Jerusalemin temppeliä ihastelleille oppilailleen sen tuhosta. Jeesus aavisti, että hänen omatkin päivänsä olivat jo luetut. Niinpä hän kääntyi oppilaittensa puoleen ja antoi heille viimeiset ohjeensa. Se oli mestarin testamentti seuraajilleen.

Jeesus kehotti olemaan hätääntymättä taistelun äänistä, sotauutisista, nälänhädästä, maanjäristyksistä tai muista luonnon ilmiöistä. Hän tulisi vielä takaisin, mutta kannatti varoa huijareita, jotka esiintyisivät hänen nimissään väittäen tietävänsä, miten kaikki tapahtuisi. Seuraajien tuli muistaa, mitä hän oli opettanut, ja olla hereillä.

Tulevat päivät ovat yksin Jumalan tiedossa. Siksi kaikki lopun ennustajat erehtyvät.

Jeesuksenkaan kuvat lopunajan päivistä eivät ole ennustuksia. Nuo apokalyptiset kuvat nousevat sellaisesta maailmasta, jossa rukoillaan kärsimyksen loppua, rauhan tuloa ja oikeuden toteutumista.

Niiden tarkoitus ei ole lietsoa pelkoa ja ahdistusta vaan herättää katsomaan elämää ja maailmaa Jeesuksen avaaman toivon vision valossa. Siinä valossa voimme nähdä tämän niin kauniin ja samalla niin hauraan ja katoavan elämän ihmeen tällä maapallolla. Siinä valossa voi myös syttyä halu suojella sitä.

Emme luo uutta taivasta ja maata, mutta voimme alkaa elää Jeesuksen tuomasta toivosta.

LAURI MAARALA

Katakombin aamurukous

Maanalaisten katakombien seiniltä on löydetty piirroksia ensimmäisistä kristityistä rukoilemassa. Niissä ihminen seisoo silmät avoinna, katse ja kädet ylös kohotettuina.

Tuo katakombiin vainoa paenneen ihmisen rukousasento kuvastaa valpasta odotusta ja valmiutta lähtöön uuden aamun sarastaessa. Voit kokeilla sitä jonakin aamuna. Lausu ensin sinulle tuttu rukous tai istu hetki hiljaa. Nouse sitten seisomaan, kohota kätesi ja katseesi ja lausu mielessäsi: ”Tule Herra Jeesus. Herätä uuteen päivään kanssasi!” Aloita sitten päivän toimet.

MATTI

”Vihaa saa ilmaista, mutta on tärkeää rauhoittaa itseään sen verran, että pystyy ajattelemaan hiukan ennen kuin reagoi.

PSYKOTERAPEUTTI HELI PRUUKI s.

7.11.2024

kirkkojakaupunki.fi

Parisuhteen liima voi löytyä uudelleen s. 4

Tapiolan Valoviikko tuo iloa marraskuuhun s. 6

Perheiden puolella

Perheneuvojat Ann-Mari Hintikka ja Juhani Koskelin auttavat ratkomaan ongelmia s. 2

Solmut auki puhumalla

Kirkon perheneuvonta on auttanut suomalaisia perheitä jo 80 vuotta.

Maksuttomalle palvelulle on edelleen kova tarve. Yleisin tulosyy ovat vuorovaikutusongelmat.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Perheneuvonnassa autetaan pareja, perheitä ja yksilöitä heidän erilaisissa elämänkriiseissään. Näin kuvaa Espoon perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelevä perheneuvoja Ann-Mari Hintikka kirkon perheneuvonnan toimintatapaa.

Kun pari tulee ensimmäiseen tapaamiseen, pariskunnan toisella osapuolella saattaa olla pelko joutua syytettyjen penkille – siihen hän on ehkä jo tottunut kotona.

Perheneuvonnassa ei kuitenkaan etsitä syyllisiä, vaan pyritään löytämään keinoja, jotka mah-

dollistavat asiakkaille riittävän hyvinvoinnin.

PERHENEUVONNASSA TOIMITAAN asiakaslähtöisesti ja tapaamiset pohjautuvat siihen, minkälaiseen työskentelyyn asiakas on sillä hetkellä valmis. Ann-Mari Hintikka houkuttelee asiakkaita usein tunnekeskusteluun, jonka avulla voidaan mennä syvälle ihmisen sisimpään ja päästä puhumaan pintatunteiden alla olevista ydintunteista.

– Autamme asiakkaitamme esimerkiksi miettimään sitä, mikä tunne on syyllistämisen takana. Onko se pelkoa siitä, että minusta ei välitetä riittävästi? Rakastaako puoliso minua? Enkö ole rakkauden arvoinen? sanoo lähes 30 vuotta perheneuvojana toiminut Hintikka.

– Esimerkiksi henkilön pakeneminen iltaisin sosiaaliseen mediaan voi olla viesti siitä, että hän ei koe olevansa puolisolleen riittävän tärkeä. Somessa on mukavampaa kuin kotona, siellä kaverit välittävät ja lähettävät kivoja viestejä. Varmaankaan hänen puolisonsa, joka kokee jääneensä yksin kotitöiden kanssa, ei tunnista toisen ydinajatusta, vaan voi miettiä toisen olevan

välinpitämätön kotitöiden suhteen.

SYVÄLLISIIN KESKUSTELUIHIN ei päästä ensimmäisillä perheneuvonnan tapaamiskerroilla, mutta kun kumpikin osapuoli kokee, että keskusteluissa on saavutettu turvallinen ilmapiiri, uskalletaan jo puhua avoimemmin.

Vastaanotolla esimerkiksi mietitään, minkälaista yhteyttä henkilö haluaa kumppaniinsa, minkälaisen parisuhteen haluaa itselleen ja onko nykyinen tilanne sellainen. Asioille laitetaan plus- ja miinusmerkkejä ja mietitään, mitkä muutokset kääntäisivät suunnan kohti parempaa. Perheneuvojan luona saatetaan puhua ensimmäistä kertaa asioista ääneen, eikä oman sisimmän paljastaminen välttämättä ole helppoa.

– Ihmiset ovat tosi helpottuneita, kun he uskaltavat lähteä työskentelemään ydintunteittensa kanssa. On uskomatonta, miten pariskunnat alkavat kukkia keskenään. Kerron heille, että teissä on potentiaali, mutta se on jäänyt päälle kasautuneen negatiivisen lastin alle. Lähdemme yhdessä löytämään heissä olevia voimavaroja, Hintikka sanoo.

Ann-Mari Hintikka ja Juhani Koskelin ovat pitkän linjan perheneuvojia. Espoossa työskentelevällä Hintikalla on takanaan lähes 30-vuotinen ura ja Vantaalla toimivalla Koskelinilla lähes 25-vuotinen ura.

VANTAAN PERHEASIAIN neuvottelukeskuksessa työskentelevän perheneuvojan Juhani Koskelinin kokemus on samanlainen. Muutaman käyntikerran jälkeen parin vuorovaikutussuhde usein paranee ja vaikeista asioista voidaan puhua. – Asiakkaat ovat motivoituneita ja sinnikkäitä kohtaamaan ne haasteet, joita heillä on. Heillä on myös halu katkaista haitallisia malleja ja löytää rakentavia tapoja, Koskelin sanoo.

”

Jotkut olettavat, että vanhempien pitäisi olla täydellisiä, mutta se ei ole mahdollista.

ANN-MARI HINTIKKA

– Työssäni iloitsen erityisesti siitä, että pariskunnat ovat motivoituneita tekemään töitä itsensä ja parisuhteensa hyväksi. Näen selkeästi, miten heidän välillään alkaa tapahtua sellaista kohtaamista ja lähentymistä, mitä ei aiemmin ole ollut. Monet oivaltavat, että asiat ovat heidän kummankin vastuulla.

Etenkin silloin, kun pohditaan eroamista, monet ovat valmiit kääntämään viimeisenkin kortin ja halukkaita avaamaan omaa sisintään. Kaikilla ei kuitenkaan ole valmiutta tehdä sitä, ja AnnMari Hintikan mukaan sille löytyy syitä. Hän rohkaisee puhumaan myös syvistä kivuista.

Miehet, etenkin nuoret miehet, ovat aiempaa avoimempia puhumaan henkilökohtaisista asioistaan ja valmiimpia kantamaan vastuuta perheen hyvinvoinnista.

Molemmat perheneuvojat vahvistavat tämän muutoksen. Aiemmin pääosin naiset ottivat yhteyttä perheneuvontaan, mutta nyt tilanne on lähes tasan naisten ja miesten kesken.

– Nykyään ei ole enää noloa tai häpeällistä hakea apua parisuhteen vaikeuksiin, Koskelin sanoo.

ESPOON JA VANTAAN perheneuvonnan tilastot osoittavat, että vuorovaikutusongelmat ovat vuosikymmenestä toiseen suurin syy hakeutua asiakkaaksi. Myös erokysymykset, lasten syntymä, lapsettomuus, lasten kouluunlähtö, murrosikä ja muut elämänvaihekriisit sekä lähisuhdeväkivalta ja sosiaalisen median käyttöön liittyvät ongelmat ovat yleisiä tulosyitä.

– Olen työskennellyt perheneuvojana lähes 25 vuotta. Urani alkuaikoina asiakkaat tulivat meille yhden ongelman takia, nyt tapaukset ovat monimutkaistuneet ja kyse on useammasta asiasta. Varsinkin työelämän muuttuminen hektisemmäksi ja vaativammaksi näkyy työssäni, Koskelin sanoo.

Hänen mukaansa työelämän vaatimusten lisäännyttyä lapsiperheiden arki on muuttunut aiempaa kuormittavammaksi. Vanhemmille jää yhä vähemmän omaa aikaa.

Suuri osa Espoon perheneuvonnan asiakkaista on tuoreita lapsiperheitä, joiden elämä on muuttunut vauvan syntymän myötä. Monilla on todella korkeat odotukset vanhemmuuden hoitamiseen. Ann-Mari Hintikan mukaan kasvatusoppaat ja nettimaailma luovat aivan liian kovat paineet.

– Jotkut olettavat, että vanhempien pitäisi olla täydellisiä, mutta se ei ole mahdollista. Elämän pitää olla rosoista, sillä se tuo inhimillisyyttä. Myöskään parisuhdetta ei voi vauvan synnyttyä siirtää vuosiksi hattuhyllylle, vaan sen pitäisi koko ajan kulkea vanhemmuuden rinnalla. Tosin sille on aiempaa vähemmän aikaa. Jokainen pariskunta luo yhdessä heille sopivan hyvän arjen, Hintikka sanoo.

Kirkon perheneuvonnan tavoite on antaa pätevää keskusteluapua perheille. Perheneuvojat ovat korkeasti koulutettuja alan ammattilaisia, jotka tekevät sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää työtä. Espoossa ja Vantaalla asiakkaat käyvät perheneuvojan luona keskimäärin kahdeksan kertaa.

Kirkon perheneuvonta täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Suomessa on 37 kirkon perheasiain neuvottelukeskusta, muun muassa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.

Viisi vinkkiä tuoreille vanhemmille

Ole armollinen itsellesi ja kumppanillesi. Uusi tilanne vaatii uudet tavat toimia arjessa. Anna aikaa itsellesi ja kumppanillesi.

Puhukaa toiveista, tarpeista ja mahdollisista huolista. Pitäkää toisianne kartalla siitä, missä menette, minkälaisin tunnelmin olette. Tunnekeskustelu on tärkeää, ei vain keskustelu arjen tai vauvan hoitamisesta.

Tutustukaa yhdessä uuteen perheenjäseneen. Jaettu vanhemmuus auttaa jaksamaan.

Ottakaa arkeenne mukaan sosiaalinen verkostonne, kuten isovanhemmat, sisarukset ja ystävät. Mahdollistakaa sitä kautta parisuhteenne hoitaminen.

Pyytäkää tarvittaessa apua esimerkiksi sosiaalisista verkostoista, perheneuvolasta tai kirkon perheasiain neuvottelukeskuksista.

Keskusteluapua kahdessa toimipisteessä

Espoon seurakuntien perheneuvonnassa työskentelee kymmenen perheneuvojaa kahdessa toimipisteessä: Niittyportti 4:ssä Niittykummussa ja Kilon Ristissä Kilossa.

Perheneuvonta on maksutonta ja tarkoitettu espoolaisille ja kauniaislaisille. Sinne voi tulla yksin, yhdessä kumppanin kanssa tai perheenä etnisestä taustasta, perhemuodosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kustannuksista vastaavat Espoon ja Kauniaisten seurakunnat.

Asiakkaita palvellaan suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja tarvittaessa käytetään tulkkia.

Tällä hetkellä lähes 80 prosenttia soittajista pääsee asiakkaaksi, loput pyritään ohjaamaan muille auttamistahoille.

Vuonna 2023 Espoon perheneuvonnassa oli yksittäisiä asiakkaita 721.

Espoossa kirkon perheneuvonta alkoi 51 vuotta sitten.

Yhteydenotto puhelimitse. Lisätietoja espoonseurakunnat.fi/perheneuvonta.

Perhekeskus tarjoaa tekemistä ja

Perhekeskuksesta löytyy vertaistukea vanhemmille, apua parisuhteen pulmiin ja ensiapua eroon.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kohtaamispaikka Keidas, jonne vanhemmat tai vaikkapa isovanhemmat voivat tulla viettämään aikaa yhdessä lasten kanssa. Tämä joka arkipäivä avoinna oleva paikka löytyy Espoon keskuksen perhekeskuksesta. Keitaassa voi löytää leikkiseuraa, juoda kupillisen kahvia ja lämmittää lapselle ruokaa. Keitaassa on myös ohjattua toimintaa. Tiistaisin klo 13–15 Espoon tuomiokirkkoseurakunta pitää Keitaassa perhekahvilaa.

– Keitaan perhekahvilassa perheet voivat kohdata toisiaan, saada vertaistukea ja lapsille leikkiseuraa. Toisinaan perhekahvilassa on ohjelmaa, jonka suunnittelussa on kuunneltu perheitä, kertoo Espoon tuomiokirkkoseurakunnan perhetoiminnanohjaaja Marika Laakkonen

Keitaan perhekahvilassa on järjestetty suosittua vauvatanssia, laululeikkejä, venyttelyä aikuisille, temppurata lapsille ja askartelua. Joskus kirjastosta on käynyt vieraili-

ja pitämässä loruhetken ja jakamassa lastenkirjavinkkejä.

Perhekahvilan kävijöille on tarjolla ilmaiseksi kahvia sekä pientä syötävää niin lapsille kuin aikuisille.

– Perhekahvilaan voi poiketa, kun itselle sopii, ja olla siellä sen aikaa kuin haluaa, Laakkonen sanoo.

LÄNSI-UUDENMAAN hyvinvointialueen ylläpitämään Espoon keskuksen perhekeskukseen on koottu lukuisia perheiden palveluja. Espoon tuomiokirkkoseurakunta järjestää perhekeskuksessa myös parisuhdepalveluja yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

– Parisuhteen pelastusrengas on tunnin mittainen tapaaminen, johon voi varata ajan netissä, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan johta-

va perhetyönohjaaja Miia Korttila sanoo.

Tapaamiseen voi tulla yksin tai yhdessä, pienen tai ison parisuhdepulman kanssa. Tunnin aikana ehditään kartoittaa, mikä parisuhteen tilanne on ja miten jatkaa eteenpäin. Korttilan mukaan jo yksi tapaamiskerta voi riittää auttamaan. Jollei riitä, tapaamisessa mietitään, mistä keskusteluapua saa jatkossa.

Pikkulapsiperheissä on usein hektistä ja vanhempien keskusteluyhteys voi olla hukassa.

– Kun pari pysähtyy suhteen äärelle ja kohtaa toisensa, he saattavat huomata, mikä olikaan heidän parisuhteensa liima, joka on hautautunut arjen kuorman alle, Korttila kertoo.

Palvelu on tarkoitettu kaikille pareille, suhteen muotoon tai kestoon

Perhetoiminnanohjaaja Marika Laakkonen ja perhetyönohjaaja

Miia Korttila Kohtaamispaikka Keitaassa, joka sijaitsee Espoon keskuksessa osoitteessa Kamreerintie 6.

tukea

katsomatta. Korttila on ilahtunut, että myös hyvin nuoret seurustelevat parit ovat löytäneet palvelun.

– Aikoja saa hyvin, ja niitä lisätään kysynnän mukaan, Korttila sanoo.

”Pikkulapsiperheissä on usein hektistä ja vanhempien keskusteluyhteys voi olla hukassa.

SEURAKUNTA JÄRJESTÄÄ perhekeskuksessa neuvolan kanssa Parista perheeksi -iltoja ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille. Illan aikana pohditaan muun muassa, miten vauvan syntymä muuttaa elämää ja miten arkeen löytyisi hetkiä parisuhteelle.

– Vertaisilta saa parhaat vinkit, Korttila toteaa.

Seurakunta on ollut mukana järjestämässä Parista perheeksi -ilto -

ja jo yli kymmenen vuoden ajan. Illoissa käydään läpi myös nimen antamiseen liittyviä käytäntöjä ja kasteen mahdollisuutta. Viimeistään ensi vuonna iltoja aletaan järjestää myös ruotsin- ja englanninkielisinä. Kuuden kuukauden ikäisille vauvoille ja heidän vanhemmilleen järjestetään yhteinen ryhmäkäynti, jossa käydään läpi jaksamista, parisuhdetta ja sitä, millaista elämä vauvan kanssa on. Tapaamisessa pohditaan myös vanhemmuuden malleja, joita on itse saanut. Kysymyksiä pohditaan ensin parin kanssa ja pienryhmissä. Lopuksi ajatuksia ja oivalluksia jaetaan yhdessä.

– Tapaamisissa on huokunut hyvä ilmapiiri. On tärkeää, että ihmiset löytävät vertaisia ja huomaavat, että muillakin on ollut rankka arki, on valvottu yöt ja päivät, Korttila sanoo.

Vertaisten kanssa voi myös jakaa kokemuksia siitä, mikä on toiminut omassa arjessa.

Korttilan mukaan kasvokkain kohtaaminen on tärkeää ajassa, jossa sosiaalinen media on jatkuvasti läsnä ja tarjoaa kiillotettua kuvaa elämästä. Korttila neuvookin vanhempia suhtautumaan kriittisesti sosiaalisen median tarjoamaan kuvaan, luottamaan omaan intuitioon, neuvolan apuun ja kasvokkain tapahtuvaan vertaistukeen.

– Pitäisi löytää kultainen keskitie ja huomata, että olen riittävän hyvä tällaisena ja paras mahdollinen vanhempi tälle lapselle, hän sanoo.

Kirjanapainajatoukan tuhoamaa Espoon seurakuntien omistamaa metsää Otaniemen kappelin ympäristössä Espoossa.

Kirjanpainajatoukkien tuhoamia kuusia kaadetaan Otaniemessä

Otaniemen kappelin kiinteistön alueelta jouduttin viime viikolla kaatamaan pystyyn kuolleita kuusia. Työmaa-alue sijoittuu Servin Maijan tie 5:n kohdalle ja puiden ympäröimän kappelin kiinteistön alueelle. Alueelta kaadettiin 25 puuta, jotka kaiki olivat kirjanpainajatoukkien tappamia. Huonokuntoiset, lahot puut ovat alueella liikkuville vaarallisia.

Metsäalue, jolla toimittiin, on Otaniemen kappelin isoista ikkunoista näkyvä maisema, kappelin alttaritaulu.

Puiden kaatamisesta huolehti hevosmetsuriyritys Åfeltin työhevoset Oy.

– Otaniemen alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Jos alueelle olisi tullut perinteinen metsätyökone, metsäpohjaan olisi jäänyt vuosikausiksi jälkiä työstä, sanoo tekninen isännöitsijä Sanna Kuula Espoon seurakuntien kiinteistöpalveluista. – Hevosmetsurit pyrkivät suojelemaan maisemaa ja metsäpohjaa mahdollisimman hyvin.

Kahteen kiinteistöön on tulossa korjauksia

Espoossa valmistaudutaan korjaustöihin sekä Espoon tuomiokirkossa että Otaniemen kappelissa. Otaniemen kappelissa on edessä peruskorjaus ja sen laajuus selvitetään kuntotutkimuksilla.

Espoon tuomiokirkossa toteutetaan vesikaton korjaaminen, salaojien lisääminen, kaukolämpöön siirtyminen ja joitakin pienkorjauksia. Espoon yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kummankin tarveselvityksen 18. syyskuuta.

Tuomiokirkon hankkeille on esitetty varoja pienkorjauksiin tälle ja ensi vuodelle 1,01 miljoonaa euroa ja vesikaton peruskorjaukseen ja kaukolämmön liittymistyöhön 2,95 miljoonaa euroa. Tarveselvitys on laadittu Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa ja Esbo svenska församlingissa yhteistyössä Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöpalveluiden kanssa. Hankkeen korjauksia ohjaavat Espoon rakennusvalvonta ja Museovirasto.

Kirkko ja kaupunki paremmin näkövammaisten saataville

Kirkko ja kaupunki -lehti on tästedes kuunneltavissa Näkövammaisten liiton Luetus-palvelussa, jossa on satoja lehtiä näkövammaisille saavutettavassa muodossa. Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea. Kuuntelu tapahtuu Lu-

etus-sovelluksella, joka toimii mobiililaitteilla ja tietokoneella. Lehdet lukee koneääni. Luetuspalvelu ei ole kaikille avoin, vaan sen voi saada käyttöönsä henkilö, jonka näkövamman haitta-aste on vähintään 50 prosenttia tai haittaluokka 10.

SANNA KUULA/ESPOON

– Perhekahvilaan voi poiketa, kun itselle sopii, ja olla siellä sen aikaa kuin haluaa, sanoo Marika Laakkonen.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Sateenkaarimessu: ”Kahden maan kansalainen” pe 8.11. klo 18. Papit Ari Paavilainen ja Kirsi-Marja Koski sekä kanttori Petri Koivusalo. Mukana Espoon seurakuntien sateenkaarityöntekijöitä. Iltapala Pitäjäntuvalla.

Messu: ”Elämä voittaa!” su 10.11. klo 10. Papit Reetta Ikonen ja Kirsi-Marja Koski sekä kanttorit Sheldon Ylioja ja Marja-Liisa Talja, kvartetti Suomen Laulusta.

Juhlamessu su 17.11. klo 10. Liturgia ja saarna piispa Kaisamari Hintikka, avustamassa tuomiorovasti Ari Paavilainen sekä hiippakuntamme pappeja ja diakoneja. Messussa vihitään virkaan hiippakuntamme uudet diakonit. Musiikki: urkuri Petri Koivusalo ja Naiskuoro Kupliva. Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla.

Pysäkkimessu: ”Kasteen lahja” su 17.11. klo 18. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Tuija Kuusinen. Musiikki Anna-Liisa Haunio laulu ja urut sekä Titi Gävert, viulu. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Messu su 17.11. klo 12. Ikonen, Haunio. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli

Messu su 10.11. klo 12.30 HUOM. Uusi aika! Hatakka. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli

Muskarimessu ”Pärinäkirkko” to 7.11. klo 10. Ikonen, Karppinen, Nieminen, Haunio. Kirkkomehut. Kyläkirkko su 10.11. klo 12. Paananen. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Laaksolahden kappeli

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 14.11. klo 19. Marte. Iltatee. Suvelan kappeli

Espoo International Lutheran Worship su 10.11. klo 15. Suomen-

Menokasvo

Ammenna iloa ja toivoa Valoviikoilta

Tapiolan seurakunta järjestää tänä vuonna ensimmäistä kertaa Valoviikkotapahtuman.

– Saimme idean noin vuosi sitten, kun maailmantilanne näytti niin synkältä. Halusimme levittää ankeuden keskelle toivoa ja välittämistä, kertoo Tapiolan seurakunnan kanttori Elina Jokivuori.

– Päätimme järjestää tapahtuman vuoden pimeimpään aikaan. Viikon ajan tarjolla on monenlaisia tapahtumia aina koko perheen Ilotulitus-konsertista ja nuorten kirkkoreiveistä kirkon sisäpihan Hiljaisuuden puutarhaan.

Erotuksena ammattivalotaiteilijoiden järjestämistä valospektaakkeleista Tapiolan Valoviikko keskittyy ennen kaikkea ihmisten sisäiseen valoon –iloon ja toivoon, joita halutaan levittää ja vahvistaa. Tähän liittyy myös 14.11. järjestettävä Maaret Kallion luento

kielinen pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Messu su 17.11. klo 15. Huomo, Haunio, musiikkiopisto Avonian huilisteja. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Viherlaakson kappeli

Muskarimessu ”Pärinäkirkko” to 7.11. klo 10. Marte, Murtoperä, Ruusukallio. Kirkkomehut. Iltamessu su 10.11. klo 17. Ikonen. Iltatee.

AURORAN KAPPELI

Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Hinta 0,50–5 e.

Ikoniluento: Perinteiset Kristusikonit la 9.11. klo 12. Alarik Corander.

Runopiiri ti 12.11. klo 14.30. Teologinen opintopiiri: Galatalaiskirje to 21.11. klo 19. Alustus Ari Kunnamo. Kahvit klo 18.30. Café Aurora ma-to ja ke klo 10–14. Kahvia, pientä suolaista ja makeaa. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Romano Missio eläkeläiskerhon vieraana to 14.11. klo 13. Musiikkia, keskustelua. Lahjoita vähävaraiselle joulu to

– Tavoitteena on wau-efekti, kun ihminen tulee paikalle, sanoo kanttori Elina Jokivuori. Hän kutsuu väkeä piipahtamaan Tapiolan kirkolle Valoviikon aikana.

Ajatuksia rauhan ja toivon ääreltä.

Myös ihan konkreettista valoa on tarjolla, esimerkiksi kirkkosaliin rakennettavassa elämyksellisessä valokujassa, kertoo Jokivuori.

– Tavoitteena on wau-efekti, kun ihminen tulee tapahtumaamme. Se muodostuu toivottavasti myös siitä, että ihmiset tulevat kosketetuiksi, kohdatuiksi ja tarvittaessa myös lohdutetuiksi keskellä marraskuuta. Voimme

21.11. Lahjoitukset kahvia & suklaata voi tuoda kappelin aulaan klo 17–18. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

Safkaa ja seuraa -illat ma klo 17–19. Kaikille avoimet illat alkaneet Kauklahdessa, ks. oma ilmoitus. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta 0,50–4 e.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Laulu & laulun tarina: Pirkko Mannola to 21.11. klo 18.30. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy. Ks. kirkoissa soi -palsta. www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI

Budget lunch - Kappelilounas ti 12–13. Hinta 0,50–3,5 e. Puhetta saattohoidosta: Kun kuolema tulee lähelle to 7.11. klo 17.30.

Hiljaisuuden päivä su 24.11. klo 12–16. Aikaa olla, levätä, lueskella tai tehdä käsitöitä. Rukoushetki, ehtoollinen. Voileipäkahvit. Ohj.

heijastaa toinen toisillemme Kristuksen valoa.

– Kutsumme ihmisiä tilaisuuksiin tai vaikka vain piipahtamaan kirkolla. Valoviikon tapahtumiin on helppo tulla, vaikkei olisi kovin hengellinenkään.

TERHI TOPPALA Katso lisätietoa Tapiolan seurakunnan kohdalta sivulta 10 ja osoitteesta: espoonseurakunnat.fi/valoviikko. Kaikkiin Valoviikon tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Eeva Honkanummi, Marja Malvaranta.

Isovanhempi – lapsenlapsi päivä la 30.11. klo 10–14. Jouluaskartelua, leikkiä, lounas. 10 e / perhe. ILM. kirsi.kanerva@evl.fi. Puhutaan ja opitaan suomea: Luemme Raamattua suomeksi su 10.11. klo 14. Suomea ja kahvia -kielikahvila ke 20.11. klo 16. Me täällä! Ryhmä maahanmuuttajanaisille ke klo 10. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI

Lähetyspiiri ma 18.11. klo 14. Kappelilounas ti klo 11–13. Hinta 0,50–5 e. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. Kahvia, pientä suolaista tai makeaa. www.viherlaaksonkappeli.fi

KYNTTILÄT SYTTYVÄT ITSEMURHAN TEHNEIDEN MUISTOLLE

Sytytämme yhdessä kynttilät su 17.11. klo 17 Espoon tuomiokirkon edessä, jonka jälkeen keskustelua, tee ja hartaus Toimituskappelissa. Pappi Reetta Ikonen, diakoni Virpi

Sutelainen sekä Espoon mielenterveysyhdistys EMY.

SAFKAA JA SEURAA -ILLAT Avoimien ovien iltoihin ovat kaikki tervetulleita. Tule yksin tai perheenä, hetkeksi tai koko illaksi. Yhteinen ja edullinen ruokailu, pelejä ja peliseuraa, lapsille omaa puuhaa sekä vaihtuvaa ohjelmaa. Ruokailun hinta (käteinen) 7-v –aikuiset / 3 e, pienet lapset 1,5 e. Kauklahden kappeli joka ma klo 17–19.

Auroran kappeli ma 11.11. klo 17–19 (parilliset viikot).

Viherlaakson kappeli ma 18.11. klo 17–19 (parittomat viikot).

Suvelan kappeli joka ke klo 17–19.30.

Kalajärven kappeli joka to klo 17–19.

LAPSET JA PERHEET

Vertaistukea ja leikkiseuraa perhekerhoissa ja -kahviloissa, ks. www.espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/lapset-ja-lapsiperheet.

Espoon keskuksen perhekeskus:

Perhekahvila ti klo 13–15. Parista perheeksi -ilta ensimmäistä lastaan odottaville to 14.11. klo 17. Os. Kamreerintie 6. Taidepaja cp-vammaisten lasten ja nuorten perheille la 23.11. klo 13–16 Suvelan kappeli. Tied. ja ILM. uudenmaancpyhdistys@outlook. com tai 040 1489 782. Isovanhempi – lapsenlapsi päivä la 30.11., ks. Suvelan kappelin tiedot.

Muskareissa tilaa joissain ryhmissä, ILM. www.espoonseurakunnat. fi/muskarit.

Prof. Juha T. Hakala: Riittävä vanhemmuus – suorittamisesta eroon. Kasvattajaluento verkossa la 9.11. klo 13–14.15: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Äitilomanen 10.–12.1. Hvittorp. Hengähdystauko äideille – ulkoilua & sauna, kättentöitä, gospel-tanssia. Hinta: 45–50 e, omat kyydit. ILM. 15.12. asti: espoonseurakunnat.fi/tapahtumahaku. TIED. 050 5110 165.

NUORET

After school ke 13.11. klo 15–17, jonka jälkeen nuortenilta klo 17–19 Suvelan kappeli.

Länkkäri nuortenillat (15–19-v.) to 7.11. ja 21.11. klo 18.30–21 Kauklahden kappeli. Helsingin Kansanlähetys.

Nuortenillat sateenkaareville nuorille, ks. www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/sateenkaaritoiminta.

Walk in -terapia 16–29 -v. kertaluonteinen ja ilmainen keskusteluapu ilman ajanvarausta, ks. www.espoonseurakunnat.fi/walkin-terapia.

Voi taivas – psykologi Nonna Huotarisen podcast nuorten mielenterveyden haasteista: voitaivas.fi.

MIELEN JA KEHON LEPOA

Hiljaisuuden jooga ti 12.11. klo 17.30 Suvelan kappeli. ILM. 040 5528 924.

Äänimaljarentoutus to 14.11. klo 18 Laaksolahden kappeli. Syvärentoutusmenetelmä, ILM. pia.harkonen@evl.fi.

Hiljaisuuden päivä – aikaa levolliselle olemiselle su 24.11., ks. Suvelan kappelin tiedot.

Astetta vauhdikkaammin: Gospellattarit ma klo 18 Ponnen maja, os. Isonkorventie 31 ja Laaksolahden kappeli klo 18 ja klo 19. 5 e / tunti.

AIKUISTEN RYHMIÄ JA

TAPAHTUMIA

Vapaaehtoistoiminnan visiointifoorumipäivä ti 12.11. klo 18 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Rekry- ja infotapahtuma. Löydä oma paikkasi vapaaehtoisena! Kuoro kaikille kaiken tasoisille laulajille to 7.11. ja 21.11. klo 18 Espoon tuomiokirkko.

Romanikulttuuri tutuksi – Roma-

no Missio to 14.11. klo 13 Kalajärven kappelin ja ti 19.11. klo 13 Suvelan kappelin eläkeläiskerhojen vieraana. Musiikkia, keskustelua. Vapaa pääsy.

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 18.11. 18.30 Pitäjäntupa. Jorma Taipale: ”Jerusalemin kolmas temppeli”.

Pienryhmät, ks. kappelien verkkosivut.

Senioriryhmät, ks. www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ aikuiset/seniorit.

RAAMATTUA JA RUKOUSTA

Auroran kappeli: Raamatturukouspiiri ti 12.11. klo 18.30. Teologinen opintopiiri to 21.11. klo 19. Kalajärven kappeli: Naiset Sanan äärellä ma 11.11. klo 18, rukouksen ilta ke klo 18.30.

Kauklahden kappeli: Radioraamattupiiri ti 12.11. klo 18.30, rukouspiiri ke 13.11. klo 18.

Suvelan kappeli: Näkövammaisten raamattupiiri to 7.11. ja 21.11. klo 13, Luemme Raamattua suomeksi su 10.11. klo 14, päivärukous ma, to klo 13, raamattupiiri ke 13.11. klo 16, raamattuluento ma 18.11. klo 18, aamurukouspiiri to klo 9.

Viherlaakson kappeli: Rukousryhmä Open Doors ti klo 18, avoin raamattupiiri ke klo 18.

UNELMAN KAMMARI

Kirpputori – kahvila ma klo 11–15 ja to klo 11–16, Os. Kaivomestarinkatu 8. Poikkea kahville ja edullisille ostoksille! TIED. eeva.einola@ evl.fi.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Ammatillista keskusteluapua perhetyönohjaajat kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165 ja miia.korttila@evl.fi, 050 5836 886. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.

Tukea vaikeassa elämäntilanteessa, ota yhteyttä diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/ apua-ja-tukea.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi

Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakun-

ta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja muina pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Messu su 10.11. klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Kuolemasta elämään”. Aila, Ojala.

Verkostomessu su 10.11. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 10.11. klo 17 Soukan kappeli. Kallioranta, Puukko. Messu su 17.11. klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Valvokaa”. Haarlaa, Puukko. Keittolounas ja kirkkokahvit. Verkostomessu su 17.11. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 17.11. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Ojala. Messuperjantai: Nuorten oma nojatuolimessu ja iltakaakaojatkot perjantaisin klo 19 Sode.

URKURENTOUTUS

Hengähdä hetki kirkon lattialla pötkötellen ke 13.11. klo 18–20 Espoonlahden kirkko. Noin tunnin mittainen urkurentoutus, joka sisältää rauhoittavaa puhetta ja urkumusiikkia. Mukaan jumppa-/ makuualusta, (tyyny) ja viltti. Lastenhoito järjestetty. Iltatee.

LEIRIT AIKUISILLE

Arjen irtiotto -retriitti 25.–29.11. Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä, opiskele. Hinta 43 e/ vrk, (ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.). ILMOITTAUTUMINEN verkossa 11.11. asti.

TAVATAAN TAAS!

Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kirpputori Toivon Tori ke klo 12–19 ja la klo 11–15 Soukankaari 8 B, Espoo.

Yhteisen tulen äärellä to 7.11. klo 17–20 Soukan kappelin piha. Seurakunta tarjoaa makkaraa ja mehua, voit tuoda myös omat grillattavat.

Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 14.11. klo 18 Espoonlahden kirkko. Eläytyvää raamattutyöskentelyä, Apt.

15:1–21. Ohjaa Eveliina Roznovski. Musiikki: sellisti Tapani Heikinheimo. Iltateen vapaaehtoinen maksu lähetystyölle.

Kankaanpainantatalkoot la 16.11. klo 12–16.30 Espoonlahden kirkko. Tehdään kauniita painotuotteita tuleviin joulumyyjäisiin. Talkookahvit.

Aikuisten lauantai-ilta 16.11. klo 18 Espoonlahden kirkko. Kanttori Heli Ojala laulattaa. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään.

Fellowship & Dance Party la 23.11. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. Discussion, food and dance.

LAPSILLE JA

LAPSIPERHEILLE

Lapsenpäivä ke 20.11. klo 16–19 Espoonlahden kirkko. Kepparirata, skabailua, muskareita, askartelua,

hattaradisco ym. kivaa puuhaa 2–12-vuotiaille. Mukana MLL, Espoon kaupunki ja Helsinki Missio. Ruokailu klo 16.30–18, vapaaehtoinen maksu.

Parista perheeksi -ilta to 21.11. klo 17 Espoonlahden kirkko. Millaiseksi parisuhde voi muuttua? Mitä täytyy parisuhteessa huomioida, kun perheeseen tulee vauva? Iltoihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen. Lopuksi infoa nimen antamiseen liittyvistä käytännöistä ja kasteen järjestämisestä sekä kummeista.

NUORET/KOULUIKÄISET sodesode.fi

AIKUISTEN RYHMIÄ

Luetaan yhdessä – suomen kielen opetusta ti klo 9.30–11 Soukan kappeli ja ke klo 17.30–19 Espoonlahden kirkko. Poikkeus: ke 21.11.

Lapsen oikeuksien päivänä lapset oppivat yhdessä tekemällä.

Lasten oikeuksien juhlaa

Lapsen oikeuksien viikkoa juhlitaan Espoon seurakunnissa 18.–24.11. monin eri tavoin.

Lapsen oikeuksien päivää juhlitaan 20.11. tapahtumin, joissa on lapsille puuhapisteitä hattaradiskosta kepparirataan.

Toiminnallisen viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus oppimiseen.

Espoon seurakunnissa tapahtuu:

Espoonlahden seurakunta

Lapsenpäivä ke 20.11. klo 16–19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Lapset valtaavat kirkon! Kepparirata, skabailua, muskareita, askartelua, hattaradisko ja monta muuta puuhaa 2–12-vuotiaille. Tarjolla ruoka, josta vapaaehtoinen maksu. Päivää toteuttamassa yhteistyökumppanit yhdessä seurakunnan kanssa. Tied. leena.toiskallio@evl.fi

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Lapsen oikeuden juhlat ti 19.11. kello 13–15 Keitaan perhekahvila, Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6. Ohjelmassa leikkivarjoleikkejä ja askartelua sekä herkuttelua! Tervetuloa mukaan juhlimaan! Lisätietoa: marika.laakkonen@evl.fi

Welcome to the open place for parents with children on tuesday at november 19. starting 1 p.m. in Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6. We will celebrate the rights of the children! More information: marika.laakkonen@ evl.fi

Safkaa ja seuraa -ilta ke 20.11. klo 17–19.30 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Ilta on perhepainotteinen. Juhlimme lapsen oikeuksia. Perheiden kynttilähetki ”Minä loistan” klo 17.45. Lisäksi lauluja, loruja ja soittamista sekä mahdollisuus askarrella oma kruunu. Biljardi ja jalkapallopöytä

ovat käytössä klo 17–18, leikkihuone ja pelit ovat klo 19 asti. Illassa on mahdollisuus ruokailuun klo 17–18.15. Hinta: aikuiset ja lapset yli 7-vuotiaat, 3 e, lapset 3–5-vuotiaat, 1,5 e. Maksu käteisellä. Lisätietoa: marika.laakkonen@evl.fi. We will celebrate the rights of the children on wednesday November 20th starting at 5 p.m. in Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Possibility for dinner from 5 p.m. to 6.15 p.m. Adults and children over 7 years old; price 3 e. Chidren 3-6 years old, price 1,5e. Payment in cash. More information: marika.laakkonen@evl.fi

Tapiolan seurakunta

Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma koko perheelle ke 20.11. klo 9.30–11.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Kikatusmuskarikirkko kello 10. Toimintapisteitä pitkin kirkkoa: kasvomaalausta, leikkihuone, temppuhuone ja aistihuone. Pientä tarjoilua lapsille ja aikuisille. Lisätietoa: tiia. trogen@evl.fi.

Espoon ruotsinkielinen seurakunta, Leppävaaran seurakunta ja Olarin seurakunta juhlivat lasten oikeuksien viikkoa 18.–24.11. seurakuntien lasten ja koululaisten kerhoissa.

Muista myös kasvattajaluento: Riittävä vanhemmuus – suorittamisesta eroon la 9.11. klo 13 Espoon seurakuntien Youtube. Kasvatustieteen professori, filosofi ja tietokirjailija Juha T. Hakala peräänkuuluttaa armollisuutta. Nykyvanhemmat tekevät kasvatustyötään mitä moninaisempien haasteiden keskellä. Kiire on lisääntynyt ja vaatimukset kasvaneet. On puhuttu jopa vanhemmuuden suorittamisesta. Miten siitä päästäisiin eroon? Millainen vanhemmuus on lapselle riittävää?

klo 17.30 Soukan kappeli. Israel-rukouspiiri ti 12.11. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Teresa-piiri ti 12.11. ja 26.11. klo 18 Espoonlahden kirkko. Lukupiiri ti 19.11. klo 15–17 Espoonlahden kirkko. Kirjana on Sanaka Hiiragi: Unohdettujen muistojen valokuvaamo. 17.12. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa.

Toivoa naisille ke 20.11. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot.

KONSERTIT

Ks. Kirkoissa soi -palstalta.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe Espoonlahden kirkko. Vuoronumeroiden jako klo 8.45–9. Ruokakorien jako noin klo 9.10. Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaisryhmä pe 15.11. klo 10 Soukan kappeli. Lounas 5 e. Meren ja taivaan välillä keskusteluryhmä to 14.11. klo 13.30 Meri Emy.

Leskenlehdet - elämässä eteenpäin pe 15.11. klo 12.30–14 Soukan kappeli.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Maksuton aamupala ti klo 9–10 Espoonlahden kirkko. Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v 3 e, 7–14 v 1 e, alle 7 v maksutta. Korttimaksu tai tasaraha käteisellä.

Iltasafka to klo 17–18 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v 3e, 7–14 v 1e, alle 7 v maksutta. Korttimaksu tai tasaraha käteisellä.

JOULU LÄHESTYY

Operaatio Joulun Lapsi on keräys Ukrainan, Romanian ja Moldovan lapsille. Tuo joulun iloa köyhyydessä eläville lapsille! Ohjeet laatikon sisällöstä ja laatikkoaihion saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelilta. Tuo valmis paketti kirkolle tai Soukan kappelille 20.11. mennessä. Tied. Leena Toiskallio, 041 535 6190. Joulukuusipuisto tulee jälleen Soukan kappelin sisäpihalle. Voit ilmoittaa oman (voittoa tavoittelemattoman) ryhmäsi, pihapiirisi, perheesi, päiväkotisi, järjestösi ym. yhden kuusen koristelijaksi. Kuuset saamme lahjoituksena, koristeet ja mahdolliset valot tulevat koristelijoilta. Ilmoittaudu koristeluun 15.11. mennessä tanja.routama@evl.fi. Kuuset arvotaan jouluksi vähävaraisiin perheisiin koristeiden kera. Ilm. arvontaan 15.12 mennessä tanja.routama@evl.fi. Joulumarkkinat la 14.12. klo 10–14 Espoonlahden kirkko Myynnissä käsitöitä ja leivonnaisia. Tarjolla

joulupuuroa. Klo 12 on Kauneimmat joululaulut kirkkosalissa. Lapsiperheille joulupipareiden koristelua. Aamupäivällä kirkkosalissa joulun tapahtumien joulupolku. Voit lahjoittaa myyjäisiin leivonnaisia myyntiin. Merkitsi tuoteseloste. Tuotto seurakunnan lähetystyölle.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook. Messu ”Elämä voittaa!” su 10.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Viittomakielen tulkkiopiskelijat tulkkaavat messun viittomakielelle harjoituksena. Messua tekemässä nuoret ROT-leiriltä ohjaajineen sekä papit Emilia ja Kaisa. Musiikissa kanttori Outi yhdessä nuorten kanssa ja Totti Tolvanen, kitara. Isänpäivän messu ja kirkkokahvit su 10.11. klo 15 Karakappeli. Alanne, Latvanen.

Igbon- ja englanninkielinen messu su 10.11. klo 16.30 KilonRisti. Worship and eucharist in Igbo and English. Anglikaanipastori Isaac Ohaju, 044 019 7344. Perhemessu ”Jeesus sanoo: Valvokaa!” su 17.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Perhemessua on toteuttamassa alakouluikäisten lasten leiri sekä muskarikuoro Huiske muskariopettaja Essin kanssa. Liturgina Hanni, avustavana pappina Aija, kanttorina Kullervo. Mukana myös Maria, Daniela ja nuorisotyön harjoittelija Eeti-Pyry. Päivä kirkonmäellä -tapahtuma (ks. alla).

Ehtoollishartaus ti 19.11. klo 14 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus, Säterinkatu 3. Arki-illan messu joka to klo 17 Leppävaaran kirkko. Venäjänkielinen jumalanpalvelus ti klo 19.30 Uuttu.

PÄIVÄ KIRKONMÄELLÄ Su 17.11. 11–14 Leppävaaran kirkko. Klo 11 perhemessu. Klo 12 alkaen

keittolounas, makkaraa pihagrillistä, kirkkokahvit ja -mehut. Puuhapaja lapsille ja perheille kirkon B-siivessä klo 10–14. Vapaaehtoinen maksu tarjoiluista. Join us for a family day and mass at Leppävaara church! The event starts at 11 with a family mass. After the mass, around 12, we will serve soup lunch, grill sausages and offer coffee. A voluntary donation for the refreshments will be collected.

TAVATAAN

Isien sauna- ja virkistysilta ma 18.11. klo 17.30 Velskola. Saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua. Kimppakyydeistä sopiminen: jukka.silventoinen@evl.fi. Yhteisöilta karakalliolaisille ma 18.11. klo 17.30 Karakappeli. Mukana rakennusyhtiö Varte Oy:n edustaja. Keskustelua ja toiveita alueen palveluista ja yhteisöllisyydestä. Glögiä tarjolla klo 17.30, tilaisuus alkaa klo 18.

NUORET

Sateenkaari-Siipi to 14.11. klo 17 Nuortentila Siipi. Avoin nuortenilta 13–22-vuotiaille sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen. Kappelissa soi – akustinen konsertti ke 20.11. klo 19 Uuttu. SRO Musalinjan bändi vierailee, tervetuloa kuulolle erityisesti yläkoululaiset. Vapaa pääsy.

NUORET AIKUISET

Nuorten aikuisten ilta la klo 18 Nuortentila Siipi. Food & Hope to 21.11. klo 17.30 Nuortentila Siipi. LISÄTIEDOT Noora Lana 050 568 5340.

AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset

LuovatKädet ma 11.11. klo 11 Karakappeli. Joka toinen ma. Vasemman käden (ja vähän oikeankin) maalarit klo 12 Uuttu. Ohjaajana Nina Purtonen. 15 e/ kerta, Naisten Pankin hyväksi. ILM. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: Kaisa Yletyinen. 050 434 1085, kaisa.yletyinen@evl.fi. Runopiiri ti 12.11. klo 18 Karakappeli. Joka toinen ti. Piiriä ohjaavat Aino Laurila 0400 513 014 ja Eija Hartikainen.

Toivoa naisille -ryhmä ma 18.11. 19 KilonRisti. Ryhmässä kuullaan kuulumisia naisten asemasta monissa maissa ja rukoillaan monien haasteiden puolesta. Yhteyshenkilö Hanna Rissanen, p. 044 516 6121.

Lähetyspiiri ti 19.11. klo 13 Leppävaaran kirkko. Media ja lähetystyö, vieraana Erja Tillgren, SANSA/ MediaWorks. Mukana Lea Moos. Sley-piiri to 21.11. klo 13 Leppävaaran kirkko. Kuulumisia lähetystyöstä, vieraana Jukka Niemelä. Mukana Juha-Pekka Rissanen.

Senioripysäkki-keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Kerran viikossa tiistaisin 15 kertaa Leppävaaran kirkolla alkaen 7.1.2025. TIED. JA ILM. Marketta Tuomi p. 040 900 0417 tai marketta.tuomi@gmail. com.

MUSIIKKI

Monday Music – Maanantaimusiikit ma 11.11. klo 18–19.15 KilonRisti. Multicultural music group for women / Monikulttuurinen naisten musiikkiryhmä.

Kuoro kaikille ke 20.11. klo 18–19.15 Leppävaaran kirkko. No skill requirements, come as you are. Musiikkia kynttilän valossa – By the Light of the Moon ti 12.11. klo 19 Leppävaaran kirkko. Naiskuoro Kupliva. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

J.S. Bach -äänirentoutus – Bach ja sinä, sello ja urut klo 19 Leppävaaran kirkko. Seeli Toivio, sello, Pauliina Hyry, urut. Noora Lana, ohjaus. Vapaa pääsy. Kaikki konsertit, ks. Kirkoissa soi -palsta.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@ evl.fi.

Diakonialounas ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret @olarin perheet Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Musiikkimessu selkokielellä su 10.11. klo 10 Olarin kirkko. Messussa lauletaan tuttuja hengellisiä lauluja ja virsiä kuoron kanssa ja käytetään selkokieltä. Suontakanen, Jussila, Rautio, Franssila. Olarin Seniorilaulajat.

Messu su 10.11. klo 12 Matinkappeli. Virta, Franssila. Pyhäkoulu. Messu su 10.11. klo 12 Olarin kappeli. Jussila, Kalanti.

Messu su 17.11. klo 10 Olarin kirkko. Karinen, Hirsto, Rautio. Kirkkokahveilla Oiva Hujanen kertoo Evankelisen Lähetysyhdistyksen työstä Virossa.

Messu su 17.11. klo 12 Matinkappeli. Hartikainen, Franssila. Pyhäkoulu. Avoin messu pe 8.11. klo 19 Chapple, Iso Omena. Messu lyhyellä kaavalla. Nuorten toteuttama, kaikille avoin.

SIIONINVIRSISEURAT

Ke 20.11. klo 18 Matinkappeli. Kahvit 18, seurat 18.30, Siionin virsiä ja puheita. Mukana Antti Hirsto.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA

Perhevalmennusilta ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille to 7.11. klo 17 Matinkappeli.

NUORET

Nuorten avoin iltapäivä ja ilta arkisin klo 13–20 Chapple, Iso Omena. Kahvia, teetä, mehua, lautapelejä, videopelejä, bilistä. Illan lopuksi hartaus.

AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät netissä: espoonseurakunnat.fi/olarin-seu rakunta/aikuiset. Seniorifoorum kirkko. Teemana tekoäly, luennoit sijana Petteri Järvinen. Klo 12 kahvit (kahvi / tee 2 e, pulla 2 e, sämpylä 3 e, koko setti 6 e), klo 13 hartaus ja luento.

Lukupiiri

Matinkappeli. Päivät ja kirjat: 7.11. Helmi Kekkonen: Vieraat. 5.12. Ian Mc Evan: Pähkinänkuori.

na Lenkkeri 050 353 8398, leena. lenkkeri@gmail.com.

Aikuisten laulupiiri

Olarin kirkko, kerhosiipi. Voimaantumista yhdessä laulamisesta toiveitten mukaan kerhosiivessä. Chapple hangout ma–pe klo 13–16 Chapple, Iso Omena.

Puhutaan suomea -ryhmä to klo 13–14.30 Chapple, Iso Omena. Ryhmässä keskustellaan kuvien avulla.

Kirkonmäkikahvila ma klo 11–14 Olarin kirkko. Leikkihuone auki perheille klo 10 alkaen. Kahvittelua ja vapaamuotoista yhdessäoloa kaikenikäisille. Tarjolla lahjoitusleipää.

Anna lahja hänelle, joka tänä jouluna tarvitsee apuasi

Diakonian työpaja ti klo 9 Olarin kirkko, kerhosiipi. Neulotaan yhdessä mm. Äiti Teresa -peittoja katastrofialueille apua tarvitseville. Otamme vastaan lankoja, vähintään 50 % villaa, myös jämälankoja.

Iloisten Siionin kanteleen laulujen ilta ke 20.11. klo 18 Olarin kirkko, kerhosiipi. Yhteislaulua, opetusta ja terveisiä Viron lähetystyöstä. Markus Silvola ja lähetystyöntekijä Oiva Hujanen. Pieni kahvitarjoilu. Vapaaehtoinen maksu Evankeliselle Lähetysyhdistykselle.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ti klo 10–12, 050 432 9368 tai säh-

köpostitse: olarin.diakonia@evl.fi.

Diakonialounas, community lunch tiistaisin / Tuesdays, 12–13 Matinkappeli Chapel. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha / Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30.

Seurakuntalounas, community lunch torstaisin / Thursdays, 12–13 Olarin kirkko, Olari Church alkaen/ starting 5.9. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha / Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30. Leipäkahvila pe klo 12.30–14 Matinkappeli. Tarjolla lahjoitusleipää ja -pullaa. Maksuton. Paikalla seurakunnan vapaaehtoisia. Tiedustelut: Maria Virtanen, 050 438 0238. Minikirppis ti klo 10 Matinkappeli.

Tule tekemään löytöjä pikkurahalla lähetystyön hyväksi. Lasten- ja aikuisten vaatteita. Tuotto lähetystyölle Virossa. Maksu käteisellä.

MUSIIKKI

Rakkauden aika – Robert Schumannin lauluja sellolla ja pianolla su 10.11. klo 16 Olarin kirkko. Tapani Heikinheimo, sello, ja Ritva ViitalaAaltio, piano. Liput ovelta 15/10 e ukrainalaislasten hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kahvitarjoilu.

Kitaramusiikin jalokiviä – kitaraduo Kari Äikäs ja Hannu Annala su 17.11.klo 16 Olarin kirkko. Liput ovelta 15/10 e ukrainalaislasten hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kahvitarjoilu. Urkukonsertti ”Dona nobis

pacem! – Anna meille rauha!” ti 19.11. klo 19 Olarin kirkko. Mikko Niinikoski, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ohjelmatulot Ukrainan lapsille.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Keskipäivän rukoushetki ma, ke ja pe klo 12 Facebook.com/TapiolanSeurakunta. Viikkomessu joka ke klo 8. Aamupuuro ja kirkkokahvit. Levollinen rukoushetki pe 8.11. klo 18. Tervonen, Hulmi. Messu su klo 10. Tervonen, Ijäs, Malkamäki. Kirkkokahvit. Syvemmälle messuun ti 12.11. klo 18. Jumalanpalveluksen sisältö, merkitys ja kirkkovuoden kulku. Tervonen, Hulmi.

Valvomisen sunnuntain gospelmessu su 17.11. klo 10 Toivo on timanttia! Seurakuntalaisten valmistama juhla sanan ja ehtoollisen äärellä. Petri Laaksonen, laulu ja piano; Petri Hatakka, keyboard; Jan Lindström, kitara, Gospelmamas-kuoro. Linnoinen, Hero, Ristimäki, Jokivuori. International Lutheran Worship Tapiola su 17.11. klo 17 Käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish-English. Bless.-ilta nuorille aikuisille su 17.11. klo 17 Rukouksen ja laulun ilta ke 20.11. klo 18 Hengellistä ravinto rukouksesta, Sanasta, puheen ja musiikin äärellä. Tilaisuutta ennen teetarjoilu kahvila Valossa.

VALOVIIKKO 10.–17.11.

Toivon valoa syksyn hämärään Tapiolan kirkolla. Ks. tarkemmin espoonseurakunnat.fi/valoviikko. Koko viikon ajan: Näyttely Valonsäteitä ilonpisaroilta. Valoelämyspolku koko perheelle kirkon pihapiirissä. Hiljaisuuden puutarha sisäpihalla ja Valokuja ma 11.11. –pe 15.11. kirkkosalissa. Yksittäiset elämykset: Su 10.11. klo 16 vanhojen nuorten veisut. Ti 12.11. klo 18 kuristaako kurkkua kirkonpenkissä, yhteisöllinen laulutunti, klo 20 Äänimaljarentoutus. Ke 13.11. klo 8 viikkomessu, klo 12 häivähdys pyhää -konsertti kirkkosali, klo 13 keskiviikkokerho – puhujavieraana Kari Kuula, klo 17. To 14.11. klo 18 Maaret Kallion luento (ks. alla). Pe 15.11. klo 19.30 Blessed base -kirkkoreivit. La 16.11.

klo 16 koko perheen konsertti ilotulitus, n. klo 17.30 Valokulkue & luontohartaus, Su 17.11. klo 10 gospelmessu ”Toivo on timanttia”, klo 17 Kansainvälinen messu, klo 19 Emmauksen tie, liturginen draama.

AJATUKSIA RAUHAN JA TOIVON ÄÄRELTÄ

Maaret Kallion ajatuksia rauhasta ja toivosta to 14.11. klo 18 Tapiolan kirkko. Elämän haasteiden ja maailman rauhattomuuden keskeltä nousee kaipuu rauhaan ja toivoon. Vapaa pääsy.

RAKKAIMMAT JA

ROUHEIMMAT

RAKKAUSLAULUT

Ti 19.11. 18–19.30 Tapiolan kirkko. Mikä on sinun tai teidän voimabiisi? Mikä koskettaa, kannattelee, ravistelee juuri nyt? Espoolaisten toiveista on koottu monipuolinen musiikillinen kattaus. Yhteislauluja mm. Jenni Vartiaisesta ja Jesse Kaikurannasta Elvikseen ja Eppu Normaaliin. Katja Kangas ja House Band, muusikkoina Joona Vallenius, Make Perttilä, Laura Airola, Petri Kangas, Teemu Keränen ja Pekka Nyman.

LAPSET JA PERHEET

Perheiden valopolku ma 11.11. klo

8 – su 17.11. klo 18 Tapiolan kirkko. Koko perheen voi etsiä piilossa olevia enkeleitä valopolulla! Nappaa taskulamppu mukaan ja tule ulkoilemaan yhdessä perheesi kanssa Tapiolan kirkon pihapiiriin.

Valonsäteitä Ilonpisaroilta – päiväkerhon taidenäyttely alk. ma 11.11. Tapiolan kirkko. Tapiolan kirkon 2–5-vuotiaiden päiväkerhoryhmän taidenäyttely, Valo-teemaisia maalauksia, piirustuksia ja askarteluja, joiden rinnalla kulkevat raamatunkohdat.

Perhetapahtuma ja muskarikirkko Lapsen oikeuksien päivänä ke 20.11. klo 9.30–11.30. Iloinen, muskarimainen pienten oma Kikatuskirkko sekä toimintapisteitä ja leikkitiloja.

Joulukorttien askartelua to 21.11. 17–20 Laajalahden kerhotila.

OMAISHOITAJIEN JA LÄHEISTEN VIRKISTYSPÄIVÄ

Tule voimaantumaan ja virkistymään joulunalustunnelmissa to 5.12. klo 9.15 Hvittorp. Yhdessäoloa, piparien koristelua, yhteislaulua ja hyvää ruokaa. Messu ja kirkkokahvit. Tule yksin tai yhdessä läheisesi kanssa. Bussikuljetus klo 8.45 hotelli Gardenin edestä, Tapionaukio 3). Paluulähtö klo 15. ILMOITTAUTUMISET viim. 20.11. ensisijaisesti verkossa tapiolanseurakunta. fi, tai Katja Karvinen p. 040 593 7386, katja.karvinen@evl.fi tai Maritta Kopsalalle p. 040 620 8015, maritta.kopsala@evl.fi. Hinta 15 e/ hlö.

NUORET AIKUISET

Blessed Bass -reivit pe 15.11. 19.30 Tapiolan kirkko. Pue sun paras reiviasu päälle ja tuu juhlimaan! Biletys tapahtuu ilman päihteitä, mutta mocktail & snack-baari on auki. Blessed Bass soittaa. Glitternistit loihtivat reivilookin. Tapahtuma ja ohjelma on maksuton.

AIKUISILLE

Lähetyksen kahvit ma 11.11. klo 13 Tapiolan kirkko. Lähetystyön ja kansainvälisen työn näkymiä. Keskiviikkokerho ke klo 13–14, kahvit 12.30 Tapiolan kirkko. Ke 13.11. ”Kohti toivoa ja valoa: Miten tulisin onnelliseksi?” Pastori, tietokirjailija, TT, Helsingin yliopiston dosentti Kari Kuula. Ke 20.11. ”Miten välttää digihuijauksia?”, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. Kansainvälinen Olohuone Tapiolan kirkko ke klo 17–19.

SANAN ÄÄRELLÄ

Raamattu ja rukouspiirit Ks. tapiolanseurakunta.fi

MUSIIKKIA TAPIOLAN

KIRKOSSA

Vanhojen nuorten veisujen lauluilta ”Tie on pitkä ja pölyinen – ja muita hittejä” bändin säestyksellä su 10.11. klo 16. Liisa Malkamäki.

TIISTAI 12.11.

Kuristaako kurkkua kirkonpenkissä? – Hannu Jurmun yhteisöllinen laulutunti kaikille laulamisesta kiinnostuneille klo 18 Tapiolan kirkko. Parhaat lauluvinkit ja opit yhdessä kokeillen ja harjoitellen. Laulutunti on avoin kaikille laulamisesta kiinnostuneille. Koko perheen konsertti Ilotulitus la 16.11. klo 16. Vapaa pääsy.

Taiteilijatapaaminen kahvila Valossa su 17.11. klo 18.30, Katja Hero haastattelee Emmauksen tie -draaman libretisti Johanna Venhoa ja säveltäjä Jyrki Linjamaa. Emmauksen tie - liturginen draama su 17.11. klo 19. Kesto 2 h, sis. väliajan. Vapaa pääsy. Häivähdys pyhää -konsertit ke 13.11. ja 20.11. klo 12. Vapaa pääsy. Ks. kaikki konsertit ja lisätiedot Kirkoissa soi -palstalta.

APUA JA TUKEA

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–19 p. 09 8050 2602.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Palveluajat arkisin klo 10–14. Perjan-

taisin ja maanantaisin etänä. Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT

Su 10.11. Liturgi Maria Puotiniemi, saarna Anna-Kaisa Tuomi, kanttori Teija Palolahti.

Su 17.11. Liturgi Rosa Huotari, saarna Kari Kuula, kanttori Joonas Minkkinen.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

To 7.11. klo 14 kirkon alatakkahuoneessa ja ma 11.11. klo 18.15 Sebastoksessa. Ohjaajina Ritva Kallio ja Kari Mattila.

VARTINHARTAUS JA MAANANTAIKAHVILA

Ma 11.11. sekä ma 18.11. hartaus klo 12.45 ja kahvila klo 13. Sebastos. Pistäydy hiljentymään Sebastoksen kappelissa sekä tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ystäviin kahvikupin äärellä. Mukana vapaaehtoiset ja seurakunnan työntekijä.

ILON ILTAPÄIVÄ

Ti 12.11. klo 13 kirkon alatakkahuoneessa. Seurakunnan mielenterveysryhmä.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Ti 12.11. klo 13 kirkon yläsalissa. ”Muisteluja menneen ajan kirjotuista tekstiileistä.” Perinnetekstiilien asiantuntija Helena Raussi-Tihula. Jos sinulla on vanha monogrammi pyyhkeessä tai huoneentaulu, ota mukaan.

SURURYHMÄ

To 14.11. klo 14 Sebastos. Seurakunta järjestää sururyhmän viimeisen vuoden aikana läheisensä menettäneille. Ryhmässä käsitellään menetyksen aiheuttamaa surua yhdessä keskustellen, kuunnellen ja jakaen. Suljettu ryhmä. ILMOITTAUTUMINEN Pirjo Luoma 050 3017028.

PERHESOPPA –LAPSIPERHEIDEN OLOHUONE

Ke 13.11. ja ti 19.11. klo 15 Sebastos. Tule kahvi-/teekupposen äärelle klo 15 tai keittopäivälliselle klo 16–17.30. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua ja toiminta on ilmaista. Paikalla seurakunnan perhetyöntekijä Sanni ja lastenohjaajat Eeva ja Taru.

TEKEMISTÄ NUORILLE

Yö kirkolla pe 15.11.–la 16.11. LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN seurakunnan verkkosivuilta.

UUDET LAULAJAT TERVETULLEITA

KUOROIHIN

Singing Suns -lapsikuoro. Harjoitukset ti 12.11. ja 19.11. klo 15.15 kirkolla. Välipalatarjoilu. Messukuoro. Harjoitukset ti 12.11. ja ti 19.11. klo 17 kirkolla. Iltapalatarjoilu.

AccaBella. Harjoitukset ke 13.11. Sebastos ja ke 20.11. klo 18 kirkkosali. Lastenhoito tarpeen mukaan. Lisätietoa teija.palolahti@evl.fi

NAISTEN VAELLUS KEIMIÖTUNTURIIN 2025

14.-19.9.2025. Lapin ruska, tunturien jylhä kauneus ja Naistenlammen rantasauna kutsuvat kaikenikäisiä naisia mukaan vaeltamaan ja rentoutumaan. Majoitusvaihtoehtoja täysihoidolla on kaksi. Majoitus 2hh 628 € ja 3hh 560 €. Ilmoittautuminen seurakunnan verkkosivujen kautta. LISÄTIEDOT: susan.hackman@evl.fi tai sonja. holkerinoja@evl.fi

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS

Lahjoita joulun iloa vähävaraiselle. Tuo lahjakortti kirkolle 11.11.–11.12. LISÄTIETOJA Sonja Holkerinoja, puh. 050 464 7001 ja rakennajoulupuu.fi

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

Karabacka kapell sö 10.11. kl. 10 Kallatsa, Malmgren. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 10.11. kl. 12.15 Vi firar högmässa på Fars dag. Lohi, Malmgren.

Esbo domkyrka sö 17.11. kl. 12.15 Heidi Jäntti, Kallatsa, Malmgren, Brunell, seniorkören Furorna och Håkan Wikman medverkar. Kaplan Heidi Jäntti håller sin avskedspredikan.

Olars kyrka sö 17.11. kl. 17. Mässa med stilla musik. Vi njuter av stillheten i den mörka höstkvällen och sjunger stillsamma sånger tillsammans. Ertman, Kronlund.

BARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Ti–fr kl. 9.30 Mer info om familj- och barnverksamhet: esboforsamlingar.fi

UNGA OCH UNGA VUXNA

Ungdomskväll i Sode må 18.11 kl. 17, Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna handarbetar ti 12.11 kl. 16–19, Esbo domkyrkas

församlingsgård. Torsdagsträffen to 14.11 kl. 13–14.30, Södrik kapell. Tema: Info om diakonin. Sista Torsdagsträffen för säsongen, vi ses i Januari. DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30 tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

Adresserna:

Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 10.11 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

SÖ 17.11 Högmässa kl. 12. Damkören CanTanter, dir. Kjerstin Sikström. Kyrkkaffe i övre salen.

Elämänkaari

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

TO 7.11 och 14.11 i övre brasrummet. kl. 10-11.

SAMTAL OM PSALMER

TO 7.11 i övre brasrummet kl. 18-19, Henrik Nymalm. Vi läser en psalm ur Bibeln och funderar tillsammans på den. Välkommen. Kvällste.

UNGDOMSKVÄLL

FR 8.11 i Klubb97 kl. 18.

STICKCAFÉ FÖR DIG SOM ÄR HAND ARBETSINTRESSERAD

LÖ 9.11 i Sebastos kl. 15-18. FÖRHANDSANMÄLAN till Katarina

Kaltala, 040 716 9001.

TISDAG 12.11

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Graziakören kl. 18 i kyrksalen.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 13.11 och 20.11 i övre brasrummet kl. 14.

TISDAG 19.11

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödut-

delning i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Tema: Vi ses i Granifrågesportspel om Grankulla. SKRIBASTART & NATTVARDS UNDERSVISNING

ON 20.11 i Sebastos kl. 18-20. FYREN. MEDITATIV KVÄLLSGUDSTJÄNST

TO 21.11 i Sebastos kapell kl. 18.

UNGDOMARNAS JULFEST

FR 22.11 i Klubb97 kl. 18.

International

Venäjänkielinen iltakirkko ti klo 19.30 / Vetsernaja molitva Uuttu

Venäjänkielinen jumalanpalvelus su klo 15 Soukan kappeli.

International Living Room – Kansainvälinen Olohuone 13.11. klo 17–19. Tapiola church. Come and meet with people from various parts of the world.

International Lutheran Worship Tapiola su 17.11. klo 17 Tapiolan kirkko. Messu on kaksikielinen, käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, FinnishEnglish.

Espoo International Lutheran Worship Sunday 10 November at 3 p.m. at Suvela chapel, Kirstintie 24.

International Lutheran Worship Tapiola su 17.11. klo 17 Käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish-English. We read the Bible in Finnish A group for you who want to improve your Finnish. Learn new words and practice pronunciation in a friendly and supportive context. We meet on Sundays 10 November and 8 December, 2-3 p.m. at Suvela chapel, Kirstintie 24. Preceding the International Worship Service held in English and Finnish.

Budget lunch On Tuesdays 12:00–13:00 at Suvela chapel, Kirstintie 24. Price of lunch 3,5 euros for adults, 0,5-2 euros for children.

Family cafeteria Welcome to the

family cafeteria with children on Tuesdays at 13:00-15:00 Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6. We also speak english.

Yhteiset

Riittävä vanhemmuus – suorittamisesta eroon la 9.11. klo 13 Espoon seurakuntien Youtube. Kasvatustieteen professori, filosofi ja tietokirjailija Juha T. Hakala peräänkuuluttaa armollisuutta. Nykyvanhemmat tekevät kasvatustyötään mitä moninaisempien haasteiden keskellä. Kiire on lisääntynyt ja vaatimukset kasvaneet. On puhuttu jopa vanhemmuuden suorittamisesta, ihan uupumukseen saakka. Miten suorittamisesta päästäisiin eroon? Millainen vanhemmuus on lapselle riittävää?

Aikuisten lauantai-ilta 16.11. klo 18 Espoonlahden kirkko. Kanttori Heli Ojala laulattaa. Rakenna joulupuu -keräys on pääkaupunkiseudun seurakuntien jo perinteeksi muodostunut joulukampanja. Keräyksen kautta on mahdollisuus lahjoittaa jouluiloa lähimmäiselle – perheelle tai yksinasuvalle. Lue lisää: www. rakennajoulupuu.fi

ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURA KUNTA

Kastettu

Auranen Oliver Aamos, Finch Lilian May, Grön Leonel Viggo Mikael, Järvenpää Ellie Sofia, Laine Felicia Aurelia, Lindholm Linus Eerik Ilmari, Maukola Linnea Amalia Aurora, Niskanen Mikael Santeri, Nurkkala Elia Olli Santeri.

Avioliittoon aikovat

Heino Pirita Maaria ja Sutinen Esa Kalevi. Hautaan siunattu

Rainto Irja Annikki 92 v, Lahti Veli Matias 91 v, Paronen Reijo Lauri 90 v, Savan Eino Veikko 90 v, Sundell Raija Aulikki 89 v, Markkanen Anna-Liisa Alviina 79 v, Vuori Irma Annikki 73 v, Lehtinen Seija Helena 71 v, Salonen Teemu Veli-Petteri 48 v, Nykänen Joel Elmeri 30 v, Savola Olivia Adelia 0 v.

ESPOONLAHDEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Adler Anton Elias, Ahonen Alana Maria, Lehtoranta Vivian Isabel Aurelia, Veskus Robin Viljami.

Hautaan siunattu

Budiansky Hilkka Helinä Loviisa 93 v, Sarajuuri Sirpa Siro 89 v, Vänskä Raimo Markus 77 v, Peltonen Kai Markus 64 v, Kiviniemi Minna Maarit 59 v.

KAUNIAISTEN

SUOMALAINEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Arvi Olli Samuel Kalmari, Lilja Ava Olivia Hietanen.

Hautaan siunattu

Saario Arja Kaarina Ingeborg 84 v, Koskinen Rauno Kalevi, 78 v, Kurkela Liisa Kristiina 75 v.

LEPPÄVAARAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Heino Eemil Tapani, Kalste Emil Erik, Pyykkönen Selene Marilyn Kristianna, Subekan Elea Ayu Eden, Suikkanen Elias Juhani,

Tirronen Hugo Antonio, Töyräs

Sofia Paulina, Varha Miiku Daniel.

Hautaan siunattu

Ahola Maija Linnea 96 v, Ketola

Ritva Anneli 88 v, Lamberg Kauko

Antero 88 v, Numminen Olli

Juhani 88 v, Säkkinen Mikko

Johannes 88 v, Rauno Aira Anneli 85 v, Lehtinen Raimo Kalevi 84 v, Sällman Päivi Hannele 65 v.

OLARIN

SEURAKUNTA

Kastettu

Hovilehto Anton Niko Aleksander, Kaukoranta Hilma Aurora, Kuosmanen Milena Amanda Maria, Laitinen Lukas Josua, Leppänen

Alvin Oscar, Leskinen Aada Emilia, Niiranen Alina Helmi Kristina, Rasimus Matias Martti, Rasimus

Mikael Johannes, Repo Oskar Armas, Runtti Eevi Olivia, Tuomela Evian Olivia.

Hautaan siunattu

Yletyinen Kaisa Annikki 101 v, Mustonen Beeda 94 v, Savojärvi

Martti Juhani 93 v, Jonasson Aulikki Unelma 93 v, Ollanketo

Alpo Olavi 83 v, Viisas Teuvo Matti 82 v, Viinamäki Paavo Veikko

Juhani 78 v, Mattila Mirjami Ilona 72 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Kilpi Lenni Juhani, Lamminmäki Jaakob Aukusti.

Hautaan siunattu

Lydman Helena Orvokki 95 v, Seiro Kirsti Anneli 93 v, Kankkunen Osmo Pekka 86 v, Parm Ulla-Mari 84 v, Viheriävaara Aira Irmeli 83 v, Ilmanen Satu-Kristiina 69 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Björkskog Robin Mathias, Burmeister Lucas Torbjörn, Machreich Céline Lilien, Rantanen Mikaela Kaarina.

Avliden/Hautaan siunattu

Ericsson Paavo Ensio 95 år, Rémy Kätie Anita 91 år, Sundberg Arnold Albin 87 år, Hildén Birgitta Katrina 76 år, Koivula Leo Ingemar 70 år, Sutinen Joni Yrjö Viljami 40 år.

Musiikkia Espoossa ja Kauniaisissa

PERJANTAI 8.11.

Soiva marraskuu -konsertti klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Urkutaiteilija Risto Valtasaaren urkukonsertti. Ohjelma 10 e ovelta lähetysyhdistys Kylväjän työn hyväksi.

LAUANTAI 9.11.

Lauluja rakkaudesta ja kaipauksesta -tutkintokonsertti klo 15 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Karin Rantamäki, sopraano, Matias Takala, baritoni, Laura Kivikoski, piano. Ohjelmassa mm. Kilpinen, Kuula, Merikanto, Giordani, Mozart, Schubert, Vaughan Williams, Vivaldi, Wolf. Vapaa pääsy, kesto noin 1 h. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle Libanonin uhrien auttamiseen.

SUNNUNTAI 10.11.

Rakkauden aika – Robert Schumannin lauluja sellolla ja pianolla klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Tapani Heikinheimo, sello, Ritva Viitala-Aaltio, piano. Liput 15/10 e Ukrainan lasten hyväksi, kahvitarjoilu.

Vanhojen nuorten veisujen lauluilta – ”Tie on pitkä ja pölyinen ja muita hittejä” bändin säestyksellä klo 16 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Liisa Malkamäki ja muita soittajia.

Hiljaa kasvaa suuri puu – Kehtolauluja eri puolilta maailmaa, monikulttuurinen ja ikäpolvia yhdistävä konsertti klo 15 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3, joht. Uli Kontu-Korhonen. Sibone Oroza, laulu. Burhan Hamdon, laulu. Timo Korhonen, kitara. Kati Bergman, piano, surdo-rumpu. Soili Perkiö, piano. Uli Kontu- Korhonen, organetto, dulcimer, intiaanihuilu. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

TIISTAI 12.11.

Musiikkia kynttilän valossa - By the Light of the Moon klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Naiskuoro Kuplivan parhaita Kuplivan 10-vuotiselta matkalta. Joht. Viena Kangas. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKO 13.11.

Häivähdys pyhää -konsertti klo Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

Marraskuussa on monia tunnelmallisia konsertteja, kuten Leppävaaran kirkossa 9.11. lauluja rakkaudesta ja kaipauksesta sekä 12.11. musiikkia kynttilän valossa, Espoonlahden kirkossa 15.11. soiva marraskuu -konsertti ja Olarin kirkossa 17.11. kitaramusiikin jalokiviä.

Unna Angervo, Helmi Pirkola, Jonathan Seppälä, William Seppälä, viulu & Ilmo Peitso, piano. Musiikki: Kabalevski, Kreisler ja Wieniawski. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

TORSTAI 14.11.

Ljuskonsert med Musikinstitutet Kungsvägen kl. 19 Esbovikens kyrka, Kipparinkatu 8. Musikinstitutet Kungsvägens blåsare. Fritt inträde och program. Frivillig kollekt till förmån för Kyrkans utlandshjälp.

PERJANTAI 15.11.

Soiva marraskuu -konsertti klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. ”Ajatuksen kudontaa, säteillen värähtelevää”, kitarataiteilija Santeri Rautiainen. Säveltäjinä Gubaidulina, Sor, Lopez-Chavarri, Schubert ja Mustonen. Ohjelma 10 e ovelta.

LAUANTAI 16.11.

Polyteknikkojen orkesterin syyskonsertti klo 16 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Liput ennakkoon ja ovelta 8–25 e. Philip

Glass: The Light. Joseph Haydn: Sellokonsertto nro 1, solistina Väinö Valli. Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 1. Johtaa James S. Kahane.

Koko perheen konsertti Ilotulitus klo 16 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Lapsi- ja nuortenkuoro solisteineen & Jippii-bändi ja orkesteri. Espoon kristillinen koulu, Tapiolan seurakunnan GospelKids-lapset ja nuoret sekä Xaris Finland -tanssikoulun nuoret tanssijat. Lasse Heikkilän sovituksia kuorolle, solisteille, bändille, jousikvartetille ja puhaltimille. Kesto noin 50 min. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 17.11.

Kitaramusiikin jalokiviä - kitaraduo Kari Äikäs ja Hannu Annala klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Liput 15/10 e ukrainalaislasten hyväksi. Kahvitarjoilu. Emmauksen tie – liturginen draama klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Säv. Jyrki Linjama käsikirj. Johanna Venho. Kirkkosali valaistaan valotaidetoksella. Sopraano Emriikka Salonen, Maria, tenori Hannu Jurmu, Kleopas, basso Nicholas Söderlund, basso ja

pääsy. Vapaaehoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle. Vocal Espoon konsertti klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

Machaut: Messe de Nostre Dame. Tuuli Lindeberg, sopraano, AnnaMaaria Oramo, altto ja clavisimbalum, Mats Lillhannus, tenori, Taavi Oramo, basso, Jukka Rautasalo, viola d’arco, Baptiste Romain, fiideli ja säkkipilli. Liput 15–32 e + tilausmaksut (alk. 1,50 e / tilaus lippu.fi).

Kappelissa soi – akustinen konsertti klo 19 Uuttu, Lintukulma 2. SRO Musalinjan bändi vierailee, tervetuloa kuulolle erityisesti yläkoululaiset. Vapaa pääsy.

TORSTAI 21.11.

Laulu & laulun tarina – Pirkko Mannola: ”Sydän ohjaa tietäni” klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Keskustelevassa konserttisarjassa näyttelijä, laulaja Pirkko Mannola. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 23.11.

Aleksanteri Wallius, urut. Kesto on 2 h, sis. väliajan. Vapaa pääsy.

Taiteilijatapaaminen kahvila Valossa klo 18.30, Katja Hero haastattelee libretisti Johanna Venhoa ja säveltäjä Jyrki Linjamaa.

TIISTAI 19.11.

J.S. Bach -äänirentoutus – Bach ja sinä, sello ja urut klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Konsertissa saa levähtää, jopa nukahtaa lattialla tai penkillä pötkötellen tai istuen. Muusikot: Seeli Toivio, sello, Pauliina Hyry, urut. Diakoni Noora Lana, ohjaus. Äänirentoutus on hiljaisen tilan konsertti. Suosittelemme iltaa etupäässä aikuisille. Vapaa pääsy. Urkukonsertti ”Dona nobis pacem! – Anna meille rauha!” klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Mikko Niinikoski, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Ukrainan lapsille.

KESKIVIIKKO 20.11. Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Ella Kumpula, Lauri Silvennoinen - harmonikka. Kalaniemi, Piazzolla, Pihlajamaa, J.S. Bach. Vapaa

Soiva marraskuu -konsertti – Giuseppe Verdin Requiem klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Espoo Sinfonia, joht. Jackie Shin, Kamarikuoro Navichorus, Olarin kamarikuoro sekä solistit. Liput 25/15 e ovelta sekä Espoo Sinfonialta.

”Spiegel im Spiegel” klo 17 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Ilkka Saarikivi, sello ja Juuso Vanonen, piano. Konsertti rakentuu Arvo Pärtin teoksen Spiegel im Spiegel ympärille. Sibelius, Fauré, Bach, Pärt, Rautavaara, Vanonen, Debussy, Rahmaninoff, Saint Saens. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

SUNNUNTAI 24.11.

Synkkien virsien ilta – yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Virsikirjan vanha kunnon raskaansarjan osasto on pääosassa. Synkkää ja komeaa, elämänmakuista ja lohdullista, kadotuksen kuilua ja taivaan kirkkautta. Urkujen tummempia saundeja ryöstöviljelemässä: Petri Koivusalo, veisuuta väkevästi johtamassa Espoon mieslaulajat, joht. Helge Kõrvits. Vapaa pääsy.