Kirkko ja kaupunki 2024 20 Vantaa

12.12.2024 20 kirkkojakaupunki.fi

Tällainen on Jeesus, jota tutkijat ovat jäljittäneet vuosisatojen ajan s. 16

Joulun synttärisankari

Liisa Väisänen tuntee joulun symbolit – testaa oma joulutietämyksesi s. 6

Eläkeläispiispa Irja Askola: ”Jos jouluna itkettää, ei haittaa” s. 22

Pääkirjoitus

MUUTAMA PÄIVÄ ENNEN JOULUA, tänä vuonna 21.12. on talvipäivänseisaus. Siihen asti valo on vähentynyt ja pimeys kasvanut. Sen jälkeen päivä alkaa taas pidetä. Täällä Suomessa joulun sanoma tuntuu ehkä juuri siksikin hyvin konkreettiselta: se kertoo valosta, joka tuo toivon ja lupauksen siitä, että pimeydellä ei ole lopullista valtaa.

Pitkän syksyn ja alkutalven synkkyyttä pahempaa on valon puute omassa elämässä ja maailmanmitassa. Jouluun liittyy useimmilla paljon iloa, läheisten kohtaamista, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa rakkaiden kanssa. Samaan aikaan aivan liian moni viettää joulunsa yksin ja katselee haikeana ikkunoista loistavia jouluvaloja. Moni päältä päin onnelliselta vaikuttava saattaa kantaa sisällään taakkoja, joihin hän kaipaisi helpotusta.

Viime vuosien uutiset maailmalta ovat olleet synkkiä, ja jouluun kuuluva rauhan sanoma on kaukana nykypäivän maailmasta. Rauhaa ei ole Ukrainassa eikä sitä ole Jeesuksen syntysijoilla. Syntyisikö Jeesus-lapsi nyt pommisuojassa pelon keskellä?

KAIKESTA TÄSTÄ HUOLIMATTA ja juuri siksi joulun sanoma tiivistyy nyt vahvasti Raamatun Jesajan kirjasta löytyviin jakeisiin. Niissä profeetta lupaa, että kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon, ja että niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Tämä teksti joulukirkossa tuo kyyneleet silmiini. Se on lupaus

siitä, että kerran koittaa toisenlainen aika. Pahan valta ei ole ikuista. On olemassa hyvyyden voima, joka ei hallitse voimalla ja väkivallalla vaan pukeutuu nöyryyteen ja hiljaisuuteen.

Kirkot ovat jouluna täynnä ihmisiä, jotka kuulevat saman viestin kuin paimenet kaksituhatta vuotta sitten öisellä kedolla. Paimenia ei kehotettu lähtemään palatsiin etsimään pelastusta sieltä, missä asuu maallinen kunnia. Heitä kehotettiin katsomaan vauvaan, joka makaa seimessä eläinsuojassa.

JUMALAN VALTAKUNTA ei löydy sieltä, mistä me sitä itse etsisimme. Se tulee sinne, missä me olemme sellaisina kuin olemme. Se tulee luoksemme tavalla, jota emme osaa odottaa. Sen voima on heikkoudessa, joka näyttää avuttomalta. Se osoittaa, että tarvitsemme rakkautta ja voimme sen varassa itse rakastaa. Jumala tulee luoksemme ja antaa meille valon, joka murtaa pimeyden vallan.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi ”

SYNTYISIKÖ JEESUS-LAPSI

NYT POMMISUOJASSA PELON KESKELLÄ?

Anna joulun tulla köyhille, kipeille ja niille, joiden lapset ovat tänä vuonna exällä.

Anna joulun tulla perfektionisteille, suorittajille ja marttyyreille, jotka tarvitsevat rauhaasi.

Hyvä Jumala, anna joulun tulla.

Parasta sokeutta on tulevaisuuden hämäryys.

RUNOILIJA ALEXANDER POPE (1688–1744)

Ainahan ihminen odottaa jotain: bussia, kumppania, kuolemaa tai veronpalautuksia.

MIIKA NOUSIAINEN TEOKSESSAAN RATAKIERROS (OTAVA 2024)

Herra, sinulta minä odotan pelastusta!

1. MOOSEKSEN KIRJA 49:18

Kirkko ja kaupunki

12.12.2024

KANNEN KUVA: PAULI SALMI

Seuraava lehti ilmestyy 16.1.

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Pipariteoksen tekeminen on minulle tärkeä jouluperinne”

Piparkakkutaloja useina vuosina tehnyt Lauri Kesäniemi päätti tänä vuonna rakentaa huvipuiston.

TEKSTI

1

MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO

JÄMSÄ

Lauri Kesäniemi, milloin aloit tehdä piparkakkutaloja?

– Ensimmäisen piparitalon tein veljeni kanssa vuonna 2010, jolloin asuin vielä kotona Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla. Löysimme netistä simppelin joulukirkon kaavat ja halusimme kokeilla, mitä niistä syntyisi. Se olikin niin hauskaa, että aloimme tehdä pipariteoksen aina joululomalla.

– Yhteinen perinteemme katkesi, kun lähdin Helsingin yliopistoon opiskelemaan. Vuonna 2017 opiskelusta oli kuukauden loma, ja silloin päätin tehdä piparkakkutalon ihan omin päin. Tein myös kaavat itse, ja ensimmäinen työni oli majakka. Sen jälkeen pipariprojektit ovat paisuneet vuosi vuodelta suuremmiksi. Pipariteoksen tekemisestä on tullut minulle perinne ja tärkeä osa joulunviettoa. Se on myös hyvää vastapainoa työlle.

2Mitä sinulla on tekeillä tänä joulunaikana?

– Suunnittelin ensin piparitalon tekemistä lähellä kotiani sijaitsevasta Lastenlinnasta, mutta muutin mieltäni, koska rakennus on väriltään tylsän ruskea ja tykkään tehdä värikkäitä teoksia. Teen nyt huvipuistoa. Olin opiskeluaikana yhden kesän töissä Linnanmäellä, ja ajattelin jo silloin, että joskus voisi rakentaa huvipuistoteemaisen pipariteoksen.

– Piparitaloni ovat yleensä liittyneet omaan elämääni. Viime vuonna rakensin katunäkymän Töölöstä, sillä olin unelmoinut muutosta sinne. Kesällä unelma sitten toteutui, kun muutimme puolisoni kanssa TakaTöölöön.

3Miten kauan pipariprojektisi yleensä kestää?

– Opiskeluaikana, kun oli aikaa, koko projektiin meni viikon verran. Nyt työhön kuluu monta viikkoa, koska toimin uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin opettajana espoolaisessa Olarin koulussa ja joulukuussa oppilaiden todistusten arvioinnit teettävät paljon työtä.

– Alan jo marraskuussa tehdä pipariteoksen kaavoja. Otan yleensä valokuvia kohteesta, ja teen kaavat niiden perusteella. Sen jälkeen alan muotoilla, kaulita ja paistaa teoksen osia kaupan piparitaikinasta. Koen sen henkisesti työläimpänä vaiheena. Teoksen koristelu pikeeri-kuorrutuksella taas on mukava vaihe, koska nautin yksityiskohtien näpertelystä.

– Kun saan piparitalon valmiiksi, lahjoitan sen yleensä jonnekin. Viimeksi lahjoitin työni Töölön kirjastoon. Laitan siitä myös kuvia Instagramiin tunnuksella @laurikes

4

Miten vietät joulua ja mitä se sinulle merkitsee?

– Joulukuu on lempikuukauteni. Pidän joulun tunnelmasta, joten hankin kuusen jo joulukuun alussa ja koristelen sen ja asunnon muutenkin joulukoristeilla.

– Joulunpyhinä tärkeintä on lepo ja rauhoittuminen kaiken työn ja touhun keskellä. Matkustamme aina joulunviettoon minun tai puolisoni perheen luokse Muhokselle tai Turun seudulle. Lapsuudessani kävimme koko perhe kirkossa ja haudoilla ja joku luki jouluevankeliumin. Nykyään käymme ainakin haudoilla viemässä kynttilät.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhiä ovat perinteet. Joulunvietto ja muut perinteet tuovat merkityksellisyyttä ja jatkuvuutta elämään. Vanhojen perinteiden ohella tärkeitä ja pyhiä minulle ovat myös itse kehitetyt perinteet kuten jokavuotisen syntymäpäiväyllätyksen järjestäminen puolisolleni ja joka kesä pidettävät kesäjuhlat. ■

Keidas talven keskellä

Helsingin Talvipuutarhaan jokainen on tervetullut nauttimaan kauneudesta ja oleilemaan – juuri niin kuin sen rakennuttaja toivoi 130 vuotta sitten.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA

Joulukuun alun harmaa taivas ja alastomat puut vaihtuvat vehreään paratiisiin, kun Helsingin Talvipuutarhan ovesta astuu sisään. Jossain taustalla solisee vesiputous.

Talvipuutarhan kolme huonetta –palmuhuone, kaktushuone ja länsisiipi – pursuavat kasveja. Eri lajeja löytyy yli 200. Niiden joukossa on muun muassa kuningasmagnolia, kolibrikukkia, viinivehkoja, pensaspalmuja sekä kärsäliljoja, jotka ovat Talvipuutarhan puutarhurin Hilkka Pynnösen lempikukkia.

– Kärsälilja muistuttaa hieman pientä palmua. Kuten moni muukin Talvipuutarhan kukka, se oli alun perin säätyläisten kotien huonekasvi, joka pikku hiljaa siirtyi työläisten koteihin heidän elinolosuhteidensa parantuessa, Pynnönen kertoo.

Enemmistö Talvipuutarhan kasveista on välimerellisen ilmaston kasveja. Talvella ne nauttivat viileydestä, ja kesällä ne viihtyvät kuumassa.

Tänä vuonna Talvipuutarhan kukat kukkivat erityisen loisteliaasti, sillä rakennukseen on hiljattain asennettu automatisoidut LEDvalot. Näin kasvit saavat valoa joka päivä kymmenen tuntia, vaikka Talvipuutarha olisikin suljettuna.

HELSINGIN TALVIPUUTARHAN rakennustyöt alkoivat vuonna 1891, ja näyttävä rakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa talvipuutarhoja rakennettiin myös muualle Pohjois-Eurooppaan, kuten Liettuaan ja Tanskaan.

Helsingin Talvipuutarhan suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström.

– Talvipuutarhat olivat varakkaiden ja näkemyksellisten henkilöiden rahoittamia hyväntekeväisyysprojekteja, joiden tarkoituksena oli sivistää kansaa, kertoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre. Helsingin Talvipuutarhan rakennutti liikemies, kenraalimajuri ja Suomen Puutarhayhdistyksen puheenjohtaja Jakob Julius af Lindfors. Taloudellista tukea projektiin tarjosi todennäköisesti af Lindforsin puolison Maria Emilia Borgströmin isä Henrik, joka oli tuolloin Helsingin varakkain henkilö.

Af Lindfors lahjoitti Talvipuutarhan Suomen Puutarhayhdistykselle. Helsingin kaupungin omistukseen puutarha siirtyi vuonna 1907.

”

Talvipuutarhaan on tehty 1970-luvulta lähtien joka vuosi joulunäyttely.

ENSIMMÄISET KASVIT Talvipuutarhaan tuotiin Helsingin Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneesta. Kasveja hankittiin myös kauppapuutarhureilta Keski-Euroopasta ja erityisesti Pietarista.

– Jo tuolloin kauppapuutarhojen kasvivalikoimat olivat valtavat. Katalogeissa oli yli 3 000 kasvilajia ja -lajiketta, joista Talvipuutarhaan oli mahdollista hankkia vain pieni osa, Henry Väre kertoo.

Alkuperäisiä kasveja ei Talvipuutarhassa enää ole. Vanhin kasvi on yli 120-vuotias kamelia, joka kukkii joulun alla vaaleanpunaisena palmuhuoneessa. Kamelia tuotiin Talvipuutarhaan Hakasalmen huvilasta sen jäl-

keen, kun puutarha oli siirtynyt kaupungin omistukseen.

Alun perin vanhoja kamelioita oli kaksi, mutta toinen niistä kuoli remontin yhteydessä 13 vuotta sitten. Nyt yhä hyvässä kunnossa olevan kameliavanhuksen viereen on istutettu 100 vuotta nuorempi yksilö.

Talvipuutarhaan on tehty 1970-luvulta lähtien joka vuosi joulunäyttely. Kasvien keskeltä löytyy poroja ja tonttuja, ja katosta roikkuu joulukransseja. Esillä on myös sesongin kasveja, kuten vaaleanpunaisia princetteja eli syystähtiä, jotka vaihtuvat joulua kohti mentäessä valkoisiin ja lopulta punaisiin joulutähtiin. Myöhemmin joulukuussa Talvipuutarhaan tuodaan myös kieloja, hyasintteja ja istutustulppaaneja. Joulusomistuksesta vastaa floristi Ninni Oikarinen.

ALUSTA ASTI TALVIPUUTARHAAN on ollut kaikilla vapaa pääsy. Haastattelupäivänä palmuhuoneen kapeilla käytävillä kulkee parijonossa neonkeltaisiin huomioliiveihin pukeutunut päiväkotiryhmä. Yksi lapsista pysähtyy laskemaan joulutonttuja, jotka on aseteltu talven ajaksi säppiin laitetun pääoven yläpuolelle. – Talvipuutarhassa käy ihmisiä, joilla on aikaa oleskella, kuten turisteja ja eläkeläisryhmiä. Toki on niitäkin, jotka tekevät Talvipuutarhassa vain nopean kierroksen ja jatkavat sitten matkaansa, Hilkka Pynnönen kertoo.

Viime vuosina myös etätyöläiset ovat löytäneet Talvipuutarhan. Nytkin länsisiivessä eräs säännöllisesti Talvipuutarhassa vieraileva henkilö naputtelee kannettavaa tietokonettaan.

Talvipuutarhaa tuskin rakennettaisiin enää tänä päivänä, sillä sen rakennuskustannukset olisivat liian korkeat. Lisäksi Talvipuutarhan ylläpito on kaikkea muuta kuin ekologista.

– Talvipuutarhaa voikin kutsua museoksi. Tämä on pala 1800-luvun historiaa, Pynnönen sanoo. ■

Helsingin Talvipuutarha avoinna ma–to ja la–su klo 10–16 osoitteessa Hammarskjöldintie 1 A. Puutarhaan on ilmainen sisäänpääsy.

ANTTI RINTALA

Lahjapaketin nauhoillakin voi viestiä

Ikiaikaiset perinteet kuuluvat vahvasti symbolitutkija Liisa Väisäsen perhejouluihin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

Liisa Väisäsen uusi kirja Symbolien joulu (SKS Kirjat) avaa jouluperinteidemme taustoja. Miksi asetamme tähden joulukuusen latvaan, ja mistä piparkakkujen muoto on lähtöisin?

Kirjan alkusanoissa Väisänen muistelee lämpimästi lapsuutensa jouluja. Perheessä otettiin adventtiajan alussa kirjahyllystä esiin joulusta kertova kirja ja virittäydyttiin sen kuvien ja kertomusten myötä joulun odotukseen.

– Vietimme todellisia perhejouluja. Mukana olivat yleensä isovanhempani, kummisetäni ja myöhemmin myös isosiskoni perhe. Tärkeintä oli yhdessä oleminen ja tekeminen. Joulunpyhinä kokosimme porukalla valtavan kokoista palapeliä, Väisänen kertoo.

– Opin jo nelivuotiaana lukemaan. Niinpä minun tehtäväkseni tuli siitä lähtien jouluevankeliumin lukeminen ennen jouluateriaa.

LIISA VÄISÄNEN asuu italialaisen miehensä, valokuvaaja Marco Peretton kanssa nykyään Espanjassa, eivätkä he yleensä vietä joulua Suomessa.

Pariskunta on jo vuosien ajan viettänyt joulun Senegalissa, josta he ovat adoptoineet neljä orpolasta. Kolme heistä on aikuisiässä, nuorinkin jo 17­vuotias.

– Olemme viettäneet siellä lasten kanssa joulua hotellissa. Varsinkin ranskalaisten omistamissa hotelleissa on joulukoristelua ja ­leivonnaisia.

Väisäsen mukaan joulutunnelma on hieman erilainen kuumassa ilmanalassa, mutta yhteistä lapsuuden ja Senegalin jouluissa on perheen yhdessäolo.

– Tällä kertaa emme voi matkustaa Afrikkaan, koska mieheni on menossa lähiaikoina leikkaukseen. Jouluaattoon asti olemme Suomessa ja juhlistamme samalla 60 ­vuotissyntymäpäivääni, Väisänen kertoo.

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Vuoden 2024 loppuun

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Vuoden 2025 alusta

Saarsalo Oy

Minna Alho, 044 768 6009

Roni Hurskainen, 044 752 0320

Timo Lepistö, 044 534 9878 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Liisa Väisäsen mielestä joulun symbolien, kuten joulutähtien ja -pallojen, historian tunteminen kuuluu yleissivistykseen.

– Espanjassa laitamme sitten kodin oveen jouluksi pienen Italiasta ostetun jouluenkelin. Mieheni laittaa meille perinteisiä italialaisia jouluruokia. Lisäksi pöydässä on Panettone­ ja Pandoro ­kakkua, joiden alkuperä on renessanssiajan hoveissa.

JOULUN SYMBOLEISTA Liisa Väisänen on luennoinut vuosia, mutta kirjan tekemiseen hän ryhtyi vasta, kun sitä häneltä kyseltiin. Kirja on herättänyt Väisäsen mukaan kovasti kiinnostusta esimerkiksi kirjamessuilla.

– Erityisen tohkeissani olen siitä, että eräs kiinteistöalan yritys kutsui minut luennoimaan pikkujoulujuhliinsa. Pidän nyt juhlissa luennon etäyhteydellä. Tämä jos mikä kertoo symbolien voimasta.

– Olisi hienoa, jos ihmiset innostuisivat vaikka joulupöydässä pohtimaan joulun historiaa. Meillähän ainoastaan laatikkoruoat ovat suomalaista alkuperää, muuten joulun viettomme on osa kansainvälistä jouluperinnettä.

Vaikka Väisänen tunsi hyvin jo ennestään joulun keskeisiin symboleihin liittyvän historian, tuli kirjaa tehdessä vastaan myös hänelle uutta tietoa.

– Joulupukin taustaa selvittäessäni tajusin, että tietynlainen parrakas joulumies on esiintynyt monessa kulttuurissa. Suomessa se on ollut nuuttipukki, minkä vuoksi meidän on ollut helppo hyväksyä 300 ­luvulla nykyisessä Turkissa eläneen pyhän Nikolaoksen tarinaan perustuva Santa Claus ­hahmo. Tuntemamme punanuttuinen joulupukki taas on kehitetty vasta 1930 ­luvulla Yhdysvalloissa Coca Colan kampanjaa varten.

AIVAN ARKISIINKIN jouluun liittyviin asioihin, kuten pakettinauhoihin ja ­rusetteihin, saattaa sisältyä yllättävää symboliikkaa.

– Nauhan väri on tärkeä, sillä esimerkiksi vihreällä värillä voi toivottaa uutta toivoa ja kullanvärisellä nauhalla valoisampaa tulevaisuutta. Rusetti taas merkitsee sitoutumista lahjan saajaan, Liisa Väisänen sanoo.

Joulun symbolien historian tunteminen kuuluu Väisäsen mielestä yleissivistykseen. On hyvä tiedostaa, että olemme osa tiettyä kulttuuria ja perinnettä, jota voimme välittää tuleville sukupolville.

– Ilman tätä perinnettä olisimme juurettomia ja irrallaan kaikesta.

– Homo religiosus eli uskonnollinen ihminen on ollut olemassa maapallolla jo pitkään, ja sen vuoksi koko kulttuurimme on jonkin uskonnon sävyttämää. Jos arkemme ja juhliemme symboleihin liittyvän taustan kieltää, se on vuosituhansia sitten syntyneen taiteen ja kulttuurin kieltämistä, Väisänen sanoo. ■

Liisa Väisänen kertoo joulun symboleista 25.12. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa Yle Radiossa 1:ssä.

Kuinka hyvin tunnet jouluperinteiden taustat?

Tee testi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

22.12. klo 16 | Musiikkitalo, Helsinki

Joulukonsertti

Haydn: L’Infedeltà delusa

Ella Smith, sopraano

Szilveszter Szélpál, baritoni | Adriána Kalafszky, sopraano

Bernhard Berchtold, tenori | Zoltán Megyesi, tenori

Orfeo-orkesteri | johtaa György Vashegyi

uudenvuoden juhlakonsertit

Musiikkitalo, Helsinki

31.12. klo 18

BACH: DIE KUNST DER FUGE

Aapo Häkkinen, urut

Jorma Uotinen, Jani Sunnarborg, tanssi

Kristiina Helin, koreografia & visualisointi

31.12. klo 20

BACH, HÄNDEL, RAMEAU, VIVALDI

Julien Martin, Evolène Kiener, Marine Sablonnière, Benoît Toïgo, nokkahuilu

Helsingin Barokkiorkesteri johtaa Skip Sempé c

Kevään 2025 Vanhan musiikin sarjassa luvassa mm. soolocembalomusiikkia, kadonneita oopperoita, urkuimprovisaatiota ja erilainen Stabat mater pitkäperjantaina.

Myyntiin tulee myös kaikki kevään konsertit kattava sarjalippu! Katso lisää www.hebo.fi

Anna lahjaksi konserttielämys!

Liput (sis. palvelumaksut): Musiikkitalon lipunmyynti 18–65 €

Uudessa tv-sarjassaan Arman Alizad matkustaa eri puolilla maailmaa ottamassa selvää muun muassa huumesodista, kuolemantuomiosta ja globaalista köyhyydestä.

2000-luvun kuolemansyntien jäljillä

Arman Alizad sai innoituksen moderneja kuolemansyntejä tutkivaan tv‑sarjaansa Vatikaanin arkkipiispan Gianfranco Girrottin sanoista. Yksi jakso tutkii järjestäytyneen uskonnon valtaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Vatikaanin arkkipiispa Gianfranco Girrotti kohautti vuonna 2008 nimeämällä nykymaailman kuolemansynnit. Girrottin mukaan ihminen on vaikuttanut niin vahvasti teknologian ja tieteen kehitykseen, että se on ajanut ihmiskunnan huumesotien, ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja ahneuden myötä rappiotilaan.

– Arkkipiispan sanat jäivät mieleeni muhimaan, ja nyt päätin toteuttaa tv-sarjan tästä näkökulmasta. Tutkin, ovatko arkkipiispan mainitsemat epäkohdat todellisia syntejä, Arman ja 7 kuolemansyntiä -sarjan juontaja ja tuottaja Arman Alizad kertoo.

MTV3-kanavalla alkanut sarja koostuu osittain näistä Girrottin 15 vuotta sitten nimeämistä kuolemansynneistä. Alizad halusi kuitenkin tuoda esiin myös uusia 2020-luvulla nousseita epäkohtia. Hänen sarjansa kuolemansynnit ovat luonnon

tuho, geenimanipulaatio, vauraus ja menestys, kuolemantuomio, huumeet, globaali köyhyys ja järjestäytyneen uskonnon valta.

Alizad toivoo, että sarja avaisi ihmisten silmiä ja saisi heidät pohtimaan eettisiä kysymyksiä.

– Keskustelukulttuurimme on tällä hetkellä pahasti rappiolla. Yksi tarkoitukseni on auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi asiat ovat näin ja miksi ihmiset toimivat tietyllä tavalla. Ymmärtäminen tarkoittaa kuitenkin eri asiaa kuin hyväksyminen.

TV-SARJAN ensimmäisissä jaksoissa Arman Alizad ottaa selvää Amerikan huumesodista ja Japanissa edelleen käytössä olevasta kuolemantuomiosta. Molemmat ovat rajuja aiheita, mutta Alizad pyrkii antamaan kokonaiskuvan tilanteesta ja kuuntelemaan erilaisia mielipiteitä.

Ensi vuoden alussa nähdään sarjan viimeinen jakso, Pyhä ihmiskoe. Kyseinen uskontojakso viittaa ark-

Alizad on tutkinut paljon uskontoja ja tullut siihen johtopäätökseen, että kaikki ihmiselämä on tavallaan Luojan ihmiskoetta. – Olen sitä mieltä, että jokaisen uskonnollisen profeetan sanoma on lähtökohdaltaan hyvää tarkoittava. Esimerkiksi kristityt voisivat useammin ajatella asioita tehdessään, että mitä Jeesus nyt tekisi.

”

Olen sitä mieltä, että jokaisen uskonnollisen profeetan sanoma on lähtökohdaltaan hyvää tarkoittava.

ARMAN ALIZAD KÄY Arman ja 7 kuolemansyntiä -sarjassa paitsi Yhdysvalloissa ja Japanissa myös Intiassa, Afrikassa, Australiassa ja Euroopassa. Tv-sarjan valmisteluun ja kuvauksiin kului kaksi vuotta. Aikaa meni kuvausjärjestelyihin ja sopivien haastateltavien etsimiseen.

Tv-sarjojaan tehdessään Alizad on joutunut kohtaamaan muun muassa suunnatonta köyhyyttä ja mielipuolista väkivaltaa.

kipiispa Girrottin varoitukseen moraalisesti kyseenalaisista ihmiskokeista. Alizad matkustaa siinä Yhdysvaltoihin tutkimaan suurten järjestäytyneiden uskontojen valtaa kritisoivaa herätysliikettä. Hän kysyy, voisivatko tällaiset pienet herätysliikkeet tarjota aitoa hengellistä herätystä ja Jeesuksen alkuperäistä sanomaa.

– Moni voi ajatella niin, että jonkin valtauskonnon harjoittaminen on eräänlainen kyseenalainen ihmiskoe, onhan uskontoja usein toteutettu väärin. Niiden nimissä on käyty sotia, joihin on liittynyt vallanhimoa ja korruptiota.

– Tutustuin Amerikassa pieneen herätysliikkeeseen sekä sellaisiin uskovaisiin, joilla ei ollut edes omaa kirkkoa, vaan he harjoittivat uskontoaan kadulla Raamattu kourassa. Itse pystyin samastumaan hyvin näihin kumpaankin. Uskon Jumalaan, mutta en välttämättä kaipaa uskon ympärille ihmisiä ja temppeleitä.

– Olen empaattinen ihminen ja pystyn tuntemaan haastateltavan tuskan hänen kertoessaan vaikeasta tilanteestaan. Pyrin kuitenkin vapaa-ajalla nollaamaan kokemani asiat ja keskittymään kiitollisuuteen, rukoukseen ja hyviin asioihin.

Alizadilla on jo työn alla uusi tvsarja, ja siinä keskitytään kristinuskon löytäneisiin nuoriin miehiin. Sarja kuvataan pääosin Suomessa, ja se alkaa maaliskuussa Discoverykanavalla.

– Yritän selvittää sarjassa, minkä takia nuoret miehet yhä useammin turvaavat Jeesukseen. Onko niin, että monimuotoisessa maailmassa moni löytää selkeimmät elämänohjeet perinteisistä ja konservatiivisista arvoista?

– Itseäni on ärsyttänyt se, miten näihin nuoriin miehiin on suhtauduttu mediassa. Pidetään kummallisena sitä, että nuori haluaa käydä riparin ja etsiä omia juuriaan kristittynä. ■

Arman ja 7 kuolemansyntiä -sarja MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa.

Uutta luettavaa löydät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi Seuraava lehti ilmestyy 16.1.

Uutuuskirjat Laajan valikoiman kristillinen kauppa

Joulukeräys 2024

. Keräyslupa RA/2019/723, voimassa 1.1.2020–31.12.2024, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta, myöntänyt Poliisihallitus. Keräyslupa ÅLR 2023/6499, voimassa 1.1.–31.12.2024, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands Landskapsregering.

LAADUKASTA KOTISIIVOUSTA

JA LUOTTOSIIVOOJA

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA KODISTASI, luotettavat kotisiivoojamme auttavat kodinhoidossa. Teemme pääkaupunkiseudulla perus-, ylläpito- ja muuttosiivouksia, ikkunanpesuja ja muita kodinhoitotehtäviä jatkuvalla sopimuksella tai kertaluontoisesti.

Jatkuvalla sopimuksella olevia asiakkaitamme palvelee sama tuttu luottosiivooja. Voit ostaa siivouspalvelujamme arvonlisäverottomana, jos toimintakykysi on alentunut esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia.

8

paikkaa

bongata isoja aaltoja

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI:

Palvelukoordinaattori 050 472 1348

Ma–Pe Klo 8–16 kotisiivous@paivakumpuhoiva.fi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Joulunaika

Meri näyttää talvimyrskyissä voimansa pääkaupunkiseudun ja lähikuntien rannoilla. Aallonhuippu voi nousta Helsingin edustalla jopa 9 metriin.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK

Jäätön talvikausi on loistoaikaa nähdä suuria aaltoja. Korkeimman aallonhuipun on arvioitu kohonneen Helsingin edustalla jopa yhdeksään metriin. Muutaman kerran on mitattu kauttaaltaan viisimetristä aallokkoa.

Kun kovat lounais- tai länsituulet pyyhkivät Suomenlahtea, meri iskeytyy voimalla kallioihin. Toisinaan aallot kasvavat näyttäviksi itätuulillakin.

Isoja valkopäitä kannattaa katsoa kauempaa kuin luulisi. Yksittäiset aallot voivat nuolla rantaa paljon muita pidemmältä matkalta.

Ilmatieteen laitoksen aaltoennusteet kertovat parhaat hetket aaltobongaukseen. Nämä paikat ovat silloin oivia retkikohteita.

1. Porkkalanniemi, Kirkkonummi Porkkalanniemen jylhät kalliot ja avoin sijainti tekevät siitä erinomaisen paikan aaltojen ihailuun. Välillä voi lämmitellä ja nauttia eväitä jollain virkistysalueen tulipaikoista.

2. Varlaxudden, Porvoo Porvoon Varlaxuddenin laajoille kalliorannoille velloo aaltoja avomereltä, jonne on esteetön näköala. Virkistysalueella on myös tulipaikkoja.

3. Kopparnäs, Inkoo ja 4. Störsvikin ranta, Siuntio Kopparnäs-Störsvik on yhtenäinen merenranta-alue Inkoon ja Siuntion rajalla. Se on tunnettu avomerelle avautuvista korkeista kallioistaan. Alueella on yli 15 kilometriä rakentamatonta rantaviivaa, polkuja ja useita tulentekopaikkoja.

5. Kaivopuiston ranta ja Ehrenströmintie, Helsinki Meri pärskyy näyttävästi Kaivopuiston rantaan ja Ehrenströmintien kallioille, jotka tavoittaa helposti julkisilla kulkuvälineillä. Säältä voi suojautua välillä rantakahvilaan.

6. Suomenlinna, Helsinki Suomenlinnassa, esimerkiksi Kustaanmiekan salmessa, aallot kasvavat usein isoiksi. Saari tuntuu turistikauden ulkopuolella aivan erilaiselta paikalta kuin kesällä. Osa palveluista on auki ympäri vuoden, ja lautalle käy HSL:n lippu.

7. Uutela ja Kallahdenniemi, Helsinki Vuosaaressa sijaitsevilta Uutelan ulkoilualueelta ja Kallahdenniemeltä löytyy oivia paikkoja aaltojen katseluun. Uutela äänestettiin Helsingin Sanomissa viime keväänä Helsingin seudun parhaaksi luontokohteeksi. Myös Kallahdenniemi sai ääniä. Molempiin kohteisiin pääsee julkisilla kulkuvälineillä, ja niissä voi myös istua tulipaikalla.

8. Westendin, Haukilahden ja Matinkylän ranta, Espoo Espoon rannat ovat sen verran suojaisia, että niille tuleva aallokko on usein maltillista. Westend ja Haukilahden venesatama tarjoavat kuitenkin melko avoimet merinäkymät. Matinkylän rannan avarille kallioille nousee sopivalla tuulella isoja aaltoja. Aaltoja voi katsella myös rantakahvilan tai -ravintolan lämmöstä, ja perille pääsee julkisilla kulkuvälineillä.

Suomenlinna on kiinnostava retkikohde kaikkina vuodenaikoina.

JOULUYLLÄTYS ASUNNON VUOKRAAJILLE!

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N

SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Joulukuun aikana vuokrasopimuksen tehneille luvassa myös jouluinen yllätys. Kysy meiltä lisätietoja vapaista asunnoista.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).

Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy tarkempia tietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle. Henkilökohtaisen esittelyajan voit varata soittamalla numeroon 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Oman uskonsa keskushenkilöt

Etelä-Ranskaan Pyreneiden seudulle hakeutuu ihmisiä, jotka ovat elämässään käännekohdassa. Dokumenttielokuva Shadowland seuraa näitä etsijöitä, joita kiehtovat kataarien usko, Graalin malja ja Magdalan Maria.

Pyreneiden vuoristoseutu Etelä-Ranskassa tunnetaan värikkäästä ja verisestä historiastaan. Siellä asuivat keskiajalla kataarit, harhaoppisina pidetty uskovaisten joukko. He joutuivat ensin katolisen kirkon käännytysyritysten kohteeksi, mutta kun ne eivät tehonneet, kirkko ryhtyi jyrkempiin toimiin. Alueella sijaitsevan kaupungin mukaan nimetyn albigenssiristiretken ja sen jälkeisten vainojen seurauksena on arvioitu kuolleen satoja tuhansia, enimmillään jopa miljoona ihmistä. Kataarien maailmankuva oli jyrkän dualistinen: Oli korkeampi, henkinen maailma, jonka oli luonut hyvä Jumala. Aineellisen, pahan ja kärsimyksen alaisen maailman taas oli luonut Saatana. Ei ole mikään ihme, että oppi on alkanut taas kiinnostaa ihmisiä, joita viimeaikaiset maailmantapahtumat ja huonot

uutiset painavat ja jotka etsivät niille jonkinlaista selitystä.

Ainakin viimeisen sadan vuoden ajan kataareihin liittyvä historia onkin ollut syrjäisen ja autioituvan seudun vetovoimatekijä. Se on houkutellut paikalle turisteja mutta myös hengellisiä etsijöitä: esoteerikkoja, hippejä, ufojen jäljittäjiä ja uushenkisiä.

Jotkut heistä kokevat olleensa kataareja entisessä elämässään. Kataarit nimittäin uskoivat jälleensyntymiseen – tosin heidän oppinsa mukaan sen joutuivat kokemaan vain ne, jotka eivät elämänsä aikana olleet onnistuneet saavuttamaan pelastusta.

– Kataareista tiedetään melko vähän, joten heihin voi liittää kaikenlaisia uskomuksia. Koska kataarit olivat paavin vallan vastustajia, heistä on tullut vastarinnan symboli monille nykyajan normaalielämästä irrottautuneille – myös rokotevastai-

sille ja salaliittoteoreetikoille, sanoo Kalle Kinnunen. Kinnunen on tuottanut ja yhdessä ohjaaja Otso Tiaisen kanssa käsikirjoittanut tuoreen dokumenttielokuvan Shadowland. Se on Pyreneiden maisemiin sijoittuva elokuva etsinnästä ja etsijöistä, löytämisestä, uskomisesta ja pettymisestä.

KATAARIEN OHELLA monia etsijöitä kiehtoo Magdalan Maria, joka legendan mukaan pakeni Jerusalemista Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen ja asettui Etelä-Ranskaan. Mariaan liittyy myös uskomus, että hän olisi ollut paetessaan raskaana ja synnyttänyt myöhemmin Jeesuksen jälkeläisen. Jotkut pitävät Mariaa jumalhahmona.

Ja sitten on tietysti myyttinen Graalin malja, joka mahdollisesti on seudulla kätkössä. Jotkut ajattelevat Graalin olevan konkreettinen esine: astia, josta Jeesus joi vii-

meisellä ateriallaan tai johon hänen haavoistaan valunut veri otettiin talteen. Toisille taas Graal on jotakin vaikeammin määriteltävää ja aineettomampaa – ”elämän merkityksen avain”, kuten sitä kuvaa Richard Stanley, yksi Shadowland-elokuvan keskushenkilöistä. Hänen mukaansa vain rikkinäiset ihmiset etsivät Graalia.

Stanley on kauhuelokuvistaan kulttimainetta nauttiva elokuvaohjaaja, joka päätyi Montségurin kylään jouduttuaan urallaan jonkinlaiseen aallonpohjaan. Shadowlandin ohjaaja Otso Tiainen tapasi Stanleyn ensimmäisen kerran jo vuonna 2016, kun hän vieraili seudulla toimittaja Perttu Häkkisen kanssa. Myöhemmin Stanleysta tuli dokumenttielokuvan tekijöille opas, joka perehdytti heitä alueen rikkaaseen historiaan, vei erilaisiin paikkoihin ja tutustutti paikallisiin ihmisiin.

– Stanleyn ura elokuvaohjaajana ei ollut minulle ennestään tuttu. Hän tuntui hetkittäin surulliselta hahmolta, joka asui yksin pienessä kylässä ja saattoi talvisaikaan olla muutaman kuukaudenkin tapaamatta juuri ketään, Tiainen kertoo. Hänen mukaansa monilla alueelle muuttaneilla on taustallaan jokin trauma tai ainakin tarve luoda itsensä uudestaan. Sellaisena hahmona Tiainen näki myös Stanleyn.

– Seudulla on niin rehevä hengellinen maaperä, että siellä on ehkä helppo rakentaa omannäköinen tee se itse -uskonto – enkä sano tätä mitenkään vähätellen. Tarkoitan sitä, että ihminen voi poimia erilaisista

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA JA MAX SMEDS / BUFO

Papitar Anaiya Sofia on perustanut oman kirkon, jolla on omat rituaalinsa.

perinteistä sellaisia asioita, joihin pystyy kiinnittymään, ja luoda niistä uskomusjärjestelmän, jota pystyy seuraamaan, Tiainen sanoo.

– Parhaimmillaan se voi olla parantavaa. Siellä viettää jonkun aikaa, löytää elämälleen merkityksen, saa käsiteltyä traumansa ja ehkä sitten lähtee jatkamaan elämäänsä toisaalle. Tai sitten voi käydä niin, että menee syvemmälle ja syvemmälle siihen mysteeriin ja lopulta alkaa ajatella, että on itse se mysteeri.

Stanley esimerkiksi koki Montségurin linnassa jonkinlaisen jumalolennon ilmestyksen, jonka jälkeen hän alkoi rakentaa itsestään tarinaa tämän henkiolennon ja sen edustamien voimien palvelijana.

– Kokemuksen todellisuutta ei tietysti kukaan ulkopuolinen voi kiistää. Mutta vähitellen Stanley tuntui tekevän itsestään ilmestyksen keskushenkilön ja antoi ymmärtää, että hän toimii nyt tämän voiman sanansaattajana, Kinnunen sanoo.

OMAAN MYSTEERIINSÄ ovat vuosien kuluessa uppoutuneet myös elokuvan muut keskeiset henkilöt, maagit Uranie ja Iranon sekä papitar Anaiya Sophia. Elokuvan ainutlaatuisinta antia ovatkin kohtaukset, joissa katsoja pääsee seuraamaan Iranonin harjoittamaa magiaa ja Anaiya Sophian toimittamia riittejä.

– Maagi Iranon puhuu itsestään aika vähän, mutta hän ilmaisee

tunteensa ja tilanteensa rituaalien avulla. Iranon sanoi meille jossain vaiheessa, että täällä tuntuu siltä, että juuri sinun legendaasi kirjoitetaan. Minusta se summaa hirveän hyvin sellaista individualistista asennetta, jossa keskeistä ei ole niinkään pyyteetön etsintä ja kilvoittelu vaan se, että on itse seikkailun päähenkilö, Kalle Kinnunen sanoo.

Anaiya Sophia on entinen joogaopettaja, joka aikoinaan lähti Pyreneille toipumaan väkivaltaisesta avioliitosta. Hän on Kinnusen mukaan pystynyt luomaan tarinastaan ja uudesta alustaan sekä kirkon että toimivan bisneksen: majatalon ja retriittikeskuksen, jonne tulee ihmisiä ympäri maailmaa. Hänen tarjoamallaan feminiinisellä hengellisyydellä on selvästi kysyntää.

– Kristillinen tarinankerrontahan on hyvin mieskeskeistä. Kun nostetaan keskiöön nainen, tässä tapauksessa Magdalan Maria, se tuottaa monille naisille ihan toisenlaisen samastumispinnan, Otso Tiainen arvioi.

Richard Stanleyn tarina puolestaan joutui uuteen valoon, kun Kinnunen ja Tiainen saivat elokuvan tekoprosessin aikana tietää, että tätä oli syytetty entisten kumppaniensa pahoinpitelystä. Toisesta tapauksesta Stanley sai suullisen varoituksen. Toinen tapaus on edelleen poliisilla tutkittavana. ■ Shadowland parhaillaan elokuvateattereissa.

Anna jouluna Toisenlainen Lahja®

Koulutus

– Etsiminen, eksyminen ja kuitenkin eteenpäin pääseminen, luettelevat Otso Tiainen (vas.) ja Kalle Kinnunen Shadowlandelokuvan teemoja.

OY toimii Kirkko ja kaupunki -lehden mediamyyjänä 1.1.2025 alkaen

Taiteella on myös terveysvaikutuksia

HUSin taidetoimikuntaa johtava psykiatri Ilkka Taipale kaipaa taidetta myös kattoihin. Silloin vuodepotilaillakin olisi jotain katsottavaa. HUSin potilaiden iloksi on koottu yli 5 700 taideteosta.

TEKSTI KAISA HALONEN

KUVAT ANTTI RINTALA JA JUSSI TIAINEN

Psykiatri Ilkka Taipale saapuu Helsingin Taidehalliin suoraan HUSin yhtymähallituksen kokouksesta.

– Sanoin siellä, että lähden Kirkko ja kaupungin haastatteluun ja pyydän esirukousta HUSin puolesta.

Taipaleen tokaisussa on ehkä toinen puoli totta, sillä kokouksessa käsiteltiin HUSin ensi vuoden talousarviota ja osana sitä potilasmaksujen roimia korotuksia. Myöhemmin, 28. marraskuuta, HUS tiedotti vähentävänsä yhteensä 778 henkilötyövuotta, joista 280 irtisanomisilla.

Kiertelemme Taidehallissa näyttelyä, jossa on esillä yli kaksisataa teosta HUSin taidekokoelmista. Monet niistä ovat Taipaleelle tuttuja, sillä hän on HUSin taidetoimikunnan puheenjohtaja. Häneltä on pakko kysyä, onko taide hoitopaikkojen seinillä turhaa luksusta, kun sinne hoitoonkaan ei tunnu pääsevän.

Taipale on selvästi kuullut kysymyksen monta kertaa ennenkin.

– Keneltä taide on pois? Haluatteko takaisin ne valkoiset seinät? hän puuskahtaa.

– Olen sanonut usein, että tiede, taide ja köyhä kansa – jos niistä pidetään huolta, kansakunta nousee.

Taipale toivoo keskusteluun myös suhteellisuudentajua: taiteelle varattu 250 000 euron vuosittainen määräraha on ollut pikkusumma HUSin yli kolmen miljardin euron budjetissa. Ja HUSin säästökuuri koskee myös taidehankintoja. Ensi vuonna taiteelta nipistetään pois 100 000 euroa.

TAITEEN JA YLIPÄÄNSÄ YMPÄRISTÖN merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille ei Ilkka Taipaleen mukaan ole aina tiedostettu. Suomessakin oli pitkään vallalla ihanne, että sairaaloissa pitää olla puhtaan valkoiset seinät.

Taipale muistaa sen ajan hyvin. Joskus vuosikymmeniä sitten Taipaleen äiti sairastui keuhkokuumeeseen ja Taipale lähti saattamaan häntä Meilahden sairaalaan.

Taipaleen muistikuvissa tunnelma sairaalassa oli ankea: Käytävien seinillä ei ollut mitään. Ensimmäinen lehti, joka odotustiloissa käteen osui, oli ainakin vuoden vanha, ja siinä kerrottiin kirjailija Mika Waltarin kuolemasta. Jostain kuului hengellistä musiikkia, ja senkin aiheena oli kuolema. Ei sellainen ainakaan sairasta parantumaan rohkaissut eikä huolissaan olevia läheisiä rauhoittanut.

”Jos sinulla on kova tunnemyrsky käynnissä, niin taide voi rauhoittaa”, sanoo psykiatri Ilkka

Kuvassa taustalla on Anssi Kasitonnin teos Grand Safari.

– Sairaaloissa ihmiset syntyvät, kärsivät, parantuvat ja kuolevat. Ne ovat merkittäviä hetkiä. Oppia voisi ottaa kirkoista, joissa ihmiset kastetaan, vihitään ja haudataan, ja joista on tehty kauniita, Taipale sanoo.

ILKKA TAIPALE ON tehnyt lääkärinuransa psykiatrisissa sairaaloissa, muun muassa Kellokosken sairaalan ylilääkärinä, ja huomannut, että potilaiden vointia voidaan kohentaa myös lääkkeettömillä keinoilla. Viihtyisällä ympäristöllä

Taipale.

terveysvaikutuksia

HUSIN TAIDEKOKOELMAAN KUULUU yli 5 700 taideteosta. Taidetta on paitsi hankittu myös saatu sekä lahjoituksina että pitkäaikaislainoiksi.

Suurin osa teoksista on tiloissa, jotka ovat potilaiden ja heidän saattajiensa ja vieraidensa käytössä: potilashuoneissa, odotustiloissa, käytävissä ja jopa parkkihalleissa. HUSissa on noin 27 500 työntekijää ja sen tiloissa hoidetaan vuosittain noin 700 000 potilasta, joten taide tavoittaa melkoisen määrän ihmisiä.

Ilkka Taipale kertoo, että seuraavaksi on suunniteltu kattomaalauksia.

– Olen itsekin ollut sädehoidossa ja joutunut siellä maatessani tuijottamaan tyhjää kattoa.

on iso vaikutus, samoin mielekkäällä tekemisellä. Entisaikaan monet sairaalat rakennettiinkin puistomaisiin ympäristöihin.

– Meillä on kaikkialta psykiatrisista sairaaloista näyttöä, että jos ympäristö tehdään kauniiksi ja kunnolliseksi, oireet vähenevät. Samoin taideterapia on tutkitusti tehokasta.

Taipale lisää, että viihtyisä ympäristö on psykiatrisissa sairaaloissa tärkeä senkin vuoksi, että potilaat viettävät niissä pitkiä aikoja – jotkut vuosiakin.

– Sairaala on heille koti, joten miksi se ei saisi olla kaunis?

Vuonna 1966, kun Taipale aloitti ensimmäisessä lääkärinpaikassaan Hesperian sairaalassa, osastot olivat kaikkea muuta kuin viihtyisiä tai kodinomaisia.

– Silloin suljetulla osastolla ei voinut olla kukkiakaan, koska pelättiin, että potilaat syövät ne. Edes akvaariota ei saanut pitää. Osastolla oli 42 ihmistä, jotka sahasivat käytävää edestakaisin, hän muistelee.

Taidehallin näyttelyssä huomaa, että aiheiden, tekniikoiden ja tyylilajien kirjo on HUSin kokoelmassa melkoinen. Taidetta on hankittu nimekkäiltä tekijöiltä, kuten Marjatta Tapiolalta, Osmo Rauhalalta, Kari Cavénilta, Outi Heiskaselta ja Pentti Sammallahdelta, mutta myös nuorilta, uraansa aloittelevilta taiteilijoilta ja kehitysvammaisilta taiteilijoilta.

Taipaleen mukaan taideostoksilla tärkein kriteeri on laatu.

– Jos kansa saisi päättää, niin olisi varmaan enemmän kukka- ja eläinaiheita ja latotaidetta.

Ihan kaikki taide ei sairaalaympäristöön sovi, ja joskus seiniltä on jouduttu poistamaan teoksia, jotka potilaat ovat kokeneet ahdistaviksi.

– Ei verta tai irrallisia ruumiinosia. Ei myöskään suoraa uskonnollista kuvastoa ja symboliikkaa, Taipale summaa. ■

Taide pidentää ikää – reseptejä HUSin taidekokoelmasta -näyttely 5.1. asti Helsingin Taidehallissa

Kardiologian erikoislääkäripalvelut kokonaisvaltaisesti ja jonottamatta

Suomen ainoa kardiologian täyden palvelun lääkärikeskus, josta saat myös sydämen toimenpidehoidot.

puh. 09 3747 9700

Emmi Kallion maalaus Lohduttaja on vuodelta 2021.

Suvi Sysi on vuoden 2024 nuori taiteilija. Hänen teoksensa Light Effect II on vuodelta 2017.

Markus Rissasen Retropsykedeelista termodynamiikkaa on maalattu vuonna 2001.

Jeesus myytin takana

Jeesus oli juutalainen profeetta, jonka sanoma Jumalan valtakunnasta kutsui ihmisiä toivoon ja yhdenvertaisuuteen. Kysymys hänen merkityksestään vie tutustumaan omaan itseen.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Jouluaamuna kirkoissa luetaan Luukkaan jouluevankeliumiin kirjatut enkelin sanat. Mutta kuka oli Jeesus, jonka syntymää muistamme, kun vietämme joulua? Mikä tekee hänestä merkityksellisen vielä kaksi vuosituhatta myöhemmin?

Jos pysähdyt pohtimaan tällaisia kysymyksiä, olet Uuden testamentin eksegetiikan dosentin Matti Myllykosken mukaan varsin todennäköisesti protestanttisessa maassa elävä modernin ajan ihminen.

Myllykosken mukaan raamatuntutkijat alkoivat vasta 1700-luvulla läpimurtonsa tehneellä valistusajalla kiinnittää huomiota siihen, että Uuden testamentin evankeliumit eivät ole historiankirjoitusta vaan varhaisten kristittyjen julistusta Kristuksesta. Siitä lähtien yhä uudet tutkijoiden sukupolvet ovat yrittäneet kuoria historiallista Jeesusta esiin evankeliumien takaa.

– Tätä projektia on nyt vedetty muutama vuosisata. Ennen valistusaikaa kysymys Jeesuk-

sesta historiallisena henkilönä oli täysin mahdoton. Siihen saakka ajateltiin, että kirkon opetuksen ylösnoussut Kristus ja maan päällä toiminut historian Jeesus olivat yksi yhteen sama. Myllykosken mukaan ortodoksikristityt lähestyvät Jeesusta toisenlaisesta suunnasta kuin protestantit. Heille Jeesus ei ole erillinen yksilö, jonka psykologiaa ja sanomaa yrittäisimme ymmärtää, vaan hänet nähdään osana kirkon opetusta Pyhästä Kolminaisuudesta, sakramenteista ja jumalapalveluksesta. Myös katolisessa kirkossa Jeesusta koskevat kysymykset nousevat kirkon opetuksesta, vaikka nykyaikainen raamatuntutkimus on ollut siellä arkipäivää jo vuosikymmenien ajan.

– ”Kuka Jeesus oli historiallisena henkilönä?” on leimallisesti protestanttisesta kulttuurista nouseva kysymys, Myllykoski sanoo.

EVANKELIUMIEN TAKANA ON siis historian Jeesus, joka ei ole sama kuin kirkon julistama Kristus, vaan näiden välillä on jonkinlainen ero. Raamatun lukija joutuu pohtimaan, mikä kaikki pohjautuu Jeesuksen maanpäälliseen toimintaan ja julis-

Jeesuksen uskotaan syntyneen noin 4–6 vuotta ennen hänen mukaansa ajoitetun ajanlaskun alkua.

Jeesuksen julkinen toiminta alkoi

Johannes Kastajan ympärille syntyneestä liikkeestä.

tukseen ja mikä on varhaisten kristittyjen tulkintaa.

Jeesuksen uskotaan syntyneen noin 4–6 vuotta ennen hänen mukaansa ajoitetun ajanlaskun alkua. Betlehem valikoitui joulukertomusten syntymäpaikaksi todennäköisesti siksi, että juutalaisten Messiaan oli ennustettu tulevan sieltä.

Lapsuutensa ja nuoruutensa Jeesus vietti Nasaretin kylässä Marian ja Joosefin lapsikatraan vanhimpana. Rakennusmestarina toimineen Joosefin uskotaan kuolleen varhain, ja on todennäköistä, että Jeesus oppi isänsä ammatin ja harjoitti sitä. Uuden testamentin mukaan Jeesuksella oli neljä veljeä ja sisaria.

Jeesuksen julkisen toiminnan katsotaan alkaneen Johannes Kastajan ympärille syntyneestä liikkeestä. Johannes kutsui kuulijoitaan kääntymään synneistään ja ottamaan kasteen. Kääntymys ilmeni niin, että se, jolla oli ruokaa ja vaatetta, antoi niitä sille, joka oli ilman.

– Siinä missä Johannes julisti piikit pystyssä Jumalan tuomiota, Jeesuksen sanoman ytimessä oli vahva toivo ja ajatus siitä, että kaikki ovat tervetulleita, Matti Myllykoski sanoo.

UUDEN TESTAMENTIN ja historiallisen Jeesuksen välinen ero näkyy Matti Myllykosken mukaan siinä, miten evankeliumit kuvaavat Jeesuksen suh-

”

Tätä projektia on nyt vedetty muutama vuosisata. Ennen valistusaikaa kysymys Jeesuksesta historiallisena henkilönä oli mahdoton.

detta juutalaisuuteen. Varhaisin meille säilynyt kertomus Jeesuksen elämästä on Markuksen evankeliumi. Siinä Jeesus hyökkää Mooseksen lakia vastaan sekä hylkää juutalaisen sapatin ja ruokailusäädökset.

Myllykosken mukaan protestanttiset raamatuntutkijat ajattelivat viime vuosikymmeniin saakka, että kristinuskon irtautuminen juutalaisuudesta on linjassa sen kanssa, miten historian Jeesus toimi.

– Tänään tiedämme, että Markuksen evankeliumi on pakanakristillinen evankeliumi. Se kuvaa juutalaisuuden ulkopuolelta kristityiksi kääntyneiden ihmisten uskon mukaista, juutalaisuudesta irtautunutta Jeesusta. Mutta todellinen historian Jeesus ei ollut rikkonut siteitään juutalaisuuteen.

Jeesus suomi Myllykosken mukaan lain noudattamiseen liittynyttä tekopyhyyttä ja eriarvoisuutta. Hän oli kuitenkin juutalainen profeetta, jolla ei ollut mitään Mooseksen lain arkipäiväistä noudattamista vastaan. Kysymys kristittyjen suhteesta juutalaiseen lakiin heräsi vasta, kun sanoma ylösnousseesta Jeesuksesta alkoi levitä juutalaisuuden ulkopuolelle.

– Silloin piti ratkaista, tulisiko myös muut kuin juutalaiset Jeesukseen uskovat ympärileikata ja pitäisikö heidän ruveta noudattamaan Mooseksen lakia. Vastaushan olisi ollut valmiina, jos Jeesus olisi julistanut Mooseksen lakia vastaan, mutta näin ei ollut.

MIHIN JEESUS PYRKI ja mikä hänen sanomassaan puhutteli ihmisiä? Viime vuosikymmeninä on julkaistu populaaritietokirjoja, joiden mukaan Jeesus yritti kaataa Rooman miehitysvallan aseellisen kapinan avulla. Kapinallisesta Jeesuksesta ovat kirjoittaneet esimerkiksi iranilais-amerikkalainen sosiologi Reza Aslan ja elokuvaohjaaja Paul Verhoeven

Kirkon opetus kuvaa Jeesuksen syntien sovittajana ja vapahtajana, jonka merkitys käy ilmi ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa. Sunnuntaisin kirkoissa puhutaan Jeesuksen opetuksista, sairaiden parantamisesta ja ihmeteoista.

Kun kirkolliskokouksessa kiistellään Jeesuksesta, kyse on useimmiten siitä, mitä hänen ajatellaan opettaneen ihmisten seksuaalisesta käyttäytymisestä ja sukupuolen mukaan määrittyvistä rooleista.

Matti Myllykosken mukaan Jeesus julisti pian koittavaa Jumalan valtakunnan toteutumista, jossa Jumala toisi rauhan ja yltäkylläisyyden ja tekisi samalla lopun Rooman miehitysvallasta. Historiallinen todistusaineisto ei kuitenkaan tue kuvaa kapinaliikettä johtavasta Jeesuksesta. Myllykoski painottaa, että Jeesus näki valtakuntansa toteutumisen täysin Jumalan tekona.

– Jeesus-liikkeeseen ei liittynyt muita aseita kuin ne kaksi miekkaa, jotka Luukas mainitsee Jeesuksen vangitsemiseen liittyvässä kohtauksessa. Ei ole mitään merkkiä siitä, että Jeesukseen olisi reagoitu vähimmässäkään määrin siitä syystä, että hän olisi lietsonut kapinaa.

MATTI MYLLYKOSKEN MUKAAN Jeesus oli tullut hänelle viimeisiksi jääneille pääsiäisjuhlille Jerusalemiin nimenomaan julistamaan eikä aloittamaan kapinaa. Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen johti todennäköisesti temppelissä tapahtunut provokaatio, jossa hän kaatoi rahanvaihtajien pöytiä. Provokaation sisältö oli se, että Jumalan valtakunnan toteutuessa temppelillä ja siellä toimitetuilla eläinuhreilla ei olisi enää merkitystä.

– Ne, jotka vangitsivat Jeesuksen, näkivät provokaation uskonnollisen puolen, mutta roomalaisille Jeesuksen teko oli helppo näyttää poliittisena.

Myllykoski pitää todennäköisenä, että Jeesuksen kuolema tapahtui jo ennen pääsiäisjuhlia.

Juhlilla syntyi usein miehityksen vastaisia levottomuuksia, ja niiden hillitsemiseksi Kesarean varuskunnasta tuli roomalainen sotilasjoukko valvomaan pääsiäisenviettoa. Raaka teloitustapa toimi poliittisena pelotteena: oli tarkoituksenmukaista, että juhlakansa näki ristiinnaulittuja jo saapuessaan Jerusalemiin.

– Toivo Jumalan valtakunnan toteutumisesta oli sekä Jeesuksen sanoman voima että heikkous. Se oli heikkous siinä mielessä, että sytytyslanka oli kovin lyhyt ja räjähdys oli toisenlainen kuin odotettiin. Sen sijaan, että olisi tullut uusi valtakunta, tulikin kaksi räjähdystä, hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa. Varhaiskristillinen yhteisö syntyi tästä kokemuksesta ja rakentui siitä alkaneessa prosessissa.

” Ei ole erillistä tislattua Jeesusta, vaan evankeliumiteksteissä meitä vastassa on aina Kristus, johon uskotaan.

HISTORIALLIS-KRIITTINEN raamatuntutkimus on Matti Myllykosken mukaan synnyttänyt kristilliseen teologiaan pysyvän sisäisen ristiriidan.

Kirkolla on nyt kaksi Jeesusta: tutkijoiden rekonstruoima historian Jeesus sekä Kristus, johon uskotaan ja josta papit saarnaavat.

– Monen konservatiivisen raamatuntutkijan ja teologin pyrkimys on, että nämä kaksi ovat yksi. He haluavat Jeesuksen, joka julisti itse kaikkea sitä, mitä kirkko hänestä opettaa.

Myllykoski jatkaa kuitenkin, että raamatuntutkimus ei ole muuttanut tilannetta niin dramaattisesti kuin äkkiseltään luulisi. Kirkko nimittäin hyväksyi jo varhain neljä erilaista kuvaa Jeesuksesta samalla, kun se hyväksyi neljä evankeliumia.

– Käytännön syistä läntisessä kirkossa käytettiin pitkään näistä neljästä kertomuksesta koostettuja evankeliumiharmonioita. Samalla kuitenkin hyväksyttiin se,

Temppeliprovokaatio

rahanvaihtajien

pöytien kaatamisineen

ei ollut poliittista kapinointia, mutta se johti Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen.

että meillä on neljä todistusta Jeesuksesta. Kirkossa itsessäänkin elää se, että Jeesus on monta. 1800-luvulla raamatuntutkijat kuorivat evankeliumien alta erilaisia versioita siitä, millainen historian Jeesus oli. Yksi tulkinta esitti Jeesuksen eettisenä opettajana, joka julisti hyvän ihmisen ihannetta ja taivaallisen Isän rakkautta. Myllykosken mukaan kyseessä oli tuon ajan koulutetun keskiluokan ihannekuva Jeesuksesta.

Vuonna 1892 saksalainen teologi Martin Kähler julkaisi pienen mutta käänteentekevän kirjan historian Jeesuksen ja uskon kohteena olevan Kristuksen vastakkaisuudesta. Kähler ei ollut vakuuttunut historiantutkijoiden ja psykologien siihenastisista Jeesus-tulkinnoista vaan painotti evankeliumien antaman tiedon rajallisuutta. – Kählerin mukaan meillä ei viime kädessä ole muuta kuin evankeliumien kuvaama Kristus, joka on kristillisen uskon keskus, ja historian Jee-

sukset ovat pelkkiä hypoteeseja ja rekonstruktioita. Ei ole erillistä tislattua Jeesusta, vaan evankeliumiteksteissä meitä vastassa on aina Kristus, johon uskotaan.

ILMAN KRISTINUSKOA meillä ei olisi Jeesusta, jonka jättämä jälki on vaikuttanut historiaan lukemattomin tavoin. Matti Myllykosken mukaan Jeesus olisi silloin jäänyt historiaan yhtenä juutalaisena profeettana, jonka asia tuhoutui hänen

Jeesus aterioi ystäviensä kanssa ja vertasi tulevaa Jumalan valtakuntaa juhla-ateriaan, jolle kaikki on kutsuttu.

mukanaan. Antiikin ajan historioitsija Josefus olisi saattanut kirjoittaa Jeesuksesta toisenlaisen kuvauksen kuin sen, joka hänen teoksistaan nyt löytyy, ja jota monet tutkijat pitävät kristittyjen myöhemmin tekemänä lisäyksenä. – Josefus olisi ehkä kirjoittanut, että oli tällainenkin profeetta, jolla oli vähän valoisampi sanoma kuin Johannes Kastajalla ja joka joutui ristille. Myllykosken mukaan ”pelkkä Jeesus” ei vielä merkitse mitään, vaan Jeesus tulee tärkeäksi vas­

ta kaiken sen kautta, mikä hänestä on tullut ja mitä hänestä tulee edelleen. Myllykoski siteeraa kirkkohistorioitsija Jaroslav Pelikania, jonka vuonna 1985 julkaistu teos kuvaa Jeesukselle läpi vuosisatojen annettuja merkityksiä. Kirja päättyy sanoihin ”Jeesus kuuluu maailmalle”.

– Pelikan sanoo, tai pikemminkin toteaa yksinkertaisen faktan, että Jeesus on saanut monet kasvot. Jeesus on itse asiassa valtavan suuri, jatkuva kertomus.

”

Kirkkojen on aina syytä muistaa, että kristillisyys alkoi pienten ihmisten ja maan hiljaisten liikkeenä.

HISTORIAN JEESUKSESTA tiedetään Matti Myllykosken mukaan varmuudella se, että hän oli karismaattinen julistaja. Toisin sanoen hän oli jotakin muuta kuin kiertävät esitelmöitsijät, käsitteellisiä erotteluja tekevät filosofit ja moraalisaarnaajat, joita antiikin maailma tunsi tusinoittain.

Myllykoski uskoo, että tällainen Jeesus voi antaa meille jotakin sellaista, mitä uskon Kristus ei anna.

– Kirkkojen on aina syytä muistaa, että kristillisyys alkoi pienten ihmisten ja maan hiljaisten liikkeenä. Ajattelen, että varsinainen kristinusko syntyi vasta toisella vuosisadalla.

Myllykoskea itseään puhuttelee erityisesti se, että Jeesuksen julistamassa Jumalan valtakunnassa jokainen ihminen on samassa asemassa.

– Jos Jumalan valtakunta tulee, silloin kaikista ihmisistä tulee yhtä ja samaa. Silloin ei ole parempia eikä huonompia, vaan pelkkiä ihmisiä. Ei ole sellaista moraalista erinomaisuutta, jolla voisi kerskua Jumalan edessä.

Tästä historian Jeesuksen näkemyksestä voidaan Myllykosken mukaan johtaa kehityslinja, joka on osaltaan luonut pohjaa tämän päivän demokraattiselle yhteiskunnalle.

Myllykoskea koskettaa se, että Jeesuksen julistuksessa ihminen näyttäytyy paljaana, sellaisena kuin hän syvimmältään on. Jeesus puhui myös siitä, miten Jumala riisuu ihmisen. Myllykoski siteeraa Jeesuksen sanoja vehnänjyvästä, joka ei tuota satoa, ellei se putoa maahan ja kuole.

– Jumalan edessä jokainen ihminen on alaston, jokainen on herkkä. Tähän paljauteen liittyvät isot elämänkysymykset siitä, miten kohtaamme itsemme, lähimmäisen ja Jumalan. Ehkä oma vanhenemiseni on vaikuttanut siihen, että minulle on merkityksellistä kaikki sellainen, mikä liittyy yksinäisyyteen, hiljaisuuteen ja kuolemaan.

MATTI MYLLYKOSKI NOSTAA esiin myös kirkkovuoden ”mustan päivän” eli pitkäperjantain, jolloin Jeesus kantaa ihmisen synnin, sekä Jeesuksen muistoksi vietettävän ehtoollisen, joka on ”sovituksen ja monen muun asian ateria”. Näiden asioiden merkitys tulee hänen mukaansa Jeesuk­

sen koko tarinasta ja siitä, miten hän antoi itsensä Jumalan valtakunnan ja ihmisten puolesta.

– Synti ja sovitus liittyvät jokaisen ihmisen elämään. Armo kuuluu kaikille, samoin vapaus. Tällaiset isot sanat hakevat konkreettisia muotoja ihmisten elämässä. Niitä ei voi vangita niin, että joku sanoo toiselle, että tämä on nyt näin ja tätä noudatetaan.

Kuvatessaan Jeesuksen merkitystä Myllykoski korostaa, että nuo kuvailut kertovat ennen kaikkea hänestä itsestään. Hän palaa ajatukseen, jonka esitti haastattelun alussa historian Jeesuksen ja protestanttisen kulttuurin välisestä yhteydestä.

– Jos olemme reilusti protestantteja, näemme jokaisen ihmisen yksilönä. Silloin kysymys Jeesuksen merkityksestä palautuu aina siihen, mikä hänessä merkitsee jotakin minulle. Kukaan eksegeetti, kirkonmies tai saarnaaja, jolla on oma tulokulmansa, ei voi antaa valmista vastausta, vaan jokaisen on vastattava tuohon kysymykseen itse. ■

Kenen puolella Jeesus on? Lue Matti Myllykosken vastaus osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Kuka?

Matti Myllykoski, 66, on teologian tohtori ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa johtavana tietoasiantuntijana. Myllykoski on myös uskontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa käsittelevän Vartija-lehden päätoimittaja yhdessä kirkkohistorian yliopistonlehtorin Mikko Ketolan kanssa. Tutkimuksissaan Myllykoski on selvittänyt Jeesuksen viimeisten päivien tapahtumia. Tutkimustyön lisäksi hänen Jeesus-kuvaansa ovat vaikuttaneet muun muassa Händelin Messiasoratorio, jota hän kuunteli jo lukioikäisenä, sekä Fjodor Dostojevskin romaanit ja Blaise Pascalin tekstien ihmiskäsitys.

Palvelutalon kuopus

Piispa emerita Irja Askola valmistautuu jouluun palvelutalossa. Hän on viettänyt joulua aiemmin synnytyslaitoksella, äidin kuolinvuoteen vieressä, vankilassa ja ihan omassa rauhassaan. ”Jos ihminen haluaa olla jouluna yksin, muiden ei pitäisi ahdistua hänen puolestaan.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JANI LAUKKANEN

Ikääntyneiden palvelutalon 25-neliöiseen huoneeseen ja pieneen kellarikomeroon mahtuu vain olennaisin, kuten kenkälaatikollinen jouluenkeleitä.

Piispa emerita Irja Askola on korvannut led-kyntteliköllä aidot kynttilät, koska ne on kielletty paloturvallisuussyistä. Huoneessa olevaa induktioliettä ei voi käyttää samasta syystä. Koska jouluntuoksuja ei saa aikaan leipomalla, hyasintit ovat Askolalle tärkeitä.

Askola on viettänyt uudessa kodissaan jo yhden joulun. Kun hän viime vuonna kuuli, että palvelutalon joulu on pääosin keittiön vastuulla, hän järjesti halukkaille hartaushetken. Päiväkahvilla luettiin jouluevankeliumi ja laulettiin Enkeli taivaan. Hän suunnittelee samantyyppistä tilaisuutta myös tulevaksi jouluksi.

Piispa on piispa eläkkeelläkin. Asuinkumppanien kanssa tulee käytyä myös sielunhoidollisia keskusteluja.

– Koen olevani usein tarpeellinen. Se tekee täällä asumisesta merkityksellistä.

Askola nojaa poskensa käteen ja ajattelee ajatuksensa rauhassa loppuun asti. Aikaa riittää.

Joskus asuintoverit juttelevat Askolan kanssa kuolemanpelosta. Ruumisauton vierailut talossa nostavat monen tunteet pintaan. Jouluakin käsitellään.

Askola kertoo, että jonkun asukkaan lapsi saattaa piipahtaa palvelutalossa kiireisesti matkalla lentokentälle ja tuoda konvehtirasian. Toinen ikäihminen ei pysty osallistumaan lapsensa jouluun, koska ei pääse rollaattorinsa kanssa tämän kerrostaloasuntoon. Kolmas haetaan mukaan lapsiperheen joulunviettoon, mutta hän väsähtää hälinässä kesken ilonpidon.

– Monen ikääntyneen joulunvietto on kaikessa raadollisuudessaan jotain tällaista.

”Joulu tulee aina monikossa pitäisi olla joku, jolle sen valmistaa ja jonka kanssa pitkät pyhät viettää, tai sitten on monikkoa ruuhkaksi asti ehtiä ja yrittää riittää kaikille”

TYTTÖVAUVA SYNTYI poliisi-isän ja verotoimistossa työskentelevän äidin esikoiseksi Lappeenrannassa 18. joulukuuta vuonna 1952. Pienokainen

vietti ensimmäisen joulunsa synnytyslaitoksella ja sai kasteessa nimekseen Irja.

Tyttö oli vain kahdeksan vanha, kun hänen isänsä kuoli sydänkohtaukseen. Menetys jätti jälkeensä surun, minkä lisäksi Irjan, hänen äitinsä ja pikkusiskonsa taloudellinen tilanne huononi.

Koska Irjan syntymäpäivä oli juuri ennen joulua, ja rahasta teki tiukkaa, hän sai toisinaan vain yhden paketin. Se oli yhdistetty joulu- ja syntymäpäivälahja.

– Lapsena tuntui, että se oli epistä. Lapsuuden jouluihin sisältyi paljon vaatimuksia, jotka menivät toisinaan lapsen tarpeiden yli. Aattona Irjan oli käveltävä pitkä matka hautausmaalle keskellä pimeyttä ja pakkasta sytyttämään kynttilät isän ja muiden sukulaisten haudoille. Vasta sitten oli lahjan vuoro.

””Minulla on ollut monta joulua, joiden olisin toivonut olevan erilaisia.”

Askolan ollessa 34-vuotias hänen äitinsä kuoli. Äiti sai aivoinfarktin ja menehtyi 12 päivää myöhemmin joulupäivänä. Sinä vuonna Askola katseli muiden joulunviettoa valaistujen ikkunoiden takaa ulkoa kadulta.

Äidin kuolema palaa joka joulu mieleen, mutta ei enää ”tuskan tsunamina” kuten nuorempana.

– Minulla on ollut monta joulua, joiden olisin toivonut olevan erilaisia.

Askola ojentaa muistilapun. Hän on kirjoittanut siihen koukeroisella kaunolla: ”Joulu ei ole suoritus, se on mahdollisuus sallia ja hyväksyä itselleen sellainen joulu, joka on tänä vuonna mahdollinen.” Hän katsoo kiinteästi silmiin ja puhuu pitkään siitä, kuinka kaikki tunteet ovat sallittuja joulunakin.

– Meille ei syntynyt jouluna piiskuria vaan vapahtaja. Itseltään voi kysyä, mistä tarvitsisin tänä jouluna vapautusta. Tarvitsenko sitä kipeistä muistoista, joihin on helppo jumiutua, tai peloista ja pettymyksistä? Miten voisin löytää joulun, jonka keskiössä on vapahtaja?

– Jos jouluna itkettää, ei haittaa, vaikka kyyneliin kuluisi koko nenäliinapaketti. Tunne menee kyllä ohi.

– Jos tuntee vihaa, on hyvä muistaa, että Jumala kyllä kestää sen. Hän kestää itse asiassa paljon paremmin kuin moni ihminen ympärillämme. ”Olethan sielläkin, Jumala, missä suomalainen vihaa joulua kun juuri nyt ei jaksaisi nähdä yhtään tonttulakkia ja joululaulutkin inhottavat”

PIISPAKAUDEN VUOSINA 2010–2017 Irja Askolan joulunaika oli tiukasti aikataulutettu. Mieleenpainuvimpia joulumenoja olivat vierailut vankiloissa. Hän muistelee romanimiestä, jonka tapasi vankilassa useampana vuonna.

– Mies halusi aina laulaa sen joululaulun, jossa sanotaan, että pääsköön vangit vankiloistaan. Sillä välin, kun Askola kiersi tapahtumia, ystävä täytti hänen Kruununhaan kotinsa jääkaapin. Hän toi piispan lempiherkkuja, graavilohta ja saaristolaisleipää. Töiden jälkeen Askolasta tuntui ihanalta viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa omassa rauhassaan.

– Jos ihminen haluaa olla jouluna yksin, muiden ei pitäisi ahdistua hänen puolestaan.

”Siunaathan, että jaksaisi tämänvuotisen joulun – jos siihen eivät mahdu koristeltu kuusi, kotitekoiset ruuat ja koko suku, mahtuisi edes itse sellaisena kuin nyt on”

ELÄKKEELLE JÄÄMINEN merkitsi Irja Askolalle sitä, että omaa aikaa oli äkkiä rajattomasti. Silloin hän huomasi, kuinka uupunut oli työstään Suomen ensimmäisenä naispuolisena piispana. Samaan aikaan hän kaipasi merkityksellisyyttä, jota työ oli elämään tuonut.

– Saatoin istua sohvalla, tuijottaa ikkunasta ja ajatella, että nyt on kello yhdeksän keskiviikkoaamuna, eli johtoryhmä alkaa. Elin mielessäni pitkään työrytmissä.

Askola sanoo, että hänet pelasti vapaaehtoistyö päiväkotimummona. Hän touhusi lasten kanssa kerran viikossa neljän vuoden ajan.

– Kävin päiväkodissa syvempiä teologisia keskusteluja kuin olin käynyt piispana kollegoideni kanssa.

Palvelutaloon siirtyminen 70-vuotiaana oli alun perin Askolan omalääkärin idea. Tämä neuvoi, että elämänmuutos kannattaa tehdä ajoissa, jotta voi valita vanhuudenkotinsa itse ja ehtii tutustua uuteen ympäristöönsä toimintakykyisenä.

Niinpä Askola lahjoitti ison osan vuokrakolmionsa tavaroista pois, monet rakkaat runokirjatkin, ja muutti palvelukotiin puolitoista vuotta sitten.

– Minua kutsutaan täällä kuopukseksi. Moni on yli 90-vuotias, eli voisi olla ikänsä puolesta äitini.

Askola arvostaa palvelutalossa arjen sujuvuutta. Siivous ja ruoka hoidetaan talon puolesta, ja hoitajat ovat tarvittaes-

Irja Askola täyttää joulun alla 72 vuotta. Hän on elänyt 20 vuotta pidempään kuin isänsä ja 2 vuotta kauemmin kuin äitinsä.

– On päiviä, joina hermostun omaan hitauteeni, eikä vanheneminen tunnu kivalta. Kävelykeppi on kaverini.

Kuka?

Irja Askola on ensimmäinen Suomessa piispanvirkaa hoitanut nainen.

Mitä?

Askola viettää eläkepäiviään palvelutalossa Helsingissä. Hän täyttää 72 vuotta 18. joulukuuta.

Motto

”Anna itsellesi ja läheisillesi lupa olla keskeneräinen. Keskeneräiset ihmiset ovat kivempia kuin täydelliset.”

sa lähellä. Se tuo turvallisuudentunnetta.

Hänen asumiskustannuksensa ovat suunnilleen samat kuin entisessä kodissa.

Seuraa löytyy aina. Uteliaimmat palvelutalon asukkaat koputtelivat aluksi Askolan huoneen oveen, kun halusivat nähdä, kuinka piispa oli sen kalustanut. Työntekijät puuttuivat asiaan, ja nykyään Askolan yksityistila pysyy yksityisenä.

”Siunaathan, kaikesta huolimatta, jotta armahtaisimme itseämme ja toisiamme”

PARI KERTAA VIIKOSSA Irja Askola näkee ystäviään vaikkapa taidenäyttelyssä tai kahvilassa. Hän nauttii lohileipänsä kanssa mielellään lasin valkoviiniä, jota ei ole hänen palvelutalossaan tarjolla. Askola aikoo tavata ystäviään joulunakin.

– Minun täytyy päästä välillä täältä pois.

Askola tunnetaan suvaitsevaisuuden ja tasa­arvon puolestapuhujana, joka on pyrkinyt paranta­

maan seksuaali­ ja sukupuolivähemmistöjen asemaa kirkossa. Kun piispa emerita kulkee keppinsä kanssa kaupungilla, moni tunnistaa hänet.

– Ensin kuuluu teinien hihitystä, ja sitten porukan rohkein sanoo, että mutsi olisi tosi iloinen, jos saisi meistä yhteisselfien. Se sopii minulle.

– Torimyyjä saattaa muistella jotain, mitä olen joskus sanonut. Jos joku tulee puhumaan oikein lämpimästi ja yllättäen, minua voi alkaa itkettää. En ollut ennen tämmöinen itkupilli, Askola sanoo. ”Siunaathan, jotta muistaisi sen likaisen tallin, uupuneen Marian ja hämmentyneen Joosefin ja enkelin, joka sanoi: Älä pelkää Älkää pelätkö”

SUORITTAMINEN on jäänyt pitkälti pois Irja Askolan elämästä, hengellisestäkin. Hän kertoo luopuneensa rukoilussa ”ylisanojen suoltamisesta”. Voi olla vaikka hiljaa.

– Voin sanoa Jumalalle illalla, että näin tämä päivä meni, niin kuin tiedät. Hyvää yötä. Aamulla virkeämpänä saatan rukoilla enemmän.

Askola rukoilee säännöllisesti läheisten ihmistensä puolesta. Vaihtuvia rukousaiheita ovat muiden raskaat elämäntilanteet.

– Laulan mielelläni virsiä ja koen, että ne rukoilevat puolestani. On innostavaa ajatella, että joku 1600­luvulla kirjoitettu virsiteksti puhuu suoraan minusta.

Myös Raamattu puhuttelee Askolaa aina vain. Joulukertomuksessa häntä koskettavat vaikean maailmantilanteen keskellä erityisesti enkelit, joita ”riittää ruuhkaksi asti”.

– Enkelien joululahja meille on tämä: Älä pelkää. Tästäkin selvitään. ■

Runokatkelmat ovat Irja Askolan kirjasta Tie vie, pyhä kantaa – rukousta ja runoa kirkkovuoden mittaan (Kirjapaja 2010).

Tule, koe, lumoudu!

1 La 8.2.2025 19:00 4 12,50–36 €

MUSICA NOVA HELSINKI: URKUKONSERTTI

· Jan Lehtola

Kaija Saariahon muistolle omistetussa konsertissa suunnataan katse tulevaisuuteen ja lähestytään Musiikkitalon urkujen uusia soinnillisia ulottuvuuksia peräti seitsemän kantaesityksen voimin.

1 Ti 22.4.2025 19:00

4 12,50–46 €

TÄHTIPÖLYÄ UUDESTA MAAILMASTA

· Katelyn Emerson

Amerikan urkureiden killan (AGO) Suomen jaoston vierailua

Musiikkitalossa tähdittää nuori Katelyn Emerson. Luvassa monipuolinen ja yllätyksellinen kattaus läpi vuosisatojen.

1 Ke 1.1.2025 19:00 4 54–89 €

URKUJEN ILOTULITUS

· Gunnar Idenstam Kansanmusiikista ammentavan improvisoijan konsertti juhlistaa urkujen 1-vuotissyntymäpäivää huipentuen sovituksiin Brucknerin kahdeksannesta sinfoniasta ja Ravelin Bolérosta.

1 Su 19.1.2025 16:00 4 12,50–36 €

KOKO PERHEEN

KINOKONSERTTI

· Peter Krasinski

Showmies ja häkellyttävän briljantti urkuri Peter Krasinski loihtii Buster Keatonin Kameramies-mykkäelokuvaan uuden ääni- ja efektimaailman.

1 La 1.3.2025 17:00 4 12,50–46 €

TURUN FILHARMONISEN ORKESTERIN

VIERAILUKONSERTTI

· John Storgårds, kapellimestari

· Bálint Karosi, urut

Unkarilaisen, USA:ssa vaikuttavan

Bálint Karosin teoksen Syöjätär esittää säveltäjä itse yhdessä John Storgårdsin johtaman Turun lharmonisen orkesterin kanssa.

1 La 14.6.2025 19:00 4 12,50–46 €

CARL ORFF: CARMINA BURANA

· Riku Laurikka, kapellimestari

· Aleksanteri Wallius, urut Musiikkitalon Konserttisalin lavalle saapuu 200 kuorolaulajaa esittämään teoksen ainutlaatuisen version. Laulusolisteina ja lyömäsoittajina kuullaan Sibelius-Akatemian opiskelijoita.

1 Su 5.1.2025 19:00 4 54–89 €

URUILLA SINFONISESTI

· Stephen Tharp

Maailman urkueliitin huippunimi vierailee ensimmäistä kertaa Musiikkitalossa ja esittää omat sovituksensa Bartókin, Stravinskyn ja Musorgskin orkesteriteoksista.

1 La 8.2.2025 14:00 4 12,50–36 €

MUSICA NOVA HELSINKI: IMPROVISAATIOKONSERTTI

· Thierry Escaich

Thierry Escaich, Pariisin Notre-Damen urkuri, on yksi kysytyimpiä ranskalaisia urkuri-säveltäjä-improvisoijia maailmalla.

1 Su 30.3.2025 16:00

4 12,50–36 €

SUNNUNTAIMATINEA: BACHIN SYNTYMÄPÄIVÄ

· Riikka Viljakainen

Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa työskentelevän Riikka Viljakaisen konsertti juhlistaa Johann Sebastian Bachin 340. syntymäpäivää. Konsertin päänumerona kuullaan Jehan Alainin Kolme tanssia.

TERVETULOA KONSERTTEIHIN!

Lisätiedot ja liput: musiikkitalonurut. / tulevat-tapahtumat

Luukkujen viestit ovat arvokkaita

Joulukalenteri ei ilahduttanut

HELSINKILÄISKOTEIHIN JAETTU tämän vuoden adventtikalenteri yllättää ja järkyttää sekä herättää monia kysymyksiä. Keille se on tarkoitettu? Onko tarkoituksena vain rikkoa perinteitä ja loukata uskovien kristittyjen tuntemuksia vai peräti rienata kristinuskoa? Adventtikalenterin sanoma ei ole valitettavasti ymmärrettävä. Sekä kuvat että tekstit hämmentävät eivätkä tuo toivoa.

Punapukuinen enkeli ei ole energisoiva hahmo, vaan muistuttaa värikkyydessään ennemmin intialaista temppelitanssijaa sekä Ilmestyskirjan kuvausta ”helakanpunaisesta naisesta, joka ratsastaa pedolla” kuin sitä enkeliä, jonka tiedämme ilmoittaneen kedon paimenille Jeesuksen syntymästä. Avattaessa luukuista löytyy yllättäviä toteamuksia. ”Biologinen fakta: ihminen on eläin. Teologinen fakta: Jumala tuli eläimeksi.” Tällainen uusmuotoilu pienoisevankeliumista on omiaan sekoittamaan pääkaupunkilaisten muutoinkin heikkenevää kristinuskon perusteiden tuntemusta. Jumalan pyhyyden sijalla on uushenkistä filosofista viisastelua.

Adventtikalenterit merkitsevät eniten lapsille ja mummoille. Seurakuntayhtymän jakama kalenteri ei sovi kummallekaan joulua odottavalle ryhmälle. Miksi painattaa ja jakaa tällaista kalenteria, joka ei täytä suurimpien käyttäjäryhmien odotuksia? Kirkollisveron maksajina meitä kiinnostaa, kuka on hyväksynyt kalenterin painatuksen ja jakamisen. Mieluummin näkisimme, että seurakuntayhtymä käyttäisi varoja Raamatun tuntemuksen lisäämiseen kuin tällaisiin hankkeisiin.

Lauttasaarelaisten mummojen puolesta Laura Reinilä

SEURAKUNTIEN JOULUKALENTERI on herättänyt voimakkaita tunteita ja syytöksiä jopa rienauksesta. Kun luin ensimmäisen aihetta koskevan uutisen, pohdin, onko kirkkoni taas tyrinyt, tapahtuuhan joskus sellaistakin. Ymmärrän kritiikkiä siinä mielessä, että joulukalenterilta odotetaan ymmärrettävää puhetta keskivertoseurakuntalaiselle ja jopa lapselle. Arjen kriisien keskellä kamppaileva saattaa jäädä ihmettelemään kryptisiä viestejä. Mutta kun huomasin kalenterin aforismien kirjoittajaksi lahjakkaan esseistin ja kirjailijan Antti Nylénin, päähäni asettuivat aivan toisenlaiset lasit. Halusin ymmärtää – tietenkin, koska luotin kokemuksesta, että tämä kirjoittaja ei halua rienata mitään muuta kuin inhimillistä tapaamme kangistua sanoihin ja turtua pyhän äärellä. Toinen aforistikko Stanislaw Jercy Lec on tiivistänyt hyvin, mitä uskonnollisessa kielessä helposti tapahtuu: Alussa oli sana, lopussa fraasi.

Hämmästyin näkökulman muutoksen aikaansaamaa kokemusta itsessäni: jokainen luukun viesti alkoi näyttää yhä arvokkaammalta. Tuohtumus on sosiaalisen median perusvire, ja helposti käy, ettemme edes halua ymmärtää. Mutta jos yritän, halu tuomita toisia ihmisiä vähenee.

Päätin tehdä varjokalenterin: julkaisen päivittäin blogissani www.korhola.fi oman pohdintani sen äärellä, jouluun asti. Paljastan samalla, miksi itse pidin näkemästäni ja paikoin liikutuinkin luukkuja avatessani. Yritän vain sanoa, että näinkin sen voi nähdä. Etenkin kun koko adventissa on kyse avartumisesta. Olkoon tämä samalla adventtiretriittini. Olen jouluihminen enkä lakkaa ihastelemasta kristinuskon skandaalimaista ajatusta, että Luoja tuli elämään ihmisen osan. Juuri siksi maailmalla on toivoa, että tekijämme ymmärtää meitä.

Eija-Riitta Korhola filosofian tohtori, Ullanlinnan mummo

Omaishoitajat tarvitsevat tukea

OMAISHOITAJIEN MÄÄRÄ tulee kasvamaan hurjaa vauhtia väestön vanhetessa. Muistisairaudet ovat lisääntyneet työikäisillä, ja heidän hoitajansakin ovat usein työikäisiä. Omaishoitaja säästää valtavat määrät yhteiskunnan varoja hoitaessaan sairastunutta läheistään usein ympärivuorokautisesti.

Siksi olisi tärkeää, että omaishoitajia tuetaan, jotta he eivät itse uuvu ja sairastu. Omaishoitajan rahallinen palkkio on pieni, ja vapaapäiviä on vähän. Nykyistä tärkeää päivätoimintaa ei saa lakkauttaa; sitä pitäisi päinvastoin lisätä. Päivätoiminta tarjoaa monelle omaishoitajalle ainoita hetkiä, jolloin voi hoitaa omia asioitaan, käydä kaupassa tai lääkärissä.

Harva tekee töitä 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä. Omaishoitajien tukeminen olisi yhteiskunnan kannalta inhimillistä ja kustannustehokasta.

Mari Holopainen kaupunginvaltuutettu (vihr.), Helsinki

Arabikansojen on tunnustettava Israel

IRANIN JULKILAUSUTTU tavoite on pyyhkiä juutalaisvaltio Israel maailmankartalta. Iranin välikäsinä toimivat terroristijärjestöt Hamas ja Hizbollah, joiden arvomaailma on ihmisarvoa kunnioittamaton. Tämä nähtiin verilöylyssä 7. lokakuuta 2023. Myös Hizbollah valmisteli vastaavaa iskua Pohjois-Israeliin.

Valtapuolueena Gazassa ollut Hamas on lausunut, ettei mikään määrä palestiinalaisia siviiliuhreja ole liikaa korkeamman päämäärän hyväksi. Silti Israelin nähdään olevan suuressa vastuussa palestiinalaisista siviileistä, vaikka heidän omat johtajansa jopa laskelmoivat kylmästi siviiliuhrien auttavan palestiinalaisia mediapelissä kansainvälisestä sympatiasta. Israelia syytetään kansanmurhasta, vaikka Israel pyrkii nimenomaan estämään oman kansansa murhan.

Enemmistö palestiinalaisista ei tutkitusti kannata kahden valtion vaan yhden valtion mallia, mikä tarkoittaa Israelin hävittämistä. Suurin este rauhaan Lähi-Idässä onkin Iranin sekä arabikansojen haluttomuus tunnustaa Israelin valtion olemassaolon oikeus.

Tomi Kaunismäki Vaasa

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Mielipide

KIRKOT OVAT MERKITTÄVIÄ KEHITYSYHTEISTYÖN TEKIJÖITÄ

Suomen Lähetysseura on tehnyt kehitysyhteistyötä jo 50 vuotta. Ihmisten elinolojen kohentaminen, kuten koulutus ja ruokaturvan parantaminen, ovat kuitenkin olleet keskeinen osa Lähetysseuran kokonaisvaltaista työtä jo aiemmin, Lähetysseuran alkuajoista saakka.

LähetysseurajaKolumbianluterilainenkirkkotukevatkogi-alkuperäiskansanomanäidinkielenkäyttöäopetuksessa.

Jeesuksen toiminta on esimerkki Jumalan rakkaudesta luomaansa maailmaa kohtaan. Jeesus kosketti ihmisiä, jotka elivät kärsimyksen keskellä, auttoi heitä ja puhui oikeudenmukaisuuden puolesta. Jumalanpalveluksen jälkeen meidät lähetetään maailmaan palvelemaan. Kehitysyhteistyö on yksi niistä työkaluista, joilla toteutamme tätä diakonista palvelun näkyä”, sanoo Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala

Lähetysseuran kumppanikirkot kehittyvissä maissa haluavat Parhialan mukaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. He kohtaavat ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset elämässään: ruoka vähenee, toimeentulo vaikeutuu ja monet joutuvat elämään konfliktien keskellä. Kirkoilla on Parhialan mukaan erityinen asema monissa kehittyvissä maissa, mikä tekee niistä tärkeitä kehitysyhteistyötoimijoita.

”Kirkot työskentelevät moraalisten kysymysten kanssa: mitä on hyvä elämä ja miten ihminen elää oikein. Kirkoilla on uskottavuutta ja kykyä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen esimerkiksi lapsiavioliittojen lopettamisessa. Kirkot tuottavat myös laajasti yhteiskunnallisia palveluita,

ylläpitävät esimerkiksi sairaaloita ja kouluja. Uskonnolliset organisaatiot ovat paikalla myös siellä, mihin viranomaisten resurssit eivät ole riittäneet. Uskonnollisia johtajia kuunnellaan ja heihin luotetaan – usein enemmän kuin maallisiin johtajiin tai viranomaisiin. Heillä on pääsy päättäjien luo ja siten mahdollisuus tehdä vaikuttamistyötä, jolla puututaan ongelmien juurisyihin.”

Yhden esimerkin Parhiala nostaa Kolumbiasta, jossa Lähetysseura tekee yhteistyötä Kolumbian evankelis-luterilaisen kirkon kanssa vaikeissa olosuhteissa.

”Kirkko tekee tiettömien taipaleiden päässä työtä, jolla rakennetaan rauhaa ja parannetaan yhteisöjen elinolosuhteita. Kyläläiset elävät aseellisten ryhmien ja huumekartellien hallitsemilla alueilla. Minuun teki vaikutuksen kirkon kyky päästä vaikeisiin paikkoihin. Hyvin haavoittuvassa asemassa elävät ihmiset luottivat pieneen luterilaiseen kirkkoon”, Parhiala sanoo. Arkkipiispa Tapio Luoma näkee, että kun kirkko tekee kehitysyhteistyötä, siihen sisältyy ajatus Jumalasta, joka toimii meidän ihmisten kautta.

”Kristuksesta todistamiseen kuuluu koko ihmisen elämä: ei ainoastaan sanat vaan myös teot. Sen tähden on tärkeää, että osoitamme Jumalan rakkautta teoillamme ja myös sillä, mitä teemme kehitysyhteistyössä tai kansainvälisessä diakoniassa”, Luoma sanoo.

• Lähetysseura tekee Suomen valtion tuella kehitysyhteistyötä kirkkojen kanssa eri maissa. Työtä tukevat myös seurakuntalaiset kolehtien ja tapahtumien kautta sekä yksityiset lahjoittajat.

• Työtä ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, kansainväliset ihmisoikeusperiaatteet sekä kehitysyhteistyön hyvät kansainväliset käytännöt.

• Kolumbiassa kirkko rakentaa rauhaa sekä parantaa köyhien yhteisöjen toimeentuloa ja alkuperäiskansojen koulutusta.

• Etiopiassa kirkko tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista, ruokaturvaa, toimeentuloa ja kuurojen ja kuulovammaisten ihmisten koulutusmahdollisuuksia.

• Senegalissa kirkko tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kielivähemmistöjen äidinkielistä opetusta.

• Zimbabwessa Kirkkojen neuvosto tukee köyhien yhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Arkkipiispa Tapio Luoma tutustui Lähetysseuran työhön Kolumbiassa ja tapasi Kolumbian luterilaisen kirkon piispan Atahualpa Hernándezin.

Kuva: Laura Häkli.

Kuva: Anna Lundén

KIITÄMME KULUNEESTA VUODESTA, HYVÄÄ JOULUA!

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

PELKOPOTILAILLE OLEMME ERIKOISTUNEET. EI MUITA KUSTANNUKSIA. HML

· Hammaskiven poisto + soodapuhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yht, muuten vain 25 €

alk. 89 € muuten 68 € aika 20 min.

· Juurihoito alk. 350 €

· Hammasvalkaisu 120 €

· Purentakisko 320 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas · Kirurgia · Hammaskoru

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 490 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 178 €

Korjaukset alk. 125 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

Kaikki työt valmistetaan Suomessa käsityönä. Lahjakortti hampaiden hoitoon on paras!

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

OLETKO PELKOPOTILAS

Hammaslääkäriasema

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Kotihammas tuo hammashoidon myös kotiisi!

Kotihampaan asiantuntijat lähtevät asiakkaan luokse, jotta asiakkaan ei tarvitse lähteä erikseen vastaanotolle saadakseen hammashoitoa Palvelu on toteutettu asiakkaalle vaivattomaksi! Hoitotiimi koostuu tarpeen mukaan hammaslääkäristä, hammashoitajasta suuhygienististä ja/tai erikoishammasteknikosta

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Rakennusala

HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ?

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

Ostetaan

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

ääkäri- ja suuhygien stipalvelut 09 838 70 333 koishammasteknikkopalvelut 09 563 1500 VARAA AIKA PUHELIMITSE

Palvelukseen halutaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Lainaksi isoäiti tai isoisä. Tulisitko perheemme avuksi aina silloin tällöin? Me odotamme sinua Suurmatinkylän alueella Espoossa. Soita Pauliinalle 044 316 2222 niin jutellaan lisää.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike

Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 25v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa Heidi

Esteetön kulku

Palveluja tarjotaan

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

KOTIOPTIKOT

P

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 040 446 2185

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut!

Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tmi Sarike tarjoaa hoiva/siivouspalvelua. Lähihoitaja. Kotitalousvähennys. Sari 041 5492324.

Lakipalveluja

Varaudu elämän taitekohtiin

Edunvalvontavaltakirjat, testamentit, kauppakirjat, perunkirjoitukset, pesänselvitykset, perinnönjaot, avioehtosopimukset ja jäämistösuunnittelu ym.

050 357 7807

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Ostamme autoja, myös sähköja hybridiautot. Hoidamme vaivattomasti kaikki paperityöt ja lunastamme mahdollisen loppuvelan. Tarvittaessa noudamme auton ja maksu autosta heti. Bayerncar OY p. 050 437 0376 tai 050 530 8845

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua

○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi ulkoilemaan Ilahduta lahjakortilla! www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

JalkaPirkko

Jalkojenhoitaja Pirkko Manninen Puh 050 337 6001 Kotikyläntie 4 02770 Espoo

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045

638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen? Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357 Sähköposti: margaleth77@gmail.com

Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Edullista. luotettavaa KOTISIIVOUSTA, kaupassa käynnit ym. Soita p. 046 5484434

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 11.12. klo 19 Körttikodin puuroseurat, Ratak.1aA. la 14.12. klo 18 perinteiset jouluveisuut Virkkalassa, Virkkalant.1, Lohja. su 15.12. klo 15 körttiseurat Rajamäen kirkon Artturi-Sali, Patruunant.1. klo 16 jouluveisuut Seuratuvalla, Salomonk.17D; mm. E.Ruuttunen, laulu, S-L.Untamala, piano, P.Untamala, sello. klo 17 Pappilan veisuut Vihdissä, Niuhalanraitti 6. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali, Kirkkot.2. ti 17.12. klo 18 verkkoseurat Lähetysseurassa, www.facebook.com/ herattaja & www.youtube.com/herattajayhdistysfi; veisaamaan viim. klo 17.45 os. Maistraatinportti 2a. su 22.12. klo 18 jouluseurat Hyvinkään vanha kirkko, Uudenmaank.13. to 26.12. klo 12.30 Jouluveisuut Roihuvuoressa, Tulisuont.2 (messu klo 14). su 29.12. klo 14 Tuija ja Kuisma yht. 80 v. -seurat Seuratuvalla, kolehti, ei lahjoja. ke 1.1.25 klo 18 lähetysseurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1. pe 3.1. klo 19 seurat Espoonlahdessa, Kipparink.8; kahvit klo 18.30. su 12.1. klo 15 veisuut Lohjan srkkesk, Sibeliuksenk.2. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop.6; kahvit klo 15.30. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali, Kirkkot.2. ma 13.1. klo 18.30 Herännäisnuorten kuoron harj. Seuratuvalla. Uudet laulajat tervetuloa! Tied. ecpiet@ gmax.de. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2; kahvit klo 18.30. ti 14.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, S.Korkalainen Ihamäkien työstä Namibiassa. su 19.1. klo 10 kirkkopyhä Lauttasaaressa, messu, soppa ja seurat, s.K.Hiltunen. klo 15 seurat Nurmijärven srk-kesk, Kirstaant.5. klo 16 kirjallisuusseurat Seuratuvalla: P.Kotamäki, P.Löija, T.Kauhanen, E.Eerola: kirjailijat itse äänessä virsien välissä. klo 17 Vihdin Pappilan veisuut. ke 22.1. klo 18.30 seurat Matinkappelissa, Liisankj.3; kahvit klo 18. su 26.1. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylässä, Teinint.10; messu, kahvit ja seurat. katso lisää: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri

Helsingin

Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

pe 13.12. klo 18 alueseurat, joululauluilta, Suomenlinnan kirkko su 5.1. klo 18 messu, Vanha kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

SOITTAA NUORISOMUSAA

PÄÄKAUPUNKI

EXPRESSA TIETOTEOS

YLLYTTÄÄ IHAILIJOITA

SOITIN JA SIIVOUSVÄLINE

KRUISAILUA KUUSAMOSSA

LAT. KOIRA JA KARHU PA RKU HAARNISKA

VUORISTO HAKEA

VESIPUTOUKSISTA BOND

ITALIASSA HEPAN VERBI

PUPPUA PUTELI TOPELIUS ANNELI

REAGOIJILLA

KUNKIN

ERIKOISOSAAMISALUETTA

KIVI

VASTIKÄÄN

KUOLLUT

KOMEDIAKAKSIKOSSA

KORPIKIRJAILIJA KIANTO

JOKUSTEN LEMMIKKI ÄKKIÄ PERILLE

SAMULIN KITSAS

JOULULAULUN LINNUN NÄKEMÄ SARKOMAA

TAIVUTELLA VAATIVASTI ALKALI

SYÖTTINÄ

MOKKAKENKÄISEN MURHE

VALVOO JÄRJESTYSTÄ

SÄÄLITTÄVIÄ ANNUKAN KANSSA -1.

MYKKÄNEN VAINE

MUSKETTISOTURI

SAARNASSA RAAMATUSTA TOSI FIKSU

MÖHLÄYS

SYTYTTÄÄ NALLIN POISSAOLOJEN SYITÄ

PUOLUSTAVA TARUSSA AVAAVA

KÄRKISIJOILLA ENSIMMÄISTEN ENSIMMÄINEN

-MOOTTORI ETUM ATKA RIVAKKA UNICEFIN HYVÄN

TAHDON LÄHETTILÄS KUUSTONEN AALTOLA

RIITOJA

DAAVIDIN ISOISOÄITI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

22.12.

Päivän evankeliumissa (Matt. 1:18-24) enkeli rohkaisee

Joosefia ottamaan Marian vaimokseen. Enkeli kertoo, että lapsi, jota raskaana oleva Maria odottaa, on lähtöisin Pyhästä Hengestä.

Kaksi kertomusta Jeesuksen syntymästä

JEESUKSEN SYNTYMÄSTÄ ja varhaisesta lapsuudesta on kaksi toisistaan poikkeavaa kertomusta. Ne löytyvät Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien kahdesta ensimmäisestä luvusta. Matteus kertoo tarinan Joosefin ja Luukas Marian näkökulmasta. Kumpikin tarina haastaa ja provosoi lukijaansa ja saa kysymään lisää. Molemmat evankeliumit viestittävät, että Jeesuksen syntymä on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Tämän käsityksen taustalla on varhaisten Jeesuksen seuraajien usko tämän kuoleman jälkeiseen ylösnousemukseen. Vähitellen tämä usko laajeni koskemaan Jeesuksen elämää kokonaisuudessaan syntymään ja jopa iankaikkisuuteen asti. LAURI MAARALA

Seimessä näemme Jumalan ihmeen

Moni kysyy, millainen maailma kohdussa kasvavaa lasta odottaa. Onko hän toivottu, löytyykö hänelle sijaa, onko hänen turvallista syntyä ja elää?

Maria ja Joosef elivät vähintään yhtä epävarmassa maailmassa kuin nuoret ihmiset tänään. Heillä oli edessään vaikea ratkaisu. Maria oli luvattu vaimoksi Joosefille. Hän oli nuori tyttö, ehkä neljäntoista. Joosef oli nuori mies, ehkä viisi kuusi vuotta kihlattuaan vanhempi. Marian odottamaton raskaus sekoitti heidän elämänsä. Se herätti kysymyksiä ja teki Marian osan vaikeaksi yhteiskunnassa, jossa nuorella naisella oli vähän sananvaltaa.

Kuultuaan Marian raskaudesta Joosef aikoi ensin vähin äänin purkaa kihlauksen. Joosef ei kuitenkaan sanonut tai tehnyt mitään. Hän nukkui yön yli. Unessa enkeli ilmestyi hänelle ja kertoi, mistä oli kysymys. Aamulla Joosef oli valmis toimimaan niin kuin

enkeli oli kehottanut. Tämä tapahtui Matteuksen evankeliumin mukaan Betlehemissä.

Marialle enkeli oli ilmestynyt Galileassa Nasaretissa ja kertonut hänen tulevan raskaaksi. Maria oli ymmällään ja peloissaan eikä tiennyt, mitä ajatella. ”Pyhä Henki tulee yllesi ja Korkeimman voima peittää sinut varjoonsa”, enkeli rauhoitteli häntä.

Enkelin piti tulla kummankin luokse vakuuttamaan, että lapsi oli Jumalan ihme ja siunaukseksi monille. Lapsi oli lähtöisin Jumalasta ja hänen henkensä kantama. Ja niin Maria ja Joosef sanoivat kyllä Jumalalle ja lapselle – ja toisilleen. Marian seimeen kapaloimassa vastasyntyneessä Jeesus-lapsessa näemme sitten Jumalan sellaisena kuin hän on. Jeesuksen elämä alkaa Pyhän Hengen voimasta neitsyt Marian kautta. Molemmat tarvitaan – hengen säteily ja Marian ja Joosefin suostumus.

LAURI MAARALA

Hetki Marian ja Joosefin seurassa

Ota joulupyhien aikaan hetkiä omalle hiljentymiselle. Lue silloin rauhassa Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien joulukertomuksia (Matt.1–2 ja Luuk.1–2). Mietiskele niitä toisiaan täydentävinä tarinoina, jotka inspiroivat mielikuvitustasi. Mitä ne kertovat Joosefista ja hänen toiminnastaan? Mitä ne kertovat Mariasta? Mitä hän tekee ja mitä hän sanoo? Mitä ne kertovat Jeesuksesta?

Mieti, mitä Maria ja Joosef sanoisivat toisilleen. Mistä haluaisit keskustella heidän kanssaan?

2,4 miljardilla naisella ei ole samoja taloudellisia mahdollisuuksia kuin miehillä.

Seuraava lehti ilmestyy 16.1. Siihen saakka löydät uutta luettavaa osoitteesta kirkkojakaupunki.fi

12.12.2024

kirkkojakaupunki.fi

Jouluyön mysteeri

Pappi Tiina László kutsuu yhteiseen juhlahetkeen s. 2

Tikkurilassa vietetään messua myös englanniksi s. 4

Katso kaikki joulun tapahtumat s. 6–16

– Jouluyön ehtoollispöydässä voi ihmetellä joulun mysteeriä yhdessä, sanoo pappi Tiina László.

Yksin ja yhdessä

Jouluna voi viettää hetken toisten kanssa, vaikka ei tuntisi muita kirkkoon kokoontuvia.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

Joulunaikaan pappi Tiina László toteuttaa Myyrmäen kirkossa yömessun yhdessä pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaan ja kanttori Lotta Hartikaisen kanssa.

– Juuri tänään juttelin kanttorin kanssa, että seurakuntamme jouluyön messu on pidetty pitkään yhdeltätoista illalla, mutta tänä vuonna sitä on aikaistettu, ja se alkaa kello kymmeneltä, László kertoo.

Hän toimii Vantaankosken seurakunnassa sekä johtavana diakoniatyöntekijänä että pappina, joksi hän opiskeli myöhemmällä aikuisiällä. Jouluyön messun hän toimittaa ensimmäistä kertaa papin urallaan.

– En ole osallistunut kuin kerran jouluyön messuun ja silloinkin hyvin unisena, hän kertoo.

TIINA LÁSZLÓ ON JO LUKENUT jouluevankeliumin. Hän tekee ajatuksissaan matkaa tulevaan jouluyön messuun hyvissä ajoin.

– En lue ja mieti tekstejä sen takia, että osaisin sanoa jotakin hienosti. Se ei ole pointti, vaan se, että ajan kanssa teksteistä ehkä kirkastuu jotain itselle ja osaan kertoa siitä muille.

Jokainen joulu on Lászlón mielestä erilainen. Se johtuu siitä, ettei elämä pysähdy: Olemme vuoden vanhempia kuin edellisenä jouluna. Kaikenlaista on tapahtunut. Elämäntilanteet ovat

vaihtuneet. Perheeseen on voinut tulla muutoksia tai rakasta läheistä ei enää olekaan täällä.

– Mutta meillä on jouluevankeliumi, joka pysyy samana vuosi toisensa perään. Se ei ole mikään sileä teksti. Jeesus-lapsen perhe oli uusperhe, eikä Jeesus syntynyt missään varakkaan suvun talossa, vaan yksinkertaisissa oloissa eläinten keskellä.

– Armo, joka joulun sanomasta nousee, antaa toivoa ja valaisee sen, että Jumala on tullut ihmistä lähelle. Se kannattelee meitä arkeen asti, László sanoo.

Joulunajasta Tiina László toivoo sitä, että mahdollisimman moni löytää tiensä kirkkoon. Hän

sanoo kuitenkin olevansa kaikenlaista teeskentelyä vastaan.

– Kirkkoon jokainen voi tulla sen elämän kanssa, jota elää. Ihmiset viettävät joulua miten viettävät. Jotkut ovat yksin, jotkut ovat seurassa.

”Joulu on ilon juhla, mutta kummallisesti se puristaa myös surua esiin.

PAPPI TIINA LÁSZLÓ

– Usein jouluna katsotaan omaa elämää vähän taaksepäin. Joulu voi olla toisille hirveän armoton ja pitkät joulunpyhät tuntuvat raskailta. Joulu on ilon juhla, mutta kummallisesti se puristaa surua esiin, László sanoo.

JOULUYÖN MESSUSSA jokainen saa olla hetken toisten kanssa, vaikka ei tuntisikaan muita kirkonpenkissä istuvia. Messussa käynti voi tuoda Lászlón mukaan lohtua siihen, ettei joulu olisi pelkkää yksinoloa.

– Ehtoollinen on jouluyön messussa yhteinen juhlahetki. Sekin on joulupöytä. Siinä saa olla sellaisena kuin on. Voi ajatella, että ehtoollispöydässä on Jumalan edessä tai miten sen haluaa sanoittaakaan.

– Jumalaa emme voi nähdä, mutta näemme toisemme. Voimme ihmetellä yhdessä joulun mysteeriä.

Jouluyön messu ti 24.12. klo 22 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Katso lisätietoa joulunajan tapahtumista s. 6–16.

Joulukirkkolive Myyrmäen kirkosta

Myyrmäen kirkkoon pääsee tänä jouluna suoratoiston kautta jouluaattoaamusta alkaen läpi jouluyön ja aina jouluaamuun asti. Joulukirkkolive on auki tauotta. Joulukirkkoliven välityksellä voi osallistua aaton ja jouluaamun kirkkoihin suorana.

Joulukirkkotilaisuuksien välissäkin voi piipahtaa Myyrmäen kirkkoon liven kautta. Liven äärellä voi halutessaan hiljentyä joulukirkkoon omalla tavallaan. Tilaisuuksien välillä saattaa myös nähdä vilauksen jouluaaton valmisteluista kirkossa.

Joulukirkkolive aattoaamusta ti 24.12. klo 10 alkaen joulupäivään ke 25.12. noin klo 11 asti Vantaankosken seurakunnan YouTube-kanavalla: vantaankoskenseurakunta.fi > Jumalanpalvelukset verkossa ja kirkoissa löydät täältä -linkistä. Jouluaatto ti 24.12. klo 10 perheiden aattohartaus, klo 13 aattohartaus (ruotsiksi), klo 15 aattohartaus ja klo 22 jouluyön messu. Joulupäivä ke 25.12. klo 10 joulupäivän messu.

Piispan joulutervehdys

Maailma valmiiksi

Kun me pyrimme saamaan maailmaa valmiiksi, Kristus astuu maailmaamme sellaisena kuin se on –keskeneräisenä, rikkinäisenä ja kiireen kuluttamana.

Joulun alla useissa työyhteisöissä toistellaan, kuinka tähän aikaan vuodesta maailma pitää saada valmiiksi. Maailman valmiiksi saamisella kuvataan kasvavaa tehtävälistaa ja kiihtyvää kiirettä. On tunne, että jouluvapaille ei voi jäädä, jos kaikki ei ole tehtynä.

Tekemättömien töiden ja keskeneräisten tehtävien kanssa voi olla kyse siitä, että vastuulla olevat asiat todella on välttämätöntä saada hoidettua ennen kuin joulu alkaa ja vuosi vaihtuu. Syy voi olla lain vaatimasta velvoitteesta tai työyhteisön sisäisistä sopimuksista. Lähestyvät eräpäivät ja takarajat aiheuttavat ahdistusta ja kiire kasvattaa kireyttä. Joulumieli jää kauas, kun illalla kotona kynttilänvalon sijaan hohtaa tietokoneen kirkas kajo.

Maailman valmiiksi saattaminen ei rajoitu työkiireisiin. Pienten lasten vanhemmille joulun lähestyminen tarkoittaa esityksiä, lahjalistoja ja joulujuhlia. Lasten toteutumattomat toiveet voivat venyttää kukkaron lisäksi kalenteria ja kestokykyä.

Yhdelle jouluun valmistautuminen on monen sukupolven tekemisten yhteensovittamista, toiselle yksin kannettava taakka. Ystävysten voi olla vaikea löytää joulun alla aikaa yhteiselle näkemiselle, kun kaikkialla tuntuu kaikuvan sama vaatimus: maailma valmiiksi.

Jouluevankeliumi julistaa, että kaiken keskeneräisyyden keskellä lepää jo valmis lupaus: Jeesus-lapsi, Jumalan rakkaus, joka ei riipu ihmisen tekemisistä tai suorittamisesta. Kun me pyrimme saamaan maailmaa valmiiksi, Kristus astuu maailmaamme sellaisena kuin se on – keskeneräisenä, rikkinäisenä ja kiireen kuluttamana.

Jouluyön ihme ei ollut seurausta ihmisen valmisteluista, vaan Jumalan armosta.

Maailma ei ole meidän tehtävissämme valmiiksi, koska se on jo valmiina Kristuksen armossa. Älä siis murehdi, vaikka oma maailmasi ei tuntuisi valmiilta. Jumalan työ on jo tehty – Kristus kantaa keskeneräisyyden keskelläkin.

Iloista joulua!

Teemu Laajasalo

Helsingin hiippakunnan piispa

Tervetuloa perinteiseen jouluaaton hartauteen Helsingin tuomiokirkkoon 24.12.2024 klo 15.30.

Usko ja englannin kieli yhdistävät

Tikkurilan kirkolla vietetään joka sunnuntai englanninkielistä messua, koska jo joka neljäs vantaalainen on vieraskielinen.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Miksiköhän minulla on tänään valkoista yllä, pappi Sirpa Tolppanen kysyy alttarin ääreen kokoontuneilta lapsilta.

– Koska talvi on tulossa, ehdottaa yksi.

Veikkaus on hyvä, mutta ei ihan oikein: väri liittyy siihen, että viete-

tään ensimmäistä adventtia ja iloa kuvastava valkoinen on tänään päivän liturginen väri.

Koolla on englanninkielinen messuyhteisö, joka käyttää itsestään nimeä International Lutheran Church in Vantaa ja joka on osa Vantaan seurakuntien toimintaa.

TÄNÄÄN MESSU on alkanut sillä, että joukko palmunoksia heiluttelevia

seurakuntalaisia on kävellyt alttarille Tolppasen johdolla. Sen jälkeen lapset siunataan alttarilla ja messu jatkuu suomalaiselle luterilaiselle tuttua kaavaa seuraten.

Sirpa Tolppanen aloitti pappina Vantaan seurakunnissa maaliskuussa 2024. Englanninkielisen messuyhteisön rakentaminen lähti tarpeesta: vuonna 2023 jo 26,9 prosenttia vantaalaisista puhui äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Erilaiset taustat ja kielet ovat toki näkyneet ja kuuluneet seurakunnissa jo pitkään. Esimerkiksi Vantaankosken seurakunnassa toimii englantia ja suomea yhdistävä Friendship Mass eli Ystävämessu.

UUDEN YHTEISÖN ensimmäistä messua vietettiin Tikkurilan kirkolla pääsiäisenä ja jokaviikkoinen messu on järjestetty syyskuusta lähtien. Messussa käy noin 30–40 ihmistä kerrallaan ja määrä on ollut kasvussa.

Ihmisiä on monesta eri maasta ja taustasta, joukossa myös kahden kulttuurin perheitä.

– Osa on tullut kirkolle itse, osa löytänyt tiedon messusta netistä, osa on tullut mukaan kaverin kutsusta, Tolppanen kertoo.

Muutakin toimintaa on: on käyty yhdessä retkellä Nuuksiossa, ja edellispäivänä osa porukasta on käynyt kokeilemassa, millaista on pelata rantalentistä sisätiloissa.

1. Elvir James Sumaoang kävi toivomassa filippiiniläistä kappaletta messussa soittaneelta Mikko Rajalalta.

2. Ark Niu (vas.), Sissi Niu ja Ahava Niu osallistuivat seimiaskarteluun ennen messua.

3.Sirpa Tolppanen aloitti englanninkielisen yhteisön pappina Vantaalla maaliskuussa 2024.

4.Gaurav Mukherjee esitti itse tekemänsä laulun messussa.

Yhteisössä ihmiset voivat tutustua toisiinsa, oppia toisiltaan ja jakaa elämää. Toiveita saa esittää ja kykyjään saa käyttää, olemisen ja tekemisen muodot vielä kehittyvät.

– Messussa on tietty perusrakenne, joka on hyvä pitää tietynlaisena, mutta on paljon asioita, joita voidaan muokata. Olemme esimerkiksi pyytäneet ihmisiltä musiikkitoiveita, kysyneet, mikä on heille tuttua kristillistä musiikkia. Yksi konkreettinen kysymys on ollut se, millaista musiikkia messussa on, Tolppanen kertoo.

Hän ajattelee, että englanninkielinen messu on yksi tapa olla vieraanvarainen.

– Se on kristillinen hyve, johon meitä kutsutaan myös kirkkona, Sirpa Tolppanen sanoo.

”OLIN ETSINYT KIRKKOA, JONNE TULLA. KÄVIN TÄÄLLÄ

TIKKURILAN KIRKOLLA

RUKOILEMASSA JA KOHTASIN PAPIN, SIRPAN.

ELAINE SUMAOANG

MESSUN JÄLKEEN on perinteiseen suomalaiseen tapaan kirkkokahvit. Gaurav Mukherjee lauloi ja soitti messussa ensimmäistä kertaa itse tekemänsä kappaleen.

– Kappale kertoo Jeesuksesta ja siitä ehdottomasta rakkaudesta, jota Jumala on meille antanut, hän kertoo.

Mukherjee on kotoisin Intiasta. Hän asui ja opiskeli ensin Vaasassa, mutta jatkaa nyt opintojaan Vantaalla ja toi messuun myös kaksi

kämppäkaveriaan.

Mukherjee oli kristitty jo Intiassa ja opiskeli teologiaa. Nyt hän opiskelee kokiksi. Hän puhuu hindiä, bengalia ja englantia ja vähän suomeakin.

– Löysin tämän messun googlaamalla. Etsin Vantaalta kirkkoa, johon voisin tulla.

Hän kertoo olleensa myös Vaasassa seurakunnan toiminnassa mukana. Siinä sai hyvin tuntumaa suomalaiseen kulttuuriin.

– Vapaaehtoisena seurakunnassa muun muassa grillasin makkaraa, hän kertoo nauraen.

Virgilio Sumaoang muutti Filippiineiltä Suomeen kolme vuotta sitten. Myöhemmin perässä tulivat vaimo Elaine Sumaoang ja lapset Elissa Grace, 16, ja Elvir James, 8. Heidän äidinkielensä on tagalog, mutta he puhuvat myös englantia.

Englanninkielisestä messusta kuuli ensin perheen äiti.

– Olin etsinyt kirkkoa, jonne tulla. Kävin täällä Tikkurilan kirkolla rukoilemassa ja kohtasin papin, Sirpan. Hän kertoi, että täällä on englanninkielinen messu, Elaine Sumaoang kertoo.

ISÄ VIRGILIO on saanut töitä kiinteistöhuoltoalan yrityksestä ja äiti Elaine siivoojana. Lapset käyvät koulua.

Perhe on kotiutunut Vantaalle, vaikka moni asia onkin aivan toisin kuin Filippiineillä. Elvir-poika on hiljattain ihmetellyt, miksi lumi ensin tuli maahan ja sitten katosi. Lunta ihmeellisempi juttu taitaa kuitenkin olla valon vaihtelu.

– Täällä pitää katsoa kellosta, mikä aika päivästä on. Joskus pitää sanoa pojalle, että kyllä, nyt pitää mennä nukkumaan vaikka ei ole vielä pimeää tai päinvastoin, että nyt ei ole ilta, vaikka on jo pimeää, Virgilio Sumaoang kertoo.

Kirkkohallitus vastusti valtion tekemiä leikkauksia, sillä ne kohdistuvat kirkon lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

Eduskunta leikkasi kirkon rahoitusta

Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka vähentää evankelisluterilaisen kirkon valtiolta saamaa rahoitusta 19,6 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kotimaa

Kyseessä oli leikkaus rahoitukseen, jota evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko saavat lakisääteisten, yhteiskunnallisten tehtäviensä hoitamiseen. Näitä tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Erityisesti päätös vaikuttaa

hautaustoimeen, johon suurin osa rahoituksesta on kulunut. Sekä Kirkkohallitus että kirkolliskokous vastustivat leikkauksia muun muassa siksi, että leikkaukset kohdistuivat lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja siksi, että leikkaukset saattaisivat asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, jos hautauskuluja pitää alkaa kompensoida kirkollisverovaroin.

– Kirkon näkökulmasta kyse on puhtaasti valtion säästötarpeista, kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja Kirkkohallituksesta kommentoi.

Hautausmaksut nousevat Vantaalla

Virgilio Sumaoang (vas.), vaimo Elaine Sumaoang ja tytär Elissa Grace sytyttivät kynttilät rukousjakson aikana.

Hautausmaksut Vantaalla nousevat keskimäärin 10 prosentilla vuoden 2025 alusta. Esimerkiksi uurnahautapaikan hautausmaksu vantaalaiselle oli vuonna 2024 135 euroa, vuoden 2025 alusta alkaen se on 149 euroa. Arkkuhautapaikan vastaava maksu nousee 560 eurosta 880 euroon. Osa maksuista on korkeampia ulkopaikkakuntalaisille.

Hautauspalvelumaksuihin tehtävät korotukset perustuvat toteutuneisiin kustannuksiin, vertailuun muiden seurakuntien hinnastoihin ja yleiseen kustannustason nousuun. Korotuksissa on huomioitu myös arvonlisäveron korotus. Hautaustoimen maksuista päätti Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto 26. marraskuuta.

Myyrmäen kirkon peruskorjaus palkittiin rakennusinsinöörien kilpailussa

Myyrmäen kirkon peruskorjaus saavutti jaetun kakkossijan Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) kilpailussa. RIL-palkinto annetaan kohteelle, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa on osoitettu erinomaista rakennusalan osaamista. Myyrmäen kirkon peruskorjauksen sanottiin olevan esimerkkisuoritus vaativan kohteen saneerauksesta.

Marraskuussa Vantaan seu-

rakuntayhtymä ja Arco Architecture Company Oy saivat myös kunniamaininnan Myyrmäen kirkon laadukkaasta peruskorjauksesta Vantaan kaupungin Kehäkukka-arkkitehtuurikilpailussa.

Tuomaristo kiitti Myyrmäen kirkon omaleimaisen arkkitehtuurin arvojen säilymistä, vaikka peruskorjauksen yhteydessä tehtiin isojakin muutoksia.

MAIJA

SAARI

Joulu kutsuu kirkkoon

Vantaan kirkoissa ja kappeleissa on tarjolla 50 joulukirkkoa

jouluaatosta

tapaninpäivään.

Valitse tästä omaan jouluohjelmaasi sopiva tilaisuus!

Jouluaatto 24.12.

KLO 10

■ Myyrmäen kirkko: Perheiden aattohartaus

KLO 11

■ Kivistön kirkko: Perheiden aattohartaus

KLO 12

■ Pyhän Laurin kirkko, Lasten joulurauhan julistus

KLO 13

■ Asolan seurakuntatalo

■ Korson kirkko: Perheiden aattohartaus

■ Myyrmäen kirkko: Julbön (ruotsiksi)

■ Seutulan kappeli

■ Pyhän Laurin kirkko

■ Tikkurilan kirkko

KLO 14

■ Hämeenkylän kirkko: Perheiden aattohartaus

■ Länsimäen kirkko: Perheiden aattohartaus

■ Nikinmäen seurakuntakoti

■ Pyhän Laurin kirkko

■ Tikkurilan kirkko

KLO 14.30

■ Seutulan kappeli

KLO 15

■ Korson kirkko

■ Myyrmäen kirkko

■ Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

■ Ruskeasannan kappeli: Julbön (ruotsiksi)

■ Pyhän Laurin kirkko

■ Tikkurilan kirkko: Christmas Eve Service (englanniksi)

Joulun aikana on tarjolla erilaisia kirkkohetkiä. Tikkurilan kirkossa pidetään jumalanpalvelus myös englannin kielellä.

KLO 16

■ Hakunilan kirkko

■ Hämeenkylän kirkko: Kynttilähartaus

■ Pyhän Laurin kirkko

KLO 17

■ Pyhän Laurin kirkko: Julbön (ruotsiksi)

Jouluyö 24.12.

KLO 22

■ Hämeenkylän kirkko

■ Myyrmäen kirkko

KLO 23

■ Hakunilan kirkko

■ Korson kirkko

■ Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

■ Pyhän Laurin kirkko

Joulupäivä 25.12.

KLO 8

■ Hämeenkylän kirkko

■ Seutulan kappeli

■ Pyhän Laurin kirkko: Julotta (ruotsiksi)

KLO 10

■  Korson kirkko

■ Länsimäen kirkko

■ Myyrmäen kirkko

■ Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

■ Tikkurilan kirkko

KLO 12

■ Hakunilan kirkko

■ Pyhän Laurin kirkko

■ Tikkurilan kirkko: Christmas Day Service (englanniksi)

Tapaninpäivä 26.12.

KLO 10

■ Hämeenkylän kirkko

■ Tikkurilan kirkko

KLO 12

■ Hakunilan kirkko: Kauneimmat joululaulut -messu

■ Kivistön kirkko: Kauneimmat joululaulut -messu

■ Pyhän Laurin kirkko

KLO 15

■  Korson kirkko: Haikeimmat joululaulut -messu

■ Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

KLO 18

■ Pyhän Laurin kirkko: Musikandakt med De vackraste julsångerna (ruotsiksi)

Tarkemmat tiedot löytyvät  www.vantaanjoulu.fi ja seurakuntien ilmoituksista sivuilta 7–14.

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48 avoinna ma–to klo 9–14, suljettu 23.12.–12.1. 13.1. alkaen avoinna vain ma klo 10–14 hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi sekä ajanvaraus kasteet, häät ja hautajaiset: ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Muut tilavaraukset: ma klo 10–14, p. 09 8306 500 Yhteys diakoniatyöntekijään: p. 050 573 6277, hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500, avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke 10–15, su 11–14.

Iltakirkko 16.1. alk. torstaisin klo 18.

Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12. Maanantaikirkko klo 11. Viimeinen kerta 16.12, jatkuu 13.1. Yhteisölounas maanantaisin. Viimeinen kerta 16.12, jatkuu 13.1. Tutkimme Raamattua yhdessä maanantaisin klo 12. Viimeinen kerta 16.12, jatkuu 13.1.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Viimeinen kerta 16.12., jatkuu 13.1.

Päivähetki Raamatun äärellä tiistaisin klo 12 parittomina viikkoina. Viimeinen kerta 17.12. Jatkuu 14.1.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Viimeinen kerta 10.12. Jatkuu 14.1. Lapsiperheiden iltakerho tiistaisin klo 16–18.30. Viimeinen kerta 17.12. Jatkuu 7.1.

Jouluaskartelu lapsiperheille iltakerhon yhteydessä ti 17.12. klo 16–18.30.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30 (ei 24.12. ja 31.12.)

Perhekerho 8.1. alk. keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café 8.1. alk. keskiviikkoisin klo 13–15.

Nuorten joululauluiltamat pe 13.12. klo 18.

Messu su 15.12. klo 12. Piia Ahtee, Harri Nurminen, Sini Nikku, Ceciliakuoro. Messun jälkeen Hakunilan kirkon kuoron myyjäiset.

Lauluyhtye Aikamiesten joulukonsertti su 15.12. klo 18. Lauluyhtye Aikamiehet tunnelmoi tuttujen ja vähän tuntemattomienkin joululaulujen parissa yhteislauluja unohtamatta. Pianosäestys: Vesa Watanen. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Vivace-kuorojen joulukonsertti ma 16.12. klo 18. Joht. Mia Makaroff. Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ryhmä ti 17.12 klo 13. Senioreiden kauneimmat joululaulut ke 18.12. klo 12. Tuomas Heikkilä, Sini Nikku. Messu su 22.12. klo 12. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 18. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 16. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä.

Jouluyön messu ti 24.12. klo 23. Piia Ahtee, Tuomas Heikkilä. Jouluaamun jumalanpalvelus ke 25.12. klo 12. Salla Poropudas, Sini Nikku.

Kauneimmat joululaulut -messu to 26.12. klo 12. Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä.

Pyhä perhe -messu su 29.12. klo 12. Piia Ahtee, Tuomas Heikkilä. Messu su 5.1. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Sini Nikku. Loppiaisen messu: Lähetyspyhä

ma 6.1. klo 12. Salla Poropudas, Tiina Palmu, saarna Anna-Liisa Viita, Sini Nikku.

Seniorikerho ti 7.1. klo 13. Joulukuulumiset. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.

Messu su 12.1. klo 12. Piia Ahtee, Sari Kokkonen, Sini Nikku.

TULOSSA

Sururyhmä läheisensä menettäneille Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin 29.1.–26.2. klo 16–17.30. Olet tervetullut jakamaan surun matkaa yhdessä muiden läheisensä menettäneiden kanssa. Ohjaajina papit Sari Kokkonen ja Tiina Palmu, jolle ilmoittautumiset p. 050 356 5715 ja tiina.palmu@evl.fi.

Uusi senioripysäkki-ryhmä aloittaa Hakunilan kirkolla helmikuussa 2025. Hae mukaan ryhmään nyt, sinä yli 60-v. Senioripysäkki-ryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä. Ryhmät ovat maksuttomia ja ehdottoman luottamuksellisia.

Ryhmä kokoontuu 15 krt 1,5 tunnin ajan kerran viikossa. Ryhmää ohjaa Saana Sarkkila, sh, sosionomi AMK. Ilm. kirkkoherranvirastoon 15.1.2025 mennessä, ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500 tai hakunilan. seurakunta@evl.fi. Jokainen haastatellaan etukäteen tammikuussa.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9. Viimeinen kerta 13.12. ja jatkuu 10.1. Avoin muskari perjantaisin klo 10.

Jatkuu 24.1.

Esikoiset ry. sunnuntaisin klo 14. Tarja Nieminen. Käsityöpiiri tiistaisin klo 10. Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12. Viimeinen kerta 17.12. Jatkuu 14.1.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Viimeinen kerta 17.12. Jatkuu 14.1.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21. Viimeinen kerta 17.12. Jatkuu 14.1.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Vuoden viimeinen kerta 18.12. Jatkuu 8.1. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20. Последняя встреча в этом году — 18 декабря. Возобновление 8 января.

Länsimäen Marttojen joulumyyjäiset la 14.12. klo 11–13. Myytävänä käsitöitä, leivonnaisia, joululaatikoita, keittoa, kahvia. Arpajaiset. Messu su 15.12. klo 10. Piia Ahtee, Sini Nikku.

Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 18. Sini Nikku. Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti pe 20.12. klo 19. Messu su 22.12. klo 10. Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä.

Jouluaaton perhehartaus ti 24.12. klo 14. Sari Kokkonen, Sini Nikku. Jouluaamun messu ke 25.12. klo 10. Salla Poropudas, Sini Nikku. Klassista laulumusiikkia eri maista ja aikakausilta su 29.12. klo 15.30. Gloria-kuoro ja yksinlaulajat. Joht. Galina Khimich. Messu su 12.1. klo 10. Piia Ahtee, Sini Nikku.

MUUALLA

Joululauluja Hakunilan ostarilla (Laukkarinne 4–6) to 12.12. klo 16.15 ja ma 16.12. klo 16.

Kauneimmat joululaulut Vaaralan kappelissa (Kirkkokuja 2) la 14.12. klo 16.

Kauneimmat joululaulut Laila Pullisen veistospuistossa (Sotungintie 4) la 21.12. klo 18.

Lyhtyhartaus Vaaralan kappelin pihalla (Kirkkokuja 2) ma 23.12. klo 18.

Jouluaaton hartaus Aikakeskuksessa (Koulutie 11) ti 24.12. 13. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun! Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

SUNNUNTAI 15.12.

Lauluyhtye Aikamiesten joulukonsertti su 15.12. klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Lauluyh-

tye Aikamiehet tunnelmoi tuttujen ja vähän tuntemattomienkin joululaulujen parissa yhteislauluja unohtamatta. Pianosäestyksestä vastaa Vesa Watanen. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–to klo 9–14, kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma 23.12. ja ti 31.12. Virasto on suljettu ma 30.12., p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11, puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea

Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa -neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356. Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Nuorten ja nuorten aikuisten jouluaskartelupaja pe 13.12. klo 17. Omatoimista korttiaskartelua ja joulukoristeiden tekoa sekalaisista materiaaleista. Glögiä ja jutustelua. Ilmoita saapumisesta etukäteen Tuula Vanhaselle. Viipurin Lauluveikkojen Karjalainen joulukonsertti pe 13.12. klo 19. Johtaa Ilkka Aunu ja Aarni Hyökki. Rakastetuimpia joululauluja ja uusia karjalaisia talvisäveliä. Liput 20 e tuntia ennen ovelta tai etukäteen: viipurinlauluveikot.fi. 12-v. ja sitä nuoremmat maksutta. Lasten Kauneimmat Joululaulut la 14.12. klo 15. Erityisesti lapsiperheille.

Messu su 15.12. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Lauluyhtye Consortin Maa on niin kaunis -joulukonsertti su 15.12. klo 18. Johtaa Hanna Perkola. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Kauneimmat joululaulut -keräyskohteelle.

Sinä yönä paimenessa -nukketeatteri ma 16.12 klo 9.15 ja klo 10.15. Nukketeatteri Sananjalan esitys. Paikkoja ryhmille voi kysellä: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Rauhaa, vain rauhaa – neljän kanttorin joulukonsertti ma 16.12. klo 19. Hale Heikkilä, Hannu Lehti-

kangas, Hannu Niemelä ja Pekka Soranummi. Liput 20/15 e. Vapaaehtoisten kiitosjuhla to 19.12. klo 16.

Kauneimmat Joululaulut to 19.12. klo 18.

Kauneimmat Joululaulut -messu su 22.12. klo 16. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas. Glögiä joululaulumessun jälkeen.

Perheiden aattohartaus ti 24.12. klo 14. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas ja Sari Häkki. Jos haluat olla mukana perhehartauden joulukuvaelmassa, ilmoittaudu mukaan 16.12. menn. KatjaMaarialle: katja-maaria.kaskinen@ evl.fi, p. 050 420 1411. Harjoitukset kirkolla 20.12. klo 17. Kynttilähartaus ti 24.12. klo 16. Tuomas Luoma, Hannu Lehtikangas.

Jouluyön hartaus ti 24.12. klo 22. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Tanja Niemelä, laulu.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus ke 25.12. klo 8. Matti Hyry, Hanna Perkola ja kirkon kuoro. Tapaninpäivän messu to 26.12. klo 10. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas.

Messu su 29.12. klo 10. Tuoma Luoma, Hale Heikkilä.

Uudenvuodenaaton messu ti 31.12. klo 18. Katja-Maaria Kaskinen, Hale Heikkilä. Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus ke 1.1. klo 10. Tuomas Luoma, Hale Heikkilä.

Messu su 5.1. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hale Heikkilä.

Loppiaisen messu ja lähetysjuhla ma 6.1. klo 10. Saarnaajana Taneli Skyttä Lähetysyhdistys Kylväjästä, liturgina Tuomas Luoma. Kanttorina Hale Heikkilä. Esitelmä Kylväjän tekemästä lähetystyöstä kirkkokahveilla.

Kirkon avoimet to 9.1. klo 18–20. Yhteistä ja mukavaa ajanviettoa kaikille avoimessa seurakuntaillassa. Teemallinen puheenvuoro ja keskustelua siitä. Yhteislaulua. Pientä purtavaa ja iltahartaus. Kevään muut avoimet 20.2.,13.3, 10.4. ja 15.5.

Messu su 12.1. klo 10. Jaakko Kara, Hale Heikkilä. Kirkkokahvit. Pyhäkoulun kevätkausi alkaa. Päiväkahvin Aikaan -keskustelusarja ma 13.1. klo 14. Ahti Kurri alustaa aiheesta Niin perinteinen kuin DNA-tutkimus kertovat harrastajalleen mielenkiintoisia tietoja itsestä ja suvusta. Kahvitarjoilu. Kirkon raamattupiiri ma 13.1. klo 18. Teemallinen raamattupiiri. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja.

Laulun ystävät ke 15.1. klo 12.30. Yhteislaulua. Kevätkauden aloitus. Usko ja oppi -ilta to 16.1. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Verkossa.

Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Syksyn viimeinen kerta 19.12. Kevään aloitus 7.1.

Kirkkomuskarit keskiviikkoisin 15.1. alkaen, yli 1-vuotiaat klo 9.20–9.50, sisarusryhmä klo 10–10.30 ja alle 1-vuotiaat klo 10.40–11.10. Kausimaksu 50 e seurakuntaamme kuuluville, 70 e muille. Syyskausi päättyy ryhmien yhteisiin pikkujouluihin 11.12. klo 9.30–10.Kevään ryhmien ilmoittautumiset verkossa. Lisätiedot: terhi. kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Yhteisen pöydän ruokailut keskiviikkoisin klo 11. Joulujuhla 18.12. klo 10.45 alkaen. Kevätkausi alkaa 15.1.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Vuoden 2025 ensimmäinen hartaus 15.1.

Perhekerho torstaisin 9.1. alkaen klo 9.30–11. Mukana Sari Häkki ja Terhi Kuoppala. Leikkitreffit 16.1. pikkulapsiperheille ja perhepäivähoidolle.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–to klo 10–14. Joulutauko 20.–29.12. Avoinna jälleen 30.12.

Kauneimmat Joululaulut to 12.12. klo 13.

Perhekahvila pe 13.12. klo 9–12. Kauden viimeinen kokoontuminen. Toiminta päättyy.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 18.12. klo 18.

Lautapeli-ilta pikkulapsille vanhempineen to 16.1. klo 17.30–19. Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Syksyn viimeinen kerta 17.12. Kevään aloitus 7.1.

HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10 alkaen 15.1.

Miesten juttutupa torstaisin klo 10–12. Syksyn viimeinen kerta 12.12. Kevään aloitus 9.1.

Kamalat äidit -vertaisryhmä teinien äideille torstaisin kerran kuussa torstaisin 9.1. alkaen klo 18–19.30. Ilmoittautumiset 12.1. mennessä: sari.hakki@evl.fi, p. 044 422 0491. Kari Ålanderin Muistumia hetkistä, joita ei koskaan ollut -näyttelyn taitelijatapaaminen ti 14.1. klo 14. Näyttely nähtävillä 3.2. asti kahvilan ollessa avoinna.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 19.12. ja 16.1. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kenian lähetyspiiri to 12.12. klo 11. Jarkko Vähäsarja.

Vapaalan Marttojen joulumyyjäiset la 14.12. klo 10–14. Myyjäisissä mm. leivonnaisia, jouluherkkuja, käsitöitä ja joulukoristeita.

Perhekerho tiistaisin 7.1. alkaen klo 9–11. Mukana Sari Häkki ja Terhi Kuoppala.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14. suljettu ma 23.12. ja pe 27.12. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Senioreiden puurojuhla to 12.12. klo 13. Seniorit kirkolta ja Mikkolasta ja lähetyspiiriläiset.

Avoin perhemuskari to 12.12. klo 15 lasten tiloissa. Noin puolen tunnin mittaisen muskarihetken jälkeen leikkiä voi jatkaa perhetyön tiloissa 16.30 asti.

Naisten saunailta to 12.12. klo 16

Kotkansiiven kokoustilassa.

Iltarukouspiiri to 12.12. klo 18 kokoustilassa.

Perhekerho pe 13.12. ja 10.1. klo 9–11.30 lasten tiloissa.

Pyhä Yö – Kamarikuoro Aménten joulukonsertti la 14.12. klo 18. Kamarikuoro Aménten joulukonsertit tarjoilevat tunnelmallista, rauhallista ja herkkää musiikkia kynttilän valossa. Aménten kanssa lavalle astelee myös solisteja ja soittajia: Jussi Salonen: tenori, Peter Huang: piano, Venla Raukola: viulu, Arndt Heinzmann: alttoviulu, Jere Karkamo: sello. Konserttiin on vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e. Kolmannen adventtisunnuntain messu su 15.12. klo 10. Minttu Haapalainen, Joona Raudaskoski, Riina Haapaniemi. Kirkkokahvit. Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 18. Perinteinen Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus Lumon puhaltajien säestyksellä. Lumon Puhaltajia johtaa Lauri Purhonen.

Munx Gregorianan Keskiaikainen Joulukonsertti pe 20.12. klo 19. Joululauluja keskiajalta varhaisrenessanssiin. Vapaa pääsy. Ohjelma 15/25 euroa.

Korson mieslaulajien joulukonsertti la 21.12.klo 18. Joulumusiikkia mieskuoron esittämänä. Vapaa pääsy. Ohjelma 15 euroa. Neljännen adventtisunnuntain Kauneimmat joululaulut -messu su 22.12. Klo 16. Elina Aro, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Kauneimmat joululaulut messu on taas täällä! Tule laulamaan yhdessä

Lemmikit saavat joulusiunauksen Pappilanpuistossa

11-vuotias Lidya on Pia Poterin lemmikki ja perheenjäsen. Lidya on maailman vanhimpiin rotuihin kuuluva saluki.

Poterin mielestä koiralta saatu rakkaus on aina aitoa. Koirat eivät koskaan teeskentele tunteitaan niin kuin ihmiset osaavat tehdä. Lidya osoittaa emännälleen tunteita tulemalla lähelle.

– Meidän hellä ja hiljainen hetkemme on sellainen, kun Lidya painaa otsansa minun otsaani vasten. Lidya on vähän ujo. Välillä hän vain hipaisee minua kuonollaan, Poteri kertoo.

Poterilla ja Lidyalla on yhteinen traditio ennen joulua. He käyvät ekumeenisessa lemmikkien joulusiunaustilaisuudessa.

– Olen ortodoksi. Me siunaamme paljon erilaisia asioita – niin myös eläimiä. Olen käynyt lemmikkien siunaustilaisuuksissa useasti. Lemminkin siunaus on kaunis jou-

lun aloitus, kertoo Poteri.

Lemmikkien joulusiunaustilaisuudessa Pyhän Laurin kirkon viereisessä Pappilanpuistossa lauletaan jouluvirsiä ja tarjolla on glögiä. Jokainen lemmikki siunataan yksitellen.

– Ortodoksipapilla on pyhitettyä vettä ja suti, jolla hän vihmoo koiran päälle pyhän veden pisaroita, Poteri sanoo. Poterin mielestä ihmisten pitäisi enemmän kunnioittaa luontoa ja eläimiä.

– Jumala on luonut myös kaikki eläimet. Koska olemme saaneet suuren vallan hallita eläimiä, meillä on suuri vastuu kohdella heitä arvokkaasti.

NINA RIUTTA

Lemmikkien joulusiunaus la 14.12. klo 14 Pappilanpuistossa, Kuriiritie 1. Pappi Mikael Sundkvist Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta ja pappi Susanna Rinne Tikkurilan seurakunnasta.

Pia Poteri vie tänäkin vuonna Lidyansa lemmikkien joulusiunaustilaisuuteen siunattavaksi.

Menokasvo

kauneimpia joululauluja. Huom! Ei messua klo 10. Perheiden jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 13. Tanja Roiha, Riina Haapaniemi.

Jouluaaton hartaus ti 24.12. Klo

15. Tuomas Antola, Riina Haapaniemi.

Jouluyön messu ti 24.12. Klo 23. Jani Vanhala, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen.

Joulupäivän messu ke 25.12. Klo 10. Joona Raudaskoski, Tanja Roiha, Riina Haapaniemi.

Tapaninpäivän haikeimmat joululaulut -messu to 26.12. Klo 15. Jani Vanhala, Jussi Salonen. Messu su 29.12. Klo 10. Ilkka Luukka, Tanja Roiha, Riina Haapaniemi. Kirkkokahvit.

Messu su 5.1. klo 10. Ilkka Luukka, Elina Aro, Riina Haapaniemi. Kirkkokahvit.

Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10. Jani Vanhala, Ilkka Luukka, Jussi Salonen. Kirkkokahvit ja lähetysmyyjäiset.

Iltaperhekerho ke 8.1. ja 15.1. klo 18 lasten tiloissa.

Kasteen sunnuntain perhemessu su 12.1. klo 10. Tanja Roiha, Elina Aro, Riina Haapaniemi. Kastepuu riisutaan edellisen vuoden kastelehdistä. Tule hakemaan oman lapsesi kastelehti.

Virtapiiri ma 13.1. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua omakustannushintaan ja ohjelmaa.

Katulähetyksen yhteisölounas ke 15.1. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartaushetkeen kirkossa.

Lähetyspiiri ke 15.1. klo 13 kokoustilassa.

MUUALLA

Joulupolku Ankkalammella klo 15–18. Jouluevankeliumi klo 15.30 ja 16.30 ja Tiernapojat klo 16 ja 17. Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa.

Kotikäynti. Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa. Kotikäynnin voi varata diakonissa Pia Olkkoselta, p. 050 322 6560.

Kastesukkia tarvitaan. Jos haluat neuloa kastesukat kasteperheen pienelle, nouda kastesukkalangat ja ohjeet kirkkoherranvirastosta arkisin klo 9–14 välillä.

Rakenna joulupuu -keräys avataan ensimmäisenä adventtina. Keräys tarjoaa mahdollisuuden tehdä hyvää alueen ihmisille. Osallistua voi lahjoittamalla kukan ikäihmiselle tai ruokalahjakortin vähävaraiselle. Kukan voi maksaa kukkakauppa Punttiin 1.12–16.12.

Ruokalahjakortteja voi toimittaa kirkkoherranvirastoon. Seuraa tähteä ja äänestä kirkon kauneinta jouluikkunaa. Tarinallinen, kaikenikäisille sopiva, joulun polku on koettavissa kirkon ikkunoissa 1.12. alkaen loppiaiseen saakka. Polku on kierrettävissä kirkon sisäpihalla, jonne käynti on Korsonpolulta. Äänestystulos julkaistaan Korson joulupolulla, Ankkalammella 15.12.

Viimeinen joulua edeltävä diakoniapäivystys on ti 10.12. Klo 10–12 ja ensi vuonna päivystys jatkuu ti 7.1. Diakoniatyöntekijät ovat mukana jakamassa joulun ruokakasseja työttömien ja kaiken kansan joulujuhlassa pe 20.12.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11. Suljettu ma 6.1.

Kirkonkulman tiloissa toimii yksityinen Cafe Unelma ti 10–18, ke–to 10–16 ja la 11–15.

NIKINMÄEN

SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 12.12., 9.1. ja 15.1. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Jouluaaton hartaus ti 24.12. Klo 14. Tanja Roiha, Riina Haapaniemi.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 7.1. ja 14.1. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 15.1. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Satu Kippo, p. 044 422 0391 Sannamari Niemi, p. 050 329 0361 Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706, Ben Ahlroos, p. 050 535 2450, Pia Judd, p. 040 531 7078, Hanna Paananen, p. 050 436 7712, Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN

ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Miniodarit maanantaisin ja tiistaisin klo 14–16. 3–4-luokkalaisille tarkoitettua avointa toimintaa Rekolan kirkon nuorisotilassa. Odareissa pelaillaan ja voi saada apua läksyihin. Paikalla ovat seurakunnan lastenohjaajat. Ei ennakkoilmoittautumista. Viimeinen miniodari ti 17.12.

Yläovet auki tiistaisin 14.1. alkaen klo 12. Syödään yhdessä, maksuton lounas. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.

Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Alle 3-v. lapset oman lähiaikuisen kanssa.

Musiikkitorstain joulu to 12.12. klo 11.30 Riisipuuro ja torttukahvit (5

kuukausittainen tapaaminen. Kokoonnutaan lähimmäisen auttamisen ja kahvin äärellä.

4. adventtisunnuntain messu su 22.12. klo 10. Jussi Koski ja SirkkuLiisa Niemi.

Jouluaaton kirkkohetki ti 24.12. klo 15. Astu joulun tunnelmaan! Pia Judd ja Sirkku-Liisa Niemi. Jouluyön messu ti 24.12. klo 23. Ben Ahlroos ja Suvi Häme. Joulukirkko ke 25.12. klo 10. Seimen äärellä Seppo Paulasaari ja Sirkku-Liisa Niemi.

Tapaninpäivän jumalanpalvelus to 26.12. klo 15. Jussi Koski ja Suvi Häme.

Messu su 29.12. klo 10. Hanna Paananen ja Suvi Häme.

Uudenvuoden messu ke 1.1. klo 12. Seppo Paulasaari ja Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 5.1. klo 10. Ben Ahlroos ja Suvi Häme.

Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10.

Löydä läheisesi hauta vantaanseurakunnat.fi/hautahaku

e). Joulumusiikkikonsertissa Martti Sirviö ja Sirkku-Liisa Niemi lauluin, uruin, kantelein.

Sibelius-Akatemian opiskelijoiden pianokonsertti la 14.12. klo 18. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e Ukrainan lasten hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

3. adventtisunnuntain messu su 15.12. klo 10. Ben Ahlroos ja SirkkuLiisa Niemi.

Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 18. Kantelettaret, Oskari Matinlassi, Sirkku-Liisa Niemi, Kari Tikkala ja Seppo Paulasaari laulattavat.

Varhaiskasvatuksen joulujuhla ti 17.12. klo 9.30. Joulu- aistipaja, kirkkohetki ja glögi-, pipari- ja riisipuurotarjoilu.

Joulun aika – Hyväntekeväisyyskonsertti ke 18.12. klo 19. Jannike Sandström, Jore Marjaranta ja Olli Ahvenlahti Koivukylän Lions Klubin joulukonsertissa. Kahvit klo 18 ja konsertti klo 19. Ohjelma 20 e hyväntekeväisyyteen. Hinta sis. pullakahvit. Nikkaristit- vapaaehtoisten tapaaminen to 19.12. ja 16.1. klo 13.30. Nikkaristit– vapaaehtoisten

Marika. Materiaalimaksu 1e/kerta. Vuoden viimeinen kerta ke 18.12. Toiminta jatkuu ke 8.1. Raamattupiiri torstaisin klo 10. Käydään läpi Raamattua, Paavalin kirjeitä ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä keskustellen ja rukoillen sekä veisaten virsiä. Vuoden viimeinen kerta 12.12. Toiminta jatkuu 9.1. Silmukkaryhmä to 19.12. ja 9.1. klo 16–18. Ryhmässä neulotaan, virkataan ja kudotaan kahvikupin ääressä. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa ja olet tervetullut myös ilman käsityötä. Tärkeintä on yhdessäolo. Miesten keskusteluryhmä to 19.12. ja 16.1. klo 13. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena on lisätä hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki.

Kipuryhmä ti 10.12. ja 7.1. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville.

Naisten keskusteluryhmä to 12.12. ja 9.1. klo 13–14.30. Keskustelemme ajankohtaisista asioista. Ei ennakkoilmoittautumista.

Seniorikahvila ma 16.12. ja 13.1. klo 13–15. Tarjolla mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Omaishoitajien tukiryhmä ti 17.12. ja 14.1. klo 13–15. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista.

Jouluaaton kirkkohetki ti 24.12. klo 13. Astu joulun tunnelmaan Asolan joulukirkossa. Pia Judd ja Sirkku-Liisa Niemi.

MUUALLA

Pia Judd.

Messu su 12.1. klo 10. Jussi Koski ja Suvi Häme.

Aamumessu ke 15.1. klo 9. Herran pyhä ehtoollinen aamulla.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. Alkaen ma 13.1. Päiväkerho on 2 1/2–5-vuotiaiden oma kerho. Päiväkerho tarjoaa lapselle mielekkään ympäristön ja aktiivista toimintaa ikätoverien kanssa: leikkiä, laulua, liikkumista, satuilua ja askartelua. Päiväkerhoissa myös hiljennytään hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Anna-Maria Alava, p. 0444220314 tai Kirsi Pirinen, p. 0503499350. Perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Pientä välipalaa tarjolla. Saviryhmä keskiviikkoisin klo 12. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana

Nikkaristiapua. Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan? Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14. Foibemessu su 15.12. klo 14. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi. Foibekartano, Sairaalakatu 7.

VERKOSSA

Sunnuntaisin jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www. rekolanseurakunta.fi sekä seurakunnan YouTube-kanavalla suorana tai tallenteena.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaus-

Lapsiperheille on tarjolla esimerkiksi valometsä Myyrmäessä sekä joulupolku ja jouluikkunoita Korsossa.

Joulun odotusta lapsiperheille

Lapsen silmin joulu on ihmeellinen juhla. Seurakunnissa on tapahtumia koko perheelle loppiaiseen saakka.

Valometsä Myyrmäessä

Myyrmäen kirkon puistossa (Uomatie 1) voi käydä ihastelemassa jouluista valometsää joka päivä loppiaiseen saakka klo 16–22. Lastenohjaaja Tytti Malisen johdolla valmistui yhteisöllinen teos, jonka tekemiseen osallistui iltapäiväkerhon lapsia, harjoittelijoita ja lasten perheitä. Kuusi ja tähti – Myyrmäen kirkon valometsä 6.1. saakka, Uomatie 1.

Jouluikkunoita Korsossa

Tarinallinen ja kaikenikäisille sopiva joulun polku on koettavissa Korson kirkon (Merikotkantie 4) ikkunoissa loppiaiseen saakka. Polku on kierrettävissä kirkon sisäpihalla, jonne käynti on Korsonpolulta. Osallistujat voivat äänestää parasta jouluikkunaa. Äänestystulos julkaistaan Korson joulupolulla, Ankkalammella 15.12.

Korson joulupolku

Korson joulupolku järjestetään Korson Ankkalammella su 15.12. klo 15 alkaen. Seurakunnan pisteellä voi katsella näytelmää jouluevankeliumista klo 15.30 ja 16.30. Tiernapojat esiintyvät klo 16 ja 17. Mukana on myös eläimiä klo 15–17.

Nukketeatteria Hämeenkylässä

Nukketeatteri Sananjalka esittää Sinä yönä paimenessa -näytelmän ma 16.12. klo 9.15 ja 10.15 Hämeenkylän kirkossa (Auratie 3). Jouluevankeliumiin pohjautuva nukketeatteriesitys sopii hyvin lapsille ja perheille.

Lasten joulukertomus

Tikkurilassa

Tule hetkeksi hiljentymään yhdessä perheesi kanssa tutun joulukertomuksen äärelle monilla aisteilla. Tiistaina 17.12. Tikkurilan kirkossa (Asematie 12a) esitettävän joulukertomuksen kesto on noin 30 minuuttia. Esitykset ovat klo 10 ja 17.30. Saavuthan ajoissa paikalle. Illan esityksestä on mahdollisuus siirtyä Lasten Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuteen, joka alkaa klo 18.

Lasten joulurauhan julistus Pyhän Laurin kirkossa

Lasten oma joulurauha julistetaan Vantaan Pyhän Laurin kirkossa (Kirkkotie 45) jouluaattona 24.12. klo 12. Lapsille ja perheille tarkoitetussa jouluaaton hartaudessa aattopäivän jännitystä ja joulun sanomaa käsitellään laulun, leikin sekä lorun keinoin. Kesto noin puoli tuntia.

toimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk X: @Tiksinsrk Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Päivystävä pappi tavoitettavissa keskustelua varten

ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl.fi

Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45 Kirkko on avoinna arkena ti, to ja pe klo 12–15 sekä muulloin tilaisuuksien mukaan. Kauneimmat joululaulut lapsille to 12.12. klo 10.15.

Finnair Singers: Jouluyönä to 12.12. klo 18 ja klo 20. Konsertin johtaa Emma Kuntsi, pianistina. Iina Peltomäki. Liput 15 e, lapset alle 12 v. 5 e.

Lumen Valo -yhtyeen Mysterium -joulukonsertti pe 13.12. klo 19. Lumen Valo tuo valon Lucian-päivän iltaan ja rauhaa joulukiireiden keskelle joulun vokaalipolyfonian sävelillä. Liput 40/30/20 e Lippu.fi tai ovelta ennen konserttia.

Lasten Kauneimmat joululaulut la 14.12. klo 12.

Lemmikkien joulusiunaus la 14.12. klo 14 Pyhän Laurin kirkon Pappilan puistossa (Kuriiritie 1). Vuotuinen tapahtuma järjestetään yhdessä Helsingin seudun kennelpiirin ja Vantaan ortodoksisen seurakunnan kanssa.

Helsingebygdens kör -kuoron joulukonsertti, mukana Suomen Lucia la 14.12. klo 16.30. Liput 20 e. Messu su 15.12. klo 12, Sanna Heikurinen, Vilma Väisänen, Aleksanteri Wallius.

Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 15. Mukana Corvus Laurencij -kuoro.

Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 17.

Kamarikuoro Vivace: Joulun kuvia -konsertti su 15.12. klo 19. Parikymmenhenkistä Vivacea johtaa säveltäjä Mia Makaroff. Monipuolinen kattaus tuttuja sekä uudempia joulun lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sansan Medialähetyspiiri ma 16.12. klo 17, kokoushuone Joosef. O magnum mysterium, Corvus Laurencij -kuoron joulukonsertti ti 17.12. klo 19. Kuoro juhlii konsertissa naakkojen jo 30-vuotista lentoa. Johtaa Samppa Laakso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Diandran joulukonsertti to 19.12. klo 18 ja 20.30. Molemmat loppuunmyyty.

Vantaan Mieskuoro Vantasia: Hyvän joulun toivotus -konsertti pe 20.12. klo 19. Ohjelma koostuu perinteisen tutuista, kaikkialla soivista joululauluista. Kuoroa johtaa Mathias Sandell, solistina sopraano Johanna Takalo. Liput 20 e.

Kauneimmat Joululaulut Goes Pop la 21.12. klo 19. Joululaulumessu su 22.12. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Marja Eloranta, Iina Katila. Mukana Tikkurilan kirkkokuoro.

Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 15.

Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 17.

Kauneimmat joululaulut ma 23.12. klo 18.

Kauneimmat joululaulut ma 23.12. klo 20.

Lasten joulurauhan julistus ti 24.12. klo 12, Johanna Jakonen, Mirjam Kyrönseppä.

Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 13, Johanna Jakonen, Mirjam Kyrönseppä.

Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 14, Johanna Jakonen, Mirjam Kyrönseppä.

Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 15, Kristiina Kartano, Anni Hautala. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 16, Kristiina Kartano, Anni Hautala. Jouluyön messu ti 24.12. klo 23. Susanna Rinne, Marja Eloranta, Aleksanteri Wallius.

Joulukirkko ke 25.12. klo 12, Johanna Jakonen, Marja Eloranta, Anni Hautala.

Tapaninmessu to 26.12. klo 12, Kristiina Kartano, Jaakko Hyttinen, Aleksanteri Wallius.

Kauneimmat joululaulut to 26.12. klo 15.

Pyhän perheen messu su 29.12. klo 12, Susanna Rinne, Vilma Väisänen, Mirjam Kyrönseppä.

Messu su 5.1. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Johanna Jakonen, Samppa Laakso.

Kolmikielinen Tietäjien perhemessu loppiaisena ma 6.1. klo 12, Johanna Jakonen, Eva Ahl-Waris, Sirpa Tolppanen, Mari Chaulagai, Anders Ekberg.

Kasteen sunnuntain messu su 12.1. klo 12, Jarkko Korhonen, Jaakko Hyttinen.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18. Lisäksi: 24.12. klo 8–17, 25.12. klo 9–19, 26.12. klo 9–14, 31.12. klo 7.30–18, 1.1. klo 12–17, 6.1. klo 9–15. Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi

Jouluiloa vähävaraiseen kotiin! Voit lahjoittaa jouluruokaa vähäva-

raiselle perheelle tai yksin elävälle diakoniatyön kautta. Osta valitsemastasi ruokakaupasta liikkeen ruokalahjakortti. Määrittele itse kortin arvo. Toimita ladattu kortti Tikkurilan kirkon aulan infopisteeseen 12.12. mennessä. Lahjoituksilla tuetaan kotitalouksia diakonisin perustein jouluna ja läpi vuoden. Lauantaiset iltakellot soivat klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen la ne soivat kanttorin soittamina. Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14.

Junnuolkkari 7–14-vuotiaille Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, käynti kirkon sisäpihalta) on auki kouluviikoilla tiistaisin ja torstaisin klo 13–16. Oleilua, läksyjen tekoa ja pelailua. Tarjolla välipalaa. Olkkari on osallistujille täysin maksutonta.

Taaperokahvila to 12.12., to 9.1. ja to 16.1. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Tarjolla kahvi/tee, voileipä sekä vauvasoseet 2 e/perhe.

Päivämusiikkikonsertti torstaisin klo 12. To 12.12. (Heidi Åberg, laulu ja viulu sekä Iina Katila, urut), to 19.2. (Tikkurilan seurakunnan työntekijöiden joululaulukuoro), 9.1. (Iina Katila, urut) ja 16.1. (Marjukka Andersson, urut). Vapaa pääsy.

Walk in -terapiaa pienten lasten vanhemmille, lastenhoito on järjestetty to 12.12. klo 14 ja klo 15. Vanhemmalle on nyt tarjolla maksutonta, anonyymia ja luottamuksellista keskusteluapua mielen hyvinvoinnin tueksi. Nuorille aikuisille suunnattu terapia on ratkaisu- ja voimavarakeskeistä käynti kerrallaan -terapiaa. Koulutettujen walk in -terapeuttien kanssa käsitellään haluamiasi aiheita. Lisätiedot sekä ilmoittautumiset ajan varaamiseksi ja lastenhoidon järjestämiseksi samana päivänä klo 12 menn. ilmo.perhewalkin@evl.fi. Viestin lähetettyäsi vahvistamme sinulle myös terapiaajan.

Walk in -terapiaa on tarjolla maksutta alle 30-vuotiaille torstaisin klo 16–19. to 19.12. asti. Seuraa myös @walkinterapiavantaa-Instaa. Walk in -terapia on terapeuttiopiskelijoiden tarjoamaa matalan kynnyksen ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Keskustelu on luottamuksellista. Asiakas määrittää keskustelun lähtökohdat, hengellisistä kysymyksistä keskustellaan vain hänen sitä itse toivoessaan.

Monikielinen raamatturyhmä to 12.12. ja 9.1. klo 17.30, kerhohuone Martta, 2. krs.

Nuorten aikuisten raamis to 12.12. (kerhohuone Rakkaus) ja to 16.1. (Vehkapolun kerhotila) klo 17.30. Iltamessu to 12.12. (bändinä Täydellinen sovitus), 19.12., 9.1. ja 16.1. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki toteutuu Sanassa,

rukouksessa, ehtoollisessa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Valmistelut ja iltateetä kello 18 alkaen. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima. Vaivaton vihkiminen perjantaina pe 13.12. ja 27.12., 10.1. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus, henkilöllisyyspaperit ja sormukset. Voit halutessasi myös tehdä varauksen ennakkoon soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 puh. 09 830 6804.

Perhepäivä pe 13.12. ja pe 10.1. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10

piiri la 14.12., la 21.12. ja la 11.1. klo 15, kerhohuone Toivo. Messu su 15.12. klo 10, Susanna Rinne, Kristiina Kartano, Anni Hautala.

Lastenkirkko su 15.12. ja su 12.1. klo 10. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe voi mennä yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa.

The Greatest Christmas Carols su 15.12. klo 14. Mukana lauluyhtye

Tunnelmallisia konsertteja, löytöjä myyjäisistä, koko perheen tapahtumia, joululauluja ja joulukirkkoja - sitä on joulu Vantaalla

Katso kaikki joulunajan tapahtumat www.vantaanjoulu.fi tai skannaa QR-koodi

muskarikirkkohetki. Keittolounas 5 e/perhe, leipä ja kahvi 3 e/perhe. Naisten rukouspiiri pe 13.12., 20.12. ja 10.1. klo 18, kokoushuone Martta.

Lasten Kauneimmat joululaulut pe 13.12. klo 9.15.

Lasten Kauneimmat joululaulut pe 13.12. klo 10.15.

Eläkeikäisten sinkkujen joulujuhla pe 13.12. klo 18, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Työikäisten sinkkujen joulujuhla pe 13.12. klo 18, Vehkapolun kerhotila (sisäänkäynti kirkon sisäpihalta).

Laura Voutilainen: Minun Tähteni – kirkossa pe 13.12. klo 18. Laura Voutilaisen kanssa esiintyy pianotaiteilija Milla Viljamaa ja laulaja Veera Railio. Konsertissa rakastettuja joululauluja tullaan kuulemaan myös Voutilaisen saman nimisen albumin ulkopuolelta.

Liput 35 e Ticketmaster tai kirkon ovelta ennen konserttia, jos niitä jäljellä.

Yhteiskristillinen laulu ja rukous-

kassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Kielikerho – puhumme suomea ke 18.12., 8.1. ja 15.1. klo 14.30–16. Kahvia ja teetä. Lisät. mirja.jalo@ evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Wednesdays from 2.30–4 PM. We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available. Lähetettynä-ilta to 19.12. ja to 16.1. klo 17.30 Valo-sali. Joulun suuri lahja: Toivon viesti pimeässä maailmassa. Terveisiä nimikkoläheteiltä maailmalla. Vieraana 19.12. paikan päällä Mikko ja Miia Lähi-idästä sekä etäyhteydellä Linda Juntunen Tansaniasta ja Koistiset Kreikasta. Iltamessu klo 19.

Katila.

Kauneimmat joululaulut ke 25.12. klo 18.

Tapaninmessu to 26.12. klo 10, Sari Hartikka, Vilma Väisänen, Mirjam Kyrönseppä.

Pyhän perheen messu su 29.12. klo 10, Sari Hartikka, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Uudenvuodenmessu ke 1.1. klo 15, Suvi-Maria Roine, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Virtuoso feat. Milana Misic: Taivas sylissäni -konsertti pe 3.1. klo 18. Perinteisiä sävelmiä, Virtuoson Yö enkelten -levyltä tuttuja joululauluja sekä Milanalle rakkaita kappaleita; Kuului laulu enkelten, Varpunen jouluaamuna, Sylvian joululaulu ja tietenkin konsertin nimeäkin kantava Taivas sylissäni. Liput 35 e ennakkoon Lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia. Messu su 5.1. klo 10, Sanna Heikurinen, Marja Eloranta, Samppa Laakso.

Halsbandet. Glögitarjoilu klo 13.30. Arabiankielinen messu (ja kahvit) su 15.12. klo 16, Ramez Ansara. Kauneimmat Joululaulut su 15.12. klo 18.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 16.12. ja ma 13.1. klo 13. Kerhon vetäjänä rovasti Pirkko Yrjölä. Raamatunlukupiiri ma 16.12. ja ma 13.1. klo 17.30, kokoushuone Usko, Jaakko Hyttinen. Perheiden joulukertomus ti 17.12. klo 10, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Viikkomessu ti 17.12. (tulkataan viittomakielelle), ti 7.1. ja ti 14.1.klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 17.12., 7.1. ja 14.1. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Lasten Kauneimmat joululaulut ti 17.12. klo 18. Avoin kohtaamispaikka ke 18.12. klo 12–15, ke 8.1. klo 12–14.30 ja ke 15.1. klo 12–14.30. Kohtaamispai-

Kauneimmat joululaulut Goes Pop pe 20.12. klo 18. Showkuoro Aventur: Last Christmas! la 21.12. klo 18. 30-henkisen kuoron konsertti tarjoaa kuulijoilleen niin rakastettuja joululauluja kuin uudempia kappaleita. Liput 25/20/15 e. Joululaulumessu su 22.12. klo 10, Jarkko Korhonen, Johanna Jakonen, Mirjam Kyrönseppä. Mukana Pyhän Laurin kuoro.

Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 14.

Kamarikuoro Aménte: Pyhä yö -joulukonsertti su 22.12. klo 17. Kuoron kanssa lavalle astelee solisteja ja soittajia: tenori Jussi Salonen, Peter Huang, piano, Venla Raukola, viulu, Arndt Heinzmann, alttoviulu ja Jere Karkamo, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 13, Janne Silvast, Iina Katila. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 14, Janne Silvast, Iina Katila. Joulukirkko ke 25.12. klo 10, Jaakko Hyttinen, Vilma Väisänen, Iina

Lähetyksen päiväpiiri ti 7.1.klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 8.1. ja ke 15.1. klo

Nuorten aikuisten olkkari to 9.1. klo 17.30–20, Vehkapolun kerhotila (sisäänkäynti kirkon sisäpihalta). Kasteen sunnuntain messu su 12.1. klo 10, Marja Eloranta, Vilma Väisänen. Kirkkokahvit. Musiikkimessu su 12.1. klo 18, Jaakko Hyttinen. Vauvakahvila ma 13.1. klo 12.30–14.30, kerhohuone Toivo, 2. krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen

Israel-piiri ma 13.1. klo 18. Iltaperhekerho ma 13.1. klo 17.30–19. Iltapala 3 e/perhe. Nuutinpäivän joulukonsertti ma 13.1. klo 18. Urut, Iina Katila. Sukkelat Sukankutojat ti 14.1. klo 10, Vehkapolun kerhotila (sisäänkäynti kirkon sisäpihalta).

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Naisten saunailta to 12.12. klo 17–20.30.

Ilolan perhepäivä ma 13.1. klo 9–13. Tarjolla välipala 3 e/perhe. Ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 14.1. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 4 e/perhe. Tule silloin kun sinulle sopii.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho to 12.12., 9.1. ja 16.1. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule

Elämänkaari

Tove Sisko Linnea Pöyry. Hautaan siunattu

Runar Valfrid Örn 87 v, Pekka

Juhani Ahovaara 86 v, Marita

Hilja Orvokki Aula 73 v, Jarkko

Markus Jakonen 55 v, Jyri Ilmari

Puustinen 31 v, Heikki Ilmari

Rihti 78 v, Hannu Olavi Oivanen 72 v, Risto Hannu Uolevi Nurmi 70 v, Pirjo Anneli Tourunen 69 v, Vesa Petri Wickholm 59 v, Helvi Ester Anttonen 93 v, Vieno Elma Seinä 93 v, Helena Koskinen 86 v, Matti Tapio Nissinen 75 v.

VANTAANKOSKEN

SEURAKUNTA

Kastettu

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Viivi Marija Inkeri Jolanki, Linnea Helmi Lydia Kivilahti, Minni Maria Kovanen, Onni Aukusti Siivonen.

Hautaan siunattu

Helvi Helmi Töyrylä 93 v, Paavo Juhani Jämsä 89 v, Taisto Vilhelm Männistö 82 v, Ulla Ilona Kokko 79 v, Erkki Aatami Räsänen 77 v, Olavi Kullervo Ristinen 75 v, Timo Pentti-Juhani Tuuloskoski 74 v, Jukka-Pekka Melaskoski 59 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Avioliittoon kuulutettu

Pia Johanna Aaltonen ja Kimmo Andreas Maijala.

Kastettu

Julius Aarre Elonheimo, Lilja Helena Huttunen, Emil Joose Tiisanoja.

Hautaan siunattu

Jaakko Iisakki Mäkelä 92 v, Anja

Saara Koppinen 89 v, Pauli

Kaarlo Väinö Nordlund 81 v, Helka Marjatta Elorinta 78 v, Liisa

Anelma Uusi-Pantti 78 v, Paula Orvokki Lönroth 73 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Sumu Salama Suni Muotka, Sofie Adelia Jasmiina Puha.

Hautaan siunattu

Elma Mirjam Myllyoja 86 v, Hilkka Saarela 84 v, Marja Liisa

Hannila 84 v, Rauli Allan Helosvuori 80 v, Kari Ilmari Saari 80 v, Luka Kasper Mikael Linko 20 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Emil Mikael Rintama, Jemina Aino Adeliina Willman, Nantte

Johannes Tyni.

Hautaan siunattu

Sirkka Häkkinen 97 v, Harry

Rafael Lehtonen 90 v, Ritva

Marjatta Koskinen 85 v, Eila Kaarina Hyvönen 84 v, Anja

Kaarina Virtanen 76 v, Eva Karin

Ingeborg Pesonen 75 v, Airi

Sinikka Siira 67 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Selja Eini Amelia Jokinen, Max

Toivo Valdemar Kriikku, Max

Emil Laine, Viola Aina Maria Lehmuskallio, Vanessa Tuulia

Nikula, Aatos Terho Eevert Peri, Isla Maria Relander, Bella Celina

Kristiina Hedman, Eevi Vuokko

Olivia Koistinen, Elli Matilda Kärkkäinen, Vanessa Aurora Vornanen, Aaron William Hirvonen, Onni Leo Martti Muukka, Denver Valo Johannes Pylväs,

Eino Jouni Johannes Toivanen, Vertti Veikko Antero Rajala.

Hautaan siunattu

Leena Anna-Liisa Ronkola 81 v, Ritva Marjatta Alimoff 80 v, Matti Tuomo Tapani Tolvanen 77 v, Tuula Riitta-Maija Molin 76 v, Pertti Olavi Repo 73 v, Tuija Seija

Kaarina Kilpinen 92 v, Esa Koponen 89 v, Reino Kalevi Ilola 85 v, Marja Liisa Valasti 83 v, Kari Tapio Heino 64 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Döpta

Felicia Evelina Koivisto, Emilia Elisabet Viitala.

Avlidna

Kaj William Johansson, Börje

Runar Selenius, Pirkko Raili

Helena Eklund, Madeleine Christina Cedercreutz-Pesonen.

kerhoon silloin kun sinulle sopii. Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 18. Simonkylän Omakotiyhdistyksen glögitarjoilu klo 17.30.

Ristipuron keskiviikkokerho ke 8.1. klo 13.30–15.

Pikkuhelpin oma lastenhoito

Ristipuron kerhotilassa arkitiistaisin klo 12–15.30, seuraavan kerran tiistaina 14.1. Onko sinulla tarve käydä asioilla, levähtää tai esimerkiksi opiskella hetki ilman lasta? Voit varata ajan aikaisintaan viikkoa ennen soittamalla Sanna Kukkoaholle p. 050 347 3814. Jos Sanna ei pysty vastaamaan, niin laita tekstiviesti, ja sinuun otetaan yhteyttä myöhemmin. Maksuttomaan lastenhoitoon voivat tulla alle 5-v. lapset. Hoitoaika on kerrallaan 1–3 t. Laita lapselle omat eväät. Hoitoon otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lapsen tulee olla terve hoitoon tullessa. Huom. ei koulujen lomaviikoilla.

RUSKEASANNAN KAPPELI

Ruskeasannantie 5

Kauneimmat joululaulut la 21.12. klo 16.

Kauneimmat joululaulut la 21.12. klo 18.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B Perhekerho ma 13.1. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 16.12. ja 13.1. klo 17.30. Ylästön perhekerho ti 7.1. ja ti 14.1. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA

Lahjoita joulukukka -kampanja 15.12.2024 asti. Osta joulukukka Tikkurilan Prismasta tai KukkaMialta (Talkootie 7). Toimitamme kampanjan päätyttyä kukat kaupasta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotihoidon kautta yksin asuville alueen vanhuksille. Ilmoittautuminen yhteisen jouluaaton viettoon. Vietätkö yksin joulua? Tule aatonviettoon Tikkurilan kirkolla 24.12. Ohjelmassa klo 12.30 glögit ja piparit, klo 13–14 hartaus, sitten jouluaaton viettoa yhdessä klo 15.30 saakka. Ohjelmassa myös esim. yhteislaulua. Ilm. 16.12. mennessä diakonia. tikkurila@evl.fi tai p. 050 439 9651 (jätäthän vastaajaan yhteystietosi). Vantaan kaupungin joulurauhan julistus ti 24.12. klo 11 Vantaan kaupungintalon edustalla. Seurakunta ja kirkkoherra Janne Silvast ovat mukana jo perinteisessä aatonavaustilaisuudessa. Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta

apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Kaarinalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv. net/

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu ma–to 23.–26.12., ke 1.1. ja ma 6.1. Vain puhelimitse pe 27.12., ma–ti 30.–31.12. ja to 2.1. Paikan päällä pe 3.1. p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen kirkko: ti klo 9–11 sekä to 12.12. ja to 19.12. klo 10–12. Ei päivystyksiä 23.12.–6.1. Vuonna 2025 ensimmäinen päivystys ti 7.1. klo 9–11. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet Ig: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken seurakunta

MYYRMÄEN KIRKKO

Uomatie 1

Aamurukouspiiri to 12.12., 9.1. ja 16.1. klo 8.15.

Jouluiset muskarikirkot to 12.12. klo 9.15 ja 10.15. Vauvakerho torstaisin 12.12. ja alk. 16.1. klo 9.30–11.

Kauneimmat joululaulut valoisaan aikaan to 12.12. klo 13. Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin 12.12., 19.12. ja alk. 16.1. klo 18.30.

Kirkkoravintola Voimala pe 13.12. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Virsilauluilta pe 13.12. ja 10.1. klo 18.

Joulua kohti - Puhallinorkesteri Louhen joulukonsertti pe 13.12. klo 19. Elli Vallinoja, mezzosopraano. Joht. Okko Kivikataja. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Saint-Saëns: Jouluoratorio la 14.12. klo 18. Vox Gaudiosa -kuoro ja Vantaan seurakuntien kamarikuoro, joht. Mari-Annika Heikkilä ja Mirjam Kyrönseppä. Iina Katila, urut. Joose Vähäsöyrinki baritoni, Arttu Hartikainen tenori, Päivi Pylvänäinen sopraano, Elli Vallinoja mezzosopraano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Ystävämessu – Friendship Mass su 15.12. klo 10. Papit Mark Saba, Margit Helin, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen klo 12.30 työntekijämme maailmalla, pioneerityöntekijät Itä-Aasiasta, kertovat työstään. Kansainvälinen raamattupiiri su 15.12. klo 12.30. Raamattupiiri eri kielisille. Ota oman kielinen Raamattu mukaan. Suomeksi ja englanniksi.

Lasten Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 15.

Toivon tuulet su 15.12. ja 12.1. klo 18. Puheenvuoro, keskustelua ja ylistyslauluja. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 16.12. klo 15.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 16.12. ja 13.1. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Avoin rukouspiiri ma 16.12. ja 13.1. klo 18.

Joulu on täällä – Vantaan naislaulajien joulukonsertti ma 16.12. klo 19. Joht. Olli Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Martinristin raamattupiiri ti 17.12. ja 14.1. klo 13.

Miesten raamattupiiri ti 17.12. ja 14.1. klo 18.30.

Vaskivuoren lukion joulukonsertti ti 17.12. klo 19. Lukion kuoroja joht. Tuuli Jaakonaho ja Matti Suomela. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Ukkokerho ke 18.12. ja 15.1. klo 9. Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin 18.12. ja 8.1. alk. klo 13. Mieskuoro Vantasian hyvän

joulun toivotus -konsertti to 19.12. klo 19. Joht. Mathias Sandell. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. JouluQ – Qoro Quando -kuoron joulukonsertti la 21.12. klo 18. Joht. Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 25 e. Konsertin jälkeen maksullinen glögi- ja joululeivostarjoilu.

Kauneimmat joululaulut -messu su 22.12. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma, Myyrmäen kirkon kuoro. Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 18.

Myyrmäen kirkko auki jouluaattona ti 24.12. klo 9–16 ja 21–23. Perheiden aattohartaus ti 24.12. klo 10. Pappi Margit Helin, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Aattohartaus ti 24.12. klo 15. Pappi Mark Saba, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Jouluyön messu ti 24.12. klo 22. Papit Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Tiina László, kanttori Lotta Pelkonen.

Joulupäivän messu ke 25.12. klo 10. Pappi Hans Tuominen, kanttori Ritva Holma.

Messu su 29.12. klo 10. Papit Margit Helin, Mark Saba, kanttorina Lotta Pelkonen.

Uudenvuodenpäivän iltamessu ke 1.1. klo 18. Papit Jere Hämäläinen, Iiro Salminen, kanttori Lotta Pelkonen.

Messu su 5.1. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Maari Santala, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10. Lähetysseuran kirkkopyhä. Papit

Hans Tuominen, Tero Norjanen, Suvimarja Rannankari-Norjanen, kanttori Ritva Holma. Kirkkokahveilla kuulumisia Lähetysseuran työstä.

Seniorikerho torstaisin alk. 9.1. klo 13.

Perhemessu su 12.1. klo 10. Papit

Antti Isopahkala, Iiro Salminen, Kastehelmi-kuoro. Kasteperheet voivat noutaa kastepuun sydämensä messun yhteydessä.

Friends’ Cafe su 12.1. klo 15–18. Minun jouluni. Keskustellaan suomeksi ja englanniksi. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito.

Olotilakahvila maanantaisin alk. 13.1. klo 11–13.

Toivoa naisille ma 13.1. klo 13. Perhekahvila tiistaisin alk. 14.1. klo 9.30–11.

Kirjoituspiiri Kirjavat ke 15.1. klo 10.

Huolet hallintaan ke 15.1. klo 11. Huolien vaikutus kehoon ja mieleen. Uusi toiminnallinen ryhmä aikuisille, jotka kokevat huolia tai ahdistusta ja haluavat tukea, mutta eivät tarvitse mielenterveys-, päihde- tai kriisihoitoa. Tehdään erilaisia harjoitteita. Ei vaadi mitään ennakko-osaamista. Maksuton. Voi osallistua kerran tai silloin kun sopii. Lastenhoito tarvit-

taessa, ilm. tarpeesta vkoa ennen p. 050 588 3355 tai natasa.stambej@evl.fi.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Lasten Kastehelmi-kuoro torstaisin 12.12., 19.12. ja alk. 9.1. klo 16.15, Kastehelmi-minit klo 17.30. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

13.1. klo 9.30–11. Iltaperhekahvila keskiviikkoisin alk. 15.1. klo 18–19.30.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Messu su 15.12. klo 12. Pappi Auli

Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 18.

Tietäjien messussa lauletaan joululauluja

Loppiaisena Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Tietäjien messussa nähdään kuvaelma Jeesus-lapsen luo saapuvista itämaan tietäjistä sekä saadaan laulaa vielä kerran joululauluja.

Lämminhenkinen loppiaisen perhemessu ma 6.1. klo 12 toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kivistön kirkon kuoron harjoitukset torstaisin 12.12, 19.12. ja alk. 9.1. klo 18.

Jouluiset muskarikirkot ti 17.12. klo 9.15 ja 10.15. Kauneimmat joululaulut ti 17.12. klo 18.

Jouluiset muskarikirkot ke 18.12. klo 9.15 ja 10.15. Seimen äärellä -joulukonsertti pe 20.12. klo 18. Matti ja Paula Rankalan laulajat, Lumikki Heikkilä viulu, Ruusu Heikkilä sello, Jussi Miilunpalo piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Perheiden aattohartaus ti 24.12. klo 11. Pappi Mark Saba, kanttori Lotta Pelkonen. Huom! joistakin tiedoista poiketen oikea kellonaika on klo 11.

Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu to 26.12. klo 12. Papit Maari Santala, Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma. Kivistön rukous- ja raamattupiirit ti 7.1. kokoontuvat sähköpostitse. Jos haluat mukaan s-postilistalle, lähetä viesti: kati.pyykko@evl.fi. Seniorikerho keskiviikkoisin alk. 8.1. klo 12.30. Perhekahvila maanantaisin alk.

Ruukkupolku 14. Lahjoita jouluiloa! Osallistu joulukeräykseen, tuotto käytetään oman alueen ihmisten auttamiseen. MobilePay 16403. Tai tilisiirto: FI31 1578 3007 1011 93, kirjoita viestikenttään ”Vantaan srkyhtymä, Vantaankosken srk, diakoniatyö, jouluavustus”. (Keräyslupa nro RA/2020/1560). Voit myös lahjoittaa ruokalahjakortin: osta ruokalahjakortti (S-, K-kaupan tai Lidlin lahjakortti, esim. 20–50 e). Laita lahjakortti kirjekuoreen, kuoreen teksti ”Ruokalahja”. Palauta kortti kuoressa viim. ke 18.12. Myyrmäen kirkolle suntioille tai kirkkoherranvirastoon tai Kivistön kirkolle suntioille.

Keikka-apu-päivystys tiistaisin alk. 7.1. klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v. LänsiVantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, digilaitteiden kanssa tai ulkoilukaverina. Yhteistyö Hämeenkylän srk:n kanssa. Kotiraamattupiiri ke 8.1. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Olotilakahvila Kivistö tiistaisin alk. 14.1. klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b.

VERKOSSA

Jouluinen muskarikirkko ma 16.12. klo 9.30.

Vacappellan jouluhetki ke 18.12. klo 19. Vacappella-yhtyeen joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Käteinen, pankkikortti ja MobilePay.

Kauneimmat joululaulut la 21.12. klo 18.

Aattohartaudet ti 24.12. klo 13 ja 14.30. Pappi Iiro Salminen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Jouluaamun jumalanpalvelus ke 25.12. klo 8. Pappi Hans Tuominen, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön kirkon kuoro.

Sanan piiri tiistaisin alk. 14.1. klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin alk. 8.1. klo 10.

MUUALLA

Kauneimmat joululaulut to 12.12. klo 19 Wanda’s Kitchen & Lounge -ravintolassa, Liesikuja 5. Kauneimmat joululaulut ti 17.12. klo 18 Olutravintola Pikkulinnussa,

Kauneimmat joululaulut -messu su 22.12. klo 10. Joulukirkkolive ti 24.12. klo 10 – ke 25.12. n. klo 11. Myyrmäen kirkko on auki verkossa jouluaaton, jouluyön ja joulupäivän aamun. Aattohartaudet klo 10, 13 (ruotsiksi) ja 15. Jouluyön messu klo 22. Joulupäivän messu ke 25.12. klo 10. Tilaisuuksien välilllä voi hiljentyä itsekseen tai nähdä vilauksen joulun valmisteluista. Vantaankosken seurakunnan YouTube-kanavalla.

Perheiden aattohartaus ti 24.12. klo 10.

Aattohartaus ti 24.12. klo 15. Jouluyön messu ti 24.12. klo 22. Joulupäivän messu ke 25.12. klo 10.

Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10. Perhemessu su 12.1. klo 10. Jumalanpalveluksia voi seurata Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov.45

Högmässa sö 15.12 kl. 10. Anu Paavola, Anders Ekberg.

Julkyrka on 18.12 kl. 8.15 för Kyrkoby skola.

Julkyrka fr 20.12 kl. 10 för Mårtensdals skola.

Högmässa sö 22.12 kl. 10. Anu Paavola, Heidi Åberg

Julbön på julafton ti 24.12 kl. 17. Kristian Willis, Heidi Åberg.

Julotta on 25.12 kl. 8 i Helsinge kyrka S:t Lars. Anu Paavola, Heidi Åberg.

Musikandakt på Annandag jul, Stefanidagen to 26.12 kl.18 med De vackraste julsångerna. Anu Paavola, Anders Ekberg.

Högmässa i mellandagarna sö 29.12 kl.10. Eva Ahl-Waris och Anders Ekberg.

Nyårsgudstjänst on 1.1 kl. 18. Eva Ahl-Waris, Anders Ekberg.

Trettondagen, Stjärntydarnas tillbedjan må 6.1.2025 kl.12 Internationell familjemässa tillsammans med Tikkurilan srk och ILCV. Eva Ahl-Waris, Sirpa Tolppanen, Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv.12a

Julkyrka to 12.12 kl. 9.30 för Dickursby daghem med familjer. Eva Ahl-Waris, Heidi Åberg.

Julkyrka to 12.12 kl10 för Daghemmet Lyckoslanten med familjer. Eva Ahl-Waris, Heidi Åberg. Musiklek fr 13.12 kl. 10–11.

Diakonins julfest med julgröt fr 13.12 kl.12.

De vackraste julsångerna för små

och stora lö 14.12 kl. 16. Julgröt och julpyssel efteråt med församlingens hjälpledare. Sånggruppen Hejditerna medverkar.

De vackraste julsångerna tillsammans med ViAnda-kören on 18.12 kl. 18. Anders Ekberg, Ingmar Hokkanen, piano.

MYRBACKA KYRKA

Strömfårav. 1 Julkyrka må 16.12 kl. 9.30 för daghemmet Timotej med familjer. Allsång med De vackraste julsångerna ti 17.12 kl. 13 och glöggstund efteråt i Myrbacka kyrka.

Julbön ti 24.12 kl. 13. Anu Paavola, Anders Ekberg.

RÖDSANDS KAPELL

Rödsandv.5

Julbön på julafton 24.12 kl. 15. Kristian Willis, Anders Ekberg

ÖVRIGT

Julkyrka fr 20.12 kl. 10 för Västersundoms skola i Östersundom kyrka. Anu Paavola, Heidi Åberg. Julkyrka fr 20.12 kl. 14 i Folkhälsanhuset. Anu Paavola, Anders Ekberg.

Apua tukeaja

Perheneuvonta:

Ajanvaraus p. 09 830 6799

Päivystys ti klo 9–12

Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Hiljaisuus ja retriitit: p. 044 422 0362, tiina.vilponen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Viittomakielinen perhekerho pe 13.12. klo 9.30–12, Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki.

Viittomakielinen kohtaamispaikka pe 13.12. klo 11–13 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Hartaus (tulkkaus viittomakielelle) yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 17.12. klo 11.30–14.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a Vantaa. Viikkomessu (tulkkaus viittomakielelle), yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

Kauneimmat joululaulut ja jouluhartaus to 19.12. klo 17–19 viitottuna Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3, Helsinki.

NÄKÖVAMMAISILLE

Miesten saunailta to 9.1. klo 18–20.30 Länsimäen kirkon saunatilassa, Kerokuja 9.

VAMMAISILLE

Vantaan vammaistyön joulupuuro la 14.12. klo 12–14, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a. Viittomakielen tulkkaus. Ilmoittautumiset Seija Einola, p. 050 368 6212 tai Kristiina Tuohimaa, p. 050 381 8758.

Vapaaehtoisten tapaaminen ke 18.12. klo 13–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a. Kaikille avoin. Lisätiedot Kristiina Tuohimaa, p. 050 381 8758.

RETRIITIT

Leipäretriitti Ahvenlammella pe 17.1. klo 18 – su 19.1. klo 13, Ahvenlammen leirikeskus, Mäntsälä. Tervetuloa oppimaan perinteisen

hapanjuurileivän tekoa! Leivän valmistuessa lepäämme retriitin hiljaisuudessa ja rukoushetkien äärellä. Jokainen osallistuja saa mukaansa hapanjuuren. Ohjaajina oppilaitospapit Hanna Vuollo ja Tiina Kaaresvirta. Hinta 200 e, sis. majoitus yhden hengen huoneessa, täysihoito ja leivontamateriaalit. Ilm. https://link.webropol.com/ ep/leiparetriitti

International

Multilingual Bible study group on Thu 12 Dec and 9 Jan from 5.30 PM, meeting room Martta in Tikkurila Church. We come together to read and discuss Scripture, learn from Christian faith and pray together. We speak Finnish and English. You can also join if you speak only little Finnish or English.

Friendship Mass – Ystävämessu Sun 15th Dec 10 AM Myyrmäki Church, Uomatie 1. Warm and welcoming church service where you can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Coffee and tea served after the Mass.

International Bible Study Group Sun 15th Dec 12.30 AM Myyrmäki Church, Uomatie 1. For people speaking different languages. Bring your own language Bible. In Finnish and English.

The Greatest Christmas Carols Sun 15 Dec at 2 PM in Tikkurila

Church. Join us and sing-along beloved Christmas carols from around the World with vocal band Halsbandet. Complimentary snacks available at 13.30.

Service with Holy Communion and Fellowship every Sunday at 12 in Tikkurila church. Please note, no Service on Sun 29th Dec and Sun 5th Jan.

Nativity of the Lord – Christmas Day service Tue 24 Dec at 3 PM in Tikkurila church.

Nativity of the Lord – Christmas day service Wed 25 Dec at 12. Epiphany of the Lord. Trilingual Service with Holy Communion Sun 6 Jan at 12 at St Lawrence church. Address: Kirkkotie 45, 01510 Vantaa.

The language club on Wednesdays (18.12., 8.1. and 15.1.) from 2.30 PM in Vehkapolku 10 c (Door in the courtyard of Tikkurila Church). We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available. Friends’ Cafe Sun 12th Jan 3–6 PM Myyrmäki Church, Uomatie 1. My Christmas. A gathering to discuss about different topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available.

Länsimäki (Kerokuja 9).

Surullinen erolaulu voitti joululaulukilpailun

Jouluradion ja Aito Iskelmän joululaulukilpailun voitti VP Kantolan laulama Joulu joka toinen vuosi. Kappaleen ovat säveltäneet Jussi Rasinkangas ja Toni Nygård, ja sen on sanoittanut Kati Valjus. Voittaja valittiin viiden finalistin joukosta yleisöäänestyksellä.

Joululaulukilpailun tuomaristo etsi nykypäivän kuulijaa koskettavia joululauluja. Sanoittaja Kati Valjus kertoo tiedotteessa, että hän on halunnut jo useamman vuoden ajan kirjoittaa lohdullisen joululaulun eronneille.

– Haluamme tällä kappaleella paitsi lohduttaa vuorojouluvanhempia, myös muistuttaa, että ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa viettää joulua. Kaikki tavat ovat oikeita, Kati Valjus sanoo.

Tuomaristossa mukana ollut laulaja ja lauluntekijä Rebekka Holi toteaa, että voittokappaleen sävellyksessä on sujuvuutta ja tuttuutta, vaikka se onkin selkeästi omanlaisensa. VP Kantolan vahvasti tulkitsema lau-

lu jää soimaan päähän.

– Kati Valjuksen teksti eroperheen vanhemman joulumietteistä on kekseliäs. Tällaista joulutarinaa en ole ennen joululaulussa kuullut. Muuten tarina on tuttu minulle uusperheen lapsena. Olen varma, että moni tulee liikuttumaan ja saamaan lohtua tämän kappaleen kuullessaan, Holi sanoo. Kisaan lähetettiin noin 50 uutta ja ennen julkaisematonta joululaulua. Ääniä tuli lähes 3 000. Finaaliviisikko oli äänestyksessä melko tasainen.

Muut finalistit: Tässä on valo: Kaisa Leskinen; Enkelikello: Isa & Aleksi; Lapsenkasvoinen: Tommi Kalenius ja Ei tuu jouluu ilman rauhaa: Pilven Piirtäjät ft. Vilma Alina Jouluradion ja Aito Iskelmän yhteistyö on osa Jouluradion ja Sanoma Median kumppanuutta, joka on solmittu vuosille 2024–2025. Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa ja sen mahdollistavat evankelis-luterilaiset seurakunnat eri puolilla Suomea.

Joulu joka toinen vuosi -laulun esittää VP Kantola. Jouluradiosta kappaleen voi kuulla päivittäin.

Kauneimmat joululaulut

Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa virittäydytään joulun tunnelmaan. Maksuttomissa tilaisuuksissa kerätään kolehti heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

To 12.12. klo 13

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48

Ke 18.12. klo 12 Senioreille

Su 22.12. klo 18

To 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

La 14.12. klo 15 lapsille

To 19.12. klo 18

Su 22.12. klo 16 Kauneimmat

Joululaulut -messu

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Ti 17.12. klo 18

To 26.12. klo 12 Tapaninpäivän

Kauneimmat joululaulut -messu

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Su 15.12. klo 18 mukana Lumon puhaltajat.

Su 22.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut -messu

LAILA PULLISEN VEISTOSPUISTO

Sotungintie 4

La 21.12. klo 18

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9

Su 15.12. klo 18

MYYRMÄEN KIRKKO

Uomatie 1

To 12.12. klo 13

Su 15.12. Klo 15 lapsille

Ti 17.12. klo 13 ruotsiksi

Su 22.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu

Su 22.12. klo 18

OLUTRAVINTOLA

PIKKULINTU

Ruukkupolku 14

Ti 17.12. klo 18

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45

To 12.12. klo 10.15 lapsille

La 14.12. klo 12 lapsille

Su 15.12. klo 15

Su 15.12. klo 17

La 21.12. klo 19 Goes Pop

Su 22.12. klo 15

Su 22.12. klo 17

Ma 23.12. klo 18

Ma 23.12. klo 20

To 26.12. klo 15

To 26.12. klo 18 musiikkihartaus ja kauneimpia joululauluja, ruotsiksi

REKOLAN KIRKKO

Kustaantie 22

Su 15.12. klo 18

RISTIPURON

KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo

Su 15.12. klo 18

RUSKEASANNAN KAPPELI

Ruskeasannantie 5

La 21.12. klo 16

La 21.12. klo 18

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Su 15.12. klo 18

La 21.12. klo 18

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a

Pe 13.12. klo 9.15 lapsille

Pe 13.12. klo 10.15 lapsille

La 14.12. klo 16 ruotsiksi

Su 15.12. klo 14 Greatest

Christmas Carols

Su 15.12. klo 18

Ti 17.12. klo 18 lapsille

Ke 18.12. klo 18 ruotsiksi

Pe 20.12. klo 18 Goes Pop

Su 22.12. klo 14

Ke 25.12. klo 18

VAARALAN KAPPELI

Kirkkokuja 2, sisäänkäynti Vaaralankuja 5

La 14.12. klo 16

WANDA’S KITCHEN & LOUNGE

Liesikuja 5

To 12.12. klo 19

Musiikkia Vantaalla

TORSTAI 12.12.

Joulumusiikkikonsertti Klo 11.30 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Martti Sirviö ja Sirkku-Liisa Niemi lauluin, urkuin, kantelein. Vapaa pääsy. Tilaisuus alkaa riisipuurolla ja torttukahvilla, hinta 5 e. Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Heidi Åberg, laulu ja viulu sekä Iina Katila, urut. Vapaa pääsy.

Finnair Singers: Jouluyönä klo 18 ja klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertin johtaa Emma Kuntsi, pianistina ja Iina Peltomäki. Liput 15 e, lapset alle 12 v 5 e.

PERJANTAI 13.12.

Laura Voutilainen: Minun Tähteni kirkossa klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Mukana pianotaiteilija Milla Viljamaa ja laulaja Veera Railio. Liput 35 e ticketmaster.fi

PERJANTAI 13.12.

Viipurin Lauluveikkojen Karjalainen joulukonsertti klo 19.

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Johtaa Ilkka Aunu ja Aarni Hyökki. Rakastetuimpia joululauluja ja uusia karjalaisia talvisäveliä. Liput 20 e tuntia ennen ovelta tai etukäteen: viipurinlauluveikot.fi. 12-vuotiaat ja sitä nuoremmat maksutta. Lauluyhtye Lumen Valon Mysterium­joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Lucianpäivän iltaan tuovat rauhaa joulun vokaalipolyfonian sävelet. Liput 40/30/20 e lippu.fi tai ovelta ennen konserttia.

Joulua kohti – Puhallinorkesteri Louhen joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Joulua lähestytään sinfonisen puhallinmusiikin ja perinteisten joulusävelmien tunnelmissa. Solistina mezzosopraano Elli Vallinoja. Joht. Okko Kivikataja. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

LAUANTAI 14.12.

Helsingebygdens kör ja Suomen Lucia­neito klo 16.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. HBK:n perinteisessä konsertissa mukana vastakruunattu Suomen Lucia.

Liput 20 e.

Sibelius­Akatemian opiskelijoiden pianokonsertti klo 18 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e Ukrainan lasten hyväksi Kirkon Ulkomaan-

Lauluyhtye Virtuoson Yö enkelten ­levyltä tuttuja joululauluja sekä Milana Misicille rakkaita kappaleita kuullaan perjantaina 3. tammikuuta kello 18 Tikkurilan kirkossa. Liput maksavat 35 euroa.

avun kautta.

Saint­Saëns: Jouluoratorio klo 18

Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Vox Gaudiosa -kuoro, Vantaan seurakuntien kamarikuoro, joht. MariAnnika Heikkilä ja Mirjam Kyrönseppä, urut Iina Katila. Joose Vähäsöyrinki baritoni, Arttu Hartikainen tenori, Päivi Pylvänäinen sopraano, Elli Vallinoja mezzosopraano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAI 15.12.

Maa on niin kaunis ­joulukonsertti klo 18. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Lauluyhtye Consortin joulukonsertti. Johtaa Hanna Perkola. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Kauneimmat Joululaulut -keräyskohteelle.

Kamarikuoro Vivace: Joulun kuvia klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Johtaa säveltäjä Mia Makaroff. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e.

MAANANTAI 16.12.

Vivace­kuorojen joulukonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Kuoroja johtaa Mia Makaroff.

Rauhaa, vain rauhaa – neljän kanttorin joulukonsertti klo 19. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Hale Heikkilä, Hannu Lehtikangas, Hannu Niemelä ja Pekka Soranummi. Liput 20/15 e. Joulu on täällä – Vantaan naislaulajien joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Joht. Olli Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

TIISTAI 17.12.

Vaskivuoren lukion joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Lukion kuoroja joht. Tuuli Jaakonaho ja Matti Suomela. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

O magnum mysterium, Corvus Laurencij ­kuoron joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kuoro juhlii naakkojen jo 30-vuotista lentoa. Johtaa Samppa Laakso. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e.

KESKIVIIKKO 18.12.

Joulun aika – Hyväntekeväisyyskonsertti klo 19 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Jannike Sandström, Jore Marjaranta ja Olli Ahvenlahti Koivukylän Lions Klubin joulukonsertissa. Kahvit klo 18 ja konsertti klo 19. Ohjelma 20 e hyväntekeväisyyteen. Hinta sis. pullakahvit. Vacappellan jouluhetki klo 19 Seutulan kappelissa, Solbackantie

45. Johtaa Mathias Sandell, solistina sopraano Johanna Takalo. Liput 20 e.

LAUANTAI 21.12.

JouluQ – Qoro Quando ­kamarikuoron joulukonsertti klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Konsertin jälkeen maksullinen glögi- ja joululeivostarjoilu. Vapaa pääsy, ohjelma 25 e.

Showkuoro Aventur: Last Christmas! klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kuoro yhdistelee pop- ja rockklassikoita a cappellaan, beatboxiin ja ääniefekteihin. Liput 25/20/15 e.

SUNNUNTAI 22.12.

Kamarikuoro Aménte: Pyhä yö klo 17 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Mukana tenori Jussi Salonen, Peter Huang, piano, Venla Raukola, viulu, Arndt Heinzmann, alttoviulu ja Jere Karkamo, sello. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 15 e.

SUNNUNTAI 29.12.

6. Viisihenkisen lauluyhtye Vacappellan akustisesti esittämiä tuttuja joululauluja erilaisin sovituksin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAI 19.12.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Tikkurilan seurakunnan työntekijöiden joululaulukuoro. Vapaa pääsy.

Diandra: Kerran joulukuun aikaan klo 18 ja 20.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 48,10 e Lippu.fi. Molemmat konsertit loppuunmyyty.

Hyvän joulun toivotus – Vantaan mieskuoro Vantasian joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Joht. Mathias Sandell. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

PERJANTAI 20.12.

Seimen äärellä klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Matti ja Paula Rankalan laulajat. Lumikki Heikkilä viulu, Ruusu Heikkilä sello, Jussi Miilunpalo piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Vantaan Mieskuoro Vantasia: Hyvän joulun toivotus klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie

Klassista laulumusiikkia eri maista ja aikakausilta klo 15.30 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Gloria-kuoro ja yksinlaulajat. Joht. Galina Khimich.

PERJANTAI 3.1.

Virtuoso feat. Milana Misic: Taivas sylissäni pe 3.1. klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Virtuoson Yö enkelten -levyltä tuttuja joululauluja sekä Milanalle rakkaita kappaleita: Kuului laulu enkelten, Varpunen jouluaamuna, Sylvian joululaulu ja Taivas sylissäni. Liput 35 e ennakkoon lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia, jos jäljellä.

TORSTAI 9.1.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy.

MAANANTAI 13.1.

Nuutinpäivän urkukonsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Joulumusiikkia vielä kerran. Vapaa pääsy.

TORSTAI 16.1.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Marjukka Andersson, urut. Vapaa pääsy.