Kirkko ja kaupunki 2024 20 Helsinki

12.12.2024 20 kirkkojakaupunki.fi

Tällainen on Jeesus, jota tutkijat ovat jäljittäneet vuosisatojen ajan s. 16

Joulun synttärisankari

Liisa Väisänen tuntee joulun symbolit – testaa oma joulutietämyksesi s. 6

Eläkeläispiispa Irja Askola: ”Jos jouluna itkettää, ei haittaa” s. 22

Pääkirjoitus

MUUTAMA PÄIVÄ ENNEN JOULUA, tänä vuonna 21.12. on talvipäivänseisaus. Siihen asti valo on vähentynyt ja pimeys kasvanut. Sen jälkeen päivä alkaa taas pidetä. Täällä Suomessa joulun sanoma tuntuu ehkä juuri siksikin hyvin konkreettiselta: se kertoo valosta, joka tuo toivon ja lupauksen siitä, että pimeydellä ei ole lopullista valtaa.

Pitkän syksyn ja alkutalven synkkyyttä pahempaa on valon puute omassa elämässä ja maailmanmitassa. Jouluun liittyy useimmilla paljon iloa, läheisten kohtaamista, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa rakkaiden kanssa. Samaan aikaan aivan liian moni viettää joulunsa yksin ja katselee haikeana ikkunoista loistavia jouluvaloja. Moni päältä päin onnelliselta vaikuttava saattaa kantaa sisällään taakkoja, joihin hän kaipaisi helpotusta.

Viime vuosien uutiset maailmalta ovat olleet synkkiä, ja jouluun kuuluva rauhan sanoma on kaukana nykypäivän maailmasta. Rauhaa ei ole Ukrainassa eikä sitä ole Jeesuksen syntysijoilla. Syntyisikö Jeesus-lapsi nyt pommisuojassa pelon keskellä?

KAIKESTA TÄSTÄ HUOLIMATTA ja juuri siksi joulun sanoma tiivistyy nyt vahvasti Raamatun Jesajan kirjasta löytyviin jakeisiin. Niissä profeetta lupaa, että kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon, ja että niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Tämä teksti joulukirkossa tuo kyyneleet silmiini. Se on lupaus

siitä, että kerran koittaa toisenlainen aika. Pahan valta ei ole ikuista. On olemassa hyvyyden voima, joka ei hallitse voimalla ja väkivallalla vaan pukeutuu nöyryyteen ja hiljaisuuteen.

Kirkot ovat jouluna täynnä ihmisiä, jotka kuulevat saman viestin kuin paimenet kaksituhatta vuotta sitten öisellä kedolla. Paimenia ei kehotettu lähtemään palatsiin etsimään pelastusta sieltä, missä asuu maallinen kunnia. Heitä kehotettiin katsomaan vauvaan, joka makaa seimessä eläinsuojassa.

JUMALAN VALTAKUNTA ei löydy sieltä, mistä me sitä itse etsisimme. Se tulee sinne, missä me olemme sellaisina kuin olemme. Se tulee luoksemme tavalla, jota emme osaa odottaa. Sen voima on heikkoudessa, joka näyttää avuttomalta. Se osoittaa, että tarvitsemme rakkautta ja voimme sen varassa itse rakastaa. Jumala tulee luoksemme ja antaa meille valon, joka murtaa pimeyden vallan.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi ”

SYNTYISIKÖ JEESUS-LAPSI

NYT POMMISUOJASSA PELON KESKELLÄ?

Anna joulun tulla köyhille, kipeille ja niille, joiden lapset ovat tänä vuonna exällä.

Anna joulun tulla perfektionisteille, suorittajille ja marttyyreille, jotka tarvitsevat rauhaasi.

Hyvä Jumala, anna joulun tulla.

Parasta sokeutta on tulevaisuuden hämäryys.

RUNOILIJA ALEXANDER POPE (1688–1744)

Ainahan ihminen odottaa jotain: bussia, kumppania, kuolemaa tai veronpalautuksia.

MIIKA NOUSIAINEN TEOKSESSAAN RATAKIERROS (OTAVA 2024)

Herra, sinulta minä odotan pelastusta!

1. MOOSEKSEN KIRJA 49:18

Kirkko ja kaupunki

12.12.2024

KANNEN KUVA: PAULI SALMI

Seuraava lehti ilmestyy 16.1.

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Pipariteoksen tekeminen on minulle tärkeä jouluperinne”

Piparkakkutaloja useina vuosina tehnyt Lauri Kesäniemi päätti tänä vuonna rakentaa huvipuiston.

TEKSTI

1

MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO

JÄMSÄ

Lauri Kesäniemi, milloin aloit tehdä piparkakkutaloja?

– Ensimmäisen piparitalon tein veljeni kanssa vuonna 2010, jolloin asuin vielä kotona Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla. Löysimme netistä simppelin joulukirkon kaavat ja halusimme kokeilla, mitä niistä syntyisi. Se olikin niin hauskaa, että aloimme tehdä pipariteoksen aina joululomalla.

– Yhteinen perinteemme katkesi, kun lähdin Helsingin yliopistoon opiskelemaan. Vuonna 2017 opiskelusta oli kuukauden loma, ja silloin päätin tehdä piparkakkutalon ihan omin päin. Tein myös kaavat itse, ja ensimmäinen työni oli majakka. Sen jälkeen pipariprojektit ovat paisuneet vuosi vuodelta suuremmiksi. Pipariteoksen tekemisestä on tullut minulle perinne ja tärkeä osa joulunviettoa. Se on myös hyvää vastapainoa työlle.

2Mitä sinulla on tekeillä tänä joulunaikana?

– Suunnittelin ensin piparitalon tekemistä lähellä kotiani sijaitsevasta Lastenlinnasta, mutta muutin mieltäni, koska rakennus on väriltään tylsän ruskea ja tykkään tehdä värikkäitä teoksia. Teen nyt huvipuistoa. Olin opiskeluaikana yhden kesän töissä Linnanmäellä, ja ajattelin jo silloin, että joskus voisi rakentaa huvipuistoteemaisen pipariteoksen.

– Piparitaloni ovat yleensä liittyneet omaan elämääni. Viime vuonna rakensin katunäkymän Töölöstä, sillä olin unelmoinut muutosta sinne. Kesällä unelma sitten toteutui, kun muutimme puolisoni kanssa TakaTöölöön.

3Miten kauan pipariprojektisi yleensä kestää?

– Opiskeluaikana, kun oli aikaa, koko projektiin meni viikon verran. Nyt työhön kuluu monta viikkoa, koska toimin uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin opettajana espoolaisessa Olarin koulussa ja joulukuussa oppilaiden todistusten arvioinnit teettävät paljon työtä.

– Alan jo marraskuussa tehdä pipariteoksen kaavoja. Otan yleensä valokuvia kohteesta, ja teen kaavat niiden perusteella. Sen jälkeen alan muotoilla, kaulita ja paistaa teoksen osia kaupan piparitaikinasta. Koen sen henkisesti työläimpänä vaiheena. Teoksen koristelu pikeeri-kuorrutuksella taas on mukava vaihe, koska nautin yksityiskohtien näpertelystä.

– Kun saan piparitalon valmiiksi, lahjoitan sen yleensä jonnekin. Viimeksi lahjoitin työni Töölön kirjastoon. Laitan siitä myös kuvia Instagramiin tunnuksella @laurikes

4

Miten vietät joulua ja mitä se sinulle merkitsee?

– Joulukuu on lempikuukauteni. Pidän joulun tunnelmasta, joten hankin kuusen jo joulukuun alussa ja koristelen sen ja asunnon muutenkin joulukoristeilla.

– Joulunpyhinä tärkeintä on lepo ja rauhoittuminen kaiken työn ja touhun keskellä. Matkustamme aina joulunviettoon minun tai puolisoni perheen luokse Muhokselle tai Turun seudulle. Lapsuudessani kävimme koko perhe kirkossa ja haudoilla ja joku luki jouluevankeliumin. Nykyään käymme ainakin haudoilla viemässä kynttilät.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhiä ovat perinteet. Joulunvietto ja muut perinteet tuovat merkityksellisyyttä ja jatkuvuutta elämään. Vanhojen perinteiden ohella tärkeitä ja pyhiä minulle ovat myös itse kehitetyt perinteet kuten jokavuotisen syntymäpäiväyllätyksen järjestäminen puolisolleni ja joka kesä pidettävät kesäjuhlat. ■

Keidas talven keskellä

Helsingin Talvipuutarhaan jokainen on tervetullut nauttimaan kauneudesta ja oleilemaan – juuri niin kuin sen rakennuttaja toivoi 130 vuotta sitten.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA

Joulukuun alun harmaa taivas ja alastomat puut vaihtuvat vehreään paratiisiin, kun Helsingin Talvipuutarhan ovesta astuu sisään. Jossain taustalla solisee vesiputous.

Talvipuutarhan kolme huonetta –palmuhuone, kaktushuone ja länsisiipi – pursuavat kasveja. Eri lajeja löytyy yli 200. Niiden joukossa on muun muassa kuningasmagnolia, kolibrikukkia, viinivehkoja, pensaspalmuja sekä kärsäliljoja, jotka ovat Talvipuutarhan puutarhurin Hilkka Pynnösen lempikukkia.

– Kärsälilja muistuttaa hieman pientä palmua. Kuten moni muukin Talvipuutarhan kukka, se oli alun perin säätyläisten kotien huonekasvi, joka pikku hiljaa siirtyi työläisten koteihin heidän elinolosuhteidensa parantuessa, Pynnönen kertoo.

Enemmistö Talvipuutarhan kasveista on välimerellisen ilmaston kasveja. Talvella ne nauttivat viileydestä, ja kesällä ne viihtyvät kuumassa.

Tänä vuonna Talvipuutarhan kukat kukkivat erityisen loisteliaasti, sillä rakennukseen on hiljattain asennettu automatisoidut LEDvalot. Näin kasvit saavat valoa joka päivä kymmenen tuntia, vaikka Talvipuutarha olisikin suljettuna.

HELSINGIN TALVIPUUTARHAN rakennustyöt alkoivat vuonna 1891, ja näyttävä rakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa talvipuutarhoja rakennettiin myös muualle Pohjois-Eurooppaan, kuten Liettuaan ja Tanskaan.

Helsingin Talvipuutarhan suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström.

– Talvipuutarhat olivat varakkaiden ja näkemyksellisten henkilöiden rahoittamia hyväntekeväisyysprojekteja, joiden tarkoituksena oli sivistää kansaa, kertoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre. Helsingin Talvipuutarhan rakennutti liikemies, kenraalimajuri ja Suomen Puutarhayhdistyksen puheenjohtaja Jakob Julius af Lindfors. Taloudellista tukea projektiin tarjosi todennäköisesti af Lindforsin puolison Maria Emilia Borgströmin isä Henrik, joka oli tuolloin Helsingin varakkain henkilö.

Af Lindfors lahjoitti Talvipuutarhan Suomen Puutarhayhdistykselle. Helsingin kaupungin omistukseen puutarha siirtyi vuonna 1907.

”

Talvipuutarhaan on tehty 1970-luvulta lähtien joka vuosi joulunäyttely.

ENSIMMÄISET KASVIT Talvipuutarhaan tuotiin Helsingin Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneesta. Kasveja hankittiin myös kauppapuutarhureilta Keski-Euroopasta ja erityisesti Pietarista.

– Jo tuolloin kauppapuutarhojen kasvivalikoimat olivat valtavat. Katalogeissa oli yli 3 000 kasvilajia ja -lajiketta, joista Talvipuutarhaan oli mahdollista hankkia vain pieni osa, Henry Väre kertoo.

Alkuperäisiä kasveja ei Talvipuutarhassa enää ole. Vanhin kasvi on yli 120-vuotias kamelia, joka kukkii joulun alla vaaleanpunaisena palmuhuoneessa. Kamelia tuotiin Talvipuutarhaan Hakasalmen huvilasta sen jäl-

keen, kun puutarha oli siirtynyt kaupungin omistukseen.

Alun perin vanhoja kamelioita oli kaksi, mutta toinen niistä kuoli remontin yhteydessä 13 vuotta sitten. Nyt yhä hyvässä kunnossa olevan kameliavanhuksen viereen on istutettu 100 vuotta nuorempi yksilö.

Talvipuutarhaan on tehty 1970-luvulta lähtien joka vuosi joulunäyttely. Kasvien keskeltä löytyy poroja ja tonttuja, ja katosta roikkuu joulukransseja. Esillä on myös sesongin kasveja, kuten vaaleanpunaisia princetteja eli syystähtiä, jotka vaihtuvat joulua kohti mentäessä valkoisiin ja lopulta punaisiin joulutähtiin. Myöhemmin joulukuussa Talvipuutarhaan tuodaan myös kieloja, hyasintteja ja istutustulppaaneja. Joulusomistuksesta vastaa floristi Ninni Oikarinen.

ALUSTA ASTI TALVIPUUTARHAAN on ollut kaikilla vapaa pääsy. Haastattelupäivänä palmuhuoneen kapeilla käytävillä kulkee parijonossa neonkeltaisiin huomioliiveihin pukeutunut päiväkotiryhmä. Yksi lapsista pysähtyy laskemaan joulutonttuja, jotka on aseteltu talven ajaksi säppiin laitetun pääoven yläpuolelle. – Talvipuutarhassa käy ihmisiä, joilla on aikaa oleskella, kuten turisteja ja eläkeläisryhmiä. Toki on niitäkin, jotka tekevät Talvipuutarhassa vain nopean kierroksen ja jatkavat sitten matkaansa, Hilkka Pynnönen kertoo.

Viime vuosina myös etätyöläiset ovat löytäneet Talvipuutarhan. Nytkin länsisiivessä eräs säännöllisesti Talvipuutarhassa vieraileva henkilö naputtelee kannettavaa tietokonettaan.

Talvipuutarhaa tuskin rakennettaisiin enää tänä päivänä, sillä sen rakennuskustannukset olisivat liian korkeat. Lisäksi Talvipuutarhan ylläpito on kaikkea muuta kuin ekologista.

– Talvipuutarhaa voikin kutsua museoksi. Tämä on pala 1800-luvun historiaa, Pynnönen sanoo. ■

Helsingin Talvipuutarha avoinna ma–to ja la–su klo 10–16 osoitteessa Hammarskjöldintie 1 A. Puutarhaan on ilmainen sisäänpääsy.

ANTTI RINTALA

Lahjapaketin nauhoillakin voi viestiä

Ikiaikaiset perinteet kuuluvat vahvasti symbolitutkija Liisa Väisäsen perhejouluihin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

Liisa Väisäsen uusi kirja Symbolien joulu (SKS Kirjat) avaa jouluperinteidemme taustoja. Miksi asetamme tähden joulukuusen latvaan, ja mistä piparkakkujen muoto on lähtöisin?

Kirjan alkusanoissa Väisänen muistelee lämpimästi lapsuutensa jouluja. Perheessä otettiin adventtiajan alussa kirjahyllystä esiin joulusta kertova kirja ja virittäydyttiin sen kuvien ja kertomusten myötä joulun odotukseen.

– Vietimme todellisia perhejouluja. Mukana olivat yleensä isovanhempani, kummisetäni ja myöhemmin myös isosiskoni perhe. Tärkeintä oli yhdessä oleminen ja tekeminen. Joulunpyhinä kokosimme porukalla valtavan kokoista palapeliä, Väisänen kertoo.

– Opin jo nelivuotiaana lukemaan. Niinpä minun tehtäväkseni tuli siitä lähtien jouluevankeliumin lukeminen ennen jouluateriaa.

LIISA VÄISÄNEN asuu italialaisen miehensä, valokuvaaja Marco Peretton kanssa nykyään Espanjassa, eivätkä he yleensä vietä joulua Suomessa.

Pariskunta on jo vuosien ajan viettänyt joulun Senegalissa, josta he ovat adoptoineet neljä orpolasta. Kolme heistä on aikuisiässä, nuorinkin jo 17­vuotias.

– Olemme viettäneet siellä lasten kanssa joulua hotellissa. Varsinkin ranskalaisten omistamissa hotelleissa on joulukoristelua ja ­leivonnaisia.

Väisäsen mukaan joulutunnelma on hieman erilainen kuumassa ilmanalassa, mutta yhteistä lapsuuden ja Senegalin jouluissa on perheen yhdessäolo.

– Tällä kertaa emme voi matkustaa Afrikkaan, koska mieheni on menossa lähiaikoina leikkaukseen. Jouluaattoon asti olemme Suomessa ja juhlistamme samalla 60 ­vuotissyntymäpäivääni, Väisänen kertoo.

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Vuoden 2024 loppuun

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Vuoden 2025 alusta

Saarsalo Oy

Minna Alho, 044 768 6009

Roni Hurskainen, 044 752 0320

Timo Lepistö, 044 534 9878 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Liisa Väisäsen mielestä joulun symbolien, kuten joulutähtien ja -pallojen, historian tunteminen kuuluu yleissivistykseen.

– Espanjassa laitamme sitten kodin oveen jouluksi pienen Italiasta ostetun jouluenkelin. Mieheni laittaa meille perinteisiä italialaisia jouluruokia. Lisäksi pöydässä on Panettone­ ja Pandoro ­kakkua, joiden alkuperä on renessanssiajan hoveissa.

JOULUN SYMBOLEISTA Liisa Väisänen on luennoinut vuosia, mutta kirjan tekemiseen hän ryhtyi vasta, kun sitä häneltä kyseltiin. Kirja on herättänyt Väisäsen mukaan kovasti kiinnostusta esimerkiksi kirjamessuilla.

– Erityisen tohkeissani olen siitä, että eräs kiinteistöalan yritys kutsui minut luennoimaan pikkujoulujuhliinsa. Pidän nyt juhlissa luennon etäyhteydellä. Tämä jos mikä kertoo symbolien voimasta.

– Olisi hienoa, jos ihmiset innostuisivat vaikka joulupöydässä pohtimaan joulun historiaa. Meillähän ainoastaan laatikkoruoat ovat suomalaista alkuperää, muuten joulun viettomme on osa kansainvälistä jouluperinnettä.

Vaikka Väisänen tunsi hyvin jo ennestään joulun keskeisiin symboleihin liittyvän historian, tuli kirjaa tehdessä vastaan myös hänelle uutta tietoa.

– Joulupukin taustaa selvittäessäni tajusin, että tietynlainen parrakas joulumies on esiintynyt monessa kulttuurissa. Suomessa se on ollut nuuttipukki, minkä vuoksi meidän on ollut helppo hyväksyä 300 ­luvulla nykyisessä Turkissa eläneen pyhän Nikolaoksen tarinaan perustuva Santa Claus ­hahmo. Tuntemamme punanuttuinen joulupukki taas on kehitetty vasta 1930 ­luvulla Yhdysvalloissa Coca Colan kampanjaa varten.

AIVAN ARKISIINKIN jouluun liittyviin asioihin, kuten pakettinauhoihin ja ­rusetteihin, saattaa sisältyä yllättävää symboliikkaa.

– Nauhan väri on tärkeä, sillä esimerkiksi vihreällä värillä voi toivottaa uutta toivoa ja kullanvärisellä nauhalla valoisampaa tulevaisuutta. Rusetti taas merkitsee sitoutumista lahjan saajaan, Liisa Väisänen sanoo.

Joulun symbolien historian tunteminen kuuluu Väisäsen mielestä yleissivistykseen. On hyvä tiedostaa, että olemme osa tiettyä kulttuuria ja perinnettä, jota voimme välittää tuleville sukupolville.

– Ilman tätä perinnettä olisimme juurettomia ja irrallaan kaikesta.

– Homo religiosus eli uskonnollinen ihminen on ollut olemassa maapallolla jo pitkään, ja sen vuoksi koko kulttuurimme on jonkin uskonnon sävyttämää. Jos arkemme ja juhliemme symboleihin liittyvän taustan kieltää, se on vuosituhansia sitten syntyneen taiteen ja kulttuurin kieltämistä, Väisänen sanoo. ■

Liisa Väisänen kertoo joulun symboleista 25.12. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa Yle Radiossa 1:ssä.

Kuinka hyvin tunnet jouluperinteiden taustat?

Tee testi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

22.12. klo 16 | Musiikkitalo, Helsinki

Joulukonsertti

Haydn: L’Infedeltà delusa

Ella Smith, sopraano

Szilveszter Szélpál, baritoni | Adriána Kalafszky, sopraano

Bernhard Berchtold, tenori | Zoltán Megyesi, tenori

Orfeo-orkesteri | johtaa György Vashegyi

uudenvuoden juhlakonsertit

Musiikkitalo, Helsinki

31.12. klo 18

BACH: DIE KUNST DER FUGE

Aapo Häkkinen, urut

Jorma Uotinen, Jani Sunnarborg, tanssi

Kristiina Helin, koreografia & visualisointi

31.12. klo 20

BACH, HÄNDEL, RAMEAU, VIVALDI

Julien Martin, Evolène Kiener, Marine Sablonnière, Benoît Toïgo, nokkahuilu

Helsingin Barokkiorkesteri johtaa Skip Sempé c

Kevään 2025 Vanhan musiikin sarjassa luvassa mm. soolocembalomusiikkia, kadonneita oopperoita, urkuimprovisaatiota ja erilainen Stabat mater pitkäperjantaina.

Myyntiin tulee myös kaikki kevään konsertit kattava sarjalippu! Katso lisää www.hebo.fi

Anna lahjaksi konserttielämys!

Liput (sis. palvelumaksut): Musiikkitalon lipunmyynti 18–65 €

Uudessa tv-sarjassaan Arman Alizad matkustaa eri puolilla maailmaa ottamassa selvää muun muassa huumesodista, kuolemantuomiosta ja globaalista köyhyydestä.

2000-luvun kuolemansyntien jäljillä

Arman Alizad sai innoituksen moderneja kuolemansyntejä tutkivaan tv‑sarjaansa Vatikaanin arkkipiispan Gianfranco Girrottin sanoista. Yksi jakso tutkii järjestäytyneen uskonnon valtaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Vatikaanin arkkipiispa Gianfranco Girrotti kohautti vuonna 2008 nimeämällä nykymaailman kuolemansynnit. Girrottin mukaan ihminen on vaikuttanut niin vahvasti teknologian ja tieteen kehitykseen, että se on ajanut ihmiskunnan huumesotien, ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja ahneuden myötä rappiotilaan.

– Arkkipiispan sanat jäivät mieleeni muhimaan, ja nyt päätin toteuttaa tv-sarjan tästä näkökulmasta. Tutkin, ovatko arkkipiispan mainitsemat epäkohdat todellisia syntejä, Arman ja 7 kuolemansyntiä -sarjan juontaja ja tuottaja Arman Alizad kertoo.

MTV3-kanavalla alkanut sarja koostuu osittain näistä Girrottin 15 vuotta sitten nimeämistä kuolemansynneistä. Alizad halusi kuitenkin tuoda esiin myös uusia 2020-luvulla nousseita epäkohtia. Hänen sarjansa kuolemansynnit ovat luonnon

tuho, geenimanipulaatio, vauraus ja menestys, kuolemantuomio, huumeet, globaali köyhyys ja järjestäytyneen uskonnon valta.

Alizad toivoo, että sarja avaisi ihmisten silmiä ja saisi heidät pohtimaan eettisiä kysymyksiä.

– Keskustelukulttuurimme on tällä hetkellä pahasti rappiolla. Yksi tarkoitukseni on auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi asiat ovat näin ja miksi ihmiset toimivat tietyllä tavalla. Ymmärtäminen tarkoittaa kuitenkin eri asiaa kuin hyväksyminen.

TV-SARJAN ensimmäisissä jaksoissa Arman Alizad ottaa selvää Amerikan huumesodista ja Japanissa edelleen käytössä olevasta kuolemantuomiosta. Molemmat ovat rajuja aiheita, mutta Alizad pyrkii antamaan kokonaiskuvan tilanteesta ja kuuntelemaan erilaisia mielipiteitä.

Ensi vuoden alussa nähdään sarjan viimeinen jakso, Pyhä ihmiskoe. Kyseinen uskontojakso viittaa ark-

Alizad on tutkinut paljon uskontoja ja tullut siihen johtopäätökseen, että kaikki ihmiselämä on tavallaan Luojan ihmiskoetta. – Olen sitä mieltä, että jokaisen uskonnollisen profeetan sanoma on lähtökohdaltaan hyvää tarkoittava. Esimerkiksi kristityt voisivat useammin ajatella asioita tehdessään, että mitä Jeesus nyt tekisi.

”

Olen sitä mieltä, että jokaisen uskonnollisen profeetan sanoma on lähtökohdaltaan hyvää tarkoittava.

ARMAN ALIZAD KÄY Arman ja 7 kuolemansyntiä -sarjassa paitsi Yhdysvalloissa ja Japanissa myös Intiassa, Afrikassa, Australiassa ja Euroopassa. Tv-sarjan valmisteluun ja kuvauksiin kului kaksi vuotta. Aikaa meni kuvausjärjestelyihin ja sopivien haastateltavien etsimiseen.

Tv-sarjojaan tehdessään Alizad on joutunut kohtaamaan muun muassa suunnatonta köyhyyttä ja mielipuolista väkivaltaa.

kipiispa Girrottin varoitukseen moraalisesti kyseenalaisista ihmiskokeista. Alizad matkustaa siinä Yhdysvaltoihin tutkimaan suurten järjestäytyneiden uskontojen valtaa kritisoivaa herätysliikettä. Hän kysyy, voisivatko tällaiset pienet herätysliikkeet tarjota aitoa hengellistä herätystä ja Jeesuksen alkuperäistä sanomaa.

– Moni voi ajatella niin, että jonkin valtauskonnon harjoittaminen on eräänlainen kyseenalainen ihmiskoe, onhan uskontoja usein toteutettu väärin. Niiden nimissä on käyty sotia, joihin on liittynyt vallanhimoa ja korruptiota.

– Tutustuin Amerikassa pieneen herätysliikkeeseen sekä sellaisiin uskovaisiin, joilla ei ollut edes omaa kirkkoa, vaan he harjoittivat uskontoaan kadulla Raamattu kourassa. Itse pystyin samastumaan hyvin näihin kumpaankin. Uskon Jumalaan, mutta en välttämättä kaipaa uskon ympärille ihmisiä ja temppeleitä.

– Olen empaattinen ihminen ja pystyn tuntemaan haastateltavan tuskan hänen kertoessaan vaikeasta tilanteestaan. Pyrin kuitenkin vapaa-ajalla nollaamaan kokemani asiat ja keskittymään kiitollisuuteen, rukoukseen ja hyviin asioihin.

Alizadilla on jo työn alla uusi tvsarja, ja siinä keskitytään kristinuskon löytäneisiin nuoriin miehiin. Sarja kuvataan pääosin Suomessa, ja se alkaa maaliskuussa Discoverykanavalla.

– Yritän selvittää sarjassa, minkä takia nuoret miehet yhä useammin turvaavat Jeesukseen. Onko niin, että monimuotoisessa maailmassa moni löytää selkeimmät elämänohjeet perinteisistä ja konservatiivisista arvoista?

– Itseäni on ärsyttänyt se, miten näihin nuoriin miehiin on suhtauduttu mediassa. Pidetään kummallisena sitä, että nuori haluaa käydä riparin ja etsiä omia juuriaan kristittynä. ■

Arman ja 7 kuolemansyntiä -sarja MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa.

Uutta luettavaa löydät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi Seuraava lehti ilmestyy 16.1.

Uutuuskirjat Laajan valikoiman kristillinen kauppa

Joulukeräys 2024

. Keräyslupa RA/2019/723, voimassa 1.1.2020–31.12.2024, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta, myöntänyt Poliisihallitus. Keräyslupa ÅLR 2023/6499, voimassa 1.1.–31.12.2024, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands Landskapsregering.

LAADUKASTA KOTISIIVOUSTA

JA LUOTTOSIIVOOJA

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA KODISTASI, luotettavat kotisiivoojamme auttavat kodinhoidossa. Teemme pääkaupunkiseudulla perus-, ylläpito- ja muuttosiivouksia, ikkunanpesuja ja muita kodinhoitotehtäviä jatkuvalla sopimuksella tai kertaluontoisesti.

Jatkuvalla sopimuksella olevia asiakkaitamme palvelee sama tuttu luottosiivooja. Voit ostaa siivouspalvelujamme arvonlisäverottomana, jos toimintakykysi on alentunut esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia.

8

paikkaa

bongata isoja aaltoja

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI:

Palvelukoordinaattori 050 472 1348

Ma–Pe Klo 8–16 kotisiivous@paivakumpuhoiva.fi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Joulunaika

Meri näyttää talvimyrskyissä voimansa pääkaupunkiseudun ja lähikuntien rannoilla. Aallonhuippu voi nousta Helsingin edustalla jopa 9 metriin.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK

Jäätön talvikausi on loistoaikaa nähdä suuria aaltoja. Korkeimman aallonhuipun on arvioitu kohonneen Helsingin edustalla jopa yhdeksään metriin. Muutaman kerran on mitattu kauttaaltaan viisimetristä aallokkoa.

Kun kovat lounais- tai länsituulet pyyhkivät Suomenlahtea, meri iskeytyy voimalla kallioihin. Toisinaan aallot kasvavat näyttäviksi itätuulillakin.

Isoja valkopäitä kannattaa katsoa kauempaa kuin luulisi. Yksittäiset aallot voivat nuolla rantaa paljon muita pidemmältä matkalta.

Ilmatieteen laitoksen aaltoennusteet kertovat parhaat hetket aaltobongaukseen. Nämä paikat ovat silloin oivia retkikohteita.

1. Porkkalanniemi, Kirkkonummi Porkkalanniemen jylhät kalliot ja avoin sijainti tekevät siitä erinomaisen paikan aaltojen ihailuun. Välillä voi lämmitellä ja nauttia eväitä jollain virkistysalueen tulipaikoista.

2. Varlaxudden, Porvoo Porvoon Varlaxuddenin laajoille kalliorannoille velloo aaltoja avomereltä, jonne on esteetön näköala. Virkistysalueella on myös tulipaikkoja.

3. Kopparnäs, Inkoo ja 4. Störsvikin ranta, Siuntio Kopparnäs-Störsvik on yhtenäinen merenranta-alue Inkoon ja Siuntion rajalla. Se on tunnettu avomerelle avautuvista korkeista kallioistaan. Alueella on yli 15 kilometriä rakentamatonta rantaviivaa, polkuja ja useita tulentekopaikkoja.

5. Kaivopuiston ranta ja Ehrenströmintie, Helsinki Meri pärskyy näyttävästi Kaivopuiston rantaan ja Ehrenströmintien kallioille, jotka tavoittaa helposti julkisilla kulkuvälineillä. Säältä voi suojautua välillä rantakahvilaan.

6. Suomenlinna, Helsinki Suomenlinnassa, esimerkiksi Kustaanmiekan salmessa, aallot kasvavat usein isoiksi. Saari tuntuu turistikauden ulkopuolella aivan erilaiselta paikalta kuin kesällä. Osa palveluista on auki ympäri vuoden, ja lautalle käy HSL:n lippu.

7. Uutela ja Kallahdenniemi, Helsinki Vuosaaressa sijaitsevilta Uutelan ulkoilualueelta ja Kallahdenniemeltä löytyy oivia paikkoja aaltojen katseluun. Uutela äänestettiin Helsingin Sanomissa viime keväänä Helsingin seudun parhaaksi luontokohteeksi. Myös Kallahdenniemi sai ääniä. Molempiin kohteisiin pääsee julkisilla kulkuvälineillä, ja niissä voi myös istua tulipaikalla.

8. Westendin, Haukilahden ja Matinkylän ranta, Espoo Espoon rannat ovat sen verran suojaisia, että niille tuleva aallokko on usein maltillista. Westend ja Haukilahden venesatama tarjoavat kuitenkin melko avoimet merinäkymät. Matinkylän rannan avarille kallioille nousee sopivalla tuulella isoja aaltoja. Aaltoja voi katsella myös rantakahvilan tai -ravintolan lämmöstä, ja perille pääsee julkisilla kulkuvälineillä.

Suomenlinna on kiinnostava retkikohde kaikkina vuodenaikoina.

JOULUYLLÄTYS ASUNNON VUOKRAAJILLE!

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N

SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Joulukuun aikana vuokrasopimuksen tehneille luvassa myös jouluinen yllätys. Kysy meiltä lisätietoja vapaista asunnoista.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).

Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy tarkempia tietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle. Henkilökohtaisen esittelyajan voit varata soittamalla numeroon 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Oman uskonsa keskushenkilöt

Etelä-Ranskaan Pyreneiden seudulle hakeutuu ihmisiä, jotka ovat elämässään käännekohdassa. Dokumenttielokuva Shadowland seuraa näitä etsijöitä, joita kiehtovat kataarien usko, Graalin malja ja Magdalan Maria.

Pyreneiden vuoristoseutu Etelä-Ranskassa tunnetaan värikkäästä ja verisestä historiastaan. Siellä asuivat keskiajalla kataarit, harhaoppisina pidetty uskovaisten joukko. He joutuivat ensin katolisen kirkon käännytysyritysten kohteeksi, mutta kun ne eivät tehonneet, kirkko ryhtyi jyrkempiin toimiin. Alueella sijaitsevan kaupungin mukaan nimetyn albigenssiristiretken ja sen jälkeisten vainojen seurauksena on arvioitu kuolleen satoja tuhansia, enimmillään jopa miljoona ihmistä. Kataarien maailmankuva oli jyrkän dualistinen: Oli korkeampi, henkinen maailma, jonka oli luonut hyvä Jumala. Aineellisen, pahan ja kärsimyksen alaisen maailman taas oli luonut Saatana. Ei ole mikään ihme, että oppi on alkanut taas kiinnostaa ihmisiä, joita viimeaikaiset maailmantapahtumat ja huonot

uutiset painavat ja jotka etsivät niille jonkinlaista selitystä.

Ainakin viimeisen sadan vuoden ajan kataareihin liittyvä historia onkin ollut syrjäisen ja autioituvan seudun vetovoimatekijä. Se on houkutellut paikalle turisteja mutta myös hengellisiä etsijöitä: esoteerikkoja, hippejä, ufojen jäljittäjiä ja uushenkisiä.

Jotkut heistä kokevat olleensa kataareja entisessä elämässään. Kataarit nimittäin uskoivat jälleensyntymiseen – tosin heidän oppinsa mukaan sen joutuivat kokemaan vain ne, jotka eivät elämänsä aikana olleet onnistuneet saavuttamaan pelastusta.

– Kataareista tiedetään melko vähän, joten heihin voi liittää kaikenlaisia uskomuksia. Koska kataarit olivat paavin vallan vastustajia, heistä on tullut vastarinnan symboli monille nykyajan normaalielämästä irrottautuneille – myös rokotevastai-

sille ja salaliittoteoreetikoille, sanoo Kalle Kinnunen. Kinnunen on tuottanut ja yhdessä ohjaaja Otso Tiaisen kanssa käsikirjoittanut tuoreen dokumenttielokuvan Shadowland. Se on Pyreneiden maisemiin sijoittuva elokuva etsinnästä ja etsijöistä, löytämisestä, uskomisesta ja pettymisestä.

KATAARIEN OHELLA monia etsijöitä kiehtoo Magdalan Maria, joka legendan mukaan pakeni Jerusalemista Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen ja asettui Etelä-Ranskaan. Mariaan liittyy myös uskomus, että hän olisi ollut paetessaan raskaana ja synnyttänyt myöhemmin Jeesuksen jälkeläisen. Jotkut pitävät Mariaa jumalhahmona.

Ja sitten on tietysti myyttinen Graalin malja, joka mahdollisesti on seudulla kätkössä. Jotkut ajattelevat Graalin olevan konkreettinen esine: astia, josta Jeesus joi vii-

meisellä ateriallaan tai johon hänen haavoistaan valunut veri otettiin talteen. Toisille taas Graal on jotakin vaikeammin määriteltävää ja aineettomampaa – ”elämän merkityksen avain”, kuten sitä kuvaa Richard Stanley, yksi Shadowland-elokuvan keskushenkilöistä. Hänen mukaansa vain rikkinäiset ihmiset etsivät Graalia.

Stanley on kauhuelokuvistaan kulttimainetta nauttiva elokuvaohjaaja, joka päätyi Montségurin kylään jouduttuaan urallaan jonkinlaiseen aallonpohjaan. Shadowlandin ohjaaja Otso Tiainen tapasi Stanleyn ensimmäisen kerran jo vuonna 2016, kun hän vieraili seudulla toimittaja Perttu Häkkisen kanssa. Myöhemmin Stanleysta tuli dokumenttielokuvan tekijöille opas, joka perehdytti heitä alueen rikkaaseen historiaan, vei erilaisiin paikkoihin ja tutustutti paikallisiin ihmisiin.

– Stanleyn ura elokuvaohjaajana ei ollut minulle ennestään tuttu. Hän tuntui hetkittäin surulliselta hahmolta, joka asui yksin pienessä kylässä ja saattoi talvisaikaan olla muutaman kuukaudenkin tapaamatta juuri ketään, Tiainen kertoo. Hänen mukaansa monilla alueelle muuttaneilla on taustallaan jokin trauma tai ainakin tarve luoda itsensä uudestaan. Sellaisena hahmona Tiainen näki myös Stanleyn.

– Seudulla on niin rehevä hengellinen maaperä, että siellä on ehkä helppo rakentaa omannäköinen tee se itse -uskonto – enkä sano tätä mitenkään vähätellen. Tarkoitan sitä, että ihminen voi poimia erilaisista

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA JA MAX SMEDS / BUFO

Papitar Anaiya Sofia on perustanut oman kirkon, jolla on omat rituaalinsa.

perinteistä sellaisia asioita, joihin pystyy kiinnittymään, ja luoda niistä uskomusjärjestelmän, jota pystyy seuraamaan, Tiainen sanoo.

– Parhaimmillaan se voi olla parantavaa. Siellä viettää jonkun aikaa, löytää elämälleen merkityksen, saa käsiteltyä traumansa ja ehkä sitten lähtee jatkamaan elämäänsä toisaalle. Tai sitten voi käydä niin, että menee syvemmälle ja syvemmälle siihen mysteeriin ja lopulta alkaa ajatella, että on itse se mysteeri.

Stanley esimerkiksi koki Montségurin linnassa jonkinlaisen jumalolennon ilmestyksen, jonka jälkeen hän alkoi rakentaa itsestään tarinaa tämän henkiolennon ja sen edustamien voimien palvelijana.

– Kokemuksen todellisuutta ei tietysti kukaan ulkopuolinen voi kiistää. Mutta vähitellen Stanley tuntui tekevän itsestään ilmestyksen keskushenkilön ja antoi ymmärtää, että hän toimii nyt tämän voiman sanansaattajana, Kinnunen sanoo.

OMAAN MYSTEERIINSÄ ovat vuosien kuluessa uppoutuneet myös elokuvan muut keskeiset henkilöt, maagit Uranie ja Iranon sekä papitar Anaiya Sophia. Elokuvan ainutlaatuisinta antia ovatkin kohtaukset, joissa katsoja pääsee seuraamaan Iranonin harjoittamaa magiaa ja Anaiya Sophian toimittamia riittejä.

– Maagi Iranon puhuu itsestään aika vähän, mutta hän ilmaisee

tunteensa ja tilanteensa rituaalien avulla. Iranon sanoi meille jossain vaiheessa, että täällä tuntuu siltä, että juuri sinun legendaasi kirjoitetaan. Minusta se summaa hirveän hyvin sellaista individualistista asennetta, jossa keskeistä ei ole niinkään pyyteetön etsintä ja kilvoittelu vaan se, että on itse seikkailun päähenkilö, Kalle Kinnunen sanoo.

Anaiya Sophia on entinen joogaopettaja, joka aikoinaan lähti Pyreneille toipumaan väkivaltaisesta avioliitosta. Hän on Kinnusen mukaan pystynyt luomaan tarinastaan ja uudesta alustaan sekä kirkon että toimivan bisneksen: majatalon ja retriittikeskuksen, jonne tulee ihmisiä ympäri maailmaa. Hänen tarjoamallaan feminiinisellä hengellisyydellä on selvästi kysyntää.

– Kristillinen tarinankerrontahan on hyvin mieskeskeistä. Kun nostetaan keskiöön nainen, tässä tapauksessa Magdalan Maria, se tuottaa monille naisille ihan toisenlaisen samastumispinnan, Otso Tiainen arvioi.

Richard Stanleyn tarina puolestaan joutui uuteen valoon, kun Kinnunen ja Tiainen saivat elokuvan tekoprosessin aikana tietää, että tätä oli syytetty entisten kumppaniensa pahoinpitelystä. Toisesta tapauksesta Stanley sai suullisen varoituksen. Toinen tapaus on edelleen poliisilla tutkittavana. ■ Shadowland parhaillaan elokuvateattereissa.

Anna jouluna Toisenlainen Lahja®

Koulutus

– Etsiminen, eksyminen ja kuitenkin eteenpäin pääseminen, luettelevat Otso Tiainen (vas.) ja Kalle Kinnunen Shadowlandelokuvan teemoja.

OY toimii Kirkko ja kaupunki -lehden mediamyyjänä 1.1.2025 alkaen

Taiteella on myös terveysvaikutuksia

HUSin taidetoimikuntaa johtava psykiatri Ilkka Taipale kaipaa taidetta myös kattoihin. Silloin vuodepotilaillakin olisi jotain katsottavaa. HUSin potilaiden iloksi on koottu yli 5 700 taideteosta.

TEKSTI KAISA HALONEN

KUVAT ANTTI RINTALA JA JUSSI TIAINEN

Psykiatri Ilkka Taipale saapuu Helsingin Taidehalliin suoraan HUSin yhtymähallituksen kokouksesta.

– Sanoin siellä, että lähden Kirkko ja kaupungin haastatteluun ja pyydän esirukousta HUSin puolesta.

Taipaleen tokaisussa on ehkä toinen puoli totta, sillä kokouksessa käsiteltiin HUSin ensi vuoden talousarviota ja osana sitä potilasmaksujen roimia korotuksia. Myöhemmin, 28. marraskuuta, HUS tiedotti vähentävänsä yhteensä 778 henkilötyövuotta, joista 280 irtisanomisilla.

Kiertelemme Taidehallissa näyttelyä, jossa on esillä yli kaksisataa teosta HUSin taidekokoelmista. Monet niistä ovat Taipaleelle tuttuja, sillä hän on HUSin taidetoimikunnan puheenjohtaja. Häneltä on pakko kysyä, onko taide hoitopaikkojen seinillä turhaa luksusta, kun sinne hoitoonkaan ei tunnu pääsevän.

Taipale on selvästi kuullut kysymyksen monta kertaa ennenkin.

– Keneltä taide on pois? Haluatteko takaisin ne valkoiset seinät? hän puuskahtaa.

– Olen sanonut usein, että tiede, taide ja köyhä kansa – jos niistä pidetään huolta, kansakunta nousee.

Taipale toivoo keskusteluun myös suhteellisuudentajua: taiteelle varattu 250 000 euron vuosittainen määräraha on ollut pikkusumma HUSin yli kolmen miljardin euron budjetissa. Ja HUSin säästökuuri koskee myös taidehankintoja. Ensi vuonna taiteelta nipistetään pois 100 000 euroa.

TAITEEN JA YLIPÄÄNSÄ YMPÄRISTÖN merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille ei Ilkka Taipaleen mukaan ole aina tiedostettu. Suomessakin oli pitkään vallalla ihanne, että sairaaloissa pitää olla puhtaan valkoiset seinät.

Taipale muistaa sen ajan hyvin. Joskus vuosikymmeniä sitten Taipaleen äiti sairastui keuhkokuumeeseen ja Taipale lähti saattamaan häntä Meilahden sairaalaan.

Taipaleen muistikuvissa tunnelma sairaalassa oli ankea: Käytävien seinillä ei ollut mitään. Ensimmäinen lehti, joka odotustiloissa käteen osui, oli ainakin vuoden vanha, ja siinä kerrottiin kirjailija Mika Waltarin kuolemasta. Jostain kuului hengellistä musiikkia, ja senkin aiheena oli kuolema. Ei sellainen ainakaan sairasta parantumaan rohkaissut eikä huolissaan olevia läheisiä rauhoittanut.

”Jos sinulla on kova tunnemyrsky käynnissä, niin taide voi rauhoittaa”, sanoo psykiatri Ilkka

Kuvassa taustalla on Anssi Kasitonnin teos Grand Safari.

– Sairaaloissa ihmiset syntyvät, kärsivät, parantuvat ja kuolevat. Ne ovat merkittäviä hetkiä. Oppia voisi ottaa kirkoista, joissa ihmiset kastetaan, vihitään ja haudataan, ja joista on tehty kauniita, Taipale sanoo.

ILKKA TAIPALE ON tehnyt lääkärinuransa psykiatrisissa sairaaloissa, muun muassa Kellokosken sairaalan ylilääkärinä, ja huomannut, että potilaiden vointia voidaan kohentaa myös lääkkeettömillä keinoilla. Viihtyisällä ympäristöllä

Taipale.

terveysvaikutuksia

HUSIN TAIDEKOKOELMAAN KUULUU yli 5 700 taideteosta. Taidetta on paitsi hankittu myös saatu sekä lahjoituksina että pitkäaikaislainoiksi.

Suurin osa teoksista on tiloissa, jotka ovat potilaiden ja heidän saattajiensa ja vieraidensa käytössä: potilashuoneissa, odotustiloissa, käytävissä ja jopa parkkihalleissa. HUSissa on noin 27 500 työntekijää ja sen tiloissa hoidetaan vuosittain noin 700 000 potilasta, joten taide tavoittaa melkoisen määrän ihmisiä.

Ilkka Taipale kertoo, että seuraavaksi on suunniteltu kattomaalauksia.

– Olen itsekin ollut sädehoidossa ja joutunut siellä maatessani tuijottamaan tyhjää kattoa.

on iso vaikutus, samoin mielekkäällä tekemisellä. Entisaikaan monet sairaalat rakennettiinkin puistomaisiin ympäristöihin.

– Meillä on kaikkialta psykiatrisista sairaaloista näyttöä, että jos ympäristö tehdään kauniiksi ja kunnolliseksi, oireet vähenevät. Samoin taideterapia on tutkitusti tehokasta.

Taipale lisää, että viihtyisä ympäristö on psykiatrisissa sairaaloissa tärkeä senkin vuoksi, että potilaat viettävät niissä pitkiä aikoja – jotkut vuosiakin.

– Sairaala on heille koti, joten miksi se ei saisi olla kaunis?

Vuonna 1966, kun Taipale aloitti ensimmäisessä lääkärinpaikassaan Hesperian sairaalassa, osastot olivat kaikkea muuta kuin viihtyisiä tai kodinomaisia.

– Silloin suljetulla osastolla ei voinut olla kukkiakaan, koska pelättiin, että potilaat syövät ne. Edes akvaariota ei saanut pitää. Osastolla oli 42 ihmistä, jotka sahasivat käytävää edestakaisin, hän muistelee.

Taidehallin näyttelyssä huomaa, että aiheiden, tekniikoiden ja tyylilajien kirjo on HUSin kokoelmassa melkoinen. Taidetta on hankittu nimekkäiltä tekijöiltä, kuten Marjatta Tapiolalta, Osmo Rauhalalta, Kari Cavénilta, Outi Heiskaselta ja Pentti Sammallahdelta, mutta myös nuorilta, uraansa aloittelevilta taiteilijoilta ja kehitysvammaisilta taiteilijoilta.

Taipaleen mukaan taideostoksilla tärkein kriteeri on laatu.

– Jos kansa saisi päättää, niin olisi varmaan enemmän kukka- ja eläinaiheita ja latotaidetta.

Ihan kaikki taide ei sairaalaympäristöön sovi, ja joskus seiniltä on jouduttu poistamaan teoksia, jotka potilaat ovat kokeneet ahdistaviksi.

– Ei verta tai irrallisia ruumiinosia. Ei myöskään suoraa uskonnollista kuvastoa ja symboliikkaa, Taipale summaa. ■

Taide pidentää ikää – reseptejä HUSin taidekokoelmasta -näyttely 5.1. asti Helsingin Taidehallissa

Kardiologian erikoislääkäripalvelut kokonaisvaltaisesti ja jonottamatta

Suomen ainoa kardiologian täyden palvelun lääkärikeskus, josta saat myös sydämen toimenpidehoidot.

puh. 09 3747 9700

Emmi Kallion maalaus Lohduttaja on vuodelta 2021.

Suvi Sysi on vuoden 2024 nuori taiteilija. Hänen teoksensa Light Effect II on vuodelta 2017.

Markus Rissasen Retropsykedeelista termodynamiikkaa on maalattu vuonna 2001.

Jeesus myytin takana

Jeesus oli juutalainen profeetta, jonka sanoma Jumalan valtakunnasta kutsui ihmisiä toivoon ja yhdenvertaisuuteen. Kysymys hänen merkityksestään vie tutustumaan omaan itseen.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Jouluaamuna kirkoissa luetaan Luukkaan jouluevankeliumiin kirjatut enkelin sanat. Mutta kuka oli Jeesus, jonka syntymää muistamme, kun vietämme joulua? Mikä tekee hänestä merkityksellisen vielä kaksi vuosituhatta myöhemmin?

Jos pysähdyt pohtimaan tällaisia kysymyksiä, olet Uuden testamentin eksegetiikan dosentin Matti Myllykosken mukaan varsin todennäköisesti protestanttisessa maassa elävä modernin ajan ihminen.

Myllykosken mukaan raamatuntutkijat alkoivat vasta 1700-luvulla läpimurtonsa tehneellä valistusajalla kiinnittää huomiota siihen, että Uuden testamentin evankeliumit eivät ole historiankirjoitusta vaan varhaisten kristittyjen julistusta Kristuksesta. Siitä lähtien yhä uudet tutkijoiden sukupolvet ovat yrittäneet kuoria historiallista Jeesusta esiin evankeliumien takaa.

– Tätä projektia on nyt vedetty muutama vuosisata. Ennen valistusaikaa kysymys Jeesuk-

sesta historiallisena henkilönä oli täysin mahdoton. Siihen saakka ajateltiin, että kirkon opetuksen ylösnoussut Kristus ja maan päällä toiminut historian Jeesus olivat yksi yhteen sama. Myllykosken mukaan ortodoksikristityt lähestyvät Jeesusta toisenlaisesta suunnasta kuin protestantit. Heille Jeesus ei ole erillinen yksilö, jonka psykologiaa ja sanomaa yrittäisimme ymmärtää, vaan hänet nähdään osana kirkon opetusta Pyhästä Kolminaisuudesta, sakramenteista ja jumalapalveluksesta. Myös katolisessa kirkossa Jeesusta koskevat kysymykset nousevat kirkon opetuksesta, vaikka nykyaikainen raamatuntutkimus on ollut siellä arkipäivää jo vuosikymmenien ajan.

– ”Kuka Jeesus oli historiallisena henkilönä?” on leimallisesti protestanttisesta kulttuurista nouseva kysymys, Myllykoski sanoo.

EVANKELIUMIEN TAKANA ON siis historian Jeesus, joka ei ole sama kuin kirkon julistama Kristus, vaan näiden välillä on jonkinlainen ero. Raamatun lukija joutuu pohtimaan, mikä kaikki pohjautuu Jeesuksen maanpäälliseen toimintaan ja julis-

Jeesuksen uskotaan syntyneen noin 4–6 vuotta ennen hänen mukaansa ajoitetun ajanlaskun alkua.

Jeesuksen julkinen toiminta alkoi

Johannes Kastajan ympärille syntyneestä liikkeestä.

tukseen ja mikä on varhaisten kristittyjen tulkintaa.

Jeesuksen uskotaan syntyneen noin 4–6 vuotta ennen hänen mukaansa ajoitetun ajanlaskun alkua. Betlehem valikoitui joulukertomusten syntymäpaikaksi todennäköisesti siksi, että juutalaisten Messiaan oli ennustettu tulevan sieltä.

Lapsuutensa ja nuoruutensa Jeesus vietti Nasaretin kylässä Marian ja Joosefin lapsikatraan vanhimpana. Rakennusmestarina toimineen Joosefin uskotaan kuolleen varhain, ja on todennäköistä, että Jeesus oppi isänsä ammatin ja harjoitti sitä. Uuden testamentin mukaan Jeesuksella oli neljä veljeä ja sisaria.

Jeesuksen julkisen toiminnan katsotaan alkaneen Johannes Kastajan ympärille syntyneestä liikkeestä. Johannes kutsui kuulijoitaan kääntymään synneistään ja ottamaan kasteen. Kääntymys ilmeni niin, että se, jolla oli ruokaa ja vaatetta, antoi niitä sille, joka oli ilman.

– Siinä missä Johannes julisti piikit pystyssä Jumalan tuomiota, Jeesuksen sanoman ytimessä oli vahva toivo ja ajatus siitä, että kaikki ovat tervetulleita, Matti Myllykoski sanoo.

UUDEN TESTAMENTIN ja historiallisen Jeesuksen välinen ero näkyy Matti Myllykosken mukaan siinä, miten evankeliumit kuvaavat Jeesuksen suh-

”

Tätä projektia on nyt vedetty muutama vuosisata. Ennen valistusaikaa kysymys Jeesuksesta historiallisena henkilönä oli mahdoton.

detta juutalaisuuteen. Varhaisin meille säilynyt kertomus Jeesuksen elämästä on Markuksen evankeliumi. Siinä Jeesus hyökkää Mooseksen lakia vastaan sekä hylkää juutalaisen sapatin ja ruokailusäädökset.

Myllykosken mukaan protestanttiset raamatuntutkijat ajattelivat viime vuosikymmeniin saakka, että kristinuskon irtautuminen juutalaisuudesta on linjassa sen kanssa, miten historian Jeesus toimi.

– Tänään tiedämme, että Markuksen evankeliumi on pakanakristillinen evankeliumi. Se kuvaa juutalaisuuden ulkopuolelta kristityiksi kääntyneiden ihmisten uskon mukaista, juutalaisuudesta irtautunutta Jeesusta. Mutta todellinen historian Jeesus ei ollut rikkonut siteitään juutalaisuuteen.

Jeesus suomi Myllykosken mukaan lain noudattamiseen liittynyttä tekopyhyyttä ja eriarvoisuutta. Hän oli kuitenkin juutalainen profeetta, jolla ei ollut mitään Mooseksen lain arkipäiväistä noudattamista vastaan. Kysymys kristittyjen suhteesta juutalaiseen lakiin heräsi vasta, kun sanoma ylösnousseesta Jeesuksesta alkoi levitä juutalaisuuden ulkopuolelle.

– Silloin piti ratkaista, tulisiko myös muut kuin juutalaiset Jeesukseen uskovat ympärileikata ja pitäisikö heidän ruveta noudattamaan Mooseksen lakia. Vastaushan olisi ollut valmiina, jos Jeesus olisi julistanut Mooseksen lakia vastaan, mutta näin ei ollut.

MIHIN JEESUS PYRKI ja mikä hänen sanomassaan puhutteli ihmisiä? Viime vuosikymmeninä on julkaistu populaaritietokirjoja, joiden mukaan Jeesus yritti kaataa Rooman miehitysvallan aseellisen kapinan avulla. Kapinallisesta Jeesuksesta ovat kirjoittaneet esimerkiksi iranilais-amerikkalainen sosiologi Reza Aslan ja elokuvaohjaaja Paul Verhoeven

Kirkon opetus kuvaa Jeesuksen syntien sovittajana ja vapahtajana, jonka merkitys käy ilmi ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa. Sunnuntaisin kirkoissa puhutaan Jeesuksen opetuksista, sairaiden parantamisesta ja ihmeteoista.

Kun kirkolliskokouksessa kiistellään Jeesuksesta, kyse on useimmiten siitä, mitä hänen ajatellaan opettaneen ihmisten seksuaalisesta käyttäytymisestä ja sukupuolen mukaan määrittyvistä rooleista.

Matti Myllykosken mukaan Jeesus julisti pian koittavaa Jumalan valtakunnan toteutumista, jossa Jumala toisi rauhan ja yltäkylläisyyden ja tekisi samalla lopun Rooman miehitysvallasta. Historiallinen todistusaineisto ei kuitenkaan tue kuvaa kapinaliikettä johtavasta Jeesuksesta. Myllykoski painottaa, että Jeesus näki valtakuntansa toteutumisen täysin Jumalan tekona.

– Jeesus-liikkeeseen ei liittynyt muita aseita kuin ne kaksi miekkaa, jotka Luukas mainitsee Jeesuksen vangitsemiseen liittyvässä kohtauksessa. Ei ole mitään merkkiä siitä, että Jeesukseen olisi reagoitu vähimmässäkään määrin siitä syystä, että hän olisi lietsonut kapinaa.

MATTI MYLLYKOSKEN MUKAAN Jeesus oli tullut hänelle viimeisiksi jääneille pääsiäisjuhlille Jerusalemiin nimenomaan julistamaan eikä aloittamaan kapinaa. Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen johti todennäköisesti temppelissä tapahtunut provokaatio, jossa hän kaatoi rahanvaihtajien pöytiä. Provokaation sisältö oli se, että Jumalan valtakunnan toteutuessa temppelillä ja siellä toimitetuilla eläinuhreilla ei olisi enää merkitystä.

– Ne, jotka vangitsivat Jeesuksen, näkivät provokaation uskonnollisen puolen, mutta roomalaisille Jeesuksen teko oli helppo näyttää poliittisena.

Myllykoski pitää todennäköisenä, että Jeesuksen kuolema tapahtui jo ennen pääsiäisjuhlia.

Juhlilla syntyi usein miehityksen vastaisia levottomuuksia, ja niiden hillitsemiseksi Kesarean varuskunnasta tuli roomalainen sotilasjoukko valvomaan pääsiäisenviettoa. Raaka teloitustapa toimi poliittisena pelotteena: oli tarkoituksenmukaista, että juhlakansa näki ristiinnaulittuja jo saapuessaan Jerusalemiin.

– Toivo Jumalan valtakunnan toteutumisesta oli sekä Jeesuksen sanoman voima että heikkous. Se oli heikkous siinä mielessä, että sytytyslanka oli kovin lyhyt ja räjähdys oli toisenlainen kuin odotettiin. Sen sijaan, että olisi tullut uusi valtakunta, tulikin kaksi räjähdystä, hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa. Varhaiskristillinen yhteisö syntyi tästä kokemuksesta ja rakentui siitä alkaneessa prosessissa.

” Ei ole erillistä tislattua Jeesusta, vaan evankeliumiteksteissä meitä vastassa on aina Kristus, johon uskotaan.

HISTORIALLIS-KRIITTINEN raamatuntutkimus on Matti Myllykosken mukaan synnyttänyt kristilliseen teologiaan pysyvän sisäisen ristiriidan.

Kirkolla on nyt kaksi Jeesusta: tutkijoiden rekonstruoima historian Jeesus sekä Kristus, johon uskotaan ja josta papit saarnaavat.

– Monen konservatiivisen raamatuntutkijan ja teologin pyrkimys on, että nämä kaksi ovat yksi. He haluavat Jeesuksen, joka julisti itse kaikkea sitä, mitä kirkko hänestä opettaa.

Myllykoski jatkaa kuitenkin, että raamatuntutkimus ei ole muuttanut tilannetta niin dramaattisesti kuin äkkiseltään luulisi. Kirkko nimittäin hyväksyi jo varhain neljä erilaista kuvaa Jeesuksesta samalla, kun se hyväksyi neljä evankeliumia.

– Käytännön syistä läntisessä kirkossa käytettiin pitkään näistä neljästä kertomuksesta koostettuja evankeliumiharmonioita. Samalla kuitenkin hyväksyttiin se,

Temppeliprovokaatio

rahanvaihtajien

pöytien kaatamisineen

ei ollut poliittista kapinointia, mutta se johti Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen.

että meillä on neljä todistusta Jeesuksesta. Kirkossa itsessäänkin elää se, että Jeesus on monta. 1800-luvulla raamatuntutkijat kuorivat evankeliumien alta erilaisia versioita siitä, millainen historian Jeesus oli. Yksi tulkinta esitti Jeesuksen eettisenä opettajana, joka julisti hyvän ihmisen ihannetta ja taivaallisen Isän rakkautta. Myllykosken mukaan kyseessä oli tuon ajan koulutetun keskiluokan ihannekuva Jeesuksesta.

Vuonna 1892 saksalainen teologi Martin Kähler julkaisi pienen mutta käänteentekevän kirjan historian Jeesuksen ja uskon kohteena olevan Kristuksen vastakkaisuudesta. Kähler ei ollut vakuuttunut historiantutkijoiden ja psykologien siihenastisista Jeesus-tulkinnoista vaan painotti evankeliumien antaman tiedon rajallisuutta. – Kählerin mukaan meillä ei viime kädessä ole muuta kuin evankeliumien kuvaama Kristus, joka on kristillisen uskon keskus, ja historian Jee-

sukset ovat pelkkiä hypoteeseja ja rekonstruktioita. Ei ole erillistä tislattua Jeesusta, vaan evankeliumiteksteissä meitä vastassa on aina Kristus, johon uskotaan.

ILMAN KRISTINUSKOA meillä ei olisi Jeesusta, jonka jättämä jälki on vaikuttanut historiaan lukemattomin tavoin. Matti Myllykosken mukaan Jeesus olisi silloin jäänyt historiaan yhtenä juutalaisena profeettana, jonka asia tuhoutui hänen

Jeesus aterioi ystäviensä kanssa ja vertasi tulevaa Jumalan valtakuntaa juhla-ateriaan, jolle kaikki on kutsuttu.

mukanaan. Antiikin ajan historioitsija Josefus olisi saattanut kirjoittaa Jeesuksesta toisenlaisen kuvauksen kuin sen, joka hänen teoksistaan nyt löytyy, ja jota monet tutkijat pitävät kristittyjen myöhemmin tekemänä lisäyksenä. – Josefus olisi ehkä kirjoittanut, että oli tällainenkin profeetta, jolla oli vähän valoisampi sanoma kuin Johannes Kastajalla ja joka joutui ristille. Myllykosken mukaan ”pelkkä Jeesus” ei vielä merkitse mitään, vaan Jeesus tulee tärkeäksi vas­

ta kaiken sen kautta, mikä hänestä on tullut ja mitä hänestä tulee edelleen. Myllykoski siteeraa kirkkohistorioitsija Jaroslav Pelikania, jonka vuonna 1985 julkaistu teos kuvaa Jeesukselle läpi vuosisatojen annettuja merkityksiä. Kirja päättyy sanoihin ”Jeesus kuuluu maailmalle”.

– Pelikan sanoo, tai pikemminkin toteaa yksinkertaisen faktan, että Jeesus on saanut monet kasvot. Jeesus on itse asiassa valtavan suuri, jatkuva kertomus.

”

Kirkkojen on aina syytä muistaa, että kristillisyys alkoi pienten ihmisten ja maan hiljaisten liikkeenä.

HISTORIAN JEESUKSESTA tiedetään Matti Myllykosken mukaan varmuudella se, että hän oli karismaattinen julistaja. Toisin sanoen hän oli jotakin muuta kuin kiertävät esitelmöitsijät, käsitteellisiä erotteluja tekevät filosofit ja moraalisaarnaajat, joita antiikin maailma tunsi tusinoittain.

Myllykoski uskoo, että tällainen Jeesus voi antaa meille jotakin sellaista, mitä uskon Kristus ei anna.

– Kirkkojen on aina syytä muistaa, että kristillisyys alkoi pienten ihmisten ja maan hiljaisten liikkeenä. Ajattelen, että varsinainen kristinusko syntyi vasta toisella vuosisadalla.

Myllykoskea itseään puhuttelee erityisesti se, että Jeesuksen julistamassa Jumalan valtakunnassa jokainen ihminen on samassa asemassa.

– Jos Jumalan valtakunta tulee, silloin kaikista ihmisistä tulee yhtä ja samaa. Silloin ei ole parempia eikä huonompia, vaan pelkkiä ihmisiä. Ei ole sellaista moraalista erinomaisuutta, jolla voisi kerskua Jumalan edessä.

Tästä historian Jeesuksen näkemyksestä voidaan Myllykosken mukaan johtaa kehityslinja, joka on osaltaan luonut pohjaa tämän päivän demokraattiselle yhteiskunnalle.

Myllykoskea koskettaa se, että Jeesuksen julistuksessa ihminen näyttäytyy paljaana, sellaisena kuin hän syvimmältään on. Jeesus puhui myös siitä, miten Jumala riisuu ihmisen. Myllykoski siteeraa Jeesuksen sanoja vehnänjyvästä, joka ei tuota satoa, ellei se putoa maahan ja kuole.

– Jumalan edessä jokainen ihminen on alaston, jokainen on herkkä. Tähän paljauteen liittyvät isot elämänkysymykset siitä, miten kohtaamme itsemme, lähimmäisen ja Jumalan. Ehkä oma vanhenemiseni on vaikuttanut siihen, että minulle on merkityksellistä kaikki sellainen, mikä liittyy yksinäisyyteen, hiljaisuuteen ja kuolemaan.

MATTI MYLLYKOSKI NOSTAA esiin myös kirkkovuoden ”mustan päivän” eli pitkäperjantain, jolloin Jeesus kantaa ihmisen synnin, sekä Jeesuksen muistoksi vietettävän ehtoollisen, joka on ”sovituksen ja monen muun asian ateria”. Näiden asioiden merkitys tulee hänen mukaansa Jeesuk­

sen koko tarinasta ja siitä, miten hän antoi itsensä Jumalan valtakunnan ja ihmisten puolesta.

– Synti ja sovitus liittyvät jokaisen ihmisen elämään. Armo kuuluu kaikille, samoin vapaus. Tällaiset isot sanat hakevat konkreettisia muotoja ihmisten elämässä. Niitä ei voi vangita niin, että joku sanoo toiselle, että tämä on nyt näin ja tätä noudatetaan.

Kuvatessaan Jeesuksen merkitystä Myllykoski korostaa, että nuo kuvailut kertovat ennen kaikkea hänestä itsestään. Hän palaa ajatukseen, jonka esitti haastattelun alussa historian Jeesuksen ja protestanttisen kulttuurin välisestä yhteydestä.

– Jos olemme reilusti protestantteja, näemme jokaisen ihmisen yksilönä. Silloin kysymys Jeesuksen merkityksestä palautuu aina siihen, mikä hänessä merkitsee jotakin minulle. Kukaan eksegeetti, kirkonmies tai saarnaaja, jolla on oma tulokulmansa, ei voi antaa valmista vastausta, vaan jokaisen on vastattava tuohon kysymykseen itse. ■

Kenen puolella Jeesus on? Lue Matti Myllykosken vastaus osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Kuka?

Matti Myllykoski, 66, on teologian tohtori ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa johtavana tietoasiantuntijana. Myllykoski on myös uskontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa käsittelevän Vartija-lehden päätoimittaja yhdessä kirkkohistorian yliopistonlehtorin Mikko Ketolan kanssa. Tutkimuksissaan Myllykoski on selvittänyt Jeesuksen viimeisten päivien tapahtumia. Tutkimustyön lisäksi hänen Jeesus-kuvaansa ovat vaikuttaneet muun muassa Händelin Messiasoratorio, jota hän kuunteli jo lukioikäisenä, sekä Fjodor Dostojevskin romaanit ja Blaise Pascalin tekstien ihmiskäsitys.

Palvelutalon kuopus

Piispa emerita Irja Askola valmistautuu jouluun palvelutalossa. Hän on viettänyt joulua aiemmin synnytyslaitoksella, äidin kuolinvuoteen vieressä, vankilassa ja ihan omassa rauhassaan. ”Jos ihminen haluaa olla jouluna yksin, muiden ei pitäisi ahdistua hänen puolestaan.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JANI LAUKKANEN

Ikääntyneiden palvelutalon 25-neliöiseen huoneeseen ja pieneen kellarikomeroon mahtuu vain olennaisin, kuten kenkälaatikollinen jouluenkeleitä.

Piispa emerita Irja Askola on korvannut led-kyntteliköllä aidot kynttilät, koska ne on kielletty paloturvallisuussyistä. Huoneessa olevaa induktioliettä ei voi käyttää samasta syystä. Koska jouluntuoksuja ei saa aikaan leipomalla, hyasintit ovat Askolalle tärkeitä.

Askola on viettänyt uudessa kodissaan jo yhden joulun. Kun hän viime vuonna kuuli, että palvelutalon joulu on pääosin keittiön vastuulla, hän järjesti halukkaille hartaushetken. Päiväkahvilla luettiin jouluevankeliumi ja laulettiin Enkeli taivaan. Hän suunnittelee samantyyppistä tilaisuutta myös tulevaksi jouluksi.

Piispa on piispa eläkkeelläkin. Asuinkumppanien kanssa tulee käytyä myös sielunhoidollisia keskusteluja.

– Koen olevani usein tarpeellinen. Se tekee täällä asumisesta merkityksellistä.

Askola nojaa poskensa käteen ja ajattelee ajatuksensa rauhassa loppuun asti. Aikaa riittää.

Joskus asuintoverit juttelevat Askolan kanssa kuolemanpelosta. Ruumisauton vierailut talossa nostavat monen tunteet pintaan. Jouluakin käsitellään.

Askola kertoo, että jonkun asukkaan lapsi saattaa piipahtaa palvelutalossa kiireisesti matkalla lentokentälle ja tuoda konvehtirasian. Toinen ikäihminen ei pysty osallistumaan lapsensa jouluun, koska ei pääse rollaattorinsa kanssa tämän kerrostaloasuntoon. Kolmas haetaan mukaan lapsiperheen joulunviettoon, mutta hän väsähtää hälinässä kesken ilonpidon.

– Monen ikääntyneen joulunvietto on kaikessa raadollisuudessaan jotain tällaista.

”Joulu tulee aina monikossa pitäisi olla joku, jolle sen valmistaa ja jonka kanssa pitkät pyhät viettää, tai sitten on monikkoa ruuhkaksi asti ehtiä ja yrittää riittää kaikille”

TYTTÖVAUVA SYNTYI poliisi-isän ja verotoimistossa työskentelevän äidin esikoiseksi Lappeenrannassa 18. joulukuuta vuonna 1952. Pienokainen

vietti ensimmäisen joulunsa synnytyslaitoksella ja sai kasteessa nimekseen Irja.

Tyttö oli vain kahdeksan vanha, kun hänen isänsä kuoli sydänkohtaukseen. Menetys jätti jälkeensä surun, minkä lisäksi Irjan, hänen äitinsä ja pikkusiskonsa taloudellinen tilanne huononi.

Koska Irjan syntymäpäivä oli juuri ennen joulua, ja rahasta teki tiukkaa, hän sai toisinaan vain yhden paketin. Se oli yhdistetty joulu- ja syntymäpäivälahja.

– Lapsena tuntui, että se oli epistä. Lapsuuden jouluihin sisältyi paljon vaatimuksia, jotka menivät toisinaan lapsen tarpeiden yli. Aattona Irjan oli käveltävä pitkä matka hautausmaalle keskellä pimeyttä ja pakkasta sytyttämään kynttilät isän ja muiden sukulaisten haudoille. Vasta sitten oli lahjan vuoro.

””Minulla on ollut monta joulua, joiden olisin toivonut olevan erilaisia.”

Askolan ollessa 34-vuotias hänen äitinsä kuoli. Äiti sai aivoinfarktin ja menehtyi 12 päivää myöhemmin joulupäivänä. Sinä vuonna Askola katseli muiden joulunviettoa valaistujen ikkunoiden takaa ulkoa kadulta.

Äidin kuolema palaa joka joulu mieleen, mutta ei enää ”tuskan tsunamina” kuten nuorempana.

– Minulla on ollut monta joulua, joiden olisin toivonut olevan erilaisia.

Askola ojentaa muistilapun. Hän on kirjoittanut siihen koukeroisella kaunolla: ”Joulu ei ole suoritus, se on mahdollisuus sallia ja hyväksyä itselleen sellainen joulu, joka on tänä vuonna mahdollinen.” Hän katsoo kiinteästi silmiin ja puhuu pitkään siitä, kuinka kaikki tunteet ovat sallittuja joulunakin.

– Meille ei syntynyt jouluna piiskuria vaan vapahtaja. Itseltään voi kysyä, mistä tarvitsisin tänä jouluna vapautusta. Tarvitsenko sitä kipeistä muistoista, joihin on helppo jumiutua, tai peloista ja pettymyksistä? Miten voisin löytää joulun, jonka keskiössä on vapahtaja?

– Jos jouluna itkettää, ei haittaa, vaikka kyyneliin kuluisi koko nenäliinapaketti. Tunne menee kyllä ohi.

– Jos tuntee vihaa, on hyvä muistaa, että Jumala kyllä kestää sen. Hän kestää itse asiassa paljon paremmin kuin moni ihminen ympärillämme. ”Olethan sielläkin, Jumala, missä suomalainen vihaa joulua kun juuri nyt ei jaksaisi nähdä yhtään tonttulakkia ja joululaulutkin inhottavat”

PIISPAKAUDEN VUOSINA 2010–2017 Irja Askolan joulunaika oli tiukasti aikataulutettu. Mieleenpainuvimpia joulumenoja olivat vierailut vankiloissa. Hän muistelee romanimiestä, jonka tapasi vankilassa useampana vuonna.

– Mies halusi aina laulaa sen joululaulun, jossa sanotaan, että pääsköön vangit vankiloistaan. Sillä välin, kun Askola kiersi tapahtumia, ystävä täytti hänen Kruununhaan kotinsa jääkaapin. Hän toi piispan lempiherkkuja, graavilohta ja saaristolaisleipää. Töiden jälkeen Askolasta tuntui ihanalta viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa omassa rauhassaan.

– Jos ihminen haluaa olla jouluna yksin, muiden ei pitäisi ahdistua hänen puolestaan.

”Siunaathan, että jaksaisi tämänvuotisen joulun – jos siihen eivät mahdu koristeltu kuusi, kotitekoiset ruuat ja koko suku, mahtuisi edes itse sellaisena kuin nyt on”

ELÄKKEELLE JÄÄMINEN merkitsi Irja Askolalle sitä, että omaa aikaa oli äkkiä rajattomasti. Silloin hän huomasi, kuinka uupunut oli työstään Suomen ensimmäisenä naispuolisena piispana. Samaan aikaan hän kaipasi merkityksellisyyttä, jota työ oli elämään tuonut.

– Saatoin istua sohvalla, tuijottaa ikkunasta ja ajatella, että nyt on kello yhdeksän keskiviikkoaamuna, eli johtoryhmä alkaa. Elin mielessäni pitkään työrytmissä.

Askola sanoo, että hänet pelasti vapaaehtoistyö päiväkotimummona. Hän touhusi lasten kanssa kerran viikossa neljän vuoden ajan.

– Kävin päiväkodissa syvempiä teologisia keskusteluja kuin olin käynyt piispana kollegoideni kanssa.

Palvelutaloon siirtyminen 70-vuotiaana oli alun perin Askolan omalääkärin idea. Tämä neuvoi, että elämänmuutos kannattaa tehdä ajoissa, jotta voi valita vanhuudenkotinsa itse ja ehtii tutustua uuteen ympäristöönsä toimintakykyisenä.

Niinpä Askola lahjoitti ison osan vuokrakolmionsa tavaroista pois, monet rakkaat runokirjatkin, ja muutti palvelukotiin puolitoista vuotta sitten.

– Minua kutsutaan täällä kuopukseksi. Moni on yli 90-vuotias, eli voisi olla ikänsä puolesta äitini.

Askola arvostaa palvelutalossa arjen sujuvuutta. Siivous ja ruoka hoidetaan talon puolesta, ja hoitajat ovat tarvittaes-

Irja Askola täyttää joulun alla 72 vuotta. Hän on elänyt 20 vuotta pidempään kuin isänsä ja 2 vuotta kauemmin kuin äitinsä.

– On päiviä, joina hermostun omaan hitauteeni, eikä vanheneminen tunnu kivalta. Kävelykeppi on kaverini.

Kuka?

Irja Askola on ensimmäinen Suomessa piispanvirkaa hoitanut nainen.

Mitä?

Askola viettää eläkepäiviään palvelutalossa Helsingissä. Hän täyttää 72 vuotta 18. joulukuuta.

Motto

”Anna itsellesi ja läheisillesi lupa olla keskeneräinen. Keskeneräiset ihmiset ovat kivempia kuin täydelliset.”

sa lähellä. Se tuo turvallisuudentunnetta.

Hänen asumiskustannuksensa ovat suunnilleen samat kuin entisessä kodissa.

Seuraa löytyy aina. Uteliaimmat palvelutalon asukkaat koputtelivat aluksi Askolan huoneen oveen, kun halusivat nähdä, kuinka piispa oli sen kalustanut. Työntekijät puuttuivat asiaan, ja nykyään Askolan yksityistila pysyy yksityisenä.

”Siunaathan, kaikesta huolimatta, jotta armahtaisimme itseämme ja toisiamme”

PARI KERTAA VIIKOSSA Irja Askola näkee ystäviään vaikkapa taidenäyttelyssä tai kahvilassa. Hän nauttii lohileipänsä kanssa mielellään lasin valkoviiniä, jota ei ole hänen palvelutalossaan tarjolla. Askola aikoo tavata ystäviään joulunakin.

– Minun täytyy päästä välillä täältä pois.

Askola tunnetaan suvaitsevaisuuden ja tasa­arvon puolestapuhujana, joka on pyrkinyt paranta­

maan seksuaali­ ja sukupuolivähemmistöjen asemaa kirkossa. Kun piispa emerita kulkee keppinsä kanssa kaupungilla, moni tunnistaa hänet.

– Ensin kuuluu teinien hihitystä, ja sitten porukan rohkein sanoo, että mutsi olisi tosi iloinen, jos saisi meistä yhteisselfien. Se sopii minulle.

– Torimyyjä saattaa muistella jotain, mitä olen joskus sanonut. Jos joku tulee puhumaan oikein lämpimästi ja yllättäen, minua voi alkaa itkettää. En ollut ennen tämmöinen itkupilli, Askola sanoo. ”Siunaathan, jotta muistaisi sen likaisen tallin, uupuneen Marian ja hämmentyneen Joosefin ja enkelin, joka sanoi: Älä pelkää Älkää pelätkö”

SUORITTAMINEN on jäänyt pitkälti pois Irja Askolan elämästä, hengellisestäkin. Hän kertoo luopuneensa rukoilussa ”ylisanojen suoltamisesta”. Voi olla vaikka hiljaa.

– Voin sanoa Jumalalle illalla, että näin tämä päivä meni, niin kuin tiedät. Hyvää yötä. Aamulla virkeämpänä saatan rukoilla enemmän.

Askola rukoilee säännöllisesti läheisten ihmistensä puolesta. Vaihtuvia rukousaiheita ovat muiden raskaat elämäntilanteet.

– Laulan mielelläni virsiä ja koen, että ne rukoilevat puolestani. On innostavaa ajatella, että joku 1600­luvulla kirjoitettu virsiteksti puhuu suoraan minusta.

Myös Raamattu puhuttelee Askolaa aina vain. Joulukertomuksessa häntä koskettavat vaikean maailmantilanteen keskellä erityisesti enkelit, joita ”riittää ruuhkaksi asti”.

– Enkelien joululahja meille on tämä: Älä pelkää. Tästäkin selvitään. ■

Runokatkelmat ovat Irja Askolan kirjasta Tie vie, pyhä kantaa – rukousta ja runoa kirkkovuoden mittaan (Kirjapaja 2010).

Tule, koe, lumoudu!

1 La 8.2.2025 19:00 4 12,50–36 €

MUSICA NOVA HELSINKI: URKUKONSERTTI

· Jan Lehtola

Kaija Saariahon muistolle omistetussa konsertissa suunnataan katse tulevaisuuteen ja lähestytään Musiikkitalon urkujen uusia soinnillisia ulottuvuuksia peräti seitsemän kantaesityksen voimin.

1 Ti 22.4.2025 19:00

4 12,50–46 €

TÄHTIPÖLYÄ UUDESTA MAAILMASTA

· Katelyn Emerson

Amerikan urkureiden killan (AGO) Suomen jaoston vierailua

Musiikkitalossa tähdittää nuori Katelyn Emerson. Luvassa monipuolinen ja yllätyksellinen kattaus läpi vuosisatojen.

1 Ke 1.1.2025 19:00 4 54–89 €

URKUJEN ILOTULITUS

· Gunnar Idenstam Kansanmusiikista ammentavan improvisoijan konsertti juhlistaa urkujen 1-vuotissyntymäpäivää huipentuen sovituksiin Brucknerin kahdeksannesta sinfoniasta ja Ravelin Bolérosta.

1 Su 19.1.2025 16:00 4 12,50–36 €

KOKO PERHEEN

KINOKONSERTTI

· Peter Krasinski

Showmies ja häkellyttävän briljantti urkuri Peter Krasinski loihtii Buster Keatonin Kameramies-mykkäelokuvaan uuden ääni- ja efektimaailman.

1 La 1.3.2025 17:00 4 12,50–46 €

TURUN FILHARMONISEN ORKESTERIN

VIERAILUKONSERTTI

· John Storgårds, kapellimestari

· Bálint Karosi, urut

Unkarilaisen, USA:ssa vaikuttavan

Bálint Karosin teoksen Syöjätär esittää säveltäjä itse yhdessä John Storgårdsin johtaman Turun lharmonisen orkesterin kanssa.

1 La 14.6.2025 19:00 4 12,50–46 €

CARL ORFF: CARMINA BURANA

· Riku Laurikka, kapellimestari

· Aleksanteri Wallius, urut Musiikkitalon Konserttisalin lavalle saapuu 200 kuorolaulajaa esittämään teoksen ainutlaatuisen version. Laulusolisteina ja lyömäsoittajina kuullaan Sibelius-Akatemian opiskelijoita.

1 Su 5.1.2025 19:00 4 54–89 €

URUILLA SINFONISESTI

· Stephen Tharp

Maailman urkueliitin huippunimi vierailee ensimmäistä kertaa Musiikkitalossa ja esittää omat sovituksensa Bartókin, Stravinskyn ja Musorgskin orkesteriteoksista.

1 La 8.2.2025 14:00 4 12,50–36 €

MUSICA NOVA HELSINKI: IMPROVISAATIOKONSERTTI

· Thierry Escaich

Thierry Escaich, Pariisin Notre-Damen urkuri, on yksi kysytyimpiä ranskalaisia urkuri-säveltäjä-improvisoijia maailmalla.

1 Su 30.3.2025 16:00

4 12,50–36 €

SUNNUNTAIMATINEA: BACHIN SYNTYMÄPÄIVÄ

· Riikka Viljakainen

Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa työskentelevän Riikka Viljakaisen konsertti juhlistaa Johann Sebastian Bachin 340. syntymäpäivää. Konsertin päänumerona kuullaan Jehan Alainin Kolme tanssia.

TERVETULOA KONSERTTEIHIN!

Lisätiedot ja liput: musiikkitalonurut. / tulevat-tapahtumat

Luukkujen viestit ovat arvokkaita

Joulukalenteri ei ilahduttanut

HELSINKILÄISKOTEIHIN JAETTU tämän vuoden adventtikalenteri yllättää ja järkyttää sekä herättää monia kysymyksiä. Keille se on tarkoitettu? Onko tarkoituksena vain rikkoa perinteitä ja loukata uskovien kristittyjen tuntemuksia vai peräti rienata kristinuskoa? Adventtikalenterin sanoma ei ole valitettavasti ymmärrettävä. Sekä kuvat että tekstit hämmentävät eivätkä tuo toivoa.

Punapukuinen enkeli ei ole energisoiva hahmo, vaan muistuttaa värikkyydessään ennemmin intialaista temppelitanssijaa sekä Ilmestyskirjan kuvausta ”helakanpunaisesta naisesta, joka ratsastaa pedolla” kuin sitä enkeliä, jonka tiedämme ilmoittaneen kedon paimenille Jeesuksen syntymästä. Avattaessa luukuista löytyy yllättäviä toteamuksia. ”Biologinen fakta: ihminen on eläin. Teologinen fakta: Jumala tuli eläimeksi.” Tällainen uusmuotoilu pienoisevankeliumista on omiaan sekoittamaan pääkaupunkilaisten muutoinkin heikkenevää kristinuskon perusteiden tuntemusta. Jumalan pyhyyden sijalla on uushenkistä filosofista viisastelua.

Adventtikalenterit merkitsevät eniten lapsille ja mummoille. Seurakuntayhtymän jakama kalenteri ei sovi kummallekaan joulua odottavalle ryhmälle. Miksi painattaa ja jakaa tällaista kalenteria, joka ei täytä suurimpien käyttäjäryhmien odotuksia? Kirkollisveron maksajina meitä kiinnostaa, kuka on hyväksynyt kalenterin painatuksen ja jakamisen. Mieluummin näkisimme, että seurakuntayhtymä käyttäisi varoja Raamatun tuntemuksen lisäämiseen kuin tällaisiin hankkeisiin.

Lauttasaarelaisten mummojen puolesta Laura Reinilä

SEURAKUNTIEN JOULUKALENTERI on herättänyt voimakkaita tunteita ja syytöksiä jopa rienauksesta. Kun luin ensimmäisen aihetta koskevan uutisen, pohdin, onko kirkkoni taas tyrinyt, tapahtuuhan joskus sellaistakin. Ymmärrän kritiikkiä siinä mielessä, että joulukalenterilta odotetaan ymmärrettävää puhetta keskivertoseurakuntalaiselle ja jopa lapselle. Arjen kriisien keskellä kamppaileva saattaa jäädä ihmettelemään kryptisiä viestejä. Mutta kun huomasin kalenterin aforismien kirjoittajaksi lahjakkaan esseistin ja kirjailijan Antti Nylénin, päähäni asettuivat aivan toisenlaiset lasit. Halusin ymmärtää – tietenkin, koska luotin kokemuksesta, että tämä kirjoittaja ei halua rienata mitään muuta kuin inhimillistä tapaamme kangistua sanoihin ja turtua pyhän äärellä. Toinen aforistikko Stanislaw Jercy Lec on tiivistänyt hyvin, mitä uskonnollisessa kielessä helposti tapahtuu: Alussa oli sana, lopussa fraasi.

Hämmästyin näkökulman muutoksen aikaansaamaa kokemusta itsessäni: jokainen luukun viesti alkoi näyttää yhä arvokkaammalta. Tuohtumus on sosiaalisen median perusvire, ja helposti käy, ettemme edes halua ymmärtää. Mutta jos yritän, halu tuomita toisia ihmisiä vähenee.

Päätin tehdä varjokalenterin: julkaisen päivittäin blogissani www.korhola.fi oman pohdintani sen äärellä, jouluun asti. Paljastan samalla, miksi itse pidin näkemästäni ja paikoin liikutuinkin luukkuja avatessani. Yritän vain sanoa, että näinkin sen voi nähdä. Etenkin kun koko adventissa on kyse avartumisesta. Olkoon tämä samalla adventtiretriittini. Olen jouluihminen enkä lakkaa ihastelemasta kristinuskon skandaalimaista ajatusta, että Luoja tuli elämään ihmisen osan. Juuri siksi maailmalla on toivoa, että tekijämme ymmärtää meitä.

Eija-Riitta Korhola filosofian tohtori, Ullanlinnan mummo

Omaishoitajat tarvitsevat tukea

OMAISHOITAJIEN MÄÄRÄ tulee kasvamaan hurjaa vauhtia väestön vanhetessa. Muistisairaudet ovat lisääntyneet työikäisillä, ja heidän hoitajansakin ovat usein työikäisiä. Omaishoitaja säästää valtavat määrät yhteiskunnan varoja hoitaessaan sairastunutta läheistään usein ympärivuorokautisesti.

Siksi olisi tärkeää, että omaishoitajia tuetaan, jotta he eivät itse uuvu ja sairastu. Omaishoitajan rahallinen palkkio on pieni, ja vapaapäiviä on vähän. Nykyistä tärkeää päivätoimintaa ei saa lakkauttaa; sitä pitäisi päinvastoin lisätä. Päivätoiminta tarjoaa monelle omaishoitajalle ainoita hetkiä, jolloin voi hoitaa omia asioitaan, käydä kaupassa tai lääkärissä.

Harva tekee töitä 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä. Omaishoitajien tukeminen olisi yhteiskunnan kannalta inhimillistä ja kustannustehokasta.

Mari Holopainen kaupunginvaltuutettu (vihr.), Helsinki

Arabikansojen on tunnustettava Israel

IRANIN JULKILAUSUTTU tavoite on pyyhkiä juutalaisvaltio Israel maailmankartalta. Iranin välikäsinä toimivat terroristijärjestöt Hamas ja Hizbollah, joiden arvomaailma on ihmisarvoa kunnioittamaton. Tämä nähtiin verilöylyssä 7. lokakuuta 2023. Myös Hizbollah valmisteli vastaavaa iskua Pohjois-Israeliin.

Valtapuolueena Gazassa ollut Hamas on lausunut, ettei mikään määrä palestiinalaisia siviiliuhreja ole liikaa korkeamman päämäärän hyväksi. Silti Israelin nähdään olevan suuressa vastuussa palestiinalaisista siviileistä, vaikka heidän omat johtajansa jopa laskelmoivat kylmästi siviiliuhrien auttavan palestiinalaisia mediapelissä kansainvälisestä sympatiasta. Israelia syytetään kansanmurhasta, vaikka Israel pyrkii nimenomaan estämään oman kansansa murhan.

Enemmistö palestiinalaisista ei tutkitusti kannata kahden valtion vaan yhden valtion mallia, mikä tarkoittaa Israelin hävittämistä. Suurin este rauhaan Lähi-Idässä onkin Iranin sekä arabikansojen haluttomuus tunnustaa Israelin valtion olemassaolon oikeus.

Tomi Kaunismäki Vaasa

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Mielipide

KIRKOT OVAT MERKITTÄVIÄ KEHITYSYHTEISTYÖN TEKIJÖITÄ

Suomen Lähetysseura on tehnyt kehitysyhteistyötä jo 50 vuotta. Ihmisten elinolojen kohentaminen, kuten koulutus ja ruokaturvan parantaminen, ovat kuitenkin olleet keskeinen osa Lähetysseuran kokonaisvaltaista työtä jo aiemmin, Lähetysseuran alkuajoista saakka.

LähetysseurajaKolumbianluterilainenkirkkotukevatkogi-alkuperäiskansanomanäidinkielenkäyttöäopetuksessa.

Jeesuksen toiminta on esimerkki Jumalan rakkaudesta luomaansa maailmaa kohtaan. Jeesus kosketti ihmisiä, jotka elivät kärsimyksen keskellä, auttoi heitä ja puhui oikeudenmukaisuuden puolesta. Jumalanpalveluksen jälkeen meidät lähetetään maailmaan palvelemaan. Kehitysyhteistyö on yksi niistä työkaluista, joilla toteutamme tätä diakonista palvelun näkyä”, sanoo Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala

Lähetysseuran kumppanikirkot kehittyvissä maissa haluavat Parhialan mukaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. He kohtaavat ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset elämässään: ruoka vähenee, toimeentulo vaikeutuu ja monet joutuvat elämään konfliktien keskellä. Kirkoilla on Parhialan mukaan erityinen asema monissa kehittyvissä maissa, mikä tekee niistä tärkeitä kehitysyhteistyötoimijoita.

”Kirkot työskentelevät moraalisten kysymysten kanssa: mitä on hyvä elämä ja miten ihminen elää oikein. Kirkoilla on uskottavuutta ja kykyä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen esimerkiksi lapsiavioliittojen lopettamisessa. Kirkot tuottavat myös laajasti yhteiskunnallisia palveluita,

ylläpitävät esimerkiksi sairaaloita ja kouluja. Uskonnolliset organisaatiot ovat paikalla myös siellä, mihin viranomaisten resurssit eivät ole riittäneet. Uskonnollisia johtajia kuunnellaan ja heihin luotetaan – usein enemmän kuin maallisiin johtajiin tai viranomaisiin. Heillä on pääsy päättäjien luo ja siten mahdollisuus tehdä vaikuttamistyötä, jolla puututaan ongelmien juurisyihin.”

Yhden esimerkin Parhiala nostaa Kolumbiasta, jossa Lähetysseura tekee yhteistyötä Kolumbian evankelis-luterilaisen kirkon kanssa vaikeissa olosuhteissa.

”Kirkko tekee tiettömien taipaleiden päässä työtä, jolla rakennetaan rauhaa ja parannetaan yhteisöjen elinolosuhteita. Kyläläiset elävät aseellisten ryhmien ja huumekartellien hallitsemilla alueilla. Minuun teki vaikutuksen kirkon kyky päästä vaikeisiin paikkoihin. Hyvin haavoittuvassa asemassa elävät ihmiset luottivat pieneen luterilaiseen kirkkoon”, Parhiala sanoo. Arkkipiispa Tapio Luoma näkee, että kun kirkko tekee kehitysyhteistyötä, siihen sisältyy ajatus Jumalasta, joka toimii meidän ihmisten kautta.

”Kristuksesta todistamiseen kuuluu koko ihmisen elämä: ei ainoastaan sanat vaan myös teot. Sen tähden on tärkeää, että osoitamme Jumalan rakkautta teoillamme ja myös sillä, mitä teemme kehitysyhteistyössä tai kansainvälisessä diakoniassa”, Luoma sanoo.

• Lähetysseura tekee Suomen valtion tuella kehitysyhteistyötä kirkkojen kanssa eri maissa. Työtä tukevat myös seurakuntalaiset kolehtien ja tapahtumien kautta sekä yksityiset lahjoittajat.

• Työtä ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, kansainväliset ihmisoikeusperiaatteet sekä kehitysyhteistyön hyvät kansainväliset käytännöt.

• Kolumbiassa kirkko rakentaa rauhaa sekä parantaa köyhien yhteisöjen toimeentuloa ja alkuperäiskansojen koulutusta.

• Etiopiassa kirkko tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista, ruokaturvaa, toimeentuloa ja kuurojen ja kuulovammaisten ihmisten koulutusmahdollisuuksia.

• Senegalissa kirkko tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kielivähemmistöjen äidinkielistä opetusta.

• Zimbabwessa Kirkkojen neuvosto tukee köyhien yhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Arkkipiispa Tapio Luoma tutustui Lähetysseuran työhön Kolumbiassa ja tapasi Kolumbian luterilaisen kirkon piispan Atahualpa Hernándezin.

Kuva: Laura Häkli.

Kuva: Anna Lundén

KIITÄMME KULUNEESTA VUODESTA, HYVÄÄ JOULUA!

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

PELKOPOTILAILLE OLEMME ERIKOISTUNEET. EI MUITA KUSTANNUKSIA. HML

· Hammaskiven poisto + soodapuhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yht, muuten vain 25 €

alk. 89 € muuten 68 € aika 20 min.

· Juurihoito alk. 350 €

· Hammasvalkaisu 120 €

· Purentakisko 320 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas · Kirurgia · Hammaskoru

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 490 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 178 €

Korjaukset alk. 125 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

Kaikki työt valmistetaan Suomessa käsityönä. Lahjakortti hampaiden hoitoon on paras!

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

OLETKO PELKOPOTILAS

Hammaslääkäriasema

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Kotihammas tuo hammashoidon myös kotiisi!

Kotihampaan asiantuntijat lähtevät asiakkaan luokse, jotta asiakkaan ei tarvitse lähteä erikseen vastaanotolle saadakseen hammashoitoa Palvelu on toteutettu asiakkaalle vaivattomaksi! Hoitotiimi koostuu tarpeen mukaan hammaslääkäristä, hammashoitajasta suuhygienististä ja/tai erikoishammasteknikosta

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Rakennusala

HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ?

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

Ostetaan

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

ääkäri- ja suuhygien stipalvelut 09 838 70 333 koishammasteknikkopalvelut 09 563 1500 VARAA AIKA PUHELIMITSE

Palvelukseen halutaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Lainaksi isoäiti tai isoisä. Tulisitko perheemme avuksi aina silloin tällöin? Me odotamme sinua Suurmatinkylän alueella Espoossa. Soita Pauliinalle 044 316 2222 niin jutellaan lisää.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike

Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 25v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa Heidi

Esteetön kulku

Palveluja tarjotaan

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

KOTIOPTIKOT

P

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 040 446 2185

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut!

Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tmi Sarike tarjoaa hoiva/siivouspalvelua. Lähihoitaja. Kotitalousvähennys. Sari 041 5492324.

Lakipalveluja

Varaudu elämän taitekohtiin

Edunvalvontavaltakirjat, testamentit, kauppakirjat, perunkirjoitukset, pesänselvitykset, perinnönjaot, avioehtosopimukset ja jäämistösuunnittelu ym.

050 357 7807

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Ostamme autoja, myös sähköja hybridiautot. Hoidamme vaivattomasti kaikki paperityöt ja lunastamme mahdollisen loppuvelan. Tarvittaessa noudamme auton ja maksu autosta heti. Bayerncar OY p. 050 437 0376 tai 050 530 8845

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua

○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi ulkoilemaan Ilahduta lahjakortilla! www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

JalkaPirkko

Jalkojenhoitaja Pirkko Manninen Puh 050 337 6001 Kotikyläntie 4 02770 Espoo

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045

638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen? Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357 Sähköposti: margaleth77@gmail.com

Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Edullista. luotettavaa KOTISIIVOUSTA, kaupassa käynnit ym. Soita p. 046 5484434

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 11.12. klo 19 Körttikodin puuroseurat, Ratak.1aA. la 14.12. klo 18 perinteiset jouluveisuut Virkkalassa, Virkkalant.1, Lohja. su 15.12. klo 15 körttiseurat Rajamäen kirkon Artturi-Sali, Patruunant.1. klo 16 jouluveisuut Seuratuvalla, Salomonk.17D; mm. E.Ruuttunen, laulu, S-L.Untamala, piano, P.Untamala, sello. klo 17 Pappilan veisuut Vihdissä, Niuhalanraitti 6. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali, Kirkkot.2. ti 17.12. klo 18 verkkoseurat Lähetysseurassa, www.facebook.com/ herattaja & www.youtube.com/herattajayhdistysfi; veisaamaan viim. klo 17.45 os. Maistraatinportti 2a. su 22.12. klo 18 jouluseurat Hyvinkään vanha kirkko, Uudenmaank.13. to 26.12. klo 12.30 Jouluveisuut Roihuvuoressa, Tulisuont.2 (messu klo 14). su 29.12. klo 14 Tuija ja Kuisma yht. 80 v. -seurat Seuratuvalla, kolehti, ei lahjoja. ke 1.1.25 klo 18 lähetysseurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1. pe 3.1. klo 19 seurat Espoonlahdessa, Kipparink.8; kahvit klo 18.30. su 12.1. klo 15 veisuut Lohjan srkkesk, Sibeliuksenk.2. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop.6; kahvit klo 15.30. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali, Kirkkot.2. ma 13.1. klo 18.30 Herännäisnuorten kuoron harj. Seuratuvalla. Uudet laulajat tervetuloa! Tied. ecpiet@ gmax.de. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2; kahvit klo 18.30. ti 14.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, S.Korkalainen Ihamäkien työstä Namibiassa. su 19.1. klo 10 kirkkopyhä Lauttasaaressa, messu, soppa ja seurat, s.K.Hiltunen. klo 15 seurat Nurmijärven srk-kesk, Kirstaant.5. klo 16 kirjallisuusseurat Seuratuvalla: P.Kotamäki, P.Löija, T.Kauhanen, E.Eerola: kirjailijat itse äänessä virsien välissä. klo 17 Vihdin Pappilan veisuut. ke 22.1. klo 18.30 seurat Matinkappelissa, Liisankj.3; kahvit klo 18. su 26.1. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylässä, Teinint.10; messu, kahvit ja seurat. katso lisää: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri

Helsingin

Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

pe 13.12. klo 18 alueseurat, joululauluilta, Suomenlinnan kirkko su 5.1. klo 18 messu, Vanha kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

SOITTAA NUORISOMUSAA

PÄÄKAUPUNKI

EXPRESSA TIETOTEOS

YLLYTTÄÄ IHAILIJOITA

SOITIN JA SIIVOUSVÄLINE

KRUISAILUA KUUSAMOSSA

LAT. KOIRA JA KARHU PA RKU HAARNISKA

VUORISTO HAKEA

VESIPUTOUKSISTA BOND

ITALIASSA HEPAN VERBI

PUPPUA PUTELI TOPELIUS ANNELI

REAGOIJILLA

KUNKIN

ERIKOISOSAAMISALUETTA

KIVI

VASTIKÄÄN

KUOLLUT

KOMEDIAKAKSIKOSSA

KORPIKIRJAILIJA KIANTO

JOKUSTEN LEMMIKKI ÄKKIÄ PERILLE

SAMULIN KITSAS

JOULULAULUN LINNUN NÄKEMÄ SARKOMAA

TAIVUTELLA VAATIVASTI ALKALI

SYÖTTINÄ

MOKKAKENKÄISEN MURHE

VALVOO JÄRJESTYSTÄ

SÄÄLITTÄVIÄ ANNUKAN KANSSA -1.

MYKKÄNEN VAINE

MUSKETTISOTURI

SAARNASSA RAAMATUSTA TOSI FIKSU

MÖHLÄYS

SYTYTTÄÄ NALLIN POISSAOLOJEN SYITÄ

PUOLUSTAVA TARUSSA AVAAVA

KÄRKISIJOILLA ENSIMMÄISTEN ENSIMMÄINEN

-MOOTTORI ETUM ATKA RIVAKKA UNICEFIN HYVÄN

TAHDON LÄHETTILÄS KUUSTONEN AALTOLA

RIITOJA

DAAVIDIN ISOISOÄITI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

22.12.

Päivän evankeliumissa (Matt. 1:18-24) enkeli rohkaisee

Joosefia ottamaan Marian vaimokseen. Enkeli kertoo, että lapsi, jota raskaana oleva Maria odottaa, on lähtöisin Pyhästä Hengestä.

Kaksi kertomusta Jeesuksen syntymästä

JEESUKSEN SYNTYMÄSTÄ ja varhaisesta lapsuudesta on kaksi toisistaan poikkeavaa kertomusta. Ne löytyvät Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien kahdesta ensimmäisestä luvusta. Matteus kertoo tarinan Joosefin ja Luukas Marian näkökulmasta. Kumpikin tarina haastaa ja provosoi lukijaansa ja saa kysymään lisää. Molemmat evankeliumit viestittävät, että Jeesuksen syntymä on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Tämän käsityksen taustalla on varhaisten Jeesuksen seuraajien usko tämän kuoleman jälkeiseen ylösnousemukseen. Vähitellen tämä usko laajeni koskemaan Jeesuksen elämää kokonaisuudessaan syntymään ja jopa iankaikkisuuteen asti. LAURI MAARALA

Seimessä näemme Jumalan ihmeen

Moni kysyy, millainen maailma kohdussa kasvavaa lasta odottaa. Onko hän toivottu, löytyykö hänelle sijaa, onko hänen turvallista syntyä ja elää?

Maria ja Joosef elivät vähintään yhtä epävarmassa maailmassa kuin nuoret ihmiset tänään. Heillä oli edessään vaikea ratkaisu. Maria oli luvattu vaimoksi Joosefille. Hän oli nuori tyttö, ehkä neljäntoista. Joosef oli nuori mies, ehkä viisi kuusi vuotta kihlattuaan vanhempi. Marian odottamaton raskaus sekoitti heidän elämänsä. Se herätti kysymyksiä ja teki Marian osan vaikeaksi yhteiskunnassa, jossa nuorella naisella oli vähän sananvaltaa.

Kuultuaan Marian raskaudesta Joosef aikoi ensin vähin äänin purkaa kihlauksen. Joosef ei kuitenkaan sanonut tai tehnyt mitään. Hän nukkui yön yli. Unessa enkeli ilmestyi hänelle ja kertoi, mistä oli kysymys. Aamulla Joosef oli valmis toimimaan niin kuin

enkeli oli kehottanut. Tämä tapahtui Matteuksen evankeliumin mukaan Betlehemissä.

Marialle enkeli oli ilmestynyt Galileassa Nasaretissa ja kertonut hänen tulevan raskaaksi. Maria oli ymmällään ja peloissaan eikä tiennyt, mitä ajatella. ”Pyhä Henki tulee yllesi ja Korkeimman voima peittää sinut varjoonsa”, enkeli rauhoitteli häntä.

Enkelin piti tulla kummankin luokse vakuuttamaan, että lapsi oli Jumalan ihme ja siunaukseksi monille. Lapsi oli lähtöisin Jumalasta ja hänen henkensä kantama. Ja niin Maria ja Joosef sanoivat kyllä Jumalalle ja lapselle – ja toisilleen. Marian seimeen kapaloimassa vastasyntyneessä Jeesus-lapsessa näemme sitten Jumalan sellaisena kuin hän on. Jeesuksen elämä alkaa Pyhän Hengen voimasta neitsyt Marian kautta. Molemmat tarvitaan – hengen säteily ja Marian ja Joosefin suostumus.

LAURI MAARALA

Hetki Marian ja Joosefin seurassa

Ota joulupyhien aikaan hetkiä omalle hiljentymiselle. Lue silloin rauhassa Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien joulukertomuksia (Matt.1–2 ja Luuk.1–2). Mietiskele niitä toisiaan täydentävinä tarinoina, jotka inspiroivat mielikuvitustasi. Mitä ne kertovat Joosefista ja hänen toiminnastaan? Mitä ne kertovat Mariasta? Mitä hän tekee ja mitä hän sanoo? Mitä ne kertovat Jeesuksesta?

Mieti, mitä Maria ja Joosef sanoisivat toisilleen. Mistä haluaisit keskustella heidän kanssaan?

2,4 miljardilla naisella ei ole samoja taloudellisia mahdollisuuksia kuin miehillä.

Seuraava lehti ilmestyy 16.1. Siihen saakka löydät uutta luettavaa osoitteesta kirkkojakaupunki.fi

12.12.2024

kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Katso tapahtumat tammikuulle asti s. 6–16

Tunnelman kohottaja

Rebekka Holi laulaa joulun tervetulleeksi s. 7

Joulumieltä urkuparvelta

Paavalinkirkossa soittaa jouluaattona urkuja nuori kanttorinalku Valtteri Saarikko, joka pitää soittimen mahtipontisuudesta.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ANTTI RINTALA

Monille joulu tarkoittaa hengähdystaukoa töistä tai opinnoista, mutta kanttorit ovat usein silloinkin töissä. Niin on myös Paavalin seurakunnassa osa-aikaisena kanttorina työskentelevä Valtteri Saarikko

Viikot ennen joulua ja itse joulu ovat hänelle työntäyteisiä, mutta mukavia. Luvassa on esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia hoivakodeissa, ja jouluaattona Saarikko on töissä kello 15 alkavassa hartaudessa ja kello 23 alkavassa jouluyön messussa.

– Toivoisin, että ihmiset hyödyntäisivät seurakuntien joulun ajan tarjontaa. Esimerkiksi konsertteja on paljon, ja toivoisin, että ihmiset saisivat elämyksiä ja joulumieltä tapahtumista, Saarikko sanoo.

VALTTERI SAARIKKO ON VASTA 18-vuotias ja opiskelee kolmatta vuotta urkujen soittoa Helsingin konservatoriossa. Keväällä hän aikoo hakea opiskelemaan kirkkomusiikkia Sibelius-Akatemiaan. Nuoresta iästään huolimatta Saarikko on ehtinyt harrastaa musiikkia monessa muodossa: hän on soittanut pianon ja urkujen lisäksi myös klarinettia ja saksofonia ja on laulanut nuorempana Cantores Minores -kuorossa. Uruista hän kiinnostui silloisessa kotiseurakunnassaan Munkkiniemessä.

– Urut löytyivät kotiseurakunnan kautta, kun olin sen toiminnassa paljon mukana. Näin ja kuulin urkujen soittoa. Hain musiikkiopistoon ja valitsin urut pääaineeksi.

Uruissa Saarikkoa kiehtoi ensinnäkin tekniikka: hän vertaa urkuja lentokoneohjaamoon, joka

on täynnä erilaisia nappuloita.

Valtteri Saarikko opiskelee urkujen soittoa konservatoriossa ja tekee kanttorin töitä Paavalin seurakunnassa.

– Myös urkujen soundi ja niiden mahtipontisuus on aina vedonnut, Saarikko kertoo.

Urkujen mahtipontisuus pääsi hänen mielestään parhaiten oikeuksiinsa tänä syksynä, kun Saarikko soitti elokuvamusiikin konsertissa Paavalinkirkossa. Täysi kirkollinen ihmisiä pääsi kuulemaan muun muassa Tähtien sodan, Titanicin ja Rambo-elokuvien tunnusmusiikkia.

”Joskus

ikääni on vähän ihmetelty, mutta ei kukaan ole huonoa palautetta antanut, päinvastoin.

VALTTERI SAARIKKO

KANTTORIN TYÖHÖN Valtteri Saarikko on saanut tuntumaa paitsi Paavalin seurakunnassa, myös kesäkanttorina Malmin hautausmaalla.

– Se oli aika raskasta, mutta myös opettavaista. Siltä pohjalta on ollut helppo jatkaa keikkakanttorin hommaa.

Ihmiset ovat suhtautuneet nuoreen kanttoriin positiivisesti. Luottamus, jota Saarikko on saanut sekä seurakuntalaisilta että työkavereilta, on tuntunut parhaalta jutulta kanttorin työssä.

– Kun olen ihmisiin yhteydessä puhelimitse, he eivät kuule, että on näin nuori tyyppi kyseessä, mutta paikan päällä he saattavat vähän yllättyä. Joskus ikääni on vähän ihmetelty, mutta ei kukaan ole huonoa palautetta antanut, päinvastoin.

Saarikon ikäisten joukossa urkujen soitto ei ole ihan kaikkein tyypillisin harrastus.

– Ehkä olen jopa hieman vältellyt tätä aihetta oman ikäisteni kanssa. Urut on niin outo juttu monelle, etten yleensä ole tätä asiaa hirveästi mainostanut. Sitten kun sen ottaa puheeksi, niin monet reagoivat, että wow, onpa outoa, mutta siistiä.

Sellaiseen käytännön asiaan kanttorin ikä on vaikuttanut, että kun Valtteri Saarikko huomasi tarvitsevansa liikkuvaisessa työssään ajokorttia, hänen oli anottava erityislupaa ajokortin ajamiseen alaikäisenä. Asia järjestyi, ja hän pääsi auton rattiin jo 17-vuotiaana.

URUILLA VOI SOITTAA oikeastaan mitä vain, ja monenlaista Valtteri Saarikko on soittanutkin.

– Soitan aika paljon myös kevyempää musiikkia, toki myös klassista urkumusiikkia, barokkia ja sen sellaista.

Joulumusiikkia on Valtteri Saarikon mielestä mukava soittaa, sillä valikoimassa on paljon hyviä ja suomalaisille tärkeitä kappaleita. Yksi hänen omia suosikkejaan on Arkihuolesi kaikki heitä – Siinä on hieno sävelmä ja sanat, jotka uppoavat ihmisiin. Toimii.

Valtteri Saarikko toimii kanttorina jouluaaton hartaudessa Paavalinkirkossa 24.12. klo 15 ja jouluyön messussa klo 23. Messussa lauletaan lauluja Kauneimmat joululaulut -lauluvihkosta.

Katso kaikki Helsingin seurakuntien jouluaaton hartaudet sivulta 6.

Piispan joulutervehdys

Maailma valmiiksi

Kun me pyrimme saamaan maailmaa valmiiksi, Kristus astuu maailmaamme sellaisena kuin se on –keskeneräisenä, rikkinäisenä ja kiireen kuluttamana.

Joulun alla useissa työyhteisöissä toistellaan, kuinka tähän aikaan vuodesta maailma pitää saada valmiiksi. Maailman valmiiksi saamisella kuvataan kasvavaa tehtävälistaa ja kiihtyvää kiirettä. On tunne, että jouluvapaille ei voi jäädä, jos kaikki ei ole tehtynä.

Tekemättömien töiden ja keskeneräisten tehtävien kanssa voi olla kyse siitä, että vastuulla olevat asiat todella on välttämätöntä saada hoidettua ennen kuin joulu alkaa ja vuosi vaihtuu. Syy voi olla lain vaatimasta velvoitteesta tai työyhteisön sisäisistä sopimuksista. Lähestyvät eräpäivät ja takarajat aiheuttavat ahdistusta ja kiire kasvattaa kireyttä. Joulumieli jää kauas, kun illalla kotona kynttilänvalon sijaan hohtaa tietokoneen kirkas kajo.

Maailman valmiiksi saattaminen ei rajoitu työkiireisiin. Pienten lasten vanhemmille joulun lähestyminen tarkoittaa esityksiä, lahjalistoja ja joulujuhlia. Lasten toteutumattomat toiveet voivat venyttää kukkaron lisäksi kalenteria ja kestokykyä.

Yhdelle jouluun valmistautuminen on monen sukupolven tekemisten yhteensovittamista, toiselle yksin kannettava taakka. Ystävysten voi olla vaikea löytää joulun alla aikaa yhteiselle näkemiselle, kun kaikkialla tuntuu kaikuvan sama vaatimus: maailma valmiiksi.

Jouluevankeliumi julistaa, että kaiken keskeneräisyyden keskellä lepää jo valmis lupaus: Jeesus-lapsi, Jumalan rakkaus, joka ei riipu ihmisen tekemisistä tai suorittamisesta. Kun me pyrimme saamaan maailmaa valmiiksi, Kristus astuu maailmaamme sellaisena kuin se on – keskeneräisenä, rikkinäisenä ja kiireen kuluttamana.

Jouluyön ihme ei ollut seurausta ihmisen valmisteluista, vaan Jumalan armosta.

Maailma ei ole meidän tehtävissämme valmiiksi, koska se on jo valmiina Kristuksen armossa. Älä siis murehdi, vaikka oma maailmasi ei tuntuisi valmiilta. Jumalan työ on jo tehty – Kristus kantaa keskeneräisyyden keskelläkin.

Iloista joulua!

Teemu Laajasalo

Helsingin hiippakunnan piispa

Tervetuloa perinteiseen jouluaaton hartauteen

Helsingin tuomiokirkkoon 24.12.2024 klo 15.30.

Ilmastopäästöt kuriin kirkossakin

Kirkon toiminnassa eniten kasvihuonekaasupäästöjä

tulee kiinteistöjen lämmityksestä, lähes 31 prosenttia. Siksi lämmitysmuodon muutokset ja kiinteistöjen vähentäminen ovat avainasemassa.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Kirkossa tehdään nyt paljon töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi samoin kuin kunnissa ja yrityksissä. Marraskuussa 2024 evankelis-luterilainen kirkko julkisti tiekartan nimeltään Hiilineutraali kirkko 2030 ja kirkon päästölaskurin, jotka on laatinut Suomen ympäristökeskus (Syke). Työssä on ollut keskeisesti mukana Helsingin seurakuntayhtymän ympäristöasiantunti-

ja Elina Hienonen

Koko maailmassa virallisesti hyväksytty tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Suomen hallitus on sitoutunut pyrkimään hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, eikä kirkko ole erillinen saareke yhteiskunnassa. Kirkko hyväksyi jo vuonna 2019 energia- ja ilmastostrategian, jonka mukaan kirkon tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

– Seurakuntataloudet ovat itsenäisiä toimijoita, joilla on erilaiset valmiudet. Kirkkohallitus ei voi antaa Suomen seurakunnille määräyksiä, vaan kirkon tiekartan on tarkoitus olla pohjatyö, joka auttaa seurakuntia tekemään oman työnsä päästöjen vähentämiseksi. Nollasta ei voi aloittaa, sanoo Hienonen. Päästölaskuri on työkalu, jota on rakennettu lähes vuoden ajan. Laskurin mukaan evankelis-luterilaisen kirkon kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2019 noin 194 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja vuonna 2023 jo 210 miljoonaa tonnia, eli päästöt ovat kasvaneet 8,7 prosenttia. Toki laskelma sisältää useita arvioita ja oletuksia, koska kaikkea ei ole voitu mitata ja tilastoida, mutta suunta on selvästi väärä.

KIRKON TIEKARTTA näyttää selkeästi, että eniten kasvihuonekaasupäästöjä tulee kiinteistöjen lämmityksestä, lähes 31 prosenttia. Koko maassa seurakuntien rakennuskantaan kuuluu noin 7 000 rakennusta. Helsingin seurakuntayhtymällä on 42 kirkkoa ja kappelia sekä yli 200 rakennusta. Tuoreen kiinteistöstrategian yhtenä tavoitteena on supistaa seurakuntien tiloja noin 44 000 neliömetrillä vuoteen 2030 mennessä. – Kiinteistöistä luopuminen on yksi helpoimmista keinoista vähentää päästöjä. Samalla poistuvat energiaan ja ylläpitoon liittyvät päästöt. Tietysti tämä riippuu siitä, mitä kiinteistölle tapahtuu luopumisen jälkeen. Myös purkamisesta tulee päästöjä, Hienonen huomauttaa. Helsingin seurakunnissa on valmisteltu oma, paikallinen hiilineut-

Maunulan uurnalehtoon asennetaan maalämpö. Ympäristöasiantuntija

Elina Hienonen kuvattiin lämmönjakohuoneessa, jossa on maalämpövaraajia, lämpöpumppu sekä lataussäiliö.

raaliustiekartta eli suunnitelma kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä kaikessa seurakuntien toiminnassa. Luottamuselimet alkavat käsitellä tiekarttaa alkuvuodesta.

KIINTEISTÖISTÄ LUOPUMINEN ON YKSI HELPOIMMISTA KEINOISTA VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ.

Lisäksi Helsingin seurakunnilla on ollut kirkon ympäristödiplomi jo vuodesta 2005. Sertifikaatin saadakseen seurakunnan pitää täyttää tietyt kriteerit perustoiminnassaan. Yksi konkreettinen tulos ympäristötyöstä on se, että seurakuntayhtymä on jo pitkään ostanut vain vihreää sähköä.

SUURIN OSA Helsingin seurakuntien rakennuksista käyttää lämmitykseen kaukolämpöä. Maalämpö on asennettu Malmin kirkkoon, jonka peruskorjaus on loppusuoralla. Myös Helsingin vanhimmassa, Östersundomin kirkossa, vanha öljylämmitysjärjestelmä korvattiin maalämmöllä. Lisäksi maalämpö lämmittää kolmea leirikeskusta, Merihiekan kerhotaloa ja kahta asuinkerrostaloa Haagassa.

Sähköä tuottavat aurinkopaneelit ovat käytössä Viikin kirkossa, Lohirannan leirikeskuksessa ja Malmin hautausmaalla.

Koko kirkon tiekartta sisältää suosituksia myös esimerkiksi hankintoihin, jätehuoltoon, polttoaineisiin ja ravitsemukseen. Yksi selkeä

periaate on Hienosen mukaan se, että joka hankinnassa on mietittävä, miten siitä saataisiin mahdollisimman päästötön.

– Kun esimerkiksi hautausmaalle hankitaan työkonetta, voidaan miettiä sähkökäyttöisen koneen ostamista. Rippileirien vaihtopäivänä voi järjestää niin, että kun bussi vie uudet leiriläiset leirikeskukseen, edellinen leiri palaa takaisin Helsinkiin samalla bussilla.

Julkisen sektorin toimijan on lain mukaan kilpailutettava isommat hankintansa, ja monesti kilpailutukseen on mahdollista sisällyttää ympäristökriteerejä. Tarkkoja yhteisiä kriteereitä on Hienosen mukaan kuitenkin vaikea laatia, kun ostoslistalla ovat esimerkiksi leirikeskuspalvelu ja kirkon korjaus.

Kirkon ilmastostrategian kovana tavoitteena on ollut vähentää kirkon ilmastopäästöjä 80 prosenttia jaksolla 2019–2030. Tähän ei ehditä kiriä.

– Kirkko ei saavuta tavoitetta, Suomi ei saavuta, EU ei saavuta. Vaikka kasvihuonekaasuista on puhuttu jo 1980-luvulta asti, niin kiire tulee, sanoo Elina Hienonen. Jos tuoreen tiekartan suositukset onnistutaan panemaan toimeen ympäri Suomea, voidaan saavuttaa 41 prosentin vähennykset.

– Olemme tehneet Helsingissä jo yhtä ja toista, esimerkiksi panostaneet energiatehokkuuteen ja parantaneet hankintoja. Nykyisin yrityksillä olisi valmiuksia edistää hiilineutraaliutta enemmänkin kuin laki vaatii. Itse toivon velvoittavaa lainsäädäntöä, jotta yritysten kannattaisi tuottaa tavaraa ja palveluja hiilineutraalisti. Voimme etsiä kilpailutuksella parasta mahdollista tuottajaa.

– Kilpailuttamisessa on tärkeää pyrkiä mahdollisimman päästöttömiin hankintoihin, sanoo Elina

Kirkkohallitus vastusti valtion tekemiä leikkauksia, sillä ne kohdistuvat kirkon lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

Eduskunta leikkasi kirkon rahoitusta

Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka vähentää kirkon valtiolta saamaa rahoitusta 19,6 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kotimaa. Kyseessä oli leikkaus rahoitukseen, jota evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko saavat lakisääteisten, yhteiskunnallisten tehtäviensä hoitamiseen. Näitä tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimis-

ton ylläpito. Päätös vaikuttaa etenkin hautaustoimeen. Sekä Kirkkohallitus että kirkolliskokous vastustivat leikkauksia, koska ne kohdistuvat lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja saattaisivat asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, jos hautauskuluja pitää alkaa kompensoida kirkollisverovaroin.

– Kirkon näkökulmasta kyse on puhtaasti valtion säästötarpeista, kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja Kirkkohallituksesta kommentoi.

Hautausmaksut nousevat Helsingissä

Hautaamiseen liittyvät maksut nousevat Helsingissä noin 10 prosenttia 1.1.2025 alkaen, mikäli yhteinen kirkkoneuvosto ja yhteinen kirkkovaltuusto päättävät hyväksyä uuden hautaustoimen hinnaston kokouksissaan 12.12. Hinnantarkistus perustuu yleiseen kustannustason muutokseen. Valtion rahoituk-

sen leikkaus otetaan huomioon myöhemmissä tarkistuksissa. Vuonna 2023 Helsingin hautaustoimen kuluista on katettu hautausmaksuilla noin 38 prosenttia. Loput on katettu valtion rahoituksella. Jäsenten kirkollisveroilla hautaustointa ei ole kustannettu. Hintoja tarkistettiin viimeksi kaksi vuotta sitten.

Lohdullinen erolaulu voitti joululaulukilpailun

Jouluradion ja Aito Iskelmän joululaulukilpailun voitti VP Kantolan laulama Joulu joka toinen vuosi. Kappaleen ovat säveltäneet Jussi Rasinkangas ja Toni Nygård, ja sen on sanoittanut Kati Valjus. Voittaja valittiin viiden finalistin joukosta yleisöäänestyksellä.

Joululaulukilpailun tuomaristo etsi nykypäivän kuulijaa koskettavia joululauluja. Sanoittaja Kati Valjus kertoo, että on jo pitkään halunnut kirjoittaa lohdullisen joululaulun eronneille.

Kisaan lähetettiin noin 50

uutta ja ennen julkaisematonta joululaulua. Ääniä tuli lähes 3000. Finaaliviisikko oli äänestyksessä melko tasainen. Muut finalistit olivat (suluissa esittäjä): Tässä on valo (Kaisa Leskinen), Enkelikello (Isa & Aleksi), Lapsenkasvoinen (Tommi Kalenius) ja Ei tuu jouluu ilman rauhaa (Pilven Piirtäjät ft. Vilma Alina). Voittajalaulun voi kuunnella verkossa: jouluradio.fi. Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa ja sen mahdollistavat evankelis-luterilaiset seurakunnat eri puolilla Suomea.

MAIJA

SAARI

Hienonen.

Jouluna kirkkoon ja kirkkomaalle

Jouluaatto on tänä vuonna tiistaina.

Seurakunnissa koonnutaan joulun hartauksiin ja jumalanpalveluksiin.

Jouluaaton

hartaudet 24.12.

KLO 10

■ Paavalinkirkko

KLO 11

■ Folkhälsans seniorhus, Mannerheimintie 97 (ruotsiksi)

■ Katukappeli, kauppakeskus Columbus

■ Petruskyrkan, Maunula (ruotsiksi)

■ Myllypuron kirkko, perheille Vanhakirkko, perheille

KLO 11.30

■ Kulosaaren kirkko (ruotsiksi)

KLO 12

■ Munksnäshemmet (ruotsiksi) Östersundomin kirkko, perheille

KLO 13

■ Fokus, Tripla

■ Huopalahden kirkko, perheille

■ Kallion kirkko, perheille

■ Kannelmäen kirkko, perheille

■ Koskelan kirkko, Paviljonkikuja 10

■ Kulosaaren kirkko, perheille

■ Laajasalon kirkko, perheille

■ Lauttasaaren kirkko, perheille

■ Mikaelinkirkko, Kontula

■ Munkkiniemen kirkko, perheille

■ Paavalinkirkko, perheille

■ Pitäjänmäen kirkko

■ Puotilan kappeli

■ Tapanilan kirkko

■ Temppeliaukion kirkko, perheille

■ Tuomiokirkko, perheille

■ Östersundomin kirkko

KLO 14

■ Alppilan kirkko

■ Hyvän Paimenen kirkko, Pakila, perheille

■ Johanneksenkirkko (ruotsiksi)

■ Leposaaren kappeli, Kulosaari

■ Maunulan kirkko

■ Matteuksenkirkko, Itäkeskus (ruotsiksi)

■ Mikael Agricolan kirkko

■ Munkkivuoren kirkko, perheille

■ Oulunkylän kirkko

Viikin kirkko edustaa modernia puuarkkitehtuuria. Rakennuksen pääsuunnittelija on arkkitehti Samuli Miettinen. Viikin kirkko on yksi kuudesta Malmin seurakunnan kirkosta.

■ Puistolan kirkko, perheille

■ Puotilan kappeli

■ St. Jacobskyrka, Lauttasaari (ruotsiksi)

■ Töölön kirkko

■ Viikin kirkko, perheille

■ Vuosaaren kirkko

■ Östersundomin kirkko

KLO 14.30

■ Huopalahden kirkko (ruotsiksi)

KLO 15

■ Hyvän toivon kappeli, Jätkäsaari

■ Kulosaaren kirkko

■ Käpylän kirkko

■ Laajasalon kirkko

■ Meilahden kirkko

■ Munkkiniemen kirkko

■ Myllypuron kirkko

■ Paavalinkirkko

■ Puotilan kappeli

■ Roihuvuoren kirkko

■ Siltamäen seurakuntakoti

■ Temppeliaukion kirkko

■ Vanhakirkko (ruotsiksi)

■ Vartiokylän kirkko

KLO 15.30

■ Tuomiokirkko, piispan aattohartaus

■ Östersundomin kirkko (ruotsiksi)

KLO 16

■ Huopalahden kirkko

■ Hyvän Paimenen kirkko, Pakila

■ Johanneksenkirkko

■ Kallion kirkko

■ Kannelmäen kirkko

■ Lauttasaaren kirkko

■ Malminkartanon kappelin piha, oma lyhty mukaan

■ Munkkivuoren kirkko

■ Oulunkylän kirkko

Jouluyön messut 24.12.

KLO 21

■ Käpylän kirkko

KLO 22

■ Hyvän Paimenen kirkko, Pakila

■ Johanneksenkirkko (ruotsiksi)

■ Laajasalon kirkko

■ Mikaelinkirkko, Kontula

■ Puistolan kirkko

■ Vuosaaren kirkko

KLO 23

■ Lauttasaaren kirkko

■ Mikael Agricolan kirkko, Tuomasmessu

■ Munkkiniemen kirkko

■ Oulunkylän kirkko

■ Paavalinkirkko

■ Pitäjänmäen kirkko

■ Temppeliaukion kirkko

Aattohartaudet hautausmailla 24.12.

HIETANIEMEN

HAUTAUSMAA

■ klo 13 Vanha kappeli (suomeksi ja ruotsiksi)

■ klo 14 Uusi kappeli

HONKANUMMEN

HAUTAUSMAA

■ klo 13 Iso kappeli

■ klo 14 Iso kappeli

KULOSAAREN

HAUTAUSMAA

■ Pihlajamäen kirkko

■ Suomenlinnan kirkko

■ Viikin kirkko

KLO 16.30

■ Munkkiniemen kirkko (ruotsiksi)

KLO 17

■ Vanhakirkko

KLO 22

■ Puotilan kappeli

KLO 23

■ Huopalahden kirkko

■ Kannelmäen kirkko

■ Myllypuron kirkko

■ Oulunkylän puukirkko (ruotsiksi)

■ Puotilan kappeli

■ Tuomiokirkko, musiikkihartaus

■ klo 13 Leposaaren kappeli (ruotsiksi)

■ klo 14 Leposaaren kappeli

■ klo 15 Leposaaren kappeli

MALMIN HAUTAUSMAA

■ klo 13 Iso kappeli

■ klo 14 Iso kappeli (suomeksi ja englanniksi)

MAUNULAN UURNALEHTO

■ klo 13 keskusaukio

Hautausmaiden portit avataan perjantaina 20.12. klo 7 ja suljetaan seuraavan kerran vasta tiistaina 7.1. klo 22.

Tarkemmat tiedot löytyvät www.helsinginseurakunnat.fi ja seurakuntien ilmoituksista sivuilta 7–14.

ESKO JÄMSÄ

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti ja to klo 10–13 sekä puhelimitse ma klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys 7.1.2025 alkaen ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003.

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook ja Youtube www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

III Adventtisunnuntai 15.12. messu klo 10. Striimi. IV adventtisunnuntai 22.12. messu klo 10. Striimi.

Jouluaatto 24.12. Klo 13 Perheiden aattohartaus. Klo 16 Aattohartaus, L’Armonia avustaa. Klo 23 Jouluyön hartaus. Jouluaattona voit tuoda oman kynttilän kirkkopuiston kalliolle.

Joulupäivän messu 25.12. klo 10. Tapaninpäivän messu 26.12. klo 10.

Messut klo 10: su 29.12. striimi, Uudenvuodenpäivä 1.1.2025, su 5.1. striimi, Loppiainen 6.1. Kauneimmat joululaulut -messu, su 12.1. striimi.

Laudes ke 18.12. klo 7.30. Striimi. Jatkuu 8.1.

Ad sextam to 19.12. klo 12. Jatkuu 9.1.

Iltamessu ke 18.12. klo 18. ROKkoulutus. Jatkuu 8.1.

Sydänrukous pe 13.12. ja 20.12. klo 18.15. Jatkuu 10.1.

Kompletorio pe 13.12. ja 20.12. klo 19. Striimi. Jatkuu 10.1.

TAPAHTUMIA

Jouluiset nukketeatterinäytökset to–pe 12.–13.12. klo 9.30 ja klo 10.15.

Kauneimmat Joululaulut: Su 15.12. klo 15 Perheiden kauneimmat, Pisarat. Klo 16–18 Perinteinen Joulumetsä kirkkopuistossa. Su 15.12. klo 18. Ti 17.12. klo 18, Haagan Ääni.

Joulukonsertti su 22.12. klo 15. Villimarjat-kuoro. Vapaa pääsy. (Huom! muuttunut aika, ei 19.12.)

Konsertti – Iltapäivä oopperassa su 12.1. klo 15. Ooppera-aarioita ja alkusoittoja huiluorkesterille.

Helsingin Huiluorkesteri, johtaa Kathy Weidenfeller. Vapaa pääsy. Kirjapiiri to 19.12. klo 18. Colm

Tóibín: Brooklyn.

Hyvän mielen keidas -yhteisöruokailu to 9.1. klo 15.

Teematorstai alk. 9.1. Rukoushetki

klo 12. Lounas klo 12.15 hintaan 6 e. Ohjelmaosuus klo 13. Hiljaisuuden joogan® harjoitus su klo 18.30–20 alk. 12.1. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista. Ota mukaan oma alusta ja rennot, lämpimät vaatteet. Voit ottaa mukaan myös pienen tyynyn tai pyyherullan istuintueksi lattialla tehtäviä harjoituksia varten. Sopii kaikille. Ohjaajina Hiljaisuuden joogan® ohjaajat, papit Mari Silin ja Toto Päiviö. Tied. hannele.paivio@ gmail.com.

Perhekerhot ma klo 17.30–19 Tönöllä alk. 13.1., to klo 9.30–11 kirkolla alk. 9.1., pe klo 9.30–11

Mariankodissa alk. 10.1. Perhekerhot ovat lapsien ja perheiden leppoisia kohtaamispaikkoja Huopalahden kirkolla, keltaisessa puutalossa eli Tönöllä, sekä Mariankodin palvelutalossa PohjoisHaagassa, Schildtinpolku 6. Yhdessäoloa, leikkiä, teemakerroilla askartelua, laulu- ja hartaushetki. Sururyhmä sinulle, joka olet toipumassa läheisesi kuolemasta. Länsi-Helsingin seurakuntien

yhteinen ryhmä kokoontuu kuusi kertaa tiistaisin 4.3.–8.4. klo 17.30–19 Munkkivuoren kirkolla. Tied. ja ilm. 14.2. mennessä Mia Salmio, p. 050 404 7132, mia.salmio@evl.fi. Haagan seurakunnan oma mobiilisovellus Haagan appi, lataa Play Kaupasta tai App Storesta.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

Menokasvo

Rebekka Holi laulaa joulusta Triplassa

Laulaja ja lauluntekijä Rebekka Holi sanoo olevansa jouluihminen, ehdottomasti! Tänä vuonna hän on uppoutunut jouluun tavallistakin syvemmälle Jouluradion tehtävien myötä: Holi on toiminut joululaulukilpailun tuomaristossa, ja hän esiintyy myös Jouluradion striimikonsertin artistina kauppakeskus Triplassa.

– Joulu on aina ollut minulle helposti lähestyttävä, sellainen juhla, josta voin pitää. Joulu merkitsee minulle hämärän hyssyttelyä, tuoksuja ja mielikuvien maailmaa. Hämärässä pilkahteleva valo on ollut miellyttävä verrattuna räiskyviin ja kirkkaisiin juhliin, Holi kuvailee.

– Jouluun liittyy niin paljon tarinoita. Raamatun kertomukset, jouluevankeliumi, muistot ja sadut tuovat syvyyttä juhlaan.

Striimikonsertissa Holi laulaa kaksi omaa joululauluaan. Hän sävelsi ja sanoitti ne viime jouluna osana musiikin

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 10. Jouluaattona ti 24.12. Perheiden aattohartaus klo 13, Aattohartaus klo 16, Jouluyön hartaus klo 23. Malminkartanon kappelin pihalla aattohartaus klo 16. Joulupäivän messu ke 25.12. klo 10.

Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus to 26.12. klo 10. Uudenvuoden kynttiläkirkko ke 1.1.2025 klo 18. Loppiaisen sanajumalanpalvelus ma 6.1. klo 10.

TAPAHTUMIA

Klanun Mummola la 14.12. klo 10–13 Klanulla. Perheille laulua ja leikkiä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Avoimet ovet. Upeimmat joululaulut la 14.12. klo 16 kirkossa. Esa Pietilä, tenorisaksofoni, Ilmo Ranta, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kauneimmat Joululaulut kirkossa su 15.12. klo 18 ja su 22.12. klo 18, su 15.12. klo 15 Lasten Kauneimmat

Joululaulut. Malminkartanon kappelissa su 8.12. klo 12. Kaaressa 2. krs ti 10.12. klo 18. Malminkartanon kirjastossa ke 11.12. klo 18. Ma 16.12. ulkona Kuninkaantammessa, Sienakuja 4, klo 18 ja Honkasuon päiväkodin pihalla klo 19. Greatest Christmas Carols at Kannelmäki Church Wed 18.12. at 6 pm. Joulu saapuu jokaiselle – Avoin joulukirkko ke 18.12. klo 11 kirkossa. Tervetuloa lapset, aikuiset, kerholaiset, piiriläiset ja muut, kaikenikäiset! Joulunäytelmä ja yhteislaulua.

Mestari-Laulajat joulukonsertissaan to 19.12. klo 18 kirkossa. Johtaa Anita Lehtonen, solistina Pentti Forssell, Tapio Lehtonen, piano, Anne Myllylä, urut. Liput á 15 e, opiskelijat 10 e ja lapset alle 10 v. ilmaiseksi.

Jouluista puuhaa lapsiperheille la 21.12. klo 10–12 Klanulla. Ollaan rennosti yhdessä, lauletaan ja askarrellaan. Avoimet ovet. Alakouluikäiset ovat tervetulleita myös ilman aikuista.

Mein hertzliebes Jesulein – jou-

Rebekka Holi tunnetaan oivaltavan ja herkän indiepopin laulajana. Jouluradion striimikonsertissa Triplassa hän säestää itseään kitaralla ja sähköpianolla.

tekemisen ja tuottamisen opintojaan ammattikorkeakoulussa.

– Toinen laulu kuvaa sitä, mitä paimenille tapahtui jouluyönä. Olen kuvitellut, miten paimenet ovat könynneet kedolta vähän väsyneinä talliin seimen äärelle.

Lisäksi Rebekka Holi aikoo laulaa useita lempijoululaulujaan, jotka ovat vanhoja ja klassiseen musiikkiin kallellaan. Esimerkiksi Tuo armon valkokyyh-

ky on ranskalainen sävelmä keskiajalta Hugo Jalkasen sanoin, ja harvemmin kuultu Joulupukki kolkuttaa on Sibeliuksen ja Topeliuksen yhteistyötä.

EIRA SERKKOLA

Jouluradion striimikonsertti kauppakeskus Triplan Fokuksessa ke 18.12. klo 18–18.45. Konsertti striimataan Jouluradion somekanavissa, ja yleisö on tervetullut myös paikan päälle.

luista barokkimusiikkia la 21.12. klo 18 kirkossa. Linnéa Sundfær Casserly, sopraano ja nokkahuilu, Sirkku Rintamäki, sopraano, Pieta Mattila, sello, Laura Vihreäpuu, urut, nuorisokuoro Kannelkellot. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulumusiikkia käyrätorvikvartetille su 22.12. klo 15 kirkossa. Iida Ranta-Nilkku, Mari Tirkkonen, Venla Ulmala ja Henriikka Teerikangas. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Aikuisten piirit, lasten ja perheiden kerhot jatkuvat joulutauon jälkeen pääsääntöisesti viikolla 2 ja 3.

Ambiente la 11.1. klo 16 kirkossa. Tunnelmallista rentouttavaa musiikkia säveltäjiltä Chaplin, Enya, Einaudi, Glass, Løvland, Pärt, Telson. Viulisti Jani Lehtosen Trio, Jorma Härkönen, kitara ja sovitukset, Pekka Korhonen, basso. Anni Kuusimäki, harppu, kantele. Psykofyysinen fysioterapeutti Jaana Seppänen, rentoutus, äänimaljat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti klo 9–13, ke klo 13–16, to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Munkkivuoren kirkko:

Messut su klo 11. 15.12. Hartikainen, Valtonen. 22.12. Kauneimmilla joululauluilla. Vähäkangas, Valtonen. 29.12. Hartikainen, Valtonen. 5.1. Vähäkangas. 12.1. saarna Sami Mustakallio, solisti Riku Salminen, Hartikainen, Meriranta. 19.1. Vauvakirkko, Frilander, Meriranta. Levollisuuden messu la klo 18. 18.1. Frilander, Meriranta. Luomme tilaa omaan sisimpäämme meditatiivisia Taizé-lauluja laulaen, Raamatun tekstejä kuunnellen ja hiljentyen. Saarnan korvaa noin 10 minuutin hiljaisuus, jonka avulla etsimme Jumalan läsnäoloa, levollisuutta ja luottamusta. Joulukirkot Munkkivuoressa: Ti 24.12. klo 14 Lasten ja perheiden aattohartaus. Frilander, Valtonen. 24.12. klo 16 Aattohartaus. Kuusisalo, Valtonen. Ke 25.12. klo 11 Joulupäivän messu. Hartikainen, Valtonen. Ke 1.1. klo 11 Uudenvuodenpäivän messu. Frilander, Valtonen. Ma 6.1. klo 11. Loppiaisen messu. Kuusisalo.

Joulukirkot Munkkiniemessä: Ti 24.12 klo 13 Lasten ja perheiden aattohartaus. Frilander, Valtonen. Ti 24.12. klo 15 Aattohartaus. Kuusisalo, Valtonen. Ti 24.12. klo 23 Jouluyön messu. Frilander, Valto-

nen. To 26.12. klo 11. Tapaninpäivän messu. Kuusisalo, Valtonen.

TAPAHTUMIA

Lasten- ja perhekerhojen joulujuhla ti 17.12. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Sekakuoro Procantuksen joulukonsertti ti 17.12. klo 19 Munkkivuoren kirkossa.

Munkkiniemen kirkko Munkan juhla – näkemiin hetkeksi Munkkiniemen kirkko, tervetuloa uudet alut! Ma 30.12. klo 15 Puistopartion lastenlaulukonsertti. Luvassa on laulua, tanssia ja haus-

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4

helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

JUMALANPALVELUKSET

Kolmannen adventin messu su 15.12. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Ahola, Pilvi Listo-Tervaportti.

Juhla kaikelle kansalle – mukana aasi ja lampaita

Kaiken kansan joulujuhla lauantaina 14.12. klo 11–14 Kallion kirkossa ja kirkon pihalla, Itäinen Papinkatu 2. Tule nauttimaan joulun tunnelmasta, ihastelemaan kauniita joulukuusia ja osallistumaan kauneimman joulukuusen äänestykseen, seuraamaan seiminäytelmää sekä tapaamaan lampaita ja aaseja.

Sisällä kirkossa voit laulaa yhdessä joulun kauneimpia lauluja, osallistua joulukorttiaskarteluun ja nauttia glögistä ja joulutortuista. Grillimakkaratarjoilu pihalla.

• Klo 12 ja 12.30 seiminäytelmä

• Klo 13 kirkossa kaikenikäisten kauneimmat joululaulut

• Klo 15 Sateenkaariväen kauneimmat

• Klo 18 Ilo ilmestyy – Kallion Kantaattikuoron konsertti.

koja työkonetanssiliikkeitä. Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen lasten uuden vuoden buffet ja karkkitaivas Taivastuvassa. Klo 17 Tietokirjailija Harri-Pekka Pietikäisen luento Tunteiden sietäminen –Kenties tärkein ihmistaito. Luento tarjoaa oivalluksia siitä, kuinka löytää tyyneyttä ja joustavuutta elämän muutostilanteissa. Luennon jälkeen malja uudelle vuodelle, uusille aluille ja meille kaikille. Klo 18.20 kirkon pihalla Belenos Groupin Kaiku-tulishow, jossa yhdistyvät upealla tavalla tuli ja tanssi. Lopuksi aikuisten uuden vuoden buffet Munkkiniemen kirkon aulassa.

1.1. klo 10. Vuori, Listo-Tervaportti. Tolkien-messu pe 3.1. klo 18. Petri Tikka, Vuori, Ahola. Messu su 5.1. klo 10. Luoma, Vanne, Ahola.

Loppiaisen messu ja lähetyskahvit ma 6.1. klo 10. Vuori, Luoma. Messu su 12.1. klo 10. Luoma, Ahola.

TAPAHTUMIA

Kauneimmat Joululaulut su 15.12. klo 16 kirkossa. Juont. Leena Tuominen-Riipi ja Heikki Riipi. Cantabile -kuoron joulukonsertti Carols of Joy ma 16.12. klo 18 kirkossa. Vapaa pääsy, ohj. 15 e. Kauneimmat Joululaulut su 22.12. klo 18 kirkossa.

Toivoa naisille -rukouspiiri ke 8.1. klo 18.30 kirkolla.

Aamukellari to 9.1. alk. klo 9–11 kirkolla. Aamupuuroa, yhdessäoloa.

Lapsiperheiden avoin aamu ma 13.1. alk. klo 10–11.30 kirkolla. Kunnon kaveri -jumppa yli 65-vuotiaille ma 13.1. alk. klo 13.30 kirkolla.

Lähetyspiiri ti 14.1. klo 14 kirkolla.

Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone ti 14.1. alk. klo 18–20 kirkolla.

Rukouspiiri ke 15.1. alk. klo 13 kirkolla.

Kouluikäisten avoimet ovet to 16.1. alk. klo 16–17.30 Kauppakeskus Ristikossa, 2. kerros. Pelejä, pingistä, askartelua.

Perhekerho pe 17.1. alk. klo 10–11.30 Kauppakeskus Ristikossa, 2. kerros. Hartaus, leikkiä, askartelua.

Nuorten ilta pe 17.1. alk. klo 18–21 kirkolla.Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B. Ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

ta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa, klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Perinteisen kaavan messu su 15.12., 5.1., 12.1. klo 12 Agricolan kirkossa.

Agricolamessu alk. 15.1. ke klo 18 Agricolan kirkossa. Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa, 19.12. Kryptassa, ei 26.12. Tuomasyhteisön viikkomessu alk. 2.1. to klo 17.30 Agricolan kirkossa. Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa, 14.12. kryptassa.

TAPAHTUMIA

Konserttien lipputiedot ja Kauneimmat joululaulut verkkosivuilta tai Katedraali-lehdestä.

Annankulmassa: Diakonian ajanvaraus sähköpostilla, netin yhteydenottolomakkeella, puhelimitse ke klo 12–12.30 tai paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26 (Hyvän toivon kappeli). Diakoniatoimisto kiinni 20.12.–6.1.

Annankulman olohuone alk. to 9.1. ke ja to klo 11, pe klo 9.

Bulevardin pihasalilla:

Naisten raamattupiiri alk. 13.1. ma klo 14.

Miesten raamattupiiri alk.13.1. ma klo 18.

Avoin raamattupiiri to klo 16.30, ei 13.12.–15.1.

Hyvän toivon kappelilla:

Hiljaisuuden jooga pe 3.1. klo 17. Perhekerho alk. 7.1. ma ja ti klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17, ei 17.12.–12.1.

Yhteisöruokailu alk. 13.1. ma klo 17.

Viikkomessu ke 18.12. klo 18. Vanne, Ahola. Jatkuu 8.1. alkaen. Neljännen adventin messu ja minimyyjäiset su 22.12. klo 10. Vuori, Vanne, Listo-Tervaportti. Myynnissä leivonnaisia lähetyksen hyväksi.

Aattohartaus ti 24.12. klo 10. Luoma, Listo-Tervaportti.

Jouluyön messu ti 24.12. klo 23. Vanne, Laura Kaarlonen. Joulupäivän messu ke 25.12. klo 10. Vuori, Kekäläinen, Listo-Tervaportti.

Kauneimmat Joululaulut -messu to 26.12. klo 10. Kekäläinen, Vuori, Listo-Tervaportti. Messu su 29.12. klo 10. Vanne, Luoma, Listo-Tervaportti. Uudenvuodenpäivän messu ke

Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha

Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B

Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3

Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakun-

Perheiden puuroiltamat pe 13.12. klo 17.

Joulupuuro lyhtyjen valossa ma 16.12. klo 17.

Lasten joulukirkko to 19.12. klo 9.30 ja 10.15.

Aattohartaus ti 24.12. klo 15. Vauvaperhekerho alk. 7.1. ti klo 13. Kappelikahvila alk. 14.1. ti klo 14. MLL:n perhekerho ke klo 9.30, ei 19.12.–7.1.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30, ei 26.12. ja 2.1.

Taizé Tallinnan rukoushetki pe 27.12. klo 15.

Koululaisten olkkari alk. 9.1. to klo 14.

Koululaisten kokkikerho ke klo 15.45, 18.12. asti. Musaryhmä alk. 16.1. to klo 18.

Luomakuntakerho pe klo 15.30, ei 14.12.–9.1.

Raamattupiiri pe 13.12., 20.12., 10.1. klo 18.

Katajanokan seurakuntakodilla: Perhekahvila pe 13.12. klo 10.

Meritullissa:

Seniorinaisten jumppa alk. 13.1. ma klo 10 ja klo 11. Perhekerhon liikuntakerho ti 17.12. klo 9.30.

Perhekerho alk. 9.1. to klo 15.

Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti 14.1. klo 12. Tribe-tiistai alk. 7.1. ti klo 17. Seniorifoorum alk. 8.1. ke klo 13. After school ke klo 15, ei 19.12.–7.1. Perhekerho pe klo 9.30, ei 14.12.–9.1.

Nuortenilta Arska alk. 10.1. pe klo 18. Lasten joulukirkko ti 17.12. klo 9.30 ja 10.15.

Candlelight-konsertti: Coldplay vs. Imagine Dragons pe 13.12. klo 18. Liput.

Candlelight-konsertti: The Best of Hans Zimmer pe 13.12. klo 20.30. Liput.

Ylioppilaskunnan Laulajat: joulukonsertti ti 17.12. klo 20.30. Liput.

Akademiska Sångföreningen ja Lyran: joulukonsertti ke 18.12. klo 19.

Mestari-Laulajien joulukonsertti pe 20.12. klo 19. Liput. Aattohartaus ti 24.12. klo 14. Jouluyön Tuomasmessu ti 24.12. klo 23.

Anglikaanisen kirkon joulupäivän messu ke 25.12. klo 11.

Suomenlinnan kirkolla:

Showkuoro Aventur – Last Christmas! -konsertti la 14.12. klo 18. Liput.

Christian Christmas Concert – Raamattu Puhuu ry pe 20.12. klo 19. Vapaa pääsy. Munx Gregoriana – Keskiaikainen joulukonsertti la 21.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Gospel & Prayer su 15.12. klo 14. Aattohartaus ti 24.12. klo 16. Koululaisten olkkari alk. 7.1. ti klo 14.

Rukouksen ja ylistyksen ilta alk. 8.1. ke klo 18.

Tuomiokirkolla:

Päivärukous alk. 30.12. ma klo 12. Perheiden jouluhartaus ti 24.12. klo 13.

Aattohartaus ti 24.12. klo 15.30. Jouluyön musiikkihartaus ti 24.12. klo 23.

Jouluaamun messu ke 25.12. klo 8. Tapaninpäivän messu to 26.12. klo 10.

Uudenvuodenpäivän messu ke 1.1. klo 10.

Loppiaismessu ma 6.1. klo 10. Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulissa, ei 24.12.–12.1.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma 16.12. klo 18 kappelissa.

Rukoushetki rauhan puolesta alk. 31.12. ti klo 12.

Rukoushetki luomakunnan puolesta pe klo 12, ei 20.12. Tuolijumppa alk. 8.1. ke klo 9.30 kryptassa.

Päiväkonsertti ke klo 12, ei 19.12.–7.1.

Kristillinen meditaatio ke 18.12. klo 17.30 kappelissa.

Kirjallisuuspiiri ke 8.1. klo 17.30 kryptassa.

Lucia-juhla pe 13.12. klo 17. Lasten joulukirkko ma 16.12. klo

9.30 ja 10.15.

Viva Voxin joulukonsertti la 14.12. klo 20. Liput.

Cantores Minores J.S. Bach: Jouluoratorio I–III ma 16.12. klo 19. Liput.

Cantores Minores: Perinteinen joulukonsertti ke 18.12. ja to 19.12. klo 18 ja 20. Liput.

Dominanten perinteinen joulukonsertti pe 20.12. klo 19. Liput.

Pappi tavattavissa to klo 15–17.

Vanhalla kirkolla:

Päiväkonsertti ti 17.12. klo 12. Vanhan kirkon Varpuset ke 18.12. klo 16.

Lasten joulukirkko ke 18.12. klo 9.30 ja 10.15.

Somnium Ensemblen konsertti

Unelmien joulu la 14.12. klo 18. Liput.

Suomalaisen Klubin Kuoron konsertti On jouluilta su 15.12. klo

16. Vapaa pääsy.

Showkuoro Aventur – Last Christmas! -konsertti pe 20.12. klo 19. Liput.

Joulukonsertti: Humanitas-seura la 28.12. klo 16. Vapaa pääsy.

Eläinten jouluhartaus la 21.12. klo 13.

Perheiden aattohartaus ti 24.12. klo 11.

Aattohartaus ti 24.12. klo 17. Joulupäivän messu ke 25.12. klo 10.

Helsingin Rauhanyhdistyksen viikkomessu su 5.1. klo 18.

Kaikki tilaisuudet: helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet: www.kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19

Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28

Nuorten Talo, Toinen linja 8 Sintti, Kalasatamankatu 20

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 10. 15.12. Partti, Lindfors, Pyylampi, Niskala, Helsingin Laulu, 22.12. Helanne, Lindfors, Pyylampi, 29.12. Partti, Ruuttunen, Niskala, 5.1. sanajuma-

Joululaulupäivä 15.12.

Jouluradio järjestää sunnuntaina 15.12. tuttuun tapaan Joululaulupäivän. Päivän ilosanomaa välitetään tänä vuonna nostamalla eri ihmisryhmiä erityispiirteineen esiin.

Jouluradion somessa, Instagramissa ja Facebookissa, julkaistaan 15.12. aamulla video, jossa esiintyy erilaisia ryhmiä laulamassa joululauluja. Tavoitteena on välittää lämmintä yhteishenkeä ja kannustaa suomalaisia laulamaan joululauluja.

Ekumeeninen joulurauhan

julistus

Joulurauha julistetaan to 19.12. klo 17 Meilahden kirkolla, Pihlajatie 16. Tämän jälkeen glögiä ja pieniä jouluherkkuja kirkon sisätiloissa. Musiikista vastaa Töölö Brass. Tervehdyksen lausuvat kirkkoherrat Hilkka Niemistö, Johan Westerlund ja Rafael Czernia sekä pappi Kimmo Kallinen. Musiikkia, laulua ja joulunajan toivotuksia, kynttilän sytyttämistä rakkaille, lapsille askartelua.

Järjestäjinä: Töölön seurakunta, Johannes församling, katolinen Pyhän Marian seurakunta ja Helsingin ortodoksinen seurakunta.

lanpalvelus, Viljamaa, Lindfors, Oksanen, 12.1. Helanne, Roininen, Pyylampi, Niskala. Iltamessu torstaisin klo 18. 19.12. Keskiaikaisin sävelin, 2.1. Ruuttunen, Niskala. 7.1. alkaen iltamessu joka arki-ilta klo 18.

Jouluaaton perhehartaus ti 24.12. klo 13. Ruuttunen, Oksanen. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 16. Helanne, Ahtiainen-Helanne, Niskala.

Joulukirkko ke 25.12. klo 8. Lindfors, Roininen, Oksanen.

Kauneimmat Joululaulut -messu to 26.12. klo 12. Kautonen, Partti, Niskala.

Uudenvuodenpäivän messu ke 1.1. klo 12. Lindfors, Kautonen, Pyylampi.

Loppiaisen messu ma 6.1. klo 12.

klo 11–14 Kallion kirkon pihalla ja kirkossa. Tervetuloa tapaamaan oikeita lampaita ja aaseja, nauttimaan tunnelmasta, äänestämään kauneinta joulukuusta sekä seuraamaan seiminäytelmää. Sisällä kirkossa laulamme joulun kauneimpia lauluja. Suosittu joulukorttien askartelupaja on avoinna. Kirkossa tarjolla glögiä ja joulutorttuja, pihalla grillimakkaroita. Tapahtuma ja tarjoilut ovat maksuttomia.

Kalasataman Sintin jouluinen puuhapäivä la 16.12. Klo 9 lapsiperheiden joulupuuro, klo 15 piparkakkupaja, klo 17 lauletaan Kauneimpia Joululauluja. Lasten perjantain joulujuhla 20.12. klo 9–11 Alppilan kirkolla. Joulupukki vierailee klo 10. Lemmikkien siunaus su 22.12. klo 14 Kallion kirkon puistossa. Tervetuloa tärkeän eläimesi kera. Alppilan kirkon lukupiiri ti 7.1. klo 18. Kirjana Tšehovin näytelmä: Vanja Eno. Tervetuloa! Kauneimmat Joululaulut: Kaiken ikäisten kauneimmat la 14.12. klo 13 Kallion kirkko. Sateenkaarikansalle la 14.12. klo 15 Kallion kirkko. Kauppakeskus Redi la 14.12. la klo 15, Kalasatama.

Perinteisin menoin su 15.12. klo 18 Kallion kirkko.

Asukastila Sintissä ma 16.12. klo 17, Kalasatamankatu 20.

Puer natus est – Keskiaikaisin sävelin ti 17.12. klo 17.30 Diakonissalaitoksen kirkko.

HOBissa ti 17.12. klo 19, Capellan puistotie 2.

Ravintola Oiva ke 18.12. klo 18, Porthaninkatu 5.

Sir Oliver ke 18.12. klo 18, Haapaniemenkatu 14.

Ruuttunen, Helanne, Pyylampi, Niskala.

Tuomasmessun ehtookellot la 11.1. klo 17. Alppilan kirkossa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 15.12. Partti, Õunap, 22.12. Helanne, Pyylampi, 29.12. Partti, Niskala, 5.1. Viljamaa, Pyylampi, 12.1. Helanne, Niskala.

Vironkielinen messu su 15.12. klo 11. Soom, Õunap.

Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 14. Roininen, Oksanen.

Joulukirkko ke 25.12. klo 10. Lindfors, Oksanen. Kaikille avoin joululounas joulukirkon jälkeen klo 11–13.

TAPAHTUMIA

Kaiken kansan joulujuhla la 14.12

Lapsille ja lapsenmielisille ke 18.12. klo 9 Alppilan kirkko. Maltainen Riekko to 19.12. klo 19, Aleksis Kiven katu 56. Viime hetken ilottelu ma 23.12. klo 18 Alppilan kirkko. Duo Lumottaret. Konsertit Kallion kirkossa: Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti to 19.12. klo 10. Jenni Laurila, urut. Vapaa pääsy. Ilo Ilmestyy – Kallion Kantaattikuoron perinteinen joulukonsertti la 14.12. klo 18. Liput 20/15 e. Notte di Natale – Vokaaliyhtye Incanto ja kamariorkesteri Refugium musicum la 21.12. la klo 18. Liput 25 / 12,50 e. Jouluyön musiikki ti 24.12. klo 23–23.59. Tommi Niskala soittaa jouluista urkumusiikkia tunnelmallisessa kirkossa. Ohjelmassa myös yhteislaulua. Vapaa pääsy. Lisää tapahtumia ja konsertteja Kallion seurakunnan nettisivuilta.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykalli-

onrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe klo 10–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18–18.30.

Sanan, laulun ja rukouksen ilta 15.1. klo 18–20.

Joulun ja uudenvuoden hartaudet:

Kohti Betlehemiä -perhemessu 15.12. klo 11.

Päivähoidon ja perheiden joulukirkko 16.12. klo 10–10.20.

Kauneimmat Joululaulut -messu 22.12. klo 11. Striimataan.

Perheiden aattohartaus 24.12. klo 13.

Perinteinen aattohartaus 24.12. klo 16. Striimataan.

Jouluyön messu 24.12. klo 23. Jouluaamun sanajumalanpalvelus 25.12. klo 8.

Tapaninpäivän messu 26.12. klo 11.

Uudenvuoden päivän messu 1.1. klo 11.

Lähetysseurat 1.1. klo 18. Loppiaisen messu 6.1. klo 11. Kevyen musiikin messu 12.1. klo 11. Kahveilla info ripari-ikäisten vanhemmille.

TAPAHTUMIA

Lasten Kauneimmat Joululaulut 14.12. klo 13. Suomen Laulun Joulu 14.12. klo 18. Tenori Juho Punkeri, pianisti Maritta Manner ja urkuri Joonas Minkkinen, johtaa Esko Kallio. Liput 25 e/20 e/8 e, suomenlaulu.fi.

Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutilaisuus su 15.12. klo 18.

Joulun Tarinoita -konsertti 16.12 klo 18. Olli Ahvenlahti, Matti Ristinen, Annimaria Rinne, Tero Saarti ja Hannu Rantanen. Maksuton. Käsiohjelma 10 e.

Konstan joulu – Konsta Hietasen konsertti 17.12. klo 19. Liput alkaen 28 e, Ticketmaster.

Keskipäivän Kauneimmat Joululaulut 18.12. klo 12.

Joulusauna Poliisien kesäkodilla 20.12. klo 18–21, Länsiulapanpolku 27. Saunamaksu 5–8 e. Lasten muskari klo 17.30 ja joululauluja yhteislauluna klo 18.30 ja 19.30.

Kauneimmat Goes Kapakka 20.12. klo 18–21. Kierros Lauttasaaren ravintoloissa. Paseo, Kaunis Kampela ym.

Hiljaisuuden joogaa 5.1. klo 14 liikuntasalissa, C-rappu. Seniorijumppa 18.12. klo 12.05 liikuntasalissa, C-rappu. Jatkuu 8.1. Keskiviikkopiiri 9.1. klo 13 seurakuntasalissa. Raamattupiiri 9.1. klo 18 kirkkoherran huoneessa, B-rappu, 2. krs. Käsityöpiiri 13.1. klo 13–14.30

Juhlat Munkassa

Munkan juhla ma 30.12. on viimeinen tapahtuma ennen Munkkiniemen kirkon, Tiilipolku 6, sulkeutumista remontin ajaksi. Juhlassa jätämme hetkeksi hyvästit tälle kirkolle ja otamme samalla vastaan uudet alut.

• Klo 15 Puistopartion lastenlaulukonsertti. Konsertin jälkeen lasten uudenvuoden buffet ja karkkitaivas Taivastuvassa.

• Klo 17 Harri-Pekka Pietikäisen luento ”Tunteiden sietäminen – kenties se tärkein ihmistaito”. Luennon jälkeen malja uudelle vuodelle.

• Klo 18.20 Belenos Groupin Kaiku-tulishow kirkon pihalla.

• Lopuksi aikuisten uudenvuoden buffet Munkkiniemen kirkon aulassa.

B-aulassa. Töppösryhmä 14.1. klo 11–12.30

B-aulassa.

Avoin sururyhmä 15.1. klo 17.30 kirkkoherran huoneessa, B-rappu, 2. krs.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18, viimeinen 16.12. Paikkana 7.1. alk. kirkkoherran huone, B-rappu, 2. krs. Alfa-kurssi tiistaisin 14.1.–25.3. klo 18–20 Kirkkokahvilassa. Ei ilmoittautumista.

Suomalainen eroseminaari tiistaisin 14.1.–1.4.2025 klo 17.30–20.30

Myllykallio-tilassa, D-rappu. Hinta 350 e. Tied. petra.autinen@gmail. com, p. 050 567 6997. Nuorten aikuisten Alfa-kurssi torstaisin 16.1.–27.3.2025 klo 19 Myllykallio-tilassa, D-rappu. Tied. markus.ek@evl.fi. Kirkko on avoinna 23.12.2024–6.1.2025 vain messujen ja tilaisuuksien yhteydessä. Normaalit aukioloajat klo 10–18 7.1.2025 alkaen.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 15.12. klo 10. Valkeapää, Koivisto, Saarikko.

mallista jouluista musiikkia 12.12. klo 18. Vapaa pääsy. Valoa!-joulukonsertti 13.12. klo 18. Kilven Kuoro. Liput 25 e/15 e alle 12-v.

Carols of Joy 14.12. klo 18. Cantabile-kuoron joulukonsertti. Liput 18/22 e.

Perheiden kauneimmat joululaulut 15.12. klo 14.30.

Perinteiset kauneimmat joululaulut 15.12. klo 18. Mukana Luminosa ja Skattan Suloiset -kuorot. Rauhaa – joulukonsertti pimeässä kirkossa 16.12. klo 19. Kamarikuoro Värinä. Liput 25 e/15 e. Helsingin luonnontiedelukion 25-vuotisjuhlavuoden joulukonsertti 17.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto musiikkistipendeihin.

Philomelan joulu – Jää sulaa 18.12. klo 19. Liput 25/20/15 e, kannatuslippu 30 e. Candlelight Carol 19.12. klo 19. Kamarikuoro Addiction joulukonsertti. Liput ovelta 20/15 e, kannatuslippu 40 e.

Pop Kauneimmat joululaulut 20.12. klo 19. Mukana Aino Tikkanen houseband.

Jalavatie 6b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko: Messu su 15.12. klo 10. Musiikissa Saara Lehtonen huilu. Kauneimmat joululaulut -messu su 22.12. klo 10. Laulajia Vantasia-, Esmila- ja Mystica-kuoroista, joht. Mathias Sandell.

Perheiden aattohartaus ti 24.12. klo 13. Kaikenikäiset lapset tervetulleita mukaan joulukuvaelmaan. Harjoitukset ma 23.12. klo 13. Ilm. anu.aalto@evl.fi. Perinteinen aattohartaus ti 24.12. klo 15. Petteri Salomaa, baritoni. Jouluyön messu ti 24.12. klo 23. Joulupäivän messu ke 25.12. klo 10. Musiikissa Kampin Laulu. Tapaninpäivän messu to 26.12. klo 10.

Messu su 29.12. klo 10. Uudenvuodenpäivän messu ke 1.1. klo 10.

Kehitysvammaisten joulukirkko 17.12. klo 10. Ojalehto. Messu 22.12. klo 10. Flinck, Rannanpää-Kortelainen, Pellikka. Kauneimmat joululaulut -hartaus 24.12. klo 10. Koivisto, Pellikka. Sekakuoro Desibeli. Perheiden aattohartaus 24.12. klo 13. Kopperoinen, Pellikka. Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15. Kanala, Saarikko.

Jouluyön messu 24.12. klo 23. Rannanpää-Kortelainen, Valkeapää, Saarikko.

Joulupäivän kauneimmat joululaulut -jumalanpalvelus 25.12. klo 10. Kopperoinen, Pellikka. Tapaninpäivän kauneimmat joululaulut -hartaus 26.12. klo 12. Aitolehti, Saarikko. Messu 29.12. klo 10. Kopperoinen, Saarikko.

Hiljaisen rukouslaulun messu 29.12. klo 17. Kopperoinen. Messu 5.1. klo 10. Koivisto, Valkeapää, Saarikko.

Loppiaisen messu 6.1. klo 10. Valkeapää, Kopperoinen, Pellikka.

Puolen tunnin messu 8.1. klo 18. Flinck, Pellikka.

Messu 12.1. klo 10. Kopperoinen, Flinck.

Puolen tunnin messu 15.1. klo 18. Rannanpää-Kortelainen, Pellikka.

TAPAHTUMAT

Perhekahvilan pikkujoulut 12.12. klo 9–11. Syyskauden päätöskerta. Kauneimmat joululaulut Kinaporin seniorikeskuksessa 12.12. klo 13. Mä kanssa paimenten – Tunnel-

Pub Kauneimmat joululaulut Paavalipubissa 21.12. klo 18. Jepa Lambert: Soulful Christmas -kiertue feat. Sounds of Mercy Gospel Choir 21.12. klo 19. Liput 28 e.

Snygeimmät joulubiisit Paavalintsyrkassa 22.12. klo 15. Yhteistyössä Stadin Slangi ry. Joulun lahjakorttikeräys 25.10.–19.12. taloudellisissa vaikeuksissa oleville diakonian asiakkaille. Suositus tuoterajoitetut S- ja K-ryhmän lahjakortit. Myös vaate-, urheilu- ja hyvinvointipalveluiden lahjakortteja. Summa 20–50 e. Lahjakortit virastoon ma ja to klo 10–14 ja ke klo 12–17 tai suntioille tilaisuuksien yhteydessä. Lisätied. p. 050 433 9846. Ystävyydenkahvila ti klo 14–15 alkaen 7.1.

Lempeä liikunta ti klo 13.15–14 alkaen 7.1. Maksuton.

Kehonhuolto ke klo 15.15–16 alkaen 8.1. Maksuton, oma alusta mukaan.

Päiväpiiri ke klo 13 alkaen 8.1. Pasilan asukastalolla.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Töölön seurakunta

Virasto: Jalavatie 6b. Avoinna ma, ti klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet: Meilahden kirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Meilahden kerhotilat ja liikuntasali,

Messu su 5.1. klo 10. Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10. Rippikoulujen aloitusmessu su 12.1. klo 10.

Töölön kirkko: Ehtoollishetki ke klo 18. Messu su 15.12. klo 12. Messu su 22.12. klo 12. Aattohartaus ti 24.12. klo 14. Hannu Holma, laulu. Jouluaamun messu ke 25.12. klo 8. Messu su 29.12. klo 12. Messu su 5.1. klo 12. Punaisen laulukirjan messu 8.1. klo 18. Nuorten ja nuorten aikuisten jumalanpalveluksessa korostuvat sana, rukous ja musiikki. Jatkot ja iltapalaa Pärinäpirtissä.

Messu su 12.1. klo 12. Meilahden kirkko:

Messu su 15.12. klo 12. Musiikissa Lauluyhtye Virta. Ekumeeninen joulurauhan julistus to 19.12. klo 17–18.30. Tervehdyssanat kirkkoherrat Hilkka Niemistö, Töölön seurakunta, Johan Westerlund, Johannes församling, ja Rafael Czernia, Pyhän Marian seurakunta, sekä pappi Kimmo Kallinen, Helsingin ortodoksinen seurakunta. Mukana Töölö Brass ja Sirkku Kuusanmäki, trumpetti. Hunajakynttilöiden askartelua, glögiä ja jouluherkkuja. Mahdollisuus sytyttää kynttilä kirkkosalissa.

Messu su 22.12. klo 12. Aattohartaus ti 24.12. klo 15. Sofia Majanen, laulu.

Messu ke 25.12. klo 12.

Messu su 29.12. klo 12.

Messu su 5.1. klo 12.

Messu su 12.1. klo 12.

Fokus:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18. Aattohartaus ti 24.12. klo 13. Tunnelmallinen jouluhartaus.

TAPAHTUMIA

Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille, poikkeuksena sunnuntai 15.12. Musiikkielämyksiä läpi talven ja opastuksia myös joulukaudella. Tarkemmat tiedot temppeliaukionkirkko.fi. Diakonia arkisin p. 09 2340 6318, suljettu 20.12.2024–6.1.2025. Yhteydenottopyynnöt diakonia.toolo@ evl.fi tai kirkkoherranvirastoon. Diakoni tavattavissa ma 13.1. klo 13–14 Töölön seniorikeskuksessa. Hyvän mielen kahvila ti 14.1. alkaen klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalolla, Tilkantori 12. Waste&Feast -ruokailut alkavat viikolla 3.

Nuorten aikuisten saunailta 18.12. klo 18 Lauttasaaren kirkolla. Ilta sanan, rukouksen ja yhteisen keskustelun merkeissä. Oma pyyhe ja saunatarvikkeet mukaan. Lisätiedot birgitta.hamalainen@evl.fi. Koululaisten kevään 2025 kursseille ja kerhoihin voi ilmoittautua nettisivujemme kautta, seurakuntatoolo.fi.

Lapsi- ja perhetyön toiminta jatkuu 13.1. alkaen. Tarkemmat tiedot seurakuntatoolo.fi. Temppeliaukion kirkko: Pikkuväen joululaulut la 14.12. klo 14. Siina ja Taikaradio leikittää ja laulattaa. Mukana muskarilaiset Jenni Paasion johdolla. Perheiden aattohartauden harjoitukset ma 23.12. klo 13. Ilm. anu. aalto@evl.fi.

Vauvakerho alle 1,5-v. lapsille vanhempineen/hoitajineen takkahuoneessa ma 13.1.‒24.2. klo 13‒14.30. Tule mukaan oman aikataulusi mukaan. Tarjolla kahvia, teetä, pientä purtavaa sekä lauluja ja loruja. Ei viikolla 8. Sururyhmä to 6.3.–3.4. klo 13–15 takkahuoneessa. Suljetussa ryhmässä saa tukea ja voi jakaa omia ajatuksiaan. Suosittelemme, että menetyksestä on kulunut muutamia kuukausia ennen osallistumista. Ilm. ja lisätiedot pasi.rautiainen@evl.fi, p. 09 2340 4742.

Töölön kirkko:

Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 18. Töölön kirkon kamariorkesteri ja kuoro.

Joulunajan konsertti ma 23.12. klo 18. Barokkiaarioita Luukkaan joulukertomuksen äärellä. Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut, Virva Krans, teksti. Vapaa pääsy. Nuorten aikuisten ilta ke 15.1. klo 18.30. Mitä maailmalla tapahtuu? Globaalin kristinuskon trendejä, dosentti Jyri Komulainen.

Open doors ti 14.1. alkaen klo 17 parittomina viikkoina.

Café Töölö ke 15.1. alkaen klo 14–15.30.

Raamattupiiri ke 15.1. alkaen klo 13–14.30.

Downshiftaajat to 16.1. alkaen klo 12–14.

Meilahden kirkko: Kauneimmat joululaulut su 15.12.

klo 18.

Nuorten aikuisten peli-ilta 27.12. klo 16–20 nuorisotilassa. Paketoidaan vuosi 2024 yhdessä pelaillen. Tarjolla pientä syötävää. Tuo jämäkonvehtisi yhteiseen pöytään.

Torstaikerho to 16.1. klo 13–14.30.

Ruskeasuon Rasti:

Äiti Teresa -piiri ma 13.1. alkaen klo 13–15.

Runon ja hartauden hetki kera kahvin ti 14.1. klo 13. Erkki ja Sirkku Kuusanmäki.

Tuolijumppa ke 15.1. alkaen klo 12.30–13.

Ehtoollishetki ke 15.1. klo 13.15.

Kohtaamisen kahvila ja Äijäkuppila ke 15.1. alkaen klo 13–15.

Fokus:

Fokus suljettu 25.12.2024–6.1.2025.

Lasten kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 16. Joulun tunnelmaan johdattaa muskariope Jenni Paaso ja muskarilaiset esiintyvät.

Jouluradion #kuuluujouluunstriimikonsertti ke 18.12. klo 18. Artistivieraana Rebekka Holi. Depressiokoulu 13.3.–12.6. klo 10–12. Lisätiedot ja ilm. 28.2. mennessä Heidi Syngelmä p. 09 2340 4741.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkot sunnuntaisin klo10. Joululounas ke 18.12. klo 11–14. Joululaulajaiset ke 18.12. klo 18. Mukana laulaja Miia Luoma. Jouluaaton hartaus ja joulupuuro 24.12. klo 9–11.

Cafe Hermanni avoinna välipäivinä arkisin, ei lounaita. Ma 2.1. alkaen avoinna ma, ti, to ja pe klo 9.30–13, sekä ke 11–18. Lounas ma, ke ja pe klo 11–13. Seuraa meitä Facebookissa, Instagramissa ja Pullakirkon plokikirjablogissa.

Kampin kappeli

Avoinna ma klo 10–20, ti–pe klo 10–17. Vapaa pääsy. Maanantaimatineassa 16.12. klo 18 esiintyy kansanmusiikkiyhtye Himmeli, joka esittää kansanomaisia joululauluja pohjoismaisin ja kelttiläisin vivahtein. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Kappeli on varattavissa tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Tied. paula. susitaival@evl.fi, p. 050 464 3080. Ks. kampinkappeli.fi.

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6

Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10 Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu Kulosaaren kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 15.12. Kauneimmat joululaulut -messu. Ke 25.12. klo 10 jouluaamun sanajumalanpalvelus. Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10. Messu Myllypuron kirkossa sunnuntaisin klo 12. Ke 25.12. klo 8 jouluaamun sanajumalanpalvelus, Herttoniemen kirkkokuoro. To 26.12. klo 12 tapaninpäivän messu. Su 29.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu. Ke 1.1. klo 12 uudenvuodenpäivän messu. Su 5.1. klo 12 loppiaisaaton messu.

Levollisuuden viikkomessu Kulosaaren kirkossa ke 15.1. klo 18. Verkostomessu ja pyhäkoulu Roihuvuoren kirkossa su 15.12. klo 16. Seuraava su 12.1. klo 16.

Aattohartaudet ti 24.12.:

Kulosaaren kirkossa lasten ja perheiden aattohartaus klo 13. Musiikillinen aattohartaus klo 15, Kamarikuoro Ora. Leposaaren kappelissa klo 14 ja 15. Myllypuron kirkossa lasten ja perheiden aattohartaus klo 11. Hartaudet klo 15 ja klo 23.

TAPAHTUMIA

Kauneimmat joululaulut:

La 14.12. klo 15 lasten ja perheitten kauneimmat joululaulut, Myllypuron kirkko. Lapsikuoro Nuottiavaimet.

Su 15.12. klo 18 Myllypuron kirkko, Kamarikuoro Ora, Herttoniemen kirkkokuoro, Kristiina Joung suk Kim, sopraano ja Julia Tamminen, piano.

Ke 18.12. klo 19 Treffi Pub & Bistro, Hiihtomäentie 14.

La 21.12. klo 14 lasten ja perheitten kauneimmat joululaulut Knusbacka, Linnanrakentajantie 12, ja klo 14.30 kansainväliset kauneimmat joululaulut. Kehittämistyöpajojen välipysäkki Asukastalo Ankkurissa, Paasivaarankatu 6, pe 13.12. klo 17–19. Työpajojen tulokset ja ensi vuoden

Nuorten aikuisten illanvietto

Joulun välipäivien peli-ilta nuorten tilassa pe 27.12. klo 16–20. Meilahden kirkolla, Pihlajatie 16. Paketoidaan vuosi 2024 yhdessä pelaillen. Tarjolla pientä syötävää. Tuo jämäkonvehtisi yhteiseen pöytään.

Kristinuskon perusteita aikuisille

Unboxaa kristillinen usko yhdessä muiden kanssa. Tapaa uusia ihmisiä. Syvenny yhdessä toisten kanssa elämän isoihin kysymyksiin ja käy avointa keskustelua.

Nuorten aikuisten Alfa 1.1.–25.3. tiistaisin klo 18 Annankulman seurakuntasalissa, Annankatu 14 D. Yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunta ja Kallio. Ilmoittautumiset oheisen qr-koodin kautta tai visa. viljamaa@evl.fi.

suunnitelmat!

Joulukonsertti la 14.12. klo 17, Kulosaaren kirkko. Frihetsbröderna. Vapaa pääsy. Naiskuoro Pihlajan joulukonsertti ma 16.12. klo 19, Myllypuron kirkko. Aikuiset 15 e, opiskelijat, eläkeläiset, lapset 4–16 vuotta/10 e Fienta.com tai ovelta.

Koko seurakunnan puurojuhla to 19.12. klo 18, Herttoniemen yhteiskoulu, Kettutie 6.

Discantus-kuoron joulukonsertti ke 18.12. klo 19, Myllypuron kirkko. Kamarikuoro Sympaatin joulukonsertti pe 20.12. klo 18, Kulosaaren kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Virren voimaa su 29.12. klo 13.30, Myllypuron kirkko.

Laulun siivin ke 8.1. klo 14, Kulosaaren seurakuntasali. Kahvit klo 13.30.

Iltaruoka ti 7.1. klo 17, Kulosaaren seurakuntasali.

Iltaruoka to 16.1. klo 16–17.30, Myllypuron kirkko. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e. Hartaus klo 15.45. Ekumeeninen iltakirkko 17.1. klo 19, Kulosaaren kirkko. Viikkotoiminta tammikuussa: Perhekerhot, muskarit ja vauvakerhot aloittavat 13.1. alkaen. Alakoululaisten kerhot alkavat viikolla 3. Ilmoittautumiset 7.1. alkaen Tiina Mäki-Arvelalle p. 040 508 7383. Aikuisten viikkotoiminta alkaa viikoilla 2 ja 3.

Kuorot alkavat harjoitella 13.1. alkaen. Tied. Kirsi Lemponen p. 050 380 3043.

Seurakuntatoimisto on avoinna 23.12. ja 27.12. klo 10–14 sekä 30.12. ja 3.1. klo 10–14. Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344. Huom! Ei 23.12. eikä to 26.12. Ma 30.12. ja to 2.1. päivystykset normaalisti.

Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn pääty, Jauhokuja 3. Ei jakoa jouluviikolla eikä to 3.1. Tied. Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi. Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot)

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65

JUMALANPALVELUKSET

Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12.

Iltamessu Östersundomin kirkossa keskiviikkoisin 18.12. asti klo 18. Jatkuu 8.1.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18: joulukuun ajan messun tilalla lauletaan Kauneimpia Joululauluja.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin 20.12. asti klo 12. Jatkuu 10.1.

Joulukirkko lapsille ja perheille Mikaelinkirkossa ma 9.12. klo 10 ja Vartiokylän kirkossa pe 13.12. klo 10.

Jouluaattona 24.12.

Mikaelinkirkossa aattohartaus klo 13, Petri Laaksonen, laulu.

Vartiokylän kirkossa aattohartaus klo 15.

Puotilan kappelissa aattohartaudet klo 13, 14 ja 15.

Östersundomin kirkossa aattohartaudet klo 12 perheille, klo 13 ja klo 14.

Mikaelinkirkossa jouluyön messu klo 22, mukana Semiaikuisten bändi ja lauluryhmä.

Puotilan kappelissa jouluyön hartaudet klo 22 ja 23.

Joulupäivänä 25.12.

Östersundomin kirkossa joulukirkko klo 8.

Puotilan kappelissa joulukirkko klo 9.

Vartiokylän kirkossa perhemessu klo 10.

Mikaelinkirkossa messu klo 12, mukana Jaana Laasonen, huilu.

Tapaninpäivänä 26.12.

Kauneimmat Joululaulut -messu Mikaelinkirkossa klo 12. Mukana Itä Sointu -kuoro, messun jälkeen joulukahvit.

Kauneimmat Joululaulut Puotilan kappelissa klo 18.

Uudenvuoden päivän messu Mikaelinkirkossa ke 1.1. klo 12. Loppiaisen messu Mikaelinkirkossa ma 6.1. klo 12. Messun jälkeen joulupuuroa lähetyksen hyväksi.

Kauneimmat Joululaulut vielä kerran klo 14.

Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla:

Kauneimmat Joululaulut su 15.12. klo 18, mukana lauluyhtye Meren Sisaret. To 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu, mukana Itä-Sointu-kuoro. Ma 6.1. klo 14

Kauneimmat Joululaulut vielä kerran.

Joulutarina -joulukonsertti ma 16.12. klo 19. Naiskuoro-Elegia, joht. Anna Gallon. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Nyt on joulu -joulukonsertti ti 17.12. klo 19. Lääkärikuoro Medicanto, joht. Iida Nummela. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ennen konserttia kahvio.

Vartiokylän kirkolla:

Kauneimmat joululaulut lapsille ja perheille su 15.12. klo 15.

Puotilan kappelilla:

Puotilan kappelin olohuone torstaisin. Kahvit klo 13 ja ohjelma klo 14. 19.12. Joulu on jo ovella, laulamme Raili Rauhalan kanssa. Kauneimmat Joululaulut to 12.12., ma 16.12., ti 17.12. klo 14 ikäihmisille ja klo 18, mukana lauluryhmä Melisma, ke 18.12., to 19.12., to 26.12. Kaikki tilaisuudet alkavat klo 18, jos ei muuta mainita. Se parhain jouluni oisi -joulukonsertti la 14.12. klo 14. Petri Bäckström, tenori, ja Anne Tanskanen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Viipurin Lauluveikkojen joulukonsertti su 15.12. klo 17. Joht. Ilkka Aunu ja Aarni Hyökki. Hanna Seppänen, urut. Liput 20 e. Järj. Lions Club Vartiokylä-Puotila.

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoressa:

Messu su 15.12. klo 10. Takala, Kaskinen, Tiainen.

Verkostomessu su 15.12. klo 16. Lapsille pyhäkoulut. Ruokailu jatkoilla.

Messu su 22.12. klo 10. Salonen, Ronkainen, Tiainen.

Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 15. Nurminen, Tiainen.

Joulupäivän messu ke 25.12. klo 10. Vaulas, Salonen, Tiainen.

Kauneimpien joululaulujen messu to 26.12. klo 14. Salonen, Takala, Tiainen.

Uudenvuodenpäivän messu ma 1.1. klo 14. Takala, Jussi-Pekka Heikkilä.

Loppiaisen messu ma 6.1. klo 12.

Kansainvälinen joulu Helsingissä

• Vironkielinen joulumessu ja kirkkokahvit 15.12. klo 11 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2.

• Kiinankielinen joulumessu ja ateria 22.12. klo 12.45 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2.

• Venäjänkielinen joulupäivän messu ja kirkkokahvit 25.12. klo 12 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

• Englanninkielinen joulupäivän messu ja kirkkokahvit 25.12. klo 14 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

• Arabiankielinen joulupäivän messu 25.12. klo 17 Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12.

Kauneimmat Joululaulut Kontulan seniorikeskuksessa pe 13.12. klo 13.30.

Kauneimmat Joululaulut Östersundomin kirkossa pe 13.12. klo 19.

Rakenna Joulupuu -keräyksellä keräämme alueemme vähävaraisille perheille ja yksinasuville lahjoituksina joulupusseja ja lahjakortteja 18.11.–13.12. Lisätied. verkkosivuiltamme.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä. Ajanvarausta ei ole ajalla 18.–29.12.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto Reposalmentie 13 ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

TAPAHTUMIA

IHMO:n joulukonsertti to 12.12. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Prima Nota -jousiorkesteri ja valmennusryhmät.

Tarja Karkulehdon lauluoppilaiden konsertti pe 13.12. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Marttojen ja SPR:n myyjäiset la 14.12. klo 10–15 Laajasalon kirkolla. Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 18 Laajasalon kirkossa. Klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut.

IHMO:n puhallinorkesterien joulukonsertti ma 16.12. sekä ke 18.12. klo 18.30 Laajasalon kirkossa. Last Christmas-joulukonsertti ti 17.12. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Aventur-showkuoro, joht. Miika Granholm. Pääsyliput: kauppa. aventur.fi tai kirkon ovelta ostettuna: aikuiset 25 e, lapset 15 e, alle 7-v. ilmaiseksi.

Kauneimmat Joululaulut Verkosto-bändin johdolla ke 18.12. klo 18 Roihuvuoren kirkossa.

Joululauluja Roihuvuoren ostarilla pe 20.12. klo 15.30. Joululauluja, glögiä ja pipareita.

Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Könsikkäiden joulukonsertti su 22.12. klo 19 Laajasalon kirkossa. Joht. Petri Laaksonen. Liput 20 e etukäteen netistä.

Jouluaaton messuetkot ti 24.12. klo 20 Laajasalon kirkolla. Nurminen, Takala, Tiainen. Glögiä ja pipareita, jouluinen tietovisa.

suljettu pe ja arkipyhinä. Osoitteet:

Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus. Merimieskirkko, Provianttikatu 4.

JUMALANPALVELUKSET

Kolmannen adventin messu kirkossa su 15.12. klo 11. Vanhanen, Paananen, Stöckell, Discantus. Viikkomessu Marielundissa to 19.12. klo 12. Neljännen adventin messu kirkossa su 22.12. klo 11. Joronen, Virtanen, Keijo Silventoinen, oboe. Kauneimpien joululaulujen aattohartaus Katukappelissa ti 24.12. klo 11. Vanhanen, Virtanen. Kauneimpien joululaulujen aattohartaus kirkossa ti 24.12. klo 14. Ahonen, Virtanen.

Jouluyön messu kirkossa ti 24.12. klo 22. Paananen, Mäkelä, Stöckell. Betlehemin rauhantuli saapuu messuun, jos haluat viedä rauhantulen kotiin, ota mukaan oma kynttilä ja lyhty.

Nurminen, Tiainen.

Lyhyt iltamessu ke 8.1. klo 18. Messu su 12.1. klo 10. Lyytinen, Ronkainen, Niva-Vilkko.

Verkostomessu su 12.1. klo 16. Lapsille pyhäkoulut. Ruokailu jatkoilla.

Laajasalossa:

Messu su 15.12. klo 12. Takala, Kaskinen, Niva-Vilkko.

Kauneimpien joululaulujen messu su 22.12. klo 12. Salonen, Lyytinen, Tiainen, Laajasalon kuoro.

Lapsiperheiden jouluhartaus ti 24.12 klo 13. Kaskinen, Niva-Vilkko. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 15. Kaskinen, Niva-Vilkko, Johanna Engelbarth, laulu.

Jouluyön messu ti 24.12. klo 22. Nurminen, Takala, Tiainen, Ville Salonen, laulu.

Joulupäivän jumalanpalvelus ke 25.12. klo 12. Vaulas, Salonen, Niva-Vilkko.

Messu su 29.12. klo 12. Nurminen, Niva-Vilkko.

Messu su 5.1. klo 12. Vaulas, Tiainen.

Messu su 12.1. Lyytinen, Takala, Niva-Vilkko, La-la-ladies.

Taidenäyttelyt: Tekstiilitaiteilija Karin Lilja-Makkosen näyttely Vuosi 30.1. asti Laajasalon kirkolla. Valotaiteilija Jyrki Sinisalon valotaidenäyttely Valoa Kaamokseen Roihuvuoren kirkolla 8.1. alkaen. Nähtävillä kirkkojen aukioloaikoina. Puurokahvila maanantaisin klo 10 Roihuvuoren kirkossa 13.1. alkaen. Kamarikuoro Cantiamo ottaa uusia laulajia ma 13.1. klo 18 Roihuvuoren kirkolla, Tulisuontie 2. Harjoitukset ovat maanantaisin klo 18.30–21. Lisätietoja: Petri Tiainen p. 050 4758584 ja Hannele Kopponen p. 045 6781245.

The Circular Sound -konsertti to 16.1. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Linda Hedlund, viulu, ja Christian Lavernier, kitara. Konserttiin on vapaa pääsy. Kolehti Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Kirkkojen kahviot joulutauolla 19.12.–6.1. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa maanantaisin (alkaen 13.1.) klo 10–11, p. 09 2340 5768. Roihuvuoressa tiistaisin (alkaen 14.1.) klo 10–11, p. 09 2340 5758. Tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Virasto: Satamasaarentie 7, 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to 10–12, ke 15–17,

Joulupäivän messu kirkossa ke 25.12. klo 11. Pesonen, Virtanen. Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus kirkossa to 26.12. klo 11. Sihvola, Stöckell. Kauneimmat joululaulut messu kirkossa su 29.12. klo 11. Pesonen, Vanhanen, Päivi Mattila ja kirkollinen pelimanniduo Hinkkanen ja Kurkela.

Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus kirkossa ke 1.1. klo 11. Joronen, Päivi Mattila. Messu kirkossa su 5.1. klo 11, Joronen, Pesonen, Stöckell. Loppiaisen sanajumalanpalvelus kirkossa ma 6.1. klo 11. Ahonen, Kimmo ja Tuula Kosonen, Stöckell. Perhemessu kirkossa su 12.1. klo 11, Sihvola.

TAPAHTUMIA

Jouluevankeliumi elämyksellisesti! Luetaan jouluevankeliumia ja lähestytään sitä elämyksellisesti. Pysähdytään miettimään ja kokemaan jouluevankeliumin henkilöiden tilanteita, ajatuksia ja tunteita. Illan juontaa diakoni, bibliodraamaohjaaja Raija Laajanen. Katukappelissa ma 16.12. klo 17.30–19. Tilaisuus on osa Maanantai-illan keskusteluja -sarjaa. Kauneimmat joululaulut – yhteislaulua jouluilon puolesta ja lähetystyön hyväksi. Lauletaan yhdessä joulu tervetulleeksi! Kauneimmat joululaulut Vuosaaren kirkossa su 15.12. klo 14 ja su 22.12. klo 17, sekä Merimieskirkossa la 14.12. klo 16 ja ke 18.12. klo 18. Discantus-kuoron konsertti kirkossa la 14.12. klo 18. Joulun aikaan. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Vola-kuoron konsertti kirkossa ma 16.12. klo 18. Joulumielellä! Lippu 20 e, sis. glögi- ja piparkak-

kutarjoilun ennen konserttia. Jouluvaellus kirkolla lauantaina 14.12. klo 10. Tule kulkemaan yhdessä kohti joulua ja virittäytymään ensimmäisen joulun tapahtumiin ja tunnelmiin. Jouluvaellus sopii kaikille perheen pienimmistä alkaen.

Nouda Betlehemin rauhantuli kotiisi. Rauhantuli saapuu Vuosaaren kirkkoon jouluyön messuun 24.12. klo 22. Ota messuun mukaan oma lyhty ja kynttilä, jos haluat viedä rauhantulen kotiisi. Betlehemistä kuljetettu rauhantuli on rauhan liekki, joka ylittää kansallisuuksien, uskontojen ja poliittisten vakaumusten rajat. Perinne alkoi 1986, sittemmin eri maiden partiolaiset ovat vieneet tulta ympäri maailman muistuttamaan rauhan merkityksestä.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti klo 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to klo 10–12, ke klo 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä.

Kappelipäivystys Katukappelissa vapaehtoisvoimin ti klo 12–16 ja ke klo 12–14.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13, ravintola joulutauolla 18.12.–12.1. Lounas 6/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Huoltamo – kodittomien ilta ma 20.1. Klo 15.30 alkaen saunat, klo 17 ruokailu, messu ja iltapala. Kielikahvila äideille aloittaa pe 17.1. klo 10.

Kielikahvila hakee vapaaehtoisia ohjaustehtäviin, tied. ulla.karki@ evl.fi ja hanna.lipasti-raulus@evl.fi.

PohjoisHelsinki

Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Puistolan kirkko, Tenavatie 4

Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Kaikenikäisten Kastepäivä

Kastepäivä on mutkaton ja maksuton tapa järjestää kastetilaisuus. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit, musiikkia ja kauniit puitteet sekä lainaa tarvittaessa kastemekon. Mukaan juhlimaan voi kutsua läheiset. Paikkana su 12.1.2025 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. Kaikenikäiset ovat tervetulleita kasteelle, myös muut kuin Kannelmäen seurakuntalaiset. Myös useampi samasta perheestä. Alle 12-vuotiaan kastettavan huoltajista toisen on kuuluttava kirkkoon. 15 vuotta täyttäneen tulee olla käynyt rippikoulu. Rippikoulun suorittamisesta sovitaan henkilökohtaisesti ja joustavasti. Yksi konfirmoitu ja luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen riittää kummiksi.

Ilmoittautumiset ti 7.1. mennessä seurakunnan virastoon ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800 tai lotta.petajaniemi@evl.fi

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6

Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET

Messu joka sunnuntai

Viikin kirkossa klo 10. 15.12. Kansainvälinen messu. Uudenmaan poliisilaulajat, joht. Tytti Ilonen. 22.12. Joululaulumessu. Joulun sävel -kuoro.

Pihlajamäen kirkossa klo 11. Verkostomessu. 29.12. ei messua. Puistolan kirkossa klo 12. Tapanilan kirkossa klo 17. 29.12. Joululaulumessu, Viikki Four Seasons -kuoro.

Valon messu su 12.1. Tapanilan kirkossa klo 17.

Jouluaattona ti 24.12. Tapanilan kirkossa klo 13 Jouluaaton hartaus. Viikin kirkossa klo 14 Perheiden jouluhartaus, klo 16 Jouluaaton hartaus, Sanelma ja Sari Anneli Ruokonen. Puistolan kirkossa klo 14 Perheiden jouluhartaus. Siltamäen srk-kodilla klo 15 Jouluaaton

singin musiikkiopisto. Malmin Mieslaulajien joulukonsertti Enkelten laulua kaipaan ti 17.12 klo 19 Viikin kirkossa. Joht. Marjasisko Varha, urut ja piano

Kaisu Rauhamaa. Ohjelma 10 e. Uudenmaan poliisilaulajien joulukonsertti Ääniä hiljaisuudesta ke 18.12. klo 18 Viikin kirkossa. Joht. Tytti Ilonen. Tässä konsertissa myös yleisö pääsee laulamaan. Ohjelma 10 e. Kuulan suvun joulukonsertti

Valoa kohti! la 21.12. klo 18 Puistolan kirkossa. Jo perinteeksi muodostunut konsertti, jossa lauletaan ja soitetaan Ylermi Kuulan jälkeläisten johdolla.

Kauneimmat joululaulut:

La 14.12. klo 13 Lasten Kauneimmat joululaulut Viikin kirkossa.

Su 15.12. klo 15 Lasten Kauneimmat joululaulut Puistolan kirkossa.

Su 15.12. klo 18 Viikin kirkossa.

Ti 17.12. klo 17 Malmitalon aulassa, Alamalmintori 1.

Ke 18.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut ulkona Alppikylän huipulla, Suurmetsäntie 5.

Ke 18.12. klo 19 Tapanilan kirkossa.

To 19.12. klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Tilaisuuden kielinä englanti ja suomi. Kerromme myös suomalaisesta joulunvietosta.

Su 22.12. klo 18 Puistolan kirkossa.

Joululaulut! – yhteislauluillat ma 16.12. klo 18–19 Ravintola Rubiini, Jousimiehentie 3, Siltamäki, ja ke 18.12. klo 18–19 Ravintola Ambra, Meripihkatie 1, Pihlajamäki. Lissu Elenius ja Amanda Hiekkataipale.

hartaus. Pihlajamäen kirkossa klo 16 Jouluaaton hartaus.

Jouluyön messu ti 24.12. Puistolan kirkossa klo 22.

Joulukirkot ma 25.12. Viikin kirkossa klo 10. Puistolan kirkossa klo 12. Tapaninpäivän joululaulumessu to 26.12. klo 12 Puistolan kirkossa. Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus ke 1.1. Puistolan kirkossa klo 12.

Loppiaisen messu ma 6.1. Viikissä klo 10. Puhe Vesa Häkkinen, Kirkon lähetystyön keskus, Solja Lapilainen, laulu.

Pyhäkoulu 12.1. klo 17 Tapanilan kirkolla, Puuhapyhis 12.1. klo 10.30–11.15 Tapulin seurakuntakodilla.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 1100.

Säännöllinen viikkotoiminta jatkuu tauon jälkeen viikolla 4. Tarkemmat tiedot nettisivuiltamme.

Lauluyhtye Aikamiesten Joulukonsertti la 14.12. klo 18 Puistolan kirkossa. Ohjelma 10 e. Nuorten taitajien joulukonsertti ma 16.12. klo 18 Viikin kirkossa. Sellojen ja bassojen joulu, Itä-Hel-

kirkolla. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa. Ilm. sofia.tuomenvirta@evl. fi, p. 050 570 4821. Rauhanrukous to 9.1. alk. klo 13–14.15 Puistolan kirkolla. Hyvän mielen ryhmä ma 13.1. alk. klo 13.30–15 Malmin Varustamolla. Ryhmä kokoontuu kevään aikana 13.1., 27.1.,10.2., 24.2., 10.3., 24.3. 7.4., 28.4. ja 12.5. Ryhmässä keskustellaan ajankohtaisista asioista ja hiljennytään päivän raamatuntekstin äärellä. Tavoitteena on virkistäytyä yhteisestä ajatustenvaihdosta. Ryhmään voi tulla milloin itselle sopii.

Eläkeläisten iltapäivä ti 14.1. alk. klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla. Iltapäivä on avoin kokoontuminen sekä säännöllisille että satunnaisille osallistujille. Keskustelua vaihtuvista teemoista, virsiä ja päiväkahvit.

Viittomakielisten piiri ti 14.1., 11.2., 4.3. ja 8.4. klo 15–16.30 Puistolan kirkolla. Alustuksia ajankohtaisista aiheista, keskustelua, kahvittelua suomeksi ja viittomakielellä. Ryhmä on avoin kaikille, mutta tarkoitettu erityisesti kuuroille ja kuulovammaisille. Tied. paivi.korhonen@evl.fi, p. 050 301 9619. Isien perhekerho ti 7.1. alk. klo 9.30–11.30 Malmin Varustamolla. Vauva- ja taaperotupa ti 7.1. alk. ja pe 13.30–15.30 Malmin Varustamolla. Avoin lapsiperheiden yhteinen kohtaamispaikka. Tarjolla kahvia ja teetä.

Perheiden joulujuhla Varustamolla la 14.12. klo 15–17. Ovet avautuvat klo 14.30, ohjelmassa klo 15 joulukuvaelma – mitä ensimmäisenä jouluna tapahtui, klo 15.30 joulupuuroa ja piparin koristelua, klo 16.15. joulupukki.

Glögikiertue ma 16.12. klo 13–15

Pihlajiston ostoskeskus, ti 17.12. klo 13–15 Malmintori, ke 18.12. klo 13–15 Pukinmäen ostoskeskus, to 19.12. klo 13–15 Jakomäen ostoskeskus, pe 20.12. klo 13–15 Latokartanon tori. Srk:n papit toreilla glögitermari kuumana. Tule juttelemaan ja nauttimaan kuppi kuumaa matkalla jouluun.

Siioninvirsiseurat su 12.1. klo 18–19 Pihlajamäen kirkolla. Laulamme yhdessä körttivirsiä ja niiden lomassa on vapaa sana pienelle hengelliselle puheenvuorolle. Aluksi tarjoilu.

Suomalainen eroseminaariryhmä 16.1.–3.4. klo 17.30–20.30 Tapulin seurakuntakodilla, Maatullinkuja 4. Ryhmään otetaan maks. 12 osallistujaa. 11 tapaamista viikoilla 3–14 (ei vko 8). Hinta 350 e. Maksuun on mahdollisuus hakea alennusta taloudellisin perustein. Tied. ja ilm. petra.autinen@gmail.com, p. 050 567 6997. Lisätietoa nettisivuiltamme.

Sururyhmä läheisensä menettäneille to 6.2. alk. klo 17–18.30 Viikin

Iltavillit to 16.1. alk. klo 16–18 Malmin Varustamolla. Maksuton ruokailu klo 16–17. Tied. paivi. ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650. Perheperjantai leikkipuisto Kankarepuistossa parittomien viikkojen pe 17.1. alk. klo 9–12. Srk tarjoaa aamupalan klo 9–10.15, jonka jälkeen leikkipuiston ohjattu muskari- tai askartelutuokio. Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma 13.1. alk. klo 18–21 Tapanilan kirkolla. Rentoa ajanviettoa, pientä purtavaa. Avoin illanvietto kaikille täysi-ikäisille. Avoin vauvakerho to 16.1. alk. klo 13.30–15 Viikin kirkolla. Kerho on tarkoitettu alle vuoden ikäisen lapsen kanssa kotona oleville. Kerhossa kohtaamme toisia samassa elämäntilanteessa olevia, ihmetellään, ihastellaan, jutellaan ja jaetaan vauvaperheen arjen iloja ja väsymyksiä. Lauletaan ja lorutellaan vahvistaen lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta. Tarjolla myös kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Kerho on maksuton ja avoin. Tied. mervi.ohman@evl.fi, p. 050 562 7499.

Vauva tulossa – avoin ryhmä odottaville to 16.1. alk. 17.30–19 Viikin kirkolla. Tule yksin tai kumppanisi kanssa. Tied. mervi.ohman@ evl.fi, p. 050 562 7499. Walk in -terapia to Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Lyhytterapiaa alle 30-vuotiaille. Lisätietoja ja

ajanvaraus nettisivuillamme. Tied. niina.mikkola@evl.fi. Hengellinen keskusteluryhmä työikäisille joka toinen tiistai 7.1. alk. klo 18–20 Malmin Varustamolla. Ryhmä on avoin kaikille työikäisille, jotka haluavat keskustella hengellisistä kysymyksistä avarassa hengessä.

Aikuisten raamattupiiri ma 13.1. alk. klo 18–19.30 Tapanilan kirkolla. Avoin pienryhmä Tapanilan kirkon kerhotilassa. Ryhmässä tutustumme edellisen sunnuntain kirkkovuoden teksteihin, keskustelemme ja rukoilemme.

Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma 13.1. alk. klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. marianne.hapsal@evl.fi, p. 050 380 3778.

Selkosuomen keskusteluryhmä ti 14.1.–6.5., ei 16.4. klo 17–18.30 Viikin kirjastossa, Viikinkaari 11. Selkosuomen keskusteluryhmässä keskustellaan suomeksi ajankohtaisista aiheista. Tied. selkokielen keskusteluryhmästä ja muista suomen kielen oppimisryhmistä amanda.hiekkataipale@evl.fi, p. 050 347 5434.

Tapulin olohuone ma 16.12. saakka ja tauon jälkeen 13.1. alk. klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Tarjolla kerran kuukaudessa lounas, muina kertoina kahvia, voileipiä ja puuroa. Vapaaehtoinen maksu. Mestan keittolounas ti 21.1. alkaen klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Salpausseläntie 14. Keittoa ja kahvia. Hinta 3 e käteisellä.

Ostarin Onni ti 17.12. ja tauon jälkeen 7.1. alk. klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Tarjolla puuro ja voileipiä. Vapaaehtoinen maksu. Siltamäen keittolounas to 23.1. alk. klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Keittoa ja kahvia, hinta 2 e käteisellä.

Hävikkiruoan jako ma 16.12. saakka ja tauon jälkeen 13.1. alk. klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako ti 17.12. saakka ja tauon jälkeen 7.1. alk. klo 9 Pihlajamäen kirkon alakerrassa, ke 18.12. saakka ja tauon jälkeen 8.1. alk. klo 10 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6, ja to 19.12. ja tauon jälkeen 9.1. klo 11.30 Malmin Varustamolla. Hävikkileivän jaon jälkeen klo 12–13 mahdollisuus keskustella diakoniatyöntekijän kanssa.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo

13–16, p. 09 2340 1100, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

Seuraa meitä: Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18 (ei 15.12. ja 22.12.).

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12, alkaen 23.1. Jouluaaton hartaudet ti 24.12. klo 13 Koskelan kirkossa, klo 14 Oulunkylän kirkossa (erityisesti lapsiperheille), klo 14 Maunulan kirkossa, klo 15 Käpylän kirkossa, klo 16 Oulunkylän kirkossa.

Jouluyön messu ti 24.12. klo 21 Käpylän kirkossa, klo 23 Oulunkylän kirkossa.

Jouluaamun sanajumalanpalvelus ke 25.12. klo 6 Oulunkylän puukirkossa, klo 8 Maunulan kirkossa, klo 10 Oulunkylän kirkossa.

Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu to 26.12. klo 10 Oulunkylän kirkossa.

Uudenvuodenpäivän messu ke 1.1. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10 Oulunkylän kirkossa.

TAPAHTUMIA

Seuraa tähteä -tapahtuma la 14.12. klo 10–13 Oulunkylän kirkolla. Seuraa tähteä jouluisiin elämyksiin! Tervetuloa rapsuttelemaan eläimiä ja syömään joulupuuroa. Avoin aattoilta ti 24.12. klo 17–19.30 Käpylän kirkolla. Tervetuloa viettämään yhteistä jouluaattoa jouluruuan ja yhteislaulujen merkeissä. Ilmoittautuminen pe 20.12. klo 15 mennessä oulunkyla.srk@ evl.fi, p. 050 325 2653. Tilaisuuteen mahtuu 60 henkilöä.

Rakenna joulupuu -keräys Tue alueella asuvien vähävaraisten joulunviettoa. Osallistu keräykseen tuomalla 15.12. mennessä Oulunkylän kirkolle ruokakaupan lahjakortin. Diakoniatyöntekijät välittävät avun perille.

Kauneimmat joululaulut:

La 14.12. klo 10.30 ja 11.30 Lasten kauneimmat joululaulut Oulunkylän kirkossa.

Su 15.12. klo 15 Oulunkylän kirkossa.

Su 15.12. klo 18 Käpylän kirkossa. Ke 18.12. klo 17 Maunulan majalla. Ke 18.12. klo 18 ja klo 20 Koskelan kirkossa.

To 19.12. klo 18 Pub Päätön kana -ravintolassa.

Su 22.12. klo 12 Maunulan kirkossa.

Su 22.12. klo 18 Oulunkylän kirkos-

sa.

Su 22.12. klo 18 Käpylän kirkossa. Ke 25.12. klo 18 Käpylän kirkossa. To 26.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu Oulunkylän kirkossa. Ma 6.1. klo 14 Oulunkylän puukirkossa.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus palvelee 1.–23.12. ma, ti ja to klo 10–11. To 2.1. alkaen ti ja to p. 09 2340 5318 ja Oulunkylän kirkolla. Diakonian neuvontaa ja ajanvarausta ei ole 24.12.–1.1.

Joulukonsertit:

Ella Tepponen & Soul Strings -orkesteri pe 13.12. klo 19 Käpylän kirkossa.

Gamelikören la 14.12. klo 18 Käpylän kirkossa.

Kaisa Makkonen su 15.12. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Valkea joulu. Käpylän musiikkiopisto ma 16.12. klo 19 Oulunkylän kirkossa.

Hämäläis-Osakunnan laulajat ti 17.12. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Jouluyöt.

Philia Ensemble ti 17.12. klo 19 Käpylän kirkossa. Joulun rauhaa ja riemua.

How Many Mothers ke 18.12. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Tässä on valo. Lempikuoro to 19.12. klo 19 Käpylän kirkossa. Kaukainen valo.

Ogeli Big Band to 19.12. klo 19 Oulunkylän puukirkossa.

Metsoforte-kuoro pe 20.12. klo 19 Käpylän kirkossa. Vintervittring –Talven henkäyksiä.

Esa Pietilä & Mikko Helenius la 21.12. klo 19 Käpylän kirkossa. Kevät 2025:

Säännöllinen viikkotoiminta jatkuu pääasiassa viikolla 3, 13.1. alkaen. Huom! Maunulan kirkon toiminta jatkuu to 23.1. Katso ryhmien alkamisajat nettisivuilta. Alakouluikäisten toimintaan ilmoittautuminen alkaa 1.1.2025. Katso netistä kaikki kerhot, kurssit, leirit ja talvilomaretket!

Hiljaisuuden jooga torstaisin klo 18 Käpylän kirkolla 23.1. alkaen. Ilm. nettisivuilla 16.12.–15.1. Hinta 50 e/10 krt.

Sururyhmä läheisensä menettäneille tiistaisin klo 17.30 Oulunkylän kirkolla, alkaen 28.1. Ilm. 14.1. mennessä tiina.harju@evl.fi, p. 050 380 3483.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet:

Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Perhemessu ja koko perheen adventtitapahtuma su 15.12. klo 11. Sarlotta Siimeslahti siunataan virkaan. Myyjäiset, jouluaskartelua, makkaran grillausta ja Haliberni silitettävänä.

Kauneimmat joululaulut -messu su 22.12. klo 11. Perheiden jouluhartaus ti 24.12. klo 14.

Perinteinen jouluhartaus ti 24.12. klo 16. Sakari Topi, basso. Jouluyön messu ti 24.12. klo 22. Juhana Saarinen ja bändi. Joulukirkko ke 25.12. klo 8. Tapaninpäivän jumalanpalvelus to 26.12. klo 11. Messu su 29.12. klo 11. Uudenvuoden jumalanpalvelus ke 1.1. klo 11. Messu su 5.1. klo 11. Loppiaisen jumalanpalvelus ma 6.1. klo 11. Messu 12.1. klo 11.

TAPAHTUMIA

Pohjois-Helsingin musiikkiopiston joulukonsertti to 12.12. klo 18. Vapaa pääsy. Joulun laulu -konsertti pe 13.12 klo 18.30. Sibelius-Akatemian laulumusiikin aineryhmän Kukko ry. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tonttuparkki la 14.12. klo 14–17.

Tuo lapsesi hoitoon ja valmistaudu jouluun rauhassa. Ilmoittautuminen pakila.srk@evl.fi. Myyjäiset su 15.12. klo 12–14. Leivonnaisia, käsitöitä, arpajaisia ja Pakilan Marttojen kahvio.

Gradualen joulu ke 18.12. klo 19. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Finnairin kuoron konsertti Ja niin joulu joutui to 19.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kauneimmat Joululaulut:

La 14.12. klo 17 Annan kartanossa, Tuomarinkyläntie 4–18.

Su 15.12. klo 14 Lasten kauneimmat joululaulut kirkolla.

Su 15.12. klo 18 Pakilan voimistelijoiden kanssa kirkolla.

Ti 17.12. klo 13 Laulun siivin kirkolla.

Ti 17.12. klo 20 Nuorten kauneimmat joululaulut bändin kanssa kirkolla.

Ma 6.1. klo 16 Kauneimmat vielä kerran kirkolla.

Ensivauva-ryhmä maanantaisin klo 12.30–14. Syyskausi päättyy 9.12. ja kevätkausi alkaa 13.1. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Päättyy 17.12. ja alkaa 14.1.

Perhekerhot kokoontuvat tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19. Päättyy 12.12. ja alkaa 14.1. Nuortenilta tiistaisin klo 18. Päättyy 10.12. ja alkaa 7.1. Kutomakerho keskiviikkoisin klo 18. Päättyy 11.12. ja alkaa 8.1. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Päättyy 18.12. ja alkaa 15.1. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo

13. Päättyy 19.12. ja alkaa 9.1. Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaisin klo 17. Päättyy 12.12. ja alkaa 9.1.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Malmin

Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Lounasta. Waste&Feast-hävikkiruokaravintola avoinna ma–to klo 11–13, suljettu ke 18.12.–su 12.1. Lounaan hinta 3/6/10 e. FB: WasteFeastMalmi.

Perheiden joulujuhla la 14.12. klo 15–17.

Varustamon jouluglögit ke 18.12. klo 12–13.30. Klo 12 tarjolla glögiä ja makeaa, klo 12.30 uudempia joululauluja ja klo 13 jouluevankeliumi.

Mitä meillä tapahtuu? www. helsinginseurakunnat.fi/ Malmin Varustamo. Ks. myös Malmin seurakunta.

Erityi s­

ryhmille

KEHITYSVAMMAISILLE

Joulukirkko ti 17.12. klo 10–10.45 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Sisäpihalta esteetön kulku. Seimikävely la 21.12. Helsingin keskustassa ja kahvittelu. Lähtö klo 13 Stockmannin kellon alta. Oma avustaja mukaan!

Papin porinat ke 15.1. klo 11 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Omakustannelounas.

NÄKÖVAMMAISILLE

Näkö menee – mistä apua? Tietoiskuja ja vertaistukea ma klo 10–11.30, neljä kertaa alkaen 10.2. Ilm. viim. 5.2. p. 050 380 0947. VIITTOMAKIELELLÄ

Perhekerhon pikkujoulu pe 13.12. klo 9.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Joulujuhla to 19.12. klo 17–19 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Joulupuuro, hartaus ym. Ilm. viim. 13.12. p. 050 301 9619. Kahvila ti 7.1. klo 13–15 Kampin palvelutalossa, Salomonkatu 21 B. Raamattupiiri ti 14.1. klo 15–16.30 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4.

Kauneimmat Joululaulut

-tilaisuuksia

13.12.2024–6.1.2025

Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa pääsee laulamaan yhdessä. Kolehti kerätään Suomen Lähetysseuran työhön heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi.

PERJANTAINA 13.12.

■ Klo 18.30 Munkkivuoren kirkko, International Christmas carols, englanniksi ja muilla kielillä

■ Klo 19 Östersundomin kirkko

LAUANTAINA 14.12.

■ Klo 10.30 ja 11.30 Oulunkylän kirkko, lapsille

■ Klo 13 Lauttasaaren kirkko, lapsille, Munkkivuoren ostoskeskus, Raumantie 1, Viikin kirkko, lapsille

■ Klo 15 Kallion kirkko, Sateenkaarikansalle, Kauppakeskus Redin Stadi-rakennus, Hermannin rantatie 5, Myllypuron kirkko, lapsille ja perheille, Tuomiokirkko, lapsille

■ Klo 16 Merimieskirkko, Provianttikatu 4

■ Klo 17 Ravintola Annan kartano, Tuomarinkyläntie 4–18

SUNNUNTAINA 15.12.

■ Klo 10 Kulosaaren kirkko, Kauneimmat Joululaulut -messu

■ Klo 14 Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, lapsille, Tuomiokirkko, Vuosaaren kirkko

■ Klo 14.30 Paavalinkirkko, Sammatintie 5, perheille

■ Klo 15 Huopalahden kirkko, perheille, Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28, Kannelmäen kirkko, lapsiperheille, Laajasalon kirkko, lapsille, Oulunkylän kirkko, Puistolan kirkko, lapsille, Vartiokylän kirkko, lapsille ja perheille

■ Klo 16 Fokus, Mall of Triplan 5. kerros, Fredikanterassi 1, lapsille, Huopalahden kirkon kirkkopuisto, Joulumetsä klo 16–18, Pitäjänmäen kirkko

■ Klo 17 Tuomiokirkko

■ Klo 18 Huopalahden kirkko, Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, Kallion, Käpylän, Laajasalon, Lauttasaaren ja Meilahden kirkot, Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, Kauneimmat Joululaulut -messu, Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, Myllypuron kirkko, Paavalinkirkko, Sammatintie 5, Töölön ja Viikin kirkot

■ Klo 19 Munkkivuoren kirkko

■ Klo 20 Tuomiokirkko

MAANANTAINA 16.12.

■ Klo 12 Tuomiokirkko, 30 min

■ Klo 17 Kerhotila Sintti, Kalasatamankatu 20

■ Klo 18 Puotilan kappeli

■ Klo 19 Pyhän sydämen kappeli, Kirstinkatu 1, HEO:n Kauneimmat

■ Klo 17 Maunulan maja, Metsäläntie 9

■ Klo 18 Alppikylän huippu, Suurmetsäntie 5, ulkotilaisuus, Koskelan kirkko, Käpyläntie 11, Merimieskirkko, Provianttikatu 4, Pub Sir Oliver, Haapaniemenkatu 14, Puotilan kappeli, Ravintola Oiva, Porthaninkatu 5, Suomenlinnan kirkko

tintie 5, Pop Kauneimmat Joululaulut

LAUANTAINA 21.12.

■ Klo 14 Knusbacka, Herttoniemen kartanon museon pihalla, Linnanrakentajantie 12, lapsille

■ Klo 14.30 Knusbacka, Herttoniemen kartanon museon pihalla, Linnanrakentajantie 12, Kansainväliset Kauneimmat Joululaulut

■ Klo 15 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6, lapsille

■ Klo 16 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23

Joululaulut

TIISTAINA 17.12.

■ Klo 12 Tuomiokirkko, 30 min

■ Klo 13 Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, Laulun siivin -tilaisuudessa

■ Klo 13.30 Tuomiokirkko, Yliopistoväen Kauneimmat Joululaulut

■ Klo 14 Puotilan kappeli

■ Klo 17 Malmitalo, Ala-Malmintori 1

■ Klo 18 Huopalahden kirkko, Puotilan kappeli

■ Klo 19 Ravintola HOB, Capellan puistotie 2

■ Klo 20 Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, nuorille bändin kanssa

KESKIVIIKKONA 18.12.

■ Klo 12 Lauttasaaren kirkko, Malmin Varustamo, Pekanraitti 16

■ Klo 19 Munkkivuoren ja Tapanilan kirkot, Treffi Pub, Hiihtomäentie 14

■ Klo 20 Koskelan kirkko, Käpyläntie 11

TORSTAINA 19.12.

■ Klo 18 Hotel Katajanokka, Merikasarminkatu 1, Lehtisaaren koulu, Papinpöydänkuja 10, jouluhartaus Kauneimmilla Joululauluilla, Pihlajamäen kirkko, Puotilan kappeli, Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2

■ Klo 19 Maltainen Riekko, Aleksis Kiven katu 56

PERJANTAINA 20.12.

■ Klo 12 Tuomiokirkko, 30 min

■ Klo 18–21 Lauttasaaren ravintolat, Kauneimmat Goes Kapakka

■ Klo 19 Paavalinkirkko, Samma-

■ Klo 18 Munkkiniemen kirkko, Pub Paavali, Hämeentie 94, Pub Kauneimmat Joululaulut, Tuomiokirkko, Kauneimmat Joululaulut -messu

SUNNUNTAINA 22.12.

■ Klo 10 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6, Kauneimmat Joululaulut -messu

■ Klo 11 Lauttasaaren kirkko, Kauneimmat Joululaulut -messu, Munkkivuoren kirkko, messu Kauneimmilla Joululauluilla

■ Klo 12 Maunulan kirkko

■ Klo 15 Tuomiokirkko

■ Klo 16 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28, lapsille, Roihuvuoren kirkko

■ Klo 17 Vuosaaren kirkko

■ Klo 18 Kannelmäen, Käpylän, Oulunkylän, Pitäjänmäen ja Puisto-

lan kirkot, Tuomiokirkko

MAANANTAINA 23.12.

■ Klo 12 Tuomiokirkko, 30 min

■ Klo 17 Tuomiokirkko

■ Klo 18 Alppilan kirkko

TIISTAINA 24.12.

■ Klo 10 Paavalinkirkko, Sammatintie 5, Kauneimmat Joululaulut -hartaus

■ Klo 11 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, Kauneimmat Joululaulut -hartaus

■ Klo 13 Paavalinkirkko, Sammatintie 5, Kauneimmat Joululaulut -hartaus perheille

■ Klo 14 Vuosaaren kirkko, Kauneimmat Joululaulut -hartaus

■ Klo 15 Paavalinkirkko, Sammatintie 5, Kauneimmat Joululaulut -hartaus

■ Klo 23 Paavalinkirkko, Sammatintie 5, Kauneimmat Joululaulut -hartaus

KESKIVIIKKONA 25.12.

■ Klo 10 Paavalinkirkko, Sammatintie 5, Kauneimmat Joululaulut -jumalanpalvelus

■ Klo 14 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23

■ Klo 16 Tuomiokirkko, Christmas Carols, englanninkielisiä lauluja

■ Klo 18 Käpylän kirkko

TORSTAINA 26.12.

■ Klo 10 Oulunkylän kirkko, Kauneimmat Joululaulut -messu, Pitäjänmäen kirkko, Kauneimmat Joululaulut -messu

■ Klo 12 Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, Kauneimmat Joululaulut -messu, Paavalinkirkko, Sammatintie 5, Kauneimmat Joululaulut -hartaus

■ Klo 18 Puotilan kappeli, Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

SUNNUNTAINA 29.12.

■ Klo 11 Vuosaaren kirkko, Kauneimmat Joululaulut -messu

■ Klo 12 Myllypuron kirkko, Kauneimmat Joululaulut -messu

MAANANTAINA 6.1.2025

■ Klo 14 Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, Oulunkylän puukirkko

■ Klo 16 Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1

Kauneimpia Joululauluja lauletaan Tuomasmessussa sunnuntaina 15.12. kello 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Messussa saarnaa Jyrki69-rokkarina tunnettu teologian ylioppilas Jyrki Linnankivi ja liturgina toimii Elina Vaittinen

VILLE JUURIKKALA

Musiikkia Helsingissä

Katso joulukonserttikooste edellisestä 21.11. ilmestyneestä lehdestä, jossa oli tietoja 24.12. saakka. Löydät ne myös Kirkko ja kaupungin näköislehdestä osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet. Tähän listaan on koottu uusia tilaisuuksia, joita ei ollut edellisessä koosteessa.

PERJANTAINA 13.12.

Candlelight: Coldplay vs. Imagine Dragons klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Jousikvartetti Bålder Quartet. Musiikkia yhtyeiltä Coldplay ja Imagine Dragons kynttilänvalossa. Liput 53/48/39/33 e feverup.com Flok – Tänä jouluna klo 19 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. A cappella -lauluyhtye Flok. Yhtyeen omia sekä perinteisiä joululauluja. Beatboxin ja rytmisen bassolinjan yhdistelmä toimii pop-bändin komppisektion lailla. Liput 20/15 e flokvocals.com ja ovelta.

Candlelight: The Best of Hans Zimmer klo 20.30 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Jousikvartetti Bålder Quartet. Zimmerin musiikkia kynttilänvalossa. Liput 53/48/39/33 e feverup.com

LAUANTAINA 14.12.

Last Christmas klo 18 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Showkuoro Aventur. Liput 22/20/12 e kauppa.aventur.fi ja 25/15 e ovelta. Alle 7-vuotiaille vapaa pääsy.

Unelmien joulu klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Somnium Ensemble. Perinteisiä joululauluja sekä joulun sanomaan syventyviä teoksia eri vuosisadoilta. Musiikkia muun muassa säveltäjiltä Sibelius, Pärt, Kuula, Schnittke, Forte. Liput 25/15 e holvi.com/shop/ somniumensemble ja ovelta. Alle 7-vuotiaille vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 15.12.

On jouluilta klo 16 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro, solisteina Petteri Loukio ja Ulla KotirantaLamberg. Raija Kosonen, huilu, Lasse Mäki, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 25 e.

MAANANTAINA 16.12.

Carols of Joy klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Cantabile-kuoro, harpistina Hilda Kunnola. Brittenin Ceremony of

A cappella -lauluyhtye Flok esittää itse säveltämiään joululauluja sekä perinteisiä joululauluja perjantaina 13.12. kello 19 Meilahden kirkossa. Yhtye yhdistää perinteistä lauluyhtyemusiikkia sekä modernia rytmimusiikin ammattilaisuutta.

Carols sekä joulumusiikkia IsostaBritanniasta ja Suomesta. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Joululaulut! klo 18 Ravintola Rubiinissa, Jousimiehentie 3. Jouluinen yhteislauluilta. Laulattamassa Lissu Elenius ja Amanda Hiekkataipale Malmin seurakunnasta. Vapaa pääsy. Taas on joulu! klo 19 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Sekakuoro Lento. Tunnelmallista joulumusiikkia. Vapaa pääsy, vapaavalintainen ohjelmamaksu.

PERJANTAINA 20.12.

Mestari-Laulajien joulukonsertti klo 18.30 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Solistina tenori Pentti Forssell. Tapio Lehtonen, piano. Liput 20/10 e netticket.fi ja ovelta. Alle 10-vuotiaat ilmaiseksi. Reino Nordin – Meidän valo klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Koskettavia akustisia tulkintoja Nordinin omasta tuotannosta ja rakastetuista joululauluista. Liput 29,50 e tiketti.fi

Joulun tähden -konsertti klo 19

Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Dominante-kuoro. Liput 25/15 e dominante.fi

Last Christmas klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Showkuoro

Aventur. Liput 22/20/12 e kauppa. aventur.fi ja 25/15 e ovelta. Alle 7-vuotiaille vapaa pääsy.

LAUANTAINA 21.12.

Keskiaikainen joulukonsertti klo 19 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Munx Gregoriana. Musiikkia 1000–1600-luvuilta, muun muassa Perotinus, Piae Cantiones, Allegri. Pelimusiikkia muun muassa sarjoista Final Fantasy, Halo, World of Warcraft. Vapaa pääsy, ohjelma 25/15 e.

SUNNUNTAINA 22.12.

Snygeimmät joulubiisit klo 15 Paavalintsyrkassa, Sammatintie 5. Pertti Salolainen pluggaa jouluevankeliumin kaikelle slangikansalle. Kielentutkija Janne Saarikivi bamlaa joulusta ja stadilaisuudesta. Messissä kirkkoherra Kari Kanala ja kanttori Valtteri Saarikko. Yhteistyössä Stadin Slangi ry. Vapaa pääsy ineen. Joulu saarella -konsertti klo 19 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Mieskuoro Könsikkäät. Liput 20 e holvi.com/shop/konsikkaat Alle 12-vuotiaille vapaa pääsy.

TIISTAINA 24.12.

Jouluyön musiikkihartaus klo 23 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 26.12.

Candlelight: Mozart, Bach and Timeless Composers klo 18.30 ja 20.45 Temppeliaukion kirkossa,

kirkossa, Lutherinkatu 3. Jousikvartetti. Metallimusiikin parhaat kynttilänvalossa. Liput 50/46/38/ 25,50 e feverup.com

MAANANTAINA 6.1.

Loppiaiskonsertti klo 17 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Spira Ensemble, Timo Latonen, piano. Ohjelmistossa Britten, Dove, Fougstedt, Olsson, Palmgren, Park, Poulenc, Sibelius, Tegner, VaughnWilliams ja Whittall. Liput 25/15 e spiraensemble.eventiolive.fi ja ovelta.

TORSTAINA 9.1.

Lutherinkatu 3. Jousikvartetti Bålder Quartet. Mozartin, Bachin ja muiden säveltäjien tuotantoa kynttilänvalossa. Liput klo 18.30 54,50/46/42,50/33,50 e ja klo 20.45 50/46/38/25,50 e feverup.com

PERJANTAINA 27.12.

Candlelight: The Best of Coldplay klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jousikvartetti Bålder Quartet. Coldplayn parhaat kynttilänvalossa. Liput 55,50/51,50/ 48,50/33,50 e feverup.com

Candlelight: Best of Metal on Strings klo 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jousikvartetti Bålder Quartet. Metallimusiikin parhaat kynttilänvalossa. Liput 54,50/46/42,50/33,50 e feverup.com

TIISTAINA 31.12.

Uudenvuoden konsertti klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Helsingin Filharmoninen kuoro. Liput.

PERJANTAINA 3.1.2025

Candlelight: The Best of Coldplay klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jousikvartetti Bålder Quartet. Coldplayn parhaat kynttilänvalossa. Liput 50/46/38/25,50 e feverup.com

Candlelight: Best of Metal on Strings klo 20.45 Temppeliaukion

Candlelight: A Tribute to ABBA klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jousikvartetti Loiste Quartet. ABBA-yhtyeen musiikkia kynttilänvalossa. Liput 50/46/38/28,50 e feverup.com. Candlelight: A Tribute to Queen klo 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jousikvartetti Loiste Quartet. Queen-yhtyeen musiikkia kynttilänvalossa. Liput 51,50/46/38/28 e feverup.com

PERJANTAINA

10.1.

Candlelight: A Tribute to Hans Zimmer klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jousikvartetti Bålder Quartet. Zimmerin musiikkia kynttilänvalossa. Liput 53/46/41/33,50 e feverup.com Candlelight: Best of Metal on Strings klo 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jousikvartetti. Metallimusiikin parhaat kynttilänvalossa. Liput 50/46/38/ 25,50 e feverup.com.

TIISTAINA 14.1.

Virsikinkerit klo 14 Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12. Virsien sanoitusten ja sävelten taustoja ja yhteislaulua. Laulattamassa Heikki Järvinen ja Maija Pesonen-Kareinen. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 15.1. Puolustusvoimien kirkkokonsertti klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Kaartin soittokunta ja Suomen kanttorikuoro. Puolustusvoimien kenttäpiispa Pekka Asikaisen puhe. Ruotsin puolustusvoimien tervehdyksen tuo johtava sotilaspappi Jenny Ahlén. Vapaa pääsy.