Kirkko ja kaupunki 2024 20 Espoo

12.12.2024 20 kirkkojakaupunki.fi

Tällainen on Jeesus, jota tutkijat ovat jäljittäneet vuosisatojen ajan s. 16

Joulun synttärisankari

Liisa Väisänen tuntee joulun symbolit – testaa oma joulutietämyksesi s. 6

Eläkeläispiispa Irja Askola: ”Jos jouluna itkettää, ei haittaa” s. 22

Pääkirjoitus

MUUTAMA PÄIVÄ ENNEN JOULUA, tänä vuonna 21.12. on talvipäivänseisaus. Siihen asti valo on vähentynyt ja pimeys kasvanut. Sen jälkeen päivä alkaa taas pidetä. Täällä Suomessa joulun sanoma tuntuu ehkä juuri siksikin hyvin konkreettiselta: se kertoo valosta, joka tuo toivon ja lupauksen siitä, että pimeydellä ei ole lopullista valtaa.

Pitkän syksyn ja alkutalven synkkyyttä pahempaa on valon puute omassa elämässä ja maailmanmitassa. Jouluun liittyy useimmilla paljon iloa, läheisten kohtaamista, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa rakkaiden kanssa. Samaan aikaan aivan liian moni viettää joulunsa yksin ja katselee haikeana ikkunoista loistavia jouluvaloja. Moni päältä päin onnelliselta vaikuttava saattaa kantaa sisällään taakkoja, joihin hän kaipaisi helpotusta.

Viime vuosien uutiset maailmalta ovat olleet synkkiä, ja jouluun kuuluva rauhan sanoma on kaukana nykypäivän maailmasta. Rauhaa ei ole Ukrainassa eikä sitä ole Jeesuksen syntysijoilla. Syntyisikö Jeesus-lapsi nyt pommisuojassa pelon keskellä?

KAIKESTA TÄSTÄ HUOLIMATTA ja juuri siksi joulun sanoma tiivistyy nyt vahvasti Raamatun Jesajan kirjasta löytyviin jakeisiin. Niissä profeetta lupaa, että kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon, ja että niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Tämä teksti joulukirkossa tuo kyyneleet silmiini. Se on lupaus

siitä, että kerran koittaa toisenlainen aika. Pahan valta ei ole ikuista. On olemassa hyvyyden voima, joka ei hallitse voimalla ja väkivallalla vaan pukeutuu nöyryyteen ja hiljaisuuteen.

Kirkot ovat jouluna täynnä ihmisiä, jotka kuulevat saman viestin kuin paimenet kaksituhatta vuotta sitten öisellä kedolla. Paimenia ei kehotettu lähtemään palatsiin etsimään pelastusta sieltä, missä asuu maallinen kunnia. Heitä kehotettiin katsomaan vauvaan, joka makaa seimessä eläinsuojassa.

JUMALAN VALTAKUNTA ei löydy sieltä, mistä me sitä itse etsisimme. Se tulee sinne, missä me olemme sellaisina kuin olemme. Se tulee luoksemme tavalla, jota emme osaa odottaa. Sen voima on heikkoudessa, joka näyttää avuttomalta. Se osoittaa, että tarvitsemme rakkautta ja voimme sen varassa itse rakastaa. Jumala tulee luoksemme ja antaa meille valon, joka murtaa pimeyden vallan.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi ”

SYNTYISIKÖ JEESUS-LAPSI

NYT POMMISUOJASSA PELON KESKELLÄ?

Anna joulun tulla köyhille, kipeille ja niille, joiden lapset ovat tänä vuonna exällä.

Anna joulun tulla perfektionisteille, suorittajille ja marttyyreille, jotka tarvitsevat rauhaasi.

Hyvä Jumala, anna joulun tulla.

Parasta sokeutta on tulevaisuuden hämäryys.

RUNOILIJA ALEXANDER POPE (1688–1744)

Ainahan ihminen odottaa jotain: bussia, kumppania, kuolemaa tai veronpalautuksia.

MIIKA NOUSIAINEN TEOKSESSAAN RATAKIERROS (OTAVA 2024)

Herra, sinulta minä odotan pelastusta!

1. MOOSEKSEN KIRJA 49:18

Kirkko ja kaupunki

12.12.2024

KANNEN KUVA: PAULI SALMI

Seuraava lehti ilmestyy 16.1.

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Pipariteoksen tekeminen on minulle tärkeä jouluperinne”

Piparkakkutaloja useina vuosina tehnyt Lauri Kesäniemi päätti tänä vuonna rakentaa huvipuiston.

TEKSTI

1

MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO

JÄMSÄ

Lauri Kesäniemi, milloin aloit tehdä piparkakkutaloja?

– Ensimmäisen piparitalon tein veljeni kanssa vuonna 2010, jolloin asuin vielä kotona Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla. Löysimme netistä simppelin joulukirkon kaavat ja halusimme kokeilla, mitä niistä syntyisi. Se olikin niin hauskaa, että aloimme tehdä pipariteoksen aina joululomalla.

– Yhteinen perinteemme katkesi, kun lähdin Helsingin yliopistoon opiskelemaan. Vuonna 2017 opiskelusta oli kuukauden loma, ja silloin päätin tehdä piparkakkutalon ihan omin päin. Tein myös kaavat itse, ja ensimmäinen työni oli majakka. Sen jälkeen pipariprojektit ovat paisuneet vuosi vuodelta suuremmiksi. Pipariteoksen tekemisestä on tullut minulle perinne ja tärkeä osa joulunviettoa. Se on myös hyvää vastapainoa työlle.

2Mitä sinulla on tekeillä tänä joulunaikana?

– Suunnittelin ensin piparitalon tekemistä lähellä kotiani sijaitsevasta Lastenlinnasta, mutta muutin mieltäni, koska rakennus on väriltään tylsän ruskea ja tykkään tehdä värikkäitä teoksia. Teen nyt huvipuistoa. Olin opiskeluaikana yhden kesän töissä Linnanmäellä, ja ajattelin jo silloin, että joskus voisi rakentaa huvipuistoteemaisen pipariteoksen.

– Piparitaloni ovat yleensä liittyneet omaan elämääni. Viime vuonna rakensin katunäkymän Töölöstä, sillä olin unelmoinut muutosta sinne. Kesällä unelma sitten toteutui, kun muutimme puolisoni kanssa TakaTöölöön.

3Miten kauan pipariprojektisi yleensä kestää?

– Opiskeluaikana, kun oli aikaa, koko projektiin meni viikon verran. Nyt työhön kuluu monta viikkoa, koska toimin uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin opettajana espoolaisessa Olarin koulussa ja joulukuussa oppilaiden todistusten arvioinnit teettävät paljon työtä.

– Alan jo marraskuussa tehdä pipariteoksen kaavoja. Otan yleensä valokuvia kohteesta, ja teen kaavat niiden perusteella. Sen jälkeen alan muotoilla, kaulita ja paistaa teoksen osia kaupan piparitaikinasta. Koen sen henkisesti työläimpänä vaiheena. Teoksen koristelu pikeeri-kuorrutuksella taas on mukava vaihe, koska nautin yksityiskohtien näpertelystä.

– Kun saan piparitalon valmiiksi, lahjoitan sen yleensä jonnekin. Viimeksi lahjoitin työni Töölön kirjastoon. Laitan siitä myös kuvia Instagramiin tunnuksella @laurikes

4

Miten vietät joulua ja mitä se sinulle merkitsee?

– Joulukuu on lempikuukauteni. Pidän joulun tunnelmasta, joten hankin kuusen jo joulukuun alussa ja koristelen sen ja asunnon muutenkin joulukoristeilla.

– Joulunpyhinä tärkeintä on lepo ja rauhoittuminen kaiken työn ja touhun keskellä. Matkustamme aina joulunviettoon minun tai puolisoni perheen luokse Muhokselle tai Turun seudulle. Lapsuudessani kävimme koko perhe kirkossa ja haudoilla ja joku luki jouluevankeliumin. Nykyään käymme ainakin haudoilla viemässä kynttilät.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhiä ovat perinteet. Joulunvietto ja muut perinteet tuovat merkityksellisyyttä ja jatkuvuutta elämään. Vanhojen perinteiden ohella tärkeitä ja pyhiä minulle ovat myös itse kehitetyt perinteet kuten jokavuotisen syntymäpäiväyllätyksen järjestäminen puolisolleni ja joka kesä pidettävät kesäjuhlat. ■

Keidas talven keskellä

Helsingin Talvipuutarhaan jokainen on tervetullut nauttimaan kauneudesta ja oleilemaan – juuri niin kuin sen rakennuttaja toivoi 130 vuotta sitten.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA

Joulukuun alun harmaa taivas ja alastomat puut vaihtuvat vehreään paratiisiin, kun Helsingin Talvipuutarhan ovesta astuu sisään. Jossain taustalla solisee vesiputous.

Talvipuutarhan kolme huonetta –palmuhuone, kaktushuone ja länsisiipi – pursuavat kasveja. Eri lajeja löytyy yli 200. Niiden joukossa on muun muassa kuningasmagnolia, kolibrikukkia, viinivehkoja, pensaspalmuja sekä kärsäliljoja, jotka ovat Talvipuutarhan puutarhurin Hilkka Pynnösen lempikukkia.

– Kärsälilja muistuttaa hieman pientä palmua. Kuten moni muukin Talvipuutarhan kukka, se oli alun perin säätyläisten kotien huonekasvi, joka pikku hiljaa siirtyi työläisten koteihin heidän elinolosuhteidensa parantuessa, Pynnönen kertoo.

Enemmistö Talvipuutarhan kasveista on välimerellisen ilmaston kasveja. Talvella ne nauttivat viileydestä, ja kesällä ne viihtyvät kuumassa.

Tänä vuonna Talvipuutarhan kukat kukkivat erityisen loisteliaasti, sillä rakennukseen on hiljattain asennettu automatisoidut LEDvalot. Näin kasvit saavat valoa joka päivä kymmenen tuntia, vaikka Talvipuutarha olisikin suljettuna.

HELSINGIN TALVIPUUTARHAN rakennustyöt alkoivat vuonna 1891, ja näyttävä rakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa talvipuutarhoja rakennettiin myös muualle Pohjois-Eurooppaan, kuten Liettuaan ja Tanskaan.

Helsingin Talvipuutarhan suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström.

– Talvipuutarhat olivat varakkaiden ja näkemyksellisten henkilöiden rahoittamia hyväntekeväisyysprojekteja, joiden tarkoituksena oli sivistää kansaa, kertoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre. Helsingin Talvipuutarhan rakennutti liikemies, kenraalimajuri ja Suomen Puutarhayhdistyksen puheenjohtaja Jakob Julius af Lindfors. Taloudellista tukea projektiin tarjosi todennäköisesti af Lindforsin puolison Maria Emilia Borgströmin isä Henrik, joka oli tuolloin Helsingin varakkain henkilö.

Af Lindfors lahjoitti Talvipuutarhan Suomen Puutarhayhdistykselle. Helsingin kaupungin omistukseen puutarha siirtyi vuonna 1907.

”

Talvipuutarhaan on tehty 1970-luvulta lähtien joka vuosi joulunäyttely.

ENSIMMÄISET KASVIT Talvipuutarhaan tuotiin Helsingin Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneesta. Kasveja hankittiin myös kauppapuutarhureilta Keski-Euroopasta ja erityisesti Pietarista.

– Jo tuolloin kauppapuutarhojen kasvivalikoimat olivat valtavat. Katalogeissa oli yli 3 000 kasvilajia ja -lajiketta, joista Talvipuutarhaan oli mahdollista hankkia vain pieni osa, Henry Väre kertoo.

Alkuperäisiä kasveja ei Talvipuutarhassa enää ole. Vanhin kasvi on yli 120-vuotias kamelia, joka kukkii joulun alla vaaleanpunaisena palmuhuoneessa. Kamelia tuotiin Talvipuutarhaan Hakasalmen huvilasta sen jäl-

keen, kun puutarha oli siirtynyt kaupungin omistukseen.

Alun perin vanhoja kamelioita oli kaksi, mutta toinen niistä kuoli remontin yhteydessä 13 vuotta sitten. Nyt yhä hyvässä kunnossa olevan kameliavanhuksen viereen on istutettu 100 vuotta nuorempi yksilö.

Talvipuutarhaan on tehty 1970-luvulta lähtien joka vuosi joulunäyttely. Kasvien keskeltä löytyy poroja ja tonttuja, ja katosta roikkuu joulukransseja. Esillä on myös sesongin kasveja, kuten vaaleanpunaisia princetteja eli syystähtiä, jotka vaihtuvat joulua kohti mentäessä valkoisiin ja lopulta punaisiin joulutähtiin. Myöhemmin joulukuussa Talvipuutarhaan tuodaan myös kieloja, hyasintteja ja istutustulppaaneja. Joulusomistuksesta vastaa floristi Ninni Oikarinen.

ALUSTA ASTI TALVIPUUTARHAAN on ollut kaikilla vapaa pääsy. Haastattelupäivänä palmuhuoneen kapeilla käytävillä kulkee parijonossa neonkeltaisiin huomioliiveihin pukeutunut päiväkotiryhmä. Yksi lapsista pysähtyy laskemaan joulutonttuja, jotka on aseteltu talven ajaksi säppiin laitetun pääoven yläpuolelle. – Talvipuutarhassa käy ihmisiä, joilla on aikaa oleskella, kuten turisteja ja eläkeläisryhmiä. Toki on niitäkin, jotka tekevät Talvipuutarhassa vain nopean kierroksen ja jatkavat sitten matkaansa, Hilkka Pynnönen kertoo.

Viime vuosina myös etätyöläiset ovat löytäneet Talvipuutarhan. Nytkin länsisiivessä eräs säännöllisesti Talvipuutarhassa vieraileva henkilö naputtelee kannettavaa tietokonettaan.

Talvipuutarhaa tuskin rakennettaisiin enää tänä päivänä, sillä sen rakennuskustannukset olisivat liian korkeat. Lisäksi Talvipuutarhan ylläpito on kaikkea muuta kuin ekologista.

– Talvipuutarhaa voikin kutsua museoksi. Tämä on pala 1800-luvun historiaa, Pynnönen sanoo. ■

Helsingin Talvipuutarha avoinna ma–to ja la–su klo 10–16 osoitteessa Hammarskjöldintie 1 A. Puutarhaan on ilmainen sisäänpääsy.

ANTTI RINTALA

Lahjapaketin nauhoillakin voi viestiä

Ikiaikaiset perinteet kuuluvat vahvasti symbolitutkija Liisa Väisäsen perhejouluihin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

Liisa Väisäsen uusi kirja Symbolien joulu (SKS Kirjat) avaa jouluperinteidemme taustoja. Miksi asetamme tähden joulukuusen latvaan, ja mistä piparkakkujen muoto on lähtöisin?

Kirjan alkusanoissa Väisänen muistelee lämpimästi lapsuutensa jouluja. Perheessä otettiin adventtiajan alussa kirjahyllystä esiin joulusta kertova kirja ja virittäydyttiin sen kuvien ja kertomusten myötä joulun odotukseen.

– Vietimme todellisia perhejouluja. Mukana olivat yleensä isovanhempani, kummisetäni ja myöhemmin myös isosiskoni perhe. Tärkeintä oli yhdessä oleminen ja tekeminen. Joulunpyhinä kokosimme porukalla valtavan kokoista palapeliä, Väisänen kertoo.

– Opin jo nelivuotiaana lukemaan. Niinpä minun tehtäväkseni tuli siitä lähtien jouluevankeliumin lukeminen ennen jouluateriaa.

LIISA VÄISÄNEN asuu italialaisen miehensä, valokuvaaja Marco Peretton kanssa nykyään Espanjassa, eivätkä he yleensä vietä joulua Suomessa.

Pariskunta on jo vuosien ajan viettänyt joulun Senegalissa, josta he ovat adoptoineet neljä orpolasta. Kolme heistä on aikuisiässä, nuorinkin jo 17­vuotias.

– Olemme viettäneet siellä lasten kanssa joulua hotellissa. Varsinkin ranskalaisten omistamissa hotelleissa on joulukoristelua ja ­leivonnaisia.

Väisäsen mukaan joulutunnelma on hieman erilainen kuumassa ilmanalassa, mutta yhteistä lapsuuden ja Senegalin jouluissa on perheen yhdessäolo.

– Tällä kertaa emme voi matkustaa Afrikkaan, koska mieheni on menossa lähiaikoina leikkaukseen. Jouluaattoon asti olemme Suomessa ja juhlistamme samalla 60 ­vuotissyntymäpäivääni, Väisänen kertoo.

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Vuoden 2024 loppuun

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Vuoden 2025 alusta

Saarsalo Oy

Minna Alho, 044 768 6009

Roni Hurskainen, 044 752 0320

Timo Lepistö, 044 534 9878 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Liisa Väisäsen mielestä joulun symbolien, kuten joulutähtien ja -pallojen, historian tunteminen kuuluu yleissivistykseen.

– Espanjassa laitamme sitten kodin oveen jouluksi pienen Italiasta ostetun jouluenkelin. Mieheni laittaa meille perinteisiä italialaisia jouluruokia. Lisäksi pöydässä on Panettone­ ja Pandoro ­kakkua, joiden alkuperä on renessanssiajan hoveissa.

JOULUN SYMBOLEISTA Liisa Väisänen on luennoinut vuosia, mutta kirjan tekemiseen hän ryhtyi vasta, kun sitä häneltä kyseltiin. Kirja on herättänyt Väisäsen mukaan kovasti kiinnostusta esimerkiksi kirjamessuilla.

– Erityisen tohkeissani olen siitä, että eräs kiinteistöalan yritys kutsui minut luennoimaan pikkujoulujuhliinsa. Pidän nyt juhlissa luennon etäyhteydellä. Tämä jos mikä kertoo symbolien voimasta.

– Olisi hienoa, jos ihmiset innostuisivat vaikka joulupöydässä pohtimaan joulun historiaa. Meillähän ainoastaan laatikkoruoat ovat suomalaista alkuperää, muuten joulun viettomme on osa kansainvälistä jouluperinnettä.

Vaikka Väisänen tunsi hyvin jo ennestään joulun keskeisiin symboleihin liittyvän historian, tuli kirjaa tehdessä vastaan myös hänelle uutta tietoa.

– Joulupukin taustaa selvittäessäni tajusin, että tietynlainen parrakas joulumies on esiintynyt monessa kulttuurissa. Suomessa se on ollut nuuttipukki, minkä vuoksi meidän on ollut helppo hyväksyä 300 ­luvulla nykyisessä Turkissa eläneen pyhän Nikolaoksen tarinaan perustuva Santa Claus ­hahmo. Tuntemamme punanuttuinen joulupukki taas on kehitetty vasta 1930 ­luvulla Yhdysvalloissa Coca Colan kampanjaa varten.

AIVAN ARKISIINKIN jouluun liittyviin asioihin, kuten pakettinauhoihin ja ­rusetteihin, saattaa sisältyä yllättävää symboliikkaa.

– Nauhan väri on tärkeä, sillä esimerkiksi vihreällä värillä voi toivottaa uutta toivoa ja kullanvärisellä nauhalla valoisampaa tulevaisuutta. Rusetti taas merkitsee sitoutumista lahjan saajaan, Liisa Väisänen sanoo.

Joulun symbolien historian tunteminen kuuluu Väisäsen mielestä yleissivistykseen. On hyvä tiedostaa, että olemme osa tiettyä kulttuuria ja perinnettä, jota voimme välittää tuleville sukupolville.

– Ilman tätä perinnettä olisimme juurettomia ja irrallaan kaikesta.

– Homo religiosus eli uskonnollinen ihminen on ollut olemassa maapallolla jo pitkään, ja sen vuoksi koko kulttuurimme on jonkin uskonnon sävyttämää. Jos arkemme ja juhliemme symboleihin liittyvän taustan kieltää, se on vuosituhansia sitten syntyneen taiteen ja kulttuurin kieltämistä, Väisänen sanoo. ■

Liisa Väisänen kertoo joulun symboleista 25.12. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa Yle Radiossa 1:ssä.

Kuinka hyvin tunnet jouluperinteiden taustat?

Tee testi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

22.12. klo 16 | Musiikkitalo, Helsinki

Joulukonsertti

Haydn: L’Infedeltà delusa

Ella Smith, sopraano

Szilveszter Szélpál, baritoni | Adriána Kalafszky, sopraano

Bernhard Berchtold, tenori | Zoltán Megyesi, tenori

Orfeo-orkesteri | johtaa György Vashegyi

uudenvuoden juhlakonsertit

Musiikkitalo, Helsinki

31.12. klo 18

BACH: DIE KUNST DER FUGE

Aapo Häkkinen, urut

Jorma Uotinen, Jani Sunnarborg, tanssi

Kristiina Helin, koreografia & visualisointi

31.12. klo 20

BACH, HÄNDEL, RAMEAU, VIVALDI

Julien Martin, Evolène Kiener, Marine Sablonnière, Benoît Toïgo, nokkahuilu

Helsingin Barokkiorkesteri johtaa Skip Sempé c

Kevään 2025 Vanhan musiikin sarjassa luvassa mm. soolocembalomusiikkia, kadonneita oopperoita, urkuimprovisaatiota ja erilainen Stabat mater pitkäperjantaina.

Myyntiin tulee myös kaikki kevään konsertit kattava sarjalippu! Katso lisää www.hebo.fi

Anna lahjaksi konserttielämys!

Liput (sis. palvelumaksut): Musiikkitalon lipunmyynti 18–65 €

Uudessa tv-sarjassaan Arman Alizad matkustaa eri puolilla maailmaa ottamassa selvää muun muassa huumesodista, kuolemantuomiosta ja globaalista köyhyydestä.

2000-luvun kuolemansyntien jäljillä

Arman Alizad sai innoituksen moderneja kuolemansyntejä tutkivaan tv‑sarjaansa Vatikaanin arkkipiispan Gianfranco Girrottin sanoista. Yksi jakso tutkii järjestäytyneen uskonnon valtaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Vatikaanin arkkipiispa Gianfranco Girrotti kohautti vuonna 2008 nimeämällä nykymaailman kuolemansynnit. Girrottin mukaan ihminen on vaikuttanut niin vahvasti teknologian ja tieteen kehitykseen, että se on ajanut ihmiskunnan huumesotien, ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja ahneuden myötä rappiotilaan.

– Arkkipiispan sanat jäivät mieleeni muhimaan, ja nyt päätin toteuttaa tv-sarjan tästä näkökulmasta. Tutkin, ovatko arkkipiispan mainitsemat epäkohdat todellisia syntejä, Arman ja 7 kuolemansyntiä -sarjan juontaja ja tuottaja Arman Alizad kertoo.

MTV3-kanavalla alkanut sarja koostuu osittain näistä Girrottin 15 vuotta sitten nimeämistä kuolemansynneistä. Alizad halusi kuitenkin tuoda esiin myös uusia 2020-luvulla nousseita epäkohtia. Hänen sarjansa kuolemansynnit ovat luonnon

tuho, geenimanipulaatio, vauraus ja menestys, kuolemantuomio, huumeet, globaali köyhyys ja järjestäytyneen uskonnon valta.

Alizad toivoo, että sarja avaisi ihmisten silmiä ja saisi heidät pohtimaan eettisiä kysymyksiä.

– Keskustelukulttuurimme on tällä hetkellä pahasti rappiolla. Yksi tarkoitukseni on auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi asiat ovat näin ja miksi ihmiset toimivat tietyllä tavalla. Ymmärtäminen tarkoittaa kuitenkin eri asiaa kuin hyväksyminen.

TV-SARJAN ensimmäisissä jaksoissa Arman Alizad ottaa selvää Amerikan huumesodista ja Japanissa edelleen käytössä olevasta kuolemantuomiosta. Molemmat ovat rajuja aiheita, mutta Alizad pyrkii antamaan kokonaiskuvan tilanteesta ja kuuntelemaan erilaisia mielipiteitä.

Ensi vuoden alussa nähdään sarjan viimeinen jakso, Pyhä ihmiskoe. Kyseinen uskontojakso viittaa ark-

Alizad on tutkinut paljon uskontoja ja tullut siihen johtopäätökseen, että kaikki ihmiselämä on tavallaan Luojan ihmiskoetta. – Olen sitä mieltä, että jokaisen uskonnollisen profeetan sanoma on lähtökohdaltaan hyvää tarkoittava. Esimerkiksi kristityt voisivat useammin ajatella asioita tehdessään, että mitä Jeesus nyt tekisi.

”

Olen sitä mieltä, että jokaisen uskonnollisen profeetan sanoma on lähtökohdaltaan hyvää tarkoittava.

ARMAN ALIZAD KÄY Arman ja 7 kuolemansyntiä -sarjassa paitsi Yhdysvalloissa ja Japanissa myös Intiassa, Afrikassa, Australiassa ja Euroopassa. Tv-sarjan valmisteluun ja kuvauksiin kului kaksi vuotta. Aikaa meni kuvausjärjestelyihin ja sopivien haastateltavien etsimiseen.

Tv-sarjojaan tehdessään Alizad on joutunut kohtaamaan muun muassa suunnatonta köyhyyttä ja mielipuolista väkivaltaa.

kipiispa Girrottin varoitukseen moraalisesti kyseenalaisista ihmiskokeista. Alizad matkustaa siinä Yhdysvaltoihin tutkimaan suurten järjestäytyneiden uskontojen valtaa kritisoivaa herätysliikettä. Hän kysyy, voisivatko tällaiset pienet herätysliikkeet tarjota aitoa hengellistä herätystä ja Jeesuksen alkuperäistä sanomaa.

– Moni voi ajatella niin, että jonkin valtauskonnon harjoittaminen on eräänlainen kyseenalainen ihmiskoe, onhan uskontoja usein toteutettu väärin. Niiden nimissä on käyty sotia, joihin on liittynyt vallanhimoa ja korruptiota.

– Tutustuin Amerikassa pieneen herätysliikkeeseen sekä sellaisiin uskovaisiin, joilla ei ollut edes omaa kirkkoa, vaan he harjoittivat uskontoaan kadulla Raamattu kourassa. Itse pystyin samastumaan hyvin näihin kumpaankin. Uskon Jumalaan, mutta en välttämättä kaipaa uskon ympärille ihmisiä ja temppeleitä.

– Olen empaattinen ihminen ja pystyn tuntemaan haastateltavan tuskan hänen kertoessaan vaikeasta tilanteestaan. Pyrin kuitenkin vapaa-ajalla nollaamaan kokemani asiat ja keskittymään kiitollisuuteen, rukoukseen ja hyviin asioihin.

Alizadilla on jo työn alla uusi tvsarja, ja siinä keskitytään kristinuskon löytäneisiin nuoriin miehiin. Sarja kuvataan pääosin Suomessa, ja se alkaa maaliskuussa Discoverykanavalla.

– Yritän selvittää sarjassa, minkä takia nuoret miehet yhä useammin turvaavat Jeesukseen. Onko niin, että monimuotoisessa maailmassa moni löytää selkeimmät elämänohjeet perinteisistä ja konservatiivisista arvoista?

– Itseäni on ärsyttänyt se, miten näihin nuoriin miehiin on suhtauduttu mediassa. Pidetään kummallisena sitä, että nuori haluaa käydä riparin ja etsiä omia juuriaan kristittynä. ■

Arman ja 7 kuolemansyntiä -sarja MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa.

Uutta luettavaa löydät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi Seuraava lehti ilmestyy 16.1.

Uutuuskirjat Laajan valikoiman kristillinen kauppa

Joulukeräys 2024

. Keräyslupa RA/2019/723, voimassa 1.1.2020–31.12.2024, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta, myöntänyt Poliisihallitus. Keräyslupa ÅLR 2023/6499, voimassa 1.1.–31.12.2024, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands Landskapsregering.

LAADUKASTA KOTISIIVOUSTA

JA LUOTTOSIIVOOJA

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA KODISTASI, luotettavat kotisiivoojamme auttavat kodinhoidossa. Teemme pääkaupunkiseudulla perus-, ylläpito- ja muuttosiivouksia, ikkunanpesuja ja muita kodinhoitotehtäviä jatkuvalla sopimuksella tai kertaluontoisesti.

Jatkuvalla sopimuksella olevia asiakkaitamme palvelee sama tuttu luottosiivooja. Voit ostaa siivouspalvelujamme arvonlisäverottomana, jos toimintakykysi on alentunut esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia.

8

paikkaa

bongata isoja aaltoja

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI:

Palvelukoordinaattori 050 472 1348

Ma–Pe Klo 8–16 kotisiivous@paivakumpuhoiva.fi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Joulunaika

Meri näyttää talvimyrskyissä voimansa pääkaupunkiseudun ja lähikuntien rannoilla. Aallonhuippu voi nousta Helsingin edustalla jopa 9 metriin.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK

Jäätön talvikausi on loistoaikaa nähdä suuria aaltoja. Korkeimman aallonhuipun on arvioitu kohonneen Helsingin edustalla jopa yhdeksään metriin. Muutaman kerran on mitattu kauttaaltaan viisimetristä aallokkoa.

Kun kovat lounais- tai länsituulet pyyhkivät Suomenlahtea, meri iskeytyy voimalla kallioihin. Toisinaan aallot kasvavat näyttäviksi itätuulillakin.

Isoja valkopäitä kannattaa katsoa kauempaa kuin luulisi. Yksittäiset aallot voivat nuolla rantaa paljon muita pidemmältä matkalta.

Ilmatieteen laitoksen aaltoennusteet kertovat parhaat hetket aaltobongaukseen. Nämä paikat ovat silloin oivia retkikohteita.

1. Porkkalanniemi, Kirkkonummi Porkkalanniemen jylhät kalliot ja avoin sijainti tekevät siitä erinomaisen paikan aaltojen ihailuun. Välillä voi lämmitellä ja nauttia eväitä jollain virkistysalueen tulipaikoista.

2. Varlaxudden, Porvoo Porvoon Varlaxuddenin laajoille kalliorannoille velloo aaltoja avomereltä, jonne on esteetön näköala. Virkistysalueella on myös tulipaikkoja.

3. Kopparnäs, Inkoo ja 4. Störsvikin ranta, Siuntio Kopparnäs-Störsvik on yhtenäinen merenranta-alue Inkoon ja Siuntion rajalla. Se on tunnettu avomerelle avautuvista korkeista kallioistaan. Alueella on yli 15 kilometriä rakentamatonta rantaviivaa, polkuja ja useita tulentekopaikkoja.

5. Kaivopuiston ranta ja Ehrenströmintie, Helsinki Meri pärskyy näyttävästi Kaivopuiston rantaan ja Ehrenströmintien kallioille, jotka tavoittaa helposti julkisilla kulkuvälineillä. Säältä voi suojautua välillä rantakahvilaan.

6. Suomenlinna, Helsinki Suomenlinnassa, esimerkiksi Kustaanmiekan salmessa, aallot kasvavat usein isoiksi. Saari tuntuu turistikauden ulkopuolella aivan erilaiselta paikalta kuin kesällä. Osa palveluista on auki ympäri vuoden, ja lautalle käy HSL:n lippu.

7. Uutela ja Kallahdenniemi, Helsinki Vuosaaressa sijaitsevilta Uutelan ulkoilualueelta ja Kallahdenniemeltä löytyy oivia paikkoja aaltojen katseluun. Uutela äänestettiin Helsingin Sanomissa viime keväänä Helsingin seudun parhaaksi luontokohteeksi. Myös Kallahdenniemi sai ääniä. Molempiin kohteisiin pääsee julkisilla kulkuvälineillä, ja niissä voi myös istua tulipaikalla.

8. Westendin, Haukilahden ja Matinkylän ranta, Espoo Espoon rannat ovat sen verran suojaisia, että niille tuleva aallokko on usein maltillista. Westend ja Haukilahden venesatama tarjoavat kuitenkin melko avoimet merinäkymät. Matinkylän rannan avarille kallioille nousee sopivalla tuulella isoja aaltoja. Aaltoja voi katsella myös rantakahvilan tai -ravintolan lämmöstä, ja perille pääsee julkisilla kulkuvälineillä.

Suomenlinna on kiinnostava retkikohde kaikkina vuodenaikoina.

JOULUYLLÄTYS ASUNNON VUOKRAAJILLE!

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N

SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Joulukuun aikana vuokrasopimuksen tehneille luvassa myös jouluinen yllätys. Kysy meiltä lisätietoja vapaista asunnoista.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).

Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy tarkempia tietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle. Henkilökohtaisen esittelyajan voit varata soittamalla numeroon 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Oman uskonsa keskushenkilöt

Etelä-Ranskaan Pyreneiden seudulle hakeutuu ihmisiä, jotka ovat elämässään käännekohdassa. Dokumenttielokuva Shadowland seuraa näitä etsijöitä, joita kiehtovat kataarien usko, Graalin malja ja Magdalan Maria.

Pyreneiden vuoristoseutu Etelä-Ranskassa tunnetaan värikkäästä ja verisestä historiastaan. Siellä asuivat keskiajalla kataarit, harhaoppisina pidetty uskovaisten joukko. He joutuivat ensin katolisen kirkon käännytysyritysten kohteeksi, mutta kun ne eivät tehonneet, kirkko ryhtyi jyrkempiin toimiin. Alueella sijaitsevan kaupungin mukaan nimetyn albigenssiristiretken ja sen jälkeisten vainojen seurauksena on arvioitu kuolleen satoja tuhansia, enimmillään jopa miljoona ihmistä. Kataarien maailmankuva oli jyrkän dualistinen: Oli korkeampi, henkinen maailma, jonka oli luonut hyvä Jumala. Aineellisen, pahan ja kärsimyksen alaisen maailman taas oli luonut Saatana. Ei ole mikään ihme, että oppi on alkanut taas kiinnostaa ihmisiä, joita viimeaikaiset maailmantapahtumat ja huonot

uutiset painavat ja jotka etsivät niille jonkinlaista selitystä.

Ainakin viimeisen sadan vuoden ajan kataareihin liittyvä historia onkin ollut syrjäisen ja autioituvan seudun vetovoimatekijä. Se on houkutellut paikalle turisteja mutta myös hengellisiä etsijöitä: esoteerikkoja, hippejä, ufojen jäljittäjiä ja uushenkisiä.

Jotkut heistä kokevat olleensa kataareja entisessä elämässään. Kataarit nimittäin uskoivat jälleensyntymiseen – tosin heidän oppinsa mukaan sen joutuivat kokemaan vain ne, jotka eivät elämänsä aikana olleet onnistuneet saavuttamaan pelastusta.

– Kataareista tiedetään melko vähän, joten heihin voi liittää kaikenlaisia uskomuksia. Koska kataarit olivat paavin vallan vastustajia, heistä on tullut vastarinnan symboli monille nykyajan normaalielämästä irrottautuneille – myös rokotevastai-

sille ja salaliittoteoreetikoille, sanoo Kalle Kinnunen. Kinnunen on tuottanut ja yhdessä ohjaaja Otso Tiaisen kanssa käsikirjoittanut tuoreen dokumenttielokuvan Shadowland. Se on Pyreneiden maisemiin sijoittuva elokuva etsinnästä ja etsijöistä, löytämisestä, uskomisesta ja pettymisestä.

KATAARIEN OHELLA monia etsijöitä kiehtoo Magdalan Maria, joka legendan mukaan pakeni Jerusalemista Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen ja asettui Etelä-Ranskaan. Mariaan liittyy myös uskomus, että hän olisi ollut paetessaan raskaana ja synnyttänyt myöhemmin Jeesuksen jälkeläisen. Jotkut pitävät Mariaa jumalhahmona.

Ja sitten on tietysti myyttinen Graalin malja, joka mahdollisesti on seudulla kätkössä. Jotkut ajattelevat Graalin olevan konkreettinen esine: astia, josta Jeesus joi vii-

meisellä ateriallaan tai johon hänen haavoistaan valunut veri otettiin talteen. Toisille taas Graal on jotakin vaikeammin määriteltävää ja aineettomampaa – ”elämän merkityksen avain”, kuten sitä kuvaa Richard Stanley, yksi Shadowland-elokuvan keskushenkilöistä. Hänen mukaansa vain rikkinäiset ihmiset etsivät Graalia.

Stanley on kauhuelokuvistaan kulttimainetta nauttiva elokuvaohjaaja, joka päätyi Montségurin kylään jouduttuaan urallaan jonkinlaiseen aallonpohjaan. Shadowlandin ohjaaja Otso Tiainen tapasi Stanleyn ensimmäisen kerran jo vuonna 2016, kun hän vieraili seudulla toimittaja Perttu Häkkisen kanssa. Myöhemmin Stanleysta tuli dokumenttielokuvan tekijöille opas, joka perehdytti heitä alueen rikkaaseen historiaan, vei erilaisiin paikkoihin ja tutustutti paikallisiin ihmisiin.

– Stanleyn ura elokuvaohjaajana ei ollut minulle ennestään tuttu. Hän tuntui hetkittäin surulliselta hahmolta, joka asui yksin pienessä kylässä ja saattoi talvisaikaan olla muutaman kuukaudenkin tapaamatta juuri ketään, Tiainen kertoo. Hänen mukaansa monilla alueelle muuttaneilla on taustallaan jokin trauma tai ainakin tarve luoda itsensä uudestaan. Sellaisena hahmona Tiainen näki myös Stanleyn.

– Seudulla on niin rehevä hengellinen maaperä, että siellä on ehkä helppo rakentaa omannäköinen tee se itse -uskonto – enkä sano tätä mitenkään vähätellen. Tarkoitan sitä, että ihminen voi poimia erilaisista

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA JA MAX SMEDS / BUFO

Papitar Anaiya Sofia on perustanut oman kirkon, jolla on omat rituaalinsa.

perinteistä sellaisia asioita, joihin pystyy kiinnittymään, ja luoda niistä uskomusjärjestelmän, jota pystyy seuraamaan, Tiainen sanoo.

– Parhaimmillaan se voi olla parantavaa. Siellä viettää jonkun aikaa, löytää elämälleen merkityksen, saa käsiteltyä traumansa ja ehkä sitten lähtee jatkamaan elämäänsä toisaalle. Tai sitten voi käydä niin, että menee syvemmälle ja syvemmälle siihen mysteeriin ja lopulta alkaa ajatella, että on itse se mysteeri.

Stanley esimerkiksi koki Montségurin linnassa jonkinlaisen jumalolennon ilmestyksen, jonka jälkeen hän alkoi rakentaa itsestään tarinaa tämän henkiolennon ja sen edustamien voimien palvelijana.

– Kokemuksen todellisuutta ei tietysti kukaan ulkopuolinen voi kiistää. Mutta vähitellen Stanley tuntui tekevän itsestään ilmestyksen keskushenkilön ja antoi ymmärtää, että hän toimii nyt tämän voiman sanansaattajana, Kinnunen sanoo.

OMAAN MYSTEERIINSÄ ovat vuosien kuluessa uppoutuneet myös elokuvan muut keskeiset henkilöt, maagit Uranie ja Iranon sekä papitar Anaiya Sophia. Elokuvan ainutlaatuisinta antia ovatkin kohtaukset, joissa katsoja pääsee seuraamaan Iranonin harjoittamaa magiaa ja Anaiya Sophian toimittamia riittejä.

– Maagi Iranon puhuu itsestään aika vähän, mutta hän ilmaisee

tunteensa ja tilanteensa rituaalien avulla. Iranon sanoi meille jossain vaiheessa, että täällä tuntuu siltä, että juuri sinun legendaasi kirjoitetaan. Minusta se summaa hirveän hyvin sellaista individualistista asennetta, jossa keskeistä ei ole niinkään pyyteetön etsintä ja kilvoittelu vaan se, että on itse seikkailun päähenkilö, Kalle Kinnunen sanoo.

Anaiya Sophia on entinen joogaopettaja, joka aikoinaan lähti Pyreneille toipumaan väkivaltaisesta avioliitosta. Hän on Kinnusen mukaan pystynyt luomaan tarinastaan ja uudesta alustaan sekä kirkon että toimivan bisneksen: majatalon ja retriittikeskuksen, jonne tulee ihmisiä ympäri maailmaa. Hänen tarjoamallaan feminiinisellä hengellisyydellä on selvästi kysyntää.

– Kristillinen tarinankerrontahan on hyvin mieskeskeistä. Kun nostetaan keskiöön nainen, tässä tapauksessa Magdalan Maria, se tuottaa monille naisille ihan toisenlaisen samastumispinnan, Otso Tiainen arvioi.

Richard Stanleyn tarina puolestaan joutui uuteen valoon, kun Kinnunen ja Tiainen saivat elokuvan tekoprosessin aikana tietää, että tätä oli syytetty entisten kumppaniensa pahoinpitelystä. Toisesta tapauksesta Stanley sai suullisen varoituksen. Toinen tapaus on edelleen poliisilla tutkittavana. ■ Shadowland parhaillaan elokuvateattereissa.

Anna jouluna Toisenlainen Lahja®

Koulutus

– Etsiminen, eksyminen ja kuitenkin eteenpäin pääseminen, luettelevat Otso Tiainen (vas.) ja Kalle Kinnunen Shadowlandelokuvan teemoja.

OY toimii Kirkko ja kaupunki -lehden mediamyyjänä 1.1.2025 alkaen

Taiteella on myös terveysvaikutuksia

HUSin taidetoimikuntaa johtava psykiatri Ilkka Taipale kaipaa taidetta myös kattoihin. Silloin vuodepotilaillakin olisi jotain katsottavaa. HUSin potilaiden iloksi on koottu yli 5 700 taideteosta.

TEKSTI KAISA HALONEN

KUVAT ANTTI RINTALA JA JUSSI TIAINEN

Psykiatri Ilkka Taipale saapuu Helsingin Taidehalliin suoraan HUSin yhtymähallituksen kokouksesta.

– Sanoin siellä, että lähden Kirkko ja kaupungin haastatteluun ja pyydän esirukousta HUSin puolesta.

Taipaleen tokaisussa on ehkä toinen puoli totta, sillä kokouksessa käsiteltiin HUSin ensi vuoden talousarviota ja osana sitä potilasmaksujen roimia korotuksia. Myöhemmin, 28. marraskuuta, HUS tiedotti vähentävänsä yhteensä 778 henkilötyövuotta, joista 280 irtisanomisilla.

Kiertelemme Taidehallissa näyttelyä, jossa on esillä yli kaksisataa teosta HUSin taidekokoelmista. Monet niistä ovat Taipaleelle tuttuja, sillä hän on HUSin taidetoimikunnan puheenjohtaja. Häneltä on pakko kysyä, onko taide hoitopaikkojen seinillä turhaa luksusta, kun sinne hoitoonkaan ei tunnu pääsevän.

Taipale on selvästi kuullut kysymyksen monta kertaa ennenkin.

– Keneltä taide on pois? Haluatteko takaisin ne valkoiset seinät? hän puuskahtaa.

– Olen sanonut usein, että tiede, taide ja köyhä kansa – jos niistä pidetään huolta, kansakunta nousee.

Taipale toivoo keskusteluun myös suhteellisuudentajua: taiteelle varattu 250 000 euron vuosittainen määräraha on ollut pikkusumma HUSin yli kolmen miljardin euron budjetissa. Ja HUSin säästökuuri koskee myös taidehankintoja. Ensi vuonna taiteelta nipistetään pois 100 000 euroa.

TAITEEN JA YLIPÄÄNSÄ YMPÄRISTÖN merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille ei Ilkka Taipaleen mukaan ole aina tiedostettu. Suomessakin oli pitkään vallalla ihanne, että sairaaloissa pitää olla puhtaan valkoiset seinät.

Taipale muistaa sen ajan hyvin. Joskus vuosikymmeniä sitten Taipaleen äiti sairastui keuhkokuumeeseen ja Taipale lähti saattamaan häntä Meilahden sairaalaan.

Taipaleen muistikuvissa tunnelma sairaalassa oli ankea: Käytävien seinillä ei ollut mitään. Ensimmäinen lehti, joka odotustiloissa käteen osui, oli ainakin vuoden vanha, ja siinä kerrottiin kirjailija Mika Waltarin kuolemasta. Jostain kuului hengellistä musiikkia, ja senkin aiheena oli kuolema. Ei sellainen ainakaan sairasta parantumaan rohkaissut eikä huolissaan olevia läheisiä rauhoittanut.

”Jos sinulla on kova tunnemyrsky käynnissä, niin taide voi rauhoittaa”, sanoo psykiatri Ilkka

Kuvassa taustalla on Anssi Kasitonnin teos Grand Safari.

– Sairaaloissa ihmiset syntyvät, kärsivät, parantuvat ja kuolevat. Ne ovat merkittäviä hetkiä. Oppia voisi ottaa kirkoista, joissa ihmiset kastetaan, vihitään ja haudataan, ja joista on tehty kauniita, Taipale sanoo.

ILKKA TAIPALE ON tehnyt lääkärinuransa psykiatrisissa sairaaloissa, muun muassa Kellokosken sairaalan ylilääkärinä, ja huomannut, että potilaiden vointia voidaan kohentaa myös lääkkeettömillä keinoilla. Viihtyisällä ympäristöllä

Taipale.

terveysvaikutuksia

HUSIN TAIDEKOKOELMAAN KUULUU yli 5 700 taideteosta. Taidetta on paitsi hankittu myös saatu sekä lahjoituksina että pitkäaikaislainoiksi.

Suurin osa teoksista on tiloissa, jotka ovat potilaiden ja heidän saattajiensa ja vieraidensa käytössä: potilashuoneissa, odotustiloissa, käytävissä ja jopa parkkihalleissa. HUSissa on noin 27 500 työntekijää ja sen tiloissa hoidetaan vuosittain noin 700 000 potilasta, joten taide tavoittaa melkoisen määrän ihmisiä.

Ilkka Taipale kertoo, että seuraavaksi on suunniteltu kattomaalauksia.

– Olen itsekin ollut sädehoidossa ja joutunut siellä maatessani tuijottamaan tyhjää kattoa.

on iso vaikutus, samoin mielekkäällä tekemisellä. Entisaikaan monet sairaalat rakennettiinkin puistomaisiin ympäristöihin.

– Meillä on kaikkialta psykiatrisista sairaaloista näyttöä, että jos ympäristö tehdään kauniiksi ja kunnolliseksi, oireet vähenevät. Samoin taideterapia on tutkitusti tehokasta.

Taipale lisää, että viihtyisä ympäristö on psykiatrisissa sairaaloissa tärkeä senkin vuoksi, että potilaat viettävät niissä pitkiä aikoja – jotkut vuosiakin.

– Sairaala on heille koti, joten miksi se ei saisi olla kaunis?

Vuonna 1966, kun Taipale aloitti ensimmäisessä lääkärinpaikassaan Hesperian sairaalassa, osastot olivat kaikkea muuta kuin viihtyisiä tai kodinomaisia.

– Silloin suljetulla osastolla ei voinut olla kukkiakaan, koska pelättiin, että potilaat syövät ne. Edes akvaariota ei saanut pitää. Osastolla oli 42 ihmistä, jotka sahasivat käytävää edestakaisin, hän muistelee.

Taidehallin näyttelyssä huomaa, että aiheiden, tekniikoiden ja tyylilajien kirjo on HUSin kokoelmassa melkoinen. Taidetta on hankittu nimekkäiltä tekijöiltä, kuten Marjatta Tapiolalta, Osmo Rauhalalta, Kari Cavénilta, Outi Heiskaselta ja Pentti Sammallahdelta, mutta myös nuorilta, uraansa aloittelevilta taiteilijoilta ja kehitysvammaisilta taiteilijoilta.

Taipaleen mukaan taideostoksilla tärkein kriteeri on laatu.

– Jos kansa saisi päättää, niin olisi varmaan enemmän kukka- ja eläinaiheita ja latotaidetta.

Ihan kaikki taide ei sairaalaympäristöön sovi, ja joskus seiniltä on jouduttu poistamaan teoksia, jotka potilaat ovat kokeneet ahdistaviksi.

– Ei verta tai irrallisia ruumiinosia. Ei myöskään suoraa uskonnollista kuvastoa ja symboliikkaa, Taipale summaa. ■

Taide pidentää ikää – reseptejä HUSin taidekokoelmasta -näyttely 5.1. asti Helsingin Taidehallissa

Kardiologian erikoislääkäripalvelut kokonaisvaltaisesti ja jonottamatta

Suomen ainoa kardiologian täyden palvelun lääkärikeskus, josta saat myös sydämen toimenpidehoidot.

puh. 09 3747 9700

Emmi Kallion maalaus Lohduttaja on vuodelta 2021.

Suvi Sysi on vuoden 2024 nuori taiteilija. Hänen teoksensa Light Effect II on vuodelta 2017.

Markus Rissasen Retropsykedeelista termodynamiikkaa on maalattu vuonna 2001.

Jeesus myytin takana

Jeesus oli juutalainen profeetta, jonka sanoma Jumalan valtakunnasta kutsui ihmisiä toivoon ja yhdenvertaisuuteen. Kysymys hänen merkityksestään vie tutustumaan omaan itseen.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Jouluaamuna kirkoissa luetaan Luukkaan jouluevankeliumiin kirjatut enkelin sanat. Mutta kuka oli Jeesus, jonka syntymää muistamme, kun vietämme joulua? Mikä tekee hänestä merkityksellisen vielä kaksi vuosituhatta myöhemmin?

Jos pysähdyt pohtimaan tällaisia kysymyksiä, olet Uuden testamentin eksegetiikan dosentin Matti Myllykosken mukaan varsin todennäköisesti protestanttisessa maassa elävä modernin ajan ihminen.

Myllykosken mukaan raamatuntutkijat alkoivat vasta 1700-luvulla läpimurtonsa tehneellä valistusajalla kiinnittää huomiota siihen, että Uuden testamentin evankeliumit eivät ole historiankirjoitusta vaan varhaisten kristittyjen julistusta Kristuksesta. Siitä lähtien yhä uudet tutkijoiden sukupolvet ovat yrittäneet kuoria historiallista Jeesusta esiin evankeliumien takaa.

– Tätä projektia on nyt vedetty muutama vuosisata. Ennen valistusaikaa kysymys Jeesuk-

sesta historiallisena henkilönä oli täysin mahdoton. Siihen saakka ajateltiin, että kirkon opetuksen ylösnoussut Kristus ja maan päällä toiminut historian Jeesus olivat yksi yhteen sama. Myllykosken mukaan ortodoksikristityt lähestyvät Jeesusta toisenlaisesta suunnasta kuin protestantit. Heille Jeesus ei ole erillinen yksilö, jonka psykologiaa ja sanomaa yrittäisimme ymmärtää, vaan hänet nähdään osana kirkon opetusta Pyhästä Kolminaisuudesta, sakramenteista ja jumalapalveluksesta. Myös katolisessa kirkossa Jeesusta koskevat kysymykset nousevat kirkon opetuksesta, vaikka nykyaikainen raamatuntutkimus on ollut siellä arkipäivää jo vuosikymmenien ajan.

– ”Kuka Jeesus oli historiallisena henkilönä?” on leimallisesti protestanttisesta kulttuurista nouseva kysymys, Myllykoski sanoo.

EVANKELIUMIEN TAKANA ON siis historian Jeesus, joka ei ole sama kuin kirkon julistama Kristus, vaan näiden välillä on jonkinlainen ero. Raamatun lukija joutuu pohtimaan, mikä kaikki pohjautuu Jeesuksen maanpäälliseen toimintaan ja julis-

Jeesuksen uskotaan syntyneen noin 4–6 vuotta ennen hänen mukaansa ajoitetun ajanlaskun alkua.

Jeesuksen julkinen toiminta alkoi

Johannes Kastajan ympärille syntyneestä liikkeestä.

tukseen ja mikä on varhaisten kristittyjen tulkintaa.

Jeesuksen uskotaan syntyneen noin 4–6 vuotta ennen hänen mukaansa ajoitetun ajanlaskun alkua. Betlehem valikoitui joulukertomusten syntymäpaikaksi todennäköisesti siksi, että juutalaisten Messiaan oli ennustettu tulevan sieltä.

Lapsuutensa ja nuoruutensa Jeesus vietti Nasaretin kylässä Marian ja Joosefin lapsikatraan vanhimpana. Rakennusmestarina toimineen Joosefin uskotaan kuolleen varhain, ja on todennäköistä, että Jeesus oppi isänsä ammatin ja harjoitti sitä. Uuden testamentin mukaan Jeesuksella oli neljä veljeä ja sisaria.

Jeesuksen julkisen toiminnan katsotaan alkaneen Johannes Kastajan ympärille syntyneestä liikkeestä. Johannes kutsui kuulijoitaan kääntymään synneistään ja ottamaan kasteen. Kääntymys ilmeni niin, että se, jolla oli ruokaa ja vaatetta, antoi niitä sille, joka oli ilman.

– Siinä missä Johannes julisti piikit pystyssä Jumalan tuomiota, Jeesuksen sanoman ytimessä oli vahva toivo ja ajatus siitä, että kaikki ovat tervetulleita, Matti Myllykoski sanoo.

UUDEN TESTAMENTIN ja historiallisen Jeesuksen välinen ero näkyy Matti Myllykosken mukaan siinä, miten evankeliumit kuvaavat Jeesuksen suh-

”

Tätä projektia on nyt vedetty muutama vuosisata. Ennen valistusaikaa kysymys Jeesuksesta historiallisena henkilönä oli mahdoton.

detta juutalaisuuteen. Varhaisin meille säilynyt kertomus Jeesuksen elämästä on Markuksen evankeliumi. Siinä Jeesus hyökkää Mooseksen lakia vastaan sekä hylkää juutalaisen sapatin ja ruokailusäädökset.

Myllykosken mukaan protestanttiset raamatuntutkijat ajattelivat viime vuosikymmeniin saakka, että kristinuskon irtautuminen juutalaisuudesta on linjassa sen kanssa, miten historian Jeesus toimi.

– Tänään tiedämme, että Markuksen evankeliumi on pakanakristillinen evankeliumi. Se kuvaa juutalaisuuden ulkopuolelta kristityiksi kääntyneiden ihmisten uskon mukaista, juutalaisuudesta irtautunutta Jeesusta. Mutta todellinen historian Jeesus ei ollut rikkonut siteitään juutalaisuuteen.

Jeesus suomi Myllykosken mukaan lain noudattamiseen liittynyttä tekopyhyyttä ja eriarvoisuutta. Hän oli kuitenkin juutalainen profeetta, jolla ei ollut mitään Mooseksen lain arkipäiväistä noudattamista vastaan. Kysymys kristittyjen suhteesta juutalaiseen lakiin heräsi vasta, kun sanoma ylösnousseesta Jeesuksesta alkoi levitä juutalaisuuden ulkopuolelle.

– Silloin piti ratkaista, tulisiko myös muut kuin juutalaiset Jeesukseen uskovat ympärileikata ja pitäisikö heidän ruveta noudattamaan Mooseksen lakia. Vastaushan olisi ollut valmiina, jos Jeesus olisi julistanut Mooseksen lakia vastaan, mutta näin ei ollut.

MIHIN JEESUS PYRKI ja mikä hänen sanomassaan puhutteli ihmisiä? Viime vuosikymmeninä on julkaistu populaaritietokirjoja, joiden mukaan Jeesus yritti kaataa Rooman miehitysvallan aseellisen kapinan avulla. Kapinallisesta Jeesuksesta ovat kirjoittaneet esimerkiksi iranilais-amerikkalainen sosiologi Reza Aslan ja elokuvaohjaaja Paul Verhoeven

Kirkon opetus kuvaa Jeesuksen syntien sovittajana ja vapahtajana, jonka merkitys käy ilmi ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa. Sunnuntaisin kirkoissa puhutaan Jeesuksen opetuksista, sairaiden parantamisesta ja ihmeteoista.

Kun kirkolliskokouksessa kiistellään Jeesuksesta, kyse on useimmiten siitä, mitä hänen ajatellaan opettaneen ihmisten seksuaalisesta käyttäytymisestä ja sukupuolen mukaan määrittyvistä rooleista.

Matti Myllykosken mukaan Jeesus julisti pian koittavaa Jumalan valtakunnan toteutumista, jossa Jumala toisi rauhan ja yltäkylläisyyden ja tekisi samalla lopun Rooman miehitysvallasta. Historiallinen todistusaineisto ei kuitenkaan tue kuvaa kapinaliikettä johtavasta Jeesuksesta. Myllykoski painottaa, että Jeesus näki valtakuntansa toteutumisen täysin Jumalan tekona.

– Jeesus-liikkeeseen ei liittynyt muita aseita kuin ne kaksi miekkaa, jotka Luukas mainitsee Jeesuksen vangitsemiseen liittyvässä kohtauksessa. Ei ole mitään merkkiä siitä, että Jeesukseen olisi reagoitu vähimmässäkään määrin siitä syystä, että hän olisi lietsonut kapinaa.

MATTI MYLLYKOSKEN MUKAAN Jeesus oli tullut hänelle viimeisiksi jääneille pääsiäisjuhlille Jerusalemiin nimenomaan julistamaan eikä aloittamaan kapinaa. Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen johti todennäköisesti temppelissä tapahtunut provokaatio, jossa hän kaatoi rahanvaihtajien pöytiä. Provokaation sisältö oli se, että Jumalan valtakunnan toteutuessa temppelillä ja siellä toimitetuilla eläinuhreilla ei olisi enää merkitystä.

– Ne, jotka vangitsivat Jeesuksen, näkivät provokaation uskonnollisen puolen, mutta roomalaisille Jeesuksen teko oli helppo näyttää poliittisena.

Myllykoski pitää todennäköisenä, että Jeesuksen kuolema tapahtui jo ennen pääsiäisjuhlia.

Juhlilla syntyi usein miehityksen vastaisia levottomuuksia, ja niiden hillitsemiseksi Kesarean varuskunnasta tuli roomalainen sotilasjoukko valvomaan pääsiäisenviettoa. Raaka teloitustapa toimi poliittisena pelotteena: oli tarkoituksenmukaista, että juhlakansa näki ristiinnaulittuja jo saapuessaan Jerusalemiin.

– Toivo Jumalan valtakunnan toteutumisesta oli sekä Jeesuksen sanoman voima että heikkous. Se oli heikkous siinä mielessä, että sytytyslanka oli kovin lyhyt ja räjähdys oli toisenlainen kuin odotettiin. Sen sijaan, että olisi tullut uusi valtakunta, tulikin kaksi räjähdystä, hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa. Varhaiskristillinen yhteisö syntyi tästä kokemuksesta ja rakentui siitä alkaneessa prosessissa.

” Ei ole erillistä tislattua Jeesusta, vaan evankeliumiteksteissä meitä vastassa on aina Kristus, johon uskotaan.

HISTORIALLIS-KRIITTINEN raamatuntutkimus on Matti Myllykosken mukaan synnyttänyt kristilliseen teologiaan pysyvän sisäisen ristiriidan.

Kirkolla on nyt kaksi Jeesusta: tutkijoiden rekonstruoima historian Jeesus sekä Kristus, johon uskotaan ja josta papit saarnaavat.

– Monen konservatiivisen raamatuntutkijan ja teologin pyrkimys on, että nämä kaksi ovat yksi. He haluavat Jeesuksen, joka julisti itse kaikkea sitä, mitä kirkko hänestä opettaa.

Myllykoski jatkaa kuitenkin, että raamatuntutkimus ei ole muuttanut tilannetta niin dramaattisesti kuin äkkiseltään luulisi. Kirkko nimittäin hyväksyi jo varhain neljä erilaista kuvaa Jeesuksesta samalla, kun se hyväksyi neljä evankeliumia.

– Käytännön syistä läntisessä kirkossa käytettiin pitkään näistä neljästä kertomuksesta koostettuja evankeliumiharmonioita. Samalla kuitenkin hyväksyttiin se,

Temppeliprovokaatio

rahanvaihtajien

pöytien kaatamisineen

ei ollut poliittista kapinointia, mutta se johti Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen.

että meillä on neljä todistusta Jeesuksesta. Kirkossa itsessäänkin elää se, että Jeesus on monta. 1800-luvulla raamatuntutkijat kuorivat evankeliumien alta erilaisia versioita siitä, millainen historian Jeesus oli. Yksi tulkinta esitti Jeesuksen eettisenä opettajana, joka julisti hyvän ihmisen ihannetta ja taivaallisen Isän rakkautta. Myllykosken mukaan kyseessä oli tuon ajan koulutetun keskiluokan ihannekuva Jeesuksesta.

Vuonna 1892 saksalainen teologi Martin Kähler julkaisi pienen mutta käänteentekevän kirjan historian Jeesuksen ja uskon kohteena olevan Kristuksen vastakkaisuudesta. Kähler ei ollut vakuuttunut historiantutkijoiden ja psykologien siihenastisista Jeesus-tulkinnoista vaan painotti evankeliumien antaman tiedon rajallisuutta. – Kählerin mukaan meillä ei viime kädessä ole muuta kuin evankeliumien kuvaama Kristus, joka on kristillisen uskon keskus, ja historian Jee-

sukset ovat pelkkiä hypoteeseja ja rekonstruktioita. Ei ole erillistä tislattua Jeesusta, vaan evankeliumiteksteissä meitä vastassa on aina Kristus, johon uskotaan.

ILMAN KRISTINUSKOA meillä ei olisi Jeesusta, jonka jättämä jälki on vaikuttanut historiaan lukemattomin tavoin. Matti Myllykosken mukaan Jeesus olisi silloin jäänyt historiaan yhtenä juutalaisena profeettana, jonka asia tuhoutui hänen

Jeesus aterioi ystäviensä kanssa ja vertasi tulevaa Jumalan valtakuntaa juhla-ateriaan, jolle kaikki on kutsuttu.

mukanaan. Antiikin ajan historioitsija Josefus olisi saattanut kirjoittaa Jeesuksesta toisenlaisen kuvauksen kuin sen, joka hänen teoksistaan nyt löytyy, ja jota monet tutkijat pitävät kristittyjen myöhemmin tekemänä lisäyksenä. – Josefus olisi ehkä kirjoittanut, että oli tällainenkin profeetta, jolla oli vähän valoisampi sanoma kuin Johannes Kastajalla ja joka joutui ristille. Myllykosken mukaan ”pelkkä Jeesus” ei vielä merkitse mitään, vaan Jeesus tulee tärkeäksi vas­

ta kaiken sen kautta, mikä hänestä on tullut ja mitä hänestä tulee edelleen. Myllykoski siteeraa kirkkohistorioitsija Jaroslav Pelikania, jonka vuonna 1985 julkaistu teos kuvaa Jeesukselle läpi vuosisatojen annettuja merkityksiä. Kirja päättyy sanoihin ”Jeesus kuuluu maailmalle”.

– Pelikan sanoo, tai pikemminkin toteaa yksinkertaisen faktan, että Jeesus on saanut monet kasvot. Jeesus on itse asiassa valtavan suuri, jatkuva kertomus.

”

Kirkkojen on aina syytä muistaa, että kristillisyys alkoi pienten ihmisten ja maan hiljaisten liikkeenä.

HISTORIAN JEESUKSESTA tiedetään Matti Myllykosken mukaan varmuudella se, että hän oli karismaattinen julistaja. Toisin sanoen hän oli jotakin muuta kuin kiertävät esitelmöitsijät, käsitteellisiä erotteluja tekevät filosofit ja moraalisaarnaajat, joita antiikin maailma tunsi tusinoittain.

Myllykoski uskoo, että tällainen Jeesus voi antaa meille jotakin sellaista, mitä uskon Kristus ei anna.

– Kirkkojen on aina syytä muistaa, että kristillisyys alkoi pienten ihmisten ja maan hiljaisten liikkeenä. Ajattelen, että varsinainen kristinusko syntyi vasta toisella vuosisadalla.

Myllykoskea itseään puhuttelee erityisesti se, että Jeesuksen julistamassa Jumalan valtakunnassa jokainen ihminen on samassa asemassa.

– Jos Jumalan valtakunta tulee, silloin kaikista ihmisistä tulee yhtä ja samaa. Silloin ei ole parempia eikä huonompia, vaan pelkkiä ihmisiä. Ei ole sellaista moraalista erinomaisuutta, jolla voisi kerskua Jumalan edessä.

Tästä historian Jeesuksen näkemyksestä voidaan Myllykosken mukaan johtaa kehityslinja, joka on osaltaan luonut pohjaa tämän päivän demokraattiselle yhteiskunnalle.

Myllykoskea koskettaa se, että Jeesuksen julistuksessa ihminen näyttäytyy paljaana, sellaisena kuin hän syvimmältään on. Jeesus puhui myös siitä, miten Jumala riisuu ihmisen. Myllykoski siteeraa Jeesuksen sanoja vehnänjyvästä, joka ei tuota satoa, ellei se putoa maahan ja kuole.

– Jumalan edessä jokainen ihminen on alaston, jokainen on herkkä. Tähän paljauteen liittyvät isot elämänkysymykset siitä, miten kohtaamme itsemme, lähimmäisen ja Jumalan. Ehkä oma vanhenemiseni on vaikuttanut siihen, että minulle on merkityksellistä kaikki sellainen, mikä liittyy yksinäisyyteen, hiljaisuuteen ja kuolemaan.

MATTI MYLLYKOSKI NOSTAA esiin myös kirkkovuoden ”mustan päivän” eli pitkäperjantain, jolloin Jeesus kantaa ihmisen synnin, sekä Jeesuksen muistoksi vietettävän ehtoollisen, joka on ”sovituksen ja monen muun asian ateria”. Näiden asioiden merkitys tulee hänen mukaansa Jeesuk­

sen koko tarinasta ja siitä, miten hän antoi itsensä Jumalan valtakunnan ja ihmisten puolesta.

– Synti ja sovitus liittyvät jokaisen ihmisen elämään. Armo kuuluu kaikille, samoin vapaus. Tällaiset isot sanat hakevat konkreettisia muotoja ihmisten elämässä. Niitä ei voi vangita niin, että joku sanoo toiselle, että tämä on nyt näin ja tätä noudatetaan.

Kuvatessaan Jeesuksen merkitystä Myllykoski korostaa, että nuo kuvailut kertovat ennen kaikkea hänestä itsestään. Hän palaa ajatukseen, jonka esitti haastattelun alussa historian Jeesuksen ja protestanttisen kulttuurin välisestä yhteydestä.

– Jos olemme reilusti protestantteja, näemme jokaisen ihmisen yksilönä. Silloin kysymys Jeesuksen merkityksestä palautuu aina siihen, mikä hänessä merkitsee jotakin minulle. Kukaan eksegeetti, kirkonmies tai saarnaaja, jolla on oma tulokulmansa, ei voi antaa valmista vastausta, vaan jokaisen on vastattava tuohon kysymykseen itse. ■

Kenen puolella Jeesus on? Lue Matti Myllykosken vastaus osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Kuka?

Matti Myllykoski, 66, on teologian tohtori ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa johtavana tietoasiantuntijana. Myllykoski on myös uskontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa käsittelevän Vartija-lehden päätoimittaja yhdessä kirkkohistorian yliopistonlehtorin Mikko Ketolan kanssa. Tutkimuksissaan Myllykoski on selvittänyt Jeesuksen viimeisten päivien tapahtumia. Tutkimustyön lisäksi hänen Jeesus-kuvaansa ovat vaikuttaneet muun muassa Händelin Messiasoratorio, jota hän kuunteli jo lukioikäisenä, sekä Fjodor Dostojevskin romaanit ja Blaise Pascalin tekstien ihmiskäsitys.

Palvelutalon kuopus

Piispa emerita Irja Askola valmistautuu jouluun palvelutalossa. Hän on viettänyt joulua aiemmin synnytyslaitoksella, äidin kuolinvuoteen vieressä, vankilassa ja ihan omassa rauhassaan. ”Jos ihminen haluaa olla jouluna yksin, muiden ei pitäisi ahdistua hänen puolestaan.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JANI LAUKKANEN

Ikääntyneiden palvelutalon 25-neliöiseen huoneeseen ja pieneen kellarikomeroon mahtuu vain olennaisin, kuten kenkälaatikollinen jouluenkeleitä.

Piispa emerita Irja Askola on korvannut led-kyntteliköllä aidot kynttilät, koska ne on kielletty paloturvallisuussyistä. Huoneessa olevaa induktioliettä ei voi käyttää samasta syystä. Koska jouluntuoksuja ei saa aikaan leipomalla, hyasintit ovat Askolalle tärkeitä.

Askola on viettänyt uudessa kodissaan jo yhden joulun. Kun hän viime vuonna kuuli, että palvelutalon joulu on pääosin keittiön vastuulla, hän järjesti halukkaille hartaushetken. Päiväkahvilla luettiin jouluevankeliumi ja laulettiin Enkeli taivaan. Hän suunnittelee samantyyppistä tilaisuutta myös tulevaksi jouluksi.

Piispa on piispa eläkkeelläkin. Asuinkumppanien kanssa tulee käytyä myös sielunhoidollisia keskusteluja.

– Koen olevani usein tarpeellinen. Se tekee täällä asumisesta merkityksellistä.

Askola nojaa poskensa käteen ja ajattelee ajatuksensa rauhassa loppuun asti. Aikaa riittää.

Joskus asuintoverit juttelevat Askolan kanssa kuolemanpelosta. Ruumisauton vierailut talossa nostavat monen tunteet pintaan. Jouluakin käsitellään.

Askola kertoo, että jonkun asukkaan lapsi saattaa piipahtaa palvelutalossa kiireisesti matkalla lentokentälle ja tuoda konvehtirasian. Toinen ikäihminen ei pysty osallistumaan lapsensa jouluun, koska ei pääse rollaattorinsa kanssa tämän kerrostaloasuntoon. Kolmas haetaan mukaan lapsiperheen joulunviettoon, mutta hän väsähtää hälinässä kesken ilonpidon.

– Monen ikääntyneen joulunvietto on kaikessa raadollisuudessaan jotain tällaista.

”Joulu tulee aina monikossa pitäisi olla joku, jolle sen valmistaa ja jonka kanssa pitkät pyhät viettää, tai sitten on monikkoa ruuhkaksi asti ehtiä ja yrittää riittää kaikille”

TYTTÖVAUVA SYNTYI poliisi-isän ja verotoimistossa työskentelevän äidin esikoiseksi Lappeenrannassa 18. joulukuuta vuonna 1952. Pienokainen

vietti ensimmäisen joulunsa synnytyslaitoksella ja sai kasteessa nimekseen Irja.

Tyttö oli vain kahdeksan vanha, kun hänen isänsä kuoli sydänkohtaukseen. Menetys jätti jälkeensä surun, minkä lisäksi Irjan, hänen äitinsä ja pikkusiskonsa taloudellinen tilanne huononi.

Koska Irjan syntymäpäivä oli juuri ennen joulua, ja rahasta teki tiukkaa, hän sai toisinaan vain yhden paketin. Se oli yhdistetty joulu- ja syntymäpäivälahja.

– Lapsena tuntui, että se oli epistä. Lapsuuden jouluihin sisältyi paljon vaatimuksia, jotka menivät toisinaan lapsen tarpeiden yli. Aattona Irjan oli käveltävä pitkä matka hautausmaalle keskellä pimeyttä ja pakkasta sytyttämään kynttilät isän ja muiden sukulaisten haudoille. Vasta sitten oli lahjan vuoro.

””Minulla on ollut monta joulua, joiden olisin toivonut olevan erilaisia.”

Askolan ollessa 34-vuotias hänen äitinsä kuoli. Äiti sai aivoinfarktin ja menehtyi 12 päivää myöhemmin joulupäivänä. Sinä vuonna Askola katseli muiden joulunviettoa valaistujen ikkunoiden takaa ulkoa kadulta.

Äidin kuolema palaa joka joulu mieleen, mutta ei enää ”tuskan tsunamina” kuten nuorempana.

– Minulla on ollut monta joulua, joiden olisin toivonut olevan erilaisia.

Askola ojentaa muistilapun. Hän on kirjoittanut siihen koukeroisella kaunolla: ”Joulu ei ole suoritus, se on mahdollisuus sallia ja hyväksyä itselleen sellainen joulu, joka on tänä vuonna mahdollinen.” Hän katsoo kiinteästi silmiin ja puhuu pitkään siitä, kuinka kaikki tunteet ovat sallittuja joulunakin.

– Meille ei syntynyt jouluna piiskuria vaan vapahtaja. Itseltään voi kysyä, mistä tarvitsisin tänä jouluna vapautusta. Tarvitsenko sitä kipeistä muistoista, joihin on helppo jumiutua, tai peloista ja pettymyksistä? Miten voisin löytää joulun, jonka keskiössä on vapahtaja?

– Jos jouluna itkettää, ei haittaa, vaikka kyyneliin kuluisi koko nenäliinapaketti. Tunne menee kyllä ohi.

– Jos tuntee vihaa, on hyvä muistaa, että Jumala kyllä kestää sen. Hän kestää itse asiassa paljon paremmin kuin moni ihminen ympärillämme. ”Olethan sielläkin, Jumala, missä suomalainen vihaa joulua kun juuri nyt ei jaksaisi nähdä yhtään tonttulakkia ja joululaulutkin inhottavat”

PIISPAKAUDEN VUOSINA 2010–2017 Irja Askolan joulunaika oli tiukasti aikataulutettu. Mieleenpainuvimpia joulumenoja olivat vierailut vankiloissa. Hän muistelee romanimiestä, jonka tapasi vankilassa useampana vuonna.

– Mies halusi aina laulaa sen joululaulun, jossa sanotaan, että pääsköön vangit vankiloistaan. Sillä välin, kun Askola kiersi tapahtumia, ystävä täytti hänen Kruununhaan kotinsa jääkaapin. Hän toi piispan lempiherkkuja, graavilohta ja saaristolaisleipää. Töiden jälkeen Askolasta tuntui ihanalta viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa omassa rauhassaan.

– Jos ihminen haluaa olla jouluna yksin, muiden ei pitäisi ahdistua hänen puolestaan.

”Siunaathan, että jaksaisi tämänvuotisen joulun – jos siihen eivät mahdu koristeltu kuusi, kotitekoiset ruuat ja koko suku, mahtuisi edes itse sellaisena kuin nyt on”

ELÄKKEELLE JÄÄMINEN merkitsi Irja Askolalle sitä, että omaa aikaa oli äkkiä rajattomasti. Silloin hän huomasi, kuinka uupunut oli työstään Suomen ensimmäisenä naispuolisena piispana. Samaan aikaan hän kaipasi merkityksellisyyttä, jota työ oli elämään tuonut.

– Saatoin istua sohvalla, tuijottaa ikkunasta ja ajatella, että nyt on kello yhdeksän keskiviikkoaamuna, eli johtoryhmä alkaa. Elin mielessäni pitkään työrytmissä.

Askola sanoo, että hänet pelasti vapaaehtoistyö päiväkotimummona. Hän touhusi lasten kanssa kerran viikossa neljän vuoden ajan.

– Kävin päiväkodissa syvempiä teologisia keskusteluja kuin olin käynyt piispana kollegoideni kanssa.

Palvelutaloon siirtyminen 70-vuotiaana oli alun perin Askolan omalääkärin idea. Tämä neuvoi, että elämänmuutos kannattaa tehdä ajoissa, jotta voi valita vanhuudenkotinsa itse ja ehtii tutustua uuteen ympäristöönsä toimintakykyisenä.

Niinpä Askola lahjoitti ison osan vuokrakolmionsa tavaroista pois, monet rakkaat runokirjatkin, ja muutti palvelukotiin puolitoista vuotta sitten.

– Minua kutsutaan täällä kuopukseksi. Moni on yli 90-vuotias, eli voisi olla ikänsä puolesta äitini.

Askola arvostaa palvelutalossa arjen sujuvuutta. Siivous ja ruoka hoidetaan talon puolesta, ja hoitajat ovat tarvittaes-

Irja Askola täyttää joulun alla 72 vuotta. Hän on elänyt 20 vuotta pidempään kuin isänsä ja 2 vuotta kauemmin kuin äitinsä.

– On päiviä, joina hermostun omaan hitauteeni, eikä vanheneminen tunnu kivalta. Kävelykeppi on kaverini.

Kuka?

Irja Askola on ensimmäinen Suomessa piispanvirkaa hoitanut nainen.

Mitä?

Askola viettää eläkepäiviään palvelutalossa Helsingissä. Hän täyttää 72 vuotta 18. joulukuuta.

Motto

”Anna itsellesi ja läheisillesi lupa olla keskeneräinen. Keskeneräiset ihmiset ovat kivempia kuin täydelliset.”

sa lähellä. Se tuo turvallisuudentunnetta.

Hänen asumiskustannuksensa ovat suunnilleen samat kuin entisessä kodissa.

Seuraa löytyy aina. Uteliaimmat palvelutalon asukkaat koputtelivat aluksi Askolan huoneen oveen, kun halusivat nähdä, kuinka piispa oli sen kalustanut. Työntekijät puuttuivat asiaan, ja nykyään Askolan yksityistila pysyy yksityisenä.

”Siunaathan, kaikesta huolimatta, jotta armahtaisimme itseämme ja toisiamme”

PARI KERTAA VIIKOSSA Irja Askola näkee ystäviään vaikkapa taidenäyttelyssä tai kahvilassa. Hän nauttii lohileipänsä kanssa mielellään lasin valkoviiniä, jota ei ole hänen palvelutalossaan tarjolla. Askola aikoo tavata ystäviään joulunakin.

– Minun täytyy päästä välillä täältä pois.

Askola tunnetaan suvaitsevaisuuden ja tasa­arvon puolestapuhujana, joka on pyrkinyt paranta­

maan seksuaali­ ja sukupuolivähemmistöjen asemaa kirkossa. Kun piispa emerita kulkee keppinsä kanssa kaupungilla, moni tunnistaa hänet.

– Ensin kuuluu teinien hihitystä, ja sitten porukan rohkein sanoo, että mutsi olisi tosi iloinen, jos saisi meistä yhteisselfien. Se sopii minulle.

– Torimyyjä saattaa muistella jotain, mitä olen joskus sanonut. Jos joku tulee puhumaan oikein lämpimästi ja yllättäen, minua voi alkaa itkettää. En ollut ennen tämmöinen itkupilli, Askola sanoo. ”Siunaathan, jotta muistaisi sen likaisen tallin, uupuneen Marian ja hämmentyneen Joosefin ja enkelin, joka sanoi: Älä pelkää Älkää pelätkö”

SUORITTAMINEN on jäänyt pitkälti pois Irja Askolan elämästä, hengellisestäkin. Hän kertoo luopuneensa rukoilussa ”ylisanojen suoltamisesta”. Voi olla vaikka hiljaa.

– Voin sanoa Jumalalle illalla, että näin tämä päivä meni, niin kuin tiedät. Hyvää yötä. Aamulla virkeämpänä saatan rukoilla enemmän.

Askola rukoilee säännöllisesti läheisten ihmistensä puolesta. Vaihtuvia rukousaiheita ovat muiden raskaat elämäntilanteet.

– Laulan mielelläni virsiä ja koen, että ne rukoilevat puolestani. On innostavaa ajatella, että joku 1600­luvulla kirjoitettu virsiteksti puhuu suoraan minusta.

Myös Raamattu puhuttelee Askolaa aina vain. Joulukertomuksessa häntä koskettavat vaikean maailmantilanteen keskellä erityisesti enkelit, joita ”riittää ruuhkaksi asti”.

– Enkelien joululahja meille on tämä: Älä pelkää. Tästäkin selvitään. ■

Runokatkelmat ovat Irja Askolan kirjasta Tie vie, pyhä kantaa – rukousta ja runoa kirkkovuoden mittaan (Kirjapaja 2010).

Tule, koe, lumoudu!

1 La 8.2.2025 19:00 4 12,50–36 €

MUSICA NOVA HELSINKI: URKUKONSERTTI

· Jan Lehtola

Kaija Saariahon muistolle omistetussa konsertissa suunnataan katse tulevaisuuteen ja lähestytään Musiikkitalon urkujen uusia soinnillisia ulottuvuuksia peräti seitsemän kantaesityksen voimin.

1 Ti 22.4.2025 19:00

4 12,50–46 €

TÄHTIPÖLYÄ UUDESTA MAAILMASTA

· Katelyn Emerson

Amerikan urkureiden killan (AGO) Suomen jaoston vierailua

Musiikkitalossa tähdittää nuori Katelyn Emerson. Luvassa monipuolinen ja yllätyksellinen kattaus läpi vuosisatojen.

1 Ke 1.1.2025 19:00 4 54–89 €

URKUJEN ILOTULITUS

· Gunnar Idenstam Kansanmusiikista ammentavan improvisoijan konsertti juhlistaa urkujen 1-vuotissyntymäpäivää huipentuen sovituksiin Brucknerin kahdeksannesta sinfoniasta ja Ravelin Bolérosta.

1 Su 19.1.2025 16:00 4 12,50–36 €

KOKO PERHEEN

KINOKONSERTTI

· Peter Krasinski

Showmies ja häkellyttävän briljantti urkuri Peter Krasinski loihtii Buster Keatonin Kameramies-mykkäelokuvaan uuden ääni- ja efektimaailman.

1 La 1.3.2025 17:00 4 12,50–46 €

TURUN FILHARMONISEN ORKESTERIN

VIERAILUKONSERTTI

· John Storgårds, kapellimestari

· Bálint Karosi, urut

Unkarilaisen, USA:ssa vaikuttavan

Bálint Karosin teoksen Syöjätär esittää säveltäjä itse yhdessä John Storgårdsin johtaman Turun lharmonisen orkesterin kanssa.

1 La 14.6.2025 19:00 4 12,50–46 €

CARL ORFF: CARMINA BURANA

· Riku Laurikka, kapellimestari

· Aleksanteri Wallius, urut Musiikkitalon Konserttisalin lavalle saapuu 200 kuorolaulajaa esittämään teoksen ainutlaatuisen version. Laulusolisteina ja lyömäsoittajina kuullaan Sibelius-Akatemian opiskelijoita.

1 Su 5.1.2025 19:00 4 54–89 €

URUILLA SINFONISESTI

· Stephen Tharp

Maailman urkueliitin huippunimi vierailee ensimmäistä kertaa Musiikkitalossa ja esittää omat sovituksensa Bartókin, Stravinskyn ja Musorgskin orkesteriteoksista.

1 La 8.2.2025 14:00 4 12,50–36 €

MUSICA NOVA HELSINKI: IMPROVISAATIOKONSERTTI

· Thierry Escaich

Thierry Escaich, Pariisin Notre-Damen urkuri, on yksi kysytyimpiä ranskalaisia urkuri-säveltäjä-improvisoijia maailmalla.

1 Su 30.3.2025 16:00

4 12,50–36 €

SUNNUNTAIMATINEA: BACHIN SYNTYMÄPÄIVÄ

· Riikka Viljakainen

Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa työskentelevän Riikka Viljakaisen konsertti juhlistaa Johann Sebastian Bachin 340. syntymäpäivää. Konsertin päänumerona kuullaan Jehan Alainin Kolme tanssia.

TERVETULOA KONSERTTEIHIN!

Lisätiedot ja liput: musiikkitalonurut. / tulevat-tapahtumat

Luukkujen viestit ovat arvokkaita

Joulukalenteri ei ilahduttanut

HELSINKILÄISKOTEIHIN JAETTU tämän vuoden adventtikalenteri yllättää ja järkyttää sekä herättää monia kysymyksiä. Keille se on tarkoitettu? Onko tarkoituksena vain rikkoa perinteitä ja loukata uskovien kristittyjen tuntemuksia vai peräti rienata kristinuskoa? Adventtikalenterin sanoma ei ole valitettavasti ymmärrettävä. Sekä kuvat että tekstit hämmentävät eivätkä tuo toivoa.

Punapukuinen enkeli ei ole energisoiva hahmo, vaan muistuttaa värikkyydessään ennemmin intialaista temppelitanssijaa sekä Ilmestyskirjan kuvausta ”helakanpunaisesta naisesta, joka ratsastaa pedolla” kuin sitä enkeliä, jonka tiedämme ilmoittaneen kedon paimenille Jeesuksen syntymästä. Avattaessa luukuista löytyy yllättäviä toteamuksia. ”Biologinen fakta: ihminen on eläin. Teologinen fakta: Jumala tuli eläimeksi.” Tällainen uusmuotoilu pienoisevankeliumista on omiaan sekoittamaan pääkaupunkilaisten muutoinkin heikkenevää kristinuskon perusteiden tuntemusta. Jumalan pyhyyden sijalla on uushenkistä filosofista viisastelua.

Adventtikalenterit merkitsevät eniten lapsille ja mummoille. Seurakuntayhtymän jakama kalenteri ei sovi kummallekaan joulua odottavalle ryhmälle. Miksi painattaa ja jakaa tällaista kalenteria, joka ei täytä suurimpien käyttäjäryhmien odotuksia? Kirkollisveron maksajina meitä kiinnostaa, kuka on hyväksynyt kalenterin painatuksen ja jakamisen. Mieluummin näkisimme, että seurakuntayhtymä käyttäisi varoja Raamatun tuntemuksen lisäämiseen kuin tällaisiin hankkeisiin.

Lauttasaarelaisten mummojen puolesta Laura Reinilä

SEURAKUNTIEN JOULUKALENTERI on herättänyt voimakkaita tunteita ja syytöksiä jopa rienauksesta. Kun luin ensimmäisen aihetta koskevan uutisen, pohdin, onko kirkkoni taas tyrinyt, tapahtuuhan joskus sellaistakin. Ymmärrän kritiikkiä siinä mielessä, että joulukalenterilta odotetaan ymmärrettävää puhetta keskivertoseurakuntalaiselle ja jopa lapselle. Arjen kriisien keskellä kamppaileva saattaa jäädä ihmettelemään kryptisiä viestejä. Mutta kun huomasin kalenterin aforismien kirjoittajaksi lahjakkaan esseistin ja kirjailijan Antti Nylénin, päähäni asettuivat aivan toisenlaiset lasit. Halusin ymmärtää – tietenkin, koska luotin kokemuksesta, että tämä kirjoittaja ei halua rienata mitään muuta kuin inhimillistä tapaamme kangistua sanoihin ja turtua pyhän äärellä. Toinen aforistikko Stanislaw Jercy Lec on tiivistänyt hyvin, mitä uskonnollisessa kielessä helposti tapahtuu: Alussa oli sana, lopussa fraasi.

Hämmästyin näkökulman muutoksen aikaansaamaa kokemusta itsessäni: jokainen luukun viesti alkoi näyttää yhä arvokkaammalta. Tuohtumus on sosiaalisen median perusvire, ja helposti käy, ettemme edes halua ymmärtää. Mutta jos yritän, halu tuomita toisia ihmisiä vähenee.

Päätin tehdä varjokalenterin: julkaisen päivittäin blogissani www.korhola.fi oman pohdintani sen äärellä, jouluun asti. Paljastan samalla, miksi itse pidin näkemästäni ja paikoin liikutuinkin luukkuja avatessani. Yritän vain sanoa, että näinkin sen voi nähdä. Etenkin kun koko adventissa on kyse avartumisesta. Olkoon tämä samalla adventtiretriittini. Olen jouluihminen enkä lakkaa ihastelemasta kristinuskon skandaalimaista ajatusta, että Luoja tuli elämään ihmisen osan. Juuri siksi maailmalla on toivoa, että tekijämme ymmärtää meitä.

Eija-Riitta Korhola filosofian tohtori, Ullanlinnan mummo

Omaishoitajat tarvitsevat tukea

OMAISHOITAJIEN MÄÄRÄ tulee kasvamaan hurjaa vauhtia väestön vanhetessa. Muistisairaudet ovat lisääntyneet työikäisillä, ja heidän hoitajansakin ovat usein työikäisiä. Omaishoitaja säästää valtavat määrät yhteiskunnan varoja hoitaessaan sairastunutta läheistään usein ympärivuorokautisesti.

Siksi olisi tärkeää, että omaishoitajia tuetaan, jotta he eivät itse uuvu ja sairastu. Omaishoitajan rahallinen palkkio on pieni, ja vapaapäiviä on vähän. Nykyistä tärkeää päivätoimintaa ei saa lakkauttaa; sitä pitäisi päinvastoin lisätä. Päivätoiminta tarjoaa monelle omaishoitajalle ainoita hetkiä, jolloin voi hoitaa omia asioitaan, käydä kaupassa tai lääkärissä.

Harva tekee töitä 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä. Omaishoitajien tukeminen olisi yhteiskunnan kannalta inhimillistä ja kustannustehokasta.

Mari Holopainen kaupunginvaltuutettu (vihr.), Helsinki

Arabikansojen on tunnustettava Israel

IRANIN JULKILAUSUTTU tavoite on pyyhkiä juutalaisvaltio Israel maailmankartalta. Iranin välikäsinä toimivat terroristijärjestöt Hamas ja Hizbollah, joiden arvomaailma on ihmisarvoa kunnioittamaton. Tämä nähtiin verilöylyssä 7. lokakuuta 2023. Myös Hizbollah valmisteli vastaavaa iskua Pohjois-Israeliin.

Valtapuolueena Gazassa ollut Hamas on lausunut, ettei mikään määrä palestiinalaisia siviiliuhreja ole liikaa korkeamman päämäärän hyväksi. Silti Israelin nähdään olevan suuressa vastuussa palestiinalaisista siviileistä, vaikka heidän omat johtajansa jopa laskelmoivat kylmästi siviiliuhrien auttavan palestiinalaisia mediapelissä kansainvälisestä sympatiasta. Israelia syytetään kansanmurhasta, vaikka Israel pyrkii nimenomaan estämään oman kansansa murhan.

Enemmistö palestiinalaisista ei tutkitusti kannata kahden valtion vaan yhden valtion mallia, mikä tarkoittaa Israelin hävittämistä. Suurin este rauhaan Lähi-Idässä onkin Iranin sekä arabikansojen haluttomuus tunnustaa Israelin valtion olemassaolon oikeus.

Tomi Kaunismäki Vaasa

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Mielipide

KIRKOT OVAT MERKITTÄVIÄ KEHITYSYHTEISTYÖN TEKIJÖITÄ

Suomen Lähetysseura on tehnyt kehitysyhteistyötä jo 50 vuotta. Ihmisten elinolojen kohentaminen, kuten koulutus ja ruokaturvan parantaminen, ovat kuitenkin olleet keskeinen osa Lähetysseuran kokonaisvaltaista työtä jo aiemmin, Lähetysseuran alkuajoista saakka.

LähetysseurajaKolumbianluterilainenkirkkotukevatkogi-alkuperäiskansanomanäidinkielenkäyttöäopetuksessa.

Jeesuksen toiminta on esimerkki Jumalan rakkaudesta luomaansa maailmaa kohtaan. Jeesus kosketti ihmisiä, jotka elivät kärsimyksen keskellä, auttoi heitä ja puhui oikeudenmukaisuuden puolesta. Jumalanpalveluksen jälkeen meidät lähetetään maailmaan palvelemaan. Kehitysyhteistyö on yksi niistä työkaluista, joilla toteutamme tätä diakonista palvelun näkyä”, sanoo Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala

Lähetysseuran kumppanikirkot kehittyvissä maissa haluavat Parhialan mukaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. He kohtaavat ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset elämässään: ruoka vähenee, toimeentulo vaikeutuu ja monet joutuvat elämään konfliktien keskellä. Kirkoilla on Parhialan mukaan erityinen asema monissa kehittyvissä maissa, mikä tekee niistä tärkeitä kehitysyhteistyötoimijoita.

”Kirkot työskentelevät moraalisten kysymysten kanssa: mitä on hyvä elämä ja miten ihminen elää oikein. Kirkoilla on uskottavuutta ja kykyä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen esimerkiksi lapsiavioliittojen lopettamisessa. Kirkot tuottavat myös laajasti yhteiskunnallisia palveluita,

ylläpitävät esimerkiksi sairaaloita ja kouluja. Uskonnolliset organisaatiot ovat paikalla myös siellä, mihin viranomaisten resurssit eivät ole riittäneet. Uskonnollisia johtajia kuunnellaan ja heihin luotetaan – usein enemmän kuin maallisiin johtajiin tai viranomaisiin. Heillä on pääsy päättäjien luo ja siten mahdollisuus tehdä vaikuttamistyötä, jolla puututaan ongelmien juurisyihin.”

Yhden esimerkin Parhiala nostaa Kolumbiasta, jossa Lähetysseura tekee yhteistyötä Kolumbian evankelis-luterilaisen kirkon kanssa vaikeissa olosuhteissa.

”Kirkko tekee tiettömien taipaleiden päässä työtä, jolla rakennetaan rauhaa ja parannetaan yhteisöjen elinolosuhteita. Kyläläiset elävät aseellisten ryhmien ja huumekartellien hallitsemilla alueilla. Minuun teki vaikutuksen kirkon kyky päästä vaikeisiin paikkoihin. Hyvin haavoittuvassa asemassa elävät ihmiset luottivat pieneen luterilaiseen kirkkoon”, Parhiala sanoo. Arkkipiispa Tapio Luoma näkee, että kun kirkko tekee kehitysyhteistyötä, siihen sisältyy ajatus Jumalasta, joka toimii meidän ihmisten kautta.

”Kristuksesta todistamiseen kuuluu koko ihmisen elämä: ei ainoastaan sanat vaan myös teot. Sen tähden on tärkeää, että osoitamme Jumalan rakkautta teoillamme ja myös sillä, mitä teemme kehitysyhteistyössä tai kansainvälisessä diakoniassa”, Luoma sanoo.

• Lähetysseura tekee Suomen valtion tuella kehitysyhteistyötä kirkkojen kanssa eri maissa. Työtä tukevat myös seurakuntalaiset kolehtien ja tapahtumien kautta sekä yksityiset lahjoittajat.

• Työtä ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, kansainväliset ihmisoikeusperiaatteet sekä kehitysyhteistyön hyvät kansainväliset käytännöt.

• Kolumbiassa kirkko rakentaa rauhaa sekä parantaa köyhien yhteisöjen toimeentuloa ja alkuperäiskansojen koulutusta.

• Etiopiassa kirkko tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista, ruokaturvaa, toimeentuloa ja kuurojen ja kuulovammaisten ihmisten koulutusmahdollisuuksia.

• Senegalissa kirkko tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kielivähemmistöjen äidinkielistä opetusta.

• Zimbabwessa Kirkkojen neuvosto tukee köyhien yhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Arkkipiispa Tapio Luoma tutustui Lähetysseuran työhön Kolumbiassa ja tapasi Kolumbian luterilaisen kirkon piispan Atahualpa Hernándezin.

Kuva: Laura Häkli.

Kuva: Anna Lundén

KIITÄMME KULUNEESTA VUODESTA, HYVÄÄ JOULUA!

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

PELKOPOTILAILLE OLEMME ERIKOISTUNEET. EI MUITA KUSTANNUKSIA. HML

· Hammaskiven poisto + soodapuhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yht, muuten vain 25 €

alk. 89 € muuten 68 € aika 20 min.

· Juurihoito alk. 350 €

· Hammasvalkaisu 120 €

· Purentakisko 320 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas · Kirurgia · Hammaskoru

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 490 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 178 €

Korjaukset alk. 125 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

Kaikki työt valmistetaan Suomessa käsityönä. Lahjakortti hampaiden hoitoon on paras!

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

OLETKO PELKOPOTILAS

Hammaslääkäriasema

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Kotihammas tuo hammashoidon myös kotiisi!

Kotihampaan asiantuntijat lähtevät asiakkaan luokse, jotta asiakkaan ei tarvitse lähteä erikseen vastaanotolle saadakseen hammashoitoa Palvelu on toteutettu asiakkaalle vaivattomaksi! Hoitotiimi koostuu tarpeen mukaan hammaslääkäristä, hammashoitajasta suuhygienististä ja/tai erikoishammasteknikosta

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Rakennusala

HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ?

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

Ostetaan

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

ääkäri- ja suuhygien stipalvelut 09 838 70 333 koishammasteknikkopalvelut 09 563 1500 VARAA AIKA PUHELIMITSE

Palvelukseen halutaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Lainaksi isoäiti tai isoisä. Tulisitko perheemme avuksi aina silloin tällöin? Me odotamme sinua Suurmatinkylän alueella Espoossa. Soita Pauliinalle 044 316 2222 niin jutellaan lisää.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike

Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 25v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa Heidi

Esteetön kulku

Palveluja tarjotaan

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

KOTIOPTIKOT

P

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 040 446 2185

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut!

Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tmi Sarike tarjoaa hoiva/siivouspalvelua. Lähihoitaja. Kotitalousvähennys. Sari 041 5492324.

Lakipalveluja

Varaudu elämän taitekohtiin

Edunvalvontavaltakirjat, testamentit, kauppakirjat, perunkirjoitukset, pesänselvitykset, perinnönjaot, avioehtosopimukset ja jäämistösuunnittelu ym.

050 357 7807

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Ostamme autoja, myös sähköja hybridiautot. Hoidamme vaivattomasti kaikki paperityöt ja lunastamme mahdollisen loppuvelan. Tarvittaessa noudamme auton ja maksu autosta heti. Bayerncar OY p. 050 437 0376 tai 050 530 8845

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua

○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi ulkoilemaan Ilahduta lahjakortilla! www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

JalkaPirkko

Jalkojenhoitaja Pirkko Manninen Puh 050 337 6001 Kotikyläntie 4 02770 Espoo

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045

638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen? Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357 Sähköposti: margaleth77@gmail.com

Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Edullista. luotettavaa KOTISIIVOUSTA, kaupassa käynnit ym. Soita p. 046 5484434

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 11.12. klo 19 Körttikodin puuroseurat, Ratak.1aA. la 14.12. klo 18 perinteiset jouluveisuut Virkkalassa, Virkkalant.1, Lohja. su 15.12. klo 15 körttiseurat Rajamäen kirkon Artturi-Sali, Patruunant.1. klo 16 jouluveisuut Seuratuvalla, Salomonk.17D; mm. E.Ruuttunen, laulu, S-L.Untamala, piano, P.Untamala, sello. klo 17 Pappilan veisuut Vihdissä, Niuhalanraitti 6. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali, Kirkkot.2. ti 17.12. klo 18 verkkoseurat Lähetysseurassa, www.facebook.com/ herattaja & www.youtube.com/herattajayhdistysfi; veisaamaan viim. klo 17.45 os. Maistraatinportti 2a. su 22.12. klo 18 jouluseurat Hyvinkään vanha kirkko, Uudenmaank.13. to 26.12. klo 12.30 Jouluveisuut Roihuvuoressa, Tulisuont.2 (messu klo 14). su 29.12. klo 14 Tuija ja Kuisma yht. 80 v. -seurat Seuratuvalla, kolehti, ei lahjoja. ke 1.1.25 klo 18 lähetysseurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1. pe 3.1. klo 19 seurat Espoonlahdessa, Kipparink.8; kahvit klo 18.30. su 12.1. klo 15 veisuut Lohjan srkkesk, Sibeliuksenk.2. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop.6; kahvit klo 15.30. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali, Kirkkot.2. ma 13.1. klo 18.30 Herännäisnuorten kuoron harj. Seuratuvalla. Uudet laulajat tervetuloa! Tied. ecpiet@ gmax.de. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2; kahvit klo 18.30. ti 14.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, S.Korkalainen Ihamäkien työstä Namibiassa. su 19.1. klo 10 kirkkopyhä Lauttasaaressa, messu, soppa ja seurat, s.K.Hiltunen. klo 15 seurat Nurmijärven srk-kesk, Kirstaant.5. klo 16 kirjallisuusseurat Seuratuvalla: P.Kotamäki, P.Löija, T.Kauhanen, E.Eerola: kirjailijat itse äänessä virsien välissä. klo 17 Vihdin Pappilan veisuut. ke 22.1. klo 18.30 seurat Matinkappelissa, Liisankj.3; kahvit klo 18. su 26.1. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylässä, Teinint.10; messu, kahvit ja seurat. katso lisää: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri

Helsingin

Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

pe 13.12. klo 18 alueseurat, joululauluilta, Suomenlinnan kirkko su 5.1. klo 18 messu, Vanha kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

SOITTAA NUORISOMUSAA

PÄÄKAUPUNKI

EXPRESSA TIETOTEOS

YLLYTTÄÄ IHAILIJOITA

SOITIN JA SIIVOUSVÄLINE

KRUISAILUA KUUSAMOSSA

LAT. KOIRA JA KARHU PA RKU HAARNISKA

VUORISTO HAKEA

VESIPUTOUKSISTA BOND

ITALIASSA HEPAN VERBI

PUPPUA PUTELI TOPELIUS ANNELI

REAGOIJILLA

KUNKIN

ERIKOISOSAAMISALUETTA

KIVI

VASTIKÄÄN

KUOLLUT

KOMEDIAKAKSIKOSSA

KORPIKIRJAILIJA KIANTO

JOKUSTEN LEMMIKKI ÄKKIÄ PERILLE

SAMULIN KITSAS

JOULULAULUN LINNUN NÄKEMÄ SARKOMAA

TAIVUTELLA VAATIVASTI ALKALI

SYÖTTINÄ

MOKKAKENKÄISEN MURHE

VALVOO JÄRJESTYSTÄ

SÄÄLITTÄVIÄ ANNUKAN KANSSA -1.

MYKKÄNEN VAINE

MUSKETTISOTURI

SAARNASSA RAAMATUSTA TOSI FIKSU

MÖHLÄYS

SYTYTTÄÄ NALLIN POISSAOLOJEN SYITÄ

PUOLUSTAVA TARUSSA AVAAVA

KÄRKISIJOILLA ENSIMMÄISTEN ENSIMMÄINEN

-MOOTTORI ETUM ATKA RIVAKKA UNICEFIN HYVÄN

TAHDON LÄHETTILÄS KUUSTONEN AALTOLA

RIITOJA

DAAVIDIN ISOISOÄITI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

22.12.

Päivän evankeliumissa (Matt. 1:18-24) enkeli rohkaisee

Joosefia ottamaan Marian vaimokseen. Enkeli kertoo, että lapsi, jota raskaana oleva Maria odottaa, on lähtöisin Pyhästä Hengestä.

Kaksi kertomusta Jeesuksen syntymästä

JEESUKSEN SYNTYMÄSTÄ ja varhaisesta lapsuudesta on kaksi toisistaan poikkeavaa kertomusta. Ne löytyvät Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien kahdesta ensimmäisestä luvusta. Matteus kertoo tarinan Joosefin ja Luukas Marian näkökulmasta. Kumpikin tarina haastaa ja provosoi lukijaansa ja saa kysymään lisää. Molemmat evankeliumit viestittävät, että Jeesuksen syntymä on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Tämän käsityksen taustalla on varhaisten Jeesuksen seuraajien usko tämän kuoleman jälkeiseen ylösnousemukseen. Vähitellen tämä usko laajeni koskemaan Jeesuksen elämää kokonaisuudessaan syntymään ja jopa iankaikkisuuteen asti. LAURI MAARALA

Seimessä näemme Jumalan ihmeen

Moni kysyy, millainen maailma kohdussa kasvavaa lasta odottaa. Onko hän toivottu, löytyykö hänelle sijaa, onko hänen turvallista syntyä ja elää?

Maria ja Joosef elivät vähintään yhtä epävarmassa maailmassa kuin nuoret ihmiset tänään. Heillä oli edessään vaikea ratkaisu. Maria oli luvattu vaimoksi Joosefille. Hän oli nuori tyttö, ehkä neljäntoista. Joosef oli nuori mies, ehkä viisi kuusi vuotta kihlattuaan vanhempi. Marian odottamaton raskaus sekoitti heidän elämänsä. Se herätti kysymyksiä ja teki Marian osan vaikeaksi yhteiskunnassa, jossa nuorella naisella oli vähän sananvaltaa.

Kuultuaan Marian raskaudesta Joosef aikoi ensin vähin äänin purkaa kihlauksen. Joosef ei kuitenkaan sanonut tai tehnyt mitään. Hän nukkui yön yli. Unessa enkeli ilmestyi hänelle ja kertoi, mistä oli kysymys. Aamulla Joosef oli valmis toimimaan niin kuin

enkeli oli kehottanut. Tämä tapahtui Matteuksen evankeliumin mukaan Betlehemissä.

Marialle enkeli oli ilmestynyt Galileassa Nasaretissa ja kertonut hänen tulevan raskaaksi. Maria oli ymmällään ja peloissaan eikä tiennyt, mitä ajatella. ”Pyhä Henki tulee yllesi ja Korkeimman voima peittää sinut varjoonsa”, enkeli rauhoitteli häntä.

Enkelin piti tulla kummankin luokse vakuuttamaan, että lapsi oli Jumalan ihme ja siunaukseksi monille. Lapsi oli lähtöisin Jumalasta ja hänen henkensä kantama. Ja niin Maria ja Joosef sanoivat kyllä Jumalalle ja lapselle – ja toisilleen. Marian seimeen kapaloimassa vastasyntyneessä Jeesus-lapsessa näemme sitten Jumalan sellaisena kuin hän on. Jeesuksen elämä alkaa Pyhän Hengen voimasta neitsyt Marian kautta. Molemmat tarvitaan – hengen säteily ja Marian ja Joosefin suostumus.

LAURI MAARALA

Hetki Marian ja Joosefin seurassa

Ota joulupyhien aikaan hetkiä omalle hiljentymiselle. Lue silloin rauhassa Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien joulukertomuksia (Matt.1–2 ja Luuk.1–2). Mietiskele niitä toisiaan täydentävinä tarinoina, jotka inspiroivat mielikuvitustasi. Mitä ne kertovat Joosefista ja hänen toiminnastaan? Mitä ne kertovat Mariasta? Mitä hän tekee ja mitä hän sanoo? Mitä ne kertovat Jeesuksesta?

Mieti, mitä Maria ja Joosef sanoisivat toisilleen. Mistä haluaisit keskustella heidän kanssaan?

2,4 miljardilla naisella ei ole samoja taloudellisia mahdollisuuksia kuin miehillä.

Seuraava lehti ilmestyy 16.1. Siihen saakka löydät uutta luettavaa osoitteesta kirkkojakaupunki.fi

12.12.2024

kirkkojakaupunki.fi

Monikulttuurinen Leppävaaran seurakunta saa uuden johtajan s. 4

Katso tapahtumat tammikuulle saakka s. 6–16

Ihmeen äärellä

Laura Luoman lapsihaave toteutui s. 2

Hilda-vauva muutti elämän

Naisesta tulee ensimmäisen lapsen syntymän myötä äiti. Siinä ei ole kyse vain vauvatarvikkeiden hankkimisesta, vaan paljon isommasta muutoksesta.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

Tuore äiti Laura Luoma vaihtaa hoitopöydän ääressä vaippaa lokakuun lopulla syntyneelle Hilda-vauvalle. Huoneen seinällä henkarissa on pieni kastemekko, jonka

Luoma on tehnyt yläkoulun käsityötunnilla. Nyt sille tulee käyttöä, sillä Hildan ristiäisiä vietetään joulukuussa Espoonlahden kirkolla. – Olen jo pitkään halunnut tulla äidiksi, varmaan se toive on ollut nuoruudesta lähtien. Elämä ei kai-

kilta osin ole mennyt suunnitelmien mukaan, mutta ihan hyvä, että se meni näin, Laura Luoma sanoo. Luoma on itsellinen äiti. Se tarkoittaa sitä, että hän on tietoisesti halunnut vanhemmaksi ja hankkinut lapsen yksin. Hilda on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen ja lahjoitettujen sukusolujen avulla. Isä ei kuulu Hildan elämään, mutta muita läheisiä riittää: isovanhempia, sukulaisia ja äidin ystäviä. Heidän apunsa on vauva-arjessa jo ollut tarpeen.

Äidiksi tuleminen on muuttanut Laura Luoman elämää monella tavalla.

– Hilda on tuonut uudenlaisen merkityksen elämääni. Suurin muutos on ehkä se, että enää en elä pelkästään itseäni varten vaan enemmän lasta varten. Vauva on nyt kaikessa etusijalla, etenkin kun olen ainoana vanhempana sidottuna häneen koko ajan.

Myös elämänrytmi on muuttunut paljon. Tällä hetkellä Luoman perheessä eletään kolmen tunnin syk-

– Elämä pienen vauvan kanssa on tosi intensiivistä, mutta ihanaa. Raskausaikana aika kului hitaasti, mutta nyt se menee tosi nopeasti, Laura Luoma sanoo.

leissä. Tuore äiti on oppinut nukahtamaan nopeasti, kun tietää, että omaa lepoaikaa on vain muutama tunti kerrallaan.

RASKAUDEN AIKANA Laura Luoma osallistui Espoonlahden seurakunnan järjestämään Odotuksen sävyt -ryhmään, johon kuului kahden ohjaajan lisäksi viisi tulevaa äitiä. Vaikka hän tuntee varhaiskasvatuksen opettajana lapset hyvin, uudenlainen vertaistukiryhmä oli hänelle hyödyllinen.

”Hilda-vauva on tuonut uudenlaisen merkityksen elämääni.

LAURA LUOMA

Etenkin ensimmäistä lastaan odottaville suunnattu Odotuksen sävyt -ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Luoma ilahtui siitä, että tapaamisilla oli selkeä runko. Ruokailun jälkeen oli vapaata keskustelua, erilaisia harjoituksia, käsillä tekemistä ja pieniä kotitehtäviä. Samalla sai tutustua toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin.

– Pienessä ryhmässä sai mukavalla ja luovalla tavalla pohtia odotusta, omaa kehoa, tulevaa äitiyttä ja muita asioita eri näkökulmista. Myös omista raskauteen liittyvistä peloista pystyi puhumaan. Uskon, että se kaikki antoi minulle valmiuksia tähän elämänmuutokseen, hän sanoo.

TEOLOGI JA TAIDEPEDAGOGI Johanna Mantereen kehittämä Odotuksen sävyt -ryhmätoiminta sai alkunsa vuonna 2020 Helsingistä Pitäjänmäen seurakunnasta, kun Mantere oli töissä seurakunnan varhaiskasvatuksessa.

– Lapsen saamiseen valmistautuminen on muutakin kuin vauvan tarvikkeiden ostamista ja konkreettista pesän rakentamista. Se voi olla tilan luomista mieleen ja laajemminkin elämään. Neuvolassa seurataan vahvasti raskaana olevan fyysistä terveyttä, mutta muu jää vähemmälle, Mantere sanoo.

Mantere pitää tärkeänä etenkin ensimmäiseen raskauteen liittyvän henkistä tukea. Tuleva äiti käy läpi monenlaisia tunteita ja pohtii esimerkiksi sitä, kuka olen, mihin olen menossa ja mikä minulle on vanhemmuudessa tärkeää. Odotuksen sävyt -ryhmien idea on löytää yhteys omaa itseen, toisiin, omiin arvoihin ja henkiseen puoleen.

Odotuksen sävyt -ryhmiä kokoontuu nyt useissa seurakunnissa ja konsepti on laajentunut ryhmien ohjaajakoulutuksiin. Lisäksi elokuussa julkaistiin Johanna Mantereen kirja Odotuksen sävyt – kokonaisvaltaisesti kohti vanhemmuutta

Odotuksen sävyt -ryhmä alkaa ensi keväänä Espoonlahden, Olarin (Niittykummun perhekeskuksessa), ja Tapiolan seurakunnissa. Tarkempia tietoja ensi vuoden alussa.

Piispan joulutervehdys

Joulun lupaus

Jumala syntyy suojaa ja turvaa tarvitsevaksi lapseksi. Samalla hän on edelleen kaiken valtias, joka tuntee ajan alun ja lopun.

Luottamus. Miten merkityksellinen asia se onkaan? Siihen tuskin kiinnittää huomiota silloin, kun voi luottaa tosiin ihmisiin, huomiseen ja siihen, että elämä kantaa. Mutta kun luottamus murtuu, sen myötä murtuu moni muukin asia. Suurten muutosten keskellä luottamus kannattelee minua ja meitä, liittää meidät toisiimme, liittää meidät huomiseen.

Jouluevankeliumissa ollaan keskellä muutosta, säikähdetään uuden edessä, ollaan kaukana kotoa, etsitään turvapaikkaa – ja kaiken muutoksen keskellä luotetaan.

Jotakin odottamatonta tapahtuu laitumen hiljaisessa yössä. Kuin tyhjästä ilmestynyt enkeli, Jumalan sanantuoja, säikäyttää paimenet työnsä ääressä. He eivät kuitenkaan pakene paikalta, vaan jäävät, ja siksi kuulevat enkelin rauhoittavat sanat ”Älkää pelätkö.” Älkää pelätkö, sillä minulla on teille tehtävä ja lupaus. ”Te löydätte lapsen!”

Joulun lupaus on, ettei ole syytä pelätä, vaan on syytä luottaa. Lupaus koskee jotakin paljon suurempaa kuin odottamatonta kohtaamista öisellä niityllä. ”Älkää pelätkö!” sanat sanoo Jumala itse. Ne sanat ovat lupaus, lupaus siitä, että voimme luottaa – lupaus siltä, johon voimme luottaa.

Ja paimenet tosiaan luottavat ja lähtevät matkaan, toteuttamaan tehtävää. ”Nyt Betlehemiin!” He löytävät sen, minkä enkeli on luvannut: pienen perheen ja vastasyntyneen.

On ihmeellistä, että Jumala, kaiken Luoja, syntyy kaikkein pienimmäksi. Hän ei ilmesty tähän maailmaan suurena voittajana, ei hallitse väkivallalla. Sen sijaan hän syntyy suojaa ja turvaa tarvitsevaksi lapseksi, kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevaksi ihmiseksi. Samalla hän on edelleen kaiken valtias, joka tuntee ajan alun ja lopun. Hän on kaiken elämän, kaiken luottamuksen perusta.

Siksi hänen lupauksensa siitä, ettei meidän pidä pelätä, on niin suuri. Siihen lupaukseen voi luottaa. Se on lupaus tulevaisuudesta ja toivosta, siitä että valo on pimeyttä suurempi.

Levollista joulurauhaa Kaisamari Hintikka Espoon hiippakunnan piispa

Tilaa yrittää ja erehtyä

Leppävaaran kirkkoherraksi valittu Kaisa Yletyinen kuvaa seurakuntaansa sanoilla nuori, vireä, monikulttuurinen – ja ihana.

TEKSTI MERI TOIVANEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Puhelinhaastattelu on sovittu loskaiselle marraskuun maanantaille.

Kaisa Yletyinen vastaa autosta, jonka hän on pysäköinyt matkallaan Leppävaaran kirkolta kotikäynnille.

Yletyinen lupaa jutella niillä sijoillaan, ainakin niin pitkään kuin hän tarkenee viilenevässä autossaan.

Hän on ollut pappina Leppävaaran seurakunnassa kymmenen vuotta ja liikkunut alueella Ruukinrannasta Karakallioon ja Nihtisillasta Lintuvaaraan. Ensi heinäkuun alussa Yletyinen, 45, aloittaa Leppä-

vaaran kirkkoherrana. Seurakuntaa vuodesta 2007 johtanut Kalervo Salo jää silloin eläkkeelle.

Seurakuntaneuvosto päätti Yletyisen valinnasta 12. marraskuuta. Ehdokkaita oli neljä.

ARKKITEHTI TAI pappi, siinä olivat Kaisa Yletyisen uravaihtoehdot nuorena. Arkkitehdiksi veti äidin esimerkki, teologian opintoihin houkuttelivat hyvät kokemukset koulun uskonnonopetuksesta ja rippikoulusta Kuopion tuomiokirkkoseurakunnassa.

Paikka arkkitehtikoulutuksessa

jäi valintakokeessa vajaan pisteen päähän. Näin asia ratkesi, ja se tuntui Yletyisestä johdatukselta.

Kirkkososiologian pro gradussaan Yletyinen tutki pappeuteen liittyviä odotuksia ja pohti samalla, onko hänestä itsestään tehtävään. Gradu auttoi ymmärtämään, että on.

– Opin, että odotuksia on yhtä monenlaisia kuin ihmisiä, enkä pysty niitä kaikkia täyttämään. Esimerkillisyys voi tarkoittaa myös inhimillisyyttä, keskeneräisenä kelpaamista.

Yletyinen vihittiin papiksi vuonna 2004. Aluksi hän työskenteli Tik-

kurilassa Vantaalla, sitten Helsingin Mikaelin seurakunnassa ja Siilinjärvellä Pohjois-Savossa. Leppävaarassa hän aloitti 2014.

Yletyinen on ollut Leppävaarassa lähiesihenkilö ja kirkkoherran sijainen. Kirkkoherraksi hän on hakenut aiemmin kahdesti: Munkkiniemeen vuonna 2021 ja Olariin vuonna 2022.

– Hakuprosessit ovat olleet mankeleita, jotka ovat vahvistaneet minulle, että tunnen itseni.

Johtajana hän lupaa olla kuunteleva, innostava ja asioihin aktiivisesti tarttuva.

MILLAINEN SITTEN on Leppävaaran seurakunta? Ensimmäinen vastaus on spontaani: – Ihana!

Seurakunnasta on tullut kymmenen vuoden aikana Yletyiselle rakas. On tilaa kokeilukulttuurille, yrityksille ja erehdyksille.

– Leppävaara on nuori, vireä ja monikulttuurinen, Yletyinen sanoo.

Se on 23 000 jäsenellään keskikokoinen espoolaisseurakunta. Muuttoliike on vauhdikasta: alueella asuu paljon opiskelijoita, ja monet asunnot ovat pieniä.

”Tehtäväni on luoda puitteet, joissa on mahdollisuus onnistua.

KAISA YLETYINEN

Leppävaaralaisista evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuuluu 42 prosenttia. Osuus on pienin Espoossa. Lähes joka kolmannen alueen asukkaan äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

– Espoon seurakunnat tekevät monikulttuurista työtä useilla vähemmistökielillä. Leppävaarassa myös suomenkielisistä jumalanpalveluksista pyritään tekemään mahdollisimman helposti lähestyttäviä,

Yletyinen sanoo.

Seurakunta on alueella yhteisö muiden joukossa. Yletyisen mielestä se vapauttaa miettimään, miten kirkko voi tuoda asukkaille hyvää katsomuksesta riippumatta.

Uskontojen väliseen yhteistyöhön keskittymistä hän pitää jatkossa entistä tärkeämpänä.

LEPPÄVAARAN seurakunnassa on 47 palkattua työntekijää.

– Tulevaisuudessa tehtäviä pitää täyttää niin, että ne vastaavat muuttuviin tarpeisiin, Yletyinen sanoo.

Työntekijät ovat myös kouluttautuneet tarpeen mukaan myös lisää. Yletyinen on opiskellut organisaatiokonsultiksi ja ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi. Leppävaara kuuluu seurakuntiin, jotka tarjoavat nuorille ajanvarauksetonta Walk in -terapiaa.

– Toivon, että alueen ihmiset voivat riittävän hyvin, ja sitten kun eivät voi, voimme tukea toinen toistamme.

Haastattelun päätyttyä Yletyinen käynnistää autonsa ja ajaa käynnille leppävaaralaiseen kotiin, jossa halutaan tavata pappi.

Kirkkoherrana hallinnon tehtävät lisääntyvät ja tällaiset käynnit vähenevät, samoin kasteet, häät ja hautajaiset. Yletyinen tietää, että siitä voi seurata pettymyksiä monelle tutulle seurakuntalaiselle ja hänelle itselleen.

Tutussa yhteisössä täytyy ottaa uusi rooli.

– Onneksi on osaavat työtoverit. Tehtäväni on luoda puitteet, joissa heillä on mahdollisuus onnistua. Niin voimme olla yhteisö, johon halutaan kuulua ja joka säteilee hyvää ympärilleen.

Kirkkohallitus vastusti valtion tekemiä leikkauksia, sillä ne kohdistuvat kirkon lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

Eduskunta leikkasi kirkon rahoitusta

Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka vähentää evankelisluterilaisen kirkon valtiolta saamaa rahoitusta 19,6 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kotimaa

Kyseessä oli leikkaus rahoitukseen, jota evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko saavat lakisääteisten, yhteiskunnallisten tehtäviensä hoitamiseen. Näitä tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Erityisesti päätös

Yli 90 prosenttia

vaikuttaa hautaustoimeen, johon suurin osa rahoituksesta on kulunut.

Sekä Kirkkohallitus että kirkolliskokous vastustivat leikkauksia muun muassa siksi, että ne kohdistuivat lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja siksi, että leikkaukset saattaisivat asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, jos hautauskuluja pitää alkaa kompensoida kirkollisverovaroin.

– Kirkon näkökulmasta kyse on puhtaasti valtion säästötarpeista, kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja Kirkkohallituksesta kommentoi.

kirkkoon kuuluvista nuorista ilmoittautui rippikouluun

Evankelis-luterilaisen kirkon 15-vuotiaista espoolaisista jäsenistä rippikouluun on ilmoittautunut 91 prosenttia. Lukema on hiukan suurempi kuin vuonna 2023.

Rippikouluihin osallistuvat pääosin 15 vuotta täyttävät nuoret, ja tällä kertaa ilmoittautuminen koski vuonna 2010 syntynei-

tä. Rippikouluun ilmoittautuneita nuoria on yhteensä 2476, joista noin 170 nuorta on kirkkoon kuulumatonta tai muualla Suomessa asuvaa.

Espoon seurakuntien järjestämiin rippikouluihin on ilmoittautunut kaikkiaan 60 prosenttia kaikista 15-vuotiaista espoolaisista.

Espoon seurakunnilta 25 000 euroa katastrofiapua

Espoon seurakunnat ovat myöntäneet 25 000 euroa katastrofiapua humanitaariseen työhön Lähi-idässä. Apu kanavoidaan Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kautta.

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on aloittanut laajan alueellisen avustusoperaation Lähi-idässä, sekä Gazassa että Syyriassa.Gazassa KUA tukee lapsia ja vammautuneita. Lapsille tarjotaan psykososiaalista tukea sekä lisä-

koulutusta opettajille. Hankkeet toteutetaan yhdessä kolmen kumppanijärjestön kanssa.

Espoon seurakuntien vuoden 2024 avustussumma humanitaariseen työhön on ollut yhteensä 80 000 euroa. Seurakunnat ovat myöntäneet nämä avustukset Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran katastrofirahastojen kautta Myanmarin tulvan uhreille ja Lähi-idän konfliktista kärsiville.

MAIJA SAARI

Kaisa Yletyinen aloittaa työt Leppävaaran kirkkoherrana heinäkuun alussa ensi vuonna.

Joulu kutsuu kirkkoon

Seurakunnat

Espoossa ja Kauniaisissa kutsuvat aattohartauksiin, joita pidetään sisätiloissa ja ulkosalla. Jouluyön messu puolestaan kutsuu iltavirkkuja.

Jouluaaton

hartaudet 24.12.

KLO 9

■ Espoon tuomiokirkko

KLO 10

■ Espoon tuomiokirkko

KLO 11

■ Espoon tuomiokirkko

■ Espoonlahden kirkko: perhehartaus

■ Leppävaaran kirkko: lasten joulukirkko

■ Olarin kirkko

■ Tapiolan kirkko: joulukuvaelma, (lasten aattohartaus)

KLO 11:30

■ Saunalahden amfi

KLO 12

■ Kellonummen hautausmaan kappeli

■ Soukan kappeli

KLO 13

■ Kalajärven kappeli

■ Olarin kirkko

■ Tapiolan kirkko: joulukuvaelma (perheiden aattohartaus)

■ Tyrskyvuoren kalliot

■ Viherlaakson kappeli

KLO 13.30

■ Kauniaisten kirkko: perhehartaus

KLO 14

■ Auroran kappeli

■ Espoon tuomiokirkko

■ Gräsan uurnalehto: rukoushetki

■ KilonRisti

■ Laaksolahden kappeli

■ Matinkappeli: kaikenikäisten kaksikielinen jouluhartaus / Finnish-English Christian Worship

■ Soukan kappeli: perhehartaus

■ Tapiolan kirkko: joulukuvaelma (perheiden aattohartaus)

■ Viherlaakson kappeli

KLO 14:30

■ Kalajärven kappeli

Olarin kirkossa on tarjolla neljä aattohartautta ja yömessu. Niittykummun metroasemalta on lyhyt kävelymatka kirkkoon. Jouluyön messut 24.12.

KLO 15

■ Espoon tuomiokirkko

■ Espoonlahden kirkko: perhehartaus

■ Karakappeli

■ Olarin kappeli

■ Olarin kirkko

■ Suvelan kappeli

■ Tapiolan kirkko

KLO 15:30

■ Auroran kappeli

■ Pakkasvuoren ulkoilmateatteri: kynttilähartaus

KLO 16

■ Espoon tuomiokirkko

■ Laaksolahden kappeli

■ Leppävaaran kirkko

KLO 16:30

■ Kauniaisten kirkko

■ Tapiolan kirkko

KLO 17

■ Espoonlahden kirkko

KLO 20

■ Espoon tuomiokirkko: Joululaulumessu: Joulu on täällä!

Julböner i Esbo svenska församling

JULBÖN MED

SMÅ OCH STORA

■ Köklax kapell kl. 11.

■ Esbo domkyrka kl. 12.

■ Esbo domkyrka kl. 13.

■ Alberga kyrka kl 13.30.

■ Esbovikens kyrka kl 13.30.

■ Olars kyrka kl. 16.

JULBÖN

■ Esbo domkyrka kl. 17.

KLO 23

■ Espoon tuomiokirkko: jouluyön juhlamessu ”Lahjoista suurin”

■ Espoonlahden kirkko

■ Leppävaaran kirkko: jouluyön joululaulumessu

■ Olarin kirkko

■ Tapiolan kirkko: jouluyön messu ”Joulun salaisuus” (käytämme suitsuketta)

Tarkemmat tiedot löytyvät seurakuntien ilmoituksista sivuilta 7–14 ja osoitteesta espoonseurakunnat.fi/joulu

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi

Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Työpaikkojen perinteinen jouluhartaus to 12.12. klo 8. Malvaranta, Tiira.

3. adventtisunnuntain messu: ”Ketä lähdit katsomaan?” su 15.12. klo 10. Kuusinen, Paavilainen, Häggblom, Tiira.

4. adventtisunnuntain Kauneimmat joululaulut -messu su 22.12. klo 10. Pekkarinen, Huomo, Ylioja, Viljamaa.

Jouluaaton hartaudet ti 24.12. klo 9, klo 10 ja klo 11. Paavilainen, Murtoperä, Viljamaa.

Jouluaaton hartaudet ti 24.12. klo 14, klo 15 ja klo 16. Koivusalo, Saari.

Joululaulumessu: ”Joulu on täällä!” ti 24.12. klo 20. Huomo, Muurimäki, Häggblom, Tiira. Jouluyön juhlamessu: ”Lahjoista suurin” ti 24.12. klo 23. Malvaranta, Paananen, Ikonen, Koivusalo, Saari.

Jouluaamun jumalanpalvelus: ”Paimenten jalanjäljissä” ke 25.12. klo 9. Pekkarinen, Murtoperä, Haunio. Uli Korhonen sopraano, Veera Railio altto, Timo Lepistö tenori ja Joona Vallenius basso. Joulupäivän Kauneimmat joululaulut -messu ke 25.12. klo 12. Paananen, Huomo, Häggblom, Tiira.

Perheiden joulukirkko ke 25.12. klo 15. Malvaranta, Pihlajavesi, Tiira, Viljamaa. Juhlimme Jeesuksen syntymäpäivää!

Tapaninpäivän messu: ”Mitä merkitsee olla kristitty?” to 26.12. klo 10. Huomo, Ikonen, Koivusalo, Saari.

Messu: ”Pyhän perheen pyhä ja arki” su 29.12. klo 10. Hatakka, Paananen, Viljamaa, Tiira. Uudenvuodenpäivän messu: ”Jeeskuksen nimessä” ke 1.1. klo 15. Mutanen, Mäenpää, Häggblom, Viljamaa.

Menokasvo

Seimeltä

seimelle

yhdessä kulkien

Korona-ajasta on jäänyt Tapiolan seurakuntaan jotain hyvää. Koska tuolloin ei saanut kokoontua sisällä, alkoivat pappi Marianne Tiihonen ja seurakuntalaiset tavata toisiaan ulkona.

Siitä alkaen myös tänä vuonna Tiihosen kotipihalle on rakennettu seimiasetelma, jossa nähdään jouluevankeliumin hahmoja. Tiihosen piha on yksi Seimeltä seimelle -pyhiinvaelluksen pysähtymispaikoista.

– Lähdemme vaellukselle Tapiolan kirkon uurnalehdosta. Meitä on iso porukka ja teemme pyhiinvaellusta yhdessä. Mukaan voi tulla kuka tahansa. Pihalta pihalle kulkeva reitti on ennalta suunniteltu ja pihoilla kukin seimenrakentaja kertoo omasta seimestään, Tiihonen kertoo.

Matkatessaan pitkin Tapiolan raittia pyhiinvaeltajat laulavat Kauneimpia joululauluja ja keskustelevat joulun kertomuksesta. Reitti on noin kuusi

Messu su 5.1. klo 10. Hatakka, Viljamaa, Murtoperä. Loppiaisen messu: ”Salaisuus valkenee” ma 6.1. klo 10. Paavilainen, Marte, Murtoperä, Viljamaa. Messu su 12.1. klo 10. Ikonen, Huomo, Koivusalo, Ylioja.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Kauneimmat joululaulut -messu su 15.12. klo 12. Koski, Murtoperä. Jouluaaton hartaudet ti 24.12. klo 14 ja klo 15.30. Messu su 5.1. klo 10 HUOM! Messu lähetetään suorana Yle radio 1 -kanavalle. Ikonen, Marte, Häggblom. Simon Svoboda, sello. Nauhoituksen vuoksi messuväkeä pyydetään saapumaan paikalle klo 9:50 mennessä.

Kalajärven kappeli

Kauneimmat joululaulut -messu su 22.12. klo 12.30. Muurimäki, Häggblom.

Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo

15.30. Muurimäki, Talja. Messu su 12.1. klo 12.30.

Kauklahden kappeli

Kauneimmat joululaulut ja

Marianne Tiihosen rakentaman seimiasetelman ääressä voi viettää hiljaisuutta.

kilometriä ja sen vaeltamiseen menee nelisen tuntia.

Tiihosen repun kyljessä vaelluksella kulkee lahjaksi saatu risti. Mukana on myös kirkonkello, jota soitetaan saavuttaessa pysähdyspaikalle.

– Osan matkasta kuljemme hiljaisuudessa. Vaellus päättyy Tapiolan kirkolle ja siellä on loppuhartaus ja glögitarjoilu. Matkamme alkaa rukouksella ja päättyy rukoukseen.

ehtoollinen su 22.12. klo 12. Liiman, Koivusalo.

Jouluaaton hartaudet ti 24.12. klo 13 ja klo 14.30. Paananen, Koivusalo.

Kyläkirkko su 12.1. klo 12. Koivusalo.

Laaksolahden kappeli

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 12.12. ja 16.1. klo 19. Iltatee.

Jouluaaton hartaudet ti 24.12. klo 14 ja klo 16. Ikonen, Tiira. Suvelan kappeli

Messu su 15.12. klo 15. Malvaranta, Hujanen, Haunio. Pyhäkoulun joulujuhla.

Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 15. Malvaranta, Haunio. Viherlaakson kappeli

Messu su 22.12. klo 12. Marte, Murtoperä.

Jouluaaton hartaudet ti 24.12. klo 13 ja klo 14. Pekkarinen, Viljamaa. Iltamessu su 12.1. klo 17. Koski.

AATTOHARTAUS

KELLONUMMELLA

Ti 24.12. klo 12 Kellonummen kappeli.

KAUNEIMMAT

JOULULAULUT

Pihalta pihalle kävellessään Tiihosen mieleen on tullut englantilaisten tapa kiertää joulunaikaan ovelta ovelle laulamassa naapureille joululauluja. – Meidän pyhiinvaelluksemmekin on hyvän tuomista toisille, Tiihonen sanoo.

NINA RIUTTA Seimeltä seimelle -pyhiinvaellus la 14.12. klo 14–18 Tapiolassa. Lähtö Tapiolan kirkon uurnalehdosta, Kirkkopolku 6.

Katso kaikki tilaisuudet sivulta 15.

JOULULAULUJA

TAIVASALLA

Jouluiset hartaudet ja joululauluja su 15.12. Nuuksion Kattila klo 16: Pysäköinti os. Kattilantie 424. Karhusuon kallio klo 18: Polku lähtee Kurutie 18 kohdalta (02810 Espoo).

Kynttiläpolut perille, omat lyhdyt mukaan!

AURORAN KAPPELI

Ikoniluento la 14.12. klo 12. Alarik Corander.

Lasten kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 16. Lapsikuoro Tuike. Kauneimmat joululaulut ke 18.12. klo 19.

Teologinen opintopiiri: Galatalaiskirje to 19.12. klo 19. Kahvit klo 18.30.

Kevään poimintoja: Raamatturukouspiiri ti alk. 7.1. klo 18.30. Kappelilounas alk. ma ja to klo 11–13, alk. 13.1. Rukouspiiri ke 15.1.

klo 18. Teologinen opintopiiri to 16.1. klo 19. Ks. kaikki: www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Kalajärven Joulumarkkinat la 14.12. kl 13–16 Ruskatalo. Seurakunnan myyjäispöydässä arpoja ja käsitöitä. Kauneimpia joululauluja. Lemmikkieläinten joulusiunaaminen su 15.12. klo 13–15. Tuo oma lemmikkisi siunattavaksi! Poisnukkuneelle lemmikille voi sytyttää kynttilän pihan ristin juurelle. Pohjois-Espoon Kalahaukkojen pihakahvila.

Lasten kauneimmat joululaulut ti 17.12. klo 17.30.

Kauneimmat joululaulut ja puuro ke 18.12. klo 18.

Kevään poimintoja: Naiset Sanan äärellä ma 6.1. klo 18. Rukouksen ilta alk. ke 8.1. klo 18.30. Safkaa ja seuraa -ilta to 16.1. klo 17–19.

Ks. kaikki: www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

Kauneimmat joululaulut ja

ehtoollinen su 22.12. klo 12. Kappelilla runsaasti joulukonsertteja, ks. tiedot musiikki- palstalta.

Kevään poimintoja: Kappelilounas alk. ti 7.1. klo 11–12.30. Safkaa ja seuraa -ilta ma 13.1. klo 17–19. Ks. kaikki: www.kauklahdenkappeli.fi.

SUVELAN KAPPELI

Joulumyyjäiset la 14.12. klo 13–15. Käsitöitä, leivonnaisia, arpajaiset. Joulupuuro 1,5–3,5 e. Tuotto lähetystyölle.

Kauneimmat joululaulut ja runot la 14.12. klo 15.

Lasten kauneimmat joululaulut ti 17.12. klo 18.

Koko kansan puurojuhla ke 18.12. klo 18.

Musisoidaan yhdessä joulun odotuksessa su 22.12. klo 15. Tuo äänesi tai soittimesi yhteiseen konserttiin tai tule vain kuulolle!

Jos haluat musisoida, ILM. 15.12. mennessä: anita.kyonsaari@evl.fi. Kevään poimintoja: Hiljaisuuden jooga ti 7.1. klo 17.30: ILM. 040 5528 924. Raamattupiiri ke 8.1. klo 16. Pyhäkoulu su 12.1. Kappelilounas ti 14.1. klo 12–13. Luodaan yhdessä -ryhmä ti 14.1. klo 13. Päiväkerhossa (2–5 v.) tilaa: Kerhopäivät ma, ti ja to klo 9–12. Tied. 040 5747 878. Ks. kaikki: www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kauneimmat joululaulut ma 16.12. klo 19.

Kevään poimintoja: Avoin raamattupiiri ja Open Doors -rukousryhmä alk. 2.1. klo 18. Café Viheri ma ja ke klo 10–12, alk. 8.1. Kappelilounas ti 14.1. klo 11–13. Ks. kaikki: www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

Glögiä, pipareita ja joulutorttuja tarjolla Kirpputori – kahvilassa ma 16.12. klo 11–15 ja to 19.12. klo 11–16. Os. Kaivomestarinkatu 8. Joulutauko 23.12.–21.1.

TAIDETTA JA TUNNELMAA KIRKKOPUISTOSSA

Valo- ja äänitaideteos sekä joulupolku avautuvat Espoon tuomiokirkon ympäristössä jouluna omatoimisesti koettaviksi ja kuljettaviksi. Joulukertomuksen äärelle perheen pienimmätkin johdattava joulupolku on avoinna 6.1. asti. Ks. karttaja joulukertomus: www.espoonseurakunnat.fi/joulu/ jouluisia-tapahtumia/joulupolku. Vaikuttava valo- ja äänitaideteos: ”Lepotilassa” on avoinna 20.12.–1.1. Avajaisglögit pe 20.12. klo 16–21 Kellotapulilla. Ks. kaupunkitapahtumatespoo.fi

MITÄ KIRKOLLE PITÄISI TEHDÄ?

Auroran kappelin teologisessa opintopiirissä pohditaan kirkon

tulevaisuutta. Eri taustoista tulevat alustajat äänessä torstaisin klo 19: 16.1. Mikael Jungner, 13.2. Timo Soini, 13.3. Kari Kuula, 17.4. Janne Saarikivi, 15.5. Teemu Keskisarja, 14.8. Tarja Halonen, 18.9. Jari Erhnroth, 16.10. Liisa KeltikangasJärvinen, 13.11. Sari Essayah ja 18.12. Matti Hyry. Iltoja isännöi Hannu Mäenpää, kahvit klo 18.30.

KIRJAILIJAILLAT

Suositut kirjailijaillat jatkuvat! Piispa Mari Leppänen ja kirjailija Johanna Venho Kirsi Muurimäen haastattelussa ke 29.1. klo 18–20 Kalajärven kappelissa. Kevään iltoja: 12.2. Heikki Valkama ja 5.3. Anja Erämaja.

SAFKAA JA SEURAA -ILLAT

Kaikille avoimet illat jatkuvat kappeleilla viikolla 3. Tule yksin tai perheenä, hetkeksi tai koko illaksi! Yhteinen ja edullinen ruokailu, pelejä, lapsille omaa puuhaa, vaihtuvaa ohjelmaa. Ruokailun hinta (käteismaksu) 7-v.– aikuiset / 3 e, pienet lapset 1,5 e. Kauklahden kappeli ma 13.1. klo 17–19.

Auroran kappeli ma 13.1. klo 17–19. Suvelan kappeli ke 15.1. klo 17–19.30.

Kalajärven kappeli to 16.1. klo 17–19.

KUORO KAIKILLE

Kaiken tasoisille laulajille to 16.1., 30.1., 13.2. ja 27.2. klo 18 Espoon tuomiokirkko. Olet vapaa tutustumaan omaan ainutlaatuiseen ääneesi, rentoutumaan ja nauttimaan yhdessä laulamisesta ilman sitoutumis- tai esiintymisvelvollisuutta. Kanttori Sheldon Ylioja.

LAPSET JA PERHEET

Perhekerhot ja -kahvilat alkavat tammikuussa viikolla 2, ke 8.1. alkaen. Ks. www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/lapset-ja-lapsiperheet.

Perhekahvila ti klo 13–15 Espoon keskuksen perhekeskus, os. Kamreerintie 6. Joulumuskarihetki ti 17.12. Jatkuu 14.1. Äitilomanen 10.–12.1. Hvittorp. Hinta: 45–50 e. ILM. 15.12. asti: espoonseurakunnat.fi/tapahtumahaku. Tied. 050 5110 165.

MUSKARIT JA LAPSIKUOROT

Uudet puolen tunnin vauvaryhmät kappeleilla, aloitus vkolla 3: Aurora ke klo 11.15 (3–8 kk), Kauklahti pe klo 10.50 (3–8 kk) ja Suvela ti klo 11 (3–6 kk).

Uusi 1 -v. muskariryhmä alk. ti 14.1. klo 9.50 Kalajärven kappeli. Tied. taija.karppinen@evl.fi. Odottavien äitien masumuskariryhmä, Tied. sanna-kaisa.ojala@ evl.fi, 040 5826 363. Kaikki muskariryhmät ja ILM.:

www.espoonseurakunnat.fi/muskarit.

Lapsikuorot, harjoitukset alkavat vkolla 3. Auroran kappeli: Tuike (5–7 -v.) to klo 17.15 ja Hohde (8–10 -v.) to klo 18.15. Kauklahden kappeli: Säihke (7–10 -v.) ma klo 17.30 ja Lauluryhmä Välke (11–15 -v.) ma klo 18.40.

YSTÄVÄNPÄIVÄN WIHKIYÖ

Pe 14.2. Espoon tuomiokirkossa. Vihille vähällä vaivalla rakkauden ja ystävyyden päivänä – tarjoamme hääkakkukahvit! Aikoja voi varata klo 11–23. Varaukset: Espoon seurakuntien palvelukeskus, 09 8050 2601 (ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12). Tied. tuija.kuusinen@evl.fi, 040 531 1041. Mukaan sormukset, avioliiton esteettömyystodistus sekä henkilöllisyystodistukset.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602. Tukea vaikeassa elämäntilanteessa, ota yhteyttä diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

Päivystävä diakoniatyöntekijä 23.12.–6.1. arkisin klo 10–12, p. 040 5024 838.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi www.espoonseurakunnat.fi/joulu

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja muina pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset

tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Espoonlahden kirkko:

Messu su 15.12. klo 11 ”Tehkää tie Kuninkaalle”. Ylisuutari, Rautio. Jylla Ensemble -kuoro.

Messy Church su 15.12. klo 16. Kaikenikäisille toimintapisteitä ja kertomushetki. Joulupuuro.

Messu su 22.12. klo 11 ”Herran syntymä on lähellä”. Olli, Puukko. Espoon Laulu.

Verkostomessu su 22.12. klo 16. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Joulupuuro.

Leipämessu pe 27.12. klo 10. Keittolounas.

Messu su 29.12. klo 11 ”Pyhä perhe”. Lindberg, Ojala.

Uudenvuodenpäivän messu ke 1.1. klo 11 ”Jeesuksen nimessä”. Huttunen, Rautio.

Messu su 5.1. klo 11 ”Herran huoneessa”. Olli, Rautio. Loppiaisen messu ma 6.1. klo 11 ”Jeesus, maailman valo.” Aila, Puukko.

Messu su 12.1. klo 11 ”Kasteen lahja”. Santaharju, Ojala.

Verkostomessu su 12.1. klo 16. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keitto-

ruokailu.

Soukan kappeli:

Kauneimmat joululaulut -messu su 15.12. klo 17, Lindberg, Rautio.

Iltamessu su 22.12. klo 17, Aila, Rautio.

Iltamessu su 29.12. klo 17, Lehti, Puukko.

Iltamessu su 5.1. klo 17, Haarlaa, Ojala.

Iltamessu su 12.1. klo 17, Huttunen, Rautio.

JOULUAATTO 24.12.

Jouluaaton perhehartaus klo 11 Espoonlahden kirkko.

Jouluaaton hartaus klo 11.30

Saunalahden koulun piha.

Jouluaaton hartaus klo 12 Soukan kappeli.

Jouluaaton hartaus klo 13 Tyrskyvuoren kalliot.

Jouluaaton perhehartaus klo 14

Soukan kappeli.

Jouluaaton perhehartaus klo 15 Espoonlahden kirkko.

Jouluaaton kynttilähartaus klo 15.30 Pakkasvuoren ulkoilmateatteri.

Jouluaaton hartaus klo 17 Espoonlahden kirkko.

Leveys 224 mm korkeus 140 mm s.9

Jouluyön messu klo 23 Espoonlahden kirkko. Lehti, Olli, Puukko.

JOULUPÄIVÄ 25.12.

Joulukirkko klo 9 Soukan kappeli. Ylisuutari, Puukko.

Jouluaamun messu klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Nyt Betlehemiin!”. Ylisuutari, Kallioranta, Puukko.

TAPANINPÄIVÄ 26.12.

Tapaninpäivän messu klo 11. ”Kristuksen todistajat”. Kohijoki, Rautio.

TAVATAAN TAAS!

Kaiken kansan joulupuuro to 12.12. klo 12–18 Espoonlahden kirkko.

Joulumarkkinat la 14.12. klo 10–14 Espoonlahden kirkko. Tekemistä kaiken ikäisille ja joulumyyjäiset. Joulupuuroa. Kauneimmat joululaulut kirkkosalissa klo 12.

Aikuisten lauantai-ilta la 14.12. klo 18 Espoonlahden kirkko. Jouluista ohjelmaa.

Kirpputori Toivon Tori ke 18.12. asti ja 8.1. alkaen klo 12–19 sekä la 14.12. asti ja 11.1. alkaen klo 11–15, Soukankaari 8 B, Espoo.

Näkymiä Israeliin to 19.12. klo 18 Espoonlahden kirkko. Ruut Ben Josefin, Sarigim-hyväntekeväisyysjärjestö.

Yhteisen tulen äärellä to 2.1. klo 17–20 Soukan kappeli. Seurakunta

tarjoaa makkaraa ja mehua. Siioninvirsiseurat pe 3.1. klo 18.30 Espoonlahden kirkko.

Seurakuntakahvila alk. ke 8.1. klo 13–15.

Laulukerho to 14.1. klo 13 Espoonlahden kirkko. Paritt. vkot. Pullakahvit 1,50 e.

Fellowship & Dance Party la 18.1. klo 17 Soukan kappeli. Discussion, food and dance.

Aikuisten lauantai-ilta la 18.1. klo 18 Espoonlahden kirkko. ”Millainen ihmistyyppi olen?”

Kiltteydestä kipeät -teemailta to 23.1. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Anna-Liisa Valtavaara.

LAPSILLE JA

LAPSIPERHEILLE

Perheleiri kaikille kansoille / Family Camp for all nations 14.–16.2. Velskola. Ohjattua perhetoimintaa, valmiit ruoat ja hyvää seuraa. Ohjelma suomeksi ja englanniksi. Tarv. tulkkaus venäjäksi ja ruotsiksi. Ilm. verkossa 20.12.–15.1. Tied. Tanja Routama. / Guided family activities, delicious food and great company. The entire program is both in Finnish and in English, if needed also in Russian and Swedish. Registration online between 20.12.–15.1.

espoonseurakunnat.fi.

RYHMIÄ ODOTTAVILLE

Odotuksen sävyt. Ryhmä raskaana oleville ke 5.2. alk. klo 17–19 Espoonlahden kirkko. Ilm. mari. kajaan@evl.fi. Sylivauvaryhmät ma 3.2. alk. klo 13.30–15 Kaskikappeli, to 6.2. alk. klo 14–15.30 Espoonlahden kirkko. Kiinteä ryhmä alle 5 kk ikäisille vauvoille ja vanhemmille. Ilm. mari.kajaan@evl.fi.

NUORET/KOULUIKÄISET

Nuorten Alfakurssi 15–18 v alkaen pe 17.1. klo 17.30–19 Sode. Kiinnostavatko uskon kysymykset? Kuka Jumala on? Mikä juttu elämä on? Ilm. tanja.routama@evl.fi 15.1. mennessä.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Espoonlahden kirkko: Miesten raamattupiiri to 12.12. ja 9.1. klo 18, parill. vkot, iltapala 5 e. Lukupiiri ti 17.12. klo 15–17. Kirjana Anthony Doerr, Taivaanrannan taa. 21.1. Sirpa Kähkönen, 36 uurnaa. Luetaan yhdessä – suomen kielen opetusta ke 18.12. asti ja 8.1. alkaen klo 17.30–19. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 7.1. klo 13, parill. vkot.

Lasten ja perheiden joulu

Lapsen silmin joulu on ihmeellinen juhla. Seurakunnissa on joulun aikaan tapahtumia ja koettavaa koko perheelle.

Joulupolku

Espoon tuomiokirkon ympäristöstä löytyy joulupolku, jonka voi kiertää omatoimisesti 1.12.–6.1.2025. Polulle tarvitset mukaasi kartan sekä joulukertomuksen. Ne löydät laatikosta polun lähtöpaikalta, joka sijaitsee tuomiokirkon pääovista vasemmalla, sakastin oven luona. Seuraa karttaan merkittyä reittiä kiertämällä pysähdyspisteet numerojärjestyksessä. Espoon tuomiokirkko, Kirkonmäentie 1.

Lepotilassa – Valo- ja äänitaideteos

Espoon tuomiokirkon ympäristössä on tänäkin jouluna omatoimisesti kuljettava valo­ ja ääniteos, joka on nähtävissä pe 20.12.–ke 1.1. Teos levittäytyy Espoonjoen varteen. Valosuunnittelusta vastaa Joakim Udd ja äänestä muusikko Ringa Manner. Teoksen tuottaa Kaupunkitapahtumat Espoo yhteistyössä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Avajaisglögit pe 20.12. klo 16–21 Espoon tuomiokirkon kellotapulilla.

Seimet ja jouluikkunat

Kauniaisten kirkon sisäpihalla ja Sebastoksessa 6.1. saakka.

Tapiolan seurakunnan jouluikkuna on nähtävissä Tapionraitilla ja seimet Tapiolan uurnalehdossa, Tapiolan kirkossa niin pääovella kuin kirkkosalissa, sekä osoitteessa Koivuviita 3 C 5 ajalla 6.1. saakka.

Espoonlahden kirkolla pääoven viereisellä ikkunalla sekä kirkkosalissa 6.1. saakka. Esbo svenska församling Julkrubba i Olars kyrka, ända till 8.1.

Katso lisää espoonseurakunnat.fi/joulu

Perheiden joululaulukirkko

pe 13.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. Vaihtoehto jouluaatolle.

Joulumarkkinat

La 14.12. klo 10–14 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Aamupäivän ajan kirkkosalissa on joulun tapahtumia seuraava joulupolku.

Kauneimmat joululaulut perheille

La 14.12. klo 15 Leppävaaran kirkko.

Su 15.12. klo 15 Tapiolan kirkko.

Su 15.12. klo 16 Auroran kappeli.

Ma 16.12. klo 18 Olarin kirkko. Perheiden Kauneimmat joulunäytelmällä.

Ti 17.12. klo 17.30 Kalajärven kappeli.

Ti 17.12. klo 18 Suvelan kappeli.

Ke 18.12. klo 18 Olarin kappeli.

La 21.12. klo 15 Espoon tuomiokirkko.

Su 21.12. klo 15 Espoon tuomiokirkko.

Jouluaattona ti 24.12. lapsille ja perheille

Perhehartaus klo 11 Espoonlahden kirkko. Familjejulbön kl. 12 i Grankulla Kyrka.

Julbön kl. 12 Köklax Kapell.

Lasten joulukirkko klo 11 Leppävaaran kirkko. Lasten aattohartaus klo 11 Tapiolan kirkko, Joulukuvaelma.

Julbön med små och stora kl. 12 Esbo domkyrka.

Perheiden aattohartaus klo 13 Tapiolan kirkko, Joulukuvaelma.

Kaikenikäisten kaksikielinen jouluhartaus klo 14 Matinkappeli. Finnsh­English.

Julbön med små och stora kl. 13 Esbo domkyrka.

Julbön med små och stora 13.30 Alberga kyrka.

Julbön med små och stora 13.30 Esbovikens kyrka.

Perhehartaus klo 13.30. Kauniaisten kirkko.

Singing Suns ­lapsikuoro.

Perheiden aattohartaus klo 14 Tapiolan kirkko.

Perhehartaus klo 15 Espoonlahden kirkko.

Julbön med små och stora kl. 16 Olars kyrka.

Teresa-piiri ti 7.1. klo 18, parill. vkot.

Raamattupiiri alk. ke 8.1. klo 13–14.

Israel-rukouspiiri ti 14.1. klo 18.30.

Kipparin lähetyspiiri to 16.1. klo 14–16.

Soukan kappeli: Luetaan yhdessä – suomen kielen opetusta ti 17.12. asti ja 7.1. alkaen klo 9.30–11.

Toivoa naisille ke 18.12. ja 15.1. klo 13, paritt. vkot.

Posliininmaalausryhmä alk. ma 13.1. klo 12.

Käsityökerho alk. ti 14.1. klo 12.

Kaskikappeli:

Raamattu- ja keskustelupiiri alk. ma 13.1. klo 18.

KURSSIT JA RYHMÄT

Aikuisrippikoulu alkaa ma 6.1. klo 10–12.30 Espoonlahden kirkko. Sis. tapaamisia ja jumalanpalveluskäyntejä. Muut tapaamiset sovitaan ensimmäisellä kerralla. Ilm. aikuisrippikoulu.espoo@evl.fi tai niko.huttunen@evl.fi. Alfa-kurssi kristinuskon perusasioista ma 3.2.–5.5. klo 18–20 Espoonlahden kirkko. Ilm. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883 tai sähköisesti alk. 6.1. Krito-ryhmät Espoonlahden kirkko klo 18.30–20.15: Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765 tai sähköisesti 7.–21.1. Aloitusryhmä: Lupa tuntea ti 4.2.–29.4. Jatkoryhmä: Kiltteydestä kipeät ma 3.2.–28.4.

KONSERTIT

Ks. Kirkoissa soi ­palsta.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe Espoonlahden kirkko. Vuoronumeroiden jako klo 8.45–9. Ruokakorien jako noin klo 9.10. Joulukuusi vähävaraisiin perheisiin. Soukan kappelin joulukuusipuiston koristellut kuuset arvotaan jouluksi vähävaraisiin perheisiin. Ilm. 15.12. mennessä: tanja.routama@evl.fi.

Meren ja Taivaan välillä keskusteluryhmä to 9.1. klo 13 Meriemy, Merenkäynti 3. Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaistukiryhmä pe 10.1. klo 10 Soukan kappeli. Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe 10.1. klo 12.30 Soukan kappeli.

YHTEISVASTUUKERÄYS

75 VUOTTA

Melkein Kaikki Yhteisvastuustainfoilta käynnistää juhlavuoden Espoonlahdessa. Tule paikalle kuulemaan ja keskustelemaan vuoden 2025 teemasta. Iltatee ja pientä tarjoilua.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Maksuton aamupala ti klo 9–10 Espoonlahden kirkko. Diakonialounas jatkuu ma 13.1. klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v 3e, 7–14 v 1e, alle 7 v maksutta. Korttimaksu tai tasaraha käteisellä. Iltasafka jatkuu to 9.1. klo 17–18 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v 3 e, 7–14 v 1e, alle 7 v maksutta. Korttimaksu tai tasaraha käteisellä.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B­siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja ­mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook.

Messu ”Tehkää tie Kuninkaalle” su 15.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, Koskela, Lamminmäki. Igbon- ja englanninkielinen messu su 15.12. klo 16.30 KilonRisti. Viikkomessu ke 18.12. klo 13 Leppävaaran kirkko. Messu ”Näillä näppäimillä” su 22.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Salo, Alanne, Latvanen. Espoo International Lutheran Worship su 22.12. klo 15 Karakappeli. Welcome to Karakappeli Christmas Worship! Tervetuloa kaksikieliseen joulunajan messuun.

Messu su 29.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Alanne, Salo, Lamminmäki. Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus ”Jeesuksen nimessä” ke 1.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu. Messu ”Temppelireissu esiteinin kanssa” su klo 11 Leppävaaran kirkko. Pöyri, Rissanen. Loppiaisen messu ”Suuri ilo” ma 6.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, Pöyri, Noponen. Messu su 12.1. klo 11 Leppävaaran kirkko.

Karakappelin messu su 12.1. klo 15 Karakappeli.

Arki-illan messu joka to klo 17 (ei 26.12.) Leppävaaran kirkko. Venäjänkielinen jumalanpalvelus ti klo 19.30 Uuttu.

PERHEIDEN

JOULULAULUKIRKKO

Lapsiperheille ja kaikenikäisille pe 13.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. Koskela, Saba-Myers ja kanttori. Tuttuja joululauluja ja jouluevankeliumi. Vaihtoehto myös heille, joille jouluaatto on kirkossakäynnille liian kiireinen.

JOULUAATTO 24.12.

Lasten joulukirkko klo 11 Leppävaaran kirkko. Kallioniemi, Raiskio, Noponen.

Jouluaaton hartaus klo 14 KilonRisti. Salo, Hyry.

Jouluaaton hartaus klo 15 Karakappeli. Kallioniemi, Lamminmäki.

Jouluaaton hartaus klo 16 Leppävaaran kirkko. Lily-Marlene Puusepp, harppu, Miika Penttala, trumpetti, Pauliina Hyry, urut. Kirkkoherra Kalervo Salo.

Jouluyön joululaulumessu klo 23 Leppävaaran kirkko. Muusikot Aki Hauru, kitara, Laura Airola, viulu ja kanttori Outi Noponen, piano, laulu ja urut. Salo, Rissanen.

JOULUPÄIVÄ 25.12.

Joulukirkko klo 11 Leppävaaran kirkko. Lily-Marlene Puusepp, harppu. Vallivirta, Hyry.

TAPANINPÄIVÄ 26.12.

Tapaninpäivän messu klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, Salo, Lamminmäki.

LAPSET JA PERHEET

Parista perheeksi -ilta ke 15.1. klo 17 Leppävaaran kirkko. Millaiseksi parisuhde voi muuttua? Mitä täytyy huomioida, kun perheeseen tulee vauva? Illat ovat osa neuvolan perhevalmennusta. Tule muskariin! Laulua, soittoa ja rytmiä muskareissa 0–10-vuotiaille! Kysy suoraan vapaista paikoista muskariopettajalta p. 040 559 1489 Essi Kaarela.

NUORET

Alakouluikäisten päiväleiri ma–to 17.–20.2. Nuortentila Siipi. ILM. ja lisätiedot nuortensiipi.fi.

NUORET AIKUISET

Nuorten aikuisten ilta la klo 18 Nuortentila Siipi.

AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset

Toivoa naisille -ryhmä ma 16.12. klo 19 ja to 16.1. klo 18.30 KilonRisti. Lähetyspiiri ti 17.12. klo 13 Leppävaaran kirkko.

Heprealaiset tanssit ti 17.12. sekä tiistaisin alk. 14.1. klo 18 KilonRisti. TIED. arja.i.heiskanen@gmail.com, 040 216 7225.

Runopiiri ti 7.1. klo 18 Karakappeli. Piiriä ohjaavat Aino Laurila 0400 513 014 ja Eija Hartikainen. Kilon kristittyjen avoimet illat

alk. ti 7.1. klo 18.30 KilonRisti. TIED. reetta.suntinen@gmail.com ja pirjo.survo@gmail.com. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri alk. 8.1. klo 18.30 Karakappeli. NäppärätNäpit Käsityöryhmä alk. to 9.1. klo 10 Leppävaaran kirkko. Vasemman käden (ja vähän oikeankin) maalarit la 11.1. klo 12 Uuttu. Ohjaajana Nina Purtonen. 15 e/ kerta, Naisten Pankin hyväksi. ILM. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: Minna Halmetoja 040 537 6876, minna.halmetoja@evl.fi.

Kirkon raamattupiiri alk. ma 13.1. klo 18 Leppävaaran kirkko. TIED. Minna Halmetoja, 040 537 6876. Uutun raamattupiiri alk. ma 13.1. klo 18.15 Uuttu. TIED. Tuomas Valmari, 040 517 6012. Siioninvirsiseurat ma 13.1. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Naisten kesken -keskusteluryhmä ke 15.1. 18.30 Uuttu.

MUSIIKKI

Kaikki konsertit, ks. Kirkoissa soi.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo

10–12 (ei 6.1.), p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi.

Diakonialounas ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e. Jatkuu 7.1.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret @olarin perheet Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Messu su 15.12. klo 10 Olarin kirkko. Karinen, Ansamaa, Rautio. Naiskuoro Melodie.

Messu su 15.12. klo 12 Matinkappeli. Ansamaa, Rautio. Pyhäkoulu. Paastonajan aamumessu ke 18.12. klo 8 Olarin kirkko.

Avoin messu pe 20.12. klo 19 Chapple. Nuorten toteuttama, kaikille avoin.

Messu su 22.12. klo 10 Olarin kirkko. Jussila, Hartikainen, Niinikoski. Messu su 22.12. klo 12 Matinkappeli. Hartikainen, Franssila.

Messu su 29.12. klo 10 Olarin kirkko. Virta, Hartikainen, Valtasaari. Messu ke 1.1. klo 10 Olarin kirkko.

Hartikainen, Kruus, Ilola. Joululaulumessu – Christmas Carol Mass su 5.1. klo 10 Olarin kirkko. Karinen, Suontakanen, Ilola.

Juhlamessu, Olarin seurakunta 50 vuotta ma 6.1. klo 10 Olarin kirkko. Viitapohja, Kujanpää, Malinen, Hakomäki, Rautio, Niinikoski. Olarin seurakunnan kamarikuoro. Kirkkokahvien jälkeen pidetään juhlaesitelmä seurakunnan historiasta ja kerrotaan alkavasta juhlavuodesta.

Messu su 12.1. klo 10 Olarin kirkko. Hirsto, Korkalainen, Niinikoski, Franssila.

Messu su 12.1. klo 12 Matinkappeli. Kruus, Franssila.

Messu su 12.1. klo 12 Olarin kappeli. Korkalainen, Niinikoski.

JOULUAATTO 24.12.

Aattohartaus klo 11 Olarin kirkko. Karinen, Franssila.

Aattohartaus klo 13 Olarin kirkko. Suontakanen, Rautio, Ahtila. Kaikenikäisten kaksikielinen jouluhartaus / Finnish-English Christian Worship klo 14 Matinkappeli. Karinen, Kalanti.

Jouluaaton hartaus klo 14 KilonRisti. Salo, Hyry. Maria Korkiakoski ja lapset musisoivat.

Rukoushetki klo 14 Gräsan uurnalehto.

Aattohartaus klo 15 Olarin kappeli. Hartikainen, Franssila, Saavalainen.

Aattohartaus klo 15 Olarin kirkko. Suontakanen, Rautio, Ahtila. Jouluyön messu klo 23 Olarin kirkko. Kruus, Korkalainen, Hakomäki, Mäenpää.

JOULUPÄIVÄ 25.12.

Joulupäivän Kauneimmat joululaulut -messu klo 11 Olarin kirkko. Jussila, Ansamaa, Franssila, Mäenpää.

TAPANINPÄIVÄ 26.12.

Messu klo 10 Olarin kirkko. Korkalainen, Jussila, Valtasaari.

LAPSET JA PERHEET

Parista perheeksi -perhevalmennusilta ke 8.1. klo 17 Matinkappeli. Ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille. Illat ovat osa neuvolan perhevalmennusta.

NUORILLE

Nuorten lähetyspiiri ti 14.1. klo 18 Olarin kirkko. Oletko nuori tai nuori aikuinen ja kiinnostunut lähetystyöstä? Seuraamme Oiva Hujasen Virossa tekemää työtä. Voit ottaa yhteyttä Oivaan p. 040 526 9096 tai oiva.hujanen@evankeliset.net.

AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät netissä: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset. Hiljaisen rukouksen ryhmä ke 18.12. klo 11 Matinkappeli.

87 mm korkeus 273 mmmms.11

MONEEN MAKUUN

Kauneimmat

mm

mukaan tasaraha / Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30.

Sururyhmä läheisensä menettäneille helmi-maaliskuussa 2025 Matinkappelilla. Tied. Jarmo Jussila, 040 531 1021 tai jarmo.jussila@ evl.fi.

MUSIIKKI

Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Lähetyspiiri to alk. 9.1. klo 14 Matinkappeli.

Seniorikerhot alk. ma 13.1. klo 13

Matinkappeli, to klo 13 Olarin kirkko ja pe klo 13 Olarin kappeli. Kirkonmäkikahvila ma 13.1. klo 11 Olarin kirkko.

Miestenvuoro ma 13.1. klo 13 Chapple. Keskustelua ja kahvia. Neulekahvila ma 13.1. klo 13 Chapple.

arkipäivää aikaisemmin.

SEIMELTÄ SEIMELLE

PYHIINVAELLUS

Tule vaeltamaan, hiljentymään ja laulamaan kauneimpia joululauluja la 14.12. 14–18 Tapiolan uurnalehdosta. Vierailut tapiolalaisten pihojen jouluseimillä. Reitti n. 6 km. Lopuksi glögit kirkolla. TIED. Marianne Tiihonen, 040 735 6576.

EKUMEENINEN

LEMMIKKIEN SIUNAUS

la 14.12. klo 16 Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkon pihalla, Kaupinkalliontie 2.

JOULUKUVAELMAAN?

klo 9.30 Laajalahti, Kirvuntie 18 C. Perhekahvila alk. 14.1. klo 9.30–11.30 Tapiolan kirkko.

NUORET

Alakoululaisten toiminta ilmoittautuminen alk. ma 16.12. klo 9 paheksuvakirahvi.fi.

Nuortenilta ti 17.12. klo 17. Joulujuhla. Seuraava 7.1. Sateenkaarisiipi to 12.12. Nuorten Siipi, Alberganesplanadi 1. Ke 18.12. klo 17 Sode, Soukantie 13.

AIKUISILLE

Haluaisitko tulla Pyhäksi perheeksi, enkeliksi, paimeneksi tai itämaan tietäjäksi jouluaaton hartauksiin Tapiolan kirkkoon? Hartaudet ti 24.12. klo 11, ILM. marianne. tiihonen@evl.fi ja hartaudet 13 ja 14. ILM. anu.ristimaki@evl.fi.

AATTOILLAN VIETTOA

3. adventin messu su 15.11. klo 10 Tiihonen, Kallio Jurmu. Pyhäkoulu.

4. adventin messu su 22.12. klo 10 Ristimäki, Koivisto, Jurmu. Lasten aattohartaus ti 24.12. klo 11 Joulukuvaelma.

Perheiden aattohartaus ti 24.12. klo 13 Joulukuvaelma.

Perheiden aattohartaus ti 24.12. klo 14 Joulukuvaelma.

Joulutervehdys ti 24.12. klo 14.30 uurnalehdossa. Kuumaa glögiä.

MINIKIRPPIS

Lähetystyön hyväksi ti klo 10–12

Matinkappeli (ei 24.12. ja 31.12.). Maksu käteisellä.

APUA JA TUKEA

Diakonian työpaja ti alk. 14.1. klo 9 Olarin kirkko. Neulotaan yhdessä Äiti Teresa -peittoja. Hiljaisen rukouksen tunti ma alk. 13.1. klo 16 Olarin kirkko.

NAISTEN SAUNAILLAT

Hvittorpissa ke 22.1., pe 14.2., ma 17.3., ke 9.4. ja ke 21.5. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Iltapala 3,50 e. TIED. JA ILM. Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ti klo 10–12, 050 432 9368 tai sähköpostitse: olarin.diakonia@evl.fi. Ajanvaraus on suljettuna 24.12. ja 31.12.

Diakonialounaat, community lunch tiistaisin / Tuesdays, 12–13

Matinkappeli Chapel alkaen/ starting 7.1. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha / Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30.

Seurakuntalounas, community lunch torstaisin / Thursdays, 12–13

Olarin kirkko, Olari Church alkaen/ starting 9.1. Hinta/Fee 4 e. Ota

Aattohartaus ti 24.12. klo 15. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro.

Aattohartaus ti 24.12. klo 16.30. Jouluyön messu ti 24.12. klo 23. Joulun salaisuus. Käytämme suitsuketta. Vaskiyhtyen ja solistikvartetti.

Joulupäivän messu ke 25.12. klo 10.

2. joulupäivän messu to 26.12. klo 10.

Messu su 29.12. klo 10. Uudenvuodenaaton viikkomessu ti 31.12. klo 18.

Uudenvuodenpäivän messu ke 1.1. klo 10.

Messu su 5.1. klo 10. Loppiaisen messu su 6.1. klo 10. Lauluyhtye. Kirkkokahvit. Lähetystilaisuus.

Siioninvirsiseurat su 12.1. klo 16 Tapiolan kirkko. Kahvit klo 15.30. Puhujina Antti Rusama, Krister Koskela ja Laura Hytti.

Messu su 12.1. ja 19.1. klo 10. Ekumeenisen rukousviikon pyhiinvaellus su 19.1. klo 16 Tapiolan kirkolta Olarin kirkolla.

International Lutheran Worship su 19.1. klo 17. Suomi-englanti. Iltatee.

Keskipäivän rukoushetki arkisin ma, ke ja pe klo 12 Facebook.com/ TapiolanSeurakunta.

Viikkomessu joka ke klo 8. Seimiä ja jouluikkuna Tapiolan kirkolla ks. tapiolanseurakunta.fi.

Joulu yhdessä ti 24.12. klo 17. 30 Tapiolan kirkko. Koristelemme kuusta ja laulamme joululauluja. Ilta päättyy klo 19 pieneen jouluhetkeen uurnalehdossa.

HILJAISUUDEN MAALAUS

Luo akryylimaaleilla värejä, viivoja ja tekstuureja, joita jaettu hiljaisuus tuo mieleen. Ikäraja 15 v. Kokemusta tai omia välineitä ei tarvita. Sitoudut hiljaisuuteen. Etusijalla vasta-alkajat. Ohj. Karoliina Mäkelä. Hinta 30 €/vuosi. Ma 13.1., 17.3., 12.5., 18.8., 20.10. ja 15.12. klo 18-20 Tapiolan kirkko. ILM. viim. 1.1., tapiolanseurakunta. fi.

LÄHETYSTILAISUUS

Hyvä uutinen Etiopiassa su 6.1. klo 11.45 Tapiolan kirkko. Hilkka Hares, Lähetysyhdistys Kylväjä. Mukana Pirjo Hynninen.

SYVEMMÄLLE MESSUUN

Ilta kirkkovuoden sisällöistä ja merkityksistä ti 7.1. klo 18 Tapiolan kirkko. Ossi Tervonen ja Sini Hulmi.

SENIORIPYSÄKKI

Terapeuttinen keskusteluryhmä yli 65-v. alk. ma 20.1. klo 10 Tapiolan kirkko. 15 krt. Tied. ja ILM. viim. 12.1. Ohj. Katriinalle, 046 945 0922 (klo 15–18).

RUKOUKSEN JA LAULUN

ILTA

Laulamme ylistyslauluja, ke 22.1. klo 18 Tapiolan kirkko, nuorten aikuisten bändin johdolla. Rukoilemme ryhmissä ja yhdessä. Puheenvuoro rukouksesta, Juha Kärnä.

LAPSET JA PERHEET

Perhekahvila ti 17.12. 9.30–11.30 Niittykummun perhekeskus, Niittyportti 4.

Perhekerho pe 13.12.,10.1. ja 17.1.

Keskiviikkokerho ke klo 13–14, kahvit 12.30 Tapiolan kirkko. 8.1. Minne menet vanhuspalvelut? Tiina Merikanto. 15.1. Omaishoitajien kokemuksia ja näkemyksiä. Eero Suominen.

Kansainvälinen Olohuone alk. ke 22.1. klo 17–19 Tapiolan kirkko. Äiti Teresa -piiri ma klo 13–15 Tapiolan kirkko. Neulomme peittoja ja villasukkia.

MUSIIKKIA TAPIOLAN

KIRKOSSA

Ks. Kirkoissa soi palsta. Kauneimmat joululaulut ks. s. 15 Kuoro kaikille starttaa ti 7.1. klo 13.30. joht.c Matilda Lamminmäki. GospelKids starttaa ma 13.1. 17.30–18.30. Tapiolan kirkko. Tied. elina. jokivuori@evl.fi, 040 513 0845.

APUA JA TUKEA

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ti–to klo 9–11. Joulun aikaan 17.ja 18.12. klo 9–11 ja 31.12. ja 2.1. klo 9–11. p. 09 8050 4400, diakonia. tapiola@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–19 p. 09 8050 2602.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Palveluajat arkisin klo 10–14. Perjantaisin ja maanantaisin etänä. Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11 MESSU KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT

Su 15.12. Liturgi Mimosa Mäkinen, saarna Kari Kuula, kanttori Teija Palolahti.

Su 22.12. Liturgi Maria Puotiniemi, saarna Mimosa Mäkinen, kanttori Teija Palolahti.

Su 29.12. Liturgi ja saarna Maria Puotiniemi, kanttori Tilda Stranden.

Su 1.1. Liturgi ja saarna Kari Kuula, kanttori Tilda Stranden.

Su 5.1. Liturgi ja saarna Maria Puotiniemi, kanttori Teija Palolahti.

Ma 6.1. Loppiaismessu. Liturgi Mimosa Mäkinen, saarna ELY:n

Etelä-Suomen aluepastori Oiva Hujanen, kanttori Teija Palolahti. Su 12.1. Liturgi Maria Puotiniemi, saarna Mimosa Mäkinen, kanttori Teija Palolahti.

JOULUNAJAN

JUMALANPALVELUSELÄMÄ

KAUNIAISTEN KIRKOSSA

Ti 24.12. Perhehartaus klo 13.30. Liturgi ja saarna Kari Kuula, kanttori Teija Palolahti. Musiikissa Singing Suns -lapsikuoro, joht. Teija Palolahti, Tiro Rohkimainen.

Ti 24.12. Jouluaaton hartaus klo 16.30. Liturgi ja saarna Mimosa Mäkinen, kanttori Lasse Mäki. Musiikissa Katri Tikka, harppu.

Ke 25.12. Joulupäivän jumalanpalvelus klo 9. Liturgi ja saarna Maria Puotiniemi, kanttori Teija Palolahti, Mette Mäenpää, viulu.

Ke 25.12. Kaunialan jouluhartaus klo 10.30 Kaunialan sairaalassa. Liturgi ja saarna Maria Puotiniemi, kanttori Teija Palolahti, Mette Mäenpää, viulu.

To 26.12. Tapaninpäivän messu klo 10. Saarna ja liturgi Kari Kuula, kanttori Tilda Stranden.

JOULUPUURO JA TORTUT

Su 15.12. klo 17 kirkon yläsali. Tervetuloa nauttimaan riisipuuroa, sekahedelmäsoppaa sekä joulutorttuja kahvin kera.

UUDET LAULAJAT

TERVETULLEITA

KUOROIHIN

Singing Suns –lapsikuoro harjoittelee ti 17.12. Klo 15.15 kirkon alasalissa. Välipalatarjoilu.

JOULUIKKUNAT

Kauniaisten kirkon jouluikkunat 1.12.-6.1.2025. Ikkunoita voi ihastella kirkon sisäpihalla ja Sebastoksessa. Tervetuloa silloin kun sinulle sopii.

PERHESOPPA –LAPSIPERHEIDEN OLOHUONE

Perhesoppa aloittaa viikoittaisen toiminnan Sebastoksessa ke 8.1. Koululaisille klo 15 läksyjen tekoa, pelejä ja välipalaa. Klo 16–17.30 tarjolla keittopäivällinen. Tervetuloa viihtymään ja tapaamaan toisia lapsiperheitä. Seuraava Perhesoppa 15.1.

KUOROT ALOITTAVAT TOIMINTANSA

Singing Suns-lapsikuoro alk. ti 7.1. klo 15.15–16 kirkon alasalissa. Välipalatarjoilu. Messukuoro alk. ti 7.1. klo 17.30–19 kirkon yläsalissa. Iltateetarjoilu. AccaBella-kuoro alk. ke 8.1. klo 18–20 Sebastoksessa. Lastenhoito järjestetty tarvittaessa. Uusia laulajia otetaan kaikkiin kuoroihin! (tied. teija.palolahti@ evl.fi)

LEMPEÄÄ LÄSNÄOLOA HILJAISUUDESSA

Ma 13.1. klo 19 Sebastos. Parittoman viikon maanantaisin. Iltaan sisältyy viriketeksti, Taizé-laulu ja hiljaisuuden kuuntelua yhdessä.

Mukana Anne Huoponen ja AnnaKaisa Tuomi. Teetä tarjolla 18.30 alkaen.

ILON ILTAPÄIVÄ

Ti 14.1. ja 21.1. klo 13 kirkon alatakkahuone. Seurakunnan mielenterveysryhmä.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

To 15.1. klo 14 kirkon alatakkahuone. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila. HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Ti 21.1. klo 13 kirkon yläsalissa

MARTAT JA MARIAT

To 23.1. klo 12 kirkon yläsalissa. Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

Esbo domkyrka sö 15.12. kl. 12.15

Esbo Lucia besöker högmässan. Erkko, Kronlund, Malmgren, Brunell.

Esbo domkyrka sö 22.12. kl. 12.15

Högmässa på fjärde söndagen i advent. von Martens, Kronlund, Brunell.

Esbo domkyrka on 25.12. kl. 7.00

Julotta. von Martens, Kronlund, Brunell.

Esbo domkyrka to 26.12. kl. 12.15

Ertman, Malmgren.

Esbo domkyrka sö 29.12. kl.12.15

Högmässa med julpsalmer. Erkko, Malmgren. Sångsolist Fanny Henn.

Esbo domkyrka on 1.1. kl. 12.15

Nyårsdagens högmässa. von Martens, Malmgren.

Esbo domkyrka sö 5.1. kl. 12.15

Sironen, Pia Bengts.

Esbo domkyrka må 6.1. kl. 12.15

Trettondagen. Lohi, Malmgren.

Esbo domkyrka sö 12.1. kl. 12.15

Erkko, Malmgren.

JULBÖN 24.12

Köklax kapell ti 24.12. kl. 11.00

Julbön med små och stora. Lohi, Malmgren. Familjen af Hällström musicerar.

Esbo domkyrka ti 24.12. kl. 12.00

Julbön med små och stora. Erkko, Kronlund.

Esbo domkyrka ti 24.12. kl. 13.00

Julbön med små och stora. Erkko, Kronlund.

Alberga kyrka ti 24.12. 13.30 Julbön med små och stora. Lohi,

Brunell. Lotta Ahlbeck, violin. Esbovikens kyrka ti 24.12. 13.30

Julbön med små och stora. Kallatsa, Malmgren. Sångsolist Fanny Henn.

Olars kyrka ti 24.12. kl. 16.00

Julbön med små och stora. Kallatsa, Brunell. Lotta Ahlbeck, violin. Esbo domkyrka ti 24.12. kl. 17.00

Sironen, Kronlund medverkar. Lotta Ahlbeck, violin.

DE VACKRASTE

JULSÅNGERNA

Sökö kapell må 16.12. kl. 19.00. Erkko, Malmgren och kören Ecoro medverkar under ledning av Sofia Lindroos. Sommarö Marthorna bjuder på glögg efter sångtillfället. Esbo domkyrka lö 21.12. kl. 17.00

Lohi, Kallatsa, Kronlund, Brunell och kören EsVoces.

Hagalunds kyrka to 26.12. kl. 17.00 Ertman, Malmgren. Sångsolist Hedvig Paulig.

B ARN OCH FAMILJ

Församlingens verksamhet för småbarn hittas på esboforsamlingar.fi

Obs! Paus i all barnverksamhet 23.12-7.1.2025.

UNGA OCH UNGA VUXNA

Ungdomskväll i Sode må 13.1 kl. 17, Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET

Julbön på Tunaberg seniorhem ti 24.12 kl. 10.30 Ertman, Brunell.

MUSIK

Alla konserter på sidan 16. DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Julinsamling till diakonins klienter: Vi samlar in julchokladaskar och presentkort till Tokmanni (20€) till diakonins klienter inför julen. Mer info av diakonerna. Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3. öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

Adresserna:

Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 15.12 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

SÖ 22.12 Högmässa kl. 12.Kaffe i nedre brasrummet.

TI 24.12 Familjejulbön kl. 12. Familjejulkör medverkar.

TI 24.12 Julbön kl. 15. Emma Kajander, sopran.

ON 25.12 Julotta kl. 7. Julkaffe i övre salen.

TO 26.12 Julannandagens högmässa kl. 12. Kaffe i nedre barsrummet.

SÖ 29.12 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

ON 1.1 Nyårsdagens högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

SÖ 5.1 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

MÅ 6.1 Trettondagens högmässa kl. 12. Kyrkkaffe i övre salen.

SÖ 12.1 Högmässa kl. 12. Suvi Gräsbeck sjunger och spelar kantele. Kaffe i nedre barsrummet.

LUCIAKRÖNING AV LINNEA VIITASALO

FR 13.12 i Grankulla kyrka kl. 18. Luciakören dir. Pamela Sandström. STICKCAFÉ FÖR DIG SOM ÄR HAND ARBETSINTRESSERAD

LÖ 14.12 och 11.1 i Sebastos kl. 15-18. Förhandsanmälan till Katarina Kaltala, 040 716 9001.

TISDAG 17.12

Familjelyktans julfest i Sebastos kl. 9.30.

Diakonins julutdelning i kyrkans aula och nedre sal kl. 9-11. Pensionärernas gemensamma julfest i kyrkan och julgröt i övre salen kl. 13. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

Ks. Olarin seurakunnan ilmoitukset s. 11

DE VACKRASTE

JULSÅNGERNA

ON 18.12 i kyrkan med Graziakören, Änglaklang och Stjärnfall kl. 19.

DIAKONIMOTTAGNING OCH BRÖDUTDELNING

TI 31.12 och 7.1 i kyrkans aula kl. 9.30-10.30.

TISDAG 7.1

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 8.1 i övre brasrummet kl. 14. LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

TO 9.1 i övre brasrummet kl. 10.

Elämänkaari

TISDAG 14.1

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Graziakören i kyrksalen kl. 18. Ekumenisk fredsbön i Metodistkyrkan kl. 18-19.

International

International Lutheran Worship Tapiola on Sun 15th Dec at 5 pm in Tapiola church. The service is bilingual, Finnish English. Come and meet new friends. There is a place for playing for small children. Venäjänkielinen iltakirkko ti klo

19.30 / Vetsernaja molitva Uuttu

вторникам Venäjänkielinen jumalanpalvelus su klo 15 Soukan kappeli. Богослужение

общение

We read the Bible in Finnish A group for you who want to improve your Finnish. Learn new words and practice pronunciation in a friendly and supportive context. We meet

Hautaan siunattu

ESPOON TUOMIO -

KIRKKO SEURA KUNTA

Kastettu

Brandt Maxwel Tauno Rafael, Grönqvist Rasmus Johannes, Heikinaho Oula Henrik, Hirvonen

Elias Johannes Ilmari, Humalajoki Ethan Lionel, Jussila Viljami

Kaarle Kustaa, Lehtonen Lilja Amanda, Leino Iivo Augusti, Lindgrén Liana Elina, Lounasvaara Eemil Aatos, Palosaari Oona

Maria, Pastinen Tyyne Sinikka, Ratia Emil Aatos, Sievers Veikko

Artturi, Suomi Kevin Julius Voitto, Tammilehto Adelle Melissa Lydia, Tenojärvi Daniel Kalle Tapani, Tiilikainen Viivi Sofia, Tiilikainen

Viola Josefina, Väisänen Hilla Aurora, Öistämö Fanny Olivia. Hautaan siunattu

Rinne Ilppo Antero 101 v, Sironen Aune 98 v, Karpoja Raimo Kalevi 94 v, Korpela Matti 91 v, Wikholm

Leila Orvokki 90 v, Lamberg

Antero Johannes 87 v, Nevala

Paavo Johannes 87 v, Korolainen

Aune Amalia 83 v, Mielonen

Terttu Mirjam 83 v, Salo Tuuli

Marja 79 v, Rahikka Jouko Ossi 76 v, Jahn Carl Göran 75 v, Souli Suvi-Terttu Kyllikki 74 v, Paasikivi

Keijo Tapio 73 v, Pitkänen Erkki

Antero 73 v, Puukari Marja Helena 71 v, Tarvas Markku Juhani 63 v, Jokinen Heli Annika 51 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Halvorsén Jooa Devy Tapio, Heikkilä Miklas Aukusti, Hildén

Isabella Olive, Hiltunen Emili Maria, Kiehelä Jeemi Leon Alvar, Koivukoski Lydia Aino Olivia, Mörsky Lilja Melissa, Pokka Roosa Amalia, Puolakka Ava Seija Sofia, Rohkimainen Aino Hilda Matleena, Satoniitty Eemil Toivo Kristian, Wilén Theo Anton Wilhelm.

on Sundays 10 November and 8 December, 2-3 p.m. at Suvela chapel, Kirstintie 24. Preceding the International Worship Service held in English and Finnish. Budget lunch On Tuesdays 12:00–13:00 at Suvela chapel, Kirstintie 24. Price of lunch 3,5 euros for adults, 0,5-2 euros for children. Family cafeteria Welcome to the family cafeteria with children on Tuesdays at 13:00-15:00 Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6. We also speak english. Fellowship & Dance Party Sat 18th January at 5 pm, at Soukka Chapel. Discussion, food and dance. International Living Room starting on 22d Jan every Wed at 5 pm in Tapiola church. Getting together

ka Sanelma 98 v, Lindqvist Inga

Hämäläinen Lea Irene Kyllikki 94 v, Laukkanen Tyyne Mirjam 91 v, Turunen Meeri Mirjami 90 v, Nieminen Urpo Ilmari 86 v, Paartola Erkka Olavi 85 v, Hämäläinen

Pertti Kalervo 83 v, Salminen Paavo-Juha 77 v, Tuominen Kirsi Aino Inkeri 76 v, Hämäläinen Tina Susanna 54 v, Pursiainen Matti Ilari 49 v.

KAUNIAISTEN

SUOMALAINEN

SEURAKUNTA

Hautaan siunattu

Lindgrén Raija Anja Sinikka, 95 v, Järvensivu Pekka, 75 v.

LEPPÄVAARAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Jauhiainen Jouko Osmo Einari, Kastemaa-Meriläinen Aura Hilja Josefiina, Luoma Evelin Amanda, Perkiö Eero Onni Tapani, Poole Alina Ivy, Poole Axel Phoenix, Rastas Emilia Mariella, Salovaara Aarni Sakari, Sillanpää Milo Anton, Stranius Eemil Sulo Altis. Hautaan siunattu

Hutri Anja Mirjam 98 v, Laine Sirk-

Cecilia Margareta 97 v, Kipinä

Milja Kaarina 94 v, Aaltonen Topi Artturi 92 v, Häkkinen Aune

Anna-Liisa 90 v, Leppänen Eva Marjatta 88 v, Makkonen Veli

Aukusti 87 v, Yli-Rajala Oili Anneli 87 v, Koivula Ritva Annikki 85 v, Kivelä Seppo Kullervo 84 v, Laine

Mirjam Juliana 84 v, Taalikainen

Heljä Kaarina 83 v, Viherlaakso

Satu Marita 76 v, Manner Markku

Tapani 72 v.

OLARIN

SEURAKUNTA

Kastettu

Kauppinen Enni Kaarina, Kinnunen Aaron Tapio, Kotilainen Lumi

Helmiina, Leppänen Rene Mikael, Saul Celina Lilian, Triipponen

Viola Senja Helena.

Hautaan siunattu

Iissalo Aina Elisabeth 93 v, Korhonen Nora Pirkkoliisa 83 v, Pikkarainen Terttu Aino Kyllikki 81 v, Laitinen Eeva-Riitta 79 v, Kari

Riitta Tuulikki 77 v, Stedt Reijo

Olavi 74 v, Mustonen Terho Jouni

Rikhard 65 v. Vaahtokivi Nina

Susanna 53 v, Herranen Heidi Johanna 45 v.

to discuss on different topics, play board games or read magazines. Suggest what else to do together. Tea and snacks. We observe principles for a safer space.

Yhteiset

Ekumeeninen lemmikkien siunaus la 14.12. klo 16 Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkon pihalla, Kaupinkalliontie 2. Aikuisten lauantai­ilta la 14.12. klo 18 Espoonlahden kirkko. Jouluista ohjelmaa. Pastori Niko Huttunen. Aikuisten lauantai­ilta la 18.1. klo 18 Espoonlahden kirkko. ”Millainen ihmistyyppi olen?”

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Hammarén Oliver Eino, Hyvärinen Livia Elli, Jakobson Lily Alecsandra, Kauste Julius Anton, Kentta Vilma Lyyli, Keski-Rahkonen Oiva Kristian, Knuuttila Anton Vidar Valentin, Kuusisto Urho Sisu Olavi, Pöllänen Luka Eerik, Salomäki Aatos Kalervo, Vikström Hugo Viki Salomon, Virtanen Onni Valto Johannes, Wennerkoski Hilla Mimosa.

Hautaan siunattu Ahava Paavo Gabriel 94 v, Salo Leila Lempi 94 v, Keinonen Eino Olavi 93 v, Aaltonen Jukka Einari 92 v, Ranta Matti Aarne 92 v, Tolsa Mirja Helena 88 v, Talasniemi Erkki Eljas Juhani 87 v, Laakkonen Ritva Kyllikki 86 v, Lindfors Pirkko Maire Marjatta 85 v, Kaijalainen Anna Liisa 84 v, Korpela Tuula Helvi Kaarina 84 v, Vuorenmaa Tellervo Kaarina 84 v, Esko Toivo Martti Juhani 79 v, Ikäheimonen Raija Anneli 78 v, Lantto Leena Hannele 71 v, Hakala Jari Teemu Tapani 60 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Hiirikoski Edvin Arthur Olavi, Holmberg Saga Nelli Leonie, Karlsson Clara Margareta, Mannfolk Frans Anders Juhani, Renlund Amanda Edith Leonora, Ruotsalainen Ronja Eva Mari, Virta Tilda Victoria.

Avliden/Hautaan siunattu

Avellan Brita Alexandra 91 v, Sundbäck Rolf Rainer 79 v.

Kauneimmat joululaulut Espoossa ja Kauniaisissa

De vackraste julsångerna

Kauneimmat Joululaulut kaikuvat maailman lasten puolesta jo 52. kertaa. Vapaa pääsy. Kolehti Suomen Lähetysseuralle.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

ESPOON TUOMIOKIRKKO

Su 15.12. klo 15 Lasten kauneimmat.

Su 15.12. klo 17.

Su 15.12. klo 19.

Su 15.12. klo 21 Yön kauneimmat.

Pe 20.12. klo 19 Sopivasti svengaavat Kauneimmat. Housebändi.

Pe 20.12. klo 21 Sopivasti svengaavat Kauneimmat. Housebändi.

La 21.12. klo 15 Lasten kauneimmat.

La 21.12. klo 19 English Christmas Carols.

La 21.12. 21 Yön kauneimmat.

Su 22.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu.

Su 22.12. klo 15 Lasten kauneimmat.

Su 22.12. klo 17.

Su 22.12. klo 19.

Su 22.12. klo 21 Kauneimmat aikuiseen makuun kevyesti jazzaillen.

Ke 25.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu.

AURORAN KAPPELI

Su 15.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu.

Su 15.12. klo 16 Lasten kauneimmat. Lapsikuoro Tuike.

Ke 18.12. klo 19.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Ti 17.12. klo 17.30 Lasten kauneimmat

Ke 18.12. klo 18 Kauneimmat ja puuro.

Su 22.12. klo 12.30 Kauneimmat joululaulut -messu.

KAUKLAHDEN KAPPELI

Su 22.12. klo 12 Kauneimmat ja ehtoollinen.

SUVELAN KAPPELI

La 14.12. klo 15.00 Kauneimmat joululaulut ja runot. Lausujina

Marja Majuri ja Ritva Törnvall.

Ti 17.12. klo 18 Lasten kauneimmat.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Ma 16.12. klo 19.

NUUKSION KATTILA, KATTILANTIE 424

Su 15.12. klo 16. Kynttiläpolku vie perille. Nuuksio-seuran kanssa.

KARHUSUON KALLIO, KURUNTIE 18

Su 15.12. klo 18. Kynttiläpolku vie perille.

Espoonlahden seurakunta

ESPOONLAHDEN KIRKKO

La 14.12. klo 12 Joulumarkkinoiden yhteydessä. Gospelryhmä Nardus.

Su 15.12. klo 19.

Su 22.12. klo 19.

Ma 6.1. klo 16.

SOUKAN KAPPELI

Su 15.12. klo 17 Kauneimmat joululaulut -messu.

La 21.12. klo 15.

LIPPULAIVAN KIRJASTO

La 21.12. klo 12.

Leppävaaran seurakunta

LEPPÄVAARAN KIRKKO

La 14.12. klo 15 Lasten kauneimmat.

Su 15.12. klo 15. Musiikkiopisto Juvenalian kamariorkesteri.

Su 15.12. klo 17. Musiikkiopisto Juvenalian kamariorkesteri. Myös suoratoistona srk:n Youtube.

Pe 20.12. klo 21 Yön kauneimmat. Joulubändi.

Ke 25.12. 15. Jon Selin, viulu.

Ti 24.12. klo 23 Jouluyön joululaulumessu.

KARAKAPPELI

La 14.12. klo 15. Ma 6.1. klo 15.

KILONRISTI

To 12.12. klo 18.

UUTTU

Ke 18.12. klo 18 joululauluglögit.

ALBERGAN KARTANO

La 21.12. klo 14. Max n. 50 hlöä. Ei esteetön.

La 21.12. klo 16. Max n. 50 hlöä. Ei esteetön.

RAITIN PYSÄKKI

To 12.12. klo 12.

RAVINTOLA BASE, KAUPPAKESKUS SELLO

Ti 17.12. klo 18.

SELLON KIRJASTO

Ke 18.12. klo 18. Musaryhmä.

Olarin seurakunta

OLARIN KIRKKO

Su 15.12. klo 18. Ma 16.12. klo 18 Perheiden Kauneimmat joulunäytelmällä.

Ke 18.12. klo 19.

Su 22.12. klo 18. Virsiveljet, Vuokko Ahtila, harppu.

Ma 23.12. klo 18 Kauneimmat soulahtavat joululaulut. Soul Connection, solisteina Hannu Lepola ja Jonnu Heikkilä, laulu sekä Mikko Pettinen, laulu ja trumpetti.

Ma 23.12. klo 20 Kauneimmat soulahtavat joululaulut. Soul Connection, solisteina Hannu Lepola ja Jonnu Heikkilä, laulu sekä Mikko Pettinen, laulu ja trumpetti.

Ke 25.12. klo 11 Kauneimmat joululaulut -messu.

OLARIN KAPPELI

Ke 18.12. klo 18 Perheiden kauneimmat. Mukana Iltamusalaiset.

Tapiolan seurakunta

TAPIOLAN KIRKKO

Su 15.12. klo 15 Koko perheelle. Lapsikuoro GospelKids

Su 15.12. klo 18.30. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro

Ke 18.12. klo 18 Original Sokos

Hotel Tapiola Garden, Tapionaukio 3. Sing along Greatest Christmas Songs

Esbo svenska församling

ESBO DOMKYRKA

Lör 21.12 kl. 17. Kören EsVoces.

SÖKÖ KAPELL

Mån 16.12 kl. 19. Kören Ecoro.

HAGALUNDS KYRKA

Tors 26.12 kl. 17. Sångsolist Hedvig Paulig.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

KAUNIAISTEN KIRKKO

Su 15.12. Klo 16 kirkko. Messukuoro. Neuvosen houseband. Su 15.12. Klo 19 kirkko. AccaBellakuoro. Neuvosen houseband.

LOUNASKAHVILA LÄHELLÄ DELI

Pe 13.12. klo 15

Grankulla svenska församling

GRANKULLA KYRKA

Ons 18.12 kl. 19. Graziakören, Ängklaklang

Musiikkia Espoossa ja Kauniaisissa

TORSTAI 12.12.

Musiikkiopiston kynttiläkonsertti klo 18 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Vapaa pääsy.

Enkel’laulu kajahtaa – Adventin ja joulunajan kuoro-, soolo-, ja yhteislaulua klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Tuomiokirkkoseurakunnan sekakuoro Chorus Domus, joht. Petri Koivusalo, Tiia Maria Saari, laulu ja piano. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu.

PERJANTAI 13.12.

Musiikkiopisto Juvenalian oboistien joulusoittajaiset klo 18 Karakappeli, Karakalliontie 12. Sole Terästön oboeoppilaat esittävät syyskauden taidonnäytteitään. Vapaa pääsy.

Joulukonsertti, Jylla Ensemble klo 18 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Ohjelma 10 e ovelta.

Joulu Tapiolan kamarikuoron kanssa klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Eletään mukana paimenten ja tietäjien ihmetyksessä, koetaan joulun tulo kiireiseen kaupunkiin, nautitaan kodin joulun lämpimästä tunnelmasta ja kurkistetaan metsän eläinten taianomaiseen jouluyöhön. Joht. Hannu Norjanen. Liput 15/10 e tiketti.fi ja ovelta.

Candominon iloinen joulu klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Candomino-kuoron retrojoulukonsertti, johtaa Esko Kallio, Tapio Tiitu, urut ja piano, soitinyhtye. Suomenkielisiä, tuttuja ja toivottuja joululauluja. Liput 25 / 15 (eläkeläiset) / 10 e: candomino.fi ja ovelta. Alle 12 v ilmaiseksi.

LAUANTAI 14.12.

Musikinstitutet Kungsvägens traditionella julkonsert kl. 16 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Julkonserten avslutar MIK:s 50-årsjubileum. MIK:s luciafölje medverkar. Fritt inträde.

Kamarikuoro Kampin Laulu – joulukonsertti klo 16 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Vapaa pääsy, Vapaaeht. ohjelmamaksu 15 e. Kammarkören NOVENAs 20-årsjubileumskonsert klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Kammarkören och MGRENsemble. Nina Kronlund, dirigent. Fritt inträde. Kollekt till Kyrkans utlandshjälp. Joulubarokki-konsertti klo 18 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Leppävaaran seurakunnan

lauluyhtye Moodin ja lauluyhtye

Kaarnan jouluilottelua ja herkistelyä seimen äärellä barokin sävelin. Jousiyhtye, Pauliina Hyry, urut, johtaa Terhi Lehtola. Vapaa pääsy. ”Syvänvihreän yllä tähti” Espoon Laulun joulukonsertti klo 18 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Johtaa Säde Bartling.

”Pyhä yö” -joulukonsertti klo

18.30 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Kukka ja Jaakko Niinikoski, laulu; Tuomas Perkkiö, sello ja Lauri Kiviranta, piano. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 15.12.

”Joulu loisteesí luo” -joulukonsertti klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Juhana Kilpeläinen baritoni, Tuomo Kilpeläinen tenoribaritoni ja Mikko Nissilä piano. Tunnelmallisia joulauluja sekä yhteislauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

MAANANTAI 16.12.

VALO – Tapiolan kuoron joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Tapiolan kuoron lapset ja pianovirtuoosi Jukka Nykänen. Perinteisiä joululauluja sekä uusia ja iloisia joulusovituksista. Johtaa Pasi Hyökki. Liput 35/25/15 e: tapiolankuoro. tapahtumiin.fi. Alle 12-vuotiaat ilmaiseksi.

Joulukonsertti, Espoon Mieslaulajat klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Ohjelma 25e, esmila.com.

JouluQ – Qoro Quandon joulukonsertti, joht. Jori Männistö, klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu.

TIISTAI 17.12.

Joulukonsertti klo 18.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Suomalainen joulu duettoina ja yksinlauluina. Matilda Lamminmäki ja Paulus Hartikainen, laulu, Kaisa Hartikainen, piano ja Olli-Pekka Pulkkanen, huilu. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Kuvaja: ”Tästä alkaa joulu” klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Vahvoja tulkintoja ja lumoavia sovituksia. Laulajina Anni-Kaisa Haukka, Anna Gallon, Laura Vallenius, Joona Vallenius ja Joaquín Hernandez. Liput 20/10 e: kuvajaofficial.com.

”Ihme suuri riemuinen” – Espoon Mieslaulajien joulukonsertti klo

19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Joht. Helge Kõrvits, Ville Urponen, urut. Liput 25 e esmila. com, kuorolaisilta tai ovelta tuntia ennen konserttia.

Naiskuoro Kuplivan joulukonsertti klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Joht. Viena Kangas. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulukonsertti, Kanteleyhtye Käenpiiat, joht. Annikki Smolander-Hauvonen klo19 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKO 18.12.

”Tähti” – EMO Ensemblen joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Johtaa Pasi Hyökki. Konsertissa kuullaan EMO Ensemblen joulukonserteissa esitettyjä suosituimpia lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Joulun tähden. Dominanten perinteinen joulukonsertti klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Liput 15/25 e, dominante.fi.

Okran ja Verson joulukonsertti klo 19 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Espoonlahden seurakunnan lauluryhmä Okra sekä laulu- ja soitinyhtye Verso Kirkkonummelta. Ohjelma 10 e ovelta.

Espoon Laulun joulukonsertti ”Syvänvihreän yllä tähti” klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Säde Bartlingin sävellyksiä ja sovituksia suomalaisten runoilijoiden teksteihin sekä klassisia joululauluja ympäri maailman. Käsiohjelma 20e. espoonlaulu.tapahtumiin.fi

TORSTAI 19.12.

Akateemisten Muusikoiden oppilaiden joulukonsertti klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e.

Julkonsert med Muntra Musikanter kl.18.30 Hagalunds kyrka, Kirkkopolku 6. Medverkande Johan Krogius, Finlands Lucia samt Luciakören. Dirigent Riku Laurikka. Biljetter: 20 e för vuxna, 10 e för barn och studeranden. Biljetter säljs via https://muntramusikanter. fi/

”Christmas Together” – Exoduskuoro & Grankulla Kammarkör klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Pääosin englantilaista joulumusiikkia. Joht. Anna-Liisa Haunio ja Håkan Wikman. Albinus Borg ja Timo Pétas, trumpetti, Hanna Nikamaa, käyrätorvi, Jan

Takolander, pasuuna, Tuija Sottinen, tuuba, Pekka Nyman, lyömäsoittimet, Hanna Seppänen, urut, Niilo Junnikkala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Leppävaaran Kamarikuoron joulukonsertti – Taas kaikki kauniit muistot klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Joht. Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Joulun tähden – Dominante klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Aalto-yliopiston sekakuoro. Liput 15/25 ja kannatuslippu 40 e, dominante.fi

PERJANTAI 20.12.

Tapiolan kuoro – Lasten joulu klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Iloinen musiikkihetki yhdessä perheen kanssa. Liput alk. 10 e, tapiolankuoro.fi

LAUANTAI 21.12.

Joulukonsertti Talven kuiskaus klo 18 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Ruut Eleonoora Karhula, mezzosopraano ja piano. Veli-Pekka Vaari, tenori ja viulu. Miika Vintturi, piano. Perinteisiä ja uudempia joulun ja talven ajan säveliä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Käteisellä tai MobilePay ovelta tuntia ennen konserttia. Christmas carols/ Grankulla kammarkör GÖR klo 18 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Vapaa pääsy. Ohjelma 20 e. Tuomaanpäivän joulukonsertti klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Kamarikuoro Navichorus, soitinyhtye, sopraano Tuuli Lindeberg, baritoni Elja Puukko sekä kapellimestari Teemu Honkanen. Olli kortekankaan ja Francis Poulencin musiikkia. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 22.12.

Lauluyhtye Drambuien joulukonsertti klo 15 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Henna Malmivirta, sopraano, Minna Joensuu, altto, Kari Kakkonen, tenori sekä Janne Korpi, basso. Vapaa pääsy. Musisoidaan yhdessä joulun odotuksessa klo 15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Tuo äänesi tai soittimesi yhteiseen konserttiin tai tule vain nauttimaan! Jos haluat musisoida, ILMOITTAUDU: anita. kyonsaari@evl.fi 12.12. mennessä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

MAANANTAI 23.12.

”Naapurien joulu” joulukonsertti klo 18 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Neljän muusikkoystävän lämminhenkinen konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Heinrich Schütz: Joulutarina klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Espoon barokin perinteinen joulukonsertti. Niilo Erkkilä, evankelista, Wilhelmína Tómasdóttir, enkeli/sopraano, Veikko Vallinoja, Herodes/basso, Susanna Moliski, sopraano, Teppo Lampela, altto, Joonatan Pylkkönen, tenori. Espoon barokin orkesteri, AnnaMaaria Oramo, musiikinjohto, Juulia Tapola, ohjaus, Lotta Aakko, koreografia. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Sama konsertti Espoon tuomiokirkossa myös ma 30.12. klo 19.

LAUANTAI 4.1.

Diandra: Joulun jatkot la 4.1. klo 16 Espoon tuomiokirkko. Konsertissa kuullaan kauneimpia joululauluja sekä reippaampia joulun ajan kappaleita. Liput ticketmaster.fi

SUNNUNTAI 5.1.

SPIRA ensemblen loppiaiskonsertti su 5.1. klo 17 Espoon tuomiokirkko. Johtaa Esko Kallio. Timo Latonen, piano. Liput kuoron verkkokaupasta, kuorolaisilta tai ovelta. Aikuiset ja eläkeläiset 25 e, lapset ja opiskelijat 15 e. spiraensemble.fi.

MAANANTAI 6.1.

Jesse Mäki klo 17 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. 17-vuotias espoolainen pianotaituri Jesse Mäki. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKO 8.1.

Urkusatu ”Kalojen valtakunnassa” klo 17 ja klo 18.15 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Osallistava koko perheen musiikillinen meriseikkailu urkuparvella urkujen ja muiden soitinten äärellä. Mahdollisuus urkujen kokeiluun esityksen jälkeen. Muskariopettajat Taija Karppinen ja Iida-Maria Ruusukallio ja kanttori Elisa Murtoperä. Käsikirjoitus Tintti Tinkala. Huom! Osallistujamäärä rajattu, ilm. ennakkoon linkin kautta, joka löytyy tapahtuman kohdalta: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat Vapaa pääsy.