Kirkko ja kaupunki 2024 19 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

21.11.2024

kirkkojakaupunki.fi

Kirjailija Auli Viitalalla on kaksi minää s. 12

Arkkipiispa Tapio Luoma: ”Rukoilemme Jumalan johdatusta, mutta olemmeko valmiita siihen?” s. 18

Säveliä Saamenmaalta

Anna Näkkäläjärvi‑Länsman joikaa Hoosiannaa Jouluradiossa s. 16

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Usko näkyy rakkauden teoissa

SANANJULISTUS JA LÄHIMMÄISEN parhaaksi toimiminen eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne kuuluvat yhteen. Luterilaisuudessa korostetaan sitä, että tie taivaaseen käy yksin Jumalan armosta, mutta täällä maan päällä tehtävämme on osoittaa rakkautta toisillemme. Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan kirkon työntekijät, luottamushenkilöt, jäsenet ja laajemminkin suomalaiset ovat hyvin yksimielisiä siitä, että kirkon tärkeimmät tehtävät ovat heikompiosaisten auttaminen ja kestävien elämänarvojen opettaminen lapsille ja nuorille.

SELVÄ ENEMMISTÖ suomalaisista, 72 prosenttia, odottaa kirkolta sitä, että se vaatii rohkeita toimia köyhyyden vähentämiseksi Suomessa. Kirkon ei pidä sekaantua puoluepolitiikkaan, saati pappien käyttää saarnatuolia äänestysehdotuksiin, mutta esikuvaa voi hakea Raamatun profeetoilta, jotka korottivat äänensä köyhien epäoikeudenmukaista kohtelua vastaan. Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy kirkon sisällä siinä, miten kirkon eri tehtäviä painotetaan. Kirkon työntekijöistä ja jäsenistä ne, jotka korostivat perinteistä julistusta, asemoivat itsensä enemmän poliittisesti oikealle ja arvoiltaan konservatiiveiksi, kun taas kirkon yhteiskunnallista roolia korostavat asemoivat itsensä vasemmalle ja liberaaleihin. Tämä jakaantuminen korostuu nuorimmissa ikäryhmissä ja näkyy myös miesten ja naisten välillä.

Oppilaitospappi Marjut Mulari nosti sukupuolten välisen eron esille kirkolliskokouksessa. Hän iloitsi siitä, että monet nuoret miehet ovat kiinnostuneita kristinuskosta. Samaan aikaan kuitenkin monet naiset ovat Mularin mukaan etääntyneet kirkosta, koska kokevat sen pettäneen heidät tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.

ARVOJEN ERIYTYMINEN sukupuolen mukaan on Mularin mukaan vahingollinen ja pelottavakin kehitys, joka horjuttaa sekä kirkkoa että yhteiskuntaa. Hänen mukaansa se myös asettaa kristillisen julistuksen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämisen vastakkain, vaikka teologisesti ne kuuluvat yhteen. Sanomaa armahtavasta ja rakastavasta Jumalasta pitää julistaa sekä sanoin että teoin. Jos teot puhuvat toista kuin sanat, eivät sanat ole uskottavia. Jeesus, joka ensimmäisen adventtisunnuntain evankeliumissa ratsastaa aasilla Jerusalemiin, kehottaa meitä rakastamaan toisiamme. Rakkaus on teonsana.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

RAKKAUS ON TEONSANA.

Kiitos tästä pehmeästä hämärästä. Kiitos mustasta ja harmaasta. Kiitos katuvaloista ja kausivaloista. Kiitos, kun saan lepuuttaa silmiäni ja hengitellä tässä ihan rauhassa. KUVITUS:

Marraskuussa hän kävelee ikkunan luo. Niin, maisema erottuu taas. Kesä oli vain sen ohikulkeva ruumis.

GÖSTA ÅGREN (1936–2020) TEOKSESSA KATVE – VALITUT RUNOT 1955–1985 (WSOY 1991)

Haluan suostua marraskuun hämäryyteen, elää senkin vahvasti. Se antaa syvän kontrastin keväälle, joka on vielä kaukana mutta joka tulee.

PAPPI PAULIINA KAINULAINEN SANA-LEHDESSÄ 14.11.

Suloinen on valo, silmät iloitsevat nähdessään auringon. Jos ihminen elää monia vuosia, hän iloitkoon niistä kaikista, mutta hänen on hyvä muistaa, että pimeitäkin päiviä tulee paljon.

SAARNAAJAN KIRJA 11:7–8

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: KEVIN FRANCETT

Seuraava lehti ilmestyy 12.12.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Kristus lähestyy meitä, halusimme tai emme”

Kirjailija Antti Nylén samastuu niihin, jotka muistavat ripustaa joulutähden ikkunaan ehkä vasta kolmantena adventtina.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Olet kirjoittanut tekstit pääkaupunkiseudun seurakuntien tämänvuotiseen joulukalenteriin. Sinut tunnetaan esseistinä.

Millaista oli tiivistää sanottava noin kuuteenkymmeneen merkkiin kerrallaan?

– Tämä on minulle ihan poikkeuksellinen tekstityyppi. Inhoan aforismeja kirjallisuuden lajina. Ainoat hyvät aforismit ovat kryptisiä ja mystisiä niin kuin Mirkka Rekolan ja Gunnar Björlingin. Jos aforismissa on tarkoitus olla jokin ajatus, jonka voi heti omaksua, niin ollaan menossa metsään ja latteuksia kohti. – Koska kalenteria ei tarvinnut suunnata lapsille, päätin, että luotan ihmisten kykyyn tulkita ja ottaa vastaan tekstejä, joissa on joitakin teologisia pointteja.

2Millaisia ne pointit ovat?

– Minulla oli oikeastaan yksi ajatus: kirjoitin toivoa vastaan. Toivo-sanasta on tullut tänä katastrofien aikakautena rasittava hokema. Siitä, että toivoa on niin kauhean tärkeä pitää yllä ja aina on toivoa ja toivo sitä ja toivo tätä, on tullut ihmeellinen pelastusrengas, joka ei oikeasti pelasta ketään. Nykyisin toivo tuntuu tarkoittavan sitä, että pitää olla hartaalla ja hyvällä mielellä, vaikka asiat ovat päin helvettiä. Siinä on fuskaamisen tuntu.

– Toivo on kuitenkin vanha kristillinen hyve. Jäin miettimään, millä sanalla samasta asiasta voitaisiin puhua sen sijaan, että hoettaisiin sitä toivoa. Se sana voisi olla odotus, ja odotushan liittyy myös jouluun.

– Odottaja tietää, että se, mitä hän odottaa, tulee tapahtumaan. Toivoja vain toivoo parasta ja toiveensa toteutumista. Mutta se, joka odottaa kärsivällisesti, voi istua rauhassa, koska hän tietää, että asiat menevät niin kuin pitää. Tämmöinen tietty varmuus ja vakaus on se kristillinen asenne, jonka yritin saada esiin. Kristus lähestyy meitä, halusimme tai emme. Meidän täytyy vain olla kärsivällisiä ja hyväksyä odotus, välimatka.

Mitä adventti ja joulun odotus merkitsee sinulle?

– Adventin alkaminen merkitsee kirkkovuoden alkamista, uuden aloittamista ja valmistautumista pääsiäiseen. Joulu on aika turha, sellainen valmisteluvaihe.

– Joulun teologia liittyy luomiseen, luomakunnan läheisyyteen ja ihmisen eläimyyteen. Ja Jeesus-lapseen, kuinka hän on avuton organismi, samojen ehtojen alainen rääpäle kuin kissanpentu tai joku torakka.

Miten adventtiaika näkyy kotonasi?

– Meillä on seimi. Koska lapset eivät asu enää kotona, voi olla, että se muistetaan kaivaa esille vasta joskus toisena adventtina.

– Samastun niihin ihmisiin, jotka havahtuvat vasta viime metreillä siihen, että joulu on tulossa, ja muistavat ehkä kolmantena adventtina laittaa joulutähden ikkunaan. Sitten se unohdetaan siihen maaliskuuhun asti, jolloin se on jo ihan haalistunut. Säntillinen ihminenhän ottaisi koristeet pois loppiaisena tai viimeistään kynttilänpäivänä. Mutta säntilliset ihmiset eivät edusta suurta enemmistöä. Enemmistö ihmisistä on raskautettuja ja laiskoja.

Mikä sinulle on pyhää?

– Jos pyhä on jotakin sellaista, mihin ei saa kajota ja mitä pitää kunnioittaa jollain tavalla tuntemattomana tai hämmentävänä, niin silloin vain Jumala on pyhä. Jumala on ainoa, josta ei voi päästä lopullisesti selvyyteen, jota ei voi hallita ja jolle me emme mahda mitään. ■

Seurakuntien joulukalenteri postitetaan marraskuun lopulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien jäsenille eli yhteensä noin 370 000 kotiin. Kalenterin on kuvittanut Ilja Karsikas.

Kantapään kautta K

Villasukat ovat joulumyyjäisten hittituote. Muotoon neulottu kantapää keksittiin keskiajalla.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

un mummo vielä eli, koko suku kulki hänen neulomissaan villasukissa.

– Kun mummo kuoli, ymmärsimme äitini kanssa, että jonkun suvussa piti jatkaa sukkien neulomista. Niinpä opettelimme yhdessä neulomaan niitä, kertoo vantaalainen Laura Salmi, 36. Salmen lapsuudenkodissa tehtiin paljon käsitöitä. Neulomisen alkeet hän oppi alakoulussa.

Ensimmäisiä itse neulottuja sukkia Salmi käytti niin kauan, että ne kuluivat puhki.

– Sukissa oli ihan liikaa väljyyttä. Sukat pyörivät jaloissa, ja kantapää huopui käytössä ihan hassun muotoiseksi, Salmi sanoo.

– Muistan sukat hyvin myös siksi, että kokemus siitä, että sain neuletyön valmiiksi, oli voimauttava.

Espoossa asuva Sinikka Saariaho, 68, oppi neulomaan kotona äidin opastuksella.

– Alakoulussa neuloin nukelle ja barbeille vaatteita. Kouluaikana työt tuppasivat jäämään kesken, mutta pikku hiljaa sinnikkyys

kasvoi ja rupesin saamaan käsitöitä valmiiksi. Ensimmäinen isompi neuletyö, joka valmistui kokonaan, oli murrosikäisenä neulottu villapaita, Saariaho kertoo.

Kun Saariaho lähti työelämään ja perusti perheen, neulomiselle jäi vähemmän aikaa. Silloin tällöin hän kuitenkin neuloi lapsilleen sukkia, lapasia ja villapuseroita.

Erityisesti hänen mieleensä ovat jääneet pienille tyttärille neulotut kesäpuserot, joissa oli kauniit, pehmeät pastellisävyt.

– Ne värit ovat painuneet verkkokalvoilleni, ja muistan ne edelleen. Paidat olivat rakkaat myös lapsille. Käsintehty vaate koskettaa aina myös saajaa, Saariaho sanoo.

KAHDELLA PUIKOLLA valmistettuja neuletuotteita alkoi ilmestyä Keski-Euroopan markkinoille 1400-luvulla.

– Enimmäkseen miehistä koostuva ammattiryhmä valmisti todella taidokkaita villasukkia, joissa oli kantapäät ja monenlaisia kavennuksia, kertoo Åbo Akademin kirkkohistorian professori Päivi Salmesvuori.

Aiemmin esimerkiksi lapasia oli valmistettu yhden neulan neulakinnastekniikalla, joka on virkkauksen esimuoto.

Uudet trendit ja valmistustekniikat kulkeutuivat eri puolille Eurooppaa kauppiaiden, varakkaiden pyhiinvaeltajien ja pappisveljien mukana.

On väitetty, että villasukkien kantapäätekniikka olisi tullut Suomeen Naantalin birgittalaisluostarin kautta. Luostari oli keskiajalla tunnettu taidokkaista käsitöistä. Niitä tehtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa lähialueen ihmisten kanssa.

– Voi hyvinkin olla, että joku nunnaksi ryhtynyt porvarisnainen on vienyt kantapään neulomistaidon luostariin, josta se on sitten levinnyt laajemmin kansan keskuuteen, Salmesvuori sanoo.

1600-luvulla kantapäätekniikka oli Suomessa jo laajalti tunnettu.

BIRGITTALAISNUNNIEN PÄIVÄRYTMIIN kuului erilaisten töiden tekeminen, ja iltapäivisin oli aikaa esimerkiksi kirjojen kopioimiselle ja käsitöille. Nunnat valmistivat vaatteita itselleen ja veljille sekä alttarivaatteita ja messukasukoita luostarin käyttöön. Myös nunnien tekemät kirjontatyöt olivat taidokkaita.

Laura Salmelle neulomisesta on tullut elämäntapa.

– Olen monen projektin ihminen. Tällä hetkellä minulla on kesken ainakin kuusi paria villasukkia, pari villapaitaa ja huivi, Salmi sanoo.

Kaikkein mieluiten Salmi neuloo sukkia. Mummon tavoin hän antaa niitä lahjaksi sukulaisille ja ystäville.

– Sukat ovat sopivan kokoinen projekti, jotta saan välillä jotain valmiiksi. Kirjoneulesukat ovat kaikkein kivoimpia tehdä.

Myös Sinikka Saariaho pitää kirjoneuleen tekemisestä.

– Tällä hetkellä olen tutkinut lapasten mallia. Kirjoneuletta tehdessä saa olla todella tarkkana, ettei tule virheitä.

Nuorempana Saariahoa saattoi suututtaa, jos neuloessa tuli virheitä ja neuletta joutui purkamaan.

– Nykyään ajattelen, että myös virheet kuuluvat elämään, Saariaho sanoo.

Sekä Salmi että Saariaho neulovat tuotteita myös hyväntekeväisyyteen. Salmi neuloo sukkia lähetystyön hyväksi Tikkurilan seurakunnan Sukkelissa sukankutojissa. Saariaho liittyi Latokosken Marttoihin kolmisen vuotta sitten. Martat neulovat tuotteita erilaisiin tarpeisiin.

– Neulomme muun muassa pipoja ja turvaleluja synnytysosastoille. Olemme myös neuloneet sukkia Espoon asunnottomille, Saariaho kertoo.

RAKASTA HARRASTUSTA on hauskaa opettaa myös muille. Laura Salmi pitää Tikkurilan kirkolla nuorten aikuisten Luovat kädet -käsityökerhoa.

Sinikka Saariaho on onnistunut siirtämään innostuksen neulomista kohtaan seuraaville sukupolville.

– Molemmat tyttäreni neulovat, ja nyt myös parikymppinen tyttärentytär on innostunut neulomisesta, Saariaho sanoo. ■

Espoonlahden seurakunnan ja Latokosken Marttojen joulumyyjäiset la 30.11. Kaskikappelilla Espoossa. Tikkurilan seurakunnan joulumyyjäiset la 7.12. Tikkurilan kirkolla. Lisää myyjäisiä: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Passi, hammasharja ja matkaenkeli

Äidiltä saatu matkaenkeli on kulkenut Teele Seppin mukana eri puolilla maailmaa tuoden turvaa, lohtua ja valoa vaikeisiin hetkiin.

TEKSTI EDITH KAURA KUVA ESKO JÄMSÄ

Vantaalainen Teele Sepp, 35, oli vuonna 2016 lähdössä pitkälle matkalle Yhdysvaltoihin. Hänen äitinsä halusi välttämättä tulla saattamaan tytärtään lentoasemalle. Siellä äiti alkoi kertoa, kuinka elämä on mennyt ohi niin nopeasti ja kuinka hänen lapsensa ovat aivan yhtäkkiä kasvaneet jo aikuisiksi. Äiti myös pelkäsi, ettei ole ehtinyt opettaa lapsillensa riittävästi elämästä.

– Kysyin äidiltäni, miksi yhtäkkiä tällainen haikea keskustelu. Sanoin, että hän oli paras äiti, jota olisin voinut toivoa. Sitten äiti antoi käteeni pienen enkelipatsaan, Sepp muistelee.

Äiti sanoi, että enkeli on Seppin matkaenkeli, joka suojelee häntä reissussa. He hyvästelivät. Sepp laittoi enkelin taskuunsa ja käveli sisään turvatarkastukseen.

Siinä hetkessä hän ei tiennyt, että kyseessä oli hänen ja äidin viimeinen kasvokkainen keskuste-

lu. Muutamaa kuukautta myöhemmin hänen äitinsä oli poissa.

ÄIDIN KUOLEMA tuli koko perheelle järkytyksenä. Teele Sepp ei saanut tietää, mistä äiti oli löytänyt pienen, savesta tehdyn vaaleahiuksisen enkelin. Siitä tuli Seppille korvaamattoman arvokas.

Matkustamista rakastava Sepp käsitteli äidin menetystä matkustamalla ympäri maailmaa. – Äitini oli oikea leijonaäiti. Hän suojeli niitä, joita rakasti. Aina, kun lähdin matkalle, varmistin, että mukanani oli kolme tärkeintä: passi, hammasharja ja matkaenkeli.

Mihin tahansa Sepp meni, matkaenkeli kulki hänen mukanaan taskussa. Välillä Sepp otti enkelin käteensä ja näytti sille maisemia. Hän myös otti aina enkelistä muistoksi kuvan.

Suurkaupunkien lisäksi enkeli on nähnyt vuoria, vuonoja ja vesiputouksia.

Luonnossa Sepp kokee myös voivansa olla läsnä hetkessä ja saavansa erityisen yhteyden elämään. Esimerkiksi Grand Canyonia tai Lapin revontulia katsellessaan Sepp on mykistynyt ihailemaan maailman kauneutta. Luonto on myös tuonut lohtua äidin ikävään.

ENKELI ON OLLUT Teele Seppin mukana esimerkiksi Maltalla, Uudessa-Meksikossa, Tanskassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Puolassa, Latviassa, Liettuassa, Slovakiassa ja Kanadassa. Seppin laskujen mukaan matkaenkeli on nähnyt jo 41 eri kansallispuistoa eri puolilla maailmaa.

Sepp ei halua matkoiltaan jääkaappimagneetteja tai kangaskasseja. Hänelle riittää, että hän saa kuvan kohteesta ja enkelistään.

– Joskus, kun epäröin jossain tilanteessa, katson enkeliä ja mietin, mitä äitini sanoisi minulle. Tiedän, että hän sanoisi ”anna mennä vaan”.

– Tiedän, että äiti haluaisi, että menen elämässä eteenpäin ja näen maailmaa rohkeasti. Ja niin minä teen.

REISSUN PÄÄLLÄ sattuu ja tapahtuu. Kerran matkaenkelin siivestä lohkesi pala, kun Teele Sepp oli asetellut sen kivelle ottaakseen matkamuistokuvan. Muutaman kerran Sepp on ollut tilanteessa, jossa on hetken ajan luullut hävittäneensä matkaenkelin. Enkeli on kuitenkin aina löytynyt.

Sepp on kuitenkin jo valmiiksi päättänyt, että jos enkeli joskus katoaisi, hän ei surisi.

– Ajattelen, että se olisi merkki siitä, että joku muu tarvitsi enkeliä enemmän kuin minä. ■

Katso video matkaenkelistä ja muita Enkelietsiväsarjan videoita Kirkko ja kaupungin Instagram- ja Tiktok-tileillä, hashtag #enkelietsivä.

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

– Joskus, kun epäröin jossain tilanteessa, katson enkeliä ja mietin, mitä äitini sanoisi minulle. Tiedän, että hän sanoisi ”anna mennä vaan”, Teele Sepp sanoo.

Kenttäpostin saapuminen oli sotilaiden ankarassa arjessa tärkeä hetki.

Kirjeitä rintamalta

Kirjeillä oli sota-aikana valtava merkitys miesten mielialaan, sanoo suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta kirjan julkaissut tutkijatohtori Ilari Taskinen.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SA-KUVA / VÄNRIKKI PENTTI NIKULAINEN

Suomalaiset kirjoittivat talvi- ja jatkosodan aikana yli miljardi kirjettä. Sota-ajan kirjeenvaihtoon on nyt perehtynyt tutkija Ilari Taskinen. Hänen tuore tietokirjansa Terveiseni täältä jostakin (Gaudeamus) perustuu hänen Tampereen yliopiston historian huippuyksikössä tekemäänsä väitöskirjaan.

Kirjeitä rintamalta lähetettiin perheille, veljille ja kavereille sekä naisille ja tytöille.

Taskisen mukaan erityisen tärkeitä sotilaille olivat huolehtivat ja kannustavat äidit ja vaimot, joiden kanssa kirjoiteltiin tiuhaan. Kotoa tuli myös ruokaa ja lämmintä villavaatetta sisältäviä paketteja.

Eri tavalla tärkeitä olivat rintamalla palvelleilta aseveljiltä, omilta veljiltä ja kavereilta, tulleet kirjeet.

– Heiltä sai kokemuksellista tukea ja heille pystyi kirjoittamaan olojen kurjuudesta ja taistelujen ankaruudesta suoremmin kuin kotiväelle, Taskinen kertoo.

Naisilla ja tytöillä oli taas oma roolinsa.

– Suuri osa sotilaista oli parikymppisiä nuoria miehiä, ja kirjeiden kautta he pääsivät yhteyteen tyttöjen kanssa. Näin syntyi paitsi romanttisia suhteita myös poikkeuksellisia ystävyyssuhteita. Lehdissä oli välillä satamäärin kirjeenvaihtoilmoituksia, joissa eri puolilta Suomea olevat sotilaat ja naiset etsivät kirjevaihtokavereita.

ÄÄRIMMÄISEN RASKAASSA tilanteessa tunteet nousivat pintaan ja niistä kerrottiin kirjeissä avoimemmin kuin normaaliarjessa olisi tehty. Erityisesti pariskunnat tilittivät rakkaudestaan toisiaan kohtaan.

Taskisen mukaan ennen talvi- ja jatkosotaa tavallinen kansa ei juuri kirjoittanut kirjeitä. Yhtenä syynä siihen oli huono kirjoitustaito. 1920-luvulla oli tullut voimaan oppivelvollisuuslaki, jonka mukaan jokaisen oli suoritettava kansakoulun oppimäärä.

– Monille vanhemmille sotilaille kirjoittaminen oli haasteellista, mikä ilmeni kirjeissä alkeellisempana ilmaisuna. Nuoremmat sotilaat sen sijaan olivat käyneet vähintään kansakoulun, ja osa heistä kirjoitti läheisilleen hienoja monisivuisia sepustuksia.

”

Läheisimpiä ihmisiä haluttiin säästää sodan kauhuilta ja peloilta.

KIRJEILLÄ JA PAKETEILLA oli sotilaille henkisesti valtava merkitys.

– Posteljoonin käynti vaikutti koko joukkueen mielialaan, sillä postilähetykset toivat iloa ja vaihtelua rintama-arjen yksitoikkoisuuteen ja ankaruuteen. Myös sotaviranomaiset huomasivat vähitellen kenttäpostin tärkeyden ja alkoivat panostaa sen sujuvuuteen, Ilari Taskinen kertoo.

– Toisaalta kirjeenvaihto tarjosi myös arkisen kohtaamispaikan. Kirjeissä kerrattiin päivän askareita ja tapahtumia. Läheisimmille ihmisille ei juurikaan kerrottu sodan kauhuista ja peloista, koska heitä haluttiin säästää huolilta, Ilari Taskinen selvittää.

– Sen sijaan ennestään tuntemattomille naisille sotilaat saattoivat kertoa kirjeissä syvistäkin tunteista. Välillä naiset joutuivat toimimaan eräänlaisina terapeutteina. Osa näistä kirjeenvaihdossa olleista tapasi toisiaan sotilaan loma-aikoina ja päätyi naimisiin.

Jumala mainittiin erityisesti kotijoukoilta tulleissa kirjeissä, joissa vanhemmat kertoivat rukoilevansa poikansa puolesta. Korkeampaan voimaan turvauduttiin kirjeissä eniten suurimman hädän hetkellä, talvisodan sekä vuosien 1941 ja 1944 pahimpien taistelujen aikana.

Sodan jälkeen kirjeiden kirjoittaminen hiipui nopeasti: tasaisessa kotielämässä kirjeille ei ollut enää samanlaista tarvetta. Taskinen arvelee, että sota-ajan kirjeitä on kuitenkin säilynyt suomalaisten pirtinkaapeissa ja ullakoilla useita miljoonia.

– Moni sodassa ollut ei halunnut, että jälkipolvi lukisi kirjeitä. Tämä johtui siitä, että kirjeet sisälsivät niin intiimiä ja yksityistä viestinvaihtoa. Niinpä läheiset ovat voineet tutustua vanhempiensa ja isovanhempiensa sota-ajan elämään usein vasta heidän kuolemansa jälkeen. Nuo kirjeet ovat ainutlaatuisia aarteita meille suomalaisille.

Vaikka sota-ajan kirjeitä kerättiin historiantutkimusta varten jo 1970-luvulla, ovat tutkijat alkaneet tajuta kirjeiden arvon kunnolla vasta 2000-luvulla.

– Sota kosketti ihmisiä ympäri Suomea, mutta historiantutkimuksessa kesti ymmärtää, miten tärkeää tietoa kirjeet tarjoavat poikkeusajan kokemuksista, Taskinen sanoo. ■ Itsenäisyyspäivää vietetään 6.12.

Riikka Leinonen kuvattiin

Lammassaaren esteettömillä pitkospuilla. Hän pitää paikasta, koska ainutlaatuisesta ympäristöstä nauttiminen on tehty mahdolliseksi myös pyörätuolin käyttäjille.

Vammainen eikä viallinen

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas Riikka Leinonen tarkastelee kaupunkitiloja kriittisin silmin ja visioi yhteiskuntaa, jossa myös eri tavoin vammaiset pystyvät toimimaan täysivaltaisina kansalaisina.

TEKSTI TERHI TOPPALA KUVA ESKO JÄMSÄ

Riikka Leinosen asiantuntemuksella, näkemyksillä ja mielipiteillä on ollut kysyntää pitkin syksyä. Elokuussa häneltä ilmestyi yhdessä Sofia Tawastin kanssa tietokirja Suuri valhe vammaisuudesta, joka on nyt myös tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Sen takakannessa on varoitus: tämä kirja saattaa järisyttää ihmiskäsitystäsi.

Leinonen itse olisi valmis räjäyttämään kokonaan myös normaalin ja epänormaalin kategoriat ja erilaiset jaottelut meihin ja heihin. Näihin ajatusrakennelmiin kytkeytyvät monet vammaisuutta koskevat stereotypiat ja suoranaiset valheet,

joita he Tawastin kanssa kirjassaan purkavat.

– Tavoitteenamme on ollut erilaisten vammaisuutta koskevien yhteiskunnallisten epäkohtien esiin tuominen mutta myös ratkaisuvaihtoehtojen ja utopioidenkin esittely. Visioimme, millainen olisi yhteiskunta, jossa myös eri tavoin vammaiset pystyisivät osallistumaan ja toimimaan täysivaltaisina kansalaisina.

– Eikö taivasten valtakuntakin ole juuri tällainen paikka, jossa kaikki saavat olla omia itsejään ilman leimoja, Leinonen pohtii nauraen.

Hän on entinen seurakuntanuori Muuramesta ja Raamattunsa lukenut.

– Tykkäsin esimerkiksi hartauksien vetämisestä.

siin tosiaankin aina tehdä tilaa vievät invavessat.

Ratkaisuksi ahdistukseensa ja pohtiakseen lapsensa mahdollisia tulevaisuudennäkymiä Tawast halusi tutustua eri tavoin vammaisiin aikuisiin. Instagramissa Tawast tapasi Leinosen, Hel Looks -katumuotiblogissakin esiintyneen cp-vammaisen hipsterin.

Molemmat olivat törmänneet yhteiskunnassa vallitseviin ajatusvääristymiin vammaisuudesta.

– Tuntui äärettömän tärkeältä tuoda ne julkiseen keskusteluun, Leinonen sanoo.

Kirjoitusprosessi oli aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi molemmille yhtä aikaa sekä terapeuttinen että tuskallinen.

Kirja on vetävästi kirjoitettu ja perusteellisesti taustoitettu. Sitä varten on haastateltu eri alojen asiantuntijoita ja vammaisaktivisteja. Vastaavaa yleisteosta vammaisuudesta ei ole Suomessa aiemmin julkaistu.

– Nykyään esittelen itseni cp -vammaiseksi yhteiskunta-alan ammattilaiseksi ja vapaaksi kirjoittajaksi. Viimeistään Finlandia-ehdokkuuden myötä voin varmaan kutsua itseäni myös kirjailijaksi, Leinonen toteaa.

RIIKKA LEINOSEN CP-VAMMA merkitsee sitä, että hänellä on synnynnäinen aivovaurio, joka näyttäytyy kokoelmana neurologisia, kognitiivisia ja kehollisia oireita. Koko vasen puoli hänen kehostaan on lievästi halvaantunut ja jäykkä. Vasemmalla kädellään hän pystyy toimimaan karkeamotorisella tasolla, esimerkiksi liikuttamaan koko käsivartta, mutta peukalon ja etusormen välinen pinsettiote on heikko, mikä hankaloittaa monia arjen toimintoja.

ALKUSYSÄYKSENSÄ Suuri valhe vammaisuudesta -kirja sai korona-aikana, kun Riikka Leinonen toimi isänsä omaishoitajana. Tuolloin hän törmäsi ensimmäistä kertaa kunnolla rakennetun ympäristön ja kodinkin tilojen esteellisyyteen. Kun mihinkään ei päässyt, myös hänen oma toimintakykynsä heikkeni. – Se oli repivää koko perheelle.

Sofia Tawast puolestaan sai tietää, että hänen esikoislapsensa on vammainen, ja havahtui siihen, miten vähän hän itse ja hänen ympärillään olevat tiedostavatkin ihmiset tiesivät vammaisuudesta.

Tawastille vammaisuus ei ollut aiemmin näyttäytynyt arkipäiväisenä asiana vaan korkeintaan ihmettelynaiheena, pitääkö uudisrakennuk-

– Minulle vammainen-sana on hyvin arkipäiväinen osa identiteettiäni, mutta vammaisuus ei ole koko identiteettini.

Lapsena Leinonen ei osannut jakaa ihmisiä vammaisiksi ja vammattomiksi, mutta pienestä asti hän on ajatellut kantavansa mukanaan ominaisuutta, jonka myötä hän hahmottaa maailmaa eri tavalla kuin muut.

Jo päiväkoti-ikäisenä Leinonen opetteli erilaisia vammaansa liittyviä hissipuheita, joiden tehtävä oli ilmoittaa, miksi hän ei vammansa takia pystynyt johonkin, mihin tietyn ikäisen lapsen oletettiin automaattisesti pystyvän.

– Vammattomat kuitenkin ihmettelivät, miten kehtasin kutsua itseäni vammaiseksi. Se tulkittiin helposti niin, että vähättelin itseäni, Leinonen sanoo.

Näin vammaisuuteen liitetyt negatiiviset mielleyhtymät tulivat Leinoselle tutuiksi jo varhain muiden kauhistelevan ja voivottelevan asenteen kautta. Itse hän ei osannut ajatella, että hänessä olisi ollut jotakin vikaa.

– Huomasin, että muiden suhtautumista helpotti, kun kerroin olevani vain lievästi cp-vammainen, vaikka itselleni vammaisuuden asteen ilmoittamisella ei ollut niin merkitystä. Opin varhain, että asiat menevät hankaliksi, jos täräytin ilmoille v-sanan ilman lievennyksiä.

Leinosen mukaan yksi kulttuurissamme toistuva suuri valhe vammaisuudesta onkin, että vammaisuudessa itsessään on lähtökohtaisesti jotain kauheaa, surullista tai traagista. Tällaisesta asenteesta kertoo myös vammainen-termin käyttäminen haukkumasanana. Samalla unohtuu, että yksilön ominaisuutena vammaisuus voi olla yhtä neutraali piirre kuin esimerkiksi ruskeasilmäisyys.

Toisin kuin usein kuvitellaan, vammaisuus ei myöskään merkitse samaa kuin sairaus. Monet vam-

maiset ovat täysin terveitä. Helposti unohtuu myös, että vammaisia on lukumääräisesti todella paljon. Vammaiset ovat maailman suurin vähemmistö, eivät mikään pieni marginaaliporukka.

LUKION JÄLKEEN Riikka Leinonen lähti opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria Aalto-yliopistoon. Kun opinnoissa piti rakentaa pienoismalleja, Leinonen huomasi, ettei se onnistu häneltä ilman kahta toimivaa kättä.

Hän ei ymmärtänyt pyytää vaihtoehtoisia suoritustapoja eikä niitä hänelle tarjottukaan, vaan hän teki vaihtokauppoja opiskelukavereidensa kanssa. Joku rakensi hänen pienoismallinsa, ja hän suoritti kavereille muita palveluksia. – Äitini oli lastenpsykologi, ja lapsuudessani ympärilläni oli paljon turvallisia aikuisia. Sain heiltä kannustusta ja tukea, mikä on kantanut minua aikuisuuteen asti rautaisena itsetuntona. En ole koskaan ajatellut, etten vammaisuuteni takia pystyisi johonkin, mutta maisema-arkkitehtiopintojeni aikana uuvuin,

”Opin varhain, että asiat menevät hankaliksi, jos täräytin ilmoille v-sanan ilman lievennyksiä.

kun piti jatkuvasti yrittää yltää ulkoa käsin määriteltyyn normaaliin. Samalla Leinonen ymmärsi, kuinka konkreettista yhteiskunnassamme on ableismi eli ajattelutapa, jossa vammaton ihminen nähdään normaalina ja tavallisena ja vammainen ihminen poikkeavana ja vähemmän arvokkaana.

– Ajatellaan, että vammaisen ikään kuin kuuluukin olla ulkopuoli-

nen. Sen sijaan, että kauhistelisimme kaupunkitilaa, joka on täynnä esteellisiä rakennuksia, voivottelemme sitä, että joku käyttää pyörätuolia.

Vammaisuuteen liittyvää stigmaa on tärkeä purkaa, mutta tärkeää on ottaa huomioon myös vammaisuuden fyysinen puoli, Riikka Leinonen muistuttaa.

– Tämä liittyy siihen, millaista maailmaa rakennamme.

Maisema-arkkitehtiopinnot jätettyään Leinonen päätyi opiskelemaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan.

– Hakeuduin sinne aluksi puoliksi läpällä. Olin kunnon vastarannankiiski, tosi epäliikunnallinen, mutta siellä yhteiskuntatieteellinen ajattelu vei minut mukanaan, innostuin siitä tosissani. Liityin myös vihreisiin.

Leinonen on työskennellyt myös eduskunnassa kansanedustajan avustajana ja tehnyt sitä ennen töitä maisema-arkkitehtuurin parissa. Hän on ollut suunnittelemassa esimerkiksi Roihuvuoren, Lassilan ja Kannelmäen lähiliikuntapaikkoja Helsingissä. ■

Kansainvälinen vammaisten päivä 3.12.

PSALMIMEDITAATIOIDEN

UUSI KAUSI ON ILMESTYNYT

Kuuntele meditaatioita

Spotifyssa, muissa audiopalveluissa tai osoitteessa KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PSALMIT

Polyteknikkojen Kuoron Joulu

Seurakuntien työ tukee hyvinvointiyhteiskuntaa

Kokemus työterveyslääkärinä avasi professori Kari Reijulan silmät näkemään kirkon työn laajuuden ja arvon.

Onko kirkko liian ilmeinen asia yhteiskunnassa ja ihmisten elämässä? Mitä jos sitä ei olisi? Kuka korvaisi seurakuntien tekemän työn? Näitä kysymyksiä Helsingin yliopiston lääketieteen professori ja HUSin hallituksen lääkärijäsen Kari Reijula on viime aikoina pyöritellyt mielessään.

Hänestä ihmiset eivät oivalla, miten tärkeää työtä seurakunnat tekevät. Kirkon jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa paljon muuhunkin kuin sen omaan toimintaan.

Reijula pitää asian esille tuomista niin tärkeänä, että hän otti yhteyttä Kirkko ja kaupungin toimitukseen. ”Seurakuntien työ tukee vahvasti sote-työtä. Surullisena seuraan niiden toimintaedellytysten heikkenemistä. Siitä seuraa väistämättä kansalaisten seurakunnilta saaman monipuolisen tuen väheneminen”, Reijula kirjoitti viestissään.

Reijula on toiminut yli 30 vuoden ajan johtotehtävissä Työterveyslaitoksessa ja ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työterveyden professori ja varadekaani. Hän oli Juha Sipilän hallituksen selvitysryhmässä suunnittelemassa sote-mallia, joka nyt on hänen mukaansa lähtenyt käyntiin muokattuna ja hapuillen.

Johto-, tutkimus- ja hallinnollisten tehtävien rinnalla Reijula on tehnyt myös lääkärin perustyötä.

– Nuorena päätin tehdä lääkärin töitä niin kauan kuin henki kulkee. Viimeiset kymmenen vuotta on mennyt täällä Meilahdessa. Olen myös lä-

noa, että on niitä muitakin konttoreita, jotka voivat näitä tehtäviä hoitaa, mutta ei minulle tule mieleen. Ottaako joku muu taho yhtä suurta ja monipuolista vastuuta? Pelkään, että ei.

TYÖTERVEYSLÄÄKÄRINÄ Kari Reijula on pohtinut, onko seurakuntiin valikoitunut töihin erityisesti sellaisia ihmisiä, jotka haluavat olla lähimmäisensä tukena. Tämä näkyy hänen mukaansa myös hankalissa tilanteissa, kuten työkykyneuvotteluissa. Verrattuna muihin työpaikkoihin, joiden lääkärinä Reijula on toiminut, seurakunnissa työnantajan ja esihenkilöiden asenne on ymmärtäväisempi.

hes kymmenen vuoden ajan toiminut yhtenä Helsingin seurakuntien työterveyslääkäreistä. Se on mielenkiintoisinta työterveyslääkärin työtä, mitä olla voi, Reijula sanoo.

KARI REIJULA oli aiemmin toiminut työterveyslääkärinä yritysasiakkaille. Sitten hän halusi jotain muuta, ja hänelle tarjottiin isoa asiakasta, jonka henkilökunnan hoitamisessa lääkäriltä odotettiin monialaista osaamista. Osoittautui, että kyseessä oli Helsingin seurakuntayhtymä.

– Seurakunnissa on työntekijöitä suntiosta haudankaivajiin ja lastenohjaajista sekä diakoniatyöntekijöistä kirkkoherroihin. Tapaan heitä viikoittain, ja työ on ollut todella palkitsevaa. Vaikka lääkärikin tekee työtä toisten ihmisten parhaaksi, niin nyt vasta minulle on todella avautunut se, mitä tarkoittaa lähimmäisen auttaminen ja miten monella tavalla ja pyyteettömästi sitä seurakunnissa tehdään, Reijula sanoo.

Hän kertoo olleensa kirkon jäsen koko elämänsä ajan ja toimineensa rippikoulun jälkeen myös isosena. Sen syvemmin hän ei kirkon jäsenyyttä ole pohtinut. Vasta aika seurakuntien työterveyslääkärinä on avannut silmät näkemään kirkon merkityksen.

– Kirkon sielunhoito, henkinen tuki ja kasvatustyö lasten ja nuorten parissa ovat tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kirkko on läsnä monien ihmisten viime hetkillä ja tukee omaisia surussa. Mitä seurauksia yhteiskunnalle on siitä, kun seurakuntien talous rapautuu kirkosta eroamisten takia? Joku voi sa-

– Vaikka seurakuntien työyhteisöissä on omia ongelmiaan, kuten autoritaarisuus ja tietty vanhakantaisuus, työkykyneuvotteluissa tulee usein esiin hyvä tahto. Sellainen toista kunnioittava asenne, että jos vastaavaa asennetta olisi Suomessa enemmän, työyhteisöt voisivat paremmin.

Reijula kertoo miettineensä viime aikoina paljon niitä ihmisiä, jotka ovat elämänsä loppumetreillä. Harva ihminen miettii kuoleman lähestyessä, missä kunnossa talous on. Enemmän mietitään sitä, miten olen hoitanut ihmissuhteeni, olenko osoittanut rakkautta, minkälainen merkitys elämälläni on ollut tai mitä nyt, kun elämäni loppuu. Monet kysymyksistä ovat sellaisia, joihin lääkäri ei ole paras vastaaja.

– Toivoisin, että jokaisella potilaalla olisi joku läheinen, tai sitten edes diakoni tai hoitaja tai sairaalapappi, joka pysähtyisi ja pitäisi kädestä kiinni. Eikä sitäkään ole kukaan haitaksi sanonut, jos ihmisellä on luottamus johonkin itsensä ulkopuolella olevaan, olkoon se sitten maailmankaikkeus tai jonkin uskonnon korkeampi voima tai jumala.

SEURAKUNNILLA ja sosiaalija terveysalan järjestöillä, kuten esimerkiksi Mieli ry:llä, on Kari Reijulan mukaan hyvin tärkeä rooli koko sosiaalija terveystoimelle. Mielenterveyden tukeminen ja yksinäisyyden torjuminen vähentävät inhimillistä kärsimystä ja myös soten kustannuksia. Sote tarvitsee kolmatta sektoria. – Ihmisen keskeisin haastaja on aamulla peilistä katsova tyyppi. Armollisuus itseä kohtaan ei ole lisääntynyt, vaan väittäisin, että se on kilpailuyhteiskunnassa entisestään vähentynyt. Ihmisiä voimaannuttavaa apua ei ole sotepuolella tarpeeksi. Siinä kirkon diakonialla ja sielunhoidolla on iso merkitys. Vaikka puhutaan paljon uuden sotejärjestelmän ongelmista, joista

akuuteimpia ovat rahojen riittävyys ja vanhuspuolella henkilökunnan puute, itse sote on Reijulan mukaan tärkeä innovaatio. Vastaavaa mallia ei maailmalta löydy.

– Soten ydin on siinä, ettei lähdetty tekemään pelkästään perusterveydenhuollon uudistusta vaan kytkettiin yhteen terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut.

– Esimerkiksi vanhuspotilaan kanssa ei pelkällä sairauden diagnoosilla ja reseptillä selvitä. Pitää miettiä myös, missä vanhus pystyy elämään ja minkälaista tukea hän tarvitsee. Raja-aitojen alentaminen ja palvelun hankkiminen saman luukun kautta on tässä se ydin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALA

Kari Reijula on huolissaan eriarvoisuuden lisääntymisestä Suomessa. Taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus näkyy esimerkiksi terveyseroissa. – Tähän pitäisi tarttua, oli vallassa minkävärinen hallitus tahansa, hän sanoo.

”

Mitä seurauksia yhteiskunnalle on siitä,

että seurakuntien talous rapautuu kirkosta eroamisten takia?

Terveydenhuollon puolella tavoitteena on siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Erikoissairaanhoito on Suomessa korkeatasoista, mutta se on kasvanut suhteettoman suureksi verrattuna peruspalveluihin. – Tämä on johtanut siihen, että potilaat valuvat erikoissairaanhoitoon, koska hoitoa ei saa siellä, missä pitäisi. Millään yhteiskunnalla ei ole varaa tällaiseen, Reijula sanoo.

KUSTANNUSTEHOKKAINTA hoitoa on Kari Reijulan mukaan sairauksien ennaltaehkäisy. Kun Suomessa on nyt yli puoli miljoonaa kakkostyypin diabeetikkoa, 2030-luvun

Diakonia-avun tarve kasvaa leikkausten vuoksi

Kirkon diakoniatyön asiakkaiden toimeentuloa ovat heikentäneet sosiaaliturvaan tänä vuonna tehdyt leikkaukset ja elinkustannusten nousu. Tämä selviää Kirkkohallituksen, SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry:n ja Talentian tuoreesta kyselystä. Siihen vastasi lähes tuhat sosiaalialan työntekijää, diakoniatyöntekijää sekä sosiaalija terveysjärjestöä. Diakoniatyöntekijöistä kyselyyn osallistui 161.

Diakoniatyöntekijät tuovat vastauksissaan esiin syvän huolensa siitä, miten sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat ihmisten elämään. Leikkaukset iskevät erityisesti niihin, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa: vähävaraisiin, sairaisiin, eläkeläisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin. Diakoniatyöntekijöiden mukaan toimeentulon heikkeneminen tuli esille paljon tai melko paljon noin yhdeksässä kymmenestä asiakastapaamisessa.

Avun tarve on lisääntynyt selvästi. Diakoniatyöntekijät painottavat, että heidän asiakkaansa ovat usein jo äärirajoilla toimeentulon kanssa, ja leikkaukset pahentavat heidän tilannettaan entisestään

Sosiaaliturvaleikkauksista erityisesti asumistuen pieneneminen tai loppuminen ja työttömyysturvan supistuminen kurjistavat pienituloisten tilannetta. Myös lääkkeiden omavastuuosuuden nousu sekä sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksujen kallistuminen vaikeuttavat vähävaraisten elämää. Ruuasta ja lääkkeistä saatetaan tinkiä. Otetaan lainaa sekä käännytään diakonia- ja ruoka-avun puoleen.

Diakoniatyöntekijöiden kohtaamisissa tulivat esille erityisesti ylivelkaantuminen ja maksuvaikeudet, vuokrarästit ja häädöt sekä ruoka-avun tarve. Yllättävistä menoista selviytyminen on hankalaa. Huoli, ahdistus ja stressi ovat lisääntyneet.

Diakoniatyöntekijät korostivat, että jokaisen tilanne on yksilöllinen. Usein taustalla on monimutkainen ongelmavyyhti, jossa taloudelliset vaikeudet, sosiaaliturvan puutteet ja henkinen pahoinvointi kietoutuvat yhteen.

alussa heitä on arvioiden mukaan jo miljoona. Siksi olisi tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn, kuten terveelliseen ravintoon, painonhallintaan, liikuntaan ja tupakoinnin lopettamiseen.

Reijula nostaa esille vielä yhden asian, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Se on eriarvoisuuden lisääntyminen: taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus näkyy selvästi elämäntavoissa ja terveyseroissa.

Ylimmän tuloluokan miehet elävät keskimäärin kymmenen vuotta pitempään kuin alimmassa tuloluokassa olevat miehet. Naisilla vastaava ero on seitsemän vuotta.

Tämä on Reijulan mukaan vakava yhteiskunnallinen ongelma. – Tähän pitäisi tarttua, oli vallassa minkävärinen hallitus tahansa, hän sanoo.

Reijulan aloitteesta onkin Helsingin yliopistoon saatu Päivikki ja Sakari Solhbergin säätiön rahoittama tutkimusprofessuuri sekä Sosiaalija terveyserojen kaventamisen tutkimusohjelma. Sitä johtaa nyt lääketieteen tohtori, apulaisprofessori Joni Lindblom. Tämä ohjelma on uusi avaus lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Reijulan mukaan tärkeä, sillä terveydenhuollon rooli ei voi rajoittua vain ennenaikaisesti kuolevien ihmisten viimeisten hetkien helpottamiseen. ■

”Tutkitusti ihan hullu”

Kirjailija Auli Viitalalla on kaksi minää, jotka eivät tunne toisiaan: vahva esiintyjä sekä heikko ja hiljainen, turvaa kaipaava lapsi.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

Auli Viitala tulee rappukäytävässä vastaan juuri ennen aamuyhdeksäksi sovittua tapaamista. Hänellä on tukka sekaisin, jalassa kumisaappaat ja päällä pitkä siniharmaa velour-aamutakki, jonka selästä on korjattu reikä keltaisella langalla.

– Minulla on tällainen mielenterveyskuntoutujan työasu, Viitala vitsailee.

– Ja kirjailijan myös.

Viitala kertoo tuoreessa muistelmateoksessaan Kahtia halkaistu kansalainen (Art House 2024), millaista on olla ”tutkitusti ihan hullu” työkyvyttömyyseläkeläinen. Hän kirjoittaa myös kolumneja Ylelle ja Apu-lehdelle sekä puhuu paneelikeskusteluissa köyhien, syrjäytyneiden ja mielenterveyskuntoutujien puolesta.

Viitalan edellinen yö oli rankka. Hän heräsi kesken unien niin voimakkaaseen ahdistukseen, että otti diapamin. Rauhoittava lääke teki sängystä nousemisen aamulla vaikeaksi. Aamutoimet ovat nyt siinä vaiheessa, että villakoira Tessan on päästävä ulos.

49-VUOTIAS Auli Viitala on saanut elämänsä aikana monia diagnooseja. Hänellä on todettu sekä ahdistuneisuushäiriö että masennus. Vakavin diagnoosi on dissosiatiivinen identiteettihäiriö, joka huomattiin hänellä vasta yli nelikymppisenä ja joka harvoin paranee täysin.

Dissosiatiivinen häiriö näkyy Viitalan elämässä niin, että rajat itsen ja muiden välillä häilyvät ja toisten olotilat tuntuvat oman ihon alla.

Viitala kertoo, että hänellä on kaksi minää, jotka eivät juurikaan kommunikoi keskenään tai ymmärrä toisiaan. Vahva minä on sanavalmis ja hauska pokkatyyppi, joka antaa haastatteluja se-

kä kirjoittaa kirjoja ja kolumneja. Sitä ei pelota eikä hävetä.

Se toinen, heiveröinen minä on harvemmin tavattavissa. Se on turvaa kaipaava ja hiljainen lapsihahmo. Jos on pakko puhua, heikko minä puristaa suustaan ”ei”, ”joo” tai ”en tykkää” monotonisella, hiukan metallisella äänellä.

Kun Viitala kuvailee heikkoa minää, hänen hymynsä valuu pois ja keho alkaa vapista.

– Nuo minät eivät ole käytössäni yhtä aikaa. En meinaa saada yhteyttä toiseen minään, kun olen toinen. Ne ovat eri tiloja, joilla on eri tietoisuus. Ymmärrätkö?

Tessa työntää päänsä Viitalan syliin. Koira tuijottaa ihmistään kiinteästi silmiin.

– Jos kuulen arjessa asian, joka on minulle liikaa, saatan alkaa täristä ja ikään kuin poistua paikalta. Tällaisiin kohtauksiin liittyy myös muistinmenetys.

Mielenterveyden keskusliitto kertoo dissosiaatiohäiriön halkaisemasta mielestä: ”Yksi puoli kantaa tunnepuolella traumamuistoa, toinen taas pyrkii elämään normaalia arkea, pitämään muistot poissa todellisuudesta ja hautaamaan trauman olemattomiin. Tällöin trauma jää ikään kuin eri persoonan kannettavaksi.”

Mielen jakautumisen taustalla on usein pitkään jatkunutta väkivaltaa tai seksuaalista kaltoinkohtelua lapsuudessa. Viitala painottaa, että hänelle ei ole tapahtunut mitään sellaista.

”KAI SE NYT jonkin verran kuormittaa, jos nelihenkisessä perheessä on kaksi bipoa ja yksi Down.” Auli Viitala kuvaa näin itsensä, opettajavanhempiensa ja kehitysvammaisen pikkuveljensä muodostamaa lap -

Psyykkinen sairaus vaikuttaa

Auli Viitalan voimiin, ei älyyn. Hän nukkuu 10–12 tuntia vuorokaudessa.

suudenperhettään Kahtia halkaistussa kansalaisessa.

Viitalan molemmat vanhemmat saivat diagnoosin bipolaarisuudesta eli kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, kun hän itse oli jo aikuinen. Hoitamattomana häiriö tarkoittaa mielialojen vuoristorataa, jossa syöksytään maniasta masennukseen. Välillä voi olla oireettomia jaksoja, välillä itsetuhoisuutta tai muita tiloja, joista ihminen ei selviä ilman sairaalajaksoa.

Viitala oli viiden vanha, kun hänen isänsä joutui ensimmäisen kerran sairaalaan masennuksen vuoksi. Hän ei muista, että kukaan olisi kertonut, mikä isällä oli. Elämä jatkui ilman selitystä ja lohdutusta.

Viitalan mielestä Lewis Carrollin Liisa ihmemaassa -kirjan hullut teekutsut kuvaavat osuvasti maanisia aikuisia lapsen silmin. Teekutsuilla osallistujat poukkoilevat impulsiivisesti istuinpaikasta ja keskustelunaiheesta toiseen. Vuoropuhelut ovat kiihkeitä, epäjohdonmukaisia ja absurdeja. Tavallisen maailman lainalaisuudet, kuten aika, eivät merkitse mitään loputtomasti jatkuvilla kutsuilla.

Haluatko kertoa tarkemmin, millaista oli kasvaa kahden bipolaarisen vanhemman kanssa?

– En, Viitala sanoo.

Hän juo aamukahvia, haukkaa juustoleipää ja katselee ulos ikkunasta, jonka takana puu taipuu tuulessa. Ikkunan viereisessä lasikaapissa on Mariskooli, kynttilä ja pakkaus tähtisadetikkuja.

Viitala käsittelee kirjassaan sitä, millaista on kasvaa mielenterveysomaisen roolissa. ”Isänmurha on huomattavasti vaikeampi tehdä, jos on koskaan pelännyt vanhempiensa itsemurhaa. Nämä sanat on punnittu kultavaa’alla.”

Mielenterveysomaisen rooliin on perinteisesti kuulunut tasapainoisuus ja vahvuus, oli hän sitten täysikasvuinen tai ei. ”Peppi Pitkätossusta tuli maailman vahvin tyttö, kun hänen äitinsä kuoli ja isä lähti yksin Etelämerelle tekemään surutyötä. Isästä tuli hottentottien kuningas, ja lapsi alkoi puijata viranomaisia esiintymällä vahvempana kuin kukaan”, Viitala kirjoittaa.

VANHEMMAN MIELENTERVEYSHÄIRIÖ lisää lapsen todennäköisyyttä sairastua psyykkisesti. On arvioitu, että psyykkisesti sairastuneiden vanhempien lapsista noin 20 prosenttia sairastuu itse ennen kymmenettä ikävuottaan, ja 60 prosenttia ennen kuin täyttää 25 vuotta.

Lapsen sairastumisen taustalla on sekä geeniperimä että olosuhteet. Psyykkisesti sairaan ihmisen voi olla vaikea tarjota lapselleen tarpeeksi vakaata ja ennustettavaa kasvuympäristöä, mutta sairaus ei sinänsä tee kenestäkään huonoa vanhempaa.

Viitalalla ja hänen entisellä vaimollaan on kaksi aikuista lasta, joista nuorempi asuu hänen luonaan vuoroviikoin. Jos Viitala olisi saanut päättää, mitä vaikeuksia lapset kohtaavat, kaikkein viimeiseksi hän olisi valinnut vanhemman psyykkisen sairastumisen.

Viitala puhuu painokkaasti jokaisen lapsen oikeudesta turvalliseen tilaan, jossa tämä saa olla äänekäs, vaatia ja kiukutella. Lapsen ei pidä joutua olemaan kiltti ja huomaamaton, ettei hän rasittaisi vanhempiaan.

Yöllinen diapam tekee Viitalan vieläkin vähän pöpperöiseksi. Hän puhuu verkkaisesti, pitää pitkiä taukoja, hakee monta kertaa lisää kahvia.

Olemme rakastuneet tähän elämäntapaan.

”

Ihmisen parantamisen pitäisi olla hoidon keskiössä.

– Olen aina pyrkinyt siihen, että lapseni saavat olla lapsia. Heillä vaikuttaa olevan kaikki hyvin. Nähtäväksi jää, olenko omalla toiminnallani traumatisoinut heitä.

AULI VIITALA OLI korkeakoulutettu ja taloudellisesti mukavasti pärjäävä perheenäiti, kunnes mielenterveysongelmat estivät häntä jatkamasta työtään uutistoimistossa vuonna 2011. Vuonna 2015 hänelle tuli ero vaimonsa kanssa.

Viitala muutti omistusasunnosta vähävaraisille tarkoitettuun vuokra-asuntoon. Hänen tulonsa alkoivat koostua työkyvyttömyys- ja kansan-

eläkkeestä, ystäviä ei ollut enää varaa tavata kahviloissa, ja kodinkoneen hajotessa seuraava oli pakko löytää käytettynä.

Viitala tajusi, ettei kuulu enää luokkaan, johon oli kasvanut. Hän alkoi kutsua itseään köyhäksi ja syrjäytyneeksi. Viitalan esikoisteos Elämäni kansalaisena (Kirjapaja 2023) kuvaa hämmentävää kokemusta keskiluokasta tippumisesta.

Kun Viitala alkoi vuonna 2019 kirjoittaa kolumneja, niistä saatavat lisätulot helpottivat rahatilannetta. Lisäksi hän tunsi olevansa taas yhteiskunnan aktiivinen jäsen.

– Tekee hyvää kokea olevansa osallinen.

VIISITOISTA VUOTTA mielenterveyden hoitoa on sisältänyt yli kahdeksan vuotta psykoterapiaa Valviran hyväksymien terapeuttien luona sekä kuntoutuspsykoterapiaa, hypnoterapiaa ja depressiokoulun. Auli Viitala on tavannut myös psykologia, toimintaterapeuttia, fysioterapeuttia, sosiaalityöntekijää ja ainakin neljää eri mielenterveyshoitajaa.

Viitala laskeskelee käyttäneensä terapiaan ainakin kymppitonnin. Osan hoidosta maksoi entinen vaimo, kun Viitalan omat varat eivät riittäneet.

Villakoira Tessa on Auli Viitalan jokapäiväinen elämänkumppani. Toinen kumppani on mies, jonka kanssa hän on seurustellut kahdeksan vuotta. Pari asuu erillään. –

Viitala kirjoittaa Kahtia halkaistussa kansalaisessa: ”Lopullisesti hulluksi minut teki hoito- ja tukijärjestelmä.” Hän näkee mielenterveyshäiriöiden hoidossa monta ongelmaa. Jos hänellä olisi valta muuttaa niistä yksi, mikä se olisi?

– Ihmisen parantamisen pitäisi olla hoidon keskiössä.

Viitala vertaa julkisen terveydenhuollon tarjoamaa psykiatriaa siihen, että jalkansa katkaissut ihminen menisi lääkäriin, joka ei tutkisikaan vammaa, ottaisi röntgenkuvaa ja laittaisi kipsiä, vaan sen sijaan arvioisi potilaansa työkykyä nykyisen vammansa kanssa, kartoittaisi tämän vahvuuksia ja kirjoittaisi niistä lausunnon.

Diagnooseja annetaan Viitalan mielestä usein nopeasti ja ilman kunnon tutkimuksia. Jos mielenterveysongelmasta kärsivää ihmistä hoidetaan väärän diagnoosin pohjalta, ei ole yllätys, ellei hoito tehoa. Eihän katkennut jalkakaan parane sillä, että lääkäri lastoittaa sen sijaan ehjän käden.

”

Rukous on vähän kuin sauna.

Viitala kirjoitti Ylen kolumnissaan vuonna 2021: ”Hylkäsin tänä talvena julkisen terveydenhuollon. Se on ollut minulle, pitkäaikaissairaalle, kumppani, jolle olen ollut uskollinen mutta joka on kohdellut minua huonosti, luvannut liikoja ja nöyryyttänyt. Olen pelännyt jokaista tapaamista ja pettynyt yhä uudestaan. Olen kymmenen vuotta yrittänyt korjata välejämme, turhaan. Tilanne on se, että kuolen, jos en käännä selkääni.”

”EI SE SIITÄ” on Auli Viitalan motto. Hän inhoaa kehotuksia, joiden mukaan pitäisi ajatella positiivisesti ja etsiä synkistä pilvistä hopeareunus.

Viime talvena Viitalan postiluukusta tippui päätös toistaiseksi jatkuvasta työkyvyttömyyseläkkeestä. Kun hän kertoo siitä, hymykuopat vilkkuvat. Hänen ei enää odoteta muuttuvan paremmaksi versioksi itsestään.

Kun voimat eivät hupene kuntoutusyrityksiin, niitä on jäänyt enemmän kirjoittamiseen. Viitala käy myös puhumassa yleisön edessä. Kesällä hän osallistui SuomiAreenan keskusteluihin, ja syksyyn kuuluu useita seurakuntavierailuja.

– Monen on vaikea uskoa, että olen sairas, koska he ovat tavanneet vain vahvan minäni. Sen ylläpito on kuitenkin tosi raskasta. Siksi olen työkyvytön.

Viitala arvelee työskentelevänsä viitisen tuntia viikossa. Enemmistö päivistä täyttyy levosta: viihdesarjoista, metsäkävelyistä, sukan kutomisesta, luonnonvesissä uimisesta ja päivänokosista koira kainalossa. Hän nukkuu 10–12 tuntia vuorokaudessa.

KRISTINUSKON VIESTI jokaisen yhtäläisestä ihmisarvosta on Auli Viitalalle tärkeä. Työkyvyttömyyseläkeläinen asettuu samalle viivalle tasavallan presidentin kanssa.

– Varmaan muitakin työkyvyttömiä koskee se, että intoa olisi enemmän kuin työkykyä. Se on perseestä, Auli Viitala sanoo.

– Kirkon tehtävänä on vastustaa kilpailuyhteiskuntaa sekä levittää lohtua ja turvallisuutta. Niistä on iso pula.

Viitala on kasvanut ateistisessa kodissa ja käynyt koulunsa ilman uskonnontunteja, mutta hengellisyys on tullut aikuisena osaksi elämää. – Rukous on vähän kuin sauna. Jokin siinä rituaalissa rentouttaa, vaikka en ihan tiedä miksi. Rukoukseen ja saunomiseen voi ryhtyä tosi stressaantuneena ja sen kummemmin keskittymättä, ja silti ne tekevät ihmiselle jotain.

Viitala kirjoittaa Kahtia halkaistussa kansalaisessa: ”’Tulla omaksi itseksi’ on minulle hämärä ilmaus – en tunnista omaitseyttä ja sitä paitsi muutunkin koko ajan. Mutta ’tulla Jumalan kuvaksi’, sen ymmärrän. Voi olla mitä tahansa, kuka tahansa, muuttuva ja muutosta pelkäävä, repaleinen, kuitenkin rakkaudessa eheä, vapaa.”

Viitala on miettinyt, onko hänellä oikeus tuntea iloa työkyvyttömyyseläkkeellä. Psyykkinen sairaus aiheuttaa kärsimystä, mutta se ei ole koko kuva hänen elämästään. Siihen kuuluvat myös ihana mies, ”maailman parhaat” lapset ja koira, hienot ystävät, kirjoittaminen.

Joulukuussa 2023 Viitala julkaisi Instagramtilillään tekstin: ”Hamlet kysyi, ollako vai ei. Minna Canth vastasi, että mitä tahansa kunhan ei puolikuollutta elämää. Oma vastaukseni on, että menee se puolikuollutkin.” ■

Auli Viitala puhuu

Munkkiniemen kirkossa

Mikä on kirkon paikka nyky-yhteiskunnassa? Miltä kristinusko näyttää ulkopuolelta katsottuna? Voiko ihminen olla sekä kristitty että vapaa ajattelija?

Kirkon ovella norkoilija, vapaa kirjoittaja

Auli Viitala alustaa keskustelua aiheesta Kannattaako kirkko pelastaa hukkumasta? ti 3.12. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Tapahtuman järjestää Arkki-jumalanpalvelusyhteisö, joka on tarkoitettu erityisesti ihmisille, jotka kokevat jäävänsä kirkossa ulkopuolisiksi. Yhteisössä etsitään kokonaisvaltaista ja kestävää tapaa elää kristittynä.

Pohjoisen ääni

Anna Näkkäläjärvi-Länsman kuuli arkistonauhoilta sukulaistensa joikaamista. Niiden pohjalta hän alkoi tehdä omia joikuja. Tänä vuonna Jouluradiossa kuullaan hänen pohjoissaameksi joikaamansa Hoosianna.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA KEVIN FRANCETT

Kun kaamos laskeutuu Suomen pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin marraskuun lopussa, se tuntuu Anna Näkkäläjärvi-Länsmanista hyvältä.

Adventista aletaan kulkea kohti joulua, joka tuo toivon pilkahduksen. Poronhoitajaperheessä syksy on kiireistä aikaa, mutta jouluna kaikki voivat viettää rauhassa aikaa yhdessä. Näkkäläjärvi-Länsman on lähtöisin Inarista. Viitisentoista vuotta sitten hän perusti miehensä kanssa perheen Nuorgamiin, joka sijaitsee Tenojoen rannalla Saamenmaassa. Heidän kotinsa on tunturin rinteessä. Olohuoneen ikkunasta näkyy Norjaan.

Joulua edeltävänä neljänä sunnuntaina perheessä on tapana sytyttää adventtikynttilät. Silloin Näkkäläjärvi-Länsman laulaa yhdessä lastensa kanssa pohjoissaameksi Dál cahkkehat mii gintala

– Nyt sytytämme kynttilän -virressä tulee tosi hyvin kerrottua se, miksi adventtia ja joulua vietetään, hän sanoo.

ANNA NÄKKÄLÄJÄRVI-LÄNSMAN on muusikko. Poronhoitoon hän osallistuu silloin, kun tarvitaan. Näkkäläjärvi-Länsmanin puolison lisäksi myös hänen isänsä ja veljensä ovat poronhoitajia.

Näkkäläjärvi-Länsman esittää saamelaismusiikkia, ja hänet tunnetaan taiteilijanimellä Ánnámáret. Parhaillaan hän tekee myös tohtoriopintoja Sibelius Akatemian kansanmusiikin osastolla. Hänen tutkimuskohteenaan on joiku eli saamelainen vokaalimusiikkilaji. Pohjoissaameksi joiku on luohti.

Opinnot Näkkäläjärvi-Länsmanilta sujuvat pääosin etänä. Opintoihin kuuluuvien taiteellisosioiden valmistelujakin hän pystyy tekemään kotona Nuorgamissa.

– Sitten kun on tarpeen harjoitella muiden muusikoiden kanssa, pitää tulla Helsinkiin, Näkkäläjärvi-Länsman kertoo.

ÁNNÁMÁRET-YHTYE JULKAISI elokuussa toisen albuminsa Bálvvosbáiki. Levyn nimi tarkoittaa palvontapaikkaa. Yhtye esittää Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin tekemiä joikuja.

– Kokoonpanomme on perustettu viisi vuotta sitten. Viime vuodet olemme olleet hyvin aktiivisia ja keikkailleet myös ulkomailla , NäkkäläjärviLänsman kertoo.

Kotimaan Kaustisen ja Haapaveden kansanmusiikkifestivaalien lisäksi Ánnámáret on esiintynyt muun muassa Norjassa, Espanjassa, Ranskassa, Sveitsissä, Hollannissa ja Kanadassa.

Kuka?

Muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman, 45, asuu poronhoitajapuolisonsa, kahden lapsensa ja koiransa kanssa Nuorgamissa. Hän käyttää taiteilijanimeä Ánnámáret.

Mitä?

Tänä vuonna Jouluradiossa kuullaan Näkkäläjärvi-Länsmanin säveltämä ja pohjoissaameksi esittämä uusi versio

Hoosiannasta. Kappaleen on sovittanut ja tuottanut Sami Zimmermann. Sen ensiesitys on ensimmäisenä adventtina 1.12. klo 00 Jouluradion pääkanavalla (97,1 MHz tai 102,0 MHz) ja netissä osoitteessa jouluradio.fi. Video julkaistaan samaan aikaan Jouluradion Youtube-kanavalla.

Motto

Välillä on hyvä maalata taivaanrantaa.

– Ánnámáretissa minä joikaan. Pohjalla on vanhojen sukulaisteni joikutyyli, jota olen kuullut arkistoäänitteiltä. Niistä oppineena olen tehnyt omia sävelmiä. Joiuissani sekoittuvat vanha ja uusi.

– Yhtyeessämme on jouhikon soittaja Ilkka Heinonen ja elektroniikan taitaja Turkka Inkilä Musiikkimme ei ole teknoa, vaan sitä voisi sanoa luonnonläheiseksi elektroniikaksi, jossa on käytetty sinfonista säveltämistapaa ja luonnon ääniä.

– Konserttikokonaisuuteemme kuuluu myös mediataiteilija Marja Viitahuhdan luomaa videotaidetta, joka elää musiikin mukana, Näkkäläjärvi-Länsman kertoo.

KUN KYSYY, mistä Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin joiut kertovat, hän miettii hetken, miten asian selittäisi.

– Oletko ikinä kuullut semmoista luonnehdintaa pohjoissaamelaisesta joiusta, että joikaaja ei joikaa jostakin, vaan se joikaa jonkun?

– Pohjois-saamen kielessä ei sanota, että joikaan hänestä, vaan sanotaan, että joikaan hänet. Joikaaja tuo joiullaan henkilön ikään kuin paikalle. Tämä on erityistä verrattuna muihin Euroopan musiikkikulttuureihin.

Monista tekemistään joiuista NäkkäläjärviLänsman sanoo, etteivät ne kerro mistään konkreettisesta vaan ovat kuvauksia tunnelmista ja visioista. Bálvvosbáiki-albumilla ovat teemoina saamelainen maailmankuva ja siihen kiinteästi liittyvä luontosuhde.

– Luontoa pitää kunnioittaa ja säilyttää se seuraaville sukupolville elinvoimaisena, niin että heilläkin on täällä elinmahdollisuudet.

JOIKAAMINEN ON muutakin kuin musiikkia, Anna Näkkäläjärvi-Länsman sanoo. Alun perin se on ollut kommunikointitapa, eikä sitä ollut tarkoitettu esitettäväksi.

– Joikaaminen on oma kielensä. Sillä voi ilmaista myös asioita, joita on vaikea ilmaista puhutulla kielellä. Ja tietenkin se on myös pohjoissaamelaista vokaalimusiikkia.

Joikaaminen on saanut uusia muotoja Näkkäläjärvi-Länsmanin mukaan 1970-luvulta lähtien, kun saamelainen populaarimusiikki on kehittynyt.

– Joikaamisella on tavallaan kaksi paikkaa. Se on edelleen kommunikointimuoto saamelaisyhteisöissä, joissa se siirtyy sukupolvelta toiselle suullisena perintönä. Nykyisin joikaamista kuulee myös esiintymislavoilla.

Näkkäläjärvi-Länsman käyttää esiintyessään gáktia eli saamenpukua. Hänellä on niitä useita.

– Minulla on hienoja pukuja, jotka on tarkoitettu arvokkaisiin juhlatilaisuuksiin, ja sellaisia, jotka sopivat vaikka festareille tai arkikäyttöön.

Ennen saamelaisten vaatetus tehtiin niistä materiaaleista, mitä oli saatavilla, kuten poronnahasta ja villakankaasta.

– Nykyään kankaita voi tilata mistä vain ja käytössä on kaikenlaisia nettikauppoja. Saamenpuku muuttuu muodin mukana. Siihen voi valita sellaisen kankaan, josta itse tykkää.

KIRKOISSA JOIKAAMINEN oli entisaikaan kielletty. Sitä pidettiin syntinä. Anna Näkkäläjärvi-Läns-

09_Kuvateksti

man sanoo kyllä tietävänsä, mistä tämä johtui: vanhoillislestadiolainen liike väitti niin.

– Joikaamista ei pidetty ihmismäisenä käyttäytymisenä, ja siksi sen sanottiin olevan syntiä. Kun ulkopuoliset ihmiset ovat niin sanoneet, se on jättänyt jälkensä saamelaisyhteisöön.

Nykyään joikaamisesta ajatellaan eri tavalla.

– Kirkko piispaa myöten on sanonut, että joiku kuuluu myös kirkkoon.

– Mutta jollakin tavalla yhteisöömme on osittain yhä juurtunut ajattelutapa, että joikaaminen olisi syntiä. Kestää jonkin aikaa ennen kuin sellainen ajattelu unohtuu.

Näkkäläjärvi-Länsman on laulanut usein Utsjoen kirkossa. Hän on opetellut vanhaa saamelaista virsilaulutapaa ja tehnyt kanttori Raimo Paason kanssa myös virsilevyn.

– Saamelaisessa virsilaulussa on kirkas äänenkäyttötapa. Laulaminen on aika hidasta, ja siinä venytellään ja liu’utellaan sävelten välissä. Täällä pohjoisessa virsistä löytyy useita muunnelmia. Niitä on laulettu vähän eri tavalla eri kylissä.

KYMMENENVUOTIAANA Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin osallistui kahden muun tytön kanssa saamelaisnuorten taidetapahtumaan. He esittivät kilpailussa saamelaista populaarimusiikkia ja pääsivät jatkoon valtakunnalliseen taidetapahtumaan.

– Siitä lähti esiintymisen ja musiikin tekemisen kipinä. Aloin opiskella myös soittamista.

Lukioon Näkkäläjärvi-Länsman lähti Rovaniemelle, jotta pystyi opiskelemaan musiikkiopistossa säännöllisesti. Sen jälkeen hän pääsi Tampereelle ammattikorkeakouluun musiikkipedagogiikan ja klarinetin soiton opintoihin ja sitten Sibelius-Akatemiaan.

Opintojen jälkeen Näkkäläjärvi-Länsman soitti klarinettia sotilassoittokunnassa Hämeenlinnassa. Sitten hänelle tuli koti-ikävä. Veri veti takaisin pohjoiseen, ja hän palasi saamelaismusiikin pariin.

Klarinetti ei ole nyt aktiivisessa käytössä, mutta kulkee yhä Näkkäläjärvi-Länsmanin mukana.

– Eihän sitä tiedä, jos kohta taas innostun ja alan vaikka joikaamaan klarinetilla. ■

”

Joikaaja tuo joiullaan henkilön ikään kuin paikalle.

”On

iso

kysymys,

että mitä minä haluan ja mitä Jumala haluaa”

Tapio Luoma halusi papiksi pieneen seurakuntaan, mutta nyt hän johtaa arkkipiispana 3,5 miljoonan suomalaisen kirkkoa. Tässä jutussa hän kertoo uskostaan ja urastaan sekä perustelee, miksi haluaisi kirkkohäät myös samaa sukupuolta oleville pareille.

Usko

”Rippikoulukesä oli käänteentekevä”

– Olen lapsesta asti uskonut Jumalaan ja myöhemmin pikemminkin kasvanut uskossa kuin tullut uskoon. Kotipaikkakunnallani Vaasassa vaikutti 1970-luvulla vahvana kirkon viides herätysliike, jossa korostettiin henkilökohtaista uskonratkaisua. Se sai minutkin pohtimaan, onko minulla ollut mitään selvää uskoon tulemisen hetkeä. Rippikoulukesä oli sillä lailla käänteentekevä, että se usko, joka minussa oli, vahvistui, enkä enää kaihtanut sanoa olevani uskova. Ajattelen, että uskossani on edelleen hyvin paljon samaa kuin silloin nuorena.

– Kun 1990-luvulla ryhdyin tekemään väitöskirjaani teologian ja luonnontieteen suhteesta, minua kiinnosti lähinnä apologia eli se, millä tavalla kristinuskoa voidaan puolustaa niitä väitteitä vastaan, joissa todetaan, että kristinusko on älyllisesti huono vaihtoehto. Monestihan kuulee sanottavan, että viisas ja tieteen vakavasti ottava ihminen ei voi uskoa Jumalaan. Hain tutkimuksen tekemisestä myös aineksia omaan työhöni pappina, varsinkin nuorten kysymyksiin vastaamiseen.

– Tutkimustyön myötä oma horisonttini laajentui. Apologiassa puolustetaan omaa näkemystä, ja sillä on kyllä oma paikkansa. Mutta huomasin, että vieläkin tärkeämpää on dialogi, jossa erilaiset katsomukset kohtaavat toisensa kunnioituksen hengessä. Oma tutkimuskohteeni, skotlantilainen teologi Thomas F. Torrance, on painottanut vuoropuhelua uskonnollisten yhteisöjen ja tiedeyhteisön välillä. Sitä olen toivonut myös omalla työlläni edesauttavani.

Jeesus

”Kristittyinä emme usko Jumalaan yleensä”

– Hengellisen elämäni tärkeimpiä löytöjä on rippikouluajoista alkaen ollut Kristus-keskeisyys, eli se, mikä merkitys Jeesuksella on kristinuskossa.

– Väitöskirjaa tehdessäni opiskelin yhdeksän kuukautta Edinburghin yliopistossa. Silloin huomasin, että tutkimustyön tekeminen oli myös hengellisesti äärimmäisen ravitsevaa. Thomas F. Torrancella, jonka ajattelua tutkin, oli teologiassaan hyvin vahva Kristus-keskeinen ote.

– Väitöskirjan tekeminen ei ollut minulle pelkästään akateemisen meriitin hankkimista, vaan se oli myös uskossa kasvamista. Siitä lähtien olen mieltänyt oman roolini pappina, piispana ja nyt sitten vielä arkipiispana niin, että kaikki lähtee Kristuksen persoonasta.

– On Jumala. Mutta kristittyinä emme usko Jumalaan ylimalkaisesti tai Jumalaan yleensä, vaan sellaiseen Jumalaan, joka sitoutuu luomaansa todellisuuteen. Hän on itse mukana tämän luomakunnan eri vaiheissa. Konkreettinen osoitus siitä on kristinuskon mukaan se, että Jumala itse syntyy ihmiseksi Jeesus Nasaretilaisessa eli hän itse sitoutuu aikaan ja paikkaan. Tämähän on aika monen mielestä käsittämätöntä: jos Jumala on aina ollut olemassa ja kaikkivaltias, niin miten hän joskus kaksituhatta vuotta sitten valitsi yhden mitättömän maailmankolkan?

– Mutta luultavasti kristinuskon voima onkin ollut siinä ymmärryksessä, että Jumala on juuri sellainen. Hän ei ole Jumala vain yleensä, vaan hän on Jumala nimenomaan erityistilanteissa, minunkin elämäni erityistilanteissa. Hän tulee ihmiseksi jakaakseen tämän ihmisen osan, ja se tapahtuu Jumalan omassa olemuksessa. – Vanha, ehkä se kaikkein alkukantaisin kristillinen uskontunnustus ”Jeesus on Herra” ilmaisee sen, että avain Jumalan, hengellisen elämän ja kristillisen uskon ymmärtämiseen lähtee Kristuksen persoonasta. ”Jeesus on Herra” ei ole mikään hurskas slogan tai leima, jolla ihminen esittelee omaa uskonnollisuuttaan ja jolla kiillotetaan omaa hengellisyyttä ja osoitetaan muiden olevan väärässä. Sen sijaan se on tunnustus siitä, että lähtökohta Jumalan mysteeriin ja siihen kiinni pääsemiseen on aina Kristuksessa. Kristinuskoa ei voi ymmärtää ilman tätä.

Raamattu

”Viimeisellä tuomiolla ei kysytä, kuinka paljon Raamattua on lukenut”

– Raamattu on kiinnostanut minua siitä lähtien, kun opin lukemaan. Asuimme jonkin aikaa Vaasassa erään helluntailaispariskunnan yläkerrassa, ja olin välillä heillä hoidossa. Siellä oli iso perheraamattu, jossa oli Gustave Dorén kuvitus. Muistan, kuinka minua kiehtoi valtavasti se maailma ja välillä aika hurjatkin kuvat. Kaikkia eivät aikuiset olisi antaneet katsoa, koska ne olivat sen verran raakoja.

– Pyrin lukemaan Raamattua joka päivä. Käytän Sanan aika -kirjaa, jota toimitan yhdessä Anna-Mari Kaskisen ja Miikka Ruokasen kanssa. Siinä Uusi testamentti käydään läpi vuoden mittaan ja Vanha testamentti kolmessa vuodessa.

– Meidän kirkolliset kädenvääntömme eivät liity Raamatun arvoon ja merkitykseen sinänsä, vaan sen tulkintaan. Kun keskustellaan erilaisista tulkinnoista, minusta on oleellista ymmärtää, mitä Raamattu puhuu, mitä sinne on kirjoitettu ja millaisia kerrostumia ja millaista kirjallisuutta se sisältää.

– Raamatun kertomuksissa ja niissä kuvatuissa tapahtumissa heijastuu paitsi ihmisen kaipuu Jumalan puoleen, myös se, mitä Jumala haluaa ihmiselle sanoa ja miten hän lähestyy ihmistä. Jeesusta ja Raamattua on mahdoton erottaa, koska emme tuntisi Jeesuksen persoonaa ilman Raamattua. Mutta jos kysytään, ketä meidän tulee viime kädessä pitää Herranamme, niin kyllä se on Jeesus. Myös Raamatun oman todistuksen mukaan viimeisellä tuomiolla ei kysytä sitä, kuinka paljon Raamattua on lukenut tai kuinka hyvin sen osaa, vaan sitä, olemmeko nähneet Kristuksen kärsivässä lähimmäisessä.

Rukous

”Rukoukseni ei ole pelkkiä sanoja”

– Kotona minulle opetettiin iltarukous, ja minua kannustettiin mukaan seurakunnan varhaisnuorisotoimintaan. Jonkun mielestä tuo ei ehkä ole paljon, mutta minä pidän sitä arvokkaana ja tärkeänä.

– Kerran, kun olin ehkä viisivuotias, olin kuumeessa ja hoidossa naapurin helluntailaisper-

heen luona. Isä ja äiti olivat töissä. Lepäsin ja istuskelin sohvalla. Helluntailaisperheen isä ja hänen saarnaajatoverinsa, joka oli siellä kylässä, polvistuivat ja rukoilivat, että pieni poika parantuisi. Tuosta hetkestä minulle on jäänyt vahva muistijälki.

– Minun on kauhean vaikea sanoa, kuinka usein rukoilen, koska se on osa arkista elämääni eri tavoin. Rukoukseni ei ole koskaan pelkkiä sanoja tai jotain sellaista, jolle varaisin tietyn ajankohdan. Sitäkin se voi olla, mutta rukouselämäni ei ole siihen sidottu. Rukoilen lukuisia kertoja päivän mittaan – rukousta ovat myös sellaiset huokaukset Jumalan puoleen, joissa välttämättä ei ole sanoja tai selkeitä ajatuksia.

– Olen tehnyt itselleni rukoussäännön ja hyödyntänyt siinä katolista ja ortodoksista traditiota. Käytän esimerkiksi ruusukkoa tai rukoushelmiä ja saatan niiden avulla käydä läpi erilaisia lyhyitä rukoushuokauksia. Helmien määrä ja järjestys on iskostunut muistiini niin, että pystyn käymään rukoukset läpi missä milloinkin, vaikka autolla ajaessani.

Seurakunta

”Kotiseurakunnassani nuoreen ihmiseen luotettiin”

– Kouluiässä menin mukaan seurakunnan poikakerhoon. Muutaman vuoden päästä minua pyydettiin apukerhonjohtajaksi ja lopulta myös kerhonjohtajaksi. Kävin siihen vaadittavat kurssit ja sain kerhonohjaajakortin, jossa oli valokuvani, seurakunnan leima, nuorisotyönohjaajan allekirjoitus ja merkinnät kursseista, joita olin käynyt. Edelleen pidän sitä ehkä tärkeimpänä kirkollisena valtakirjana, joka käteeni on annettu. Vuosien mittaan minulle on tullut monenlaisia valtakirjoja ja viranhoitomääräyksiä, mutta poikakerhosta kaikki alkoi, ja se on ollut erittäin merkittävä vaihe minun hengellisessä kehityksessäni.

– Rippikouluiässä etsin hyvin voimakkaasti itseäni ja sellaista nuorten porukkaa, joka tuntuisi turvalliselta ja jossa olisi hyvä olla. Oman rippikouluni jälkeen osallistuin tiiviisti kotiseurakuntani nuorisotyöhön ja seurakunnan elämään. Löysin lopulta itseni aika monesta vapaaehtoistehtävästä: keräsin esimerkiksi kolehtia ja toimin yhteisvastuukerääjänä. Heittäydyin mukaan koko nuoruuden innolla. Siihen liittyi myös voimakas kokemus erään nuorten kirkkotilaisuuden jälkeen, kun tajusin, että haluan papiksi.

– Minulla on aina ollut vahva seurakuntaorientaatio, ja oma hengellinen kasvuni on aina tapahtunut suhteessa seurakuntaan. Kotiseurakunnassani nuoreen ihmiseen luotettiin. Se rohkeus, jonka sieltä sain, on ollut äärimmäisen tärkeää myöhemminkin, kun minulle on tarjottu haasteita, joihin tarttua. Opiskeluaikoina olin kesäteologina pienessä pohjalaisessa yhden papin seurakunnassa. Siellä sai tehdä ihan kaikkea.

– Silloin alkoi elää ajatus, että jos minut vihitään papiksi, haluan mahdollisimman pieneen seurakuntaan ihan sen takia, että silloin saa olla lähellä ihmisten elämää ja oppii tuntemaan laajasti ihmisiä. Pienessä seurakunnassa papin työ on monipuolista.

– No, nyt työni on aika kaukana siitä. Mutta se kokemus oli minulle äärimmäi-

Tapio Luoma noin puolitoistavuotiaana.

Luoma halusi aikoinaan seurakuntapapiksi, koska hän halusi olla lähellä ihmisten elämää.

Rippikoulu oli hengellisen etsimisen aikaa. Luoma pääsi ripille vuonna 1977.

Luoma kokee kasvaneensa uskoon, ja hänen uskossaan on edelleen hyvin paljon samaa kuin nuorena. Kuva on vuodelta 1978.

Arkkipiispan virkaan Tapio Luoma asetettiin 3.6.2018 Turun tuomiokirkossa.

sen tärkeä ja olen siitä hyvin kiitollinen. Näin, mitä oma seurakunta ja sen työntekijät merkitsevät ihmisille ja heidän identiteetilleen.

Ura

”Ihan hyvä, että asiat ovat menneet niin kuin ne ovat menneet”

– En ole oikeastaan suunnitellut uraani, vaan koen olevani tässä siksi, että Taivaan Isä on halunnut minut töihin kirkkoon. Olen ajatellut, että se tehtävä, joka kulloinkin tehtäväksi tulee, pitää vain hoitaa niin hyvin kuin osaa. Totta kai on täytynyt myös olla valmis ottamaan vastaan haasteita ja isompia ja vaativampia tehtäviä.

– Elämä on myös varhain opettanut, että se, mitä itse suunnittelen, ei välttämättä ollenkaan toteudu. Olen esimerkiksi hakenut virkoja, joita en ole saanut. Nyt voin sanoa, että on ollut ihan hyvä, että asiat ovat menneet niin kuin ne ovat menneet.

– Hiljattain minulta kysyttiin, minkälaisia unelmia minulla oli nuorena. Kerroin, että minulla oli kaksi unelmaa: ensimmäinen oli päästä papiksi ja toinen oli perustaa perhe. Molemmat ovat toteutuneet.

– Työ on minulle elämäntapa. Välillä on ollut vaikea vetää rajaa sen suhteen, mikä on perheelle annettavaa aikaa ja kuinka paljon aikaa käytän työhön. Mutta kyllä minä pystyn vapaatakin pitämään. Silloin lueskelen ja kuuntelen musiikkia.

– Minulla on työvuosia vielä jäljellä, eikä mitään ratkaisuja ole tarvetta tehdä pitkiin aikoihin. Tajuan kuitenkin, että kymmenen vuoden päästä olen jo eläkkeellä. Olen hyvin totaalisesti antanut itseäni, aikaani ja osaamistani kirkon työhön, jota rakastan ja joka on ollut valtavan tyydyttävää ja hienoa ja on sitä edelleen. Siksi vähän mietityttää, että miten sitten eläkeläisenä aika kuluu. Mitä voisi olla elämä ilman tätä työtä?

Johdatus

”Luotammeko siihen, että Jumala todella johdattaa?”

– En ole kokenut sellaisia syviä kriisejä, joissa olisin valtavasti epäillyt esimerkiksi Jumalan olemassaoloa tai Jeesuksen todellisuutta. Mutta joskus olen tuntenut, että Jumala on hiljaa. Olen myös epäillyt Jumalan johdatusta. Niin on käynyt yleensä silloin, kun asiat eivät ole menneet niin kuin minä olisin halunnut.

– On iso kysymys, että mitä minä haluan ja mitä Jumala haluaa. Jos me pyydämme johdatusta, niin sehän merkitsee myös sitä, että tunnistamme omien toiveidemme ja unelmiemme olevan välillä toisenlaisia kuin se, mitä Jumala kenties haluaa.

– Monet ovat sanoneet, että jos rukoilee sydämestään ”tapahtukoon sinun tahtosi”, tulee ensimmäisenä mieleen, että mitähän pahaa minulle nyt sitten tapahtuu – aivan kuin Jumala odottaisi tilaisuutta antaa meille jotakin pahaa. On merkillinen oletus, että jos annan Jumalalle vapaat kädet ohjata minun elämääni, minun täytyy ruveta pelkäämään.

– Seurakuntapapin työstä muistan, että kun ihmiset kokivat järkyttäviä tragedioita, he usein

kysyivät, mistä Jumala heitä rankaisee. Ne ovat isoja ja vaikeita kysymyksiä. Mutta kristinuskon lohdullinen sanoma on siinä, että Jeesusta on jo rangaistu. Siihen, miksi me kohtaamme vastoinkäymisiä, ei välttämättä ole mitään selitystä.

– Itse en ole kokenut suuria menetyksiä, mutta tiedostan, että koska tahansa saattaa kenelle tahansa tapahtua mitä tahansa. Työssäni olen nähnyt monia tragedioita, jotka ovat kohdanneet ihmisiä ja perheitä. Sellainen oli esimerkiksi Kauhajoen kouluampuminen vuonna 2008. Sellaiset tulevat kyllä ihon alle. Ja silloin on yhdessä kysytty, missä sinä Jumala olit.

– Olen miettinyt sitä, että jos näissä elämän vaikeissa tilanteissa, pettymyksissä ja tragedioissa ei voisi edes jollakin lailla turvautua Jumalaan – olkoon se miten pientä hyvänsä – niin mitä toivoa sitten olisi. Minulle perimmäinen toivonlähde on se, että vaikka hirvittäviä asioita tapahtuu, niin siitä huolimatta on olemassa jotakin sellaista, minkä me tulkitsemme Jumalan läsnäoloksi siinä kivussa. Ja tietysti Kristus ristilläkin kertoo siitä, että Jumala ei kaihtanut kohdata kärsimystä omissa nahoissaan.

– Kirkolliskokouksen aikoihin ihmiset eri puolilta kirkkoa sanovat usein rukoilevansa, että Jumala johdattaisi kirkolliskokousta. Se on tosi tärkeä asia, mutta se on saanut minut miettimään, luotammeko me siihen, että Jumala todella johdattaa ja että ne päätökset, joita kirkolliskokouksessa tehdään, oikeasti on tehty Pyhän Hengen johdatuksessa. Haluan uskoa, että jos kerran rukoillaan johdatusta, niin silloin se, mihin suuntaan meitä viedään, on sitä johdatusta.

– Tämä nyt tietysti pätee ihan kaikkeen muuhunkin. Olemme kyllä hanakoita pyytämään Jumalan johdatusta, mutta meillä on kuitenkin aika vahvoja reunaehtoja sille, minkä me olemme valmiita tulkitsemaan sellaiseksi.

Avioliitto

”Kysymys avioliitosta ei ole minulle vakaumuksen asia”

– Olen aina mieltänyt olevani kirkollisen kentän keskivaiheilla. Viime aikoina on esillä ollut paljon kysymys samaa sukupuolta olevien avioliitosta, ja siinäkin olen ollut aika lailla keskikentällä – nyt vain siirtynyt vähän keskikohtaa osoittavan viivan toiselle puolelle. Avioliitto ei ole koskaan ollut minulle mikään raamattukysymys, vaan pohdiskeluni on noussut lähinnä kirkon perinteestä ja avioliiton määritelmästä.

– Espoon piispana ollessani en itse erityisesti halunnut pitää tätä aihepiiriä esillä, mutta asiasta kysyttiin jatkuvasti. Silloin yritin rehellisesti vastata, että meillä ei ole vielä sellaista päätöstä, joka mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen. Tosin jo Espoon piispanvaalin aikaan 2011 totesin jossakin paneelissa, että kyllä se minulle käy, jos mennään sitä kohti yhdessä.

– Arkkipiispanvaalin yhteydessä vuonna 2018 muistan sanoneeni, että jos kirkko hyväksyy samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen, voisin kuvitella itsekin olevani heitä vihkimässä. En ole koskaan ollut tai en ainakaan koe olleeni täysin ehdoton, vaan ennemminkin kyselevä.

– Homoseksuaalisuus ei sulje pois syvää kaipuuta Jumalan puoleen tai henkilökohtaista us

koa. Ehkä juuri homoseksuaalisen ihmisen hengellisen elämän tunnistaminen ja aidoksi tunnustaminen on lopulta eniten vaikuttanut ajatteluuni niin, että olin muiden piispojen kanssa valmis tekemään kirkolliskokoukselle esityksen, että kirkossamme mahdollistetaan samaa sukupuolta olevien vihkiminen avioliittoon. Olen miettinyt, kuinka aktiivisesti olen muuttanut käsitystäni, vai olenko vain yhtäkkiä huomannut, että tämä ei ole enää minulle samanlainen kysymys kuin aikaisemmin.

– Toivon myös, että minulla on muutakin annettavaa tälle kirkolle kuin se, mitä ajattelen avioliitosta. Ylipäätään minua mietityttää se, missä asioissa on oltava järkähtämätön ja missä asioissa meidän on annettava tilaa itsellemme mielipiteiden kehittymiselle ja muuttumiselle. – Minulle vakaumus on pysyvää. Mielipiteet voivat muuttua ajan oloon. Kysymys avioliitosta ei minulle ole vakaumuksen asia.

Valta

”Raskainta on ollut tajuta omien mahdollisuuksieni rajallisuus”

– Arkkipiispan virkaa kunnioitetaan ja arvostetaan. Se totta kai tekee valtavan nöyräksi ja myös varovaiseksi, että en tulisi aiheuttaneeksi hallaa tälle viralle. Valta kirkossa on mitä syvimmin hengellinen asia. Se auktoriteetti, joka arkkipiispan virkaan liittyy, ei todellakaan ole minun omaani.

– Iso kysymys, jota pohdin jo Espoonaikoinani, on se, mitä piispuus tekee ihmiselle – eli missä määrin minulla säilyy kosketus autenttiseen minääni.

– Yksinäisyyttä en ole virassani kokenut. Minulla on loistavat työkaverit. Raskainta on varmaan ollut tajuta omien mahdollisuuksieni rajallisuus – se, että sittenkin tällä paikalla olen vain ihminen, joka ei saa aikaan ihmeitä. Arkkipiispanvaalin jälkeen on välillä tuntunut raskaalta myös se, että olen tullut tuottaneeksi pettymyksen – kun olen tajunnut, että minä en ollutkaan sellainen arkkipiispa kuin jotkut olisivat toivoneet. Mutta nykyisin otan siitä yhä vähemmän pulttia. ■

Kuka?

Tapio Luoma, 62, on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa. Hän aloitti virassaan kesäkuussa 2018. Sitä ennen hän on toiminut muun muassa Espoon hiippakunnan piispana ja Seinäjoen kirkkoherrana.

Luoma on vihitty papiksi vuonna 1987 ja väitellyt teologian tohtoriksi vuonna 1999.

Miksi pappi hyväksyy

Israelin tekemän kansanmurhan?

SUOMEN KARMEL-YHDISTYKSEN puheenjohtaja, pappi Risto Auvinen katsoo, että Jumalan lupaukset toteutuvat Israelin kansan kohdalla sellaisina kuin ne on Vanhassa testamentissa ilmoitettu (K&k 24.10.). Israelin valtio on osa Jumalan toimintaa. Siinä valossa Israelin nykyinen sodankäynti on täysin hyväksyttävää, myöskin kansanmurha, johon YK:n kansainvälinen tuomioistuin tulee lähitulevaisuudessa toteamaan Israelin syylliseksi.

Auvinen puoltaa yhtä koko Palestiinan alueen kattavaa Israelia, jossa maa kuuluu juutalaisille. Ei tule puhua siirtokunnista vaan uusista kaupungeista tai taajamista. Kun kaikki hyväksyvät Israelin valtion olemassaolon ja juutalaisten maanomistusoikeuden, voidaan ryhtyä ”rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on hyvä olla”.

Tässäpä on uutta yhteiskuntatiedettä – valtio, jonka kansalaisista osa omaa täydet oikeudet, ja muut tyytyvät vähempään.

Tosiasiassa Auvisen mallissa viime vuosikymmenet vallalla ollut miehitystilanne jatkuisi yhtä väkivaltaisena, paitsi jos kävisi niin, että Israel nujertaa palestiinalaiset täydellisesti. Jäljellä olisi hirmuvaltio nimeltä Israel.

Auvinen piirtää Jumalasta normaali-ihmisen oikeustajua loukkaavan kuvan.

Lauri Hannikainen kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, Helsinki

Juutalaisille ei ole luvattu maata

VANHAN TESTAMENTIN (VT) kirjoitusten viesti juutalaisten asemasta valittuna kansana on selvä: liitto Jumalan kanssa hyllytettiin esi-isien petollisuuden vuoksi. Uskollisuuden vastineena saatu hallintaoikeus maahan sekä Jumalan huolenpito menetettiin.

Tilanne ei ole muuttunut 2600 vuoden mittaan. Siksi kaksi diasporaa, siksi myös nykyinen itseaiheutettu riesa. Uuden testamentin sanoman myötä Jumala avasi valitun kansan jäsenyyden koko ihmiskun-

Talouskasvu tarvitsee terveitä ihmisiä

HINNAN PÄIHTEIDEN MYYNNIN laajentamisesta maksavat heikoimmat, kirjoitti Pauli Juusela pääkirjoituksessaan (K&k 24.10.). Kirjoittajan kanssa on helppo olla samaa mieltä. Etenkin kun rekisteriaineistoista tiedämme, että Suomessa elää ainakin 89 000 näkymätöntä lasta perheissä, joissa vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma.

Päihdepoliittiset toimenpiteet on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa Kasvun kaava -otsikon alle. Kaavasta on kuitenkin unohtunut yksi merkittävä yhtälö: terve talous tarvitsee myös terveitä ihmisiä. Alkoholi ja muut päihteet vaikuttavat kielteisesti niin käyttäjänsä kuin muiden ihmisten terveyteen sekä lisäävät julkisen sektorin kustannuksia.

Talouskasvun hakeminen päihdepolitiikalla on lyhytnäköistä, koska päihteet vähentävät työtätekevien määrää ja heikentävät työ- sekä toimintakykyä. Ei ole elinkeinoelämänkään etu, jos suomalaiset käyttävät entistä enemmän riippuvuutta ja terveyshaittoja aiheuttavia aineita.

Ajat ovat kuitenkin kovat terveyden edistäjälle. Entistä enemmän terveyspolitiikassa puhutaan, että ihmisten terveyteen vaikuttavat myös kaupalliset tekijät, jotka ovat ilmeisempiä alkoholissa ja muissa päihteissä. Vastuullinen päihdepolitiikka ei katso yksittäisen elinkeinon vaan ihmisten terveyden ja koko yhteiskunnan etua. Siksi on valtion velvollisuus säännellä päihteiden saatavuutta tutkittuun tietoon perustuen.

Heikki Luoto kehittämispäällikkö, teologian maisteri Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

veksivan valtion edesottamuksille, tulee olemaan irtipääsemättömän häpeän aihe meille, joita kristityiksi kutsutaan. Kuten ristiretket, miekkalähetys ja shoah.

Jorma Larinkoski Helsinki

Olemme tässä emmekä muuta voi

TAITAA NYT pahan kerran olla niin, että Terhi Teräs-Hukka ampuu mielipiteellään omaan jalkaan, niin kuin hän sanookin: kun tuomitset, tulet tuomituksi (K&k 7.11.). Aina tulee jotenkin tuomituksi, kun kirjoittaa jonkin mielipiteen ihan mihin tahansa – YouTubeen, X:ään, Kirkko ja kaupunki -lehteen. Joku tykkää, joku peukuttaa alaspäin.

Kaikkein vaikeinta meille ihmisille on katsoa toisiamme samasta tasosta riippumatta tulotasosta, terveydestä tai omasta elämänhistoriasta. ”Yhteiskunta” on tuolla jossain, korkealla, mihin tavallinen tallaaja ei ylety millään. Oletetaan, että yhteiskunta on jotakin, joka ei itseä tavoita. Siitä voi pudota niin kuin kelkan kyydistä.

Kukaan ei sinänsä voi pudota omasta elämästään. Olemme tässä, emmekä muuta voi. Sen suuren yhteiskunnan pitäisi ymmärtää, että yhteiskunta olemme me kaikki, eivät vain jotkut etuoikeutetut ja varakkaat.

Päivi Kangas Espoo

Elämä jatkuu ilman sosiaalista mediaa

POISTIN ITSENI kaikista somekanavista enkä aio palata takaisin. Mitä olen saanut tilalle? Tyhjennän sähköpostiani sinne kertyneestä postista. Laitan valokuviani järjestykseen ja poistan turhia kuvia. Kuuntelen äänikirjoja.

Pidän yhteyttä ihmisiin muiden sähköisten viestimien kautta ja lähettelen silloin tällöin postikortteja. Kirjoitan yhä myös kirjeitä. Teen ruokaa, käyn kirjastossa ja kahviloissa. Kutsun myös ihmisiä kylään. Se on valitettavan unohtunut tapa, kun kyläilykulttuuri on hävinnyt.

nalle. Vanhan testamentin käyttäminen ihmisoikeuksien rajaamiseen ja pahuuden laillistamiseen on jumalanpilkkaa.

Pyrkimys hyödyntää Abrahamin siunausta olemalla sokea Israelin nimeä kantavan, niin Vanhan kuin Uudenkin testamentin etiikkaa hal-

Elämässä on paljon muutakin kuin sosiaalinen media! Ehkä meidän ei tarvitse myöskään tietää, mitä kaikille viidellesadalle seuraajallemme kuuluu.

Birgitta

Wulf Salo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

TURVALLISTA JA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HELSINGIN

PIHLAJISTOSSA!

SENIORITALO

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeakoti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita. Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Soita, niin neuvotellaan sinulle sopivasta ratkaisusta! Autamme mielellämme kaikissa asumiseen liittyvissä pohdinnoissa. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä.”

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

BLACK FRIDAY- TARJOUKSET

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

PELKOPOTILAILLE

· Hammaskiven poisto + soodapuhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yht, muuten vain 25 €

alk. 89 € muuten 68 € aika 20 min.

· Juurihoito alk. 350 €

· Hammasvalkaisu 120 €

· Purentakisko 320 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas · Kirurgia · Hammaskoru

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi

490 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 178 €

Korjaukset alk. 125 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

Kaikki työt valmistetaan Suomessa käsityönä. Lahjakortti hampaiden hoitoon on paras!

OLETKO PELKOPOTILAS

Hammaslääkäriasema

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Palveluja tarjotaan

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Kaipaatko kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Juttuseuraa?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Helsinki

P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua

○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi ulkoilemaan Ilahduta lahjakortilla! www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut! Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

KOTIOPTIKOT

JalkaPirkko

Jalkojenhoitaja Pirkko Manninen Puh 050 533 76001 Kotikyläntie 4 02770 Espoo

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Marjatta Metsovaaran matto 210 x 170, pinkinpun., Muranon kattokruunu, Rosendahlin 6-heng. ruokakalusto + kahvikupit. Kaikenl. kodin tavaraa. P. 050 432 5815 Myydään

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta

Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.ﬁ

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ?

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy

VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Varaudu elämän taitekohtiin

Edunvalvontavaltakirjat, testamentit, kauppakirjat, perunkirjoitukset, pesänselvitykset, perinnönjaot, avioehtosopimukset ja jäämistösuunnittelu ym.

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Rakennusala

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

Kaikki remontit, isot ja pienet

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike

Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Siivouspalveluja

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen?

Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357

Sähköposti: margaleth77@gmail.com

Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

ke 20.11. klo 18.30 körttiseurat Matinkappelilla, Liisankj.3; kahvit klo 18. su 24.11. klo 10 kirkkopyhä Viikissä, Agronomink.5; Seuratuvan virsikuoro, s.J.Rytkönen; messu, kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Järvenpäässä, Kirkkot.4; messu, kahvit ja seurat. klo 13 kirkkopyhä Loviisassa, Brandensteinink.2; messu, kahvit ja seurat. klo 14 Tuomiopäivän seurat Jaakko Eleniusta muistellen Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs; T.Korteniemi, Ju.Elenius, E.Tikka, J.Hautala, P.Järveläinen. klo 15 veisuuta Nurmijärven srkkesk., Kirstaant.5-7. ma 25.11. klo 18 körttiseurat Rastikeskus, Tenholant.6 (Ruskeasuo); mm. R.Oikarinen. ti 26.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi. ke 27.11. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. su 1.12. klo 16 nuorten ja nuorten ystävien seurat Seuratuvalla: kaikenikäiset tervetuloa veisaamaan nuorisotyön tapaan! ma 2.12. klo 19 siioninvirsiseurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2. ke 4.12. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne1. TULOSSA: pe 6.12. klo 15 Itsenäisyyspäivän konsertti, Veisuuveljet; Huopalahden kko. ti 17.12. klo 18 verkkoseurat Lähetysseuran kanssa.

KAKSIKIELINEN ESIRUKOUSILTA: Joka toinen tiistai alkaen 17.9 klo. 19, Munkkiniemen kirkkossa (Tiilipolku 6, Helsinki). 26.11, 10.12. Tilaisuus näkyy myös livenä Petruksen seurakunnan Facebook-sivulla (@ Petrus församling). Lisää tietoa www.helsinginseurakunnat.fi/ petrusforsamling. Esirukousilta on kaksikielinen, tervetuloa!

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden kokemuksella Helsingissä ja Espoossa Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa. Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset eläkeläisille, edullisesti. Soita ja kysy p. 040 256 6907 Salonen

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ostetaan

EIVÄT VAIKUTA VANHENEVAN

NOKKELIA KONSTEJA

VIISI TIUTA

SAA KIKATTA MAAN

SHAKESP EAREN ILMAN HENKI

ADVENTTIAI KANA

SURANNE KUSKEJA

OSTOKSESTA LÖYHKIÄ

LAAJENTAMISTA MAAHAN MATTI USEIN TUTTUJEN KESKEN SUURIN TAHTO PELIPAIKKOJA RAHA JOHTI ENNEN DAAVIDIA

SEILASI KAISLAVENEELLÄ TYYTYMÄTÖN

AALTO ENSIMMÄISEN NIMISIÄ

USEIN JAETTU ELIN-

METSÄSTYKSEEN

E EDESSÄ MIKROON

MUNISTA

USEIN PALKITTU KLEMOLA

PAINIMATTO

SUPER-

SUOSITTU

IRLANTILAISARTISTI

TÄSMÄLLISESTI RAIJAN SUKUA

TOSI FIKSUJA

MUNIVIA

ITSESTÄÄN TOIMIVIA

PINTAVIKA

HILLUA AALTOSEN TAVOIN!

HARTIOILLEMADRID

SIELLÄ TEHERAN

KIRJAILIJA DONNA SKANDIJUMALA KESKILÄNNESSÄ

MOOSEKSEN ISOVELI

TEPSIÄ

FINNAIR ENNEN MESSUVAATE

KOVIA POLKUPYÖRÄSSÄ HAULIKOLLA

VAITI

TEHDÄ VOITTOA

KUVITELMAA

OSA RAAMATTUA

STERIILI VÄYLÄÄ VARTEN

KAMERASSA -1.

HUTI HESSEN TEOS

UPOTTAA RASAHTAVIA

TÄRÄYTYKSET

RUNOILIJA LAAKSONEN KO RAANIN LUKU

EIVÄT MUIDEN

JUDOKAN ALLA

VUORISTO

SÄKÄT

KEKEN KUMPPANI

ARMEIJASSA

1.12.

Kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Adventti on joulun odottamista ja siihen valmistautumista.

Nyt sytytämme kynttilän

PERINTEISESTI JOULUUN VALMISTAUTUMINEN on alkanut adventista. Sana adventti tulee latinan kielestä ja merkitsee saapumista. Adventtina odotetaan Jeesuksen syntymistä maailmaan, ja sen merkiksi neljänä joulua edeltävänä sunnuntaina sytytetään adventtikynttilöitä. Tapana on, että jokaisena sunnuntaina sytytetään yksi uusi kynttilä, jolloin neljäntenä adventtisunnuntaina palaa neljä kynttilää. Perinne on tullut meille Ruotsista, jossa adventtikynttilöitä poltettiin ensimmäisen kerran 1870-luvulla.

MARJO KYTÖHARJU

Vapahtajan odotus alkaa adventista

Kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin aasilla, sitä oli odotettu. Ratsain kaupunkia lähestyvä opettaja keräsi tien varteen suuren joukon ihmisiä. Juhlallinen vastaanotto viimeisteltiin levittämällä tielle vaatteita ja puun oksia.

Odotus oli alkanut jo ennen kansanjoukkojen huutamaa ”Hoosiannaa”. Vanhan testamentin profeetta Sakarjan sanat olivat luvanneet kuninkaan tulevan aasin selässä. Perinteisesti on tulkittu, että niin Jeesuksen aikalaiset kuin häntä ennen eläneet profeetat ja heidän seuraajansa olivat odottaneet samaa: Jerusalemin kunnian palauttajaa, voimakasta johtajaa, joka ajaisi sortajat pois.

Ensimmäisen adventtisunnuntain raamatunkohta loppuu hetkeen, jonka perusteella voisi päätellä ennustusten toteutuneen. Juhlitun sankarin kohtelu saa ajattelemaan, että odotukset täyttyivät kertaheitolla.

Näin ei kuitenkaan ole. Juhlavasta ensimmäisestä adventista alkaa todellinen odotus.

Mitä se odotus sitten on? Ehkä se on monenlaista. Ihmiset odottavat Jumalalta rauhaa sydämeen, levollisuutta huolien keskelle, maallista menestystä, apua sietämättömässä tilanteessa, perhettä, terveyttä.

Odotus huipentuu jouluun, joka näyttää, ettei luvassa ole valtaa, kultaa eikä kaikkien toiveiden täyttymistä.

Odotamme Vapahtajaa, joka liittää meidän äänemme enkelien ja koko luodun maailman suureen kuoroon – ja joka siitä huolimatta on jotain pientä ja vaatimatonta. Odotamme Vapahtajaa, joka löytyy sieltä, missä ihmiset ovat vailla majapaikkaa, missä eläimet ottavat tuoreen perheenjäsenen vastaan, missä ei ole rikkautta, mutta on rakkautta.

KAISA KARIRANTA

Paastoa jouluvaatimuksista

Joskus tuntuu siltä, että joulu vyöryy päälle. Kaupat pursuavat muistutuksia siitä, miten läheisille pitäisi hankkia lahjoja ja kotia koristella sesonkiin sopivilla väreillä. Paastoa jouluvaatimuksista. Kun kirkoissa lauletaan ensimmäisenä adventtisunnuntaina Hoosiannaa, tutki, millainen jouluun valmistautuminen on sinusta kivaa. Tee sitä hetki joka päivä jouluun asti ja jätä kaikki muu vähemmälle.

MATTI

”Nuorempana suututti, kun tuli virheitä ja neuletta joutui purkamaan. Nykyään ajattelen, että myös virheet kuuluvat elämään.

SINIKKA SAARIAHO LATOKOSKEN MARTOISTA s.

21.11.2024

kirkkojakaupunki.fi.fi

Kohti

Diandra virittäytyy jouluun konserttikiertueella s. 2

Rakenna joulupuu -keräys auttaa vähävaraisia s. 4

Joulunajan konserttitarjonta kirkoissa, katso s. 14–16

”On ihanaa,

kautta

Diandralle joulutunnelma syntyy konserttikiertueesta, joululakanoista ja shoppailusta ihmisvilinässä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JOONAS BRANDT

Joululaulukonserttiin saapuvat ihmiset saattavat joutua tietämättään uteliaan silmäparin tarkkailun kohteeksi. Laulaja Diandra Floresilla eli Diandralla on tapana hiipiä katselemaan konserttivieraita sakastissa sijaitsevista valvontakameroista.

Diandra piirtää sormillaan ilmaan lumisadetta.

– Katselen valvontakameroiden ruudulta, kun lunta saattaa leijailla hiljalleen, ihmiset kerääntyvät jonottamaan kirkon eteen ja jonossa käy ihana kuhina.

Marraskuun loppupuolella alkoi Diandran Kerran joulukuun aikaan -konserttikiertue. Tänä vuonna mukana kiertueella ovat viulua soittava pikkusisko Deirdre “Dede” Flores sekä Janne Hovi, joka soittaa pianoa. – Joulukonserttikiertue on itselleni iso osa joulun tunnelmaan virittäytymistä. On ihanaa, että saan tuoda musiikin kautta jouluiloa ihmisille, Diandra kertoo.

JOKAISESTA KONSERTISTA muodostuu omanlaisensa, sillä Diandra pitää imrovisoinnista.

Joulun alla keikkamatkoilla Diandran autossa soi Jouluradio. Lempijoululaulu vaihtelee päivän ja oman mielialan mukaan.

– Fiilistelen tunnelmaa ja päätän siinä hetkessä, millaista laulua ilta kaipaa. Diandran oma lempijoululaulu vaihtelee päivän ja mielialan mukaan. Tällä hetkellä yksi Diandran suosikkijoululauluista on 1600-luvulta peräisin oleva ranskalainen Heinillä härkien kaukalon, josta hän on tehnyt oman sovituksen.

– Sovituksemme on hieman kansanmusamainen,

että saan tuoda musiikin

jouluiloa ihmisille”

ja soitan siinä viulua. Odotan joka konsertissa hetkeä, jolloin pääsen laulamaan kyseistä laulua, Diandra sanoo.

Viime vuosina myös Jean Sibeliuksen säveltämästä En etsi valtaa loistoa on tullut Diandralle tärkeä joululaulu.

– Lauloimme sitä aina koulussa, mutta en oikein pitänyt siitä, koska se on niin hidas. Kului useita vuosia, ja esitin laulun Elämäni biisi -ohjelman joulujaksossa. Ikää ja elämänkokemusta oli tullut lisää, ja tajusin, että vitsit, onpa hienot sanat ja melodia.

Joululaulun sanat on kirjoittanut kirjailija ja runoilija Zacharias Topelius alunperin ruotsiksi vuonna 1887.

Myös 1990-luvun lopussa julkaistu, ruotsalaislaulaja Carola Häggkvistin säveltämä Taivas sylissäni saa Diandralta ylistystä.

– Se joululaulu todella koskettaa ihmisiä. Laulun aikana yleisöstä kuuluu aina niiskutusta.

”Jouluaaton pitäisi olla muita päiviä pidempi.

DIANDRA FLORES

DIANDRA JAKSAA kuunnella joululauluja myös vapaa-ajallaan.

– Kun ajamme keikkapaikalle, autossa soi Jouluradio ja kun ajamme keikalta pois, autossa soi Jouluradio. Vaikka Diandra nauttii jouluisesta tunnelmasta, kotiaan hän ei koristele jouluksi.

– Olen kotoa pois koko joulunalusajan, joten tuntuu, että se olisi ajanhukkaa. Jokin aika sitten näin Instagramissa joululakanat, ja olen harkinnut, että hankkisin itselleni sellaiset.

Joulukonserttikiertue loppuu pari päivää ennen jouluaattoa. Silloin

Diandra vaihtaa vapaalle.

– Aatonaattona lähdemme äitini, siskoni ja Helsinkiin tulleiden sukulaisteni kanssa crazy shoppailemaan. Ostan silloin kaikki joululahjat, koska en ehdi hankkia mitään ennen sitä.

Lahjalista tulee olemaan pitkä. Diandran suku on ollut alunperin pieni, mutta siskon ja serkkujen lasten myötä perheeseen kuuluu jo yli 30 henkeä.

– Lahjojen hankkiminen aloitetaan meidän 94-vuotiaasta ukistamme ja päätetään 1-vuotiaaseen siskonpoikaamme. Siihen välille mahtuu pitkä liuta setiä, tätejä, serkkuja, serkun lapsia, omia siskoja ja siskon koiria.

JOULUAATTONA DIANDRAN herätyskello soi aina ennen kello kahdeksaa.

– Silloin alkaa Joulupukin kuumalinja. Joulupukin ensimmäinen tervehdys on ihan pakko katsoa joka joulu.

Seuraavaksi ohjelmassa on vuorossa aamiainen ja jokajouluinen riisipuuro.

– En halua käyttää jouluaattoa puuron keittämiseen, joten menen perheeni kanssa syömään joulupuuroa kahvilaan tai hotelliin.

– Jouluaaton pitäisi ehdottomasti olla muita päiviä pidempi, mutta valitettavasti se on ihan yhtä lyhyt kuin muutkin päivät.

Puuron jälkeen suuntana on iso tavaratalo.

– Sinne on pakko päästä, vaikka en ostaisi mitään. Saan tavaratalon kiireestä joulufiiliksen.

Floresin perheen jouluaaton illallisella syödään perinteisiä jouluruokia ja sushia.

Diandran vastuulla ovat jälkiruoat, jotka hän hankkii eräästä Helsingissä sijaitsevasta ranskalaisesta leipomosta.

– Ranskalainen sitruunamarenkipiirakka on meidän sukumme jouluperinne. Nykyään meillä on pöydässä myös mantelicroissantteja, joista kaikki pitävät.

Jouluaaton aterialla on mukana koko suku, joka kokoontuu Diandran tädin kotiin maalle.

Joulukonserttikiertue loppuu pari päivää ennen jouluaattoa. Silloin Diandra vaihtaa vapaalle.

– Sinne tulee hirveästi lapsia, teinejä, aikuisia ja eläimiä. Siellä me remuamme kaikki yhdessä, ja koirat ja kissat ovat menossa mukana.

Tiesitkö tämän kirkkokonserteista?

Kirkoissa järjestetään läpi vuoden valtava määrä konsertteja, joista iso osa pidetään marras-joulukuussa. Osa joulukonserteista on seurakunnan järjestämiä, mutta suurin osa jonkun muun tahon, jolloin seurakunta vuokraa tai antaa tilan tapahtuman järjestäjän käyttöön. Kirkoissa esiintyvät artistit ja heidän taustaorganisaationsa määrittävät konserttilippujen hinnan itse ja maksavat seurakunnalle tilankäyttömaksua. Lipputulot menevät konsertin järjestäjälle. Seurakunnan puolelta tapahtumissa on mu-

kana suntio. Monesti kuorojen konsertteihin voi olla ilmainen sisäänpääsy, mutta kuulija voi niin halutessaan ostaa maksullisen käsiohjelman. Näistä saatavat tuotot menevät kuoron toimintaan ja/tai tilavuokraan. Toisinaan voidaan myös menetellä niin, että seurakunta ei peri kuorolta tilankäyttämaksua, mutta kuoro tulee myöhemmin esiintymään vaikkapa seurakunnan messuun.

Katso joulunajan konserttitarjonta kirkoissa s. 14–16.

Diandran Kerran joulukuun aikaan -joulukonsertti Johanneksen kirkossa 28.11. klo 18 ja Pyhän Laurin kirkossa 19.12. klo 20.30

– Jouluna korostuu se, että rahaa ei ole jouluruokiin eikä muistamisiin. Vaikka yrittäisin säästää pitkin vuotta, joulua varten ei jää säästöön mitään, kertoo omaishoitaja Laura.

Anna joululahja tuntemattomalle –voit pelastaa yksinhuoltajan joulun

Yksinhuoltaja Laura sai jouluavustuksen seurakuntien Rakenna joulupuu -keräyksestä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA VILJA HARALA

Helsinkiläinen yksinhuoltaja Laura on hakenut seurakunnalta jouluavustusta useana vuonna.

– Se on pelastanut meidän jouluja! Olen saanut käärittyä jotakin lapsille pakettiin, Laura kertoo.

Hän on 16-vuotiaan lapsensa omaishoitaja lapsen terveyshaasteiden vuoksi ja ollut siksi vuosia poissa työelämästä. Vanhempi lapsi on täysi-ikäinen ja opiskelee, mutta

opinnot ovat pitkittyneet neuropsykiatristen haasteiden vuoksi. Lapsi asuu kotona. Isä ei osallistu lastensa elämään, joten Laura pyörittää yksin perheen taloutta.

– En miellä itseäni köyhäksi, mutta vähävaraisia me olemme. Olen oppinut elämään tosi pienillä tuloilla. Käyn paljon kirppiksillä ja ostan vaatteeni sieltä. Laitan lähes kaiken ruuan itse, Laura kertoo. Hän sanoo olevansa melkoinen tarjoushaukka: jos netistä löytyy hyvä tarjous muualta kuin omas-

ta vakiokaupasta, hän kävelee sinne vaikka hankkimaan sen yhden tuotteen.

Noutoruokaa perhe ei osta juuri koskaan. Jos halutaan viettää laiska päivä ruuanlaitosta, Laura avaa pakastimen oven. Nuoret voivat valita, syödäänkö makaronilaatikkoa tai vaikka kasvissosekeittoa.

– Hinnat ovat nousseet tosi paljon viime vuosina. Kun ennen pärjäsimme 70–100 euron viikkobudjetilla, nyt kauppaan menee 140 euroa viikossa. Joudun miettimään, mistä kiristetään, hedelmistä vai vihanneksista.

Myös Kelan tukia on leikattu hallituksen päätöksellä, esimerkiksi asumistukea, ja kaupungin harkinnanvaraisen toimeentulotuen ehto -

ja on tiukennettu.

– Joulua varten ei jää säästöön mitään, vaikka yrittäisin säästää pitkin vuotta. Jouluna korostuu se, että rahaa ei ole jouluruokiin eikä muistamisiin. Kun lapset olivat pieniä, oli helpompaa löytää edullinen lelu tai vaate lahjapakettiin. Nuorilla toiveet ja tarpeet ovat isompia. Mutta minun on mahdotonta hankkia esimerkiksi 70 euroa maksavaa tietokonepeliä muuten kuin osamaksulla.

Lauran perhe on saanut seurakunnan jouluavustuksen lahjakorttina.

– Olen tykännyt siitä, että voin valita itse, mitä omaan jouluun sopivaa ostan. Lahjakortti on tarkoitettu ruokaan ja lahjahankintoihin.

Olen hankkinut esimerkiksi joulun laatikoita, alkoholitonta glögiä, juustoa, hedelmiä, puuroriisiä ja leivontatarvikkeita. Viime vuonna avustusta hakiessa sai valita myös jonkin uuden neuleen, ja otin villasukat.

Perhe viettää joulua yhdessä Lauran äidin ja sisarusten perheiden kanssa. Jokainen tuo yhteiseen pöytään jotakin, ja Laura on jo hankkinut kirppikseltä joitakin lahjoja.

Vaikka Lauraa hieman stressaakin se, miten hän saisi mieluisan joulun järjestettyä lapsille ja myös itselleen, hän kuitenkin odottaa joulunaikaa kovasti.

– Nautin hämäränhyssystä, kynttilänvalosta ja mahdollisuudesta istua alas ystävän tai perheenjäsenen kanssa ja höpötellä rauhassa. On ihanaa kääriytyä sohvannurkkaan viltin alle teekupposen tai glögin kanssa, lukea kirjaa tai katsoa yhdessä elokuvaa.

Silloin ei tarvitse vielä miettiä vuonna 2025 odotettavissa olevaa vuokrankorotusta, asumistuen leikkausta ja lapsilisän päättymistä.

Lauran nimi on muutettu perheen yksityisyyden suojelemiseksi.

Tule mukaan Rakenna joulupuu -lahjakeräykseen

Jouluavustusten hakuaika on päättynyt. Nyt tarvitaan joulupuun rakentajia eli lahjoituksia keräykseen. Useimmissa seurakunnissa kerätään ainakin lahjakortteja joulukuun ensimmäisellä viikolla. Aikataulut ja keräystavat vaihtelevat – katso tarkat tiedot: rakennajoulupuu.fi

Viime jouluna Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien yhteisellä Rakenna joulupuu -keräyksellä autettiin yli 4 000 vähävaraista ihmistä pääkaupunkiseudulla.

Seurakuntien diakoniatyöntekijät selvittävät avunhakijan rahatilan-

teen, kuten yleensäkin diakonian taloudellista apua haettaessa. He myös huolehtivat lahjoitukset perille osana työtään. Diakoniatyössä nähdään joka päivä, miten toimeentulo-ongelmat ovat lisääntyneet. Näin tilannetta kuvaa Leppävaaran seurakunnan johtava diakoniaviranhaltija Petri Lehtisalo:

– Perheet, jotka elävät pienillä tuloilla, ovat nyt entistä hankalammassa tilanteessa. Hallituksen päätös nostaa arvonlisäveroa on monelle ikävä lisäkulu. Vaikka muutos tuntuu pieneltä, sen kerrannaisvaikutus perheen

talouteen on tuntuva.

– Hyvin monet asiat, kuten ruoka ja matkakortit, maksavat nyt aiempaa enemmän. Usean taloutta kiristävät myös ansiosidonnaiseen päivärahaan tehdyt kiristykset, Lehtisalo sanoo.

Moni ikäihminen joutuu valitsemaan, ostaako lääkkeet vai ruokaa. Yleiseen asumistukeen tehdyt kiristykset ovat lisänneet vuokrarästejä ja häätöjä. Lisäksi hävikkiruokaa on aiempia vuosia vähemmän tarjolla, sillä sitä jakavat järjestöt saavat entistä niukemmin elintarvikkeita jaettavaksi.

PAULA HUHTALA

Diakoniatyössä näemme joka päivä, miten toimeentulo-ongelmat ovat lisääntyneet, kuvaa johtava diakoniaviranhaltija Petri Lehtisalo.

Hakunila avasi tilat sateenkaaripareille

Hakunilan seurakunnan kirkkotilat ovat käytettävissä samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimisiin ja avioliiton siunaamisiin. Hakunilan seurakuntaneuvosto hyväksyi asian äänestyksen jälkeen 14. marraskuuta.

Aloitteen tilojen avaamisesta tekivät Tulkaa kaikki -liike ja Sosiaalidemokraattinen seurakuntaväki. Aloitteeseen tehtiin vastaesitys, jonka mukaan kirkkotiloja ei tulisi käyttää samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiin ja avioliiton siunaamisiin.

Pohjaesityksestä ja vastaesi-

tyksestä äänestettiin. Äänestystulos oli 10–4 pohjaesityksen hyväksi. Päätökseen jätettiin eriävä mielipide, jonka allekirjoittivat Jari Araneva ja Risto Hyttinen Sanasta elämään -ryhmästä ja Tarja Nieminen Avoin seurakunta -ryhmästä.

Nyt kaikki Vantaan seurakunnat ovat tehneet päätöksen kirkkotilojensa käytöstä samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen. Korsossa, Rekolassa, Vantaankoskella ja Vanda svenska församlingissa päätös on myönteinen, Tikkurilassa ja Hämeenkylässä kielteinen.

Messukävijöiden virittyneisyyttä tutkittiin älysormusten avulla

Myyrmäen kirkon messuun 10. ja 17. marraskuuta osallistuneille tarjoutui mahdollisuus pujottaa sormeensa älysormus messun ajaksi ja osallistua tutkimushankkeeseen.

Kyseessä on Kirkkohallituksen tutkimus, jossa messuun osallistuvien virittyneisyyttä mitataan Nuanic-älysormuksen

avulla. Sormus mittaa ihon sähköjohtavuutta eli voi osoittaa vaikka sen, onko jokin messussa tuntunut innostavalta tai onko ihminen rauhoittunut messun aikana. Aiemmin samaa tutkimusta on tehty Helsingissä ja Porvoossa. Tutkimustietoa hyödynnetään jumalanpalveluselämän kehittämisessä.

Yhteinen kirkkoneuvosto myönsi 30 000 euroa Lähi-itään

Vantaan yhteinen kirkkoneuvosto päätti 6. marraskuuta myöntää 30 000 euron avustuksen Lähi-idän konfliktista kärsivien auttamiseen. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu, joka on käynnistänyt avustushankkeet sekä Gazassa että Syyriassa, jonne on paennut ihmisiä Libanonin puolelta.

Gazassa tuetaan lapsia ja vammautuneita ja tarjotaan psykososiaalista tukea lapsille. Syy-

riassa avustustyö keskittyy pakolaisten perustarpeiden täyttämiseen.

Yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Soili Haverinen pyysi asian lähettämistä uudelleen valmisteluun, jotta Kirkon Ulkomaanapu voisi antaa lisäselvityksen palestiinalaisista yhteistyöjärjestöistään. Asiasta äänestettiin ja äänet jakautuivat 6–6, jolloin puheenjohtajan ääni ratkaisi.

MARI AARNIO

Hakunilan kirkossa voidaan nyt vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja.

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48 avoinna ma–to klo 9–14 hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi sekä ajanvaraus kasteet, häät ja hautajaiset:

ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Muut tilavaraukset: ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500 Yhteys diakoniatyöntekijään: p. 050 573 6277, hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

Kauneimmat joululaulut Facebookissa ke 4.12. klo 12. Sini Nikku, Tuomas Heikkilä.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500 avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke 10–15, su 11–14.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 16–17. Ei 21.11.

Iltakirkko torstaisin klo 18.

Iltakirkko Tapio & Tapio to 21.11. klo 18. Messun musiikki koostuu

Juha Tapion ja Kari Tapion lauluista. Tuomo Kahenvirta, Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakangas, Joni Rajamäki, Antti Akkanen, Jakke Saarinen.

Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12. Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parittomilla ja hartaushetki parillisilla viikoilla.

Yhteisölounas maanantaisin, kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15. Vapaaehtoinen maksu.

Tutkimme Raamattua yhdessä maanantaisin klo 12.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Päivähetki Raamatun äärellä tiistaisin klo 12 parittomina viikkoina.

Lapsiperheiden iltakerho tiistaisin klo 16–18.30

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Kupponen kahvia ja kanssaihmisiä. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. Tervetuloa! Joulukuun viimeinen kahvila 11.12.

Messu: Inkerinsuomalaisten

päivä su 24.11. klo 12. Harri Nurminen, Jorma Halme, Sini Nikku. Seniorikerho ti 26.11. klo 13. Kirkkoherra Salla Poropudas vierailee. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ryhmä ke 26.11. klo 13. Raamattuluento: Ihmisiä elämän taisteluissa ke 27.11. klo 18.30. Jumalan miehestä epäjumalanpalvelijaksi: Salomo. Pastori Samuel Yrjölä.

Hoosianna-kirkko su 1.12. klo 10. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Sini Nikku, Aurinkotanssi-kuorolaisia. Käsillä hyvää -ryhmän myyjäiset. Huom. Alkamisaika poikkeuksellisesti klo 10.

Hakunilan Lions Clubin Hyvän Tahdon Joulua -konsertti su 1.12. klo 18. Tenori Jyrki Anttila. Liput 20 e, tuotto lyhentämättömänä alueen lasten ja nuorten hyväksi. Huilaa hiljaa – hiljaisuuden ilta ma 2.12. klo 17.30. Heli Leskinen

Raamattuluento: Ihmisiä elämän taisteluissa ke 4.12. klo 18.30. Imartelun vaarat: kuningas Joas. Raamattukouluttaja, pastori Jukka Norvanto.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Messun jälkeen Partiolippukunta Sotungin

Tulikettujen myyjäiset.

Selkeän kielen messu su 8.12. klo 12. Tiina Palmu, Sini Nikku, Resonaarigroup.

Seniorikerho ti 10.12. klo 13. Joulujuhlat. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.

Perheiden puurojuhla ja lasten kauneimmat joululaulut ke 11.12.

Alkaen klo 17. Sari Kokkonen, Eija Hyytiäinen, Anna Hjelt-Jauhiainen, Liisa Jylhä-Mikkonen, Birgitta Karjalainen, Sini Nikku.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Esikoiset ry. sunnuntaisin klo 14. Tarja Nieminen.

Käsityöpiiri tiistaisin klo 10. Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.

20. Lähetyspiiri to 21.11. klo 18. Pakolaistyö Ateenassa, video. Messu: Inkerinsuomalaisten päivä su 24.11. Harri Nurminen, Reino Syrjä, Sini Nikku. Lähetysmyyjäiset la 30.11. klo 11–13.

Messu, ensimmäinen adventti su 1.12. klo 10. Salla Poropudas, Tuomas Heikkilä.

Kauneimmat joululaulut valoisan

Menokasvo

Valometsän tähdet tuikkivat kirkon kupeessa

Myyrmäen kirkko suljettiin remontin vuoksi 2019. Seurakunnan iltapäiväkerho muutti työmaakontteihin kirkon pihalle. Lastenohjaaja Tytti Malinen näki tilanteen ja kirkon ympäristön mahdollisuutena ja alkoi tehdä lasten kanssa pihaan maisemointia. – Lapset keräsivät metsästä puukeppejä ja ne kuivattiin. Sen jälkeen kepeistä tehtiin tähtiä, jotka koristeltiin ja niihin laitettiin paristoilla toimivat valot. Ne sytytettiin adventin alettua Myyrmäen kirkon vieressä olevaan metsään, kertoo Malinen.

– Ajatuksena oli, että älkää unohtako kirkkoa, vaikka siellä ei nyt tapahdu mitään. Tähdet kuitenkin tuikkivat.

Seuraavana vuonna tähtiä valmistui lisää ja ne lähtivät mukaan, kun iltapäiväkerho joutui taas muuttamaan, tällä kertaa radan toisen puolen vanhaan kauppaan.

Malinen sai sinne lahjoituksena Helsingin

Musiikkitalosta poistetun messumaton lasten liikuntatilan lattian pehmikkeeksi. Kun kerho oli palaamassa takaisin kirkolle, Malisesta oli sääli heittää matto jäteastiaan.

– Mietin, että matosta saisi hyvin leikattua kolmionmallisia kuusia ja kun palaamme kirkolle, viemme tähdet takasin metsään ja kuuset niiden kavereiksi.

Lokakuussa tänä vuonna iltapäiväkerho muutti takaisin kirkolle. Iltapäiväkerhossa käyvät lapset ja heidän perheensä koristelevat kuuset kierrätysmateriaaleista.

Joulukuun alusta loppiaiseen asti valoteosta voi käydä katsomassa paikan päällä tai kurkata sitä ohi mennessä vaikka junan ikkunasta.

NINA RIUTTA

Kuusi ja tähti – valometsän joulu -teos 9.12.–6.1. klo 16–22 Myyrmäen kirkon pihalla, Uomatie 1.

Tytti Malinen on ohjannut iltapäiväkerhon lapsia tekemään puukepeistä tähtiä valometsään.

aikaan ti 3.12. klo 13. Sini Nikku. Näkövammaisten miesten saunailta to 5.12. klo 18. Messu, toinen adventti su 8.12. klo 10. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Cecilia-kuoron joulukonsertti su 8.12. klo 18.

MUUALLA

Joululauluja to 12.12 klo 16.15. Hakunilan ostarilla, Laukkarinne 4–6.

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Kotipyhis Astan kotona su 1.12. klo 11–12. Lisätiedot birgitta.karjalainen@evl.fi

Håkansbölen Kartanon joulu su 1.12. klo 11–14. Seimiaitta, kauneimmat joululaulut, lasten teatteria, myyjäiset ja paljon ohjelmaa koko perheelle.

TULOSSA

Uusi senioripysäkki-ryhmä aloittaa Hakunilan kirkolla helmikuussa 2025. Hae mukaan ryhmään nyt, sinä yli 60-vuotias! Senioripysäkkiryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä. Ryhmät ovat maksuttomia ja ehdottoman luottamuksellisia. Ryhmä kokoontuu 15 krt 1,5 tunnin ajan kerran viikossa. Ryhmää ohjaa Saana Sarkkila, sh, sosionomi AMK. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 15.1.2025 mennessä, ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi. Jokainen haastatellaan etukäteen tammikuussa.

Retki perjantaina 13.12. Ihmeellinen ilo -näytelmää katsomaan Vivamoon. Lähtö Hakunilan kirkolta klo 10.30. Vivamossa ensin lounas ja klo 13 Ihmeellinen ilo -näytelmä, joka vie meidät ensimmäisen joulun tapahtumiin draaman, tanssin ja musiikin keinoin. Takaisin Hakunilassa olemme n. klo 16. Retken hinta on 20 e, sis. bussikuljetukset Hakunilan kirkolta, lounasbuffetin Vivamon ravintolassa sekä lipun näytelmään. Ihmeellinen ilo esitetään kokonaan ulkona ja yleisö siirtyy esityspaikalta toiselle näytelmän aikana. Reitti kulkee hiekkatietä pitkin ja on pääosin esteetön. Apuvälineiden avulla liikkuville reitti voi kuitenkin olla hieman haastava. Retkelle mahtuu 30 hlö, etusijalla seurakunnan alueella asuvat. Ilm. kirkkoherranvirastoon 4.12. menn. maksamalla retkimaksu.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 830

6450, hameenkylan.seurakunta@ evl.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11, puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea

Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa -neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356. Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta Usko ja oppi -ilta to 21.11. ja 5.12. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Verkossa.

Hiljaisuuden ilta pe 22.11. klo 18–21. Aikaa itsellesi, hiljaisuuden kuuntelulle ja Pyhän läsnäololle.

Katja-Maaria Kaskinen. Mukaasi voit ottaa villasukat. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 18.11. mennessä. Tuomiosunnuntain messu ja pyhäkoulun joulujuhla su 24.11. klo 10. Saarnaajana Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin notaari, pastori Antti Luoma, liturgina toimii kirkkoherra Matti Hyry. Musiikissa kanttori Hale Heikkilä sekä Viipurin Lauluveikot johtajanaan Ilkka Aunu. Pyhäkoulun syyskausi päättyy: messun aikana on pyhisläisten oma joulujuhla. Kirkkokahvit. Kahveilla luento Inkerin kirkon historiasta. Jippii-kuoron ja -orkesterin joulukonsertti su 24.11. klo 16. Konsertti tuo valoa syksyn kaamokseen marraskuun viimeisenä sunnuntaina. Joulun iloinen sanoma saa koskettaa kaikkia vauvasta vaariin! Vapaa pääsy. Oopperakerho ke 27.11. klo 17.30. Vuosikokous. Perehdytään Mozartin Figaron häät -oopperaan. Hoosiannakirkko ja adventtitapahtuma su 1.12. klo 10–13. Jumalanpalveluksessa pappina KatjaMaaria Kaskinen, kanttorina Hannu Lehtikangas. Koko perheen tapahtuma, jossa mm. puuroa ja glögiä, myyjäiset, joulupukki tavattavissa, kasvomaalausta, askartelua, poniratsastusta, musiikkisatu sekä houseband. Tarkemmat tiedot verkossa.

Päiväkahvin Aikaan -keskustelusarja ma 2.12. klo 14. Hämeenkylän kylämummo Anneli Villanen kertoo elämästään ja alustaa aiheesta ”Mikä on minulle mahdollista?”. Kahvitarjoilu.

Kauneimmat joululaulut

Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa virittäydytään joulun tunnelmaan. Maksuttomissa tilaisuuksissa kerätään kolehti heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen.

Tässä joululaulutilaisuudet 12.12. asti.

La 23.11. klo 11.30 ja 12.30 Myyrmannin kauppakeskus, Iskoskuja 3

La 23.11. klo 12–12.20 ja 13–13.20 lapsille Martinlaakson ostoskeskus, Kivivuorentie 4

Pe 29.11. klo 10 avoimessa muskarissa Länsimäen kirkko, Kerokuja 9

La 30.11. klo 15.30 lapsille Korson kirkko, Merikotkantie 4

Su 1.12. klo 12 Kartanon joulu -tapahtumassa Håkansbölen kartano, Kartanontie 1

Su 1.12. klo 16 kansainväliset kauneimmat joululaulut / International Christmas Carols Myyrmäen kirkko, Uomatie 1

Ti 3.12. klo 13 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9

Ke 4.12. klo 12 verkossa Hakunilan seurakunnan Facebookissa

Ke 4.12. klo 17.30 nuortenmessu ja kauneimpia joululauluja ruotsiksi Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a

To 5.12. klo 10 lapsille Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a

Pe 6.12. klo 13 Suomen kauneimmat joululaulut Rekolan kirkko, Kustaantie 22

La 7.12. klo 18 ruotsiksi Seutulan kappeli, Solbackantie 6

Su 8.12. klo 18 Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Mukana Helsingin palokunnan soittokunta

Ti 10.12. klo 14 Pähkinärinteen yhteisöllinen asuminen, Kastanjapiha 3

Ti 10.12. klo 18 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1

Ti 10.12. klo 18 Goes pop Asolan srk-talo, Asolantie 6

Ke 11.12. klo 9.30 lapsille ja 10.30 lapsille Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1

Ke 11.12. klo 18 nuorille Kivistön kirkko, Laavatie 2

Ke 11.12. klo 18 lapsille Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48

To 12.12. klo 10.15 lapsille Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45

To 12.12. klo 13 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1

To 12.12. klo 13 Café Pähkinä, Lammaskuja 2 A

To 12.12. klo 19 Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5

Katso kaikki Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet jouluun saakka: www.vantaanjoulu.fi

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Tuomas Luoma, Hale Heikkilä. Yhteisyössä partiolippukunta Tavastien kanssa. Lipunnosto klo 9.45. Kirkkokahvit. Messu su 8.12. klo 10. Jaakko Kara, Hale Heikkilä. Kirkkokahvit. Kauneimmat Joululaulut su 8.12. klo 18. Mukana Helsingin palokunnan soittokunta.

ryhmä klo 10–10.30 ja alle 1-vuotiaat klo 10.40–11.10. Kausimaksu 50 e kirkkoon kuuluville, 70 e muille. Kausi päättyy pikkujouluihin 11.12. Kevään ryhmien ilmoittautumiset verkossa. Lisätiedot: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Yhteisen pöydän ruokailut keskiviikkoisin klo 11. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

Tulossa! Sinä yönä paimenessa -nukketeatteri ma 16.12 klo 9.15 ja klo 10.15. Nukketeatteri Sananjalan esitys. Ryhmien ilmoittautumiset 9.12. mennessä: terhi.kuoppala@ evl.fi, p. 050 573 6356.

CAFÉ

PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–to klo 10–14 ja pe klo 9–12, jolloin tilassa on perhekahvila.

Jouluaskarteluilta perheille ke 27.11. klo 18–19.30. Sari Häkki ja Terhi Kuoppala. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 4.12. klo 18. Hartaushetki to 5.12. klo 13. Jaakko Kara.

Naisten Café: jouluaskartelupaja ke 11.12. klo 18–19.30. Käsillä tekemistä, joulun tunnelmaa ja sesonkiin sopivaa pientä tarjoilua. Mukana Terhi Kuoppala ja Sari Häkki. Ilmoittaudu (myös erityisruokavaliot) 3.12. klo 16 mennessä: sari. hakki@evl.fi, p. 044 422 0491. PähkinäMarttojen adventtimyyjäiset la 30.11. klo 10–14. Kakkupuffa, käsitöitä, arpajaiset, kahvio. Karaváki – Pieni Vene – kreikkalaisen tanssin kerho ma 9.12. klo 18. Jaakko Kara. Vuoden viimeiset tanssit.

Kauneimmat Joululaulut to 12.12. klo 13.

Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10. Miesten juttutupa torstaisin klo 10–12.

Avoin perhekahvila pikkulapsiperheille ja hoitajille perjantaisin klo 9–12.

Nora Wegeliuksen Iloa ja valoa marraskuuhun -näyttely nähtävillä 2.12. asti.

Kari Ålanderin Muistumia hetkistä, joita ei koskaan ollut -näyttelyn avajaiset ti 3.12. klo 18. Taitelijatapaaminen ti 14.1.2025 klo 14. Näyttely nähtävillä 3.2.2025 asti kahvilan ollessa avoinna.

LAMMASPOLKU 1

Kirkon raamattupiiri ma 9.12. klo 18. Jarkko Vähäsarja, Matti Hyry. Kirkkomuskarin pikkujoulut ke 11.12. klo 9.30. Muskariryhmien yhteiset pikkujoulut. Jaana Muthoni-Vahermaa ja Terhi Kuoppala. Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Kirkkomuskarit keskiviikkoisin, yli 1-vuotiaat klo 9.20–9.50, sisarus-

Aikuisten raamattupiiri to 21.11. ja 5.12. klo 9.30.

VAPAALAN

SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kenian lähetyspiiri to 28.11. klo 11

Jari Rankinen ja 12.12. klo 11 Jarkko

Vähäsarja.

Perhekerhon pikkujoulut ti 3.12.

Anna lahja hänelle, joka tarvitsee apuasi tänä jouluna

Vähävarainen perhe tai yksinasuva ilahtuu suuresti, jos saa lahjakortin ruoka- tai lahjaostoksia varten tai kotiin kannettuna joulukukan.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien Rakenna joulupuu lahjakeräys on käynnissä. Keräyksen kautta voi antaa lahjan omalla alueella asuvalle apua tarvitsevalle.

Seurakuntien diakoniatyöntekijät toimittavat lahjat luotettavasti ja lyhentämättöminä perille.

Hakunilan seurakunta

Voit lahjoittaa jouluiloa hankkimalla ruokalahjakortin. Osta tuoterajattu lahjakortti haluamallesi summalle alueen kaupoista ja toimita se 19.12. mennessä Hakunilan kirkolle kirkkoherranvirastoon (Hakunilantie 48) ma–to klo 10–14 tai tilaisuuksien yhteydessä vahtimestareille.

Hämeenkylän seurakunta

Tue vähävaraisen perheen joulua lahjakortilla. Voit toimittaa haluamasi lahjakortin Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon (Auratie 3) ma–to klo 9–14 jouluun saakka. Voit myös lahjoittaa MobilePaylla: 13695. Viesti: Perheen Joulu

Korson seurakunta

Voit osallistua lahjoittamalla kukan ikäihmiselle tai ruokalahjakortin vähävaraiselle. Kukan voit maksaa kukkakauppa Punttiin (Maakotkan tie 19) 1.12.–16.12. Ruokalahjakortte ja esim. S tai Kkaupoista voi toimittaa kirkkoherranvirastoon, ma–pe klo 9–14, Merikotkantie 4.

Rekolan seurakunta

Voit antaa lahjakortin ruokaan vähävaraiselle perheelle tai muille avun tarpeessa oleville. Osta lahja

kortti valitsemallasi summalla kaupasta. Laita kortti kirjekuoreen ja kirjoita päälle Diakonia. Palauta kuori Rekolan kirkolle (Kustaantie 22 Dovi) ma–to klo 9–14 tai soita p. 09 830 6700. Tuo joulun lahjakortti 5.12. mennessä tai voit toimittaa sen myöhemminkin, jolloin voimme tarjota tukea myös joulun jälkeen.

Tikkurilan seurakunta

Lahjoita joulukukka -kampanja: Kukat toimitetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotihoidon kautta yksin asuville alueen vanhuksille. Osta joulukukka 11.11.–15.12. Tikkurilan Prismasta (Unikkotie 13) tai KukkaMialta (Talkootie 7). Tarkemmat ohjeet löydät ostopaikasta. Voit lahjoittaa jouluruokaa ja samalla jouluiloa vähävaraiselle perheelle tai yksin elävälle. Osta valitsemastasi ruokakaupasta ruokalahjakortti.

Määrittele arvo ja toimita ladattu kortti

Tikkurilan kirkon aulaan palvelupisteeseen 12.12. mennessä.

Vantaankosken seurakunta

Osta lahjakortti valitsemallesi summalle (S, K tai Lidlin lahjakortti). Laita lahjakortti kirjekuoreen ja kirjoita kuoreen teksti ”Ruokalahja”. Jotta lahjakortti ehtisi jouluksi, palauta se viimeistään ke 18.12. Myyrmäen kirkolle (Uomatie 1) vahtimestareille tai Kivistön kirkolle (Laavatie 2) vahtimestareille.

Lisätietoa: www.rakennajoulupuu.fi

klo 9–11. Mukana Sari Häkki ja Terhi Kuoppala. Syyskausi päättyy.

MUUALLA

Joulunvalotapahtuma pe 29.11. klo 18 Lammaslammella Pähkinärinteessä. Kuusenvalot syttyvät. Myynnissä makkaraa, mehua, glögiä ja pipareita. Musiikkia ja puheenvuoroja. Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Aikuis- ja seniorityön päiväretki Porvooseen ti 3.12. klo 9–16. Ohjelmassa ehtoollishartaus Myyrmäen kirkossa, lounas Raphael’s Steakhousessa ja käynti Brunbergin tehtaanmyymälässä. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon. Hinta ja ilmoittautumistiedot tarkentuvat.

SUNNUNTAI 24.11. Jippii-kuoron ja -orkesterin joulukonsertti klo 16. Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Konsertti tuo valoa syksyn kaamokseen marraskuun viimeisenä sunnuntaina. Joulun iloinen sanoma saa koskettaa kaikkia vauvasta vaariin! Vapaa pääsy.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14. suljettu to 28.11.

korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p 09 830 6554.

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla Diakonissan vastaanotto to 5.12. klo 10–11. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496.

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 21.11. klo 13. Johanna Karppinen, omaishoidon palveluohjaaja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta vierailee.

Avoin perhemuskari to 21.11., 5.12. ja 12.12. klo 15 seurakuntasalissa. Noin puolen tunnin mittaisen muskarihetken jälkeen leikkiä voi jatkaa perhetyön tiloissa 16.30 asti. Huom 28.11. Ei ole muskaria. Kaikille avoin kuoro to 21.11. klo 17.15–18, laulamme kirkossa. Klo 18 tarjolla iltateetä ja pientä iltapalaa. Iltarukouspiiri to 21.11., 28.11., 5.12. ja 12.12. klo 18 kokoustilassa. Korso-messu to 21.11. klo 18.30 Minttu Haapalainen ja Jussi Salo

nen. Perhekerho pe 22.11. ja 29.11. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e / perhe.

Jazz Christmas – jouluinen jazzkonsertti pe 22.11. klo 19. Marko Aho & Pascal Schweren: Jouluisaa jazzia joulun odotukseen! Jouluisia jazzklassikoita sekä ikiihania joululauluja uusina, raikkaan svengaavina sovituksina! Vapaa pääsy!

Messu su 24.11. klo 10. Joona Raudaskoski, Jani Vanhala, Riina Haapaniemi. Kirkkokahvit. Kylväjän lähetyspiiri su 24.11. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Terveisiä Mongoliasta kertoo Outi Särkelä.

Kirkon puuroaamiainen toistaiseksi peruttu!

Joulumuskari-ilmoittautuminen alkaa 25.11. Klo 9.00 Lisätietoja https://www.vantaanseurakunnat. fi/korsonseurakunta/lapsetjaperheet/muskarit

Mainio marraskuu – Kävellään yhdessä marraskuun ankeus mainioksi olotilaksi ma 25.11. klo 11. Kävelylle lähdetään kirkon edestä. Kävellään noin 1–1,5 tuntia. Tiedustelut diakoniatyöntekijä Pia Olkkonen, 050 322 6560. Virtapiiri ma 25.11., 2.12. ja 9.12. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 25.11., 2.12. ja 9.12. klo 18 Korson kirkon kirjastohuoneessa.

English Through Bible -raamattupiiri ma 25.11., 2.12. ja 9.12. klo 18.30 kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 27.11., 4.12. ja 11.12. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetyksen yhteisölounas ke 27.11. Pop up joulupuuro Korson torilla klo 11–12. Yhteisöruokailu jalkautuu Korson torille jakamaan riisipuuroa alkavan adventin ajan hengessä. Jaamme puuroa niin kauan kuin sitä riittää.

Lähetyspiiri ke 27.11. klo 13 kokoustilassa.

Naisten saunailta to 28.11. ja 12.12. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa. Joulukadun avajaiset la 30.11. Klo 15.00. Joulukadulla kirkon edessä joulutori klo 12.00. alkaen Perheiden kauneimmat joululaulut la 30.11. klo 15.30. Tanja Roiha, Riina Haapaniemi, Make Perttilä, kitara ja Korson kirkon oma Pop up lapsikuoro mukana laulamassa. Messu Herättäjän kirkkopyhä su 1.12. klo 10. Tuomas Antola, HerättäjäYhdistyksen aluesihteeri, pastori, kirjailija Urpo Karjalainen saarna, Ilkka Luukka, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen, Riina Haapaniemi, lauluyhtye Kaarna. Perinteiset diakonian ja lähetyksen adventtimyyjäiset su 1.12. messun jälkeen. Myytävänä mm. Joulupuuroa, kahvia, torttua ja käsitöitä. Voit maistaa ja ostaa saaristolaisleipää, joka on noudet

tavissa 19.12. Siioninvirsiseurat su 1.12. noin klo 12.30 kirkkosali 2.ssa adventtimyyjäisten jälkeen.

Kauneimmat barokkijoululaulut -levynjulkaisukonsertti ti 3.12. klo 19. Kauneimmat barokkijoululaulut -ilta on hurmannut kuulijoitaan jo yli kymmenen vuoden ajan! Iltojen isäntänä ja esilaulajana on ollut melkein alusta asti korsolaisille hyvinkin tuttu tenori Jussi Salonen. Tämä ilta on erityinen, sillä ensimmäistä kertaa on Kauneimpia barokkijoululauluja tallennettu äänilevylle ja tämä konsertti on samalla levynjulkaisukonsertti. Katulähetyksen yhteisöruokailun itsenäisyyspäivän juhla ke 4.12. klo 11. Vietämme itsenäisyyspäivän juhlaa ja kauden päättäjäisiä. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa itsenäisyyspäivän ja lähestyvän joulun hartaushetki. Ilm. 24.11 menn. Jaana Jurvanen, p. 050 599 9068.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10 kirkossa. Ilkka Luukka, Jussi Salonen. Klo 9.30 lipunnosto kirkon etupihalla, Korson mieslaulajien ryhmä laulaa. Perinteinen Korson Mieslaulajien itsenäisyyspäivän konsertti pe 6.12. klo 17 kirkossa. Ohjelmamaksu ja vapaa pääsy.

Toisen adventtisunnuntain messu su 8.12. klo 10. Jani Vanhala, Ilkka Luukka, Jussi Salonen. Kirkkokahvit.

Puurojuhla to 12.12. klo 13.Seniorit kirkolta ja Mikkolasta ja lähetyspiiriläiset.

MUUALLA

Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa. Kotikäynti. Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa. Kotikäynnin voi varata diakonissa Pia Olkkonen p.050 322 6560. Kastesukkia tarvitaan. Jos haluat neuloa kastesukat kasteperheen pienelle, nouda kastesukkalangat ja ohjeet kirkkoherranvirastosta arkisin klo 9–14 välillä.

Joulun aika diakoniatyössä. Diakonian jouluavustusta voi anoa 7.11.–29.11. Avustusta voivat tänä vuonna saada ainoastaan ensimmäistä kertaa hakevat lapsiperheet. Avustushakemus ohjeineen 7.11. alkaen Korson seurakunnan nettisivuilla: Korson seurakunta – diakonia – tukea elamään - ajankohtaista.

Rakenna joulupuu -keräys avataan ensimmäisenä adventtina. Keräys tarjoaa mahdollisuuden tehdä hyvää alueen ihmisille. Osallistua voi lahjoittamalla kukan

ikäihmiselle tai ruokalahjakortin vähävaraiselle. Kukan voi maksaa kukkakauppa Punttiin 1.12–16.12. Ruokalahjakortteja voi toimittaa kirkkoherranvirastoon. Siskot ja Simot. Tehdään yllätyksiä ikäihmisille -kädentaitokampanjassa kuka tahansa voi ilahduttaa ikäihmisiä ja tuoda joulumieltä. Kampanjassa kaikenikäiset ihmiset voivat kotioloissa omaan tahtiinsa virkata, kutoa, maalata tai nikkaroida yllätyksen ikäihmiselle. Tuotoksena voi syntyä vaikkapa villasukkia, voiveitsiä, hypistelymuhvi, syntymäpäiväkortti ja niin edelleen. Mitä vain, joka voisi ilahduttaa lahjan saavaa ikäihmistä. Tuotokset voi toimittaa kirkkoherranvirastossa olevaan keräyslaatikkoon 6.12. saakka.

Seuraa tähteä ja äänestä kirkon kauneinta jouluikkunaa. Tarinallinen, kaikenikäisille sopiva, joulun polku on koettavissa kirkon ikkunoissa 1.12. alkaen loppiaiseen saakka. Polku on kierrettävissä kirkon sisäpihalla, jonne käynti on Korsonpolulta. Äänestystulos julkaistaan Korson joulupolulla, Ankkalammella 15.12.

Viimeinen joulua edeltävä diakoniapäivystys on ti 10.12. Klo 10–12. Diakoniatyöntekijät ovat mukana jakamassa joulun ruokakasseja työttömien ja kaiken kansan joulujuhlassa pe 20.12.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11. Maarukanmummot neulovat diakoniatyön hyväksi ma 25.11. klo 12–13.30 rippikoulusalissa. Kirkonkulman tiloissa toimii yksityinen Cafe Unelma ti 10–19, ke–to 10–16 ja la 11–15.

NIKINMÄEN

SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 21.11., 28.11., 5.12. ja 12.12. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Sydänrukous ke 27.11. ja 11.12. klo 18. Hiljennymme yhdessä rukoukseen vanhan kristillisen perinteen keinoin. Ryhmä on avoin kaikille kiinnostuneille. Saavu viimeistään 17.55, ovet suljetaan klo 18. Lisätietoja Jani Vanhala, p. 050 310 7032 jani.vanhala@evl.fi

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 26.11. ja 3.12.klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

Senioripiiri ke 27.11. ja 11.12. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi

keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450

Pia Judd, p. 040 531 7078

Hanna Paananen, p. 050 436 7712

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

Itsenäisyyspäivänä kirkkoon

Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus suomeksi ja ruotsiksi pidetään pe 6.12. klo 10 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Jumalanpalveluksen toteuttavat kirkkoherra Kristian Willis, pappi Piia Ahtee ja kanttori Anders Ekberg. Messun jälkeen lasketaan seppeleet Helsingin pitäjän hautausmaan sankarihaudoilla, klo 12 Ruskeasannan hautausmaalla ja klo 12.30 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa.

Itsenäisyyspäivänä järjestetään lisäksi jumalanpalveluksia muissa kirkoissa eri puolilla Vantaata. Kaikki jumalanpalvelukset alkavat klo 10.

• Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48. Messun jälkeen Partiolippukunta Sotungin Tulikettujen myyjäiset.

• Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, yhteistyössä Partiolippukunta Tavastien kanssa. Lipunnosto klo 9.45 kirkon etupihalla.

• Korson kirkko, Merikotkantie 4. Lipunnosto klo 9.30 kirkon edessä, mukana Korson mieslaulajien lauluryhmä.

• Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, kirkkokahvit

• Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22

• Tikkurilan kirkko, Asematie 12a

• Rekolan kirkossa voi lisäksi laulaa suomalaisia joululauluja klo 13 alkavassa Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuudessa.

www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220

Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Satu Kippo, p. 044 422 0391

Sannamari Niemi, p. 050 329 0361

Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi)

koilmoittautumista.

Yläovet auki tiistaisin klo 12. Syödään yhdessä, maksuton lounas. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.

Lapsikuoro Laululaivan harjoitukset keskiviikkoisin klo 16. Kuoro on maksuton eikä siihen ole pääsykoetta. Kuoron pikkujoulut ke 4.12. klo 16 joka on syyskauden viimeinen kuorokerta.

Kirkkomuskarin avoin ryhmä torstaisin klo 9.30–10. Muskareihin osallistutaan vanhemman tai muun tutun aikuisen kanssa. Tiedustelut suvi.hame@evl.fi, p. 050 433 3329. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Ei ennakkoilmoittautumista. Alle 3-v. lapset oman lähiaikuisen kanssa.

Nikkaristit to 21.11. klo 13.30–15.00 (Ei kokoonnu to 19.12.). Kokoonnutaan nikkaristitoiminnan ja kahvin äärellä.

Messu su 24.11. klo 10. Seppo Paulasaari ja Suvi Häme. Miesten raamattupiiri ma 25.11. ja 9.12. klo 18.30. Keskustelua raamatunteksteistä miesten kesken. Aamumessu ke 27.11. klo 9. Herran pyhä ehtoollinen aamulla. Joululaulumessu ke 27.11. Klo 20. Mukana Hanna Paananen, Suvi Häme ja nuorisotyö. Laulamme yhdessä joululauluja ja hiljennymme kohti adventin ja joulun aikaa. Hoosiannakirkko su 1.12. klo 10. Tervetuloa laulamaan yhdessä Hoosiannaa. Mukana messussa Hanna Paananen ja Sirkku-Liisa Niemi.

Adventtimyyjäiset su 1.12. klo 11.15. Puuroa ja torttukahvit, leivonnaisia, arpoja ja käsitöitä. Tuotto diakonia- ja lähetystyölle. Rekolan sekakuoron joulukonsertti su 1.12. klo 18. Johtaa Aamu Pulkkinen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Väliajalla glögitarjoilu 3 e. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Pia Judd ja Suvi Häme. Mukana partiolaiset. Suomen kauneimmat joululaulut pe 6.12. klo 13. Itsenäisyyspäivänä lauletaan suomalaisia joululauluja. 2. adventtisunnuntain messu su 8.12. klo 10. Seppo Paulasaari ja Suvi Häme.

REKOLAN PYHÄN

ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Perheolkkari maanantaisin klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Pientä välipalaa tarjolla. Miniodarit maanantaisin ja tiistaisin klo 14–16. 3–4-luokkalaisille tarkoitettua avointa toimintaa Rekolan kirkon nuorisotilassa. Odareissa pelaillaan ja voi saada apua läksyihin. Paikalla ovat seurakunnan lastenohjaajat. Ei ennak-

Diakonian joulujuhla ja messu ti 10.12. klo 12. Hiljennytään joulun sanomaan, lauletaan joululauluja ja syödään yhdessä.

Kauneimmat joululaulut goes POP ti 10.12. klo 18. Tuttuja joululauluja kevyemmin sovituksin. Mukana Jussi Koski ja Suvi Häme. Vantaan musiikkiopiston puhaltajien joulukonsertti ke 11.12. klo 19. Vapaa pääsy.

ASOLAN

SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedus-

ISTOCK

telut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Pientä välipalaa tarjolla.

Saviryhmä keskiviikkoisin klo 12. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e/kerta. Ei ennakkoilmoittautumista.

Raamattupiiri torstaisin klo 10. Käydään läpi Raamattua, Paavalin kirjeitä ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä keskustellen ja rukoillen sekä veisaten virsiä.

Silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Ryhmässä neulotaan, virkataan ja kudotaan kahvikupin ääressä. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa ja olet tervetullut myös ilman käsityötä. Tärkeintä on yhdessäolo.

Miesten keskusteluryhmä to 21.11. ja 5.12. klo 13. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena on lisätä hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki.

Kipuryhmä ti 26.11. ja 10.12. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Peter Anderssen vierailee ryhmässämme 10.12. Naisten keskusteluryhmä to 28.11. ja 12.12. klo 13–14.30. Keskustelemme ajankohtaisista asioista. Ei ennakkoilmoittautumista.

Kaiku-ilta su 1.12. klo 18. Messuyhteisö nuorille aikuisille ja millenniaaleille. Vietämme ensin yhteisen messun, jonka jälkeen syömme iltapalaa. Lapsille on messun aikana pienten kaiku. Seniorikahvila ma 2.12. klo 13–15. Tarjolla mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Saamme vieraaksi sairaalapappi Krista Valtosen.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 3.12. klo 13–15. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja.

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 27.11. ja 11.12. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

VERKOSSA

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.rekolanseurakunta.fi sekä seurakunnan YouTube-kanavalla suorana tai tallenteena.

Rekolan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta www.rekolanseurakunta.fi.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830

6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk X: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Päivystävä pappi tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl. fi Diakoniatyö päivystää jouluavustuksen hakuaikana 18.11.–5.12. ma ja to klo 13–15.30 Tikkurilan kirkon 2. kerroksessa.

Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN

KIRKKO

Kirkkotie 45. Kirkko on avoinna arkena ti, to ja pe klo 12–15 sekä muulloin tilaisuuksien mukaan. Kaari-ensemblen konsertti Rakkauden laki pe 22.11. klo 19. Kuoroa johtaa syksyn vieraileva taiteellinen johtaja Viena Kangas. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 15 e. Kimmeltävä joulu – lasten ja nuorten jouluinen laulukonsertti la 23.11. klo 16. Klassista laulumusiikkia, kansanlauluja ja joululauluja Suomesta ja ulkomailta. Pianistina Tuuli Takkala. Ohjaus Mervi Sipola-Maliniemi ja Janina Mäyry. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e. Messu su 24.11. klo 12, Sari Hartikka, Mirjam Kyrönseppä. Antti Ketonen: Joulu valtaa sydämen -konsertti ti 26.11. klo 18. Upeista tulkinnoistaan tunnettu Ketonen aloittaa joulukiertueensa Pyhän Laurin kirkosta. Liput 35 e Ticketmaster ja Lippu.fi Lions Club Vantaa/Simonkylän adventtikonsertti pe 29.11. klo 19. Perinteisen hyväntekeväisyyskonsertin solistina laulaa Pepe Willberg, pianistina Anu Kosonen. Mukana myös Simonkallion koulun lapsikuoro. Liput 31,50 e ennakkoon Tiketistä tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Laulu- ja käsikelloyhtye Sonus: Joulun kellot la 30.11. klo 17. Osa joululauluista on säestänyt joulun odotusta Suomen kodeissa aina keskiajalta asti. Käsikelloyhtyettä johtaa Sanna Helasterä, lauluyhtyettä Hanna Helasterä. Pianosäestykset Minna Koskela. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e. Hoosianna-messu su 1.12. klo 12, Janne Silvast, Kristiina Kartano, Samppa Laakso, Mirjam Kyrönseppä. Mukana Pyhän Laurin kuoro. Lasten ja perheiden Hoosiannamessu su 1.12. klo 14.30, Johanna

Jakonen, Kristiina Kartano, Kaisa Keskitalo, Samppa Laakso. Musiikillinen perhemessu.

Netta Skog & Nina Tapio: Toiveena Joulu su 1.12. klo 19. Digiharmonikkataiteilijan ja laulajan ohjelmisto koostuu mm. molempien suosikkijoululauluista. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 20 e. Vantaan Lucian kruunajaiskonsertti ma 2.12. klo 18.30. Lucia-kuoroa johtaa Hanna Mannerström. Järjestää Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielinen opetus. Vapaa pääsy.

Vantaan kamarikuoro: Hetkien kirkasta kultaa ti 3.12. klo 19. Kuoroa johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 20 e. EMO Ensemble: Tähti -joulukonsertti ke 4.12. klo 19. EMO Ensemble on noin kolmestakymmenestä nuoresta ja kokeneesta kuorolaulajasta koostuva uuden musiikin esittämiseen profiloitunut kamarikuoro. Joht. Pasi Hyökki. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 15 e. Johanna Kurkelan joulukonsertti to 5.12. klo 19. Mukana konsertoimassa Kurkelan veli Timo Kurkela sekä brittimuusikko Troy Donockley. Liput 35 e. Huom. konsertti on loppuunmyyty. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus pe 6.12. klo 10, Kristian Willis, Piia Ahtee, Anders Ekberg. Seppeleenlasku messun jälkeen Helsingin pitäjän hautausmaan sankarihaudoilla, klo 12 Ruskeasannan hautausmaalla ja klo 12.30 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa.

Rekolan Sekakuoron joulukonsertti la 7.12. klo 15. Johtaa Aamu Pulkkinen. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e.

Joulun rauhaa -konsertti la 7.12. klo 18. Simo Laakso (laulu), Pekka Laakso (laulu), Meri Oivo (laulu), Mirja Aittamo (laulu), Sirke Salni (piano, urut). Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 5 e.

Messu su 8.12. klo 12, Sari Hartikka, Sanna Heikurinen.

Apollonia-orkesterin perinteinen joulukonsertti su 8.12. klo 16. Viuluryhmä esittää pianon sekä taustaorkesterin kanssa Sibeliusta, Vivaldia ja tuttuja joulukappaleita. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e. Lauluyhtye HowManyMothers: Tässä on valo su 8.12. klo 18.30. Rakastetuimpia joulusävelmiä lauluyhtyesovituksina ja myös uusia joululauluja. Johtaa Minna Miettinen. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 15 e.

Sonus Borealis -yhtyeen joulukonsertti ma 9.12. klo 18. Vanhan musiikin lauluja soitinyhtyeen konsertti sisältää Suomessa 1500–1700-luvuilla tunnettua jouluaiheista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e. Helsingin poliisisoittokunnan joulukonsertti ti 10.12. klo 19.

Rakastetuimmat joululaulut orkestroituina sinfoniselle puhallinorkesterille ja Wienin oopperalavojen tähdelle, baritoni Tommi Hakalalle. Kapellimestari Sami Ruusuvuori. Vapaa pääsy. ONEVIOLIN Joulu ke 11.12. klo 18. Viulisti Pekka Niemi ylittää musiikkityylien rajoja coverversioilla tunnetuista kappaleista käyttäen yhdellä viululla tuotettuja ääniä. Liput 32 e Ticketmaster. Kauneimmat joululaulut lapsille to 12.12. klo 10.15.

Finnair Singers: Jouluyönä to 12.12. klo 18 ja klo 20. Konsertin johtaa Emma Kuntsi, pianistina. Iina Peltomäki. Liput 15 e, lapset alle 12 v. 5 e.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18.

Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi

Joulu tulossa, rahat vähissä?

Diakoniatyö päivystää 18.11.–5.12. ma ja to klo 13–15.30 Tikkurilan kirkon 2. kerroksessa. Vähävarainen voi saada taloudellista apua ruokaan. Avustusta haetaan henkilökohtaisesti, tulemalla paikalle päivystysaikana. Tapaamisessa on mahdollisuus saada talousneuvontaa. Avustamisen mahdollistavat ESR+ Euroopan sosiaalirahaston Aineellisen avun hanke sekä Rakenna joulupuu -keräyksen yksityiset lahjoittajat.

Jouluiloa vähävaraiseen kotiin! Voit lahjoittaa jouluruokaa vähävaraiselle perheelle tai yksin elävälle diakoniatyön kautta. Osta valitsemastasi ruokakaupasta liikkeen ruokalahjakortti. Määrittele itse kortin arvo. Toimita ladattu kortti Tikkurilan kirkon aulan infopisteeseen 12.12. mennessä. Lahjoituksilla tuetaan kotitalouksia diakonisin perustein jouluna ja läpi vuoden. Lauantaiset iltakellot soivat klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen la ne soivat kanttorin soittamina. Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14. Junnuolkkari 7–14-vuotiaille Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, käynti kirkon sisäpihalta) on auki kouluviikoilla tiistaisin ja torstaisin klo 13–16. Oleilua, läksyjen tekoa ja pelailua. Tarjolla välipalaa. Olkkari on osallistujille täysin maksutonta.

Taaperokahvila to 21.11., 28.11., 5.12. ja 12.12. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Tarjolla kahvi/tee, voileipä sekä vauvasoseet 2 e/perhe. Päivämusiikkikonsertti torstaisin klo 12. To 21.11., to 5.12. (suomalaista musiikkia itsenäisyyspäivän aattona, Kari Jerkku, urut) ja 12.12. (Heidi Åberg, laulu ja viulu sekä Iina Katila, urut). Vapaa pääsy.

Walk in -terapiaa on tarjolla maksutta alle 30-vuotiaille torstaisin klo 16–19. Lisätietoja; Seuraa myös @walkinterapiavantaa-Instaa. Walk in -terapia terapeuttiopiskelijoiden tarjoamaa matalan kynnyksen ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Keskustelu on luottamuksellista. Asiakas määrittää keskustelun lähtökohdat, hengellisistä kysymyksistä keskustellaan vain hänen sitä itse toivoessaan. Iltamessu to 21.11., to 28.11., to 5.12. ja to 12.12. (bändinä Täydellinen sovitus) klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki toteutuu Sanassa, rukouksessa, ehtoollisessa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Valmistelut ja iltateetä kello 18 alkaen. Perhepäivä pe 22.11., 29.11. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 5 e/perhe, leipä ja kahvi 3 e/perhe. Siina ja Taikaradio Duon konsertti pe 22.11. klo 10. Iloinen lastenkonsertti perheen pienimmille juhlistaa lapsen oikeuksien päivää. Tervetuloa mukaan hauskaan hetkeen! Yli 8 hengen seurueet ilmoittautuvat. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: maaret.hirvensalo@ evl.fi tai 050 572 2811. Naisten rukouspiiri pe 22.11., 29.11. ja 6.12. klo 18, kokoushuone Martta. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 23.11., 30.11. ja 7.12. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs. Vantaan Mieskuoro Vantasia: Adventin aikaa la 23.11. klo 18. Kuoroa johtaa Mathias Sandell. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 15 e. Messu su 24.11. klo 10, Susanna Rinne, Päivi Mäkinen, Iina Katila. Lastenkirkko su 24.11. (1.12. ei Lastenkirkkoa) ja 8.12. klo 10. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe voi mennä yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa.

Vauvakahvila ma 25.11., 2.12. ja 9.12. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen Tikkurilan Seudun Eläkkeensaajien kuoron Kajauttajien joulukonsertti ma 25.11. klo 13. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e, Raamatunlukupiiri ma 25.11., 2.12. ja 9.12. klo 17.30., kokoushuone Usko, 2. krs.

Iltaperhekerho ma 25.11. ja 2.12. klo 17.30–19. Iltapala 3 e/perhe. Viikkomessu ti 26.11., 3.12. ja 10.12. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 26.11., 3.12. ja 10.12. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Lähetyksen päiväpiiri ti 26.11. ja ti 10.12. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs. Ti 26.11. vieraana Sanna Erelä Lähetysyhdistys Kylväjästä. Laulamme yhdessä-yhteislaulutilaisuus ti 26.11. ja ti 10.12. klo 17. Avoin kohtaamispaikka ke 27.11., 4.12. ja 11.12. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 27.11. ja 11.12. klo 13, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Kielikerho – puhumme suomea ke 27.11., 4.12. ja 11.12. klo 14.30–16. Kahvia ja teetä. Lisät. mirja.jalo@ evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Wednesdays from 2.30–4 PM. We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available.

Walk in -terapiaa pienten lasten vanhemmille, lastenhoito on järjestetty to 28.11. ja to 12.12. klo 14 ja klo 15. Vanhemmalle on nyt tarjolla maksutonta, anonyymia ja luottamuksellista keskusteluapua mielen hyvinvoinnin tueksi. Nuorille aikuisille suunnattu terapia on ratkaisuja voimavarakeskeistä käynti kerrallaan -terapiaa. Koulutettujen walk in -terapeuttien kanssa käsitellään haluamiasi aiheita. Lisätiedot sekä ilmoittautumiset ajan varaamiseksi ja lastenhoidon järjestämiseksi samana päivänä klo 12 menn. ilmo.perhewalkin@evl.fi. Viestin lähetettyäsi vahvistamme sinulle myös terapiaajan.

Monikielinen raamatturyhmä to 28.11. ja 12.12. klo 17.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Vaivaton vihkiminen perjantaina pe 29.11. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus, henkilöllisyyspaperit ja sormukset. Voit halutessasi myös tehdä varauksen ennakkoon soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6804.

Jannan Joulu pe 29.11. klo 18. Janna Hurmerinnan joulukiertue alkaa Vantaalta: Tikkurilan kirkosta. Liput 35 e Ticketmaster ja Lippu. fi.

Hanna Kinnunen ja Teemu Roivainen: Kaunein joulu la 30.11. klo 18. Mm. Tähdet tähdet -kisassa voimansa yhdistäneet muusikot tekevät joulukiertueen. Liput 35 e Ticketmaster.

Hoosianna-messu su 1.12. klo 10, Jaakko Hyttinen, Suvi-Maria Roine, Iina Katila. Saarna: Pirkko Yrjölä. Nun komm. Adventinajan urkumusiikkia eri puolilta Eurooppaa su 1.12. klo 18 Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy.

Tikkurilan eläkeläiskerho (jouluateria) ma 2.12. klo 13. Vantaan Lucian kruunajaiskon-

sertti ma 2.12. klo 18.30. Lucia-kuoroa johtaa Hanna Mannerström. Järjestää Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielinen opetus. Vapaa pääsy.

Sukkelat Sukankutojat ti 3.12. klo 10, Vehkapolun kerhotila (käynti kirkon sisäpihalta).

Veisumessu ti 3.12. klo 18, Johanna Jakonen, Saara Alamäki, Jukka Drugg, Sari Hartikka. Laulut ovat pääosin nuorten veisukirjasta.

Joulu-Valo ti 3.12. klo 18–19.30, Voima. Joulujuhla teemalla ”lahjaksi annettu” nuorille aikuisille ja kaikenikäisille lähetystyöstä kiinnostuneille. Joulupuuro klo 17 alkaen. Paneelikeskustelua, terveisiä työalueilta, musiikkia ja rukousta. Myyjäistuotteita lähetystyön hyväksi. Yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa. Osallistua voi myös etänä kylvaja.fi/valo-illat.

L10T-koulutus ke 4.12. klo 17.30. Valmennus opettaa miten elää arjessa rohkeasti kristittynä ja rohkaisee jakamaan Jumalan hyvyyttä toisille ihmisille.

Perheiden jouluaskartelu ke 4.12. klo 17.30–19.30, 2. krs. Lasten Kauneimmat Joululaulut to 5.12. klo 10.

Nuorten aikuisten pikkujoulut to 5.12. klo 17.30, Vehkapolun kerhotila (sisäänkäynti kirkon sisäpihalta).

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10, Marja Eloranta, Annaelina Mäkilampi. Seurakuntien itsenäisyyspäivän konsertti pe 6.12. klo 14. Jaakko Hietikko (laulu), Terje Kukk, Iina Katila sekä Vantaan seurakuntien kamarikuoro, johtaa Mirjam Kyrönseppä. Vapaa pääsy.

Joulumyyjäiset la 7.12. klo 11–14. Alkuhartaus kirkossa 10.45. Myynnissä leivonnaisia, lahjatavaroita, villasukkia ja muita käsitöitä. Myyjäisissä myös arpajaiset ja pikkuväelle sekä onnenpyörä. Kahviossa riisipuuroa, kahvia, glögiä, joulutorttuja ja muita jouluherkkuja. Tuotto lähetystyön hyväksi.

Sekakuoro Pelakuun Jouluiloa la 7.12. klo 14. Johtaa Katja Vepsäläinen, piano Aino Rättyä. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e. Tähtitarha – LEINAn joulu la 7.12. klo 18. Uusia sävellyksiä sekä perinteisiä joululauluja viidelle laulajalle ja elektroniikalle. Sävellys ja sovitus Sabrina Ljungberg. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e. Messu ja ELYN lähetyspyhä su 8.12. klo 10, Jarkko Korhonen, Mari Chaulagai ja Iina Katila. Pyhän aiheena on ”Armoa ja iloa ihmisille”. Annikki Erelä Evankelinen Lähetysyhdistys ELY ry:stä kertoo kirkkokahveilla lähetystyöstä maailmalla.

Laurus Kamarikuoron joulukonsertti su 8.12. klo 17. Johtaa Heidi Harinen. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e. Hyvän mielen joulukirkko ma

9.12. klo 13. Israel-piiri ma 9.12. klo 18. Lento Ensemblen Joulu ma 9.12. klo 19. Lauluja suomeksi ja englanniksi esitettyinä ja yhdessä laulaen. Pianisti Vesa Lintula. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

Lauletaan yhdessä Hoosiannaa!

Tule laulamaan Hoosiannaa kirkkoon ensimmäisenä adventtisunnuntaina su 1.12. Ensimmäisestä adventtisunnuntaista alkaa kristittyjen adventtiaika eli joulun odotus. Joulua edeltää neljä adventtisunnuntaita, joista jokaisena sytytetään uusi adventtikynttilä.

Ensimmäisen adventtisunnnuntain messut Vantaalla su 1.12.

Kello 10

• Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48

• Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, messun jälkeen perhetapahtuma

• Korson kirkko, Merikotkantie 4

• Länsimäen kirkko, Kerokuja 9

• Myyrmäen kirkko, Uomatie 1

• Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 (ruotsiksi)

• Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22

• Tikkurilan kirkko, Asematie 12a

Kello 11

• Kivistön kirkko, Laavatie 2

Kello 12

• Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45

Kello 14.30

• Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45, lasten ja perheiden Hoosianna-messu

Omaishoitajien puurojuhla ke 11.12. klo 13. Ilmoittautumiset Hanna Raunulle p. 050 3848481 viimeistään 9.12. ONEVIOLIN Joulu ke 11.12. klo 18. Viulisti Pekka Niemi ylittää musiikkityylien rajoja coverversioilla tunnetuista kappaleista käyttäen yhdellä viululla tuotettuja ääniä. Liput 32 e Ticketmaster. Nuorten aikuisten raamis to 12.12. klo 17.30, Kerhohuone Rakkaus, 2. krs.

klo 11 ja 12.15. Keski-Vantaan musiikkiopiston puhaltajien ja viuluryhmän joulukonsertti su 1.12. klo 14. Opettajina Juuso Björkroth ja Markus Tienhaara, klarinetti; Severi Hietala, saksofoni; Matti Laine, huilu; Elina Ruohonen ja Maria Vuorinen, viulu. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut lapsille ke 11.12. klo 9.30 ja 10.30. Naisten saunailta to 12.12. klo 17–20.30.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho to 21.11., 28.11., 5.12. ja 12.12. klo 9.30–11. Välipala 3 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Pikkuhelpin oma lastenhoito Ristipuron kerhotilassa tiistaisin klo 12–15.30. Onko sinulla tarve käydä asioilla, levähtää tai esimerkiksi opiskella hetki ilman lasta? Voit varata ajan aikaisintaan viikkoa ennen soittamalla Sanna Kukkoaholle p. 050 347 3814. Jos Sanna ei pysty vastaamaan, niin laita tekstiviesti, ja sinuun otetaan yhteyttä myöhemmin. Maksuttomaan lastenhoitoon voivat tulla alle 5-v. lapset. Hoitoaika on kerrallaan 1–3 t. Omat eväät. Hoitoon otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lapsen tulee olla terve hoitoon tullessa.

Ristipuron keskiviikkokerho ke 4.12. klo 13.30–15. Piirissä vierailee Ritva Niemi-Ronkainen.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Perhekerho ma 25.11., 2.12. ja 9.12. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2 Ylästön perhekerho ti 26.11., 3.12. ja 10.12. klo 9.30–11. Välipala 3 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Perheiden jouluaskartelu ti 26.11. klo 17.30–19.30.

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 2.12. klo 17.30.

MUUALLA

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1 Ilolan perhepäivä ma 25.11., 2.12. ja 9.12. klo 9–13. Tarjolla välipala 3 e/perhe. Ei ilmoittautumista. Perheiden jouluaskartelu ma 25.11.klo 17.30–19.30. Kerho isille ja lapsille ti 26.11. ja 3.12. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 4 e/perhe. Tule silloin kun sinulle sopii. Uudenmaan Suzuki- Instituutin Joulua kohti -konsertit la 30.11.

Lahjoita joulukukka -kampanja 15.12.2024 asti. Osta joulukukka Tikkurilan Prismasta tai KukkaMialta (Talkootie 7). Toimitamme kampanjan päätyttyä kukat kaupasta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotihoidon kautta yksin asuville alueen vanhuksille. Ilmoittautuminen yhteisen jouluaaton viettoon. Vietätkö yksin joulua? Tule aatonviettoon Tikkurilan kirkolla 24.12. Ohjelmassa klo 12.30 glögit ja piparit, klo 13–14 hartaus, sitten jouluaaton viettoa yhdessä klo 15.30 saakka. Ohjel-

massa myös esim. yhteislaulua. Ilm. ajalla 25.11.–16.12. diakonia. tikkurila@evl.fi p. 050 439 9651 (jätäthän vastaajaan yhteystietosi).

VERKOSSA

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv. net/

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440,

Elämänkaari

vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi:

ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen kirkko: ti klo 9–11 ja 21.11.–19.12. välillä myös to klo 10–12

Kivistön kirkko: toistaiseksi ei päivystystä.

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet Ig: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken seurakunta

MYYRMÄEN KIRKKO

Uomatie 1

Kirkko avoinna vierailijoille ma–to klo 9–16. Muina aikoina toiminnan mukaan.

Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Seniorikerho torstaisin klo 13. 28.11. Joululauluja, Kari Jerkku. 5.12. Joulumuistoja lapsuudesta. Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30.

Lauluyhtye Aikamiesten joulukonsertti to 21.11. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 24.11. klo 10. Papit Hans Tuominen, Antti Siukonen. Musiikki kanttori Mari-Annika Heikkilä, Lumikki Heikkilä viulu, Ruusu Heikkilä sello. Pipliaseuran kirkkopyhä. Kirkkokahvit. Olotilakahvila maanantaisin klo 11–13.

Raamattupiiri ma 25.11. ja 9.12. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 25.11. ja 9.12. klo 17.30. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Mikko Joensuun soolokonsertti su 24.11. klo 18. Joensuu pohtii monissa lauluissaan ihmisen tietoisuutta, uskoa ja Jumalaa etsiskelevällä ja tilaa antavalla

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Aurora Riley Kristiana Eromosei, Cecilia Aino Maria Ketola, Ilona Elviira Nuutinen, Ronja Adalmiina Anneli Parkkonen.

Avioliittoon kuulutettu

Friday Eromosei ja Minna Marica Flinkman.

Hautaan siunattu

Kauko Ilmari Yrjönen 91 v, Tapio

Elias Peltola 85 v, Asko Talsi 82 v, Pirjo Maria Anttonen 72 v, Jari

Taisto Olavi Möttö 64 v.

HÄMEENKYLÄN

SEURAKUNTA

Kastettu

Oliver Jooa Christian Moilanen, Atte Eino Juhani Valtimo. Hautaan siunattu

Seija Marjatta Lehtonen 84 v, Seija Anneli Ester Rauhala 71 v.

KORSON

SEURAKUNTA

Kastettu

Siiri Linnea Ståhlström, Amanda Ilona Autio, Matilda Anna Serafia

tavalla. Liput 15 e ovelta, käteinen/ MobilePay. Sururyhmä ke 27.11. alk. Ryhmässä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia toisten surevien kanssa, muistellaan edesmennyttä läheistä ja etsitään lohtua uuteen elämäntilanteeseen. On suositeltavaa, että läheisen kuolemasta on kulunut ainakin muutama kuukausi. Kokoontumiset ke 27.11., 4.12., 11.12., 18.12. ja 8.1. klo 17–18.30. Maksuton, ei edellytä kirkkoon kuulumista. Tied. ja ilm. Tiina László, p. 050 326 2631, tiina. laszlo@evl.fi.

Sävelten virtaa – Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti la 28.11. klo 18.30. Esiintyjinä mm. lapsikuoro Minit ja Lauriina Marja Pättikankaan johdolla, aikuisten nokkahuiluyhtye Flauto Dolce sekä viulisteja ja sellistejä. Säest. Kimmo Ruotsala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirkkoravintola Voimala pe 29.11. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. 1. adventtisunnuntain messu su 1.12. klo 10. Hoosianna! Papit Margit Helin, Auli Saarsalmi-Paa-

lasmaa, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Friends’ Cafe su 1.12. klo 15. Joulukahvit. Osallistutaan klo 16 kansainvälisiin kauneimpiin joululauluihin.

Kansainväliset kauneimmat joululaulut su 1.12. klo 16. Toivoa naisille ma 2.12. klo 13. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 2.12. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Martinristin raamattupiiri ti 3.12. klo 13.

Israel-piiri ti 3.12. klo 18. Patmoslähetyssäätiön toiminnanjohtaja Pasi Turunen: Israel sanassa ja ajassa. Mehu- ja hedelmätarjoilu klo 17.30.

Miesten raamattupiiri ti 3.12. klo 18.30.

Ukkokerho ke 4.12. klo 9. Iltaehtoollinen ke 4.12. klo 19.30. Pappi Maari Santala. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Hans Tuominen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Heino.

Hautaan siunattu

Signe Margit Kettunen 96 v, Reijo

Allan Moisio 92 v, Meeri Marjatta Vallasvuo 90 v, Rauli Allan Helosvuori 80 v, Ulla Eliina Tuononen 72 v, Jari Pekka Ilmari Muukkonen 61 v, Icaros Virta 0 v.

REKOLAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Silja Johanna Kuikka. Hautaan siunattu

Marja-Leena Kyllikki Rantala 72 v, Heikki Samuli Honkonen 70 v.

TIKKURILAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Anna-Maria Alava, Aleksi Iiro Emil Kantola, Iiris Aurora Beloso, Inka Lidia Elina Juutilainen, Aaro Juhani Toikonniemi, Hilla Elisa Tossavainen.

Hautaan siunattu

Signe Margit Kettunen 96 v, Sirkka Anneli Emilia Saarinen 93 v, Raija Marjatta Simonen 91 v, Eini Sofia Marjatta Mäenpää 88 v, Raija Sisko Anneli Kärkkäinen 78 v, Ari Tapani Tossavainen 70 v, Sami Petteri Koskinen 46 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Helmi Linnea Tuulikki Häikiö, Atte

Eemil Huttunen, Alina Eini Salo, Miilo Olavi Haverinen, Iines Alisa Vallinrinne, Veikko Emil Lindén, Oliver Aleksander Lindholm, Noel Otto Gabriel Voutilainen, Ilona

Armi Aurora Behm, Kaisla Alexa Nurmilaukas Pollari, Nooa Mikael Lång, Alvar Mikael Vuorinen, Adelin Aava Esteri Ikävalko, Emma Helena Koponen, Alvar Mikael Vuorinen, Matilda Emma Olivia Jämsä, Leo Juhani Tapio Hietanen, Beata Elvi Anneli Hautala.

Avioliittoon kuulutettu Panu Heikki Ilmari Kantola ja Maria Tuulia Hyövälti.

Hautaan siunattu

Olli Erik Kuusisto 90 v, Pentti Olavi Hörkkö 89 v, Salme Mirjam Suvanto 86 v, Sirpa Iida Mannonen 73 v, Leo Kalervo Suomaa 71 v, Leena Hillevi Laakkonen 69 v, Ellen Elvi Linnea Jansson 97 v, Helmi Eriika Sonninen 95 v, Anna Leena Suoanttila 96 v, Matti Antero Reponen 86 v, Olavi Ilmari Salo 84 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Döpta

Johannes Ferdinand Backström. Avlidna

Mirja Annele Juslin.

Vantaan Laulun Oltermannien joulukonsertti la 7.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 8.12. klo 10. Papit Maari Santala, Antti Isopahkala. Saarna Matti ja Anna-Kaarina Palmu, Musiikki kanttori Ritva Holma, Ritva-Leena Tuuli, Markus Karhuvaara, Heikki Vehmanen. Kirkkokahvit: Palmut 150 v. Vauvojen joulukirkko su 8.12. klo 15. Pappi Antti Isopahkala. Kirkkokahvit, -mehut ja -soseet.

Joulun kellot – Käsikello- ja lauluyhtye Sonuksen joulukonsertti su 8.12. klo 18. Suomalaisia ja muilta mailta suomalaiseen jouluperinteeseen kiinnittyneitä joululauluja. Joht. Sanna Helasterä ja Hanna Helasterä, piano Minna Koskela. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulumuskarit ma 9.12. klo 9.30 ja 10.30. Kuusi ja tähti -valometsä 9.12.2024–6.1.2025 klo 16–22 kirkon puistossa. Tunnelmavalaistu joulupuisto: Myyrmäen kirkon ip-kerhon lasten ja aikuisten ympäristötaidetta. Valot palavat joka päivä klo 16–22.

Kauneimmat joululaulut ti 10.12. klo 18. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 11.12. klo 10.

Vantaan musiikkiopiston laulajien joulukonsertti ke 11.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Jouluiset muskarikirkot to 12.12. klo 9.15 ja 10.15.

Kauneimmat joululaulut valoisaan aikaan to 12.12. klo 13.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Diakoniapäivystystä ei toistaiseksi ole Kivistön kirkolla. Myyrmäen kirkolla päivystys tiistaisin klo 9–11 sekä 21.11.–19.12. välillä myös torstaisin klo 10–12. Os. Uomatie 1, G-ovi.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 27.11. Joululauluja, Ritva-Leena Tuuli. 4.12. Joulumuistoja lapsuudesta.

Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30.

Lasten Kastehelmi-kuoro torstaisin klo 16.15, Kastehelmi-minit klo 17.30. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Kivistön kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18. 1. adventtisunnuntain messu su 1.12. klo 11. Papit Iiro Salminen, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön kirkon kuoro. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Kivistön rukouspiiri ti 26.11. ja 10.12. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 26.11. ja 10.12. klo 18.30.

Joulumuskarit ti 10.12. klo 9.30 ja klo 10.30.

Kauneimmat joululaulut nuorille ke 11.12. klo 18.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Sanan piiri tiistaisin klo 13. Viim. kerta 3.12. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

Rauhanyhdistyksen joululauluilta pe 29.11. klo 19.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. 27.11. Joululauluja, Kari Jerkku. 4.12. Joulumuistoja lapsuudesta.

MUUALLA

Joulumyyjäiset – Christmas

Bazaar la 23.11. klo 10–14 Martinlaakson ostari, Kivivuorentie 4. Saaristolaisleipiä, laatikoita, joulukakkuja, pipareita, omenatuoremehua, hunajaa. Neuletuotteita, myssyjä, havukoristeita. Glögikahvio. Kauneimmat joululaulut -tuokiot klo 12 aikuisille, klo 13 lapsille. Enkeli-siirtokuvatatuointeja lapsille alk. klo 12. Rakenna joulupuu -keräys: lahjoita alueen hädänalaisille perheille. Asukasyhdistyksen kirpputori parkkihallissa. Käteinen ja MobilePay. Tuotto: seurakunnan lähetystyö ja kansainvälinen vastuu, Naisten Pankki ja Martinlaakson Martat.

Kauneimmat joululaulut -tuokiot la 23.11. klo 11.30 ja 12.30 Myyrmannin joulunavauksessa kauppakeskus Myyrmannissa, Iskoskuja 3. Puhallinorkesteri Louhi. Äitien kielikävelyryhmä Myyrmäessä ke 27.11. klo 10.30–12. Kokoontuminen Myyrmäkitalossa, Myyrmäen asukastila, Paalutori 3. Opetellaan yhdessä helppoa suomen kieltä. Tarkoitettu EU:n ulkopuolelta muuttaneille kotiäideille, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Kävellään ulkona eli pukeutuminen sään mukaan. Jos sää on erittäin huono, jäädään asukastilaan. Kotiraamattupiiri ke 4.12. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Kauneimmat joululaulut to 12.12. klo 19 Wanda’s Kitchen & Lounge -ravintolassa, Liesikuja 5. Lahjoita jouluiloa! Osallistu joulukeräykseen, tuotto käytetään oman alueen ihmisten auttamiseen. MobilePay 16403. Tai tilisiirto: FI31 1578 3007 1011 93, kirjoita viestikenttään ”Vantaan srkyhtymä, Vantaankosken srk, diakoniatyö, jouluavustus”. (Keräyslupa nro RA/2020/1560). Voit myös lahjoittaa ruokalahjakortin: osta ruokalahjakortti (S-, K-kaupan tai Lidlin lahjakortti, esim. 20–50 e). Laita lahjakortti kirjekuoreen, kuoreen teksti ”Ruokalahja”. Palauta kortti kuoressa viim. ke 18.12. Myyrmäen kirkolle suntioille tai kirkkoherranvirastoon tai Kivistön kirkolle suntioille.

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteis-

ta ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v. Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, digilaitteiden kanssa tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän srk:n kanssa.

Olotilakahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b.

VERKOSSA

Messu su 24.11. klo 10. Papit Hans Tuominen, Antti Siukonen. Musiikki kanttori Mari-Annika Heikkilä, Lumikki Heikkilä viulu, Ruusu Heikkilä sello. Pipliaseuran kirkkopyhä.

1. adventtisunnuntain messu su 1.12. klo 10. Hoosianna! Papit Margit Helin, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Messu su 8.12. klo 10. Papit Maari Santala, Antti Isopahkala. Saarna Matti ja Anna-Kaarina Palmu, Musiikki kanttori Ritva Holma, Ritva-Leena Tuuli, Markus Karhuvaara, Heikki Vehmanen. Jumalanpalveluksia voi seurata Vantaankosken seurakunnan Facebooksivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov.45

Högmässa sö 24.11 kl. 10. Eva Ahl-Waris och Anders Ekberg. Hosianna! Högmässa sö 1.12 kl. 10. Anu Paavola och Anders Ekberg. Vivandi-kören medverkar. Julpyssel och pepparkakor för små och stora i Bagarstugan sö 1.12 efter högmässan kl. 11–13.

Självständighetsdagens tvåspråkiga gudstjänst fr 6.12 kl. 10. Kristian Willis, Anders Ekberg och Piia Ahtee från Hakunilan seurakunta. Efter gudstjänsten uppvaktning vid hjältegravarna vid Helsinge kyrka, vid hjältegraven i Rödsand kl. 12 och vid minnesmärket i Sandkulla kl. 12.30.

Högmässa sö 8.12 kl. 10. Kristian Willis och Anders Ekberg. Ungdomspastor Eva Ahl-Waris välsignas till tjänst.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv.12a

Musiklek fr 22.11, 6.12 kl. 10–11. Ungdomskväll on 27.11 kl. 18–20. Sångstund för alla on 27.11,4.12,

11.12 kl. 18–19. Seniorcafé ti 19.11 kl. 13–14.30.

Ungdomsmässa med De vackraste julsångerna on 4.12 kl. 17.30–18. Ungdomskväll med julfest on 4.12 kl. 18–20.

MYRBACKA KYRKA

Familjecafé ti 26.11, 3.12, 10.12 kl. 9.30–11.

Träffpunkt ti 26.11, 10.12 kl. 11.30–13.

Himmelverkstad ti 10.12 kl.13.

HÅKANSBÖLE KYRKA

Håkansbölev.48

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 28.11 kl. 13–14.30.

ÖVRIGT

ViAnda-kören övar varje on kl. 12–14 på Helsinggård. Vivandi-kören övar varje to kl. 17–19 på Bygård.

Allsång på Folkhälsanhuset on 27.11 kl. 14.30–15.30

Hosianna! Veckomässa i Folkhälsanhuset fr 29.11 kl. 14. Adventskaffe efter mässan.

De vackraste julsångerna tillsammans med Vivandi-kören lö 7.12 kl. 18–19 i Sjöskog kapell, Solbackavägen 6.

Apua tukeaja

Perheneuvonta:

Ajanvaraus p. 09 830 6799 Päivystys to klo 8–12

Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 388 8501 tarja.korpela@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Viittomakielinen perhekerho pe 22.11. klo 9.30–12 Malmin varustamolla, Pekanraitti 16, Helsinki. Viittomakielinen adventtimessu ja -juhla su 1.12. klo 13.30–18.00 kurssikeskus Hvittorpissa, Hvittorpintie 243, Masala. Messu on kaksikielinen, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Tilausbussi Kiasma, Helsinki – Leppävaara, Espoo – Hvittorp – paluu. Meno-paluu 5 e / hlö. Hinta aikuiset 25 e, lapset 5–12 v. 10 e ja alle 5 v. ilmainen. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen ti 19.11. mennessä Annika Pajunen 040 531 1002, annika.pajunen@evl.fi.

Lähetysmyyjäiset la 7.12. klo 10–14

Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Kuurojen lähetyksellä oma myyntipöytä.

Vaku ry:n seniorikerho ma 9.12. klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a.

Viittomakielinen perhekerho pe 13.12. Klo 9.30–12.00 Malmin varustamolla, Pekanraitti 16, Helsinki. Viittomakielinen kohtaamispaikka pe 13.12. klo 11–13 Myyrmäen

kirkolla, Uomatie 1. Hartaus (tulkkaus viittomakielelle), yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

VAMMAISTYÖ

Osallisuuspaja ma 25.11. klo 13–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Vantaan vammaistyön joulupuuro la 14.12. klo 12–14, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Viittomakielen tulkkaus. Ilmoittautumiset 5.12. mennessä Seija Einola 050 368 6212 tai Kristiina Tuohimaa 050 381 8758.

KEHITYSVAMMAISILLE

Omaisten tapaaminen ti 3.12. klo 10–11.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a, huone Usko. Kuulumisten vaihtoa ja vertaistukea, kaikille avoin.

Adventtimessu su 8.12. klo 12 Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48.

International

Christmas Bazaar Sat 23 Nov at 10 AM – 2 PM Martinlaakso Shopping Centre, Kivivuorentie 4. Christmas pastry and handicrafts. Cafeteria. Christmas songs (in Finnish) for adults at 12 AM and for children at 1 PM. Angel image tattoos for children from 12 AM. Flea Market in the parking garage. Cash and MobilePay.

Welcome to Sunday Service with Holy Communion every Sunday at 12pm at Tikkurila church. Fellowship after the service. Äitien kielikävelyryhmä Myyrmäessä ke 27.11. klo 10.30–12. Kokoontuminen Myyrmäkitalossa, Myyrmäen asukastila, Paalutori 3. Opetellaan yhdessä helppoa suomen kieltä. Tarkoitettu EU:n ulkopuolelta muuttaneille kotiäideille, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Kävellään ulkona eli pukeutuminen sään mukaan. Jos sää on erittäin huono, jäädään asukastilaan. The language club on Wednesdays from 2.30 PM to 4 PM in Vehkapolku 10 c (Door in the courtyard of Tikkurila Church). We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available.

The Message Club Thu 28 Nov at 2–4 PM at Tikkurila Church. Multilingual Bible study group on Thursday 28.11. and 12.12. from 5.30 PM, meeting room Josef in Tikkurila Church. We come together to read and discuss Scripture, learn from Christian faith and pray together. We speak Finnish and English. You can also join if you speak only little Finnish or English.

Friends’ Cafe Sun 1st Dec 4 PM Myyrmäki Church, Uomatie 1. International Christmas Carols. Coffee at 3 PM.

Kirkko soi Vantaalla

TORSTAI 21.11.

■ Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy.

■ Iltakirkko Tapio & Tapio klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Messun musiikki koostuu rakastettujen Juha Tapion ja Kari Tapion tuotannosta. Pappi Tuomo Kahenvirta. Bändi: Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakangas, Joni Rajamäki, Antti Akkanen, Jakke Saarinen.

■ Lauluyhtye Aikamiesten joulukonsertti klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAI 22.11.

■ Siina ja Taikaradio Duon konsertti klo 10 Tikkurilan kirkossa,

Asematie 12 a. Iloinen lastenkonsertti perheen pienimmille.

■ Jazz-Christmas klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4 (pysäköinti Kotkansiipi 1). Jouluinen jazz-konsertti Duo Pascal Schweren & Marko Aho. Vapaa pääsy, käsiohjelma myynnissä.

■ Kaari-ensemblen konsertti Rakkauden laki klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kuoroa johtaa syksyn vieraileva taiteellinen johtaja Viena Kangas. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 15 e.

LAUANTAI 23.11.

■ Kimmeltävä joulu -lasten ja nuorten jouluinen laulukonsertti klo 16 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Klassista laulumusiik-

kia, kansanlauluja ja joululauluja Suomesta ja ulkomailta. Pianistina Tuuli Takkala. Ohjaus Mervi SipolaMaliniemi ja Janina Mäyry. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e.

■ Vantaan Mieskuoro Vantasia: Adventin aikaa klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kuoroa johtaa Mathias Sandell. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 15 e.

SUNNUNTAI 24.11.

■ Mikko Joensuun soolokonsertti klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Laulaja-lauluntekijä Joensuu pohtii monissa lauluissaan ihmisen tietoisuutta, uskoa ja Jumalaa etsiskelevällä tavalla. Liput 15 e ovelta, käteinen/MobilePay.

MAANANTAI 25.11.

■ Tikkurilan Seudun Eläkkeensaajien kuoron Kajauttajien joulukonsertti klo 13 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy.

TIISTAI 26.11.

■ Antti Ketonen: Joulu valtaa sydämen -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Upeista tulkinnoistaan tunnettu Ketonen aloittaa joulukiertueensa Pyhän Laurin kirkosta. Liput 35 e ticketmaster.fi ja lippu.fi.

TORSTAI 28.11.

■ Sävelten virtaa – Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti klo 18.30 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Esiintyjinä mm. Minit- ja Lauriina-lapsikuorot Marja Pättikankaan johdolla, aikuisten nokkahuiluyhtye Flauto Dolce sekä viulisteja ja sellistejä. Säest. Kimmo Ruotsala. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 29.11.

■ Jannan Joulu klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Janna Hurmerinnan joulukiertue alkaa Vantaalta: Tikkurilan kirkosta. Liput 35 e ticketmaster.fi ja lippu.fi

■ Lions Club Vantaa/Simonkylän adventtikonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Perinteisen hyväntekeväisyyskonsertin solistina laulaa Pepe Willberg, pianistina Anu Kosonen. Mukana myös Simonkallion koulun lapsikuoro. Liput 31,50 e ennakkoon tiketti.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia.

LAUANTAI 30.11.

■ Uudenmaan Suzuki- Instituutin Joulua kohti -konsertit klo 11 ja 12.15 Ilolan seurakuntatalossa, Soittajankuja 1.

■ Laulu- ja käsikelloyhtye Sonus: Joulun kellot klo 17 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Osa joululauluista on säestänyt joulun odotusta Suomen kodeissa aina keskiajalta asti. Käsikelloyhtyettä johtaa Sanna Helasterä, lauluyhtyettä Hanna Helasterä. Pianosäestykset Minna Koskela. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e.

■ Hanna Kinnunen ja Teemu Roivainen: Kaunein joulu klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Mm. Tähdet tähdet -kisassa voimansa yhdistäneet muusikot tekevät joulukiertueen. Liput 35 e ticketmaster.fi

SUNNUNTAI 1.12.

■ Hakunilan Lions Clubin Hyvän Tahdon Joulua -konsertti klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Tenori Jyrki Anttila. Liput 20 e, tuotto lyhentämättömänä alueen lasten ja nuorten hyväksi.

■ Rekolan sekakuoron konsertti klo 18 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Kuoroa johtaa Aamu Pulkkinen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Väliajalla glögitarjoilu 3 e.

■ Keski-Vantaan musiikkiopiston puhaltajien ja viuluryhmän joulukonsertti klo 14 Ilolan seurakuntatalossa, Soittajankuja 1. Opettajina Juuso Björkroth ja Markus Tienhaara, klarinetti; Severi Hietala, saksofoni; Matti Laine, huilu; Elina Ruohonen ja Maria Vuorinen, viulu. Vapaa pääsy.

■ Nun komm. Adventinajan urkumusiikkia eri puolilta Eurooppaa klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy.

Janna Hurmerinta lähtee joulukiertueelle. Kiertueen ensimmäinen konsertti on 29.11. Tikkurilan kirkossa.

■ Hakunilan Lions Clubin Hyvän Tahdon Joulua -konsertti klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Oopperalaulaja Jyrki Anttila. Liput 20 e, tuotto lyhentämättömänä alueen lasten ja nuorten hyväksi.

■ Netta Skog & Nina Tapio: Toiveena Joulu klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Digiharmonikkataiteilijan ja laulajan ohjelmisto koostuu mm. molempien suosikkijoululauluista. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 20 e.

MAANANTAI 2.12.

■ Vantaan Lucian kruunajaiskonsertti klo 18.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Lucia-kuoroa johtaa Hanna Mannerström. Järjestää Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielinen opetus. Vapaa pääsy.

TIISTAI 3.12.

■ Kauneimmat barokkijoululaulut -levynjulkaisukonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4 (pysäköinti Kotkansiipi 1). Korson kanttori, tenori Jussi Salonen johdattaa uuden levyn maailmaan. Vapaa pääsy.

■ Vantaan kamarikuoro: Hetkien kirkasta kultaa klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kuoroa johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 20 e.

KESKIVIIKKO 4.12.

■ EMO Ensemble: Tähti -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. EMO Ensemble on noin kolmestakymmenestä nuoresta ja kokeneesta kuorolaulajasta koostuva uuden musiikin esittämiseen profiloitunut kamarikuoro. Johtaa Pasi Hyökki. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 15 e.

TORSTAI 5.12.

■ Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Suomalaista musiikkia itsenäisyyspäivän aattona, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy.

■ Johanna Kurkela: Joulun Lauluja klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Mukana konsertoimassa Kurkelan veli Timo Kurkela sekä brittimuusikko Troy Donockley. Liput 35 e. Huom. konsertti on loppuunmyyty.

PERJANTAI 6.12.

■ Seurakuntien itsenäisyyspäivän konsertti klo 14 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Jaakko Hietikko (laulu), Terje Kukk, Iina Katila sekä Vantaan seurakuntien

kamarikuoro, johtaa Mirjam Kyrönseppä. Vapaa pääsy.

■ Korson mieslaulajien perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti klo 17 Korson kirkossa, Merikotkantie 4 (pysäköinti Kotkansiipi 1). Isänmaallista mieskuoromusiikkia. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 15 euroa.

LAUANTAI 7.12.

■ Sekakuoro Pelakuun Jouluiloa klo 14 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Johtaa Katja Vepsäläinen, piano Aino Rättyä. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e.

■ Rekolan sekakuoron joulukonsertti klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Johtaa Aamu Pulkkinen. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e.

■ Vantaan Laulun Oltermannien joulukonsertti klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

■ Tähtitarha – LEINAn joulu klo 18

Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Uusia sävellyksiä sekä perinteisiä joululauluja viidelle laulajalle ja elektroniikalle. Sävellys ja sovitus Sabrina Ljungberg. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e.

■ Joulun rauhaa -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Simo Laakso (laulu), Pekka Laakso (laulu), Meri Oivo (laulu), Mirja Aittamo (laulu), Sirke Salni (piano, urut). Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 5 e.

SUNNUNTAI 8.12.

■ Apollonia-orkesterin perinteinen joulukonsertti klo 16 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Viuluryhmä esittää pianon sekä taustaorkesterin kanssa Sibeliusta, Vivaldia ja tuttuja joulukappaleita. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e.

■ Laurus Kamarikuoron joulukonsertti klo 17 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Johtaa Heidi

Laulajalauluntekijä Mikko Joensuu pohtii monissa lauluissaan ihmisen tietoisuutta ja uskoa. Joensuun soolokeikka on 24.11. Myyrmäen kirkkossa.

Harinen. Vapaa pääsy, ohjelmaletinen 10 e.

■ Jo joutuu ilta – NaisSoundin joulu klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4 (pysäköinti Kotkansiipi 1). NaisSoundin lisäksi konsertissa esiintyvät tenori Juha Riihimäki, pianossa Jussi Miilunpalo ja huilua soittaa Ronja Purmola. Johtaa Säde Bartling. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 15 euroa.

■ Joulun kellot – Käsikello- ja lauluyhtye Sonuksen joulukonsertti klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Suomalaisia ja muilta mailta suomalaiseen jouluperinteeseen kiinnittyneitä joululauluja, joista osa on säestänyt joulun odotusta kodeissa aina keskiajalta asti. Joht. Sanna Helasterä ja Hanna Helasterä, piano Minna Koskela. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

■ Cecilia-kuoron joulukonsertti klo 18 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9.

■ Lauluyhtye HowManyMothers: Tässä on valo klo 18.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Rakastetuimpia joulusävelmiä lauluyhtyesovituksina ja myös uusia joululauluja. Johtaa Minna Miettinen. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 15 e.

MAANANTAI 9.12.

■ Sonus Borealis klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vanhan musiikin lauluja soitinyhtyeen konsertti sisältää Suomessa 1500–1700-luvuilla tunnettua jouluaiheista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e.

■ Lento Ensemblen Joulu klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Lauluja suomeksi ja englanniksi esitettyinä ja yhdessä laulaen. Pianisti Vesa Lintula. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e.

TIISTAI 10.12.

■ Helsingin poliisisoittokunnan joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Rakastetuimmat joululaulut orkestroituina sinfoniselle puhallinorkesterille ja Wienin oopperalavojen tähdelle, baritoni Tommi Hakalalle. Kapellimestari Sami Ruusuvuori. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKO 11.12.

■ ONEVIOLIN Joulu klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Viulisti Pekka Niemi ylittää musiikkityylien rajoja coverversioilla tunnetuista kappaleista käyttäen yhdellä viululla tuotettuja ääniä. Liput 32 e ticketmaster.fi

■ Laulaen kohti joulua – Vantaan musiikkiopiston laulajien joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Esiintyjinä lauluoppilaita lapsista aikuisiin, säestys Marjaana Merikanto, piano. Vapaa pääsy.

■ Vantaan musiikkiopiston puhaltajien joulukonsertti klo 19 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Vapaa pääsy.

KOONNUT JUHA-PEKKA VANHATALO

Antti Ketosen Joulu valtaa sydämen -konsertti kuullaan 26.11. Pyhän Laurin kirkossa.

SAMU HINTSA

Musiikkia Helsingissä

Maanantaina 25.11.

Suomen Kansallisoopperan oopperalaulajat ry klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Torstaina 28.11.

Diandra klo 18 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 42,10 e.

Valot tuhannet klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Sibelius-lukion ja Vaskivuoren lukion kamarikuorot. Liput 25/15 e.

Perjantaina 29.11.

Tää aika vuodesta taas klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Ilta, laulu ja piano, jousitrio. Liput 35 e.

Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaita klo 18 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Marzi Nyman ja Senni Valtonen klo 18.30 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6.

Jouluinen konsertti klo 19 Kallion seurakuntakodin isossa salissa, Siltasaarenkatu 28. Lauluyhtye Luna, Latinolaulajat, Fabio de Oliveira, kitara, Ricardo Padilla, lyömäsoittimet, Sanna Mansikkaniemi, viulu ja piano, Vaiennut viulu soimaan -ryhmän viulisteja Vantaan aikuisopistosta. Töölö Brass ja Helena Juntunen klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 25/15 e.

Lauantaina 30.11.

Hyväntekeväisyysjoulukonsertti klo 18 Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Resonaari Group. Muusikot ja laulajat edustavat erityisryhmiä. Järjestää Lions Club Helsinki Malmittaret. Liput 15 e.

Sunnuntaina 1.12.

Viipurin Lauluveikot klo 16 ja 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Solistina Jenni Lättilä, Hanna Seppänen, urut. Liput 30 e, alle 13-vuotiaat ilmaiseksi.

Ukrainalainen lauluyhtye Nota Neo klo 18 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Vanhan musiikin yhtye Cantus Novus klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

Hyväntekeväisyyskonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lut-

herinkatu 3. Helsingin Laulu. Yhteistyössä Lions Club Helsinki/ Pasila. Liput 30/20 e.

Maanantaina 2.12.

Suvi Teräsniska klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen Papikatu 2. Liput 42 e.

Mieskuoro Lauluyhtye A-men klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Solistina Joose Vähäsöyrinki, Antti Heikkilä, urut ja piano. Myös yhteislauluja. Liput 20/17/15 e. Tapiolan kuoro klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jukka Nykänen, piano. Liput 15–35 e.

Tiistaina 3.12.

Eino Grön klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1.

Järjestää Seurana Oy. Liput 20 e. Sydämeeni joulun teen klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Mertsi Lindgren ja Kenth & Kevin. Liput 20 e. Jannan joulu klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Janna, laulu ja piano, sekä trio. Liput 35 e.

Gospel Christmas klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kuorot Gospel Helsinki ja Gospelia Kaikille, Gospel Hel-

sinki Band, Myron Butler. Liput 24/19 e.

Lauantaina 7.12.

Ylioppilaskunnan Laulajat klo 16 ja 18.30 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 29/10 e.

Maanantaina 9.12.

Jakaranda klo 18.30 Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18.

Juha Tapio klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Liput 39,90 e.

Tiistaina 10.12.

Ylioppilaskunnan Laulajat klo 18 ja 20.30 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Myös Maija Kauhanen, kantele. Liput 29/10 e.

Kansallis-Kuoro klo 19 Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12.

Higher Ground Vocals -lauluyhtye klo 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5.

Keskiviikkona 11.12.

Laulu-Miehet klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Tapio Tiitu, urut. Liput 25 e.

Uudenmaan Poliisilaulajat klo 18 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Myös yhteislaulua.

Maanantaina 16.12.

Joulun Tarinoita klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Olli Ahvenlahti, piano ja urut, Matti Ristinen, kertoja, Annimaria Rinne, laulu, Tero Saarti, trumpetti ja flyygelitorvi, Hannu Rantanen, basso. Kaartin soittokunta klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 31,50/16 e. J.S. Bach: Jouluoratorio (kantaatit 1–3) klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores ja CM Koulutusryhmien kuoro, solisteina Saara Rauvala, Betany Coffland, Heikki Hattunen ja Toni Hintsala, Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 75, 55/45, 35/30, 20 e.

Tiistaina 17.12.

Kaihon Karavaani ja Kyösti Mäkimattila klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Liput 35 e. Konsta Hietanen klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Liput alkaen 28 e.

Lauluyhtye Rajaton klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 45 e.

Torstaina 12.12.

Pepe Willberg ja joulukvartetti klo 18.30 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Liput 38,58 e.

Lauantaina 14.12.

Suomen Laulu klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Solistina Juho Punkeri, Maritta Manner, piano, Joonas Minkkinen, urut. Liput 25/20/8 e. Saara Aalto klo 18 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. Liput alkaen 38 e.

Sunnuntaina 15.12.

Yleisradion joulukonsertti klo 15 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2 Emma Salokoski ja Ilmiliekki Quartet. Radiointi. Ylioppilaskunnan Laulajat klo 15, 18 ja 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 38/16 e.

Viipurin Lauluveikot klo 17 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Hanna Seppänen, urut. Liput 20 e.

Keskiviikkona 18.12.

Artisti Rebekka Holi klo 18 Fokuksessa, Mall of Triplan 5. kerros, Fredikanterassi 1. Striimaus Jouluradion somekanaviin. Yleisö tervetullut myös paikan päälle. Perinteinen Joulukonsertti klo 18 ja 20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot, Olli Saari, urut. Tekstinlukijana klo 18 konsertissa tohtori Jenni Haukio ja klo 20 konsertissa piispa Teemu Laajasalo. Liput 40, 35/30, 25/20, 15 e. Laura Voutilainen klo 19 Kallion kirkossa. Myös Veera Railio, laulu, Milla Viljamaa, piano. Liput 35 e.

Torstaina 19.12.

Perinteinen Joulukonsertti klo 18 ja 20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot, Olli Saari, urut. Liput 40, 35/30, 25/20, 15 e.

Lauluyhtye Rajaton klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 45 e.

Sunnuntaina 22.12.

Jarkko Ahola klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Liput 39,50 e.

Juha Tapion konsertissa kuullaan joulun ja lauluntekijän klassikoita. Tapio konsertoi 9.12. Kallion kirkossa.