Kirkko ja kaupunki 2021 14 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

23.9.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pojat ovat vaarassa menettää empatiakykynsä s. 8 Jari Tervon uudessa romaanissa Mikael Agricola herää henkiin s. 10

Orjakaleerilla uuteen maailmaan Satoja vuosia kestänyt orjakauppa pakotti moraaliseen vallankumoukseen s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Puolitoista vuotta kurimusta

Aikansa on pitkillä puheilla, aikansa myös unella.

SUOMI AVAUTUU ja rajoituksista luovutaan, kun 80 prosentin rokotekattavuus on saavutettu. Näin linjasi Suomen hallitus näkymiä syyskuun alkupuolella päivitetyssä strategiassaan. Mikä helpotus, jos tämä suunnitelma toteutuu. Olemme eläneet puolentoista vuoden ajan koronan kurimuksessa. Matkailuyritykset ja ravintola-ala ovat kärsineet tappioita. Muusikot ja näyttelijät ovat eläneet vailla tietoa tienestistä. Monet urheiluseurat ovat olleet hätää kärsimässä. Tässä vain muutamia esimerkkejä kanssakulkijoista, joiden elantoon kulkutaudin tuomat kokoontumisrajoitukset ovat vaikuttaneet.

KEVÄÄLLÄ 2020, kun koronarajoitukset olivat tiukimmillaan, yhteiskunnassa tehtiin digiloikka. Kulttuuria päädyttiin tarjoamaan monin paikoin suorina verkkolähetyksinä. Digiloikkaan ponnisti myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Vuonna 2020 lisääntyi eniten jumalanpalvelusten ja hartauksien sekä nuorten tilaisuuksien lähettäminen verkossa, kuten myös puhelin- ja verkkovälitteinen keskusteluapu. Tämä käy ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen tekemästä kyselystä, jonka tulokset julkistettiin alkuvuodesta. Moni kirkonmenoihin kaipaava löysi verkkojumalanpalvelukset tai hartaushetket, joihin pääsee mukaan klikkaamalla lähetyksen auki.

Loikka ei kuitenkaan ollut mahdollinen kaikille. Keneltä puuttui älylaitteita, keneltä niiden käyttötaitoja. Tilanne ei ole parantunut, sillä ikäihmisten digisyrjäytyminen on totisinta totta. Nyt syksyllä seurakuntien toiminta on päässyt jälleen vauhtiin. Kirkkojen ovet ovat avautuneet ruokailijoille ja kahvittelijoille. Jumalanpalvelukseen pääsee mukaan ja lauluun saa yhtyä. Korona-ajan hedelmänä tulee säilymään se notkeus, jolla tapahtumia ja tilaisuuksia pystytään välittämään myös verkossa. IHMISEN IKÄVÄ toisen luo ei ole kadonnut mihinkään. Nautimme siitä, että saamme tavata toisiamme ihan oikeasti. Nähdyksi tuleminen, silmiin katsominen ja nauruun purskahtaminen synnyttävät aitoa iloa. Pääseekö ilo jatkumaan? Sehän on kiinni meistä itsestämme. Paras tapa päästä kulkutaudista eroon on ottaa vastaan täysi rokotesuoja.

ULLA LÖTJÖNEN

toimituspäällikkö ulla.lotjonen@kirkkojakaupunki.fi

”

KREIKKALAINEN RUNOILIJA HOMEROS 700-LUVULLA E.KR.

Tänään Tylsistyminen on teoriassa hyvin yksinkertaista. Ei vaadita kuin vain kännykkäajan rajoittaminen. ”Vain”, heh. KOLUMNISTI RIIKKA SUOMINEN ME NAISET -LEHDESSÄ 35/2021

Iankaikkisesti Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää. MARKUKSEN EVANKELIUMI 6:31

IHMISEN IKÄVÄ TOISEN LUO EI OLE KADONNUT MIHINKÄÄN.

Kirkko ja kaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Heräsin yöllä. Illan uutiset painoivat mieltä. Miksi me teemme näin paljon pahaa toisillemme ja luonnolle? Mietin: tunsitko Jeesus ristillä kaiken tämän tuskan? Armahda meitä.

14 23.9.2021

Seuraava lehti ilmestyy 7.10. KANNEN KUVA: VILLE TIETÄVÄINEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Tanssikilpailu tarjosi uuden tavan katsoa maailmaa” Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala on tuttu monista tv-ohjelmista. Hän osallistui myös suosittuun Tanssii tähtien kanssa -kilpailuun.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

Kari Kanala, olitko pettynyt, kun putosit Tanssii tähtien kanssa -kilpailusta? – Totta kai se harmitti, koska olisin halunnut oppia lisää. Taso oli vain niin kova. Tanssikilpailu tarjosi minulle uuden tavan katsoa maailmaa. Kirkossakin voisi kertoa tarinoita enemmän kehon ja liikkeen kautta. – Ehdin treenata tanssimista viisi viikkoa, ja laihduin sinä aikana kuusi kiloa. Se on todella monipuolista liikuntaa, joten jään kaipaamaan tanssia myös sen vuoksi.

Olet nyt viidettä kertaa mukana Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa ja kesällä teit radio-ohjelman Kari Kanala eurofutiksen jäljillä. Onko seurakuntalaisten sieluista syytä olla huolissaan, kun kirkkoherra on mukana niin monessa? – Ei ole syytä. Tein töitä koko tanssikilpailunkin ajan, joten minulla oli seitsemän viikon putki

töitä ja tanssia. Pyrin olemaan koko ajan tavoitettavissa, ja moniin Teams-kokouksiin osallistuin tanssisalilta. – Hurjin päivä oli viimeinen kisapäiväni, sillä aamulla saarnasin messussa ja illalla tanssin Tom Jonesin Sex Bombin tahtiin. Olen tyytyväinen siitä, että onnistuin live-vedoissa. Jorma Uotinenkin totesi, että pastori pisteli pelottomasti parastaan.

Oletko luonteeltasi sellainen, ettet osaa sanoa mihinkään tarjoukseen ei? – Olen ollut otettu siitä, että minua on kirkon tyyppinä pyydetty mukaan eri juttuihin ja saanut näin kokea uusia asioita. Kun minua pyydettiin Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan, jota pidetään viihteen Rolls-Roycena, en voinut kieltäytyä, vaikka toisaalta pyyntö naurattikin. Silti olen myös sanonut ei joillekin tv-tuotannoille. – Tanssii tähtien kanssa -kilpailu oli kyllä haasteellinen perheen aikataulujen suhteen.

Vaimoni käy töissä Turussa, joten lapsen hoito vaati aikamoisia järjestelyjä.

4 5

Mihin tv-ohjelmaan osallistuisit mielelläsi seuraavaksi? – Olisi vaikea kieltäytyä, jos minua pyydettäisiin jalkapallostudioon analysoimaan matseja. Jalkapallo on minulle harrastuksista ykkösjuttu: pelaan, seuraan ja hengitän sitä. Aloitin futiksen pelaamisen opiskeluaikana Mooseksen Potku -joukkueessa, ja nykyään pelaan raittius- ja urheiluseura Zoomissa. Mikä sinulle on pyhää? – Jokainen ihminen on minulle pyhä. Jumalan rakastaminen on lähimmäisten rakastamista. Jos usko ei näy rakkautena, niin sillä ei ole mitään merkitystä. ■ Ensitreffit alttarilla -ohjelma tiistaisin klo 21 MTV3:lla. Messu Paavalinkirkossa sunnuntaisin klo 10.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Taivaallinen Tuomas Akvinolainen teki 1200-luvulla ajatuskokeita enkeleillä.

sittelevät tekstit nimellä Enkelit ja filosofia (Gaudeamus) ja kirjoittanut juuri ilmestyneeseen teokseen laajan johdannon.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ALAMY/GIOTTO DI BONDONE

TUOMAS AKVINOLAISEN ajattelun kehikkona on Aristoteleen tieteenfilosofia. Mutta vaikka Tuomas käyttää Aristoteleen luomaa käsitteistöä, jotkut hänen spekulaatioistaan muistuttavat enemmän ajatuksia, joita on esitetty vasta 1900-luvulla. – Kun Tuomas käsittelee esimerkiksi sitä, miten enkeli aineettomana olentona pystyy olemaan jossakin paikassa tai liikkumaan paikasta toiseen, hän tulee luoneeksi käsitteellisiä innovaatioita, jotka poikkeavat erittäin paljon Aristoteleen filosofiasta ja tuovat mieleen tieteiskirjallisuuden tai jotkut modernin fysiikan löydöt, Työrinoja arvioi. Kieltämättä vaikkapa enkelin tapa liikkua tuo mieleen scifistä tutun teleportaation. Halutessaan enkeli nimittäin voi liikkua niin, että se siirtyy paikasta A paikkaan B olematta minään hetkenä missään paikassa niiden välissä. – Jos tällaisia enkeleitä on, niillä on sellaista potentiaalia, jota emme oikeastaan voi käsittää. Tuomas itsekin totesi, että me emme pysty käsittämään enkeleitä. Myös tiedollisilta kyvyiltään enkeli eroaa ihmisestä. Siinä missä ihminen muodostaa käsitteitä havaintojensa pohjalta

uinkahan enkeleillä menee? Keskiajalla niiden tekemisiä ja ominaisuuksia pohtivat aikakauden lahjakkaimmat ajattelijat. Nykyisin niistä puhutaan lähinnä seurakunnan pyhäkoulussa ja erilaissa uushenkisyys- ja hyvinvointitapahtumissa. 1200-luvulla elänyt katolisen kirkon vaikutusvaltaisin teologi Tuomas Akvinolainen käyttää pääteoksessaan Summa Theologiae sievoisen sivumäärän enkeliopin rakentamiseen. Hänen enkelioppinsa on eräänlainen ajatuskoe siitä, millaisia voisivat olla ruumiittomat olennot, joilla kuitenkin on samoja kognitiivisia ja tahtoon liittyviä toimintoja kuin ihmisellä. – Tuomaan päättelyä voi seurata ihan riippumatta siitä, uskooko enkeleiden olemassaoloon vai ei, sanoo systemaattisen teologian emeritusprofessori Reijo Työrinoja. Hän on suomentanut Tuomas Akvinolaisen enkelioppia kä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa RASOUL KHORRAM

Kukkasilta Kurdistanista Suomeen

Yksityiskohta Giotton freskosta näyttää havainnollistavan sitä, miten enkelit vain ilmestyvät johonkin paikkaan. Giotto syntyi vuonna 1267, seitsemän vuotta ennen Tuomas Akvinolaisen kuolemaa, joten on houkuttelevaa ajatella, että Akvinolaisen enkeliopin vaikutus näkyy hänen maalauksissaan.

tekoäly

Toimittaja-dokumentaristi Rasoul Khorramilla on taideprojekti: hän on kylvänyt salaa satoja auringonkukkia ympäri Helsinkiä. Siemenet ovat peräisin Khorramin synnyinseudulta Iranin kurdialueelta. Vastaavasti hän kuskaa suomalaisia siemeniä äitinsä viljelyksille Iraniin. Haaveissa on toinenkin jännä kukkaprojekti. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Tutkimukset osoittavat, että rikkaus ei tee onnelliseksi. Mutta jos joku keksisi järjestää tästä ihmiskokeen, miksi olisin silti heti valmis vapaaehtoiseksi?” MIKKO LESKELÄ VERKKOKOLUMNISSAAN

JOS ENKELI on ruumiiton, ovatko ihmisten enkelihavainnot, joista Raamatussakin on useampia kertomuksia, unta tai pelkkää mielikuvitusta? Tuomas Akvinolaisen mukaan eivät ole. Enkeli nimittäin voi halutessaan ottaa itselleen ruumiin. Tuo ruumis saattaa näyttää ihmisen kaltaiselta ja toimiakin kuin ihminen, kuten Vanhan testamentin Lootin luona Sodomassa vierailleet miehet, joiden kerrotaan aterioineen Lootin kotona. Silti se ei ole biologinen organismi. Pikemminkin se muistuttaa Blade Runner -elokuvan replikantteja, ihmisen kaltaisia biologisia robotteja. Ihmisruumiin ottaneet enkelit pystyvät myös puhumaan niin, että se vaikuttaa ihmispuheelta. Todellisuudessa ruumiittomat olennot eivät tietenkään puhu. Keskenään ne kommunikoivat niin, että ne voivat valita, mitkä mielensä sisällöt ne sallivat toistensa tietää. Ajatustensiirtokin on siis keksitty jo 1200-luvulla. ■ Mikkelinpäivää eli enkelien sunnuntaita vietetään 3.10.

LEHTIKUVA

päättelemällä, enkeli on jo luomisessa valmiiksi varustettu käsitteillä. Se on siis ikään kuin valmiiksi ohjelmoitu tietämään ne asiat, jotka sen tiedettävissä ovat. Työrinoja toteaakin, että tässä suhteessa enkeliä voisi verrata tekoälyyn.

Kannabis armollisesti verolle Armon Vihreiden puheenjohtaja Max Mannola puolustaa Vihreiden puoluekokouksen hyväksymää aloitetta, jossa esitetään, että kannabis laillistettaisiin ja verollepantaisiin Suomessa. Armon vihreät on Vihreiden jäsenjärjestö, joka yhdistää uskontomyönteisiä vihreitä. Kyse on Mannolan omasta näkemyksestä, sillä Armon Vihreät ei ole ottanut virallista kantaa aloitteeseen. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

”Teologiset tikarit lensivät helposti” Piispa emerita Irja Askolan työssään kohtaamat tilanteet ovat tuttuja koulu- ja työpaikkakiusatuille ja sosiaalisessa mediassa maalitauluiksi joutuneille. Väitöskirjahaaveista Askola luopui seksuaalisen häirinnän takia. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JUSSI HELTTUNEN

uoretta piispa emerita Irja Askolan elämä kertaa lukiessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, mi ten se kuvaa kiusaami sen, häirinnän ja mitätöimisen mo nenlaisia muotoja kirkossa ja sen liepeillä. Askola on aiemminkin pu hunut avoimesti piispavuosinaan saamistaan vihapostista ja törky kommenteista. Askola kokee jääneensä ilman useimpien piispakollegoidensa tu kea – poikkeuksina silloinen arkki piispa Kari Mäkinen ja Porvoon piispa Björn Vikström. Tuen puu te tuntui vihapuheen hiljaiselta hy väksynnältä. – Jos on hiljaa, sekin on kannan otto, Askola sanoo nyt.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Välillä osa piispakollegoista koh disti Askolaan myös suoranaista pai nostusta ja yritti puuttua siihen, mi ten hän hoiti asioita omassa hiippa kunnassaan. Monet piispoista eivät olisi hyväksyneet esimerkiksi homo parin lähettämistä lähetystyöhön. – Eihän se ollut mikään auvoi nen ja yksimielinen joukko. Teolo giset tikarit lensivät helposti. Var masti kaikilla oli huoli kirkon tule vaisuudesta, mutta huolien sisäl löt saattoivat olla aika erilaisia eri piispoilla. Askola arvioi jääneensä yk sin osaksi teologisten näke mystensä ja mielipiteidensä vuoksi, mutta myös siksi, et tä hän sai niin paljon valta kunnallistakin medianäky vyyttä. – Olin myös persoo nana niin erilainen kuin muut, jos sain määrin arkipäi väinen.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Hengellisyys on minulle hyvin tär keää, mutta en piilota sitä teologis ten käsitteiden taakse vaan haen kieltä, jolla voi keskustella ihan ta vallisten ihmisten kanssa. Yksi piis poista sanoikin, ”ettei siitä ole teolo giseen keskusteluun, se on tämmöi nen feministinen runotyttö”. LOANHEITTOON Irja Askola törmäsi jo piispanvaalikampanjansa aikana. Hänen sukupuolensa väitettiin esi merkiksi vaarantavan suhteet katoli seen ja ortodoksiseen kirkkoon. Kun Askolan vaalivoitto alkoi näyttää todennäköiseltä, hänelle soitti Iltalehden toimittaja, jolla oli melkein valmis juttu ja lööppi: ”En simmäinen naispiispa on lesbo”. Enää tarvittiin Askolan komment ti. Kun Askola tyrmäsi jutun tiedot paikkansa pitämättöminä, toimitta ja kertoi saaneensa tiedon kirkon si säpiiristä ja tivasi Askolalta todistei ta siitä, että tämä on hetero. – Olihan se aika absurdi tilanne. Jos olisin lesbo, niin totta kai minä olisin sen kertonut jo ennen kam panjani alkua. Enhän minä olisi voi nut olla itseni kanssa sovussa, jos minun olisi pitänyt julkisessa viras sa salata identiteettini.

– Tämmöiset kokemukset ovat kyllä tehneet minut entistä sensitii visemmäksi kaikenlaisten vähem mistöjen leimaamista ja maalitta mista kohtaan. Askola muistuttaa, etteivät hä nen kokemuksensa ole mitään yksit täistapauksia. Tilanteet ovat tuttu ja koulu ja työpaikkakiusatuille, yk sin jätetyille ja sosiaalisessa medias sa maalitauluiksi joutuneille. – Siksi myös kirkossa johdon pi täisi puuttua näihin tilanteisiin tosi napakasti. OLI OIKEASTAAN teologisen tiede kunnan ilmapiiristä kiinni, ettei Ir ja Askola päätynyt kirkollisen uran sijasta akateemiseen maailmaan. Maisteriksi valmistuttuaan hän pää si assistentiksi käytännöllisen teolo gian laitokselle ja aloitteli väitöskir jan tekemistä. Muutamassa vuodes sa hän kuitenkin teki päätöksen luo pua väitöskirjahaaveista. Suurin syy oli seksuaalinen häirintä, johon As kolan mukaan syyllistyivät muuta mat teologisen tiedekunnan mies puoliset professorit ja tutkijat. Tuolloin elettiin 1970lukua, eikä häirintään osattu tai haluttu puut tua. Uhrit vaikenivat. – Yksi syy oli ihan klassinen: uh riksi joutunut tuntee häpeää. Ja jos kyseessä on professori, jolla on val taa päättää esimerkiksi gradun ar vosanasta tai tutkijan urasta, har va uskaltaa nousta vastaan, Asko la sanoo. Kirkkokaan ei ole ollut häirinnäs tä vapaata aluetta. Askola kertoo, että hän joutui piispavuosinaan esi merkiksi käsittelemään sielunhoi totilanteessa tapahtunutta epäiltyä hyväksikäyttöä. – Sellaiset ovat äärimmäisen ras kaita tapauksia, koska toisella on valta ja vastuu ja toinen on apua hakemassa. Anne Mattsson: Irja Askola – Elämäkerta. Kirjapaja 2021.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

PAULA NIEMELÄ

Samma loituneen penkin sanat Malmin hautausmaa sai palautetta rumasta penkistä. Työntekijät muuttivat sen taideteokseksi.

Hautausmaan vanha penkki ja siitä tehty runo muistuttavat ajan kulumisesta.

Kauneus, se on tunnetusti katsojan silmässä. Tämä on huomattu Malmin hautausmaalla, jonka korttelissa numero 96 nököttää sammaleen kuorruttama penkki. Penkki on ollut siinä 1990-luvulta alkaen. Vuosikymmenien aikana se on kauhtunut ja saanut hautausmaakävijät antamaan kipakkaa palautetta. – Keväällä saimme taas palautetta siitä, että penkki on karmean näköinen ja että eikö täällä pidetä paikoista huolta tämän vertaa. Meidän työntekijöiden mielestä penkki on kuitenkin hieno, sammaloituneena oikein ihanan näköinen, ker-

too Malmin hautausmaan ylipuutarhuri Paula Niemelä. Hautausmaan työntekijät alkoivat miettiä, mitä penkille tehtäisiin. Syntyi ajatus, että penkkihän voitaisiin säilyttää ja muuttaa taideteokseksi, ympäröidä narulla aivan kuin taideteos museossa. Penkin viereen voisi asentaa kyltin ja etsiä kylttiin ajan kulumista kuvaavan runon. Sitten joku keksi vielä paremman idean: joku hautausmaan työntekijöistä-

hän voisi kirjoittaa penkkiin sopivan runon. Päätettiin panna pystyyn runokilpailu, jonka tuomariksi kutsuttiin helsinkiläinen runolija Silene Lehto. Syyskuun 7. päivänä ratkesi läpi kesän jatkunut runokilpailu. Voittajaksi valittiin kausityöntekijä Soili Takkalan kirjoittama runo Vanha penkki. Penkki pysyy nyt paikallaan Malmin hautausmaalla ja jatkaa tehtävässä, joka käy ilmi voittajarunosta:

Maailmasta unohtunut, täysin palvelleena syrjään siirretty, vailla mitään virkaa. Niinhän te luulette. Mutta minä olen surujenne todistaja, menetystenne vartija, minä kannan lepohetkienne muistoa. Kun on hiljaa tarpeeksi kauan, voi kuulla vuosikymmenten vierivän ohi, sukupolvien vaihtuvan. HANNA ANTILA

Lähetä viesti SPR numeroon 16499 (15 €).

SPR / RA/2020/1407/9.11.2020

Toistemme tukena. Aina. Jokainen meistä tarvitsee ruokaa, vettä ja suojaa. Hädän keskellä perusasiat vievät rauhoittavan sanoman: apua on. Lahjoituksellasi autat ihmisiä katastrofien keskellä Suomessa ja maailmalla. Lue lisää nälkäpäivä.fi VÄLITÄ. LAHJOITA. AUTAT.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Väkivalta on osa poikakulttuuria. Onneksi myönteinen muutos näkyy jo pojissa. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS PAULI SALMI

letko koskaan kulkenut poikajoukon ohi ja ihmetellyt, mitä ihmettä oikein tapahtuu? Yhden pää on toisen kainalossa, kolmas tönäisee neljättä, joka tarttuu kolmannen rinnuksiin kiinni. Pari poikaa hengaa liepeillä, mutta he eivät tee elettäkään puuttuakseen nujakointiin. Heitä naurattaa. Kun kysyn, onko kaikki hyvin, he sanovat että on.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Miksi poikien ystävyyteen kuuluu nujakoiminen kavereiden kesken? – Poikien väliselle hellälle, julkiselle läheisyydelle ei oikein ole tilaa, sanoo Oulun yliopiston dosentti, akatemiatutkija Tuija Huuki, joka on tutkinut poikien kaverisuhteita ja niissä esiintyviä hierarkioita. − Poikien täytyy naamioida toisiaan kohtaan osoittamansa hellyys ja kunnioitus sellaiseksi, että se sopii valtavirtaisen ihannepoikuuden muottiin. Siihen kuuluu esimerkiksi se, että jääkiekkoottelussa onnistuneen maalin jälkeen pelaajat voivat mennä kasaksi päällekkäin ja teini-iässä humalaisen kaverin voi pelastaa ojasta. Poikia pusketaan Suomessa edelleen seikkailullisen, urheilullisen ja haavoittuvuutensa peittävän miehen malliin. Tunteet ja herkkyys liite-

tään edelleen feminiinisyyteen ja tyttöihin. Edelleen poika, joka ei istu perinteisen pojan muottiin, joutuu helposti silmätikuksi. Aziz Bahlaouane vastaa päivittäin 12−20-vuotiaiden poikien ja nuorten miesten kysymyksiin Väestöliiton Poikien puhelimessa, jonne voi soittaa ilmaiseksi ja nimettömänä. Hän tunnistaa hyvin valtavirtaisen poikuuden mallin. Siitä poikkeaminen saattaa vaivata ja hämmentää nuoria. − Esimerkiksi haave sairaanhoitajan ammatista voi tuntua ongelmalliselta, koska soittaja kokee, että on pakko pitää yllä jonkinlaista miehisyyden panssaria. Onneksi sitä on jo vähän opittu riisumaan, Bahlaouane sanoo. POIKIEN KAVERISUHTEET eivät nuorisotyönohjaaja Antti Niemisen mielestä ole vuosien var-

rella juurikaan muuttuneet. Nieminen on tehnyt töitä nuorten parissa 20 vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee Malmin seurakunnassa. Niemisen mukaan pojilla on useimmiten iso kaverilössi ja yleensä yksi ystävä, jolle he voivat puhua henkilökohtaisista asioista. − Jos poikia vertaa ystävyyssuhteissa tyttöihin, niin poikien välisissä ystävyyssuhteissa ei ole niin paljon mustasukkaisuutta tai omistushalua. Ei olla kateellisia, jos kaveri haluaa olla välillä myös muiden kanssa, Nieminen sanoo. Nieminen on huomannut, että aika usein pojilla on tapana valita joukostaan johtaja. Myönteisellä johtajahahmolla voi olla iso vaikutus kaveriporukassa. − Meillä on seurakunnan toiminnassa mukana yksi iso miehekäs kundi, joka on oikea halipoika. Kun hän tuli halaamaan minua, siinä oli heti 5–6 muuta poikaa halaamassa perässä, Nieminen kertoo. SYYSKUUN ALUSSA kolme poikaa sai tuomion 16-vuotiaan pojan murhasta Helsingin Koskelassa. Kaksi tuomittua oli tuntenut uhrin lapsuudesta lähtien ja heillä oli uhrin kanssa ”ystävyyssuhde”. Miten ihmeessä päädytään tilanteeseen, jossa kaverit tappavat toisiaan? Koskelan kaltaiset tapaukset eivät tapahdu vahingossa. Ne ovat pitkän jatkumon tulos. Haitanteko kietoutuu kaveruuteen pikkuhiljaa. Kiusaaminen saattaa alkaa viattomalta vaikuttavasta naljailevasta vitsailusta tai niin, että hipaksi valikoituu joka kerta sama henkilö. Koulussa tai kaveriporukassa saatetaan alkaa arvottaa ihmisiä esimerkiksi vaatteiden tai harrastusten perusteella. Jos tässä vaiheessa kasvattajat kotona, päiväkodissa tai koulussa eivät puutu vahingolliseen käytökseen, kiusanteko saattaa kehittyä julmemmaksi ja johtaa jopa fyysiseen väkivaltaan. − Koskelan tapauksessa ympäröivällä yhteisöllä on peiliin katsomisen paikka. Kukaan ei ole ottanut tilannetta haltuun. Sekä uhri että tekijät ovat kaikki alaikäisiä, tutkija Tuija Huuki sanoo. − On myös mahdollista, että kiusaamista ei ole kyetty tunnistamaan, koska ajatellaan, että poikana oleminen on sellaista, että pitää ottaa ja antaa nokkaan. Miksi kukaan jää tilanteeseen, jossa häntä kohdellaan jatkuvasti kaltoin? − Tilanne on samankaltainen kuin lähisuhdeväkivallassa. Kuviosta ei ole helppo lähteä ellei joku opasta. Kuvittelemme, että ihmissuhdetaidot juurtuvat itsekseen. Näin ei ole. Jonkun on opetettava ne meille. Ilman ihmissuhdetaitojen opettamista lapselle ei kehity itsemääräämisoikeuden tuntoa vaan hän voi uhriutua. – Poikana olemiseen liittyy myös yksin pärjäämisen eetos, eikä kantelijaa katsota hyvällä. VUONNA 2019 julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan 17 prosenttia 8.–9.-luokkalaista pojista oli kokenut edeltävän vuoden aikana väkivallan uhkaa. 4.- ja 5.-luokkalaisten joukossa luku oli 12 prosenttia. Hieman alle kymmentä prosenttia lapsista ja nuorista oli kiusattu. Tuija Huukin mukaan todellisuudessa poikien tilanne on tilastoja synkempi. – Väkivalta tai sen uhka on läsnä lähes jokaisen pojan arjessa, hän sanoo.

Kolme vinkkiä tunne kasvatukseen 1. Nimeä tunteita Ehjäksi ihmiseksi kasvamisen kannalta on tärkeää, että lapsi saa kosketuksen tunteiden koko kirjoon. Lasta pitää auttaa tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunteita. ”Nyt sinua varmasti turhauttaa, koska…”, ”Olet varmasti iloinen, kun…” Näin lapsi oppii hiljentymään, saamaan kiinni tunteistaan, käsittelemään niitä, suremaan ja päästämään irti.

2. Opeta oman ja toisen kehon kunnioittamista Lapsuuden seksuaalisuus tarkoittaa oman kehon tuntemista sekä oman ja toisen kehon kunnioittamista. Se tarkoittaa myös sitä, että lapsi ymmärtää, mihin ei tarvitse suostua. Lapsen seksuaalikasvatus on pitkälti ihmissuhdetaitojen opettelua, ja sitä voi toteuttaa parhaiten arjen keskellä. Esimerkiksi elokuvat ja mainoskuvasto tarjoavat pohdittavaa. Kun asioista keskustellaan kepeällä otteella ja avoimen kriittisesti, niistä ei tule punastelujuttuja.

3. Kysy kuulumisia Asioista kannattaa keskustella pisaroina eli vähän kerrallaan heti, kun ne tulevat vastaan. Kysy lapselta päivittäin, miten kavereiden kanssa meni. Toimivatko kaikki reilusti tai toimitko itse reilusti? Kun lapsi kertoo, puikaa asioita yhdessä. Miltä se tuntui? Miltä se tuntui toisesta? Miten toisella kerralla voisi toimia paremmin? Lähde: Tuija Huukin haastattelu.

Viimeisimmän lapsiuhritutkimuksen (2014) mukaan ikätoverien välinen väkivalta ei välttämättä tule ilmi kyselyissä. Tämä saattaa johtua siitä, että jonkin asteinen väkivalta koetaan normaaliksi osaksi kaverisuhteita tai teot koetaan vähäisiksi. Yli 90 prosentissa tapauksista alakouluikäiset pojat kohtaavat fyysistä väkivaltaa nimenomaan kavereiden tai sisarusten taholta. Teini-iässä tuttujen väkivallantekijöiden osuus laskee noin 75 prosenttiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat nuoret, jotka asuvat sijaisperheissä tai lastensuojelulaitoksissa. Heille väkivaltaisia kohtaamisia kertyy muita enemmän. POJAT KASVAVAT kolmen ristiriidan paineessa. Ensimmäinen niistä on, että kasvattajat vaati-

vat pojilta kiltteyttä ja hyvää käytöstä, mutta lelut, media ja pelit tyrkyttävät heille pienestä pitäen väkivaltaa. Otetaan esimerkiksi lelut. Vaikka viime vuosina on kiinnitetty huomiota siihen, ettei lelumainoksia kohdennettaisi millekään sukupuolelle, lähimarketin leluhyllyt osoittavat muuta. Tytöille on tarjolla pastellisävyisiä pehmoleluja ja ihmishahmoja, pojille monsteriautoja ja irvisteleviä taistelurobotteja. − Väkivalta ja hurjuus ovat mukana pienimmissäkin yksityiskohdissa, Tuija Huuki sanoo. Toiseksi kulttuuri, yhteiskunta ja kasvattajat tarjoavat pojille fyysistä ja aktiivista roolia, jossa ei ole juurikaan sijaa tunteille ja herkkyydelle. Ehjäksi ihmiseksi kasvaminen vaatii kuitenkin tunnetaitoja, joita pojille ei opeteta tarpeeksi. Taistelu kaverihierarkiassa voi yltyä kovaksi. Hierarkiaa rakennetaan mitä erilaisimmin keinoin, kuten asettamalla erilaiset harrastukset paremmuusjärjestykseen. Yksi suositun pojan kriteereistä on, että hänen pitää olla valmis vähintäänkin puolustautumaan väkivallalta, ettei joudu kaveriporukassa alimpaan kastiin.

”

Somessa pojat voivat sanoa toisilleen kauniita, jopa helliä sanoja. NUORISOTYÖNOHJAAJA ANTTI NIEMINEN

− Pitää olla kova. Merkittävä osa poikien väkivallasta kietoutuu valmiuksiin olla ”miehinen mies”, mitä se sitten tarkoittaakin, Huuki sanoo. Kolmanneksi media, mainokset ja videopelit ylitarjoavat seksuaalista kuvastoa. Samalla kasvattajat Huukin mukaan vaikenevat seksuaalisuudesta lähes kokonaan. Päiväkodeista ja kouluista puuttuu kriittinen, mutta rakentava ja myönteinen seksuaalikasvatus. − Tämä jännite heijastuu lapsiin, ja etenkin pojat saattavat toimia tavalla, joka ei ole turvallista heille itselleen eikä muille. Tämä voi johtaa esimerkiksi seksuaaliseen häirintään. − Näiden kolmen ristiriidan seurauksena pojat ovat vaarassa menettää empatiakykynsä, Huuki sanoo. NUORISOTYÖNOHJAAJA Antti Nieminen on pannut merkille poikakulttuurissa myös myönteisen muutoksen. Nieminen ajattelee, että se on ainakin osittain sosiaalisen median ansiota. − Somessa pojat voivat sanoa toisilleen kauniita, jopa helliä sanoja. Siellä saattaa sanoa, että oot komee ilman, että siinä on mitään seksuaalista. Niemisen mielestä on tärkeää myös muistaa, ettei sukupuolten välisiä eroja tarvitse tasata väkisin. Tärkeää on, että koko ajan on enemmän luvallista olla sellainen kuin haluaa olla. − Vaikka muutos on kovin hidasta, yhteiskunta muuttuu ja näennäisen vahvuuden pakko on murtumassa, Nieminen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Maalaispojasta maailman Jari Tervon uusi romaani kuvaa Mikael Agricolan tietä suomen kirjakielen isäksi ja uskonnon uudistajaksi. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JOONAS BRANDT

irjailija Jari Tervo potee vieroitusoireita. Mikael Agricolasta kertovan Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa -romaanin (Otava) kirjoitusurakka on ohi ja olo tuntuu tyhjältä. – Kun alan kirjoittaa jostain aiheesta laajaa romaania, suhtaudun työhön aina intohimoisesti. Tänä vuonna vietin aikaa kirjan parissa niin tiiviisti, että laskin minulla olleen vain kolme kunnollista vapaapäivää. Romaani Ruotsin kuningaskunnassa 1500-luvulla eläneestä Agricolasta oli hautunut Tervon päässä vuosia. Häntä kiehtoi uskonpuhdistajana ja suomen kirjakielen isänä tunnettu suurmies, jonka elämästä moni ei tiedä juuri mitään. Tervo aloitti aiheeseen perehtymisen lukemalla pari Agricolasta tehtyä elämäkertaa. Niistä selvisi muun muassa se, että Agricola oli tutustunut nuorena opiskelijana Saksan Wittenbergissä uskonpuhdistaja Martti Lutheriin. Myöhemmin Agricola toimi Turun piispana Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan alaisuudessa. Tämä lähetti hänet Moskovaan neuvottelemaan tsaarin kanssa Ruotsin ja Venäjän välisestä rauhasta. – Olin ällistynyt siitä, miten paljon Agricola oli ollut henkilökohtaisesti tekemisissä ajan merkittävien henkilöiden kanssa. Se oli Pernajalta Thorsbyn kylästä lähteneeltä mieheltä melkoinen saavutus, Tervo toteaa. Ajatuksena oli Mikael Agricolan ja tuon ajan valtaapitävien ihmistäminen, eli Tervo tahtoi tehdä heistä romaanin, jossa he ovat ajattelevia ja tuntevia hahmoja. – Tsaari Iivana ei tunnetusti ollut kiva ihminen, mutta hänestä ei vielä silloin käytetty Julmanimeä. Pelottavinta onkin se, että myös historian hirviöt ovat olleet ihmisiä. Alle viisikymppisenä kuolleelle Agricolalle Tervo halusi luoda elämän sen alusta loppuun. Siihen kuului myös perhe, jonka Agricola perusti 40-vuotiaana. – Kun puhutaan suomalaisuuden juurista, tässä ne ovat. Kirja kertoo paitsi Agricolasta myös luterilaisesta uskosta ja suomen kielen perustamisesta. Niiden varaan Suomi on yli 500 vuotta rakentunut. Vain Suomen peruskallio ja ilmasto ovat pysyneet pidempään.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

JARI TERVON mukaan Mikael Agricolan isä Olof oli varakas maanviljelijä, joka suostui Pernajan seurakunnan kirkkoherran suosituksesta lähettämään alle kymmenvuotiaan poikansa kouluun Viipuriin. Romaanissa isä hangoittelee vastaan sillä verukkeella, ettei voi lähettää ainoaa poikaansa maailmalle, koska ei ole Jumala. On eri näkemyksiä siitä, oliko tuo talonpoikaistaustaansa viittaavan Agricola-sukunimen ottanut poika äidinkieleltään suomen- vai ruotsinkielinen. – Itse arvelen hänen olleen ruotsinkielinen, koska Pernaja oli vahvasti ruotsinkielistä aluetta.

Hänen on kuitenkin täytynyt olla jo varhain tekemisissä suomen kielen kanssa, Tervo sanoo. Niinpä romaanissa esiintyy yhtenä fiktiivisenä henkilönä pahasuinen Malin-piika, jonka suomenkielistä sanailua Agricola kirjoittaa muistiin laudanpätkille. Tervo joutui kuvittamaan Agricolan vaiheita, koska niistä ei ole yksityiskohtaista tietoa. Esimerkiksi hänen seurakseen opintielle lähtevä Malin-piian poika Petrus Paljaspää on kuvitteellinen hahmo. – Agricolan ei myöskään tiedetä sairastaneen kaatumatautia. Sehän oli sairaus, jota pidettiin

mieheksi tuohon aikaan outona ja järkyttävänä, Saatanan lähettämänä. Romaanissani halusin kaatumataudin kautta kuvata Agricolan sisäistä taistelua Jumalan ja Saatanan välillä. Nämä käsitettiin tuohon aikaan aktiivisina olentoina, jotka piinasivat ihmisiä päivittäin. Kirjaansa varten Tervo selvitti perin pohjin ihmisten elämää keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Yksi kiinnostava asia oli se, miten ihmiset liikkuivat paikasta toiseen. Isoimpiin kulkureitteihin kuului Viipurin ja Turun välinen rantatie. Tosin silloinkin oli kyse vain leveähköstä polusta. Turku oli maan tärkeämpiä kaupunkeja siksi, että sinne pääsi helposti myös vettä tai jäätä pitkin.

Perehtyessään Mikael Agricolan elämään Jari Tervo ällistyi siitä, miten paljon tämä oli ollut tekemisissä aikansa merkittävien henkilöiden kanssa.

”

SUOMEN KIELI OLISI HYVINKIN SAATTANUT JÄÄDÄ RUOTSIN JA VENÄJÄN KIELEN VARJOON, JOS KIRKKOHERRA EI OLISI SUOSITELLUT AGRICOLALLE KOULUUNLÄHTÖÄ.

TURUSSA PAPIKSI vihitty Mikael Agricola oli pari–kolmekymppinen nuori mies, kun hän matkusti laivalla opiskelemaan humanistisia tieteitä Wittenbergin yliopistoon. Siellä hän kuunteli kiinnostuneena myös ajan gurun, uskonpuhdistaja Martti Lutherin, sekä muiden teologien luentoja. Niiden innoittamana hän alkoi laatia Uuden testamentin suomenkielistä käännöstä. Jari Tervo kuvailee romaanissa värikkäästi Agricolan ja Lutherin oluttuopin ääressä käymiä keskusteluja siitä, mitä on ihmisenä olo ja luterilaisuus. – Luther oli renessanssihahmo, jolle elämän nautinnot eivät olleet vieraita. Munkkina pitkään elänyt mies tyrmäsi siis aiemman elämänsä. Löysin vielä jostain kirjasta maininnan, että vatsavaivoista kärsinyt Luther olisi kertonut saaneensa uskonnollisen valaistumisensa kloaakissa. Siitä sai hyvää ainesta romaaniin. Tervoa hämmästyttää Lutherin ja Agricolan kirjallisen työn valtava määrä. He tekivät työtä kaiken lisäksi käsipelillä ja kynttilän valossa. Agricola tunnetaan Suomen uskonpuhdistajana, mutta Tervo arvelee, että uskonto olisi muuttunut meillä ilman häntäkin. Sen sijaan suomen kirjakielen luomista ja ensimmäisten suomenkielisten kirjojen kääntämistä Tervo pitää ainutlaatuisena työnä. – Suomen kieli olisi hyvinkin saattanut jäädä ruotsin ja venäjän kielen varjoon, jos kirkkoherra ei olisi suositellut Agricolalle kouluunlähtöä. Agricola kehitti muun muassa oikeuslaitokseen ja kirkkoon liittyvää sanastoa, ja monet näistä sanoista ovat jääneet elämään. Tervo kylvi niitä eri puolille kirjaansa. Hänen oma lempisanansa on lustitarha, Agricolan keksimä muunnos paratiisi-sanasta. – Romaanissa Agricola pohtii kirjeessään Birgitta-vaimolleen, kumpi on hänelle tärkeämpää, usko vai sana. Agricola päätyy siihen, että koska Raamatussakin alussa oli sana, tuli hänelläkin usko vasta sen jälkeen, Tervo kertoo. – Elämänsä loppupuolella Agricola oli kuitenkin pettynyt mies, sillä hän tunsi, ettei hänen käännöstyötään arvostettu. Se nousi uuteen arvoon vasta 1800-luvulla kansallisuusaatteen myötä. ■

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa! Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. 11.10. klo 17.00–19.30 14.10. klo 17.00–19.00 18.10. klo 17.00−19.00 21.10. klo 17.00−19.30 Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Voisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi, joka toimii saattaja-apuna lääkärikäynnillä tai parin viikon välein ulkoiluseurana ja keskustelukaverina? Ilmoittaudu 1.10.2021 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Kahleissa Kun ihminen myytiin orjaksi, hänestä tuli kauppatavaraa. Orjuus jätti synkät jäljet, joita korjataan edelleen. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS VILLE TIETÄVÄINEN KUVAT WIKIMEDIA COMMONS, LEHTIKUVA, ALAMY

nsimmäinen tiedetty orjalaiva lähti matkaan vuonna 1501. Sen jälkeen Atlantin yli purjehti 350 vuoden aikana yhteensä yli 36 000 orjalaivaa. Sen lisäksi ihmisiä salakuljetettiin. Jokainen laivoista oli merenpäällinen helvetti, jossa juuriltaan ryöstetyt, polttomerkityt, kahlehditut ihmiset matkasivat tuntemattomaan. Tähän valtavaan ilmiöön on perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Kalle Kananoja tuoreessa teoksessaan Kahlitut. Orjuuden historia Amerikan mantereella (Gaudeamus 2021). Uudella ajalla kaikkein laajamittaisinta orjuutta on ollut transatlanttinen orjuus: afrikkalaisten myyminen orjiksi ja kuljettaminen Atlantin yli Amerikan mantereelle. Mittasuhteet ovat pyörryttävät: nykyisen arvion mukaan Afrikasta vietiin vuosina 1501–1866 Amerikkaan yli 12,5 miljoonaa orjaa. Heistä lähes 11 miljoonaa saapui elävänä Amerikkaan. Aktiivisimmin orjakauppaa kävivät Englanti, Portugali, Espanja, Ranska ja Alankomaat. Jopa Tanska osallistui siihen. Orjakaupan vuosisatoina Afrikassa ei ollut ”afrikkalaista” identiteettiä. Hallitsijat eivät ajatelleet myyvänsä toisia afrikkalaisia vaan oikeutetuissa sodissa vangittuja vihollisiaan, Kananoja kirjoittaa. Orjaksi saattoi päätyä monella tavalla. Yleisimmät tavat hankkia orjia olivat sodankäynti, ryöstöretket ja kidnappaus. Orjuutta käytettiin rangaistuksena erilaisista rikkomuksista ja epäillystä noituudesta. Nälänhätien ja epidemioiden aikana ihmiset saattoivat joutua myymään itsensä tai sukulaisensa orjaksi. Orjaksi joutuminen merkitsi ihmiselle henkilökohtaista katastrofia. Samalla orjuus heikensi afrikkalaisia yhteiskuntia. Orjakauppa aiheutti väkivaltaa, epävakautta, väestökatoa ja nälkää. ORJALAIVAN MATKA Atlantin yli kesti 6–8 viikkoa. Kalle Kananojan mukaan orjalaivat olivat ”käsittämättömän kurjuuden, kauhun ja kollektiivisen kidutuksen tyyssijoja”. Merimiehetkin tiesivät sen eivätkä olisi halunneet orjalaivoille töihin, mutta monilla ei ollut vaihtoehtoa. Merimiehiä myös huijattiin laivoille juottamalla heitä känniin ja ottamalla heiltä sen jälkeen nimi sopimuspaperiin. Yllättävä tieto on, että lähes puolet orjuutetuista, lähes 5 miljoonaa ihmistä, vietiin Brasilian plantaaseille. Suunnilleen saman verran orjia vietiin Karibialle. Yhdysvaltojen alueelle vietiin alle 400 000 afrikkalaista, vaikka heistä olemme kuulleet eniten. Orjuus oli tapa järjestää talous ja työ, mutta pohjimmiltaan se oli väkivaltaa ja riistoa. Laajamittaisesti orjien työvoimaa käyttäneistä yhteiskunnista tulisi Kananojan mukaan käyttää nimitystä orjayhteiskunnat, ja Amerikan yhteiskunnat olivat sellaisia. – Atlantin alueen talouskasvu perustui 1500–1800-luvuilla orjuuteen, Kananoja tiivistää. Amerikan mantereella ja Karibian saarilla orjat työskentelivät kaivoksilla ja viljelyksillä tuottaen

etenkin sokeria, kahvia ja puuvillaa, jota myytiin Eurooppaan. Työ oli palkatonta raadantaa, ja kuria pidettiin ruoskalla. Euroopan markkinat olivat suuret, ja kauppa tuottoisaa. Osa orjista työskenteli omistajien kotona palvelusväkenä. Raskaissa peltotöissä syntyivät myös spirituaalit, orjien omat hengelliset laulut. Niissä kaikui ahdistus, vapauden kaipuu ja toivo vapaudesta. Nämä kansanlaulut ammensivat afrikkalaisista rytmeistä. MITEN ORJUUTTA PERUSTELTIIN ja oikeutettiin? Perustavan laatuinen teoria löytyi antiikin Kreikan arvostetun filosofin Aristoteleen (384– 322 e.Kr.) filosofiasta. Länsimaisen tieteen isänäkin pidetyn Aristoteleen mukaan isännän ja orjan suhde oli yhtä luonnollinen kuin miehen ja vaimon tai ihmisen ja kotieläimen. Jotkut oli syntymästään saakka luotu hallittaviksi, toiset taas hallitsijoiksi. Aristoteleen mukaan orjuus oli hyväksi orjille, koska heillä ei ollut riittävää kykyä tehdä päätöksiä. Orjuuden perusteluja etsittiin myös Raamatusta. Sekä kristityt että islamilaiset orjuuttajat perustelivat toimintaansa kertomuksella Nooan kirouksesta, jonka tämä langetti pojanpojalleen Kanaanille. ”Kirottu olkoon Kanaan, tulkoon hänestä veljiensä orjienkin orja”, pauhasi liikaa viiniä juonut, sammuneena löydetty ja siitä selvinnyt isoisä. Kertomus löytyy 1. Mooseksen kirjasta.

”

Orjuutta perusteltiin Nooan langettamalla kirouksella. Sekä eurooppalaiset että arabiajattelijat otaksuivat, että Kanaan oli ihonväriltään musta, vaikka sellaisesta ei mainita Raamatussa sanallakaan. Oletus Kanaanin ihonväristä oli laajalti hyväksytty kristityssä maailmassa. Se löytyi oppineiden kirjoittamista kirjoista, ja sitä toisteltiin luennoilla, puheissa, saarnoissa ja arkipuheessa. – Mustat olivat siis kristikunnan silmissä kirottu rotu vielä 1800-luvun puolivälissä, Kalle Kananoja toteaa. Myös muslimien keskuudessa musta ihonväri yhdistettiin alempiarvoiseen ruumiilliseen työhön ja orjuuteen. AFRIKASTA OSTETTUJA orjia kohdeltiin esineinä ja omaisuutena. Usein he nousivat vastarintaan jo kuljetuksen aikana, laivalla. On arvioitu, että joka kymmenennellä laivalla orjat nousivat kapinaan. Onnistumisen mahdollisuus tosin oli lähes olematon. Matkan määränpäässä plantaaseilla oli enemmän mahdollisuuksia vastarintaan. Hidastelu työssä oli yksi keino, Kalle Kananoja mainitsee. Syntyi aseellisia kapinoita, kuten Jamaikan ja Haitin orjakapinat 1700-luvun lopulla. Haitin vallankumouksen tuloksena Amerikan rikkaimmasta siirtomaasta tuli itsenäinen valtio. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Tärkein vastarinnan muoto oli karkaaminen syrjäseuduille. Karanneet orjat muodostivat toisinaan yhteisöjä. Karkaamista käytettiin myös neuvotteluvoimana. Orja saattoi sitä kautta saada helpotuksia työoloihinsa tai esimerkiksi oikeuden tavata toisella omistajalla asuvaa puolisoaan, kun palaa takaisin. HISTORIA TUNTEE ainakin yhden entisen orjalaivan kapteenin, josta tuli myöhemmin orjakaupan ja orjuuden tiukka vastustaja. Hän oli Englannin kirkon itseoppinut pappi John Newton (1725–1807), joka on kirjoittanut yhden maailman suosituimmista virsistä, Amazing Gracen.

”

Afrikasta ostettuja orjia kohdeltiin esineinä ja omaisuutena. Parikymppisenä merikadettina Newton oli röyhkeä rämäpää, joka hankkiutui vaikeuksiin useammalla laivalla. Hän päätyi Länsi-Afrikkaan harjoittamaan sen ajan huippubisnestä eli orjakauppaa, joka veti puoleensa rahanahneita ja seikkailunnälkäisiä eurooppalaisia. Uskomattomien käänteiden kautta hän joutui itsekin vuodeksi orjan asemaan valkoisen orjakauppiaan tiluksille. Newton toimi jonkin aikaa orjavaraston osakkaana Sierra Leonessa. Hän ”paatui pian orjien metsästämisen, kiinnioton, ostamisen ja myymisen hirvittävyyteen. Raa’at menetelmät eivät kuitenkaan olisi olleet mahdollisia ilman samaan hyväksikäyttöön syyllistyvien heimopäällikköjen apua”, kirjoittaa Jonathan Aitken Newtonin elämäkerrassa. Myöhemmin nuorena perämiehenä ja kapteenina Newton kulki kuukausikaupalla Guinean ja Sierra Leonen rannikolla hankkimassa orjia. Vasta, kun ruuma oli täynnä ihmislastia, julma matka Atlantin yli saattoi alkaa. Tuohon aikaan edes kristityt eivät nähneet ristiriitaa kristillisen uskon ja orjuuttamisen välillä. Hengellisistä asioista kiinnostunut kapteeni Newton piti miehistölleen joka sunnuntai hartaushetken samaan aikaan, kun orjat viruivat kahleissa laivan kannen alla. Vanhoilla päivillään Newton kirjoitti tulisen pamfletin orjakauppaa vastaan ja kävi Englannin parlamentissa kertomassa omista kokemuksistaan alalla. ORJUUDEN HISTORIA on synkkä. Toisaalta on sanottu, että orjuuden vastainen liike alkoi samaan aikaan kuin orjuuttaminenkin. Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriaisen mukaan kaikki eivät hyväksyneet orjuutta edes antiikin aikana. Varsinaisesti orjuuden vastainen liike alkoi Amerikasta 1700-luvun lopulla, jolloin perustettiin orjuutta vastustavia yhdistyksiä. Joukko kristittyjä pasifisteja eli kveekareita alkoi ensimmäisenä pitää orjuutta epäkristillisenä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Näin pakattiin 454 orjaa brittiläiseen Brookes-orjalaivaan 1700-luvun lopulla. Vuoden 1788 orjakauppalaki vähensi orjien sallittua määrää aluksella. Ennen sitä Brookesiin ahdettiin jopa yli 600 orjaa.

Myös Välimerellä käytiin orjakauppaa Ihmisiä on pidetty orjatyössä kaikissa maailman kolkissa, eikä orjuus ole hävinnyt nykypäivänäkään. Varhaisimmat tiedot orjuudesta ovat 5 000 vuoden takaa Mesopotamiasta, jossa sumerilaiset käyttivät sotavankeja orjina kastelujärjestelmien rakentamisessa.

Pastori John Newton oli entinen orjakauppias ja orjalaivan kapteeni. Hänestä tuli myöhemmin orjakaupan ja orjuuden vastaisen protestiliikkeen keulahahmo.

Orjuus oli laajalti osa yhteiskuntajärjestelmää antiikin Kreikassa ja Roomassa, ja se kulkee läpi Raamatun luonnollisena asiana. Orjat ja orjattaret mainitaan Raamatussa yli sata kertaa. Uudessa testamentissa ”orja” on usein käännetty palvelijaksi. Afrikassa käytiin orjakauppaa Saharan yli jo kauan ennen eurooppalaisten tuloa mantereelle. Afrikkalaiset hallitsijat myivät vihollis-

kansojen jäseniä ja sotavankeja orjiksi Pohjois-Afrikan islamilaisiin maihin. Nykyisen Ghanan alueella sijainneessa Asanten valtakunnassa (1600–1700-luvuilla) orjat kaivoivat kultaa afrikkalaisille hallitsijoilleen. Myös itäeurooppalaisia ihmisiä myytiin orjiksi Pohjois-Afrikkaan jopa siinä määrin, että orjaa merkitsevä sana slave juontuu slaavilaista tarkoittavasta sanasta. Välimerellä kaupattiin näitä slaavilaisia orjia 1200–1400-luvuilla. Pohjoisessa viikingit ryöstivät ihmisiä orjiksi ja kävivät heillä kauppaa. Isonvihan aikana 1700-luvun alussa Suomesta vietiin kymmeniä tuhansia ihmisiä orjiksi Venäjälle, jossa maaorjuus oli laajasti käytössä aina 1860-luvulle asti.

J.J. Smithin puuvillaplantaasin orjat Etelä-Carolinassa, Yhdysvalloissa vuonna 1862. Taustalla orjien asumuksia. Presidentti Abraham Lincoln vapautti orjat julistuksellaan 1863.

YK:n ihmisoikeuksien julistus tuomitsi orjuuden Orjuus on kansainvälisesti kriminalisoitu. YK:n edeltäjä Kansainliitto hyväksyi vuonna 1926 yleissopimuksen, jonka tarkoituksena oli lopettaa orjuus ja orjakauppa. Toisen maailmansodan jälkeen YK laati ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jonka 4. artiklassa tuomitaan orjuus ja orjakauppa kaikissa muodoissaan. Euroopassa tämä vahvistettiin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, joka tuli Suomessa voimaan 2012. Siinä kielletään paitsi orjuus myös orjuuden kaltainen pakkotyö. Orjuuden julistaminen laittomaksi oli valtava edistysaskel ja ihmiskäsityksen muutos. Maailman valtiot olivat ainakin hetkellisesti yhtä mieltä siitä, että jokaisella ihmisellä on ihmisarvo eikä ihmistä saa kohdella omaisuutena eikä kauppatavarana. Brittiläinen Anti-Slavery-järjestö, joka on toiminut yli 180 vuotta orjuuden vastaisen liikkeen etujoukoissa, arvioi maailmassa olevan nykyäänkin runsaat 40 miljoonaa orjaa. Moderni orjuus tarkoittaa muun muassa ihmiskauppaa, velkaorjuutta, pakkotyötä ja pakkoavioliittoja. Sen yleisin mutta vähiten tunnettu muoto on velkaorjuus. Sitä käytetään sitomaan

työntekijät maatiloille Karibialla, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, etenkin Pakistanissa ja Intiassa. Kokonaiset perheet pakotetaan raatamaan yhden perheenjäsenen ottaman lainan vuoksi. Pahimmillaan ”laina” periytyy sukupolvelta toiselle, eikä ulospääsyä ole. Modernin orjuuden tunnetuin muoto on ihmiskauppa. Se tarkoittaa muun muassa nuorten tyttöjen huijaamista seksityöhön, miesten huijaamista vaaralliseen pakkotyöhön ja naisten huijaamista kotiapulaisiksi. Tähän liittyy usein riippuvuus ihmiskauppiaasta, henkilöpaperien vieminen, suuri velka työnvälityksestä ja kuljetuksesta

sekä väkivalta. Ihmiskaupan uhri on ansassa. Yksi modernin orjuuden tunnusmerkki onkin se, että riistetyksi joutunut ihminen ei voi lähteä tilanteesta pois. Suomessa on otettu ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään lähes tuhat ihmistä. Pakkoavioliitto määriteltiin yhdeksi orjuuden muodoksi vuonna 2017. Tämä nosti orjien arvioitua määrää 15 miljoonalla ihmisellä. Huomattava osa pakkonaitetuista on lapsia. Orjuuden kitkeminen alkaa lakien muuttamisesta, ja siksi tämä muutos oli voitto. Työ jatkuu kaikilla mantereilla.

Islamilainen kalifaatti sieppasi ja myi orjaksi tämän 11-vuotiaan jesiditytön vuonna 2014 Pohjois-Irakissa. Myös hänen äitinsä ja siskonsa myytiin orjiksi. Irakin poliisi vapautti heidät Mosulissa vuonna 2017.

Kalle Kananojan mukaan orjuudenvastainen liike ja sen voittokulku olivat moraalinen vallankumous maailmanhistoriassa. Alkuvaiheessa liike rakentui jääräpäisten yksilöiden varaan, esimerkkinä köyhä kveekari nimeltä Benjamin Lay. 1730-luvun Pennsylvaniassa varakkaat kveekaritkin omistivat orjia, mutta Lay oli asunut Barbadoksella ja nähnyt orjien kärsimyksiä. – Tarvittiin henkilökohtainen kokemus tai lisää tietoa siitä, millaista kärsimystä orjuus aiheutti. Samaan aikaan yksilöllisyyden idea yleistyi länsimaisessa filosofiassa. Sääty-yhteiskunta horjui Ranskan vallankumouksen myötä, ja ihmisoikeuksia korostava ajattelu levisi, Kananoja kuvaa. Amerikkojen orjayhteiskunnissa vaikutti myös suuri joukko vapaita mustia, sillä orjia vapautettiin alusta alkaen etenkin Latinalaisessa Amerikassa. Esimerkiksi Brasiliassa oli jo 1800-luvulla enemmän vapaita mustia kuin orjia. Yksittäisten orjien vapauttamiseen motivoivat kristillinen lähimmäisenrakkaus ja hyväntekeväisyys. Tietyillä ehdoilla orjan oli myös mahdollista ostaa itsensä vapaaksi ansaitsemalla rahaa lisätöillä. Käytännössä se merkitsi sitä, että orjan oli hankittava isännälleen rahat uuden orjan ostoon. Orjayhteiskunnan rakenne näkyy raadollisesti siinäkin, että monen vapautetun orjan tavoite oli ostaa omia orjia. VAPAITA MUSTIA ja värillisiä oli mukana Amerikan valloittamisessa ja asuttamisessa, ja moni saavutti vapauden palveltuaan valloitussodissa. Orjuuden vastaiseen liikkeeseen he osallistuivat vaatimalla vapautta ja kansalaisoikeuksia puheissa ja kirjoituksissa sekä organisoimalla kokouksia ja mielenilmauksia. Yhdysvalloissa toimi salainen turvatalojen ja kulkuyhteyksien verkosto eli maanalainen rautatie, joka auttoi karanneita orjia etelävaltioista pohjoiseen ja Kanadan puolelle turvaan. Tästä kertoo Colson Whiteheadin tuore romaani Maanalainen rautatie. Tosielämän sankaritarinoita avaa myös Yle Areenassa nähtävissä oleva dokumenttisarja Orjakaupan synkkä menneisyys. Moni kirkko oli osa maanalaista rautatietä, ja ”vapauden laivat” veivät karanneita orjia USA:sta Kanadaan. Ponnistelut tuottivat tulosta, ja asiaa edistivät myös maailmantalouden muutokset. Orjakauppa kiellettiin lailla Englannissa ja Yhdysvalloissa vuonna 1808. Orjakaupan loppuminen ei silti vielä tarkoittanut orjuuden loppumista, eikä orjien vapautus tarkoittanut automaattisesti tasavertaista kansalaisuutta, mutta suunta oli selvä. Orjuus päättyi lopulta, mutta sen jälkeen Yhdysvaltojen etelävaltioissa harjoitettiin rotusortoa kokonaisen vuosisadan ajan. Orjuuden aikakausi on jättänyt yhteiskuntaan syvät jäljet, joita korjataan edelleen. Mustien ihmisoikeuksia puolustava Black Lives Matter -liike (”Mustien elämällä on väliä”) ei ole syntynyt tyhjästä. Kalle Kananojan mukaan se on hinta, jota orjuuden aikaisesta sorrosta ja sen ratkaisematta jättämisestä nyt maksetaan. ■ Mitä Raamatussa sanotaan orjuudesta? Lue professori Martti Nissisen haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Pietari Häikiö viettää mielellään aikaa eri paikoissa Kristiina-mummonsa kanssa, ja se käy hyvin Paavo-isälle.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Häikiön perheessä saa olla uskonasioista eri mieltä Uskonasiat voivat aiheuttaa perheessä suuriakin ristiriitoja. Häikiön perheessä eletään sovussa, vaikka äidillä ja pojalla on uskonnosta täysin erilaisia näkemyksiä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT JANI LAUKKANEN

oku vanhempi voisi närkästyä siitä, jos isovanhemmat veisivät hänen lapsensa raamattuleirille. Näin ei tapahdu Häikiön perheessä. Paavo Häikiö ja hänen Sanna-vaimonsa ovat antaneet Paavon Kristiina-äidin ottaa lapsensa Kaarlen ja Pietarin mukaan isovanhempien ja lastenlasten leirille Vivamoon. Raamattuleirit on järjestänyt Kansan Raamattuseura, jota luonnehditaan maltilliseksi viidesläiseksi herätysliikkeeksi. – Minulle tämä on ollut parasta, mitä elämässäni on tapahtunut. On ihanaa, kun olen voinut viettää jo kahdeksana kesänä lapsenlasteni kanssa aikaa uskovien yhteisössä. Tällaisia leirejä pitäisi järjestää joka seurakunnassa, Kristiina Häikiö sanoo. – En itse todellakaan allekirjoita Kansan Raamattuseuran näkemyksiä, mutta jos isovanhemmat kasvattavat lapsiani hoitamalla heitä, on heillä mielestäni oikeus myös tehdä päätöksiä lastenkasvatuksesta, kuten viedä poikiani raamattuleirille, Paavo Häikiö puolestaan toteaa. 11-vuotias Pietari Häikiö on viihtynyt leireillä hyvin, koska siellä on aamusta iltaan ohjelmaa. Siihen on sisältynyt lauluja hartaushetkien lisäksi uintia, ulkopelejä ja harrastusryhmiä. Viimeistä iltaa on vietetty yhdessä järven rannassa, ja iltaa varten lapset ovat kehitelleet sketsejä yhdessä isosten kanssa. – Tykkään tehdä erilaisia asioita. Raamattuleirillä näkee, että tällaistakin on olemassa, Pietari tuumii. KRISTIINA HÄIKIÖ on eläkkeelle jäänyt diplomaatti. Kuopiolaistaustaisen Häikiön kodissa ei oltu erityisen uskonnollisia, mutta kun naapurin rouva vei hänet kolmivuotiaana pyhäkouluun, hän innostui siitä valtavasti. – Kun muutimme toiseen paikkaan, menin vapaakirkon pyhäkouluun. Siellä kävi iso määrä

alueen lapsia, vaikka heidän vanhempansa eivät välttämättä olleet vapaakirkollisia. 1970-luvulla Kristiina Häikiö opiskeli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Näinä vuosina hänen vakaumuksensa vaihteli laidasta laitaan: hän erosi kaksi kertaa evankelis-luterilaisesta kirkosta mutta liittyi kummallakin kerralla jonkin ajan päästä siihen uudestaan. Vuonna 1977 Häikiö tuli uskoon tutkittuaan sitä ennen läpikotaisin kaikki maailman uskonnot. – Olin 27-vuotias ja Paavo oli vauva, kun postiluukusta tuli esite kotimme lähellä sijaitsevan Johanneksenkirkon äiti–lapsi-kerhosta. Siitä muodostui minulle tärkeä uskonnollinen yhteisö. Häikiö työskenteli myöhemmin diplomaattina Moskovassa, Genevessä, Kosovon Pristinassa ja Pietarissa. Joka kaupungissa hän tutustui paikallisiin seurakuntiin ja löysi niistä hyviä ystäviä. – Kannatan henkeen ja vereen ekumeniaa, kristillisten kirkkojen yhteistyötä. Välillä olen silti kokenut jotenkin vääräksi sen, että olen tällainen haahuilija. Kristiina Häikiön mielestä jokaisella on oma tiensä. Hän on kiitollinen siitä, että on voinut työnsä ansiosta nähdä laajemmalla spektrillä sen, mikä eri uskonnoissa on kulttuurisidonnaista ja mikä liittyy uskon ytimeen. Paavo Häikiö on huomannut suomalaisilla diplomaateilla olevan yleensä yllättävän ohut sivistys kirkkoon ja uskontoon liittyvissä asioissa. Hän arvostaa sitä, että hänen äitinsä on ollut työssään yhteydessä myös kirkollisiin piireihin. HELSINGIN JOHANNEKSENKIRKKO oli Paavo Häikiölle lapsena ja nuorena tärkeä kiinnekohta. Hän kävi seurakunnan kerhoissa, partiossa ja rippikoulussa. – Se oli hyvä ja luonteva ympäristö kasvaa, kun oli kivoja kavereita ja harrastuksia. Partio on jäänyt elämääni, ja nykyään vedän partiotoimintaa, jossa omat poikanikin ovat mukana. Uusi partiolupaus, jossa ei puhuta Jumalaan usko-

misesta vaan katsomuksessa kasvamisesta, toimii hyvin tässä ajassa. Ylen Kulttuuricocktail Live -ohjelman juontajana ja käsikirjoittajana toimivan Paavo Häikiön suhde kirkkoon on muuttunut iän myötä ristiriitaiseksi. Erityisesti häntä ärsyttää kirkon nuiva suhtautuminen sukupuolivähemmistöihin ja samaa sukupuolta olevien avioliittoon. Hän kuuluu silti edelleen kirkkoon. – Voisin käydä joskus jumalanpalveluksessa, jos tietäisin, että siellä puhuu kiinnostava saarnaaja. Saarnan sisällön ei tarvitsisi olla niin puhtaasti opin mukaista. Parasta kristinuskon traditiossa on Häikiön mielestä se, että se ohjaa ihmisten vuotuista elämisen rytmiä. Hänestä kirkollisina juhlapyhinä on hyvä kokoontua yhteen koko perheen voimin. PAAVO HÄIKIÖSTÄ on tärkeää, että lapsilla on isovanhempiinsa hyvä ja rakastava yhteys. Isovanhemmilla on myös oikeus kasvattaa lapsia. – Rakkaus merkitsee minulle ajan antamista, ja se toteutuu, kun lapseni pääsevät viettämään aikaa isovanhempiensa kanssa, hän sanoo. – Olen onnellinen siitä, että olen voinut viedä lapsenlapsiani minulle tärkeisiin paikkoihin. Tiedän, että kaikki isovanhemmat eivät voi tehdä näin, Kristiina Häikiö jatkaa. Paavo Häikiön mukaan heillä on uskonasioista eri näkemyksiä, ja he ovat keskustelleet niistä välillä kiivaastikin. – Olen voinut puhua äidille asioista suoraan ilman, että on tullut Raamatusta päähän. Olemme pystyneet hyväksymään sen, että olemme eri mieltä tietyistä asioista.

”

Tykkään tehdä erilaisia asioita. Raamattuleirillä näkee, että tällaistakin on olemassa. PIETARI HÄIKIÖ, 11 V.

Paavo Häikiö toivoo, että hänen poikansa näkisivät mahdollisimman paljon erilaista elämää ja meininkiä. Hän itse asui lapsena vanhempiensa työn takia ulkomailla ja koki sen hyvin avartavana. – Kasvattajana olen toisissa asioissa rento, toisissa tiukka. Annan lasten liikkua melko vapaasti kavereidensa kanssa, koska olen itse saanut aikoinani kulkea vapaasti. Älypuhelimen suhteen taas olen tiukempi kuin moni muu vanhempi. En pelkää, että lapset syrjäytyisivät sen vuoksi. – Pyrin ylipäätään rohkaisemaan poikia ajattelemaan omilla aivoillaan ja harrastamaan monenlaisia asioita. Kristiina Häikiö kertoo ihailevansa erityisesti sitä, että pojan perheessä on kannustettu lapsia jo alle kouluikäisenä kokkaamaan. Häneen teki suuren vaikutuksen esimerkiksi se, miten Pietari valmisti pastakoneella tortellineja. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Perheitä tutkimalla selvitetään uskonto perinteen siirtymistä sukupolvelta toiselle

tä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä on vetänyt vuodesta 2019 Suomessa tutkimusta, jossa selvitetään uskontoperinteen välittymistä perheiden sisällä. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on mukana myös neljä muuta maata: Italia, Saksa, Unkari ja Kanada. Tutkimushanketta rahoittaa yhdysvaltalainen Templeton Foundation. Tervo-Niemelän mukaan kimmokkeena on ollut vertailla erilaiselta uskonnolliselta pohjalta ponnistavien maiden tilannetta. Suomessa painottuu luterilaisuus, Italiassa katolisuus, Saksassa luterilaisuuden ja katolisuuden sekoitus, Unkarissa kommunismiajan ja Kanadassa monikulttuurisuuden vaikutus. – Suhtautuminen uskontoon on muuttunut kaikissa näissä maissa. Nuoret ovat etääntyneet uskonnollisesta perinteestä ja uskonnollisista instituutioista paljon nopeammin kuin esimerkiksi 2000-luvun alussa ennakoitiin. Suomessa tämä erkaantuminen näkyy erityisen voimakkaasti. Tutkimuksessa on tehty henkilöhaastattelujen lisäksi perhekohtaisia haastatteluja, joissa on pyritty saamaan eri sukupolvien edustajia keskustelemaan saman pöydän ääreen. – Uskonnollisuus muuttuu vauhdilla, joten on tärkeää tutkia, mitkä asiat edesauttavat uskonnollisen perinteen katkeamista tai jatkumista. Samalla on

hyvä selvittää, mihin asioihin kannattaisi kiinnittää huomiota, että myös seuraava sukupolvi voisi kokea uskonnon merkitykselliseksi. Kati Tervo-Niemelä pohtii, voisiko yhtenä syynä Suomen tilanteeseen olla täällä vallitseva puhumattomuuden kulttuuri.

Kati Tervo-Niemelän mukaan on tärkeää tutkia, mitkä asiat edesauttavat uskonnollisen perinteen jatkumista tai katkeamista.

Vaikka vanhempi sukupolvi olisi ollut selkeän uskonnollinen, näistä asioista ei ole perheessä puhuttu. Siksi moni suomalaisnuori ei tiedä juuri mitään isovanhempiensa uskonnollisesta vakaumuksesta. Tutkimus osoittaa, että uskonnon siirtymistä edistää parhaiten perheen läheinen ja turvallinen ilmapiiri. – Helvetillä pelottelua ja ankaraa uskon julistamista haastateltavat arvostelevat iästä ja sukupuolesta riippumatta. Moni näkee sellaisen julistamisen pelkästään naurettavana. Tervo-Niemelä kertoo rippikoulun puhuttaneen tutkimukseen osallistuneita vähemmän kuin hän olisi olettanut. Osalle se on elämän käännekohta, ja he puhuvat ajasta ennen ja jälkeen rippikoulun. Rippikoululla näyttää kuitenkin olevan keskimääräisesti eniten merkitystä niille, joiden tausta on jo valmiiksi uskonnollinen ja joilla rippikoulukokemus asettuu luontevasti muuhun elämänkaareen. – Tutkimuksessa ilmenee myös, että jos suhde uskontoon muuttuu nuoruudessa tai nuoressa aikuisuudessa, se tarkoittaa yleensä etääntymistä siitä. Jos muutoksia taas ilmenee myöhemmin aikuisena, se tarkoittaa yleisemmin uskontoon päin kääntymistä. Tutkimuksen mukaan uskontoperinne voi siirtyä myös toiseen suuntaan eli nuorilta vanhemmille tai isovanhemmille. Nuoren uskonnollinen pohdinta, rippikoulukokemus tai uskoon tuleminen saattavat vaikuttaa vanhemman polven käytökseen esimerkiksi niin, että mummo alkaa tämän vuoksi käydä kirkossa. Vahvinta perheen uskonnollisuus tai uskonnottomuus on Kati Tervo-Niemelän mukaan silloin, kun äiti ja isä ovat näistä asioista jokseenkin samanmielisiä. – Kiinnostava huomio on ollut se, että vanhempien ollessa tässä suhteessa erilaisia äidin uskonnollisuus tuntuu tekevän kodin ilmapiirin turvallisemmaksi ja läheisemmäksi kuin isän uskonnollisuus. Uskonasiat aiheuttavat toisinaan perheissä isojakin konflikteja. Näin on varsin-

Mitä ne siellä kirkossa oikein touhuavat? Kotimaa on valtakunnallinen lehti, joka kertoo monipuolisesti kirkon ja seurakuntien asioista. On kertonut jo 117 vuotta. Kotimaata lukemalla tiedät mikä kirkossa muuttuu ja mikä on pysyvää. Kotimaasta löytyvät aina ihmiset ja asiat sekä tunne ja toivon näkökulma tulevaisuuteen. Lehti ilmestyy 48 kertaa vuodessa.

Kestotilaajana pääset nauttimaan seuraavista eduista:

kin, jos vanhemmat ajattelevat niistä tiukasti suuntaan tai toiseen. – Jos perheen uskonnollisuus on sallivaa, se on nuorelle yleensä valtava voimavara. Tällaisessa perheessä hyväksytään esimerkiksi nuoren uskonnollinen etsintä ja liikkuminen yhteisöstä toiseen, TervoNiemelä selvittää. Uskontoperinteen siirtymisessä sukupolvelta toiselle tärkeitä ovat myös tietyt rakenteet.

”

Jos perheen uskonnollisuus on sallivaa, se on nuorelle yleensä valtava voimavara. – Jos uskontoa pidetään perheessä yksityisenä asiana, perinne ei juurikaan siirry jälkipolville. Tilanne on parempi, jos uskontoperinteeseen liittyy perheessä tiettyjä muotoja, joita toistetaan, kuten vaikkapa iltarukous tai kirkossa käyminen. Luonteva yhteys uskonnolliseen yhteisöön ylipäätään vahvistaa perheen uskonnollisuutta ja sen siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. Koronapandemia on viivästyttänyt tutkimushanketta, mutta Tervo-Niemelä arvelee sen valmistuvan vuoden päästä. Hän pelkää, että korona-ajasta on aiheutunut isoja seurauksia myös uskontoperinteen siirtymiselle, kun seurakuntien toimintaa on vähennetty ja siirretty nettiin, eivätkä ihmiset ole voineet kokoontua yhteen entiseen tapaan ja kaste-, rippi- ja muut juhlat ovat muuttuneet entistä yksityisemmiksi.

Tarjous

6 Ministeri Antti Kurvinen: 12 Parempi vessa tekisi Kirkot ovat yhteiskunnan miljardien ihmisten voimavara elämästä parempaa

Laskutusjakso 4 kk välein

28 €

(norm. 52 €) KOODI: KESTO4KK

N:o 32 | 13. elokuuta 2021 | hinta: 3,90 €

Hiljaa hyvää tulee

Laskutusjakso 12 kk välein

81 €

• Edullisin tilausmuodoista. (norm. 156 €) • Digilehden lukuoikeudet ja pääsy Kotimaa.fi -sivuston uutisiin, artikkeleihin sekä digiarkistoon. KOODI: KESTO12KK • Olet mukana kaikissa arvonnoissamme. • Tilaajalahjana Kotimaa taskukalenteri. Vaihtoehtoisesti voit lahjoittaa kestotilausetusi Kotimaa Oy:n valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Ilmoita tilausvaiheessa, kuinka haluat etusi käyttää. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Kalenteri toimitetaan marras-joulukuussa. Tarjous on voimassa 31.10.2021 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Kannen kuva: Antti Rintala 116. vuosikerta 0043595–21–33

020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Finanssialan ammattilainen Kari Koivula ohjaa hiljaisuuden retriittejä

ta Kalenterei erä! rajoitettu

Seuraa meitä

”Haluan jättää lapsilleni kaksi asiaa. Toinen on kalastaminen. – Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

– Kun ihmiset oppivat ymmärtämään, miksi toinen elää, ajattelee ja toimii niin kuin toimii, se on jo iso askel eteenpäin, sanoo Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.

Rakentavan keskustelun kätilö Kotoaan Laura Arikka oppi, että maailmasta voi rakentaa parempaa. Lähi-idässä hän oppi, miten tärkeää on kuulla erilaisten ihmisten kokemuksia. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JANI LAUKKANEN

rätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka tekee työtä, jotta ihmiset oppisivat ymmärtämään toisiaan paremmin. Välineenä tähän ovat erätaukokeskustelut, joissa tarkoituksena on, että erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä saatetaan yhteen jakamaan kokemuksiaan. Keskustelujen ohjaaja pitää huolta rakentavasta ja tasavertaisesta ilmapiiristä. Keskustelijoiden valinnassa nähdään erityistä vaivaa, jotta mukaan saadaan myös ihmisiä, joita ei yleensä kuulla. Keskusteluihin on osallistunut yli 60 000 ihmistä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Arikka sai keväällä työstään sananvapauspalkinnon. Hän on kirjoittanut aiheesta myös tänä vuonna ilmestyneen kirjan Dialogi pelastaa maa ilman ja muita oivalluksia käymistäni keskuste luista (Kirjapaja). Vaikka Arikka pyrkii työkseen edistämään eri tavoin ajattelevien ihmisten vuorovaikutusta, hän ei pidä itseään dialogin mestarina. – Minun akilleenkantapääni vuorovaikutuksessa on läsnälon taito. Kännykkä, sanomalehdet ja monet muut asiat vievät helposti huomioni, kun pitäisi kuunnella toista ihmistä, Arikka sanoo.

LAURA ARIKKAA voisi luonnehtia maailmanparantajaksi, sillä hän pyrkii mieluummin etsimään maailmasta hyvää kuin levittämään kätensä kohtaamansa pahan edessä. Ensi eväät tähän Turun naapurissa Kaarinassa kasvanut Arikka sai kotoaan. – Minulla oli hyvä lapsuus ja nuoruus. Perheessämme oli rakastava ilmapiiri. Opin katselemaan maailmaa uteliaasti ja kantamaan vastuuta yhteiskunnassa. Varmaan myös ajatus siitä, että maailmaa voi rakentaa paremmaksi vaikka palan kerrallaan, tulee kotoa. Arikka ja hänen kuusi vuotta vanhempi isosiskonsa kävivät molemmat partiossa. – Sieltä opin, että jos haluaa muuttaa asioita, pitää olla valmis käärimään hihat. Partiolupaus ja partion tunnus ”ole valmis” kulkevat aina mukanani. Lapsena Arikka haaveili poliisin ammatista. Poliisin sijaan hänestä tuli teologian maisteri.

Kuka?

Laura Arikka, 39, on Erätauko-säätiön toimitusjohtaja, teologian maisteri ja pappi. Hän on toiminut myös kirkon ihmisoikeusasiantuntijana.

Mitä?

Arikka sai toukokuussa lehdistön ja sananvapauden edistämistä ajavan International Press Instituten (IPI) Suomen ryhmän sananvapauspalkinnon. Perusteluna oli uraauurtava työ dialogiin pohjautuvan rakentavan keskustelukulttuurin edistämisessä. Tutustu Erätauko-säätiön toimintaan osoitteessa eratauko.fi.

Motto

Jos kaipaat parempaa keskustelua, aloita itsestäsi.

Vuonna 2011 Arikka oli muutaman kuukauden vapaaehtoisena ihmisoikeustarkkailijana Israelissa ja Palestiinassa. – Lähi-idän tilanne ja Israelin ja Palestiinan konflikti ovat kiinnostaneet minua yläkoulusta asti. Kun lähdin opiskelemaan teologiaa Åbo Akademiin, valitsin pääaineekseni judaistiikan. Arikan mukaan Israelin ja Palestiinan välinen konflikti ei ole mustavalkoinen, vaikka kansainvälisistä sopimuksista ja ihmisoikeuksista on syytä pitää kiinni. – Monet asiat vaikuttavat siihen, että tilanne on nyt sellainen kuin on. Kivuliaat kohtalot, kuten juutalaisten historiansa aikana kokema sorto ja syrjintä sekä palestiinalaisten Israelin miehityksen aikana kokemat asiat, tekevät ratkaisujen etsinnän vaikeaksi. LÄHI-IDÄSSÄ Laura Arikka oppi, että on tärkeää kuulla erilaisia ihmisiä ja heidän kokemuksiaan. – Oivalsin myös, että dialogi vaatii osapuolten omaa halua käydä sitä. Vaikka ketään ei voi pakottaa dialogiin, ulkopuoliset voivat auttaa ajan ja resurssien järjestämisessä siihen. Siellä, missä ei pystytä ottamaan suuria askelia, kannattaa edetä pienin askelin. Kokemukset kesäteologina Kaarinassa saivat tapaluterilaisena itseään pitäneen Arikan puolestaan kiinnostumaan papin hommista. Hän työskenteli jonkin aikaa seurakuntapappina ja runsaat pari vuotta oppilaitospappina. Ennen Erätauko-säätiötä hän toimi Kirkkohallituksessa ihmisoikeusasiantuntijana. – Nykyisin pappeus on elämässäni sivuroolissa. Välillä käyn läheisten ja ystävien pyynnöstä kastamassa, vihkimässä tai toimittamassa hautaan siunaamisia. Papin kokemuksesta ja teologin koulutuksesta on Arikan mukaan erityistä hyötyä vuorovaikutuksen edistämisessä. − Aika usein asiat keskusteluissa tiivistyvät siihen, minkälainen ihmiskäsitys ja maailmankuva kohtaamillani ihmisillä on. Tämän ymmärtäminen auttaa dialogeissa eteenpäin.

PUOLISOONSA Laura Arikka tutustui alun perin sen vuoksi, että he olivat kumpikin papin töissä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Heistä tehtiin lehtijuttu, jossa Heikki Arikkaa haastateltiin rauhanturvaajatehtävästään Libanonissa ja Lauraa kokemuksistaan ihmisoikeustarkkailijana. Parin häitä vietettiin vuonna 2017. Miten dialogi kotioloissa toimii? – Heh, ihan hyvin se toimii. Välillä on paljon puhetta, välillä pitkiä monologeja ja joskus taas hiljaisia hetkiä. Meillä on jotakuinkin samanlainen elämänkatsomus, ja samalla katselemme maailmaa välillä vähän eri kulmista. Meitä yhdistää myös huumorintaju. Arvostan Heikissä erityisesti sitä, ettei hän vain puhu, vaan toimii. Pariskuntaa yhdistää rakkaus mereen. Laura Arikalle merellä liikkuminen on vastapainoa työlle. – Siellä saan nauttia luonnon kauneudesta ja voimasta. Kun olen osallistunut metsien merkityksestä käytäviin keskusteluihin, keskustelun sisältö on tullut lähelle, kun olen mielessään vaihtanut metsän tilalle sanan meri. − Muuten harrastuksistani ei ole paljon sanottavaa. Luen ja katson brittiläisiä dekkareita ja kuuntelen musiikkia Bachista Beatlesiin ja Radioheadiin.

”

Minun akilleenkantapääni vuorovaikutuksessa on läsnälon taito. VIIME AIKOJEN maailmantapahtumia seuratessaan Laura Arikka on ajatellut, että kehitys on usein aaltoliikettä. Demokratia on nyt vaikeuksissa ja ihmisoikeuksia poljetaan monessa maassa. Myös vastareaktio näkyy, sillä ihmiset heräävät puolustamaan niitä. – Kaikesta huolimatta ajattelen ihmiskunnan tulevaisuudesta positiivisesti. Monet asiat menevät parempaan suuntaan. Sielläkin, missä on paljon pahaa, ihmiset auttavat toisiaan. Tämä tuo toivoa. Arikka näyttää kädessään olevaa rannekorua, jonka hänen puolisonsa on tuonut Afganistanista. Koru muistuttaa Arikkaa siitä, että maailma ei ole vielä valmis, vaan sitä pitää tehdä paremmaksi. – Siinä tarvitaan ennen kaikkea vuorovaikutusta, jossa erilaiset ihmiset kohtaavat ja näkevät toistensa yhteisen ihmisyyden. Kun ihmiset oppivat ymmärtämään, miksi toinen elää, ajattelee ja toimii niin kuin toimii, se on jo iso askel eteenpäin. – Vaikka olemme eri mieltä, voimme yrittää tulla toimeen toistemme kanssa. Samalla on tärkeää muistaa, että osaa pitää omat rajansa. Jos joku kohtelee sinua huonosti, sitä ei pidä hyväksyä. On myös vaikea mennä kenenkään puolesta sanomaan, että nyt teidän pitäisi yrittää tulla toimeen. Lähtökohta tähän on aina ihmisessä itsessään. ■

Turvallista arkea kaikilla mukavuuksilla Saga Villa Karissa asut itsenäisesti turvallisessa ympäristössä, jossa apu, monipuoliset palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tarjoamme nyt kaikille uusille asukkaille loppuvuoden aamiaiset veloituksetta. Kiinnostuitko? Kysy lisää tai varaa oma esittelyaika! Satu Hellsten | p. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Villa Kari Mäntytie 8 00270 Helsinki

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Pihlajistoon on juuri valmistunut uusia edullisia palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja, joihin pääset muuttamaan jo vaikka saman tien! Tervetuloa tutustumaan kalustettuihin malliasuntoihin paikan päälle. Soita ja sovi sinulle sopivin esittelyaika 010 315 4140.

Esimerkkihintoja Hattelmalantie 2c, Helsinki 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

PIHLAJISTON

SOINTU

Vuokra sisältää asumisen lisäksi myös arkea helpottavia palveluita, kuten kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Asukkaiden käytössä on myös taloon nimetty palveluavustaja. Viihtyisä piha-alue, sekä yhteiset kerhotilat luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät asumismukavuutta entisestään.

010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

VARAA OMA ASUNTO PIHLAJISTOSTA JO TÄNÄÄN!

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Hurja suunnitelma Roihuvuoren kirkkokorttelista HELSINGIN KAUPUNKI ja seurakuntayhtymä suunnittelevat massiivista lisärakentamista Roihuvuoren kirkon ympärille. Kirkko piilotettaisiin elementtikerrostalojen sisään, joiden harjakorkeus yltäisi lähes kirkkorakennuksen tasalle. Talojen seinäpinnat hipoisivat kirkon seiniä. Hankesuunnitelman mukaan ”haetaan keskieurooppalaista luostaritunnelmaa, jossa kirkko on rakennusmassan keskellä”! Mutta eihän tässä olla KeskiEuroopassa, ei ole kyse katolisesta kirkosta, eikä keskiaikaisissa luostareissa ole lasiparvekkeita asukkaiden tavaravarastoina. Asunnoissa tuskin asuisi munkkejakaan. Rakennusten värimaailma poikkeaisi Lauri Silvennoisen piirtämästä hienosta mutterikirkosta. Havainnekuvista puuttuvat myös liikennevirrat ja kunnon pysäköintimahdollisuudet kirkossa kävijöille. Tehorakentamisen välttämättömyyttä perustellaan sillä, että ”ellei rakennusoikeutta käytetä maksimaalisesti, hanketta ei saada kannattavaksi”. Sivistys uhrataan siis ahneuden alttarille. Mikäli Roihuvuoreen haetaan keskieurooppalaista tunnelmaa, miksei tyydytä kirkon edessä olevan homeisen siipirakennuksen purkamiseen ja rakenneta tilalle italialaistyyppistä piazzaa vesielementteineen ja istutuksineen? Tämä tuottaisi avointa kaupunkitilaa, ihmisläheistä ympäristöä ja hyvinvointia, jota ei voi mitata rahassa.

Juhani Lönnroth Roihuvuoren seurakuntaneuvoston jäsen Helsinki

Joskus tarvittaisiin kuolinapua KIRKKO JA KAUPUNGISSA oli eutanasiasta hyvä artikkeli, joka sai ajatukset liikkeelle (K&k 12.8.). Olen nähnyt Helsingin kaupungin sairaalaosastolla henkilön, joka vietti elämäänsä lähes kymmenen vuoden ajan sängyssä sikiöasennossa. Hän ei voinut kommunikoida, ja hänen lapsensa olivat luovuttaneet ja hylänneet hänet. Hoitajat käänsivät häntä kyljeltä toiselle,

pesivät ja syöttivät, kunnes potilaan sydän viimein petti. Hän ei kärsinyt fyysisistä kivuista. Henkisistä kivuista hän ei pystynyt ilmaisemaan mitään. Kaikkien kuolinapua vastustavien toivoisin pääsevän katsomaan tällaista potilasta. Hoitotestamentissani olen toivonut saavani lähtöpiikin, jos itse joutuisin tähän tilaan. En halua olla kommunikoimaton ja liikuntakyvytön vihannes. Silloin olisin vain taakka, en ilo, enkä omaisi enää ihmisarvoa. Esimerkiksi syöpä ei vie vuosia saattohoidossa eikä vie ihmisarvoa. Toivon, että joku voi piikin antaa, ellei lääkäri, niin lapseni. Tämä apu ei kuulu saattohoitoon, kivunlievitykseen eikä avustettuun itsemurhaan.

Eija Saha Helsinki

Raamattu ravitsee

Tupakointikielto kerrostaloihin TUPAKKALAIN (2016) ja Terveydensuojelulain (1994) perusteella ”asunnon ja muun sisätilan puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu (--) terveyshaittaa”. Asunto-osakeyhtiölaki puolestaan määrää kohtelemaan asukkaita yhdenvertaisesti. Ei voida sallia jonkun yksilön tupakointia parvekkeilla tai asunnossa tasa-arvoisuuden nimissä. Talojen pienet parvekkeet on tarkoitettu kodin tuuletukseen, ilman vaihtumiseen käytävissä ja yleensä tekstiileiden tuulettamiseen, siis puhtauden ja raikkauden vaalimiseen kodissa. Miksi siis sallitaan tupakointi parvekkeilla? Epämiellyttävä savuhan tunkeutuu joka paikkaan. Et voi pitää ikkunaasi auki, jos parvekkeella tupakoidaan. Ei ole mukava näky, kun savuttelijat valloittavat parvekkeen useasti vuorokaudessa, jopa öiseen aikaan. Parveketupakointi on myös palovaarallista terveyshaittojen ohella. Meidän kaikkien on vaalittava terveyttämme etenkin näin korona-aikana, kun joudumme entistä enemmän oleskelemaan kotona ja tuulettamaan kotejamme. Oikeudenmukaista ja tasapuolista kansalaisia kohtaan olisi myös, etteivät savuttomat henkilöt ja yhteiskunta joutuisi korvaamaan tupakoitsijoiden itselleen aiheuttamia sairauksia, vaan tupakoitsija hoitaisi itse nämä sairauskulunsa.

Marja-Liisa Susi Helsinki

PÄÄKIRJOITUS, joka oli otsikoitu ”Kirkon pitäisi toivottaa kaikki kihlaparit yhtä tervetulleiksi vihille”, esitti Raamatun lukemisen negatiivisessa valossa (kirkkojakaupunki.fi 11.8.). Kuitenkaan Raamattu ei ole pelkkä vanha kirja vaan se on väline, jonka avulla Jumala voidaan kohdata. Valitettavan moni ei tätä tiedä. Jos luet Uutta testamenttia pyytäen Jumalaa puhumaan sinulle, ennemmin tai myöhemmin tulet yllättymään. Psalmissa 19 sanotaan: ”Herran käskyt ovat oikeat, ne ilahduttavat sydämen. (--) Ne ovat kalliimmat kuin puhdas kulta, kalliimmat kuin kullan paljous, makeammat kuin mesi, maistuvammat mehiläisen hunajaa.”

Jorma Tarhio emeritusprofessori, Espoo

Kevytyrittäjät ja kotitalousvähennys LEHDESSÄ JULKAISTU mielipidekirjoitus kevytyrittäjyydestä sisälsi väärää tietoa (K&k 9.9.). Kevytyrittäjällä teetetty työ oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Miksi kukaan teettäisi kotitalouden töitä kevytyrittäjällä, jos ei saisi kotitalousvähennystä?

Sirkka Kolattu Helsinki

KIRJOITA LYHYESTI ja liitä mukaan nimi ja osoite. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Hammashoitoa

Kuulutukset

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kiinteistönvälitystä

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Hoitovelvoitteen täyttämiseksi riittää, että haudan yleishoito (= haudan nurmi tai sorapinnan hoito sekä tarvittaessa muistomerkin ja mahdol listen reunakivien oikaisu) on järjestetty. Pelkkä kukkien tuominen hau dalle ei riitä hoitovelvoitteen täyttämiseksi. Kukkien istuttaminen ei ole pakollista. Haudan kunnostuksen ja hoidon osalta antavat pyydettäessä ohjeita hautaustoimen työnjohtajat, jotka ovat tavattavissa hautausmailla pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7.30–14.30 lauantaita lukuunottamatta. Puhelimitse heidät tavoittaa numerosta 09 80 501, varmimmin klo 13–14.

Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero E: 5, 150 G: 35, 39, 92, 128, 149, 162 H: 28, 87, 116 I: 134 K: 74 L: 91, 99, 110, 115, 131, 146 O: 4, 65 P: 109, 129 KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero A: 23, 26, 27, 58 D: 5, 41, 67, 103, 127, 161, 202, 208, 231, 246, 254 E: 134, 199 F: 18, 204 G: 115, 164, 199, 201, 203, 235, 242, 272 H: 8, 45 I: 26, 27, 40, 46, 71, 90, 134 N: 5, 6, 22 O: 97, 108, 116 P: 8, 31, 46, 85 R: 17, 28, 57, 61, 66, 80 T: 9, 13 U: 12, 22, 47, 48, 83, 167, 172 V: 50, 171 W: 21, 23, 90, 96, 114 X: 93, 152 Y: 16, 65, 99, 100, 114, 126, 131 Z: 25, 133 Å: 126 Ä: 10, 49, 52, 59, 89, 177, 223, 346 Ö: 62, 117 A1: 16, 25 F1: 38 KELLONUMMEN HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero C: 2.8, 4.21 D: 3.11, 5.54

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla alla mainittujen sukuhautojen hoito on olennaisesti laiminlyöty. Kiinteistöjohtaja, yhteisen kirkko neuvoston delegointipäätöksellä, velvoittaa kirkkolain 17 luvun 5 §:n perusteella kunkin mainitun haudan hautaoikeuden haltijaa vuoden määräajassa tämän kuulutuksen päivämäärästä lukien kunnostamaan haudan uhalla, että oikeus hautaan julistetaan menetetyksi.

Espoon seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto ottaa hautoja hoitaak seen ja lisätietoja saa hautatoimistosta, p. 09 8050 2200. Hautatoimisto on avoinna ma–ti klo 9–15 ja ke–to klo 9–12.

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

KUULUTUS

Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501. Espoossa 23.9.2021

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS su 26.9. klo 16 seurat Tapiolan Virsussa, Tapiontori 3 B, Espoo. ti 28.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs (Autotalo), Hki. pe 1.10. klo 15 seurat Columbuksen Katukappeli, Vuot. 45, Hki. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink. 8, Espoo. su 3.10. veisuut Seuratuvalla, mukana H. Seppä; SV-läpiveisuuta (Autotalo). klo 18 seurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1 (Kontula), Hki. ma 4.10. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko takkah. Veräjäkallionk. 2, Espoo. ke 6.10. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkilänt. 7, Hki. TULOSSA: Ole valona. -tapahtuma Kauhavalla 9.-10.10. www.h-y.fi

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti.

laki365.com

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Ostetaan asuntoja

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Varaa ilmainen alkukeskustelu

perunkirjoitukset

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

4–5 h koti Munkkiniemestä. Remontoitavakin kiinnostaa ja vapautuminen sovittavissa. Eero 050 334 2482, Anna 040 589 9582.

BREMERIN KIVI

Ostetaan

Vuokrata halutaan Adressit

Ostetaan kaikkea kodin irtaimistoa, myös kuolinpesät ja muuttojäämistöt, mm. taulut, kirjat, design, taide- ja käyttölasi, valaisimet, keramiikka, posliini, hopea, korut, kellot, lp:t, sotaes., patsaat ym. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225

Rauhallinen 22v lääketieteen opiskelija etsii yksiötä läheltä Meilahtea. Puh. 050 540 2757 /Essi Toivakka

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

hautakivityöt

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kotipalvelu Iloita Oy Henkilökohtaista apua. 045 7871 0735, www.iloita.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Palveluja tarjotaan

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

ESIRUKOUSILTA ti 28.9 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Marko Huhtala, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. 0923407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl. i, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin 040 680 4057 ○ 040 665 5983 ○ 040 750 5508

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

E NYKÄSEN LUOMA HAHMO KAHDEKSASTA

ylellistä REINO JERE

REIKIEN TEKOON

lajittelua

LASKEE HINTOJA MASIINA TAKAA ON MIES RAAMATUSTA

SISÄ- M ELIN

VAHVISTAA PÄÄTÖS

TENNISTÄHTI RUUSUVUORI

VOIVAT RYPYT

-uusi LYHYTELOKUVIA TEHNYT PASTORI ILMO

VIIKKAAMISIA

I L

ALKUPERÄISIA

KALLONEN

YMPÄRISTÖT MAAGISIA

PAUSSI

SOLMITTUJA

MONINAISUUS

ALUSLAUTANEN

HAMPAISTA HARJATTAVIA

-TULI

KIVINEN ERITTÄÄ

HYÖDYLLINEN

VIETTELEVÄÄ

PINNALLISIA LÄMMITTÄVIÄ

JUONIVIA HUULIN

TUNNUS J

ALKOHOLIA

KODINKONEITA KYKY

VIININTUNTIJA

SARIOLA TIKKANEN

ERIMIELISYYS

HACKMAN

SÄILYKE SÄRKYMISIÄ

SOITETTAVIA

T KUOPUS

MUSIKAALI

RISTOMATTI JIPPO

VUORISTO

PUHEISTA TAUSTAPUOLIA

KOSTEA HALLINNEITA

Ä SOTILASKOULUTUKSESSA PITUUSMITTOJA

Saulin tytär

-SANA KARKOTETUT

EPÄTYYPILLINEN PÄÄHAHMO

PYYTÄESSÄ POLVILLAAN?

S LIIKENNÖITY

puhtaana käteen

AURINKOINEN KAUPUNKI

M A

LANGERYNTETTU NÄKKÖ

PETOJA EIVÄT MUIDEN

KANSALLISPUISTO JÄISIÄ

KUPLA

LUOSTAREISSA

VAINIO KALLIO AATAMI

SOVITTUJA

RANGAISTUKSIA

NERONLEIMAUKSIA

KENNEDY

VIELÄPÄ

SONETTI

VOI KIPUA

SEPITETTY

HAL- H KO JOSKUS M

PUTKEN PÄÄSSÄ

E T

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

MUSTANMEREN RANNALLA

KIRKON SIVUHUONEITA

pen- K O L U T A koa

LOIRIN HAHMO

JUHLAHÄLYÄ

KYLPYLÄ

TILILASKELMA

VIERAANTUA

RUOKAJUOMIA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Hyvää pyhää

26.9.

Pyhän aiheena on kristityn vapaus. Päivän evankeliumissa (Mark. 2:23–28) Jeesus toteaa: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.”

”Pyhä rahaton” oli oman aikansa sote-pioneeri KUISMA ON KARJALAINEN muunnos ”koristettua” tarkoittavasta kreikkalaisesta miehen nimestä Kosmas. Kosmas-niminen kristitty lääkäri työskenteli 200-luvun lopulla nykyisen Turkin alueella yhdessä kaksoisveljensä Damianin kanssa. Lääkäriveljeksiä kutsuttiin ”pyhiksi rahattomiksi”, koska he eivät ottaneet potilailtaan palkkiota. Terveyseroja tasoittaneet oman aikansa sotepioneerit kokivat marttyyrikuoleman, ja heistä tuli lääkäreiden suojelupyhimyksiä. Veljesten muistopäivä 26.9. on myös Kuisman nimipäivä.

TANELI KYLÄTASKU

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Etsi merkitystä

evon päiväksi tarkoitetusta sapatista oli tullut ohjeviidakko, jonka noudattaminen oli totista työtä. Siitä oli päivän pointti kaukana. Kun Jeesus puhui seuraajilleen sapatista, joka on ihmistä varten, hän tahtoi vapauttaa heidät etsimään säädösten sijaan merkitystä. Vaikka Jeesus ja hänen seuraajansa olivat hurskaita juutalaisia, he rupesivat etsimään merkitystä muidenkin perinteisten tapojen takaa. Rituaalista ympärileikkausta tärkeämmäksi tuli Jumalan tahdon noudattaminen omassa elämässä. Syömisvalintojen sijaan huomiota tulikin kiinnittää sanavalintoihin, sillä ne kertoivat sisimmän tilasta. Kaipaamme vapautusta, mutta olemme mestareita keksimään erilaisia säädöksiä. Eri aikoina kristityt, esi-

merkiksi Martti Luther, ovat joutuneet tempaisemaan itsensä ja yhteisönsä irti kahlitsevista tavoista, jotka ovat vieneet tilan merkitykseltä. Mikä sitten on merkittävää? Ei Jumala halua oikeita tekojamme vaan kiinnostustamme. Sen näytämme, kun syvennymme, suorastaan uppoamme siihen, miten hän ilmaisee itseään ja on parhaaksemme ajatellut. Jeesuksen lupaama kristityn vapaus on pelottavaa. Vapauden mukana tulee nimittäin vastuu valinnoista. Jumalaan syventyminen ei noudata välttämättä säädöksiä vaan voi poiketa totutuista tulkintatavoista. Vapaus etsiä merkitystä voi tarkoittaa myös vääriä tulkintoja ja valintoja. Sellaistakin sattuu maailmassa, jossa vapaa tahto vallitsee. Vapauden rannattomalle merelle meitä ei kuitenkaan ole jätetty yksin.

Kun valintojen tekeminen pelottaa Voit hiljentyä rukoukseen: ”Jumalan Pyhä Henki, puhalla sisimpäni eloon. Ruoki rohkeutta rakastaa sinua, Jumala, niin että uskallan seurata ääntäsi, mihin minua kutsutkaan. Ole lähellä.”

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

”

Se, miten enkeli aineettomana olentona pystyy liikkumaan paikasta toiseen, tuo mieleen tieteis kirjallisuuden tai jotkut modernin fysiikan löydöt. SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN EMERITUSPROFESSORI REIJO TYÖRINOJA s. 4

Lisää puuhaa lastenkirkko.fi

23.9.2021 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Lapsi ei aina tajua, miltä pahanilkinen naureskelu tuntuu koulukaverista s. 4 Naisten Pankki kerryttää varoja Töölönlahden kävely tempauksessa s. 6

Rennosti ryhmässä Odottajien porukassa jaetaan iloja, huolia ja kokemuksia s. 2

Paula Tuomala (vas.) ja Tiina Kortelainen viihtyvät Odottavien teehuoneella. Alkusyksyn teemoja ovat olleet rentoutuminen sekä ilo ja arjen voimavarat.

Vertaistuki virkistää odottajia Monessa seurakunnassa on toteutettu tai vireillä vauvaa odottavien ryhmiä. Paavalin seurakunnassa toimii Odottavien teehuone.

– Me taas olemme juuri muutta neet, ja kaikki on vielä hujan hajan, kertoo toinen, Paula Tuomala. Tiina Kortelainen puolestaan on menossa naimisiin kumppanin sa kanssa. – Kävimme sovittamassa valmis tuneita sormuksia, eivätkä ne enää mahtuneetkaan sormeeni! Tur votusta on, ja siitä tuli ajatuskela, kuinka palaudun tästä. VAIKKA SOSIAALINEN MEDIA on pul lollaan erilaisia äitiryhmiä, nämä

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Hyvänolon ryhmiä

eljä naista istuskelee mukavasti nuoriso tilan turkooseilla ja tummanpunaisilla sohvilla. Kolme heis tä odottaa esikois taan, neljäs on ollut jo kauan äiti. Ohjaaja Tuija Heinonen levittää pöydälle nipun kuvakortteja eli fii liskortteja.

Odottavien teehuone on vapaamuotoinen ryhmä, jossa voi tutustua toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin ja saada vertaistukea. –Täällä ei ole pakko suorittaa mitään tai päteä missään, kuvaa varhaiskasvatuksen ohjaaja Tuija Heinonen. Juttelun ja teenjuonnin lisäksi jokaisessa tapaamisessa on jokin tee-

N 2

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2021

Omia fiiliksiä kuvaavalla kortilla päästään helposti jutun alkuun. – Tästä kananmunasta tuli mie leeni, että kävin juuri rakenneult rassa. Meille tulee tyttö! Olin ko ko ajan varma, että se on poika. Ajatus vaatii nyt vähän totuttelua. Mutta on ihanaa, että vauvalla on kaikki hyvin, kertoo yksi odotta jista.

kolmekymppiset tulevat äidit halu sivat nimenomaan kasvokkain ko koontuvaan ryhmään. Paula Tuomala toivoo tutustu vansa uusiin ihmisiin. Hänestä on kiva kuulla, miten muilla menee. Siitä saa itsekin tukea. Ryhmässä voi rauhoittua niin, ettei ole koko ajan puhelin kädessä tai järjestelyhom mat menossa, kuten kotona. Tiina Kortelainen odottaa jutus telun lisäksi myös tapaamisten tee moja. Hänestä on ihanaa, että illas sa on tietty rakenne.

ma tai tekeminen mukana, syksyn aikana esimerkiksi musiikin herättämät tunteet ja odotusajan soittolista sekä vanhemmuuden odotukset. Pitäjänmäen ja Haagan seurakuntien yhteinen Teams-ryhmä Odotuksen sävyt täyttyi heti ja ehti jo päättyäkin viime viikolla. Vuosaari on viritellyt toimintaa, ja Lauttasaari ja Mikael suunnittelevat ryhmää.

Ensimmäisen kerran teemana oli ilo. Mietittiin, mistä kukin saa iloa arkeen ja konkreettisia voimavaroja. Koristeltiin myös kangaskassit voimalauseilla. KUKAAN RYHMÄN JÄSEN ei ole innoissaan somen äitiryhmistä. Eräs heistä on kokenut, että some luo ylimääräisiä paineita, ja hän toivoo niihin sallivampaa ilmapiiriä. Ettei olisi vain yhtä tapaa toimia, jolloin muut tavat tuomitaan. – Olen Jodelissa, jossa kaikki ovat nimettömiä. Siellä voi tulla vastaan vaikka mitä. En edes tiedä, miksi olen mukana! Paula Tuomala puuskahtaa.

”

Kun sitten on yksin jonkin tunteen kanssa ja menee Googleen... TIINA KORTELAINEN

KORONAPANDEMIA ON luonnollisesti lyönyt leimansa raskausaikaan. Pitää miettiä, uskaltaako ottaa rokotuksen ja mihin aikaan tohtii mennä uimahalliin. Neuvolan synnytys- ja perhevalmennukset samoin kuin esimerkiksi äitiysjoogat toimivat etänä, mikä ei palvele samalla lailla kuin livetilaisuudet. Tutustumiskäyntejä synnytyssairaalaan ei ole. Ja sekin mietityttää, onnistuuko synnytyksessä saamaan perhehuoneen. Ajatus yhteisestä huoneesta ahdistaa monia jo etukäteen, jos muilla äideillä käy paljon vieraita. Mutta vielä on hyvää aikaa valmistautua ja ottaa rennosti. ■ Odottavien teehuone ke klo 17–18.30 Paavalinkirkolla, Sammatintie 5. Mukaan pääsee ilmoittautumalla: tuija.heinonen@evl.fi tai p. 050 3804194.

10 vinkkiä muistisairaan läheiselle Onko läheiselläsi muistisairaus? Näin huolehdit itsestäsi ja hänestä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN

1. ELÄMÄ EI LOPU läheisen muistisairauteen, vaan se muuttuu. Yhtenä hetkenä läheinen voi tuntua kummalliselta, toisena taas omalta tutulta itseltään. Et ole tilanteesi kanssa yksin. Arviolta 193 000 suomalaista sairastaa jotain muistisairautta. Heistä noin 7 000 on työikäisiä eli 35–65-vuotiaita. 2. VOIT TUNTEA KIUKKUA, hämmennystä, surua, huolta, epätietoisuutta, syyllisyyttä, ikävää, avuttomuutta, häpeää ja pelkoa tulevasta. Kaikki tunteet ovat normaaleja, eikä niitä kannata tukahduttaa. Uuden elämäntilanteen hyväksyminen vie aikaa. 3. VARAUDU HENKISESTI siihen, että muistisairaus etenee hiljalleen. Mieti, mitkä asiat ovat läheisellesi mahdollisia nyt. Keskittykää nauttimaan niistä. Sopisiko teille vaikkapa kävelyllä käyminen, musiikin kuuntelu, laulaminen, maalaaminen, helpon pelin pelaaminen tai leipominen?

6. VOISIKO MUISTISAIRAAN kömmähdyksille välillä nauraa hyväntahtoisesti? Huumori voi helpottaa oloa, kun läheinen lähtee hakemaan hammasharjaa, mutta palaa tiskiharjan kanssa. 7. MUISTISAIRAUTEEN LIITTYY toisinaan ahdistuneisuutta. Sairastunut saattaa äyskiä pikkuasioista, mutta se ei välttämättä liity mitenkään sinuun. Hermostuminen voi johtua turhautumisesta, kun ajatusten ilmaisu ja arjen askareet eivä suju entiseen malliin. 8. JATKA OMIA HARRASTUKSIASI ja pidä kiinni ystävistäsi niin hyvin mahdollista. Läheisen muistisairauden ei kuulu määrittää koko elämääsi. 9. PELKÄÄTKÖ, että omaisesi muistisairaus periytyy sinulle? Vain pieni osa yli 65-vuotiaana alkaneista muistisairauksista on vahvasti perinnöllisiä. Voit itse pienentää riskiäsi sairastumiseen. Liiku ja syö monipuolisesti – erityisesti kala ja pähkinät ovat hyväksi – vältä alkoholia ja tupakkaa sekä suojaa aivot kypärällä esimerkiksi pyöräillessä. Myös uuden opettelu ja sosiaaliset suhteet ovat hyväksi aivoille.

4. MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNUT muistaa vanhat tapahtumat uusia paremmin, joten jutelkaa niistä ja katselkaa yhdessä valokuvia.

10. ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Liity jäseneksi Muistiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen. Helsingin Muistiyhdistys tukee sairastuneita ja heidän läheisiään sekä välittää tietoutta aivoterveydestä, muistisairauksien ennaltaehkäisystä ja muistisairauksista. ■

5. ANNA MUISTISAIRAALLE AIKAA ja ole kärsivällinen, vaikka hän kertoisi samat asiat yhä uudestaan. Vastaile rauhallisesti. Kun muistisairaalla on levollinen olo, yhdessäolokin sujuu mukavammin.

Lähteet: Muistiliitto.fi sekä Muistiliiton oppaat Minun oikeuteni – Opas muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä oikeudellisiin asioihin, Muistisairaus perheelle – opas nuorelle, jonka vanhempi on sairastunut muistisairauteen, Muistivihko – opas tukiin ja palveluihin sairastuneelle ja läheiselle.

ISTOCK /JARKKO PELTOLUHTA

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että äitiys on herkkä aihe, joka herättää vahvoja tunteita. Somessa viestit kärjistyvät ja vääristyvät helposti. Sen sijaan raskauteen liittyvistä mobiilisovelluksista on ollut ryhmäläisille hyötyä. Neuvolassa taas ei ole aikaa keskustella kovin paljon. – Kun sitten on yksin jonkin tunteen kanssa ja menee Googleen, niin mihin sitä eksyykään! sanoo Tiina Kortelainen.

Apua & tukea

Tuet ja oikeudelliset asiat kuntoon Hae tukia, joihin sinulla ja läheiselläsi on mahdollisuus. Muistiliitto on julkaissut ver kossa selkokielisen Muistivih kon, joka on opas tukiin ja pal veluihin. Niitä ovat muun mu assa sopeutumisvalmennus, omaishoidon tuki, kuljetuspal velu, apuvälineet ja henkilö kohtainen apu. Kun läheinen sairastuu muisti sairauteen, kannattaa miettiä edunvalvontavaltuutusta. Sii nä sairastunut antaa toiselle lu van hoitaa taloudellisia ja mui ta asioitaan silloin, kun ei enää itse pysty siihen. Valtuutuk sen voi tehdä vain, kun kyke nee ymmärtämään asiakirjan merkityksen.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2021

Tunnetreeni tuli kouluun Seurakunnan työntekijät opettavat tunnetaitoja ja toisten kanssa olemista viidesluokkalaisille.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALA

arissakymmenessä helsinkiläiskoulussa opetellaan uudella tavalla yhdessäoloa. Monelle viidesluokkalaiselle pidetään vuodessa kymmenkunta tuntia tunnetaidoista ja vuorovaikutuksesta. Opetus kestää syksystä kevääseen. – Jokainen kouluilla pyörivä aikuinen näkee tarpeen harjoitella tunteiden tunnistamista ja toisten kanssa olemista. Levottomuus on lisääntynyt luokissa selvästi viimeiset kymmenen vuotta. Taidot toisten kohtaamiseen voivat olla vajavaisia tai tulla pelimaailmasta, sanoo erityisopettaja Anette Henttinen Hiidenkiven peruskoulusta. Henttinen kehitti Salatut elämäntaidot -mallia Vuosaaren seurakunnan projektityöntekijänä Helsingin seurakuntayhtymän rahoituksella. Hän kokosi mallista myös kirjan Salatut elämäntaidot — Tunne- ja ryhmätyöskentelytaitojen treeni (Kirjapaja 2021). Aloite tunnetaito-opetukseen tuli Vuosaaren kouluilta, jotka toivoivat seurakunnalta tukea haastavien

luokkien kanssa. Henttinen kertoo saaneensa kouluilta hyvää palautetta tunne- ja ryhmätyöskentelytaitotunneista. – Opetus parantaa kykyä toimia ryhmässä ja lisää ymmärrystä omista ja muiden tunteista. Viidennellä luokalla ollaan murrosiän kynnyksellä, joten silloin on hyvä valmistautua tulevan ikävaiheen haasteisiin. Murrosiässä tunteet usein vellovat. ANETTE HENTTINEN suuntasi oppitunnit noin 11-vuotiaille, mutta niitä voi muokata muunkin ikäisille. Luokkaan tulee kolmen hengen tiimi, joka teettää oppilailla ryhmässä tehtäviä harjoituksia. Vetäjät voivat olla paikallisen seurakunnan kasvatustyöstä, läheiseltä nuorisotalolta, paikallisesta kirjastosta tai vaikkapa NNKY:stä. Koulun kuraattori, kouluvalmentaja ja -psykologi sopivat hyvin mukaan tiimiin. Luokan opettaja tarkkailee oppilaiden toimintaa sivusta. – Olennaista on yhdessä tekeminen. Kun tunnille tulee monta erilaista aikuista, on mahdollista oikeasti tavoittaa lapset. He tulevat

JUSSI HELTTUNEN

Kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen esittelee Roihuvuoren kirkkoa ja matalaa siipirakennusta, joka on tarkoitus purkaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2021

myös paremmin kuulluiksi. Opetusta tunnetaidoissa ja ryhmätyöskentelyssä on annettu Helsingissä ainakin Vuosaaren, Mikaelin ja Malmin seurakuntien alueiden kouluissa. Toiminta leviää.

” JOS VAKAVA

KESKUSTELU JÄNNITTÄÄ POIKIA, HE ALKAVAT

VEDELLÄ KAVERILTA KALSAREITA

PERSVAKOON. NUORISOTYÖNOHJAAJA ANTTI NIEMINEN

Viime keväänä Henttinen perehdytti Salatut elämäntaidot -opetukseen Lasten ja nuorten keskuksen kautta parikymmentä seurakunnan työntekijää, jotka tulivat eri puolilta Suomea. Lisää koulutuksia on jo sovittu. MALMIN SEURAKUNNAN nuorisotyönohjaaja Antti

Muuttuuko kirkon ympäristö? Roihuvuoren kirkon kortteliin suunnitellaan asemakaavan muutosta, joka vaikuttaisi merkittävästi Roihuvuoren keskustan maisemaan. Helsingin seurakuntayhtymän aloitteesta vuonna 2018 liikkeelle pantu hanke kiinnosti heti kaupunkia, joka omistaa suurimman osan kirkon korttelista. Alueen asukkailta on tullut ensimmäisistä suunnitelmista niin paljon palautetta, että kaavoituksesta vastaava aluearkki-

Nieminen alkoi antaa Salatut elämäntaidot -koulutunteja viime syksynä. Eri tahojen kokoontuminen luokkahuoneeseen on hänestä menetelmän kuningasidea. – Samat lapset käyvät niin koulussa, kirkossa kuin nuorisotalollakin. Toivon lasten näkevän, että heidän ympärillään on turvallisia aikuisia, vaikka kaikki eivät saisi sitä tunnetta kotona. Nieminen on huomannut, että yhteishenkeen liittyvät haasteet vaihtelevat luokasta toiseen. – Jätetäänkö joku välitunnilla yksin? Onko tapana nauraa räkäisesti, jos luokkakaveri kaatuu tai vastaa väärin? Millainen tyyppi on päässyt luokan henkiseksi johtajaksi? Koulukiusaamisen takana on usein se, että lapset eivät tajua, miten pahalta naureskelu tuntuu ennen kuin se osuu omalle kohdalle. Salatut elämäntaidot -harjoituksissa on roolileikkejä, joissa eläydytään myös ulossuljetun oppilaan tunteisiin. Nieminen haluaa esimurrosikäisten oivaltavan, että jokainen vaikuttaa luokan ilmapiiriin. – Tuntuu, että tytöt pu-

huvat usein poikia rohkeammin herkistä aiheista. Jos vakava keskustelu jännittää poikia, he alkavat vedellä kaverilta kalsareita persvakoon. Yksilöiden välillä on tietysti eroja, ja muitakin sukupuolia on.

tehti Marjo Vänskä kertoo poikkeuksellisesta ratkaisusta. – Normaalisti seuraavaksi edettäisiin kaavaehdotukseen. Nyt jatkamme suunnittelua uudella luonnosvaiheella, joka todennäköisesti valmistuu alkuvuonna 2022. Vänskä jakaa alueen asukkaiden ja Helsingin kaupunginmuseon sekä Museoviraston esittämän huolen siitä, että esitetyssä ensimmäisessä luonnossuunnitelmassa kirkko peittyy rakennusmassojen alle. – Näin kaupunkikuvallisesti tärkeässä kohdassa tulee vaalia

paikan ainutlaatuisuutta, arvokkuutta ja kirkon keskeistä asemaa, Vänskä sanoo. Jatkosuunnitelmissa tutkitaan hänen mukaansa muutoksia kaavan rakennushahmoihin, jotta näkymät kirkolle säilyisivät. Lisäksi mietitään kortteliin suunniteltujen toimintojen vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ja sitä, miten puisto voisi säilyä laajemmin kaikkien asukkaiden käytössä. Ensimmäisessä luonnoksessa Roihuvuoren kirkon ympärille on hahmoteltu 4–5-kerroksisia asuinrakennuksia kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän

TOISINAAN IHMETELLÄÄN, miksi kirkko rönsyilee niin moneen suuntaan. Eikö riitä, että järjestää jumalanpalveluksia, jakaa ehtoollista ja puhuu Jeesuksesta? – Minusta on hassua pienentää kirkon roolia. Kirkko on kaikkia ja kaikkea varten, sanoo kasvatuksen pastori Päivi Pulakka. Pulakka on yksi Salatut elämäntaidot -opetuksen koordinoijista Malmin seurakunnassa. Aiemmin hän kohtasi ihmisiä ostaripappina. – Pyhyys ei tule siitä, että ollaan kirkossa, eikä uskon pidä näkyä pelkästään sanoissa. ■

Erityisopettaja Anette Henttisen mukaan koululaisten levottomuus on lisääntynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana.

maille. Seurakuntayhtymä toivoo saavansa kaavamuutoksesta tuottoa, jolla turvataan seurakuntien toimintaa. – Ymmärrän hyvin niin taloudelliset tarpeet kuin kaupungin näkemykset tiiviistä rakentamisesta. Samaan aikaan toivon, että asukkaita kuullaan ja mietitään, millainen ratkaisu on ja minkä kokoisia rakennuksia tontille tulee. Lopputuloksen pitäisi tuottaa asukkaille iloa, Roihuvuoren kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen sanoo. Lue aiheesta lisää osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Lahjusvyyhti sai päätöksen Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistötoimen entistä työntekijää vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käräjäoikeus vahvisti seurakuntayhtymän ja kahden vastaajan välisen sovintosopimuksen syyteneuvottelumenettelyn yhteydessä. Sen mukaan vastaajat ovat jo maksaneet 300 000 eu-

ron vahingonkorvauksen Helsingin seurakuntayhtymälle. Osapuolet vastaavat omista oikeudenkäynti-, asianselvittely- ja asianosaiskuluistaan. Vastaajien rikollinen toiminta alkoi vuonna 2010 ja jatkui vuoteen 2016. Lahjuksia antoi yritys nimeltä Finn Elwair Oy, jonka toiminta on lopetettu. Yrityksen omistaja tuomittiin lahjuksen antamisesta vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Yritys, jolta seurakuntayhtymä hankki huolto- ja korjausurakoita, sai hyötyä väärin perustein hyväksytyistä laskuista ja siitä,

että siltä ylipäänsä ilman sopimuksia ostettiin mitään. Tästä se antoi lahjuksina tavaraa ja matkoja yhteensä 111 349 euron arvosta. Rikos paljastui seurakuntayhtymän omassa sisäisessä tarkastuksessa.

Osoitetiedoissa on ongelmia Digi- ja väestötietoviraston tekemissä osoitteenmuutosten rekisteröinneissä on viivettä. Suuri osa muutoksista rekisteröityy samana päivänä, mutta manuaaliseen

käsittelyyn joutuvat muuttoilmoitukset rekisteröityvät noin kuukauden viiveellä. Tästä johtuen myös Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään vanhentuneiden osoitetietojen mukaan. Jos lehti jää muuton jälkeen saamatta, kannattaa ottaa yhteyttä lehden osoiterekisteriin, jossa osoite korjataan väliaikaisesti. Kätevimmin asian voi hoitaa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: osoitteet@kirkkojakaupunki.fi. Puhelinpäivystys on avoinna arkisin kello 9–10 ja 12– 13 numerossa 09 2340 2235. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–7.10.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga Ulkotapahtumissa säävaraus

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Pelikerho la 25.9. klo 12. Käsityökerho ma 4.10. klo 18. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. Rukouspiiri ke klo 10. Hyvän mielen keidas to klo 15. Aterian jako. Aamurukouspiiri to klo 9. Teematorstai. Klo 12 hartaus, klo 12.30 kahvit, klo 13 esitys. 23.9. Miika Kolari, Minkälainen on rippikoulu vuonna 2021. 30.9. Esko Vepsä, Työstäni Merimieskirkon palveluksessa. 7.10. Lasse Wallius, Kodin turvallisuus (Vanhustenviikko). Tietokonekerho ke 29.9. klo 13 Haaga-salissa. Kari Kaipainen. Lähetyspiiri ti klo 13 Haaga-salissa. TT Juhani Forsberg. Lähetyspiiri ma 4.10. klo 14 Haagasalissa (joka 2. vko). Vetäjänä Eljas Suikkanen. Lähde-kuoro harj. ma klo 18. Haagan Psalmilaulajat harj. to klo 18. Perhekerhot Tönö ma 17.30, Huopalahden kirkko to klo 10, P.-Haagan Lämpiö pe klo 10. Esikoisvauvakerho äideille ja heidän 8 kk ikäisille vauvoilleen ma klo 13–14.30. 1. ryhmä 30.8.–11.10. ja 2. ryhmä 25.10.–13.12. Keskustellaan ja tutustutaan muihin samassa elämäntilanteessa oleviin haa-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2021

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Enkelien sunnuntain perhemessu su 3.10. klo 10. Mukana muun muassa FiBOn trumpetistit Miikka Saarinen ja Inka Pärssinen sekä lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot.

TAPAHTUMIA Herkät virtuoosit -konsertti la 25.9. klo 15 kirkossa. FiBO Players: Jani Sunnarborg, fagotti, ja Jussi Seppänen, sello. Vapaa pääsy. Kohtaamisia barokkitorilla su 3.10. klo 15 kirkossa. Kaarelan yhteisöllinen taidesadonkorjuu. Kaiken kansan soiva tori tarjoaa monenlaisia aisteja kutkuttavia virikkeitä, kuten musiikkia, liikettä, ääniä ja tuoksuja. Monien esiintyjien joukossa

myös Kannelkellot. Helsinki Early Music Festivalin konsertti. Aamupuuro Malminkartanon kappelilla 4.10. alkaen maanantaisin klo 10. Puuroa ja päivän lehtiä. Vaihdetaan kuulumisia ja ihmetellään maailmanmenoa. Vapaaehtoinen puuroraha. Mukana Tomi Saari ja Juha Lepistö. Naapuripöytä Malminkartanon kappelilla ti 5.10. klo 18. Naapuripöytä-ravintolassa ei tarjoilla ruokaa vaan ihmiskontakteja. Tällä kohtaamisten aterialla pääset juttelemaan tuntemattomien kaarelalaisten kanssa kasvotusten. Alttoviulisti Laura Kajander ja taiteilijat Eveliina Heinonen ja Anni Pellikka. Pöytävaraukset: kaarella. kansallisteatteri@gmail.com, p. 050 305 4251. Kansallisteatterin Kaarella- ja FiBOn Juurilla-aluehankkeiden yhteistyötä. Uusia tuulia Pohjolasta -konsertti to 7.10. klo 19 kirkossa. Kolmen maailmanluokan barokkiorkesterin yhteiskonsertti. Suomalainen barokkiorkesteri, Drottningholmin barokki-

yhtye ja Barokkanerne. Muusikoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Ohjelma paljastuu konsertissa. Konsertin kesto 1 t 30 min, sisältää väliajan. Vapaa pääsy. Helsinki Early Music Festivalin konsertti.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3, avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös p. 09 2340 5100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkossa klo 11. Koronaohjeita noudatetaan. 26.9. Vähäkangas, 3.10. Mikkelinpäivän

ESKO JÄMSÄ

Messu su klo 10. 26.9. Nenonen, Silin, Mönttinen. 3.10. Perhemessu, Muroma-Nikunen, Kolari, Mönttinen. Kirkossa voi olla 50 henk. Verkkolähetys Facebookissa, ei kirjautumista. Aamurukous ke klo 7.30. Silin. Verkkolähetys Facebookissa. Päivärukous to klo 12. 23.9. Muroma-Nikunen, 30.9. Lahtinen, 7.10. Silin. Iltamessu ke klo 18. 29.9. Mulari, Mönttinen, 6.10. Lahtinen, Mönttinen. Iltatee. Iltarukous pe klo 19. Silin. Kirkkosali avoinna jo klo 19.30.

galaisiin. Ilmainen, mutta edellyttää ilmoittautumista. Tied. ja ilm. ulla.leivo@evl.fi. Muskariryhmät ma-iltaisin ja ti-aamupäivisin. Tied. ulla.leivo@ evl.fi. Sururyhmät. Oletko menettänyt läheisesi? Tule mukaan, kun pahin surusi on hellittänyt. Vetäjinä Mia Salmio ja Tuula Sääksi. Ke 15.9.– 20.10. klo 17.30–19 Huopalahden kirkolla. Ke 17.11.–15.12. klo 17.30–19 Munkkivuoren kirkolla. Ilm. mia. salmio@evl.fi, p. 09 2340 5128.

Menokasvo

Tule kävelemään naiselle ammatti Sunnuntailenkillä voi tavata ihmisiä ja tehdä hyvää. Naisten Pankki Helsingin puheenjohtaja Pirkko Kasanen, missä tänä vuonna kerätään varoja naisten ammattikoulutukseen kävelytapahtumalla? – Kävelemme Töölönlahden ympäri. Ennen kävelyä ja sen jälkeen on ohjelmaa Finlandia-talon kahviossa. Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuma on tärkein keräystempauksemme Joulutorin lisäksi. Kehittyvien maiden köyhät naiset tekevät valtavasti työtä jo nyt. Miten ammattikurssin käyminen muuttaa heidän tilannettaan? – Koulutus mahdollistaa sen, että naisista tulee osaavampia ja tehokkaampia, jolloin toimeentulo paranee. Naisten taloudellinen itsenäisyys ja asema perheessä ja yhteisössä paranevat, ja se heijastuu elämässä ihan kaikkeen. Nämä naiset sanovat, että tärkeintä on pystyä lähettämään lapset kouluun,

Pirkko Kasanen jäi viime vuonna eläkkeelle pienen ympäristöalan yrityksen toimitusjohtajan tehtävistä. Nyt hän suuntaa tarmonsa Naisten Pankin toimintaan.

myös tyttölapset. Mihin maihin apu menee? – Apu menee Kirkon Ulkomaanavun kautta Jordaniaan, Kambodzaan, Nepaliin, Myanmariin, Keniaan, Ugandaan ja Keski-Afrikan tasavaltaan. Pystyittekö keräämään rahaa Naisten Pankille koronavuonna? – Helsingin ryhmä sai kerättyä viime vuonna 19 000 euroa, mikä on alle puo-

let normaalista. Tomerasti aloitettu Joulutori jouduttiin sulkemaan kesken kaiken. Mutta onnistuimme keräämään varoja esimerkiksi nettilukupiirillä ja kaupunkikävelyillä. Teemme kaikenlaista hauskaa, euron kiilto silmissä! EIRA SERKKOLA Kävele naiselle ammatti Töölönlahdella su 26.9. klo 12 alkaen. Ei ilmoittautumista, lahjoitus Naisten Pankille. www.naistenpankki.fi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–7.10.

perhemessu, Hartikainen, 10.10. Vähäkangas.

TAPAHTUMIA Syyskahvila Munkkivuoren kirkolla tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. Koronaohjeistus. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 Munkkiniemen kirkolla. Muutokset infonäytöiltä ja nettisivuilta. Sururyhmä keskiviikkoisin 17.11.– 15.12. klo 17.30 Munkkivuoren kirkolla. Diakoniatyöntekijä Mia Salmio ja rovasti Tuula Sääksi. Ilmoittaudu 11.11. mennessä p. 09 2340 5128 tai mia.salmio@evl.fi. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 5118. Kirkkokuoro harjoittelee tiistaisin klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Ilmoittaudu hanna-maria.valve@ evl.fi tai p. 050 411 9161. Osallistua voi aiemmasta laulutaustasta riippumatta. Iltasoitto vauvoille Vauvojen päivänä pe 24.9. klo 17.30 Munkkivuoren kirkossa. Ennakkoilmoittautuminen 23.9. mennessä leena. eronen@evl.fi. Mukaan mahtuu kahdeksan perhettä. Muskaristriimi torstaina 7.10. Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet -FaceBook-sivuilla klo 17. Vetäjänä Leena Eronen, musiikista vastaa Senni Valtonen. Avoin päiväkerho maanantaisin klo 9.30–11.00 Munkkiniemen kirkon pihalla. Sisätilat käytössä huoltotoimia varten. Tarjolla kahvia, teetä sekä pientä purtavaa. Tulethan vain terveenä! Iltatulilla Munkkivuoren kirkon pihalla to 30.9. klo 18–20. Omat paistettavat mukaan!

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto avoinna toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sansan kirkkopyhä su 26.9. klo 10. Maika Vuori, Arto Antturi, Kylli Ahola. Messun jälkeen lähetyskahvit ja Arto Antturin kuvan esittely. Enkelien sunnuntain perhekirkko ja tapahtuma su 3.10. klo 10. Perhekirkko perheille ja kaikille lapsenmielisille klo 10. Kesto n. 45 minuuttia. Ruokamyyntiä klo 11 alkaen. Käteis- ja korttimaksumahdollisuus. Ruoat voi nauttia paikan päällä tai ostaa kotiin. Toimintapisteet klo 11–13: pehmolelusairaala,

Ravintola aivan uudella tavalla Naapuripöytä-ravintolassa illan menu keskittyy sielun ravitsemiseen. Tässä ravintolassa ei tarjoilla ruokaa vaan ihmiskontakteja ja keskustelunaiheita. Kohtaamisten aterialla tarjoilijat ruokkivat kohtaamisia kolmella annoksella yllättäviä kysymyksiä, jotka auttavat keskustelijoita tutustumaan toisiinsa. Illan aikana nähdään ja kuullaan myös yllätysesityksiä. Ravintolan musiikista vastaa barokkimusiikkiorkesteri FiBOn alttoviulisti Laura Kajander. Tarjoilijoina toimivat taiteilijat Eveliina Heinonen ja Anni Pellikka. Naapuripöytä ti 5.10. klo 18 Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8. Ravintolakäynti on ilmainen, pöytävaraus välttämätön: kaarella.kansallisteatteri@gmail.com tai 050 305 4251. Toteuttajat: Kansallisteatterin ja Fibon hankkeet Kaarella ja Juurilla.

VPK:n paloauto, onginta lelupalkinnoin 1 e, tuikkukippoaskartelua, vauvala ja leikkipiha. Viikkomessu ke 6.10. klo 18. Ehtoollisen lisäksi messu sisältää muutaman yhteislaulun, rukousta, raamatunlukua ja lyhyen puheen.

TAPAHTUMIA Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone parillisen viikon tiistaisin alk. ti 5.10. klo 18–20 kirkolla nuorten kellarissa. Seuraa, rukousta, pohdittavaa, retkiä. Toivoa naisille -piiri ke 6.10. klo 18.40 kirkolla. Rukoillaan maailman naisten puolesta. Saat rukouskalenterin, jossa on jokaiselle päivälle lyhyt rukous. Yö kirkossa 10–14-vuotiaille 22.–23.10. Tule kokemaan unohtumaton seikkailu ja vietä yksi yö kirkolla kavereiden kanssa. Ilmoittautumiset tuula.nurminen@evl.fi. Pitskun kirkon olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Juttuseuraa, kirjoja, pelejä, leluja ja leikkipiha.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna la–su klo 12–15 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa (suorana myös YouTubessa ja Facebookissa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai), Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 18. Keskiviikkoisin klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Päiväkonsertti Vanhassa kirkossa ti 28.9. ja 5.10. klo 12. Timo Junkkaalan kirjan ”Olavi Rimpiläinen – viimeinen vanhauskoinen” julkistamistilaisuus ke 29.9. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Kirjasta keskustelevat kirjailija, kirkkohistorian dosentti Timo Junkkaala, Lapin piirin entinen kansanedustaja ja entinen opetusministeri Maija Rask, Helsingin hiippakunnan emerituspiispa Eero Huovinen ja nykyinen Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laaja-

salo. Tilaisuudessa on kirjamyynti. Naisten jumpat Meritullin voimistelusalissa alkavat ma 27.9. klo 10 ja klo 11, ohjaajana Merja Harju. Senioreiden tuolijumppa Tuomiokirkon kryptassa keskiviikkoisin klo 9.30, ohjaajana Vuokko Rossi. MLL:n iltaperheperho Hyvän toivon kappelissa maanantaisin klo 18–19.30. MLL:n perhekerho Hyvän toivon kappelissa keskiviikkoisin klo 9–12. Teemaopastus Tuomiokirkossa ke 29.9. klo 13: kirkkosalin yksityiskohdat. Puhutaan suomea -keskusteluryhmä taso A 2.2., B 1.1. keskiviikkoisin klo 16–17. Kokoontumiset Helsingin keskustan kahviloissa. Lisätiedot Natasha Vaalgamaa p. 050 383 5513. Luottamuksen rukoushetki torstaisin klo 10 Hyvän toivon kappelissa. Taizé-lauluja, hiljaisuutta, rauhaa. Peliteemainen perhekerho Katajanokan seurakuntakodilla torstaisin klo 16.30. Musaryhmä Hop in - hop out torstaisin klo 18–20 Hyvän toivon kappelissa. Ajassa kiinni olevaa gospelia ja meditatiivisia Taize-lauluja stemmoissa. Lisät. hannu. varkki@evl.fi. Raamattupiiri Hyvän toivon kappelissa klo 18 kuukauden ensimmäisenä perjantaina alkaen 1.10. Syventymistä seuraavan sunnuntain raamatunteksteihin. Lisät. hannu.varkki@evl.fi. Kirjallisuusilta ke 6.10. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Teetä klo 17.30. Annina Holmberg ja Olli Löytty: Ina ja Tito – Kohtauksia Collianderien taiteilijaliitosta. Alustaa Vesa Lilja. Lisät. maija. kuoppala@evl.fi. Vanhankirkon kuoro harjoittelee tiistaisin klo 18–20 Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6, ja Vanhankirkon Laulupiiri torstaisin klo 14.30–16 Bulevardin seurakuntasalissa. Lisätiedot kanttori Risto Pulkamo, risto.pulkamo@evl.fi, p. 09 2340 6184. Keskusteluja kryptassa -sarja to 30.9. teemana luokka ja to 7.10. teemana suru klo 17.30 Tuomiokirkon kryptassa. Keskustelua vetää kirjailija Elina Hirvonen. Voit tulla paikalle tai seurata keskustelua suorana verkossa. Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Huomioimme kaikissa tilaisuuksissamme koronarajoitukset. Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 27.9. ja 4.10. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 28.9. Partti, 5.10. Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 29.9. Hurmerinta, Korhonen. Tule kuulemaan siitä, miksi ja miten Kallion seurakunnan toiminnassa vähennetään ruokahävikkiä, 6.10. Lindfors, Vuori. Iltamessu torstaisin klo 18. 23.9. Markkanen, Niskala, 30.9. Paananen, Niskala, 7.10. Paananen, Pyylampi. Iltamessu perjantaisin klo 18. 24.9. ja 1.10. Hynninen. Messu su 26.9. klo 10. Markkanen, Hurmerinta, Niskala, Ekstam, Kamarikuoro Värinä, joht. Noora Hirn. Mikkelinpäivän perhemessu su 3.10. klo 10. Hirvonen, Partti, Pyylampi, Friberg. Messun jälkeen seurakuntasalissa on tarjolla Waste & Feastin valmistama brunssi perheille. Tule viettämään leppoisaa sunnuntaita koko perheen voimin! Alppilassa: Sateenkaarimessu la 25.9. klo 17. Hyttinen, Partti. Kaikenikäisten messu ke 6.10. klo 18.30. Hirvonen. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 26.9. Markkanen, Kilven kuoro, joht. Hanna Remes., 3.10. Hirvonen. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 26.9. ja 3.10. klo 13. Unkarinkielinen messu sunnuntaina 3.10. klo 11.

TAPAHTUMIA Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti tiistaina 28.9. klo 13 Kallion kirkossa. Mai Pohjola, urut. Vapaa pääsy. Lied-duokonsertti lauantaina 25.9. klo 19 Kallion kirkossa. Maria Turunen ja Armaan Madar, Maiju Vaahtoluoto ja Mirva Helske. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertti – Kamarikuoro cc FREIA lauantaina 2.10. klo 19 Kallion kirkossa. Faurén Requiem sekä muuta ranskalaista musiikkia. Pekka Suikkanen, urut. Liput 10 e. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–7.10.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 numerossa 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, 4. krs. Avoinna arkisin klo 10–18.

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat. Perhemessu Mikkelinpäivänä su 3.10. klo 11–11.45.

TAPAHTUMIA Käsityöpiiri ti 28.9. klo 13–14.30. Aikuisten raamattukeskustelupiiri to 7.10. klo 17.30–19. Vanhusten viikolla Lauttasaaren Fysiogeriatrian infotilaisuus mm. arkiliikunnasta ti 5.10. klo 13–14.30 ja Info- ja keskustelutilaisuus senioreille ja ikäihmisille to 7.10. klo 13–15. Perhekerho ma, ti, pe klo 9–11. Aino-kanttorin muskari tiistaisin klo 10. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12. Metsäkerho 4.10. alkaen ma, ti, pe klo 9–11. Ilmoittautuminen joel.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2021

JUMALANPALVELUKSET ISTOCK

Lähde elämään -ilta su 26.9. klo 17 Kallion Kirkossa. Päivi Peittola, KRS, Eeva-Liisa Hurmerinta. Lähde elämään vapaudessa. Waste&Feast. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta tai Facebookista @ WasteFeastAlppila. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 23.9. Teatterisuvun kasvatista eturivin ohjaajaksi. Lauri Maijalaa haastattelee Päivi Istala. 30.9. Arkea ja juhlaa kansallisbaletissa. Prima ballerina Minna Tervamäki ja baletin taiteellinen suunnittelupäällikkö Sampo Kivelä Raisa Rauhamaan haastattelussa. 7.10. Kaiken maailman dosentit – akateemiset ahdingossa. Juha Jokela Päivi Istalan haastattelussa. Kangaspuukerho joka toinen tiistai klo 18 Alppilan kirkon alaaulassa ja kutomahuoneessa. Seuraavat kokoontumiset 28.9. ja 12.10. Uudet kutojat tervetuloa mukaan! Tiedustelut Nina Klemmt p. 09 2340 3634. Eläkeläiset Merihaassa keskiviikkoisin 29.9. ja 6.10. klo 13. Kylätupa, Haapaniemenkatu 14, Merihaka. Tervetuloa mukaan!

Messu 26.9. klo 10. Pöysti, Valkeapää ja Oksanen. Puolen tunnin messu 29.9. klo 18. Valkeapää ja Hakkarainen. Perhemessu 3.10. klo 10. Toivonen, Koivisto, Aitolehti ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu 6.10. klo 18. Koivisto ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA

Perhemessu ja työpajat Kallion kirkossa vietetään 3.10. klo 10 Mikkelinpäivän perhemessua, jonka liturgiasta ja saarnasta vastaa pastori Kaisa Hirvonen. Messun jälkeen seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28, nautitaan Alppilan Waste & Feast -hävikkiravintolan valmistama herkullinen ja perheystävällinen brunssi. Perhemessua pääsee jo etukäteen valmistelemaan työpajoissa Kallion kirkolla to 23.9. klo 16‒18 ja pe 24.9. klo 10‒12. Tulkaa koko kööri! Su 3.10. enkelien sunnuntain perhekirkko myös Pitäjänmäen kirkossa. Myös ruokamyyntiä ja toimintapisteitä.

Pappi kuulee sinua Painaako mieltäsi jokin tai huomaatko olevasi yksin aatostesi kanssa? Ei ole väliä, onko asia pieni tai suuri. Olet aina tervetullut purkamaan ajatuksiasi – ja keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Varustamoilla papin pakeille pääsee myös ilman ajanvarausta. Tule Matteuksenkirkolle (ti klo 10–14), Malmin Varustamolle (ke klo 10–14) tai Hermannin diakoniatalolle (to klo 9–13). Matteuksenkirkko Turunlinnantie 3, Malmin Varustamo Pekanraitti 16, Hermannin diakoniatalo Hämeentie 73.

niemi@evl.fi. Ekavauvaryhmä ke 6.10. klo 13–14.30. Lisätietoja ja ilmoittautuminen annette.markkunen@evl.fi. Maksutonta ulkoiluapua ma, ti, ke klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Maksutonta iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille keskiviikkoisin klo 17.30–19.30. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Lasten Aurinkokuoro 6–12-vuotiaille tiistaisin klo 15–15.45. Tiedustelut ja ilmoittautumiset aino. valojarvi@evl.fi. Nuorten aikuisten (alle 40-vuotiaitten) Saarikuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30–18. Tiedustelut ja koelaulusta sopiminen aino.valojarvi@evl.fi.

Kamarikuoro Barcarola harjoittelee torstaisin klo 18–20.30.Tiedustelut ja ilmoittautumiset koelauluun anne.viljamaa@evl.fi. Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

Vauvan päivän ohjelmaa 24.9. klo 9.30–11.30 Paavalinkirkon sisäpihalla. Ohjelmassa vaunukävely, vauvajumppa ja mahdollisuus tutustua vauvan tahdissa kirkkoon. Ilmoittautumiset tuija.heinonen@ evl.fi. Puutyöpaja verstaalla maanantaisin klo 14 alkaen 27.9. osoitteessa Hämeentie 73. Asiantuntija opettaa mm. puusorvauksella lautasia, kuppeja tai voit tehdä myös muita puutöitä osaamisesi mukaan. Materiaalit omakustannushinnalla. Ilmoittaudu Pekka Tähtiselle, pekka.tahtinen@evl.fi, p. 041 547 0778. Matkalla Toulouseen 28.9. klo 19. Leevi Lipponen, urut. Toulousen kansainväliseen urkukilpailuun ohjelman ohjelmistoa. Vapaa pääsy. Kuutamon maa – Erkki Melartinin seka- ja mieskuoroteoksia 2.10. klo 19. Helsingin Kamarikuoro, johtaa Nils Schweckendiek. Liput 20/15/10 e. Kilven Kuoron Ulkoilmamatinea 3.10. klo 16 Paavalinkirkon sisäpihalla. Kuoroa johtaa Hanna Remes. Matineassa kuullaan mm. Kuulan, Rheinbergerin ja Rautavaaran kuoroteoksia. Vapaa pääsy. Lokaa ja rakkautta 7.10. klo 19. Janne Masalin. Katso lisätietoja Paavalin seurakunnan nettisivuilta. Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 Pasilan asukastalolla. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Odottavien teehuone keskiviikkoisin klo 17–18.30 Paavalinkirkolla nuorisotilassa. Ensimmäistä lastaan odottaville. Ilmoittautumiset tuija.heinonen@evl.fi. Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Paavalinkirkolla. Meditatiivinen tanssi maanantaisin 13.9.–13.12. klo 17–18 Paavalinkirkon yläsalissa. Katso lisätietoja Paavalin seurakunnan nettisivuilta.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ke klo 13–17. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15.

toolo.srk@evl.fi Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17. Diakonia p. 09 2340 6318. Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme, seurakuntatoolo.fi. Messut ovat myös katsottavissa suorana YouTube-kanavallamme. Messu sunnuntaisin klo 10 Temppeliaukion kirkossa, klo 12 Töölön kirkossa 26.9. ja 3.10., jolloin mukana Töölön kamarikuoro, Väinö Tirkkosen muistokahvit messun jälkeen. Pop-messu 3.10. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, artistina Camilla Bäckman. Mikkelinpäivän perhemessu 3.10. klo 12 Meilahden kirkossa. Lasten ja enkelien sunnuntai. Kutsuvieraina vuoden aikana kastetut, jotka saavat messusta mukaan omat lehtensä kastepuista. Ehtoollishetki Töölön kirkossa ke klo 18, Rastilla kuukauden ensimmäinen to 7.10. klo 14. Arki-illan ehtoollinen Fokuksessa to klo 18.

TAPAHTUMIA Choral Evensong su 3.10. klo 18 Töölön kirkossa. Kuoromusiikin siivittämä iltahartaus anglikaanisen perinteen mukaan. Vuoden 2022 rippikoulujen infotilaisuus 3.10. nuorille ja huoltajille Pop-messun yhteydessä Temppeliaukion kirkossa. Rippikouluihin ilm. lokakuun aikana. Lisät. seurakuntatoolo.fi. Rovastikunnallinen syysleiri Puhjonvuoren valloitus 8.–10.10. Puhjonrannan leirikeskuksessa, Kouvolassa. 2007–2014 syntyneille. Hinta 45 e/osallistuja (seur. sisarukset 35 e), sis. kaikki: bussikuljetus, täysihoito, ohjelma ja vakuutus. Ilm. viim. 26.9. bit.ly/Puhjonvuorenvalloitus. Tilaa kerhoissa: Temppiksen taidekerho ti klo 16–17, Kerhis leivonta ti 16.30–18.30, Meikku liikka ti 17–18, Junnu Fokus ti klo 14–16. Diakoniatyön jouluavustus nyt haettavissa sähköisesti tai paperilomakkeella. Lisät. www.seurakuntatoolo.fi/apua-ja-tukea/jouluavustukset tai p. 09 2340 6318. W&F Lounaat: hinta 2 e aik. ja 1 e alle 12-v. Töölön kirkolla ti ja pe klo

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–7.10.

Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 10–18, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Sinfoni Harmonikkakonsertti ke 29.9. klo 18. Musiikkiopisto Juvenalian ja Hyvinkään Musiikkiopiston nuoret harmonikansoittajat tuovat jälleen

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. 3.10. Myllypurossa perhemessu, jonka jälkeen kukkasipulien istuttamista kirkon pihassa, Kulosaaressa Lasse Heikkilän Suomalainen messu luomakunnan sunnuntain teemoin. Hiljainen viikkomessu keskiviikkoisin klo 17.30 Laiturissa.

TAPAHTUMIA Saavutettavuus messussa -koulutus to 23.9. klo 17 Myllypuron kirkolla. Kouluttajana Sari Oikarinen. Sinun Sanasi -raamattuilta to 23.9. klo 17.30–19 Kulosaaren seurakuntasalissa. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Iltoja vetää Jenni Kallio. Mukaan oma Raamattu. Hyviä uutisia -ympäristöpäivä su 3.10. klo 12–14 Kulosaaren kirkolla. Hyviä uutisia luonnonsuojelurintamalta. Terveisensä tuovat Korkeasaaren eläintarha, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry ja John Nurmisen säätiö. Lapsille Kulosaaren meripartion lastenohjelmaa kirkon pihalla. Voit seurata päivää myös Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivujen kautta. Kirjallisuuspiiri ti 5.10. klo 14 Laiturissa. Mukana Marja-Leena Komulainen. Laulun siivin ke 6.10. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Laulattamassa Kirsi Lemponen. Hiljaisuuden jooga torstaisin 14.10.–18.11. klo 17.30–19 Laiturissa. Hiljaisuuden jooga on harjoituskokonaisuus, jossa yhdistyvät lempeät, kehoa hoitavat liikkeet, mielen hiljentyminen sekä hengel-

lisyys ja rukous. Harjoitus sopii kaiken ikäisille ja kuntoisille. Ryhmään mahtuu 10 ensimmäisenä ilmoittunutta. Paikan varanneiden toivotaan voivan sitoutua kaikille kuudelle kerralle. Ilmoittautumiset ryhmään pe 1.10. mennessä anni. nikkanen@evl.fi. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Ei arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946. Lisätietoja internetistä: www. helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu la 25.9. klo 11 ja 14, Lapuan rippikoulu. Tuomas Pitkänen, saarna, Nea Meriranta, kanttori. Unen syliin -perhemessu su 26.9. klo 11. Messussa rauhoitutaan ”Unen syliin”. Messussa muistellaan iltarukouksen sanoja, liikutaan, lauletaan ja hyräillään tuttuja säveliä. Halutessaan sylissä tai kirkonpenkissä voi vaikka torkahtaa. Tule mukaan pienen, perheen, kummien, isovanhempien ja tärkeiden ihmisten kanssa. Messun jälkeen kokkaillaan ja puuhaillaan yhdessä vauvaperheiden videolla. Yhdellä ruuanlaitolla koko perheelle sopivaa ruokaa. Messu, ikäihmisten kirkkopyhä su 3.10. klo 11. Martti Häkkänen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Myös suora verkkolähetys Facebook-sivullamme.

TAPAHTUMIA Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Herännäisseurat su 3.10. klo 18. Mukana ovat Veli-Matti Hynninen, Juha Saunamäki, Martti Häkkänen. Raamattupiirit aikuisille ja Raamattukerhot alle kouluikäisille, koululaisille sekä +12-vuotiaille tiistaisin klo 18–19. Pieni välipalatarjoilu klo 17.30–18 syyskuun ajan. Raamattupiiri torstaisin 30.9.– 18.11. klo 18. Tutkitaan 1. korinttilaiskirjeen sanomaa Tiina Lindbergin johdolla. Ruokaa, Iloa ja valoa -diakoniaruokailu torstaisin klo 11. Hinta 1 e.

Menetitkö läheisesi päihteille? Tapulikaupungissa kokoontuu 14.10. alkaen päihdesensitiivinen sururyhmä, joka on suunnattu päihteisiin kuolleiden läheisille. Ryhmässä käytetään toiminnallisia menetelmiä. Ryhmästä vastaavat diakoni Elise Hartonen ja pastori Markus Kopperoinen. Lisätietoja p. 050 380 3569. Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4, joka toinen keskiviikko alkaen 14.10. klo 17. ISTOCK

Kampin kappeli

sinfoniakirjallisuutta opettajansa Kalle Välimaan johdolla Kampin kappeliin. Teoksia mm. säveltäjiltä Schedrin, Schebalin, Babayan, Gabrieli, Zipoli, Vivaldi ja Händel. Kesto n. 45 min. Vapaa pääsy!

ISTOCK

12–13, 35 hlöä kerrallaan. Rastilla pe klo 11.30–12.15 ja 12.30– 13.15, 20 hlöä kerrallaan. Meilahden kirkon lounas, käynti Jalavatie 6b, ke 29.9. klo 11.30–13. 26 hlöä kerrallaan. Torstaikerho Meilahden kirkolla klo 13. Hyvän mielen ulkoilu ti klo 14. Lähtö Pikkuhuopalahden asukastalolta. Temppeliaukion kirkko auki vierailijoille ma–pe, katso tiedot temppeliaukionkirkko.fi. Raamattupiiripäivä la 25.9. klo 12–16 Fokuksessa. Ole mukana koko ajan tai osan ajasta. Vapaaeht. vetäjä Merja Vuolteenaho. Kuolema ja mitä sen jälkeen ke 29.9. klo 18 Fokuksessa. TT, dosentti Kari Kuula luennoi aiheesta Voisivatko kaikki pelastua? Pelastuksen rajat ja mahdollisuudet. Muistojen Pasila kuvin ja tarinoin 3.10. asti Fokuksessa. Historiallinen valokuvanäyttely vanhasta Pasilasta. Liisi Karjalainen esittelee 25.9. klo 12–16. Mitä on rakkaus -workshop to 23.9. klo 19–21 Fokuksessa. Perheneuvoja Juha Petterson. Kuinka elää omien arvojensa mukaisesti? to 7.10. klo 19–21 Fokuksessa. Työpajassa mm. tutustutaan hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT). Perheneuvoja Juha Petterson. Pilates 2 ja Stretching 2 -kurssit Fokuksessa. Ilm. alkaa 4.10. Töölön seurakunnan nettisivujen kautta. Fokus leipoo -leivontakurssit aikuisille eri teemoilla to 7.10., 14.10. ja 21.10. klo 13–16. Hinta 10 e. Ilm. viim. 30.9. virva.krans@evl.fi. Merimieskirkkopiiri 27.9. klo 16.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Jumpparyhmä ti klo 10.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Helsingin Raamattukoulun luennot ti klo 13 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Raamattua Löyhäpipoisesti alk. ti 5.10. klo 16 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa. Teemana Raamatun punainen lanka.

Alussa vapaaehtoinen hartaus. Tied. Susanna Salonen p. 050 563 3900. Kiehtovat kertomukset - toisenlainen raamattuviikonloppu la–su 23.–24.10. Tutustumme muutamaan Raamatun tekstiin toiminnallisten menetelmien, keskustelun lisäksi mm. liikkeen, kuvien, symbolien ja draaman avulla. Aikataulu lauantaina klo 10–17, sunnuntaina klo 10–15 (mahd. osallistumisesta kirkolla yhdessä jumalanpalvelukseen päätetään erikseen). Omaehtoinen evästauko. Osallistujilta ei edellytetä ennakkoon raamatuntuntemusta eikä erityistaitoja. Periaatteena on vakaumuksen vapaus sekä oikeus omiin kokemuksiin. Ryhmään otetaan 12. Ilm. ja tied. 12.10. mennessä ohjaajalle Eva-Lisa Lindström, pappi ja bibliodraamakouluttaja p. 050 559 3657. Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin/soittopyynnön vastaajaan. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyettä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Hoidamme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaamisen ajanvarauksia. Lisäksi palvelemme kirkon jäsenyyteen liittyvissä asioissa.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

Haistatko jo pannarin tuoksun? Maunulan kirkolla torstaisin klo 10–13 ihka uusi pannarikahvila. Jaossa myös hävikkileipää vapaaehtoisella maksulla. Myllypurossa nautitaan puurokahvilan annista tiistaisin klo 9.30–11. Puuro ja kahvi yhteensä 1 e. Pannarikahvila, Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Puurokahvila, Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12.

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 26.9. klo 10. Ronkainen, Filppula. Selkokielinen Mikkelinpäivän messu su 3.10. klo 10. Kaskinen, Nurminen, Filppula. Mukana Sónorus. Soppakirkko ti 28.9. klo 13. Ronkainen, Filppula. Ehtoollishetki, maksuton soppalounas ja kahvit. Iltamessu ke 29.9. klo 18. Arkkikirkko ke 6.10. klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 26.9. klo 12. Kappalainen Emriikka Salosen virkaan asettaminen. Jukka Pakarinen, Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko. Mukana MieKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–7.10.

syhtye. Kristian Attila piano, Johanna Ellenberg-Haapaniemi viulu, Hedvig Paulig sopraano. Messun jälkeen kakkukahvit ja juhla. Perhemessu su 3.10. klo 12. Ronkainen, Lyytinen, Niva-Vilkko, lastenohjaajat. Lounas ja seikkailua kirkolla.

TAPAHTUMIA Iltaruoka Roihuvuoren kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30–18 ja Laajasalon kirkolla torstaisin klo 16.30–18. Aikuiset 2 e, kouluikäiset 1 e ja pienimmät ilmaiseksi. Käteismaksu. Klassikkoja sellolla ja pianolla su 26.9. klo 18 Laajasalon kirkossa. Helena Plathán, sello ja Juhana Rauramo, piano. Yhteistyössä LaajasaloDegerö Seura ry:n kanssa. Ohjelma 20 e. Roihuvuoren kutomakerho ry:n vuosikokous to 30.9. klo 12 Roihuvuoren kirkon kerhosiivessä. Suomen klarinettiseuran juhlakonsertti su 3.10. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Suomen Klarinettiyhtye, joht. kapellimestari Eero Lehtimäki. Kauneimmat koululaulut -yhteislaulutilaisuus Arvon mekin ansaitsemme su 3.10. klo 18 Laajasalon kirkossa. Mukana Chorus Marinus, Miesyhtye, Laulunystävät, Variksen pojat yhtye, Heikki Varis ja Päivi Niva-Vilkko. Ehtoollisavustajakoulutus to 7.10. klo 17.30 Laajasalon kirkolla. Aluksi yhteinen ehtoollinen. Avoin kaikille kiinnostuneille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: arja.vaulas@evl. fi, p. 050 596 8858. Ilta Raamatun kääntämisestä to 7.10. klo 18 Roihuvuoren kirkolla. Vanha teksti uusin sanoin – Uusi testamentti 2020. Dosentti Niko Huttunen ja Terhi Huovari Suomen Pipliaseurasta. Aamurukous keskiviikkoisin klo 6.30–7.30 Laajasalon kirkolla. Sururyhmä läheisensä menettäneille to 14.10., 28.10., 4.11., 11.11. ja 25.11. klo 13–14.30 Roihuvuoren kirkolla. Vertaistuellinen ryhmä, jossa voit jakaa kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ilm. saara.menezes@ evl.fi, p. 09 2340 5728. Diakonian ajanvaraus ja soittopyynnöt Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai roihuvuori.diakonia@evl. fi.

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (jätä viesti, soitamme takaisin), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2021

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Keskipäivän messu perjantaisin klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Laulut soikoon keskiviikkoisin klo 11 Matteuksenkirkolla. Pilkeporukka Itäkeskuksen palvelutalossa, Voikukantie 6, pe klo 10–12. Ryhmä päihteitä käyttäneille tai käyttäville +60-vuotiaille. Perjantailenkki klo 13: avoin päiväkävely, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Kahvit Vartiokylän kirkolla 1.10. Syysloman toimintapäivät eskari–2.-luokkalaisille Vartiokylän kirkolla 18.–22.10. Ilmoittautumiset ja lisätiedot nettisivuillamme

6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto: palvelee puhelimitse ja sähköpostilla ma, ti, to, pe 9–13, ke 14–17, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. Messuun voi osallistua myös Facebook-sivullamme. 26.9. Vanhanen, Holma, Kantola. 3.10. Antola, Paananen, Virtanen. Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Syyslomapäivät eskareille, eka- ja tokaluokkalaisille Valossa ma 18.10. ja ti 19.10. klo 9–15. Kivaa tekemistä, ulkoilua, retkeilyä ja lounas.

Kuolemasta eri kulmilla Miltä tuntuu, kun kuolema tulee lähelle? Entä mitä kuoleman jälkeen on? Tuonentupa-kahvila tarjoilee mielenkiintoisia näkökulmia kuolemaan neljänä keskiviikkoiltana. Kiinnostavia asiantuntijoita, musiikkia, keskustelua kahvittelua ja rukoushetki. 29.9. Kulkutaudit ja kuolema, Esko M. Laine. 13.10. Kun kuolema tulee lähelle, sairaalapastori Saila Heinikoski ja lääkäri Kaisla Mannerla. Musiikista vastaa Malmin enkelit Liisamaija Eleniuksen johdolla. 27.10. Suomalainen kuolema, professori Juha Pentikäinen. Musiikista vastaavat Pipa Paljakka ja Kaisu Rauhamaa. 10.11. Mitä Raamattu kertoo elämästä kuoleman jälkeen? Pastori ja Uuden testamentin tutkija Outi Lehtipuu. Tuonentupa-kahvila, Malmin kirkko, Kunnantie 1, keskiviikkoisin klo 18.

kohdassa kouluikäiset. Vartiokylän kirkolla: Lastentupa yli 1-vuotiaille ma ja to klo 9–11.30 lasten tilassa. Varaukset ja tied. p. 050 380 1961. Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Iltaruokailu ma 4.10. alk. klo 16.30. Iltaperhekerho ma 4.10. klo 17–18.30. Vauvaperhekerho keskiviikkoisin klo 9.30. Perhekerho perjantaisin klo 9.30. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8–8.30 Birgitta-salissa. Olohuone tiistaisin klo 14: 28.9. Tietokilpailu, 5.10. Nojatuolimatka Pyreneille. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340

Päivien hinta 10 e. Ilm. nettisivuillamme. Nuorten äitien ja lasten olohuone kutsuu äidit lapsineen kahvilamaiseen olohuoneeseen, jossa on vapaata ja leppoisaa oloa. Tarjolla pieni välipala ja yhteistä keskustelua lapsiperheen arkeen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Valossa ti 5.10. klo 11. Uuden edessä on vauvaryhmä ensimmäisen lapsen saaneille tai odottaville vanhemmille vauvoineen. Valossa keskiviikkoisin klo 13. Iltaperhekerho ja kotiruokaa kirkolla ti 5.10. klo 16.30. Lastenkuoro Valonsäteet ja laulukerho Loiste! Valossa torstaisin klo 15.30. Tervetuloa mukaan musiikista innostuneet lapset eskari-ikäisis-

tä ylöspäin. Kuninkaan ilta kirkolla pe 24.9. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhe Hanna Tolonen, ylistys Kristiina Tanhua-Laiho ja todistus Helena Kärkkäinen. Illan juontaa Marike Römer. Lupa tuntea ja lupa kohdata päivä la 9.10. klo 12.30 kirkolla. Päivässä on mahdollisuus kuulla ja kokea mihin Kristus keskeinen toipuminen Krito-ryhmissä perustuu ja miten syntyy turvallinen tila, jossa ihmisen psyykkinen syntymä kehkeytyy. Oman haavoittuvuuden tunnistaminen ja tunnustaminen ovat askeleita eheyteen ja syvempään yhteyteen. Mukana KRS Krito-työntekijät Merja Lehtinen ja Heikki Heinonen. Hinta 15 e. Ilm. virastoon 30.9. mennessä. Kaiken kansan kahvila tuo yhteen perheet ja kaiken ikäiset ihmiset lapsista aikuisiin, joiden elämässä on tilaa uusille ystäville tai vaikka varamummille tai -kummille. Rentoillaan, tutustutaan ja kohdataan pienen purtavan äärellä. Perjantaisin klo 13–15.30 Valossa. Valon aamu on rento ja avoin kohtaamispaikka vauvasta vaariin ja mukulasta mummoon. Tarjolla aamupala vapaaehtoisella maksulla. Maanantaisin klo 9–11 Valossa. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla joka toinen maanantai klo 12–13.30. Kahvitellaan, nautitaan seurasta ja vaihtelevasta ohjelmasta. Alussa hartaus ja pieni jumppa, vapaaehtoinen kahvimaksu. Syksyn piirit 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. ja 13.12. Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11. Vapaaehtoinen maksu 2 e. Lämmintä ruokaa ja seuraa, lounashartaus. Diakonia ajanvaraus ma, ti, to klo 12–13 p. 09 2340 6518. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

PohjoisHelsinki

TAPAHTUMIA

Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Portti, Säterinportti 1

JUMALANPALVELUKSET Malmin seurakunnan jumalanpalveluksiin voi osallistua kirkkotilan koon mukaan. Jos haluat mukaan suunnittelemaan ja tekemään messuja, soita p. 09 2340 4444. Messu Malmin kirkossa sunnuntaisin klo 10. 26.9. messussa opiskelijoiden viittomakielinen tulkkaus. Messun aikana pyhäkoulu lapsille. Messu Viikin kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 26.9. Perhemessu, mukana Pihlajanmarja-lapsikuoro ja Syyssunnuntai-tapahtuma ks. alla. Messu Pihlajamäen kirkossa sunnuntaisin klo 11. Verkoston kanssa yhteistyössä. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen lounas ja jaossa hävikkiruokaa. Messu Puistolan kirkossa sunnuntaisin klo 12. 26.9.Tehdään yhdessä -messu. 3.10. Mikkelinpäivän perhemessu ja brunssi klo 11. Mukana Laulupuun lapsikuorolaisia. Valon messu Puistolan kirkossa su 26.9. klo 17. Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen erikseen sopien. Soita papille, p. 09 2340 4444. Kirkolliset toimitukset Kun järjestät perhejuhlia, ole ensin yhteydessä palvelusihteeriin – hänellä on ajankohtaisin tieto mm. osallistujamäärien rajoituksista. Suosittelemme vahvasti juhlien järjestämistä kodin sijasta seurakunnan tiloissa, joissa on helpompi noudattaa turvavälejä. Vihkimisen tai kasteen voi järjestää myös piha- tai puistojuhlana. Seurakunnan palvelusihteeri auttaa kaikissa kirkollisiin toimituksiin, kuten papin ja tilan varauksiin liittyvissä asioissa, p. 09 2340 4402 ma–ti, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–17 ja sähköpostitse osoitteessa: tilavaraukset.malmisrk@ evl.fi. Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebook- tai YouTube-kanavalta tai nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Vauvan päivä 24.9. Malmilla klo 9.30–11: Tule ja tutustu muihin perheisiin vaunulenkillä ja vietä aamupäivä laulaen, leikkien ja liikkuen. Lähtö klo 9.30 Malmitalon edestä, josta siirrytään leikkipuisto Filpukseen. Järj. leikkipuisto Filpus, Malmin kirjasto ja Malmin srk. Vauvan päivä Viikin ja Puistolan kirkoilla klo 10–11: Tule mukaan yhteiselle vaunulenkille klo 10. Lenkin jälkeen lauluhetki ja pientä tarjottavaa kirkolla. Syyssunnuntai Viikin kirkolla

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–7.10.

ISTOCK

26.9. Perhemessu klo 10. Mukana Pihlajanmarjat-lapsikuorolaisia. Klo 11 Kasvissosekeittoa, askartelua ja kepparirata. Klo 12 Lauluhetki. Vanhoja ja uusia syyslauluja. Älä pelkää tekniikkaa -ilta Malmin kirkossa ke 6.10. klo 18. Esko M. Laine alustaa tekniikan pelon historiasta ja kirjailija, filosofian tohtori Anita Näslindh-Ylispangar kertoo Iittalan junaonnettomuudesta (1940) aiheesta kirjoittamansa kirjan Juna 69 pohjalta. Keskustelua, iltatee ja -virsi. Tuonentupa-keskusteluilta Malmin kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Keskustelua ja musiikkia kuolemasta ja elämästä, kahvia ja rukoushetki. 13.10. Kun kuolema tulee lähelle, sairaalapastori Saila Heinikoski ja lääkäri Kaisla Mannerla, musiikki Malmin enkelit. 3.11. Suomalainen kuolema, professori Juha Pentikäinen, musiikki Pipa Paljakka. 10.11. Mitä Raamattu kertoo elämästä kuoleman jälkeen? Pastori ja Uuden testamentin tutkija Outi Lehtipuu. 17.11. Kulkutaudit ja kuolema historiassa, pastori ja kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine. Katsottavissa myös Malmin seurakunnan Facebookissa. Poikkea kirkolle! Malmin, Puistolan ja Viikin kirkkojen ikkunoilla vaihtuvat eri teemat syksyn aikana. Perhekahvilat. Aikuisten kohtaamisia ja lasten leikkiä arkipäivisin klo 10–12. Ma: Viikin kirkolla, ti: Puistolan ja Tapanilan kirkoilla, ke: Pihlajamäen kirkolla, to: Siltamäen seurakuntakodilla ja pe: Malmin kirkolla. Perhekahvilat ovat kaikille avointa maksutonta toimintaa, johon ovat kaikki tervetulleita. Pikkuisten pyhis. Pyhäkoulu 0–5-vuotiaille ja perheille su 26.9. ja 3.10. klo 10 Tapanilan kirkolla. Malmin kirkko avoinna hiljentymistä ja ehtoollista varten keskiviikkoisin klo 17–19. Huom! Keskusteluiltoina ehtoollinen takkahuoneessa. Kahvia kirkoilla. Piipahda kahville, tapaa tuttuja ja uusia ihmisiä: Tapulin seurakuntakoti ma klo 11–13, Puistolan kirkko ma klo 13–15, Malmin kirkko ti klo 13–15, Pihlajamäen kirkko ti klo 13–15 ja Viikin kirkko ti klo 13–15 sekä Siltamäen seurakuntakoti Korttelitupa ma klo 11.30–14.30. Pukinmäen Porttikahvila avautuu sitten, kun rajoitukset sallivat. Raamattupiiri Pihlajamäen kirkon alakerrassa ke 6.10. klo 17. Kokoontumiset joka toinen viikko. Ilosanomapiiri joka toinen ma klo 18 Pukinmäen Portissa. Raamatun opetuksiin tutustutaan pohdintakysymysten avulla. 4.10. Lähetyskäsky. Ohjaaja teol. lis. Maria Molari. Nuorten aikuisten telttaretki Meikon ulkoilualueelle 2.–3.10. Ohjelmassa mm. ohjattu kalliokiipeilykokeilu, pieni luontoretriitti ja kokkailua yhdessä nuotion äärellä.

Hyviä uutisia luonnon suojelurintamalta Kulosaaren kirkolla, Werner Wirénin tie 6, vietetään su 3.10. Hyviä uutisia -ympäristöpäivää. Aamu avataan klo 10 Lasse Heikkilän Suomalaisella messulla messubändin säestyksellä. Messun pappina toimii Jenni Kallio ja kanttorina Marjasisko Varha. Kulosaaren Martat valmistavat keittolounaan. Klo 12–14 kuullaan hyviä uutisia luonnonsuojelurintamalta. Terveisensä tuovat Puhdas Itämeri -hankkeen projektipäällikkö, meribiologi Miina Mäki, eläintenhoidon ja -suojelun johtaja Nina Trontti Korkeasaaren eläintarhasta ja Tringa ry:n suojelusihteeri Juho Leppänen. Kulosaaren meripartio viihdyttää perheen pienimpiä pihalla.

Maksuton. Varusteita saa lainaan. Yhteiskuljetus Meikoon ja takaisin. Tied. ja ilm.: aleksi.vainikka@evl.fi, p. 044 284 4593. Koululaisten syysloman leirit järjestetään Lohjan Lohirannan leirikeskuksessa. Menoa ja melskettä niin sisällä kuin ulkona. Leirin hinta 35 e. 4.–6. lk. leiri on 18.– 20.10.,1.–3. lk. leiri 20.–22.10. Koululaisten retkipäivätoimintaa syyslomalla maanantaina ja tiistaina Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoilla. Syysloman leireille ja retkille ilmoittaudutaan seurakunnan nettisivujen kautta. Sururyhmä päihteisiin kuolleen läheiselle Tapulin seurakuntakodilla joka toinen torstai klo 17 alk.14.10. Keskustelua luottamuksellisesti pienryhmässä alkoholiin tai huumeisiin kuolleen läheisille. Ohjaajina diakoni Elise Hartonen ja pastori Markus Kopperoinen. Tied. ja ilm.: markus.kopperoinen@evl. fi, p. 050 3803 569. Ruoka-apua Lahjoitusleipää Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Pihlajamäen kirkolla ti klo 9 ja Jakomäen kirkon pihalla ke klo 11 sekä Varustamolla to klo 11, jonka jälkeen diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30– 13. Hävikkiruokaa jaossa sunnuntaisin Pihlajamäen kirkon messun jälkeen n. klo 12. Waste&Feast Malmi myy lounasta ma–pe klo 11–13. Os. Pekanraitti 16. Huom! Waste&Feast on kiinni pe 24.9. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla torstaisin klo 12. Kotiruoka 2 e/ annos. Keskusteluapua 365 päivänä

vuodessa. Malmin seurakunnan oma pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21.Soita, p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu), kun kaipaat juttuseuraa. Puhua voit kaikesta taivaan ja maan väliltä. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä. Keskusteluaikaa voit kysyä myös suoraan oman alueesi diakoniatyöntekijältä, jonka yhteystiedot löydät seurakunnan nettisivuilta.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Oulunkylän kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Käpylän kirkossa klo 18. Viikkomessu torstaisin Maunulan kirkossa klo 12.

TAPAHTUMAT Diakonian neuvonta ja ajanvaraus Oulunkylän kirkolla ti ja to klo 10–12. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Yksinhuoltajien olohuone parittomien viikkojen tiistaina 14.9.–23.11. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla, takkahuoneessa. Maunulan torstaikerho 16.9. klo 13–14.30 Maunulan kirkolla. Musiikkimatinea Syksyn soitto. Syksyn lehtien punertuessa musiikkia, runoja ja ajatuksia syksystä. Käpylän musiikkiopiston oppilaita, opettajana Ahti Valtonen. Raivo Savik, Elisa Hapuli. Miesten piiri maanantaisin 4.10., 1.11. ja 29.11. klo 14–16. Oulunkylän kirkon takkahuone. Perhekerho maanantaisin 6.9.– 22.11. klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Ei viikolla 42! Kouluikäisten puuhakerho 1–6-luokkalaisille Oulunkylän kirkolla tiistaisin klo 16.30–18, kerhopäivät 28.9., 5.10. ja 12.10. Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin 21.9.–16.11. Käpylän kirkolla. Ohjaajana Alex Hyvärinen. 0–1-vuotiaat klo 17–17.25. 2–3-vuotiaat klo 17.35–18. 3–5-vuotiaat klo 18.10–18.35. Maunulan muskarit torstaisin 9.9.–25.11. Maunulan kirkolla. Lauluja, leikkejä, rytmisoittimilla soittamista, musiikkiliikuntaa. Maksuton, ei etukäteisilmoittautumista. Ohjaajana Maija PesonenKareinen. 2–5-vuotiaat klo 9.30–10. 1–2-vuotiaat klo 10.05–10.35. 0–1-vuotiaat klo 10.40–11.05. Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia. Vapaaehtoinen maksu. Ruokalistat ja lisätiedot kotisivuiltamme. Maanantaipuuro maanantaisin 6.9.–22.11. klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Käpylän Iltaruoka keskiviikkoisin 8.9.–24.11. klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Yhteisöravintola Salaam torstaisin Oulunkylän kirkolla jatkaa myöhemmin syksyllä. Seuraa ilmoittelua! Maunulan pannarikahvila torstaisin 9.9.–25.11. klo 10–13 Maunulan kirkolla. Käpylän kirkkokuoro kokoontuu tiistaisin klo 18.30 Käpylän kirkolla. Kanttori Mikko Helenius. Lisätietoja: kapylankirkkokuoro.fi. Chorus Sine Nomine keskiviikkoisin klo 18–20 Oulunkylän kirkolla. Monipuolista kirkkomusiikkia, äänenmuodostuskoulutusta ja esiintymisiä. Kanttori Katja Mäkiö. Lisätietoja: csn.fi. Muutokset ovat mahdollisia! Seuraa koronatilannetta ja tarkista ajankohtainen tieto kotisivuiltamme.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Asiointi sähköpostilla tai puhelimitse ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, avoinna hiljentymistä varten ma– pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kirkkoon mahtuu 150 osallistujaa. Messut suoratoistona Facebookissa ja niitä voi katsoa myös verkkosivujen etusivulta. Messu su 26.9. klo 18. Asko Nuorkivi, Marita Toivonen ja Häyrinen. Mikkelinpäivän jumalanpalvelus su 3.10. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi, Heli Sjöberg ja Jussi Hirvonen. Musiikissa mukana Pakilan musiikkiopistolaisia. Jumalanpalveluksella aloitamme vt. kirkkoherra Tiia Valve-Tuovisen 40-vuotisjuhlallisuudet.

TAPAHTUMIA Pakilan Martat ti 5.10. klo 18.30. Tormaystävien vuosikokous ke 6.10. klo 18. Torstai kirkolla. Joka toinen torstai kirkolla tapahtuu monenlaista alkaen 7.10. Perhekerho klo 17–19, yhteinen ruokailu klo 17–18.30. Iltahetki lapsille klo 18.45 Lasten kappelissa. Samanaikaisesti kirkkosalissa hartaus aikuisille, jonka jälkeen vaihtuvaa ohjelmaa aikuisille. Tarkempia tietoja lähempänä ajankohtaa sosiaalisessa mediassa ja seurakunnan verkkosivuilla. Raamattupiiri to 7.10. klo 16–17 ja Raamattupiiri ensikertalaisille klo 18–18.45. Yhteyshenkilö Marita Toivonen, p. 050 386 3876. Perhekerho kirkolla tiistaisin klo 9–11.30. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Nuorten ilta kirkolla tiistaisin klo 18. Yhdessäoloa ja hengailua. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18 kirkolla. Kutomakerhon illat keskiviikkoisin kirkolla klo 19. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 kirkolla. Perhekerho torstaisin klo 17–19. Yhteyshenkilö Moona Seppä. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 14/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.9.–7.10.

Musiikkia kirkoissa HEIKKI TUULI

PERJANTAINA 24.9. Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti Sid Hille ja kontrabasisti Sampo Lassila. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e. Serious Songs klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Liedkonsertti. Arttu Kataja, baritoni, Pauliina Tukiainen, piano. Musiikkia säveltäjiltä Kuula, Brahms, Sibelius, Rihm, Schumann. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 25.9. Herkät virtuoosit klo 15 Kannelmäen kirkossa. FiBO Players: Jani Sunnarborg, fagotti, Jussi Seppänen, sello. Mozartin sonaatti fagotille ja sellolle, Deviennen sonaatti fagotille basson säestyksellä, aarioita Mozartin Taikahuilu-oopperasta ja Praegerin soolosellosovituksia Haydnin teemoista. Vapaa pääsy koronarajoituksin, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. Lied-duokonsertti klo 19 Kallion kirkossa. Maria Turunen ja Armaan Madar sekä Maiju Vaahtoluoto ja Mirva Helske. Musiikkia säveltäjiltä Kuula, Merikanto, Joel Järventausta (kantaes.). Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 5.10. Sid Hillen konserttisarja klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkossa. Meditatiivista musiikkia flyygelillä. Artistin omaa ja muiden tuotantoa. Vierailumaksu 4 e.

SUNNUNTAINA 26.9. Henri Herstan urkukonsertti klo 17 Temppeliaukion kirkossa. Klassista urkumusiikkia ja musiikkia suomalaisilta säveltäjiltä. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Klassikkoja sellolla ja pianolla klo 18 Laajasalon kirkossa. Helena Plathán, sello, Juhana Rauramo, piano. Brahms: sonaatti Op. 38; Schumann: Fantasiestücke op. 7; Faure: Aprés un rêve Op. 7. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 20 e. Yhteistyössä Laajasalo-Degerö Seura.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Yhteislaulua parittomien viikkojen tiistaisin. Kahvit laulun jälkeen. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Trésors de Paris klo 19–20.30 Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpääty. Francisco Almazán Alhambra, oboe ja englannintorvi, Pia Sundroos, viulu, Barbora Hilpo, alttoviulu, Eeva Rysä, sello, Marko Hilpo, piano. Neoklassisia tuulahduksia 1900-luvun Pariisista säveltäjiltä Bozza, Schmitt, Boulanger,

TORSTAINA 7.10. Sellisti Jonathan Roozeman esittää isänsä Robert Roozemanin ja yhdysvaltalaisen Christel Leen kanssa kamarimusiikin helmiä torstaina 30.9. kello 19.30 Kallion kirkossa.

Françaix. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti. Liput 20/15 e.

musiikkia. Osa viiden konsertin sarjaa. Vierailumaksu 4 e.

KESKIVIIKKONA 29.9.

TORSTAINA 30.9.

Sid Hillen konserttisarja klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkossa. Meditatiivista musiikkia flyygelillä. Artistin omaa ja muiden tuotantoa. Vierailumaksu 4 e. Päiväkonsertti klo 13 Laajasalon kirkossa. Hanna Chorell, sopraano, Kirill Kozlovski, piano. Schubert: Winterreise. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Kulttuurikeskiviikko klo 14 Temppeliaukion kirkossa. Aluksi 15 minuutin opastus arkkitehtuurista ja historiasta, minkä jälkeen urkuri Henri Herstan pienoiskonsertti. Liput 6 e, sisältää vierailumaksun. Sacred Music klo 15.30 Temppeliaukion kirkossa. Pianisti Sid Hille ja ambient-musiikin ja suomalaisen jazzin muusikoita. Ambient-tyylistä

Roozeman Duo & Christel Lee! klo 19.30–21.30 Kallion kirkossa. Jonathan Roozeman, sello, Robert Roozeman, piano sekä yhdysvaltalainen Cristel Lee, viulu. Musiikkia säveltäjiltä Beethoven, Kodály, Mendelssohn. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti. Liput 25 e.

Musiikkia, liikettä, ääniä ja tuoksuja. Suomalainen barokkiorkesteri, Sibelius-Akatemian opiskelijoita, Kaarelan superorkesteri, Balettikoulu Pirjo Kuha, Luoteis-Helsingin musiikkiopiston selloryhmä, Kan-

Uusia tuulia Pohjolasta klo 19 Kannelmäen kirkossa. Kolmen maailmanluokan barokkiorkesterin yhteiskonsertti. Suomalainen barokkiorkesteri, Drottningholmin barokkiyhtye ja Barokkanerne. Helsinki Early Music Festivalin konsertti. Vapaa pääsy koronarajoituksin, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. Kesto 1 t 30 min, sisältää väliajan.

ILPO NIIRANEN

TIISTAINA 28.9.

nelkellot-kuoro, näyttelijät Anni Pellikka ja Eveliina Heinonen, virtuoosiviulistimummo Minna Kangas, seutusellisti Louna Hosia, torimestari Vesa Purokuru. Helsinki Early Music Festivalin konsertti. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Veisuut klo 16 Herättäjä-Yhdistyksen Seuratuvalla Autotalossa, Salomonkatu 17 D, 2. krs. Sunnuntai-iltaisin kerran kuussa veisataan vähitellen Siionin virret kannesta kanteen. Kahvit. Herättäjä-Yhdistyksen Facebook-sivun linkin kautta pääsee myös veisaamaan. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Suomen klarinettiseuran juhlakonsertti klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Arvon mekin ansaitsemme – kauneimmat koululaulut klo 18 Laajasalon kirkossa. Chorus Marinus, Miesyhtye, Laulunystävät, Variksen pojat -yhtye, Heikki Varis ja Päivi Niva-Vilkko. Yhteislaulua. Vapaa pääsy koronarajoituksin.

PERJANTAINA 1.10. Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano, Turkka Vuorinen, elektroniikka. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e.

SUNNUNTAINA 3.10. Kohtaamisia barokkitorilla – Kaiken kansan soiva tori klo 15–18 Kannelmäen kirkossa. Kaarelan yhteisöllinen taidesadonkorjuu.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

No Real Gentlemen -yhtye esittää Gospel Timeʼs a Cominʼ -konsertissa bluegrass-musiikkia lauantaina 2.10. kello 19 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Vapaa pääsy.