Kirkko ja kaupunki 2021 14 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

23.9.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pojat ovat vaarassa menettää empatiakykynsä s. 8 Jari Tervon uudessa romaanissa Mikael Agricola herää henkiin s. 10

Orjakaleerilla uuteen maailmaan Satoja vuosia kestänyt orjakauppa pakotti moraaliseen vallankumoukseen s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Puolitoista vuotta kurimusta

Aikansa on pitkillä puheilla, aikansa myös unella.

SUOMI AVAUTUU ja rajoituksista luovutaan, kun 80 prosentin rokotekattavuus on saavutettu. Näin linjasi Suomen hallitus näkymiä syyskuun alkupuolella päivitetyssä strategiassaan. Mikä helpotus, jos tämä suunnitelma toteutuu. Olemme eläneet puolentoista vuoden ajan koronan kurimuksessa. Matkailuyritykset ja ravintola-ala ovat kärsineet tappioita. Muusikot ja näyttelijät ovat eläneet vailla tietoa tienestistä. Monet urheiluseurat ovat olleet hätää kärsimässä. Tässä vain muutamia esimerkkejä kanssakulkijoista, joiden elantoon kulkutaudin tuomat kokoontumisrajoitukset ovat vaikuttaneet.

KEVÄÄLLÄ 2020, kun koronarajoitukset olivat tiukimmillaan, yhteiskunnassa tehtiin digiloikka. Kulttuuria päädyttiin tarjoamaan monin paikoin suorina verkkolähetyksinä. Digiloikkaan ponnisti myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Vuonna 2020 lisääntyi eniten jumalanpalvelusten ja hartauksien sekä nuorten tilaisuuksien lähettäminen verkossa, kuten myös puhelin- ja verkkovälitteinen keskusteluapu. Tämä käy ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen tekemästä kyselystä, jonka tulokset julkistettiin alkuvuodesta. Moni kirkonmenoihin kaipaava löysi verkkojumalanpalvelukset tai hartaushetket, joihin pääsee mukaan klikkaamalla lähetyksen auki.

Loikka ei kuitenkaan ollut mahdollinen kaikille. Keneltä puuttui älylaitteita, keneltä niiden käyttötaitoja. Tilanne ei ole parantunut, sillä ikäihmisten digisyrjäytyminen on totisinta totta. Nyt syksyllä seurakuntien toiminta on päässyt jälleen vauhtiin. Kirkkojen ovet ovat avautuneet ruokailijoille ja kahvittelijoille. Jumalanpalvelukseen pääsee mukaan ja lauluun saa yhtyä. Korona-ajan hedelmänä tulee säilymään se notkeus, jolla tapahtumia ja tilaisuuksia pystytään välittämään myös verkossa. IHMISEN IKÄVÄ toisen luo ei ole kadonnut mihinkään. Nautimme siitä, että saamme tavata toisiamme ihan oikeasti. Nähdyksi tuleminen, silmiin katsominen ja nauruun purskahtaminen synnyttävät aitoa iloa. Pääseekö ilo jatkumaan? Sehän on kiinni meistä itsestämme. Paras tapa päästä kulkutaudista eroon on ottaa vastaan täysi rokotesuoja.

ULLA LÖTJÖNEN

toimituspäällikkö ulla.lotjonen@kirkkojakaupunki.fi

”

KREIKKALAINEN RUNOILIJA HOMEROS 700-LUVULLA E.KR.

Tänään Tylsistyminen on teoriassa hyvin yksinkertaista. Ei vaadita kuin vain kännykkäajan rajoittaminen. ”Vain”, heh. KOLUMNISTI RIIKKA SUOMINEN ME NAISET -LEHDESSÄ 35/2021

Iankaikkisesti Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää. MARKUKSEN EVANKELIUMI 6:31

IHMISEN IKÄVÄ TOISEN LUO EI OLE KADONNUT MIHINKÄÄN.

Kirkko ja kaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Heräsin yöllä. Illan uutiset painoivat mieltä. Miksi me teemme näin paljon pahaa toisillemme ja luonnolle? Mietin: tunsitko Jeesus ristillä kaiken tämän tuskan? Armahda meitä.

14 23.9.2021

Seuraava lehti ilmestyy 7.10. KANNEN KUVA: VILLE TIETÄVÄINEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Tanssikilpailu tarjosi uuden tavan katsoa maailmaa” Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala on tuttu monista tv-ohjelmista. Hän osallistui myös suosittuun Tanssii tähtien kanssa -kilpailuun.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

Kari Kanala, olitko pettynyt, kun putosit Tanssii tähtien kanssa -kilpailusta? – Totta kai se harmitti, koska olisin halunnut oppia lisää. Taso oli vain niin kova. Tanssikilpailu tarjosi minulle uuden tavan katsoa maailmaa. Kirkossakin voisi kertoa tarinoita enemmän kehon ja liikkeen kautta. – Ehdin treenata tanssimista viisi viikkoa, ja laihduin sinä aikana kuusi kiloa. Se on todella monipuolista liikuntaa, joten jään kaipaamaan tanssia myös sen vuoksi.

Olet nyt viidettä kertaa mukana Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa ja kesällä teit radio-ohjelman Kari Kanala eurofutiksen jäljillä. Onko seurakuntalaisten sieluista syytä olla huolissaan, kun kirkkoherra on mukana niin monessa? – Ei ole syytä. Tein töitä koko tanssikilpailunkin ajan, joten minulla oli seitsemän viikon putki

töitä ja tanssia. Pyrin olemaan koko ajan tavoitettavissa, ja moniin Teams-kokouksiin osallistuin tanssisalilta. – Hurjin päivä oli viimeinen kisapäiväni, sillä aamulla saarnasin messussa ja illalla tanssin Tom Jonesin Sex Bombin tahtiin. Olen tyytyväinen siitä, että onnistuin live-vedoissa. Jorma Uotinenkin totesi, että pastori pisteli pelottomasti parastaan.

Oletko luonteeltasi sellainen, ettet osaa sanoa mihinkään tarjoukseen ei? – Olen ollut otettu siitä, että minua on kirkon tyyppinä pyydetty mukaan eri juttuihin ja saanut näin kokea uusia asioita. Kun minua pyydettiin Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan, jota pidetään viihteen Rolls-Roycena, en voinut kieltäytyä, vaikka toisaalta pyyntö naurattikin. Silti olen myös sanonut ei joillekin tv-tuotannoille. – Tanssii tähtien kanssa -kilpailu oli kyllä haasteellinen perheen aikataulujen suhteen.

Vaimoni käy töissä Turussa, joten lapsen hoito vaati aikamoisia järjestelyjä.

4 5

Mihin tv-ohjelmaan osallistuisit mielelläsi seuraavaksi? – Olisi vaikea kieltäytyä, jos minua pyydettäisiin jalkapallostudioon analysoimaan matseja. Jalkapallo on minulle harrastuksista ykkösjuttu: pelaan, seuraan ja hengitän sitä. Aloitin futiksen pelaamisen opiskeluaikana Mooseksen Potku -joukkueessa, ja nykyään pelaan raittius- ja urheiluseura Zoomissa. Mikä sinulle on pyhää? – Jokainen ihminen on minulle pyhä. Jumalan rakastaminen on lähimmäisten rakastamista. Jos usko ei näy rakkautena, niin sillä ei ole mitään merkitystä. ■ Ensitreffit alttarilla -ohjelma tiistaisin klo 21 MTV3:lla. Messu Paavalinkirkossa sunnuntaisin klo 10.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Taivaallinen Tuomas Akvinolainen teki 1200-luvulla ajatuskokeita enkeleillä.

sittelevät tekstit nimellä Enkelit ja filosofia (Gaudeamus) ja kirjoittanut juuri ilmestyneeseen teokseen laajan johdannon.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ALAMY/GIOTTO DI BONDONE

TUOMAS AKVINOLAISEN ajattelun kehikkona on Aristoteleen tieteenfilosofia. Mutta vaikka Tuomas käyttää Aristoteleen luomaa käsitteistöä, jotkut hänen spekulaatioistaan muistuttavat enemmän ajatuksia, joita on esitetty vasta 1900-luvulla. – Kun Tuomas käsittelee esimerkiksi sitä, miten enkeli aineettomana olentona pystyy olemaan jossakin paikassa tai liikkumaan paikasta toiseen, hän tulee luoneeksi käsitteellisiä innovaatioita, jotka poikkeavat erittäin paljon Aristoteleen filosofiasta ja tuovat mieleen tieteiskirjallisuuden tai jotkut modernin fysiikan löydöt, Työrinoja arvioi. Kieltämättä vaikkapa enkelin tapa liikkua tuo mieleen scifistä tutun teleportaation. Halutessaan enkeli nimittäin voi liikkua niin, että se siirtyy paikasta A paikkaan B olematta minään hetkenä missään paikassa niiden välissä. – Jos tällaisia enkeleitä on, niillä on sellaista potentiaalia, jota emme oikeastaan voi käsittää. Tuomas itsekin totesi, että me emme pysty käsittämään enkeleitä. Myös tiedollisilta kyvyiltään enkeli eroaa ihmisestä. Siinä missä ihminen muodostaa käsitteitä havaintojensa pohjalta

uinkahan enkeleillä menee? Keskiajalla niiden tekemisiä ja ominaisuuksia pohtivat aikakauden lahjakkaimmat ajattelijat. Nykyisin niistä puhutaan lähinnä seurakunnan pyhäkoulussa ja erilaissa uushenkisyys- ja hyvinvointitapahtumissa. 1200-luvulla elänyt katolisen kirkon vaikutusvaltaisin teologi Tuomas Akvinolainen käyttää pääteoksessaan Summa Theologiae sievoisen sivumäärän enkeliopin rakentamiseen. Hänen enkelioppinsa on eräänlainen ajatuskoe siitä, millaisia voisivat olla ruumiittomat olennot, joilla kuitenkin on samoja kognitiivisia ja tahtoon liittyviä toimintoja kuin ihmisellä. – Tuomaan päättelyä voi seurata ihan riippumatta siitä, uskooko enkeleiden olemassaoloon vai ei, sanoo systemaattisen teologian emeritusprofessori Reijo Työrinoja. Hän on suomentanut Tuomas Akvinolaisen enkelioppia kä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa RASOUL KHORRAM

Kukkasilta Kurdistanista Suomeen

Yksityiskohta Giotton freskosta näyttää havainnollistavan sitä, miten enkelit vain ilmestyvät johonkin paikkaan. Giotto syntyi vuonna 1267, seitsemän vuotta ennen Tuomas Akvinolaisen kuolemaa, joten on houkuttelevaa ajatella, että Akvinolaisen enkeliopin vaikutus näkyy hänen maalauksissaan.

tekoäly

Toimittaja-dokumentaristi Rasoul Khorramilla on taideprojekti: hän on kylvänyt salaa satoja auringonkukkia ympäri Helsinkiä. Siemenet ovat peräisin Khorramin synnyinseudulta Iranin kurdialueelta. Vastaavasti hän kuskaa suomalaisia siemeniä äitinsä viljelyksille Iraniin. Haaveissa on toinenkin jännä kukkaprojekti. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Tutkimukset osoittavat, että rikkaus ei tee onnelliseksi. Mutta jos joku keksisi järjestää tästä ihmiskokeen, miksi olisin silti heti valmis vapaaehtoiseksi?” MIKKO LESKELÄ VERKKOKOLUMNISSAAN

JOS ENKELI on ruumiiton, ovatko ihmisten enkelihavainnot, joista Raamatussakin on useampia kertomuksia, unta tai pelkkää mielikuvitusta? Tuomas Akvinolaisen mukaan eivät ole. Enkeli nimittäin voi halutessaan ottaa itselleen ruumiin. Tuo ruumis saattaa näyttää ihmisen kaltaiselta ja toimiakin kuin ihminen, kuten Vanhan testamentin Lootin luona Sodomassa vierailleet miehet, joiden kerrotaan aterioineen Lootin kotona. Silti se ei ole biologinen organismi. Pikemminkin se muistuttaa Blade Runner -elokuvan replikantteja, ihmisen kaltaisia biologisia robotteja. Ihmisruumiin ottaneet enkelit pystyvät myös puhumaan niin, että se vaikuttaa ihmispuheelta. Todellisuudessa ruumiittomat olennot eivät tietenkään puhu. Keskenään ne kommunikoivat niin, että ne voivat valita, mitkä mielensä sisällöt ne sallivat toistensa tietää. Ajatustensiirtokin on siis keksitty jo 1200-luvulla. ■ Mikkelinpäivää eli enkelien sunnuntaita vietetään 3.10.

LEHTIKUVA

päättelemällä, enkeli on jo luomisessa valmiiksi varustettu käsitteillä. Se on siis ikään kuin valmiiksi ohjelmoitu tietämään ne asiat, jotka sen tiedettävissä ovat. Työrinoja toteaakin, että tässä suhteessa enkeliä voisi verrata tekoälyyn.

Kannabis armollisesti verolle Armon Vihreiden puheenjohtaja Max Mannola puolustaa Vihreiden puoluekokouksen hyväksymää aloitetta, jossa esitetään, että kannabis laillistettaisiin ja verollepantaisiin Suomessa. Armon vihreät on Vihreiden jäsenjärjestö, joka yhdistää uskontomyönteisiä vihreitä. Kyse on Mannolan omasta näkemyksestä, sillä Armon Vihreät ei ole ottanut virallista kantaa aloitteeseen. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

”Teologiset tikarit lensivät helposti” Piispa emerita Irja Askolan työssään kohtaamat tilanteet ovat tuttuja koulu- ja työpaikkakiusatuille ja sosiaalisessa mediassa maalitauluiksi joutuneille. Väitöskirjahaaveista Askola luopui seksuaalisen häirinnän takia. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JUSSI HELTTUNEN

uoretta piispa emerita Irja Askolan elämä kertaa lukiessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, mi ten se kuvaa kiusaami sen, häirinnän ja mitätöimisen mo nenlaisia muotoja kirkossa ja sen liepeillä. Askola on aiemminkin pu hunut avoimesti piispavuosinaan saamistaan vihapostista ja törky kommenteista. Askola kokee jääneensä ilman useimpien piispakollegoidensa tu kea – poikkeuksina silloinen arkki piispa Kari Mäkinen ja Porvoon piispa Björn Vikström. Tuen puu te tuntui vihapuheen hiljaiselta hy väksynnältä. – Jos on hiljaa, sekin on kannan otto, Askola sanoo nyt.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Välillä osa piispakollegoista koh disti Askolaan myös suoranaista pai nostusta ja yritti puuttua siihen, mi ten hän hoiti asioita omassa hiippa kunnassaan. Monet piispoista eivät olisi hyväksyneet esimerkiksi homo parin lähettämistä lähetystyöhön. – Eihän se ollut mikään auvoi nen ja yksimielinen joukko. Teolo giset tikarit lensivät helposti. Var masti kaikilla oli huoli kirkon tule vaisuudesta, mutta huolien sisäl löt saattoivat olla aika erilaisia eri piispoilla. Askola arvioi jääneensä yk sin osaksi teologisten näke mystensä ja mielipiteidensä vuoksi, mutta myös siksi, et tä hän sai niin paljon valta kunnallistakin medianäky vyyttä. – Olin myös persoo nana niin erilainen kuin muut, jos sain määrin arkipäi väinen.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Hengellisyys on minulle hyvin tär keää, mutta en piilota sitä teologis ten käsitteiden taakse vaan haen kieltä, jolla voi keskustella ihan ta vallisten ihmisten kanssa. Yksi piis poista sanoikin, ”ettei siitä ole teolo giseen keskusteluun, se on tämmöi nen feministinen runotyttö”. LOANHEITTOON Irja Askola törmäsi jo piispanvaalikampanjansa aikana. Hänen sukupuolensa väitettiin esi merkiksi vaarantavan suhteet katoli seen ja ortodoksiseen kirkkoon. Kun Askolan vaalivoitto alkoi näyttää todennäköiseltä, hänelle soitti Iltalehden toimittaja, jolla oli melkein valmis juttu ja lööppi: ”En simmäinen naispiispa on lesbo”. Enää tarvittiin Askolan komment ti. Kun Askola tyrmäsi jutun tiedot paikkansa pitämättöminä, toimitta ja kertoi saaneensa tiedon kirkon si säpiiristä ja tivasi Askolalta todistei ta siitä, että tämä on hetero. – Olihan se aika absurdi tilanne. Jos olisin lesbo, niin totta kai minä olisin sen kertonut jo ennen kam panjani alkua. Enhän minä olisi voi nut olla itseni kanssa sovussa, jos minun olisi pitänyt julkisessa viras sa salata identiteettini.

– Tämmöiset kokemukset ovat kyllä tehneet minut entistä sensitii visemmäksi kaikenlaisten vähem mistöjen leimaamista ja maalitta mista kohtaan. Askola muistuttaa, etteivät hä nen kokemuksensa ole mitään yksit täistapauksia. Tilanteet ovat tuttu ja koulu ja työpaikkakiusatuille, yk sin jätetyille ja sosiaalisessa medias sa maalitauluiksi joutuneille. – Siksi myös kirkossa johdon pi täisi puuttua näihin tilanteisiin tosi napakasti. OLI OIKEASTAAN teologisen tiede kunnan ilmapiiristä kiinni, ettei Ir ja Askola päätynyt kirkollisen uran sijasta akateemiseen maailmaan. Maisteriksi valmistuttuaan hän pää si assistentiksi käytännöllisen teolo gian laitokselle ja aloitteli väitöskir jan tekemistä. Muutamassa vuodes sa hän kuitenkin teki päätöksen luo pua väitöskirjahaaveista. Suurin syy oli seksuaalinen häirintä, johon As kolan mukaan syyllistyivät muuta mat teologisen tiedekunnan mies puoliset professorit ja tutkijat. Tuolloin elettiin 1970lukua, eikä häirintään osattu tai haluttu puut tua. Uhrit vaikenivat. – Yksi syy oli ihan klassinen: uh riksi joutunut tuntee häpeää. Ja jos kyseessä on professori, jolla on val taa päättää esimerkiksi gradun ar vosanasta tai tutkijan urasta, har va uskaltaa nousta vastaan, Asko la sanoo. Kirkkokaan ei ole ollut häirinnäs tä vapaata aluetta. Askola kertoo, että hän joutui piispavuosinaan esi merkiksi käsittelemään sielunhoi totilanteessa tapahtunutta epäiltyä hyväksikäyttöä. – Sellaiset ovat äärimmäisen ras kaita tapauksia, koska toisella on valta ja vastuu ja toinen on apua hakemassa. Anne Mattsson: Irja Askola – Elämäkerta. Kirjapaja 2021.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

PAULA NIEMELÄ

Samma loituneen penkin sanat Malmin hautausmaa sai palautetta rumasta penkistä. Työntekijät muuttivat sen taideteokseksi.

Hautausmaan vanha penkki ja siitä tehty runo muistuttavat ajan kulumisesta.

Kauneus, se on tunnetusti katsojan silmässä. Tämä on huomattu Malmin hautausmaalla, jonka korttelissa numero 96 nököttää sammaleen kuorruttama penkki. Penkki on ollut siinä 1990-luvulta alkaen. Vuosikymmenien aikana se on kauhtunut ja saanut hautausmaakävijät antamaan kipakkaa palautetta. – Keväällä saimme taas palautetta siitä, että penkki on karmean näköinen ja että eikö täällä pidetä paikoista huolta tämän vertaa. Meidän työntekijöiden mielestä penkki on kuitenkin hieno, sammaloituneena oikein ihanan näköinen, ker-

too Malmin hautausmaan ylipuutarhuri Paula Niemelä. Hautausmaan työntekijät alkoivat miettiä, mitä penkille tehtäisiin. Syntyi ajatus, että penkkihän voitaisiin säilyttää ja muuttaa taideteokseksi, ympäröidä narulla aivan kuin taideteos museossa. Penkin viereen voisi asentaa kyltin ja etsiä kylttiin ajan kulumista kuvaavan runon. Sitten joku keksi vielä paremman idean: joku hautausmaan työntekijöistä-

hän voisi kirjoittaa penkkiin sopivan runon. Päätettiin panna pystyyn runokilpailu, jonka tuomariksi kutsuttiin helsinkiläinen runolija Silene Lehto. Syyskuun 7. päivänä ratkesi läpi kesän jatkunut runokilpailu. Voittajaksi valittiin kausityöntekijä Soili Takkalan kirjoittama runo Vanha penkki. Penkki pysyy nyt paikallaan Malmin hautausmaalla ja jatkaa tehtävässä, joka käy ilmi voittajarunosta:

Maailmasta unohtunut, täysin palvelleena syrjään siirretty, vailla mitään virkaa. Niinhän te luulette. Mutta minä olen surujenne todistaja, menetystenne vartija, minä kannan lepohetkienne muistoa. Kun on hiljaa tarpeeksi kauan, voi kuulla vuosikymmenten vierivän ohi, sukupolvien vaihtuvan. HANNA ANTILA

Lähetä viesti SPR numeroon 16499 (15 €).

SPR / RA/2020/1407/9.11.2020

Toistemme tukena. Aina. Jokainen meistä tarvitsee ruokaa, vettä ja suojaa. Hädän keskellä perusasiat vievät rauhoittavan sanoman: apua on. Lahjoituksellasi autat ihmisiä katastrofien keskellä Suomessa ja maailmalla. Lue lisää nälkäpäivä.fi VÄLITÄ. LAHJOITA. AUTAT.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Väkivalta on osa poikakulttuuria. Onneksi myönteinen muutos näkyy jo pojissa. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS PAULI SALMI

letko koskaan kulkenut poikajoukon ohi ja ihmetellyt, mitä ihmettä oikein tapahtuu? Yhden pää on toisen kainalossa, kolmas tönäisee neljättä, joka tarttuu kolmannen rinnuksiin kiinni. Pari poikaa hengaa liepeillä, mutta he eivät tee elettäkään puuttuakseen nujakointiin. Heitä naurattaa. Kun kysyn, onko kaikki hyvin, he sanovat että on.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Miksi poikien ystävyyteen kuuluu nujakoiminen kavereiden kesken? – Poikien väliselle hellälle, julkiselle läheisyydelle ei oikein ole tilaa, sanoo Oulun yliopiston dosentti, akatemiatutkija Tuija Huuki, joka on tutkinut poikien kaverisuhteita ja niissä esiintyviä hierarkioita. − Poikien täytyy naamioida toisiaan kohtaan osoittamansa hellyys ja kunnioitus sellaiseksi, että se sopii valtavirtaisen ihannepoikuuden muottiin. Siihen kuuluu esimerkiksi se, että jääkiekkoottelussa onnistuneen maalin jälkeen pelaajat voivat mennä kasaksi päällekkäin ja teini-iässä humalaisen kaverin voi pelastaa ojasta. Poikia pusketaan Suomessa edelleen seikkailullisen, urheilullisen ja haavoittuvuutensa peittävän miehen malliin. Tunteet ja herkkyys liite-

tään edelleen feminiinisyyteen ja tyttöihin. Edelleen poika, joka ei istu perinteisen pojan muottiin, joutuu helposti silmätikuksi. Aziz Bahlaouane vastaa päivittäin 12−20-vuotiaiden poikien ja nuorten miesten kysymyksiin Väestöliiton Poikien puhelimessa, jonne voi soittaa ilmaiseksi ja nimettömänä. Hän tunnistaa hyvin valtavirtaisen poikuuden mallin. Siitä poikkeaminen saattaa vaivata ja hämmentää nuoria. − Esimerkiksi haave sairaanhoitajan ammatista voi tuntua ongelmalliselta, koska soittaja kokee, että on pakko pitää yllä jonkinlaista miehisyyden panssaria. Onneksi sitä on jo vähän opittu riisumaan, Bahlaouane sanoo. POIKIEN KAVERISUHTEET eivät nuorisotyönohjaaja Antti Niemisen mielestä ole vuosien var-

rella juurikaan muuttuneet. Nieminen on tehnyt töitä nuorten parissa 20 vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee Malmin seurakunnassa. Niemisen mukaan pojilla on useimmiten iso kaverilössi ja yleensä yksi ystävä, jolle he voivat puhua henkilökohtaisista asioista. − Jos poikia vertaa ystävyyssuhteissa tyttöihin, niin poikien välisissä ystävyyssuhteissa ei ole niin paljon mustasukkaisuutta tai omistushalua. Ei olla kateellisia, jos kaveri haluaa olla välillä myös muiden kanssa, Nieminen sanoo. Nieminen on huomannut, että aika usein pojilla on tapana valita joukostaan johtaja. Myönteisellä johtajahahmolla voi olla iso vaikutus kaveriporukassa. − Meillä on seurakunnan toiminnassa mukana yksi iso miehekäs kundi, joka on oikea halipoika. Kun hän tuli halaamaan minua, siinä oli heti 5–6 muuta poikaa halaamassa perässä, Nieminen kertoo. SYYSKUUN ALUSSA kolme poikaa sai tuomion 16-vuotiaan pojan murhasta Helsingin Koskelassa. Kaksi tuomittua oli tuntenut uhrin lapsuudesta lähtien ja heillä oli uhrin kanssa ”ystävyyssuhde”. Miten ihmeessä päädytään tilanteeseen, jossa kaverit tappavat toisiaan? Koskelan kaltaiset tapaukset eivät tapahdu vahingossa. Ne ovat pitkän jatkumon tulos. Haitanteko kietoutuu kaveruuteen pikkuhiljaa. Kiusaaminen saattaa alkaa viattomalta vaikuttavasta naljailevasta vitsailusta tai niin, että hipaksi valikoituu joka kerta sama henkilö. Koulussa tai kaveriporukassa saatetaan alkaa arvottaa ihmisiä esimerkiksi vaatteiden tai harrastusten perusteella. Jos tässä vaiheessa kasvattajat kotona, päiväkodissa tai koulussa eivät puutu vahingolliseen käytökseen, kiusanteko saattaa kehittyä julmemmaksi ja johtaa jopa fyysiseen väkivaltaan. − Koskelan tapauksessa ympäröivällä yhteisöllä on peiliin katsomisen paikka. Kukaan ei ole ottanut tilannetta haltuun. Sekä uhri että tekijät ovat kaikki alaikäisiä, tutkija Tuija Huuki sanoo. − On myös mahdollista, että kiusaamista ei ole kyetty tunnistamaan, koska ajatellaan, että poikana oleminen on sellaista, että pitää ottaa ja antaa nokkaan. Miksi kukaan jää tilanteeseen, jossa häntä kohdellaan jatkuvasti kaltoin? − Tilanne on samankaltainen kuin lähisuhdeväkivallassa. Kuviosta ei ole helppo lähteä ellei joku opasta. Kuvittelemme, että ihmissuhdetaidot juurtuvat itsekseen. Näin ei ole. Jonkun on opetettava ne meille. Ilman ihmissuhdetaitojen opettamista lapselle ei kehity itsemääräämisoikeuden tuntoa vaan hän voi uhriutua. – Poikana olemiseen liittyy myös yksin pärjäämisen eetos, eikä kantelijaa katsota hyvällä. VUONNA 2019 julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan 17 prosenttia 8.–9.-luokkalaista pojista oli kokenut edeltävän vuoden aikana väkivallan uhkaa. 4.- ja 5.-luokkalaisten joukossa luku oli 12 prosenttia. Hieman alle kymmentä prosenttia lapsista ja nuorista oli kiusattu. Tuija Huukin mukaan todellisuudessa poikien tilanne on tilastoja synkempi. – Väkivalta tai sen uhka on läsnä lähes jokaisen pojan arjessa, hän sanoo.

Kolme vinkkiä tunne kasvatukseen 1. Nimeä tunteita Ehjäksi ihmiseksi kasvamisen kannalta on tärkeää, että lapsi saa kosketuksen tunteiden koko kirjoon. Lasta pitää auttaa tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunteita. ”Nyt sinua varmasti turhauttaa, koska…”, ”Olet varmasti iloinen, kun…” Näin lapsi oppii hiljentymään, saamaan kiinni tunteistaan, käsittelemään niitä, suremaan ja päästämään irti.

2. Opeta oman ja toisen kehon kunnioittamista Lapsuuden seksuaalisuus tarkoittaa oman kehon tuntemista sekä oman ja toisen kehon kunnioittamista. Se tarkoittaa myös sitä, että lapsi ymmärtää, mihin ei tarvitse suostua. Lapsen seksuaalikasvatus on pitkälti ihmissuhdetaitojen opettelua, ja sitä voi toteuttaa parhaiten arjen keskellä. Esimerkiksi elokuvat ja mainoskuvasto tarjoavat pohdittavaa. Kun asioista keskustellaan kepeällä otteella ja avoimen kriittisesti, niistä ei tule punastelujuttuja.

3. Kysy kuulumisia Asioista kannattaa keskustella pisaroina eli vähän kerrallaan heti, kun ne tulevat vastaan. Kysy lapselta päivittäin, miten kavereiden kanssa meni. Toimivatko kaikki reilusti tai toimitko itse reilusti? Kun lapsi kertoo, puikaa asioita yhdessä. Miltä se tuntui? Miltä se tuntui toisesta? Miten toisella kerralla voisi toimia paremmin? Lähde: Tuija Huukin haastattelu.

Viimeisimmän lapsiuhritutkimuksen (2014) mukaan ikätoverien välinen väkivalta ei välttämättä tule ilmi kyselyissä. Tämä saattaa johtua siitä, että jonkin asteinen väkivalta koetaan normaaliksi osaksi kaverisuhteita tai teot koetaan vähäisiksi. Yli 90 prosentissa tapauksista alakouluikäiset pojat kohtaavat fyysistä väkivaltaa nimenomaan kavereiden tai sisarusten taholta. Teini-iässä tuttujen väkivallantekijöiden osuus laskee noin 75 prosenttiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat nuoret, jotka asuvat sijaisperheissä tai lastensuojelulaitoksissa. Heille väkivaltaisia kohtaamisia kertyy muita enemmän. POJAT KASVAVAT kolmen ristiriidan paineessa. Ensimmäinen niistä on, että kasvattajat vaati-

vat pojilta kiltteyttä ja hyvää käytöstä, mutta lelut, media ja pelit tyrkyttävät heille pienestä pitäen väkivaltaa. Otetaan esimerkiksi lelut. Vaikka viime vuosina on kiinnitetty huomiota siihen, ettei lelumainoksia kohdennettaisi millekään sukupuolelle, lähimarketin leluhyllyt osoittavat muuta. Tytöille on tarjolla pastellisävyisiä pehmoleluja ja ihmishahmoja, pojille monsteriautoja ja irvisteleviä taistelurobotteja. − Väkivalta ja hurjuus ovat mukana pienimmissäkin yksityiskohdissa, Tuija Huuki sanoo. Toiseksi kulttuuri, yhteiskunta ja kasvattajat tarjoavat pojille fyysistä ja aktiivista roolia, jossa ei ole juurikaan sijaa tunteille ja herkkyydelle. Ehjäksi ihmiseksi kasvaminen vaatii kuitenkin tunnetaitoja, joita pojille ei opeteta tarpeeksi. Taistelu kaverihierarkiassa voi yltyä kovaksi. Hierarkiaa rakennetaan mitä erilaisimmin keinoin, kuten asettamalla erilaiset harrastukset paremmuusjärjestykseen. Yksi suositun pojan kriteereistä on, että hänen pitää olla valmis vähintäänkin puolustautumaan väkivallalta, ettei joudu kaveriporukassa alimpaan kastiin.

”

Somessa pojat voivat sanoa toisilleen kauniita, jopa helliä sanoja. NUORISOTYÖNOHJAAJA ANTTI NIEMINEN

− Pitää olla kova. Merkittävä osa poikien väkivallasta kietoutuu valmiuksiin olla ”miehinen mies”, mitä se sitten tarkoittaakin, Huuki sanoo. Kolmanneksi media, mainokset ja videopelit ylitarjoavat seksuaalista kuvastoa. Samalla kasvattajat Huukin mukaan vaikenevat seksuaalisuudesta lähes kokonaan. Päiväkodeista ja kouluista puuttuu kriittinen, mutta rakentava ja myönteinen seksuaalikasvatus. − Tämä jännite heijastuu lapsiin, ja etenkin pojat saattavat toimia tavalla, joka ei ole turvallista heille itselleen eikä muille. Tämä voi johtaa esimerkiksi seksuaaliseen häirintään. − Näiden kolmen ristiriidan seurauksena pojat ovat vaarassa menettää empatiakykynsä, Huuki sanoo. NUORISOTYÖNOHJAAJA Antti Nieminen on pannut merkille poikakulttuurissa myös myönteisen muutoksen. Nieminen ajattelee, että se on ainakin osittain sosiaalisen median ansiota. − Somessa pojat voivat sanoa toisilleen kauniita, jopa helliä sanoja. Siellä saattaa sanoa, että oot komee ilman, että siinä on mitään seksuaalista. Niemisen mielestä on tärkeää myös muistaa, ettei sukupuolten välisiä eroja tarvitse tasata väkisin. Tärkeää on, että koko ajan on enemmän luvallista olla sellainen kuin haluaa olla. − Vaikka muutos on kovin hidasta, yhteiskunta muuttuu ja näennäisen vahvuuden pakko on murtumassa, Nieminen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Maalaispojasta maailman Jari Tervon uusi romaani kuvaa Mikael Agricolan tietä suomen kirjakielen isäksi ja uskonnon uudistajaksi. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JOONAS BRANDT

irjailija Jari Tervo potee vieroitusoireita. Mikael Agricolasta kertovan Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa -romaanin (Otava) kirjoitusurakka on ohi ja olo tuntuu tyhjältä. – Kun alan kirjoittaa jostain aiheesta laajaa romaania, suhtaudun työhön aina intohimoisesti. Tänä vuonna vietin aikaa kirjan parissa niin tiiviisti, että laskin minulla olleen vain kolme kunnollista vapaapäivää. Romaani Ruotsin kuningaskunnassa 1500-luvulla eläneestä Agricolasta oli hautunut Tervon päässä vuosia. Häntä kiehtoi uskonpuhdistajana ja suomen kirjakielen isänä tunnettu suurmies, jonka elämästä moni ei tiedä juuri mitään. Tervo aloitti aiheeseen perehtymisen lukemalla pari Agricolasta tehtyä elämäkertaa. Niistä selvisi muun muassa se, että Agricola oli tutustunut nuorena opiskelijana Saksan Wittenbergissä uskonpuhdistaja Martti Lutheriin. Myöhemmin Agricola toimi Turun piispana Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan alaisuudessa. Tämä lähetti hänet Moskovaan neuvottelemaan tsaarin kanssa Ruotsin ja Venäjän välisestä rauhasta. – Olin ällistynyt siitä, miten paljon Agricola oli ollut henkilökohtaisesti tekemisissä ajan merkittävien henkilöiden kanssa. Se oli Pernajalta Thorsbyn kylästä lähteneeltä mieheltä melkoinen saavutus, Tervo toteaa. Ajatuksena oli Mikael Agricolan ja tuon ajan valtaapitävien ihmistäminen, eli Tervo tahtoi tehdä heistä romaanin, jossa he ovat ajattelevia ja tuntevia hahmoja. – Tsaari Iivana ei tunnetusti ollut kiva ihminen, mutta hänestä ei vielä silloin käytetty Julmanimeä. Pelottavinta onkin se, että myös historian hirviöt ovat olleet ihmisiä. Alle viisikymppisenä kuolleelle Agricolalle Tervo halusi luoda elämän sen alusta loppuun. Siihen kuului myös perhe, jonka Agricola perusti 40-vuotiaana. – Kun puhutaan suomalaisuuden juurista, tässä ne ovat. Kirja kertoo paitsi Agricolasta myös luterilaisesta uskosta ja suomen kielen perustamisesta. Niiden varaan Suomi on yli 500 vuotta rakentunut. Vain Suomen peruskallio ja ilmasto ovat pysyneet pidempään.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

JARI TERVON mukaan Mikael Agricolan isä Olof oli varakas maanviljelijä, joka suostui Pernajan seurakunnan kirkkoherran suosituksesta lähettämään alle kymmenvuotiaan poikansa kouluun Viipuriin. Romaanissa isä hangoittelee vastaan sillä verukkeella, ettei voi lähettää ainoaa poikaansa maailmalle, koska ei ole Jumala. On eri näkemyksiä siitä, oliko tuo talonpoikaistaustaansa viittaavan Agricola-sukunimen ottanut poika äidinkieleltään suomen- vai ruotsinkielinen. – Itse arvelen hänen olleen ruotsinkielinen, koska Pernaja oli vahvasti ruotsinkielistä aluetta.

Hänen on kuitenkin täytynyt olla jo varhain tekemisissä suomen kielen kanssa, Tervo sanoo. Niinpä romaanissa esiintyy yhtenä fiktiivisenä henkilönä pahasuinen Malin-piika, jonka suomenkielistä sanailua Agricola kirjoittaa muistiin laudanpätkille. Tervo joutui kuvittamaan Agricolan vaiheita, koska niistä ei ole yksityiskohtaista tietoa. Esimerkiksi hänen seurakseen opintielle lähtevä Malin-piian poika Petrus Paljaspää on kuvitteellinen hahmo. – Agricolan ei myöskään tiedetä sairastaneen kaatumatautia. Sehän oli sairaus, jota pidettiin

mieheksi tuohon aikaan outona ja järkyttävänä, Saatanan lähettämänä. Romaanissani halusin kaatumataudin kautta kuvata Agricolan sisäistä taistelua Jumalan ja Saatanan välillä. Nämä käsitettiin tuohon aikaan aktiivisina olentoina, jotka piinasivat ihmisiä päivittäin. Kirjaansa varten Tervo selvitti perin pohjin ihmisten elämää keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Yksi kiinnostava asia oli se, miten ihmiset liikkuivat paikasta toiseen. Isoimpiin kulkureitteihin kuului Viipurin ja Turun välinen rantatie. Tosin silloinkin oli kyse vain leveähköstä polusta. Turku oli maan tärkeämpiä kaupunkeja siksi, että sinne pääsi helposti myös vettä tai jäätä pitkin.

Perehtyessään Mikael Agricolan elämään Jari Tervo ällistyi siitä, miten paljon tämä oli ollut tekemisissä aikansa merkittävien henkilöiden kanssa.

”

SUOMEN KIELI OLISI HYVINKIN SAATTANUT JÄÄDÄ RUOTSIN JA VENÄJÄN KIELEN VARJOON, JOS KIRKKOHERRA EI OLISI SUOSITELLUT AGRICOLALLE KOULUUNLÄHTÖÄ.

TURUSSA PAPIKSI vihitty Mikael Agricola oli pari–kolmekymppinen nuori mies, kun hän matkusti laivalla opiskelemaan humanistisia tieteitä Wittenbergin yliopistoon. Siellä hän kuunteli kiinnostuneena myös ajan gurun, uskonpuhdistaja Martti Lutherin, sekä muiden teologien luentoja. Niiden innoittamana hän alkoi laatia Uuden testamentin suomenkielistä käännöstä. Jari Tervo kuvailee romaanissa värikkäästi Agricolan ja Lutherin oluttuopin ääressä käymiä keskusteluja siitä, mitä on ihmisenä olo ja luterilaisuus. – Luther oli renessanssihahmo, jolle elämän nautinnot eivät olleet vieraita. Munkkina pitkään elänyt mies tyrmäsi siis aiemman elämänsä. Löysin vielä jostain kirjasta maininnan, että vatsavaivoista kärsinyt Luther olisi kertonut saaneensa uskonnollisen valaistumisensa kloaakissa. Siitä sai hyvää ainesta romaaniin. Tervoa hämmästyttää Lutherin ja Agricolan kirjallisen työn valtava määrä. He tekivät työtä kaiken lisäksi käsipelillä ja kynttilän valossa. Agricola tunnetaan Suomen uskonpuhdistajana, mutta Tervo arvelee, että uskonto olisi muuttunut meillä ilman häntäkin. Sen sijaan suomen kirjakielen luomista ja ensimmäisten suomenkielisten kirjojen kääntämistä Tervo pitää ainutlaatuisena työnä. – Suomen kieli olisi hyvinkin saattanut jäädä ruotsin ja venäjän kielen varjoon, jos kirkkoherra ei olisi suositellut Agricolalle kouluunlähtöä. Agricola kehitti muun muassa oikeuslaitokseen ja kirkkoon liittyvää sanastoa, ja monet näistä sanoista ovat jääneet elämään. Tervo kylvi niitä eri puolille kirjaansa. Hänen oma lempisanansa on lustitarha, Agricolan keksimä muunnos paratiisi-sanasta. – Romaanissa Agricola pohtii kirjeessään Birgitta-vaimolleen, kumpi on hänelle tärkeämpää, usko vai sana. Agricola päätyy siihen, että koska Raamatussakin alussa oli sana, tuli hänelläkin usko vasta sen jälkeen, Tervo kertoo. – Elämänsä loppupuolella Agricola oli kuitenkin pettynyt mies, sillä hän tunsi, ettei hänen käännöstyötään arvostettu. Se nousi uuteen arvoon vasta 1800-luvulla kansallisuusaatteen myötä. ■

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa! Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. 11.10. klo 17.00–19.30 14.10. klo 17.00–19.00 18.10. klo 17.00−19.00 21.10. klo 17.00−19.30 Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Voisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi, joka toimii saattaja-apuna lääkärikäynnillä tai parin viikon välein ulkoiluseurana ja keskustelukaverina? Ilmoittaudu 1.10.2021 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Kahleissa Kun ihminen myytiin orjaksi, hänestä tuli kauppatavaraa. Orjuus jätti synkät jäljet, joita korjataan edelleen. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS VILLE TIETÄVÄINEN KUVAT WIKIMEDIA COMMONS, LEHTIKUVA, ALAMY

nsimmäinen tiedetty orjalaiva lähti matkaan vuonna 1501. Sen jälkeen Atlantin yli purjehti 350 vuoden aikana yhteensä yli 36 000 orjalaivaa. Sen lisäksi ihmisiä salakuljetettiin. Jokainen laivoista oli merenpäällinen helvetti, jossa juuriltaan ryöstetyt, polttomerkityt, kahlehditut ihmiset matkasivat tuntemattomaan. Tähän valtavaan ilmiöön on perehtynyt Oulun yliopiston tutkija Kalle Kananoja tuoreessa teoksessaan Kahlitut. Orjuuden historia Amerikan mantereella (Gaudeamus 2021). Uudella ajalla kaikkein laajamittaisinta orjuutta on ollut transatlanttinen orjuus: afrikkalaisten myyminen orjiksi ja kuljettaminen Atlantin yli Amerikan mantereelle. Mittasuhteet ovat pyörryttävät: nykyisen arvion mukaan Afrikasta vietiin vuosina 1501–1866 Amerikkaan yli 12,5 miljoonaa orjaa. Heistä lähes 11 miljoonaa saapui elävänä Amerikkaan. Aktiivisimmin orjakauppaa kävivät Englanti, Portugali, Espanja, Ranska ja Alankomaat. Jopa Tanska osallistui siihen. Orjakaupan vuosisatoina Afrikassa ei ollut ”afrikkalaista” identiteettiä. Hallitsijat eivät ajatelleet myyvänsä toisia afrikkalaisia vaan oikeutetuissa sodissa vangittuja vihollisiaan, Kananoja kirjoittaa. Orjaksi saattoi päätyä monella tavalla. Yleisimmät tavat hankkia orjia olivat sodankäynti, ryöstöretket ja kidnappaus. Orjuutta käytettiin rangaistuksena erilaisista rikkomuksista ja epäillystä noituudesta. Nälänhätien ja epidemioiden aikana ihmiset saattoivat joutua myymään itsensä tai sukulaisensa orjaksi. Orjaksi joutuminen merkitsi ihmiselle henkilökohtaista katastrofia. Samalla orjuus heikensi afrikkalaisia yhteiskuntia. Orjakauppa aiheutti väkivaltaa, epävakautta, väestökatoa ja nälkää. ORJALAIVAN MATKA Atlantin yli kesti 6–8 viikkoa. Kalle Kananojan mukaan orjalaivat olivat ”käsittämättömän kurjuuden, kauhun ja kollektiivisen kidutuksen tyyssijoja”. Merimiehetkin tiesivät sen eivätkä olisi halunneet orjalaivoille töihin, mutta monilla ei ollut vaihtoehtoa. Merimiehiä myös huijattiin laivoille juottamalla heitä känniin ja ottamalla heiltä sen jälkeen nimi sopimuspaperiin. Yllättävä tieto on, että lähes puolet orjuutetuista, lähes 5 miljoonaa ihmistä, vietiin Brasilian plantaaseille. Suunnilleen saman verran orjia vietiin Karibialle. Yhdysvaltojen alueelle vietiin alle 400 000 afrikkalaista, vaikka heistä olemme kuulleet eniten. Orjuus oli tapa järjestää talous ja työ, mutta pohjimmiltaan se oli väkivaltaa ja riistoa. Laajamittaisesti orjien työvoimaa käyttäneistä yhteiskunnista tulisi Kananojan mukaan käyttää nimitystä orjayhteiskunnat, ja Amerikan yhteiskunnat olivat sellaisia. – Atlantin alueen talouskasvu perustui 1500–1800-luvuilla orjuuteen, Kananoja tiivistää. Amerikan mantereella ja Karibian saarilla orjat työskentelivät kaivoksilla ja viljelyksillä tuottaen

etenkin sokeria, kahvia ja puuvillaa, jota myytiin Eurooppaan. Työ oli palkatonta raadantaa, ja kuria pidettiin ruoskalla. Euroopan markkinat olivat suuret, ja kauppa tuottoisaa. Osa orjista työskenteli omistajien kotona palvelusväkenä. Raskaissa peltotöissä syntyivät myös spirituaalit, orjien omat hengelliset laulut. Niissä kaikui ahdistus, vapauden kaipuu ja toivo vapaudesta. Nämä kansanlaulut ammensivat afrikkalaisista rytmeistä. MITEN ORJUUTTA PERUSTELTIIN ja oikeutettiin? Perustavan laatuinen teoria löytyi antiikin Kreikan arvostetun filosofin Aristoteleen (384– 322 e.Kr.) filosofiasta. Länsimaisen tieteen isänäkin pidetyn Aristoteleen mukaan isännän ja orjan suhde oli yhtä luonnollinen kuin miehen ja vaimon tai ihmisen ja kotieläimen. Jotkut oli syntymästään saakka luotu hallittaviksi, toiset taas hallitsijoiksi. Aristoteleen mukaan orjuus oli hyväksi orjille, koska heillä ei ollut riittävää kykyä tehdä päätöksiä. Orjuuden perusteluja etsittiin myös Raamatusta. Sekä kristityt että islamilaiset orjuuttajat perustelivat toimintaansa kertomuksella Nooan kirouksesta, jonka tämä langetti pojanpojalleen Kanaanille. ”Kirottu olkoon Kanaan, tulkoon hänestä veljiensä orjienkin orja”, pauhasi liikaa viiniä juonut, sammuneena löydetty ja siitä selvinnyt isoisä. Kertomus löytyy 1. Mooseksen kirjasta.

”

Orjuutta perusteltiin Nooan langettamalla kirouksella. Sekä eurooppalaiset että arabiajattelijat otaksuivat, että Kanaan oli ihonväriltään musta, vaikka sellaisesta ei mainita Raamatussa sanallakaan. Oletus Kanaanin ihonväristä oli laajalti hyväksytty kristityssä maailmassa. Se löytyi oppineiden kirjoittamista kirjoista, ja sitä toisteltiin luennoilla, puheissa, saarnoissa ja arkipuheessa. – Mustat olivat siis kristikunnan silmissä kirottu rotu vielä 1800-luvun puolivälissä, Kalle Kananoja toteaa. Myös muslimien keskuudessa musta ihonväri yhdistettiin alempiarvoiseen ruumiilliseen työhön ja orjuuteen. AFRIKASTA OSTETTUJA orjia kohdeltiin esineinä ja omaisuutena. Usein he nousivat vastarintaan jo kuljetuksen aikana, laivalla. On arvioitu, että joka kymmenennellä laivalla orjat nousivat kapinaan. Onnistumisen mahdollisuus tosin oli lähes olematon. Matkan määränpäässä plantaaseilla oli enemmän mahdollisuuksia vastarintaan. Hidastelu työssä oli yksi keino, Kalle Kananoja mainitsee. Syntyi aseellisia kapinoita, kuten Jamaikan ja Haitin orjakapinat 1700-luvun lopulla. Haitin vallankumouksen tuloksena Amerikan rikkaimmasta siirtomaasta tuli itsenäinen valtio. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Tärkein vastarinnan muoto oli karkaaminen syrjäseuduille. Karanneet orjat muodostivat toisinaan yhteisöjä. Karkaamista käytettiin myös neuvotteluvoimana. Orja saattoi sitä kautta saada helpotuksia työoloihinsa tai esimerkiksi oikeuden tavata toisella omistajalla asuvaa puolisoaan, kun palaa takaisin. HISTORIA TUNTEE ainakin yhden entisen orjalaivan kapteenin, josta tuli myöhemmin orjakaupan ja orjuuden tiukka vastustaja. Hän oli Englannin kirkon itseoppinut pappi John Newton (1725–1807), joka on kirjoittanut yhden maailman suosituimmista virsistä, Amazing Gracen.

”

Afrikasta ostettuja orjia kohdeltiin esineinä ja omaisuutena. Parikymppisenä merikadettina Newton oli röyhkeä rämäpää, joka hankkiutui vaikeuksiin useammalla laivalla. Hän päätyi Länsi-Afrikkaan harjoittamaan sen ajan huippubisnestä eli orjakauppaa, joka veti puoleensa rahanahneita ja seikkailunnälkäisiä eurooppalaisia. Uskomattomien käänteiden kautta hän joutui itsekin vuodeksi orjan asemaan valkoisen orjakauppiaan tiluksille. Newton toimi jonkin aikaa orjavaraston osakkaana Sierra Leonessa. Hän ”paatui pian orjien metsästämisen, kiinnioton, ostamisen ja myymisen hirvittävyyteen. Raa’at menetelmät eivät kuitenkaan olisi olleet mahdollisia ilman samaan hyväksikäyttöön syyllistyvien heimopäällikköjen apua”, kirjoittaa Jonathan Aitken Newtonin elämäkerrassa. Myöhemmin nuorena perämiehenä ja kapteenina Newton kulki kuukausikaupalla Guinean ja Sierra Leonen rannikolla hankkimassa orjia. Vasta, kun ruuma oli täynnä ihmislastia, julma matka Atlantin yli saattoi alkaa. Tuohon aikaan edes kristityt eivät nähneet ristiriitaa kristillisen uskon ja orjuuttamisen välillä. Hengellisistä asioista kiinnostunut kapteeni Newton piti miehistölleen joka sunnuntai hartaushetken samaan aikaan, kun orjat viruivat kahleissa laivan kannen alla. Vanhoilla päivillään Newton kirjoitti tulisen pamfletin orjakauppaa vastaan ja kävi Englannin parlamentissa kertomassa omista kokemuksistaan alalla. ORJUUDEN HISTORIA on synkkä. Toisaalta on sanottu, että orjuuden vastainen liike alkoi samaan aikaan kuin orjuuttaminenkin. Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriaisen mukaan kaikki eivät hyväksyneet orjuutta edes antiikin aikana. Varsinaisesti orjuuden vastainen liike alkoi Amerikasta 1700-luvun lopulla, jolloin perustettiin orjuutta vastustavia yhdistyksiä. Joukko kristittyjä pasifisteja eli kveekareita alkoi ensimmäisenä pitää orjuutta epäkristillisenä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Näin pakattiin 454 orjaa brittiläiseen Brookes-orjalaivaan 1700-luvun lopulla. Vuoden 1788 orjakauppalaki vähensi orjien sallittua määrää aluksella. Ennen sitä Brookesiin ahdettiin jopa yli 600 orjaa.

Myös Välimerellä käytiin orjakauppaa Ihmisiä on pidetty orjatyössä kaikissa maailman kolkissa, eikä orjuus ole hävinnyt nykypäivänäkään. Varhaisimmat tiedot orjuudesta ovat 5 000 vuoden takaa Mesopotamiasta, jossa sumerilaiset käyttivät sotavankeja orjina kastelujärjestelmien rakentamisessa.

Pastori John Newton oli entinen orjakauppias ja orjalaivan kapteeni. Hänestä tuli myöhemmin orjakaupan ja orjuuden vastaisen protestiliikkeen keulahahmo.

Orjuus oli laajalti osa yhteiskuntajärjestelmää antiikin Kreikassa ja Roomassa, ja se kulkee läpi Raamatun luonnollisena asiana. Orjat ja orjattaret mainitaan Raamatussa yli sata kertaa. Uudessa testamentissa ”orja” on usein käännetty palvelijaksi. Afrikassa käytiin orjakauppaa Saharan yli jo kauan ennen eurooppalaisten tuloa mantereelle. Afrikkalaiset hallitsijat myivät vihollis-

kansojen jäseniä ja sotavankeja orjiksi Pohjois-Afrikan islamilaisiin maihin. Nykyisen Ghanan alueella sijainneessa Asanten valtakunnassa (1600–1700-luvuilla) orjat kaivoivat kultaa afrikkalaisille hallitsijoilleen. Myös itäeurooppalaisia ihmisiä myytiin orjiksi Pohjois-Afrikkaan jopa siinä määrin, että orjaa merkitsevä sana slave juontuu slaavilaista tarkoittavasta sanasta. Välimerellä kaupattiin näitä slaavilaisia orjia 1200–1400-luvuilla. Pohjoisessa viikingit ryöstivät ihmisiä orjiksi ja kävivät heillä kauppaa. Isonvihan aikana 1700-luvun alussa Suomesta vietiin kymmeniä tuhansia ihmisiä orjiksi Venäjälle, jossa maaorjuus oli laajasti käytössä aina 1860-luvulle asti.

J.J. Smithin puuvillaplantaasin orjat Etelä-Carolinassa, Yhdysvalloissa vuonna 1862. Taustalla orjien asumuksia. Presidentti Abraham Lincoln vapautti orjat julistuksellaan 1863.

YK:n ihmisoikeuksien julistus tuomitsi orjuuden Orjuus on kansainvälisesti kriminalisoitu. YK:n edeltäjä Kansainliitto hyväksyi vuonna 1926 yleissopimuksen, jonka tarkoituksena oli lopettaa orjuus ja orjakauppa. Toisen maailmansodan jälkeen YK laati ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jonka 4. artiklassa tuomitaan orjuus ja orjakauppa kaikissa muodoissaan. Euroopassa tämä vahvistettiin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, joka tuli Suomessa voimaan 2012. Siinä kielletään paitsi orjuus myös orjuuden kaltainen pakkotyö. Orjuuden julistaminen laittomaksi oli valtava edistysaskel ja ihmiskäsityksen muutos. Maailman valtiot olivat ainakin hetkellisesti yhtä mieltä siitä, että jokaisella ihmisellä on ihmisarvo eikä ihmistä saa kohdella omaisuutena eikä kauppatavarana. Brittiläinen Anti-Slavery-järjestö, joka on toiminut yli 180 vuotta orjuuden vastaisen liikkeen etujoukoissa, arvioi maailmassa olevan nykyäänkin runsaat 40 miljoonaa orjaa. Moderni orjuus tarkoittaa muun muassa ihmiskauppaa, velkaorjuutta, pakkotyötä ja pakkoavioliittoja. Sen yleisin mutta vähiten tunnettu muoto on velkaorjuus. Sitä käytetään sitomaan

työntekijät maatiloille Karibialla, Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, etenkin Pakistanissa ja Intiassa. Kokonaiset perheet pakotetaan raatamaan yhden perheenjäsenen ottaman lainan vuoksi. Pahimmillaan ”laina” periytyy sukupolvelta toiselle, eikä ulospääsyä ole. Modernin orjuuden tunnetuin muoto on ihmiskauppa. Se tarkoittaa muun muassa nuorten tyttöjen huijaamista seksityöhön, miesten huijaamista vaaralliseen pakkotyöhön ja naisten huijaamista kotiapulaisiksi. Tähän liittyy usein riippuvuus ihmiskauppiaasta, henkilöpaperien vieminen, suuri velka työnvälityksestä ja kuljetuksesta

sekä väkivalta. Ihmiskaupan uhri on ansassa. Yksi modernin orjuuden tunnusmerkki onkin se, että riistetyksi joutunut ihminen ei voi lähteä tilanteesta pois. Suomessa on otettu ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään lähes tuhat ihmistä. Pakkoavioliitto määriteltiin yhdeksi orjuuden muodoksi vuonna 2017. Tämä nosti orjien arvioitua määrää 15 miljoonalla ihmisellä. Huomattava osa pakkonaitetuista on lapsia. Orjuuden kitkeminen alkaa lakien muuttamisesta, ja siksi tämä muutos oli voitto. Työ jatkuu kaikilla mantereilla.

Islamilainen kalifaatti sieppasi ja myi orjaksi tämän 11-vuotiaan jesiditytön vuonna 2014 Pohjois-Irakissa. Myös hänen äitinsä ja siskonsa myytiin orjiksi. Irakin poliisi vapautti heidät Mosulissa vuonna 2017.

Kalle Kananojan mukaan orjuudenvastainen liike ja sen voittokulku olivat moraalinen vallankumous maailmanhistoriassa. Alkuvaiheessa liike rakentui jääräpäisten yksilöiden varaan, esimerkkinä köyhä kveekari nimeltä Benjamin Lay. 1730-luvun Pennsylvaniassa varakkaat kveekaritkin omistivat orjia, mutta Lay oli asunut Barbadoksella ja nähnyt orjien kärsimyksiä. – Tarvittiin henkilökohtainen kokemus tai lisää tietoa siitä, millaista kärsimystä orjuus aiheutti. Samaan aikaan yksilöllisyyden idea yleistyi länsimaisessa filosofiassa. Sääty-yhteiskunta horjui Ranskan vallankumouksen myötä, ja ihmisoikeuksia korostava ajattelu levisi, Kananoja kuvaa. Amerikkojen orjayhteiskunnissa vaikutti myös suuri joukko vapaita mustia, sillä orjia vapautettiin alusta alkaen etenkin Latinalaisessa Amerikassa. Esimerkiksi Brasiliassa oli jo 1800-luvulla enemmän vapaita mustia kuin orjia. Yksittäisten orjien vapauttamiseen motivoivat kristillinen lähimmäisenrakkaus ja hyväntekeväisyys. Tietyillä ehdoilla orjan oli myös mahdollista ostaa itsensä vapaaksi ansaitsemalla rahaa lisätöillä. Käytännössä se merkitsi sitä, että orjan oli hankittava isännälleen rahat uuden orjan ostoon. Orjayhteiskunnan rakenne näkyy raadollisesti siinäkin, että monen vapautetun orjan tavoite oli ostaa omia orjia. VAPAITA MUSTIA ja värillisiä oli mukana Amerikan valloittamisessa ja asuttamisessa, ja moni saavutti vapauden palveltuaan valloitussodissa. Orjuuden vastaiseen liikkeeseen he osallistuivat vaatimalla vapautta ja kansalaisoikeuksia puheissa ja kirjoituksissa sekä organisoimalla kokouksia ja mielenilmauksia. Yhdysvalloissa toimi salainen turvatalojen ja kulkuyhteyksien verkosto eli maanalainen rautatie, joka auttoi karanneita orjia etelävaltioista pohjoiseen ja Kanadan puolelle turvaan. Tästä kertoo Colson Whiteheadin tuore romaani Maanalainen rautatie. Tosielämän sankaritarinoita avaa myös Yle Areenassa nähtävissä oleva dokumenttisarja Orjakaupan synkkä menneisyys. Moni kirkko oli osa maanalaista rautatietä, ja ”vapauden laivat” veivät karanneita orjia USA:sta Kanadaan. Ponnistelut tuottivat tulosta, ja asiaa edistivät myös maailmantalouden muutokset. Orjakauppa kiellettiin lailla Englannissa ja Yhdysvalloissa vuonna 1808. Orjakaupan loppuminen ei silti vielä tarkoittanut orjuuden loppumista, eikä orjien vapautus tarkoittanut automaattisesti tasavertaista kansalaisuutta, mutta suunta oli selvä. Orjuus päättyi lopulta, mutta sen jälkeen Yhdysvaltojen etelävaltioissa harjoitettiin rotusortoa kokonaisen vuosisadan ajan. Orjuuden aikakausi on jättänyt yhteiskuntaan syvät jäljet, joita korjataan edelleen. Mustien ihmisoikeuksia puolustava Black Lives Matter -liike (”Mustien elämällä on väliä”) ei ole syntynyt tyhjästä. Kalle Kananojan mukaan se on hinta, jota orjuuden aikaisesta sorrosta ja sen ratkaisematta jättämisestä nyt maksetaan. ■ Mitä Raamatussa sanotaan orjuudesta? Lue professori Martti Nissisen haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Pietari Häikiö viettää mielellään aikaa eri paikoissa Kristiina-mummonsa kanssa, ja se käy hyvin Paavo-isälle.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Häikiön perheessä saa olla uskonasioista eri mieltä Uskonasiat voivat aiheuttaa perheessä suuriakin ristiriitoja. Häikiön perheessä eletään sovussa, vaikka äidillä ja pojalla on uskonnosta täysin erilaisia näkemyksiä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT JANI LAUKKANEN

oku vanhempi voisi närkästyä siitä, jos isovanhemmat veisivät hänen lapsensa raamattuleirille. Näin ei tapahdu Häikiön perheessä. Paavo Häikiö ja hänen Sanna-vaimonsa ovat antaneet Paavon Kristiina-äidin ottaa lapsensa Kaarlen ja Pietarin mukaan isovanhempien ja lastenlasten leirille Vivamoon. Raamattuleirit on järjestänyt Kansan Raamattuseura, jota luonnehditaan maltilliseksi viidesläiseksi herätysliikkeeksi. – Minulle tämä on ollut parasta, mitä elämässäni on tapahtunut. On ihanaa, kun olen voinut viettää jo kahdeksana kesänä lapsenlasteni kanssa aikaa uskovien yhteisössä. Tällaisia leirejä pitäisi järjestää joka seurakunnassa, Kristiina Häikiö sanoo. – En itse todellakaan allekirjoita Kansan Raamattuseuran näkemyksiä, mutta jos isovanhemmat kasvattavat lapsiani hoitamalla heitä, on heillä mielestäni oikeus myös tehdä päätöksiä lastenkasvatuksesta, kuten viedä poikiani raamattuleirille, Paavo Häikiö puolestaan toteaa. 11-vuotias Pietari Häikiö on viihtynyt leireillä hyvin, koska siellä on aamusta iltaan ohjelmaa. Siihen on sisältynyt lauluja hartaushetkien lisäksi uintia, ulkopelejä ja harrastusryhmiä. Viimeistä iltaa on vietetty yhdessä järven rannassa, ja iltaa varten lapset ovat kehitelleet sketsejä yhdessä isosten kanssa. – Tykkään tehdä erilaisia asioita. Raamattuleirillä näkee, että tällaistakin on olemassa, Pietari tuumii. KRISTIINA HÄIKIÖ on eläkkeelle jäänyt diplomaatti. Kuopiolaistaustaisen Häikiön kodissa ei oltu erityisen uskonnollisia, mutta kun naapurin rouva vei hänet kolmivuotiaana pyhäkouluun, hän innostui siitä valtavasti. – Kun muutimme toiseen paikkaan, menin vapaakirkon pyhäkouluun. Siellä kävi iso määrä

alueen lapsia, vaikka heidän vanhempansa eivät välttämättä olleet vapaakirkollisia. 1970-luvulla Kristiina Häikiö opiskeli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Näinä vuosina hänen vakaumuksensa vaihteli laidasta laitaan: hän erosi kaksi kertaa evankelis-luterilaisesta kirkosta mutta liittyi kummallakin kerralla jonkin ajan päästä siihen uudestaan. Vuonna 1977 Häikiö tuli uskoon tutkittuaan sitä ennen läpikotaisin kaikki maailman uskonnot. – Olin 27-vuotias ja Paavo oli vauva, kun postiluukusta tuli esite kotimme lähellä sijaitsevan Johanneksenkirkon äiti–lapsi-kerhosta. Siitä muodostui minulle tärkeä uskonnollinen yhteisö. Häikiö työskenteli myöhemmin diplomaattina Moskovassa, Genevessä, Kosovon Pristinassa ja Pietarissa. Joka kaupungissa hän tutustui paikallisiin seurakuntiin ja löysi niistä hyviä ystäviä. – Kannatan henkeen ja vereen ekumeniaa, kristillisten kirkkojen yhteistyötä. Välillä olen silti kokenut jotenkin vääräksi sen, että olen tällainen haahuilija. Kristiina Häikiön mielestä jokaisella on oma tiensä. Hän on kiitollinen siitä, että on voinut työnsä ansiosta nähdä laajemmalla spektrillä sen, mikä eri uskonnoissa on kulttuurisidonnaista ja mikä liittyy uskon ytimeen. Paavo Häikiö on huomannut suomalaisilla diplomaateilla olevan yleensä yllättävän ohut sivistys kirkkoon ja uskontoon liittyvissä asioissa. Hän arvostaa sitä, että hänen äitinsä on ollut työssään yhteydessä myös kirkollisiin piireihin. HELSINGIN JOHANNEKSENKIRKKO oli Paavo Häikiölle lapsena ja nuorena tärkeä kiinnekohta. Hän kävi seurakunnan kerhoissa, partiossa ja rippikoulussa. – Se oli hyvä ja luonteva ympäristö kasvaa, kun oli kivoja kavereita ja harrastuksia. Partio on jäänyt elämääni, ja nykyään vedän partiotoimintaa, jossa omat poikanikin ovat mukana. Uusi partiolupaus, jossa ei puhuta Jumalaan usko-

misesta vaan katsomuksessa kasvamisesta, toimii hyvin tässä ajassa. Ylen Kulttuuricocktail Live -ohjelman juontajana ja käsikirjoittajana toimivan Paavo Häikiön suhde kirkkoon on muuttunut iän myötä ristiriitaiseksi. Erityisesti häntä ärsyttää kirkon nuiva suhtautuminen sukupuolivähemmistöihin ja samaa sukupuolta olevien avioliittoon. Hän kuuluu silti edelleen kirkkoon. – Voisin käydä joskus jumalanpalveluksessa, jos tietäisin, että siellä puhuu kiinnostava saarnaaja. Saarnan sisällön ei tarvitsisi olla niin puhtaasti opin mukaista. Parasta kristinuskon traditiossa on Häikiön mielestä se, että se ohjaa ihmisten vuotuista elämisen rytmiä. Hänestä kirkollisina juhlapyhinä on hyvä kokoontua yhteen koko perheen voimin. PAAVO HÄIKIÖSTÄ on tärkeää, että lapsilla on isovanhempiinsa hyvä ja rakastava yhteys. Isovanhemmilla on myös oikeus kasvattaa lapsia. – Rakkaus merkitsee minulle ajan antamista, ja se toteutuu, kun lapseni pääsevät viettämään aikaa isovanhempiensa kanssa, hän sanoo. – Olen onnellinen siitä, että olen voinut viedä lapsenlapsiani minulle tärkeisiin paikkoihin. Tiedän, että kaikki isovanhemmat eivät voi tehdä näin, Kristiina Häikiö jatkaa. Paavo Häikiön mukaan heillä on uskonasioista eri näkemyksiä, ja he ovat keskustelleet niistä välillä kiivaastikin. – Olen voinut puhua äidille asioista suoraan ilman, että on tullut Raamatusta päähän. Olemme pystyneet hyväksymään sen, että olemme eri mieltä tietyistä asioista.

”

Tykkään tehdä erilaisia asioita. Raamattuleirillä näkee, että tällaistakin on olemassa. PIETARI HÄIKIÖ, 11 V.

Paavo Häikiö toivoo, että hänen poikansa näkisivät mahdollisimman paljon erilaista elämää ja meininkiä. Hän itse asui lapsena vanhempiensa työn takia ulkomailla ja koki sen hyvin avartavana. – Kasvattajana olen toisissa asioissa rento, toisissa tiukka. Annan lasten liikkua melko vapaasti kavereidensa kanssa, koska olen itse saanut aikoinani kulkea vapaasti. Älypuhelimen suhteen taas olen tiukempi kuin moni muu vanhempi. En pelkää, että lapset syrjäytyisivät sen vuoksi. – Pyrin ylipäätään rohkaisemaan poikia ajattelemaan omilla aivoillaan ja harrastamaan monenlaisia asioita. Kristiina Häikiö kertoo ihailevansa erityisesti sitä, että pojan perheessä on kannustettu lapsia jo alle kouluikäisenä kokkaamaan. Häneen teki suuren vaikutuksen esimerkiksi se, miten Pietari valmisti pastakoneella tortellineja. KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Perheitä tutkimalla selvitetään uskonto perinteen siirtymistä sukupolvelta toiselle

tä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä on vetänyt vuodesta 2019 Suomessa tutkimusta, jossa selvitetään uskontoperinteen välittymistä perheiden sisällä. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on mukana myös neljä muuta maata: Italia, Saksa, Unkari ja Kanada. Tutkimushanketta rahoittaa yhdysvaltalainen Templeton Foundation. Tervo-Niemelän mukaan kimmokkeena on ollut vertailla erilaiselta uskonnolliselta pohjalta ponnistavien maiden tilannetta. Suomessa painottuu luterilaisuus, Italiassa katolisuus, Saksassa luterilaisuuden ja katolisuuden sekoitus, Unkarissa kommunismiajan ja Kanadassa monikulttuurisuuden vaikutus. – Suhtautuminen uskontoon on muuttunut kaikissa näissä maissa. Nuoret ovat etääntyneet uskonnollisesta perinteestä ja uskonnollisista instituutioista paljon nopeammin kuin esimerkiksi 2000-luvun alussa ennakoitiin. Suomessa tämä erkaantuminen näkyy erityisen voimakkaasti. Tutkimuksessa on tehty henkilöhaastattelujen lisäksi perhekohtaisia haastatteluja, joissa on pyritty saamaan eri sukupolvien edustajia keskustelemaan saman pöydän ääreen. – Uskonnollisuus muuttuu vauhdilla, joten on tärkeää tutkia, mitkä asiat edesauttavat uskonnollisen perinteen katkeamista tai jatkumista. Samalla on

hyvä selvittää, mihin asioihin kannattaisi kiinnittää huomiota, että myös seuraava sukupolvi voisi kokea uskonnon merkitykselliseksi. Kati Tervo-Niemelä pohtii, voisiko yhtenä syynä Suomen tilanteeseen olla täällä vallitseva puhumattomuuden kulttuuri.

Kati Tervo-Niemelän mukaan on tärkeää tutkia, mitkä asiat edesauttavat uskonnollisen perinteen jatkumista tai katkeamista.

Vaikka vanhempi sukupolvi olisi ollut selkeän uskonnollinen, näistä asioista ei ole perheessä puhuttu. Siksi moni suomalaisnuori ei tiedä juuri mitään isovanhempiensa uskonnollisesta vakaumuksesta. Tutkimus osoittaa, että uskonnon siirtymistä edistää parhaiten perheen läheinen ja turvallinen ilmapiiri. – Helvetillä pelottelua ja ankaraa uskon julistamista haastateltavat arvostelevat iästä ja sukupuolesta riippumatta. Moni näkee sellaisen julistamisen pelkästään naurettavana. Tervo-Niemelä kertoo rippikoulun puhuttaneen tutkimukseen osallistuneita vähemmän kuin hän olisi olettanut. Osalle se on elämän käännekohta, ja he puhuvat ajasta ennen ja jälkeen rippikoulun. Rippikoululla näyttää kuitenkin olevan keskimääräisesti eniten merkitystä niille, joiden tausta on jo valmiiksi uskonnollinen ja joilla rippikoulukokemus asettuu luontevasti muuhun elämänkaareen. – Tutkimuksessa ilmenee myös, että jos suhde uskontoon muuttuu nuoruudessa tai nuoressa aikuisuudessa, se tarkoittaa yleensä etääntymistä siitä. Jos muutoksia taas ilmenee myöhemmin aikuisena, se tarkoittaa yleisemmin uskontoon päin kääntymistä. Tutkimuksen mukaan uskontoperinne voi siirtyä myös toiseen suuntaan eli nuorilta vanhemmille tai isovanhemmille. Nuoren uskonnollinen pohdinta, rippikoulukokemus tai uskoon tuleminen saattavat vaikuttaa vanhemman polven käytökseen esimerkiksi niin, että mummo alkaa tämän vuoksi käydä kirkossa. Vahvinta perheen uskonnollisuus tai uskonnottomuus on Kati Tervo-Niemelän mukaan silloin, kun äiti ja isä ovat näistä asioista jokseenkin samanmielisiä. – Kiinnostava huomio on ollut se, että vanhempien ollessa tässä suhteessa erilaisia äidin uskonnollisuus tuntuu tekevän kodin ilmapiirin turvallisemmaksi ja läheisemmäksi kuin isän uskonnollisuus. Uskonasiat aiheuttavat toisinaan perheissä isojakin konflikteja. Näin on varsin-

Mitä ne siellä kirkossa oikein touhuavat? Kotimaa on valtakunnallinen lehti, joka kertoo monipuolisesti kirkon ja seurakuntien asioista. On kertonut jo 117 vuotta. Kotimaata lukemalla tiedät mikä kirkossa muuttuu ja mikä on pysyvää. Kotimaasta löytyvät aina ihmiset ja asiat sekä tunne ja toivon näkökulma tulevaisuuteen. Lehti ilmestyy 48 kertaa vuodessa.

Kestotilaajana pääset nauttimaan seuraavista eduista:

kin, jos vanhemmat ajattelevat niistä tiukasti suuntaan tai toiseen. – Jos perheen uskonnollisuus on sallivaa, se on nuorelle yleensä valtava voimavara. Tällaisessa perheessä hyväksytään esimerkiksi nuoren uskonnollinen etsintä ja liikkuminen yhteisöstä toiseen, TervoNiemelä selvittää. Uskontoperinteen siirtymisessä sukupolvelta toiselle tärkeitä ovat myös tietyt rakenteet.

”

Jos perheen uskonnollisuus on sallivaa, se on nuorelle yleensä valtava voimavara. – Jos uskontoa pidetään perheessä yksityisenä asiana, perinne ei juurikaan siirry jälkipolville. Tilanne on parempi, jos uskontoperinteeseen liittyy perheessä tiettyjä muotoja, joita toistetaan, kuten vaikkapa iltarukous tai kirkossa käyminen. Luonteva yhteys uskonnolliseen yhteisöön ylipäätään vahvistaa perheen uskonnollisuutta ja sen siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. Koronapandemia on viivästyttänyt tutkimushanketta, mutta Tervo-Niemelä arvelee sen valmistuvan vuoden päästä. Hän pelkää, että korona-ajasta on aiheutunut isoja seurauksia myös uskontoperinteen siirtymiselle, kun seurakuntien toimintaa on vähennetty ja siirretty nettiin, eivätkä ihmiset ole voineet kokoontua yhteen entiseen tapaan ja kaste-, rippi- ja muut juhlat ovat muuttuneet entistä yksityisemmiksi.

Tarjous

6 Ministeri Antti Kurvinen: 12 Parempi vessa tekisi Kirkot ovat yhteiskunnan miljardien ihmisten voimavara elämästä parempaa

Laskutusjakso 4 kk välein

28 €

(norm. 52 €) KOODI: KESTO4KK

N:o 32 | 13. elokuuta 2021 | hinta: 3,90 €

Hiljaa hyvää tulee

Laskutusjakso 12 kk välein

81 €

• Edullisin tilausmuodoista. (norm. 156 €) • Digilehden lukuoikeudet ja pääsy Kotimaa.fi -sivuston uutisiin, artikkeleihin sekä digiarkistoon. KOODI: KESTO12KK • Olet mukana kaikissa arvonnoissamme. • Tilaajalahjana Kotimaa taskukalenteri. Vaihtoehtoisesti voit lahjoittaa kestotilausetusi Kotimaa Oy:n valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Ilmoita tilausvaiheessa, kuinka haluat etusi käyttää. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Kalenteri toimitetaan marras-joulukuussa. Tarjous on voimassa 31.10.2021 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Kannen kuva: Antti Rintala 116. vuosikerta 0043595–21–33

020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Finanssialan ammattilainen Kari Koivula ohjaa hiljaisuuden retriittejä

ta Kalenterei erä! rajoitettu

Seuraa meitä

”Haluan jättää lapsilleni kaksi asiaa. Toinen on kalastaminen. – Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

– Kun ihmiset oppivat ymmärtämään, miksi toinen elää, ajattelee ja toimii niin kuin toimii, se on jo iso askel eteenpäin, sanoo Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.

Rakentavan keskustelun kätilö Kotoaan Laura Arikka oppi, että maailmasta voi rakentaa parempaa. Lähi-idässä hän oppi, miten tärkeää on kuulla erilaisten ihmisten kokemuksia. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JANI LAUKKANEN

rätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka tekee työtä, jotta ihmiset oppisivat ymmärtämään toisiaan paremmin. Välineenä tähän ovat erätaukokeskustelut, joissa tarkoituksena on, että erilaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä saatetaan yhteen jakamaan kokemuksiaan. Keskustelujen ohjaaja pitää huolta rakentavasta ja tasavertaisesta ilmapiiristä. Keskustelijoiden valinnassa nähdään erityistä vaivaa, jotta mukaan saadaan myös ihmisiä, joita ei yleensä kuulla. Keskusteluihin on osallistunut yli 60 000 ihmistä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Arikka sai keväällä työstään sananvapauspalkinnon. Hän on kirjoittanut aiheesta myös tänä vuonna ilmestyneen kirjan Dialogi pelastaa maa ilman ja muita oivalluksia käymistäni keskuste luista (Kirjapaja). Vaikka Arikka pyrkii työkseen edistämään eri tavoin ajattelevien ihmisten vuorovaikutusta, hän ei pidä itseään dialogin mestarina. – Minun akilleenkantapääni vuorovaikutuksessa on läsnälon taito. Kännykkä, sanomalehdet ja monet muut asiat vievät helposti huomioni, kun pitäisi kuunnella toista ihmistä, Arikka sanoo.

LAURA ARIKKAA voisi luonnehtia maailmanparantajaksi, sillä hän pyrkii mieluummin etsimään maailmasta hyvää kuin levittämään kätensä kohtaamansa pahan edessä. Ensi eväät tähän Turun naapurissa Kaarinassa kasvanut Arikka sai kotoaan. – Minulla oli hyvä lapsuus ja nuoruus. Perheessämme oli rakastava ilmapiiri. Opin katselemaan maailmaa uteliaasti ja kantamaan vastuuta yhteiskunnassa. Varmaan myös ajatus siitä, että maailmaa voi rakentaa paremmaksi vaikka palan kerrallaan, tulee kotoa. Arikka ja hänen kuusi vuotta vanhempi isosiskonsa kävivät molemmat partiossa. – Sieltä opin, että jos haluaa muuttaa asioita, pitää olla valmis käärimään hihat. Partiolupaus ja partion tunnus ”ole valmis” kulkevat aina mukanani. Lapsena Arikka haaveili poliisin ammatista. Poliisin sijaan hänestä tuli teologian maisteri.

Kuka?

Laura Arikka, 39, on Erätauko-säätiön toimitusjohtaja, teologian maisteri ja pappi. Hän on toiminut myös kirkon ihmisoikeusasiantuntijana.

Mitä?

Arikka sai toukokuussa lehdistön ja sananvapauden edistämistä ajavan International Press Instituten (IPI) Suomen ryhmän sananvapauspalkinnon. Perusteluna oli uraauurtava työ dialogiin pohjautuvan rakentavan keskustelukulttuurin edistämisessä. Tutustu Erätauko-säätiön toimintaan osoitteessa eratauko.fi.

Motto

Jos kaipaat parempaa keskustelua, aloita itsestäsi.

Vuonna 2011 Arikka oli muutaman kuukauden vapaaehtoisena ihmisoikeustarkkailijana Israelissa ja Palestiinassa. – Lähi-idän tilanne ja Israelin ja Palestiinan konflikti ovat kiinnostaneet minua yläkoulusta asti. Kun lähdin opiskelemaan teologiaa Åbo Akademiin, valitsin pääaineekseni judaistiikan. Arikan mukaan Israelin ja Palestiinan välinen konflikti ei ole mustavalkoinen, vaikka kansainvälisistä sopimuksista ja ihmisoikeuksista on syytä pitää kiinni. – Monet asiat vaikuttavat siihen, että tilanne on nyt sellainen kuin on. Kivuliaat kohtalot, kuten juutalaisten historiansa aikana kokema sorto ja syrjintä sekä palestiinalaisten Israelin miehityksen aikana kokemat asiat, tekevät ratkaisujen etsinnän vaikeaksi. LÄHI-IDÄSSÄ Laura Arikka oppi, että on tärkeää kuulla erilaisia ihmisiä ja heidän kokemuksiaan. – Oivalsin myös, että dialogi vaatii osapuolten omaa halua käydä sitä. Vaikka ketään ei voi pakottaa dialogiin, ulkopuoliset voivat auttaa ajan ja resurssien järjestämisessä siihen. Siellä, missä ei pystytä ottamaan suuria askelia, kannattaa edetä pienin askelin. Kokemukset kesäteologina Kaarinassa saivat tapaluterilaisena itseään pitäneen Arikan puolestaan kiinnostumaan papin hommista. Hän työskenteli jonkin aikaa seurakuntapappina ja runsaat pari vuotta oppilaitospappina. Ennen Erätauko-säätiötä hän toimi Kirkkohallituksessa ihmisoikeusasiantuntijana. – Nykyisin pappeus on elämässäni sivuroolissa. Välillä käyn läheisten ja ystävien pyynnöstä kastamassa, vihkimässä tai toimittamassa hautaan siunaamisia. Papin kokemuksesta ja teologin koulutuksesta on Arikan mukaan erityistä hyötyä vuorovaikutuksen edistämisessä. − Aika usein asiat keskusteluissa tiivistyvät siihen, minkälainen ihmiskäsitys ja maailmankuva kohtaamillani ihmisillä on. Tämän ymmärtäminen auttaa dialogeissa eteenpäin.

PUOLISOONSA Laura Arikka tutustui alun perin sen vuoksi, että he olivat kumpikin papin töissä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Heistä tehtiin lehtijuttu, jossa Heikki Arikkaa haastateltiin rauhanturvaajatehtävästään Libanonissa ja Lauraa kokemuksistaan ihmisoikeustarkkailijana. Parin häitä vietettiin vuonna 2017. Miten dialogi kotioloissa toimii? – Heh, ihan hyvin se toimii. Välillä on paljon puhetta, välillä pitkiä monologeja ja joskus taas hiljaisia hetkiä. Meillä on jotakuinkin samanlainen elämänkatsomus, ja samalla katselemme maailmaa välillä vähän eri kulmista. Meitä yhdistää myös huumorintaju. Arvostan Heikissä erityisesti sitä, ettei hän vain puhu, vaan toimii. Pariskuntaa yhdistää rakkaus mereen. Laura Arikalle merellä liikkuminen on vastapainoa työlle. – Siellä saan nauttia luonnon kauneudesta ja voimasta. Kun olen osallistunut metsien merkityksestä käytäviin keskusteluihin, keskustelun sisältö on tullut lähelle, kun olen mielessään vaihtanut metsän tilalle sanan meri. − Muuten harrastuksistani ei ole paljon sanottavaa. Luen ja katson brittiläisiä dekkareita ja kuuntelen musiikkia Bachista Beatlesiin ja Radioheadiin.

”

Minun akilleenkantapääni vuorovaikutuksessa on läsnälon taito. VIIME AIKOJEN maailmantapahtumia seuratessaan Laura Arikka on ajatellut, että kehitys on usein aaltoliikettä. Demokratia on nyt vaikeuksissa ja ihmisoikeuksia poljetaan monessa maassa. Myös vastareaktio näkyy, sillä ihmiset heräävät puolustamaan niitä. – Kaikesta huolimatta ajattelen ihmiskunnan tulevaisuudesta positiivisesti. Monet asiat menevät parempaan suuntaan. Sielläkin, missä on paljon pahaa, ihmiset auttavat toisiaan. Tämä tuo toivoa. Arikka näyttää kädessään olevaa rannekorua, jonka hänen puolisonsa on tuonut Afganistanista. Koru muistuttaa Arikkaa siitä, että maailma ei ole vielä valmis, vaan sitä pitää tehdä paremmaksi. – Siinä tarvitaan ennen kaikkea vuorovaikutusta, jossa erilaiset ihmiset kohtaavat ja näkevät toistensa yhteisen ihmisyyden. Kun ihmiset oppivat ymmärtämään, miksi toinen elää, ajattelee ja toimii niin kuin toimii, se on jo iso askel eteenpäin. – Vaikka olemme eri mieltä, voimme yrittää tulla toimeen toistemme kanssa. Samalla on tärkeää muistaa, että osaa pitää omat rajansa. Jos joku kohtelee sinua huonosti, sitä ei pidä hyväksyä. On myös vaikea mennä kenenkään puolesta sanomaan, että nyt teidän pitäisi yrittää tulla toimeen. Lähtökohta tähän on aina ihmisessä itsessään. ■

Turvallista arkea kaikilla mukavuuksilla Saga Villa Karissa asut itsenäisesti turvallisessa ympäristössä, jossa apu, monipuoliset palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tarjoamme nyt kaikille uusille asukkaille loppuvuoden aamiaiset veloituksetta. Kiinnostuitko? Kysy lisää tai varaa oma esittelyaika! Satu Hellsten | p. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Villa Kari Mäntytie 8 00270 Helsinki

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Pihlajistoon on juuri valmistunut uusia edullisia palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja, joihin pääset muuttamaan jo vaikka saman tien! Tervetuloa tutustumaan kalustettuihin malliasuntoihin paikan päälle. Soita ja sovi sinulle sopivin esittelyaika 010 315 4140.

Esimerkkihintoja Hattelmalantie 2c, Helsinki 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

PIHLAJISTON

SOINTU

Vuokra sisältää asumisen lisäksi myös arkea helpottavia palveluita, kuten kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Asukkaiden käytössä on myös taloon nimetty palveluavustaja. Viihtyisä piha-alue, sekä yhteiset kerhotilat luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät asumismukavuutta entisestään.

010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

VARAA OMA ASUNTO PIHLAJISTOSTA JO TÄNÄÄN!

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Hurja suunnitelma Roihuvuoren kirkkokorttelista HELSINGIN KAUPUNKI ja seurakuntayhtymä suunnittelevat massiivista lisärakentamista Roihuvuoren kirkon ympärille. Kirkko piilotettaisiin elementtikerrostalojen sisään, joiden harjakorkeus yltäisi lähes kirkkorakennuksen tasalle. Talojen seinäpinnat hipoisivat kirkon seiniä. Hankesuunnitelman mukaan ”haetaan keskieurooppalaista luostaritunnelmaa, jossa kirkko on rakennusmassan keskellä”! Mutta eihän tässä olla KeskiEuroopassa, ei ole kyse katolisesta kirkosta, eikä keskiaikaisissa luostareissa ole lasiparvekkeita asukkaiden tavaravarastoina. Asunnoissa tuskin asuisi munkkejakaan. Rakennusten värimaailma poikkeaisi Lauri Silvennoisen piirtämästä hienosta mutterikirkosta. Havainnekuvista puuttuvat myös liikennevirrat ja kunnon pysäköintimahdollisuudet kirkossa kävijöille. Tehorakentamisen välttämättömyyttä perustellaan sillä, että ”ellei rakennusoikeutta käytetä maksimaalisesti, hanketta ei saada kannattavaksi”. Sivistys uhrataan siis ahneuden alttarille. Mikäli Roihuvuoreen haetaan keskieurooppalaista tunnelmaa, miksei tyydytä kirkon edessä olevan homeisen siipirakennuksen purkamiseen ja rakenneta tilalle italialaistyyppistä piazzaa vesielementteineen ja istutuksineen? Tämä tuottaisi avointa kaupunkitilaa, ihmisläheistä ympäristöä ja hyvinvointia, jota ei voi mitata rahassa.

Juhani Lönnroth Roihuvuoren seurakuntaneuvoston jäsen Helsinki

Joskus tarvittaisiin kuolinapua KIRKKO JA KAUPUNGISSA oli eutanasiasta hyvä artikkeli, joka sai ajatukset liikkeelle (K&k 12.8.). Olen nähnyt Helsingin kaupungin sairaalaosastolla henkilön, joka vietti elämäänsä lähes kymmenen vuoden ajan sängyssä sikiöasennossa. Hän ei voinut kommunikoida, ja hänen lapsensa olivat luovuttaneet ja hylänneet hänet. Hoitajat käänsivät häntä kyljeltä toiselle,

pesivät ja syöttivät, kunnes potilaan sydän viimein petti. Hän ei kärsinyt fyysisistä kivuista. Henkisistä kivuista hän ei pystynyt ilmaisemaan mitään. Kaikkien kuolinapua vastustavien toivoisin pääsevän katsomaan tällaista potilasta. Hoitotestamentissani olen toivonut saavani lähtöpiikin, jos itse joutuisin tähän tilaan. En halua olla kommunikoimaton ja liikuntakyvytön vihannes. Silloin olisin vain taakka, en ilo, enkä omaisi enää ihmisarvoa. Esimerkiksi syöpä ei vie vuosia saattohoidossa eikä vie ihmisarvoa. Toivon, että joku voi piikin antaa, ellei lääkäri, niin lapseni. Tämä apu ei kuulu saattohoitoon, kivunlievitykseen eikä avustettuun itsemurhaan.

Eija Saha Helsinki

Raamattu ravitsee

Tupakointikielto kerrostaloihin TUPAKKALAIN (2016) ja Terveydensuojelulain (1994) perusteella ”asunnon ja muun sisätilan puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu (--) terveyshaittaa”. Asunto-osakeyhtiölaki puolestaan määrää kohtelemaan asukkaita yhdenvertaisesti. Ei voida sallia jonkun yksilön tupakointia parvekkeilla tai asunnossa tasa-arvoisuuden nimissä. Talojen pienet parvekkeet on tarkoitettu kodin tuuletukseen, ilman vaihtumiseen käytävissä ja yleensä tekstiileiden tuulettamiseen, siis puhtauden ja raikkauden vaalimiseen kodissa. Miksi siis sallitaan tupakointi parvekkeilla? Epämiellyttävä savuhan tunkeutuu joka paikkaan. Et voi pitää ikkunaasi auki, jos parvekkeella tupakoidaan. Ei ole mukava näky, kun savuttelijat valloittavat parvekkeen useasti vuorokaudessa, jopa öiseen aikaan. Parveketupakointi on myös palovaarallista terveyshaittojen ohella. Meidän kaikkien on vaalittava terveyttämme etenkin näin korona-aikana, kun joudumme entistä enemmän oleskelemaan kotona ja tuulettamaan kotejamme. Oikeudenmukaista ja tasapuolista kansalaisia kohtaan olisi myös, etteivät savuttomat henkilöt ja yhteiskunta joutuisi korvaamaan tupakoitsijoiden itselleen aiheuttamia sairauksia, vaan tupakoitsija hoitaisi itse nämä sairauskulunsa.

Marja-Liisa Susi Helsinki

PÄÄKIRJOITUS, joka oli otsikoitu ”Kirkon pitäisi toivottaa kaikki kihlaparit yhtä tervetulleiksi vihille”, esitti Raamatun lukemisen negatiivisessa valossa (kirkkojakaupunki.fi 11.8.). Kuitenkaan Raamattu ei ole pelkkä vanha kirja vaan se on väline, jonka avulla Jumala voidaan kohdata. Valitettavan moni ei tätä tiedä. Jos luet Uutta testamenttia pyytäen Jumalaa puhumaan sinulle, ennemmin tai myöhemmin tulet yllättymään. Psalmissa 19 sanotaan: ”Herran käskyt ovat oikeat, ne ilahduttavat sydämen. (--) Ne ovat kalliimmat kuin puhdas kulta, kalliimmat kuin kullan paljous, makeammat kuin mesi, maistuvammat mehiläisen hunajaa.”

Jorma Tarhio emeritusprofessori, Espoo

Kevytyrittäjät ja kotitalousvähennys LEHDESSÄ JULKAISTU mielipidekirjoitus kevytyrittäjyydestä sisälsi väärää tietoa (K&k 9.9.). Kevytyrittäjällä teetetty työ oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Miksi kukaan teettäisi kotitalouden töitä kevytyrittäjällä, jos ei saisi kotitalousvähennystä?

Sirkka Kolattu Helsinki

KIRJOITA LYHYESTI ja liitä mukaan nimi ja osoite. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Hammashoitoa

Kuulutukset

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kiinteistönvälitystä

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Hoitovelvoitteen täyttämiseksi riittää, että haudan yleishoito (= haudan nurmi tai sorapinnan hoito sekä tarvittaessa muistomerkin ja mahdol listen reunakivien oikaisu) on järjestetty. Pelkkä kukkien tuominen hau dalle ei riitä hoitovelvoitteen täyttämiseksi. Kukkien istuttaminen ei ole pakollista. Haudan kunnostuksen ja hoidon osalta antavat pyydettäessä ohjeita hautaustoimen työnjohtajat, jotka ovat tavattavissa hautausmailla pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7.30–14.30 lauantaita lukuunottamatta. Puhelimitse heidät tavoittaa numerosta 09 80 501, varmimmin klo 13–14.

Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero E: 5, 150 G: 35, 39, 92, 128, 149, 162 H: 28, 87, 116 I: 134 K: 74 L: 91, 99, 110, 115, 131, 146 O: 4, 65 P: 109, 129 KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero A: 23, 26, 27, 58 D: 5, 41, 67, 103, 127, 161, 202, 208, 231, 246, 254 E: 134, 199 F: 18, 204 G: 115, 164, 199, 201, 203, 235, 242, 272 H: 8, 45 I: 26, 27, 40, 46, 71, 90, 134 N: 5, 6, 22 O: 97, 108, 116 P: 8, 31, 46, 85 R: 17, 28, 57, 61, 66, 80 T: 9, 13 U: 12, 22, 47, 48, 83, 167, 172 V: 50, 171 W: 21, 23, 90, 96, 114 X: 93, 152 Y: 16, 65, 99, 100, 114, 126, 131 Z: 25, 133 Å: 126 Ä: 10, 49, 52, 59, 89, 177, 223, 346 Ö: 62, 117 A1: 16, 25 F1: 38 KELLONUMMEN HAUTAUSMAALLA Osasto: hautanumero C: 2.8, 4.21 D: 3.11, 5.54

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla alla mainittujen sukuhautojen hoito on olennaisesti laiminlyöty. Kiinteistöjohtaja, yhteisen kirkko neuvoston delegointipäätöksellä, velvoittaa kirkkolain 17 luvun 5 §:n perusteella kunkin mainitun haudan hautaoikeuden haltijaa vuoden määräajassa tämän kuulutuksen päivämäärästä lukien kunnostamaan haudan uhalla, että oikeus hautaan julistetaan menetetyksi.

Espoon seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto ottaa hautoja hoitaak seen ja lisätietoja saa hautatoimistosta, p. 09 8050 2200. Hautatoimisto on avoinna ma–ti klo 9–15 ja ke–to klo 9–12.

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

KUULUTUS

Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501. Espoossa 23.9.2021

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS su 26.9. klo 16 seurat Tapiolan Virsussa, Tapiontori 3 B, Espoo. ti 28.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs (Autotalo), Hki. pe 1.10. klo 15 seurat Columbuksen Katukappeli, Vuot. 45, Hki. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink. 8, Espoo. su 3.10. veisuut Seuratuvalla, mukana H. Seppä; SV-läpiveisuuta (Autotalo). klo 18 seurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1 (Kontula), Hki. ma 4.10. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko takkah. Veräjäkallionk. 2, Espoo. ke 6.10. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkilänt. 7, Hki. TULOSSA: Ole valona. -tapahtuma Kauhavalla 9.-10.10. www.h-y.fi

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti.

laki365.com

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Ostetaan asuntoja

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Varaa ilmainen alkukeskustelu

perunkirjoitukset

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

4–5 h koti Munkkiniemestä. Remontoitavakin kiinnostaa ja vapautuminen sovittavissa. Eero 050 334 2482, Anna 040 589 9582.

BREMERIN KIVI

Ostetaan

Vuokrata halutaan Adressit

Ostetaan kaikkea kodin irtaimistoa, myös kuolinpesät ja muuttojäämistöt, mm. taulut, kirjat, design, taide- ja käyttölasi, valaisimet, keramiikka, posliini, hopea, korut, kellot, lp:t, sotaes., patsaat ym. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225

Rauhallinen 22v lääketieteen opiskelija etsii yksiötä läheltä Meilahtea. Puh. 050 540 2757 /Essi Toivakka

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

hautakivityöt

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kotipalvelu Iloita Oy Henkilökohtaista apua. 045 7871 0735, www.iloita.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Palveluja tarjotaan

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

ESIRUKOUSILTA ti 28.9 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Marko Huhtala, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. 0923407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl. i, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin 040 680 4057 ○ 040 665 5983 ○ 040 750 5508

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

E NYKÄSEN LUOMA HAHMO KAHDEKSASTA

ylellistä REINO JERE

REIKIEN TEKOON

lajittelua

LASKEE HINTOJA MASIINA TAKAA ON MIES RAAMATUSTA

SISÄ- M ELIN

VAHVISTAA PÄÄTÖS

TENNISTÄHTI RUUSUVUORI

VOIVAT RYPYT

-uusi LYHYTELOKUVIA TEHNYT PASTORI ILMO

VIIKKAAMISIA

I L

ALKUPERÄISIA

KALLONEN

YMPÄRISTÖT MAAGISIA

PAUSSI

SOLMITTUJA

MONINAISUUS

ALUSLAUTANEN

HAMPAISTA HARJATTAVIA

-TULI

KIVINEN ERITTÄÄ

HYÖDYLLINEN

VIETTELEVÄÄ

PINNALLISIA LÄMMITTÄVIÄ

JUONIVIA HUULIN

TUNNUS J

ALKOHOLIA

KODINKONEITA KYKY

VIININTUNTIJA

SARIOLA TIKKANEN

ERIMIELISYYS

HACKMAN

SÄILYKE SÄRKYMISIÄ

SOITETTAVIA

T KUOPUS

MUSIKAALI

RISTOMATTI JIPPO

VUORISTO

PUHEISTA TAUSTAPUOLIA

KOSTEA HALLINNEITA

Ä SOTILASKOULUTUKSESSA PITUUSMITTOJA

Saulin tytär

-SANA KARKOTETUT

EPÄTYYPILLINEN PÄÄHAHMO

PYYTÄESSÄ POLVILLAAN?

S LIIKENNÖITY

puhtaana käteen

AURINKOINEN KAUPUNKI

M A

LANGERYNTETTU NÄKKÖ

PETOJA EIVÄT MUIDEN

KANSALLISPUISTO JÄISIÄ

KUPLA

LUOSTAREISSA

VAINIO KALLIO AATAMI

SOVITTUJA

RANGAISTUKSIA

NERONLEIMAUKSIA

KENNEDY

VIELÄPÄ

SONETTI

VOI KIPUA

SEPITETTY

HAL- H KO JOSKUS M

PUTKEN PÄÄSSÄ

E T

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

MUSTANMEREN RANNALLA

KIRKON SIVUHUONEITA

pen- K O L U T A koa

LOIRIN HAHMO

JUHLAHÄLYÄ

KYLPYLÄ

TILILASKELMA

VIERAANTUA

RUOKAJUOMIA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

Hyvää pyhää

26.9.

Pyhän aiheena on kristityn vapaus. Päivän evankeliumissa (Mark. 2:23–28) Jeesus toteaa: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.”

”Pyhä rahaton” oli oman aikansa sote-pioneeri KUISMA ON KARJALAINEN muunnos ”koristettua” tarkoittavasta kreikkalaisesta miehen nimestä Kosmas. Kosmas-niminen kristitty lääkäri työskenteli 200-luvun lopulla nykyisen Turkin alueella yhdessä kaksoisveljensä Damianin kanssa. Lääkäriveljeksiä kutsuttiin ”pyhiksi rahattomiksi”, koska he eivät ottaneet potilailtaan palkkiota. Terveyseroja tasoittaneet oman aikansa sotepioneerit kokivat marttyyrikuoleman, ja heistä tuli lääkäreiden suojelupyhimyksiä. Veljesten muistopäivä 26.9. on myös Kuisman nimipäivä.

TANELI KYLÄTASKU

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Etsi merkitystä

evon päiväksi tarkoitetusta sapatista oli tullut ohjeviidakko, jonka noudattaminen oli totista työtä. Siitä oli päivän pointti kaukana. Kun Jeesus puhui seuraajilleen sapatista, joka on ihmistä varten, hän tahtoi vapauttaa heidät etsimään säädösten sijaan merkitystä. Vaikka Jeesus ja hänen seuraajansa olivat hurskaita juutalaisia, he rupesivat etsimään merkitystä muidenkin perinteisten tapojen takaa. Rituaalista ympärileikkausta tärkeämmäksi tuli Jumalan tahdon noudattaminen omassa elämässä. Syömisvalintojen sijaan huomiota tulikin kiinnittää sanavalintoihin, sillä ne kertoivat sisimmän tilasta. Kaipaamme vapautusta, mutta olemme mestareita keksimään erilaisia säädöksiä. Eri aikoina kristityt, esi-

merkiksi Martti Luther, ovat joutuneet tempaisemaan itsensä ja yhteisönsä irti kahlitsevista tavoista, jotka ovat vieneet tilan merkitykseltä. Mikä sitten on merkittävää? Ei Jumala halua oikeita tekojamme vaan kiinnostustamme. Sen näytämme, kun syvennymme, suorastaan uppoamme siihen, miten hän ilmaisee itseään ja on parhaaksemme ajatellut. Jeesuksen lupaama kristityn vapaus on pelottavaa. Vapauden mukana tulee nimittäin vastuu valinnoista. Jumalaan syventyminen ei noudata välttämättä säädöksiä vaan voi poiketa totutuista tulkintatavoista. Vapaus etsiä merkitystä voi tarkoittaa myös vääriä tulkintoja ja valintoja. Sellaistakin sattuu maailmassa, jossa vapaa tahto vallitsee. Vapauden rannattomalle merelle meitä ei kuitenkaan ole jätetty yksin.

Kun valintojen tekeminen pelottaa Voit hiljentyä rukoukseen: ”Jumalan Pyhä Henki, puhalla sisimpäni eloon. Ruoki rohkeutta rakastaa sinua, Jumala, niin että uskallan seurata ääntäsi, mihin minua kutsutkaan. Ole lähellä.”

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 14/2021

”

Se, miten enkeli aineettomana olentona pystyy liikkumaan paikasta toiseen, tuo mieleen tieteis kirjallisuuden tai jotkut modernin fysiikan löydöt. SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN EMERITUSPROFESSORI REIJO TYÖRINOJA s. 4

Lisää puuhaa lastenkirkko.fi

23.9.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Pääotsikko Muistisairautta poteva saattaa äyskiä pikku asioista s. 2 Kaipaatko rauhoittumista? 3 pikkuotsikkoa. Mielen meteli voiMax n. 80 merkkiä ja loppuun tyyntyä /kpl rukous sivunumerotieto hetkessä s. 6 samaan putkeen s. 4

Moni taituri Ville Karkinen on tehnyt vaikka mitä vapaaehtoishommia. Nyt hän striimaa jumalanpalveluksia verkkoon s. 4

10 vinkkiä muistisairaan läheiselle Onko läheiselläsi muistisairaus? Näin huolehdit itsestäsi ja hänestä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2021

1. ELÄMÄ EI LOPU läheisen muistisairauteen, vaan se muuttuu. Yhtenä hetkenä läheinen voi tuntua kummalliselta, toisena taas omalta tutulta itseltään. Et ole tilanteesi kanssa yksin. Arviolta 193 000 suomalaista sairastaa jotain muistisairautta. Heistä noin 7 000 on työikäisiä eli 35–65-vuotiaita. 2. VOIT TUNTEA KIUKKUA, hämmennystä, surua, huolta, epätietoisuutta, syyllisyyttä, ikävää, avuttomuutta, häpeää ja pelkoa tulevasta. Kaikki tunteet ovat normaaleja, eikä niitä kannata tukahduttaa. Uuden elämäntilanteen hyväksyminen vie aikaa. 3. VARAUDU HENKISESTI siihen, että muistisairaus etenee hiljalleen. Mieti, mitkä asiat ovat läheisellesi mahdollisia nyt. Keskittykää nauttimaan niistä. Sopisiko teille vaikkapa kävelyllä käyminen, musiikin kuuntelu, laulaminen, maalaaminen, helpon pelin pelaaminen tai leipominen?

ISTOCK / KUVANKÄSITTELY JARKKO PELTOLUHTA

Tuet ja oikeudelliset asiat kuntoon Hae tukia, joihin sinulla ja läheiselläsi on mahdollisuus. Muistiliitto on julkaissut verkossa selkokielisen Muistivihkon, joka on opas tukiin ja palveluihin. Niitä ovat muun muassa sopeutumisvalmennus, omaishoidon tuki, kuljetuspalvelu, apuvälineet ja henkilökohtainen apu. Kun läheinen sairastuu muistisairauteen, kannattaa miettiä edunvalvontavaltuutusta. Siinä sairastunut antaa toiselle luvan hoitaa taloudellisia ja muita asioitaan silloin, kun ei enää itse pysty siihen. Valtuutuksen voi tehdä vain, kun kykenee ymmärtämään asiakirjan merkityksen.

6. VOISIKO MUISTISAIRAAN KÖMMÄHDYKSILLE välillä nauraa hyväntahtoisesti? Huumori voi helpottaa oloa, kun läheinen lähtee hakemaan hammasharjaa, mutta palaa tiskiharjan kanssa. 7. MUISTISAIRAUTEEN LIITTYY toisinaan ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Sairastunut saattaa äyskiä pikkuasioista, mutta se ei välttämättä liity mitenkään sinuun. Hermostuminen voi johtua turhautumisesta, kun ajatusten ilmaisu ja arjen askareet eivä suju entiseen malliin. 8. JATKA OMIA HARRASTUKSIASI ja pidä kiinni ystävistäsi niin hyvin mahdollista. Läheisen muistisairauden ei kuulu määrittää koko elämääsi.

”

Läheinen lähtee hakemaan hammas harjaa, mutta palaa tiskiharjan kanssa.

5. ANNA MUISTISAIRAALLE AIKAA ja ole kärsivällinen, vaikka hän kertoisi samat asiat yhä uudestaan. Vastaile rauhallisesti. Kun muistisairaalla on levollinen olo, yhdessäolokin sujuu mukavammin.

Korsossa voi nukkua yön kirkossa

2.–4.-luokkalaiset voivat syyslomalla kokeilla, miltä tuntuu yöpyä Korson kirkon kirkkosalissa. Kirkossa yövytään maanantain 18.10. ja tiistain 19.10. välinen yö maanantaista klo 18 alkaen. Tapahtuma on maksuton ja sisältää ilta- ja aamupalan. Mukaan tarvitaan oma makuualusta, makuupussi ja tyyny. Ilmoittautuminen 4.–13.10. jonna.puskala@evl.fi. Lisäkysymykset Jonna, p. 044 422 0418.

Syyslomakerho Tikkurilassa

Tikkurilan seurakunta järjestää 7–14-vuotiaille syyslomakerhon 18.–20.10. Vehkapolun kerhohuoneessa Tikkurilassa. Kerhon ohjelmassa on yhdessäoloa, askartelemista, lauluja ja leikkejä. Ilmoittautuminen tikkurilanseurakunta.fi kohdasta: Kouluikäiset. Lisätiedot: julia.sundvik@evl.fi, p. 050 526 9401.

Kuppikakkuja, tiedettä ja ulkoilua Kivistössä ja Myyrmäessä

Kivistön kirkolla ja Myyrmäen kirkon pihakonteilla on tulossa kivoja pajoja kouluikäisille. Kivistössä opetellaan kuppikakkujen valmistamista. Myyrmäessä ulkoillaan ja tehdään välipalaa Trangia-keittimellä. Molemmissa paikoissa pidetään tiedepajoja, joissa tehdään pieniä tiedekokeita. Pajoissa on pieni tarvikemaksu, joka maksetaan paikan päällä. Pajoihin ilmoittaudutaan osoitteesta vantaanseu rakunnat.fi/kasvatusvantaankoski/koululaisille/ret ketjaleirit.

SuperSunnuntai Hämeenkylässä

Alakouluikäisille on tarjolla syyslomalla 24.10. klo 12–16 toiminnallinen SuperSunnuntai, joka järjestetään Hämeenkylän kirkon nuorisotilassa. Iltapäivällä on luvassa syksyinen seikkailu erilaisten leikkien ja pelien kera yhdessä kerhonohjaajien Veeran ja Empun kanssa. Tarjolla on pieni välipala. Ilmoittautuminen hameenkylanseurakunta.fi/tytot japojat/kerhot. Osallistumismaksu on 10 euroa.

10. ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Liity jäseneksi Muistiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen. Vantaan Muistiyhdistys tukee sairastuneita ja heidän läheisiään sekä välittää tietoutta aivoterveydestä, muistisairauksien ennaltaehkäisystä ja muistisairauksista. ■ Lähteet: Muistiliitto.fi sekä Muistiliiton oppaat Minun oikeuteni – Opas muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä oikeudellisiin asioihin, Muisti sairaus perheelle – opas nuorelle, jonka vanhempi on sairastunut muistisairauteen, Muistivihko – opas tukiin ja palveluihin sairastuneelle ja läheiselle.

ISTOCK

4. MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNUT muistaa vanhat tapahtumat uusia paremmin, joten jutelkaa niistä ja katselkaa yhdessä valokuvia.

9. PELKÄÄTKÖ, että omaisesi muistisairaus periytyy sinulle? Vain pieni osa yli 65-vuotiaana alkaneista muistisairauksista on vahvasti perinnöllisiä. Voit itse pienentää riskiäsi sairastumiseen. Liiku ja syö monipuolisesti – erityisesti kala ja pähkinät ovat hyväksi – vältä alkoholia ja tupakkaa sekä suojaa aivot kypärällä esimerkiksi pyöräillessä. Myös uuden opettelu ja sosiaaliset suhteet ovat hyväksi aivoille.

Syysloman puuhaa koululaisille

Seniorien hyvinvointipäivät 4.–7.10. Vantaan seu rakunnissa. Perheneuvoja Juhani Koskelin puhuu ihmissuhteista ja fysioterapeutti Kiia Haapasalo liikunnasta. Essi Saarinen ja Vilhelmiina Vesterinen kotihoivayritys Loistohoivasta kertovat muistisai rauden kohtaamisesta. Katso lisää sivuilta 6–9 ja kirkkovantaalla.fi/seniorienhyvinvointipäivät. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2021

Vapaaehtoistyöntekijät käärivät jälleen hihansa Koronapandemian vuoksi moni tehtävä jäi tauolle, mutta myös uusia avautui. Ville Karkinen opetteli striimaamaan jumalanpalveluksia. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

antaan seurakunnat kutsuvat kaupunkilaisia tekemään hyvää ja liittymään vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon joko kertaluonteisesti tai säännöllisemmin. Vantaan katukuvassa ja netissä näkyy vapaaehtoistyötä esiin nostava kampanja. – Sen tavoitteena on rohkaista vantaalaisia tekemään hyvää. Emme voi muuttaa koko maailmaa, mutta voimme tehdä Vantaasta paremman paikan olla ja elää, sanoo kampanjaa Vantaan seurakuntayhtymässä koordinoiva pappi Tarja Korpela. TEHTÄVIEN KIRJO on laaja. Vantaan seurakunnat etsivät muun muassa laulajia ja soittajia ilahduttamaan vanhuksia hoivakodeissa, tiskaajaa hävikkiruokalounaalle, ystävää ruotsinkieliselle vanhukselle tai maahanmuuttajalle sekä tapahtumien striimaajia. Vapaaehtoistyötä voi tehdä monenlaisissa elämäntilanteissa. – Iso osa vapaaehtoisista on nuoria, jos isostoiminta lasketaan mukaan, vaikka siitä saakin pienen kor-

vauksen, Tarja Korpela sanoo. – Kun nuoret lähtevät opiskelemaan ja muuttavat kotiseurakunnasta, heidän osuutensa vapaaehtoistyöntekijöiden joukossa vähenee.

”

OLEN AINA KOKENUT OLEVANI TOSI TERVETULLUT SEURAKUNTAAN. VILLE KARKINEN

Korpelan mukaan ruuhkavuosia elävät tekevät vähiten vapaaehtoistyötä, kun taas työuran lopulla tai sen jälkeen aikaa on enemmän. Jos sopivaa vapaaehtoistehtävää ei löydy, sellaista voi ehdottaa itse. Vantaalla ajatus on menossa siihen suuntaan, että seurakunta voi olla hyvän tekemisen mahdollistaja ja tukija, ei se, joka määrittelee, mitä tehdään. – Seurakunnilla on mahdollisuuk-

ISTOCK

Ikäihminen voi saada Pilke-ryhmästä apua alkoholin aiheuttamiin elämänhallinnan ongelmiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2021

sia tarjota fasiliteetit ja hyviä tiloja, joissa voi toteuttaa kaikenlaista, Korpela sanoo. KORONAPANDEMIA ON vaikuttanut myös vapaaehtoistyön tekemiseen. Kokoava ja ryhmämuotoinen toiminta on ollut tauolla, ja ihmisten tapaamista on rajoitettu, joten moni ei ole päässyt tekemään vapaaehtoistyötä. Osa toiminnasta siirtyi kuitenkin verkkoon, ja ihmisiä on kohdattu jonkin verran ulkona. – Nyt on sitten sellainen tilanne, että tervetuloa takaisin kaikki. Moni on jo odottanutkin, koska päästään taas tekemään asioita, Tarja Korpela kertoo. Koronan vuoksi on toisaalta avautunut myös aivan uudenlaisia tehtäviä. Louhelassa asuva Ville Karkinen, 21, on tehnyt monenlaista vapaaehtoistyötä Vantaankosken seurakunnassa vuodesta 2015. Rippikoulun jälkeen hänestä tuli isonen, sitten riparien apuohjaaja, ja nyt hän striimaa jumalanpalveluksia nettiin. Karkinen on ollut myös kerhonohjaajana poikien kokkikerhossa ja soittanut cajon-rumpua nuorten tapahtumissa. Lisäksi hän on aktiivinen partiolainen. Karkinen työskentelee sähkö- ja automaatioasentajana. Vapaaehtoistyön myötä hän on alkanut harkita alanvaihtoa ja kouluttautumista kirkon nuorisotyöntekijäksi. – Tykkään tehdä kirkolle hommia, hän sanoo.

Päihdeongelmissa auttaa Pilke Vantaankosken seurakunta ja Vantaan kaupunki aloittavat syyskuussa Pilke-ryhmän, jossa on matala kynnys. Ryhmä on suunnattu ikääntyneille päihteidenkäyttäjille. – Ryhmässä ei vaadita päihteiden käytön lopettamista, ei moralisoida tai tuomita. Kaikki toiminta lähtee osallistujista itsestään. Suunnittelemme yhdessä, mitä ryhmässä tehdään ja puhumme siitä, mistä ryhmäläiset haluavat jutella, Vantaankos-

ken seurakunnan diakoniatyöntekijä Isabel Nieminen kertoo. Pilke-toiminta on Diakonissalaitoksen ja Sininauhaliiton kehittämää toimintaa. Nieminen on saanut siihen Sininauhaliitosta koulutuksen. Muut kaksi ryhmän ohjaajaa eli projektityöntekijä Katja Torkkel-Immonen ja vanhusten päivätoiminnan ohjaaja Heidi Ruotsalainen tulevat Vantaan kaupungilta. – Otamme ryhmään mukaan maksimissaan kahdeksan osallistujaa. Ryhmästä kiinnostunut voi ottaa meihin yhteyttä. Käymme ensin yhdessä läpi elämän-

tilanteen ja kerromme ryhmän toimintaperiaatteista, Nieminen kertoo. Pilke-ryhmässä voidaan puhua myös päihteistä, jos osallistujat niin haluavat. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien elämänhallintaa niin, että päihteistä aiheutuvat haitat vähenisivät. – Porukasta saa tukea arkeen, sisältöä arkipäivään ja mielekästä tekemistä. Ryhmä voi motivoida viettämään viikossa edes yhden päivän selvin päin. Martinlaaksossa Raikukujalla joka keskiviikko kello 9.30 kokoontuva ryhmä on osallistujil-

Ville Karkinen on tehnyt monenlaista vapaaehtoistyötä Vantaankosken seurakunnassa. Nyt hän striimaa jumalanpalveluksia.

KUN VILLE KARKINEN lähtee striimaamaan sunnuntaiaamun jumalanpalvelusta, hän menee kirkolle yleensä jo yhdeksän maissa, jotta saa valmistautua rauhassa. Se tarkoittaa melko aikaista herätystä, mutta kirkolle on silti mukava tulla. – Täällä kohtaa erilaisia ihmisiä, ja vapaaehtoistyö tuo vaihtelua kotiarkeen ja työelämään. Olen aina kokenut olevani tosi tervetullut seurakuntaan. Seurakuntien tapahtumien striimaus eli suoratoisto nettiin alkoi, kun kokoontumisrajoitukset tulivat voimaan. Karkinen oli juuri silloin armeijassa, mutta päätti lähteä mukaan joukkoon, joka alkoi opetella striimaamista. – Uuden oppiminen kävi nopeasti. Jotain pieniä virheitä sattui pari kertaa, mutta kaikkihan tekevät virheitä. Ei niitä tarvitse pelätä. Striimaamiseen on täällä hyvä ohjeet. Ville Karkinen uskoo, että vaikka koronarajoitukset nyt lieventyivätkin, seurakunnissa jatketaan striimaamista ja kaikkea sitä, mikä korona-aikana on hyödynnetty ja opeteltu. Ville Karkinen kannustaa kaikkia ainakin kokeilemaan vapaaehtoistyötä. Jos se ei tunnu omalta jutulta, siinä ei mitään menetäkään. Vapaaehtoistyö luo hyvää mieltä kaikille. – Jokainen, joka on joskus auttanut toista ihmistä, tietää, millainen tunne siitä tulee. ■ Tutustu vapaaehtoistehtäviin Vantaan seurakunnissa osoitteessa vapaaehtoistyo.fi

le ilmainen. Kokoontuminen alkaa aina yhteisellä aamupalalla. Parituntisessa tapaamisessa voidaan esimerkiksi pitää levyraatia, askarrella tai liikkua yhdessä. Isabel Niemisen mukaan päihdeongelmat nousevat usein esiin diakoniatyön asiakastapaamisissa niin vastaanotoilla kuin ruokajakelussa. – Ruokakassin hakija saattaa itse ottaa puheeksi jatkuvat taloushuolet ja kertoa, että rahaa kuluu alkoholiin. Alkoholinkäyttö on voinut aiheuttaa ongelmia parisuhteessa tai muissa ihmissuhteissa, lisätä yksinäisyyttä tai

vaikuttaa asumiseen, Nieminen kertoo. Vantaan seurakunnista myös Hakunilassa aloittaa tänä syksynä Pilke-ryhmä.

Tikkurilan kirkko saa arvostusta Tikkurilan kirkko on ehdolla EU:n vuoden 2022 Mies van der Rohe -arkkitehtuuripalkinnon saajaksi. Palkinto myönnetään korkeatasoiselle eurooppalaiselle nykyarkkitehtuurikohteelle. Palkintoperusteissa painotetaan arkkitehtuurin merkitystä kau-

punkien ja Euroopan unionin kehittämisessä. Viisi finaaliehdokasta ilmoitetaan helmikuussa 2022, ja palkinnon voittaja julkistetaan huhtikuussa. Osallistujia on kaikkiaan 532. Suomesta on Tikkurilan kirkon lisäksi ehdolla yhdeksän kohdetta, esimerkiksi Helsingin olympiastadionin perusparannus. Tikkurilan kirkon on suunnitellut arkkitehtitoimisto OOPEAA. Kirkon pääsuunnittelija ja vastaava arkkitehti on Anssi Lassila ja projektiarkkitehtina toimi Iida Hedberg. Kirkko on Tik-

kurilan seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan Vanda svenska församlingin kotikirkko. Siellä toimivat myös Vantaan seurakuntien hallinto ja yhteinen seurakuntatyö.

Osoitetiedoissa on ongelmia Digi- ja väestötietoviraston tekemissä osoitteenmuutosten rekisteröinneissä on viivettä. Suuri osa muutoksista rekisteröityy samana päivänä, mutta manuaaliseen käsittelyyn joutuvat muuttoilmoitukset rekisteröityvät noin

kuukauden viiveellä. Tästä johtuen myös Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään vanhentuneiden osoitetietojen mukaan. Jos lehti jää muuton jälkeen saamatta, kannattaa ottaa yhteyttä lehden osoiterekisteriin, jossa osoite korjataan väliaikaisesti. Kätevimmin asian voi hoitaa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: osoitteet@kirkkojakaupunki.fi. Puhelinpäivystys on avoinna arkisin kello 9–10 ja 12–13 numerossa 09 2340 2235. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

Messu su 26.9. klo 12. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Päivähetki Raamatun äärellä ti 28.9. klo 12–13.30 Jari Araneva. Messu su 3.10. klo 12. Hans Tuominen, Sari Kokkonen, Sini Nikku. Hyvä Päivän konsertti su 3.10. klo 18. Hakunilan Lions Clubin perinteinen hyväntekeväisyyskonsertti. Istumapaikka/ohjelma 10 e, tuotto lyhentämättömänä alueen koulujen stipendirahastoihin. Seniorikerho ti 5.10. klo 13. Seniorien hyvinvointipäivä ke 6.10. klo 9–14. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, osallistumismaksu 5 e kerätään tapahtuman alkaessa, sisältää aamukahvin ja lounaan. Vanhusten viikon konsertti to 7.10. klo 11. Matti Pasanen, Esa Aapro ja Klaus Pennanen sekä Kultaisen Iän Laulajat. Yhteistyössä Itä-Hakkilan eläkkeensaajien kanssa. Vapaa pääsy. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin! Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla on avoinna ma–to klo 9–14. P. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648.

HAKUNILAN KIRKKO

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14 sekä su klo 13–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään joka toinen viikko. Maanantain yhteisöruokailu 27.9. lounasannosjako kirkon pihalla klo 11.30 ja yhteisölounas alkaen 4.10. klo 11.30. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin 27.9. klo 12 ja 4.10. klo 13. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Raamattuluennot keskiviikkoisin klo 18.30. Ke 29.9. Raamatun Jumala? ja ke 6.10. Kuinka Jumala voi olla yksi ja kuitenkin kolme? Päätoimittaja Leif Nummela. Lähetyspiiri to 23.9. klo 18–19.30. Vieraana uusi nimikkolähettimme Katja Tynkkynen Suomen Lähetysseurasta. Hän kertoo työstään Latinalaisessa Amerikassa.

Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Messu su 26.9. klo 10. Tiina Palmu, Sini Nikku. Toiveiden tiistai Länsimäen kirkolla tiistaisin. Tule mukaan aloittamaan uutta! Tiistain ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Lukupiiri tiistaisin klo 11. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä Sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Näkövammaisten kasvuryhmä ti 28.9. (joka toinen viikko) klo 14.30– 16.30. Tuula Paasivirta. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Anna Lewing. Messu su 3.10. klo 10. Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä. Mikkelinpäivän perhemessu su 3.10. klo 15. Sari Kokkonen, Sini Nikku, Birgitta Tasavuori, Eija Hyytiäinen. Lähetyspiiri to 7.10. klo 18–20.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2021

TYYPPI TYYPPINEN

Hakunilan seurakunta

– Luottamuksen rukoushetki on tarkoitettu erityisesti niille, jotka ovat väsyneet paljoon puheeseen, sanoo Hakunilan seurakunnan diakoniatyöntekijä Heli Leskinen.

Menokasvo

Kun etsit paikkaa, jossa voit levähtää Hakunilan seurakunta julkaisee Luottamuksen rukoushetki -videoita Youtubessa ja Facebookissa. Heli Leskinen, olet mukana ryhmässä, joka toteuttaa rukoushetkiä. Mitä niissä tapahtuu? – Rukoushetkessä luetaan otteita Raamatusta ja lauletaan Taizé-lauluja. Lisäksi rukoilemme lopuksi yhdessä Isä Meidän ja Herran siunauksen. Luottamuksen rukoushetki kestää noin 10 minuuttia. Laulatte videolla Taizé-lauluja, joissa toistuu sama säe tai säkeistö useita kertoja. Mikä laulujen idea on? – Lauluissa on rauhoittava ja kaunis melodia. Niitä on helppo oppia ja niihin pääsee mukaan. Lauluissa ei ole mitään konstikasta. – Taizé-laulut ovat itsessään rukousta. Yksinkertainen toistuvuus antaa tilaa ja luvan asettua – olen nyt tässä.

Mikä sinua viehättää tällaisen rukoushetken viettämisessä? – Nykyään ei ole helppoa pysähtyä tai tyynnyttää oman mielen meteliä. Lyhyessä rukoushetkessä saa vain olla ja levähtää hetken verran. Ei tarvitse suorittaa mitään. Luottamuksen rukoushetkiä pidettiin aiemmin Hakunilan kirkossa. Miten syntyi idea videoinnista? – Koronarajoitukset katkaisivat kokoontumiset kirkolle, joten aloitimme videoinnit keväällä 2020. Nyt uutta on se, että vietämme kerran kuussa rukoushetken englannin kielellä, sillä haluamme näin kutsua ihmisiä yhteiseen rukoukseen yli kielirajojen. ULLA LÖTJÖNEN Luottamuksen rukoushetkeä vietetään joka maanantai Hakunilan seurakunnan somekanavissa. Prayer of Trust ma 27.9. klo 18 Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

MUUALLA Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.45–17.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

koisin klo 11–12.30. Lounas on valmistettu hävikkiruuasta ja on kaikille avoin sekä maksuton. Ruokailu toteutetaan terveysturvallisuusohjeita noudattaen. Ruokailussa on varauduttava odottamaan. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Seniorien hyvinvointipäivä to 7.10. klo 9–14. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 27.9. mennessä p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. 5 e osallistumismaksu kerätään senioritoimintaan tapahtuman alkaessa. Hyvinvointipäivän tarkempi ohjelma: www.hameenkylanseurakunta.fi/ seniorit

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 26.9. klo 10. Liturgina Matti Hyry, saarna Jukka Palola, Hannu Lehtikangas. Raamattuluento Psalmien kirjasta su 26.9. messun jälkeen. Jukka Palola. Kirjallisuuspiiri ti 28.9. klo 18 kirkon pienessä seurakuntasalissa. Käsittelyssä Lauri Hokkasen kirja Kenen joukoissa seisoin. Oopperakerho ke 29.9. klo 16:30– 21 kirkon nuortentilassa. Rakkaudesta elämään-konsertti to 30.9. klo 19. Monipuoliset muusikot Tiia Maria Saari ja Hannu-Pekka Heikkilä tunnelmoivat koskettavien laulujen äärellä. Ovella 10 e MobilePay tai käteinen. Mikkelinpäivän perhemessu su 3.10. klo 10. Jaakko Kara, HannuPekka Heikkilä. Kastepuu tyhjennetään ja messun jälkeen askartelua kirkon alakerrassa. Yhteisen pöydän lounas keskiviik-

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14 puhelimitse, p. 09 830 6550. Päivystävän papin tavoittaa puheli-

Seniorienit hyvinvoin päivä 4.–7.10.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 645 sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17 puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

14–16. Vetäjänä informaatikko Riitta Sivenius.

Katso tapahtumapaikat ja -ajat sekä ilmoittautumisohjeet tämän lehden sivuilta 6–9 seurakuntien tapahtumatiedoista.

kirkkovantaalla.ﬁ/seniorien-hyvinvointipäivät

VERKOSSA www.hameenkylanseurakunta.fi Messu su 26.9. klo 10. Matti Hyry, Jukka Palola, Hannu Lehtikangas. Messu su 3.10. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kimarakahvila su 26.9. klo 17. Leena Kaseva ja Riitta Kettunen.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Muistelupiiri ma 27.9. klo 12–14. Tule muistelemaan elämänkaarta kanssamme. Aloitamme kahvilla. Mukana muistelemassa Riitta Ahonen ja Riitta Kettunen. Piirin seuraavat kokoontumiskerrat ovat 25.10. ja 29.11. Miesten keskustelupiiri torstaisin klo 10–12. Diakonian tiistaipysäkki tiistaisin klo 10–12. Tarjolla voileipiä, kahvia sekä juttuseuraa. Tiistaipysäkki on tarkoitettu erityisesti vähävaraisille ja yksinäisyyttä kokeville.

LAMMASKUJA 2 B Senioriväen nettikerho ti 28.9. klo

mitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Muutokset ovat mahdollisia, jos kokoontumisrajoitukset muuttuvat. Korson kirkossa järjestettävissä jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa osallistujamäärä on enintään 50 % tilaan hyväksyttävästä enimmäisosallistujamäärästä. Jumalanpalveluksiin pääset osallistumaan myös Korson seurakunnan Facebook-sivun ja/tai Youtube-sivun kautta. Osallistumiseen et tarvitse tunnuksia. Seurakunnan seniorit to 23.9.

Senioreiden kulttuuritarjonta Vantaalla. Vantaan kaupungin kulttuuritoiminnan vastaava Jutta Hakala., 30.9. Toivelaulukonsertti, kanttorit, klo 13 seurakuntasalissa. Iltarukouspiiri to 23.9., 30.9. ja 7.10. klo 18–19 kokoustilassa. Korso-messu to 23.9. klo 18.30. Elina Aro, Airi Saloniemi. Perhekerho pe 24.9. ja 1.10. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Retkeilijöiden ja kaikkien luonnonystävien messu su 26.9. klo 10. Mari Mäkelä, Minna Ruuttunen Sirkka Väätäinen, Pia Olkkonen, Noora Hultin. Syysretki su 26.9. klo 11.30 kirkon pihalla. Ilmaiset kirkkokahvit ja muuta syötävää Yhteisvastuun hyväksi. Diakonian syystoiminnan esittelyä. Kylväjäpiiri su 26.9. klo 15–17 Kotkansiivessä. Kirkon aamupuuro ma 27.9. ja 4.10. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Perhekerho ma 27.9. ja 4.10. klo 12–15 lasten tiloissa. English Through Bible -raamattupiiri ma 27.9. ja 4.10. klo 18 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ma 27.9. ja 4.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 27.9. ja 4.10. klo 18 kirkon kappelissa. Aamurukouspiiri ke 29.9. ja 6.10. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 29.9. klo 11. Ruokailu kirkon sisäpihalla. Lähetyspiiri ke 29.9. ja 6.10. klo 13 kokoustilassa. Kaikille avoin laulupaja ke 29.9. ja 6.10. klo 18. ääniharjoituksia, kehon lämmittelyä ja mukavaa yhdessä laulamista. Ei ilmoittautumista eikä sitoutumisvelvollisuutta, tervetuloa. Vetäjänä Airi Saloniemi. Korso-messu to 30.9. klo 18.30 Ilkka Luukka, Airi Saloniemi. Diakonian hengellinen kasvuryhmä pe 1.10. klo 13, Mari Mäkelä. Ryhmä on tarkoitettu niille, jotka haluaisivat syventää suhdettaan Jumalaan ja löytää arjessa paremmin aikaa ja tapoja Jumalan äänen kuulemiselle. Kahvitarjoilu. Kokoontumiskerrat 1.10., 8.10., 15.10., 22.10. ja 29.10. Ilm. 26.9. menn. mari.mäkelä@evl.fi. Perhemessu su 3.10. klo 10 Minna Ruuttunen, Mari Mäkelä, Juho Punkeri, lapsi- ja perhetyöntekijät. Kuolemapaja – sururyhmä ilman surua ti 5.10. klo 18–20. Jokaista meitä muistutetaan elämän katoavaisuudesta. Kuolemapaja on paikka keskustelulle ja käsitöille elämän ainutkertaisuuden äärellä. Voit tulla vain myös kuuntelemaan. Kuolemapaja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat keskustella kuolemasta ja työstää kuolemakysymystä omalla kohdallaan. Kuolemapajassa kullakin kerralla

kuoleman asiantuntija pitää alustuksen. Pajassa kudomme taivassukat. Kuolemapajat päättyvät pyhäinpäivään, jolloin sytytämme kynttilät edesmenneille läheisille ja siunaamme sukat. Kuolemapaja kokoontuu viisi kertaa (tiistaisin klo 18–20, 5.10., 12.10., 19.10., 26.10. ja pyhäinpäivänä la 31.10. klo 16–19). Taivassukkia varten tarvitset puikot ja langat mukaan. Kokoontumispaikat: Korson kirkko ja Helsingin pitäjän pappila. Ilmoittautuminen 30.9. menn. Korson seurakunnan kirkkoherranvirastoon, ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550. Maksimiosallistujamäärät: Korso sukkapaja 25, pappila sukkapaja 15. Seniorien hyvinvointipäivä to 7.10. klo 12–17. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 24.9. mennessä, p. 09 8306550, 5 euron käteismaksu diakoniatyölle. Lounas, hartaus ja esitelmiä. Korso-messu to 7.10. klo 18.30. Jani Vanhala, Juho Punkeri.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 23.9., 30.9. ja 7.10. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 13.9. ja 21.9. klo 9–11.30. Senioripiiri ke 15.9. klo 10–11.30.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti. Seurakunnan kouluikäisten toiminta on alkanut. Katso lisätietoja nettisivulta www. korsonseurakunta.fi/kouluikaiset

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Mahdollisten kokoontumisrajoitusten vuoksi toimintaa on rajoitettu. Tarkistathan toiminnan ajantasaisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista. Huomioithan, että toiminnassamme on vahva maskisuositus. Kirkkomuskarit torstaisin kirkon päiväkerhohuoneessa, klo 10 Kirkkomuskari 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 Kirkkomuskari koko perheelle. Kirkkomuskarin ohjaajana toimii Sini Nikku. Ei ennakkoilmoittautumista. Raamattu- ja rukouspiiri to 23.9. klo 13–15 kerhohuone 2. Messu su 26.9. klo 10. Seppo Paulasaari, saarnaa Pia Heikkinen Lähetysyhdistys Kylväjästä, Sirkku-Liisa Niemi. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma kirkkohetki. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Yläovet auki alkaen ma 4.10. klo 16–17. Iltapalaa turvallisesti turvavälein. Kysele lisää Kaisalta p. 044 422 0391. Kirkon leivontapuuhakerho 1.–6. lk maanantaisin ja tiistaisin klo 18–20 ala–aula / vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna.rinne@ evl.fi. Taidekerho 5–10-vuotiaille tiistaisin klo 14–16. Ilmoittautuminen Petri, p. 050 573 6328. Pala Raamatusta -ilta, yhteisen tehtävän lähteellä ke 29.9. klo 18–19.30. Kun kaikki muuttui – Paavalin kääntymys. Myös Teamsissa, lisätietoja paivi.peittola@evl.fi. Mikkelinpäivän perhemessu su 3.10. klo 10. Laura Leverin, Anssi Pyykkönen. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri, p. 050 573 6328. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1e / kerta. Lisätietoja

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2021

Irene, p. 050 573 6329. Asolan leivontapuuhakerho 1.–6. lk keskiviikkoisin klo 18–20 / vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna.rinne@evl.fi. Kipuryhmä ti 5.10. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe: Ystävä vai tuttava? Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Päihteettömyyteen tukeva ja hyvinvointia lisäävä avoin naisten ryhmä to 7.10. klo 13–14.30. Aihe: Valoa syksyyn. Ohjaajina päihde ja kriminaalityön diakoni Mariela Salminen ja Irene p. 050 573 6329. Asolan perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Seniorien hyvinvointipäivä ma 4.10. klo. 9–14. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 27.9. mennessä p. 09 830 6700. Osallistumismaksu 5 e. Asolan arabiankielinen työ sunnuntaisin. Tiedustelut Daniel Aghot, p. 040 148 8282.

MUUALLA Toivoa naisille –ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 18–19.30 parillisilla viikoilla Lampirannalla, osoitteessa Tertunkuja 4b. Osallistumme USKOT–foorumin rauhankävelyyn Helsingissä to 23.9. Tervetuloa mukaan kaikki halukkaat. Lähtö Koivukylän junaasemalta klo 16. Mukana Seppo Paulasaari, Kaisa Aalto ja Kirsi Vuorikivi.

VERKOSSA Rekolan seurakunnan messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivun kautta. Siihen ei vaadita tunnuksia. Messu su 26.9. klo 10. Seppo Paulasaari, saarnaa Pia Heikkinen Lähetysyhdistys Kylväjästä, Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 3.10. klo 10. Laura Leverin, Anssi Pyykkönen.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk

Laupias vantaalainen?

Jokainen hyvä teko on tärkeä. Lähde keikkavapaaehtoiseksi.

kirkkovantaalla.ﬁ Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12A). Käytäthän maskia ja tulet vain terveenä.

Seuraamme koronatilanteen kehitystä ja voimassa olevia rajoituksia. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi. Kasvomaskia tulee käyttää seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on remontin vuoksi kiinni 20.9.– 14.11.2021.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Päivämusiikkia kirkkosalissa klo 12 torstaisin. To 23.9. Anssi Pyykkönen, urut, 30.9 Marja Kyllönen, laulu ja Iina Katila, urut. Vapaa pääsy. Global Action – Paremman maailman puolesta -ryhmä to 30.9. ja 7.10. klo 18. Suomen Lähetysseuran Global Action -toiminta sopii heille,

joiden sydän sykkii globaalille oikeudenmukaisuudelle, yhteisölliselle toiminnalle ja ympäristölle. Ryhmässä tutustutaan Lähetysseuran työhön ja laatikkoviljelyyn sekä ideoidaan yhdessä ravintolapäiviä, siivouspäiviä, liikunta- ja käsityötempauksia tai muita tapahtumia SLS:n kohteiden hyväksi maailmalla. Meditatiivinen iltamessu to 23.9., to 30.9. ja to 7.10. klo 20. Yhteisöllisesti toteutetun iltamessuhetken sisältöä ovat rukous, Sana, voimaannuttavat yhteislaulut ja mahdollisuus yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen teetä tarjolla. Halutessasi voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tuleviin hetkiin iltamessun yhteydessä. Perhepäivä pe 24.9. ja 1.10. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Aamupalatyyppinen tarjoilu 2 e/perhe. 24.9. kerralla Vauvanpäivän Vauvakirkkohetki klo 10.–10.45. Tervetuloa köröttelemään ja leikkimään. Iloitaan vauvoista yhdessä! Vauvakirkon jälkeen perheille jaetaan kastepuun nauhat. Mukaan saavat tulla myös kummit ja isovanhemmat. Tarjoiluna kirkkososeet ja kahvit. 1.10. puolestaan Muskarikirkko klo 10. Naisten rukouspiiri pe 24.9. ja 1.10. klo 18. Yli 40-vuotiaiden sinkkuilta pe 24.9. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 25.9. ja la 2.10. klo 15. Messu su 26.9. klo 10, Marja Eloranta, Veikko Karhumaa, Samppa Laakso. Lastenkirkko su 26.9. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia,

rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Viikkomessu ma 27.9. ja ma 4.10. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Evästä kirkon ala-aulasta ma 27.9. ja 4.10. messun jälkeen klo 12–12.30. Tule hakemaan itsellesi oma eväspussukka. Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Vauvakahvila ma 27.9. klo 12.30– 14.30. Raamatunlukupiiri ma 27.9. ja ma 4.10. klo 18, Jaakko Hyttinen. Lähetyksen päiväpiiri ti 28.9. klo 13. Voima 1 krs. Vieraana Etiopian nimikkolähetit Koistiset. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket ti 28.9. ja 5.10. klo 7.45–8.15. Tiistaisin aamuhetkissä on rauhaa ja mietiskelyä. Voit tulla ja viipyä oman aikataulusi mukaisesti. Nautimme hiljaisuudesta ja rauhasta, annamme ajatustemme asettua. Hengähdämme. Tikkurilan kirkossa järjestetään aamuhetkiä tiistaista torstaihin, kukin päivä omalla teemallaan. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket ke 29.9. ja 6.10. klo 7.45–8.15. Keskiviikkoisin aamussa kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle. Tikkurilan kirkossa järjestetään aamuhetkiä tiistaista torstaihin, kukin päivä omalla teemallaan. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket to 23.9., 30.9. ja 7.10. klo 7.45– 8.15. Torstaisin aamussa hiljennytään rukouksen ja Sanan äärelle. Tikkurilan kirkossa järjestetään aamuhetkiä tiistaista torstaihin, kukin päivä omalla teemallaan. Vehkapolun tilan tuparit nuorille aikuisille to 30.9. klo. 17–20, Vehkapolku 10 C. Tervetuloa piipahtamaan ja tutustumaan uuteen tilaan! Tule tapaamaan uusia ihmisiä, nauttimaan makeista ja suolaisista herkuista ja osallistumaan hauskoihin kisoihin! Ei ennakkoilmoittautumista, lisätiedot Terhi Viljanen, p. 050 310 6824. No Real Gentlemen la 2.10. klo 19. Yhtye esittää konsertissa Gospel Time´s a Comin’ bluegrass-musiikkia. Vapaa pääsy. Hertan tuparit kirkolla mikkelinpäivänä su 3.10. klo 10–14. Kirkon avajaistapahtuma lapsille ja perheille, musiikkipainotteinen Perhemessu klo 10, Johanna Jakonen, Kristiina Kartano, Terje Kukk, Kristiina Lainisalo, Eeva Kuvaja. Messun jälkeen 2. kerroksessa

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

lapsille ja perheille monenlaista toimintaa. Mm. nalleneuvola; ota mukaan oma nalle tai nukke sekä perheiden valokuvaus. Ystävämessu – Friendship Mass su 3.10. klo 16, Jaakko Hyttinen, Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi, Jani Vanhala, Seppo Paulasaari. Messussa käytetään suomea ja englantia sekä heijastetaan seinälle tekstejä myös arabiaksi. Vauvakahvila ma 4.10. klo 12.30, 2 krs Toivo ja Rakkaus. Sukkelat sukankutojat ti 5.10. klo 10 Usko 2. krs. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun katastrofityön hyväksi, Voit myös neuloa kotona. Seurakunta tarjoaa langat. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 5.10. klo 13. Oopperalaulaja Jaakko Hietikko esiintyy kanttori Terje Kukkin säestyksellä. Kerhoa ohjaa Pirkko Yrjölä. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 6.10. klo 13. Seniorien hyvinvointipäivä järjestetään Tikkurilan kirkossa ke 6.10. klo 11–16. Ilmoittautuminen mukaan hyvinvointipäivään 27.9.2021 mennessä puhelimitse Tikkurilan kirkon palvelupisteeseen p. 09 830 6223. 5 e osallistumismaksu kerätään käteismaksulla seioritoimintaan tapahtuman alkaessa.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 kahvilan aukioloaikoina. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1

Isäkerho ti 28.9. ja ti 5.10. klo 17.30–19. Mukavaa yhteistä tekemistä isille ja lapsille. Rukouspiiri ke 29.9. ja 6.10. klo 18.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 28.9. ja 5.10. klo 9.30–11. Ristipuron keskiviikkokerho ke 6.10. klo 13.30. Vierailijana vantaalainen kirjailija Soili Pohjalainen.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 27.9. ja ma 4.10. klo 9.30–11.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 30.9. klo 18. Vieraana Japanin nimikkolähetit Petteri ja Joanna Rantamäki.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Perhekerho ti 28.9. ja ti 5.10. klo 9.30–11.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja

perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

MUUALLA Kylväjän Raamattupiiri ma 4.10. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Malminiityn eläkeläiskerho ti 12.10. klo 13 Malminiityn kerhohuoneella Malminiityntie 16 b. Kuolemapaja–sururyhmä ilman surua. Kuolemapaja on paikka keskustelulle ja käsitöille elämän ainutkertaisuuden äärellä. Voit tulla vain myös kuuntelemaan. Paja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat keskustella kuolemasta ja työstää kuolemakysymystä. Kullakin kerralla asiantuntija pitää alustuksen. Pajassa kudomme taivassukat. Kuolemapajat päättyvät pyhäinpäivään, jolloin sytytämme kynttilät edesmenneille läheisille ja siunaamme sukat. Kuolemapaja kokoontuu 5 kertaa (ti klo 18–20, 5.10, 12.10, 19.10, 26.10 ja pyhäinpäivänä la 31.10 klo 16–19). Jos haluat kutoa sukat, tarvitset puikot ja langat mukaan. Kokoontumispaikat: Korson kirkko ja Pyhän Laurin kirkon pappila. Ilmoittautuminen 30.9. menn. Korson kirkkoherranvirastoon, ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6550.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi, Rajatorpantie 8. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Yhteinen seniorikerho torstaisin klo 13.30–15. Messu su 26.9. klo 10. Papit Laura Sydänmaanlakka, Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Toivoa naisille ma 27.9 klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Kristillisen meditaation ilta ma 27.9. klo 18. Hengähdämme ja rukoilemme kristillisen meditaatioperinteen hengessä. Viivymme Jumalan läsnäolossa. Johdattelu aiheeseen, virikepuhe, meditaatio

ja yhteinen jakaminen. Miesten raamattupiiri ti 28.9. klo 18.30. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Mission Possible – Iloisesti yhdessä ke 29.9. klo 17.30. Työntekijämme Etiopiassa Mirjami Uusitalo: Raamatunkäännöstyön ilot ja haasteet. Musiikki: Urpo Pakarinen. Alussa pieni tarjoilu. Mikkelinpäivän perhemessu su 3.10. klo 12. Huom! kellonaika. Papit Antti Isopahkala, Margit Helin, kanttori Eveliina Pulkkinen. Messun jälkeen mahdollisuus perhevalokuvien ottamiseen. Kirkkokahvit take away -periaatteella. Ulkona toimintapisteitä. Friends’ Cafe su 3.10. klo 15–18. Mikkelinpäivä. Vieraana työntekijämme Etiopiassa Mirjami Uusitalo. Lastenhoito järjestetty. Seniorien hyvinvointipäivä ma 4.10. klo 11–16. Aiheina: Iloa ihmissuhteista/Perheneuvoja Juhani Koskelin, Hyvinvointia liikunnasta/ Hanna Valkeinen, Muistisairaan kohtaaminen/Koti- ja hoivapalvelu Loistohoiva. Sis. lounas ja päätöskahvit. Ilm. 27.9. menn. kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6440. Osallistumismaksu 5 e kerätään käteismaksulla tapahtuman alkaessa, käytetään senioritoiminnan hyväksi. Raamattupiiri ma 4.10. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 4.10. klo 17.30. Israel-piiri ti 5.10. klo 18. Kansainvälisyys- ja lähetystyön koordinaattori Maria Järviniitty. Sururyhmä ke 6.10. klo 17.30–19. Sururyhmässä on tilaa ilmaista surun tunteita ja puhua surusta. Mahdollisuus vertaistukeen toisten

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

Elämänkaari

Aili Dagmar Hemmilä 94 v, Mikko Veikko Komulainen 89 v, MaijaLiisa Kallio 85 v, Terttu Kaija Kyllikki Kammonen 83 v, Tyyni Eeva Kaisa Rinne 71 v, Birgitta Hannele Grönberg 55 v, Raimo Martti Johannes Lehmus 91 v, Aulis Valdemar Seppälä 87 v, Tauno Kalevi Anttila 85 v, Esko Johannes Veijalainen 71 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

HAKUNILAN SEURAKUNTA

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu Arvid Antero Johannes Isojärvi, Axell Eeli Aatos Jämsen, Kaapo Joonatan Lehikoinen, Eeli Kaarlo Kalevi Mäkelä, Elli Aino Helmiina Ruotsalainen, Sofie Josefiina von Hofmann. Avioliittoon kuulutettu Christina Urania Gerolimos ja Aleksi Eino Johannes Hakamäki. Hautaan siunattu Esko Edvard Aittola, 68 v.

Kastettu Samuel Benjamin Uusi-Jaakkola, Lotta Amanda Hänninen, Elle Olivia Sinisalo, Aamos Oliver Selvinen, Elmo Aamos Mikael Kauppinen, Selena Ella Valeria Pellava, Leo Tapani Harjunen, Eemil Ilmari Anttila, Minea Elena Unelma Mattsson, Sophie Gabriela Nieminen, Taavi Onni Olavi Pesari, Seela Katarina Tiainen, Aino Helmi Olivia Ontronen, Aaron Frans Mikael Rytinki, Beea Lilja Anneli Pihjala, Hugo Augusti Ajo, Leevi Olavi Hiltunen, Noah Pauli Juhani Vanhanen, Jim Anton Mélart, Alvar Andreas Samuli Sarjovaara, Nella Karoliina Pajunen, Aapo Akseli Pitkänen, Sienna Ilona Montonen, Ilona Elsa Maria Kosonen, Rafael Elliot Laitinen, Anton Oliwer Fridolfsson, Viljam Leo Ingmar Lindgren, Teo Matias Eemeli Tossavainen. Avioliittoon kuulutettu Petteri Juho Eelis Rasi ja Mia Maria Ojala, Kasper Johan Werneri Pallonen ja Netta Krista Sofia Lindborg, Joonas Sakari Sääksi ja Petra Kristina Arteli, Lauri Samuli Iiramo ja Pauliina Irene Piili. Hautaan siunattu

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Samuel Pekanpoika Wirtanen. Avioliittoon kuulutettu Otto Anton Mäkinen ja Inkeri Maaria Repo. Hautaan siunattu Timo Juhani Toffela 71 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Milo Dominic Juhani Mamia, Senja Olivia Huhtala, Livia Saga Sinikka Halén, Luke Mikonpoika Harsunen. Hautaan siunattu Kirsti Sinikka Väistö 90 v, Anja Inkeri Moisio 81 v, Klas Göran Stigell, 69 v, Raija Marketta Komonen 67 v, Joonas Heikki Ilari Matikkala 60 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Maximilian Axel Manner, Kristiina Maria Kokkonen, Aapo Elias Toikko, Oiva Aamos Sadonkorpi, Eeli Elmeri Rantaseppä. Hautaan siunattu Sirkka Liisa Seppänen 100 v, Johannes Haverinen 82 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2021

Kastettu Miio Eino Benjamin Sihvonen, Salli Eerika Maunonen, Erin Alessia Eronen, Oskari Arvo Aho, Viljami Kauko Tapani Paso, Daniel Emil Sjögren, Ellen Linnea Seppälä, Olli Edward Mikkola, Toivo Juhani Knuuttila, Erin Aino Matilda Haavisto, Akseli Mikko Juhani Antinaho, Liam Oliver Tapani Ovaska-Dancel, Ella Anneli Wilhelmiina Tapio, Aada Rafaela Sulander, Oskari Kalevi Palenius, Viljo Ilkka Simolin. Avioliittoon kuulutettu Jarkko Johannes Partanen ja Marjukka Pauliina Lamminmäki, Tuomas Tapani Eriksson ja Minna-Maria Katariina Lehto. Hautaan siunattu Ritva Anneli Saarinen 78 v, Sisko Kaarina Tuominen 73 v, Keijo Jouko Olavi Jurvanen 87 v, Anna-Maija Linden 78 v, Pentti Juhani Vieri 75 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döda Alice Forslund 84 år, Christina Kalmari 61 år, Annette Kekkinen 74 år, Monica Reijonen 70 år, Gunnel Öhman 96 år. Döpta Alvin Julian Thomas Lönnberg, Vanessa Sofia Merikallio, Olli Edward Mikkola, Oliver Otto Erik Valtteri Pekkala.

surevien kanssa. Ryhmään voi tulla, kun menetyksestä on kulunut jonkin aikaa. Ilm. ja tied. diakoniapast. Laura Sydänmaanlakka, laura.sydanmaanlakka@evl.fi, p. 050 381 6353.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tervetuloa iloiseen seuraan päiväkahville ja tekemään käsitöitä! Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kivistömessu ma 4.10. klo 18. Papit Jere Hämäläinen, Oili Karinen, kanttori Iisakki Seppä, työntekijämme Etiopiassa Mirjami Uusitalo. Rukous- ja raamattupiiri ti 5.10. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Miesten saunailta ke 6.10. klo 18–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta. Ikäihmisten voimavarapäivä la 30.10. klo 10–16. Kirjallisuusterapeuttinen tapahtumapäivä +65-vuotiaille. Teemana anteeksiantamisen ilo ja kipu. Hiljentymistä, tekstejä, kirjoittamista ja yhteistä jakamista. Käytämme kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä. Ei vaadi kirjoittamiskokemusta. Päivän aikana kevyt lounas ja kahvi. Maksuton. Ohj. pastori, kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirta, diakoniapastori Laura Sydänmaanlakka. Ilm. viim. 25.10. ext-tuula.paasivirta@evl.fi (huom! etuliite), p. 040 556 9079.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 28.9. klo 13. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Miestenpiiri ma 4.10. klo 18.30. Matti Palmu: Kolminaisuusoppi. Martinlaakson lähetyspiiri ti 5.10. klo 18.30. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Helena Fyhr: Kuinka lähdin seurakuntaan töihin ja mitä ajatte-

len lähetystyöstä. Toivon Tuulet ke 6.10. klo 17.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Kotiraamattupiiri ke 6.10. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93.

VERKOSSA Messu su 26.9. klo 10. Papit Laura Sydänmaanlakka, Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Mikkelinpäivän perhemessu su 3.10. klo 12. Huom! kellonaika. Papit Antti Isopahkala, Margit Helin, kanttori Eveliina Pulkkinen. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

DICKURSBY KYRKA Stationsvägen 12a Högmässa 26.9 och 3.10 kl.12. Följ med coronarestriktionerna i kyrkan på vår hemsida www.vandasvenskaforsamling.fi. Högmässor från Dickursby kyrka kl. 12 strömmas via församlingens YouTube kanal. Seniorcafé 28.9 kl.13 Andakt, pratstund med kaffe och dopp och trevlig gemenskap! Pensionärernas Må bra dagen ti

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

5.10 kl.11 i Dickursby kyrka, Stationsv. 12a, andakt och pausgymnastik med Heidi. Kl.12 Lunch i Laura`s Café. Ung. kl.13.30–14 kyrkovandring. Anmälningar senast på fre 24.9 till diakonissa Annakatri Aho, tfn. 050 464 5068. Frivillig belalning 5 e till Kyrkans utlandshjälp.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 p. 050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

ÖVRIGT

VIITTOMAKIELISILLE

Ekonomi i vardagen. En kurs som strävar till att ha bättre koll på sin vardagliga ekonomi. Träff en gång i månaden kl 12.30 måndagar 27.9, 18.10 och 22.10. Vi börjar med en gratis lunch. Anmäl dig till Heidi Salminen, tfn. 050 3301828 Sottungsby-Håkansbölekretsen to 30.9 kl.13, i Håkansböle kyrka, Håkansbölev. 48. Kom med och träffa andra deltagare. Andakt med diakoni.

Viittomakielinen perhekerho pe 24.9. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Ilmoita tulostasi Annika 040 5311002. Viittomakielinen kohtaamispaikka ma 27.9. klo 11.30–13.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Lounas omalla kustannuksella Lauran kaffilassa klo 11.30, lounas ja yhdessäoloa omassa tilassa. Kannelmäen raamattupiiri ti 28.9. klo 15–17 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana Helena Rakemaa. Kuoleman kuvat ke 29.9. klo 14–16

Kuvia ja keskustelua kuolemasta. Vieraana Tiina Gröhn. Kaksikielinen messu su 3.10. klo 13.00 Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli, Olars kyrka (Olarin kirkko ruotsinkielinen srk) Rälssitilankatu 4 Espoo. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 5.10. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas omalla kustannuksella Cafe Popolosta klo 12–13. Tervetuloa! Viittomakielinen perhekerho pe 8.10. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Ilmoita tulostasi Annika 040 5311002.

HILJAISUUDEN TAPAHTUMAT JA RETRIITIT Hiljaisuuden päivä terveydenhuollon yksiköiden työntekijöille to 7.10. klo 9.30–17 Nilsasgårdenin leirikeskus, Nilsasintie 60, 04130 Sipoo. Päivä on osallistujille maksuton (sis. ohjelman ja ateriat)

kuljetuksen jokainen maksaa itse. Tule mukaan rentoutumaan, tämä päivä on erityisesti sinua varten keskellä vaativaa arkea. Mukaan mahtuu 10 hlöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitovat ilm. 30.9. mennessä. www.vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat

International Events in other language than Finnish or Swedish

Friends’ Cafe Sun 3rd Oct 3–6 PM Myyrmäki Virta-church, Rajatorpantie 8. Angel St Michaels’ Day. Visitor: Mirjami Uusitalo who works in Ethiopia translating Bible. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available. Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent.

Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Join the Message Bible study club! The group will gather at Tikkurila Church, Stationsvägen 12, l at 2-4 pm on Thursdays 30.9, 28.10 and 25.11 In the meetings we study the Eugene Peterson´s Bible parafrase, discuss the theme of the day and pray. Sign up for the Bible study group by the 24th of September to Heidi Salminen, tel. 050 330 1828 . Asolan seurakuntatalon arabiankielinen työ sunnuntaisin. Tiedustelut Daniel Aghot p. 040 148 8282. Русскоязычная библейская группа по средам, 18-20 В церкви Länsimäki (Kerokuja 9). риглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.

Kuolemapajassa voi pohtia elämän rajallisuutta Kaikille avoimet pajat on tarkoitettu kenelle tahansa, joka haluaa työstää kuolemakysymystä ja elämän ainutlaatuisuutta.

TEKSTI ELINA KUITTO KUVA ISTOCK

antaan seurakuntien järjestämissä Kuolemapajoissa puhutaan kuolemasta eri näkökulmista ja neulotaan taivassukkia. Kuolemapajat järjestetään 5.10.– 31.10. Korson kirkossa ja Helsingin pitäjän kirkonkylän vanhassa pappilassa. Kuolemapaja on paikka keskustelulle ja käsitöille elämän ainutkertaisuuden äärellä. Maksuttomat pajat on tarkoitettu niille, jotka haluavat keskustella kuolemasta ja työstää kuolemakysymystä omalla kohdallaan. – Kuolemapajat sopivat kaikille elämän rajallisuutta pohtiville, elämäntilanteeseen katsomatta, kuvailee pastori Annaelina Mäkilampi Tikkurilan seurakunnasta. KUOLEMAPAJOISSA NEULOTAAN sukkia, jotka voi tehdä joko itselle tai toiselle. – Taivassukat ovat vanha perinne viimeistä matkaa varten. Ne laitetaan arkkuun mukaan, ja sukat lämmittävät jalkoja myös esimerkiksi myös saattohoidossa. Pajoissa sukat voi tehdä itselle tai ne voi lahjoittaa Katriinan sairaalalle. Jos neulominen ei innosta, mukaan voi tulla myös vain kuuntelemaan. Kullakin kokoontumiskerralla kuoleman asiantuntija pitää alustuksen etäyhteyden avulla. Korson seurakunnan työntekijöiden pitämät alus-

Vantaan seurakuntien kuolemapajoissa puhutaan kuolemasta eri näkökulmista ja neulotaan taivassukkia.

tukset katsotaan Pyhän Laurin kirkon pappilassa etäyhteyden välityksellä. Pajat päättyvät pyhäinpäivään, jolloin sytytetään kynttilät edesmenneille läheisille ja siunataan sukat. Kuolemapaja kokoontuu viisi kertaa: tiistaisin kello 18–20, 5.10., 12.10., 19.10., 26.10. ja pyhäinpäivänä la 31.10. klo 16–19. Taivassukkia varten osallistujat tarvitsevat puikot ja langat mukaan.

Pajojen kokoontumiset ovat aina yhtäaikaisesti Korson kirkossa ja Helsingin pitäjän kirkonkylän tunnelmallisessa vanhassa pappilassa, joka sijaitsee Vantaan Pyhän Laurin kirkon vieressä. Ilmoittaudu Korson kirkon tai Helsingin pitäjän kirkonkylän vanhan pappilan Kuolemapajaan syyskuun loppuun mennessä Korson seurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550 arkisin klo 9–14. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.9.–7.10.

Kirkoissa soi ILPO NIIRANEN

TORSTAINA 23.9. Päivämusiikkia to 23.9. klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Anssi Pyykkönen, urut. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 30.9. Päivämusiikkia to 30.9. klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Marja Kyllönen, laulu ja Iina Katila, urut. Vapaa pääsy. Rakkaudesta elämään -konsertti to 30.9. klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Monipuoliset muusikot Tiia Maria Saari ja Hannu-Pekka Heikkilä tunnelmoivat koskettavien laulujen äärellä. Liput ovelta 10 e MobilePay tai käteinen.

LAUANTAINA 2.10. No Real Gentlemen: Gospel Timeʼs a Cominʼ la 2.10. klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. No Real Gentlemen -yhtye esittää konsertissa Gospel Time’s a Comin’ bluegrass-musiikkia. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 3.10. Hyvä Päivän konsertti su 3.10. klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Hakunilan Lions Clubin perinteinen hyväntekeväisyyskonsertti. Istumapaikka/ohjelma 10 e, tuotto lyhentämättömänä alueen koulujen stipendirahastoihin.

No Real Gentlemen -yhtye esiintyy Tikkurilan kirkossa lauantaina 2.10. kello 19.

Lauantaina 25.9. Herkät virtuoosit klo 15 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. FiBO Players: Jani Sunnarborg, fagotti, Jussi Seppänen, sello. Mozartin sonaatti fagotille ja sellolle, Deviennen sonaatti fagotille basson säestyksellä, aarioita Mozartin Taikahuilu-oopperasta ja Praegerin soolosellosovituksia Haydnin teemoista. Vapaa pääsy koronarajoituksin, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. Lied-duokonsertti klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Lähtinen Papinkatu 2. Maria Turunen ja Armaan Madar sekä Maiju Vaahtoluoto ja Mirva Helske. Musiikkia säveltäjiltä Kuula, Merikanto, Joel Järventausta (kantaes.). Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

Torstaina 30.9.

Roozeman Duo & Christel Lee! klo

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 14/2021

19.30–21.30 Kallion kirkossa. Jonathan Roozeman, sello, Robert Roozeman, piano sekä yhdysvaltalainen Cristel Lee, viulu. Musiikkia säveltäjiltä Beethoven, Kodály, Mendelssohn. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti. Liput 25 e.

Sunnuntaina 3.10.

Kohtaamisia barokkitorilla – Kaiken kansan soiva tori klo 15–18 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Kaarelan yhteisöllinen taidesadonkorjuu. Musiikkia, liikettä, ääniä ja tuoksuja. Suomalainen barokkiorkesteri, Sibelius-Akatemian opiskelijoita, Kaarelan superorkesteri, Balettikoulu Pirjo Kuha, LuoteisHelsingin musiikkiopiston selloryhmä, Kannelkellot-kuoro, näyttelijät Anni Pellikka ja Eveliina Heinonen, virtuoosiviulistimummo Minna Kangas, seutusellisti Louna Hosia, tori-

HEIKKI TUULI

Musiikkia Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa mestari Vesa Purokuru. Helsinki Early Music Festivalin konsertti. Vapaa pääsy koronarajoituksin.

Keskiviikkona 6.10.

Pekka Simojoen konsertti klo 19 Espoossa Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Liput 10 e, myynti Suvelan kappelissa ma–to klo 9–19 sekä tuntia ennen konserttia ovelta, jos lippuja riittää. Voit tarkistaa lipputilanteen: www.suvelankappeli.fi.

Sunnuntaina 17.10.

Versaillesin kultaa klo 18 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Säveltäjät Lully, Rebel, de la Guerre, Couperin. Kirsti Apajalahti, barokkiviulu; Pieta Mattila, barokkisello; Kaisamaija Uljas, barokkikitara, luuttu, teorbi; Anna Pohjola, barokkiviulu ja Laura Vihreäpuu, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma Kirkon Ulkomaanavulle.

Sellisti Jonathan Roozeman esittää isänsä Robert Roozemanin ja Christel Leen kanssa kamarimusiikin helmiä torstaina 30.9. kello 19.30 Kallion kirkossa.