Esse 2010 nro 22 (3 6) by Kirkko ja kaupunki

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen Espoon seurakuntasanomat

Vaikka pihaa ei olisi, kasvaa se salaatti korissakin. Esse esittelee viherpeukalon kirjoja. Sivu 9. 

www.esse.fi

22 / 3.6 .2010

Vauvasta asti ehtoollispöydässä

Jukka Granström

Keskiaukeama.

Missä koululaiset, siellä Saapas.

Jos häätö uhkaa, Voimanpesä auttaa.

Sadut ja kirjallisuus auttavat elämässä.

Sivu 4.

Sivut 3 ja takasivu.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

3.6.2010

Espoonlahti

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

Erilainen vuosi

Ehtoolliselle osallistujia on Espoossa vuosittain noin 70 000. Ehtoollistilaisuuksien määrä kasvaa. Ehtoollinen on osa lähes kaikkia seurakunnan jumalanpalveluksia. Viime vuosikymmenien kirkollisiin uudistuksiin on kuulunut lasten osallistumisoikeus ehtoolliselle yhdessä vanhempien tai lasten uskonnollisesta kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Lasten ehtoollinen tai siunaaminen ehtoollispöydässä on jumalanpalveluksissamme jo vakiintunut käytäntö. Päätöksen siitä, jaetaanko lapselle ehtoollinen vai siunataanko hänet, tekee aikuinen, jonka kanssa lapsi tulee ehtoolliselle. Ehtoollisella käynnin kynnystä on yritetty madaltaa myös siten, että useimmissa seurakunnissa on tarjolla gluteenitonta ehtoollisleipää ja alkoholitonta viiniä. Ehtoollisessa oleellista ei ole ehtoollisaineiden sisältö, vaan aterian tarkoitus olla näkyvä merkki Jumalan armosta ja anteeksiantamuksesta.

Järven tyyni pinta kuvastaa vaa-

nen osa uskoa ja jumalanpalvelusta. Kirkkomme ajattelun mukaan jokainen ehtoollisen vastaanottaja saa syntinsä anteeksi. Se on hengellinen ateria, joka yhdistää osallistujan Kristukseen ja lisää rakkautta lähimmäisiin. Kristuksen ruumis on elämän leipä ja Kristuksen veri on kuolemattomuuden lähde. Ehtoollinen on suurimmissa kirkoissa sakra-

mentti, Vapahtajan itsensä asettama pyhä toimitus, jolla on erityisasema kaikkien muiden kirkon toimien joukossa. Sakramenttien määrä eri kirkoissa vaihtelee. Luterilaisilla sakra-

mentteja on kaksi, kaste ja ehtoollinen. Ortodokseilla on seitsemän sakramenttia, joista ehtoollinen on keskeisin. Myös katolisen kirkon sakramenttien määrä on seitsemän. Suomen helluntaiseurakunnilla on samat sakramentit kuin omalla kirkollamme. Ehtoollinen on kirkoissa myös ekumeeninen ongelma. Omalla kirkollamme on virallinen ehtoollisyhteys muiden luterilaisten kirkkojen sekä joidenkin lähellä luterilaista kirkkoa olevien kirkkojen kanssa. Ortodoksisen tai katolisen kirkon kanssa virallista ehtoollisyhteyttä ei ole. Käytännön jumalanpalveluksessa ehtoolli-

sen jakaja ei voi tutkia ehtoollisvieraan osallistumisoikeutta. Harkinta jää ehtoollisvieraalle itselleen. Onkin aivan ilmeistä, että kirkoissa kävijät toimivat varsin usein vastoin virallisia määräyksiä ja sopimuksia niin omassa maassamme kuin esimerkiksi ulkomailla eri kirkoissa vieraillessaan. Kirkkojen johtajat eivät ole kyenneet kulkemaan laumansa kanssa samaa tahtia. Seurakuntalaisten kannalta olisi toivottavaa, että kirkkojen yhteisissä neuvotteluissa edettäisiin pikaisesti sellaisiin sopimuksiin, jotka solmisivat ehtoollisyhteyden keskeisten suurten kirkkojen välille. Olisi syytä nähdä, että ehtoollinen on suurempi asia kuin kirkkojen erilaiset dogmaattiset käsitykset. Ihmisten tulkinnat eivät voi muuttaa Jumalan todellisuutta. Simo Repo simo.repo@evl.fi

”Ehtoolliselle osallistujia on Espoossa vuosittain noin 70 000.”

❘

Kauniainen

3.6.2010

kutsuneet vieraita ja käyneet kylässä. Olemme katselleet valokuvia ja lukeneet vanhoja lehtileikkeitä, joita olen löytänyt kaappeja siivotessani. Monet vanhat tarinat olen kuullut ennenkin, mutta jaksan kuunnella ne aina uudelleen. Äidin ympärillä on hyviä ja auttavaisia ihmisiä, eri-ikäisiä naisia ja miehiä – ikätovereita on yhä vähemmän. Puhelin soi useita kertoja päivässä. Täällä maalla ystävät ja kylänmiehet poikkeavat vielä kutsumatta kahville. Postinkantajapoika jää juttelemaan ja ehtii joskus juoda kupin kahvia. Vanhuksilla on oikeus elää onnellista elämää yhteydessä

läheisiinsä. On paljon yksinäisiä vanhuksia, joiden luona ei kukaan käy ja joille ei kukaan soita. Miten yksinäinen äiti olisikaan, jollei hänellä olisi ystäviä. Kotitalo on niemen nokassa ja tie päättyy kodin pihaan, ohikulkijoita ei ole. Tunnen suurta kiitollisuutta, että taivaan Isä on antanut äidille terveyttä, elämäniloa ja yhä terävän muistin. Olen kiitollinen tästä ajasta äidin luona ja myös siitä, että perheeni salli minun lähteä äidin luo pitkäksi ajaksi. Tämä vuosi on ollut kuin iltarusko, rauhan ja tyyneyden täyttämää aikaa. Elämme niin kuin virressä sanotaan ”päivä vain ja hetki kerrallansa”. Toivon vastaavanlaista rauhaa, iloa ja onnea kaikille vanhoille ihmisille.

Hösmärinpuiston tokaluokkalaiset herkesivät satukirjailijoiksi. Onnistuneesta kirjaprojektista iloitsevat (vasemmalta oikealle) Iida Ahvenniemi, opettaja Tuulikki Leirimaa, Edmund Niinemägi, Mico-Jan Mäntynen ja Emma Niinemägi.

Saduista pontta oppimiseen

kirjoittajaksi Esseen. Olen kirjoittanut vain tuomioita ja siksi epäröin, mutta lapseni kannustivat ja innostivat minua: ”Äiti, tietysti suostut, kivaa !” Outi Nokso-Koivisto Kirjoittaja on Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari, joka asuu Tapiolassa. outi.nokso-koivisto@kolumbus.fi

Kenelle kellot soivat?

Matti Lehtonen kirkkovaltuutettu, Olarin seurakunta Kokoomuksen ja sitoutumattomien lista matti.lehtonen@ppf.inet.fi

Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä kristittyjä, eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Monipuolinen joukko saa äänestämään heidätkin, jotka eivät ennen ole käyttäneet äänioikeuttaan. Yhteisten asioiden hoitaminen ei ole kovin trendikästä, siinä joutuu uhraamaan vapaa-aikaansa. Tärkeintä on yhteisvastuu ja lähimmäisistä välittäminen. Luottamushenkilö tuo oman näkemyksensä ja osaamisensa seurakunnan käyttöön. Nimensä mukai-

Päivät äidin kanssa täyttyvät pienistä askareista. Olemme

Vuoden erilaisuuteen toi oman lisänsä pyyntö kolumnin

samme seurakunnassa. ”Haluamme, että kirkko on avoin ja läpinäkyvä” (Meidän kirkko – strategiaopas 2009).

esse

leanpunaista iltaruskoa. Istun yksin lapsuudenkotini rantalaiturilla ja kuuntelen hiljaisuutta. Viime vuoden syyskuussa jäin työstäni vuodeksi vuorotteluvapaalle ja muutin 91-vuotiaan 5 äitini luo Nokialle. Hän asuu yksin omakotitalossa, isä kuoli kolme vuotta sitten. Erilainen vuoteni kestää elokuuhun asti. Muutin Tapiolasta viisihenkisen perheen vilkkaasta elämästä ja työntäyteisistä päivistä pienen kaupungin laitamille. Kiire jäi etelään. Perhettäni käyn tapaamassa muutaman viikon välein, lapset ovat jo täysi-ikäisiä.

Mico-Jan Mäntynen

Seurakuntavaaleissa saavat tällä kertaa äänestää myös 16-vuotiaat seurakuntalaiset. Ehdokkaiden on oltava 18-vuotiaita konfirmoituja seurakunnan jäseniä viimeistään 1. vaalipäivänä. Me Olarin seurakunnan Kokoomuksen ja sitoutumattomien listalle ehdokkaiksi asettuvat haluamme rehellisesti ja peittelemättä esiintyä puoluetunnuksen alla, onhan se arkipäivää yhteiskunnassamme. Emme silti halua tuoda politiikkaa seurakuntaan. ”Koti, uskonto ja isänmaa” on ehkä kulunut fraasi, mutta se on yhä käyttökelpoinen. Me haluamme kunnioittaa perusarvoja toimies-

❘

Kolumni

Ehtoollinen, lahja ja ongelma

Ehtoollinen on kirkoille oleellinen asia, keskei-

P u h e e n v u o r o

❘

sesti hän on luottohenkilö seurakunnan ja seurakuntalaisten välillä. Erityisesti nuoret luottamushenkilöt saavat kokemusta yhteisten asioiden hoitamisesta. Vain nuoret voivat tuoda nuorten näkökulman päätöksentekoon. Luottamushenkilö voi vaikuttaa. Vaaleissa valitaan seurakuntaneuvostot sekä seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto, jossa kullakin seurakunnalla on jäsenmäärään suhteutettu kiintiö, yhteensä 61. Olarin osuus on 10. Yhteisessä kirkkovaltuustossa päätetään taloushallinnon asioista, kirkollisverosta, rakennushankkeis-

ta ja virkojen perustamisesta. Seurakuntaneuvostot päättävät mm. oman seurakuntansa toiminnan suuntaviivoista ja työntekijävalinnoista. Tärkeintä tulevissa vaaleissa on äänestäminen. Vain äänestämällä vaikutat! Palstalla kirjoittavat seurakuntavaalien ehdokaslistojen edustajat. Vaalit järjestetään 14.-15.11.

Hösmärinpuiston koulun tokaluokkalaiset tutustuivat lukuvuoden aikana satuihin. Projektista syntyi 22 kauniisti kuvitettua satukirjaa. Teksti Sanna Kivikoski Kuvat Jukka Granström

usi tuomaroi lepakon ja karhun ottelua. Lepakko pakenee puuhun, mutta karhu kaataa puun ja lennättää sen ilmaan. Kaikki hurraavat, ja lopulta susi julistaa mittelössä tasapelin. Mico-Jan Mäntysen, 9, sadusta ei vauhtia puutu. ”Kirjoittaminen oli kivaa, mutta tykkäsin vielä enem-

män piirtämisestä.” Pojan luokka aloitti syyslukukaudella satukirja-projektin. Kolme kuukautta kestäneen projektin aikana oppilaat tutustuivat satuihin sekä kirjan tekemiseen. Nyt jokaisella oppilaalla on itse kirjoitettu ja kuvitettu satukirja. Oppilaat osallistuivat eläinsaduillaan myös Kaarina Helakisa -seuran järjestämään sadunkirjoittamiskilpailuun. ”Kirjaprojektimme alkoi ennen kuin tiesimme seuran kilpailusta. Kilpailussa oppilaat saivat kuitenkin satunsa muiden luettavaksi. He näkivät, että heidän työtään arvostetaan”, sanoo resurssiluokanopettaja Tuulikki Leirimaa.

Hänen siskonsa, Emma, kirjoitti kissan ja etanan kilpajuoksusta. Emma ei lue paljon satuja, mutta hän lukee sitäkin enemmän Skypeinternetpuhelimen välityksellä Virossa asuvalle mummolleen. ”Luen mummolle lukuläksyjäni ja muutakin. Mummo kertoo minulle tarinoita siitä, kun hän oli pieni. Se on mukavaa.” Iida Ahvenniemen, 9, mukaan parhaat tarinat löytyvät Aku Ankasta. Hänen omassa eläinsadussaan on tärkeä opetus. ”No, undulaatti oli ollut vähän törkeä muille eläimille. Professori sanoi sille tiukasti, että pitää pyytää anteeksi.”

Eläinsadut lapsille mieluisia

Satuja ympäri maailmaa

Hösmärinpuistolaiset aloittivat satuihin tutustumisen lukukirjan avulla. Lähtökohdaksi valittiin eläinsaduista tuttu kahden eläimen välinen mittelö. Oppilaat kehittelivät eläinhahmoja ja tarinoita ajatuskartoin sekä apukysymyksin. ”Kirjoitin ketun ja mammutin vedenjuontikilpailusta. Saduissa pitää tapahtua paljon, ja niissä pitää olla jännitystä”, painottaa Edmund Niinemägi, 10.

Puolella luokan oppilaista on äidinkielenään muu kuin suomi. ”Monella maahanmuuttajalapsella on vielä vaikeuksia oikeinkirjoituksen kanssa. Kirjaprojektissa nämä lapset pääsivät heti tuottamaan tekstiä. Se, että he pystyivät kirjoittamaan kirjan suomeksi, oli heille valtava elämys”, iloitsee Leirimaa. Oppilaat kirjoittivat tarinansa puhtaaksi tietokoneella. Oikolukuohjelman heittä-

essä ruudulle punaisia viivoja paneuduttiin myös oikeinkirjoitukseen. ”Puutuimme vain niihin asioihin, jotka olivat välttämättömiä ymmärtämisen kannalta. Meidän opettajien tarkoitus oli auttaa siinä, että lapsen oma ääni ja idea säilyivät.” Oppilaat antoivat mielikuvituksensa lentää satuja kirjoittaessaan. ”Saduissa reissattiin Afrikasta Amerikkaan. Tapahtumapaikat eivät kuitenkaan liittyneet lapsen kotimaahan. Sadussa mikä tahansa on mahdollista, ja lapset tavoittivat tämän hyvin.” Oppilaat kokivat kirjaprojektin aikana myös monenlaisia oivalluksia. ”Lapset sanoivat, että meidänkin maassa on tällaisia satuja. He näkivät, että kansansadut ovat samankaltaisia ympäri maailmaa.”

Sadunkirjoituskilvan satoa Entressessä Kaarina Helakisa -seura kutsui vuodenvaihteessa kahdeksan ylä- ja alakoulua Helsingistä ja Espoosta mukaan sadunkirjoittamiskilpailuun. Kyseessä on pilottihanke, joka laajenee jatkossa useampiin kouluihin eri puolella Suomea. ”Ajattelimme, että olisi

Kaarina Helakisan hengen mukaista saada lapset kirjoittamaan ja kuvittamaan omia satujaan. Seuran hallituksen mielestä kilpailu on onnistunut todella hienosti. Määräaikaan mennessä saapui noin 60 satua”, kertoo seuran puheenjohtaja Leena Linhola. Hösmärinpuiston oppilaista kaikki kuvittivat satunsa, mikä saa kiitosta Linholalta. ”Heidän saduissaan kuva kuljettaa tarinaa.” Seura esittää hösmärinpuistolaisille kiitokseksi nukketeatteriesityksen, joka pohjautuu Helakisan Kun kissa tahtoi leijonaksi -satuun. Oppilaiden satuihin voi tutustua 31. toukokuutta saakka Entresse-kirjastossa Espoon keskuksessa. ”Oppilaat ovat todella otettuja palkintonukketeatterista sekä siitä, että he saivat työnsä kirjastoon näytille.” ”Lasten innostus siitä, että he ovat kirjoittaneet kirjan, on valtava. Erityisesti se hetki, kun lapset saivat selailtavakseen valmiin satukirjansa, oli upea. He eivät olisi edes raaskineet tuoda kirjojaan takaisin kouluun”, naurahtaa Leirimaa. Kaarina Helakisa -seuran sadunkirjoituskilpailun voittajat julkistetaan koulu-

jen kevätjuhlapäivänä.

Helakisa nykyaikaisti satuperinnettä Lastenkirjailija Kaarina Helakisa (1946–1998) edustaa sadunkerronnan nuorta sukupolvea. ”Hänen tärkein ansionsa on, että hän jatkoi vanhaa suomalaista sadunkerrontaperinnettä, mutta toi siihen raikkaasti oman lisänsä.” ”Helakisa käsitteli ensimmäisten joukossa saduissa muun muassa luonnonsuojelua, kaupunkiasumista, kansainvälisyyttä sekä erilaisuutta. Hänen kielensä on uskomattoman rikasta ja hienoa!” Kaarina Helakisa -seuran puheenjohtaja Leena Linhola toteaa. Seura on perustettu vuonna 2006, ja siihen kuuluu noin 40 jäsentä. Se pitää esillä Helakisan tuotantoa sekä edistää lasten satujen ja lorujen asemaa. Seura on tunnettu muun muassa Lue lapselle runo päivässä -teemastaan sekä nukketeatteriesityksistään. ”Olemme menossa muun muassa Kuopioon KirjaKantti-päiville kertomaan opettajille, miten sadut dramatisoidaan nukketeatterille. Otamme mielellämme haasteita vastaan eri yhteistyötahoilta”, Linhola kertoo.

❘

3.6.2010

Lyhyesti Seurakunnat suojelee metsä saarekkeensa Espoon kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti suojella 3,2 hehtaarin suuruisen seurakuntayhtymän omistaman metsäalueen Ingaksessa. Paikka sijaitsee 4,5 kilometriä Espoon keskuksesta koilliseen Järvenperän suuntaan. Se rajautuu Glimsinjokeen ja Ingaksentiehen ja muodostaa osan Kvarnbyn kulttuurihistoriallisesti arvokasta kylä- ja jokimaisemaa. Alue on luonnonsuojelullisesti arvokasta kuusivaltaista aarnimetsää. Siellä esiintyy uhanalaisia lajeja ja joessa asustaa harvinainen saukko. Suojelupäätös noudattaa Espoon seurakuntien ympäristöajattelua ja tukee kaupungin metsänsuojelutavoitteita. Kirkon kuuluu suojella luomakuntaa. Ingaksenmetsässä voi harrastaa normaalia ulkoilua. Liikkuminen moottoriajoneuvolla ja maastopyörällä sekä koirien pitäminen irti kielletään.

Keskustelua kassavaroista

Sakari Sarkimaa

LUKIJOILTA

esse.toimitus@kotimaa.fi

Voimanpesä auttaa vuokranmaksuongelmissa Voimanpesässä etsitään voimavaroja ja ratkaisuja häätöuhan alla eläville perheille. Suvelan Kirstinharjussa toukokuun alussa avattu Voimanpesä luo uudenlaisia käytäntöjä asunnottomuuden ehkäisyyn. ”Perinteisesti on totuttu ajattelemaan, että vuokravelkojen kasaantuminen on vain yksinäisten, usein alkoholisoituneiden miesten ongelma.” ”Nykyään häätöuhan alla asuu myös kokonaisia perheitä, jotka pitkäaikaisista kriiseistä tai sairauksista johtuen ovat ajautuneet vuokranmaksuvaikeuksiin”, kertoo Voimanpesä-hankkeen projektipäällikkö Marja Manninen. Juuri tähän sosiaalityön kipukohtaan syntyi nelivuotinen Voimanpesä-hanke, jonka tavoitteena on estää perheiden asunnottomuutta ja samalla tuottaa tutkimustietoa aiheen tiimoilta. Voimanpesän taustayhteisönä toimii Espoon Jär-

Jukka Granström

jestöjen Yhteisö, ja sen toteuttavat Espoon kaupunki, Espoon seurakuntayhtymä ja ympäristöministeriö yhdessä. Rahoituksesta vastaa Raha-automaattiyhdistys. Voimanpesään voi hakeutua

Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Voimanpesä-hanke auttaa häätöuhan alle joutuneita perheitä Espoossa.

ilman lähetettä häätöuhan alle ajautunut perhe. Asiakasperheitä tulee myös kaupungin sosiaalityön, seurakuntien diakoniatyön ja Espoonkruunun asukasneuvojien ohjaamina. Työ perheiden kanssa on Mannisen mukaan lähtenyt mutkitta käyntiin. ”Ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana asiakkaana on ollut jo kolmisenkymmentä perhettä, ja kaikille on pystytty antamaan apua. Rahallisen tuen sijasta yhdessä perheen kanssa lähdetään selvittelemään akuuttia tilannetta ja sitä vyyhtiä, joka velkaantumiseen on johtanut. Neuvomme perheitä myös erilaisten etuuksien hakemisessa.” Voimanpesä tarjoaa perheille myös mahdollisuuden

löytää yhteisiä voimavaroja ja ilonaiheita yhdessätekemisestä. Espoonkruunulta käyttöön saatuihin autotalleihin on rakennettu työpajoja. Perheet voivat ohjaajan opastuksella harrastaa monenlaista vaatteiden tuunauksesta ja huonekalujen kunnostamisesta aina savi- ja keramiikkatöihin asti. Lisäksi Voimanpesä tarjoaa asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä erilaisia vertaisryhmiä. ”Meillä on esimerkiksi juuri käynnistynyt aikuisten ja lasten ryhmä. Siinä aikuiset voivat seurakunnan diakonin ohjaamina jakaa elämäntilanteeseensa liittyviä tärkeitä kokemuksia ja ajatuksia. Samaan aikaan lapsilla on mahdollisuus puuhailla yhdessä”, projektipäällikkö Manninen kertoo. Sanna Kivikoski

www.ejy.fi p. 050 346 1004

Uusi musiikkijuhla Kauniaisiin Lokakuun 28.–31. päivinä Kauniaisissa järjestetään

ensimmäistä kertaa Kauniaisten musiikkijuhlat. Uuden festivaalin alaotsikkona on Yksilö ja yhteisö. Tarkoituksena on taiteen ja tieteen keinoin käsitellä nykyihmisen elämän ja muuttuvan maapallon suhdetta. ”Tavoitteena on foorumi, jossa pää ja sydän, faktat ja mielikuvitus sekä Euroopan ja Aasian kulttuurit yhdistyvät uudella tavalla”, kertoo juhlien taiteellinen johtaja Seppo Kimanen. Nelipäiväinen tapahtuma

koostuu konserteista sekä puhetilaisuuksista, joissa on musiikkiosio. Erityispiirteenä ovat eri-ikäisistä muusikoista koostuvat yhtyeet, jotka esiintyvät erityisesti pu-

3.6.2010

hetilaisuuksien yhteydessä. ”Yksi tapahtuman tavoitteista on kaataa sukupolvien välisiä raja-aitoja ja peilata isoa kaarta perinteestä tulevaisuuteen taiteen ja ajattelun avulla”, sanoo Kimanen. ”Yksi visioistani on, että tällä musiikkijuhlalla pääkaupunkiseudulle luotaisiin ranskalainen kirjallinen salonki, jossa puhuttaisiin meitä kaikkia koskettavista asioista.” Juhlien teemoja ovat muun muassa Yksilö, onni ja yhteisö, Usko ja järjestäyty-

neet uskonnot, Maapallomme muutokset, uhat ja kipupisteet sekä Kasvu aikuisuuteen. Musiikkijuhlien konserttipaikkana on vuonna 2002 ruotsinkielisen koulukeskuksen yhteyteen valmistanut Uusi Paviljonki. ”Uusi Paviljonki ei ole vielä saanut asemaansa pääkaupunkiseudun musiikkielämässä eikä Kauniainen ei ole aiemmin profiloitunut musiikkikaupunkina, mutta nyt musiikkielämämme ot-

taa historiallisen harppauksen”, arvioi kaupunginjohtaja Torsten Widén. Musiikkijuhlien neuvottelukunnan puheenjohtaja arkkiatri Risto Pelkonen iloitsee Kauniaisten uudesta tapahtumasta. ”Tässä ajassa tarvitaan uusia ideoita ja uusia mahdollisuuksia. Kauneuden, hyvyyden ja totuuden vaaliminen on aina ajankohtaista.”

assa Natalia Gutman, Pavel Vernikov, Konstanti Bogino, Nozomu Takahashi, Matti Hirvikangas ja Pauliina Lerche Mimmit-yhtyeineen. Puhujiksi musiikkijuhlille ovat tulossa muun muassa professori Keibo Oiwa Meiji-yliopistosta Japanista, professorit Timo Airaksinen ja Boris Segerståhl sekä metropoliittaa Ambrosius. Musiikkijuhlien ohjelmisto julkistetaan 25.8.

Merja Räty

Tapahtuman muusikoiksi

ovat lupautuneet muun mu-

paan toiminta on ensisijaisesti alle 18-vuotiaisiin kohdistuvaa auttamis- ja sielunhoitotyötä. Koulujen päättymispäivänä se kiertelee jalkapartioiden ja neljän auton voimin ympäri Espoota keskittyen paikkoihin, joissa nuoret oleilevat. Operaation vastaava, Leppävaaran seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Meri Saarinen mainitsee tällaisiksi paikoiksi muun muassa rannat ja isot nurmialueet. Saapas antaa pientä ensi-

apua sekä juttelee juhlijoiden kanssa. ”Meiltä saa apua pieniin fyysisiin ja henkisiin haavoihin. Hälytämme tarvittaessa myös lisää apua”, Saarinen sanoo. Palveluoperaatio Saappaalla on illan aikana päivystävä operaatiopuhelin, johon voi ottaa yhteyttä. ”Jos on huoli kaverista tai itsestä tai kohtaa tilanteen, jossa vanhemman olisi hyvä olla paikalla”, Saarinen kertoo esimerkiksi.

Vanhemmat voivat soittaa

Sakari Sarkimaa

numeroon, jos he haluavat antaa vihjeen, missä nuoria liikkuu. Saapas voi myös erityistapauksissa pitää silmällä tiettyä aluetta, jos nuoresta on tuntomerkit ja oletettu olinpaikka selvillä. ”Emme kuitenkaan etsi kadonneita, vaan katoamistapaukset ohjataan poliisille.”, Saarinen huomauttaa. Saappaan operaatiopuhelin (09) 8050 5050. Maija Kivelä

esse

Hyvät mielipidekirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 2000 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi. Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu.

Taloushallinnon monopolista huonoja kokemuksia Kirkolliskokouksessa äänestettiin kirkkolain muutoksesta, jolla pakotetaan kaikki seurakunnat uuden henkilöstö- ja taloushallinnon (Heta) palvelukeskuksen käyttäjiksi. Olin niiden 20 joukossa, jotka vastustivat lakimuutosta (Esse 12.5.). Yhteinen taloushallinnon ohjelmisto keskitetysti hankittuna ja ylläpidettynä on hyvä, mutta palvelukeskukseen pakkoliittyminen ei. Kilpailu olisi tullut sallia, vaikkapa seurakuntien sopimukseen perustuvana yhteiskäyttönä. Nyt perustetaan kirkkohallituksen yhteyteen iso 190 henkilön ja 35 hallintoihmisen organisaatio hoitamaan seurakuntien asioita – samoista ihmisistä, jotka jonkun mielestä hoitavat nykyisin samoja asioita tehottomasti seurakunnissaan. Yksikkö tarjoaa palvelujaan seurakunnille monopoliasemassa ilman mitään murhetta kilpailusta. Hank-

keen säästöt perustuvat teoreettisiin laskelmiin, joista päävastuun kantavat seurakunnat vähentämällä henkilöstöään. Laskelmat osoittivat pitkään selkeitä säästöjä kaikille seurakunnille. Kritiikin myötä laskelmia tarkennettiin ja pieniä seurakuntia luvataan tukea taloudellisesti neljän vuoden ajan – entä sen jälkeen? Kustannukset seurakunnille ovat nykytilaa selvästi suuremmat. Runsaan viiden vuoden ajan vastaavaa hanketta on kehitetty valtionhallinnossa, läheskään kaikissa yksiköissä ei näy säästöjä sen enempää työajassa kuin kustannuksissakaan. Siirtymävaihe on kestänyt kauemmin kuin ajateltiin ja on yhä kesken. Käyttäjien mielestä ollaan vaiheessa, jossa nähdään vanhan järjestelmän hyvät ja uuden huonot puolet. Valtiontalouden tarkastuslaitoksen pääjohtaja Tuo-

Nettiotteita

www.esse.fi > Keskustelu

En usko, että Olarin kirkon peruskorjausta on suunniteltu liian hätäisesti. Onhan sitä työstetty jo vuosikausia. Valituksen aihe tuntuu oudolta, koska rakennuslupa oli jo myönnetty. Myös johtava rakennuslupaviranomainen, rakennusval-

vontapäällikkö Rehn-Kivi esitti, ettei jätettyjä oikaisuvaatimuksia oteta tutkittaviksi. Kai hänellä on paras tieto siitä, mitä rakennusluvalta vaaditaan. Tuskin sitä tietoa on niillä rakennuslautakunnassa istuvilla maallikkojäsenillä, jotka

mas Pöysti esitti puheessaan viime vuoden lopulla seuraavaa kritiikkiä: ”Valtion palvelukeskus on tehokkuuden ja innovatiivisuuden turvaamiseksi ja monopolin riskien välttämiseksi saatettava aitoon kilpailutilanteeseen. Kilpailu ja erityisesti uhka asiakkaan menetyksestä saa valtion palvelukeskuksen toimimaan tehokkaasti. Tavoitteeksi olisi otettava, että jo muutaman vuoden päästä valtion palveluskeskus kilpailee aidosti yksityisten palvelukeskuspalveluiden tuottajien kanssa. Tarkoituksenmukaista olisi, että virastot voisivat valita laadun ja hinnan perusteella, ovatko ne valtion palvelukeskuksen vai yksityisen palvelukeskuksen asiakkaina.” Onnistuukohan kirkko paremmin monopolin pyörittämisessä? Heikki Sorvari

asian päättivät palauttaa. Sääliksi käy sekä kaupungin että seurakunnan virkamiehiä, jotka varmasti osaavat työnsä hoitaa, mutta joita tietämättömät ja osaamattomat luottamushenkilöt näin pyrkivät hyppyyttämään. En usko

Miten uskallan ja osaan evankelioida? Minulla oli arkana mahdollisuus kertoa keskeisiä Raamatun kohtia serkkuni aviomiehelle, joka oli vakavasti sairaana ja odotti kuolemaa. Hän kertoi julkisesti, että hän on ateisti, eikä usko Jumalaan. Hän antoi kuitenkin minulle luvan lukea Raamattua. Sitä teinkin parin kuukauden ajan joka päivä hänen kuolemaansa saakka. Noin kaksi viikkoa ennen miehen kuolemaa kysyin häneltä, voisinko rukoilla ääneen hänen vuoteensa vieressä. Saatuani siihen luvan rukoilimme joka päivä Isä meidän rukouksen ja Herran siunauksen. Muutamaa päivää ennen hänen poismenoaan kysyin, uskooko hän Jeesukseen ja siihen, että Jeesus on sovittanut hänen syntinsä. Kun hän myönsi uskovansa, niin

Tavoita Usko ja Rauha. Heidät ja 1,5 miljoonaa muuta suomalaista tavoitat Kotimaa-yhtiöiden valtakunnallisten lehtien sekä 24 paikallisen seurakuntalehden kautta. Kun lehden sisältöä pidetään kiinnostavana ja luotettavana, myös ilmoitus huomataan. Näythän siis ainutlaatuisessa mediaympäristössä – lehdissä, jotka vastaavat lukijoidensa arvomaailmaa. www.kotimaa-yhtiot.ﬁ/mediaopas

pan Arkkipiis avat kisa paikasta a runopoik ppi. s. 10 ja jeesushi

set turistit Humalai tävät hämmen sissa lukeskuk laskette ia. s. 12 asuvia laps

• Hinta 4.3.2010 N:o 9 •

2,90 € •

kerta • 105. vuosi

-10 004359-10

KIRKKO

2030

llisessa mitä tava kertoo, a Kotimaa akunnass sessa seur kuluttua. s. 4–9 suomalai en 20 vuod tapahtuu

Palveluoperaatio Saapas päivystää koulujen lauantaina 5.6.

❘

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

TOINEN RUUTU

Mielipide

Tämä valitus kyykyttää virkamiehiä

Saapas päivystää koulujen päättyessä Palveluoperaatio Saapas päivystää kaduilla koulujen päättymispäivänä lauantaina 5.6. kello 18 alkaen. Päivystys jatkuu sunnuntaihin noin kello neljään aamulla. Mukana on parikymmentä vapaaehtoista ja seurakunnan työntekijää sekä noin 15 osallistujaa Espoon kaupungilta. Yhteistyötä tehdään myös poliisin, pelastuslaitoksen, Punaisen Ristin, Kauniaisten nuorisotoimen ja seurakunnan sekä Johanniittojen kanssa. Palveluoperaatio Saap-

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

EN ANU NIEMIN

Kirkkovaltuusto käsitteli viime torstaina lisäksi seurakuntien henkilöstökertomusta, strategiaa ja tilinpäätöstä. Valtuusto moitti henkilöstökertomusta liian suppeaksi. Kasvatustieteen tohtori Päivi Sutinen Nupurista (Laajapohjaiset-ryhmä) näki kertomuksen ammattinimikkeissä paljon epätarkkuuksia. Diplomi-insinööri Heikki Sorvari Mikkelästä (Kristillisten perusarvojen puolesta -ryhmä) esitti, että seurakuntien yli 40 miljoonan euron kassavaroja pitäisi käyttää jäsenten hyväksi nyt, eikä vain odottaa pahoja päiviä. Hän olisi korjauttanut varoista Auroran kappelin heikot urut. ”Se olisi vienyt yhden promillen summasta”, Sorvari laski. Toimistopäällikkö Pertti Rosila Viherlaaksosta (Laajapohjaiset-ryhmä) puolestaan totesi, että kirkkovaltuusto ei ole lainkaan päättänyt, miten kassavaroja käytetään. Sovittiin, että jatkossa määritetään konkreettiset periaatteet yhtymän finanssisijoitusten käytöksi ja että tarkistettu strategiaehdotus tuodaan vielä syksyllä nykyiselle kirkkovaltuustolle. Valtuusto päätti myös jatkaa Kirkon mediasäätiön tukemista. Maksu on 17 senttiä jäsentä kohden vuodessa, noin 30 000 euroa.

Uutiset

3 | MAALISKUU MA M MAA AAL ALIS LISKU KUU U 2010 2 6.5 6.50 €

esse

U S K O S TA , TO I V O S TA J A R A K K AU D E S TA

Ellen E lle llen S Svi vin vinhufvud Svinhufvud – eenemmän nemmän n ku k uin kuin k ka akk ak kuresept kakkuresepti Ta T ava ataan t Tavataan kin k inke ke ereillä! kinkereillä! R Ru uots uo ottsi sin Ruotsin ssuomalainen uom omalainen a n na aiisp sp spiis ispa naispiispa A ce o off Ace B asen as Basen ssolisti oli lis issti la aula ula laa aa laulaa kirk ki rk koissa sssa a kirkoissa A nteeksiAnteeksi an nto o anto kar rkottta aa karkottaa kau unan kaunan

MARIANNE HEIKKILÄ:

MARTAT OVAT M M MUODISSA!

julistin hänelle synninpäästön. Kurkkusyöpää sairastavana hänelle oltiin seuraavana päivänä vaihtamassa ruokintaa varten uusia puhtaita letkuja, mutta hän kielsi niiden laittamisen ja sanoi saaneensa sydämeensä rauhan. Tämän jälkeen hän pyysi asettamaan korvani hänen suunsa eteen, kun ei enää kyennyt puhumaan, ja kuiskasi, että ”kaikki on lahjaa”. Itkin ja kiitin, sillä tiesin, että hänellä oli koti nyt taivaassa. Havaitsin, että en ollut tyrkyttänyt hänelle mitään omaani vaan ainoastaan luin Raamatusta Jumalan sanaa. Tässä toteutui se ihmeellinen ja tosi asia, että usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanasta.

Muun maussa seuraavat Raamatun jakeet olivat keskeisiä tapaamisissamme: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” ”Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” sekä ”Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.” Toivotan sinullekin rohkeutta evankelioimiseen. Valto Meriläinen KTR Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö varapuheenjohtaja

: Kysy lisää 361 020 754 2

esse

❘

3.6.2010

Kaikki alkoi Jäniskalliolta

Ihmisikä ei riitä unohtamiseen

Teksti Merja Räty Kuvat Matti Karppinen

mmi Halstin Jäniskallio-ryijy oli ensimmäistä kertaa esillä Espoon kulttuurikeskuksessa alkuvuodesta 2002. Nupurissa asuvalle Marja Fontellille Jäniskallio kuuluu kiinteästi kotiseudun historiaan, mutta se on myös osa hänen omaa henkilöhistoriaansa. ”Kihlauduin siellä 11.10.1959”, kertoo Fontell. Ajatus ryijyn tekemisestä jäi kytemään Fontellin ajatuksiin, ja kun Nupuriin saatiin kappeli, Jäniskallio-ryijy tuli uudestaan hänen mieleensä. ”Ajattelin, että ryijy sopisi mainiosti kappeliin kertomaan tämän alueen historiasta. Puhuin jossain tilaisuudessa ideastani ryijyn suunnittelijalle, tekstiilitaiteilija Immi Halstille, joka sanoi, että hänellä on materiaalit ryijyyn, ja että hän voi lahjoittaa ne meille kappeliin tehtävää ryijyä varten. Siitä koko projekti sitten lähti liikkeelle.”

Nukka nukalta, rivi riviltä

Kaisa Salminen, Marja Fontell ja Irja Ojala esittelevät Nupurin kappeliin ompelemaansa Jäniskallio-ryijyä.

”En Irjaa tuntenut kovinkaan hyvin, mutta nyt tunnetaan toisemme oikein hyvin”, hymyilee Fontell. Kun yhdessä istuu ompelemassa, tulee lankojen lomaan ommelleeksi myös kappaleen omaa elämäänsä. ”Ommellessa käytiin läpi elämän iloja ja suruja”, sanoo Irja Ojala. Ryijy valmistui loppuvuodesta 2009. Vähän sen jälkeen Jäniskalliolta alkaneeseen kahden ihmisen tarinaan kutoutui tumma juonne,

kun Marja Fontellin puoliso Lauri kuoli. ”Jollakin tapaa tämä ryijy on myös Marjan ja Laurin liiton joutsenlaulu”, miettii Salminen ja pyyhkäisee silmäkulmaansa.

Sukellus viileään veteen Jäniskallio-ryijyn värit eivät alkuun hurmanneet naisia. ”Liitin mielessäni Jäniskallion värit syksyisen kihlapäiväni hehkuviin väreihin, ja ryijyn värit vaikuttivat kovin vaaleilta. Mutta kun

ryijyä katsoo, siitä oppii pitämään aina vain enemmän”, kertoo Fontell. ”Minäkin ajattelin ensin, että voi kamala, eihän tässä ole väriä. Vähitellen värit kuitenkin ottivat omakseen. Tein samaan aikaan hyvin värikästä ryijyä, ja kun tulin tekemään Jäniskalliota, se oli kuin olisin sukeltanut viileään veteen”, kertoo Kaisa Salminen. Liukuvin värisävyin toteutettu ryijymalli vaatii tekijältään kärsivällisyyttä ja tarkkaa silmää. ”Ryijyn ompeleminen ei ole vai-

Jäniskallio-ryijyssä elää Espoon muinainen historia Jäniskallio-ryijyn kuva-aiheiden taustalla on Espoon historia: Saaliseläimen kuva on Espoon ainut kalliomaalaus, joka on Nuuksion Pitkäjärven länsirannalla sijaitsevan Jäniskallion pystyseinällä, ja karhunpääase taas on löydetty Espoon Finnsistä. Ryijyn puumerkit puolestaan on poimittu vuoden 1604 maantarkastuskirjoista. ”En valinnut historiallisten faktojen takia välttämättä juuri näitä muotoja, vaan sen mukaan, miten viiva ja muoto yhtyivät helpoimmin – graffitin omaisesti. Vesiväripohjalla on rasvaliitukuviointia ja taas päällä vesiväriä useana kerroksena. Kuvan pinnasta ei saanut tulla liian rajattua figuuria, vaan siinä tuli olla syvyysvaikutelmaa – unenomaisuutta. Sen tuli olla kuin näky”, kertoo Immi Halsti mallin suunnittelusta. Jäniskallio-ryijy on osa Espoon kaupunkiryijy-mallistoa, johon kuuluvat Jäniskallion lisäksi Halstin kolmen pikkuryijyn sarja Puumerkit sekä Annukka Mikkolan suunnittelema Kuninkaantie -ryijy. Jäniskallio-ryijy ei ole enää Suomen Käsityön Ystävien kuvastossa, mutta sitä voi edelleen tilata joko tarvikepakettina tai valmiina.

esse

Kirjoja

Kun Marja Fontell näki Immi Halstin suunnitteleman Jäniskallio-ryijyn, hän tuumi, että siinä on ryijy, joka pitää tehdä.

Jäniskallio-ryijy ei ole suurensuuri, mutta sen ompeleminen vaatii tarkkuutta, koska värisävyjä ja sitä myöten erilaisia nukkasekoituksia on paljon. ”Ajattelin heti, että ompeluurakkaan tarvitaan lisävoimia. Mukaan talkooporukkaan lähtivät Irja Ojala ja Kaisa Salminen”, kertoo Marja Fontell. ”Marjan kotiin saimme perustaa työpajan. Ompelimme ryijyä aina kaksi naista kerrallaan vieri vieressä: toinen aloitti rivin toisesta päästä ja toinen keskeltä”, kertoo Kaisa Salminen puolisentoista vuotta kestäneestä ompelu-urakasta. Yhteisen ompelun äärellä istuminen toteutti naisten mielestä kirkon peräänkuuluttamaa yhteisöllisyyttä oivallisesti.

❘

keaa, mutta kun eri värisävyt ovat lähellä toisiaan, se hankaloittaa työtä. Tarkkana pitää olla, eikä ompelua jaksanutkaan tehdä yhdellä kertaa paria tuntia pidempään”, selvittää Irja Ojala. Kaisa Salmiselle Jäniskallion ompelu oli voimakas tunnekokemus. ”Menneisyydestä kumpuava aihe on hieno. Siinä ommellessa tunsin liittyväni sukupolvien ketjuun, ties kuinka pitkään.” Ryijyn ompelulla oli muitakin vaikutuksia Salmisen elämään. ”Jäi ryyppy päälle – ryijyryyppy. Aion tehdä ryijyt kaikille kuudelle lapsenlapselle. Kuudesta on jo kolme valmiina”, nauraa Salminen. Ryijyprojektiin tyytyväinen Marja Fontell toivoo kirkolta ja seurakunnalta enemmän toimintaa, joka houkuttelisi ihmisiä astumaan kirkon kynnyksen yli. ”Kaiken ei tarvitse olla niin hurskasta. Jos esimerkiksi kappelilla on tarjolla kiinnostavaa ja innostavaa tekemistä, se tekee kappelia tutuksi. Kun paikka on tuttu, on messuun lähteminenkin helpompaa”, sanoo Fontell.

”Ajattelin, että ryijy sopisi mainiosti kappeliin kertomaan tämän alueen historiasta.

Ulkopuolisuus ei unohdu

Kim Echlin: Ka donneet. Suom. Sirkka Aulan ko. 278 s. Tammi 2009.

Joyce Carol Oates: Haudankaivajan tytär. Suom. Kaija mari Sivill. 678 s. Otava 2009.

Montrealissa asuva 16-vuotias Anne tapaa parikymppisen Sereyn, joka on Kanadassa paossa Pol Potin hirmuhallintoa. Nuoret rakastuvat, mutta kun Kambodžan rajat aukeavat, Serey palaa kotimaahansa etsimään perheenjäseniään. Kuluu vuosia, mutta Anne ei unohda. Kun Anne uskoo nähneensä rakastettunsa uutislähetyksessä, hän lähtee Kambodžaan. Rakkaustarina saa jatkoa, mutta rakkauskaan ei pysty kaikkeen. Kim Echlinin kerronta on hyvin intiimiä ja läheistä. Se koskettaa. Se panee miettimään. Kambodža ei ehtinyt kouluaikani historiankirjoihin, joissa oli pysähdytty viisikymmentäluvun tienoille. Sen jälkeen on tapahtunut paljon – myös aivan liian monta kansanmurhaa. Monesti kammottavista asioista kertova romaani pystyy panemaan ajatukset paremmin liikkeelle kuin paraskaan raportti tai edes hyvä tietokirja. Echlinin kirja Kadonneet on kaunis ja surullinen. Hän luottaa lukijoidensa mielikuvitukseen ja osoittaa, että voi olla vaikuttava ilman silmitöntä väkivallalla mässäilyä.

Rebecca Schwart syntyy Amerikan porteilla, laivassa, joka on täynnä Natsi-Saksasta pakenevia juutalaisia. Se määrittelee hänen asemansa: aina porteilla, ei ikinä sisällä. Rebecca on ilman kosketusta vanhempien kotimaahan, ilman yhteyttä Yhdysvaltoihin. Oates kertoo tarinan ulkopuolisuudesta ja sen perinnöllisyydestä. Schwartin perheessä alun kiitollisuus uutta kotimaata kohtaan kitkeröityy vuosien saatossa katkeruudeksi. Korkeasti koulutettu isä ei voi tuntea ylpeyttä työstään hautausmaalla, kielitaidoton äiti erakoituu, veli kapinoi. Rebeccaa ohjaa jääräpäisyys, jossa sekoittuu tuskallinen halu kuulua tähän ainoaan maahan, jonka hän tuntee, ja vastarinta koko systeemiä kohtaan. Schwartien tarina voisi sijoittua vuoteen 2010. Monissa Suomenkin kaupungeissa on se kurjempi osa, jossa Schwartit asuvat. He ovat ikuisesti ulkopuolisia, niitä toisia. He näyttävät erilaisilta, puhuvat hassusti, kukaan ei osaa kirjoittaa heidän nimeään ja heillä on varmaan väärä uskontokin. Schwartit eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä, he eivät saa yhteiskunnan täyspainoisen jäsenen arvoa. Jos he tekevät virheen, voidaan vain nyö-

Merja Räty

kytellä: sehän oli odotettavissa. Kirjan Schwartien ongelmat ovat suuria, kestämättömiä. Kasvaessaan Rebecca alkaa hiljalleen hahmottaa jo menetettyä ratkaisua: yhteisön ulkopuolisten olisi pitänyt muodostaa oma tukiverkkonsa eikä vaipua omiin taakkoihinsa. Oates antaa toivoa, mutta Haudankaivajan tytär on karua luettavaa. Vaikka se kertoo niistä toisista, se puhuu Meille. Maria Hakala

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Tuoreeks,

terveeks.

Kylmäpuristettu

KOOKOSÖL JY

- terveyden ja kauneuden lähde! HYVÄKSI SINULLE.

Kookosöljy on varsinainen terveyspommi!

Sen nauttiminen edistää painonhallintaa ja pitää kropan vireänä kilpirauhastoimintaa Tervetuloa! stimuloivan vaikutuksensa ansiosta. Tämän vuoksi se myös hidastaa elimistön vanhenemisESSE ta. Kookosöljyn on lisäksi todettu alentavan kolesterolia. Terhakka terveysöljy Tällä kupongilla 3.-5.6.2010 vaikuttaa antiseptisesti suojaten elimistöä virus- ja Tropicai: bakteeritartunnoilta. Kookosöljy, 340 ml

Kookosöljy sopii monipuolisesti käytettäväksi kauneudenhoidossa. Samasta purkista saat luonnollisen aurinkosuojan, deodorantin ja ihoöljyn.

10,-

/ prk

(12.59)

29.41/l (37.03)

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

uhannus uhlat J J juhannusaattona 25.6. Espoossa Espoon lah seurakunta den

Tuomiokirkkonta u k a r u e s Auroran kappeli peli klo 18–21 18 21 Ohjelmaa, suuhun pantavaa, kokko Pitkäjärven rannalla. Ilmoittautuminen bussikuljetukseen p. 8050 3508.

Tapiolan se seurakunta euraku

e Lisäti

Hvittorpin leirikeskus klo 18–22 Iltapala, lipunnosto, kesäistä ohjelmaa, lapsiparkki. Ilmoittautuminen www.espoonlahdenseurakunta.fi tai arkisin klo 10–12 p. 809 4494. Bussikuljetus.

Olarin seurakunta

Vanhemmalle väelle Hilan leirikeskus klo 17–22 Juhlapäivällinen, hartaus, kokko. Lippuja myydään kirkkoherranjetus. virastossa. Bussikuljetus.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Velskolan leirikeskus klo 18–22 Lipunnosto, iltapala, laulua, haitarimusiikkia, kokko, lapsiparkki. Ilmoittautuminen p. 8050 7000. Bussikuljetus.

Leppävaaran seurakunta urakunta Perkkaan kappeli klo 15–18 Lapsille pomppulinna, askartelua ja muuta puuhaa. Makkaraa, musiikkia, yhteislauluja. y

nska e v s o ng Esb församli Midsommarfest fe est på Mataskärs lägercentrum kl. 17–21 Kaffe, musik, korvgrillning, allsång och andakt. Behöver du transport? Ring tfn 8050 3211.

dot:

sivut 1 12–14 tai www.espoonseurakunnat.fi

esse

❘

tavataan

3.6.2010

esse.tavataan@kotimaa.fi

3.6.2010

Toimitukselta

Ei vain huvita muistella Koulun piha näyttää tuoreissa valokuvissa

tutulta, vaikka lukion nimi on muuttunut. Kuvissa juttelevista ihmisistäkin tunnistan suuren osan, ainakin ne, jotka kolmekymmentä vuotta sitten olivat kanssani samalla abiluokalla. Kaikkia en muista, mutta eipä sitä kaikkien rinnakkaisluokkalaisten kanssa tuttu ollutkaan. Abivuosikertani kokoontui yhteiseen tapaamiseen jokunen viikko sitten. Päivä ei sopinut minulle, mutta kuvia katsellessani mietin, olisinko mennyt, jos sukujuhlat eivät olisi osuneet juuri samalla päivälle? Tuskin. En erityisemmin halua muistella lukioaikaa. Menestyin hyvin ja kavereitakin oli, mutta silti kouluajasta jäi ikävä tunne mieleen. Tarkkaan ottaen ikävän tunteen alkusyy ei ole koulussa, kavereissa

tai opettajissa vaan koulubussissa. Yläkoulu- ja lukioikäisistä täyteen pakattu koulubussi on mitä suotuisin kasvualusta kiusaamiselle. Suljettu tila, josta ei pääse pois ennen määräpysäkkiä. Minulle se tarkoitti puolen tunnin piinaa aamuisin ja iltapäivisin. Jollakin tavalla häpesin sitä, että osuin vielä lukioikäisenä kiusaa jien maalitauluksi. Ajattelin, että sen ikäisen pitäisi jo pystyä puolustautumaan, olinhan melkein aikuinen! Mutta minä en osannut. Näin, miten joukkovoima toimii: parissa kolmessa viikossa ystävällismielisestäkin nuoresta saadaan sopivissa oloissa muokattua kiusaaja. Isäni oli sitä mieltä, että jokainen hänen lapsistaan hankkii ajokortin. Ajotaito kuului hänen mielestään perustaitoihin. En ollut autoilusta kiinnostunut, mutta bussipiina kypsytti minut myötämieliseksi hankkeelle. Muistan yli kolmenkymmenen vuoden takaa vieläkin sen huimaavan helpotuksen tunteen, kun kävelin koulun alapihalla koulubussin ohi suoraan kohti pientä autonruppanaani. Sen päivän jälkeen en jalallani koulubussiin astunut. Se oli mahtavaa.

Merja Räty merja.raty@kotimaa.fi Essen toimittaja

Viikon kasvo Tällä palstalla esitellään vuoron perään yksi Espoon ja Kauniaisten seurakuntien työntekijä.

Maija Larjo, Tapiolan seurakunta

”Työni on käsillä tekemistä.”

Esse julkaisee tällä palstalla menovinkkejä kaikista espoolaisista tapahtumista sekä musiikkitilaisuuksista kirkoissa. Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa.fi viimeistään edellisen viikon maanantaina ennen lehden ilmestymistä. Esse ilmestyy torstaisin. Tapahtumatiedot ovat myös netissä www.esse.fi.

Kirkoissa soi To 3.6. klo 21 Tapiolan kirkossa

(Kirkkopolku 6) Urkuyö ja aarian avauskonserttina Haydinin Luominen. Tapiola Sinfonietta ja Dominante-kuoro. Kaisa Ranta, sopraano; Jussi Myllys, tenori ja Tuomas Pursio, bassobaritoni. Liput 11/25/27 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Su 6.6. klo 19 Kauklahden kap-

pelissa (Kauppamäki 1) Suvisunnuntain iltamusiikkia -konserttisarja käynnistyy häämusiikilla. Ti 8.6. klo 12 Tapiolan kirkossa

(Kirkkopolku 6) Musiikkia puolenpäivän aikaan -konserttisarjassa esiintyy Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Ke 9.6. klo 12 Leppävaaran kir-

kossa (Veräjäkallionkatu 2) Kesäsoitto-kahvikonsertti. Elina Rantamäki, sopraano, Kullervo Latvanen, basso, Claudia Kohanevic, piano. Sonninen, Palmgren, Merikanto, Kuula. Ke 9.6. klo 19 Laaksolahden

kappelissa (Ylänkötie 16) Jupperin kamariorkesterin kesäkonsertti. Ohjelma 10 e. To 10.6. klo 21 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) Urkuyö ja aarian konsertti Romantiikan lähteillä. Monica Groop,

mezzosopraano; Gustav Djupsjöbacka, piano ja Kari Vuola, urut. Schumann, Mendelssohn, Brahms. Liput 24/27 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Musiikkia To 3.6. klo 19 Sellosalissa (Soit-

toniekanaukio 1 A) Pelimannimuotokuvia: Päivitys -konsertissa esiintyy kansanmusiikkiyhtye Sinfonietta SOI. Emilia Lajunen, viulu ja avainviulu; Milla Viljamaa, harmoni. Liput 8,50 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Näyttelyt Pe 4.6. asti Espoonlahden kir-

Ma 7.6. – to 10.6. Matinkyläs-

sä (Pyyntie 1) Toimex ry:n taideleiri. Piirustus- ja maalausretkiä useimmiten meren rannalle. Leirimaksu 50 e (sis. taidevälineet). Mukaan eväät ja istumaalusta. Vetäjänä Mervi Tammi. Ilmoittautumiset: mer.tammi@ gmail.com tai p.0400 466409. Muuta Pe 4.6. klo 10–12 Glimsissä

(Glimsintie 1) työnäytös: lankojen värjäystä kasviväreillä. Liput museoalueelle 2/1,5 e, alle 18v. ilmaiseksi. Tiedustelut 09 863 2979 (ti–pe 9–16).

kossa (Kipparinkatu 8) on esillä Kati Forsmanin maalauksia. Avoinna ma–to klo 8–21, pe klo 8–17. La klo 9–17 ja su klo 9–18.

Su 6.6. klo 10–13 Huvilamuseo Villa Rullud (Rullaniementie 15) avaa ovensa yleisölle. Myös kahvila on avoinna.

Su 6.6. asti Helinä Rautavaa-

Su 6.6. klo 13 Gallen-Kallelan

ran museossa Weegeellä (Ahertajantie 5) Afrikka naamioiden takana -näyttely esittelee afrikkalaisten esineiden muotokieltä. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Avoinna ti, pe ja su klo 11–18 , ke–to klo 11–20. Vapaa sisäänpääsy ke–to klo 18–20. Su 6.6. asti Galleria Espoon-

sillassa (Virastopiha 3) on esillä Maija Ylä-Saharan töitä. Avoinna ti–pe klo 10–15, la–su klo 12– 15, ma suljettu. Pe 11.6. asti Sellon kirjastossa (Leppävaarankatu 9) on esillä MLL:n kuvataidekerhon kevätnäyttely Unennäköä – Kierrätystä – Taidetta. Avoinna ma–pe klo 8.15–20, la ja su suljettu.

Lapsille Ma 7.6. klo 10 Viherkallion asu-

kaspuistossa (Kievarinpolku 8) ja to 10.6. klo 10 Soukan asukaspuistossa (Soukankaari 10) mu-

museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Kirjailijat kyntämässä -teemapäivässä on aiheena Leo Tolstoi ja Suomi. Museon pääsyliput 4/6/7/8 e.

Su 6.6. klo 14–16 Espoonkar-

tanossa (Kuninkaankartanontie 31) on avoimet ovet. Kartanon upea puisto kutsuu kävelemään ja ihastelemaan historiallisia maisemia, mm. vanha mylly ja holvisilta ovat 1700-luvulta. Kahvio avoinna kartanon juhlatilassa. Ke 9.6. klo 15 Glimsissä (Glimsintie 1) tutkimusarkkitehti Árpad Sailo kertoo päre- ja lautakatoista.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 12–15.

Espoon kaupunginmuseo

Perjantaina 4.6. Glimsissä värjätään lankoja kasviväreillä.

esse

Puutarhakirjoista tietoa ja inspiraatiota Kirjoja Uudet puutarhakirjat tarjoavat lukijalle kaunista katseltavaa, uutta tietoa sekä monenlaisia vinkkejä. Hyvän kirjan avulla kokematonkin voi rohkaistua kasvataamaan esimerkiksi yrttejä ikkunalaudalla. Teksti ja kuva Paula Huhtala

Käsikirja palstaviljelijälle Ulla Kervinen & Ulla Paakkunainen: Puu tarha pienellä palstalla. Tammi 2010. 120 sivua.

Tämä pehmeäkantinen opas on puutarhapalstan ja siirtolapuutarhan omistajalle oiva käsikirja. Siinä neuvotaan tarkasti ja ymmärrettävästi, kuinka palstasta saa tuottoisan, helppohoitoisen ja monimuotoisen. Kirja alkaa loogisesti maan pH:n mittaamisesta, kunnostamisesta ja ravinteiden lisäämisestä sekä tarvittavista työvälineistä. Siitä edetään kevättöihin, kasvien valitsemiseen, viljelyalan jakamiseen erilaisille kasveille sekä viljelymenetelmiin. Kaalien, juurikkaiden, sipulien, lehtivihannesten, palkokasvien sekä kurkku- ja marjakasvien viljelystä on monipuoliset tietopaketit. Viljelijä kiittää vinkeistä, jotka auttavat torjumaan rikkaruohoja ja hyödyntämään harsoja kasvun edistämisessä. Perusjuuresten ja -vihannesten lisäksi kirjassa annetaan tietoa uusien ja harvinaisempien lajikkeiden kasvattamiseen. Teoksen annista hyötyvät sekä aloittelijat että pidemmälle ehtineet viljelijät.

Hurahda kasvimaahan Minna Siltala: Keittiötarhan 3 vuoden aikaa – vinkkejä ja vertaistukea vihertai turille. WSOY 2010. 193 sivua.

Tuhti kädestä pitäen -opas vie kokemattomankin keittiötarhurin syvälle mullan muheviin salaisuuksiin. Myös kokeneelle viljelijälle se on antoisa lukukokemus. Minna Siltalan omakohtainen intohimo kasvimaahan välittyy lukijalle hyvin. Tällaista opasta lukiessa itsekin innostuu. Kirjoittaja tuo lukijan eteen vastustamattoman kiinnostavan ja innostavan multaisen maailman. Alan innokkaimpien harrastajien on jo pimeimmän talven aikana pakko selailla netin siemenluetteloita ja suunnitella tulevaa kylvökautta. Tosin jo silloin voi törmätä siihen, että kiinnostavimmat siemenet on jo myyty loppuun. Sitten voi kokeilla vaikkapa kotimaista kaskinaurista tai vanhoja peruna lajikkeita, kuten Lemin punaista. Kohopenkin, kompostin, taimiseimen, lämpölavan ja harsojen avulla omalta kasvimaalta voi saada parempaa satoa. Kirja neuvoo ja antaa vertaistukea.

Luovuuden iloa emännän virassa Emäntä Maija Larjolla ei käy työssään aika pitkäksi. Hänet pitää kiireisenä Tapiolan kirkon tarjoiluihin liittyvät asiat, kuten lounaat, kahvitukset ja juhlat. Hän sekä hoitaa järjestelyjä että laittaa ruokaa. ”Tehtävissäni saan käyttää mielikuvitustani ja luovuuttani. Saan ihan itse suunnitella mitä teen, eikä minun tarvitse nojautua kirjoihin.” Erityisesti Tapiolan seurakunnan 50-vuotisjuhlat ovat näkyneet Larjon työnkuvassa. ”Tupa on ollut täynnä porukkaa. Meillä on ollut aika paljon juhlia. Se on ollut rankkaa, mutta mukavaa.” Emännän virka hoituu Larjolta vuosien kokemuksella. Hän on ollut tehtävässä vajaat 20 vuotta. Sitä ennen hän toimi muun muassa kokkina Keski-Suomessa. Aikaisemmin hän myös laittoi ruokaa ja leipoi kotona, mutta nykyään se on jäänyt vähemmälle.. ”Kun joku iso tapahtuma on ohi, vietän mielelläni aikaa itsekseni musiikkia kuunnellen, liikkuen tai lukien.” • Ykkösharrastus: liikunta ja ristisanatehtävät. • Mieliruoka: lohi ja sienikastikkeet. • Suosikkipaikka: Pohjois-Suomen tunturit. • Mielimusiikki: tenorit, kuten Pavarotti. • Ihailemani henkilö: Pirkko Lahti. Teksti Maija Kivelä Kuva Tiina Kivirasi

siikkiteatteriseikkailu Haitarinoita.

❘

Tunnista ja hävitä Gunnel Ginsburg: Rikkakasvit – tunnista

Kotimaiset puutarha- ja kasvikirjat tarjoavat luotettavaa tietoa Suomen pohjoisiin oloihin. Ulkomaista alkuperää olevia teoksia on sovellettu maamme oloihin eikä kaikkia kasveja ole välttämättä kokeiltu täällä riittävän laajasti. Luppakorvakani Pinjaa kiinnostavat pihalla kasvavat kasvit enemmän kuin opaskirjat. ja hävitä. Suomennos Laura Voipio. Mi nerva 2010. 127 sivua.

Kun otin ensimmäisen kerran tämän kirjan käteeni, riemastuin. Lopultakin pääsen repimään inhottavat rikkakasvit irti niin, että ne todella häviävät. Kirja opastaa lukijaa selkeästi, miltä rikkakasvi näyttää, miten sen tunnistaa sekä kuinka se hävitetään. Enempää en kaipaakaan. Kirjaa selaillessani havahduin peltokortteen piirroskuvan kohdalla. Senkin kiusankappale! Piirroskuva kertoo selkeästi peltokorteen juuristorakenteen. Viereisellä sivulla neuvotaan, mikä on tehokkain keino sen hävittämiseen: maan peittäminen. Tätä kokeillaan heti. Samoin iskin silmäni peltokierron kuvaan. Ai, tämä se viheliäinen on, jonka kanssa taistelen vuosi vuoden jälkeen. Inspiroiduin suuresti selatessani kirjaa ja tuhoamisvimmani pääsi valloilleen. Varokaa vaan, takapihan rikkakasvit, täältä tullaan!

Älä unohda ikivihreitä Ulla-Märta Westerstål: Ikivihreät puu tarhakasvit. Suomennos Sirkka Salonen. Gummerus 2010. 108 sivua.

Aina vihannat kasvit ovat paljon muutakin kuin tylsiä vuorimäntyjä, kuusia ja katajia. Esimerkiksi ikivihreä riippakuusi, timanttituija tai rohtokataja

tuovat eloa ja väriä pihaan ympäri vuoden. Myös erilaiset kanervat ja alppiruusut loistavat värikkäinä talven yli. Kirjassa esitellään joukko ikivihreitä havukasveja, koristepensaita, kanervia, pieniä pensaita ja perennoja sekä alppiruusuja. Kuvien lisäksi kasveista kerrotaan tarkat tiedot ja kasvuolo- ja hoitovaatimukset. Ruotsalaista alkuperää oleva kirja on käännetty suomeksi ja sovellettu maamme ilmasto-oloihin. Lukijan on hyvä katsoa kasvien menestymisvyöhykemerkinnät ennen kuin ryntää puutarhakauppaan. Yllättävän monien kasvien menestymistä Suomen oloissa ei ole seurattu ja niitä kannattaa kokeilla ainoastaan maan eteläisimmällä rannikolla. Joitakin kasveja suositellaan kokeilemaan vain ruukkukasvina ja viemään talveksi sisätiloihin.

Puutarhan rakentamisen ABC Alan Titchmarsh: Nurmikoista patioihin. Suomennos Aretta Tiilimäki. Otava 2010. 128 sivua.

Tämä kirja opastaa tarkasti, miten nurmikko perustetaan, miten se kannatta lannoittaa, kastella, leikata, haravoida ja ilmastoida, miten rikkakasveista pääsee eroon sekä paljon muuta. Myös pihan päällystäminen betonikivillä ja -laatoilla, kivillä tai puulla esitellään tarkasti.

Kirjassa näytetään selkein piirroksin ja kerrotaan, miten päällysteen pohjatyöt tehdään. Lukija saa tarkat ohjeet esimerkiksi valubetonin ja muurauslaastin tekoon. Samoin erilaisten kivien ja tiilien ladontakuvioita esitellään piirroksin. Nurmikoista patioihin -teos on hyvä perusteos vaikkapa uusille omakotiasujille. Hyvien ohjeiden mukaan kokemattomampikin puutarhuri uskaltaa tarttua haasteeseen ja toteuttaa pihaansa nurmikon ja käytäviä. Kokeneempi voi puolestaan rakentaa rinteeseen portaat vaikka eri materiaaleja yhdistelemällä.

Salaatti kasvaa korissakin Deborah Schneebeli-Morrell: Kasvimaa ruukuissa – omat vihannekset, marjat ja yrtit pienessäkin tilassa. Suomennos Kai sa Karjalainen. Karisto 2010.

Kasvimaan puute ei estä salaatin, juurikasvien tai yrttien kasvattamista itse. Herkkuja omaan ruokapöytään saa kasvattamalla vaikkapa salaattia kauppakorissa, retiisiä muovikulhossa, perunaa punotussa muovikassissa ja tomaattia metallikorissa. Englantilaista alkuperää oleva kirja tarjoaa vaihtoehdon kaukaa tuoduille, pitkään säilytetyille ja tehoviljellyille vihanneksille. Omalla parvekkeella, takapihalla tai ikkunalaudalla kasvaneet, luonnonmukaisesti lannoitetut kasvit saa taatusti tuoreena ruokapöytään ja ne

maistuivat maukkaammilta kuin tehotuotetut. Kirja rohkaisee myös miettimään kulutushysteriaa ja sitä, tarvitsemmeko todella tuoretta mansikkaa joulupöytään. Vastalauseena nykymenolle moni kaupunkilainen haluaa kasvattaa ruokaansa itse ja palata aikaan, jolloin syötiin lähinnä satokauden mukaisia tuotteita. Seikkaperäisiä ohjeita seuraamalla tumpelokin onnistuu, kun vain muistaa säännöllisen kastelun.

Paulan puutarhassa Paula Ritanen-Närhi: Paulan puutarha – paratiisi takapihalla. Kustannusosakeyh tiö Moreeni 2010.

Lehdistä ja tv:stä tuttu hortonomi ja toimittaja Paula Ritanen-Närhi on tehnyt katseltavan ja lueskeltavan kirjan omasta puutarhastaan. Kuvat ja tekstit vievät lukijan vierailulle paritalon pieneen puutarhaan, joka pursuaa monenlaista vihreyttä ja rehevyyttä. Pihaan on kasvirunsauden lisäksi saatu mahtumaan kasvihuone, paviljonki ja huvimaja. Kirjan tekijä kuvailee puutarhan kehittymistä ja esittelee kasveja, joita on vuosien mittaan pihaan kertynyt. Kirjaa on kiva selailla ja katsella kuvia, mutta varsinainen opas se ei ole. Se toimii esimerkiksi oivana lahjakirjana puutarhaharrastajalle.

esse

❘

3.6.2010

Siunausta alttarin ääreltä

Varsin harvat lapset osallistuvat ehtoolliselle luterilaisissa messuissa. Monet aikuiset yllättyvätkin, että alle rippikouluikäiset lapset voivat nauttia ehtoollisen.

Teksti Ulla-Maija Vilmi

aution perheen esikoinen Veikko ja hänen sisarensa Anna ovat käyneet kirkossa pienestä pitäen. He eivät ole vieläkään suurensuuria: Anna täyttää heinäkuussa vuoden ja Veikko elokuussa neljä vuotta. ”Veikkoa emme uskaltaneet viedä kirkkoon aivan hänen ensimmäisinä viikkoinaan. Suositus taisi olla, ettei vauvaa kuljetettaisi minnekään kahteen kolmeen viikkoon. Ensimmäisen lapsen kanssa noudatimme sitä tietystikin tarkasti. Anna oli ensimmäistä kertaa kirkossa kymmenen päivän ikäisenä”, kertoo isä Jari Hautio. ”Kyllä Veikkokin ehti olla kirkossa ja siunattavana ehtoollisella monta kertaa ennen kuin hänen nimensä luettiin kastettujen joukossa”, jatkaa äiti Kaisa Hautio. Lapsiperhe käy Tapiolan kirkossa messussa, joka alkaa kello 10. Se osuu paremmin lasten ruokailu- ja uniaikatauluihin kuin vaikkapa kodin lähellä olevan Otakappelin messu kello 18. Tapiolan kirkolla pidetään messun aikana pyhäkoulua. Haution vanhemmista toinen on yleensä lasten kanssa pyhäkoulussa. Kun pyhäkoulu päättyy, kirkossa olevat vanhemmat hakevat lapsensa kirkkoon messun loppuajaksi. Silloin lapset voivat osallistua vanhempiensa kanssa ehtoolliselle: heidät siunataan tai isommat lapset voivat nauttia ehtoollisen.

Lapset ovat voineet käydä ehtoollisella kolmenkymmenen vuoden ajan vanhempiensa tai heidän kristillisestä kasvatuksestaan vastaavan aikuisen seurassa. Ohjeistuksena on, että lapselle kerrotaan etukäteen, mikä ehtoollinen on. ”Etenkin messun vakiokävijöissä on vanhempia, jotka ovat huolehtineet lapsensa ehtoolliskasvatuksesta. Sitten on niitä vanhempia, jotka huomaavat yhtäkkiä vaikkapa konfirmaatiomessussa, että totta kai lastenkin täytyy saada osallistua. Varmaan on niitäkin, joiden mielestä lasten ei kerta kaikkiaan kuulu osallistua ehtoolliselle”, kertoo havainnoistaan Espoon seurakuntien kasvatustyön pappi Tuula Pohjalainen-Vinko. ”Lasten määrään ehtoollisella vaikuttaa ennen kaikkea se, miten messua toimittavat papit ohjeistavat tilanteen. Muistavatko he kertoa, että lapset ovat tervetulleita myös ehtoolliselle eikä vain siunattaviksi”, pohtii toinen Espoon kasvatustyön pappi Hanna Pulkkinen.

Rippikouluryhmä voisi käydä ehtoollisella Vaikka ehtoollisella käyminen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, lasten osallistuminen on jäänyt vähäiseksi. Siihen vaikuttaa perinne, jossa ehtoollinen kytkeytyy vahvasti rippikouluun. Ehkäpä osa papeista ei halua rohkaista lapsia ehtoolliselle siksikään, että pelkää tavan heikentävän rippikoulun ja konfirmaation asemaa. ”Silti yhäkin on niin, että vasta rippikoulun jälkeen voi mennä ehtoolliselle ensimmäistä kertaa itsenäisesti”, Pohjalainen-Vinko täsmentää. Hän harmittelee, että rippi-

Varustautuminen on tärkeää

Lasten messuhetki sujuu hyvin, kun siihen varustautuu sopivasti. ”Me otamme mukaan Annalle ja Veikolle muun muassa kirkkokirjat, joita ei lueta muulloin”, Kaisa ja Jari Hautio kertovat.

häirinnyt muita kirkossa kävijöitä, kun äiti on lähtenyt kanniskelemaan levottomaksi käynyttä lasta. Jos lapsen meno on äitynyt liian

kovaksi, on hänen kanssaan voinut mennä eteisen puolelle. ”Kun on lapsen kanssa messussa, voi harvemmin istua paikallaan rauhassa. Saarnaa ei todennäköisesti ehdi kuunnella. Ajattelen kuitenkin, että jos varjelen messussa käymisen tapaa, tapa varjelee minua.”

Äitikin kävi lapsena ehtoollisella Kaisa Hautio on itsekin tottunut käymään messussa lapsesta alkaen. ”Muistan hetken, jolloin minut siunattiin ehtoollisella, ja vähän myöhemmin osallistuin ehtoolliselle. Olin silloin alle koulu-

Kristus kohtaa ihmisen siunatussa leivässä ja viinissä.

Jeesus itse asetti ehtoollisen ja kehotti seuraajiaan viettämään sitä hänen muistokseen.

”Jos varjelen messussa käymisen tapaa, tapa varjelee minua.”

ikäinen.” Kaisa Hautio muistaa myös, että hänen lapsuudenkodissaan luettiin kirjaa, jossa kerrottiin Jukasta ja Jaanasta ehtoollisella. ”Varmaankin vanhemmat halusivat kirjan avulla kertoa meille lapsille ehtoollisen merkityksestä. Kirja on varmaan vanhentunut aikoja sitten. Kaipaisin uutta vastaavaa. Jotenkin tuntuu, että haluaisin kertoa lapsille muutakin kuin että ehtoollinen on Jeesuksen ystävien ateria.” Jari Haution kotoa käytiin kirkossa lähinnä juhlapyhinä eikä hän käynyt ehtoollisella ennen rippikoulua. Myöhemmin hän on osallistunut kristilliseen toimintaan muuan muassa Ristin Killassa. Pariskunta tutustui toisiinsa kristillisessä opiskelijatoiminnassa.

Ehtoolliselle lapsen kiinnostuksen mukaan Hautioiden mukaan Tapiolassa on

Tarkoitettu kaikille

Teksti Ulla-Maija Vilmi Kuva Jukka Granström

Kaisa Hautio kertoo. Tapiolan kirkko on sen verran suuri tila, ettei lasten pieniä pulinoita huomaa. Eikä sekään liene

esse

Harvojen herkku on

Hautiot ovat vieneet lapsensa jo vauvoina ehtoollispöytään siunattaviksi.

Lasten kanssa messussa käyminen sujuu Hautioiden mielestä mukavammin, kun tilanteeseen valmentautuu ja varustautuu sopivasti. ”Kun Veikko oli vauvana kirkossa, hänelle oli mukana kirkkokirjoja ja muita huvituksia. Kirkkokirjoja olivat Lasten Raamattu tai muut kirjat, joissa on raamatunkertomuksia. Lapsen mielenkiinto kirjoihin säilyy, jos hän ei katsele tai lue niitä muuten kuin kirkossa”,

❘

paljon lapsiperheitä, jotka käyvät messussa ja ehtoollisella. ”Tosin joskus on käynyt, että olemme olleet messun ainoa lapsiperhe”, Kaisa Hautio muistaa. Esikoisensa kanssa vanhemmat oppivat, ettei ole samantekevää, miten lasta pitää sylissä alttarikaiteen ääressä. ”Lapsi voi alkaa tavoitella käsillään ehtoollispikareita. Annaa olemme oppineet pitämään sylissä siten, ettei niin käy”, Jari Hautio kertoo. Yleensä papit kysyvät aikuiselta, siunataanko lapsi. Toinen vaihtoehto on, että lapsi nauttii ehtoollisen ”Se, että lapsemme nauttisivat ehtoollisen, ei ole vielä ajankohtaista. Jossain on ehdotettu noin viiden vuoden ikärajaa, mutta luulen, että asia menee aika lailla tapauskohtaisesti, lapsen kiinnostuksen ja hänen omien toiveidensa mukaan”, pohtii Kaisa Hautio.

kouluissa on käytetty vain vähän mahdollisuutta osallistua ehtoolliselle rippikouluryhmänä ohjaajan kanssa. Niin on voitu tehdä vuodesta 2003. ”Jos rippikoululaisilla olisi ennestään kokemus ehtoollisesta, heitä ei ehkä askarruttaisi niin kovasti se, mistä ehtoollisleipä valmistetaan tai kuinka monta prosenttia alkoholia on ehtoollisviinissä. Rippikoulussa voitaisiin keskittyä ehtoollisen merkitykseen.”

Miltä ehtoollisviini maistuu? Ehtoollisen vieton käytännön asiat ovat sisällön ohella tärkeitä molempien kasvatustyön pappien mielestä. ”On lapsen etu, että hän tietää etukäteen, mitä ehtoollisella tapahtuu, millainen on ehtoollisleipä ja miltä viini maistuu. Ehtoollisesta voi tulla hyvä kokemus, jos se ei hämmennä lasta liikaa”, Pulkkinen toteaa. Jos vanhemmat eivät halua alaikäisten lastensa maistava alkoholijuomia, se ei ole ongelma: myös pelkkä leipä on täysi ehtoollinen. Toisaalta se tieto ei aina riitä lapselle. ”Voi myös pyytää, että pappi kastaa lapsen ehtoollisleivän viinissä sen sijaan että tarjoaisi pikarin. Silloin viinin määrä jää hyvin pieneksi. Useissa kirkoissa on myös tarjolla alkoholitonta viiniä siinä missä gluteenitonta leipääkin”, Pohjalainen-Vinko kertoo.

Mikä on oikea ikä ehtoolliselle? Lasten ehtoollisella käymiselle ei ole virallisia ikärajoja. Joskus mainittu viiden vuoden ikä on vain yksi ehdotus muiden joukossa. ”En kannata mitään ikärajoja, ne ovat vastoin ajatusta, että ehtoollinen on kastettujen yhteinen ateria. Ortodoksisen kirkon käytäntö, jossa ehtoolliselle voi osallistua kasteesta alkaen, onkin mielestäni hyvä. Siinä ei tule ollenkaan hankalaa päätöksenteon hetkeä”, Pulkkinen painottaa. "Ihailen ortodoksisen kirkon ta-

paa aloittaa ehtoolliselle osallistuminen luontevasti kasteesta. Tällöin lapsen ehtoolliselle osallistumisesta ei tule ikäkysymystä." Ehtoollisesta tulee yhteisöllinen kokemus, kun koko kirkkokansa vauvasta vaariin polvistuu tasavertaisina alttarikaiteen ääreen ja ilmaisee siten tarvitsevansa Kristusta. Koko messu kuuluu kaikille. Molemmat kasvatustyön papit ovat viettäneet ehtoollista myös vanhempina omien lastensa kanssa. ”Lapseni olivat neljä- ja kuusivuotiaita, kun nuorempi ilmoitti kirkonpenkissä, että hänkin haluaa ehtoollisen. Siinä oli annettava opetus nopeasti. Varmaankin kerroin, että ehtoollinen on Jeesuksen ystävien ateria. Kun vielä sattui olemaan kiirastorstai, mieleeni tuli, että ehtoollisella muistellaan Jeesusta”, Hanna Pulkkinen kertoo.

Kuka voi ymmärtää mysteerin? Ehtoollisen painotus voi olla anteeksiannossa, muistamisessa, kiit tämisessä tai yhteyden kokemisessa. Kasvatustyön pappien mielestä ei ole tarpeen yrittää heti kertoa lapselle ehtoollisen kaikista eri puolista. ”Ehtoollinen on vahvasti kokemuksellinen asia, joka pakenee sanoja. Lopulta se jää kaikille mysteeriksi, salaisuudeksi”, Pohjalainen-Vinko sanoo. ”Monesti aikuiset luulevat, että mysteeri olisi lapselle erityisen vaikea asia, mutta tilannehan on aivan toisinpäin. Lapsella on luontainen mysteerin taju ja niin paljon luottamusta, että hän voi ottaa kaikki aistit käyttöön ja heittäytyä kokemukseen”, Hanna Pulkkinen jatkaa. Pohjimmiltaan usko ei ole tiedollinen asia eikä vaadi tiettyä ymmärrystä. ”Jos vanhemmalle on luonnollista ja luontevaa käydä ehtoollisella, niin se on sitä lapsellekin”, Pohjalainen-Vinko sanoo.

”Anna oli ensimmäistä kertaa kirkossa kymmenen päivän ikäisenä.” Vanhemmat ovat huomanneet, että ehtoollispöydässä ollessaan Veikko toisinaan selvästikin ihmettelee tapahtumia. Hän seuraa tarkasti, mitä Annalle tehdään: pappi laittaa kätensä Annan pään päälle ja sanoo siunaussanat. Veikko saattaa joskus arkisin palata ehtoollisasiaan. Hän selittelee ja kyselee jotain epäsuorasti. Toistaiseksi hänen maailmassaan on itsestään selvää, että aikuiset saavat ehtoollisen ja pienet lapset siunataan. Lapsia voi tutustuttaa ehtoollisen viet toon vihkosen Atte ja Anna – Ehtoollinen kantaa (Lasten keskus) avulla.

Ehtoollinen on kasteen ohella toinen luterilaisen kirkon sakramentti eli pyhä toimitus: tulkaa, sillä kaikki on valmiina.

12 esse

❘

3.6.2010

Tapiolan seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000. Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

3.6.2010

Olarin seurakunta

Pyhäpäivä Tapiolassa

Otaniemen kappeli

Messu

Saareen saunomaan

”Aarretta etsimässä” messu su 6.6. klo 10 Tapiolan kirkko, liturgi Leena Sorsa, saarna Antti Rusama, kanttori Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen. Musiikissa mukana Marja Vuorilehto, laulu. Gideonien kirkkopyhä ja kirkkokahvilla kerrotaan Gideonien raamattutyöstä. Pyhäkoulu.

Otamessu su 6.6. klo18. Pastori Jyri Hakala, musiikki Katja Kangas. Kirkkokahvit. Kappeli on auki 1.6.–31.8. ma– pe klo 12–17, jolloin paikalla on myös opas.

Su 6.6. klo 12 Matinkappeli, liturgia ja saarna Kari Tuovinen, avustaa Salla-Maria Viitapohja, kanttorina Olli Pyylampi, Sanna Vuolteenaho, laulu.

Sauna lämpiää Stora Blindsundissa, Matinkylän edustalla, keskiviikkoisin 1.9. saakka. Parillisilla viikoilla saunavuoro miehille klo 17–18.30 ja naisille klo 18.30–20. Parittomilla viikoil-

OLARI ARI

Messuun!

liin Su 6.6. klo 12 Matinkappelii

Aarretta

ä s s ä etsim Messu

su 6.6. klo 10 Tapiolan kirkossa Olarin seurakunnan juhannusjuhla Viikkomessu Ke 9.6. klo 8–8.30 Tapiolan kirkko, liturgi Leena Sorsa, kanttori Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen.

Juhannusjuhla Vanhemman väen juhannusjuhla Hilassa pe 25.6. Juhlapäivällisen jälkeen vietetään juhannusjuhla hartauksineen ja lopuksi kokoonnutaan kokolle. Bussikuljetus Hilaan Tapiola

TAPIOLA

pe 25.6. klo 18–22 Velskolassa, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo. Ohjelmassa klo 18 lipunnosto, 18.15 iltapala, 19.30 Kauneimmat kesälaulut, haitarimusiikkia ja Sana juhannukseksi, 20.30 rannassa lauluja ja makkaranpaistoa juhannuskokon äärellä, 22 kotiinlähtö. Lapsiparkki klo

la naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan pienemmästä laiturista avoimina iltoina klo 17 ja klo 18, naisten saunailtoina klo 18. Saarimaksu 3 €, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. Järjestää SeKaVa (=seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt). Lisätietoja 0440 688 068.

OLARI

Romantiikan lähteillä

to 10.6. klo 21 Tapiolan kirkko

Urkuyö ja aaria Romantiikan lähteillä to 10.6. klo 21 Tapiolan kirkko. Monica Groop, mezzosopraano; Gustav Djupsjöbacka, piano; Kari Vuola, urut. Schumann, Mendelssohn, Brahms. Taiteilijatapaaminen klo 20 Tapiolan kirkolla. Liput 24–27 € (+ Lippupisteen palvelumaksu alk. 1,50 €) Lippupiste, www. lippu. ja ovelta tuntia ennen konsertin alkua. www.urkuyofestival..

Musiikkia puolenpäivän aikaan Ti 8.6. klo 12–12.30 Tapiolan kirkko. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, johtaa Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen. Ti 15.6. klo 12–12.30 Tapiolan kirkko. Eeva Rysä, sello; Riikka Westerlund, viulu; Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen, urut. Kahvitarjoilu.

Lisää yllä

Lue lisää alla.

Saareen saunomaan Stora Blindsundiin, Matinkylän edustalle, keskiviikkoisin

Aukioloaikojen ulkopuolella Hiljaisuuden kappelissa voi järjestää kastejuhlia sekä pienimuotoisia häätilaisuuksia. Toimitusten yhteydessä on mahdollista käyt-

OLARI

JuhannusJ uhla pe 25.6. klo 18–22 Velskolassa

Haukikappeli, Ukkohauentie 1 Hiljaisen rukouksen tunti heinäkuussa ke klo 12–13. Alussa lyhyt johdattelu. Tiedustelut UllaMaija Kyrölä 040 547 1858. Diakoniatyöntekijä on tavattavissa Haukikappelissa sopimuksen mukaan 040 773 8715. 22.6. alkaen ajanvaraus keskitetysti Matinkylässä p. 803 4826. Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki klo 12 ti (ei 25.5.) Kesäkahvila ti klo 12.30–14.

Esbo Svenskan tilat, Olarinluoma 4 Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki to klo 12. Eläkeläiskerho to klo 12.30–14, jatkamme kesäkerhona 10.6. asti joka viikko ja sen jälkeen 1–2 viikon välein. Tiedustelut Aino Kotajärvi p. 884 5952 tai 050 594 5294.

tää juhlatilana Omenan Olohuonetta eli kerhotiloja kappelin yhteydessä. Omenan Olohuone Avoimet ovet, toimintaa lapsille ja heitä hoitaville aikuisille ma, ti, to, pe klo 9–12, ke klo 16–19. Leikimme, askartelemme, laulamme ja hiljennymme yhdessä. Kevätkausi päättyy pe 18.6., syyskausi alkaa ma 16.8. OnnenPorinat: Hiljattain eläkkeelle jääneiden oma piiri keskiviikkoisin klo 12.30–15, järjestäjinä Settlementti Onnenkenkä ja Olarin seurakunta. Kevätkauden viimeinen kokoontuminen 16.6. Tarjoamme Omenan Olohuoneessa reilun kaupan kahvia ja teetä. Vapaaehtoisella kahvirahalla tuemme kummikohdettamme Nkurenkurun koulua Namibiassa.

Nuorisotyö Nuorisotyön uusi tila, ”Kulma” sijaitsee Kuitinmäen ostarilla, Kuunkehrä 6:n päädyssä toises-

OLARI Gardenin edestä lähtee klo 17 ja palaa samaan paikkaan klo 22 mennessä. Hinta 30 €, omalla autolla tuleville 25 €. Juhlaan ilmoittaudutaan ostamalla etukäteen lippu, joita myydään Tapiolan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 11.6. saakka. Lisätietoja Seppo Holm p. 8050 4442.

Matkalle Viroon 26.–29.8. Luoteis- ja Länsi-Viroon. Matkalla tutustutaan alueen luontoon ja kaupunkeihin paikallisen oppaan johdolla, osallistutaan Pärnun Elisabetin kirkon urkujen vihkimiseen ja käydään Manilaidin saarella Riianlahdella. Hintaan 390 € sisältyy matkat, majoitukset kahden hengen huoneessa ja ateriat Viron puolella. Tapiolasta matkan johtajina ovat Miia Martinsuo, Erkki Korhonen ja Viron puolella Meeli Hanso. Ilmoittautumiset viimeistään 2.7. klo 9–15 p. 8050 4000. Tiedustelut Miia Martinsuo 040 513 0846. Voi jättää soittopyynnön.

19.45.–20.30. Juhlissa mukana Johanna Koivisto, Marja Jauhiainen, Sanna Franssila, Ulla Rantala, muusikot Elina ja Anna Leskelä, lastenohjaajat Liisa Kolehmainen ja Marja-Leena Asikainen sekä runsas joukko seurakunnan vapaaehtoisia. Bussit: Bussi 1: Klo 16.30. Haukilahden taksiasema – 16.45. Olarin kirkko – 16.55. Matinkyläntie, Siwan puoleinen pysäkki – 17.10. Kuunkehrä Olarin kappelin edessä – Velskola. Bussi 2: 16.45. Olarin kirkko – 16.55. Matinkyläntie Siwan puoleinen pysäkki – 17.10. Kuunkehrä Olarin kappelin edessä – Velskola. Paluumatkalle lähtö klo 22., samaa reittiä. Hinnat bussi aikuiset 5 €, lapset 3–14-v 2 €, alle 3-v ilmaiseksi. Iltapala aikuiset 5 €, lapset 3 €, alle 3-v ilmaiseksi. Makkara 1 €, mehu 1 €. Ilmoittautuminen viimeistään pe 4.6. Olarin kirkkoherranvirastoon p. 8050 7000 (ma–pe 8–15). Ilmoitathan myös mahd. ruoka-aineallergioista. Ilmoittautuminen välttämätön myös omalla autolla tuleville.

iden e h r e P

Perheiden kesätapahtumat

kesätap ahtuma t 8.6., 9.6 .,

Vietetään yhdessä aikaa askarrellen, leikkien, laulaen ja pelaten niin ulkona kuin sisällä. Ohjelmassa päivittäin myös yhteinen leikkihetki ja hartaus sekä tarjolla lounasta 8.6., 9.6., 10.6. ja 11.6. klo 9.30–12.30 Matinkappelilla, Liisankuja 3. Tilaisuus on maksuton. Tiedustelut Paula Bruce-Haatainen 040 503 7622.

Matinkappeli, Liisankuja 3 Messu sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 12. Kesäkahvila ke klo 13–14.30, 25.8. saakka.

Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Päivän Sana hartaudet ti klo

Messut Messu su 6.6. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Asmo Sinervo, avustava pappi Annamari Simpanen, kanttori Anna Pulli. Messu su 6.6. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Annamari Simpanen, kanttori Anna Pulli.

1 klo 9.30 0.6. ja 11.6. –12.30 Matinka ppelilla

Hiljaisuuden kappeli kauppakeskuksen palvelutasolla tarjoaa kauppakeskuksessa asioiville ja työskenteleville mahdollisuuden hiljaisuuteen, rauhoittumiseen, lepoon ja rukoukseen arjen keskellä. Kesäaikana 1.6.–31.8. kappeli on auki ma–pe klo 14–18.

13 ti, ke ja to Espoonlahden kirkon päiväkerhotilassa sekä Iivisniemen seurakuntakodissa. Tule viettämään aikaa kahvin ja seurustelun parissa. Luvassa laulua ja leikkihetkiä perheen pienimmille. Pieni hartaushetki klo 11.30.

Ikäihmisten kesäkerho Espoonlahden kirkon seurakuntasalissa on tarjolla hartaus, kahvit ja jutustelua päivän teemasta ke

Yhteisvastuu

kiittää 87 578,25 € Keräystulos ylittyi viime vuodesta yli 30 000 eurolla!

Mahtavat kiitokset kaikille keräykseen osallistuneille!

Kirkon ja Soukan kappelin aukioloajat Espoonlahden kirkko on avoinna 7.6.–15.8. ma 8–17, ti 8–15, ke ja to 8–21, pe 8–15, la 9–17, su 9–18. Juhannusaattona kirkko on suljettu ja juhannuspäivänä avoinna 8–13. Soukan kappeli on avoinna 31.5.–28.6. ja elokuussa ma-pe 8–15, la 10–15 ja su 12–19. Juhannusaattona ja juhannuspäivänä kappeli on suljettu. Heinäkuussa kappeli on avoinna su 15–19, arkisin ja lauantaisin suljettu.

Rukoillaan! Rukoushetki Espoonlahden kirkossa joka arkipäivä klo 8.50. Paras tapa aloittaa päivä: tule hetkeksi hiljentymään Raamatun, rukouksen ja virren äärelle! Avoin rukouspiiri sunnuntain messun jälkeen klo 11.15-13 Espoonlahden kirkon yläkerrassa, kerhohuone kakkosessa. Kulloinkin paikalla olevilla on mahdollisuus yhteiseen rukoukseen.

sa tasossa S-markettia vastapäätä. Kesäkuppila ke 18–21 Kulmassa. Pieneen hintaan voit ostaa purtavaa ja tukea samalla lähetystyötä. Illan lopuksi hartaus.

Ajanvaraukset kesäkuussa ma klo 9–10 Espoonlahden kirkon diakoniatoimistolla, Kipparinkatu 8, p. 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappelin diakoniatoimistolla, Soukankuja 3, p. 801 6793. Heinäkuussa päivystys ma ja to Espoonlahden kirkolla. Diakoniatyöntekijään voi ottaa yhteyttä erilaisissa elämän vaikeuksissa. Elintarvikejakelu kirkon aulassa ma–pe klo 9 ja la klo 9.30 vuoronumerojärjestyksessä.

Kesäkahvilat kutsuvat 23.6. saakka klo 10–

nille lapsille tarjolla lapsiparkki ohjelman aikana klo 19–20.30. Juhlassa mukana pastori Leena Santaharju, kanttori Helena YliJaskari ja diakoniatyöntekijät Pirjo Hagmark ja Pauliina Alanko. Bussit kiertävät seuraavasti: Bussi 1: lähtö klo 17 Mäntykappeli (Mäntytie 27), 17.10 Latokaski (Siwan puoleinen pysäkki), 17.15 Ruukintien pysäkki ennen siltaa, 17.20 Espoonlahden kirkon parkkipaikka (Kipparinkatu 8), 17.30 Kivenlahdenkatu (tunnelin jälkeinen pysäkki), 17.35 Tillinmäen pysäkki. Bussi 2: lähtö klo 17 Iivisniemenkatu 1 (kääntöpaikka), 17.10 Soukan kappelin parkkipaikka (Soukankuja 3), 17.20 Espoonlahden kirkon parkkipaikka. Paluulähtö klo 22 Hvittorpista samaa reittiä, pysähdys tarvittaessa pysäkeillä. Hinnat: bussimatkat meno-paluu 5 €/aikuiset, 2 € 3–14-v, alle 3-v ilmaiseksi. Maksu kerätään bussissa, varaathan tasarahan. Juhlassa myydään iltapalaa ja grillimakkaroita. Ilmoittautuminen 11.6. mennessä mieluiten lomakkeella netin kautta (www.espoonlahdenseurakunta. ) tai arkisin klo 10–12 p. 809 4494. Ilmoittautuminen on välttämätön myös omalla autolla tuleville.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2 Messu su 6.6. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, pastori Leena Ravantti, kanttoreina Petri Koivusalo ja Sanna-Kaisa Ojala. Kirkkokahvit.

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Cafe Aurora ja Sansa-soppi avoinna ma–pe klo 10–14. Tapaamispaikka, lehtiä, internet. Sansa Sopin tuotteita ostaen tuet Kiinan radiolähetystyötä. Talkootorilta apua ja pikkuhommia. Nuorten kesäilta keskiviikkoisin klo 18–20. Kaikenkansan ja kaikenikäisten Juhannusjuhla pe 25.6. klo 18–21. Ohjelmallinen aattoilta yhteistyössä asukasyhdistysten kanssa. Ohjelmassa lipunnosto, ulkoilukierros Träskändan puistossa Aurora Karamzinin jalanjäjissä Mari Nevalaisen (Auroran perinneyhdistys) vetämänä, tietokilpailu, runonlausuntaa, leikkejä. Yhteislauluja ja virsiä. Kansanmusiikkia Suomesta ja muualta, Rokasahurit-bändi. Lapsille omaa ohjelmaa mm. kaarnalai-

Yhteisvastuu

Diakonia

Seurakunta kauppakeskus Isossa Omenassa

Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000 päivystävä pappi (toimitusvaraukset) ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

ESPOONLAHTI Lisää vieressä

Taneli Laasonen

TAPIOLA

12.30 15.6. asti ja kesätauon jälkeen taas 24.8. Kesäkahvila ti klo 13, 22.6. saakka.

esse

3.6.2010

Espoonlahden seurakunta

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa Kuunkehrä 6, 02210 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

❘

9.6., 16.6. ja 23.6. klo 12. Lisätietoja diakoniatyöntekijä Auli Tammiselta 041 534 1706.

Tänä vuonna Haitin katastro aikaisti keräyksen alkamista. Haitin hyväksi järjestetyt tapahtumat ja lipaskeräykset tuottivat lähes 28 000 €. Oman ”peruskeräyksemme” tulos kasvoi viime vuodesta n. 2 000 eurolla ja oli yli 59 000

ESPOONLAHTI

ys ä r e k i k k ä Kaps oli tuottoisa ajille! lahjoitt e! lahjoittajill

Kiitos Kiitos Kiitos

lahjoittajille!

Laukut matkaavat Petroskoin vammaisnuorille kirkkokuorolaisten mukana kesäkuussa.

tään 16.6. Tiedustelut 050 511 0195. Lue lisää toiminnastamme www. espoontuomiokirkkoseurakunta.  > Seurakunta-alueet > Aurora.

TUOMIOKIRKKO

Tule messuun sunnuntaina 6.6.

klo 10 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo klo 13.30 Rinnekappeli, jumalanpalvelus

Kalajärven kappeli

Laaksolahden kappeli

Ruskaniitty 3 Ylistys-, raamattu- ja rukousilta perjantaisin klo 19. Israel-rukouspiiri ma 7.6. klo 19. Diakoniapalvelu: ajanvaraus Päivi Pakkanen 040 531 1042.

Ylänkötie 16 Jupperin Kamarimusiikin Kesäkonsertti ke 9.6. klo 19. Ohjelmassa Bachia, solisteina Jyrki Lasonpalo, viulu; Päivi Kärkäs, oboe. Kapellimestarina Maarit Kirvessalo-Nurmela. Kahvitarjoilu. Kesäpiiri kodeissa ke 9.6. klo 18. Tied. p. 541 3209.

TUOMIOKIRKKO

Tule

MUKAAN

Häämusiikkia Suvisunnuntain iltamusiikki-konsertissa su 6.6. klo 19 Kauklahden kappelissa

Kesäilta Suvelan kappelissa ke 9.6. klo 18

Jupperin Kamarimusiikin Kesäkonsertti ke 9.6. klo 19 Laaksolahden kappelissa

Nuorten kesäilta keskiviikkoisin klo 18 Auroran kappelissa

Lentopalloa torstaisin klo 18 Kauklahden urheilukentän lentopallokentällä

Ilmoittaudu Raamattupiiri Kesäillan raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30–20 koko kesän ajan Espoonlahden kirkon pikkusalissa. Piirissä käsitellään seuraavan sunnuntain tekstejä, mukana seurakunnan pastori, ke 9.6. Jukka Lehti, ke 16.6. Tuula Olli.

Juhannusjuhla Tule viettämään juhannusaattoa pe 25.6. klo 18–22 Hvittorpin leirikeskukseen, os. Hvittorpintie 245, 02430 Masala. Tervetulosanat ja iltapala klo 18, lipunnosto ja kesäistä ohjelmaa klo 19. Pie-

€. Koko keräyksen tuotto oli huikeat 87 391,25 €. Uskomattoman hieno tulos – suuret kiitokset kaikille lahjoittajille ja kerääjille!

Nuoret Kesäkahvila perjantaisin klo 17– 20 Sodessa, Soukan ostarilla.

ta pieni sade ei esteenä. Ilman ikä- ja osaamiskynnystä. Uintimahdollisuus ja suihku. Yhteyshenkilö Erkki Pennanen 0400 440 571, pennaset@kolumbus..

retkelle Puuhamaahan tai Nuuksioon

Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus su 6.6. klo 13.30.

Suvelan kappeli Kirstinpiha 3 Kesäilta Kappelilla ke 9.6. klo 18. Makkaranpaistoa, iltapala, yhteislauluja, hartaus Oiva Hujanen, vieraana pakistanilainen kristitty Tranum Bhatti.

Lentopalloa torstaisin Kauklahdessa Lentopalloa miehille ja naisille torstaisin klo 18. Kauklahden urheilukentän lentopallokentällä, Lasilaaksontie. Säävaraus, mutta pieni sade ei esteenä. Ilman ikä- ja osaamiskynnystä. Uintimahdollisuus ja suihku. Yhteyshenkilö Erkki Pennanen 0400 440 571, pennaset@kolumbus. . Peli-illat järjestää Kauklahden seurakunta-alue ja ne jatkuvat syyskuun loppuun asti.

Häämusiikkia Kauklahden kappelissa vojen rakentamista ja juhannuskukkaseppeleiden sidontaa. Makkaranpaistoa ja juhannusiltapala, mehua ja kahvia. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuun hyväksi. Iltahartauden jälkeen klo 21 lähtö Laaksolahden huvilayhdistyksen kokolle Pitkäjärven rannalle omin kyydein tai seurakunnan bussikuljetuksessa. Juhlille on bussikuljetus (maksu 5 €), johon ilmoittautuminen ti 8.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 8050 3508. Omalla kyydillä tulevien ilmoittautuminen ruokailuun viimeis-

Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Suvisunnuntain iltamusiikki su 6.6. klo 19. Tuttua ja suosittua häämusiikkia. Eeva Jurmu ja Lea Waaraniemi, laulu ja urut; Sirke Mäki, viulu. Kesäkonserttien sarja alkaa. Vapaa pääsy. Eläkeläisten ruokailu ti 8.6. klo 11–12.30. Lentopalloa miehille ja naisille torstaisin klo 18. Kauklahden urheilukentän lentopallokentällä, Lasilaaksontie. Säävaraus, mut-

Suvisunnuntain iltamusiikkikesäkonserttien sarja sunnuntaisin alkaa 6.6. klo 19 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Ensimmäinen ilta omistetaan häämusiikille. Esiintyjät: kanttorit Eeva Jurmu ja Lea Waaraniemi, laulu ja urut sekä Sirke Mäki, viulu. Vapaa pääsy.

Jupperin Kamarimusiikin Kesäkonsertti ke 9.6. klo 19 Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Ohjel-

14 esse

❘

3.6.2010

3.6.2010 Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

massa Bachia, solisteina Jyrki Lasonpalo, viulu; Päivi Kärkäs, oboe. Kapelimestarina Maarit Kirvessalo-Nurmela. Kahvitarjoilu.

Perheiden retkipäivä Puuhamaahan 19.6. Lähtö tilausajobussilla viraston pihasta klo 9. Puuhamaassa vietetään päivää klo 10– 15, jonka jälkeen paluukuljetus Espoon keskukseen. Hinta 32 €/hlö, alle 3-v 10 €, sis. kuljetus ja sisäänpääsy. Tiedustelut ja ilmoittautuminen ma–pe klo 9–15 Outi Wenell p. 8050 3584.

Leppävaaran seurakunta

Unelmakammari

Toimipisteet

Ompeluseura

Kirpputori ja kahvila – kaiken kansan kohtaamispaikka, Kaivomestarinkatu 8. Avoinna maanantaisin klo 10–12, hartaus 11.30 ja torstaisin 10–15. Hyväkuntoisia, puhtaita ja ehjiä vaatteita, leluja sekä kodin pientavaraa otetaan vastaan. Tervetuloa kahville ja edullisille ostoksille. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Tied. Virpi Sutelainen 040 736 9315. Peittopajassa maanantaisin klo 12–14 kudotaan Äiti Teresa -peittoja Intiaan vietäväksi. Tiedustelut diakoni Jaana Leinonen 040 531 1037. Unelmakammari on kiinni 18.6.–15.8.

Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi Alberganesplanadi 1.

Haluatko tehdä käsitöitä mukavassa seurassa ja istua hetken kahvi- tai teekupposen äärellä? Ota käsityösi mukaan ja tule ti

TUOMIOKIRKKO

eleiri PeSrah ar istossa

9.–12.8.

9.–12.8. kouluikäisten perheille. Kuljetus yhteisesti tilausajolla. Matkalla poiketaan Paraisilla lammastilalla lounaalla. Ensimmäinen päivä vietetään Nauvossa. Loput päivät Utössa. Matkalla mukana Tarja ja Martti Rae sekä Minna Lindfors. Leirin hintaan 225 €/aik., 185 €/lapsi sisältyy matkat, majoitus liinavaatteineen, ruoka ja ohjelma. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ma–pe 9–15 Tarja Rae p. 8050 3918.

19.–20.6. Lähtö la 19.6. klo 15 Auroran kappelilta, Heiniemenpolku 1, omilla kyydeillä. Mukaan omat eväät, retkipatjat, makuupussit ja teltta, jos sellainen on. Osallistua voi myös vain lauantain ohjelmaan. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 11.6. mennessä Minna ja Jukka Lindfors 045 113 8056.

Hiljaisuuden retriitti Hvittorpin linnassa Kirkkonummella 10.–12.9. Ohjaajina Pirkko Nurminen ja Pia Koskinen. Hinta espoolaiset 75 €, muut 110 €. Ilmoittautuminen 26.8. mennessä Pirkko Nurminen 040 567 4420.

tiistaisin klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä. P. 8050 3583 ja 8050 3584.

Diakonian ajanvaraus

Hiljainen aamurukous pe 4.6. klo 7.45–8.45 KilonRistissä. Mukaan voi tulla silloin kun itselle sopii, myös osaksi aikaa. Messu ja kirkkokahvit su 6.6. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgi Timo Salo, kanttori Kullervo Latvanen. Kesäillan lauluhetki ja ehtoollinen ke 9.6. klo 19 Perkkaan kappelissa. Aija Pöyri. Arkin aamumessu on kesätauolla, jatkuu 1.9.

KESÄSOITTO

Kesäkuun alusta elokuun loppuun ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575.

7–14-v varhaisnuorten ja perheiden retki to 17.6. Tampereelle Särkänniemeen ja Lasten katedraalina toimivaan Finlaysonin kirkkoon. Hintaan 30 € sisältyvät matkat, ruokailu ja Särkänniemen elämysavain, jolla pääsee kaikkiin laitteisiin ja kohteisiin. Alle 120 cm saavat Ipana-avaimen, jolla pääsee alle 120 cm sallittui-

Esbo svenska Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Högmässa sö 6.6. Esbo domkyrkas församlingsgård kl. 12, Juntumaa, Malmgren

Ke 9.6. klo 12 Leppävaaran kirkko

8.6. klo 14 Arkin ompeluseuraan, os. Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B, 3.krs. Tarvittaessa saat apua ja neuvoa toisilta, joten sukan kantapääkin sujuu muiden tuella. Ompeluseurassa saat myös ohjeen nuttuun, jonka voit neuloa etiopialaisvauvalle.

Kesäsoitto Ke 9.6. klo 12 Leppävaaran kirkossa. Konsertissa kuullaan mm. Kuulan ja Sonnisen lauluja. Elina Rantamäki ja Kullervo Latvanen, laulu, Claudia Kohanevic, piano. Pullakahvit kirkon pihalla konsertin jälkeen.

Juhannusjuhla koko perheelle Lapsille pomppulinna, askartelua ja muuta puuhaa. Kaikille makkaraa, musiikkia, yhteislauluja ja mukavaa yhdessäoloa pe 25.6. klo 15–18 Perkkaan kappelilla.

Ekumeeninen ristisaatto La 21.8. klo 9–21 Myllyjärveltä Leppävaaraan. Tarkka ohjelma heinäkuun alussa www.leppavaaranseurakunta..

24.–26.9. Stella Maris -toimintakeskuksessa Hiidenveden rannalla. Hinta 75 € espoolaisilta, 120 € muilta. Ohjaajana Terhi Muilu-Teinonen ja Marja-Liisa Hietanen. Ilmoittautuminen Terhi Muilu-Teinoselle 040 759 5535 tai terhi.muilu-teinonen@evl..

Koululaisten ja perheiden retki Tampereelle to 17.6.

Diakonia

Espoon tuomiokirkko hin laitteisiin. Ilmoittautuminen 6.6. mennessä www.lenu.. Lisätiedot Maria Andersson 050 432 7504 tai maria.andersson@evl.  Retkelle mahtuu mukaan 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Arkin kesäkahvila perheille Aikuiset voivat jutella kahvikupin äärellä ja lapset leikkiä sisällä tai kattopihalla ma–pe 7.–23.6. klo 9.30–13 Lasten kappeli Arkissa. Seija Hatakka ja Eira Salakka.

Hilavitkuttimen 10. juhlaleiri Espoonlahden, Tapiolan, Leppävaaran ja Kauniaisten seurakuntien yhteinen tyttöjen ja poikien kesäleiri on Hilassa 6.–9.8. Hinta 30 €. Tilaa on vielä telttapaikoilla. Ilmoittaudu 23.6. mennessä osoitteessa www.sodesode. tai soittamalla Stella Björkholmille numeroon 040 596 1686.

Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ovat päättyneet tältä keväältä. Syksyn ensimmäinen lounaskerta ti 31.8 klo 11.30– 12.30.

Raitin pysäkki Konstaapelinkatu 1, Leppävaara p. 510 2792. Avoinna ma–pe klo 10–14. Keskiviikkoisin lounas klo 12, muina arkipäivinä puuro klo 12. Kuvataideryhmä ma klo 12. Ilon eheyttävä voima -ryhmä to klo 9.15–9.45. Ryhmää vetää naurujoogaohjaaja Tuula Hyvättinen. Ryhmässä mietitään esim. voiko nauru parantaa tai iloa opetella ja miten nauru vaikuttaa terveyteen.

Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14 ja to klo 9–16, p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

Messu Su 6.6. klo 10 kirkossa, saarna Mauri Vihko, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit

sö 6.6 kl. 19. Eeva Jurmu & Lea Waaraniemi, sång, orgel, Sirke Mäki, violin. Bröllopsmusik.

Kesäkahvit

sö. 6.6 kl. 18 på G 18, Georgsgatan 18 i Helsingfors. Dirigent Nina Kronlund. Elina Mattila, cello & Noora Meriläinen, piano. Biljetter 10 € .

Grillfest i Södrik kapell on. 2.6 kl. 17, von Martens.

”Auttamisen rakenteet ja asenteet”, diakoni Sinikka Salomaa ke 9.6. klo 13 kirkon sisäpihalla (sateella sisällä).

Perhepuistoon elokuussa Voit tulla lastesi kanssa kirkon leikkipuistoon viettämään aikaa ke ja pe aamupäivisin 4.– 20.8. klo 10–12. Laulu- ja hartaushetki, pieniä askarteluja yhdessä lapsen kanssa ja perinneleikkejä. Grilli kuumenee klo 11. Ota omat grillattavat mukaasi ja seurakunta tarjoaa mehut ja kahvit. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja kotisivulta.

Sommarsamling i Köklax kapell ti 8.6 kl. 13–15, Sandell.

Kvällsmässa i Karabacka kapell on 9.6 kl. 18.30, Sandell, Malmgren.

Hiljaisuuden retriitti LEPPÄVAARA

Kauniaisten seurakunta

Musik i sommarkvällen i Köklax kapell

Skön försommarafton med kammarkören Novena

Toimitus- ja tilavaraukset

Espoon keskus 040 513 0862 ja 040 736 9315 Suvela 040 531 1037 ja 050 438 0189 Kalajärven alue 040 531 1042 Auroran alue 040 763 6599 Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 Viherlaakso 040 572 5344.

on suljettu joulukuuhun asti peruskorjauksen vuoksi. Messu sunnuntaisin klo 10 vietetään seurakuntatalossa, Kirkkoranta 2.

Hyvää seuraa ja iltapäiväkahvit ke 23.6. ja ke 21.7. klo 14.30–16 Karakappelissa.

LEPPÄVAARA

Lisätiedot yllä

Perheretki telttaillen Nuuksioon

Perhetyön puhelinpäivystys

Varttuneen väen kesäkerho

Messut ja hartaudet

Koululaisten ja perheiden retki Tampereelle

Perheleiri Saaristossa

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590. Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575. Päivystävä pappi ma–pe klo 10– 14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

Grankulla svenska Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, to kl 9–16 tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Högmässa Sö 6.6 kl 12 i Grankulla kyrka, Lars-Henrik Höglund, Barbro Smeds. Aulakaffe.

Sommarcafé Ti 8.6 kl 13.30 på kyrkans innergård, Solveig RosenbergWikström. Vid regn samlas vi i nedre brasrummet.

Nuoret aikuiset Otaniemen kappeli

Jämeräntaival 8 Otamessu su 6.6. klo18. Pastori Jyri Hakala, musiikki Katja Kangas. Kirkkokahvit. Kappeli on auki 1.6.–31.8. ma–pe klo 12–17, jolloin paikalla on myös opas.

LEPPÄVAARA

10. HILAVITKUTIN

LEIRI Tytöille ja pojille Hilassa 6.–9.8.

❘

esse

Burma tuli Espoonlahteen Burma Burma. Nimi pyörii mielessä, nuppineula ei kuitenkaan löydä karttapallossa kohdetta. Aasiassa? Nepalin lähellä? Vai ehkä sittenkin Afrikassa? Onneksi maailma on matkalla minun luokseni. Teksti ja kuvat Susan Tuulosniemi

ieli täynnä kysymysmerkkejä suuntaan Espoonlahteen. Kaverilta tullut vastausviesti valaisee tietämättömyyteni polkua. Burma tunnetaan myös Myanmarina – riippuen poliittisesta kannanotosta maan tilannetta kohtaan. Vastassa kirkolla odottaa ystävällisesti tervehtiviä kasvoja ja vaatteiden väriloisto. Naurusta voi lukea pientä hermostuneisuutta. Minuakin hermostuttaa, en oikein tiedä mitä odottaa, mihin olen menossa.

Ihmisinä yhdessä Kansainvälisen diakonian teemailta soljuu lämminhenkisesti. Paikalla olevat parikymmentä Burman pakolaista kertovat elämästään leirillä, perheistään, uskostaan. Käsivarsilla keikkuvat pienet ihmisenalut. Diaesityksen kohdalla sali tuijottaa valkokangasta keskittyneesti. Paikalle saapuneet espoolaiset puistelevat päätään surullisesti, nyökkäilevät ymmärryksen merkiksi ja hymyilevät rohkaisevasti. Me kaikki, ihmisinä tässä salissa.

Toiseen maailmaan Saw Reh ja Mee Reh lukevat Raamatusta suomeksi lempisanojaan Jumalasta. Musiikkiesitykset vievät mukanaan toiseen maailmaan. Lopulta näkyy se avartava kartta: Burma lepäilee Intian, Kiinan ja Thaimaan kainalossa Aasiassa. Luonto näyttää palalta paratiisia, mutta ei näille ihmisille se ei sitä ollut: Burman hallitus on pakkosiirtänyt ja polttanut kokonaisia kyliä ja pakolaiset ovat tulleet Thaimaan puolelle sijaitseville leireille kokonaisina kyläyhteisöinä. Sieltä ei ole sitten ollutkaan Burmaan palaamista, eikä Thaimaa halunnut avata pakolaisleirin portteja omaan maahansa.

Olkaamme siis karenilaisia Jotta asia ei olisi ihan helppoa, koolla oleva seuraväki ei pidä itseään burmalaisina eivätkä thaimaalaisina, vaan kareneina. Karenit on suuri etninen vähemmistö, joka on asuttanut vuoristoseutuja jo ennen burmalaisia. Katherine Thet, 23, on viettänyt koko elämänsä pakolaisleirillä Thaimaassa. Hän on yksi Suomeen valituista 350:stä Burman kiintiöpakolaisesta. Thet saapui Suomeen vain seitsemän kuukautta sitten ja asuu nyt Espoonlahdessa vanhempiensa ja veljensä kanssa. Kun hän esittelee itsensä uskomattoman hyvällä suomen kielellä, salissa kohahtaa. Nuori mies kertoo Suomeen saapuneiden karenien yhteisestä

”Sawasdee Kha” eli hyvää päivää thain kielellä saa lasten ja Katherine Thet’in huulille hymyn.

nusta tulee suomalainen”, hän hymyilee, ylpeyttä äänessään.

Nyt näen paremmin toiveesta päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa, oppia tämä kummallinen kieli ja päästä töihin.

Meillä on vahva usko Boe Reh ei halua muistella pakolaisleirin vaikeuksia. Naisten raiskaukset ja pahoinpitelyt ovat leireillä hyvin yleisiä, elämä on ollut rankkaa. ”Meillä pitää olla vahva usko”, vieressä seisova illan juontaja Zar Zar Tun lisää. Suomessa tietenkin ovat odottaneet tutut haasteet, kuten kielen vaikeus, kylmä ilmasto ja hiljaisten ihmisten hiljainen vastaanotto. Jonkinlaisiin ennakkoasenteisiin on ilmeisesti törmätty. ”Emme halua rahaa, haluamme kaikkien suomalaisten ystävyyden ja rakkauden”, Reh sanoo. Perhe- ja ystävyyssuhteet ovat

Burman pakolaisille suunnattoman tärkeitä. Suomalaisia ystäviä ei juuri ole löytynyt, vaikka pisimpään Suomessa olleet ovat asuneet täällä jo kolme vuotta.

”Minusta tulee suomalainen” Zar Zar Tun on muiden tapaan luottavainen tulevaisuuden suhteen. ”Aikaisemmin meillä ei ollut tulevaisuutta, nyt näemme sen kauniina meille ja meidän lapsillemme. Kiitos Suomen kansalle. Kiitos Jumalalle!”, vaaleanpunaiseen mekkoon pukeutunut nuori nainen toteaa kuulijoille. Hän vietti pakolaisleirillä 10 vuotta, ennen kuin suomalainen delegaatio haastatteluiden jälkeen valitsi hänet Suomeen lähtijöiden joukkoon. Hän on tullut jäädäkseen. ”Mi-

Tilaisuuden päättää ihana yllätys: pöytään on katettu burmalaista ruokaa. Pa Hlaneren on valmistanut nuudeli- ja kasvisruokia sekä riisiä. Pöydät täyttyvät suomalaisista ja burmalaisista, suloisesti sekaisin. Lapset juoksentelevat ympäriinsä ja puheensorinaa säestävät kahvikuppien kilinä. Pa Hlaneren haluaisi ensiapuhoitajaksi, mutta keskittyy vielä kielen oppimiseen. Alku on ainakin lupaava; jutustelemme sujuvasti suomeksi. Kotiin on mukava lähteä. Sekään ei tunnu enää itsestäänselvyydeltä. Päällimmäisenä mielessä on kiitollisuus. Jos he ovat kiitollisia kauniista ja turvallisesta tulevaisuudesta, kiitollinen olen minäkin. Tänä iltana avasin silmäni näkemään tätä maailmaa paremmin. Näin jotain, mikä on ollut olemassa ympärilläni, mutta en ole osannut katsoa.

16 esse

❘

3.6.2010

Ilmaista keskusteluapua yli 60-vuotiaille. Soita: 09-2528 2720 www.senioripysakki.

¬ Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0821 `/puh + 0,119 `/min)

3.6.2010

Puhelin seniori-ikäisille ja vanhuksille. Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 www.aamukorva.

¬ Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous. Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

¬ Vuokrata halutaan VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko käynnistivät keskustelun rippisalaisuudesta. Peruspalveluministeri Paula Risikko järjesti viime torstaina tilaisuuden, jossa käsiteltiin muun muassa lainsäädännön muuttamista sekä kirkkolain tulkinnan uudenlaista ohjeistamista. Eri ministeriöiden virkamiesten lisäksi tapaamiseen osallistuivat kirkollisasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, luterilaisen kirkon tuleva arkkipiispa, Turun piispa Kari Mäkinen ja kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja sekä ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo ja kirkkoneuvos Risto Ikäheimo. Keskustelussa käsiteltiin papin rippisalaisuutta ja vaiti olovelvollisuutta ja sitä, ketä ne suojelevat. Lisäksi pohdittiin, miten lastensuojelua voidaan parantaa varsinkin pedofiliatapauksissa lain tulkinnalla ja ohjeistuksella. Neuvottelut jatkuvat syksyllä. Esse

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma ja ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo ovat tyrmistyneitä iäkkäiden äitien Irina Antonovan ja Eveline Fadayelin maasta käännyttämisen uusista aikeista. Vain muutama viikko sitten näille perheille luvattiin korkealta poliittiselta tasolta, että asia hoituu kesään mennessä lainmuutoksen kautta. Tällä perusteella poliisi päätti olla kiirehtimättä asiassa, arkkipiispat toteavat. Nyt tiedetään, että lainmuutos on vireillä, mutta yhtäkkiä isoäitien karkottamisella on kiire. Mikä asiassa on muuttunut kuukaudessa, arkkipiispat kysyvät. Järkevä odottelu ei uhkaisi maamme oikeusjärjestelmää, mutta harkitsematon tempoilu on arkkipiispojen mielestä sekä yleisen oikeustajun että lainsäädäntömme hengen vastaista. KT/Esse

¬ Hammashoitoa

¬ Ilmoitukset netissä

Kotiseurat su 6.6. klo 17.00 Terttu Häyrysen luona, Joupinpuisto 1 D 55, puhe Ari Norro. Järjestää Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Tervetuloa!

näköislehdessä www.esse.fi

¬ Ostetaan

www.hok-elannonhautauspalvelu.ﬁ www.perunkirjoitustoimisto.ﬁ

¬ Palveluja tarjotaan

¬ Paikkoja avoinna

Espoon kuusi seurakuntaa muodostavat maamme toiseksi suurimman seurakuntayhtymän. Seurakuntayhtymän tehtävänä on mm. huolehtia hautaustoiminnasta.

Haikonen, Vapaakirkko, Hämeenlinna. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.00 Ehtookelloina Sievin kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus. Past.Terhi Muilu-Teinonen, Espoo. SUNNUNTAI 6.6. 09.55 Turun tuomiokirkon kellot kutsuvat. 10.00 Jumalanpalvelus. Arkkipiispan virkaan asettaminen Turun tuomiokirkossa. Saarnaajana arkkipiispa Kari Mäkinen. Tapahtuma televisioidaan. 18.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. MAANANTAI 7.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Aluekappalainen Harri Romar, Jyväskylä. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä.

Luise – sydänten kuningatar

¬ Seurat

Kuningatar Luise (17761810) oli Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III:n puoliso. Millainen oli tämän alamaistensa silmissä kulttihahmoksi nousseen naisen elämä ja kuinka hänestä tuli Napoleonin leppymätön vastustaja? TV1 keskiviikko 9.6. klo 19.

Su 6.6. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, Vantaa. To 10.6. klo 18 Puolimatkan kappelissa, Aholankatu 20, Hyvinkää. Aluesihteeri Samuli Korkalainen lomalla ja rippikoululeirillä 5.6.-3.7.

Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.ﬁ

www.kotimaa-yhtiot.fi

Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 3.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Teol. tri Pirkko Lehtiö, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Toimittaja Pia Perkiö, Helsinki. PERJANTAI 4.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Perheneuvoja Saara Kinnunen, Vaasa. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Khra Juha Tanska, Kymi. LAUANTAI 5.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Evankelista Maija

HERÄNNÄISSEURAT

Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9

18.50 Iltahartaus. Kaisa Tanttu ja Ville Talola lukevat päivän raamatuntekstit. TIISTAI 8.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Jukka Norvanto, Hyvinkää. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. Leevi Madetojan musiikkia. 18.50 Iltahartaus. Toni Vuorinen, Metodistikirkko, Pori. KESKIVIIKKO 9.6. 06.05 Hartaita säveliä. Ilmari Krohnin musiikkia. 06.15 Aamuhartaus. Diakoni Tero Konttinen, Nurmijärvi. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. Ilmari Krohnin musiikkia. 10.00 Konserttilavalla. Musiikkia Euroopan luostareissa. Esiintyjinä Fretwork -yhtye ja Kroatian radion ja television kuoro. 18.30 Hartaita säveliä. Ilmari Krohnin musiikkia. 18.50 Iltahartaus. Reht. Petri Järveläinen, Lapinlahti. TORSTAI 10.6. 06.05 Hartaita säveliä. Erkki Melartinin musiikkia. 06.15 Aamuhartaus. Teol. tri Pirkko Lehtiö, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. Erkki Melartinin musiikkia. 18.30 Hartaita säveliä. Erkki Melartinin musiikkia. 18.50 Iltahartaus. Toimittaja Pia Perkiö, Helsinki.

p. 050 569 0477 Sohvat, tuolit verhoillaan. P. 0400 503 179. Verhoomo Leppänen

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25€/h. (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.ﬁ

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. Koti-ikkunoiden pesua alk. 8 €/ikkuna, min.veloitus 50 €. ALBERTI CLEAN p. 512 2791. www.alberticlean.ﬁ

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.ﬁ ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357. Kodin remontit ja uudisrakennukset, suuret ja pienet, alusta loppuun. Pitkäaikaisella kokemuksella ja ammattitaidolla. Huomioikaa kotivähennys. TipTop Rakennus Oy P. 045 634 7858 e-mail: esa.kokkonen@kolumbus.ﬁ Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

ANNA KESÄN VALON TULLA KOTIISI Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

JA SUO ITSELLESI HELPOTUSTA ARJEN RUTIINEIHIN • Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit. Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti. Ota yhteyttä myös iltaisin. ...........

gsm. 0400 997 116 Olet sen ansainnut. ✁ Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........

Hakemukseen tulee liittää ansioluettelo tai todistusjäljennökset. Emme palauta hakemuksia. Työsuhteessa on 4 kuukauden koeaika. Työsopimussuhteen peruspalkka on 1 880 € ja tehtävä kuuluu vaativuusryhmään 402. Vuosisidonnaisen palkanosan suuruus on enintään 18 % peruspalkasta. Asunnon hankinnassa voimme avustaa. Lisätietoja antavat puistopuutarhuri Miina Renqvist, 040 516 3342 sekä krematorionhoitaja Tuula Myllys, 040 513 0840. Lisätietoja yhtymästä löydät osoitteesta www.espoonseurakunnat. Hakemukset osoitetaan hautauspalveluille ja lähetetään osoitteella: Espoon seurakuntayhtymän virasto, Kirjaamo, PL 200, 02771 Espoo tai sähköpostilla osoitteella kirjaamo.espoo@evl.. Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään 17.6.2010 klo 15.00. Hakemukseen merkintä ”Erityisammattimies”.

Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myös rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.ﬁ, 0600 04004.

Haluatko tavoittaa puoli miljoonaa lukijaa pääkaupunkiseudulla?

Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi Espoon seurakuntasanomat www.esse.fi Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä. Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä.

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hartaat sävelet

rakuntalaisille hengen ravintoa, ja hän puolestaan antoi heille puutarhastaan ruumiin ravintoa. Pappilan kollikissan mielestä ryytimaan paras yrtti oli kuitenkin kissanminttu. Sitä se kävi nuuskimassa yrttimaalla joka päivä. Teksti ja piirros Tarja Rae

Mistä saa hengen ravintoa?

Palsta kuvaa Espoon seurakuntien historiaa.

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin tai omaan yhteyshenkilöösi.

¬ Ilmoitusaineistot

Hayao Miyazakin elokuvassa 17-vuotias Sophie kohtaa Hauru-velhon, ja vanhaksi naiseksi taiottuna lähtee tämän palvelukseen Liikkuvaan linnaan (Japani 2004). TV2 sunnuntai 6.6. klo 11.

TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat. Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei. fi > Ohjelmat.

lla-piika kitki rikkaruohoja pappilan ryytimaalla. Ne piti kitkeä tarkkaan pois, sillä muuten yrtit eivät kasvaisi kunnolla. Ellan mielestä ryytimaalla tuoksui hyvältä. Siellä kasvoi ruohosipulia, meiramia, rosmariinia, timjamia, piparjuurta ja lipstikkaa. Ryytimaan yrttejä käytettiin lääkkeinä ja mausteina. Kitkettyään penkin hän otti alut ruohosipulista ja lipstikasta. Ruustinna oli luvannut, että hän saa viedä ne kasvamaan äitinsä puutarhaan. Pappilan ryytimaasta kävivät monet espoolaiset hakemassa uusien yrttien alkuja omiin puutarhoihinsa. Ruustinnan mielestä se oli hienoa. Rovasti antoi kirkossa seu-

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

www.kotimaa-yhtiot.ﬁ/ mediaopas

Liikkuva linna

Muut kanavat

Tarjoamme mielenkiintoisia, vaihtelevia ja monipuolisia tehtäviä useammalla hautausmaalla haudankaivuun, hautausmaan hoidon, koneiden käytön ja huollon parissa. Lisäksi tehtävään kuuluu siunauskappelin vahtimestaritehtäviä, tuhkausta ja hautapaikkojen näyttöä omaisille. Talvikaudella on viikonloppupäivystyksiä, muulloin viikonlopputyöt ovat satunnaisia. Vahtimestarin tehtävissä siunauksia on myös lauantaisin.

Valittavan tulee kuulua ev.lut. kirkkoon. Onnistunut tehtävien hoito edellyttää hyviä asiakaspalvelu- ja ihmissuhdetaitoja, huolellisuutta ja aloitteellisuutta. Tehtäviin annetaan opastusta, joten kiinnostus uuden oppimiseen on tarpeen. Tehtävät edellyttävät oman auton käyttöä.

Hartaat sävelet, PL 14, 00024 Yleisradio tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat sävelet.Ohjelman toimittaa Kirkon tiedotuskeskus.

Kannusillan kollit Ryytimaa

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

ERITYISAMMATTIMIESTÄ

Pätevyysvaatimuksena on vähintään tehtävään soveltuva ammatillinen perustutkinto. Arvostamme aikaisempaa käytännön työn osaamista.

TV-ohjelmaa TV1 LAUANTAI 5.6. 11.05 Pisara. Ajatus uskosta. Uusinta 7.6. klo 15.50. SUNNUNTAI 6.6. 10.00 Jumalanpalvelus: Messu ja arkkipiispan virkaan asettaminen Turun tuomiokirkossa. Piispa Eero Huovinen avustajineen asettaa piispa Kari Mäkisen arkkipiispan virkaan. Saarnan pitää uusi arkkipiispa Kari Mäkinen. TV2 TORSTAI 3.6. 00.15 Silminnäkijä: Paholainen Vatikaanissa. Sielunvihollisen juonia vai kieroutunutta seksuaalisuutta? Vastaamassa hyväksikäytön uhrit, kirkonmiehet ja viranomaiset. (uusinta). SUOMI TV SUNNUNTAI 6.6. 10.00 Aarrearkku, lapsille. 10.30 Ermot, lapsille. 12.00 Sunnuntaikatsaus. Ohjelma kuvaa kirkollisen kentän tapahtumia ja ilmiöitä ekumeenisesti sekä seuraa yhteiskunnallisia uutisaiheita.

Kuuntelijoiden toiveita lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin kello 18.3018.50.Toiveita voi lähettää osoitteeseen

Nyt haemme hautauspalveluille 1 - 2

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset. Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.

esse

Valtio ja kirkot pohtivat rippiä

Arkkipiispat tyrmistyneitä isoäitien käännyttämisestä

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään! P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV,

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

❘

Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi

Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi Toimituspäällikkö Sakari Sarkimaa, p. 020 754 2249 sakari.sarkimaa@kotimaa.fi Alue: Tapiola, Seurakuntayhtymä Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Alue: Leppävaara

Katariina Harju, p. 020 754 2225 katariina.harju@kotimaa.fi Alue: Espoonlahti, Olari Merja Räty, p. 020 754 2346 merja.raty@kotimaa.fi Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen Toimitusharjoittelija Maija Kivelä, p. 020 754 2239 maija.kivela@kotimaa.fi

Toimittajat (Ulla Lötjönen, virkavapaalla)

Päätoimittaja Simo Repo, p. 8050 2349 simo.repo@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä

Maria Hakala, p. 020 754 2237 maria.hakala@kotimaa.fi

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Paula Kaijanto, p. 020 754 2247 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Teksti-ilmoitusten tilavaraus julkaisupäivää edeltävän viikon tiistaina klo 16. Ilmoitushinnat Mv 1,50 e / pmm + alv 22 %, 4-väri 1,80 e / pmm + alv 22 % .

Aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona kello 16.

Mikko Hormio, kustantaja. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. 8050 2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari, pj.,Leppävaara. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Jan Ahonen, Olari. Jorma Back, Espoonlahti. Antti Kujanpää, Tuomiokirkkoseurakunta. Anja-Maija Leppänen, Olari. Tuija Ora, vpj, Tuomiokirkkoseurakunta. Tiro Rohkimainen, Kauniainen. Simo Repo, julkaisija. Sari Savela, Tapiola.

Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2010 Painos 81 300 kpl 39. vuosikerta Jakelu Itella Oy

18 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

3.6.2010

Lehtikirkko

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

❘

esse

Jukka Granström

ELÄMÄNKAARI

6.6.2010

3.6.2010

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

2. sunnuntai helluntaista

Kannattaisiko kerjätä?

Pyhän aihe on Katoavat ja katoamattomat aarteet.

”Meidän pitää hyväksyä kerjääminen köyhi-

Alttarilla on vihreä alttariliina ja kaksi kynttilää. Pyhän tekstit ovat Psalmi 49:6–10, 16–21 Saarnaajan kirja 5:9–14 tai Danielin kirja 5:1–9, 13–17, 25–30 1. Johanneksen kirje 4:16–21 Luukkaan evankeliumi 16:19–31

Rukous

Armollinen Isä. Näemme rikkaiden yhä rikastuvan ja köyhien köyhtyvän, eivätkä nälkäisten katseet jätä meitä rauhaan. Herra, me huudamme sinua: Armahda maailman kaikkia ihmisiä. Anna meistä jokaiselle armahtava sydän, niin ettemme kieltäisi sisariamme ja veljiämme, vaan tunnustaisimme heidät ja tekisimme kaiken voitavamme heidän hyväkseen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

Rikas mies ja Lasarus

en ihmisien keinoksi hankkia toimeentulonsa, sillä Jeesuskin hyväksyi sen puhuessaan kauniisti Lasarus-nimisestä kerjäläisestä, joka kuoltuaan pääsi paratiisiin”. – Nettikeskustelun kiihkeänsävyisessä juupas-eipäs-kerjäämisväittelyssä on perusteluja kerjäämisen puolesta etsitty jo pyhästä kirjasta ja Vapahtajan toiminnasta. Noinkohan Mestarimme liputtaa sitten julkisen kerjäämisen puolesta? Luterilainen yhteiskuntanäkemys lähtee siitä,

että työhön kykenevät ja työtä saaneet elättäköön itsensä työllään, mutta lapsista, vanhuksista, sairaista tai muuten työhön pystymättömistä meidän pitää huolehtia yhteisesti ja oikeudenmukaisella tavalla. Almut ja kerjääminen eivät tähän kuvaan oikein sovi. Kannattaa muistaa, että Lasarus eli yhteiskunnassa, jonka sosiaalihuolto toimi ymmärtääkseni jopa nykyistä Romaniaa ja Bulgariaa kehnommin. Vertauksen rikas mies juhli päivästä päivään, elämä oli yhtä juhlaa. Rikkaus saattoi olla perittyä tai hyvillä kaupoilla laillisesti hankittua mahtivaurautta, jossa ei tarvinnut säästellä ollenkaan. Lasarus taas oli vakavasti sairas ja rutiköyhä, mikä oli huono yhdistelmä ja lyhensi poloisen elinaikaodotetta. Kuoleman jälkeen osat vaihtuivat, kun Lasaruksen loppusijoituspaikka oli paratiisissa, mutta rikas kärvisteli viimeistä tuomiota odotellen tuonelassa. Oikaisupyyntöjä ei otettu vastaan. Lasaruksen paratiisipaikka ei johtunut hänen maanpäällisestä kurjuudestaan, vaan turvautumisestaan Jumalaan. Eikä rikkaan helvettiosan syy ollut hänen omaisuutensa, vaan turvautuminen siihen. Se oli hänen jumalansa pienellä j-llä. Luther selittää ensimmäistä käskyä mm. ”Se että ihmisellä on Jumala, merkitsee, että hänellä on jotakin, mihin hänen sydämensä täysin luottaa.” On Jumala ja jumalia. Kuolema testaa, onko jumalasi luottamuksesi arvoinen. Ökyrikkaan liikemiehen leski joutui sensaatiotoimittajan tenttiin hautajaisten jälkeen: ”Mitä hän jätti jälkeensä?” – ”Kaiken.”

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain evankeliumitekstiin. Antti Kujanpää antti.kujanpaa@evl.fi Kirjoittaja on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra. Hän asuu Kauklahdessa.

Jeesus puhui tämän vertauksen: ”Oli rikas mies. Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa. Mutta hänen porttinsa pielessä virui köyhä Lasarus, täynnä paiseita. Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili. Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan. Sitten köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin huomaan. Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. Silloin hän huusi: ’Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.’ Mutta Abraham sanoi: ’Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa. Sitä paitsi meidän välillämme on syvä, ylipääsemätön kuilu, niin ettei täältä kukaan voi tulla teidän luoksenne, vaikka tahtoisikin, eikä sieltä pääse kukaan kuilun yli meidän puolellemme.’ Rikas mies sanoi: ’Isä, minä pyydän, lähetä hänet sitten vanhempieni taloon. Minulla on viisi veljeä – hänen pitäisi varoittaa heitä, etteivät hekin joutuisi tähän kärsimyksen paikkaan.’ Abraham vastasi: ’Heillä on Mooses ja profeetat. Kuulkoot heitä.’ ’Ei, isä Abraham’, mies sanoi, ’mutta jos joku kuolleiden joukosta menisi heidän luokseen, he kääntyisivät.’ Mutta Abraham sanoi: ’Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.”

Evankeliumi Luukkaan mukaan 16: 19–31

Kastettu: Aapo Samuli Ahola, Onni Rafael Hellsten, Sohvi Maria Hellin Huhtaniska, Mai Nelli Marita Hupli, Viljami Onni Eljas Intke, Iivo Elmer Karkulehto, Daniel Maximus Karuvaara, Kasper Johannes Kulmala, Sara Ebba Katariina Neittamo, Anton Lauri Ilmari Pakarinen, Aksel Tuure Jalmari Pakarinen, Inna Inkeri Paloniemi, Moona Amelia Piiroinen, Elle Olivia Pitkänen, Alisa Viivi Onerva Puisto, Teemu Johannes Tiainen, Mea Johanna Tiitta, Ilari Valter Winberg, Taito Verneri Virtanen, Irma Vuori. Avioliittoon aikovat: Anna-Maija Sillanpää ja Jukka Tapani Laitinen. Hautaan siunattu: Anna Orvokki Miettinen 90 v, Antti Olavi Lamberg 81 v, Hannu Artturi Palmu 79 v, Oili Meeri Helena Rötkö 72 v, Jaana Leena Marita Nordlund 49 v, Juha Lauri Lumppio 42 v, Martti Kristian Stenius 32 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Ilmari Albin Eterma, Natalie Marie Forsström, Olivia Karoliina Korniloff, Enni Maria Kuivalainen, Emma Donna Lahtinen, Emma Aada Minnea Laivonen, Mea Sara Matilda Laivonen, Leo Martti Oliver Ljungberg, Miko Matti Daniel Sippola. Avioliittoon aikovat: Sanna Leena Havanto ja Kari Viljo Roine, Leena Maria Kemiläinen ja Juho-Matti Johannes Pirttimaa, Jenni Helena Mäkelä ja Tommi Kristian Mikkola. Hautaan siunattu: Armi Aallotar Silvennoinen 98 v, Taisto Aulis Ensio Järvinen 68 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu: Ismo Olavi Huttunen 56 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Anni Linnea Kastehelmi Melkko, Remy Toivo Kalevi Hakonen, Joonatan Juho Kasimir Uusitalo, Antti Elias Ajanto, Niklas Anton Salin, Ossian Sakari Salonen, Lauri Sakari Puolakka, Noa Tapio Backlund, Anna Lotta Elina Järvelä, Aleksi Ensio Malinen, Ava Soa Nikki, Olivia Christina Nikki. Avioliittoon aikovat: Eero Samuli Haapalehto ja Elina Annina Puomila, Juho Santeri Paavolainen ja Elina Maria Hämäläinen, Hannu Kalevi Heikkilä ja Erika Annastina Fager. Hautaan siunattu: Helmi Hilda Helena Kallinen 91 v, Iris Elisabeth Lindblom 88 v, Heikki Kalervo Santanen 69 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu: Alvari Eliel Johannes Laukkanen, Elsa Eleonora Nokelainen, Hide Nicholas Kumagai, Kaisa Mariia Mirjami Puhakka, Neea Aurora Kivistö, Neeo Eelis Tapani Parviainen, Osmo Ilmari Isokoski, Peppi Ailia Parkkonen, Vilma Susanna Riihimäki. Avioliittoon aikovat: Salla Helena Rinne ja Patrik Kristoffer Vilkki, Saija Helena Marjatta Alanko ja Janne Matti Tarvainen. Hautaan siunattu: Aarne Henrikki Korhonen 89 v, Kaarina Vahtera 86 v, Ossi Kalervo Luoto 77 v, Kaija Annikki Tella 76 v, Laila Hakala 68 v, Soile Sinikka Martio 67 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu: Johanna Sylvia Kumpulainen, Niko Elias Verneri Nousmaa, Vili Mikko Toivo Marttinen, Aleksi Oliver Savikko, Frans Amos Edward Saarenranta, Tuukka Matias Turtiainen. Avioliittoon aikovat: Hanna Marjatta Hoikkala ja Jonne Edvin Lantto, Marja Helena Tallavaara ja Risto Kaarlo Vähätalo, Mira Marketta Maksimainen ja Pekka Matias Tiilikainen. Hautaan siunattu: Saima Pool 95 v, Matti Arnold Halmekoski 92 v, Aatos Johannes Lehtonen 90 v, Eerik Ossian Räntilä 87 v, Laina Marjatta Rantanen 85 v, Oiva Olavi Laukkanen 79 v, Pertti Toropainen 78 v.

tullut s o k n o , No

ke sä?

juhannusjuhla

kesäillassa

Suvisunnuntain iltamusiikki

su 6.6. klo 19 Kauklahden kappeli Kauppamäki 1. Tuttua ja suosittua häämusiikkia.

Kesäkonserttien sarja alkaa. Vapaa pääsy.

kesäleirit koululaisillee ikäihmisten kesäkerho kesäkahvilat

Musiikkia

kesäillan raamattupiiri

TAPIOLA

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Musiikkia puolen päivän aikaan

Kastettu: Cassandra Ebba Maria Suikki, Alexander Noah Fellman, kaksoset Lovis Linnéa ja Kasper Sigismund Czanecki, Axel Eerik Määttä, Diego Anton Longo, Daniel Vilhelm Valdemar Stenholm, Artur Jonas Bernhard Qvickström, Isak Gottfrid Engblom. Hautaan siunattu: Björn Erik Torvald Weckström 94 v, Svanhild Linnea Lindfors 89 v, Bror Göran Flythström 71 v.

Ti 8.6. klo 12–12.30 Tapiolan kirkko Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, johtaa Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen.

Rukous

Ti 15.6. klo 12–12.30 Tapiolan kirkko Eeva Rysä, sello; Riikka Westerlund, viulu; Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen, urut.

Jupperin Kamarimusiikin Kesäkonsertti ke 9.6. klo 19 Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16. Ohjelmassa Bachia.

www.tapiolanseurakunta.fi

Kahvitarjoilu. Konserttiin vapaa pääsy.

TUOMIOKIRKKO

ESPOONLAHTI

Herra, meidän Jumalamme. Sinä et vain osoita rakkautta, sinä olet rakkaus. Ole pitkämielinen meitä rakkaudettomia kohtaan. Lahjoita meille Henkesi, rakkauden Henki, joka uudistaa meidät ja sitoo meidät toinen toiseemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

Hiljaisuuden hetki Näin ilmoituksen hiljaisuuden retriitistä Tallinnassa.

Edellinen syksy ja talvi olivat olleet minulle henkisesti hyvin raskaita. Mietin, että jos seuraavakin syksy olisi samanlainen, tuosta matkasta tulisi minulle ainakin yksi henkireikä. Niinpä ilmoittauduin. Hiljaisuuden retriitti! Mitä se tarkoittaa? Vastausta ei ollut, koska tämä oli elämäni ensimmäinen kokemus asiasta. Seuraavana aamuna herätin itseni kello neljän aikaan. Syötin hölmistyneen kissani, jonka mielestä oli vielä nukkumisaika. Niin sitten unisena kömmin pysäkille, jonne ilmestyi nainen. Olimme menossa samaan laivaan ja jopa samalle retkelle. Lähetin tavallaan kiitoksen Yläkertaan. Olihan Hän taas kerran huolehtinut minusta. Ehkä ei siten kuin olin kuvitellut, mutta kuitenkin. Tallinnassa meidät vietiin oikeaan luostariin. Ennen

kuin hiljaisuus alkaisi, kävisimme tutustumassa vanhan kaupungin kirkkoihin. Oli vaikuttava, mutta samalla ristiriitainen hetki, kun kokoonnuimme aloittamaan hiljaisuutta. Hiljaisuus tarkoitti sitä, että jokainen sai olla omissa oloissaan. Osallistuin yhteisiin rukoushetkiimme sekä nunnien rukoushetkiin. Asuimme omissa huoneissamme. Ikkunastani avautui näkymä vanhan luostarin raunioihin. Myöhemmin kävin raunioilla ja kävelin myös hautausmaalla. Siellä huokui ajattomuus. Löysin vanhoja hautoja. Löysin myös eräältä haudalta marmorilaa-

tan, johon oli merkitty nimiä kahdesta eri sukupolvesta. Viimeiset olivat haudattu vähän aikaa sitten. Mitä tuo hiljaisuus merkitsi minulle? Varsinaista hil-

jaisuutta ei minun tarvitse hakea, sillä kotona voin järjestää hiljaisuuden itselleni milloin tahansa. Asun yksin hiljaisen kissan kanssa. Sen sijaan työni on vaihtelevaa ja monien kanssa yhdessä tekemistä; on paljon ääntä ja vaihtuvia tilanteita. Tuolla luostarin hiljaisuudessa löysin kiireettömyyden. Kaikki asiat voidaan tehdä rauhallisesti aivan kuin aika olisi pysähtynyt. Sitten löysin ehkä tärkeimmän – sisäisen rauhan. Yhtäkkiä tajusin jotakin olennaista pudottuani syvään vesilätäkköön ja kasteltuani jalat perusteellisesti. Osasin nauraa itselleni. Samalla minulle selvisi sisäisen rauhan olemus: ole oma itsesi, naura, iloitse ja auta itseäsi ja toisia koko sydämestäsi. Se oli hiljaisuuden retriitin viesti, jonka yläkerta halusi minulle kertoa. Tuulapäivi Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämäs tä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkais taan mieluiten omalla nimellä.

20 esse

❘

3.6.2010

Kosti Sironen uskoo, että ilman kirjallisuutta hän olisi jäänyt paljosta paitsi. Kirjallisuudesta saa askelmerkkejä elämään. Se on yhdistelmälaji, joka kasvattaa ihmistuntemusta. Kirjallisuudessa yhdistyvät tiede, taide, uskonto, historia ja politiikka sekä kirjoittajan omat elämänkokemukset.

Kirjallisuudesta saa askelmerkkejä elämään Aikuisopettaja Kosti Sirosen kirjoittajakursseilta on noussut hämmästyttävä määrä esikoiskirjailijoita. Kun Sironen aloitteli uraansa 1970-luvun lopulla, kiisteltiin, voiko kirjoittamista ylipäätänsä opettaa. Teksti Sanna Kivikoski Kuva Jukka Granström

osti Sirosen mukaan 70-luvulla ajateltiin, että jokaisen pitää oppia kaikki itse. Kirjoittajan ihannekuvana oli merimies, jolla oli kansakoulussa äidinkielessä nelonen, mutta josta kehkeytyi merillä kirjailija. ”Kirjoittaja säästyy kuitenkin paljolta erehdykseltä, jos hän tietää esimerkiksi, miten romaanin voi aloittaa ja mikä on metafora (kielikuva). Nykyään lähes kaikki esikoiskirjailijat ovat käyneet kirjoittajakursseilla”, auskultoinut aikuisopettaja Sironen toteaa. Yli sata hänen entisistä oppilaistaan on julkaissut yhden tai useamman teoksen.

Kaikessa on valoa ja varjoa Sirosen ensimmäiset runot syntyivät 11-vuotiaana. Lukioikäisenä hän ahmi maailmankirjallisuuden klassikkoja ja alkoi suhtautua vakavasti kirjoittamiseen. Se tuotti tulosta, sillä vuonna 1969 julkaistiin hänen esikoisrunokokoelman-

sa, Tulevaisuudet. Sirosen kirjallinen tyyli on sittemmin muuttunut. ”Olen oppinut näkemään, että kaikella on kääntöpuolensa; valonsa ja varjonsa. Olen myös oppinut nauramaan itselleni.” Nykyään Sironen kutsuu itseään mieluummin aikuisopettajaksi kuin kirjailijaksi. ”En ole kirjoittanut itse pitkään aikaan. Opettaminen on vienyt mennessään, sillä pidän muiden kanssa työskentelystä. Olen saanut tehdä työtä, jota rakastan.” Sironen on opettanut kevään aikana kahdeksaa kirjoittajakurssia Espoon ja Helsingin työväenopistoilla. Opettajalta vaaditaan joustavuutta, kun oppilaat ovat 17–90 -vuotiaita, joilla on hyvin erilaisia valmiuksia. ”Elämänkokemus on suurin vahvuuteni opettajana. Olen tehnyt monenlaista työtä”, Sironen toteaa. Hän on työskennellyt muun muassa meijeri- ja telakkatyöläisenä, peruskoulun luokanopettajana sekä kirjallisuuden ohjaavana läänintaiteilijana Uudellamaalla. Freelance-aikuisopettajaksi Sironen siirtyi vuonna 1989.

Toivon kirjallisuudelle on kysyntää Sironen kertoo pohtineensa monasti, millainen hän olisi ilman kirjallisuutta. ”Uskon, että olisin jäänyt paljosta paitsi. Kirjallisuudesta saa askelmerkkejä elämään. Se on yhdis-

telmälaji, joka kasvattaa ihmistuntemusta. Kirjallisuudessa yhdistyvät tiede, taide, uskonto, historia ja politiikka sekä kirjoittajan omat elämänkokemukset.” ”Luonnontieteet tekevät hyvää työtä, mutta jokin x-tekijä jää niistä puuttumaan. Humanismissa vallitsee syvä usko ihmiseen. Se luo toivon ilmapiirin, jota ilman emme jaksaisi.”

”Olen oppinut näkemään, että kaikella on kääntöpuolensa; valonsa ja varjonsa.”

Rankat aiheet sekä raa’at kuvaukset ovat yleistyneet viime aikoina kirjallisuudessa. ”Toivon kirjallisuus ei ole muodissa. Haluan kuitenkin uskoa, että kirjailijat pyrkivät pahan kuvauksissakin näyttämään, miten huonosti asiat ovat. Se, että kirjailijat eivät vaikene, on alku.” Sirosen mielestä ihmiset hakevat kirjoittamalla vastausta siihen, mikä elämässä on tärkeintä. ”Kari Hotakainen on tästä hyvä esimerkki. Hän viljeli uransa alussa vitsejä kirjoituksissaan. Vitsejä hän edelleenkin kirjoittaa, mutta niihin on tullut syvyyttä ja vakavuutta.” Sirosen mukaan kotimainen kirjallisuus kestää kansainvälisen vertailun.

”Suomalainen nykykirjallisuus on monimuotoista ja ammentaa laajasti historiasta ja kulttuurista. Se ei ole pelkkää arkiproosaa, vaikka niin usein väitetään.” Kirjoittaminen ei ole Sirosellekaan taakse jäänyttä elämää. ”Se on kysymysmerkillä varustettu mahdollisuus, joka odottaa eläkkeelle jäämistä. Vanhoja tekstejä on pöytälaatikossa. Lisäksi minulla on ideoita, joista voisi kirjoittaa.” Kirjailijayhdistysten neuvottelukunta palkitsi Sirosen huhtikuussa Suunta-palkinnolla merkittävistä ansioista sanataiteen ja kirjoittamisen aseman parantamiseksi.

Kuusi vinkkiä luovaan kirjoittamiseen 1. Kirjoita itsesi puhtaaksi. ”On tärkeää, että kirjoittaja tietää, kuka hän on. Ensin pitää kirjoittaa itsensä puhtaaksi kaikista törkytunteista: vihasta, kaunasta ja katkeruudesta. Vasta sitten voi siirtyä kirjoittamisessa seuraavalle tasolle”, Kosti Sironen neuvoo. 2. Aloita omasta kyljestä. Kirjoittaminen kannattaa aloittaa itselle tutuista asioista, joita on helppo

tarkastella ja kuvata. 3. Älä löydä lajiasi heti. Kokeile erilaisia lajityyppejä ja tyylejä. 4. Valitse näkökulma. Kirjoittamisessa on oleellista, minkälaisen kertojaäänen valitsee. ”Kertojan voi myös häivyttää, jolloin lukija ei tiedä, kuka tarinassa on äänessä. Näkökulman suhteen voi kehitellä uudenlaisia ratkaisuja.” 5. Taustoita. Erityisesti romaanikir-

jailijat tarvitsevat monipuolista tietoa yhteiskunnasta, kulttuurista ja historiasta. Taustatutkimuksen mestariksi Sironen nimeää muun muassa Leena Krohnin. ”Hänen tuotantonsa monipuolisine taiteen ja tieteen viittauksineen on mielestäni Nobelin kirjallisuuspalkinnon arvoinen suoritus.” 6. Lue, kirjoita, karsi ja tiivistä.