Kirkko ja kaupunki 2024 17 Helsinki

24.10.2024 17 kirkkojakaupunki.fi

Onko Israelin valtio osa

Jumalan suunnitelmaa?

Tutkija Timo R. Stewart ja pappi Risto Auvinen ovat asiasta eri mieltä s. 11

Kuolevan lähellä oleminen voi tuntua vaikealta, koska siinä törmää elämän rajallisuuteen s. 14

Rakkauden rihmasto

Tänä syksynä ovat edesmenneet läheiset palanneet Saimi Hoyerin ajatuksiin lähes päivittäin s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Vapauden hinnan maksavat heikot

KUN PÄIHDEPOLITIIKAN SUUNTA on kohti vapauttamista, olisi rehellistä kertoa, että sillä on seurauksia. Näistä aiheutuvat taloudelliset kustannukset maksamme me kaikki veronmaksajat ja inhimilliset kustannukset päihteiden käyttäjät ja heidän läheisensä. Kun esimerkiksi esitettiin sitä, että alkoholin kotiinkuljetuksesta laatisi eduskunnalle mietinnön talous- eikä, kuten yleensä, sosiaali- ja terveysvaliokunta, vaikuttaa siltä, että jotakin halutaan piilottaa.

Oma lukunsa päihdepolitiikassa oli päätös nikotiinipussien kuudesta sallitusta mausta. Alkuperäinen tavoite oli karsia maut kahteen ja ehkäistä näin nuorten kiinnostusta tuotteisiin. Lopputulos oli, että lakiin kirjattiin kuusi makua. Ne sattuivat olemaan samat kuin pietarsaarelaisen yrityksen tuotteissa ja päätyivät lakiesitykseen Rkp:n ehdotuksesta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (Kok) totesi aivan oikein, että Rkp:n edellisen puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin toiminta ei ollut asiallista. Laista tehdään uusi esitys.

ALKOHOLIN KULUTUS on viime vuodet ollut laskussa, samoin tupakointi ja nuorten humalahakuinen juominen. Vaikka alkoholin saatavuutta on helpotettu, alkoholikuolemat ovat vuodesta 2010 laskeneet. Tämä toivottavasti kertoo humalahakuisen juomakulttuurin muutoksesta. Uusimmasta ehdotuksesta eli alkoholin kotiinkuljetuksesta on kuitenkin tutkimuksia maailmalta. Niissä on huomattu, että sitä hyödyntävät etenkin alkoholin riskikulut-

tajat. Olisiko tämä syytä ottaa lain valmistelussa huomioon?

Päihdepolitiikkaa ohjaavat vapauttamisen ideologia ja kaupalliset intressit. Poliitikkojen mielessä ovat fiksut kohtuukäyttäjät. Vapauden hinnan maksavat kuitenkin heikoimmat eli päihdeongelmaiset ja heidän läheisensä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa on ainakin 90 000 lasta, jotka kärsivät toisen tai kummankin vanhemman päihteiden käytöstä.

ALKOHOLIIN KUOLEE YHÄ yli 2 000 suomalaista vuosittain, tupakkateollisuus koukuttaa nuoria uusilla tuotteilla ja myös nuorten huumekuolemat ovat kasvussa. Jos vapautta lisätään, pitää haittojen ehkäisyyn ja hoitoon panostaa merkittävästi nykyistä enemmän. Lisäksi on syytä huomata, että alkoholin, tupakan ja huumeiden käytön seurauksista kertyy veronmaksajille iso lasku: pelkästään välittömät kustannukset ovat lähes kaksi miljardia euroa vuodessa.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi ”

PÄIHDEPOLITIIKKAA OHJAAVAT

VAPAUTTAMISEN

IDEOLOGIA JA KAUPALLISET INTRESSIT.

Elämän voi ymmärtää vain taaksepäin ja kuitenkin sitä on elettävä eteenpäin.

TANSKALAINEN TEOLOGI JA FILOSOFI SØREN KIERKEGAARD (1813–1855)

Niin kuin puut luopuvat syksyllä lehdistään, auta minua, Luoja, päästämään irti asioista, joita en enää elämässäni tarvitse. Anna voimaa ja viisautta kohdata tulevat haasteet. Opeta nauttimaan tästä hetkestä.

Nyt tiedän, ettei surusta pääse eroon unohtamalla vaan oppimalla elämään menetyksen kanssa.

ENTINEN HELSINGIN

KAUPUNGINJOHTAJA

EVA-RIITTA SIITONEN ME NAISET -LEHDESSÄ 41/2024

Onnellisia ovat suruaan valittavat: heitä lohdutetaan.

EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 5:4 (VUODEN 2020 SUOMENNOS)

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: TIMO SEPPÄLÄINEN

Seuraava lehti ilmestyy 7.11.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Muillakin lajeilla on oikeus asua maapallolla”

Ympäristötoimittaja ja metsänhoitaja Katja Lamminen kertoo keinot luontokadon pysäyttämiseen Suomen metsissä.

TEKSTI

PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Mitä hyötyä luonnon lajikirjosta on kaupunkilaisille, Metsien monimuotoisuus -tietokirjan tekijä Katja Lamminen?

– Ihmiset tarvitsevat luontoa vastustuskykynsä ylläpitoon. Jos lähimetsän lajisto köyhtyy, sen ekosysteemi saattaa romahtaa. Ihmisistä tulee allergisempia ja sairaampia, kun he altistuvat yhä vähemmän metsien mikrobeille ja muulle lajikirjolle.

– On tutkittu, että metsämaan pintakerroksen eli kuntan siirtäminen päiväkodin pihalle parantaa lasten suojaa sairauksia vastaan. Kuntassa kasvavat sammalet ja varvut.

2

Miten kaupunkilainen voi edistää metsien monimuotoisuutta?

– Kannattaa seurata, ovatko kaupunki tai seurakunnat panemassa lähimetsiä sileiksi. Olin järkyttynyt, kun Helsingin kaupunki aikoi räjäyttää

luonnonkauniin Matokallion jäähallin tieltä. Kansalaisaktiivisuuden ansiosta se ilmeisesti säästyy. Metsien suojeluun voi myös lahjoittaa rahaa.

– Jokainen voi kierrättää ja ostaa vain tarpeeseen. Kaikki kulutettavat resurssit tulevat luonnosta, joko elollisesta tai elottomasta kallioperästä louhimalla. Itseltään voi myös kysyä, pitääkö ostaa argentiinalaista tai brasilialaista naudanlihaa. Sademetsät katoavat, kun niitä raivataan nautojen laidunmaiksi. Lihansyöntiä kannattaa ylipäätään vähentää.

3Kuinka suhtaudut kansalaistottelemattomuuteen keinona taistella luontokatoa vastaan?

– Tunteenpaloa ja kansalaistottelemattomuutta on tarvittu kautta aikojen, jotta asiat ovat nytkähtäneet eteenpäin. Mietitään vaikka Koijärvi­liikettä. Nykypoliitikot, jotka tuomitsevat tämän ajan aktivisteja, ovat saattaneet tehdä radikaaleja juttuja nuorina.

– Nuorilla on hirveä hätä siitä, mitä tälle maalle ja planeetalle tapahtuu. Syvä huoli pitää ymmärtää, vaikka olisi eri mieltä toimintatavoista.

– Liikenteen pysäyttäminen vähäksi aikaa on minusta pientä siihen verrattuna, miten haitallisia päätöksiä eduskunnassa tehdään. Eduskuntatalon maalaaminen meni ehkä överiksi.

4

Mitä pienmetsänomistaja voi tehdä monimuotoisuuden hyväksi?

– Metsänomistajissa on aika paljon kaupunkilaisia, ja heidän osuutensa kasvaa. Vajaa kaksi kolmasosa metsänomistajista asuu jossain muualla kuin metsiensä luona.

– Metsäammattilaisten ei tarvitse antaa sanella, mitä omalle metsälle tehdään. Kannattaa punnita rauhassa, haluaako painottaa muitakin kuin taloudellisia arvoja. Jos itselle ehdotetaan harvennusta tai päätehakkuuta, voi sanoa, että katsotaanpa ensin, olisiko metsässä arvokohteita, joita voisi tarjota valtion rahoittamaan suojeluun.

– Vähintään järeät haaparyhmät on hyvä jättää pystyyn. Haavasta, pihlajasta, hieskoivusta ja pienestä rauduskoivusta ei saa hakattuna kovaa hintaa, mutta ne ovat todella tärkeitä monille kovakuoriaisille ja muulle monimuotoisuudelle.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Kaikki elollinen on pyhää. Meidän pitää yrittää elää niin, että aiheutamme mahdollisimman vähän haittaa ja kärsimystä toisille elollisille.

– Muillakin lajeilla on oikeus asua maapallolla. Emme me voi viedä kaikkea tilaa. ■ Katja Lammisen kirja Metsien monimuotoisuus (Tapio) julkaistiin elokuussa.

Jäähyväiset kukilla

Hautajaiskukkiin haetaan inspiraatiota vainajan persoonasta, luonnosta ja julkkisten hautajaisista. Seurakunnat rohkaisevat omaisia tekemään omannäköisiä valintoja.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA RIIHELÄ

Ruusut, liljat ja neilikat ovat vuodesta toiseen suosituimpia hautajaiskukkia.

– Tykättyjä ovat myös kaikki kukat, jotka löytyvät luonnosta tai ”mummon puutarhasta”, kertoo HOK-Elannon hautauspalvelun vastaava floristi Anna Salomaa.

Syksyllä erityisen haluttuja ovat gladiolukset ja daaliat, talvella taas havut ja tulppaanit. Keväällä kysytään orvokkeja tai kieloja ja kesällä niittykukkia, ruiskukkia, hajuherneitä, pioneja sekä pelargoneja.

Hautajaiskimput, -vihkot ja arkkukoristeet ovat yleensä kaksivärisiä. Toinen väreistä on tyypillisesti valkoinen. Perinteinen väri valkoisen rinnalla on sininen. Viime vuosina myös murretut sävyt, kuten liila ja persikka, ovat kasvattaneet suosiotaan. Lisäksi punainen ja vaaleanpunainen ovat pidettyjä vaihtoehtoja.

VUODENAJAT VAIKUTTAVAT paitsi siihen, mitä kukkia on saatavilla, myös hautajaiskukkien väritykseen.

– Syksyllä valitaan usein ruskan sävyjä. Talvella, kun ulkona on valkoista, saatetaan haluta tosi pirteitä värejä. Keväällä moni etsii herkkiä pastellisävyjä, Anna Salomaa sanoo. Inspiraatiota hautajaiskukkiin haetaan luonnon lisäksi suurhenkilöiden hautajaisista.

– Kun Englannin kuningatar oli kuollut, monessa hautajaiskukkatilauksessa toivottiin kieloja ja puutarharuusuja, eli samoja kukkia, joita hänen arkullaan oli ollut.

– Martti Ahtisaaren hautajaisissa perhe laski arkulle kokovalkoisen kukkalaitteen. Seuraavina viikkoina myös meiltä tilattiin kokovalkoisia hautajaiskukkia, Salomaa kertoo.

Monet haluavat myös, että hautajaiskukat ovat vainajan maun mukaiset ja muistuttavat hänestä.

KUKKAKIMPPUJA ON KÄYTETTY hautajaisissa jo ainakin 10 000 vuotta sitten Lähi-idässä Syyrian ja Siinain alueella. Antiikin kreikkalaiset puolestaan valmistivat kukista vainajille kruunuja.

Roomalaiset taas peittivät ruumiita kukilla ja rakensivat hautojen ympärille pieniä puutarhoja. Iankaikkiseen elämään uskovat varhaiset kristityt kielsivät kukkien käytön haudoilla, koska kukat lakastuivat ja symboloivat siten kuolemaa. Lisäksi he kokivat, että tapa oli pakanallinen. Nykyinen hautajaiskukkakulttuurimme on peräisin 1800-luvun Ranskasta, jossa alettiin tuolloin valmistaa hautajaisiin kukkakransseja.

”Joskus vanhempaa tai isovanhempaa on ollut saattamassa pieni lapsi mukanaan nalle, joka on sitten asetettu arkun päälle.

– He ajattelivat, että mitä isompi ja näyttävämpi kranssi hautajaisiin hankittiin, sitä suurempi suru oli kyseessä. Suurmiesten ja -naisten hautajaisissa oli lopulta kokonaisia kärryjä, jotka olivat täynnä kukkia, kertoo symbolitutkija ja kirjailija Liisa Väisänen

Hautajaiskukkiin liittyy myös monenlaista symboliikkaa.

– Esimerkiksi ranskalaiset veivät ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaatuneiden sotilaiden haudoille keltaisia krysanteemeja. Kullankeltainen väri viittaa Jumalan valoon, josta ihminen voi löytää lohtua.

Suomessa suosittu hautajaiskukka on ollut kalla.

– Kalla on hieman kohdun muotoinen, ja siten siinä on hieno viittaus uudestisyntymiseen, Väisänen sanoo.

Uudestisyntymistä symboloivat myös käpy ja sen ”uuden elämän” siemenet.

PISARANMUOTOISET HAUTAVIHKOT olivat aiemmin yleisiä, mutta nyt suositaan hautakimppuja.

– Hautavihkoissa on muovinen pohja ja sieni, joten ekologisten arvojen myötä hautakimput ovat yleistyneet etenkin Etelä-Suomessa, Anna Salomaa kertoo.

Yhä useammmin hautajaisvieraita pyydetään tuomaan vain yksi kukka, usein se on ruusu.

Haagan seurakunnan kirkkoherra Mari Mattsson arvelee, että muutos voi johtua taloudellisista syistä: hautajaisista tulee joka tapauksessa paljon kuluja.

– Voidaan myös ajatella, että kukat annetaan läheiselle silloin, kun hän on elossa, ja hautajaisissa hyvästellään pienimuotoisemmin yhdellä kukalla.

Lisäksi syynä voi olla tuhkausten yleistyminen. Ei ole enää hautapaikkaa, minne kukat jätettäisiin.

– Harva haluaa viedä hautajaiskranssia tai -kimppua omaan kotiinsa. Jos ei ole sukuhautaa, minne kukat viedään, voi olla helpompaa, että jokainen vieras tuo yhden kukan, joista sitten kootaan kimppu muistotilaisuudessa, Mattsson sanoo.

YHDEN KUKAN tuomisen yleistyttyä moniin seurakuntiin on hankittu maljakoita niitä varten.

– Hautajaisissa arkun päädyssä voi olla esimerkiksi kaksi korkeaa maljakkoa, joihin kukat laitetaan.

Kukan voi myös laskea arkun päälle.

Seurakunnat eivät aseta rajoitteita sille, millaisilla kukkalaitteilla omaiset voivat vainajia muistaa. Päinvastoin seurakunnissa halutaan tukea ja rohkaista ihmisiä tekemään omannäköisiä valintoja.

Myös muut muistoesineet kuin kukat ovat tervetulleita.

– Joskus vanhempaa tai isovanhempaa on ollut saattamassa pieni lapsi mukanaan nalle, joka on sitten asetettu arkun päälle, Mattsson kertoo.  ■

Lähde: Kotimaisten kielten keskuksen blogi: Kukkain kielellä (2010).

Kuolema hakee tanssiin

Ateneumin uutuusnäyttely sopii niin halloweenin kuin pyhäinpäivänkin tunnelmiin

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT VINCENT VAN GOGH FOUNDATION, NASJONALMUSEET/ANDREAS HARVIK, KANSALLISGALLERIA/ALEKS TALVE

Taas on käsillä se aika vuodesta, jolloin sekä keppostellen karnevalisoidaan kuolemaa että kokoonnutaan hautausmaille muistamaan edesmenneitä läheisiä. Jos muovisen halloweenkrääsän ja pyhäinpäivän hillityn hartauden lomaan kaipaa taide-elämystä, sellainen löytyy Ateneumin Gothic

Modern – Pimeydestä valoon -näyttelystä.

Halloweenin ja pyhäinpäivän tunnelmiin näyttelyssä pääsee tutkailemalla vaikka näitä:

Luurankoja ja pääkalloja Luurangot ja pääkallot taiteessa viittaavat kuolemaan ja kuolevaisuuteen, ja Ateneumissa niitä on nyt tarjolla runsas kattaus. On

Hugo Simbergin hellyttäviä ja humoristisiakin kuolemahahmoja hoivaamassa puutarhaansa ja tanssittamassa kansaa. On Vincent van Goghin Tupakoiva luuranko, joka sopisi vaikka tupakka-askiin varoitukseksi.

Arnold Böcklinin omakuvassa irvistävä kuolema soittaa viulua taiteilijan olan takana. Helene Schjerfbeckin vanhuuden omaku-

vassa kuolema puolestaan tuntuu jo ottaneen ihmisen omakseen: silmät katsovat tyhjinä ja riutuneet kasvot ovat painuneet pääkallon muotoisiksi.

Kauhua

Tumma lintu lentää valottomassa, harmaassa maisemassa. Siiveniskut voi melkein kuulla. Theodor Kittelsenin Syysilta-teosta katsoes-

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Vincent van Gogh maalasi Tupakoivan luurangon vuonna 1886.

Hugo Simbergin teos Tanssi sillalla on vuodelta 1899.

sa lähestyvän pahan tuntu saa ihon kananlihalle.

Painajaismainen tunnelma hallitsee myös Sascha Schneiderin maalausta Riippuvaisuuden tunne, jossa alaston, kahleissa oleva ihminen näyttää kovin avuttomalta sei­

soessaan möhkälemäisen pedon edessä.

Surua

Edvard Munchin litografia Kuolinvuoteen ääressä näyttää vainajan vierelle ryhmittyneiden omaisten ryhmän. Jokainen heistä on tuoreen surunsa kanssa avuton ja yksin. Munchin Golgata -maalauksessa taka­alalla on ristiinnaulittu Jeesus, mutta kuvaa hallitsevat etualalle kokoontuneen ihmisjoukon reaktiot kärsimykseen, jota he ovat joutuneet todistamaan.

Surun ja kärsimyksen kuvaajana Käthe Kollwitz on ihan omassa sarjassaan. On vaikea löytää osuvia sanoja kuvaamaan tuskaa, joka hänen grafiikanteoksistaan välittyy: mitä tuntee äiti, joka puristaa kuollutta lastaan tiukasti syliinsä, tai lapsi, joka pyrkii kuolevan äitinsä syliin? ■

Gothic Modern on esillä 26.1. asti Ateneumin taidemuseossa.

LAADUKASTA KOTISIIVOUSTA JA LUOTTOSIIVOOJA

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA KODISTASI, luotettavat kotisiivoojamme auttavat kodinhoidossa. Teemme pääkaupunkiseudulla perus-, ylläpito- ja muuttosiivouksia, ikkunanpesuja ja muita kodinhoitotehtäviä jatkuvalla sopimuksella tai kertaluontoisesti.

Jatkuvalla sopimuksella olevia asiakkaitamme palvelee sama tuttu luottosiivooja. Voit ostaa siivouspalvelujamme arvonlisäverottomana, jos toimintakykysi on alentunut esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia.

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI:

Palvelukoordinaattori 050 472 1348 Ma–Pe Klo 8–16 kotisiivous@paivakumpuhoiva.fi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Edvard Munchin Kuolinvuoteen ääressä -teos on vuodelta 1896.

Theodor Kittelsenin teos Syysilta valmistui 1894–1896.

Nuoripari Romppanen kävi Martin lapsuuden kotiseudulla Ahmovaarassa ja Kolilla.

Lopulta kaikki katkeaa

Kun Ritva Romppanen sairastui vakavasti, Martti Romppaselle oli selvää, että hän hoitaa vaimoa kotona. Ritva kuoli joulukuussa 2023. Nyt Martti kertoo heidän elämänmatkastaan, johon kuului onnen hetkiä ja kovia paikkoja.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Huvit olivat vähissä 1960-luvulla. Olin lapsesta saakka työntekoon tottunut maalaispoika PohjoisKarjalasta. Armeijan jälkeen olin tullut Helsinkiin Wärtsilän telakalle levyseppähitsaajakurssille ja jäänyt töihin telakalle.

Vapaa-ajalla kävin tansseissa Kulttuuritalolla ja Yrjönkulmalla. Siellä tapasin Ritvan. Hän oli silloin Diakonissalaitoksen Rinnekodissa hoitajaapulaisena.

Vuonna 1969 menimme Kallion kirkossa naimisiin ja muutimme yhteiseen kotiimme, yksiöön Etelä-Haagaan. Ritva meni Diakonissalai-

toksen kouluun ja valmistui apuhoitajaksi 1968. Tyttäremme Marika syntyi 1971. Kolmen vuoden päästä siitä meille tarjottiin Pursimiehenkadulta talomiehen hommaa, johon ryhdyimme. Ritva hoiti siivouksen, ja minä hoidin muut talonmiehen työt ja kävin töissä telakalla.

Nousin aina vartin yli kolme. Tein lumityöt ja sen jälkeen vetäisin pannuhuoneessa haalarit päälle ja lähdin telakalle seitsemäksi. Illalla tein taas lumitöitä yhteentoista asti. Nukuin sellaiset kolme tuntia. Se oli raskasta, mutta olimme suunnitelleet Ritvan kanssa, että teemme näin jonkin aikaa. Siinä oli se etu, että Ma-

rika sai olla kotona, eikä hänen tarvinnut mennä hoitoon.

Kun Marika meni yläluokille, Ritva pääsi Marian sairaalaan naisten sisätautiosastolle töihin ja muutimme Lauttasaareen.

VAIKKA ELÄMÄ OLI työntäyteistä, avioliittomme voi oikein hyvin. Ritva oli hyvä ihmisenä ja luonteeltaan. Mikään avioliitto ei toimi, elleivät osapuolet ymmärrä toisiaan. Meillä kaikki asiat puhuttiin tässä ja nyt eikä räjähdelty. Sen takia olimmekin kimpassa 58 vuotta.

Raskaan työn takia Ritvan selkä meni sitten niin huonoon kuntoon, että hän joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Se oli kova paikka, sillä hän oli tottunut tekemään töitä. Jonkin aikaa itkua riitti, mutta minun täytyi olla hänen tukenaan. Se oli sitä, että keskustelimme. Ritvalla säilyivät suhteet vanhoihin työkavereihin. He soittelivat ja kyselivät vointia.

Kun jäin vuonna 2008 eläkkeelle, se oli hienoa. Ajattelin, että nyt alkaa meidän yhteinen aikamme.

KAIKKI VAIKEUDET alkoivat siitä, kun Ritva sairastui vakavasti. Vuodesta 2012 lähtien jouduin hoitamaan häntä.

Ritvalle oli varattu aika vatsaleikkaukseen. Ennen sitä hänen piti käydä tietokonetomografiatutkimuksessa, ja siinä ilmenikin rintasyöpä. Se oli kamala paikka. Leikkausta jouduttiin siirtämään syöpähoitojen takia.

Kun Ritva vihdoin pääsi vatsaleikkaukseen, se epäonnistui. Piti vain odottaa, että tilanne joten-

kin paranee, mutta Ritvan paino alkoi romahtaa. Menimme Meilahden sairaalaan ja sanoimme, että täytyy tehdä joku ratkaisu.

Ratkaisu oli se, että aloin syöttää Ritvaa syöttöletkun kautta. Sitä pitkin menivät myös murskaamani lääkkeet. Hän söi puolitoista vuotta koneruokaa. Toin sitä apteekista monta kassia kerralla. Minulla on A4­vihkoja, joihin olen tarkkaan merkinnyt, mitä Ritvalle meni ja paljonko hän sai kaloreita. Välillä Ritvalla oli niin pahat kivut, ettei hän pystynyt nukkumaan kuin pyörätuolissa. Arvaa, minkälaista on yrittää nukkua, kun toinen on pyörätuolissa ja olet hänen vieressään.

RITVA PÄÄTTI mennä vatsan korjausleikkaukseen. Korjausleikkaus kutakuinkin onnistui sillä tavalla, että tilanne oli sen jälkeen parempi. Ritva laitettiin Suursuon kuntoutussairaalaan toipumaan. Olin siellä hänen kanssaan kahdeksan tuntia joka päivä.

Pikkuhiljaa saatiin viimeinenkin letku pois, ja Ritva pystyi syömään sosetta. Minä soseutin ruoat, keitin kiisselit ja tein aamupuurot ja muut ja annoin lääkkeet. Se oli hyvä päivä, kun ensimmäisen kerran pystyin laittamaan Ritvan suuhun teelusikallisen jäätelöä.

Hoidin Ritvaa 11 vuotta. Siinä oppi hirveän paljon. Virallisesti olin omaishoitaja noin neljä vuotta. Minulta kysyttiin ihmetellen, että miksi vasta silloin hain omaishoitajuutta. Kukaan ei ollut sanonut, että minulla olisi ollut sellainen mahdollisuus.

Olimme Ritvan kanssa olleet yli 50 vuotta yhdessä, ja oli itsestään selvää, että hoidan häntä. Jos minä olisin sairastunut, Ritva olisi toiminut samoin. Olimme sen verran hoitolaitoksia kiertäneet, että tiesimme, minkälaista niissä on.

”

Vien

haudalle aina

Ritvan kukat. Ne ovat vaaleanpunaisia ruusuja. Arkun kannella oli samanvärisiä.

Ritva pelkäsi minun kuolemaani, koska sukuni miehet ovat kuolleet jo ennen kuusikymppisiään. Olemme kaikki miehet sairastuneet vakaviin sydänsairauksiin. Minulle aina sanottiin Ritvasta, että kyllä sinun kelpaa, kun sinulla on oma hoitaja. Mutta meillä se menikin näin päin.

MÖKILLÄ VUONNA 2019 Ritva kaatui lonkkansa päälle niin, että se murtui. Ritvalla todettiin Parkinsonin tauti, siksi hän kaatui.

Kesällä 2023 teimme Ritvan kanssa vielä kaksi reissua Loimaan­mökille. Olin ostanut pakettiauton ja rakentanut siihen telineen, että sain nostettua Ritvan hyvin etupenkille. Kun askartelin jotain ulkona, toin Ritvan pyörätuolissa pihalle. Olin tehnyt mökille ulkosaunan ja suihkun. Mökillä häntä oli hyvä hoitaa, koska siellä ei ollut rappusia eikä kynnyksiä.

79-vuotias Martti Romppanen teki vaimostaan Ritvasta ja yhteisistä muistoista valokuvakirjan.

Ritvan kanssa aika vain meni, eikä kummallekaan tullut yhtään mieleen puhua siitä, mitä tapahtuu, kun jommastakummasta aika jättää. Kaikesta huolimatta Ritvan luonne pysyi mukavana. Mutta totta kai häntä piti kannustaa. Sanoin, että nukutaan yksi yö, huomenna on uusi aamu. Vakuutin hänelle, että jos tänään on heikko olo, ei kannata ajatella, että huomenna olisi samalla tavalla. Ja kun nukut yön ja saat uusia ohjeita, olet erilainen huomenna.

JOUDUIN SITTEN itse sairaalaan virtsakivien takia. Sillä aikaa kodinhoitaja ja tyttäremme Marika hoitivat Ritvaa. Tulin sairaalasta lauantaina kotiin ja kaikki oli hyvin. Tuli sunnuntai, ja illalla soitettiin vielä Ritvan kanssa videopuhelu Marikalle.

Laitoin Ritvan yhdeksän maissa nukkumaan. Pari tuntia myöhemmin hän sanoi, että nyt tuli Meilahden reissu. Soitin hätäkeskukseen, ja hän keskusteli virkailijan kanssa.

Ritvan käsiä puristaessani tunsin, ettei hänen toisessa kädessään ollut voimaa ollenkaan. Hän sanoi, että päässä on särkyä.

Ambulanssi tuli. Kysyin Ritvalta, mitä laitan reppuun mukaan. Hän sanoi, että laita se peitto. Siitä tiesin, ettei kaikki ollut hyvin. Kuka lähtee sairaalaan peiton kanssa?

Ritvalla oli vakava verenvuoto aivoissa. Sanoivat sairaalasta, että ala tulla vain heti, että Ritva on vielä sen verran tajuissaan.

Se oli keskiaivorunkojen välissä oleva iso vuoto. Mitään ei ollut tehtävissä. Sunnuntaina aamuyöllä olimme Marikan kanssa sairaalassa. Saattohoito alkoi. Se oli surullinen paikka.

Saattohoito jatkui kuusi päivää. Ritva kuoli 76­vuotiaana joulukuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2023.

EN TIEDÄ, miten elämä siitä eteni. Se oli raskasta aikaa. Omaiselle tulee paljon tehtävää, kun läheinen kuolee. Pitää hoitaa asioita ja lopulta kaikki katkeaa, pankkiasiat ja muut.

Ritvan kuolema tuli yllätyksenä. Emme olleet puhuneet mitään siitä, että mitä sitten, kun toinen lähtee täältä, joten jouduin tekemään ratkaisut yksin.

Mietin pitkään hautapaikkaa ja tulin siihen tulokseen, että mennään Loimaalle Ritvan isän ja äidin hautaan. Nyt on Marikan kanssa puhuttu, että myös minä menen sinne ja Marika menee. Menemme kaikki samaan paikkaan.

Kun Ritva vielä eli, jaoin olohuoneen pöydän ääressä lääkkeemme. Ritva istui tuolissaan ja tarkkaili. Kysyin aina häneltä, menikö oikein. Vieläkin, kun jaan lääkkeitä vain itselleni, niin keskittyessäni siihen yhtäkkiä luulen, että Ritva on vieressäni. Tulee vieläkin kysyttyä, että menikö oikein. Ikävälle ei voi tehdä mitään. Se vain on. Se hyvä puoli tässä on ollut, että olen kakarana nähnyt, miten elämä menee. Olen ollut seitsemän vanhana keskellä yötä ukin sängyn vieressä, kun hän veti viimeiset henkäykset.

HAUTAJAISTEN JÄLKEEN tein Ritvasta valokuvakirjan. Albumi alkaa siitä, kun hän oli töissä vastavalmistuneena apuhoitajana Rinnekodissa ja seuraavana tulevat kihla­ ja hääkuvamme. Valokuvia on myös siitä, kun nuorina olimme Ahmovaarassa ja kävimme Kolilla. Kun tyttäremme Marika syntyi, tuli jo värikuvia. Reissussa Ritva on Kiinan muurilla ja kirjailija Agatha Christien jalanjäljillä. Kuvissa näkyy myös viimeinen kesälomamme Lapissa.

Meille tuttu pappi Jukka-Mikko Karjalainen siunasi Ritvan Hietaniemen hautausmaan kappelissa. Tunnemme Jukka­Mikon monen vuosikymmenen takaa. Ritvan arkun lisäksi olen ottanut hänen siunauspuheestaan kuvan ja liittänyt senkin Ritvan valokuva­albumiin. Niihin kuviin albumi päättyy.

Käyn Ritvan haudalla pyhäinpäivänä, ja jo ennen sitä. Vien haudalle aina Ritvan kukat. Ne ovat vaaleanpunaisia ruusuja. Arkun kannella oli samanvärisiä.

SUHTAUTUMISENI KUOLEMAAN ei ole oikeastaan muuttunut Ritvan kuoleman jälkeen. Joskus silloin, kun vakava sairaus tuli, ajattelin kuolemaa. Mutta olen saanut vastauksen unessa: kuolema ei ole niin paha asia kuin luullaan. Minulle näytettiin, miten se menee.

Surussa minua on auttanut se, että on ollut paljon askareita. Työ on tavallaan pelastanut. Loimaan­mökillä korjasin viime talvena katon. Laitoin myös uuden lattian ja savupiipun. Pohjois­Karjalassa olen ollut metsää raivaamassa.

Ajatuksiin ei saa ruveta kerryttämään pahaa mieltä. Täytyy osata olla valoisella mielellä huomisesta, ja muutenkin täytyy ymmärtää, että tämä on elämä. Aina joskus se joltakin loppuu. Sillä tavalla se vaan menee. Pitäisi kuitenkin olla ystäviä, joiden kanssa jakaa asioita.

Mutta ei minulla ole täältä kiire pois. Täällä on mukava olla niin kauan kuin vain pidetään. Ahmovaara on paras paikka. Mikään ei ole niin hyvää kuin se, kun menen vanhan kotipaikan metsään, jossa olen ollut jo pienenä poikana ja jonka olen aikuisena raivannut. Istun kannon nokkaan ja katselen maisemaa.

Ritvan kotipaikka Loimaa on minulle myös tärkeä. Kun olen tehnyt siellä päivän töitä, menen istumaan saunan kuistille ilta­aurinkoon. Siinä istuttiin Ritvan kanssa.” ■

Lopunaikojen merkkien näkijät

Terhi Törmälehto kirjoitti romaanin kristityistä sionisteista, jotka näkevät maailman henkivaltojen taistelukenttänä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

Aamulla on kylmä. Päivällä on kuuma. Työ on raskasta ja likaista. Sellaisia ovat Terhi Törmälehdon muistot liki kolmenkymmenen vuoden takaa israelilaisen kibbutsin kiivipelloilta. Hän oli lähtenyt sinne lukion jälkeen vetämään henkeä. Taustalla ei ollut mitään suurta aatteen paloa vaan ennemminkin halu nähdä maailmaa ja kokea uutta.

Omasta kokemuksesta oli apua, kun Törmälehto kirjoitti elokuussa ilmestynyttä romaaniaan He ovat suolaa ja valoa. Romaanin toinen päähenkilö, lääkäri Susanna, on vapaaehtoistyössä laittoman juutalaissiirtokunnan viiniviljelmällä palestiinalaisalueella. Pitkinä ja uuvuttavina työpäivinä Susannaa siivittää vahva vakaumus, että hän on oikealla asialla, Jumalan tahtoa toteuttamassa.

Susanna on kristitty sionisti. Hänelle Israelin valtiossa on kyse Raamatun profetioiden täyttymisestä. Susanna odottaa lopunaikoja ja Jeesuksen toista tulemista, mutta sen edellytyksenä on juutalaisten kokoaminen Israeliin. Sitä vauhdittaakseen Susannakin on osallistunut niin kutsuttuun alija-työhön eli maksanut juutalaisten muuttomatkoja Israeliin.

Lopunaikojen odotus ja sen merkkien näkeminen maailman tapahtumissa on ollut yksi kristinuskon juonne ihan alkuseurakunnasta asti. Varhaiset kristityt odottivat Jeesuksen palaavan jo heidän elinaikanaan, mutta sitä mukaa, kun tuo paluu on viivästynyt, tuntuu kiivain ja äänekkäin odotus jääneen herätyskristillisyyden huoleksi. Kristilliseen sionismiin se kuuluu olennaisesti.

– Lopunaikojen merkit kiinnostavat minua kovasti. Niitä voi nähdä luonnonilmiöissä, mutta myös sodissa ja levottomuuksissa sekä länsimaiden moraalisessa rappiossa. Ja myös kristittyjen vaino on yksi merkki, johon usein viitataan. Fundamentalistisessa uskonnollisuudessa ja myös politiikassa on aika tyypillistä nähdä itsensä jotenkin uhattuna – että meitä ei nyt hyväksytä tai meidät hiljennetään, Törmälehto sanoo.

ROMAANIN AIHE oli elänyt Terhi Törmälehdon mielessä jo pitkään. Hän halusi käsitellä uskonnollista fundamentalismia, jota kristillinen sionismikin edustaa. Taustatyötä tehdessään hän luki aihetta käsittelevää tutkimusta, perehtyi asialle omistautuneiden järjestöjen työhön, liittyi niiden sähköpostilistoille ja luki niiden julkaisemia lehtiä. Hän katsoi israelilaisia sarjoja suoratoistopalveluista ja jopa opiskeli hepreaa Duolingo-

sovelluksen avulla. Hän myös teki kaksi matkaa Israeliin ja Palestiinaan.

Törmälehto kertoo, että kirjoittaminen on hänelle eräänlaista tutkimusta.

– Kaikissa kolmessa romaanissani on ollut joku ilmiö tai kysymys, joka on kiehtonut minua. Olen lähtenyt selvittämään, mitä se merkitsee ihmisille, jotka ovat sen sisällä, ja toisaalta niille, jotka ovat sen liepeillä tai joutuvat haluamattaankin tekemisiin sen kanssa – tai ehkä ihailevat sitä. Ja miltä se näyttää kauempaa katsottuna.

Törmälehdon edellisessä romaanissa, hänen isosisästään Taavi Törmälehdosta kertovassa Taavissa, tuo ilmiö oli sotasankaruus. Esikoisteos Vaikka vuoret järkkyisivät puolestaan tarkasteli nuoren naisen uskonnollista etsintää ja karismaattista kristillisyyttä.

UUDEN ROMAANIN toinen päähenkilö lopunaikoja odottavan Susannan rinnalla on Anu. Hän on opettaja, joka on matkustanut Israeliin, koska on kokenut Jumalan ohjanneen hänet sinne. Anu tarkkailee jatkuvasti pieniäkin tapahtumia ympärillään ja oman mielensä liikkeitä nähdäkseen niissä rukousvastauksia ja merkkejä Jumalalta.

Terhi Törmälehdolle Anun ja Susannan edustama puhetapa ja ajatusmaailma ovat jonkin verran tuttuja teinivuosilta, jolloin hän liikkui erilaisissa kristillisissä yhteisöissä. Hän arvioi jo silloin katsoneensa ihmisten toimintaa kuin antropologin tai kielitieteilijän silmin.

Romaanin henkilöiden mustavalkoisen maailmankuvan kuvitteleminen ja kuvaaminen oli Törmälehdon mukaan hänelle helppoa siksikin, että hän arvioi olevansa itse jollakin tapaa monomaani ja yhden asian ihminen. Joskus hän on miettinyt, että hänestäkin olisi voinut tulla henkilöidensä kaltainen.

Ei kuitenkaan tullut. Pikkuhiljaa Törmälehto erkaantui herätyskristillisistä porukoista. Hän huomasi, ettei hänen uskonsa ollut niin vahvaa ja yksiselitteistä kuin millaiseksi usko niissä yhteisöissä käsitettiin.

– Eikä ollut kyse siitä, että minulta olisi vaadittu jotakin tai minua olisi painostettu, vaan ihan siitä, miten sen itse koin.

Monille lukijoille Törmälehdon romaanin henkilöissä hämmentävintä lienee heidän peittelemätön uskonsa siihen, että maailma ja ihmisen sielu ovat erilaisten henkivaltojen taistelutannerta. Siksi on jatkuvasti oltava valppaana. ”Jokainen tie on kaita tai lavea, henget ovat kaikkialla. Onhan Rovaniemikin henkivaltojen taistelukenttä”, romaanin Anu ajattelee.

Terhi Törmälehto arvioi, että uskonto ei ole ainoa elämänalue, jossa ihmisen taipumus mustavalkoiseen ajatteluun näkyy. Sitä on myös politiikassa ja erilaisissa elämäntapavalinnoissa.

– Puolisoni on Kolumbiasta. Siellä uskonnollisuus on paljon arkisempi osa ihmisten elämää kuin meillä ja siihen mahtuvat myös selittämättömät asiat. Siellä ei ajatella, että ihmiset, joilla on hengellisiä kokemuksia tai jotka uskovat vaikka saavansa Jumalalta merkkejä, ovat jotenkin hölmöjä tai hihhuleita, Törmälehto kertoo.

KUN JULKISUUDESSA käsitellään esimerkiksi herätysliikkeitä tai muuta konservatiivisempaa uskonnollisuutta, huomio keskittyy Terhi Törmälehdon mukaan useimmiten yhteisön sääntöihin. Ollaan kiinnostuneita siitä, mitä missäkin yhteisössä saa tai täytyy tehdä, esimerkiksi seksuaalisuutta koskevista normeista. Yhteisön vallankäytön sijaan Törmälehto on halunnut tarkastella yksilöitä ja sitä, millaisia ajatusrakennelmia he ovat omaksuneet ja miten he niiden pohjalta toimivat. Toisin kuin monissa tiukkaa hengellisyyttä käsittelevissä teoksissa, Törmälehdon romaanin henkilöt eivät ole uhreja eivätkä pyristele irti jonkin liikkeen tai lahkon otteesta.

Mikä mustavalkoisessa uskonnollisuudessa sitten ihmisiin vetoaa? Törmälehto huomauttaa, että kyllähän ihmisten taipumus mustavalkoisuuteen näkyy muillakin elämänalueilla, on kyse sitten politiikasta tai elämäntapavalinnoista. On me ja sitten ne muut.

– Ihmiset haluavat tuntea olevansa osa jotakin isompaa. Tuon tyyppiseen uskonnollisuuteen ikään kuin kuuluu se, että omaa ajattelua taivutetaan yhteisöön sopivaksi. Mutta samaahan me teemme muuallakin. Jos meillä on vaikka tietty kaveriporukka, jota arvostamme ja johon haluamme kuulua, niin mukaudumme siihen. Jonkinlainen osallisuudenkaipuuhan meillä on kaikilla. En minä ha -

” Fundamentalistisessa uskonnollisuudessa ja myös politiikassa on aika tyypillistä nähdä itsensä jotenkin uhattuna.

”Jumalan

ihana kaupunki”

Kristilliseen sionismiin kuuluu ajatus siitä, että nykyinen Israelin valtio on ennustettu Raamatussa. Kristittyjen enemmistö ei tätä käsitystä jaa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Suomessa heitä on ehkä joitakin kymmeniä tuhansia, Yhdysvalloissa kymmeniä miljoonia. Heitä on paljon myös siellä, missä karismaattinen kristinusko leviää nopeasti, eli Latinalaisessa Amerikassa, joissakin Afrikan maissa ja Koreassa.

Äkkiseltään on vaikea nähdä mitään yhteyttä ristiretkestä kiihkoilevien, aseistautuneiden amerikkalaiskristittyjen ja suomalaisten ikäihmisten Israel-piirien välillä, mutta kumpikin joukko mahtuu kristillisen sionismin kirjoon.

Kristillistä sionismia pelottavimmillaan kuvaa Yle Areenassa julkaistu Tonje Hessen Schein ja Michael Rowleyn ohjaama dokumentti Tuomiopäivän saarnaajat. Se näyttää, millainen kytkös on Jeesuksen paluuta kiihkeästi odottavilla evankelikaalikristityillä ja sillä politiikalla, jota Yhdysvallat Lähi-idässä harjoittaa. Terhi Törmälehto puolestaan kertoo romaanissaan He ovat suolaa ja valoa naisista, jotka tukevat Israelia ja palestiinalaisalueille perustettuja siirtokuntia rukouksin, taloudellisesti tai työpanoksellaan – ja samalla valmistautuvat lopunaikoihin.

lua sellaista inhimillistä tarvetta demonisoida, vaikka tarkastelenkin kriittisesti, mihin se voi johtaa.

– Tiukkaakaan uskontulkintaa ei itsessään ole minusta syytä kammoksua, mutta kun sen seurauksena kajotaan toisten elämään ja oikeuksiin, kuten kristillinen sionismi pahimmillaan palestiinalaisille tekee, ollaan jo ihan toisessa tilanteessa, Törmälehto sanoo. Hän lisää, että halusi romaanissaan tuoda esille myös sen, että kirkon ja kristittyjen piirissä Israelin ja Palestiinan tilanteeseen suhtaudutaan eri tavoin eikä kristillinen sionismi edusta valtavirtaa. Romaaniinsa hän kirjoitti Susannan puolisoksi liberaalin luterilaisen papin, joka vieroksuu vaimonsa edesottamuksia. ■

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart on viime aikoina nähty usein asiantuntijana, kun mediassa on käsitelty Gazan sotaa, Israelia tai Lähi-idän tilannetta. Häntä voi hyvin pyytää kertomaan myös kristillisestä sionismista, sillä hän on tutkinut poliittisen historian väitöskirjassaan suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoriaa ja kirjoittanut aiheesta myös yleistajuisen tietokirjan Luvatun maan lumo: Israelin kristityt ystävät Suomessa.

Ihan aluksi Stewart tähdentää, että kristillinen sionismi ja sionismi ovat eri asioita. Sionismi on juutalainen kansallinen liike, joka tähtäsi juutalaisvaltion perustamiseen. Israelin valtion perustamisen jälkeen sionismissa on ollut kyse Israelin poliittisesta tukemisesta.

– Kristillinen sionismi puolestaan on aate, jonka mukaan juutalainen sionismi ja myöhemmin Israelin valtio kuuluvat Jumalan suunnitelmaan ja ne on erikseen Raamatussa ennustettu. Tätä ajatusta juutalaiset sionistit eivät jaa, ainakaan samoin perustein, Stewart sanoo.

Eivät ajatusta jaa myöskään kaikki kristityt. Kristillisen sionismin taustalla oleva käsitys, että historian kulusta ja Jumalan suunnitelmista voitaisiin tietää jotakin

noin yksityiskohtaisesti, poikkeaa kristinuskon valtavirrasta. Tuollaista ajattelua löytyy Stewartin mukaan lähinnä sellaisesta protestanttisesta kristinuskosta, jossa irrottaudutaan traditiosta ja uskotaan, että Raamattua voisi lukea kirjaimellisesti. Sen sijaan vanhojen kirkkojen teologia ei tarjoa tuon kaltaiselle ajattelulle otollista kasvualustaa.

KRISTILLISELLÄ SIONISMILLA ei ole yhtä yhtenäistä oppirakennelmaa, vaan Timo R. Stewartin mukaan kyse on erilaisista, enemmän tai vähemmän johdonmukaisista teologisista kehikoista, joihin tietyt Raamatun kohdat ja Israelin valtio sijoitetaan. Monimutkaisin ja Stewartin mukaan myös sisäisesti johdonmukaisin näistä on niin kutsuttu premillenialistinen dispensationalismi. Sanahirviö pitää sisällään ajatuksen, että maailmanhistoriassa on erilaisia jaksoja, joissa Jumala suhtautuu ihmisiin eri tavoin. Yksi tällainen jakso on kirkon aikakausi, joka alkoi seurakunnan syntymisestä ja tulee päättymään ylöstempaukseen eli siihen, että Jeesus palaa herättämään kuolleet ja nostamaan uskovat ylös taivaaseen.

– Ylöstempauksen jälkeen alkavat sitten ne viimeiset historian vaiheet, jotka liittyvät juutalaisiin. Jumala tuo juutalaiset takaisin maahansa ja antaa sen heille. Yleensä tähän liittyy vielä se, että juutalaiset lopulta kääntyvät Jeesuksen puoleen. On siis kaksi kansaa ja niille eri lupaukset: juutalaiset ovat Jumalan maallinen kansa ja kristityt Jumalan taivaallinen kansa, Stewart kuvailee. Hänen mukaansa premillenialistinen dispensationalismi on kristillisen sionismin oppirakennelmista kaikkein raflaavin, ja siksi useimmat journalistiset kirjat, dokumentit ja artikkelit keskittyvät siihen. Suomessa tätä käsitystä edustavat Stewartin arvion mukaan vain suhteellisen harvat – ehkä tunnetuin esimerkki on saarnaaja Leo Meller. – Tavallisempaa on viitata joihinkin Raamatun kohtiin ilman, että oikeastaan avataan sitä, mikä logiikka siinä on.

Tällainen raamatunkohta on esimerkiksi Jumalan lupaus Abrahamille Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa: ”Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat.” Sen tulkitaan liittyvän Israelin valtioon ja laajemminkin juutalaisiin.

Usein siteerataan myös Jeesuksen puheita, jotka koskevat lopunaikoja. Stewart ottaa esimerkiksi vertauksen viikunapuusta: ”Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä.” Sitä tulkitaan niin, että viikunapuun lehtiminen tarkoittaa Israelin valtiota. Israel on paitsi osa Jumalan suunnitelmaa ja, niin kuin on tapana sanoa, Jumalan omaisuuskansa, myös merkki kristityille siitä, että Jeesuksen paluu on lähellä.

SUOMESSAKIN KRISTILLINEN SIONISMI on yleisintä herätyskristillisissä liikkeissä ja yhteisöissä, esimerkiksi helluntaiseurakunnassa ja luterilaisessa niin kutsutussa viidennessä herätysliikkeessä, mutta Timo R. Stewart huomauttaa, että toiminnassa on mukana muitakin.

– Jos määritellään kristillisen sionismin olevan sitä, että uskoo Raamatun sisältävän viittauksia nykyiseen Israelin valtioon eli tavallaan ennustavan tulevaisuuden tältä osin, niin sen

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart on perehtynyt poliittisen hirtorian väitöskirjassaan suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoriaan.

edustajia löytyy kyllä luterilaisesta kirkosta melko laajasti.

Kirkon johto ei ole kristilliselle sionismille juuri lämmennyt. Stewart kertoo, että useat arkkipiispat ovat pyrkineet toppuuttelemaan kristillistä sionismia ainakin silloin, kun se menee politiikan alueelle.

– Mutta ei sitä muuten ole kovin laajalti haastettu.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tehnyt jo kauan ja näkyvästi yhteistyötä palestiinalaisalueilla toimivan Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Kirkon emerituspiispa Munib Younan esimerkiksi opiskeli teologiaa Suomessa ja on ollut Suomessa usein nähty vieras.

Stewartin mukaan kristillinen sionismi on palestiinalaiskristityille hankala asia, varsinkin silloin, jos siihen liittyy poliittisia kannanottoja.

nähty, että siellä asuu muitakin ihmisiä. Ja jos siitä huomautetaan, vastaus saattaa olla, että palestiinalaiset eivät ole oikea kansa tai he eivät oikeastaan kuulu sinne, Stewart sanoo.

Hänen mielestään kristillinen sionismi tavallaan kutistaa oikeat, elävät ihmiset jonkinlaisen kosmisen draaman pelinappuloiksi. Oikeudenmukaisuus unohtuu, kun kyse on Jumalan suurista linjoista.

”

Kristillinen sionismi kutistaa ihmiset jonkinlaisen kosmisen draaman pelinappuloiksi.

TUTKIJA TIMO R. STEWART

– Palestiinalaiskristityt kokevat tulevansa siinä täysin ohitetuiksi. He eivät pysty ymmärtämään, miten ulkomaiset kristityt, joista monet tuntevat aika huonosti alueen tilannetta ja olosuhteita, voivat tulla sanomaan, että teidän kotimaanne ei kuulu teille. Ja että sitä perustellaan kristillisellä uskolla.

Joskus kyse saattaa olla myös tietämättömyydestä. Suomessa asuessaan Munib Younan kutsuttiin usein seurakuntiin puhumaan. Joskus tilaisuuksissa liehui Israelin lippu ja laulettiin Israelin kansallislaulua.

– Kun kiinnostus on ollut satakymmenprosenttisesti alueen juutalaisissa, ei ole välttämättä

– Heille esimerkiksi Israelin valtion omistusoikeus vaikkapa koko Jerusalemiin on ihan selvä asia, koska Jumala on sen Israelille luvannut. Kuitenkin Itä-Jerusalem on miehitettyä aluetta ja Israelin sinne rakentamat siirtokunnat ovat yksiselitteisesti laittomia. Tästä on olemassa Kansainvälisen tuomioistuimen hiljattain tekemä päätös. Tässä tilanteessa olisi Stewartin mielestä johdonmukaista, että kristilliset sionistit sanoisivat Jumalan tahdon olevan heidän mielestään väkevämpi kuin kansainvälinen laki – ”näin se vain on, koska Herra tahtoo”. Yleensä he kuitenkin tarttuvat mieluummin Israelin poliittisen oikeiston tarjoamiin argumentteihin.

KEITÄ SITTEN ovat kristilliset sionistit Suomessa? ”Hehkuva sionisti” – sellaiseksi itsensä määritteli kirjailija Hilja Haahti, jonka syntymästä tuli syyskuussa kuluneeksi 150 vuotta. Viime vuosisadan alussa Suomessakin elettiin sionistisen innostuksen aikaa, ja Haahti oli ajan hengessä mukana. Kipinän hän sai tehdessään taustatöitä vuonna 1903 ilmestynyttä Israelin tyttäret -romaaniaan varten.

– Hilja Haahti käy hyvin muistutukseksi siitä, että kristillisellä sionismilla on Suomessa pitkät, luterilaiset ja eurooppalaiset juuret, vaikka usein sen ajatellaan olevan tuontitavaraa angloamerikkalaisesta herätyskristillisyydestä, sanoo teologian tohtori ja pappi Risto Auvinen, joka on Suomen Karmel-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.

Hän näkee 1800-luvun lopulla virinneen sionistisen innostuksen taustalla muutoksen siinä, miten Raamattua ja sen Israelia koskevia kertomuksia ja lupauksia alettiin kirkossa tulkita. Perinteisessä, niin kutsutussa korvausteologiassa oli ajateltu, että koska juutalaiset hylkäsivät Jeesuksen, kristillinen kirkko olisi ottanut juutalaisten paikan Jumalan valittuna kansana. Tätä näkemystä haastamaan nousi Israel-keskeinen raamattuteologia, jonka mukaan Jumalan lupaukset toteutuvat Israelin kansan kohdalla sellaisina kuin ne Vanhassa testamentissa on annettu.

Auvinen itse löysi kristillisen sionismin teologian opintojensa ja tutkimustyönsä myötä. Hänen erikoisalaansa on Uuden testamentin tutkimus. Väitöskirjassaan hän tutki juutalaisen filosofin Filon Aleksandrialaisen ajattelua.

– Mitä enemmän tutustuin Uuteen testamenttiin ja toisen temppelin ajan juutalaisuuteen, sitä selvemmin tajusin, kuinka kaukana esimerkiksi me suomalaiset luterilaiset olemme alkuseurakunnan Israel-keskeisyydestä. Korvausteologia ei enää tuntunut uskottavalta. Paljon helpompi minun on puolustaa nyky-Israelin ja Raamatun Israelin välistä yhteyttä.

”RAAMATUN JA ISRAELIN puolesta”, kuuluu Suomen Karmel-yhdistyksen tunnuslause.

– Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että meille Raamattu on se lähtökohta, jonka pohjalta tarkastelemme kysymystä Israelin maasta ja valtiosta. Se pitää sisällään myös Raamatun ja Israelin kansan historian opettamisen ja juutalaisten tapojen ja kulttuurin esiin tuomisen, Risto Auvinen selventää.

Hän lisää, että toiminnassa mukana olevilla saattaa olla hyvinkin erilaisia teologisia lähtökohtia, eikä kaikilla välttämättä ole sellaisia ollenkaan.

Eräänlainen työohje Karmel-yhdistykselle löytyy Vanhan testamentin Jesajan kirjan 62. luvusta. Siinä on esitetty profetia Jumalan ihanasta kaupungista. Se alkaa näin: ”Siionin tähden minun on puhuttava, Jerusalemin takia en voi vaieta, ennen kuin oikeus nousee siellä kuin aurinko ja pelastus kuin leimuava soihtu, ennen kuin kansat näkevät sinun vanhurskautesi ja kuninkaat sinun kirkkautesi.”

– Sen näyn sisältämän kehotuksen ja lupauksen hengessä me toimimme.

KARMEL-YHDISTYKSELLÄ ON pohjoismainen tausta. Norjalainen pappi Per Faye-Hansen auttoi toisen maailmansodan aikana juutalaisia pakoon natsien miehittämästä Norjasta ja joutui lopulta pakenemaan itsekin. Vuonna 1945 hän perusti Skandinaavisen Karmel-instituutin vastalauseena Norjan lähetysseuran antisionismille nähtyään, kuinka monet natsien kanssa yhteistyötä tehneet virkamiehet ja poliitikot jatkoivat sodan jälkeen entisissä tehtävissään niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

– Antisemitismi ei kadonnut holokaustin jälkeen mihinkään, vaan se meni ikään kuin maan

alle ja kätkeytyi rakenteisiin. Sieltä se on pulpahdellut esiin aika ajoin, Auvinen sanoo. Antisemitismin vastustaminen on myös vuonna 1949 perustetun Suomen Karmel-yhdistyksen keskeisiä tehtäviä. Karmel-yhdistys on Risto Auvisen mukaan opetus- ja vaikuttamisjärjestö. Se ei tee lähetystyötä. Sen sijaan sillä on ollut Israelissa erilaisia yhteistyöhankkeita. Edelleenkin yhdistys tunnetaan parhaiten siitä, että se vuonna 1962 aloitti ensimmäisenä Suomessa vapaaehtoisten työntekijöiden viemisen Israelin kibbutseille.

– Olemme aina halunneet olla eri tavoin rakentamassa Israelin valtiota ja israelilaista yhteiskuntaa. Olemme kokeneet, että olemme sen velkaa juutalaisille. Kun nuori Israelin valtio otti holokaustin jälkeen ensimmäisiä askeliaan, oli meidänkin velvollisuutemme yrittää jollakin tavalla korvata sitä vahinkoa, mitä kristityt olivat juutalaisille aiheuttaneet, Auvinen sanoo.

Teologian tohtori ja pappi Risto Auvinen toimii Suomen Karmel-yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Hän löysi kristillisen sionismin opintojensa ja tutkimustyönsä myötä.

– Ajattelemme, että Israelin valtiolla on paitsi historiaan myös Raamattuun perustuva legitimiteetti eli olemassaolon oikeus. Israelin valtio on osa Jumalan toimintaa. Kirkko ei ole tullut Israelin sijaan, vaan Israelille tarkoitetut hengelliset siunaukset kohdistuvat edelleenkin siihen maahan ja kansaan.

”Israelin valtiolla on paitsi historiaan myös Raamattuun perustuva olemassaolon oikeus.

PAPPI

RISTO AUVINEN

YKSI KARMEL-YHDISTYKSEN tehtävistä on Risto Auvisen mukaan myönteisen Israel-kuvan edistäminen. Työtä on kuulemma myös kristillistä sionismia koskevien käsitysten korjaamisessa. – Kristillinen sionismi ei ole apartheidia. Eikä se ole minkään kolonialistisen järjestelmän kannattamista. Eikä myöskään rasismia, Auvinen luettelee.

Mutta poliittista kristillinen sionismi Auvisen mukaan kyllä on. Hän muotoilee asian niin, ettei uskontoa ja politiikkaa voi tässä tapauksessa erottaa toisistaan.

– Sen sijaan siitä, millainen Israelin valtion pitäisi olla, kristillisen sionismin piirissä on hyvinkin paljon erilaisia näkemyksiä. Eivät kaikki ole aina hyväksyneet Israelin valtion politiikkaa. Maan omistukseen Auvisella ja hänen järjestöllään on tiukka kanta: maa kuuluu juutalaisille, ja heillä on siksi myös oikeus rakentaa siirtokuntia muinaisen Juudean ja Samarian alueille. Paitsi että siirtokuntien sijasta Auvinen puhuisi mieluummin kaupungeista tai taajamista. Kun Auviselta kysyy palestiinalaisten asemasta ja siitä, miten pitkään jatkunut konflikti alueella pitäisi ratkaista, hän sanoo heti aluksi, että puhuu nyt vain omasta puolestaan.

– Minusta ratkaisun pitäisi lähteä siitä, että kaikki sillä alueella asuvat hyväksyvät Israelin valtion olemassaolon ja maanomistusoikeuden. Sen jälkeen lähdettäisiin sitten rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on hyvä olla. Kriisi ei ratkea niin kauan kuin Israelin olemassaolo tai sen maahan liittyvät oikeudet kiistetään.

– En näe kahden valtion mallia mitenkään realistisena. Tilanne on hyvin vaikea, sillä poliittinen islam ei tule koskaan hyväksymään Israelin valtiota. ■

Tuntematon, joka odottaa jokaista

Ei ole helppoa vain olla kuolemaa lähestyvän ihmisen lähellä, mutta se voi olla kaikkein tärkeintä, sanoo uskontotieteilijä ja pappi Owe Wikström.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN KUVA ULLA MONTAN / NATUR & KULTUR

Vaatteita, muistikirja, sormukset, lompakko. Lääkkeitä, karamelleja, hiusharja, romaani ja muutama sanaristikkolehti. Uskontopsykologian emeritusprofessori Owe Wikströmin vuonna 2014 julkaistu kirja Den dolda dörren (Kätketty ovi) alkaa listalla tavaroista, jotka hän saa mukaansa sairaalasta äitinsä kuoleman jälkeen.

Pitkän ja rikkaan elämän elänyt äiti oli nukkunut pois ystävien ympäröimänä kuunneltuaan diakonin lukeman siunauksen. Saman päivän iltana Wikström pysäytti auton merenrantaan ja jäi katsomaan tähtitaivaalle.

Missä äiti on nyt, minne hän meni? hän pohti. Upsalassa asuva Wikström on käsitellyt kuolemaan ja elämän rajallisuuteen liittyvää epävarmuutta sekä uskontotieteen alaan kuuluvissa tutkimusartikkeleissaan että kansantajuisissa kirjoissaan.

Hän luonnehtii kuolemaa elämään kuuluvaksi väistämättömäksi riskiksi: joudumme elämään joka päivä sen kanssa, että itselle tai jollekin läheiselle voi tapahtua jotakin peruuttamatonta. Kuolemaa on kuvattu myös prosessiksi, joka alkaa esimerkiksi siitä, että ihminen saa kutsun sairaalaan ja hänelle kerrotaan syöpäkasvaimen leviämisestä.

Tietoisuus elämän päättymisestä on Wikströmin mukaan ”kätketty ovi”, joka on jokaisen ihmisen sisimmässä. Kukaan meistä ei voi välttää kulkemista tuosta ovesta, jonka takana olevaa emme tunne.

– Kohtaamme suuren kysymyksen siitä, onko kuoleman jälkeen jotakin. Onko jotakin objektii­

vista, johon voisimme turvautua kuoleman edessä? Voimmeko ylipäätään kuvailla tai ymmärtää sitä, mitä kuoleman jälkeen on?

JOTKUT VASTAAVAT edellä mainittuihin kysymyksiin kyllä, toiset ei. Monien vastaus on ehkä. Uskontotieteilijänä Owe Wikström on perehtynyt muun muassa lääketieteen, filosofian, teologian, hengellisten kokemusten, jälleensyntymisuskon ja kuolemanrajakokemusten avaamiin näkökulmiin. Hänen vastauksensa objektiivista tietoa koskevaan kysymykseen on kielteinen. – Tietomme näistä asioista on nolla. Meillä ei ole mitään empiirisesti todennettavia vastauksia siihen, onko kuoleman jälkeen jotakin. Sen vuoksi monet välttelevät kuolemaan liittyviä kysymyksiä tai ohittavat ne vitsailemalla, mutta ei niistä sillä tavalla pääse eroon. Ne pysyvät silti voimakkaina ja hallitsevat ihmistä, hän sanoo. Wikströmin mielestä kuolemankysymysten tulisi saada olla olemassa kaikessa vaikeudessaan. – Puhuessamme tai kirjoittaessamme kuolemasta kerromme väistämättä itsestämme, koska se on ainoa lähtökohta, joka meillä on. Se, mitä itsellemme on tapahtunut, hän sanoo.

USEIMPIEN MEISTÄ on vaikeaa sisäistää ja ottaa vakavasti sitä, että oma elämä loppuu. Tämä johtuu Owe Wikströmin mukaan siitä, että koemme todellisuuden oman minuutemme kautta. Den dolda dörren ­kirjassa hän siteeraa filosofi Epikurosta: ”Siellä, missä olemme, kuolemaa ei ole, ja missä kuolema on, siellä meitä ei ole.”

– Samalla kyse on tunneperäisestä reaktiosta: emme halua kohdata kas­

votusten sellaista, mikä on meille vaikeaa.

Wikström kohtasi kuolemasta johtuvan eksistentiaalisen epävarmuuden konkreettisesti, kun hän työskenteli ennen tutkijanuraansa sairaalapappina. Kun potilaat näkivät, että pappi tuli osastolle, moni pelästyi. Reaktio on hyvin ymmärrettävä.

– Vieraillessamme esimerkiksi teho ­ osastolla katsomassa läheistä, joka on katoamassa luotamme, tulemme itsekin osallisiksi elämän katoavaisuudesta, Wikström sanoo.

– Kuoleman läheisyys on uhkaavaa, koska se koskee myös minua. Siksi vetäydymme mieluum­

min pois kuoleman kohtaamisesta. Joku saattaa sanoa: ”Älä välitä siitä, ole iloinen. Ota olut, juo kahvia tai tee jotain muuta.”

Toisaalta huomion suuntaaminen muualle ei Wikströmin mukaan ole välttämättä pakenemista tilanteesta. Kuoleman pitäminen tietyn etäisyyden päässä kertoo myös kyvystä käsitellä todellisuutta. Sen avulla voimme jatkaa eteenpäin, vaikka ymmärrämme, että elämään kuuluu surun hetkiä ja lopulta siirtyminen pois.

– Itse täytän pian 80 vuotta. Olen matkalla kohti jotain tuntematonta. En haluaisi ajatella vanhenemista, mutta vanhenen silti, hän sanoo.

– Mutta kun itselle tapahtuu jotain vakavaa tai lapsi, joka on osa minua itseäni, kuolee, nämä asiat saavat täysin toisenlaisen luonteen.

KUOLEMA PALJASTAA Owe Wikströmin mukaan sen, että elämässä on sellainen hiljainen puoli, jota kognitiivinen psykologia ei täysin tavoita. Hän selittää ajatusta esimerkin avulla: Tapaat ihmisen, joka on saanut syöpädiagnoosin. Kolmen viikon kuluttua tapaatte uudelleen, ja hän kertoo, että syöpä on levinnyt. Mitä sellaisessa tilanteessa pitäisi sanoa?

– Kun tapasin sairaalapappina potilaan, joka oli mennyt viikon aikana paljon huonompaan

symyksiin torjuvasti, saattaa avautua pohtimaan syviä olemassaolon kysymyksiä.

– Näin voi tapahtua esimerkiksi kovapintaiselle ateistille, joka on elänyt käytännönläheistä elämää kuorma-auton kuljettajana jossain syrjäseuduilla. Elämän loppumetreillä hän saattaa kysyä: ”Sinä kun olet pappi, voisitko sanoa minulle jotain järkevää?”

PAPILTA SAATETAAN Owe Wikströmin mukaan odottaa selkeitä vastauksia siihen, mikä odottaa kuoleman ”sumuisen, salaperäisen ja piilotetun” oven takana. Onko toisella puolella vain tyhjyys, vai onko olemassa jokin ulkoinen todellisuus, joka välittää ihmisestä?

Toimiessaan sairaalapappina Wikström ei tarjonnut tällaisiin kysymyksiin suoria vastauksia vaan asettui niitä kysyvän ihmisen rinnalle.

kuntoon, asiasta oli hyvin vaikea puhua. Sellaisessa tilanteessa ei voi enää laskea leikkiä, vaan edessä on seinä, jota ei voi kiertää.

Ihmisyys näyttäytyy Wikströmin mukaan syvimmillään hetkissä, joissa on kysymys kuolemasta, elämän merkityksestä ja sellaisesta kärsimyksestä, jota ei voi lääkkeillä hoitaa. Hänen mukaansa vakavasti sairastuneet ihmiset kysyvät samoja kysymyksiä, joita pohditaan eksistentialismiksi kutsutussa filosofian suuntauksessa.

– Ei ole helppoa vain olla toisen lähellä, mutta se voi tällaisessa tilanteessa olla kaikkein tärkeintä. Sairaalapappina tunsin oloni usein vaikeaksi, mitättömäksi ja halvaksi, mutta kun nousin läh-

teäkseni, potilas saattoi kiittää minua valtavan helpottuneena. Enkä ollut sanonut sanaakaan, vain ollut siinä.

– Emme pääse näitä asioita pakoon sillä, että elämme mieli maassa. Mutta kuuntelemalla vakavasti sairastunutta ihmistä ja olemalla hänen kanssaan voimme ehkä auttaa häntä löytämään oman tiensä.

KIRJASSA Den dolda dörren Owe Wikström kertoo keskusteluryhmästä, jossa elämänkatsomuksiltaan erilaiset ihmiset jakavat kuolemaa koskevia ajatuksia ja kokemuksia ja lukevat aihetta valottavia tekstejä. Wikströmin mukaan ryhmän kuvaus on kooste siitä, miten sellaiset keskustelut tavallisesti etenevät. – Monet haluavat osallistua tällaisiin ryhmiin ja puhua suurista elämänkysymyksistä. Uskon, että vaikka kysymykset ovat vaikeita, niistä puhuminen ei ole vaarallista. Vaikeus osoittaa, että käsittelemme jotain elintärkeää, hän sanoo.

Ryhmässä yksi keskustelija on vakuuttunut siitä, että minuus lakkaa olemasta, kun kuolevan ihmisen aivot eivät enää saa happea. Toinen jättää asian avoimeksi ja muistuttaa, että luonnontiede ei anna vastauksia eksistentiaalisiin kysymyksiin. Kolmas kertoo todellisuudesta, joka on avautunut hänelle kohtaamisessa Jeesuksen kanssa. Neljäs puhuu kauneuden kokemuksista, joiden ajattomuus tuntuu viittaavan todellisuuden tuolle puolen.

Keskustelijat haastavat ja kyseenalaistavat toistensa ajatuksia, mutta kenenkään vakaumus ei muutu tapaamisten aikana. Jakaminen ja kuunteleminen päättyy yhteiseen hiljaisuuteen ja kiitollisuuteen.

Wikströmin mukaan jotkut kristityt ajattelevat virheellisesti, että jokainen ihminen kaipaa sisimmässään Jumalaa. Moni ateisti suhtautuu kuitenkin elämän rajallisuuteen rauhallisesti ja elää tyytyväisenä ilman havaittavaa pelkoa tai ahdistusta. Tällaiset ihmiset eivät juuri kaipaa hengellisyyttä.

Wikström jatkaa kuitenkin, että elämän lopun lähetessä myös ihminen, joka ei ole koskaan ollut uskonnollinen tai on suhtautunut hengellisiin ky-

Kristinuskossa ei ole Wikströmin mukaan kysymys siitä, että ihminen pakenee vaikeita asioita tradition suojiin. Sen sijaan uskonnollinen kieli voi antaa sanat sisäiselle kaipaukselle ja auttaa keskustelemaan syvistä kysymyksistä. Sairaalapapit käyttävät hänen mukaansa usein niin sanottuun negatiiviseen teologiaan kuuluvia ilmaisuja.

– Siinä lähtökohtana on, että kukaan ei tiedä, millainen Jumala todella on, vaan voimme sanoa jotakin vain siitä, mitä hän ei ole: Jumala on mittaamaton, käsittämätön, ääretön ja ymmärryksemme ulottumattomissa. Heti kun joku sanoo, mitä Jumala on, hän puhuu omista mielikuvistaan.

”Vaikka kuolemaan liittyvät kysymykset ovat vaikeita, niistä puhuminen ei ole vaarallista. Vaikeus osoittaa, että käsittelemme jotain elintärkeää.

– Joku voi kokea tällaisen puheen pelottavana, mutta samalla se on myös puhdistavaa. Ihminen voi huomata, että hänen epäilyksillään onkin merkitystä ja epäily tai ahdistus voi sisältää tärkeän viestin. On sanottu, että jos et voi lohduttaa itseäsi muulla tavalla, voit lohduttaa itseäsi ahdistuksellasi.

Den dolda dörren -kirjan loppuluvussa Wikström kertoo omasta yksinkertaisesta luottamuksestaan Jeesuksen lupaukseen, että tämä voi kantaa ihmisen kuoleman rajan yli. Epäily ja epävarmuus ovat kuitenkin hänen uskonsa pysyviä seuralaisia. Hän ei halua selittää pois elämän päättymiseen kuuluvaa vaikeutta.

– Hengellisyys voi auttaa meitä siinä, että uhka saa olla olemassa. Sitä ei tarvitse yrittää poistaa. On olemassa toivo, joka suojaa meitä eksistentiaaliselta ahdistukselta, jota terapia ei paranna. Toivon, että jotakin on, mutta toivo ei merkitse varmuutta siitä, että jotain on. ■

Ruotsalaisen uskontopsykologin Owe Wikströmin mukaan kuolema on elämään kuuluva väistämätön riski.

”En tahdo katkeroitua”

Sienimetsä ja laaja ihmisten rihmasto ovat kannatelleet Saimi Hoyeria vaikeina aikoina.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA TIMO SEPPÄLÄINEN

Maanantai-iltapäivät olivat äidin ja kouluikäisen Saimin yhteistä aikaa. Silloin heillä oli tapana herkutella voileipäkekseillä, homejuustolla ja hyvällä suklaalla sekä puhua elämästä ja päivän tapahtumista.

– Kutsuimme niitä tuokioita äidin kanssa sinisiksi hetkiksi, kertoo yrittäjä Saimi Hoyer. Hänen äitinsä oli näyttelijä Soili Komi. ”Siniset hetket” -ilmaisu viittaa talvi-illoille tyypilliseen lyhyeen ajanjaksoon, jolloin laskevan auringon valo värjää maiseman taianomaisesti sinertäväksi.

Sinisinä hetkinä Hoyer pitää myös äidin kanssa viettämiään pitkiä kesälomia vanhalla Oravalan mökillä. Siellä Saimi ja äiti kävivät uimassa, sienimetsässä ja lukivat yhdessä kirjoja.

– Äiti luki minulle paljon. On äidin ansiota, että kielellinen ilmaisuni on sellaista kuin on.

Äiti kuoli toissa kesänä sairastettuaan Lewyn kappale -muistisairautta usean vuoden ajan. Ikävä on edelleen kova. Kyyneleet vierivät Hoyerin poskille, kun hän muistelee äitiä ja tämän kuolemaa.

– Äidin lähtö oli raju prosessi. Hän ehti sairastaa kymmenen vuotta. Sairauden edetessä poistuivat kaikki piirteet, jotka tekivät hänestä hänet.

Parina viimeisenä vuonna äiti eli omissa maailmoissaan eikä kyennyt enää muodostamaan lauseita. Hoyerista vaikutti kuitenkin siltä, että äiti tunnisti loppuun saakka tyttärensä ja puolisonsa, näyttelijä Jyrki Nousiaisen, sekä muutamat pitkäaikaiset ystävänsä.

KULUVA SYKSY on ollut muutosten aikaa Saimi Hoyerin elämässä. Hänen kuopuksensa, Hektor, muutti elokuussa Punkaharjulta Helsinkiin ja aloitti siellä lukion. Myös esikoinen, Kaspar, asuu ja käy lukiota pääkaupungissa.

– Elämän kiertokulkuun kuuluu, että lapset jättävät jossain vaiheessa kodin. Ero heistä on kuitenkin tuntunut aika rajulta.

Hoyer asuu nyt Punkaharjulla Vaaran kylässä kahdestaan Waltti-koiran kanssa.

Tyhjän pesän syndroomaa Hoyer ei ole ehtinyt potea, sillä innokkaalle sienestäjälle ja sieniyrittäjälle syksy on kiireistä aikaa. Hoyer on järjestänyt pitkin Suomea erilaisia sienitapahtumia, kuten sieniristeilyjä, -retkiä ja -viikonloppuja.

Päätyönään Hoyer kiertää puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa yrittäjyydestä, läsnäolon voi-

masta, heittäytymisestä ja itsensä kehittämisestä. Myös mallin työt, joista hän tuli tunnetuksi 1990-luvulla, jatkuvat.

Viime vuosikymmen on tuonut Hoyerin elämään useita isoja haasteita.

Vuonna 2013 Hoyerilla todettiin IgG-vastaainepuutos, joka on harvinainen perinnöllinen immuunipuutostauti. Diagnoosin saamiseen meni neljä vuotta, joiden aikana Hoyer oli useita kertoja sairaalahoidossa.

Muutama vuosi diagnoosin jälkeen Hoyerin avioliitto päättyi eroon. Vuosi eron jälkeen hänen esikoisensa loukkaantui vakavasti lasketteluonnettomuudessa. Samaan aikaan läheisessä ystäväpiirissä oli useita vakavia sairastumisia.

Toissa keväänä Hoyerin osittain omistama ja johtama historiallinen hotelli Punkaharju ajautui konkurssiin, ja Hoyer joutui luopumaan siitä.

– Olen välillä miettinyt, että minkä takia juuri minua kohdellaan tällä tavalla.

KAIKILLA TAPAHTUMILLA on elämässä jokin tarkoitus, Saimi Hoyer ajattelee. Ilman sairastumista, Hoyer tuskin olisi muuttanut rakkaalle Punkaharjulle kevättalvella 2012.

– Tai ehkä olisin muuttanut vasta eläkkeellä, jos olisin silloin vielä elossa.

Hotellin konkurssi on pakottanut Hoyerin opettelemaan pysähtymistä ja lepäämistä.

Omat vaikeudet ovat myös herkistäneet hänet muiden ihmisten hädälle. Hoyer on toiminut jo useiden vuosien ajan tukihenkilönä immuunipuutosta sairastaville ja heidän perheilleen.

– Olen saanut oman sairauteni kanssa paljon vertaistukea. Nyt pystyn antamaan sitä muille.

Viime vuonna Hoyer aloitti yhteistyön Aivosäätiön kanssa.

– Autan heitä keräämään varoja muistisairauksien tutkimiseen. Koen sen todella tärkeäksi.

Oman elämän käänteet ovat tarjonneet aineksia myös puhujan työhön. Omakohtaiset tarinat näyttävät koskettavan yleisöä.

– Elämässä tulee vastaan niin kukkuloita kuin soita. Välillä olen uponnut, mutta sitten olen taas noussut ylös.

VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA Saimi Hoyeria on kannatellut vahva läheisistä ihmisistä muodostuva verkosto – tai rihmasto, kuten Hoyer sitä mieluummin kutsuu.

Isän kanssa Hoyerilla on aina ollut läheiset välit. Äidin kuolema on vahvistanut heidän suhdettaan entisestään.

– Luotan isään kuin kiveen. Hän tietää elämästäni ihan kaiken ja kaverinikin tietävät sen. Joskus joku on sanonutkin, että älä sitten kerro tätä asiaa Jyrkille.

– Minun onneni on läheiset suhteet vanhempiini, kaikilla sellaisia ei ole. Olen pyrkinyt luomaan samanlaiset suhteet myös omiin poikiini. Vaikka lapset eivät enää asu Hoyerin kanssa, yhteyttä pidetään tiiviisti puolin ja toisin. Haastattelupäivän aamuna Hoyer on jo ehtinyt jutella molempien lastensa kanssa puhelimessa. Edellisen illan Hoyer vietti kuopuksensa seurassa.

Myös välit entiseen puolisoon ja lasten isään, Thomas Hoyeriin, ovat hyvät.

Läheinen Hoyerille on myös Savonlinnassa asuva kummitäti ja isän sisko, Mape.

– Äidin lähdettyä hän on ottanut vähän kuin äidin roolin elämässäni.

MONEN TAVOIN Saimi Hoyer muistelee pyhäinpäivänä edesmenneitä rakkaitaan.

Äidin kuoleman jälkeen myös muut, aiemmin elämästä poistuneet, läheiset ovat heränneet Hoyerin ajatuksissa eloon uudella tavalla.

– Kumpikin isoäitini sekä hoitotäti, joka oli minulle hyvin rakas, ovat tulleet vahvasti takaisin elämääni. Syksyllä he ovat olleet lähes päivittäin mielessäni.

Usko oli tärkeä asia Hoyerin äidille ja äidinäidille. Hoyer muistaa, että lapsena rukous kuului iltarutiineihin.

Myös Hoyer uskoo Jumalaan. Hän ajattelee, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen jossain muodossa.

– En ole koskaan ajatellut, että kuolema olisi lopullinen ja että ihmistä ei enää olisi sen jälkeen.

Tämä ajatus tuo Hoyerille lohtua.

– Tiedän, että jossain on aina back up ja siellä jossain ollaan minua varten.

SAIMI HOYER VIIHTYY Punkaharjulla. Kotona metsän keskellä hän tuntee olonsa turvalliseksi, vaikka lähimpään ympärivuotiseen naapuriin on matkaa seitsemän kilometriä.

– Helsinkiläiset ystäväni ovat joskus ihmetelleet, enkö pelkää olla siellä yksin. Enemmän minua pelottaa, mitä voi sattua Mannerheimintiellä.

Helsingistä Hoyer kaipaa runsasta kulttuuritarjontaa sekä perhettä ja ystäviä. Onneksi työt tuovat hänet usein pääkaupunkiin.

Helsingissä on myös Kansallisteatteri, jossa äiti teki elämäntyönsä.

– Minun oli äidin lähdön jälkeen todella vaikea mennä Kansallisteatteriin, koska tunsin kaikkialla hänen läsnäolonsa. Nyt se on minulle lohdullinen paikka.

Hoyer täytti kesäkuussa 50-vuotta. Hän ajattelee elävänsä jännittävää elämänvaihetta.

– Punnitsen tulevaisuuden valintoja. Kun mieli tyhjentyy vanhasta, alkaa syntyä uusia ideoita. Vaikeisiin asioihin ja muistoihin Hoyer ei halua jumittua eikä katkeroitua.

– Ilman kaikkia kokemuksiani en olisi minä, enkä osaisi arvostaa yhtä lailla jokaista aamua. Ajattelen myös, että olen jokaisen vastoinkäymisen jälkeen hieman viisaampi. ■

Kuka?

Saimi Hoyer, 50, on yrittäjä, puhuja ja malli sekä Metsähallituksen kansallispuistokummi.

Mitä?

Pyhäinpäivänä Hoyer muistelee äitiään ja muita edesmenneitä rakkaita.

Motto

Hämmenny pienistä ihmeistä.

”Jokaisella on oikeus rukoushuokauksiin”

Eero Huovisen mukaan rukous elää rakkauden ja ahdistuksen välisessä jännitteessä, joka on tuttu jokaiselle ihmiselle. Emerituspiispan mielestä rukouksen kynnystä ei saa nostaa liian korkeaksi.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Piispa Eero Huovinen arvelee, ettei ihminen aina osaa sanoa, kenelle hän osoittaa rukouksensa. Tällaiset kohteettomat rukoukset nousevat arkielämän ahdistuksista ja iloista.

– Kohteettomaan rukoukseen kuuluu aina jonkinlainen epävarmuus, joka voi tulla ilmi esimerkiksi sanoissa ”jos sinä Jumala olet olemassa, niin kuule minua”.

Rukoukset voivat Huovisen mukaan olla myös sanattomia, kuin sielun huokauksia. Hän tunnistaa rukouksessa jotain samankaltaista kuin hengityksessä. Kummassakin kuuluu se, mikä rasittaa ihmistä tai mistä hän on kiitollinen.

– Kun ihminen on levoton eikä tiedä miten selviytyy, sen voi kuulla jo hengityksen äänestä. Huokaus on kertomus jonkinlaisesta ahdistuksesta, ja kun ihminen hihkaisee, se on kertomus ilosta, Huovinen sanoo.

– Ajattelen, että jokaisella on oikeus näihin rukoushuokauksiin ja myönteisiin kiitoshuudahduksiin. Emme saisi asettaa rukouksen kynnystä liian korkeaksi.

Huovisen henkilökohtaiset rukoukset ovat usein lyhyitä huokauksia, joissa ei ole juurikaan sanoja. Huovinen saattaa tehdä esimerkiksi pienen ristinmerkin ja huokaista hiljaa ”Herra armahda” tai ”Kristus armahda”. Tällainen rukous ei sisällä minkäänlaista ”ostoslistaa Jumalalle”, vaan pyynnön siitä, että Jumala olisi lähellä.

– En yleensä suunnittele kaikkein sisimpiä rukouksiani, vaan ne nousevat kulloisestakin elämäntilanteesta. Jos tunnen suurta yksinäisyyttä, pyydän ”Hyvä Jumala, älä hylkää minua”.

KUULEEKO JUMALA todella rukouksen? Tämä on Eero Huovisen mukaan monelle rukoilijalle iso ja vai­

Eero Huovinen uskoo, että Jumala kuulee myös arjen keskeltä nousevat kohteettomat rukoukset.

kea kysymys, johon ei pidä etsiä nopeaa ja helppoa vastausta. Vaikeus nousee hänen mukaansa siitä, että Jumala tuntuu vaikenevan ja hänen vastauksensa viipyy.

Silloin ihmiselle syntyy epävarma olo siitä, kuullaanko hänen rukouksensa vai ei.

– Tämä on varmaan rukouksen kaikkein vaikein puoli: kuinka jaksaa huutaa Jumalalle, joka tuntuu hyljänneen minut? Huovinen sanoo.

– Jos katsoo Raamatun psalmeja, ne ovat täynnä tätä epävarmuutta. Ihminen kokee Jumalan vaikenevan ja samaan aikaan kuitenkin huutaa rukouksia sille Jumalalle, joka tuntuu kääntäneen hänelle selkänsä.

”Jos tunnen suurta yksinäisyyttä, pyydän ”Hyvä Jumala, älä hylkää minua”.

Maailman ”hurjin” rukous oli Huovisen mielestä Jeesuksen huuto ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Tuossa huudossa rukouksen sisäinen jännite, ahdistus ja toivo, on hänen mukaansa kaikkein koettelevimmillaan.

EMERITUSPIISPA KIINNITTÄÄ huomiota siihen, että Jeesus ei kysynyt, hylkäsitkö minut, vaan oli hylkäämisestä täysin vakuuttunut. Jeesus ei tuntunut ymmärtävän, miksi hänet hylättiin. Silti hän uskalsi hädän hetkellä kutsua Jumalaa omaksi Jumalakseen.

– Eikö ole erikoista, että joku rukoilee omaa Jumalaansa ja kysyy samaan aikaan tältä, miksi hylkäsit minut? Kun Jeesus tekee näin, hän ilmaisee luottavansa siihen, että Jumalalla on jokin tarkoitus, jota hän ei itse ymmärrä.

Jeesuksen huutaman rukouksen alkuosa on Eero Huovisen mukaan suuri rakkaudentunnustus ja jälkiosa suuri ahdistuksen myöntäminen. Hän uskoo, että tällainen jännite on jokaiselle ihmiselle tuttu.

– Ei tarvitse olla uskovainen eikä kristitty ymmärtääkseen, että elä-

mä eletään rakkauden ja ahdistuksen välimaastossa.

Raamatun ja kirkon perinteen valmiista rukouksista Huovinen on kiintynyt erityisesti Jeesuksen opettamaan Isä meidän -rukoukseen. Siinä Jeesus varoittaa oppilaitaan itsetehdystä hurskaudesta, johon kuuluvat monisanaiset rukoukset ja näytteille asettuminen.

– Tällaista hurskautta vastaan hän asettaa rukouksen, jossa ei ole paljon sanoja. Kaikki Isä meidän -rukouksen erilliset pyynnöt ovat hyvin lyhykäisiä: Tapahtukoon sinun tahtosi, pyhitetty olkoon sinun nimesi, Huovinen sanoo.

EERO HUOVISEN LAPSUUSKODIN tärkeimpiä rukouksia olivat äidin opettama iltarukous sekä ruokarukous ja matkarukous, joka sanottiin matkalle lähdettäessä joko kotiovella tai autossa.

Perheen iltarukouksessa lueteltiin kaikkien perheenjäsenten lisäksi isovanhempien, serkkujen, tätien ja setien nimet. Huovisen mukaan lapset pitivät tarkan huolen, että ketään ei saanut unohtaa. Viime vuosina Huovinen on rukoillut samanlaisia iltarukouksia silloin kun lastenlapset ovat yökylässä.

– Lapsen iltarukouksessa läheisten nimistä tuli eräänlaisia mantroja tai rukousluetteloita. Nimeltä mainitseminen on rakkaiden ihmisten muistamista ja sitä, että toivoo heille hyvää. Tällaiset rukousluettelot olivat ensimmäinen tuntemani esirukouksen muoto, vaikka en lapsena sitä vielä sellaiseksi ymmärtänyt.

Huovisen äiti kuoli vuonna 1954, kun Huovinen oli yhdeksänvuotias. Sen jälkeen hänen isänsä lisäsi iltarukouksen loppuun pyynnön: ”Vie meidät kaikki kerran taivaan kotiin, missä rakas äitikin jo on.”

Huovinen täyttää tämän lehden ilmestymisviikolla kahdeksankymmentä vuotta. Merkkipäivän johdosta järjestetään maanantaina 28.10. Helsingin tuomiokirkon kryptassa avoin rukoushetki. Päivänsankari ei pidä pappistyttärensä Laura Huovisen toimittamassa rukoushetkessä puhetta, mutta päättää tämän haastattelun toistamalla elämänsä lyhimmän julkisen puheen. Sen hän piti kirkon strategiaa käsittelevässä kirkolliskokouksen istunnossa.

– Kirkon tärkein toimintamuoto on äidin iltarukous. ■

Piispa Eero Huovisen 80-vuotispäivän avoin iltarukoushetki ma 28.10. klo 18 Helsingin Tuomiokirkon kryptassa. Ovet avataan klo 17. Iltarukouksen jälkeen tarjolla iltateetä ja vapaata seurustelua. Ei puheita eikä lahjoja.

su 10.11. klo 16 | ti 12.11. klo 19

Musiikkitalo, Helsinki

Mozartin

Idomeneo-ooppera

SYKSYN OOPPERATAPAUS!

Mari Eriksmoen, Tuomas Katajala, Anna Lucia Richter, Siobhan Stagg Zürcher Sing-Akademie

Helsingin Barokkiorkesteri joht. Aapo Häkkinen

Konsertteja Helsingissä | syksy 2024

26.10. klo 19 | Vanha kirkko

Vivaldi, Mozart, Sibelius

Helsingin Barokkiorkesteri | joht. Erich Höbarth

29.10. klo 19 | Sibelius-Akatemia

Konsertin järjestää Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Schubert, Schönberg

Erich Höbarth, Réka Szilvay, viulu | Atte Kilpeläinen, Mariette Reefman, alttoviulu Tatu Kauppinen, Anna Westerlund, sello

22.12. klo 16 | Musiikkitalo

Joulukonsertti: Haydn: L’Infedeltà delusa

Ella Smith, Szilveszter Szélpál, Adriána Kalafszky, Bernhard Berchtold, Zoltán Megyesi | Orfeo Orchestra | joht. György Vashegyi

uudenvuoden juhlakonsertit Musiikkitalo, Helsinki

su 31.12. klo 18 | Bach: Die Kunst der Fuge

Aapo Häkkinen urut | Jorma Uotinen, Jani Sunnarborg tanssi

Kristiina Helin koreografia & visualisointi

su 31.12. klo 20 | Bach, Händel, Rameau, Vivaldi

Julien Martin, Evolène Kiener, Marine Sablonnière, Benoît Toïgo, nokkahuilu

Helsingin Barokkiorkesteri | johtaa Skip Sempé

Liput (sis. palvelumaksut):

Vanha kirkko | Ticketmaster 30–42 € Muut konsertit | Musiikkitalon lipunmyynti 13–65 €

curaMIN ON VALITTU USA:N PARHAAKSI NIVELTUOTTEEKSI NELJÄNÄ VUONNA PERÄKKÄIN.

TUTKIMUS* TODISTAA :

SAA AVUN NIVELILLEEN

MARKETTA PÄÄSEE KYYKKYYN!

”curaMINin tehon todella huomasi: nivelet alkoivat tuntua joustavimmilta.”

Marketan nivelet voivat nyt hyvin, koska curaMINin sisältämä BCM95-kurkumauute auttaa suojaamaan niveliä ja ja boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta.

101 TUTKIMUSTA TODISTAVAT TEHON!

OSTA OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ SEKÄ MUISTA TERVEYS- JA VERKKOKAUPOISTA:

PSALMIMEDITAATIOIDEN SARJAN

UUSI KAUSI ON ILMESTYNYT

Nyt psalmeissa kuuluvat ihmisen ikiaikaiset ahdistukset, murheet ja pelot. Voit kuunnella meditaatioita Spotifyssa ja muissa audiopalveluissa sekä osoitteessa KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PSALMIT

Mielipide

Lisää lapsia Suomeen

EHDOTAN, että Suomen Keskusta esittää muille eduskuntaryhmille yhteistä joululahjaraha-aloitetta Suomen syntyvyyden nostamiseksi. Esitykseni on, että valtio antaisi 10 000 euroa alle 25-vuotiaille synnyttäjille siten, että lapsen syntymän jälkeen hän saisi 5000 euroa ja seuraavien 25 kuukauden aikana 200 euroa kuukaudessa.

Raha on se, joka tässä asiassa auttaisi. 10 000 lapsen syntyminen aiheuttaisi vain 100 miljoonan euron menoerän, mikä on tosi vähän siitä lapsimäärästä. Se auttaisi maamme asiaa paremmin kuin muut 100 miljoonan euron summat. Kaikkien eduskuntaryhmien yhteisesityksenä tämä ohittaisi tärkeysjärjestyksessä tienpätkien ja siltarumpujen rahoittamisen.

Suomessa oli syyskuussa 2024 noin 243 000 ulosottovelallista. Heistä oli runsaat 111 000 sellaisia, joilla oli ulosotossa alle 5000 euroa. Tästä ryhmästä jo löytyvät ne synnyttäjät ja myös työttömistä naisista.

Mikko Paavola eläkeläinen, entinen Väestöliiton hallituksen jäsen, Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Arveluttaako epätrendikäs

usko?

TÄSSÄ LEHDESSÄ meille raotettiin dialogihaastattelun kautta satanismin ideologiaa (K&k 26.9.). Kiitos tiedosta. Kaikkihan me toki kohtaamme arjessamme eri tavalla ajattelevia ja uskovia ihmisiä, ja kaikkien kanssa pitää tulla toimeen keskinäisessä kunnioituksessa.

Silti teki pahaa lukea kirkon lehdestä haastattelu, jossa tuotiin esiin satanismia ja mainittiin muun muassa ehtoollisen häpäiseminen. Ehtoollinen on kristillisessä uskossa äärimmäisen pyhä ja herkkä toimitus, ja tämä kommentti tuntui siksi erityisen pahalta.

Juttuun haastateltu satanisti ei ilmeisestikään itse katsonut tarvitsevansa anteeksiantoa ja armoa. Jumalan kieltäjien ajatusmaailmassa näyttää myös toistuvan tarve vaatia Jumala tuomiolle maailmassa vallitsevasta pahuudesta. Mutta jos ei ole Jumalaa, ei ole myöskään mitään lopullista auktoriteettia, joka määrittää, mikä on oikein ja mikä väärin.

Ehdotan, että kirkon lehdessä voisi useammin mitä erilaisimpien ideologioiden ja ajatussuuntausten edustajien sijaan haastatella niinkin tylsää ja epätrendikästä kohdetta kuin tavallista tallaajaa, joka uskoo Herraan Jeesukseen ja haluaa kertoa hyvän, kolmiyhteisen Jumalamme ihmeellisistä pelastavista teoista omassa elämässään. Ai niin, silloinhan joku voisi vaikka suutuksissaan erota kirkosta.

Meri-Heini Siirilä Espoo

Kirkko voi myydä aurinkosähköä

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ on asennuttanut aurinkopaneeleita kiinteistöihinsä (kirkkojakaupunki.fi 9.9.). Kysymys kuuluu: miten aurinkosähkö saadaan keväisin ja kesäisin hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla? Paneelit tuottavat sähköä eniten silloin, kun sähkön kulutus voi olla muutoin vähäistä.

Perinteinen sähkövarastointi on edelleen kallista, ja negatiivisella hinnalla ei ole mieltä sähköä verkkoon myydä. Seurakuntien ja muiden uusien pientuottajien on tärkeää miettiä sitä, miten ajoittainen ”ylijäämäsähkö” saadaan myytyä parhaaseen mahdolliseen hintaan. Mistä saadaan joustava kulutus, joka reagoisi mahdollisimman tarkoin tuotantoon?

Aurinkosähköä voitaisiin myydä esimerkiksi sähköautojen lataus-

pisteiden käyttöön ja virtuaalisiin varastointijärjestelmiin silloinkin, kun omaa tarvetta ei ole tai säh kön hinta pörssissä matelee pohja mudissa.

Paikallisen energiantuotannon kasvu on hyvä askel, mutta sen täy det hyödyt saadaan vasta yhdistä mällä joustamaton tuotanto jousta vaan kulutukseen.

Thomas Brand

Kaupunki, pidä huolta Koskelan kirkosta

TIESITKÖ, että Helsingin kaupunki omistaa kirkon? Koskelan kirkko on Helsingin kaupungin omistama yli satavuotias sairaala-alueen kirkkorakennus. Tila toimii tällä hetkellä Käpylän musiikkiopiston opetus- ja konserttipaikkana, ja siellä järjestetään Oulunkylän seurakunnan toimintaa. Kirkko on myös allekirjoittaneen vihkikirkko, joten sen kunnossapito on erityisen lähellä sydäntäni.

Testamentti on kaunis tapa aut taa

Koskelan kirkon peruskorjauksen kanssa alkaa olla kiire. On kulttuurisesti ja ympäristön kannalta kestävää, että olemassa olevia tiloja hyödynnetään tehokkaasti, mutta samalla tulee varmistaa, että ne ovat saavutettavia, hyväkuntoisia ja turvallisia.

Kunnostuksen myötä kirkko voi tarjota entistä paremmat puitteet konserteille, seurakunnan toiminnoille ja koskelalaisten yhteisöllisyydelle. Samalla kirkko toimii asukkaiden ankkurina alueen kiinnostavaan historiaan.

Toni Pakarinen

Oulunkylän seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja, Helsinki

Kiitokset Peijaksen sairaalalle

OLIN ALKUVUODESTA Vantaan Peijaksen sairaalassa polven tekonivelleikkauksessa. Selvisin hyvin ambulanssitta ilman laskimotukoksia ja päivystykseen menoja.

Koska nykyään puhutaan enimmäkseen vain rahasta ja palkoista, minä työkyvyttömyyseläkeläinen ja marginaalissa eläjä haluankin erityisesti kiittää hoidon hyvästä laadusta ja inhimillisyydestä niin sairaalahoidon aikana kuin sen jälkeen kotihoidon seurannassa.

Toivon, että nyt uusin jaloin jaksan olla mukana mielenterveystyön pioneeriprojekteissa. Laskutkin tuli maksettua joustavin ehdoin. Se on Korkeemmas käres!

Satu Kristiina Ranne Helsinki

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

”Puhumalla on mahdollista rikkoa hiljaisuus ja häpeän rinnalle voi aina nousta uudenlaista valoa.”

Lue näyttelijä ja ex-kansanedustaja Jani Toivolan ja muiden kolumnistiemme kirjoituksia osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Hammaslääkärikeskus

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000 Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

kulku

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta

www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Varaa aika soittamalla 020 730 7260 Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Vuokralle tarjotaan

VIETÄ LOMA RUKALLA

Huippupaikalla kelohuoneisto, rinteet vieressä. Aurinkoinen terassi, hyvät varusteet. Katso kotisivuilta: aurinkopaikka.fi Omistaja vuokraa 0445920990 ota talteen.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ostetaan

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Siivouspalveluja

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen?

Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357

Sähköposti: margaleth77@gmail.com

Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Vuokrata

halutaan

Vuokrataan (3h,kt,kph,ransk.parv.) ylimmän 7.kerroksen valoisa 64m2 kulmahuoneisto + autohallipaikka 2019 valmistuneesta talosta. Kaivokselantie, Vantaa. 980e/kk. Vapaa. P.0400-684364. Äiti ja kaksi teini-ikäistä lasta etsivät kotia alueelta PakilaPaloheinä - Maunula. 3-4h+k. Luotettava, varma vuokranmaksu. Yhteys: 050-5453440

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

TMI SIIVOUS JA KOTIAPU

JARI HEIKKILÄ  PUH. 045 1635903 Siivousta, porausta ja kaikkea kotiapua. 20e/h (sis. alv, ei matkalisää). Kotit.väh.jälk. 8e/h.

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa Heidi

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Terapian tarpeessa? Vaikeuksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa Helsingissä. Etsitään yhdessä uusia näkökulmia ja uutta toivoa, muutosta parempaan. Ota rohkeasti yhteyttä: 040 777 5626 terapiatoivo.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut! Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 446 2186

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 040 446 2185

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym.

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930 ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

050 357 7807 lakirytkonen.fi

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Varaudu elämän taitekohtiin

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

24.-27.10. Herättäjä Helsingin kirjamessuilla kristillisten kustantajien yhteisosastolla 6h50. la 26.10. klo 12-18 ”On hauska nähdä nyt!” Kaikkien tapahtuma Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs: Tule koko päiväksi tai piipahda! klo 12 veisuut; klo 12.30 keskustelu ”Mitä on kristinuskoon sitoutuminen?”, Ambrosius, M.Wärn-Rancken, N.Rantala, S.Ranta; osa Ekum. vastuuviikkoa; klo 14 omatoim. lounas; Nuorten ohjelma alkaa Körttikodilla, Ratak.1aA3; klo 15 Risto Oikarisen konsertti: runoja ja saksofonia; klo 15.40 tauko; klo 16 körttiseurat, puhujina K.Hiltunen, L.Grünthal, I.Silfverhuth, K.P.Kinnunen; klo 17 kahvit; Lapsille puuhanurkka koko päivän. klo 18 siirtyminen Jätkäsaareen. klo 19 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu H.toivon kpli, Länsisatamank.28; tapahtuman päätös kaikille. su 27.10. klo 10 kirkkopyhä Sipoossa, Kuninkaant.19; messu, keitto ja E.Sevannon muistoseurat (Iso Kylät.1).

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Edullista. luotettavaa KOTISIIVOUSTA, kaupassa käynnit ym. Soita p. 046 5484434

ma 28.10. klo 18 seurat Ruskeasuon Rasti, Tenholantie 6. ti 29.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, keskustelua Lähetysseuran työstä. pe 1.11. klo 18 kotiseurat Hassisella, Sidet.10 (Tapanila). klo 19 veisuuta Espoonlahdessa, Kipparink.8, kahvit klo 18.30. la 2.11. klo 10 kirkkopyhä Tapiolassa, Kirkkop.6, messu, kahvit ja seurat. su 3.11. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoressa, Tulisuont.2; messu, kahvit ja seurat. ma 4.11. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2, kahvit klo 18.30. ke 6.11. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne1.

Tervetuloa seuroihin Frebelle! Seurat klo 15, kahvit 14.30 Osoite: Fredrikinkatu 61B, Helsinki

3.11. Pyhäinpäivän seurat Joona Korteniemi ja dominikaaniveli Marie-Augustin 17.11. Seurat Antti Lemmetyinen ja Taina Latvala 15.12. Joulujuhla

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden kokemuksella Helsingissä ja Espoossa Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa.

Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

RISTIKKO KREIKAN EEPOS MANSESSA

KEKSELIÄITÄ PALTTOOT

PYSÄKILLÄ KESTÄVÄÄ KEHON MEKAANINEN VARAOSA

REITTI TOIMETON

ISOJA

NÄYTTELIJÄ KRISTIINA

KULKEA EESTAAS

VIRON PRESIDENTTI KARIS

MURROSIKÄINEN KAIPAA

SIELTÄ POIS

KÄRSIVÄT HÄIRIÖISTÄ PUHEEN KANSSA

TONAVAAN TUNTURIROTKO

JAPANISSA KÖMPELÖ

JUURI NIIN

VAARIT RAAMATUN KUN KKU

ÄÄNIÄ SISARUSTEN VÄLILLÄ

AJANPUUTE

SAIRASTAA

VALMISTAA VIILEJÄKIN

VILJAN KUORTA JÄLKIRUOKA HAAPANIEMI KADOTTAA

LUOMISEN AI KAA ÄRRÄPÄITÄ

TAKAPUOLIA

HU SKO VÄLEIHIN

KIILTÄVÄÄ MIINANETSINNÄSSÄ

POPTÄHTI ANNA

MYYMÄLÄ

JOHANSSON HEVOSHARJA

MIEHISTÖLLE

LOUKKAAVIA "PUOLU STUSVOIMISSA"

PÄNNIÄ

CHARLES DAVIES

TUTTU ALEKSI

JUHLATILA LEIPÄ

KORPELAN NALLE

USEALLA JUSSILLA PALKITTU OHJAAJA MOLLBERG

TILINPÄÄTÖKSESSÄ

TIA

2.11.

Marraskuun ensimmäisenä lauantaina vietetään pyhäinpäivää. Päivän evankeliumissa (Matt. 5:1–12) Jeesus puhuu siitä, ketkä ovat autuaita.

Pyhäinpäivänä muistellaan kuolleita läheisiä

KRISTITYT ovat jo yli tuhannen vuoden ajan viettäneet syvimmän syksyn aikaan edesmenneiden pyhien muistelupäivää. Reformaattori ja suomen kirjakielen isä Mikael Agricola puhui ”kaikkien kuolleiden uskollisten sielujen päivästä”. Nykyisin pyhäinpäivänä on tapana muistella kuolleita läheisiä kotona tai kirkossa. Siihen liittyy myös hautojen kunnostaminen talvea varten sekä kukkien ja kynttilöiden vieminen haudoille.

MARJO KYTÖHARJU

Rauhaa ja rakkautta epätäydellisille

Autuaita ovat hengessään köyhät, murheelliset, kärsivälliset, armahtavaiset, puhdassydämiset ja rauhantekijät.

Näin puhuttelee Vapahtaja kuulijoitaan.

Hänen sanansa ovat kuin elävän veden lähde, mutta miten vaikea sellaista on ottaa vastaan.

Yksi kaivaa esiin mittatikun ja ryhtyy asettautumaan Vapahtajan sanojen mukaan. Ei hän tosin mittoihin mahtuisi, sillä hän menettää malttinsa toistuvasti, vaikka pitäisi olla rauhantekijä.

Toinen ottaa reippaan asennon ja lähtee suorittamaan. Hän kamppailee ollakseen sydämeltään puhdas ja kitkee himojaan ja halujaan sitä mukaa, kun ne häntä kiusaavat. Hän puree hammasta ja suorittaa: näin yksinkertaisessa eettisen elämän ohjeessa ei saa epäonnistua.

Kolmas kuulija tuhahtaa tarjotuille sanoille halveksuen. Hän on juuri menettänyt kaiken menetettävissä olevan. Kipu ja suru eivät mene ohi sillä, että joskus olisi luvassa lohdutus.

Kärsivällisesti Vapahtaja kuitenkin kutsuu kuulijoita luokseen ja tarjoaa yhä uudestaan vettä sanansa lähteestä. Sitkeästi hän vakuutaa, ettei hän ole tuomassa vaatimuksia, uusia käskyjä tai laihaa lohtua.

Hänen sanansa ovat kuvaus siitä, miten asiat elämässä menevät. Rauhan tekeminen on aina lopulta onnellisempaa kuin kosto ja viha. Hengessään köyhällä ei ole omin voimin rakennettuja taivaslavasteita vaan avaraa tilaa Jumalan valtakunnan toteutua. Ja kun on juonut elävän veden lähteestä, ei pysty vaikenemaan, vaikka ympärillä pauhaisivat pilkkaavat äänet.

Vapahtajan kärsivällisyys alkaa vaikuttaa kuulijoihin. Mittatikun käyttäjä ja reipas suorittaja uskaltavat vilkaista Vapahtajan rakastaviin silmiin. Surun keskellä oleva nostaa kasvonsa ja huomaa kaiken keskellä lohdun hetkiä.

He rupeavat janoamaan Vapahtajan lähellä olemista, ja hän näkee kauniina jo epätäydellisen yrityksenkin. Vapahtajan hyvyys muuttaa heitä, ja autuus leviää heidän kauttaan eteenpäin.

KAISA KARIRANTA

Sytytä kynttilä yhteyden merkiksi

Pyhäinpäivänä hautausmaat muuttuvat kynttilämereksi. Se muistuttaa, että emme ole yksin menetyksemme kanssa. Niin moni on tänäkin vuonna kohdannut kuolemansurun.

Pyhäinpäivä on myös toisenlaisen yhteyden päivä, sen, jonka uskontunnustus mainitsee. Yhteys edeltä menneisiin pyhiin on näkymätöntä, ja se tuntuu ehkä niin, että saat elää rukousten verkon kannattelemana. Pyhäinpäivänä voit sytyttää kynttilän edesmenneille rakkaille ja näkymättömän rukouksen yhteydelle.

Kirkon tärkein toimintamuoto on äidin rukous.

EMERITUSPIISPA EERO HUOVINEN S. 20

24.10.2024 17 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Surun rytmi

Se on hitaampi ja oikukkaampi kuin maailma ympärillä. Näin kokee Liisamaija Elenius, joka menetti kaksi tärkeää ihmistä lyhyen ajan sisässä s. 2

Helsingin seurakunnat karsivat tilojaan yli neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä s. 4

Kun läheinen kuolee huumeisiin, häpeäleima vaikeuttaa omaisten surutyötä s. 6

Antaa surun olla

Kun Liisamaija, Lissu, Elenius menetti helmikuussa äitinsä, ystävien tuomat kukkakimput olivat parasta seuraa. Ne eivät vaatineet mitään.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA SIRPA PÄIVINEN

Tänä vuonna Lissu Elenius on alkanut pelätä puhelimeen vastaamista.

Sille on selvä syy.

Helmikuussa Eleniuksella ja hänen puolisollaan oli ystäviä kylässä kotona Pihlajamäessä, kun puhelin soi. Soittaja oli Eleniuksen isä ja uutinen täysin yllättävä. Äiti oli kuollut.

Toinen puhelinsoitto tuli heinäkuussa, tällä kertaa puolisolle. Sisältö oli sama.

Elenius on menettänyt vuoden aikana äitinsä ja anoppinsa.

– Ajattelen nykyään aina puhelimen soidessa, että mitä sieltä seuraavaksi tulee, Elenius sanoo.

PITI OLLA JUHLAVUOSI, tuli surun vuosi. Lissu Elenius hänen puolisonsa täyttivät molemmat tänä vuonna 50 vuotta.

Ei tehnyt mieli juhlia. Sen sijaan piti järjestää hautajaisia ja yrittää sopeutua uuteen elämäntilanteeseen.

– Pään sisällä on ollut jatkuva kaaos, Elenius sanoo.

Äidin kuoleman jälkeen hän yritti palata heti töihin Malmin seurakunnan yhteisömuusikoksi. Jos työ olisi jäsentänyt asioita. Mutta ei se oikein toiminut. Tunteet tarvitsivat tilaa, eikä Elenius jaksanut kohdata ihmisiä. Hän jäi kolmeksi viikoksi sairauslomalle.

– Lähinnä nukuin, hän sanoo.

Hän sytytti pihalyhtyyn liekin ja poltti kynttilöitä jatkuvasti. Yksi tietty oli äidin kynttilä. Elävä liekki toi kotiin jotakin, mitä hän kaipasi.

Samoin toimivat ystävien lähettämät kukkakimput pöydillä. Elenius huomasi vaalivansa niitä ennennäkemättömällä huolellisuudella, vaikka ei ole koskaan ollut kukkaihminen. Hän muisti, kuka minkäkin kimpun oli tuonut.

Kukat olivat parasta seuraa surun keskellä. – En kaivannut keskustelua. Sen sijaan tällaiset symboliset asiat olivat yllättävän tärkeitä. Kukista tuli tunne, että joku myötäelää, hän sanoo.

LUONTOA ÄITIKIN RAKASTI. Oli ollut puhetta, että kesällä hän kyläilisi Lissu Eleniuksen per­

Pyhäinpäivä

Helsingin hautausmailla

Kuoleman puutarhat – pyhäinpäivä Helsingin hautausmailla -tapahtuma on kaiken ikäisille suunnattu elämyksellinen pyhäinpäivän tapahtuma lauantaina 2.11. klo 16–19.

Tapahtumapaikkoja ovat Hietaniemen, Malmin, Kulosaaren ja Östersundomin hautausmaat sekä Maunulan uurnalehto.

Hautausmailla on tapahtuman aikaan paikalla seurakuntien pappeja, lastenohjaajia sekä muita seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jos haluat keskustella. Lapsille on tarjolla toiminnallinen enkelipolku. Ota mukaan oma taskulamppu sekä hautakynttilä ja tulitikut. Varaudu säänmukaisella, lämpimällä pukeutumisella. Katso lisätietoa osoitteesta: helsinginseurakunnat.fi/pyhainpaiva

heen uudella mökillä. Siellä, jämsäläisessä järvenrannassa, vuodenkierto on läsnä.

Äiti ei ehtinyt koskaan nähdä sitä.

– Kun mökillä toukokuussa alkoi kuulua valtava kurnutus, otin kiikarit ja tajusin, että joka paikassa ui pieniä sammakoita. Ajattelin, että äiti olisi tykännyt tästä, Elenius sanoo.

Mökki on ollut pelastus. Siellä on saanut tehdä fyysisiä töitä. Toisteisuus helpottaa: Puuta klapikoneeseen. Sauna lämpimäksi. Sanoja ei tarvita.

Tänä syksynä Elenius on uinut mökkirannan kylmässä vedessä. Kehollinen kokemus virkistää mieltäkin.

– Siinä saa rauhallisessa ympäristössä itselle jotakin uutta voimaa.

Läheisen kuolema muuttaa ihmissuhteiden dynamiikkaa.

Äidin kuoltua Lissu Eleniuksesta on tullut läheisempi isän kanssa.

SURU KUULUU ELÄMÄÄN. Niin Lissu Elenius sanoo aina ajatelleensa. Hän on jo lapsuudenkodissaan oppinut, että elämässä otetaan vastaan se mitä tulee.

Tänä vuonna hän on kuitenkin huomannut, että surun rytmi on toinen kuin maailman ympärillä. Hitaampi. Oikukkaampikin.

Tai oikeastaan muun maailman rytmi on alkanut vaikuttaa entistä oudommalta.

Eleniusta ovat alkaneet ärsyttää asiat, jotka ennen oli helppo ohittaa. Esimerkiksi sellainen hyväntahtoinen toivotus kuin ”iloa ja valoa”. Se tuntuu positiivisuuden pakkosyötöltä. Hänen elämässään on nyt surua ja synkkyyttä. Eikö saisi olla, hän miettii.

– Maailma on sellainen, että vaikeista tunteista pitäisi päästä nopeasti yli. Pitäisi aina katsoa asioiden positiivista puolta. Miksi, Elenius kysyy.

Hänestä kuolema on luonnollinen osa elämää, mutta mikään henkilökohtaisen kehittymisen paikka se ei ole. Suru tulee ja se vain on. Sen tunteminen ei ole prosessi, etenevä tai selkeä.

– Äidin kuolema oli isompi asia kuin olin ajatellut. Se on muuttanut jotakin perustavanlaatuista, omaa paikkaa maailmassa. Ei se tuosta vain mene ohi, Elenius kuvaa.

Pelkkä tottuminen uuteen elämäntilanteeseen vaatii aikaa. On vain hyväksyttävä se, että nyt tunteet ovat tällaisia.

Elenius kaivaa puhelimestaan Laura Närhen laulun Mä elän sanat. Hän on sovittamassa kappaletta kuorolleen.

Ӏidin kuolemasta on vajaa vuosi, ja alan vasta havainnoida surua.

LISSU ELENIUS

”Tulee päivä jolloin kuolen mut kaikki muut päivät mä elän – –”, Elenius lukee.

Ajatus puhuttelee.

– Vaikka tiedostan omankin kuolevaisuuteni nyt entistä paremmin, minun ei tarvitse elää sen enempää tai vähempää täysillä kuin ennenkään. Tehtäväni on vain elää, hän sanoo.

KATSE KÄÄNTYY YLÄVIISTOON, kun Lissu Elenius ulkoilee kotinsa läheisellä mäellä perheen koirien kanssa. Näkyy taivas ja puut. Elenius on varovasti opetellut bongaamaan lintuja.

– Luonnossa on sellainen olo, että sulaudun johonkin ikiaikaiseen. Siellä elämän kiertokulku on jatkuvasti läsnä, hän sanoo.

Luonto ei lohduta eikä auta, vaan se antaa ihmisen olla, kaikkine tunteineen. Eleniukselle se on iso juttu.

– En tiedä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, mutta uskon tasolla ajattelen, että kaikki ei voi olla tässä. Katselen joskus vielä äidin kanssa sammakoita siellä jossakin, hän miettii.

Sitä ennen hän haluaisi esimerkiksi itkeä enemmän. Tähän mennessä kyyneleitä on tullut aika vähän. Hän on huomannut, että työntää itsekin ikäviä tunteita vaistomaisesti pois.

– Äidin kuolemasta on vajaa vuosi, ja alan vasta havainnoida sitä surua, Elenius sanoo.

Pyhäinpäivänä hän esiintyy Malmin enkelit ­kuoronsa kanssa Malmin hautausmaan isossa siunauskappelissa pidettävissä hartauksissa kello 17 ja 18. Se tuntuu tärkeältä. Musiikkikaan ei vaadi kuuntelijaltaan mitään.

– Sen äärellä tunteet saa vain kokea, ei tarvitse paljastaa tai työstää niitä.

Eleniuksen äidin hauta on Vaasassa, joten sinne hän ei tänä pyhäinpäivänä pääse. Kotona kynttilä kuitenkin palaa.

– Yöllä käyn ehkä viemässä kynttilät ukin, mummon ja tädin haudoille Honkanummelle. ■

Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajan Osmo Rasimuksen taustalla näkyy Nuorten Talo

on päättänyt luopua peruskorjatusta talosta 30.6.2025.

Yli neljännes tiloista pois

Helsingin seurakuntayhtymän uuden kiinteistöstrategian yhtenä tavoitteena on supistaa toimitiloja noin 44 000 neliömetrillä vuoteen 2030 mennessä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA

KUVAT ESKO JÄMSÄ JA HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

Moni helsinkiläisseurakunta on luopunut tiloistaan seurakuntaneuvoston päätöksellä, koska rahat eivät riitä peruskorjauksiin ja ylläpitokuluihin. Herttoniemen seurakunnan tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen.

– Jouduimme luopumaan pääkirkostamme, ja nyt seurakunnan keskialueella on tilojen osalta am-

mottava aukko, sanoo kirkkoherra Minnamari Helaseppä. Herttoniemen kirkko oli pakko sulkea vuonna 2019 sisäilmaongelmien vuoksi. Sen jälkeen kuntotutkimuksissa selvisi, että kirkon korjaus olisi hyvin kallis investointi –käytännössä rakennettaisiin uusi kirkko. Vuonna 2022 oli jo hyväksytty seurakuntayhtymän säästöohjelma, jossa yksi tavoite oli luopua runsaasta 40 000 neliömetristä tiloja. Se tarkoittaa myös sitä, et-

teensä 154 000 neliömetriä. Tämän vuoden aikana eri tiloista on karsittu noin 7 000 neliömetriä.

Kiinteistöt, joista seurakunnat päättävät luopua, siirtyvät kustannuksineen yhtymän kiinteistöyksikköön, joka vastaa luopumisjärjestelyistä ja mahdollisesta kiinteistökehittämisestä. Seurakunta lakkaa toimimasta kiinteistössä, ja samalla loppuu sisäisen vuokran maksaminen seurakuntayhtymälle.

Kiinteistö saattaa viipyä vuosia yhtymän hallussa. Sillä aikaa kiinteistöosasto etsii kohteelle ostajaa tai hakee tontille kaavamuutosta tai rakennukselle purkulupaa, mikäli rakennus sijaitsee omalla tontilla.

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN kiinteistöjohtaja Osmo Rasimus, miksi tarvitaan näin massiivisia tilojen vähennyksiä?

– Tässä vaikuttavat sekä taloudelliset että toiminnalliset syyt, kohteen mukaisesti. Seurakunnat ja yhteiset palvelut tiivistävät toimintaansa ja siirtyvät tiiviimpiin tiloihin. Kohteita kehitetään monipuolisempaan käyttöön. Kohteissa, joista luovutaan, ei ole nähtävissä seurakuntien omaa käyttöä. Pääsemme niiden ylläpidosta eikä ole tarpeen käyttää investointirahoja perusteellisiin korjauksiin.

tä uutta kirkkoa ei Herttoniemeen tule.

Seurakunta on pitkulainen alue metroradan varressa. Jäseniä on noin 15 000, ja asukkaista noin 43 prosenttia kuuluu kirkkoon. Myllypuron kirkko ja Kulosaaren pieni kirkko sijaitsevat alueen ääripäissä.

YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO hyväksyi uudet kiinteistö- ja tilankäyttöstrategiat 12.9. Uuden kiinteistöstrategian yhtenä tavoitteena on supistaa seurakuntien tiloja noin 44 000 neliömetrillä vuoteen 2030 mennessä. Silloin tiloja olisi enintään 110 000 neliömetriä. Säästötavoite siis tiukentui.

Nyt Helsingin seurakunnilla on 42 kirkkoa ja kappelia sekä yli 200 rakennusta. Niiden pinta-ala on yh-

Yhtymä on myynyt vuoden 2024 aikana lukuisia kiinteistöjä. Niitä ovat Kulosaaren pappila, Kellokosken juhlatalo, muutama liikehuoneisto, maa-alue Herttoniemen Fastholmassa, Tievan mökit Sodankylässä sekä aikaisemmin partiokäytössä ollut Metsolan mökki tontteineen Espoossa. Myynneistä saatiin yhteensä 3,4 miljoonaa euroa, ja kiinteistöjen myyminen vähentää myös niiden tuottamia jatkuvia kustannuksia. Myös purkuluvan jo saanut Merirasti-kappeli myytiin Helsingin kaupungille symbolisesta yhden euron hinnasta.

AIKAISEMMIN ON myyty esimerkiksi Ruoholahden kappeli päiväkotiketjulle ja vuokrattu Länsi-Pasilan kappeli koulukäyttöön Helsingin kaupungille.

– Monien kiinteistöjen kehittämiseen liittyy kaavamuutoshakemuksia, jotka ovat valmistelussa. Myynti toteutuu, jos kaavamuutos menee läpi. Se tarkoittaa sitä, että seurakunnalliseen käyttöön kaavoitetulle tontille voidaan rakentaa esimerkiksi palveluasuntoja. Joissakin tapauksissa ostaja hakee kaavamuutosta itse, Rasimus kertoo.

Suuri osa Helsingin kirkoista sijaitsee omalla tontilla, kuten Hakavuoren kirkko ja Munkkivuoren kirkko, osa taas kaupungilta vuokra-

Kallion Toisella linjalla. Kallion seurakunta

Jakomäen seurakuntatalo, jota usein kutsuttiin Jakomäen kirkoksi, purettiin vuosi sitten.

Herttoniemen kirkko on ollut käyttökiellossa jo viisi vuotta. Viime keväänä pihalla pidettiin luopumisjuhla.

Seurakunta päättänyt luopua, toiminta jatkuu toistaiseksi

• Alppilan kirkko, selvitykset ja tulevaisuuskeskustelut käynnissä

• Nuorten Talo (Kallion seurakunta)

• Siltamäen ja Tapulin seurakuntakodit (Malmin seurakunta)

• Oulunkylän tiilikirkko: purkuluvan käsittely pysähtyi kaupungin elimiin, lisäselvitykset käynnissä

Oulunkylän kirkosta seurakunta on päättänyt luopua, mutta sisäilma on tervettä ja toiminta jatkuu toistaiseksi.

• Munkkivuoren kirkko: palvelee väistötilana, kun Munkkiniemen kirkkoa remontoidaan 2025–26

Luopumispäätös tehty, kiinteistö vajaakäytöllä

• Merihiekan kesäkoti Vuosaaressa, kaavoitus käynnissä, pientä kunnostusta tehty

• Tammisalon kirkko, vuokrattu ulos kehittämisen ajaksi

Purettu

Alppilan kirkolla on runsaasti käyttäjiä, mutta Kallion seurakunnalla ei ole varaa laajaan peruskorjaukseen.

• Jakomäen seurakuntatalo, omalla tontilla, kaavoitus käynnissä

Käyttökiellossa, seurakunta luopunut kirkosta

• Hakavuoren kirkko, omalla tontilla, keskustelut käynnissä

• Herttoniemen kirkko, yhtymä hakenut purkulupaa, kaupunki kaavoittamassa omaan käyttöön

tulla tontilla, kuten Oulunkylän tiilikirkko sekä Herttoniemen ja Temppeliaukion kirkot. Merkittävästi vanhempia erikoistapauksia ovat Tuomiokirkko ja Johanneksenkirkko, jotka sijaitsevat kaupungin omistamalla maalla ja joita käytetään hallintaoikeussopimuksella.

Kiinteistöstrategian mukaan seurakunnat pyrkivät vähentämään vuokratiloja ja keskittämään toimintaansa seurakuntayhtymän omiin kiinteistöihin. Tämän mukaisesti Töölön seurakunta luopui vuokratiloistaan Taivallahden kasarmeilla keväällä 2024.

Investointeihin eli kirkkojen remontointiin on varattu tänä vuonna noin 17 miljoonaa euroa. Suurimmat kohteet ovat Tuomiokirkon julkisivuremontti ja Malmin kirkon peruskorjaus. Kirkollisveron tuotto oli viime vuonna tuntuvasti arvioitua parempi, 95,4 miljoonaa euroa. Viime vuosina Helsingin seurakuntien jäsenmäärä on vähentynyt noin 5000–6000 hengellä vuodessa, mutta tänä vuonna laskuvauhti on hidastunut jyrkästi. Muuttoliike muualta Suomesta tuo lisää jäseniä.

”

Tämän vuoden aikana on karsittu noin 7 000 neliömetriä.

HERTTONIEMEN SEURAKUNNASSA on käynnissä seurakuntalaisten osallisuuden ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojekti.

Vuokrattu

• Kivisaari: vuokrattu vesiliikenne- ja majoitusyrittäjälle kesäksi 2024, jatkoneuvottelut käynnissä

Vuokratiloista luovuttu

• Töölön seurakunnan toimistotilat Taivallahden kasarmeilla

• Herttoniemen seurakunnan Laituri-tila

– Pidämme avoimia työpajoja eri puolilla aluettamme. Etsimme uusia ajatuksia: Miten voisimme olla seurakuntana läsnä kaikilla alueilla? Mihin ihmiset voisivat tulla mukaan toteuttamaan toimintaa työntekijöiden rinnalle? Mietimme myös, missä muualla voisimme toimia kuin omissa tiloissamme, kirkkoherra Minnamari Helaseppä kertoo.

Esimerkiksi diakoniavastaanottoa on pidetty monenlaisissa vuokratuissa yhteiskäyttötiloissa, kuten asukastalossa, palvelutaloissa, kirjastossa ja Varustamossa Itäkeskuksessa.

Työpajakierros jatkuu vielä. Uusia ideoita on syntynyt jo paljon, ja ratkaisuja etsitään. ■

SARI SAHLBERG / HSRKY,KIINTEISTÖOSASTO

HARRI

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Avoinna ti ja to klo 10–13, puhelimitse ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003.

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Messut, laudes ja kompletorio striimataan

Messu 29.10. klo 10. Suora radiolähetys. Silin, Muroma-Nikunen, Marte. Lauluyhtye L’Armonia avustaa. Ei striimata.

Pyhäinpäivän messu 4.11. klo 10. Silin, Marte. Huilistiryhmä avustaa. Pyhäinpäivän muistohetki 4.11. klo 18. Mattsson, Silin, Kreivi-Palosaari, Marte, sellisti Markus Pelli. Muistohetkessä musiikin ja Raamatun sanan keskellä luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntamme jäsenten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Pyhäinpäivänä kirkon kalliolle voi tuoda oman kynttilän. Messu 5.11. klo 10. Kreivi-Palosaari, Mattsson, Jurmu.

Iltamessu 1.11. klo 18. Kreivi-Palosaari, Marte. 8.11. klo 18. Helo. Iltatee.

Ad sextam to klo 12. Laudes ke klo 7.30. Kompletorio pe klo 19.

TAPAHTUMIA

Lauluja kaipauksesta ja toivosta -konsertti su 5.11. klo 14. Sopraano Meri Kiema, mezzosopraano Outi Rättö, pianisti Kirsti Manninen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Konsertin kesto n. 45 min.

Syyskonsertti 31.10. klo 18. Luhmo. Hiljaisuuden jooga su klo 18.30–20.

Teematorstai. Klo 12 päivärukous, klo 12.15 ruokailu, 6 e, klo 13 ohjelma. 2.11. Hiljaisuuden jooga, pastori Mari Silin. 9.11. Unelma pyhiinvaelluksesta – Vadstenan matkakertomus, pastori Miira Muroma-Nikunen.

Hyvän mielen keidas to klo 15. Ateria 2 e.

Lähetysraamattupiiri ma 30.10. klo 14.

Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg. Kuoroilta to klo 18.

Käsityökerho ma klo 13 Kivijalassa. Pelikerho 4.11. klo 12. Aikuisten sählyvuoro ma klo 17

Pohjois-Haagan ala-asteella. Kolme iltaa rukouksesta. Ke 1.11. klo 19 Mikä on Sydänrukous?

Sirkku Aitolehti. Iltarukous klo 20. Kahvi- ja teetarjoilu klo 18.30. Perhekerhot ma klo 17.30–19 iltaperhekerho Tönöllä, Kauppalankuja 7, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Diakonian ajanvarauspäivystykset ovat ti ja to klo 10–11. Ei päivystystä 30.10. ja 2.11.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 10. Messu 3.11. tulkataan viittomakielelle. Kantaattijumalanpalvelus su 17.11. klo 10. Kuullaan muun muassa J.S. Bachin kantaatti Gottes Zeit ist die allerbeste Zeit (Actus tragicus).

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18.

Pyhäinpäivänä la 2.11. klo 10 sanajumalanpalvelus, klo 18 vainajien muistoilta.

TAPAHTUMIA

Perjantai-ilta Klanulla 25.10., 8.11. ja 22.11. klo 18–20. Keskustelua ja kohtaamisia kaikenikäisille aikuisille. 25.10. muun muassa puhetta ilmastonmuutoksesta. Iltapalaa. Avoimet ovet.

Jouluavustuksen haku 25.10.–5.11. Alueellamme asuvat vähävaraiset

Menokasvo

Tukea huumeisiin kuolleiden läheisille

Kun huumekuolemista uutisoidaan, unohdetaan usein, että menehtynyt on jonkun lapsi, sisko, veli, äiti, isä tai puoliso.

– Omaisten suru ja menettämisen tuska eivät näy huumekuolemista kertovista tilastoista, sanoo Miska Nyman, jonka oma sisko ja veli ovat kuolleet tavalla, joka liittyy huumeisiin.

Sisarustensa lisäksi Nyman laskee menettäneensä huumeille yhteensä melkein kolmekymmentä muuta läheistä tai ystävää.

– Olen kokenut käsittämättömän paljon menetyksiä.

Hän on itsekin entinen käyttäjä. Nyman liikkui 1990-luvulla piireissä, joissa heroiinin piikittäminen oli yleistä. Hän ajautui käyttämään muitakin suonensisäisiä huumeita.

Isäksi tultuaan Nyman havahtui siihen, että haluaa olla läsnä lapsensa elämässä.

– Vastuuntuntoni heräsi. Nyt olen

perheet, pariskunnat ja yksinelävät voivat hakea jouluavustusta. Hakemuksen saa virastosta, nettisivuiltamme ja tiistaisin klo 12–15 Paikasta, Kaaren -1. krs. Hakemuksen palautus virastoon tai tiistaisin klo 12–15 Paikkaan. Tiedustelut diakoni Heini Sinkko, p. 09 2340 3841. Rakkaudesta runoon la 26.10. klo 16 kirkossa. Näyttelijä Miia Nuutila, muusikko Antti Paavilainen ja harrastaja, lausuja Sinikka Haapanen. Runoja ja musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Työtupa ti 29.10. klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Jatkoilla ohjattu Virkkaustyöpaja klo 17.30–19. Tule virkkaamaan jouluksi pyhä perhe tai enkeli. Tarvikkeet ja materiaalit saat työpajasta. Lauletaan yhdessä to 31.10. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus.

W.A. Mozart – Requiem su 3.11. klo 18 kirkossa. Suomalainen Kamarikuoro solisteineen Eric-Olof Söderströmin johdolla. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Iltaehtoollinen su 3.11. klo 18

Malminkartanon kappelilla. Toteutuksesta vastaavat vapaaehtoiset. Lähetyspiiri ti 5.11. klo 17–18.30 Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille.

Eläkeläisten päivähetki ke 6.11. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti klo 9–13, ke klo 13–16, to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Munkkivuoren kirkko:

Messut klo 11. Su 27.10. Vähäkangas, Valtonen. 2.11. Pyhäinpäivän messu. Messussa luetaan vuoden

Miska

ollut kahdeksan vuotta absoluuttisesti raitis, vuonna 1973 syntynyt Nyman kertoo.

Nykyään hän auttaa muita.

– Meidän pitää pystyä muistamaan niitä ihmisiä, jotka kuolivat ja toimia heidän äänitorvenaan. Pitää kaivaa esiin myötätuntoa. Kollektiivinen tuki ja ymmärrys auttaa myös läheisiä.

– Usein ei löydy sanoja, kun joku on menettänyt läheisensä huumeille. Lä-

heiselle se on todella traumaattinen kokemus. Sitä pahentaa yleinen suhtautuminen huumeiden käyttöön.

– Ajatellaan, että oma vika, jos joku kuoli huumeisiin. Empatiaan pitää kuitenkin olla varaa. Pahinta on jättää sureva yksin.

TERHI TOPPALA Huumeisiin kuolleiden muistohartaus tiistaina 5.11. kello 18, Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6.

ESKO JÄMSÄ

Nyman pitää omaisen puheenvuoron Huumeisiin kuolleiden muistohartaus Vanhassakirkossa tiistaina 5.11.

aikana poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja sytytetään muistokynttilät. Hartikainen, Valtonen. 3.11. Kuusisalo, Valtonen. 10.11. Jumalan perheväen messu. Frilander, Valtonen. Isänpäivätapahtuma ja hodaribaari. Munkkiniemen kirkko: Messu su 27.10. klo 13. Vähäkangas, Valtonen.

Muistoa kunnioittaen – Pyhäinpäivän iltatilaisuus la 2.11. klo 18. Hartikainen, Valtonen. Levollisuuden messu kerran kuukaudessa la klo 18. 9.11. ja 14.12. Arkkimessu kerran kuukaudessa ti klo 18–19. 5.11. ja 3.12.

TAPAHTUMIA

Lähetyksen ilta la 26.10. klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Ida Lönnqvistin valokuva- ja cyanotype-näyttely Munkkiniemen kirkon aulassa ma 4.11.–la 30.11. Ke 6.11. klo 18–20 näyttelyn avajaiset.

Osallinen hyvästä arjesta – miten turvata lasten ja nuorten hyvinvointi -paneelikeskustelu la 9.11. klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Etsitään hyvän elämän eväitä tulevaisuutemme tekijöille. Panelisteina ylilääkäri Sari Korpirinne, lasten erityisvastaanotot ja Nuorisoasema, Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoneuvoston pääsihteeri Jenni Palomäki, Hän, Sinä & Minä ry:n puheenjohtaja ja Uudenmaan CP-yhdistyksen hallituksen jäsen Petteri Törnberg, erityisnuoren vanhempi, vaikuttaja ja järjestöaktiivi Pia Lemmetty sekä kuraattori Taisto Lahti-Nuuttila Munkkiniemen Yhteiskoulusta. Haemme erilaisia työkaluja osallisuuden vahvistamiseen. Paneelikeskustelun moderaattorina toimii kirkkoherra Päivi Vähäkangas.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

JUMALANPALVELUKSET

Neulemessu su 27.10. klo 10. Vuori, Luoma, Ahola. Teemallinen jumalanpalvelus, jonka aikana voit halutessasi neuloa. Kirkolta saa lankoja ja puikkoja lainaan, jos haluat neuloa villasukkia. Tarvetta aikuisten isokokoisille sukille ja vauvojen kastesukille.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10. Muistamme vuoden aikana kuolleita sytyttämällä kynttilät heidän muistolleen. Luoma, Vuori, Kekäläinen, Vanne, Listo. Messu su 3.11. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Listo. Lapsille musiikkipy-

häkoulu.

Viikkomessu ja Raamattuopetustuokio Efesolaiskirjeestä keskiviikkoisin 13.11. asti klo 18. Ke 30.10. Maika Vuori, ke 6.11. Markku Hurme, ke 13.11. Eero Junkkaala.

TAPAHTUMIA

Takkailta pe 25.10. klo 18 kirkolla. Rukousta, ylistystä ja musiikkia. Tuula Pitkänen, rukouspiiriläiset. Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta. Lähetyspiiri ke 6.11. klo 14 kirkolla. Heli Voipion aiheena lähetyksen suuria näkymiä.

Maksutonta lakineuvontaa ke 6.11. klo 15.30–17 kirkolla. Juristi Matti Siitonen antaa yleisluonteisia neuvoja lakiasioiden hoitamisessa. Ei toimeksiantoja tai asiakirjalaadintaa. Vastaanotto saapumisjärjestyksessä.

Talvileiri 7–14-vuotiaille 29.11.–1.12. Korpirauhassa Siuntiossa. Touhutaan askartelun, pelailun ja hauskan ohjelman parissa. Leirimaksu 40 e. Ilmoittautumiset kotisivujemme kautta 14.11. klo 12 mennessä.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B.

Ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B

Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3

Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa, klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon

kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Perinteisen kaavan messu su 3.11. klo 12 Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 18 Agricolan kirkossa.

Päivämessu to 31.10. klo 12 Tuomiokirkon kryptassa, 7.11. kirkkosalissa.

Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa. Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa, 2.11. Pyhäinpäivän iltahartaus.

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Diakonian ajanvaraus diakoniatyöntekijältä sähköpostilla, netin

Vauvaperhekerho ti klo 13. Kappelikahvila ti klo 14. Perhekahvila pienperheille ti 5.11. klo 17.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30. Koululaisten olkkari to klo 14. Musaryhmä to klo 18.

Luomakuntakerho pe klo 15.30.

Raamattupiiri pe 1.11. klo 18.

Katajanokan seurakuntakodilla:

Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa:

Seniorinaisten jumppa ma klo 10 ja klo 11.

Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30.

Perhekerho to klo 14.30.

Sielunmessut

lohduttavat

Requiemit puhuttelevat elämän rajallisuuden teemallaan, mutta myös lohdullisuudellaan. Pyhäinpäivän läheisyydessä esitetään eri säveltäjien sielunmessuja muun muassa seuraavissa Helsingin kirkoissa:

* Bossin ja Rutterin Sielujen messut pe 25.10. klo 19 Lauttasaaren kirkossa.

* Brahmsin Ein deutsches Requiem pe 25.10. klo 19 Meilahden kirkossa.

* Mozartin Requiem la 26.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, pe 1.11. klo 19 Tuomiokirkossa, su 3.11. klo 18 Kannelmäen kirkossa ja klo 19 Temppeliaukion kirkossa sekä pe 8.11. klo 19 Paavalinkirkossa.

* Faurén Requiem su 3.11. klo 18 Lauttasaaren kirkossa ja to 7.11. klo 19 Oulunkylän kirkossa.

yhteydenottolomakkeella, puhelimitse ke klo 12–12.30 tai paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26 (Hyvän toivon kappeli). Yhteystiedot kirkkoherranvirastosta tai netistä.

Diakonian jouluavustukset pienituloisille alueella vakituisesti asuville perheille, pariskunnille ja yksineläville haettavissa 30.9.–8.11. Hakulomakkeita nettisivuilta, diakoniatyöntekijältä tai kirkkoherranvirastosta.

Annankulman olohuone ke ja to klo 11, pe klo 9.

Bulevardin pihasalilla:

Naisten raamattupiiri ma klo 14. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Avoin raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla: Hiljaisuuden jooga pe 25.10. klo 17. Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17. Yhteisöruokailu ma klo 17.

27.10. klo 18.

Päivärukous ma ja pe klo 12. Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulissa.

Kirjallisuusilta ke 6.11. klo 17.30 kryptassa.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa. Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12 kryptassa. Tuolijumppa ke klo 9.30 kryptassa. Lankapiiri ti 29.10. klo 18 kappelissa.

Päiväkonsertti ke 30.10. klo 12 kryptassa, 6.11. kirkkosalissa. Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Pyhäinpäivän aaton Requiemkonsertti: Cantores Minores pe 1.11. klo 19.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10.

Choral Evensong su 3.11. klo 16. Vapaa pääsy.

Raamattupiiri Kristakodissa ma 4.11. klo 15.

Pappi tavattavissa to klo 15–17. Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12. Vanhan kirkon Varpuset ke klo 16–18.

Helsingin barokkiorkesterin konsertti la 26.10. klo 19. Liput ticketmaster.fi.

Pyhäinpäivän aaton seikkailu pe 1.11. klo 17.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 18. Huumeisiin kuolleiden muistohartaus ti 5.11. klo 18.

Kallion seurakunta

Mikael Agricolan kirkolla:

Diakoniaruokailu ti klo 12.

Tribe-tiistai ti klo 16.30. Seniorifoorum ke klo 13. After school ke klo 15. Perhekerho pe klo 9.30. Nuortenilta Arska pe klo 18.

Pyhäinpäivän vesper ja vainajien muistaminen la 2.11. klo 16.

Pyhäinpäivän konsertti: KYL & Tüa la 2.11. klo 19. Vapaa pääsy.

Suomenlinnan kirkolla: MLL:n perhekahvila ti klo 9.30. Koululaisten olkkari ti klo 14. Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18.

Pyhäinpäivän konsertti: Swing High la 2.11. klo 16.30.

Tuomiokirkolla: Kestävä tulevaisuus 6.–27.10. Luke Jerramin Gaia-maapallo avoin yleisölle kirkon vierailuaikoina, 5 e. Su 27.10. klo 13 päätösjuhlat kryptassa. Haydnin Luominen su

Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: helsinginseurakunnat.fi/kallio Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Nuorten Talo, Toinen linja 8 Sintti, Kalasatamankatu 20

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa: Yksinkertainen messu maanantaisin klo 18. 28.10. ja 4.11. Partti. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 29.10. Helanne, 5.11. Helanne, Similä.

Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 30.10. Lindfors, Vuori, 6.11. Lindfors, Korhonen.

Kivimessu torstaisin klo 18. 31.10. ja 7.11. Ruuttunen, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 25.10., 1.11. Hynninen.

Sateenkaarimessu la 26.10. klo 17. Peiponen.

Messu su 27.10. klo 10. Lindfors, Partti, Oksanen, Niskala, Kallion Kantaattikuoro.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10. Ruuttunen, Lindfors, Pyylampi, SonorEnsemble.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 18. Helanne, Pyylampi, Tuomas Heikkilä, laulu. Kynttiläkirkossa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen Kallion seurakunnan jäsenten nimet. Messu su 3.11. Viljamaa, Roininen, Oksanen.

Alppilan kirkossa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 27.10. Lindfors, Oksanen, 3.11. Viljamaa, Oksanen, Salonkikuoro.

TAPAHTUMIA

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 24.10. Supavit Nummelinin tarina, 31.10. Kuoleman kanssaihminen, mitä tekee kuolindoula?, 7.11. Torstaina iltapäivällä 10-vuotisjuhlaseminaari klo 13–15. Juhlitaan yhteistä historiaa ja tulevaa. Kakkukahvit.

Kolme juhlavuotta – Bruckner, Schönberg & Martin su 27.10. klo 18 Kallion kirkossa. Helsingin Kamarikuoro ja Viron filharmoninen kamarikuoro. Liput Ticketmaster.

Bach: Die Kunst der Fuge ma 28.10. klo 19 Kallion kirkossa. Gambayhtye Jaye consort Helsinki, urkuri Kari Vuola. Vapaa pääsy.

Helsingin Lausujat esittää: Eletty elämä – runoja ikääntymisestä ja sen ihanuudesta pe 1.11. klo 19 Kallion kirkossa. Ohj. Eero Enqvist. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Terapeuttinen kirjoittaminen lasta sureville pe 1.11. klo 18 Kallion kirkolla. Ilm. 31.10. mennessä. Vieraslajit-klubi – pyhyys, epäpyhyys ja tekopyhyys la 2.11. klo 19.30 Alppilan kirkossa. Liput biletti.fi.

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 5.11. klo 10–11 Kallion kirkossa. Josefiina Varis, urut. Vapaa pääsy. Alppilan kirkon lukupiiri ti 5.11. klo 18. Kirjana Nuoruuteni Pariisi, Ernest Hemingway. Muntra Musikanter – Daavidin lauluja -konsertti to 7.11. klo 19 Kallion kirkossa. Liput holvi.com. Vietämme kaikenikäisten kastepäivää 16.11. Kallion kirkossa. Olet sydämellisesti tervetullut, jos haluat kastaa lapsesi tai toivot kastetta itsellesi. Olet tervetullut sinulle valmiiksi laitettuun juhlaan. Kysy lisää kastepäivästä, tai sovi itsellesi sopiva ristiäisaika virastosta p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe klo 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET

Messu ja pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11.

Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18–18.30.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 11. Musiikkiavustajana Tapsa Jäntti. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 16. Barcarola-kuoro. Kevyen musiikin messu su 3.11. klo 11.

Seurat ke 6.11. klo 19. Kahvi klo 18.30.

Raamattupiiri to 31.10. klo 18 Vattuniemi-tilassa, C-rappu, 2. krs. Hiljaisuuden joogaa su 3.11. klo 14–15.30 liikuntasalissa.

Fauré: Requiem -konsertti su 3.11. klo 18–19 kirkkosalissa. Yhteistyössä Oulunkylän ja Lauttasaaren seurakunnan kamarikuorot. Maksuton.

Käsityöpiiri ma 4.11. klo 13–14.30 B-aulassa.

Avoin sururyhmä 6.11. klo 17.30 B-rappu, 2. krs., kirkkoherran huone. Läheisensä menettäneille. Rukousaamiainen pe 1.11. klo 8 Kryptassa.

Wine & Worship Evening 8.11. klo 18 kirkkokahvilassa. Kansainvälisil-

Surevan kohtaaminen

Teemailta surusta, menetyksestä ja lähimmäisen kohtaamisesta. Suru satuttaa ja kietoutuu tiiviiksi osaksi koko elämänpiiriä. Lähimmäisen merkitys surun keskellä on suuri.

Surevan henkilön kohtaamista avaa surutyön asiantuntija, diakoni ja terapeutti Sofia Honkanen. Illan aikana vaihdetaan ajatuksia ja opitaan surevan maailmasta. Musiikista vastaa kanttori Anni Nousiainen ja runoja myötätunnosta esittää runoilija Heli Hulmi.

Teemailta ke 30.10. klo 17.30–19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Sanan ja rukouksen ilta ke 13.11. klo 18.

TAPAHTUMIA

M.E. Bossi & J. Rutter – Sielujen messut pe 25.10. klo 19 kirkkosalissa. Graduale-kuoro. Liput 25 e aikuiset ja 20 e eläkeläiset, työttömät, opiskelijat Ticketmaster. Kuluttajaliiton luento: Miten puhelinmyyjien soittoja voi vähentää? ma 28.10. klo 13. Raamatun matkassa – Kristityn elämän tienviittoja. Päivi Peittola luennoi ma 28.10. klo 18 kirkkosalissa.

Eronneiden vertaisryhmä ti 29.10. klo 17.30. Ensimmäinen tapaaminen. Ilmoittautumiset. maria. siikala@evl.fi. Torstaipiiri. Mikä neuvoksi? Seniori-infon opastus 31.10. klo 13–14.30 seurakuntasalissa.

Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10. Puolen tunnin messu ke klo 18. Meditatiivinen rukouslaulumessu 27.10. klo 17. Pyhäinpäivän hartaus 2.11. klo 18.

TAPAHTUMIA

Joulun lahjakorttikeräys 25.10.–15.12. Tuoterajoitetut S- ja K-ryhmän sekä vaate-, urheilu- ja hyvinvointipalveluiden lahjakortit 20–50 e. Toimitus virastoon ma ja to klo 10–14 ja ke klo 12–17. Suntioille tilaisuuksien yhteydessä. Tied. p. 050 433 9846.

Elokuvamusiikin urkukonsertti 25.10. klo 18–19. Maksuton. Meditatiivinen tanssi ma klo 17–18. 20 e neljän kerran jakso, 6 e/ kerta.

Valon lähteelle tanssien ja maalaten -työpajapäivä 9.11. klo 11–17. 25 e sis. kevyen lounaan. Klo 16 kaikille avoin tanssillinen messu. Tied. ja ilm. arja.rannanpaa-kortelainen@evl.fi. Ystävyydenkahvila ti klo 14–15. Lempeä liikunta ti klo 13.15–14. Päiväpiiri ke klo 13 Pasilan asukastalolla. Kristillinen meditaatio ke klo 17.10–17.50. Ei ilm. Gospel dance 12.9.–7.11. to joka toinen pariton vko klo 18–19. Ei ilm. Maksuton.

Iltaruokailu ke klo 16.30–18. 1 e. Hyvän mielen lauantai -retki Helsingin Taidehallille 23.11. Lähtö klo 13. Ilm. 21.10.–22.11. nina. liikala@evl.fi, p. 050 322 8613. Maksuton, maks. 20 hlöä. Kulku julkisilla.

Luonnonmukainen kauneudenhoito 7.11. klo 13.30–15. Ilm. 31.10. asti birgitta.huhtaluhta@evl.fi, p. 050 380 4198. Maks. kahdeksan hlöä. Maksuton.

16–19. Musiikki- ja valoesityksiä, enkelirastirata lapsille.

Töölön seurakunta

Virasto: Jalavatie 6b. Avoinna ma, ti klo 10–15, puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Pyhäinpäivän iltakirkoissa luetaan vuoden aikana kuolleiden nimet ja sytytetään muistokynttilät. Temppeliaukion kirkko:

Messu su 27.10. klo 10. Mukana Ylioppilaskunnan Soittajien jousikvartetti.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. klo 18. Mukana Kampin Laulu. Messu su 3.11. klo 10. Mukana Julia Ilomäki, huilu.

Töölön kirkko:

Messu su 27.10. klo 12. Mukana Lauluyhtye Kuvaja. Ehtoollishetki ke klo 18. Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. klo 18. Mukana Töölön kirkon kamarikuoro.

Messu su 3.11. klo 12. Punaisen laulukirjan messu ke 6.11. klo 18. Seurakuntalaisten tekemä nuorten ja nuorten aikuisten jumalanpalvelus. Puhuttelevaa musiikkia, rentoa yhdessäoloa. Tule ideoimaan messuryhmään ke 30.10. klo 18.30.

le ja kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Minglailua, musiikkia, teetä ja kahvia.

Valo kaamoksessa -konsertti 9.11. klo 18. Maksuton. Käsiohjelma 20 e. KRS:n Kairosmajan tukemiseksi. Töppösryhmä ti 12.11. klo 11–12.30 B-aulassa.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa, C-rappu, 2. krs. Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12.05–12.50 liikuntasalissa, C-rappu.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet:

Hiljaisuuden retriitti Valoa kohti 15.–17.11. Vihdin Riuttarannassa. Hinta 150 e Paavalin seurakuntalaiset ja 200 e muualta tulevat. Ilm. arja.rannanpaa-kortelainen@evl.fi tai juha.valkeapaa@evl.fi. Puhkea kukkaan -konferenssi 16.11. klo 13–19.30. Runoja, musiikkia, työpajoja, Pimeydestä valoon -iltajuhla, jossa CatCat esiintyy. Ilmainen, ei ilm. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Kalasataman perheaamu ma klo 9.30–11 kerhotila Sintti, Kalasatamank. 20.

Iltaperhekerho ma klo 17–19. Perhekahvila to klo 9–11. Sahramin perheaamu pe klo 10–11

Leikkipuisto Vallilan sisätila, Kangasalantie 11.

Sylivauvat-ryhmä 2 ti klo 9.30–11, alk. 5.11. Ensimmäisen lapsen saaneille äideille ja vauvoilleen. Ilm. tuija.heinonen@evl.fi. Pyhäinpäivän tapahtuma Hietaniemen hautausmaalla 2.11. klo

Meilahden kirkko:

Messu su 27.10. klo 12. Ekumeenisen vastuuviikon päätösmessu, saarnavieraana katolisen Pyhän Marian seurakunnan Isä Martti Savijoki.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. klo 18.

Messu su 3.11. klo 12. Fokus:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18. Aamuehtoollinen to 7.11. klo 8.30.

TAPAHTUMIA

Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Opastuksia ja musiikkia läpi syksyn. Lisätiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318. Jouluavustushaku on päättynyt. Lisätiedot p. 09 2340 6318. Diakoni tavattavissa ma 4.11. klo 13–14 Töölön palvelukeskuksessa. Vauvakerho ma 21.10.–25.11. klo 13‒14.30 alle 1,5-v. lapsille vanhempineen/hoitajineen kirkon takkahuoneessa. Kahvia, teetä, pientä

purtavaa, lauluja ja loruja. Hyvän mielen kahvila ti klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalolla, Tilkantori 12. Keräys Ukrainaan. Tuo hyväkuntoisia talvivaatteita, kattiloita, pannuja ja lasten pelejä ma–ti 4.–5.11. Meilahden kirkolle partiolaisten ovesta ja ke 6.11. Töölön kirkolle. Yhteistyössä Lions Club. Lisätiedot seurakuntatoolo.fi ja niina.marjanen@evl.fi, p. 050 345 0524.

Temppeliaukion kirkko: Jumppapiiri eläkeläisille ti klo 10.30–11.15.

Miesten aamu to 7.11. klo 9.30–11 kerhotilassa.

Surevan kohtaaminen, näkökulmia menetykseen ja suruun ke 30.10. klo 17.30–19. Vieraana Sofia Honkanen. Heli Hulmi lausuu runoja. Kahvit.

Töölön kirkko: Yhteinen lounas ti klo 12–13.

Aikuiset 2 e, alle 12-v. 1 e. Hopeapiiri pe klo 13–14.30. Toivoa naisille, naisten rukousryhmä ti 29.10. klo 17–19 iso neuvotteluhuone.

Raamattupiiri ke klo 13–14.30.

Avoin rukoushetki ke klo 17–18. Open Doors -rukousryhmä ti 5.11. klo 17–18.

Soulfullness-ilta la 9.11. klo 18–21.

Rentouttava ilta. Tunnetyöskentelyä, liikettä, urkurentoutus, iltapala, iltahartaus. Ilm. niina.marjanen@evl.fi tai p. 050 345 0524.

Meilahden kirkko: Miesten maanantaiseura ma 4.11. klo 13–15. Opiskelijoiden stressi, Leena Huovinen. Kahvit.

Naisten Forum ti 5.11. klo 15–17. Anteeksiantaminen, Tarja Ruohonen. Kahvit.

Yhteinen lounas ke 6.11. klo 11.30–13, Jalavatie 6b. Aikuiset 2 e, alle 12-v. 1 e.

Torstaikerho to klo 13–14.30.

Ohjelmaa, hartaus. Ruskeasuon Rasti: Runon ja hartauden hetki kera kahvin ti 29.10. klo 13–14.30. Erkki ja Sirkku Kuusanmäki. Yhteinen lounas pe klo 11.20–12.30. Aikuiset 2 e, alle 12-v. 1 e. Äijäkuppila ja Kohtaamisen kahvila ke klo 13–15.

Fokus:

Se ei johdu sinusta, näkökulmia työpaikkakiusaamiseen la 26.10. klo 11–13.30. Pientä purtavaa, kahvit. Ilm. niina.marjanen@evl.fi tai p. 050 345 0524. Parisuhdepäivä Ole hellä ja lähellä la 9.11. klo 13–17. Harjoituksia kumppanin kanssa, pieniä virikkeitä, ohjattua työskentelyä, pienryhmäkeskustelua. Tule yksin tai yhdessä. Hinta 15 e/hlö sis. ohjelman ja kahvit. Ohjaa Tuula Tynjä ja Kasper Valtakari. Kysy lisää ja ilm. 6.11. menn. tuula.tynja@ gmail.com.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15. Cafe Hermanni ma, ti, to ja pe klo

9.30–13, sekä ke 11–18. Lounas ma, ke ja pe klo 11–13. 2 e/annos.

Apua ja tukea ma, ti, to ja pe klo

9.30–11 sekä ke klo 11–12.30.

Raamattupiiri ke klo 15–16. PK-klubit alkavat keskiviikkoisin klo 18: 30.10. Pyhäinpäivän tekstejä ja musiikkia, 6.11. Vepe Hänninen Duo.

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6

Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu Kulosaaren kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 3.11. Kamarikuoro Ora ja saarnavieraana Tapani Ruokanen. Kirkkokahveilla keskustelua Silminnäkijänä-muistelmista. Messu Myllypuron kirkossa sunnuntaisin klo 12.

Verkostomessu ja pyhäkoulu Roihuvuoren kirkossa sunnuntaisin klo 16.

Englanninkielinen messu Matteuksenkirkolla sunnuntaisin klo 14.

Pyhäinpäivä la 2.11.:

Messu Kulosaaren kirkossa klo 10. Luetaan vuoden aikana kuolleiden kulosaarelaisten nimet ja sytytetään muistokynttilät.

Hartaus Herttoniemen kirkon takana olevalla muistokivellä klo 16.

Pyhäinpäivän ilta Myllypuron kirkossa klo 18. Luetaan muut vuoden aikana kuolleiden vainajien nimet ja sytytetään muistokynttilät. Herttoniemen kirkkokuoro. Kaksikielinen hartaus Leposaaren kappelissa klo 15.

Kynttiläkonsertti Leposaaren kappelissa klo 18. Loviisa Tuomisto, urut.

Kuoleman puutarhat – pyhäinpäi-

vätapahtuma Kulosaaren hautausmaalla klo 16–19.

TAPAHTUMIA

Seurakunnan toiminnan kehittämispajat – jatkotyöskentelyä ideoiden parissa: to 24.10. klo 17–19.30 peli-ilta Hertsikan ala-asteella, Hillerikuja 4. ma 4.11. klo 17–19.30 Kulosaaressa, Il canto -sali, Svinhufvudintie 1. Ensivauvaryhmä Myllypuron kirkolla klo 13–15 to 7.11., 14.11., 21.11., 28.11., 5.12. ja 12.12. Ilmoittaudu 31.10. mennessä verkkosivuilla! Iltaruoka Myllypuron kirkolla to klo 16–17.30, 24.10.,31.10. ja 7.11. Alkuhartaus klo 15.45. Aikuiset 3 e ja lapset 1,50 e. Armon ilta Myllypuron kirkossa pe 25.10. klo 18. Musiikkia, ylistystä, esirukousta, iltatee. Pastori Markus Ek Lauttasaaren seurakunnasta puhuu aiheesta Varjele sydämesi. Lasten ja aikuisten projektikuoro harjoittelee Kulosaaren kirkossa 26.10. alkaen kuutena perjantaina klo 17. Esiinnymme lasten kauneimmissa joululauluissa 8.12. klo 15. Ota yhteys Henna Dolk Viksten, p. 040 415 8677. Syyskonsertti Kulosaaren kirkossa 27.10. klo 16. Opettaja Analia Capponi-Savolaisen lauluoppilaat. Laulun siivin -yhteislaulua Kulosaaren seurakuntasalissa ke 30.10. klo 14. Kahvit klo 13.30.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot)

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65

JUMALANPALVELUKSET

Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. 3.11. mukana Mikaelin Laulajat, joht. Jukka Okkonen.

Östersundomin kirkon messut keskiviikkoisin klo 18.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. 24.10. mukana Marja Sollo-Kauppinen, laulu. 7.11. Kappeli-ilta hiljaisuuden hoitavassa syleilyssä, klo 18 messu, klo 19 ohjattu mietiskely hiljaisuuden maailmassa, pastori Piia Kontio.

Maailmanparantaja saarnaa

Kulosaaren kirkon saarnavieraana toimittaja ja pappi Tapani Ruokanen. Saarnan teemana on tulevaisuus ja toivo. Messun jälkeen kirkkokahveilla puhetta hänen muistelmateoksestaan Maailmanparantajan testamentti. Messu su 3.11. klo 10 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6.

Arkki kutsuu tutustumaan

Uudenlainen jumalanpalvelusyhteisö erityisesti heille, jotka kokevat olevansa ulkopuolisia kirkossa. Arkki rakentaa yhteyttä ja yhteisöä, joka murtaa raja-aitoja, sulkee sisäänsä koko luomakunnan ja etsii kokonaisvaltaista, kestävää ja uudistavaa tapaa elää kristittynä. Arkki-messu ti 5.11. klo 18 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Iltamessu Vartiokylän kirkossa ke 6.11. klo 19. Mukana seurakuntamme nuoria, laulamme punaisen veisukirjan lauluja.

Pyhäinpäivän messu Vartiokylän kirkossa la 2.11. klo 10. Pyhäinpäivän muistohartaudet Mikaelinkirkossa la 2.11. klo 14 Muistohartaus, vainajien nimet luetaan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä A-L; klo 15–17 Kahvitarjoilu ja mahdollisuus kohdata pappeja; klo 17 Muistohartaus, vainajien nimet luetaan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä M-Ö. Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Kuoleman puutarhat -tapahtuma Östersundomin hautausmaalla la 2.11. klo 16–19. Enkelipolku lapsille, hiljaisuuden polku aikuisille, lämmintä mehua ja keksejä. Rakkaudesta runoon -ilta to 24.10. klo 18 Mikaelinkirkolla ja su 27.10. klo 18 Puotilan kappelissa. Näyttelijä Miia Nuutila, muusikko Antti Paavilainen ja harrastaja/lausuja Sinikka Haapanen lausuvat niin kotimaisia kuin ulkomaisia runoja, joiden lomassa musiikkia ja laulua. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Mikaelinkirkolla:

Runopiiri joka toinen torstai klo 17, parillisilla viikoilla 12.12. saakka. Ei tarvitse ilmoittautua. Lisätiedot susanna.inkovaara@evl.fi. Vartiokylän kirkolla: Raamattuluentosarja vielä kahtena tiistaina klo 18. Raamattuspesialistit jakavat tietoaan maailman käännetyimmästä kirjakokoelmasta. 29.10. Outi Lehtipuu – Raamattu ja taivas. 26.11. Mika Aspinen – Raamattu ja huumori. Hiljaisuuden jooga -päivä la 16.11. klo 10–14.30. Hiljentymistä ja voimaantumista keskellä syksyn pimeyttä keholle, mielelle ja sielulle: sis. kaksi harjoitusta ja keittolounaan. Hinta 12 e. Sitovat ilmoittautumiset verkkosivujen kautta 10.11. mennessä. Lisätied. milla. makitalo@evl.fi tai p. 050 479 9448.

Puotilan kappelilla: Puotilan kappelin olohuone torstaisin. Kahvit klo 13 ja ohjelma klo 14. 31.10. EU:n merkitys tänään. Eero Heinäluoma, MEP. 7.11. Helsingin turvallisuustilanne ja ajankohtaiset turvallisuuskuulumiset. Juha Hakola, ylikomisario. Meren sisarten konsertti su 27.10. klo 14. Keskiajan aalloilla – Meren Sisaret & Christer Hackman, perkussiot. Bingen, Dunstable, Arcadelt & Anonymus. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Digiopastusta Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa tiistaisin klo 12–14. Annamme opastusta älypu-

helimen, tabletin ja tietokoneen käytössä. Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä. Opastus on maksutonta, et tarvitse ajanvarausta.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto Reposalmentie 13, ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoressa:

Messu su 27.10. klo 10. Ronkainen, Kaskinen, Tiainen. Lyhyt iltamessu ke 30.10. klo 18. Verkostomessu su 27.10. klo 16. Moderni messuyhteisö, pyhäkoulut ja ruokailu jatkoilla.

Messu su 3.11. klo 10. Takala, NivaVilkko, saarna Anu Rask. Messun jälkeen körttiseurat.

Verkostomessu su 3.11. klo 16. Moderni messuyhteisö, pyhäkoulut ja ruokailu jatkoilla. Arkkikirkko ke 6.11. klo 18.

Laajasalossa:

Messu su 27.10. klo 12. Ronkainen, Takala, Tiainen. Muskarikirkko su 27.10. klo 17

Laajasalon kirkossa. Vauvojen ja taaperoiden oma kirkko. Mukana lastenohjaajat ja Juha-pappi.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 12. Vaulas, Salonen, Niva-Vilkko ja Laulunystävät.

Messu su 3.11. klo 12. Kaskinen, Niva-Vilkko ja Chorus Marinuksen mieskvartetti.

TAPAHTUMIA

Herättäjän kirkkopyhä su 3.11. klo 10 Roihuvuoren kirkolla. Messu klo 10, kirkkokahvit ja seurat: veisataan Siionin virsiä körttiläiseen tapaan ilman säestystä.

Kamarikuoro Cantiamon konsertti pe 25.10. klo 19 Roihuvuoren kirkolla. Kuoroa johtaa Petri Tiainen, Kari Jerkku, urut.

Lähetyksen teemailta to 31.10. klo 18.30 Laajasalon kirkossa. Vierailija Eeva-Liisa Rantasuomela Suomen Lähetysseurasta kertoo työstään Angolassa. Musiikki Arja SuorsaRannanmäki.

Evästä elämään -raamattupiiri to 31.10. ja 14.11. klo 18 Roihuvuoren kirkolla.

Pyhäinpäivän muistotilaisuudet la 2.11. klo 17 Roihuvuoren kirkossa mukana Kamarikuoro Cantiamo. Klo 18 Laajasalon kirkossa mukana

Chorus Marinuksen kvartetti. Puuhailta perheille ti 5.11. klo 18–19.30 Laajasalon kirkolla. Askartelua, iltahartaus ja iltapala. Naiset Raamatun äärellä ke 6.11. klo 16.15 Roihuvuoren kirkolla. Musiikkipitoiset myyjäiset la 9.11. klo 10–13 Roihuvuoren kirkolla. Kamarikuoro Cantiamo järjestää.

Iltaruokailut klo 16.30–18 keskiviikkoisin Roihuvuoren kirkolla, torstaisin Laajasalon kirkolla. Ruoka aikuisilta 3 e, kouluikäisiltä 1 e.

Kahvilat kirkoilla: Aulakahvio Laajasalon kirkolla ma–to klo 10–14. Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla ti-to klo 11–14. Taidenäyttely Roihuvuoren kirkolla: Risto Kanniston ”Poimintoja polkuni varrelta” marraskuun alkuun asti kirkon aukioloaikoina.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11 p. 09 2340 5768. Roihuvuoressa ti klo 10–11 p. 09 2340 5758. Tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Jouluiloa Diakoniatyö avustaa joulun alla alueillamme asuvia vähävaraisia. Jouluavustusta haetaan lomakkeella, jonka saa Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoilta ja seurakunnan nettisivuilta 4.11. lähtien. Hakukaavakkeiden palautus 3.12. mennessä.

Vuosaaren seurakunta

Virasto, Satamasaarentie 7, 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to 10–12, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä.

Osoitteet:

Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

Merimieskirkko, Provianttikatu 4.

JUMALANPALVELUKSET

Viikkomessu Marielundissa torstaisin klo 12.

Messu kirkossa su 27.10. klo 11. Pesonen, Ahonen, Virtanen, Discantus.

Arkimessu ja kirkkokahvit Merimieskirkolla ke 30.10. klo 18. Pyhäinpäivän messu kirkossa la 2.11. klo 11. Stöckell.

Pyhäinpäivän muistohartaus ja kynttiläkirkko kirkossa la 2.11. klo 18. Sihvola, Nordlund, Virtanen, Gaudium.

Messu kirkossa su 3.11. klo 11. Vanhanen, Virtanen, pelimanniduo Hinkkanen ja Kurkela.

Viikkomessu Katukappelissa ti 5.11. klo 17.

TAPAHTUMIA

Kauneimmat koululaulut -yhteislaulutilaisuus kirkossa to 31.10. klo 18. Laulattamassa Variksenpojat-

soitinyhtye Heikki Variksen johdolla. Laulamme yhdessä tuttuja lauluja kouluajoilta vuosikymmenien takaa.

Erätaukokeskustelu kirkon auttamistyöstä Vuosaaressa Katukappelissa to 7.11. klo 18. Erätauko on tapa käydä rakentavaa ja tasaarvoista yhteiskunnallista keskustelua. Ilm. vuosaari.diakonia@evl. fi, p. 09 2340 6541. Kinkerit lukutaitoa testaamassa, Marja Lindholm. Avartava maanantai-illan keskustelusarja Katukappelissa 11.11. klo 17.30. Miesten vuoro – saunailta miesten kesken vertaistuen äärellä kirkolla la 16.11. Peräkärrysauna lämpimänä klo 15.30, ohjelmaa klo 18. Löylytellään ja liikutaan ihmisyyden ja hengellisyyden rajapinnassa. Hinta 20 e, sis. saunan, saunajuoman ja iltapalan. Varaa paikkasi: antti-pekka.pesonen@ evl.fi, 040 050 5028. Ekspressiivistä taidetyöskentelyä Katukappelissa la 16.11. klo 10.30–16. Luovuutta ja voimavaroja herätellään kuvilla, musiikilla, maalaamalla ja kirjoittamalla. Tarvikemaksu 10 e. Ilm. tynkkynenauli@gmail.com, p. 040 778 8690. Äitien voimaryhmässä tutustutaan omiin vahvuuksiin ja löydetään iloa ja voimaa arkeen. Ryhmässä käytetään ratkaisukeskeisiä lyhytterapiametodeja, lapset ovat tervetulleita mukaan. Ilm. p. 050 541 2129, mia. tervonen@evl.fi. Valossa klo 16 alkaen 31.10.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–12, ke 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä.

Kappelipäivystys Katukappelissa vapaehtoisvoimin tiistaisin 12–16 ja keskiviikkoisin 12–14.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafen lounas ma–pe klo 11–13. Hinta 6 e/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e Huoltamo – kodittomien ilta ma 4.11. Klo 15.30 alk. saunat, klo 17 ruokailu, klo 18.30 messu ja iltapala. Mahdollisuus vaatteiden vaihtoon, lepoon ja keskusteluun. Hiljaisuuden Joogan harjoitus ke klo 9.45–11, joustavat vaatteet ja vesipullo mukaan.

PohjoisHelsinki

Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET

Messu joka sunnuntai Viikin kirkossa klo 10. 27.10. Messu Kylväjän kanssa, Elisa Greye. 3.11. Kahden maan kansalaisena, Levon ja liikkeen messu. Kanneltajat-ryhmä.

Pihlajamäen kirkossa klo 11. Verkostomessu.

Puistolan kirkossa klo 12. 3.11. Laulupuu A-kuoro.

Tapanilan kirkossa klo 17. Valon messu 27.10. klo 17 Puistolan kirkossa, Anne Meretmaa.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkot 2.11. Viikin kirkossa klo 10 Sviatoslav Lavrenchuk, sello, Puistolan kirkossa klo 14 ja 16 Malmin kirkkokuoro, Pihlajamäen kirkossa klo 14 ja 16

Stella Vocalis -kuoro. Luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet.

Iltaehtoollinen ke 30.10. ja 6.11. klo 18.30 Viikin kirkolla.

Pyhäkoulu 27.10. klo 17 Puistolan kirkolla, Puuhapyhis 27.10. ja 3.11. klo 10.30–11.15 Tapulin seurakuntakodilla.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 1100. Nuorten taitajien konsertti to 24.10. klo 18 Viikin kirkolla. Itä-Helsingin musiikkiopiston Vaskikollegio.

Kanneltajien juhlasoitto la 26.10. klo 14 Puistolan kirkossa. Mukana myös FiBOn muusikoita. Requiem – kauneimpia aarioita ja ensembleja keskeisistä kirkkomusiikkiteoksista su 27.10. klo 18 Viikin kirkolla. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston laulunopiskelijoiden ja Lenne Mittin johtaman Phonickamarikuoron yhteiskonsertti. Karjalasta kolttien maille -levynjulkaisukonsertti su 2.11. klo 19 Pihlajamäen kirkolla. Anna Lumiki-

vi, Erkki Lumisalmi, Amanda Kauranne ja Emmi Kuittinen. Periodi-pilates pe 1.11.–29.11. klo 17.30–18.30 Puistolan kirkolla. Oma alusta mukaan. Ei ilmoittautumista. Ohjaajana Aino Poutanen. Pyhäinpäivä Malmin hautausmaalla ja Latokartanon torilla la 2.11. Kappelin pihalla kahvia ja kohtaamisia klo 11 alk. Malmin hautausmaan siunauskappelissa musiikkihartaudet tunnin välein klo 12–18. Seurakuntapastori Atte Tolosen valokuvanäyttely Kuivat luut klo 12–18, Malmin itäinen kappeli. Perheiden enkelipolku klo 16–19 Latokartanontorin ja Viikin alikulkutunnelin läheisyydessä hautausmaan puolella. Taskulamppu mukaan! Ravintola Check-In klo 12–18, Kalmiston Puistotie 1. Latokartanon torilla tulishow ja musiikkiesityksiä puolen tunnin välein klo 16–19. Myytävänä makkaraa ja lettuja, kaikille tarjolla kuumaa mehua. Viikin kirkossa valon ja äänen maailma, jossa voi hiljentyä ja sytyttää kynttilän kaivatulle läheiselle. Lisätietoja nettisivuillamme. Kirkkodisco 1.–7.-luokkalaisille la 16.11. klo 14–16.30 Tapanilan kirkolla. Toivomme, että ilmoittaudut etukäteen, mutta olet tervetullut myös ilmoittautumatta. Ilm. nettisivuillamme 1.11. mennessä. Ihan Pimee – kirkkoyö 6.–8.-luokkalaisille la–su 16.–17.11. Tapanilan kirkolla. Pimeässä kaikki näyttää ja kuulostaa erilaiselta. Astu kanssamme tuntemattomaan ja koe, miten kirkon seinät muuttuvat mysteerien näyttämöksi. Kirkkoyö alkaa la klo 17 ja päättyy su klo 10. Ilm. nettisivuillamme 31.10. mennessä. Tied. niina.penttinen@evl.fi, p. 050 911 8626. Iltavillit to 24.10. ja 7.11. klo 16–18 Malmin Varustamolla. Tied. paivi. ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650. Maksuton lastenhoito 3 vuotta täyttäneille ma 28.10. klo 16–18 Viikin kirkolla. Tied. ja ilm. minnaliisa.palander-hiltunen@evl.fi, p. 041 528 6975.

Perheperjantai leikkipuisto Kankarepuistossa pe 25.10. klo 9–12. Srk tarjoaa aamupalan klo 9–10.15, jonka jälkeen leikkipuiston ohjattu muskari- tai askartelutuokio.

Vauva tulossa –avoin ryhmä odottaville to 17.30–19 Viikin kirkolla. Tule yksin tai kumppanisi kanssa. Tied. mervi.ohman@evl.fi, p. 050 562 7499. Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla. Avoin illanvietto kaikille täysi-ikäisille.

Eläkeläisten iltapäivä ti 13–14.30 Tapanilan kirkolla.

Kuurojen piiri ti 5.11. klo 15–16.30 Puistolan kirkolla. Tied. paivi. korhonen@evl.fi, p. 050 301 9619. Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlaja-

mäen kirkon alakerrassa. Tied. marianne.hapsal@evl.fi, p. 050 380 3778.

Tule kohvile! Ma klo 12–13.30 Pihlajamäen kirkolla. Kohtaamispaikka vironkielisille. Ajame juttu, jagame infot ja teeme ühtteist üheskoos. Esmaspäeviti kell 12–13.30 Pihlajamäe kiriku kaminasaalis. Tied. marianne.hapsal@evl. fi, p. 050 380 3778. Tullaan tutuksi – monikulttuurinen naistenryhmä to klo 11–13 Pukinmäen perhetalo Unikossa, Unikkotie 8. Avoin ryhmä, jossa tutustumme toisiimme ja vaihdamme kuulumisia. Opimme samalla puhumaan paremmin suomea. Pienet lapset voivat olla mukana. Tied. Raili Lehtinen p. 050 384 4372 tai amanda.hiekkataipale@evl.fi p. 050 347 5434.

Friendship Café to 24.10. ja 7.11. klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Open every other Thursday at 6–8 pm. Tied. minnasisko.makinen@evl.fi, p. 050 369 1004.

Tapulin olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Tarjolla kerran kuukaudessa lounas, muina kertoina kahvia, voileipiä ja puuroa. Vapaaehtoinen maksu. Mestan keittolounas ti klo 12–13

Pihlajiston asukastalo Mestassa, Salpausseläntie 14. Keittoa ja kahvia. Hinta 2 e käteisellä. Kahvia ja kohtaamisia ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvia. Vapaaehtoinen maksu. Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Kasvisruokaa 2 e, lapset 1 e.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Tarjolla puuro ja voileipiä. Vapaaehtoinen maksu. Siltamäen keittolounas to klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Keittoa ja kahvia, hinta 2 e käteisellä.

Ruoka-aika to (ei 31.10.) klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Perinteistä kotiruokaa, 2 e. Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako ti klo 9 Pihlajamäen kirkon alakerrassa, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6 ja to klo 11.30 Malmin Varustamolla. Hävikkileivän jaon jälkeen klo 12–13 mahdollisuus keskustella diakoniatyöntekijän kanssa.

Diakonian jouluavustusten haku 28.10.–15.11. Hakuohje ja -linkki nettisivuillamme. Paperinen lomake saatavilla hakuaikana srk:n toimipisteistä ja Malmin Varustamolta.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.

www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

Seuraa meitä: Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Su 27.10. mukana messuryhmä. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 2.11. klo 10 Oulunkylän kirkossa.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet.

TAPAHTUMIA

Vuoden 2025 rippikouluihin voi ilmoittautua 31.10. mennessä.

Lux Aeterna -konsertti la 2.11. klo 14 Käpylän kirkossa. Unkarilainen Dalinda-yhtye.

Kuoleman puutarhat -tapahtuma Helsingin hautausmailla la 2.11. klo 16–19. Maunulan uurnalehdossa hartaudet klo 16.30 ja 18 sekä lasten enkelipolku.

Vinokuu -sekakuoron konsertti ke 6.11. klo 19 Käpylän kirkossa. Gabriel Fauré: Requiem to 7.11. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Oulunkylän ja Lauttasaaren seurakunnan kamarikuorot Chorus Sine Nomine ja Barcarola.

Virsikinkerit ti 12.11. klo 14–15

Oulunkylän puukirkossa. Tervetuloa laulamaan virsiä!

Anna mulle tähtitaivas -yhteislaulutilaisuus to 14.11. klo 13.30

Maunulan kirkolla.

Kouluikäisten leiri 22.11.–24.11. Hinta 40 e. Ilm. nettisivuilla 3.11. asti.

Kouluikäisten kerhoihin ilmoittautuminen on nyt käynnissä!

Katso lisää nettisivuilta Nuorten aikuisten leiri 29.11.–1.12. Porkkalassa. Hinta 30 e. Ilm. 14.11. asti nettisivuilla.

Maanantaipuuro maanantaisin klo

9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla.

Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–14 Maunulan kirkolla. Perhekerho maanantaisin klo

9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Lankakahvila ma 4.11. ja 18.11.klo

Irti vähättelystä töissä

Ohitettiinko mielipi teesi? Kohdeltiin ko työkaveriasi huonosti? Jäikö jostain tapahtuneesta hämmentynyt tai loukattu olo?

Työelämän viikonloppupajaa ohjaavat Se ei johdu sinusta – Vähät telyn historia työelämässä -kirjan kirjoittaja ja työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto sekä työnohjaaja Reetta Ristola Päivän aikana opimme lisää aiheista, itsestämme sekä työpaikkojen dynamiikoista, jännitteistä ja hierarkioista. Saamme vastauksia siihen, miten tilanteisiin voi puuttua ja tehdä työelämästä empaattisempaa.  Työpaja la 26.10. klo 11–14 Fokuksessa, Pasilan Asema-aukio 1 A. Tarjolla pientä purtavaa ja kahvit. Työpaja on maksuton. Ilmoittautumiset: niina.marjanen@evl.fi tai p. 050 345 0524.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Perhekerhot kokoontuvat tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19. Myyjäisiin ilmoittautuminen Myyjäiset Hyvän Paimenen kirkolla su 15.12. klo 12–14. Seurakunnan ryhmille ja yleishyödyllisille järjestöille osallistuminen ilmaista. Yksityisiltä pöytävuokra 10 % myyntituotosta Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ilm. ma 2.12. mennessä anna-kaisa.jussila@evl.fi tai p. 050 408 4027. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

13 Käpylän kirkolla. Miestenpiiri ma 4.11. klo 14 Oulunkylän kirkolla.

Koskelan lähetyspiiri ma 4.11. ja 18.11. klo 12–13.30, Kunnalliskodintie 6C.

Naisten kirjallisuuspiiri ma 28.10. klo 18 Käpylän kirkolla. Iida Turpeinen: Elolliset.

Lukupiiri ma 28.10. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Andrei Kurkov: Harmaat mehiläiset.

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13 Oulunkylän kirkolla. Puuhakerho (1–3-v.) keskiviikkoisin klo 17.30–19 Käpylän kirkolla. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa. Maunulan muskarit torstaisin klo 9.15–11.30 Maunulan kirkossa. Ilm. alkaa tiistaisin klo 11 nettisivuilla. Postimerkkitalkoot torstaisin klo 10–14 Oulunkylän kirkolla. Rukousryhmä to 14.11. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Iltaperhekerho to 24.10., 7.11. ja 21.11. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Etsijät -raamattupiiri torstaisin klo 17 Maunulan kirkolla.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, pakila.srk@ evl.fi

Osoitteet:

Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa medi-

assa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Käsityöläisten messu su 27.10. klo 11. Yhteistyössä Kutomakerhon kanssa. Marita Toivonen, Emma Mönkkönen ja Ari Häyrinen. Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. klo 18. Jonna Tolonen, Tiia ValveTuovinen, Marita Toivonen ja Anna-Kaisa Jussila. Messu su 3.11. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Emma Mönkkönen ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA

Maan ja taivaan välillä -konsertti su 27.10. klo 14. Oopperalaulaja Heikki Orama, basso, ja kanttori Ari Häyrinen, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Pakilan seurakunnan musiikkityölle. Hyvän mielen ilta ti 29.10. klo 18–20. Ylistyslauluja, rukousta ja raamattuopetusta aiheesta Jumalan rakkaus. Päätteeksi keskustelua aiheesta kahvin äärellä. Illan vetää evankelista Mervi Juuri. Hiljaisuuden jooga ke 30.10. ja 6.11. klo 18. Maksuton harjoitus, ei ilmoittautumista. Ota mukaan lämmintä joustavaa vaatetta ja oma harjoitusalusta. Uskonnonfilosofinen klubi ti 30.10. klo 18.30–20 Ekoteologia. Mitä se on ja mikä sen suhde uskonnonfilosofiaan on? Alustaa Jussi Tuurna. Paloheinän musiikkikoulun syyskonsertti la 9.11. klo 17. Vapaa pääsy.

Lounasta: Waste&Feast –hävikkiruokaravintola ma–to klo 11–13. Lounaan hinta 6/3 e. Ystävähinta 10 e. Facebook: WasteFeastMalmi. Walk in -terapia torstaisin klo 15.30–19 alle 30-vuotiaille ajanvarauksella tai ilman. Hyvän mielen ryhmä. Virkisty ajatustenvaihdosta ja yhdessäolosta. Ma 28.10. ja 11.11. klo 13.30–15. Mitä muuta meillä tapahtuu? www.helsinginseurakunnat.fi/ Hae: Malmin Varustamo. Ks. myös Malmin seurakunta.

Erityisryhmille

KEHITYSVAMMAISILLE

Papin porinat to 20.11. klo 11–13 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Omakustannelounas. Kauneimmat joululaulut su 1.12. klo 14–15.30 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5.

NÄKÖVAMMAISILLE

Pakarintupa ke 30.10. (vierailija Näte ry:stä) ja 13.11. (vierailija pappi Heli Ojalehto) klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Pikkujoulun viettoa ke 27.11. klo 13–15. Ilm. viim. ma 18.11.: marjaleena.kallio@evl.fi. Keskipäivän messu 25.10. ja 22.11. klo 12–12.30 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Messun jälkeen tarjoamme lounaan tai kahvin. Työntekijä ja oppaat apuna.

VIITTOMAKIELELLÄ

Viittomakielelle tulkattu messu su 3.11. klo 10 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Perhekerhot, raamattu- ja päiväpiirit, ks. helsinginseurakunnat.fi/ artikkelit/viittomakieliset

Musiikkia Helsingissä

PERJANTAINA 25.10. Elokuvamusiikkia klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Valtteri Saarikko, urut. Musiikkia muun muassa elokuvista Titanic, Myrskyluodon Maija, Star Wars ja Harry Potter. Vapaa pääsy. Lahjoita kriisiapuun, MobilePay 25781. Bossi & Rutter – Sielujen messut klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Graduale-kuoro, Joonas Minkkinen, urut. Liput 25/20 e Ticketmasterista.

Brahms: Ein deutsches Requiem klo 19 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Akateeminen Laulu ja Tampereen Yliopiston Laulajat, solisteina Tiia Maria Saari ja Sampo Haapaniemi. Tiina Karakorpi ja Timo Latonen, piano. Liput 22/15 e Tiketistä ja ovelta.

Rukous Ukrainalle klo 19 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Kamarikuoro Cantiamo, Kari Jerkku, urut. Muun muassa Dubois’n Messu F. Vapaa pääsy, kolehti.

LAUANTAINA 26.10.

Rakkaudesta runoon klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Musiikkia ja runoja. Sinikka Haapanen, Miia Nuutila. Antti Paavilainen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Mozart: Requiem klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Savolaisen Osakunnan Laulajat, Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, Pohjalaisten Osakuntien Laulajat ja Akateeminen puhallinorkesteri, solisteina Sanna Korpi, Essi Lind Vallinoja, Niilo Erkkilä ja Veikko Vallinoja. Liput 25/15 e solkuoro.fi/ verkkokauppa ja ovelta.

Helsingin Barokkiorkesteri klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Liput 30–43 e Ticketmasterista.

SUNNUNTAINA 27.10.

Maan ja taivaan välillä klo 14 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Heikki Orama, basso, Ari Häyrinen, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Keskiajan aalloilla klo 14 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Meren Sisaret, Christer Hackman, perkussiot. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Lasten syyskonsertti klo 16 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Analia Capponi-Savolaisen oppilaat, Marjaana Merikanto, piano. Vapaa pääsy.

Rakkaudesta runoon klo 18 Puoti-

Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores jatkaa pyhäinpäivän aaton konserttiperinnettään ja esittää W. A. Mozartin Requiemin perjantaina 1.11. kello 19 Tuomiokirkossa. Konsertissa kuullaan lisäksi säveltäjä Markus Fageruddilta tilattu teos De Profundis kantaesityksenä.

lan kappelissa, Puotilantie 5. Musiikkia ja runoja. Sinikka Haapanen, Miia Nuutila. Antti Paavilainen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Haydn: Luominen klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Kamarikuoro Viva Vox, Tuomiokirkon kamariorkesteri, solisteina Helianna Herkkola, Jussi Salonen ja Luke Terence Scott. Liput 15–35 e Lippupisteestä.

Requiem klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston laulunopiskelijat ja Phonic-kamarikuoro, Sigita Hirvi, piano. Muun muassa Mozartin Requiem. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 28.10. Levynjulkaisu klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. PeltoniemiRanta Escapade -jazzbändi: Aleksi Ranta, kitara, Juho Peltoniemi, rummut. Vapaa pääsy.

Bach: Die Kunst der Fuge klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Gambayhtye Jaye consort Helsinki, Kari Vuola, urut. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 29.10.

Trygg – Turva klo 18 Kampin

kappelissa, Narinkkatori. Kansanmusiikkiduo Aléa: Annika Lyytikäinen, klarinetti, Aurora Visa, kantele. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TORSTAINA 31.10.

Helsingin kaupunginorkesteri klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 1.11.

Musiikkia Halloween-tapahtumassa klo 17–21 Vanhassakirkossa ja kirkkopuistossa, Lönnrotinkatu 6. Klo 17–19 Munx Gregoriana jaksoissa ulkoportailla. Klo 19.45 Petri Laaksosen yhtye kirkossa. Vapaa pääsy.

Kamarikuoro SonorEnsemble klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Ikuinen valo klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, solisteina Tuuli Lindeberg, Jeni Packalén, Tuomas Miettola ja Tommi Hakala, Suomalainen barokkiorkesteri. Mozart: Requiem, Fagerudd: De Profundis (kantaes.). Liput 75, 55/45, 35/30, 20 e Ticketmasterista.

Musiikkia Kuoleman puutarhat -tapahtumassa klo 16–19 Latokartanontorin lavalla. Klo 16 Säkkipilli soi. Päivi Kristiina Järvinen. Klo 17 ja 18 Kalle Virtanen, laulu. Vapaa pääsy.

Kynttiläkonsertti klo 16.30 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Swing High. Liput 10/5 e. Kynttiläkonsertti klo 18 Leposaaren kappelissa, Kulosaaren hautausmaa, Leposaarentie 5. Loviisa Tuomisto, urut. Vapaa pääsy. Pyhäinpäivän konsertti klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat ja Tarton yliopiston naislaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Karjalasta kolttien maille klo 19 Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Levynjulkaisu. Karjalaista ja kolttasaamelaista kansanmusiikkia. Anna Lumikivi, Erkki Lumisalmi, Amanda Kauranne, Emmi Kuittinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 3.11.

LAUANTAINA 2.11.

Musiikkia Kuoleman puutarhat -tapahtumassa klo 12–19 Malmin hautausmaan siunauskappelissa, Malmin kalmistotie. Klo 12 ruotsinkielinen hartaus. Kaisu Rauhamaa, urut, Gunilla Riska. Klo 13 ja 14 Kaisu Rauhamaa, kantele. Klo 15 ja 16 Mari Torri-Tuominen, laulu ja piano, Aino Hänninen, viulu ja piano. Klo 17 ja 18 Malmin enkelit -kuoro. Vapaa pääsy. Pyhäinpäivän konsertti klo 13 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Mieskuoro Mestari-Laulajat, solistina Pentti Forssell, Tapio Tiitu, urut, Tapio Lehtonen, piano. Liput 20/10 e ovelta.

Lux Aeterna klo 14 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Unkarilainen a cappella -yhtye Dalinda, Mikko Helenius, laulu, harmonikka ja bandoneon. Vapaa pääsy.

Musiikkia Kuoleman puutarhat -tapahtumassa klo 16–19 Hietaniemen hautausmaalla. Klo 16.30–19

DJ Mikko Saari luo rauhoittavaa tunnelmaa Uudessa kappelissa, Hietaniemenkatu 20. Klo 16, 17 ja 18

Aku Keinonen lavalla Vanhan kappelin lähistöllä, Mechelininkatu 2 e. Vapaa pääsy.

Mozart: Requiem klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Suomalainen Kamarikuoro, solisteina Pauliina Kallio, Elisabet Petsalo, Aarne Mansikka ja Andrus Mitt. Mauritz Brunell, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Fauré: Requiem 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Lauttasaaren ja Oulunkylän seurakuntien kamarikuorot, Hiski Wallenius, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Mozart: Requiem klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Suomen Laulu ja Helsinki Metropolitan Orchestra, solisteina Tanja Niemelä, Fanny Henn, Eero Larsola ja Henri Jussila. Liput 30/25 e suomenlaulu.fi/puoti ja ovelta.

TORSTAINA 7.11.

Fauré: Requiem klo 19 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Oulunkylän ja Lauttasaaren seurakuntien kamarikuorot, solisteina Veikko Vallinoja ja Anna-Elina Norjanen. Hiski Wallenius, urut, Jousikvartetti Sano se jousin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Jenkins: The Armed Man – A Mass for Peace klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kauniaisten kamarikuoro ja Espoo Sinfonia. Liput 30 e Lippupisteestä ja ovelta.