Kirkko ja kaupunki 2024 18 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

7.11.2024

kirkkojakaupunki.fi

Pirkko Mannola, 85: ”Ei auta kuin hyväksyä vanheneminen ja yrittää suhtautua siihen huumorilla” s. 18

Lapsen kengissä

Jalkapalloa harrastava Pinja, 14, ja neljä muuta lasta kertovat arjestaan s. 12

Modernit psalmirunoilijat Leonard Cohen, Paul Simon ja Nick Cave Jumalan tahtoa kyselemässä s. 20

Pääkirjoitus

Iltarukouksen opettaja taitaa vaihtua

”KIRKON TÄRKEIN TOIMINTAMUOTO on äidin iltarukous.” Näin sanoi piispa emeritus Eero Huovinen 24.10. ilmestyneen Kirkko ja kaupungin haastattelussa. Huovisen kuvaus on paitsi koskettava myös totta. Kristillisen perinteen siirto kodeissa on perinteisesti ollut vahvasti äitien vastuulla. Itsekin olen oppinut iltarukouksen äidiltäni, ja se on siitä lähtien kulkenut mukanani. Monessa suvussa isoäidit ovat iltaisin ristineet kätensä ja rukoilleet koko suvun puolesta. Vaikka uskonasioista ei olisi muuten puhuttu, ainakin lasten elämän hankalissa hetkissä ovat äidit, ja varmasti myös monet isät, huokaisseet Jumalan puoleen: ”Jos olet siellä, auta.”

KIRKON NELIVUOTISKERTOMUKSEN tutkimustieto osoittaa, että perinne saattaa muuttua: iltarukouksen opettaakin jatkossa usein isä. Ylipäänsä aiempaa pienempi osuus lapsista ja nuorista oppii kotonaan iltarukouksen. Muutosta on kiihdyttänyt se, että Suomessa uskonto on ollut aihe, josta kodeissa ei ole juurikaan puhuttu toisin kuin monessa muussa maassa, jossa uskonnot ja katsomukset ovat puheenaihe muiden joukossa. Kun yli 70vuotiaista 76 prosenttia kertoo oppineensa lapsena kotonaan iltarukouksen, niin 18–29vuotiaista iltarukouksen on oppinut 42 prosenttia. Miesten ja naisten ero näkyy tutkimuksessa selvästi: vielä nykyisistä kolmikymppisistä äiti on useammin kuin isä se vanhempi, joka on opettanut tai aikoo opettaa lapsilleen ilta

rukouksen. Nuorimmassa ikäluokassa tilanne kääntyy. 18–29vuotiaista hieman useampi mies kuin nainen aikoo siirtää tätä perinnettä eteenpäin.

NAISET OVAT TÄHÄN ASTI olleet lähes kaikilla mittareilla miehiä uskonnollisempia. Nuorimmissa ikäryhmissä tilanne on muuttunut etenkin suhteessa kristinuskoon. Vaikka nuoret naiset ovat keskimäärin miehiä avoimempia yleisesti uskonnollisuudelle, osa heistä suuntaa hengellistä etsintäänsä miehiä herkemmin muualle kuin kristinuskoon. Nuoret miehet ovat lähentyneet kristinuskoa ja sen oppikäsityksiä. Taustalla näkyy ainakin jossain määrin myös laajempi arvojen muuttuminen, eli entistä useampi nuori nainen kannattaa liberaaleja arvoja, ja osa heistä irrottautuu samalla kristinuskosta, koska kokee sen arvot konservatiivisiksi. Kehitystä ei ainakaan hidasta kirkon sisäinen kiistely tasaarvoon liittyvistä asioista. PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”NUORET MIEHET OVAT LÄHENTYNEET KRISTINUSKOA JA SEN OPPIKÄSITYKSIÄ.

Amerikassa on tapahtunut suuri metaforien muutos, jonka seurauksena julkisesta keskustelustamme on tullut suurelta osin vaarallista roskaa.

MEDIAEKOLOGIAN PROFESSORI NEIL POSTMAN (1931-2003)

Vaarana on, että koko politiikka alkaa näyttäytyä hullujen hommana ja yhteiskunnallista keskustelua käyvät ne aina kaikista ajatuksistaan varmat kuumapäät.

KIRJAILIJA JUHA ITKONEN IMAGE-LEHDESSÄ 29.10.2024

Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto.

PAAVALIN KIRJE ROOMALAISILLE 12:2

Kirkko ja kaupunki

Hyvä Jumala, tarvitsen omaa aikaa. Hetkiä, jolloin en hanki mitään enkä kuljeta tavaroita paikasta toiseen. Hetkiä, jolloin en kanna ihmisten murheita enkä huolehdi heidän viihtymisestään. Sellaisia hetkiä kuin tämä tässä.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

Seuraava lehti ilmestyy 21.11.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Haluan olla leikkivä isä, muttei elämä saa olla vapaata kaaosta”

Suomen tämänvuotinen euroviisuedustaja Windows95Man eli Teemu Keisteri pyrkii asettamaan lapselleen säännöt, joiden sisällä voi leikkiä ja touhuta mielin määrin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Teemu Keisteri, olet leikki-ikäisen lapsen isä, mitä isyys merkitsee sinulle?

– Tulin isäksi runsaat neljä vuotta sitten. Isyys on merkinnyt minulle tosi paljon. Pojan syntymiseen saakka olin kokenut elämän ikuisena leikkinä, ja se tunne on vain vahvistunut, kun olen nyt saanut leikkiä päivittäin lapsen kanssa.

– Lapsen kautta olen myös päässyt perusasioiden äärelle. Olen tajunnut, että lapsi ja perhe ovat ykkösenä elämän Top 3:ssa.

2Millainen isä haluat olla lapsellesi?

Millainen oma lapsuutesi oli?

– Haluan olla leikkivä isä, muttei elämä saa olla vapaata kaaosta. Haluan opettaa pojalleni yes rules -meininkiä, sillä elämässä on hyvä olla joitain perussääntöjä. Muuten ihminen on hukassa. Niiden rajojen sisällä voi sitten touhuta ja leikkiä mielin määrin.

– Muistan lapsuuteni Espoon Mikkelässä lämminhenkisenä ja iloisena. Siitä on hyvä poimia asioita omaan isyyteen. Hyviä muistoja on jäänyt esimerkiksi siitä, miten isä vei minua luontoon, välillä Lappiin asti vaeltamaan. Olen vienyt myös omaa lastani luontoelämysten äärelle. Kävimme äskettäin yhden toisen isän ja hänen lapsensa kanssa etsimässä suolta karpaloita. Oli hienoa huomata, miten innoissaan lapset olivat retkestä.

Mitä puuhaatte yhdessä, ja mitä olet oppinut lapseltasi?

– Pidin viime kuukauden vapaata töistä, joten ehdin touhuta enemmän pojan kanssa. Kävimme Heurekassa sekä pääkaupunkiseudun leikkipuistoissa ja HopLopsisäleikkipuistoissa.

– Lapseltani olen oppinut, ettei asioita tarvitse ajatella niin monimutkaisesti. Asioista voi puhua suoraan ja avoimesti. Lapsi osaa myös elää hetkessä, mikä tuntuu mahtavalta.

Miten paljon ehdit olla lapsesi kanssa keikkailun ja taiteentekemisen ohella?

Entä miten vietätte isänpäivää?

– Yritän pyhittää kaiken työstä liikenevän ajan lapselle ja perheelle. Tämä vuosi on ollut Euroviisujen takia melkoista hulinaa, mutta onneksi loppuvuosi on ollut vähän rauhallisempi. Veikkaan, että isänpäivän vietän ulkoilemalla perheen kanssa. – Aion pitää joulukuun vapaata, koska tammikuussa lähdemme jenkkirundille ja myöhemmin keväällä on muita ulkomaankeikkoja. Ulkomaita olen kiertänyt jo vuodesta 2015, jolloin esiinnyin Japanissa ensi kerran Windows95Man-hahmona. Olen myös kuvataiteilija, ja teen omanlaistani ukkelitaidetta, mutta tänä vuonna en ole ehtinyt keskittyä kovin paljon taiteen tekemiseen.

Mikä sinulle on pyhää?

– Koen pyhäksi paikaksi mökkimme järven rannalla Karkkilassa. Se on aina kuvastanut minulle onnellista olotilaa suvun ympäröimänä. Siihen liittyy olennaisesti saunominen ja istuskelu laiturilla. Silloin olo helpottuu ja mieli tavallaan laskeutuu tuohon pyhään paikkaan. Se voittaa kaikki ulkomaiden ihmeet. ■

Isänpäivää vietetään 10.11.

Saa suuttua

Psykoterapeutti Heli Pruuki sanoo, että meidän pitäisi opetella suhtautumaan vihan tunteisiin myötätunnolla.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVITUS ISTOCK

Viha on aggressiotunne niin kuin ovat myös harmi, ärsyyntyminen, inho, suuttumus ja kiukku. Niillä on eri sävyjä ja voimakkuuksia. Vahvimmassa päässä ovat raivo ja silmitön raivostuminen.

Aggressiivisuus on sitä, että vihan tunne jää päälle ja sitä ilmaisee haitallisesti omalla käytöksellään.

– Miten oppisimme ottamaan aikalisän ennen kuin reagoimme esimerkiksi huutamalla tai raivoamalla toiselle? kysyy teologian tohtori ja psykoterapeutti Heli Pruuki

Pruukin ja Terhi Ketola-Huttusen kirjassa Viha voimaksi (Tammi 2024) käsitellään vaikeita tunteita ihmissuhteissa sekä tutustutaan omaan vihaan ja siihen, mitä positiivista vihassa on.

VIHAN TUNNE ei ole kielletty tai väärä. Mutta se, mitä vihan vallassa tekee, voi olla haitallista. Kaikki väkivallan muodot ovat vahingollisia tapoja purkaa vihan tunnetta. Heli Pruukin mukaan väkivalta voi olla paitsi fyysistä myös emotionaalista tai henkistä.

– Emotionaalinen väkivalta voi olla epäsuoraa niin, ettei se aina olekaan haukkumista tai sättimistä vaan syyllistämistä tai manipulointia. Uskonnollisissa yhteisöissä se voi olla vallankäyttöön perustuvaa hengellistä väkivaltaa.

– Nykypäivänä digitaalisten välineiden ja sosiaalisen median kautta pystytään vaikuttamaan toisiin vahingoittavasti useilla tavoilla, esimerkiksi vainoamalla.

Pruukin mukaan on hyvin yleistä, ettei vihan tunteita osata ilmaista suoraan.

– Ihmissuhteissa epäsuora aggressio ilmenee esimerkiksi pahan puhumisena selän takana tai kuittailuna ja vihjailuna. Hyvin yleistä ja vahingollista on myös aggression kanavointi passiivisesti esimerkiksi mykkäkouluna, jossa ei puhuta eikä edes katsota toista päin.

Haitallista on myös itseen kohdistuva viha, jolloin kaikki vika on itsessä. Tässä usein jo lapsena opitussa mallissa oma aggressio käännetään

itseen päin, koska sitä ei osata tai voida ilmaista ”oikeaan postilaatikkoon”.

– Itsevihassa itsekriittinen ja tyytymätön sisäinen puhe voi johtaa masennukseen, tai siitä voi seurata itsensä viiltelyä, syömishäiriöitä ja itsemurhayrityksiä, Pruuki sanoo.

– Vihaa saa ilmaista, mutta on tärkeä rauhoittaa itseään sen verran, että pystyy ajattelemaan hiukan ennen kuin reagoi. Näin viha voi olla hyvässä käytössä, esimerkiksi apuna puolustautumisessa tai voimana ja rohkeutena mennä sitä kohti, mitä toivoo ja tarvitsee.

” Isojen tunteiden taustalla on aina syviä tarpeita.

VIHAN TAKANA on Heli Pruukin mukaan usein syviä haavoittuvia tunteita ja vaikeita kokemuksia. Ne voivat olla hylätyksi tulemisen kokemuksia, pettymyksiä tai loukatuksi tulemisen kokemuksia, tai ne voivat olla yksinäisyyden kokemusta, toivottomuutta ja epätoivoa. Niitä on voinut kertyä vuosien ajan, ja lopulta tulivuori räjähtää.

– Kun suuttuu jostain asiasta, on tärkeä oppia pysähtymään sen äärelle: nyt olen vihainen. Seuraavaksi on hyvä kuunnella, mitä syvempiä tunteita vihan alta löytyy. Vihastunut voi esimerkiksi tuntea olevansa toivoton, koska toinen ei taaskaan kuunnellut. Tai toinen sanoi tosi pahasti, ja se satutti.

– Syvät tunteet ovat avain siihen, että saa kiinni, mitä itsessä tapahtuu.

Vihaisen oma tarve voi olla esimerkiksi se, että hän tarvitsee turvallista seuraa, kuuntelevaa korvaa tai halua tulla ymmärretyksi. Mutta voi

olla myös niin, että ihminen on hyvin kuormittunut ja tarvitsee lepoa.

– Isojen tunteiden taustalla on aina syviä tarpeita. Kun omia syviä tarpeitaan löytää, pystyy kertomaan toiselle, mitä tarvitsee, ja voi huolehtia siitä, että saa enemmän tarvitsemaansa, Pruuki sanoo.

JOS IHMINEN on jatkuvasti äreä, se voi kertoa Heli Pruukin mukaan valtavasta kuormituksesta ja turvattomuudesta.

– Samalla, kun puhutaan vihasta, pitää puhua myös ihmissuhteiden turvallisuudesta: onko joku minua varten myös silloin, kun minulla on vaikeita tunteita, ja voiko suhteessa luottaa siihen, että hankalia tunteita kestetään? Kenen tahansa aggression äärellä olisi rakentavaa tajuta, että vihaistakin voi kuunnella.

– Kun vihainen saa kokemuksen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta, vihaisuus usein helpottaa ja hälvenee. Esiin tulee syvempi tunne, esimerkiksi suru. Ehkä löydetäänkin sellainen yhteys, ettei vihaisen tarvitse enää olla niin vihainen.

Pruuki sanoo vihaisuuden olevan yksinäistä. Entisaikoina lapsen hankalien tunteiden ilmaisu ei ollut sallittua. Niitä mietittiin usein yksin omassa huoneessa. Ei ollut tietoa eikä kokemusta siitä, miten voi tai saa ilmaista itseään vihaisena tai miten vihaisen ihmisen kanssa ollaan.

– Jos ihmiselle jää vihansa kanssa kokemus, ettei häntä taaskaan ymmärretty, yksinäisyys vain syvenee. Meidän pitäisi opetella suhtautumaan vihan tunteisiin myötätunnolla, samalla tavalla kuin suhtaudumme suruun.

Vihan vallassa

1. Pysähdy ja kuuntele, mitä sinussa ja kehossasi tapahtuu, kun olet vihainen. Muista hengittää. Yritä tunnistaa, mitä muita tunteita nousee. Mitä vihan alla on? Onko siellä loukkaantumista, säikähdystä, surua?

2. Kun tunnistat syviä tunteitasi, kuuntele samalla tarpeitasi: Mitä minä tässä tarvitsen? Mikä nyt auttaisi?

3. Ota myönteinen aggressio käyttöön. Suunnittele, miten voit saada tarvitsemasi. Otatko kontaktin ihmiseen, jonka kanssa tuli riita? Vai tarvitsetko nyt omaa rauhaa? Vai pitääkö jutella jonkun ulkopuolisen kanssa?

KYKY SUUTTUA on tarpeellinen asia. Heli Pruuki kutsuu vihan tunnetta suojakilveksi. Esimerkiksi jos kumppani sanoo, että haluaa jättää, ensimmäisenä nousee jokin muu tunne kuin viha, ja usein se on järkytys. Mutta sitten tulee suuttumus, että mitä hittoa!

– Minusta on nerokasta, että meillä on tällainen tunnereaktio. Aggressio on suojakilpemme, joka nousee salamannopeasti turvaksi ja suojaksi silloin, kun ihminen meinaa muuten särkyä.

Vihan voimalla ihminen saa Pruukin mukaan itsensä liikkeelle: puolustautuu, puolustaa muita sekä laittaa rajat toiselle ja itselle. Vihan voimalla uskaltaa mennä siihen suuntaan, mihin pitää mennä.

– Myönteinen aggressio on käytössä, kun epävarmuudesta huolimatta laittaa hakupaperit uuteen työpaikkaan tai lähtee huonosta suhteesta. Turhaan ei siivota ”apinan raivolla” tai suojella lasta ”kuin leijonaemo”. ■

HEI VANTAALAINEN !

Tarvitsetko tukea digilaitteen käyttöön tai sähköiseen asiointiin? Miten haluaisit oppia uusia digitaitoja?

Vantaalla saat maksutonta apua monessa paikassalöydä sinulle sopiva palvelu osoitteessa vantaa.fi/digituki. Vastaa samalla digitukiaiheiseen kyselyyn ja voit voittaa elokuvalipun. Kerromme palveluista myös puhelimitse, 09 83911.

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Jouluradio kuuluu taas

Soittolistat ovat tänä vuonna entistä monipuolisempia.

Jouluradio soi jälleen. Se aloitti 1. marraskuuta 28 taajuuden ja kahdeksan nettikanavan voimin.

Viime ja toissa vuonna Jouluradio oli Kansallisen Radiotutkimuksen (KRT) mukaan joulukuun kolmanneksi tavoittavin ja neljänneksi kuunnelluin radiokanava Suomessa.

SUOMALAISTEN JOULULAULUSUOSIKEISSA yhdistyvät Jouluradion musiikkipäällikön Joni Hartikaisen mukaan aitous, perinteet, tarinat ja oikea tunnelma. Kanavan musiikkitarjonta on nyt entistä monipuolisempaa, mutta sillä kuullaan edelleen myös perinteisiä ja toivotuimpia joululauluja.

Hartikainen kertoo, että Jouluradion musiikkikirjastossa on runsaasti sovituksia vanhoista klassikoista, esimerkiksi legendaarisesta White Christmasista on peräti 70 erilaista versiota.

22-VUOTIAS JOULURADIO antaa tilaa myös uusille tekijöille ja joululauluille. Hoosiannasta kuullaan uusi versio tuttuun tyyliin ensimmäisenä adventtina.

Jouluradio käynnisti syyskuussa joululaulukilpailun yhdessä Aito Iskelmän kanssa. Kisassa etsittiin uutta ja ennen julkaisematonta joulumusiikkia. Yleisöäänestys alkaa 18. marraskuuta, ja voittaja julkistetaan 3. joulukuuta.

– Joulumusiikilla on keskeinen rooli suomalaisten joulunvietossa, ja kilpailun tavoitteena on rikastuttaa tätä perinnettä uusilla sävelmillä. Kenties löydämme uusia näkökulmia jouluun, sanoo Jouluradion vastaava tuottaja Katri Ketola

HANNA ANTILA

Jouluradio pääkaupunkiseudulla taajuuksilla 97,1 MHz tai 102,0 MHz ja netissä osoitteessa jouluradio.fi.

Jouluradio ja Kirkko ja kaupunki ovat samaa mediaperhettä.

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Jouluradioon kuuluu kahdeksan erilaista joulumusiikkikanavaa, muun muassa Rouhea joulu, Lasten Jouluradio ja Happy Holidays.

TURVALLISTA JA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HELSINGIN

PIHLAJISTOSSA!

SENIORITALO

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeakoti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita. Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Soita, niin neuvotellaan sinulle sopivasta ratkaisusta! Autamme mielellämme kaikissa asumiseen liittyvissä pohdinnoissa. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä.”

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Hyvän kummiuden ketjussa

Kirsi Lötjönen on Sofia

Miettiselle aikuinen ystävä ja kummi. Tiivis suhde kummiin on säilynyt esimerkiksi kirjeiden ansiosta.

TEKSTI HANNA ANTILA

KUVA ANTTI RINTALA

Yli kolmekymmentä vuotta sitten Kirsi

Lötjönen oli elokuvissa lapsuudenystävänsä Sarin kanssa. Kesken elokuvan Sari nukahti, mikä ei ollut ihan tavallista. Lötjönen ihmetteli asiaa vielä jälkikäteen puhelimessa ja kehotti ystäväänsä syömään vitamiineja.

– Tähän ei C-vitamiini auta. Minä odotan vauvaa, ystävä vastasi.

Nyt tämä väsymystä aiheuttanut vauva on jo kolmikymppinen ja istuu Lötjösen vieressä museon kahvilassa. Kirsi Lötjösestä tuli Sofia Miettisen kummi. Pyyntö tähän kunniatehtävään tuli aikanaan hieman yllättäen, mutta Lötjönen arvelee, että hänen taustansa seurakuntanuorena saattoi vaikuttaa asiaan, onhan yksi kummin tehtävistä olla kristillinen kasvattaja.

– Sofian vanhemmat tiesivät, etten ole mikään pienten lasten fani. En olekaan ikinä vaihtanut Sofian vaippaa tai hoitanut häntä ihan pienenä. Vasta kun hän kasvoi isommaksi, aloimme viettää aikaa yhdessä, Lötjönen kertoo.

Välillä Lötjönen ja Miettinen ovat asuneet eri paikkakunnilla ja kumpikin on asunut myös ulkomailla, mutta yhteys heidän välillään on säilynyt.

Lötjönen on pitänyt yhteyttä kirjoittamalla, mutta heillä on myös yhteisiä kiinnostuksenkohteita.

Yhdessä he ovat käyneet teatterissa, museoissa ja elokuvissa. Myös kirjat ovat yhdistäneet: Lötjösellä oli aikoinaan tapana ostaa uusinta Harry Potter -kirjaa kaksin kappalein, toinen itselle ja toinen Sofialle.

ENSIMMÄISET MUISTIKUVAT kummitädistä liittyvät Sofia Miettisellä yhteiseen tekemiseen. Hän muis-

taa käyneensä Kirsi-kummin kanssa teatterissa ja päässeensä tämän luokse yökylään.

– Kun olin Kirsillä yökylässä, teimme yhdessä pizzaa, ja sain valita itse, mitä laitan pizzan päälle. Tuli tosi aikuinen olo, kun minulta kysyttiin mielipidettä sellaisiin juttuihin, Miettinen muistelee.

Kirsi Lötjönen taas muistaa, miten Sofia avautui hänelle siitä, että

pikkuveljestä huolehtiminen käy välillä hermoille.

– Itse en muista tuota tai ylipäätään, mistä olemme keskustelleet. En usko, että olen esimerkiksi kertonut mistään ihastuksistani teininä, mutta koen, että minun on aina ollut tosi helppo puhua kaikesta Kirsille, Miettinen sanoo.

Miettinen muistaa myös saaneensa lapsena Lötjöseltä itseteh-

tyjä vaatteita kuten sukkia ja Marimekko-kankaasta tehdyn mekon ja hatun. Mieleen ovat jääneet myös kummin tekemät joulu-, syntymäpäivä- ja nimipäiväkortit.

Kortit ja kirjeet ovat ylipäätään olleet yksi tapa pitää yllä kummisuhdetta. Kun Miettinen opiskeli kuusi vuotta lääketiedettä Riiassa, Lötjönen kirjoitti hänelle pitkiä kirjeitä.

Kirsi Lötjönen ja Sofia Miettinen käyvät yhdessä teatterissa, elokuvissa ja museoissa.

– Kirjoitin joka kuukausi Sofialle päiväkirjamaisen kirjeen, varmaan 4–5 arkkia tekstiä molemmin puolin, Lötjönen kertoo.

– Niitä oli ihana lukea, vaikka minulla ei ollutkaan aikaa tai energiaa vastata niihin. Kirjeissä oli tavallista elämää ja joskus leffasuosituksia. Se oli pala normaalia elämää kaiken sen kaaoksen keskellä, Miettinen kertoo.

Lötjönen sanoo, että hän nimenomaan korosti, ettei kirjeisiin välttämättä tarvitse vastata eikä hän halunnut luoda paineita.

Toisaalta hän ajattelee, että sitten kun kummilapsi täyttää 18 vuotta, yhteydenpidon vastuu siirtyy kummilapselle.

”On

ihanaa, ettei yhteydenpito päättynyt siihen, kun täytin 18, vaan yhteys on säilynyt.

tettiin kilteiksi ja siihen, että elämän pitää mennä tietyn kaavan mukaan, sellaisen, johon kuuluvat koulut, avioliitto, lapset ja omistusasunto.

– Sofialle olen sanonut, että älä tee niin kuin me olemme tehneet, vaan tee niin kuin hyvältä tuntuu.

Sofia Miettinen on kokenut, että kummitädille on ollut helppo puhua kaikesta ja että häneltä on aina saanut hyväksyntää.

– Minun on aina ollut helppo olla Kirsin kanssa. Hänen kanssaan saa jutella ilman tuomitsemista tai sellaista oloa, että hän jotenkin arvostelisi valintojani tai elämääni.

KIRSI LÖTJÖNEN arvelee tulleensa läheiseksi Sofian kanssa osin siksi, että hänellä itsellään on hyvä ja läheinen kummitäti. Heitäkin on yhdistänyt kulttuuri. Kummin kirjahylly oli Lötjöselle ikään kuin ensimmäinen kirjasto.

– Kun menin kouluun, en osannut lukea eikä oppi tuntunut menevän perille, mutta hän opetti minut lukemaan, Lötjönen kertoo.

– Sanoinkin Sofialle, että nyt vetovastuu yhteydenpidosta siirtyy tietyllä tapaa sinulle. Sinä olet se, joka ottaa yhteyttä, koska olet kiireinen ja nuorilla ihmisillä on nuorten ihmisten menot.

SOFIA MIETTISEN mielestä on ihanaa, että hänellä on ollut oma ”ihan aikuinen ystävä”.

– Koen, että Kisu, kuten häntä kutsun, on ollut tosi hyvä kummi ja pitänyt paljon yhteyttä. On ihanaa, ettei yhteydenpito päättynyt siihen, kun täytin 18, vaan yhteys on säilynyt. Toki vähän eri muodossa kuin ennen, mutta kuitenkin.

Kirsi Lötjönen on ihaillen seurannut sitä, kuinka päämäärätietoinen Sofia on ollut lapsesta asti ja kuinka hän on tehnyt töitä unelmiensa eteen. Hän esimerkiksi tiesi jo lapsena haluavansa lääkäriksi ja piti tavoitteestaan kiinni, vaikka ei päässytkään heti opiskelemaan unelma-ammattiinsa.

– Minä taas olen haahuillut kuusikymppiseksi saakka, enkä tiedä tänä päivänäkään, mikä minusta tulee isona, Lötjönen sanoo.

Lötjönen on toivonut, että kummityttö tekisi itsensä näköisiä valintoja. Silloin kun Lötjönen ja Sofian äiti Sari olivat nuoria, tytöt kasva-

Nyt kummitäti on jo iäkäs ja asuu hoivakodissa, mutta yhteydenpito jatkuu. Lötjönen kirjoittaa joka viikko kummitädille kirjeen, jonka hoitaja sitten lukee. Kun Lötjönen käy katsomassa kummitätiään, hän saattaa vaikka laittaa tälle papiljotit hiuksiin tai lakata tämän kynnet, sillä tyyli on parturikampaajana työskennelleelle kummitädille tärkeä asia.

Lötjösen aviomies on tehnyt kummitädin sängyn viereen taulun, johon voi kiinnittää kortteja.

– Kummitäti on tuonut elämääni taiteen rakastamisen. Jos käyn vaikka museossa, ostan museokaupoista hänelle kortteja, jotka laitetaan sitten tuohon tauluun ilahduttamaan häntä.

Nyt myös Sofia Miettinen pääsee jatkamaan hyvän kummiuden ketjua. Opiskeluvuosien kämppis pyysi häntä lapsensa kummiksi alkuvuodesta.

– On kivaa, kun on oma kummilapsi. Haluan olla samanlainen kummi kuin Kirsi ja panostaa suhteeseen. Olen tosin vaihtanut myös vaippoja, sillä minusta se on ihan hauskaa puuhaa.

Miettinen tahtoo olla kummilapselle aikuinen, jolle on helppo puhua niistäkin asioista, joista ei välttämättä halua jutella omien vanhempien kanssa.

– Ristiäisissä jokainen kummi sai sanoa, mitä haluaa tuoda lapsen elämään. Se oli minusta tosi kaunista. Toivoin, että voisin antaa tukea ja turvaa sekä kykyä katsoa elämän jokapäiväistä kauneutta, Sofia Miettinen sanoo. ■

Kerro meille, millaista kirjastoa kaipaat!

Vastaa kyselyyn ja vaikuta kirjaston tuleviin ratkaisuihin.

espoo.fi/kirjastokysely

Huolettaako sydänterveys?

Suomen ainoa kardiologian täyden palvelun lääkärikeskus, josta saat myös sydämen toimenpidehoidot. Kardiologian erikoislääkäripalvelut kokonaisvaltaisesti ja jonottamatta

www.sydankeskus.com

Rakkaudenteko veljelle

Annukka Valon veli päätyi itsemurhaan kolme vuotta sitten, ja nyt läheisen kokema suru ja tuska nähdään teatteriesityksenä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kun Annukka Valon veli teki itsemurhan, myllersi sen aiheuttama järkytys hänen koko elämänsä. Valo jäi sairauslomalle opettajantyöstään Teatterikorkeakoulussa ja muutti lopulta Helsingistä maalle rintamamiestaloon.

– Asuin siellä tuppukylässä puolen vuoden ajan täydessä tyhjyydessä. Olin aivan lamaantunut, ja saatoin välillä istua paikallani viisi tuntia tekemättä mitään. Välillä taas olin ylivirittynyt ja aggressiivinen.

– Osa ystävistäni ei osannut suhtautua muuttuneeseen persoonaani. Olisin kaivannut heiltä tuolloin enemmän empatiaa ja ymmärrystä.

Veljen kuolema oli Valolle kova paikka, sillä he olivat olleet läheisiä. Kaksikolla oli ikäeroa vain puolitoista vuotta, ja Valon kokemuksen mukaan pikkuveli oli hakenut viisilapsisessa perheessä sisarestaan tukea aikuisenakin.

– Meillä oli vahva sanaton yhteys. Lapsena leikimme yhdessä, ja aikuisena hän kävi usein luonani Helsingissä. Silloin retkeilimme eri luonnonpuistoissa, kiersimme antikvariaateissa ja kävimme syömässä eri ravintoloissa. Luonto oli veljelleni erityisen tärkeä asia, ja hän myös kuvasi luontoa paljon.

Valo tiesi, että kokkina Kaustisella työskennellyt veli oli yksinäinen ja jonkin verran masentunutkin. Veljellä ei ollut omanikäisiä ystäviä, sillä hän oli jäänyt jo kouluaikana porukan ulkopuolelle.

– Veljeni poikkesi muista sosiaalisilta taidoiltaan. Iloisesta pojasta tuli vähitellen arka ja syrjäänvetäytyvä, osittain varmaan siksi, ettei hän

täyttänyt pienessä kotikylässämme normaalia poikakoodia, ei esimerkiksi harrastanut mitään urheilua.

VELJEN ONGELMISTA huolimatta Annukka Valo ei osannut epäillä, että tämä päätyisi näin lopulliseen tekoon. Järkytyksen aiheuttama trauma vei Valolta kaiken toimintakyvyn.

– Vasta viime keväänä palasi kyky innostua ja tarttua töihin, hän kertoo.

Välillä Valo yritti irtautua kaikesta lähtemällä kuukaudeksi Suomen Lähetysseuran tehtäviin Palestiinaan pakolaisleirille. Hän ohjasi siellä lasten teatterileiriä. Paikka oli hänelle tuttu jo useammalta kerralta.

Valon tärkein selviytymiskeino oli kuitenkin päiväkirjan pitäminen, jonka hän aloitti viikko veljensä kuoleman jälkeen. Hän kuvasi päiväkirjassa yksityiskohtaisesti veljensä itsemurhan tapahtumaillan ja muisteli tapaamisia ennen sitä. Hän myös haki eri tavoin selityksiä tapahtuneelle.

Vuosi sitten Valolle tuli sellainen tunne, että hän haluaisi tehdä päiväkirjamateriaalista teatteriesityksen. Se oli teatterintekijälle luonteva väylä asian käsittelemiseen.

– Halusin puhua asiasta ja rikkoa tabua ja stigmaa, jotka liitetään itsemurhaan. Suomessa on korkeat itsemurhaluvut, joten läheisen itsemurha koskettaa monia suomalaisia suoraan tai välillisesti.

Valo otti yhteyttä ystäväänsä dramaturgi Liila Jokeliniin, ja tämä teki materiaalin pohjalta esityksen dramaturgian. Lisäksi hän toimi apuna käsikirjoituksen tekemisessä.

Annukka Valo kuvasi taustalla näkyvän videon veljestään vain kuukausi ennen hänen kuolemaansa.

KOKOTEATTERIN LAVALLA nähtävän esityksen Kaikki vanha meni rikki tuottaa Vimma Kollektiivi, jonka jäsen Annukka Valo on. Hanna Rytin ohjaamassa näytelmässä Valo näyttelee itseään ja hänen veljeään ja monia muita rooleja esittää Timo Teern

– Tekemistä on helpottanut se, että myös vastanäyttelijällä on kokemusta itsemurhasta lähipiirissä, sillä Timon vaimon veli päätyi itsemurhaan muutama vuosi sitten.

Osa Valon päiväkirjatekstistä muutettiin dialogiksi, kuten kohtaus sisarusten viimeisestä yhteisestä retkestä Sipoonkorpeen. Taustalla nähdään myös Valon kuvaama video retkeltä.

– Teimme retken kuukausi ennen veljeni kuolemaa. Mietin, oliko minulla jokin etiäinen, kun halusin tallentaa häntä siellä videolle.

Teatteriesityksessä on haluttu korostaa fyysi syyttä, koska Valon mielestä hänen traumaattinen kokemuksensa on ollut hyvin kehollinen. Esityksen liikesuunnittelun ja -dramaturgian on tehnyt Tiia-Mari Mäkinen

– Palestiinan pakolaisleirillä eräs mies oli menettänyt vaimonsa, ja juttelin hänen kanssaan siitä, miten paljon sikäläinen kuoleman kohtaaminen eroaa suomalaisesta. Palestiinassa suru ja viha näytetään julkisesti muille, kun taas meillä niin sanottuja negatiivisia tunteita voi minun kokemukseni mukaan näyttää lähinnä kirkossa, vertaisryhmässä tai terapiassa.

Näyttämön äänisuunnittelusta vastaa Tuomas Teittinen. Valo laulaa esimerkiksi Maan korvessa kulkevi lapsosen tie -virren.

– Ajattelen esitystä ennen kaikkea rakkaudentekona veljelleni. Haluan pitää näin yllä hänen muistoaan, nostaa sitä näkyväksi.

– Uskon esityksen koskettavan monia, ovathan lähes kaikki ihmiset kokeneet jonkin menetyksen elämässään. Toivon esityksen myös saavan katsojat miettimään, miten kohdata itsemurhan tehneen läheinen ja miten osoittaa hänelle empatiaa. ■

Kaikki vanha meni rikki -esitys ti 12.11. klo 19, la 16.11. klo 14 ja ti 19.11. klo 19 KokoTeatterissa Helsingissä. Itsemurhan tehneiden muistopäivää vietetään 17.11. Täältä saat apua: Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.

MEIDÄN LAPSEMME

Oliver, 7

”Aloitin ensimmäisen luokan syksyllä, ja tykkään käydä koulua. Osaan jo lukea pieniä sanoja. Oman nimeni olen osannut kirjoittaa kolmivuotiaasta lähtien. Kaikkein kivoin aine koulussa on matematiikka. Tykkään siitä, koska siinä saa tehdä tehtäviä. Pidän myös välitunneista, koska silloin leikin Benjaminin ja Violan kanssa.

Perheeseeni kuuluvat äiti, isäpuoli ja Pulla-koira. Minusta on kivaa leikkiä Pullan kanssa, ja joskus käyn äidin kanssa lenkittämässä Pullaa. Syksyllä Pulla täytti kolme vuotta, ja teimme sille synttärikakun nakeista. Pulla tykkäsi siitä.

Kuukausi sitten meille tuli kaloja. Meillä on mustatetroja, kirsikkabarbeja, miljoonakaloja ja ruusutetroja. Annan niille ruokaa joka päivä kello kuusi illalla.

Kerran viikossa harrastan salibandya. Lisäksi käyn seurakuntatalolla laulamassa kuorossa. Valitsin nämä harrastukset, koska haluan harrastaa samoja harrastuksia kuin kaverini.”

Tilastojen mukaan suurin osa lapsista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta millaista se on? Pääkaupunkiseudulla asuvat Oliver, Hilda, Jenna, Pinja ja Elias kertovat kaikkein tärkeimmistä asioistaan ja siitä, mistä he unelmoivat. TEKSTI

Viime vuoden lopussa, ensimmäistä kertaa perhetilastoinnin historiassa, Suomessa oli alle miljoona lasta. Tarkalleen alaikäisiä lapsia ja nuoria oli tilastointihetkellä 992 502. Alle 15-vuotiaita oli koko maan väestöstä 15 prosenttia.

Helsingin väestöstä alle 15-vuotiaita oli 14 prosenttia. Espoossa heitä oli 19 prosenttia, Vantaalla vajaat 18 prosenttia ja Kauniaisissa noin 17 prosenttia.

Vuonna 2023 kaikista Suomen perheistä 38 prosenttia oli lapsiperheitä, ja niistä yleisin perhetyyppi oli aviopari ja lapsia.

Suomen vieraskielisestä väestöstä reilusti yli puolet asui Uudellamaalla. Näistä vieraskielisis-

tä joka neljäs oli alle 20-vuotias, ja heistä joka toinen oli syntynyt Suomessa. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului viime vuonna noin 64 prosenttia suomalaisista. Noin puolet suomalaisista lapsista kastetaan. Pääkaupunkiseudulla kasteprosentti on alhaisempi kuin muualla maassa. Helsingissä vuonna 2023 syntyneistä lapsista kastettiin 39 prosenttia, Espoossa 41 prosenttia, Vantaalla 40 prosenttia ja Kauniaisissa 55 prosenttia.

LAPSILLE ANNETAAN nyt nimiä, jotka tulevat noin sadan vuoden takaa. Suosittuja ovat myös persoonalliset etunimet. Vanhemmat antavat mielellään lapsilleen myös nimiä, joita on helppo käyttää ulkomailla.

LAPSEMME

Hilda, 7

”Minulla on 11-vuotias koira, Olga. Se on sekarotuinen. Koirat ovat tosi söpöjä, mutta tykkään myös kissoista. Ystävilläni Noomilla ja Oodalla on kissoja. Käyn välillä katsomassa niitä.

Olen ensimmäisellä luokalla, mutta en oikein tykkää käydä koulua. Koulun jälkeen käyn seurakunnan järjestämässä iltapäiväkerhossa.

Kerhon jälkeen minusta on kiva leikkiä kolmivuotiaan pikkusiskoni, Alinan, kanssa Ryhmä Hauta. Minulla on Ryhmä Hau -hauvaunu ja -vahtitorni. Lempihahmoni Ryhmä Haussa on poliisikoira Vainu. Joskus katsomme Pikku kakkosta ja Netflixiä. Sunnuntaisin käyn uimakoulussa. Opimme siellä viimeksi kaksi erilaista tähtikelluntaa ja rakettikelluntaa, jossa pitää olla tikkusuorana. Opettelimme myös kilpikonnakelluntaa.

Tärkeitä asioita minulle elämässä ovat äiti ja kaverit.”

– Äiti on kertonut, että Oliverille haluttiin antaa kansainvälisempi nimi, sillä tämän isä on kotoisin Espanjasta. Oliver tuntui sopivan hyvin sekä Espanjaan että Suomeen, kertoo Oliverin isäpuoli Arto Saastamoinen. Oliver on viime vuosina ollut yksi suosituimmista poikien etunimistä. Oliver-nimen sai 14 122 lasta vuosina 2010–2024. Muita suosittuja poikien etunimiä ovat Elias ja Onni. Tyttöjen etunimistä suosituimpia ovat olleet Sofia, Olivia ja Aino

SUOMALAISISTA LAPSISTA ja nuorista suurin osa kokee itsensä hyvinvoiviksi. Vuonna 2023 julkaistun Kouluterveyskyselyn mukaan 4.–5.-luokkalaisista pojista 90 prosenttia ja saman ikäisistä ty-

töistä 81 prosenttia on tällä hetkellä tyytyväinen elämäänsä.

Tyytyväisyys laskee iän myötä. 8.–9.-luokkalaisista pojista 79 prosenttia ja tytöistä vain 54 prosenttia kertoo olevansa tyytyväinen elämäänsä.

Kivat harrastukset edesauttavat hyvinvointia ja vaikuttavat arjen jaksamiseen.

– Olen saanut kuoroharrastuksesta elämääni naurua, esiintymiskokemuksia ja rohkeutta ilmaista itseäni. Lisäksi olen saanut uusia tuttavuuksia ja ystäviä, joiden kanssa vietän aikaani muutenkin, kertoo vantaalainen Jenna, 15.

Vuoden 2022 Valtakunnallisen koululaiskyselyn mukaan 85 prosentilla koululaisista on mie-

luisa harrastus. Kyselyyn vastasi sekä ala- että yläkoululaisia.

Yläkoululaiset tavoittelevat hieman useammin harrastamisella hyvinvointia, alakoululaiset taas taitojen kehittymistä.

Yläkoulun tyttöjen ja poikien toiveharrastusten ykkönen oli kuntosali. Alakoulun tyttöjen ykköstoiveharrastus oli ratsastus ja poikien jalkapallo tai futsal.

DIGIMAAILMA ON erottamaton osa lasten ja nuorten elämää.

Mannerheimin lastensuojeluliiton tekemän Nuorten mediankäytön kysely 2024 mukaan noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista käytti sosiaa -

liseen mediaan tai pelaamiseen yli kolme tuntia päivässä.

Älypuhelinta käytti Tilastokeskuksen mukaan 10 vuotta täyttäneistä 99 prosenttia jo vuonna 2017.

Huoli lasten puhelimen liikakäytöstä on yhteiskunnallinen. Hallitus harkitsee puhelinten käytön kieltämisen kouluissa poikkeustapauksia lukuun ottamatta.

Viimeisen parin vuoden aikana älykellot ja perinteiset puhelimet ovat yleistyneet myös pienimmillä koululaisilla, kertoo Mannerheimin lastensuojeluliiton digiasiantuntija Ville Välikangas

Myös peruskoulun ensimmäistä luokkaa käyvillä helsinkiläisillä Oliverilla, 7, ja Hildalla, 7, on

käytössään älykellot. Niiden välityksellä he pitävät yhteyttä perheeseensä.

– Tykkään lähettää viestejä ja emojihymioitä äidille ja Artolle, Oliver kertoo.

– Soitan sillä kavereille, äidille, mummalle, ukille ja tädille, Hilda sanoo.

HELSINKILÄINEN PINJA , 14, pitää yhteyttä vanhempiinsa ja ystäviinsä sosiaalisen median välityksellä. Eniten hän käyttää Snapchat-sovellusta, jolla voi lähettää kuvia ja tekstimuotoisia viestejä.

– Lähetän snäppejä kavereille vähän joka tilanteesta. En muista tarkkaa snapscoreani, mutta kyllä se on lähempänä 200 000. Joillakin kavereillani se on yli miljoona, Pinja kertoo.

Jenna, 15 ”Lähdin tänä syksynä erään ystäväni houkuttelemana mukaan isoskoulutukseen. Olemme opetelleet kaikenlaista ryhmänjohtotaidoista tunnetaitoihin ja niin edelleen.

Seurakunnan kuoroon liityin samana vuonna, kun aloitin peruskoulun. Nykyään laulan seurakunnan neljän hengen Aurinkotanssi-lauluyhtyeessä.

Silloin, kun minulle jää vapaa-aikaa koululta ja harrastuksilta, soitan pianoa ja vietän aikaa kavereiden kanssa. Tykkään tosi paljon myös lukemisesta. Aloitin Harry Pottereista 8–9-vuotiaana. Sen jälkeen olen lukenut ihan kaikkea: fantasiaa, dystopiaa, romantiikkaa sekä tietoja tieteiskirjallisuutta. Minuun ovat tehneet suuren vaikutuksen muun muassa Angie Thomasin Viha, jonka kylvät ja E. Lockhartin Me olimme valehtelijoita -kirjasarja.

Minusta on myös kivaa kirjoittaa erilaisia tekstejä runoista pidempiin kirjoituksiin. Nautin siitä, kun saan muotoiltua paperille omia havaintojani. Kirjoittamani tekstit ovat eräänlaisia omakuvia.

Joskus tuntuu, että maailma on vähän liian kiireinen paikka, ja koko ajan pitää mennä ja tulla ja antaa itsestään sata prosenttia. Sitten tulee väsähdys, ja on pakko karsia omaa kalenteria ja levätä, kunnes patterit ovat taas täynnä.

Aikuisilta toivoisin, että he muistaisivat, millaista oli olla lapsi ja nuori, ja että he kohtelisivat meitä tasa-arvoisesti. Meissä on paljon potentiaalia, energiaa ja uusia ideoita. Toivoisin, että aikuiset todella kuuntelisivat meitä.”

Snapscore kertoo, kuinka monta kuvaa ja viestiä sovelluksella on lähetetty ja vastaanotettu. Lapset ja nuoret käyttävät digilaitteita myös muuhun kuin yhteydenpitoon.

– Yläkouluikäisillä yleistä on itsensä viihdyttäminen, eli videoiden ja sarjojen katsominen tai pelaaminen, Ville Välikangas kertoo.

Alakouluikäisten digilaitteiden käyttöä vanhemmat rajaavat enemmän, joten nämä käyttävät digilaitteita myös luovempiin harrastuksiin. Oliverista on mukavaa kuvata padilla videoita omista piirustuksista ja askarteluista. Hilda taas saattaa välillä piirtää ja värittää tietokoneella. Mannerheimin lastensuojeluliiton kyselyn mukaan vain 45 prosenttia nuorista kokee, että hallitsee netin ja puhelimen käytön hyvin.

Pinja, 14

”Innostuin jalkapallosta pari vuotta sitten, kun katsoin naisten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja. Meillä oli tuolloin myös liikunnassa miesopettaja, ja pelasimme usein jalkapalloa. Huomasin, että olen siinä yllättävän hyvä, vaikka en olekaan harrastanut sitä. Niinpä kävin muutamissa jalkapallotreeneissä ja halusin aloittaa jalkapalloharrastuksen. Pelaan tällä hetkellä HJK:ssa.

Olen saanut jalkapallon kautta paljon uusia kavereita. Jalkapallo on opettanut minulle, että aina ei voi voittaa, ja tärkeintä on pelata hyvin. Silloin kun pelaa hyvin, ei haittaa, vaikka häviäisimme 10–0. Jos taas pelaan huonosti, minua harmittaa koko muun joukkueen puolesta. Jos häviö ärsyttää, siitä pääsee yli käymällä lenkillä tai olemalla kavereideni Sohvin ja Sashan kanssa ja kuuntelemalla rappia, kuten Knucksia tai J. Colea. Ennen jalkapalloa harrastin kymmenen vuoden ajan erilaisia tanssilajeja, kuten balettia, show- ja nykytanssia, lattareita ja hiphopia sekä akrobatiaa. Harjoituksia oli seitsemänä päivänä viikossa. Nyt jalkapalloharkkoja on kolme kertaa viikossa. Käyn myös treenaamassa itsekseni kentällä. Haluan kuitenkin pitää harjoitusmäärän kohtuullisena.

Aikuisilta toivoisin, että he antaisivat lapsille mahdollisuuksia harrastaa mahdollisimman paljon ja erilaisia asioita.”

VAIKKA ISO OSA lapsista ja nuorista voi hyvin, on olemassa myös joukko heitä, jotka voivat huonosti.

Yleisin Mannerheimin lastensuojeluliiton palveluihin tulevien yhteydenottojen syy on jo vuosikymmenten ajan ollut arjessa koettu aikuisen kaipuu ja yksinäisyys, kertoo liiton auttavien palvelujen päällikkö ja pari ja perhepsykoterapeutti Tatjana Pajamäki. Arjen yksinäisyyttä kokevat etenkin alakouluikäiset.

– Syy on osin rakenteellinen. Alakoululaisilla on lyhyet koulupäivät, ja monet vanhemmat käyvät töissä. Osa lapsista pärjää yksin, osa ei. Pajamäki ei syytä tilanteesta vanhempia. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi harrastusten sijoitta-

minen koulupäivien yhteyteen tai iltapäivätoiminnan ulottaminen myös 3.–6.-luokkalaisille lapsille. Asiaan liittyy Pajamäen mukaan myös suomalaisen kulttuurin yksin pärjäämisen arvostus.

YKSINÄISYYTTÄ KOKEVAT myös lapset ja nuoret, joilla on haasteita vertais- ja kaverisuhteissa. Nämä Mannerheimin lastensuojeluliiton palveluihin yhteyttä ottavat ovat yleensä 9–22-vuotiaita – Tunne siitä, että ei tule hyväksytyksi omanikäisten joukossa vaan on ulkopuolinen ja yksinäinen, on voimakas mielenterveyttä uhkaava tekijä. Joillakin voi olla taustalla myös kiusaamiskokemuksia, Tatjana Pajamäki sanoo. Huoli omasta mielenterveydestä on myös yleinen syy yhteydenottoon.

Rahahuolet nousevat silloin tällöin esiin keskusteluissa lasten ja nuorten kanssa.

– Yhteydenottaja saattaa pelätä esimerkiksi sitä, onko perheellä rahaa ruokaan kuun loppuun saakka, tai hän kertoo, että on joutunut luopumaan tärkeästä harrastuksestaan rahapulan vuoksi.

– Julkisessa keskustelussa kuulee usein sanottavan, että Suomessa jokaisella lapsella on älypuhelin. Meihin ottaa yhteyttä myös lapsia, jotka jakavat sisaruksensa kanssa saman puhelimen.

MONET AUTTAVAT TAHOT ovat tällä hetkellä ruuhkautuneet. Tämä saattaa helposti johtaa virheelliseen päätelmään siitä, että lapset ja nuoret osaavat hankkia

Elias, 5

”Isona minusta tulee palomies. En halua ajaa paloautoa, vaan suihkuttaa vesitykillä vettä. Haluan palomieheksi, koska olen nähnyt pelastajia Ryhmä Hau ja Palomies Sami -ohjelmissa. Kävimme kerran mummini ja pikkuveljeni Aarnin kanssa Suomenlinnan paloasemalla. Ensin katselimme paloautoa kaukaa, mutta sitten palomies kysyi, haluaisinko mennä istumaan auton kyytiin. Menin!

Lempileluni on iso paloauto. Paloasema on kerrossängyn alla. Lisäksi minulla on pieniä paloleluja, kuten paloautoja, -helikoptereita ja -veneitä. Niitä on yhteensä 12. Minulla on myös legopaloauto ja -helikopteri.

Perheeseeni kuuluvat äiti, iskä ja pikkuveli. Lemmikkieläimiä meillä ei ole, koska iskä on allerginen.

Päivät olen päiväkodissa. Illalla tykkään rakennella iskän kanssa legoilla ja leikkiä Aarnin kanssa.

Aikuisten pitäisi leikkiä ja rakennella enemmän lasten kanssa. Tykkään sellaisista aikuisista.”

itselleen apua. Todellisuudessa monia palveluita käyttävät usein samat nuoret. Tatjana Pajamäen mukaan on olemassa paljon lapsia ja nuoria, jotka tarvitsisivat tukea, mutta eivät tiedä, mistä apua voi hakea.

– Mitä pienemmästä lapsesta on kyse tai mitä huonompivointinen lapsi on kyseessä, sitä vaikeampaa hänen on hakea apua tai kynnys avunhakemiseen on liian korkea.

– Lisäksi on olemassa lapsia ja nuoria, joilta puuttuu luottamus mielenterveyden tuki- ja hoitopalveluihin. Tavallista on, että lapsi tai nuori ei hakeudu tuen piiriin, koska vanhempi on sitä vastaan. Lasten ja nuorten palveluissa onkin tärkeää rakentaa luottamusta myös vanhempiin.

UNELMOIMINEN ON NUORILLE tärkeää, käy ilmi

Lasten ja nuorten säätiön tekemästä Nuorten unelmat 2024 -selvityksestä. Eniten yläasteikäiset unelmoivat matkustamisesta ja harrastuksista sekä rahasta, urasta ja tulevaisuuden työpaikasta. Yläluokkalaisista poikien haaveet olivat muita sukupuolia kunnianhimoisempia ja tähtäävät muita useammin menestykseen. Tyttöjen unelmat olivat maltillisempia, ja he olivat unelmoijina epävarmempia kuin pojat.

Muunsukupuolisten unelmat liittyivät muita useammin ulkonäköön, mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen.

Pinja unelmoi, että kymmenen vuoden päästä hän pelaa jalkapalloa ulkomailla hyvässä joukkueessa.

– Liverpool on ykköstiimi, mutta myös FC Barcelona on hyvä. Siinä sivussa kävisin myös yliopistoa. Jos haave jalkapallourasta ei toteudu, Pinja haluaisi olla lentäjä.

Unelmiensa saavuttamiseen uskoi 63 prosenttia nuorista. 28 prosenttia nuorista näki suurimmaksi unelmien saavuttamisen esteeksi epävarman tulevaisuuden ja 23 prosenttia ei uskonut omiin kykyihinsä. Muunsukupuolisilla mielenterveys nousi esiin muita enemmän unelmien esteenä.

– Minua huolettaa hieman se, kuinka kouluasiat sujuvat. Uskon, että jos ne menevät hyvin, siitä lähtee hyvä tulevaisuus, Pinja sanoo. ■ Muut lähteet: Uudenmaan liiton erityisasiantuntija Johannes Heralan haastattelu, Tilastokeskus, Kaupunkitieto.hel.fi, Vantaa.fi, Espoo.fi, Kauniainen.fi, Evl.fi ja Kirkontilastot.fi.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset eivät ole mikään kansantaloudellinen pakko, vaan ihan tietoisesti tehty arvovalinta.

”Hyvä kasvatus on läsnäoloa”

Eriarvoistuminen ja syrjintä osuvat kipeästi lapsiin ja nuoriin. Meillä on kuitenkin viisaus ja taito parantaa maailmaa, uskoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

TEKSTI KATA RIINA HEINONEN TRICARICO KUVA SIRPA PÄIVINEN

Lasten ja nuorten hyvinvointi on parantunut Suomessa huomattavasti sadan viime vuoden aikana.

– Jos ajattelee tämän hetken lasten ja nuorten fyysistä terveyttä, oikeutta kasvaa ilman väkivaltaa ja yleistä ymmärrystä siitä, että lapset tarvitsevat hellyyttä ja huomiota, niin olemme tulleet huomattavasti eteenpäin, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen

Moni lapsi ja nuori on kuitenkin kertonut Pekkariselle, että aikuiset ovat usein pahantuulisia sekä painostavat ja vaativat liikaa. Heillä ei myöskään ole riittävästi aikaa lapsille.

Kärsimätön käytösmalli ei ole Pekkarisen mukaan pelkästään nykyajan ilmiö vaan meihin suo

malaisiin sisäänrakennettu tapa olla vuorovaikutuksessa lasten kanssa.

– Me emme oikein osaa nauttia täysin rinnoin lapsistamme ja nuoristamme, koska emme ole saaneet siihen oikeanlaista mallia.

Monet aiemmat sukupolvet on kasvatettu kurittamalla kilteiksi ja vaatimattomiksi.

– Tänä päivänä tiedämme, että lasta ei saa kurittaa eikä kohdella ankarasti, joten olemme empaattisia ja pehmeitä, mutta samaan aikaan hirveän löysiä.

Sekään ei toimi, sillä lapsi kasvaa suhteessa toisiin ja hakee konfliktia löytääkseen omat rajansa. Siksi lapsen tarpeet jäävät jälleen täyttymättä.

– Toivoisin aikuisilta kykyä todella huomata lapsi tai nuori ja hänen tarpeensa. Haluaisin

myös, että aikuiset ymmärtäisivät, että hyvä kasvatus on läsnäoloa, ohjaamista ja esimerkkinä toimimista, ei pelkää mahdollistamista.

TÄLLÄ HETKELLÄ Elina Pekkarinen on huolissaan siitä, miten hallituksen leikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassamme heikossa asemassa oleviin ihmisiin, kuten maahanmuuttajiin ja yksinhuoltajiin sekä heidän lapsiinsa.

– Sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset eivät ole mikään kansantaloudellinen pakko, vaan ihan tietoisesti tehty arvovalinta, Pekkarinen sanoo.

”

Kun haasteet ovat isoja, vaarana on, että unohdamme keskuudessamme olevat pienet ihmiset.

Talousvaikeuksien keskellä ihmiset menettävät tulevaisuuden näköalansa ja jaksaminen heikkenee.

– Ei sosiaaliturvan poistaminen heitä aktivoi niin kuin ei myöskään kunnollinen sosiaaliturva heitä passivoi.

KATUVÄKIVALTA JA NUORISORIKOLLISUUS puhututtavat tällä hetkellä monia. Elina Pekkarisen mukaan häiriökäyttäytymisen taustalla on paitsi eriarvoistuva yhteiskunta myös syrjintä.

– Tuota syrjintää oikeutetaan sillä, että osa maahanmuuttajataustaisista lapsista ja nuorista käyttäytyy väkivaltaisesti tai tekee enemmän rikoksia kuin kantasuomalaiset.

– Me emme näe, että häiriökäyttäytyminen on osin seurausta syrjinnästä.

Syrjintää ja kiusaamista kohtaavat myös vammaiset, lastensuojelun asiakkaina olevat, seksuaali ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ja sateenkaarevien perheiden lapset ja nuoret.

– Ryhmän ulkopuolelle jättäminen ja toisen ihmisarvon nakertaminen ovat tehokkaimpia tapoja luoda turvatonta yhteiskuntaa, Pekkarinen sanoo.

ELÄMME AIKAA, jossa myös globaalit kriisit ovat suuria. Käsillä olevat vuodet saattavat olla Elina Pekkarisen mukaan jonkinlainen breaking point

– Kun haasteet ovat isoja, vaarana on, että unohdamme keskuudessamme olevat pienet ihmiset sekä sen, millaista maailmaa olemme luomassa ja mitä haluamme jättää jälkeemme.

Pekkarinen jaksaa silti suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti.

– Sadan viime vuoden hyvä kehitys kertoo sen, että olemme viisaita olentoja. Niinpä uskon, että osaamme korjata tekemämme virheet ja parantaa tätä paikkaa, jota maailmaksi kutsutaan. ■

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.–24.11. Lapsen oikeuksien päivä on 20.11.

Kaikki on vain tapahtunut

Veli ilmoitti vuonna 1958 Pirkko Mannolan missikilpailuun. Voitto tuli, ja sen jälkeen laulamista harrastavaa nuorta naista vietiin. ”Ei minua ole koskaan järki ohjannut”, 85-vuotias Mannola sanoo.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Näyttelijä ja laulaja Pirkko Mannolaa näkee harvoin kirkon tilaisuuksissa esiintymässä, mutta on häntä haastateltu Kallion kirkossa, ja Naisten Pankin tempauksessa hän on vetänyt kävelylenkkiä.

Seuraavaksi Mannola menee Laaksolahden kappeliin.

– En minä sitä itse keksinyt, hän sanoo kotonaan kahvipöydän ääressä, jossa on tarjolla aleksanterinleivoksia.

Konsertin järjestäjä on Jouni Liimatainen Hän on kutsunut Mannolan vieraaksi Laaksolahden kappelin konsertti- ja keskusteluiltaan. Illan aiheeksi Liimatainen ehdotti Sydän ohjaa tietäni, joka on Mannolan levyttämä kappale vuodelta 1960.

– Uskon, että aihe on hyvä, koska ei minua järki ole koskaan ohjannut. Laulu on Jaakko Salon sävelmä, ja se oli jossain leffassa, Mannola muistelee.

NUOREN Pirkko Mannolan haaveena ei ollut näyttelijän tai laulajan ura. Ensin hänestä tuli Miss Suomi vuonna 1958. Tosin ei misseyskään hänen haaveensa ollut. Missikilpailuun Mannolan ilmoitti veli, jolla oli mielessään löytöpalkkio. Sisko voitti kisan ja veli sai palkkion.

– Ei se mikään iso raha ollut. Veli sai sillä varmaan jonkun pikkutakin, Mannola kertoo. Missikisoihin osallistuminen oli Mannolan mielestä jännittävää. Kisat pidettiin Messukeskuksessa Helsingissä. Mannola oli Sääksmäellä syntynyt ja Valkeakoskella kasvanut kokematon koulutyttö.

– En ollut paljon ulkomailla tai missään käynyt, paitsi kerran isovanhempien kanssa Ruotsissa ja Tanskassa. Niin ja, Saksassa olin ollut oppilasvaihdossa.

Sen jälkeen, kun Mannola oli valittu Miss Suomeksi, hän luki lehdestä otsikon: ”Pyöreäposkinen tytöntyllerö Tampereelta voitti Miss Suomi -kilpailut.”

– Lisäksi lehdessä kuvailtiin minua kielitaitoiseksi. Olen kaksikielisestä perheestä ja puhun suomea ja ruotsia. Osasin myös aika sujuvasti saksaa ja englantia olin lukenut koulussa. Kirjoitettiin, että Miss Suomi osaa neljää kieltä. Misseyden kautta Mannolan elämään tuli laulaminen. Kisoissa haastattelija kysyi missiehdokkailta, mitä he harrastavat.

– Yksi kutoi, toinen luki ja minä sanoin, että olen voittanut koulussa henkisiä kilpailu-

ja. Ne olivat siihen aikaan sellaisia, joissa laulettiin ja lausuttiin. Voitin kolmen kauppalan mestaruuden laululla Jäi toiset aamulla nukkumaan, Mannola kertoo ja vetäisee laulusta pätkän.

MISS SUOMI vietiin studioon tekemään levyä. Ensin Pirkko Mannola työskenteli Levytukussa, ja sitten hänet napattiin toisaalle.

– Oli kiva päästä Skandiaan. Siellä olivat kaikki Suomen ykköset Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Annikki Tähti ja Vieno Kekkonen puhumattakaan miestähdistä. Aluksi pomoilla oli vähän vaikeuksia sijoittaa minua, että minkä sortin laulaja olen.

Mannolasta tehtiin reipas ja pirteä nuorisoidoli, ja hänen esittämänsä musiikki kohdistettiin nuorille. Mannolan lisäksi Lasse Liemola lauloi nuorisomusiikkia.

– Levytyksien jälkeen tulivat iskemäleffat, joissa kaikki Skandian laulajat esiintyivät. Ne olivat aikansa videoita, joissa oli lauluja peräkkäin ja joku tarina.

Ohjaaja Toivo Särkkä otti sitten Mannolan töihin Suomen Filmiteollisuuteen. Mannolasta tuli kuukausipalkkainen näyttelijä, joka teki paljon elokuvia pienellä palkalla. Työssä hän muistaa olleensa aikamoinen jännittäjä.

– Näytin tyttömäisen pirteältä ja iloiselta, vaikka jännitin kameraa. Ainakin tein töitä. Saatoin tehdä yhtä filmiä päivällä ja toista illalla. Tavallaan minua vähän väärinkäytettiin. Silloin tehtiin näitä heppoisia filmejä niin kuin Yks' tavallinen Virtanen ja Kaks’ tavallista Lahtista. Vanhoja suomalaisia mustavalkoisia elokuvia esitetään nykyisin Yle1:llä arkena alkuiltapäivisin.

– Vanhoissa Suomi-filmeissä on tietysti aikansa kuvaa. Kun nyt katson niitä ja niiden näyttelijöitä, huomaan, että tuo on taivaassa, tuo on taivaassa, tuo on taivaassa… Lähes kaikki ihanat näyttelijät, jotka opin tuntemaan, ovat kuolleet. Enää joukosta ei taida olla hengissä muita kuin Esko Salminen ja minä, Mannola sanoo.

BERLIININ ELOKUVAJUHLIEN Suomen delegaatioon otettiin vuonna 1960 mukaan myös Pirkko Mannola. Hän lauloi suurella ulkoilmanäyttämöllä Paul Ankan Dianan. Mannola ei arvannut, mitä tapahtuu.

– Nämä ovat näitä ihmeellisiä kokemuksia. Yleisön joukossa oli kykyjenetsijä, ja hän huomioi minut ja lauluni. Hän vei minut sitten

Kuka?

Näyttelijä ja laulaja Pirkko Mannola, 85, asuu puolisonsa Göran Stubbin kanssa Espoossa. Mannolalla on tytär, joka asuu perheineen Ruotsissa. Stubbin pojille Mannola on bonusmamma.

Mitä?

Pirkko Mannola on vieraana Laulu ja laulun tarina -konserttisarjan illassa to 21.11. klo 18.30 Laaksolahden kappelissa Espoossa. Kahvia ja teetä tarjolla klo 18 alkaen.

Motto

Sydän ohjaa tietäni.

viihdeorkesterin laulukokeeseen, ja sain kiinnityksen saksalaiseen levy-yhtiöön. En oikein itse tajunnut, kuinka isoissa käsissä olin. Vielä vuonna 1963 levytin siellä.

Levytyssopimuksen teon jälkeen Mannola matkusti edestakaisin Suomen ja Saksan väliä. Hän teki levytyksiä kummassakin maassa. Kotimaassa hän lisäksi keikkaili ja näytteli elokuvissa, kun ei raaskinut jättää Suomea.

Elokuvien teosta Mannolan mieleen on jäänyt Aarne Tarkaksen ohjaaman Nina ja Erik -eloku-

van harjoitukset. Mannolalla oli kohtaus kuuluisan näyttelijän kanssa.

– Minun piti roolissa haukkua Tauno Palo. Kun hän tuli viereeni, en pystynyt siihen. Ihailin häntä niin paljon. Taunon piti lähteä pois studiosta, ja minä haukuin ohjaajan. Se oli helpompaa. Jälkeenpäin Mannola on monta kertaa miettinyt tuota aikaa Suomessa ja Saksassa ja sitä, kuinka kaikki vain tapahtui. Oli hirveä meno ja meininki, ja hän oli monessa mukana. Mannola teki kaikki työsopimukset itse, myös Berliinissä.

– Olisin tarvinnut managerin neuvomaan, mihin minun olisi kannattanut suunnata, etten olisi tehnyt päättömästi kaikkea joka paikkaan.

– Mutta hyvin urani on silti mennyt. Sanotaan nyt sitten, että sydän ohjasi tietäni – ei manageri, eikä kukaan muukaan, Mannola sanoo ja puhkeaa iloiseen nauruun.

85-VUOTIAASTA Pirkko Mannolasta elämä on ihanaa, vaikka tietysti jokaisella on synkätkin hetkensä. Hän on joogannut nuoresta lähtien.

Aikoinaan hänellä oli tapana valmistautua esitykseen päällään seisten. Nykyisin hän käy yinjoogassa, joka on rauhallista ja palauttavaa. Mannola saa voimaa luonnosta ja kävelee mielellään metsässä, koska se rauhoittaa.

– Miehestäni Göranista saan myös voimaa. On hienoa, että on parisuhde ja joku kotona ja että pidämme toinen toisistamme huolta. Moni jää yksin. Vanheneminen kaksin on varmaan helpompaa kuin vanheneminen yksin.

”

Jos jaksaa mennä ja liikkua, siitä saa hirveästi energiaa ja uutta ajateltavaa.

Mannolan tytär Heidi asuu perheineen Ruotsissa. Göran Stubbin myötä Mannolan elämään ovat tulleet tämän poikien perheet, ja nyt hän on myös Suomen tasavallan presidentin, Alexander Stubbin, bonusmamma, kuten häntä uusperheessä kutsutaan.

Mannolan mielestä kaiken ikäisten pitäisi nauttia elämästä, eikä ikää pidä peitellä. Jokainen on sen ikäinen kuin on, ja kannattaa olla kiinnostunut erilaisista asioista.

– Liikumme Göranin kanssa paljon. Viimeksi kävimme katsomassa Helsingin Kaupunginteatterissa Moulin Rouge! musikaalin, joka on aivan ihanaa katseltavaa, ja Svenska Teatternissa kävimme katsomassa Matildamusikaalin. Jos jaksaa mennä ja liikkua, siitä saa hirveästi energiaa ja uutta ajateltavaa. Ja totta kai se rikastuttaa omaa maailmankuvaa.

VANHENEMISESTA Pirkko Mannola sanoo, ettei se kivaa ole. Vaikka on hän todennut niinkin, ettei hän ole oikea henkilö sanomaan vanhenemisesta mitään, koska hän ei koe itseään vanhaksi.

– Niinhän se on, ettei auta kuin hyväksyä vanheneminen, ja ottaa siitä huumorilla irti paras, minkä saa. Vaikka ei elämä aina ole humoristista. Se riippuu vähän siitä, miten terveenä pysyy.

Pirkko Mannola kulkee nykyisin erilaisissa senioritilaisuuksissa puhumassa ja laulamassa. Hän miettii joskus, kuinka kauan saa tehdä näitä keikkoja.

– Minua pyydetään mielellään tilaisuuksiin tekemään spagaatti ja kertomaan, millaista on olla seniori. Tai minua pyydetään nostamaan jalkaa ja sanomaan, ettei näin pidä tehdä joka aamu. Minun toivotaan antavan positiivista ajattelua vanhenemiseen.

Mannolan suunnilleen samanikäiset naiskollegat ovat joskus ihmetelleet, miten Pirkko jaksaa. He kun ovat iloisia siitä, ettei enää työn vuoksi tarvitse kammata, meikata, pukeutua eikä lähteä minnekään.

– En minä osaa sanoa, että yhtäkkiä olisin lopettelemassa… katsotaan nyt, minne sydän vie, Mannola sanoo. ■

”Kauanko vielä kätket

Ahdistus, syyllisyys ja kuolema ovat kestoaiheita, kun ihminen purkaa tuskaansa Jumalalle. Leonard Cohen, Paul Simon ja Nick Cave liikkuvat psalmeissaan vanhatestamentillisissa mielenmaisemissa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT THOMAS SAMSON/AFP/LEHTIKUVA, CAITLIN OCHS/REUTERS/ MVPHOTOS, GLAMOURSTOCK/ALAMY/MVPHOTOS KUVANKÄSITTELY MARI AARNIO

Ei siihen tapaan puhu, jollei aidosti tunne olevansa saarrettu, ellei ole aidosti epätoivoinen ja tunne hätää.”

Näin voisi kertoa luomistyöstään vaikkapa se tuhansia vuosia sitten elänyt ihminen, jonka rukous on tallentunut Raamatun psalmiin 6: ”Armahda minua, Jumala, sillä olen uupunut. Paranna minut, sillä olen kauhistunut luita ja ytimiä myöten. Minua pelottaa, kauanko vielä viivyt, Jumala?”

Alun sitaatti on kuitenkin paljon uudempi, peräisin eräästä kanadalaisen runoilijan ja laulajalauluntekijän Leonard Cohenin (1934–2016) antamasta haastattelusta, jossa hän kertoo työstään. Cohen kirjoitti viidennenkymmenennen

syntymäpäivänsä tietämillä vuonna 1984 viidenkymmenen modernin psalmin kokoelman, joka sai nimekseen Book of Mercy. Suomeksi se on julkaistu Seppo Pietikäisen käännöksenä nimellä Armokirja.

”Siunattu olet sinä, joka puhut pimeydestä, joka annat muodon epätoivolle. Sinä kokoat sydämen, joka on maailmaan hajonnut, sinä asetat kivulle rajat”, puhuu Jumalalle Cohen, joka kärsi läpi elämänsä masennuskausista.

Armokirja sai alkunsa aikana, jolloin Cohen koki olevansa umpikujassa. Hän alkoi kirjoittaa muistiin rukouksiaan ja huomasi, että kirjoittaminen oli jo tavallaan vastaus niihin rukouksiin. ”Palautit kyyneleet takaisin silmiini. Palau-

tit minut sanasi vuoristoon. Annoit vammalle kielen, jotta se voisi nuolla haavansa. Suojasit pääni opettajan huolenpidolla, pidit kädestäni isoisäni voimin”, hän kirjoittaa yhdessä psalmeistaan.

Viittaus isoisän voimiin kertoo Cohenin juutalaisesta taustasta. Hän kuului sekä isän että äidin puolelta arvostettuun juutalaiseen sukuun: äidinisä oli rabbi ja isänisä puolestaan montrealilaisen synagogan voimahahmo. Perhe oli uskonnollinen, ja Cohenkin opiskeli synagogassa uskontoa ja heprean kieltä pienestä pitäen. Hänestä ei tullut vanhempiensa toivomaa hengellistä johtajaa, mutta esimerkiksi Armokirjan tekstit ovat niin kiinni juutalaisessa perinteessä, että niitä on luettu synagogassa.

MUUTAMASSA TUHANNESSA VUODESSA ihminen on muuttanut maailmaa käsittämättömän paljon. Jos meidät heitettäisiin Vanhan testamentin psalmien maisemiin, kolmen tuhannen vuoden takaiseen Israeliin, emme välttämättä selviäisi kovin kauan hengissä.

minulta kasvosi?”

Itseään ihminen ei ole juuri pystynyt muuttamaan. Leonard Cohenin Armokirja käy hyvin esimerkiksi siitä, että muinaisten psalmirunoilijoiden sisäinen maailma on paljolti se sama maailma, jonka varjoissa ja myrskyissä mekin kuljemme. Kyselemme Jumalan olemassaoloa ja tahtoa, pyydämme apua silloin, kun sitä ei mistään muualta ole enää luvassa. Haastamme ja kiukuttelemme yrittäessämme sovittaa yhteen näkemäämme ja kokemaamme vääryyttä ja kärsimystä ja toisaalta tuntua Jumalan armosta ja huolenpidosta. Muistamme kuolevamme.

Leonard Cohen ei ole ainoa lahjakas lauluntekijä, joka on ammentanut psalmiperinteestä käydessään painia Jumalan ja uskon kanssa. 2020-luvulla omia psalmejaan ovat tehneet amerikkalainen Paul Simon (s. 1941) ja australialaissyntyinen Nick Cave (s. 1957). Nykyajan psalmit eivät välttämättä kulje suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle, vaan niitä lataillaan suoratoistopalvelusta. Harpun tai lyyran sijasta niitä voi säestää ambient-äänimatto tai helisevä kitara. Psalmeiksi ne silti tunnistaa.

JOTAIN ENTEELLISTÄ on siinä, että Paul Simonin levy Seven Psalms sai alkunsa unesta. Raamatussa on monia kertomuksia siitä, kuinka Jumala antaa ihmiselle toimintaohjeita tämän nukkuessa. Simonin ensimmäisestä unesta alkoivat aamuöiset heräilyt, jolloin hän kirjoitti muistiin uneksimiaan sanoja ja lauseita. Raamatulliselta kuulostaa sekin, että hän kirjoitti psalmin päivässä viikon ajan – yhtä kauan kesti myös Jumalan luomistyö.

Keväällä 2023 ilmestynyt Seven Psalms on Paul Simonin viidestoista soololevy. Uskonnolliset teemat ovat punoutuneet hänen lauluihinsa jo uran alkuajoista asti – milloin ironian, milloin jonkinlaisen kokeilun ja aavistelun kautta. Taustaltaan juutalainen Simon on sanonut, ettei kutsuisi itseään uskonnolliseksi, mutta kylläkin uteliaaksi. Psalmilevyään hän on luonnehtinut väittelyksi, jota hän käy itsensä kanssa siitä, uskoako vai ei. ”Herra on savua, joka katoaa, kun tuuli puhaltaa. Herra on oma yksityinen vitsini, heijastukseni ikkunassa”, hän laulaa.

Simonin mietteliäs ja meditatiivinen levy tuo psalmien ikiaikaiset teemat nykyajan ihmisen maailmaan. Siinä missä Vanhan testamentin psalmirunoilija kutsuu Jumalaa paimenekseen, Simonin arjessa taivaallinen huolenpitäjä on levytuottaja. Lempeimmillään Simonin Jumala on ”ateria köyhistä köyhimmälle, muukalaisen tervetulleeksi toivottava ovi” – hyvin samanlainen kuin se, josta Vanhan testamentin psalmissa todetaan näin: ”Sinä, Jumala, varjelet vähäosaisia, suojelet heitä pahoilta ikuisesti.”

Mutta Jumalalla on myös toisenlaiset kasvot. Vanhan testamentin psalmeissa Jumala saa vedet kuohumaan ja maan vavahtelemaan. Hän leväyttää taivaan auki ja sinkoaa salamoita sinne tänne. Samaan tapaan Paul Simon näkee Jumalan sellaisissa luonnonilmiöissä, joita ihminen ei pysty hallitsemaan: arvaamattomimmillaan ja pelot-

tavimmillaan Jumala on koronavirus ja nouseva valtameren pinta. Mutta toisin kuin Vanhan testamentin maailmassa, pandemian tai ilmastokriisin tuoma tuho ja kosto ei rajoitu vain vihollisina pidettyihin vaan koskee koko ihmiskuntaa.

OMA RYHMÄNSÄ Vanhassa testamentissa ovat psalmit, joissa ihminen katuu tekojaan ja etääntymistään Jumalasta ja pyytää rikkomuksiaan anteeksi – vaikkapa näin: ”Älä muistele nuoruuteni erehdyksiä ja vääriä tekojani. Anna nimesi tähden anteeksi raskas rikkomukseni.” Tai näin: ”Pese minut puhtaaksi syyllisyydestäni, puhdista minut vääristä teoistani.”

Samaa painoa kantaa harteillaan myös Leonard Cohen: ”Tuomitse minut jälleen, minut, joka en suostu tuomittavaksi. Armahda minut, minut, joka olen unohtanut armeliaisuuden.” Paul Simon puolestaan laulaa olevansa koditon sielu, jonossa viimeisenä, ja toivovansa, ettei portteja suljeta ennen kuin hän saa anteeksi.

JUMALAN POISSAOLON kokemus ja hylätyksi tulemisen kipu olivat tuttuja jo Vanhan testamentin psalmien runoilijoille. Samalla niihin punoutui kaipuu Jumalan läheisyyteen ja hellittämätön toivo siitä, että Jumala kuitenkin kuulee avunpyynnöt. ”Jumala, minun Jumalani, katso minuun ja vastaa minulle”, anellaan psalmissa 13 ja ”Jumala, älä ole niin kaukana”, huokaa psalmin 22 rukoilija.

Sama hädän tuntu on myös Nick Caven vuonna 2022 julkaisemalla Seven Psalms -levyllä, joka on leijuvan musiikin päälle puhuttua runoa tai rukousta. ”Herra, en voi odottaa enää yhtäkään hetkeä kauemmin” ja ”Tulen yksin ja luoksesi,

Herra, surussa, janoten turvaasi, en pysty hengittämään”, lausuu Cave.

Caven psalmit kertovat maailmasta, jossa tapahtuu kauheita ja käsittämättömiä asioita: linnunpoika putoaa pesästä, äiti joutuu hautaamaan lapsensa: ”Sellaisia asioita ei pitäisi koskaan tapahtua, mutta me kuolemme.” Näissä psalmeissa lausuu rukoustaan isä, jonka murskasi ja sysäsi syvään muutokseen hänen teini-ikäisen poikansa tapaturmainen kuolema. Sama mies menetti lyhyen ajan sisällä myös äitinsä ja läheisiä ystäviään – ja vielä myöhemmin toisen poikansa.

Henkilökohtaisen tragedian lisäksi Caven Seven Psalms -levyn syntyyn vaikutti koronapandemia, jolloin kuolema tai ainakin sen uhka tuli lähelle niin monia. Keskustelukirjassa Usko, toivo ja kuolema Cave toteaa tiedostavansa kirkkaasti, ”miten epävarmaa oma elämämme ja elämä ylipäänsä on – miten harvinaista, miten kallisarvoista – ja että kaikki voi kadota hetkessä”.

Sama kokemus ihmiselämän hauraudesta ja lyhyydestä kulkee läpi Vanhan testamentin psalmienkin: ”Sinä pyyhit ihmisen pois kuin unen. Me olemme kuin ruohoa, joka aamulla versoo, aamuvarhaisella kasvaa ja viheriöi, mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu.” ■

Lähteet: Nick Cave: Seven Psalms. 2022. Nick Cave ja Seán O’Hagan: Usko, toivo ja kuolema. Suom. Ari Väntänen ja Sirje Niitepõld. Like 2022. Leonard Cohen: Armokirja. Suom. Seppo Pietikäinen. Sammakko 2022. Ira B. Nadel: Leonard Cohen – Elämäkerta. Suom. Tarja Lipponen. Johnny Kniga 2010. Psalmit 2024. Suomen Pipliaseura. Paul Simon: Seven Psalms. 2023.

Psalmeja, meditatiivista musiikkia ja seikkailupelin maisemia

Kirkko ja kaupunki on julkaissut uuden sarjan psalmimeditaatioita. Auta minua, sinä armollinen – suojaavia sanoja psalmien kirjasta -sarjassa kuuluvat ihmisen ikiaikaiset ahdistukset, murheet ja pelot sekä niiden keskeltä nousevat avunpyynnöt Jumalalle.

Tekstit on valikoitu Pipliaseuran julkaisemasta Psalmit 2024 -suomennoksesta. Ne lukee Outi Isotalus. Sarjan musiikin ovat tehneet Samuli Karjalainen ja Heikki Kylkisalo. Videot perustuvat The Legend of Zelda -konsolipeliin. Psalmimeditaatioita voi kuunnella Spotifyssa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/psalmit. Videot julkaistaan samassa osoitteessa ja Kirkko ja kaupungin Youtube-tilillä.

Kapitalismi voi olla väline hyvään

PAPPI MARJUT Mulari kuvaili haastattelussaan kirkkovuoden ja sen paastonaikojen viettoa ”vastalauseeksi kapitalismille” (K&k 26.9.).

Mulari myös kuvaili kapitalismin voivan olla perisynnin aiheuttamaa. Pidän ajatusta historiattomana.

Taloustieteilijä Max Weberin määritelmän mukaan kapitalismi on talousjärjestelmä, joka perustuu esimerkiksi yksityisiin yrityksiin, vapaisiin markkinoihin, jotka ovat avoimet sosiaalisesta tausta riippumatta, oikeusjärjestelmään, joka takaa yksityisen omistusoikeuden ja osakekauppaan, jolla voidaan kerätä pääomaa. Länsimaat ovat ensisijaisesti kapitalistisia valtioita. Historiallisesti kapitalismi, demokratia ja ihmisoikeudet ovat kulkeneet käsi kädessä.

Kapitalismiin voi yhdistää kultaisen säännön, Jeesuksen opetuksen Vuorisaarnassa: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Lähtökohtaisesti sellainen yksilö ja yritys menestyy kapitalismissa, joka kohtelee lähimmäisiään hyvin ja haluaa parantaa asiakkaidensa hyvinvointia.

Vapaa tiedonvälitys ja laadukas journalismi ovat tärkeitä kapitalismin onnistumiselle. Median tehtävä on kertoa sellaisista yhteiskunnallisista epäkohdista, joissa ihmisen taipumus pahaan valjastaa kapitalismin ahneuteen, vihaan, petokseen tai varkauteen.

Simon Elo kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kok), Espoo

Siedetäänkö kirkossa erimielisyyttä?

OLISI JO SYYTÄ tunnustaa tosiasiat. Koskaan ei päästä siihen, että kaikki kirkkomme jäsenet hyväksyisivät naispappeuden. Sen kuluneet vuosikymmenet osoittavat. Koskaan ei tulla pääsemään siihen, että kaikki kirkkomme jäsenet hyväksyisivät samaa sukupuolta olevien vihkimisen kristilliseen avioliittoon.

Raamattu-sitaattien heittely ja tuomitsemisen ihana keveys

ON VASTUUTONTA KESKUSTELUKULTTUURIA käyttää Raamattusitaatteja oikeuttamaan toisten ihmisten tuomitsemista. Kuinka helppoa onkaan piiloutua sitaattien taakse ja siirtää vastuu Jumalalle. Se on tuomitsemisen ihanaa keveyttä Jumalan nimissä. Niin helppoa ja niin oikein.

Joudun kertomaan ikävän tosiasian. Kukaan ei ole sitaattien takana piilossa, sillä kommentoija paljastaa ennen kaikkea itsensä – omat asenteensa, ennakkoluulonsa, pelkonsa, vihansa ja syntisyytensä. Kun tuomitset, tulet tuomituksi. Tässä mielessä muiden ihmisten syntisyyden perään huutelu on sama kuin ampuisi itseään jalkaan.

Toivon, että keskitymme omiin synteihimme. Niitä meillä kaikilla riittää, joten ohjataan se osoittava sormi kohti omaa napaa. Eikä vähiten siksi, että lisäämme vain omaa syntitaakkaamme ja kärsimystämme keskittymällä muiden ihmisten synteihin ja niiden tuomitsemiseen. Se ei meistä parempia ihmisiä tee. Se ei tästä maailmasta parempaa paikkaa tee. Sen se olisi jo tehnyt, jos siinä jokin taika olisi.

Jeesus pystyi antamaan anteeksi niin omille surmaajilleen kuin kaikille syntisille ihmisille ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Siksi Raamatun siteeraaminen omien uskomusten tueksi ja muiden syntisyyden tuomitsemisen tueksi ei ole edes hailakasti sitä, mihin Jeesus on meidät kutsunut.

Terhi Teräs-Hukka Rovaniemi

ria kirkkokuntia, jotka eivät alistu yleisen mielipiteen riepoteltavaksi. Jatkossa kun odottaa kiista monisuhteista,mihin Kotimaa-lehden kolumnisti Rebekka Naatus kehotti olemaan valmis. Itse en aio olla siihen valmis. Mieluummin jatkan kristillistä kilvoitteluani toisen, perinteisiä arvoja ja Raamattua kunnioittavan kristillisen yhteisön jäsenenä.

Jukka Tuominen Pitäjänmäen seurakuntaneuvoston ja Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Helsinki

Tilavähennystavoite saavutettu!

KIRKKO JA KAUPUNKI KERTOI vaikeista luopumispäätöksistä Espoon seurakunnissa (K&k 10.10.). Espoon tuomiokirkkoseurakunnan (ET) seurakuntaneuvoston 10.9. lähettämän kirjeen mukaan vähennystavoitteeseen tulee lukea myös yhtymän viraston tekemät luopumispäätökset toimistotiloista. Näitä tiloja on 1228 neliömetriä. Kun yhtymän yksiköt ovat muuttaneet jo aiemmin käytössä olleisiin tiloihin, niin toimitilojen määrä on oikeasti vähentynyt. Näin ollen Espoon seurakuntien strategian mukainen tilojen vähentämistavoite, 7000 neliömetriä, on nyt saavutettu.

Artikkelin mukaan Tuomiokirkkoseurakunta olisi valmis luopumaan Tuomiokirkon seurakuntatalosta. Tällaista päätöstä seurakuntaneuvosto ei kuitenkaan ole tehnyt. Taloa käyttävät muutkin seurakunnat.

Toisin kuin jutussa kerrottiin, Tuomiokirkkoseurakunnalle ei ole luopumispäätösten jälkeen jäämässä ”selvästi enemmän toimitiloja kuin muille Espoon seurakunnille”. Tilatehokkuus Tuomiokirkkoseurakunnalla on 0,18 neliömetriä per jäsen ja Tapiolalla 0,17. Luvut ovat siis samaa suuruusluokkaa.

Jarmo Nieminen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Kiitos juhlista

Kysymys kuuluu: kuinka tästä jatketaan? Halutaanko heittää meidät perinteisellä kannalla olevat ulos kirkosta? Jos halutaan, niin sanottakoon se suoraan. Naisteologien julkilausuma 11.9. oli jo lähellä sitä. Jos halutaan jatkaa yhdessä, niin on rehellisesti hyväksyttävä tilanne, jossa kirkossa on kaksi eri kantaa näihin kiistakysymyksiin. Ja silloin on myös syytä lopettaa perinteellisel-

lä kannalla olevien lähetysjärjestöjen syrjintä muun muassa avustusten jaossa. Itse olen huomannut kunnioittavani yhä enemmän vanhoja suu-

KIITOS MALMIN SEURAKUNNAN työntekijöille ja vapaaehtoisille syntymäpäiväjuhlasta Viikin kirkossa meille kauan eläneille. Oli runonlausuntaa, yksinlaulua, yhteislaulua ja soittoa ja lopuksi kahvitilaisuus. Papille mukavia eläkepäiviä!

Eva Sjöberg

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Haluaisin heittää sen ensimmäisen kiven

Moni kristitty puhuu minulle aivan kuin ei olisi koskaan syntiä tehnytkään.

”KATSELIN SINUA kymmenen vuotta sitten televisiosta ja huomasin, ettei kaikki ole hyvin. Rukoilin puolestasi. Minäpä olen ollut sata vuotta uskossa. Hyvä että sinäkin tulit järkiisi.”

Tämä kaava toistuu viesteissä, joita saan ja joita minulle kasvotusten sanotaan. Koska nämä kommentit tarkoitetaan kohteliaisuuksiksi, minun on pakko hymyillä ja kiittää kohteliaasti, vaikka vihaan tuota asennetta. Koko hommassa haisee vahva ”tervetuloa tänne meidän fiksumpien kerhoon” viba.

Olen kertonut avoimesti tiestäni kristitystä ateistiksi, ja sitten takaisin kristityksi. Olen myös myöntänyt, että syntiä on tullut tehtyä.

JOTENKIN OLEN OLETTANUT, että

jokainen kristitty on langennut. Mutta ei. Moni kristitty puhuu minulle aivan kuin hän ei olisi lainkaan syntiä tehnytkään ja onnittelee minua siitä, kuinka olen hetken pysynyt kaidalla polulla. Miten niin?

Ehkä näillä tyypeillä olisikin jotain opittavaa minulta?

Ehkä heillä ei ollut hyvä olla kymmenen vuotta sitten? Ehkä ei vieläkään?

Itse asiassa: vaikkei näitä asioita saisi mittailla, minulla on sellainen kutina, että moni näistä ihmisistä on tehnyt paljon enemmän syntiä kuin minä.

Jos rehellisiä ollaan – ja mehän olemme – nämä kohtaamiset ovat saaneet minut haaveilemaan sen ensimmäisen kiven heittämisestä. Onneksi se on jäänyt nyrkkiin selkäni taakse.

KRISTITYLLÄ ON PALJON opittavaa ateisteilta. Kristityllä on paljon opittavaa jokaiselta vastaantulijalta. Olen ylpeä omasta ateismivaiheestani. Se on osa sitä tietä, jolla olen edennyt, ja ilman sitä vaihetta en olisi nyt tässä.

Ateismikauteni ansiosta olen oppinut kyseenalaistamaan aivan kaiken. Kristitty ei voi pelätä Hesarin tiedesivuja tai jonkun ateistin nousuhumalaisia kysymyksiä illallispöydässä. Ei ole ihme, että nimenomaan kristityt yhteiskunnat sallivat myös uskonnottomuuden ja kristinuskon kyseenalaistamisen. Jos Jumala todella pelkäisi ateistien kysymyksiä, hän ei olisi mikään jumala.

PERISYNNIN IDEA on luterilaisuudessa nerokasta: koska pelastumme yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden, emme siis pelastu teoin. Mutta hyvää pitää tehdä sen itsensä tähden, omien kykyjensä mukaan. Mieleltään sairaan on hankalampi olla murhaamatta tai nälässä olevan varastamatta. Olisi absurdia, että sanoisin olevani heitä synnittömämpi. Synnittömyyteen pitää pyrkiä, mutta vain oman pään sisällä. Se on kilpailu itseä vastaan.

Me emme pyri parempaan, jotta Jumala rakastaisi meitä. Me pyrimme parempaan, koska Jumala rakastaa meitä. Meidän työmme ei ole syyllistää muita. Se on korkeintaan hauska harrastus.

Siunausta.

TUOMAS ENBUSKE Toimittaja, podcastaaja ja isä

LUE TUOMAS ENBUSKEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEEN VUOROT

Kristilliset joulukortit

Joulukortti Jouluevankeliumi 2024 – Julia Vuori 3,00

Martta Wendelinin ihanat joulukortit

Rakastetun taiteilija Martta Wendelinin nostalgiset, kristilliset joulukortit. 5 erilaista korttia, 4 kpl kutakin. yhteensä 20 korttia. 25,00

Jaana Räntilä, Pirjo Kantala, Pekka Y. Hiltunen, Kalevi Virtanen Tässä olen – Päivittäisiä hengellisiä harjoituksia 2024–2025 25,60 (28,50)

Pertti Rajala Selkoa kristinuskosta 29,90 (31,90)

Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen (toim.) Sanan aika – Kirkkovuosi 2024–2025 8,40 (9,80)

Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki (UUSI OSOITE) Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 040 735 2096

BLACK FRIDAY- TARJOUKSET

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 25 €

· Juurihoito alk. 350 €

· Hammasvalkaisu 120 €

· Purentakisko 320 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 € alk. 68 € aika 20 min.

Muut palvelut: Keinojuurihammas Kirurgia Hammaskoru EI MUITA KUSTANNUKSIA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 490 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 178 €

Korjaukset alk. 125 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus Kaikki työt valmistetaan Suomessa käsityönä. Ei muita kustannuksia.

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Jos et Suomessa pääse hammaslääkäriin, tule Tallinnaan!

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

IHANA JÄRJESTYS

Kuolinpesien ja varastojen tyhjennykset. Ilmainen arviointikäynti. ihanajarjestys@gmail.com www.ihanajarjestys.com p. 040 4109931 Terhi Selkälä

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut! Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 040 446 2185

Kotisiivoukset eläkeläisille, edullisesti. Soita ja kysy p. 040 256 6907 Salonen

hammaslääkäri Satu Aalto varaa aika +358 9 7745 770 toimisto@dentalservices.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 446 2186

Lakiasiat luotettavasti ja edullisesti Lakiasiainpalvelut Sidarous Marjatta, p. 050 570 4642

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä

Puh. 0500 717 225

Koti

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

Lähetä osanottosi punaisenristinkauppa.fi adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211 arkisin 8.30-15.00

Palveluja tarjotaan

Esteetön kulku

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.ﬁ

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ?

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy

VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Varaudu elämän taitekohtiin

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym.

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 6.11. klo 19 Siionin virsiä ja lyhyitä puheita eli seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30. su 10.11. klo 10 kirkkopyhä: messut, kahvit ja seurat Tikkurilassa, Asemat.12a. klo 15 Veisuut Lohjalla, srk-kesk, Sibeliuksenk.2; opetellaan Siionin virsien kokoelmaa. klo 18 seurat Pihlajamäessä, Liusket.1.

ma 11.11. klo 18.30 Herännäisnuorten kuoron toiset harjoitukset Seuratuvalla. Ilm. kuoronjoht. EvaChristina Pietarinen ecpiet@gmax.de. ti 12.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs; keskustelua Lähetysseuran vuosikertomuksesta ja lähettikirjeitä. klo 18 verkkoseurat Wanhasta Karhunmäestä; www.facebook.com/ herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistysfi. ke 13.11. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3.

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Rakennusala

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Siivouspalveluja

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen? Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin.

su 17.11. klo 10 kirkkopyhä Mäntsälässä, Vanha Porvoont.; messun jälk. soppa &seurat srk-kesk. klo 16 seurat Seuratuvalla, Virsikuoro järj., Autotalo, Salomonk.17D. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 (puutalo mäellä), Vihti. ke 20.11. klo 18.30 seurat Matinkappelissa, Liisankj.3; kahvit klo 18. TULOSSA: su 24.11. klo 14 ”Tuomiopäivän seurat” Jaakko Eleniusta muistellen Seuratuvalla.

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 8.11. klo 19 alueseurat, Myyrmäen kirkko

pe 29.11. klo 19 joululauluilta ja hartaus, Hyvän Paimenen kirkko

pe 29.11. klo 19 joululauluilta ja hartaus, Seutulan kappeli

ti 3.12. klo 19 alueseurat, Huopalahden kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 TMI SIIVOUS JA KOTIAPU JARI HEIKKILÄ PUH. 045 1635903

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357

Sähköposti: margaleth77@gmail.com

Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

KOTISIIVOUSTA

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ystävällisyydellä ja huolellisuudella

Ammattitaitoista siivousta esim. 45 m² imurointi, moppaus, pölyjen pyyhintä 2h 40e (sis.alv, kotit.väh. jälk. 16e). Ei matka ym. lisiä. IHAN KAIKKEA APUA MUUTAKIN! 20e/h (sis.alv), mutta esim. ulkoilu 10e/h.

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset eläkeläisille, edullisesti. Soita ja kysy p. 040 256 6907 Salonen

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Ostetaan

IHMISAPINOITA -PALVELUS

EROTTUU PYHÄSTÄ

ITÄMEREN SATAMAKAUPUNKI

KEITTOON JOSKUS

TÄSMÄLLEEN

LEVÄN OSA

JUHANI AHOLTA

NEN

URHEILUTUOTE

RUOKITTAVA ON .... YKSI JUMALA

SIELLÄ RAJAASEMA

PIIKIKÄS

PUHUMATTAKAAN OODI HAIKU

HURMAAVA

RIEKALEINEN

OHJAAJA KLAUS JOKI

OSAKSI LOIMAATA

JAAKOBIN VAIMON NIMISIÄ

JUMALAN OSOITTAMIA LÄHES

LAT. ISÄ ALZHEIMER

TOIMITTAJA PUOPOLO

SAARNALLA SILMISSÄ

BASSOLEGENDA MA RTTI

HUSSEININ KOLMAS VAIMO DAAVIDIN ISÄ PUOMI EROTA LOISTAVA

AFRIKASSA PÄÄLLYS

EDELTÄVÄ

JOULUKIRKKOON VIISTO

MÄÄRÄTÄ TELOITETTAVAKSI -KOIRA RÖHKIVIÄ

HAUTAJAISISSA CYRUS TIENOOT POLTETTAVA LAPINNOIDAT SUOJAVÄRI

KUHNIMISIA

NÄYTTELIJÄ AI ROLA

HARKITTU

TEHTÄVÄKI ERTO

EERO TAI OUS VIEHKEYS

KIRJAILIJA DONNA RAA MATUSSA MAINITTU ALUE

SYYRIASSA

NAISEKSI ILMAN EKAA

IKÄVÄN KYLMÄ

SALAPOLIISIT

PYSÄYTTÄVÄ

17.11.

Valvomisen sunnuntain evankeliumissa (Matt. 24: 36–44)

Jeesus pitää viimeistä puhetta oppilailleen. Hän puhuu aikojen lopusta ja kehottaa ihmisiä olemaan hereillä.

Maailmanlopun kuvia

APOKALYPTIIKKA tulee kreikan kielen sanasta apokalypis, joka tarkoittaa paljastamista ja ilmestymistä. Sanan käytön juuret ovat persialaisissa, myöhäisjuutalaisissa ja varhaisissa kristillisissä kirjoituksissa, joissa kuvattiin näkyjen, ilmestysten, vertausten ja unien avulla suurta käännettä ja lopunaikoja. Kirjoituksissa näkyi ahdistettujen ja vainottujen ihmisten kokemus. Niissä toivottiin, että Jumala kääntäisi asioiden kulun ja toisi oikeutta. Tunnettuja apokalyptisia tekstejä ovat Vanhan testamentin Danielin kirja ja Uuden testamentin Johanneksen ilmestys eli Ilmestyskirja.

Tulevat päivät ovat yksin Jumalan tiedossa

Jeesus istui Oliivimäellä. Sieltä aukeni näkymä Jerusalemiin. Vähän aiemmin hän oli puhunut Jerusalemin temppeliä ihastelleille oppilailleen sen tuhosta. Jeesus aavisti, että hänen omatkin päivänsä olivat jo luetut. Niinpä hän kääntyi oppilaittensa puoleen ja antoi heille viimeiset ohjeensa. Se oli mestarin testamentti seuraajilleen.

Jeesus kehotti olemaan hätääntymättä taistelun äänistä, sotauutisista, nälänhädästä, maanjäristyksistä tai muista luonnon ilmiöistä. Hän tulisi vielä takaisin, mutta kannatti varoa huijareita, jotka esiintyisivät hänen nimissään väittäen tietävänsä, miten kaikki tapahtuisi. Seuraajien tuli muistaa, mitä hän oli opettanut, ja olla hereillä.

Tulevat päivät ovat yksin Jumalan tiedossa. Siksi kaikki lopun ennustajat erehtyvät.

Jeesuksenkaan kuvat lopunajan päivistä eivät ole ennustuksia. Nuo apokalyptiset kuvat nousevat sellaisesta maailmasta, jossa rukoillaan kärsimyksen loppua, rauhan tuloa ja oikeuden toteutumista.

Niiden tarkoitus ei ole lietsoa pelkoa ja ahdistusta vaan herättää katsomaan elämää ja maailmaa Jeesuksen avaaman toivon vision valossa. Siinä valossa voimme nähdä tämän niin kauniin ja samalla niin hauraan ja katoavan elämän ihmeen tällä maapallolla. Siinä valossa voi myös syttyä halu suojella sitä.

Emme luo uutta taivasta ja maata, mutta voimme alkaa elää Jeesuksen tuomasta toivosta.

LAURI MAARALA

Katakombin aamurukous

Maanalaisten katakombien seiniltä on löydetty piirroksia ensimmäisistä kristityistä rukoilemassa. Niissä ihminen seisoo silmät avoinna, katse ja kädet ylös kohotettuina.

Tuo katakombiin vainoa paenneen ihmisen rukousasento kuvastaa valpasta odotusta ja valmiutta lähtöön uuden aamun sarastaessa. Voit kokeilla sitä jonakin aamuna. Lausu ensin sinulle tuttu rukous tai istu hetki hiljaa. Nouse sitten seisomaan, kohota kätesi ja katseesi ja lausu mielessäsi: ”Tule Herra Jeesus. Herätä uuteen päivään kanssasi!” Aloita sitten päivän toimet.

MATTI

”Vihaa saa ilmaista, mutta on tärkeää rauhoittaa itseään sen verran, että pystyy ajattelemaan hiukan ennen kuin reagoi.

PSYKOTERAPEUTTI HELI PRUUKI s.

7.11.2024

kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Tärkeää olla yhdessä

Juha Aulun perheessä halataan paljon. Silitystä saa tällä kertaa Veera s. 2

Nuoret miehet uskovat Jumalaan samanikäisiä naisia useammin s. 4

Kysy nuorelta, mitä hänelle kuuluu s. 6

Isän malli tarttuu

Tärkein perintö, mitä lapsille ja lastenlapsille voi antaa, on se, että ollaan yhdessä. Niin sanovat kalliolaiset isät Juha Aulu ja Ilkka Hanski.

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVAT JANI LAUKKANEN

Se lähti Veeran iltapäiväkerhosta, idea yksinhuoltajien tai sittemmin isien ja lasten kerhosta. Juha Aulu ei turhia odotellut. Saman talon yläkerrasta Ilkka Hanski innostui

mukaan. Tänä vuonna kerhossa koristeltiin isänpäiväkakku jo toisen kerran.

– Kesällä käy grillaamassa pitkälle toistakymmentä henkeä. Talvikaudella on varovaisempaa. Onko ne isät ujoja vai mitä, Aulu miettii.

– Aatteleeko ne, että kun tämä on kirkon juttu, ei sinne ole helppo mennä.

Aululla ja Hanskilla on samanikäiset pojat, kaksitoistavuotiaat Veikko ja Antero. Ja sitten on Veera, nyt yhdeksänvuotias. Ja kaikki Veeran ja Veikon ja Anteron kaverit. Jos he eivät ole isien ja lasten kerhossa, he ovat Talolla, Kallion seurakunnan nuorten tilassa Toisella linjalla, tai Veeran ja Veikon kotona siinä naapurissa.

– Voiko se tulla yöksi ja voiko tuo, sellaista kysytään heti, kun koulusta tullaan. Ja tietenkin se sopii. Meille saa aina tulla, sanoo lastensa arkea kaksiossa jakava Aulu.

– Iltapäivisin on eteinen niin täynnä kenkiä, että kun tulen pistäytymään, kysyn, täälläkö se nuorisokerho on, sanoo Hanski.

JUHA AULU on luotsannut lapsiaan pääosin yksin jo viitisen vuotta. Äiti

asuu niin kaukana, että lapset käyvät hänen luonaan vain lomilla. Alkuun asuttiin Harjutorilla yksiössä. Perheen koira haki omaa rauhaa vessasta.

– Hyvin siinä selvittiin, eikö, Aulu kysyy tyttäreltään.

Kyllä tanssija-Veera mahtui yksiössäkin pyörähtelemään. Mutta nyt, kun on saatu rakennettua koti kaksioon, hallituksen leikkaukset kirpaisevat.

– Menivät ja ottivat asumistuen. Yksinhuoltajalle se tietää kovaa kyytiä.

Siitä ei lasten tarvitse tietää. Tärkeintä on, että ollaan yhdessä, halitaan.

– Eivät lapset tavaraa tarvitse. Rakkaus ja rajat, niillä meillä mennään. Minulle lasten kanssa eläminen on pelkkää hyvää.

Vuorotyö bussikuskina pakotti Aulun välillä lähtemään päiväkodille aamuneljältä.

– Olivathan ne aikoja, kun päiväkodin ovessa oli pitkä lista, mitä kaikkea on tarjolla, täitä, kihomatoja, räkätauteja. Teki mieli kaapata Veera syliin ja viedä turvaan.

– Positiivisella ajattelulla tästä selviää. Parempaa huomista odottamalla.

ILKKA HANSKILLA on lapsia ja lastenlapsia ja lastenlastenlapsiakin.

– Kolmatta vuotta olin yksinhuoltajana, kun lasten äiti sairastui vakavasti. Se oli työlästä aikaa. Kokemuksia on kaikilla ja niitä kannattaa jakaa. Seuraavassa isien ja lasten kerhossa jaetaan lomakkeet, joihin jokainen voi kirjoittaa, millaista toimintaa toivoisi ja mistä haluaisi keskustella.

– Niin kuin esimerkiksi ruutuajasta, Hanski sanoo.

Antero (vas.), Veera ja Veikko kuuntelevat Juha Aulun ja Ilkka Hanskin jammailua.

– Siitä kai käydään keskusteluja jokaisessa kodissa. Ennen puhuttiin jostain muustakin, mutta nyt se on ajankohtaista.

Ja voisiko toisten isien kanssa puhua siitäkin, miten tärkeää on olla yhdessä.

– Sen se lapsi kopsaa itselleen. Sen, että tehdään asioita, joista jää jälki, retkiä, jotka jäävät mieleen.

Hanski oli kolmevuotias, kun hän tervasi pihalla suksia isän ja sisarusten kanssa. Muisto on elävä.

– Että sellainenkin jää mieleen, niin tavallinen asia.

Tehdään asioita, joista jää jälki, retkiä, jotka jäävät mieleen.

ILKKA HANSKI

ISÄKSI EI tulla kerralla. Pitää kasvaa lasten mukana. Juha Aululla on ollut mallina oma isä.

– Siellä se nyt Porin Nesteellä istuu vanhojen miesten parlamentissa, aina ollut kyynärpäitä myöten autonrasvassa mutta sellainen auttamaan taipuvainen. Aina ehtii, milloin joku tarvitsee. Ei ole oppinut sanomaan ei.

Samanlaista huolenpitoa on ilmaantunut samassa talossa asumisen myötä myös Ilkka Hanskin ja Juha Aulun välille.

– Ei paljon tarvitse sanoa, kun toinen jo näkee, miten menee. Mutta toisaalta voi sanoa, jos siltä tuntuu, Hanski sanoo.

– Ja aina on apu lähellä. Ei ehdi pyytääkään, kun toinen on jo käsi ojossa.

ONKO ISISTÄ jakamaan myös henkistä kuormaa?

– Kun itsensä kanssa puhuu, hakee aina vain sen huonomman vaihtoehdon, Juha Aulu sanoo.

– Toisen kanssa löytää helpommin sen paremman.

Eivätkä miesten puheet pelkkään autonrasvaan jää, vaikka varmasti miehet puhuvat eri tavalla kuin naiset. Epäonnistumista on vaikea myöntää. Kovassa paikassa alkaa pelottaa, että menettää kasvonsa. Ei tee mieli itselleenkään myöntää, ettei kaikki ole niin kuin pitää tai haluaisi.

– Siinä pitäisi jokaisella olla joku, johon luottaa, sanoo Ilkka Hanski.

Kun terapiat tarjoavat vain väliaikaisen avun, pitäisi olla paikkoja, joissa tutustua toisiin ja päästä puhumaan myös pinnan alta.

– Me ollaan Juhan kanssa toistemme psykiatreja. Minun suvussani naiset ovat olleet vahvoja, me miehet, no, Hanski sanoo.

Muita isä-juttuja

Faijaneuvola

Perhekerho ilman lapsia. Se neuvola, missä kysytään, miten faija jaksaa. Iskän ilta ulkona. Perhearjen ilojen ja taakkojen jakamista muiden faijojen kanssa mukavan tekemisen lomassa.

Illat järjestää Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja ne ovat maksuttomia ja tarkoitettu kaikille isille.

Lisätietoja: Erne Hakala, erne.hakala@evl.fi ja 050-331 7274 ja bit.ly/ faijaneuvola.

– Ei sinulle yhtään huonosti ole käynyt, kun istut siinä, kuittaa Aulu.

Isät & lapset -ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 4. joulukuuta kello 18–20. Vietetään pikkujoulua ja koristellaan sydänpipareita. Kerhotila, Siltasaarenkatu 28.

Isien perhekerho

Koillis-Helsingin isäjengi kokoontuu lapsineen joka tiistai klo 9.30–11.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Elämäntilanteet vaihtelevat, mutta isyys yhdistää. Isien perhekerhossa tarjoillaan vertaistukea rennossa ja katsomusvapaassa ympäristössä. Klo 11 alkaen Varustamon Waste & Feast –ravintolassa on mahdollisuus lounaalle erittäin kilpailukykyiseen hintaan.

Lisätietoa: Aleksi Vainikka, aleksi. vainikka@evl.fi, 044 284 4593, @pastorivainikka

Aika usein on halipula, varsinkin isillä, tietävät Veera ja Juha Aulu.

Usko Jumalaan puhuttelee nyt nuoria miehiä, ateismi naisia

Tuore kirkon nelivuotiskertomus osoittaa, että

nuorten naisten ja miesten uskonnollisuus eriytyy sukupuolen mukaan.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA MAIJA SAARI

Nuoret naiset ovat etääntyneet kristinuskon perususkomuksista ja heidän näkemyksensä poikkeavat voimakkaasti vanhempiin ikäryhmiin kuuluvien naisten ajattelusta. Lisäksi nuorten naisten ja nuorten miesten uskon-

nollisuus on eriytymässä. Tiedot käyvät ilmi 31. lokakuuta julkaistusta kirkon nelivuotiskertomuksesta Kirkko epävarmuuksien ajassa –Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020–2023 (Kirkon tutkimus ja koulutus).

Esimerkiksi alle 30-vuotiaista naisista neljännes (24 %) uskoo, et-

tä Jeesus on Jumalan poika, kun yli 70-vuotiaista naisista tähän uskoo joka toinen. Uutena havaintona on nuorten naisten yleistynyt ateistinen identiteetti. Alle 30-vuotiaista naisista jopa kolmannes (31 %) pitää itseään ateistina, kun vastaavan ikäryhmän miehistä ateistien osuus oli 26 prosenttia.

Aiemmin ateismi on ollut tyypillistä ensisijaisesti miehille, mutta nyt nuorten naisten osuus on ylittänyt nuorten miesten osuuden.

NUORET MIEHET puolestaan uskovat kristillisiin uskomuksiin samanikäisiä naisia yleisemmin. Kaksi vii-

destä alle 30-vuotiaasta miehestä (38 %) uskoo Jeesuksen olevan Jumalan poika. Nuoret miehet uskovat Jeesuksen jumaluuteen jopa muita miesten ikäryhmiä yleisemmin. – Sosiaalisella medialla on merkitystä myös oman uskonnollisen identiteetin rakentamisessa. Tämä näkyy erityisesti Jumalaan uskovien nuorten miesten kohdalla, Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg sanoo.

Nuorten miesten ja naisten uskonnollisuus eriytyy sen mukaan, millainen suhde heillä on kristinuskoon. Naiset ovat muulla tavoin us-

Nuoret miehet uskovat kristillisiin uskomuksiin samanikäisiä naisia yleisemmin.

konnollisempia, mutta etääntyvät erityisesti kristinuskosta, kun taas miehet ovat keskimäärin vähemmän uskonnollisia, mutta kokevat kristinuskon läheisemmäksi.

”

KUN NAISET OTTAVAT

ETÄISYYTTÄ OIKEISTOKONSERVATIIVISUUTEEN, SAMALLA HE ASEMOIVAT

ITSEÄÄN MYÖS ETÄÄMMÄKSI KRISTINUSKOSTA.

Esimerkiksi yli puolet (54 %) nuorista naisista uskoo johonkin korkeampaan voimaan. Naiset uskovat kaikissa ikäryhmissä miehiä yleisemmin erilaisiin yleisuskonnollisiin uskomuksiin, kuten enkeleihin tai jälleensyntymiseen.

Naisten ja miesten väliset erot kristinuskon uskomuksiin sitoutumisessa ilmenevät suomalaisille suunnatussa Gallup Ecclesiastica -kyselyssä. Tutkijoiden mukaan tiedot viittaavat erityisen nopeaan ja syvälliseen murrokseen uskonnollisella elämänalueella 2010-luvulla ja sen jälkeen.

TUTKIMUSTULOKSET OVAT yhteydessä laajempaan yhteiskunnalliseen arvomuutokseen, jossa naiset ovat sukupolvi sukupolvelta siirtyneet vasemmistolaiseen ja arvoliberaaliin suuntaan. Miesten ikäryhmittäinen siirtymä on sen sijaan ollut vähäisempää.

Sekä uskonnolliset miehet että naiset ovat oikeistolaisempia ja konservatiivisempia kuin ei-uskonnolliset. Kun naiset ottavat etäisyyttä oikeistokonservatiivisuuteen, samalla he asemoivat itseään myös etäämmäksi kristinuskosta.

– Kirkko samastetaan mielikuvissa usein oikeistokonservatiiviseen kenttään. Tämä heijastuu siihen, että ne, jotka suuntautuvat enemmän vasemmalle ja liberaaleihin arvoihin, irtautuvat kristillisestä jumalauskosta, Jussi Sohlberg sanoo. Sohlberg huomauttaa, että kirkko on todellisuudessa varsin moniääninen, eivätkä mielikuvat konservatiivisuudesta näytä koko kuvaa sen todellisuudesta. Jumalauskon vähenemiseen vaikuttaa hänen mukaansa myös uskonnollisen kasvatuksen oheneminen.

– Monelle kysymys Jumalan olemassaolosta tuntuu kaukaiselta, kun kristillinen katsomus ei näy ar-

jessa eikä sen koeta liittyvän juuri mitenkään omaan elämään. Myös kristillinen kieli ja kuvasto on monille hyvinkin vierasta.

SUOMALAISTEN USKONNOLLISUUS ja sitoutuminen erilaisiin elämänkatsomuksiin on muuttumassa entistä moninaisemmaksi. Uskonnollinen ja henkinen etsintä voi suuntautua esimerkiksi uushenkisyyden eri muotoihin, buddhalaisuuteen, karismaattisuuteen, pakanuuteen ja self help -menetelmiin. Katsomuksellinen ja uskonnollinen moninaisuus on suurinta pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.

Gallup Ecclestiastica -kyselyn mukaan entistä useampi uskonnollinen ihminen kokee edustavansa vähemmistöä uskonnollisen identiteetin vuoksi. Uskovana itseään pitävistä suomalaisista viidennes samastuu vähemmistöidentiteettiin, mutta alle 30-vuotiaista jo noin kolmannes kokee olevansa vähemmistössä uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi.

– Suomessa lähestytään kulttuurista taitepistettä, jossa uskonnollisuus alkaa näyttäytyä ei-odotettuna identiteettinä. Tällöin esimerkiksi uskominen tai uskonnollinen aktiivisuus näyttäytyy poikkeuksellisena elämäntapana, Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki sanoo.

Muutos selittyy sillä, että uskonnottomuus on yleistymässä nuorempien ikäryhmien sosiaalisena identiteettinä. Tällä hetkellä joka neljäs suomalainen katsoo olevansa identiteetiltään uskonnollinen ja yhtä moni pitää itseään uskonnottomana, mutta alle 40-vuotiaista joka kolmas katsoo olevansa uskonnoton.

MYÖS USKONNOTTOMIKSI ja ateisteiksi itsensä luokittelevista viidennes kokee kuuluvansa vähemmistöön vakaumuksensa vuoksi. Näissä ryhmissä vähemmistöön kuulumisen kokemus ei kuitenkaan yleisty nuoremmissa ikäluokissa. Valtaosa eli noin neljä viidesosaa sekä uskovista että uskonnottomista kokee kuuluvansa kulttuuriseen valtavirtaan, eikä katso olevansa vähemmistössä.

Uskonnolliset ja katsomukselliset identiteetit eivät ole toisensa poissulkevia, vaan limittyvät toisiinsa. Tämä kävi ilmi, kun vastaajat saivat valita useita itseään kuvaavia termejä. Esimerkiksi kristityksi itsensä määritelleistä 45 prosenttia piti itseään humanisteina, 31 prosenttia agnostikkoina, 28 prosenttia etsijöinä, 11 prosenttia uskonnottomina ja kahdeksan prosenttia ateisteina.

Muistomerkki Autuas on veistetty Ylämaan vihreästä graniitista. Oliivinlehtiaihe viittaa Ahtisaaren saavutuksiin rauhanvälittäjänä.

Presidentti Ahtisaaren hautamuistomerkki paljastetaan

Presidentti Martti Ahtisaaren hautamuistomerkin paljastustilaisuuteen Hietaniemen hautausmaalla osallistuu Suomen ylintä valtiojohtoa sunnuntaina 10.11.

Tilaisuudessa puhuvat tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo. Musiikista vastaavat Ylioppilaskunnan Laulajat ja Kaartin soittokunta sekä saksofonisti Jukka Perko ja kitaristi Marzi Nyman. Yleisradio lähettää klo 12 alkavan tilaisuuden suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä.

Autuas-nimisen hautamuistomerkin on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija, arkkitehti Harri Pakarinen, joka voitti valtio-

neuvoston kanslian järjestämän avoimen kilpailun.

Muistomerkin idea perustuu Raamatun lauseeseen ”Autuaita ovat rauhantekijät” (Matt. 5:9). Muistomerkin lähtökohta on rauhan symbolina jo antiikin aikana tunnettu oliivinlehti, joka muistetaan myös YK:n tunnuksesta ja rauhankyyhkyn nokasta.

Yleisö pääsee tutustumaan hautamuistomerkkiin noin klo 13.30 alkaen. Presidentti Ahtisaaren hauta sijaitsee Uuden kappelin lähellä. Alueelle on haudattu useita presidenttejä. Kappelissa on mahdollisuus osallistua hautausmaan järjestämään isänpäiväkonserttiin kello 14.

Munkkiniemen kirkko menee remonttiin

Munkkiniemen kirkko menee remonttiin tammikuussa 2025, ja kaikki toiminta siirtyy Munkkivuoren kirkkoon syksyyn 2026 saakka.

Remontissa pohjakerroksen tilat uudistetaan täysin. Kirkkosaliin tehdään vain kevyitä muutoksia. Korjauksilla parannetaan tilojen esteettömyyttä, energiatehokkuutta ja monikäyttöisyyttä. Hankkeen enimmäiskustan-

Kirkko ja kaupunki

nusarvio on 9,6 miljoonaa euroa. Seurakunnan tiloja käyttävät Munkkiniemen seurakunnassa myös Verkosto-jumalanpalvelusyhteisö, kansainvälinen seurakunta IEC ja Petrus församling. Munkkiniemen seurakuntaneuvosto teki luopumispäätöksen Munkkivuoren kirkosta joulukuussa 2022. Kirkko on kuitenkin ollut toistaiseksi käytössä.

paremmin näkövammaisten saataville

Kirkko ja kaupunki -lehti on tästedes kuunneltavissa Näkövammaisten liiton Luetus-palvelussa, jossa on satoja lehtiä näkövammaisille saavutettavassa muodossa.

Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea. Käytännössä kuuntelu tapahtuu Luetus-sovelluksella, joka toimii mobiililaitteilla ja tietokoneella. Lehdet lukee koneääni. Luetuspalvelu ei ole kaikille avoin, vaan sen voi saada käyttöönsä henkilö, jonka näkövamman haitta-aste on vähintään 50 prosenttia tai haittaluokka 10.

Lue lisää uutisia verkosta: www. kirkkojakaupunki.fi/ajankohtaista

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti ja to klo 10–13 sekä puhelimitse ma klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 3003. Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan FB ja Youtube www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Isänpäivän perhemessu su 10.11. klo 10. Muroma-Nikunen, Kolari, Marte, Pisara-kuoro avustaa. Striimataan.

Messu su 17.11. klo 10. Kolari, Muroma-Nikunen, Nyrönen. Viittomakielen tulkkaus. Striimataan.

Laudes ke klo 7.30. Striimataan. Ad sextam to klo 12. Kompletorio pe klo 19. Striimataan.

Iltamessu ke 13.11. klo 18. MuromaNikunen. Senioribarokki avustaa. Virsikirjan synkimmät virret 20.11. klo 18. Silin, Marte. Iltatee. Ei iltamessua.

TAPAHTUMIA

Sydänrukouksen avoin ryhmä pe klo 18.15. Hiljaisuuden joogan® harjoitus su klo 18.30–20. Peruttu 10.11. Käsityökerho ma klo 13.

Lähetysraamattupiiri ma 11.11. klo 14. Aikuisten sählykerho ma klo 17.30 Pohjois-Haagan ala-asteella. Lähetyspiiri ti klo 13. Kunnon kaveri -liikuntahetki 65+ ke klo 10–10.30.

Teematorstai klo 13–14. Klo 12 rukoushetki, klo 12.15 lounas, 6 e, klo 13 ohjelma. 7.11. Nuoren matka taitelijaksi ja kuinka erityisyys ei ole este luovuudelle, pastori Satu Kreivi-Palosaari. 14.11. Inkeriläinen äitini, filosofian tohtori Reijo Rautajoki. 21.11. Minun tarinani, Pohjois-Haagan yhteiskoulun rehtori Tuomas.

Hyvän mielen keidas to klo 15. Ruokailu 2 e.

Haagan Ääni -harjoitukset to klo 18.15. Tied. anna.marte@evl.fi. Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodissa. Ääniä ja hiljaisuuksia -luennot ke klo 19. Iltatee. 6.11. Tutkija ja tietokirjailija Kati Mustola: SateenkaariSuomen historiaa. 13.11. Kirjoittaja ja keskustelija Auli Viitala: Saako luokasta puhua? 27.11. Uskontote-

ologian ja ekumeniikan dosentti, TT Jyri Komulainen: Intian vaietut äänet.

Tunnetko Haagan seurakunnan mobiilisovelluksen? Käy lataamassa Haagan appi Play Kaupasta tai App Storesta. Osallistu myös kilpailuun Facebookissa tai Instagramissa.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 10. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18.

Kantaattijumalanpalvelus su 17.11. klo 10. Musiikkina kuullaan J. S. Bachin kantaatti Gottes Zeit ist die allerbeste Zeit, BWV 106. Vokaaliyhtye CantoNovo, solistit, soitinyhtye.

TAPAHTUMIA

Perjantai-ilta Klanulla. Keskustelua ja kohtaamisia kaikenikäisille aikuisille. Pe 8.11. klo 18–20 puhetta yksinäisyydestä ja pe 22.11. klo 18–20 puhetta onnellisuudesta. Laitetaan yhdessä iltapalaa. Avoimet ovet.

Klanun Mummola la 9.11. klo 10–13 Klanulla. Koko perhe on tervetullut laulamaan, leikkimään ja askartelemaan yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Avoimet ovet. Tarjolla on välipalaa. Petri Laaksonen – Toivo on timanttia -konsertti la 9.11. klo 16 kirkossa. Legendaariset laulut.

Ohjelma 20 e. Työtupa ti 12.11. klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Jatkoilla ohjattu Virkkaustyöpaja klo 17.30–19. Tule virkkaamaan jouluksi pyhä perhe tai enkeli. Tarvikkeet ja materiaalit saat työpajasta.

Monikulttuurinen ilta – Multicultural evening at Klanu ke 13.11. klo 17–19 Klanulla kaikenikäisille. Tule vaihtamaan ajatuksia muiden kanssa, kertomaan omasta kulttuurista ja oppimaan muista kulttuureista.

Lauletaan yhdessä to 14.11. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus.

Ajatuksen kudontaa, säteillen värähtelevää -konsertti la 16.11. klo 16 kirkossa. Santeri Rautiainen, kitara. Säveltäjäniminä Gubaidulina, Sor, López-Chávarri, Schubert, Mustonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Viittomakielinen raamattupiiri ti 19.11. klo 15 Klanulla. Vieraana kuurojentyöntekijä Helena Rakemaa.

Lähetyspiiri ti 19.11. klo 17–18.30 Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille.

Eläkeläisten päivähetki ke 20.11. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti klo 9–13, ke klo 13–16, to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Munkkivuoren kirkko: Messut su klo 11. 10.11. Jumalan perheväen messu, jonka jälkeen isänpäivätapahtuma ja hodaribaari. Frilander, Valtonen ja lastenohjaajia. 17.11. Hartikainen, Meriranta. 24.11. Elämän nälkä! Pop-messu

Menokasvo

Munkkiniemen kirkolla perehdytään lasten ja nuorten hyvinvoinnin kulmakiviin

Kouluterveyskyselyissä on havaittu, että lasten ja nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt viime vuosien aikana. Myös tyytyväisyydessä on havaittu heikentymistä. Viimeisimmässä nuorisobarometrikyselyssä kävi ilmi, että nuorten arvot ovat polarisoituneet ja yhä useampi nuori on liukunut arvoliberaali- ja -konservatiiviakselilla kauemmas toisistaan.

Muun muassa näihin aiheisiin perehdytään Munkkiniemen kirkon Osallinen hyvästä arjesta -paneelikeskustelussa. Valtion nuorisoneuvoston pääsihteeri Jenni Palomäki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on yksi paneelin puhujista.

Palomäki on myös Munkkiniemen seurakuntaneuvoston jäsen.

– On tärkeää muistaa, että suurin osa nuorista voi kuitenkin hyvin. Yhteiskunnallinen keskustelu kääntyy usein siihen, mikä on huonosti, Palomäki sanoo.

Hänen mukaansa lasten ja nuorten

hyvinvointia voi vahvistaa omassa lähipiirissään toimimalla itse turvallisena aikuisena. Palomäki toivoisi, että jokainen aikuinen olisikin aktiivinen ja kiinnostunut toimija omassa lähipiirissään.

– Haluaisin nähdä, että koko lähiyhteisö kysyisi nuorelta, mitä kuuluu. Ei siis vain omalta lapseltaan, vaan esimerkiksi lapsensa kavereilta myös.

Lapsen ja nuoren tukeminen matalalla kynnyksellä on tärkeää, sillä se voi

ennaltaehkäistä tarvetta raskaille yhteiskunnan palveluille. Palomäen mukaan olisi merkittävää, että nuorten ja lasten lisäksi myös perheet saisivat tarvittaessa tukea. Avainasemassa hänestä olisikin vaalia yhteisöllisyyttä, jotta jokainen tulisi arjessaan kohdatuksi. EDITH KAURA Osallinen hyvästä arjesta -tilaisuus la 9.11. kello 13 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6.

SIRPA

Jenni Palomäen mukaan jokainen voi turvata lasten ja nuorten hyvinvointia olemalla turvallinen ja luotettava aikuinen.

Pave Maijasen ja kumppaneiden lauluilla. Vähäkangas, Valtonen. Munkkiniemen kirkko: Messu su 17.11. klo 13. Hartikainen, Meriranta.

Levollisuuden messu la 9.11. ja 14.12. klo 18.

Arkkimessu ti 3.12. klo 18.

TAPAHTUMIA

Music Centerin soittajaiset pe 8.11. klo 16–19 Munkkiniemen kirkossa.

Isänpäivän vauhdikas temppurata kirkossa su 10.11. klo 12. Isänpäivänä Munkkivuoren kirkkoon rakennetaan jännittävä ja hauska temppurata, jossa isät ja lapset voivat yhdessä touhuta kirkossa. Lopuksi hodaribaari.

Höyhenen hetki ke 13.11. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Hiljentymistuokio perheille.

Lähetyksen ilta la 16.11. klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Ulla Oinonen Kirkon Ulkomaanavusta kertoo tuoreita kuulumisia.

Joululaulukuoro alkaa to 21.11. klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalossa. Muut harjoituspäivät 28.11., 5.12. ja 12.12. Esiintyminen Munkkivuoren kirkon Kauneimmissa joululauluissa su 15.12. klo 19. Kuoroon ei tarvitse ilmoittautua, voit vain tulla ensimmäisellä kerralla paikalle.

Lisätietoja kanttori Senni Valtoselta, p. 09 2340 5117.

Jouluiloa lähimmäiselle -keräys la 23.11. klo 11–14 Munkkivuoren ostarin joulunavauksessa. Voit tuoda pitkään säilyviä elintarvikkeita, kahvia, riisiä, säilykkeitä jne. seurakunnan alueella asuville apua tarvitseville jaettavaksi.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 10.11. klo 10. Vuori, Luoma, Ahola.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Ke 13.11. messun jälkeen Raamattuopetustuokio Efesolaiskirjeestä. Eero Junkkaala. Messu su 17.11. klo 10. Kekäläinen, Vanne, Ahola.

TAPAHTUMIA

Kevyesti viihteellä – Luoteis-Helsingin musiikkiopiston konsertti to 14.11. klo 18 kirkossa. Vapaa pääsy.

Lauluja lohduksi su 17.11. klo 18 kirkossa. Liedistin laulajat ja pianisti Joel Papinoja. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Kunnon kaveri – 45 minuutin

jumppa yli 65-vuotiaille maanantaisin klo 13.30 kirkolla. Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin klo 18.30 kirkolla. Käymme läpi seuraavan sunnuntain tekstejä.

Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone tiistaisin klo 18 kirkolla. Rento ilta, jossa vaihdetaan kuulumisia, tutustutaan ja ruokaillaan yhdessä. Päättyy iltahartauteen.

Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta. Olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Maksutonta välipalaa ja kahvia, ruokailu klo 17, hinta 3 e aikuisilta.

Lähetyspiiri ke 20.11. klo 14 kirkolla. Jari ja Eeva Vähäsarjan kuulumisia Medialähetys Sanansaattajilta. Diakonian ajanvaraus Pitäjänmäen alueella asuville. Hele Saari, p. 040 861 7333, Pia Saarela, p. 050 471 2816.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B.

Ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha

Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B

Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3

Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa.

Perinteisen kaavan messu su 17.11. klo 12 Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 18 Agricolan kirkossa.

Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa.

Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa. Iltamessu la 9.11. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa, la 16.11. kirkkosalissa.

Päivä on kaikille avoin ja ilmainen.

Hiljaisuuden jooga pe 8.11. klo 17. Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17.

Yhteisöruokailu ma klo 17. Vauvaperhekerho ti klo 13. Kappelikahvila ti klo 14.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30.

Rakenna joulupuu -keräys tulee taas

Rakenna joulupuu -keräyksen kautta voit ol la varmistamassa, että vähävaraisen perheen lapsi saa ainakin yhden lahjan. Muistathan siis tämän mahdollisuuden auttaa omalla alu eella asuvia apua tarvitsevia, sillä diakoniatyöntekijöiden mukaan heikoimmassa asemassa olevien tilanne on vai keutunut entisestään.

Keräys toteutetaan seurakunnissa marras–joulukuun mittaan. Lahjoitustavat vaihtelevat seurakunnittain. Löydät ne verkkosivuilta rakennajoulupuu.fi. Osassa Helsingin seurakuntia kerätään kauppojen lahjakortteja, osassa perheen joululahjatoiveen voi hakea kirkolla olevasta joulupuusta, useimmiten ensimmäisenä adventtina 1.12. Myös kahvia ja suklaata sisältäviä lahjakasseja otetaan vastaan. Jokainen lahjoitus tuottaa jouluiloa!

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Diakonian ajanvaraus diakoniatyöntekijältä sähköpostilla, netin yhteydenottolomakkeella, puhelimitse ke klo 12–12.30 tai paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26 (Hyvän toivon kappeli). Yhteystiedot kirkkoherranvirastosta tai netistä.

Diakonian jouluavustukset pienituloisille alueella vakituisesti asuville perheille, pariskunnille ja yksineläville haettavissa 30.9.–8.11. Hakulomakkeita nettisivuilta, diakoniatyöntekijältä tai kirkkoherranvirastosta.

Annankulman olohuone ke ja to klo 11, pe klo 9. Kiinni ke 20.11.

Kritoryhmä: Toiveena sisäinen parantuminen 20.1.–7.4.2025 maanantaisin klo 18. Ilmoittautuminen viimeistään 13.1.2025 diakonissa Satu Ahoselle p. 050 569 1126.

Bulevardin pihasalilla:

Naisten raamattupiiri ma klo 14. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Avoin raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla: Karaokemessu ja kappalainen Hannu Varkin 50-vuotisjuhlat su 10.11. Messu klo 12, synttärikahvit klo 13.30, karaokejatkot klo 15.

Tuomiokirkolla:

Päivärukous ma ja pe klo 12. Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulissa.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa. Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12.

Tuolijumppa ke klo 9.30 kryptassa. Päiväkonsertti ke klo 12. Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Jouko Linjaman 90-vuotisjuhlakonsertti su 10.11. klo 19. Vapaa pääsy.

Hyväntekeväisyyskonsertti: Shchedryk choir ke 20.11. klo 19. Liput tiketti.fi.

Pappi tavattavissa to klo 15–17. Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti 12.11. klo 12. Vanhan kirkon Varpuset ke klo 16–18.

Suomalaisen urkutaiteen juhlakonsertti pe 9.11. klo 18. Vapaa pääsy.

Synkkien virsien ilta to 21.11. klo 18.

Ajankohtaiset tiedot toiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta

Koululaisten olkkari to klo 14. Koululaisten kokkikerho ke klo 15.45.

Musaryhmä to klo 18. Luomakuntakerho pe klo 15.30.

Raamattupiiri pe 15.11. klo 18. Katajanokan seurakuntakodilla: Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa:

Seniorinaisten jumppa ma klo 10 ja klo 11.

Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30.

Perhekerho to klo 14.30.

Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12. Tribe-tiistai ti klo 17. Seniorifoorum ke klo 13. After school ke klo 15. Perhekerho pe klo 9.30. Nuortenilta Arska pe klo 18. Konsertti: A Sea Symphony la 16.11. klo 19. Liput lippu.fi. Kirkkomusiikin säveltäjien päivä la 9.11. klo 15. Sisältää työpajan ja konsertin. Katso lisää helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Suomenlinnan kirkolla: MLL:n perhekahvila ti klo 9.30. Koululaisten olkkari ti klo 14. Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18.

Gospel & Prayer su 17.11. klo 14.

Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: helsinginseurakunnat.fi/kallio Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Nuorten Talo, Toinen linja 8 Sintti, Kalasatamankatu 20

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa: Yksinkertainen messu maanantaisin klo 18. 11.11., 18.11. Partti. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 12.11., 19.11. Helanne. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 13.11. Lindfors, Anima mea, 20.11. Kelttimessu, Partti, Pohjola. Kivimessu torstaisin klo 18. 14.11. Ruuttunen, Niskala, 21.11. Roininen, Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 8.11., 15.11. Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 16.11. klo 17.

Messu su 10.11. klo 10. Partti, Lindfors, Niskala. Isänpäivä. Messu su 17.11. Reina, Helanne, Oksanen, Kamarikuoro Värinä, joht. Noora Hirn. Alppilan kirkossa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 10.11. Partti, Niskala, 17.11. Reina, Oksanen.

TAPAHTUMIA

Aamupuuro tiistaisin klo 8.30–10.30 kerhotiloissa, Siltasaarenkatu 28. Tarjolla on puuroa, kahvia, teetä ja leipää 2 euron hintaan. Sydänrukous-hiljentyminen

tiistaisin klo 8.30–9 Kallion kirkossa. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 14.11. Unohdetut uranuurtajat. Kirjailijat Anne Helttunen ja Annamari Saure kertovat ensimmäisistä kirjailijanaisista ja painosten kuningattarista. Päivi

Istala haastattelee. 21.11. Oikeushammaslääkäri Helena Ranta Päivi Istalan haastattelussa.

From Bloom to Silence – Ylioppilaskunnan Laulajien konsertti pe 8.11. klo 19 Kallion kirkossa. Liput 30 e, lippu.fi.

Sounding Island -konsertti to 14.11. klo 19 Kallion kirkossa. Kampin Laulu, joht. Saara Aittakumpu, Alina Kivivuori, viulu. Liput 15–25 e, lippu.fi.

Alppila Church’s Multicultural Evening 16.11. klo 17–20. Join us on Saturday evening for games, and cultural exchange. Snacks, drinks, and friendly faces await! See you there!

Arvo Pärt – Sakraalinen Minimalismi -konsertti la 16.11. 19 Alppilan kirkossa. Liput 10–30 e, fienta.com. Helsingin Työväen Orkesterin sinfoniakonsertti su 17.11. klo 18 Kallion kirkossa. Solisti Katri Tikka, joht. Luis Ramirez.

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 19.11. klo 13–14 Kallion kirkossa. Jenni Laurila, urut. Vapaa pääsy.

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 19.11. klo 15–16 Kallion kirkossa. Hannes Uunila, urut. Vapaa pääsy.

Virsiä ja viiniä ti 19.11. klo 19–21

HOB:issa, Capellan Puistotie 2. Tervetuloa laulamaan virsiä leppoisassa tunnelmassa.

Peace upon you – Kuoromusiikin kausikonsertti to 21.11. klo 19 Kallion kirkossa. Tapiolan kuoro ja ukrainalainen Shchedrykin lapsikuoro. Osa tuotoista lahjoitetaan Ukrainan sodan uhreille. Tapiolan kuoroa johtaa Pasi Hyökki, Shchedrykkuoroa Marianna Sablina. Liput 10–25 e, tapiolankuoro.fi.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe klo 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET

Messu ja pyhäkoulu sunnuntaisin

klo 11. Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18–18.30. Sanan, laulun ja rukouksen ilta ke 13.11. klo 18.

TAPAHTUMIA

Wine & Worship Evening 8.11. klo 18 Kirkkokahvilassa. Kansainvälisille ja kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Minglailua, musiikkia, teetä ja kahvia. Myynnissä viiniä. Valo kaamoksessa -konsertti 9.11. klo 19. Maksuton. Käsiohjelma 20 e. KRS:n Kairosmajan tukemiseksi. Lauttasaaren orkesterin isänpäiväkonsertti 10.11. klo 17. Maksuton. Mikä Unkaria riivaa? Suurlähettiläs Pertti Torstila luennoi ma 11.11. klo 13.30. Kahvitarjoilu klo 13. Raamatun matkassa – Kristityn elämän tienviittoja. Kouluttaja, muusikko Kristiina TanhuaLaiho luennoi ma 11.11. klo 18 kirkkosalissa.

Töppösryhmä ti 12.11. klo 11–12.30

Baulassa.

Torstaipiiri 14.11. klo 13–14.30 seurakuntasalissa. Reima Niemelä kertoo Raamatusta.

Raamattupiiri to 14.11. klo 18

Vattuniemitilassa, Crappu, 2. krs.

Käsityöpiiri ma 18.11. klo 13–14.30

Baulassa.

Kuluttajaliiton luento: Miten varautua vanhuuteen kuluttajana? ma 25.11. klo 13.

Perheiden jouluaskarteluilta 26.11. klo 17.30–19 seurakuntasalissa.

Rukousyö kirkolla 29.11. klo 21–02. Rukousta, laulua ja mahdollisuus sielunhoidolliseen keskusteluun.

Naisverkon hyvinvointipäivä 30.11. klo 14–17. Kurkistus terveyttä edistävän liikkumisen maailmaan. Luennoimassa LitM, fysioterapeutti

Sini Jokinen. Liikuntatuokio ja tarjoilu. Ilm. 10.11. mennessä, adele.salonen@elisanet.fi. Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemitilassa, Crappu, 2. krs. Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12.05–12.50 liikuntasalissa, Crappu.

Did You Know? This is Slovakia Julistenäyttely Brapun ja kirkkosalin aulassa 4.11.–29.11. Kirkkokahvilan lounas arkisin klo 11–13.30. Aikuiset 11 e. Torstaisin keittolounas 5 e. Kirkko ja Kirkkokahvila kiinni 15.11.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Tanssillinen messu 9.11. klo 16.

Tanssi ja taideterapia työpajapäivän kaikille avoin messu. Messu 10.11. klo 10. Koivisto, Flinck, Saarikko.

Puolen tunnin messu 13.11. klo 18. Koivisto, Pellikka. Messu 17.11. klo 10. Kanala, Pellikka. Hiljaa Ensemble.

Puolen tunnin messu 20.11. klo 18. RannanpääKortelainen, Pellikka.

TAPAHTUMIA

Joulun lahjakorttikeräys 25.10.–15.12. taloudellisissa vaikeuksissa oleville diakonian asiakkaille. Suositus tuoterajoitetut S ja Kryhmän lahjakortit. Myös vaate, urheilu ja hyvinvointipalveluiden lahjakortteja. Summa 20–50 e. Lahjakortit virastoon ma ja to klo 10–14 ja ke klo 12–17 tai suntioille tilaisuuksien yhteydessä. Lisätied. p. 050 433 9846. Ystävyydenkahvila ti klo 14–15. Lempeä liikunta ti klo 13.15–14.

Päiväpiiri ke klo 13 Pasilan asukastalolla, Asemapäällikönkatu 12 b. Gospel dance 12.9.–7.11. torstaisin, joka toinen pariton viikko klo 18–19. Ei ilm. Maksuton. Gospel Dance on helppoa tanssillista liikuntaa monipuolisen kristillisen musiikin tahdissa. Tarvitset tunneille liikuntaan sopivat vaatteet, sisäliikuntakengät tai lenkkarit ja vesipullon. Ohjaajana Mia Blomstedt.

Iltaruokailu ke 2.10.–27.11. klo 16.30–18. Vegaaninen keitto 1 e/ annos. Sisältää leivän, juoman ja kahvin tai teen.

Puhkea kukkaan -konferenssi 16.11. klo 13–19.30. Klo 13 runoja ja musiikkia mm. AnnaMari Kaskinen, Luminosa joht. Krista Pellikka. Työpajat klo 14 ja klo 15.30, välissä päiväkahvit sekä klo 18 Pimeydestä valoon iltajuhla, jossa CatCat musiikissa ja Virpi Kätkä pitää puheen. Lisätietoja nettisivuilta ja Elina Koivistolta. Ilmainen, ei ilm. Hyvän mielen lauantai -retki Helsingin Taidehallille 23.11. Lähtö Paavalinkirkon sisäpihalta klo 13. Ilm. 21.10.–22.11. nina. liikala@evl.fi, p. 050 322 8613. Retki on maksuton, maks. 20 hlöä. Liikumme julkisilla kulkuvälineillä. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Kalasataman perheaamu ma klo 9.30–11 kerhotila Sintissä, Kalasatamank. 20.

Iltaperhekerho ma klo 17–19. Perhekahvila to klo 9–11.

Sahramin perheaamu pe klo 10–11

Leikkipuisto Vallilan sisätilassa, Kangasalantie 11.

Töölön

seurakunta

Virasto: Jalavatie 6b. Avoinna ma, ti klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko, Pihlajatie 16

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko: Messu su 10.11. klo 10. Mukana Sipoon Kamariorkesteri. Messu su 17.11. klo 10. Mukana Ahjo

Ensemble.

Töölön kirkko: Messu su klo 12. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko: Messu su klo 12. Vapaaehtoistoiminnan kirkkopyhä su 17.11. klo 12.

Fokus:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

TAPAHTUMIA

Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi loppusyksyn. Tarkemmat tiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318. Jumppapiiri eläkeläisille ti klo

10.30–11.15 Temppeliaukion kirkolla.

Avoimet perhekerhot 13.12. asti. Ma klo 9.30‒11.30 ja muskarihetket klo 9.30 ja 10 Fokuksessa. Ma klo 10.30‒12 Meilahden kirkolla. Pe klo 10‒11.30 Töölön kirkolla. Pe klo 10‒11.30 Ruskeasuon Rastilla. Ti äänimaljasointukylpy perheille klo 10.30‒11.30 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa. Ma iltaperhekerho klo 17‒18.30 Töölön kirkolla ja ti klo 17‒18.30 Fokuksessa. Koululaisten retki Heurekaan la 16.11. Maksu 20 e sis. junaliput, pääsyliput ja lounaan Heurekassa. Lähtö klo 9.30 Fokuksesta, Triplan 5. krs, ja paluu klo 14. Ilm. viim. ma 11.11. tinyurl.com/heurekaretki. Hyvän mielen kahvila ti klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalolla. Kausi päättyy 19.11. Kauneimmat joululaulut to 21.11. klo 18 Pikku Huopalahden asukastalolla. Kahvi ja torttutarjoilu klo 17.30 alkaen. Kahviotuotto Suomen Lähetysseuralle. Minä ja metsä -hankkeen retki Nuuksioon la 30.11. klo 9–15. Lähtö ja paluu Meilahden kirkolle. Kohde on nuotiopaikka. Varaudu olemaan ulkona noin neljä tuntia. Retkilounas. Ilmoittautuneille sähköpostitse tarkemmat tiedot ja varustelista. Ilm. ja lisätiedot 23.11. menn. p. 050 387 7154 tai lauri.anttila@evl.fi. Töölön kirkko: Yhteinen lounas ti klo 12–13. Aikuiset 2 e, lapset alle 12 v. 1 e. Kausi päättyy 19.11. Downshiftaajat to klo 12–14. Yhdessäoloa, kahvittelua ja käsitöitä.

Hopeapiiri pe klo 13–14.30. Soulfulness-ilta la 9.11. klo 18.30–21. Rentouttava hyvänolon ilta. Luovaa toimintaa, musiikkia, hartaus, iltapala. Ilm. birgitta. hamalainen@evl.fi tai p. 050 351 7569.

Lähetyshetki ma 11.11. klo 17.30–19. Ajankohtaista asiaa lähetys ja avustustyöstä. Tutustumme lähetyskohteisiimme. Keskustelua, rukoilua, kevätkauden suunnittelua. Vieraana Hannu Hietalahti. Kahvit.

Lauluja rakkaudesta ke 13.11. klo 14.30. Café Töölö avoinna klo 14–15.30. Kahvimaksut lähetykselle. Open Doors ti 19.11. klo 17–18. Rukoilua vainottujen kristittyjen puolesta.

Nuorten aikuisten ilta ke 20.11. klo 18.30. Teemana oma tehtävä ja kutsumus. Teemme nojatuolimatkat aurinkoon.

Meilahden kirkko:

Torstaikerho to klo 13–14.30. Ohjelmallinen hetki, hartaus. Anni Nousiainen vieraana 14.11. Yhteinen lounas ke 20.11. klo 11.30–13, Jalavatie 6b. Aikuiset 2 e, lapset alle 12 v. 1 e. Ruskeasuon Rasti: Yhteinen lounas pe klo 11.20–12.30. Aikuiset 2 e, lapset alle 12 v. 1 e. Kausi päättyy 22.11.

Runon ja hartauden hetki kera kahvin ti 19.11. klo 13. Mukana rovasti Erkki Kuusanmäki ja Sirkku Kuusanmäki.

Siionin virsi -seurat ma 25.11. klo 18. Lyhyitä puheita ja Siionin virsien veisuuta. Vieraana Risto Oikarinen. Miesten maanantaiseuran ja Naisten Forumin joulujuhla ma 25.11. klo 13–15. Hilkka Niemistön tervehdys, jouluista ohjelmaa, tarjoilua.

Tuolijumppa ke klo 12.30–13. Äiti Teresa-piirissä ma klo 13–15 tehdään käsitöitä.

Fokus:

Luokan näkymätön perintö ke 20.11. klo 16–17.30. Puhetta perheja luokkataustan vaikutuksista elämänvalintoihin. Vieraana yliopistolehtori Mari Käyhkö. Kahvitarjoilu.

Joulun puuhapäivä la 23.11. klo 12–16. Askartelua, leikkiä, jouluista puuhaa.

Hermannin

Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15. Cafe Hermanni ma, ti, to ja pe klo 9.30–13, sekä ke klo 11–18. Lounas ma, ke ja pe klo 11–13. Apua ja tukea ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke klo 11–12.30. PK-klubit ke klo 18. 13.11. Vipe &

Outi Duo feat Kimmo. 20.11. Pierre & Alex Jazz Duo. Seuraa meitä: Facebook, Instagram: Hermannin diakoniatalo. Blogi: www.hermannindiakoniatalo.com.

Kampin kappeli

Avoinna hiljentymistä varten ma klo 10–20, ti–pe klo 10–17. Vapaa pääsy.

Vila-yhtyeen kehtolaulukonsertti ma 18.11. klo 18. Voit antaa tuutulaulujen keinuttaa, hengittää ja levätä. Uutta, perinteisten ruotsinkielisten kehtolaulujen inspiroimaa musiikkia. Vila on uusi, kokeneista kansanmuusikoista koostuva yhtye, jonka debyyttialbumi julkaistaan marraskuussa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen käsiohjelmamaksu.

Kappeli on varattavissa tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Ks. kampinkappeli.fi.

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10 Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu Kulosaaren kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 17.11. Gospelmessu.

Messu Myllypuron kirkossa sunnuntaisin klo 12. Su 13.11. Naiskuoro Pihlaja. Su 17.11. Meditatiivinen messu.

Levollisuuden viikkomessu Kulosaaren kirkossa ke 13.11. klo 18. Verkostomessu ja pyhäkoulu Roihuvuoren kirkossa su klo 16.

TAPAHTUMIA

Maksutonta digiopastusta tiistaisin klo 12–14 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Iltaruoka Myllypuron kirkolla to 7.11., 14.11. ja 21.11. klo 16–17.30. Alkuhartaus klo 15.45. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e. Laulun siivin ke 13.11. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla.

Tutustu Tuomaan evankeliumiin

– Mika Seppäsen uskontotieteellinen johdantoluento Myllypuron kirkossa la 16.11. klo 14–17. Aihetta jatketaan lukupiirissä pe 13.12., to 16.1., 13.2., 6.3., 10.4. ja 15.5. klo 18–20 Myllypuron kirkossa. Ilmoittaudu stina.huima@evl.fi. Tommi Kaleniuksen konsertti Kulosaaren kirkossa su 17.11. klo 18. Vapaa pääsy. Kamarikuoro Oran 25-vuotisjuhlakonsertti Myllypuron kirkossa su 17.11. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Seurakunnan toiminnan kehittämispaja 7/8 Herttoniemenranta, Asukastalo Ankkuri, Paasivaarankatu 6, ke 20.11. klo 17–19.30. Tule kehittämään ideoita eteenpäin! Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaskonsertti Myllypuron kirkossa pe 22.11. klo 18. Virren voimaa yhteislaulua Myllypuron kirkossa su 24.11. klo 13.30–14.

Sydänrukouksen verkkokurssi Teamsissä to klo 17–18.30, 28.11., 5.12., 12.12., 19.12. Edellyttää sitoutumista kaikkiin tapaamisiin ja päivittäiseen harjoitukseen. Ohjaajat Stina Huima ja anni.pesonen@ evl.fi, jolle ilmoittautumiset 18.11. mennessä. Lisätietoa nettisivuilla. Hae seurakunnan jouluavustusta 1.12. mennessä! Tarkoitettu seurakunnan alueen vähävaraisille. Täytä hakemus nettisivuilla tai hae Kulosaaren tai Myllypuron kirkon aulasta.

Rakenna joulupuu – osta lahjakortti ruoka-, vaate- tai lelukauppaan vähävaraiselle! Tuo se 1.12. mennessä kirkolle suntioille tai diakoniatyöntekijöille, jotka jakavat ne jouluksi tarvitseville. Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot)

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65

JUMALANPALVELUKSET

Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. 17.11. Ilon kekkerit -perhemessu, mukana Cantores Minores -muskarilaisia. Messukiskasta voit valita tehtävän messuun: triangelin soiton, virsikirjojen

jakamisen, kolehtikorin kantamisen tai Raamatun tekstin lukemisen. Messun jälkeen on tarjolla pientä välipalaa ja puuhapisteissä on mahdollisuus askarrella juhlapäähine, pomppia pomppulinnassa ja touhuta temppuradalla tai kokeilla ongintaa. Lahjojen vaihtopöytään voit tuoda jonkin oman, tarpeettoman, mutta hyväkuntoisen lelun tai pelin jollekin toiselle iloksi ja ottaa itsellesi toisen. Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. 10.11. Keskiaikainen messu: Laulu- ja soitinyhtye Cantus Novus laulaa William Byrdin kolmiäänisen messun sekä muuta kirkkomusiikkia keskiajalta. Seurakunta pääsee laulamaan keskiaikaisia virsiä. Messun liturgia on toteutettu reformaation alkuaikojen tyyliin. 17.11. Selkomessu, jumalanpalvelus, jota on helppo seurata.

Iltamessu Östersundomin kirkossa keskiviikkoisin klo 18.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. 21.11. Hiljainen iltamessu Taizén lauluilla.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12.

Iltamessu Vartiokylän kirkossa ke 6.11. klo 19. Mukana seurakuntamme nuoria, laulamme punaisen veisukirjan lauluja.

Ehtoolliskirkko Kontulan seniorikeskuksessa pe 22.11. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin. Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla:

Maanantaikahvit maanantaisin klo 13.

Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Tiistairuokailu tiistaisin klo 17.15–18, jonka jälkeen on mahdollisuus jäädä eri ikäisille suunnattuihin raamattupiireihin.

Lähetyspiiri ke 13.11. klo 14. Suunnittelemme adventtimyyjäisiä. Ruokaa, iloa ja valoa -yhteisölounas torstaisin klo 11–11.45. Hinta 1 e, hävikkileipäjako.

Piano-oppilaiden syyskonsertti to 14.11. klo 18. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Helsingin Lapsijousten syyskonsertti to 21.11. klo 18.30. Kapellimestari Tarja Nyberg. Vapaa pääsy. Vartiokylän kirkolla:

Iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18, hinta 1 e. Ruoan jälkeen iltaperhekerho klo 17–18.30.

Puotilan kappelilla: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 9.

Puotilan kappelin olohuone torstaisin. Kahvit klo 13 ja ohjelma klo 14. 14.11. Kulttuuriperintö, voimavara vai rasite – suojellaanko vai ei. Mikko Härö, Museoviraston (eläkk.) osastonjohtaja. 21.11. Elämäni eläimet: eläinmuistoja! Merja Totron kanssa.

Joulun kukkaterapiaa

Luova paja joulun odottajille la 23.11. klo 13–15.30 Töölön kirkolla, Topeliuksenkatu 4. Rakennamme joulukimppuja ja kransseja ja puhumme joulun herättämistä tuntemuksista. Mukana lyhytterapeutti ja kukkakimppuspesialisti. Osallistumismaksu 20 e. Tarjolla glögiä ja jouluherkkuja. Ilmoittautuminen: niina. marjanen@evl.fi, p. 050 3450 524.

Mikä Unkaria riivaa?

Suurlähettiläs Pertti Torstila avaa yleisölle Unkarin nykytilannetta. Torstilan tuoretta teosta Komennus Budapestiin (Siltala) saatavana 15 e hintaan signeerauksella. Kahvitarjoilu. Yhteistyössä Lauttasaaren seniorit ry ja Lauttasaaren seurakunta. Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1, ma 11.11. klo 13.

Viuhka Ensemblen konsertti ti 19.11. klo 18. Vienoa joulumusiikkia enimmäkseen barokin ajoilta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto ohjataan seurakunnan diakoniatyön hyväksi.

Digiopastusta Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa tiistaisin klo 12–14. Annamme opastusta älypuhelimen, tabletin ja tietokoneen käytössä. Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä. Opastus on maksutonta, et tarvitse ajanvarausta.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto Reposalmentie 13 ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoressa: Messu su 10.11. klo 10. Salonen, Ronkainen, Tiainen.

Verkostomessu su 10.11. klo 16. Moderni messuyhteisö, pyhäkoulut ja ruokailu jatkoilla.

Taizé-laulujen messu su 17.11. klo 10. Ronkainen, Vaulas, Tiainen. Mukana kamarikuoro Cantiamo. Verkostomessu su 17.11. klo 16. Moderni messuyhteisö, pyhäkoulut ja ruokailu jatkoilla.

Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalossa:

Isänpäivän messu su 10.11. klo 12. Salonen, Nurminen, Niva-Vilkko. Gospelmessu su 17.11. klo 12. Lyytinen, Kaskinen, Mirjami Kärkkäinen ja bändi. Messu toteutetaan partiolippukunta Laajasalon Sinisten kanssa.

TAPAHTUMIA

Musiikkipitoiset myyjäiset la 9.11. klo 10–13. Leivonnaisia, käsitöitä, arpoja, ruukkukasveja, kirpputori. Kahviossa pullaa, kahvia ja keittoa. Järjestäjinä Kamarikuoro Cantiamo ja Roihuvuoren seurakunnan lähetystyö. Kuorolaulua ja musiikkiesityksiä. Kirkkoseikkailu perheille ti 12.11. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Etsitään kirkon aarteita, lauletaan, rukoillaan ja nautitaan yhdessä pöydän antimista. Mukana lastenohjaajat. Evästä elämään -raamattupiiri to 14.11. klo 18 Roihuvuoren kirkolla. Hiljaisuuden päivä la 16.11. klo 13–18.30 Roihuvuoren kirkolla.

SILTALA

Mukana Arja Vaulas ja Jaana Kangas. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 8.11. mennessä: arja.vaulas@ evl.fi, p. 050 596 8858.

Naiset Raamatun äärellä ke 20.11. klo 16.15 Roihuvuoren kirkolla. Seurakuntaretki Porvooseen ti 17.12. Tutustutaan Porvoon Vanhaan kaupunkiin ja tuomiokirkkoon ja vieraillaan Brunbergin tehtaanmyymälässä. Hinta 50 e sis. jouluaterian ja bussimatkat. Matkalla kävellään, osa paikoista ei ole esteettömiä. Lähtö Laajasalon kirkolta 17.12 klo 10. Paluu n. 16.30. Ilmoittautuminen seurakuntatoimistoon p. 09 2340 5700 18.11. alkaen tai nettisivujen kautta. Iltaruokailut klo 16.30–18, keskiviikkoisin Roihuvuoren kirkolla, torstaisin Laajasalon kirkolla. Ruoka aikuisilta 3 e, kouluikäisiltä 1 e. Kahvilat kirkoilla: Aulakahvio Laajasalon kirkolla ma–to klo 10–14. Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla ti–to klo 11–14.

Taidenäyttely: Laajasalon kirkolla Riitta Vaaramon maalauksia 29.11. asti kirkon aukioloaikoina.

Jouluiloa Diakoniatyö avustaa joulun alla alueillamme asuvia vähävaraisia. Jouluavustusta haetaan lomakkeella, jonka saa Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoilta ja seurakunnan nettisivuilta 4.11 lähtien. Hakukaavakkeiden palautus 3.12 mennessä.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768. Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Virasto: Satamasaarentie 7 p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–12, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

JUMALANPALVELUKSET

Messu kirkossa su 10.11. klo 11. Paananen, Joronen, Stöckell, Vuosaarikuoro.

Messu kirkossa su 17.11. klo 11. Mäkelä, Virtanen, Merja Vartia. Viikkomessu Marielundissa to klo 12.

TAPAHTUMIA

Miesten vuoro – saunailta miesten kesken vertaistuen äärellä Vuosaaren kirkolla la 16.11. Sauna lämpimänä klo 15, ohjelmaa klo 18. Illan aihe: Matka kohti täyttä miehuutta. Miten navigoida miehenä oman elämän kehityshaasteissa? Mitä on aito maskuliinisuus? Isättö-

Hautojen hallintaoikeus päättyy

Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla (Hietaniemi, Honkanummi, Kulosaari, Malmi, Maunula ja Östersundom) joidenkin hautojen osalta vuoden 2025 lopussa. Koska kaikkia haudanhaltijoita ja omaisia ei yhteystietojen vanhennuttua voida henkilökohtaisesti tavoittaa kirjeellä, on kaikilla niillä haudoilla, joiden hallintaoikeus on päättymässä, nähtävänä seuraava ilmoitus:

KUULUTUS

Oikeus tämän haudan hallintaan päättyy sopimuksen mukaan joulukuun 31. päivänä 2025. Mikäli haudanhaltija haluaa jatkaa hallintaoikeuttaan, hän voi tehdä uuden sopimuksen: Helsingin seurakuntayhtymän hautapalvelut, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, p. 09 2340 6000, sähköposti: helsinki.hautapalvelut@evl.fi. Ellette halua uudistaa sopimusta, siirtyy hauta muistomerkkeineen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Mikäli haluatte, voitte kuitenkin poistaa hautamuistomerkin viimeistään 30.6.2026 mennessä.

Helsingin seurakuntayhtymä

myyden kipu, mitä sille voi tehdä?

Miten voi vahvistaa yhteyttä omaan itseensä, jotta voi antaa läheisilleen enemmän, kuin mitä itse sai eväitä omaan miehuuteensa?

Mukana sielunhoitoterapeutti Teuvo Timisjärvi, Antti Pesonen ja Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijoita. Liikumme ihmisyyden ja hengellisyyden rajapinnassa. Ryhmissä, lauteilla tai ringissä voi saada vertaistukea miehenä olemisen haastaviin kohtiin. Löylyjen avulla hidastamme vauhtia omaan tahtiin; annamme lämmön, ruuan ja seuran hoitaa. Näin mieli ja keho voivat pysähtyä elämämme äärelle oppimaan ja ottamaan vastaan toinen toisiltamme. Kirkon suihkutilat käytössä, suihkuun ei esteetöntä kulkua. Mukaan uikkarit ja pyyhe, sekä halutessasi saunatossut/hattu/kylpytakki ja vähän käteistä. Ilm. 13.11. mennessä antti-pekka.pesonen@evl.fi, p. 050 4060 039. Hinta 20 e, sis. saunan, virvokkeet ja iltapalan. Käteismaksu. Opiskelijat ja työttömät puoleen hintaan. Kolme iltaa kohtaamisille Katukappelissa ke 13.11. klo 17.30. Mahdollisuus keskustelulle, kohtaamisille ja yhteisön rakentamiselle. Tuomme ihmisiä yhteen toivoen, että mahdollisimman moni voisi olla osa Vuosaaren yhteisöä. Haluatko jakaa osaamistasi yhteisön hyväksi? Käytössä Learning Cafe keskustelumenetelmä. Tarjolla pientä purtavaa.

Maanantai-illan keskusteluja Katukappelissa 11.11. klo 17.30. Avartava keskusteluilta: kinkerit lukutaitoa testaamassa, Marja Lindholm.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Jätä

1100, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET

Messu joka sunnuntai Viikin kirkossa klo 10. 17.11. Kansainvälinen messu, Viikki Four Seasons -kuoro. Pihlajamäen kirkossa klo 11. Verkostomessu. 24.11. Messy Church. Puistolan kirkossa klo 12. 17.11. Esa Järvisen lähtösaarna.

Joulun sävel -kuoro 21.11., 28.11. ja 12.12. klo 19–20.15 Malmin Varustamolla sekä to 19.12. klo 18–19.30 Viikin kirkolla. Kuoroperiodi huipentuu joululaulumessuun su 22.12. klo 12 Viikin kirkolla. Tied. kaisu.rauhamaa@evl.fi, p. 041 531 7799.

Kivaa kirkonmäellä -perhetapahtuma la 9.11. klo 10–12 Puistolan kirkolla. Muskarituokiot 10.30 ja 11.30. Isänpäivälahjan askartelua. Kasvishernekeittoa ja partiolaisten nuotiolettuja 2 e. Nuorten aikuisten leiri Porkkalassa 29.11.–1.12. Ulkoilua, pelailua, ruokaa ja saunomista 18–30-vuotiaille. Leirin hinta 30 e tai 20 e, jos olet osan ajasta ja kuljet omalla kyydillä. Ilm. nettisivuillamme 14.11 mennessä.

soittopyyntö: vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti klo 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to klo 10–12, ke klo 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä. Kappelipäivystys Katukappelissa vapaehtoisvoimin ti klo 12–16 ja ke klo 12–14.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13. Hinta 6 e/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Ravintola kiinni ma 18.11.

Snellun vertaistukiryhmä sukupuoltaan pohtiville nuorille (15–23-v.) ti 19.11. klo 17–19, kts. www.snellu.info.

Kielikahvila hakee vapaaehtoisia ohjaustehtäviin ja avustamaan keittiössä, tied. ulla.karki@evl.fi ja hanna.lipasti-raulus@evl.fi.

PohjoisHelsinki

Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340

Tapanilan kirkossa klo 17. 10.11. Isänpäivän iltamessu popahtavalla otteella. Musiikissa Make Perttilä, solistivieraana Aili Järvelä. Valon messu 17.11. klo 17 Tapanilan kirkossa.

Iltaehtoollinen ke 13.11. klo 18.30 Viikin kirkolla.

Pyhäkoulu 17.11. klo 17 Tapanilan kirkolla, Puuhapyhis 17.11. klo 10.30 Tapulin seurakuntakodilla.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 1100.

Olitko pyhäinpäivänä hautausmaalla? Palautetta Kuoleman puutarhat -tapahtumasta voit antaa sivulla kirkkohelsingissä.fi/ pyhäinpäivä.

Mistä syntyy hyvä elämä KoillisHelsingissä? Kerro näkemyksesi verkkoaivoriihessä ja vaikuta Malmin seurakunnan tulevaisuuteen. Linkki verkkoaivoriiheen ja lisätietoja nettisivulla.

Siioninvirsiseurat su 10.11. klo 18–19 Pihlajamäen kirkolla. Konsertti syyspäivän iloksi ke 13.11. klo 13 Viikin kirkossa. Jaana Kuoppala, sopraano, Sigita Hirvi, piano.

Marrasmusiikkia: Lauluyhtyeiden Tixie Jive ja Bulevardin Taxi Gospelkonsertti pe 15.11. klo 19 Viikin kirkossa.

Marrasmusiikkia: Jazzvirsiä su 17.11. klo 18 Viikin kirkossa. Eva Vikman ja Lassi Kouvo. Päivälauluhetki ke 20.11. klo 13–14 Puistolan kirkolla. Virsiä, lauluja, tarinointia.

Lasten oikeuksien päivän kekkerit 20.11. klo 16.30 alk. Viikin kirkolla. Klo 16.30 pizzaa, porkkanoita ja poppareita, ongintaa ja pientä puuhaa. Klo 18 Laulumeininkiä Lapsen oikeuksien päivänä -juhlakonsertti. Siina Hirvonen, Antti Vuori & co. sekä Malmin srk:n lapsikuorot ja iltamuskariryhmät.

Joulun ihmemaa -kirkkoyö 1.–7.-luokkalaisille 14.–15.12. Tapanilan kirkolla. Kirkkoyö alkaa lauantaina klo 14 ja päättyy sunnuntaina klo 10, jonka jälkeen osallistujien perheille tarjolla joulupuuroa. Ilm. nettisivuillamme 22.11. mennessä. Tied. asko.lintumaki@ evl.fi, p. 040 720 0747. Suomalainen eroseminaariryhmä 16.1.–3.4. klo 17.30–20.30 Tapulin seurakuntakodilla, Maatullinkuja 4. Ryhmään otetaan maks. 12 osallistujaa. 11 tapaamista viikoilla 3–14 (ei vko 8). Hinta 350 e. Maksuun on mahdollisuus hakea alennusta taloudellisin perustein. Tied. ja ilm. petra.autinen@gmail.com, p. 050 567 6997. Lisätietoa nettisivuiltamme.

Maksuton lastenhoito 3 vuotta täyttäneille ma 11.11. klo 16–18 Viikin kirkolla. Tied. ja ilm. minnaliisa.palander-hiltunen@evl.fi, p. 041 528 6975. Pienten biisit – Triangeli soi syksyn hämärässä ke 13.11., 20.11., 27.11. ja 4.12. Malmin Varustamolla. Kaksi ryhmää klo 10 ja 10.30. Ryhmiin voi tulla mukaan vapaasti, ja ne sopivat kaikille. Perheperjantai leikkipuisto Kankarepuistossa pe 15.11. klo 9–12. Srk tarjoaa aamupalan klo 9–10.15, jonka jälkeen leikkipuiston ohjattu muskari- tai askartelutuokio.

Vauva tulossa – avoin ryhmä odottaville to 17.30–19 Viikin kirkolla. Tule yksin tai kumppanisi kanssa. Tied. mervi.ohman@evl.fi, p. 050 562 7499. Walk in -terapia to Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Lyhytterapiaa alle 30-vuotiaille. Lisätietoja ja ajanvaraus nettisivuillamme. Tied. niina.mikkola@evl.fi. Hyvän mielen -ryhmä ma 11.11. klo 13.30–15 Malmin Varustamolla. Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. marianne.hapsal@evl.fi, p. 050 380 3778.

Tule kohvile! Ma klo 12–13.30 Pihlajamäen kirkolla. Kohtaamis-

paikka vironkielisille. Ajame juttu, jagame infot ja teeme ühtteist üheskoos. Esmaspäeviti kell 12–13.30 Pihlajamäe kiriku kaminasaalis. Tied. marianne.hapsal@evl. fi, p. 050 380 3778.

Friendship Café to 7.11. ja 21.11. klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Open every other Thursday at 6–8 pm. Tied. minnasisko.makinen@evl.fi, p. 050 369 1004.

Rauhan olohuone ti 12.11. klo 18–19.30 Pihlajamäen kirkon takkahuoneessa. Monikulttuurinen keskusteluryhmä Suomeen muuttaneille aikuisille. Tied. minna-sisko.makinen@evl.fi, p. 050 369 1004.

Tapulin olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Tarjolla kerran kuukaudessa lounas, muina kertoina kahvia, voileipiä ja puuroa. Vapaaehtoinen maksu. Mestan keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Salpausseläntie 14. Keittoa ja kahvia. Hinta 2 e käteisellä. Kahvia ja kohtaamisia ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvia. Vapaaehtoinen maksu. Iltaruoka ke (ei 20.11.) klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Kasvisruokaa, 2 e, lapset 1 e.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Tarjolla puuro ja voileipiä. Vapaaehtoinen maksu. Siltamäen keittolounas to klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla.

Keittoa ja kahvia, hinta 2 e käteisellä.

Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Perinteistä kotiruokaa, 2 e. Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako ti klo 9 Pihlajamäen kirkon alakerrassa, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6 ja to klo 11.30 Malmin Varustamolla. Hävikkileivän jaon jälkeen klo 12–13 mahdollisuus keskustella diakoniatyöntekijän kanssa.

Diakonian jouluavustusten haku 28.10.–15.11. Hakuohje ja -linkki nettisivuillamme. Paperinen lomake saatavilla hakuaikana srk:n toimipisteistä ja Malmin Varustamolta.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@ evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

Seuraa meitä: Facebook, Instagram, YouTube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Su 17.11. mukana Käpylän kirkkokuoro. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12 to 28.11. saakka.

TAPAHTUMIA

Fauré: Requiem to 7.11. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Kamarikuorot Chorus sine Nomine ja Barcarola. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Valokuvanäyttely Koskettamattomat: epätasa-arvoiset ja muista erillään 3.–27.11. Oulunkylän kirkon galleria Aulassa. Jacob Carlsenin valokuvia kastittomien elämästä Etelä-Aasiassa. Järjestää Dalitien solidaarisuusverkosto. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Virsikinkerit ti 12.11. klo 14–15 Oulunkylän puukirkossa. Anna mulle tähtitaivas -yhteislaulutilaisuus to 14.11. klo 13.30

Maunulan kirkossa.

Nuorten aikuisten leiri 29.1.–1.12. Porkkalassa. Hinta 30 euroa. Ilm. nettisivuilla to 14.11. mennessä.

Yhteisöruokailut: Syksyn viimeiset ruokailut ovat 25.–28.11., jolloin tarjolla on riisipuuroa. Käpylän joulupuurolle ke 27.11. klo 16 on liikuntarajoitteisille mahdollisuus saada kuljetus henkilöautolla seurakunnan alueelta. Ilm. ma 25.11. klo 11 mennessä p. 050 3745 136. Kuljetuksen järjestää Lions Club Käpylän vapaaehtoiset.

Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla. Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–14 Maunulan kirkolla. Oulunkylän perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Syksyn viimeinen kerta 18.11.

Koskelan lähetyspiiri ma 18.11. klo 12–13.30, Kunnalliskodintie 6 C. Lankakahvila ma 18.11. klo 13–15

Käpylän kirkolla.

Miestenpiiri ma 18.11. klo 14–16

Oulunkylän kirkolla.

Lukupiiri ma 18.11. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Anna-Riikka Carlson: Rakas Eeva Kilpi.

Naisten kirjallisuuspiiri ma 25.11. klo 18 Käpylän kirkolla. Tarquin Hall: Vish Puri & Kohtalokkaan voikanan tapaus.

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13 Oulunkylän kirkolla. Syksyn viimeinen kerta 27.11.

Kivoja tapahtumia

perheille

Kivaa kirkonmäellä -perhetapahtuma la 9.11. klo 10–12 Puistolan kirkolla, Tenavatie 4. Luvassa mukavaa tekemistä niin perheen pienimmille kuin myös kouluikäisille, kuten muskarituokiot klo 10.30 ja 11.30 ja isänpäiväaskartelua. Tarjolla kasvishernekeittoa, partiolaisten nuotiolettuja (2 e) ja hyvää seuraa.

Lapsen oikeuksien päivän kekkerit ke 20.11. Viikin kirkolla, Agronominkatu 5. Tule juhlimaan lapsen oikeuksia! Luvassa iloista meininkiä klo 16.30 alkaen: pizzaa, porkkanoita ja poppareita, ongintaa ja pientä puuhaa.

Sinustako Palvelevan

puhelimen päivystäjä?

Kirkon palveleva puhelin vastaa puhe luihin vuoden jokaisena iltana. Täs säpä tarjolla merkityksellinen vapaaehtoistehtävä kuunnella ihmisiä ja jutella heidän kanssaan luottamuksellisesti elämän iloista ja murheista. Vapaaehtoisena voi toimia kotoa käsin.

Tehtävään saa 40 tuntia kestävän koulutuksen, joka alkaa seuraavan kerran 11.1.2025. Se pide tään Teamsissa. Sinulla on mahdolli suus syventyä mielenkiintoisiin teemoihin, ja pääset myös tekemään käytännön harjoituksia. Kurssin käyminen ei sido päivystyksen aloittamiseen. Vapaaehtoisille on jatkossakin tarjolla työnohjausta ja koulutusta.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä koordinaattoriin 5.12. mennessä: minna.kotajarvi@evl.fi.

Puuhakerho (1–3-v.) keskiviikkoisin klo 17.30–19 Käpylän kirkolla. Syksyn viimeinen kerta 20.11. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkolla. Nuorten aikuisten teemailta ke 20.11. klo 18 Kakkosella, Pohjolankatu 2D.

Maunulan muskarit torstaisin klo 9.15–11.30 Maunulan kirkolla. Ilmoittautuminen nettisivuilla alkaa tiistaisin. Syksyn viimeinen kerta 28.11.

Rukousryhmä to 14.11. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Maunulan iltaperhekerho to 7.11. ja 21.11. klo 17–19 Maunulan kirkolla.

naa piispa Teemu Laajasalo, liturgia kirkkoherra Tiia Valve-Tuovinen. Messussa avustajina seurakunnan luottamushenkilöitä, vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Vox Sonora -kuoro ja Fake Five -lauluyhtye. Messun aikana pyhäkoulu lapsille lastenkappelissa. Messun päätteeksi piispa antaa lausunnon seurakunnasta. Messun jälkeen kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA

Runoa ja musiikkia su 10.11. klo 16. Huilisti, runoilija Johann Suvenmetsä ja kosketinsoittaja Pilvi Listo. Ohjelmassa kauniita lohduttavia säveliä. Vapaa pääsy. Hiljaisuuden jooga ke 13.11. klo 18. Maksuton harjoitus, ei ilmoittautumista. Ota mukaan lämmintä joustavaa vaatetta ja oma harjoitusalusta.

Elämäni veisut -tapahtuma to 14.11. klo 18. Tule kuuntelemaan piispa Teemu Laajasalon ja pakilalaisten merkittävimpiä veisuja ja niihin liittyviä tarinoita. Tapahtumassa livemusiikkia ja pientä purtavaa.

Hyvän mielen ilta ti 19.11. klo 18–20. Ylistyslauluja, rukousta ja raamattuopetusta aiheesta risti: synnit saa anteeksi. Päätteeksi keskustelua aiheesta kahvin äärellä. Illan vetää evankelista Mervi Juuri.

Hiljaisuuden jooga ke 20.11. klo 18. Maksuton harjoitus, ei ilmoittautumista. Ota mukaan lämmintä joustavaa vaatetta ja oma harjoitusalusta.

Lukupiiri ke 20.11. klo 18. Kirjana Jonathan Frantzen: Crossroads. Pakilan Musiikkiopiston konsertti to 21.11. klo 18. Vapaa pääsy. Esiintyjinä opiston oppilaita sooloista orkesteriin. Vapaa pääsy. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 1100, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 10.11. klo 11. Liturgina Emma Mönkkönen, Jouni Pirttijärvi avustaa, kanttorina Jussi Hirvonen.

Piispan messu su 17.11. klo 11. Tervetuloa piispanmessuun! Saar-

Malmin

Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Lounasta: Waste&Feast -hävikkiruokaravintola ma–to klo 11–13. Lounaan hinta 3/6/10 e. Facebook: WasteFeastMalmi. Vapaat Vibat -taidenäyttelyn avajaiset pe 15.11. klo 14.30–16.30. Taide- ja mielenterveysjärjestö Taiteen Sulattamon näyttely aulassa ma–ke klo 10–14, to–pe klo 11–15 to 5.12. asti. www.taiteensulattamo. fi. Mitä meillä tapahtuu? www. helsinginseurakunnat.fi/ Hae: Malmin Varustamo. Myös Malmin seurakunta.

Musiikkia Helsingissä

PERJANTAINA 8.11.

Mozart: Requiem klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Savolaisen Osakunnan Laulajat, Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, Pohjalaisten Osakuntien Laulajat ja Akateeminen puhallinorkesteri. Solisteina Sanna Korpi, Essi Lind Vallinoja, Niilo Erkkilä ja Veikko Vallinoja. Liput 25/15 e solkuoro.fi/verkkokauppa

Mitä tämä on? klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Joel Papinoja, piano. Medtner, Madetoja, Bonis, Cowell, Schönberg. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 9.11.

Toivo on timanttia klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Petri Laaksonen. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

Suomalaisen urkutaiteen juhlakonsertti klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Organumseura 60 vuotta. Maija Lehtonen ja Ilpo Laspas, urut. O. ja A. Merikanto, Maasalo, Känkänen, Raitio, Mikkola, Greve, Guilmant, Mendelssohn-Bartholdy. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Valo kaamoksessa klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Petri Laaksonen, Maksetut Viulut -trio sekä Elina Vettenranta säestäjänään Jussi Pyysalo. Lämmittelijänä Kaisla Tuuli eli Tuuli Malve. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e ja kolehti Kairosmajan hyväksi.

Mirabilia klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Somnium Ensemblen 15-vuotisjuhlakonsertti. Muun muassa Bach, Beach, Freeman, Holst. Liput 30/20 e holvi. com/shop/somniumensemble ja ovelta, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi.

SUNNUNTAINA 10.11.

Runoa ja musiikkia klo 16 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Huilisti ja runoilija Johann Suvenmetsä ja kosketinsoittaja Pilvi Listo. Vapaa pääsy. Isänpäiväkonsertti klo 17 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Lauttasaaren Orkesteri, solistina Niilo Ruotsala, piano. Tšaikovski, Grieg. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e.

Jouko Linjaman 90-vuotisjuhlakonsertti klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Sibelius-Akatemian urkumusiikin opiskelijat Karoliina Pulkkanen ja Mika Äijäläinen sekä lehtorit Mari-Anni Hilander ja Jan Lehtola. Annikka Konttori-Gus-

Petri Laaksonen esiintyy lauantaina 9.11. kahdessa konsertissa: Kello 16 hänen omassa Toivo on timanttia -konsertissaan Kannelmäen kirkossa ja illemmalla kello 19 Kansan Raamattuseuran Kairosmajan 50-vuotisjuhlakonsertissa Lauttasaaren kirkossa.

tafsson, piano. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 13.11.

Konsertti syyspäivän iloksi klo 13 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Jaana Kuoppala, sopraano, Sigita Hirvi, piano. Suomalaisia liedejä, saksalaista ohjelmistoa, oopperaaarioita. Vapaa pääsy. Syyskonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Polyteknikkojen Orkesteri, solistina Väinö Valli, sello. Muun muassa Suomen ensiesitys Glassin teoksesta The Light. Liput 15/12/8 e polyteknikkojenorkesteri.tapahtumiin.fi ja 18/15/10 e ovelta.

TORSTAINA 14.11.

Anna mulle tähtitaivas klo 13.30 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Yhteislauluja ja musiikkia. Raivo Savik, Maija Pesonen-Kareinen ja Maunulan lauluryhmä. Valkokangaskuvat Arja Aholammi-Pylkkänen ja Monica Sourander. Vapaa pääsy. Mozart, Bach and Timeless Composers klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Loistekvartetti kynttilänvalossa. Liput 25,50–47,50 e feverup.com

Best of Metal on Strings klo 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherin-

katu 3. Loiste-kvartetti kynttilänvalossa. Liput 19–43 e feverup.com

PERJANTAINA 15.11.

Gospelkonsertti klo 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Lauluyhtyeet Tixie Jive ja Bulevardin Taxi. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

LAUANTAINA 16.11.

Ajatuksen kudontaa, säteillen värähtelevää klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Santeri Rautiainen, kitara. Gubaidulina, Sor, López-Chávarri, Schubert, Mustonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pimeydestä valoon klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Virpi Kätkä, puhe. CatCat (Katja ja Virpi Kätkä) laulaa hengellisiä lauluja. Tanssiesitys Suvi Nissinen. Yhteislaulua. Osa Puhkea kukkaan -konferenssia. Avoin kaikille. Vapaa pääsy, kolehti. Aurinkoon juurrutettu klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Anneliina Rif, nokkahuilut, lyyrat ja kellot. Bingeniläisen ja antiikin kreikkalaista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Riemulaulut klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Gospel Helsinki -kuoro ja bändi, Pekka Simojoki, Oulunkylän ala-asteen 4. musiikkiluokan kuoro. Vapaa pääsy. YLE:n taltiointi.

KESKIVIIKKONA 20.11. Riemulaulut klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Gospel Helsinki -kuoro ja bändi, Arja Koriseva, Vanhankirkon Varpuset-lapsikuoro. Vapaa pääsy. YLE:n taltiointi. Laulumeininkiä Lapsen oikeuksien päivänä klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Siina Hirvonen, Antti Vuori & co, Malmin seurakunnan lapsikuorot, kanttorit Mari Torri-Tuominen, Kaisu Rauhamaa ja Liisalotta Lepistö, Viikin iltamuskariryhmät. Striimaus. Vapaa pääsy.

Hyväntekeväisyyskonsertti klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Ukrainalainen nuorisokuoro Shchedryk. Muun muassa Mozart, Donato, Pärt, Silvestrov, Polyova, Debussy, Goemanne, Casals, Kancheli. Liput 35/20 e tiketti.fi ja ovelta, alle 16-vuotiaat maksutta. Kannatusliput 100/50 e.

SUNNUNTAINA 17.11.

Tommi Kaleniuksen konsertti klo 18 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Vapaa pääsy. Kamarikuoro Oran 25-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Solisteina Joung suk ”Kristiina” Kim, Pauli Kainulainen ja Juha Heikkilä, Felis-kvartetti, Marika Leino, urut ja piano. Muun muassa Schubertin G-duurimessu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Jazzvirsiä klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Laulaja-lauluntekijä Eva Vikman sekä pianisti Lassi Kouvo. Vapaa pääsy. Verdi: Requiem klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsinginkadun Filharmonikot ja Helsingin filharmoninen kuoro, solisteina Silja Aalto, Maiju Vaahtoluoto, Markus Nykänen ja Timo Riihonen. Liput 29/25 e Ticketmasterista ja ovelta.

TIISTAINA 19.11.

Viuhka Ensemblen konsertti klo 18 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. J.S. Bach, Peuerl, Horelli, Händel, Bruckner, Pretorius, Sonninen, Manfredini, Piae cantiones. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 22.11.

Two Moons klo 14 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti Sid Hille ja itävaltalainen huilisti, saksofonisti Herbert Könighofer. Vierailumaksu 8 e.

Häikäisevän kirkas klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Pekka Simojoki. Musiikista vastaa Make Perttilä, Matti Kallio, piano ja huilut, Sami Asp, kitara ja laulu, Pasi Ryökkynen, basso, Sami Koskela, rummut. Solisteina muun muassa Heidi Simelius ja Jonnu Heikkilä. Liput 26 e tiketti.fi ja 28 e ovelta.

LAUANTAINA 23.11.

Virsiä ra(i)kkaudella klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Taivaanrannan Valolokki: Maria Kujanpää, laulu, saksofoni, piano ja perkussiot, Tuiki Järvensivu, laulu, viulu, barokkiviulu ja mandoliini, Henna Nieminen, laulu, piano ja perkussiot. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Euroopan ympäri klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vokaaliyhtye Uoma. Muun muassa Brumel, Cardoso, Handl ja Palestrina. Liput 20/15 e.