Kirkko ja kaupunki 2024 17 Espoo

24.10.2024 17 kirkkojakaupunki.fi

Onko Israelin valtio osa

Jumalan suunnitelmaa?

Tutkija Timo R. Stewart ja pappi Risto Auvinen ovat asiasta eri mieltä s. 11

Kuolevan lähellä oleminen voi tuntua vaikealta, koska siinä törmää elämän rajallisuuteen s. 14

Rakkauden rihmasto

Tänä syksynä ovat edesmenneet läheiset palanneet Saimi Hoyerin ajatuksiin lähes päivittäin s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Vapauden hinnan maksavat heikot

KUN PÄIHDEPOLITIIKAN SUUNTA on kohti vapauttamista, olisi rehellistä kertoa, että sillä on seurauksia. Näistä aiheutuvat taloudelliset kustannukset maksamme me kaikki veronmaksajat ja inhimilliset kustannukset päihteiden käyttäjät ja heidän läheisensä. Kun esimerkiksi esitettiin sitä, että alkoholin kotiinkuljetuksesta laatisi eduskunnalle mietinnön talous- eikä, kuten yleensä, sosiaali- ja terveysvaliokunta, vaikuttaa siltä, että jotakin halutaan piilottaa.

Oma lukunsa päihdepolitiikassa oli päätös nikotiinipussien kuudesta sallitusta mausta. Alkuperäinen tavoite oli karsia maut kahteen ja ehkäistä näin nuorten kiinnostusta tuotteisiin. Lopputulos oli, että lakiin kirjattiin kuusi makua. Ne sattuivat olemaan samat kuin pietarsaarelaisen yrityksen tuotteissa ja päätyivät lakiesitykseen Rkp:n ehdotuksesta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (Kok) totesi aivan oikein, että Rkp:n edellisen puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin toiminta ei ollut asiallista. Laista tehdään uusi esitys.

ALKOHOLIN KULUTUS on viime vuodet ollut laskussa, samoin tupakointi ja nuorten humalahakuinen juominen. Vaikka alkoholin saatavuutta on helpotettu, alkoholikuolemat ovat vuodesta 2010 laskeneet. Tämä toivottavasti kertoo humalahakuisen juomakulttuurin muutoksesta. Uusimmasta ehdotuksesta eli alkoholin kotiinkuljetuksesta on kuitenkin tutkimuksia maailmalta. Niissä on huomattu, että sitä hyödyntävät etenkin alkoholin riskikulut-

tajat. Olisiko tämä syytä ottaa lain valmistelussa huomioon?

Päihdepolitiikkaa ohjaavat vapauttamisen ideologia ja kaupalliset intressit. Poliitikkojen mielessä ovat fiksut kohtuukäyttäjät. Vapauden hinnan maksavat kuitenkin heikoimmat eli päihdeongelmaiset ja heidän läheisensä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa on ainakin 90 000 lasta, jotka kärsivät toisen tai kummankin vanhemman päihteiden käytöstä.

ALKOHOLIIN KUOLEE YHÄ yli 2 000 suomalaista vuosittain, tupakkateollisuus koukuttaa nuoria uusilla tuotteilla ja myös nuorten huumekuolemat ovat kasvussa. Jos vapautta lisätään, pitää haittojen ehkäisyyn ja hoitoon panostaa merkittävästi nykyistä enemmän. Lisäksi on syytä huomata, että alkoholin, tupakan ja huumeiden käytön seurauksista kertyy veronmaksajille iso lasku: pelkästään välittömät kustannukset ovat lähes kaksi miljardia euroa vuodessa.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi ”

PÄIHDEPOLITIIKKAA OHJAAVAT

VAPAUTTAMISEN

IDEOLOGIA JA KAUPALLISET INTRESSIT.

Elämän voi ymmärtää vain taaksepäin ja kuitenkin sitä on elettävä eteenpäin.

TANSKALAINEN TEOLOGI JA FILOSOFI SØREN KIERKEGAARD (1813–1855)

Niin kuin puut luopuvat syksyllä lehdistään, auta minua, Luoja, päästämään irti asioista, joita en enää elämässäni tarvitse. Anna voimaa ja viisautta kohdata tulevat haasteet. Opeta nauttimaan tästä hetkestä.

Nyt tiedän, ettei surusta pääse eroon unohtamalla vaan oppimalla elämään menetyksen kanssa.

ENTINEN HELSINGIN

KAUPUNGINJOHTAJA

EVA-RIITTA SIITONEN ME NAISET -LEHDESSÄ 41/2024

Onnellisia ovat suruaan valittavat: heitä lohdutetaan.

EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 5:4 (VUODEN 2020 SUOMENNOS)

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: TIMO SEPPÄLÄINEN

Seuraava lehti ilmestyy 7.11.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Muillakin lajeilla on oikeus asua maapallolla”

Ympäristötoimittaja ja metsänhoitaja Katja Lamminen kertoo keinot luontokadon pysäyttämiseen Suomen metsissä.

TEKSTI

PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Mitä hyötyä luonnon lajikirjosta on kaupunkilaisille, Metsien monimuotoisuus -tietokirjan tekijä Katja Lamminen?

– Ihmiset tarvitsevat luontoa vastustuskykynsä ylläpitoon. Jos lähimetsän lajisto köyhtyy, sen ekosysteemi saattaa romahtaa. Ihmisistä tulee allergisempia ja sairaampia, kun he altistuvat yhä vähemmän metsien mikrobeille ja muulle lajikirjolle.

– On tutkittu, että metsämaan pintakerroksen eli kuntan siirtäminen päiväkodin pihalle parantaa lasten suojaa sairauksia vastaan. Kuntassa kasvavat sammalet ja varvut.

2

Miten kaupunkilainen voi edistää metsien monimuotoisuutta?

– Kannattaa seurata, ovatko kaupunki tai seurakunnat panemassa lähimetsiä sileiksi. Olin järkyttynyt, kun Helsingin kaupunki aikoi räjäyttää

luonnonkauniin Matokallion jäähallin tieltä. Kansalaisaktiivisuuden ansiosta se ilmeisesti säästyy. Metsien suojeluun voi myös lahjoittaa rahaa.

– Jokainen voi kierrättää ja ostaa vain tarpeeseen. Kaikki kulutettavat resurssit tulevat luonnosta, joko elollisesta tai elottomasta kallioperästä louhimalla. Itseltään voi myös kysyä, pitääkö ostaa argentiinalaista tai brasilialaista naudanlihaa. Sademetsät katoavat, kun niitä raivataan nautojen laidunmaiksi. Lihansyöntiä kannattaa ylipäätään vähentää.

3Kuinka suhtaudut kansalaistottelemattomuuteen keinona taistella luontokatoa vastaan?

– Tunteenpaloa ja kansalaistottelemattomuutta on tarvittu kautta aikojen, jotta asiat ovat nytkähtäneet eteenpäin. Mietitään vaikka Koijärvi­liikettä. Nykypoliitikot, jotka tuomitsevat tämän ajan aktivisteja, ovat saattaneet tehdä radikaaleja juttuja nuorina.

– Nuorilla on hirveä hätä siitä, mitä tälle maalle ja planeetalle tapahtuu. Syvä huoli pitää ymmärtää, vaikka olisi eri mieltä toimintatavoista.

– Liikenteen pysäyttäminen vähäksi aikaa on minusta pientä siihen verrattuna, miten haitallisia päätöksiä eduskunnassa tehdään. Eduskuntatalon maalaaminen meni ehkä överiksi.

4

Mitä pienmetsänomistaja voi tehdä monimuotoisuuden hyväksi?

– Metsänomistajissa on aika paljon kaupunkilaisia, ja heidän osuutensa kasvaa. Vajaa kaksi kolmasosa metsänomistajista asuu jossain muualla kuin metsiensä luona.

– Metsäammattilaisten ei tarvitse antaa sanella, mitä omalle metsälle tehdään. Kannattaa punnita rauhassa, haluaako painottaa muitakin kuin taloudellisia arvoja. Jos itselle ehdotetaan harvennusta tai päätehakkuuta, voi sanoa, että katsotaanpa ensin, olisiko metsässä arvokohteita, joita voisi tarjota valtion rahoittamaan suojeluun.

– Vähintään järeät haaparyhmät on hyvä jättää pystyyn. Haavasta, pihlajasta, hieskoivusta ja pienestä rauduskoivusta ei saa hakattuna kovaa hintaa, mutta ne ovat todella tärkeitä monille kovakuoriaisille ja muulle monimuotoisuudelle.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Kaikki elollinen on pyhää. Meidän pitää yrittää elää niin, että aiheutamme mahdollisimman vähän haittaa ja kärsimystä toisille elollisille.

– Muillakin lajeilla on oikeus asua maapallolla. Emme me voi viedä kaikkea tilaa. ■ Katja Lammisen kirja Metsien monimuotoisuus (Tapio) julkaistiin elokuussa.

Jäähyväiset kukilla

Hautajaiskukkiin haetaan inspiraatiota vainajan persoonasta, luonnosta ja julkkisten hautajaisista. Seurakunnat rohkaisevat omaisia tekemään omannäköisiä valintoja.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA RIIHELÄ

Ruusut, liljat ja neilikat ovat vuodesta toiseen suosituimpia hautajaiskukkia.

– Tykättyjä ovat myös kaikki kukat, jotka löytyvät luonnosta tai ”mummon puutarhasta”, kertoo HOK-Elannon hautauspalvelun vastaava floristi Anna Salomaa.

Syksyllä erityisen haluttuja ovat gladiolukset ja daaliat, talvella taas havut ja tulppaanit. Keväällä kysytään orvokkeja tai kieloja ja kesällä niittykukkia, ruiskukkia, hajuherneitä, pioneja sekä pelargoneja.

Hautajaiskimput, -vihkot ja arkkukoristeet ovat yleensä kaksivärisiä. Toinen väreistä on tyypillisesti valkoinen. Perinteinen väri valkoisen rinnalla on sininen. Viime vuosina myös murretut sävyt, kuten liila ja persikka, ovat kasvattaneet suosiotaan. Lisäksi punainen ja vaaleanpunainen ovat pidettyjä vaihtoehtoja.

VUODENAJAT VAIKUTTAVAT paitsi siihen, mitä kukkia on saatavilla, myös hautajaiskukkien väritykseen.

– Syksyllä valitaan usein ruskan sävyjä. Talvella, kun ulkona on valkoista, saatetaan haluta tosi pirteitä värejä. Keväällä moni etsii herkkiä pastellisävyjä, Anna Salomaa sanoo. Inspiraatiota hautajaiskukkiin haetaan luonnon lisäksi suurhenkilöiden hautajaisista.

– Kun Englannin kuningatar oli kuollut, monessa hautajaiskukkatilauksessa toivottiin kieloja ja puutarharuusuja, eli samoja kukkia, joita hänen arkullaan oli ollut.

– Martti Ahtisaaren hautajaisissa perhe laski arkulle kokovalkoisen kukkalaitteen. Seuraavina viikkoina myös meiltä tilattiin kokovalkoisia hautajaiskukkia, Salomaa kertoo.

Monet haluavat myös, että hautajaiskukat ovat vainajan maun mukaiset ja muistuttavat hänestä.

KUKKAKIMPPUJA ON KÄYTETTY hautajaisissa jo ainakin 10 000 vuotta sitten Lähi-idässä Syyrian ja Siinain alueella. Antiikin kreikkalaiset puolestaan valmistivat kukista vainajille kruunuja.

Roomalaiset taas peittivät ruumiita kukilla ja rakensivat hautojen ympärille pieniä puutarhoja. Iankaikkiseen elämään uskovat varhaiset kristityt kielsivät kukkien käytön haudoilla, koska kukat lakastuivat ja symboloivat siten kuolemaa. Lisäksi he kokivat, että tapa oli pakanallinen. Nykyinen hautajaiskukkakulttuurimme on peräisin 1800-luvun Ranskasta, jossa alettiin tuolloin valmistaa hautajaisiin kukkakransseja.

”Joskus vanhempaa tai isovanhempaa on ollut saattamassa pieni lapsi mukanaan nalle, joka on sitten asetettu arkun päälle.

– He ajattelivat, että mitä isompi ja näyttävämpi kranssi hautajaisiin hankittiin, sitä suurempi suru oli kyseessä. Suurmiesten ja -naisten hautajaisissa oli lopulta kokonaisia kärryjä, jotka olivat täynnä kukkia, kertoo symbolitutkija ja kirjailija Liisa Väisänen

Hautajaiskukkiin liittyy myös monenlaista symboliikkaa.

– Esimerkiksi ranskalaiset veivät ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaatuneiden sotilaiden haudoille keltaisia krysanteemeja. Kullankeltainen väri viittaa Jumalan valoon, josta ihminen voi löytää lohtua.

Suomessa suosittu hautajaiskukka on ollut kalla.

– Kalla on hieman kohdun muotoinen, ja siten siinä on hieno viittaus uudestisyntymiseen, Väisänen sanoo.

Uudestisyntymistä symboloivat myös käpy ja sen ”uuden elämän” siemenet.

PISARANMUOTOISET HAUTAVIHKOT olivat aiemmin yleisiä, mutta nyt suositaan hautakimppuja.

– Hautavihkoissa on muovinen pohja ja sieni, joten ekologisten arvojen myötä hautakimput ovat yleistyneet etenkin Etelä-Suomessa, Anna Salomaa kertoo.

Yhä useammmin hautajaisvieraita pyydetään tuomaan vain yksi kukka, usein se on ruusu.

Haagan seurakunnan kirkkoherra Mari Mattsson arvelee, että muutos voi johtua taloudellisista syistä: hautajaisista tulee joka tapauksessa paljon kuluja.

– Voidaan myös ajatella, että kukat annetaan läheiselle silloin, kun hän on elossa, ja hautajaisissa hyvästellään pienimuotoisemmin yhdellä kukalla.

Lisäksi syynä voi olla tuhkausten yleistyminen. Ei ole enää hautapaikkaa, minne kukat jätettäisiin.

– Harva haluaa viedä hautajaiskranssia tai -kimppua omaan kotiinsa. Jos ei ole sukuhautaa, minne kukat viedään, voi olla helpompaa, että jokainen vieras tuo yhden kukan, joista sitten kootaan kimppu muistotilaisuudessa, Mattsson sanoo.

YHDEN KUKAN tuomisen yleistyttyä moniin seurakuntiin on hankittu maljakoita niitä varten.

– Hautajaisissa arkun päädyssä voi olla esimerkiksi kaksi korkeaa maljakkoa, joihin kukat laitetaan.

Kukan voi myös laskea arkun päälle.

Seurakunnat eivät aseta rajoitteita sille, millaisilla kukkalaitteilla omaiset voivat vainajia muistaa. Päinvastoin seurakunnissa halutaan tukea ja rohkaista ihmisiä tekemään omannäköisiä valintoja.

Myös muut muistoesineet kuin kukat ovat tervetulleita.

– Joskus vanhempaa tai isovanhempaa on ollut saattamassa pieni lapsi mukanaan nalle, joka on sitten asetettu arkun päälle, Mattsson kertoo.  ■

Lähde: Kotimaisten kielten keskuksen blogi: Kukkain kielellä (2010).

Kuolema hakee tanssiin

Ateneumin uutuusnäyttely sopii niin halloweenin kuin pyhäinpäivänkin tunnelmiin

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT VINCENT VAN GOGH FOUNDATION, NASJONALMUSEET/ANDREAS HARVIK, KANSALLISGALLERIA/ALEKS TALVE

Taas on käsillä se aika vuodesta, jolloin sekä keppostellen karnevalisoidaan kuolemaa että kokoonnutaan hautausmaille muistamaan edesmenneitä läheisiä. Jos muovisen halloweenkrääsän ja pyhäinpäivän hillityn hartauden lomaan kaipaa taide-elämystä, sellainen löytyy Ateneumin Gothic

Modern – Pimeydestä valoon -näyttelystä.

Halloweenin ja pyhäinpäivän tunnelmiin näyttelyssä pääsee tutkailemalla vaikka näitä:

Luurankoja ja pääkalloja Luurangot ja pääkallot taiteessa viittaavat kuolemaan ja kuolevaisuuteen, ja Ateneumissa niitä on nyt tarjolla runsas kattaus. On

Hugo Simbergin hellyttäviä ja humoristisiakin kuolemahahmoja hoivaamassa puutarhaansa ja tanssittamassa kansaa. On Vincent van Goghin Tupakoiva luuranko, joka sopisi vaikka tupakka-askiin varoitukseksi.

Arnold Böcklinin omakuvassa irvistävä kuolema soittaa viulua taiteilijan olan takana. Helene Schjerfbeckin vanhuuden omaku-

vassa kuolema puolestaan tuntuu jo ottaneen ihmisen omakseen: silmät katsovat tyhjinä ja riutuneet kasvot ovat painuneet pääkallon muotoisiksi.

Kauhua

Tumma lintu lentää valottomassa, harmaassa maisemassa. Siiveniskut voi melkein kuulla. Theodor Kittelsenin Syysilta-teosta katsoes-

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Vincent van Gogh maalasi Tupakoivan luurangon vuonna 1886.

Hugo Simbergin teos Tanssi sillalla on vuodelta 1899.

sa lähestyvän pahan tuntu saa ihon kananlihalle.

Painajaismainen tunnelma hallitsee myös Sascha Schneiderin maalausta Riippuvaisuuden tunne, jossa alaston, kahleissa oleva ihminen näyttää kovin avuttomalta sei­

soessaan möhkälemäisen pedon edessä.

Surua

Edvard Munchin litografia Kuolinvuoteen ääressä näyttää vainajan vierelle ryhmittyneiden omaisten ryhmän. Jokainen heistä on tuoreen surunsa kanssa avuton ja yksin. Munchin Golgata -maalauksessa taka­alalla on ristiinnaulittu Jeesus, mutta kuvaa hallitsevat etualalle kokoontuneen ihmisjoukon reaktiot kärsimykseen, jota he ovat joutuneet todistamaan.

Surun ja kärsimyksen kuvaajana Käthe Kollwitz on ihan omassa sarjassaan. On vaikea löytää osuvia sanoja kuvaamaan tuskaa, joka hänen grafiikanteoksistaan välittyy: mitä tuntee äiti, joka puristaa kuollutta lastaan tiukasti syliinsä, tai lapsi, joka pyrkii kuolevan äitinsä syliin? ■

Gothic Modern on esillä 26.1. asti Ateneumin taidemuseossa.

LAADUKASTA KOTISIIVOUSTA JA LUOTTOSIIVOOJA

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA KODISTASI, luotettavat kotisiivoojamme auttavat kodinhoidossa. Teemme pääkaupunkiseudulla perus-, ylläpito- ja muuttosiivouksia, ikkunanpesuja ja muita kodinhoitotehtäviä jatkuvalla sopimuksella tai kertaluontoisesti.

Jatkuvalla sopimuksella olevia asiakkaitamme palvelee sama tuttu luottosiivooja. Voit ostaa siivouspalvelujamme arvonlisäverottomana, jos toimintakykysi on alentunut esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia.

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI:

Palvelukoordinaattori 050 472 1348 Ma–Pe Klo 8–16 kotisiivous@paivakumpuhoiva.fi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Edvard Munchin Kuolinvuoteen ääressä -teos on vuodelta 1896.

Theodor Kittelsenin teos Syysilta valmistui 1894–1896.

Nuoripari Romppanen kävi Martin lapsuuden kotiseudulla Ahmovaarassa ja Kolilla.

Lopulta kaikki katkeaa

Kun Ritva Romppanen sairastui vakavasti, Martti Romppaselle oli selvää, että hän hoitaa vaimoa kotona. Ritva kuoli joulukuussa 2023. Nyt Martti kertoo heidän elämänmatkastaan, johon kuului onnen hetkiä ja kovia paikkoja.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Huvit olivat vähissä 1960-luvulla. Olin lapsesta saakka työntekoon tottunut maalaispoika PohjoisKarjalasta. Armeijan jälkeen olin tullut Helsinkiin Wärtsilän telakalle levyseppähitsaajakurssille ja jäänyt töihin telakalle.

Vapaa-ajalla kävin tansseissa Kulttuuritalolla ja Yrjönkulmalla. Siellä tapasin Ritvan. Hän oli silloin Diakonissalaitoksen Rinnekodissa hoitajaapulaisena.

Vuonna 1969 menimme Kallion kirkossa naimisiin ja muutimme yhteiseen kotiimme, yksiöön Etelä-Haagaan. Ritva meni Diakonissalai-

toksen kouluun ja valmistui apuhoitajaksi 1968. Tyttäremme Marika syntyi 1971. Kolmen vuoden päästä siitä meille tarjottiin Pursimiehenkadulta talomiehen hommaa, johon ryhdyimme. Ritva hoiti siivouksen, ja minä hoidin muut talonmiehen työt ja kävin töissä telakalla.

Nousin aina vartin yli kolme. Tein lumityöt ja sen jälkeen vetäisin pannuhuoneessa haalarit päälle ja lähdin telakalle seitsemäksi. Illalla tein taas lumitöitä yhteentoista asti. Nukuin sellaiset kolme tuntia. Se oli raskasta, mutta olimme suunnitelleet Ritvan kanssa, että teemme näin jonkin aikaa. Siinä oli se etu, että Ma-

rika sai olla kotona, eikä hänen tarvinnut mennä hoitoon.

Kun Marika meni yläluokille, Ritva pääsi Marian sairaalaan naisten sisätautiosastolle töihin ja muutimme Lauttasaareen.

VAIKKA ELÄMÄ OLI työntäyteistä, avioliittomme voi oikein hyvin. Ritva oli hyvä ihmisenä ja luonteeltaan. Mikään avioliitto ei toimi, elleivät osapuolet ymmärrä toisiaan. Meillä kaikki asiat puhuttiin tässä ja nyt eikä räjähdelty. Sen takia olimmekin kimpassa 58 vuotta.

Raskaan työn takia Ritvan selkä meni sitten niin huonoon kuntoon, että hän joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Se oli kova paikka, sillä hän oli tottunut tekemään töitä. Jonkin aikaa itkua riitti, mutta minun täytyi olla hänen tukenaan. Se oli sitä, että keskustelimme. Ritvalla säilyivät suhteet vanhoihin työkavereihin. He soittelivat ja kyselivät vointia.

Kun jäin vuonna 2008 eläkkeelle, se oli hienoa. Ajattelin, että nyt alkaa meidän yhteinen aikamme.

KAIKKI VAIKEUDET alkoivat siitä, kun Ritva sairastui vakavasti. Vuodesta 2012 lähtien jouduin hoitamaan häntä.

Ritvalle oli varattu aika vatsaleikkaukseen. Ennen sitä hänen piti käydä tietokonetomografiatutkimuksessa, ja siinä ilmenikin rintasyöpä. Se oli kamala paikka. Leikkausta jouduttiin siirtämään syöpähoitojen takia.

Kun Ritva vihdoin pääsi vatsaleikkaukseen, se epäonnistui. Piti vain odottaa, että tilanne joten-

kin paranee, mutta Ritvan paino alkoi romahtaa. Menimme Meilahden sairaalaan ja sanoimme, että täytyy tehdä joku ratkaisu.

Ratkaisu oli se, että aloin syöttää Ritvaa syöttöletkun kautta. Sitä pitkin menivät myös murskaamani lääkkeet. Hän söi puolitoista vuotta koneruokaa. Toin sitä apteekista monta kassia kerralla. Minulla on A4­vihkoja, joihin olen tarkkaan merkinnyt, mitä Ritvalle meni ja paljonko hän sai kaloreita. Välillä Ritvalla oli niin pahat kivut, ettei hän pystynyt nukkumaan kuin pyörätuolissa. Arvaa, minkälaista on yrittää nukkua, kun toinen on pyörätuolissa ja olet hänen vieressään.

RITVA PÄÄTTI mennä vatsan korjausleikkaukseen. Korjausleikkaus kutakuinkin onnistui sillä tavalla, että tilanne oli sen jälkeen parempi. Ritva laitettiin Suursuon kuntoutussairaalaan toipumaan. Olin siellä hänen kanssaan kahdeksan tuntia joka päivä.

Pikkuhiljaa saatiin viimeinenkin letku pois, ja Ritva pystyi syömään sosetta. Minä soseutin ruoat, keitin kiisselit ja tein aamupuurot ja muut ja annoin lääkkeet. Se oli hyvä päivä, kun ensimmäisen kerran pystyin laittamaan Ritvan suuhun teelusikallisen jäätelöä.

Hoidin Ritvaa 11 vuotta. Siinä oppi hirveän paljon. Virallisesti olin omaishoitaja noin neljä vuotta. Minulta kysyttiin ihmetellen, että miksi vasta silloin hain omaishoitajuutta. Kukaan ei ollut sanonut, että minulla olisi ollut sellainen mahdollisuus.

Olimme Ritvan kanssa olleet yli 50 vuotta yhdessä, ja oli itsestään selvää, että hoidan häntä. Jos minä olisin sairastunut, Ritva olisi toiminut samoin. Olimme sen verran hoitolaitoksia kiertäneet, että tiesimme, minkälaista niissä on.

”

Vien

haudalle aina

Ritvan kukat. Ne ovat vaaleanpunaisia ruusuja. Arkun kannella oli samanvärisiä.

Ritva pelkäsi minun kuolemaani, koska sukuni miehet ovat kuolleet jo ennen kuusikymppisiään. Olemme kaikki miehet sairastuneet vakaviin sydänsairauksiin. Minulle aina sanottiin Ritvasta, että kyllä sinun kelpaa, kun sinulla on oma hoitaja. Mutta meillä se menikin näin päin.

MÖKILLÄ VUONNA 2019 Ritva kaatui lonkkansa päälle niin, että se murtui. Ritvalla todettiin Parkinsonin tauti, siksi hän kaatui.

Kesällä 2023 teimme Ritvan kanssa vielä kaksi reissua Loimaan­mökille. Olin ostanut pakettiauton ja rakentanut siihen telineen, että sain nostettua Ritvan hyvin etupenkille. Kun askartelin jotain ulkona, toin Ritvan pyörätuolissa pihalle. Olin tehnyt mökille ulkosaunan ja suihkun. Mökillä häntä oli hyvä hoitaa, koska siellä ei ollut rappusia eikä kynnyksiä.

79-vuotias Martti Romppanen teki vaimostaan Ritvasta ja yhteisistä muistoista valokuvakirjan.

Ritvan kanssa aika vain meni, eikä kummallekaan tullut yhtään mieleen puhua siitä, mitä tapahtuu, kun jommastakummasta aika jättää. Kaikesta huolimatta Ritvan luonne pysyi mukavana. Mutta totta kai häntä piti kannustaa. Sanoin, että nukutaan yksi yö, huomenna on uusi aamu. Vakuutin hänelle, että jos tänään on heikko olo, ei kannata ajatella, että huomenna olisi samalla tavalla. Ja kun nukut yön ja saat uusia ohjeita, olet erilainen huomenna.

JOUDUIN SITTEN itse sairaalaan virtsakivien takia. Sillä aikaa kodinhoitaja ja tyttäremme Marika hoitivat Ritvaa. Tulin sairaalasta lauantaina kotiin ja kaikki oli hyvin. Tuli sunnuntai, ja illalla soitettiin vielä Ritvan kanssa videopuhelu Marikalle.

Laitoin Ritvan yhdeksän maissa nukkumaan. Pari tuntia myöhemmin hän sanoi, että nyt tuli Meilahden reissu. Soitin hätäkeskukseen, ja hän keskusteli virkailijan kanssa.

Ritvan käsiä puristaessani tunsin, ettei hänen toisessa kädessään ollut voimaa ollenkaan. Hän sanoi, että päässä on särkyä.

Ambulanssi tuli. Kysyin Ritvalta, mitä laitan reppuun mukaan. Hän sanoi, että laita se peitto. Siitä tiesin, ettei kaikki ollut hyvin. Kuka lähtee sairaalaan peiton kanssa?

Ritvalla oli vakava verenvuoto aivoissa. Sanoivat sairaalasta, että ala tulla vain heti, että Ritva on vielä sen verran tajuissaan.

Se oli keskiaivorunkojen välissä oleva iso vuoto. Mitään ei ollut tehtävissä. Sunnuntaina aamuyöllä olimme Marikan kanssa sairaalassa. Saattohoito alkoi. Se oli surullinen paikka.

Saattohoito jatkui kuusi päivää. Ritva kuoli 76­vuotiaana joulukuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2023.

EN TIEDÄ, miten elämä siitä eteni. Se oli raskasta aikaa. Omaiselle tulee paljon tehtävää, kun läheinen kuolee. Pitää hoitaa asioita ja lopulta kaikki katkeaa, pankkiasiat ja muut.

Ritvan kuolema tuli yllätyksenä. Emme olleet puhuneet mitään siitä, että mitä sitten, kun toinen lähtee täältä, joten jouduin tekemään ratkaisut yksin.

Mietin pitkään hautapaikkaa ja tulin siihen tulokseen, että mennään Loimaalle Ritvan isän ja äidin hautaan. Nyt on Marikan kanssa puhuttu, että myös minä menen sinne ja Marika menee. Menemme kaikki samaan paikkaan.

Kun Ritva vielä eli, jaoin olohuoneen pöydän ääressä lääkkeemme. Ritva istui tuolissaan ja tarkkaili. Kysyin aina häneltä, menikö oikein. Vieläkin, kun jaan lääkkeitä vain itselleni, niin keskittyessäni siihen yhtäkkiä luulen, että Ritva on vieressäni. Tulee vieläkin kysyttyä, että menikö oikein. Ikävälle ei voi tehdä mitään. Se vain on. Se hyvä puoli tässä on ollut, että olen kakarana nähnyt, miten elämä menee. Olen ollut seitsemän vanhana keskellä yötä ukin sängyn vieressä, kun hän veti viimeiset henkäykset.

HAUTAJAISTEN JÄLKEEN tein Ritvasta valokuvakirjan. Albumi alkaa siitä, kun hän oli töissä vastavalmistuneena apuhoitajana Rinnekodissa ja seuraavana tulevat kihla­ ja hääkuvamme. Valokuvia on myös siitä, kun nuorina olimme Ahmovaarassa ja kävimme Kolilla. Kun tyttäremme Marika syntyi, tuli jo värikuvia. Reissussa Ritva on Kiinan muurilla ja kirjailija Agatha Christien jalanjäljillä. Kuvissa näkyy myös viimeinen kesälomamme Lapissa.

Meille tuttu pappi Jukka-Mikko Karjalainen siunasi Ritvan Hietaniemen hautausmaan kappelissa. Tunnemme Jukka­Mikon monen vuosikymmenen takaa. Ritvan arkun lisäksi olen ottanut hänen siunauspuheestaan kuvan ja liittänyt senkin Ritvan valokuva­albumiin. Niihin kuviin albumi päättyy.

Käyn Ritvan haudalla pyhäinpäivänä, ja jo ennen sitä. Vien haudalle aina Ritvan kukat. Ne ovat vaaleanpunaisia ruusuja. Arkun kannella oli samanvärisiä.

SUHTAUTUMISENI KUOLEMAAN ei ole oikeastaan muuttunut Ritvan kuoleman jälkeen. Joskus silloin, kun vakava sairaus tuli, ajattelin kuolemaa. Mutta olen saanut vastauksen unessa: kuolema ei ole niin paha asia kuin luullaan. Minulle näytettiin, miten se menee.

Surussa minua on auttanut se, että on ollut paljon askareita. Työ on tavallaan pelastanut. Loimaan­mökillä korjasin viime talvena katon. Laitoin myös uuden lattian ja savupiipun. Pohjois­Karjalassa olen ollut metsää raivaamassa.

Ajatuksiin ei saa ruveta kerryttämään pahaa mieltä. Täytyy osata olla valoisella mielellä huomisesta, ja muutenkin täytyy ymmärtää, että tämä on elämä. Aina joskus se joltakin loppuu. Sillä tavalla se vaan menee. Pitäisi kuitenkin olla ystäviä, joiden kanssa jakaa asioita.

Mutta ei minulla ole täältä kiire pois. Täällä on mukava olla niin kauan kuin vain pidetään. Ahmovaara on paras paikka. Mikään ei ole niin hyvää kuin se, kun menen vanhan kotipaikan metsään, jossa olen ollut jo pienenä poikana ja jonka olen aikuisena raivannut. Istun kannon nokkaan ja katselen maisemaa.

Ritvan kotipaikka Loimaa on minulle myös tärkeä. Kun olen tehnyt siellä päivän töitä, menen istumaan saunan kuistille ilta­aurinkoon. Siinä istuttiin Ritvan kanssa.” ■

Lopunaikojen merkkien näkijät

Terhi Törmälehto kirjoitti romaanin kristityistä sionisteista, jotka näkevät maailman henkivaltojen taistelukenttänä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

Aamulla on kylmä. Päivällä on kuuma. Työ on raskasta ja likaista. Sellaisia ovat Terhi Törmälehdon muistot liki kolmenkymmenen vuoden takaa israelilaisen kibbutsin kiivipelloilta. Hän oli lähtenyt sinne lukion jälkeen vetämään henkeä. Taustalla ei ollut mitään suurta aatteen paloa vaan ennemminkin halu nähdä maailmaa ja kokea uutta.

Omasta kokemuksesta oli apua, kun Törmälehto kirjoitti elokuussa ilmestynyttä romaaniaan He ovat suolaa ja valoa. Romaanin toinen päähenkilö, lääkäri Susanna, on vapaaehtoistyössä laittoman juutalaissiirtokunnan viiniviljelmällä palestiinalaisalueella. Pitkinä ja uuvuttavina työpäivinä Susannaa siivittää vahva vakaumus, että hän on oikealla asialla, Jumalan tahtoa toteuttamassa.

Susanna on kristitty sionisti. Hänelle Israelin valtiossa on kyse Raamatun profetioiden täyttymisestä. Susanna odottaa lopunaikoja ja Jeesuksen toista tulemista, mutta sen edellytyksenä on juutalaisten kokoaminen Israeliin. Sitä vauhdittaakseen Susannakin on osallistunut niin kutsuttuun alija-työhön eli maksanut juutalaisten muuttomatkoja Israeliin.

Lopunaikojen odotus ja sen merkkien näkeminen maailman tapahtumissa on ollut yksi kristinuskon juonne ihan alkuseurakunnasta asti. Varhaiset kristityt odottivat Jeesuksen palaavan jo heidän elinaikanaan, mutta sitä mukaa, kun tuo paluu on viivästynyt, tuntuu kiivain ja äänekkäin odotus jääneen herätyskristillisyyden huoleksi. Kristilliseen sionismiin se kuuluu olennaisesti.

– Lopunaikojen merkit kiinnostavat minua kovasti. Niitä voi nähdä luonnonilmiöissä, mutta myös sodissa ja levottomuuksissa sekä länsimaiden moraalisessa rappiossa. Ja myös kristittyjen vaino on yksi merkki, johon usein viitataan. Fundamentalistisessa uskonnollisuudessa ja myös politiikassa on aika tyypillistä nähdä itsensä jotenkin uhattuna – että meitä ei nyt hyväksytä tai meidät hiljennetään, Törmälehto sanoo.

ROMAANIN AIHE oli elänyt Terhi Törmälehdon mielessä jo pitkään. Hän halusi käsitellä uskonnollista fundamentalismia, jota kristillinen sionismikin edustaa. Taustatyötä tehdessään hän luki aihetta käsittelevää tutkimusta, perehtyi asialle omistautuneiden järjestöjen työhön, liittyi niiden sähköpostilistoille ja luki niiden julkaisemia lehtiä. Hän katsoi israelilaisia sarjoja suoratoistopalveluista ja jopa opiskeli hepreaa Duolingo-

sovelluksen avulla. Hän myös teki kaksi matkaa Israeliin ja Palestiinaan.

Törmälehto kertoo, että kirjoittaminen on hänelle eräänlaista tutkimusta.

– Kaikissa kolmessa romaanissani on ollut joku ilmiö tai kysymys, joka on kiehtonut minua. Olen lähtenyt selvittämään, mitä se merkitsee ihmisille, jotka ovat sen sisällä, ja toisaalta niille, jotka ovat sen liepeillä tai joutuvat haluamattaankin tekemisiin sen kanssa – tai ehkä ihailevat sitä. Ja miltä se näyttää kauempaa katsottuna.

Törmälehdon edellisessä romaanissa, hänen isosisästään Taavi Törmälehdosta kertovassa Taavissa, tuo ilmiö oli sotasankaruus. Esikoisteos Vaikka vuoret järkkyisivät puolestaan tarkasteli nuoren naisen uskonnollista etsintää ja karismaattista kristillisyyttä.

UUDEN ROMAANIN toinen päähenkilö lopunaikoja odottavan Susannan rinnalla on Anu. Hän on opettaja, joka on matkustanut Israeliin, koska on kokenut Jumalan ohjanneen hänet sinne. Anu tarkkailee jatkuvasti pieniäkin tapahtumia ympärillään ja oman mielensä liikkeitä nähdäkseen niissä rukousvastauksia ja merkkejä Jumalalta.

Terhi Törmälehdolle Anun ja Susannan edustama puhetapa ja ajatusmaailma ovat jonkin verran tuttuja teinivuosilta, jolloin hän liikkui erilaisissa kristillisissä yhteisöissä. Hän arvioi jo silloin katsoneensa ihmisten toimintaa kuin antropologin tai kielitieteilijän silmin.

Romaanin henkilöiden mustavalkoisen maailmankuvan kuvitteleminen ja kuvaaminen oli Törmälehdon mukaan hänelle helppoa siksikin, että hän arvioi olevansa itse jollakin tapaa monomaani ja yhden asian ihminen. Joskus hän on miettinyt, että hänestäkin olisi voinut tulla henkilöidensä kaltainen.

Ei kuitenkaan tullut. Pikkuhiljaa Törmälehto erkaantui herätyskristillisistä porukoista. Hän huomasi, ettei hänen uskonsa ollut niin vahvaa ja yksiselitteistä kuin millaiseksi usko niissä yhteisöissä käsitettiin.

– Eikä ollut kyse siitä, että minulta olisi vaadittu jotakin tai minua olisi painostettu, vaan ihan siitä, miten sen itse koin.

Monille lukijoille Törmälehdon romaanin henkilöissä hämmentävintä lienee heidän peittelemätön uskonsa siihen, että maailma ja ihmisen sielu ovat erilaisten henkivaltojen taistelutannerta. Siksi on jatkuvasti oltava valppaana. ”Jokainen tie on kaita tai lavea, henget ovat kaikkialla. Onhan Rovaniemikin henkivaltojen taistelukenttä”, romaanin Anu ajattelee.

Terhi Törmälehto arvioi, että uskonto ei ole ainoa elämänalue, jossa ihmisen taipumus mustavalkoiseen ajatteluun näkyy. Sitä on myös politiikassa ja erilaisissa elämäntapavalinnoissa.

– Puolisoni on Kolumbiasta. Siellä uskonnollisuus on paljon arkisempi osa ihmisten elämää kuin meillä ja siihen mahtuvat myös selittämättömät asiat. Siellä ei ajatella, että ihmiset, joilla on hengellisiä kokemuksia tai jotka uskovat vaikka saavansa Jumalalta merkkejä, ovat jotenkin hölmöjä tai hihhuleita, Törmälehto kertoo.

KUN JULKISUUDESSA käsitellään esimerkiksi herätysliikkeitä tai muuta konservatiivisempaa uskonnollisuutta, huomio keskittyy Terhi Törmälehdon mukaan useimmiten yhteisön sääntöihin. Ollaan kiinnostuneita siitä, mitä missäkin yhteisössä saa tai täytyy tehdä, esimerkiksi seksuaalisuutta koskevista normeista. Yhteisön vallankäytön sijaan Törmälehto on halunnut tarkastella yksilöitä ja sitä, millaisia ajatusrakennelmia he ovat omaksuneet ja miten he niiden pohjalta toimivat. Toisin kuin monissa tiukkaa hengellisyyttä käsittelevissä teoksissa, Törmälehdon romaanin henkilöt eivät ole uhreja eivätkä pyristele irti jonkin liikkeen tai lahkon otteesta.

Mikä mustavalkoisessa uskonnollisuudessa sitten ihmisiin vetoaa? Törmälehto huomauttaa, että kyllähän ihmisten taipumus mustavalkoisuuteen näkyy muillakin elämänalueilla, on kyse sitten politiikasta tai elämäntapavalinnoista. On me ja sitten ne muut.

– Ihmiset haluavat tuntea olevansa osa jotakin isompaa. Tuon tyyppiseen uskonnollisuuteen ikään kuin kuuluu se, että omaa ajattelua taivutetaan yhteisöön sopivaksi. Mutta samaahan me teemme muuallakin. Jos meillä on vaikka tietty kaveriporukka, jota arvostamme ja johon haluamme kuulua, niin mukaudumme siihen. Jonkinlainen osallisuudenkaipuuhan meillä on kaikilla. En minä ha -

” Fundamentalistisessa uskonnollisuudessa ja myös politiikassa on aika tyypillistä nähdä itsensä jotenkin uhattuna.

”Jumalan

ihana kaupunki”

Kristilliseen sionismiin kuuluu ajatus siitä, että nykyinen Israelin valtio on ennustettu Raamatussa. Kristittyjen enemmistö ei tätä käsitystä jaa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Suomessa heitä on ehkä joitakin kymmeniä tuhansia, Yhdysvalloissa kymmeniä miljoonia. Heitä on paljon myös siellä, missä karismaattinen kristinusko leviää nopeasti, eli Latinalaisessa Amerikassa, joissakin Afrikan maissa ja Koreassa.

Äkkiseltään on vaikea nähdä mitään yhteyttä ristiretkestä kiihkoilevien, aseistautuneiden amerikkalaiskristittyjen ja suomalaisten ikäihmisten Israel-piirien välillä, mutta kumpikin joukko mahtuu kristillisen sionismin kirjoon.

Kristillistä sionismia pelottavimmillaan kuvaa Yle Areenassa julkaistu Tonje Hessen Schein ja Michael Rowleyn ohjaama dokumentti Tuomiopäivän saarnaajat. Se näyttää, millainen kytkös on Jeesuksen paluuta kiihkeästi odottavilla evankelikaalikristityillä ja sillä politiikalla, jota Yhdysvallat Lähi-idässä harjoittaa. Terhi Törmälehto puolestaan kertoo romaanissaan He ovat suolaa ja valoa naisista, jotka tukevat Israelia ja palestiinalaisalueille perustettuja siirtokuntia rukouksin, taloudellisesti tai työpanoksellaan – ja samalla valmistautuvat lopunaikoihin.

lua sellaista inhimillistä tarvetta demonisoida, vaikka tarkastelenkin kriittisesti, mihin se voi johtaa.

– Tiukkaakaan uskontulkintaa ei itsessään ole minusta syytä kammoksua, mutta kun sen seurauksena kajotaan toisten elämään ja oikeuksiin, kuten kristillinen sionismi pahimmillaan palestiinalaisille tekee, ollaan jo ihan toisessa tilanteessa, Törmälehto sanoo. Hän lisää, että halusi romaanissaan tuoda esille myös sen, että kirkon ja kristittyjen piirissä Israelin ja Palestiinan tilanteeseen suhtaudutaan eri tavoin eikä kristillinen sionismi edusta valtavirtaa. Romaaniinsa hän kirjoitti Susannan puolisoksi liberaalin luterilaisen papin, joka vieroksuu vaimonsa edesottamuksia. ■

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart on viime aikoina nähty usein asiantuntijana, kun mediassa on käsitelty Gazan sotaa, Israelia tai Lähi-idän tilannetta. Häntä voi hyvin pyytää kertomaan myös kristillisestä sionismista, sillä hän on tutkinut poliittisen historian väitöskirjassaan suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoriaa ja kirjoittanut aiheesta myös yleistajuisen tietokirjan Luvatun maan lumo: Israelin kristityt ystävät Suomessa.

Ihan aluksi Stewart tähdentää, että kristillinen sionismi ja sionismi ovat eri asioita. Sionismi on juutalainen kansallinen liike, joka tähtäsi juutalaisvaltion perustamiseen. Israelin valtion perustamisen jälkeen sionismissa on ollut kyse Israelin poliittisesta tukemisesta.

– Kristillinen sionismi puolestaan on aate, jonka mukaan juutalainen sionismi ja myöhemmin Israelin valtio kuuluvat Jumalan suunnitelmaan ja ne on erikseen Raamatussa ennustettu. Tätä ajatusta juutalaiset sionistit eivät jaa, ainakaan samoin perustein, Stewart sanoo.

Eivät ajatusta jaa myöskään kaikki kristityt. Kristillisen sionismin taustalla oleva käsitys, että historian kulusta ja Jumalan suunnitelmista voitaisiin tietää jotakin

noin yksityiskohtaisesti, poikkeaa kristinuskon valtavirrasta. Tuollaista ajattelua löytyy Stewartin mukaan lähinnä sellaisesta protestanttisesta kristinuskosta, jossa irrottaudutaan traditiosta ja uskotaan, että Raamattua voisi lukea kirjaimellisesti. Sen sijaan vanhojen kirkkojen teologia ei tarjoa tuon kaltaiselle ajattelulle otollista kasvualustaa.

KRISTILLISELLÄ SIONISMILLA ei ole yhtä yhtenäistä oppirakennelmaa, vaan Timo R. Stewartin mukaan kyse on erilaisista, enemmän tai vähemmän johdonmukaisista teologisista kehikoista, joihin tietyt Raamatun kohdat ja Israelin valtio sijoitetaan. Monimutkaisin ja Stewartin mukaan myös sisäisesti johdonmukaisin näistä on niin kutsuttu premillenialistinen dispensationalismi. Sanahirviö pitää sisällään ajatuksen, että maailmanhistoriassa on erilaisia jaksoja, joissa Jumala suhtautuu ihmisiin eri tavoin. Yksi tällainen jakso on kirkon aikakausi, joka alkoi seurakunnan syntymisestä ja tulee päättymään ylöstempaukseen eli siihen, että Jeesus palaa herättämään kuolleet ja nostamaan uskovat ylös taivaaseen.

– Ylöstempauksen jälkeen alkavat sitten ne viimeiset historian vaiheet, jotka liittyvät juutalaisiin. Jumala tuo juutalaiset takaisin maahansa ja antaa sen heille. Yleensä tähän liittyy vielä se, että juutalaiset lopulta kääntyvät Jeesuksen puoleen. On siis kaksi kansaa ja niille eri lupaukset: juutalaiset ovat Jumalan maallinen kansa ja kristityt Jumalan taivaallinen kansa, Stewart kuvailee. Hänen mukaansa premillenialistinen dispensationalismi on kristillisen sionismin oppirakennelmista kaikkein raflaavin, ja siksi useimmat journalistiset kirjat, dokumentit ja artikkelit keskittyvät siihen. Suomessa tätä käsitystä edustavat Stewartin arvion mukaan vain suhteellisen harvat – ehkä tunnetuin esimerkki on saarnaaja Leo Meller. – Tavallisempaa on viitata joihinkin Raamatun kohtiin ilman, että oikeastaan avataan sitä, mikä logiikka siinä on.

Tällainen raamatunkohta on esimerkiksi Jumalan lupaus Abrahamille Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa: ”Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat.” Sen tulkitaan liittyvän Israelin valtioon ja laajemminkin juutalaisiin.

Usein siteerataan myös Jeesuksen puheita, jotka koskevat lopunaikoja. Stewart ottaa esimerkiksi vertauksen viikunapuusta: ”Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä.” Sitä tulkitaan niin, että viikunapuun lehtiminen tarkoittaa Israelin valtiota. Israel on paitsi osa Jumalan suunnitelmaa ja, niin kuin on tapana sanoa, Jumalan omaisuuskansa, myös merkki kristityille siitä, että Jeesuksen paluu on lähellä.

SUOMESSAKIN KRISTILLINEN SIONISMI on yleisintä herätyskristillisissä liikkeissä ja yhteisöissä, esimerkiksi helluntaiseurakunnassa ja luterilaisessa niin kutsutussa viidennessä herätysliikkeessä, mutta Timo R. Stewart huomauttaa, että toiminnassa on mukana muitakin.

– Jos määritellään kristillisen sionismin olevan sitä, että uskoo Raamatun sisältävän viittauksia nykyiseen Israelin valtioon eli tavallaan ennustavan tulevaisuuden tältä osin, niin sen

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart on perehtynyt poliittisen hirtorian väitöskirjassaan suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoriaan.

edustajia löytyy kyllä luterilaisesta kirkosta melko laajasti.

Kirkon johto ei ole kristilliselle sionismille juuri lämmennyt. Stewart kertoo, että useat arkkipiispat ovat pyrkineet toppuuttelemaan kristillistä sionismia ainakin silloin, kun se menee politiikan alueelle.

– Mutta ei sitä muuten ole kovin laajalti haastettu.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tehnyt jo kauan ja näkyvästi yhteistyötä palestiinalaisalueilla toimivan Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Kirkon emerituspiispa Munib Younan esimerkiksi opiskeli teologiaa Suomessa ja on ollut Suomessa usein nähty vieras.

Stewartin mukaan kristillinen sionismi on palestiinalaiskristityille hankala asia, varsinkin silloin, jos siihen liittyy poliittisia kannanottoja.

nähty, että siellä asuu muitakin ihmisiä. Ja jos siitä huomautetaan, vastaus saattaa olla, että palestiinalaiset eivät ole oikea kansa tai he eivät oikeastaan kuulu sinne, Stewart sanoo.

Hänen mielestään kristillinen sionismi tavallaan kutistaa oikeat, elävät ihmiset jonkinlaisen kosmisen draaman pelinappuloiksi. Oikeudenmukaisuus unohtuu, kun kyse on Jumalan suurista linjoista.

”

Kristillinen sionismi kutistaa ihmiset jonkinlaisen kosmisen draaman pelinappuloiksi.

TUTKIJA TIMO R. STEWART

– Palestiinalaiskristityt kokevat tulevansa siinä täysin ohitetuiksi. He eivät pysty ymmärtämään, miten ulkomaiset kristityt, joista monet tuntevat aika huonosti alueen tilannetta ja olosuhteita, voivat tulla sanomaan, että teidän kotimaanne ei kuulu teille. Ja että sitä perustellaan kristillisellä uskolla.

Joskus kyse saattaa olla myös tietämättömyydestä. Suomessa asuessaan Munib Younan kutsuttiin usein seurakuntiin puhumaan. Joskus tilaisuuksissa liehui Israelin lippu ja laulettiin Israelin kansallislaulua.

– Kun kiinnostus on ollut satakymmenprosenttisesti alueen juutalaisissa, ei ole välttämättä

– Heille esimerkiksi Israelin valtion omistusoikeus vaikkapa koko Jerusalemiin on ihan selvä asia, koska Jumala on sen Israelille luvannut. Kuitenkin Itä-Jerusalem on miehitettyä aluetta ja Israelin sinne rakentamat siirtokunnat ovat yksiselitteisesti laittomia. Tästä on olemassa Kansainvälisen tuomioistuimen hiljattain tekemä päätös. Tässä tilanteessa olisi Stewartin mielestä johdonmukaista, että kristilliset sionistit sanoisivat Jumalan tahdon olevan heidän mielestään väkevämpi kuin kansainvälinen laki – ”näin se vain on, koska Herra tahtoo”. Yleensä he kuitenkin tarttuvat mieluummin Israelin poliittisen oikeiston tarjoamiin argumentteihin.

KEITÄ SITTEN ovat kristilliset sionistit Suomessa? ”Hehkuva sionisti” – sellaiseksi itsensä määritteli kirjailija Hilja Haahti, jonka syntymästä tuli syyskuussa kuluneeksi 150 vuotta. Viime vuosisadan alussa Suomessakin elettiin sionistisen innostuksen aikaa, ja Haahti oli ajan hengessä mukana. Kipinän hän sai tehdessään taustatöitä vuonna 1903 ilmestynyttä Israelin tyttäret -romaaniaan varten.

– Hilja Haahti käy hyvin muistutukseksi siitä, että kristillisellä sionismilla on Suomessa pitkät, luterilaiset ja eurooppalaiset juuret, vaikka usein sen ajatellaan olevan tuontitavaraa angloamerikkalaisesta herätyskristillisyydestä, sanoo teologian tohtori ja pappi Risto Auvinen, joka on Suomen Karmel-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.

Hän näkee 1800-luvun lopulla virinneen sionistisen innostuksen taustalla muutoksen siinä, miten Raamattua ja sen Israelia koskevia kertomuksia ja lupauksia alettiin kirkossa tulkita. Perinteisessä, niin kutsutussa korvausteologiassa oli ajateltu, että koska juutalaiset hylkäsivät Jeesuksen, kristillinen kirkko olisi ottanut juutalaisten paikan Jumalan valittuna kansana. Tätä näkemystä haastamaan nousi Israel-keskeinen raamattuteologia, jonka mukaan Jumalan lupaukset toteutuvat Israelin kansan kohdalla sellaisina kuin ne Vanhassa testamentissa on annettu.

Auvinen itse löysi kristillisen sionismin teologian opintojensa ja tutkimustyönsä myötä. Hänen erikoisalaansa on Uuden testamentin tutkimus. Väitöskirjassaan hän tutki juutalaisen filosofin Filon Aleksandrialaisen ajattelua.

– Mitä enemmän tutustuin Uuteen testamenttiin ja toisen temppelin ajan juutalaisuuteen, sitä selvemmin tajusin, kuinka kaukana esimerkiksi me suomalaiset luterilaiset olemme alkuseurakunnan Israel-keskeisyydestä. Korvausteologia ei enää tuntunut uskottavalta. Paljon helpompi minun on puolustaa nyky-Israelin ja Raamatun Israelin välistä yhteyttä.

”RAAMATUN JA ISRAELIN puolesta”, kuuluu Suomen Karmel-yhdistyksen tunnuslause.

– Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että meille Raamattu on se lähtökohta, jonka pohjalta tarkastelemme kysymystä Israelin maasta ja valtiosta. Se pitää sisällään myös Raamatun ja Israelin kansan historian opettamisen ja juutalaisten tapojen ja kulttuurin esiin tuomisen, Risto Auvinen selventää.

Hän lisää, että toiminnassa mukana olevilla saattaa olla hyvinkin erilaisia teologisia lähtökohtia, eikä kaikilla välttämättä ole sellaisia ollenkaan.

Eräänlainen työohje Karmel-yhdistykselle löytyy Vanhan testamentin Jesajan kirjan 62. luvusta. Siinä on esitetty profetia Jumalan ihanasta kaupungista. Se alkaa näin: ”Siionin tähden minun on puhuttava, Jerusalemin takia en voi vaieta, ennen kuin oikeus nousee siellä kuin aurinko ja pelastus kuin leimuava soihtu, ennen kuin kansat näkevät sinun vanhurskautesi ja kuninkaat sinun kirkkautesi.”

– Sen näyn sisältämän kehotuksen ja lupauksen hengessä me toimimme.

KARMEL-YHDISTYKSELLÄ ON pohjoismainen tausta. Norjalainen pappi Per Faye-Hansen auttoi toisen maailmansodan aikana juutalaisia pakoon natsien miehittämästä Norjasta ja joutui lopulta pakenemaan itsekin. Vuonna 1945 hän perusti Skandinaavisen Karmel-instituutin vastalauseena Norjan lähetysseuran antisionismille nähtyään, kuinka monet natsien kanssa yhteistyötä tehneet virkamiehet ja poliitikot jatkoivat sodan jälkeen entisissä tehtävissään niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

– Antisemitismi ei kadonnut holokaustin jälkeen mihinkään, vaan se meni ikään kuin maan

alle ja kätkeytyi rakenteisiin. Sieltä se on pulpahdellut esiin aika ajoin, Auvinen sanoo. Antisemitismin vastustaminen on myös vuonna 1949 perustetun Suomen Karmel-yhdistyksen keskeisiä tehtäviä. Karmel-yhdistys on Risto Auvisen mukaan opetus- ja vaikuttamisjärjestö. Se ei tee lähetystyötä. Sen sijaan sillä on ollut Israelissa erilaisia yhteistyöhankkeita. Edelleenkin yhdistys tunnetaan parhaiten siitä, että se vuonna 1962 aloitti ensimmäisenä Suomessa vapaaehtoisten työntekijöiden viemisen Israelin kibbutseille.

– Olemme aina halunneet olla eri tavoin rakentamassa Israelin valtiota ja israelilaista yhteiskuntaa. Olemme kokeneet, että olemme sen velkaa juutalaisille. Kun nuori Israelin valtio otti holokaustin jälkeen ensimmäisiä askeliaan, oli meidänkin velvollisuutemme yrittää jollakin tavalla korvata sitä vahinkoa, mitä kristityt olivat juutalaisille aiheuttaneet, Auvinen sanoo.

Teologian tohtori ja pappi Risto Auvinen toimii Suomen Karmel-yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Hän löysi kristillisen sionismin opintojensa ja tutkimustyönsä myötä.

– Ajattelemme, että Israelin valtiolla on paitsi historiaan myös Raamattuun perustuva legitimiteetti eli olemassaolon oikeus. Israelin valtio on osa Jumalan toimintaa. Kirkko ei ole tullut Israelin sijaan, vaan Israelille tarkoitetut hengelliset siunaukset kohdistuvat edelleenkin siihen maahan ja kansaan.

”Israelin valtiolla on paitsi historiaan myös Raamattuun perustuva olemassaolon oikeus.

PAPPI

RISTO AUVINEN

YKSI KARMEL-YHDISTYKSEN tehtävistä on Risto Auvisen mukaan myönteisen Israel-kuvan edistäminen. Työtä on kuulemma myös kristillistä sionismia koskevien käsitysten korjaamisessa. – Kristillinen sionismi ei ole apartheidia. Eikä se ole minkään kolonialistisen järjestelmän kannattamista. Eikä myöskään rasismia, Auvinen luettelee.

Mutta poliittista kristillinen sionismi Auvisen mukaan kyllä on. Hän muotoilee asian niin, ettei uskontoa ja politiikkaa voi tässä tapauksessa erottaa toisistaan.

– Sen sijaan siitä, millainen Israelin valtion pitäisi olla, kristillisen sionismin piirissä on hyvinkin paljon erilaisia näkemyksiä. Eivät kaikki ole aina hyväksyneet Israelin valtion politiikkaa. Maan omistukseen Auvisella ja hänen järjestöllään on tiukka kanta: maa kuuluu juutalaisille, ja heillä on siksi myös oikeus rakentaa siirtokuntia muinaisen Juudean ja Samarian alueille. Paitsi että siirtokuntien sijasta Auvinen puhuisi mieluummin kaupungeista tai taajamista. Kun Auviselta kysyy palestiinalaisten asemasta ja siitä, miten pitkään jatkunut konflikti alueella pitäisi ratkaista, hän sanoo heti aluksi, että puhuu nyt vain omasta puolestaan.

– Minusta ratkaisun pitäisi lähteä siitä, että kaikki sillä alueella asuvat hyväksyvät Israelin valtion olemassaolon ja maanomistusoikeuden. Sen jälkeen lähdettäisiin sitten rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on hyvä olla. Kriisi ei ratkea niin kauan kuin Israelin olemassaolo tai sen maahan liittyvät oikeudet kiistetään.

– En näe kahden valtion mallia mitenkään realistisena. Tilanne on hyvin vaikea, sillä poliittinen islam ei tule koskaan hyväksymään Israelin valtiota. ■

Tuntematon, joka odottaa jokaista

Ei ole helppoa vain olla kuolemaa lähestyvän ihmisen lähellä, mutta se voi olla kaikkein tärkeintä, sanoo uskontotieteilijä ja pappi Owe Wikström.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN KUVA ULLA MONTAN / NATUR & KULTUR

Vaatteita, muistikirja, sormukset, lompakko. Lääkkeitä, karamelleja, hiusharja, romaani ja muutama sanaristikkolehti. Uskontopsykologian emeritusprofessori Owe Wikströmin vuonna 2014 julkaistu kirja Den dolda dörren (Kätketty ovi) alkaa listalla tavaroista, jotka hän saa mukaansa sairaalasta äitinsä kuoleman jälkeen.

Pitkän ja rikkaan elämän elänyt äiti oli nukkunut pois ystävien ympäröimänä kuunneltuaan diakonin lukeman siunauksen. Saman päivän iltana Wikström pysäytti auton merenrantaan ja jäi katsomaan tähtitaivaalle.

Missä äiti on nyt, minne hän meni? hän pohti. Upsalassa asuva Wikström on käsitellyt kuolemaan ja elämän rajallisuuteen liittyvää epävarmuutta sekä uskontotieteen alaan kuuluvissa tutkimusartikkeleissaan että kansantajuisissa kirjoissaan.

Hän luonnehtii kuolemaa elämään kuuluvaksi väistämättömäksi riskiksi: joudumme elämään joka päivä sen kanssa, että itselle tai jollekin läheiselle voi tapahtua jotakin peruuttamatonta. Kuolemaa on kuvattu myös prosessiksi, joka alkaa esimerkiksi siitä, että ihminen saa kutsun sairaalaan ja hänelle kerrotaan syöpäkasvaimen leviämisestä.

Tietoisuus elämän päättymisestä on Wikströmin mukaan ”kätketty ovi”, joka on jokaisen ihmisen sisimmässä. Kukaan meistä ei voi välttää kulkemista tuosta ovesta, jonka takana olevaa emme tunne.

– Kohtaamme suuren kysymyksen siitä, onko kuoleman jälkeen jotakin. Onko jotakin objektii­

vista, johon voisimme turvautua kuoleman edessä? Voimmeko ylipäätään kuvailla tai ymmärtää sitä, mitä kuoleman jälkeen on?

JOTKUT VASTAAVAT edellä mainittuihin kysymyksiin kyllä, toiset ei. Monien vastaus on ehkä. Uskontotieteilijänä Owe Wikström on perehtynyt muun muassa lääketieteen, filosofian, teologian, hengellisten kokemusten, jälleensyntymisuskon ja kuolemanrajakokemusten avaamiin näkökulmiin. Hänen vastauksensa objektiivista tietoa koskevaan kysymykseen on kielteinen. – Tietomme näistä asioista on nolla. Meillä ei ole mitään empiirisesti todennettavia vastauksia siihen, onko kuoleman jälkeen jotakin. Sen vuoksi monet välttelevät kuolemaan liittyviä kysymyksiä tai ohittavat ne vitsailemalla, mutta ei niistä sillä tavalla pääse eroon. Ne pysyvät silti voimakkaina ja hallitsevat ihmistä, hän sanoo. Wikströmin mielestä kuolemankysymysten tulisi saada olla olemassa kaikessa vaikeudessaan. – Puhuessamme tai kirjoittaessamme kuolemasta kerromme väistämättä itsestämme, koska se on ainoa lähtökohta, joka meillä on. Se, mitä itsellemme on tapahtunut, hän sanoo.

USEIMPIEN MEISTÄ on vaikeaa sisäistää ja ottaa vakavasti sitä, että oma elämä loppuu. Tämä johtuu Owe Wikströmin mukaan siitä, että koemme todellisuuden oman minuutemme kautta. Den dolda dörren ­kirjassa hän siteeraa filosofi Epikurosta: ”Siellä, missä olemme, kuolemaa ei ole, ja missä kuolema on, siellä meitä ei ole.”

– Samalla kyse on tunneperäisestä reaktiosta: emme halua kohdata kas­

votusten sellaista, mikä on meille vaikeaa.

Wikström kohtasi kuolemasta johtuvan eksistentiaalisen epävarmuuden konkreettisesti, kun hän työskenteli ennen tutkijanuraansa sairaalapappina. Kun potilaat näkivät, että pappi tuli osastolle, moni pelästyi. Reaktio on hyvin ymmärrettävä.

– Vieraillessamme esimerkiksi teho ­ osastolla katsomassa läheistä, joka on katoamassa luotamme, tulemme itsekin osallisiksi elämän katoavaisuudesta, Wikström sanoo.

– Kuoleman läheisyys on uhkaavaa, koska se koskee myös minua. Siksi vetäydymme mieluum­

min pois kuoleman kohtaamisesta. Joku saattaa sanoa: ”Älä välitä siitä, ole iloinen. Ota olut, juo kahvia tai tee jotain muuta.”

Toisaalta huomion suuntaaminen muualle ei Wikströmin mukaan ole välttämättä pakenemista tilanteesta. Kuoleman pitäminen tietyn etäisyyden päässä kertoo myös kyvystä käsitellä todellisuutta. Sen avulla voimme jatkaa eteenpäin, vaikka ymmärrämme, että elämään kuuluu surun hetkiä ja lopulta siirtyminen pois.

– Itse täytän pian 80 vuotta. Olen matkalla kohti jotain tuntematonta. En haluaisi ajatella vanhenemista, mutta vanhenen silti, hän sanoo.

– Mutta kun itselle tapahtuu jotain vakavaa tai lapsi, joka on osa minua itseäni, kuolee, nämä asiat saavat täysin toisenlaisen luonteen.

KUOLEMA PALJASTAA Owe Wikströmin mukaan sen, että elämässä on sellainen hiljainen puoli, jota kognitiivinen psykologia ei täysin tavoita. Hän selittää ajatusta esimerkin avulla: Tapaat ihmisen, joka on saanut syöpädiagnoosin. Kolmen viikon kuluttua tapaatte uudelleen, ja hän kertoo, että syöpä on levinnyt. Mitä sellaisessa tilanteessa pitäisi sanoa?

– Kun tapasin sairaalapappina potilaan, joka oli mennyt viikon aikana paljon huonompaan

symyksiin torjuvasti, saattaa avautua pohtimaan syviä olemassaolon kysymyksiä.

– Näin voi tapahtua esimerkiksi kovapintaiselle ateistille, joka on elänyt käytännönläheistä elämää kuorma-auton kuljettajana jossain syrjäseuduilla. Elämän loppumetreillä hän saattaa kysyä: ”Sinä kun olet pappi, voisitko sanoa minulle jotain järkevää?”

PAPILTA SAATETAAN Owe Wikströmin mukaan odottaa selkeitä vastauksia siihen, mikä odottaa kuoleman ”sumuisen, salaperäisen ja piilotetun” oven takana. Onko toisella puolella vain tyhjyys, vai onko olemassa jokin ulkoinen todellisuus, joka välittää ihmisestä?

Toimiessaan sairaalapappina Wikström ei tarjonnut tällaisiin kysymyksiin suoria vastauksia vaan asettui niitä kysyvän ihmisen rinnalle.

kuntoon, asiasta oli hyvin vaikea puhua. Sellaisessa tilanteessa ei voi enää laskea leikkiä, vaan edessä on seinä, jota ei voi kiertää.

Ihmisyys näyttäytyy Wikströmin mukaan syvimmillään hetkissä, joissa on kysymys kuolemasta, elämän merkityksestä ja sellaisesta kärsimyksestä, jota ei voi lääkkeillä hoitaa. Hänen mukaansa vakavasti sairastuneet ihmiset kysyvät samoja kysymyksiä, joita pohditaan eksistentialismiksi kutsutussa filosofian suuntauksessa.

– Ei ole helppoa vain olla toisen lähellä, mutta se voi tällaisessa tilanteessa olla kaikkein tärkeintä. Sairaalapappina tunsin oloni usein vaikeaksi, mitättömäksi ja halvaksi, mutta kun nousin läh-

teäkseni, potilas saattoi kiittää minua valtavan helpottuneena. Enkä ollut sanonut sanaakaan, vain ollut siinä.

– Emme pääse näitä asioita pakoon sillä, että elämme mieli maassa. Mutta kuuntelemalla vakavasti sairastunutta ihmistä ja olemalla hänen kanssaan voimme ehkä auttaa häntä löytämään oman tiensä.

KIRJASSA Den dolda dörren Owe Wikström kertoo keskusteluryhmästä, jossa elämänkatsomuksiltaan erilaiset ihmiset jakavat kuolemaa koskevia ajatuksia ja kokemuksia ja lukevat aihetta valottavia tekstejä. Wikströmin mukaan ryhmän kuvaus on kooste siitä, miten sellaiset keskustelut tavallisesti etenevät. – Monet haluavat osallistua tällaisiin ryhmiin ja puhua suurista elämänkysymyksistä. Uskon, että vaikka kysymykset ovat vaikeita, niistä puhuminen ei ole vaarallista. Vaikeus osoittaa, että käsittelemme jotain elintärkeää, hän sanoo.

Ryhmässä yksi keskustelija on vakuuttunut siitä, että minuus lakkaa olemasta, kun kuolevan ihmisen aivot eivät enää saa happea. Toinen jättää asian avoimeksi ja muistuttaa, että luonnontiede ei anna vastauksia eksistentiaalisiin kysymyksiin. Kolmas kertoo todellisuudesta, joka on avautunut hänelle kohtaamisessa Jeesuksen kanssa. Neljäs puhuu kauneuden kokemuksista, joiden ajattomuus tuntuu viittaavan todellisuuden tuolle puolen.

Keskustelijat haastavat ja kyseenalaistavat toistensa ajatuksia, mutta kenenkään vakaumus ei muutu tapaamisten aikana. Jakaminen ja kuunteleminen päättyy yhteiseen hiljaisuuteen ja kiitollisuuteen.

Wikströmin mukaan jotkut kristityt ajattelevat virheellisesti, että jokainen ihminen kaipaa sisimmässään Jumalaa. Moni ateisti suhtautuu kuitenkin elämän rajallisuuteen rauhallisesti ja elää tyytyväisenä ilman havaittavaa pelkoa tai ahdistusta. Tällaiset ihmiset eivät juuri kaipaa hengellisyyttä.

Wikström jatkaa kuitenkin, että elämän lopun lähetessä myös ihminen, joka ei ole koskaan ollut uskonnollinen tai on suhtautunut hengellisiin ky-

Kristinuskossa ei ole Wikströmin mukaan kysymys siitä, että ihminen pakenee vaikeita asioita tradition suojiin. Sen sijaan uskonnollinen kieli voi antaa sanat sisäiselle kaipaukselle ja auttaa keskustelemaan syvistä kysymyksistä. Sairaalapapit käyttävät hänen mukaansa usein niin sanottuun negatiiviseen teologiaan kuuluvia ilmaisuja.

– Siinä lähtökohtana on, että kukaan ei tiedä, millainen Jumala todella on, vaan voimme sanoa jotakin vain siitä, mitä hän ei ole: Jumala on mittaamaton, käsittämätön, ääretön ja ymmärryksemme ulottumattomissa. Heti kun joku sanoo, mitä Jumala on, hän puhuu omista mielikuvistaan.

”Vaikka kuolemaan liittyvät kysymykset ovat vaikeita, niistä puhuminen ei ole vaarallista. Vaikeus osoittaa, että käsittelemme jotain elintärkeää.

– Joku voi kokea tällaisen puheen pelottavana, mutta samalla se on myös puhdistavaa. Ihminen voi huomata, että hänen epäilyksillään onkin merkitystä ja epäily tai ahdistus voi sisältää tärkeän viestin. On sanottu, että jos et voi lohduttaa itseäsi muulla tavalla, voit lohduttaa itseäsi ahdistuksellasi.

Den dolda dörren -kirjan loppuluvussa Wikström kertoo omasta yksinkertaisesta luottamuksestaan Jeesuksen lupaukseen, että tämä voi kantaa ihmisen kuoleman rajan yli. Epäily ja epävarmuus ovat kuitenkin hänen uskonsa pysyviä seuralaisia. Hän ei halua selittää pois elämän päättymiseen kuuluvaa vaikeutta.

– Hengellisyys voi auttaa meitä siinä, että uhka saa olla olemassa. Sitä ei tarvitse yrittää poistaa. On olemassa toivo, joka suojaa meitä eksistentiaaliselta ahdistukselta, jota terapia ei paranna. Toivon, että jotakin on, mutta toivo ei merkitse varmuutta siitä, että jotain on. ■

Ruotsalaisen uskontopsykologin Owe Wikströmin mukaan kuolema on elämään kuuluva väistämätön riski.

”En tahdo katkeroitua”

Sienimetsä ja laaja ihmisten rihmasto ovat kannatelleet Saimi Hoyeria vaikeina aikoina.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA TIMO SEPPÄLÄINEN

Maanantai-iltapäivät olivat äidin ja kouluikäisen Saimin yhteistä aikaa. Silloin heillä oli tapana herkutella voileipäkekseillä, homejuustolla ja hyvällä suklaalla sekä puhua elämästä ja päivän tapahtumista.

– Kutsuimme niitä tuokioita äidin kanssa sinisiksi hetkiksi, kertoo yrittäjä Saimi Hoyer. Hänen äitinsä oli näyttelijä Soili Komi. ”Siniset hetket” -ilmaisu viittaa talvi-illoille tyypilliseen lyhyeen ajanjaksoon, jolloin laskevan auringon valo värjää maiseman taianomaisesti sinertäväksi.

Sinisinä hetkinä Hoyer pitää myös äidin kanssa viettämiään pitkiä kesälomia vanhalla Oravalan mökillä. Siellä Saimi ja äiti kävivät uimassa, sienimetsässä ja lukivat yhdessä kirjoja.

– Äiti luki minulle paljon. On äidin ansiota, että kielellinen ilmaisuni on sellaista kuin on.

Äiti kuoli toissa kesänä sairastettuaan Lewyn kappale -muistisairautta usean vuoden ajan. Ikävä on edelleen kova. Kyyneleet vierivät Hoyerin poskille, kun hän muistelee äitiä ja tämän kuolemaa.

– Äidin lähtö oli raju prosessi. Hän ehti sairastaa kymmenen vuotta. Sairauden edetessä poistuivat kaikki piirteet, jotka tekivät hänestä hänet.

Parina viimeisenä vuonna äiti eli omissa maailmoissaan eikä kyennyt enää muodostamaan lauseita. Hoyerista vaikutti kuitenkin siltä, että äiti tunnisti loppuun saakka tyttärensä ja puolisonsa, näyttelijä Jyrki Nousiaisen, sekä muutamat pitkäaikaiset ystävänsä.

KULUVA SYKSY on ollut muutosten aikaa Saimi Hoyerin elämässä. Hänen kuopuksensa, Hektor, muutti elokuussa Punkaharjulta Helsinkiin ja aloitti siellä lukion. Myös esikoinen, Kaspar, asuu ja käy lukiota pääkaupungissa.

– Elämän kiertokulkuun kuuluu, että lapset jättävät jossain vaiheessa kodin. Ero heistä on kuitenkin tuntunut aika rajulta.

Hoyer asuu nyt Punkaharjulla Vaaran kylässä kahdestaan Waltti-koiran kanssa.

Tyhjän pesän syndroomaa Hoyer ei ole ehtinyt potea, sillä innokkaalle sienestäjälle ja sieniyrittäjälle syksy on kiireistä aikaa. Hoyer on järjestänyt pitkin Suomea erilaisia sienitapahtumia, kuten sieniristeilyjä, -retkiä ja -viikonloppuja.

Päätyönään Hoyer kiertää puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa yrittäjyydestä, läsnäolon voi-

masta, heittäytymisestä ja itsensä kehittämisestä. Myös mallin työt, joista hän tuli tunnetuksi 1990-luvulla, jatkuvat.

Viime vuosikymmen on tuonut Hoyerin elämään useita isoja haasteita.

Vuonna 2013 Hoyerilla todettiin IgG-vastaainepuutos, joka on harvinainen perinnöllinen immuunipuutostauti. Diagnoosin saamiseen meni neljä vuotta, joiden aikana Hoyer oli useita kertoja sairaalahoidossa.

Muutama vuosi diagnoosin jälkeen Hoyerin avioliitto päättyi eroon. Vuosi eron jälkeen hänen esikoisensa loukkaantui vakavasti lasketteluonnettomuudessa. Samaan aikaan läheisessä ystäväpiirissä oli useita vakavia sairastumisia.

Toissa keväänä Hoyerin osittain omistama ja johtama historiallinen hotelli Punkaharju ajautui konkurssiin, ja Hoyer joutui luopumaan siitä.

– Olen välillä miettinyt, että minkä takia juuri minua kohdellaan tällä tavalla.

KAIKILLA TAPAHTUMILLA on elämässä jokin tarkoitus, Saimi Hoyer ajattelee. Ilman sairastumista, Hoyer tuskin olisi muuttanut rakkaalle Punkaharjulle kevättalvella 2012.

– Tai ehkä olisin muuttanut vasta eläkkeellä, jos olisin silloin vielä elossa.

Hotellin konkurssi on pakottanut Hoyerin opettelemaan pysähtymistä ja lepäämistä.

Omat vaikeudet ovat myös herkistäneet hänet muiden ihmisten hädälle. Hoyer on toiminut jo useiden vuosien ajan tukihenkilönä immuunipuutosta sairastaville ja heidän perheilleen.

– Olen saanut oman sairauteni kanssa paljon vertaistukea. Nyt pystyn antamaan sitä muille.

Viime vuonna Hoyer aloitti yhteistyön Aivosäätiön kanssa.

– Autan heitä keräämään varoja muistisairauksien tutkimiseen. Koen sen todella tärkeäksi.

Oman elämän käänteet ovat tarjonneet aineksia myös puhujan työhön. Omakohtaiset tarinat näyttävät koskettavan yleisöä.

– Elämässä tulee vastaan niin kukkuloita kuin soita. Välillä olen uponnut, mutta sitten olen taas noussut ylös.

VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA Saimi Hoyeria on kannatellut vahva läheisistä ihmisistä muodostuva verkosto – tai rihmasto, kuten Hoyer sitä mieluummin kutsuu.

Isän kanssa Hoyerilla on aina ollut läheiset välit. Äidin kuolema on vahvistanut heidän suhdettaan entisestään.

– Luotan isään kuin kiveen. Hän tietää elämästäni ihan kaiken ja kaverinikin tietävät sen. Joskus joku on sanonutkin, että älä sitten kerro tätä asiaa Jyrkille.

– Minun onneni on läheiset suhteet vanhempiini, kaikilla sellaisia ei ole. Olen pyrkinyt luomaan samanlaiset suhteet myös omiin poikiini. Vaikka lapset eivät enää asu Hoyerin kanssa, yhteyttä pidetään tiiviisti puolin ja toisin. Haastattelupäivän aamuna Hoyer on jo ehtinyt jutella molempien lastensa kanssa puhelimessa. Edellisen illan Hoyer vietti kuopuksensa seurassa.

Myös välit entiseen puolisoon ja lasten isään, Thomas Hoyeriin, ovat hyvät.

Läheinen Hoyerille on myös Savonlinnassa asuva kummitäti ja isän sisko, Mape.

– Äidin lähdettyä hän on ottanut vähän kuin äidin roolin elämässäni.

MONEN TAVOIN Saimi Hoyer muistelee pyhäinpäivänä edesmenneitä rakkaitaan.

Äidin kuoleman jälkeen myös muut, aiemmin elämästä poistuneet, läheiset ovat heränneet Hoyerin ajatuksissa eloon uudella tavalla.

– Kumpikin isoäitini sekä hoitotäti, joka oli minulle hyvin rakas, ovat tulleet vahvasti takaisin elämääni. Syksyllä he ovat olleet lähes päivittäin mielessäni.

Usko oli tärkeä asia Hoyerin äidille ja äidinäidille. Hoyer muistaa, että lapsena rukous kuului iltarutiineihin.

Myös Hoyer uskoo Jumalaan. Hän ajattelee, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen jossain muodossa.

– En ole koskaan ajatellut, että kuolema olisi lopullinen ja että ihmistä ei enää olisi sen jälkeen.

Tämä ajatus tuo Hoyerille lohtua.

– Tiedän, että jossain on aina back up ja siellä jossain ollaan minua varten.

SAIMI HOYER VIIHTYY Punkaharjulla. Kotona metsän keskellä hän tuntee olonsa turvalliseksi, vaikka lähimpään ympärivuotiseen naapuriin on matkaa seitsemän kilometriä.

– Helsinkiläiset ystäväni ovat joskus ihmetelleet, enkö pelkää olla siellä yksin. Enemmän minua pelottaa, mitä voi sattua Mannerheimintiellä.

Helsingistä Hoyer kaipaa runsasta kulttuuritarjontaa sekä perhettä ja ystäviä. Onneksi työt tuovat hänet usein pääkaupunkiin.

Helsingissä on myös Kansallisteatteri, jossa äiti teki elämäntyönsä.

– Minun oli äidin lähdön jälkeen todella vaikea mennä Kansallisteatteriin, koska tunsin kaikkialla hänen läsnäolonsa. Nyt se on minulle lohdullinen paikka.

Hoyer täytti kesäkuussa 50-vuotta. Hän ajattelee elävänsä jännittävää elämänvaihetta.

– Punnitsen tulevaisuuden valintoja. Kun mieli tyhjentyy vanhasta, alkaa syntyä uusia ideoita. Vaikeisiin asioihin ja muistoihin Hoyer ei halua jumittua eikä katkeroitua.

– Ilman kaikkia kokemuksiani en olisi minä, enkä osaisi arvostaa yhtä lailla jokaista aamua. Ajattelen myös, että olen jokaisen vastoinkäymisen jälkeen hieman viisaampi. ■

Kuka?

Saimi Hoyer, 50, on yrittäjä, puhuja ja malli sekä Metsähallituksen kansallispuistokummi.

Mitä?

Pyhäinpäivänä Hoyer muistelee äitiään ja muita edesmenneitä rakkaita.

Motto

Hämmenny pienistä ihmeistä.

”Jokaisella on oikeus rukoushuokauksiin”

Eero Huovisen mukaan rukous elää rakkauden ja ahdistuksen välisessä jännitteessä, joka on tuttu jokaiselle ihmiselle. Emerituspiispan mielestä rukouksen kynnystä ei saa nostaa liian korkeaksi.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Piispa Eero Huovinen arvelee, ettei ihminen aina osaa sanoa, kenelle hän osoittaa rukouksensa. Tällaiset kohteettomat rukoukset nousevat arkielämän ahdistuksista ja iloista.

– Kohteettomaan rukoukseen kuuluu aina jonkinlainen epävarmuus, joka voi tulla ilmi esimerkiksi sanoissa ”jos sinä Jumala olet olemassa, niin kuule minua”.

Rukoukset voivat Huovisen mukaan olla myös sanattomia, kuin sielun huokauksia. Hän tunnistaa rukouksessa jotain samankaltaista kuin hengityksessä. Kummassakin kuuluu se, mikä rasittaa ihmistä tai mistä hän on kiitollinen.

– Kun ihminen on levoton eikä tiedä miten selviytyy, sen voi kuulla jo hengityksen äänestä. Huokaus on kertomus jonkinlaisesta ahdistuksesta, ja kun ihminen hihkaisee, se on kertomus ilosta, Huovinen sanoo.

– Ajattelen, että jokaisella on oikeus näihin rukoushuokauksiin ja myönteisiin kiitoshuudahduksiin. Emme saisi asettaa rukouksen kynnystä liian korkeaksi.

Huovisen henkilökohtaiset rukoukset ovat usein lyhyitä huokauksia, joissa ei ole juurikaan sanoja. Huovinen saattaa tehdä esimerkiksi pienen ristinmerkin ja huokaista hiljaa ”Herra armahda” tai ”Kristus armahda”. Tällainen rukous ei sisällä minkäänlaista ”ostoslistaa Jumalalle”, vaan pyynnön siitä, että Jumala olisi lähellä.

– En yleensä suunnittele kaikkein sisimpiä rukouksiani, vaan ne nousevat kulloisestakin elämäntilanteesta. Jos tunnen suurta yksinäisyyttä, pyydän ”Hyvä Jumala, älä hylkää minua”.

KUULEEKO JUMALA todella rukouksen? Tämä on Eero Huovisen mukaan monelle rukoilijalle iso ja vai­

Eero Huovinen uskoo, että Jumala kuulee myös arjen keskeltä nousevat kohteettomat rukoukset.

kea kysymys, johon ei pidä etsiä nopeaa ja helppoa vastausta. Vaikeus nousee hänen mukaansa siitä, että Jumala tuntuu vaikenevan ja hänen vastauksensa viipyy.

Silloin ihmiselle syntyy epävarma olo siitä, kuullaanko hänen rukouksensa vai ei.

– Tämä on varmaan rukouksen kaikkein vaikein puoli: kuinka jaksaa huutaa Jumalalle, joka tuntuu hyljänneen minut? Huovinen sanoo.

– Jos katsoo Raamatun psalmeja, ne ovat täynnä tätä epävarmuutta. Ihminen kokee Jumalan vaikenevan ja samaan aikaan kuitenkin huutaa rukouksia sille Jumalalle, joka tuntuu kääntäneen hänelle selkänsä.

”Jos tunnen suurta yksinäisyyttä, pyydän ”Hyvä Jumala, älä hylkää minua”.

Maailman ”hurjin” rukous oli Huovisen mielestä Jeesuksen huuto ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Tuossa huudossa rukouksen sisäinen jännite, ahdistus ja toivo, on hänen mukaansa kaikkein koettelevimmillaan.

EMERITUSPIISPA KIINNITTÄÄ huomiota siihen, että Jeesus ei kysynyt, hylkäsitkö minut, vaan oli hylkäämisestä täysin vakuuttunut. Jeesus ei tuntunut ymmärtävän, miksi hänet hylättiin. Silti hän uskalsi hädän hetkellä kutsua Jumalaa omaksi Jumalakseen.

– Eikö ole erikoista, että joku rukoilee omaa Jumalaansa ja kysyy samaan aikaan tältä, miksi hylkäsit minut? Kun Jeesus tekee näin, hän ilmaisee luottavansa siihen, että Jumalalla on jokin tarkoitus, jota hän ei itse ymmärrä.

Jeesuksen huutaman rukouksen alkuosa on Eero Huovisen mukaan suuri rakkaudentunnustus ja jälkiosa suuri ahdistuksen myöntäminen. Hän uskoo, että tällainen jännite on jokaiselle ihmiselle tuttu.

– Ei tarvitse olla uskovainen eikä kristitty ymmärtääkseen, että elä-

mä eletään rakkauden ja ahdistuksen välimaastossa.

Raamatun ja kirkon perinteen valmiista rukouksista Huovinen on kiintynyt erityisesti Jeesuksen opettamaan Isä meidän -rukoukseen. Siinä Jeesus varoittaa oppilaitaan itsetehdystä hurskaudesta, johon kuuluvat monisanaiset rukoukset ja näytteille asettuminen.

– Tällaista hurskautta vastaan hän asettaa rukouksen, jossa ei ole paljon sanoja. Kaikki Isä meidän -rukouksen erilliset pyynnöt ovat hyvin lyhykäisiä: Tapahtukoon sinun tahtosi, pyhitetty olkoon sinun nimesi, Huovinen sanoo.

EERO HUOVISEN LAPSUUSKODIN tärkeimpiä rukouksia olivat äidin opettama iltarukous sekä ruokarukous ja matkarukous, joka sanottiin matkalle lähdettäessä joko kotiovella tai autossa.

Perheen iltarukouksessa lueteltiin kaikkien perheenjäsenten lisäksi isovanhempien, serkkujen, tätien ja setien nimet. Huovisen mukaan lapset pitivät tarkan huolen, että ketään ei saanut unohtaa. Viime vuosina Huovinen on rukoillut samanlaisia iltarukouksia silloin kun lastenlapset ovat yökylässä.

– Lapsen iltarukouksessa läheisten nimistä tuli eräänlaisia mantroja tai rukousluetteloita. Nimeltä mainitseminen on rakkaiden ihmisten muistamista ja sitä, että toivoo heille hyvää. Tällaiset rukousluettelot olivat ensimmäinen tuntemani esirukouksen muoto, vaikka en lapsena sitä vielä sellaiseksi ymmärtänyt.

Huovisen äiti kuoli vuonna 1954, kun Huovinen oli yhdeksänvuotias. Sen jälkeen hänen isänsä lisäsi iltarukouksen loppuun pyynnön: ”Vie meidät kaikki kerran taivaan kotiin, missä rakas äitikin jo on.”

Huovinen täyttää tämän lehden ilmestymisviikolla kahdeksankymmentä vuotta. Merkkipäivän johdosta järjestetään maanantaina 28.10. Helsingin tuomiokirkon kryptassa avoin rukoushetki. Päivänsankari ei pidä pappistyttärensä Laura Huovisen toimittamassa rukoushetkessä puhetta, mutta päättää tämän haastattelun toistamalla elämänsä lyhimmän julkisen puheen. Sen hän piti kirkon strategiaa käsittelevässä kirkolliskokouksen istunnossa.

– Kirkon tärkein toimintamuoto on äidin iltarukous. ■

Piispa Eero Huovisen 80-vuotispäivän avoin iltarukoushetki ma 28.10. klo 18 Helsingin Tuomiokirkon kryptassa. Ovet avataan klo 17. Iltarukouksen jälkeen tarjolla iltateetä ja vapaata seurustelua. Ei puheita eikä lahjoja.

su 10.11. klo 16 | ti 12.11. klo 19

Musiikkitalo, Helsinki

Mozartin

Idomeneo-ooppera

SYKSYN OOPPERATAPAUS!

Mari Eriksmoen, Tuomas Katajala, Anna Lucia Richter, Siobhan Stagg Zürcher Sing-Akademie

Helsingin Barokkiorkesteri joht. Aapo Häkkinen

Konsertteja Helsingissä | syksy 2024

26.10. klo 19 | Vanha kirkko

Vivaldi, Mozart, Sibelius

Helsingin Barokkiorkesteri | joht. Erich Höbarth

29.10. klo 19 | Sibelius-Akatemia

Konsertin järjestää Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Schubert, Schönberg

Erich Höbarth, Réka Szilvay, viulu | Atte Kilpeläinen, Mariette Reefman, alttoviulu Tatu Kauppinen, Anna Westerlund, sello

22.12. klo 16 | Musiikkitalo

Joulukonsertti: Haydn: L’Infedeltà delusa

Ella Smith, Szilveszter Szélpál, Adriána Kalafszky, Bernhard Berchtold, Zoltán Megyesi | Orfeo Orchestra | joht. György Vashegyi

uudenvuoden juhlakonsertit Musiikkitalo, Helsinki

su 31.12. klo 18 | Bach: Die Kunst der Fuge

Aapo Häkkinen urut | Jorma Uotinen, Jani Sunnarborg tanssi

Kristiina Helin koreografia & visualisointi

su 31.12. klo 20 | Bach, Händel, Rameau, Vivaldi

Julien Martin, Evolène Kiener, Marine Sablonnière, Benoît Toïgo, nokkahuilu

Helsingin Barokkiorkesteri | johtaa Skip Sempé

Liput (sis. palvelumaksut):

Vanha kirkko | Ticketmaster 30–42 € Muut konsertit | Musiikkitalon lipunmyynti 13–65 €

curaMIN ON VALITTU USA:N PARHAAKSI NIVELTUOTTEEKSI NELJÄNÄ VUONNA PERÄKKÄIN.

TUTKIMUS* TODISTAA :

SAA AVUN NIVELILLEEN

MARKETTA PÄÄSEE KYYKKYYN!

”curaMINin tehon todella huomasi: nivelet alkoivat tuntua joustavimmilta.”

Marketan nivelet voivat nyt hyvin, koska curaMINin sisältämä BCM95-kurkumauute auttaa suojaamaan niveliä ja ja boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta.

101 TUTKIMUSTA TODISTAVAT TEHON!

OSTA OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ SEKÄ MUISTA TERVEYS- JA VERKKOKAUPOISTA:

PSALMIMEDITAATIOIDEN SARJAN

UUSI KAUSI ON ILMESTYNYT

Nyt psalmeissa kuuluvat ihmisen ikiaikaiset ahdistukset, murheet ja pelot. Voit kuunnella meditaatioita Spotifyssa ja muissa audiopalveluissa sekä osoitteessa KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PSALMIT

Mielipide

Lisää lapsia Suomeen

EHDOTAN, että Suomen Keskusta esittää muille eduskuntaryhmille yhteistä joululahjaraha-aloitetta Suomen syntyvyyden nostamiseksi. Esitykseni on, että valtio antaisi 10 000 euroa alle 25-vuotiaille synnyttäjille siten, että lapsen syntymän jälkeen hän saisi 5000 euroa ja seuraavien 25 kuukauden aikana 200 euroa kuukaudessa.

Raha on se, joka tässä asiassa auttaisi. 10 000 lapsen syntyminen aiheuttaisi vain 100 miljoonan euron menoerän, mikä on tosi vähän siitä lapsimäärästä. Se auttaisi maamme asiaa paremmin kuin muut 100 miljoonan euron summat. Kaikkien eduskuntaryhmien yhteisesityksenä tämä ohittaisi tärkeysjärjestyksessä tienpätkien ja siltarumpujen rahoittamisen.

Suomessa oli syyskuussa 2024 noin 243 000 ulosottovelallista. Heistä oli runsaat 111 000 sellaisia, joilla oli ulosotossa alle 5000 euroa. Tästä ryhmästä jo löytyvät ne synnyttäjät ja myös työttömistä naisista.

Mikko Paavola eläkeläinen, entinen Väestöliiton hallituksen jäsen, Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Arveluttaako epätrendikäs

usko?

TÄSSÄ LEHDESSÄ meille raotettiin dialogihaastattelun kautta satanismin ideologiaa (K&k 26.9.). Kiitos tiedosta. Kaikkihan me toki kohtaamme arjessamme eri tavalla ajattelevia ja uskovia ihmisiä, ja kaikkien kanssa pitää tulla toimeen keskinäisessä kunnioituksessa.

Silti teki pahaa lukea kirkon lehdestä haastattelu, jossa tuotiin esiin satanismia ja mainittiin muun muassa ehtoollisen häpäiseminen. Ehtoollinen on kristillisessä uskossa äärimmäisen pyhä ja herkkä toimitus, ja tämä kommentti tuntui siksi erityisen pahalta.

Juttuun haastateltu satanisti ei ilmeisestikään itse katsonut tarvitsevansa anteeksiantoa ja armoa. Jumalan kieltäjien ajatusmaailmassa näyttää myös toistuvan tarve vaatia Jumala tuomiolle maailmassa vallitsevasta pahuudesta. Mutta jos ei ole Jumalaa, ei ole myöskään mitään lopullista auktoriteettia, joka määrittää, mikä on oikein ja mikä väärin.

Ehdotan, että kirkon lehdessä voisi useammin mitä erilaisimpien ideologioiden ja ajatussuuntausten edustajien sijaan haastatella niinkin tylsää ja epätrendikästä kohdetta kuin tavallista tallaajaa, joka uskoo Herraan Jeesukseen ja haluaa kertoa hyvän, kolmiyhteisen Jumalamme ihmeellisistä pelastavista teoista omassa elämässään. Ai niin, silloinhan joku voisi vaikka suutuksissaan erota kirkosta.

Meri-Heini Siirilä Espoo

Kirkko voi myydä aurinkosähköä

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ on asennuttanut aurinkopaneeleita kiinteistöihinsä (kirkkojakaupunki.fi 9.9.). Kysymys kuuluu: miten aurinkosähkö saadaan keväisin ja kesäisin hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla? Paneelit tuottavat sähköä eniten silloin, kun sähkön kulutus voi olla muutoin vähäistä.

Perinteinen sähkövarastointi on edelleen kallista, ja negatiivisella hinnalla ei ole mieltä sähköä verkkoon myydä. Seurakuntien ja muiden uusien pientuottajien on tärkeää miettiä sitä, miten ajoittainen ”ylijäämäsähkö” saadaan myytyä parhaaseen mahdolliseen hintaan. Mistä saadaan joustava kulutus, joka reagoisi mahdollisimman tarkoin tuotantoon?

Aurinkosähköä voitaisiin myydä esimerkiksi sähköautojen lataus-

pisteiden käyttöön ja virtuaalisiin varastointijärjestelmiin silloinkin, kun omaa tarvetta ei ole tai säh kön hinta pörssissä matelee pohja mudissa.

Paikallisen energiantuotannon kasvu on hyvä askel, mutta sen täy det hyödyt saadaan vasta yhdistä mällä joustamaton tuotanto jousta vaan kulutukseen.

Thomas Brand

Kaupunki, pidä huolta Koskelan kirkosta

TIESITKÖ, että Helsingin kaupunki omistaa kirkon? Koskelan kirkko on Helsingin kaupungin omistama yli satavuotias sairaala-alueen kirkkorakennus. Tila toimii tällä hetkellä Käpylän musiikkiopiston opetus- ja konserttipaikkana, ja siellä järjestetään Oulunkylän seurakunnan toimintaa. Kirkko on myös allekirjoittaneen vihkikirkko, joten sen kunnossapito on erityisen lähellä sydäntäni.

Testamentti on kaunis tapa aut taa

Koskelan kirkon peruskorjauksen kanssa alkaa olla kiire. On kulttuurisesti ja ympäristön kannalta kestävää, että olemassa olevia tiloja hyödynnetään tehokkaasti, mutta samalla tulee varmistaa, että ne ovat saavutettavia, hyväkuntoisia ja turvallisia.

Kunnostuksen myötä kirkko voi tarjota entistä paremmat puitteet konserteille, seurakunnan toiminnoille ja koskelalaisten yhteisöllisyydelle. Samalla kirkko toimii asukkaiden ankkurina alueen kiinnostavaan historiaan.

Toni Pakarinen

Oulunkylän seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja, Helsinki

Kiitokset Peijaksen sairaalalle

OLIN ALKUVUODESTA Vantaan Peijaksen sairaalassa polven tekonivelleikkauksessa. Selvisin hyvin ambulanssitta ilman laskimotukoksia ja päivystykseen menoja.

Koska nykyään puhutaan enimmäkseen vain rahasta ja palkoista, minä työkyvyttömyyseläkeläinen ja marginaalissa eläjä haluankin erityisesti kiittää hoidon hyvästä laadusta ja inhimillisyydestä niin sairaalahoidon aikana kuin sen jälkeen kotihoidon seurannassa.

Toivon, että nyt uusin jaloin jaksan olla mukana mielenterveystyön pioneeriprojekteissa. Laskutkin tuli maksettua joustavin ehdoin. Se on Korkeemmas käres!

Satu Kristiina Ranne Helsinki

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

”Puhumalla on mahdollista rikkoa hiljaisuus ja häpeän rinnalle voi aina nousta uudenlaista valoa.”

Lue näyttelijä ja ex-kansanedustaja Jani Toivolan ja muiden kolumnistiemme kirjoituksia osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Hammaslääkärikeskus

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000 Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

kulku

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta

www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Varaa aika soittamalla 020 730 7260 Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Vuokralle tarjotaan

VIETÄ LOMA RUKALLA

Huippupaikalla kelohuoneisto, rinteet vieressä. Aurinkoinen terassi, hyvät varusteet. Katso kotisivuilta: aurinkopaikka.fi Omistaja vuokraa 0445920990 ota talteen.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ostetaan

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Siivouspalveluja

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen?

Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357

Sähköposti: margaleth77@gmail.com

Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Vuokrata

halutaan

Vuokrataan (3h,kt,kph,ransk.parv.) ylimmän 7.kerroksen valoisa 64m2 kulmahuoneisto + autohallipaikka 2019 valmistuneesta talosta. Kaivokselantie, Vantaa. 980e/kk. Vapaa. P.0400-684364. Äiti ja kaksi teini-ikäistä lasta etsivät kotia alueelta PakilaPaloheinä - Maunula. 3-4h+k. Luotettava, varma vuokranmaksu. Yhteys: 050-5453440

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

TMI SIIVOUS JA KOTIAPU

JARI HEIKKILÄ  PUH. 045 1635903 Siivousta, porausta ja kaikkea kotiapua. 20e/h (sis. alv, ei matkalisää). Kotit.väh.jälk. 8e/h.

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa Heidi

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Terapian tarpeessa? Vaikeuksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa Helsingissä. Etsitään yhdessä uusia näkökulmia ja uutta toivoa, muutosta parempaan. Ota rohkeasti yhteyttä: 040 777 5626 terapiatoivo.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut! Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 446 2186

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 040 446 2185

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym.

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930 ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

050 357 7807 lakirytkonen.fi

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Varaudu elämän taitekohtiin

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

24.-27.10. Herättäjä Helsingin kirjamessuilla kristillisten kustantajien yhteisosastolla 6h50. la 26.10. klo 12-18 ”On hauska nähdä nyt!” Kaikkien tapahtuma Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs: Tule koko päiväksi tai piipahda! klo 12 veisuut; klo 12.30 keskustelu ”Mitä on kristinuskoon sitoutuminen?”, Ambrosius, M.Wärn-Rancken, N.Rantala, S.Ranta; osa Ekum. vastuuviikkoa; klo 14 omatoim. lounas; Nuorten ohjelma alkaa Körttikodilla, Ratak.1aA3; klo 15 Risto Oikarisen konsertti: runoja ja saksofonia; klo 15.40 tauko; klo 16 körttiseurat, puhujina K.Hiltunen, L.Grünthal, I.Silfverhuth, K.P.Kinnunen; klo 17 kahvit; Lapsille puuhanurkka koko päivän. klo 18 siirtyminen Jätkäsaareen. klo 19 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu H.toivon kpli, Länsisatamank.28; tapahtuman päätös kaikille. su 27.10. klo 10 kirkkopyhä Sipoossa, Kuninkaant.19; messu, keitto ja E.Sevannon muistoseurat (Iso Kylät.1).

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Edullista. luotettavaa KOTISIIVOUSTA, kaupassa käynnit ym. Soita p. 046 5484434

ma 28.10. klo 18 seurat Ruskeasuon Rasti, Tenholantie 6. ti 29.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, keskustelua Lähetysseuran työstä. pe 1.11. klo 18 kotiseurat Hassisella, Sidet.10 (Tapanila). klo 19 veisuuta Espoonlahdessa, Kipparink.8, kahvit klo 18.30. la 2.11. klo 10 kirkkopyhä Tapiolassa, Kirkkop.6, messu, kahvit ja seurat. su 3.11. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoressa, Tulisuont.2; messu, kahvit ja seurat. ma 4.11. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2, kahvit klo 18.30. ke 6.11. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne1.

Tervetuloa seuroihin Frebelle! Seurat klo 15, kahvit 14.30 Osoite: Fredrikinkatu 61B, Helsinki

3.11. Pyhäinpäivän seurat Joona Korteniemi ja dominikaaniveli Marie-Augustin 17.11. Seurat Antti Lemmetyinen ja Taina Latvala 15.12. Joulujuhla

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden kokemuksella Helsingissä ja Espoossa Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa.

Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

RISTIKKO KREIKAN EEPOS MANSESSA

KEKSELIÄITÄ PALTTOOT

PYSÄKILLÄ KESTÄVÄÄ KEHON MEKAANINEN VARAOSA

REITTI TOIMETON

ISOJA

NÄYTTELIJÄ KRISTIINA

KULKEA EESTAAS

VIRON PRESIDENTTI KARIS

MURROSIKÄINEN KAIPAA

SIELTÄ POIS

KÄRSIVÄT HÄIRIÖISTÄ PUHEEN KANSSA

TONAVAAN TUNTURIROTKO

JAPANISSA KÖMPELÖ

JUURI NIIN

VAARIT RAAMATUN KUN KKU

ÄÄNIÄ SISARUSTEN VÄLILLÄ

AJANPUUTE

SAIRASTAA

VALMISTAA VIILEJÄKIN

VILJAN KUORTA JÄLKIRUOKA HAAPANIEMI KADOTTAA

LUOMISEN AI KAA ÄRRÄPÄITÄ

TAKAPUOLIA

HU SKO VÄLEIHIN

KIILTÄVÄÄ MIINANETSINNÄSSÄ

POPTÄHTI ANNA

MYYMÄLÄ

JOHANSSON HEVOSHARJA

MIEHISTÖLLE

LOUKKAAVIA "PUOLU STUSVOIMISSA"

PÄNNIÄ

CHARLES DAVIES

TUTTU ALEKSI

JUHLATILA LEIPÄ

KORPELAN NALLE

USEALLA JUSSILLA PALKITTU OHJAAJA MOLLBERG

TILINPÄÄTÖKSESSÄ

TIA

2.11.

Marraskuun ensimmäisenä lauantaina vietetään pyhäinpäivää. Päivän evankeliumissa (Matt. 5:1–12) Jeesus puhuu siitä, ketkä ovat autuaita.

Pyhäinpäivänä muistellaan kuolleita läheisiä

KRISTITYT ovat jo yli tuhannen vuoden ajan viettäneet syvimmän syksyn aikaan edesmenneiden pyhien muistelupäivää. Reformaattori ja suomen kirjakielen isä Mikael Agricola puhui ”kaikkien kuolleiden uskollisten sielujen päivästä”. Nykyisin pyhäinpäivänä on tapana muistella kuolleita läheisiä kotona tai kirkossa. Siihen liittyy myös hautojen kunnostaminen talvea varten sekä kukkien ja kynttilöiden vieminen haudoille.

MARJO KYTÖHARJU

Rauhaa ja rakkautta epätäydellisille

Autuaita ovat hengessään köyhät, murheelliset, kärsivälliset, armahtavaiset, puhdassydämiset ja rauhantekijät.

Näin puhuttelee Vapahtaja kuulijoitaan.

Hänen sanansa ovat kuin elävän veden lähde, mutta miten vaikea sellaista on ottaa vastaan.

Yksi kaivaa esiin mittatikun ja ryhtyy asettautumaan Vapahtajan sanojen mukaan. Ei hän tosin mittoihin mahtuisi, sillä hän menettää malttinsa toistuvasti, vaikka pitäisi olla rauhantekijä.

Toinen ottaa reippaan asennon ja lähtee suorittamaan. Hän kamppailee ollakseen sydämeltään puhdas ja kitkee himojaan ja halujaan sitä mukaa, kun ne häntä kiusaavat. Hän puree hammasta ja suorittaa: näin yksinkertaisessa eettisen elämän ohjeessa ei saa epäonnistua.

Kolmas kuulija tuhahtaa tarjotuille sanoille halveksuen. Hän on juuri menettänyt kaiken menetettävissä olevan. Kipu ja suru eivät mene ohi sillä, että joskus olisi luvassa lohdutus.

Kärsivällisesti Vapahtaja kuitenkin kutsuu kuulijoita luokseen ja tarjoaa yhä uudestaan vettä sanansa lähteestä. Sitkeästi hän vakuutaa, ettei hän ole tuomassa vaatimuksia, uusia käskyjä tai laihaa lohtua.

Hänen sanansa ovat kuvaus siitä, miten asiat elämässä menevät. Rauhan tekeminen on aina lopulta onnellisempaa kuin kosto ja viha. Hengessään köyhällä ei ole omin voimin rakennettuja taivaslavasteita vaan avaraa tilaa Jumalan valtakunnan toteutua. Ja kun on juonut elävän veden lähteestä, ei pysty vaikenemaan, vaikka ympärillä pauhaisivat pilkkaavat äänet.

Vapahtajan kärsivällisyys alkaa vaikuttaa kuulijoihin. Mittatikun käyttäjä ja reipas suorittaja uskaltavat vilkaista Vapahtajan rakastaviin silmiin. Surun keskellä oleva nostaa kasvonsa ja huomaa kaiken keskellä lohdun hetkiä.

He rupeavat janoamaan Vapahtajan lähellä olemista, ja hän näkee kauniina jo epätäydellisen yrityksenkin. Vapahtajan hyvyys muuttaa heitä, ja autuus leviää heidän kauttaan eteenpäin.

KAISA KARIRANTA

Sytytä kynttilä yhteyden merkiksi

Pyhäinpäivänä hautausmaat muuttuvat kynttilämereksi. Se muistuttaa, että emme ole yksin menetyksemme kanssa. Niin moni on tänäkin vuonna kohdannut kuolemansurun.

Pyhäinpäivä on myös toisenlaisen yhteyden päivä, sen, jonka uskontunnustus mainitsee. Yhteys edeltä menneisiin pyhiin on näkymätöntä, ja se tuntuu ehkä niin, että saat elää rukousten verkon kannattelemana. Pyhäinpäivänä voit sytyttää kynttilän edesmenneille rakkaille ja näkymättömän rukouksen yhteydelle.

Kirkon tärkein toimintamuoto on äidin rukous.

EMERITUSPIISPA EERO HUOVINEN S. 20

24.10.2024 17 kirkkojakaupunki.fi

Leppävaaran kirkkoherraehdokkaat esittäytyvät s. 4

Hautausmaille syttyy pyhäinpäivänä kynttilämeri s. 8 Sairaalapappi Pirjo Kuula muistuttaa, että kuolevaa ei pitäisi jättää yksin

Sylin kaipuu ei katoa

Sairaalapapin kanssa voi keskustella, vaikka itsellä ei olisi uskonnollista vakaumusta. Pirjo Kuula työskentelee Espoon sairaalassa.

Kuoleman lähellä

Sairaalapappi Pirjo Kuula kohtaa työssään kuolevia ja heidän omaisiaan.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Sairaalapappi Pirjo Kuulan työssä kuolema on tavalla tai toisella läsnä lähes päivittäin.

Espoon sairaalassa sairaalapappina työskentelevä Kuula saa yleensä hoitohenkilökunnalta tiedon, kun potilas haluaa jutella sairaalapapin kanssa. Sairaalapapin kanssa voi keskustella, vaikkei itsellä olisi uskonnollista vakaumusta.

Kun Kuula tapaa keskustelua kaipaavan potilaan ensimmäisen kerran, hän kysyy, mistä tämä haluaisi jutella.

– Kuoleman lähestyessä mietitään usein, mikä on ollut sairauden ja elämän tarkoitus.

Papin kanssa halutaan puhua ehkä kuoleman aiheuttamasta ahdistuksesta tai käydä läpi elettyä elämää.

– On tärkeää päästä sovintoon itsensä, toisten ja Jumalansa kanssa niin, että voi katsoa elämäänsä ja todeta, että tämä riittää.

Lähestyvän kuoleman edessä harvemmin jossitellaan, mutta toisinaan sairaalapapille halutaan tehdä tunnustus ja saada synninpäästö. Kuulan mukaan ihmiset ovat arkoja ilmaisemaan hengellisiä tarpeitaan. Siksi hän saattaa kysyä, haluaako potilas rukoushetken tai siunauksen.

KUN KUOLEMA on lähellä, ihmisen voimat ovat vähissä, Pirjo Kuula sanoo.

– Omaa kuolemaa kannattaa miettiä jo hyvinä päivinä, vaikkei elämän loppumiseen pysty koskaan täysin valmistautumaan.

Minkälaista hoitoa toivon kuoleman lähestyessä? Mitä kuolema minulle merkitsee? Muun muassa näitä kysymyksiä Kuula kehottaa miettimään.

– Jos haluaa auttaa läheisiä, voi miettiä pankkiasioita, omaisuuteen liittyviä järjestelyjä ja hautajaisiin liittyviä asioita, Kuula sanoo.

– Tunnetasolla jokainen avautuu sitten sen verran kuin pystyy. On hyvä, jos pystyy sanoittamaan tulevaa ikävää.

Lähestyvää kuolemaa ei tarvitse hyväksyä, mutta sitä ei kannata myöskään salata itseltä eikä läheisiltä.

– Omaisille voi olla hankalaa, jos ei ole voitu hyvästellä. On tärkeää, että läheisillä on mahdollisuus sanoa anteeksi, kiitos tai mä rakastan sua. Kuula muistuttaa, ettei ihmiselle pidä antaa pelkkää kuolevan ihmisen roolia, vaan muiste­

Palliatiivinen hoito

• oireita lievittävää ja potilaan ja läheisten elämänlaatua tukevaa hoitoa

• hoidossa huomioidaan potilaan psyykkiset, sosiaaliset, henkiset, hengelliset ja vakaumukselliset asiat.

Saattohoito

• palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe.

• tarkoittaa hoitoa ja tukea elämän viime vaiheissa, kun kuolema on odotettavissa lähipäivinä tai -viikkoina.

• pyritään toteuttamaan potilaan toivomassa ympäristössä, esimerkiksi kotona, osastolla tai saattohoitokodissa.

taan myös iloita tämän hetken asioista, siitä mitä elämässä on ollut ja mitä vielä voi olla.

PIRJO KUULA aloitti sairaalapapin työt Kuopiossa vuonna 2001 ja toimi tehtävässä noin viiden vuoden ajan. Espoon sairaalassa hän on työskennellyt sairaalapappina reilun vuoden verran. Sitä ennen hän työskenteli seurakuntapappina.

”Kuoleman lähestyessä mietitään usein, mikä on ollut sairauden ja elämän tarkoitus.

PIRJO

KUULA

– Saattohoitoon panostetaan nykyisin aiempaa enemmän, Kuula sanoo. Espoon sairaalassa on kaksi saattohoidon osastoa, joissa työskentelee saattohoitoon koulutettuja lääkäreitä ja hoitajia. Kipulääkityksen käyttö on kehittynyt, ja tarvittaessa turvaudutaan sedaatioon eli potilaan tajunnantasoa alennetaan lääkkeillä siten, että hän on rauhoittunut tai kevyessä unessa. Läheiset voivat yöpyä sairaalassa kuolevan lähellä, ja saattohoito voi tapahtua myös kotona.

Ymmärtääkö Kuula heitä, jotka haluavat Suomeen eutanasian mahdollistavan lain?

– Ymmärrän toiveen eutanasiasta tilanteessa, jolloin kipuihin ei auta mikään, elämä on yhtä kärsimystä ja potilas olisi valmis lähtemään. Eikö ihminen saisi silloin vapautua kivuista?

Monella on luottamus, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen. Kuula kertoo, että läheisten puheissa uudelleen kohtaaminen toistuu.

Kuulan mukaan kuolema on yhteisöllinen asia, eikä kuolevan pitäisi jäädä yksin, vaan saada kokea olevansa läheisten ajatuksissa, rukouksissa ja huolenpidossa. Jos läheisiä ei ole, vierellä voi olla saattohoidon vapaaehtoinen. Saattohoidossa myös henkilökunta on pitämässä huolta.

– Me synnymme jonkun syliin, ja jonkun sylistä me täältä lähdemme. ■

Kun kuolema tulee lähelle – puhetta saattohoidosta to 7.11. klo 17.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Puheenvuorot ylilääkäri Elina Vogel, saattohoidon vapaaehtoinen Veronica Witikka, sairaalapastori Pirjo Kuula ja pappi Marja Malvaranta.

Toiveena hyvä kuolema

Reijo Koponen, 82, toivoo Suomeen eutanasian mahdollistavaa lakia.

Viime keväänä eduskunnalle luovutettu eutanasian ja avustetun kuoleman laillistamista vaativa kansalaisaloite sai yli 53 000 kannatusilmoitusta. Kielteisen kantansa eutanasiaan ovat puolestaan kertoneet niin piispa Teemu Laajasalo, arkkipiispa Tapio Luoma kuin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo ja katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan piispa Raimo Goyarrola

Espoolainen Reijo Koponen on asiasta piispojen kanssa eri mieltä.

– Onko heillä tai kenelläkään oikeutta puuttua meidän elämäämme? Koponen kysyy.

Hän laati yhdessä Eliisa Puolimatkan ja Margaretha Virtasen kanssa Kirkko ja kaupunki -lehden verkkosivuilla (3.10.24) julkaistun mielipidekirjoituksen eutanasialain puolesta.

Reijo Koposen mielestä eutanasialain pitäisi olla sellainen, että ihminen voisi itse pyytää apua kuolemaan, jos on parantumattomasti sairas eikä kivunlievitys auta. Koponen voisi olla valmis hyväksymään, että eu-

Oikaisu

tanasian voisi saada joissain tapauksissa myös henkisten kärsimysten perusteella, mutta toteaa, että kysymys on vaikea.

Koposella ei ole omakohtaista kokemusta läheisen tuskallisesta kuolemasta, mutta hän on kuullut ja lukenut tapauksista, joissa kuoleva on joutunut kärsimään elämän viime vaiheessa. Koposen pitkäaikainen avovaimo nukkui pois rauhallisesti hoitokodissa. Koponen oli ollut hänen luonaan edellisenä iltana ja palatessaan seuraavana päivänä, kumppani oli nukkunut pois hetkeä aiemmin.

– Olisin tietenkin halunnut olla pitämässä häntä kädestä viimeisillä hetkillä, Koponen kertoo.

Ensimmäinen vuosi kumppanin kuoleman jälkeen oli vaikea, ja Koposen mielessä oli synkkiä ajatuksia. Diakonin vinkistä Koponen alkoi osallistua Espoon keskuksen palvelukeskuksen toimintaan.

– Se pitää minut elämässä kiinni, hän sanoo.

Hyvä kuolema on Reijo Koposen mielestä sellainen, jossa fyysiset kivut ja kärsimykset ovat hal-

TOISIN KUIN Espoossa ilmestyneessä Kirkko ja kaupunki -lehdessä kerrot-

linnassa ja jossa ei ole myöskään henkisiä kärsimyksiä. – Jos pystyn siinä tilanteessa vielä järkevästi ajattelemaan, niin toivon, ettei tarvitsisi olla yksin ja joku läheinen olisi pitämässä kädestä kiinni, hän sanoo. Koposen, Eliisa Puolimatkan ja Margaretha Virtasen kannanoton mukaan eutanasian vastustajat käyttävät eutanasiasta sanoja ”armomurha” ja ”potilaan tappaminen”. Koposen mielestä nämä ilmaisut ovat kylmääviä, eivätkä sovi lainkaan kuvaamaan eutanasiaa, joka kreikankielisen alkuperänsä mukaan tarkoittaa hyvää kuolemaa. – Toivon, että omassa elämässä olisi perälauta ja varmistus, että tänne ei tarvitse jäädä kärsimään, vaan poislähtö voidaan hoitaa kauniilla kuolemalla, hän sanoo.

– Ihminen itse tietää kipunsa määrän. Sitä ei tiedä pappi eikä piispa eikä eduskunnan jäsen.

Lue Reijo Koposen, Eliisa Puolimatkan ja Margaretha Virtasen mielipidekirjoitus QR­ koodin linkin takaa.

tiin, hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaiset rajat määrittelee nykyisin valtioneuvosto asetuksella, ei Kela (K&k 10.10.).

– Toivon, että elämässä olisi perälauta ja varmistus, että tänne ei tarvitse jäädä kärsimään, Reijo Koponen. sanoo.

Leppävaaran kirkkoherranvaalissa avautuu loppusuora

Leppävaaran kirkkoherran virkaa on hakenut neljä henkilöä: Tuomas Luoma, Pentti Tepsa, Timo Waris ja Kaisa Yletyinen. Kirkko ja kaupunki esitti ehdokkaille neljä kysymystä.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVAT ARTO VALLIVIRTA/ESPOON SEURAKUNNAT

Tuomas Luoma

1) Olen espoolainen teologian ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Asun perheeni kanssa Leppävaarassa. Kotini ulkopuolella minut löytää todennäköisesti kirkolta, salibandykentältä tai kuuntelemasta äänikirjoja kahvilasta. Toimin pitkään kappalaisena Lahdessa, josta olen espoolaistunut ja siirtynyt töihin Hämeenkylän seurakuntaan. Työssäni minun sanotaan olevan elämää, yhteisöjä, yhteiskuntaa ja kirkkoa laajasti ymmärtävä pappi.

2) Olen pitkään luonut ja elänyt todeksi toimintakulttuuria, jossa nuoret, nuoret aikuiset ja lapsiperheet ovat aktiivisin seurakunnan toimintaan osallistuva joukko. Toisin siis mukanani taidon yhdistää perinteiset toimivat työmuodot uusiin avauksiin, joilla toiminta pysyy monipuolisena ja palvelee uusia sukupolvia.

Toiseksi toisin mukanani raikkaan tavan rakentaa yhteisölli­

syyttä. Antaisin mielelläni taitoni ja ymmärrykseni yhteisöjen rakentamisesta työyhteisön ja koko seurakunnan käyttöön. Tulisin mahdollistamaan ja vahvistamaan sitä hyvää työtä, jota seurakunnassa on yhteisöllisyyden parissa tehty.

3) Halloween on pääasiassa kepeää leikkiä. Lapset pukeutuvat hauskoihin vaatteisiin, askartelevat kummituksen näköisiä koristeita ja aikuiset voivat laittaa ruokia juhlateeman mukaan. Halloween on sekoitus monia perinteitä, ja siksi siellä näkyy kristinuskoon liitettäviä asioita. Maailma tarvitsee leikkiä, mutta Halloween voi toimia hyvänä keskustelunavauksena myös sille, mitä jokainen oikeasti ajattelee hengellisistä asioista.

4) Haluaisin kirkkoherrana pitää huolen siitä, että huomioidaan ne arvokysymykset, joita nuoret aikuiset nostavat esiin. Tällaisia voivat olla ympäristön herättämät tunteet sekä jaksamisen ja elämässä oman paikan löytämisen kysymykset. Tärkeä rooli on sillä, miltä seurakunnan viestintä ja sosiaalinen media näyttävät nuorten aikuisten silmin.

Nuoret aikuiset eivät ole yksi yhtenäinen joukko, vaan heidän toiveensa seurakunnalle ovat moninaisia. Siksi myös ratkaisujen on oltava moninaisia. Osalle toimii yhteisöllinen jumalanpalveluselämä, toisille musiikin tai taiteen ympärille rakennettu elämyksellinen kulttuuritoiminta. Tärkeää on huomioida nuorten perheiden tarpeet ja antaa ääni nuorisotyössä toimiville nuorille aikuisille, jotka antavat paljon aikaa seurakunnalle, mutta jäävät helposti keskustelussa huomioimatta.

Ajattelen, että toimintaan kutsuminen on tärkeää, mutta samalla nuorille aikuisille pitää antaa tilaa rauhassa etsiä ja kysellä. Kristityn identiteetin rakentumiselle on myös annettava kasvurauha.

Pentti Tepsa

1) Olen Pentti Tepsa, kotoisin olen Sodankylästä. Olen ollut pitkään pappina Rovaniemellä ja vuosikymmenen kirkkoherrana Kemijärvellä. Pääkaupunkiseutu on minulle tuttu nuoruuden opiskelupaikkakuntana, ja tulihan täällä työssäkin oltua.

Espoossa ja Helsingissä on nykyään paljon muualta tulleita, ja ymmärrän minäkin jotakin juurista ja juurettomuudesta. Tunnen nykyisin tunturipolut ja kaupungin kadut molemmat omalla tavallaan kotoisiksi.

2) Olen hankkinut kokemusta seurakuntatyöstä yli kolmen vuosikymmenen ajalta. Olen ollut todella ison seurakunnan ja vähän pienempienkin seurakuntien työssä mukana.

Tunnen erityistyömuodoista parhaiten opiskelijatyön ja toisaalta olen pitkän urani aikana perehtynyt toimitusten teologiaan ja käytäntöön syvällisesti seurakuntapappi­

na. Olen opiskellut teologian ohella kasvatustiedettä ja haluan kiinnittää johtamisessa huomiota seurakuntaorganisaatioon oppimisympäristönä.

3) Halloween on alkujaan ollut pyhäinpäivän aatto. Pyhäinpäivänä muistamme poisnukkuneita rakkaitamme sekä kirkon edesmenneitä pyhiä. Halloween populaarina juhlana on joiltakin osin tuontitavaraa Amerikasta; siihen on sekoittunut kauhuromantiikkaa ja kauhufilmien todellisuutta. Amerikkalaisperäistä halloweenia suositumpi Suomessa on pyhäinpäivä, jolloin tuhannet ja taas tuhannet kynttilät syttyvät haudoilla. Suomalainen pyhäinpäivän vietto opettaa meille, että kuolemaan liittyy surusta huolimatta ylösnousemuksen ja jälleennäkemisen toivo, josta Jeesus evankeliumeissa opettaa. Kristus on voittanut kuoleman vallan.

4) Kestävälle aikuisen uskolle luodaan perusta jo rippikoulussa. Suosin maanläheistä raamattuopetusta sekä kantavien ja elämää tukevien kristillisten perinteiden opettamista. Isostoimintaa olisi hyvä pyrkiä jatkamaan jonkinlaisena seurakuntatutor­toimintana.

Opiskelijamaailmassa tutorit ovat fuksien oppaina. Löytyisikö nuoria aikuisia tutoriksi toisille nuorille aikuisille seurakunnan toimintaan? Kirkkoappro fukseille on hyvä keksintö. Sisältö useimmiten ratkaisee. Kirkolla on hyvä sanoma, kunhan se vain rohjetaan tarjota kiinnostavasti.

Pitäisin myös esillä luontoon, rukoukseen ja hiljaisuuteen liittyviä teemoja. Kirkon tulisi tarjota enemmän sielunhoitopalveluja nuorille aikuisille.

1) Kuka olet ja mistä tulet?

2) Mitä erityistä annettavaa sinulla on Leppävaaran seurakunnalle? Mainitse kaksi asiaa.

3) Tapaat paikallisessa kauppakeskuksessa Intiasta kotoisin olevan it­insinöörin, joka ihmettelee Halloween­koristeita. Hän kysyy: miksi te kristityt vietätte täällä tällaista juhlaa? Mitä vastaat?

4) Rippikoulu on kirkon menestystuote. Miten toimisit, että seurakunnan kontakti nuoriin aikuisiin vahvistuisi?

Timo Waris

1) Olen Timo Waris, ja olen toiminut kirkon palveluksessa 35 vuotta, joista suurimman osan sotilaspappina eri puolilla Suomea sekä kansainvälisissä tehtävissä. Nykyisin toimin seurakuntapastorina Kangasalla, ja aiemmin olen ollut kolme vuotta kirkkoherrana.

Työurani aikana olen saanut laajan näkemyksen seurakuntaelämästä eri konteksteissa, hengellisestä johtamisesta ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta.

Olen syntynyt Kauhavalla ja elänyt lähes 30 vuotta Keski-Uudellamaalla, mikä on juurruttanut minuun vahvan yhteyden paikallisiin seurakuntiin. Vapaa-ajallani nautin luonnosta ja juoksen maratoneja, mikä auttaa pitämään tasapainoa vaativan työn rinnalla.

2) Ensimmäiseksi, valmentava johtamistapani korostaa tiimityötä ja yksilöiden vahvuuksien tukemista. Pyrin innostamaan ja rohkaisemaan

työntekijöitä sekä seurakuntalaisia ottamaan aktiivista roolia seurakunnan toiminnassa. Tavoitteeni on luoda ilmapiiri, jossa jokainen voi kasvaa ja kehittää taitojaan, samalla kun yhteiset tavoitteet saavutetaan. Toiseksi painotan seurakuntalaisten osallisuutta eli ”seurakuntalaistamista”. Näen tärkeänä, että seurakunta ei ole vain työntekijöiden vastuulla, vaan jokaisella seurakuntalaisella on mahdollisuus ja paikka osallistua ja vaikuttaa. Tämä lähestymistapa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

3) Halloween ei ole kristillinen juhla, mutta sen taustalla on syvempi kulttuurihistoria. Monille suomalaisille se on tullut osaksi kaupallista perinnettä, mutta kirkossa samalle ajalle osuu pyhäinpäivä, jolloin muistamme edesmenneitä rakkaitamme.

Pyhäinpäivä on rauhallinen ja arvokas juhla, jossa kiitämme heitä, jotka ovat kulkeneet ennen meitä. Kirkko pyrkii myös tarjoamaan vaihtoehtoja kaupalliselle Halloweenille, keskittyen siihen, mikä on meille pyhää ja merkityksellistä.

4) Nuoret aikuiset haluavat olla aktiivisia toimijoita seurakunnassa, eivät vain passiivisia kuuntelijoita. Siksi haluaisin luoda heille tilaisuuksia, joissa he voivat osallistua ja vaikuttaa itse. Tämä voisi toteutua esimerkiksi tiimeissä, jotka vastaavat tapahtumien järjestämisestä, tai erilaisten projektien kautta, joissa he voivat kehittää ja toteuttaa omia ideoitaan.

Seurakunnan tulisi myös tarjota tilaa keskusteluille ja vuorovaikutukselle, jossa nuoret voivat ilmaista omia ajatuksiaan ja kokea seurakunnan olevan heidän yhteisönsä. Lisäksi digitaalinen läsnäolo ja matalan kynnyksen toimintamuodot ovat avainasemassa kontaktin säilyttämisessä.

Kirkkoherranvaali on välillinen eli valinnan tekee luottamushenkilöistä koostuva Leppävaaran seurakuntaneuvosto. Uusi kirkkoherra aloittaa työssään 1.7.2025, jolloin seurakuntaa vuodesta 2007 johtanut Kalervo Salo jää eläkkeelle.

Noin 23 300 jäsenen seurakunta on tunnettu muun muassa monikulttuurisesta työotteesta, vahvasta lapsi­ ja nuorisotyöstä sekä kokeilukulttuuriin ja viestintään panostamisesta. Palkattuja työntekijöitä Leppävaaran seurakunnassa on 47.

Ehdokkaisiin voi tutustua vaalipaneelissa Sellon kirjastossa ma 28.10. klo 18. Ehdokkaat esittäytyvät myös verkkosivulla: espoonseurakunnat.fi/ leppavaaran-seurakunta/kirkkoherran-vaali

Kaisa Yletyinen

1) Olen Yletyisen Kaisa, pappi, terapeutti, äiti ja puoliso. Sukujuuriltani savolainen, mutta asunut yli puolet elämästäni pääkaupunkiseudulla ja ollut töissä Leppävaarassa niistä viimeiset 10 vuotta.

2) Leppävaaran alue sekä Espoon seurakuntien toimintakulttuuri ovat minulle tuttuja. Leppävaaran seurakunta on tullut minulle rakkaaksi. Leppävaara on saanut ja saa jatkossakin minusta sinnikkään ja sitoutuneen työntekijän, joka tekee töitä suurella sydämellä ihmisten ja itseään suuremman eteen laittaen lahjansa likoon yhteiseksi hyväksi.

Papin osaamisen lisäksi tuon mukanani organisaatiokonsultin ja terapeutin osaamiseni. Tahdon olla rakentamassa yhteisöä, johon halutaan kuulua ja joka säteilee hyvää ympärilleen. Tätä teen toimimalla rinnalla kulkijana ja Jumalan rakkauden välikappaleena.

3) Leppävaaran alueella asuu ihmisiä monista eri kulttuuritaustoista ja se näkyy elinympäristössämme. Halloween tulee sanoista All Hallows’ Eve, joka tarkoittaa pyhäinpäivän aattoa. Pyhäinpäivä on kristityille merkityksellinen päivä, jolloin muistamme edesmenneitä rakkaitamme, ja monet vievät silloin kynttilän läheisensä haudalle tai muualle haudattujen muistomerkille. Kertoisin, että mielestäni kuolemasta on tärkeä puhua, jotta se ei aiheuttaisi tarpeettomasti pelkoja. Kuolemasta puhuessa on hyvä muistaa, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa, onhan Jeesus voittanut kuoleman vallan. Kertoisin, että Halloweeninä kuolemaa ja muita pelottavia asioita voi lähestyä leikin kautta ja ottaa ne siten puheeksi myös lasten kanssa.

4) Viime vuonna rippikoulun Espoon alueella kävi kirkkoon kuuluvien 15-vuotiaiden ikäluokasta noin 90 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 66 prosenttia koko ikäluokasta. Rippikoulu tavoittaa tällä hetkellä siis noin kaksi kolmannesta ikäluokasta.

Mikäli halutaan, että rippikoulu jatkossakin säilyy kirkon menestystuotteena, täytyy sen tavoittaa entistä enemmän myös kirkkoon kuulumattomia ja olla saavutettava sekä selkosuomella että tarvittaessa myös muilla kielillä. Seurakunnan kontakti nuoriin aikuisiin voi vahvistua sen kautta, että kirkko elää kuten opettaa: rakastamme lähimmäisiämme emmekä näyttäydy ulospäin riitaisana joukkona.

Seurakunnan työntekijänä saan tuoda armon ja toivon sanomaa kiireisen ja paineisen arjen keskelle ja tarjota mahdollisuuksia hiljentyä ja pysähtyä pohtimaan sitä, mikä elämässä oikeasti on tärkeää. Seurakuntana voimme tarjota myös merkityksellisiä mahdollisuuksia käyttää kunkin omia lahjoja hyvän tekemiseen.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi

Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Messu: ”Anteeksi” su 27.10. klo 10. Papit Vilppu Huomo ja Sami Marte sekä kanttorit Sheldon Ylioja ja Elisa Murtoperä. Lapsikuorot Säihke ja Hohde, joht. Sirke Mäki ja Iida-Maria Ruusukallio. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu: ”Puhu äänellä, jonka kuulen” su 27.10 klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Anita Kyönsaari. Musiikki: Anna-Liisa Haunio ja Petri Kangas. Iltatee.

Pyhäinpäivän messu: ”Olemme Jumalalle rakkaita” la 2.11. klo 10. Papit Hannu Mäenpää ja Anita Kyönsaari sekä kanttorit Elisa Murtoperä ja Anna-Liisa Haunio. Tapiolan lapsikuoro. Kirkkoglögit Kellotapulilla.

Pyhäinpäivän kahvila la 2.11. klo 13.30–20 Tuomiokirkon kellotapulin luona. Poikkea glögille, fiilistele syksyn hämärää ja sytytä kynttilä. Seurakuntien työntekijöitä paikalla – jaetaan ajatuksia, jutellaan hetki.

Pyhäinpäivän muistohetki la 2.11. klo 18. Rukoushetkessä luetaan viime Pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaistemme nimet, rukoillaan heidän ja surevien omaisten puolesta sekä sytytetään poisnukkuneiden muistolle kynttilä.

Pyhäinpäivän iltakonsertti:

Rahmaninov – Vigilia la 2.11. klo 20. Tapiolan Kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Messu: ”Kahden maan kansalainen” su 3.11. klo 10. Papit Ari Paavilainen ja Marja Malvaranta sekä kanttorit Anna-Liisa Haunio ja Petri Koivusalo. Kirkkokahvit.

Pienten oma kirkkohetki su 3.11. klo 15. Kutsumme kaikkia viimeisen puolen vuoden aikana kastettuja lapsia perheineen kastepuun juurelle. Laulua, leikkiä, köllöttelyä

Menokasvo

Hyväntekeväisyyskonserteilla tuetaan Ukrainan koululaisia

Olarin kirkossa järjestetään hyväntekeväisyyskonserttien sarja Auringonkukkien leimuun, joka ulottuu ensi toukokuulle asti. Sarjasta vastaa Olarin seurakunnan kanttori Sari Rautio – Sain ajatuksen konserttisarjasta nähdessäni dokumentin ukrainalaislapsista. Siinä äitinsä kanssa Suomeen sotaa paennut poika kertoi, kuinka ikävä hänellä on Ukrainaan jäänyttä isää. Se meni niin tunteisiin, että halusin tehdä ukrainalaislapsille jotain hyvää.

Rautio otti yhteyttä Kirkon Ulkomaanapuun, jolla oli osoittaa useampia ukrainalaislasten koulutusta tukevia hyväntekeväisyyshankkeita. Varoja kohdennetaan muun muassa sosioemotionaalisten ja psykososiaalisten taitojen kehittämiseen tai koulujen kunnostamiseen.

– On tärkeää toimia senkin vuoksi, että suomalaisten into ukrainalaisten

ja rukousta. Aila Pihlajavesi, Marja

Malvaranta ja Elisa Murtoperä. Sateenkaarimessu pe 8.11. klo 18. Papit Ari Paavilainen ja Kirsi-Marja Koski sekä kanttori Petri Koivusalo. Mukana Espoon seurakuntien sateenkaarityöntekijöitä. Iltapala.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Messu su 3.11. klo 12. Pekkarinen, Murtoperä. Kirkkokahvit. Muskarimessut ”Pärinäkirkot” ti 5.11. klo 10 ja ke 6.11. klo 18. Kirkkomehut.

Kalajärven kappeli

Messu su 27.10. klo 12.30 HUOM! Uusi aika! Muurimäki, Haunio. Niipperin Nuolihaukat, partiolupaukset. Kirkkokahvit. Muskarimessu ”Pärinäkirkko” ti 5.11. klo 10. Hatakka, Karppinen, Haunio. Puuro ja mehut. Kauklahden kappeli

Kyläkirkko su 27.10. klo 12. Liiman, Haunio. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Muskarimessu ”Pärinäkirkko” to 7.11. klo 10. Ikonen, Karppinen, Nieminen, Haunio. Kirkkomehut. Suvelan kappeli

auttamiseen on romahtanut siitä, mitä se aluksi oli, Rautio kertoo.

Rautio on saanut tukea konserttisarjan suunnitteluun kahdelta kokeneelta kulttuurielämän vaikuttajalta, pianotaiteilija Marita Viitasalolta ja musiikkiagentti Pekka Pohjolalta. Lokakuun ensimmäisessä konsertissa 20.10. kuultiin nuoren laulajasukupolven kirkkainta kärkeä, sopraano Iiris Candelariaa ja baritoni Aarne

Messu su 3.11. klo 15. Kyönsaari, Haunio. Ella Lehtimäki, viulu ja Alex Belákovics, piano. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Muskarimessu ”Pärinäkirkko” ma 4.11. klo 10. Lounas 1,5–3,5 e. Viherlaakson kappeli

Messu su 27.10. klo 12. Pekkarinen, Murtoperä. Kirkkokahvit. Muskarimessu ”Pärinäkirkko” to 7.11. klo 10. Marte, Murtoperä, Ruusukallio. Kirkkomehut.

AURORAN KAPPELI

Safkaa ja seuraa -ilta ma 28.10. klo 17–19.

Pyhäinpäivän muistopaikka la 2.11. klo 9–21. Voit tuoda kynttilän pihan muistopaikalle.

Ikoniluento: Perinteiset Kristusikonit la 9.11. klo 12. Alarik Corander: Ikonimaalauksen perusteista. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Pyhäinpäivän muistopaikka la 2.11. klo 9–21. Voit tuoda kynttilän pihan ristin juurelle.

Safkaa ja seuraa -illat to klo 17–19. Päivä Raamatun mietiskelylle:

Pelkosta. Seuraavassa hyväntekeväisyyskonsertissa 27.10. kello 16 kuullaan meditatiivisia jazzvirsiä Eva Vikmanin ja yhtyeen esittämänä. Liput 10/15 euroa. Kahvitarjoilu.

MARJO KYTÖHARJU

Auringonkukkien leimuun Ukraina -konserttisarja jatkuu kevääseen 2025 saakka. Lisätietoja espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/musiikki/ konsertit/ukraina-konserttisarja

”Anna Jumalan puhua sydämellesi” la 23.11. klo 10–18. Tutustutaan Raamatun mietiskelytapoihin hengellisten ohjaajien johdolla. Iltahartaus. Hinta 10 e, sis. lounaan. ILM. 4.11. mennessä taina.latvala@ evl.fi.

www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

Safkaa ja seuraa -illat ma klo 17–19.

Lempeyttä Kaamokseen – Yhteys kehoon, toisiimme ja Jumalaan la 9.11. klo 11–16. Kehonhuoltoa, itsemyötätuntoa, rukousta ja äänimaljarentoutus. Oma alusta & tyyny mukaan! Hinta 10 e sis. brunssi, kahvit. ILM. ke 30.10. mennessä: sofia.ali@evl.fi.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Laulu & laulun tarina: Erkki

Liikanen to 31.10. klo 18.30. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy. Gospel-lattarit ma klo 18 ja 19. 5 e/ tunti.

www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 28.10. klo 18.

Safkaa ja seuraa -illat ke klo 17–19.30.

Ilta dialogille: Luontosuhde to 31.10. klo 17.30. Luomakunta - koti kaikille? Tule jakamaan ajatuksia ja kokemuksia luontosuhteestasi. Miten pitää kiinni toivon näköaloista? Erätauko-keskustelua ohjaa Vilppu Huomo. Puhetta saattohoidosta: Kun kuolema tulee lähelle to 7.11. klo 17.30. Ylilääkäri Elina Vogel puhuu palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Paikalla myös saattohoidon vapaaehtoinen Veronica Witikka, sairaalapappi Pirjo Kuula ja pappi Marja Malvaranta. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI

Safkaa ja seuraa -ilta ma 4.11. klo 17–19.

Tule laulamaan! to 7.11. klo 14. Yhteislaulua. www.viherlaaksonkappeli.fi

Kanttori Sari Rautio toivoo, että ihmiset jaksaisivat edelleen auttaa ukrainalaisia.

HILJENNY HETKEKSI

HAUTAUSMAILLA

Pyhäinpäivänä la 2.11. Espoon seurakuntien hautausmailla voi hiljentyä, rauhoittua, sytyttää kynttilä ja muistella edesmenneitä. Tuomiokirkon kellotapulin luona Pyhäinpäivän kahvila on avoinna klo 13.30–20. Poikkea glögille, paikalla on seurakuntien työntekijöitä – jaetaan ajatuksia, jutellaan hetki.

SURU JA KUOLEMA

Sururyhmä lapsensa menettäneille. Ryhmä pienenä tai kouluikäisenä kuolleen lapsen vanhemmille, aloitus to 31.10. klo 18–19.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo. Mahdollisuus jakaa menetyksen kokemusta ja suruun liittyviä tunteita. Tied. ja ILM. reetta.ikonen@evl.fi, 050 5149 455, anita. kyonsaari@evl.fi 040 5130 843. Vertaistukea suruun – kevään sururyhmä aloitus v. 2025 talvella/ kevättalvella. Tied. reetta.ikonen@ evl.fi, 050 5149 455.

Ylilääkäri Elina Vogel: Puhetta saattohoidosta to 7.11. klo 17.30, ks. Suvelan kappelin tiedot. Kynttilät syttyvät itsemurhan tehneiden muistolle su 17.11. klo 17 Espoon tuomiokirkon edessä, mahdollisuus keskusteluun.

LAPSET JA PERHEET

Vertaistukea ja leikkiseuraa perhekerhoissa ja -kahviloissa, ks. www.espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/lapset-ja-lapsiperheet.

Pienten oma kirkkohetki su 3.11. klo 15 ja Muskarimessuviikon ”Pärinäkirkot” 4.–7.11., ks. messutiedot.

Perheiden ilta ti 5.11. klo 17–19 Karhusuon koulu, Karhuniitynkuja 3. Prof. Juha T. Hakala: Riittävä vanhemmuus – suorittamisesta eroon! Kasvattajaluento verkossa la 9.11. klo 13–14.15: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

Voimaannuttava kuvataideryhmä Nepsy-lapsille. Kysy vapaita paikkoja: kasvun.helmi@gmail.com. Taidepaja cp-vammaisten lasten ja nuorten perheille la 23.11. Tied. ja ILM. uudenmaancpyhdistys@ outlook.com tai 040 1489 782. Isovanhempi – lapsenlapsi päivä la 30.11. klo 10–14 Suvelan kappeli. ILM. kirsi.kanerva@evl.fi.

Sateenkaariperheiden iltamat ti 3.12. klo 17.30 Espoonlahden kirkko. Tied. miia.korttila@evl.fi. Safkaa ja seuraa -illat, ks. kappelien tiedot.

NUORET

After school ke 6.11. klo 15–17, jonka jälkeen nuortenilta klo 17–19 Suvelan kappeli. Länkkäri nuortenillat (15–19-v.) to 24.10. ja 7.11. klo 18.30–21 Kauklahden kappeli. Helsingin Kansanlähe-

tys.

Nuortenillat sateenkaareville nuorille, ks. www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/sateenkaaritoiminta.

AIKUISTEN RYHMIÄ JA TAPAHTUMIA

Hiljaisuuden jooga ti 29.10. ja 12.11. klo 17.30 Suvelan kappeli. ILM. 040 5528 924.

Ilta dialogille: Luomakunta - koti kaikille? to 31.10. klo 17.30, ks. Suvelan kappelin tiedot.

Ikoniluento: Perinteiset Kristusikonit la 9.11. klo 12, ks. Auroran kappelin tiedot.

Lempeyttä Kaamokseen la 9.11. klo 11–16, ks. Kauklahden kappelin tiedot.

Vapaaehtoistoiminnan visiointifoorumipäivä ti 12.11. klo 18 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Rekry- ja infotapahtuma. Ilm. kahveille 29.10. mennessä: 050 4341 073.

Päivä Raamatun mietiskelylle la 23.11. klo 10–18, ks. Kalajärven kappelin tiedot.

Kuoro kaikille kaiken tasoisille laulajille to 24.10., 7.11. ja 21.11. klo 18 Espoon tuomiokirkko.

Pienryhmät, kappelilounaat ks. kappelien verkkosivut.

Senioriryhmät, ks. www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ aikuiset/seniorit.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Ammatillista keskusteluapua perhetyönohjaajat 050 5110 165, 050 5836 886. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.

Tukea vaikeassa elämäntilanteessa, ota yhteyttä diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/ apua-ja-tukea.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi

Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet:

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja muina pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Leipämessu pe 25.10. klo 10 Espoonlahden kirkko. Messun jälkeen keittolounas sekä maksuton kirpputori vähävaraisille. Messu su 27.10. klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Antakaa toisillenne anteeksi”. Eläkkeellelähtösaarna Asmo Sinervo. Huttunen, Lehti, Yli-Jaskari.

Vauvakirkko su 27.10. klo 15 Soukan kappeli. Kohijoki, MunterMäkeläinen, Rautio, Toiskallio. Kahvi/pilttitarjoilu.

Verkostomessu su 27.10. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 27.10. klo 17 Soukan kappeli. Aila, Ojala. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Pyhien yhteys”. Kohijoki, Ojala. Messun jälkeen aulassa myydään havukransseja haudoille vietäväksi. Tuotto lähetystyön hyväksi. Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. klo 18 Espoonlahden kirkko. Kohijoki, Yli-Jaskari ja Okra-kuoro, Pohjonen ja Leinonen. Muistellaan poisnukkuneita rakkaitamme. Ks. lisää Pyhäinpäivä-otsikon alta. Messu su 3.11. klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Kahden maan kansalaisena”. Lindberg, Yli-Jaskari, Laulumieli-kuoro. Messun jälkeen aulassa myydään havukransseja haudoille vietäväksi. Tuotto lähetystyön hyväksi.

Verkostomessu su 3.11. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 3.11. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Toiskallio, Puukko. Viikkomessu ke 6.11. klo 14 Espoonlahden kirkko. Aila, Puukko. Messuperjantai: Nuorten oma nojatuolimessu ja iltakaakaojatkot perjantaisin klo 19 Sode.

PYHÄINPÄIVÄ

ESPOONLAHDEN

KIRKOLLA LA 2.11.

Klo 11 Messu. Klo 12.15 Kirkkokahvit seurakuntasalissa.

Klo 18 Iltakirkko. Musiikkipainotteisessa kirkkohetkessä luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään yhteiset muistokynttilät.

Huomioittehan parkkipaikan pienuuden. Metron uloskäynti C tuo lähelle kirkon pääovea.

ODOTUKSEN SÄVYT

Ryhmä raskaana oleville alk. ke 30.10. klo 17–19 kirkko. Tapaamiskerrat: 30.10., 6.11., 13.11., 27.11., 4.12. ja 11.12. Vertaistukea ja rohkaisua, asioiden jakamista, rentoutumisen keinoja, harjoituksia, ikimuistoinen raskauskuva. Ilm. monica.purtilo@evl.fi.

LEIRIT AIKUISILLE

Arjen irtiotto -retriitti 25.–29.11. Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä, opiskele. Hinta 43 e/ vrk, (ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.). ILMOITTAUTUMINEN verkossa 11.11. asti.

ISÄNPÄIVÄLOUNAS

Espoonlahden kirkolla su 10.11. klo 12–14. Varaa paikkasi maksamalla lounas etukäteen espoonseurakunnat.fi -sivujen kautta. Lippuja myös kirkon seurakuntakahvilasta ke 30.10. klo 13–15. Hinta aik. 15 e, 3–14 v 7 e, alle 3 v ilmaiseksi. Tuotto lähettien työn tukemiseen. Tied. Eveliina Roznovski, 041 518 1244. TAVATAAN TAAS!

Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kirpputori Toivon Tori ke klo 12–19 ja la klo 11–15 Soukankaari 8 B, Espoo. Siioninvirsiseurat pe 1.11. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Villasukkapäivä su 3.11. klo 12–18 Soukan kappeli. Työskennellään mm. rukoushelmien äärellä. Tarjoamme lounaan. Kysy vapaita

Poissa, silti lähellä

Pyhäinpäivänä 2.11. hautausmailla ja kirkoilla sytytetään kynttilöitä edesmenneiden muistoksi.

Iltakirkoissa syttyvät kynttilät vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten muistoksi. Hautausmaiden muistelupaikoilla on tarjolla lämmintä juomaa ja seurakuntien työntekijät ovat jututettavissa pitkin päivää.

Pyhäinpäivä la 2.11.

Kynttilät syttyvät Kellonummen hautausmaalla, Kellonummentie 15, koko päivän. Tule tunnelmoimaan ja muistamaan edesmenneitä. Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8: Klo 11 messu. Klo 12.15 kirkkokahvit. Klo 18 iltakirkko. Musiikkipainotteisessa kirkkohetkessä luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään muistokynttilät. Huomioithan parkkipaikan pienuuden. Metron C-uloskäynti tuo lähelle kirkon pääovea. Tapiolan kirkolla ja uurnalehdossa, Kirkkopolku 6: Klo 10 messu. Klo 13–16 kynttilöiden sytytystä, lämmintä mehua tarjolla ja työntekijöitä tavattavissa Tapiolan uurnalehdossa. Klo 18 iltapalvelus, jossa luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään muistokynttilät. Klo 19.30 Saint-Saënsin Requiem – pyhäinpäivän iltakonsertti, Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Vapaa pääsy. Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2: Klo 11 messu. Klo 12 kirkkokahvit. Klo 13–17 sytytä kynttilä rakkaasi muistolle kirkon sisäpihan suihkulähteen reunalle. Kohtaamisia ja lämmintä juomaa. Klo 14 Lohdun säveliä -musiikkihetki. Musiikkia suruun ja kaipaukseen, muistoihin ja taivasikävään. Vapaa pääsy. Klo 17 Kynttiläkirkko, sytytetään kynttilät menneen vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten muistolle. Olarin kirkolla ja Gräsan uurnalehdossa, Rälssitilankuja 1: Klo 10 messu. Olet tervetullut sytyttämään muistokynttilöitä Gräsan uurnalehtoon tai kirkonmäen sisäpihalle. Klo 12–18 paikalla on

seurakunnan pappeja ja diakoneja. Lämmintä mehua. Klo 15 Kauneimmat Taivaslaulut. Lauluja taivaskaipuusta virsistä viisuihin ja iskelmistä ikuiseen satumaahan. Klo 18 iltamessu, jossa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään rukouskynttilät.

Gräsan uurnalehdossa pyhäinpäivärastit lapsille ja lapsenmielisille 1.11.–6.11. Taskulamppu mukaan.

Espoon tuomiokirkolla, Kirkkopuisto 5 ja Kappelin hautausmaalla, Pappilantie 12: Klo 10 messu Espoon tuomiokirkko; Tapiolan lapsikuoro, glögit kellotapulilla. Kl. 12.15 högmässa på alla helgons dag med ljuständning. kKl. 13.30–20 Allhelgonakafé intill klockstapeln; värm dig med varm dryck, dela tankar och prata en stund. Församlingens anställda finns på plats. Klo 13.30–20 Pyhäinpäivän kahvila kellotapulilla. Poikkea glögille ja sytytä kynttilä. Seurakuntien työntekijöitä paikalla – jaetaan ajatuksia, jutellaan hetki. Klo 18 Rukoushetki Espoon tuomiokirkko, sytytämme kynttilät vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten muistoksi. Klo 20 Rahmaninov: Vigilia Espoon tuomiokirkko. Tapiolan Kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Kynttilän voi tuoda muistopaikalle Espoon tuomiokirkon pääsisäänkäynnin edessä olevalle muurille. Auroran kappelin, Heiniemenpolku 1, ja Kalajärven kappelin piha-alueiden muistopaikoille, Ruskaniitty 3, voi tuoda kynttilän klo 9–21.

Suvelan kappeli, Kirstintie 24: La 2.11. klo 18

Lohdun ja toivon säveliä Janna Paasonen, Matti Paatelma. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3: Pyhäinpäivän messu klo 10.

Kauniaisten hautausmaa, Bembölentie 34: Enkelipolku lapsiperheille klo 16–19.

paikkoja: leena.toiskallio@evl.fi. Majataloilta ke 6.11. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Hyvää tekevää musiikkia. Kanssakulkijoita. Voi istua hiljaa tai laulaa, nauraa ja tanssia. Rukousta sairaiden puolesta. Iltatee. Gospelryhmä Nardus, Kallioranta, Rautio ja tanssija Ani-Mari Lemström. Yhteisen tulen äärellä to 7.11. klo 17–20 Soukan kappelin piha. Seurakunta tarjoaa makkaraa ja mehua, voit tuoda myös omat grillattavat.

LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE

Taikuri Markon taikuriesitys ke 30.10. klo 18 Espoonlahden kirkko. Herkkutarjoilu. Huhti-syyskuussa 5 v täyttäneiden vuorovaikutteinen ja maksuton kutsuvierastilaisuus, mutta avoin kaikille.

Parista perheeksi -ilta to 31.10. klo 17 Espoonlahden kirkko. Mitä täytyy parisuhteessa huomioida, kun perheeseen tulee vauva? Iltoihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen. Infoa nimen antamisesta ja kasteen järjestämisestä sekä kummeista.

NUORET/KOULUIKÄISET

Toimintapäivä Pikseli Game room 4.–7.-lk ma 4.11. klo 16 VR viihdepuisto Pikseli. Lähtö ja paluu nuorten tila Sode. Matkat metrolla. Retkimaksu 20 e sis. matkalipun sekä sisäänpääsymaksun. Ilm. osoitteessa Sodesode. Tied. juha. eriksson@evl.fi.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Teresa-piiri ti 29.10. klo 18 Espoonlahden kirkko, parill. vkt. Laulukerho ti 5.11. klo 13 Espoonlahden kirkko, paritt. vkt. Pullakahvit 1,50 e. Luetaan yhdessä – suomen kielen opetusta ti klo 9.30–11 Soukan kappeli ja ke klo 17.30–19 Espoonlahden kirkko.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 29.10. klo 13–14.30 Espoonlahden kirkko, parill. vkt.

KONSERTIT

Ks. Kirkoissa soi -palstalta.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe Espoonlahden kirkko. Vuoronumeroiden jako klo 8.45–9. Ruokakorien jako noin klo 9.10. Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaisryhmä pe 1.11. klo 10 Soukan kappeli. Lounas 5 e. Meren ja taivaan välillä keskusteluryhmä to 31.10. klo 13.30 Meri

Emy.

Leskenlehdet - elämässä eteenpäin pe 1.11. klo 12.30–14 Soukan kappeli.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Maksuton aamupala ti klo 9–10 Espoonlahden kirkko. Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v 3 e, 7–14 v 1 e, alle 7 v maksutta. Korttimaksu tai tasaraha.

Iltasafka to klo 17–18 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v 3e, 7–14 v 1e, alle 7 v maksutta. Korttimaksu tai tasaraha.

JOULU LÄHESTYY

Operaatio Joulun lapsi on keräys Ukrainan, Romanian ja Moldovan lapsille. Ohjeet laatikon sisällöstä ja laatikkoaihion saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelilta. Tuo valmis paketti kirkolle tai Soukan kappelille 20.11. mennessä. Tied. Leena Toiskallio, 041 535 6190. Joulukuusipuisto tulee jälleen Soukan kappelin sisäpihalle! Voit ilmoittaa oman (voittoa tavoittelemattoman) ryhmäsi, pihapiirisi, perheesi, päiväkotisi, järjestösi ym. yhden kuusen koristelijaksi ja tuo koristeet ja mahdolliset valot. Ilmoittaudu 15.11. mennessä: tanja. routama@evl.fi. Kuuset arvotaan vähävaraisiin perheisiin koristeiden kera. Ilm. arvontaan 15.12. mennessä tanja.routama@evl.fi.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook.

Messu ”Anna anteeksi!” su 27.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messua tekemässä Yö kirkolla -yöpyjät sekä Dansku ja Maria. Kanttori Kullervo, pappeina Kaisa ja Timo. Espoo International Lutheran Worship su 27.10. klo 15 Karakappeli. (English–Finnish). Sermon / saarna Parvez Gil. Music by Outi Noponen. Sunday School. Tea and coffee fellowship after the service. Igbon- ja englanninkielinen messu su 3.11. klo 16.30 KilonRisti.

Anglikaanipastori Isaac Ohaju, 044 019 7344.

Viikkomessu ke 30.10. klo 13 Leppävaaran kirkko.

Taaperokirkko pe 1.11. klo 10 MiniSiipi. Eläinsairaala auki, ota mukaan oma pehmoeläin. Vietämme lapsilähtöisesti lyhyen kirkkohetken. Mehu- kahvi- ja leikkihetki. Mukana Seija, Miri Rantio ja lasten pappi Aija.

Pyhäinpäivän messu ”Edesmenneiden muistolle, jälleennäkemisen toivossa” la 2.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, Kallioniemi, Hyry. Riittaliisa Hakulinen-Lauriala, alttoviulu.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 17 Leppävaaran kirkko. Koskela, Raunu, Latvanen, Lankinen. Iltatee seurakuntasalissa.

Messu ”Missä olet Jumala?” su 3.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Ramez Ansara, Kallioniemi, Raunu, Noponen, Moos. Arabiankielinen

Rauhan kuoro ja lapsikuoro Jeesuksen sydän.

Arki-illan messu joka to klo 17 Leppävaaran kirkko.

Venäjänkielinen jumalanpalvelus ti klo 19.30 Uuttu.

PYHÄINPÄIVÄ

LEPPÄVAARAN KIRKOLLA LA 2.11.

Kirkon sisäpihan suihkulähteen reunoille syttyvät kynttilät. Työntekijät paikalla klo 13–17. Sisällä kirkon B-siivessä tarjolla lämmintä juotavaa.

Messu klo 11. Kirkkokahvit seurakuntasalissa klo 12. Lohdun säveliä -musiikkihetki klo 14. Riittaliisa Hakulinen-Lauriala, alttoviulu ja Pauliina Hyry, urut. Vapaa pääsy.

Kynttiläkirkko klo 17. Muistamme vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisiamme sanoin, sävelin ja sytyttämällä heille kynttilän.

VALOKUVANÄYTTELY

– LEPPÄVAARAN

SEURAKUNTA 60 V

Ma 28.10. klo 12–19 Sellon kirjasto. Näyttely on pieni kuvallinen välähdys seurakunnan tuoreimmasta vuosikymmenestä. Kirkkoherran vaalin ehdokkaiden paneeli on kirjastossa samana päivänä kello 18.

KIRKKOHERRANVAALIN PANEELI

Kirkkoherraehdokkaat esittäytyvät ja vastaavat etukäteen saamiinsa kysymyksiin vaalipaneelissa Sellon kirjastossa 28.10. klo 18–19. Kirkkoherran valinnan tekee seurakuntaneuvosto. Vaalisivut: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/kirkkoherran-vaali.

ISIEN SAUNA- JA

VIRKISTYSILTA

Ma 28.10. 17.30 Hvittorp. Omat kyydit / kimppakyydit. Tarvittaessa

kysy Jukalta kyytiä tai ilmoita, jos voit tarjota kyytiä. jukka.silventoinen@evl.fi. Isien sivut isille.info.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Parista perheeksi-ilta ke 30.10. klo 17 Leppävaaran kirkko. Millaiseksi parisuhde voi muuttua? Mitä täytyy parisuhteessa huomioida, kun perheeseen tulee vauva? Iltoihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen.

FOOD & HOPE

Nuorille aikuisille to 24.10. klo 17.30 Nuortentila Siipi. LISÄTIEDOT Noora Lana 050 568 5340.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Kaikki aikuisten ryhmät: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset

Sley-piiri to 24.10. klo 13 Leppävaaran kirkko. LuovatKädet ma 28.10. klo 11 Karakappeli.

Vasemman käden (ja vähän oikeankin) maalarit la 2.11. klo 12 Uuttu. Ohjaajana Nina Purtonen. 15 e/ kerta, Naisten Pankin hyväksi. ILM, joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: Kaisa Yletyinen. 050 434 1085, kaisa.yletyinen@evl.fi.

Naisten kesken ke 6.11. 18.30

Uuttu.

MUSIIKKI

Karan laulelot -yhteislaulutilaisuus pe 25.10. klo 13 Karakappeli. Monday Music – Maanantaimusiikit ma 28.10. klo 18–19.15 KilonRisti.

Musiikkia kynttilän valossa -konsertit neljänä tiistaina 5.–26.11. klo 19 Leppävaaran kirkko. Ti 5.11. W.A. Mozart: Requiem; 12.11. By the Light of the Moon; 19.11. J.S. Bach -äänirentoutus sellolla ja uruilla; 26.11. Talven ääniä – Voci d’inverno. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tarkemmat tiedot sarjan avauskonsertista Kirkoissa soi -palstalla. Kuoro kaikille ke 6.11. klo 18–19.15 Leppävaaran kirkko. No skill requirements, come as you are.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@ evl.fi.

Diakonialounas ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15)

olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret @olarin perheet

Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Perhemessu la 26.10. klo 10 Chapple, Iso Omena. Messu on osa Nallepäivän perhetapahtumaa. Ks. alla.

Messu su 27.10. klo 10 Olarin kirkko. Virta, Korkalainen, Niinikoski. Messu su 27.10. klo 12 Matinkappeli. Jussila, Niinikoski. Pyhäkoulu. Messu su 27.10. klo 12 Olarin kappeli. Korkalainen, Kalanti. Pyhäinpäivän juhlamessu la 2.11. klo 10 Olarin kirkko. Hirsto, Hartikainen, Hakomäki, Rautio ja Virsiveljet.

Pyhäinpäivän iltamessu la 2.11. klo 18 Olarin kirkko. Malinen, Kruus, Karinen, Niinikoski. Ks. lisää alla.

Messu su 3.11. klo 10 Olarin kirkko. Kruus, Hartikainen, Franssila. Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 3.11. klo 17 Matinkappeli. The service is bilingual, Finnish-English. Music is led by Meri Kalanti with Worship Band. Service is led by pastor Oili Karinen.

Avoin messu pe 8.11. klo 19 Chapple, Iso Omena.

PYHÄINPÄIVÄ 2.11.

OLARIN KIRKOLLA

Sytytä kynttilä rakkaan ihmisen muistoksi Gräsan uurnalehtoon tai kirkonmäen sisäpihalle la 2.11. Pappi tai diakoni tavattavissa klo 12–18 Gräsan uurnalehdossa.

Pyhäinpäivän juhlamessu klo 10. Musiikissa mukana Virsiveljet. Kauneimmat Taivaslaulut klo 15. Meri Kalanti ja Sari Rautio, laulu; Päivi Hakomäki, urut ja piano; Joonatan Rautio, saksofoni; Vellu Salminen, sähköbasso; Juha Virta, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy.

Pyhäinpäivän iltamessu klo 18. Luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen seurakunnan jäsenten nimet, mikäli omaiset ovat antaneet tähän luvan. Kahvitarjoilu.

Pyhäinpäivärastit lapsille ja lapsenmielisille 1.–6.11. Gräsan uurnalehdossa. Ota mukaan oma taskulamppu.

HARTAUS

KIRKONMENOJEN AIKAAN

Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 3.11. klo 12 Matinkappeli. Kahvitarjoilu.

NALLEPÄIVÄN

PERHETAPAHTUMA

la 26.10. alkaen klo 10 Chapple, Iso Omena. Mukaan oma nalle, muu

Tapiolan kirkko

VALOVIIKKO

Toivon valoa syksyn hämärään

Kasvattajaluento, prof. Juha T. Hakala la 9.11. klo 13

pehmo tai nukke. Leikkiä, liikuntaa ja ensiaputaitoja. Tarjolla lounasta (lapset etusijalla). Punaisen Ristin Nallesairaala pehmoleluille, jossa voi tutustua ensiaputaitoihin. Askartelu, leikkihuone. Jos oma nalle unohtui, saa pehmolelun tarvittaessa lainaan.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA

Perhevalmennusilta ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille to 7.11. klo 17 Matinkappeli.

NUORTEN LÄHETYSPIIRI

Ti 29.10. klo 18 Olarin kirkko, kerhorakennus. Oletko kiinnostunut kirkkomme tekemästä lähetystyöstä? Ota yhteyttä: Oiva Hujanen, 040 526 9096.

AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät netissä: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset.

Naisten saunailta Hvittorpissa ke 30.10., to 14.11. ja ti 3.12. Iltapala 3,50 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. TIED. JA ILM. Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin. Lukupiiri kerran kk to klo 14–15.30 Matinkappeli. Päivät ja kirjat: 7.11. Helmi Kekkonen: Vieraat, 5.12. Ian Mc Evan: Pähkinänkuori. TIED. Lee-

na Lenkkeri 050 353 8398, leena. lenkkeri@gmail.com. Toivoa metallista, mielenterveyskuntoutujien musiikki- ja keskusteluryhmä neljänä pe 1.11. klo 10 alkaen Olarin kappeli. Keskustellaan raskaan musiikin myönteisistä vaikutuksista sekä kuunnellaan musiikkia. ILM. paula.piirainen@ evl.fi, 046 920 9632 tai markus. silvola@evl.fi, 040 531 1017.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ti klo 10–12, 050 432 9368 tai sähköpostitse: olarin.diakonia@evl.fi. Diakonialounas, community lunch tiistaisin / Tuesdays, 12–13 Matinkappeli Chapel. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha / Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30. Seurakuntalounas, community lunch torstaisin / Thursdays, 12–13 Olarin kirkko, Olari Church alkaen/ starting 5.9. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha / Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30.

MUSIIKKI

Meditatiivisia jazzvirsiä su 27.10. klo 16 Olarin kirkko. Laulaja-lauluntekijä Eva Vikman, pianisti Lassi Kouvo, kontrabasisti Joonas Tuuri sekä perkussionisti Eki Vikman

Liput 15/10 e Ukrainan lasten hyväksi, kahvitarjoilu. Mozart – Requiem pe 1.11. klo 19 Olarin kirkko. Suomen Laulu, Helsinki Metropolitan Orchestra ja solistit, johtaa Sasha Mäkilä. Liput Suomen Laulun Puoti (suomenlaulu.fi/puoti) tai tuntia ennen konserttia kirkon ovelta. Lippujen hinnat: 30 e/ alennusryhmät 25 e, lasten liput 8 e.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Keskipäivän rukoushetki ma, ke ja pe klo 12 Facebook.com/TapiolanSeurakunta. Viikkomessu ke klo 8. Aamupuuro ja kirkkokahvit.

Perhemessu su 27.10. klo 10 ”Anna anteeksi”. Gospel Kids, Jokivuori, Hytti, Tiihonen, Ristimäki, Kalevo. Kirkkomehut ja -kahvit.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10. ”Pyhien yhteys”. Tervonen, Linnoinen, Liisa Malkamäki. Veisuuveljet Samuli Korkalaisen johdolla.

Siioninvirsiseurat la 2.11. klo 11.30.

Siioninvirret ja lyhyet puheet vuorottelevat. Puhujina mm. Laura Hytti, Samuli Korkalainen, Jukka Hautala ja Päivi Linnoinen. Pyhäinpäivän iltapalvelus la 2.11. 18. ”Poissa, silti lähellä”. Hero, Ijäs. Luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja heille palavat kynttilät alttarilla. Iltapalvelus striimataan ja on katsottavissa Tapiolan seurakunnan Youtubekanavalla.

Messu su 3.11. klo 10. ”Kahden maan kansalainen”. Teemana kahden maan kansalainen. Kristitty on ikään kuin kahdessa valtakunnassa: tässä maailmassa ja taivasten valtakunnassa. Koivisto, Tiihonen, Jurmu. Levollinen rukoushetki viikonlopun alkaessa pe 8.11. klo 18. Taizéhenkinen rukoushetki johdattelee viikonvaihteeseen. Tervonen, Hulmi.

Bless.-ilta nuorille aikuisille su 3.11. klo 17.

PYHÄINPÄIVÄ TAPIOLAN

KIRKOLLA LA 2.11.

Messu klo 10 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6

Hiljenny hetkeksi hautausmaalla, sytytä kynttilä ja muistella edesmenneitä.

Pyhäinpäivän päivystys ja kuumaa mehua klo 13–16 Tapiolan

uurnalehto, Kirkkopolku 4. Iltapalvelus klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6

Pyhäinpäivän iltakonsertti SaintSaënsin Requiem klo 19.30 Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi.

VALOVIIKKO 10.–17.11.

Toivon valoa syksyn hämärään su 10.11. – su 17.11. Tapiolan kirkolla. Ks. tarkemmin tapiolanseurakunta. fi.

Koko viikon ajan: Näyttely Valonsäteitä ilonpisaroilta. Valoinstallaatio. Valoelämyspolku koko perheelle kirkon pihapiirissä. Hiljaisuuden puutarha sisäpihalla. Valokoristelu. Yksittäiset elämykset: Su 10.11. klo 16 vanhojen nuorten veisut. Ti 12.11. klo 18 kuristaako kurkkua kirkonpenkissä, yhteisöllinen laulutunti. Ke 13.11. klo 8 viikkomessu, klo 12 häivähdys pyhää -konsertti kirkkosali, klo 13 keskiviikkokerho – puhujavieraana Kari Kuula, klo 17. To 14.11. klo 18 Maaret Kallion luento (ks. alla). Pe 15.11. klo 19.30 Blessed base -kirkkoreivit. La 16.11. klo 16 koko perheen konsertti ilotulitus, n. klo 17.30 soihtukulkue & luontohartaus, kirkkoyö alakouluikäisille. Su 17.11. klo 10 gospelmessu ”Toivo on timanttia”, klo 17 Kansainvälinen messu, klo 19 Emmauksen tie, liturginen draama.

AJATUKSIA RAUHAN JA TOIVON ÄÄRELTÄ

Maaret Kallion ajatuksia rauhasta ja toivosta to 14.11. klo 18 Tapiolan kirkko. Tilaisuus on Valoviikko -tapahtuma.

SURURYHMÄ

Apua ja tukea suruun läheisensä menettäneille (joiden läheisen kuolemasta on vähintään puoli vuotta aikaa). Mahdollisuus käydä läpi menetykseen liittyviä ajatuksia ja tunteita ja kirjallisuusterapeuttisilla menetelmillä, erilaisten tekstien avulla, kirjoittamalla ja keskustelemalla. Mitään erityisiä kirjoittamisen taitoja ei tarvita. Kokoontumiset ti 5.11., 12.11., 19.11., 26.11., 10.12. ja 17.12. sekä ti 21.1. 2025 klo 18–20 Tapiolan kirkko (Kirkkopolku 6), Kaipuu-tilassa. Ohjaajat: TM, pastori, erityiskoulutettu sielunhoitaja ja kirjallisuusterapiaohjaaja Katja Hero sekä TM, uskonnon ja psykologian lehtori ja kirjallisuusterapiaohjaaja Saara Sahla. LISÄTIETOJA JA ILM. katja.hero@evl.fi tai p. 050 583 6909.

NUORILLE

Kirahvi-iltapäivä 1.–6.-luokkalaisille ke klo 16 Tapiolan kirkko. Nuortenilta ti klo 18.30 Tapiolan kirkko.

Sateenkaarisiipi to klo 17 Alberganesplanadi 1, Espoo.

AIKUISILLE

Käsityöpiiri ke klo 10–12 Tapiolan kirkko.

Keskiviikkokerho ke klo 13–14, kahvit 12.30. 30.10. aiheena ”80 vuotta Helsingin suurpommituksista”. Aiheesta tutkimuksen julkaissut dosentti Ville Jalovaara kertoo. Ke 6.11. pian eläkkeelle jäävä seurakunnan A-kanttori Liisa Malkamäki vieraana. Lauletaan, kuunnellaan otteita upeista kirkkomusiikkiteoksista ja pohditaan, miksi kirkossa on musiikkia.

Kansainvälinen Olohuone Tapiolan kirkko ke klo 17–19.

Kansainvälisen vastuun ilta ti 29.10. 16.30–19 Tapiolan kirkko. International responsibility close to your heart? Join the team that plans and implements international responsibility events in our parish.

SANAN ÄÄRELLÄ

Raamattuluentosarja yhteistyössä Suomen Raamattuopiston kanssa Johanneksen 1. kirjeestä. Ti 5.11. klo 18 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa on aiheena ”Jumalan lapset ja paholaisen lapset” (1. Joh. 3) Luennoijana Raimo Mäkelä, SRO. Raamattu ja rukouspiirit Ks. tapiolanseurakunta.fi

Hiljaisen rukouksen tunti ma klo 16 Olarin kirkko. Raamattupiiri ke 30.10. klo 18.30 Tapiolan kirkko. Miesten raamattupiiri ti 29.10. klo 18.30–20 Tapiolan kirkko. Seuraava 12.11. Rukouspiiri pe 1.11. klo 18 Tapiolan kirkko. Seuraava 15.11. Laajalahden raamattupiiri pe 1.11. klo 18–19.30 Laajalahden kerhotila. Seuraava 15.11.

MUSIIKKIA TAPIOLAN KIRKOSSA

Ks. Kirkoissa soi -palsta.

APUA JA TUKEA

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–19 p. 09 8050 2602.

Kauniaisten  suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Palveluajat arkisin klo 10–14. Perjantaisin ja maanantaisin etänä.

Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU KLO 10 KIRKOSSA

JA KIRKKOKAHVIT

Su 27.10. Liturgi Kuula, saarna Puotiniemi, kanttori Palolahti. Poikkeuksellisesti ei kirkkokahveja messun jälkeen.

La 2.11. Pyhäinpäivän messu, liturgi ja saarna Kuula, kanttori Palolahti,

lauluryhmä Cantara, joht. Raisa Rangell, pianisti Suvi Leino. Su 3.11. Musiikkijumalanpalvelus kansanmusiikin tapaan/ Kauniaisten musiikkijuhlat, liturgi Puotiniemi, saarna Nyberg, kanttori Palolahti, Viive Virtanen ja Touko Kentala, viulu.

ENKELIPOLKU

La 2.11. enkelipolku lapsiperheille klo 16–19, tule kun sinulle sopii. Kauniaisten hautausmaalla.

ILON ILTAPÄIVÄ

Ti 29.10. ja 5.11. klo 15 kirkon alatakkahuone. Seurakunnan mielenterveysryhmä.

LAPSIPERHEIDEN

OLOHUONE PERHESOPPA

Ke 29.10. ja 6.11. klo 15–18 Sebastos, os. Kauniaistentie 11. Ei ilmoittautumista, maksuton. Klo 15 välipala alakoululaisille, kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16.00–17.30. Perhetyöntekijät Sanni Hackman sekä lastenohjaajat Eeva Peltonen ja Taru Laaksonen.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA

To 24.10. klo 14 kirkon alatakkahuone ja ma 28.10. klo 18.15 Sebastos. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

VARTINHARTAUS JA MAANANTAIKAHVILA

Ma 28.10. ja ma 4.11. klo 12.45 hartaus ja klo 13 kahvit, Sebastos. Tule tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin kahvikupin äärellä vaikka päiväkävelyn päätteeksi. Vapaaehtoiset avustavat ja mukana on seurakunnan työntekijä. Luoma Pirjo.

MARTAT JA MARIAT

To 31.10. klo 12 kirkon yläsali. Lähetyksen ja kansainvälisen vastuun ryhmä.

UUDET LAULAJAT TERVETULLEITA

KUOROIHIN

Singing Suns-lapsikuoro, harjoitukset ti 29.10. ja ti 5.11. klo 15.15–16 kirkkosali. Välipalatarjoilu. Messukuoro, harjoitukset ti 29.10. ja 5.11. klo 17–19 kirkon yläsali. Iltapalatarjoilu. AccaBella-kuoro, harjoitukset ke 30.10. ja 6.11. klo 18–20 Sebastos. Lastenhoito tarpeen mukaan. Lisätietoa teija.palolahti@evl.fi

KOULUIKÄISTEN KERHOTOIMINTA

www.kauniaistenseurakunta.fi/ kouluikäiset

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10,

må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Esbovikens kyrka lö 26.10. kl. 10 Högmässa med konfirmation av Pöyhölä 3-gruppen. von Martens, Florström, Kronlund, Brunell. Olars kyrka sö 27.10. kl. 10.30

Kallatsa, Kronlund. Esbo domkyrka sö 27.10. kl. 12.15

Sironen, Brunell, Esbo arbis kammarkör.

Esbo domkyrka lö 2.11. kl.12.15

Högmässa på alla helgons dag. Vi minns dem som avlidit och jordfästs sedan senaste alla helgons dag. Erkko, Sandberg, Brunell och kammarkören Es Voces. Allhelgonacafé vid klockstapeln lö 2.11. kl.13.30

Esbo domkyrka sö 3.11. kl. 12.15

Sironen, Kronlund, Brunell.

B ARN OCH FAMILJ

Församlingens verksamhet för småbarn, föräldrar och unga hittas på esboforsamlingar.fi

VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna ti 29.10. kl. 16–19 Esbo domkyrkas församlingsgård. För mera information kontakta Nina Wallenius tfn 050 432 4323. Torsdagsträffen Södrik kapell to 31.10. kl 13–14.30 Träffens tema. En berättelse om den handikappade kvinnan i Mongoliet, med prästen Janne Sironen.

MUSIK

Hagalunds kyrka lö 26.10. kl. 15 Kråksångens 25-års jubileumskonsert. dir. Eeva-Liisa Malmgren, Chrisu Romberg, sång & conferencier Lotta Ahlbeck, violin Mauriz Brunell, piano Nina Kronlund, orgel Hannu Rantanen, bas Kaarle Mannila.

Hagalunds kyrka lö 2.11. kl. 19.30 Camille Saint-Saëns Requiem Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, solistkvartet Hedvig Paulig, sopran, Vuokko Saariaho, alt, Hannu Jurmu, tenor, Niklas Spångberg, bas, Katri Tikka, harpa, Pekka Suikkanen, orgel, Liisa Malkamäki. DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna; Ani 050 597 3313, ani.iivanainen@evl.fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning; asiointi. espoonseurakunnat.fi. Mer info esboforsamlingar.fi/stod-ochhjalp/samtalshjalp.

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3.

Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30.

tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi

Adresserna:

Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

TO 24.10 Fredsbön kl. 12–12.20. SÖ 27.10 Festhögmässa kl. 12 Graziakören och församlingsrådsmedlemmar medverkar. Kaffe i nedre brasrummet.

LÖ 2.11 Allhelgonadagens högmässa. Vi läser upp namnen på de församlingsmedlemmar som avlidit under året och tänder ett ljus för var och en av dem. Änglastigen på gravgården kl. 16. SÖ 3.11 Tvåspråkig folkmusikgudstjänst kl. 10. Kyrkkaffe i övre salen.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

TO 24.10 och 31.10 i övre brasrummet. kl. 10–11.

UNGDOMSKVÄLL

FR 25.10 i Klubb 97 kl. 18.

TISDAG 29.10

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30.

Graziakören i kyrksalen kl. 18. KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 30.10 och 6.11 i övre brasrummet kl. 14.

TISDAG 5.11

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Gäst: Åsa Hansson och musikern Anna Brummer.

SMYCKESKVÄLL FÖR

VUXNA

ON 6.11 i dagklubbens kök kl. 17.30.

International

Arabiankielinen miestenilta pe 1.11. 17–20 Uuttu. Pastori Ramez Ansara (sähköposti: etunimi.sukunimi@evl.fi).

Venäjänkielinen iltakirkko ti klo 19.30 / Vetsernaja molitva Uuttu

Espoo International Lutheran Worship su 27.10. klo 15 Karakappeli. (English-Finnish). Sermon / saarna Parvez Gil. Music by Outi Noponen. Sunday School. Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 3.11. klo 17 Matinkappeli. The service is bilingual, Finnish-English. Music is led by Meri Kalanti with Worship Band. Service is led by Oili Karinen. Igbon- ja englanninkielinen messu su 3.11. klo 16.30 KilonRisti. Worship and eucharist in Igbo and English. Anglikaanipastori Isaac Ohaju, 044 019 7344. Monday Music – Maanantaimusiikit Mon 28th October at 6 pm KilonRisti. Multicultural music group for women.

We read the Bible in Finnish A group for you who want to improve your Finnish. Sundays 10 November and 8 December, 2-3 p.m. at Suvela chapel, Kirstintie 24. Preceding the International Worship Service held in English and Finnish. Suomea ja kahvia- kielikahvila Wednesday 6 November at 4 p.m. at Suvela chapel, Kirstintie 24. Let’s speak Finnish together. Coffee and tea.

Budget lunch on Tuesdays 12:00–13:00 at Suvela chapel, Kirstintie 24. Price of lunch 3,5 euros for adults, 0,5-2 euros for children. Family cafeteria Welcome to the family cafeteria with children on tuesdays at 13:00-15:00 Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6. We also speak english.

Yhteiset

Riparille 2025! Ripari-ilmoittautuminen 31.10. saakka osoitteessa espoonriparit.fi.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA

Kastettu

Leena 91 v, Kaakko Airi Kaarina 89 v, Liedes Sisko Orvokki 87 v, Santala Pirkko Kaarina 87 v, Hytönen Eila Marjatta 84 v, Rossi

Riitta Leena 84 v, Tiainen Seija

Salme Marketta 75 v, Toivola Eevi

Suvi Hannele 72 v, Laakso Markku Juhani 70 v, Riikonen Sirkka

Liisa Katriina 57 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Lahti Lotte Elisabet, Lenkkeri

Ulrika Gwyneira, Sariola Kasperi Martti Tapani. Hautaan siunattu

Nuutti Väinö Olavi, Kaunisaho

Joel Casper Kalevi, Koski Aarni

Pentti Olavi, Lyytikäinen Matteo

Bäckström Wilbur Aarre, Halén

Saga Cecilia, Keipi Sasu Nino

Johannes, Keipi Sebastian Leo Eemil, Leskinen Elmo Juhani

Oscar, Mikkonen Lilja Aurora Elisa, Pitkänen Kerttu Katariina, Salminen Matilda Edith Ottilia, Sarkkinen Lotta Matleena, Tuoriniemi Lilja Evelin, Verronen Iiris

Ulrika.

Hautaan siunattu

Kankaanpää Elvi Esteri 93 v, Riikola Kalle Matias 90 v, Forss

Maija Kaarina 88 v, Pelkonen

Erkki Petter 88 v, Hilska Pirjo

Kaarina 83 v, Jurvelin Seija 75 v, Sipilä Pekka Juhani 72 v, Rosila

Pertti Juhani 70 v, Partanen Ilkka

Olli Ilmari 69 v, Lahtinen Marjut

Hannele 65 v, Tarkiainen Anne

Brita 57 v, Moilanen Arto Tapio 55 v, Wirtanen Seea Mariel 6 v.

Alexander, Mykkänen Urho

Aatos, Niemi Ellen Elvira, Tapioharju Maria Nora Maija, Tiinus

Samuel Gabriel, Viljakainen Livia

Leila Ellen, Väyrynen Mikael

Eelis.

Hautaan siunattu

Kaski Sirkka Maire Maria 89 v, Räty Aarne Juhani 89 v, Saarinen

Lea Tellervo 78 v, Matilainen

Hannu Kalevi Johannes 76 v, Keronen Jarkko Kalevi 74 v.

OLARIN

SEURAKUNTA

Kastettu

Dahlberg Rasmus Mikael, Granholm Emilia Elise Helena, Ikonen Kerttu Ilona, Kasari Oliver Elia, Koski Felix Eemeli, Metsävuo

Otto Nemo Verneri, Myötyri Avilla

Wilhelmiina, Nousiainen Oiva

Mahlanen Anna Liisa 92 v, Ruuth Raija Vuokko Marjatta 86 v, Tapiola Kaisu 80 v, Hietala Matti Esa Olavi 63 v, Niemi Petri Antero 61 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Barck Saana Anni Linnea, Karrenberg Carl Lenny William, Porkholm Noah Yves Johannes, Stigzelius Alvin Edward.

Avliden/Hautaan siunattu

Konttinen Ria Annikki 83 år, Bergholm Harry Walter 82 år, Dahlström Karl Krister 81 år, Sjögren Peter Birger 56 år, Bäckström Rainer Joachim 53 år, Karvonen Jonna-Maria 51 år.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu

Venäjänkielinen jumalanpalvelus su klo 15 Soukan kappeli.

Näkökulma - vertaistukiryhmä näkövammaisille ma 11.11. ja 9.12. klo 13 Espoon seurakuntayhtymän virasto. LISÄTIEDOT Minna Martiskainen 040 734 7715. Sururyhmä lapsensa menettäneille. Ryhmä pienenä tai kouluikäisenä kuolleen lapsen vanhemmille, aloitus to 31.10. klo 18–19.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo. Mahdollisuus jakaa menetyksen kokemusta ja suruun liittyviä tunteita. TIED. JA ILM. reetta. ikonen@evl.fi, 050 5149 455, anita. kyonsaari@evl.fi 040 5130 843. Riittävä vanhemmuus - suorittamisesta eroon, kasvattajaluento la 9.11. klo 13 Espoon seurakuntien Youtube. Kasvatustieteen professori, filosofi ja tietokirjailija Juha T. Hakala.

ESPOONLAHDEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Juppo Tomas Kaspian August, Kemppainen Viivi Salme Maleena, Lehtinen Iiris Aili Helena, Vuori Ellen Inari.

Hautaan siunattu

Niemi Arvo Olavi 103 v, Koura

Kirsti Inkeri 101 v, Hyvärinen

Maija-Liisa 94 v, Keskinen Vappu

Helena 91 v, Lindfors Auli Riitta

Päivi 88 v, Kurunsaari Raili Kaarina 81 v, Järvinen Anne-Marie 79 v, Savander Paavo Yrjö Sulevi 78 v, Osara Matti Kalevi 72 v, Korhonen Samu Antero 23 v.

LEPPÄVAARAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Gomeyac Lucas Clyde, Itäpalo

Aamos Milo Joonatan, Karila

Ahti Iisakki, Riako Leon Jon Juhani, Sagulin Frida Louna Linnea, Virmalainen Vilho Eino Kalervo, Vuorisalo Eliel Anton Olavi, Vähätiitto Alpo Aarni

Johannes.

Hautaan siunattu

Einola Pirkko Kyllikki 99 v, Kallio Irja Maria 93 v, Keppilä Marja-

Kalmari Arvi Olli Samuel. Hautaan siunattu

Lahtinen Kauko Sakari 88 v.

Musiikkia Espoossa ja Kauniaisissa

PERJANTAI 25.10.

Espoon työväenopiston Ruusut ja Ritarit -seniorikuoron lämminhenkinen ”Syystunnelmia” konsertti klo 18.30 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Vapaa pääsy. Ohjelma ja kahvit 10 e, ovelta.

LAUANTAI 26.10.

Kråksångens 25-års jubileumskonsert kl. 15 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Kråksången, dir. Eeva-Liisa ”Elsa” Malmgren, Chrisu Romberg, sång & conferencier, Lotta Ahlbeck, violin, Mauriz Brunell, piano, Nina Kronlund, orgel, Hannu Rantanen, bas, Kaarle Mannila, slagverk. Fritt intäde och program Kollekt till förmån för Gemensamt Ansvar.

”Missä maat on mainioimmat” klo 18 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Miikka Hakomäki, alttoviulu ja Jonne Grans, kitara. Sibelius, Melartin, Järnefelt. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu.

SUNNUNTAI 27.10.

Meditatiivisia jazzvirsiä, Eva Vikman & Co klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Laulaja-lauluntekijä Eva Vikman, pianisti Lassi Kouvo, kontrabasisti Joonas Tuuri sekä perkussionisti Eki Vikman. Liput 15/10 e Ukrainan lasten hyväksi, kahvitarjoilu.

KESKIVIIKKO 30.10.

Jesu, meine Freude – Kamarikuoro Murtosointu klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Johtaa Emmi Saulamaa. Kuoro esittää nuorten muusikoiden kanssa barokkimusiikkia. Liput 25 e / 15 e.

TORSTAI 31.10.

Laulu & laulun tarina: Erkki Liikanen klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Laulaja ja näyttelijä Erkki Liikanen: ”Kirkkolaivan kyydissä”. Musiikista keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 1.11.

Mozart – Requiem klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Suomen Laulu, Helsinki Metropolitan Orchestra ja solistit, johtaa Sasha Mäkilä. Liput: suomenlaulu.fi/puoti tai tuntia ennen kirkon ovelta. 30 e / alennusryhmät 25 e, lasten liput 8 e.

Eva Vikman & Co esiintyy sunnuntaina 27. lokakuuta kello 16 Olarin kirkossa. Konsertissa kuullaan meditatiivisia jazzvirsiä. Liput maksavat 15/10 euroa, ja niiden tuotto menee Ukrainan lasten hyväksi.

Soiva marraskuu -konsertti klo 17

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Perinteikäs lauluyhtye Köyhät ritarit juhlii 50-v. matkaansa. Kaj-Erik Gustafssonin musiikkia.

Vapaa pääsy.

Toivo pimeydessä / Kauniaisten musiikkijuhlat klo 18 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Heli Peitsalo, urut, Suomalaisen kamariorkesterin muusikot: Jan Söderblom, viulu, Hanna Hujanen, klarinetti, Tomas Nunez, sello, Anna Laakso, piano. Olivier Messiaen: Aikojen lopun kvartetto.

Pyhäinpäivän aaton konsertti – Gabriel Fauré: Requiem klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Vino Ensemble, joht. Viena Kangas, Irina Ala-Opas, urut. Lisäk-

si Lili Boulangerin, Mélanie Boniksen ja Elsa Barrainen musiikkia. Ohjelma 15/10 e.

LAUANTAI 2.11.

Lohdun säveliä klo 14 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Riittaliisa Hakulinen-Lauriala, alttoviulu, ja Pauliina Hyry, urut. Vapaa pääsy.

Kauneimmat Taivaslaulut klo 15 Olarin kirkko. Meri Kalanti ja Sari Rautio, laulu, Päivi Hakomäki, urut ja piano, Joonatan Rautio, saksofoni, Vellu Salminen, sähköbasso, Juha Virta, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy.

Lohdun ja toivon säveliä la 2.11. klo 18 Suvelan kappeli. Janna Paasonen esittää omaa tuotan-

Musiikkia Helsingissä

Perjantaina 25.10.

Elokuvamusiikkia klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Valtteri Saarikko, urut. Musiikkia muun muassa elokuvista Titanic, Myrskyluodon Maija, Star Wars ja Harry Potter. Vapaa pääsy. Lahjoita kriisiapuun, MobilePay 25781.

Brahms: Ein deutsches Requiem klo 19 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Akateeminen Laulu

ja Tampereen Yliopiston Laulajat, solisteina Tiia Maria Saari ja Sampo Haapaniemi. Tiina Karakorpi ja Timo Latonen, piano. Liput 22/15 e Tiketistä ja ovelta.

Sunnuntaina 27.10. Haydn: Luominen klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Kamarikuoro Viva Vox, Tuomiokirkon kamariorkesteri, solisteina Helianna Herkkola, Jussi Sa-

TIISTAI 5.11.

W.A. Mozart: Requiem klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Collegium Musicum Lohja, urkurina Pauliina Hyry. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, valmennus Kullervo Latvanen. Juvenaliakuoro, valmennus Júlia Heéger. Solistikvartetti: Outi Noponen, Sari Anetjärvi, Arttu Hartikainen, Kullervo Latvanen. Teoksen johtaa Harri Kerko. Musiikkia kynttilän valossa -sarjan avauskonsertti. Sarjan konsertit ovat neljänä marraskuun ti klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKO 6.11.

toaan. Matti Paatelma, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyölle.

Saint-Saënsin Requiem – pyhäinpäivän iltakonsertti klo 19.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, solistikvartetti Hedvig Paulig, Vuokko Saariaho, Hannu Jurmu, Niklas Spångberg, harpisti Katri Tikka, urkuri Pekka Suikkanen, musiikinjohto Liisa Malkamäki. Vapaa pääsy. Pyhäinpäivän iltakonsertti: Rahmaninov – Vigilia la 2.11. klo 20 Espoon tuomiokirkko. Tapiolan Kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Leo Lado-Villar, pasuuna & Ilmo Peitso, piano. EMO Brass Quintet vaskikvintetti. Galliard, Katila. EMO Brass Quintet vaskikvintetti: Totti Mäenpää, Salla Vahtola, Leo Vauhkonen, Leo Lado-Villar Mikael Ahlgren. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

PERJANTAI

8.11.

Soiva marraskuu -konsertti klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Urkutaiteilija Risto Valtasaaren urkukonsertti. Ohjelma 10 e ovelta lähetysyhdistys Kylväjän työn hyväksi.

SUNNUNTAI 10.11.

Rakkauden aika – Robert Schumannin lauluja sellolla ja pianolla klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Tapani Heikinheimo, sello, Ritva Viitala-Aaltio, piano. Liput 15/10 e Ukrainan lasten hyväksi, kahvitarjoilu.

lonen ja Luke Terence Scott. Liput 15–35 e Lippupisteestä.

Torstaina 7.11.

Jenkins: The Armed Man – A Mass for Peace klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kauniaisten kamarikuoro ja Espoo Sinfonia. Liput 30 e Lippupisteestä ja ovelta.

Hiljaa kasvaa suuri puu – Kehtolauluja eri puolilta maailmaa, monikulttuurinen ja eri ikäpolvia yhdistävä konsertti klo 15 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Tapiolan laulu, joht. Uli Kontu-Korhonen, mukana Sibone Oroza, Burhan Hamdon, Soili Perkiö, Timo Korhonen, Kati Bergman, Eva Forssén.

SUNNUNTAI 17.11.

Kitaramusiikin jalokiviä - kitaraduo Kari Äikäs ja Hannu Annala klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Auringonkukkien leimuun -hyväntekeväisyyskonserttisarja ukrainalaislasten hyväksi jatkuu. Liput 15/10 e. Konsertin kesto noin tunti, jonka jälkeen kahvitarjoilu.