Kirkko ja kaupunki 2024 17 Vantaa

24.10.2024 17 kirkkojakaupunki.fi

Onko Israelin valtio osa

Jumalan suunnitelmaa?

Tutkija Timo R. Stewart ja pappi Risto Auvinen ovat asiasta eri mieltä s. 11

Kuolevan lähellä oleminen voi tuntua vaikealta, koska siinä törmää elämän rajallisuuteen s. 14

Rakkauden rihmasto

Tänä syksynä ovat edesmenneet läheiset palanneet Saimi Hoyerin ajatuksiin lähes päivittäin s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Vapauden hinnan maksavat heikot

KUN PÄIHDEPOLITIIKAN SUUNTA on kohti vapauttamista, olisi rehellistä kertoa, että sillä on seurauksia. Näistä aiheutuvat taloudelliset kustannukset maksamme me kaikki veronmaksajat ja inhimilliset kustannukset päihteiden käyttäjät ja heidän läheisensä. Kun esimerkiksi esitettiin sitä, että alkoholin kotiinkuljetuksesta laatisi eduskunnalle mietinnön talous- eikä, kuten yleensä, sosiaali- ja terveysvaliokunta, vaikuttaa siltä, että jotakin halutaan piilottaa.

Oma lukunsa päihdepolitiikassa oli päätös nikotiinipussien kuudesta sallitusta mausta. Alkuperäinen tavoite oli karsia maut kahteen ja ehkäistä näin nuorten kiinnostusta tuotteisiin. Lopputulos oli, että lakiin kirjattiin kuusi makua. Ne sattuivat olemaan samat kuin pietarsaarelaisen yrityksen tuotteissa ja päätyivät lakiesitykseen Rkp:n ehdotuksesta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (Kok) totesi aivan oikein, että Rkp:n edellisen puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin toiminta ei ollut asiallista. Laista tehdään uusi esitys.

ALKOHOLIN KULUTUS on viime vuodet ollut laskussa, samoin tupakointi ja nuorten humalahakuinen juominen. Vaikka alkoholin saatavuutta on helpotettu, alkoholikuolemat ovat vuodesta 2010 laskeneet. Tämä toivottavasti kertoo humalahakuisen juomakulttuurin muutoksesta. Uusimmasta ehdotuksesta eli alkoholin kotiinkuljetuksesta on kuitenkin tutkimuksia maailmalta. Niissä on huomattu, että sitä hyödyntävät etenkin alkoholin riskikulut-

tajat. Olisiko tämä syytä ottaa lain valmistelussa huomioon?

Päihdepolitiikkaa ohjaavat vapauttamisen ideologia ja kaupalliset intressit. Poliitikkojen mielessä ovat fiksut kohtuukäyttäjät. Vapauden hinnan maksavat kuitenkin heikoimmat eli päihdeongelmaiset ja heidän läheisensä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa on ainakin 90 000 lasta, jotka kärsivät toisen tai kummankin vanhemman päihteiden käytöstä.

ALKOHOLIIN KUOLEE YHÄ yli 2 000 suomalaista vuosittain, tupakkateollisuus koukuttaa nuoria uusilla tuotteilla ja myös nuorten huumekuolemat ovat kasvussa. Jos vapautta lisätään, pitää haittojen ehkäisyyn ja hoitoon panostaa merkittävästi nykyistä enemmän. Lisäksi on syytä huomata, että alkoholin, tupakan ja huumeiden käytön seurauksista kertyy veronmaksajille iso lasku: pelkästään välittömät kustannukset ovat lähes kaksi miljardia euroa vuodessa.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi ”

PÄIHDEPOLITIIKKAA OHJAAVAT

VAPAUTTAMISEN

IDEOLOGIA JA KAUPALLISET INTRESSIT.

Elämän voi ymmärtää vain taaksepäin ja kuitenkin sitä on elettävä eteenpäin.

TANSKALAINEN TEOLOGI JA FILOSOFI SØREN KIERKEGAARD (1813–1855)

Niin kuin puut luopuvat syksyllä lehdistään, auta minua, Luoja, päästämään irti asioista, joita en enää elämässäni tarvitse. Anna voimaa ja viisautta kohdata tulevat haasteet. Opeta nauttimaan tästä hetkestä.

Nyt tiedän, ettei surusta pääse eroon unohtamalla vaan oppimalla elämään menetyksen kanssa.

ENTINEN HELSINGIN

KAUPUNGINJOHTAJA

EVA-RIITTA SIITONEN ME NAISET -LEHDESSÄ 41/2024

Onnellisia ovat suruaan valittavat: heitä lohdutetaan.

EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 5:4 (VUODEN 2020 SUOMENNOS)

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: TIMO SEPPÄLÄINEN

Seuraava lehti ilmestyy 7.11.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Muillakin lajeilla on oikeus asua maapallolla”

Ympäristötoimittaja ja metsänhoitaja Katja Lamminen kertoo keinot luontokadon pysäyttämiseen Suomen metsissä.

TEKSTI

PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Mitä hyötyä luonnon lajikirjosta on kaupunkilaisille, Metsien monimuotoisuus -tietokirjan tekijä Katja Lamminen?

– Ihmiset tarvitsevat luontoa vastustuskykynsä ylläpitoon. Jos lähimetsän lajisto köyhtyy, sen ekosysteemi saattaa romahtaa. Ihmisistä tulee allergisempia ja sairaampia, kun he altistuvat yhä vähemmän metsien mikrobeille ja muulle lajikirjolle.

– On tutkittu, että metsämaan pintakerroksen eli kuntan siirtäminen päiväkodin pihalle parantaa lasten suojaa sairauksia vastaan. Kuntassa kasvavat sammalet ja varvut.

2

Miten kaupunkilainen voi edistää metsien monimuotoisuutta?

– Kannattaa seurata, ovatko kaupunki tai seurakunnat panemassa lähimetsiä sileiksi. Olin järkyttynyt, kun Helsingin kaupunki aikoi räjäyttää

luonnonkauniin Matokallion jäähallin tieltä. Kansalaisaktiivisuuden ansiosta se ilmeisesti säästyy. Metsien suojeluun voi myös lahjoittaa rahaa.

– Jokainen voi kierrättää ja ostaa vain tarpeeseen. Kaikki kulutettavat resurssit tulevat luonnosta, joko elollisesta tai elottomasta kallioperästä louhimalla. Itseltään voi myös kysyä, pitääkö ostaa argentiinalaista tai brasilialaista naudanlihaa. Sademetsät katoavat, kun niitä raivataan nautojen laidunmaiksi. Lihansyöntiä kannattaa ylipäätään vähentää.

3Kuinka suhtaudut kansalaistottelemattomuuteen keinona taistella luontokatoa vastaan?

– Tunteenpaloa ja kansalaistottelemattomuutta on tarvittu kautta aikojen, jotta asiat ovat nytkähtäneet eteenpäin. Mietitään vaikka Koijärvi­liikettä. Nykypoliitikot, jotka tuomitsevat tämän ajan aktivisteja, ovat saattaneet tehdä radikaaleja juttuja nuorina.

– Nuorilla on hirveä hätä siitä, mitä tälle maalle ja planeetalle tapahtuu. Syvä huoli pitää ymmärtää, vaikka olisi eri mieltä toimintatavoista.

– Liikenteen pysäyttäminen vähäksi aikaa on minusta pientä siihen verrattuna, miten haitallisia päätöksiä eduskunnassa tehdään. Eduskuntatalon maalaaminen meni ehkä överiksi.

4

Mitä pienmetsänomistaja voi tehdä monimuotoisuuden hyväksi?

– Metsänomistajissa on aika paljon kaupunkilaisia, ja heidän osuutensa kasvaa. Vajaa kaksi kolmasosa metsänomistajista asuu jossain muualla kuin metsiensä luona.

– Metsäammattilaisten ei tarvitse antaa sanella, mitä omalle metsälle tehdään. Kannattaa punnita rauhassa, haluaako painottaa muitakin kuin taloudellisia arvoja. Jos itselle ehdotetaan harvennusta tai päätehakkuuta, voi sanoa, että katsotaanpa ensin, olisiko metsässä arvokohteita, joita voisi tarjota valtion rahoittamaan suojeluun.

– Vähintään järeät haaparyhmät on hyvä jättää pystyyn. Haavasta, pihlajasta, hieskoivusta ja pienestä rauduskoivusta ei saa hakattuna kovaa hintaa, mutta ne ovat todella tärkeitä monille kovakuoriaisille ja muulle monimuotoisuudelle.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Kaikki elollinen on pyhää. Meidän pitää yrittää elää niin, että aiheutamme mahdollisimman vähän haittaa ja kärsimystä toisille elollisille.

– Muillakin lajeilla on oikeus asua maapallolla. Emme me voi viedä kaikkea tilaa. ■ Katja Lammisen kirja Metsien monimuotoisuus (Tapio) julkaistiin elokuussa.

Jäähyväiset kukilla

Hautajaiskukkiin haetaan inspiraatiota vainajan persoonasta, luonnosta ja julkkisten hautajaisista. Seurakunnat rohkaisevat omaisia tekemään omannäköisiä valintoja.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA RIIHELÄ

Ruusut, liljat ja neilikat ovat vuodesta toiseen suosituimpia hautajaiskukkia.

– Tykättyjä ovat myös kaikki kukat, jotka löytyvät luonnosta tai ”mummon puutarhasta”, kertoo HOK-Elannon hautauspalvelun vastaava floristi Anna Salomaa.

Syksyllä erityisen haluttuja ovat gladiolukset ja daaliat, talvella taas havut ja tulppaanit. Keväällä kysytään orvokkeja tai kieloja ja kesällä niittykukkia, ruiskukkia, hajuherneitä, pioneja sekä pelargoneja.

Hautajaiskimput, -vihkot ja arkkukoristeet ovat yleensä kaksivärisiä. Toinen väreistä on tyypillisesti valkoinen. Perinteinen väri valkoisen rinnalla on sininen. Viime vuosina myös murretut sävyt, kuten liila ja persikka, ovat kasvattaneet suosiotaan. Lisäksi punainen ja vaaleanpunainen ovat pidettyjä vaihtoehtoja.

VUODENAJAT VAIKUTTAVAT paitsi siihen, mitä kukkia on saatavilla, myös hautajaiskukkien väritykseen.

– Syksyllä valitaan usein ruskan sävyjä. Talvella, kun ulkona on valkoista, saatetaan haluta tosi pirteitä värejä. Keväällä moni etsii herkkiä pastellisävyjä, Anna Salomaa sanoo. Inspiraatiota hautajaiskukkiin haetaan luonnon lisäksi suurhenkilöiden hautajaisista.

– Kun Englannin kuningatar oli kuollut, monessa hautajaiskukkatilauksessa toivottiin kieloja ja puutarharuusuja, eli samoja kukkia, joita hänen arkullaan oli ollut.

– Martti Ahtisaaren hautajaisissa perhe laski arkulle kokovalkoisen kukkalaitteen. Seuraavina viikkoina myös meiltä tilattiin kokovalkoisia hautajaiskukkia, Salomaa kertoo.

Monet haluavat myös, että hautajaiskukat ovat vainajan maun mukaiset ja muistuttavat hänestä.

KUKKAKIMPPUJA ON KÄYTETTY hautajaisissa jo ainakin 10 000 vuotta sitten Lähi-idässä Syyrian ja Siinain alueella. Antiikin kreikkalaiset puolestaan valmistivat kukista vainajille kruunuja.

Roomalaiset taas peittivät ruumiita kukilla ja rakensivat hautojen ympärille pieniä puutarhoja. Iankaikkiseen elämään uskovat varhaiset kristityt kielsivät kukkien käytön haudoilla, koska kukat lakastuivat ja symboloivat siten kuolemaa. Lisäksi he kokivat, että tapa oli pakanallinen. Nykyinen hautajaiskukkakulttuurimme on peräisin 1800-luvun Ranskasta, jossa alettiin tuolloin valmistaa hautajaisiin kukkakransseja.

”Joskus vanhempaa tai isovanhempaa on ollut saattamassa pieni lapsi mukanaan nalle, joka on sitten asetettu arkun päälle.

– He ajattelivat, että mitä isompi ja näyttävämpi kranssi hautajaisiin hankittiin, sitä suurempi suru oli kyseessä. Suurmiesten ja -naisten hautajaisissa oli lopulta kokonaisia kärryjä, jotka olivat täynnä kukkia, kertoo symbolitutkija ja kirjailija Liisa Väisänen

Hautajaiskukkiin liittyy myös monenlaista symboliikkaa.

– Esimerkiksi ranskalaiset veivät ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaatuneiden sotilaiden haudoille keltaisia krysanteemeja. Kullankeltainen väri viittaa Jumalan valoon, josta ihminen voi löytää lohtua.

Suomessa suosittu hautajaiskukka on ollut kalla.

– Kalla on hieman kohdun muotoinen, ja siten siinä on hieno viittaus uudestisyntymiseen, Väisänen sanoo.

Uudestisyntymistä symboloivat myös käpy ja sen ”uuden elämän” siemenet.

PISARANMUOTOISET HAUTAVIHKOT olivat aiemmin yleisiä, mutta nyt suositaan hautakimppuja.

– Hautavihkoissa on muovinen pohja ja sieni, joten ekologisten arvojen myötä hautakimput ovat yleistyneet etenkin Etelä-Suomessa, Anna Salomaa kertoo.

Yhä useammmin hautajaisvieraita pyydetään tuomaan vain yksi kukka, usein se on ruusu.

Haagan seurakunnan kirkkoherra Mari Mattsson arvelee, että muutos voi johtua taloudellisista syistä: hautajaisista tulee joka tapauksessa paljon kuluja.

– Voidaan myös ajatella, että kukat annetaan läheiselle silloin, kun hän on elossa, ja hautajaisissa hyvästellään pienimuotoisemmin yhdellä kukalla.

Lisäksi syynä voi olla tuhkausten yleistyminen. Ei ole enää hautapaikkaa, minne kukat jätettäisiin.

– Harva haluaa viedä hautajaiskranssia tai -kimppua omaan kotiinsa. Jos ei ole sukuhautaa, minne kukat viedään, voi olla helpompaa, että jokainen vieras tuo yhden kukan, joista sitten kootaan kimppu muistotilaisuudessa, Mattsson sanoo.

YHDEN KUKAN tuomisen yleistyttyä moniin seurakuntiin on hankittu maljakoita niitä varten.

– Hautajaisissa arkun päädyssä voi olla esimerkiksi kaksi korkeaa maljakkoa, joihin kukat laitetaan.

Kukan voi myös laskea arkun päälle.

Seurakunnat eivät aseta rajoitteita sille, millaisilla kukkalaitteilla omaiset voivat vainajia muistaa. Päinvastoin seurakunnissa halutaan tukea ja rohkaista ihmisiä tekemään omannäköisiä valintoja.

Myös muut muistoesineet kuin kukat ovat tervetulleita.

– Joskus vanhempaa tai isovanhempaa on ollut saattamassa pieni lapsi mukanaan nalle, joka on sitten asetettu arkun päälle, Mattsson kertoo.  ■

Lähde: Kotimaisten kielten keskuksen blogi: Kukkain kielellä (2010).

Kuolema hakee tanssiin

Ateneumin uutuusnäyttely sopii niin halloweenin kuin pyhäinpäivänkin tunnelmiin

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT VINCENT VAN GOGH FOUNDATION, NASJONALMUSEET/ANDREAS HARVIK, KANSALLISGALLERIA/ALEKS TALVE

Taas on käsillä se aika vuodesta, jolloin sekä keppostellen karnevalisoidaan kuolemaa että kokoonnutaan hautausmaille muistamaan edesmenneitä läheisiä. Jos muovisen halloweenkrääsän ja pyhäinpäivän hillityn hartauden lomaan kaipaa taide-elämystä, sellainen löytyy Ateneumin Gothic

Modern – Pimeydestä valoon -näyttelystä.

Halloweenin ja pyhäinpäivän tunnelmiin näyttelyssä pääsee tutkailemalla vaikka näitä:

Luurankoja ja pääkalloja Luurangot ja pääkallot taiteessa viittaavat kuolemaan ja kuolevaisuuteen, ja Ateneumissa niitä on nyt tarjolla runsas kattaus. On

Hugo Simbergin hellyttäviä ja humoristisiakin kuolemahahmoja hoivaamassa puutarhaansa ja tanssittamassa kansaa. On Vincent van Goghin Tupakoiva luuranko, joka sopisi vaikka tupakka-askiin varoitukseksi.

Arnold Böcklinin omakuvassa irvistävä kuolema soittaa viulua taiteilijan olan takana. Helene Schjerfbeckin vanhuuden omaku-

vassa kuolema puolestaan tuntuu jo ottaneen ihmisen omakseen: silmät katsovat tyhjinä ja riutuneet kasvot ovat painuneet pääkallon muotoisiksi.

Kauhua

Tumma lintu lentää valottomassa, harmaassa maisemassa. Siiveniskut voi melkein kuulla. Theodor Kittelsenin Syysilta-teosta katsoes-

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Vincent van Gogh maalasi Tupakoivan luurangon vuonna 1886.

Hugo Simbergin teos Tanssi sillalla on vuodelta 1899.

sa lähestyvän pahan tuntu saa ihon kananlihalle.

Painajaismainen tunnelma hallitsee myös Sascha Schneiderin maalausta Riippuvaisuuden tunne, jossa alaston, kahleissa oleva ihminen näyttää kovin avuttomalta sei­

soessaan möhkälemäisen pedon edessä.

Surua

Edvard Munchin litografia Kuolinvuoteen ääressä näyttää vainajan vierelle ryhmittyneiden omaisten ryhmän. Jokainen heistä on tuoreen surunsa kanssa avuton ja yksin. Munchin Golgata -maalauksessa taka­alalla on ristiinnaulittu Jeesus, mutta kuvaa hallitsevat etualalle kokoontuneen ihmisjoukon reaktiot kärsimykseen, jota he ovat joutuneet todistamaan.

Surun ja kärsimyksen kuvaajana Käthe Kollwitz on ihan omassa sarjassaan. On vaikea löytää osuvia sanoja kuvaamaan tuskaa, joka hänen grafiikanteoksistaan välittyy: mitä tuntee äiti, joka puristaa kuollutta lastaan tiukasti syliinsä, tai lapsi, joka pyrkii kuolevan äitinsä syliin? ■

Gothic Modern on esillä 26.1. asti Ateneumin taidemuseossa.

LAADUKASTA KOTISIIVOUSTA JA LUOTTOSIIVOOJA

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA KODISTASI, luotettavat kotisiivoojamme auttavat kodinhoidossa. Teemme pääkaupunkiseudulla perus-, ylläpito- ja muuttosiivouksia, ikkunanpesuja ja muita kodinhoitotehtäviä jatkuvalla sopimuksella tai kertaluontoisesti.

Jatkuvalla sopimuksella olevia asiakkaitamme palvelee sama tuttu luottosiivooja. Voit ostaa siivouspalvelujamme arvonlisäverottomana, jos toimintakykysi on alentunut esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia.

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI:

Palvelukoordinaattori 050 472 1348 Ma–Pe Klo 8–16 kotisiivous@paivakumpuhoiva.fi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Edvard Munchin Kuolinvuoteen ääressä -teos on vuodelta 1896.

Theodor Kittelsenin teos Syysilta valmistui 1894–1896.

Nuoripari Romppanen kävi Martin lapsuuden kotiseudulla Ahmovaarassa ja Kolilla.

Lopulta kaikki katkeaa

Kun Ritva Romppanen sairastui vakavasti, Martti Romppaselle oli selvää, että hän hoitaa vaimoa kotona. Ritva kuoli joulukuussa 2023. Nyt Martti kertoo heidän elämänmatkastaan, johon kuului onnen hetkiä ja kovia paikkoja.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Huvit olivat vähissä 1960-luvulla. Olin lapsesta saakka työntekoon tottunut maalaispoika PohjoisKarjalasta. Armeijan jälkeen olin tullut Helsinkiin Wärtsilän telakalle levyseppähitsaajakurssille ja jäänyt töihin telakalle.

Vapaa-ajalla kävin tansseissa Kulttuuritalolla ja Yrjönkulmalla. Siellä tapasin Ritvan. Hän oli silloin Diakonissalaitoksen Rinnekodissa hoitajaapulaisena.

Vuonna 1969 menimme Kallion kirkossa naimisiin ja muutimme yhteiseen kotiimme, yksiöön Etelä-Haagaan. Ritva meni Diakonissalai-

toksen kouluun ja valmistui apuhoitajaksi 1968. Tyttäremme Marika syntyi 1971. Kolmen vuoden päästä siitä meille tarjottiin Pursimiehenkadulta talomiehen hommaa, johon ryhdyimme. Ritva hoiti siivouksen, ja minä hoidin muut talonmiehen työt ja kävin töissä telakalla.

Nousin aina vartin yli kolme. Tein lumityöt ja sen jälkeen vetäisin pannuhuoneessa haalarit päälle ja lähdin telakalle seitsemäksi. Illalla tein taas lumitöitä yhteentoista asti. Nukuin sellaiset kolme tuntia. Se oli raskasta, mutta olimme suunnitelleet Ritvan kanssa, että teemme näin jonkin aikaa. Siinä oli se etu, että Ma-

rika sai olla kotona, eikä hänen tarvinnut mennä hoitoon.

Kun Marika meni yläluokille, Ritva pääsi Marian sairaalaan naisten sisätautiosastolle töihin ja muutimme Lauttasaareen.

VAIKKA ELÄMÄ OLI työntäyteistä, avioliittomme voi oikein hyvin. Ritva oli hyvä ihmisenä ja luonteeltaan. Mikään avioliitto ei toimi, elleivät osapuolet ymmärrä toisiaan. Meillä kaikki asiat puhuttiin tässä ja nyt eikä räjähdelty. Sen takia olimmekin kimpassa 58 vuotta.

Raskaan työn takia Ritvan selkä meni sitten niin huonoon kuntoon, että hän joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Se oli kova paikka, sillä hän oli tottunut tekemään töitä. Jonkin aikaa itkua riitti, mutta minun täytyi olla hänen tukenaan. Se oli sitä, että keskustelimme. Ritvalla säilyivät suhteet vanhoihin työkavereihin. He soittelivat ja kyselivät vointia.

Kun jäin vuonna 2008 eläkkeelle, se oli hienoa. Ajattelin, että nyt alkaa meidän yhteinen aikamme.

KAIKKI VAIKEUDET alkoivat siitä, kun Ritva sairastui vakavasti. Vuodesta 2012 lähtien jouduin hoitamaan häntä.

Ritvalle oli varattu aika vatsaleikkaukseen. Ennen sitä hänen piti käydä tietokonetomografiatutkimuksessa, ja siinä ilmenikin rintasyöpä. Se oli kamala paikka. Leikkausta jouduttiin siirtämään syöpähoitojen takia.

Kun Ritva vihdoin pääsi vatsaleikkaukseen, se epäonnistui. Piti vain odottaa, että tilanne joten-

kin paranee, mutta Ritvan paino alkoi romahtaa. Menimme Meilahden sairaalaan ja sanoimme, että täytyy tehdä joku ratkaisu.

Ratkaisu oli se, että aloin syöttää Ritvaa syöttöletkun kautta. Sitä pitkin menivät myös murskaamani lääkkeet. Hän söi puolitoista vuotta koneruokaa. Toin sitä apteekista monta kassia kerralla. Minulla on A4­vihkoja, joihin olen tarkkaan merkinnyt, mitä Ritvalle meni ja paljonko hän sai kaloreita. Välillä Ritvalla oli niin pahat kivut, ettei hän pystynyt nukkumaan kuin pyörätuolissa. Arvaa, minkälaista on yrittää nukkua, kun toinen on pyörätuolissa ja olet hänen vieressään.

RITVA PÄÄTTI mennä vatsan korjausleikkaukseen. Korjausleikkaus kutakuinkin onnistui sillä tavalla, että tilanne oli sen jälkeen parempi. Ritva laitettiin Suursuon kuntoutussairaalaan toipumaan. Olin siellä hänen kanssaan kahdeksan tuntia joka päivä.

Pikkuhiljaa saatiin viimeinenkin letku pois, ja Ritva pystyi syömään sosetta. Minä soseutin ruoat, keitin kiisselit ja tein aamupuurot ja muut ja annoin lääkkeet. Se oli hyvä päivä, kun ensimmäisen kerran pystyin laittamaan Ritvan suuhun teelusikallisen jäätelöä.

Hoidin Ritvaa 11 vuotta. Siinä oppi hirveän paljon. Virallisesti olin omaishoitaja noin neljä vuotta. Minulta kysyttiin ihmetellen, että miksi vasta silloin hain omaishoitajuutta. Kukaan ei ollut sanonut, että minulla olisi ollut sellainen mahdollisuus.

Olimme Ritvan kanssa olleet yli 50 vuotta yhdessä, ja oli itsestään selvää, että hoidan häntä. Jos minä olisin sairastunut, Ritva olisi toiminut samoin. Olimme sen verran hoitolaitoksia kiertäneet, että tiesimme, minkälaista niissä on.

”

Vien

haudalle aina

Ritvan kukat. Ne ovat vaaleanpunaisia ruusuja. Arkun kannella oli samanvärisiä.

Ritva pelkäsi minun kuolemaani, koska sukuni miehet ovat kuolleet jo ennen kuusikymppisiään. Olemme kaikki miehet sairastuneet vakaviin sydänsairauksiin. Minulle aina sanottiin Ritvasta, että kyllä sinun kelpaa, kun sinulla on oma hoitaja. Mutta meillä se menikin näin päin.

MÖKILLÄ VUONNA 2019 Ritva kaatui lonkkansa päälle niin, että se murtui. Ritvalla todettiin Parkinsonin tauti, siksi hän kaatui.

Kesällä 2023 teimme Ritvan kanssa vielä kaksi reissua Loimaan­mökille. Olin ostanut pakettiauton ja rakentanut siihen telineen, että sain nostettua Ritvan hyvin etupenkille. Kun askartelin jotain ulkona, toin Ritvan pyörätuolissa pihalle. Olin tehnyt mökille ulkosaunan ja suihkun. Mökillä häntä oli hyvä hoitaa, koska siellä ei ollut rappusia eikä kynnyksiä.

79-vuotias Martti Romppanen teki vaimostaan Ritvasta ja yhteisistä muistoista valokuvakirjan.

Ritvan kanssa aika vain meni, eikä kummallekaan tullut yhtään mieleen puhua siitä, mitä tapahtuu, kun jommastakummasta aika jättää. Kaikesta huolimatta Ritvan luonne pysyi mukavana. Mutta totta kai häntä piti kannustaa. Sanoin, että nukutaan yksi yö, huomenna on uusi aamu. Vakuutin hänelle, että jos tänään on heikko olo, ei kannata ajatella, että huomenna olisi samalla tavalla. Ja kun nukut yön ja saat uusia ohjeita, olet erilainen huomenna.

JOUDUIN SITTEN itse sairaalaan virtsakivien takia. Sillä aikaa kodinhoitaja ja tyttäremme Marika hoitivat Ritvaa. Tulin sairaalasta lauantaina kotiin ja kaikki oli hyvin. Tuli sunnuntai, ja illalla soitettiin vielä Ritvan kanssa videopuhelu Marikalle.

Laitoin Ritvan yhdeksän maissa nukkumaan. Pari tuntia myöhemmin hän sanoi, että nyt tuli Meilahden reissu. Soitin hätäkeskukseen, ja hän keskusteli virkailijan kanssa.

Ritvan käsiä puristaessani tunsin, ettei hänen toisessa kädessään ollut voimaa ollenkaan. Hän sanoi, että päässä on särkyä.

Ambulanssi tuli. Kysyin Ritvalta, mitä laitan reppuun mukaan. Hän sanoi, että laita se peitto. Siitä tiesin, ettei kaikki ollut hyvin. Kuka lähtee sairaalaan peiton kanssa?

Ritvalla oli vakava verenvuoto aivoissa. Sanoivat sairaalasta, että ala tulla vain heti, että Ritva on vielä sen verran tajuissaan.

Se oli keskiaivorunkojen välissä oleva iso vuoto. Mitään ei ollut tehtävissä. Sunnuntaina aamuyöllä olimme Marikan kanssa sairaalassa. Saattohoito alkoi. Se oli surullinen paikka.

Saattohoito jatkui kuusi päivää. Ritva kuoli 76­vuotiaana joulukuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2023.

EN TIEDÄ, miten elämä siitä eteni. Se oli raskasta aikaa. Omaiselle tulee paljon tehtävää, kun läheinen kuolee. Pitää hoitaa asioita ja lopulta kaikki katkeaa, pankkiasiat ja muut.

Ritvan kuolema tuli yllätyksenä. Emme olleet puhuneet mitään siitä, että mitä sitten, kun toinen lähtee täältä, joten jouduin tekemään ratkaisut yksin.

Mietin pitkään hautapaikkaa ja tulin siihen tulokseen, että mennään Loimaalle Ritvan isän ja äidin hautaan. Nyt on Marikan kanssa puhuttu, että myös minä menen sinne ja Marika menee. Menemme kaikki samaan paikkaan.

Kun Ritva vielä eli, jaoin olohuoneen pöydän ääressä lääkkeemme. Ritva istui tuolissaan ja tarkkaili. Kysyin aina häneltä, menikö oikein. Vieläkin, kun jaan lääkkeitä vain itselleni, niin keskittyessäni siihen yhtäkkiä luulen, että Ritva on vieressäni. Tulee vieläkin kysyttyä, että menikö oikein. Ikävälle ei voi tehdä mitään. Se vain on. Se hyvä puoli tässä on ollut, että olen kakarana nähnyt, miten elämä menee. Olen ollut seitsemän vanhana keskellä yötä ukin sängyn vieressä, kun hän veti viimeiset henkäykset.

HAUTAJAISTEN JÄLKEEN tein Ritvasta valokuvakirjan. Albumi alkaa siitä, kun hän oli töissä vastavalmistuneena apuhoitajana Rinnekodissa ja seuraavana tulevat kihla­ ja hääkuvamme. Valokuvia on myös siitä, kun nuorina olimme Ahmovaarassa ja kävimme Kolilla. Kun tyttäremme Marika syntyi, tuli jo värikuvia. Reissussa Ritva on Kiinan muurilla ja kirjailija Agatha Christien jalanjäljillä. Kuvissa näkyy myös viimeinen kesälomamme Lapissa.

Meille tuttu pappi Jukka-Mikko Karjalainen siunasi Ritvan Hietaniemen hautausmaan kappelissa. Tunnemme Jukka­Mikon monen vuosikymmenen takaa. Ritvan arkun lisäksi olen ottanut hänen siunauspuheestaan kuvan ja liittänyt senkin Ritvan valokuva­albumiin. Niihin kuviin albumi päättyy.

Käyn Ritvan haudalla pyhäinpäivänä, ja jo ennen sitä. Vien haudalle aina Ritvan kukat. Ne ovat vaaleanpunaisia ruusuja. Arkun kannella oli samanvärisiä.

SUHTAUTUMISENI KUOLEMAAN ei ole oikeastaan muuttunut Ritvan kuoleman jälkeen. Joskus silloin, kun vakava sairaus tuli, ajattelin kuolemaa. Mutta olen saanut vastauksen unessa: kuolema ei ole niin paha asia kuin luullaan. Minulle näytettiin, miten se menee.

Surussa minua on auttanut se, että on ollut paljon askareita. Työ on tavallaan pelastanut. Loimaan­mökillä korjasin viime talvena katon. Laitoin myös uuden lattian ja savupiipun. Pohjois­Karjalassa olen ollut metsää raivaamassa.

Ajatuksiin ei saa ruveta kerryttämään pahaa mieltä. Täytyy osata olla valoisella mielellä huomisesta, ja muutenkin täytyy ymmärtää, että tämä on elämä. Aina joskus se joltakin loppuu. Sillä tavalla se vaan menee. Pitäisi kuitenkin olla ystäviä, joiden kanssa jakaa asioita.

Mutta ei minulla ole täältä kiire pois. Täällä on mukava olla niin kauan kuin vain pidetään. Ahmovaara on paras paikka. Mikään ei ole niin hyvää kuin se, kun menen vanhan kotipaikan metsään, jossa olen ollut jo pienenä poikana ja jonka olen aikuisena raivannut. Istun kannon nokkaan ja katselen maisemaa.

Ritvan kotipaikka Loimaa on minulle myös tärkeä. Kun olen tehnyt siellä päivän töitä, menen istumaan saunan kuistille ilta­aurinkoon. Siinä istuttiin Ritvan kanssa.” ■

Lopunaikojen merkkien näkijät

Terhi Törmälehto kirjoitti romaanin kristityistä sionisteista, jotka näkevät maailman henkivaltojen taistelukenttänä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

Aamulla on kylmä. Päivällä on kuuma. Työ on raskasta ja likaista. Sellaisia ovat Terhi Törmälehdon muistot liki kolmenkymmenen vuoden takaa israelilaisen kibbutsin kiivipelloilta. Hän oli lähtenyt sinne lukion jälkeen vetämään henkeä. Taustalla ei ollut mitään suurta aatteen paloa vaan ennemminkin halu nähdä maailmaa ja kokea uutta.

Omasta kokemuksesta oli apua, kun Törmälehto kirjoitti elokuussa ilmestynyttä romaaniaan He ovat suolaa ja valoa. Romaanin toinen päähenkilö, lääkäri Susanna, on vapaaehtoistyössä laittoman juutalaissiirtokunnan viiniviljelmällä palestiinalaisalueella. Pitkinä ja uuvuttavina työpäivinä Susannaa siivittää vahva vakaumus, että hän on oikealla asialla, Jumalan tahtoa toteuttamassa.

Susanna on kristitty sionisti. Hänelle Israelin valtiossa on kyse Raamatun profetioiden täyttymisestä. Susanna odottaa lopunaikoja ja Jeesuksen toista tulemista, mutta sen edellytyksenä on juutalaisten kokoaminen Israeliin. Sitä vauhdittaakseen Susannakin on osallistunut niin kutsuttuun alija-työhön eli maksanut juutalaisten muuttomatkoja Israeliin.

Lopunaikojen odotus ja sen merkkien näkeminen maailman tapahtumissa on ollut yksi kristinuskon juonne ihan alkuseurakunnasta asti. Varhaiset kristityt odottivat Jeesuksen palaavan jo heidän elinaikanaan, mutta sitä mukaa, kun tuo paluu on viivästynyt, tuntuu kiivain ja äänekkäin odotus jääneen herätyskristillisyyden huoleksi. Kristilliseen sionismiin se kuuluu olennaisesti.

– Lopunaikojen merkit kiinnostavat minua kovasti. Niitä voi nähdä luonnonilmiöissä, mutta myös sodissa ja levottomuuksissa sekä länsimaiden moraalisessa rappiossa. Ja myös kristittyjen vaino on yksi merkki, johon usein viitataan. Fundamentalistisessa uskonnollisuudessa ja myös politiikassa on aika tyypillistä nähdä itsensä jotenkin uhattuna – että meitä ei nyt hyväksytä tai meidät hiljennetään, Törmälehto sanoo.

ROMAANIN AIHE oli elänyt Terhi Törmälehdon mielessä jo pitkään. Hän halusi käsitellä uskonnollista fundamentalismia, jota kristillinen sionismikin edustaa. Taustatyötä tehdessään hän luki aihetta käsittelevää tutkimusta, perehtyi asialle omistautuneiden järjestöjen työhön, liittyi niiden sähköpostilistoille ja luki niiden julkaisemia lehtiä. Hän katsoi israelilaisia sarjoja suoratoistopalveluista ja jopa opiskeli hepreaa Duolingo-

sovelluksen avulla. Hän myös teki kaksi matkaa Israeliin ja Palestiinaan.

Törmälehto kertoo, että kirjoittaminen on hänelle eräänlaista tutkimusta.

– Kaikissa kolmessa romaanissani on ollut joku ilmiö tai kysymys, joka on kiehtonut minua. Olen lähtenyt selvittämään, mitä se merkitsee ihmisille, jotka ovat sen sisällä, ja toisaalta niille, jotka ovat sen liepeillä tai joutuvat haluamattaankin tekemisiin sen kanssa – tai ehkä ihailevat sitä. Ja miltä se näyttää kauempaa katsottuna.

Törmälehdon edellisessä romaanissa, hänen isosisästään Taavi Törmälehdosta kertovassa Taavissa, tuo ilmiö oli sotasankaruus. Esikoisteos Vaikka vuoret järkkyisivät puolestaan tarkasteli nuoren naisen uskonnollista etsintää ja karismaattista kristillisyyttä.

UUDEN ROMAANIN toinen päähenkilö lopunaikoja odottavan Susannan rinnalla on Anu. Hän on opettaja, joka on matkustanut Israeliin, koska on kokenut Jumalan ohjanneen hänet sinne. Anu tarkkailee jatkuvasti pieniäkin tapahtumia ympärillään ja oman mielensä liikkeitä nähdäkseen niissä rukousvastauksia ja merkkejä Jumalalta.

Terhi Törmälehdolle Anun ja Susannan edustama puhetapa ja ajatusmaailma ovat jonkin verran tuttuja teinivuosilta, jolloin hän liikkui erilaisissa kristillisissä yhteisöissä. Hän arvioi jo silloin katsoneensa ihmisten toimintaa kuin antropologin tai kielitieteilijän silmin.

Romaanin henkilöiden mustavalkoisen maailmankuvan kuvitteleminen ja kuvaaminen oli Törmälehdon mukaan hänelle helppoa siksikin, että hän arvioi olevansa itse jollakin tapaa monomaani ja yhden asian ihminen. Joskus hän on miettinyt, että hänestäkin olisi voinut tulla henkilöidensä kaltainen.

Ei kuitenkaan tullut. Pikkuhiljaa Törmälehto erkaantui herätyskristillisistä porukoista. Hän huomasi, ettei hänen uskonsa ollut niin vahvaa ja yksiselitteistä kuin millaiseksi usko niissä yhteisöissä käsitettiin.

– Eikä ollut kyse siitä, että minulta olisi vaadittu jotakin tai minua olisi painostettu, vaan ihan siitä, miten sen itse koin.

Monille lukijoille Törmälehdon romaanin henkilöissä hämmentävintä lienee heidän peittelemätön uskonsa siihen, että maailma ja ihmisen sielu ovat erilaisten henkivaltojen taistelutannerta. Siksi on jatkuvasti oltava valppaana. ”Jokainen tie on kaita tai lavea, henget ovat kaikkialla. Onhan Rovaniemikin henkivaltojen taistelukenttä”, romaanin Anu ajattelee.

Terhi Törmälehto arvioi, että uskonto ei ole ainoa elämänalue, jossa ihmisen taipumus mustavalkoiseen ajatteluun näkyy. Sitä on myös politiikassa ja erilaisissa elämäntapavalinnoissa.

– Puolisoni on Kolumbiasta. Siellä uskonnollisuus on paljon arkisempi osa ihmisten elämää kuin meillä ja siihen mahtuvat myös selittämättömät asiat. Siellä ei ajatella, että ihmiset, joilla on hengellisiä kokemuksia tai jotka uskovat vaikka saavansa Jumalalta merkkejä, ovat jotenkin hölmöjä tai hihhuleita, Törmälehto kertoo.

KUN JULKISUUDESSA käsitellään esimerkiksi herätysliikkeitä tai muuta konservatiivisempaa uskonnollisuutta, huomio keskittyy Terhi Törmälehdon mukaan useimmiten yhteisön sääntöihin. Ollaan kiinnostuneita siitä, mitä missäkin yhteisössä saa tai täytyy tehdä, esimerkiksi seksuaalisuutta koskevista normeista. Yhteisön vallankäytön sijaan Törmälehto on halunnut tarkastella yksilöitä ja sitä, millaisia ajatusrakennelmia he ovat omaksuneet ja miten he niiden pohjalta toimivat. Toisin kuin monissa tiukkaa hengellisyyttä käsittelevissä teoksissa, Törmälehdon romaanin henkilöt eivät ole uhreja eivätkä pyristele irti jonkin liikkeen tai lahkon otteesta.

Mikä mustavalkoisessa uskonnollisuudessa sitten ihmisiin vetoaa? Törmälehto huomauttaa, että kyllähän ihmisten taipumus mustavalkoisuuteen näkyy muillakin elämänalueilla, on kyse sitten politiikasta tai elämäntapavalinnoista. On me ja sitten ne muut.

– Ihmiset haluavat tuntea olevansa osa jotakin isompaa. Tuon tyyppiseen uskonnollisuuteen ikään kuin kuuluu se, että omaa ajattelua taivutetaan yhteisöön sopivaksi. Mutta samaahan me teemme muuallakin. Jos meillä on vaikka tietty kaveriporukka, jota arvostamme ja johon haluamme kuulua, niin mukaudumme siihen. Jonkinlainen osallisuudenkaipuuhan meillä on kaikilla. En minä ha -

” Fundamentalistisessa uskonnollisuudessa ja myös politiikassa on aika tyypillistä nähdä itsensä jotenkin uhattuna.

”Jumalan

ihana kaupunki”

Kristilliseen sionismiin kuuluu ajatus siitä, että nykyinen Israelin valtio on ennustettu Raamatussa. Kristittyjen enemmistö ei tätä käsitystä jaa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Suomessa heitä on ehkä joitakin kymmeniä tuhansia, Yhdysvalloissa kymmeniä miljoonia. Heitä on paljon myös siellä, missä karismaattinen kristinusko leviää nopeasti, eli Latinalaisessa Amerikassa, joissakin Afrikan maissa ja Koreassa.

Äkkiseltään on vaikea nähdä mitään yhteyttä ristiretkestä kiihkoilevien, aseistautuneiden amerikkalaiskristittyjen ja suomalaisten ikäihmisten Israel-piirien välillä, mutta kumpikin joukko mahtuu kristillisen sionismin kirjoon.

Kristillistä sionismia pelottavimmillaan kuvaa Yle Areenassa julkaistu Tonje Hessen Schein ja Michael Rowleyn ohjaama dokumentti Tuomiopäivän saarnaajat. Se näyttää, millainen kytkös on Jeesuksen paluuta kiihkeästi odottavilla evankelikaalikristityillä ja sillä politiikalla, jota Yhdysvallat Lähi-idässä harjoittaa. Terhi Törmälehto puolestaan kertoo romaanissaan He ovat suolaa ja valoa naisista, jotka tukevat Israelia ja palestiinalaisalueille perustettuja siirtokuntia rukouksin, taloudellisesti tai työpanoksellaan – ja samalla valmistautuvat lopunaikoihin.

lua sellaista inhimillistä tarvetta demonisoida, vaikka tarkastelenkin kriittisesti, mihin se voi johtaa.

– Tiukkaakaan uskontulkintaa ei itsessään ole minusta syytä kammoksua, mutta kun sen seurauksena kajotaan toisten elämään ja oikeuksiin, kuten kristillinen sionismi pahimmillaan palestiinalaisille tekee, ollaan jo ihan toisessa tilanteessa, Törmälehto sanoo. Hän lisää, että halusi romaanissaan tuoda esille myös sen, että kirkon ja kristittyjen piirissä Israelin ja Palestiinan tilanteeseen suhtaudutaan eri tavoin eikä kristillinen sionismi edusta valtavirtaa. Romaaniinsa hän kirjoitti Susannan puolisoksi liberaalin luterilaisen papin, joka vieroksuu vaimonsa edesottamuksia. ■

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart on viime aikoina nähty usein asiantuntijana, kun mediassa on käsitelty Gazan sotaa, Israelia tai Lähi-idän tilannetta. Häntä voi hyvin pyytää kertomaan myös kristillisestä sionismista, sillä hän on tutkinut poliittisen historian väitöskirjassaan suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoriaa ja kirjoittanut aiheesta myös yleistajuisen tietokirjan Luvatun maan lumo: Israelin kristityt ystävät Suomessa.

Ihan aluksi Stewart tähdentää, että kristillinen sionismi ja sionismi ovat eri asioita. Sionismi on juutalainen kansallinen liike, joka tähtäsi juutalaisvaltion perustamiseen. Israelin valtion perustamisen jälkeen sionismissa on ollut kyse Israelin poliittisesta tukemisesta.

– Kristillinen sionismi puolestaan on aate, jonka mukaan juutalainen sionismi ja myöhemmin Israelin valtio kuuluvat Jumalan suunnitelmaan ja ne on erikseen Raamatussa ennustettu. Tätä ajatusta juutalaiset sionistit eivät jaa, ainakaan samoin perustein, Stewart sanoo.

Eivät ajatusta jaa myöskään kaikki kristityt. Kristillisen sionismin taustalla oleva käsitys, että historian kulusta ja Jumalan suunnitelmista voitaisiin tietää jotakin

noin yksityiskohtaisesti, poikkeaa kristinuskon valtavirrasta. Tuollaista ajattelua löytyy Stewartin mukaan lähinnä sellaisesta protestanttisesta kristinuskosta, jossa irrottaudutaan traditiosta ja uskotaan, että Raamattua voisi lukea kirjaimellisesti. Sen sijaan vanhojen kirkkojen teologia ei tarjoa tuon kaltaiselle ajattelulle otollista kasvualustaa.

KRISTILLISELLÄ SIONISMILLA ei ole yhtä yhtenäistä oppirakennelmaa, vaan Timo R. Stewartin mukaan kyse on erilaisista, enemmän tai vähemmän johdonmukaisista teologisista kehikoista, joihin tietyt Raamatun kohdat ja Israelin valtio sijoitetaan. Monimutkaisin ja Stewartin mukaan myös sisäisesti johdonmukaisin näistä on niin kutsuttu premillenialistinen dispensationalismi. Sanahirviö pitää sisällään ajatuksen, että maailmanhistoriassa on erilaisia jaksoja, joissa Jumala suhtautuu ihmisiin eri tavoin. Yksi tällainen jakso on kirkon aikakausi, joka alkoi seurakunnan syntymisestä ja tulee päättymään ylöstempaukseen eli siihen, että Jeesus palaa herättämään kuolleet ja nostamaan uskovat ylös taivaaseen.

– Ylöstempauksen jälkeen alkavat sitten ne viimeiset historian vaiheet, jotka liittyvät juutalaisiin. Jumala tuo juutalaiset takaisin maahansa ja antaa sen heille. Yleensä tähän liittyy vielä se, että juutalaiset lopulta kääntyvät Jeesuksen puoleen. On siis kaksi kansaa ja niille eri lupaukset: juutalaiset ovat Jumalan maallinen kansa ja kristityt Jumalan taivaallinen kansa, Stewart kuvailee. Hänen mukaansa premillenialistinen dispensationalismi on kristillisen sionismin oppirakennelmista kaikkein raflaavin, ja siksi useimmat journalistiset kirjat, dokumentit ja artikkelit keskittyvät siihen. Suomessa tätä käsitystä edustavat Stewartin arvion mukaan vain suhteellisen harvat – ehkä tunnetuin esimerkki on saarnaaja Leo Meller. – Tavallisempaa on viitata joihinkin Raamatun kohtiin ilman, että oikeastaan avataan sitä, mikä logiikka siinä on.

Tällainen raamatunkohta on esimerkiksi Jumalan lupaus Abrahamille Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa: ”Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat.” Sen tulkitaan liittyvän Israelin valtioon ja laajemminkin juutalaisiin.

Usein siteerataan myös Jeesuksen puheita, jotka koskevat lopunaikoja. Stewart ottaa esimerkiksi vertauksen viikunapuusta: ”Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä.” Sitä tulkitaan niin, että viikunapuun lehtiminen tarkoittaa Israelin valtiota. Israel on paitsi osa Jumalan suunnitelmaa ja, niin kuin on tapana sanoa, Jumalan omaisuuskansa, myös merkki kristityille siitä, että Jeesuksen paluu on lähellä.

SUOMESSAKIN KRISTILLINEN SIONISMI on yleisintä herätyskristillisissä liikkeissä ja yhteisöissä, esimerkiksi helluntaiseurakunnassa ja luterilaisessa niin kutsutussa viidennessä herätysliikkeessä, mutta Timo R. Stewart huomauttaa, että toiminnassa on mukana muitakin.

– Jos määritellään kristillisen sionismin olevan sitä, että uskoo Raamatun sisältävän viittauksia nykyiseen Israelin valtioon eli tavallaan ennustavan tulevaisuuden tältä osin, niin sen

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart on perehtynyt poliittisen hirtorian väitöskirjassaan suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoriaan.

edustajia löytyy kyllä luterilaisesta kirkosta melko laajasti.

Kirkon johto ei ole kristilliselle sionismille juuri lämmennyt. Stewart kertoo, että useat arkkipiispat ovat pyrkineet toppuuttelemaan kristillistä sionismia ainakin silloin, kun se menee politiikan alueelle.

– Mutta ei sitä muuten ole kovin laajalti haastettu.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tehnyt jo kauan ja näkyvästi yhteistyötä palestiinalaisalueilla toimivan Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Kirkon emerituspiispa Munib Younan esimerkiksi opiskeli teologiaa Suomessa ja on ollut Suomessa usein nähty vieras.

Stewartin mukaan kristillinen sionismi on palestiinalaiskristityille hankala asia, varsinkin silloin, jos siihen liittyy poliittisia kannanottoja.

nähty, että siellä asuu muitakin ihmisiä. Ja jos siitä huomautetaan, vastaus saattaa olla, että palestiinalaiset eivät ole oikea kansa tai he eivät oikeastaan kuulu sinne, Stewart sanoo.

Hänen mielestään kristillinen sionismi tavallaan kutistaa oikeat, elävät ihmiset jonkinlaisen kosmisen draaman pelinappuloiksi. Oikeudenmukaisuus unohtuu, kun kyse on Jumalan suurista linjoista.

”

Kristillinen sionismi kutistaa ihmiset jonkinlaisen kosmisen draaman pelinappuloiksi.

TUTKIJA TIMO R. STEWART

– Palestiinalaiskristityt kokevat tulevansa siinä täysin ohitetuiksi. He eivät pysty ymmärtämään, miten ulkomaiset kristityt, joista monet tuntevat aika huonosti alueen tilannetta ja olosuhteita, voivat tulla sanomaan, että teidän kotimaanne ei kuulu teille. Ja että sitä perustellaan kristillisellä uskolla.

Joskus kyse saattaa olla myös tietämättömyydestä. Suomessa asuessaan Munib Younan kutsuttiin usein seurakuntiin puhumaan. Joskus tilaisuuksissa liehui Israelin lippu ja laulettiin Israelin kansallislaulua.

– Kun kiinnostus on ollut satakymmenprosenttisesti alueen juutalaisissa, ei ole välttämättä

– Heille esimerkiksi Israelin valtion omistusoikeus vaikkapa koko Jerusalemiin on ihan selvä asia, koska Jumala on sen Israelille luvannut. Kuitenkin Itä-Jerusalem on miehitettyä aluetta ja Israelin sinne rakentamat siirtokunnat ovat yksiselitteisesti laittomia. Tästä on olemassa Kansainvälisen tuomioistuimen hiljattain tekemä päätös. Tässä tilanteessa olisi Stewartin mielestä johdonmukaista, että kristilliset sionistit sanoisivat Jumalan tahdon olevan heidän mielestään väkevämpi kuin kansainvälinen laki – ”näin se vain on, koska Herra tahtoo”. Yleensä he kuitenkin tarttuvat mieluummin Israelin poliittisen oikeiston tarjoamiin argumentteihin.

KEITÄ SITTEN ovat kristilliset sionistit Suomessa? ”Hehkuva sionisti” – sellaiseksi itsensä määritteli kirjailija Hilja Haahti, jonka syntymästä tuli syyskuussa kuluneeksi 150 vuotta. Viime vuosisadan alussa Suomessakin elettiin sionistisen innostuksen aikaa, ja Haahti oli ajan hengessä mukana. Kipinän hän sai tehdessään taustatöitä vuonna 1903 ilmestynyttä Israelin tyttäret -romaaniaan varten.

– Hilja Haahti käy hyvin muistutukseksi siitä, että kristillisellä sionismilla on Suomessa pitkät, luterilaiset ja eurooppalaiset juuret, vaikka usein sen ajatellaan olevan tuontitavaraa angloamerikkalaisesta herätyskristillisyydestä, sanoo teologian tohtori ja pappi Risto Auvinen, joka on Suomen Karmel-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.

Hän näkee 1800-luvun lopulla virinneen sionistisen innostuksen taustalla muutoksen siinä, miten Raamattua ja sen Israelia koskevia kertomuksia ja lupauksia alettiin kirkossa tulkita. Perinteisessä, niin kutsutussa korvausteologiassa oli ajateltu, että koska juutalaiset hylkäsivät Jeesuksen, kristillinen kirkko olisi ottanut juutalaisten paikan Jumalan valittuna kansana. Tätä näkemystä haastamaan nousi Israel-keskeinen raamattuteologia, jonka mukaan Jumalan lupaukset toteutuvat Israelin kansan kohdalla sellaisina kuin ne Vanhassa testamentissa on annettu.

Auvinen itse löysi kristillisen sionismin teologian opintojensa ja tutkimustyönsä myötä. Hänen erikoisalaansa on Uuden testamentin tutkimus. Väitöskirjassaan hän tutki juutalaisen filosofin Filon Aleksandrialaisen ajattelua.

– Mitä enemmän tutustuin Uuteen testamenttiin ja toisen temppelin ajan juutalaisuuteen, sitä selvemmin tajusin, kuinka kaukana esimerkiksi me suomalaiset luterilaiset olemme alkuseurakunnan Israel-keskeisyydestä. Korvausteologia ei enää tuntunut uskottavalta. Paljon helpompi minun on puolustaa nyky-Israelin ja Raamatun Israelin välistä yhteyttä.

”RAAMATUN JA ISRAELIN puolesta”, kuuluu Suomen Karmel-yhdistyksen tunnuslause.

– Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että meille Raamattu on se lähtökohta, jonka pohjalta tarkastelemme kysymystä Israelin maasta ja valtiosta. Se pitää sisällään myös Raamatun ja Israelin kansan historian opettamisen ja juutalaisten tapojen ja kulttuurin esiin tuomisen, Risto Auvinen selventää.

Hän lisää, että toiminnassa mukana olevilla saattaa olla hyvinkin erilaisia teologisia lähtökohtia, eikä kaikilla välttämättä ole sellaisia ollenkaan.

Eräänlainen työohje Karmel-yhdistykselle löytyy Vanhan testamentin Jesajan kirjan 62. luvusta. Siinä on esitetty profetia Jumalan ihanasta kaupungista. Se alkaa näin: ”Siionin tähden minun on puhuttava, Jerusalemin takia en voi vaieta, ennen kuin oikeus nousee siellä kuin aurinko ja pelastus kuin leimuava soihtu, ennen kuin kansat näkevät sinun vanhurskautesi ja kuninkaat sinun kirkkautesi.”

– Sen näyn sisältämän kehotuksen ja lupauksen hengessä me toimimme.

KARMEL-YHDISTYKSELLÄ ON pohjoismainen tausta. Norjalainen pappi Per Faye-Hansen auttoi toisen maailmansodan aikana juutalaisia pakoon natsien miehittämästä Norjasta ja joutui lopulta pakenemaan itsekin. Vuonna 1945 hän perusti Skandinaavisen Karmel-instituutin vastalauseena Norjan lähetysseuran antisionismille nähtyään, kuinka monet natsien kanssa yhteistyötä tehneet virkamiehet ja poliitikot jatkoivat sodan jälkeen entisissä tehtävissään niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

– Antisemitismi ei kadonnut holokaustin jälkeen mihinkään, vaan se meni ikään kuin maan

alle ja kätkeytyi rakenteisiin. Sieltä se on pulpahdellut esiin aika ajoin, Auvinen sanoo. Antisemitismin vastustaminen on myös vuonna 1949 perustetun Suomen Karmel-yhdistyksen keskeisiä tehtäviä. Karmel-yhdistys on Risto Auvisen mukaan opetus- ja vaikuttamisjärjestö. Se ei tee lähetystyötä. Sen sijaan sillä on ollut Israelissa erilaisia yhteistyöhankkeita. Edelleenkin yhdistys tunnetaan parhaiten siitä, että se vuonna 1962 aloitti ensimmäisenä Suomessa vapaaehtoisten työntekijöiden viemisen Israelin kibbutseille.

– Olemme aina halunneet olla eri tavoin rakentamassa Israelin valtiota ja israelilaista yhteiskuntaa. Olemme kokeneet, että olemme sen velkaa juutalaisille. Kun nuori Israelin valtio otti holokaustin jälkeen ensimmäisiä askeliaan, oli meidänkin velvollisuutemme yrittää jollakin tavalla korvata sitä vahinkoa, mitä kristityt olivat juutalaisille aiheuttaneet, Auvinen sanoo.

Teologian tohtori ja pappi Risto Auvinen toimii Suomen Karmel-yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Hän löysi kristillisen sionismin opintojensa ja tutkimustyönsä myötä.

– Ajattelemme, että Israelin valtiolla on paitsi historiaan myös Raamattuun perustuva legitimiteetti eli olemassaolon oikeus. Israelin valtio on osa Jumalan toimintaa. Kirkko ei ole tullut Israelin sijaan, vaan Israelille tarkoitetut hengelliset siunaukset kohdistuvat edelleenkin siihen maahan ja kansaan.

”Israelin valtiolla on paitsi historiaan myös Raamattuun perustuva olemassaolon oikeus.

PAPPI

RISTO AUVINEN

YKSI KARMEL-YHDISTYKSEN tehtävistä on Risto Auvisen mukaan myönteisen Israel-kuvan edistäminen. Työtä on kuulemma myös kristillistä sionismia koskevien käsitysten korjaamisessa. – Kristillinen sionismi ei ole apartheidia. Eikä se ole minkään kolonialistisen järjestelmän kannattamista. Eikä myöskään rasismia, Auvinen luettelee.

Mutta poliittista kristillinen sionismi Auvisen mukaan kyllä on. Hän muotoilee asian niin, ettei uskontoa ja politiikkaa voi tässä tapauksessa erottaa toisistaan.

– Sen sijaan siitä, millainen Israelin valtion pitäisi olla, kristillisen sionismin piirissä on hyvinkin paljon erilaisia näkemyksiä. Eivät kaikki ole aina hyväksyneet Israelin valtion politiikkaa. Maan omistukseen Auvisella ja hänen järjestöllään on tiukka kanta: maa kuuluu juutalaisille, ja heillä on siksi myös oikeus rakentaa siirtokuntia muinaisen Juudean ja Samarian alueille. Paitsi että siirtokuntien sijasta Auvinen puhuisi mieluummin kaupungeista tai taajamista. Kun Auviselta kysyy palestiinalaisten asemasta ja siitä, miten pitkään jatkunut konflikti alueella pitäisi ratkaista, hän sanoo heti aluksi, että puhuu nyt vain omasta puolestaan.

– Minusta ratkaisun pitäisi lähteä siitä, että kaikki sillä alueella asuvat hyväksyvät Israelin valtion olemassaolon ja maanomistusoikeuden. Sen jälkeen lähdettäisiin sitten rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on hyvä olla. Kriisi ei ratkea niin kauan kuin Israelin olemassaolo tai sen maahan liittyvät oikeudet kiistetään.

– En näe kahden valtion mallia mitenkään realistisena. Tilanne on hyvin vaikea, sillä poliittinen islam ei tule koskaan hyväksymään Israelin valtiota. ■

Tuntematon, joka odottaa jokaista

Ei ole helppoa vain olla kuolemaa lähestyvän ihmisen lähellä, mutta se voi olla kaikkein tärkeintä, sanoo uskontotieteilijä ja pappi Owe Wikström.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN KUVA ULLA MONTAN / NATUR & KULTUR

Vaatteita, muistikirja, sormukset, lompakko. Lääkkeitä, karamelleja, hiusharja, romaani ja muutama sanaristikkolehti. Uskontopsykologian emeritusprofessori Owe Wikströmin vuonna 2014 julkaistu kirja Den dolda dörren (Kätketty ovi) alkaa listalla tavaroista, jotka hän saa mukaansa sairaalasta äitinsä kuoleman jälkeen.

Pitkän ja rikkaan elämän elänyt äiti oli nukkunut pois ystävien ympäröimänä kuunneltuaan diakonin lukeman siunauksen. Saman päivän iltana Wikström pysäytti auton merenrantaan ja jäi katsomaan tähtitaivaalle.

Missä äiti on nyt, minne hän meni? hän pohti. Upsalassa asuva Wikström on käsitellyt kuolemaan ja elämän rajallisuuteen liittyvää epävarmuutta sekä uskontotieteen alaan kuuluvissa tutkimusartikkeleissaan että kansantajuisissa kirjoissaan.

Hän luonnehtii kuolemaa elämään kuuluvaksi väistämättömäksi riskiksi: joudumme elämään joka päivä sen kanssa, että itselle tai jollekin läheiselle voi tapahtua jotakin peruuttamatonta. Kuolemaa on kuvattu myös prosessiksi, joka alkaa esimerkiksi siitä, että ihminen saa kutsun sairaalaan ja hänelle kerrotaan syöpäkasvaimen leviämisestä.

Tietoisuus elämän päättymisestä on Wikströmin mukaan ”kätketty ovi”, joka on jokaisen ihmisen sisimmässä. Kukaan meistä ei voi välttää kulkemista tuosta ovesta, jonka takana olevaa emme tunne.

– Kohtaamme suuren kysymyksen siitä, onko kuoleman jälkeen jotakin. Onko jotakin objektii­

vista, johon voisimme turvautua kuoleman edessä? Voimmeko ylipäätään kuvailla tai ymmärtää sitä, mitä kuoleman jälkeen on?

JOTKUT VASTAAVAT edellä mainittuihin kysymyksiin kyllä, toiset ei. Monien vastaus on ehkä. Uskontotieteilijänä Owe Wikström on perehtynyt muun muassa lääketieteen, filosofian, teologian, hengellisten kokemusten, jälleensyntymisuskon ja kuolemanrajakokemusten avaamiin näkökulmiin. Hänen vastauksensa objektiivista tietoa koskevaan kysymykseen on kielteinen. – Tietomme näistä asioista on nolla. Meillä ei ole mitään empiirisesti todennettavia vastauksia siihen, onko kuoleman jälkeen jotakin. Sen vuoksi monet välttelevät kuolemaan liittyviä kysymyksiä tai ohittavat ne vitsailemalla, mutta ei niistä sillä tavalla pääse eroon. Ne pysyvät silti voimakkaina ja hallitsevat ihmistä, hän sanoo. Wikströmin mielestä kuolemankysymysten tulisi saada olla olemassa kaikessa vaikeudessaan. – Puhuessamme tai kirjoittaessamme kuolemasta kerromme väistämättä itsestämme, koska se on ainoa lähtökohta, joka meillä on. Se, mitä itsellemme on tapahtunut, hän sanoo.

USEIMPIEN MEISTÄ on vaikeaa sisäistää ja ottaa vakavasti sitä, että oma elämä loppuu. Tämä johtuu Owe Wikströmin mukaan siitä, että koemme todellisuuden oman minuutemme kautta. Den dolda dörren ­kirjassa hän siteeraa filosofi Epikurosta: ”Siellä, missä olemme, kuolemaa ei ole, ja missä kuolema on, siellä meitä ei ole.”

– Samalla kyse on tunneperäisestä reaktiosta: emme halua kohdata kas­

votusten sellaista, mikä on meille vaikeaa.

Wikström kohtasi kuolemasta johtuvan eksistentiaalisen epävarmuuden konkreettisesti, kun hän työskenteli ennen tutkijanuraansa sairaalapappina. Kun potilaat näkivät, että pappi tuli osastolle, moni pelästyi. Reaktio on hyvin ymmärrettävä.

– Vieraillessamme esimerkiksi teho ­ osastolla katsomassa läheistä, joka on katoamassa luotamme, tulemme itsekin osallisiksi elämän katoavaisuudesta, Wikström sanoo.

– Kuoleman läheisyys on uhkaavaa, koska se koskee myös minua. Siksi vetäydymme mieluum­

min pois kuoleman kohtaamisesta. Joku saattaa sanoa: ”Älä välitä siitä, ole iloinen. Ota olut, juo kahvia tai tee jotain muuta.”

Toisaalta huomion suuntaaminen muualle ei Wikströmin mukaan ole välttämättä pakenemista tilanteesta. Kuoleman pitäminen tietyn etäisyyden päässä kertoo myös kyvystä käsitellä todellisuutta. Sen avulla voimme jatkaa eteenpäin, vaikka ymmärrämme, että elämään kuuluu surun hetkiä ja lopulta siirtyminen pois.

– Itse täytän pian 80 vuotta. Olen matkalla kohti jotain tuntematonta. En haluaisi ajatella vanhenemista, mutta vanhenen silti, hän sanoo.

– Mutta kun itselle tapahtuu jotain vakavaa tai lapsi, joka on osa minua itseäni, kuolee, nämä asiat saavat täysin toisenlaisen luonteen.

KUOLEMA PALJASTAA Owe Wikströmin mukaan sen, että elämässä on sellainen hiljainen puoli, jota kognitiivinen psykologia ei täysin tavoita. Hän selittää ajatusta esimerkin avulla: Tapaat ihmisen, joka on saanut syöpädiagnoosin. Kolmen viikon kuluttua tapaatte uudelleen, ja hän kertoo, että syöpä on levinnyt. Mitä sellaisessa tilanteessa pitäisi sanoa?

– Kun tapasin sairaalapappina potilaan, joka oli mennyt viikon aikana paljon huonompaan

symyksiin torjuvasti, saattaa avautua pohtimaan syviä olemassaolon kysymyksiä.

– Näin voi tapahtua esimerkiksi kovapintaiselle ateistille, joka on elänyt käytännönläheistä elämää kuorma-auton kuljettajana jossain syrjäseuduilla. Elämän loppumetreillä hän saattaa kysyä: ”Sinä kun olet pappi, voisitko sanoa minulle jotain järkevää?”

PAPILTA SAATETAAN Owe Wikströmin mukaan odottaa selkeitä vastauksia siihen, mikä odottaa kuoleman ”sumuisen, salaperäisen ja piilotetun” oven takana. Onko toisella puolella vain tyhjyys, vai onko olemassa jokin ulkoinen todellisuus, joka välittää ihmisestä?

Toimiessaan sairaalapappina Wikström ei tarjonnut tällaisiin kysymyksiin suoria vastauksia vaan asettui niitä kysyvän ihmisen rinnalle.

kuntoon, asiasta oli hyvin vaikea puhua. Sellaisessa tilanteessa ei voi enää laskea leikkiä, vaan edessä on seinä, jota ei voi kiertää.

Ihmisyys näyttäytyy Wikströmin mukaan syvimmillään hetkissä, joissa on kysymys kuolemasta, elämän merkityksestä ja sellaisesta kärsimyksestä, jota ei voi lääkkeillä hoitaa. Hänen mukaansa vakavasti sairastuneet ihmiset kysyvät samoja kysymyksiä, joita pohditaan eksistentialismiksi kutsutussa filosofian suuntauksessa.

– Ei ole helppoa vain olla toisen lähellä, mutta se voi tällaisessa tilanteessa olla kaikkein tärkeintä. Sairaalapappina tunsin oloni usein vaikeaksi, mitättömäksi ja halvaksi, mutta kun nousin läh-

teäkseni, potilas saattoi kiittää minua valtavan helpottuneena. Enkä ollut sanonut sanaakaan, vain ollut siinä.

– Emme pääse näitä asioita pakoon sillä, että elämme mieli maassa. Mutta kuuntelemalla vakavasti sairastunutta ihmistä ja olemalla hänen kanssaan voimme ehkä auttaa häntä löytämään oman tiensä.

KIRJASSA Den dolda dörren Owe Wikström kertoo keskusteluryhmästä, jossa elämänkatsomuksiltaan erilaiset ihmiset jakavat kuolemaa koskevia ajatuksia ja kokemuksia ja lukevat aihetta valottavia tekstejä. Wikströmin mukaan ryhmän kuvaus on kooste siitä, miten sellaiset keskustelut tavallisesti etenevät. – Monet haluavat osallistua tällaisiin ryhmiin ja puhua suurista elämänkysymyksistä. Uskon, että vaikka kysymykset ovat vaikeita, niistä puhuminen ei ole vaarallista. Vaikeus osoittaa, että käsittelemme jotain elintärkeää, hän sanoo.

Ryhmässä yksi keskustelija on vakuuttunut siitä, että minuus lakkaa olemasta, kun kuolevan ihmisen aivot eivät enää saa happea. Toinen jättää asian avoimeksi ja muistuttaa, että luonnontiede ei anna vastauksia eksistentiaalisiin kysymyksiin. Kolmas kertoo todellisuudesta, joka on avautunut hänelle kohtaamisessa Jeesuksen kanssa. Neljäs puhuu kauneuden kokemuksista, joiden ajattomuus tuntuu viittaavan todellisuuden tuolle puolen.

Keskustelijat haastavat ja kyseenalaistavat toistensa ajatuksia, mutta kenenkään vakaumus ei muutu tapaamisten aikana. Jakaminen ja kuunteleminen päättyy yhteiseen hiljaisuuteen ja kiitollisuuteen.

Wikströmin mukaan jotkut kristityt ajattelevat virheellisesti, että jokainen ihminen kaipaa sisimmässään Jumalaa. Moni ateisti suhtautuu kuitenkin elämän rajallisuuteen rauhallisesti ja elää tyytyväisenä ilman havaittavaa pelkoa tai ahdistusta. Tällaiset ihmiset eivät juuri kaipaa hengellisyyttä.

Wikström jatkaa kuitenkin, että elämän lopun lähetessä myös ihminen, joka ei ole koskaan ollut uskonnollinen tai on suhtautunut hengellisiin ky-

Kristinuskossa ei ole Wikströmin mukaan kysymys siitä, että ihminen pakenee vaikeita asioita tradition suojiin. Sen sijaan uskonnollinen kieli voi antaa sanat sisäiselle kaipaukselle ja auttaa keskustelemaan syvistä kysymyksistä. Sairaalapapit käyttävät hänen mukaansa usein niin sanottuun negatiiviseen teologiaan kuuluvia ilmaisuja.

– Siinä lähtökohtana on, että kukaan ei tiedä, millainen Jumala todella on, vaan voimme sanoa jotakin vain siitä, mitä hän ei ole: Jumala on mittaamaton, käsittämätön, ääretön ja ymmärryksemme ulottumattomissa. Heti kun joku sanoo, mitä Jumala on, hän puhuu omista mielikuvistaan.

”Vaikka kuolemaan liittyvät kysymykset ovat vaikeita, niistä puhuminen ei ole vaarallista. Vaikeus osoittaa, että käsittelemme jotain elintärkeää.

– Joku voi kokea tällaisen puheen pelottavana, mutta samalla se on myös puhdistavaa. Ihminen voi huomata, että hänen epäilyksillään onkin merkitystä ja epäily tai ahdistus voi sisältää tärkeän viestin. On sanottu, että jos et voi lohduttaa itseäsi muulla tavalla, voit lohduttaa itseäsi ahdistuksellasi.

Den dolda dörren -kirjan loppuluvussa Wikström kertoo omasta yksinkertaisesta luottamuksestaan Jeesuksen lupaukseen, että tämä voi kantaa ihmisen kuoleman rajan yli. Epäily ja epävarmuus ovat kuitenkin hänen uskonsa pysyviä seuralaisia. Hän ei halua selittää pois elämän päättymiseen kuuluvaa vaikeutta.

– Hengellisyys voi auttaa meitä siinä, että uhka saa olla olemassa. Sitä ei tarvitse yrittää poistaa. On olemassa toivo, joka suojaa meitä eksistentiaaliselta ahdistukselta, jota terapia ei paranna. Toivon, että jotakin on, mutta toivo ei merkitse varmuutta siitä, että jotain on. ■

Ruotsalaisen uskontopsykologin Owe Wikströmin mukaan kuolema on elämään kuuluva väistämätön riski.

”En tahdo katkeroitua”

Sienimetsä ja laaja ihmisten rihmasto ovat kannatelleet Saimi Hoyeria vaikeina aikoina.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA TIMO SEPPÄLÄINEN

Maanantai-iltapäivät olivat äidin ja kouluikäisen Saimin yhteistä aikaa. Silloin heillä oli tapana herkutella voileipäkekseillä, homejuustolla ja hyvällä suklaalla sekä puhua elämästä ja päivän tapahtumista.

– Kutsuimme niitä tuokioita äidin kanssa sinisiksi hetkiksi, kertoo yrittäjä Saimi Hoyer. Hänen äitinsä oli näyttelijä Soili Komi. ”Siniset hetket” -ilmaisu viittaa talvi-illoille tyypilliseen lyhyeen ajanjaksoon, jolloin laskevan auringon valo värjää maiseman taianomaisesti sinertäväksi.

Sinisinä hetkinä Hoyer pitää myös äidin kanssa viettämiään pitkiä kesälomia vanhalla Oravalan mökillä. Siellä Saimi ja äiti kävivät uimassa, sienimetsässä ja lukivat yhdessä kirjoja.

– Äiti luki minulle paljon. On äidin ansiota, että kielellinen ilmaisuni on sellaista kuin on.

Äiti kuoli toissa kesänä sairastettuaan Lewyn kappale -muistisairautta usean vuoden ajan. Ikävä on edelleen kova. Kyyneleet vierivät Hoyerin poskille, kun hän muistelee äitiä ja tämän kuolemaa.

– Äidin lähtö oli raju prosessi. Hän ehti sairastaa kymmenen vuotta. Sairauden edetessä poistuivat kaikki piirteet, jotka tekivät hänestä hänet.

Parina viimeisenä vuonna äiti eli omissa maailmoissaan eikä kyennyt enää muodostamaan lauseita. Hoyerista vaikutti kuitenkin siltä, että äiti tunnisti loppuun saakka tyttärensä ja puolisonsa, näyttelijä Jyrki Nousiaisen, sekä muutamat pitkäaikaiset ystävänsä.

KULUVA SYKSY on ollut muutosten aikaa Saimi Hoyerin elämässä. Hänen kuopuksensa, Hektor, muutti elokuussa Punkaharjulta Helsinkiin ja aloitti siellä lukion. Myös esikoinen, Kaspar, asuu ja käy lukiota pääkaupungissa.

– Elämän kiertokulkuun kuuluu, että lapset jättävät jossain vaiheessa kodin. Ero heistä on kuitenkin tuntunut aika rajulta.

Hoyer asuu nyt Punkaharjulla Vaaran kylässä kahdestaan Waltti-koiran kanssa.

Tyhjän pesän syndroomaa Hoyer ei ole ehtinyt potea, sillä innokkaalle sienestäjälle ja sieniyrittäjälle syksy on kiireistä aikaa. Hoyer on järjestänyt pitkin Suomea erilaisia sienitapahtumia, kuten sieniristeilyjä, -retkiä ja -viikonloppuja.

Päätyönään Hoyer kiertää puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa yrittäjyydestä, läsnäolon voi-

masta, heittäytymisestä ja itsensä kehittämisestä. Myös mallin työt, joista hän tuli tunnetuksi 1990-luvulla, jatkuvat.

Viime vuosikymmen on tuonut Hoyerin elämään useita isoja haasteita.

Vuonna 2013 Hoyerilla todettiin IgG-vastaainepuutos, joka on harvinainen perinnöllinen immuunipuutostauti. Diagnoosin saamiseen meni neljä vuotta, joiden aikana Hoyer oli useita kertoja sairaalahoidossa.

Muutama vuosi diagnoosin jälkeen Hoyerin avioliitto päättyi eroon. Vuosi eron jälkeen hänen esikoisensa loukkaantui vakavasti lasketteluonnettomuudessa. Samaan aikaan läheisessä ystäväpiirissä oli useita vakavia sairastumisia.

Toissa keväänä Hoyerin osittain omistama ja johtama historiallinen hotelli Punkaharju ajautui konkurssiin, ja Hoyer joutui luopumaan siitä.

– Olen välillä miettinyt, että minkä takia juuri minua kohdellaan tällä tavalla.

KAIKILLA TAPAHTUMILLA on elämässä jokin tarkoitus, Saimi Hoyer ajattelee. Ilman sairastumista, Hoyer tuskin olisi muuttanut rakkaalle Punkaharjulle kevättalvella 2012.

– Tai ehkä olisin muuttanut vasta eläkkeellä, jos olisin silloin vielä elossa.

Hotellin konkurssi on pakottanut Hoyerin opettelemaan pysähtymistä ja lepäämistä.

Omat vaikeudet ovat myös herkistäneet hänet muiden ihmisten hädälle. Hoyer on toiminut jo useiden vuosien ajan tukihenkilönä immuunipuutosta sairastaville ja heidän perheilleen.

– Olen saanut oman sairauteni kanssa paljon vertaistukea. Nyt pystyn antamaan sitä muille.

Viime vuonna Hoyer aloitti yhteistyön Aivosäätiön kanssa.

– Autan heitä keräämään varoja muistisairauksien tutkimiseen. Koen sen todella tärkeäksi.

Oman elämän käänteet ovat tarjonneet aineksia myös puhujan työhön. Omakohtaiset tarinat näyttävät koskettavan yleisöä.

– Elämässä tulee vastaan niin kukkuloita kuin soita. Välillä olen uponnut, mutta sitten olen taas noussut ylös.

VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA Saimi Hoyeria on kannatellut vahva läheisistä ihmisistä muodostuva verkosto – tai rihmasto, kuten Hoyer sitä mieluummin kutsuu.

Isän kanssa Hoyerilla on aina ollut läheiset välit. Äidin kuolema on vahvistanut heidän suhdettaan entisestään.

– Luotan isään kuin kiveen. Hän tietää elämästäni ihan kaiken ja kaverinikin tietävät sen. Joskus joku on sanonutkin, että älä sitten kerro tätä asiaa Jyrkille.

– Minun onneni on läheiset suhteet vanhempiini, kaikilla sellaisia ei ole. Olen pyrkinyt luomaan samanlaiset suhteet myös omiin poikiini. Vaikka lapset eivät enää asu Hoyerin kanssa, yhteyttä pidetään tiiviisti puolin ja toisin. Haastattelupäivän aamuna Hoyer on jo ehtinyt jutella molempien lastensa kanssa puhelimessa. Edellisen illan Hoyer vietti kuopuksensa seurassa.

Myös välit entiseen puolisoon ja lasten isään, Thomas Hoyeriin, ovat hyvät.

Läheinen Hoyerille on myös Savonlinnassa asuva kummitäti ja isän sisko, Mape.

– Äidin lähdettyä hän on ottanut vähän kuin äidin roolin elämässäni.

MONEN TAVOIN Saimi Hoyer muistelee pyhäinpäivänä edesmenneitä rakkaitaan.

Äidin kuoleman jälkeen myös muut, aiemmin elämästä poistuneet, läheiset ovat heränneet Hoyerin ajatuksissa eloon uudella tavalla.

– Kumpikin isoäitini sekä hoitotäti, joka oli minulle hyvin rakas, ovat tulleet vahvasti takaisin elämääni. Syksyllä he ovat olleet lähes päivittäin mielessäni.

Usko oli tärkeä asia Hoyerin äidille ja äidinäidille. Hoyer muistaa, että lapsena rukous kuului iltarutiineihin.

Myös Hoyer uskoo Jumalaan. Hän ajattelee, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen jossain muodossa.

– En ole koskaan ajatellut, että kuolema olisi lopullinen ja että ihmistä ei enää olisi sen jälkeen.

Tämä ajatus tuo Hoyerille lohtua.

– Tiedän, että jossain on aina back up ja siellä jossain ollaan minua varten.

SAIMI HOYER VIIHTYY Punkaharjulla. Kotona metsän keskellä hän tuntee olonsa turvalliseksi, vaikka lähimpään ympärivuotiseen naapuriin on matkaa seitsemän kilometriä.

– Helsinkiläiset ystäväni ovat joskus ihmetelleet, enkö pelkää olla siellä yksin. Enemmän minua pelottaa, mitä voi sattua Mannerheimintiellä.

Helsingistä Hoyer kaipaa runsasta kulttuuritarjontaa sekä perhettä ja ystäviä. Onneksi työt tuovat hänet usein pääkaupunkiin.

Helsingissä on myös Kansallisteatteri, jossa äiti teki elämäntyönsä.

– Minun oli äidin lähdön jälkeen todella vaikea mennä Kansallisteatteriin, koska tunsin kaikkialla hänen läsnäolonsa. Nyt se on minulle lohdullinen paikka.

Hoyer täytti kesäkuussa 50-vuotta. Hän ajattelee elävänsä jännittävää elämänvaihetta.

– Punnitsen tulevaisuuden valintoja. Kun mieli tyhjentyy vanhasta, alkaa syntyä uusia ideoita. Vaikeisiin asioihin ja muistoihin Hoyer ei halua jumittua eikä katkeroitua.

– Ilman kaikkia kokemuksiani en olisi minä, enkä osaisi arvostaa yhtä lailla jokaista aamua. Ajattelen myös, että olen jokaisen vastoinkäymisen jälkeen hieman viisaampi. ■

Kuka?

Saimi Hoyer, 50, on yrittäjä, puhuja ja malli sekä Metsähallituksen kansallispuistokummi.

Mitä?

Pyhäinpäivänä Hoyer muistelee äitiään ja muita edesmenneitä rakkaita.

Motto

Hämmenny pienistä ihmeistä.

”Jokaisella on oikeus rukoushuokauksiin”

Eero Huovisen mukaan rukous elää rakkauden ja ahdistuksen välisessä jännitteessä, joka on tuttu jokaiselle ihmiselle. Emerituspiispan mielestä rukouksen kynnystä ei saa nostaa liian korkeaksi.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Piispa Eero Huovinen arvelee, ettei ihminen aina osaa sanoa, kenelle hän osoittaa rukouksensa. Tällaiset kohteettomat rukoukset nousevat arkielämän ahdistuksista ja iloista.

– Kohteettomaan rukoukseen kuuluu aina jonkinlainen epävarmuus, joka voi tulla ilmi esimerkiksi sanoissa ”jos sinä Jumala olet olemassa, niin kuule minua”.

Rukoukset voivat Huovisen mukaan olla myös sanattomia, kuin sielun huokauksia. Hän tunnistaa rukouksessa jotain samankaltaista kuin hengityksessä. Kummassakin kuuluu se, mikä rasittaa ihmistä tai mistä hän on kiitollinen.

– Kun ihminen on levoton eikä tiedä miten selviytyy, sen voi kuulla jo hengityksen äänestä. Huokaus on kertomus jonkinlaisesta ahdistuksesta, ja kun ihminen hihkaisee, se on kertomus ilosta, Huovinen sanoo.

– Ajattelen, että jokaisella on oikeus näihin rukoushuokauksiin ja myönteisiin kiitoshuudahduksiin. Emme saisi asettaa rukouksen kynnystä liian korkeaksi.

Huovisen henkilökohtaiset rukoukset ovat usein lyhyitä huokauksia, joissa ei ole juurikaan sanoja. Huovinen saattaa tehdä esimerkiksi pienen ristinmerkin ja huokaista hiljaa ”Herra armahda” tai ”Kristus armahda”. Tällainen rukous ei sisällä minkäänlaista ”ostoslistaa Jumalalle”, vaan pyynnön siitä, että Jumala olisi lähellä.

– En yleensä suunnittele kaikkein sisimpiä rukouksiani, vaan ne nousevat kulloisestakin elämäntilanteesta. Jos tunnen suurta yksinäisyyttä, pyydän ”Hyvä Jumala, älä hylkää minua”.

KUULEEKO JUMALA todella rukouksen? Tämä on Eero Huovisen mukaan monelle rukoilijalle iso ja vai­

Eero Huovinen uskoo, että Jumala kuulee myös arjen keskeltä nousevat kohteettomat rukoukset.

kea kysymys, johon ei pidä etsiä nopeaa ja helppoa vastausta. Vaikeus nousee hänen mukaansa siitä, että Jumala tuntuu vaikenevan ja hänen vastauksensa viipyy.

Silloin ihmiselle syntyy epävarma olo siitä, kuullaanko hänen rukouksensa vai ei.

– Tämä on varmaan rukouksen kaikkein vaikein puoli: kuinka jaksaa huutaa Jumalalle, joka tuntuu hyljänneen minut? Huovinen sanoo.

– Jos katsoo Raamatun psalmeja, ne ovat täynnä tätä epävarmuutta. Ihminen kokee Jumalan vaikenevan ja samaan aikaan kuitenkin huutaa rukouksia sille Jumalalle, joka tuntuu kääntäneen hänelle selkänsä.

”Jos tunnen suurta yksinäisyyttä, pyydän ”Hyvä Jumala, älä hylkää minua”.

Maailman ”hurjin” rukous oli Huovisen mielestä Jeesuksen huuto ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Tuossa huudossa rukouksen sisäinen jännite, ahdistus ja toivo, on hänen mukaansa kaikkein koettelevimmillaan.

EMERITUSPIISPA KIINNITTÄÄ huomiota siihen, että Jeesus ei kysynyt, hylkäsitkö minut, vaan oli hylkäämisestä täysin vakuuttunut. Jeesus ei tuntunut ymmärtävän, miksi hänet hylättiin. Silti hän uskalsi hädän hetkellä kutsua Jumalaa omaksi Jumalakseen.

– Eikö ole erikoista, että joku rukoilee omaa Jumalaansa ja kysyy samaan aikaan tältä, miksi hylkäsit minut? Kun Jeesus tekee näin, hän ilmaisee luottavansa siihen, että Jumalalla on jokin tarkoitus, jota hän ei itse ymmärrä.

Jeesuksen huutaman rukouksen alkuosa on Eero Huovisen mukaan suuri rakkaudentunnustus ja jälkiosa suuri ahdistuksen myöntäminen. Hän uskoo, että tällainen jännite on jokaiselle ihmiselle tuttu.

– Ei tarvitse olla uskovainen eikä kristitty ymmärtääkseen, että elä-

mä eletään rakkauden ja ahdistuksen välimaastossa.

Raamatun ja kirkon perinteen valmiista rukouksista Huovinen on kiintynyt erityisesti Jeesuksen opettamaan Isä meidän -rukoukseen. Siinä Jeesus varoittaa oppilaitaan itsetehdystä hurskaudesta, johon kuuluvat monisanaiset rukoukset ja näytteille asettuminen.

– Tällaista hurskautta vastaan hän asettaa rukouksen, jossa ei ole paljon sanoja. Kaikki Isä meidän -rukouksen erilliset pyynnöt ovat hyvin lyhykäisiä: Tapahtukoon sinun tahtosi, pyhitetty olkoon sinun nimesi, Huovinen sanoo.

EERO HUOVISEN LAPSUUSKODIN tärkeimpiä rukouksia olivat äidin opettama iltarukous sekä ruokarukous ja matkarukous, joka sanottiin matkalle lähdettäessä joko kotiovella tai autossa.

Perheen iltarukouksessa lueteltiin kaikkien perheenjäsenten lisäksi isovanhempien, serkkujen, tätien ja setien nimet. Huovisen mukaan lapset pitivät tarkan huolen, että ketään ei saanut unohtaa. Viime vuosina Huovinen on rukoillut samanlaisia iltarukouksia silloin kun lastenlapset ovat yökylässä.

– Lapsen iltarukouksessa läheisten nimistä tuli eräänlaisia mantroja tai rukousluetteloita. Nimeltä mainitseminen on rakkaiden ihmisten muistamista ja sitä, että toivoo heille hyvää. Tällaiset rukousluettelot olivat ensimmäinen tuntemani esirukouksen muoto, vaikka en lapsena sitä vielä sellaiseksi ymmärtänyt.

Huovisen äiti kuoli vuonna 1954, kun Huovinen oli yhdeksänvuotias. Sen jälkeen hänen isänsä lisäsi iltarukouksen loppuun pyynnön: ”Vie meidät kaikki kerran taivaan kotiin, missä rakas äitikin jo on.”

Huovinen täyttää tämän lehden ilmestymisviikolla kahdeksankymmentä vuotta. Merkkipäivän johdosta järjestetään maanantaina 28.10. Helsingin tuomiokirkon kryptassa avoin rukoushetki. Päivänsankari ei pidä pappistyttärensä Laura Huovisen toimittamassa rukoushetkessä puhetta, mutta päättää tämän haastattelun toistamalla elämänsä lyhimmän julkisen puheen. Sen hän piti kirkon strategiaa käsittelevässä kirkolliskokouksen istunnossa.

– Kirkon tärkein toimintamuoto on äidin iltarukous. ■

Piispa Eero Huovisen 80-vuotispäivän avoin iltarukoushetki ma 28.10. klo 18 Helsingin Tuomiokirkon kryptassa. Ovet avataan klo 17. Iltarukouksen jälkeen tarjolla iltateetä ja vapaata seurustelua. Ei puheita eikä lahjoja.

su 10.11. klo 16 | ti 12.11. klo 19

Musiikkitalo, Helsinki

Mozartin

Idomeneo-ooppera

SYKSYN OOPPERATAPAUS!

Mari Eriksmoen, Tuomas Katajala, Anna Lucia Richter, Siobhan Stagg Zürcher Sing-Akademie

Helsingin Barokkiorkesteri joht. Aapo Häkkinen

Konsertteja Helsingissä | syksy 2024

26.10. klo 19 | Vanha kirkko

Vivaldi, Mozart, Sibelius

Helsingin Barokkiorkesteri | joht. Erich Höbarth

29.10. klo 19 | Sibelius-Akatemia

Konsertin järjestää Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Schubert, Schönberg

Erich Höbarth, Réka Szilvay, viulu | Atte Kilpeläinen, Mariette Reefman, alttoviulu Tatu Kauppinen, Anna Westerlund, sello

22.12. klo 16 | Musiikkitalo

Joulukonsertti: Haydn: L’Infedeltà delusa

Ella Smith, Szilveszter Szélpál, Adriána Kalafszky, Bernhard Berchtold, Zoltán Megyesi | Orfeo Orchestra | joht. György Vashegyi

uudenvuoden juhlakonsertit Musiikkitalo, Helsinki

su 31.12. klo 18 | Bach: Die Kunst der Fuge

Aapo Häkkinen urut | Jorma Uotinen, Jani Sunnarborg tanssi

Kristiina Helin koreografia & visualisointi

su 31.12. klo 20 | Bach, Händel, Rameau, Vivaldi

Julien Martin, Evolène Kiener, Marine Sablonnière, Benoît Toïgo, nokkahuilu

Helsingin Barokkiorkesteri | johtaa Skip Sempé

Liput (sis. palvelumaksut):

Vanha kirkko | Ticketmaster 30–42 € Muut konsertit | Musiikkitalon lipunmyynti 13–65 €

curaMIN ON VALITTU USA:N PARHAAKSI NIVELTUOTTEEKSI NELJÄNÄ VUONNA PERÄKKÄIN.

TUTKIMUS* TODISTAA :

SAA AVUN NIVELILLEEN

MARKETTA PÄÄSEE KYYKKYYN!

”curaMINin tehon todella huomasi: nivelet alkoivat tuntua joustavimmilta.”

Marketan nivelet voivat nyt hyvin, koska curaMINin sisältämä BCM95-kurkumauute auttaa suojaamaan niveliä ja ja boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta.

101 TUTKIMUSTA TODISTAVAT TEHON!

OSTA OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ SEKÄ MUISTA TERVEYS- JA VERKKOKAUPOISTA:

PSALMIMEDITAATIOIDEN SARJAN

UUSI KAUSI ON ILMESTYNYT

Nyt psalmeissa kuuluvat ihmisen ikiaikaiset ahdistukset, murheet ja pelot. Voit kuunnella meditaatioita Spotifyssa ja muissa audiopalveluissa sekä osoitteessa KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PSALMIT

Mielipide

Lisää lapsia Suomeen

EHDOTAN, että Suomen Keskusta esittää muille eduskuntaryhmille yhteistä joululahjaraha-aloitetta Suomen syntyvyyden nostamiseksi. Esitykseni on, että valtio antaisi 10 000 euroa alle 25-vuotiaille synnyttäjille siten, että lapsen syntymän jälkeen hän saisi 5000 euroa ja seuraavien 25 kuukauden aikana 200 euroa kuukaudessa.

Raha on se, joka tässä asiassa auttaisi. 10 000 lapsen syntyminen aiheuttaisi vain 100 miljoonan euron menoerän, mikä on tosi vähän siitä lapsimäärästä. Se auttaisi maamme asiaa paremmin kuin muut 100 miljoonan euron summat. Kaikkien eduskuntaryhmien yhteisesityksenä tämä ohittaisi tärkeysjärjestyksessä tienpätkien ja siltarumpujen rahoittamisen.

Suomessa oli syyskuussa 2024 noin 243 000 ulosottovelallista. Heistä oli runsaat 111 000 sellaisia, joilla oli ulosotossa alle 5000 euroa. Tästä ryhmästä jo löytyvät ne synnyttäjät ja myös työttömistä naisista.

Mikko Paavola eläkeläinen, entinen Väestöliiton hallituksen jäsen, Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Arveluttaako epätrendikäs

usko?

TÄSSÄ LEHDESSÄ meille raotettiin dialogihaastattelun kautta satanismin ideologiaa (K&k 26.9.). Kiitos tiedosta. Kaikkihan me toki kohtaamme arjessamme eri tavalla ajattelevia ja uskovia ihmisiä, ja kaikkien kanssa pitää tulla toimeen keskinäisessä kunnioituksessa.

Silti teki pahaa lukea kirkon lehdestä haastattelu, jossa tuotiin esiin satanismia ja mainittiin muun muassa ehtoollisen häpäiseminen. Ehtoollinen on kristillisessä uskossa äärimmäisen pyhä ja herkkä toimitus, ja tämä kommentti tuntui siksi erityisen pahalta.

Juttuun haastateltu satanisti ei ilmeisestikään itse katsonut tarvitsevansa anteeksiantoa ja armoa. Jumalan kieltäjien ajatusmaailmassa näyttää myös toistuvan tarve vaatia Jumala tuomiolle maailmassa vallitsevasta pahuudesta. Mutta jos ei ole Jumalaa, ei ole myöskään mitään lopullista auktoriteettia, joka määrittää, mikä on oikein ja mikä väärin.

Ehdotan, että kirkon lehdessä voisi useammin mitä erilaisimpien ideologioiden ja ajatussuuntausten edustajien sijaan haastatella niinkin tylsää ja epätrendikästä kohdetta kuin tavallista tallaajaa, joka uskoo Herraan Jeesukseen ja haluaa kertoa hyvän, kolmiyhteisen Jumalamme ihmeellisistä pelastavista teoista omassa elämässään. Ai niin, silloinhan joku voisi vaikka suutuksissaan erota kirkosta.

Meri-Heini Siirilä Espoo

Kirkko voi myydä aurinkosähköä

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ on asennuttanut aurinkopaneeleita kiinteistöihinsä (kirkkojakaupunki.fi 9.9.). Kysymys kuuluu: miten aurinkosähkö saadaan keväisin ja kesäisin hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla? Paneelit tuottavat sähköä eniten silloin, kun sähkön kulutus voi olla muutoin vähäistä.

Perinteinen sähkövarastointi on edelleen kallista, ja negatiivisella hinnalla ei ole mieltä sähköä verkkoon myydä. Seurakuntien ja muiden uusien pientuottajien on tärkeää miettiä sitä, miten ajoittainen ”ylijäämäsähkö” saadaan myytyä parhaaseen mahdolliseen hintaan. Mistä saadaan joustava kulutus, joka reagoisi mahdollisimman tarkoin tuotantoon?

Aurinkosähköä voitaisiin myydä esimerkiksi sähköautojen lataus-

pisteiden käyttöön ja virtuaalisiin varastointijärjestelmiin silloinkin, kun omaa tarvetta ei ole tai säh kön hinta pörssissä matelee pohja mudissa.

Paikallisen energiantuotannon kasvu on hyvä askel, mutta sen täy det hyödyt saadaan vasta yhdistä mällä joustamaton tuotanto jousta vaan kulutukseen.

Thomas Brand

Kaupunki, pidä huolta Koskelan kirkosta

TIESITKÖ, että Helsingin kaupunki omistaa kirkon? Koskelan kirkko on Helsingin kaupungin omistama yli satavuotias sairaala-alueen kirkkorakennus. Tila toimii tällä hetkellä Käpylän musiikkiopiston opetus- ja konserttipaikkana, ja siellä järjestetään Oulunkylän seurakunnan toimintaa. Kirkko on myös allekirjoittaneen vihkikirkko, joten sen kunnossapito on erityisen lähellä sydäntäni.

Testamentti on kaunis tapa aut taa

Koskelan kirkon peruskorjauksen kanssa alkaa olla kiire. On kulttuurisesti ja ympäristön kannalta kestävää, että olemassa olevia tiloja hyödynnetään tehokkaasti, mutta samalla tulee varmistaa, että ne ovat saavutettavia, hyväkuntoisia ja turvallisia.

Kunnostuksen myötä kirkko voi tarjota entistä paremmat puitteet konserteille, seurakunnan toiminnoille ja koskelalaisten yhteisöllisyydelle. Samalla kirkko toimii asukkaiden ankkurina alueen kiinnostavaan historiaan.

Toni Pakarinen

Oulunkylän seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja, Helsinki

Kiitokset Peijaksen sairaalalle

OLIN ALKUVUODESTA Vantaan Peijaksen sairaalassa polven tekonivelleikkauksessa. Selvisin hyvin ambulanssitta ilman laskimotukoksia ja päivystykseen menoja.

Koska nykyään puhutaan enimmäkseen vain rahasta ja palkoista, minä työkyvyttömyyseläkeläinen ja marginaalissa eläjä haluankin erityisesti kiittää hoidon hyvästä laadusta ja inhimillisyydestä niin sairaalahoidon aikana kuin sen jälkeen kotihoidon seurannassa.

Toivon, että nyt uusin jaloin jaksan olla mukana mielenterveystyön pioneeriprojekteissa. Laskutkin tuli maksettua joustavin ehdoin. Se on Korkeemmas käres!

Satu Kristiina Ranne Helsinki

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

”Puhumalla on mahdollista rikkoa hiljaisuus ja häpeän rinnalle voi aina nousta uudenlaista valoa.”

Lue näyttelijä ja ex-kansanedustaja Jani Toivolan ja muiden kolumnistiemme kirjoituksia osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Hammaslääkärikeskus

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000 Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

kulku

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta

www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Varaa aika soittamalla 020 730 7260 Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Vuokralle tarjotaan

VIETÄ LOMA RUKALLA

Huippupaikalla kelohuoneisto, rinteet vieressä. Aurinkoinen terassi, hyvät varusteet. Katso kotisivuilta: aurinkopaikka.fi Omistaja vuokraa 0445920990 ota talteen.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ostetaan

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Siivouspalveluja

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen?

Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357

Sähköposti: margaleth77@gmail.com

Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Vuokrata

halutaan

Vuokrataan (3h,kt,kph,ransk.parv.) ylimmän 7.kerroksen valoisa 64m2 kulmahuoneisto + autohallipaikka 2019 valmistuneesta talosta. Kaivokselantie, Vantaa. 980e/kk. Vapaa. P.0400-684364. Äiti ja kaksi teini-ikäistä lasta etsivät kotia alueelta PakilaPaloheinä - Maunula. 3-4h+k. Luotettava, varma vuokranmaksu. Yhteys: 050-5453440

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

TMI SIIVOUS JA KOTIAPU

JARI HEIKKILÄ  PUH. 045 1635903 Siivousta, porausta ja kaikkea kotiapua. 20e/h (sis. alv, ei matkalisää). Kotit.väh.jälk. 8e/h.

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa Heidi

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Terapian tarpeessa? Vaikeuksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa Helsingissä. Etsitään yhdessä uusia näkökulmia ja uutta toivoa, muutosta parempaan. Ota rohkeasti yhteyttä: 040 777 5626 terapiatoivo.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut! Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 446 2186

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 040 446 2185

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym.

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930 ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

050 357 7807 lakirytkonen.fi

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Varaudu elämän taitekohtiin

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

24.-27.10. Herättäjä Helsingin kirjamessuilla kristillisten kustantajien yhteisosastolla 6h50. la 26.10. klo 12-18 ”On hauska nähdä nyt!” Kaikkien tapahtuma Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs: Tule koko päiväksi tai piipahda! klo 12 veisuut; klo 12.30 keskustelu ”Mitä on kristinuskoon sitoutuminen?”, Ambrosius, M.Wärn-Rancken, N.Rantala, S.Ranta; osa Ekum. vastuuviikkoa; klo 14 omatoim. lounas; Nuorten ohjelma alkaa Körttikodilla, Ratak.1aA3; klo 15 Risto Oikarisen konsertti: runoja ja saksofonia; klo 15.40 tauko; klo 16 körttiseurat, puhujina K.Hiltunen, L.Grünthal, I.Silfverhuth, K.P.Kinnunen; klo 17 kahvit; Lapsille puuhanurkka koko päivän. klo 18 siirtyminen Jätkäsaareen. klo 19 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu H.toivon kpli, Länsisatamank.28; tapahtuman päätös kaikille. su 27.10. klo 10 kirkkopyhä Sipoossa, Kuninkaant.19; messu, keitto ja E.Sevannon muistoseurat (Iso Kylät.1).

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Edullista. luotettavaa KOTISIIVOUSTA, kaupassa käynnit ym. Soita p. 046 5484434

ma 28.10. klo 18 seurat Ruskeasuon Rasti, Tenholantie 6. ti 29.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, keskustelua Lähetysseuran työstä. pe 1.11. klo 18 kotiseurat Hassisella, Sidet.10 (Tapanila). klo 19 veisuuta Espoonlahdessa, Kipparink.8, kahvit klo 18.30. la 2.11. klo 10 kirkkopyhä Tapiolassa, Kirkkop.6, messu, kahvit ja seurat. su 3.11. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoressa, Tulisuont.2; messu, kahvit ja seurat. ma 4.11. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2, kahvit klo 18.30. ke 6.11. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne1.

Tervetuloa seuroihin Frebelle! Seurat klo 15, kahvit 14.30 Osoite: Fredrikinkatu 61B, Helsinki

3.11. Pyhäinpäivän seurat Joona Korteniemi ja dominikaaniveli Marie-Augustin 17.11. Seurat Antti Lemmetyinen ja Taina Latvala 15.12. Joulujuhla

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden kokemuksella Helsingissä ja Espoossa Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa.

Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

RISTIKKO KREIKAN EEPOS MANSESSA

KEKSELIÄITÄ PALTTOOT

PYSÄKILLÄ KESTÄVÄÄ KEHON MEKAANINEN VARAOSA

REITTI TOIMETON

ISOJA

NÄYTTELIJÄ KRISTIINA

KULKEA EESTAAS

VIRON PRESIDENTTI KARIS

MURROSIKÄINEN KAIPAA

SIELTÄ POIS

KÄRSIVÄT HÄIRIÖISTÄ PUHEEN KANSSA

TONAVAAN TUNTURIROTKO

JAPANISSA KÖMPELÖ

JUURI NIIN

VAARIT RAAMATUN KUN KKU

ÄÄNIÄ SISARUSTEN VÄLILLÄ

AJANPUUTE

SAIRASTAA

VALMISTAA VIILEJÄKIN

VILJAN KUORTA JÄLKIRUOKA HAAPANIEMI KADOTTAA

LUOMISEN AI KAA ÄRRÄPÄITÄ

TAKAPUOLIA

HU SKO VÄLEIHIN

KIILTÄVÄÄ MIINANETSINNÄSSÄ

POPTÄHTI ANNA

MYYMÄLÄ

JOHANSSON HEVOSHARJA

MIEHISTÖLLE

LOUKKAAVIA "PUOLU STUSVOIMISSA"

PÄNNIÄ

CHARLES DAVIES

TUTTU ALEKSI

JUHLATILA LEIPÄ

KORPELAN NALLE

USEALLA JUSSILLA PALKITTU OHJAAJA MOLLBERG

TILINPÄÄTÖKSESSÄ

TIA

2.11.

Marraskuun ensimmäisenä lauantaina vietetään pyhäinpäivää. Päivän evankeliumissa (Matt. 5:1–12) Jeesus puhuu siitä, ketkä ovat autuaita.

Pyhäinpäivänä muistellaan kuolleita läheisiä

KRISTITYT ovat jo yli tuhannen vuoden ajan viettäneet syvimmän syksyn aikaan edesmenneiden pyhien muistelupäivää. Reformaattori ja suomen kirjakielen isä Mikael Agricola puhui ”kaikkien kuolleiden uskollisten sielujen päivästä”. Nykyisin pyhäinpäivänä on tapana muistella kuolleita läheisiä kotona tai kirkossa. Siihen liittyy myös hautojen kunnostaminen talvea varten sekä kukkien ja kynttilöiden vieminen haudoille.

MARJO KYTÖHARJU

Rauhaa ja rakkautta epätäydellisille

Autuaita ovat hengessään köyhät, murheelliset, kärsivälliset, armahtavaiset, puhdassydämiset ja rauhantekijät.

Näin puhuttelee Vapahtaja kuulijoitaan.

Hänen sanansa ovat kuin elävän veden lähde, mutta miten vaikea sellaista on ottaa vastaan.

Yksi kaivaa esiin mittatikun ja ryhtyy asettautumaan Vapahtajan sanojen mukaan. Ei hän tosin mittoihin mahtuisi, sillä hän menettää malttinsa toistuvasti, vaikka pitäisi olla rauhantekijä.

Toinen ottaa reippaan asennon ja lähtee suorittamaan. Hän kamppailee ollakseen sydämeltään puhdas ja kitkee himojaan ja halujaan sitä mukaa, kun ne häntä kiusaavat. Hän puree hammasta ja suorittaa: näin yksinkertaisessa eettisen elämän ohjeessa ei saa epäonnistua.

Kolmas kuulija tuhahtaa tarjotuille sanoille halveksuen. Hän on juuri menettänyt kaiken menetettävissä olevan. Kipu ja suru eivät mene ohi sillä, että joskus olisi luvassa lohdutus.

Kärsivällisesti Vapahtaja kuitenkin kutsuu kuulijoita luokseen ja tarjoaa yhä uudestaan vettä sanansa lähteestä. Sitkeästi hän vakuutaa, ettei hän ole tuomassa vaatimuksia, uusia käskyjä tai laihaa lohtua.

Hänen sanansa ovat kuvaus siitä, miten asiat elämässä menevät. Rauhan tekeminen on aina lopulta onnellisempaa kuin kosto ja viha. Hengessään köyhällä ei ole omin voimin rakennettuja taivaslavasteita vaan avaraa tilaa Jumalan valtakunnan toteutua. Ja kun on juonut elävän veden lähteestä, ei pysty vaikenemaan, vaikka ympärillä pauhaisivat pilkkaavat äänet.

Vapahtajan kärsivällisyys alkaa vaikuttaa kuulijoihin. Mittatikun käyttäjä ja reipas suorittaja uskaltavat vilkaista Vapahtajan rakastaviin silmiin. Surun keskellä oleva nostaa kasvonsa ja huomaa kaiken keskellä lohdun hetkiä.

He rupeavat janoamaan Vapahtajan lähellä olemista, ja hän näkee kauniina jo epätäydellisen yrityksenkin. Vapahtajan hyvyys muuttaa heitä, ja autuus leviää heidän kauttaan eteenpäin.

KAISA KARIRANTA

Sytytä kynttilä yhteyden merkiksi

Pyhäinpäivänä hautausmaat muuttuvat kynttilämereksi. Se muistuttaa, että emme ole yksin menetyksemme kanssa. Niin moni on tänäkin vuonna kohdannut kuolemansurun.

Pyhäinpäivä on myös toisenlaisen yhteyden päivä, sen, jonka uskontunnustus mainitsee. Yhteys edeltä menneisiin pyhiin on näkymätöntä, ja se tuntuu ehkä niin, että saat elää rukousten verkon kannattelemana. Pyhäinpäivänä voit sytyttää kynttilän edesmenneille rakkaille ja näkymättömän rukouksen yhteydelle.

Kirkon tärkein toimintamuoto on äidin rukous.

EMERITUSPIISPA EERO HUOVINEN S. 20

24.10.2024 17 kirkkojakaupunki.fi

Laurinkoti auttaa ponnistamaan elämässä eteenpäin s. 4

Hautausmaille syttyy pyhäinpäivänä kynttilämeri s. 8

Elävä hetki

Ville Ranta tekee kuolemasta kuvia Tikkurilan kirkon piirroskonsertissa s. 2.

”Kuolema on painettu

Ville Rantaa on aina kiehtonut myöhäiskeskiajan kirkkotaiteessa esiintyvä aihe kuolemantanssi.

Pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija Ville Ranta rakastaa piirtämistä. Se on hänelle jokapäiväinen intohimo.

Ranta käyttää piirtäessään perinteisiä välineitä: paperia, tusseja ja vesivärejä. Pilapiirrosten lisäksi häneltä syntyy sarjakuvaa koko ajan.

– Jo 10-vuotiaana minulla oli vahva päätös siitä, että minusta tulee sarjakuvapiirtäjä. Olen lähtöisin Oulusta ja viettänyt siellä melkein koko elämäni. Nyt olen asunut perheeni kanssa viisi vuotta Helsingissä.

Ranta toimii Helsingin Sanomien pilapiirtäjänä. Tätä ennen hän piirsi pilakuvia Iltalehteen, Kirkko ja kaupunkiin ja Ilta-Sanomiin

Syyskuussa ilmestyi Rannan sarjakuvakirja Viininjuojat (WSOY 2024). Se on hänen yhdeksäs sarjakuvaromaaninsa.

SUURI OSA pilapiirroksen tekemisestä on ideointia. Mielipiteellinen ja moraalisesti latautunut pilapiirrosidea ei välttämättä synny hetkessä. Varsinainen piirtäminen vie Ville Rannalta vähemmän aikaa.

– Pilapiirroksessa kaikkein tärkeintä on ajankohtaisuus ja se, että sillä on jotain sanottavaa. Sen tarkoitus on tuoda uusi näkökulma asioihin, Ranta sanoo.

– Ylipäänsä pilapiirros on aina vähän erilainen näkökulma jo sen vuoksi, että se on satiirinen tai huumoripiirros asioista, joista yleensä puhutaan vakavissaan uutisissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Ranta käsittelee pilapiirroksissaan usein kotimaahan liittyviä asioita, mutta viime vuosina hän on piirtänyt yhä enemmän myös ulkopoliittisista aiheista.

– Suomalaisia kiinnostaa, mitä tapahtuu USA:ssa, Lähi-idässä, Venäjällä ja Ukrainassa tai muualla Euroopassa. Niihin liittyy paljon polttavia kysymyksiä.

PILAPIIRROKSIA EI VOI tehdä mistä tahansa. Ville Ranta tietää intuitiivisesti, mihin vetää rajat, mutta ideoinnin pitää tapahtua mahdollisimman vapaasti. Rajaa hän miettii siinä vaiheessa, kun on tarkoitus piirtää tai joskus vasta piirtämisen jälkeen.

– Sitä paitsi myös päätoimittajan tehtävä on miettiä, mikä on hänen edustamansa median raja. Siksi pilapiirtäminen vaatii sitä, että meillä on päätoimittajan kanssa suurimmaksi osaksi yhteneväinen näkemys siitä, mitkä ne rajat ovat. Rannan mukaan parhaimmillaan pilapiirros saa ihmiset ajattelemaan asioita. Kuvalla on erilainen vaikutus ihmiseen kuin sanoilla. Kuva koskettaa suodattamatta.

– Pilapiirros ei perustele näkemyksiään. Lukijan omalla vastuulla on miettiä, mitä mieltä hän

on kuvatusta asiasta. Huumori, piikikkyys ja tietynlainen epäkorrektius palvelee sitä, että kun ihminen näkee pilapiirroksen, hän saattaa tuohtua, yllättyä tai nauraa.

Huumoripiirroksessa ei näy asiayhteyttä. Sitä ei ymmärrä, ellei ole perillä piirroksen aihepiiristä. Lukijoiden hoksaamista Ranta miettii paljon piirrosta tehdessään.

– Pilapiirroksen täytyy tulla aiheesta, josta ainakin suurin osa ihmisistä on kuullut ja tietää. Pilapiirroksen heikkous on se, ettei se oikein pysty esittelemään uusia aiheita.

”

Vielä sata vuotta sitten kuolema oli näkyvästi mukana ihmisten elämässä ja taiteessa.

KUVATAITEESSA Ville Rantaa kiinnostaa erityisesti kuoleman kuvasto, jolla on pitkät perinteet esimerkiksi eurooppalaisessa taiteessa. Kuolemaaiheet ovat olleet aikaisempina vuosisatoina konkreettisia.

– Kuolema on nykyään painettu näkymättömiin, mutta vielä sata vuotta sitten se oli näkyvästi mukana ihmisten elämässä ja taiteessa. Minua on aina kiehtonut myöhäiskeskiajan kirkkotaiteen aihe kuolemantanssi, La Danse macabre.

– Kuolemantanssi-aiheisissa maalauksissa luurangot tanssivat ja houkuttelevat eläviä ihmisiä mukaan tanssiin. Taiteen kautta kuolemaa voi kuvata jopa karnevalistisesti, Ranta kertoo. Kuoleman käsittelyä taiteen tai huumorin kautta Ranta pitää hienona ja tärkeänä, koska siten asiat ovat helpommin lähestyttäviä kuin kaikessa kauheudessaan.

– Eihän kuolema ole kokonaan selitettävissäkään. Huumori auttaa siinä, että pystyy etenemään vaikeita asioita kohti vähän niin kuin pintaa pitkin, ettei joudu upoksiin tai ahdistuksen valtaan.

– Esimerkiksi piirroskonsertti, jossa piirrän kuolema-aiheita Tikkurilan kirkon salissa, on vakava ja humanistinen. Kuolema tulee yhtä aikaa lähelle ja pysyy silti etäällä.

15 VUODEN AJAN Ville Ranta on tehnyt piirroskonsertteja harmonikkataiteilija Niko Kumpuvaaran ja säveltäjä-kitaristi Aleksi Rannan kanssa. He ovat käyneet festivaaleilla ja kiertäneet maailmalla.

Piirtäessään Ville Ranta käyttää perinteisiä välineitä, kuten paperia, tusseja ja vesivärejä.

Idean piirroskonsertteihin Ville Ranta sai jo kauan sitten, kun hänet pyydettiin piirtämään Ranskaan Angoulêmen sarjakuvafestivaaleille. Hän oli niillä mukana muutaman vuoden.

– Angoulêmessa oli orkesteri, ja meitä piirtäjiä oli useita. Piirsimme orkesterin musiikkiin sar-

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

näkymättömiin”

jakuvaa niin, että seuraava piirtäjä jatkoi tarinaa edellisen jälkeen.

– Itse haluan ennemmin tehdä piirroskonsertteja pohdiskelevista aiheista, en niinkään halua kertoa tarinoita.

Pyhäinpäivän piirroskonsertissa Tikkurilan kirkossa Ranta piirtää kuolema-aiheita salin sei-

nälle. Piirros syntyy kynillä ja siveltimillä paperille, josta se kuvataan ja heijastetaan kirkkosalin seinälle reaaliaikaisesti muusikoiden soittaessa ja laulaessa.

– Musiikki vaikuttaa piirtämisen rytmiin ja piirtämisen rytmi vaikuttaa musiikkiin. Teemme konserttia muusikoiden kanssa yhdessä ja seuraamme toisiamme. Kun ihmiset näkevät piirroksen syntyvän seinälle, musiikki ja piirros alkavat keskustella. ■

Pyhäinpäivän piirroskonsertti la 2.11. klo 19–20 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Ville Ranta, piirtäminen, Taru Hailin, laulu, Niko Kumpuvaara, harmonikka, ja Aleksi Ranta, kitara. Musiikkityyli: virsistä heavy metalliin.

Laurinkoti valmistui vuonna 2004. Talossa asuu myös lapsiperheitä.

Erityissosiaaliohjaaja Heidi Lindqvist ja Laurinkodin johtaja Katri Valve yhteistilassa, joka on sisustettu mahdollisimman kodinomaiseksi.

Yksi Laurinkodin asunnoista on toiminut kriisiasuntona lokakuun alusta alkaen.

Koti, jossa kukaan ei jää yksin

Vantaan seurakuntien rakennuttamassa Laurinkodissa asuu ihmisiä, joilla on vaikeita tilanteita, mutta kova tahto päästä elämässä eteenpäin.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Näkymä on kuin minkä tahansa kerrostalon rappukäytävästä, mutta yksi asia on toisin: ovissa ei lue asukkaiden nimiä. Se muistuttaa siitä, että talon asukkaat voivat olla tavalla tai toisella haavoittuvassa asemassa ja toisaalta myös siitä, että asukkaat vaihtuvat usein.

Kerrallaan tässä talossa asutaan vain muutamasta kuukaudesta vuoteen.

Asolassa sijaitseva Laurinkoti on Vantaan seurakuntayhtymän omistama kevyen tuen asumispalveluyksikkö, joka on toiminut vuodesta 2004. Asuntoja on yhteensä 14, joista kuusi on yksiöitä, kuusi kaksioita ja kaksi neljän huoneen ja keittiön perheasuntoa.

Lokakuun alusta alkaen yksi asunnoista on toiminut kriisiasuntona, johon tullaan sosiaalityön kautta silloin, kun katto pään päälle pitää järjestyä todella pian. Taustalla voi olla vaikka häätö tai tulipalo. – Täällä on kaikki valmiina, huonekalut ja astiat. Tänne voi tulla vaikka ei olisi muuta mukana kuin vaatteet yllään, Vantaan seurakuntien diakoniapäällikkö ja Laurinkodin johtaja Katri Valve kertoo esitellessään valoisaa kaksiota.

Laurinkodin asukkaina on monen ikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Heillä voi on esimerkiksi mielenterveysongelmia tai neuropsykiatrisia haasteita, jot-

ka vaikuttavat elämänhallintaan. On lapsiperheitä, yksineläjiä ja maahanmuuttajia.

LAURINKODISSA SAA APUA elämäntilanteensa selvittelyyn ja arjesta selviytymiseen. Asukkaille tehdään palvelusuunnitelma, jossa määritellään avun tarve ja sisältö. Asukkaitten tukena työskentelee arkipäivisin kolme erityissosiaaliohjaajaa. – Asukkaiden kanssa puhutaan asioista ihan laidasta laitaan. Joskus keskustelut voivat liittyä tukiin ja taloudenhoitoon, joskus mietitään yhdessä vaikka työllisyyspolkuja ja ollaan yhteydessä TE-toimistoon. Voimme olla mukana myös hoita-

massa terveyteen liittyviä asioita, lähteä mukaan lääkäriin tai neuvolaan, erityissosiaaliohjaaja Heidi Lindqvist kertoo.

Vaikka Laurinkotiin tulevilla voi olla takanaan kovia koettelemuksia, he ovat Lindqvistin mielestä yleensä hyvin motivoituneita tarttumaan asioihin.

– He tulevat tänne myös sen vuoksi, että haluavat muutosta elämäänsä. Täällä näkee muutoksen ja työn merkityksen asiakkaiden elämässä, Lindqvist sanoo.

Laurinkodin ensimmäisessä kerroksessa on asukkaitten käytössä oleva pyykkitupa, sauna ja yhteinen oleskelutila. Sitä uudistettiin viime kesänä sisustussuunnittelijaopiskelijan laatiman suunnitelman mukaan.

– Tilojen haluttiin viestivän kodinomaisuutta ja turvallisuutta, Katri Valve kertoo.

Oleskelutilassa, etupihan leikkipaikalla tai pihan viljelyslaatikoita hoitaessaan ihmiset tutustuvat ja voivat toimia vertaistukena toisilleen. Talossa pyritään monin tavoin vahvistamaan tunnetta siitä, että kukaan ei ole ongelmineen yksin.

”

Hyvinvointialueitten kriisi näkyy meillä.

KATRI VALVE

VUODEN 2023 ALUSTA voimaan astunut sote­uudistus on vaikuttanut myös Laurinkodin toimintaan. Aiemmin yhteistyötä tehtiin kaupungin kanssa, joka oli kumppani jo talon rakennusvaiheessa. Nyt Laurinkoti toimii ostopalvelusopimuksella ja palveluja ostaa pääasiassa

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. – Aiemmin meillä oli suora ostopalvelusopimus Vantaan kaupungin kanssa, mutta nyt olemme kilpailutuksissa samalla viivalla kuin yksityiset sote­yritykset, Katri Valve kertoo.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kärsii rahoitusvajeesta ja on joutunut ottamaan 100 miljoonaa euroa velkaa ensimmäisinä toimintavuosinaan selvitäkseen edes lakisääteisten palveluiden turvaamisesta.

Laurinkodissa hyvinvointialueen ongelmat ovat näkyneet esimerkiksi siten, että asiakkaan sopimusta ei jatketa, vaikka lastensuojelullisin perustein tuen tarve olisi ilmeinen.

– Hyvinvointialueitten kriisi näkyy meillä. Tällä hetkellä rakennamme uutta rahoitusmallia ja mietimme, millä tavalla jatkamme toimintaa, Valve sanoo.

Valve näkee, että nyt eletään aikaa, jolloin kirkossa ja yhteiskunnassa laajemminkin punnitaan arvot ja sitä, mikä on oikeasti tärkeää.

– Rahoitetaanko tätä työtä jatkossa tai nähdäänkö tämä sellaisena työnä, jossa ollaan diakonian ytimessä? Olemmeko siellä, missä kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat?

Valve toivoo, että nyt osattaisiin nähdä riittävän kauas.

– Suurimman iskun tulevat ottamaan ne lapset, jotka jäävät jalkoihin. Perheitä ja vanhempia pitäisi nyt tukea. Muuten maksamme pitkään hintaa siitä, aivan kuten maksoimme 1990­luvun laman jälkeen. ■

Myyrmäen kirkko 40 vuotta -juhlamessussa kirkko täyttyi. Etualalla käsikelloyhtye Sonus.

Myyrmäen kirkon avajaisviikot olivat menestys

Myyrmäen kirkko, joka avautui syyskuun alussa peruskorjauksen jälkeen, on herättänyt kiinnostusta. Kirkossa vieraili avajaisviikoilla kaikkiaan yli 3 000 kävijää. Myyrmäen kirkon avoimet ovet -tapahtuman aikana 16.–19.9. kirkossa vieraili noin 550 henkeä. Kirkolla järjestettiin tuolloin opastettuja kierroksia ja ovet olivat auki aamuseitsemästä iltaseitsemään. Juhlamessuun 22.9. osallistui 500 henkilöä. – Olemme tosi iloisia ja ylpeitä, että Myyrmäen kirkko on nyt avoinna. Moni kävijä kertoi

odottaneensa kirkon avautumista. Mukana on ollut sellaisia, jotka muistavat kirkon rakentamisen 1984. Ja on ollut myös heitä, jotka kävivät Myyrmäen kirkossa ensimmäistä kertaa, kertoo Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen Kävijöitä on kiinnostanut muun muassa kirkon arkkitehtuuri. Vieraskirjaan on kertynyt Japanista ja Kanadasta tulleiden vieraiden nimiä. Avajaisviikkojen ohjelmaan kuului myös useita konsertteja, joissa kävi yhteensä yli 1 000 ihmistä.

Kirkollisveroprosentti säilyy ennallaan

Kirkollisveroprosentti pysyy yhdessä prosentissa Vantaalla vuonna 2025. Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto päätti ensi vuoden kirkollisverosta 24. syyskuuta. Vantaalla koko vuoden yhteenlasketun verokertymän (verotulo ja valtionosuus) ennakoidaan olevan noin 33,5 miljoonaa euroa, joka on noin 2,5 miljoonaa euroa suurempi kuin talousarviossa, Vantaan seurakuntayhtymän puolivuotisraportissa kerrotaan.

Tämän hetken ennusteen mukaan vuonna 2025 verotuloja

kertyy Vantaan seurakuntayhtymässä 32 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa viiden prosentin kasvua. Seuraavina vuosina kasvu vakiintunee ennusteen mukaan noin kahden prosentin vuositasoon. Palkkamenot nousevat arvion mukaan 0,4 miljoonaa. Myös Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa kirkollisveroprosentti säilyy yhdessä. Lain mukaan seurakuntien pitää ilmoittaa veroprosentin suuruus verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuussa.

Sähköinen äänioikeusrekisteri etenee

Kirkkohallitus esittää marraskuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle, että kirkossa otettaisiin käyttöön sähköinen äänioikeusrekisteri. Kirkolliskokous antoi jo syksyllä 2016 Kirkkohallituksen tehtäväksi laatia vaalisäännösten uudistamista ja yksi näistä toimeksiannoista kos-

ki sähköistä äänioikeutettujen luetteloa. Sähköinen äänioikeusrekisteri voisi olla käytössä vuoden 2026 seurakuntavaaleissa. Sähköinen äänioikeusjärjestelmä vähentäisi käsityötä ja virheiden mahdollisuutta ja parantaisi henkilötietojen suojaa seurakuntaavaaleissa.

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48 avoinna ma–to klo 9–14 hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi sekä ajanvaraus kasteet, häät ja hautajaiset:

ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Muut tilavaraukset: ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500 Yhteys diakoniatyöntekijään: p. 050 573 6277, hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500, avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke 10–15, su 11–14.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 16–17.

Iltakirkko torstaisin klo 18.

Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12.

Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parittomilla ja hartaushetki parillisilla viikoilla.

Yhteisölounas maanantaisin, kattaukset klo 11.30 ja 12.15. Vapaaehtoinen maksu.

Tutkimme Raamattua yhdessä maanantaisin klo 12.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Päivähetki Raamatun äärellä tiistaisin klo 12 parittomina viikkoina.

Elektroniikkakerho tiistaisin klo 13–15.

Lapsiperheiden iltakerho tiistaisin klo 16–18.30.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Kupponen kahvia ja kanssaihmisiä. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Teemme kastesukkia ja neulomme omia neuleita. Nuorisotyön messu su 27.10. klo 12. Viittomakielen tulkkiopiskelijat tulkkaavat messun viittomakielelle. Kaikenikäiset ovat tervetulleita messuun! Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Margit Hakamäki, Rasmus Simell, Sini Nikku.

Seniorikerho ti 29.10. klo 13. Diakoni-sosionomi-opiskelijat Diakista vierailevat. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ryhmä ti 29.10. klo 13. Raamattuluento: Ihmisiä elämän taisteluissa ke 30.10. klo 18.30. Luotetaan Jumalaan: Joosef. Nuoriso-ohjaaja Aija Sairanen. Pyhäinpäivän hartaus la 2.11. klo 14. Muistamme vuoden aikana kuolleita ja hautaan siunattuja seurakuntalaisia. Muistokynttilät syttyvät kaikille kuolleille. Hartauden jälkeen kahvitarjoilu ja mahdollisuus tavata pappeja ja diakoneja. Tiina Palmu, Piia Ahtee, Tuomas Heikkilä, Markus Pelli, sello.

Messu su 3.11. klo 12. Harri Nurminen, Sari Kokkonen, Sini Nikku. Lähetysarpajaiset.

Requiem aeternam – Musiikkia edesmenneille Dresdenin hovista su 3.11. klo 18. Jan Dismas Zelenka: Officium defunctorum. Barokkiyhtye Galantina ja solistit. Vapaa pääsy.

Huilaa hiljaa – hiljaisuuden ilta ma 4.11. klo 17.30. Heli Leskinen, Mari Sydänvuori.

Raamattuluento: Ihmisiä elämän taisteluissa ke 6.11. klo 18.30. Heikon miehen valinta ylimmäiseksi papiksi: Aaron. TT Eero Junkkaala.

Lähetyspiiri to 7.11. klo 18. Vieraana Tuula Sysimies.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391

Perhekerho perjantaisin klo 9. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Esikoiset ry. sunnuntaisin klo 14. Tarja Nieminen.

Käsityöpiiri tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20. Lähetyspiiri to 24.10. klo 18. Tuula Sysimies, Indonesia. Messu su 27.10. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä.

Raamattu lattiakuvissa – Luopumisen tuulissa to 31.10. klo 17.30–19. Hiljenny elämäsi äärelle. Tule tekemään juuri oman elämäsi näköinen kuva. Sari Kokkonen, Birgitta Karjalainen.

Messu su 3.11. klo 10. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Kreikkalaisen musiikin konsertti – Trio Zorbas su 3.11. klo 15. Soittimina buzuki, viulu, huilu ja kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tilaisuus on osa Vantaa 50 -juhlavuotta. Näkövammaisten miesten saunailta to 7.11. klo 18.

Enkelipolulla kuljetaan taskulampun valossa

Pyhäinpäivänä Pyhän Laurin kirkolla järjestetään enkelipolkutapahtuma lapsiperheille. Sen tarkoituksena on tarjota lapsille kivaa tekemistä ulkona. Aikuisille se on hyvä tilaisuus miettiä lasten kanssa, mitä pyhäinpäivä tarkoittaa.

Leineläläinen Toivosen perhe aikoo lähteä enkelipolkutapahtumaan. Leikkisää rastirataa kuljetaan pappilan puistossa Pyhän Laurin kirkon vieressä.

– Täytyy lähteä tapahtumaan ajoissa, että saa parkkipaikan, toteaa perheen äiti Johanna Toivonen

Toivosen perhe osallistuu tänä vuonna enkelipolkutapahtumaan ensimmäisen kerran, mutta aiemmin Tikkurilan seurakunnan pappina työskennellyt Toivonen on nähnyt työkavereiden valmistautuvan pyhäinpäivän perhetapahtumaan.

– Enkelipolulle kannattaa pukeutua läm-

pimästi ja ottaa taskulamput mukaan. Niiden valossa hämärässä eteneminen on jännittävä seikkailu, hän sanoo.

Toivonen ottaa matkaan mukaan myös hautakynttilän ja tulitikut. Hän sytyttää kynttilän perheensä kanssa Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan muistelupaikalle.

– Pyhäinpäivänä muistellaan menetettyjä rakkaita ja kurotetaan kohti ikuisuuden toivoa. Me muistelemme isovanhempiamme ja poikiemme pappaa, Toivonen kertoo.

NINA RIUTTA

Seuraa enkeleitä -polku lapsiperheille la 2.11. klo 16–19 Pyhän Laurin kirkolla, Kirkkotie 45. Lämmintä mehua tarjolla klo 15–19 Pyhän Laurin kappelilla, Pappilantie 3. Enkelipolku lapsiperheille myös Hämeenkylän ja Korson kirkoilla. Lisätietoja ja pyhäinpäivän muita tapahtumia: vantaanseurakunnat.fi/osallistu/pyhainpaiva

Johanna Toivonen vie pyhäinpäivänä perheensä enkelipolulle seikkailemaan.

Menokasvo

MUUALLA

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Perheiden pyhäinpäivä: Seuraa enkeleitä -polku Pyhän Laurin kirkon pappilan puistossa klo 16–19.

Kotipyhis su 3.11. klo 11–12 Astan kotona. Lisätiedot birgitta.karjalainen@evl.fi

Hämeenkylän

seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3

avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@ evl.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11, puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa -neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356. Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta Usko ja oppi -ilta to 24.10. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Verkossa.

Kansainvälinen messu – International Mass su 27.10. klo 16. Pappi/ pastor: Katja-Maaria Kaskinen. Musiikki/music: Hannu Lehtikangas, Anna Miettinen. Kieli/language: Englanti ja suomi. English and Finnish. Yhteistyössä kiinalaisen seurakunnan kanssa. Together with the Chinese Congregation. Huomaathan, että tilaisuus on vasta iltapäivällä. Please note that the Service is held in the afternoon. Miesten kirjallisuuspiiri ti 29.10. klo 18. Matti Hyry. Teologisen aikakauskirjan antisemitismi –teemanumero (aineiston saa Hyryltä). Usko elämän arjessa -sarja to 31.10. klo 18. Teemana ”Tässäkö kaikki oli? Kuolema ja iankaikkisuus”. Alustamassa Ari Kunnamo. Alustuksen jälkeen keskustelua ryhmissä. Yhteistyössä Suomen Raamattuopiston kanssa. Sarja päättyy.

Konsertti “Virsiä ja varjoja” to 31.10. klo 19. Miikka Lehtoaho, piano. Hannu Lehtikangas, laulu. Ohjelma 10 e.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas.

Enkelipolku perheille la 2.11. klo 16–18. Hämeenkylän kirkon hautausmaalla lapsiperheille suunnatulla enkelipolulla pääsee pohtimaan surun ja menetyksen teemoja toiminnallisella rastiradalla. Enkelipolun lisäksi tarjolla on kuumaa juotavaa sekä mahdollisuus keskusteluun seurakunnan työntekijöiden kanssa.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. klo 18. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas. Hannu Niemelä, laulu. Mukana myös Anne Puumala ja Alex Anttila. Sytytämme iltakirkossa kynttilät vuoden aikana poisnukkuneille seurakuntalaisille. Jumalanpalveluksen jälkeen tarjolla iltatee. Messu su 3.11. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Mikko Kinnunen, Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu lapsille. Etkö pääse kirkkoon, mutta haluaisit nauttia ehtoollista? Pappi voi tuoda ehtoollisen kotiisi kirkonmenojen jälkeen. Ilmoita toiveestasi etukäteen kirkkoherranvirastoon to 31.10. mennessä. Päiväkahvin aikaan -keskustelusarja ma 4.11. klo 14. Puheenjohtaja Päivi Keskinen Vantaan Muistiyhdistyksestä alustaa aivo- ja muistiterveydestä. Kahvitarjoilu.

Sururyhmä alkaa ti 5.11. klo 18, läheisensä menettäneille. Ryhmä kokoontuu 5 krt. Ilm. p. 050 367 5743, anne.puumala@evl.fi.

Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Kirkkomuskarit keskiviikkoisin, yli 1-vuotiaat klo 9.20–9.50, sisarusryhmä klo 10–10.30 ja alle 1-vuotiaat klo 10.40–11.10. Kausimaksu 50 e kirkkoon kuuluville, 70 e muille. Kysy vapaita paikkoja: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Yhteisen pöydän ruokailut keskiviikkoisin klo 11.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

Tulossa! Värikylpy – vanhemman ja lapsen yhteinen lempeä taideseikkailu torstaisin 31.10.–21.11. klo 9.45–10.45 12 kk – 24 kk taaperoille ja klo 11.15–12.15 4 kk – 12 kk vauvoille. Taideohjaaja Jenni Vilander. Kumpaankin ryhmään max. 8 lasta ja vanhempi. Neljän kerran hinta yht. 25 e kirkkoon kuuluville, 35 e muille. Ilm. 24.10. menn. terhi. kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Tulossa! Isänpäivän etkot la 9.11. klo 13–16. Pelejä, Lego Minecraft -paja, piirtorobottipaja, hodareita ja jätskiä. Ilm. ja erityisruokavaliot 29.10. menn., myös työpajoihin: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Kahvila auki ma–to klo 10–14 ja pe klo 9–12, jolloin tilassa on perhe-

kahvila.

Karaváki – Pieni Vene – kreikkalaisen tanssin kerho ma 28.10. klo 18. Jaakko Kara. Tanssit kerran kuussa maanantaisin.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 6.11. klo 18. Hartaushetki to 7.11. klo 13. Jarkko Vähäsarja.

Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10. Miesten juttutupa torstaisin klo 10–12.

Avoin perhekahvila pikkulapsiperheille ja hoitajille perjantaisin klo 9–12.

Mia Baroninin Elämänlangatnäyttely nähtävillä ti 4.11. asti. Nora Wegeliuksen Iloa ja valoa marraskuuhun -näyttelyn avajaiset ti 5.11. klo 18. Taiteilijatapaaminen ti 19.11. klo 14.Taidenäyttely nähtävillä kahvilan ollessa auki 2.12. asti.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 24.10. ja 7.11. klo 9.30.

VAPAALAN

SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 31.10. klo 11. Jukka Nevala. Perhekerho tiistaisin klo 9–11. Mukana Sari Häkki ja Terhi Kuoppala.

MUUALLA

Tulossa! Aikuis- ja seniorityön päiväretki Porvooseen ti 3.12. klo 9–16. Ohjelmassa ehtoollishartaus Myyrmäen kirkossa, lounas Raphael’s Steakhousessa ja käynti Brunbergin tehtaanmyymälässä. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon. Hinta- ja ilmoittautumistiedot tarkentuvat.

Korson

seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220.

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550.

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554.

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554.

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla Diakonissan vastaanotto 7.11., 5.12. klo 10–11. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496.

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljenty-

mistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 24.10., 31.10. ja 7.11. klo 13. Senioripiiri seurustelee.

Avoin perhemuskari to 24.10., 31.10. ja 7.11. klo 15 seurakuntasalissa. Noin puolen tunnin mittaisen muskarihetken jälkeen leikkiä voi jatkaa perhetyön tiloissa 16.30 asti. Iltarukouspiiri to 24.10., 31.10. ja 7.11. klo 18 kokoustilassa. Korso-messu to 24.10. klo 18.30. Ilkka Luukka, Jussi Salonen Kaikille avoin kuoro to 24.10., 7.11. klo 17.15–18, laulamme kirkossa. Klo 18 tarjolla iltateetä ja pientä iltapalaa.

Perhekerho pe 25.10. ja 1.11. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e / perhe.

Messu su 27.10. klo 10. Jani Vanhala, Joona Raudaskoski, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Kirkon puuroaamiainen toistaiseksi Kirkonkulmassa maanantaisin. Tarjolla ainoastaan puuroa. Maksu 2 e. Virtapiiri ma 28.10. ja 4.11. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 28.10. ja 4.11. klo 18 Korson kirkon kirjastohuoneessa. English Through Bible -raamattupiiri ma 28.10. ja 4.11. klo 18.30 kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 30.10. ja 6.11. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 30.10. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartaushetkeen kirkossa.

Lähetyspiiri ke 30.10. ja 6.11. klo 13 kokoustilassa. Ikonimaalauskurssi joka toinen ke 18.9.–27.11. klo 16–19. Lisätietoja ja ilm. Minttu Haapalainen, p. 050 599 8971, minttu.haapalainen@evl.fi Iltaperhekerho ke 30.10. ja 6.11. klo 18 lasten tiloissa.

Naisten saunailta to 31.10. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa. Perheiden pyhäinpäivän Surun satuhetki la 2.11. klo 16 kappelissa. Surun käsittelyä sadun keinoin lapsille. Tanja Roiha.

Perheiden pyhäinpäivän Seuraa enkeliä -polku la 2.11. klo 16 Korson hautausmaalla. Uurnalehdossa voi omatoimisesti kulkea surua ja kuolemaa käsittelevän enkelipolun lapsen kanssa.

Pyhäinpäivän muistojen musiikkia la 2.11. klo 16–17.30 kirkkosalissa. Lohdun ja hiljaisuuden säveliä pyhäinpäivään. Tule hiljentymään hetkeksi tai pidemmäksi aikaa! Henna-Maria Hanhineva, tanssi, Jussi Salonen, laulu ja piano, Pilvi Listo, urut ja cembalo. Vapaa pääsy.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 18. Luetaan vuoden aikana

hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilä. Elina Aro, Tuomas Antola. Korson kirkon uurnalehto auki klo 9–21, lämmintä mehua tarjolla klo 16–17.45.

Messu su 3.11. klo 10. Tanja Roiha, Ilkka Luukka, Jussi Salonen. Kirkkokahvit.

Korso-messu su 3.11. klo 16. Minttu Haapalainen, Riina Haapaniemi. Mainio marraskuu – Kävellään yhdessä marraskuun ankeus mainioksi olotilaksi ma 4.11. klo 11. Kävelylle lähdetään kirkon edestä. Kävellään n. 1–1,5 tuntia. Tied. diakoniatyöntekijä Pia Olkkonen, p. 050 322 6560. Katulähetyksen yhteisölounas ja messu ke 6.11. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa vietämme yhteistä messua. Ehtoollinen. Ilkka Luukka, Jaana Jurvanen. Korso-messu to 7.11. klo 18.30. Minttu Haapalainen, Riina Haapaniemi.

MUUALLA

Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa. Kotikäynti Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa. Kotikäynnin voi varata diakonissa Pia Olkkoselta, p. 050 322 6560.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11. Maarukanmummot neulovat diakoniatyön hyväksi ma 28.10. ja 4.11. klo 12–13.30 rippikoulusalissa. Kirkonkulman tiloissa toimii yksityinen Cafe Unelma ti 10–19, ke–to 10–16 ja la 11–15.

NIKINMÄEN

SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 24.10., 31.10., 7.11. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Sydänrukous ke 30.10. klo 18. Hiljennymme yhdessä rukoukseen vanhan kristillisen perinteen keinoin. Ryhmä on avoin kaikille kiinnostuneille. Saavu viimeistään 17.55, ovet suljetaan klo 18. Lisätietoja Jani Vanhala, p. 050 310 7032 jani.vanhala@evl.fi

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 29.10. ja klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 30.10. ja klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

Pyhäinpäivä

Vantaan

hautausmailla ja kirkoissa

Pyhäinpäivää vietetään lauantaina 2.11. Silloin on tapana muistella edesmenneitä ja sytyttää kynttilöitä.

Vantaan kirkoissa järjestetään pyhäinpäivän kirkkohetkiä, joissa luetaan ääneen kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä jokaisen muistolle.

Tiedot näistä kirkkohetkistä löytyvät alta.

Kirkkojen ja hautausmaiden muistelupaikoilla voi muistaa muualle haudattuja läheisiä. Katso muistelupaikkojen tiedot: www.vantaanseurakunnat.fi/hautausmaat/muistelupaikat

Vantaalaisille hautausmaille tehdään pyhäinpäivänä enkelipolkuja, joilla lapset ja vanhemmat pääsevät pohtimaan surun ja menetyksen teemoja toiminnallisella rastiradalla. Illan hämärtyessä kuljettavalle radalle kannattaa ottaa taskulamppu mukaan.

Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, Pappilankuja 5

- Hautausmaa auki ympäri vuorokauden.

- Pyhän Laurin kappelissa (Pappilankuja 3) avoimet ovet klo 15–19. Tarjolla lämmintä mehua. Samalla voi tutustua kappelin tiloihin tai viettää rauhallisen hetken kynttilöin valaistussa salissa. Mahdollisuus keskustella diakoniatyöntekijän ja papin kanssa.

- Enkelipolku hautausmaalla klo 16–19. Ruskeasannan hautausmaa ja kappeli, Ruskeasannantie 5

- Auki ympäri vuorokauden.

- Pyhäinpäivän kynttiläkirkko klo 16. Luetaan vuoden sisällä Ruskeasannalle siunattujen nimet. Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225

- Auki ympäri vuorokauden.

Hämeenkylän kirkko ja hautausmaa, Auratie 3

- Hautausmaa auki ympäri vuorokauden.

- Enkelipolku klo 16–18.

- Lämmintä juomaa ja mahdollisuus keskusteluun seurakunnan työntekijän kanssa klo 16–18.

- Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18. Korson kirkko ja hautausmaa, Merikotkantie 4

- Hautausmaan portti on auki klo 9–21.

- Hautausmaalla tavattavissa seurakunnan työn-

tekijöitä ja tarjolla on lämmintä mehua klo 16–18.

- Lasten surun satuhetki kirkon kappelissa klo 16.

- Enkelipolku hautausmaalla klo 16–18.

- Kirkkosalissa soi meditatiivinen, hiljaisuuteen ja muisteluun johdattava musiikki klo 16–17.30.

- Pyhäinpäivän kynttiläkirkko klo 18.

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48

- Pyhäinpäivän hartaus klo 14.

- Vietetään pyhäinpäivää ulkona kynttilöiden valossa klo 15–17. Mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijöiden kanssa. Tarjolla lämmintä juotavaa.

- Ulkona sijaitsevalle muistelupaikalle voi tuoda kynttilän.

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1

- Pyhäinpäivän iltakirkko klo 16 ja 18.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22

- Pyhäinpäivän kynttiläkirkko klo 15.

Tikkurilan kirkko, Asematie 12a

- Pyhäinpäivän piirroskonsertti: Ville Ranta piirtää elävänä kuolemasta Tikkurilan kirkon seinälle klo 19. Aleksi Rannan (kitara, sovitukset), Niko Kumpuvaaran (haitari) ja Taru Hailin (laulu) musiikki yhdistelee mm. heavy metallia ja virsiä pyhäinpäivän teemoihin, ajatuksiin ja tunteisiin tarttuen. Vapaa pääsy.

Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45

- Parentationsandakt klo 16 (ruotsiksi, Vanda svenska församling).

- Pyhäinpäivän kynttiläkirkko klo 17.30. Luetaan maaliskuun loppuun mennessä kuolleiden Tikkurilan srk:n jäsenten nimet.

- Pyhäinpäivän kynttiläkirkko 19. Luetaan huhtikuun alun jälkeen kuolleiden nimet Tikkurilan srk:n jäsenten nimet.

Lisätietoja: vantaanseurakunnat.fi/pyhainpaiva Läheisen hautapaikan sijainnin voi tarkistaa Hautahaku-palvelulla osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/hautahaku. Hakuun tarvitaan vain vainajan nimi.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220

Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Satu Kippo, p. 044 422 0391 Sannamari Niemi, p. 050 329 0361 Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

Kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706, Ben Ahlroos, p. 050 535 2450, Pia Judd, p. 040 531 7078, Hanna Paananen, p. 050 436 7712, Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN

ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Perheolkkari maanantaisin klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien.

Pientä välipalaa tarjolla. Miniodarit maanantaisin ja tiistaisin klo 14–16. 3.–4.-luokkalaisille tarkoitettua avointa toimintaa Rekolan kirkon nuorisotilassa. Odareissa pelaillaan ja voi saada apua läksyihin. Paikalla ovat seurakunnan lastenohjaajat. Ei ennakkoilmoittautumista.

Naisten kielikahvila tiistaisin klo 10–12 maahanmuuttajille. Harjoitellaan suomen kielen käyttöä keskustellen ryhmän toivomista aiheista. Ei ennakkoilmoittautumista. Mukana Kaisa Aalto ja Kirsi Vuorikivi.

Yläovet auki tiistaisin klo 12. Syödään yhdessä, maksuton lounas. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.

Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.

Lapsikuoro Laululaivan harjoitukset keskiviikkoisin klo 16. Kuoro on maksuton eikä siihen ole pääsykoetta.

Kirkkomuskarin avoin ryhmä torstaisin klo 9.30–10. Kirkon musiikkileikkikoulussa eli kirkkomuskarissa lauletaan, leikitään, liikutaan, lorutellaan, soitetaan ja kuunnellaan musiikkia. Muskareihin osallistutaan vanhemman tai muun tutun aikuisen kanssa. Tied. suvi.hame@evl.fi, p. 050 433 3329. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Ei ennakkoilmoittautumista. Alle 3-v. lapset oman lähiaikuisen kanssa.

Trio Zorbas – Vantaa 50 vuotta pe

25.10. klo 18. Trio Zorbas juhlii 50-vuotiasta Vantaata. Kreikkalaista musiikkia, soittimina buzuki, viulu ja kitara. Mikis Theodorakiksen ja Manos Hadjidakiksen musiikkia. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Messu su 27.10. klo 10. Rekolan seurakunnan kirkkoherra Jussi Kosken virkaanasettaminen. Piispa Teemu Laajasalo, Jussi Koski, Hanna Paananen. Rekolan seurakunnan musiikkiryhmiä johtaa kanttorit Sirkku-Liisa Niemi ja Suvi Häme.

Miesten raamattupiiri ma 28.10. klo 18.30. Keskustelua raamatunteksteistä miesten kesken. Syystalkoot ti 29.10. klo 9–12. Kirkon pihapiirin siistimistä talvikuntoon yhdessä suntioiden kanssa klo 9 alkaen. Haravointia ja pensaiden leikkaamista. Talkoiden päättyessä klo 12 Yläovissa tarjolla lämmintä ruokaa ja sauna. Oma pyyhe mukaan.

Aamumessu ke 30.10. klo 9. Herran pyhä ehtoollinen aamulla. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 15. Puhe Seppo Paulasaari. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtyettä johtaa Sirkku-Liisa Niemi. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Kirkon yläpihan ristin juureen voi tuoda kynttilän omaisten muistolle. Tilaisuuden jälkeen kahvit, jolloin voit tavata kaikki Rekolan papit.

Messu su 3.11. klo 10. Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi.

Musiikkitorstai to 7.11. klo 12. Onko luterilaisilla pyhimyksiä? Osmo Vatanen kertoo pyhien (pyhimysten) muistopäivistä. Klo 11.30 keitto ja pullakahvit (5 e).

Isänpäivän perhemessu su 10.11. klo 10. Mukana Hanna Paananen, Suvi Häme sekä lapsikuoro Laululaiva ja Kirsi Vuorikivi. Messun jälkeen isänpäiväkahvit ja kakut.

ASOLAN

SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. Päiväkerho on 2 1/2–5-vuotiaiden oma kerho. Päiväkerho tarjoaa lapselle mielekkään ympäristön ja aktiivista toimintaa ikätoverien kanssa: leikkiä, laulua, liikkumista, satuilua ja askartelua. Päiväkerhoissa myös hiljennytään hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin. Lisätiedot ja ilm. AnnaMaria Alava, p. 044 422 0314 tai Kirsi Pirinen, p. 050 349 9350. Perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Pientä välipalaa tarjolla. Saviryhmä keskiviikkoisin klo 12. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e/kerta.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Raamattupiiri torstaisin klo 10. Käydään läpi Raamattua ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä keskustellen ja rukoillen.

Silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Ryhmässä neulotaan, virkataan ja kudotaan kahvikupin ääressä. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa ja olet tervetullut myös ilman käsityötä. Tärkeintä on yhdessäolo. Miesten keskusteluryhmä to 24.10. ja 7.11. klo 13. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena on lisätä hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki.

Kipuryhmä ti 29.10. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville.

Naisten keskusteluryhmä to 31.10. klo 13–14.30. Keskustelemme ajankohtaisista asioista. Ei ennakkoilmoittautumista.

Seniorikahvila ma 4.11. klo 13–15. Tarjolla mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Saamme osallistua Vantaan tutkimusryhmään.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 5.11. klo 13–15. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista.

Mitä ihmettä! -ilta ti 5.11. klo 18–20. Kohtaamista ja keskustelua Mitä ihmettä iltojen teemojen pohjalta. Esirukouspalvelua.

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 30.10. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

VERKOSSA

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.rekolanseurakunta.fi sekä seurakunnan YouTube-kanavalla suorana tai tallenteena.

Rekolan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta www.rekolanseurakunta.fi.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta

Instagram: @tiksinsrk X: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Päivystävä pappi tavoitettavissa

keskustelua varten

ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee

Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl.fi

Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45 Kirkko on avoinna arkena ti, to ja pe klo 12–15 sekä muulloin tilaisuuksien mukaan. HBK-kuoron YK:n päivän konsertti to 24.10. klo 19. Sekakuoro Helsingebygdens kör osallistuu marraskuussa kansainväliseen 3rd Lisbon Sings -kuorokilpailuun Lissabonissa ja esittää Pyhän Laurin kirkon matkakonsertissaan kisaohjelmansa sekä muuta ohjelmistoaan. Johtaa Macke Söderström. Konsertti on osa Vantaan kaupungin 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy.

Messu su 27.10. klo 12 Vilma Väisänen, Suvi-Maria Roine, Samppa Laakso.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 12, Sari Hartikka, Vilma Väisänen, Samppa Laakso.

Perheiden pyhäinpäivän Seuraa enkeleitä -polku 2.11. klo 16–19

Pyhän Laurin kirkon pappilan puistossa. Ota oma taskulamppu mukaan.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 17.30, Sanna Heikurinen, Hanna Raunu, Iina Katila, Mirjam Kyrönseppä. Mukana Vantaan seurakuntien kamarikuoro. Tilaisuudessa luetaan maaliskuun loppuun mennessä kuolleiden Tikkurilan seurakunnan jäsenten nimet.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 19, Sanna Heikurinen, Hanna Raunu, Iina Katila, Mirjam Kyrönseppä. Kirkossa luetaan huhtikuun alun jälkeen kuolleiden nimet.

Messu su 3.11. klo 12, Suvi-Maria Roine, Kristiina Kartano, Mirjam Kyrönseppä.

PYHÄN LAURIN KAPPELI

Pappilankuja 3 Avoimet ovet kappelilla pyhäinpäivänä la 2.11. klo 15–19. Tarjolla lämmintä mehua.

Voit tutustua kappelin tiloihin tai viettää rauhallisen hetken kynttilöin valaistussa salissa. Mahdollisuus keskustella diakoniatyöntekijän ja papin kanssa.

Pyhäinpäivän siunausmusiikkikonsertti la 2.11. klo 16, kappelin iso Sali, Mirjam Kyrönseppä ja Iina Katila.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21,

Uusi messuyhteisö millenniaaleille aloittaa Vantaalla

Rekolan kirkolla, Kustaantie 22, aloittaa uusi kristillinen nuorten aikuisten ja millenniaalien yhteisö. Kaiku-nimellä toimiva yhteisö kutsuu kiinnostuneita ensimmäiseen Kaiku-messuun, joka järjestetään Rekolan kirkossa sunnuntaina 3.11. klo 18. Messun eli ehtoollisjumalanpalveluksen jälkeen kirkolla syödään yhdessä. Jatkossa messua vietetään aina parillisten viikkojen sunnuntaina.

Kaiku-yhteisön messusta tehdään osallistujien yhteistyönä rento, nuorten aikuisten kielellä toteutettu ja musiikillisesti monipuolinen.

– Meille on jo muodostunut pieni yhteisö, joka on kevään aikana kokoontunut ja tutustunut toisiinsa. Meininki on lämmin, turvallinen ja avoin uusille tulijoille. Monet ovat halutessaan jo päässeet vapaaehtoishommiin, kertoo yhteisöä luotsaava Rekolan seurakunnan pappi Pia Judd. Kuvassa kirkkoherra Jussi Kosken kanssa oleva Judd kertoo, että Kaiku-yhteisö haluaa olla rakentamassa Vantaalle paikkaa, jossa millenniaalit ja nuoret aikuiset voivat olla lähellä toisiaan ja lähellä Jumalaa.

– Meille saa tulla kyselemään ja etsimään, ylistämään ja riemuitsemaan. Olemme turvallinen ja lämmin yhteisö, jossa kaikille on tilaa, Judd sanoo.

Lisätietoja www.kaiku.me ja Instagram-tililtä @kaiku.me

la ja su klo 9–18. Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi

Lauantaiset iltakellot soivat klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen la ne soivat kanttorin soittamina. Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14.

Junnuolkkari 7–14-vuotiaille

Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, käynti kirkon sisäpihalta) on auki kouluviikoilla tiistaisin ja torstaisin klo 13–16. Oleilua, läksyjen tekoa ja pelailua. Tarjolla välipalaa. Olkkari on osallistujille täysin maksutonta.

Taaperokahvila to 24.10., to 31.10. ja to 7.11. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Tarjolla kahvi/tee, voileipä sekä vauvasoseet 2 e/perhe.

Päivämusiikkikonsertti to klo 12. To 24.10. (Sirkka-Liisa Jussila-Gri-

berg. Tilaisuuden päätteeksi iltamessu klo 19. Iltamessu to 24.10.(mukana Tikkurilan kirkkokuoro), to 31.10. ja to 7.11. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki toteutuu Sanassa, rukouksessa, ehtoollisessa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Valmistelut ja iltateetä klo 18 alk. Perhepäivä pe 25.10. ja 1.11. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 5 e/perhe, leipä ja kahvi 3 e/perhe. Konsertti ystävyydelle ja lähimmäisenrakkaudelle pe 25.10. klo 18. Ladies & Gents -orkesteri ja lauluyhtye Tixie & Taxi yhdistävät voimansa tuodakseen gospelmusiikin elämyksen kuulijoilleen. Konsertti valottaa lähimmäisenrakkautta eri näkökulmista ja sisältää perinteisen spirituaali- ja gospelmusiikin lisäksi myös uudempaa musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Naisten rukouspiiri pe 25.10. ja 1.11. klo 18, kokoushuone Martta. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 26.11. ja 2.11. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs. Medicanto-kuoron konsertti: Syksyn rukous la 26.10. klo 17. Eri alojen lääkäreiden muodostaman Medicanto-kuoron Syksyn rukous -syyskonsertissa yhdistyvät syvälliset hengelliset teemat ja syksyn tunnelmalliset sävelet monipuolisessa ohjelmistossa. Johtaa Iida Nummela. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 27.10. klo 10, Marja Eloranta, Annaelina Mäkilampi, Samppa Laakso. Mukana Corvus Laurencij -kuoro.

pentrog, urut), to 31.10. (Pilvi ListoTervaportti, urut) ja to 7.11. (Tuomas Heikkilä ja Katariina Kopsa).

Vapaa pääsy.

Walk in -terapiaa on tarjolla maksutta alle 30-vuotiaille torstaisin klo 16–19. Lisätietoja; Seuraa myös @walkinterapiavantaa-Instaa. Walk in -terapia on terapeuttiopiskelijoiden tarjoamaa matalan kynnyksen ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Keskustelu on luottamuksellista. Asiakas määrittää keskustelun lähtökohdat, hengellisistä kysymyksistä keskustellaan vain hänen sitä itse toivoessaan.

Lähetettynä-ilta to 24.10. klo 17.30. Yhteyden salainen resepti. Kaipaamme yhteyttä toisiin ihmisiin, mutta kuitenkin moni pettyy, kokee ulkopuolisuutta tai jopa haavoittuu yhteisössä. Mikä on se resepti, jolla seurakunta rakentuu keskinäisen rakkauden sitein? Puhujavieraana Johanna Sand-

Lastenkirkko su 27.10. ja 3.11. klo 10. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe voi mennä yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa.

Raamatunlukupiiri ma 28.10. ja ma 4.11. klo 17.30., kokoushuone Usko, 2. krs.

Vauvakahvila ma 28.10. ja 4.11. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Iltaperhekerho ma 28.10. ja 4.11. klo 17.30–19. Iltapala 3 e/perhe. Viikkomessu ti 29.10. ja ti 5.11.klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Tiistain yhteisölounas ti 29.10. ja 5.11. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

JANI KARLSSON

Lähetyksen päiväpiiri ti 29.10. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs. Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 29.10. klo 17, Mirjam Kyrönseppä. Avoin kohtaamispaikka ke 30.10. ja 6.11. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 30.10. klo 13, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Kielikerho – puhumme suomea ke 30.10. ja 6.11. klo 14.30–16. Kahvia ja teetä. Lisät. mirja.jalo@ evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Wednesdays from 2.30–4 PM. We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available. Monikielinen raamatturyhmä to 31.10. klo 17.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Vaivaton vihkiminen perjantaina pe 1.11. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus, henkilöllisyyspaperit ja sormukset. Voit halutessasi myös tehdä varauksen ennakkoon soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6804.

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Miko Matias Hoikka, Miila Maiju

Adele Ojanperä, Kristian Kaarlo Torleif Ylinen.

Avioliittoon kuulutettu

Matti Tapio Viktor Katajisto ja Tea

Teresa Häme.

Hautaan siunattu

Heikki Kari Kangas 76 v, Eeva

Marjatta Saarenpää-Järvinen 76 v,

Raine Einar Lagerqvist 72 v, Denise-Viola Alkadiri-Kohi 27 v, CasperWiljami Tapio Kyttänen 20 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu

Gabriel Lasse Leppänen, Ella Ida

Pyhäinpäivän aaton konsertti:

Kiitos, Gabriel! pe 1.11. klo 18. Ghislaine Dionne, mezzosopraano ja Julia Tamminen, piano. Konsertti on kunnianosoitus ranskalaiselle mestarisäveltäjä Gabriel Faurélle (1845–1924), jonka kuolemasta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Viittomakielinen messu pyhäinpäivänä la 2.11. klo 12, Seija Einola Pyhäinpäivän piirroskonsertti la 2.11. klo 19. Piirroskonsertti on taianomainen yhdistelmä piirtämistä ja musiikkia livenä. Sarjakuvataiteilija Ville Ranta piirtää kuolemasta, ja Aleksi Rannan (kitara, sovitukset), Niko Kumpuvaaran (haitari) ja Taru Hailin (laulu) musiikki yhdistelee mm. heavy metallia ja virsiä pyhäinpäivän teemoihin, ajatuksiin ja tunteisiin tarttuen. Vapaa pääsy. Messu ja Tikkurilan seurakunnan kappalaisen virkaanasettaminen su 3.11. klo 10. Janne Silvast, Susanna Rinne, Sanna Heikurinen, Iina Katila. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Maailmanmusiikin marraskuu: Sheine Ite -yhtyeen konsertti su 3.11. klo 18. Sheine Ite on etnomu-

Kaarina Lindholm-Hilden.

Hautaan siunattu

Jussi-Pekka Launne 84 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Vilho Aarni August Hännikäinen, Eeli Leo Antero Kovalainen, Malla

Ada Linnea Uhre, Ebba Leona

Emilia Savukoski, Robin Mikael Bomb.

Avioliittoon kuulutettu

James Sami Stewart ja Jenni-Mari Kaarina Viljanen.

Hautaan siunattu

Hilkka Annikki Rapo 93 v, Toini

Marja Kaarina Pyyhtiä 87 v, Olavi

Jaakko Saarenpää 83 v, Seija

Tellervo Korvenranta 79 v, Tauno

Kaarle Johannes Tupala 79 v, Rauli Paavo Kalervo Koskinen 76 v, Ulla Maija Haataja 75 v, Helena

Marjatta Ilvonen 74 v, Reino

Antero Hakulinen 72 v, Eija Anneli Pasenius-Luukkonen 68 v, Aarno

Kai Eerik Nousiainen 62 v.

REKOLAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Robin Väinö Johannes Karlsson, Aada Elina Mikaela Salo, Matias

Oiva Veikko Kupias, Peppi Erika

siikkia soittava yhtye, jonka ohjelmistoon kuuluu flamencovaikutteista ladinoa, klezmeriä ja musiikkia Lähi-idästä. Jenny Liebkind (laulu), Linda Hasan (taustalaulu), Antti Hyartt (kitara) ja Kai Himberg (piano). Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 4.11. klo 13. Ohjelmassa tällä kertaa turvallisuusasioita poliisilta. Kerhoa vetää rovasti Pirkko Yrjölä. Sukkelat Sukankutojat ti 5.11.klo 10 Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10 (käynti kirkon sisäpihalta). Veisumessu ti 5.11. klo 18, Marja Eloranta, Jukka Drugg. Laulut ovat pääosin nuorten veisukirjasta. Nuorten aikuisten olkkari to 7.11. klo 17–20, Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, käynti kirkon sisäpihalta).

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1 Ilolan perhepäivä ma 28.10. ja ma

4.11. klo 9–13. Tarjolla välipala 3 e/ perhe. Ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 29.10. ja 5.11. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 4 e/perhe. Tule silloin kun sinulle sopii. Naisten saunailta to 7.11. klo 17. RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho to 24.10., 31.10. ja 7.11. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Pikkuhelpin oma lastenhoito Ristipuron kerhotilassa tiistaisin klo 12–15.30. Onko sinulla tarve käydä asioilla, levähtää tai esimerkiksi opiskella hetki ilman lasta?

Voit varata ajan aikaisintaan viikkoa ennen soittamalla Sanna Kukkoaholle, p. 050 347 3814. Jos Sanna ei pysty vastaamaan, niin laita tekstiviesti, ja sinuun otetaan yhteyttä myöhemmin. Maksuttomaan lastenhoitoon voivat tulla alle 5-v. lapset. Hoitoaika on kerrallaan 1–3 t. Laita lapselle omat eväät. Hoitoon otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lapsen tulee olla terve hoitoon tullessa. Huom. ei koulujen lomaviikolla.

Ristipuron keskiviikkokerho ke 6.11. klo 13.30. Kanttori Iina Katila tuo musiikin valoa syksyn pimeyteen.

RUSKEASANNAN KAPPELI

Ruskeasannantie 5

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 2.11. klo 16, Vilma Väisänen, Marjo Suorsa, Samppa Laakso. Tilaisuudessa luetaan vuoden sisällä Ruskeasannassa siunattujen nimet.

TAMMISTON

KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Perhekerho ma 28.10. ja 4.11. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN

SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2 Ylästön perhekerho ti 29.10. ja 5.11. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 4.11. klo 17.30.

Veini, Unto Artturi Kuparinen, Viona Elna Sofie Vedenoja.

Hautaan siunattu

Kaarlo Johannes Männistö 96 v, Toini Hilkka Fransen 95 v, Veikko

Taisto Juhani Herranen 82 v, Anni

Katriina Miettinen 75 v, Kari

Juhani Norring 74 v, Markku Tapio Timonen 74 v, Eero Kalevi Saaristo 70 v, Kai Tapio Puhakka 69 v, Juha Tapio Karjalainen 68 v, Juha Heikki Kylmänen 63 v, Pekka Kalervo Patrikka 59 v.

TIKKURILAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Olivia Ellen Heinjoki, Adelia Marjaana Kilpeläinen, Viena Avilla Lyhteilä, Malia Elina Anneli Goman Alanko, Toivo Tapio

Haaga, Jooa Sulo Verneri Peltola, Ronja Elsa Annikki Puurunen, Robin Aamos Rajamäki, Seela Serafina Raudasoja, Myy Monica Forsman, Tatu Matias Hautalahti, Aaro Johannes Juvakka, Ada Karoliina Lindholm, Ilmari Toivo

Sirius Lonka, Aino Eveliina Mallander, Ella Ilona Inkeri Vaara, Valto Tapio Olavi Kokkonen, Viena Ester Linnea Konga, Leonardo Alexander Laru, Kasper

Eemil Mörsky, Aaron Clarence

Nõmmik, Serafina Mariella Papatya Rytilä.

Hautaan siunattu

Tarja-Leena Tellervo Reinikka 77 v, Janne Petri Fjäder 57 v, Arja

Anneli Kutvonen 83 v, Saimi Elina

Tarvainen 83 v, Ulla Hellevi Margareta Myllyperkiö 80 v, Erkki Vilho Juhani Ristinen 79 v, Ilkka

Tapani Väänänen 77 v, Mauri

Toivo Mikael Tolvanen 80 v, Carl

Erik Karlenius 73 v, Jari Matti

Ilmari Luoma 63 v, Eeva-Anna Kerttuli Kallamaa 95 v, Yrjö Pentti

Ilmari Siimelä 90 v, Pentti Veli

Kauko Kaikkonen 80 v, Timo Allan

Antero Seppälä 70 v.

VANTAANKOSKEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Arvo Elias Lintula, Miro Timo

Juhani Jukola, Dante Kristian

Nummi, Oiva Kristian Raudoskoski, Lucas Eliel Klinsrisuk, Aamos

Toivo Johannes Alanko, Sylvia

Eden Avelia Ollikainen, Alissa

Aune Julia Pietarinen, Lyyli Tyyne

Tommintytär Saintula, Ossi Juha

Koso, Topias Eino Augustus

Enqvist, Eemeli Olavi KaukonenKettula, Sebastian Olavi Oskar

Metzler, Ilari Aleksanteri Valo, Amanda Kari, Elsa Adalmiina

Alifrosti, Aarni Tapio Halttunen, Väinö Ensio Kalervo Tumppila, Edea Helvi Marja Lehtola, Elea Aleksandra Hämäläinen.

Avioliittoon kuulutettu

Kosti Jouko Jalmari Korkiakoski ja Venla Iiris Emilia Korkiakoski. Hautaan siunattu Saara Elina Suihkola 84 v, Seppo Johannes Lamminen 76 v, Anja Orvokki Saalo 73 v, Pirjo Anneli Järvi 69 v, Pentti Jaakko Hiltunen 92 v, Marja Terttu Hyvärinen 87 v, Risto Joel Ahola 86 v, Ritva Kaarina Pitkänen 78 v, Raija Aino Inkeri Laakso 77 v, Asko Tapio Jolkkonen 67 v, Birgitta Mariitta Lippert 56 v, Oili Niemelä 95 v, Kauko Antero Pirinen 88 v, Marjatta Valve 86 v, Juhani Toivo Kalervo Nerola 81 v, Teuvo Heikki Tiihonen 72 v, Mervi Susanna Tammisto-Lappalainen 71 v, Raimo Juhani Stenberg 66 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Avlidna

Leena Johanna Dubb, Ralf Erik Rönnholm, Jarl Edvard Stormbom, Eila Vilhelmina Ingberg, Hans Axel Christian Helenius.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen kirkko: ti klo 9–11

Kivistön kirkko: ma klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet Ig: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken seurakunta

MYYRMÄEN KIRKKO

Uomatie 1

Kirkko avoinna vierailijoille ma–to klo 9–16. Muina aikoina toiminnan mukaan.

Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Seniorikerho torstaisin klo 13. 24.10. Sari Mäki: Aivoterveys. 31.10. Päiväkodin lapsia vierailulla. 7.11. Heli Salmenius-Suominen/Gery ry.: Monipuolinen ravitsemus ikääntyessä.

Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30. Messu su 27.10. klo 10. Papit Iiro Salminen, Jere Hämäläinen.

Musiikki kanttori Ritva Holma, sellisti Ossi Koikkalainen. Messun jälkeen Suomen Lähetysseuran adventtikalentereita myynnissä. Hinta 8,5 e, maksu käteisellä tai Mobilepay.

Olotilakahvila maanantaisin klo 11–13.

Raamattupiiri ma 28.10. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 28.10. klo 17.30.

Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Martinlaakson lähetyspiiri ti 29.10. klo 18. Suntio Mirjami Vänttilä: Miten lähdin seurakuntaan töihin ja miten lähetys minua koskettaa.

Miesten keskusteluryhmä ti 29.10. klo 18.30.

Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.

Mission Possible – Iloisesti yhdessä -ilta ke 30.10. klo 18. Rukoileva seurakunta ja esirukous. Tarjoilu klo 17.30.

Kirkkoravintola Voimala pe 1.11.

klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Pyhäinpäivän iltakirkot la 2.11. klo 16 ja 18. Luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Papit Tiina László, Maari Santala, kanttori Ritva Holma. Myyrmäen kirkon kuoro. Kahvi- ja teetarjoilu. Mahdollisuus jutella seurakunnan työntekijöiden kanssa ja ilmoittautua sururyhmään. Messu su 3.11. klo 10. Marttojen kirkkopyhä. Pappi Hans Tuominen, saarna Marttojen toim.joht. Marianne Heikkilä, kanttori Eveliina Pulkkinen. Vantaan naislaulajat, joht. Olli Männistö.

Friends’ Cafe su 3.11. klo 15–18. Sielunhoito surutyössä. Keskustellaan suomeksi ja englanniksi. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty.

Oskar Merikanto -konsertti su 3.11. klo 16. Jari Niemelä, piano ja harmonikka, Juha Niemelä, viulu ja kontrabasso, Kari Jerkku, urut, laulu ja piano. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Tuotto Uudenmaan lihastautiyhdistys ry:n hyväksi. Mahdollinen maksullinen kahvitarjoilu konsertin jälkeen.

Toivoa naisille ma 4.11. klo 13. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 4.11. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä.

Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Martinristin raamattupiiri ti 5.11. klo 13.

Israel-piiri ti 5.11. klo 18. Maria Järviniitty: Suomen Lähetysseura sata vuotta Pyhällä maalla.

Miesten raamattupiiri ti 5.11. klo

18.30.

Ukkokerho ke 6.11. klo 9. Iltaehtoollinen ke 6.11. klo 19.30. Pappi Jere Hämäläinen.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Lasten Kastehelmi-kuoro torstaisin klo 16.15, Kastehelmi-minit klo 17.30. Tied. kanttori Mari-Annika

Heikkilä p. 044 422 0407. Kivistön kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Kivistön rukouspiiri ti 29.10. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 29.10. klo 18.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 30.10. Oma ohjelma. 6.11. Ehtoollinen, Jere Hämäläinen. Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30. Pyhäinpäivän aaton konsertti pe 1.11. klo 18. Paula ja Matti Rankalan laulajat, Säde Erkkilä, piano. Pyhäinpäivään sopivaa hengellistä musiikkia. Säveltäjäniminä mm. J.

S. Bach ja Kari Tikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e seurakunnan diakoniatyön hyväksi. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 11. Pappi Hans Tuominen, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. 30.10. Ritva-Leena Tuuli: Toivelauluja. 6.11. Katja Pirhonen: Arjen turvallisuus.

MUUALLA

Perheiden pyhäinpäivä: Seuraa enkeleitä -polku la 2.11. klo 16–19 Pyhän Laurin kirkon pappilan puistossa, Kirkkotie 45. Leikkisä rastirata, joka tarjoaa lapsille kivaa tekemistä ulkona ja aikuisille luontevan tavan tutkia pyhäinpäivän merkitystä yhdessä lasten kanssa. Mukaan säähän sopivat vaatteet ja taskulamppu. Kotiraamattupiiri ke 6.11. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Olotilakahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b.

VERKOSSA

Messu su 27.10. klo 10. Papit Iiro Salminen, Jere Hämäläinen. Musiikki kanttori Ritva Holma, sellisti Ossi Koikkalainen.

Messu su 3.11. klo 10. Papit Hans Tuominen, Marianne Heikkilä, kanttori Eveliina Pulkkinen. Vantaan naislaulajat joht. Olli Männistö.

Jumalanpalveluksia voi seurata Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262. Öppet må–fr kl. 9–12, vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov.45

Högmässa sö 27.10 kl. 10. Kristian Willis och Anders Ekberg. Kvällsmässa sö 27.10 kl. 18–19. Gästpredikant: Katarina Smeds, Eva Ahl-Waris och frivilliga från kvällsmässogruppen. Stilla musik lö 2.11 kl. 14–15.30. Anders Ekberg, orgel och Heidi Åberg, violin. Parentationsandakt lö 2.11 kl. 16. Kristian Willis, Anders Ekberg.

Följ änglarna! Allhelgonaspårning för barnfamiljer lö 2.11 kl. 16–19 i Prostgårdsparken. Ta med ficklampa. Högmässa sö 3.11 kl. 10. Maria Lindberg, Anders Ekberg. ViAndakören och Gaudeamus-kören från Borgå medverkar, dirigent Reidar Tollander.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv.12a

Seniorcafé ti 29.10 kl. 13–14.30.

Ungdomsmässa HD warm up! on 30.10 kl. 17.30 – 18. Ungdomskväll on 23.10, 30.10 och 6.11 kl. 18–20. Sångstund on 30.10 och 6.11 kl. 18–19.

Musiklek fr 25.11 och 1.11 kl. 10– 11.

MYRBACKA KYRKA

Strömfårav. 1 Familjecafé ti 29.10 och 5.11 kl. 9.30–11.

Träffpunkt ti 29.10 kl. 11.30–13.

HÅKANSBÖLE KYRKA

Håkansbölev.48

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 31.10 kl. 13–14.30.

ÖVRIGT

Sportklubben ti 29.10 kl. 16.15–17 i Dickursby skola. Allsång på Folkhälsanhuset ons 30.10 kl. 14.30. Gunnar Weckström och Anders Ekberg. ViAnda-kören övar onsdagar kl. 12–14 på Helsinggård. Vivandi kören övar tosdagar kl.17–19 på Bygård. Allhelgonaveckomässa fr 1.11 kl. 14 i Folkhälsanhuset. Anu Paavola och Anders Ekberg.

Apua tukeaja

Perheneuvonta:

Ajanvaraus p. 09 830 6799 Päivystys ti klo 9–12 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 338 8501 tarja.korpela@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Viittomakielinen perhekerho pe 25.10. klo 9.30–12 Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki. Messu su 27.10. klo 12 Hakunila kirkko, Hakunilantie 48. Tulkkiopiskelijat tulkkaavat viittomakielelle.

Viittomakielinen kohtaamispaikka pe 1.11. klo 11–13 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1. Hartaus (tulkkaus viittomakielelle), yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 13 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. Viittomakielinen perhekerho pe 8.11. klo 9.30–12 Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki.

NÄKÖVAMMAISILLE

Miesten saunailta to 7.11. klo 18–20.30 Länsimäen kirkon takkahuone, Kerokuja 9. Sanan ja sävelen kerho ma 28.10. klo 14–16 Myyrmäen kirkon kahvilatila Loiste, Uomatie 1. Musiikkia ja keskustelua. Ohjaajana Ritva-Leena Tuuli. Pakarituvan vertaistapaaminen ke 30.10. klo 12.30–15 Pakarituvalla, Kuriiritie 1.

RETRIITIT

Retriitti Heponiemessä pe 15. – su 17.11. Heponiemen hiljaisuuden keskus kutsuu retriittiläisiä taukopaikalle, jossa on lupa hetkeksi hengähtää arjen vaatimuksista. Hinta 240 e sis. majoituksen, täysihoidon ja kuljetuksen. Ohjaajina Tarja Korpela ja Kari Koivula. Ilm. 1.11. menn. https://link.webropol. com/ep/vantaansrkyhtyma-ilmoittaudu-retriittiinheponiemessa

International

The Message Club Thu 24.10 at 2pm-4pm. Guest speaker pastor Eva Ahl-Waris.

Multilingual Bible study group on Thursday 31 Oct from 5.30 pm, meeting room Josef in Tikkurila Church. We come together to read and discuss Scripture, learn from Christian faith and pray together. We speak Finnish and English. You can also join if you speak only little Finnish or English.

Regular Sunday services with Holy Communion in English at Tikkurila Church every Sun at 12pm. Fellowship after the Service. The language club on Wednesdays from 2.30 pm to 4 pm in Vehkapolku 10 c (Door in the courtyard of Tikkurila Church). We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available.

Friends’ Cafe Sun 3rd Nov 3–6 pm Myyrmäki Church, Uomatie 1. Grief Counseling. A gathering to discuss about different topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available.

International Friendship-choir practises at Myyrmäki Church, Uomatie 1. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.

Länsimäki (Kerokuja 9)

Musiikkia Vantaalla

TORSTAI 24.10.

Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. Vapaa pääsy.

HBK-kuoron YK:n päivän konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Sekakuoro Helsingebygdens kör osallistuu marraskuussa kansainväliseen 3rd Lisbon Sings -kuorokilpailuun Lissabonissa ja esittää nyt kisaohjelmansa sekä muuta ohjelmistoaan. Johtaa Macke Söderström. Konsertti on osa Vantaan kaupungin 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 25.10.

Konsertti ystävyydelle ja lähimmäisenrakkaudelle klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Ladies & Gents -orkesteri ja lauluyhtye Tixie & Taxi yhdistävät voimansa tuodakseen gospelmusiikin elämyksen kuulijoilleen. Konsertti valottaa lähimmäisenrakkautta eri näkökulmista ja sisältää perinteisen spirituaali- ja gospelmusiikin lisäksi myös uudempaa musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Trio Zorbas – Vantaa 50 vuotta klo 18 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Trio Zorbas juhlii 50-vuotiasta Vantaata. Kreikkalaista musiikkia, soittimina buzuki, viulu ja kitara. Mikis Theodorakiksen ja Manos Hadjidakiksen musiikkia. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

LAUANTAI 26.10.

Medicanto-kuoron konsertti: Syksyn rukous klo 17 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Eri alojen lääkäreiden muodostaman Medicanto-kuoron Syksyn rukous -syyskonsertissa yhdistyvät syvälliset hengelliset teemat ja syksyn tunnelmalliset sävelet monipuolisessa ohjelmistossa. Johtaa Iida Nummela. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAI 31.10.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Pilvi ListoTervaportti, urut. Konserttiin on vapaa pääsy.

Konsertti ”Virsiä ja varjoja” klo 19. Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Miikka Lehtoaho, piano. Hannu Lehtikangas, laulu. Ohjelma 10 e.

PERJANTAI 1.11.

Pyhäinpäivän aaton konsertti:

Kiitos, Gabriel! klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Ghislaine Dionne, mezzosopraano ja Julia Tamminen, piano. Konsertti on kunnianosoitus ranskalaiselle mestarisäveltäjä Gabriel Faurélle (1845–1924), jonka kuolemasta tulee kuluneeksi 100-vuotta. Vapaa

pääsy, ohjelma 10 e. Pyhäinpäivän aaton konsertti klo 18 Kivistön kirkko, Laavatie 2. Paula ja Matti Rankalan laulajat, Säde Erkkilä, piano. Pyhäinpäivään sopivaa hengellistä musiikkia. Säveltäjäniminä mm. J. S. Bach ja Kari Tikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10

Musiikkia Helsingissä

Perjantaina 25.10.

Elokuvamusiikkia klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Valtteri Saarikko, urut. Musiikkia muun muassa elokuvista Titanic, Myrskyluodon Maija, Star Wars ja Harry Potter. Vapaa pääsy. Lahjoita kriisiapuun, MobilePay 25781. Brahms: Ein deutsches Requiem klo 19 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Akateeminen Laulu ja Tampereen Yliopiston Laulajat, solisteina Tiia Maria Saari ja Sampo Haapaniemi. Tiina Karakorpi ja Timo Latonen, piano. Liput 22/15 e Tiketistä ja ovelta.

e seurakunnan diakoniatyön hyväksi.

LAUANTAI 2.11.

Pyhäinpäivän siunausmusiikkikonsertti klo 16 Pyhän Laurin kappelin isossa salissa, Pappilankuja 3, Mirjam Kyrönseppä ja Iina Katila. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 2.11.

Pyhäinpäivän muistojen musiikkia klo 16–17.30 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Lohdun ja hiljaisuuden säveliä pyhäinpäivään. Tule hiljentymään hetkeksi tai pidemmäksi aikaa. Henna-Maria Hanhineva, tanssi, Jussi Salonen, laulu ja piano, Pilvi Listo, urut ja cembalo. Vapaa pääsy.

Pyhäinpäivän piirroskonsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Piirroskonsertti on taianomainen yhdistelmä piirtämistä ja musiikkia livenä. Sarjakuvataiteilija Ville Ranta piirtää kuolemasta, ja Aleksi Rannan, kitara, sovitukset, Niko Kumpuvaaran, haitari, ja Taru Hailin, laulu, musiikki yhdistelee muun muassa heavy metallia ja virsiä pyhäinpäivän teemoihin, ajatuksiin ja tunteisiin tarttuen. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 3.11.

Kreikkalaisen musiikin konsertti – Trio Zorbas klo 15 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Soittimina buzuki, viulu, huilu ja kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tilaisuus on osa Vantaa 50 -juhlavuotta.

Oskar Merikanto -konsertti klo 16 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1. Jari Niemelä, piano ja harmonikka, Juha Niemelä, viulu ja kontrabasso, Kari Jerkku, urut, laulu ja piano. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Tuotto Uudenmaan lihastautiyhdistys ry:n hyväksi.

Requiem aeternam – Musiikkia edesmenneille Dresdenin hovista klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Jan Dismas Zelenka: Officium defunctorum. Barokkiyhtye Galantina ja solistit. Yhteistyössä Hakunilan ja Korson seurakuntien, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin aineryhmän ja Barokkiyhtye Galantinan kanssa. Vapaa pääsy.

Maailmanmusiikin marraskuu: Sheine Ite -yhtyeen konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Sheine Ite on etnomusiikkia soittava yhtye, jonka ohjelmistoon kuuluu flamencovaikutteista ladinoa, klezmeriä ja musiikkia Lähiidästä. Jenny Liebkind, laulu, Linda Hasan, taustalaulu, Antti Hyartt, kitara, ja Kai Himberg. piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Marraskuussa Tikkurilan seurakunnan kirkoissa kuullaan kolme etnomusiikin konserttia, joista kaksi Tikkurilan kirkossa, ja yksi Pyhän Laurin kirkossa.

TORSTAI 7.11.

Päivämusiikkikonsertti to 7.11. klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Tuomas Heikkilä ja Katariina Kopsa. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 27.10.

Haydn: Luominen klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Kamarikuoro Viva Vox, Tuomiokirkon kamariorkesteri, solisteina Helianna Herkkola, Jussi Salonen ja Luke Terence Scott. Liput 15–35 e Lippupisteestä.

Maanantaina 28.10.

Levynjulkaisu klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Peltoniemi-Ranta Escapade -jazzbändi: Aleksi Ranta, kitara, Juho Peltoniemi, rummut. Vapaa pääsy.

Tiistaina 29.10.

Trygg – Turva klo 18 Kampin kappelissa, Narinkkatori. Kansanmusiikkiduo Aléa: Annika Lyytikäinen, klarinetti, Aurora Visa, kantele. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Perjantaina 1.11.

Musiikkia Halloween-tapahtumassa klo 17–21 Vanhassakirkossa ja kirkkopuistossa, Lönnrotinkatu 6. Klo 17–19 Munx Gregoriana jaksoissa ulkoportailla. Klo 19.45 Petri Laaksosen yhtye kirkossa. Vapaa pääsy. Ikuinen valo klo 19 Tuomiokir-

kossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, solisteina Tuuli Lindeberg, Jeni Packalén, Tuomas Miettola ja Tommi Hakala, Suomalainen barokkiorkesteri. Mozart: Requiem, Fagerudd: De Profundis (kantaesitys). Liput 75, 55/45, 35/30, 20 e Ticketmasterista.

Torstaina 7.11.

Jenkins: The Armed Man – A Mass for Peace klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kauniaisten kamarikuoro ja Espoo Sinfonia. Liput 30 e Lippupisteestä ja ovelta.

Trio Zorbas konsertoi Rekolan kirkossa perjantaina 25.10. ja Länsimäen kirkossa sunnuntaina 3.11.