Esse 2010 nro 27 (8 7) by Kirkko ja kaupunki

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen Espoon seurakuntasanomat

On hetkiä, jolloin järjissään pysyminen on yhdestä naurusta kiinni. Ikkunapaikka, sivu 15. 

www.esse.fi

27 / 8.7.2010

Susan Tuulosniemi

Puutarha on omakuva Keskiaukeama.

Romanien ja kantaväestön välissä on 500 vuoden kuilu. Sivu 3.

Kirkko edistää vastuullista sijoittamista. Pääkirjoitus, sivu 2.

Kummien osallistumista konfirmaatioon rajoitetaan. Sivu 4.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

8.7.2010

sijoittamisen kehitystä Suomessa. YK:n ympäristöohjelmaan liittyy vastuullisen sijoittamisen ohjelma, jonka periaatteet kirkko on ottanut käyttöön jo vuoden 2008 alussa. Aikaisemmin kirkko noudatti omia eettisen sijoittamisen ohjeitaan. Eettistä sijoittamista perusteltiin aikanaan

sillä, että eettisiä periaatteita toiminnassaan noudattavien yritysten tuotto oli hieman parempi kuin muiden. Vastuullinen sijoittaminen on suoraan jatkoa sille. Uskonnollistaustaiset sijoittajat ja kirkot ympäri maailmaa valikoivat sijoituskohteikseen eettisesti korkeatasoisia yrityksiä ja rajasivat ulos muun muassa ase- ja tupakkateollisuuden ja aikuisviihteen. Rajaamisessa tulee vastaan monia kriittisiä kysymyksiä: Ovatko esimerkiksi maamiinoja puolustustarkoituksessa käyttävän valtion lainat hyväksyttäviä sijoituskohteita? Vastuullisessa sijoittamisessa sijoituskoh-

detta tarkastellaan ympäristön, yhteiskunnan ja yrityksen oman toiminnan kannalta. Näkö kulma on positiivinen ja kannustava. Rajoituksia voivat aiheuttaa sijoituskohteen toiminnassa esiintyneet epäselvyydet, joihin ei ole puututtu. Vastuullinen sijoittaja toimii aktiivisena omistajana ja vaikuttaa esimerkiksi yhtiö kokouksen kautta sijoituskohteen toimintaan. Sijoitustoiminnasta on kirkossa puhuttu hil-

jaisella äänellä. Ensinnäkään siinä ei yleises-

Espoonlahti

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

Vaikka kirkko ei ole sijoitustoiminnan am-

mattilainen, se kulkee vastuullisen sijoittamisen kärjessä. Pari vuotta sitten vastuulliselle sijoittamiselle vielä hymähdeltiin niin sanotuissa ammattilaispiireissä. Sitä pidettiin kirkon haihatteluna.Tänä päivänä sijoittajat vaativat vastuullisuuden huomioon ottamista.

Kun kesäkuun puolivälissä Vanhalla Yliop-

pilastalolla järjestettiin vastuullisen sijoittamisen seminaari, jonka avasi tasavallan presidentti Tarja Halonen, sali pullisteli väkeä. Kaikki arvonsa tuntevat varainhoitajat, pankkiirit ja sijoittajat olivat paikalla. Kun vastuullisuus otetaan todesta, on mahdollista, että voidaan paremmin välttää koetun kaltaiset pankkikriisit ja finanssikuplan puhkeamiset, jotka olivat suistaa Suomenkin talouden mustaan aukkoon.

Markku Porvari Espoon seurakuntayhtymän hallintojohtaja markku.porvari@evl.fi

mini kanssa hautausmaalla. Mummilla oli tietyt haudat, joiden kohdalla pysähdyttiin. Kuulin monenlaisista ihmiskohtaloista ja opin tuntemaan jotakin niistä ihmisistä, jotka olivat olleet mummille rakkaita ja tärkeitä.

Muutama viikko sitten nuoren vainajan hautajaisissa pappi lohdutti surevia toteamalla, että surun hellitettyä tiukimman otteensa alkaa kehittyä muistosuhde poisnukkuneeseen. Mummilla oli muistosuhteita. Mummin kuolemasta on jo lähes 40 vuotta, ja hänen jälkeensä on taivaan kotiin muuttanut monta läheistä sukulaistani ja ystävääni. Minullakin on monta muistosuhdetta. Kellonummen hautausmaalle on matkaa, sinne ei Tapiolassa asuva ohi kulkiessaan poikkea – sinne täytyy lähteä. Joka vuosi kesäkuussa yhdessä kahden ystäväni kanssa käymme Kellonummen hautausmaalla. Olimme yhtä aikaa Tapiolan seurakunnan päiväkerhotyön johtokunnassa. Meillä on yhteinen muistosuhde liian varhain kuolleeseen pappiin, jonka kanssa suunnittelimme ja toteutimme lapsityötä Tapiolassa useita vuosia. Joka kesä käymme yhdessä hänen haudallaan ja viemme sinne kukkia. Samalla pidämme yllä keskinäistä ystävyyssuhdettamme: näin tapaamme säännöllisesti kerran vuodessa ja juomme kahvit vuorovuosina toistemme luona. Hautausmaat ovat kauniita, hyvin hoidettuja puistoja,

mutta ne myös muistuttavat meitä elämän rajallisuudesta. Lapset kannattaa viedä kauniina kesäpäivänä hautausmaalle, seisahtua kiireettömästi haudoille ja kertoa menneistä sukupolvista, omista muistosuhteista. Surullisen näköisiä ovat sammaloituneet hautakivet hoitamattomilla haudoilla. Eikö kenelläkään ole muistosuhdetta näihin vainajiin? Käytkö sitten joskus mun haudallani? Näin kysyi mum-

mini minulta vuosikymmeniä sitten kävellessämme Nokian hautausmaalla. Mummin kysymykseen vastasin tietysti myöntävästi ja käyn hänen haudallaan, mutta muistan häntä muulloinkin. Hän teki oikein ottaessaan tyttärentyttärensä mukaan hautausmaalle. Muistosuhdetta voi vaalia muutenkin kuin käymällä haudalla. Oikea muistosuhde elää kaikkialla.

Maija liikkeellä

Outi Nokso-Koivisto Kirjoittaja on Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari, joka asuu Tapiolassa. outi.nokso-koivisto@kolumbus.fi

"Miranda Vuolasranta käännytettiin juhannuksena espoolaisen ravintolan ovelta. Syyksi oli suoraan ilmoitettu, että teikäläisiä emme tänne halua."

Teksti Maria Hakala Kuvat Susan Tuulosniemi

on menettänyt esimerkiksi lupaavan työharjoittelupaikan syntyperänsä vuoksi. Miranda Vuolasranta käännytettiin viimeksi juhannuksena espoolaisen ravintolan ovelta. Syyksi oli suoraan ilmoitettu, että teikäläisiä emme tänne halua. ”Vaikka torjumiseen on periaatteessa tottunut, oli tuo taas muistutus siitä, että erotun joukosta.” Kysymys rasismista palaa lopulta romaninuoriin. ”Aina on vaara, että jos ympäröivä yhteiskunta ei hyväksy, niin maksetaan sitten potut pottuina”.

500 vuoden kuilu kurottavana

Romanileirillä asioita käsitellään kristilliseltä kannalta: ”Keskustelu Jumalasta ja kristinopista on meille yhtä luonnollista kuin puhe ruuasta”, sanoo Miranda Vuolasranta.

Romanius ei ole vakuumi Leirin teemaksi on valittu yhteisöllisyys. Nyky-yhteiskunnassa yksilön oikeudet usein polkevat yhteisöllistä vastuuta. ”Romaniyhteisössäkin on löydettävä tasapaino näi-

den kahden ääripään välille”, Vuolasranta sanoo. Teema kumpuaa huolesta, millaisen yhteiskunnan jätämme lapsillemme ja miten he sen ottavat vastaan. ”Vanhemmat ovat huolissaan nuorista. Me olemme vastuussa siitä, mitkä

Polulta poikkeaminen palkitsee Leppävaaran urheilupuiston pururadat ovat tulleet minulle tutuiksi. Koulussa sivakoin siellä suksilla, ja myöhemmin olen kuluttanut lenkkitossuja ristiin rastiin juosten. Tänään aion kuitenkin tutustua hieman tuntemattomampaan, sukeltaa metsän syvyyksiin. Urheilupuistoon on kätketty parikymmentä kiintorastia eli rasteja, jotka ovat paikallaan vuoden kerrallaan. Niitä voi käydä etsiskelemässä omaan tahtiin vaikka koko perheen voimin. Aloittelijan on huikea huomata, kuinka pienimmätkin maaston muodot näkyvät kartalla. Huomaan etsiväni jotain suurta ja mullistavaa, mutta yhteneväisyys kartan ja todellisuuden välillä on hämmästyttävä. Tuo

kallionkieleke on tuossa, puronpätkä tässä. Mittakaava vaatii totuttelemista. Kohteesta pyyhältää helposti ohi, sillä kartalla etenee nopeasti. En meinaa tunnistaa metsää samaksi urheilupuistoksi, johon olen tottunut. Välillä on vaikeakulkuisia tiheikköjä ja toisinaan taas pikkupolkuja vieri vieressä. Luonnon tuntee metsässä ihollaan. Kun työnnyn pusikon läpi, olen yltä päältä vihreiden kirvojen peitossa. Olo ei ole yksinäinen, ja välillä toivoisin jopa hetken rauhaa seuraa pitäviltä itikoilta. Harmikseni yhteispalvelupisteen varoitus käy toteen: rasteja on alettu vaihtaa, eikä tällä kertaa yhtään merkkiä löydy. Se on kuitenkin osoitus siitä, että

Teksti Maija Kivelä Kuva Jukka Granström Kirjoittaja kokeilee erilaisia kesäliikuntalajeja Espoossa. Kiintorastit Leppävaarassa, Keskuspuistossa ja Karhusuo-Oittaalla. Ilmaisia karttoja saa Espoon kaupungin liikuntatoimesta sekä yhteispalvelupisteistä.

kulttuurimme hyvät arvot heille periytyvät ja mitkä huonot asiat karsiutuvat pois.” Vuolasranta haluaa muistuttaa, että vaikka romaneilla on vahvat traditiot, ei romaanius ole ilmatiivis vakuumi: se muuttuu ja muokkautuu muun yhteiskunnan mukana.

Hylkääminen jättää aina jäljen

reittiä huolletaan, ja joka vuosi voi kohdata uudet haasteet. Maasto on suhteellisen helppoa, ja puuttuvista merkeistä huolimatta voin olla varma sijainnistani. Aloittelija voi huoletta poiketa polulta, sillä pururadat muodostavat eksymisen estävän turva verkon. En malta odottaa, että uusi kartta julkaistaan.

Leiriläiset kaipaavat lisää kommunikointikanavia romanien ja valtaväestön välille. Hyvin luistavaa yhteistyötä romanien ja Espoon seurakuntien välillä aiotaan jatkaa.

esse

Vesimaksut nousivat

Romanileirillä kitara soi ja laulu raikaa. Aikaa annetaan myös yhteisön kipupisteiden käsittelyyn.

elskolan kartanon pihaan on kokoontunut osa Suomen vanhinta ja näkyvintä vähemmistöä. Kauniit paljettipuserot eli röijyt kimaltelevat auringossa ja rehevä nauru raikaa. Jossain soi kitara. Romanien perheleiri valmistautuu toiseen leiripäivään. Leiri on Espoon alueen romanityöryhmän ja seurakuntayhtymän yhteistyön tulos. Romanien perheleirejä on järjestetty aikaisemminkin, mutta viimeisestä on ehtinyt vierähtää tovi. ”Espoossa on voimakasta romanitoimintaa, joten oli aika elvyttää leiriperinne. Tarve näkyy esimerkiksi siinä, että ilmoittautuneita leirille tuli yli neljäkymmentä”, sanoo romaniaktiivi Miranda Vuolas ranta. Osa perheistä yöpyy Velskolan kartanossa neljän päivän ajan, toiset tulevat päiväksi viettämään aikaa. Velskolassa on tarjolla saunomista, grillausta ja letun paistoa, mutta myös painavaa asiaa. Joka päivä järjestetään seminaarityyppinen tilaisuus, jossa elämänhallintaohjeet ja kristillisyys yhdistyvät. ”Keskustelemme kipeistä ja tärkeistä kysymyksistä romaniyhteisössä ja yhteiskunnassa yleensäkin”, valottaa Vuolasranta.

❘

Lyhyesti

Pikkutyttönä kävin usein mum-

ti ottaen olla maan parhaita asiantuntijoita ja toiseksi sen ei katsota kuuluvan niin sanottuihin ydintehtäviin. Kolmanneksi kirkko on piensijoittaja verrattuna moniin muihin institutionaalisiin sijoittajiin tai kuntiin ja valtioon. Julkishallinnollisena organisaationa, jolla on vastuita niin pitkälle kuin elämää on olemassa, kirkon täytyy myös sijoitustoiminnalla turvata tulevaisuutensa toimintaedellytyksiä. Siitä on ohjeet annettu jo Isossa Kirjassa.

"Ovatko esimerkiksi maamiinoja puolustustarkoituksessa käyttävän valtion lainat hyväksyttäviä sijoituskohteita?"

8.7.2010

Tule ja tervehdi

Kolumni

Hautausmaalla

Kirkko kulkee vastuullisen sijoittamisen kärjessä Kirkko on sitoutunut edistämään vastuullisen

❘

Kyösti Florin pitää luentoa. Aiheena on katkeruus. Osallistujat keskustelevat menneistä riidoista ja vihanpidosta. Mietitään keinoja käsitellä ikäviä asioita. ”Täällä on käyty hyvin avointa ja rakentavaa keskustelua”, Florin sanoo tyytyväisenä. ”Näitä asioita tulee ruotia. Eihän me kaaleet mitään ihmissuhdetaitureita aina olla.” Myös katkeruus yhteiskuntaa kohtaan nousee pintaan. ”Kaikilla meillä on hylkäämiskokemuksia”, sanoo Taisto Bollström. Hän itse

Yhteisöllisyys-teema kattaa alleen myös keskustelun kulttuurien välisestä kommunikaatiosta. ”Espoossa romanien ja kantaväestön välillä ei ole suuria ongelmia, mutta ei ole kohtaamisiakaan”, Vuolasranta sanoo ja painottaa, että kontakteja on alettava luomaan entistä tehokkaammin. ”On se masentavaa, että meillä on 500 vuotta yhteistä historiaa, mutta välissä on silti kuilu.” Vuolasranta näkee seurakunnat oivaksi paikaksi kulttuuristen siltojen rakentamiseen. ”Se on tahtoasia, että haluammeko oppia tuntemaan ja hyväksymään toisemme. Loppujen lopuksi kaikenlaisessa rasismissa on kyse tiedon puutteesta.” Taisto Bollström muistuttaa, että ennakkoluuloisuus ei ole vain kantaväestön ongelma. Väärinymmärryksiä on puolin ja toisin. ”Jokaisen pitää aloittaa se Raamatun kultaisen säännön toteuttaminen itsestään, yksilöistä se lähtee. Joku kysyi kerran, että miten teitä romaneja voi lähestyä. Minä sanoin, että tuut vaan ja sanot, että terve.”

Vesihuollon hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla heinäkuun alusta alkaen. Kerros talossa asuvan perheen vesimaksut nousivat Espoossa ja Kauniaisissa keskimäärin 0,31 eurolla kuukaudessa. Omakotitalossa asuvan perheen vesimaksu nousi keskimäärin 0,65 euroa kuukaudessa. Hintojen nosto perustuu vesihuollon maksujen yhtenäistämiseen.

Kirkon media säätiö jakoi tukea 242 000 euroa Kirkon mediasäätiö on myöntänyt 242 000 euroa tuotantotukea viidelletoista ohjelmahankkeelle. Suurimman tuen, 40 000 euroa, sai Marko Kulmalan keskustelusarja Paha tahto. Eija-Liisa Ahtialan lyhytelokuva Marian ilmestys sai 30 000 euroa. Muita merkittäviä tuen saajia olivat muun muassa Aram Aflatunin ja Jukka Heinosen tuottama tv-hanke Kakola ja valtakunnallinen verkkouutispalvelu Kotimaa24.fi. Molemmat saivat 25 000 euroa. Tukea haettiin tänä keväänä ennätysmäärä, kaikkiaan 79 ohjelmahankkeeseen. Kirkon mediasäätiö tukee uskontoa ja elämänkatsomusta käsitteleviä ohjelmia. Tähän mennessä säätiö on jakanut ohjelmatukea yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa.

Kesä tuo muutoksia terveyspalveluihin Espoonlahden, Samarian, Leppävaaran, Kilon, Puolarmetsän ja Tapiolan terveysasemat ovat auki kesälläkin. Lomien takia toiminta supistuu ja asemilla keskitytään kiireellisten asioiden hoitoon. Kivenlahden, Matinkylän ja Kalajärven terveysasemat ovat kiinni 15.8 asti. Viherlaakson terveysasema on suljettuna ja aukeaa 16.8. mikäli remontti on valmis. Siksi aikaa toiminta on siirretty Kiloon. Iltaisin, viikonloppuisin ja pyhinä espoolaiset ja kau niaislaiset voivat käydä Haartmanin, Jorvin, Malmin ja Peijaksen päivystyksissä sekä alle 16-vuotiaiden päivystyksissä lastenklinikalla. Esse

esse

❘

8.7.2010

Uutiset

LUKIJOILTA

esse.toimitus@kotimaa.fi

Kummien kohtelu ihmetyttää

Lyhyesti Emma Prize Mikko Rikalalle Emma Prize -valokuvataide kilpailun on voittanut valo kuvataiteilija Mikko Rikala. Espoon modernin taiteen museon järjestämän kilpailun palkinto on 10 000 euroa. Rikalan (s.1977) teoksen nimi on Between the idea and the reality. “Hänen sarjassaan toteutuu valokuvaukseen olennaisesti kuuluva hetkeen ja tilanteeseen tarttumisen taito. Työt ovat arvoituksellisia, melkeinpä surrealistisia, raikkaita ja elämänmyönteisiä”, tuomariston puheenjohtaja Markku Valkonen kuvailee. Emma Prize jaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Finalistien töiden näyttely on Emmassa 29.8. asti.

Vapaapalokunnalle kotisatama Vapaapalokunta Sökö Sommarö FBK-VPK sai kesäkuun alussa oman laiturin Espoon rannikolle. Laituri on palokunnan aseman edessä, laivalaiturin läheisyydessä Svinösundissa. Uusi satama parantaa vapaapalokunnan toimintavalmiutta merelle ja saaristoon suuntautuvissa tehtävissä. Kahdella veneellä on valmiudet pelastus-, sammutus- ja öljyntorjuntatehtäviin. Käytännössä vapaapalokunta toimii kaikenlaisissa 112-hälytystehtävissä. Laituri toteutettiin yhdessä Skärgårdens vänner i Esbo rf:n kanssa.

Sunnuntaina hypätään vesien puolesta Suomen luonnonsuojeluliitto haastaa suomalaisia hyppäämään puhtaiden vesien puolesta sunnuntaina 11.7. klo 15. Big Jump -tempaukseen voi osallistua hyppäämällä itselle tärkeään vesistöön esimerkiksi mökkilaiturilta tai uimarannalla. Suomessa päätapahtuma on Pikkukosken uimarannalla Helsingissä. Lisäksi espoolainen taitoluistelija Laura Lepistö on luvannut hypätä Itämereen. Muilla paikkakunnilla veteen hyppäävät muun muassa hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen ja pituushyppääjä Tommi Evilä. Big Jump -tapahtuma on Euroopan laajuinen. Samalla muistutetaan, että Euroopan vesien tulisi olla hyvässä tilassa vuonna 2015. Suomessakin on vielä paljon parannettavaa, sillä neljä viidesosaa rannikkovesistä on huonossa kunnossa. Puolet Suomen joista ja neljännes järvistä on huonokuntoisia. Esse

Susan Tuulosniemi

Viime kesänä Anu Jaan tila kuuli kaksospoikiensa rippileirin vanhempainillassa ikävän uutisen: Tapiolan ja Olarin seurakunnat toivoivat, että vain yksi kummi tulee konfirmaatiossa alttarille nuorta siunaamaan. Molemmilla pojilla on kuusi kummia. Poikien olisi pitänyt valita, ketkä kummeista pääsevät siunaamaan heidät. ”Kuka voi käskeä lasta panemaan kummejaan tärkeysjärjestykseen?” Jaantila hämmästelee. ”Kummien rajoittaminen tuntuu tylsältä, ja kummien puolesta tuli paha mieli.” Soittokierros muihin Espoon ja Kauniaisten suomenkielisiin seurakuntiin paljastaa, etteivät ne rajoita siunaavien kummien määrää.

Anu Jaantilan mukaan kon-

firmaatio on kummeille ja lapselle tärkeä yhteinen tilaisuus. Hänen mielestään on perheiden oma asia päättää, ketkä tulevat siunaamaan nuoren. Seppo Holmin mukaan siunaaminen ei ole kummin symbolisesta eleestä kiinni, vaan kyse on isommasta asiasta, Jumalan siunauksesta. Myös Jaantilan mukaan kyse on isommasta asiasta: ”Keitä varten konfirmaatio on? Keitä seurakunta palvelee? Konfirmaatio ei ole pakkorituaali, vaan perheille tärkeä tapahtuma. Konfirmaatio on suurempi asia kuin käytännön järjestelyt.”

Olarin ja Tapiolan seurakun-

nat perustelevat toivettaan tilojen ahtaudella. ”Konfirmaatio on jumalanpalvelus, ei markkinat. Kaikkien kummien tulo häiritsee jumalanpalvelusta”, sanoo Tapiolan seurakunnan rippikoulupappi Seppo Holm. ”Joidenkin on vaikea löytää yhtäkään kummia. Jos toisilla tulee monta kummia

Hänen mukaansa muut kummit voivat osallistua tilaisuuteen kirkon penkiltä. Ketään ei silti ajeta pois alttarilta.

Anu Jaantilan poikien konfirmaatioissa vain yksi kummi sai tulla siunaamaan nuorensa alttarilla. ”Alttarille tulee kuulemma tungosta. Se ei riitä perusteeksi rajata kummeilta ja nuorelta hieno hetki."

siunaamaan, tilanteiden erilaisuus korostuu ikävällä tavalla.” Kummien osallistumisen taustalla on kymmenen vuoden takainen jumalanpalvelusuudistus, jolla seu-

rakuntalaisten osallisuutta lisättiin. ”Osallistumisellakin on rajat”, Holm sanoo. ”Jumalanpalveluksen toteuttamisessa ja järjestyksessä papeilla on vastuu.”

Muut seurakunnat eivät näe

syytä rajoittaa siunaavien kummien määrää. ”Kummille on tärkeää päästä siunaamaan nuortansa”, perustelee Espoon tuomiokirkkoseurakunnan rippikoulutyön vastaava pappi Tuija Filppula. ”Rajoituksille ei ole tarvetta eikä halua. Kaikki

kummit ovat yhtä tärkeitä”, sanoo Kauniaisten rippikoulupastori Mikko Alava. Samaa kerrotaan Leppävaaran seurakunnasta. Tapiolan seurakunta aikoo jatkaa käytäntöään. ”Mielestäni tämä ei ole konfirmaation eikä kirkon suurimpia ongelmia”, Holm sanoo. "Tapiolan kirkko on museoviraston suojeluksessa, joten kirkon ahdasta kuoritilaa tuskin laajennetaan.” Suurin osa olarilaisten kon-

firmaatioista pidetään tänä vuonna Espoonlahden kirkossa. Espoonlahden seurakunta ei ole rajoittanut siunaavien kummien määrää kirkossaan, mutta Olari on vielä pitänyt kiinni ohjeistaan. Olarin seurakunnan vt. kappalainen Kimmo Ansa maa aikoo ottaa siunaamisen esille rippikoulutyöntekijöiden seuraavassa kokouksessa. ”Syksyn konfirmaatioita koskevat ohjeet on ehkä jo annettu, mutta ainakin ensi vuoden osalta voimme asiaa arvioida.” Katariina Harju

Mankbystä löytyi mystinen hauta Espoon Mankissa tehtiin tänäkin vuonna ainutlaatuisia arkeologisia tutkimuksia. Kaivaukset Mankbyn keskiaikaisessa kylässä päättyivät kesäkuun lopussa. Eräs tänä kesänä esiin kaivettu yllätys on kuoppa, josta löytyi lehmän hampaita. Kuoppa paljastui naudan haudaksi. ”Kuoppa on kaivettu keskelle kylää ja huolellisemmin kuin tavalliset riistojen kuopat. Se on lounais–koillisuuntainen kuten ihmisten haudat”, kuvailee museolehtori, arkeologi Ulrika Rosendahl Espoon kaupunginmuseosta. ”Miksi sellainen hauta on kaivettu keskelle kylää? Onko se tavallinen hautakuoppa vai onko siinä joku idea, jota emme vielä tiedä?” Arvoituksen toivotaan ratkeavan, kun hautaa verrataan muihin löytöihin.

Susan Tuulosniemi

poon kaupunginmuseo ovat tutkineet Mankbytä vuodesta 2007. ”Suomen mittakaavassa Mankby on antanut paljon uutta tietoa talonpoikien elämästä”, Rosendahl sanoo. Paikalta on löytynyt pari-

Arkeologian opiskelija Maija Holappa on ollut mukana avaamassa Mankbyn historiaa jo vuoden 2007 koekaivauksista lähtien. Mankby on säilynyt lähes koskemattomana vuodesta 1556, jolloin kyläläiset jou-

tuivat jättämään kotinsa kuninkaan kartanon rakentamisen tieltä. Kylä löytyi uu-

destaan vuonna 2004 vanhojen karttojen avulla. Helsingin yliopisto ja Es-

kymmentä talon pohjaa. Tänä vuonna kaivauksissa on paljastunut 1300-luvun rakennus, joka on todennäköisesti ollut asuinkäytössä. Kylästä on löytynyt myös kaksi päällekkäistä muinaispeltoa. Maanäytteistä on erotettu viljan jyviä, ja auranjäljet pellossa näkyvät vieläkin. Kaivauksia jatketaan ensi vuonna, jos niille saadaan rahoitus. ”Paljon on työtä jäljellä. Aina kun maata avataan, paljastuu uusia löytöjä yhä laajemmalta alueelta.” Katariina Harju

Taivaalliset taukopaikat Tiekirkot ja suositut taukopaikat on koottu uudelle nettisivustolle taivaallinentaukopaikka.fi. Yhteistä taivaallisille taukopaikoille on se, että niissä on mahdollisuus levolliseen ja tavallisuudesta poikkeavaan taukoon. Taukopaikat sopivat koko perheelle.

Tietoa taivaallisista tauko-

paikoista kerätään palvelun käyttäjiltä. Kuka tahansa voi lisätä palveluun parhaiksi kokemiaan taukopaikkoja. Palvelu listaa ravintoloita, kahviloita, hotelleja ja muita majoituksia. Myös maatilaa, suoramyyntipaikkaa tai uimarantaa voi suositella.

Espoosta mukana ovat tällä hetkellä tiekirkot Otaniemen kappeli ja Tapiolan kirkko sekä uimarannoista Suinonsalmi. Ravintoloista listalla ovat Bembölen kahvitupa, Laguna ja Villa Pentry. Palvelu sisältää kiinnostavia tietoja eri paikkakun-

nilta ja siihen liittyy Google mapsiin perustuva karttapalvelu. Tiekirkot löytyvät myös

osoitteesta www.tiekirkot. fi. Tiekirkot ovat luterilaisia ja ortodoksisia kirkkoja, jotka avaavat ovensa kesäkuukausiksi. Kirkot ovat

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

8.7.2010

Mielipide

yleisimmin avoinna 10.6.– 20.8. Tiekirkot sijaitsevat pääteiden läheisyydessä ja kuuluvat paikkakuntansa tärkeimpiin nähtävyyksiin. www.taivaallinentaukopaikka.fi www.tiekirkot.fi. Esse

❘

esse

Toimitukselta

Hyvät mielipidekirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 2000 merkkiä pitkiä mielipide kirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi. Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu.

Kansankirkosta ja valtiosta Viitaten Leena Sorsan mielenkiintoiseen haastatteluun (Esse 17.6.) luterilainen kirkko ja sen edeltäjä Suomessa, roomalaiskatolinen kirkko, on vuosisadat etsinyt teologiaa, jolla se määrittelisi oman asemansa muuttuvassa ajassa. Tähän prosessiin on käytetty paljon energiaa ja aivokapasiteettia. Tuntuu, että keskustelussa pyöritään usein kirkon oman navan ympärillä näkemättä laajempaa kokonaisuutta. Monet ovat yrittäneet määrittää kansankirkon roolia ja suhdetta ”kansaan” ja valtioon, esimerkiksi arkkipiispa Johansson 1900-luvun alussa. Valitettavasti asian hen-

gellinen ydin, eli Jumalan valtakunta, jää tässä pimentoon. Vanhassa testamentissa hengellinen valta ja poliittinen toimeenpanovalta oli tiukasti erotettu toisistaan. Hallitsija ei saanut sotkeutua hengelliseen valtaan virkansa menettämisen uhalla (ennakkotapauk sena kuningas Saul). Vastaavasti papeilla tai leeviläisillä ei ollut poliittista valtaa. Profeetat saattoivat antaa neuvoja valtiojohdolle, jos neuvot kelpasivat. Näin oli valta järjestetty muinaisessa Israelissa. Jos varhaiskeskiajan piispat ja keisarit olisivat pitäneet tätä esimerkkinä, viimeisen

1 500 vuoden historia olisi ollut kovin erilainen. Uusi testamentti taas puhuu yhteiskunnallisesta vallankäytöstä vähän. Monessa maailman kolkassa ei kirkolla ja valtiolla ole ollut virallista suhdetta vuosisatoihin. Kirkko, seurakunta, uskonto on vain yksi ihmiselämän ja yhteiskunnan osa-alue. Kristittyinä elämme Jumalan lapsina koko elämässämme ja myös kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla (kuten tiede, taide, hallinto, politiikka, media, talouselämä ja koulutus). Jumalan valtakunta ei mahdu kirkko-instituution sisään, eikä ole koskaan mahtunutkaan.

Nyt kun uskonnon vapaus on varsin hyvin toteutunut Suomessa – mikä lienee maailmanhistoriassa poikkeus tilanne – joutuu kirkko aidosti kilpailemaan markkinoilla ja näyttämään mihin pystyy. Aktiivisen kristillisyyden valtavirta taitaa jo olla evankelis-luteriliasen kirkon ulkopuolella. Niinkin on, että Jumala ei tarvitse toimiakseen instituutioitamme. Me ihmiset voimme niitä tarvita. Oma aavistukseni on, että Jumala vain harvoin toimii minkään ”saavutettujen etujen” kautta. Mitä mieltä olette?

osittainen valtionkirkko. Pakkovaltaa käyttävällä valtiolla ei ole oikeutta suosia mitään elämänkatsomusta, uskontoa tai ideologiaa. Suosiminen ja edistäminen jääkööt ihmisten ja järjestöjen vapaaehtoisen toiminnan varaan. Kirkko tietysti vastustaa tätä kuten monia

muitakin ihmisoikeuksia aiemmin, esimerkiksi aikoinaan sitä, kun eduskunta päätti 1971 lakata telkeämästä homoseksuaaleja vankilaan. Voisiko kirkko siirtyä jarrumiehestä suunnannäyttäjäksi?

Tapio Luoma-aho

Uskonnonvapaus Suomeenkin! Leena Sorsa piti Suomen lievää valtionkirkkomallia parempana kuin Ruotsin uskonnonvapausmallia (Esse 17.6.), joka Sorsasta tarkoittaisi ”kirkon vaikutuskeinojen ja oikeuksien poistamista”. Kun aikanaan Ruotsissa lakkautettiin useimmat aateliston ja papiston etuoikeudet,

heille jäivät silti vähintään samat vaikutuskeinot kuin muillekin kansalaisille, eivätkä suomalaisetkaan uskonnonvapauden kannattajat vaadi kirkon jäsenille vähäisempiä oikeuksia. Lapsenlapseni tulevat aikanaan ihmettelemään tietoa, että meillä oli vielä 2000-luvun Suomessa

Kalle Mikkola Espoo

Etupihan evilät Kotipihan liikuntapaikka on ahkerassa käytössä. Lapset hyppivät korkeus telineestä riman yli ja pituushyppynurkkauksessa käy vilinä. Hiekka pöllyää, kun etupihan evilät ja kolmiloikkaajat venyttävät koipensa eteenpäin. Narua hypätään jatkuvasti, samoin ruutua. Hiekkatiellä pelataan maata. Keinuista hypitään myös pituutta hiekka kasaan. Koripalloteline vetää myös nuorisoa puoleensa ja sulkapallot suhisevat sulka palloverkon yli. Sählymaalit vedetään sopiviin paikkoihin ja pallo lentää. Tämä on tosin etupäässä vain kuvittelua ja toiveajattelua. Lapset

kyllä tekisivät kaikkea tuota, jos leikkipaikan vieressä olisi urheilu paikka. Minun lapsuudessani tämä oli täyttä totta. Korkeustelineet kuorittiin näreestä ja naulat hakattiin viiden sentin välein rimatelineiksi. Korkeutta pompittiin saksityylillä. Ei toki kierähtää uskaltanut, eikä nykytyyliä ollut vielä keksitty. Se tietysti vaatii paksut pehmusteet, etteivät niskat murru. Seiväskuoppa kaivettiin maahan ja puuseipäällä pinnisteltiin riman yli. Alla oli purua ja hiekkaa. Meille ei koskaan sattunut mitään, ja naapuruston ipanat olivat usein mukana kisoissa. Ihmettelen, miksei kaupunkipihoihin rakenneta liikuntapaikkoja

– edes sitä pituushyppyrataa. Parasta olisi, jos jokin normi määräisi liikuntapaikat taloihin jo niiden rakennusvaiheessa siinä missä parkkipaikatkin tai lipputangon. Kansanterveys kohoaisi ja ehkä myös kolmiloikkaan tulisi Pertti Pousin jalanjälkiin joskus uusia pomppijoita. Sakari Sarkimaa sakari.sarkimaa@kotimaa.fi Essen toimituspäällikkö

Viikon kasvo Tällä palstalla esitellään vuoron perään yksi Espoon ja Kauniaisten seurakuntien työntekijä.

Nettiotteita Kommentit on poimittu sivulta www.esse.fi > keskustelua

Uusi k eskustelualue Yhtynemme varmaan kaikki esirukoukseen tämän uuden keskustelualueen puolesta. Kirjoitukset iloisesta Her-

ran palvelemisesta arkielämässä, uskon ja toivon vahvistamisesta, lohdutuksesta surussa ja murheessa, armosta

TAPIOLA TAPIOLA

ja anteeksiantamuksesta ovat rakentavaa luettavaa. Yksi kirjoittelijoista

Essen ja seurakuntayhtymän nettikeskustelualue siirtyi uudelle palvelimelle eikä vanhoja tekstejä siirtynyt mukana. Keskustelu alkaa puhtaalta pöydältä.

TUOMIOKIRKKO TUOMIOKIRKKO

Musiikkia Musiikkiapuolen puolen päivän päivänaikaan aikaan 13.7. 13.7. Juhana Ritakorpi, sello ja ja Juhana Ritakorpi, sello VilleVille Urponen, urut Urponen, urut

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.

20.7. 20.7. Manilla-kitarakvartetti Manilla-kitarakvartetti 27.7.27.7. Elena Borisovets, Elena Borisovets, uruturut www.tapiolanseurakunta.f i www.tapiolanseurakunta.f i

Suvisunnuntain Suvisunnuntain iltamusiikkia iltamusiikkia sunnuntai-iltaisin klo klo 19 19 sunnuntai-iltaisin 11.7. klo klo 19. Teppo Lampela, 11.7. 19. Teppo Lampela, laulu; Antti Vahtola, piano. laulu; Antti Vahtola, piano. Brahms. Brahms. 18.7. klo klo 19. 19. NinaNina Kronlund, 18.7. Kronlund, laulu; Hedi Viisma, kantele. laulu; Hedi Viisma, kantele. Dowland. Dowland. Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Vapaa pääsy. Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Vapaa pääsy.

Marttiina Rentto, Espoon tuomiokirkkoseurakunta

"Koulutus oli hieno mahdollisuus."

Rukoushelmet jäävät muistoksi kesäkerhosta Marttiina Rentto osallistui kahden ja puolen vuoden ajan oppisopimuskoulutukseen ja valmistui helmikuussa lapsi- ja perhetyöntekijäksi. Koulutus tarkoitti työpäivien jälkeen paljon iltoja ja viikonloppuja poissa oman perheen luota. Mutta se kannatti. Hän aloitti työn lasten kerhoissa jo 1996 ja nyt siihen on myös muodollinen pätevyys. Tuomiokirkkoseurakunnasta koulutuksessa oli neljä lasten ohjaajaa. Talvikaudella Marttiina Rentto ohjaa päivä- ja vekkulikerhoja. Kesäkuussa Auroran kappelin kansoittivat kesäkerholaiset. Kesäkerho tarjoaa 1–2 luokkalaisille ohjattua toimintaa turvallisessa ympäristössä. Kerhossa leikitään, ulkoillaan ja myös hiljennytään päivittäin rukoushelmiteeman ympärille. Kesäkerhoissa lastenohjaajien apuna on isoskoulutuksessa olleita nuoria. He ovat lapsille tärkeä lisä ystävinä ja esikuvina. • Ykkösharrastus: ompeleminen. • Mieliruoka: miehen paistama hauki. • Suosikkipaikka: vanhempien mökki Hiittisten saaristossa. • Mielimusiikki: laidasta laitaan. • Ihailemani henkilö: positiivinen, iloinen, reipas, peruspuurtaja.

Teksti ja kuva Maija Jalola

esse

❘

tavataan

8.7.2010

esse.tavataan@kotimaa.fi

8.7.2010

❘

esse

Näyttelyt Esse julkaisee tällä palstalla meno vinkkejä kaikista espoolaisista tapahtumista sekä musiikkitilaisuuksista kirkoissa. Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa.fi viimeistään edellisen viikon maanantaina ennen lehden ilmestymistä. Esse ilmestyy torstaisin. Tapahtumatiedot ovat myös netissä www.esse. fi > tavataan.

Ulkoshakkia voi pelata Tapiolassa vapaasti Weegeen aukioloaikoina.

Shakkia Weegeellä

äyttelykeskus Weegeen pihalla voi pelata koko kesän ajan shakkia. Shakkia voi pelata maksutta Weegeen pihamaalla Näyttelykeskuksen aukioloaikoina. Weegeen ulkoshakin on suunnittellut Lahden ammattikorkeakoulun taide- ja muotoiluinstituutissa opiskeleva muotoilija opiskelija Niko Riepponen. Hän työskentelee Espoon kaupungin vihertuotannon palveluksessa puuseppänä.

Näyttelykeskus Weegee Ahertajantie 5 02100 Espoo, Tapiola 09 816 31 818 weegee.info@espoo.fi www.weegee.fi Avoinna: 1.6.–31.8. ti–pe klo 11–18 ja la–su 11–17, ma suljettu 1.9. –ti, pe-su klo 11–18 ke–to klo 11–20 (klo 18–20 ilmainen sisäänpääsy) ma suljettu

Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille. Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.ﬁ

Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille. Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.ﬁ

Parempaa hoitoa EspEri CarE

Onko läheisesi turvassa lomasi ajan? Meiltä saat avun ympäri vuorokauden. Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150 www.esperi.fi

Kirkoissa soi To 8.7. klo 21 Tapiolan kirkossa

(Kirkkopolku 6) Urkuyö ja aarian konsertti Kaananmaa. Aholansaari Sinfonietta, johtaa: Jyri Nissilä. Jukka Perko, saksofoni. Liput 18/21 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Su 11.7. klo 19 Kauklahden kap-

pelissa (Kauppamäki 1) Suvisun nuntain iltamusiikkia. Teppo Lampela, laulu; Antti Vahtola, piano. Brahms. Ti 13.7. klo 12 Tapiolan kirkossa

(Kirkkopolku 6) Musiikkia puolen päivän aikaan -konsertissa esiintyy Manilla-kvartetti. Ke 14.7. klo 12 Leppävaaran kir-

kossa (Veräjäkallionkatu 2) Kesä soitto -kahvikonsertti. Johanna Vänttinen, huilu ja Maria Suokas, piano. Schubert, Debussy. To 15.7. klo 21 Tapiolan kirkossa

(Kirkkopolku 6) Urkuyö ja aari an konsertissa Tokiolaiset Tapio lassa esiintyy Tokion filharmoninen kuoro. Liput 18/21 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

Viehättävän virkistävä, mineraali- ja vitamiinirikas kookosvesi on äärimmäisen Ruohonjuuri terveellistä kulauteltavaa! Maksan ja palvelee myös munuaisten toimintaa tukeva, elimistöä Itäkeskuksessa! puhdistava kookosvesi vitalisoi kehoa ja pitää yllä ja palauttaa ihanteellisella tavalla Tervetuloa! nestetasapainoa. Erityisen ESSE suositeltavaa kookosveden nauttiminen on helteellä ja Tällä kupongilla 8.-11.7.2010 urheilusuoritusten jälkeen! Dr. Martin´s Kalsium- ja magnesiumrikas

kookosvesi on valmistettu luomu-kookoksesta - Sinun ja ympäristön parhaaksi.

terveeks. www.ruohonjuuri.fi

Tuoreeks,

Kookosvesi, 500 ml

3,50

/kpl (4,15) 7,-/l (8,30)

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

tossa (Siltakatu 11) Mielentaide ry:n näyttely. Avoinna ma–pe klo 9–20, la klo 10–16, su klo 12–18. Su 1.8. asti Villa Elfvikissä (Elf-

vikintie 4) on esillä Teemu Köppän valokuvia Itämerestä näyttelyssä Kotimeri. Itämeren vedenalaista ja -päällistä luontoa esittelevät kuvat herättelevät meitä huomaamaan, mitä voimme menettää, jollemme toimi nopeasti. Mukana myös tietoa Itämeren luonnosta ja haasteista. Avoinna ma–pe klo 9–16 ja la–su klo 10–16. La 29.8. asti Emmassa Weegeel-

lä (Ahertajantie 5) ensimmäisen Emma-Prize kuvataidekilpailun kymmenen finalistin näyttely. Joka kolmas vuosi järjestettävän kilpailun lajina on tänä vuonna valokuvataide. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Avoinna ti– pe klo 10–18 , la–su klo 11–17. Lapsille La 10.7., su 11.7. klo 12 Kamussa

Weegeellä (Ahertajantie 5) Matti Mammutin matkassa -opastuskierros tutustuttaa Aikamatka Es poossa -näyttelyyn. Opastuksella tutustutaan Espoon värikkääseen historiaan toiminnallisilla tehtävärasteilla, jotka sijoittuvat eri aikakausiin. Museoalueen pääsyliput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Su 11.7. klo 10.30 Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4) lähdetään Mör rin metsässä -luontoretkelle. Mukaan pientä evästä ja sään mukaiset varusteet.

Näyttelyt

Ke 14.7. klo 10 Entressen kirjastossa (Siltakatu 11) on satutunti.

La 17.7. asti Jorvin sairaalassa

To 15.7. klo 13 Nuuksion kan-

(Turuntie 150) Tapiolan Kamerakerhon valokuvanäyttely Maise ma tämäkin – erilaisia näkökul mia. Henkilöyhdistyksen keraamikkojen töitä on esillä Vitriinissä. Su 18.7. asti Galleria Aarnissa

(Ahertajantie 5) Espoon Kuvataiteilijat ry:n kesänäyttely Ja äkkiä on ilta. Avoinna ti, pe ja su klo 11– 18, ke–to klo 11–20. Ke 28.7. asti Kirjasto Omenassa

Jookos, Kookos!

La 31.7. asti Entressen kirjas-

(Piispansilta 11) valokuvanäyttely puutteellisesti tunnetuista metsälajeista. Avoinna ma–to klo 9–20, pe klo 9–18, la ja su suljettu.

Pe 30.7. asti Sellon kirjastossa (Leppävaarankatu 9) Lomaluke mista-näyttely. Tervetuloa lainaamaan lukemista lomalle! Avoinna ma–pe klo 8.15–20, la ja su suljettu. La 31.7. asti Taidelainaamo

Lainassa (Piispansilta 11) Maija Helin-Åvallin sekatekniikkatöitä. Avoinna ma 11–19.30, ti–pe klo 12–18 ja la 11–15.30. La 31.7. asti ravintola Momsissa

(Promenadi 1, Kauniainen) kaunialaisen Teijo Koskisen töitä näyttelyssä Taidetta ilman aivoja. Huumorilla höystettyjen akvarellien aiheina on etupäässä eläimiä mutta myös muun muassa rock’n rollia.

sallispuistossa, Haukkalammen luontotuvalla (Haukkalammentie 32) kokoontuu 6–10 -vuotiaiden maksuton Luontokerho Nuuksi on Lumo, enintään 20 lasta/krt. Mukaan säänmukaiset ulkoiluvaatteet ja pienet eväät. Ilmoittautuminen p. 0205644790 tai nuuksio@metsa.fi Su 6.2.2011 asti Leikkilinnas-

sa Weegeellä (Ahertajantie 5) Ava ruusmatka -näyttelyssä pääsee tutustumaan robotteihin, avaruusaluksiin, sädepyssyihin ja lentäviin lautasiin. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Avoinna ti– pe klo 10–18 , la–su klo 11–17. Muuta To 8.7., pe 9.7., su 11.7., ti 13.7., ke 14.7. ja to 15.7. klo 14

Kamussa Weegeellä (Ahertajantie 5) järjestetään yleisöopastus Aika matka Espoossa -näyttelyyn. Museoalueen pääsyliput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. To 8.7. klo 16 Akseli Gallen-Kal-

lelan museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Tarvaspään lukutuvassa käsitellään Arvid Järnefeltin teosta Heräämiseni. Museon pääsyliput 4/6/7/8 e. Pe 9.7. klo 13 Talomuseo Glim-

sissä (Glimsintie 1) on ohjattua

jousiammuntaa. Museoalueen pääsyliput 1,5/2 e. La 10.7. klo 9.15 Nuuksion ul-

koilumajalta, Brobacka lähdetään Nuuksion kesäretkelle. Reitin pituus 5,5 km, tauko tulipaikalla Sorlammen rannalla. Uimavarusteet ja eväät mukaan. Bussiyhteys Espoon keskuksesta Espoon torilta bussi 85 n. klo 8.50, paluu Nuuksionpäästä n. klo 13.40 lähtevään bussiin. Puhelinluettelon karttasivu 60/CP-84. La 10.7. klo 12 Talomuseo Glim

sissä (Glimsintie 1) työnäytöksessä tehdään metallilankatöitä. Museoalueen pääsyliput 1,5/2 e. Su 11.7. asti Entressen kirjastos-

sa (Siltakatu 11) voi seurata jalka pallon MM-otteluita. Avoinna ma–pe klo 9–20, la klo 10–16, su klo 12–18. Su 11.7. klo 13 Emmassa Wee-

geellä (Ahertajantie 5) on Taide vartti. Museoalueen pääsyliput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Su 11.7. klo 13.30 Helinä Rauta

vaaran museossa (Ahertajantie 5) on ilmainen opastuskierros. Museoalueen pääsyliput 8/10 e, a lle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Ma 12.7. klo 17.30 Otarannas-

ta käynnistyy Saaristoelämää ja Kesähuveja -risteily. Tee aikamatka Espoon saariston historiaan ja kuule värikkäitä tarinoita menneiltä ajoilta. Samalla tutustut kieltolakivuosiin, jolloin salakuljettajat virkavaltaa uhmaten toimittivat kirkasta kuppiin ja nuppiin. 10/15/23 e. Ke 14.7. klo 12–15 kesäkahvila

Tapiolan ortodoksisessa, Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa (Kaupinkalliontie 2). Samalla on mahdollisuus tutustua kirkkoon ja sen seinämaalauksiin ja ikoneihin. Ke 14.7. klo 12–20 galleria Villi

siassa (Soukantie 4) on kesätyöpaja. Työskennellä voi grafiikan, maalauksen tai saven pauloissa. Ei tarvitse ilmoittautua, joten tule ja ikuista luovuutesi, 6 e. Ke 14.7. klo 15 Talomuseo Glim

sissä (Glimsintie 1) tutustutaan hääperinteisiin opastuskierroksella Heilastelua ja hääperinteitä. Museoalueen pääsyliput 1,5/2 e. To 15.7. klo 13 Talomuseo Glimsissä (Glimsintie 1) Siirtomerkit ja salvokset -opastuksessa tutustutaan Glimsin tilan rakennushistoriaan. Museoalueen pääsyliput 1,5/2 e. To 15.7. klo 16 Akseli Gallen-

Kallelan museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Tarvaspään lukutuvassa käsitellään Arvid Järnefeltin teosta Maaemon lapsia. Museon pääsyliput 4/6/7/8 e. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 10–12

Tunnusta väriä Yhteen punaiseen uskonut toimittaja löysi sävyjen kirjon. Teksti Anna Takala

inun lempivärini on punainen. Tiedän, ettei a ikuisilla kuuluisi enää olla lempivärejä. Aikuisten ei pitäisi olla niin ehdottomia. ”Se riippuu vähän tilanteesta ja tunnelmasta”, aikuiset vastaavat. Minulla on kuitenkin lempiväri. Eikä se ole sidottu aikaan tai paikkaan. Se ei myöskään ole mikä tahansa punainen. Se on kirkas, mutta syvä punainen. Emman P unainen-näyttelyssä sille annettiin nimikin. Se on helios red. Se väri herättää minussa jotakin. Vaatekaappini pursuaa sen värisiä vaatteita ja keittiöstäni löytyy niin ikään samanvärinen astiasto. Kirkkaanpunaiset korkokengät kopisten astelenkin katsomaan Emman Punaista. Helios redin kiilto silmissäni, vaikken silloin vielä tiedä, että minun punaisellani on nimi. Luulen sen yksin olevan Punainen.

Jousipyssy ja sorsat Punainen-näyttely yllättää. Se esittelee punaisen koko kirjon. Oman punaiseni löydän vain yhdestä taulusta, Kikka Paavilaisen nimettömästä teoksesta. Kristiina Wallinheimon teoksessa 21 x red esitellään 21 erilaista punaista. Yksikään niistä ei ole minun. Alkujärkytyksestä toivuttuani alan katsella niitä muita, mukamas punaisia teoksia. Tiina Itkosen valokuvassa Agatamguanq Savissivik tyttö pitelee jousipyssyä. Tausta on vaaleanpunainen. Itkosen teoksen vieressä on Ina Collanderin maalaus Riippuvia sorsia. Tapettu sorsaparvi niin ikään vaaleanpunaista taustaa vasten. Yhdessä nämä kaksi taulua muodostavat kokonaisuuden, joka saa minut pysähtymään. Ei kai vaaleanpunaista vasten asetettu tyttö olisi voinut jousipyssyllään ampua niitä sorsia? Jos tausta olisi ollut jokin muu kuin pehmeä vaaleanpunainen – esimerkiksi minun punaiseni – en varmaan olisi epäillyt tytön tappajan kykyjä hetkeäkään.

Uusia sävyjä Hämmentyneenä kuljen taulun luota toisen luo. Näen liilaa, oranssia, punaruskeaa ja mustaa, jonka seasta vilahtelee punaista. Näen punaista, joka sopii kertomiinsa tarinoihin. Näen punaista, joka sopii aikaan ja paikkaan. Olen ehkä ollut liian ehdoton. Ehkä minun pitäisi olla aikuisempi ja nähdä muutkin punaisen sävyt. Punainen-näyttelyn jälkeen kierrän vielä Emman pysyvän kokoelman. Puolihuomaamatta katseeni hakeutuu niissäkin tauluissa punaisiin kohtiin. Eikä vain helios redin värisiin vaan kaiken-

laisiin punaisiin, koko punaisen kirjoon. Kirkkaanpunaiset kengät kopisevat vähän vähemmän kovaäänisesti – ainakin siltä minusta tuntuu – kun astelen ulos Emmasta. Ehkä seuraavalla kerralla kenkäkaupassa tartun vaaleanpunaisiin, tai vähintäänkin terrakotan punaisen värisiin kenkiin.

Punainen teemaripustus Emmassa Weegeellä (Ahertajantie 5). Avoinna ti–pe klo 10–18, la–su klo 11–17. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

Birger Carlstedt: Mustalainen, 1938.

KUULUTUS Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla alla mainittujen sukuhautojen hoito on olennaisesti laiminlyöty. Yhteinen kirkkoneuvosto velvoittaa päätöksellään 7.9.2009 kirkkolain 17 luvun 5 §:n nojalla kunkin mainitun haudan hautaoikeu den haltijan vuoden määräajassa tämän kuulutuksen päivämäärästä lukien kunnostamaan haudan uhalla, että oikeus hautaan julistetaan menetetyksi. Hoitovelvoitteen täyttämiseksi riittää, että haudan yleishoito (= haudan nurmi tai sorapinnan hoito sekä tarvittaessa muistomerkin ja mahdollisten reunakivien oikaisu) on järjestetty. Pelkkä kukkien tuominen haudalle ei riitä hoitovelvoitteen täyttämiseksi. Kukkien istuttaminen ei ole pakollista. Haudan kunnostuksen ja hoidon osalta antavat pyydettäessä ohjeita hautaus maiden työnjohtajina toimivat puistopuutarhurit, jotka ovat tavattavissa hautausmailla pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 7.30 – 14.30. Puhelimitse heidät tavoittaa numerosta (09) 80 501 varmimmin klo 13.00 – 14.00. Espoon seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto ottaa hautoja hoitaakseen ja lisätietoja saa hautatoimistosta, puh. (09) 8050 2200. Hautatoimisto on avoinna arkisin klo 08.00 – 15.00. Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto C: 151, 226 Osasto D: 23, 28, 79, 100, 116 Osasto H: 89 Osasto I: 11, 118 Osasto L: 103 KELLONUMMEN HAUTAUSMAALLA Osasto H, rivi 10: 26 Osasto H, rivi 11: 23 Osasto H, rivi 12: 5 KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto D: 190 Osasto E: 27, 110, 223 Osasto F: 35, 78, 90, 161, 212 Osasto G: 77, 182, 189, 236, 258 Osasto H: 26 Osasto I: 126 Osasto O: 63, 67 Osasto P: 122 Osasto W: 18, 65 Osasto X: 8, 160 Osasto Y: 24, 93 Osasto Z: 37, 43 Osasto Å: 68, 126, 154, Osasto Ä: 121, 145 Osasto Ö: 54 Osasto A1: 14

KUULUTUS Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla ei alla mainittuja suku hautoja ole kirkkoneuvoston tätä tarkoittavasta kehotuksesta huo limatta kunnostettu. Tästä kunnostuskehotuksesta on tiedotettu kirjeellä tai niiden osalta, joita ei ole tavoitettu kirjeitse, kuulutuk sella sanomalehdissä 19.6.2008 ja ao. haudoille asetetulla ilmoi tuksella. Yhteinen kirkkoneuvosto on 7.9.2009 päättänyt julistaa hautapaikkaoikeuden alla mainittuihin hautoihin menetetyksi, joten hauta palautuu seurakuntayhtymän hallintaan. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto C: 6, 47, 57, 67, 108, 131, 147, 150, 157, 199 Osasto I: 68 Osasto K: 138 KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto Osasto Osasto Osasto Osasto Osasto Osasto Osasto Osasto Osasto

A: 41 Osasto E: 14, 62, 111, 173, 176, 248 F: 197 Osasto K: 30 Osasto N: 34 Osasto R: 9 Osasto U: 6, 19, 202 Osasto X: 104, 150 Osasto Å: 145 Osasto Ö: 40, 99

C: 1 G: 26, 187, 279, 281 L: 61 O: 42, 43, 46, 47, 52 S: 13 V: 149 Y: 2, 13 Ä: 37, 332

Samalla yhteinen kirkkoneuvosto ilmoittaa, että haudalla olevat muistomerkit tai muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät kirkkolain 17 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla seurakunnalle ilman vastiketta, jollei hautaoikeuden haltija ole kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisestä vienyt niitä pois. Ennen muistomerkin poistamista on kuitenkin varmistettava Espoon seurakuntayhtymän virastosta, ettei muistomerkkiä ole määrätty säilytettäväksi, jolloin sen poistaminen ei ole sallittua.

Tähän kirkkoneuvoston päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisu vaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seura kuntayhtymän virastosta, puh. (09) 80 501.

Tähän kirkkoneuvoston päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päi vän kuluessa ja se on osoitettava Yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, puh. (09) 80 501. Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella.

Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto

esse

❘

8.7.2010

Puutarhaunelma on näköisteos

Kaupunkioloissa kaikenlainen kasvattaminen ja viljely on tunneasia. Sen tietää Sanni Seppo, joka on koonnut herkkätunnelmaisen valokuvakirjan kaupunkien palstaviljelystä. Palsta kertoo kuvin ja sanoin, mitä palstailu merkitsee. Toiselle se on harrastus, monelle henkireikä. Palstan suurin vetovoima piilee mullassa ja maassa. Maa antaa puuhaa, jos työpaikka lähti alta – härkäpavut ja ruusut eivät välitä titteleistä tai statuksista. Mullat imivät yhden kyyneleet, kun mies jätti. Eräs kasvattaa kasveja, jotka muistuttavat kaukaisesta, sodan runtelemasta kotimaasta. Niin, moni on juurtunut palstaansa pysyvästi. Palstojen väliset rajat ovat vain fyysiset. Tonttien välille kasvaa tiukkoja siteitä, naapureista huolehditaan. Tarvitsetko lainaksi lapiota, taimia vai kenties kuuntelijaa ja ymmärtäjää? Sepon kirjan parasta antia on kuvitus, joka on todellista arkifiilistelyä. Hempeät värit ja valot on yhdistetty aitoon palstaelämään. Yksikään kuva ei tunnu keinotekoiselta tai liian asetellulta. Niin palstat kuin ihmisetkin ovat koreilemattomia: mökkiverkkareillahan siellä kasvimailla tietenkin puuhaillaan. Kirja koskettaa ja herättää kaipuun. Voisiko sitä enää ikinä olla onneton, mikäli saisi istua maapläntillään katselemassa nupullaan olevia ruusuja auringonlaskussa ja haistaa märän maan ja karviaispensaan.

Kasva tai kuole Laasoset hoitavat pihapuutarhaansa Kauniaisissa jo toisessa polvessa, sillä talo on Markun isän rakentama. Markun äiti kasvatti nämä hevoskastanjat siemenestä asti, kertoo Paula Laasonen. Nyt kyseiset puut ovat jo parikymmentä metriä korkeita. Puutarhanhoito on ikuinen projekti, eikä valmista tule koskaan. Lisäksi on varauduttava takaiskui-

Kukat vastaavat kauneudenkaipuuseen Paula Laasonen kulkee pitkin pihansa pieniä, paikoin lähes umpeen kasvaneita polkuja. Kädet lipuvat pitkin kasvien lehtiä, ja välillä hän pysähtyy ohimennen nuuhkaisemaan kukkaa. Hellästä käsittelytavasta huomaa, että puutarha on hänelle sydämenasia. ”Katso, voiko olla kauniimpaa kuin lemmikin kukka? Tässä on loppujen lopuksi kyse estetiikasta.” Niin, kukat ja kasvit ovat täydellistä muotoilua. Ihminen saa kukan kasvamaan, mutta onnistuisimmeko koskaan luomaan mitään niin hätkähdyttävää kuin vaikkapa varjolilja tai akilleija. Pysähdymme toviksi Paulan lempikasvin ääreen. Puolitoistametrinen vihreä saniaiskasvi puskee mullasta. Varren ympärillä on hämmästyttävän geometrisesti asettuneita pieniä lehtiä.

Vaaleanpunainen verenpisara on näyttävä kesäpöydän koriste.

”Tämä kotkansiipi kasvaa maljamaisesti. Joku tässä muodossa ja rehevyydessä vetoaa.”

Elintilaa riittää rikkaruohoillekin Jokainen alan harrastaja tietää, että oma puutarha on omistajansa näköisteos, ikään kuin sielunmaailman jatke. Laasosten pihassa kasvit saavat vallata tilaa yli omien penkkiensä, ja luonnonkukat ovat tervetullut yllätys. Nämä puutarhurit eivät ole jatkuvasti nyppimässä ja trimmaamassa. ”Kumpikaan meistä ei ole niin huolellinen ja säntillinen”, kuvailee Paula Laasonen. Uusia siemeniä ja taimia kylvetään ilman sen kummempaa suunnittelua, ja keväisin alkaakin arvuutteluleikki, että mikäs verso se sieltä nurkalta pukkaa. Rikkaruohotkin ovat asenne kysymys. Viime kesänä Paula Laasonen taisteli kivetysten välistä tunkevaa vuohenkelloa vastaan. Yritettyään tovin nyhtää sitkeää kasvia hän tuli toisiin aatoksiin. Kasvin kauniit kirkkaanvihreät lehdethän piristävät harmaata kivetystä. Miksi se pitäisi repiä pois? Pariskunta kuvailee puutarhaansa villiksi ja vapaaksi, elintilaa riittää kaikille. ”Sehän on vähän niin kuin elämässä muutenkin, kaikki on kiinni suhtautumisesta”, kiteyttää Paula Laasonen. Laasosten puutarhaparatiisi ei koostu pelkästään kasvikunnasta. Kirjosieppo viuhahtelee edestakaisin pesäpöntöstään, pääskyt kurvaavat omenapuiden yllä ja aamulla portailla odotteli siili. Kettukin on pihalla jolkotellut. Pihaluontoa seuratessa kuluu helposti tovi jos toinenkin. Perhonen lepattelee laiskasti kohti lupiineja, ja ampiaiset tekevät ahkerasti työtä kuutamohortesian parissa. Toki mukaan mahtuu vähän epätoivottujakin vieraita. Kilpiangervon suuret lehdet ovat ihan repaleiset ja reikäiset. ”No, riittäähän näitä ötököillekin”, toteaa Paula Laasanen huolettomasti.

Sanni Seppo: Palsta. Maahenki 2010.

Teksti Maria Hakala Kuvat Susan Tuulosniemi

hin, kasvit kun saattavat olla varsin herkkänahkaisia. ”Varsinkin silloin alkuaikoina tuli usein mokailtua kasvien kanssa, esimerkiksi lannoitettua liikaa”, Paula Laasonen kertoo. ”Kyllähän se sitten harmitti kun joku kukka kuoli. Jotkut näistä tulevat niin mieleisiksi. Nykyään otamme rennommin. Markku on lanseerannut tällaisen KK-ajattelun: kasva tai kuole.”

esse

Arkifiilistelyä palstoilla

Aurinko siivilöityy korkealla heiluvien männynoksien läpi, koivut humisevat tuulessa. Ilma täyttyy viinimarjojen, omenapuiden ja erilaisten kukkien tuoksuista. Tässäpä vasta puutarhaunelma.

ummalehtisen kastanjan alla on pieni pöytä, sen ääressä kaksi puutarhaintoilijaa, Paula ja Markku Laasonen. Heidän välissään on kannussa vaaleanpunainen kukka, verenpisara. ”Katso tätä väriä, niin erikoinen ja herkkä!” huokaa Paula Laasonen. Vierailija ei voi erehtyä: Laasoset ovat todellisia multasormia. Puut, pensaat ja kukat rönsyävät ympäri tonttia, kuistilla odottaa erilaisia taimia muovipurkeissa, ja tuolilla lepäävät näppylähanskat, jotka vaikuttavat ahkerasti käytetyiltä. ”Tämä on elämäntapa”, toteaa Markku Laasonen ja Paula jatkaa: ”Veneilystä ja mökkeilystä olemme jo luopuneet. Nyt vietämme aikaa vain puutarhassa.”

❘

Markku ja Paula Laasonen viihtyvät parhaiten kasviensa keskellä. ”Sata ei riitä alkuunkaan”, sanoo Markku puutarhan lajimäärää kysyttäessä.

Vastalahjaksi harmoniaa ja mielenrauhaa Kukat, pensaat ja puut työllistävät Laasosia kaikkina neljänä vuodenaikana. Keväisin on kiireistä istutusten kanssa, kesäisin he puuhailevat puutarhassa kahdesta viiteen tuntia päivässä. Syksyisin aika kuluu omenia kerätessä, mehuja pullottaessa ja kasveja talviteloille valmistellessa. Talven tulo on haikeaa, mutta puutarha ei unohdu pakkasillakaan, kertoo Paula Laasonen. ”Talvisin aika kuluu puutarhakirjoja lueskellessa. Kellarissa uudet taimet odottelevat kevättä.” Vaikka puutarhanhoito käy työstä, vastaa se silti vapauden kaipuuseen. Niin monta asiaa joutuu maailmassa pakolla tekemään, mutta puutarhanhoito perustuu va-

paaehtoisuuteen, kuvailee Markku Laasonen. Laasosille puutarha merkitsee myös mielenrauhaa. Oman kädenjäljen katseleminen riippukeinussa makoillessa on lähes harras tila. ”Joskus saunan jälkeen istun vain tarkastelemassa kuinka kaikki kukoistaa ja kasvaa. Siitä tulee kiitollinen olo”, selittää Paula. Laasosten kuistin pielessä odottaa yllätys. Markku kumartuu tutkimaan norjia versoja. ”Kas vain, täältähän on tulossa uusi hevoskastanja!” Viisikymmenvuotiaat kastanjavanhukset humisevat ja toivottavat tuoreen tulokkaan tervetulleeksi Laasosten pieneen paratiisin palaan.

Viljelypalstat ovat halpoja mutta haluttuja

Viljelypalstoilla voivat pihattomatkin toteuttaa puutarhaviettiään.

Jos puutarhurointi kiinnostaa, mutta asumismuoto ei omaa pihaa anna, kannattaa katsastaa Espoon viljelypalstatilanne. Espoossa on 1 200 noin aarin kokoista palstaa, jotka jaetaan joka kevät kaupungin verkkosivuilla ilmoitettuna ajankohtana. Palstoja löytyy Leppäsillalta, Rastaalasta, Järvenperästä, Tuomarilasta, Kaitaalta, Kauklahdesta, Latokaskesta, Koivu-Mankkaalta, Suomenojalta, Silkkiniityltä ja Bondaksesta. Vuosivuokra on 28 euroa ja siihen sisältyy kasteluveden käyttöoikeus.

Kilpailu palstoista on kova: esimerkiksi tänä keväänä palstoja vapautui vain 150, sillä edellisen vuoden vuokraajilla on oikeus jatkaa sopimustaan. Suosituimmat alueet ovat Kaitaa ja Suomenoja, vähemmän suosituilta paikoilta palstoja saattaa jäädä jakamatta. Palstan ei saa antaa rehottaa miten sattuu. Vuokraehdot edellyttävät pitämään palstan siistinä ja hoidettuna. Vuokralainen ei myöskään saa luovuttaa palstaa kolmannelle osapuolelle. Lisätietoja palstoista voi kysyä sähköpostitse osoitteesta vipa@espoo.fi

Laasoset suosivat pihassaan perinteisiä suomalaisia kukkia, kuten pioneita.

esse

❘

8.7.2010

Olarin seurakunta

Tapiolan seurakunta Pyhäpäivä Tapiolassa

Otaniemen kappeli

Messu

Rakastamisen vaikeudesta -messu su 11.7. klo 10 Tapiolan kirkossa, liturgi Leena Sorsa, saarna Miia Martinsuo, kanttori Ruut Kiiski.

Kappeli on auki 1.6.–31.8. ma–pe klo 12–17, paikalla opas. Viikonloppuisin auki vain kirkollisia toimituksia varten. Kappelin toimisto on kiinni 21.6.–23.7., jona aikana toimitusvarauksia hoitaa Tapiolan päivystävä pappi p. 8050 4440. Seuraava messu 22.8. klo 11. Huomaa, että Otamessuissa palataan perinteiseen alkamisaikaan klo 11.

Su 11.7. klo 12 Matinkappeli, liturgia ja saarna Anna Staines, avustaa Antti Kruus, Heli Vikstén, kanttorina Mikko Niinikoski. Messun yhteydessä kaupunkirippikoulun konfirmaatio. Ei kirkkokahveja.

Viikkomessu Kesäaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Ke 14.7. klo 8–8.30 Tapiolan kirkko, liturgi Ossi Tervonen, kanttori Ruut Kiiski.

TAPIOLA

Rakastamisen

vaikeudesta Messu 11.7. klo 10 Tapiolan kirkossa

Diakoniapäivystys kesällä Olarin seurakunnan diakoniapäivystys toimii kesän ajan keskitetysti Matinkappelilla, osoite on Liisankuja 3. Keskitetty päivystys ja ajanvaraus Matinkappelilla on

Nova ry:llä. Mukana Olarin ja Tapiolan ev.lut seurakunnat, Tapio lan ortodoksikirkko sekä Kirkon kasvuryhmät ry ym. kiinnostuneet. Yht. n. 15 h mahtuu mukaan. Hinta 50 €, tarvikemaksu 20 €. Vapaita paikkoja voi tiedustella Ulla-Maija Kyrölältä 040 547 1858.

Hiljaisuuden kappeli kauppakeskuksen palvelutasolla tarjoaa kauppakeskuksessa asioiville ja työskenteleville mahdollisuuden hiljaisuuteen, rauhoittumiseen, lepoon ja rukoukseen arjen keskellä. Kesäaikana 31.8. Matinkappeli, saakka kappeli on auki ma-pe Liisankuja 3 klo 14–18. Aukioloaikojen ulkoMessu sunnuntaisin ja pyhäpäi- puolella Hiljaisuuden kappelissa voi järjestää kastejuhlia sekä visin klo 12. Kesäkahvila ke klo 13–14.30, pienimuotoisia häätilaisuuksia. Toimitusten yhteydessä on mah25.8. saakka. dolista käyttää juhlatilana Omenan Olohuonetta eli kerhotiloja kappelin yhteydessä.

OLARI

Su 11.7. klo 12 Matinkappeli Messun yhteydessä kaupunki rippikoulun konfirmaatio. Musiikkia puolenpäivän aikaan Tiistaisin klo 12 Tapiolan kirkossa: Ti 13.7. Juhana Ritakorpi, sello; Ville Urponen, urut. Ti 20.7. Manilla-kvartetti. Vapaa pääsy, kesto 30 min.

TAPIOLA

Musiikkia puolen päivän aikaan kesätiistaisin klo 12 Tapiolan kirkossa

Kaanaanmaa to 8.7. klo 21. Aholansaari Sinfonietta, Jukka Perko, saksofoni; Jyri Nissilä, joht. Virsisovituksia. Tokiolaiset to 15.7. klo 21. Tokion filharmoninen kuoro Chirufuru Matsubara joht. Mamiya, Schafer, Ikebe. Taiteilijatapaaminen klo 20 Tapiolan kirkolla. Liput 18–21 € (+ Lippupisteen palvelumaksu alk. 1,50 €) Lippupiste, www.lippu.fi ja ovelta tuntia ennen. www.urkuyofestival.fi.

Taidepiste Heli Venesjärven öljyvärimaalauksia Espoon maisemista sekä grafiikkaa heinäkuussa Tapiolan kirkolla.

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo

Musik i sommarkvällen i Köklax kapell sö 11.7 kl. 19, Teppo Lampela, sång & Antti Vahtola, piano.

8.7.2010

22.6 - 10.8.2010 välisenä aikana tiistaisin kello 9.00 – 10.00, jolloin voi tulla käymään tai soittaa numeroon (09) 8034 826.

Ekumeeninen yhteisöleiri Jumala, luonto, hiljaisuus, sinä ja minä - Sisimpäni värit. Stora Blindsundissa, Espoossa 28.7.2.8. Elämme saaressa vanhan luostariperinteen mukaisesti: rukoillen ja hiljaisuudessa arkitöitä tehden ja omaa elämäämme mietiskellen. Tänä kesänä otamme lähes päivittäin aikaa myös sisäisten tuntojemme maalaamiseen. Järjestäjänä SeKaVa ( = Seurakunnat, kaupunki ja vapaat järjestöt), päävastuu Ex Veteris

Konfirmoidut Pienryhmärippikoulu Hvittorp 2: Flink Sallamari Irmeli Heiskanen Otto Akseli Tapio Jussila Anton Hannes Kare Petrich Oscar Kinnunen Jesse Joonas Koskinen Vilma Katriina Pajari Nuppu Anu Katriina Saarinen Oona Karoliina Torppa Pilvi Tuuli Anniina Wallin Venla Ida Emilia

Haukikappeli, Ukkohauentie 1 Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki ti klo 12 Kesäkahvila ti klo 12.30-14 Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 12-13. Alussa lyhyt johdattelu tarvittaessa.

Högmässa

Olars kyrka Niittykummussa, Olarinluoma 4. Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki to klo 12-12.25 Kesäkahvila to klo 12.30-14.Tiedustelut Aino Kotajärvi p. 098845952 tai 050 5945294.

Ti 13.7 kl 13.30 på kyrkans innergård. Vid regn i nedre brasrummet

English Anglican-Lutheran Worship Service Sun 11th July at 4 pm at Karakappeli Chapel, Karakalliontie 12. Jukka Raunu.

Kirkkoranta 2 Messu su 11.7. klo 10. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, pastori Martti Rae, kanttoreina Eeva Jurmu ja Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit.

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Nuorten kesäilta keskiviikkoisin klo 18–20. Kesäkahvila avoinna torstaisin klo 12–15 heinä–elokuun ajan. Kahvi ja pulla 1,50 €. Nettimahdollisuus. Huom! Konsertti 8.7. klo 13 on peruutettu. Lue lisää toiminnastamme www. espoontuomiokirkkoseurakunta.fi > Seurakunta-alueet > Aurora.

8.7.2010 Kauniaisten seurakunta Messu Su 11.7. klo 10 kirkossa, saarna ja liturgia Mauri Vihko, Alpi Saloranta avustaa ja kanttorina Mikko Nurmi. Kirkkokahvit.

Perheretki Raamattukylään Lähde ke 11.8. mukaan seuraamaan vaellusnäytelmiä Nooan ja Tuhlaajapojan kertomuksista Lohjalle Vivamoon. Retki sopii vauvasta vaariin. Lounaspöytä kutsuu syömään ja aikaa voi viettää myös uimarannalla. Lähtö bussilla kirkon alapysäkiltä klo 9.45, paluu klo 15. Hinta 15 € (kuljetus, lounas, ohjelma, vak.) Ilm. virastoon p. (09) 512 3710. Lisätietoja kotisivuilta.

Viherlaakson kappeli Viherkallionkatu 2 Kesäkahvit kappelilla ma 12.7. klo 14. Aiheena linnut Raamatussa, Sirkka Rupponen, Riitta Sarsa ja Terttu Nurmi. Seuraavan kerran ma 26.7.

Lentopalloa torstaisin Kauklahdessa Lentopalloa miehille ja naisille torstaisin klo 18. Kauklahden urheilukentän lentopallokentällä, Lasilaaksontie. Säävaraus, mutta pieni sade ei esteenä. Ilman ikä- ja osaamiskynnystä. Uintimahdollisuus ja suihku. Yhteyshenkilö: Erkki Pennanen, 0400 440571, pennaset@ko-

TUOMIOKIRKKO

Tule !

Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Sommarcafé

OLARI Urkuyö ja aaria Tapiolan kirkossa

Högmässor sö 11.7.

Sö 11.7 kl 12 i Grankulla kyrka, Ola Byfält, Barbro Smeds. Aulakaffe.

Diakonian retkipäivä To 5.8. Villa Hvittorpissa. Hinta 10 € sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ateriat. Ilmoittautumiset viim. 15.7. p. 8050 4433, arja.muhin@evl.fi. Lisätiedot Yhteiset tapahtumat -palstalla.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Esbo domkyrkas församlingsgård kl. 12, Koski, Kronlund, missionärerna Håkan & Judy Granberg. Kyrkkaffe. Mataskärs kapell kl. 18 lägergudstj., v. Martens, Bengts.

Kesäkahvit manantaisin klo 14 Viherlaakson kappelissa Kesäkahvila torstaisin klo 12–15 Auroran kappelissa Lentopalloa torstaisin klo 18 Kauklahden urheilukentän lentopallokentällä

Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Suvisunnuntain iltamusiikki su 11.7. klo 19. Teppo Lampela, laulu; Antti Vahtola, piano. Brahms. Vapaa pääsy. Lentopalloa miehille ja naisille torstaisin klo 18. Kauklahden urheilukentän lentopallokentällä, Lasilaaksontie. Säävaraus, mutta pieni sade ei esteenä. Ilman ikä- ja osaamiskynnystä. Uintimahdollisuus ja suihku. Yhteyshenkilö: Erkki Pennanen, 0400 440571, pennaset (ät) kolumbus.fi. Suvisunnuntain iltamusiikki su 18.7. klo 19. Nina Kronlund, laulu; Hedi Viisma, kantele. Dowland. Vapaa pääsy.

Nestori Asemakuja 2 Nuorten kesäilta tiistaisin klo 1820.

Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus seuraavan kerran su 18.7. klo 13.30.

esse

Nuoret aikuiset

Esbo svenska

Grankulla svenska

Messuun

8.7.2010

❘

Otaniemen kappeli Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02270 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi

18.7. mennessä p. 8050 3503 tai www.espoonseurakunnat.fi > Tuomiokirkko > Ajankohtaista > Ilmoittaudu.

Sururyhmä Oletko menettänyt läheisesi? Onko siitä kulunut vähintään noin puoli vuotta tai ehkä useampikin vuosi? Tule keskustelemaan menetyksestäsi toisten samankaltaista kokeneiden kanssa. Ryhmä kokoontuu Tuomarilan asemalla lauantaisin 25.9.-18.12 seitsemän kertaa. Ilmoittaudu tai kysy tarkemmin: pastori Kirsi Muurimäki 050 438 0164 tai diakoni Päivi Pakkanen 040 531 1042.

Aikuisrippikoulu syksyllä Kalajärven kappelissa, Ruskaniitty 3. Kokoontumiset 13.10., 20.10., 27.10., 3.11. ja 10.11. klo 18.30-21. Konfirmaatio 14.11. klo 12. Ilmoittautuminen sähköisesti: www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi > Rippikoulu > Aikuisrippikoulu. Lisätiedot Seppo Särkiniemi 040 733 5616, ja Anneli Mäntyala (ti-to klo 9-14) p. 8050 3517.

Hiljaisuuden retriitti Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla 10.9.-12.9. Ohjaajina Pirkko Nurminen ja Pia Koskinen. Hinta: espoolaiset 75 €, muut 110 €. Ilmoittautuminen 26.8. mennessä: Pirkko Nurminen 040 567 4420.

TUOMIOKIRKKO

u s s e m Tule messuun

sunnuntaina 11.7. klo 10 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo

Ilmoittautuminen 30.9. mennessä: Pohjolan-Pirhonen 040 547 1889.

Perhetyön puhelinpäivystys

Espoon tuomiokirkko on suljettu joulukuuhun asti peruskorjauksen vuoksi. Messu sunnuntaisin klo 10 vietetään seurakuntatalossa, Kirkkoranta 2.

tiistaisin klo 10-12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä. P. 8050 3583 ja 8050 3584.

TUOMIOKIRKKO

lumbus.fi. Peli-illat järjestää Kauklahden seurakunta-alue ja ne jatkuvat syyskuun loppuun asti.

Suvisunnuntain iltamusiikkia

Suvisunnuntain iltamusiikkia sunnuntai-iltoina klo 19 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. 11.7. klo 19. Teppo Lampela, laulu; Antti Vahtola, piano. Brahms. 18.7. klo 19. Nina Kronlund, laulu; Hedi Viisma, kantele. Dowland. Vapaa pääsy.

su 11.7. klo 19

Diakonian retkipäivä Espoon seurakuntien yhteinen diakonian retkipäivä 28.7. Hvittorpin leirikeskuksessa. Tule viettämään mukavaa kesäpäivää. Retken hintaan 10 €/aikuinen ja 4 €/lapsi (314 v.) sisältyy aamiainen, lounas ja päiväkahvit. Maksu kerätään bussissa, varaa tasaraha. Bussireitti: klo 7.45 Espoon keskus, Vieraskuja 1; klo 8.00 Leppävaara Sello, Palace-hotellin edestä; klo 8.15 Tapiola, Garden; klo 8.25 Olari, Olarinluoma 4; klo 8.40 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Paluukuljetus klo 15 päinvastaisessa järjestyksessä. Ilmoittautumiset

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1.

Hiljaisuuden retriitti Velskolan kartanossa Espoossa 15.-17.10. Ohjaajina Pirkko Nurminen ja Antti Pohjolan-Pirhonen. Hinta: espoolaiset 75 €, muut 110 €.

Diakonian ajanvaraus Diakoniatyöntekijän tavoittaa 17.6.-31.8. keskusnumeron 80501 kautta.

Kappeli on auki 1.6.– 31.8. ma–pe klo 12–17, jolloin paikalla on myös opas. Kesäviikonloppuisin Otaniemen kappeli on auki vain toimituksia varten. Kappelin toimisto on on kiinni 21.6.– 23.7., minä aikana toimitusvarauksia hoitaa Tapiolan päivystävä pappi, p. (09) 8050 4440. Seuraava messu 22.8. klo 11.

Yhteiset tapahtumat Diakonian retkipäivää vietetään to 5.8. Villa Hvittorpissa. Ohjelmasta vastaavat pastori Aarne Laasonen ja diakonissa Kaija Aspholm. Retkipäivän hinta 10 € sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ateriat. Saunomismahdollisuus – ota omat saunavarusteet mukaan. Bussireitti: 8.30 Leppävaara, Palace-hotelli (Leppävaarankatu 1); 8.45 Espoon keskus, Vieraskuja 1; 9.00 Tapiola, hotelli Garden; 9.05 Olarin kirkko (Olarinluoma 4); 9.15 Espoonlahden kirkko (Kipparinkatu 8). Paluumatkalle lähdetään noin klo 15. Ilmoittautumiset Tapiolan seurakuntaan viimeistään 15.7. p. 8050 4433 tai arja.muhin@evl.fi Ekumeeninen yhteisöleiri Stora Blindsundissa, Espoossa 29.7.-2.8. Elämme saaressa vanhan luostariperinteen mukaisesti: rukoillen ja hiljaisuudessa arkitöitä tehden ja omaa elämäämme mietiskellen. Tänä kesänä otamme lähes päivittäin aikaa myös sisäisten tuntojemme maalaamiseen. Järjestäjänä SeKaVa ( = Seurakunnat, kaupunki ja vapaat järjestöt). Yht. n. 15 h mahtuu mukaan. Hinta 50 € + tarvikemaksu 20 €. Vapaita paikkoja voi tiedustella Ulla-Maija Kyrölältä 040 547 1858.

12 esse

❘

8.7.2010

8.7.2010 27.11.2008

8.7.2010

Espoonlahden seurakunta Messut

Kesäillan urkumusiikkia

Valkeala 1 –rippikoulun konfirmaatio la 10.7. klo 11 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Anne Blomqvist, avustava pappi Jukka Lehti, kanttori Lauriina Hooli. Messu su 11.7. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Suvi Saarelainen, avustava pappi Jukka Knuutti, kanttori Lauriina Hooli. Messu su 11.7. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Suvi Saarelainen, kanttori Lauriina Hooli. Hilan melontarippikoulun konfirmaatio la 17.7. klo 11 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Tuula Olli, avustava pappi Anne Blomqvist, kanttori Timo Lonka. Velskola väentupa –rippikoulun konfirmaatio la 17.7.klo 14 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Asmo Sinervo, avustava pappi Tuula Olli, kanttori Lauriina Hooli. Jamilahti 3 -rippikoulun konfirmaatio su 18.7. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Merja Telsavaara, avustava pappi Jouni Turtiainen, kanttori Timo Lonka. Messu su 18.7. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Tuula Olli, kanttori Lauriina Hooli.

Urut soivat Espoonlahden kirkossa: ke 21.7. Niels Burgmann, su 25.7. Elena Borisovets, ke 28.7.

Paras tapa aloittaa päivä Rukoushetki Espoonlahden kirkossa joka arkipäivä klo 8.50. Tule hetkeksi hiljentymään Raamatun, rukouksen ja virren äärelle!

Avoin rukouspiiri sunnuntain messun jälkeen klo 11.15–13 Espoonlahden kirkon yläkerrassa, kerhohuone 2. Kulloinkin paikalla olevilla on mahdollisuus yhteiseen rukoukseen.

KesäMieTe Avoin, luottamuksellinen vertaistukiryhmä masentuneille ja uupuneille Espoonlahden kirkolla ke 28.7. ja 11.8. klo 18–20.

Raamattupiiri Kesäillan raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30–20 koko kesän ajan Espoonlahden kirkon pikkusalissa. Piirissä käsitellään seuraavan sunnuntain tekstejä, mukana seurakunnan pastori: 14.7. Jukka Knuutti, 21.7. Merja Telsavaara.

Musiikki

8.7.2010

Leppävaaran seurakunta lus kohti Yksinäisiä vuoria alkaa Nipsun luolasta. Matkalla kohdataan hattivatteja ja ehkä myös Mörkö... Tule retkelle Muumilaakson maisemiin Päivälehden mu-

ESPOONLAHTI

Tutkitaan Raamattua

kesäkeskiviikkoisin klo 18.30–20 Espoonlahden kirkon pikkusalissa. Lisätiedot alla.

Katri Vesanen, ke 4.8. Anna-Maria Lehtoaho, ke 11.8. Risto Valtasaari, ke 18.8. Agnes Goerke, ke 25.8. Anna Pulli. Konsertit alkavat klo 20 ja niihin on vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Diakonia Tarvitsetko apua? Keskusteluaikoja voi varata heinäkuussa Espoonlahden kirkolla ma ja to klo 9–10, os. Kipparinkatu 8. p. 8050 6638. Elintarvikejakelu Espoonlahden kirkon aulassa ma-pe klo 9 ja la klo 9.30 vuoronumerojärjestyksessä.

Onko Krito sinun mahdollisuutesi? Krito (kristillinen vertaisryhmä) on tukiryhmä, joka antaa mahdollisuuden opetella jakamista, luottamista ja omista tunteista ja kokemuksista puhumista kirjan ”Toiveena sisäinen paraneminen” mukaan. Kirjan voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Ryhmä alkaa ti 28.9. klo 18.30 Espoonlahden kirkolla. Syksyn aikana 14 kokoontumista. Tied. ja ilm. 20.9. mennessä Yki Leinonen, 0500 406 924 tai Ritva Suomalainen, 040 733 6552.

Nuoret Kesäkahvila perjantaisin klo 17– 20 Sodessa, Soukan ostarilla.

Suuri seikkailu Päivälehden museon Muumi-vael-

ESPOONLAHTI

u! esäaam k a a t t i pa alo on Paras ta n kirkko e d h a l tun, ruon a o p m s a E a e l R Tu eksi etki än hetk ä m y ukoush t r n : e l l e hilje r en ää n ja virr e s k u . o k klo 8.50 ä v i ä p i joka ark

seoon su 22.8. klo 10–17 (os. Ludviginkatu 2–4). Seikkailun jälkeen ruokaillaan Lähetyskirkon Teranga-ravintolassa, ruokailun hinta 12 €/aikuinen, 6 €/yli 3-v. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 30.7. mennessä Ritva Finnbäck, 040 575 3707 tai ritva.finnback@ evl.fi

Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi Alberganesplanadi 1.

Messut ja hartaudet Messu ja kirkkokahvit su 11.7. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgi Arto Vallivirta, avustava pappi Kirsti Koskela, kanttori Kullervo Latvanen. Anglican-Lutheran Worship Service Sun 11th July at 4 pm at Karakappeli Chapel. Jukka Raunu.

Toripiirin myyntipöytä Ulappatorilla la 21.8., 28.8. ja 4.9. Mukulamessu su 29.8. klo 16 Espoonlahden kirkossa. Miten kohtaan pojan? Yhtä perhettä -kasvattajailta ti 31.8. klo 18.30 Espoonlahden kirkossa. Vieraana Samuli Koiso-Kanttila Väestöliitosta. Kahvitarjoilu klo 18, lastenhoito. Zooppera – koko perheen musiikkikertomus ti 7.9. klo 18 Espoonlahden kirkossa. Syystapahtuma la 11.9. klo 12– 15 Mäntykappelilla. Toimintapäivän taustalla Martat, partiolaiset ja Espoonlahden seurakunta. Liian kiltit aikuiset – Anna-Liisa Valtavaara mukana Naisten päivässä la 25.9. klo 10–17 Soukan kappelilla. Verdin Requiem la 2.10. klo 19 Espoonlahden kirkossa; Navichorus, Suomen laulu, Bergslagens kammarsymfoniker. Kirkkoherra Jouni Turtiaisen ja kappalainen Annamari Simpasen virkaanasettaminen sekä klassinen messu su 3.10. klo 10 Espoonlahden kirkossa. Espoonlahden kirkon 30-vuotissynttäreitä juhlitaan su 28.11. klo 10 messussa ja klo 19 konsertissa, molemmissa mukana Suurkuoro ja Kipparinkadun kvartetti

Pe-su 9.-11.7. Herättäjäjuhlat Kiuruvedellä. Körttiradio välittää juhlien ohjelmaa myös pääkaupunkiseudulla 102,4 MHz sekä nettiradion kautta, ks. www.kiuruvedenherattajajuhlat.ﬁ

Kesäsoitto Ke 14.7. klo 12 Leppävaaran kirkossa.

Ke 14.7. klo 12 Leppävaaran kirkossa. Johanna Vänttinen, huilu ja Maria Suokas, piano, esittävät Schubertin ja Debussyn musiikkia. Konsertti kirkkosalissa 30– 40 min. Kahvia, teetä, mehua ja pullaa kirkon pihalla noin klo 12.40. Vapaa pääsy.

Ekumeeninen ristisaatto La 21.8. klo 9–21 Myllyjärveltä Leppävaaraan. Matkan pituus on n. 20 km. Mukaan omat eväät, edullisen lounaan mahdollisuutta selvitetään vielä. Ei ennakkoilmoittautumista. Teemana on "Matkalla oleva Jumalan kansa". Ohjelma: klo 8.56 Lähtö Espoon keskuksesta bussilla 86 Myllyjärvelle. 9.25 Myllyjärven keskus, Myllyjärventie 9. Ekumeeninen rukoushetki. 10.00 Karmeliittaluostari. Rukoushetki ja alustus aiheesta luostarielämä pyhiinvaelluksena. 11.30 Oittaa. Kahvi- ja uimatauko. Rukoushetki (Angelusrukous). Alustus Israelin kansan elämästä pyhiinvaelluksena kautta historian (isä Antoine Lévy OP). 13.30 Lounas Träskandan puistossa. Rukoushetki. Alustus siirtolaisuuden haasteesta kirkoille (isä Heikki Huttunen). 15.00 Veden pyhitys Lippajärvellä. Rukoushetki ortodoksiperheessä. 17.00 Hartaushetki Karakappelissa. Alustus pyhiinvaelluksesta kristityn elämän kuvana (pastori Terhi Muilu-Teinonen). Kahvitauko. 19.00 Vesper (lut.-kat.) ja ortodoksinen

ANNA KESÄN VALON TULLA KOTIISI Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

JA SUO ITSELLESI HELPOTUSTA ARJEN RUTIINEIHIN

Johanna Vänttinen, huilu ja Maria Suokas, piano Kahvit kirkon pihalla.

rukouspalvelus. Rukouspalveluksen jälkeen kirkkokahvit. Järj. Pyhän Marian katolinen seurakunta, Leppävaaran seurakunta

ta (myös nouto mahdollinen) Markku Kojon kanssa mkojo@ welho.com.

Alfa-kurssit kristinuskon perusasioista

ke 14.7. klo 19 Karakappelissa

Kesäsoitto-konsertti

www.kotimaa-yhtiot.fi/ mediaopas

LEPPÄVAARA

Kesäillan lauluhetki ja ehtoollinen

Kesäillan lauluhetki ja ehtoollinen ke 14.7. klo 19 Karakappelissa. Timo Salo, Pauliina Hyry.

¬ Palveluja tarjotaan

¬ Hammashoitoa

LEPPÄVAARA

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ti 17.8. klo 18.30 Espoonlahden kirkossa ja ke 18.8. klo 18.30 Soukan kappelissa.

❘

HERÄNNÄISSEURAT

Toimipisteet

Syystärppejä

Popmessu su 22.8. klo 18 Soukan kappelissa.

Timo Seppäläinen

¬ Seurat

13 esse 17

esse

❘

ja Espoon ortodoksinen Herman Alaskalaisen kirkko. Tiedustelut: terhi.muilu-teinonen@evl.fi, 040 759 5535.

Hengelliset levyt ja kirjat kiertoon Urbaani unelma -palvelutapahtumassa 28.8. Sellon Ratsutorilla on myös hengellisen musiikin jakirjallisuuden ilmaiskirpputori. Jos sinulla on ylimääräisiä kristillisiä kirjoja, puhe- tai musiikkikasetteja, videoita, CD- ja DVD-levyjä, voit lahjoittaa ne kirpparille. Ilmoita tuomistesi määrä etukäteen ja sovi toimitustavas-

Alfa-kurssi kaikenikäisille aikuisille 14.9.–23.11. tiistaisin klo 18–20.15 Leppävaaran kirkolla. Viikonloppuleiri 23.–24.10. Tied. ja ilm. ke 8.9. mennessä Rauni Virtanen 040 523 3380 tai alfa. leppavaaranseurakunta@gmail. com. Seniori-Alfa 17.9.–26.11. perjantaisin klo 13–14.30 Karakappelissa. Viikonlopputapahtuma la 23.10. Tied. ja ilm. pe 10.9. mennessä Karita Salminen 040 536 7066 tai alfa.leppavaaranseurakunta@gmail.com.

Diakonia Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

Nuoret Kesänuortenilta torstaisin klo 18–20 Nooan Parkissa, Lintuvaarantie 21. Tule tapaamaan kavereita, riparilaisia ja isosia! Viimeinen kesänuortenilta 12.8..

LEPPÄVAARA

Kanttori esittää pahaa oopperajuhlilla Tapiolan seurakunnan kanttori Hannu Jurmu esiintyy tänäkin kesänä Savonlinnan ooppera juhlilla. ”Spoletta on vastakohtien mies, pahan ilmentymä”, sanoo Jurmu oopperajuhlilla tuoreesta roolistaan Toscaoopperassa. Teoksen ohjaus on niin rakennettu, että pahan virtaan kulkeutuu kuin huomaamatta. Hautausmaa ja kuolema kuvittavat rakkauden, mustasukkaisuuden ja vallanhimon draamaa. Tämänkesäisessä ohjausversiossa liikutaan perimmäisten kysymysten äärellä. Jurmun toinen rooli tänä kesänä on salakuljettaja Remendado oopperassa Carmen. ”Hänkin näyttää olevan pahan puolella, rennosti asioihin suhtautuva mies, joka toimii sittenkin sovinnon tekijänä”, kuvailee Hannu Jurmu roolihahmoaan. Tähän hahmoon oli Jurmun mielestä helpompi sopeutua kuin Spolettaan. ”Toscassa olen kesätöissä hautausmaalla ja Carmenissa taas raikkaassa vuoristoilmassa”, naurahtaa kanttori-laulaja ja pyyhkii hellepäivän hikeä otsaltaan. Savonlinnan Oopperajuhlat jatkuvat heinäkuun loppuun saakka.

• Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit. Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti. Ota yhteyttä myös iltaisin.

Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9

näköislehdessä www.esse.fi

¬ Hautauspalveluja

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

¬ Palvelukseen halutaan

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous. www.hok-elannonhautauspalvelu.ﬁ www.perunkirjoitustoimisto.ﬁ PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi Espoon seurakuntasanomat www.esse.fi

Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä.

Toimituspäällikkö Sakari Sarkimaa, p. 020 754 2249 sakari.sarkimaa@kotimaa.fi Alue: Tapiola, Seurakuntayhtymä

Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä. Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi

Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Alue: Leppävaara

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset. Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.ﬁ ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

p. 050 569 0477

Kodin remontit ja uudisrakennukset, suuret ja pienet, alusta loppuun. Pitkäaikaisella kokemuksella ja ammattitaidolla. Huomioikaa kotivähennys. TipTop Rakennus Oy P. 045 634 7858 e-mail: esa.kokkonen@kolumbus.ﬁ

Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Koti-ikkunoiden pesua alk. 8 €/ikkuna, min.veloitus 50 €. ALBERTI CLEAN p. 512 2791. www.alberticlean.ﬁ

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.ﬁ p. 044 336 7633

¬ Vuokrata halutaan VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään! P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV,

¬ Ostetaan

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

Kaupunkiripari: Katarina Anne Louisa Baston, Richard Desmond Dunn, Nella Emilia Aurora Helminen, Niko Eemeli Jokikokko, Elisa Iida Maria Kaarakainen, Paula Siviä Kaipio, Sonja Josefina Kääriäinen, Miina Karoliina Elisabet Lehtinen, Jonna Julia Lönnberg, Henna Katriina Parkkinen, Minna Karoliina Ukkonen, Sara Johanna Uusimaa.

UUSI ILME KEITTIÖÖN

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.ﬁ

¬ Ostetaan huoneistoja

Marja Hynninen

gsm. 0400 997 116 Olet sen ansainnut. ✁ Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

(0,0821 `/puh + 0,119 `/min)

Konfirmoidut

Anjala: Joonas Akseli Asikainen, Tiina Maria Dahlgren, Anna Olga Maria Delis, Kyösti Eemeli Eskola, Sanni Maria Alexandra Fagerroth, Jesse Harri Jeremias Hellberg, Jesse Kristian Antero Hiltunen,Henri Pekka Holopainen, Jerry Peter Kankkonen, Niko Santeri Kauhanen, Mikaela Emilia Kauppi, Heini Katriina Knuutti, Leo Samuel Kokko, Hanna Katriina Kokkonen, Atte Kalervo Kotka, Risto Matti Koverola, Nea Viivi Emilia Laitala, Ruusu-Maria Katariina Lappalainen, Nikke Julius Lehtomaa, Nea Lotta Julia Mikkonen, Timo Kristian Mäki, Reetta Kristiina Nikulainen, Marleena Johanna Ouni, Janne Markus Pajarinen, Teemu Parkkonen, Jesse Kasperi Peurasaari, Tomi Rasmus Rekonen, Arttu Aleksi Joonatan Rytkönen, Noora Sara Emilia Räsälä, Joel Ari Mikael Seitti, Maria Anniina Smalin, Pinja Erika Syrjälä, Jenna Katariina Talsi, Sami Juhani Tapani, Nico Mikael Wainikainen, Joni Markus Valkeinen, Niko Juho Ilari Väisänen, Katariina Noora Jasmine Väkevä, Lars Alex Åhman.

¬ Ilmoitukset netissä

...........

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Katariina Harju, p. 020 754 2225 katariina.harju@kotimaa.fi Alue: Espoonlahti, Olari Merja Räty, p. 020 754 2346 merja.raty@kotimaa.fi Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen Toimitusharjoittelija Maija Kivelä, p. 020 754 2239 maija.kivela@kotimaa.fi

Toimittajat (Ulla Lötjönen, virkavapaalla)

Päätoimittaja Simo Repo, p. 8050 2349 simo.repo@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä

Maria Hakala, p. 020 754 2237 maria.hakala@kotimaa.fi

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.ﬁ

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari. Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964. Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myös rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.ﬁ, 0600 04004.

Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Paula Kaijanto, p. 020 754 2247 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Teksti-ilmoitusten tilavaraus julkaisupäivää edeltävän viikon tiistaina klo 16. Ilmoitushinnat Mv 1,50 e / pmm + alv 22 %, 4-väri 1,80 e / pmm + alv 22 % .

Nainen + 2 kilttiä kisua: hal. vuokr. huon. OK- tai rivitalosta hyvin yhteyks. Hgin kesk. p. 041 522 4814

Aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona kello 16.

Mikko Hormio, kustantaja. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. 8050 2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari, pj.,Leppävaara. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Jan Ahonen, Olari. Jorma Back, Espoonlahti. Antti Kujanpää, Tuomiokirkkoseurakunta. Anja-Maija Leppänen, Olari. Tuija Ora, vpj, Tuomiokirkkoseurakunta. Tiro Rohkimainen, Kauniainen. Simo Repo, julkaisija. Sari Savela, Tapiola.

Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2010 Painos 81 300 kpl 39. vuosikerta Jakelu Itella Oy

14 esse

8.7.2010

ELÄMÄNKAARI

Lehtikirkko

ELÄMÄNKAARI

❘

11.7.2010

7. sunnuntai helluntaista

Rakkaus – tie taivaaseen

Pyhän aihe on Rakkauden laki.

”Älä tee niin kuin minä teen, tee niin kuin

inä sanon.” – Juuri kun olen puhunut hyvistä m ja välttämättömistä yhteiselämän periaatteista, niin jo hetken kuluttua toisaalla toiminkin toisin. Sanojen ja tekojen välillä on joskus tuskallinen katkos.

Alttarilla on vihreä alttariliina ja kaksi kynttilää. Pyhän tekstit ovat Psalmi 28:1–2, 6–9 Kolmas Mooseksen kirja 19:1–4, 11–18 Kirje roomalaisille 12:16–21 Matteuksen evankeliumi 5:20–30

Rukous

Jumala, taivaallinen Isämme, sinulta saamme kaiken hyvän. Anna sen vaikuttaa tahtoomme ja tekoihimme. Opeta meitä ajattelemaan vähemmän sitä, miten muut kohtelevat meitä, ja enemmän sitä, miten itse toimimme. Auta meitä unohtamaan loukkaukset ja opeta sovittelemaan. Muistuta siitä, että kuulumme yhteen kaikkien ihmisten kanssa, koska olemme kaikki sinun luomiasi. Herra, tätä rukoilemme Jeesuksen Kristuksen tähden.

Meillä ihmisillä on monia yhteiselämän peri-

aatteita, joista yksi tärkeimmistä on suojella ja olla tuhoamatta elämää. ”Älä tapa” tunnetaan kaikkialla niin uskonnoissa kuin kulttuureissakin. Myös Jeesus tunnustautuu rauhan ja rakkauden opettajaksi, mutta samalla hän vaatii enemmän. Elämän tuhoamisesta pidättyminen ei riitä varmistamaan taivaspaikkaa. Jeesuksen vaatimuksen voi kiteyttää muo-

toon: ”Ei vasta, vaan jo”. Ei vasta hengen riistäminen, vaan jo vihasta nouseva ajatus ja ilkeämielisesti sanottu sana tekevät minusta syyllisen. Vähättelevällä, ylimielisellä käytöksellä tai selän kääntämisellä osaan kyllä murentaa toisen itsetuntoa ja sisäistä elämää – etenkin niissä lähimmissä ihmissuhteissani. Käskyt eivät ole sitä varten, että noudattamalla niitä elämäni näyttäisi hy-

vältä ja arvokkaalta. Sen sijaan käskyt kutsuvat pitämään huolta toisen ihmisen hyvinvoinnista. On kysymys rakkaudesta. Toisaalta niin käskyjen kuin arjen vaatimustenkin edessä huomaan itsessäni sellaista heikkoutta, josta joko en ole tiennyt tai en ole halunnutkaan tietää. Liiankin tutuiksi ovat tulleet puolestaan neuvottomuus, ahdistus ja rakkauden kaipuu.

On hyvä muistaa, että täydellisen elämän elänyt ei ole ensimmäisten joukossa

taivastiellä. Sen vuoksi kannattaa tarkistaa Vuorisaarnan alku. ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.” Kristinusko ei ole olemukseltaan moraalia vaan armoa. Jeesus Kristus tuo armon ja rakkauden sekä ajallista että iankaikkista elämää varten. Ja olennaista on, että Jumala rakastaa rajattomasti – ja aina ensin.

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain evankeliumitekstiin. Ossi Tervonen ossi.tervonen@evl.fi Kirjoittaja on Tapiolan seurakunnan seurakuntapastori. Hän asuu Tapiolassa.

Vihasta ja riidasta Jeesus sanoi: ”Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa.’ Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: ’Senkin hölmö’, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen. Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi. Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten. Teille on opetettu tämä käsky: ’Älä tee aviorikosta.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin.”

Evankeliumi Matteuksen mukaan 5:20–29

Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 8.7. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Khra Kari-Pekka Kinnunen, Vantaa. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Khra Pauli Niemelä, Kiiminki. PERJANTAI 9.7. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Tiedotussiht. Heli Karhumäki, Lapua. Uusinta klo 7.50. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Kappalainen Eija Murto, Kouvola. LAUANTAI 10.7. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Khra Timo Mäkirinta, Ortodoksinen kirkko, Jyväskylä. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä.

18.00 Ehtookellot. 18.01 Iltahartaus. Kouluttaja Anita Ahtiai nen, Helsinki. SUNNUNTAI 11.7. 09.55 Puumalan kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Jumalanpalvelus Puumalan kirkosta. Saarnaa khra Helena Castrén. 11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. 18.00 Herättäjäjuhlat Kiuruvedeltä. Juhlapuhe: Herättäjä-Yhdistyksen puheenjoht., opetusneuvos Kaisa Rönkä. Muut puhujat: past. Johanna Porkala, khra Risto Pentikäinen ja rov. Klaus Malmivaara. Nauhoitettu 10.7.2010. MAANANTAI 12.7. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Mauri Tervonen, Jyväskylä. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. Kuuntelijoiden toiveita. 18.50 Iltahartaus. Timo Komulainen ja Anneli Vartiainen lukevat päivän raamatuntekstit.

Olarin seurakuntapastori Juha Virta pitää iltahartauden keskiviikkona 14.7. klo 18.50. TIISTAI 13.7. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Kappalainen Markku Koistinen, Eno. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Past. Kaija Männistö, Vapaakirkko, Kauhajoki. KESKIVIIKKO 14.7. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Panu Pihkala, Kirkkonummi. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Past. Juha Virta, Espoo. TORSTAI 15.7. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Khra Kari-Pekka Kinnunen, Vantaa. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Past. Kristiina Hyppölä, Tampere.

TV-ohjelmaa TV1 LAUANTAI 10.7. 11.05 Pisara. Punaiset rukoushelmet kutsuvat heittäytymään rakkauden salaisuuteen. Teksti: Marika Palm. Uusinta 12.7. klo 15.50. SUNNUNTAI 11.7. 10.00 Rikottu rakkauden nimessä. Ohjaaja Tuomas Sallinen etsii menetettyä yhteyttä tyttäriinsä, jotka erään evankelisen seurakunnan julistustyö kuljetti Yhdysvaltoihin lähes 20 vuotta sitten. TV2 TIISTAI 13.7. 18.00 Satuhäät. Petra Rouhiainen ja Joonas Uuspelto ovat poikkeuksellinen hääpari. Kristillisille arvoille elämänsä perustanut pari ei har-

rasta esiaviollista seksiä ja muuttaa yhteen vasta häiden jälkeen. SUOMI TV SUNNUNTAI 11.7. 10.00 Aarrearkku, lapsille. 10.30 Ermot, lapsille. 12.00 Sunnuntaikatsaus. Ohjelma kuvaa kirkollisen kentän ilmiöitä ekumeenisesti sekä seuraa ajankohtaisia yhteiskunnallisia uutisaiheita. Uusinta klo 15.30.

Muut kanavat TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat. Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei. fi > Ohjelmat.

Hartaat sävelet Kuuntelijoiden toiveita lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin kello 18.3018.50.Toiveita voi lähettää osoitteeseen Hartaat sävelet, PL 14, 00024 Yleisradio tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat sävelet.Ohjelman toimittaa Kirkon tiedotuskeskus.

ikkunapaikka

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu: Neela Matilda Hämäläinen, Veikka Oliver Kilpeläinen, Heidi Johanna Koivu, Teemu Tapio Kuivila, Ertu Johannes Eemil Meskanen, Uni Annika Neva, Elias Tiitus Salmela, Venny Helmi Matilda Suominen, Jenny Mari Linnea Tukonen, Saimi Andrea Wohlfahrtstätter, Max Oliver Anton Blumenthal, Alvar Carolus Bremer, Niko Jesse Fonsell, Aino Elina Hakonen, Väinö Viljami Hakonen, Netta Olivia Helenius, Ronja Elsa ALviina Hult, Eemeli Ilari Laitinen, Jessie Charlotte Morbin, Evi Amanda Paulamäki, Siiri Susanna Perälahti, Sandra Emilia Pootsmann, Mona Arla Orvokki Reijonen, Sofia Matlena Stenlund, Viljami Ilmari Waltari, Elias Mikael Vartiainen, Eeli Alexander Westerlund, Siiri Anni Kristiina Virtanen.

Hautaan siunattu: Dejan Taneli Tasic 37 v.

Hautaan siunattu: . Yrjö Tapani Tienhaara 91 v, Veikko Kosti Pellervo Bergman 88 v, Tarmo Olavi Salo 77 v, Irja Elina Andersin 68 v, Aila Marita Hirmasto 62 v, Timo Viljo Aulis Nakkula 59 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Peppi Maija Emilia Hertz, Frida Katariina Honkimäki, Nea Susanne Inhala, Tapio Iivari Kaleva Jallinoja, Jim Emil Ilmari Jäntti, Tuulia Aino Edit Kärkkäinen, Anton Oliver Lappalainen, Joel-Matias Outinen, Joona Ilmari Peippo, Veeti Oliver Pippuri, Ruben Onni Alvar Poulter, Suvi Elina Aurora Puistosalo, Niilo Antero Rautelin, Niklas Onni Olavi Tuomi, Unna Emilia Minerva Turtiainen, Kim Johan Axel Töyrylä, Maija Sofia Valkeapää, Peppi Maria Voutilainen, Niilo Joakim Dikert, Siiri Rosa Maria Eronen, Toivo Albert Hämäläinen, Arttu Oliver Kurlin, Iina Janina Lievonen, Stella Lisette Lindström, Ella Eleonora, Aleksandra Mattila, Ella Olivia Ojanaho, Maija Aamu Elina Rajala, Ville Johan Samuel Stenborg, Helena Anna Sofia Tahvanainen, Lauri Ilari Toppi, Toivo Lauri Matias Tuominen. Avioliittoon aikovat: Anu Maaria Auvinen ja Antti Juhani Eronen, Leena Kaarina Brandt ja Jarmo Sakari Viitamäki, Anne Maria Gustafsson ja Tapani Pekka Neuvonen, Netta Ilona Riikonen ja Teemu Petteri Virtanen, Maria Kristiina Pohja ja Sampsa Mikko Sakari Saarinen, Hanna Maria Terho ja Mika Erkki Matias Iso-Pietilä. Hautaan siunattu: Onerva Heusala 80 v, Sirkka Sanelma Suonpää 79 v, Arvo Seppo Juhani Saanikari 69 v, Heikki Tuomas Salo 60 v, Markku Lötjönen 59 v, Raimo Elja Aslak Kuorikoski 85 v, Kauko Kalervo Tamminen 77 v, Riitta Irmeli Hentula 64 v, Toivo Johannes Kukko 64 v, Mauri Armas Täckenström 64 v.

8.7.2010

❘

esse

15 Rodeo

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

Avioliittoon aikovat: Tuovi Sisko Aulikki Autio ja Timo Sakari Pohjola, Riina Marika Leimola ja Heikki Ossian Hänninen, Kati Karoliina Gustafsson ja Petri Tapio Artiola, Jonna Kristiina Närvänen ja Markku Petteri Ylinen, Heidi Johanna Ledentsa ja Jani Juhani Lösönen, Merja Sisko Turunen ja Heikki Eero Johannes Krogerus, Johanna Christina Sallinen ja Jari Tapani Taipale, Jenni Piritta Petronella Sandström ja Atte Petteri Huhtala, Jenni Johanna Tiainen ja CarlMikael Heikel, Anna-Maria Tuulikki Pitkänen ja Viktor Kukkonen, Kirsi Kaarina Tuovinen ja Hannu Mauno Juhani Murto, Siru Soili Helle Rantanen ja Kim Niklas Kalpio.

esse.toimitus@kotimaa.fi

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Maya Asena Kaartinen, Ria Elle Melina Toivonen, Maisa Alma Kivelä, Topias Petri Kanto, Samu Oskari Pulkki, Aapo Akseli Helle, Iida Emilia Ruusunen, Eero Aukusti Ilonen, Rosa Martta Kanerva Kauhanen, Harry Anton Kanala, Elina Sofia Lehtonen, Ville Matias Martti Nieminen, Inka Annika Helander, Ida Adele Matilda Wigelius, Melissa Anja Elina Ukonmaanaho. Avioliittoon aikovat: Jarmo Johannes Hono ja Hanne Maarit Kämäräinen, Timo Markus Nuutinen ja Sanna Karoliina Lamminpää. Hautaan siunattu: Kati Maria Tulonen 36 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu: Aamu Aurora Heino, Aarni Viljami Kovanen, Ahti Matias Rantala, Eevi Anniina Tuominen, Elias Pyry Artturi Lindberg, Iida Alexandra Tolonen, Osmo Elmer Mikkonen, Vilma Katri Emilia Vainio, Aada Helmi Hautala, Aada Hertta Katariina Kaitila, Aava Sofia Hallanoro, Cecilia Amanda Antikainen, Ennika Leea Helena Uljas, Ida Sofia Vaahterlinna, Joel Benjamin Wendt, Leevi Elias Lehtoviita, Lukas Otto Liskola, Martta Arja Elisa Ojanen, Mirella Ada Mirjam Laurila, Saima Ellen Salaspuro, Venla Olivia Heikkinen. Avioliittoon aikovat: Heini Johanna Vainio ja Jorma Kristian Sarell, Anne Maria Piik ja Sami Olavi Savero, Sari Susanna Kaukonen ja Jyry Jussi Talonen, Anna Emilia Selinheimo ja Mikko Juhani Nordlund, Maarit Katariina Porala ja Olli-Matti Wahlström, IdaSofia Wilhelmiina Koljonen ja Juha Antero Paavilainen, Heini Maria Hautala ja Henrik Pekka Andersson. Hautaan siunattu: Esko Antero Aro 75 v, Tuulikki Tellervo Kario 69 v, Rauni Marketta Kärkkäinen 65 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu: Linne Edla Olive Peltonen, Selma Vellamo Wiik, Lilja Peppi Josefiina Luopa, Tino Olavi Koivula, Pihla Kaisla Olivia Piskonen, Emilia Ida Alexandra Luukkonen, Elsa Josefiina Pakarinen, Sara Aurora Pinto Seppä, Leevi Oskari Sarasti. Avioliittoon aikovat: Virpi Inkeri Hakuli ja JariPekka Hiltunen, Anna Veronica Marie Rikkilä ja Mikko Petteri Surakka, Henna Maria Sipola ja Pekka Lauri Leskinen, Maria Suvi Päivikki Jordan ja Antti Juhani Lammi, Jasmin Johanna Danilotschkin ja Jarkko Antero Immonen. Hautaan siunattu: Ellen Esteri Sorsa 94 v, Toini Katri Hirvonen 87 v, Maire Onerva Uusivirta 86 v, Vuokko Oili Aaku 84 v, Erkki Juhani Noronen 64 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu: . William Martti Ensio Kortelainen, Ava Karin Lilian Lundell, Filip Kaspian Erik Öhman, Frida Olivia Blomberg, Freja Margareta Diehl, Rasmus Valentin Laitinen, Tilda Maria Margaretha Westerlund, Axel Robert Rosqvist. Hautaan siunattu: Ann-Louise Rökman 96 v, Runa Judit Takolander 95 år.

Konfirmoitujen nimet ovat seurakuntien rivi-ilmoituksissa kunkin seurakunnan osiossa.

Kiitos naurusta On niitä hetkiä, jolloin elämä sellaisena

kun sen tunnemme, tutisee ja tärisee, kun jotain menee rikki. On niitä hetkiä, jotka tekevät syviä lommoja sisimpään ja hiusmurtumia pitkin sielua. Usein paras väline paikkaus- ja korjaustöihin on nauru. Kaikista ihmiselle annetuista lahjoista olen kiitollisin huumorista. Tietenkin nauru on parasta silloin, kun kaikki on hyvin. Tarpeellisinta nauru on kuitenkin niinä epätoivoisina aikoina, jolloin maailma näyttää kaikista synkimmältä. On hetkiä, jolloin järjissään pysyminen on yhdestä naurusta kiinni. Muutama kuukausi sitten järjestelin

oman äitini hautajaisia. Viimeistään silloin ymmärsin, kuinka arvokasta on nauramisen taito. Verenperintönä saatu musta huumorintaju kantoi minua ja siskoani silloin, kun korventava suru ja ikävä olivat suurimmillaan. Emme ajatelleet, että olisi epäsopivaa purskahtaa nauruun äidin kuolinilmoitusta laatiessa. Päinvastoin, se teki kunniaa huumorintajuisen äitimme muistolle. Pimeänä hetkenä nauru oli lämpöä ja kirkkautta antava lyhty. Nauru muistuttaa siitä, että elämä jatkuu, maailma on vielä olemassa ja on oikeastaan edelleen ihan mukiinmenevä paikka. Aidon naurun korjaavan vaikutuksen voi

tuntea koko kropassa. Se alkaa jostain solisluiden takaa. Toinen puoli naurusta etenee pikavauhtia ylöspäin: osa naurusta jää pää-

koppaan tutisemaan, osa pärskähtää ulos suusta ja mitä luultavimmin tarttuu muihin läsnäolijoihin. Toinen puolisko taasen venyy kohti mahaa ja kylkiä, kiemurtelee jossain siellä sisälmyksissä, saattaa kiitää varpaisiin asti. Se kietoutuu kohti selkärankaa ja on kuin luja ja hellä rutistus, joka silottaa pieniä haavoja ja hoivaa kolhuja. Naurun aikana ei voi ajatella muuta: se on aalto, joka ainakin hetkellisesti peittää ikävät karikot näkyvistä. Joten kiitos naurusta, kiitos huumoris-

ta. Kiitos siitä, että meillä on jo syntyjään eheyttävä ase surullisia tunnelmia karkottamaan. Kiitos, että saamme ottaa välillä vakavankin kevyemmin. Kiitos, että elämä on kurjimmillaankin välillä niin käsittämättömän h upsu ja hulvaton. Maria Hakala maria.hakala@kotimaa.fi

Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo, s-posti: esse.toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

16 esse

❘

8.7.2010

Johanna Tervosen työ lähettinä alkoi kirsikan kukkien alla Länsi-Japanissa, Honshun saarella.

Suvelasta Japaniin Sateisena päivänä 2001 Johanna Tervonen kohtasi vanhan naisen rautatieasemalla Japanissa. Hänen sanansa jäivät askarruttamaan ja veivät nuoren opettajan lopulta tänä keväänä lähetystyöhön Japaniin. Teksti Hanna Tukiainen Kuva Tomie Iwak

ohanna Tervosen, 30, elämä Japanin-lähettinä alkoi maaliskuun 15. päivänä Helsinki- Vantaan lentokentältä. Vain muutamaa päivää aikaisemmin Tervonen oli ahtanut huonekalunsa häkkikellariin, hyvästellyt lähipiirinsä, hakenut toiset maisterin paperinsa yliopistolta ja pakannut matkalaukkunsa. Luokanopettaja valmistui vielä lähdön hetkillä filosofian maisteriksi opiskeltuaan Itä-Aasian tutkimusta. Sen jälkeen hän suuntasi neljäksi vuodeksi lähetystyöhön maapallon toiselle reunalle. ”Lähden, koska voin lähteä. Mun tehtävä on lähteä Japaniin.” Kiinnostus Japania kohtaan heräsi jo kymmenkunta vuotta sitten, kun Tervonen työskenteli vapaaehtoisena Japanin suomalaisella koululla Otsussa, Kioton lähellä, sekä myöhemmin vaihto-opiskelijana Kandan yliopistossa Chiban kaupungissa.

Lähetystyö taas on kiinnostanut nuoresta asti. Tervonen on vuosia rukoillut ja toivonut löytävänsä oman paikkansa lähetystyössä – mieluiten Japanissa. Jyväskylästä kotoisin oleva Tervonen on nykyään Espoon tuomikirkkoseurakunnan jäsen. Koti on Suvelassa. Juhannuksen alla hän teki vielä pikavisiitin Kauniaisiin. Lähetyspäivillä Raamattuopistolla 19.6. piispa Mikko Heikka siunasi hänet ja seitsemän muuta Kylväjän uutta lähettiä tehtäviinsä.

Japani on mysteeri Japanilainen kulttuuri on sekoitus vanhoja perinteitä, uskontoja, taikauskoa, henkimaailmaa, hengellisyyttä ja huipputeknologiaa. ”Ei ole harvinaista, että kova bisnesmies käy ruokatunnilla shinto-pyhäkössä rukoilemassa”, Johanna kertoo. Suurin osa japanilaisista on sekä buddhalaisia että shintolaisia. Myös uususkonnot ovat laajalle levinneitä. Monet harjoittavat uskontoja yhdistellenkin. Kristittyjä on alle prosentti väestöstä. ”En käännytä ketään, mutta aion kertoa Jeesuksesta ja iankaikkisen elämän toivosta. Se on lähtöni motiivi.” ”Lähetystyön tulokset Japanissa ovat lähes mitättömiä, vaikka kristillistä lähetystyötä on teh-

ty jo 1800-luvun lopusta lähtien. Minulla ei ole kuitenkaan toivoton olo. Lähetyskäsky koskee myös Japania. Jos yksikin uskoo evankeliumin syntien anteeksiantamisesta, työni ei ole turhaa”, Johanna kertoo luottavaisesti.

Materialistinen stressiyhteiskunta Japanissa vallitsee materialistinen, ankara kulttuuri. Suurin jumala on raha. Ihmiset ovat usein hyvin stressaantuneita. Tavallinen vuosiloma on noin viikon mittainen, Tervonen luettelee. ”Päiväkoteihin on pääsykokeita ja yläkoululaiset käyvät koulupäivän jälkeen preppauskursseilla lukiota varten. Maassa on paljon masentuneita nuoria, ja itsemurha tilastot ovat korkeita.” Japanissa ei ole Tervosen mukaan panostettu juurikaan mielenterveyspalveluihin tai erityisopetukseen. Heikoimmat jäävät jalkoihin. 2000-luvun ilmiö on nuorten miesten keskuudessa levinnyt eristyneisyys. Nämä nuorukaiset sulkeutuvat jopa vuosiksi kotiinsa eivätkä käy koulua. Heistä käytetään nimitystä hikikomori. ”Vaikka japanilaisilla on monessa mielessä kaikkea, tärkein puuttuu. Toiveeni on, että saan olla rinnallakulkijana ja kertoa kristillisestä toivosta ja syntien sovituksesta.”

Kieli on jo tuttua Japanilaisten kanssa ystävystyminen on Tervosen ensisijainen tavoite. Vaikeimmaksi haasteeksi hän arvioi japanilaisten sulkeutuneisuuden. Voi kestää vuosia, että saa osakseen heidän luottamuksensa. Tärkeintä on henkilökohtainen kohtaaminen. Olisi tärkeää, että paikallisseurakunnan aktiiviset jäsenetkin uskaltaisivat kertoa uskostaan muille. Tervonen pistää toivonsa myös lapsiin. Hän on todennut, että kristillisen uskon aikuisina sisäistäneet japanilaiset ovat usein lapsena käyneet pyhäkouluissa tai kristillisissä päiväkodeissa. ”Vaikeina aikoina lapsuuden usko muistuu taas mieleen.” Luterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän lähetiksi lähtenyt Tervonen kaavailee toimivansa suomen ja englannin kielen opettajana seurakunnassa sekä raamattupiirien ja pyhäkoulujen vetäjänä. Yleensä ensimmäiset pari vuotta opiskellaan kieltä ja osallistutaan seurakunnan toimintaan. Myös työskentely opiskelijoiden parissa kiinnostaa. Suomalaiset lähetystyöntekijät tekevät työtä paikallisseurakunnissa yhdessä japanilaisten kanssa. Työkenttä sijaitsee Länsi-Japanissa, Honshun saarella. Tervosella on takanaan jo vuosia japanin kielen opintoja sekä

Japani ja Kylväjä Japani on vain hieman Suomea suurempi, mutta asukasluvultaan jättimäinen 127 miljoonan ihmisen valtio. Se koostuu yli 3 000 saaresta. Noin 84 prosenttia japanilaisista on sekä buddhalaisia että shintolaisia. Kristinusko sallittiin Japanissa 1800-luvulla. Nykyään noin 0,7 prosenttia väestöstä on kristittyjä. Kirkon lähetysjärjestönä Kylväjä toimii luterilaisen tunnustuksen pohjalla. Järjestöllä on lähes 50 lähetystyöntekijää. Toiminta rahoitetaan pääosin yksityisten tukijoiden lahjoituksilla. www.flom.fi

Itä-Aasian tutkimuksen ja luokanopettajan opinnot, joten tyhjältä pöydältä lähetti ei nelivuotista työ rupeamaansa aloita. ”Hulluuttahan se on tavallaan lähteä, mutta Raamatussa luvataan, että sana ei tyhjänä palaa.” http://maailmanmatkaaja.blogspot.com