Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.
esse
❘
Espoon seurakuntasanomat
❘
Perustettu 1972
❘
www.esse.fi
❘
Tuomiokirkko
11.2.2010
säilymisestä yhdistää suomalaisia maalla ja kaupungeissa. Tilanne alkaa olla vakava. Talouden näkymät ovat hiukan parantuneet, mutta huoltosuhteen heikkeneminen – yhä pienempi osa väestöstä on työelämässä – sekä äkkiä kasvanut nuorisotyöttömyys ovat vakavia hyvinvoinnin uhkatekijöitä uudella vuosikymmenellä. Miten tästä selvitään? Helsingin yliopiston Suomen historian profes-
sori Juha Siltala käytti otsikkoon liittyvän tärkeän puheenvuoron viime viikolla Hämeenlinnassa kirkon johtamisfoorumissa. Siltalan mielestä suomalaisilla on haastavan tilanteeseen sopeutumisessa kolme erilaista tulevaisuuden vaihtoehtoa, kolme eri polkua. Niistä pitäisi valita. Ensimmäinen vaihtoehto, ”yhteen hiileen pu-
haltaminen”, korostaa jokaisen suomalaisen yhteisvastuullisuutta. Tällöin yhteiskunnan sisäistä vastakkainasettelua pitäisi voida vähentää ja yhteen hiileen puhaltamisen talkoohenkeä eri keinoin nostattaa ja kanavoida rakentavasti. Samalla pitäisi päästä yksimielisyyteen elämäntapaan ja kulutukseen liittyvistä päämääristä. Toinen polku, ”tingitään elintasosta”, lähtee sii-
tä, että kaikki suomalaiset suostuvat tinkimään merkittävästi ja pitkäksi aikaa nykyisestä elintasostaan. Välistävetäjiä ei suvaita, vaan kaik-
ki tinkivät. Myös elinympäristöön liittyvät ratkaisut olisi saatava kestävälle pohjalle ja energiapuolella öljyvetoisuudesta pitäisi päästä nopeasti eroon. Kolmas vaihtoehto, ”kaikkien sota kaikkia
vastaan”, merkitsisi vastakkainasettelun ja pienien avainryhmien ryhmäetujen raakaa jyräämistä heikompien kustannuksella. Vaihtoehto merkitsisi vihanpidon ja viholliskuvien lisääntymistä sekä kovan ja röyhkeän oman edun ja ryhmäedun tavoittelua yhteiskuntarauhan kustannuksella. Kristillisen ihmiskäsityksen kannalta Siltalan
kolmas skenaario on vaihtoehdoista vastenmielisin ja kavahdettavin. Siksi sen toteutumista pitäisi yrittää kaikin tavoin välttää. Nyt tarvitaan laaja-alaista yhteisvastuun henkeä, sitoutumista yhteiseen hyvään, ryhmäeduista tinkimistä ja kestävän kehityksen mukaisia kulutusratkaisuja. Olisi toivottavaa, että tulevaisuutemme yhteis-
kunnallinen linja löytyy ensimmäisen ja toisen mallin parhaista puolista. Se edellyttää, että lähdemme katsomosta kentälle ja alamme toimia määrätietoisesti yhtenä joukkueena. Antti Kujanpää Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra tuomiorovasti antti.kujanpaa@evl.fi
❘
Leppävaara
❘
Olari
❘
Tapiola
Heikki Sorvari Kirjoittaja on Espoon seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja ja kirkolliskokousedustaja Espoosta.
Luottamustehtäviin motivointi ja ehdokkaiden saaminen seurakuntavaaleissa on totista puuhaa. Sitä saattavat häiritä viimeai-
Kauniainen
. 5
Elokuva on vain fiktiota. Tarinat eivät liene vailla historiallista pohjaa. Tiettävästi kaksintaistelut – miehisenä tapana välien selvittelyissä – eivät olleet harvinaisia menneinä vuosisatoina eri kulttuureissa. Mutta onko siinä järkeä, että mies joutuessaan loukatuksi haastaa loukkaajan kaksintaisteluun? Sehän merkitsee, että jompikumpi kuolee. Voiko mikään solvaus olla niin paha, että on pakko tappaa solvaaja? Eikö elämä ole äärettömän paljon kalliimpi kuin sosiaalinen häpeä? Eikö tappaminen ”kunnian” tähden ole suhteetonta? – Sitä paitsi tappaminen on rikos. Mikä sitten on tuo ”miehen kunnia”? Jos loukattu ei haasta loukkaajaa kaksintaisteluun, menettääkö hän kunniansa ja joutuu häpeään? Ilmeisesti. Kunnian täytyy olla jotakin äärimmäisen tärkeätä, koska ilman sitä ei voi elää. Onko kunnia todella tärkeämpi kuin elämä? Entä, jos solvaaja saakin loukatun tapetuksi? Mitä loukattu kuolleena tekee kunnialla?
Kaksintaistelun motiivina eivät ole vain kahden yksittäi-
Valitettavasti meidänkin aikanamme näyttää olevan sellai-
sia kunniakäsityksiä, jotka ovat niin kieroutuneita, vastoin yleistä oikeustajua ja ehdottomia, että niiden loukkaaminen johtaa räikeään väkivaltaan, jopa siihen, että isä murhaa oman lapsensa. Kaksintaisteluun haastajan olisi hyödyllistä muistaa van-
ha sanonta: ”Sic transit gloria mundi” (Niin katoaa mainen kunnia). Heikki Teittinen Kirjoittaja on toimitusjohtaja, joka asuu Soukassa. heikki.teittinen@orton.fi
kaiset hallinto-oikeuden päätökset, joilla asetetaan seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen päätökset kyseenalaisiksi.
Kun tuomiokapituli punnitsee virkaan hakijat ja tarkistaa kelpoisuuden, pitäisi seurakunnalle jäädä oikeus valita näistä itselleen paras kappalainen tai kanttori seurakunnallisista ja hengellisistä lähtökohdista. Neuvostot ja valtuustot haastattelevat hakijat, punnitsevat heidän kykynsä ja valitsevat hakijoista kyseiseen tehtävään sopivan henkilön. Silloin, kun valintaprosessi on asiallisesti hoidettu, pitäisi hakijoi-
denkin siihen tyytyä.
Näin eivät asiat kuitenkaan aina suju. Hakijoista joku voi tehdä valituksen hallinto-oikeuteen. Valitus pysäyttää viran täyttöprosessin vuodeksi, jopa pidemmäksikin aikaa. Hallinto-oikeuden katsantokanta ei ole kovin teologinen tai seurakunnallinen. Se on maallinen instanssi, joka tutkii henkilöiden ansioluettelon pituutta ja virkaikää ja päättää niiden perusteella, onko valituksen tehnyt henkilö tullut syrjityksi. Mitä valtaa on seurakuntaan vali-
Markku Mattila
Vuodesta 1967 käytössä olleet urut soivat Espoon tuomiokirkossa laskiaissunnuntaina viimeistä kertaa, ensin messussa ja illalla konsertissa.
On varhainen aamu. Kaksi mies-
tä seisoo vakavin ilmein vastakkain pistooli kädessään. Pian kuuluu laukaus ja toinen mies rojahtaa kuolleena maahan. Toinen puhaltaa pistoolin piipun päästä ruudin savun sivuun ja poistuu ylpeänä paikalta: hän sai hyvityksen kärsimästään loukkauksesta. Tällainen episodi on tuttu vanhoista seikkailufilmeistä.
11.2.2010
❘
esse
3
Tuomiokirkossa pannaan pillit pussiin
Kolumni
Kuka valitsee kappalaiset, kanttorit ja kirkkoherran? Syksyn seurakuntavaalien valmistelut ovat hyvässä vauhdissa, ja ehdokkaiden rekrytointi käynnistyy. Motivointina pitäisi olla muun muassa seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen oikeus ja velvollisuus valita seurakunnan kappalaiset ja kanttorit. Kirkolliskokouksen käsittelyssä on lisäksi ehdotus, jonka mukaan seurakunnan luottamushenkilöt valitsisivat jatkossa myös kirkkoherran eli kansanvaali poistuisi.
❘
sen taistelijan omat asenteet, vaan koko heidän yhteisönsä kunniakäsitykset. Jos loukkausta ei hyvitetä, yhteisössä koetaan, että koko yhteisön kunnia ja maine menetetään. Kyseessä on perheen ja suvun kunnia. Se on olennainen osa yhteisön identiteetistä, kulttuurista ja perinteistä. Kunnia on kollektiivinen, monitasoinen yhteisön ”itsetunto”.
”Nyt tarvitaan laajaalaista yhteisvastuun henkeä, sitoutumista yhteiseen hyvään, ryhmäeduista tinkimistä ja kestävän kehityksen mukaisia kulutusratkaisuja.”
P u h e e n v u o r o
Espoonlahti
Miehen kunnia
Selviytymisen vaihtoehdot Huoli hyvinvoinnin jatkumisesta ja palvelujen
❘
tuilla luottamushenkilöillä, jos selkeällä enemmistöllä, paikallisella asiantuntemuksella ja seurakunnan parasta ajatellen on tehty valinta, jonka hallinto-oikeus tyrmää. Onko kirkkomme antanut vallan julkisoikeudelle? Valitusoikeushan täytyy aina olla, mutta nykykäytännöllä rajoitetaan kirkon itsemääräämisoikeutta. Valitusoikeudestakin voidaan tehdä vain sukupuolikysymys ja tulevaisuudessa vaikkapa seksuaalinen suuntautumiskysymys? Kirkolliskokousesityksen mukaisesti saattaa näin kirkkoherran valintakin tulla hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Teksti Merja Räty
E
spoon tuomiokirkossa aloitetaan peruskorjaus 15.2. Samassa rytinässä vanhat urut puretaan ja pakataan matkaa varten. Espoon tuomiokirkon urut päätyvät Ouluun, missä ne jatkavat elämäänsä Oulun rauhanyhdistyksen toimitilassa. Ken halajaa kuulla vielä sen viimeisen kerran vanhoja urkuja Espoossa, laittautuu kirkkoon sunnuntaina 14.2. kello 19. Silloin alkaa UrkuPurku-konsertti, jossa soittajina on kanttoreita jokaisesta Espoon seurakunnasta. ”Aikataulu oli aika tiukka, joten on hieno juttu, että saamme jokaisesta kuudesta seurakunnasta kanttorin soittamaan konsertissa”, sanoo Espoon tuomiokirkon kanttori Petri Koivusalo. Konsertin jälkeen Tuomiokirkossa on edessä melko pitkä uruton aika. ”Kun välivaiheen kärsii, niin keväällä 2012 meillä on kirkossa soitin, joka kestää sata vuotta. Ja varaosia saa niin kauan kuin tässä maassa osataan työstää puuta ja metallia”, sanoo Koivusalo.
Kanttori Petri Koivusalo kirjaimellisesti uruissa. Markku Mattila
Päivö Somerma
Urut vaihtoon
Alun perin suunnitelmissa ei ollut uusien urkujen hankinta. ”Urkujen uudesta peruskorjauksesta alettiin puhua viitisen vuotta sitten. Asiasta teetettiin perusteellinen peruskorjaussuunnitelma, joka kertoi karua kieltä: jotta vanhoista uruista saisi tyydyttävät, niihin pitäisi tehdä todella iso remontti. Niitä ei voinut korjata vain vähän, sillä uruissa kaikki liittyy kaikkeen. Peruskorjaus olisi tarkoittanut melkoista uudisrakentamista”, kertoo Koivusalo. Peruskorjauksen hinta-
Urkujen julkisivu kätkee sisäänsä pillin jos toisenkin.
arvio oli 470 000 euroa. Uusien urkujen hinta jää alle 800 000 euron. ”Peruskorjaus olisi maksanut lähes kaksi kolmannesta
uusien hinnasta, mutta auttanut urkuja eteenpäin vain ehkä parikymmentä vuotta. Aina vanhan korjaaminen ei ole edullisin vaihtoehto.”
Mika (takana) ja Petri Koivusalo keskittyvät äänitystyöhön.
Mitä saa 800 000 eurolla? Petri Koivusalo on urkujen hankintapäätökseen enemmän kuin tyytyväinen.
”Tämä on kestävä ratkaisu. Nyt tänne saadaan Tuomiokirkon arvoinen soitin ja samalla päästään kaikista niistä vioista, joita kirkon
tä levy on dokumentti tilasta ja että se kuulostaa mahdollisimman hyvältä. Konsertissa ylimääräiset hälyäänet tai pienet virheet eivät niin haittaa, mutta levyssä ne haittaavat: konsertti on ainutkertainen, levyä voidaan kuunnella uudestaan ja uudestaan.” Aluksi tarkoituksena oli vain dokumentoida kirkon urkujen ääni ja sointi.
”Kun oli äänitetty kaikki, vasta sitten ajateltiin, että tehdään levy”, kertoo Petri Koivusalo. ”Levyllä on musiikkia, jota olen soittanut jumalanpalveluksissa, häissä ja hautajaisissa. Levyn nimi on ytimekkäästi Espoon tuomiokirkon urut 1967–2010.” Äänittämisen ja editoinnin lisäksi Mika Koivusalo on myös levyn tuottaja.
vanhoissa uruissa on. Toki näitä urkuja soittavat kanttorit ovat oppineet vippaskonstit, joiden avulla urkujen kanssa pärjää, mutta onhan se ihan eri asia soittaa, jos niitä vippaskonsteja ei tarvita. ” Mitään ökyurkuja ei kirkkoon olla rakentamassa. ”Tänne tulee senkokoiset urut kuin tällaiseen tilaan on järkevää rakentaa. Uudet urut rakennetaan kuitenkin väljemmin kuin vanhat, joten urkuparven tuennat täytyy uusia. Se tehdään peruskorjauksen yhteydessä, ja sen vuoksi urut pitää purkaa pois jo nyt, kun remontti alkaa.” Koivusalo kertoo, että uudet urut täyttävät leveydeltään koko parven. Urut rakennetaan kuitenkin hieman nykyistä taaemmas, joten kuorolle jää enemmän tilaa. Urut on tilattu espoolaiselta Urkurakentamo Veikko Virtaselta.
Hyvät urut ovat veisaajan ilo Koivusalo korostaa urkujen merkitystä seurakuntalaisten yhteislaulun siivittäjänä jumalanpalveluksissa ja toimituksissa. ”Uusien urkujen sointi on nykyisiä urkuja syvempi ja leveämpi, se on vähän kuin hyväsoundisen mieskuoron sointi. Leveäsointisuus tukee hyvin yhteislaulua ja saa sen kuulostamaankin paremmalta.” Toiminnallisesti vanhat ja uudet urut soivat aivan eri sarjassa. ”Ero on sama kuin ihan kivalla amatööriorkesterilla ja Tapiola Sinfonietalla.” Uusien urkujen säestyksellä Tuomiokirkossa päästäneen veisaamaan vappuna 2012. ”Urkujen rakentamisprosessi on pitkä. Viimeinenkin vaihe, jossa sointi muokataan tilaan sopivaksi, vie varmaan kahdesta kolmeen kuukautta”, arvelee Koivusalo Kun sadaksi vuodeksi tehdään, ei kannata hosua.
Sointi talteen levylle Joskus kesällä kanttori Petri Koivusalo havahtui siihen, että Espoon tuomiokirkon urkujen sointiominaisuuksia ei ole koskaan dokumentoitu. ”Se alkoi vaivata. Nämä nykyiset urut ovat kuitenkin iso osa kirkon viime vuosikymmenien historiaa.” Koivusalo puhui harmistaan äänittäjäveljelleen Mika Koivusalolle, joka oli sitä
mieltä, että kyllä jotain pitää purkkiin saada. ”Olen äänittänyt urkulevyjä sadan levyn verran. Urut ovat olleet aina lempisoittimeni, ne kolahtivat jo hyvin nuorena”, kertoo Mika Koivusalo. Veljekset äänittivät kirkossa illan ja yön silloin, toisen tällöin. ”Monista tuntuu eksoottiselta, että äänitystä teh-
dään yöllä. Se on käytännön kysymys. Espoon tuomiokirkko on hyvin varattu, ja sitä paitsi äänitys vaati sen, että ulkonakaan ei ole melua. Eikä äänitystä tehdessä mietitä sitä, että kello on paljon ja pitäisi lopettaa”, naurahtaa Koivusalo. Mika Koivusalo kertoo, että äänitys on illuusion luomista. ”Haluan äänittää niin, et-
”Kai sitä tämmöistä tekee, kun äänitysten teko on verissä”, tuumii Koivusalo. Tällaisia projekteja tavataan kutsua kulttuuriteoiksi. Levyä voi ostaa tuoreeltaan UrkuPurku-konsertin yhteydessä. Hinta on 20 euroa.
❘
11.2.2010
Uutiset
LUKIJOILTA
esse.toimitus@kotimaa.fi
Vapaaehtoistyön merkitys korostuu seurakunnissa
Lyhyesti Yhteisvastuu kuuluu ihmisyyteen ”Suomessa elää tällä hetkellä köyhyydessä yli 150 000 lasta. Tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet ja lapsiperheiden tuet ovat jääneet jälkeen muusta tulokehityksestä. Lapsiköyhyys on kolminkertaistunut 90-luvulta lähtien”, totesi tasavallan presidentti Tarja Halonen avatessaan sunnuntaina 61. Yhteisvastuukeräyksen. Hän toivoi kansalaisten osallistuvan keräyksen aktiivisesti, avun merkitykseen luottaen. Yhteisvastuukeräys auttaa köyhiä lapsiperheitä Suomessa ja Haitissa. Marttaliitto ja Marthaförbundet käynnistävät kotimaan keräysvaroilla yhteistyöhankkeita, joilla parannetaan ruokakurssien ja kotikäyntien avulla vaikeimmassa asemassa olevien lapsiperheiden arkea. ”Köyhyys merkitsee riskiä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Se on inhimillisesti väärin ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Hyvinvointiyhteiskuntakin kasvaa lähimmäisvastuun ja solidaarisuuden ilmapiirissä. Tässä osallisuuden yhteiskunnassa me tarvitsemme toinen toisiamme. Itsekkyyttä ja piittaamattomuutta ei saa päästää sitä rappeuttamaan. Elävä yhteiskunta antaa tilaa lähimmäisyydelle ja kannustaa siihen. Yhteisvastuu kuuluu ihmisyyteen. Yhteisvastuukeräyksen suojelijana tahdon kiittää teitä kaikkia vapaaehtoisia kerääjiä ja lahjoittajia, jotka olette mukana auttamistyössä”, presidentti Halonen sanoi avajaispuheessaan. Esse
Tapiolan kirkon vesivaurio korjattu Tapiolan kirkko oli viime viikon ilman vettä kirkon ulkopuolella tapahtuneen päävesijohdon halkeamisen vuoksi. Siksi toimintaa peruttiin ja supistettiin. ”Vesijohdon vuotokohdan ja talon sisäisen vesimittarin välinen vesijohto uusittiin”, Espoon seurakuntayhtymän huoltoteknikko Jouni Simonen kertoo. Toiminta palasi normaaliksi maanantaista lähtien. Johdon peittelytyöt jatkuvat vielä tällä viikolla, ja kesällä putkea uusitaan lisää noin 150 metriä vastaavien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Esse
Sakari Sarkimaa
Espoon yhteisen kirkkovaltuuston (YKV) jäsenet kantoivat kortensa kekoon haitilaisten auttamiseksi. Kun valtuusto avasi viimeisen kokousvuotensa ensimmäisen istunnon 3.2., edustajia kehotettiin laittamaan kokouspalkkionsa Haitin hyväksi Kirkon ulkomaanavun kautta. Paikalla oli 58 edustajaa, joista 12 oli varajäseniä. Kokouksessa käsiteltiin Espoon seurakuntien strategiat ja seurakuntasuunnitelmat vuoteen 2015 asti, Tapiolan kirkon tontin alle tulevaa metrotullin linjausta sekä muutamia nimitysasioita. Kokouksessa äänestettiin vain yhdestä muotoilusta, joka liittyi metrotunnelin louhintaan Tapiolan kirkon tontin yhden nurkan alla noin 30 metrin syvyydessä. Seurakunta luovuttaa tontin kulmauksen maanalaisten alueiden pysyvän käyttöoikeuden Espoon kaupungille länsimetroa varten. Varsinainen metrotunneli ei kulje kirkon tontin alla, vaan luovutus koskee suoja-
Syysmatin markkinoilla myytiin välipaloja kahvikärrystä syksyllä 2009 Espoon tuomiokirkon ympäristössä. Markkinat osoittavat, kuinka talkoolaisten tuella saadaan aikaan merkittäviä tapahtumia.
vyöhykkeen vähäisiä rakenteita tontin kaakkoiskulmalla. Koska kyseessä on kirkollisen omaisuuden luovutus, se alistetaan vielä kirkkohallituksen hyväksyttäväksi. Pertti Rosilan ehdotuksesta sopimusluonnoksen muotoilua muutettiin ää-
nestyksen jälkeen niin, että metrotunnelin rakentaminen ei saa vaikeuttaa Tapiolan kirkon kiinteistön käyttöä ja siellä olevaa toimintaa. Lisäksi rakentajan tulee ilmoittaa etukäteen kirkolle tulevista räjäytystöistä. Kirkkoherrat esittelivät seurakuntiensa strategiat ja seu-
rakuntasuunnitelmat, joista käytiin lopuksi keskustelua. Loppukatsauksen esittivät seurakuntayhtymän hallintojohtaja Markku Porvari ja suunnittelutoimikunnan puolesta päätoimittaja Stig Kankkonen. Useissa puheenvuoroissa korostettiin vapaaehtois-
työn tärkeyttä seurakuntien toiminnalle tiukkenevassa taloustilanteessa. Viestinnän todettiin puolestaan olevan kaikkien työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja aktiiviseurakuntalaisten yhteinen tehtävä. Kirkkoherra Antti Rusama Tapiolasta sanoi seurakuntien yhden suurimman haasteen olevan, kuinka ne pystyvät ottamaan tehokkaasti haltuunsa uudet sosiaaliset mediat ja tavoittamaan siellä liikkuvat ihmiset. Stig Kankkonen huomautti loppukatsauksessaan, että jotain siunaustakin seuraa taloustilanteesta. Se pakottaa pohtimaan uudistuksia ja näkemään Espoon seurakunnat paremmin yhteisenä yhteisönä ja kirkkona. ”Vain näin voi tukea elämää ja luoda mahdollisuuksia uskon ja rakkauden toteutumiseen”, Kankkonen sanoi. Sakari Sarkimaa
Sellon jälkipuinti edelleen käynnissä Essen mielipidesivulla on käyty vilkasta keskustelua Sellon ampumavälikohtauksen jälkihoidosta. Osa mielipidekirjoittajista on pahoilla mielin siitä, että Leppävaaran seurakunta rakensi kauppakeskukseen alttarin, jossa paloi kuusi kynttilää. Surmattuja oli viisi. Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo kertoo, että seurakunta ei ole saanut viestejä siitä, että surmattujen omaiset olisivat olleet pahoillaan kuudennesta kynttilästä. Salo täsmentää kynttilän symboliikkaa. ”Palava kynttilä on rukouksen merkki. Kynttilän sytyttäminen ei siis ota kantaa surmaajan tekoihin. Oli ja on perusteltua rukoilla paitsi surmattujen, myös surmaajan puolesta.” Kirkkoherra Salon mielestä kynttiläkeskustelu on tarpeellinen.
Markku Mattila
Jukka Granström
Leppävaarassa sai surmansa viisi uhria uudenvuoden aaton murhenäytelmässä. Lopulta ampuja surmasi itsensä. Seurakunta käynnisti kriisiavun pari tuntia uutisen jälkeen.
”Toisaalta on valitettavaa, jos sen varjoon jää se luja ja vaativa työ, jota seurakunnat tekivät Sello-tragedian jälkeen.
Salo kuvaa kriisityön vai-
heita blogikirjoituksessaan Leppävaaran seurakunnan nettisivuilla. Työntekijät kuuntelivat
murhia nähneiden kertomuksia tapahtuneesta. Seurakunta järjesti Lasten kappelin ja kirkon avoimeksi ja sinne päivystyksen. Kirkossa
oli rukoushetki. ”Seurakunnan työntekijät antoivat viikon ajan apua Sellossa työskenteleville ja keskustelivat muun muassa ulkomaalaistaustaisten kanssa.” Työntekijät ovat kohdanneet omaisia muun muassa hautausten ja vertaistukiryhmän kautta. Salon mukaan seurakunnan toiminta kriisin yhteydessä on saanut paljon kiitosta. ”Olemme saaneet hyvää palautetta muun muassa poliisilta, Espoon kaupungilta, Punaiselta Ristiltä, Espoon kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystykseltä sekä Sellon ja Prisman johdolta.” www.sydanaania.fi > Blogit > Kalervo Salon blogi
Ulla Lötjönen
Paastonaika alkaa ensi keskiviikkona Kirkkovuodessa ollaan siirtymässä paastonaikaan. Sen kuluessa kristikunta hiljentyy valmistautumaan Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen pitkänäperjantaina ja pääsiäisenä. Katolilaisilla ja ortodokseilla paastonaikaan sisältyy edelleen ruokasäännöksiä. Luterilaisilla sellaisia käytäntöjä ei ole, mutta yksi-
tyiset luterilaiset ovat viime vuosina kiinnostuneet paastoamisesta hengellisen elämän syventäjänä. Luterilaisessa jumalanpalveluksessa paastonaika näkyy esimerkiksi kirkon alttarin värin vaihtumisena violettiin tai siniseen ensi keskiviikkona eli tuhkakeskiviikkona. Viime vuosikymmeni-
nä on luterilaisissa kirkoissa alettu tuhkakeskiviikkona viettää niin sanottuja tuhkamessuja. Ne juhlistavat paastonajan alkua. Tuhkamessuun kuuluu usein tuhkaristin piirtäminen messuvieraiden otsaan. Myös tänä vuonna Espoon seurakunnissa järjestetään tuhkamessuja. Jäänteenä siitä, että ensi tiistai eli laskiaistiistai oli
ennen vanhaan viimeinen mahdollisuus syödä rasvaisia ruokia ennen pääsiäistä, tuon päivän perinneruoka on hernekeitto. Laskiaistiistain mäenlasku on samanlaista paastonaikaa edeltävää ilottelua kuin katolisten maiden karnevaalit. Esse
Tuhkakeskiviikko 17.2. aloittaa paastonajan.
11.2.2010
❘
esse
Hyvät mielipidekirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 2000 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi
Pormestari Espooseen Nyt keskustellaan pormestarivaihtoehdosta. Minusta tämä olisi hieno asia Espoolle ja muutenkin koko meidän metropolialueelle. Äänestäjät odottavat mahdollista suoralla kansanvallan äänestyksellä valittua pormestaria. Olen asiasta puhunut ja tehnyt kuntalaisaloitteen jo vuonna 2002. Aloite oli seuraavanlai-
nen: ”Pyydän Espoon kaupunkia selvittämään, onko mahdollista valita seuraava Espoon kaupunginjohtaja vapailla vaaleilla, suora kansanvaali merkitsee kuntalaisten antamaa suoraa valtakirjaa ylimmälle johtajalleen. Suora kansanvaali tarkoittaa käytännössä pormestarimallia, joka on käy-
tössä useissa Euroopan kaupungeissa. Kuntaliiton tekemän tutkimusten mukaan 62 prosenttia kuntalaisista haluaisi valita kaupungin johtajan vapailla vaaleilla. Pormestarimalli tuntuu sen verran kiinnostavan kuntalaisia, että sitä pitäisi kokeilla.”
Kari Karjalainen
Koulun aamunavauksiin pitäisi satsata
Verkkoessen keskusteluosiossa ”Puhetta maan ja taivaan väliltä” on keskustelunavaus aiheesta ”Koulu on huono lasten pedagogi”. Ketjussa keskustellaan myös huonosti järjestetyistä aamunavauksista, joissa puhutaan kielellä ja tavalla, josta lapset eivät ymmärrä. Heidän pitäisi vain istua ja kuunnella hiljaa, vaikka puhe ei ole heille suunnattua. Jossakin lasten pitäisi
tulla kuitenkin kosketukseen rukoilemisen kanssa, rukoilla yhdessä eri-ikäisten ihmisten kanssa. Monelle lapselle iltarukous on tärkeä, ja siitä perinteestä on hyvä jatkaa. Mutta mihin rukoileminen sopisi maallistuneessa koulussa? Olisiko rukouksen paikka kuitenkin uskontotunneilla? Luulisi, että kun kirkoilla on pyhäkouluperinne, että heiltä löytyisi pe-
dagogiikkaa puhua pienille lapsille. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä ainakaan koulussa. Onneksi koulun uskonnon oppikirjat ovat hyviä ja uskontotunnit ovat hyvän oppimateriaalin vuoksi usein mielekkäitä. Lapset pitävät uskontotunneista, joilla voi puhua monista vaikeista asioista, jotka painavat lasten mieltä. Irmeli Grunau
Väkivaltaa perustellaan bisneksellä Väkivallan uutisointi on Suomessa ylittänyt sopivuuden rajat. Median pyrkimys ajankohtaisuuteen ja realismiin on tuonut väkivallan ryöpyn katsojan silmille. Yhä raaempia uutiskuvia esitetään, sillä niiden uskotaan kiinnostavan yleisöä. Suuret katsojamäärät taas kiinnostavat mainostajia ja tuovat lisää mainostuloja. Lisääntyvä pahoinvoinnin kierre tuntuu loputtomalta ja mahdottomalta lopettaa. Minä olen eri mieltä.
Mielestäni katsojien, etenkään lasten, järkyttäminen ei saa olla kenenkään etu. Siksi television tulee välttää väkivaltaisen ohjelmiston lähettämistä lasten valveillaoloaikana. Myös uutis- ja ajankohtaisohjelmien realismi voidaan esittää ilman tarpeetonta väkivaltaa. En väitä, että maailma paranisi piilottamalla todellisuus. Mutta vanhempien on helpompi katsella lastensa kanssa televisiota, kun kanava kantaa vastuunsa ohjelmista.
ESPOONLAHTI
Suomalaisvenäläinen teeilta
Добро пожаловать на вечернее чайпитие!
Uskon vahvasti väkivaltaa karttavan ohjelmiston houkuttelevan sekä katsojia että mainostajia. Myöntäessään uusia tv-toimilupia myös Valtioneuvosto on tehnyt linjauksen perhearvojen puolesta. Olen varma, että väkivaltaa välttävät vaihtoehdot muuttavat vähitellen koko mediaympäristöä perheystävällisemmäksi. Viihteeseen ei tarvita pommeja. Jarmo Kalliola Toimitusjohtaja, SuomiTV
Kynttilät palavat lohtua Essessä (21.1.10) oli mielipidekirjoitus otsikolla ”Kuusi kynttilää”. Leppävaaran seurakuntaneuvoston jäsen on ihmeissään, miksi seurakunta on polttanut kuutta kynttilää Sellon uhrien muistoksi. Kirjoittajan mielestä ”kylmäverisessä joukkomurhaajassa” menee kristillisen armon raja, hän toteaa, että ”kynttilän polttaminen murhaajan muistoksi
on omaisia ja minua loukkaavaa”. Sellon ampujallakin on omaisia, työtovereita ja ystäviä, vaikkeivät he olisikaan täällä. Keitä me olemme sanomaan, miltä heistä tuntuu, kun heidän läheisensä on ajautunut tekemään jotakin näin järkyttävää? Murhaajan lähipiirillä on myös syvä ahdistus ja suru: Miksi hän teki sen? Mitä minä olisin voinut tehdä, jotta näin
Kiitos
Loiko ihminen jumalan?
Sydämellinen kiitos espoonlahtelaisille luottamuksestanne ja tukiryhmälle, joka teki työtä puolestani. Nyt on aika lähteä vaalityöstä oikeaan seurakuntatyöhön. Tässä tarvitaan kaikkia seurakuntalaisia, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Siunauksin,
Olenko väärässä, kun luulen, että ihminen on luonut jumalan voidakseen tukeutua häneen hädän tullen, ja että Raamattu on kokoelma Kaksoisvirran maiden kansanperinnettä, jonka ytimenä on sinänsä paik-
ei olisi käynyt? Jos kirkko kieltää järkyttyneiltä omaisilta edes tämän pienen lohdutuksen eleen, palavan kynttilän, se kieltää mielestäni perustehtävänsä tuoda pimeyteen valoa, kuolemaan elämää. Nyt meidän ja kirkon tehtävä on pitää huolta elossa olevista. Kauppakeskusasiakas
kansa pitävä normikoodisto, kuten esimerkiksi ”Älä varasta”. Eikö uskon etsiminen ole tärkeämpää kuin uskoon jämähtäminen? Epätietoinen seurakuntalainen
Jouni Turtiainen kirkkoherra
ESPOONLAHTI
TAPIOLA TAPIOLA
Laskiaismyyjäiset
su 14.2. klo 11–13 Soukan kappelilla
rnekeittoa He L ask iaispu
iirakoita lanp a j ar K äsitöitä
kk oo nn ss ee rr tt tt ii ss aa rr jj aa
Häivähdyys
Pyhää 13.2. klo klo 16 16 Tapiolan Tapiolan kirkossa kirkossa 13.2.
Bachin, Madetojan, Madetojan, J.Hannikaisen, J.Hannikaisen, Griegin, Griegin, Bachin, J.Linjaman ja ja Mäntyjärven Mäntyjärven musiikkia. musiikkia. J.Linjaman
Espoonlahden kirkko to 18.2. klo 18
5
taneli.kylatasku@kotimaa.fi
TOINEN RUUTU
Mielipide
.
Lue lisää www.esse.fi
esse.lukijoilta@kotimaa.fi
K
esse
llia
4
Vapaapääsy pääsy Vapaa OhjelmaYhteisvastuulle Yhteisvastuulle55€. €. Ohjelma
6
esse
❘
11.2.2010
11.2.2010
Psykologiyhteistyö Prosessi Oy Masurkka- kuntoutuskurssit Tuusulassa
APU MASENNUKSEEN JA UUPUMUKSEEN JA AHDISTUKSEEN • Työelämässä oleville aikuisille, jotka kärsivät pitkällisistä jaksamis- ja mielialaongelmista työn ja arjen paineissa. • Kesto kaikkiaan 17 arkipäivää useassa eri jaksossa. • Masurkka piano kurssit – pysähdyspaikka masentuneille. Seuraavat kurssit alkavat 12.4.ja 10.5.2010. • Masurkka fortissimo – voimaantumista uupuneille. Seuraava 22.3.2010 alkaen. • Päämenetelmänä toiminnallinen psykodraama ja kehon kertomukset. • Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela. • Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi Oy • Paikkana Loma- ja kurssikeskus Onnela Tuusulassa HAKU Kelan kautta. Hakemuksen liitteeksi työterveyslääkärin tmv. B-todistus kyseisistä oireista ja kuntoutuksen tavoitteista. Hakemuksia ja lisätietoja saa Kelan toimistoista ja netti-sivuilta www.kela.fi/kuntoutus LISÄTIETOJA www.psykologiyhteistyo.fi ja info@psykologiyhteistyo.fi sekä Raija Hänninen p. 050-341 5868, raikki.hanninen@luukku.com, sekä www.kela.fi.
Tehostetun asumispalvelun PAIKKOJA VAPAANA uudessa Debora Hoivakoti Harmoniassa. Helsingin Lassilassa hiljattain avattu Harmonia tarjoaa pitkäaikaishoitoa fyysisesti toimintarajoitteisille sekä muistihäiriöisille vanhuksille, sekä lyhytaikaishoitoa omaishoidon lomitukseen, sairaalasta kotiutumiseen ja kuntoutukseen.
Varaa paikkasi jo tänään! Debora Hoivakoti Harmonia, Kaupintie 10, 00440 Helsinki puh. (09) 75180200, email. hoivakoti.harmonia@debora.fi
Ilmoitukset myös netissä näköislehdessä www.esse.fi
Helli hiuksiasi luonnollisesti! Ole Hyvä Luonnontuote:
Karpalo-rooibos-inkiväärishampoo Pesee hiukset hellävaraisesti hiuspohjaa piristäen ja hoitaen. Saatavilla myös täyttöpalvelustamme omaan pulloon pumpattuna. Valikoimissamme monta mahtavaa
Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa.
shampoolajia! Kokeile ja ihastu!
Tuoreeks,
Tällä kupongilla 10.-13.2.2010
Ole Hyvä:
Luonnonshampoot
4,-
/plo (250 ml)
16,-/l (19,-)
terveeks.
KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Avoinna: arkisin klo 10-21, LA klo 10-18.
TALVILOMA MEREN ÄÄRELLÄ Helmikuun tarjousloma 3 vrk ........................... 180,- /hlö Sisältää majoituksen 2 hengen Standard+ -tason huoneessa, puolihoidon sekä sauna- ja allasosaston käytön. Hinta 1-hengen huoneessa 294,-. Tarjous voimassa 1.–28.2.2010
Kylpyläloma 2 vrk perheelle ....................alk. 228,- /huone Sisältää majoituksen 2 hengen Standard+ -huoneessa (2 aik.+ 1 lapsi alle 16 v.), aamiaiset sekä sauna- ja allasosaston käytön. Tarjous voimassa viikoilla 8, 9 ja 10.
Katso myös muut lomapaketit ja tee varaus www.ruissalospa.fi | p. 02 44 55 100
Leo Hiltunen
Ihmiselämää laajempi meriseikkailu Carsten Jensen: Me hukkuneet. Suom. Pirkko Talvio-Jaatinen ja Jelena Vallenius. 754 s. Wsoy 2009.
Me hukkuneet on niitä kirjoja, joita lukiessa ei voi pysähtyä pohtimaan, mihin tarina on oikeastaan etenemässä. Ensinnäkin kirja on varsinainen möhkäle, noin 750 sivua. Se ehtii käsittelemään ajallisesti lähes sadan vuoden jakson, 1800-luvun puolestavälistä toisen maailmansodan loppuun. Päähenkilön titteli siirtyy sujuvasti sankarilta toiselle ja tarina laajenee sivu sivulta. Vain yksi on pysyvä, nimit-
.
Anna-Liisa Valtavaara: Huolena huolehtiminen. 284 s. Kirjapaja 2009.
Tervetuloa!
Erinomaiset ekopesuaineet
(4.75)
Leo Hiltunen Olarista nimitettiin Espoon seurakuntien yhteiseen kirkkoneuvostoon pois jääneen Juha Ryhäsen tilalle. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti asiasta yksimielisesti 3.2. Kausi kestää vuoden loppuun, minkä jälkeen marraskuun vaaleissa valitut uudet luottamushenkilöt aloittavat uuden nelivuotiskauden. Esse
täin meri. Tanskalaisen Marstalin kaupungin rannoilta lähtevä ja sinne alati palaileva tarina kartoittaa pohjoismaista merenkulun historiaa. Carsten Jensen on tehnyt aikamoisen urakan selvittäessään esimerkiksi kuinka 1800-luvun kuunaria huollettiin tai miten purjefregateilla oikein käytiin sotaa. Kaikista tarkimmin Jensen kuvaa kuitenkin ihmismieltä. Näkökulma vaihtuu kirjassa useaan otteeseen ja jokaiseen henkilöön paneudutaan yhtä tunnollisesti: niin vaimoihin, joi-
SUOMESSA KASVAA 150 000 LASTA KÖYHYYDESSÄ. OLE ARKIENKELI JA AUTA. LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN. WWW.YHTEISVASTUU.FI TAI SOITA 0600-1-2010 (10,10 € / PUH. + PVM)
Kiltteydestä puhunut ja kirjoittanut Anna-Liisa Valtavaara on tarttunut sen rinnakkaisil miöön, liialliseen huolehtimiseen. Verbaalisella sukkeluudella hän loihtii esiin huolehtimisen monet muodot. Huolehtijaheimossa on monennäköisiä jäseniä, mm. murehtijoita, synkistelijöitä, surkuttelijoita, varau-
tujia, hermoilijoita ja taakankantajia. Huolitutkat haravoivat erilaisia huolia ja säilövät niitä huolihautomoihin, joissa ne kasvavat ja tuhoavat elämäniloa, tyytyväisyyttä ja toivoa. Valtavaaran mukaan huolehtimisen vastakohta on luottamus, ja suurin osa huolehtimisesta on turhaa. Huolehtimisen alkusyyt ovat usein syvällä varhaislapsuuden kokemuksissa ja vuorovaikutussuhteissa.
esse
7
Lämmintä ekumeenista tunnelmaa talvisäässä
Kirjat den tehtävä on odottaa miehiään meriltä kuin merimiehiin, joiden matkakumppaneina seilaavat pelko ja seikkailu Me hukkuneet -nimi viittaa lopulta elämään, joka on kuin meri. Se koulii ja kuljettaa, tuo ja vie armotta, sattumanvaraisesti. Se kasvattaa pojista miehiä, ei hiljalleen, vaan yleensä julmasti sykäyksin. Niin kuin merikään, tämä romaani ei anna opetusta tai moraliteettia. Luettuaan kirjan tulee katseltua ulapalle mietteliäämmin. Millaista urheutta merille lähteminen onkaan vaatinut, millainen mahdollisuus meri on, millainen riski. Ja vaikka kaikki on nyt kartoitettu, jokainen yksityiskohta näkyy merikortilla, jää meri silti tuntemattomaksi ja vieraaksi. Maria Hakala
Huolehtijaheimon monet jäsenet
Ole Hyvä Luonnontuote:
Kotimaisesta, luonnonmukaisesta Ole Hyvä -sarjasta löydät kaikki kodin pesuaineet niin pyykille, pinnoille kuin astioillekin. Luonnollinen vaihtoehto - ei eläinkokeita!
Leo Hiltunen valittiin yhteiseen kirkkoneuvostoon
❘
Terveen ja tavoiteltavan huolettomuuden salaisuus ei ole hyvissä eikä huonoissa asioissa, vaan sisäisessä elämänasenteessa. Jotkut Valtavaaran ratkaisukeskeiset keinot uuden asenteen oppimiseen arveluttavat hieman: voiko huolensa esimerkiksi kanavoida päivittäin 15 minuutin mittaiseen huolituokioon? Kunkin luvun lopussa on kysymyksiä pohdittavaksi joko yksin tai ryhmässä. Kirjan viimeinen luku on hengellinen katsaus Jumalan lupauksista jokaiselle huolehtijalle. Anna-Kaisa Tuomi
Perinteinen ekumeeninen ristisaatto järjestettiin Leppävaarassa tänä vuonna tammikuun lopulla kylmässä talvisäässä, mutta lämpimissä tunnelmissa. Vaelluksen jälkeen Leppävaaran kirkossa pidettiin luterilais-katolinen iltavesper ja ortodoksinen rukouspalvelus. Iltateen yhteydessä neljän eri kirkkokunnan edustajat puhuivat teemasta Kristinusko jälkikristillisessä Suomessa. Helluntaiseurakunnan pastori Juha Marin puhui aiheesta Suomen kansan uudelleen evankelioiminen. Hänestä aika on haasteellista evankelioimistyölle, sillä individualismin vuoksi muun muassa kulutuskulttuuri ja itsensä toteuttaminen kilpailevat evankeliumin kanssa. Ihmisten halu sitoutua yhteisöihin tai instituutioihin on vähentynyt. ”’Olet mitä kulutat’ -aate määrittää ihmisen asemaa nyky-yhteiskunnassa”, Marin totesi. Leppävaaran luterilaisen kirkon pappi Terhi Muilu-Teinonen piti puheen aiheesta Kristinusko osana suomalaisuutta. Hänen mukaan kristillisyys elää nykyään itsestään selvänä pohjakulttuurina Suomessa. Luottamus kirkkoon on syvä ja se ilmenee erityisesti suurten kriisien keskellä, kuten Sellon tragedia osoitti. Kirkon kriisityössä toteutuu ajatus kollektiivisesta, jaetusta surusta.
Pelko muuttuu rakkaudeksi Katolilainen pappi Kazimierz Le-
wandowskin teemana oli Uudet suomalaiset kristityt. Hän totesi, että maahanmuuttajien avulla meillä on mahdollista rakentaa monikulttuurista yhteiskuntaa. ”Voimme sekä auttaa maahanmuuttajia että saada heiltä paljon oppia. Kohtaamiseen liittyy kuitenkin jännitteitä, joita tulee ensin purkaa.” ”Kun jännitteet saadaan purettua, pelko muuttuu rakkaudeksi”, Lewandowski sanoi. Ortodoksi-isä Heikki Huttunen alusti aiheesta Kristityt osana uskontojen kirjoa. Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteerinä toimivan Huttusen mukaan Suomen kristillisten kirkkojen sisäiset välit ovat melko tuttavalliset. ”Toiveena on, että myös kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin välinen rinnakkaiselo saadaan rauhanomaiseksi.” Huttusen mukaan tässä uskontodialogissa ei tavoitella opillisia yhtenäisyyksiä, saati uskontojen yhdistämistä. Hän kuvailee kristinuskon ja islaminuskon välistä suhdetta monisäikeiseksi ja vaikeaksi. ”Mutta onko sen pakko olla niin vaikea”, Huttunen kysyy. ”Uskonnollisten johtajien ja teologien tulisi pohtia keinoja kääntää keskinäinen vihanpito rauhan hyväksi ja identiteetin käyttövoimaksi.” Janne Mäkitalo Kirjoittaja on Leppävaaran seurakunnan teologiharjoittelija Jukka Granström
Tarina ihmisen ja taruolennon rakkaudesta Sari Peltoniemi: Hämärän renki. 218. s. Tammi 2009.
Kun sain käteeni Sari Peltoniemen kirjoittaman Hämärän renki -kirjan, aloitin lukemisen innoissani ja täynnä odotusta. Petyin. Nuori Kaarina lähtee kohti Karjalaa uskollisesti selvittämään rakastettunsa Valerin hämärän peitossa olevia juuria. Kaarina aistii Valerissa jotain
kummallista, muttei keksi mitä. Mukaansa he saavat kaksi urheaa poikaa, Jessen ja Fransin. Peltomäki aloittaa vahvasti, mutta kirjan edetessä ja sivujen vähentyessä tarina huononee huomattavasti: mitään ei tapahdu. Puolessa välissä huomaat tarinan toistavan itseään. Jos olet lukenut Stephenie Meyerin kirjan Twilight – Hou-
kutus, huomaat monia samankaltaisuuksia: kumpikin kirja kertoo tytön rakkaudesta vampyyriä kohtaan ja valmiudesta tehdä mitä tahansa tämän vuoksi. Valitettavasti kotimainen on halpa kopio Meyerin kirjasta. On Peltoniemi onnistunutkin. Hän kuvailee kauniisti Suomen luontoa ja säväyttää omaperäisillä ajatuksillaan. Jos etsit helppoa ja kevyttä lukemista, on tämä kirja sinulle oiva valinta. Essi Mikkonen Kirjoittaja oli TET-harjoittelijana Essessä.
Piipahda puurolle!
Hyvällä tuulella Keralasta Keravalle Sinikka Nopola ja Tiina Nopola: Simo ja Sonia eli kadonnut Kerava. Kuvitus Linda Bondestam. 68 s. Wsoy 2009.
Intian Keralassa asuva Sonia ihastuu suomalaiseen Simoon, kun näkee tämän televisiossa. Yllättäen Simo voittaa isänsä kanssa matkan Intiaan. Lapset kohtaavat ja hyvin nopeasti myös heidän vanhempansa
rakastuvat toisiinsa. Onnellinen uusperhe muuttaa Keravalle Simon ja tämän isän kotipaikkakunnalle. Eihän se noin helppoa voi olla, saattaa joku miettiä. Kahden kulttuurin parisuhteessa on haasteita, joista merkittävimpiä ovat ympäristön ennakkoluulot ja asenteet. ”Ei tuo suhde voi onnistua”, ajatellaan ja sa-
Ekumeeninen ristisaatto päättyi Leppävaaran kirkolle.
malla mustamaalataan pariskunnan tulevaisuutta. Siksi on hyvä antaa jo lapsille esimerkkejä siitä, että monikulttuurinen perhe-elämä voi toimia ja olla valtavan rikasta. Kirja käyttää hyväksi stereotypioita harmaasta kellon perässä juoksevasta Suomesta ja värikkään rennosta Intiasta. Vaikka vastustan kulttuurien lokerointia, mukavasti kärjistettynä yksinkertaistukset osuvat usein oikeaan. Huumori ja hauska kuvitus antavat tarinaan mukavaa lisäväriä. Anja Nwose
Kristillisdemokraatit kutsuvat sinut puurolle Ystävänpäivänä sunnuntaina 14.02.2010 klo 11.00 – 13.00 Ulappatori, Espoonlahti Kauhan varressa ovat mm. kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Tarja Tallqvist ja liikuntalautakunnan jäsen Sari Mäki. Järj. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ja KD Espoo
www.kd.fi
8
esse
❘
tavataan
11.2.2010
esse.tavataan@kotimaa.fi
11.2.2010
TALKOISSA
Kirkoissa soi La 13.2. klo 16 Tapiolan kirkos-
Ohikulkijat surettavat lipaskerääjää
sa (Kirkkopolku 6) Häivähdys Pyhää -konsertissa Bachin, Madetojan, Hannikaisen, Griegin, Linjaman ja Mäntyjärven musiikkia esittävät Pia Bengts, Mari Järvinen, Taina Sulkanen, Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen, Maria Elfolk, Marianne GustafssonBurgmann, Nina Tilli, Timo Nuoranne, Eero Hartikainen, Pietari Korhonen, Kullervo Latvanen ja Janne Kaksonen, sekä kamariorkesteri Castor et Pollux. Ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykseen.
Varainkeruussa tarvitaan rutkasti sinnikkyyttä ja reipasta mieltä. Anniliina Lassila, 15, tuo mukanaan vielä ripauksen toiveikkuutta. ”Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Onneksi on myös ihmisiä, jotka haluavat auttaa.” Lassila osallistuu ensi kertaa Yhteisvastuukeräykseen. Hän on kuullut Yhteisvastuusta paljon hyvää äidiltään, joka on ollut lipaskerääjänä. Ihmisten keskelle meneminen ei tyttöä jännitä. ”Ei minulla ole mitään erityistä suunnitelmaa. Aion mennä rennosti juttelemaan ihmisille ja kertoa Yhteisvastuusta jotain kiinnostavaa.” Lassila kulkee lippaan kanssa kauppakeskus Isossa Omenassa. Vinkkejä varainkeruuseen on antanut isoveli, joka on työskennellyt ”feissarina” eli katukerääjänä Unicef-lastenjärjestölle. Lassila on varautunut myös siihen, että jotkut saattavat suhtautua välinpitämättömästi lipaskerääjiin. ”Totta kai tuntuu ikävältä, jos ihmiset kulkevat kadulla ohi. Vieläkin surullisempaa kuitenkin on, jos joku paiskaa oven kiinni avunpyytäjän kasvojen edestä.” Olarin seurakunnassa Yhteisvastuu on osa isoskoulutusta. Sitä kautta myös Lassila päätyi keräykseen mukaan. Seurakunnan toiminta on hänelle mieluinen harrastus. ”En lähtenyt isoseksi pakosta tai kavereita matkiakseni. Ryhdyin isoseksi siksi, että se tuntui minusta luontevalta ja mukavalta.” Lassila kertoo saaneensa isoskoulutuksesta samanhenkisiä kavereita. Hän odottaakin jo innolla kesän leiriä. ”On upeaa päästä järjestämään toisille ikimuistoinen ripari”, Lassila hehkuttaa. Teksti Sanna Kivikoski Kuva Jukka Granström
Viikon kasvo Tällä palstalla esitellään vuoron perään yksi Espoon ja Kauniaisten seurakuntien työntekijä.
”Yhdessä teemme enemmän”
Outi Wenell, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
Perhetyön tarve kasvaa Perhetyönohjaaja Outi Wenellin työpäivät täyttyvät perhekerhotyöstä sekä perhetyöstä, kuten leireistä ja pienryhmistä. Hän kertoo innostuneesti juuri olleesta perheleiristä, jolla oli 12 perhettä, liki 60 ihmistä. Se oli hienoa yhdessäoloa. Perhetyössä keskeisiä ovat perheen, parisuhteen, vanhemmuuden ja eron kysymykset. Kaikessa tähdätään perhe- ja parisuhteiden hyvinvointiin. ”Työkenttä on tosi laaja. Kysyntä ylittää resurssit.” Wenellin mukaan perheiden hyväksi pitäisi työskennellä useasta näkökulmasta. Moni kirkon toimintamuoto vetää yhä vähemmin väkeä. Vapautuvia työvoimaresursseja voitaisiin siirtää kasvavien tarpeiden hyväksi, kuten perhetyöhön. Ihmisten toiveita pitää kuunnella ja työ muuttaa uusien tarpeiden mukaan. Outi Wenell on yhteistyön ihminen. Tiimeissä syntyy enemmän kuin yksin puurtamalla. Tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksi hän nimeää kuitenkin Jumalan.
• Ykkösharrastus: Raamattu ja kirjat. • Mieliruoka: lasten tekemä ruoka. • Suosikkipaikka: luonto. • Lempimusiikki: rauhallinen ja melodinen. • Ihailemani henkilö: omat vanhemmat. Teksti ja kuva: Maija Jalola
.
Su 14.2. klo 19 Soukan kappelis-
sa (Soukankuja 3) Ystävänpäiväkonsertissa esiintyvät Elja Puukko ja Hannu Lehtikangas. Su 14.2. klo 19 Espoon tuomio-
kirkossa (Kirkkopuisto 5) UrkuPurku -konsertissa Espoon seurakuntien kanttorit soittavat kirkon urkuja viimeisen kerran ennen niiden purkamista. Su 14.2. klo 19 Kauniaisten kir-
Pakistanissa kuuluin kristittyjen pieneen vähemmistöön, täällä ulkomaalaiseen vähemmistöön, Espoon keskuksessa asuva Lovisa Letchu miettii.
Kristinusko teki Suomesta kodin Kulttuurien kirkko 35
Pakistanissa syntynyt Lovisa Letchu on asunut Espoossa pitkään. Häntä on aina seurannut kokemus vähemmistöön kuulumisesta. Kokemuksen syyt vain ovat vaihtuneet. Teksti Maria Vilja Kuva Jukka Granström
Olen kävellä harhaan iltahämyssä, mutta huomaan vilkutuksen kerrostalon yläikkunassa. Lovisa Letchu toivottaa minut tervetulleeksi. Tv-uutisissa raportoidaan juuri Etelä-Aasian tapahtumista. Letchu kuuntelee, sillä hän on kotoisin Pakistanista, läheltä Afganistanin rajaa. Lovisa Letchu pitää entiseen kotimaahansa tiiviisti yhteyttä internetin avulla. ”Saavuin Suomeen jo kolmisenkymmentä vuotta sitten ja siskoni kymmenen vuotta myöhemmin. ” Tuohon aikaan yhteydenpito oli kirjeiden varassa. Nyt koko yhdeksänhenkinen lapsuuden perhe on suomalainen. Espoon keskuksessa asuvan Lovisa Letchun päivät täyttyvät työstä ja sosiaalisesta elämästä. Letchu kertoo elämästään teen äärellä, joka laitetaan pakistanilaisittain. ”Työskentelen päiväkodissa ja
minulla on 12-vuotias tytär”, Letchu kertoo.” ”Oivoi! Tapaamme toisiamme päivittäin!” hän nauraa, kun kysyn, kuinka paljon sisarukset pitävät keskenään yhteyttä. ”Jos emme jonain päivänä tapaa, soittelemme!”
Tule kylään ihan muuten vaan Perheen seitsemän sisarusta ja molemmat vanhemmat asuvat Suomessa lähekkäin. Iäkkäät äiti ja isä ovat Lovisalle tärkeitä. Hän viettää paljon aikaa vanhempiensa kanssa ja iloitsee siitä, että vanhemmat voivat hyvin. ”Vanhemmista huolehtiminen on vastavuoroista. Hekin ovat huolehtineet minusta, kun olin pieni.” Lovisa Letchu kuuluu Espoon tuomiokirkkoseurakuntaan. Hänen yhteisöllinen elämäntapansa heijastuu myös siihen, mitä hän toivoo seurakunnalta. ”Toivoisin, että seurakunnan työntekijät voisivat vaikkapa tulla kylään, kun perhettä kohtaa ilo tai suru.” ”Tai jopa ihan muuten vaan.”
Vähemmistön tukena Lovisa Letchu muistelee Pakistanin seurakuntaa, jossa pappi saattoi tupsahtaa vierailulle. ”Tutulle papille oli helppo puhua”. Mietin, että täälläkin voitaisiin vetää albat niskasta ja lähestyä ihan konkreettisesti. Uskon, että silloin kun on uusi maassa ja seurakun-
nassa, sellainen tekisi vaikutuksen. Toisaalta, suurissa seurakunnissamme haasteet ja vahvuudet ovat toisenlaiset kuin pienissä. Seurakunnan on tärkeää olla vähemmistöjen tukena, niinhän Jeesuskin oli elämässään. Vähemmistöön kuulumisen kokemus on kulkenut Letchun mukana koko elämän. ”Pakistanissa olimme vähemmistöä, koska vain kolme prosenttia pakistanilaisista on kristittyjä. Täällä Suomessa olemme vähemmistöä, koska olemme muualta kotoisin” hän kuvailee ja lisää: ”Mutta täällä on ympärillä kristittyjä. Yhteisen uskon takia koen olevani täällä kotona.” maria.vilja@student.diak.fi Kirjoittaja on Essen avustaja, joka opiskelee diakoniksi ja tekee lopputyötään monikulttuurisuudesta. Viisiosaisessa juttusarjassa käsitellään Espoon seurakuntien monikulttuurisuutta. Sarja jatkuu kahden viikon kuluttua.
”Monikulttuurisuus on erilaisten ihmisten ja kulttuurien olemassaoloa, erilaisuuden hyväksymistä, sekä tasa-arvoa ihmisten ja kulttuurien välillä. Monikulttuurinen seurakunta on seurakunta, jossa eri kulttuureista tulevien ihmisten on hyvä toimia ja olla kristittyjä yhdessä.”
kossa (Kavallintie 3) Håll mitt hjärta-ystävänpäiväkonsertti. Håkan Streng ja Ami Aspelund, Leo Holmgren, piano. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Musiikkia
Pe 12.2. klo 19 Kulttuurikeskuk-
sessa (Kulttuuriaukio 2) esiintyy Tapiola Sinfonietta yhdessä Tapiolan Kamarikuoron kanssa. Ralf Gothóni, pianisti-johtaja. Beethoven, Schubert. Liput 10/15/20 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.
Ma 15.2. klo 19 Kulttuurikes-
kuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) Espoon musiikkiopiston oppilaskonsertti. Ke 17.2. klo 19 Kulttuurikeskuk-
esse
Su 21.2. asti Kulttuurikeskuk-
sessa (Kulttuuriaukio 2) on esillä latvialaisen Iveta Vecenanen taidetekstiilejä. Avoinna ma–pe klo 8–21, la klo 9–18 ja su klo 9–15. La 27.2. asti Taidelainaamo Lai-
nassa (Piispansilta 11) on esillä Helka Immosen maalauksia. Avoinna ma 11–19.30, ti–pe klo 12– 18 ja la 11–15.30, su suljettu. Su 28.2. asti Entressen kirjas-
tossa (Siltakatu 11) on esillä Eivor Ewaldsin töitä. Avoinna ma–pe 9–20, la 10–16, su 12–18 Su 7.3. asti Villa Elfvikissä (Elf-
vikintie 4) on esillä Vuoden Luontokuvat 2009 -valokuvanäyttely. Avoinna ma–pe klo 9–15 ja su klo 10–16, la suljettu. Su 30.5. asti Gallen-Kallelan
museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Arjen voima -näyttely kertoo käsityön ja taiteen suhteesta. Liput 4/6/7/8 e. Avoinna ti–la klo 11–16, su klo 11–17, ma suljettu. Teatteria La 13.2. klo 19, su 14.2. klo 15, ti
16.2., ke 17.2. ja to 18.2. klo 19 Sellosalissa (Soittoniekanaukio 1) nähdään Musiikkiopisto Juvenalian ja Espoon seudun ammattiopisto Omnian yhteisvoimin toteuttama ja Jukka Linkolan säveltämä Peter Pan -musikaali. Liput 15/25 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Ti 16.2., ke 17.2. ja to 18.2 . klo
19 Kulttuurikeskuksessa (Kulttuuriaukio 2) Louise Frost – Eija Ahvo – Susanna Haavisto: Huomenna. Huumorilla sävytetty pienoisnäytelmä vakavista aiheista. Liput 15/22/26 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www. lippu.fi.
Vuoden Luontokuva 2009 -kilpailun voitti Kari Leon Virroilla ottaman kuvan Metsän emäntä. Näyttely on esillä Villa Elfvikissä. Lapsille
Pe 12.2. klo 9 Kannusalissa (Kannusillankatu 4) Sotta ja Pytty matkaavat Pendolinolla maailman ympäri Chili con carnea syöden. Liput 4 e, kulttuuripalvelut@ espoo.fi tai p. 816 82708. Pe 12.2. klo 10.15 Karakalli-
on monitoimitalolla (Kotkatie 4) Nukketeatteri Sampo esittää näytelmän Kissa Killin kiukkupussi. Liput 8 e, p. 323 6968 tai toimisto@nukketeatterisampo.fi.
sen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) esiintyvät Tapiolan nuoret sinfonikot. Liput 6/10 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi tai tuntia ennen ovelta.
Pe 12.2. klo 14.30 Karakalli-
La 13.2. klo 14 ja su 14.2. klo 15
La 13.2. klo 11 Taidetalo Pikku-
Su 14.2. klo 13 Glimsissä (Glimsintie 1) opas kertoo entisajan laskiaisen vietosta.
on monitoimitalolla (Kotkatie 4) Minikinossa japanilainen piirroselokuva Kissojen valtakunta (Hiroyuki Morita, 2002). Ilmoittautumiset kulttuuripalvelut@espoo. fi tai p. 816 82708. Aurorassa (Järvenperäntie 1–3) askarrellaan lennokkeja Lennä, lennä lennokkini -työpajassa. Työpajaan otetaan 12 vanhempi-lapsiparia. 5 e/pari. Ilmoittautumiset kulttuuripalvelut@espoo.fi tai p. 816 82708. La 13.2. klo 11 Entressen kirjastossa (Siltakatu 11) vietetään Perhepäivää. Mukana myös Muumilaakson väki ja Benny Törnroos. Askartelua ja satutuokioita. Lisätiedot: kulttuuri-info@espoo.fi tai p. 816 52196.
Ke 17.2. klo 19 Karakallion mo-
nitoimitalolla (Kotkatie 4) Musiikkiopisto Juvenalian oppilaskonsertti.
Ke 17.2. klo 9.15 Kannusalissa
(Kannusillankatu 4) Pikkuväen elokuva-aamut -sarjassa nähdään elokuvat Urpo ja Turpo autiolla saarella ja Muumien maailma – seikkailu Hattivattien saarella. Ilmoittautumiset kulttuuripalvelut@espoo.fi tai p. 816 82708.
Näyttelyt
La 13.2. asti Galleria Espoonsillassa (Virastopiha 3) on esillä espoolaisen kuvataiteilijan Seija Rissasen tussipiirroksia sekä akryyli- ja puupiirroksia. Avoinna ti–pe klo 10–15, la klo 12–15, su ja ma suljettu.
Ke 17.2. klo 18 Entressen kirjas-
tossa (Siltakatu 11) Benny Törnroos esittää lyhytelokuvansa Ajatuksia Toven saarelta ja kertoo elokuvan syntyprosessista sekä muistoja Tovesta.
Ma 15.2. asti Galleria Villisiassa (Soukantie 4) on esillä Nordea Art -taidekerhon jäsenten teoksia. Avoinna ti–to klo 14–19, pe–su klo 12–15, ma suljettu.
Muuta
To 18.2. asti Taidetalo Pikku-
Aurorassa (Järvenperäntie 1–3) on esillä porvoolaisen sarjakuvapiirtäjän Kaisa Lekan sarjakuvanäyttely. Avoinna ma–to klo 9–16 sekä la 13.2. klo 11–15.
❘
Riikka Latva-Somppi muotoilee lasikyyneltä teokseensa Suru. Latva-Somppi on teoksillaan mukana Gallen-Kallelan museon näyttelyssä Arjen voima.
To 11.2. klo 15–19 Meritorin koululla (Merivalkama 9) voi luovuttaa verta. Verta voi luovuttaa, jos on terve, 18–65-vuotias ja painaa vähintään 50 kg. Mukaan on otettava virallinen henkilötodistus.
Kamussa Weegeellä (Ahertajantie 5) Savua ja tulta -näyttelyssä pääsee tutustumaan entisajan tulentekovälineisiin. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.
Ti 16.2. klo 10 Glimsissä (Glimsintie 1) opas on pulkkamäessä paikalla kertomassa laskiaisen mäenlaskuun liittyvistä tavoista ja perinteistä sekä siitä, mitä mäkeä laskiessa kannattaa huutaa. Ota pulkka mukaan ja tule Glimsin mäkeen! Ti 16.2. klo 17 Entressen kirjas-
tossa (Siltakatu 11) tutkitaan maailman lehtiä verkossa.
Ke 17.2. klo 13 Kamussa Wee-
geellä (Ahertajantie 5) Senioreitten historiallisissa iltapäivissä kerrotaan Mankbyn keskiaikaisesta kylästä. Asiantuntijana museolehtori Ulrika Rosendahl. To 18.2. klo 18.30 Laaksolahtita-
lossa (Ylänkötie 16) Talvisodan 70 v -muistovuoden asemiesilta. Lauluyhtye Kanttiinin Lotat, Humoristi-Hanuristi Seppo Sointtila, kuuluttaja Jaakko Salonoja. Kahvitarjoilu, arpoja. Sana illan päätteeksi, Antti PohjolanPirhonen. Pääsymaksu 10 e, veteraanit ja lotat ilmaiseksi. Tuotto alueen veteraanien ja lottien hyväksi. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 12–15.
9
10
esse
❘
11.2.2010
11.2.2010
Nukkehahmoista tehdään ensin pienoismallit. Nukkien kimpussa näyttelijä Antero Nieminen (vas. ylhäällä), nukentekijä Fanni Lieto ja ohjaaja Tatu Tyni.
.
❘
esse
11
Vastanäyttelijöinä on pelkkiä nukkeja, joista suurimpia nukettaa kerralla kaksi näyttelijää. Lavasteissa käy kova sutina jo harjoituksissa.
Maagista menoa Hevosenkengässä Teatterisalissa on pimeää. Lavalla on ramppi, jota pitkin kävelee reilu metrinen kirkkaanvihreä nukkeveijari, näköjään ihan itsestään. Menossa on Aikamagia-näytelmän harjoitukset, ja tämä nukke on yksi illuusioteatterin tähdistä. Teksti Maria Hakala Kuvat Jukka Granström
N
uken liikkeet ovat sulavia ja luonnollisia, on vaikea uskoa, että tämä tyyppi on oikeasti pelkkää kipsiä ja paperimassaa. Teatteri Hevosenkengän uutuusnäytelmä Aikamagi ei ole mikä tahansa nukketeatteriesitys, se on illuusioteatteria, jossa fysiikan lait saavat huutia ja käsitystä todellisuudesta venytetään. Itsestään lavalla kävelevän nuken salaisuus paljastuu, kun nuken
käsittelijä, nukettaja, paljastuu pimeydestä mustan viitan alta. ”Niin, mulla on tällainen burka päällä koko esityksen ajan”, sanoo näyttelijä Antero Nieminen: ”On muuten epämukava. Kuuma on ja näkyvyys äärimmäisen huono, mutta mitä sitä ei leipänsä eteen tekisi”, hän nauraa. Nieminen toteuttaa lavalla ohjaaja Tatu Tynin visiota mustasta teatterista. Se tarkoittaa nimenomaan sitä, että osa näyttelijöistä piilotetaan kaapuihin, joten esineet ja nuket näyttävät liikkuvan itsestään. Tyni pyrkii äärimmäiseen visuaalisuuteen: ”Halusin alusta alkaen tehdä esityksen ilman puhetta, nojaten illuusioilla leikkimiseen.”
Koulumatkalta avaruuteen Tynin kirjoittama tarina alkaa pienen tytön koulumatkalta, joka johtaa seikkailuun ajassa ja avaruudessa. Magiaa Tyni tuo ohjauk-
seensa käyttäen hyväksi esimerkiksi kokemustaan taikurina. ”Nukketeatterilla ja taikatempuilla on paljon yhteistä: molemmissa toimitaan esineiden kautta. Se, mitä taikuri tekee ja yleisö näkee, on kaksi ihan eri juttua. Sama homma on nukettamisessa.” Sanaton teatteri on näyttelijöille haaste, kertoo Outi Haaranen, joka esittää Aikamagian pääosan. ”Yleensä vuorosanat rytmittävät esitystä, nyt on pärjättävä ilman. Se on kuin tanssikoreografian opettelemista.” Vaikka Haarasella kertyy vuodessa parisensataa esitystä, on Aikamagia kuitenkin uudenlainen kokemus: ”Täsmälleen tämmöisessä en ole koskaan ollut mukana. On mahtavaa päästä ihan aitiopaikalta kurkistamaan taikurin maailmaan!” hehkuttaa Haaranen. Kun estraditaiteen eri alat kohtaavat nukketeatterin ja menevän tarinan, syntyy käsite, jolla Tyni
tiivistää Aikamagian: ”Tämä on taikateatteria.”
Töissä tähtipajalla Nukkien matka lavalle alkaa pienemmästä rakennuksesta Hevosenkengän takana. Siellä tuoksuu sahanpuru ja pöly. Pöydillä lojuu vasaroita, lankakeriä ja liimaa, nurkassa lepää näyttämön pienoismalli. Fanni Lieto istuu pajan pienemmässä huoneessa työnsä äärellä, nukkea tekemässä. Aikamagiaan tarvitaan seitsemän nukkea. Jokaisen suunnitteluun vaaditaan ohjaajan ja nukentekijän yhteistyötä: ”Ihan aluksi on selvitettävä, mitä kaikkea nuken on pystyttävä tekemään, mitä sen rooli vaatii”, kertoo Lieto. Työ on vaativaa, yhteen nukkeen kuluu aikaa noin kaksi viikkoa, mikäli työskennellään kahdeksan tunnin päivissä: ”Nuken evoluutio alkaa luon-
noslehtiöstä ja muovailuvahakokeiluista. Nukke on saatava näyttämään roolihahmoltaan. Joskus ulkonäön ja nukenohjauksen toteuttaminen vaati paljonkin miettimistä, jokainen nukke on erilainen.” Verstaalla on 35 vuoden aikana tehty tähtiä lukuisiin näytelmiin, nukkeja on kertynyt noin 350. Jokaiseen näytelmään halutaan luoda uudet, uniikit hahmot. Esityskauden jälkeen nuket siirtyvät eläkkeelle teatterin galleriaan ihailtavaksi. Nukkien hyvästeleminen on välillä haikeaa niiden luojalle. ”Jokaisesta projektista nousee joku lempparinukke, johon kiintyy eniten”, sanoo Lieto ja silmäilee hellästi pöydällä lojuvaa nukenalkua.
Vaativaa ammattilaisleikkimistä "Laserit päälle!" ja "Savua!" huudellaan lavalla. Estradilla heiluu jättiläisukke-
li, jolla on ihmisen pään kokoiset kämmenet ja lavan mittainen sylileveys. Tämä tyyppi tekee varmasti vaikutuksen kohdeyleisöön, lapsiin: ”Vaikka sanaton teatteri saattaa kuulostaa vieraalta, olen ihan varma, että tarina aukeaa lapsille”, vakuuttaa Antero Nieminen. ”Visuaalisuus uppoaa lapsiin. Tämä musta teatteri tuntuu tekevän vaikutuksen varsinkin pikkukundeihin.” Lapset reagoivat esitykseen välittömästi, hyvässä ja pahassa. Jos lastenesityksessä olevat vitsit eivät tunnu hauskoilta, kukaan yleisöstä ei vaivaudu lievittämään kiusallista tunnelmaan tekonaurulla. ”Kyllä sen aina tietää heti, että onnistuiko joku homma vai ei. Lapsiyleisö innostuu ja osallistuu esimerkiksi huutelemalla toimintaohjeita näyttelijöille”, Nieminen naureskelee. ”Ja jos mukulat pyörii penkissä, niin sitten sitä tietää, että aha, vikatikki.”
Parasta on lasten rehellisyys Lasten rehellisyys on se asia, joka on tuonut Niemisen ja Haarasen lastenteatterin pariin. Lisähaasteensa Hevosenkengän näyttelijöille tuo nukettaminen. ”On ymmärrettävä, mitä roolihahmo tuntee ja tuotettava se tunne elottomaan, ilmeettömään esineeseen. Se ei auta, että näyttelijällä on suu mutrussa surusta, nukenkin on ilmaistava se vaadittu fiilis”, kuvailee Haaranen. Nukkien vaivatonta liikkumista katsoessa on vain kunnioitettava näyttelijöiden hienovaraista mimiikkaa, he todella saavat elottoman elämään. Se vaatii erityistä suhdetta kipsiseen kollegaan. ”Se nukkehan on työkaveri ja työväline. Sen kanssa tuntee yhteenkuuluvuutta”, Haaranen sanoo. Aikamagiassa Haarasella ei ole omaa nukkea, vaan nuket ovat hä-
nen vastanäyttelijöitään. ”Ne tuntuvat leikkikavereilta, vaikka ammattilaisia tässä kaikki ollaan. Mutta sitä tämä ehkä on, ammattileikkimistä.” Ohjaaja kehottaa näyttelijöitä kokoontumaan lavalle, harjoitukset jatkuvat. ”Otetaan se tykillä ampuminen!” kuuluu ohjeistus. Vihreä hahmo tallustelee taas yksin lavan poikki, valot välkkyvät ja jättiläisukko huojuu itsekseen. Ja ihan totta, jotakin taikaa lavalla on. Aikamagia teatteri Hevosenkengässä 10.2. alkaen. Liput 8 e. Kesto 50 min., alaikäraja 3 vuotta.
Antero Nieminen (vas. takana), Tatu Tyni, Janne Siltavuori, Juha Laurila (edessä) ja Outi Haaranen luovat taikateatteria lapsille.
12 esse
❘
11.2.2010
11.2.2010
11.2.2010
11.2.2010
Tapiolan seurakunta
Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000. Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi
Pyhäpäivä Tapiolassa
Virsistä
Su 11.2. klo 10 perhemessu Tapiolan kirkossa, liturgia Erika Kallio, saarna Marianne Tiihonen, kanttori Liisa Malkamäki. Lounas. Pyhä päivässä -tapahtumia klo 14 saakka. Klo 18 POPmessu. Klo 18 Otamessu Otaniemen kappelissa.
Keskiviikkokerho 17.2. Tapiolan kirkolla klo 13. Kanttori KaisaLeena Harjunmaa-Hannikainen laulaa ja laulattaa kerholaisia Kahvitus seurakuntasalissa alkaa klo 12.30.
Viikkomessu Viikkomessu – arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Ke 17.2. klo 8 Tapiolan kirkossa liturgia Erika Kallio, kanttorina KaisaLeena Harjunmaa-Hannikainen.
Pyhä päivässä – laula kanssamme Vietämme pyhäpäivää Tapiolan kirkolla su 14.2. klo 10 alkaen messusta ja sen jälkeen jatkuen eri työpajoissa leipoen, laulaen, jutellen ja leikkien klo 14 asti. Tarjolla edullista lounasta.
Perheelle palikoita Perheleiri kaikenlaisille perheille 12.–14.3. Hvittorpin leirikeskuksessa. Leiri alkaa perjantai iltana ja päättyy sunnuntaina lounaaseen. Leirin hinta aikuisilta 30 € ja 15 € 3–15-vuotiailta lapsilta. Alle 3-v ilmaiseksi. Ilmoittautuminen 14.2. mennessä perhe.tapiola@evl. tai Katja Salmela 041 539 8709. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittakaa ruoka -aine allergiat ja kuljetustarpeenne.
Vielä mahtuu mukaan kerhoon
TAPIOLA TTA A PII OLA
Pyhä
ä s s ä v i ä p
Suvi Sivilä
442 611 tai harri.laurikainen@ pp.inet..
Perhemessu
su 14.2. klo 10 Tapiolan kirkossa
Tuhkamessu Paastonajan matka kohti pääsiäistä alkaa tuhkamessussa ke 17.2. klo 19 Tapiolan kirkossa. Matkan merkiksi kirkkovieras saa otsaansa tuhkamerkin. Mukana ovat Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen, Seppo Salmensaari, Marianne Tiihonen.
Diakonian retkipäivä Lisätietoja perhe.tapiola@evl. tai Katja Salmela 041 539 8709.
Avoin messukuoro Ke 17.2. klo 18 Tapiolan kirkossa lauletaan Tuhkamessun lauluja yhdessä Kuoro kaikille -ryhmän kanssa Kaisa-Leena HarjunmaaHannikaisen johdolla.
Hetki rukoukselle
Häivähdys Pyhää
Arkisin rukoushetki klo 12 Tapiolan kirkossa. Rukoushetki rakentuu virsien, psalmitekstin, lukukappaleen ja rukousten varaan. Rukoushetkissä noudatetaan kirkon pitkää perinnettä.
La 13.2. klo 16 konsertti Tapiolan kirkossa. Bachin, Madetojan, J.Hannikaisen, Griegin, J.Linjaman ja Mäntyjärven musiikkia esittävät Pia Bengts, Mari Järvinen, Taina Sulkanen, KaisaLeena Harjunmaa-Hannikainen, Maria Elfolk, Marianne Gustafsson-Burgmann, Nina Tilli, Timo Nuoranne, Eero Hartikainen, Pietari Korhonen, Kullervo Latvanen ja Janne Kaksonen, sekä kamariorkesteri Castor et Pollux Keravalta. Vapaa pääsy, ohjelma YV:lle 5 €.
Otaniemen kappeli Laskiaissunnuntain messu su 14.2. klo 18 ”Jumalan rakkauden uhritie”. Pastori Margit Peltovirta, musiikki Riikka Jäntti. Kirkkokahvit. Ristin killan opiskelijoiden kappeli-ilta ke 17.2. klo 18.30. Jari Portaankorva: Jumalan kutsu. Katso lisää ohjelmasta www.ristinkilta..
POPmessu Nuorekkaaseen aikuiseen makuun toimitettu messu su 14.2. klo 18 Tapiolan kirkossa. Musiikin säestää bändi ja messun yhteydessä on mahdollisuus myös sielunhoitoon. Mukana mm. Antti Malinen, Anna Pulli, Heidi Salmirinne, Leena Sorsa, Jukka Lehti, Aletta Silvennoinen, Saara Kerola. Esilauluporukasta innostuneet voivat ottaa yhteyttä Anna Pulli anna.k.pulli@ evl..
Tule puuhastelemaan kaikkea kivaa ja kokkailemaan yhdessä. Puuhakerho 8–12-vuotiaille tytöille ja pojille maanantaisin klo 16–17 Takojantien kerhotilassa (Takojantie 4). Kokkikerho tytöille ja pojille Tapiolan kirkon IP-tilassa tiistaisin 17.30–19. Tiedustelut ja ilmoittautumiset varhaisnuorisotyön toimisto p. 8050 4471 tai Pirjo 040 531 1008.
Sunnuntailounas Su 14.2. klo 11.30 Pyhä päivässä -teeman pyhäpäivänä on kirkolla lounasmahdollisuus messun jälkeen. Lounaan tuotto Meririmieskirkkotyön hyväksi. Lounaaseen kuuluu hernekeitto, leipä, laskiaispulla ja kahvi. Hinta aikuiset 7 €, lapset 3 €. Perhehinta 20 €.
Miesten raamattupiiri Harri Laurikainen vetää miesten raamattupiiriä Tapiolan kirkolla joka kuukauden 1. ja 3. tiistai. Tule mukaan miesten kesken tutkimaan Raamattua kirkolle. Seuraavan kerran kokoonnumme 16.2. klo 18.30. Soita 0400
Velskolan kartanossa 4.3. Tarkemmat tiedot Yhteiset tapahtumat -palstalla.
Lasten suruleiri perheille 24.–26.9. Hvittorpissa. Leiri on tarkoitettu alle 15-vuotiaille lapsille, jotka ovat menettäneet perheenjäsenensä tai muun läheisen ihmisen. Leirille osallistutaan vanhempien tai huoltajan kanssa. Leirin hinta espoolaisille 30 € aikuiset, 12 € lapset, ulkopaikkakuntalaisille 60 € aikuiset, 24 € lapset, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 21.5. mennessä diakonissa Kaija Aspholm p. 8050 4420, 040 533 9593, kaija.aspholm@evl.. Järj. Espoon seurakunnat.
Diakonia – tukea elämään Diakoniatyöntekijään voi ottaa yhteyttä kohdattaessa erilaisia elämän vaikeuksia. Keskusteluajan diakoniatyöntekijältä voi varata numerosta 8050 4433.
Nuoret Paheksuvan Kirahvin nettisivut. Tiesitkö, että Paheksuva Kirahvi rymyää myös netissä? Käy kurkkaamassa nuorisotyön nettisivuja osoitteessa paheksuvat.ajatukseni.net. Sieltä löydät ajankohtaisimmat tiedot siitä, mitä tapahtuu Tapiolan nuorisotyössä.
Olarin seurakunta
11.2.2010
Messu
Lukupiiri
To 11.2. klo 18 Olarin kappeli, iltamessu, liturgia ja saarna Mia Wrang, kanttorina Olli Pyylampi. Ennen messua on mahdollisuus ripittäytyä messun papille klo 17– 17.45 kappelin rippihuoneessa. Su 14.2. klo 10 Olarin kirkko, liturgia ja saarna Mari Kanerva, avustaa Antti Kruus. Jonathan Roozeman, sello, soittaa mm. J.S. Bachin musiikkia, Robert Roozeman, piano, kanttori Markku Nuotio, urkuri Olli Pyylampi. Su 14.2. klo 12 Matinkappeli, liturgia ja saarna Sirkka-Liisa Raunio, Olarin seniorilaulajat, kanttorina Mikko Niinikoski. Su 14.2. klo 12 Haukikappeli, liturgia ja saarna Juha Virta, avustaa Kristiina Huotari, kanttorina Sanna Franssila. Messun valmistellussa ja toteutuksessa on mukana tulevan kesän Velskolan Väentuvan rippikoululaiset ohjaajineen. Su 14.2. klo 15 Hiljaisuuden kappeli, Kauppakeskus Iso Omena, liturgia ja saarna kauppakeskuspappi Juha Virta. Ke 17.2. klo 19 Olarin kirkko, Tuhkakeskiviikon messu, Antti Kruus, Ulla-Maija Kyrölä. To 18.2. klo 18 Olarin kappeli, iltamessu, liturgia ja saarna Mia Wrang, kanttorina Mikko Niinikoski.
Alustus ja keskustelu Nikolai Gogolin kirjasta Kuolleet sielut 4.3. klo 18.30–20 Matinkappelilla. Lukupiiriin voi osallistua, vaikka ei olisikaan lukenut em. kirjaa.
Rukous- ja hartaushetkiä Hiljaisuuden kappelissa, kauppakeskus Isossa Omenassa hartaus joka arkipäivä (ei la) klo 12.15–12.30. Haukikappelissa ,Ukkohauentie 1, Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 12. Olarin kirkossa, Olarinluoma 4, Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki ti ja to klo 12. Kesto n. 25 min. Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4, Päivän Sana-rukoushetki ti klo 12.30. Ristintie-hartaus Olarin kirkossa pe 19.2. klo 18, Antti Kruus.
Yhteisvastuukeräystempauksia Arkienkelin listakeräystalkoot Yhteisvastuun hyväksi. Tule tempaisemaan porukalla Yhteisvastuun hyväksi! Kokoonnumme 11.2. Olarin kappelille iltamessuun klo 18, jonka jälkeen lähdemme yhdessä listakeräykseen. Mahdollisuus liikkua myös pareittain. Keräyksen jälkeen n. 19.30 kappelilla on tarjolla kuumaa juotavaa, pikku purtavaa ja tilaisuus vaihtaa kokemuksia. Laskiaisrokkaa yhteisvastuun hyväksi ti 16.2. klo 11.30–13.30 Matinkappelilla, Liisankuja 3 ja Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4. Tuotto käytetään kokonaisuudessaan Yhteisvastuukohteeseen. Hernerokka-ateria aikuiset 2 €, lapset 1 €. Kahvi ja laskiaispulla 2 € ja lapsille mehu ja laskiaispulla 1 €.
Siioninvirsiseurat Hiljaisuuden kappelissa ti 16.2. klo 18.30. Kahvitarjoilu kerhotiloissa Omenan Olohuoneessa klo 18.
Tyttöleirille Kevään tyttöleiri 7–14-vuotiaille 19.–21.3. Velskolan kartanossa. Luvassa hulvattomia ohjelmanumeroita ja rentoa yhdessä olemista. Leirin hinta 25 €. Ilmoittautuminen käynnissä netissä: www.niittykappeli.net/varhis. Osallistujat arvotaan. Etusijalla
.
Virtaa välillämme -suhdekurssi
La 6.3. ja 13.3. klo 9.30–16.30 Olarin kappelilla. Kurssi on 20–35-vuotiaille pariskunnille suunnattu parisuhdekurssi. Kurssin tavoitteena on harjoitella kuuntelemaan toista, opetella tunnistamaan omia tunteita ja kertomaan niistä toiselle, syventää sitoutumista ja arkirakkautta sekä pitää hauskaa. Hinta 20 €/ pariskunta. Lastenhoito järjestetään tarvittaessa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 26.2. mennessä Paula Bruce-Haatainen 040 503 7622.
OLARI
Messuun! iltamessu
to 11.2. ja 18.2. klo 18 Olarin kappeli
messu
su 14.2. klo 10 Olarin kirkko
Jonathan Roozeman, sello, Robert Roozeman, piano, kanttorina Markku Nuotio su 14.2. klo 12 Matinkappeli, Olarin seniorilaulajat
su 14.2. klo 12 Haukikappeli su 14.2. klo 15 Hiljaisuuden kappeli, Kauppakeskus Iso Omena
tuhkamessu
ke 17.2. klo 19 Olarin kirkko
Messut
Herättäjän kirkkopyhän messu su 14.2. klo 10 Espoonlahden kirkossa. Saarna Matti Malmivaara, liturgi Hans-Christian Daniel, avustava pappi Jukka Knuutti, kanttori Anna Pulli, urkuri Elja Puukko. Messun jälkeen kirkkoruoka ja Siioninvirsiseurat, ”Saan kuulla, veisata rakkauden uhritiestä” (SV 19:3). Diakonia-lähetyspiiri myy villatuotteita Kirkon Ulkomaanavun ja lähetystyön hyväksi. Messu su 14.2. klo 17 Soukan kappelissa saarna ja liturgia Asmo Sinervo, kanttori Lauriina Hooli. Tuhkamessu ke 17.2. klo 18.30 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Jukka Lehti, kanttori Anna Pulli, Okra. Messussa toimitetaan myös tuhkalla merkitseminen. Iltakaakaot seurakuntasalissa.
Diakonia
Hartaus, musiikkia ja kahvitarjoilu to 11.2. klo 12 Soukan kappelissa. Mukana pastori Pekka Nenonen, diakoniatyöntekijä Auli Tamminen, kanttori Timo Lonka, Kappelikuoro sekä päiväkerholaisten kuoro.
tytöt, jotka eivät ole menossa helmikuun talvileirille. Lisätietoja Taru Hytönen 040 546 5197 taru.hytonen@evl..
Haukikappeli, Ukkohauentie 1 Ikäihmisten kerho joka pe klo 13–14.30. 5.2. Ulla Porkan matkakertomus Pietarista.12.2. kerhon ohjaajana diakoni Katja Karvinen.
Yksinhuoltajavanhempien Oma Ryhmä Ryhmän teemana on arjessa selviytymisen kysymykset jota käsitellään keskustellen ja toiminnallisin menetelmin. Ryhmä on luottamuksellinen ja se kokoontuu Matinkappelilla ma klo 17.30– 19: 1.3., 8.3., 15.3., 22.3., 29.3. Lastenhoito on järjestetty. Hinta 10 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 22.2. mennessä Paula Bruce-Haatainen 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@evl..
Diakonian retkipäivä
To 4.3. retkipäivä Velskolan kartanossa. Ilmoittautumiset 18.2. mennessä p. 8050 4433. Lisätietoja Yhteiset tapahtumat -palstalta.
Lasten suruleiri perheille
Espoon seurakuntien yhteinen lasten suruleiri perheille 24.– 26.9. Hvittorpissa. Leiri on tarkoitettu alle 15-vuotiaille lapsille, jotka ovat menettäneet perheenjäsenensä tai muun läheisen ihmisen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 21.5. mennessä diakonissa Kaija Aspholm p. 8050 4420, 040 533 9593. Lisää Yhteiset tapahtumat -palstalta.
Sanasta suunta -evankeliumi-ilta Aiheesta ”Katekismuksen ääressä: Toinen käsky” puhuu Oskari Nummela to 11.2. klo 19 Iivisniemen seurakuntakodissa. Järj. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys SLEY ja Espoonlahden seurakunta.
Läskillä lukutaitoa -kampanja Tuntematon lahjoittaja maksaa jokaisesta kevään aikana laihdutetusta kilosta 15 € opettajakoulutukseen Nepalissa. Alkupunnitus Soukan kappelissa, Soukankuja 3, ma–to 15.–18.2. klo 17– 20. Seurakunta kirjaa ylös laihduttajan nimen, syntymäajan, alkupainon, pituuden ja ihannepainon alarajan. Loppupunnitus on toukokuussa. Kampanjaan voivat osallistua 18 vuotta täyttäneet. Kampanjaa organisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Eikö suksi luista? Vielä ehdit lahjoittaa tarpeetto-
13
Kauniaisten seurakunta
Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000 päivystävä pappi (toimitusvaraukset) ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi
mia, käyttökuntoisia talviurheiluvälineitäsi kansainvälisen diakonian hyväksi! Keräämme helmikuussa murtsikkasuksia, -sauvoja ja monoja sekä luistimia Espoonlahden kirkolle ja Soukan kappelille. Vahtimestarit ottavat välineitä vastaan. Tied. Helena Aarnivuo 040 728 7478.
Vauvelit hoi! Ota isi tai äiti mukaasi ja tule tutustumaan muihin esikoisvauvaperheisiin Mäntykappelille ti klo 13–14.30 tai Soukan kappelille ke klo 9.30–11. Tiedustelut Arja Viitamäki 041 535 6190.
Moku-kerho
Tule torstaitorille Myytävänä on kaikenlaista pientä kivaa, taloustavaroita, vauvojen ja lasten vaatteita sekä kirjoja. Kirppis on avoinna joka torstai klo 14–18 osoitteessa Kastevuorenkuja 3. Tuotto Petroskoin vammaisnuorille.
Monikulttuurista toimintaa ke 17.2. klo 17.30–19.30 kantasuomalaisille ja eri maista muuttaneille naisille ja lapsille asukastila Kivenkolossa, Merisaapas 1 A. Mukana diakonissa Helena Aarnivuo ja perhetyöntekijä Ritva Finnbäck.
Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14 ja to klo 9–16, p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi
Miesten sauna- ja raamattupiiri
Ystävänpäivän perhemessu
Hvittorpin leirikeskuksessa to 18.2. klo 18. Sauna- ja iltapalamaksu 7 €, kimppakyydit. Tied. Erik Uimonen 050 573 5994 tai Mikko Tervonen 040 588 5411.
Su 14.2. klo 10 kirkossa, mukana musiikkiopiston ja srk:n lapsikuorot ja päiväkerholaiset. Kirkkokahvit ja -mehut, laskiaispullat.
Sunnuntaitapahtuma
Nuorten messu
Erez, tämä on se maa. Israel-ilta su 21.2. klo 18 Iivisniemen seurakuntakodissa. Musiikkia ja puheenvuoroja lauluryhmä Avadim. Tarjoilukolehti menee Karmel-yhdistyksen kautta Israel-työhön. Illan isäntänä Kari Roine.
To 11.2. klo 20 kirkossa.
Virtaa Välillämme
ESPOONLAHTI Sunnunt ait ap ahtuma
Erez, tämä on se maa
Diakoniatyöntekijään voi ottaa yhteyttä erilaisissa elämän vaikeuksissa. Ajanvaraus Espoonlahden kirkon diakoniatoimisto, Kipparinkatu 8, ma klo 9–10, p. 8050 6638; Soukan kappelin diakoniatoimisto, Soukankuja 3, to klo 9–10, p. 801 6793. Elintarvikejakelu kirkon aulassa ma–pe klo 9 ja la klo 9.30 vuoronumerojärjestyksessä. Ruokailu vähävaraisille Espoonlahden kirkolla ma ja to klo 12 kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja Soukan kappelilla ti klo 11, lipunmyynti 10.30–11.30. Hinta 2 €.
Ikäihmisten talvijuhla
esse
11.2.2010
Espoonlahden seurakunta
Kirkkoherranvirasto Olarinluoma 4, 02200 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi
❘
Israel-ilta
su 21.2. klo 18 Iivisniemen seurakuntakodissa Musiikkia ja puheenvuoroja lauluryhmä Avadim. Illan isäntänä Kari Roine.
Sinkkuilta
Meren ja taivaan välillä
Sinkut kokoontuvat la 13.2. klo 18 Espoonlahden kirkolla. Ota mukaasi ystävä ja/tai vohvelirauta. Vietetään ystävänpäivän aattoa herkutellen.
Keskusteluryhmä to 18.2. klo 14 Meriemy, Merenkäynti 3. Mukana myös diakoniapastori.
Laskiaismyyjäiset su 14.2. klo 11–13 Soukan kappelilla Tarjolla hernekeittoa ja laskiaispullia, ihania käsitöitä, karjalanpiirakoita ja arpoja. Ruokailun hinnat: aikuiset hernekeitto 4 €, lapset 3–14-v 3 € ja nuoremmat ilmaiseksi. Kahvi 1 € ja laskiaispulla 1,5 €. Raamattu-lähetyspiiri ke 17.2. klo 12.30 (parittomat viikot) Iivisniemen seurakuntakoti
Lauluja ystävälle su 14.2. klo 19 Soukan kappelissa: Elja Puukko, baritoni ja Hannu Lehtikangas, urut & piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.
Perhekahvila Kohtaamispaikka perheille Espoonlahden kirkon pikkusalissa joka tiistai klo 9.30–11.30. Tule virkistymään ja hengähtämään hetkeksi kahvikupposen ääreen! Lapsosille tarjolla kivaa leikkiseuraa. Myös isovanhemmat ja kummit mahtuvat mukaan. Hartaushetki n. klo 10.30. Kahvimaksu 1 €.
Tule virkistymään, rentoutumaan ja hiljentymään to 4.3. Velskolan kartanossa. Lisätiedot Yhteiset tapahtumat -palstalta.
Espoon seurakuntien yhteinen Lasten suruleiri perheille 24.– 26.9. Hvittorpissa. Leiri on tarkoitettu alle 15-vuotiaille lapsille, jotka ovat menettäneet perheenjäsenensä tai muun läheisen ihmisen. Lisätiedot Yhteiset tapahtumat -palstalta.
ESPOONLAHTI
Tuhkaristi
otsaan
ke 17.2. klo 18.30 Espoonlahden kirkossa
Soukan kappelin kevätsarja Suomalais-venäläinen teeilta Suomenkielisten ja venäjänkielisten teeilta to 18.2. klo 18 kirkon rippikoulusalissa. Aiheesta ”Miksi uskosta on vaikea puhua?” alustaa venäjänkielinen diakoni Marija Chestakova. Mukana myös pastori Anne Blomqvist ja diakonissa Helena Aarnivuo. Maksuton teeja iltapala. Kevään muut teeillat ovat 18.3. ja 15.4.
”Håll mitt hjärta” su 14.2. klo 19 kirkossa. Håkan Streng ja Ami Aspelund, Leo Holmgren, piano. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Perhekerho Laskiaismäki ma 15.2. ja to 18.2. klo 10 kirkolla.
Maanantaikahvila Ma 15.2. klo 13–15 Sebastoksessa.
”Entäs äitiysloman jälkeen?” Kauniaislaisia äitejä jakamassa kokemuksia ti 16.2. klo 14 takkahuoneessa.
Raamattupiiri ”Jeesus, kiusausten voittaja” ke 17.2. klo 18 takkahuoneessa.
Kuorokoulu Ke 17.2. klo 18.30 Sebastoksessa. Tied. kanttori Anna Marte.
Tuhkamessu Ke 17.2. klo 20 Sebastoksen kappelissa, Mauri Vihko ja Anna Marte.
YV-lounas Su 28.2. messun jälkeen klo 11.15 yläsalissa. Kauniaisten Martat ovat mukana toteuttamassa lounasta. Aik 12 €, lapset 5 €.
Diakonian retkipäivä
Lasten suruleiri perheille
Lue lisää yllä.
Lähetys
Nuorten parien suhdekurssi (n. 25–38 v) Kaskikappelissa, Kaskipiha 3, su 7.3., 14.3. ja 28.3. klo 15.30–18.30. Ryhmäs sä käsitellään vuorovaikutustaitoja ja tuetaan suhteen myönteisiä puolia. Maksu 20 €/pari, sisältää tarjoilut ja lastenhoidon. Tied. ja ilm. 21.2. menn. Johanna Korpela 050 511 0504.
Ystävänpäiväkonsertti
Vauvakerho
Nuoret Nuorisotoimisto Sode Soukan ostarilla, Soukantie 14, www.sodesode.. Nuoret aikuiset www.cafekismus.. Ystävänpäivän pop-messu su 14.2. klo 18 Tapiolan kirkko.
11.2.2010
11.2.2010
Esbo svenska
Grankulla svenska
Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi
Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må– fre kl 9–14, to kl 9–16 tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi
Högmässor Sö 14.2.
Högmässa
Esbo domkyrka kl. 12 Rönnberg, Kronlund. Olars kyrka kl. 10.30 mässa m. små och stora, v. Martens, Alavesa. Bullfest för Gemensamt Ansvar. Alberga kyrka kl. 10 tvåspr. familjemässa o. fastlagsjippo i samarb. m, Leppävaaran srk, Ertman, Malmgren.
Sö 14.2 kl 12 i Grankulla kyrka, Carola Tonberg-Skogström, Lars-Henrik Höglund, Reidar Tollander. Konrmanderna (Larsmo) medverkar. Aulakaffe i övre salen.
Orgelavskedskonsert i Esbo domkyrka sö 14.2. kl. 19. Kantorer fr. Esbo sv. förs. o. Espoon tuomiokirkkosrk, andakt Sandell.
Gemensamt Ansvarjippo för hela familjen i Köklax kapell ti 16.2 kl. 17–19. Pulkåkning, orgelkvart, sång och lek, mete, ansiktsmåln. m.m. Ärtsoppa, fastlagsbullar, kaffe o. saft till för GA.
Esbo domkyrka är stängd för renovering 15.2–27.11. Gudstjänster m.m. hålls i Esbo domkyrkas förs.gård, Kyrkstr. 2.
Konsert på vändagen Sö 14.2 kl 19 ”Håll mitt hjärta” i Grankulla kyrka. Håkan Streng och Ami Aspelund. Leo Holmgren, piano. Fritt inträde, kollekt till förmån för Gemensamt Ansvar.
Måndagscafé Måndagar kl 13–15 i Sebastos, Grankullavägen 11.
Tisdag 16.2 Pensionärskören kl 13 i nedre salen. Tisdagsträffen kl 13.30 i övre salen.
14 esse
❘
11.2.2010
11.2.2010
11.2.2010
11.2.2010
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkopuisto 5 Messu su 14.2. klo 10. Velskola Väentupa I -rippikoulun konrmaatio. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustajat Sami Marte, Jari-Pekka Niskanen ja Krista Valtonen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Marja-Liisa Talja. UrkuPurku -konsertti su 14.2. klo 19. Kanttorit Anna Pulli, Mikko Niinikoski, Liisa Malkamäki, Pauliina Hyry, Eeva-Liisa Malmgren ja Petri Koivusalo. Urkuja kuullaan viimeisen kerran ennen purkamista. Urkujen muisto-cd:n julkistaminen. Vapaa pääsy. Tuomiokirkko suljetaan joulukuuhun asti peruskorjauksen vuoksi. Sunnuntain messu klo 10 vietetään 21.2. alkaen seurakuntatalossa.
TUOMIOKIRKKO
UrkuPurku -konsertti
su 14.2. klo 19 Espoon tuomiokirkko
Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo
Espoon keskuksen palvelutalo Ehtoollishartaus to 18.2. klo 14.
Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Tuhkakeskiviikon messu ke 17.2. klo 19. Liturgi Tuija Filppula, kanttori Lea Waaraniemi. Ikonien siunaaminen, Alarik Corander. Pyhäkoulu su 14.2. klo 12. Mammaraamis torstaisin klo 9.30–11.30. Lastenhoito. Diakoniaruokailu torstaisin klo 12, hinta 2 €. Auroran kappelin lauluyhtye äideille ja nuorille naisille torstaisin klo 14.30–15.15, lastenhoito. Tied. Lea Waaraniemi 040 831 9099. Eläkeläiskerho to 18.2. klo 13. Yhteisvastuukeräys 2010, Jyrki Myllärniemi. Ompeluseurat to 18.2. klo 18. ”Minne menet kirkko?” to 18.2. klo 19. Teologisessa opintopiirissä ”Mitä kansankirkon jälkeen?”,
Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Yhteisvastuumessu laskiaissunnuntaina 14.2. klo 12, ”Rakkaus välittää”. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, kanttori Marja-Liisa Talja. Vapaaehtoiset avustavat messussa. Yhteisvastuutalkoot su 14.2. Messun jälkeen Pohjois-Espoon Marttojen hernekeittoa 5 € sekä kahvia ja pullaa 2 €. Messun tai lounaan jälkeen voit lähteä keräämään lippaan tai listan kanssa, talo tarjoaa kiitokseksi pullakahvit. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12. Ylistys-, raamattu- ja rukous-ilta perjantaisin klo 19. Miesten ilta Ruskatalolla ma 15.2. Sauna klo 18.30, kokoontuminen takkahuoneessa klo 19.30–21.30. Isoskoulutus torstaisin klo 17.30–19. Perhekerhopäivä ma 15.2. klo 9.30–14.30. Vauvaperhekerho pe 12.2. klo 9.30–11. Omaishoitajien vertaistukiryhmä to 18.2. klo 14–16. Rukoustorstai to 18.2. klo 18. Minäkö rukoilisin? Tule tutustumaan erilaisiin tapoihin ja perinteisiin rukoilla. Rukous-teemailtojen sarjan aluksi ”Virolainen rukousperinne”, pastori Raigo Liiman. Illan lopuksi esirukouspalvelu. Diakoniapalvelun ajanvaraus Päivi Pakkanen 040 531 1042. ”Kirje Roomalaisille” -luento to 18.2. klo 18.30, luku 3, Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.
torstaisin klo 15–16. Tied. Sheldon Ylioja 040 590 0730.
Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Ystävänpäivän Yhteisvastuumessu su 14.2. klo 12. Saarna ja liturgia Mari Mathlin, kanttori Pia Koskinen. Laulukvartetti Merja ja Kari Jutila, Pia ja Matti Koskinen. Tule ystäväsi kanssa. Messun jälkeen ystävänpäiväkahvit. Mahdollisuus ostaa Yhteisvastuu-tietoa ja -tuotteita. Pyhäkoulu su 14.2. klo 12. Eläkeläiskerho to 11.2. klo 13. Perhekerho pe 12.2. klo 10– 11.30. Ulkoilupäivä. Rukouspiiri kodeissa maanantaisin klo 18.30. Tied. p. 541 3209. Talvisodan 70-muistovuoden Asemiesilta to 18.2. klo 18.30. Järj. AvantoSaukot ry.
Nestori Asemakuja 2 Nuorisotyön täräys la 13.2. klo 17–20, Sami Marte. Nuorten täräysmessu klo 20 Suvelan kappelissa. Nuorten aikuisten X-Ryhmä su 14.2. klo 15.30–18.15, Seppo Särkiniemi. Paluumuuttajapiiri Kanerva to 18.2. klo 13. Sisäänkäynti Nordean viereisestä ovesta.
Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Messu su 14.2. klo 13.30. Liturgi ja saarna Raigo Liiman, kanttori Marja-Liisa Talja.
Suvelan kappeli Kirstinpiha 3 Päivästä päivään -gospelmessu su 14.2. klo 17. Liturgia Sami Marte, kanttori Eeva Jurmu ja nuorten musiikkiryhmä: Heini Nygren, Mikael Sipilä, Mikko Malmivaara, Mikko Murto ja Ja Mirka Salo. Kirkkokahvit. Messuun on kutsuttu rippikouluryhmiä. Tuhkakeskiviikon messu ke 17.2. klo 18. Liturgi Sami Marte, kanttori Eeva Jurmu. Kirkkohetki perheille to 11.2. klo 10–10.30. Hiljennytään Raamatun kertomuksen äärellä. Kirkkokahvit.
TUOMIOKIRKKO OKII RK R KO
Tulemessuun Nuorten täräysmessu
la 13.2. klo 20 Suvelan kappelissa
Ystävänpäivän messu laskiaissunnuntaina 14.2.
klo 10 Espoon tuomiokirkko, konfirmaatio. klo 12 Kalajärven kappeli klo 12 Laaksolahden kappeli klo 13.30 Rinnekappeli klo 17 Suvelan kappeli, gospelmessu
Tuhkakeskiviikon messu 17.2. klo 18 Suvelan kappeli klo 19 Auroran kappeli klo 19 Kauklahden kappeli
Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Yhteisvastuutapahtuma laskiaissunnuntaina su 14.2. klo 12–15. Mäenlaskua liukureilla. Onnenpyörä, golfputtausta, pingisturnaus, hernerokkaa soppatykistä ja laskiaispullia. Pyhäkoulua ei ole su 14.2., osallistutaan Yhteisvastuutapahtumaan. Tuhkakeskiviikon kyläkirkko ke 17.2. klo 19. Liturgia Pirkko Nurminen, avustaja Merja Lehtisalo, kanttori Sheldon Ylioja. Eläkeläiskerho ma 15.2. klo 13, Sheldon Ylioja. Eläkeläisten ruokailu ti 16.2. klo 11–12.30. Raamattualustus ke 17.2. klo 18.30. Vauvaperhekerho ma 15.2. klo 9.30–11. Perhekerho ti 16.2. klo 10–11.30. Kauklahden lapsikuoro Kielot
partion toiminnallisiin rasteihin. Säänmukainen ulkovaatetus. Säävaraus. Tapahtuman järjestävät Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Nuuksion eräkarhut, tiedustelut 040 736 9315 ja 050 306 8798. Siikajärven kerho to 18.2. klo 10.30–12. ”Nuorisotyö”, Noora Mättö ja Jukka Lapinharju. Kyyti Siikajärveltä Nupurin kappelille järjestetään, tiedustelut Virpi Sutelainen 040 736 9315. Perhekerho ti 16.2. klo 10– 11.30.
Tuomarilan asema
Aikuisrippikoulu
Toimipisteet
Tuomarilantie 4 Pyhäkoulu su 14.2. klo 11. Yksinhuoltajakahvila su 14.2. klo 15–16.30. Jutustelua kahvin, teen ja mehun merkeissä arkipäivän askarruttavista aiheista. Lapsille omaa ohjelmaa. Tied. Kirsi Kanerva 050 511 0165. Gideonien rukoushetki to 18.2. klo 18–18.30, avoin kaikille. Espoon Gideonien jäsenille kuukausikokous klo 18.30 alkaen. Tied. 044 580 4421. Vauvaperhekerho ke 17.2. klo 13–14.30. Perhekerho pe 12.2. klo 10– 11.30.
alkaa Tuomarilan asemalla, Tuomarilantie 4. Kokoontumiset 10.3., 17.3., 24.3., 14.4. ja 21.4. klo 18. Konrmaatio 2.5. Ilmoittautuminen sähköisesti: www.espoontuomiokirkkoseurakunta. 19.2. mennessä. Lisätiedot Raigo Liiman 040 531 1030, ja Anneli Mäntyala ti–to klo 9–14 p. 8050 3517.
Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi Alberganesplanadi 1.
Israeliin toukokuussa
Iltamessu KilonRistissä to 11.2. klo 19. Arto Vallivirta ja Pauliina Hyry. Hiljainen aamurukous ja ehtoollinen pe 12.2. klo 7.45–8.45, ehtoollinen klo 8.40 KilonRistissä. Kari Springfelt. Perhemessu ja laskiaisrieha su 14.2. klo 10 Leppävaaran kirkolla. Liturgi Arto Vallivirta, avustava pappi Kirsti Koskela, kanttori Pauliina Hyry. Messu su 14.2. klo 12 Karakappelissa. Arto Vallivirta ja Pauliina Hyry. Tuomasmessu su 14.2. klo 17 Leppävaaran kirkossa. Hiljaisuuden lauluja laskiaisena. Juontaja Anuleena Kimanen, liturgia Kari Springfelt, saarna Timo Salo, musiikki Hanna Torppala ja Mattanja-kuoro. Aamumessu ke 17.2. klo 8 Lasten kappeli Arkissa. Arto Vallivirta. Raamattumietiskely ke 17.2. klo 10–12 Karakappelissa. Tekstinä su 21.2. evankeliumi Matt. 4:1–11. Tuhkakeskiviikon messu 17.2. klo 19 Karakappelissa. Terhi Muilu-Teinonen ja Pauliina Hyry.
Viherlaakson kappeli Viherkalliontie 2 Perinteinen perheiden Yhteisvastuutapahtuma la 13.2. klo 10.30–13.30. Aluksi koko perheen musiikkihetki muskariopettaja Heli Vapaakallion johdolla. Keittolounas ja jälkiruoka (2 € lapset, 4 € aikuiset), askartelua, ongintaa, lelukirppis ja arpajaiset. Pyhäpäivän hartaus su 14.2. klo 12, Riitta Sarsa, musiikki Mikko Nurmi. Kirkkokahvit. Ilosanomapiiri su 14.2. klo 18.30. Lähetyspiiri ma 15.2. klo 14. Vieraana Tuula Jäppinen. Diakoniaruokailu ti 16.2. klo 12. Hinta 2 €. Raamattupiiri ke 17.2. klo 18.30. Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30.
Koko perheen ulkoilutapahtuma Nuuksiossa Haukkalammen luontotuvan ympäristössä la 13.2. klo 12–14. Tarkemmat tiedot Nupurin kappelin kohdalla.
”Minne menet kirkko?” to 18.2. klo 19. Teologisen opintopiirin kevätkauden alustajavieraina on viisi entistä piispaa, jotka etsivät vastauksia otsikon kysymykseen. Sarjan toisen alustuksen aiheena ”Mitä kansankirkon jälkeen?” Alustajana Voitto Huotari, Mikkelin piispa 1993–2009. Kahvitarjoilu klo 18.30.
”Kirje Roomalaisille” Luentosarjassa ”Yksin uskosta”, 3. luku, to 18.2. klo 18.30 Hämeeenkylän kirkossa, Auratie 3.
Niipperi Virkatilantie 3 Perhekerho perjantaisin klo 10– 12. Pyhäkoulu su 14.2. klo 12 Yläjuoksun kerhotilassa.
Nupurin kappeli Brobackantie 1–3 Koko perheen ulkoilutapahtuma la 13.2. klo 12–14 Nuuksiossa Haukkalammen luontotuvan ympäristössä. Alkuhartaus klo 12 Luontotuvan edessä. Myynnissä Yhteisvastuutuotteita sekä hernekeittoa, makkaraa, leipää, kahvia, mehua. Mahdollisuus osallistua
Torstaipiiri to 11.2. klo 15–16. Keskusteluryhmä mielenterveyskuntoutujille. Lähetyspiiri ma 15.2. klo 18, Heikki Marjanen ja Tranum Bhatti. Diakoniaruokailu ti 16.2. klo 12.15–13.15. Aterian hinta 2 €. Seuraavan kerran ti 2.3. Raamattupiiri ke 17.2. klo 18. Eläkeläiskerho to 18.2. klo 13, Jaana Leinonen. Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30. Nuorten täräysmessu la 13.2. klo 20. Liturgi Sami Marte. Nuorten ohella muutkin tervetulleita hiljentymään hetkeksi. Nuorisotyön täräys klo 17–20 Nuorisotila Nestorissa.
Rukouksen teemaillat Minäkö rukoilisin? Tule tutustumaan erilaisiin tapoihin ja perinteisiin rukoilla. Rukouksen teemaillat torstaisin 18.2., 4.3., 15.4. ja 20.5. klo 18 Kalajärven kappelissa, Ruskaniitty 3.
Omaishoitajien vertaistukiryhmä Tule jakamaan ajatuksia ja kokemuksia omaishoitajana olemisesta Kalajärven kappelille, Ruskaniitty 3, torstaina 18.2. klo 14– 16.
.
Lähde keväiseen Israeliin 2.–9.5. Kohteina Jerusalem ja Tiberias. Matkanjohtajina Matti Hyry Hämeenkylän seurakunnasta 050 4910 954 ja Seppo Särkiniemi 040 7335 616 Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta.
Unelmakammari
Kirpputori ja kahvila – kaiken kansan kohtaamispaikka, Kaivomestarinkatu 8. Avoinna maanantaisin klo 10–12, hartaus 11.30 ja torstaisin 10–15. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Peittopajassa maanantaisin klo 12–14 kudotaan Äiti Teresa -peittoja.
TU TUOMIOKIRKKO U OM M IO IOKIRKKO O
Yhteisvastuutapahtumia
● la 10.30–13.30 Viherlaakson kappeli ● la 13.2. klo 12–14 Nuuksio ● su 14.2. klo 12–15 Kauklahden kappeli ● su 14.2. klo 13 Kalajärven kappeli
Perhetyön puhelinpäivystys
tiistaisin klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä. P. 8050 3583 ja 8050 3584.
Diakonian ajanvaraus
Espoon keskus 040 513 0862 ja 040 736 9315 Suvela 040 531 1037 ja 050 438 0189 Kalajärven alue 040 531 1042 Auroran alue 040 763 6599 Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 Viherlaakso 040 572 5344.
Messut ja hartaudet
Rakkautta, ihmeitä ja yhteisvastuuta Perhemessu ja laskiaisrieha su 14.2. klo 10 Leppävaaran kirkolla. Messu on kaksikielinen ja sen järjestävät Leppävaaran seurakunta ja Esbo svenska församling. Messun jälkeen laskiaisriehassa kirkon pihalla kuumaa mehua, kahvia, pullaa ja grillistä makkaraa. Tuotto yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Yhteisvastuutuotteita ja tietoa vuoden 2010 keräyksestä. Teemana on ”Ruoki rakas lapsi.” Mukana myös seurakunnan perhe- ja lapsityöntekijät.
Lähtisinkö Yhteisvastuukerääjäksi? Lipaskeräykset Sellossa pe 12.2., 19.2. ja 5.3. klo 15–18. Voit saada keräyslippaan myös työpaikallesi. Listakeräys ovelta ovelle. Houkuttele ystävä mukaan iltalenkille hyvän asian takia. Kerää vaikka oma katu tai porraskäytävä. Ilmoittaudu mukaan kerääjäksi p. 8050 5595, heli.taina-rantakaulio@evl..
Arkin Paja Tule askartelemaan ja rakentamaan vekottimia, koruja, käsitöitä tai jotakin aivan muuta. Kaiken ikäisille, pienet lapset yhdessä aikuisen kanssa lauantaisin klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa Sellossa. Ohjaajana Seija Hatakka. Voit tulla myös vapaaehtoi-
15
Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590. Toimitusvaraukset ma–pe klo 9–15 p. 8050 5575. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi
seksi. Tied. seija.hatakka@evl. tai p. 8050 5542.
Olotilan kassimarkkinat Tule penkomaan Leppävaaran kirkon Olotilan kirpputorille. Laskiaistiistai laskee hinnat alas, ko-
Inkeri Juvela ja diakoni Petri Lehtisalo. Toivomme sinun olevan läsnä jokaisella kerralla. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Tied. ja ilm. 18.2. mennessä Inkeri Juvela 040 531 1059.
Hiljaisuuden retriitti Enonkosken luostariyhteisössä
LEPPÄVAARA
retriitit Lisätiedot vieressä.
Onko sinulla hetki aikaa auttaa? Lähimmäispalvelun peruskurssi la 6.3. klo 10–15, ke 10.3. klo 17.30–20 ja ke 17.3. klo 17.30– 20 Leppävaaran kirkolla. Hinta 10 €. Tied. ja ilm. pe 12.2. mennessä diakoni Riitta Türkmen 040 546 5198.
Nyt on aika ilmoittautua leirille 11–14-vuotiaiden leiri 19.–21.3. Velskolan Väentuvassa. Hinta 25 €. Ilm. 12.2. mennessä www.lenu.. Tied. suvi.mikkanen@evl., 040 532 6770 tai maria.andersson@evl., 050 432 7504.
“Kärsimys ja sen kohtaaminen hoidossa” Aiheesta alustaa hoitotieteen tohtori Kaija Toivanen ti 16.2. klo 18 Karakappelissa. Tilaisuuden järjestää Sairaanhoitajain Kristillinen Seura.
Japani-Kenia -lähetyspiiri Ke 17.2. klo 14 Leppävaaran kirkolla. Vieraana Sirkka-Liisa Huhtinen SLEY:stä.
Lasten suruleiri perheille Espoon seurakuntien yhteinen Lasten suruleiri perheille 24.– 6.9. Hvittorpissa. Lisätiedot Yhteiset tapahtumat -palstalta.
Monikkoperheiden tapaaminen Pe 19.2. klo 9.30–12 Uutussa.
Vasemman käden maalarit Työskennellään varta vasten väärällä kädellä. Oikeakätinen maalaa vasemmalla kädellä ja vasenkätinen oikealla. Maalaustaitoja ei tarvita. Maalauspäivät: 27.2., 20.3., 24.4. klo 12–17 Perkkaan
26.–28.3. Stella Maris -toimintakeskuksessa Hiidenveden rannalla. Teemana Jeesuksen ristintie. Ohjaajana Terhi Muilu-Teinonen ja Marja-Liisa Hietanen. Hinta 75 € espoolaisilta, 120 € muilta. Ilm. 6.3. mennessä terhi.muilu-teinonen@evl.. tai 040 759 5535.
Hiljaisuuden retriitti Tallinnan birgittalaisluostarissa 21.–23.5. Lähtö perjantain aamulaivalla ja paluu sunnuntai-iltana. Hinta 141 € sisältää laivamatkan, kuljetuksen Tallinnan satamasta luostariin ja takaisin sekä retriitin. Ilm. terhi.muilu-teinonen@evl. tai 040 759 5535. Tarvittavat tiedot; nimi, osoite, syntymäaika, puhelinnumero ja kansalaisuus.
Leppävaara
www.leppavaaranseurakunta.//nakut. nakut.leppavaara@evl. Nakuillassa osallistumme Tuomasmessuun su 14.2. klo 17 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Seuraava Nuorten aikuisten ilta su 21.2. klo 18 Nooan Parkissa, Lintuvaarantie 21.
Otaniemen kappeli
Jämeräntaival 8 Laskiaissunnuntain messu su 14.2. klo 18 ”Jumalan rakkauden uhritie”. Pastori Margit Peltovirta, musiikki Riikka Jäntti. Kirkkokahvit. Ristin killan opiskelijoiden kappeli-ilta ke 17.2. klo 18.30. Jari Portaankorva: Jumalan kutsu. Katso lisää ohjelmasta www.ristinkilta..
t ä v i ä p kassi Olotilan
Lisätiedot vieressä.
Vertaistukiryhmässä opetellaan itsehoitotaitoja, jotka tukevat arkipäivän selviytymistä. Tavoitteena on masennuksen lievittyminen ja elämänlaadun kohentuminen. Kahdeksan kokoontumista ma 8.3.–3.5. klo 17–19 KilonRistissä. Ryhmään tulevat
Diakonian retkipäivä to 4.3. Velskolan kartanossa. Tule virkistymään, rentoutumaan ja hiljentymään. Saunomismahdollisuus. Bussireitti: Leppävaara, Palace Hotelli klo 9; Tapiola Garden klo 9.10; Olarin kirkko klo 9.15; Espoonlahden kirkko klo 9.30; Espoon keskus, Vieraskuja 1 klo 9.40. Retkipäivän hinta 10 € sisältää aamiaisen, lounaan, päiväkahvit ja yhteiskuljetuksen. Ilmoittautumiset 18.2. mennessä p. 8050 4433.
Lasten suruleiri perheille 24.–26.9. Hvittorpissa. Leiri on tarkoitettu alle 15-vuotiaille lapsille, jotka ovat menettäneet perheenjäsenensä tai muun läheisen ihmisen. Leirille osallistutaan vanhempien tai huoltajan kanssa. Leirin hinta espoolaisille 30 € aikuiset, 12 € lapset, ulkopaikkakuntalaisille 60 € aikuiset, 24 € lapset, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 21.5. mennessä diakonissa Kaija Aspholm p. 8050 4420, 040 533 9593, kaija.aspholm@evl.. Järj. Espoon seurakunnat.
LEPPÄVAARA
Messa med stora och små 14.2. Leppävaaran kirkolla
Depressiokoulu
Sinkut kokoontuvat la 13.2. klo 18 Espoonlahden kirkolla. Ota mukaasi ystävä ja/ tai vohvelirauta. Vietetään ystävänpäivän aattoa herkutellen.
To 4.3. retkipäivä Velskolan kartanossa. Lisätiedot Yhteiset tapahtumat -palstalta.
ja laskiaisrieha
Sururyhmä päivällä
Yhteiset tapahtumat
Diakonian retkipäivä
Perhemessu
Klo 18 ajatuksia paastosta ja paastonajan musiikkia. Klo 19 messu ja iltatee.
Sururyhmässä voit käsitellä suruasi yhdessä muiden läheisensä menettäneiden kanssa. Ensimmäinen kokoontuminen ke 3.3. klo 11 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Kuusi kokoontumista; jokaisena maaliskuun keskiviikkona ja ke 28.4. Ohjaajina pastori
Palmusunnuntain retriitti
LEPPÄVAARA
seurakuntatalolla. Raija Järvimäki ohjaa. Hinta 15 €/ kerta, sis. materiaalit ja välineet. Voit osallistua yhteen tai useampaan päivään. Ilm. viimeistään viikkoa ennen haluamaasi viikonloppua inkeri.juvela@evl. tai 040 531 1059.
Tuhkakeskiviikko 17.2. Karakappelissa
www.lujakallio./nuoretaikuiset X-ryhmä su 14.2. klo 16– 18 Nestorissa, Asemakuja 2, toinen kerros. Pastori Seppo Särkiniemi aiheesta ”Hengellisen hyvinvoinnin hoitaminen”.
5.–7.3. Hinta 110 €. Ohjaajana Lahjamarjatta Korhonen. Ilm. 22.2. mennessä Lahjamarjatta Korhonen 044 523 6574. Järj. Sairaanhoitajain Kristillisen Seuran Espoon jäsenpiiri.
Hiljaisuuden Hilj j isuuden d
ko viikon kassi vaatetta 2 €. Viikon tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
haastatellaan ja heiltä odotetaan sitoutumista ryhmään. Ilmoittautuminen ke 3.3. mennessä diakonissa Sari Aroheikki 040 539 7191 tai sari.aroheikki@evl..
Tuomiokirkkoseurakunta
Diakonia Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Diakonialounas ti klo 11.30– 12.30 Leppävaaran kirkolla. Aterian hinta 2 €.
Nuoret PePa eli Perjantaiparkki 12.2. klo 18.30–22, Nooan Parkissa, Lintuvaarantie 21.
Kirpputorilta vaatteita
kassi
2€ TUOMIOKIRKKO
M?NNE mene K!RKKO
t
Emerituspiispa Voitto Huotari
18.2. klo 19
Auroran kappelissa
Lue lisää vieressä.
Kirkkoranta 2 Pyhäkoulu su 14.2. klo 12. Eläkeläiskerho to 11.2. klo 13. Ajankohtaista liikunnasta, Esa Yletyinen. Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.
alustajana Voitto Huotari, Mikkelin piispa 1993–2009. Kahvitarjoilu klo 18.30. Auroran lapsikuoro to 11.2. klo 15.30–16.30. Tied. Lea Waaraniemi 040 831 9099. Perhekerho ma 15.2. klo 10– 11.30 ja pe 12.2. klo 10–11.30. Vauvaperhekerho ti 16.2. klo 10– 11.30. ”Lujiksen raamis” perjantaisin klo 18–19. Lujakallio-kahvila perjantaisin klo 19–23. Isoskoulutus ti 16.2. klo 17.45– 19.15. Nuorten jatkot ti 16.2. klo 19.15–20.30. Cafe Aurora ja Sansa-soppi ma– pe klo 10–14.
Eija Harju
Espoon tuomiokirkko
esse
Nuoret aikuiset
Leppävaaran seurakunta
Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi
❘
16 esse
❘
11.2.2010
11.2.2010
Eija Harju
¬ Kiitokset Kiitos muistamisesta
syntymäpäivänäni 21.12.09 Lähetykselle kertyi 801 e. Hilkka Packalén
Sydämelliset kiitoksemme
kahdelle naishenkilölle, jotka 1.2. auttoivat Sellossa harhaan johdettua koulupoikaa. Vanhemmat ja Isovanhemmat
¬ Hautauspalveluja
Arto Laitinen (vas), Mikko Tervonen, Sakari Iso-Herttua ja Antti Rusama (takana) vastaanottivat kunniamerkit Espoon tuomiokapitulin istunnossa viime viikolla. Piispa Mikko Heikka (toinen oikealta) luovutti kunniamerkit. Kuvasta puuttuu Simo Repo, joka ei päässyt osallistumaan kunniamerkkien jakoon.
¬ Palveluja tarjotaan
LUOTETTAVAA KOTISIIVOUSTA
Puh. 0400 939842 www.kotipalvelu1.fi
HERÄNNÄISSEURAT La 13.2. klo 18 Kotiseurat Kokkosilla, Vaaralankulma 19 A, Vantaa. Su 14.2. klo 10 Kirkkopyhä Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Saarnaa Matti Malmivaara. Lounas, kirkkokahvit ja seurat. Klo 10 Kirkkopyhä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro. Klo 12 Pohjan kirkossa, Vanha Turuntie 79. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius, Paavo Kilpi ja Laura Pentti. Klo 18 ”Haavamehiläisten lauluja ? tutkimusmatka Sionin Wirsiin 1790” Rekolan kirkossa, Kustaantie 22, Vantaa. Matkanjohtajana Pekka Kivekäs. Ti 16.2. klo 18 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11. Sisäänkäynti Omenan olohuoneen puolelta. Ke 17.2. klo 18 Veisuut Vehkojan srk-keskuksessa, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää. Aluesihteeri Samuli Korkalainen lomalla 16.-28.2.
¬ Ostetaan
LAPPIIN
PÄÄSIÄISEKSI
31.3.-6.4.2010
Hiihtäjille matka Enontekiölle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli Vuontispirtissä 2-hengen huoneissa. Bussi lähtee Kauniaisista ke 31.3. klo 19.00. Paluu ti 6.4. klo 08.00 mennessä. Hinta 560 €. Latuoppaina jo 22. kertaa Tarja ja Pauli Tuohioja. Varaukset puh. 51239130 tai 0500-603786. Tulossa myös Ruskamatka samalle seudulle 11.-18.9.2010.
Lisäinfoa: www.tuohioja..
Rautakannelseurat su 14.2. klo 17.00 yhdessä Svelsin kanssa, Espoon keskuksen pavelutalon ruokasali, Espoonkatu 8, puhuvat Seppo Salo ja Hannu Keskitalo. Järjestää Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Tervetuloa! www.kotimaa-yhtiot.fi
¬ Hammashoitoa
ILMASTOINNIN PUHDISTUSTA Omakoti- ja rivitalot ammattitaidolla, luotettavasti.
Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9
Saltia Oy
Puh. 040 7284705 www.saltia.com
¬ Vuokrataan
UUSI ILME KEITTIÖÖN
LUMIONGELMIA:
LUMENPOISTOT ammattitaidolla 26v. katot, pihat •omakotitalot •teollisuushallit •kerrostalot •yritys alihankinta työt •kiinteistöhuollot WWW.MAKROTALO.COM
SRA OY 050-514 5272
- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357. Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.
Luotettavaa kotisiivousta. Pesemme myös saunat ja kylpyhuoneet höyrypesurilla. P. 045 638 5774. mirja@kotipalvelut.eu
MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.
Sohvat, tuolit verhoillaan. P. 0400 503 179. Verhoomo Leppänen
KOTISIIVOUKSET alk. 25€/h (kotital.väh. 60%). P. 040 764 6933, 040 583 8775. www.loistopalvelut.fi
Pese saunat ja kylppärit tehokkaasti. Vuokraa höyrypesuri 30€/vrk. P. 045 638 5774. Ostetaan posliinia, taide- ja käyttölasia, kellot ja korut, kortit ja merkit ym. Nouto. Käteismaksu. Antiikki ja Nykyaika (09) 146 4185 Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari. Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.
METSÄTILA p. 040 762 8210
Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde
Kuolinpesät, muuttoirtaimet, astiat, taulut, kirjat, levyt, huonekalut yms. Käteismaksu, p. 040 769 7262.
¬ Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous. Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).
HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki
¬ Vuokrata halutaan
❘
esse
17
Piispa Heikka luovutti kunniamerkkejä Kauniaisten suomalaisen seurakunnan eläkkeelle jäänyt kirkkoherra, teologian lisensiaatti, lääninrovasti ja asessori Arto Laitinen sai kanslianeuvoksen arvonimen Espoon tuomiokapitulin istunnossa 4. päivä helmikuuta. Tasavallan presidentti myönsi Laitiselle arvonimen viime vuoden lopulla. Samaisessa tuomiokapitulin istunnossa luovutettiin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä antamat Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan ritarimerkit lääninrovasti Antti Rusamalle ja rovasti Jukka Iso-Herttualle. Rusama on Tapiolan seurakunnan ja Iso-Herttua Nurmijärven seurakunnan kirkkoherra. Espoonlahden seurakunnan eläkkeelle jäävä kirkkoherra, rovasti Mikko Tervonen sai Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritarimerkin tasavallan presidentin myöntämänä. Lisäksi tasavallan presidentti on antanut Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritarimerkin Espoon seurakuntayhtymän viestintäpäällikölle rovasti Simo Revolle. Revon kunniamerkin luovuttaa Espoon seurakuntayhtymän hallintojohtaja. Piispa Mikko Heikka kiitti palkittuja tuomiokapitulin istunnossa. Kanslianeuvoksen arvonimestä piispa kertoi, että sen arvonimilautakunta myönsi vahvasti ansioituneelle Laitiselle. Perusteina olivat seurakuntatyön, sen hallinnon, talouden, suunnittelun ja päätöksenteon vahva kokemus. Kokemus on karttunut sekä seurakunnan, hiippakunnan että kokonaiskirkon tasolla. Ritarimerkin saajia piispa kiitti sanoen: ”Olette aitoja ritareita. Aidot ritarit taistelevat hyvien asioiden puolesta ja näkevät elämän arvot oikeassa valossa. Tämä tunnustus on merkki siitä, että olette ahkerasti ja viisaasti palvelleet seurakuntaa, hiippakuntaa ja koko kirkkoa.”
Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 11.2. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Hiippakuntadekaani Kaarlo Kalliala, Turku. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Past. Karoliina Löytty, Ylöjärvi. PERJANTAI 12.2.
.
06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Tuomo Lindgren, Harjavalta. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Perheasiain neuvottelukeskuksen joht. Mia Kähärä, Kouvola. LAUANTAI 13.2. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Lääkäri Taneli Kor-
Ei kuulu mulle – vai? Ykkösdokumentti: Ei kuulu minulle – vai? Yksi kolmesta sanoo, ettei puutu pahoinpitelyyn, jos uhri on tuntematon. Miltä tuntuu 12-vuotiaasta tulla potkituksi bussissa, aikuisten katsellessa vierestä? Palkitussa dokumentissa uhrit kertovat tapahtumista. TV1 sunnuntai 14.2. klo 21.
pivaara, Metodistikirkko, Vesivehmaa. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.00 Ehtookelloina Tampereen Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolauksen kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus. Kappalainen Taina Manninen, Kajaani. SUNNUNTAI 14.2. 09.55 Luvian kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Jumalanpalvelus Luvian kirkosta. Saarnaajana ja liturgina past. Pauliina Järvinen. Kantt., urk. sekä Luvian seurakunnan kirkkokuoron joht. Uolevi Kotilehto. Virret: 301a; 128:2-4; 430; 436; 55:4,6. 11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. 18.00 Sovintosunnuntain ortodoksinen ehtoopalvelus Joensuusta, khra Leo Huurinainen. MAANANTAI 15.2. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Opettaja Pia Jussila, Espoo. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. Kuuntelijoiden toiveita. 18.50 Iltahartaus. Kaisa Tanttu ja Ville Talola lukevat päivän raamatuntekstit. TIISTAI 16.2. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Khra Asko Muraja, Enontekiö. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 09.05 Markku Heikkinen. Koulujen uskonnonopetus. Vieraana opetusministeri Henna Virkkunen. Ohjelmaan voi lähettää kommentteja tai kysymyksiä myös tekstiviestil-
Esse
Palsta kuvaa Espoon tuomiokirkon historiaa.
Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi
Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä. Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä. Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi
TV-ohjelmaa TV1 LAUANTAI 13.2. 11.05 Pisara. Ajatus uskosta. Uusinta 15.2. klo 13.40.
Lähetä kysymys uskonnonopetuksesta Opetusministeri Henna Virkkunen keskustelee koulujen uskonnonopetuksesta toimittaja Markku Heikkisen kanssa. Ohjelmaan voi lähettää kommentteja tai kysymyksiä myös tekstiviestillä: kirjoita viestin alkuun aamu, välilyönti ja viestisi. Lähetä tekstiviesti numeroon 16149. Viestin hinta on 40 senttiä. Markku Heikkisen blogia voi myös kommentoida: www.yleradio1.fi/markkuheikkinen. YLE Radio 1, ti 16.2. klo 9.05.
E
Uutta tietoa espoolaisten päivähoitolaskuihin
Espoon seurakuntasanomat www.esse.fi
kosta Haminasta. Palveluksen toimittaa khra Rauno Pietarinen. TORSTAI 18.2. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Hiippakuntadekaani Kaarlo Kalliala, Turku. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Kauppakeskuspappi Juha Virta, Espoo.
Kannusillan kollit Suutarin Anna
Ulla Lötjönen
Espoolaisperheiden päivähoitolaskuista löytyy uutta tietoa. Laskuihin on lisätty merkintä päivähoidon kustannuksista. Espoon kaupungin mukaan kustannukset ovat keskimäärin 1076 euroa kuukaudessa lasta kohden. Lasku-uudistuksen tavoitteena on, että kuntalaiset saisivat entistä enemmän tietoa päivähoitopaikan järjestämisen todellisista kustannuksista. Laskuun merkitty kokopäivähoidon hinta, 1 076 euroa kuukaudessa, perustuu edellisen vuoden todellisiin kustannuksiin. Kyseessä ovat keskimääräiset kuukausikustannukset, joissa ei ole eritelty eri päivähoitomuotojen kustannuksia. Päivähoidosta peritään kuukausimaksu, joka määräytyy perheen koon ja bruttotulojen mukaan. Päivähoidosta perittävä korkein maksu on tällä hetkellä 233 euroa kuukaudessa nuorimmasta lapsesta, ja 210 euroa kuukaudessa toisesta lapsesta.
lä: kirjoita viestin alkuun aamu, välilyönti ja viestisi. Lähetä tekstiviesti numeroon 16149. Viestin hinta on 40 senttiä. Markku Heikkisen blogin voi käydä lukemassa ja kommentoimassa yleradio1.fi/ markkuheikkinen 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Rov. Jarmo Hakkarainen, Ortodoksinen kirkko, Joensuu. KESKIVIIKKO 17.2. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Työpaikkapappi Jari Saarinen, Vantaa. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.00 Andreas Kreetalaisen katumuskanoni Pietarin ja Paavalin kir-
Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi Toimituspäällikkö Sakari Sarkimaa, p. 020 754 2249 sakari.sarkimaa@kotimaa.fi Alue: Tapiola, Seurakuntayhtymä Toimitussihteeri Paula Huhtala p. 020 754 2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Alue: Leppävaara Toimittajat Ulla Lötjönen, p. 020 754 2225 Ulla Lotjonen@kotimaa.fi Alue: Espoonlahti, Olari
Merja Räty, p. 020 754 2346 merja.raty@kotimaa.fi Alue: Tuomiokirkkoseurakunta Esko Miettinen, p. 020 754 2237 osa-aikaeläkkeellä esko.miettinen@kotimaa.fi Alue: Kauniainen Päätoimittaja Simo Repo, p. 8050 2349 simo.repo@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Paula Kaijanto, p. 020 754 2247 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309
spoossa oli 1800-luvun alus- oli saanut syntymälahjaksi Jumalalta taidon oppia juuri suutariksi. sa 19 pitäjänsuutaria. Annan isä oli yksi heistä. Hänellä oli oma Hän oli ylpeä ammatistaan. verstashuone kotona, missä hän Suutarin ammattia arvosti valmisti kenkiä ja saappaita. Usein myös kirkkoherra, jonka kenkiä hän myös kiersi ihmisten kodeis- Annan isä kiirehti seuraavaksi korsa korjaamassa rikki menneitä jal- jaamaan! kineita. Teksti ja piirros Isä oli luvannut tehdä Annalle uudet kirkkokengät. Tarja Rae Nyt Anna katseli, kuinMinkä taidon ka isä ompeli niitä valsinä olet saanut miiksi. Ne olivat oikeaa lahjaksi? nahkaa ja niissä oli varret, jotka solmittiin kiinni kengännauhoilla. Isä oli tehnyt ne juuri Annan jalkaan sopiviksi oikean kokoisen puulestin päällä. Anna ihaili isän taitoa ja kysyi, mistä hän oli oppinut tekemään kenkiä. Isä vastasi, että hän oli saanut opetusta omalta isältään, joka myös oli ollut suutari. Lisäksi hän oli harjoitellut ahkerasti ja tärkeintä oli se, että hän
Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Teksti-ilmoitusten tilavaraus julkaisupäivää edeltävän viikon tiistaina klo 16. Ilmoitushinnat Mv 1,50 e / pmm + alv 22 %, 4-väri 1,80 e / pmm + alv 22 % . Aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona kello 16.
Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310
Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. 8050 2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari, pj.,Leppävaara. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Jan Ahonen, Olari. Jorma Back, Espoonlahti. Antti Kujanpää, Tuomiokirkkoseurakunta. Anja-Maija Leppänen, Olari. Tuija Ora, vpj, Tuomiokirkkoseurakunta. Tiro Rohkimainen, Kauniainen. Simo Repo, julkaisija. Sari Savela, Tapiola. Mikko Hormio, kustantaja.
Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2010 Painos 81 300 kpl 39. vuosikerta Jakelu Itella Oy
18 esse
11.2.2010
ELÄMÄNKAARI
Lehtikirkko
ELÄMÄNKAARI
❘
14.2.2010
ikkunapaikka
esse.toimitus@kotimaa.fi
11.2.2010
❘
esse
19
Jukka Granström
ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastettu:
Monenlaista rakkautta
Laskiaissunnuntai Pyhän aihe on Jumalan rakkauden uhritie.
Jokainen ihminen janoaa rakkautta,
Uskon parantava voima
mutta ei aina tiedä minkälaista. Moni etsii romanttisesta rakkaudesta vastinetta menetetylle äidin tai isän rakkaudelle. Joskus parisuhde joutuu täyttämään sellaista sisimmän tarvetta, johon vastaus on syvemmän sisäisen rauhan löytyminen. Joka tapauksessa rakastuminen on ihanaa, kun löytää sen sopivan. En kirjoita oikean, koska se johtaisi meidät harhaan rakkautta määriteltäessä. Kristillinen käsitys rakkaudesta on avarampi kuin meidän omat odotuksemme usein ovat. Tosi rakkaus odottaa toisen kanssa, kun toinen sairastaa, joutuu työttömäksi tai masentuu. Tosi rakkaus ei häviä, vaikka maailma olisi vastaan. Kun vierestä seuraa suurta rakkautta, tulee pyhä olo. Kun Jeesus matkasi kohti Jerusalemia ja ristinkohtaloaan, oli kyseessä suuri rakkaus meitä ihmisiä kohtaan. Jeesus uhrasi itsensä, jotta me saisimme iankaikkisen elämän. Tämä voi tuntua meistä käsittämättömältä, mutta voimme ymmärtää siitä jotakin, kun tarkastelemme sokeaa kerjäläistä laskiaissunnuntain evankeliumissa. Hänen elämänsä oli mennyt ”sivuraiteelle”. Hän oli sokea. Juutalaisessa yhteisössä sitä pidettiin Jumalan rankaisuna jostakin synnistä. Lisäksi hän joutui kerjäämään eli hän oli jostakin syystä joutunut suvun ulkopuolelle. Hän kuuli, että Jeesus oli kulkemassa hänen ohitseen. Silloin hän tarttui Jeesukseen kuin viimeiseen oljenkorteen ja huusi: ”Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!” Kutsumalla Jeesusta Daavidin pojaksi sokea tunnusti tämän Messiaaksi. Jeesus näki hänen uskonsa ja antoi sokealle näön, mutta kerjäläinen sai samalla myös ihmisarvonsa takaisin ja hänellä oli mahdollisuus palata yhteisön jäseneksi. Hän sai elämänsä takaisin. Sitä on rakkaus.
Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää. Pyhän tekstit ovat Psalmi 31:2–6 Jesajan kirja 58:1–9 Ensimmäinen korinttilaiskirje 13 Luukkaan evankeliumi 18:31–43
Rukous Armollinen Jumala. Sinä näytit Poikasi kärsimisessä ja kuolemassa maailmalle rakkautesi. Kirkasta meille hänen uhrinsa salaisuus. Irrota kahleet, joilla synti meitä sitoo, ja päästä meidät lastesi vapauteen.
Kirjoitus perustuu viereiseen ensi sunnuntain evankeliumitekstiin. Kirsi Muurimäki kirsi.muurimaki@evl.fi Kirjoittaja on Kalajärven aluepappi. Hän asuu Kaupunginkalliossa.
Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille: ”Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.” Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoista mitään. Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti. Kun Jeesus lähestyi Jerikoa, tien vieressä istui sokea mies kerjäämässä. Kuullessaan, että tiellä kulki paljon väkeä, mies kysyi, mitä oli tekeillä. Hänelle kerrottiin, että Jeesus Nasaretilainen oli menossa siitä ohi. Silloin hän huusi: ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!” Etumaisina kulkevat käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: ”Daavidin Poika, armahda minua!” Jeesus pysähtyi ja käski tuoda hänet luokseen. Mies tuli, ja Jeesus kysyi häneltä: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?” Mies vastasi: ”Herra, anna minulle näköni.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Saat näkösi. Uskosi on parantanut sinut.” Siinä samassa mies sai näkönsä, ja hän lähti seuraamaan Jeesusta ylistäen Jumalaa. Ja kaikki, jotka näkivät tämän, kiittivät ja ylistivät Jumalaa. Evankeliumi Luukkaan mukaan 18:31–43
Moritz John Gustav Eisentraut, Lilia Tiare Herrero, Ada Soa Mikaela Lehtonen, Hannah Elisabeth Lyttinen, Aisla Roosa Niinikoski, Miika HeikkiJohannes Noponen, Minea Tuulia Puttonen, Saaga Sylvia Rounaja, Samuel Onni Eemeli Salo, Suvi Guogao Salonpää, Inga Soa Sohlberg, Elvis Antero Syväniemi, Joonas Mikael Pepetius Vauhkonen. Avioliittoon aikovat: Sari Helena Andersson ja Keijo Kalervo Oksanen, Sanni Soa Luola ja Ville Eemil Montonen, Sanna Kaarina Jokela ja Mikko Ilmari Paulamäki, Paula Sisko Heikkonen ja Kari Johannes Toivanen, Marjut Moona Cairenius ja Mikko Juhani Sädevuori Mariia Annika Laukkonen ja Mikko Ilmari Kukkola, Maija Kaarina Kervinen ja Mikko Antero Kervinen, Kristiina Susanna Suurkuukka ja Antti Petteri Schroderus, Kristiina Jaana Tuulikki Paunu ja Markku Tapani Ilmén, Helena Inkeri Ronkainen ja Markku Ensio Inkinen, Heidi Mai-Lis Kasurinen ja Petri Aatos Suumäki.
.
Hautaan siunattu: Teuvo Sakari Karjalainen 77 v, Erkki Juhani Kivioja 68 v, Henriikka Yläsaari 39 v.
ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA
Kastettu:
Robin Christopher Juhani Karvo, Eva Colette Maria Keller, Nelli Soa Laitinen, Melina Lumi Aurora Lehtinen, Erika Scarlett Lempiäinen, Daniel Aarre Emanuel Tervala, Mertina Lumi Helinä Tommiska, Alina Rosa Adelia Töyrä, Frida Bea Charlotta Viinikainen, Noora Elisa Virtanen. Avioliittoon aikovat: Anne-Mari Asikainen ja Jarmo Kristian Lindroos, Mervi Johanna Kerosuo ja Jani Tapani Lehessalo, Elina Kristiina Korpimaa ja Aarne Kalevi Koivikko. Hautaan siunattu: Katri Helfrid Serenius 89 v, Väinö Uljas Puranen 82 v, Eino Pekka Korhonen 73 v.
KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA
Kastettu:
Ronja Inkeri Savolainen, Miko Uolevi Asplund. Hautaan siunattu: Leila Ulla Margit Jäppinen 64 v.
LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA
Kastettu:
Leevi Rasmus Lehtiniemi, Alinda Lumihelmi Laurila, Taito Samir Ossian Lindholm, Mikael Johannes Saarikko, Saima Loviisa Niemelä. Avioliittoon aikovat: Janne Matti Mikael Himanen ja Saara Päivikki Mattila, Pertti Juhani Raivio ja Mervi Tuulikki Manninen. Hautaan siunattu: Hilja Emilia Jurvanen 92 v, Enne Elisabet Laakkonen 83 v, Martti Allan Piensoho 82 v, Eila Annikki Vuorensalmi 79 v.
OLARIN SEURAKUNTA
Kastettu:
Eeva Lydia Salaspuro, Iines Aurelia Tuuri, Mila Emilie Allemand, Niilo Walter Uusimäki, Ollie Johannes Broddell, Teresa Raakel Tusa, Timi Kasper Kupari, Valtti Henrik Lipponen. Hautaan siunattu:
pop
ESPOONLAHTI
TAPIOLA
www.cafekismus.fi
Su 14.2. klo 18 Tapiolan kirkossa
Soukan kappeli I Soukankuja 3 Vapaa V Va paa pääsy, pa p äsy ohjelma 5 € pä
Kevätsarja
espoo
Nuorekkaaseen aikuiseen makuun.
TUOMIOKIRKKO
Lauluja ystävälle
messu
Viljo Jussila 89 v, Arma Iris Kantola 89 v, Eeva Onerva Kaiponen 85 v, Toivo Oskari Virtanen 85 v.
Su 14.2. klo 19 Soukan kappelissa
M?NNE mene K!RKKO
t
AURORAN KAPPELIN Teologisessa opintopiirissä
Elj Puukko, baritoni Elja Hannu Lehtikangas, H urut & piano
18.2. klo 19 Emerituspiispa
Voitto Huotari
Kahvitarjoilu klo 18.30. Alustus klo 19. Heiniemenpolku 1, Espoo
TAPIOLAN SEURAKUNTA
Kastettu:
Stella Charlotta Viljakainen, Rosa Lisa Wildöer, Vertti Emil Mikael Puustinen, Iivari Elias Nieminen, Minna Anni Matilda Niinikoski. Avioliittoon aikovat: Kirsti Helena Kuronen ja Pekka Lauri Tapio Lukkarinen, Sanna Maria Voipio ja Juuso Antero Parkkinen, Kati Kyllikki Niinikoski ja Esa Matias Peltonen. Hautaan siunattu: Teppo Tapani Tiihonen 88 v, Sinikka Irene Rosma 84 v, Astrid Tuulikki Pajunen 73 v, Seppo Juhani Kokko 70 v.
ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu: Max Viking Norrgrann, Minea Cecilia Martelin, Leia Soa Marianne Heinonen, Felix Paul Sundberg, Robin Carl Jacob Lehto, Kiia Marenia Tolppola Hautaan siunattu: Reijo Lauri Juhani Talvio 76 v, Linda Elina Lilja 96 v, Georg Elias Ferdinand Ljungqvist 74 v, Lars Engelbert Strömberg 81 v.
Kysymyksiä ja vastauksia Rakastan hyviä kysymyksiä – vielä enemmän hy-
Mitä on luominen, mitä kehittyminen? Eivätkö ne ole
Elämä maapallolla on saanut alkunsa vajaa neljä mil-
Simo Hakamäki simo.hakamaki@elisanet.fi
viä vastauksia. Kuitenkin vähemmän rakastan kaiken tietäviä ja niitä, joilla on kaikkeen aina valmis vastaus. On kysymyksiä, joita mietin paljon, ja luultavasti monet muutkin miettivät, mutta joihin ei löydy kunnon vastauksia. Luuloja, arveluja, uskoa ja uskomuksia löytyy kyllä. Ajattelen päivittäin kaiken syntymistä ja kaiken jatkumista. Uskon tieteen saavutuksiin ja odotan uusiakin mullistavia keksintöjä ja oivalluksia, joista meillä ei ole vielä aavistustakaan. Käsitykseni on, että kaiken olevaisuus on noin 14 miljardia vuotta sitten syntynyt. En pysty enkä edes pyrikään kiistämään sitä, ettei oma planeettamme, maa, olisi muodostunut noin neljä ja puoli miljardia vuotta sitten, aluksi kuumana sulana kivipallona. Voin hyvin muuttaa käsitystäni, kunhan uusia tietoja saadaan ja vanhoja kumotaan. jardia vuotta sitten – bakteereina. Siitä miljardi vuotta ja syntyivät aitotumaiset. Vaikka ei tiedekään tunne tarkasti elämän syntytapaa, auttaa se kuitenkin hahmottamaan olevaisuuden kokonaisuutta, elämän syntymisen eri vaiheita, eliöiden, kasvien ja ihmisen kehityshistorioita. Luomisusko ja kehitysoppi törmäävät usein ratkaisemattomalla tavalla toisiinsa. Olen tavannut kummankin opin ehdottomia kannattajia.
saman asian eri näkökulmia? Ei luomisopissa ja kehitysopissa loppujen lopuksi ole niin paljon ristiriitaa. Miten kaikki sai alkunsa? Alkuräjähdys kaiken aloitti. Mutta mitä oli sitä ennen? Tiede on pystynyt selittämään tuon räjähdyksen jälkeistä aikaa, ei sitä edeltänyttä aikaa. Jotain on täytynyt olla ennen alkuräjähdystä! ”Ei mitään” – se on aika outo olotila. Helpottaa, kun ajattelen, että ei kaikkea tarvitse ymmärtää. On asioita, joita kukaan ei pysty selittämään. Tärkeintä ehkä onkin se, että osaa elää ihmisiksi; auttaa maailmaa vähän inhimillisemmäksi, hyväksyy elämän moninaisuuden ja voi lisätä edes vähän lähimmäisten iloa ja uskoa hyvään. Pitkälle pääsee, jos toimii muiden suhteen siten kuin itse toivoisi muiden toimivan itseä kohtaan. Kunpa tuon viisauden taitaisi!
Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.
20 esse
❘
11.2.2010
Kolme sanaa sinulle
.
Ystävät saavat toisiltaan tukea, apua ja inspiraatiota. Elina Syväri (vas.) ja Leena Hirviniemi tapaavat viikoittain.
Ole ystävä minulle
Elina Syväri kaappaa kaksi tulijaa halaukseensa. Heillä riittää sanottavaa naisten välisestä ystävyydestä. Teksti Suvi Veijola Kuvat Sanna Johansson
T
apiolalaisen kerrostaloasunnon teepöydän ääreen istuutuvat Elina Syvärin lisäksi hänen kaksi hyvää ystävänsä, Leena Hirvinen ja Idam Majaniemi. Naiset sanovat olevansa Tapiola-ystäviä, koska he tapaavat useimmiten toistensa kodeissa, rantalenkeillä tai Tapiolan torikahvilassa. Alavireen iskiessä tekisi mieli hautautua kotiin, mutta ystävän tapaaminen piristää. Majaniemi ja Syväri asuvat samassa talossa ja Hirvinen muutti
myöhemmin Tapiolaan viiden minuutin matkan päähän heistä. ”Lähellä asuva ystävä lisää turvallisuuden tunnetta”, hän korostaa. Nyt Syväri puolestaan on muutamassa pienempään asuntoon ja haluaa ehdottomasti löytää uuden kodin ystäviensä läheltä. Syväriä huolestuttaa muutaman vuoden päässä häämöttävä eläkeikä. ”Jo nyt pitkät lomatkin saattavat olla masentavia, kun ei ole miestä, lapset ovat muuttaneet pois kotoa, eikä työ rytmitä päivää”, hän miettii. ”Minä varustaudun auttamaan sitten”, lupaa Majaniemi.
Tukemista ja hassuttelua Turvallisuuden lisäksi ystävykset kertovat saavansa toisiltaan inspiraatiota, tukea ja apua. Syvärin ystävät kulkivat vierellä hänen sai-
rastettuaan kahdeksan vuotta sitten rintasyövän. Hirvinen puolestaan muistaa lämmöllä tekstiviestejä, joita hän äitinsä kuoltua sai ystäviltään. Kun Hirvinen palasi hautajaisista kotipaikkakunnaltaan, hänen ei tarvinnut olla yksin, vaan Syväri oli vastassa ja vei hänet kotiinsa syömään. Osaavat ystävykset myös hullutella yhdessä. Syvärin kotona on kokeiltu niin taideterapiaa kuin pidetty intialaisen päähieronnan vastaanottoakin. Syväri ja Hirvinen katselivat toissavuonna yhdessä Linnan juhlia parhaimpiinsa sonnustautuneina ja kuohuviiniä siemaillen. Heillä on tapana myös antaa vaatteitaan ja esineitään toisilleen määräajaksi ”hoitoon”. Ystävykset ovatkin kuin yhtä perhettä; on hoidettu toisten lapsia ja ollaan ystävän lapselle kuin toinen äiti.
Tutuiksi työssä ja kurssilla
Elina Syvärin koti on ystävysten keskipiste, jossa jaetaan elämää, Leena Hirvinimi (vas.) ja Idam Majaniemi (oik.).
Naiset ovat paitsi ystäviä, myös naapureita ja opettajia. Syväri opettaa suomea maahanmuuttajille, Hirvinen englantia ja ruotsia sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja Majaniemi englantia peruskoululaisille. Erilaista on siviilisääty ja ikä. Majaniemi on naimisissa, Hirvinen naimaton ja Syväri eronnut. He eivät myöskään ole aivan samanikäisiä, sillä Syväri ja Hirvinen ovat kuusikymppisiä ja Majaniemi heitä viitisentoista vuotta nuorempi.
Eri paikkakunnilla asuneet Elina Syväri ja Leena Hirvinen tapasivat ensimmäisen kerran 40 vuotta sitten Kansan Raamattuseuran opiskelijoiden Englannin-matkalla. Seuraavan kerran he tapasivat ohimennen siirryttyään työelämään Pieksämäellä. He kuitenkin ”virallistivat” ystävyytensä vasta tavattuaan kolmannen kerran Sörnäisten vankilassa, jossa molemmat toimivat aikoinaan opettajina. Idam Majaniemi ja Elina Syväri tutustuivat 10 vuotta sitten samoilla työväenopiston kirjoitustunneilla. Kun selvisi, että he asuvat samassa talossa, ystävyys eteni nopeasti. Luottamus tekee vaikeidenkin asioiden jakamisen helpoksi.
Ystävyyden monet muodot Facebook jakaa ystävien mielipiteet. Syvärillä on monien muiden ystäväpiiriensä lisäksi myös Facebook-kaverit. Hirvinen pitää Facebookia laihana lohtuna. ”Ihmisen on oltava lihaa ja verta”. Majaniemi haluaa soittaessaan ystävilleen kuulla heidän kuulumisensa yllätyksenä eikä lukea Facebookista tilapäivityksiä. Majaniemi muistelee, että osa hänen ystäväpiiristään on vaihtunut muuttuneiden elämäntilanteiden myötä. Joskus ystävyyssuhteissa on saattanut olla vuosienkin taukoja, joiden jälkeen ystävyys on jatkunut kuten ennen. Kun naisilta kysyy, millaista heidän elämänsä olisi ilman tois-
tensa ystävyyttä, tulee vastaus nopeasti: ”Tylsää”. Syväri ja Hirvinen kokevat voimakasta hengellistä yhteyttä ja näkevät ystävyytensä johdatuksena. Turvaa tuo tieto siitä, että ystävät rukoilevat toinen toisensa puolesta. Syväri ja Majaniemi puolestaan kuvaavat ystävyyttään sielunsukulaisuudeksi, johon on alusta asti kuulunut syvällisiä keskusteluja ja ahdistavien asioiden läpikäymistä, mutta myös iloa ja kepeyttä. Nämä ystävykset ovat todella onnekkaita, kun heillä on toisensa. Ystävänpäivää vietetään 14.2.
Kirja naisten ystävyyssuhteista YTT Arja Mäkinen kirjoittaa Kirjapajalle kirjaa naisten ystävyyssuhteista. Mäkinen haastatteli ensi syksynä ilmestyvää kirjaansa varten 31 eri elämätilanteissa olevaa 30–58-vuotiasta naista. ”Naisten ystävyyskokemuksista ei ole kirjoitettu suomeksi tietokirjoja, mutta he kuitenkin pohtivat paljon ystävyyssuhteitaan”, kertoo Mäkinen motiivikseen. Kirjapaja julkaisi syksyllä 2008 Mäkisen edellisen kirjan, ”Vanhojapiikoja ja vapaita naisia”. Lapsettomia sinkkunaisia käsittelevä kirja pohjautuu Mäkisen väitökseen Tampereen yliopistolla.