Esse 2010 nro 7 (18 2) by Kirkko ja kaupunki

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen Espoon seurakuntasanomat

Sammutetuin lyhdyin käydyissä kirkollisissa vaaleissa korostuu yksityisyys yhteisöllisyyden kustannuksella. Pääkirjoitus, sivu 2. 

www.esse.fi

7 / 18.2.2010

Petri Väänänen ja Annika Hämäläinen lupautuivat toisilleen Espoon Hääyössä Sivu 6.

Sankaruutta sairastava tyttö vaatii itseltään onnistumista. Sivu 3.

Unirätti matkasi taksilla kotiin – lukijat kirjoittavat. Keskiaukeama.

Piispat Mäkinen ja Häkkinen espoolaisäänestäjien ykkösinä. Sivu 4.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

18.2.2010

dään samana päivänä kuin tämä Esse ilmestyy. Essen toimitus kysyi levikkialueensa äänioikeutetuilta arkkipiispanvaalin äänestäjiltä, kenelle he aikovat äänensä antaa. Tulokset kerrotaan tässä lehdessä. Niistä paistaa haluttomuus kertoa espoolaisille ja kauniaislaisille, ketä vaaleissa äänioikeutetut aikovat kannattaa. Espoolaista julkisuutta karttavat jotkut niistäkin, joiden nimet ovat kaikkien luettavissa verkkosivujen kannattajalistoilla. Arkkipiispan vaali on arkkihiippakunnassa

osittain ja muissa hiippakunnissa täydellisesti välillinen vaali. Se merkitsee, että äänioikeutta käyttävät henkilöt, jotka on valittu joko tiettyyn luottamustoimeen tai käyttämään ääntä nimenomaan juuri tässä vaalissa. Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on Turun arkkihiippakunnan papeilla ja lehtoreilla sekä hiippakuntavaltuuston ja seurakuntien maallikkovalitsijoilla. Lisäksi äänivaltaisia ovat kirkolliskokoukseen valitut pappis- ja maallikkoedustajat sekä muiden hiippakuntien hiippakuntavaltuustojen ja tuomiokapitulien jäsenet. Kirkossa käytetään välillisiä vaaleja enemmän

kuin muussa yhteiskunnassa. Ehkä keskeisintä on, että kirkon ylimpien päättävien elinten, kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen, maallikkoedustajat valitaan välillisillä vaaleilla. Välillisten vaalien ja suoran kansanvaalin välillä on suuri periaatteellinen ero. Välillisessä päätöksenteossa nousee esiin kysymys sii-

tä, missä määrin edustaja on yksityishenkilö, missä määrin taustaryhmänsä edustaja. Sammutetuin lyhdyin tehtävässä päätöksenteossa korostuu yksityisyys yhteisöllisyyden kustannuksella. Jos välillinen päätöksenteko käydään täysin sammutetuin lyhdyin, seurakuntavaaleissa äänestänyt seurakuntalainen ei voi tietää, mikä merkitys hänen antamallaan äänellä on ollut koko kirkkoa tai hiippakuntaa koskevissa asioissa. Oleellista on, katsotaanko välillistä valtaa käyttävä päätöksentekijä yksityishenkilöksi vai taustaryhmänsä edustajaksi. Mitä peitellymmin välilliset päätökset tehdään, sen enemmän annetaan tilaa kulissien takaiselle piilovaikuttamiselle. Mitä monimutkaisemmiksi päätösprosessit

menevät, sen varmempaa on, että organisaatio vieraantuu seurakuntalaisista. Kirkon jäsenkehitys on jo pitkän aikaa soittanut hälytyskelloja. Niiden pitäisi vaikuttaa myös päätöksenteon rakenteisiin. Vaalitkin kehittyvät ja muuttuvat. Ei ole kuin muutama vuosi siitä, kun julkisuudessa paheksuttiin piispaehdokas Mikko Heikan vaalikampanjaa verkossa. Nyt kaikilla arkkipiispaehdokkailla on verkossa vaalisivut. Niiden sisällöstä voi asiantuntija helposti arvioida, ketkä ehdokkaista ovat soveltumattomia hoitamaan Kirkon tiedotuskeskuksen toimikunnan puheenjohtajan tehtävää. Sekin kuuluu arkkipiispan aivan liian monitahoiseen toimenkuvaan. Simo Repo simo.repo@evl.fi

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

Vuonna 1975 lähdin kuukauden junamatkalle. Matkakassana oli 300 markkaa, varusteina makuupussi ja muutama kevyt kesävaate. Suuntana Lontoo, Pariisi, Rooma ja kaikki siltä väliltä. Kalastajareppuun kirjoitin kynällä: ”Tietä käyden tien oon vanki. Vapaa on vain umpihanki.” Matkaevääksi ostettu meetvursti ja näkkileipä unohtuivat Tukholman metroon.

Tytöt elävät monien odotusten keskellä. Sosiaalipsykologi Jonna Tuppurainen on työssään ja omassa elämässään etsinyt naiseksi kasvamisen edellytyksiä.

Kuulen korvissani, kuinka tulkkaan runoa italialaisille tummasilmille. Kukas se olikaan, Daniel, Mario, Paolo ... ja minkä muodon mahtoi saada umpihanki? Samapa se, täydestä meni, ja ihailevat katseet oli taattu! Myöhemmin kotiin tuli imelähkö rakkauskirje, jonka vastaanottajaksi oli nimetty Sahara. Kuka muukaan voisi olla tuo tiettömien teiden idealistinen kulkija? Aaro Hellaakosken mahtipontiselta vaikuttava runo on suosittu. Sitä toistellaan, kun halutaan kertoa, että puhuja on luova sekä uusia uria aukova ajattelija ja toimija. Nuoruuden matkoja muistellessa alkaa kiusaantunut kiemurtelu: mihin häipyy umpihangen himo, ja milloin siirtyy tallatun tien käyttäjäksi? Runon toisenlainen tulkinta on alkanut kaihertaa tänä suurten lumien talvena. Oletteko tarponeet umpihangessa? Ihanaa, eikö vain? Siitä vain polulta suoraan metsään, puista putoaa hienoa lunta, joka viilentää hikistä otsaa, miten kaunista! Hetken ainakin. Sitten alkaa uuvuttaa. Katse alkaa etsiä kovaa maata jalkojen alle. Umpihangessa matka ei vain edisty.

Saara Ihamäki Kirjoittaja on Espoonlahdessa asuva Helsingin kaupunginkirjaston kirjastotoimen apulaisjohtaja. saara.ihamaki@hel.fi

Kuka käy kirkossa?

Antti Rusama Kirjoittaja on Tapiolan kirkkoherra.

Vaivalla kootut tilastot seurakuntien toiminnasta 2009 ovat valmistuneet. Yleensä tilastotiedot eivät ole hätkäyttäneet. Viime viikolla kävi kuitenkin toisin. Kävi ilmi, että messuun osallistuvien määrä Tapiolan seurakunnassa on merkittävästi vähentynyt. Kyseessä ei ole vain merkintäkäytäntöjen muuttaminen tai tilastollinen harha. Näppituntumalla on voinut viime vuoden aikana havaita, että siellä täällä messun aikana on laajoja aukkopaikkoja kirkon penkkirivistöissä. Olemme kehittäneet messuelämää Tapiolassa määrätietoisesti monen

vuoden ajan. Jokaista päämessua edeltää ajoissa pidetty messupalaveri. Lähes jokaisessa messussa on mukana kuoro tai soitinryhmä. Vapaaehtoiset seurakuntalaiset toimivat ehtoollisavustajina, tekstinlukijoina ja esirukouspalvelijoina. Kirkon äänentoistolaitteiden tekniikka on saatettu ajan tasalle. Jumalanpalvelussuunnittelua on kehitetty pitkällä tähtäimellä siten, että jopa puoleksi vuodeksi ovat teemat ja pääosin myös toimittajat selvillä. Avoimia messuriihi-ideapäiviä on pidetty. Mitä vikaa meidän messuissamme

sitten on? Puuttuuko niistä imu ja koskettavuus? Monelta tunnustavalta kristityltäkin jää osallistuminen vähälle. Seurakunnan työntekijät tulevat messuun, kun siellä on sovittuja virkatehtäviä. Hengellisen elämän runko ja tuki on kirkon yhteinen usko ja tätä ilmentävä liturginen elämä. Seurakunnan yhteinen usko tukee omaa heikkoa uskoamme. Epävarmuuden ja jatkuvan muutoksen keskellä on turvallista lausua yhdessä ääneen uskontunnustus ja Isä meidän. Suorituskeskeisenä aikana ehtoollispöydässä ihminen saa olla vastaanottajan paikalla.

18.2.2010

❘

esse

Itsensä näköiseksi naiseksi

Kolumni

Umpi tarkoittaa tukossa olevaa, täysin suljettua. Kuvaannollisesti sanalla on myös voittamattoman vastuksen merkitys. Umpihanki vajottaa ja siinä kahlataan. Mikä on runoilijan umpihanki? Minkä vapauden se antaa? Vapauden ylistystä uhkuva runo alkaa saada hyvinkin synkkiä sävyjä, ja mieli alkaa kääntyä teiden ja polkujen viisauden puoleen. No jo on. Runon tulkinnastako haen tukea laiskaan keskitien tallaamiseen? Haasteita riittää. Miten hyödyntää teiden kätevyys ja samanaikaisesti pitää yllä nuoruuden henkeä kysymällä, voisiko tien tehdä toisinkin.

Mitä peitellymmin välilliset päätökset tehdään, sen enemmän annetaan tilaa kulissien takaiselle piilovaikuttamiselle.

P u h e e n v u o r o

Espoonlahti

Umpihangesta

Arkkipiispa sammutetuin lyhdyin Arkkipiispanvaalien ensimmäinen kierros käy-

❘

Kymmenen käskyn joukossa on kolmas käsky: Muista pyhittää lepopäivä. Tämä käsky liittyy kristilliseen elämäntapaan. Lepopäivän pyhittäminen on tapa eli astia, joka taltioi sisäänsä evankeliumin aarteen. Ilman ulkoista muotoa, tapaa ja astiaa, ei ole olemassa sisältöäkään. Kirkon hengellinen uudistus alkaa liturgisen elämän löytämisestä. Kirkon usko ruokkii, vahvistaa ja lähettää elämän keskelle. Lepopäivän pyhittäminen on iloista vastakulttuuria. Palstalla kirjoittavat Espoon ja Kauniaisten kirkkoherrat.

Jonna Tuppurainen sävähti kuvan saamaa kritiikkiä. Hän on huomannut, ettei naisen sallita olla vihainen. ”Kun nainen näyttää negatiiviset tunteensa, häntä pidetään noitana.” Tuppurainen halusi Jakkilan teoksia kuvittamaan Setlementtinuorten liiton tutkimusta Tyttöjen Talo on kuin avoin koti, joka ilmestyi viime syksynä.

Teksti Anja Nwose Kuva Jukka Granström

onna Tuppurainen astuu avaraan tilaan, jonka sisustus henkii naisellisuutta. Helsingissä Kalliossa sijaitsevassa Tyttöjen Talossa on kauniita pikku yksityiskohtia ja hempeitä värejä. Valo tulvii isoista ikkunoista. ”Tuntuu, että täällä olen kuin kotona. Ihmeellistä”, sosiaalipsykologi miettii. Hän on kartoittanut Tyttöjen Talon työmuotoja. Tuloksia Tuppurainen on peilannut nais- ja tyttötutkimuksen ohella myös omaan naiseksi kasvamisen prosessiinsa. ”Sisustus on työväline, jolla luodaan turvallisuutta ja feminiinisyyttä. Monet tytöt ovat sekaisin omien kysymystensa kanssa. On eheyttävää, että ulkopuolella on joku selkeä, kaunis ja kutsuva.”

Saa ihmetellä ja epäonnistua Kun tutkija varttui Espoon Latokaskessa, hän kävi vain harvoin nuorisolle tarkoitetuissa tiloissa. Niissä valtaosa porukasta oli poikia, jotka pelasivat jotain. Tytöt olivat joko poissa pelista seinäruusuina tai pelissä mukana ”koviksina”. ”Piti tsempata, kun meni sisälle. Se oli suorittamista.” Koululaisten kesken syntyy helposti nokkimisjärjestyksiä. Tyttöjen Talossa tehdään koko ajan aktiivista työtä, ettei ranking-listoja syntyisi. ”Nuorten mielestä täällä on erilaista kuin koulussa. Heidät hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Täällä on hengitystilaa. Tilaa kasvaa oman näköiseksi, tilaa ihmetellä ja epäonnistua.” Nuorilla naisilla on paljon suorituspaineita. Pitäisi olla pätevä usealla eri saralla, ihmissuhteissa ja urasuunnitelmissa. ”Monet sairastavat menestymistä. Jos sankarityttö kokee olevansa yhdessä asias sa huono, koko elämä on pilalla.”

Pikkukuvien aiheet ovat koristeita eri puolilla Tyttöjen taloa.

Sukupuoli sensitiivistä tyttötyötä

Tyttöjen Talo on tyttöjen aluetta. Siellä on Jonna Tuppuraisen mukaan tilaa naisellisuudelle.

Salaperäistä voimaa Nuorten naisten tapa suhtautua omaan ruumiiseensa huolettaa tyttötutkijaa. ”Koko ajan on kuvia ihanteellisesta naisvartalosta. Tyttö samastuu ihanteeseen eikä tunne kehoaan omakseen, vaan suhtautuu siihen kuin esineeseen.” Tyttöjen Talossa ei ole poikien tarkkailevia silmiä. Se vähentää tyttöjen tarvetta

asetella itseään tilaan. Työntekijät kannustavat nuoria olemaan oman elämänsä päänäyttelijöitä. Mitä naisellisuus merkitsee sosiaalipsykologille itsel-

leen? ”Kätkettyä salaperäisyyttä”, Tuppurainen pohtii samalla, kun istuu kuvattavana Tyttöjen Talon sohvalla tyynyjen keskellä.

”Olen opetellut olemaan sisällä itsessäni. Voin lekotella ja nauttia. Ei ole väliä, mitä muut ajattelevat.” Omasta kehosta ja äänestä nauttiminen on tärkeää. Naisessa, joka on sinut itsensä kanssa, on valtavasti sanatonta voimaa. Tuppurainen kokee, että naiselle yhteiskunnassa annettu muotti on kapea. Seurakuntaelämässä se on hänen mielestään vielä kapeampi.

Negatiiviset tunteet pelottavat Viime keväänä Tuppurainen kävi Tapiolan kirkossa taidenäyttelyssä. Eeva-Kaisa Jakkilan teos Anna mun mennä pysäytti. Kuvassa nuori nainen katsoo uhmakkaan puhuttelevasti pitkien hiustensa takaa. Kaksi vanhempaa naista päivitteli valtavan kokoista vaneriteosta tokaisemalla: ”Kuka noita tuokin on?”

Setlementtinuorten liiton ylläpitämissä Tyttöjen Taloissa saa etsiä omaa tapaansa olla nainen. Tätä kuvataan sanalla sukupuolisensitiivisyys. Tyttöjen ja poikien ei tarvitse yrittää olla samanlaisia. ”Tyttöjen ja poikien kasvuprosessi on erilainen. He kohtaavat erilaisia odotuksia”, sosiaalipsykologi Jonna Tuppurainen sanoo. Sukupuolistereotypiat elävät edelleen vahvana. Tyttöjen ja poikien oletetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla. Turvallisen työntekijän kanssa näitä odotuksia voi oppia tiedostamaan. ”Tavoitteena on, että jokainen löytäisi oman tapansa olla nainen. Ettei hän vain pujahtaisi valmiiksi annettuun muottiin.”

esse

❘

18.2.2010

Uutiset

LUKIJOILTA

esse.toimitus@kotimaa.fi

Turun ja Mikkelin piispat espoolaisäänestäjien suosikkeja

Lyhyesti Jukka Knuutti Espoonlahden kirkkoherran sijainen Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Mikko Tervonen jää eläkkeelle huhtikuun alussa. Ennen sitä hän pitää vuosilomaa. Tällä hetkellä Espoonlahden kirkkoherran tehtäviä hoitaa kappalainen Jukka Knuutti siihen asti, kunnes kirkkoherraksi valittu Jouni Turtiainen astuu virkaan. Uusi kirkkoherra tulee Espoonlahteen todennäköisesti kesälomien jälkeen. Esse

Oikaisu Essen numerossa 6 sivulla 16 oli kuvatekstissä virhe: Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan ritarimerkin saaja oli rovasti Jukka Iso-Herttua, ei Sakari IsoHerttua.

Mikkelin piispa Seppo Häkkinen ja Turun piispa Kari Mäkinen ovat arkkipiispanvaalissa vahvimmilla, kun suosikkia kysytään espoolaisilta äänestäjiltä. Vaali käydään torstaina 18.2., ja se on välillinen. Äänioikeutettuja on yhteensä 1 226. Esse kysyi espoolaisilta ja kauniaislaisilta valitsijoilta, ketä he aikovat äänestää arkkipiispaksi. Kyselyn vastaanotti 18 äänioikeutettua, jotka ovat pääasiassa kirkolliskokousedustajia sekä hiippakuntavaltuuston jäseniä Espoon hiippakunnasta. Valinnastaan kertoi kolme äänioikeutettua. Kirkolliskokousedustaja, päätoimittaja Stig Kankkonen sekä Espoon hiippakuntavaltuuston jäsen pastori Pekka Kiviranta äänestävät piispa Häkkistä. Mäkinen puolestaan saa Liisa Kivekkään äänen. Kivekäs on tapiolalainen seurakunnan luottamushenkilö ja hiippakuntavaltuuston varajäsen. Muut espoolaiset ja kauni-

aislaiset äänioikeutetut eivät

Markku Pihlaja/KT

Essen vaalikysely kertoo että Turun piispa Kari Mäkinen ja Mikkelin piispa Seppo Häkkinen keräävät kannatusta Espoosta.

kertoneet äänestyspäätöksestään. 15 arkkipiispan valitsijaa jätti vastaamatta kyselyyn lähinnä joko vaalisalaisuuteen tai kirkolliseen asemaansa vedoten. Ehdokkaiden vaalisivuilta voi kuitenkin lukea espoolaisäänestäjien valinnoista. Häkkisen kannattajiksi ovat ilmoittautuneet kirkolliskokousedustaja Heikki Sorvari sekä kirkkohallituksen täysistunnon jäsen Outi Nokso-

Koivisto. Piispa Mäkisen taakse ovat puolestaan asettuneet kirkkoherrat Antti Kujanpää, Kalervo Salo ja Mauri Vihko. Kujanpää on tuomiorovasti, Vihko Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherra, ja molemmat ovat Espoon tuomiokapitulin jäseninä äänioikeutettuja. Leppävaaran kirkkoherra Salo puolestaan on äänival-

tainen hiippakuntavaltuuston jäsenenä. Turun piispa Mäkistä kannattavat niin ikään hiippakuntavaltuuston pappisjäsenet Sini Hulmi ja Johanna Koivisto. Espoolaisista arkkipiispan valitsijoista kuusi on maallikkoja. Muut vaalin äänioikeutetut ovat pappeja. Äänioikeus on myös Espoon piispa Mikko Heikalla, joka on kirkolliskokouksen jäsen.

arkkipiispan valitsijat ovat vaaleilla valittuja. Seurakuntien luottamushenkilöt ovat äänestäneet keskuudestaan arkkipiispan maallikkovalitsijat. Hiippakunnan papisto puolestaan on valinnut arkkipiispan pappisvalitsijat. Seuraavan kerran kirkon jäsenet pääsevät äänestämään piispojen maallikkovalitsijoista seurakuntavaaleissa, jotka pidetään ensi syksyn marraskuussa. Seurakuntiin valitaan tuolloin koko maan kattavasti uudet luottamushenkilöt. Arkkipiispanvaalin valitsijoiden enemmistö tulee Turun arkkihiippakunnan alueelta, jossa äänioikeutettuja on 900 eli 73 prosenttia kaikista valitsijoista. Kahdeksalla muulla hiippakunnalla on yhteensä 326 valitsijaa, 27 prosenttia kaikista valitsijoista. Espoolaiset

Ulla Lötjönen

Aiheesta lisää pääkirjoituksessa sivu 2.

Esse

Rekisteröityä parisuhdetta ei rinnasteta avioliittoon

Espoo haastaa kuntalaisia keskusteluun Espoolaisvisio sosiaali- ja terveyspalveluista vuonna 2020 on saatettu Palvelumarket-mallin muotoon. Kuntalaisten toivotaan osallistuvan keskusteluun. Visio avattiin 16.2. kuntalaiskeskusteluun Espoo.fi-sivustolla ja Facebookissa osoitteessa Espoo – Esbo. Palvelumarketin taustalla ovat Espoon valtuuston joulukuussa hyväksymät periaatteet kaupungin palveluiden järjestämisestä ja palveluverkon uudistamisesta. Palveluverkon tavoitetilasta vuonna 2020 päätetään valtuustossa toukokuussa. Keskustelu lautakunnissa on käynnistynyt. Esse

Ekaluokkalaisia ensi syksynä 3 201 Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautui Espoossa yhteensä 3 201 koulutulokasta. Heistä suomenkielisiin peruskouluihin ilmoittautui 2 856 ja ruotsinkielisiin 345. Suomenkielisiä ilmoittautui 30 enemmän ja ruotsinkielisiä 16 enemmän kuin viime vuonna. Internetin kautta kouluun ilmoitettiin 2 288 suomenkielistä koulutulokasta. Tulevat ekaluokkalaiset aloittavat koulutiensä 17.8. Esse

Piispainkokous pysyi asettamansa työryhmän kannoilla kirkon suhteesta rekisteröityihin parisuhteisiin eli homo- ja lesbopareihin. Piispainkokous päätti kantansa viime viikolla. Nyt hyväksytty selvitys menee kirkolliskokoukseen, joka jatkokäsittelee asiaa mahdollisesti keväällä. Aihe voi palata vielä piispainko koukselle tarkempien ohjeiden laatimista varten.

tä, jonka pohjalta avioliitto on perinteisesti ymmärretty kirkon hengellisessä elämässä ja yhteiskunnallisessa lainsäädännössä”, piispojen päätöksen perusteluissa todetaan.

Piispainkokouksen mukaan

kirkko ei ryhdy siunaamaan rekisteröityjä parisuhteita sellaisella kaavalla, joka muistuttaa avioliittoon vihkimistä. Sen sijaan voidaan noudattaa vapaamuotoisempaa menettelyä. Parisuhteensa rekisteröineiden puolesta voidaan rukoilla yksityisesti tai yhteisöllisesti tavalla ja paikassa, joka sovitaan tapauskohtaisesti. Rukoushetken toteuttajaksi käy myös muu

Esse käsitteli kirkon suhdetta rekisteröityihin parisuhteisiin muun muassa lehdessä 43/2008. Jutun kuvitti Pekka Rahkonen. Piirros myötäili Ilja Repin Volgan lautturia.

kirkon työntekijä kuin pappi. ”Kristitylle kuuluu myös velvollisuus rukoilla toisen puolesta.” Piispainkokous toteaa, et-

tä samaa käytäntöä noudatetaan Norjassa. Ruotsin kir-

kon hyväksymälle kannalle sukupuolineutraalista parisuhteesta ja homoliittojen vihkimisestä Suomen kirkko ei lähde nyt tehdyn ratkaisun mukaan. Piispainkokouksen lausunnossa vihjataan jopa, et-

tä jos avioliittoa lähdettäisiin laajentamaan sukupuolineutraaliksi, pitäisi myös pohtia moniavioisuutta. ”Avioliiton laajentaminen sukupuolen tai lukumäärän puolesta neutraaliksi poikkeaa siitä ihmiskäsitykses-

Piispojen mukaan kirkolla on pastoraalinen vastuu kaikista ihmisistä ja myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ovat tervetulleita kirkon toimintaan. Rekisteröidyn parisuhteen solmiminen ei ole este toimia kirkon työssä. Ratkaisussa korostetaan, että kirkko kunnioittaa kaikkien ihmisten ihmisarvoa, joka ei riipu myöskään sukupuolisesta suuntautumisesta tai perhemuodosta. Kirkossa on tilaa myös seksuaalivähemmistöihin kuuluville. ”Homoseksuaalien loukkaaminen sanoin tai teoin on vastoin lähimmäisenrakkauden periaatetta.”

Sakari Sarkimaa

kimuksessa, jonka mukaan pienituloisilla ei ole varaa maksaa asiakasmaksuja tai ostaa lääkärin määräämiä lääkkeitä. Kirkon diakonia etsii aktiivisesti keinoja huonoosaisten terveyden edistämiseksi. Esimerkiksi Oulun hiippakunnalla on pilottihanke, jonka välitulos julkistettiin seminaarissa. Hanke sai syrjäytyneitä ja

sairaita, työiässä olevia pitkäaikaistyöttömiä innostumaan terveydestään. Yleensä heitä on vaikea saada toimimaan. ”Ryhmäläiset saatiin mukaan, koska he luottivat tuttuihin diakoniatyöntekijöihin. Heistä välitettiin”, kertoo vs. hiippakuntasihteeri Mirva Kuikka. ”He saivat myös itse suunnitella ryhmän toimintaa.”

18.2.2010

Köyhyys on suhteellista Essessä (5/4.2.) ollut kirjoitus köyhyydestä herätti ajatuksia siitä, kuinka ihmisen itsensä kokema köyhyys voi olla suhteellista. Artikkelissa kuvattiin sitä surkeutta, kuinka työttömän 470 euron kuukausittainen päiväraha ei riitä perheen elämiseen. Kuitenkin perhe asuu omistusasunnossa. Kohtalaisenkin asunnon

arvo on vähintään 150 000 euroa. Vaikka siitä olisi puoletkin asuntolainaa, en voi ymmärtää artikkelin köyhyyden näkökulmaa. On selvää, että työttömyys on kenelle tahansa suuri mullistus ja aiheuttaa aiheetonta häpeääkin. Sitä on vaikea hyväksyä ja lopulta se masentaa. Tukea tarvitsee silloin siihen, että pystyy

hyväksymään tilanteensa ja ryhtyy sen vaatimiin toimenpiteisiin. Tuen ei tarvitse olla rahallista kuin korkeintaan tilapäisesti. Se, että selviää itse tilanteestaan, hallitsee omaa elämäänsä, on hyvin palkitseva ja lisää itsearvostusta. Uhriksi asettautuminen toimii juuri päinvastoin. Asuntonsa myynyt

Syönkö vai asunko? Kiitos artikkelistanne Köyhyys erakoittaa (Esse 5/ 4.2.) Olen itse samassa tilanteessa, jos ei vielä pahemmassakin. En väheksy lapsiperheitä, mutta haluan tuoda julki myös yksin elävien työttömien tilanteen. Onneksi lapsiperheillä on lapsilisä ja elatusapu. Minut irtisanottiin tehtävistäni erittäin pitkän palvelun jälkeen yt-neuvottelujen myötä yli kaksi vuotta sitten. Asun vuokralla, mitään avustuksia en saa. Olen

vuoden hakenut toimeentulotukea. Kerran sain jopa 20 euroa ja lääkkeet! Nyt en enää jaksa lähettää turhaan jatkohakemuksia. Sosiaalitoimistosta käskettiin hakea asumistukea ja niin tein. Päätös oli kielteinen, koska minulla on ”muutama neliö liikaa ja vuokra pieni, 460 euroa”, mutta tuloihin nähden se on suuri, yli puolet. Tulevaisuutta en uskalla edes ajatella, en pääse vielä eläkkeelle, mutta työttömyyden takia eläkkeeni tu-

Kuka rahoitti Espoon ehdokkaita? Nyt kun Nuorisoasuntosäätiön vaalirahoitussotkuja on tutkittu ja Vantaallakin on tullut vastaavanlaista toimintaa ilmi, olisi syytä tutkia myös Espoon kaupungin konserniyhtiöihin liittyvät mahdolliset vaalirahoituksien ehdokasku viot ja rahamäärät.

Kunnallisvaalien alla oli Espoossakin monella puolueella ja ehdokkaalla hienoja ja kalliita mainoksia. Osa ehdokkaista ei maksanut mainoksista itse yhtään euroa. Kenen rahalla siis mentiin valtuustoon?

lee olemaan todella pieni. Usein joutuu miettimään syönkö vai asunko. Uskon, että meitä erakoituneita työttömiä on muitakin. Mistään en ole löytänyt työttömille yhteistä toimintaa. Maahanmuuttajille ja etnisille henkilöille on täällä Matinkylässäkin kaksi eri kokoontumistilaa. Nyt toivoisinkin, että esimerkiksi Matinkappelilla olisi toimintaa ja yhteisiä kokoontumisia myös meille köyhille työttömille. Kaija

Jukka Huttunen kiittää Kiitän lämpimästi kaikkia tukijoitani Espoonlahden kirkkoherranvaalissa minulle osoittamastanne luottamuksesta.

Kari Karjalainen

TUOMIOKIRKKO Tule tutustumaan erilaisiin tapoihin ja perinteisiin rukoilla.

Minäkö ? ! n i s i l i o k ru

Ruskaniitty 3

veyserojen kaventamiseen. Piispa Heikan mukaan kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet terveydenhuoltoon. Etenkin työttömien palveluja tulee kehittää. ”Keskustelua on leimannut yksilön syyllistäminen: terveyserot on yhdistetty elintapaeroihin”, Heikka sanoo. ”Syyllistämisen sijaan

huomio on kiinnitettävä terveydenhuollon rakenteisiin, jotka tulee uudistaa.” Suomi on terveyspalveluiden suhteen yksi epäoikeudenmukaisimmista OECD-maista. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava riittävistä terveyspalveluista. Esse

esse

Hyvät mielipidekirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 2000 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Rukouksen teemaillat

Kirkon apu ei yksin riitä ter-

❘

to 18.2. Virolainen rukousperinne, pastori Raigo Liiman to 4.3. Ekumeeninen

ESPOO RUKOILEE -ilta, diakonissa Ulla-Maija Kyrölä

to 15.4. Rukous pyhiinvaelluksessa, pastori Pirkko Nurminen

to 20.5. Rukouslaulu, laulunopettaja Hilkka-Liisa Vuori

Jukka Huttunen

Anteeksianto ja kiltteys kannattavat Anteeksiantamista pidetään usein sinisilmäisenä: eikö anteeksiantaja tajua, että häntä vedätetään? Menee ja antaa anteeksi, mutta väärinteko voi jatkua, ja pian anteeksiantaja pääsee taas antamaan anteeksi. Murrosikäisten lasten vanhemmat ainakin joutuvat puntaroimaan tilannetta. Nuoret hakevat rajojaan ja hyvässä tapauksessa osaavat pyytää anteeksi ei-niinhyviksi osoittautuneita tekojaan. Anteeksihan teko on annettava, kun sitä pyydetään. Toinen asia sitten on, tuleeko teosta muita seuraamuksia. Ehkä virheen tehnytkin kokee, että anteeksianto on todellisempi, kun teko on sovitettu jollain korjaavalla toimella tai rangaistuksella. Ja mikä olisi vaihtoehto? Anteeksiantamattomuus?

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

TOINEN RUUTU

Mielipide

klo 18–20 Kalajärven kappeli,

Rahalla saa myös terveyttä Suomalaisten väliset terveyserot kasvavat edelleen. Hyvätuloiset ovat terveempiä kuin pienituloiset Kirkon diakoniatyö käsitteli terveyseroja seminaarissa Helsingissä 12. helmikuuta. ”Terveyspalvelut syrjivät pienituloisia”, sanoi tilaisuuden avannut Espoon piispa Mikko Heikka. Asia tuli ilmi Sairas köyhyys -tut-

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Johtaisiko se parempaan tulevaisuuteen? Ainakin se johtaisi siihen, että tilanne jää päälle. Osapuolilla ei olisi mahdollisuutta uuteen alkuun. Estäisikö se uusien virheiden tekemisen? Vai kasvattaisiko molempien osapuolten vihan tunteita? Anteeksiantaminen ja kiltteys ovat samaa sukua. Väärä kiltteys liittyy usein kyvyttömyyteen pitää puoliaan. Oikea kiltteys taas antaa voimaa puolustaa sitä, minkä kokee oikeaksi. Kiltteydestä on tutkimustuloksia. Ruotsalainen lääkäri ja kirjailija Stefan Einhorn on koonnut johtopäätöksen, että kiltteys on tärkein yksittäinen tekijä, kun tarkastelemme elämässä menestymistä! Monien kokeellisten mittausten tulos oli, että

toisia kohtaan osoitettu hyvyys koituu kiltin hyväntekijän eduksi, ennemmin tai myöhemmin. Antaa siis hyvän kiertää. Kiltteys onkin siis – ehkä yllättäen – tehokas tapa toimia, jos haluaa menestyä. Tätä Einhornin väitettä omalla tavallaan tukee psykologian professori Lea Pulkkisen löytämä tulos, jonka mukaan kahdeksanvuotiaiden hyvillä tavoilla on yhteys 20 prosenttia muita parempaan palkkaan 42-vuotiaana. Hyvä käytös ja kiltteys kannattavat jopa rahallisesti. Väitän, että anteeksiantaminenkin kannattaa. Siihen ei varmasti isossa kirjassakaan kannusteta turhaan. Anteeksiantaminen vapauttaa voimavaroja. Pohdiskelija

esse

❘

18.2.2010

Espoon Hääyö oli menestys

Louhisalin leffasarja vetää katsojia Yhteisvihkimisissä alttarille mahtui jopa neljä paria yhtä aikaa. Vuoden seurustelleet Nina Mäkelä ja Jarno Laaksonen tulivat solmimaan avioliiton toimituskappelissa Kristiinankaupungista asti. He eivät olleet käyneet paikan päällä aiemmin, mutta tällainen tapa mennä naimisiin kiehtoi. Mukaan oli pyydetty vain kaksi läheistä todistajaa. ”Emme ole kertoneet kenellekään. Kesällä on tarkoitus pitää tanssijuhlat”, pariskunta kertoi. Vaikka toimituskappelissa ei ollut lainkaan musiikkia, vihkitilaisuus oli kynttilöillä ja kukkasilla somistetussa kappelissa kaunis. Sen jälkeen rouva ja herra Laaksonen suuntasivat seurakunnan tarjoamille kakkukahveille.

Perjantain ja lauantain välisenä yönä Espoon tuomiokirkossa ja sen toimituskappelissa vihittiin hääpareja urakalla.

Viimeinen vihkihetki ennen remonttia

Teksti Noora Melaanvuo Kuvat Esko Jämsä

uomiokirkon sakastissa oli perjantaina alkuillasta yllättävän rauhallista siihen nähden, että seuraavien kymmenen tunnin aikana jopa 68 paria aikoi solmia avioliiton. Ensimmäiset parit astuivat alttarille iltapäivällä viiden maissa, ja viimeiset vihityt lähtivät kirkonmäeltä puoli kolmen tienoissa yöllä. Kukin pari tapasi sakastissa vihkipappinsa juuri ennen h-hetkeään, ja paikalla pyöri myös kanttoreita, vahtimestari-suntioita sekä vapaaehtoisia. Hyörinästä huolimatta tunnelma sakastissa tuntui melko levolliselta. Hääpareilla oli tietenkin perhosia vatsassa.

Pastori Anita Kyönsaari on juuri julistanut Annika Hämäläisen ja Petri Väänäsen aviopuolisoiksi.

”Vähän jännittää”, tunnusti Annika Hämäläinen. Vieressä sulhanen Petri Väänänen pohti, että tuleva häävalssi kuumotti enemmän kuin tahdon-sanan lausuminen. Pariskunta ehtisi illalla vielä pitää pienet juhlat kotona. Viisi vuotta yhdessä olleet Hämäläinen ja Väänänen innostuivat Hääyöstä luettuaan siitä lehdestä. ”Petri halusi mennä naimisiin maistraatissa, ja minä tahdoin kirkkohäät. Tämä oli kompromissi”, Hämäläinen kertoi. ”Naiset haluavat olla prinsessana yhden päivän”, Väänänen sanoi hyväntuulisesti. Ja Prinsessa Ruususen tahdissa pariskunta astelikin papin eteen.

samlingenin jäsenille, mutta toimituskappeliin ja kirkon yhteisvihkimisiin olivat tervetulleita vihittäviksi myös muualta Espoosta ja eri kaupungeista tulleet.

Vihkimaratonia alettiin suunnitella Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa, kun Vantaalla oli pidetty syksyllä vastaava tapahtuma. ”Kirkkoherra sai ajatuksen, että voisimme tarjota vihkihetken tuomiokirkossa ennen kuin se sulkeutuu peruskorjauksen vuoksi laskiaissunnuntaina. Kirkko aukeaa seuraavan kerran adventtina”, kertoi pastori Reetta Ikonen, joka vihki viisi paria puolen yön jälkeen. Hääyö antoi Ikosen mukaan pareille mahdollisuuden mennä vihille ilman isoja juhlia tai sukulaisten häähössötystä. Koska vihkimisten täytyi pysyä aikataulussa ja väkimäärien hallittavina, toimituskappelille sai kutsua vain kymmenen vierasta ja kirkkoon maksimissaan 20 vierasta. Kirkolla vieraat ohjattiin sisään eri ovesta kuin mistä edellisen parin vieraat poistuivat. Käytännön asioista huolehti yön aikana kahdeksan suntiota porrastetusti. ”Vahtimestari pitää lankoja käsissään. Huolehdimme, että toimittavat papit, kanttorit ja vihkiparit ovat omalla kellonlyömällään paikalla”, valotti Espoon tuomiokirkon vahtimestari Jari Laiho. Laiho työskenteli itse kahdessa työrupeamassa. Ripustettuaan iltapäivällä pihalla opastekylttejä hän ehti levätä muutaman tunnin. Puoli yhdeksän maissa mies palasi kirkolle ja viipyi siellä aamukolmeen saakka.

Espoon kulttuurikeskuksen ja Espoo Cinén yhteistyössä tuottama Kuukauden leffa -sarja on katsojien mieleen. ”Sali on yleensä täynnä”, kertoo Kulttuurikeskuksen markkinointipäällikkö Mari Karjanoja. Sarjaan valittavat elokuvat ovat yleensä uudenkarheita. Tänä keväänä tarjolla on vielä maaliskuun leffa Sam Mendersin ohjaama Revolutionary Road. Huhtikuun elokuvana on Jan Kounenin Coco Chanel & Igor Stravinsky, ja sarjan päättää toukokuussa Nora Ephronin Julie & Julia, jossa diplomaatinrouvasta sukeutuu oman aikansa julkkiskokki ja tunnettu televisiokasvo. Elokuvassa Julie & Julia Meryl Streep näyttelee Julia Childia, joka tylsistymistä välttääkMerja Räty seen alkaa opiskella ruoanlaittoa.

❘

esse

”Lakritsin ystävälle - ja erityisesti makeanhimoon.”

Yogi Tea:

Lakritsitee

Lakritsinjuurta ja makuhermoja hiveleviä mausteita sisältävä, lämmittävä, ruuansulatusta parantava ja makeanhimoa lievittävä luomutee-elämys.

Myyjä suosittelee tätä tuotetta

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa. Tervetuloa!

Tällä kupongilla 18.-23.2.2010

Yogi Tea:

Lakritsitee

Sari, Ruohonjuuri/Itäkeskus

Tuoreeks,

350 (4.60)

/pkt 15 pss/ pkt

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Avoinna: arkisin klo 10-21, LA klo 10-18.

Tehostetun asumispalvelun PAIKKOJA VAPAANA uudessa Debora Hoivakoti Harmoniassa. Helsingin Lassilassa hiljattain avattu Harmonia tarjoaa pitkäaikaishoitoa fyysisesti toimintarajoitteisille sekä muistihäiriöisille vanhuksille, sekä lyhytaikaishoitoa omaishoidon lomitukseen, sairaalasta kotiutumiseen ja kuntoutukseen.

Varaa paikkasi jo tänään! Debora Hoivakoti Harmonia, Kaupintie 10, 00440 Helsinki puh. (09) 75180200, email. hoivakoti.harmonia@debora.fi Untitled-1 1

4.2.2010 9:01:46

elovena.ﬁ elov el oven ov ena. en aﬁ a.

Tässä maassa on aina osattu pitää itsestä huolta.

Voimaa päivääsi kuitupitoisilla ja Elo love veena VVälipalajuomilla. älip äl älip ipal alaj al ajuo aj uomi uo milllllla. mi a. marjaisan maukkailla Elovena Tuuot otte teet te ett llöydät öydä öy däät ka kaup upppa pasi si kkylmähyllystä! ylmä yl m hy mä hylllll ys ystä ttää! Tuotteet kauppasi

Salainen vihkiminen houkutteli

Jarno Laaksonen ja Nina Mäkelä matkustivat pastori Hannu Mäenpään vihittäviksi Kristiinankaupungista asti.

Sekä kirkossa että toimituskappelissa vihittiin pareja 20 minuutin välein. Tuomiokirkon yksittäisvihkimiset oli varattu Tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo Svenska För-

Vihkimisen jälkeen Petri Väänänen ja Annika Hämäläinen suunnistivat kotiin pitämään pienet juhlat.

Vaalii viisaasti syömisen taitoa.

esse

❘

tavataan

18.2.2010

esse.tavataan@kotimaa.fi

18.2.2010

❘

esse

TALKOISSA

Kerääminen on nautinto

Su 21.2. klo 18 Tapiolan kirkos-

sa (Kirkkopolku 6) Häivähdys Pyhää -konsertissa esiintyvät Helena Tenhunen ja Kaj-Erik Gustafsson. Kaj-Erik Gustafssonin, Joonas Kokkosen ja Felix Mendelssohnin musiikkia.

Toimi Meskanen, 80, on Yhteisvastuun konkari. Hän jäi keräykseen koukkuun viisitoista vuotta sitten. ”Vaimoni houkutteli minut mukaan, kun siirryin eläkkeelle markkinoinnista. Vaimo on edelleen aluevastaavana keräyksessä.” Meskanen oli listakerääjänä ensimmäiset vuodet, mutta rohkaistui sitten lipaskerääjäksi. ”Tein aluksi pieniä alueita, mutta intouduin koko ajan enemmän. Nyt en enää muuta tekisikään kuin keräystyötä”, Meskanen naurahtaa. Hän edustaa Espoonlahden seurakunnan vankkaa talkooperinnettä. Espoonlahti on ollut pitkään Yhteisvastuukeräyksen toiseksi tuottoisin kaupunkiseurakunta. Se on myös parantanut tulostaan joka vuosi. ”Tulos kasvaa ainoastaan monipuolisella ja ympärivuotisella työllä. Olemme saaneet töihin oikeat ihmiset, ja seurakunnankin puolesta on ollut oikea asenne. Myös vuosien kokemus sekä rutiinit auttavat”, Meskanen summaa. Tänä vuonna hän järjestää keräyspisteitä ostoskeskuksiin Espoonlahden seurakunnan alueella. Mukana on puolisensataa kerääjää, ja ikähaarukka on teinistä eläkeläiseen. ”Paljon liikettähän siinä on”, Meskanen myöntää. Meskanen suosittelee Yhteisvastuuta kaikille kynnelle kykeneville. Uusia kerääjiä tarvitaan aina. Hän muistuttaa, että Yhteisvastuulla tuetaan hädässä olevia. ”Tämän vuoden katastrofikohde on erityisen tärkeä.” Kaikilla ei kuitenkaan ole aikaa tai varaa osallistua keräykseen, minkä Meskanen ymmärtää hyvin. ”Torjuin työelämässäni ollessa vapaaehtoistoiminnan kokonaan. Aikaa ei vain liiennyt. Kerääminen on kuitenkin nautinto!”

Su 30.5. asti Gallen-Kallelan

museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Arjen voima -näyttely kertoo käsityön ja taiteen suhteesta. Liput 4/6/7/8 e. Avoinna ti–la klo 11–16, su klo 11–17, ma suljettu.

Musiikkia To 25.2. klo 15 Sellosalissa (Soit-

toniekanaukio 1) esiintyvät Anna Hanski, Anja Pohjola ja Janus Hanski konsertissa Kaikki mitä rakastin. Liput 15 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

Teatteria To 18.2., pe 19.2. klo 10, la 20.2. klo 15 klo 19 Kulttuurikes-

kuksessa (Kulttuuriaukio 2) Louise Frost – Eija Ahvo – Susanna Haavisto: Huomenna. Huumorilla sävytetty pienoisnäytelmä vakavista aiheista. Liput 15/22/26 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

Näyttelyt

Lagstadin koulumuseossa (Vanha Lagstadintie 4) pääsee näkemään, millaista koulunkäynti oli ennen vanhaan. Avoinna keskiviikkoisin klo 14–18. Ryhmille sopimuksesta, p. 040 843 4903 (Esbo Hembygdsförening).

Pe 19.2. klo 19 Sellosalissa (Soit-

To 18.2. asti Taidetalo Pikku-

Aurorassa (Järvenperäntie 1–3) on esillä porvoolaisen sarjakuvapiirtäjän Kaisa Lekan sarjakuvanäyttely. Avoinna ma–to klo 9–16. La 20.2. asti Kauniaisten kirjas-

tossa (Thurmaninaukio 6) on esillä Checker Ry:n ja Espoon Automuseon näyttely Erään taksiauton historia. Avoinna ma–to klo 10–20, pe–la klo 10–15, su suljettu.

Teksti Sanna Kivikoski Kuva Jukka Granström

La 20.2. asti Jorvin sairaalassa

(Turuntie 150) on esillä Jarmo Itäniemen taidetta.

Viikon kasvo

Su 21.2. asti Kulttuurikeskuk-

sessa (Kulttuuriaukio 2) on esillä latvialaisen Iveta Vecenanen taidetekstiilejä. Avoinna ma–pe klo 8–21, la klo 9–18 ja su klo 9–15.

Tällä palstalla esitellään vuoron perään yksi Espoon ja Kauniaisten seurakuntien työntekijä.

Helena Yli-Jaskari, Espoonlahden seurakunta

geellä (Ahertajantie) on esillä Ajan lähteillä -näyttely, jossa esitellään ajan historiaa. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Avoinna ti, pe ja su klo 11–18, ke–to klo 11–20. Vapaa sisäänpääsy ke–to klo 18–20.

Kirkoissa soi

Sopraano Helena Tenhunen esiintyy Tapiolan kirkossa sunnuntaina 21.2. konsertissa Häivähdys Pyhää. Ma 22.2. – la 13.3. Kauniaisten

kirjastossa (Thurmaninaukio 6) on esillä Teija Dahlgrenin naivistisia enkelimaalauksia. Avoinna ma–to klo 10–20, pe–la klo 10–15, su suljettu. Ti 23.2. – la 13.3. Kulttuurikes-

kuksessa (Kulttuuriaukio 2) on esillä slovakialaisen Photoporttaidejärjestön valokuvanäyttely Photoport volume 1. Ke 24.2. – su 6.6. Emmassa

näyttelykeskus Weegeellä (Ahertajantie 5) on esillä näyttely Afrikan voima – Kolme näkökulmaa. Näyttelyssä kohtaavat perinteinen

Hyvässä tiimissä viihtyy

Teksti Merja Räty Kuva Kuva-Ahti

Kazimir Malevitš: Talonpojan pää. Öljy vanerille. Valtion venäläinen museo, Pietari.

Su 28.2. asti Galleria Aarnissa

(Ahertajantie 5) on esillä taiteilija Eeva Nikkosen muistonäyttely. Avoinna ti, pe–su klo 11–18, ke–to klo 11–20. Su 28.2. asti Entressen kirjastossa (Siltakatu 11) on esillä Eivor Ewaldsin töitä. Avoinna ma– pe klo 9–20, la klo 10–16 ja su klo 12–18. Su 7.3. asti Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4) on esillä Vuoden Luontokuvat 2009 -valokuvanäyttely. Avoinna ma–pe klo 9–15 ja su klo 10–16, la suljettu.

Emman uudessa näyttelyssä Afrikan voima – kolme näkökulmaa käsitellään Euroopan kulttuurivelkaa Afrikalle.

Su 4.4. asti Kellomuseossa Wee-

ku-Aurorassa (Järvenperäntie 1–3) Lippajärveläiset ry:n sääntömääräinen vuosikokous. Aluksi Kari Pohjakallion esitelmä. Hallituksen jäsenmäärää täydennetään, joten tulkaapa paikalle runsaslukuisesti! Kahvitarjoilu. To 18.2. klo 18 Espoonlahden ui-

mahallilla (Espoonlahdenkuja 4) pääsee kokeilemaan lumikenkäilyä. La 20.2. klo 14 Helinä Rautavaa-

ran museossa Weegeellä (Ahertajantie 5) luetaan Helinä Rautavaaran matkakertomuksia maailmalta. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

La 20.2. klo 17.30 Kulttuurikes-

Lapsille

sillassa (Virastopiha 3) Hely Leipoldin näyttelyssä on esillä tussipiiroksia ja -laveerauksia. Avoinna ti–pe klo 10–15, la–su klo 12–15, ma suljettu.

Ke 17.2. klo 18.30 Taidetalo Pik-

Ma 22.2. klo 19 Espoon kaupun-

Su 28.2. asti galleria Villisiassa

Su 28.2. asti Galleria Espoon-

Muuta

La 20.2. klo 14 Kamussa Weegeellä (Ahertajantie 5) Savua ja tulta -näyttelyssä pääse tutustumaan entisajan tulentekovälineisiin. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

nassa (Piispansilta 11) on esillä Helka Immosen maalauksia. Avoinna ma 11–19.30, ti–pe klo 12– 18 ja la 11–15.30, su suljettu.

La 27.2. asti Taidelainaamo Lai-

ran museossa Weegeellä (Ahertajantie 5) askarrellaan naamioita. Materiaalimaksu 2 e, museo alueen pääsyliput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

toniekanaukio 1) Musiikkiopisto Juvenalian ja Espoon seudun ammattiopisto Omnian yhteisvoimin toteuttama ja Jukka Linkolan säveltämä Peter Pan -musikaali. Liput 15/25 e (+ palvelumaksu 1,50 e/ lippu) Lippupisteestä, www.lippu. fi. ginteatterissa (Revontulentie 8) kokoontuu Elävien ajattelijoiden klubi. Teemana Rajat ja moraali. Keskustelussa muun muassa muukalaisuus, laillisuus, piilottaminen ja vastuu. Keskustelijat: aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta ja Vapaa liikkuvuus -verkoston edustaja Katja Tuominen Emäntänä Fifi-verkkolehden päätoimittaja Hanna Nikkanen. Liput 5/10 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

(Soukantie 4) on esillä Marja Helteen, Leena-Maija Soinin ja Jatta Wardin käsitöitä, askarteluja, maalauksia ja kertomuksia töistä näyttelyssä Kotitekoista. Avoinna ti–to klo 15–20, pe–su klo 12–15, ma suljettu.

”Laulaminen on parasta.”

Kanttori Helena Yli-Jaskari on työskennellyt Espoonlahden seurakunnassa hyvän tovin. ”Tulin tänne vuonna 1987 toimituskanttoriksi, ja seuraavana vuonna minut valittiin virkaan. Tämä on ensimmäinen työpaikkani ja varmaan myös viimeinen”, nauraa Yli-Jaskari. Pitkä työrupeama samassa työpaikassa alkaa nykyään olla harvinaista. ”Olen viihtynyt täällä erinomaisesti, meillä on ollut aina hyvä tiimi. Enkä muutenkaan ole sellainen, että haluaisin hakea aina uutta.” Kanttori nauttii työn monipuolisuudesta. ”On hienoa, että voi olla mukana ihmisten tärkeissä hetkissä ja toteuttaa ammattitaitoaan jumalanpalveluselämässä.” Kaikkein rakkainta Yli-Jaskarille on laulaminen. ”Laulaminen on elämän mukavimpia asioita, ja tässä työssä pääsee aina laulamaan. Solistitehtävissä on parasta se, että joskus saa ylittää itsensä. Se pitää motivaatiota yllä.” • Ykkösharrastus: kuorolaulu. • Mieliruoka: eteläpohjalainen piimävelli. • Suosikkipaikka: koti, ehdottomasti. • Lempimusiikki: riippuu mielentilasta. • Ihailemani henkilö: aidot, konstailemattomat henkilöt.

afrikkalainen veistotaide, eurooppalainen 1900-luvun alun modernismi ja suomalainen nykytaide. Lisäksi Emmassa on esillä eteläafrikkalaisen, Berliinissä asuvan valokuva- ja videotaiteilija Candice Breitzin neljä videoteosta. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Avoinna ti, pe ja su klo 11– 18 , ke–to klo 11–20. Vapaa sisäänpääsy ke–to klo 18–20.

To 25.2. klo 12 Helinä Rautavaa-

Pe 19.2. klo 9.30 Karakallion monitoimitalolla (Kotkatie 4) suomalainen Kuukumina-yhtye johdattaa kuubalaisen musiikin ja salsan salaisuuksiin. Liput 3 e, kulttuuripalvelut@espoo.fi tai p. 816 82708.

kuksessa (Kulttuuriaukio 2) vietetään vietnamilaisten uudenvuoden juhlaa. Liput 3/6 e ovelta. Su 21.2. klo 11–15 Villa Elfvikis-

sä (Elfvikintie 4) myydään luomutuotteita. Su 21.2., ti 23.2 . ja ke 24.2. klo

14 Kamussa Weegeellä (Ahertajantie 5) Kurkkaa Kamuun -kierros. Opastuksella kurkistetaan Aikamatka Espoossa -perusnäyttelyn ja Savua ja tulta -näyttelyn pääteemoihin. Liput 8/10 e, alle 18v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Ma 22.2. klo 14–19 Sellosalissa

(Soittoniekanaukio 1) voi luovuttaa verta. Verta voi luovuttaa, jos

on terve, 18–65-vuotias ja painaa vähintään 50 kg. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. Mukaan on otettava virallinen henkilötodistus. Ti 23.2. klo 12 Glimsissä (Glim-

sintie 1) karstataan ja kehrätään villaa. Liput 1,5/2 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

Ke 24.2. klo 11, 13 ja 15 Glimsissä

(Glimsintie 1) vietetään Talvi-Matin päivää. Opas kertoo Talvi-Matin vietosta entisaikaan. Ke 24.2. klo 14 Kulttuurikeskuk-

sessa (Kulttuuriaukio 2) pääsee tanssimaan Aikuisten tansseissa. Ovimaksu 4 e. Ke 24.2. klo 18 SPR:n Lounais-

Espoon osaston Terveyspisteessä (Merivalkama 8) keskustellaan allergioista, niiden ehkäisystä ja ensiavusta. To 25.2. klo 12 Kamussa Wee-

geellä (Ahertajantie 5) pääsee tutustumaan liikunnallisesti Aikamatka Espoossa -näyttelyyn näyttelijä Juhani Haukan ohjaamassa esihistoriajumpassa. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. To 25.2 . klo 14 Glimsissä talomu-

seossa (Glimsintie 1) askarrellaan pataluha oljista. Liput 1,5/2 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

To 25.2. klo 18 Kulttuurikeskuk-

sen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) kirjailijavieraana Kjell Westö, haastattelijana Claes Andersson. Su 28.2 . klo 13 Oittaan ulkoilu-

keskuksessa (Kunnarlantie 33–39) järjestetään lumikenkäretki. Hinta 10/15 e sisältää välineet, opastuksen ja mehun. Ilmoittautuminen www.ulos.fi/tapahtumakalenteri viimeistään 25.2.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 12–15.

Paras kansi 2009 valittu Essen Paras kansi 2009 -kilpailu sai suuren suosion. Vastauksia kertyi 275. Voittajaksi selvisi kastekuva Tavallista ja taivaallista vettä, jonka kuvasi Hans von Schantz. Voittaja sai 69 ääntä (25 %). Kakkoseksi kiri Espoon tuomiokirkon piparikirkko, jonka kuvasi Jani Laukkanen. Piparinen tuomiokirkko meni sekin kunnolla remonttiin, kun kirkko syötiin Essen tupaantuliaisten kunniaksi toimituksen uudessa osoitteessa Espoon keskuksessa. Kansi sai 49 ääntä (18 %). Kolmanneksi nousi Elfvikin niityillä märehtivä Ellu-vasikka 42 äänellä (15 %), jonka kuvasi Essen toimituspäällikkö Sakari Sarkimaa. Kaikkein vastaajien kesken arvottiin kaksi 50 euron lahjakorttia Kotimaakauppaan Helsingin Hietalahteen. Onnettaren suosikit olivat Vesa Korhonen Helsingistä, jonka suosikki oli Ellu-vasikka. Toinen onnekas oli Tuula Kultti Espoosta, joka äänesti Mikko T Helmisen kuvaamaa kantta Täällä maa, kuuleeko taivas. Kansi sijoittui kisassa heti palkintopallin jälkeen neljän-

Villa Elfvikin luontotalossa järjestetään talvilomaviikolla 22.– 26.2. klo 10–14 leikkiä ja touhua ulkona kouluikäisille lapsille. Voit tulla yhtenä päivänä tai osallistua koko viikon, ohjelma on joka päivä erilainen. Rakennamme, taiteilemme ja tutkimme luontoa. Leikimme myös perinteisiä ulkoleikkejä. Käymme välillä sisällä syömässä omia eväitä sekä tutustumassa taloon. Osallistuminen on maksutonta. Talvilomaviikon ohjelman tarjoaa Villa Elfvikin ystävät ry. Lisätietoja ja ilmoittautumiset viimeistään kaksi päivää ennen osallistumista Villa Elfvikiin p. 8165 4400. Ke 24.2. ja to 25.2. klo 13 Gallen-

Kallelan museossa (Gallen-Kallelan tie 27) pääsee osallistumaan Lasikyynel-lastenopastukseen. Lisätietoja p. 849 2340. Anna Hanski ja Anja Pohjola esiintyvät torstaina 25.2. Sellosalissa.

neksi yhteisäänillä 35 (13 %). Monien mielestä kaikki kannet olivat hyviä. Myös äänten hajonta kertoo samaa. Viides ja kuudes sija jakaantuivat tasan 21 äänellä kansille Cajanderin koti on kaupassa, kuvaajana Sirpa Päivinen, sekä Jukka Granströmin Ukkosta ilmassa. Seuraaviksi eniten pidettiin kansista Unilelut ja Muksut maalaamaan. Peränpitäjiksi jäivät Uimaripojan ja Kirkkoherraehdokkaiden kannet. Yllättävää oli, että vastauksia lähetettiin sähköpostilla ympäri maata. Essen verkkolehti on siten valtakunnallinen julkaisu. Vastauksia tuli Espoon lisäksi 26 paikkakunnalta Helsingistä Muhokselle ja Turusta Kuopioon. Jotkut kommentoivat kansivalintaansa. Jonkun valintaan vaikutti myös kanteen liittyvän jutun sisältö. Matti Kantola äänesti viidenneksi sijoittunutta Cajanderin veljesten kauppakantta: ”Hyvää asiakaspalvelua veljeksiltä. Hyvin osattu kuvassa pelkistää olennainen.” Esse

esse

❘

18.2.2010

❘

esse

Nalle tuo makean unen Uniriepu on turvaa täynnä

Esse pyysi lukijoita kirjoittamaan tarinoita lapsen turvarievusta tai -lelusta. Uniriepu on unohtumaton, todistavat tarinat. Se kuluu käytössä ja nuhjaantuu. Siihen pakkautuu paljon rakkautta.

Unirätti on äidin ja isän etäpääte. Siihen siirtyy turvallisuutta, rakkautta ja läheisyyttä, joita lapsi kokee vanhempiensa kanssa. ”Sen turvin lapsi uskaltaa tehdä keikkaa maailmaan”, toteaa psykologi Tuovi Keränen. Se haju! Aikuisen mielestä unirättitai -lelu voi tuoksahtaa pahalle. Lapsi nuuhkii samaa tuoksua ja toteaa sen suloiseksi. Niinpä pieni lapsi kummastelee, kun äiti tai isä ryhtyy pesemään unirättiä. Tuttu ja turvallinen tuoksu häipyy pesuveden myötä viemäriin – huomaa lapsi – ja on aivan oikeassa. ”Pienen lapsen näköaisti on vasta kehittymässä, mutta hajuaisti on terävä ja hajumuisti hyvä”, selittää psykologi Tuovi Keränen. Uniriepuun tai pehmoleluun pakkautuu sitä samaa lämpöä ja turvallisuutta, jota lapsi on kokenut äidin ja isän läheisyydessä. Lapsen suhde erityisen tärkeään rättiin tai leluun syntyy yleensä alle vuoden ikäisenä. Keränen viittaa tunnettuun englantilaiseen psykoanalyytikkoon Donald Winnicottiin, joka on kuvannut niin kutsutun siirtymäobjektin merkitystä lapsen kehityksessä. ”Lapsi pelkää eroa vanhemmista, mutta hän uskaltautuu erohetkiin, kun hänellä on turvariepu tai lelu. Se on äidin ja isän korvike tai jatke.”

Vaaleansininen reikäpupu Nyt nelivuotias tyttärentyttäreni sai heti syntymänsä jälkeen kaksi pupua. Kummitädiltä hän sai vaaleanpunaisen ja pullean pupun. Vaaleansininen, laiha pehmojänis tuli Ruotsista äidin tädiltä. Molemmat olivat vauvan sängyssä. Jostain syystä tyttö valitsi itselleen vaaleansinisen pupun. Siitä tuli todella tärkeä, ja se piti olla aina mukana kaikkialla. Pieni tyttärentyttäreni oli erittäin rauhallinen. Hän meni tyytyväisenä nukkumaan, vilkutti hyvää yötä unilelu kainalossa. Joskus lemmikkipupu oli pahanhajuinen, kun hän oli imeskellyt käpälää maitosuulla. Silloin se joutui pesukoneeseen ja kuivaajaan. Pupun pyöriminen yksikseen pesukoneessa oli tytöstä hauskaa katseltavaa. Päiväkotiin mentäessä äiti oli huolissaan, miten selvitään, jos pupu sattuu kiireessä jäämään päiväkotiin tai kotiin. Kirjoitin tädille Ruotsiin, löy-

täisikö hän vielä varapupuksi samanlaista pehmoeläintä. Täti löysi ja lähetti sen tytölle syntymäpäivälahjaksi. Uusi pupu se ollutkaan sama rakas unilelu, vaikka oli juuri samannäköinen. Oma kulunut ja nuhjuinen oli oikea rakas. Löysin vielä kolmannen pupun lähimarketista. Tyttö laitteli leikeissään kaikki kolme eläintä vierekkäin nukkumaan. Kuitenkin vain yksi kelpasi unikaveriksi. Isänsä vitsaili, että perheessä on kanitarha, kun kaikki kolme pupua olivat mukana kauppareissulla. Nyt ensimmäisen pupun tassu on kulunut, reikä on tullut puremalla. Niinpä tyttö sanookin sitä reikäpupuksi. Enää en ole huomannut, että sen pitäisi olla mukana kaikkialla. Varmaankin pupu säilyy ainaisena muistona vauva-ajoista. Mummu

Riekaleet tuovat onnea Kuvat: Esko Jämsä

Taksi toi unirätin kotiin Kun tyttäreni syntyi heinäkuussa 2004, olin saanut ystävältäni mukavan neliönmallisen kankaan. Kangas oli valkoinen ja siinä oli pienenpieniä vihreitä palloja. Laitoin kankaan vauvan päälle peitteeksi tai vauvakaukalon päälle suojaksi kirkkaalta valolta. Kun lapsi kasvoi, rakkaus rättiin roihahti kunnolla. Kangaspala kulki aina mukana, missä ikinä oltiinkaan. Ilman sitä ei voinut koskaan mennä nukkumaan. Se toi lohtua ja turvaa. Kerran ystäväni vei meidät autolla kauppaan ja toi kotiin. Tyttäreni oli silloin reilun vuoden ikäinen. Illalla nukkumaan mennessä rättiä ei löytynyt mistään. Huuto koveni. Soitin ystävälleni ja kysyin, olisiko rätti jäänyt hänen autoonsa kauppareissulla. Ei ollut autossa, mutta oli se ystäväni käsilaukussa. Siitä alkoi pohtiminen, mitä nyt tehdään. Kummallakaan ei ollut autoa käytössä. Välimatkaa oli 10–15 kilometriä, ja oli jo ilta.

Rätti oli saatava kotiin. Päädyimme siihen, että taksi saa sen kuljettaa kotiin. Ystäväni soitti taksin, antoi rätin kuljettajalle. Me odotimme toisessa päässä. Lopulta taksi kaarsi pihalle. Avatessani oven kuski sanoi iloisena, että täältä tulee tämä maailman tärkein kuljetus. Naurahdin hieman nolona, että kiitos, kiitos, lapselle tämä on niin tärkeä... Kuski sanoi ymmärtävänsä, kun oli itsekin useamman lapsen isä, ja kaikilla lapsilla on jokin tärkeä juttu. Rätti oli kuulemma ollut kuskin siihenastisen uran ensimmäinen tapaus, ja hyvin oli matka sujunut.

Kuivuminen kestää liian kauan Rätin sai pestä pesukoneessa, toki sitä katseltiin kovasti ja odotettiin, että pesuohjelma loppuu. Kun sen ajan malttoi odottaa, ei malttia enää meinannut löytyä rätin kuivumiseen. Monia kertoja olen kuivattanut rättiä hiustenkuivaajalla.

Äidin paita uniriepuna Ensimmäisenä päivänä, kun tyttäreni aloitti uransa päivähoidossa, oli kädessä mikäs muu kuin rätti. Se on kulkenut mukana pian viisi ja puoli vuotta, ja sen näkee rätin kunnosta. Lempirättiä on rakastettu paljon. Se on tällä hetkellä kasa solmuja, koska riekaleet pitää solmia kiinni, jos niitä irtoilee. Joskus rätti on unohtunut päiväkotiin yöksi. Silloin nukkumaan meneminen on ollut hankalaa. Itkuhan siinä lapsella tulee, kun tuki ja turva on poissa. Mikään muu rätti ei kelpaa tilalle, koska sen pitää olla se oma ihana riekaleinen solmukasa. Tärkeintä rätissä on sen oma tuoksu. Lapsen mielestä se on niin ihana. Tällä hetkellä rätti ei ole enää koko ajan mukana. Sen voi jättää kotiin odottamaan, mutta iltaisin se kaivetaan aina esille uudelleen ja uudelleen. Solmukasa

Esikoisemme opetteli aikoinaan nukkumista omassa sängyssä. Avuksi otettiin äidin päällä ollut paita. Ajatuksena oli, että äidin tuttu tuoksu auttaisi nukahtamisessa. Se auttoi. Tyttö oppi nukahtamaan itsekseen. Aluksi paita oli mikä tahansa äidin käytössä ollut vaate. Paitaa vaihdettiin aina

välillä. Vähitellen paidaksi vakiintui tietty paita, joka ei enää pesujen välillä edes käynyt äidin päällä. Sama paita toimi sekä uniriepuna että tukena muissakin tilanteissa. Paita harteillaan tyttö juoksenteli missä ikinä liikuimmekaan. Aina, kun lapsi kaatui tai jotakin muuta ikävää sattui, hän ensimmäisenä huusi: ”Paita!” Paita keräsi aina välillä huvittuneita katseita ja pientä ihmettelyä. Kun perheeseen tuli uusi vauva, suunnittelimme hänelle perinteisempää ”turvalelua”. Hän oli saanut syntymälahjaksi nallen. Se annettiin hänelle syliin imetettäessä ja nukkuessa. Vähitellen siitä muodostui yhtä tärkeä kuin isosiskon paidasta. Kun kuopus alle vuoden ikäisenä tapaili ensimmäisiä sanojaan, ensimmäisten joukossa tuli ”paita”. Aika pian totesimme, että nallella onkin nimi. Paitahan se siinä! Elina Hellqvist

Espoolainen perhepsykologi ihastelee Essen saamia lukijakirjeitä. ”Kuinka aitoja ja hellyttäviä tarinoita lukijat ovat kirjoittaneet”, Keränen huudahtaa. Tarinoista näkyy se, että turvalelu tai -riepu kuluu käytössä. Moni kirjoittaja kertoo, että lapselle rakas kappale on riekalainen. Sitä on siis rakastettu myös puremalla. Miksi näin? ”Se kuluu tunteista. Lapsi purkaa siihen paitsi rakkautta, myös vihaa ja pettymystä”, selittää Keränen. Turvalelu saa kokea niin päivänpaisteet kuin myrskytkin. Se kuluu, nuhjaantuu, mutta on saatavilla.

”Siinäkin mielessä se muistuttaa äitiä tai isää. Lapsi purkaa pettymystään niin ihmiseen kuin esineeseenkin. Tärkeintä on, että joku ottaa vastaan vihanpuuskat, ei hylkää eikä jätä.”

Aikuinenkin käyttää turvariepua Lapsen rakkaus uniriepuun tai -leluun herättää joissain aikuisissa hilpeyttä. Kuinka lapsi voikaan kiintyä mokomaan vaatemyttyyn tai nuhjuiseen pehmoleluun? Keränen huomauttaa, että on ymmärtämätöntä naureskella lapsen kustannuksella. ”Silloin tulee naureskelleeksi luovuudelle”, hän väittää. Turvalelu kainalossaan lapsi tutkii maailmaa. Tämä keikkailu on kuitenkin uuvuttavaa, kun uutta koettavaa on niin paljon. Turvariepu tai -lelu rakentaa sillan sisäisen ja ulkoisen maailman välille. ”Jokainen ihminen kaipaa välitilaa, jossa voi levähtää ja antaa mielikuvituksensa lentää. Lapselle välitilan tarjoaa tuttu uniriepu, ja aikuisilla on omat turvariepunsa.” Keräsen mukaan luovia ja lepuuttavia hetkiä on monenlaisia. Joku kuuntelee musiikkia, toinen harrastaa käsitöitä tai soittamista. Kolmas kirjoittaa tai lukee. Tapoja on monia, mutta ihminen kaipaa levollista hetkeä, jolloin voi keskittyä tekemiseen ja samalla olemiseen. Silloin voi käydä vuoropuhelua itsensä kanssa. ”Luova hetki on sekä lapselle että aikuiselle ihan yhtä tärkeä”, toteaa Keränen. Ulla Lötjönen

Nuhjuinen unilelu on paras -lukijakilpa Esse julkaisi viime marraskuussa artikkelin, jossa kerrottiin unileluista. Samalla pyysimme lukijoita kertomaan unirievun tarinan. Millainen se on ja mitä se lapselle merkitsee? Missä tilanteissa lapsi sitä käyttää? Onko se ollut kadoksissa tai karkuteillä? Essen lukijakilpaan tuli hienoja kirjoituksia isiltä, äideiltä, ja yksi isoäi-

diltäkin. Kiitos niistä! Tällä aukeamalla on teksteistä kolme, ja julkaisemme lisää lukijoiden kirjoituksia kevään mittaan. Vastaajien kesken arvottiin kolme kirjapalkintoa. Onnetar suosi nimimerkkiä Mummu sekä kirjoittajia Henrik Rousku ja Elina Hellqvist. Onnittelut voittajille.

12 esse

❘

18.2.2010

Tapiolan seurakunta Pyhäpäivä Tapiolassa Su 21.2. klo 10 messu Tapiolan kirkossa, liturgia Pekka Kiviranta, saarna Mimosa Leinonen, kanttori Kaisa-Leena HarjunmaaHannikainen, Kamarikuoro ja Laura Erkkilä, huilu. Pyhäkoulu. Kirkkokahvi. Klo 18 Häivähdys Pyhää – Iltamessu. Klo 18 Otamessu Otaniemen kappelissa.

Viikkomessu Viikkomessu – arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Ke 24.2. klo 8 Tapiolan kirkossa liturgia Antti Rusama, kanttorina Hannu Jurmu.

koontuu eläkeläiskerho ti 23.2. klo 14. Kerho on avoin kaikille alueen eläkeläisille. Mukana diakoni Marja-Liisa Kiiski 050 583 6906.

klo 16–17 Takojantien kerhotilassa (Takojantie 4). Kokkikerho tytöille ja pojille Tapiolan kirkon IP-tilassa tiistaisin 17.30– 19. Tiedustelut ja ilmoittautumiset varhaisnuorisotyön toimisto p. 8050 4471 tai Pirjo 040 531 1008.

Miesten saunailta Saunailta ma 1.3. Nurmijärven Holmassa. Lähtö kirkolta klo 17. Ilmoittautumiset ja tiedustelut aarne.laasonen@evl. tai 040 513 0847.

Diakonian retkipäivä 4.3. Velskolan kartanossa. Tarkemmat tiedot Yhteiset tapahtumat -palstalla.

Häivähdys Pyhää

Lasten suruleiri perheille

Iltamessu su 21.2. klo 18 Tapiolan kirkossa. Kaj-Erik Gustafssonin sävellyksen Missa sopra esit-

Espoon seurakuntien yhteinen suruleiri 24.–26.9. Hvittorpissa. Leiri on tarkoitettu alle 15-vuotiaille lapsille, jotka ovat menettäneet perheenjäsenensä tai muun läheisen ihmisen. Leirille osallistutaan vanhempien tai huoltajan kanssa. Leirin hinta espoolaisille 30 € aikuiset, 12 € lapset, ulkopaikkakuntalaisille 60 € aikuiset, 24 € lapset, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 21.5. mennessä diakonissa Kaija Aspholm p. 8050 4420, 040 533 9593, kaija.aspholm@ evl.. Järj. Espoon seurakunnat.

TAPIOLA

murheita

Messu

Diakonia – tukea elämään

su 21.2. klo 10 Tapiolan kirkossa

Arkisin rukoushetki Tapiolan kirkossa klo 12. Rukoushetki rakentuu virsien, psalmitekstin, lukukappaleen ja rukousten varaan. Rukoushetkissä noudatetaan kirkon pitkää perinnettä.

Mankkaan seurakuntakoti Jumalanpalvelus su 21.2. klo 12, pappina Mimosa Leinonen, kanttorina Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen. Kirkkokahvi.

Otaniemen kappeli Su 21.2. klo 18 Otamessu ”Jeesus, kiusausten voittaja”. Liturgi Margit Peltovirta, saarna Katri Antin, musiikki Riikka Jäntti. Kirkkokahvit. Ristin killan opiskelijoiden kappeli-ilta ke 24.2. klo 18.30. Pirkko Valkama: Raamatun vaikeat kohdat. Katso lisää ohjelmasta www.ristinkilta..

Millaisia muutoksia olen nähnyt ja miten olen ne kokenut? Keskiviikkokerho 24.2. Tapiolan kirkolla klo 13. Kappalainen Miia Martinsuo kertoo työstään ja tuntemuksistaan vuosikymmenten aikana Tapiolan seurakunnassa. Kahvitus seurakuntasalissa alkaa klo 12.30.

Eläkeläisten kerho Kerhotilassa Takojantie 4 ko-

Diakoniatyöntekijään voi ottaa yhteyttä kohdattaessa erilaisia elämän vaikeuksia. Keskusteluajan diakoniatyöntekijältä voi varata numerosta 8050 4433.

tävät Helena Tenhunen, sopraano ja Kaj-Erik Gustafsson, urut. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 €. Yhteistyössä Esbo svenskan kanssa.

Nuoret Paheksuvan Kirahvin nettisivut. Tiesitkö, että Paheksuva Kirahvi

TAPIOLA k o

n s

e r

t i s

a r j a

Pyhää Missa sopra - iltamessu

su 21.2. klo 10 Tapiolan kirkossa

Kuoro kaikille Avoin ryhmä, jossa etsitään oman äänen mahdollisuuksia ja lauletaan yhdessä ti 23.2. klo 13.30 Tapiolan kirkossa. Voit tulla mukaan milloin vain itsellesi sopii ilman ennakkoilmoittautumista.

Vielä mahtuu mukaan kerhoihin Tule puuhastelemaan kaikkea kivaa ja kokkailemaan yhdessä. Puuhakerho 8–12-vuotiaille tytöille ja pojille maanantaisin

rymyää myös netissä? Käy kurkkaamassa nuorisotyön nettisivuja osoitteessa paheksuvat.ajatukseni.net. Sieltä löydät ajankohtaisimmat tiedot siitä, mitä tapahtuu Tapiolan nuorisotyössä.

Messu To 18.2. klo 18 Olarin kappeli, iltamessu, liturgia ja saarna Mia Wrang, kanttorina Mikko Niinikoski. Ennen messua on mahdollisuus ripittäytyä messun papille klo 17–17.45 kappelin rippihuoneessa. Su 21.2. klo 10 Olarin kirkko, liturgia ja saarna Sirkka-Liisa raunio, avustaa Mari Kanerva, kanttorina Sari Rautio, Virva Saari, viulu. Su 21.2. klo 12 Matinkappeli, liturgia ja saarna Mari Kanerva, kanttorina Sari Rautio. Su 21.2. klo 12 Olarin kappeli, paastonajan sunnuntain Perhemessu, liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustaa Johanna Koivisto, kanttorina Sanna Franssila. Päiväkerholaiset ja Leila Saarela. Messun jälkeen lounas: Makaronilaatikko/ kasvislaatikko, aikuiset 2 €, pienet lapset ilmaiseksi. To 25.2. klo 18 Olarin kappeli, iltamessu, liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, kanttorina Sanna Franssila.

Rukous- ja hartaushetkiä

Kirkkoherranvirasto Olarinluoma 4, 02200 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

olemista. Leirin hinta 25 €. Ilmoittautuminen käynnissä netissä: www.niittykappeli.net/varhis. Osallistujat arvotaan. Etusijalla tytöt, jotka eivät ole menossa helmikuun talvileirille. Lisätietoja Taru Hytönen 040 546 5197 taru.hytonen@evl..

le suunnattu parisuhdekurssi. Kurssin tavoitteena on harjoitella kuuntelemaan toista, opetella tunnistamaan omia tunteita ja kertomaan niistä toiselle, syventää sitoutumista ja arkirakkautta sekä pitää hauskaa. Kurssin hinta 20 €/pariskunta. Lasten-

OLARI

Messuun! iltamessu

To 18.2. ja 25.2. klo 18 Olarin kappeli, iltamessu. Ennen messua on mahdollisuus ripittäytyä messun papille klo 17–17.45 kappelin rippihuoneessa.

messu

Su 21.2. klo 10 Olarin kirkko Su 21.2. klo 12 Matinkappeli Su 21.2. klo 12 Olarin kappeli, Perhemessu. Messun jälkeen edullinen lounas.

Hiljaisuuden kappelissa, kauppakeskus Isossa Omenassa hartaus joka arkipäivä (ei la) klo 12.15–12.30.

OLARI

Tyttöleirille

7–14-vuotiaille Velskolan kartanossa 19.–21.3.

Lue lisää alla.

Haukikappelissa, Ukkohauentie 1, Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 12. Olarin kirkossa, Olarinluoma 4, Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki ti ja to klo 12. Kesto n. 25 min. Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4, Päivän Sana-rukoushetki ti klo 12.30. Ristintie-hartaus Olarin kirkossa pe 19.2. klo 18, Antti Kruus.

hoito järjestetään tarvittaessa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 26.2. mennessä Paula BruceHaatainen 040 503 7622.

Suomalaisen ja unkarilaisen runon ja musiikin ilta To 4.3. Suomalaisen ja unkarilaisen runon ja musiikin ilta Olarin kappelilla. Aloitamme messulla klo 18 ja ohjelma alkaa n. 19.30. Tule tutustumaan ystävyysseurakuntatyöhön. Järjestää Tapiolan ja Olarin seurakuntien ystävyysseurakuntatyö.

Nuorten aikuisten Cafekismus Su 21.2. klo 18 Olarin kappelilla.

Virtaa välillämme -suhdekurssi La 6.3. ja 13.3. klo 9.30–16.30 Olarin kappelilla. Kurssi on 20–35-vuotiaille pariskunnil-

OLARI su 21.2. klo 18 Olarin kappeli

18.2.2010

Espoonlahden seurakunta Messut Messu su 21.2. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Tuula Olli, avustava pappi Asmo Sinervo, kanttori Timo Lonka. Yhteisvastuuväki kutsuu kirkkokahveille. Klo 9.50 harjoitellaan seurakuntalaisten kanssa messussa käytettävää ensimmäistä sävelmäsarjaa. Messu su 21.2. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Merja Telsavaara, kanttori Timo Lonka. Tuomasmessu su 28.2. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Jukka Knuutti, musiikki gospelryhmä Nardus. Mahdollisuus yksityiseen rippiin ennen messua klo 16 alkaen. Iltatee.

Lähimmäispalvelun peruskurssi la 6.3. klo 10–15, ke 10.3. klo 17.30–20 ja ke 17.3. klo 17.30– 20 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2. Hinta 10 €. Tied. ja ilm. Riitta Türkmen 040 546 5198 pe 26.2. mennessä.

Lähetys Merimieskirkkopiiri ti 23.2. klo 13 (joka kolmas viikko) kirkko, kerhohuone 2. Diakonia-lähetyspiiri ti 23.2. klo

Nuorten parien suhdekurssi n. 25–38-vuotiaille su 7.3., 14.3. ja 28.3. klo 15.30–18.30 Kaskikappelissa, Kaskipiha 3. Ryhmässä käsitellään vuorovaikutustaitoja ja tuetaan suhteen myönteisiä puolia. Maksu 20 €/ pari, sisältää tarjoilut ja lastenhoidon. Tied. ja ilm. 21.2. menn. Johanna Korpela 050 511 0504.

Sunnuntaitapahtuma Erez, tämä on se maa. Israel-ilta su 21.2. klo 18 Iivisniemen seurakuntakodissa. Musiikkia ja puheenvuoroja lauluryhmä Avadim. Tarjoilukolehti menee Karmel-yhdistyksen kautta Israel-työhön. Illan isäntänä Kari Roine.

Virtaa Välillämme su 7.3., 14.3. ja 28.3. klo 15.30–18.30 Kaskikappelissa

Nuorten parien suhdekurssi (n. 25–38-v) 13 (parilliset viikot), kirkko, pikkusali. Soukan lähetyspiiri ke 24.2. klo 12 (parilliset viikot) Soukan kappelilla.

Keskiviikkona kirkolle Avoin raamattupiiri aiheesta ”Mies vailla vilppiä”, Joh. 1:43–

ESPOONLAHTI ES S PO P ON

. t e h e i m i k Kas Tuominen kertoo Seppo n i i k k r a n a Noo lii t t y v is

sis t a k u m i k t u t ä t sa Kaskikappelis 24.2. klo 19

Alustus ja keskustelu Nikolai Gogolin kirjasta Kuolleet sielut 4.3. klo 18.30–20 Matinkappelilla. Lukupiiriin voi osallistua, vaikka ei olisikaan lukenut em. kirjaa.

Raamattu- ja keskustelupiirit

Tyttöleirille

Ma klo 18.30–20.30 kirkon pikkusalissa. Ti klo 19–20.30 Kaskikappelissa.

Maanantaikahvila

Ekumeeninen rukouspiiri

Ma 22.2. klo 13–15 Sebastoksessa.

Ke 24.2. klo 19 takkahuoneessa.

KAUNIAINEN

Messu su 28.2. klo 10 Kauniaisten kirkossa, jonka jälkeen lounas yläsalissa. Aik. 12 €, lapset 5 € Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kirjasto avoinna kirkon aulassa sunnuntaisin messun jälkeen. Lukemista myös lapsille ja nuorille. Tule tutustumaan ja lainaamaan.

Rukoushetki joka arkipäivä klo 8.50 Espoonlahden kirkossa: tule hetkeksi hiljentymään Raamatun lukemisen ja rukouksen äärelle. Aamurukous keskiviikkoisin kirkossa klo 6.30–7.30. Rukouspalvelu: sunnuntaisin kirkon messun jälkeen on mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen koulutetun rukouspalvelijan kanssa. Avoin rukouspiiri sunnuntain messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 11.45–13 kirkon yläkerrassa kerhohuone 2. Kulloinkin paikalla olevilla on mahdollisuus yhteiseen rukoukseen.

Aiheena terveys ti 23.2. klo 13 yläsalissa.

Yhteisvastuulounas

Seurakuntakirjasto

Rukousta

Su 21.2. klo 10 kirkossa, saarna pastori Marianne Tiihonen ja liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Mikko Nurmi, kirkkokahvit.

Hyvän tuulen ystäväkerho

51, ke 24.2. kirkolla, Vappu Nieminen ja Hannu Hämäläinen. Iltatee.

Kaskimiehet Tule viettämään iltaa miesten porukassa ke 24.2. klo 19 Kaskikappeliin, Kaskipiha 3, Espoo. Seppo Tuominen kertoo Nooan arkkiin liittyvistä mielenkiintoisista tutkimuksista. Tarjolla pientä iltapa-

www.lujakallio./nuoretaikuiset X-ryhmä su 21.2. klo 16–18 Nestorissa, Asemakuja 2, toinen kerros. Peli-ilta.

Leppävaara

www.leppavaaranseurakunta.//nakut. nakut. leppavaara@evl. Nakumessu su 21.2. klo 12 Perkkaan kappelilla. Liturgi Aija Pöyri, kanttori Kullervo Latvanen. Nuorten aikuisten ryhmä avustaa messussa. Nuorten aikuisten ilta su 21.2. klo 18 Nooan Parkissa, Lintuvaarantie 21. Naku Kaj Varho johdattelee aiheeseen ”Jumalan parantava rakkaus”.

Olari

ESPOONLAHTI

Lukupiiri

Kevään tyttöleiri 7–14-vuotiaille 19.–21.3. Velskolan kartanossa. Luvassa hulvattomia ohjelmanumeroita ja rentoa yhdessä

Virtaa Välillämme

Messu

Tuomiokirkkoseurakunta

Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14 ja to klo 9–16, p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

laa. Tied. Veijo Westerholm 0400 302 691 tai Reijo Chydenius 050 379 8000.

esse

Nuoret aikuiset

Kauniaisten seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000 päivystävä pappi (toimitusvaraukset) ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

Lue lisää yllä.

Aarne Laasonen

Monia turhia

Hetki rukoukselle

Olarin seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000. Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

18.2.2010

❘

Yhteisvastuu Yhteisvastuun juhlavuonna autetaan vähävaraisia lapsiperheitä Suomessa ja Haitissa. Onko sinulla hiukan aikaa? Lista- ja lipaskerääjiä tarvitaan. Ota yhteyttä Britta Blomberg, 0400 946 621 tai britta.blomberg@pp.inet. . Lipaskeräykset kauppakeskuksissa pe–la 5.–6.3. ja pe–la 9.–10.4., Haiti-konsertti ti 9.3. klo 19 Espoonlahden kirkossa, Onnenpäivä la 20.3. klo 10–14 Soukan kappelilla, Gemensamt Ansvar -konsert su 21.3. klo 19 Soukan kappelissa.

Miten kohtaan murkkujen murinan? Keskusteluilta rippikoululaisten ja murrosikäisten vanhemmille to 4.3. klo 18.30 Soukan kappelilla. Aiheesta alustaa psykologi Saara Kinnunen. Ilta alkaa kahvitarjoilulla klo 18.

Nuoret Nuorisotoimisto Sode Soukan ostarilla, Soukantie 14, www.sodesode.. Nuoret aikuiset www.cafekismus..

18.2.2010

Esbo svenska

Grankulla svenska

Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må– fre kl 9–14, to kl 9–16 tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Högmässor sö 21.2.

Högmässa

Esbo domkyrkas församlingsgård kl. 12, Juntumaa, Kronlund. Karabacka kapell kl. 10, Juntumaa, Kronlund. Hagalunds kyrka kl. 12, Lindqvist, Malmgren. Pensionärerna inbjuds speciellt. Lunch för Gemensamt Ansvar. Kalajärvi kapell kl. 15, Anita Ahtiainen, Malmgren.

Sö 21.2 kl 12 i Grankulla kyrka, Carola Tonberg-Skogström, Barbro Smeds. Aulakaffe.

Mässkonsert för sopran och orgel Hagalunds kyrka sö 21.2 kl. 18, Helena Tenhunen, sopran, Kaj-Erik Gustafsson, orgel. Bl.a. Gustafsson: Missa sopra. Arr. i samarb. m. Tapiolan seurakunta.

Måndag 22.2 Måndagscafé kl 13 i Sebastos. Bibelkväll kl 18.30 i övre brasrummet.

Syföreningen On 24.2 kl 13.30 i övre brasrummet.

Sportlov v. 8 ingen annan regelbunden verksamhet.

Bibelstudium i Karabacka kapell on 24.2 kl. 17–18.15.

Samtalsgruppen i Hagalunds kyrka to 25.2 kl. 16–17.30.

Esbo domkyrka är stängd för renovering 15.2–27.11.

English Anglican-Lutheran Worship-Service Sun 21st February at 4 pm at Karakappeli Chapel, Karakalliontie 12.

Nuorten aikuisten Cafekismus Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4, su 21.2. klo 18. www.cafekismus..

Otaniemen kappeli

Jämeräntaival 8 Messu ”Jeesus kiusausten voittaja” su 21.2. klo 18, liturgia Margit Peltovirta, saarna Katri Antin, musiikki Riikka Jäntti. Kirkkokahvit. Ristin killan opiskelijoiden kappeli-ilta ke 24.2. klo 18.30. Pirkko Valkama: Raamatun vaikeat kohdat. Katso lisää ohjelmasta www.ristinkilta..

Yhteiset tapahtumat Diakonian retkipäivä to 4.3. Velskolan kartanossa. Tule virkistymään, rentoutumaan ja hiljentymään. Saunomismahdollisuus. Bussireitti: Leppävaara, Palace Hotelli klo 9; Tapiola Garden klo 9.10; Olarin kirkko klo 9.15; Espoonlahden kirkko klo 9.30; Espoon keskus, Vieraskuja 1 klo 9.40. Retkipäivän hinta 10 € sisältää aamiaisen, lounaan, päiväkahvit ja yhteiskuljetuksen. Ilmoittautumiset 18.2. mennessä p. 8050 4433. Lähimmäispalvelun peruskurssi la 6.3. klo 10– 15, ke 10.3. klo 17.30– 20 ja ke 17.3. klo 17.30– 20 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2. Hinta 10 €. Tied. ja ilm. Riitta Türkmen 040 546 5198 pe 26.2. mennessä.

❘

18.2.2010

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2 Messu su 21.2. klo 10. Saarna ja liturgia Anita Kyönsaari, avustaja Kirsi Muurimäki, kanttoreina Sheldon Ylioja ja Anna-Liisa Haunio. Pyhäkoulu su 21.2. klo 12. Iltamessukuoron harjoitus ti 23.2. klo 18.30. Lastenhoito järjestetään tarvittaessa, yhteydenotot tähän liittyen Anna-Liisa Haunio 040 765 2160 viimeistään 19.2. Eläkeläiskerho to 25.2. klo 13. ”Patriarkka Mooses – vanhan testamentin vahva persoona”, Pirkko Kivimäki. Perhekerho to 18.2. klo 9.30–11.

Espoon keskuksen palvelutalo Ehtoollishartaus to 18.2. klo 14.

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Messu su 21.2. klo 12. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, kanttori Lea Waaraniemi. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 21.2. klo 12. Mammaraamis to 18.2. klo 9.30– 11.30. Lastenhoito. Diakoniaruokailu to 18.2. klo 12, hinta 2 €. Seuraavan kerran 4.3. Auroran lauluyhtye to 18.2. klo 14.30–15.15, lastenhoito. Tied. Lea Waaraniemi 040 831 9099. Eläkeläiskerho to 18.2. klo 13. Yhteisvastuukeräys 2010, Jyrki Myllärniemi. Ompeluseurat to 18.2. klo 18. ”Minne menet kirkko?” to 18.2. klo 19. Teologisessa opintopiirissä ”Mitä kansankirkon jälkeen?”, alustajana Voitto Huotari, Mikkelin piispa 1993–2009. Kahvitarjoilu klo 18.30. Auroran lapsikuoro to 18.2. klo 15.30–16.30. Tied. Lea Waaraniemi 040 831 9099. Perhekerho pe 19.2. klo 10– 11.30. ”Lujiksen raamis” pe 19.2. klo 18–19. Lujakallio-kahvila pe 19.2. klo 19–23. Cafe Aurora ja Sansa-soppi avoinna to 18.2. ja pe 19.2. klo 10–14. Tapaamispaikka, lehtiä, internet käytettävissä. Sansa Sopin tuotteita ostaen tuet Kiinan radiolähetystyötä. Talkootorilta apua ja pikkuhommia.

Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Rukoustorstai to 18.2. klo 18. Minäkö rukoilisin? Tule tutustumaan erilaisiin tapoihin ja perinteisiin rukoilla. Rukous-teemailtojen sarja alkaa aiheella ”Virolainen rukousperinne”, pastori Raigo Liiman. Illan lopuksi esirukouspalvelu. Ylistys-, raamattu- ja rukous-ilta perjantaisin klo 19. Naistenpiiri ma 22.2. klo 18.30.

Eläkeläiskerho ke 24.2. klo 12.30. Isoskoulutus to 18.2. klo 17.30– 19. Vauvaperhekerho pe 19.2. klo 9.30–11. Diakoniapalvelun ajanvaraus Päivi Pakkanen 040 531 1042. ”Kirje Roomalaisille” -luento to 18.2. klo 18.30 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3, aiheena ”Yksin uskosta”, luku 3. To 25.2. klo 18.30, ”Abrahamin usko”, luku 4, Seppo Särkiniemi. Kalajärven kappelissa. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Kalajärven alueen ja Vantaan Hämeenkylän seurakunnan yhteinen luentosarja.

Kauppamäki 1 Kyläkirkko su 21.2. klo 12. Liturgia Ari Kunnamo, saarna Seppo Sipilä Suomen Pipliaseurasta, kanttori Sheldon Ylioja. Rukouspiiri ke 24.2. klo 19. Kauklahden lapsikuoro Kielot to 18.2. klo 15–16. Tied. Sheldon Ylioja 040 590 0730.

Perhekerho pe 19.2. klo 10–12. Pyhäkoulu su 21.2. klo 12 Yläjuoksun kerhotilassa.

Nupurin kappeli Brobackantie 1–3 Siikajärven kerho to 18.2. klo

TUOMIOKIRKKO TUOM OM M IO O KI K

Tulemukaan

””Minne Mi menet kirkko?” Psalttari

su 21.2. klo 18.30 Viherlaakson kappelissa

Iltamessukuoro harjoittelee ti 23.2. klo 18.30 seurakuntatalossa

Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Talvisodan 70-muistovuoden Asemiesilta to 18.2. klo 18.30. Lauluyhtye KanttiiniLotat, hanuristi Seppo Sointtila, juontaja Jaakko Salonoja. Sana illan päätteeksi. Sisäänpääsymaksun 10 € tuotto alueen veteraanien ja Lottien hyväksi. Kahvitarjoilu. Järj. AvantoSaukot ry. Eläkeläiskerho to 25.2. klo 13. Perhekerho pe 19.2. klo 10– 11.30. Rukouspiiri kodeissa maanantaisin klo 18.30. Tied. p. 541 3209.

10.30–12. ”Nuorisotyö”, Noora Mättö ja Jukka Lapinharju. Kyyti Siikajärveltä Nupurin kappelille järjestetään, tiedustelut Virpi Sutelainen 040 736 9315. Keskiviikon kohtaamispaikka ke 24.2. Tutustutaan kaupungin kirjastoon Entressessä, oppaana Sanna Koskela. Lähtö klo 12.30 Nupurin kappelilta kimppakyydein. Perhekerho ti 2.3. klo 10–11.30.

TUOMIOKIRKKO

Tulemessuun sunnuntaina 21.2. klo 10 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo klo 12 Auroran kappeli klo 12 Kauklahden kappeli klo 12 Suvelan kappeli, Herättäjän kirkkopyhä klo 13.30 Rinnekappeli Espoon tuomiokirkko on suljettu peruskorjauksen vuoksi.

Nestori

Rinnekappeli

Asemakuja 2 Paluumuuttajapiiri Kanerva to 18.2. klo 13. Sisäänkäynti Nordean viereisestä ovesta. Nuorten aikuisten X-Ryhmä su 21.2. klo 15.30–18.15.

Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus su 21.2. klo 13.30.

Niipperi Virkatilantie 3

Leppävaaran seurakunta

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

to 18.2. klo 19 Auroran kappelissa

Kauklahden kappeli

Eija Harju

Kirkkopuisto 5 Tuomiokirkko on suljettu joulukuuhun asti peruskorjauksen vuoksi. Sunnuntain messu klo 10 vietetään 21.2. alkaen seurakuntatalossa.

esse

18.2.2010

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoon tuomiokirkko

❘

stock.xchg

Suvelan kappeli Kirstinpiha 3 Messu su 21.2. klo 12. Herättäjän kirkkopyhä. Liturgia ja saarna Leena Ravantti, kanttori Pet-

ri Koivusalo. Keittolounas, jonka jälkeen seurat. Seuroissa puhujina Pertti Mäkeläinen ja Kauko Puranen. Eläkeläiskerho to 18.2. klo 13, Jaana Leinonen. Torstaipiiri to 25.2. klo 15–16. Keskusteluryhmä mielenterveyskuntoutujille. Diakoniaruokailu seuraavan kerran ti 2.3. Perhekerho to 18.2. klo 10– 11.30.

Aikuisrippikoulu

Tuomarilan asema

A Bible Study group in English

Tuomarilantie 4 Pyhäkoulu su 21.2. klo 11. Gideonien rukoushetki to 18.2. klo 18–18.30, avoin kaikille. Espoon Gideonien jäsenille kuukausikokous klo 18.30 alkaen. Tied. 044 580 4421. Teräskukat ti 23.2. klo 13. Perhekerho pe 19.2. klo 10– 11.30.

Viherlaakson kappeli Viherkalliontie 2 Psalttari su 21.2. klo 18.30. Pieni levähdyshetki ylistyksessä ja Jumalan läsnäolossa, Katri Metso ja Terttu Nurmi. Diakoniaruokailu ti 23.2. klo 12. Hinta 2 €. Eläkeläiskerho ke 24.2. klo 13. Rukouspiiri ke 24.2. klo 18.30. Perhekerho to 18.2. klo 10– 11.30.

Perhekerhot ovat talvilomalla 22.–26.2.

Alkaa Tuomarilan asemalla, Tuomarilantie 4. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa: 10.3., 17.3., 24.3., 14.4. ja 21.4. klo 18. Konrmaatio 2.5. Nupurin kappelissa. Ilmoittautuminen sähköisesti www. espoontuomiokirkkoseurakunta. 19.2. mennessä. Lisätiedot pastori Raigo Liiman 040 531 1030, raigo.liiman@evl. ja Anneli Mäntyala ti–to klo 9–14 p. 8050 3517.

will start in Suvela Chapel, Kirstinpiha 3, Espoo. We will be meeting on the following Saturdays at 3– 4.30 p.m.: 13th and 27th of March, 10th and 24th of April and 8th of May. Come and enjoy the fellowship of other English speaking Christians and learn more about the Bible. For more information contact the group leader, Pastor Mari Mathlin, mari.mathlin@evl., 050 438 0182.

”Kirje Roomalaisille” -luentosarjassa ”Yksin uskosta”, 3. luku, to 18.2. klo 18.30 Hämeeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Rukouksen teemaillat Minäkö rukoilisin? Tule tutustumaan erilaisiin tapoihin ja perinteisiin rukoilla. Rukouksen teemaillat torstaisin 18.2., 4.3., 15.4. ja 20.5. klo 18 Kalajärven kappelissa, Ruskaniitty 3. To 18.2. aiheena ”Virolainen rukousperinne”, pastori Raigo Liiman.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä Tule jakamaan ajatuksia ja kokemuksia omaishoitajana olemisesta to 18.2. klo 14–16 Kalajärven kappelille, Ruskaniitty 3. Voit tulla mukaan vain kerran tai joka kerta. Seuraavat tapaamiset 18.3. ja 15.4. Ryhmä on luottamuksellinen. Mukana Espoon kaupungin kotihoidon ohjaaja Helena Enlund ja Espoon tuomiokirkkosrk:n diakoni Päivi Pakkanen.

Parisuhteen palikat -päivä Käsitellään parin kanssa parisuhteen eri osa-alueita: rakkautta, sitoutumista, tekoja, anteeksiantamusta, luottamusta, vuorovaikutusta, tunteita, seksuaalisuutta 24.4. Kalajärven kappelilla. Lastenhoito järjestetty. Hintaan 10 €/hlö (myös lapset) sisältyy materiaali, keittolounas ja päiväkahvi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Outi Wenell p. 8050 3584.

Kirpputori ja kahvila – kaiken kansan kohtaamispaikka, Kaivomestarinkatu 8. Avoinna maanantaisin klo 10–12, hartaus 11.30 ja torstaisin 10–15. Hyväkuntoisia, puhtaita ja ehjiä vaatteita, leluja sekä kodin pientavaraa otetaan vastaan. Tule kahville ja edullisille ostoksille. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Tied. Virpi Sutelainen 040 736 9315. Peittopa-

Minäkö ? rukoilisin

Rukouksen teemaillat

klo 18–20 Kalajärven kappeli,

Ruskaniitty 3

to 18.2. Virolainen rukous-

perinne, pastori Raigo Liiman

Pääsiäisen lasketteluleiri 1996–1998-syntyneille nuorille Kuusamon Rukalla 1.–5.4. Hinta 300 €. Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.lujakallio..

Matka Valamon rauhaan Lähde matkalle Heinäveden Valamon luostarin rauhaan ja tutustumaan Lintulan luostariin. Lähtö la 17.4. klo 8, paluu su 18.4. n. klo 20. Matkakumppaneina pastori Alarik Corander ja diakoni Virpi Sutelainen. Retken hinta 95 € sis. matkat ja täysihoidon. Ilmoittautuneille lähetetään retkikirje. Sitovat ilmoittautumiset 15.3 mennessä p. 8050 3503 tai sähköisesti www.espoontuomiokirkkoseurakunta. >Tapahtuu > Ilmoittaudu.

Israeliin toukokuussa Lähde keväiseen Israeliin 2.– 9.5. Kolme päivää Jerusalemissa ja neljä Tiberiaksessa. Hieno retkiohjelma päiviksi, iltaisin yhdessäoloa, keskusteluita, hartautta. Matkanjohtajina Matti Hyry Hämeenkylän seurakunnasta 050 491 0954 ja Seppo Särkinie-

Toimipisteet Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi Alberganesplanadi 1.

jassa maanantaisin klo 12–14 kudotaan Äiti Teresa -peittoja Intiaan vietäväksi. Tiedustelut diakoni Jaana Leinonen 040 531 1037.

Perhetyön puhelinpäivystys tiistaisin klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä. P. 8050 3583 ja 8050 3584.

Diakonian ajanvaraus Espoon keskus 040 513 0862 ja 040 736 9315 Suvela 040 531 1037 ja 050 438 0189 Kalajärven alue 040 531 1042 Auroran alue 040 763 6599 Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 Viherlaakso 040 572 5344.

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590. Toimitusvaraukset ma–pe klo 9–15 p. 8050 5575. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

avoinna ti ja to klo 11–14. Tule tekemään edullisia kirpputorilöytöjä, juomaan kahvia ja turisemaan päivän kuulumisia. Olotila tarjoaa myös mukavan paikan toimia vapaaehtoisena. Vapaaehtoiset pitävät paikan ”käynnissä”: juttelevat ihmisten kanssa, keittävät kahvit ja huolehtivat kirpputorituotteista. Lisätietoja diakoni Riitta Türkmen 040 546 5198, riitta. turkmen@evl..

LEPPÄVAARA LEPPÄVAA AAAA R A

tai t e s o s k a K kolmoset

Unelmakammari

TUOMIOKIRKKO

”Minne menet kirkko?” Teologisen opintopiirin kevätkauden alustajavieraina on viisi entistä piispaa, jotka etsivät vastauksia otsikon kysymykseen. To 18.2. klo 19 Auroran kappelissa alustuksen aiheena ”Mitä kansankirkon jälkeen?”, Voitto Huotari, Mikkelin piispa 1993–2009. Kahvitarjoilu klo 18.30.

mi 040 733 5616 Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta.

Lisätiedot alla. alla.

14 esse

Monikkoperheiden tapaaminen pe 19.2. klo 9.30–12 Uutussa

Messut ja hartaudet

Olotilan kassimarkkinat

Hiljainen aamurukous pe 19.2. klo 7.45–8.45 KilonRistissä. Messu ja kirkkokahvit su 21.2. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgi Aija Pöyri, avustava pappi Terhi Muilu-Teinonen, kanttori Elina Rantamäki. Kirkkokuoro. Messu su 21.2. klo 12 Perkkaan kappelissa. Aija Pöyri ja Kullervo Latvanen. Nuorten aikuisten ryhmä avustaa messussa. Anglican-Lutheran Worship-Service Sun 21st February at 4 pm at Karakappeli Chapel, Karakalliontie 12. Aamumessu ke 24.2. klo 8 Lasten kappeli Arkissa. Inkeri Juvela.

Tule penkomaan Leppävaaran kirkon Olotilan kirpputorille. Laskiaistiistai laski hinnat alas, koko viikon kassi vaatetta 2 €. Viikon tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Sururyhmä päivällä

Su 21.2. klo 12 KilonRistissä ja Uutussa.

Sururyhmässä voit käsitellä suruasi yhdessä muiden läheisensä menettäneiden kanssa. Ensimmäinen kokoontuminen ke 3.3. klo 11 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Kuusi kokoontumista; jokaisena maaliskuun keskiviikkona ja ke 28.4. Ohjaajina pastori Inkeri Juvela ja diakoni Petri Lehtisalo. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Tied. ja ilm. 18.2. mennessä Inkeri Juvela 040 531 1059.

Pyhäparkki käynnistyy

Kaksoset tai kolmoset

Olisiko sinulla aikaa sunnuntaisin klo 12–15? Etsimme Lasten kappelin Pyhäparkkiin emäntiä ja isäntiä, kahvinkeittäjiä, lastenleikittäjiä, pyhäkoulunpitäjiä sekä tomeraa organisaattoria toiminnalle. Aloitamme su 7.3., mutta voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi p. 8050 5593, merja.saravuo@ evl.. Innostuneita ihmisiä on jo ilmoittautunut, mutta vielä tarvitaan mukaan lisää väkeä.

Onko perheessänne tuplaonnea? Monikkoperheiden tapaamisessa voit kohdata ja keskustella muiden samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa. Monikkoperheet kokoontuvat pe 19.2. klo 9.30–12 Uutussa. Muut tapaamiset pe 12.3., 16.4. ja 21.5. Lisätiedot Monika Taimela 050 429 3484, Helsingin Monikkoperheet ry.

Arkin Paja

Vasemman käden maalarit

Pyhäkoulu

Tule askartelemaan ja rakentamaan vekottimia, koruja, käsitöitä tai jotakin aivan muuta lauantaisin klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa Sellossa. Kaiken ikäisille, pienet lapset yhdessä aikuisen kanssa. Ohjaajana Seija Hatakka. Voit tulla myös vapaaehtoiseksi. Tied. seija.hatakka@evl. tai p. 8050 5542.

Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan Leppävaaran kirkon Olotila ja sen yhteydessä oleva kirpputori on

Työskennellään varta vasten väärällä kädellä. Oikeakätinen maalaa vasemmalla kädellä ja vasenkätinen oikealla. Maalaustaitoja ei tarvita. Maalauspäivät: 27.2., 20.3., 24.4. klo 12–17 Perkkaan seurakuntatalolla. Raija Järvimäki ohjaa. Hinta 15 €/ kerta, sis. materiaalit ja välineet. Voit osallistua yhteen tai useampaan päivään. Ilm. viimeistään viikkoa ennen haluamaasi viikonloppua inkeri. juvela@evl. tai 040 531 1059.

Iltasoitto Leppävaaran kirkossa

6.3. mennessä terhi.muilu-teinonen@evl.. tai 040 759 5535.

Su 28.2. klo 18 Candomino-kuoro, johtaa Esko Kallio. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 € Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Hiljaisuuden retriitti Tallinnan birgittalaisluostarissa

Voimaa arkeen -naistenillat Tule virkistymään ja keskustelemaan naisten kesken. Tarjolla pientä purtavaa ja mielenkiintoisia aiheita työikäisen naisen elämän keskeltä. Naistenillat ti 2.3., 13.4. ja 4.5. klo 18–19.30 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Mukana diakoniatyöntekijät Harriet Lohikari ja Taina Rönnholm.

Depressiokoulu Vertaistukiryhmässä opetellaan itsehoitotaitoja, jotka tukevat arkipäivän selviytymistä. Tavoitteena on masennuksen lievittyminen ja elämänlaadun kohentuminen. Kahdeksan kokoontumista ma 8.3.–3.5. klo 17–19 KilonRistissä. Ryhmään tulevat haastatellaan ja heiltä odotetaan sitoutumista ryhmään. Ilmoittautuminen ke 3.3. mennessä diakonissa Sari Aroheikki 040 539 7191 tai sari.aroheikki@evl..

21.–23.5. Lähtö perjantain aamulaivalla ja paluu sunnuntai-iltana. Hinta 141 € sisältää laivamatkan, kuljetuksen Tallinnan satamasta luostariin ja takaisin sekä retriitin. Ilm. terhi.muilu-teinonen@evl.  tai 040 759 5535. Tarvittavat tiedot; nimi, osoite, syntymäaika, puhelinnumero ja kansalaisuus.

Perheleiri 26.–28.3. Velskolan väentuvassa ”Yhdessä on hyvä olla” -aihetta käsitellään niin lasten kuin aikuisten kanssa ja myös yhdessä puuhaillen. Leirille mahtuu yhdeksän perhettä. Hinta aikuisilta 35 € ja yli 3-vuotiailta 20 €, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Ilm. 7.3. mennessä Heli Siltakorpi 040 537 6876.

Diakonia Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajan-

LEPPÄVAARA 1. Paastonajan sunnuntai

Ei ihminen elä ainoastaan

leivästä Lisätiedot messuista ja hartauksista vieressä.

Hiljaisuuden retriitti Enonkosken luostariyhteisössä 5.–7.3. Hinta 110 €. Ohjaajana Lahjamarjatta Korhonen. Ilm. 22.2. mennessä Lahjamarjatta Korhonen 044 523 6574. Järj. Suomen Sairaanhoitajain Kristillisen Seuran Espoon jäsenpiiri.

Palmusunnuntain retriitti 26.–28.3. Stella Maris -toimintakeskuksessa Hiidenveden rannalla. Teemana ”Jeesuksen ristintie”. Ohjaajana Terhi Muilu-Teinonen ja Marja-Liisa Hietanen. Hinta 75 € espoolaisilta, 120 € muilta. Ilm.

varaukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Diakonialounas ti klo 11.30– 12.30 Leppävaaran kirkolla. Aterian hinta 2 €. Hyvä Olo mielenterveyskuntoutujien avoin keskusteluryhmä ti klo 14.30–15.30 Leppävaaran kirkon Olotilassa.

Nuoret PePa eli Perjantaiparkki 19.2. klo 18.30–22, Nooan Parkissa, Lintuvaarantie 21. Tyttöjen ilta ma 22.2. klo 18–20 Nooan Parkissa.

Paasto vapauttaa rukoukseen Loppiaisen jälkivietosta siirrytään kirkkovuodessa suureen paastoon, joka päättyy pääsiäiseen. Paaston tarkoituksena on seurata Vapahtajan kulkua kohti Golgatan ristiä ja hänen voittoisaa taisteluaan pimeyden valtoja vastaan.

Tuhka vertauskuvallista Paasto alkaa esipaastolla. Varsinaiseen, 40 päivää kestävään paastoon siirrytään laskiaisen jälkeisenä keskiviikkona, ns. tuhkakeskiviikkona. Nimitys johtuu siitä, että säkkiin pukeutuminen ja tuhkan sirottaminen pään päälle ovat Raamatussa katumuksen ja parannuksen vertauskuvia. Joissakin evankelisissa kirkoissa on tapana, että seurakuntalaiset polvistuvat tuhkakeskiviikon jumalanpalveluksessa alttarille. Pappi koskettaa kunkin otsaa tuhkalla ja lausuu: ”Tehkää parannus ja uskokaa pelastuksen sanoma” tai ”Muista ihminen, että olet tomu ja tomuun olet jälleen tuleva”. Näin katumusaikaan liitetään muistutus ihmisen katoavaisuudesta. Tuhka ei ole vain katoavaisuuden, vaan myös puhdistautumisen vertauskuva. Entisaikaan tuhkaa käytettiin pyykinpesussa, ja siitä tehtiin muun muassa saippuaa. Tuhkakeskiviikkoa edeltää laskiaistiistai, johon Suomessa kuuluu hernekeitto. Se on perua siitä, ettei katolisena aikana laskiaisen jälkeen syöty lihaa ennen kuin pääsiäisenä. Tämän vastapainoksi syötiin ennen paaston alkua mahdollisimman vahvasti.

Luopuminen tarpeettomasta Paasto kuuluu eri muodoissa miltei kaikkien uskontojen hurskauselämään. Myös israelilaiset arvostivat sitä. Tunnettu on esimerkiksi erään rabbi Elieserin ope-

tus, että paasto on arvokkaampi asia kuin hyväntekeväisyys, koska almujen anto koskee vain sitä, mitä omistamme, mutta paasto meitä itseämme. Jeesusta syytettiin siitä, ettei hän noudattanut paastomääräyksiä eikä vaatinut oppilailtaan niiden noudattamista. Kuitenkaan hän ei vastustanut paastoamista. Hän vain tähdensi paastoajan oikean mielialan tärkeyttä. Jeesus itse paastosi ennen julkisen toimintansa alkua 40 vuorokautta autiomaassa. Myös alkuajan kristittyjen kerrotaan paastonneen ja rukoilleen. Paasto mahdollistaa ihmisen vapautumisen hiljentymiseen, mietiskelyyn ja rukoukseen. Se auttaa kuulemaan Jumalan puhetta ja ottamaan vastaan hänen armonsa. Se opettaa panemaan asioita oikeaan tär keysjärjestykseen, luopumaan tarpeettomasta. Tällöin kysymys ei ole vain ruoasta pidättäytymisestä tai ruokien ja juomien valitsemisesta, vaan koko elämänasenteesta.

Paaston kolme merkitystä Pääsiäistä edeltävällä paastolla on ollut kolme merkitystä: (1) ihminen katuu syntejään ja maailmanmielisyyttään, (2) haluaa palata täyttämään Jumalan tahdon ja (3) suree osasyyllisyyttään Jeesuksen kärsimykseen ja kuolemaan. Paaston aikana tutkistellaan Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa. Paaston tavoitteena on myös kasvaminen vastuullisessa elämäntavassa, omastaan luopumisessa hädänalaisten hyväksi. Marjaana Perttula Lähde: Pentti Lempiäinen, Pyhät ajat. Viides uudistettu painos, Kirjapaja, Pieksämäki 2000.

16 esse

â?&#x2DC;

18.2.2010

ÂŹ Hammashoitoa Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9

Kaikki, mitĂ¤ tarvitset.

ÂŹ Koulutusta ÂŹ Palveluja tarjotaan

LUOTETTAVAA KOTISIIVOUSTA

VAIKEAT KYSYMYKSET SIELUNHOIDOSSA

SIELUNHOIDON OPINTOPĂ&#x201E;IVĂ&#x201E;T KAUNIAISISSA 5.-7.3.2010 Miten tukea kiusattua tai tyĂśnsĂ¤ menettĂ¤nyttĂ¤? Miten toimia, kun sielunhoitoon tulee mielenterveysongelmista kĂ¤rsivĂ¤? Kuinka auttaa lapsuuden traumojen kĂ¤sittelyssĂ¤? Sielunhoidon vaikeisiin kysymyksiin vastaamassa mm. Kirsti IjĂ¤s, Saara Kinnunen ja Raimo MĂ¤kelĂ¤. Pohdimme myĂśs sielunhoidon ja terapian suhdetta, ripin kĂ¤yttĂśĂ¤ sekĂ¤ onnistuneen sielunhoitotyĂśn edellytyksiĂ¤. Ohjelma kokonaisuudessaan nĂ¤htĂ¤vissĂ¤ verkossa www.sro.fi. OpintopĂ¤ivĂ¤t on tarkoitettu erityisesti sielunhoitotyĂśtĂ¤ tyĂśssĂ¤Ă¤n tai vapaaehtoisesti tekeville sekĂ¤ sielunhoitoa opiskeleville, mutta on avoin kaikille. Ilmoittautuminen 26.2. mennessĂ¤. Suomen Raamattuopisto, Helsingintie 10, 02700 Kauniainen puh. (09) 512 3910, info@sro.fi, www.sro.fi

Puh. 0400 939842 www.kotipalvelu1.ďŹ

HELPOTUSTA KODIN ARKEEN! ARKEEN! HELPOTUSTA KODIN - tarjoamme talouksille kotisiivousta ja kodinhoitoa tĂ¤ydentĂ¤viĂ¤ palveluja - muutto- ja remonttisiivouksia, ikkunanpesua KĂ&#x201E;YTĂ&#x201E; KĂ&#x201E;YTĂ&#x201E; EDUKSESI KOTITALOUSVĂ&#x201E;HENNYS! KOTITALOUSVĂ&#x201E;HENNYS! Yhteydenotot Yhteydenotot Sortso Osuuskunta www.sortso.fi puh. 050 498 8946 www.sortso.ďŹ

ÂŹ Hautauspalveluja TĂ¤yden palvelun toimisto Hakaniemi ItĂ¤keskus Tapiola MyyrmĂ¤ki HyvinkĂ¤Ă¤

puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66580

TĂśĂślĂś puh. 010 76 66530 LeppĂ¤vaara p. 010 76 66610 Tikkurila puh. 010 76 66560 Kerava puh. 010 76 66550

PĂ&#x201E;Ă&#x201E;SIĂ&#x201E;ISEKSI

31.3.-6.4.2010

HiihtĂ¤jille matka EnontekiĂślle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli VuontispirtissĂ¤ 2-hengen huoneissa. Bussi lĂ¤htee Kauniaisista ke 31.3. klo 19.00. Paluu ti 6.4. klo 08.00 mennessĂ¤. Hinta 560 â&#x201A;Ź. Latuoppaina jo 22. kertaa Tarja ja Pauli Tuohioja. Varaukset puh. 51239130 tai 0500-603786.

Â&#x201E;Â&#x201E; Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 18.2. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Hiippakuntadekaani Kaarlo Kalliala, Turku. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.30 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.50 Iltahartaus. Kauppakeskuspappi Juha Virta, Espoo. PERJANTAI 19.2. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Past. Tuomo Lindgren, Harjavalta. Uusinta klo 7.50.

Tulossa myĂśs Ruskamatka samalle seudulle 11.-18.9.2010.

LisĂ¤infoa: www.tuohioja.ď&#x20AC; .

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT Su 21.2. klo 10 KirkkopyhĂ¤ HĂ¤meenkylĂ¤n kirkossa, Auratie 3, Vantaa. Saarnaa Veli-Matti Hynninen. Klo 12 KirkkopyhĂ¤ Suvelan kappelissa, Kirstinpiha 3. Saarnaa Leena Ravantti. Klo 15 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa, Asematie 12, Vantaa. Klo 15 Kotiseurat Ulla-Maija ja Juha Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa. Klo 18 JĂ¤rvenpĂ¤Ă¤n srk-salissa, Kirkkotie 1-3. Klo 18 NurmijĂ¤rven srk-keskuksessa, Kirstaantie 5-7. Su 21.2. klo 14 Perheseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Mm. Minna Ruuttunen. Ti 23.2. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 24.2. klo 18 Helsingin tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18.

Runo, rakkaus ja laulaja Musiikkidokumentti Tom KrauÂ sesta (kuvassa). Suurten sĂ¤veltĂ¤jien sĂ¤estĂ¤mĂ¤nĂ¤ maailmankuulu laulajamme pohtii musiikin olemusta. FST5 sunnuntaina 21.2. klo 15.30.

07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.30 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.50 Iltahartaus. Perheasiain neuvottelukeskuksen joht. Mia KĂ¤hĂ¤rĂ¤, Kouvola. LAUANTAI 20.2. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Leht. Jorma Pollari, Pelastusarmeija, JyvĂ¤skylĂ¤. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.00 Ehtookelloina Jurvan kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus. Hiippakuntakantt. Seppo Kirkinen, Kuopio. SUNNUNTAI 21.2. 09.55 MĂ¤ntyharjun kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Sanajumalanpalvelus MĂ¤ntyharjun kirkosta. Saarnaajana khra Lasse Maarala. Liturgina Erik LiljestrĂśm. Kantt., urk. sekĂ¤ MĂ¤ntyharjun kirkkokuoron joht. Eero Kantola. Tekstinlukijoina Tapio Sinkko ja Paula Manninen. Naiskuoro Pionin joht. Minna Mokkila-Halinen. Virret: 173:1-3; 303:1,3,5 (vuorovirtenĂ¤); 576; 457:4,7. 11.00 Ortodoksinen liturgia Oulusta. Palveluksen toimittaa khra Raimo Kiiskinen. 18.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elĂ¤mĂ¤nkatsomuksista. MAANANTAI 22.2. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Opett. Pia Jussila, Espoo. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.30 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. Kuulijoiden toiveita. 18.50 Iltahartaus. Kaisa Tanttu ja Ville

Talola lukevat pĂ¤ivĂ¤n raamatuntekstit.

Alzheimer perheessĂ¤ Tiededokumentti omaishoitajista. USA:ssa 70 % Alzheimer- ja dementiapotilaista elĂ¤Ă¤ kotona omaisten ja ystĂ¤viensĂ¤ hoitamina. TyĂś on uuvuttavaa niin fyysisesti kuin henkisestikin ja ajaa omaishoitajat kestokykynsĂ¤ Ă¤Ă¤rirajoille. YLE Teema torstaina 18.2. klo 21.

www.hok-elannonhautauspalvelu.ďŹ www.perunkirjoitustoimisto.ďŹ PĂ&#x201E;IVYSTYS 24 h: 050-347 1555

3 %TUKORTILLA "ONUSTA JA ETUJA

ÂŹ Vuokrataan

21.2. Jeesus, kiusausten voittaja

Lehti uskosta, toivosta ja rakkaudesta

ASUNTO RAHAKSI! Soita puh. (09) 474 360 (myĂśs iltaisin).

ILMASTOINNIN PUHDISTUSTA

HUONEISTOCENTER OY

Omakoti- ja rivitalot ammattitaidolla, luotettavasti.

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Saltia Oy

Puh. 040 7284705 www.saltia.com

SRA OY 050-514 5272 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestĂ¤ ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. Sohvat, tuolit verhoillaan. P. 0400 503 179. Verhoomo LeppĂ¤nen Putkiasentaja korjaa putkivuodot ja vaihtaa vesihanat. P. 0500 486364.

Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -tyĂśt Pohjanmaan RakennuspyĂśrĂ¤ Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055. Luotettavaa kotisiivousta. Pesemme myĂśs saunat ja kylpyhuoneet hĂśyrypesurilla. P. 045 638 5774. mirja@kotipalvelut.eu KOTISIIVOUKSET alk. 25â&#x201A;Ź/h (kotital.vĂ¤h. 60%). P. 040 366 4415, www.loistopalvelut.ďŹ

www.esse.fi

sairastuttua. PerheenjĂ¤senet kertovat, minkĂ¤laista arki on kun isĂ¤n terveys on vaakalaudalla ja toimeentulo tiukassa. YhteisvastuukerĂ¤ys 2010. LAUANTAI 20.2. 11.05 Pisara. Ajatus uskosta. Uusinta 22.2. klo 13.40.

Nalle Puhin uudet seikkailut

Â&#x201E;Â&#x201E; TV-ohjelmaa TV1 TORSTAI 18.2. 15.50 Ne sanoo meitĂ¤ kĂśyhiksi. Kymenlaaksolaisen Pehkorannan perheen elĂ¤mĂ¤ muuttui rajusti isĂ¤n

Risto, Puh, Tiikeri ja Nasu katsovat elokuvia ja kuvaavat niitĂ¤ itse. Animaatiosarja, jossa Risto Reipas seikkailee ystĂ¤vineen. SuomenkielisinĂ¤ Ă¤Ă¤ninĂ¤ kuullaan Jarmo Koski, Olavi Ahonen, Veikko Honkanen, Jarkko Rantanen, Aarre KarĂŠn, Ilkka Moisio ja Tiina BergstrĂśm-Kosunen. MTV3 lauantaina 20.2. klo 8.35.

Heikki Junttila, Raimo Vanninen

PyydĂ¤ meiltĂ¤ paras tarjous.

LUMENPOISTOT ammattitaidolla 26v. katot, pihat â&#x20AC;˘omakotitalot â&#x20AC;˘teollisuushallit â&#x20AC;˘kerrostalot â&#x20AC;˘yritys alihankinta tyĂśt â&#x20AC;˘kiinteistĂśhuollot WWW.MAKROTALO.COM

TIISTAI 23.2. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Khra Asko Muraja, EnontekiĂś. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.30 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. Musiikkia Lutherin runoihin. 18.50 Iltahartaus. Past. Kimmo NĂ¤rhi, Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen kirkko, Lahti. KESKIVIIKKO 24.2. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Diakoni Tiina LĂĄszlĂł, Vantaa. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.30 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.50 Iltahartaus. Khra Pauli NiemelĂ¤, Kiiminki. TORSTAI 25.2. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Hiippakuntadekaani Kaarlo Kalliala, Turku. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.30 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.50 Iltahartaus. Sairaalapast. Hanna HellaAro, Paimio.

Kannusillan kollit PitkiĂ¤ pellavia

UUSHERĂ&#x201E;YS Seurat alkavat rukoushuoneella Fredrikinkatu 61 B klo 14 ja kahvitarjoilu ennen seuroja noin klo 13.30.

ÂŹ Ostetaan huoneistoja

LUMIONGELMIA:

LAPPIIN

Lestadiolainen LisĂ¤tietoja saat:

Pese saunat ja kylppĂ¤rit tehokkaasti. Vuokraa hĂśyrypesuri 30â&#x201A;Ź/vrk. P. 045 638 5774.

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - vĂ¤rejĂ¤ Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. KotitalousvĂ¤hennys tehdystĂ¤ tyĂśstĂ¤. www.ergadesign.ďŹ ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

esse

(0,0821`/puhelu + 0,119`/min)

ÂŹ Ostetaan

UUSI ILME KEITTIĂ&#x2013;Ă&#x2013;N

â?&#x2DC;

www.askellehti.fi

ÂŹ Vuokrata halutaan NU RUU K E T T I P A K

Ostetaan posliinia, taide- ja kĂ¤yttĂślasia, kellot ja korut, kortit ja merkit ym. Nouto. KĂ¤teismaksu. Antiikki ja Nykyaika (09) 146 4185

500.000 LUK IJAA!

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, kerĂ¤ilykokoelmat, kuolinpesĂ¤t, muuttoylijĂ¤Ă¤mĂ¤t, tyĂśkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti kĂ¤teisellĂ¤, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari. Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjĂ¤ ym. SekĂ¤ jĂ¤Ă¤mistĂśjen tyhjennykset, myĂśs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

METSĂ&#x201E;TILA p. 040 762 8210 KuolinpesĂ¤t, muuttoirtaimet, astiat, taulut, kirjat, levyt, huonekalut yms. KĂ¤teismaksu, p. 040 769 7262.

Palsta kuvaa Espoon tuomiokirkon historiaa.

aan Lauri. se ja Vant upunki, Es iseudulla Kirkko & ka tavoitat pĂ¤Ă¤kaupunk la jol Paketti, lĂ¤hes

OLE ARKIENKELI. LAHJOITA YHTEISVASTUUKERĂ&#x201E;YKSEEN. WWW.YHTEISVASTUU.FI

Kruunupaketti tavoittaa pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla lĂ¤hes puoli miljoonaa lukijaa! PyydĂ¤ tarjous! ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.ďŹ

Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi Espoon seurakuntasanomat www.esse.fi Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050â&#x20AC;Ż2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset pĂ¤ivittyvĂ¤t vĂ¤estĂśtietojĂ¤rjestelmĂ¤stĂ¤. Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jĂ¤senen nimellĂ¤. Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi

Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi ToimituspĂ¤Ă¤llikkĂś Sakari Sarkimaa, p. 020â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;2249 sakari.sarkimaa@kotimaa.fi Alue: Tapiola, SeurakuntayhtymĂ¤ Toimitussihteeri Paula Huhtala p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Alue: LeppĂ¤vaara Toimittajat Ulla LĂśtjĂśnen, p. 020â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;2225 Ulla Lotjonen@kotimaa.fi Alue: Espoonlahti, Olari

Merja RĂ¤ty, p. 020â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;2346 merja.raty@kotimaa.fi Alue: Tuomiokirkkoseurakunta Esko Miettinen, p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2237 osa-aikaelĂ¤kkeellĂ¤ esko.miettinen@kotimaa.fi Alue: Kauniainen PĂ¤Ă¤toimittaja Simo Repo, p. 8050â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2349 simo.repo@evl.fi Espoon seurakuntayhtymĂ¤ Taitto ja kuvankĂ¤sittely Kustannus-OsakeyhtiĂś Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2270 Paula Kaijanto, p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2247 Jaana MehtĂ¤lĂ¤, p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2309

askiaistiistaina vuonna 1825 reet hĂ¤mĂ¤rĂ¤ssĂ¤ tuvassa. Nyt kaikki odottivat kevĂ¤ttĂ¤ ja pitkiĂ¤ valoikuului lasten iloinen huuto Tuomarilan kylĂ¤n pihoilta. Lapset sia pĂ¤iviĂ¤. olivat lĂ¤hdĂśssĂ¤ laskemaan mĂ¤keĂ¤. MĂ¤enlaskun jĂ¤lkeen lapset mePian he viilettivĂ¤t hurjaa vauhtia nivĂ¤t kotiin syĂśmĂ¤Ă¤n siansorkista, alas Suvelan jyrkkĂ¤Ă¤ mĂ¤keĂ¤ kohti herneistĂ¤ ja pavuista tehtyĂ¤ sorkKirkkojĂ¤rven rantaa. karokkaa. JĂ¤lkiruokana oli lĂ¤skiTytĂśt avasivat pitkĂ¤t lettinsĂ¤ pannukakkuja. Laskiaisena syĂśja antoivat hiustensa tiin paljon rasvaista ruokaa. hulmuta vapaaLaskiaisen jĂ¤lkeen alkoi na mĂ¤essĂ¤. Kel40 pĂ¤ivĂ¤Ă¤ kestĂ¤vĂ¤ pĂ¤Ă¤MikĂ¤ aika koilla laskisiĂ¤isen odotus, jota saalkaa essaan lapset nottiin paastonajaksi. laskiaisesta? huusivat: â&#x20AC;?PitTeksti ja piirros kiĂ¤ pellavia, pitkiĂ¤ pellavia, lautaTarja Rae sen kokoisia nauriita ja suuria lanttujaâ&#x20AC;Śâ&#x20AC;? Siihen aikaan uskottiin, ettĂ¤ kenen kelkka liukui pisimmĂ¤lle, sen pellossa kasvaisi seuraavana kesĂ¤nĂ¤ pisimmĂ¤t pellavat. Laskiaistiistain mĂ¤enlasku oli kaikkien mielestĂ¤ hauskaa. Takana oli pimeĂ¤ talvi ja talven aska-

Myynti- ja markkinointipĂ¤Ă¤llikkĂś: Minnaâ&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;Zilliacus, p. 020 754 2361 Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto Kotimaa-yhtiĂśt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2275, faksi 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Teksti-ilmoitusten tilavaraus julkaisupĂ¤ivĂ¤Ă¤ edeltĂ¤vĂ¤n viikon tiistaina klo 16. Ilmoitushinnat Mv 1,50 e / pmm + alv 22â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;%, 4-vĂ¤ri 1,80 e / pmm + alv 22â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;% . Aineistot viimeistĂ¤Ă¤n julkaisupĂ¤ivĂ¤Ă¤ edeltĂ¤vĂ¤n viikon keskiviikkona kello 16.

Kustantaja Kustannus-OsakeyhtiĂś Kotimaa ViestintĂ¤palvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2000 ISSN 1455-2310

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymĂ¤ viestinta.espoo@evl.fi p. 8050â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari, pj.,LeppĂ¤vaara. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Jan Ahonen, Olari. Jorma Back, Espoonlahti. Antti KujanpĂ¤Ă¤, Tuomiokirkkoseurakunta. Anja-Maija LeppĂ¤nen, Olari. Tuija Ora, vpj, Tuomiokirkkoseurakunta. Tiro Rohkimainen, Kauniainen. Simo Repo, julkaisija. Sari Savela, Tapiola. Mikko Hormio, kustantaja.

Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2010 Painos 81 300 kpl 39. vuosikerta Jakelu Itella Oy

18 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

18.2.2010

Lehtikirkko

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

❘

esse

Jukka Granström

ELÄMÄNKAARI

21.2.2010

18.2.2010

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastettu:

1. paastonajan sunnuntai

Sinua koetellaan

Pyhän aihe on Jeesus, kiusausten voittaja.

kiusausten vastustamisesta. Kirkkoisät kuvaavat kiusausta linnuksi, joka yrittää tehdä pään päälle pesää. Tarvitaan paljon huitomista. Lisäksi moraalia – selkeää käsitystä oikeasta ja väärästä. Ihanteellista toimintaa. Elämänkatsomusta. Niiden avulla estää pesän tekemisen. Ihmisen moraali on perustana ihmisoikeuksille, jotka takaavat ihmisarvoisen elämän. Katsoin puhuttelevan elokuvan Voittamaton, joka kertoi Nelson Mandelan elämästä. Rotuopin valta ja ylpeys vääristyivät kiusaukseksi, joka kielsi toiselta ihmisyyden. Miten käytän valtaani? Saadakseni kunniaa vai auttaakseni? Emme voi suostua mihin vain menestyäksemme. Kiusauksiin ei tule suostua. Älä saata kiusaukseen – minua, yritystä tai yhteisöä! Hämäävä on kiusaus, joka vaikuttaa hyvältä, mutta saa luopumaan perimmäisestä hyvästä, Isän tahdosta. Pietarin näky oli kadoksissa, vaikka hän todisti Jeesuksen olevan Messias, elävän Jumalan poika. Jeesus pyytää Pietaria menemään pois, koska hänen ajatuksensa eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä. Huomasithan, kuka vei Jeesuksen autiomaahan kiusattavaksi? Ei Jumala, vaan hänen vastustajansa. Kiusauksen voittaminen on kuuliaisuutta Sanalle, lähimmäisyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Me olemme vastuussa, koska kykenemme harkintaan ja päätöksentekoon. Voimme valita. Oikea valinta ei ole kohtalon uhmaamista, vaan sen täyttämistä ja järjen käyttöä. Jeesuksen vastaukset mietityttävät: mikä auttaisi voittamaan itsekkyyden, ahneuden ja ylpeyden? Mitä olen tehnyt yhdelle näistä vähäisistä? Vapahtaja kohtasi kiusaukset ilman jumalallista voimaansa – ihmisenä Sanalla. Nasaretilaisen seuralaisista kerrotaan, että he kestävät kiusauksia ja saavat siksi lopulta elämän kruunun. Kiitos Vapahtaja siitä, että voitit kaikki kiusaukset Jumalan Sanalla ja olet apumme. Meillä on armo.

Paasto on pohdintaa houkutuksista,

Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää. Pyhän tekstit ovat Psalmi 91:1–4 ja 11–12 Ensimmäinen Mooseksen kirja 3:1–7 (8–19) Kirje heprealaisille 4:14–16 Matteuksen evankeliumi 4:1–11

Rukous Rakas Jumala. Me toivomme, että elämämme olisi mahdollisimman helppoa. Emme haluaisi kokea kipua ja kärsimystä. Auta meitä ymmärtämään, että vaikeilla ja ikävilläkin asioilla voi olla oma tehtävänsä. Auta meitä tukemaan toisiamme, niin että voisimme toimia yhdessä sinun valtakuntasi hyväksi, kaikkien parhaaksi. Kuule meitä rakkautesi tähden.

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain evankeliumitekstiin. Sampo Muurinen sampo.muurinen@evl.fi Kirjoittaja on Espoon seurakuntien johtava sairaalapastori. Hän asuu Peuramäessä.

Ei ihminen elä vain leivästä Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta’” Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänet temppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas. Onhan kirjoitettu: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.”’ Jeesus vastasi hänelle: ”On myös kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.”’ Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: ’Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.”’ Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä. Evankeliumi Matteuksen mukaan 4: 1–11

Anu Helena Aakko ja Tom Olavi Ruotsalainen. Hautaan siunattu: Martta Maria Jukola 92 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Noel Niilo Nicolas Atangana, Kristian Lars Joakim Brander, Fanni Soa Mikontytär Erikkilä, Helmiina Lumi Olivia Huttunen, Jasmin Olivia Jakama, Marius Mikael Relander, Venna Anita Aliisa Virkkula. Avioliittoon aikovat: Pirkko Annikki Hertteli ja Timo-Antti Hertteli, Satu Maarit Ylönen ja Olli Petteri Kuokkanen. Hautaan siunattu: Kai Juhani Haapiainen 77 v, Eero Christian Fridolf Avaro 66 v, Seija Tuulikki Heiskanen-Frösén 65 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu: Helge Rafael Salusjärvi 88 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Valtteri Lenni Johannes Tikka, Elias Juhani Pertunpoika Isotalo, Oiva Hannu Matias Vanhatupa, Eetu Pekka Oliver Tilus, Eeli Antti Ensio Pietilä, Tomi Robin Rafael Lindroos, Julia Milja Maijala, Iinu Kaarina Ruokoniemi, Otso Kaarlo Sakari Kaitera, Linnea Edith Soa Rasku, Emmi Tellervo Sintonen. Avioliittoon aikovat: Mikko Tapio Helin ja Mari Jaana Aho. Hautaan siunattu: Ellen Hellevi Ikävalko 86 v, Sinikka Irene Punta 59 v, Leena Maria Seppo 40 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu: Almaleena Mänttäri, Elsaliisa Mänttäri, Emmi Justiina Valtanen, Miska Eemil Björk, Pessi Aarni Sylvester Kinnunen, Sara Edit Vilkman, Vilma Emilia Carolina Killström. Avioliittoon aikovat: Sannamaria Kärkkäinen ja Aki Petteri Kuula, Mia Johanna Timonen ja Janne Einari Penttinen, Marjo Tuulikki Niemi ja Timo Mikael Heinonen, Karoliina Eeva-Kaisa Kallio ja Pauli Antero Salo, Hilkka Maria Ekholm ja Jani Lasse Huovinen, Hanna Katariina Uusimaa ja Oliver Abrenilla. Hautaan siunattu:

Auttamisen autuus

Oili Sointu Helena Oirila 79 v.

Antaminen ja auttaminen ovat taas ajankohtaisia.

Kastettu:

Enkelit epäilyttävät kyynistä

Lorna Byrne näkee enkeleitä, kuten hän elämänkerrassaan Enkeleitä hiuksissani todistaa. Tätä on vaikea sulattaa. Irlantilainen Byrne kasvoi köyhässä katolisessa perheessä. Kohtaamiset enkeleiden kanssa alkoivat jo pikkutyttönä ja ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Enkelit kyläilevät monimuotoisissa asuissa, niiden hahmo vaihtelee häilyvistä heijastuksista klassisiin siivekkäisiin ihmishahmoihin. Raamatussa enkelit kuvataan aineettomiksi ja näkymättö-

Avioliittoon aikovat:

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kirjat Lorna Byrne: Enkeleitä hiuksissani. Suom. Joel Kontro. 320 s. Otava: 2009.

Fionn Tapani Brendan Gillett, Ria Anna Kaarina Hirvonen, Kira Henriikka Hyytiäinen, Veikka Eino Matti Hänninen, Mimosa Frida Valentina Karttunen, Viljami Alpo Katajala, Netta Aurora Koskimaa, Jesse Eero Antti Laalahti, Niklas Otto Mikael Laine, Ida Emilia Wilhelmina Lundqvist, Frida Margit Cecilia Lybäck, Jenny Rosinda Määttänen, Vilho Toivo Olavi Seppänen, Linda Lahja Marella Tenhunen, Sanni Ida Susanna Virranta.

miksi, kun taas siivekkäät ihmiset edustavat antiikin taiteilijoiden näkemystä enkeleistä. Kirjan enkeleiden välittämät viestit ovat outoja. Kun Raamatussa enkelit ilmoittavat useimmiten suuria pelastushistoriallisia tapahtumia, Byrnen enkelit puuttuvat arkisempiin asioihin. Eräs enkeli auttaa Byrneä asunnonmetsästyksessä, toinen vetelee naruista, jotta Byrne saa työpaikan. Toki enkeleillä on välillä painavampaakin asiaa, mutta silti lukijan on vaikea olla pohtimatta niiden agendaa. Tällaisiako nämä nykyajan enkelit ovat, haltiakummeja?

Nella Emilia Helmiina Koponen, Aura Melina Kouri, Minna Anni Matilda Niinikoski, Ella Olivia Matilda Ruosteenoja, Jenni Maria Fagerholm, Toivo Iisakki Kalmari.

Unohdetut uskon kuvat Byrne vaikuttaa kuitenkin kirjoittavan rehellisesti ja suoraan sydämestään. Ovatko enkelit kokeneet niin suuren inflaation osana populaarikulttuuria ja new age -uskontoja, että niitä on vaikea ottaa vakavasti? Vai olenko kadottanut enkeliuskon aikuiseksi vartuttuani? Byrne on onnistunut säilyttämään järkähtämättömän lapsenuskonsa. Sitä kadehdin. Vaikka kirjan enkelit eivät vakuuttaneet, kirja todella sai minut pohtimaan omaa kyynisyyttäni. Jos minä ja Byrne olisimme kohdanneet ylösnousseen Jeesuksen, olisin minä tökännyt sormeni hänen haavoihinsa. Byrne olisi vain hymyillyt tietäväisesti. Maria Hakala

Pentti Lempiäinen: Seimestä öljymäelle. Hetkiä suomalaistaiteilijoiden teosten äärellä. Kuvatoimitus Pentti Lempiäinen ja Laura Arvela. 237 s. WSOY 2009.

Pentti Lempiäinen, suomalaisen kirkkotiedon grand old man, seuraa teksteissään Jeesus Nasaretilaisen elämäkerran vaiheita yksinkertaisesti ja selkeästi. Toisinaan hän pohdiskelee jotain kirkko- tai taidehistorian kysymystä – esimerkiksi Pekka Halosen taidekäsitystä, jonka mukaan taide on henkistä ja ”pyhää” ja sellaisena Jumalan valtakunnan etsimistä. Lukijan huomio uhkaa kuitenkin kiinnittyä enemmän kirjan kuviin.

Ne ovat suurimmaksi osaksi suomalaisten kirkkojen alttaritauluja. Lempiäinen on löytänyt kirjaan monta ainakin minulle ennalta tuntematonta teosta. Keskiajan kirkkomaa laukset tunnetaan ja sotienjälkeisten kirkkojen nihkeä suhtautuminen kuvallisuuteen tiedetään. Mutta siinä on välissä monta vuosisataa suomalaista uskonnollista kuvataidetta, josta puhutaan vain vähän. Lempiäisen kirja hätkähdyttää pohtimaan, ovatko 1700-luvun, 1800-luvun ja 1900-luvun alun suomalaisten kirkkojen kuvat ehkä unohdettu uskonnollisen kuvataiteen runsaudensarvi. Esko Miettinen

Avioliittoon aikovat: Sari Susanna Jäämaa ja Santeri Jeremias Seppä, Tiina Maarit Oikarinen ja Lars-Peter Christian Bäckström. Hautaan siunattu: Martta Ester Karvonen 92 v, Liisa Marjatta Silfverberg 79 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu: Saga Aurora Cecilia Järnefelt, Mikael Matias Antila, Emma Nicole Hirvensalo, Casper Viktor Johannes Johansson. Hautaan siunattu: John Sigurd Hägg 94 v, Etel Marita Nordling 84 v, Marita Eva Emilia Kinnunen 70 v,Alf Osvald Sundell 64 v, Stig-Göran Bergholm 71 v, Tor Gösta Lindroos 88 v.

Lahjoitin pienen summan Kirkon Ulkomaanavun kautta Haitin maanjäristyksen uhreille. Silkkaa hyvyyttäni, kerroin itselleni. Mainitsin asiasta myös ystävilleni kahvipöydässä. Jotta he ottaisivat mallia esimerkistäni, ajattelin. Myöhemmin pysähdyin pohtimaan motiiveitani. Jouduin tunnustamaan, että ystävieni ihailu lämmitti sydäntäni enemmän kuin tieto siitä, että nimellisellä lahjoitussummallani saadaan aidosti apua sitä tarvitseville. Autoinko vain kiillottaakseni imagoani? Liittyykö auttamiseen aina itsekeskeisiä motiiveja? Muistin ystäväni kertoneen tarinan työpäivästään.

Hän oli tuuraamassa tarkkailuluokan opettajaa alaasteella. Oppilaat olivat niitä, jotka määritellään hankaliksi: kiroilevia ja kiukkuisia riiviöitä. Kun tuli tehtä vien tekemisen aika, oli takapulpetin suurisuisin kovis ojentunut kehottamatta lukuvaikeuksista kärsivän luokkakaverin puoleen ja auttanut tulkitsemaan matikantehtävää. Noin vain, ilman sen kummempaa miettimistä. Tämä antaa toivoa. Ehkä auttaminen on kuitenkin sisäsyntyistä, ehkä meillä kaikilla on annettu ymmärrys siitä, että täällä ollaan toisiamme varten ja toisiamme tukien. Se on kaiketi se juttu, jota inhimillisyydeksi kutsutaan. Rahalahjoitusten antaminen toiselle puolelle maail-

maa ei ole minulle arkipäivää, ja ehkä siksi sisäinen

filantrooppini sortui hetkeksi omahyväisyyteen. Olin tovin liian ylpeä armeliaisuudestani – annettakoon tämä anteeksi. Miellyttävä totuus kuitenkin on, että minulle ja suurimmalle osalle meistä auttaminen kuuluu jokaiseen päivään: kampeamme pystyyn niitä, jotka liukastuvat jäisillä kaduilla, opastamme reitin turisteille ja ilmoittaudumme kaverille muuttoavuksi. Noin vain, ihan luonnostaan. Yhteisvastuukeräys ja Kirkon Ulkomaanapu ovat

yhdessä keränneet Haitiin noin 2,4 miljoonaa euroa. Yhteisvastuukeräys sai eri kohteisiin vuonna 2009 rahaa 4 383 774 euroa. Keräystulot koostuvat muun muassa suuremmista ja pienemmistä lahjoituksista. Näköjään ymmärrys yhteisestä vastuusta tulee jostain sisältämme. Se on vaistonvaraista. Kyllä me annamme, kun apua tarvitaan. Noin vain. Maria Hakala maria.hakala@helsinki.fi

Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

20 esse

❘

18.2.2010

Mikko Tervonen lähti

Pilkille Paltamoon

Hyväntuulinen Mikko Tervonen antaa haastattelun Espoonlahden kirkossa toisena eläkepäivänään. Nyt on aikaa omille asioille ja vielä seurakunnallekin. Aivan ensiksi hän suuntaa hiihtolomalle Paltamoon.

Tyttären lapset asuvat Pariisissa, kaksospoikien lapsista kolme asuu Lopella ja kaksi vanhinta Espoossa. Omaa hengellistä elämäänsä Tervonen on hoitanut vaimonsa kanssa päivärutiinien lomassa jo vuosikymmeniä. Aamupalan ja -rukouksen yhteydessä luetaan Päivän Tunnussanaa, illalla nukkumaan mennessä Raamattua ja sitä selittävää Hetkinen -kirjaa. Pappi on aina pappi ja yhä valmis palvelemaan seurakuntalaisia tarpeen mukaan. Tänään hän vetää jo Paltamosta palattuaan miesten sauna- ja raamattupiiriä Hvittorpissa. Turvallisuussyistä siellä ei saa enää mennä avantoon uimaan. ”Sen sijaan kieriskelemme kyllä hangessa. Onneksi lunta tänä talvena riittää.”

Teksti Sakari Sarkimaa Kuva Jukka Granström

altamo on Espoonlahden eläkkeelle jääneen kirkkoherran Mikko Tervosen toinen koti - tai se ensimmäinen, syntymäpaikka. Siellä on Tervosen ukin nuorena omin käsin rakentama parisataaneliöinen hirsitalo ja metsätila, jossa perhe on viettänyt kaikki lomansa. Sukutilan satavuotiasta, hirsistä savusaunaa ei mikään voita. Tervonen lämmittää sen kahdesti viikossa Paltamossa ollessaan. Urakka ei tunnu työläältä, vaikka siihen hupenee kolme tuntia. ”Saunommekin hitaasti nauttien, siihen käytetään pari tuntia.” Etelän tiivis rytmi muuttuu viipyilyksi Kainuussa. Kiireellä ei kotipuolessa koskaan poiketa. Ajomatkaakin kertyy 660 kilometriä, mikä nielaisee kahdeksan tuntia suuntaansa. Seudulta löytyy molempien sukua, vaimo on kotoisin naapuripitäjästä Ristijärveltä.

Perhe kasvoi Afrikassa Nykyinen koti on sijainnut 25 vuotta Espoonlahdessa. Paltamon ja Espoonlahden väliin mahtuvat kotiseudut sekä Namibiassa että Senegalissa, joissa Mikko ja Senja Tervosen kolme lasta kasvoivat pienestä pitäen. Taina oli vasta yksivuo tias, kun he muuttivat lähetystyöhön Namibiaan. Siellä syntyivät vuoden päästä kaksospojat Vesa ja Ville. ”Jo kouluaikoina tunsin kutsumusta lähetystyöhön ja se sävytti opintoaikaakin.” Tervonen oli Suomen lähetysseuran palveluksessa vuosina 1973– 1988. Hän työskenteli aluksi Namibiassa Kavangossa levottoman Angolan rajalla vuosina 1974–78 muun muassa raamattukoulun rehtorina. Kun Namibiaan ei saanut enää viisumia, perhe suuntasi toiseen Afrikan maahan, Senegaliin vuo-

Kotiseudulle Kiehimäjoelle

Mikko Tervonen oppi lähetysvuosinaan tuntemaan yhteiskristillisyyden tärkeyden. ”Seurakunnan tulee ilmentää monimuotoista ja moniäänistä kristillisyyttä”, hän sanoo.

siksi 1980–88. Työalueena oli SaintLousin satamakaupunki lähellä Mauritanian rajaa sekä myöhemmin Mbourin kaupunki Atlantin rannalla. Englannin ja ranskan lisäksi maissa työskenneltiin heimokielillä. Senegalissa Tervonen toimi työalan esimiehenä. Työ edellytti laajaa yhteistyötä Suomen ja Senegalin valtion sekä lukuisten lähetysjärjestöjen kanssa.

Seurakunta on elämänmuoto Vaatimattoman oloinen ja maan hiljaiseksi kutsuttu Tervonen on kirkon moniottelija. Lähetystyön jälkeen ja pappistyön ohella hän kouluttautui psykoterapeutiksi ja

on toiminut perheneuvontatehtävissä osana kirkkoherran työtä. Työparina on useimmiten ollut oma vaimo, joka on diakoni ja jolla on kirkon perheneuvontakoulutus. Viisitoista vuotta sitten mies valmistui vielä merkonomiksi Espoonlahden kauppaopistossa vuonna 1995 julkishallinnon aikuisopintolinjalta. ”Kirkkoherran täytyy tietää jotain rahastakin”, hän perustelee. Asia kiinnosti jo Senegalissa esimiestyössä. Tervonen on vasta toinen kirkkoherra nuoren, mutta suuren seurakunnan historiassa. Ensimmäinen oli Jussi Talasniemi ja kolmantena aloittaa loppukesästä juuri päättyneissä vaaleissa valittu

Jouni Turtiainen. Tervonen sanoo itselleen seurakunnassa olevan tärkeintä hengellisyys, lähetys, diakonia ja kirkolliset toimitukset. Seurakunta ei ole Tervoselle ollut koskaan vain työpaikka vaan elämämuoto, jossa hän viihtyy vapaallakin. ”Haluan olla Herran kansan keskellä.”

Saunasta hankeen Nyt kun eläkepäivät koittivat 40 pappisvuoden jälkeen, Tervonen voi satsata enemmän aikaa omille asioille. Niitä ovat liikunta, sukututkimus, kirjallisuus, Paltamo ja isovanhemmuus. Kolmella lapsella on yhteensä seitsemän lasta, iältään 3–10 vuotta.

Paltamo on tarjonnut kirkkoherralle toisen elämän kaupungin rinnalla. Liperit ovat vaihtuneet niin naulaan kuin vasaraan, kalastusvehkeisiin ja vesuriinkin. Kirkkoherra kalastaa verkolla, vetouistimilla, pitkäsiimalla ja katiskalla sekä tuulastaa tai käy pilkillä ja ongella. Kiehimäjoesta nousee kuhaa, siikaa, haukea, ahventa tai madetta. Tervonen on omin käsin peruskorjannut tilan rakennuksia. Metsätöitä on saanut tehdä mielin määrin. Perusmetsänhoito teetetään silti metsänhoitoyhdistyksen ostopalveluna. ”Tuvan olen pitänyt entisellään, siinä on reilut 60 neliötä.” Mikko on Tervo-Tervosen suvun esimies. ”kaikki Suomen Tervoset ovat kutakuinkin toisilleen sukua.” Aikojen alussa Tervoset varmasti tervasivat veneitään, sillä sana Paltamo tarkoittaa tervavenettä. Paltamon vaakunassakin on kolme tervavenettä – siis Tervosten valtakuntaa jos mikä.