Esse 2011 nro 47 (24 11) by Kirkko ja kaupunki

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen Espoon seurakuntasanomat 

Tämä Esse jaetaan myös niihin koteihin, joihin lehteä ei yleensä tule ja joilla ei ole mainoskieltoa. www.esse.fi

47 / 24.11.2011

Musiikkipäällikön joulu alkaa elokuussa

Mika Saarelainen:

Jani Laukkanen

"Joulunaika on yksi vuoden ihanimmista"

Joululauluissa on tiivistettynä olemassaolon ydinsanoma. Pääkirjoitus.

Joulu on kirkkovuoden alku.

Omaishoitaja tarvitsee ja saa tukea.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

Espoonlahti

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

24.11.2011

P u h e e n v u o r o

levaisuuden kirkosta todetaan, että ”se on avaran kansankirkollinen ja siellä on tilaa erilaisille kristityille syrjimättä ketään” todella tarkoittaa, että kansankirkkomme olisi yhteinen ja turvallinen sateenvarjo eri tavalla ajatteleville kristityille? Voisiko kirkko olla aidosti suvaitsevainen ja taata tukensa ja toiminnanvapauden myös niille, jotka rohkenevat uskoa kirkon vielä voimassa olevien perusasiakirjojen ja Raamatun linjausten mukaan? Voisiko olla totta se, että kirkko ei syrjisi ”ahdasmielisimpiäkään” jäseniään ja hekin saisivat toimia omina yhteisöinään – aivan kuten liberaaleimmat saavat toimia yhteisen kansan-

kirkon sateenvarjon alla? Voisiko edes toisin olla, jos kirkko todella tahtoisi olla avaran kansankirkollinen ja ketään syrjimätön? Kirkkomme tulevaisuusselonteko ”Kirkko 2020” on hyvä pohja tulevan kirkolliskokouksen uuden tulevaisuusvaliokunnan työlle. Toivottavasti valiokunta osaa visioida ja löytää keinoja luoda parempi tulevaisuus kirkkomme kaikille jäsenille. Siis muita keinoja kuin ne, joiden hedelmistä Ruotsissa nyt nautitaan – suvaitsevuuden nimissä.

K A K E S K I VIIK

NTT

I L Ä N PÄI

PPIAINEN

LU N TAI

VÄ A D V E N T TI

LMI

I N PÄIV

NAISUU

KIRKKOVUOSI

H Ä I N PÄIVÄ

iJ PÄ I VÄ el

JO ULU PA N

K K E L I N PÄIV

Millainen olisi vaihtoehtoinen tulevaisuus? Voisivatko ne kirkollisen liikehdinnän vaalilauseet, joissa tu-

KIR

Sarjassa kirjoittavat seurakuntien luottamushenkilöt.

Missä tilassa kirkko olisi, jos edettäisiin nyt muodissa olevan (suku-

SUNNU

P N IL M ES T YS

T JO H AN NES KAS

Heikki Sorvari Espoon tuomiokirkkoseurakunnan srk-neuvoston jäsen, kirkkovaltuutettu, hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen jäsen. heikki.sorvari@nsn.com

puolisen) tasa-arvon saneleman politiikan askelin? Tätä valottaa hyvin Ruotsin kirkon tilanne; siellä liberalisoituminen on pohjoismaista pisimmällä. Voiko kirkko hyvin Ruotsissa? Monien mielestä se on todellisessa kriisissä. Raamatun opetuksista on laajasti irtauduttu ja ajauduttu kauaksi kristinuskon maailmasta. Rippikoulun käy enää runsas kolmannes nuorista. Tuhansia kirkkoja on tyhjillään. Käyttäjiä olisi, mutta heille niitä ei anneta.

IA IS

L AT O R S TAI

HEL

MIOS NNUN U

STUS

SU NN

Kirkkovuosi kertaa Jeesuksen elämän ja opetukset Kirkkovuosi alkaa hieman hassusti muutama viikko ennen joulua ja loppuu marraskuun lopulla. Miksi se ei voi noudattaa tavallisen vuoden kulkua? Teksti Sirkku Nyström Kuva Tarja Patrikainen Piirrokset Anniina Mikama

Tulevaisuusajattelua

nut itseni niin usein, että osaan jo peittää puuterikerroksen alle kasvojen menetyksen aiheuttaman häpeän punan.

R A S TO R S TA

PYHÄ

Puheliaana ihmisenä minä olen onneksi hävennyt ja nolan-

Saila Posti-Lindström Kirjoittaja on Espoon yhteislyseon lukion rehtori. saila.posti-lindstrom@kolumbus.fi

Piispanvaalin paneeliin ehdotettiin seuraavaa mielikuvitusleikkiä: Kirkko elää ja voi hyvin vuonna 2021. Mitä on tapahtunut, ja miten tähän on tultu? Kysymystä ei tehty piispaehdokkaille. Olisivatko vastaukset edes olleet todellista ja realistista visiointia vai ”poliittisesti viisasta” pohdintaa, kuten monet kuullut puheenvuorot? Miltä hyvinvoiva kirkko sitten näyttää kymmenen vuoden päästä, riippuu paljolti siitä, kenen kannalta asiaa katsoo.

Koulutuksella ja sivistyksellä on ollut tärkeä rooli kansalli-

parempaan suoritukseen. Nolosta tilanteesta voi oppia tai sen voi taltuttaa huumorilla. Nolouden voi kääntää hupaisaksi tapahtumaksi ja itselleen saa nauraa. Osaava opettaja näkee virheenkin takaa mahdollisuuden uuden keksimiseen. Uusi ja luova edellyttää vanhan kyseenalaistamista.

”Espoossa on 70 tilaisuutta laulaa yhdessä kauneimpia joululauluja.”

tamme. Häpeämme ministeriemme huonoa kielitaitoa, urheilijoiden huonoa menestystä, euroviisutappioita. Että me jaksamme hävetä muiden puolesta ja muiden silmissä. Yhdessä häpeäminen vahvistaa, sillä emme ole häpeässämme yksin, vaan muut jakavat häpeän kokemuksemme.

Virheestä nousee häpeä, mutta häpeä voi myös kannustaa

Ä SI ÄIN E N

Olemme kansakuntana aina hävenneet oletettua huonout-

sen identiteettimme rakentamisessa. Koulutusta on arvostettu niin torpissa kuin kartanoissa. Nyky-Suomessa korkeaa koulutustasoa pidetään pienen maan elinehtona. Kouluopetuksemme on kuitenkin pohjautunut perinteisesti virheiden etsimiseen. Lapsen kymppimiinuksen kokeestakin pitää katsoa ensin, mikä oli väärin. Nöyryyttämisen kulttuuria ei enää tämän päivän kouluissa esiinny. Silti meillä on vielä matkaa kannustamisen kulttuuriin. Pienellä kansalla ei pitäisi olla varaa veljesten kymmenen vuoden mittaisiin korpiretkiin. Koulutuksessa ja työelämässä on oltava imua alusta alkaen.

Simo Repo simo.repo@evl.fi

UNNU

KII

nyt yhä aikaisemmaksi. Joulukatuja avattiin jo viikko ennen adventin alkua. Sekin kertoo jouluun ladatuista suunnattomista odotuksista. Kaupallisuuskin tarvitsee toteutuakseen vastakaikua ihmisten odotuksissa, toiveissa ja käyttäytymisessä. Joulun aikana on paljon perinteitä, joiden avulla ihmiset sekä yhdessä että yksilöinä asettuvat joulun hyvän sanoman kuulijoiksi ja välittäjiksi. Joulu ja adventtisunnuntai ovat

MUS

Kaupallinen joulu on viime vuosina hiipi-

viimeisen kommenttini luennoitsijalle. Luennoitsijan välttelevä katse ja olankohautus jumitti minut henkiseen häpeänurkkaan. Olinpa tyhmä. Kuinkahan monta kertaa olen kysynyt vää5 rin, vastannut väärin ja ymmärtänyt väärin. Ja kuinka onkaan hävettänyt. Suomalainen kasvatuksen ja oppimisen perinne on rakennettu häpeälle. Jo keskiaikainen kirkko kasvatti kansaa kuriin ja herran nuhteeseen häpeärangaistuksilla. Häpeäpaaluun joutuminen oli pahempi rangaistus kuin raipaniskut, jotka saattoi sentään kohdata urheasti hammasta purren. Kansakoulun alkuaikoina erilaiset oppijat seisotettiin nurkassa häpeämässä hitauttaan. Häpeänurkassa kiukkua kihisseet Jukolan veljekset Juhani ja Timo ovat suomalaisen kirjallisuuden surullisen hahmon oppijoita.

merkitsee suomeksi Pelasta! Auta! Se kertoo ytimekkäästi, miksi joulu on niin suuri juhla. Ihminen kaipaa viattomuutta, anteeksiantoa ja rauhaa. Joulun rihkamankin keskeltä loistaa sanoma, joka antaa juhlaan sisällön, tekee sen merkitykselliseksi. Vaikka juhlan ympärille on rakentunut paljon kaupallista ja ei-uskonnollista tapakulttuuria, sen ydin ja kantava sanoma on Vapahtajan syntyminen, Jumalan tulo todelliseksi tähän maailmaan. Joulun aikana kristillinen sanoma tavoittaa kaikki suomalaiset. Kristinusko tulee todelliseksi, näkyväksi ja käsin kosketeltavaksi. Joulu ei ole vähemmistön uskonnollinen harrastus. Se on yhteistä kansallista omaisuutta, tarkoitettu erityisesti tavallisille syntisille ihmisille, jotka tarvitsevat ja kaipaavat Vapahtajaa.

PER JA N

Adventin tunnuslaulu on Hoosianna. Sana

Vieläkin hävettää, kun muistan

vuoden suosituimmat kirkkopyhät. Niitäkin enemmän vetävät väkeä Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet, joihin tänäkin vuonna osallistuu yli miljoona suomalaista. Espoossa on 70 tilaisuutta laulaa yhdessä kauneimpia joululauluja – ja samalla osallistua maailman köyhien perheiden auttamiseen. Joululauluja tauotta soittava Jouluradio kerää kuuntelijoita enemmän kuin monet kaupalliset radiokanavat. Joululaulujen ytimenä on kertoa kadotetusta paratiisista ja siitä, että ihminen arkipäivässäänkin kaipaa pyhää ja jumalallista, sitä turmeltumattomuutta, jota Jumalan läsnäolo maailmassa edustaa. Joululaulujen voima on siinä, että ne kertovat yksinkertaisessa ja helposti muistettavassa muodossa joulun ja samalla koko inhimillisen olemassaolon ydinsanoman. Suomalainen joulu on erittäin perhekeskeinen. Kirkon tehtävä on tukea myös niiden ihmisten joulunviettoa, joilla ei ole ympärillään perinteistä ydinperhettä. Heilläkin on oikeus hyvään, sisältörikkaaseen ja kristilliseen jouluun. Me kaipaamme lisää sellaista tapakulttuuria, jossa joulun sanoma tulee kirkkaasti esille kaikkialla, missä ihmiset joulua odottavat ja viettävät. Joulu on ihmisten mielissä pyhä. Sitä pyhyyttä ei pidä riistää silloinkaan, kun se ei saa perinteisen joulunvieton muotoja.

esse

Ensi sunnuntai on adventtisunnuntai. Joulun

TKÄ

PÄ

Mikä meitä hävettää? P

Joulu on kaikkien juhla odotus alkaa. Adventti merkitsee tulemista. Joulun sanoman ydin on, että Vapahtaja tulee maailmaan. Siitä puhuvat sekä jouluevankeliumi että joululaulut.

❘

Kolumni

U S PÄ I V

24.11.2011

❘

ANN

Tuomiokirkko

❘

www.esse.fi

❘

VÄ

Perustettu 1972

PÄ I

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

esse

irkkovuosi on ollut nykyisellä paikallaan jo 1500-luvulta. Sen kalenterivuodesta poikkeava alku juontuu siitä, että joulupäivä on aina 25. joulukuuta. Keskiajalla syntyi käytäntö valmistautua sekä pääsiäiseen että jouluun paastoamalla, ja itse juhlan katsottiin alkavan paastosta. Kun joulua edeltää neljän viikon adventtipaasto, Hoosiannaa lauletaan marras-joulukuun taitteessa, jolloin kirkkovuosi alkaa. Joulu on Jeesuksen syntymäjuhlana kirkkovuoden luonteva alku. Tosin joulupaasto on nykyisin korvautunut pikkujoulukaudella, joka alkaa jo ennen adventtia. Ainoa muistuma paastosta lienee kauppojen kylmäaltaisiin ilmestyvä lipeäkala, joka on perinteistä paastoruokaa. Kirkkovuosi on syntynyt

monien eri juhlien pohjalta ja vähitellen niistä kehkeytyi vuoden kiertoon pujottautunut juhlien helminauha. Se kertaa Jeesuksen elämän tärkeimmät vaiheet ja opetukset yhden kalenterivuoden aikana. Joulu on Jeesuksen syntymän juhla, pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen kuolemaa ja pääsiäisaamuna hänen ylösnousemustaan. Helatorstaina Jeesus nousi taivaaseen ja helluntaina syntyi kristillinen seurakunta kun Pyhä Henki vuodatettiin yhteen kokoontuneitten ihmisten päälle. Juhannuksena muistetaan Johannes Kastajaa, joka syntyi vähän ennen Jeesusta ja jonka tehtävänä oli kertoa ihmisille, että Jeesus aloittaa pian julkisen toimintansa. Juhlapyhien väliin jää lukuisia pyhäpäiviä, joiden saarnateksteissä käydään kolmen vuoden aikana läpi Jeesuksen elämää ja opetuksia kaikkien neljän evankeliumin Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen mukaan.

Kirkkovuosi kalenterivuodessa Kalenterivuoden alku tammikuun 1. päivänä tulee yli

2000 vuoden takaa. Rooman keisari Gaius Julius Caesarin määräys on vuodelta 46 e. Kr. ja se säätää edelleen vuoden kiertoa. Kirkkovuoden tärkeimmät juhlat ovat joulu, pääsiäinen, juhannus ja pyhäinpäivä. Helluntai on juhlana lähes kadonnut, koska se on vain yksi alkukesän sunnuntai. Kymmenen päivää ennen helluntaita vietettävä helatorstai rikkoo arkisen viikkorytmin ja erottuu sen takia. Viikkorytmistä poikkeaa myös joulunajan loppiainen. Toisinaan se osuu viikolle ja tarjoaa ylimääräisen vapaapäivän. Loppiaisena muistetaan kolme tietäjän käyntiä Jeesus-lapsen luona. Juhlat osuvat suurimmaksi osaksi kalenterivuoden alkupuoliskolle. Aikaa juhannuksesta pyhäinpäivään kutsutaankin kirkkovuoden juhlattomaksi puoliskoksi. Kirkkovuosi kulkee omaa tahtiaan tavallisen vuodenkierron lomassa. Vaikka monien juhlapyhien merkitys on haalistunut ihmisten mielis-

sä, kirkkovuosi erottuu silti kalenterivuoden kulussa. Jollei kirkkovuoden juhlia olisi, Suomessa elettäisiin tasaista viisi työtä, kaksi vapaata -viikkoa ympäri vuoden. Vain vappu ja itsenäisyyspäivä rikkoisivat tasaisen viikkorytmin. Nyt suomalaisten kesä- ja joululomat löytävät paikkansa joulun ja juhannuksen määrittäminä. Koulut alkavat yleensä loppiaiselta, kesälomat heti juhannukselta tai viikko pari sen jälkeen. Syyslomatkin pyritään pitämään ennen pyhäinpäivää. Paikkaansa vuosittain muuttava pääsiäinen harmittaa niitä, jotka haluaisivat elää tasaista 5+2 -viikkorytmiä. Pääsiäiselle on jo kauan yritetty löytää pysyvää paikkaa, mutta koska kaikki kristilliset kirkot eivät ole hankkeen takana, pääsiäinen pysyy edelleen liikkuvana juhlana. Kristittyjen pääsiäinen liikkuu vastaavalla tavalla kuin juutalaisten pääsiäisjuhla, jota vietetään Egyp-

”Jollei kirkkovuoden juhlia olisi, Suomessa elettäisiin tasaista viisi työtä, kaksi vapaata -viikkoa ympäri vuoden.”

tin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Koska Jeesus vangittiin ja tapettiin juutalaisten pääsiäisen aattona, hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa juhla seuraa edelleen juutalaisten kalenteria. Ainoa ero on, että kristityt juhlivat pääsiäistä aina sunnuntaina. Juutalaisten juhla voi osua myös keskelle viikkoa.

Kirkkovuosi väreinä Kirkkovuosi sisältää suuren määrän kristillistä symboliikkaa, joka usein jää täysin katveeseen. Ensimmäisen adventtina ja jouluna kirkkoon tulleet huomaavat, että niin alttari kuin messun toimittajien liturgiset vaatteet ovat väreiltään valkoisia. Valkoinen on juhlan väri, joka on käytössä myös pääsiäisaamusta helluntaihin, jolloin väri vaihtuu punaiseen. Helluntain kirkollisten tekstiilien punainen on Pyhän Hengen, veren, tulen ja todistuksen väri. Sitä käytetään marttyyrikuoleman kärsineiden kuten Stefanuksen eli Tapanin päivänä ja pyhäinpäivänä. Mustaa väriä näkee kirkoissa vain kerran vuodessa, pitkäperjantaina. Monis-

sa seurakunnissa kirkko puetaan mustiin täyden hiljaisuuden vallitessa kiirastorstain iltaehtoollisen jälkeen. Joskus pääsiäisyön messu alkaa sillä, että seurakunnan katsellessa alttarin ja kuorin verhoavat mustat tekstiilit kerätään pois ja ne vaihdetaan pääsiäisjuhlan valkoisiin väreihin. Ensimmäisen adventin eli Hoosianna-sunnuntain jälkeen kirkkotekstiilien väriksi vaihtuu kolmeksi viikoksi violetti tai tumma sininen. Se on katumuksen ja paaston väri. Sama väri on käytössä myös seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä alkavan paaston aikana. Sen katkaisee vain paastonaikaan osuva Marian päivä, jolloin muistetaan enkelin käyntiä Marian luona kertomassa Jeesuksen syntymästä. Marian päivä on yhdeksän kuukautta ennen joulua. Yleisin väri on kuitenkin vihreä, joka vallitsee niin sanotun kirkkovuoden juhlattoman puoliskon pyhinä. Vihreä on toivon, kasvun ja elämän voiman väri. Se kuvastaa myös ikuista elämää.

esse

❘

24.11.2011

Lyhyesti Perheneuvoja poistaisi vitsan sananlaskuista Raamatun Sananlaskujen kirjasta löytyy peruste lasten kurittamiselle: ”Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.” Kirkkohallituksen perheasioiden koulutussihteeri Tero Pulkkinen sanoo, että vitsa-sanan voisi poistaa. Pulkkisen mukaan nykykielinen versio voisi olla ”Joka jättää lapsensa kasvattamatta, vihaa lastaan”. Hän kertoo, että kirkon perheneuvonnan asiakkaiden kanssa keskustellaan joskus myös ruumiillisesta kurittamisesta. Pulkkisen mukaan jotkut konservatiivisen uskonkäsityksen omaavat ajattelevat uskonnollisin perustein, että kuritus olisi lapselle hyväksi, vaikka noudattavat lakia. ”Liberaalin uskonnollisen vakaumuksen omaavat taas tekevät asioita, joita pitävät vääränä.” Lasten oikeuksien päivän teemana 20. marraskuuta oli tänä vuonna kuritusväkivalta. Suomi kielsi kuritusväkivallan jo vuonna 1984. Silti neljännes suomalaisista hyväksyy lasten kurittamisen osana kasvatusta, kertoo lastenjärjestö UNICEF.

Kirkkokin on nyt Facebookissa

LUKIJOILTA

esse.toimitus@kotimaa.fi

Päivän pituinen ostolakko on kristillinen teko Ostoskatujen jouluvalot syttyvät näinä päivinä ympäri maailman, ja perjantaina 25. marraskuuta vietetään kansainvälistä Älä osta mitään -päivää. Suomessa Luonto-Liiton organisoiman, ensimmäistä kertaa vuonna 1993 järjestetyn Älä osta mitään -päivän ajatuksena on viettää vuorokausi ilman tavaran hankintaa ja rahan kulutusta. ”Päivä haastaa miettimään omia ostopäätöksiä ja kuluttamistapoja sekä pyrkimään kohti ekologisempaa elämäntapaa”, sanoo Älä osta mitään -päivän koordinaattori Kati Tiitola Luonto-Liitosta. Joulun alla vilkastuu paitsi kaupankäynti, myös mainonta. ”Mainokset luovat meille keinotekoisia tarpeita ja saavat meidät uskomaan, että jotain puuttuu. Elämä vaatii jatkuvaa materiaalitäydennystä, jotta kykenisimme olemaan onnellisia ja tyytyväisiä. ” Planeettamme rajojen

Harva muistaa jouluvalmis-

alettua tulla vastaan vihreät arvot ovat heränneet paitsi tiedostavien kuluttajien mielissä, myös mainosmaailmaa, joka pyrkii vastaamaan tarpeeseemme olla yhä ekologisempia ja eettisempiä. ”Meidän on syytä miettiä, onko kyseessä vain uusi keino vedota kulutushalui-

himme”, Tiitola sanoo. ”Aitoa ekologisuutta on jättää ostamatta sellainen tavara, jota ei tarvitse.” Älä osta mitään –päivänä

Luonto-Liitto järjestää Helsingissä Näkökulmia kulutusyhteiskuntaan -keskustelutilaisuuden sekä tarinankerrontaillan. Espoos-

sa avattiin päivän tiimoilta luontotalo Villa Elfvikiin vastamainosnäyttely, joka on esillä 8. joulukuuta asti. Näyttelyyn on koottu Luonto-Liiton ja Voima-lehden vuosina 2005–2010 järjestämän vastamainosten suunnittelukilpailun parhaimmisto. Räväkät vastamainokset kritisoivat mai-

telujensa lomassa, että kirkkovuoden kulussa ensimmäisestä adventista alkaa paastoaika. ”Katolisilla se päättyy joulupäivän yönä, mutta meillä luterilaisilla se kyllä loppuu viimeistään jouluaattona, kun istumme joulupöytään”, sanoo Kirkkohallituksen yhteiskuntatyön työn sihteeri Ilkka Sipiläinen. Sipiläinen muistuttaa, että kristityillä oli vuosituhansien ajan oma, ympärivuotinen Älä osta mitään -päivänsä – sunnuntai. ”Sunnuntai on tarkoitettu paitsi lepopäiväksi, myös päiväksi jolloin irrottaudutaan turhasta.” Laura Kimari

Big Brother -ohjelmassa ensimmäistä kertaa messu Big Brother –TV-ohjelmassa on ensimmäistä kertaa pidetty messu. SubTV:llä esitettävässä ohjelmassa joukko ihmisiä asuu kameroiden ja mikrofonien jatkuvassa valvonnassa ulkomaailmasta eristettyinä. Leppävaaran seurakunnan pappi Merja Alanne vieraili Big Brother -talossa viime sunnuntaina ohjelman tuotantotiimin pyynnöstä. ”Ajatus tuli eräältä asukkaalta, joka oli toivonut ehtoollista”, sanoo Mikko Räisänen tuotantoyhtiö Endemol Finland Oy:stä. Tuotantoyhtiö pyysi messua Leppävaaran seurakunnalta. Lehdistötiedotteen mukaan kirkkoherra Kalervo Salo harkitsi asiaa tarkkaan. ”Konsultoin ennen päätöstä monia, ja heistä enemmistö suhtautui asiaan myönteisesti. Lähtökohta osallistumiseemme on se, että BB-talo on seurakuntamme alueella ja pyyntö

Sub

Big Brother-talon messussa seurakunta oli pieni. Muusikko Tommi Varis ja pastori Merja Alanne olivat valmistelleet messun normaaliin tapaan.

on kohdistettu meille. Seurakunta järjestää jumalanpalveluksia siellä, missä ihmiset ovat ja missä on tarve ihmisen ja Jumalan kohtaamiselle”, Salo sanoo tiedotteessa. Hän korostaa, että

seurakunnan vierailu talossa ei ole kannanotto ohjelman formaattiin tai elämäntapaan, vaan kyse on kirkon hengellisestä tehtävästä. Merja Alanteen ensimmäi-

nen reaktio työtehtävään oli hämmennys. ”Kaksi kertaa kysyin kirkkoherralta, että mitä ja minne. Heti perään ajattelin, että miksipä ei. Jumalanpalveluksen hoitaminen on papin perustehtävä”.

Seurakuntien nettisivusto kokoaa joulun Espoon seurakuntien verkkosivuille www.espoonseurakunnat.fi on koottu jouluun valmistautumista varten tietoja linkkipaketti. Seurakuntien omassa jouluosiossa on espoolaisia menovinkkejä joulumyyjäisistä konsertteihin. Sivustolta pääsee myös Toivontuottajien Jouluradioon sekä Joulu.fi-sivustolle, jonka tarkoituksena on luoda rauhaa kiireisten jou-

luvalmisteluiden keskelle. Tunnettujen ihmisten ajatusten lisäksi lapset kertovat sivuston videoissa omat selityksensä joulun merkityksestä. Joulu kaupungissa-sarjassa kerrotaan muun muassa Oulun tiernapoikaperinteestä. Espoon seurakuntien etu-

sivulta pääsee myös lastenkirkko.fi-sivustolle, jossa joulukuun ensimmäisenä

päivänä avautuu virtuaalinen joulukalenteri. Valtakunnallisessa kalenterissa seikkailee kirkonrotta Rouskis muun muassa kotikolossaan Turun Tuomiokirkossa sekä Turun linnassa, jossa hän tapaa linnan oman tontun. Rouskiksen hyvänä ystävänä nähdään Naakkalintu. Tarinan teemoina ovat yksinäisyys ja ystävyys. Lapset saattavat viettää jouluaan mitä erilaisimmissa olosuh-

Alanne kertoi, että tunnelma messussa oli hyvä: ”tilanteessa ei ollut tekohurskautta tai väkisin yrittämistä. BB-talon asukkaat tuntuivat suhtautuvan tapahtumaan asiallisen myönteisesti”. Etukäteen Alannetta oli jännittänyt asukkaiden suhtautuminen siihen, että he ennalta tietämättään tulevat messuun. ”Yllättyneiltä he vaikuttivat, mutta myönteisellä tavalla. Yksi asukkaista oli silminnähden ilahtunut. Hän pyysi messun jälkeen saada halata minua kiitokseksi.” Merja Alanne haluaa, ettei messua nähtäisi kirkon mediatemppuna. ”Toivon, että asukkaille ja katsojille messu antaa saman kokemuksen Jumalan läsnäolosta ja yhteydestä toisiimme kuin jumalanpalveluksessa”.

JouluFi_125x140mm.pdf

24.11.2011

Alkoholiton ehtoollisviini ei ole itsestäänselvyys Nimimerkki ”Unohtuiko?” kyseli Essessä 46 alkoholittoman ehtoollisviinin käytöstä Tapiolan kirkon messuissa. Päätöksen alkoholittoman ehtoollisviinin käytöstä tekee kukin seurakunta itse. Tapiolan seurakunnalla ei toistaiseksi ole ollut tätä käytäntöä, vaikka siitä on välillä keskusteltu. Ehtoollisleivästä meillä on gluteeiiniton vaihtoehto. Sille, että ehtoollisvieras nauttii vain leivän, ei ole periaatteellista estettä. Luterilaisen ehtoollisen teologian mukaan Kristus on täydellisesti läsnä jo leivässä.

Ekumeeniselta kannalta alkoholiton ehtoollisviini, jonka tulee myös olla rypäleistä valmistettua, on maailmalla suurissa kirkkokunnissa harvinaisuus. Intinktio eli viiniin kostutetun ehtoollisleivän nauttiminen on mahdollista kaikille ehtoollisvieraille. Uusi piispainkokouksen hyväksymä Jumalanpalveluksen opas suosittelee, että ehtoollisviinistä on tarjolla alkoholiton vaihtoehto. Tapiolan kirkossa pidettävissä Espoon ruotsinkielisen seurakunnan messuissa näin onkin. 1970-luvulla Tapiolas-

KAUNIAINEN

sa käytiin kiivas keskustelu siitä, siirrytäänkö ehtoollisen vietossa yhteismaljasta erillispikareihin. Ehtoollisen syvä ajatus on, että syntiset ihmiset yhtenä seurakuntana tulevat osallisiksi yhdestä leivästä ja yhdestä maljasta, yhdestä Kristuksesta. Siksi nykyaikainen yksilöllisten vaihtoehtojen tarjoaminen ei ole itsestäänselvyys. Kirkkoherrana olen oppinut, että empiminen pyhissä asioissa voi olla viisautta. Antti Rusama

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas

LEPPÄVAARA

ESPOONLAHTI Joulumyyjäiset

Ensimmäisen joulun tapahtumat Raamattukylän jouluvaelluksella

Perheretki

la 17.1

Vivamon Joulukylään

Lähtö Kauniaisten kirkolta klo 11.45, paluu n. klo 17. Aik. 10 €, 3–5 v. 5 € (tai 30 € perhe), sis. kuljetuksen, näytelmän, puuron ja pullakahvit. Imoitt. 2.12. menn. p. 512 3710.

tuoksua Joulun ja tunnelmaa

HOOSIANNA

Puuroa Kahvia Käsitöitä Leivonnaisia Arpoja Järjestöjen tuotteita

Aloitetaan koko perheen kanssa joulun odotus

su 27.11. klo 16 Leppävaaran kirkossa

la 26.11. klo 11–14 Espoonlahden kirkolla

Mukana muun muassa muskarilaisia, pappi Kirsti Koskela ja muskariopettaja Essi Nyyssönen.

ESPOONLAHTI

TUOMIOKIRKKO

KAUNIAINEN

Duo Pekka Laukkarinen

Renessanssin ja varhaisbarokin 10.10.2011

12.08

teissa, mutta joulun sanoma on tarkoitettu kaikille. Joulukalenteri on uudistunut sisältä ja ulkoa; jokaisen kalenteriluukun takana on peli tai video. Elina Raunio

WWW.JOULU.FI

esse

Hyvät mielipidekirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 1500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa. fi. Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Elina Raunio

❘

ESPOON KIRKKOMUSIIKKIVIIKKO ESBO KYRKOMUSIKVECKA 20.–27.11.2011

FELIX MENDELSSOHNIN PA U L U S - O R AT O R I O su 27.11. klo 18 Espoonlahden kirkko Seurakuntien suurkuoro ja Kamariorkesteri Soli Deo Gloria musiikinjohto Juhani Lamminmäki Elja Puukko, basso Elina Rantamäki, sopraano Vuokko Saariaho, altto Heikki Rainio, tenori

säveliä

huiluin ja keskiajan runoja sävelin Bravade-nokkahuilukvartetti Lauluyhtye Matris in gremio pe 9.12. klo 19 Espoon tuomikirkko

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

TOINEN RUUTU

Mielipide

nosten tuputtamaa maailmankuvaa huumorilla ja mainosmaailman omalla kielellä. Villa Elfvikistä tai Älä osta mitään -päivän internetsivuilta voi poimia mukaansa erilaisen joululahjalistan.

Villa Elfvikissä esillä olevat vastamainokset kritisoivat muun muassa vippibisnestä, pikaruokakulttuuria ja ahkeraa kaukolomailua. Näyttely on avoinna 8. joulukuuta saakka.

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Kauniaisten kirkossa

Espoon Esp Es E spoo sp oon o on ttuomikirkko Kirkkopuisto 5 Vapaa pääsy on

Suomen evankelis-luterilainen kirkko avasi 17. marraskuuta oman Facebook-profiilin. ”Ajatuksena on tuoda sivulla kokoavasti esille, missä kaikkialla verkossa kirkko on läsnä. Sivulta pääsee myös chat-keskusteluun, jossa voi lähettää yksityisviestejä kirkon työntekijöille ja keskustella heidän kanssaan, kertoo Hengellinen elämä verkossa -hankkeen yhteisökoordinaattori Henna Ahlfors Kirkkohallituksesta. Keskustelua pääsee käymään, vaikka ei olisi rekisteröitynyt Facebookiin. Profiilin seinälle voi jättää myös julkisia kommentteja. Kirkko menee Facebookiin, koska ihmisetkin ovat siellä. Palveluun on rekisteröitynyt pari miljoonaa suomalaista. Yksittäisillä seurakunnilla on ollut Facebook-profiileja aiemminkin. Luterilaisen kirkon profiiliin pääsee osoitteessa www.facebook.com/kirkkosuomessa.

Uutiset

Liput 10 € ennakkoon Espoon seurakuntien kirkkoherranvirastoista tai ennen konserttia ovelta.

to 1 .1

2. klo 10 Lempparijoulu -lastenkonsertti klo 18.30 kaikille avoin iltakonsertti

esse

24.11.2011

❘

Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13.

Nämä ja 41 muuta

Myyttien taikaa Tarvaspäässä 15.1.2012 saakka

Gallen-Kallelan tie 27, Espoo Avoinna ti–la 11–16, su 11–17 Puh. (09) 849 2340 • www.gallen-kallela.fi

Mika Saarelainen on Yleisradion TV- ja radiokanavilta tuttu mies. Jouluradion musiikkipäällikkönä hän valitsi soitettavaksi musiikkia, jota itsekin haluaa kuulla.

Laatu on tärkein valintaperuste

Anna jouluna apua läheisellesi Tarjoamme arjen kevennykseksi kotiin siivousapua sekä hoivaa ja huolenpitoa. Muita palvelujamme ovat kotisairaanhoito ja fysioterapia.

Jouluradio tarjoilee perinteitä ja rauhaa Mika Saarelaisen joulu alkoi elokuun lämmössä. Jouluradion musiikkipäällikkö virittyi tunnelmaan kuuntelemalla Jussi Björlingin ikisuositun “O helga natt”. Klassikoiden lisäksi hän lupaa joulun kattaukseen uutuuksia ja yllätyksiä.

ouluradion musiikkipäällikön suurin työ on tehty ennen kuin taajuuksilla kuullaan ensimmäistäkään tahtia. ”Olen kuunnellut läpi noin pari tuhatta joululaulua”, Mika Saarelainen sanoo. ”Kappaleet oli joka tapauksessa siirrettävä uuteen tietokonejärjestelmään. Samalla poimin joukosta ne, jotka tulevat soittolistalle.” Valintaperusteista ykkösenä on ollut laatu: puhdas laulu, osaava soittaminen, ammattimainen tuotanto ja hyvä äänitys. “On vapauttavaa, että kaupalliset vaatimukset eivät velvoita ohjelmistoa. Olen voinut ottaa huomioon kuuntelijoiden toiveet, kauniit perinteet sekä tuttujen laulujen uudet sovitukset”, Saarelainen sanoo.

yli kymmenen vuotta. Sen jälkeen olen ollut sähköisen median monitoimimies.” Saarelainen on ollut Classic FM-radion ohjelma- ja musiikkipäällikkö ja tullut suurelle yleisölle tutuksi YLEn Aamu-TV:n ja Radio Suomen toimittajana. Jouluradion kehitystä hän on kuuntelijana seurannut alusta saakka. “Toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne oli naapurini siihen aikaan kun Jouluradio syntyi. Kuultuani ensimmäiset minuutit lähetyksestä huikkasin Riitalle, että hän on luonut menestyskonseptin”, Saarelainen muistelee. Jouluradion musiikki on sitä, mitä Saarelainen haluaa itsekin jouluna kuulla. Joulukuun alussa musiikin tahtilajit ovat hiukan reippaampia, ja mitä lähemmäs joulua tullaan, sitä hartaammaksi musiikki muuttuu. “Joulunaika on yksi vuoden ihanimmista. Meilläkin, kahden aikuisen ja kolmen kissan kodissa, on aikaa olla yhdessä. Omaan jouluuni kuuluu rauhaa ja perinteitä sekä paljon naurua”, Mika Saarelainen sanoo.

Musiikkimies päästä varpaisiin

Perinteitä ja uutuuksia

Mika Saarelainen on teatteritaiteen maisteri. Hän erikoistui musiikkiteatteriin, ja sävelet ovat seuranneet häntä koko työelämän ajan. “Kansallisbaletin tanssijana olin

Espoon, Helsingin ja Vantaan evankelisluterilaisten seurakuntien mediatoimituksen, Toivontuottajien, Jouluradio on kahdeksassa vuodessa vakiinnuttanut paikkansa

Teksti Elina Raunio Kuva Jani Laukkanen

Palveluohjaajamme neuvoo numerossa 09 7750 5980. Voit hakea kotitalousvähennystä kotihoidon palvelumaksusta.

Saatavana myös lahjakortteja.

www.hoiva.fi

joulun odotuksessa. Viime vuonna FM-taajuuksilla oli kuuntelijoita yli 260 000 ja nettiradiossa yli 300 000. Espoossa Jouluradio kuuluu taajuudella 103,1 megahertziä. Netissä, osoitteessa jouluradio.fi, on Jouluradion lisäksi tarjolla kolme nettiradiota: Pikku Jouluradio lapsille, Julradion sekä Kauneimmat joululaulut-kanava, jonka musiikkivalinnoista vastaa Lähetysseura. Jouluradio soi ensimmäisestä adventista tapaninpäivään tauotta. Lauantain vaihtuessa adventtisunnuntaihin kajahtaa kaiuttimista Hoosianna. Musiikkipäällikkö Mika Saarelainen ei suostu etukäteen paljastamaan, millainen versio tällä kertaa kuullaan. Tänä vuonna uutuutena on joululahjavalvojaislähetys. Torstaina joulukuun 22. päivänä Toivontuottajien studioon saapuu Mika Saarelaisen ja toimittaja Outi Ikosen vieraaksi Helsingin piispa Irja Askola. Lahjojen paketoinnin lomassa on luvassa puhetta maailmanmenosta parin tunnin ajan. Lauantaisin kello 14-16 Jouluradiossa soi toivekonsertti, joka uusitaan sunnuntai-iltaisin. Jouluaattona suora toivekonserttilähetys kuullaan aamulla yhdeksän ja yhdentoista välillä.

”Omaan jouluuni kuuluu rauhaa ja perinteitä sekä paljon naurua.”

joulukonserttia Petri Laaksosen adventtikonsertti la 26.11. klo 19 Leppävaaran kirkko ”Syksyn pimeydestä nousee – Laulu!” Tapiolan lukion kuorot, soitinyhtyeet ja solistilaulajat esiintyvät ke 7.12. klo 19 Tapiolan lukio IHME – Candomino-kuoron joulukonsertti pe 16.12. klo 19 Espoon tuomiokirkko Kauniaisten kamarikuoron joulukonsertti la 17.12. klo 16 ja klo 19 Kauniaisten kirkko Navichoruksen Tuomaanpäivän perinteikäs ja tunnelmallinen joulukonsertti ke 21.12. klo 21 Espoonlahden kirkko

esse

❘

24.11.2011

tavataan

esse.tavataan@kotimaa.fi

24.11.2011

La 26.11. – su 27.11. klo 11–16

Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa. fi viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina. Toimitus ei takaa, että kaikki lähetetyt tiedot julkaistaan. Tapahtumatiedot ovat myös netissä osoitteessa www.espoolaiset.fi.

Tapiolan taidetalossa (Kauppamiehentie 4) on Joulumyyjäiset. Tilassa on esillä myös taidenäyttely. La 26.11. klo 19 Espoon kau-

punginteatterin Revontulihallissa (Revontulentie 8) on Teatteritanssiaiset. Lippu 50 e sis. buffet-illallisen ja alkumaljan. Varaukset p. 09 439 3388, ma–pe klo 11–17.

Kirkoissa soi To 24.11. klo 13 Tapiolan kirkos-

sa (Kirkkopolku 6) on Espoon seurakuntien päiväkuorojen yhteiskonsertti.

La 26.11. klo 15 Tapiolan kirkos-

sa (Kirkkopolku 6) on Lapsikuorojen ja kirkkokuorojen yhteiskonsertti Laulua, iloa, rytmejä, riemua!

La 26.11. klo 19 Leppävaaran kirkossa (Veräjäkallionkatu 2) Loistakoon liekki -konsertissa esiintyy Petri Laaksonen. Ohjelma 15 e. Su 27.11. klo 18 Espoonlahden

kirkossa (Kipparinkatu 8) on Laulux-kirkkomusiikkiviikon päätöskonsertti. Liput 10 e kirkkoherranvirastoista tai ovelta.

Ma 28.11. klo 18 Kauklahden

jaston Estradilla (Siltakatu 11) tutkija ja tataariyhteisön jäsen Kadriye Bedretdin kertoo Suomen tataareista. Lauantaina 26.11. Leppävaaran kirkossa esiintyy Petri Laaksonen.

on Musiikkia kynttilän valossa -konsertti. Näyttelyt Ti 29.11. – su 11.12. Kulttuuri-

keskuksen näyttelytilassa (Kulttuuriaukio 2) on esillä Eino Partasen valokuvia Viipurin kaupunkinäkymistä näyttelyssä Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa. Avoinna ma–pe klo 8–21, la klo 9–18 ja su klo 9–15. Ke 30.11. asti Tapiolan kirkossa

(Kirkkopolku 6) on esillä 7.-luokkalaisille järjestetyn valokuvauskurssin loppuhuipennuksena toteutettu näyttely. Avoinna ma–pe klo 8–21 ja la–su klo 8–18. Musiikkia Pe 25.11. klo 18 Omenan kirjas-

kappelissa (Kauppamäki 1) on Adventin ajan iltamusiikki -konsertti.

tossa (Piispansilta 11 S 10) andalusialainen flamencolaulaja Cinta Hermo esittää omia sävellyksiään kitaralla säestäen.

Ti 29.11. klo 19 Leppävaaran

La 26.11. klo 18 Kauniaisten

kirkossa (Veräjäkallionkatu 2)

Uudessa Paviljongissa (Läntinen

TUOMIOKIRKKO

Ma 28.11. klo 18.30 Kulttuuri-

koulupolku 3) on Espoon työväenopiston sinfoniaorkesterin konsertti. Liput 15/10 e ovelta. Ma 28.11. klo 19 Espoon kau-

punginteatterin Revontulihallin lämpiö-kahviossa (Revontulentie 8) Elävän laulun klubissa on Suomalainen ilta Taneli Mäkelän ja Jussi Liskin seurassa. Liput 15 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Ti 29.11. klo 17 ja 19 Kulttuuri-

keskuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Espoon musiikkiopiston Soivat puut -konsertti. Teatteria To 24.11. – pe 25.11. klo 19 ja la 26.11. klo 15 Kulttuurikes-

kuksen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) Rovaniemen teatteri esittää näytelmän Katvealue. Liput 27/23/15 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

Pe 25.11. – la 26.11. klo 19, su 27.11. klo 15 ja ma 28.11. – ke 30.11. klo 19 Sellosalissa (Soit-

toniekanaukio 1 A) esitetään Juvenalian ja Omnian yhteistyönä toteutettu Miehen kylkiluu -ooppera. Liput 25/15 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Lapsille La 26.11. klo 11–14 Taidetalo

Pikku-Aurorassa (Järvenperäntie 1–3) on Pikkujoulubasaari. Ohjelmassa on mm. joulusatuja, musiikkia ja työpajoja. Su 27.11. klo 11 Villa Elfvikin

luontotalon pihasta (Elfvikintie 4) on lähtö koko perheelle sopivalle kaamosretkelle. Ota mukaan oma muki. Su 27.11. klo 13 Suomen Lelu-

museo Hevosenkengässä Weegeellä (Ahertajantie 5) on Joulukalenterityöpaja. Muuta La 26.11. – su 27.11. klo 11–

17 Weegeellä (Ahertajantie 5) on Joulutapahtuma ja -myyjäiset. Ohjelma www.weegee.fi.

rtti adventtikonse

Hengellinen kohtaamispaikka Rukoushetki Psalttari, Lasten Pyhis, yhteistä jakamista, Raamatun tutkistelua, musiikkia ja esirukousta su 4.12. klo 17–19.30 Viherlaakson kappeli Viherkalliontie 2

keskuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Tapiolan Voimistelijoiden Joulun gaalanäytös. Liput 8 e ennakkoon www.tapiolanvoimistelijat.fi tai 10 e ovelta. Ke 30.11. klo 16.30 Helinä Rau-

tavaaran museossa Weegeellä (Ahertajantie 5) on Gabriela Aldanan Maan ihminen -tanssiperformanssi. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Ke 30.11. klo 18 Työpajatila Paletissa Weegeellä (Ahertajantie 5) taidemaalari Carolus Enckell pitää luennon Väri ja valo. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. To 1.12. klo 15–19 Viherkallion koulussa (Kievarinraitti 1–3) ja Keski-Espoon koulussa (Kirstintie 11) voi luovuttaa verta. Ota mukaan virallinen henkilötodistus.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 14–17.

LEPPÄVAARA

Peatraiksosen L Iltapalaa tarjolla.

Pyydä ilmainen arvio ja välitystarjous!

Kuunkehrä 2 B, Espoo. jyrki.lohi@jyrkilohi.fi

www.jyrkilohi.fi

Välityspalkkioni on 3,6 % velattomasta myyntihinnasta, sisältäen Alv:n.

la 26.11. klo 19 Leppävaaran kirkossa Vapaa pääsy, ohjelma 15 €

esse

Nyt lehtipisteessä.

J. S. Bach:

JOULUORATORIO BWV 248, kantaatit 1-3

la 17.12. klo 15.00

Helsingin Konservatorion konserttisali Ruoholahdentori 6 (Selkämerenk. 3)

Helsinki Concordia Kamarikuoro Audite Helsingin Konservatorion Nuoret Laulajat Niina Laitinen, sopraano Terhen Heikkilä, mezzosopraano Emma Suszko, mezzosopraano Matias Haakana, tenori Robert Näse, baritoni Jarno Lehtola, evankelista

Jani Sivén, kapellimestari Liput 10/5 € konservatorio@konservatorio.fi ja tuntia ennen ovelta, www.konservatorio.fi

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan. Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.fi

Ma 28.11. klo 18 Entressen kir-

To 24.11. klo 19 Tapiolan kirkos-

kirkossa (Kirkkopuisto 5) Tro på ljuset -konsertissa esiintyvät Espoon ruotsinkielisen seurakunnan lapsi- ja aikuiskuorot.

perinteisin tavoin, väkevin, nykyaikaisin keinoin!

msintie 1) askarrellaan joulukortteja kierrätysmateriaaleista. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

kappelissa (Kauppamäki 1) on Musiikkiopisto Avonian oppilaiden konsertti.

Pe 25.11. klo 19 Espoon tuomio-

Tunnettu, kokenut ja ammattitaitoinen välittäjä! Huomaavaista, kuuntelevaa palvelua

Su 27.11. klo 12 Glimsissä (Gli-

To 24.11. klo 17.15 Kauklahden

sa (Kirkkopolku 6) Vaskien keskiaikaisessa kirkkoillassa esiintyvät Tapiolan seurakunnan vaskiryhmä ja Soitinyhtye Puhallus.

Terve Koti Jyrki Lohi Lkv 0500 425 158

❘

allillaan m t a i s A

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

ILMOITUSAINEISTOT

www.askellehti.fi Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

UUsi senioritalo saga HelapUisto

valmistuu helmikuussa 2012 Vuokrattavana viihtyisiä ja turvallisia palveluasuntoja. Talossa myös 12-paikkainen ryhmäkoti. ARA-kohde.Hoitohenkilökunta paikalla 24 h. Helatehtaankatu 1, 00700 Helsinki (ala-Malmilla) lisätiedot johtaja Mirkka Kairema p. 09 458 56 500

ADVENTTIKERÄYS 2011 Tuhannet lapset viettävät tämänkin joulun pakolaisleireillä kuivuutta tta ja nälkää paossa. Muistaisitko Sinä näitä Itä-Afrikan lapsia?? Tee lahjoitus!

Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi

Soita: 0600 11700 (20,28 e/puhelu +pvm) Nordea: IBAN FI33 1572 3000 5005 04 BIC NDEAFIHH, viestiksi ”Adventtikeräys”

kumppanina

Keräyslupa: 2020/2010/3723 koko Suomen alueella. Keräysvarat käytetään vuosien 2011–2012 aikana Kirkon Ulkomaanavun avustustyöhön.

esse

❘

24.11.2011

Omaishoitajan täysi arki

Merja kokeilee

Oma elämä jää elämättä

❘

esse

Suomen Pipliaseura Jukka Granström

Välitämme.

Yhteiskunta kutistaa palveluita ja patistaa ihmisiä pidempiin työuriin. Läheiset hoitavat omaisiaan, koska hoitopaikkoja on liian vähän. Omaishoitajan arjessa kauniit ajatukset ja todellisuus eivät välttämättä kohtaa.

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde

Avaa joulu

Lähi-Idässä

FI58 8000 1800 0557 83

www.avaajoulu.fi

Viestiin: 7429 joulu keräyslupa: 2020/2011/2231

Teksti Elina Raunio Kuvat Jani Laukkanen

ero ja Raili Grönlund jäivät eläkkeelle 15 vuotta sitten. Muutaman vuoden kuluttua Raili Grönlundilla todettiin Parkinsonin tauti. ”Vaimo on nyt lähes sokea ja tarvitsee pyörätuolia tai rollaattoria”, Eero Grönlund kertoo. Oireisiin on syötävä useaa eri lääkettä päivittäin; lääkitys muuttuu sairauden edetessä. Raskasta on myös, että vaimo ei ole sama ihminen kuin aiemmin; sairaus muuttaa myös hänen käytöstään. Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry:n eli Eskan puheenjohtaja Kristiina Mustakallio nyökyttelee Grönlundin puhuessa. ”Omaishoitajista monet ovat muistisairaiden tai Parkinsonin tautia sairastavien läheisiä”, hän sanoo. Suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään hoivan tarve kasvaa tulevaisuudessa. Samaan aikaan patistetaan jatkamaan työuraa mahdollisimman pitkään. Mustakallio huomauttaa, että yhä useammat lapset hoitavat toimintakykyään menettäneitä vanhempiaan. Vapaita hoivakotipaikkoja ei ole, tai ne ovat yksityisellä sektorilla liian kalliita. ”Tilanteen kestämättömyys alkaa näkyä jo selvästi työpaikoilla. Esimiehet joutuvat miettimään, miten omaistaan hoitava työntekijä jaksaa venyä”, Mustakallio sanoo.

Sormet ja lanka solmussa

Omaishoitaja Eero Grönlund hengähtää hetken vaimon ollessa intervallihoidossa.

myyttä. Kaveria ei jätetä -periaate istuu tiukassa, mutta olisi kiva elää itsellekin”, Grönlund sanoo. Eero Grönlund pelkää, että tilanne jatkuu nykyisellään. ”Pian meitä voi olla kaksi hoidettavaa. Jokainen vanhus on euromääräinen taakka, eivätkä kauniit ajatukset ja todellisuus kohtaa.”

Kirjahyllystä löytyi miehen isoäidin peruja oleva kirja Frivoliteter. Kirjassa on toinen toistaan taidokkaamman näköisiä frivolitee-tekniikalla tehtyjä liinoja ja jopa morsiuskruunuja. Mahtaneeko tuollaista tavallinen nakkisormi osatakaan? Makrameesta kehittynyt solmeilutekniikka sai frivolitee-nimensä rokokoon aikana. 1700-luvulla tekniikka oli niin muodikas, että naiset saattoivat ottaa tämän käsityön muotokuviinsa. Kotoisammin voidaan puhua käpy- tai sukkulapitsistä. Pitsin tekemiseen ei isoja välineitä tarvita: vain lankaa ja pieni käpy eli frivoliteesukkula. Jos valitsee kävyn, jossa on koukku, ei tarvitse edes virkkuukoukkua. Blogeista olin lukenut, miten innokkaat käpyilijät pitävät keveää käsityötä taskussaan, jotta voivat käpyillä vaikka bussi- tai junamatkalla. Käsityökirjan kuvasarjan perusteella en rohjennut ruveta harjoittelemaan, vaan pyysin päästä Maikki Kariston oppiin työväenopiston Tapiolan kudonta-asemalle. Sattui hyvä tuuri, sillä kudontaasemalla oli hyvin vähän neuvot-

tavia, joten sain opetusta ja apua melkein tauotta. Tarpeen se olikin. Solmut eivät olleet monimutkaisia, mutta en millään tahtonut saada sormiini oikeaa rytmiä, kun piti löysätä ja kiristää. Karistolla on toden totta kärsivällisyyden lahja: en jaksanut enää edes laskea, kuinka monta kertaa sotkeentuneita solmujani piti aukoa. Rokokoon naiset ehkä osasivat pitsinteon niin, että käsien liikkeet näyttivät sieviltä ja siroilta, mutta minä en aloittelijana siihen pystynyt. Jatkoin harjoittelua kotona sitkeästi. Välillä vasemman käden sormet olivat jo ihan jumissa, kun yritin ja yritin. Lopulta onnistuin saamaan aikaan suurin piirtein siistin rivin yksinkertaisia renkaita. Tämä on laji, joka vaatii kärsivällisyyttä. Käden taidot -kirja kertoo, että Suomen koulussakin valmistettiin vielä 1920-luvulla frivoliteepitsejä nenäliinoihin ja alusvaatteisiin, mutta että sittemmin kiinnostus tekniikkaan hiipui. Vaan mistäpä sen tietää, ehkä muutaman vuoden päästä on käpyilyn vuoro nousta suureksi käsityöhitiksi.

l o t u s • d e s i g n c h a r l o t t e ly n g g a a r d • w w w. o l e ly n g g a a r d . d k

k a u p p a k e s k u s s e l l o , e s p o o , p. 0 9 - 5 9 5 8 2 5 • w w w. k u lta - a i k a . f i

Finland_130x70_Lotus_10-2011.indd 1

Merja Räty

Tukea kannattaa hakea Moni omaishoitaja sinnittelee tietämättä, että saattaisi olla oikeutettu yhteiskunnan apuun. Kristiina Mustakallio sanoo, että Eskan keskeinen tehtävä on ohjata ihmisiä hakemaan palveluita. ”Kaupungin kotihoidossa tai vammaispalveluissa arvioidaan jokainen omaishoitotilanne kotikäynnillä. Hoivan sitovuus määrittää, onko omaishoitajalla oikeutta rahalliseen tukeen. Samalla arvioidaan, tarvitseeko omaishoitaja muuta apua. Kun omaishoitaja on näiden palveluiden piirissä, hänellä on jo paljon paremmat lähtökohdat pärjäämiseen”, Mustakallio sanoo. ”Kriteerit tuen saamiseksi ovat Espoossa kuitenkin hyvin tiukat. Liian moni jää tuen ulkopuolelle.” Omaishoidon tuki on vain yksi osa apua. ”Tukea luullaan usein palkaksi ja ylimääräisen hyödyn hakemiseksi. Todellisuudessa tuki on vain pieni helpotus kustannuksiin, jotka kotona tehtävän hoivatyön takia nousevat”, Mustakallio sanoo. Tukea saa harkinnan mukaan alle 400 eurosta korkeintaan 1500

Omaishoitajalle apua tarjolla

Kristiina Mustakallio neuvoo omaistaan hoitavia hakemaan yhteiskunnan tukia. Omaishoitajien yhdistyksessä on lisäksi kokemuksellista asiantuntijuutta eli vertaistukea.

euroon, ja siitä vähennetään verot. Omaishoidon tuen verotus kismittää Eero Grönlundia. Hän kritisoi peruspalveluministeriä, joka Espoon kunnallispolitiikassa vaikuttaessaan kehotti vanhuksia nousemaan barrikadeille, mutta ei ministerinä tunnu olevan vanhusten puolella.

Oikeus omaan elämään Eero Grönlund sanoo suoraan, että hänellä ei ole omaa elämää. ”Kuukaudesta kolme viikkoa olen ym-

päri vuorokauden kiinni vaimoni hoitamisessa. Kun hän on viikon intervallihoidossa, yritän elää myös itselleni. Viime viikolla ehdin jo Nuuksioon saakka, mutta patikoinnin alkumetreillä soi puhelin. Vaimo ja hoitajat olivat eri mieltä lääkityksestä ja minua tarvittiin apuun”, Grönlund kertoo. Yli 80-vuotias, itsekin invalidisoitunut mies ei enää jaksaisi pitää yllä kotisairaalaa. ”Omaishoitajuudesta irti pääseminen ei ole helppoa”, hän sanoo. ”Yli vuoden verran olemme nyt odottaneet, että

“Yli vuoden verran olemme nyt odottaneet, että vaimolle löytyisi hoivakotipaikka.” vaimolle löytyisi hoivakotipaikka.” Omaishoitajan voimien hiipuminen on myös henkinen painolasti. Myötä- ja vastamäessä läheisen ihmisen kanssa haluaa jokainen yrittää niin pitkään kuin mahdollista. ”Tunnen suurta riittämättö-

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry tukee ja neuvoo omaishoitajia monella tavalla. Yhdistyksen toimitilat ovat Tapiolassa, Espoon Järjestöjen Yhteisön tiloissa osoitteessa Kauppamiehentie 6. Sähköpostiosoite on eska.auttaa@hotmail.fi. Lisää tietoa omaishoidosta: www.eska. auttaa.fo sekä www.omaishoitajat.com.

Virkisty parissa Jos sinulle ei vielä tule tilaa se nyt. Saat sen maksutta.

Älä anna harmaakaihin sumentaa arkea. Harmaakaihin oireet tuntuvat nopeasti arjessa. Lukeminen ja televisionkatselu vaikeutuu, hämäränäkö heikentyy ja värisävyt erottuvat huonommin. Silmät saattavat myös häikäistyä helposti kirkkaassa valossa. Onneksi apua ei tarvitse odottaa, eikä epävarmuudessa tarvitse elää. Varaa siis aika asiantuntevalle silmäkirurgille Diacorista. Siitä se elämä kirkastuu.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI 09 775 0800

Tilaukset ja tiedustelut: Espoon seurakuntayhtymä essetilaukset.espoo@evl.fi, puh. (09) 8050 2327. Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.

25/10/11 17.36

12 esse

❘

24.11.2011

❘

esse

Nälkäisten ruokkiminen ei vaadi ihmeitä ACT-allianssi/Binyan Mengesha

Maailmassa on seitsemän miljardia ihmistä. Heistä lähes miljardi on aliravittuja, ja vielä useamman ruokaturva eli kyky hankkia tai tuottaa itselleen riittävästi riittävän ravitsevaa ruokaa on uhattuna. Syy tähän on sekä länsimaiden että kehitysmaiden päättäjien välinpitämättömyys.

Jukka Granström

Teksti Laura Kimari

eesuksen seuraajilleen 2000 vuotta sitten opettamassa Isä meidän -rukouksessa pyydetään jokapäiväistä leipää. Pyyntö on ajankohtaisempi kuin ehkä koskaan. Vuoden 2008 talouskriisi nosti peruselintarvikkeiden hintaa jopa puolella, ja maailman ravitsemustilanne huononi entisestään. Joka päivä kuolee nälkään 17 000 lasta. ”Isä meidän -rukous on paitsi pyyntö Jumalalle, myös velvoite meille kristityille”, kirjoittavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat viime vuoden lokakuussa julkaistussa kannanotossaan maailman ruokaturvan puolesta. ”Ruokakriisi ja nälkää näkevien määrän kasvu kertovat kansainvälisen politiikan ja talousjärjestelmän epäonnistumisesta.” Kannanotossa piispat kuitenkin toteavat, ettei vastuu kuulu pelkästään poliitikoille ja liikemiehille, vaan meille jokaiselle – myös kirkolle, joka on osasyyllinen pitkän historian omaavan nälkäongelman syntyyn. ”Emme ole eläneet ihanteemme mukaisesti. Kirkolla oli roolinsa siirtomaiden alistamisessa, mikä loi pohjan myöhemmälle kehitykselle.” Suomen kirkon toimintaan globaalin ruokaturvan edistäminen on kuulunut 1950–1960 -lukujen taitteesta lähtien. Sodanjälkeinen Suomi oli kehittynyt niin, että 1947 perustettu Kirkon Ulkomaanapu pystyi siirtymään kansainvälisen avun vastaanottamisesta sen antamiseen. ”Kirkko on nostanut profiiliaan ruokaturvakysymyksissä erityisesti parina viime vuonna”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun ruokaturva-asiantuntija Tanja Korkalainen.

Onko kaikilla oikeus ruokaan? Ruokaturvassa ei ole kyse maapallon kyvystä tuottaa tai tarjota ihmisille riittävästi ruokaa vaan pikemminkin ihmisten kyvystä jakaa se tasaisesti. Samassa ajassa, kun maailman väestönkasvu on kaksinkertaistunut, on ruoantuotanto suunnilleen kolminkertaistunut. Valtaosan maailman ruuasta tuottaa kehitysmaiden noin 400 miljoonaa pienviljelijää, joista enemmistö on naisia. He viljelevät yleensä alle kahden hehtaarin kokoisilla peltotilkuillaan ruokaa itselleen ja perheelleen tai lähimarkkinoille. Näitä maatilkkuja, samoin kuin muita köyhien elinkeinoja kuten kalastusta ja pienimuotoista karjankasvatusta, uhkaavat monet toisiinsa kietoutuneet tekijät.

Niihin kuuluvat esimerkiksi sään ääri-ilmiöitä kuten kuivuutta ja tulvia lisäävä ilmastonmuutos ja yhteiskunnallisten olojen epävakaus. ”Myös kansainvälisen kaupankäynnin säännöt ovat suuri ongelma”, Korkalainen sanoo. ”Niissä ei tunnusteta sitä, että ruoka on perustavanlaatuinen ihmisoikeus.” Vahvasti länsimaiden ja maailman vaurastuvien talouksien hyppysissään pitelemän Maailman kauppajärjestö WTO:n säännöt suosivat varakkaita maita. ”Kehitysmaiden mahdollisuudet kehittää omaa maatalouttaan ja kilpailla maataloustuotteilla maailmanmarkkinoilla ovat tällä hetkellä heikot”, sanoo kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hakkarainen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta. Monet kansalaisjärjestöt kannattavatkin maatalouden kehittämis- ja ruokaturvakysymysten siirtämistä Maailman kauppajärjestön päätäntävallasta demokraattisemmin toimivan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n ruokaturvakomitean alaisuuteen.

Sodan mukana tuli nälkä Itä-Kongosta kotoisin oleva, espoolainen kuusilapsisen perheen isä Donatien Akili on kokenut yhden niistä Afrikan sodista, jotka maailma tuntee humanitaarisina katastrofeina. Akili tuli perheineen Suomeen pakolaisena Ruandasta vuonna 2003. Bembe-heimoon kuuluva, ylioppilastutkinnon suorittanut Akili joutui pakenemaan Kongosta jo Kongon sodan alkuvaiheissa vuonna 1996 tutsisotilaiden pelossa. ”He vainosivat koulutettuja ihmisiä, jotka voisivat kertoa maailmalle, mitä he tekevät.” Pakenemistaan seuraavat päivät Akili muistaa ikuisesti. Ne hän piileskeli metsässä Kongon ja Ruandan rajalla, ilman ruokaa ja vettä. ”Minulla oli taskussa muutama kongolainen kolikko, ja mietin pitkään, uskallanko mennä Ruandan puolelle torille ostamaan ruokaa. Lopulta uskalsin, koska kuulin että yksi myyjistä puhui swahilia. Onneksi Jumala on hyvä, ja hän

Markkinoiden tarkempaa valvontaa harkitaan Korjaamista riittää myös kehitysmaiden valtaapitävien asenteissa. Monessa maassa maanomistuslait on rukattu yhteistyössä suurten kansainvälisten yritysten kanssa, ja pienimuotoisen maatalouden kehittäminen on jätetty retuperälle vuosikymmeniksi. Tilanteen saattaa nähdä konkreettisesti matkustaessaan Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Hedelmällisimmillä viljelymailla levittäytyy suuren ylikansallisen yrityksen tehoviljelty pelto, joka tuottaa ruokaa länsimaiselle lihakarjalle tai biopolttoaineen raakaainetta. Kotitarveviljelijöillä ei ole varaa edes lannoittaa viljelypalstojaan. Haasteita löytyy niin ikään kansainvälisestä pankkimaailmasta. Jukka Granström

ottaa nälän pois silloin kun muut asiat huolestuttavat liikaa.” Akilin vaimo oli paennut perheen pienten lasten kanssa Ruandaan jo aiemmin, eikä Akililla ollut heistä mitään tietoa. Hän onnistui löytämään Ruandan puolelta YK:n toimiston ja lopulta perheensäkin. Perheen oli pelastanut eräs tutsinainen ihastuttuaan Akilin pieneen poikaan. ”Meillä oli todella hyvä onni. Monet yrittivät syödä multaa, kun muuta ei ollut, ja kuolivat metsiin.” Akilin äiti ja pikkuveli asuvat YK:n pakolaisleirillä Tansaniassa jo viidettätoista vuotta. Vantaalla Veolian bussikuljettajana työskentelevä Akili pitää heihin yhteyttä kännykän välityksellä ja lähettää heille säännöllisesti rahaa. ”Niillä he pystyvät ostamaan lisää ruokaa. Pakolaisleirillä nuorilla on erinomaiset mahdollisuudet koulutukseen, mutta ruokaa siellä on tällä hetkellä liian vähän.”

Itä-Afrikan kuivuus on suurin maailmassa meneillään oleva humanitaarinen katastrofi. Sen arvioidaan vielä pahenevan lähikuukausina. Aikuisen käsi ohjaa vesimukia lapsen suuta kohti pakolaisleirillä Borenan alueella Etelä-Etiopiassa.

”Raaka-ainepörsseissä ruoan hinnoilla keinotellaan siinä missä esimerkiksi öljyllä ja metalleilla”, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson sanoo. ”Keinottelu ohjaa ruoan hintaa myös paikallisilla markkinoilla.” Lisäksi ruoan hintaan vaikuttavat etenkin Afrikassa yleistyneet, valtioiden ja yritysten tekemät maaostot. Muun muassa Kiina on ostanut valtavia alueita viljelymaata kehitysmaista. Suomalaisetkin pankit ovat mukana raaka-ainejohdannaisiin sijoittavissa rahastoissa, joten myös suomalaisten sijoitussalkuista löytyy ruokaa. ”Finanssikriisin myötä markkinoiden valvontaa ja kaupan pelisääntöjä on onneksi alettu miettiä uudelleen. Tämä antaa mahdollisuuden myös ruokaturvan parantamiseen”, Nilsson sanoo.

Suomalainenkin pystyy auttamaan Kirkon Ulkomaanavun lokakuussa päättynyt kaksivuotinen ”Nälkä – paha pala purtavaksi” -ruokaturvakampanja on herätellyt Suomessa sekä kansalaisten että päättäjien tietoisuutta kehitysmaiden nälästä ja haastanut heitä toimintaan. Kampanjassa on järjestetty keskustelutilaisuuksia ja kerrottu esimerkiksi siitä, millainen haaste jokapäiväisen leivän hankinta on Kambodzhassa, Haitissa tai Angolassa. Kampanjan verkkosivujen kautta on voinut lähettää kansanedustajille viestin, jossa vaaditaan huomioimaan ruokaturva poliittisissa päätöksissä. ”Kampanjan onnistumista punnitaan erityisesti hallituksen

ensi keväänä valmistuvassa kehityspoliittisessa ohjelmassa”, sanoo ruokaturva-asiantuntija Tanja Korkalainen Kirkon Ulkomaanavusta. ”Tosin kaikkein suurin merkitys on sillä, miten johdonmukaisesti päättäjät kaiken kaikkiaan haluavat edistää ruokaturvaa.” Hyvät kehitysyhteistyöponnistukset voidaan tehdä tyhjiksi ruokaturvaa heikentävällä talous- ja maatalouspolitiikalla.

EU on merkittävässä roolissa ”Varsinkin taantuma-aikaan ja poliittisen ilmapiirin muututtua sisäänlämpiäväksi vedotaan helposti siihen, että meillä on tarpeeksi huolta omissa köyhissäm-

me”, Korkalainen sanoo. ”Pitkällä tähtäimellä toimiva kehitysyhteistyö ja johdonmukainen politiikka maksavat itsensä takaisin vakaamman ja ennustettavamman maailman muodossa”, sanoo kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hakkarainen Kepasta. Kehitysyhteistyön kansainvälisiä saavutuksia ovat esimerkiksi se, että köyhien maiden lapsikuolleisuus on 1960-lukuun verrattuna puolittunut ja koulutusta vaille jäävien lasten määrä on supistunut puolesta alle neljännekseen. Suomella on erityisesti EU:n jäsenenä sananvaltaa maailman ruokaturva-asioihin. ”EU:n maataloustukia olisi mahdollista uudistaa niin, että kehitysmaiden tuottajat saisivat maa-

taloustuotteensa paremmin markkinoille maailmalla ja omissa maissaan”, Hakkarainen sanoo. Suuret kehitysyhteistyöjärjestöt, kuten kirkollisten kehitys- ja humanitaarisen avun järjestöjen kattoorganisaatio ACTAllianssi, pyrkivät vaikuttamaan EU-lainsäädäntöön myös suoraan.

maanavun avustuskohteissa, kuten kovasta nälänhädästä kärsivässä Itä-Afrikassa. Keräyslippaaseen kilautettu tai netissä lahjoitettu euro ei ole turha. Järjestöt pystyvät käyttämään lahjoitusvaroja joustavammin kuin saamaansa valtion tukea, jonka käyttöä ohjaavat poliittiset päätökset. ”Yhtä tärkeää kuin välitön taloudellinen apu kriisitilanteissa, on ihmisten tukeminen siinä, että he pystyvät itse kehittämään omia elinolojaan ja vaikuttamaan ympäröivään yh-

”Ruokaturva voi olla kiinni yksinkertaisista ratkaisuista kuten varastoinnin ja kuljetuksen parantamisesta.”

Lahjoitettu euro auttaa Nälkä-kampanjan kautta on voinut lahjoittaa myös konkreettisia aterioita niitä tarvitseville Kirkon Ulko-

teiskuntaan”, Korkalainen sanoo. ”Tästä syystä puhumme mieluummin kehitysyhteistyöstä kuin kehitysavusta.”

Ruokaturva lähtee omalta lautaselta Hakkarainen toteaa, ettei talousjärjestelmän täysremontti ole ainoa keino auttaa nälkäisiä. ”Ruokaturva voi olla kiinni yksinkertaisista ratkaisuista kuten varastoinnin ja kuljetuksen parantamisesta. Esimerkiksi sambialaisille tärkeä maissi pilaantuu usein varastoissa kuumuuden ja kosteuden vuoksi ennen kuin se ehtii ruokapöytään”. Maailman ruokaturva lähtee myös jokaisen omalta lautaselta. On laskettu, että planeettamme

pystyisi ruokkimaan jopa 20 miljardia ihmistä, jos olisimme kaikki kasvissyöjiä. Kasvisruoan syönti on hyvä ruokaturvateko siksi, että kasvisruoka kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä paljon liharuokaa vähemmän. Tuotteiden ja palveluiden luonnonvarojen kulutusta mittaavalla MIPS-indeksillä laskettuna naudanliha- tai juustokilon tuottamiseen kuluu energiaa yli 20-kertaisesti verrattuna perunakiloon. Myös vanha sanonta ”älä heitä ruokaa pois” pätee edelleen. YK:n laskelmien mukaan jopa kolmasosa ruoasta menee teollisuusmaissa hukkaan.

24.11.2011

Tapiolan seurakunta Pyhäpäivä Tapiolassa Hoosianna! Ensimmäisen adventtisunnuntain juhlamessu su 27.11. klo 10 Tapiolan kirkossa. Liturgi Arto Vallivirta, saarna Pekka Kiviranta. Musiikki kanttori Liisa Malkamäki sekä Espoon musiikkiopisto EMOn Crescendoorkesteri Olli Vartiaisen ja Kameleontti-kuoro Veera Voiman johdolla. Messun jälkeen kirkkokahvit. Pyhäkoulu messun aikana. Jazzmessu Otaniemen kappelissa su 27.11. klo 11. Liturgia ja saarna Jaani Vilkkilä, musiikki Teekkareiden jazzyhdistys Polirytmi ja oppilaitoskanttori Katja Kangas. Kirkkokahvit.

suurkuorossa myös Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Orkesterina Soli Deo Gloria. Musiikinjohto Juhani Lamminmäki. Liput oratorioon 10 €, ennakkoon kirkkoherranvirastoista ja tuntia ennen ovelta.

Adventin aaton myyjäiset La 26.11. klo 10–13 Tapiolan kirkolla. Myyjinä Tapiolan seurakunnan toimintapiirit, partiolaiset ja muut yhteistyökumppanit. Myyjäisten pöytävuokrat menevät Suomen Lähetysseuran joulukeräykseen. Tiedustelut kappalainen Seppo Holm p. 8050 4442.

Hoosianna! Juhlamessu su 27.11. klo 10 Tapiolan kirkossa

Ota koko perhe mukaan ja tule laulamaan Hoosianna Tapiolan kirkkoon su 27.11. klo 16. Kirkkohetken jälkeen mehutarjoilu.

Lasten adventtikirkko Ma 28.11. kello 9.30 Otaniemen kappelissa Ti 29.11. kello 9.30 ja 10.15 Tapiolan kirkossa

Viikkomessu Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä Tapiolan kirkossa ke 30.11. klo 8. Liturgi Arto Vallivirta, kanttori Sanna-Kaisa Ojala.

Päivärukoushetki Tapiolan kirkossa ma–pe klo 12.

Kirkkomusiikkiviikko jatkuu Laulux-konsertteja Tapiolan kirkossa: To 24.11. klo 19 Vaskien keskiaikainen kirkkoilta. Säveliä sydänkeskiajan musiikista aina barokin kynnykselle. Tapiolan seurakunnan vaskiryhmä ja Soitinyhtye Puhallus. Tekstit lausuu näyttelijä Ossi Ahlapuro. La 26.11. klo 16 Laulua, iloa, rytmejä, riemua! Seurakuntien lapsikuorojen ja kirkkokuorojen yhteiskonsertti. Su 27.11. klo 18 juhlaviikon päätöskonsertissa Espoonlahden kirkossa Felix Mendelssohnin Paulus-oratorio. Mukana

Olarin seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000. Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

TAPIOLA

Pienten lasten hoosiannakirkko

24.11.2011

Ensimmäiset joulukonsertit Jouluinen musiikki soi Tapiolan kirkossa adventtiaikana monina iltoina. Ensimmäisenä ovat vuorossa: Jousenkaaren koulun nuoret muusikonalut ti 29.11. klo 18. Espoon työväenopiston joulukonsertti ”Around the world” to 1.12. klo 19. Ohjelmassa on lauluja soitinmusiikkia eri puolilta maailmaa. Lauletaan myös yhdessä eri kielillä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Adventtiretriitti Velskolan kartanossa 16.– 18.12. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viim. 1.12. Seppo Holm, p. 8050 4442 tai seppo.holm@ evl..

Keskiviikkokerho Runoilija Anna-Liisa Rekolan runoja, lausujina Maire Pentti ja Irma Sulonen, ohjaus Sari Tenhunen. Pianistina Inkeri SimolaIsaksson. Ke 30.11. klo 13 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Mahdollisuus äänikirjan ostamiseen. Mukana myös pastori Katja Hero. Kahvit klo 12.30.

Retki Vivamoon Keskiviikkokerho tekee retken Vivamon Raamattukylään Lohjalle ke 14.12. Lähtö Tapiolan uimahallin parkkipaikalta klo 12.30. Musiikillinen jouluvaellus ”Ihmeellinen ilo”, jonka jälkeen joulupuuroa, kahvit ja pulla sekä mahdollisuus ostaa jouluruokia ja -lahjoja. Paluu Tapiolaan viimeistään klo 17.30. Retken hin-

ta on 25 €. Mukana pastori Katja Hero. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastooon ma–pe klo 10–15 p. 8050 4000.

Olarin kirkon kirkkosalikerros on suljettu peruskorjauksen takia. Seurakunnan pääjumalanpalvelus sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Matinkappelissa.

Ikäihmisten adventtikirkko

Olarin seurakunnan kirkkoherranvirasto on muuttanut takaisin Olarin kirkolle. Virasto on avoinna osoitteessa Olarinluoma 4 ma–pe klo 8–15.

Tapiolan kirkossa to 1.12. klo 13. Liturgi Aarne Laasonen, saarna Katja Hero, musiikki kanttori Hannu Jurmu sekä Kuoro kaikille -ryhmä johtajanaan Sanna-Kaisa Ojala. Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntasalissa ja kirkon aulassa.

Mummopaketit matkaan Tapiolan seurakunta vie joulun alla Pärnun seurakuntaan Viroon ”mummopaketteja” seurakunnan iäkkäille jäsenille. Osallistu sinäkin! Paketin sisällöksi toivomme kahvia, teetä, makeisia, pipareita ja joulukoristeen tai kynttilän. Joulukortti tervehdyksen kera ilahduttaisi varmasti saajan mieltä. Ei tietenkään ole välttämätöntä lahjoittaa kaikkea listassa mainittua – voimme kirkolla yhdistellä lahjoja mukaviksi paketeiksi. Toimita tuomiset Tapiolan kirkon vahtimestarille 8.12. mennessä.

Nuoren kuvaajan kurssin valokuvanäyttely 7.-luokkalaisille järjestetyn valokuvauskurssin loppuhuipennuksena toteutetun 24 tunnin ja 24 kuvan fotomaratonin satoa Tapiolan kirkon aulassa marraskuun loppuun asti. Näyttelyssä esittelevät tuoreita kuviaan nuoret valokuvaajat Sini-Mari Hutri ja Helmi Nurkkala.

Diakonia – tukea elämään Diakoniatyöntekijään voit ottaa yhteyttä, kun tarvitset toisen ihmisen tukea. Varaa keskusteluaika numerosta 8050 4433 tai käymällä diakoniatoimistossa Tapiolan kirkolla.

Yksinäisten jouluaatto Hilan leirikeskuksessa 24.12. Tarkemmat tiedot Yhteiset tapahtumat -palstalla.

Kirkkokahvit – kohtaamispaikka sinulle Jokaisen messun jälkeen seurakunta tarjoaa Reilun kaupan kahvia sekä mahdollisuuden jutella seurakunnan työntekijöiden ja toisten messukävijöiden kanssa. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Su 27.11. klo 12 Matinkappeli, I adventin juhlamessu liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustaa Markus Asunta, Eva Kanerva, kanttorina Sari Rautio, kamarikuoro Wähäpaimen, Länsi-Metrotytöt, Tuomas Tiainen, trumpetti. Su 27.11. klo 12 Haukikappeli, adventtimessu, liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttorina Päivi Hakomäki, Päivi Kantola, laulu. Su 27.11. klo 12 Olarin kappeli, adventtimessu, liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustaa Anna Staines, kanttorina Olli Pyylampi Su 27.11. klo 16 Matinkappeli, adventin perhemessu, Lapset laulaa Hoosiannaa, liturgia ja saarna Anna Staines, avustaa Antti Malinen, kanttorina Päivi Hakomäki, lastenohjaajat, päiväkerholaiset. To 24.11. klo 18 Olarin kappeli, Iltamessu. Liturgia ja saarna Jenny Vainio, kanttorina Päivi Hakomäki.. Ennen messua on mahdollisuus ripittäytyä messun papille klo 17–17.45 kappelin rippihuoneessa. Ke 30.11. klo 8 Matinkappeli, Hiljainen messu, Eva Kanerva. Messun jälkeen aamupala. To 1.12. klo 18 Olarin kappeli, Iltamessu. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttorina Päivi Hakomäki.

OLARI

kaikenikäisille k

Rukous- ja hartaushetkiä Hiljaisuuden kappeli kauppakeskus Ison Omenan palvelutasolla on avoinna henkilökohtaista hiljentymistä varten m-ape klo 12–18 ja la klo 12–15. Puolenpäivän hartaushetki m-ape klo 12.15–12.30. ”Puolituntinen evankeliumin ääressä” Hiljaisuuden kappelissa ti klo 18:30. Hartauspuhe ja

Su 27.11. klo 12 Matinkappeli I adventin juhlamessu

li eli pe pp kap Su 27.11. klo 12 Haukika adventtimessu

Su 27.11. klo 12 Olarin kappeli adventin perhemessu

Tapiolan kirkossa 1.12. klo 13

Onko teidän perheessä ylimääräisiä suksia, monoja tai sauvoja? Hiihtovälineet menevät Velskolan toimintakeskukseen lasten ja aikuisten käyttöön. Vanhat hiihtovälineet voit tuoda Olarin kappeliin ma–ti ja to–pe klo 9–16 ja keskiviikkona 12–16 välisenä aikana. Matinkappeliin arkisin 9–17 välisenä aikana. Vahtimestari ottaa lahjoitukset vastaan.

OLARI

messuun

To 24.11. ja 1.12. klo 18 Olarin kappeli Iltamessu Ke 30.11. klo 8 Matinkappeli la. aamupa Hiljainen messu. Messun jälkeen

Perhepyhäkoulu Olarin kappelilla päiväkerhon tiloissa su 27.11. klo 16–16.45. Vanhemmille keskustelutuokio pyhäkoulun aikana.

Haluatko tietää mitä Olarin seurakunnassa, Espoossa ja vähän laajemmaltikin tehdään lähetystyön, kansainvälisen diakonian, monikulttuurisen työn ja ystävyysseurakuntatyön saralla? Helpoiten se onnistuu liittymällä kansainvälisen työn sähköpostilistalle! Lähetä sähköpostia markus.silvola@evl. ja liity joukkoon.

ma 28.11. klo k 17.30–20 Olarin kappelilla

OLARI

Pyhäkoulu

Kansainvälisen työn sähköpostilista

Hiihtovälineet kiertoon

Joulukortti askartel

Su 27.11. klo 16 Matinkappeli

Ikäihmisten adventtikirkko

uksen tunti ke klo 12. Mietiskelevä rukous, jonka aikana voi halutessaan rukoilla myös liikkuen. Tarvittaessa alussa lyhyt johdanto hiljaisuuteen. Päivän sana ti klo 12–12.30. Olarin kappelilla Päivän Sana ti klo 12.30. Matinkappelilla hartaushetki to klo 12.30.

Messu

adventtimessu

TAPIOLA

Espoonlahden seurakunta

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa Olarinluoma 4, 02200 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

musiikkia, jatkokeskustelut + tarjoilut Omenan olohuoneen puolella. Rukoushetki Hiljaisuuden kappelissa ma 28.11. klo 17.30. Lauletaan Taize-lauluja. Haukikappelilla Hiljaisen ruko-

Joulukorttiaskarteluilta kaikenikäisille ma 28.11. klo 17.30–20 Olarin kappelilla (Kuunkehrä 4). Aloitamme hartaudella. Askartelun lomassa tarjolla riisipuuroa, mehua, kahvia, teetä ja pipareita. Lastenhoito järjestetty. Tiedustelut: Paula Bruce-Haatainen, 040 503 7622.

Naisten joulusaunailta Joulusauna ke 7.12 Hvittorpin leirikeskuksessa. Jouluinen iltapala 5,50 €. Kyyditys kimppakyydein. Lähtö klo 17.30 Matinkappelilta. Paluulähtö klo 21. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 2.12. mennessä Helena Paimelalle, 050 360 1452.

Tule mukaan lähetysmyyjäistalkoisiin Olarin seurakunnan Matinkylän lähetyspiiri järjestää jälleen Lähetysmyyjäiset. Uudet ja vanhat talkoolaiset ovat tervetulleita mukaan, kaikkien auttavia käsiä tarvitaan. Ota yhteyttä Anja YliIsotaloon 050 4067678 ja kysy lisää. Lähetysmyyjäiset ja Kauneimmat joululaulut järjestetään Matinkappelilla (Liisankuja 3) sunnuntaina 11.12. klo 13–16.

Rakkaimmat joululaulut Hiljaisuuden kappelissa kauppakeskus Isossa Omenassa: La 17.12 klo 12 ja 14 sekä klo 13 kappelin edustalla. Sunnuntaina 18.12. klo 13 ja 15 Hiljaisuuden kappelissa sekä klo 14 kappelin edustalla. Laulamassa ja laulattamassa yhtye Peripherials: Matti Holi, Juha Vintturi, Markus Bäckman ja Mikko Pettinen.

Kirkkoherranvirasto

on muuttan

takaisin Olarin kirkolle Olarinluoma 4

Auki ma–pe klo 8–15

Messut Hoosianna! 1. adventin messu su 27.11. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna Tuula Vilkki, liturgia Jouni Turtiainen, avustava pappi Tuula Olli, kanttori Timo Lonka, urkuri Helena Yli-Jaskari. Kaski- ja Mäntykappelin iltapäiväkerholaiset ovat mukana messussa. Toripiiri kutsuu kirkkokahville. Tuomasmessu su 27.11. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Tuula Olli, musiikki gospelryhmä Nardus. Mahdollisuus yksityiseen rippiin ennen messua klo 16 alkaen. Iltatee. Messu su 4.12. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Auli Tamminen, avustava pappi Leena Santaharju, kanttori Heli Hagmark, urkuri Timo Lonka. Kipparin piiri kutsuu kirkkokahveille. Messu su 4.12. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Leena Santaharju, kanttori Heli Hagmark. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ti 6.12. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Asmo Sinervo, avustava pappi Hans-Christian Daniel, kanttori Heli Hagmark, mukana Esmila. Tilaisuus alkaa lipunnostolla klo 9.45.

Miesten sauna- ja raamattupiiri Hvittorpin leirikeskuksessa to 24.11. Kimppakyydit Espoonlahden kirkolta klo 18. Sauna- ja iltapalamaksu 7 €. Tied. Urpo Malin 050 570 6028 tai Mikko Tervonen 040 588 5411.

Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000. Toimitus- ja tilavaraukset ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

ESPO ESPOONLAHTI POON ONLA ONLAHT LAHT HTII

Täytettä pukin konttiin

TorstaiTorin lauantaitempaus 3.12. klo 10–14 os. Kastevuorenkuja 4 C

Mendelssohnin Paulus-oratorio

iltapalaa. Tied. Jussi Sehm 050 309 0577.

Laulux-kirkkomusiikkiviikon päätöskonsertti Espoonlahden kirkossa su 27.11. klo 18. Seurakuntien suurkuoro ja Kamariorkesteri Soli Deo Gloria, musiikinjohto Juhani Lamminmäki, solisteina Elja Puukko, basso; Elina Rantamäki, sopraano, Vuokko Saariaho, altto ja Heikki Rainio, tenori. Liput 10 € ennakkoon Espoon seurakuntien kirkkoherranvirastoista tai ennen konserttia ovelta.

Naisten saunaretki

Omaksi itseksi Kristuksessa Kasvuillassa ma 28.11. klo 18– 20.30 Soukan kappelissa vieraana Nina Åström. Mukana myös Salme Blomster ja Setri -tiimi. Esirukouspalvelu. Järj. Trigonos ry ja Espoonlahden seurakunta. Seuraava kasvuilta on 30.1.2012.

ESPOONLAHTI

Aataminaikaisia juttuja tähän päivään Veripalttua vai palttua verelle?

Yksinäisten jouluaatto 24.12. Perinteinen Espoon seurakuntien järjestämä jouluaatto yksinäisille Hilan leirikeskuksessa. Ohjelmassa musiikkia, joulurauhan julistus, joululounas ja hartaus. Hinta 10 €, kerätään retken aikana. Ilmoittautuminen 9.12. mennessä Arja Muhin p. 8050 4433.

Espoon Gideonit Kaikille avoin rukoushetki Iivisniemen seurakuntakodissa, Iivisniemenkatu 3, to 24.11. klo 18. Voit tuoda oman rukousaiheen. Klo 18.30 jäsenten kuukausikokous. Kirkkoherra Jouni Turtiainen alustaa aiheesta "Raamatun vaikeat paikat". Tule tutustumaan Gideonien toimintaan!

Lähetys Diakonia-lähetyspiiri ti 29.11. klo 13 Espoonlahden kirkon pikkusalissa. Soukan lähetyspiiri ke 30.11. klo 12 Soukan kappelilla. Raamattu-lähetyspiiri ke 30.11. klo 12.30 Iivisniemen seurakuntakodissa.

Hvittorpin leirikeskukseen to 1.12. ”Millainen on jouluni? Suuntaamme ajatuksemme suureen juhlaan.”. Lähtö Soukan kappelilta klo 17.45 Espoonlahden kirkon ja Ala-Kivenlahden kautta, paluu n. klo 21. Perillä sauna (oma laudeliina mukaan), iltapala ja keskustelutuokio. Osallistumismaksu 7 €. Ilmoittautuessasi ma 28.11. mennessä p. 8050 6665 tai 050 583 6883, kerro miltä pysäkiltä tulet bussiin ja mahdollinen ruokavaliosi.

Raamattua luihin ja ytimiin Aatamin aikaisia juttuja tähän päivään tuo kirkkoherra Jouni Turtiainen Espoonlahden kirkolla. To 1.12. klo 18 aiheena Veripalttua vai palttua verelle? (3 Moos). Keskustelua jatketaan iltateen äärellä.

Rukousyö

Raamattua luihin ja ytimiin

to 1.12. klo 18 Espoonlahden kirkossa

❘

esse

Yhteiset tapahtumat

ToTo

❘

Lisää alla.

14 esse

Lue lisää yllä.

Äiti Teresa -piirissä autetaan Intian köyhiä valmistamalla villalangoista tilkkupeittoja ja lakanoista sidetarpeita ti 29.11. klo 18 Espoonlahden kirkolla. Puhtaita lakanoita ja lankoja otetaan vastaan. Tied. Teija Moilanen 040 728 7478.

Kaskimiehet Tervetuloa Kaskimiesten iltaan ke 30.11. klo 19 Kaskikappeliin, Kaskipiha 3. Logistiikkakonsultti ja lähetystyöntekijä Erkki Pennanen puhuu aiheesta ”Totuus vapauttaa meidät – vai vaietaanko epäkohdista kristillisissä organisaatioissa?”. Pennaselle on kertynyt 20 vuoden ajalta erittäin laaja-alaista kokemus seurakunta-, lähetys- ja avustustyön todellisuudesta. Tarjolla pientä

Rukousta läpi yön Espoonlahden kirkossa pe 2.12. klo 21 – la 3.12. klo 02. Tasatunnein rukoushetki. Mahdollisuus esirukoukseen rukouspalvelijan kanssa. Tarjolla iltateetä. Tule hiljentymään yksin tai yhdessä! Kirkon ovi on auki Sinua varten.

Joulu tulee… Suuret joulumyyjäiset tarjoavat joulun tuoksua ja tunnelmaa ensimmäisen adventin kynnyksellä la 26.11. klo 11–14 Espoonlahden kirkolla. Puurokattila ja kahvipannu kuumana, paljon käsitöitä, leivonnaisia, arpoja, järjestöjen tuotteita ym. Tuotto lähetystyölle ja kansainväliselle diakonialle. Latokasken Marttojen perinteiset joulumyyjäiset Kaskikappelilla la 26.11. klo 10–13, os. Kaskipiha 3. Leivonnaisia, kransseja, käsitöitä, arpoja, kahvia ja joulutorttuja. Tule askartelemaan yhdessä lastesi kanssa joulukoristeita ja -kortteja la 3.12. klo 10–15 Espoonlahden kirkolle. Ohjaajina Monica Purtilo ja Kati Vilkman. Kahvi- ja mehutarjoilu. Osallistumismaksu aikuiset 4 €, yli 3-v. 2 €. Espoon työväenopiston lauluoppilaiden konsertti su 4.12. klo 18.30 Soukan kappelissa. Taas kaikki kauniit muistot – ikäihmisten runoja musiikkihetki ke 7.12. klo 12 Espoonlahden kirkossa. Lausunta Hilkka

Niiranen, musiikki Timo Lonka, torttukahvit. Kipparinkadun kvartetti joulutunnelmissa pe 9.12. klo 19 Espoonlahden kirkossa. Konsertin jälkeen glögi- ja piparitarjoilu Yhteisvastuun hyväksi. Kauneimmat joululaulut alkavat 3. adventtina, seuraa ilmoittelua. Kaiken kansan joulupuuro ti 13.12 klo 11–15 Soukan kappelissa ja to 15.12. klo 12–16 Espoonlahden kirkossa. Mainingin musiikkiluokkien joulukonsertti ma 12.12. klo 18 Espoonlahden kirkossa. Espoonlahden koulun ja lukion kuoron konsertti 20.12. klo 18 Espoonlahden kirkossa. Kamarikuoro Navichoruksen perinteinen Tuomaanpäivän konsertti 21.12. klo 21 Espoonlahden kirkossa. Yksinäisten joulu Hilan leirikeskuksessa la 24.12. Ilm. ja tied. 9.12. mennessä Arja Muhin, p. 8050 4433. Lisätiedot yhteisetpalstalta. Petri Laaksosen konsertti pe 6.1. klo 19 Espoonlahden kirkossa.

Tee hyvää hankkimalla löytöjä pukinkonttiin TorstaiTorin lauantaitempauksessa tarjolla mm. luistimia, pelejä, leluja, kodin pientavaraa, kenkiä, vaatteita, vauvanhoitotarvikkeita, pyyheliinoja, cd-levyjä, kirjoja, käsityölehtiä, Aku Ankkoja, joulukoristeita ja kahvia pullan kera. Kirpparimme aina edullisista hinnoista voi tinkiä kumpaankin suuntaan. Suunnista 3.12. klo 10–14 osoitteeseen Kastevuorenkuja 4 C ja tue samalla Petroskoin vammaislasten ja -nuorten perheitä, joille tuotto lyhentämättömänä. Tori on avoinna myös torstaisin 8.12. asti klo 14–17.

Itsenäisyyspäivän juhla Itsenäisyyspäivän juhla ti 6.12. klo 15 Soukan kappelissa. Juhlassa esiintyvät mm. Espoon puhallinorkesteri, Soukan koulun 5 C luokka, Auri Mänttäri säestäjänään Heli Hagmark, seniorikuoro Ruusut ja Ritarit ja kanteleyhtye Käenpiiat. Lisäksi Mauno Laitinen ja Marjatta Welling-Salonen lukevat Jatkosodan aikaisia kirjeitä. Juhlapuheen pitää kotiseutuneuvos Benita Åkerlund. Lippuvartiossa partiolippukunta Mesikämmenet. Kahvitarjoilu. Juhlan järjestävät Soukka-seura ja Espoonlahden seurakunta.

Sururyhmä Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa Soukan kappelilla, Soukankuja 3, ke 15.2. klo 18– 19.30. Tapaamisia on seitsemän kertaa, joka toinen viikko. Ryhmää ohjaavat pastori Auli Tamminen 050 374 4826 ja diakonissa Pirjo Hagmark 040 547 1848. Ilmoittautuminen ja tiedustelut ohjaajille.

Yksinäisten jouluaatto 24.12. Perinteinen Espoon seurakuntien järjestämä jouluaatto yksinäisille vietetään Hilan leirikeskuksessa. Ohjelmassa on musiikkia, joulurauhan julistus, joululounas ja hartaus. Ota mukaan iloista joulumieltä. Mukana ovat pastori Seppo Holm, diakonissa Kaija Aspholm ja diakoni Timo Lounio Tapiolan seurakunnasta. Bussiaikataulu: Espoon keskus, Vieraskuja 1 klo 9.00; Hotelli Glo, Leppävaarankatu 1 klo 9.15; Tapiolan uimahalli klo 9.30; Olarin kirkko, Olarinluoma 4 klo 9.40; Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 klo 9.50. Paluumatkalle lähdemme klo 16. Aattoretken hinta 10 € kerätään retken aikana. Ilmoittautumiset viimeistään 9.12. p. 8050 4433 tai arja.muhin@evl.. Huom! Ei saunomismahdollisuutta.

Nuoret aikuiset Leppävaara

www.cafekismus./leppavaaran-nakut nakut.leppavaara@gmail. com Facebook: Leppävaaran seurakunnan nakut Ilta Parkilla su 27.11. klo 18 Nooan Parkissa (Lintuvaarantie 21). Aiheena "Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidän pahasta". Keskustelua vetää Henna Ruusu.

Otaniemi

Jämeräntaival 8 Jazzmessu 27.11. klo 11. Musiikki Teekkareiden jazzyhdistys Polirytmi ja oppilaitoskanttori Katja Kangas. Liturgia ja saarna, Jaani Vilkkilä. Kirkkokahvit. Ristin kilta ry:n teeilta ke 30.11. klo 18.30. Lähetysilta.

TAPIOLA

HOOSIANNA

Nuoret www.sodesode., Sode – Soukan ostarilla Kynttiläkirkko keskiviikkoisin klo 18.30.

su 27.11. klo 16 Tapiolan kirkko

16 esse

❘

24.11.2011

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoon tuomiokirkko Kirkkopuisto 5 Messu 1. adventtisunnuntaina 27.11. klo 10. ”Hoosianna!” Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustava pastori Tuija Filppula, urkuri Anna-Liisa Haunio. Espoon Mieslaulajat, joht. Tapani Härmä sekä Joonatan Rautio, saksofoni; Markku Perttilä, kitara; Teemu Keränen, basso. Messun jälkeen glögitarjoilu kellotapulissa. Taize-messu su 4.12. klo 18. Antti Kujanpää, Tuija Filppula. Iltatee messun jälkeen Pitäjäntuvalla.

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2 Perhekerho torstaisin klo 10. Eläkeläiskerho to 1.12. klo 13. Pyhäkoulu su 27.11. klo 12.

Espoon keskuksen palvelutalo Ehtoollishartaus to 24.11. klo 14, pastori Raigo Liiman ja kanttori Lea Waaraniemi.

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Messu 1. adventtisunnuntaina 27.11. klo 15. ”Kuninkaasi tulee!” Liturgia ja saarna Tuija Filppula, kanttori Eeva Jurmu. Viivi Hakkarainen, viulu; Mika Lilius, piano. Lauletaan Hoosianna-virsi. Adventtitapahtuma su 27.11. klo 16–18. Myyjäisissä leivonnaisia, käsitöitä, buffetissa mm. joulupuuroa. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12. Äidit kappelilla ma 28.11. klo 18. Äideille vertaistukiryhmä. Aiheina: kasvatus, oma jaksaminen ja parisuhteen hoitaminen. Kahvitarjoilu. Ohjaaja Tuula Jäppinen. Raamattu-rukouspiiri ti 29.11. klo 18.30, Kaisa Ryynänen. Rukouspiiri ke 30.11. klo 18, Terttu Widing. Mammaraamis torstaisin klo 9.30, Jutta-Mari Utriainen. Viherin veikkojen venytys- ja tasapainojumppa torstaisin klo 11, Marianne Hoffman. Kappelilounas torstaisin klo 12. Alkuhartaus, aterian hinta 4 €. Pappi paikalla to klo 12–13. Eläkeläiskerho to 24.11. klo 13. "Hautausmaa – sukupolvien historian kertomaa", Jorma Vehmaskoski. Perhekerho ma 28.11. ja pe 25.11. klo 10–11.30. Vauvaperhekerho ke 30.11. klo 10–11.30 Tallipojan kerhotilassa, Tallipojankuja. Auroran lapsikuoro torstaisin klo 15.30. Auroran lauluyhtyeen harjoitus to 24.11. klo 17.30–19. Cafe Aurora ja Sansa-soppi avoinna arkisin klo 10–14. Sansasopin tuotteita myynnissä Sanansaattajien lähetystyön hyväksi. Nuoret: Isoskoulutus ti ja ke klo 17.30–19. Lujiksen raamis pe klo 18–19. Lujakalliokahvila pe klo 19–23. Lujismessu pe 25.11. klo 20.30. Lue lisää toiminnastamme www. espoontuomiokirkkoseurakunta.  > Seurakunta-alueet > Aurora.

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

TUOMIOKIRKKO

Tule laulamaan HOOSIANNA-virttä . 1. adventtisunnuntaina 27.11

klo 10 Espoon tuomiokirkko klo 12 Kauklahden kappeli essu klo 12 Suvelan kappeli perhem hemessu klo 12 Viherlaakson kappeli per npalvelus klo 13.30 Rinnekappeli jumala klo 15 Auroran kappeli hemessu klo 17 Kalajärven kappeli per

Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Perhemessu 1. adventtisunnuntaina 27.11. klo 17. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, kanttori Marja-Liisa Talja. Mukana lastenohjaajat Minna Lindfors ja Kim Lähde. Messussa avustaa ryhmä Lahnuksen koulun oppilaita. Pyhäkoululaiset osallistuvat messuun. Ylistys-, raamattu- ja rukouspiiri pe 25.11. klo 19. Eläkeläiskerho to 1.12. klo 10.30. Perhekerho ma 28.11. ja ke 30.11. klo 10–11.30. Vauvaperhekerho pe 25.11. klo 9–11.30. Jumalan hoidossa –ilta pe 2.12. klo 19. "Kuninkaasi tulee", Jukka Niemelä, Seppo Särkiniemi. Kahvitarjoilu klo 18.30. Pyhäkoulu su 4.12. klo 12. Diakoniapalvelun ajanvaraus Päivi Pakkanen 040 531 1042.

Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Messu 1. adventtisunnuntaina 27.11. klo 12. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, kanttori MarjaLiisa Talja, diakoni Merja Lehtisalo. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetysmyyjäiset klo 13 alkaen. Puuhapajan lähetysmyyjäiset su 27.11. klo 13. Käsitöitä runsain määrin. Pyhäkoululaiset osallistuvat messuun su 27.11. klo 12. Musiikkiopisto Avonian oppilaiden konsertti to 24.11. klo 17.15. Vapaa pääsy. Pakistanilaisten jumalanpalvelus la 26.11. klo 16. Adventin ajan iltamusiikki ma 28.11. klo 18. Adventin ajan säveliä ja yhteislaulua. Soile Ervasti, viulu; Heikki Paukkeri, viulu; Kaisa Saari, alttoviulu; Sara Sipilä, huilu; Salla Saukkonen, piano ja urut; Timo Dahlbacka, laulu. Vapaa pääsy. Glögitarjoilu illan päätteeksi. Sielunhoitoryhmä ma 28.11. klo 18.30, Ari Kunnamo. Eläkeläisten keittoruokailu ti 29.11. klo 11–12.30, hinta 3 €. Raamattualustus ti 29.11. klo 18.30. Huom. päivä vaihtunut. Aiheena Isä meidän –rukouksen pyyntörukoukset, Marja-Liisa Nokelainen. Rukouspiiri ke 30.11. klo 18.30. Vauvaperhekerho ma 28.11. klo 13–15.

Perhekerho ti 29.11. klo 10– 11.30. Lapsikuoro Kielot torstaisin klo 15–16.

Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Pyhäkoulu su 27.11. klo 12. Eläkeläiskerho ma 28.11. klo 13, Ulla Auvinen. Avoin kahvila ti 29.11. klo 9–11. Kohtaamispaikka kahvikupposen kera. Syyskauden viimeinen kerta. Korot-ryhmä ti 29.11. klo 9.30– 11.15., kappelin vanha rakennus. Vieraana kappalainen Antti Pohjolan-Pirhonen. Jouluisia ajatuksia. Tarjolla joulupuuroa. Perhekerho perjantaisin klo 10– 11.30. Laulun ja Sanan ilta pe 2.12. klo 19. Teetarjoilu klo 18.30 alkaen.

Nestori Asemakuja 2 Kanerva kerho paluumuuttajille to 1.12. klo 13, Liilia Reelo ja Martti Rae. Nuoret: Lujis ja raamis perjantaisin klo 18–23. Isoskoulutus ti 29.11. klo 17.30–19.

Niipperi Yläjuoksun kerhotila Pyhäkoulu su klo 12.

Nupurin kappeli Brobackantie 1–3

Eläkeläiskerho to 24.11. klo 10.30, vieraana Anita Kyönsaari. Perhekerho ke 30.11. klo 10– 11.30. Keskiviikon kohtaamispaikka ke 30.11. klo 13, Anita Kyönsaari. Kuusikotilaiset vierailevat. Messu su 4.12. klo 12, minkä jälkeen myyjäiset.

Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus 1. adventtisunnuntaina 27.11. klo 13.30.

Suvelan kappeli Kirstinpiha 3 Perhemessu 1. adventtisunnuntaina 27.11. klo 12. ”Hoosianna” Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustava pastori Oiva Hujanen, kanttori Eeva Jurmu. Tuomarilan aseman ja Suvelan kappelin muskarilaisia esiintyy Taija Karppisen johdolla. Kirkkokahvit. Tuomarilan Marttojen myyjäiset ja arpajaiset su 27.11. klo 13–14.30. Mukana diakoni Maarit van Santen. Raamattupiiri to 24.11. klo 12 Asukas- ja nuorisotila Sentterissä, Kirstintie 11. Tule oppimaan Raamatusta yhdessä toisten kanssa. Käsitellään mielenkiintoisia aiheita keskeltä elämää. Ohjaaja Pentti Laukkanen. Jos omistat oman Raamatun, ota se mukaan. Khmerinkielinen pyhäkoulu ja tanssiryhmä la 26.11. klo 14. Urdunkielinen pyhäkoulu la 26.11. klo 14. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12.15–13.15, aterian hinta 2 €. Diakonia- ja lähetyspiiri ma 28.11. klo 18. Vierailijat Tuomo ja Eila Heikkilä kertovat vierailustaan Kansanlähetyksen Japanin lähetyskohteisiin. Israel-piiri ma 28.11. klo 18.30. Israelista, valitun kansan vaiheista, Vanhan testamentin lukemisesta sekä rukouksesta kiinnostuneille. Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 1.12. klo 15–16. Tied. diakoni Maarit van Santen, 050 438 0189. Eläkeläiskerho to 24.11. klo 13, diakoni Maarit van Santen. ”Suvelan suloiset” -vauvaperhekerho ti 29.11. klo 13.30–15. ”Aurinkoinen” monikulttuurinen perhekerho torstaisin klo 10– 11.30. Tea & Fellowship Sat Nov 26 at 3pm. A group for anyone who wants to speak English, make in-

TUOMIOKIRKKO

Myyjäisiä sunnuntaina 27.11. Adventtitapahtuma klo 16 Auroran kappeli

Lähetysmyyjäiset

klo 13 Kauklahden kappeli

Myyjäiset ja arpajaiset klo 13 Suvelan kappeli

Lähetyspiirin myyjäispöytä klo 13 Viherlaakson kappeli

ternational friends and learn more about the Christian faith. For more information contact Pastor Mari Mathlin, mari.mathlin@evl., t. 050 438 0182. Mielekkäitä vapaaehtoistehtäviä Suvelan kappelin toiminnoissa tarjolla: Kirkkoväärtinä, lukijana messuissa, kerhomummina tai –pappana, keittiöavustajana, lähimmäispalvelussa jne. Tiedustelut pastori Oiva Hujanen 040 526 9096.

Tuomarilan asema Tuomarilantie 4 Venäjänkielinen Shakkikerho torstaisin klo 16. Pyhäkoululaiset perheineen tervetuloa perhemessuun 1. adventtisunnuntaina 27.11. klo 12 Suvelan kappeliin. Raamattupiiri to 24.11. klo 18. Tutustutaan yhdessä Raamatun ihmeelliseen maailmaan. Lisätiedot Anu Ristimäki 040 542 5182. Teräskukat ti 29.11. klo 13. Kaikille avoin virikkeellinen eläkeläiskerho. Tiedustelut diakoni Maarit van Santen 050 438 0189. Perhekerho ”Pörriäinen” pe 25.11. klo 10–11.30. Pe 2.12. retki Glimsin talomuseoon, kokoontuminen museon edessä klo 10, matkat omin kyydein.

Viherlaakson kappeli Viherkalliontie 2 Perhemessu 1. adventtisunnuntaina 27.11. klo 12. ”Kohti joulua” Tule laulamaan Hoosiannaa. Pastori Mari Mathlin, kanttori Sanna Mansikkaniemi. Mukana lastenohjaajat Terhi Jokiaho ja Katri Kunnamo. Viherlaakson näytelmäkerho esiintyy. Messun jälkeen lähetyspiirin myyjäispöytä, askartelua ja lounas, aikuiset 4 €, lapset 2€, perhe 10€. Kappelilounas ti 29.11. klo 12; alkuhartaus. Kaikille avoin, aterian hinta 4 €. Rukouspiiri ke 30.11. klo 18.30. Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30.

Vain naisille..! Odotettu naisten viikonloppuleiri Velskolan kartanossa 9.–11.12. Repäise irti arjen rutiineista ja ota omaa aikaa itsellesi. Vietämme aikaa leppoisasti yhdessä askarrellen, ulkoillen, keskustellen ja hiljentyen. Mukana diakoniatyöntekijät Tiina Hietaniemi ja Virpi Sutelainen. Lähtö pe klo 18 ja paluu su noin klo 13.30. Hinta 40 € sisältää matkat ja täysihoidon. Ilmoittautumiset pe 25.11. mennessä p. 8050 3503 tai sähköisesti osoitteessa www.espoosseurakunnat.>Tuomiokirkko>Ajankoh taista>Ilmoittaudu. Osallistujille lähetetään myöhemmin leirikirje.

Hiihtovälineet kiertoon Onko perheessänne ylimääräisiä suksia, monoja tai sauvoja? Hiihtovälineitä voi lahjoittaa Velskolan toimintakeskukseen lasten ja aikuisten käyttöön. Vanhat hiihtovälineet voit tuoda vahtimestarille Viherlaakson kappeliin ke ja to klo 8–18, Auroran kappeliin arkisin 8–18 tai Nupurin kappeliin ke ja to 17–19.30.

esse

24.11.2011

❘

Leppävaaran seurakunta

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590. Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

Kauniaisten seurakunta Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14, to klo 9–16 (sulj. klo 11.30–12) p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

Yksinäisten jouluaatto 24.12. Perinteinen Espoon seurakuntien yhteinen jouluaatto yksinäisille Hilan leirikeskukselle. Tarkemmat tiedot Yhteiset tapahtumat –palstalla.

Apua tarjolla! Harmaat pantterit, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan vireät seniorit, auttavat tavaroiden kuljetuksessa, lastenhoidossa, pienimuotoisissa kodinhuoltotöissä sekä digiboxin, television ja tietokoneen asennuksissa. Ota meihin yhteyttä s-postitse hpantterit@gmail.com tai jätä viesti vastaajaan 050 434 1069. Apu on keikkaluontoista ja maksutonta Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueella.

Unelmakammari Kirpputori ja kahvila – kaiken kansan kohtaamispaikka, Kaivomestarinkatu 8. Avoinna ma 10–12 ja to 10–18. Hyväkuntoisia, puhtaita ja ehjiä vaatteita, leluja sekä kodin pientavaraa otetaan vastaan. Tervetuloa kahville ja edullisille ostoksille. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Peittopajassa ma klo 12–14 kudotaan Äiti Teresa -peittoja Intiaan vietäväksi. Peittopajassa otetaan vastaan lankoja. Tied. diakonissa Pauliina Alanko 040 513 0862.

Perhetyön puhelinpäivystys ti klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä, p. 8050 3583 ja 8050 3584.

Diakonian ajanvaraus Espoon keskus 040 513 0862 ja 040 736 9315 Suvela 040 531 1037 ja 050 438 0189 Kalajärven alue 040 531 1042 Auroran alue 040 763 6599 Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 Viherlaakso 040 572 5344.

Ajankohtaisimmat tapahtumatiedot www.espoontuomiokirkkoseurakunta > Kalenteri tai Ajankohtaista –sivu.

Facebook Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivusto. Käy katsomassa.

LEPPÄVAARA

Toimipisteet Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi, kirkkoherranvirasto Alberganesplanadi 1.

Messut ja hartaudet Hiljainen aamurukous pe 25.11. klo 7.45–8.45 KilonRistissä. 1. adventin juhlamessu su 27.11. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgia ja saarna Kalervo Salo, avustava pappi Tiina Palmu ja kanttori Kullervo Latvanen. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro esittää juhlamessussa Tomas Luis de Victorian O Magnum Mysterium-messun. Urut, Pauliina Hyry. Messun jälkeen adventtimyyjäiset. 1. adventin messu su 27.11. klo 12 Perkkaan kappelissa. Pappi Aija Pöyri ja kanttori Salla Syrjälä. Lasten kanssa Hoosianna su 27.11. klo 16 Leppävaaran kirkossa. Tervetuloa aloittamaan koko perheellä joulun odotus. Mukana muun muassa muskarilaisia, pappi Kirsti Koskela ja muskariopettaja Essi Nyyssönen. Pyhäkoulu su 27.11. klo 12 Kilonristissä. Pyhäkouluun ovat tervetulleita kaikki 4-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset. Arkin aamumessu ke 30.11. klo 8–8.30 Lasten kappeli Arkissa. Pappi Kirsti Koskela.

Adventin Arkin paja la 26.11. klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa. Aloitamme valmistautumisen jouluun. Luvassa koru- ja koristeaskartelua. "Joulukalenterin luukku aukeaa" -hartaushetki klo 11.30. Kahvi- ja mehutarjoilu.

Petri Laaksosen adventtikonsertti suosittu joulukonsertti la 26.11. klo 19 Leppävaaran kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 €.

Lähetyksen perinteiset adventtimyyjäiset su 27.11. klo 11.30–13.30 Leppävaaran kirkon takkahuoneessa. Tarjolla maukasta ohrapuuroa ja rusinakeittoa, kahvia ja voileipiä, tuoreita kotileivonnaisia muun muassa karjalanpiirakoita sekä joulukortteja, -kalentereita ja -lehtiä. Tee joululahjalöydöt

Yksinäisten jouluaatto 24.12.

Sanasta kuviksi:

Jeesuksen elämä kirkkovuodessa Taidemaalari Annukka Laine johdattaa maalausten avulla Neitsyt Marian odotukseen ja Jeesuksen syntymään 1.12. klo 18 Leppävaaran kirkko

ajoissa! Luvassa myös arpajaiset. Tuotto Leppävaaran seurakunnan lähetystyön hyväksi.

Naisten ilta ti 29.11. klo 18 Uutussa. Diakoni Harriet Lohikari.

Venäjänkielinen naistenilta kaiken ikäisille ti 29.11. klo 18 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Teemana ”Joulun odotukseen valmistautuminen”. Встреча для женщин для всех возрастов по-русски. Во вторник, 29 ноября в 18.00 в помещении церкви Leppävaara (зал Olotila). Тема «В преддверии Рождества».

Musiikkia kynttilän valossa ti 29.11. klo 19 Leppävaaran kirkossa konsertoivat Mia Huhta, sopraano, Teppo Ali-Mattila, viulu ja Markku Mäkinen, urut.

Sanasta kuviksi – Jeesuksen elämä kirkkovuodessa Leppävaaran kirkon alttaritaulun tehnyt taidemaalari Annukka Laine avaa to 1.12. klo 18 taideteostensa taustoja Leppävaaran kirkossa. Ensimmäisessä tilaisuudessa paneudutaan Neitsyt Marian kriisiraskauteen ja syntymän ihmeeseen.

Taaperokirkko Saa kontata, saa taapertaa pe 2.12. klo 10 Lasten kappeli Arkissa. Taaperokirkko ei ole liian pienille eikä liian isoille – vaan kaikenkokoisille ja lapsenkaltaisille. Kirkkokahvit ja -mehut

Kahden nuoren pianomatinea Sisarukset Niina Ranta ja Martti Ranta pitävät Leppävaaran kirkolla pianokonsertin pe 2.12. klo 19.

Hiljaisuuden päivä – Partiohenkinen Joulun lapsen kohtaakauneimmat joululaulut minen & puurojuhla Anna itsellesi aikaa levätä, tule ja ke 30.11. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Riisipuuroa, glögiä, pipareita, kauneimpia joululauluja ja hartautta. Tervetuloa partiohenkiseen puurojuhlaan. Tilaisuudessa allekirjoitetaan seurakunnan ja partiolippukuntien yhteistyösopimus. Mukana kirkkoherra Kalervo Salo, pappi Kari Springfelt sekä partion lippukunnat: Leppävaaran korvenkävijät, Karakarhut, Kilon kipinät ja Vaaran Vaeltajat.

LEPPÄVAARA

Naisten ilta ti 29.11. klo 18 Uutussa

Perinteinen Espoon seurakuntien järjestämä jouluaatto yksinäisille vietetään Hilan leirikeskuksessa. Ohjelmassa on musiikkia, joulurauhan julistus, joululounas ja hartaus. Ota mukaan iloista joulumieltä! Mukana ovat pastori Seppo Holm, diakonissa Kaija Aspholm ja diakoni Timo Lounio Tapiolan seurakunnasta. Bussiaikataulu: Espoon keskus, Vieraskuja 1 klo 9.00; Hotelli Glo, Leppävaarankatu 1 klo 9.15; Tapiolan uimahalli klo 9.30; Olarin kirkko, Olarinluoma 4 klo 9.40; Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 klo 9.50. Paluumatkalle lähdemme klo 16. Aattoretken hinta 10 € kerätään retken aikana. Ilmoittautumiset viimeistään 9.12. p. 8050 4433 tai arja.muhin@evl.. Huom! Ei saunomismahdollisuutta.

Diakonia Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

LEPPÄVAARA

Lähetyksen

adventtimyyjäiset set su 27.11. klo 11.30 Leppävaaran kirkossa

avaudu hiljaisuudessa vastaanottamaan joulun lapsi: hiljaista rukousta, raamattumietiskelyä Lectio Divinan hengessä, joululaulua la 10.12. klo 10–14 Karakappelissa. Eero Voutilainen ja Merja Alanne

Etsitään vauvaa kasteelle Haluaisitko sinä tuoda vauvasi valmiiseen kastepöytään? Leppävaaran seurakunta etsii su 8.1.2012 klo 10 Leppävaaran kirkossa järjestettävään kastemessuun pienokaista kastettavaksi. Vanhan kristillisen perinteen mukaisesti haluamme viettää lapsen kastejuhlaa seurakunnan yhteisessä messussa ja näin toivottaa uuden jäsenen tervetulleeksi Jumalan perheväkeen. Unohda ristiäisstressi, seurakunta kattaa messun jälkeen suvullenne ja koko seurakunnalle juhlapöydän kastekahveineen. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä ja kysy lisää Aija Pöyriltä, aija.poyri@evl.  tai toimitusvarauksesta ma–pe klo 10–14, p. 8050 5575.

English

Messu Su 27.11. klo 10 kirkossa, saarna Mimosa Leinonen, liturgia Hanna Vanonen ja kanttorina Teija Palolahti. Kirkkokuoro avustaa. Kirkkokahvit.

Perhekerho

Tea & Fellowship Sat Nov 26 at 3pm at Suvela Chapel (Kirstinpiha 3). A group for anyone who wants to speak English, make international friends and learn more about the Christian faith. For more information contact Pastor Mari Mathlin, mari.mathlin@evl., 050 438 0182.

Ekumeeninen rukouspiiri Ke 30.11. klo 18 alatakkahuoneessa.

To 24.11. klo 10 Sebastoksessa. Kun kitara soi, laulattamassa nuorisotyönohjaaja Tiro Rohkimainen.

Martat ja Mariat

Lasten kauneimmat joululaulut

Pekka Laukkarinen duo

Su 27.11. klo 15 kirkossa. Lapsikuoro, mammakööri ja bändi mukana. Glögi- ja piparitarjoilu yläsalissa.

Vartin hartaus ja maanantaikahvila Ma 28.11. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksessa. Kauden päätös.

Punainen lanka Ma 28.11. klo 9.30–11 mielen-

To 1.12. klo 12 kansainvälisen työn ryhmä alatakkahuoneessa.

To 1.12. klo 10 Lempparijoululastenkonsertti kirkossa, jonka jälkeen perhekerhon ja muskarin puurojuhla yläsalissa. Kaikille avoin iltakonsertti klo 18.30 kirkossa.

Perheretki La 17.12. Vivamon joulukylään. Ihmeellinen ilo -vaellusnäytelmä, joulupuuro ja pullakahvit. Lähtö klo 11.45 ja paluu n. klo 17. Aik. 10 €, 3–12 v. 5 € tai 30 € koko perhe (sis, kuljetuksen näytelmän, puuron ja pullakahvit). Ilm. 2.12. menn. virastoon.

24.11.2011 24.11.2011

Grankulla svenska

Esbo svenska

Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, to kl 9–16, stängt 11.30–12, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Adventsbasar för diakoni och mission

Högmässor

Lö 26.11 kl 11–13. Fina handarbeten, julpynt, handstöpta ljus, bakverk – salt och sött, lotterier mm. I caféet serveras julgröt och kaffe. Arr. Grankulla Svenska Kyrkoförening och Grankulla svenska församling

Familjegudstjänst Perkkaa Open House fri 25th Nov. at 1–5 pm at Perkkaa Chapel. Feel free to have a cup of tea or coffee and read a newspaper at Perkkaa. Also there are parish workers and volunteers to discuss with.

terveyskuntoutujien ryhmä Sebastoksessa. Kynttilän valoa ja joulukortteja.

Sö 27.11 kl 12. Ulrik Sandell, Heli Peitsalo, Barbro Smeds, Yvonne Fransman, Catherine Granlund. Damkören och barnkören. Albinus Borg, trumpet. Aulaglögg och pepparkaka.

Taizéandakt i adventstid On 30.11 kl 19. Arla Nykvist, Carola Tonberg-Skogström, Heli Peitsalo. Vi övar sångerna i Taizékören kl 18.

sö 27.11. 1. sö. i advent: Esbo domkyrk , kl. 12.15. EsVoces medv. Julgröt och kyrkkaffe i församlingsgården. Symamsellernas försäljning. Olars kyrka, kl. 10.30 mässa med små och stora. Kyrkan tas i bruk på nytt efter renoveringen. Julgröt. Karabacka kapell kl. 10. Kyrkkaffe. Mataskärs kapell kl. 16 gudstjänst med små och stora. Barnkörerna Tonsökarna & Stämsökarna medv. Julgröt.

Tro på ljuset – konsert med församlingens alla barn- och vuxenkörer Esbo domkyrka fre 25.11 kl. 19. Hellberg, Mozart m.m. Mer info www.espoonkirkkomusiikkiviikko..

Adventsfest med julgröt Södrik kapell, Kirstigården 3, lö 26.11 kl. 10–11.30. von Martens, Karhuluoma. Symamsellernas försäljning.

18 esse 16 esse

â?&#x2DC; â?&#x2DC;

24.11.2011

Adventtikalenterin tarina

Poika, joka piti piparkakuista

joululaulut

Kolehti Suomen LĂ¤hetysseuran hyvĂ¤ksi

esse

18.8.2011

Kauneimmat

Adventtikalenteri on rytmittĂ¤nyt joulun odotusta satakunta vuotta. Suomeen kalenterin juurrutti partioliike. Ikimuistoisin ja persoonallisin joulukalenteri syntyy itse tekemĂ¤llĂ¤. Teksti Katriina Kodisoja Kuva Jukka GranstrĂśm

Su 27.11. klo 15 Kauniaisten kirkko. Lapsikuoro, MammakĂśĂśri ja bĂ¤ndi. GlĂśgi- ja pipartarjoilu. Ke 30.11. klo 18 LeppĂ¤vaaran kirkko, VerĂ¤jĂ¤kallionkatu 2. Partiohenkinen puurojuhla.

ď&#x192;&#x160; Palveluja tarjotaan

â?&#x2DC;

ď&#x192;&#x160; Ostetaan huoneistoja

Â Â Â? Â?

TILAA JOULUSIIVOUS AJOISSA ! â&#x20AC;˘ kaikki kodin siivoukset â&#x20AC;˘ ikkunanpesut â&#x20AC;˘ viikkosiivoukset â&#x20AC;˘ muuttosiivoukset â&#x20AC;˘ remonttisiivoukset kodinhoidon verovĂ¤h. 60%

Tip Top Siivous www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 0500 467808

Tarvitsetko kotisiivousta, muuttosiivousta, ikkunanpesua? Soita RaijaÂ´n Siivouspalvelut

p. 045 347 4026 UUSI ILME KEITTIĂ&#x2013;Ă&#x2013;N

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - vĂ¤rejĂ¤ Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. KotitalousvĂ¤hennys tehdystĂ¤ tyĂśstĂ¤. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Joulu on jo ovella! VielĂ¤ ehdit saada kotiisi uutta ilmettĂ¤ joulun iloksi. PyydĂ¤ ilmainen arviointi pintaremontista. Lupaamme sinulle, ettĂ¤ tulemme silloin kun on sovittu, teemme sen mitĂ¤ sovitaan ja laskutamme sen mitĂ¤ sovitaan. Soita Petrille 050 566 0569! www.hilpi.fi

www.studionovora.fi Huonekalujen entisĂśinti & verhoilu. Luotettavasti, laadukkaasti. Gsm. 044 538 7967.

Maalaus-, tapetointi- ja laatoitustyĂśt. Ilmainen arvio. Puh. 050 401 0477.

Muutot â&#x20AC;˘ Muuttolaatikot â&#x20AC;˘ Kuljetukset â&#x20AC;˘ Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestĂ¤ ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

www.kotimaa-yhtiot.fi/ mediaopas

ď&#x192;&#x160; Vuokrata halutaan

PyydĂ¤ meiltĂ¤ paras tarjous. Soita puh. 045 1111 201 (myĂśs iltaisin). HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT

ď&#x192;&#x160; Ostetaan

ď&#x192;&#x160; MyydĂ¤Ă¤n

KĂ¤teisellĂ¤ KuolinpesĂ¤t, muuttojĂ¤Ă¤mistĂśt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, tyĂśkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 040 764 1348

Omron verenpainemittarit ja muut hyvinvointituotteet edullisesti suoraan kotiin toimitettuina! Treknet Finland Oy Tilauspuhelin: 020 7191 820 (ma-pe klo 12-15) Verkkokauppa: www.treknet.fi

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjĂ¤ ym. SekĂ¤ jĂ¤Ă¤mistĂśjen tyhjennykset, myĂśs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

ď&#x192;&#x160; Lakiasioita

POSTIMERKKEJĂ&#x201E;, kortteja, rahoja, etikettejĂ¤, kunniamerkkejĂ¤ ym. Arviointipalvelu. P. 792 851. KĂ¤pylĂ¤n Merkki Oy, Pohjolank. 1.

UUSHERĂ&#x201E;YS

Fredrikinkatu 61 B Kalajoen Kristillisen Opiston seurat 27.11. klo 14 Niko Rantanen, Martti Vainionkulma ja Markku Sivonen

ASUNTO RAHAKSI!

Etsimme metron tai lĂ¤hijuna-aseman lĂ¤heltĂ¤ vanhaa (purkukuntoista/arvotonta) taloa omalla tontilla, jossa voisi kuitenkin pienellĂ¤ korjauksella asua. Puh. 040 521 6849.

Lestadiolainen

ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 â&#x201A;Ź min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.ď&#x192;&#x17E; www.kotimaa24.fi

La 26.11. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, EmĂ¤nnĂ¤npolku 1, Hki. Ti 29.11. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki.

VĂ¤litĂ¤mme. Haluatko tavoittaa puoli miljoonaa lukijaa pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla? Ota yhteyttĂ¤ ilmoitusmyyntiin ja pyydĂ¤ tarjous! 020 754 2000/vaihde

Kaikkea maan ja taivaan vĂ¤liltĂ¤.

aksassa 1880-luvulla muuan nokkela Ă¤iti keksi tavan rauhoittaa pikkupoikansa kuumeista joulunodotusta. HĂ¤n piirsi paperille 24 numeroitua piparia, ja kuvasta he seurasivat pĂ¤ivittĂ¤in joulun lĂ¤hestymistĂ¤. Jokaisena joulukuun pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ poika sai syĂśdĂ¤ oikean piparkakun. Pipareista pitĂ¤vĂ¤ poika, Gerhard Lang, oli 1900-luvun alussa painotalon osakas ja ideoi maailman ensimmĂ¤isen painetun adventtikalenterin. Kalenteri koostui kahdesta paperiarkista, joista toisessa oli 24 painettua jouluaihetta, yksi kullekin pĂ¤ivĂ¤lle ensimmĂ¤isestĂ¤ adventista jouluaattoon. Kuvat leikattiin vuorollaan irti ja liimattiin merkityille paikoille toiseen arkkiin. Kalenterista tuli menestys, ja Lang kehitteli ideaansa edelleen. HĂ¤n loi 1920-luvulla nykymuotoisen joulukalenterin, jossa avattavien luukkujen takaa paljastui kuva. Suomessa ensimmĂ¤iset joulukalenterit tehtiin itse, mutta 1920-luvulla kauppoihin alkoi ilmestyĂ¤ myĂśs ulkomailta tuotuja valmiskalentereita. NĂ¤mĂ¤ olivat kauniita, koristeellisia piirustuksia, joista huokui harras tunnelma. Numeroluukun takaa paljastui yleensĂ¤ pieni jouluinen kuva. Entisaikaan koko kylĂ¤ saattoi ihailla saman kalenterin Ă¤Ă¤rellĂ¤ Raamatun joulukertomuksiin liittyviĂ¤ kuvia.

Salli Parikka.

Partiolaisten piparkakkutalo Suomessa joulukalenterituotanto kĂ¤ynnistyi partioliikkeen ansiosta 1940-luvulla. Teresita Fazer, partiotyttĂśjen johtaja, oli nĂ¤hnyt Ruotsissa adventtikalenterin ja ehdotti, ettĂ¤ Suomalainen PartiotyttĂśliitto teettĂ¤isi oman kalenterin tukemaan toimintaansa. Fazer pyysi ystĂ¤-

vĂ¤Ă¤nsĂ¤ Ulla von WendtiĂ¤ suunnittelemaan ensimmĂ¤isen partiokalenterin vuonna 1947. Kalenteri esitti ruskeaa piparkakkutaloa, jossa oli avattavat luukut.

Kalenterin ideaa ei aluksi tĂ¤ysin ymmĂ¤rretty, mutta parin vuoden jĂ¤lkeen siitĂ¤ tuli jo suosittu. TĂ¤stĂ¤ lĂ¤htien partiolaiset ovat painattaneet joka vuosi uuden adventtikalenterin. Alkuvuosina kalenteria koristi talo, jonka ikkunat ja ovet toimivat luukkuina. Perinteiset kuva-aiheet

kuten adventtikynttilĂ¤t, itsenĂ¤isyyspĂ¤ivĂ¤n Suomen lippu ja Lucia-neito, vakiintuivat luukkui-

hin heti ensimmĂ¤isenĂ¤ vuonna. Viimeisen luukun takaa paljastui poikkeuksetta seimessĂ¤ uinuva Jeesus-vauva.

Kaikki partiolaisten joulukalenterit on koottu nettiin kuvagalleriaan. Mukana on tietoja piirtĂ¤jistĂ¤ ja kalenterin taustoista. Galleria muodostaa persoonallisen vĂ¤lĂ¤hdyksen 61 vuoden ajanhistoriaan. Yksi monista piirtĂ¤jistĂ¤ on kristillisten kirjojen kuvittajana tunnettu

Parikan vuoden 1995 kalenterin kuvassa on linkki, josta aukeaa hĂ¤nen omat sivunsa. NiistĂ¤ voi ihailla Parikan muita piirustuksia, kuten vaikkapa Ă ppesin, pohjoissaamen aapisen kuvitusta. Partiokalenterin ohella ainakin Suomen LĂ¤hetysseuran adventtikalenterilla on pitkĂ¤t perinteet. LĂ¤hetysseuran kalenteri on kerĂ¤nnyt varoja lĂ¤hetystyĂśhĂśn ja levittĂ¤nyt joulun kristillistĂ¤ sanomaa jo kolmen vuosikymmenen ajan. Sittemmin markkinavoimat ovat huomanneet joulukalenterin arvon. EnsimmĂ¤iset suklaakalenterit ilmestyivĂ¤t kauppoihin Saksassa jo 1950-luvun lopulla ja Suomessakin 1970-luvulla.

Kalenteri johdattaa joulun tunnelmaan Joulunalusaika merkitsee kiirettĂ¤ ja tohinaa useimmille aikuisille, mutta lapsilla aika saattaa kĂ¤ydĂ¤

pitkĂ¤ksi. Joulukalenteri on hauska tapa laskea pĂ¤iviĂ¤ ja lievittĂ¤Ă¤ odotuksen tuskaa. Suklaa-, tavara- tai nettijoulukalenterit eivĂ¤t ole syrjĂ¤yttĂ¤neet perinteistĂ¤ kuvakalenteria, ja kaupallisissa joulukalentereissa on

muotia palata joulun aitoon sanomaan. YhĂ¤ useammin luukkuja

avaa aikuinen, joka haluaa pĂ¤Ă¤stĂ¤ kuvien kautta lapsuuden tunnelmaan. Seurakunnan lastenohjaaja Kaarina Heinonen Espoosta muistaa elĂ¤vĂ¤sti, miten jĂ¤nnittĂ¤vĂ¤Ă¤ oli lapsena odottaa isoĂ¤idin HelsingistĂ¤ lĂ¤hettĂ¤mĂ¤Ă¤ joulukalenteria. â&#x20AC;&#x201C; Ne olivat 1960-luvun perinteiset pahviset joulukalenterit, jotka isoĂ¤itini postitti meille maalle Espooseen. HĂ¤mmĂ¤stelimme aina myĂśs ruotsinkielisten naapureidemme hienoa joulukalenteria. Se oli ristipistotyĂśnĂ¤ tehty seinĂ¤vaate, johon ripustetuista renkaista roikkui pieniĂ¤ paketteja.

Joulumato ja karkkitikapuut Joulukalenterista saa omannĂ¤kĂśisen suunnittelemalla siihen pienen yllĂ¤tyksen joka pĂ¤ivĂ¤lle. ItsetĂ¤ytettĂ¤vĂ¤n sukka- tai taskujoulukalenterin voi tehdĂ¤ tai ostaa valmiina kaupasta. Kalenterissa on jokaiselle pĂ¤ivĂ¤lle oma pussukkansa, jonka sisĂ¤ltĂ¤ lĂśytyy pikku yllĂ¤tys. YllĂ¤tys voi olla muutakin kuin herkku â&#x20AC;&#x201C; vaikkapa tarra, kiiltokuva, pieni kĂ¤yttĂśesi-

ne, runo tai vihjelappu. MitĂ¤ kirjavampi sisĂ¤ltĂś, sen hauskempaa vastaanottajalle. Lastenohjaaja Kaarina Heinonen jutustelee mielellĂ¤Ă¤n kotien joulukalenteriperinteistĂ¤ perhekerhossa kĂ¤yvien Ă¤itien kanssa. Monia luovia ideoita on tarttunut onkeen vuosien varrella. â&#x20AC;&#x201C; Yksi persoonallisimmista kuulemistani joulukalentereista on jou-

lumato. ErĂ¤s kerhoĂ¤iti kertoi, kuinka hĂ¤nen lapsuuden joulunodotukseensa oli kuulunut mato, eli pitkĂ¤ kankainen pĂśtkylĂ¤, jonka sisĂ¤Ă¤n oli kurottu pakettimĂśykkyjĂ¤ kiristettĂ¤vien lankojen avulla. Jouluinen mittarimato lyheni pĂ¤ivĂ¤ pĂ¤ivĂ¤ltĂ¤ jouluaaton lĂ¤hetessĂ¤. Heinonen kertoo olleensa aina kiinnostunut kaikenlaisesta kĂ¤sillĂ¤ tekemisestĂ¤. Kerran hĂ¤n kokosi

joulukalenterin muun muassa tyhjistĂ¤ tulitikkurasioista, joita oli kerĂ¤nnyt vuoden mittaan. â&#x20AC;&#x201C; Omille lapsilleni askartelin luonnonpuusta tikapuut, joiden reunapuiksi asettelin pitkĂ¤t suorat oksat ja poikkipuiksi pienempiĂ¤ keppejĂ¤. Askelmien pĂ¤ihin kiinnitin numerolapun ja vĂ¤rikkĂ¤Ă¤n kĂ¤Ă¤rekaramellin. â&#x20AC;&#x201C; Tikapuukalenterin avulla las-

ten on helppo hahmottaa, miten pitkĂ¤ matka on jouluun. Karkein koristellut joulutikapuut johdattavat edelleen jouluun, vaikka lapset ovat jo isoja. Saksalaisen rouva Langin kehittelemĂ¤ idea syĂśtĂ¤vĂ¤stĂ¤ joulukalenterista elĂ¤Ă¤ edelleen, olipa herkku sitten pipari tai karamelli.

20 esse

❘

24.11.2011

Kirkon Facebooksivulla voi ripittäytyä

Viikko sitten avautunut kirkon Facebook-sivu tarjoaa kävijöille mahdollisuuden luottamukselliseen chat-keskusteluun. Päivystäjinä toimivat kirkon työntekijät ovat vaitiolovelvollisia keskustelujen sisällöstä. Joskus Facebook-päivystäjää voi sitoa jopa rippisalaisuus. Vaitiolovelvollisuus muuttuu rippisalaisuudeksi silloin, kun päivystäjä on pappi tai virassa oleva lehtori, joka ottaa chatissa vastaan ripin tai käy yhteydenottajan kanssa sielunhoidollista keskustelua. Yhteydenottajan tulee tällöin esiintyä omalla nimellään. ”Keskustelun pitää olla sellaista, ettei kolmas osapuoli voi seurata sitä”, sanoo Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan yksikön johtaja Kai Vahtola. ”Molempien osapuolten tulee olla tietoisia keskustelun luonteesta. Jos työntekijä kokee, että keskustelu on kääntymässä sielunhoidolliseksi, se on syytä todeta ääneen.” Hengellinen elämä verkossa -hankkeen yhteisökoordinaattorin Henna Ahlforsin mukaan kirkon Facebook-chatin tietoturva on viritetty luottamuksellisuuden edellyttämällä tasolle. Hän sanoo, ettei palvelu kuitenkaan sovellu toistuviin keskusteluihin saman työntekijän kanssa.

Jumalanpalvelus Viialasta Ensimmäisen adventtisunnuntain jumalanpalvelus Viialan kirkossa. Liturgi ja saarnaaja Janne Turunen. Kanttori ja kuoronjohtaja Heikki Ali-Löytty. Akaan Nuorisokuoro. TV1 su 27.11. klo 10.00.

Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 24.11. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Diakoni, kotiäiti Kristiina Huotari, Espoo. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Khra Jeremias Sankari, Hartola. PERJANTAI 25.11. 06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Pauliina Kivivuori, Hyvinkää. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Timo Komulainen ja Anneli Vartiainen lukevat päivän raamatuntekstit. LAUANTAI 26.11. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Mikko Sidoroff, Ortodoksinen kirkko, Joensuu. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 15.35 Äänikellari. Porvoon hiippakunnan perustaminen erotti ruotsinkieliset seurakunnat suomenkielisistä. Siksi Suomessa taannoin vellonut kieliriita ei juuri repinyt kirkkoa. 18.00 Ehtookelloina Inarin kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus. Seurakuntapast. Helena Paalanne, Oulu. SUNNUNTAI 27.11. 09.55 Turun Henrikinkirkon kellot kutsuvat. 10.00 Jumalanpalvelus Turun Henrikinkirkosta. Saarnaajana ja liturgina

kappalainen Eija Kalliala. Avustajina seurakuntapast. Kirsi Perämaa, kappalainen Toni Pätsi ja seurakuntapast. Anne-Marie Odell. Virret: 15:2,4 (vuorovirtenä); 1; 2:1,4. 11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. 18.00 Valkeakosken Vapaaseurakunnan jumalanpalvelus. Saarnaajana Jyrki Lötjönen. MAANANTAI 28.11. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Khra Pirjo Vahtola, Kaarina. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Lapsityönohj. Terhi Pellinen, Ylöjärvi. TIISTAI 29.11. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Karoliina Löytty, Ylöjärvi. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Kirkkokunnan joht. Kimmo Närhi, Suomen Tunnustuk-

Suomalaisten juuret Suomen historian myytit -sarjassa tarina siitä, kuinka kielen avulla luotiin suomalaisille menneisyys ja alkukoti. Kansallisen identiteetin taustoja avataan rap-artisti Palefacen (kuva) johdolla. YLE Teema pe 25.11. klo 21.00.

sellinen Luterilainen kirkko, Lahti. KESKIVIIKKO 30.11. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Kirjailija, past. Jaakko Heinimäki, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Past. Mark Saba, Helsinki. TORSTAI 1.12. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Rov. Kari-Pekka Kinnunen, Tuusula. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Khra Pauli Niemelä, Kiiminki.

❘

esse

Muut kanavat TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat. Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei. fi > Ohjelmat.

Hartaat sävelet Kuuntelijoiden toiveita lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin kello 18.30 18.50. Toiveita voi lähettää osoitteeseen Hartaat sävelet, PL 14, 00024 Yleisradio tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat sävelet.

TV-ohjelmaa YLE TV1 PERJANTAI 25.11. 10.50 Paikan kertomaa: Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Keskiaikainen Pyhän Olavin kirkko on seissyt muinaisella kultti- ja kauppapaikalla satoja vuosia. Vuosien varrella koviakin kokenut kirkko on saanut perinteisen asun talkootyöllä. LAUANTAI 26.11. 11.05 Pisara. Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen. Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan (Hepr. 11:1-15). Uusinta 28.11. klo 13.40. KESKIVIIKKO 30.11. 10.50 Paikan kertomaa: Pelastusarmeijan Temppeli. Wenzel poikkeaa Helsingin Uudenmaankadun varrella sijaitsevaan Pelastusarmeijan temppeliin ja museoon.

Anna hyvän kiertää Koskettava draama nuoresta pojasta, joka päättää tehdä maailmasta paremman paikan noudattamalla viisaan opettajan (Kevin Spacey) nerokkaan yksinkertaista hyvänteko-ohjetta. Kuvassa Haley Joel Osment (Trevor McKinney). MTV3 su 27.11. klo 14.35.

Kannusillan kollit Lukkariurkuri

ESPOON KIRKKOMUSIIKKIVIIKKO ESBO KYRKOMUSIKVECKA 20.–27.11.2011

Palsta kuvaa Espoon seurakuntien historiaa.

K A U N E I M M AT HENGELLISET LAULUT JA VIRRE T to 24.11. klo 13 Tapiolan kirkko VA S K I E N KESKIAIKAINEN K I R K K O I LTA to 24.11. klo 19 Tapiolan kirkko

T R O PÅ L J U S E T -KÖRKONSERT fre 25.11 kl. 19 i Esbo domkyrka LASTEN LAULUA, ILOA, RY TME JÄ, RIEMUA!

VIISI LAULUA IRJA ASKOLAN RUNOIHIN la 26.11. klo 19 Helsingin vanha kirkko Kantaesitys. Esa Ruuttunen, baritoni. Liput 10 €.

la 26.11. klo 16 Tapiolan kirkko

w w w.espoonseurakunnat.fi/musiik k i

I ADVENTIN JUHLAMESSUT su 27.11. Espoon kirkoissa LASTEN HOOSIANNAKIRKOT su 27.11. klo 16 Espoon kirkoissa

w w w.espoonk irk komusiik k iviik ko.fi

FELIX MENDELSSOHNIN PA U L U S O R AT O R I O su 27.11. klo 18 Espoonlahden kirkko Seurakuntien suurkuoro, Soli Deo Gloria, joht. Juhani Lamminmäki Liput 10 €.

www.esse.fi Espoon seurakuntasanomat Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Toimituspäällikkö Hannele Koskinen, p. 040 350 5434 hannele.koskinen@kotimaa.fi Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Toimittajat Laura Kimari, p. 020 754 2070 laura.kimari@kotimaa.fi Sirkku Nyström, p. 020 754 2225 sirkku.nystrom@kotimaa.fi Elina Raunio, p. 020 754 2346 elina.raunio@kotimaa.fi Päätoimittaja Simo Repo, p. 8050 2349 simo.repo@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä

spoon pappilan kollikissa veYhtäkkiä soitto lakkasi kuulunytteli tassujaan kirkon urku- masta ja uruista kuului vaan pihilehterillä. Sillä oli tapana loikoil- nää. ”Taas ne hiiret ovat jyrsineet la lehterin kaiteella ja sieltä kuu- pillejä”, totesi urkuri tuskastulostella hiirien rapinaa. Urkuleh- neena. Sinä sunnuntaina kirkosteri oli sen paras hiisa veisattiin virret ilman säestystä. restyspaikka, silSeuraavana kelä kirkkomaan Mitä lukkarisänä, vuonna 1895 hiiret rakensivat urkuri tekee? kirkkoon hankitmielellään petiin uudet urut. Luksänsä urkujen sikariurkuri oli iloinen sään. Nyt kolli heristeli hieman korviaan kuulleesuudesta hienosta soittimessaan kirkon ovelta kolinaa. taan. Kolli jatkoi edelleen ”Taitaa olla lukkariurkuri”, se urpuparvella loikoiluaan, tuumaili ja jatkoi loikoiluaan. sillä pian hiiret löysiOikeassa kolli olikin, urvät tiensä uusienkin urkujen sisälle. kulehterille kiipesi lukkariurkuri ja pian hänen peräsTeksti ja piirros sään sinne saapui urkujenpolTarja Rae kija. Polkija ryhtyi polkemaan ilmaa urkuihin ja lukkariurkuri alkoi harjoitella pian alkavan jumalanpalveluksen alkusoittoa.

Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä.

Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä.

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 23 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e / pmm + alv 23 %.

Ilmoitusmarkkinointi Sari Havia p. 020 754 2284 Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. 8050 2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari (Leppävaara) pj. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Erkki Berg (Tapiola). Marita Helki (Espoonlahti). Antti Kujanpää (Tuomiokirkkoseurakunta). Kirsi Rostamo (Olari). Mauri Vihko (Kauniainen). Juha Vähäsarja (Tuomiokirkkoseurakunta). Simo Repo, julkaisija. Mikko Hormio, kustantaja.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310 Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2011 Painos 81 300 kpl 40. vuosikerta Jakelu Itella Posti Oy

22 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

24.11.2011

Lehtikirkko

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

❘

esse

Barbro Wickström/Rodeo

ELÄMÄNKAARI

27.11.2011

24.11.2011

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastettu:

1. adventtisunnuntai Pyhän aihe on Kuninkaasi tulee nöyränä. Alttarilla on valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen liina ja kuusi kynttilää. Pyhän tekstit ovat Psalmi 24:7–10 Jesajan kirja 49:8–10 Johanneksen ilmestys 3:20–22 Luukkaan evankeliumi 19:28–40

Rukous

Sinä, kuninkaamme Jeesus Kristus, tulet joka päivä luoksemme vallan merkeistä riisuttuna, köyhistä köyhimpänä. Kumarru kurjuuteemme, hoida haavoille lyötyjä, kuuluta maailmalle armo ja rauha. Hiljainen kuninkaamme, havahduta meidät iloosi ja viritä sydämemme laulamaan sinulle. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

Kuningas tulee

Jeesus ratsastaa Jerusalemiin

Jeesus saapui Jerusalemiin opetuslapsijouk-

Jeesus lähti toisten edellä nousemaan Jerusalemiin vievää tietä. Kun hän oli tulossa Öljymäeksi kutsutulle vuorelle ja oli jo lähellä Betfagea ja Betaniaa, hän lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Kun tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te otatte sen, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä. ” Miehet lähtivät ja havaitsivat kaiken olevan niin kuin Jeesus oli heille sanonut. Kun he olivat irrottamassa varsaa, sen omistajat kysyivät: ”Miksi te viette varsan?” He vastasivat: ”Herra tarvitsee sitä.” He toivat varsan Jeesukselle, heittivät vaatteitaan sen selkään ja auttoivat Jeesuksen ratsaille. Kun hän sitten ratsasti, opetuslapset levittivät vaatteitaan tielle. Jeesuksen lähestyessä sitä paikkaa, mistä tie laskeutuu Öljymäen rinnettä alas, koko opetuslasten joukko alkoi riemuissaan suureen ääneen ylistää Jumalaa kaikista niistä voimateoista, jotka he olivat nähneet. He huusivat: - Siunattu hän, kuningas, joka tulee Herran nimessä! Taivaassa rauha, kunnia korkeuksissa! Muutamat fariseukset sanoivat väkijoukon keskeltä Jeesukselle: ”Opettaja, kiellä opetuslapsiasi!” Mutta Jeesus vastasi: ”Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.”

konsa kanssa viettämään pääsiäistä, juutalaista juhlaa, jossa muisteltiin matkaa Egyptin orjuudesta Luvattuun maahan. Oli tullut aika valmistautua suureen juhlaan. Jeesus lähestyi Jerusalemia kuten moni muukin galilealainen pyhiinvaeltaja. Pääosa matkasta oli kuljettu kävellen. Vain viimeiset kilometrit muodostivat poikkeuksen: Jeesus ratsasti aasin varsalla. Hän saapui Jerusalemiin kuninkaan roolis-

sa. Sehän hän oli jo syntymästään saakka: Vapahtaja, Kristus ja Herra (Luuk. 2:11). Komeasti kulkueessa ratsastaen aiemmatkin hallitsijat olivat tähän kaupunkiin saapuneet. Opetuslapsijoukko ylisti häntä ja osoitti kunnioitusta asettamalla vaatteita Jeesuksen tielle. Jeesus sai valtiovieraan kohtelun. Tässä kaikessa oli draamaa ja vertauskuvallisuutta. Tulevan odotus pitää sisällään jännitystä ja myönteisen kokemuksen toiveen.

Opetuslapset riemuitsivat Jeesuksen voimallisista teoista. Moni oli kokenut Jumalan valtakunnan konkreettisesti tulevan lähelle, kun oli saanut terveytensä takaisin. Tästä pääsiäisestä muodostui muista poikkeava. Edessä odottivat kärsimys, kuolema ja ylösnousemus. Jeesus ristiinnaulittiin juutalaisten kuninkaana. Opetuslasten odotukset taisivat olla kovin erilaisia kuin pian toteutuva todellisuus. Jeesus on Herran nimessä tuleva kuningas. Jokainen on kutsuttu tämän Ju-

malan valtakunnan kansalaiseksi. Jotain tästä valtakunnan elämästä voidaan kokea jo nyt, mutta täydellisenä se toteutuu vasta tuonpuoleisuudessa. Opetuslapset antavat kunnian korkeuksissa. Tämä tuo mieleen tutun Luukkaan jouluevankeliumin, jossa kunnia annetaan Jumalalle ja maan päälle julistetaan rauha (Luuk. 2:14). Tässä adventin ja joulun sanoma kohtaavat. Jumalan kunnia ja rauha kuuluvat sekä maan päälle että taivaaseen. Kalervo Salo kalervo.salo@evl.fi Kirjoittaja on Leppävaaran kirkkoherra.

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain raamatuntekstiin.

Evankeliumi Luukkaan mukaan 19:28–40

Alisa Elsi Kaarina Erkkilä, Aida Olivia Eronen, Max Petteri Matias Grundell, Eelis Antero Haapio, Jali Iivari Karine, Mimosa Ronja Inkeri Kuntsi, Matias Olavi Lindfors, Einari Mikko Olavi Niiranen, Kasper Antti Notkola, Viljo Onni Oksanen, Pinja Matilda Mikaela Pekkarinen, Patrik Arvo Oliver Tanninen, Verneri Elias Vanhanen, Kasper Erik Öster. Avioliittoon aikovat: Jonna Kristiina Kyllönen ja Matti Heikki Tapani Pietarinen. Hautaan siunattu: Maire Astrid Järvenkylä 80 v, Heikki Johannes Hammarén 77 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Iiris Anneli Kauppila, Eemil Johannes Koponen, Hilda Siiri Mirjam Nordgren, Roope Oskari Suvanto. Avioliittoon aikovat: Julia Marianne Honkanen ja Nicholas Daven Kariniemi. Hautaan siunattu: Taimi Ester Helander 88 v, Helvi Vilhelmina Honkaniemi 83 v, Laila Marjatta Jussila 79 v, Leo Ensio Neesfeld 75 v, Wivan Margareta Jokinen 71 v, Kalevi Oksanen 70 v, Seppo Antero Lahikainen 62 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Avioliittoon vihitty: Sampo Juhani Mantovaara ja Marika Kristiina Meriläinen. Hautaan siunattu: Anna Liisa Korpivaara 90 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Miska Onni Matias Kuitto, Aarne Vilhelm Miettinen, Nella Ilona Aleksandra Åkman, Amanda Maria Hulkkonen, Niko Eino Daniel Aurala, Petra Esteri Malk, Joonas Aleksanteri Lehtimäki, Viola Aino Maria Jukarainen, Anton Aarre Norrgård, Luca Elias Aymar. Avioliittoon aikovat: Olli Heikki Ihme ja Päivi Katariina Kuppila, Markku Valtteri Mauno ja AnnaLeena Lääkkö. Hautaan siunattu: Veli Aarne Pääkkönen 81 v, Esko Jooseppi Tuomola 68 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu: Aino India Mikkilä, Johannes Viljami Launistola, Joonatan Jeremi Oliver Remes, Julius Kerkko Kaspian Tierala, Kerttu Vilhelmiina Kauppinen, Miina Anna Katariina Nissinen, Nelli Linnea Harjunen, Oiva Armas Brandt, Varpu Vananmo Kinanen, Vilja Helinä Kinanen.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu: Jon Oscar Alexander Johans, Alma Erika Paloniemi, Matilda Aino Ellen Granqvist.

ESPOONLAHTI

ESPOON SEURAKUNNAT

Rukousta läpi yön

Jazz-

Rukousyo Espoonlahden kirkossa pe 2.12. klo 21 – la 3.12. klo 02

musiikki:

messu Poliryt m

Teekkareiden jazzyhdistys tys oppilaitoskanttori Katja Kangas liturgia ja saarna:

Jaani Vilkkilä Kirkkokahvit

Tule hiljentymään yksin tai yhdessä. Tasatunnein rukoushetki. Mahdollisuus esirukoukseen rukouspalvelijan kanssa. Tarjolla iltateetä.

ESPOONLAHTI

27.11. klo 11 Otaniemen kappeli

Nina Åström

Omaksi itseksi Kristuksessa kasvuilta

ma 28.11. klo 18 Soukan kappelissa Soukankuja 3

Järj. Trigonos ry ja Espoonlahden seurakunta

Hautaan siunattu:

Jumalaa kohti kurkottaen

Bror Helmer Svenblad 91 v, Iris Maria Hakalax 72 v, Signe Irene Sällman 96 v.

Ääretön taito olla oikeudenmukainen on jotain, mi-

hin haluan pyrkiä. Elämäni on sujunut aikuisikääni saakka niin suojattuna, ettei minulla ole oikeastaan ollut mahdollisuuksia tehdä suuria virheitä. En uskonut koskaan, että silmäni voisivat sokeutua totuudelta ja voisin tehdä oikein todellista pahaa lähimmilleni. Raivostun itselleni, kun mietin mihin äkillinen hölmöyden puuska minut johti. Aion olla lopun elämääni äärettömän tarkka omien kummallisten oivallusteni suhteen. Öisin mietin ja pelkään, voiko lainkaan edes Jumala antaa tekojani anteeksi. Onko Jumala yhtä armollinen kuin rakkaat vanhempani ja tärkein tukijani kautta vuosien. He kaikki antoivat tekoni anteeksi. Uskoni on joutunut kovalle koetukselle. Omatuntoni on soimannut minua päivin ja öin. En tiedä, miten voin sovittaa syntini saada taas rauhan sielulleni. Rukoukseni nousevat mielestäni taivasta kohti ja ehkä uskallan toivoa, että Jumala kuulee tätä poikaa, joka häntä kohti kurkottaa. Rakastan tunnetta, joka haluaa minun selvittävän asiat Jumalan kanssa. Se antaa minulle toivon siitä, että voin katsoa kaikkia silmiin ja kulkea pää pystyssä ihmisten keskellä. Jumalan edessä painan katseeni ja odotan, että jonain päivänä hänen siunauksensa lankeaa ylleni. Silloin voin hymy sydämessäni langeta polvilleni ja nousta siitä laulaen ylistämään hänen armonsa suuruutta sanoin:

Armollinen Jumala. Poika, joka suruissansa kaipaa laulaa ylistystäsi, kun annat syntini anteeksi. Ei ole elämässäni päivää ilman sinun siunaustasi. Armollinen jumala. Olet sieluni vesi ja leipä. Minä lausun rukoukseni äänettömästi, mutta Juma-

la tietää omantuntoni tilan. Toivon, ettei Hän minua nytkään hylkää. Kaikki toivo tulee Jumalasta ja kaikki elämä on hänen vallassaan. Jumalan ääni elää ja on ainoa, mitä tahdon kuunnella. Lauri Katajainen opiskelija Espoosta lauri.katajainen@gmail.com

Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

HOOSIANNA

Daavidin Poika kiitetty olkoon hĂ¤n! Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.

HOOSIANNA

Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.