Esse 2011 nro 48 (1 12) by Kirkko ja kaupunki

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen Espoon seurakuntasanomat



www.esse.fi

48 / 1.12.2011

Vuoden pappi Ilkka Sipiläinen

Erota arki ja pyhä

Kynttilä muistuttaa Kristuksen valosta

Pekka Sakki / Lehtikuva

Hyvää itsenäisyyspäivää! Inhimillisyys edellyttää hyväksymistä ja rajojen asettamista. Pääkirjoitus.

Juha Pentikäinen Lars Levi Laestadiuksen jalanjäljillä.

Olli-Pekka Ihamäen mielestä hyvää tavaraa ei saa heittää hukkaan.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

1.12.2011

muuttumisen aikaa. Monet aiemmin itsestään selvänä pidetyt asiat ovat muuttumassa. Ilmiöstä käytetään nimitystä yhtenäiskulttuurin murtuminen. Yhteiskuntaan ja kirkkoon syntyy vähemmistöryhmiä. Maahan muuttaa ihmisiä eri kulttuureista ja uskonnoista. He muodostavat omia yhteisöjään suomalaisen yhteiskunnan sisään. Espoossa vieraita kieliä äidinkielenään puhuvia on jo enemmän kuin ruotsinkielisiä. Seksuaalivähemmistöille on lainsäädännöllä annettu maassamme enemmistöön verrattava asema. Vähemmistöjen kohtelu on yhteiskunnan eettisyyden ja inhimillisyyden mittari. Se edellyttää sekä hyväksymistä että rajojen asettamista. Ihmisille on toisaalta sallittava mahdollisuus elää omien perinteidensä, tapojensa ja tottumustensa mukaan ja toisaalta määriteltävä ne rajat, jotka maan yhteiset arvot elämälle ja toiminnalle asettavat. Oikeuksien ja rajojen määrittely on aina vaikeaa. Eri kulttuureissa rajat kulkevat eri kohdissa eikä kulttuurien kohdatessa ristiriidoilta voi välttyä. Uskonnot ja kirkot määrittelevät eettiset rajansa eri tavoin. Se, mikä yhdessä uskonnossa tai kirkossa on sallittua, saattaa toisessa olla kiellettyä. Uskonto ja yhteiskunnallinen lainsäädäntö voivat joutua keskenään ristiriitaan. Laki kulkee kirkkojen ja uskontojen omien

datettava. Se koskee myös omaa kirkkoamme. Kirkko ei voi toimia Suomen lainsäädännön vastaisesti. Se voi tarvittaessa vaikuttaa siihen, että lainsäädäntöä muutetaan. Lainsäädännön on oltava suvaitsevaa. Lisäksi sen on määriteltävä rajoja. Uskonnon suhteen käydään jatkuvaa keskustelua siitä, merkitseekö uskonnonvapaus oikeutta harjoittaa omaa uskontoa vai pakkoa pidättäytyä uskonnon harjoittamisesta. Molemmat tulkinnat näkyvät myös kotimaisessa uskontokeskustelussamme esimerkiksi puhuttaessa koulun juhlista. Kirkon omien säännösten on sekä oltava suvait-

sevia että määriteltävä rajoja. Kirkossa on viime kuukausina keskusteltu yhteisten varojen käytön pelisäännöistä. Eräät seurakunnat ovat tehneet päätöksiä, joiden mukaan yhteisistä verovaroista voidaan tukea vain sellaisia järjestöjä, jotka sitoutuvat kirkon yhteisesti hyväksymiin sääntöihin. Järjestöjen kannattajat ovat taas katsoneet, että niillä on oikeus saada toimintarahaa seurakuntien verovaroista. Vapaaehtoista järjestöjen tukemista ei ole missään asetettu kyseenalaiseksi. Ei ole itsestään selvää, mikä on sallittua, mi-

kä ei. Ei sekään, mikä on oikeus, mikä mahdollisuus. Vähemmistöt haastavat aina enemmistön. Oikeassa oleminen muuttuu yhteisillä päätöksillä. Maailmankuva ja sen myötä etiikan soveltaminen muuttuu, vaikka eettiset periaatteet säilyvätkin ennallaan.

säännösten edellä. Lakeja on kaikkien maassa asuvien ihmisten ja toimivien yhteisöjen nou-

Espoonlahti

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

Kolumni

Simo Repo simo.repo@evl.fi

”Vähemmistöjen kohtelu on yhteiskunnan eettisyyden ja inhimillisyyden mittari.”

kansanvallalle, tasa-arvolle ja talouden kehitykselle – siis yhteiskunnan kaikinpuoliselle kehitykselle. Tätä taustaa vasten en lakkaa ihmettelemästä, miten useimmat maailman vauraimmista maista edelleen säästävät ja jopa supistavat panostuksiaan yleissivistävään opetukseen eli peruskouluun. Peruskoulutus on monissa maissa hämmästyttävän laiminlyöty sektori.

P u h e e n v u o r o

Sarjassa kirjoittavat seurakuntien luottamushenkilöt.

muksen mukaan haluaisivat viettää aikaansa koulupäivän jälkeen mieluummin kotona. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska vanhemmat ovat töissä. Kuinka moni lapsi kaipaakaan lämmintä syliä ja kiinteää tunnesuhdetta aikuiseen ihmiseen. Isovanhemmilla olisi siis kysyntää. On täysin käsittämätöntä, että suuri osa valtavan elämänkokemuksen omaavista ja hyväkuntoisista isovanhemmista eristetään perhe-elämän ulkopuolelle. Voitaneen syystä kysyä, kuinka monta avioeroa ja lasten huostaanottoa voitaisiin välttää, jos isovanhempi-

en elämänviisaus olisi tukemassa perhettä? Olisiko syytä palata menneiden vuosikymmenien käytäntöön, jossa perheasunnon yhteydessä oli pienempi asunto isovanhempia ja myöhemmässä vaiheessa opiskelevia nuoria varten? Mielestäni se olisi erinomaisen toimiva ja edullinen ratkaisu moniin tämän päivän ongelmiin. Nykysysteemi on myös taloudellisesti täysin kestämätön. Erityisesti suurissa kaupungeissa moni vanhus on ikäerottelupolitiikan seurauksena jätetty täysin yksin. Niinpä Suomessa kuolee joka toinen päivä yksinäinen vanhus

oman käden kautta. Ennen päätöstään hän on sopinut, että pappi yhdessä vahtimestarin kanssa hoitaa siunaustilaisuuden ja hautaustoimisto levittelee hänen tuhkansa uurnalehdon nimettömien niitylle. Näin hän on varmistanut, ettei aiheuta kenellekään vaivaa poismenollaan. Olisiko jo korkea aika siirtyä yhteisöllisyyttä pursuavista juhlapuheista käytännön tekoihin?

Lyhyesti

Professori Oili Mäen juhlanäyttely avattiin

Espoossa on onneksi ymmärretty investoida opetukseen.

Takaisin Espooseen. Tunnustus Espoon opetustoimelle on sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälän tuore nimitys opetushallituksen pääjohtajaksi. Arvovaltaisen viran ensimmäinen haltija oli Uno Cygnaeus. Onnittelut uudelle pääjohtajalle!

esse

Vuoden 2011 kirkon kulttuuripalkinto on myönnetty tanssija-koreografi Tiina Lindforsille. Lindfors sai palkinnon Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa esitetystä tanssidraamasta Passio, joka kuvaa Jeesuksen kärsimysnäytelmän. Lindfors vastasi Passion ohjauksesta ja koreografiasta. Arkkipiispa Kari Mäkinen jakoi palkinnon Turussa 22. marraskuuta. Palkintosumma on 6 000 euroa. Kirkkohallitus jakaa kirkon kulttuuripalkinnon vuosittain kristillisesti merkityksellisestä esittävästä taiteellisesta toiminnasta tai kulttuuriteosta.

Tunnetaan yleisen sivistys- ja osaamistason vaikutus myös

Tuore arviointiraportti kertoo koulujen ja opetuksen hyvästä tilasta. Todella tärkeää on opettajien viihtyminen työssään, jossa on onnistuttu, ja oman työnsä arvostus. Raportti kertoo myös vanhempien tyytyväisyydestä opetukseen. Nyt on tärkeää tukea niitä, jotka eivät kotoaan tai muualta saa riittävästi tukea jaksaakseen koulutietä loppuun. Syrjäytymisvaarassa olevat ovat koulun ja koko yhteiskunnan suurin haaste. Toivottavasti tämä otetaan tosissaan. Mikään koululaitos ei ohita merkityksessään kodin ja läheisten antamia oppeja ja kasvatusta. Perusta sydämen sivistykselle valetaan muualla kuin koulussa. Sen keskeinen sisältö on muiden huomioon ottaminen ja kunnioittaminen. Se on välttämätön tekijä koko yhteiskunnan laadulliselle hyvinvoinnille. Sen vaalimisessa vanhemmilla on keskeinen vastuu.

❘

Kirkon kulttuuripalkinto Tiina Lindforsille

tevaa kysyä, minkä ansiosta Suomi on pärjännyt niin hyvin kuin on. Tällä hetkellä huolemme ovat paljon pienemmät kuin useimpien muiden maiden. Kansakunnan vauraus on kasvanut vuosi5 kymmenten saatossa. Köyhäksi emme ole jääneet, toisin kuin Maamme-laulussa ennustetaan. Itse annan keskeisen merkityksen suomalaisen hyvinvoinnin peruskivenä koululaitokselle. Jo varhain nähtiin yleisen oppivelvollisuuden ja sivistyksen laaja-alainen myönteinen vaikutus. Vaikutukset olivat paljon moninaisemmat kuin kansakoululaitoksen ja yleisen oppivelvollisuuden ensimmäiset puolestapuhujat luultavasti ymmärsivätkään. Uno Cygnaeuksen kaltaisille näkijöille voidaan perustellusti edelleen olla kiitollisia. Maailmaa nähnyt ja monipuolisesti oppinut Cygnaeus ajoi 1860-luvulla läpi ajatuksen yleisestä koululaitoksesta ja oppivelvollisuudesta korostaen tyttöjen tasavertaista asemaa.

Ikäerottelu on epäinhimillistä

Leo Hiltunen Olarin seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsen sekä kirkkovaltuutettu, Missio Olari -ryhmä leo.hiltunen@gmail.com

Nuorisovaltuusto kantaa pitkälle

Itsenäisyyspäivän alla on luon-

Tuomas Aho Kirjoittaja on asianajaja, joka asuu Espoon Olarissa. taho.kirjoitus@gmail.com

Monet meistä muistavat Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa harjoitetun rotuerottelun. Valkoiset sortivat monin tavoin värillisiä. Korkean elintason omaavissa läntisissä teollisuusmaissa on jo vuosikymmenien ajan voimistunut ikäerottelu, jossa on paljolti samoja piirteitä kuin rotuerottelussa. Eriikäiset ihmiset vauvasta vaariin on eristetty omiin lokeroihinsa. Myös meillä Suomessa muun muassa isovanhempien tärkeä rooli lastenlasten ja koko perheen tukihenkilöinä on nykyään lähes olematon. Heidät yritetään korvata esimerkiksi koulupäivän jälkeisillä iltapäiväkerhoilla, vaikka lapset tutki-

1.12.2011

Cygnaeuksen jalanjäljissä

Vähemmistöt ja enemmistö Suomi ja Suomen luterilainen kirkko elävät

❘

Yhteiskunnallisten menojen lisäksi Micke Lindholmilla on aikaa myös tyttöystävälle ja kitaran näppäilylle. ”I just do things. Mutta okei, kitaraakin soitan mieluummin vaikka jossain kokoonpanossa kuin yksin – musiikillisesti en kuvittele itsestäni liikoja. Nautin siitä, että yhdessä tekeminen tuo lisäarvoa – olkoon se vaikka esteettinen elämys toisille.”

Tapiolan seurakunnan isoskoulutus, Espoon nuorisovaltuusto ja lukiovuodet puhalsivat Micke Lindholmin elämään uudet, käänteentekevät tuulet. Teksti Anita Järvisalo Kuvat Jukka Granström

spoon nuorisovaltuustovaalit pitivät Micke Lindholmin, 19, kiireisenä. Nuvan puheenjohtajana hän rekrytoi uusia ehdokkaita ja järjesteli marraskuussa pidettyjä vaaleja. Päivät kuluvat Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry:n toimistoassistenttina siviilipalvelusta suorittaessa. Tunnelmat oman kaksivuotiskauden ja puheenjohtajuuden päättyessä olivat haikeat. Yli kahdeksantoistavuotias kun ei sääntöjen mukaan voi enää asettua ehdolle. ”Harmittaa, että pesti jäi näin lyhyeksi, onneksi pystyn sentään jäämään taustalle auttamaan uusia valtuutettuja alkuun”, hän toteaa. Lindholm lopetti lukion viime keväänä ja siviilipalvelus oli elämäntilanteeseen sopivin ratkaisu. Asepalvelus oli vaihtoehtona tasavertainen. ”Nuorisovaltuustojen liitto tuli oikeaan aikaan kohdalle, ja ymmärsin ehdottaa itseäni sinne.”

Ei poliittista leikkikenttää Micke Lindholm on tyytyväinen, että pari kaveria sai hänet ylipuhuttua ehdokkaaksi kaksi vuotta sitten. Juttu osoittautui olevan hänen ominta itseään. ”Olen luonnostani halukas ottamaan asioihin kantaa, koulutunneillakin argumentointi on aina ollut helppoa. Puun takaa kuitenkin tuli, kuinka mielekästä Nuvassa vaikuttaminen on. Sen kautta sain kokonaan uuden näkökulman yhteiskunnallisiin asioihin ja opin ymmärtämään päätöksenteon prosesseja ja mekanismeja.” Nuva-vuosien pohdintojen aikana on kirkastui myös oma poliittinen kanta, ja nykyään Lindholm toimii myös Kokoomusnuorissa. ”On kuitenkin tärkeää pitää Nuva ja puoluepoliittinen toiminta täysin erillään. Aiemmin on nähty, miten hirveää jälkeä niiden sotkemisesta aiheutuu.” Lindholm kokee, että nuorisovaltuustoa kuunnellaan nykyään varsin hyvin. Sen syyskuinen lausunto Tapiolan keskustan kehittämisestä oli huomioitu kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kannanotossaan Nuva muistutti, että Länsimetron tulo ja Otaniemeen suunniteltu Aalto-yliopiston pääkampus tulee haastamaan alueen myös nuorisokulttuurin tarpeiden suhteen, jotteivät nuoret päätyi-

si viettämään aikaansa vain Helsinkiin. ”Myös aloitteemme Espoon keskuksen nimenmuutoksesta herätti median mielenkiinnon ja sai aikaan hyvää keskustelua.”

Pisteet seurakunnan nuorisotyölle Nuvan lisäksi ison jäljen Micke Lindholmin elämään on jättänyt rippikoululeiri ja sen myötä auennut isoskoulutus. ”Vasta jälkeenpäin olen tajunnut, kuinka vastaanottavainen ja suvaitsevainen ilmapiiri seurakunnan nuorisotyössä oli. Ahdistavan peruskoulun aikana kokemus oli suorastaan omituinen. On vaikea kuvailla, kuinka paljon se kaikki on minua kasvattanut. Isosena toimimisen koin tosi mielekkääksi, opettaminen ja johtaminen ovat mielenkiintoisia asioita. Niille, jotka ovat kahden vaiheilla lähteäkö mukaan, sanoisin heti, että lähtekää.” Seurakunnan nuorisotyö saa kiitosta Lindholmilta muutenkin. ”Seurakunnissa on vahva ja hyvä nuorisotilaperinne. Se on onnistunut saamaan nuoret ottamaan nuorisotilat haltuun. Kaupungin vastaavat tilat ovat aukioloiltaan liian rajattuja ja toiminnaltaan rajoittuneita. Onko niiden nimeäminen nuorisotiloiksi edes mielekästä”, Lindholm pohtii.

Lukio takasi työrauhan Kolmanneksi tärkeäksi merkkipaaluksi elämässään Lindholmin nimeää oppivuotensa Etelä-Tapiolan lukiossa. Pääsyvaatimuksiltaan Espoon parhaaksi lukioksi listatussa opinahjossa Lindholm löysi innostavan opiskelijayhteisön ja rauhan pohtia. ”Kilpailua en siellä kokenut; Pikemminkin motivoituneita opiskelijoita.” Kurssimuotoista lukiota Lindholm kuvailee joustavaksi, eikä lukujärjestystenkään rustaaminenkaan ole opiskelijoille niin haasteellista kuin väitetään. ”Kurssimuotoisen lukion vastustajat eivät ole yleensä käyneet sitä itse läpi. Omasta mielestäni se on paras innovaatio suomalaisessa koulumaailmassa aikoihin. Opiskelijamäärä ei ole niin iso, että muista pääsisi vieraantumaan. Ajatus samoista naamoista joka aamu, joka tunti, on ahdistava.” Tulevaisuus siviilipalveluksen jälkeen tuo eteen oikeustieteen opinnot. ”Ihan varmasti myös politiikan. Minua motivoi se, että teen jotain merkityksellistä. Miten voisin elää toisin? Sen sijaan että harrastukseni olisivat viihteellisiä tai liikunnallisia, ne ovat yhteiskunnallisia. Koen että kaikki se, mitä teen, on älyttömän siistiä.”

Espooseen uusi nuorisovaltuusto

uorisovaltuusto on valtakunnallisesti käytettävä yleisnimi kaikille Suomen kunnissa toimiville nuorten vaikuttajaryhmille. Ensimmäinen pysyväksi tarkoitettu nuorisovaltuusto perustettiin Kangasalle vuonna 1995. Espoo sai ensimmäisen nuorisovaltuustonsa maaliskuussa 1997. Espoon kouluissa marraskuun 16. päivänä pidetyissä vaaleissa valittiin 30 varsinaista ja 30 varajäsentä seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. ”Se on liian paljon mielekkään vaikuttamisprosessin kannalta”, toteaa Lindholm, joka haluaa tiputtaa varajäsenet kokonaan pois. Ehdokkaat ovat tänä vuonna 13–18-vuotta täyttäviä opiskelijoita. Nuorisovaltuusto on edunvalvojaelin ja nuorten äänitorvi kaupungin organisaatiossa. Sillä on aloiteoikeus kaupunginhallitukselle sekä puhe- ja läsnäolooikeus kaupungin lautakunnissa.

www.espoo.fi/nuva

Tekstiilitaiteilija, professori Oili Mäen 50-vuotisen taiteilijauran juhlanäyttely on avattu Oili Mäki-museossa. ”Kun Elämä antoi minulle värit” -näyttelyn alaotsikkona on ”Evakkotytön matka maailmalle”. Oili Mäki tunnettiin kotimaassa ja ulkomailla värikylläisistä kuvakudoksistaan ja ryijyistään, joissa on kalevalaisia ja kristillisiä teemoja. Hän on tehnyt myös lukuisia kirkkotekstiilejä muun muassa Karakallion kappeliin ja Espoonlahden kirkkoon. Hänen taiteilijauransa merkittävimpänä saavutuksena voidaan pitää suuren kalevalaisen kuvakudoksen ”Maailmojen synty” sijoittamista YK:n Geneven Kansojen palatsiin vuonna 1974. Viime elokuussa kuolleen taiteilijan oma toivomus oli, että hänen nimeään kantava museosäätiö järjestäsi 50-vuotisen taiteilijauran juhlistamiseksi näyttelyn. Kuvakudoksia, ryijyjä, maalauksia, muotoja, värejä, runoja sekä lauluja on esillä kolmena peräkkäisenä sunnuntaina, 27.11., 4.12. ja 11.12. kello 10-14 Oili Mäki-museossa Laajalahdessa, osoitteessa Äyräpääntie 14. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

esse

❘

1.12.2011

Lyhyesti Joulu netissä Joulun alla netissä avautuu erilaisia, kirkollisia jouluaiheisia sivustoja. Tarjolla on joulumusiikkia, haastatteluja, kertomuksia ja joulukalentereita. Pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimituksen Toivontuottajien tuottamaa Jouluradiota voi kuunnella osoitteessa jouluradio.fi. Samalta sivulta on linkit myös ruotsinkieliseen jouluradioon, lasten Pikku Jouluradioon sekä Toivontuottajien ja Suomen Lähetysseuran yhteistyönä toteuttamaan Kauneimmat joululaulut -nettikanavaan. Radio Dein jouluaiheinen nettiradio löytyy osoitteesta jouludei.fi. Suomen Pipliaseuran julkaisemalla joulusivustolla www.avaajoulu.fi voi kuunnella kertomuksia joulun tapahtumista. Kertomukset perustuvat Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeihin, ja niitä värittävät tanskalaistaiteilijan Esben Hanefelt Kristensenin tekemät kuvat. Joulukuun ensimmäisenä päivänä aukeaa myös nettijoulukalentereita. Lastenkirkko.fi:n joulukalenterin luukun takana on video tai peli. Nuorisomedia Fleim.fi tarjoilee joulukalenterin, jossa joulun kertomusta kerrotaan lööppiuutisten tyyliin. Lue myös Joulu.fi tuo joulun verkkoon.

Raamattu 2 700 kielellä Wycliffe Raamatunkääntäjien mukaan maailman yli 6 800 kielestä Raamattu tai sen osia on käännetty vajaalle 2 700 kielelle. Noin 4,8 miljardilla ihmisellä on mahdollisuus lukea omalla äidinkielellään kirjoitettua Raamattua. Vähän alle 600 miljoonalla ihmisellä on Uusi Testamentti, mutta Vanhasta Testamentista vain osia. Raamatunkäännöstyötä tehdään maailmalla monien kieliryhmien parissa. Tällä hetkellä arvioidaan, että raamatunkäännöstyön tarve koskee 2 040:tä kieltä, joilla on 350 miljoonaa puhujaa. Asiasta lisää Wycliffe Global Alliancen internet-sivuilla.

Uutiset

esse.toimitus@kotimaa.fi

1.12.2011

Jouluhartauksia yrityksissä ja kauppakeskuksissa Espoon seurakunnat vievät joulun sanomaa moniin yrityksiin, kauppakeskuksiin, hoivakoteihin, kouluihin ja ravintoloihin. Tapiolan seurakunta on järjestänyt jouluhartauden Tapiolan ratsastuskoulussa jo lähes 40 vuoden ajan. Tänäkin vuonna luvassa on perinteinen hartaushetki yhdessä ratsastuksen harrastajien kanssa. Jouluhartauksia järjestetään myös alueen pankeissa ja monissa isoissa yrityksissä esimerkiksi Keilaniemen alueella. ”Monet yritykset ovat ottaneet seurakuntaan yhteyttä ja toivoneet jouluhartauden järjestämistä omille työntekijöilleen. Vuosittain yritysten henkilökunnalle järjestettyjen hartauksien määrä on vaihdellut”, sanoo Tapiolan kirkkoherra Antti Rusama. Aatonaattona Tapiolan seurakunta julistaa joulurauhan Sampotorilla ekumeenisessa tilaisuudessa yhdessä ortodoksisen seurakunnan kanssa.

Pekka Lempiäinen/Kuvakotimaa

naa ensimmäistä adventtia edeltävänä perjantaiaamuna. Tuomiokirkkoseurakunta

järjestää kirkossa jouluhartauden kaupungin työntekijöille. Perinteeksi muodostuneen tilaisuuden lisäksi seurakunta järjestää hartaushetken muutamissa alueen yrityksissä. Espoontorin kauppakeskuksen aulassa järjestetään 10.12. ekumeeninen jouluhartaus. Espoon kirkkoherrojen mu-

Espoonlahden seurakunnan työntekijöistä kootut tiernapojat kiertävät laulamassa muun muassa kauppakeskuksissa. Espoonlahden seurakunnassa työntekijöistä kootut Tiernapojat kiertävät laulamassa 22.12. alueen kauppakeskuksissa. Olarin seurakunta on reilun vuosikymmenen ajan järjestänyt jouluhartauden muu-

tamassa alueella toimivassa suuressa yrityksessä. Seurakunta laulattaa kauneimpia joululauluja E.T. Charlie -ravintolassa. Myös Ison Omenan kappelin edustalla lauletaan joululauluja. Lisäksi kauppakeskuksen yrityksille on tarjot-

tu mahdollisuutta jouluhartauteen. Leppävaaran seurakunta järjestää muutamissa yrityksissä jouluhartauden. Esimerkiksi Lähivakuutuksen tiloissa on jo lähes 20 vuoden ajan laulettu Hoosian-

kaan yrityksiin mennään joulun alla pitämään jouluhartaus, jos kutsu käy ja seurakunnan resurssit suinkin riittävät. Seurakuntien tiloissa, kouluissa ja päiväkodeissa järjestetään lisäksi suuri määrä adventti- ja joulujumalanpalveluksia päiväkotien lapsille ja koululaisille. Lisäksi jouluisia hetkiä järjestetään yhdistyksille ja hoivakotien asukkaille. Paula Huhtala

Kansanedustajat turvautuvat Raamattuun Eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja on listannut itsenäisyyden ajan kansanedustajien eduskuntapuheissaan eniten siteeraamat kirjat. Niitä esitellään Suomalaisen politiikan tärkeimmät kirjat 1917 -näyttelyssä Eduskunnan kirjastossa. Näyttely on avoinna tammikuun loppuun. Näyttelyssä on esillä Alek-

sis Kiven Seitsemän veljes-

tä ja Esko Hakkilan Suomen tasavallan perustuslait. Kärkikymmenikössä on myös yllättäjiä; esimerkiksi Max Jakobsonin Veteen piirretty viiva. Aikansa yhteiskuntaa esittelevät Turja mukaan muun muassa Kalle Päätalon tuotanto: sen keskiössä on keskustalainen maaseutukaipuu. Väinö Linna edustaa Turjan mukaan teollistuvan sosiaalidemokraattisen Suomen tarinaa.

Näyttely syntyi väitöskirjatyön sivutuotteena, kun Timo Turja kävi läpi kaikki eduskuntapöytäkirjat itsenäisyyden alusta vuosituhannen vaihteeseen ja keräsi puheista kirjalliset viitteet. Turja ei väitä, että lainauksilla olisi ollut suoraa, todellista vaikutusta. ”Mutta jo pelkästään se, kuinka usein kirjoihin puheissa on viitattu, on osoitus teoksen tärkeydestä.”

Yhdellä teoksella on arvoa yli muiden: Raamatulla. Timo Turja uskoo, että kansalaissodan rikki repimä kansakunta eheytyi nimenomaan Raamatusta poimittujen puheiden ja metaforien avulla. ”Aluksi oikeistolla ja vasemmistolla ei ollut edes yhteisiä käsitteitä. Vähitellen maalaisliiton kansanedustajat alkoivat siteerata Saarnaajan kirjan säkeitä ’Aika on sodalla ja aikansa rauhalla’.”

Turjan mukaan kertomakirjallisuuden ja politiikan tarinoilla on paljon yhteistä. ”Juuri ilmestyneessä espanjalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että ihmisten motiivi äänestää tiettyä puoluetta johtuu usein siitä, että puolueella on yhteiskunnan menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta kertomus, joka vastaa äänestäjän näkemystä.”

Niinistö pappien suosikki presidentiksi Kokoomuksen Sauli Niinistö on evankelis-luterilaisen kirkon pappien suosikki tasavallan seuraavaksi presidentiksi. Radio Dei lähetti marraskuussa sähköpostitse kyselyn noin kahdelle tuhannelle Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papille; kyselyyn vastasi noin 750 pappia. Heistä Sauli Niinistöä äänestäisi 36 prosenttia.

Vihreiden Pekka Haavistoa kannattaa kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista. Keskustapuolueen Paavo Väyrysen kannatus on yhdeksän prosenttia, kristillisdemokraattien ehdokasta, Sari Essayahia äänestäisi kahdeksan prosenttia kirkon papeista. Sosiaalidemokraattien Paavo Lipponen ja perus-

suomalaisten Timo Soini saavat papeilta viiden prosentin kannatuksen. Ruotsalaisen kansanpuolueen Eva Biudet kerää mittauksen mukaan neljä prosenttia papiston äänistä, vasemmiston Paavo Arhinmäkeä äänestäisi alle prosentti vastanneista. Kyselyssä ilmeni, että merkittävä osa papeista ei

ole vielä ratkaissut, ketä äänestää tammikuun presidentinvaaleissa. Noin joka viides vastaajista ei vielä osaa tai halua nimetä ehdokastaan. Nais- ja miespappien äänes-

tyskäyttäytyminen eroaa toisistaan kolmen ehdokkaan kohdalla. Naispapeista Pekka Haavistoa ilmoittaa äänestävänsä seitsemän-

Välitämme. ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde

Kirkkohallitus on päättänyt Kirkon tutkimuskeskuksen apurahojen jaon vuodelle 2012. Suurimmat apurahat, 18 000 euroa, saivat TM Kalle Kuusniemi sekä psykologian maisteri Aura Nortomaa. Kuusniemen englannin-

kielinen tutkimus käsittelee Missouri-synodin (LCSM) vaikutusta Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän luterilaisiin kirkkoihin vuoden 1991 jälkeen. Nortomaa tutkii teologian opiskelijoiden soveltuvuustutkimusten ennustavuutta ja tulosten käyttöä.

TM Eetu Kejonen sai ruotsinkieliseen tutkimukseensa 17 600 euron suuruisen apurahan. Kejonen tutkii kolmen suomalaisen herätysliikkeen käsityksiä homoseksuaalisuudesta vuosina 1970–2010.

mennessä Kirkon tutkimuskeskukseen tuli 68 hakemusta. Myönnettyjä apurahoja on yhteensä 28 ja niiden yhteissumma on 227 080 euroa. Apurahojen painopistealueet vuosina 2010–2013 ovat hengellinen elämä, Määräaikaan

Espoon seurakuntayhtymän eläkkeelle jäävä talouspäällikkö Marja-Liisa Nore keskittyy joulukuun puolivälistä lähtien tiliotteiden ja sijoitussalkkujen sijasta lastenlastensa elämään. Hän suosittelee Espoon seurakuntayhtymää työpaikaksi muillekin, vaikkei hyväksykään kaikkia nykykirkon ratkaisuja.

Raamatun käyttö- ja tulkinta, kirkko ja suomalaisen yhteiskunnan uskonnollinen monimuotoistuminen, seurakunnallinen toiminta, talous ja hallinto sekä kirkko eriarvoistuvassa yhteiskunnassa ja maailmassa.

esse

”Minusta esimerkiksi lähetysjärjestöjen tuen evääminen oli suvaitsematonta.”

Taloushallinto vaihtuu lastenhoitoon

Teksti Laura Kimari Kuva Jukka Granström

un Espoon seurakuntayhtymän talouspäällikkö MarjaLiisa Nore, 66, helmikuussa 1990 aloitti työt seurakuntayhtymässä, elettiin keskellä pankkilakkoa. ”Ensimmäisiä työtehtäviäni oli hakea pankista suuri summa käteistä rahaa palkkojen maksamiseen”, hän muistelee. ”Onneksi lakko päättyi niin, että palkat saatiin maksettua pankin kautta.” Nyt diplomiekonomi Nore on lähdössä eläkkeelle. Samaan aikaan, kun hän siivoaa työvuosien aikana kertyneitä papereita huoneestaan, koko euroalue pidättelee henkeään monia valtioita uhkaavan konkurssin edessä. ”Onneksi Espoon seurakuntien taloudella menee kohtuullisen hyvin. Siitä on pitkälti kiittäminen hallintojohtajaamme Markku Porvaria, joka on pitänyt tarkan talouskurin. ” Nore jos kuka pystyy sanomaan näin, sillä hän alaisineen hoitaa Espoon kaikkien seurakuntien laskujenmaksun, laskutuksen ja kirjanpidon. Lisäksi Noren tiimi huolehtii seurakuntien varainhoidosta esimerkiksi sijoittamalla. ”Homoillan jälkeiset kirkosta eroamiset tekivät melkoisen loven jäsenmääräämme, jonka perusteella kirkollisverotulot määräytyvät”, hän toteaa. Tänä vuonna kirkon jäsenmäärä on taas kääntynyt nousuun Espoon nopean kasvun vanavedessä.

toista prosenttia vastaajista, miespapeista alle seitsemän prosenttia. Paavo Väyrysen valintaa presidentiksi kannattaa naispapeista vain prosentti, kun miespappien kohdalla Väyrysen kannatus on kaksitoista prosenttia. Sari Essayahia äänestäisi naispapeista kolme, miespapeista kymmenen prosenttia.

Kirkon tutkimuskeskuksen apurahat jaossa

❘

Tarkan markan isoäiti

Marja-Liisa Nore jää joulukuussa eläkkeelle Espoon seurakuntayhtymän talouspäällikön tehtävästä. Työasiat vaihtuvat silloin tyttären lasten hoitamiseen ja pitsinnypläyskurssiin.

Puhelinsoitto seurakunnasta muutti elämän Nore esittelee hymyillen kansiota, joka pitää sisällään muun muassa Kirkkohallituksen ohjeistuksen seurakuntien tilinpäätöksen tekemiseen. Usein kankeaksi moitittu kirkon byrokratia ei tympäise, kun sitä katsoo hänen näkökulmastaan. ”Olen päätynyt seurakuntayhtymän tehtäviin Jumalan johdatuksesta, ja ajattelen menneitä työvuosia kiitollisena.” Aivan helposti taloushallinnon korkeakoulutuksen saanut ihminen ei seurakuntien tehtäviin päädykään, sillä kirkko ei pysty kilpailemaan palkkatasolla liike-elämän kanssa. Porista kotoisin oleva Norekin työskenteli liike-elämässä yliopistosta valmistumisensa jälkeen. 1980-luvun alussa tuli elämänmuutos. ”Kun isäni eli viimeisiä kuukausiaan, äidille tuli hätä tämän taivaaseen pääsystä. Äiti etsi hengellistä kotia jonkin aikaa ja löysi

sen lopulta rukoilevaisten illoista, jotka kokoontuivat Porissa aktiivisesti. ” Marja-Liisa Nore oli tuolloin vielä ”maallistunut tapakristitty”, kuten hän asian ilmaisee. ”Noihin aikoihin Kansan Raamattuseura pyöritti maanlaajuista, Tässä elämä -nimistä evankelioimiskampanjaa. Asuimme tyttäreni kanssa Helsingissä Alppilan seurakunnan alueella, ja eräänä päivänä minulle soitti aivan vieras ihminen, joka pyysi mukaan seurakunnan pienryhmään.” Yksinhuoltaja Nore kieltäytyi ensin sanoen, ettei voi jättää pientä tytärtään yksin. ”Siihen soittaja totesi, että meillä on täällä paljon innokkaita seurakuntanuoria, jotka voivat pitää lapsesta huolta.” Nore suostui ja jäi sille tielleen.

Ei naispapin toimittamalle messulle Eräänä viikonloppuna Noren äiti oli lähdössä Rymättylään rukoilevais-

ten seuroihin, kun Nore ilmoitti tulevansa tyttärensä kanssa mukaan. ”Äiti oli pudota tuolilta ilosta. Rukoilevaisuudesta tuli hengellinen kotini melkein saman tien.” Erityisesti Länsi-Suomessa vaikuttava rukoilevaisuus on vanhin Suomen evankelis-luterilaisista herätysliikkeistä. Länsi-Suomen rukoilevaiset muun muassa pitäytyvät vuoden 1776 Raamatunkäännöksessä eivätkä hyväksy naispappeutta. ”Minulla on monta naispappia ystävinä, mutten menisi heidän toimittamaansa messuun,” Nore sanoo. Avoimesti hän on kertonut taustastaan myös seurakuntayhtymässä. ”Tämä on ollut hyvä ja inhimillinen työpaikka, ja voin suositella tätä lämpimästi muillekin. En koe, että minua olisi mitenkään syrjitty, mistä olen ollut vähän yllättynytkin.” Yhtä tyytyväinen hän ei ole konservatiivien kohteluun kirkossa yleensä.

Noren uran aikana seurakuntien taloushallinnossa käytettävät tietotekniset sovellukset ovat muuttuneet moneen kertaan. Hän ei kuitenkaan ole niitä eläkkeelle lähtijöitä, jotka päivittelevät jatkuvaa muutosta. ”Olen aina ollut innokas kehittämään ja löytämään helpompia ja tehokkaampia työtapoja. En tietenkään voi ottaa tästä kunniaa pelkästään itselleni, mutta meillä on otettu monia taloushallinnon sovelluksia käyttöön ensimmäisinä seurakuntina Suomessa.” Talouspäällikön virassa Norea seuraa Harri Hakulinen. Hänen ensimmäiset haasteensa liittyvät 2012 toimintansa aloittavaan Kirkon palvelukeskukseen. Palvelukeskukseen keskitetään kaikkien Suomen seurakuntien laskujenmaksu, palkanlaskenta ja kirjanpito; Espoon seurakuntayhtymän on tarkoitus siirtyä palvelukeskuksen asiakkaaksi vuonna 2013. Norea itseään huolettaa kirkon hengellinen tulevaisuus enemmän kuin sen talous. ”Kirkon pitäisi palata enemmän juurilleen, tunnustukselliseen julistukseen.” Hänen oman lähitulevaisuutensa tärkein sisältö ovat kuitenkin tyttären 8-, 5- ja 1-vuotiaat lapset. ”Luultavasti kuljetan tulevina vuosina Lauraa, Vilmaa ja Kallea harrastuksiin aika paljon”, Nore hymähtää. Hän on jo muuttanut Saloon tyttären perheen perässä ja ajanut sieltä Espooseen töihin päivittäin. Muitakin suunnitelmia Norella on. Se, että mummo harrastaa pitsinnypläystä, ei hänen tapauksessaan ole vitsi. ”Omalta äidiltäni minulle on jäänyt isoäidin vanha nypläystyyny, ja aion mennä kurssille ottamaan selvää, miten sitä käytetään.”

ESPOON SEURAKUNNAT

Kauneimmat joululaulut Kolehti Suomen Lähetysseuran hyväksi

Kauneimmat joululaulut

De vackraste julsångerna

to 8.12. klo 18 Viherlaakson kappeli to 8.12. klo 19 Ravintola E.T. Charlie, Haukilahti

sö 4.12 kl. 10.30 Olars kyrka, svenska sidan, gudstjänst med De vackraste julsångerna Esbo domkyrka ti 6.12 kl. 16

Lasten kauneimmat joululaulut ke 7.12. klo 18 Auroran kappeli to 8.12. klo 18 Kauklahden kappeli to 8.12. klo 18 Laaksolahden kappeli

VERTAISTUKIRYHMÄ PERHEVÄKIVALTAA KOKENEILLE NAISILLE

Ryhmä kokoontuu to 8.12. klo 16.30–17.30 Espoon perheasiain neuvottelukeskus Albergan esplanadi 1, 3. krs.

Ryhmä on maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot Espoon perheasiain neuvottelukeskus p. 8050 2358 tai Naisten Apu Espoossa ry. p. 5915 1323.

esse

❘

1.12.2011

Pyhitä sunnuntai

Kirkkokynttilät valetaan käsityönä

Vuoden papiksi valittu Ilkka Sipiläinen on huolissaan siitä, että hyvinvointivaltio on vaarassa murtua itsekkyyden ja kulutususkon vallatessa alaa. Kauppakeskukset ovat tämän ajan temppeleitä, hän sanoo.

Juhavan kynttilätehdas on kuin mikä teollisuushalli tahansa, mutta tuoksu on erilainen: ovella vastaan tulvahtaa steariinin tuoksu.

ta vaikutteita saaneen ajattelunsa inspiroivaan kirjaan Maailma on Jumalan ruumis (Kirjapaja 2010). Siinä korostuu kristinuskon vastakulttuurinen luonne ja luonnonsuojelu.

Kieltäydy sunnuntaishoppailusta Kirkon yhteiskuntatyön sihteeri kehottaa boikotoimaan sunnuntaishoppailua aina kun mahdollista. Hän muistuttaa, että pyhäpäivän rauhoittaminen on maailman vanhin työsuojelulaki. ”Vaikka kaikissa ammateissa vapaapäivää ei voikaan pitää sunnuntaina, on sunnuntailepo sittenkin rauhoittanut työntekijöiden, perheiden ja koko yhteisön elämää. Elämänrytmimme muuttaminen osoittaa sivistymättömyyttä”, sanoo Ilkka Sipiläinen. Hän ihmettelee kauppojen aukioloaikojen laajentamista. Turhasta kuluttamisesta luopuminen ja länsimaisen elämänmuodon muuttaminen ekologisesti ja eettisesti kestäväksi on nyt sekä kirkon että kaikkien puolueiden haaste. ”Vihreät järjestävät kerran vuodessa Älä osta mitään! -päivän. Se on aika surkeaa tai jopa surkuhupaisaa sen rinnalla, että vielä vähän aikaa sitten joka seitsemäs päivä oli sellainen!” Ilkka Sipiläinen tunnustaa, että hänenkin moraalinsa joustaa eikä mies ole totaalikieltäytyjä sunnuntaishoppailusta. Pappismies on toisinaan täydentänyt ruokavarastoja ”vähän häveten” – jääkaappi kun on keksitty, ja sitä osattiin käyttää ennenkin yhteen päivään varautuen.

Teksti Janne Villa/Kotimaadeski Kuva Jani Laukkanen/Kotimaadeski

irkon yhteiskunnallisesta työstä vastaava Ilkka Sipiläinen, 53, toivoo, että kirkko asettuisi entistä rohkeammin moraaliseksi vastavoimaksi kaikkialla jylläävälle kulutususkonnolle. ”Tämän ajan pyhin rakennus on kauppakeskus. Siksi ostostemppelin täytyy olla jopa sunnuntaisin auki! Kulutususkonnon myötä hylkäämme vuosituhansien viisauden siitä, miten arki ja pyhä kannattaa erottaa toisistaan”, Sipiläinen manaa. ”Ostamisessa, toreissa ja kaupoissa ei ole sinänsä mitään vikaa. Mutta ei niistä elämän sisällöksi ole. Kirkkomme voisi tuoda tähän kulutuskulttuuriin tajua Pyhän voimasta, joka on paljon syvempää laatua kuin shoppailu.” Sipiläinen pohtii työssään oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista niin Suomessa kuin kansainvälisestikin; työttömyyttä, syrjäytymistä, eettistä sijoittamista ja reilua kauppaa, ympäristönsuojeluja… Hän soveltaa luterilaisen etiikan periaatteita kirkon työhön ja kannanottoihin. Kirkon yhteiskuntatyön sihteeri on kiteyttänyt eko-, feministi- ja vapautuksen teologias-

lkka Sipiläinen valittiin vuoden papiksi 21.11. Valinnan teki Suomen pappisliiton hallitus. Valinnan perusteluissa todetaan, että Sipiläinen on kasvattanut kirkon ja seurakuntien ympäristövastuuta pitkäjänteisellä työllään. Hän on kehittänyt ympäristövastuuta edistäviä työvälineitä kuten ympäristödiplomijärjestelmän. Sipiläinen oli mukana vaikuttamassa Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) delegaatiossa YK:n ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa vuonna 2009. Hän on ollut siitä lähtien KMN:n ilmastonmuutostyöryhmän jäsen. Ilkka Sipiläinen on syntynyt Lappeenrannassa 1958. Hän on valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1985. Papiksi hänet vihittiin samana vuonna Helsingissä. Nykyisessä tehtävässään kirkon yhteiskuntatyön sihteerinä hän on työskennellyt vuodesta 1991.

Puhdasta steariinia Kynttilät tehdään käsityönä Juhavan tehtaalla; vain pienet kruunukynttilät teetetään alihankkijoilla. Myös kynttilöihin painettavat symbolit ja muut kuviot painatetaan muualla. Kynttilän valmistus alkaa steariinin sulattamisella. Sula steariini

S Vuoden pappi 2011

esse

Kynttilä muistuttaa Kristuksen valosta

Teksti Kotimaadeski Toimittanut Hannele Koskinen Kuvat Matti Pirhonen

uurin osa Suomessa käytettävistä alttarikynttilöistä tehdään Juhavan tehtaalla Lohjalla, jossa niitä syntyy neljän tekijän voimin noin 100 000 kappaletta vuodessa. Myös suurin osa Suomessa käytettävissä kastekynttilöistä valetaan Juhavalla. Tehdas on toiminut Lohjalla vuodesta 1979, Kirkkopalvelut Oy:n omistukseen yritys siirtyi vuonna 1988. Kynttilöiden raaka-aineena on 25 tonnia, rekkakuormallinen, steariinijauhetta. Malliston suurin kynttilä on metrin mittainen ja kahdeksan senttiä paksu, pienin 11 senttiä pitkä ja 13 millin paksuinen. Malleja on kaikkiaan viitisenkymmentä; mitan sanelee usein kirkkojen kynttilänjalkojen koko. – Mallit ja muotit on tehty pääasiassa seurakuntien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, tuotantopäällikkö Seppo Lahdelma sanoo.

❘

Irina Nuutinen poistaa jähmettyvästä alttarikynttilästä ilmakuplia.

valutetaan hanasta kannuihin, joista se kaadetaan muotteihin, joihin on asennettu sydänlangat. Steariini kutistuu jäähtyessään, joten muotteihin sullotaan lisää steariinia, jottei kynttilöihin jää kuplia. Kynttilä syntyy alassuin. Se irtoaa muotista helposti, sydänlanka katkaistaan sopivan mittaiseksi, pohja tasoitetaan veitsellä ja jäysteet poistetaan. Kynttilä kiillotetaan pyyhkeellä ja laitetaan jäähtymään telineeseen, jossa se ei pääse käyristymään.

Larissa Mäenpää tasoittaa kastekynttilän pohjaa.

Kynttilän valmistuksessa on niksinsä, ja moni asia vaikuttaa lopputulokseen, moitteettomaan palamiseen. – Sydänlangat tulevat Saksasta. Kemiallisen käsittelyn ansiosta lanka palaa kokonaan pois. Lahdelma korostaa materiaalien laadun merkitystä ja huomauttaa, että langasta jäävä ”tuhkahäntä” voi tipahtaa kynttilän liemeen ja syttyä siellä. Sydänlanka ei ole mitä tahansa puuvillapunosta.

– Sydämet on punottu niin, että yksi langoista on muita kireämmällä. Sen ansiosta sydän ei palaessaan jää suoraksi vaan käyristyy, jolloin saadaan hyvä liekki, Lahdelma sanoo. Juhavan kynttilät valmistetaan puhtaasta steariinista. Steariinin on luonnonmateriaali, jonka palaminen aiheuttaa vähemmän nokea kuin parafiini. Steariinikynttilät ovat hiilidioksidineutraaleja, ja valuvat vähemmän kuin parafiinikynttilät.

ynttilä on eräs yleisimmistä kristillisistä symboleista. Kynttilän liekki muistuttaa valosta, jonka Kristus toi maailmaan, siis Kristuksesta itsestään. Lisäksi se symboloi valon voittoa pimeyden voimista sekä valvomista, lämpöä ja rukousta. Adventtiaikana jokaisessa kirkossa on neljä adventtikynttilää. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina sytytetään yksi, toisena palaa kaksi jne. Valon lisääntyminen muistuttaa joulun lähestymisestä. Jumalanpalveluksissa käytetään pyhäpäivästä riippuen kahta, neljää tai kuutta alttarikynttilää. Useimmissa kirkoissa on kyntteliköt, joihin seurakuntalaiset voivat laittaa rukouskynttilöitä palamaan esimerkiksi ennen jumalanpalveluksen alkua. Kastekynttilää sytytettäessä luetaan Jeesuksen lupaus: “Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh. 8:12). Hääkynttilää ei kirkossamme juuri käytetä, mutta mitään estettä avioliittoon vihkimisessä sen käyttämiselle ei ole. Matti Pirhonen Kotimaadeski

J. S. Bach:

JOULUORATORIO

Hyvän mielen lahjat hankit Kotimaakaupasta!

BWV 248, kantaatit 1-3

la 17.12. klo 15.00

Helsingin Konservatorion konserttisali Ruoholahdentori 6 (Selkämerenk. 3)

25,– Yhteisvastuu

Sydänsilmukat t-paita

T-paita on 100% ekologista puuvilla.

Venäläinen ikoni 1400-luvulta. Valmistettu Suomessa painokuvasta puualustalle. Lakkapinta ja nahkainen kiinnityslenkki. Koko 10x14cm

Jani Sivén, kapellimestari Liput 10/5 € konservatorio@konservatorio.fi ja tuntia ennen ovelta, www.konservatorio.fi

(norm. 17,90)

Kirkon Ulkomaanapu

Maija Paavilainen

Jouluseimikortit Sambiasta

Lahjakirja

Suomessa painetut, sambialaisen naisryhmän suunnittelemat joulukortit. 10 kpl /paketti. Yksiosainen kortti 12€ Kaksiosainen taitettava kortti 26€

Kiittää, muistaa, iloita – se on lahjan viesti. Kotimaiset, korkealaatuisen

Juhava-kynttilät

Kaikki Yhteisvastuun ja Kirkon Ulkomaanavun tuotteet löydät Kotimaakaupasta. Anna lahja joka tekee hyvää! Kotimaakauppa on auki myös lauantaisin 17.12.2011 saakka.

Niina Laitinen, sopraano Terhen Heikkilä, mezzosopraano Emma Suszko, mezzosopraano Matias Haakana, tenori Robert Näse, baritoni Jarno Lehtola, evankelista

15,–

9,90– Jouluikoni

Helsinki Concordia Kamarikuoro Audite Helsingin Konservatorion Nuoret Laulajat

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki | ma-pe 9–17, la 10–14 | p. 020 754 2350 | www.kotimaakauppa.fi

Käsityönä tehdyt kynttilät palavat puhtaasti kirkkaalla liekillä. Tutustu laajaan kynttilävalikoimaan: www.kotimaakauppa.fi

Sttttvtttts rttttanttatttttt tttttttttttttt Otitititititititititititititititititititititititititititititititi titititititititititititititititititititititititititititititititi tititititititititititititititititititititi

Soitathan, P. 045 111 3423

mttmmttt

wwwtitititititititiﬁ

esse

❘

tavataan

1.12.2011

Sovi aika esittelyl le!

Laadukasta asumista senioreille

SATO SenioriKoti®

HUONEISTOESIMERKIT C-talo 3h+kk+s, 65 m2 vuokra alk. 1 183€/kk 2h+k, 59,5 m2 vuokra alk. 1 071 €/kk 2h+kk, 41,5 - 48,5 m2 vuokra alk. 822 €/kk HUONEISTOESIMERKIT A-B-talo 3h+kk+s, 63,5 m2 vuokra alk. 1 168 €/kk 2h+kk+s, 43,5 - 53,5 m2 vuokra alk. 861 €/kk 2h+kk, 42 m2 vuokra alk. 840 €/kk Autohallipaikat

vuokra 100 - 164 €/kk

Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa Martinlaaksoon rakentuvaan moderniin keskustaan tulee ensisijaisesti senioreille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Läheisestä ostoskeskuksesta löytyvät mm. kaupat, apteekki ja pankkipalvelut. Kävelyetäisyydellä ovat myös kirjasto ja terveyspalvelut. Kauniit asunnot ovat vaaleasävyisiä ja niissä on lautaparkettilattiat. Keittiössä on nykyaikaiset varusteet ja pesutiloissa on asumista helpottava tukivarustelu. C-talon asuntoihin pääsee muuttamaan joulukuussa ja A-B-taloon helmikuussa 2012. Vuokriin sisältyy vesimaksu. Vuokravakuus 250 €. Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä. Vuokra sisältää Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n peruspalvelun, johon kuuluu hoitajan vastaanotto ja senioriryhmätoimintaa. Asukkaalla mahdollisuus tilata omalla kustannuksellaan myös muita palveluita Hoiva Oy:ltä.

SATO Vuokraus ja myynti, Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki Katja Grönroos, puh. 0201 34 4361 Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312 Pirkko Toiviainen, puh 0201 34 4311

sato.fi

Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Martinlaakso

USAVUSTEKIJÄ T TYÖN

esse.tavataan@kotimaa.fi

Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa.fi viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina. Toimitus ei takaa, että kaikki lähetetyt tiedot julkaistaan. Tapahtumatiedot ovat myös netissä osoitteessa www.espoolaiset.fi.

Kirkoissa soi To 1.12. klo 19 Tapiolan kirkos-

sa (Kirkkopolku 6) Around the world -joulukonsertissa esitetään joulumusiikkia maailman eri puolilta. Ohjelma 5 e.

ANNA TÄNÄ JOULUNA LAHJA, JOKA AUTTAA KEHITYSMAISSA ASTI! Tee lahjatilauksesi verkossa www.toisenlainenlahja.ﬁ tai puhelimitse 020 787 12 01

La 3.12. klo 18 Espoon tuomio-

kirkossa (Kirkkopuisto 5) esiintyvät eläkeläiskuoro Furorna ja Esbo sångkör.

La 3.12. klo 18 Leppävaaran kir-

MYYDÄÄN Kiveliönrinne 2 B, Espoo

SAUTER –FLYYGELI • tyyppi 182V 182/150 cm • valmistenumero 68195 • Pianofortefabrik Carl Sauter Spaichingen, Saksa • pianopenkki säädettävä, musta

Tiedustelut: 050 3019163

e-mail: paivi.scherf@kolumbus.fi

kossa (Veräjäkallionkatu 2) on Wiipurilaisen osakunnan laulajien joulukonsertti.

Su 4.12. klo 18.30 Soukan kap-

pelissa (Soukankuja 3) Espoon työväenopiston laulukonsertissa oppilaat esittävät yksinlauluja. Ma 5.12. klo 19 Leppävaaran

kirkossa (Veräjäkallionkatu 2) on joulukonsertti Esbo Arbis yhteistyössä Esbo Svenskan kanssa. Ke 7.12. klo 12 Espoonlahden

kirkossa (Kipparinkatu 8) Taas kaikki kauniit muistot… -tilaisuudessa esitetään joulurunoja ja -musiikkia. Ke 7.12. klo 12 Tapiolan kirkos-

sa (Kirkkopolku 6) Häivähdys pyhää -sarjan lounaskonsertissa EMOn lauluopiskelijat esittävät jouluisia lauluja.

Tarjoustunnus LM 20 48/11.

Ke 7.12. klo 19 Tapiolan kirkos-

sa (Kirkkopolku 6) Syksyn pimeydestä nousee – Laulu! -konsertissa esiintyvät Tapiolan lukion kuorot, lauluyhtyeet ja solistilaulajat.

aukio 2) Espoon musiikkiopiston kävelykonsertissa esiintyvät harpistit. Ke 7.12. klo 19 Sellosalissa (Soit-

toniekanaukio 1 A) esiintyy laulaja Jarkko Martikainen Äänioikeus-yhtyeensä kanssa. Liput 17 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

Su 4.12. klo 14 Emmassa Wee-

Näyttelyt La 3.12. – pe 16.12. Galleria

Ke 7.12. klo 9.30 ja 10.15 Taide-

Villisiassa (Soukantie 4) on Soukan Taideseuran vuosinäyttely. Avoinna ti–to klo 14–19 ja pe–su klo 12–15.

Pe 9.12. asti Kauniaisten kau-

pungintalossa (Kauniaistentie 10) on esillä Mikko Murron öljyvärimaalauksia ja Anja Vanamo-Kailan veistoksia. Avoinna ma–pe klo 8–15.45 sekä ti–to klo 17–19.30.

talo Pikku-Aurorassa (Järvenperäntie 1–3) TanssiTaaperot-tanssipaja tuo virikkeitä aikuisen ja lapsen yhteisiin liikkumishetkiin. Pajamaksu 3 e. Ilm. pikku-aurora@espoo.fi tai p. 09 8168 3364. Muuta

To 1.12. klo 12–15 Villa Aptee-



palveluita vanhuksille ja pitkäaikaissairaille.

Su 4.12. klo 10–14 Villa Rullud-

(Kotkatie 4) esitetään dokumenttielokuva Saalis – Tarua ja totta Mäkelän suvusta. Lapsille La 3.12. klo 11–13 Taidetalo Pikku-Aurorassa (Järvenperäntie 1–3) Naperokinossa esitetään 0–3-vuotiaille suunnattuja elokuvia teemalla kodin askareet ja ruoka. La 3.12. – su 4.12. klo 11 ja 12

La 3.12. klo 15 ja 17 Kulttuurikes-

kuksen Tapiolasalissa (Kulttuuri-

arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea hoivakoti Harmoniassa.

Debora Kotihoito (09) 4559 0096 Debora Hoivakoti Harmonia (09) 7518 0200 www.debora.fi

dissa (Rullaniementie 15) on Perinteiset joulumarkkinat.

Su 4.12. klo 13–18 Karatalossa

(Kotkatie 4) on Helinää ja helskettä -joulutapahtuma. Klo 14 ja 15.30 Piparkakkupaja-esitys. Klo 17 yhteislaulut. Su 4.12. klo 14 Gallen-Kallelan

museossa (Gallen-Kallelan tie 27) on englanninkielinen yleisöopastus. Liput museoon 8/7/6/4 e, alle 18-v. ilmaiseksi. Ti 6.12. klo 12–14 Tapiolan Rat-

sastuskoululla (Tekniikantie 8) on Perinteiset joulumyyjäiset. Ohjelmassa on mm. poniratsastusta ja ongintaa.

Masentunut? Yksinäinen? soita! Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä. Soita ja varaa aika 045-341 0506

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0540 Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

senioRiPYsäkki®

RAAMATTU RISTIIN RASTIIN

Innostava luku- ja hakuteos Raamatun opeista. 365 tekstikokonaisuutta vuoden jokaiselle päivälle. PIPLIA LAPSILLE

Koko perheen klassikkoraamattu. Myös äänikirjana. NAHKAKANTINEN RAAMATTU JA VIRSIKIRJA

Tilaa lahjansaajan kultainen nimipainatus kanteen. Useita eri värejä. | PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 | myynti@bible.fi

aaMukoRVa

Itsenäisyyspäivänä avoinna klo 11–17.

Kaukaisia kuvia kansalliseepoksesta 15.1.2012 saakka. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 12–15.

Piplialahjat

Suomen Pipliaseura

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumis-

Elokuvia

Ma 5.12. klo 18 Kulttuurikes-

ATTU RAAM STIIN N RA RISTII

Lämminhenkisiä hoivapalveluita ikääntyville

Tiedustelut

To 1.12. klo 18.30 Karatalossa

www.jyrkilohi.fi

Välityspalkkioni on 3,6 % velattomasta myyntihinnasta, sisältäen Alv:n.

To 1.12. klo 17 Espoon työvä-

Musiikkia

uutuus

Pyydä ilmainen arvio ja välitystarjous!

Kuunkehrä 2 B, Espoo. jyrki.lohi@jyrkilohi.fi

sen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) Meille jäävät salaisuudet -esitys yhdistää eri kerrontatapoja toisiinsa. Liput 27/23/15 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

enopiston tiloissa (Kuunkehrä 2 B) on Joululahjavalvojaiset, jossa voi valmistaa käsin joululahjoja. Materiaalimaksu n. 5 e/työpiste.

perinteisin tavoin, väkevin, nykyaikaisin keinoin!

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi

To 1.12. klo 19 Kulttuurikeskuk-

esse

Tunnettu, kokenut ja ammattitaitoinen välittäjä! Huomaavaista, kuuntelevaa palvelua

kissa (Pappilantie 5) on Pappilantien joulukadun avajaiset. Ohjelmassa on mm. elävää musiikkia ja tarjolla jouluisia herkkuja.

Teatteria

❘

Terve Koti Jyrki Lohi Lkv 0500 425 158

aukio 2) Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri pitävät lapsille Satulinnan juhlat. Liput 5 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. geellä (Ahertajantie 5) on Taidehaltijan tunti lapsille Anitra Lucander – Värin runoilija -näyttelyssä. Ilm. klo 13.30. alkaen lippukassalla. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

Emmassa Weegeellä (Ahertajantie 5) Teatteri Hevosenkenkä esittää näytelmän Mustasulka ja merimies. Teatterilippu 5 e. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

kuksen lämpiössä (Kulttuuri-

1.12.2011

• markkinoiden laajin raamattuvalikoima • Suomen Pipliaseura • www.pipliakauppa.fi 

Gallen-Kallelan tie 27, Espoo Avoinna ti–la 11–16, su 11–17 Puh. (09) 849 2340 • www.gallen-kallela.fi

Perinteiset myyjäiset Itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 9.30-15 Suomen Lähetysseurassa, Tähtitorninkatu 18, Helsinki käsitöitä • tauluja • ruokaa • leivonnaisia • arpoja vanhoja kortteja • Ompeluseuran tuotteita

Lähetyskirkossa klo 9.30 Alkuhartaus klo 12 Konsertti monikulttuurinen Maailma-kuoro ja herännäishenkinen Mieskuoro Veisuuveljet Basaari ja Kumbukumbu museo sekä Lähetysravintola Teranga ovat avoinna. Lounas klo 11-14

esse

❘

1.12.2011

❘

esse

Lars Levi Laestadius

Seitsemän uran saamelainen tiedemies Lars Levi Laestadiuksella on monta unohdettua tiedemiehen uraa ja hyvin feminiininen Jumala-kuva. ”Häntä voi pitää maailman merkittävimpänä saamelaisena, mutta nimissään kulkevaa herätysliikettä hän ei tuntisi enää”, arvioi Laestadiuksesta tehdyn kirjan toinen kirjoittaja, professori Juha Pentikäinen.

Laestadius-museo

Laestadiuksen tuhkimotarina

aestadiuksen suvussa oli pappeja sukupolvia ennen häntä ja hänen jälkeensä. Isä toimi merkittävässä virassa vuorivoutina, isoisä oli kirkkoherra. Isän työ kuitenkin epäonnistui, ja hän siirtyi uudisraivaajaksi surkeisiin oloihin kauas kaikesta. Suomen rajalle noilta Piitimen Lapin seuduilta oli yli 350 kilometriä. ”Isä ryyppäsi virkansa”, Pentikäinen pelkistää. Köyhyys riivasi niin että ”koko pitäjästä ei löytynyt yhtä resuisia ja halveksittuja lapsia”, pojat kirjoittivat myöhemmin. Laestadiuksen iäkkäille vanhemmille syntyi kaksi poikaa, Lars Levi ja Petrus. Isällä oli aiemmasta avioliitosta kolme lasta, joista velipuoli Karl Erik luki papiksi Uppsalassa. Hänestä tuli nuorempien velipuoltensa elämän pelastaja ja suunnannäyttäjä.

Teksti Sakari Sarkimaa Kuvat Seppo J.J. Sirkka

oni ei tiedä Lars Levi Laestadiuksesta paljoakaan. Suomalainen saarnamies, joka saarnasi jossain Lapissa viinan piruja vastaan ja synnytti suuren herätysliikkeen? Ei, Laestadius oli ruotsalainen monen uran kansainvälisesti arvostettu tiedemies, jonka äidinkieliä olivat Luulajan saame ja ruotsi. Hän oli tunnettu paitsi Ruotsin, myös Ranskan ja Englannin tiedeakatemioissa. Suomen meän kielen hän opiskeli pappina Suomen rajoilla Pajalassa ja Karesuvannossa. Laestadius syntyi 211 vuotta sitten ja kuoli 150 vuotta sitten. Äiti oli saamelainen ja myös hänen vaimonsa oli saamelaista juurta. Heille syntyi 15 lasta, joista kymmenen eli aikuiseksi. Heillä lasketaan olevan nykyään noin 700 jälkeläistä ympäri maailman, elääpä Ruotsissa tutkijana täyskaima Lars Levi Laestadius. Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen kirja Lars Levi Laestadius – yksi mies, seitsemän elämää (Kirjapaja 2011) valottaa Laestadiuksen tuntemattomia elämänalueita. Aiemmin ilmestynyt Jorma Ojalan kirja Lars Levi Laestadius: tiedemies ja pappi (Ideanova 2007) kertoo samoista asioista. ”Voidaan sanoa, että Laestadius on kaikkien aikojen merkittävin saamelainen. Hän oli yhtä aikaa kielentutkija, kirjailija, lehtimies, botanisti ja ekologi, uskonnonfilosofi ja -psykologi sekä etnografi ja uskontotieteilijä – sekä pappi, julistaja ja sielunhoitaja”, Pentikäinen tiivistää.

Velipuolen luokse paratiisiin

Lars Levi Laestadius oli saamelainen ja monen uran tiedemies

Merkillisen miehen elämänkaari

Veljekset, Lapin tutkijat Sekä Laestadiuksella että Pentikäisellä on paljon yhtymäkohtia. Molemmat ovat Lapin ihmisiä, pappissukua ja monipuolisia tiedeja kielimiehiä. Uteliaisuus on heille sivistyksen moottori ja pappila oli molempien kasvupaikka. Molemmat ovat kansanuskon, kansanperinteen ja mytologian tutkijoita. Sekä Laestadius että Pentikäinen tallensivat Lapin kansanperinnettä – Lars Levi Laestadius pappisveljensä Petruksen ja Juha Pentikäinen pappisveljensä Samulin kanssa noin 170 vuoden päässä toisistaan. Pentikäisen veljekset äänittivät tuhansia tunteja Lapin ihmisten tarinoita.

Laestadiuksen jalanjäljissä Juha Pentikäinen on uskontotieteen professori ja filosofian tohtori. Hän sanoo kasvaneensa kirjansa päähenkilön synnyttämään herätysliikkeeseen, joskin sen avaram-

Lars Leevi Laestadius oli ruotsalainen tiedemies, joka synnytti uuden herätysliikkeen, lestadiolaisuuden. Hänen syntymästään on kulunut 150 vuotta.

malta ja suvaitsevammalta reunalta. Pentikäinen on hiihtänyt Lapin tuntureilla Laestadiuksen jäljillä ja penkonut käsikirjoituksia muun muassa Ranskassa Versailles’n linnan ullakoilla. Laestadiuksen elämänvaiheiden selvittäminen vaati salapoliisityötä. Tätä nykyä Pentikäinen on Lapin korkeakoulukonsernin pohjoisen etnografian ensimmäinen professori, jonka toimialueena on

koko Fennoskandian pohjoisin osa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueelta. Pentikäinen kuuluu myös asiantuntijana Valtioneuvoston arktisten alueiden neuvottelukuntaan. Myös Laestadius tutki arktisia alueita. Ranskan tiedeakatemia kutsui Karesuvannon kirkkoherran pohjoisen jäämeren La Rechreche -tutkimusretkikunnan oppaaksi vuosina 1838–1839. Näistä ansioista Laestadius nimitettiin

Ranskan Kunnialegioonan ritariksi 1841. Tiedeakatemia tilasi häneltä retkien aikana Lapin historian. Laestadius kirjoitti kuitenkin laajan Lapin mytologian, eepoksen kansan muistista. Se julkaistiin tosin vasta 160 vuotta myöhemmin, ensin ruotsiksi ja Pentikäisen–Pulkkisen tieteellisenä suomennoksena vuosina 2010 ja 2011 sekä englanniksi 2002.

Lars Laestadius oli melkoinen väkkärä. Hän vaelsi jalan ja soutaen elämänsä aikana kymmeniätuhansia kilometrejä. Hän keräsi, kuivatti ja myi elämänsä aikana arviolta noin 30 000 kasvia. Se oli pappisuran sekä kirjoittamis- ja tutkimustyön ohella sivubisnes, jolla hän elätti suurta perhettään. Myös vaimo Brita-Kajsa Laestadius keräsi kasveja lääkeyrteiksi, sillä hän toimi kotipiirin ja kylän parantajana. Laestadiuksen prässäämiä satoja kasveja on tallessa Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa, vielä enemmän Ruotsissa ja Ranskassa. Hän oli myös taitava kasvipiirtäjä ja oli pitkään Svensk botanik -teoksen pääpiirtäjä. Pentikäinen sanoo, että Laestadiuksella oli aikaansa edellä oleva naiskuva. Laestadius tuli jopa herätykseen Lapin naisen ansiosta, joten koko lestadiolaisuuden liikkeen synty on naisen peruja. Tätä kohtaamista 1844 Laestadius on itse mystifionut puhumalla Lapin Mariasta. Siinä missä Kristuksen ylösnousemusta ja ihmetekoja julistivat ensimmäiseksi naiset, samoin oli lestadiolaisuuden alkuherätyksen kanssa. Laestadiuksen tyttäret toimivat vahvoina julistajina, samoin useat muut liikkeen naiset. Laestadiuksen suhde Lapin mytologian luonnonuskontoon oli myös ymmärtäväinen eikä tuhoava. Muutamat entiset Lapin noidat olivat ensimmäisiä Laestadiuksen opin julistajia. ”Lumessa paloi” ilmaus kertoo heräyksen alkuvoiman. Kun vuonon noita kääntyi, seurasi koko siida, lapinkylä, perässä. Laestadius on myös myyttinen hahmo. Hän siirsi Raamatun kielikuvia itseensä. Hän oli

kuin toinen Johannes Kastaja. ”Huutavaisen ääni korvessa” hän nimitti aikakauskirjansa, jota toimitti 1852–54.

Tutkijan matkassa Juha Pentikäinen nostaa esiin Laestadiuksen tuntemattomia puolia ja myös kritisoi lestadiolaisuuteen sittemmin pesiytyneitä vinoutumia. ”Laestadiuksen Jumala-kuva ja naiskäsitys poikkeavat niin paljon nykyisestä lestadiolaisuudesta, että hän tuskin tunnistaisi liikettä”, Pentikäinen toteaa. Hänestä on välttämätöntä, että lestadiolaisuus ottaa julistus- ja johtotehtäviin myös naisia kuten oli jo perustajansa aikoina. Lestadiolainen naispappeus on hänestä vain ajan kysymys. Lestadiolaisuuden piirissä esiin tulleita pedofilia-tapauksia hän ei voi mitenkään käsittää. ”On tapahtunut jokin valtava, myös hengellisen ylivallan väärinkäyttö, kun tällaisiin rikoksiin on voitu niin laajasti syyllistyä. Kyse on etäisyyden tyranniasta, jota suljettu ja oikeassa oleva yhteisö ruokkii ja peittelee keskuudessaan. Näin on etäännytty uskosta oman himon aiheuttamiin ja vallan oikeuttamiin rikoksiin.” ”Vain täysi avoimuus ja rangaistukset auttavat puhdistamaan vääristymät, mutta tuhottujen lasten kohtalo on äärimmäisen raskas”, Pentikäinen sanoo. Juha Pentikäinen on tehnyt suuren työn Laestadiuksen parissa folkloristina ja etnografina. Mies käy kahdeksattakymmenettä, mutta virtaa riittää. Monta uutta tutkimuskohdetta odottaa yhä työstämistään. muun muassa saamen kielen sekä arktisen alueen ja sen asukkaiden suojelemisessa.

Velipuoli Karl otti Laestadiuksen perheen hoteisiinsa Kvikkjokkin pappilaan, kun Lars Levi oli kahdeksanvuotias ja Petrus kuusivuotias. Sivistynyt ja kasvitieteistä kiinnostunut Karl oli nuorempien veljien esikuva ja istutti näihin kiinnostuksen tieteitä ja kulttuuria kohtaan. – Velipuolen kotiseutu oli kuin paratiisi aiempiin oloihin verrattuna. Ilman häntä Laestadiuksesta ei olisi kuultu mitään, Pentikäinen sanoo. Kotoa ja suvun piiristä nousi Laestadiuksen veljesten syvä uskonnollisuus. Paratiisiin kuului kuitenkin askeettinen kuri ja ruumiillinen työ, joka karaisi nuorukaisia. Koti oli paitsi harras, myös sivistynyt köyhyydestä huolimatta. Vanhemmat opettivat poikia rukoilemaan ja isä lukemaan. Lars oppi lukemaan jo viisivuotiaana. Perusopetus tapahtui vain kodeissa.

Lukioon tuhannen kilometrin taakse Veljekset lähetettiin Härnösandiin lukioon, kun Lars oli 16 ja Petrus 14. Koulumatkaa oli noin 1 000 kilometriä soutaen, patikoiden ja laivakyydillä pitkin Pohjanlahtea Luulajasta Härnösandiin. Vuosi lukion aloittamisen jälkeen suuri suru kohtasi Laestadiusta, kun rakas velipuoli kuoli vain 39-vuotiaana. Härnösandissa oli myös piispanistuin, jonka piispa oli myöhemmin Laestadiuksen puoltaja tulevissa uskonkiistoissa, joihin hän päätyi vanhemmalla iällään. Lahjakas Laestadius selvitti nelivuotisen lukion kolmessa vuodessa. Koulussa opiskeltiin filosofiaa ja teologiaa latinaksi. Lisäksi hän opiskeli muun muassa saksaa ja ranskaa. – Hän osasi myöhemmin puhua ja lukea kymmenkunta kieltä, Pentikäinen toteaa. Lukion jälkeen Laestadius opiskeli Petrus-veljensä kanssa Uppsalassa useita tieteitä, myös teologiaa. He osasivat myös pitää hauskaa muun muassa viiden nuoren miehen porukassa, joista kaikista kasvoi kansojensa kulttuurivaikuttajia, kun ”kukin palasi äidinmaahansa”. Lars Levi Laestadius aikoi ensin kasvitieteilijäksi tai uudisraivaajaksi, mutta pappiskutsumus vei voiton. Siihen vaikuttivat suvun historia, äidin toiveet ja tämän kuolema 66-vuotiaana 1824. Laestadiuksella oli hyvin lämpimät välit äitiin ja etäiset, elleivät vihamieliset välit isään. Isä kuoli vasta 82-vuotiaana vuonna 1832, mutta hänestä Laestadius ei puhu paljoakaan. Suhteet vanhempiin muokkasivat Laestadiuksen Jumala-kuvaa. Hän ei edes voinut mainita taivaan isää puhuessaan Jumalasta, vaan käytti monia kiertoilmaisuja ja naisvertauksia.

Juha Pentikäinen Syntyi 1940 Rantsilassa seitsenlapsiseen perheeseen. Isä kirkkoherra ja sairaalasielunhoitaja, äiti äidinkielenopettaja. Lapsia seitsemän, 28 lastenlasta. Puoliso Marja Pentikäinen. Filosofian tohtori. Turun yliopiston folkloristiikan ja uskontotieteen dosentti 1968–1998. Helsingin yliopiston uskontotieteen professori 1970–2008. Lapin korkeakoulukonsernin pohjoisen etnografian professori. Kirjoittanut tai toimittanut yli 30 teosta, koostanut kymmenkunta museonäyttelyä ja etnografista filmiä. Tapahtumia Suomessa: Lars Levi ja Petrus Laestadiuksen Uppsalan

opiskeluaikaa ja kulttuurivaikutusta koskeva suomalais-ruotsalainen seminaari Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa 15.–16.2.2012.

12 esse

❘

1.12.2011

Tapiolan seurakunta Pyhäpäivä Tapiolassa Toisen adventtisunnuntain messu ”Jumalan valtakunta keskellämme” su 4.12. klo 10 Tapiolan kirkossa. Liturgi Seppo Holm, saarna Erika Kallio, kanttori Hannu Jurmu. Pyhäkoulu messun aikana. Messun jälkeen lähetyksen kirkkokahvit seurakuntasalissa, teemana ”Japanissa elettyä”. Vieraanamme on nimikkolähettiemme Mari ja Daniel Nummelan lähettisihteeri Laura Huttunen. Otaniemen kappelissa su 4.12. klo 11. Liturgia ja saarna Margit

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000. Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

the world”. Ohjelmassa on lauluja soitinmusiikkia eri puolilta maailmaa. Lauletaan myös yhdessä eri kielillä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Ke 7.12. klo 12 Häivähdys pyhää -sarjan lounaskonsertti. Espoon musiikkiopisto EMOn lauluopiskelijat esittävät jouluisia lauluja. Vapaa pääsy. Ke 7.12. klo 19 Tapiolan lukion ”Syksyn pimeydestä nousee – Laulu!” konsertti. Tapiolan lukion kuorot, soitinyhtyeet ja solistilaulajat esiintyvät.

TAPIOLA

su 11.12. klo 16 Laajalahden koululla su 11.12. klo 18 Kappelin kauneimmat joululaulut – The Most Beautiful Christmas Carols Otaniemen kappelissa ti 13.12. klo 20 Tapiolan kirkossa su 18.12. klo 18 Tapiolan kirkossa.

Keskiviikkokerho Keskiviikkokerhon puurojuhla Tapiolan kirkolla ke 7.12. ja to 8.12. klo 13. Lippuja puurojuhlaan voi noutaa Tapiolan kirkon vahtimestarilta.

Retki Vivamoon

Jumalan valtakunta keskellämme Messu su 4.12. klo 10 Tapiolan kirkossa

Peltovirta, musiikki Katja Kangas. Kirkkokahvit. Adventtivirsien ilta Tapiolan kirkossa su 4.12. klo 18. Kanttorina Hannu Jurmu. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ti 6.12. klo 10 Tapiolan kirkossa. Liturgi Aarne Laasonen, musiikki kanttori Hannu Jurmu. Kirkkokahvit.

Keskiviikkokerho tekee syyskauden päätteeksi retken Vivamon Raamattukylään Lohjalle ke 14.12. Lähtö Tapiolan uimahallin parkkipaikalta klo 12.30. Musiikillinen jouluvaellus ”Ihmeellinen ilo”, jonka jälkeen joulupuuroa, kahvit ja pulla sekä mahdollisuus ostaa jouluruokia ja -lahjoja. Paluu Tapiolaan viimeistään klo 17.30. Retken hinta on 25 €. Mukana pastori Katja Hero. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastooon ma–pe klo 10–15 p. 8050 4000.

Mummopaketit matkaan Adventtiretriitti Hiljaisuuden retriitti Velskolan kartanossa 16.–18.12. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viim. 1.12. Seppo Holm p. 8050 4442 tai seppo.holm@evl..

TAPIOLA

Kauneimmat joululaulut alk. su 11.12. Tapiolassa

Tapiolan seurakunta vie joulun alla Pärnun seurakuntaan Viroon ”mummopaketteja” seurakunnan iäkkäille jäsenille. Osallistu sinäkin. Paketin sisällöksi toivomme kahvia, teetä, makeisia, pipareita ja joulukoristeen tai kynttilän. Joulukortti tervehdyksen kera ilahduttaisi varmasti saajan mieltä. Ei tietenkään ole välttämätöntä lahjoittaa kaikkea listassa mainittua – voimme kirkolla yhdistellä lahjoja mukaviksi paketeiksi. Toimita tuomiset Tapiolan kirkon vahtimestarille 8.12. mennessä.

Joulukuun näyttely ”Valoja, varjoja” Akvarelli Akatemian taidetta Tapiolan kirkon aulassa 1.12.–8.1. Näyttelyyn voi tutustua kirkon aukioloaikoina ma–pe klo 8–21, la– su klo 8–18.

Diakonia – tukea elämään Viikkomessu Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä Tapiolan kirkossa ke 7.12. klo 8. Liturgi Seppo Holm, kanttori Liisa Malkamäki.

Päivärukoushetki Tapiolan kirkossa ma–pe klo 12.

Joulukonsertteja Tapiolan kirkossa To 1.12. klo 19 Espoon työväenopiston joulukonsertti ”Around

1.12.2011

Kauneimmat joululaulut Kauneimmat joululaulut on muutakin kuin jouluinen yhteislaulutilaisuus – se on mahdollisuus jakaa jouluiloa kaukana asuvalle lähimmäiselle. Tänä vuonna Kauneimmat joululaulut soivat maailman perheiden auttamiseksi. Tilaisuuksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran työn hyväksi. Kauneimmat joululaulut Tapiolan alueella: su 11.12. klo 12 Mankkaan seurakuntakodilla su 11.12. klo 15 Tapiolan kirkossa

Diakoniatyöntekijään voit ottaa yhteyttä, kun tarvitset toisen ihmisen tukea. Varaa keskusteluaika numerosta 8050 4433 tai käymällä diakoniatoimistossa Tapiolan kirkolla.

Olarin seurakunta Olarin kirkon kirkkosalikerros on suljettu peruskorjauksen takia. Seurakunnan pääjumalanpalvelus sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Matinkappelissa.

Messu Su 4.12. klo 12 Matinkappeli, II adventin messu liturgia ja saarna Markus Asunta, avustaa Inari Vapaakallio, kanttorina Olli Pyylampi. Su 4.12. klo 12 Haukikappeli, liturgia ja saarna Juha Virta, kanttorina Mikko Niinikoski. Su 4.12. klo 18 Matinkappeli, Matinmessu, liturgia Vilppu Huomo saarna Markus Asunta, juontaa Airi Valkonen. To 1.12. klo 18 Olarin kappeli, Rukouslaulumessu, lauletaan Taize-lauluja. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttorina Päivi Hakomäki. Ennen messua on mahdollisuus ripittäytyä messun papille klo 17–17.45 kappelin rippihuoneessa. Ti 6.12. klo 12 Matinkappeli, Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus (ei ehtoollista), liturgia ja saarna Antti Malinen, avustaa Eva Kanerva, kanttorina Mikko Niinikoski. Ke 7.12. klo 8 Matinkappeli, Hiljainen messu, liturgia ja saarna Anna Staines. Messun jälkeen aamupala. To 8.12. klo 18 Olarin kappeli Iltamessu, liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttorina Mikko Niinikoski.

Pyhäkoulu Perhepyhäkoulu Olarin kappelilla päiväkerhon tiloissa su 4.12. klo 16–16.45. Vanhemmat voivat halutessaan jäädä pyhäkouluun. Musiikkipyhäkoulu Matinkappelilla su 4.12. klo 12–12.30.

Kirkkokahvit – kohtaamispaikka sinulle Jokaisen messun jälkeen seurakunta tarjoaa Reilun kaupan kahvia sekä mahdollisuuden jutella seurakunnan työntekijöiden ja toisten messukävijöiden kanssa. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Rukous- ja hartaushetkiä Hiljaisuuden kappeli kauppakeskus Ison Omenan palvelutasolla on avoinna henkilökohtaista hiljentymistä varten ma–pe klo 12–18 ja la klo 12–15. Puolenpäivän hartaushetki ma–pe klo 12.15–12.30. ”Puolituntinen evankeliumin ääressä” Hiljaisuuden kappelissa ti klo 18:30. Hartauspuhe ja musiikkia, jatkokeskustelut + tarjoilut Omenan olohuoneen puolella. (Ei itsenäisyyspäivänä 6.12.) Viimeinen kerta tänä vuonna 13.12., jolloin mukana pastori Ilkka Rytilahti SRO:sta. Haukikappelilla Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 12. Mietiskelevä rukous, jonka aikana voi halutessaan rukoilla myös liikkuen. Tarvittaessa alussa lyhyt johdanto hiljaisuuteen. Päivän sana ti klo 12–12.30.

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa Olarinluoma 4, 02200 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

OLARI

Niittykummun ja Haukilahden alueen Adventtimessu ja Puurojuhla Olarin kappelilla Päivän Sana ti klo 12.30. Matinkappelilla hartaushetki to klo 12.30.

Niittykummun ja Haukilahden alueen Adventtimessu ja Puurojuhla ti 13.12 Haukikappelissa. Messu klo 12–12.40. Mukaan kutsutaan erityisesti Niittykummun ja Haukilahden alueella kokoontuneita ryhmiä sekä alueen asukkaita.

Naisten joulusaunailta Joulusauna ke 7.12 Hvittorpin leirikeskuksessa. Jouluinen iltapala 5,50 €. Kyyditys kimppakyydein. Lähtö klo 17.30 Matinkappelilta. Paluulähtö klo 21. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 2.12. mennessä Helena Paimelalle 050 360 1452.

Tule mukaan lähetysmyyjäistalkoisiin Tule mukaan Matinkylän lähetyspiirin lähetysmyyjäistalkoisiin. Uudet ja vanhat talkoolaiset ovat tervetulleita mukaan, kaikkien auttavia käsiä tarvitaan. Ota yhteyttä Anja Yli-Isotaloon 050 406 7678 ja kysy lisää. Lähetysmyyjäisiä varten voit tuoda Matinkappelin kirpputorille hyväkuntoista ja puhdasta tavaraa, vaatteita jne. myyntiin. Myyjäiset järjestetään Matinkappelilla sunnuntaina 11.12. klo 13–16, jossa tavarat myydään lähetyskohteiden hyväksi.

Lähetysmyyjäiset ja Kauneimmat joululaulut

naisia, ruokatavaraa ja kirpputorin tuotteita Matinkappelille su 11.12. klo 13–16. Mahdollisuus ruokailuun ja Olarin seurakunnan lähetyskohteisiin tutustumiseen. Tuotto seurakunnan lähetyskohteille. Kauneimmat joululaulut myyjäisten klo 14. Järjestää Matinkylän lähetyspiiri

Ikäihmisten kerho perjantaisin klo 13–14.30 Haukikappelissa. 2.12. kerhossa vierailee pastori Anna Staines.

Kansainvälisen työn sähköpostilista Haluatko tietää mitä Olarin seurakunnassa, Espoossa ja vähän laajemmaltikin tehdään lähetystyön, kansainvälisen diakonian, monikulttuurisen työn ja ystävyysseurakuntatyön saralla? Helpoiten se onnistuu liittymällä kansainvälisen työn sähköpostilistalle. Lähetä sähköpostia markus.silvola@evl. ja liity joukkoon.

Kauneimpia joululauluja To 8.12. klo 19 Ravintola E.T. Charlie, Haukilahti, Olli Pyylampi, Antti Kruus.

Yksinäisten jouluaatto Perinteinen Espoon seurakuntien järjestämä jouluaatto yksinäisille Hilan leirikeskuksessa. Ohjelmassa musiikkia, joulurauhan julistus, joululounas ja hartaus. Hinta 10 €, kerätään retken aikana. Ilmoittautuminen 9.12. mennessä Arja Muhin p. 8050 4433.

Espoonlahden seurakunta

n u u s s me li eli pe pp ap ka 2. klo 12 Matink 12 4.1 Su 4 S Su 4.12. klo 12 Haukikappeli Su 4.12. klo 18 Matinkappeli Matinmessu

ppeli To 1.12. klo 18 Olarin kae-la uluja Rukouslaulumessu, lauletaan Taiz

To 8.12. klo 18 Olarin kappeli Iltamessu

Ti 6.12. klo 12 Matinkappeli (ei ehtoollista) elus Itsenäisy yspäivän sanajumalanpalv

Ke 7.12. klo 8 Matinkappeli Hiljainen messu

Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000. Toimitus- ja tilavaraukset ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

Messut

Hei, me askarrellaan

Messu su 4.12. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Auli Tamminen, avustava pappi Leena Santaharju, kanttori Heli Hagmark, urkuri Timo Lonka. Kipparin piiri kutsuu kirkkokahveille. Messu su 4.12. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Leena Santaharju, kanttori Heli Hagmark. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ti 6.12. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Asmo Sinervo, avustava pappi Hans-Christian Daniel, kanttori Heli Hagmark, mukana Esmila. Tilaisuus alkaa lipunnostolla klo 9.45. Kirkkokahvit. Venäjänkielinen messu la 10.12. klo 17 Soukan kappelissa. Nuorten messu la 10.12. klo 17 Sodessa.

Joulukoriste- ja korttipaja la 3.12. klo 10–15 Espoonlahden kirkolla. Ohjaajina Monica Purtilo ja Kati Vilkman. Kahvi- ja mehutarjoilu. Osallistumismaksu aikuiset 4 €, yli 3-v. 2 €.

Diakonia Ajanvaraus ma klo 9–10 Espoonlahden kirkolla, os. Kipparinkatu 8, p. 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappelilla, os. Soukankuja 3, p. 801 6793. Lounas vähävaraisille ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkolla, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappelilla, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Hinta 2 €. Syksyn viimeiset lounastarjoilut to 8.12. Elintarvikejakelu kirkon aulassa ma–la klo 9. Vuoronumeroiden jakotapa on muuttunut: numerot arvotaan klo 8.

Tee hyvää hankkimalla löytöjä pukinkonttiin TorstaiTorin lauantaitempauksessa tarjolla mm. luistimia, pelejä, leluja, kodin pientavaraa, kenkiä, vaatteita, vauvanhoitotarvikkeita, pyyheliinoja, cd-levyjä, kirjoja, käsityölehtiä, Aku Ankkoja, joulukoristeita ja kahvia pullan kera. Kirpparimme aina edullisista hinnoista voi tinkiä kumpaankin suuntaan. Suunnista 3.12. klo 10–14 osoitteeseen Kastevuorenkuja 4 C ja tue samalla Petroskoin vammaislasten ja -nuorten perheitä, joille tuotto lyhentämättömänä. Tori on avoinna myös torstaisin 8.12. asti klo 14–17.

Musiikkia Espoon työväenopiston lauluoppilaiden konsertti su 4.12. klo 18.30 Soukan kappelissa. Taas kaikki kauniit muistot – ikäihmisten runoja musiikkihetki ke 7.12. klo 12 Espoonlahden kirkossa. Lausunta Hilkka Niiranen, musiikki Timo Lonka, torttukahvit. Kipparinkadun kvartetti joulutunnelmissa pe 9.12. klo 19 Es-

Itsenäisyys-

• Sanajumalanpalvelus klo 10 Espoonlahden kirkossa, lipunnosto klo 9.45, jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit. • Juhla klo 15 Soukan kappelissa

Aatamin aikaisia juttuja tähän päivään tuo kirkkoherra Jouni Turtiainen Espoonlahden kirkolla. To 1.12. klo 18 aiheena ”Veripalttua vai palttua verelle?” (3 Moos). Keskustelua jatketaan iltateen äärellä.

Rukousyö Tule hiljentymään yksin tai yhdessä. Kirkon ovi on auki Sinua varten. Rukousta läpi yön Espoonlahden kirkossa pe 2.12. klo 21 – la 3.12. klo 02. Tasatunnein rukoushetki. Mahdollisuus esirukoukseen rukouspalvelijan kanssa. Tarjolla iltateetä.

poonlahden kirkossa. Konsertin jälkeen glögi- ja piparitarjoilu Yhteisvastuun hyväksi.

Avoin, monikulttuurinen Moku-kerho Kerho lapsille ja aikuisille 5.12. klo 17.30–19.30 Kivenkolossa, Merisaapas 1 A. Tied. Teija Moilanen 040 728 7478.

Vapaaehtoistoiminnan valokuvanäyttely 5.–18.12. kirkon aulassa.

Itsenäisyyspäivän juhla Itsenäisyyspäivää juhlitaan ti 6.12. klo 15 Soukan kappelissa. Juhlassa esiintyvät mm. Espoon puhallinorkesteri, Soukan koulun 5 C luokka, Auri Mänttäri säestä-

Tyttöjen ja poikien joulujuhla Su 18.12. Sodessa (Soukantie 14) klo 15–17 perheineen mukaan ovat tervetulleita kaikki alueemme alakoululaiset eskarista kuutosiin. Ilm. 1.12.–16.12. www. sodesode..

ESPOONLAHTI

Rukousta läpi yön

Rukousyo Espoonlahden kirkossa pe 2.12. klo 21 – la 3.12. klo 02

Miesten saunaja raamattupiiri Hvittorpin leirikeskuksessa to 8.12. Kimppakyydit kirkolta klo 18. Sauna- ja iltapalamaksu 7 €. Tied. Urpo Malin 050 570 6028 tai Mikko Tervonen 040 588 5411.

Sinkkujen pikkujoulu

Kauneimmat joululaulut

päivä ti 6.12.

Raamattua luihin ja ytimiin

jänään Heli Hagmark, seniorikuoro Ruusut ja Ritarit ja kanteleyhtye Käenpiiat. Lisäksi Mauno Laitinen ja Marjatta Welling-Salonen lukevat Jatkosodan aikaisia kirjeitä. Juhlapuheen pitää kotiseutuneuvos Benita Åkerlund. Lippuvartiossa partiolippukunta Mesikämmenet. Kahvitarjoilu. Juhlan järjestävät Soukka-seura ja Espoonlahden seurakunta.

La 10.12. klo 18 kirkolla laulamme joululauluja joulupuuron äärellä ja suunnittelemme kevään sinkkuiltoja. Tuo mukanasi ohjelmaa iltaan ja ideoita tulevaan.

ESPOONLAHTI

Tule ostamaan käsitöitä, leivon-

OLARI

1.12.2011

Su 11.12. klo 15 Soukan kappelissa, myös hartaushetki, mukana Vox Edeni. Su 11.12. klo 15 ja 17 Kaskikappelissa perheille, Latokasken Marttojen joulutortut ja kahvit, käsitöiden myynti. Su 11.12. klo 17 Espoonlahden kirkossa perheille, mukana Tiernapojat. Su 11.12. klo 18 Sodessa nuorten kauneimmat joululaulut. Su 11.12. klo 19 Espoonlahden kirkossa, mukana Tiernapojat. To 15.12. klo 20 Espoonlahden kirkossa, mukana Okra-kuoro. La 17.12. klo 15 Espoonlahden kirkossa kehitysvammaisten kauneimmat joululaulut. Su 18.12. klo 15 Mäntykappelissa, Eestinmetsän Marttojen joulutortut. Su 18.12. klo 17 Mäntykappelissa, Eestinmetsän Marttojen joulutortut Su 18.12. klo 17 Soukan kappelissa, myös perhehartaus.

Kaskimiesten kauneimmat joululaulut lauletaan ke 14.12. klo 19 ravintola Mallaskaskessa, Kaskipiha 1.

Tule seimen luo Seimikerholaisten askartelutöitä on esillä ke 21.12. saakka ma–to 8–21, pe 8–17, la 9–17 Espoonlahden kirkolla.

Hiihtovälineet kiertoon Onko teidän perheessänne ylimääräisiä suksia, monoja tai sauvoja? Hiihtovälineet menevät Velskolan toimintakeskukseen lasten ja aikuisten käyttöön. Vanhat hiihtovälineet voit tuoda Espoonlahden kirkkoon arkisin klo 8–21 välisenä aikana. Vahtimestari ottaa lahjoitukset vastaan.

Elämäntarinaryhmä 60–70-vuotiaille Kuuden kerran pienryhmässä kerrotaan omaa elämäntarinaa ja sitoudutaan vaitioloon. Jokaisella kerralla on etukäteen annettu aihe alkaen varhaislapsuudesta tähän päivään. Kukin valitsee itse, mitä haluaa jakaa. Työskentely perustuu merkitysten ja sovinnon etsimiseen omille elämänkokemuksille. Ti 10.1.–14.2.2012 klo 17.30–19 Soukan kappelissa, Soukankuja 3. Ryhmään haastatellaan. Ohjaajat diakoni Senja Tervonen ja sairaanhoitaja, sosionomi Sanna Kotiranta. Ilm. ja tied. 20.12. menn. 041 529 2953 tai senja.tervonen@evl..

Kaiken kansan joulupuuro Nyt sitä saa – vatsansa täyteen puuroo. Maukasta riisipuuroa ja jouluista tunnelmaa ti 13.12. klo 11–15 Soukan kappelissa ja to 15.12. klo 12–16 Espoonlahden kirkossa.

Nuoret www.sodesode., Sode – Soukan ostarilla Nuorten messu la 10.12. klo 17 Sodessa. Kynttiläkirkko keskiviikkoisin klo 18.30.

Grankulla svenska Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, to kl 9–16, stängt 11.30–12, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Bibelkväll To 1.12 kl 18.30 i Sebastos.

Högmässa Sö 4.12 kl 12, Sandell, TonbergSkogström, Peitsalo, Talus-Puzesh. Skriftskolan inleds. Infotillfälle och kaffeservering.

❘

esse

Yhteiset tapahtumat Vapaaehtoistoiminnan juhla ja Operaatio Villasukka la 3.12. klo 14– 16.30 Sellosalissa, Soittoniemenaukio 1 A. Juhlaan ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat toimineet vuonna 2011 vapaaehtoistehtävissä tai neuloneet villasukkia hoivakoteihin. Juhlassa jaetaan vuoden vapaaehtoisteko-palkinto ja saatetaan päätökseen Operaatio Villasukka. Sukkia saimme paljon, suuri kiitos siitä kaikille neulojille. Järj. Leppävaaran seurakunta ja Espoon Vapaaehtoisverkosto.

Självständighetsdagen Ti 6.12 kl 10 Tvåspråkig gudstjänst, pred. Niko Huttunen, lit. Sandell, Vihko, kantor Smeds. Manskören GSP-Klang. Uppvaktning vid hjältegravarna. Stadens självständighetsfest kl 15 i Grankulla kyrka. Kaffeservering.

Jultablå uppförd av pensionärer 8.12 och 9.12 kl 9 och kl 10. I publiken nns barn från daghemmen i Grankulla. Du, som vill uppleva stämningen, är välkommen med.

1.12.2011

Esbo svenska Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Nuoret aikuiset Leppävaara

www.cafekismus./leppavaaran-nakut nakut.leppavaara@gmail. com Facebook: Leppävaaran seurakunnan nakut Ilta Parkilla su 4.12. klo 18 Nooan Parkissa (Lintuvaarantie 21). Aiheena "Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia." Aiheeseen johdattaa pappi Aija Pöyri. Nakujen pikkujoulut su 18.12. klo 18 Nooan Parkissa (Lintuvaarantie 21). Leppoisaa yhdessäoloa ja herkkuja joulun lähestymisen merkeissä.

Otaniemi

Jämeräntaival 8 Messu 4.12. klo 11. Liturgia ja saarna, Margit Peltovirta, musiikki Katja Kangas. Kirkkokahvit. Ristin kilta ry:n teeilta ke 7.12. klo 18.30. Kristitty ja VT:n käskyt – kerro oma näkemyksesi.

Högmässor sö 4.12. Esbo domkyrka kl. 12.15. Olars kyrka kl. 10.30 gudstjänst med De vackraste julsångerna. Köklax kapell kl. 16 lovsångsmässa.

Självständighetsdagen Tvåspråkig högmässa ti 6.12 i Esbo domkyrka kl. 10. Uppvaktning vid de stupades gravar efter högmässan. Kyrkkaffe i församlingsgården.

Julkonsert

ESPOONLAHTI

Kaiken kansan joulupuuro

Esbo domkyrka lö 3.12, kl. 18. Pensionärskören Furorna & Esbo sångkör.

De vackraste julsångerna Esbo domkyrka ti 6.11 kl. 16. Esbo domkyrkas församlingsgård on 7.12 kl. 19. Kråksången medverkar.

Julbasar och allsång: Tunabergs servicehus, Framnäsängen 4, to 8.12 kl. 14.30– 17.30.

Lue lisää vieressä.

14 esse

❘

1.12.2011

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoon tuomiokirkko Kirkkopuisto 5 Messu 2. adventtisunnuntaina 4.12. klo 10. ”Kristus tulee” Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustava pastori Sami Marte, urkuri Sanna Mansikkaniemi, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit Pitäjäntuvassa. Taize-messu su 4.12. klo 18. Antti Kujanpää, Tuija Filppula. Iltatee messun jälkeen Pitäjäntuvalla. Itsenäisyyspäivän messu ti 6.12. klo 10, kaksikielinen. ”Kiitos isänmaasta” Liturgia ja saarna Mari Mathlin ja Heidi Jäntti, urkuri Pia Bengts, kanttori Lea Waaraniemi. Messun jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoilla. Kirkkokahvit ja päiväjuhla seurakuntatalolla. Ohjelmassa kenraali Hannu Särkiön puhe, musiikkia ja kahvitarjoilu. Partiolaisten lupauskirkko ti 6.12. klo 12 ja klo 13.30. Pastori Heikki Marjanen, kanttori Sanna Mansikkaniemi. Renessanssin ja varhaisbarokin säveliä huiluin ja keskiajan runoja sävelin pe 9.12. klo 19. Esiintyjät: Bravade-nokkahuilukvartetti - Sunniva Fagerlund, Paulina Fred, Hanna Haapamäki, Hanna Kangasniemi ja lauluyhtye Matris in gremio - Helena Havanto, Pia Koskinen, Anita Kyönsaari. Vapaa pääsy. Espoon työväenopiston Tuomarilan kuoron jouluinen konsertti la 10.12. klo 15. Konsertti kuuluu kuoron 50-juhlavuoden ohjelmistoon. Lauletaan myös yhdessä yleisön kanssa. Johtaa Elisa Huovinen. Vapaa pääsy, ohjelma 7 €. Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 17, klo 19 ja klo 21.

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2 Perhekerho torstaisin klo 10. Eläkeläiskerho to 1.12. klo 13. Pyhäkoulu su 4.12. klo 12.

Pitäjäntupa Kirkonmäentie 2 Miestenpiiri Aarteenetsijät ma 5.12. klo 19.

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Messu 2. adventtisunnuntaina 4.12. klo 12. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, kanttori Lea Waaraniemi. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 4.12. klo 12. Raamattu-rukouspiiri ma 5.12. klo 18.30, Kaisa Ryynänen. Rukouspiiri ke 7.12. klo 18, Terttu Widing. Lasten kauneimmat joululaulut ke 7.12. klo 18, pastori Leena Ravantti, kanttori Lea Waaraniemi ja Auroran lapsikuoro. Neulekahvila. Kiinnostaako neulominen, mutta pelkäät kantapään tekoa? Haluaisitko oppia virkkaamaan? Kenties osaat jo molempia, mutta yhdessä on mukava tehdä ja samalla jutella. Neulekahvila avoinna ke 7.12. klo 18–20 Tallipojan kerhotilassa, Tallipojankuja. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Tuula Jäppinen 050 354 5135. Mammaraamis torstaisin klo 9.30, Jutta-Mari Utriainen.

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

TUOMIOKIRKKO

Tule MESSUUN 2.. 2 .12 2. adventtisunnuntaina 4.1

”Kristus tulee” klo 10 Espoon tuomiokirkko klo 12 Auroran kappeli klo 12 Nupurin kappeli elus pavvelu npa klo 13.30 Rinnekappeli, jumala è-messu Taizzè-m klo 18 Espoon tuomiokirkko,

Itsenäisyyspäivä 6.12.

”Kiitos isänmaasta” 2. klo 10, Itsenäisyyspäivän messu ti 6.1 kaksikielinen

2. klo 12 ja 13.30 Partiolaisten lupauskirkko ti 6.1

Viherin veikkojen venytys- ja tasapainojumppa torstaisin klo 11, Marianne Hoffman. Kappelilounas torstaisin klo 12. Alkuhartaus, aterian hinta 4 €. Syyskauden viimeinen kerta 8.12. Pappi paikalla to klo 12–13. Perhekerho pe 2.12. klo 10– 11.30. Ma 5.12. ei kerhoa. Perhekerhomessu pe 9.12. klo 10. Vauvaperhekerho ke 7.12. klo 10–11.30 Tallipojan kerhotilassa, Tallipojankuja. Auroran lapsikuoro torstaisin klo 15.30. Auroran lauluyhtyeen harjoitus to 8.12. klo 17.30–19. Cafe Aurora ja Sansa-soppi avoinna arkisin klo 10–14, ei 6.12. Sansa-sopin tuotteita myynnissä Sanansaattajien lähetystyön hyväksi. Nuoret: Isoskoulutus ke 7.12. klo 17.30–19. Lujiksen raamis pe klo 18–19. Lujakalliokahvila pe klo 19–23. Lue lisää toiminnastamme www. espoontuomiokirkkoseurakunta.  > Seurakunta-alueet > Aurora.

Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Eläkeläiskerho to 1.12. klo 10.30. Jumalan hoidossa -ilta pe 2.12. klo 19. "Kuninkaasi tulee", Jukka Niemelä, Seppo Särkiniemi. Kahvitarjoilu klo 18.30. Pyhäkoulu su 4.12. klo 12. Naisten raamattu- ja rukouspiiri ma 5.12. klo 18.30, Eila Kiili. Raamatun tutkimista, keskustelua elämään liittyvistä asioista ja rukousta. Ylistys-, raamattu- ja rukouspiiri pe 9.12. klo 19. Perhekerho ma 5.12. klo 10 jouluhartaus, syyskauden viimeinen kerhokerta. Vauvaperhekerho pe 2.12. klo 9–11.30. Syyskauden viimeinen kerta 9.12. Diakoniapalvelun ajanvaraus Päivi Pakkanen 040 531 1042. ”Leikkivät varpaat” -liikuntapainotteinen päiväkerho 4–5-vuotiaille lapsille tammikuusta alkaen maanantaisin klo 10–12 ja 13– 15. Osallistumismaksu 17 €/kevätkausi. Ilmoittautuminen 050 583 6886 tai 854 2010.

Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Pyhäkoulu su 4.12. klo 12. Vauvaperhekerho ma 5.12. klo 13–15. Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 7.12. klo 19. Ohjaajat TM Tuija Ora ja TT Janne Nikkinen. Lisätiedot Tuija Ora 040 510 2326. Lapsikuoro Kielot torstaisin klo 15–16. Lasten kauneimmat joululaulut to 8.12. klo 18. Jouluinen urkukonsertti – Martin Welzel (Saksa) pe 9.12. klo 19, Kauklahden kappeli. Mm. Guilmant, Dupré, Gigout, Saint-Saëns ja Franck. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Meidän Viro – Holger ja Mariliis Siigartin -yhteisnäyttely ma–ke 30.11.–14.12. klo 10–19 sekä 9.1.–22.2. tai sopimuksen mukaan 050 438 0187.

Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Perhekerho perjantaisin klo 10– 11.30. Laulun ja Sanan ilta pe 2.12. klo 19. Teetarjoilu klo 18.30 alkaen. Pyhäkoulu su 4.12. klo 12. Lasten Kauneimmat Joululaulut to 8.12. klo 18. Laulattajana Jonas Turunen. Lauletaan ja leiki-

tään tuttujen joululaulujen tahdissa. Mehu- ja piparitarjoilu. Lähetyspiirin joulumyyjäiset su 11.12. klo 13–14.30.

Nestori Asemakuja 2 Kanerva kerho -paluumuuttajille to 1.12. klo 13, Liilia Reelo ja Martti Rae. Nuoret: Lujis ja raamis perjantaisin klo 18–23. Isoskoulutus ti 13.12. klo 17.30–19.

Niipperi Yläjuoksun kerhotila Pyhäkoulu su klo 12.

Nupurin kappeli Brobackantie 1–3 Messu 2. adventtisunnuntaina 4.12. klo 12. Liturgia ja saarna Martti Rae, kanttori Sanna Mansikkaniemi. Myyjäiset ja jouluiset kahvit su 4.12. klo 13. Myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä, arpajaiset. Tuotto kummilapsikohteen hyväksi Nepaliin. Järjestäjinä seurakunnan kanssa alueen vapaaehtoiset ja eläkeläiskerholaiset. Eläkeläiskerho to 8.12. klo 10.30, Virpi Sutelainen.

Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus 2. adventtisunnuntaina 4.12. klo 13.30.

Suvelan kappeli Kirstinpiha 3 Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 1.12. klo 15–16. Tied. diakoni Maarit van Santen 050 438 0189. Raamattupiiri ke 7.12. klo 18, Terttu Häyrynen. Raamattupiiri to 8.12. klo 12 Asukas- ja nuorisotila Sentterissä, Kirstintie 11. Tule oppimaan Raamatusta yhdessä toisten kanssa. Käsitellään mielenkiintoisia aiheita keskeltä elämää. Ohjaaja Pentti Laukkanen. Jos omistat oman Raamatun, ota se mukaan. Eläkeläiskerho to 8.12. klo 13. Avoin eläkeläiskerho, missä hartautta, keskustelua ja yhdessäoloa. ”Aurinkoinen” monikulttuurinen

TUOMIOKIRKKO

Tunnelmaa konserteissa Renessanssin ja varhaisbarokin säveliä äveliä huiluin ja keskiajan runoja sävelin pe 9.12. klo 19 Espoon tuomiokirkko

Jouluinen urkukonsertti - Martin Welzel (Saksa) pe 9.12. klo 19 Kauklahden kappeli

Espoon työväenopiston Tuomarilan kuoron jouluinen konsertti la 10.12. klo 15 Espoon

tuomiokirkko

perhekerho to 1.12. ja 8.12. klo 10–11.30. ”Suvelan suloiset” -vauvaperhekerho ti 13.12. klo 13.30–15. Syyskauden viimeinen kerta. Mielekkäitä vapaaehtoistehtäviä Suvelan kappelin toiminnoissa tarjolla: Kirkkoväärtinä, lukijana messuissa, kerhomummina tai -pappana, keittiöavustajana, lähimmäispalvelussa, yhteisvastuukeräyspäällikkönä jne. Tiedustelut pastori Oiva Hujanen 040 526 9096.

Tuomarilan asema Tuomarilantie 4 Venäjänkielinen shakkikerho torstaisin klo 16. Miesten keskustelu- ja laulupiiri ke 7.12. klo 19, Ari Kunnamo. Raamattupiiri to 8.12. klo 18. Tutustutaan yhdessä Raamatun ihmeelliseen maailmaan. Lisätiedot Anu Ristimäki 040 542 5182. Perhekerho ”Pörriäinen” pe 2.12. retki Glimsin talomuseoon, kokoontuminen museon edessä klo 10, matkat omin kyydein. Pe 9.12. klo 10–11.30, joulujuhla.

Viherlaakson kappeli Viherkalliontie 2 Vaeltajan Majatalo su 4.12. klo 17–19.30. Hengellinen kohtaamispaikka; rukoushetki Psalttari, Lasten Pyhis, yhteistä jakamista, Raamatun tutkistelua, musiikkia ja esirukousta. Iltapalaa tarjolla. Lähetyspiiri ma 5.12. klo 14. "Virsikirjan ja vanhojen koululaulujen isänmaa". Eläkeläiskerho ke 7.12. klo 13, Jyrki Myllärniemi. Raamattupiiri ke 7.12. klo 18.30. Kauneimmat joululaulut to 8.12. klo 18. Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30.

Meidän Viro on isän ja tyttären – Holger ja Mariliis Siigartin -yhteisnäyttely. Virossa on kaunis ja hurmaava luonto. Näyttelyn luojat haluavat jakaa sen katsojien kanssa. Avoinna ma–ke 30.11.–14.12. klo 10–19 ja 9.1.–22.2. klo 10–19 tai sopimuksen mukaan Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1, 050 438 0187.

Ekumeeninen jouluhartaus

neen asennuksissa sekä tavaroiden kuljetuksissa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä. Diakoni Maarit van Santen 050 438 0189.

Paratiisikertomus Päivä Raamatun äärellä Hvittorpin Villassa la 28.1.12 klo 10–17. Tutustutaan Raamatun luomiskertomuksiin toiminnallisten menetelmien ja yhteisen keskustelun kautta. Osallistumismaksu 10 €, sis. lounaan ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen 13.1. mennessä ohjaajille Marja Malvaranta 040 531 1040 tai Päivi Pakkanen 040 531 1042.

Jouluinen Unelmakammari Kirpputori ja kahvila – kaiken kansan kohtaamispaikka, Kaivomestarinkatu 8. Avoinna ma 10–12 ja to 10–18. Tule jouluisille ostoksille ja nauttimaan tarjoilusta ja tunnelmasta. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Hyväkuntoisia, puhtaita ja ehjiä vaatteita, leluja sekä kodin pientavaraa otetaan vastaan. Peittopajassa ma klo 12–14 kudotaan Äiti Teresa -peittoja Intiaan vietäväksi. Peittopajassa otetaan vastaan lankoja. Tied. diakonissa Pauliina Alanko 040 513 0862.

Perhelle puhelinpäivystys ti klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä p. 8050 3583 ja 8050 3584.

Diakonian ajanvaraus Espoon keskus 040 513 0862 ja 040 736 9315 Suvela 040 531 1037 ja 050 438 0189 Kalajärven alue 040 531 1042 Auroran alue 040 763 6599 Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 Viherlaakso 040 572 5344.

Ajankohtaisimmat tapahtumatiedot www.espoontuomiokirkkoseurakunta > Kalenteri tai Ajankohtaista -sivu.

Espoontorin aulassa la 10.12. klo 12.

Facebook

Ikäihmisten joulukirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivusto. Käy katsomassa.

ja juhla ma 12.12. Messu Espoon tuomiokirkossa klo 12, minkä jälkeen juhla seurakuntatalossa. Maksuttoman bussikuljetuksen aikataulut ja reitit: www.espoontuomiokirkkoseurakunta. > ja 8.12. ilmestyvässä Essessä.

Leppävaaran seurakunta Toimipisteet

LEPPÄVAARA

Vapaaehtoistoiminnan

Poikkeuksellinen aukioloaika

Vapaaehtoiset ja Operaatio Villasukkaan osallistuneet neulojat juhlivat la 3.12. klo 14–16.30 Sellosalissa.

juhla

Leppävaaran seurakunnan kirkkoherranvirasto suljetaan to 8.12. poikkeuksellisesti klo 11.

Hiljainen aamurukous pe 2.12. klo 7.45–8.45 KilonRistissä. Taaperokirkko pe 2.12. klo 10 Lasten kappeli Arkissa. ”Saa kontata, saa taapertaa.” Taaperokirkko ei ole liian pienille eikä liian isoille – vaan kaikenkokoisille ja lapsenkaltaisille. Kirkkokahvit ja -mehut. Messu ja kirkkokahvit su 4.12. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgia ja saarna Inkeri Juvela, avustava pappi Jukka Raunu, nuorisotyönohjaaja Maria Andersson ja kanttori Elina Rantamäki. Nuorten Te Amo -ryhmä tarjoaa kirkkokahveilla suussasulavia banaanimufnsseja. Messu ja kirkkokahvit su 4.12. klo 12 Karakappelissa. Pappi Inkeri Juvela ja kanttori Elina Rantamäki. Lepuskimessu su 4.12. klo 17 Leppävaaran kirkossa. Mukana nuorisotyönohjaaja Maria Andersson, pappi Jukka Raunu sekä Elja Kaartinen ja nuorten musiikkiryhmä. Pyhäkoulu su 4.12. klo 10 Leppävaaran kirkon Pikkuparkissa. Pyhäkouluun ovat tervetulleita kaikki 3–10-vuotiaat lapset. Partiohenkinen itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ti 6.12. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Pappi Tiina Palmu, kanttori Aarne Pelkonen sekä partiolippukunnat Vaaran Vaeltajat ja Leppävaaran Korvenkävijät. Arkin aamumessu ke 7.12. klo 8–8.30 Lasten kappeli Arkissa. Pappi Aija Pöyri.

dessä. Hartaushetki klo 11.30. Kahvi- ja mehutarjoilu. Arkin Pajan joulujuhla la 10.12. klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa. Leivomme pipareita. "Paimenet löytävät joulun ihmeen" -hartaushetki klo 11.30. Kahvi- ja mehutarjoilu.

Siioninvirsiseurat

Sanasta kuviksi – Jeesuksen elämä kirkkovuodessa

Joulukonsertti Esbo Arbis

Leppävaaran kirkon alttaritaulun tehnyt taidemaalari Annukka Laine avaa to 1.12. klo 18 taideteostensa taustoja Leppävaaran kirkossa. Ensimmäisessä tilaisuudessa paneudutaan Neitsyt Marian kriisiraskauteen ja syntymän ihmeeseen. Mukana pappi Juha-Pekka Rissanen.

Kahden nuoren pianomatinea Sisarukset Niina Ranta ja Martti Ranta pitävät Leppävaaran kirkolla pianokonsertin pe 2.12. klo 19.

Vapaaehtoistoiminnan juhla ja Operaatio Villasukka Vapaaehtoiset juhlivat la 3.12. klo 14–16.30 Sellosalissa, Soittoniemenaukio 1 A. Juhlaan ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat toimineet vuonna 2011 vapaaehtoistehtävissä tai neuloneet villasukkia hoivakoteihin. Juhlassa

LEPPÄVAARA

Hiljaisuuden päivä Anna itsellesi aikaa levätä, tule ja avaudu hiljaisuudessa vastaanottamaan joulun lapsi la 10.12. klo 10–14 Karakappeli

Hei sinä, vireä seniori Tule mukaan keikkaluontoiseen, Harmaiden Panttereiden, auttamistoimintaan Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueella. Annamme apua lastenhoidossa, pienissä kodinhuollollisissa töissä, digiboxin, television ja tietoko-

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590. Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi, kirkkoherranvirasto Alberganesplanadi 1.

Messut ja hartaudet

Arkin Pajat Itsenäisyyspäivän Arkin Paja la 3.12. klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa. Pajassa vietetään itsenäisyyspäivää ja askarellaan yh-

esse

1.12.2011

❘

jaetaan vuoden vapaaehtoisteko -palkinto ja saatetaan päätökseen Operaatio Villasukka. Sukkia saimme paljon, suuri kiitos siitä kaikille neulojille. Järj. toivottavat Leppävaaran seurakunta ja Espoon Vapaaehtoisverkosto.

Seuroissa vuorottelevat lyhyet puheet ja virret ma 5.12. klo 18.30 Perkkaan kappelissa. Seurat alkavat kahvittelulla klo 18.30. Mukana pappi Inkeri Juvela.

ma 5.12. klo 19 Leppävaaran kirkossa. Esbo Arbis konsertoi yhteistyössä Esbo Svenskan kanssa.

Raamattumietiskely Lectio Divina ke 7.12. klo 10–12 Karakappelissa. Pappi Merja Alanne.

Suomen Sairaanhoitajain Kristillinen Seura ry. Espoon alaosasto ke 7.12. klo 18 Karakappelissa. Kokoontumisessa alustaa sairaalapastori Marja-Liisa Torpo aiheesta joulun salaisuus. Vapaa pääsy.

Naisten Kesken-ryhmä Pohditaan elämää naisten kesken ja ammennetaan evästä Raamatusta ke 7.12. klo 18 Uutussa. Kysy lisää Eija Ala-Venna 045 675 5321, eija.ala-venna@ netsonic..

Hiljaisuuden päivä – Joulun lapsen kohtaaminen Anna itsellesi aikaa levätä, tule ja avaudu hiljaisuudessa vastaanottamaan joulun lapsi: hiljaista rukousta, raamattumietiskelyä Lectio Divinan hengessä, joululaulua la 10.12. klo 10–14 Karakappelissa. Välipala noin klo 12. Eero Voutilainen ja Merja Alanne 050 347 2548.

Haluaisitko työskennellä lasten ja perheiden kanssa? Arkin pajaan haetaan vapaaehtoisia. Lauantaisin klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa kokoontuu Paja, jossa askarrellaan, jutellaan, kahvitellaan ja vietetään yhteistä hartautta. Pajan ohjaaja Seija kaipaa lisää vapaaehtoi-

sia avukseen. Voit osallistua toimintaan vaikka kerran kuukaudessa tai kerran keväällä. Pienikin apu on tärkeää. Tiedustelut Merja Saravuo 040 513 0865, 8050 5593. Osaatko sählätä? Etsimme Karakallioon 4.–6.-luokkalaisten sählykerhoon kevätkaudelle yhtä tai kahta, mielellään vähintään 16-vuotiasta ohjaajaa. Kerho on keskiviikkoisin Karakallion koulun liikuntasalissa klo 17–18. Kerhon lisäksi kerran kuussa kerhonohjaajien kokous ja keväällä virkistystapahtuma. Lisätietoja seurakunnan varhaisnuorisotyönohjaajilta Maria Andersson 050 432 7504 ja Laura Markkanen 040 532 6770 tai etunimi. sukunimi@evl..

Etsitään vauvaa kasteelle Haluaisitko sinä tuoda vauvasi valmiiseen kastepöytään? Leppävaaran seurakunta etsii su 8.1.2012 klo 10 Leppävaaran kirkossa järjestettävään kastemessuun pienokaista kastettavaksi. Vanhan kristillisen perinteen mukaisesti haluamme viettää lapsen kastejuhlaa seurakunnan yhteisessä messussa ja näin toivottaa uuden jäsenen tervetulleeksi Jumalan perheväkeen. Unohda ristiäisstressi, seurakunta kattaa messun jälkeen suvullenne juhlapöydän kastekahveineen. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä ja kysy lisää Aija Pöyriltä, aija.poyri@evl. tai toimitusvarauksesta ma–pe klo 10–14, p. 8050 5575.

Raitin Pysäkin kauneimmat joululaulut Huom! Raitin Pysäkillä lauletaan kauneimpia joululauluja to 8.12. klo 13 eikä 15.12. niin kuin jouluesitteessä virheellisesti ilmoitettiin.

Diakonia Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

Kauniaisten seurakunta Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14, to klo 9–16 (sulj. klo 11.30–12) p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

Messu

näisyyspäiväjuhla kirkossa.

Su 4.12. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna Pia Jussila, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Mikko Nurmi. Kirkkokahvit.

Raamattupiiri

Martat ja Mariat To 1.12. klo 12 takkahuoneessa kansainvälisen työn ryhmä.

Pekka Laukkarinen duo To 1.12. klo 10 Lempparijoululastenkonsertti kirkossa, jonka jälkeen perhekerhon ja muskarin puurojuhla yläsalissa. Kaikille avoin iltakonsertti klo 18.30 kirkossa.

Kaksikielinen jumalanpalvelus Itsenäisyyspäivänä ti 6.12. klo 10 kirkossa, saarna Niko Huttunen, liturgia Mauri Vihko ja Ulrik Sandell, kanttorina Barbro Smeds. Manskören GSP-Klang avustaa. Helsingin seudun reserviläispiirin itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus. Jumalanpalveluksen jälk. seppeltenlasku Kauniaisten hautausmaalla.

Ke 7.12. klo 18 takkahuoneessa.

Lemmikkien adventtihartaus Kaikille eläinharrastajille ja heidän lemmikeilleen ke 7.12. klo 19–20 Kauniaisten kirkon pihalla. Glögi- ja piparitarjoilu sekä koirankeksit ja kissannaksut.

Neulepiiri naisille Ke 7.12. klo 18.30 Sebastoksessa, kauden päätös. Kevätkausi alk. 18.1.

Nuorten messu To 8.12. klo 20 kirkossa.

Perheneuvonta Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinasuvan ongelmiin. Ajanvaraus perheneuvoja Maritta Kirilä arkisin klo 8–16, 050 301 7018.

Itsenäisyyspäiväjuhla Ti 6.12. klo 15 kaupungin itse-

KAUNIAINEN

Lemmikkien adventtihartaus

Ke 7.12. klo 19–20 kaikille eläinharrastajille ja heidän lemmikeilleen Kauniaisten kirkon pihalla. Glögi- ja piparitarjoilu sekä koirankeksit ja kissannaksut.

TUOMIOKIRKKO

Nupurin perinteiset

English Perkkaa Open House fri 2nd Dec. at 1-5 pm at Perkkaa Chapel. Feel free to have a cup of tea or coffee and read a newspaper at Perkkaa. Also there are parish workers and volunteers to discuss with.

Kauniaisten

Myyjäiset su 4.12. klo 13 Nupurin kappeli Brobackantie 1-3

16 esse

â?&#x2DC;

1.12.2011

ď&#x192;&#x160; Kuulutuksia

ItsenĂ¤isyyspĂ¤ivĂ¤n illallinen 6.12 Villa K klo 14.30 menu 32â&#x201A;Ź/hlĂś Kilonkallionkuja 8, 02610 Espoo menu luettavissa www.villak.fi pĂśytĂ¤varaukset 050-3759816 tai villak@villak.fi

Kotimaiset joulukukat adventin iloksi! MeiltĂ¤ saat kaikki kukkakaupan palvelut ja paljon muuta. Leikkokukat, kukkasidonta, tilakoristelu. Viherkasvit, vihersisustus ja -suunnittelu. Kukkivat ruukkukukat, ruukut. Parvekkeiden, terassien ja pihojen kausi-istutukset ja suunnittelu. Kukkien kuljetuspalvelu ym. Joulua odotellessa olemme avoinna: ma - pe 9-20, la 9-18, su 12-18

KUULUTUS Espoon seurakuntayhtymĂ¤n yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu keskiviikkona 7. pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ joulukuuta 2011 klo 18.00 Espoon kaupungin Valtuustotalossa, Espoonkatu 5. KĂ¤siteltĂ¤vĂ¤t asiat Tiedotusasiat VĂ¤liraportti Espoon seurakuntien palvelukeskuksen perustamisesta Muutokset vuoden 2011 talousarvioon Virkojen lakkauttamiset ja perustamiset PĂ¤ivĂ¤kerhomaksujen vahvistaminen Hautaamiseen liittyvĂ¤t maksut PeruspĂ¤Ă¤oman korottaminen Espoon seurakuntayhtymĂ¤n vuoden 2012 talousarvio ja vuosien 2012-2014 toiminta- ja taloussuunnitelmat Siunauskappelin hankesuunnitelma

TĂ¤yden palvelun toimisto

Matti Finskas yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Kukkakauppa Blooms

ď&#x192;&#x160; Palveluja tarjotaan

Tervetuloa!

â&#x2013;ş 8-20-PAIKKAISET

kodinhoidon verovĂ¤h. 60%

Tip Top Siivous www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 0500 467808

Toimisto 09 466 501, fax 09 466 502 espoon.taksikuljetus@kolumbus.fi www.espoontaksikuljetus.fi

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 â&#x201A;Ź/puh + 0,1199 â&#x201A;Ź/min)

Putkiasentaja korjaa putkivuodot, vaihtaa vesihanat ja myĂśs pesukoneet ja kuljetukset. 0500 486364

! !

leikkaa talteen

! !

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestĂ¤ ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

ď&#x192;&#x160; Hammashoitoa

Joulu on jo ovella! VielĂ¤ ehdit saada kotiisi uutta ilmettĂ¤ joulun iloksi. PyydĂ¤ ilmainen arviointi pintaremontista. Lupaamme sinulle, ettĂ¤ tulemme silloin kun on sovittu, teemme sen mitĂ¤ sovitaan ja laskutamme sen mitĂ¤ sovitaan. Soita Petrille 050 566 0569! www.hilpi.fi

REMONTIT SOPUHINTAAN

MyĂśs kodin pienet kunnostustyĂśt. KotitalousvĂ¤hennys. p. 050 594 0360

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

ď&#x192;&#x160; PĂ¤ivĂ¤hoitoa tarjotaan EtsiikĂś taaperosi hoitopaikkaa? Kodissamme Kaitaalla on 1,5 (ja 2-v) tytĂśt, sekĂ¤ kissa. Kysy lisĂ¤Ă¤: sh, pph ilona_finland@hotmail.com tai 044 2883491.

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ&#x201E;IVYSTYS 24 h: 050 347 1555

ď&#x192;&#x160; MyydĂ¤Ă¤n Omron verenpainemittarit ja muut hyvinvointituotteet edullisesti suoraan kotiin toimitettuina! Treknet Finland Oy Tilauspuhelin: 020 7191 820 (ma-pe klo 12-15) Verkkokauppa: www.treknet.fi

ď&#x192;&#x160; Vuokrata halutaan

Muutot â&#x20AC;˘ Muuttolaatikot â&#x20AC;˘ Kuljetukset â&#x20AC;˘ Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 Maalaus-, tapetointi- ja laatoitustyĂśt. Ilmainen arvio. Puh. 050 401 0477.

ď&#x192;&#x160; Ostetaan Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9

KĂ¤teisellĂ¤ KuolinpesĂ¤t, muuttojĂ¤Ă¤mistĂśt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, tyĂśkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 040 764 1348 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjĂ¤ ym. SekĂ¤ jĂ¤Ă¤mistĂśjen tyhjennykset, myĂśs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

www.kotimaa-yhtiot.fi/ mediaopas

Halutaan vuokrata neliĂś LeppĂ¤vaarasta tai sen lĂ¤heisyydestĂ¤ p. 040 9642 365 / Markus.

ď&#x192;&#x160; Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! PyydĂ¤ meiltĂ¤ paras tarjous. Soita puh. 045 1111 201 (myĂśs iltaisin). HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

khra Leo Huurinainen. 18.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elĂ¤mĂ¤nkatsomuksista. MAANANTAI 5.12. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Sairaalapast. Hanna Hella-Aro, Paimio. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.30 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.50 Iltahartaus. Kaisa Tanttu ja Ville Talola lukevat pĂ¤ivĂ¤n raamatuntekstit. TIISTAI 6.12. 10.00 Ortodoksinen PyhĂ¤n Nikolaoksen pĂ¤ivĂ¤n liturgia Kasanilaisen JumalanĂ¤idin ikonin kirkosta JĂ¤rvenpĂ¤Ă¤stĂ¤. Palveluksen toimittaa past. Tapio RautamĂ¤ki. Kirkkokuoroa johtaa kantt. Tatjana Wilenius. 11.55 Helsingin tuomiokirkon kellot kutsuvat. 12.00 Suomen itsenĂ¤isyyspĂ¤ivĂ¤n ekumeeninen juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta. Saarnaajana Mikkelin piispa Seppo HĂ¤kkinen. Liturgeina tuomiorov. Matti Poutiainen ja kappalainen PĂ¤ivikki Ahonen. Avustajina metropoliitta Panteleimon (Suomen ortodoksinen kirkko), piispa Teemu Sippo (Katolinen kirkko Suomessa) ja kirkkokunnanjoht. Kalervo AromĂ¤ki (Suomen adventtikirkko). Urkurina dir. mus. Harri Viitanen. Kanttorina dir. cant. Markku Turunen. Viva Vox -kuoron johtajana dir. mus. Seppo Murto. Oboisti Sole Mustonen. Virret: 577:1,5,7,9; 397:1,2,4,5,6; 579:1,3; 600:1-. (YhteislĂ¤hetys YLE TV1:n kanssa.) KESKIVIIKKO 7.12. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Kirjailija, past. Jaak-

Â&#x201E;Â&#x201E; TV-ohjelmaa

ItsenĂ¤isyyspĂ¤ivĂ¤n konsertti Anna Puu (kuvassa) esiintyy suorassa lĂ¤hetyksessĂ¤ Espooareenalla. Mukana myĂśs Club For Five, Garbriel Suovanen, Espoon sotaveteraanikuoro ja lapsikuoro Vox Lapsus. TV2 ti 6.12. klo 15.40. ko HeinimĂ¤ki, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.30 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.50 Iltahartaus. Past. Mark Saba, Helsinki. TORSTAI 8.12. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Diakoni, kotiĂ¤iti Kristiina Huotari, Espoo. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.30 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.50 Iltahartaus. Khra Pauli NiemelĂ¤, Kiiminki.

YLE TV1 LAUANTAI 3.12. 11.05 Pisara. Kansalaistoiminnan johtaja Henrietta GrĂśnlund. TekstissĂ¤ sanotaan, ettĂ¤ Jumala on valo. Valkoisessa kirkossa on helppo kokea Jumala juuri nĂ¤in (1 Joh. 1:1-10, 2:1-2). Uusinta 5.12. klo 13.40. SUNNUNTAI 4.12. 10.00 Suodattamaton MĂśllehave. Tanskalainen pappi ja kirjailija Johannes MĂśllehave etsii vastauksia suuriin elĂ¤mĂ¤nkysymyksiin. Kuinka hĂ¤n sai oman elĂ¤mĂ¤nhalunsa takaisin kahden aivoinfarktin ja sitĂ¤ seuranneen syvĂ¤n depression jĂ¤lkeen? TIISTAI 6.12. 11.55 Suomen itsenĂ¤isyyspĂ¤ivĂ¤n ekumeeninen juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta (yhteislĂ¤hetys YLE Radio 1:n kanssa). MTV3 LAUANTAI 3.12. 18.00 Joel Hallikainen â&#x20AC;&#x201C; ryppyjĂ¤ ja rakkautta. Ohjelma on tĂ¤nĂ¤ vuonna 50 vuotta tĂ¤yttĂ¤neen Joel Hallikaisen rehellinen tositarina elĂ¤mĂ¤nmittaisesta matkasta huipulle ja miten siitĂ¤ selvitĂ¤Ă¤n hengissĂ¤. Dokumentti tarjoaa ennennĂ¤kemĂ¤tĂśntĂ¤ kuvanauhamateriaalia ja tarinoita viihteen tekemisen taustoille. Uusinta 7.12. klo 15.35.

Hartaat sĂ¤velet Kuuntelijoiden toiveita lĂ¤hetetĂ¤Ă¤n Yle Radio 1:ssĂ¤ maanantaisin kello 18.30â&#x20AC;&#x201C; 18.50. Toiveita voi lĂ¤hettĂ¤Ă¤ osoitteeseen Hartaat sĂ¤velet, PL 14, 00024 Yleisradio tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat sĂ¤velet. Ohjelman toimittaa Kirkon tiedotuskeskus.

Muut kanavat TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat. Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei. fi > Ohjelmat.

Avara luonto Ihmeiden saari Madagaskar on maailman neljĂ¤nneksi suurin saari. Monia sen elĂ¤imiĂ¤ ei tavata muualla. Kuinka geologia ja eristyneisyys ovat muovanneet eliĂśyhteisĂśjĂ¤? AlkuperĂ¤isselostus Ă¤Ă¤nivalinnalla englanti. Kuvassa Indri, yksi Madagaskarin metsissĂ¤ elĂ¤vistĂ¤ makeista, joita elĂ¤Ă¤ saarella 80 lajia. TV1 la 3.12. klo. 18.45.

Kirjoja

Jani NĂ¤rhi: Paratiisien synty. Ihmismieli, evoluutio ja taivaalliset puutarhat. 206 s. Art House 2009.

UUSI ILME KEITTIĂ&#x2013;Ă&#x2013;N

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - vĂ¤rejĂ¤ Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. KotitalousvĂ¤hennys tehdystĂ¤ tyĂśstĂ¤. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Â&#x201E;Â&#x201E; Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 1.12. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Rov. Kari-Pekka Kinnunen, Tuusula. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.30 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.50 Iltahartaus. Khra Pauli NiemelĂ¤, Kiiminki. PERJANTAI 2.12. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Past. Hanna Vanonen, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.30 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.50 Iltahartaus. Past. Mikko MĂ¤kelĂ¤, Helsinki. LAUANTAI 3.12. 06.05 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 06.15 Aamuhartaus. Luutnantti Esa Nenonen, Pelastusarmeija, Lahti. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita sĂ¤veliĂ¤. 18.00 Ehtookelloina Kangasniemen kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus. VanhustyĂśn past. Markku Palosaari, Oulu. SUNNUNTAI 4.12. 09.55 Tuusulan kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Jumalanpalvelus Tuusulan kirkosta. Saarnaajana khra Ulla Rosenqvist. Liturgina Sarri PĂ¤ivĂ¤saariVestenius. Kantt. sekĂ¤ Tuusulan kirkkokuoron joht. Erja Hartala. Urk. Jussi Hirvonen. Virret: 11:12; 160:2,4 (vuorovirtenĂ¤); 8; 7; 11:3-4. 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkosta Haminasta. Palveluksen toimittaa

Paratiisit kiehtovat ihmisiĂ¤ kaikkialla

TILAA JOULUSIIVOUS AJOISSA ! â&#x20AC;˘ kaikki kodin siivoukset â&#x20AC;˘ ikkunanpesut â&#x20AC;˘ viikkosiivoukset â&#x20AC;˘ muuttosiivoukset â&#x20AC;˘ remonttisiivoukset

Tilaukset: 0500 800 922

forum hakaniemi tĂśĂślĂś itĂ¤keskus leppĂ¤vaara tapiola tikkurila myyrmĂ¤ki kerava hyvinkĂ¤Ă¤

Â Â Â? Â?

PIKKUBUSSIT â&#x2013;ş TILA- JA INVATAKSIT

Espoon Taksikuljetus Oy

Pe 2.12. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Klo 19 Kotiseurat KilvellĂ¤, SalpausselĂ¤ntie 4-8 F 48, Hki. Su 4.12. klo 11 KansainvĂ¤lisen tyĂśn kirkkopyhĂ¤ Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3, Hki. Inkerin kirkko 400 vuotta, Putron messu. Lit. ja saarna Samuli Korkalainen, mukana kvartetti HerĂ¤nnĂ¤isnuorten kuorosta. Kirkkokahvit ja seurat srk-salissa. Klo 14 MyyrmĂ¤en kirkolla, Uomatie 1, Vantaa. Klo 16 Mika Aspisen esitelmĂ¤ â&#x20AC;?Uuden testamentin taivaskuviaâ&#x20AC;? Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Klo 18 Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6, NurmijĂ¤rvi. Ma 5.12. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5. Ke 7.12. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Marko Heusala, Samuli Korkalainen, Kauko Puranen ja Hannu Vapaavuori. To 8.12 klo 18.30 Jouluveisuut Lohjan srk-keskuksen takkahuoneessa, Sibeliuksenkatu 2.

ď&#x192;&#x160; Hautauspalveluja

Espoo 22.11.2011

Sunantie 1, S-marketin aula (09) 412 8150 kukkakauppa@blooms.fi

esse

ď&#x192;&#x160; Seurat HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.

â?&#x2DC;

VehreitĂ¤ vainioita, solisevia puroja, suojaisia metsiĂ¤ ja ravintoa yllin kyllin. Ei sodan, nĂ¤lĂ¤n tai sairauksien uhkaa. Vaikka maailma on monella tapaa epĂ¤tĂ¤ydellinen, pystymme kuvittelemaan ihanteellisen elinympĂ¤ristĂśn, paratiisin. Paratiisi on aiheena mielenkiintoinen monestakin syystĂ¤. EnsinnĂ¤kin ajatus paratiisista esiintyy miltei kaikissa uskontoperinteissĂ¤. Toiseksi eri uskomusperinteiden paratiisikuvitelmat ovat

www.esse.fi Espoon seurakuntasanomat Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi

varsin samankaltaisia kulttuurillisesta tai maantieteellisestĂ¤ etĂ¤isyydestĂ¤ riippumatta. Paratiisien synty on populaari versio uskontotieteilijĂ¤ Jani NĂ¤rhin paratiisiaiheisesta vĂ¤itĂśskirjasta. Kirjailija ei tyydy ainoastaan vertailemaan eri uskomusjĂ¤rjestelmien paratiisikuvitelmia, vaan lĂ¤hestyy tĂ¤tĂ¤ mielenkiintoista aihetta kognitiivisen uskontotieteen kysymyksenasettelun pohjalta. Miksi paratiisit kiehtovat ihmisiĂ¤ kautta maailman? Miksi kuvitelmat paratiiseista toistuvat samankaltaisina? SelittĂ¤vĂ¤ksi tekijĂ¤ksi nousee ihmisen mielen rakenne ja evoluutiohistoria. Kuvaan paratiisista vaikuttaa mm. se, millaiseksi koemme miellyttĂ¤vĂ¤n ympĂ¤ristĂśn. Mieltymystemme taustalla taas on evolutiivinen tarve sĂ¤ilyĂ¤ hengissĂ¤. Paratiisien luomiseen tarvitsemme sellaisia mielen mekanismeja, jotka pystyvĂ¤t muodostamaan kuvitelmia ilman mallia todellisuudesta. LĂ¤hestymistapa aiheeseen on tieteiden vĂ¤linen. Tarkastelussa

ToimituspĂ¤Ă¤llikkĂś Hannele Koskinen, p. 040â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;350â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;5434 hannele.koskinen@kotimaa.fi Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Toimittajat Laura Kimari, p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2070 laura.kimari@kotimaa.fi Sirkku NystrĂśm, p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2225 sirkku.nystrom@kotimaa.fi Elina Raunio, p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2346 elina.raunio@kotimaa.fi PĂ¤Ă¤toimittaja Simo Repo, p. 8050â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2349 simo.repo@evl.fi Espoon seurakuntayhtymĂ¤

nĂ¤kĂśkulmia haetaan niin ympĂ¤ristĂśpsykologian kuin aivotutkimuksenkin alalta. Lukeminen oli paikoitellen hidasta termiviidakossa tarpomista. Kirjassa esitettyjen nĂ¤kemysten arvioiminen oli minulle vaikeaa, koska en tunne kognitiivisen uskontotieteen kĂ¤sitteitĂ¤. Suosittelen teosta niille, joilla on mielenkiintoa paneutua paratiisi-aiheeseen ja pohdiskella teemaa syvemmin. Teija Raeluoto

Ettemme vain unohtaisi Carol Ann Lee: Anne Frank 1929â&#x20AC;&#x201C;1945 Nuoren tytĂśn elĂ¤mĂ¤. Suom. Seppo Raudaskoski. 479 s. Avain 2010.

Tunnustettakoon heti alkuun, etten ollut ennen tĂ¤hĂ¤n Anne Frankin elĂ¤mĂ¤stĂ¤ kertovaan tiiliskiveen tarttumista lukenut sitĂ¤ kuuluisaa pĂ¤ivĂ¤kirjaa. En edes tiennyt, mitĂ¤ Anne Frankille loppujen lopuksi tapahtui. No, se selviĂ¤Ă¤ jo Carol Ann Leen perusteellisen teok-

sen Anne Frank â&#x20AC;&#x201C; Nuoren tytĂśn elĂ¤mĂ¤ 1929â&#x20AC;&#x201C;1945 nimestĂ¤. Carol Ann Lee sanoo esipuheessa, ettei kyseessĂ¤ ole Anne Frankin elĂ¤mĂ¤nkerta vaan laajempi katsaus Anneen, hĂ¤nen perheeseensĂ¤ ja sen historiaan. Kirja alkaakin Anne Frankin isoĂ¤idistĂ¤ ja pĂ¤Ă¤tyy Annen isĂ¤n, Otto Frankin, vaiheisiin sodan jĂ¤lkeen. Vaikka kirjan painopiste on selvĂ¤sti Annen ja tĂ¤mĂ¤n perheen elĂ¤mĂ¤ssĂ¤, kĂ¤y Carol Ann Lee lĂ¤pi myĂśs Frankin perheen kanssa tekemisissĂ¤ olleiden ihmisten vaiheita. Kaikille meille ovat tuttuja toisen maailmansodan tapahtumat Saksassa. Olemme nĂ¤hneet Schindlerin listat ja Perikadot. Olemme lukeneet keskitysleireistĂ¤ ja juuta-

Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050â&#x20AC;Ż2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset pĂ¤ivittyvĂ¤t vĂ¤estĂśtietojĂ¤rjestelmĂ¤stĂ¤.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiĂśt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2275, faksi 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jĂ¤senen nimellĂ¤.

Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistĂ¤Ă¤n julkaisupĂ¤ivĂ¤Ă¤ edeltĂ¤vĂ¤n viikon keskiviikkona klo 16 mennessĂ¤.

Taitto ja kuvankĂ¤sittely Kustannus-OsakeyhtiĂś Kotimaa

Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 23 %. Rivi-ilmoitukset 1â&#x20AC;&#x201C;10 riviin 1,50 e / pmm + alv 23 %.

Ilmoitusmarkkinointi Sari Havia p. 020 754 2284 Seija Kosunen, p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2270 Jaana MehtĂ¤lĂ¤, p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2309 Myynti- ja markkinointipĂ¤Ă¤llikkĂś: Minnaâ&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;Zilliacus, p. 020 754 2361

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymĂ¤ viestinta.espoo@evl.fi p. 8050â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari (LeppĂ¤vaara) pj. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Erkki Berg (Tapiola). Marita Helki (Espoonlahti). Antti KujanpĂ¤Ă¤ (Tuomiokirkkoseurakunta). Kirsi Rostamo (Olari). Mauri Vihko (Kauniainen). Juha VĂ¤hĂ¤sarja (Tuomiokirkkoseurakunta). Simo Repo, julkaisija. Mikko Hormio, kustantaja.

laisvainoista. Frankien perhe asui kuitenkin Hollannissa, jota ei koulun historian tunneilla juurikaan kĂ¤sitellĂ¤.Vaikka juuri Hollannissa juutalaisten selviytymisprosentti oli heikompi kuin Saksassa. Lee kuvaa Frankkien ja nĂ¤iden tuttavaperheiden kautta, miten silmukka kiristyy hitaasti hollannin juutalaisten ympĂ¤rillĂ¤ ennen sotaa. Miten suvaitsevaisessa maassa astuu voimaan jĂ¤rjettĂśmiĂ¤ lakeja, jotka pikkuhiljaa riistĂ¤vĂ¤t juutalaisilta kansalaisoikeudet ja ihmisarvon. Miten epĂ¤toivoisesti isĂ¤ Otto Frank yrittĂ¤Ă¤ saada perhettĂ¤Ă¤n pois Hollannista ja Euroopasta â&#x20AC;&#x201C; turhaan. Ja miten kaikki sitten lopulta pĂ¤Ă¤ttyy. Anne Frank â&#x20AC;&#x201C; Nuoren tytĂśn elĂ¤mĂ¤ 1929â&#x20AC;&#x201C;1945 on hyvĂ¤ muistutus siitĂ¤, mitĂ¤ tapahtuu, kun viha erilaista ja vierasta kohtaan pĂ¤Ă¤see valloilleen. Miten se vaikuttaa aivan tavallisten ja viattomien ihmisten elĂ¤mĂ¤Ă¤n. Siksi kai Annekin pĂ¤ivĂ¤kirjaansa niin huolella rustasi: ettemme vain unohtaisi. Anna Takala

Kustantaja Kustannus-OsakeyhtiĂś Kotimaa ViestintĂ¤palvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;754â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x2030;2000 ISSN 1455-2310 Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2011 Painos 81 300 kpl 40. vuosikerta Jakelu Itella Posti Oy

18 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

1.12.2011

Lehtikirkko

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

❘

esse

Elina Manninen/Rodeo

ELÄMÄNKAARI

4.12.2011

1.12.2011

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastettu:

2. adventtisunnuntai Pyhän aihe on Kuninkaasi tulee kunniassa. Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää. Pyhän tekstit ovat Psalmi 80:15–20 Jesajan kirja 44:6–8 Jaakobin kirje 5:7–11 Luukkaan evankeliumi 17:20–24

Mennyt ja tuleva on nyt

Milloin Jumalan valtakunta tulee?

Joulun alla korostuu Jeesus-lapsen syntymän

Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: ”Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: ’Se on täällä’, tai: ’Se on tuolla.’ Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.” Opetuslapsilleen hän sanoi: ”Tulee aika, jolloin te toivotte näkevänne edes yhden Ihmisen Pojan päivän mutta ette saa nähdä. Teille sanotaan silloin: ’Hän on tuolla’, ja: ’Hän on täällä’, mutta älkää lähtekö minnekään, älkää juosko perässä. Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika oleva ilmestymisensä päivänä.”

odottaminen, mutta ensi sunnuntain evankeliumissa odotellaan aivan muuta kuin seimen vauvaa. Aikuinen Jeesus puhuu Jumalan valtakunnan tulemisesta. Samalla hän viittaa myös omaan paluuseensa aikojen lopulla, mikä näkyy ilmi tekstin jatkosta ensi sunnuntain evankeliumin jälkeen. Äkkiä ajatellen on outoa, että odotetaan Jeesuksen syntymää. Odotus kohdistuu tulevaan asiaan, ja sellainen Jeesuksen lopunajallinen paluu on. Miten odotat Jeesuksen syntymää, joka on jo tapahtunut? Kristillinen usko ei puhu Jeesuksen syntymäs-

Rukous

Herra, olet luvannut tulla pian. Älä viivyttele, älä anna meidän väsyä odotuksessamme ja vajota toivottomuuteen. Vahvista uupuneet kätemme ja jalkamme ja virkistä huolten rasittamat mielemme. Anna voimaa nousta ja lähteä liikkeelle vastaanottamaan sinua. Vielä vähän aikaa, vain vähän aikaa ja kohtaamme sinut, auttajamme ja pelastajamme. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

tä pelkästään menneenä tapahtumana. Jeesus ei syntynyt vain kerran menneisyydessä, vaan syntyy yhä uudestaan uskovan sydämessä. Joulujuhlaa vietetään juuri siksi, että yhä uudestaan palattaisiin tähän asiaan. On syytä palata evankeliumitekstin päätössanoihin. Niiden mukaan Jumalan

valtakunta on ”teidän keskellänne”. Tässä ei puhuta sen enempää menneisyydestä kuin tulevaisuudesta vaan nykyisyydestä. Jumalan valtakunnan todellisuus on myös nykyaikaa koskeva tapahtuma. Paljon on puhuttu siitä, pitäisikö loppusanat kääntää ”sisäisesti teissä”. Se sopisi paremmin siihen ajatukseen, että Jeesus syntyy uskovan sydämessä. Toisaalta sellainen syntymä – tai pitäisikö sanoa joulumieli – ilmenee myös jollain tavoin ihmisten keskinäisessä elämisessä.

Erika Aino Kristina Arkoma, Aina Vilhelmiina Haimi, Sade Soa Elisabeth Helimäki, Oliver Sami Julian Järvensivu, Uuna Aleksandra Kellosaari, Elvi Kaisa Kvist, Juho Valtteri Lietsala, Luca Toivo Samuel Manssila, Eero Viljo Valtteri Mattsson, Samu Emil Ilmari Murtolehto, Lahja Kanglu Pietilä, Topias Juho Santeri Piipponen, Ansa Ella Emilia Puhakka, Elli Tuulikki Tähjänjoki. Avioliittoon aikovat: Reija Irmeli Nykopp ja Ari Mikael Tasa, Eerika Vuorinen ja Mika Petri Juhani Hietamies. Hautaan siunattu: Laina Maria Lehtivuori 97 v, Väinö Uolevi Kangasniemi 80 v, Ansa Kaarina Kanerva 75 v, Ritva Marjatta Yli-Renko 71 v, Sauli Kalevi Vänttinen 57 v, Pekka Allan Tossavainen 53 v, Aki Aleksi Tarna 24 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Lauri Viljami Haverinen, Alvari Valto Nikolas Juntunen, Lilja Vivia Karppinen, Luka Anton Koskinen, Elsi Amanda Lindfors, Jonne Verneri Olavi Rauti, Leo Kristian Rein Saard. Hautaan siunattu: Alli Onerva Strömberg 90 v, Pirkko Helena Airaksinen 70 v, Maria Helena Manninen 53 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu: Matias Juhani Maijala.

Evankeliumi Luukkaan mukaan 17:20–24

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Mauno Kauno Mainio Mikkilä, Livia Aurelia Määttä, Topias Oskari Järvenpää, Eedit Soa Rantala, Henry Erik Olavi Vuorinen, Onni Eemeli Keyriläinen, Emma Karolina Janek, Lauri Ilmari Tyynismaa, Pyry Toivo Santero Kärkkäinen. Hautaan siunattu: Sylvi Natalia Lyytikäinen 91 v, Irma Inkeri Regina Pantzar 79 v, Yrjö Paavo Antero Pennanen 75 v, Taina Irmelin Oksanen 68 v, Outi Marjaana Vähäkainu 53 v.

Lopullista vastausta käännösongelmaan ei varmaan koskaan tulla saamaan.

Molemmissa vaihtoehdoissa on yhteistä se, että jotain tapahtuu myös nykyisyydessä. Se ankkuroituu Jeesuksen syntymään menneisyydessä ja toivoon Jeesuksen paluusta tulevaisuudessa. Niin meillä on – laulun sanoin – ”joulu ainainen”.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu:

Niko Huttunen niko.huttunen@evl.fi Kirjoittaja on Espoon piispan teologinen avustaja ja Helsingin yliopiston tutkija. Hän asuu Leppävaarassa.

Amanda Emilia Heinrichs, Anton Henrik Johannes Byman, Joel Mikko Tapani Sallinen, Louis Lowe Eric Uitto, Marius August Mannila, Olavi Aito Alvar Maksimainen, Salla Peppi Alisa Säily, Veera Soa Malinen, Veera Soa Salin, Vivian Aurelia Ahlsved. Avioliittoon aikovat: Tiina Kaarina Kaltiomaa ja Olli Petteri Rinne.

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain raamatuntekstiin.

Hautaan siunattu: Lyyli Nieminen 100 v, Marjatta Sisko Vuormaa 92 v, Eino Valdemar Vuorinen 90 v, Pekka Juhani Kinnunen 48 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu: Filip Kaarlo August Gerdt, Emily Elizabeth Morales, Kalle Olli Kasimir Ahola, Pihla Aino Irja Jokela, Sara Alma Roosa Pollari, Lenni Antero Ahola

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

TUOMIOKIRKKO

b e s i l e H

Taize messu

Kavas on esitada lai valik jõululaule. Laaja valikoima jouluaiheisia lauluja.

Sissepääs tasuta. Vapaa pääsy.

Kirkkopuisto 5

Carla Maria Alice Kolunen, Erika Maria Kiviluoma.

su 4.12. klo 18 Espoon tuomiokirkko Kirkkopuisto 5

Messun jälkeen iltatee

Nils Birger Boris Sandelin 84 v, Åke Igor Troberg 95 v.

Renessanssin ja varhaisbarokin

säveliä

huiluin ja keskiajan runoja sävelin Bravade-nokkahuilukvartetti Lauluyhtye Matris in gremio pe 9.12. klo 19 Espoon tuomikirkko

Itsenäisyyspäivän lähestyessä ja sinivalkoisten

kynttilöiden syttyessä pohdin, mitä itsenäisyys minulle merkitsee. Voin ylistää menneitten sukupolvien työtä ja uhrauksia maamme hyväksi, ja minulle nyökytellään hyväksyvästi. Jos katson asiaa vain omasta näkökulmastani, voin saada nuhtelevia päänpudistuksia. Teen kompromissin: ilman toista jää toinenkin vajaaksi. Heräsin aamulla turvallisessa, lämpimässä asun-

Espoon Es Esp E spoon sp oo oo on n ttuomikirkko Kirkkopuisto 5 Vapaa pääsy

ti 13.12. klo 19 Espoon tuomiokirkko

TUOMIOKIRKKO

Hautaan siunattu:

Väljad

jõulukontse ert t

Kastettu:

Itsenäisenä itsenäisessä Suomessa

nossa hyvin nukutun yön jälkeen. Ei tarvinnut yöllä kiirehtiä pommisuojaan sireenien ujellus korvissa soiden. Aamupalakseni sain mitä halusin; sähköä ja vettä oli saatavilla, ei tarvinnut sytytellä nuotiota märistä puista. Sain käydä lämpimässä suihkussa ja pukeutua puhtaisiin vaatteisiin. Saatoin vain kuvitella, miltä tuntuisi huuhtoa unisia silmiä jääkylmällä vesitipalla tai pitää yllään yhdet ja samat vaatteet. Aamutoimien jälkeen istahdin autooni, ajelin pitkin hyvin hoidettua tietä, pysähdyin huoltoasemalle tankkaamaan. Polttoainetta riitti. Kulkijoita oli paljon, sillä meillä on laissa säädetty oikeus liikkua vapaasti kenenkään estämättä, kulkulupia esittämättä. Palasin kotiin ja istahdin tietokoneen ääreen. Sähköpostia ei ollut tullut, mutta en epäillyt, että se olisi puuttunut sensuroinnin takia. Saan vapaasti lukea, mitä mieltä muut ihmiset ovat maailman tilasta tai asioista. Saan kenenkään estämättä sanoa mielipiteeni. Minulla on ollut oikeus käydä koulua ja hankkia

sieltä ne perustaidot, jotka tämän kaiken mahdollistavat. Heräsin lämpimästä vuoteesta miehen sylistä. Minua

ei naitettu lapsena väkisin, sain valita aviopuolisoni. Se, että avioliitto ei osoittautunut onnen tyyssijaksi, ei ollut katastrofi; sain valita, jäänkö vai jätänkö kaiken. Oloni on tyytyväinen ja tyydytetty. Sukupuolielimiäni ei lapsena silvottu; saan nauttia siitä, että olen nainen. Minua ei myöskään julkisesti kivitetä kuoliaaksi seksuaalisten halujeni ja niiden ilmaisun vuoksi. Laki suojaa minua. Minulla, itsenäisellä, vapaalla naisella on oikeus päättää, mitä haluan, menenkö naimisiin vai elänkö yksin. Koulutus ja ammatti takaavat toimeentuloni. On hienoa olla vapaa, itsenäinen, suomalainen nai-

nen!

Satu Rautiainen satu.rautiainen@hotmail.com

Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

20 esse

❘

1.12.2011

Olli-Pekka Ihamäki esittelee vyölleen kietaistun keittiöliinan käyttöä. ”Se asetetaan vyölle tai esiliinan nauhaan niin, että lyhyempi pätkä pyyhettä tulee päälle. Lyhyeeseen osaan kuivaillaan käsiä, pidempi käy kuuman kattilan kahvaan tarttumiseen.” Aino ja Olli-Pekka Ihamäki kokoavat arki-illan ateriaa. Olli-Pekka on hauduttanut herkullisen riistapadan jo viikonloppuna. Savipadasta ruoka siirretään tarjolle punaiseen astiaan ja se saa loppusilauksen keltaisilla kanttarelleilla. Aino on perheen salaatti- ja kattausmestari; myös silmänruoka on tärkeää.

Olli-Pekka Ihamäki

Periaatteen ja perinteiden mies Kun Tapiolan puutarhakaupunkia rakennettiin, saivat eri yritysten työntekijät arvonnassa mahdollisuuden Arava-asunnon ostamiseen joko Roihuvuoresta tai Tapiolasta. Teksti Elina Raunio Kuva Jani Laukkanen

lli-Pekka Ihamäki on espoolaisille tutumpi äänenä kuin kasvoina. Hän on ollut reportterina ja juontajana YLE Radio Suomen Ylen aikaisessa vuosikymmenet. “Opi” on perinteiden puolestapuhuja; jopa ammatti ja työpaikka ovat samat kuin hänen isällään Niilo Ihamäellä. Tapiolalaisuus on perheessä syvällä; Aino-vaimo on syntyperäinen tapiolalainen. Asuntoa perhe on vaihtanut vuosien varrella, mutta koti on aina ollut edellisen lähellä. Myös Niilo Ihamäki asuu naapurustossa.

Kotitalousihminen nuoresta saakka Olli-Pekka Ihamäki innostui ruoanlaitosta jo nuorena. ”En osaa sanoa, mistä se lähti. Ehkä minuun teki vaikutuksen tyttöystäväni äidin ja isoäidin perusteellinen maistelu ja mausteiden pohdinta kaalipadan äärellä”, hän sanoo.

Radionkuuntelijat tietävät, että joulun lähestyessä Ihamäki aloittaa perinteisen kinkkupuheen ja kertoo, kuinka ”joulupöydän kunkku” valmistetaan meheväksi. ”Kinkun paistamisen paras tapa on vuosien varrella hioutunut. Uusille vinkeille on aina tilaa, mutta viime aikoina ei parempaa ole keksitty.” Kinkku on vain pieni osa Ihamäen kotitalousharrastusta. ”Kinkunpaisto on varsin helppo juttu; suurempi työ kotikeittiössäni on joulun kalapöydän tekeminen.” Arkisessa ruoanlaitossa Aino Ihamäki on usein pääosassa. OlliPekka tekee mielellään isot suunnittelulinjaukset ja suuret ruokaerät. ”Ihmiset väittävät, että heillä ei ole aikaa ruoanlaittoon, mutta se on puppua. Kun etukäteen suunnittelee mitä ja milloin valmistaa, saa ajan ja rahan ja raaka-aineet riittämään”, Ihamäki sanoo. ”Esimerkiksi hyvin haudutettu jauhelihakastike on ensin koko perheen

ateria, siitä riittää annokset myös isäpapalle ja töihin evääksi. Muutaman päivän päästä se kokee uuden elämän osana lasagnea”, Ihamäki sanoo. ”Hyvän kokin tunnistaa siitä, että hän on aidosti kiinnostunut muiden ruoanlaittajien tekemisistä. Olen saanut hyviä vinkkejä suurtalouskokeilta ja Martoilta, joiden tilaisuuksissa käyn joskus myös esitelmöimässä”, Ihamäki sanoo ja esittelee vyöllään roikkuvaa keittiöpyyhettä. ”Jaakko Kolmoselta opin sivuliinan oikean käyttötavan. ”

Kotoilua ja kierrätystä Muodissa oleva kotoilu, vanhojen huonekalujen kunnostaminen ja muu kotiin liittyvä itse tekeminen, on Olli Ihamäelle ollut arkea aina. Ihamäkien kodissa ei ole montaa uutena ostettua kalustetta. ”Ruokapöytä on entinen Yleisradion neuvotteluhuoneen valtava pöytä, joka pienennettiin ja kunnostettiin”, Ihamäki esittelee. Kodin tavaroita on peritty tai löydetty kirpputoreilta. ”Minä en oikein kestä, että hyvää tavaraa heitetään hukkaan.” Ihamäki sanoo, että hänen on mahdoton kävellä siirtolavan ohi

tarkistamatta, olisiko siellä aarteita pelastettavaksi. Sana kiertää ja ihmiset tietävät jo tuoda Ihamäelle hylättyjä, rikkinäisiä polkupyöriä. ”Fillareita on autotalli täynnä. Kunnostan ne käyttökelpoisiksi. Vaihteettomat ja kolmivaihteiset ovat nyt erityisen kovassa kurssissa.”

Ruusuverosta rappioon ”Tapiolan erikoisuus on, että Asuntosäätiö rakennutti alueen kokonaisuutena taloineen, teineen ja puistoineen. Tapiolasta tuli yhtenäinen, ympäristösuunnittelu oli ennennäkemätöntä”, Ihamäki kehuu. Hän muistaa, miten vielä 1960-luvun lopulla alue oli hyvin hoidettu. ”Asukkailta perittiin erillistä ruusuveroa yhtiövastikkeen yhteydessä neliömäärän mukaan. Puistojen istutuksista tuli yhteinen asia”, Ihamäki sanoo. ”Kun Asuntosäätiö luovutti Tapiolan kaupungille, ruusuvero poistui. Kunta ei pysty ylläpitämään aluetta samalla tavalla, eikä kunnan ihmisillä ole samaa henkeä kulttuuriperinnön vaalimiseen.”

Osansa moitteista saavat myös taloyhtiöt, jotka eivät Ihamäen mukaan hoida velvoitteitaan kunnialla. ”Huonon hoitamisen tiivistymä on puiston penkkien kohtelu. Penkit pitäisi syksyllä siirtää sisälle suojaan ja tarvittaessa kunnostaa seuraavaa kesää varten”, Ihamäki sanoo. Hän harmittelee, että välinpitämättömyys näkyy kaikessa; seiniä töherretään, kiveykset repsottavat ja rikkinäiset suihkulähteet ovat roskiksina. ”Tapiolan rappio tuottaa minulle tuskaa.” Tapiolasta löytyy myös hyvää ja kaunista. ”Hautausmaa on hieno. Se on tuonut moderniin kirkkoon pehmeän lisäelementin ja sitä hoidetaan huolella”, Ihamäki sanoo. Hautausmaa oli vasta suunnitteilla, kun Ihamäen aktiivisesti seurakuntatyössä toiminut Marjattaäiti kuoli. ”Äidin tuhkauurna odotti krematorion kappelissa viisi vuotta hautausmaan valmistumista. Meille oli tärkeää saada äiti kotikirkon viereen. Siellä on nyt paikat koko perheelle.”

”En kestä, että hyvää tavaraa heitetään hukkaan.”