Esse 2011 nro 50 (15 12) by Kirkko ja kaupunki

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen

Jukka Granström

Espoon seurakuntasanomat



www.esse.fi

50 / 15.12.2011

Joulu on lukemisen kulta-aikaa Kiitos ja näkemiin. Simo Revon viimeinen pääkirjoitus.

Sijaisvanhemmat antavat lainalapsille uuden kodin.

Jouluseimi löytyy yhä useammasta kodista, kirkosta ja kappelista.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

15.12.2011

sen pääkirjoituksia. Palautetta on tullut hämmästyttävän runsaasti. Valveutuneet espoolaiset haluavat seurata yhteiskuntaa, etiikkaa ja kirkkoa koskevaa pohdintaa. Myönteinen palaute on tietysti ollut miellyttävää. Monissa asioissa on paljastunut yllättäviäkin hengenheimolaisia hyvin erilaisista taustaryhmistä. Palaute on kertonut, että Essen lukijat ajattelevat ennakkoluulottomasti sitoutumatta etukäteen valmiisiin malleihin. Erityisen kiitollinen olen saamastani kriittises-

tä palautteesta. Kritiikki on joskus paljastanut puutteita omassa ajattelussani. En ole hallinnut käsittelemääni aihepiiriä kyllin hyvin tai olen tehnyt virheellisiä johtopäätöksiä. Kritiikki on tuonut esiin myös aivan uusia näkökulmia, joita ei ole aiemmin esitetty yksityisissä keskusteluissa, julkisissa puheissa, poliittisissa julistuksissa tai tiedotusvälineiden palstoilla. Kiitollinen olen myös siitä kritiikistä, jonka esittäjän mielipiteisiin en ole mitenkään voinut yhtyä. Se on auttanut ymmärtämään omista mielipiteistäni poikkeavaa ajattelua, poikkeavia perusteluja ja poikkeavia pyrkimyksiä vaikuttaa yhteiskuntaan ja kirkkoon. Olen avoimesti ajanut kirkkoa, jossa on paikka

kaikilla ihmisillä. Kirkko on sellaista ihmistä varten, joka tarvitsee anteeksiantoa ja Jumalaa. Kaikki ovat syntisiä ja Jumalaan nähden samalla viivalla. Ero ihmisten välillä on lähinnä siinä, että toisten synnit ovat helpommin nähtävissä kuin toisten. Käytämme tällaisesta kirkosta nimitystä kansankirkko.

Kansankirkkoa ei voi olla, ellei hyväksytä ihmisten erilaisuutta. Uskon siihen, että totuutta etsiessään jokainen ihminen on ainakin itselleen aika rehellinen. Ihminen etsii elämässään ratkaisuja ja periaatteita, joita voi pitää henkilökohtaisesti oikeana. Eri lähtökohdista käsin voidaan tulla hyvin-

kin erilaisiin johtopäätöksiin. Niitä ei voi keskenään sovitella, ellei ole tilaa erilaiselle ajattelulle, keskustelulle ja mahdollisuudelle tarkistaa omaa mielipidettään. Yhdessä voimme päästä lähemmäs sitä totuutta, joka on kirkoltakin salattu ja paljastuu vasta kaikkien rajojen tuolla puolen. Eri mieltä oleminen ja oman mielipiteen esittäminen ei merkitse toisen hylkäämistä tai alistamista. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus edistää sitä, minkä pitää hyvänä ja oikeana. Olen oppinut arvostamaan kirkkomme erilaisia hengellisiä liikkeitä, mutta myös niitä seurakuntalaisia, joilla ei ole taustallaan uskonnollista viitekehystä. Avoin ja vilpitön etsiminen on ehkä parasta, mitä ihminen voi yhteiselle seurakunnalle tarjota. Erilaisten ja vastakkaisten mielipiteiden ja näkemysten avoin esittäminen ei ole kirkon heikkous vaan vahvuus. Esse on ollut hyvä lehti kirjoittaa pääkirjoi-

tuksia. Olen saanut tarttua aiheisiin, jotka ovat itselleni tärkeitä ja joiden olen kuvitellut olevan tärkeitä myös lehden lukijoille. Toivottavasti olen voinut antaa joskus jollekin sellaisia ajatuksia, joissa on ollut uusien, parempien ajatusten siemen. Simo Repo simo.repo@evl.fi

”Kirkko on sellaista ihmistä varten, joka tarvitsee anteeksiantoa ja Jumalaa.”

P u h e e n v u o r o

Espoonlahti

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

Kolumni

Kahden kastin järjestöjä

Kiitos kritiikistä Olen yhdentoista vuoden ajan kirjoittanut Es-

❘

Kun seurakunnat asettavat vi-

rallisille lähetysjärjestöille omia kirkon yhteisistä linjauksista poikkeavia kriteereitään, ne asettuvat kirkolliskokouksen ja piispainkokouksen yläpuolelle. Onko tämä mahdollista? 5 Näin kysyy Kirkon lähetystyön toimikunnan puheenjohtajana toimiva Lapuan piispa Simo Peura (Sana-lehti 17.11.). Hän pitää Helsingin ja Vantaan seurakuntien tekemiä lähetyskannatuspäätöksiä ongelmallisina. Päätöksissä asetettiin kirkon viralliset lähetysjärjestöt kahteen kastiin: toiset saavat avustusta, toiset eivät. Espoossakin on tehty vastaavanlaisia päätöksiä. Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen vastasi piispalle, että seurakunnat ovat juridisesti vapaita tekemään verovaroista jaettavien tukien suhteen omia päätöksiään. Ja niinhän se tietysti on. Tärkeää tässä ei ole se, mitä olen juridisesti oikeutettu teke-

mään. Merkitystä on sillä, onko järkevää luoda omia, enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti valittuja kriteereitä? Mainituissa päätöksissä kriteereiksi on otettu vakaumus naispappeusasiassa ja suhtautuminen samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin. Miksi juuri nämä kriteerit? Ovatko ne todella keskeisiä kriteereitä, kun pitää arvioida lähetysjärjestöjen työtä? Eikö arviota pitäisi tehdä sen perusteella, ovatko järjestöt tehneet hyvää lähetystyötä niiden kriteerien mukaan, jotka yhteisesti on sovittu niissä elimissä, joille yhteiset päätökset näissä asioissa kuuluvat? Odotan mielenkiinnolla keskustelua esimerkiksi siitä, ket-

kä ovat tulevaisuudessa tervetulleita kirkollisiin luottamustehtäviin. Vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen on kirkkolain mukaan ”kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen”. Pelkäänpä pahoin, että tulevaisuudessa voi nousta minkälaisia kriteereitä vaan. Jopa niin, että kriteerit vaihtuvat seurakunnasta toiseen, seurakuntayhtymästä toiseen, hiippakunnasta toiseen. Ei tietenkään virallisesti, mutta kuitenkin. Vai uskooko teistä joku, että suhtaudutaan yhtä vakavasti arviointeihin ehdokkaiden kristillisestä vakaumuksesta kuin arviointeihin heidän suhtautumisestaan naispappeihin ja homoliittoihin?

15.12.2011

Ville Lehtola Leppävaaran seurakuntaneuvoston jäsen ja kirkkovaltuutettu ville.lehtola@gmail.com Sarjassa kirjoittavat seurakuntien luottamushenkilöt.

puunpalaneet kolmikymppiset uraohjukset todistavat. Yhteisön pitää olla ehjä, jotta siellä saa apua. Jos esimerkiksi lapsen tai nuoren kasvuympäristö ei näe hätää ja kieltää siihen liittyvät tarpeet, ihmisen kyky pyytää apua kuihtuu. Lopulta ihminen sekä eriytyy että eristäytyy yhteiskunnasta. Tästä syystä seurakuntien työ sekä tasapainoisen lapsuuden että toimivien yhteisöjen eteen on tärkeää. Työ pohjautuu oppiin, mutta tapahtuu käytännössä. Ehkä tärkein oppi koskee kristillistä etiikkaa eli kultaista sääntöä (tee niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän) ja kristillis-

tä rakkautta (rakasta lähimmäistäsi ja vihollistasi niin kuin itseäsi). Minulle kaikkein tutuinta on kirkon lasten ja nuorten parissa tekemä työ. Nuorena harrastin partiota seitsemän vuotta, mutta tuoreempana muistissa on loka-marraskuussa pitämäni isäkuukausi. Sen aikana kävin yhdeksän kuukautta vanhan tyttäremme kanssa musiikki- ja vauvakerhossa sekä perhekahviloissa. Ainakin Leppävaaran kirkon takkahuoneen, Uutun, Kilonristin ja Lasten Arkin kerhot tulivat tutuiksi. Koin näissä tehdyn työn hyvin merkittäväksi niin lasten kuin aikuistenkin kannalta. Yhteisöt rakentuvat ihmisten keski-

näisille suhteille, joiden laatuun kristillinen etiikka koettaa vaikuttaa. Inhimillisissä yhteisöissä auttaminen on osa jokapäiväistä vuorovaikutusta. Niissä avun pyytäminen ja antaminen on luonnollista ja ihmisten kyky pyytää apua säilyy. Erityisesti nykyajan kilpailuyhteiskunnassa on syytä muistaa, että avun pyytäminen onkin meidän ehkä tärkein kykymme. Kukaan ei ole aina täysin avuton, ja jokainen tarvitsee joskus apua.

Jukka Granström

Vuoden 2012 alusta laki velvoittaa sijoittamaan huostaanotetut lapset ensisijaisesti perheisiin. Perhesijoitusten onnistuminen vaatii kuitenkin nykyistä varhaisempaa puuttumista ongelmiin sekä ennen huostaanottoja että niiden jälkeen.

ti halvemmaksi kuin laitospaikka. Vuorokausi laitoksessa maksoi yhteiskunnalle vuonna 2010 Espoossa yli 270 euroa, kun vastaava luku sijaisperhehoidossa oli 58 euroa. ”Monet murrosikäisinä

Teksti Laura Kimari

”O

vi auki, ovi auki”, hokee pienen lapsen itkuinen ääni. ”Se on jo auki”, rauhoittelee hämärällä käytävällä seisova naishoitaja. ”Yritäs nyt nukkua.” ”Eikun enemmän auki”. Mia Halmeen ohjaaman, paljon huomiota saaneen Ikuisesti sinun -dokumenttielokuvan ensimmäiset kohtaukset sijoittuvat huostaanotettujen lasten vastaanottokotiin. Lasten kasvoja ei näytetä, mutta pelokkaiden leikki-ikäisten ja raivoavien teinien äänet kertovat enemmän kuin tarpeeksi. Niin huostaanottoon johtavat tapahtumat kuin itse huostaanottokin ovat lapselle traumaattisia kokemuksia. Huostaanotto on lain mukaan viimeinen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Sitä ennen on jo yritetty kaikkea – tai ainakin olisi pitänyt. ”Usein taustalla ovat vanhemman päihde- tai

mielenterveysongelmat, ja vanhempi tai vanhemmat ovat jo kunnan aikuissosiaalityön tai perhesosiaalityön asiakkaita”, sanoo Espoon sosiaali- ja terveystoimen johtava sosiaalityöntekijä Jaana Tuomi-Karén. ”Tosiasiassa ongelmiin puututaan kunnolla usein vasta sitten, kun ne ovat jo päässeet pahoiksi.”

”Vuorokausi lasten- tai nuorisokodissa maksoi vuonna 2010 yli 270 euroa ja sijaisperhehoidossa 58 euroa.”

Sijaiskotiin vai laitokseen?

huostaanotetut ovat kuitenkin jo niin ongelmaisia, ettei tavallisten perheiden osaaminen riitä heidän hoitamiseensa.” Mitä pienempi huostaanotettu lapsi on, sitä tärkeämpää perhesijoitus ja sen mukanaan tuoma normaali kiintymyssuhde on. Toistaiseksi jopa alle 3-vuotiaita on laitoshoidossa paljon. ”Laitoksissakin lapsella on vastuuhoitaja, mutta hän ei ole ympäri vuorokauden läsnä kuten sijaisäiti tai -isä. Laitoksissa hoitajat myös vaihtuvat. ” Jatkossa Espoossakin etsitään ahkerammin sijaisperheitä eri-ikäisille lapsille. Sijaisperheen ei tarvitse olla ihanneydinperhe, ja lapselle tutut sukulaiset ja muut läheiset kartoitetaan aina sijoituspaikkaa etsittäessä. Tuomi-Karén kertoo, että biologinen vanhempi haluaa yleensä osallistua perheen valintaan. ”Myös biologisia vanhempia olisi ehdottomasti tuettava, mutta siihen ei juuri riitä resursseja sijoituksen alkuvaiheen jälkeen.”

Vastaanottokodista lapsi tai nuori muuttaa yleensä pysyvästi sijaisperheeseen, ammatilliseen perhekotiin tai laitokseen eli kunnalliseen tai yksityiseen lasten- tai nuorisokotiin. Toistaiseksi lähes kaksi kolmasosaa Suomessa huostaan otetuista yli 15 000 lapsesta asuu laitoksissa. Vuoden 2012 alussa astuu voimaan lainmuutos, jonka mukaan kaikki huostaanotetut lapset on ensisijaisesti sijoitettava perheisiin. ”Jatkossa sijaishuolto Avanton Productions

Mitä pienempi huostaanotettu lapsi on, sitä kipeämmin hän tarvitsee tavallista kotia ja rauhallista arkielämää. Espoolainen Helena on neljän kouluikäisen lapsen sijaisäiti.

Ikuisesti sinun -elokuvassa 7-vuotias Mette muuttaa takaisin äitinsä luokse asuttuaan sijaisperheessä 5 vuotta.

Inhimillisyyteen kuuluu tarve auttaa. Niin valtiot, järjestöt kuin yksittäiset ihmisetkin tarjoavat apua eri muodoissa. Auttaminen ei kuitenkaan ole yksipuolista toimintaa. Auttaa voi vain sellaista, joka ottaa avun vastaan. Kun lapsi syntyy, hän ei osaa juuri muuta kuin pyytää apua. Selvitäkseen elämän ensiaskeleista hän tarvitsee ruokaa, huolenpitoa ja rakkautta. Kasvaessaan kohti aikuisuutta lapsi oppii tekemään asioita itse. Itsenäistyttyään hän voi kuvitella, että selviää yksin kaikesta, ja unohtaa, että apua voi pyytää. Kuka vain voi kuitenkin murtua, kuten lop-

esse

Huostaanotettu lapsi ansaitsee kodin

Stig Kankkonen Kirjoittaja on Espoon kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, kirkolliskokousedustaja ja kaupunginvaltuutettu. stig@kankkonen.net

Osaammeko pyytää apua?

❘

voidaan järjestää laitoksessa vain, jos sitä ei voida riittävin tukitoimin hoitaa sijaisperheessä lapsen edun mukaisesti”, Tuomi-Karen kertoo. ”Tulevina vuosina nähdään, haluavatko valtio ja kunnat tosissaan panostaa ongelmaisten lasten ja nuor-

ten kanssa elävien sijaisperheiden tukemiseen.” Espoossa huostassa on tällä hetkellä noin 600 lasta, joista vajaa 200 asuu perheissä. Heitä ja heidän sijaisperheitään tukee kaksi sosiaaliohjaajaa ja viisi sosiaalityöntekijää. ”Espoossa asiat ovat ver-

raten hyvin moneen kuntaan verrattuna, mutta työvoimaa on silti liian vähän.”

Tärkeä kiintymyssuhde Perhesijoituksen luulisi olevan hyvää talouspolitiikkaa, sillä se tulee huomattavas-

Sijaisvanhemmuus on täyttä vanhemmuutta

ijaisperheistä on pulaa, sillä sijaisvanhemman tehtävä ei ole helppo. Espoolainen Helena, 55, on kokopäiväinen sijaisäiti. Hän pyörittää kahden aikuisen ja neljän 8–13-vuotiaan lapsen arkea vanhassa omakotitalossa Ruukinrannassa. ”Kolme sijaislastamme ovat sisaruksia keskenään, ja he ovat asuneet meillä jo kuusi vuotta”, Helena kertoo. Helenalla ja hänen miehellään on myös kolme

aikuista biologista lasta. Kimmoke ryhtyä kasvattamaan uutta pesuetta syntyi Helenan työskennellessä Lastenklinikalla. Siellä hän joutui tekemisiin huostaanotettujen lasten hädän kanssa. ”Huostaanotto tuntuu lapsesta hylätyksi tulemiselta, ja hän saattaa syyttää itseään koko tilanteesta”, Helena sanoo. Hänen mukaansa sijaisvanhemman ei kuitenkaan pidä yrittää korvata biologista vanhempaa lapsen mielessä.

Helenan mielestä sijais-

vanhemman pitää olla selväjärkinen, kypsä aikuinen, jonka parisuhde on hyvässä kunnossa. ”Kun aikuinen on aikuinen, lapsi saa olla lapsi. Kun sijaissisaruksemme muuttivat taloon, 7-vuotias tyttö seurasi kauan vierestä pikkuveljen vaipanvaihtoa. Hän ei tahtonut uskoa, että minä osaan tehdä sen oikein.” Sijaisvanhempien on myös tärkeää pystyä olemaan yhteistyössä biolo-

gisten äidin ja isän kanssa. Lasten ja biologisten vanhempien tapaamiset ja joskus puhelinajatkin sovitaan ja suunnitellaan vuosittain yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. ”Meillä järjestelyistä on pystytty sopimaan rakentavasti. Tosin aina vanhemmat eivät ole ilmestyneet paikalle, ja joskus yhteydenpidossa on ollut pitkiä katkoksia. ” Helena toteaa, ettei hänen tehtävänsä sijaisäitinä ei kuitenkaan ole arvostella

biologista vanhempaa lapsen kuullen.

”Kun aikuinen on aikuinen, lapsi saa olla lapsi.” Sijaisvanhempi saa huostaanotetun lapsen hoidosta hoitokorvausta, joka on tällä hetkellä vähintään 370 euroa kuukaudessa lasta

kohden. Sosiaalitoimi myös korvaa lapsen kulut. ”Korvausten ansiosta minun on ollut mahdollista jäädä kotiin hoitamaan lapsia”, Helena sanoo. Helppoa rahaa sijaisvanhemmuus ei kuitenkaan ole. ”Tämä on täyttä vanhemmuutta siinä missä biologinen vanhemmuus, mutta monella tavoin vaativampaa.”

esse

❘

15.12.2011

Lyhyesti Otaniemen pop-messu myös netissä Pop-messuun voi osallistua internetin välityksellä ensi sunnuntai-iltana 18.12. Suoraa lähetystä voi seurata kello 18 alkaen osoitteessa http://bambuser.com/channel/Cafekismus. Otaniemen kappelissa järjestettävän messun liturgina toimii Arto Vallivirta ja saarnaja on Panu Pihkala. Musiikista vastaa Anna Pulli sekä Tiro Rohkimaisen bändi. Kaikki tämän syksyn popmessut ovat katsottavissa internetissä. Pop-messu on Olarin, Tapiolan ja Espoonlahden seurakuntien yhteistyössä toteuttama iltamessu.

Hautausmaksuihin korotuksia Espoon yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt hautaamiseen liittyvien maksujen hinnaston vuodelle 2012. Uusi hautaushinnasto päivitetään seurakuntien verkkosivuille ensi vuoden alussa. Hautaamishinnat ovat Espoossa muuta pääkaupunkiseutua halvemmat. Maksuilla katetaan Espoossa noin 10 % hautausmaiden toimintakuluista; Helsingissä vastaava osuus on 18 % ja Vantaalla 13 %. Maksuttomaan arkku- tai uurnahautapaikkaan ovat Espoossa oikeutettuja sotaveteraanit sekä vuosien 1935– 1944 sodissa kaatuneiden lesket.

Päiväkerhomaksut nousevat Espoon seurakuntien päiväkerhomaksut nousevat vuonna 2012. Hinnasto on viimeeksi päivitetty keväällä 2004, minkä jälkeen kuluttajahintaindeksi on noussut yli 15 %. Yhteinen kirkkovaltuusto katsoi tästä syystä, että noin 10 % korotus on toteutettava, vaikka kokouksessa esitettiin kritiikkiä yhdellä kertaa tehtävän korotuksen suuruudesta. Uudessa hinnastossa yleisimmän, kolme kertaa viikossa kokoontuvan kerhon maksu on kevätlukukaudelta 78 euroa ja syyskulukaudelta 68 euroa. Kerhojen 50 % sisaralennus pysyy edelleen voimassa. Lapsi voi mennä toisen seurakunnan alueella kokoontuvaan päiväkerhoon, mutta ei voi olla kahdessa kerhossa yhtä aikaa. Päiväkerhohinnat ovat samat kaikissa Espoon seurakunnissa.

Uutiset

LUKIJOILTA

esse.toimitus@kotimaa.fi

Soden seinällä rukousnauha Espoonlahden seurakunnan nuorisotila Sode on saanut seinälleen uuden taideteoksen. Graffitin suunnitteli ja maalasi 15-vuotias Tuomas Lindgren. ”Istuin Soden takanurkassa kahvilla. Seinällä oli vuonna 2003 tehty graffiti, mutta toinen seinä oli tyhjä. Isoa mustaa seinäpintaa katsoessani sain idean graffitista”, viidettä vuotta graffitimaalausta harrastava Tuomas kertoo. Seinäpinnan kuvioimiseen Lindgren sai melko vapaat kädet; ”ohjeena oli, että kunhan teemat pysyvät kristillisyyteen sopivina, saan itse päättää mitä maalaan”. Nuori taiteilija täytti seinän suurella Sode-sanalla, jonka o-kirjain on graafikko Anna Haggrenin suunnittelema Soden tunnus. D-kirjaimen yläkulmassa on tyylitelty numero 11 kuvaamassa työn tekovuotta.

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

15.12.2011

Jukka Granström

Tuomas Lindgren sai tilaisuuden toteuttaa unelmansa. Värikäs koko seinän graffiti nuorisotila Soden seinässä on pientä viimeistelyä vaille valmis.

Kirjaimia kiertää rukousnauha, jonka vihreään helmeen Lindgren aikoo vielä lisätä ristin. ”Rukousnauha kuvaa Soden toiminnan kristillisyyttä. Uskonto saa mielestäni olla työssä reippaasti esillä. Lindgren halusi käyttää paljon värejä ja valita ne Soden sisustukseen sopiviksi. Kymmenen eri värin hinta liikkuu hänen arvionsa mukaan yli sadassa eurossa. ”Upeaa tässä oli myös se, että Sode kustansi maalit. Harrastajalla ei välttämättä ole mahdollisuutta näin isoon rahalliseen satsaukseen, eikä edes laillisia paikkoja graffitien tekemiseen”, Lindgren sanoo. Graffitiseinä on muutaman viikon aikana kerännyt paljon myönteistä palautetta. Elina Raunio

❘

esse

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

TOINEN RUUTU

Mielipide Hyvät mielipidekirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@ kotimaa.fi. Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Kiitosvirretkin pitäisi laulaa seisten On taasen se aika, kun kirkoissa lauletaan ihania hengellisiä lauluja. Mutta mutta… Maamme-laulun aikana noustaan aina seisomaan kunnioituksesta, joten ihmettelinkin, miksei kukaan rohkene pyytää seurakuntalaisilta samaa ylistys- ja kiitosvirsien aluksi

tai lopuksi – siis niiltä seurakuntalaisilta, joiden on mahdollista nousta ja seistä muutama minuutti. Tämä ihmetyttää minua paitsi joulun alla, myös kevään juhlien aikaan. Arvoisat kirkollisten tilaisuuksien ”johtajat”, muuttakaa nyt ihmeessä tätä vallalla olevaa käytän-

töä ja huolehtikaa, että Luojallemme osoitetaan kunniaa ja kiitosta seisten; hänellehän laulujen sanatkin on tarkoitettu! A.I.M.K.

Loppuuko mummopakettien toimittaminen? Vein Tapiolan kirkolle ”mummopaketin”. Yllätyksekseni kuulin toiselta pa-

ketin tuojalta, että tästä traditiosta oltaisiin luopumassa. Enkö enää ensi vuonna

voikaan tuottaa joulumieltä Pärnun mummoille?

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Espoon seurakuntien talous tasapainossa Espoon seurakuntien ensi vuoden talousarvio perustuu 1 % kirkollisveroon, joka on maan alhaisin. Verotuloja arvioidaan kertyvän 50 miljoonaa euroa. Työntekijöiden määrä pysyy ennallaan tai laskee hiukan. Seurakuntien toimintamenot ovat 48,2 miljoonaa, missä on kasvua 5,8 %. Seurakuntayhtymä varau-

tuu englanninkielisen papin palkkaamiseen yhdessä Helsingin ja Vantaan seurakuntien kanssa. Lähetystyöhön ja kansainväliseen avustustyöhön on varattu 4,1 % verotuloista. Lisäksi äkillisiä katastrofeja varten on 110 000 euron määräraha. Hautausmaiden toimintaan kuluu 2,3 miljoonaa ja hautausmaksuista kertyy

0,36 miljoonaa. Kiinteistöjen ylläpitoon käytetään 8,1 miljoonaa. Espoon seurakuntayhtymä

varautuu tekemään suuria peruskorjauksia mahdollisen tulevan laskukauden aikana. Peruskorjaukset tarjoavat töitä paikallisille rakennusliikkeille ja rakennustyöläisille.

Tapiolan ja Espoonlahden kirkot, Perkkaan kappeli sekä lukuisat pienet seurakuntatilat ovat lähivuosina korjauksen tarpeessa. Kappelin hautausmaalla tehdään ensi vuonna suuri korjausurakka ja Leppävaaran kirkon viereen on suunnitteilla uusi muistolehto. Espoon siunauskappeli peruskorjataan vuonna 2013

ja samalla kappeliin liittyviä tiloja laajennetaan. Kappelin yhteydessä sijaitsee krematorio sekä huoltotiloja. Peruskorjauksessa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen ja varaudutaan ympäristövaatimusten muutokseen. Hankkeen kustannusarvio on 4,8 miljoonaa euroa.

Kauneimmat joululaulut

Rahaa syrjäytymisen ehkäisyyn Espoon seurakuntayhtymän talousarvioon on varattu kolmelle seuraavalle vuodelle yhteensä 900 000 euroa vanhusten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Vuosittain rahaa

käytetään 300 000 euroa. Rahat talousarvioon varattiin tilipäätöksen hyväksymisen yhteydessä valtuutettu Maija Virtasen tekemän valtuustoaloitteen pohjalta. Espoon seurakuntien ta-

lous on ollut viime vuosina ylijäämäinen huolimatta kirkon yleisistä talousvaikeuksista. Valtuustoaloitteessa toivottiin näiden ylijäämien käyttämistä diakonisiin tarkoituksiin syrjäytymis-

vaarassa olevien nuorten ja vanhusväestön hyväksi. Selvitys ja työ on tarkoitus tehdä yhdessä Espoon kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Espoon kirkkoherrat ovat

neuvotteluissaan pohtineet määrärahan tarkoituksenmukaisinta käyttötapaa. Varojen käytöstä tekee päätöksen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto.

Kynttiläjätteen lajittelu on joulun ekoteko Espoon seurakuntien hautausmailla kynttiläjäte on kerätty ja lajiteltu jo yli kymmenen vuotta. Talven tullen hautausmaiden jätepisteiden yhteyteen on tuotu erilliset keräysastiat sekä metalli- että energiajätteelle. ”Suurimmilla hautausmailla lajitteluastiat löytyvät liki jokaisesta keräyspisteestä. Lisäksi keräyspaikoissa on astia sekajätteelle. Se on käytössä ympäri vuoden. Keväästä syksyyn läheistensä haudoilla vierailevilla on mahdollisuus laittaa biojäte omaan keräysastiaansa”, ylipuutarhuri Miina Renqvist

Espoon seurakuntayhtymän hautauspalveluista kertoo. Hautausmaiden työntekijät toivovat, että omaiset käyvät itse keräämässä ja lajittelemassa palaneet kynttilät haudoilta. ”Jos sää sallii, henkilökunta kerää haudoilta palaneet kynttilät joulunpyhien jälkeen. Mutta jos lunta on runsaasti, kynttiläjätteen kerääminen on hankalaa, jopa mahdotonta. Jäte kerätään haudoilta viimeistään kevätsiivouksen yhteydessä.” ”Jätämme haudoille lasiset kynttiläsuojukset sekä

lyhdyissä olevat kynttilät”, Renqvist tarkentaa. Hautakynttilöistä syntyvän

jätteen lajittelu on yksinkertaista. Suojana oleva metallinen hattu pudotetaan metallinkeräysastiaan ja muoviosa energiajäteastiaan. ”Kaikki muut jätteet, esimerkiksi lasiset kynttiläsuojukset ja rikkoutuneet lyhdyt laitetaan sekajäteastiaan. Paristokäyttöiset led-kynttilät ovat ongelmajätettä, ja ne pitää viedä ongelmajätettä vastaanottavalle jäteasemalle”, Miina Renqvist vinkkaa. Lasisia kynttiläsuojuksia hän pitää ongelmallisi-

na työturvallisuuden kannalta. ”Lasisuojuksia voi käyttää monta kertaa, mutta toisaalta ne rikkoutuvat herkästi. Sirpaleet jäävät usein haudan kukkapenkkiin. Ne ovat silloin vaaraksi sekä hautoja hoitaville omaisille että hautausmaiden kesätyöntekijöille”, Renqvist mainitsee. Hautausmailla syntyvän jätteen lajittelu sekä jätteen vähentäminen ovat tärkeä osa Espoon seurakuntien ympäristöohjelman mukaista toimintaa. Eija Harju

Jukka Granström

Kolehti Suomen Lähetysseuran hyväksi

to 15.12. klo 18 Kauklahden kappeli to 15.12. klo 18 Laaksolahden kappeli to 15.12. klo 18 Rinnekappeli, vironkielellä to 15.12. klo 19 Perkkaan kappeli to 15.12. klo 19.30 Kalajärven kappeli to 15.12. klo 20 Espoonlahden kirkko pe 16.12. klo 13 Palvelutalo Hopeakuu la 17.12. Hiljaisuuden kappeli klo 12 ja 14 sekä klo 13 kappelin edustalla, Rakkaimmat joululaulut la 17.12. klo 14 Espoonlahden kirkko, kehitysvammaisille la 17.12. klo 15 Matinkappeli, perheille lö 17.12 kl. 15 Kalajärvi kapell, julfest med De vackraste julsångerna

la 17.12. klo 17 Haukikappeli sö 18.12 kl. 10 Mattby kapell, gudstjänst med De vackraste julsångerna su 18.12. klo 13 Suvelan kappeli, venäjänkielellä su 18.12. Hiljaisuuden kappeli klo 13 ja 15 sekä klo 14 kappelin edustalla, Rakkaimmat joululaulut Su 18.12. klo 15 Iivisniemen srk-koti, perheille Su 18.12. klo 15 Mäntykappeli, perheille su 18.12. klo 15 Leppävaaran kirkko, lapsille su 18.12. klo 15 Leppävaaran kirkko, lapsille su 18.12. klo 15 Olarin kappeli, isovanhemmille ja lapsille su 18.12. klo 15 Haukikappeli, Christmas Carols / Villancicos de Navidad, espanjan- ja englanninkielellä

8 12 klo kl 16 Auroran A k l su 18.12. kappeli, lapsille su 18.12. klo 16 Kalajärven kappeli, lapsille ke 18.12. klo 16 Suvelan kappeli sö 18.12 kl. 16 Köklax kapell, julfest med De vackraste julsångerna su 18.12. klo 17 Mäntykappeli su 18.12. klo 17 Soukan kappeli, perhehartaus su 18.12. klo 17 Leppävaaran kirkko, lapsille su 18.12. klo 18 Auroran kappeli su 18.12. klo 18 Matinkappeli su 18.12. klo 18 Tapiolan kirkko su 18.12. klo 19 Leppävaaran kirkko ke 21.12. klo 18 Uuttu, Tuomaanpäivän joululauluglögit ke 21.12. klo 21 Leppävaaran kirkko, Yön kauneimmat

esse

❘

tavataan

15.12.2011

Jouluseimen äärellä Jouluseimien suosio on Suomessa kasvanut nopeasti ja yhä useammat hankkivat koteihinsa seimiasetelman. Katukuvaankin seimiasetelmat ovat ilmaantuneet viime vuosina.

na ovat heidän kamelinsa. Itäisiltä mailta tulevat tietäjät tuovat lapselle lahjaksi kultaa suitsuketta ja mirhaa.

Seimiperinteissä paljon vaihtelua

Teksti Marja Meura Kuvat Reija Hirvonen

oni on tuonut seimen kotiinsa tuomisiksi ulkomaanmatkalta ja jouluseimiä ilmaantuu kauppojen näyteikkunoihin joulun alla. Mistään uudesta asiasta ei ole kyse, sillä jouluseimen historia ulottuu 300-luvulle. Rooman katakombeista löytyneissä ensimmäisissä kuvissa Jeesus-lapsi makaa seimessä, jonka lähellä seisoo paimenia sekä härkä ja aasi. Myöhemmin kuviin tulivat mukaan Maria ja Joosef, enkelit ja itämaan tietäjät. Kirkoissa ruvettiin esittämään 400-luvulla joulukuvaelmia, joita varten kirkkoon rakennettiin seimiasetelmia. Myös keskiajan kirkkonäytelmien aiheena oli Jeesuksen syntymä. Seimiperinteen luojana pidetään fransiskaaniveljeskunnan perustanutta Franciscus Assisilaista. Nuorena munkkina hän osallistui viidenteen ristiretkeen haaveenaan viettää joulu Betlehemissä. Jerusalemissa hän kohtasi vain taisteluja ja verilöylyjä ja hänestä tuli ristiretkien vastustaja. Hän hoiti haavoittuneita ja saarnasi retken johtajille, että muslimit eivät ole vastustajia vaan veljiä. Palattuaan Italiaan kotiseudulleen Assisiin hän päätti jouluna 1223 tuoda seimen tavallisten ihmisten keskelle. Maalaistalon navettaan Grecciossa, lähellä Assisia asetettiin kaukalo ja olkia. Eläimet seimen ympärillä olivat karjatilan oikeita eläimiä. Seimi oli tyhjä, sillä Franciscuksen mukaan köyhä näkee Kristuksen kaikkialla. Seimen äärellä hän toimitti jouluyön messun yleisönä muita kerjäläismunkkeja ja kyläläisiä.

Tapiolan kirkon jouluseimi rakentuu vähitellen joulua kohti mentäessä. Enkelit ja paimenet ovat jo Joosefin ja Marian kanssa odottamassa joulun ihmettä seimen äärellä. Seimen nukkehahmot on tehnyt lastenohjaaja Outi Rautkallio.

Seimet läntistä jouluperinnettä Seimet alkoivat yleistyä 1300-luvulla, ja 1500-luvulla niitä oli kaikkialla Etelä- ja Keski-Euroopassa. Vähitellen seimet levisivät myös kirkoista koteihin. Lähetystyön myötä jouluseimi tuli suosituksi myös Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Jouluseimet kuuluvat läntisen eli katolisen kirkon perinteeseen. Ortodoksisessa kirkossa jouluseimen asemassa on Kristuksen syntymää kuvaava ikoni. Jouluseimien ulkonäkö vaihtelee suuresti. Katolisten kirkkojen

upeat seimiasetelmat voivat olla todella suuria, ja asetelmiin saatetaan lisätä erilaisia henkilöhahmoja sekä raamatullisia näkymiä. Yksi tunnetuimmista jouluseimistä sijaitsee Roomassa Pietarin kirkon aukiolla ja se näytetään koko maailmalle paavin joulutervehdyksen televisioinnin yhteydessä. Vähitellen jouluseimen malli ja henkilöt alkoivat vakiintua, mutta eri puolilla maailmaa kehittyi hyvin erilaisia seimiperinteitä. Useimmiten seimi sijoitetaan majataloon tai talliin. Lapsen ympärille ovat asettuneet Maria

ja Joosef, paimenet, enkelit, kolme itämaan tietäjää ja paimenten kanssa paikalle tulleet aasi, härkä ja lampaat. Usein aasi on Marian lähellä, härkä Joosefin vieressä. Ne lämmittävät hengityksellään vastasyntynyttä lasta. Enkeleitä voi olla useita, koska heitä oli evankeliumin mukaan ”suuri taivaallinen sotajoukko”. Paimenet ovat Marian lähellä, he edustavat meitä tavallisia ihmisiä. Paimenten mukana on lampaita ja koiria. Kolmen tietäjän Mechiorin, Balthasarin ja Casparin muka-

Seimiasetelmiin on ollut tapana sijoittaa joululegendoissa mainittuja kasveja. Palmu suojasi pyhää perhettä pakomatkalla, ruusut, liljat ja akileijat ovat Marian nimikkokukkia. Viime vuosina kauppojenkin valikoimiin tulleet valkeat jouluruusut ja punaiset joulutähdet esiintyvät myös legendoissa. Erityisesti italialaisessa seimiperinteessä Kristuksen syntymä on tapana sijoittaa keskelle arkista elämää. Ravintolan isäntä nostaa valmista pitsaa uunista samaan aikaan kun iloinen seurue syö vieressä päivällistä ja alakerran karjasuojassa tapahtuu joulun ihme. Jouluasetelma tekee näkyväksi Franciscus Assisilaisen opetuksen Kristuksesta. ”Hän syntyi siellä, missä oli alhaista, vähäistä ja köyhää.” Katolisesta kirkosta 1500-luvulla irtaantuneet protestantit pitivät pitkään seimeä katolisena joulukoristeena ja vieroksuivat sitä. Sen tilalle tuli vähitellen joulukuusi, jonka käyttö yleistyi 1600-luvulla. Kuuseenkin liittyy legenda: Vapahtaja etsi rajumyrskyn yllättämänä turhaan suojaa muiden puiden alta. Vain kuusi levitti uskolliset lehvänsä ympäröimään Vapahtajaa, joka kiitollisena siunasi puun viheriöimään kesät talvet. Ruotsissa jouluseimet alkoivat yleistyä 1900-luvulla. Kotiliesi-lehti esitteli 1930-luvulla arkkipiispa Lauri Ingmanin kodin jouluseimen. Seimi esiintyi myös taiteessa, joulukorteissa ja joulujuhlissa. Suomen luterilaisiin kirkkoihin tulivat jouluseimet vasta 1980-luvulla, mallia näyttivät Turun ja Oulun tuomiokirkot. Nyt jouluseimi on löytänyt tiensä myös koteihin. Lähdekirjoja: Outi Kecskemeti – Tuula Luoma: Seimikirja Kaisu Vuolio: Suomalainen joulu Liisa Väisänen & Juha Luodeslampi: Jouluseimen tarina.

Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa.fi viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina. Toimitus ei takaa, että kaikki lähetetyt tiedot julkaistaan. Tapahtumatiedot ovat myös netissä osoitteessa www.espoolaiset.fi.

Ma 19.12. klo 19 Kauniaisten

kirkossa (Kavallintie 3) Joulun läheisyys -konsertissa Susanna Eronen ja hänen lauluoppilaansa tunnelmoivat perinteisten ja uudempien joululaulujen sävelin. Ohjelma 2 e. Ti 20.12. klo 18 Soukan kappelis-

Kirkoissa soi

sa (Soukankuja 3) joulukonsertissa esiintyvät Espoonlahden koulun ja lukion kuorot.

To 15.12. klo 19 Espoon tuo-

Ti 20.12. klo 19 Auroran kappe-

Pe 16.12. klo 19 Espoon tuo-

Ti 20.12. klo 20.30 Espoon tuo-

miokirkossa (Kirkkopuisto 5) on Lauluyhtye Voisin joulukonsertti Iisain Ruusu. Ohjelma 10 e. miokirkossa (Kirkkopuisto 5) ja ti 20.12. klo 19 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) on Candominokuoron joulukonsertti Ihme. Liput 14/7 e, alle 7-v. ilmaiseksi. Pe 16.12. klo 19 Tapiolan kir-

kossa (Kirkkopolku 6) on Tapiolan kuoron perinteinen joulukonsertti Katso ihme taivainen. Liput 22/15 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi ja tuntia ennen ovelta. La 17.12. klo 16 Espoon tuomio-

kirkossa (Kirkkopuisto 5) on Musikinstitutet Kungsvägenin joulukonsertti. La 17.12. klo 16 ja 19 Kauniais-

ten kirkossa (Kavallintie 3) on Kauniaisten kamarikuoron joulukonsertti. La 17.12. klo 18.30 ja 20.30 Es-

poon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5) on Espoon mieslaulajien konsertti. Su 18.12. klo 18 Matinkappelis-

lissa (Heiniemenpolku 1) on Res Miran joulukonsertti Tähtiin tuhansiin. Ohjelma 10 e.

miokirkossa (Kirkkopuisto 5) on mieskuoro Manifestumin joulukonsertti. Ke 21.12. klo 21 Espoonlah-

den kirkossa (Kipparinkatu 8) on Navichoruksen perinteinen Tuomaanpäivän konsertti Musiikkia To 15.12. klo 17, 18 ja 19 Kulttuu-

rikeskuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Espoon musiikkiopiston Pianistien konsertit.

To 15.12. klo 19.30 Kulttuurikes-

kuksen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) on Ebelin joulujazzit. Pe 16.12. klo 19 Kulttuurikes-

kuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Tapiola Sinfoniettan konsertti. Mario Venzago, kapellimestari ja Isabelle Faust, viulu. Liput 20/15/10 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. La 17.12. klo 15 Sellosalissa

sa (Liisankuja 3) on Wähäpaimenen joulukonsertti.

(Soittoniekanaukio 1 A) on Juvenalia-kuoron perinteinen joulukonsertti. Liput 12/6 e.

Ma 19.12. klo 19 Leppävaaran

La 17.12. klo 16 Kauniaisten

kirkossa (Veräjäkallionkatu 2) on Espoon Laulun joulukonsertti.

Uudessa Paviljongissa (Läntinen koulupolku 3) on konsertti X-mas

► 8-20-PAIKKAISET

PIKKUBUSSIT ► TILA- JA INVATAKSIT

Espoon jouluseimet 2011 Espoon tuomiokirkko, perinteinen iso jouluseimi nähtävillä kirkkosalissa 6.1. saakka. Kirkkopuisto 5. Auroran kappeli, Seimet ovat nähtävillä kappelin jouluikkunassa 20.12.–7.1. Heiniemenpolku 1. Kalajärven kappeli, seimi esillä 6.1. saakka, (mutta ei vko 52). Ruskaniitty 3. Matinkappeli, jouluseimi rakentuu vähitellen adventin edetessä. Matinkappeli on avoinna ma 8–21, ti–to 8–18 pe 8–17 ja la–su toiminnan mukaan. Liisankuja 3.

Olarin kappeli, avoinna ma 9–17, ti 9–20, ke 12–17, to 9–20, pe 9–17 ja la–su toiminnan mukaan. Kuunkehrä 4. Haukikappeli, jouluinen vitriini rakennetaan viikon 50 loppupuolella. Haukikappeli on avoinna toiminnan mukaan. Ukkohauentie 1. Hiljaisuuden kappeli, Seimi on nähtävillä vitriinissä kauppakeskuksen aukioloaikoina. Piispansilta 11. Leppävaaran kirkko, perinteinen iso seimi on nähtävillä 19.12. alkaen kirkon aukioloaikoina eli ar-

15.12.2011

esse.tavataan@kotimaa.fi

Tapiolan kirkko, seimi rakentuu vähitellen kirkkosaliin. Seimihahmoja pääsee katsomaan kirkon aukioloaikoina ma–pe 8–21, la–

su 8–18. Seimi on esillä 6.1. saakka. Kirkkopolku 6. Tapiolan seurakunnan vitriini Nordea-pankin seinustalla Tapiolan liikekeskuksessa (Nordean ja Sokoksen välissä). Seimi on nähtävillä 6.1. saakka. Tapiolan Sampotori, seimi on esillä seurakunnan glögi- ja piparikojussa 18.12. klo 11–15 (säävaraus, lumimyrskyn sattuessa kojua ei pystytetä). Esbo svenska församling, Kirkonkymppi, Tansaniasta tuodut seimi ja hahmot ovat nähtävillä

Ti 20.12. klo 17 Kulttuurikes-

kuksen lämpiössä (Kulttuuriaukio 2) Espoon musiikkiopiston kävelykonsertissa esiintyvät viulistit. Näyttelyt La 17.12. – pe 30.12. Galleria Villisiassa (Soukantie 4) on Soukan Taideseuran vuosinäyttely ikkunanäyttelynä . Ma 19.12. asti Immu Gallerias-

sa (Kauppamiehentie 1) on esillä Maria Möllerin debyyttinäyttely Jäljet. Avoinna ti–pe klo 12–19 ja la klo 12–15. Pe 23.12. asti Galleria Espoon-

sillassa (Virastopiha 3) on esillä kuvanveistäjä ja monitaiteilija Pentti Heineksen puuveistoksia ja valokuvataiteilija Markku Joutsenen silkkipaperikuvia. Avoinna ti–pe klo 11–16 ja la–su klo 12–15. Ke 4.1.2012 asti Kulttuurikes-

kuksen näyttelytilassa (Kulttuuriaukio 2) on piparkakuntuoksuinen jouluolohuone Mistä on joulun talot tehty? Sokerista, kanelista, inkivääristä, piparista… Avoinna ma–pe klo 8–21, la klo 9–18 ja su klo 9-15.

Lauantaina 17.12. Uudessa Paviljongissa Kauniaisissa jouluisiin säveliin johdattaa laulaja Emma Salokoski.

Ti 24.1.2012 asti Karatalossa

(Kotkatie 4) on esillä Kara-Kameroiden valokuvanäyttely. Avoinna ma klo 11–17 ja ti–pe klo 9–17. Ti 31.1.2012 asti Tapiolan neu-

volassa (Ahertajantie 2) on esillä Johannes Romppasen valokuvanäyttely Isäkuukausi. Avoinna ma–pe klo 8–16. Lapsille To 15.12. klo 18.30, pe 16.12. klo 10, la 17.12. klo 16 ja ke 21.12. klo 18.30 Lillklobbissa (Nuijalantie 9) esitetään H.C. Andersenin koskettava satumusikaali Pieni Tulitikkutyttö. Liput 9–12 e, www. netticket.fi. Pe 16.12. klo 16–21 Sellon kir-

jastossa (Leppävaarankatu 9) on peli-ilta. Luvassa on lauta- ja konsolipelejä, biljardia sekä turnauksia. ku-Aurorassa (Järvenperäntie 1–3) Teatteri Mukamas esittää näytelmän Jouluyö. Yli 3-vuotilaille. Liput 4 e. Ilm. pikku-aurora@espoo.fi tai p. 09 8168 3364.

ma–pe klo 8–15. Kirkkokatu 10. Espoonlahden kirkko, aulassa on esillä huovutettuja Kaskikappelin seimikerholaisten askartelutöitä, loppiaiseen saakka, ma–to 8–21, pe 8–17, la 9–17, su 9–18. Kipparinkatu 8. Espoonlahden kirkon parkkipaikan puoleisen sisäänkäynnin varrella, päiväkerhotilan ikkunassa on valaistu lastenohjaajien tekemä seimiasetelma. Näytteillä 6.1. saakka. Kipparinkatu 8.

La 17.12. klo 11 ja 12.30 Taidetalo

Espoon Taksikuljetus Oy Tilaukset: 0500 800 922 Toimisto 09 466 501, fax 09 466 502 espoon.taksikuljetus@kolumbus.fi www.espoontaksikuljetus.fi

esse

With Emma Salokoski – Talvisia tarinoita laulaen ja soittaen. Liput 12/8 e (+ toimitusmaksu) Piletistä, www.piletti.fi ja tuntia ennen ovelta.

Pe 16.12. klo 18 Taidetalo Pikkisin klo 10–18 ja viikonloppuisin tilaisuuksien yhteydessä. Veräjäkallionkatu 2. Lasten kappeli Arkin ikkunassa on esillä raamattunukeista tehty seimiasetelma. Leppävaarankatu 7 B. Uutun kappeli, päiväkerhon ikkuna, yksinkertaisista puunukeista koottu pieni seimiasetelma 16.12.–2.1. Lintukulma 2, (seimi on esillä Lintuvaarantien puolella)

❘

Pikku-Aurorassa (Järvenperäntie 1–3) on runoja laululeikkitapahtuma Jouluinen lorulounas. Liput 4 e. Ilm. pikku-aurora@espoo.fi tai p. 09 8168 3364. Lippuja myös Sellon yhteispalvelupisteestä. La 17.12. klo 15 Barona Aree-

nalla (Urheilupuistontie 3) on Hevisauruksen konsertti Räyhallistä Joulua. Liput 10 e (+ palvelumak-

su) Lippupalvelusta, www.lippupalvelu.fi.

lumaksun) Lippupisteestä, www. lippu.fi.

Su 18.12. klo 13–15 Suomen le-

lumuseo Hevosenkengässä Weegeellä (Ahertajantie 5) on Lasten ja vanhempien avoin askartelutyöpaja. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

Su 18.12. Glimsissä (Glimsintie 1) klo 11, 11.30, 12.30 ja 13 aikuiset Tiernapojat esiintyvät tuvassa. Klo 14 on opastus Entisajan joulunviettoa. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

Su 18.12. klo 14 Emmassa Wee-

Su 18.12. klo 12 Helinä Rau-

geellä (Ahertajantie 5) on Taidehaltijan tunti lapsille Anitra Lucander – Värin runoilija -näyttelyssä. Ilm. klo 13.30. alkaen lippukassalla. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Muuta To 15.12. klo 18 Sellon kirjastos-

sa (Leppävaarankatu 9) on Tietotilaisuus thaikulttuurista ja Thaimaan matkailusta.

To 15.12. – pe 16.12. klo 19

Sellosalissa (Soittoniekanaukio 1 A) Tanssin tähdet à la carte -esityksessä estradilla ovat TV:stä tutut huipputanssijat Jone Nikulan ja Heikki Kahilan kanssa. Liput 25 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. La 17.12. Glimsissä (Glimsin-

tie 1) klo 11–13 työpajassa askarrellaan entisajan joulukuusenkoristeita, klo 14 on opastus Entisajan joulunviettoa ja klo 15 opastus Julfirande förr. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi. La 17.12. klo 17 ja 19.30, su 18.12.

klo 13, 15.30 ja 18.30 ja ma 19.12. klo 17 ja 19.30 Kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Tanssikoulu DCA:n joulunäytökset. Liput 14/9/5 e (sis. palve-

tavaaran museossa Weegeellä (Ahertajantie 5) vietetään Jaldaa eli persialaista joulua mm. lukemalla persialaisia satuja. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Su 18.12. klo 13 Sellon kirjastos-

sa (Leppävaarankatu 9) on Leppävaaran historiakirjan ja Leppävaaran vuoden 2011 Valopilkun julkistamistilaisuus.

Su 18.12. klo 14 Kamussa Wee-

geellä (Ahertajantie 5) on Aikamatka Espoossa -näyttelyn opastus. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Ti 20.12. klo 14–19 Kulttuurikes-

kuksessa Tapiolasalin naulakoilla (Kulttuuriaukio 2) voi luovuttaa verta. Ota mukaan virallinen henkilötodistus.

Ti 20.12. – ke 21.12. klo 19 Sel-

losalissa (Soittoniekanaukio 1 A) Kolme iloista lusmua -esityksessä hauskuuttavat André Wickström, Jaakko Saariluoma ja Mika Eirtovaara. Liput 27/23 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 12–15.

esse

❘

15.12.2011

Terve Koti Jyrki Lohi Lkv 0500 425 158

J. S. Bach:

Kauniaisten Kamarikuoron ja Raaseporin mieskuoron

la 17.12. klo 15.00

JOULUKONSERTTI

BWV 248, kantaatit 1-3

Helsingin Konservatorion konserttisali Ruoholahdentori 6 (Selkämerenk. 3)

johtaa R.W. AHLBERG solistina RONNIE KARLSSON Lauantaina 17.12. klo 16, mukana Kauniaisten Lucia ja klo 19, mukana Suomen Lucia.

Helsinki Concordia Kamarikuoro Audite Helsingin Konservatorion Nuoret Laulajat

Tunnettu, kokenut ja ammattitaitoinen välittäjä! Huomaavaista, kuuntelevaa palvelua

Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Ohjelma 15 e ovelta • www.gkk.fi

Niina Laitinen, sopraano Terhen Heikkilä, mezzosopraano Emma Suszko, mezzosopraano Matias Haakana, tenori Robert Näse, baritoni Jarno Lehtola, evankelista

perinteisin tavoin, väkevin, nykyaikaisin keinoin! Pyydä ilmainen arvio ja välitystarjous!

Kuunkehrä 2 B, Espoo. jyrki.lohi@jyrkilohi.fi

JOULUORATORIO

www.jyrkilohi.fi

Välityspalkkioni on 3,6 % velattomasta myyntihinnasta, sisältäen Alv:n.

Jani Sivén, kapellimestari Liput 10/5 € konservatorio@konservatorio.fi ja tuntia ennen ovelta, www.konservatorio.fi

Kotimaiset joulukukat adventin iloksi! Meiltä saat kaikki kukkakaupan palvelut ja paljon muuta. Leikkokukat, kukkasidonta, tilakoristelu. Viherkasvit, vihersisustus ja -suunnittelu. Kukkivat ruukkukukat, ruukut. Parvekkeiden, terassien ja pihojen kausi-istutukset ja suunnittelu. Kukkien kuljetuspalvelu ym. Joulua odotellessa olemme avoinna: ma - pe 9-20, la 9-18, su 12-18

Kukkakauppa Blooms Sunantie 1, S-marketin aula (09) 412 8150 kukkakauppa@blooms.fi

Sttttvtttts rttttanttatttttt tttttttttttttt Otitititititititititititititititititititititititititititititititi titititititititititititititititititititititititititititititititi tititititititititititititititititititititi

Soitathan, P. 045 111 3423

mttmmttt

wwwtitititititititiﬁ

Ryhmä on hyvä terapiavalinta – varsinkin jos pulmasi liittyvät ihmissuhteisiin. Ryhmässä saa monipuolista palautetta.

PSYKOTERAPIAA Psykoterapiaryhmä Töölössä 2012–2013. Ota yhteyttä 21.12. mennessä ja sovi haastattelu. Ryhmään voi hakea KELA tukea.

Leila Valtonen psykoterapeutti 040 5374 168

Tervetuloa!

Tarjous on voimassa 31.12.2011 saakka, ja se koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tarjoustunnus KM 20 50/11.

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus)

Sähköposti Sähköposti

Puhelin Puhelin

Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka

Osoite

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi

Saaja (jos eri kuin maksaja) Tilaaja/Maksaja

Nimi

Kotimaa maksaa postimaksun.

Voit tehdä tilauksen myös  020 754 2333 (lankaverkosta 8,21snt/ puhelu + 6,9snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9snt/min)  Lähetä tilauskortissa mainitut tiedot sähköpostilla osoitteeseen tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaan Kotimaa-lehden 4 kk vain 24,90€ (norm. 48€). (Rastita haluamasi vaihtoehto) Lahjaksi Itselle Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Voit jatkaa tilausta kätevästi puhelimitse tai sähköpostilla.

Kyllä kiitos!

leila.valtonen@elamanvirta.fi

Jokainen ihminen on Luojan luoma ihme. Kotimaa kertoo, mitä siitä seuraa.

Nauti lukemisesta, jossa on sisältöä. Tilaa Kotimaa-lehti.

Hän on nuori espoolainen. Kiinnostunut politiikasta. Nainen. Päämäärätietoinen.

alo tulvii valtiosaliin. Suurista ikkunoista näkyy pitkälle radan taakse. Salin molempien päiden yläpuolella on kullanvärisiä, ympyränmuotoisia koristeita. ”Toisella puolella on neljä ja toisella viisi. Ne symboloivat Suomen yhdeksää historiallista maakuntaa. Myös täysistuntosalissa on niitä symboloivat elementit.” Suvi Puhakka kertoo. Hän on kansanedustaja Jouko Jääskeläisen avustaja. Puhakka oli itsekin ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Nuoresta iästään huolimatta hän on päässyt politiikan ympyröihin hyvin sisälle. ”Kun olin viisitoista, olimme vierailulla eduskuntatalossa. Sanoin silloin ystävälleni, että jonakin päivänä olen täällä töissä. En tiedä uskoinko siihen silloin 15-vuotiaan itsetunnolla tai uskoiko kukaan muukaan.” Kiinnostus politiikkaa kohtaan alkoi samanikäisenä yhteiskuntaopin tunneilta: ”Vuonna 2005 meidän piti tehdä presidentinvaaleista projekti, jossa seurattiin muutamaa ehdokasta Helsingin Sanomissa ja muissa valtamedioissa. Se pakotti lukemaan Hesaria. Ja kun sitten luki, niin se alkoi kiinnostaa. ” Kemian ylioppilaan poliittinen eteneminen on yllättänyt hänet itsensäkin. Kolme vuotta politiikkaa seurattuaan hän ilmoittautui vuonna 2008 Kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokkaaksi. 2009 Puhakka toimi EU-vaalien vaalivirkailijana. Lisäksi hän on toiminut Espoon Kaupunginteatterisäätiön valtuuskunnan varajäsenenä ja juuri taannoin liittynyt KD Nuorten Helsingin nuorisopiirin hallituksen jäseneksi ja nyt KD Helsingin piirin sihteeriksi. Puhakka perustelee puoluevalintansa arvoilla: ”Kun ihminen tekee päätöksiä, olivatpa ne poliittisia tai elämänvalintoja, ne tulevat aina arvoista. Joku voi sanoa muuta, mutta seison tämän lausunnon takana. Arvoni ovat kristilliset arvot. Sen takia kun teen poliittisia päätöksiä, myös ne nousevat kristillisistä arvoista. Siksi Kristillisdemokraatit oli erittäin järkevä ja luonteva valinta.”

Konkreettisia tavoitteita Hän itse haluaisi ehkäistä nuorten syrjäytymistä muun muassa nuorten yhteiskuntatakuulla. ”Se että nuoria ei pääse syrjäytymään, on oikeasti se tärkein juttu ja sellainen asia, mihin meidän täytyy vaikuttaa ja mihin oikeasti voimme vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.” Puhakka kritisoi myös Suomen alkoholi-

”Mut on opetettu sellaisella ´ajattele isosti` -meiningillä: voi unelmoida suuria.”

Espoolainen Suvi Puhakka työskentelee eduskunnassa kansanedustajan avustajana. Hän toivoo nuorten kiinnostuvan enemmän politiikasta.

vastaanottoa. Käytännön työtä. Toimenkuvani on Jouko Jääskeläisen valtiopäivätoimien avustamista ”, Suvi kertoo. Nuoret eivät hänen mielestään tiedä tällä hetkellä tarpeeksi politiikasta. Puhakan mukaan nuorille välittyy median kautta politiikkaan liittymätöntä tietoa poliitikoista, esimerkiksi Kiviniemen tiukoista vaatteista. ”Toisella puolellakin on varmasti vikaa, mutta toivoisin että moni juttu tulisi julki enemmän politiikan kannalta. Haluaisin ihmisten ymmärtävän, että nämä asiat vai-

kuttavat nuorten tulevaisuuteen ja nuoret itse käsittäisivät, että näihin juttuihin voi oikeasti vaikuttaa.” Hänellä on myös omia ideoita ongelman ratkaisemiseksi: ”Viime keväänä minä ja muutama muu KD Nuorten ehdokas, eli alle 31-vuotiaisiin kuuluva henkilö, järjestettiin vaalikonsertti. Siellä oli vetäviä esiintyjiä ja saatiin Päivi Räsänen puhumaan sinne sellaiseen vaalipaneeliin. Eli pari sellaista koukkua oli. ”

Kari Springfeltin muistolle

norm. 48,-

Hän on myös järjestänyt muita tapahtumia ja kutsunut niihin ihmisiä. Suvi painottaa myös lähipiiriin vaikuttamista: ”Niiden ihmisten jotka ovat kiinnostuneita politiikasta, pitäisi myös puhua politiikasta kaveriporukassa.”

Teksti ja kuva Elise Tamminen

Avustajan työ on monipuolista: ”Kalenterin päivittämistä, kirjoitustyötä, taustamateriaalin selvittämistä ja vieraiden

Kotimaa 4 kk vain

esse

Unelmien eteen on tehtävä työtä

Käytännöllistä työtä

Kotimaa päivittää kerran viikossa Suomen suurimman yhteisön, kirkon, kuulumiset. Lehti kertoo myös kiinnostavia tarinoita ihmisistä sekä pyhästä arjessa.

❘

eppävaaran seurakunnan seurakuntapastori 49-vuotias Kari Springfelt kuoli 2. joulukuuta. Springfelt työskenteli opiskeluaikanaan pakolaistyössä Itävallassa, seurakuntatyössä Ruotsissa sekä vartijana Suomessa. Pappisvihkimyksensä (1997) jälkeen hän työskenteli siirtolaistyössä Ruotsissa ja Kanadassa sekä vuodesta 2002 alkaen Leppävaaran seurakunnassa. Vuoden virkavapauden aikana hän teki Kirkon tiedos-

tuskeskuksessa radiotoimittajan työtä. Kari Springfelt kehitti seurakunnan nuorisotyötä aloittamalla muun muassa lepuskimessut. Hän piti luonnosta ja hankki erä- ja luonto-opaskoulutuksen. Hänen sydämensä sykki partiotoiminnalle, hän hoiti partioyhdyshenkilön tehtäviä ja piti partiomessuja. Hän kehitti retriittitoimintaa ja halusi yhdistää hiljaisuuden viljelyn ja luonnosta nauttimisen. Hänellä oli hyvä huumorinta-

ju ja verkkainen, ihmistä kuunteleva ja kunnioittava elämänasenne. Hän keskusteli mielellään seurakuntalaisten kanssa ja kuunteli heidän asioitaan. Hän viihtyi hyvin nuorten kanssa ja neuvoi heitä lempeästi, hän oli viisas ja turvallinen aikuinen. Hän halusi kehittää monipuolista seurakuntatyötä. Kari Springfelt siunataan Leppävaaran kirkossa lauantaina 17. joulukuuta kello 9 ja muistotilaisuus on seurakuntasalissa. Kukkalaitteiden sijasta ar-

kulle voi laskea yhden ruusun. Karin muistoa voi kunnioittaa tukemalla tunturipappien ja Pyhän Paavalin kappelin toimintaa Lapin tunturialueella (Saariselän kirkon kannatusyhdistys, 564142–213003, viesti: Kari Springfeltin muistolle). Kalervo Salo Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra

kulttuuria: hänen mukaansa aikuisilta tulee hiljaista hyväksyntää juomiselle. Alkoholi on yksi osa-alue, joka hänen mielestään vaikuttaa joidenkin nuorten syrjäytymiseen. ”Minä tai KD muutenkaan ei kuitenkaan ajeta totaalikieltämistä. Emme usko siihen siinä missä ei kansakaan usko. ” Hän etsii kanavaa muuttaa nuorten ajatusmaailmaa, jotta he haluaisivat oikeasti tehdä töitä ja opiskella. Puhakan mukaan ihmisten on ymmärrettävä, ettei asioita tarjota ilmaiseksi vaan niiden eteen on tehtävä töitä: ”Olen Joukolta oppinut, ettei meillä ole varaa siihen hyvinvointiyhteiskuntaan, mitä me kuviteltiin vielä 70-, 80-, ja 90-luvuilla pystyvämme tarjoamaan ihmisille. Me emme voi. Sen takia nuoret pitäisi saada tekemään töitä.” ”Henkilökohtaisesti haluaisin saada ihmiset ymmärtämään, että nyt tarvitaan suomalaisia arvoja: ahkeruutta ja sisua.” Nuori nainen haluaisi saada ihmiset tajuamaan oppimisen ilon. Hänen omat tavoitteensa ovat korkealla. ”Toivoisin että tämän puolueen piirissä ja kautta pääsisin vaikuttamaan ja johtotehtävätkin kiinnostavat.” Puhakka unelmoi myös lääkärin ammatista, jota kohti hän alkaa pyrkiä ensi keväänä. Kansanedustajan rooli ei myöskään ole tippunut tavoitteiden listalta. ”Mut on opetettu sellaisella ´ajattele isosti` -meiningillä: voi unelmoida suuria. Kun eräs päivä kävelin yhden ikkunan ohi tajusin, että hitsi: tuolla ikkunalla olen sanonut ääneen, että haluan olla töissä täällä!”

esse

❘

15.12.2011

❘

esse

Himolukijalla on aina aikaa kirjalle Ihmismieli kiinnostaa Vantaan kaupungilla päihdepalvelujen projektikoordinaattorina työskentelevä Litmo lukee paljon ammatillista kirjallisuutta. Esimerkkinä hän kaivaa kassistaan Pia Isokorven Pää pyörällä -teoksen, jossa käsitellään rauhoittumisen ja aidon läsnäolon merkitystä. Hän lukee paljon myös sosiaalisiin taitoihin, temperamenttiin ja työnohjaukseen liittyviä teoksia. Hän on koulutukseltaan sosiaalipsykologi ja toiselta ammatiltaan työnohjaaja.

”Jos minulla olisi aikaa, lukisin päivittäin kolme, neljäkin tuntia.” Laukusta löytyy myös muunlaista luettavaa, Joanna Trollopen kirja Daughters-in-Law. Se kertoo yhden perheen ihmissuhteista. Trollope on yksi Litmon suosikkikirjailijoista. Hän nostaa esiin vielä Heippa täällä bakteeri -kirjan. Sen hän osti 8-vuotiaalle pojalleen, joka on lapsista eniten perinyt intohimon lukemiseen. ”Haen realistista, uskottavaa tarinaa. Ihmiset elämän murroskohdissa ja heidän sosiaaliset suhteensa ovat aina kiinnostavia. Pidän eniten naisten kirjoittamista teoksista. Naiset osaavat jostain syystä kuvata paremmin ihmisten välisiä jännitteitä.”

Suomalainen teksti ei innosta Pia Litmo lukee pääasiassa englanninkielistä tekstiä. Vaihto-oppilasvuodesta Yhdysvalloissa jäi muistoksi sujuva kielitaito. ”Suomalaisten kirjailijoiden teksti ei minuun iske. Niiden kieli on jotenkin teennäistä, ja niistä jää epäaito vaikutelma. Myös dekkarit ja scifin siirrän suosiolla syrjään, sillä ne ovat liian kaukana todellisuudesta”, sanoo Litmo, joka jättää rauhaan myös bestseller-kirjat. Mankkaan Akseli-kirpputori on Litmon suosikkipaikka. Luettavaa sieltä saa jo alle eurolla. Hänen hintakattonsa on kaksi euroa, sen enempää hän ei yhdestä opuksesta maksa. ”Kirpparikirjan saan summalla, joka menisi kirjastossa pelkkään varausmaksuun. Vältän menemästä kalliimmille kirpputoreille, sillä niistäkin mukaan tarttuu aina lukemista. Käytän myös kirjastoa, mutta en useinkaan muista palauttaa kirjoja määräpäivään mennessä.” Uutena Pia Litmo hankkii vain ammattikirjallisuutta. Joulunpyhiksi Pia Litmo on jo lainannut kirjastosta kasan kirjoja. Sen lisäksi hänellä on tapana ostaa itselleen luettavaa. Litmo arvelee päätyvänsä poikkeuksellisesti suomalaiskirjailijan, ehkä Anna-Leena Härkösen tuotantoon.

Kolme lapsen äiti Pia Litmo tinkii yöunistaan saadakseen nauttia hyvästä tekstistä. Kirjojen suurkuluttajalle lukeminen ei ole harrastus, vaan elämäntapa. Teksti Paula Huhtala Kuvat Jukka Granström

ntohimoisella lukijalla pitää olla aina luettavaa. Työmatkoilla junassa ja bussissa Espoosta Vantaalle Pia Litmo uppoutuu syvälle tarinaan. Kotona hän lukee kotiaskareiden ohessa, esimerkiksi silittäessään vaatteita. Myöhäisilta kotona on Pia Litmon omaa laatuaikaa, jonka hän viettää kaksin kirjan kanssa. ”Odotan niin kauan, että perhe menee nukkumaan ja on ihan hiljaista. Asetun kyljelleni olohuoneen sohvalle tyynyjen päälle ja kaivan esiin kirjan. Luen joka ilta vähintään puoli tuntia, pidempäänkin. Tingin vaikka yöunistani saadakseni

oman lukuhetken. Se rauhoittaa ja irrottaa minut arjen kiireestä niin hyvin, että välillä nukahdan siihen ja herään sohvalta aamulla”, hän kertoo. ”Jos minulla olisi aikaa, lukisin päivittäin kolme, neljäkin tuntia. Kesälomalla siihen on onneksi mahdollisuus. Silloin makaan riippumatossa ja uppoudun tarinoihin.” Litmo hurahti kirjoihin jo lapsena. Vanhemmat lukivat hänelle ääneen, kun hän oli pieni. Litmo ja hänen miehensä jatkavat perinnettä lukemalla iltaisin omille 6- ja 8-vuotiaille lapsilleen. 12-vuotias esikoistytär valitsee jo itse lukemisensa.

Kirjahylly täyttyy Monet kierrättävät luetut kirjat takaisin kirpputorille. Pia Litmo ei kuulu siihen joukkoon. Hän tallentaa teokset ennestään jo täysinäiseen kirjahyllyynsä ja lukee ne uudelleen muutaman vuoden kuluttua. ”Toisella kerralla saatan löytää uusia asioita, joita en aikaisemmin huomannut. Myös ammatillisista kirjoista saan toiselle lukukerralla irti uusia oivalluksia,” hän sanoo. Martti Lindqvistin teokset ovat merkinneet paljon Pia Litmolle. Niistä hän on löytänyt vastauksia moniin perimmäisiin kysymyksiin. Litmo lukee kymmenien kirjailijoiden tuotantoa. Suosikkeihin kuuluvat esimerkiksi Wally Lambin She´s Come Undone ja psykologisen jännityksen mestarin Ruth Rendellin kirjat.

Media nostaa suosikit

irjastossa niteiden virta kääntyy joulun alla hetkeksi päinvastaiseksi kuin yleensä. ”Erityisen paljon palautetaan lastenkirjoja. Varmaankin joulusiivouksen yhteydessä monet löytävät palauttamattomia kirjoja”, sanoo erikoiskirjastonhoitaja Juha Kortesluoma Sellon kirjastosta. Joulun toivelahjoille saatetaan myös kirjastokirjat palauttamalla tehdä tilaa omaan hyllyyn. Toivotuimmat kirjalahjat ovat myös kirjaston lainatuimpia. ”Finlandia-palkintoehdokkaat, nobelistit ja syksyn kotimaiset uutuudet katoavat varmimmin niin kirjakauppojen kuin kirjastojenkin hyllyiltä”, Kortesluoma sanoo. ”Median vaikutus siihen, mitä kirjoja kysytään, on todella suuri. Tunnetut kirjailijat ja puhutuimmat teokset ovat selvästi suosituimpia.” Medianäkyvyys vaikuttaa monella tavalla; kun Kymmenen uu-

tisissa kerrottiin Sellon kirjaston digitointilaitteesta, jolla VHS-kasettien sisällön pystyy siirtämään DVD-tallenteeksi, palveluun tuli valtava varausryntäys.

Askarteluvinkkejä löytyy kirjoista Ennen joulua tavallista vilkkaammin lainataan askartelu- ja ruokakirjoja. Myös matkaoppaiden menekki on tavallista suurempaa. Musiikkiosastolta lainataan paljon joulumusiikkia sekä aikuisille että lapsille. ”Musiikkiosastolla monet ovat käyneet myös siirtämässä C-kaseteiltaan materiaalia CD:lle. Joulutervehdykseksi on mukava antaa CD, jolle on tallennettu omien lasten laulua vuosien takaa tai muuta perhemateriaalia”, Kortesluoma sanoo. Lastenosastolla joulunalusaika näkyy musiikki- ja satuhetkissä. Kirjastot palvelevat yhä laajemmin myös verkossa. Sellon kirjaston las-

tenosaston uusimmat kuulumiset löytyvät myös Facebookista sivulta www.facebook.com/sellonkirjastonlastenmaa. Jouluaattona Entressen ja Sellon kirjastot ovat avoinna puoleen päivään saakka. Kun työt on tehty ja on aika rauhoittua joulun viettoon, Kortesluoma sanoo heittäytyvänsä konservatiiviksi. ”Rauhallinen kotijoulu on ehdottomasti se oikea. Varmasti otan myös kirjan käteeni, toivottavasti jonkun kotimaisen, joulupaketista löytyneen teoksen” erikoiskirjastonhoitaja Juha Kortesluoma pohtii. Elina Raunio

Erikoiskirjastonhoitaja Juha Kortesluoma on syksyn aikana lukenut työnsä takia 50 lastenkirjaa. Lukuintoa riittää vielä vapaa-ajallekin; jouluna käsissä on melko varmasti kotimainen romaani.

Kirjoja pukinkonttiin Suomessa julkaistaan vuosittain satoja lukemisen arvoisia kotimaisia ja vieraista kielistä käännettyjä kirjoja – kasvioppaista historiikkeihin ja eeppisten tarujen kokoelmista tieteissarjakuviin. Tässä kaksikymmentä syksyn kirjasadosta poimittua lahjakirjaehdotusta.

Kristillistä ja muuta tietoa Raimo Harjula: Jeesus – mies myyttien takana (Gaudeamus) Ensimmäinen suomalainen uskontotieteellinen tutkimus historian Jeesuksen elämästä ja persoonasta. 192 sivua. Heikki Oja: Suomen kansan pyhimyskalenteri (Kirjapaja) Pyhimykset elävät suomalaisessa nimistössä ja kansanperinteessä. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on koonnut nimistä kalenterin, jonka tekstiä täydentävät historialliset piirrokset ja maalaukset. 480 s. Mari Purola: Suomalainen piru – paholainen kansanperinteessä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) Kirja esittelee paholaisen eri puolilta Suomea kerättyjen uskomustarinoiden kautta. Christer Nuutisen kuvissa piru nähdään eri hahmoissaan, kaviojalasta punapukuiseen herraan. 144 s.

Jari Niemelä ym. (toim.): Ihminen ja ympäristö (Gaudeamus) Ihmisen ja ympäristön monimutkaisesta ja herkästä suhteesta uhkaa tulla ihmiskunnan kohtalonkysymys. Teoksen aihepiirit ulottuvat eliölajien sukupuutoista ilmastonmuutokseen ja kulutuskulttuurista metsäluonnon suojeluun. 462 s. Mikko Porvali: Operaatio Hokki – Päämajan vaiettu kaukopartio (Atena) Jatkosodan uhkarohkeimman kaukopartio-operaation uskomattoman tarinan kertova teos oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana. 237 s. Christer Pursiainen: Trotski (Gummerus) Ensimmäinen suomenkielinen elämäkerta Lev Trotskista. Kirja oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana. 448 s. Blair, Cherie & Chalke, Steve: Seis! Pysäytä ihmiskauppa! (Suomen Lähetysseura) Vuonna 2007 vietettiin orjakaupan päättymisen 200-vuotisjuhlaa, mutta ihmiskauppa kukoistaa edelleen. Se on toiseksi yleisin rikos laittomien asekauppojen jälkeen. Suomennos Heli von Bruun ja Laura Karlsson. 204 s. Kouros, Kristiina & Villa, Susan

(toim): Iloisen talon kellareissa (Into Kustannus) Kokoelma omakohtaisia kokemuksia yhteisöistä. Iloisessa talossa asuvat mm. romanit, Jehovan todistajat, vanhoillislestadiolaiset, tataarit ja eri siirtolaisryhmät. 149 s.

Hengellisiä mietteitä ja elämäntaitoa Anna-Mari Kaskinen: Rukouksen aika (Kirjapaja) Rukouksen aika kokoaa yhteen Anna-Mari Kaskisen herkkiä ja elämänmakuisia rukouksia vuosien varrelta. 148 s. John Vikström: Katselen sinun taivastasi (Minerva) Emeritus-arkkipiispan viisaita ajatuksia näkemisen ja nähdyksi tulemisen ihmeistä. Hengellinen lahjakirja, isotekstinen. 48 s. Anthony de Mello: Katseleminen (WSOY) Katseleminen opastaa tarkkailemaan avoimesti niin sisäistä kuin ulkoista maailmaa, kuuntelemaan hiljaisuutta ja päästämään irti turhasta. Lähtökohtana on Ignatius de Loyolan Hengellisiin harjoituksiin perustuva ignatiaaninen retriitti. Suomennos Jaakko Heinimäki. 223 s.

Kaunokirjallisuutta Mathias Malzieu: Sydämen mekaniikka (Gummerus) Ranskalaisen Malzieun rakkausromaani on satu aikuisille ja pian sellaisiksi kasvaville. Maailman kylmimpänä yönä syntyy Edinburgissa orpo Jack, jonka heikon sydämen tueksi asennetaan käkikello. Suomennos Lotta Toivanen. 190 s. Miika Nousiainen: Metsäjätti (Otava) Romaani kuvaa maailman monimutkaistumista ja rakennemuutosta. Pasi Kauppi joutuu palaamaan kotiseudulleen Törmälän kylään saneeraamaan Metsäjätin tehdasta, jossa hänen lapsuudenystävänsä ovat töissä. 260 s. Satu Taskinen: Täydellinen paisti (Teos) Täydellinen paisti on romaani ulkopuolisuudesta: halusta, pakosta tai mahdottomuudesta kuulua joukkoon. Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon voittaja. 260 s. Katja Kettu: Kätilö (WSOY) Tosipohjainen kertomus suomalaisnaisen ja SS-upseerin yhteentörmäyksestä Lapin sodan kynnyksellä. 348 s. Kirsti Ellilä: Ristiaallokkoa (Karisto) Tragikoominen romaani siitä, mi-

ten periaatteellisen pappismiehen usko, toivo ja rakkaus joutuvat keskenään sotatilaan. 206 s. Charles Baudelaire: Pahan kukat (Sammakko) Pahan kukat on modernin runouden ja symbolistisen kirjallisuuden perusteoksia, josta löytyy paljon kristillisiä teemoja. Suomennos Antti Nylén, 495 s. Miki Liukkonen: Valkoisia runoja (WSOY) Poikkitieteellinen esikoisrunokokoelma, jossa luonnontieteen ja runon kieli painivat ja haastavat toisensa. 86 s.

Lapsille Lahtinen, Mysi & Penna, Virpi (kuv.): Joulu joutuu joutuisasti (Tammi) Tunnelmallisessa joulukirjassa on yli neljäkymmentä ohjetta ja ideaa joulun valmisteluun. 64 s. Moilanen, Paula & Haapamäki, Kirsi (kuv.): Keinuhevonen (Lasten Keskus) Vuonna 1920 Niemelän nikkarituvassa valmistuu salainen joululahja: keinuhevonen. Keinuhevosen tarinan avulla Suomen historian vaiheet sidotaan jatkumoksi lapsentajuisesti. 80 s. Laura Kimari

12 esse

❘

15.12.2011

Tapiolan seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000. Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

Musiikillinen jouluvaellus

TAPIOLA

kuoron uudelta ”Ihme” joululevyltä sekä vanhoja suosikkeja. Liput 14/7 €, alle 7-v. vapaa pääsy.

Ke 21.12. klo 19 on aika vaeltaa Tapiolan kirkolle kuulemaan Musiikillista jouluvaellusta anglikaanisen perinteen mukaan (”A Festival of Nine Lessons and Carols”). Musiikissa mukana nuorten soitto- ja lauluyhtye SannaKaisa Ojalan johdolla, lauluyhtye Laeticus ja Liisa Malkamäki, urut. Laulamme myös yhteislauluja. Raamatun tekstejä lukemassa seurakunnan vapaaehtoisia, mietelauseet pastori Seppo Holm. Klo 18 alkaen seurakuntasalissa glögi- ja piparitarjoilu. Tule tapaamaan seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja vapaaehtoisia.

Kauneimmat joululaulut

Tapiolaan julistetaan joulurauha

Puuseppää aina tarvitaan Messu su 18.12. klo 10 Tapiolan kirkossa

Pyhäpäivä Tapiolassa Neljännen adventtisunnuntain messu ”Puuseppää aina tarvitaan” su 18.12. klo 10 Tapiolan kirkossa. Liturgi Antti Rusama, saarna Aarne Laasonen, musiikki kanttori Sanna-Kaisa Ojala, mukana Tuulia Hero ja Maaria Malkamäki, viulu. Kirkkokahvit messun jälkeen. Pyhäkoulu on joulutauolla. Seuraava pyhäkoulu su 15.1. Otaniemen kappelissa messu su 18.12. klo 11. Liturgia ja saarna Jyri Hakala. musiikki Katja Kangas. Kirkkokahvit. Su 18.12. klo 18 Otaniemen kappelissa Pop-messu. Liturgina Arto Vallivirta, saarnaa Panu Pihkala. Musisoimassa Tiro Rohkimaisen bändi. Yhteistyössä Espoonlahden, Olarin ja Tapiolan seurakunnat. Messun ajaksi on järjestetty lastenhoito. Ti 20.12. klo 18.30 Otaniemen kappelissa laulumatinea. Esiintyjinä mm. Dominante-kuoron laulajia.

Kauneimmat joululaulut soivat su 18.12. klo 18 Tapiolan kirkossa, mukana Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, kanttori Liisa Malkamäki, juontajana kirkkoherra Antti Rusama. Kauneimmat joululaulut antavat myös mahdollisuuden jakaa jouluiloa kaukana asuvalle lähimmäiselle Tilaisuuksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran työn hyväksi. Tapiolan seurakunnan erityiskohteena ovat Tansanian Viktoriajärven hiippakunnan naiset ja lapset.

Perinteinen Tapiolan joulurauhan julistus Sampotorilla Stockmannin edessä pe 23.12. klo 18. Mukana kirkkoherrat Antti Rusama ja Roger Rönnberg, ortodoksisen seurakunnan lauluryhmä ja Tapiolan seurakunnan vaskiyhtye.

Joulukuun näyttely ”Valoja, varjoja” Akvarelli Akatemian taidetta Tapiolan kirkon aulassa 8.1. saakka. Näyttelyyn voi tutustua kirkon aukioloaikoina ma–pe klo 8–21, la– su klo 8–18.

Musiikillinen jouluvaellus

Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä Tapiolan kirkossa ke 21.12. klo 8. Liturgi Antti Rusama, kanttori Sanna-Kaisa Ojala.

Vaella kirkolle!

Päivärukoushetki

Ke 21.12. klo 19 Tapiolan kirkossa

Tapiolan kirkossa ma–pe klo 12.

To 15.12. klo 18 Tapiolan koulun joulukonsertti Pe 16.12. klo 19 Tapiolan kuoron ”Katso ihme taivainen” Unicefhyväntekeväisyyskonsertti. Liput 22/15 €, alle 12-v. vapaa pääsy Ti 20.12. klo 19 Candominon joulukonsertti ”Ihme”, johtaa Esko Kallio, Miikka Lehtoaho, urut ja piano, Helen Kaila, huilu. Lauluja

Kun Pikku Enkelikin hammästyi

Diakonia – tukea elämään

Koko perhe laulamaan pienten lasten joululauluja Pikku Enkelin ja Hiiruli Lorusen kanssa Tapiolan kirkon seurakuntasaliin ma 19.12. klo 18. Menossa mukana Liisa Soinio, Kristiina Larjava, Essi Nyyssönen, Make Perttilä ja Tuomas Merilahti.

Joulunkin alla elämän vaikeudet saattavat nousta pintaan. Diakoniatyöntekijään voit ottaa yhteyttä, kun tarvitset toisen ihmisen tukea. Varaa keskusteluaika numerosta 8050 4433 tai käymällä diakoniatoimistossa Tapiolan kirkolla.

TAPIOLA

Lasten joululauluja

Kun Pikku Enkelikin hämmästyi! Tapiolan kirkolla ma 19.12. klo 18

Olarin seurakunta Olarin kirkon kirkkosalikerros on suljettu peruskorjauksen takia. Seurakunnan pääjumalanpalvelus sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Matinkappelissa.

Messu Su 18.12. klo 12 Matinkappeli, IV adventin messu. Uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen. LiturgiaSalla-Maria Viitapohja, saarna Jenny Vainio, avustaa Inari Vapaakallio, kanttorina Sari Rautio. Su 18.12. klo 12 Haukikappeli, liturgia ja saarna Vilppu Huomo, kanttorina Mikko Niinikoski. To 15.12. klo 18 Olarin kappeli Iltamessu, liturgia ja saarna Vilppu Huomo, kanttorina Olli Pyylampi. Ennen messua on mahdollisuus ripittäytyä messun papille klo 17–17.45 kappelin rippihuoneessa. Ke 21.12. klo 8 Matinkappeli, Hiljainen messu, liturgia ja saarna Antti Kruus. Messun jälkeen aamupala. To 22.12. klo 18 Olarin kappeli Iltamessu, liturgia ja saarna Markus Asunta, kanttorina Mikko Niinikoski.

Pyhäkoulu Perhepyhäkoulu Olarin kappelilla päiväkerhon tiloissa su 4.12. klo 16–16.45. Vanhemmat voivat halutessaan jäädä pyhäkouluun. Musiikkipyhäkoulu Matinkappelilla su 4.12. klo 12–12.30.

Kirkkokahvit – kohtaamispaikka sinulle

TAPIOLA

Viikkomessu

Joulukonsertteja Tapiolan kirkossa

15.12.2011

Jokaisen messun jälkeen seurakunta tarjoaa Reilun kaupan kahvia sekä mahdollisuuden jutella seurakunnan työntekijöiden ja toisten messukävijöiden kanssa. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Rukous- ja hartaushetkiä Hiljaisuuden kappeli kauppakeskus Ison Omenan palvelutasolla on avoinna henkilökohtaista hiljentymistä varten m-ape klo 12–18 ja la klo 12–15. Puolenpäivän hartaushetki m-ape klo 12.15–12.30. Haukikappelilla Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 12. Mietiskelevä rukous, jonka aikana voi halutessaan rukoilla myös liikkuen. Tarvittaessa alussa lyhyt johdanto hiljaisuuteen. Päivän sana ti klo 12–12.30. Olarin kappelilla Päivän Sana ti klo 12.30. Matinkappelilla hartaushetki to klo12.30.

Puurojuhla Olarin kappelilla ke 21.12. klo 13. Nautimme syömisen lisäksi joulutunnelmasta, ja yhteisolosta. Juhlassa mukana: Salla-Maria Viitapohja, Kristiina Huotari, Päivi Hakomäki, Hannele Savunen, laulu.

Adventtijuhla Matinkappelilla Kauden päätösjuhla adventin ja joulun hengessä tiistaina 21.12. klo 18 matinkyläläisille ja Matinkappelin alueen vapaaehtoisille. Viikkomessu, pientä ohjelmaa sekä joulupuuroa ja kahvitarjoilu. Mukana Antti Kruus, Anna Staines, Veera Värtelä, Maria Helin, Mikko Niinikoski.

isovanhemmille ja lapsille, Antti Malinen, Päivi Hakomäki. Su 18.12. klo 18 Matinkappeli, Salla-Maria Viitapohja, Sari Rautio, kamarikuoro Wähäpaimen, Ilari Kaipainen, saksofoni. Pe 23.12. klo 20 Matinkappeli, illanvirkuille, Inna Vintturi & Band, Markus Silvola. Su 25.12. klo 12 Olarin kappeli Kauneimmat joululaulut -messu, Jenny Vainio, Markus Asunta, Heikki Alanen.

OLARI

a s s u s s e m Su 18.12. klo 12 Matinkappeli jöiden IV adventin messu. Uusien työnteki inen aam tehtävään siun

Su 18.12. klo 12 Haukikappeli kappeli To 15.12. ja 22.12. klo 18 Olarin Iltamessu

Ke 21.12. klo 8 Matinkappeli Hiljainen messu

18.12. klo 15 Haukikappelilla, Anna Staines, David Caceres.

Jouluaatto 24.12. Klo 12 Matinkappeli Aattohartaus, Vilppu Huomo, Anna Staines, Sari Rautio, Ilari Kaipainen, saksofoni. Klo 13 Haukikappeli Aattohartaus, Juha Virta, Olli Pyylampi, Päivi Kantola, laulu. Klo 14 Matinkappeli Aattohartaus, Jussi Koski, Anna Staines, Sari Rautio, Wähäpaimen. Klo 14.30 Olarin kappeli Aattohartaus, Inari Vapaakallio, Olli Pyylampi, Päivi Kantola, laulu. Klo 16 Matinkappeli Aattohartaus, Juha Virta, Jussi Koski, Sari Rautio, Erkki Rautio, sello. Klo 23 Matinkappeli Jouluyön messu, Antti Kruus, Markus Asunta, Jenny Vainio, Olli Pyylampi, Juha Karvonen, laulu.

Joulupäivä 25.12. Klo 12 Matinkappeli Joulupäivän messu, Inari Vapaakallio, Antti Malinen, Päivi Hakomäki, Hannele Savunen, laulu. Klo 12 Olarin kappeli Kauneimmat joululaulut -messu, Jenny Vainio, Markus Asunta, Heikki Alanen. Klo 10 Haukikappeli Jouluaamun messu, Vilppu Huomo, Päivi Hakomäki, Hannele Savunen, laulu.

Tapaninpäivä 26.12. Klo 12 Matinkappeli, Tapaninpäivän messu, Anna Staines, Antti Malinen, Sanna Franssila.

OLARI

Rakkaimmat joululaulut Hiljaisuuden kappelissa kauppakeskus Isossa Omenassa

La 17.12 klo 12 ja 14 sekä klo 13 kappelin edustalla. Su 18.12. klo 13 ja 15 sekä klo 14 kappelin edustalla.

Kauneimpia joululauluja Pe 16.12. klo 13 Palvelutalo Hopeakuu, Inari Vapaakallio, Olli Pyylampi. La 17.12. klo 15 Matinkappeli Kauneimmat joululaulut perheille ja jouluaskartelu, Vilppu Huomo, Paula Bruce-Haatainen, Marja Jauhiainen, lastenohjaajat, Päivi Hakomäki, lapsikuoro Satakielet. La 17.12. klo 17 Haukikappeli, Jenny Vainio, Sari Rautio. Su 18.12. klo 15 Olarin kappeli,

Muut joululaulutilaisuudet Rakkaimmat joululaulut Hiljaisuuden kappelissa kauppakeskus Isossa Omenassa La 17.12. klo 12 ja 14 sekä klo 13 kappelin edustalla. Su 18.12. klo 13 ja 15 Hiljaisuuden kappelissa sekä klo 14 kappelin edustalla. Laulamassa ja laulattamassa yhtye Peripherials: Matti Holi, Juha Vintturi, Markus Bäckman ja Mikko Pettinen Christmas Carols / Villancicos de Navidad, joululauluja espanjan- ja englanninkielellä su

Olarin kirkko siunataan käyttöön loppiaisena Pe 6.1. klo 10 Olarin kirkko, Loppiaisen juhlamessu, SallaMaria Viitapohja, Jarmo Jussila, Anna Staines, Jussi Koski, Wähäpaimen, Osla, lapsiryhmä, Juha Vintturi, laulu, Markus Asunta, huilu, Sari Rautio, Mikko Niinikoski, Päivi Hakomäki.

Poikien talvileiri Leiri täynnä talvista tekemistä 3–6 lk. pojille 13.–15.1.2012 Hilan leirikeskuksessa Kirkkonummella. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.niittykappeli.net. Ilmoittautumisaika 5.– 18.12.

Messut Perhemessu su 18.12. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Suvi Saarelainen, avustava pappi Ansa Helminen, kanttori Timo Lonka, urkuri Elja Puukko. Mukana päiväkerholaisia lauluineen ja loruineen. Kirkkokahvit. Perhehartaus ja kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 17 Soukan kappelissa, pastori Ansa Helminen, kanttorina Heli Hagmark. Jouluaatto la 24.12. Perhehartaus seimen äärellä klo 11 Espoonlahden kirkossa, pastori Leena Santaharju, kanttori Heli Hagmark. Perhehartaus seimen äärellä klo 14 Soukan kappelissa, pastori Anne Blomqvist, kanttori Heli Hagmark. Perhehartaus seimen äärellä klo 15 Espoonlahden kirkossa, pastori Mira Kohijoki, kanttorit Helena Yli-Jaskari ja Anna Pulli. Aattohartaus klo 16 Soukan kappelissa, pastori Tuula Olli, kanttori Heli Hagmark. Aattohartaus klo 17 Espoonlahden kirkossa, pastori Olli-Pekka Ylisuutari, kanttorit Helena YliJaskari ja Anna Pulli. Jouluyön messu klo 23 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Jouni Turtiainen, avustava pappi Olli-Pekka Ylisuutari, kanttori Elja Puukko. Joulupäivä su 25.12. Joulukirkko klo 7 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Ansa Helminen, kanttori Elja Puukko. Sanajumalanpalvelus klo 8 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Hans-Christian Daniel, kanttori Anna Pulli. Perhemessu klo 10 Espoonlahden kirkossa, pastorit Auli Tamminen, Leena Santaharju ja Anne Blomqvist, kanttori Elja Puukko. Tapaninpäivän messu ma 26.12. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Mira Kohijoki, avustava pappi Anne Blomqvist, kanttori Helena YliJaskari. Hartaus vuoden vaihtuessa la 31.12. klo 23 Espoonlahden kirkossa, pastori Mira Kohijoki, kanttori Timo Lonka. Suomalais-burmalainen messu su 1.1. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Jukka Knuutti, avustava pappi HansChristian Daniel, kanttori Timo Lonka.

Tule seimen luo Espoonlahden kirkon aulassa on loppiaiseen saakka esillä Kaskikappelin seimikerholaisten huovutustöitä ma–to 8–21, pe 8–17, la 9–17, su 9–18.

esse

15.12.2011

Espoonlahden seurakunta

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa Olarinluoma 4, 02200 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

❘

Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000. Toimitus- ja tilavaraukset ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

Vapaaehtoistoiminnan valokuvanäyttely Vapaaehtoistoiminnan teemavuoden valokuvanäyttely 18.12. saakka Espoonlahden kirkon aulassa.

Kauneimmat joululaulut

Bibelkväll

Seurakunnan tiernapojat

Kamarikuoro Navichoruksen perinteinen Tuomaanpäivän konsertti ke 21.12. klo 21 Espoonlahden kirkossa.

Kaiken kansan joulupuuro

Tiernapojat kauppakeskuksissa

Nyt sitä saa – vatsansa täyteen puuroo! Maukasta riisipuuroa ja jouluista tunnelmaa to 15.12. klo 12–16 Espoonlahden kirkossa.

Seurakunnan tiernapojat to 22.12. klo 15 Lippulaivassa (2. krs), klo 16 Martinsillassa (”päätalon” aula) ja 17 Merituulessa (aula).

su 18.12. klo 15–17 Sodessa, Soukantie 14, ovat perheineen tervetulleita kaikki alueemme alakoululaiset eskarista kuutosiin. Ilm. 16.12. saakka www.sodesode..

Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, to kl 9–16, stängt 11.30–12, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

ESPOONLAHTI

To 15.12. klo 20 Espoonlahden kirkossa, mukana Okra-kuoro. La 17.12. klo 15 Espoonlahden kirkossa kehitysvammaisten kauneimmat joululaulut. Su 18.12. klo 15 Iivisniemen seurakuntakodissa, perheille. Su 18.12. klo 15 ja 17 Mäntykappelissa, Eestinmetsän Marttojen joulutortut. Su 18.12. klo 17 Soukan kappelissa, myös perhehartaus. Pe 6.1. klo 16 Espoonlahden kirkossa, Tiernapojat.

Tyttöjen ja Poikien joulujuhlaan

to 22.12. kauppakeskuksissa klo 15 Lippulaivassa klo 16 Martinsilta klo 17 Merituuli

Miesten sauna- ja raamattupiiri Hvittorpin leirikeskuksessa to 22.12. Kimppakyydit Espoonlahden kirkolta klo 18. Sauna- ja iltapalamaksu 7 €. Tied. Urpo Malin 050 570 6028 tai Mikko Tervonen 040 588 5411.

Julkonsert Lö 17.12 kl 16 och kl 19 i Grankulla kyrka. Grankulla kammarkör, dir. R.W. Ahlberg. Manskören Raseborg.

Högmässa Sö 18.12 kl 12 i Grankulla kyrka, Sandell, Peitsalo. Aulakaffe.

suom. matkanjohtaja koko matkalle, opast. kaupunkikävelyjä, esitemat., sisäänpääs. (Erfurt: Augustinolaisluostari, Eisenach: Bachhaus-museo, Wartburgin linna, Weimar: Goethen kotimuseo, Eisleben: Lutherin syntymätalo, Torgau: Hartenfelsin linna, Katharina von Boran kuolintalo, Wittenberg: Lutherhaus, linnakirkko). Tied. ja ilm. 29.12. menn. hans-christian.daniel@evl. tai 040 556 4455.

Må 19.12 kl 19 i Grankulla kyrka. Susanna Eronen med sångelever. Programblad 2 € för föräldralösa aids-barn i Iringa, Tanzania.

Sururyhmä läheisensä menettäneille

On 21.12 kl 18 i Klubb 97.

alkaa 15.2. Kokoonnumme keskiviikkoisin Soukan kappelilla, Soukankuja 3, kello 18–19.30. Tapaamisia on seitsemän kertaa, joka toinen viikko. Ryhmää ohjaavat pastori Auli Tamminen 050 374 4826 ja diakonissa Pirjo Hagmark 040 547 1848. Ilmoittautuminen ja tiedustelut ohjaajille.

Hiihtovälineet kiertoon

Lähde matkalle Lutherin jalanjäljille!

Onko teidän perheessänne ylimääräisiä suksia, monoja tai sauvoja? Hiihtovälineet menevät Velskolan toimintakeskukseen lasten ja aikuisten käyttöön. Vanhat hiihtovälineet voit tuoda Espoonlahden kirkkoon arkisin klo 8–21 välisenä aikana. Vahtimestari ottaa lahjoitukset vastaan.

Talvihuba Lue lisää alla.

Espoonlahden koulun ja lukion kuoron konsertti ti 20.12. klo 18 Soukan kappelissa.

To 15.12 kl 18.30 i Sebastos.

Konsert inför Jul

ESPOONLAHTI

Musiikkia

Grankulla svenska

Matkalle Martti Lutherin jalanjäljillä Helato 17.5. – ti 22.5.2012 Keski-Saksan hist. kaupungeissa aiheena "Reformaatio ja musiikki", myös J.S. Bachin, R. Wagnerin, F. Lisztin, F. Mendelssohnin sekä Saksan klassisismin vaikutusalueille: Frankfurt – Erfurt – Eisenach - Weimar –Eisleben – Leipzig – Torgau –Wittenberg – Berliini. Matkan pakettihinta 1496 €/hlö (2 hh, 1-huon. lisä, 5 yöpymistä 160 €), sis. lennot HelsinkiFrankfurt ja Berliini-Helsinki veroineen, 5 x yöpyminen sis. buffet-aamiaisen 4 tähden hotelissa, 6 x lounas tai illallinen (ei sis. ruokajuomia, kahvia), bussikulj.,

= talviloman paras leiri! Espoonlahden ja Leppävaaran seurakuntien yhteinen leiri 7.–8.-luokkalaisille Hollolan Siikaniemessä 20.–24.2. Jos tilaa on, myös kerhonohjaajat ovat tervetulleita. Ohjelmassa valintasi mukaan laskettelua, ratsastusta tai muuta talvihubaa sekä rentoa yhdessäoloa. Leirin hinta 80 €, lisäksi hubailun maksut sekä mahdolliset varustevuokrat. Lisätiedot www.sodesode. tai stella.bjorkholm@evl.. 7.–8.-lk ilmoittautuminen alk. 1.12., kerhonohjaajien ilmoittautuminen alk. 19.1.

Nuoret www.sodesode., Sode – Soukan ostarilla.

Pensionärernas gemensamma julfest Ti 20.12 kl 13 i Grankulla kyrka.

Julkaffe för studerande

15.12.2011

Esbo svenska Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Högmässor sö 18.12. Esbo domkyrka, kl. 12.15. Veteranernas kyrkhelg. Kyrkkaffe i förs.gården. Mattby kapell kl. 10 gudstj. med De vackraste julsångerna. Hagalunds kyrk, kl. 12 gudstj. med små och stora. Lucia. Julgröt.

Julfester Kalajärvi kapell lö 17.12 kl. 15. Andakt, julsånger a capella med Amanda & Fanny, juldikter, psalmer, servering och samvaro. Köklax kapell sö 18.12 kl. 16 julfest med De vackraste julsångerna. Kungsgårdsskolans Lucia.

Adventsandakt på Prästgården lö 17.12 kl. 18.

Julkonserter Musikinstitutet Kungsvägen: Esbo domkyrka lö 17.12 kl. 16. Kammarkören Novena: Esbo domkyrka sö 18.12 kl. 19. Bachs Magnicat samt svenska och nska julsånger. Fritt inträde. Manskören Manifestum: Esbo domkyrka ti 20.12 kl.18.30.

14 esse

❘

15.12.2011

Espoon tuomiokirkko Kirkkopuisto 5 Jouluhartaus to 15.12. klo 8. Pastori Martti Rae, kanttori Sheldon Ylioja. Hartauteen kutsutaan erityisesti Espoon kaupungin työntekijät. 4. adventtisunnuntain messu 18.12. klo 10. ”Me odotamme Jeesusta” Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustava pastori Anita Kyönsaari, urkuri Lea Waaraniemi, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla. "Iisain Ruusu" -joulukonsertti to 15.12. klo 19. Vanhempaa ja uudempaa joulumusiikkia. Lauluyhtye Vois: Johanna Salmela, Eeva Jurmu, Pauliina Jurmu, Mikaela Mandalios, Jukka Mikkola, Janne Peltokorpi, Mikko Peltokorpi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. IHME – Candomino-kuoron joulukonsertti pe 16.12. klo 19. Tule tekemään matkaa Sinivuorten yön tonttujen tunnelmista itse jouluyön ihmeeseen. Kuoro juhlistaa uutta Ihme-joululevyään ja laulaa Iloinen joulu -levyn suosikkeja. Lauri Nurkkalan, Inna Vintturin ja Juha Vintturin sovituksia. Johtaja Esko Kallio. Mukana Miikka Lehtoaho, urut ja piano sekä Helen Kaila, huilu. Liput 14/7 €, tuntia ennen ovelta ja kuorolaisilta. Lapsille alle 7 v vapaa pääsy. Espoon mieslaulajien konsertit la 17.12. klo 18.30 ja klo 20.30, Esmila ry Novena-ensemblen joulukonsertti su 18.12. klo 19. Espoon tuomiokirkon kamarikuoron konsertti to 22.12. klo 20. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Aattohartaus la 24.12. klo 10, klo 11, klo 14, klo 15, klo 16 ja klo 21. Jouluyön messu la 24.12. klo 23.

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2 Perhekerho to 15.12. klo 10.

Pitäjäntupa Kirkonmäentie 2 Miestenpiiri Aarteenetsijät ma 19.12. klo 19.

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Messu su 18.12. klo 12. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, kanttori Lea Waaraniemi. Kirkkokahvit. Viherin veikkojen venytys- ja tasapainojumppa to 15.12. klo 11, Marianne Hoffman. Perhekerho pe 16.12. klo 10– 11.30. Lasten kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 16. Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 18. Lauluyhtye Res Miran -joulukonsertti ”Tähtiin tuhansiin” ti 20.12. klo 19. Konsertti tuo valoa talven pimeyteen ja sytyttää lämpimän, jouluisen tunnelman. Vapaa pääsy. Ohjelma 10€. Aattohartaus la 24.12. klo 12.30. Aattohartaus lapsiperheille la 24.12. klo 14. Cafe Aurora ja Sansa-soppi avoinna to 15.12. klo 10–14, syyskauden viimeinen kerta. Sansa-sopin tuotteita myynnissä Sa-

nansaattajien lähetystyön hyväksi. Lue lisää toiminnastamme www. espoontuomiokirkkoseurakunta.  > Seurakunta-alueet > Aurora.

osallistutaan aluksi joulukuvaelmaan. Kerho jatkuu tammikuussa. Aattohartaus la 24.12. klo 12 ja klo 15.30. Aattohartaus lapsiperheille la 24.12. klo 14.

TUOMIOKIRKKO

Nähdään MESSUSSA .12. 4. adventtisunnuntaina 18 klo 10 Espoon tuomiokirkko klo 12 Auroran kappeli klo 12 Kauklahden kappeli npalvelus klo 13.30 Rinnekappeli, jumala

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

pasia, pipoja, jouluista juomaa, leivonnaisia ja joulukahvit. Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 16. Tilaisuudessa siunataan myös Taiwaniin lähetystyöhön lähtevät Hanna ja Sean Pienaar. Musiikkikoulu Laulun taikaa esiintyy. Aattohartaus la 24.12. klo 14.30.

Jouluhartaus Nuuksiossa

Tuomarilan asema

Jouluhartaus Karhusuon kalliolla

Tuomarilantie 4 Luodaan yhdessä -askarteluryhmä ti 13.12. klo 13–15. Askartelua lähetys- ja Yhteisvastuumyyjäisiin. Venäjänkielinen Shakkikerho to 15.12. klo 16. Syyskauden viimeinen kerta. Yksinhuoltajaperhekahvilan jouluaskartelut su 18.12. klo 14– 16.30. Tule askartelemaan jouluisia kädentöitä kahvin keralla. Lapsille myös kivaa puuhaa. Tiedustelut Kirsi Kanerva 050 511 0165.

Viherlaakson kappeli

Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Ylistys-, raamattu- ja rukouspiiri pe 16.12. klo 19. Syyskauden viimeinen kerta. Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 19.30. Mukana lauluyhtye Dolcetti. Marttojen joulupuuro tarjolla klo 18.30 alkaen. Pyhäkoulu su 18.12. klo 12. Lasten kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 16. Pastori Kirsi Muurimäki, kanttori Marja-Liisa Talja, lastenohjaajat Sirpa Immonen ja Sirpa Vuorisaari. Tule laulamaan ja leikkimään. Naisten raamattu- ja rukouspiiri ma 19.12. klo 18.30, Eila Kiili. Raamatun tutkimista, keskustelua elämään liittyvistä asioista ja rukousta. Syyskauden viimeinen kerta. Aattohartaus lapsiperheille la 24.12. klo 15.30. Diakoniapalvelu ajanvaraus Päivi Pakkanen, 040 531 1042.

Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Kyläkirkko 4. adventtisunnuntaina 18.12. klo 12. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, kanttori Sheldon Ylioja. Sopraano Hannele Savunen. Kirkkokahvit. Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 18. Urdunkielinen jouluhartaus ja -juhla la 17.12. klo 14–18. Aattohartaus la 24.12. klo 13. Aattohartaus lapsiperheille la 24.12. klo 14.30.

Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 18. Lauletaan rakkaimpia joululauluja. Kappelin vieressä rajoitetusti parkkipaikkoja, joten kannattaa käyttää julkisia liikennevälineitä tai tulla kävellen tai kimppakyydein. Julkisen liikenteen tiedot: www.reittiopas. Perhekerho pe 16.12. klo 10– 11.30. Vietetään joulujuhlaa ja

Nestori Asemakuja 2 Kanerva kerho -paluumuuttajille to 15.12. klo 14–16, Antti Kujanpää, Liilia Reelo ja Raigo Liiman. Joulujuhla. Nuoret: Lujis ja raamis pe 16.12. klo 18–23.

Nupurin kappeli Brobackantie 1–3 Jouluhartaus Nuuksiossa su 18.12. klo 16, Kattilan ulkoilualue, Kattilantie 50. Pastori Anita Kyönsaari, kanttori Sanna Mansikkaniemi. Kynttiläpolku opastaa parkkipaikalta eteenpäin. Jouluhartaus Karhusuon kalliolla su 18.12. klo 18. Pastori Anita Kyönsaari, kanttori Sanna Mansikkaniemi.Opastus Kurutieltä. Aattohartaus lapsiperheille la 24.12. klo 12. Aattohartaus la 24.12. klo 13.

Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus 4. adventtisunnuntaina 18.12. klo 13.30. Vironkieliset kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 18, pastori Raigo Liiman, kanttorina Viive Mäemets. Aattohartaus la 24.12. klo 14.

Suvelan kappeli Kirstinpiha 3 Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 15.12. klo 15–16, Joulujuhla. Tied. diakoni Maarit van Santen, 050 438 0189. Venäjänkieliset kauneimmat joulu- ja talvilaulut su 18.12. klo 13. Juontaja Vadim Razhnovski, kanttori Lilja Melnikova. Mukana Oiva Hujanen. Joulumyyjäiset ja arpajaiset su 18.12. klo 14–16. Myytävänä Suvelan käsityö- ja askartelupiirin, diakonia- ja lähetyspiirin sekä Tuomarilan "Luodaan yhdessä" -piirin valmistamia tuotteita. Tarjolla joulukoristeita, sukkia, la-

Viherkalliontie 2 Lähetyspiirin jouluhartaus ja -puuro ma 19.12. klo 14. Aattohartaus la 24.12. klo 12.30 ja klo 16.30.

su 18.12. klo 16, Kattilan ulkoilualue, Kattilantie 50. Kynttiläpolku opastaa parkkipaikalta katokselle, jossa kokoonnutaan. Ota taskulampu tai lyhty mukaan.

su 18.12. klo 18. Opastus Kurutieltä.

Hei sinä, vireä seniori! Tule mukaan keikkaluontoiseen, Harmaiden Panttereiden, auttamistoimintaan Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueella. Annamme apua lastenhoidossa, pienissä kodinhuollollisissa töissä, digiboxin, television ja tietokoneen asennuksissa sekä tavaroiden kuljetuksissa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä. Diakoni Maarit van Santen 050 438 0189.

Hiihtovälineet kiertoon Onko perheessänne ylimääräisiä suksia, monoja tai sauvoja? Hiihtovälineitä voi lahjoittaa Velskolan

TUOMIOKIRKKO

Joulun tunnelmaa konserteissa "Iisain Ruusu" –joulukonsertti Lauluyhtye Vois to 15.12. klo 19 IHME – Candomino-kuoron joulukonsertti pe 16.12. klo 19 Espoon mieslaulajien konsertit la 17.12. klo 18.30 ja klo 20.30

Toimipisteet

Päivä Raamatun äärellä Hvittorpin Villassa la 28.1.12 klo 10–17. Tutustutaan Raamatun luomiskertomuksiin toiminnallisten menetelmien ja yhteisen keskustelun kautta. Osallistumismaksu 10 €, sis. lounaan ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen 13.1. mennessä ohjaajille Marja Malvaranta 040 531 1040 tai Päivi Pakkanen 040 531 1042.

Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi, kirkkoherranvirasto Alberganesplanadi 1.

Sydämelliset kiitokset kaikille 50-v. syntymäpäivääni muistaneille. Lahjakeräys tuotti Suomen Lähetysseuran nimikkolähetti Hanna Pienaarin työhön 840 €, Petroskoin kirkkorakennushankkeeseen 765 € ja Kontupohjan seurakunnan toimintaan 855 €. Kolme kohdetta tuottivat yhteensä 2460 €. Oiva Hujanen.

Jouluinen Unelmakammari Kirpputori ja kahvila – kaiken kansan kohtaamispaikka, Kaivomestarinkatu 8. Avoinna to 15.12. klo 10–18. Joulutauko 16.12.–8.1. Tule jouluisille ostoksille ja nauttimaan tarjoilusta ja tunnelmasta. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Hyväkuntoisia, puhtaita ja ehjiä vaatteita, leluja sekä kodin pientavaraa otetaan vastaan.

Perhetyön puhelinpäivystys ti klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä, p. 8050 3583 ja 8050 3584.

Diakonian ajanvaraus Espoon keskus 040 513 0862 ja 040 736 9315 Suvela 040 531 1037 ja 050 438 0189 Kalajärven alue 040 531 1042 Auroran alue 040 763 6599 Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 Viherlaakso 040 572 5344.

su 18.12. klo 19

Ajankohtaisimmat tapahtumatiedot

Espoon tuomiokirkon kamarikuoron konsertti to 22.12. klo 20

www.espoontuomiokirkkoseurakunta > Kalenteri tai Ajankohtaista -sivu.

Novena-ensemblen joulukonsertti

Lauluyhtye Res Miran –joulukonsertti ”Tähtiin tuhansiin” ti 20.12. klo 19

Joulurauhan julistus metsän eläimille su 18.12. Nuuksiossa. Lähtö Auroran kappelilta klo 14 omilla kyydeillä. Pastori Kirsi Muurimäki, lastenohjaaja Minna Lindfors ja Jukka Lindfors. Tarjolla glögiä ja pipareita. Tervetuloa koko perhe.

toimintakeskukseen lasten ja aikuisten käyttöön. Vanhat hiihtovälineet voit tuoda vahtimestarille Viherlaakson kappeliin ke ja to klo 8–18, Auroran kappeliin arkisin 8–18 tai Nupurin kappeliin ke ja to 17–19.30.

Leppävaaran seurakunta

Paratiisikertomus

Facebook Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivusto. Käy katsomassa.

esse

15.12.2011

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

❘

19. Kauneimpia ja tunnetuimpia joululauluja vuosien varrelta tulkitsevat tenori Petri Vesa, sopraano Jessica Stortz ja pianisti Laura Kivikoski. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Espoon Laulu ma 19.12. klo 19 Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron joulukonsertti, joht. Kullervo Latvanen to 22.12. klo 19. Yhteistyössä Leppävaaran Lions Clubin kanssa.

LEPPÄVAARA

Kauneimmat joululaulut ”Lasten kauneimmat” su 18.12. klo 15 Leppävaaran kirkossa Lapsikuoro, joht. Elina Rantamäki.

”Tuomaanpäivän joululauluglögit” ke 21.12. klo 18 Uutussa ”Yön kauneimmat” ke 21.12. klo 21 Leppävaaran kirkossa

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590. Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

pävaaran seurakunnassa kasteen vuotta. Kastevuoden kunniaksi seurakunta haluaa muistaa kaikkia pieniä leppävaaralaisia, jotka kasteessa liitetään seurakuntamme jäseniksi. Käynnistämme joulun alla töppösprojektin, jotta saamme neulottua sadat pienet töppöset tuleville seurakuntalaisille. Voit osallistua projektiin niin kotoa käsin kuin erilaisissa seurakunnan käsityöryhmissä. Kastetöppösten ohje on saataville Leppävaaran seurakunnan kirkkoherranvirastosta sekä seurakunnan verkkosivuilta. Jos et halua itse neuloa, mutta kannatat asiaa, voit lahjoittaa lankoja töppösiä varten. Toivomme langan olevan pehmeän villaista valkoista lankaa, jotta saamme pienten ihmisten jalat pysymään lämpiminä.

puh. 0400 235944, else-maj.leino@luukku.com. Gospel-aerobic. Tule jumppamaan ja venyttelemään gospelin merkeissä Uuttuun joka keskiviikko klo 18.30. Kurssi sopii kaikenkuntoisille. Lopuksi lyhyt hartaus. Ota oma jumppapatja mukaan. Hinta 4 €/kerta tai 40 €/kausi. Gospel-aerobic alkaa ke 11.1. ohjaaja Annina RubinsteinVihman johdolla. Mutsi ja faija kovilla vertaistukiryhmä (8 krt) vanhemmuuden haasteisiin tiistaisin 17.1.–28.2. sekä 20.3.2012 klo 18–20 KilonRistissä. Ryhmässä työvälineinä käytetään vanhemmuuden palikoita. Ryhmään tulevat haastatellaan ja heiltä odotetaan sitoutumista ryhmään. Tiedustelut: diakonissa Sari Aroheikki 040 539 7191 tai sari.aroheikki@evl..

LEPPÄVAARA

Kastetöppöset

Kauniaisten seurakunta Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14, to klo 9–16 (sulj. klo 11.30–12) p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

Messu

Löytöretki-perhekerho

Su 18.12. klo 10 kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Hanna Vanonen ja kanttorina Teija Palolahti. Kirkkokahvit.

Itsetuntemusryhmä, jossa jokainen käy oman kasvuprosessinsa. Ryhmässä voi löytää uusia näkökulmia ja syvyyttä vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja omaan elämään. Lastenhoito yli 1 v. lapsille. Sebastoksessa, Kauniaistentie 11, maanantaisin klo 9.30–11.30. Aloitus 23.1. klo 10 ja päätös 23.4. Ryhmään ilmoittaudutaan etukäteen ja siihen sitoudutaan kevään ajaksi. Ohjaajina Sanni Hackman ja Päivi Tuomi. Ilm. 2.1. alkaen, lapsi- ja perhetyöntekijä Sanni Hackman 050 372 2410.

Konsertti La 17.12. klo 16 ja klo 19 kirkossa. Kauniaisten kamarikuoron joulukonsertit joht. R.W. Ahlberg.

Joulun läheisyys -konsertti Ma 19.12. klo 19 kirkossa. Susanna Eronen ja hänen lauluoppilaansa tunnelmoivat perinteisten ja uudempien joululaulujen sävelin. Ilona Niemelä, Kari Heikkinen, Marjaana Heiskanen, Susanna Sainio, Saimi Rautavaara ja Anne Savolainen, laulu; Susanna Eronen, laulu & piano. Vapaaehtoinen ohjelma 2 € lringan aids-orvoille (srk:n lähetyspiirin kummikohde).

Torstain perhekerho Lapsille pientä ohjelmaa ja aikuisille oma hetki kahvi/teekupin ääressä. To 26.1 alk. klo 10– 11.30 Sebastoksessa. Ilmoittautumiset 2.1. alk., Sanni Hackman 050 372 2410.

pienille i ill seurakuntalaisille k t l i ill Nuoret aikuiset

Messut ja hartaudet Hiljainen aamurukous pe 16.12. klo 7.45–8.45 KilonRistissä. Messu ja kirkkokahvit su 18.12. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgia ja saarna Jukka Raunu, avustava pappi Inkeri Juvela ja kanttori Aarne Pelkonen. Messu ja kirkkokahvit su 18.12. klo 12 Karakappelissa. Pappi Jukka Raunu ja kanttori Aarne Pelkonen. Anglikaaninen messu su 18.12. klo 12 Perkkaan kappelissa. Arkin aamumessu ke 21.12. klo 8–8.30 Lasten kappeli Arkissa. Pappi Jukka Raunu.

Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 19 Perkkaan kappelissa. Säestämässä nuorten aikuisten bändi Maranata. su 18.12. klo 15 Leppävaaran kirkossa ”Lasten kauneimmat joululaulut.” Lapsikuoro, joht. Elina Rantamäki. su 18.12. klo 17 Leppävaaran kirkossa. Kamariorkesteri Juvenalia joht. Janne Hanhijärvi. su 18.12. klo 19 Leppävaaran kirkossa. Kamariorkesteri Juvenalia joht. Janne Hanhijärvi. ke 21.12. klo 18 Uutussa. ”Tuomaanpäivän joululauluglögit.” Yhteislaulua ja tilaisuuden lopuksi glögitarjoilua ja seurustelua. ke 21.12. klo 21 Leppävaaran kirkossa ”Yön kauneimmat joululaulut.” Kaikki Espoon seurakunnissa järjestettävät kauneimmat joululaulut löytyvät osoitteesta www. espoonseurakunnat./kauneimmat-joululaulut.

Arkin Paja la 17.12. klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa. Arkin Pajassa askarrellaan, jutellaan ja vietetään hartaushetkeä klo 11.30. Kahvi- ja mehutarjoilu. Arkin Paja jää joulutauolle ja aloittaa jälleen la 14.1.

Äiti Teresa-piiri to 15.12. klo 11–13 Karakappelissa. Ryhmä jää tästä joulutauolle ja aloittaa jälleen ensi vuonna to 12.1. Hyvää joulua kaikille piiriläisille!

Varttuneen väen messu ja joulupuuro to 15.12. klo 12 Leppävaaran kirkossa. Pappi Olli Nuosmaa ja kanttori Kullervo Latvanen. Varttuneen väen toiminta jää joulutauolle ja aloittaa jälleen messulla to 12.1. klo 12 Leppävaaran kirkossa.

Joulumyyjäiset Raitin Pysäkillä to 15.12. klo 12–17. Järjestäjinä Raitin Pysäkki, SPR:n Kehä-Espoon osasto ja Itä-Karjalan Sodderin seurakunta.

Nuorten joulujuhla pe 16.12. klo 18 Leppävaaran kirkon seurakuntasalissa. Juhlassa jaetaan isostodistukset valmistuville. Luvassa myös open stage sekä joulutorttuja ja glögiä.

Joulukonsertit Leppävaaran kirkossa

Kastetöppöset pienille seurakuntalaisille

Muistojen joulu la 17.12. klo

Ensi vuonna 2012 vietetään Lep-

Kastevuoden kunniaksi Leppävaaran seurakunta haluaa antaa kaikille ensi vuonna kastettaville pienille leppävaaralaisille kastetöppöset.

Elämäntarinaryhmä 60–70-vuotiaille Soukan kappelissa, Soukankuja 3, ti 10.1.–14.2. klo 17.30– 19. Kuuden kerran pienryhmässä kerrotaan omaa elämäntarinaa ja sitoudutaan vaitioloon. Jokaisella kerralla on etukäteen annettu aihe alkaen varhaislapsuudesta tähän päivään. Kukin valitsee itse, mitä haluaa jakaa. Työskentely perustuu merkitysten ja sovinnon etsimiseen omille elämänkokemuksille. Ryhmään haastatellaan. Ohjaajat diakoni Senja Tervonen ja sairaanhoitaja, sosionomi Sanna Kotiranta. Ilm. ja tied. 20.12. menn. 041 529 2953 tai senja.tervonen@evl..

Leppävaara Tule ja tee la hja, joka lämmittää p äästä varpaisiin!

Diakonia Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

Otaniemi

Jämeräntaival 8 Su 18.12. klo 11 Messu. Neljäs adventtisunnuntai. Liturgia ja saarna, Jyri Hakala. Katja Kangas, musiikki. Kirkkokahvit. Su 18.12. klo 18 Pop-messu. Liturgina Arto Vallivirta, saarnaa Panu Pihkala. Musisoimassa Tiro Rohkimaisen bändi. Yhteistyössä Espoonlahden, Olarin ja Tapiolan seurakunnat. Messun ajaksi on järjestetty lastenhoito.

LEPPÄVAARA

Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron joulukonsertti

Uutta Leppävaaran seurakunnassa vuonna 2012: Heprealaisten tanssien alkeiskurssi Perkkaan kappelissa klo 18–19 joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona, huom. poikkeava päivä helmikuussa: 4.1., 9,2., 7.3., 4.4., ja 2.5. Esittelykurssi sopii kaikenikäisille aikuisille, sekä miehille että naisille. Tanssimme piirissä harrastustanssija Susanna Rannikon johdolla. Kurssimaksu määräytyy osallistujamäärän mukaan ja maksetaan kunakin kertana erikseen. Ilm. ja lisätiedot Else Leino

www.cafekismus./leppavaaran-nakut nakut.leppavaara@gmail.com Facebook: Leppävaaran seurakunnan nakut Nakujen pikkujoulut su 18.12. klo 18 Nooan Parkissa (Lintuvaarantie 21). Leppoisaa yhdessäoloa ja herkkuja joulun lähestymisen merkeissä.

English

Anglican Worship Service Sun 18th Dec at 12 pm at Perkkaa Chapel.

to 22.12. klo 19 Leppävaaran kirkossa Yhteistyössä Leppävaaran Lions Clubin kanssa

16 esse 16 esse

❘ ❘

15.12.2011

❘

esse

18.8.2011

Kirjoja Ujo häpeää melkein mitä vain Petri Tamminen: Muita hyviä ominaisuuksia. 144 s. Otava 2010.

Muutama vuosi sitten tulin kuunnelleeksi radiota juuri silloin, kun sieltä tuli kuunnelma. Jäin kuuntelemaan. Tunnelma tarttui mieleen, vaikka yksityiskohdista en muista mitään. Kirjoittajan nimi ei sentään unohtunut, se oli Petri Tamminen. Kun olin lukenut Tammisen viime syksynä ilmestyneen novellikokoelman Muita hyviä ominaisuuksia, kaivelin esiin tietoja miehen aiemmasta tuotannosta. Halusin tarkentaa muistikuviani ja katsoa, mikä sen vuosia sitten kuulemani kuunnelman nimi oikein olikaan.

Vaan kustantaja ei kerrokaan kuin yhden kuunnelman nimen, eikä se ole se, jonka muistan. Vai muistanko sittenkin väärin? Tulee samanlainen olo kuin Tammisen kirjassa: itse-epäily iskee kuin tilattuna, välittömästi, ja varmuus oman muistin pitävyydestä häipyy hetkessä. Miten minä voisin olla oikeassa, kun kustantamokaan ei kuunnelmaa mainitse? Wikipedia onneksi vapauttaa epäilystä: kuunnelma on olemassa, sen nimi on Kapeita lautoja ja sen syntyvuosi on 2003. Toinen nettisivu tosin ilmoittaa vuodeksi 2001, mutta päätän olla välittämättä moisesta. Ei sillä vuodella niin väliä ole. Hetken mietin, pitäisikö panna viesti kirjailijalle ja varmistaa asia, mutta en kehtaa häiritä moisella pikkuasialla. Tammisen väitetään kirjassaan Muita hyviä ominaisuuksia sanoittavan nimenomaan miehen ja miehenä olemisen maailmaa. Eikä mitä – ihmisen maailmaa Tamminen sanoittaa. Sellaisen ihmisen, joka ei kehtaa, on ujo ja jota nolottaa. Ja joka selviää kuitenkin. Ei ehkä sillä tavalla kuin itse haluaisi, mutta selviää joka tapauksessa.

Muita hyviä ominaisuuksia -kirjaa lukiessa tuli samanlainen olo kuin katsoessa Aki Kaurismäen elokuvia: ei oikein tiedä itkeäkö vai nauraa, kun sekä itku että nauru ovat ihan pinnassa ja ihan lähekkäin. Merja Räty

Suomen guantanamot Sirpa Kähkönen: Vihan ja rakkauden liekit. Kohtalona 30-luvun Suomi. 287 s. Otava 2010.

Sirpa Kähkösen rakas isoisä ei kertonut menneisyydestään lapsenlapselleen. Sen sijaan hän juotti kermaa, tunsi kukat ja linnut. Tyttö aavisti hiljaisuuden takaa jotain, etenkin kun mummo ukin kuoltua ot-

 Hautauspalveluja

 Palveluja tarjotaan TILAA JOULUSIIVOUS AJOISSA ! • kaikki kodin siivoukset • ikkunanpesut • viikkosiivoukset • muuttosiivoukset • remonttisiivoukset kodinhoidon veroväh. 60%

Tip Top Siivous Täyden palvelun toimisto forum hakaniemi töölö itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

 Myydään Omron verenpainemittarit ja muut hyvinvointituotteet edullisesti suoraan kotiin toimitettuina! Treknet Finland Oy Tilauspuhelin: 020 7191 820 (ma-pe klo 12-15) Verkkokauppa: www.treknet.fi

 Ostetaan Käteisellä Kuolinpesät, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 040 764 1348

ti ja poltti kakluunissa ukin kaikki paperit. Mistä ukki vaikeni? Poltettujen paperien vuoksi tieto oli haettava muiden kertomuksista, kuulustelupöytäkirjoista, kirjeenvaihdoista, lehtiartikkeleista ja pakkotyöleirien arkistoista. Sirpa Kähkönen on kuvaillut poliittisia pakkotyöleirejä ja kommunistien kohtaloja Kuopio-sarjan romaaneissaan. Lukijapalaute, jossa arveltiin kyseisten leirien olleen mielikuvituksen tuotetta, vain kertomuksen ryyditystä, sai Kähkösen paneutumaan aiheeseen entistä perusteellisemmin. Vankileirit eivät sulkeutuneet kansalaissodan päätyttyä. Tammisaari on kylmä, liikkumaton varjo aurinkoisen Ekenäsin yllä. Tammisaaren leirille vietiin ukkikin. Kesällä 1933, samaan aikaan kun nälkälakossa olevia poliittisia pakkotyövankeja syötetään väkisin letkuruokinnalla, ”merenrantaravintolaan Knipaniin oli kehitelty herkullisia voileipiä, joiden nimet oli haettu elokuvamaailmasta: Greta Garbo, Blonda Venus, Mary Pickford”. Juna tuo kepeitä kesänviettäjiä Ekenäsiin ja kahleissa olevia vankeja Tammisaareen. Viha on

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 0500 467808 Putkiasentaja korjaa putkivuodot, vaihtaa vesihanat ja myös pesukoneet ja kuljetukset. 0500 486364

! !

leikkaa talteen

! !

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357. Joulu on jo ovella! Vielä ehdit saada kotiisi uutta ilmettä joulun iloksi. Pyydä ilmainen arviointi pintaremontista. Lupaamme sinulle, että tulemme silloin kun on sovittu, teemme sen mitä sovitaan ja laskutamme sen mitä sovitaan. Soita Petrille 050 566 0569! www.hilpi.fi www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu. Luotettavasti, laadukkaasti. Gsm. 044 538 7967. Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 Maalaus-, tapetointi- ja laatoitustyöt. Ilmainen arvio. Puh. 050 401 0477.

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Yle kuvapalvelu

Humaani tosipohjainen draama eteläafrikkalaisesta miehestä, joka toimi 20 vuoden ajan Nelson Mandelan vanginvartijana. Kuvassa Joseph Fiennes (edessä) ja Dennis Haysbert. YLE Teema perjantai 16.12. klo 21.50.

HERÄNNÄISSEURAT Su 18.12. klo 10 Kirkkopyhä Puistolan kirkossa, Tenavatie 4, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Klo 16 Jouluveisuut Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Susanna Airola ja Samuli Korkalainen sekä Seuratuvan virsikuoro. Klo 18 Kotiseurat Jaana ja Jussi Lesceliuksella, Lammaskatu 24, Järvenpää.

Hartaat sävelet Kuuntelijoiden toiveita lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin kello 18.30– 18.50. Toiveita voi lähettää osoitteeseen Hartaat sävelet, PL 14, 00024 Yleisradio tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat sävelet. Ohjelman toimittaa Kirkon tiedotuskeskus.

Kysykää piispoilta pyhästä ja pahasta

Matkalla Beetlehemiin Supersuosittua Twilightia ennen Catherine Hardwicke ohjasi Raamatun joulukertomukseen perustuvan elokuvan Marian raskaudesta, puuseppä Joosefista ja Jeesuksen syntymästä. Mariaa esittää Keisha Castle-Hughes ja Joosefia Oscar Isaac. TV2 su 18.12. klo 12.00. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Hanne von Weissenberg, Tampere. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Kappalainen Mika Katajamäki, Haapajärvi. 19.03 Yleisradion vuoden nuorisokuoron joulukonsertti. Vanajan nuorisokuoro, joht. Ismo Savimäki.

YLE TV1 LAUANTAI 17.12. 11.05 Pisara. Suuresta kertomuksesta. Uusinta 19.12. klo 13.40. SUNNUNTAI 18.12. 10.00 Jumalanpalvelus Lahden Helluntaiseurakunnasta. Uusinta 20.12. klo 13.00. YLE TV2 SUNNUNTAI 18.12. 12.00 Matkalla Beetlehemiin (The Nativity Story/USA 2006). Raamatun joulu-

 Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous. Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

Vauhdikas animaatioseikkailu Oliver-nimisestä kodittomasta kissanpojasta, joka vaeltaa New Yorkin katuja ja joutuu ryöstelevän jengin jäseneksi. Tavatessaan rikkaan Jennytytön Oliver saa elämälleen ratkaisevan käänteen. MTV3 la 17.12. klo 17.25.

on kodinomainen hoivakoti Sinulle, joka tarvitset tukea ympärivuorokautisesti. Tiedustelut

l o t u s • d e s i g n c h a r l o t t e ly n g g a a r d • w w w. o l e ly n g g a a r d . d k

Debora Kotihoito (09) 4559 0096 Debora Hoivakoti Harmonia (09) 7518 0200

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin ja pyydä tarjous!

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Yle kuvapalvelu

Debora Hoivakoti Harmonia

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Haluatko tavoittaa puoli miljoonaa lukijaa pääkaupunkiseudulla?

 Ilmoitusaineistot

TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat. Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei. fi > Ohjelmat.

tarjoaa laadukasta kotihoivaa vauvasta vaariin pääkaupunkiseudulla.

Välitämme.

Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9

Muut kanavat

Debora Kotihoito

Finland_130x70_Lotus_10-2011.indd 1

 Vuokrata halutaan

kertomukseen perustuva elokuva Marian raskaudesta,puuseppä Joosefista ja Jeesuksen syntymästä.

Arkkipiispa Kari Mäkinen ja piispa Kaarlo Kalliala keskustelevat suorassa lähetyksessä kuulijoiden kanssa. Kysymyksiä voi lähettää sähköpostilla ennakkoon osoitteeseen yle.radio1@ yle.fi. Myös Horisontin nettisivut ovat käytössä jo ennakkoon sekä lähetyksen aikana. Keskusteluun voi osallistua myös Yle Radio 1:n facebook-sivuilla. Puhelinnumero lähetykseen on (02) 271 7907. Puheluita aletaan ottaa vastaan sunnuntaina 18.12. klo 10 alkaen. YLE Radio 1 Horisontti su 18.12. klo 11–12.

Oliver ja kumppanit

TV-ohjelmaa

Hyvästi Bafana

 Seurat

Yle kuvapalvelu

www.debora.fi

k a u p p a k e s k u s s e l l o , e s p o o , p. 0 9 - 5 9 5 8 2 5 • w w w. k u lta - a i k a . f i

 Henkilökohtaista Eläkkeellä oleva naishenk. etsii matkaseuraa etelään. Jos et ole alkoholisti, ole hyvä ja vastaa. Nimim. Etelään. Vastaukset Essen toimitukseen, PL 200, 02771 Espoo tai esse.toimitus@kotimaa.fi

Saara Ihamäki

YLE Radio 1 TORSTAI 15.12. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Rov. Kari-Pekka Kinnunen, Tuusula. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Kouluttaja Mika Aspinen, Vantaa. PERJANTAI 16.12. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Markus Tirranen, Kerava. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Johtava nuorisotyönohj. Terhi-Liisa Sutinen, Oulu. 19.03 Georg Friedrich Händelin Messiasoratorio. (Äänitetty Helsingin Vanhassa kirkossa 29.3.2009.) LAUANTAI 17.12. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Nunna Kristoduli, Ortodoksinen kirkko, Lintulan luostari, Heinävesi. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.00 Ehtookellot. 18.01 Iltahartaus. Past. Meri Tirroniemi, Kittilä. SUNNUNTAI 18.12. 09.55 Järvenpään kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Jumalanpalvelus Järvenpään kirkosta. Saarnaajana past. Maria Puotiniemi. Liturgina past. Katri Kuusikallio. Kantt. Heikki Ruokanen ja Miikka Lehtoaho. Prima Vista -kuoro, joht. Heikki Ruokonen. 11.00 Horisontti. Turun piispat, arkkipiis-

pa Kari Mäkinen ja piispa Kaarlo Kalliala, keskustelevat kulttuuripääkaupunkivuoden päätteeksi kuulijoiden kanssa. 18.00 Euroradion joulukonsertti Reykjavikissa. 19.03 Euroradion joulukonsertti Tallinnassa 20.00 Euroradion joulukonsertti Münchenissä. Walter Braunfels: Marian ilmestyminen, mysteerinäytelmä. MAANANTAI 19.12. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Khra Asko Muraja, Enontekiö. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. Kuulijoiden toiveita. 18.50 Iltahartaus. Sairaalapast. Kari Niemelä, Kouvola. TIISTAI 20.12. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Toimittaja Ann-Christine Marttinen, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 06.25 Nousutahdit. 07.45 Hartaita säveliä. 16.15 Faunin iltapäivä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Metropoliitta Ambrosius, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. KESKIVIIKKO 21.12. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Yliopistonleht. Heikki Salomaa, Joensuu. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Kantt. Päivi Rimpiläinen, Kajaani. TORSTAI 22.12.

 Hammashoitoa

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964. www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

näissä valoissa ja varjoissa, rakkaus konkretisoituu siihen mustavalkoiseen valokuvaan, jossa Anni ja Maija ovat menossa vankilaan tapaamaan Sirpa Kähkösen ukkia Lauri Tuomaista. Katsojan huomio kiinnittyy naisten kantamiin paketteihin. Niistä on aistittavissa ruskea voimapaperi, nähtävissä huolellisesti sidotut narut. Perheen vaatimattomista eineksistä on koottu parhaat palat: voita, leipää, ehkäpä omenakin, mansikkahilloa… Lauri Tuomaisen tarina on yksi tuhansista. Kuinka monta on vielä kerrottavaksi? Kovin ohkainen on tämä yhtenäisen idols- ja jääkiekkokulttuurin kuorruttaman kansakunnan pinta! Siskon miehen isoenon ovat punaiset työntäneet avantoon, ja kesänaapurin Saku kertoi isän selvinneen elävänä Hämeenlinnan vankileiriltä. ”Mutta ei se koskaan puhunut siitä, ei näistä puhuta.”

Radio-ohjelmaa

020 754 2000/vaihde

www.esse.fi Espoon seurakuntasanomat Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Toimituspäällikkö Hannele Koskinen, p. 040 350 5434 hannele.koskinen@kotimaa.fi Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Toimittajat Laura Kimari, p. 020 754 2070 laura.kimari@kotimaa.fi Sirkku Nyström, p. 020 754 2225 sirkku.nystrom@kotimaa.fi Elina Raunio, p. 020 754 2346 elina.raunio@kotimaa.fi Päätoimittaja Simo Repo, p. 8050 2349 simo.repo@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä

25/10/11 17.36 Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä.

Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä.

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 23 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e / pmm + alv 23 %.

Ilmoitusmarkkinointi Sari Havia p. 020 754 2284 Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. 8050 2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari (Leppävaara) pj. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Erkki Berg (Tapiola). Marita Helki (Espoonlahti). Antti Kujanpää (Tuomiokirkkoseurakunta). Kirsi Rostamo (Olari). Mauri Vihko (Kauniainen). Juha Vähäsarja (Tuomiokirkkoseurakunta). Simo Repo, julkaisija. Mikko Hormio, kustantaja.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310 Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2011 Painos 81 300 kpl 40. vuosikerta Jakelu Itella Posti Oy

18 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

15.12.2011

Lehtikirkko

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

❘

esse

Yuri Arcurs/Rodeo

ELÄMÄNKAARI

18.12.2011

15.12.2011

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastettu:

Urbaanilegenda?

4. adventtisunnuntai Pyhän aihe on Herran syntymä on lähellä

Jeesuksen syntymä

Matteuksen kertomus vaikuttaa ensin urbaa-

nilegendalta: hurskaan juutalaismiehen morsian oli tullut raskaaksi Pyhästä Hengestä. Viestin tästä toi enkeli, joka ilmestyi miehelle unessa. Tässä ei ole järjen hiventä. Kuitenkin siinä on kiusallisia ulottuvuuksia, joissa oma elämämme joutuu kriisiin. Urbaanilegendaksi kuvittelemamme kertomus alkaa vaikuttaa liian todelta. Ensin herää epäilys. Joosefkin epäili, oliko hänelle huijattu kevytkenkäinen nuori nainen. Joosef oli periaatteen mies: hän ei voisi suostua suhteeseen sellaisen naisen kanssa.

Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää. Pyhän tekstit ovat Psalmi 130:5–8 Jesajan kirja 29:17–19 Kirje roomalaisille 15:8–13 Matteuksen evankeliumi 1:18–24

Joosefin suunnitelma oli ryhdikäs, jopa tyyli-

Rukous

Jeesus, meidän Herramme ja Vapahtajamme. Nyt, vuoden pimeimpänä aikana, me odotamme sinua ja sinun valoasi. Kiitos että tulet kaikkialle sinne, missä on pelkoa ja surua, ja sinnekin, missä sinua ei osata edes odottaa. Kiitos, että sinä tuot mukanasi ilon. Sinua me ylistämme.

käs. Se ei tosin ollut aivan Mooseksen Opetuksen eli Tooran mukainen: kihlattu nainen, joka odotti jonkun muun miehen lasta, oli surmattava kivittämällä (5 Moos. 22:23–24). Tältä Joosef halusi säästää Marian. Joosef aikoi lähteä vähin äänin. Joku olisi kyllä jossain vaiheessa keksinyt sen, ettei lapsi voinut olla hänen. Joosef aikoi hoitaa asian korostetun järkevästi ja tunteitaan hilliten. Silloin Ju-

mala puuttui peliin ja vastasi Joosefin aikeisiin omalla tavallaan – unessa, jonka viesti ei jäänyt epäselväksi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi”. Viestiin sisältyi muistutus vanhasta profetiasta (Jes 7:14). Sen mukaan lopunajalliseen pelastuksen merkkiin sisältyi ennen kokematon ihme: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Nimikin pojalle oli valmiina: Jeesus, joka merkitsee pelastajaa – vanhan profetian ”Immanuel”, joka merkitsee ”Jumala on kanssamme”. Jeesus-nimestä tuli lapsen kutsumanimi. Immanuel-nimi jäi Joosefille merkiksi siitä, että Jumala ei hylkäisi koskaan häntä. Jumala olisi erityisellä tavalla tuon perheen kanssa, sillä Jumala itse tuli ihmiseksi Jeesuksessa. Hän siis on ikuisesti ”meidän kanssamme”. Kyse ei ole urbaanilegendasta, vaan rakkaudesta, joka voittaa pelon.

Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa. Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.” Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: -Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -- se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme. Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.

Evankeliumi Matteuksen mukaan 1:18–24

Oliver Aaron Aartolahti, Aaro Aleksi Ahokas, Amanda Aili Matilda Forsgren, Soa Amanda Hänninen, Vilho Uoti Juhani Karjalainen, Siiri Ilona Kauranen, Milo Julius Leminen, Edith Leona Patricia Mohtaschemi, Nella Katariina Murtomäki, Essi Susanna Elisa Myllymäki, Patrik Joonatan Sarja, Aada Emilia Sipilä, Minea Senja Valli, Juho Elias Viikinen, Aleksi Emil Winberg. Hautaan siunattu: Lauri Pietari Asikainen 88 v, Vieno Helena Turunen 86 v, Maija Leena Kaipainen 84 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Oskari Julius Eerilä, Emma Anneli Aleksandra Ere, Petja Johannes Oskari Jäntti, Kira Clarissa Kavaleff, Kaili Inkeri Lybeck, Paulus Poju Pentikäinen, Veikka Olli Elias Purmonen, Lilian Tuulia Tinga, Miki Oiva Tapio Wallius, Max Bruno Kristian Weckström. Avioliittoon aikovat: Kaarina Marja Birgitta Huhtinen ja Jari Pekka Saramäki. Hautaan siunattu: Sulo Adolf Immonen 98 v, Lauri Petter Kolehmainen 73 v, Eero Johannes Huopainen 69 v, Pekka Matias Lehto 64 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu: Jenni Oona Lilja Kankainen. Hautaan siunattu: Esteri Hellen Vapaa-Jää 86 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Lucas Mikael Päivänsara, Anni Johanna Lindström, Isa Vieno Olivia Vänskä, Elias Vilho Topias Jäppinen, Lenni Juha Eemeli Nyberg. Hautaan siunattu: Saima Vilhelmina Orenius 91 v, Esko Elmer Torkko 87 v, Helmi Ester Väisänen 83 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu: Arthur Emil Lång, Iiris Saara Helena Hirsto, Lilian Alina Toppinen, Noa Onni Daniel Valkonen, Sisu Ilmari Artem Mäki, Tessa Adele Koponen. Avioliittoon aikovat:

Jouni Turtiainen jouni.turtiainen@evl.fi Kirjoittaja on Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra. Hän asuu Helsingin Lauttasaaressa.

Saara Synnöve Närhi ja Matias Aleksi Konttinen, Elisa Anniina Huimala ja Juha Pekka Rönkä. Hautaan siunattu: Liisa Anneli Puukari 77 v, Göran Rudolf Friman 75 v, Seija Kaarina Lehtovirta 72 v, Turo Tapani Wallenius 68 v.

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain raamatuntekstiin.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu: Lotta Maria Kristiina Tuovinen, Roni Mikael Aleksanteri Seppälä, Laura Viena Inkeri. Hautaan siunattu: Juhani Kristian Rekola 83 v, Arttu Markku Johannes Puska 38 v.

• markkinoiden laajin raamattuvalikoima • Suomen Pipliaseura • www.pipliakauppa.fi

uutuus

ATTU RAAM STIIN RA ISTIIN

Piplialahjat

RAAMATTU RISTIIN RASTIIN

Innostava luku- ja hakuteos Raamatun opeista. 365 tekstikokonaisuutta vuoden jokaiselle päivälle. PIPLIA LAPSILLE

Koko perheen klassikkoraamattu. Myös äänikirjana.

ESPOONLAHTI

Kamarikuoro Navichoruksen perinteinen Tuomaanpäivän joulukonsertti

Tilaa lahjansaajan kultainen nimipainatus kanteen. Useita eri värejä. | PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 | myynti@bible.fi

Hannes Gustav Amandus Furu, Antonia Celestine Desirè Fiskars, Robert Aleksander Piiroinen, Aurora Soa Viola Fagerholm, Eddie William Viking Väisänen. Hautaan siunattu:

NAHKAKANTINEN RAAMATTU JA VIRSIKIRJA

Suomen Pipliaseura

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu:

k e 21.12 . k l o 21 E s p o o n l a h d e n k i r k o s s a

Gun Linnea Hanninen 60 v, Dolly Linnea Teppola 91 v.

Ongelmaperhe ”Mikä soppa tästä syntyikään”, huokaa Isä Jumala

lestaan, jotta he löytäisivät tien luoksesi. Ehkä meidän tulisi muistuttaa heitä siitä.” ”Olet oikeassa, Poikani. Antaa tuulen puhaltaa jälleen yli maan.” Isä Jumalan kasvoille leviää hymy, ja hänen silmänsä loistavat syvää rakkautta. Poika katsoo Isäänsä hymyillen. ”Muistathan, Isä, että minä johdatan heitä alati?” Isä vastaa. ”Tiedän, rakas Poikani. Ja – tiedäthän Sinä, minulle ei mikään ole mahdotonta.”

Puheeseen puuttuu Paavali, jo pitkään kotona ollut

Tiina Sarlin Mankkaa, Espoo

katsoessaan maan päälle. Hän taputtaa Ainoaa Poikaansa olalle. ”Etkö Sinä viimeisinä sanoinasi käskenyt heidän rakastaa toisiaan? Katso nyt. Jatkuvasti he riitelevät milloin mistäkin!” ”Käskinhän minä, Isä. Sanoin myös, että keskinäisestä rakkaudesta maailma tunnistaa heidät minun opetuslapsikseni. Mutta Sinä tunnet heidät, Isä. He ovat hitaita oppimaan.” Jumalan palvelija. ”Armollinen Isä Jumala. Sinun lapsillasi oli raastavia riitoja jo silloin, kun minä kuljin maan päällä. Eräille heistä kirjoitin, että jos revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, että ette lopullisesti tuhoa toisianne. Hetkeksi he tokenivat, sitten aloittivat jälleen. Vaikea on ihmislapsen luonto.” ”Minun lapseni eivät uskalla luottaa minuun”, suree Isä Jumala. ”Haluavat aina olla oikeassa ja sanoa viimeisen sanan. He ovat unohtaneet, että minun ymmärrykseni ja viisauteni ovat heidän käsityskykynsä yläpuolella. He tekevät listoja oikeasta ja väärästä; minusta tuntuu, että ihmislapset rakastavat oppejaan minua enemmän.” ”Näin on, Isä. Opit luovat heille turvaa. He eivät

muista, että heidän todellinen turvansa olen minä, Sinun Poikasi”, Jeesus sanoo. ”Minä kuolin heidän puo-

Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

20 esse

❘

15.12.2011

Moniäänisen kirkon kannattaja

”Kolme asiaa nousee ylitse muiden. Ne ovat Jouluradio, Kirkon mediasäätiö ja Kotimaa24.fi”, Simo Repo luettelee merkittävimmät kirkolliset hankkeet, joita hän on ollut viestintäpäällikkönä edistämässä.

”Olen sataprosenttisesti kirkon työntekijä, ja sellaisena tulen aina pysymään. Sitoutumiseni seurakuntaan on äärimmäisen vahva”, sanoo Espoon seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö Simo Repo. Kansankirkon vankka kannattaja puhuu avoimesti toimivan kirkon puolesta. Teksti Paula Huhtala Kuva Jukka Granström

lämäntyönsä kirkollisessa tiedonvälityksessä tehneen Simo Revon ura alkoi lukiolaisena Munkkivuoren seurakunnan monistamosta, jossa nuorukainen monisti käsin kaikki seurakunnan esitteet. Painomusteen tahrima ura jatkui muun muassa Sana-lehden toimittajana ja Kirjapajan johtajana. Joulukuun lopussa hän jää eläkkeelle Essen päätoimittajan ja Espoon seurakuntayhtymän viestintäpäällikön tehtävistä. ”Koen, että minua on johdatettu tälle alalle. On ollut suuri etuoikeus tehdä näin mielekästä työtä”, sanoo rovasti Repo. Häneen on vuosien varrella yritetty lyödä jos jonkinlaista herätysliikkeen leimaa, mutta turhaan: mikään niistä ei istu mieheen. Hän on kasvanut seurakuntalaiseksi ja sellaisena hän pysyy. ”Tavallisena kirkon jäsenenä oleminen on arvokasta. Kun ihminen on kastettu ja käynyt rippikoulun, hän on saanut riittävät oikeudet ja velvollisuudet seurakuntalaiseksi. Se riittää”, hän sanoo. Repo tunnistaa oman pienuutensa suhteessa Jumalaan. ”Jumala on salattu emmekä me tiedä, mitä hän ajattelee. Jokai-

nen ihminen voi tuntea hänet vain omalla kohdallaan. Kukaan ei voi väittää tietävänsä, kuinka Jumala puhuu jollekin toiselle.” Hän pitää arvokkaana pyrkimystä oppia tuntemaan Jumala paremmin. Se ei kuitenkaan tee kenestäkään arvokkaampaa kuin toisista.

Kirkon jakautuminen ei ole uutta Puheet kirkon kriisistä ja uhkakuvat jakautumisesta eivät Repoa säikäytä. Eri näkemyksiä on aina ollut, eivätkä ne ole kaataneet kirkkoa. Hän korostaa, että erilaisilla ryhmillä on oikeus olla olemassa ja toimia kirkossa. Hän sanoo, että ongelmia syntyy vasta, jos jotkut haluavat omia kirkon itselleen tai asettavat itsensä Jumalan paikalle. ”Kirkon ei edes pidä olla yhtenäinen. Vaikka on monia näkemyksiä, eri linjoilla olevat voisivat silti arvostaa toistensa ajatuksia”, sanoo mies, joka kavahtaa liialliseen yksimielisyyteen pyrkimistä. Yhdestä asiasta hänen mukaansa tulee kuitenkin olla selkeä yhteisymmärrys: kirkon verotulojen käytöstä. Kun verovaroja jaetaan, niiden käytöstä on sovittava yh-

dessä. Vapaaehtoisesti kerättyä rahaa voidaan sen sijaan käyttää vapaammin.

Avoimuus on kirkolle eduksi Espoon seurakuntien viestinnän avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen ovat olleet Revon missioita, joita hän edistänyt johdonmukaisesti. Hänelle on tärkeää, että seurakuntavaaleissa äänestäjät saavat tietoa ehdokkaiden taustoista. Vuosi sitten pidetyissä seurakuntavaaleissa valitsijayhdistykset esittelivät taustojaan ja tavoitteitaan Essessä ja ehdokkaat itseään internetin vaalikoneessa. Kaikki eivät katsoneet hyvällä läpinäkyvyyden lisääntymistä. ”Viestinnässä työnkuvaan joskus kuuluu likasankojen kaiveleminen. Se on osa duunia, ja se on tehtävä”, Simo Repo toteaa ykskantaan.

Kirkkoa kohdellaan mediassa hellästi Viestintäpäällikkönä Repo on vaatinut, että kirkon on pysyttävä tiukasti tiedon syrjässä kiinni ja pystyttävä kertomaan myös vaikeista asioista. Kirkollinen viestintä tulee kaukana jälkijunassa verrattuna muun yhteiskunnan viestintään. Esimerkiksi politiikassa erilaisten ryhmien ajattelua ja tavoitteita selvitetään paljon tarkemmin kuin kirkossa. ”Kirkkoa kohdellaan julkisuudessa silkkihansikkain. Kirkko ei voi kuitenkaan edellyttää, että se jätettäisiin journalismin normaalien lakien ulkopuolelle. Uskontoon

liittyvistä asioista pitää voida kirjoittaa samalla tavalla kuin muistakin aiheista.” Kirkon viestinnässä on huomioitava, että uskonnolliset asiat koskettavat ihmistä syvältä ja moni loukkaantuu herkästi. ”Kun joku hyökkää kirkkoa vastaan, kritiikin kohteena on silloin kirkko, ei Jumala. Pitää muistaa, että ne eivät ole yksi ja sama asia.”

Seurakuntalehdillä tärkeä tehtävä Suomessa ilmestyy kymmeniä seurakuntalehtiä. Uutismieheksi tunnustautuva Essen päätoimittaja Simo Repo pitää tärkeänä, että seurakuntalehtiä tehdään kunnianhimoisesti ja niissä käsitellään aiheita, joihin lukija voi peilata omaa

elämäänsä. ”Ihmismielen sopukoihin menevä journalismi on hankala laji. Monilla naistenlehdillä on tämäntyyppistä erityisosaamista, niissä on äärimmäisen hienoja henkilöhaastatteluja. Sellaiseen suuntaan haluaisin kehittää seurakuntalehtiä entistä enemmän”, hän sanoo ja muistuttaa myös miesten lukevan naistenlehtiä. Hänellä ei ole suuria suunnitelmia vuodenvaihteessa alkavien eläkepäivien varalle. ”Teen sitä, mikä tuntuu kivalta ja jos se ei enää huvita, sitten teen jotain muuta”, Simo Repo sanoo. Simo Revon viimeinen pääkirjoitus julkaistaan tämän viikon Essessä sivulla 2. Joulunumeron pääkirjoitus on perinteisesti piispan joulutervehdys.

Salaviisas perhosmies

imo Revon tunteva henkilö kuvailee miestä salaviisaaksi tyypiksi, joka tuntee ihmisiä läjäpäin ja tietää kirkosta lähes kaiken. Toinen sanoo hänen olevan parhaimmillaan kirkollisen keskustelun analyytikkona, joka kantaa syvää huolta kirkon tulevaisuudesta. Kolmas kehuu miehen ansioita kirkollisen viestinnän yhteistyökuvioissa. Etenkin Kirkon mediasäätiön perustamisessa hänen osuuttaan pidetään ratkaisevana. Rauhallisena tunnetun mie-

hen sielunmaisemaan kuuluvat lukeminen, perhoset ja yleisurheilu. Nuoruudessa alkanut perhosten keräily on vuosien mittaan vaihtunut sattumanvaraiseen perhosten tarkkailuun, yksilömäärien kirjaamiseen ja tilastojen tekemisen sekä valokuvaamiseen. Perhosniittyjen lisäksi Repo tavataan välillä yleisurheilukisojen katsomosta seuraamasta aamusta iltaan maaottelua tai SM-kisoja. Hän on urheiluseura Olarin Tarmon jäsen.