Esse 2012 nro 25 ja 26 (21 6) by Kirkko ja kaupunki

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen 25–26 / 21.6.2012

Juha Tuomi/Rodeo

Koivusta kuvia Sivu 6.

Jumala uskoo teihin.

Pomsi ja tiuhta tutuiksi.

Pääkirjoitus ja keskiaukeama.

Sivu 9.

Seuraava Esse ilmestyy 5.7. Hyvää juhannusta!

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

❘

Espoonlahti

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

21.6.2012

Lasten leikkiä

Ihan hyvä kummi Kummityttäreni konfirmoitiin viime viikon

loppuna. Kummit matkustivat puolen Suomen lävitse yhteiseen hetkeen. Juhlaan antoi oman säväyksensä se, että kummilapsi kävi rippikou lunsa samassa paikassa kuin minä vuosikym meniä sitten. Voi muistoja! Rippikoulu koskettaa valtavaa joukkoa suomalaisia vuosittain. Kyse ei ole pelkästään kymmenistä tuhansista nuorista, vaan myös perheistä, sukulaisista, ystävistä – ja meistä kummeista. Kummius on kunnianosoitus, luottamuksen

osoitus. Se on portti lapsen elämään hänen rin nalleen. Kummius antaa kummille erityisen oi keuden rakastaa juuri tätä lasta. Kummius on myös tehtävä. Kastekaavassa kummit lupaavat yhdessä vanhempien kanssa huolehtia siitä, että lapsi saa kristillisen kasva tuksen. Tätä velvollisuutta kummit saattavat leikillään jakaa toisilleen. ”Jos huolehdit kristillisestä kasvatuksesta, minä kyllä sitten annan niitä syntymäpäivä lahjoja.” Leikinlasku osoittaa, että annettu lupaus ei tunnu helpolta. Kirkko pitää kummeja arvossa ja haluaa myös

tukea kummeja tässä tehtävässä. Esimerkik si moniin lapsille suunnattuihin tilaisuuksiin kannustetaan kutsumaan mukaan kummeja. Eräs lapsen elämän merkkipaalu on koulun aloittaminen. Nykyään Espoossa ja Kauniaisissa suuri osa ekaluokkalaisista siunataan koulutielle, ja täl löin alttarin äärellä on paikka myös kummille. Rituaali antaa kummille luontevan tavan to

teuttaa tehtäväänsä. Omalla osallistumisellaan kummi kertoo, että elämän isoissa ja pienissä asioissa voi pyytää apua Jumalalta. Helppoa kummius ei välttämättä ole. Siihen voi

liittyä monenlaista riittämättömyyden tunnet ta. En ole osannut olla kummilapseni kanssa tai tukena. Ei ole tullut pidettyä yhteyttä. Vä lit tai yhteydet vanhempiin ovat jostain syystä katkenneet tai pitkä välimatka on vaikeuttanut yhteydenpitoa. Näiden tunteiden kanssa kamp pailee moni. Kasteen ja konfirmaation yhteydessä kuul laan, että kummin tärkeä tehtävä on rukoilla kummilapsensa puolesta. Kyse ei ole siitä, että Jumala unohtaisi lapsen tai nuoren ilman mei dän rukouksiamme. Yksi rukouksen vaikutuk sista voi olla se, että lapsi ei unohdu meidän mielestämme. Viikonlopun konfirmaatiosta jäi mieleeni eri

tyisesti yksi lause. Rippikoulun vetäjä, nuori nainen, puhui rippilapsilleen uskontunnustuk sesta. Hän sanoi, että kun tunnustamme us koamme, kyse ei ole vain siitä, että me uskom me Jumalaan. Kyse on myös siitä, että Jumala uskoo meihin. ”Muistakaa nuoret: Jumala uskoo teihin.” Sama lause pätee varmaan kummeihinkin. Urpu Sarlin päätoimittaja urpu.sarlin@evl.fi

”Muistakaa nuoret: Jumala uskoo teihin.”

Varhaisena aamuhetkenä koti tuoksuu vielä unenpöpperöltä ja juuri porisseelta kahvilta. Äiti sutii peilin edessä kasvoihinsa väriä, kun lastenhuoneesta ka jahtaa kerta toisensa jälkeen: ”Oravalla on pippeli!” 5 Mikä riemastuttava löytö pehmolelua tutkiessa – pippeli! Isä keskeyttää parranajon kat soakseen tilannetta: ”Rakas, se on kyllä häntä.” ”Ai häntä! Oravalla on häntä!” toteaa pieni iloisena ja jatkaa leikkejään. Sama se, häntä vai pippeli, leikki jatkuu. Toisin kuin monesti ajattelemme, jo vastasyntyneet vau

vat ovat seksuaalisia. Seksuaalisuus on jokaisen ainutlaa tuinen ominaisuus. Se on läsnä mielessä ja kehossa synty mästä hautaan saakka. Seksuaalisuus on tunteiden aaltoja, läheisyyden taitoa ja kykyä luoda yhteys itseen sekä toiseen. Lapsen seksuaalisuus on yhä tabu. Seksuaalisuuden ja seksin välille laitetaan herkästi yhtäläisyysmerkki, jolloin seksuaalisuus lapseen liitettynä tuntuu väärältä. Lapsen seksuaalisuuteen ei liity – eikä kuulukaan liit tyä – seksi. Siinä missä seksi on tekoja, seksuaalisuus on olemista ja tuntemista. Seksuaalisuus on erottamaton osa ihmisyyttä. Oravan muuttumisleikki pippelistä hännäksi kuvaa loista vasti pienen ihmisen seksuaalisuutta. Tutkimusmatkaileva pikkuinen ilmentää uteliaisuuttaan elämän ihmeellisyyttä kohtaan. Lapsi ihmettelee ja kommentoi seksuaalisuuteen, kehoon ja ihmisyyteen liittyviä asioita vailla häveliäisyyden tai nolostumisen häivää. Seksuaalisuus on lapsessa juuri oikeassa muodossa: aito, lämmin ja kiehtova osa itseä sekä ihmiselämää. Lapsen avoin uteliaisuus herättelee joskus aikuisen sek

suaalisuuteen liittyvää häpeää. Luonnollisuus seksuaali suutta ja kehoa kohtaan voivat hämmentää aikuista, joka ei salli itselleen yhtä mutkatonta suhtautumista. Vaikka pos ket punottaisivat, ei oman häpeän saa antaa valua sukupol vesta seuraavaan. Lapsen leikillinen uteliaisuus saa kehityksen ja kasvatuk sen myötä suojaa henkilökohtaisuuden ja intiimiyden ko rostuessa. Eväitä matkalle jaetaan jo vauvaa kosketettaessa ja taaperolle vastaillessa. Seksuaalisuuden arvokkuus välittyy lämpimällä lähei syydellä, lempeästi rajaamalla ja sallimalla uteliaisuutta ih misyyden ihmeitä kohtaan. Maaret Kallio Kirjoittaja on seksuaaliterapeutti (NACS) ja työnohjaaja, joka asuu Espoossa. maaret.kallio@vaestoliitto.fi

Kesähelmi-sarja esittelee Espoon helmiä.

K e s ä h e l m i

Rantaraitilla avautuu merellinen Espoo Kymmenien kilometrien rantaraitti yhdistää maan ja meren Espoossa. Niille veneettömille, joille meri jää etäisek si, rantaraitti antaa luontevan mahdollisuuden lähestyä meren maisemaa. Eräät rantatonttien omistajat aikoinaan vastustivat raitin toteuttamista lähirannoil laan. Nyt raitista on tullut taloille myyntivaltti. Liki 40 kilometrin matkalle mahtuu kaiken tyyppisten rantojen maisemat. Reitin varrella on lähes sata kiinnostavaa kohdetta Sauna lahdesta Taliin. Lisää raittikilometrejä raken netaan jokien rannoille. Reitin toteuttajiin kuulunut Martti Tieaho suosittelee matkaa bussilla johonkin raitin kohteeseen ja paluuta kävellen. Meren välke kohtaa siellä metsän tuoksun. Kuva ja teksti Mauritz Hellström

21.6.2012

❘

esse

Kylän yhteinen olohuone Kaupungin uudessa seniorikeskuksessa pyritään eroon laitosmaisuudesta. Asukkaat nukkuvat omissa lakanoissaan, ja työntekijöiden työvaatteetkin näyttävät kotoisilta. Teksti Noora Melaanvuo Kuvat Patrik Lindström

Seppo Käppi muutti Kauk lahden Elä ja asu -seniori keskukseen toukokuussa en simmäisten asukkaiden jou kossa. Mies on viihtynyt hy vin: hän pääsee saunomaan, ja huone on sisustettu omil la huonekaluilla ja liinavaat teilla. Asunnossa on jääkaappi, jossa Käppi säilyttää läheis ten tuomia makeita välipalo ja. Aterioita tarjotaan viides ti päivässä, mutta joskus on k iva herkutella. ”Jos tarjolla on porkkana keittoa, tilaamme muiden asukkaiden kanssa pappa pizzaa”, Käppi nauraa. Keskuksen palveluesi mies Merja Sivula kertoo hämmästyneensä, kun hän ensimmäisen kerran näki pizzataksin tuovan kahdek san pizzaa. Näky sopi kui tenkin kodinomaisuutta ta voittelevaan taloon. ”Miehet eivät tilanneet pizzaa nälkäänsä vaan her kutellakseen. Se kuuluu itse määräämisoikeuteen”, Sivu la sanoo lämmin sävy äänes sään.

Kuntoilu soutulaitteella kuuluu seniorikeskuksessa asuvan Heimo Mäkiharjun mielipuuhiin.

Eroon laitosmaisuudesta Kaupungilla on noin 1 200 pitkäaikaishoidon paikkaa vanhuksille, jotka eivät pär jää enää kodinhoidon pal velujenkaan turvin kotona. Nelisensataa paikkaa on kaupungin omissa yksiköis sä, ja loput paikat Espoo os

taa yksityisistä hoivakodeis ta. Omat yksiköt ovat tähän asti olleet laitoksia, mutta nyt muutosta haetaan aktiivises ti. Kauklahden seniorikeskus toimii uuden palvelumallin pioneerina Espoossa. ”Perinteisesti pitkäaikais hoidossa on korostunut hoi taminen, ja asukkaan yksilöl linen arki on voinut jäädä ta ka-alalle. Elä ja asu -keskuk sessa lähtökohtana on arki elämä, ja hoito on vain yksi osa sitä”, selventää erityis asiantuntija Maria Rysti Es poon kaupungilta. Uudenmallisten seniori keskusten on tarkoitus kor vata laitosmaiset yksiköt Es poossa noin vuoteen 2018 mennessä. Seuraavaksi kes kuksia on suunnitteilla Tapiolaan ja Leppävaaraan.

Aamupalalle omassa rytmissä Tavoitteena on, että vanhus voisi asua seniorikeskuksessa loppuelämänsä, vaikka kun to huononisi. Kauklahdes sa on varauduttu lisäämään palvelujen ja apuvälineiden määrää tarpeen mukaan. Rystin mukaan ikäihmi set ovat saattaneet aiemmin joutua muuttamaan palvelu jen perässä useaan kertaan. Ensin ikäihminen on ehkä

Seppo Käppi on saanut asuntoonsa internetillä varustetun television. Uutuutta käy ihastelemassa myös palveluesimies Merja Sivula.

lähtenyt kotoa palvelutaloon, ja myöhemmin on ollut tar peen siirtyä tehostettuun pal veluasumiseen tai terveys keskuksen vuodeosastolle. ”Jatkuva muuttaminen on vanhukselle rankkaa ja epä inhimillistä”, Rysti sanoo. Kauklahdessa pyritään myös huomioimaan yksilölli syys. Esimerkiksi aamupuu rolla voi käydä oman rytmin mukaan aamukahdeksan ja -kymmenen välillä, kun lai toksissa kaikkien on pitänyt nousta aamupalalle samaan aikaan. Vanhukset kulkevat Kauklahdessa omissa vaat teissaan, eikä henkilökunta kaan sonnustaudu laitosmai siin uniformuihin. ”Saimme itse valita vä rikkäitä ja kivoja vaatteita”, iloitsee kesäisen vihreään lii viin pukeutunut lähihoitaja Eeva Nirkkonen.

Modernia teknologiaa hyödyntäen Ensimmäiset työviikot ovat olleet Eeva Nirkkosen mu kaan työntekijöille haasteel lisia, sillä uusien asukkaiden vastaanotto on vienyt aikaa ja samalla on pitänyt ope tella uudenlaisen tekniikan käyttöä. Kauklahdessa pyritään li säämään turvallisuutta mo dernin hyvinvointiteknolo gian avulla. Huoneissa on esimerkiksi turvalattiat, jot ka säädetään yksilöllisesti. Jos ihmisen ei ole turvallista lähteä itsenäisesti liikkeelle, hoitajalle lähtee automaatti

nen viesti, kun lattialle astu taan. Toisen kohdalla säädöt on tehty niin, että lattia tun nistaa kaatumisen. Muistisairaiden eksymis tä vähennetään rannekkeilla, jotka estävät oven aukeami sen tai hissin liikkeelle läh dön.

”Jos tarjolla on porkkanakeittoa, tilaamme muiden asukkaiden kanssa pappapizzaa.” Kaikkiin huoneisiin on tuotu myös internetillä ja Skype-puheohjelmalla va rustetut televisiot. Tulevai suudessa asukas voisi muun muassa ottaa hoitajaan yh teyttä laitteen avulla. Tekniikka ei kuitenkaan korvaa henkilökunnan ja asukkaiden välisiä kohtaa misia. ”Esimiehenä olen sitä mieltä, että teknologia ei saa nousta pääasiaan. Tärkeintä ovat lämmin kohtaaminen, hymy ja kos ketus”, Sivula sanoo.

Liikuntaa ja aktiivista elämää Asukkaita kannustetaan mukaan yhteisölliseen ja ak tivoivaan ohjelmaan. Esi merkiksi liikunnan mer kityksestä muistutetaan. Ikäihmiset pelaavat mölk

kyä ja muita pelejä, ja ulkoa löytyvillä kuntoilulaitteilla ja alakerran kuntosalilla voi harrastaa omaehtoistakin lii kuntaa. Esimerkiksi Heimo Mäki harju kuntoilee mielellään soutulaitteella pihassa. ”Soudan pari kertaa päi vässä. Lähden aamulla herät tyäni ensin lenkille ja sitten tulen soutamaan”, Mäkihar ju kertoo. Kuntosali kuuluu alaker ran palvelukeskukseen, joka on päivisin auki muillekin espoolaissenioreille. Palvelu keskuksessa voi myös syödä lounasta, ja vanhuspalvelu järjestöt saavat varata tiloja omia kokoontumisiaan var ten. Syksyllä starttaa ohjattu ryhmätoiminta jumppineen ja muine ohjelmineen. ”Palvelukeskuksessa aloittaa viriketoiminnan ohjaaja. Tilat voivat toimia Kauklahden olohuoneena, johon kyläläiset tulevat”, Si vula sanoo. Kaupunginosan yhteisöl lisyyttä aiotaan vahvistaa myös tekemällä yhteistyötä seurakunnan, kirjaston, päi väkodin ja koulujen kans sa. Esimerkiksi lapset voivat tulla toimimaan vanhusten kanssa ja vaikkapa esiinty mään heille. Seurakunnan työntekijät puolestaan käy vät pitämässä talossa harta uksia niille asukkaille, jotka ovat kiinnostuneita hengelli sestä elämästä.

esse

❘

21.6.2012

Uutiset

esse.toimitus@kotimaa.fi

21.6.2012

Espoossa jännitetään Nokian irtisanomisia kokappeli E rakennetaan laadukkaasti Yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että Suvelan kappeli rakennetaan suunnitelmien mukaan. Kirkkovaltuuston mukaan suunnittelussa ei kannata tavoitella kokonais kustannuksiin nähden pieniä säästöjä vaihtamalla laaduk kaita rakennusmateriaaleja heikompiin. Suvelan kappeli on Espoon seurakuntien ekorakentami sen pilottikohde, jossa kiinni tetään erityistä huomiota ra kennuksen energiankulutuk seen. Lämmitysjärjestelmäksi tulee maalämpö, ja lisänä käytetään aurinkoenergiaa. Pintamateriaaliksi on ajateltu kuparia ja osin puuta. Ekokappelin on tarkoitus valmistua kesällä 2014.

Hallintojohtajan virka hakuun Espoon seurakuntayhtymäs sä on haettavana hallintojoh tajan virka, joka vapautuu 1.2.2013. Hallintojohtaja Markku Porvari siirtyy tuolloin eläkkeelle. Hän on hoitanut virkaa vuoden 2004 alusta alkaen. Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee uuden hallintojohta jan ensi syksynä. Hakuaika tehtävään päättyy 2. elokuu ta. Espoon viisi suomenkielis tä ja yksi ruotsinkielinen seu rakunta muodostavat maam me toiseksi suurimman seu rakuntayhtymän, jossa on 175 000 jäsentä. Yhtymä on kaksikielinen.

Hautausmaan parkkipaikka kiinni Kappelin hautausmaalla (Pap pilantie 12) käyvien kannat taa varautua lähiviikkojen ai kana siihen, että parkkipaik ka on suljettu. Hautausmaan pysäköintialuetta kunnoste taan ja laajennetaan, ja sen läheisyydessä kaadetaan pui ta. Pysäköintialueen ollessa kiinni auton voi pysäköidä siu nauskappelin eteen tai seura kuntatalon parkkipaikalle, mi käli siellä on vapaita paikkoja. Hautausmaalla tehdään kesän ja syksyn aikana paljon myös muita perusparannus töitä. Mikäli pääsy haudalle on tilapäisesti estynyt remontin vuoksi, omaiset voivat muis tella läheistään siunauskap pelin läheisyyteen perustetul la muistelualueella ja viedä sinne esimerkiksi leikkokuk kia.

Tero Sivula/Rodeo

Seuraavien viikkojen ai kana selviää, kuinka ras kaasti Nokian irtisanomiset koskevat Espoon toiminto ja. Nokia ilmoitti viime vii kolla vähentävänsä Suomes ta 3 700 työpaikkaa. Nokial la on pääkaupunkiseudulla kaikkiaan 3 500 työntekijää.

Tapiolan seurakunnassa al

Espoon seurakunnissa seu

rataan Nokian tilannetta nyt herkällä korvalla. ”Tämä on iso asia. Kir kon tärkein tehtävä on ih misten kuunteleminen ja henkisen tuen antaminen. Ihmiset ovat vahvasti työ keskeisiä ja työn vieminen on syvästi järisyttävä koke mus”, sanoo Tuomiokirkko seurakunnan kirkkoherra ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Antti Kujan pää. Kujanpää arvioi, että täl lä hetkellä monessa espoolai sessa perheessä eletään val tavassa epävarmuudessa ja hädässä. Akuuttiin hätään ja ahdistukseen seurakun tien päivystävien pappien ja diakoniatyöntekijöiden pal velut ovat koko ajan käytet tävissä. ”Espoon seurakunnis sa ei ole olemassa valmis ta toimintamallia tilantei siin, joissa suuri määrä ih

ja alueen muiden toimijoi den kanssa”, toteaa kaupun ginjohtaja Jukka Mäkelä. Nokian irtisanomiset tar kentuvat syksyyn mennessä, ja ne toteutuvat ensi vuoden loppuun mennessä.

Nokian pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yritys ilmoitti vähentävänsä Suomesta 3 700 työpaikkaa. Lähiaikoina selviää, paljonko työpaikkoja katoaa Espoosta.

misiä irtisanotaan. Toimin taa suunnitellaan ja räätä löidään tarpeen mukaan. Jos esimerkiksi Nokialta tai muualta otetaan meihin yh teyttä, voimme yhdessä val mistella seurakuntien toi menpiteitä. Silloin tiedäm me, mitä meiltä odotetaan.

Kaiken kaikk iaan nyt on kyse pitkäaikaisesta ihmis ten tukemisesta.” Myös Espoon kaupunki on ilmoittanut tarttuvansa asiaan ja tehostavansa yh teistoimintaa Nokiasta irti sanottavien uusien urapol

kujen tueksi. ”Espoo kehittää Otanie men, Keilaniemen ja Tapio lan alueesta entistä parem man ja uusien työpaikkojen syntymisen kannalta veto voimaisemman toimintaym päristön yhteistyössä Aaltoyliopiston, VTT:n, yritysten

koi keväällä työttömille ja työttömyysuhan alla olevil le it-alan henkilöille tarkoi tettu toiminta. Ensimmäi sen kokoontumisen jälkeen käynnistyi 15–20 hengen vertaistukiryhmä, joka ko koontui neljä kertaa. Nyt on jo suunniteltu monipuolista toimintaa syksyksi. ”Työttömäksi jääminen on alussa shokki. On hyvä lähteä liikkeelle heti, kun jaksaa. Ei ole hyvä jäädä yk sin”, neuvoo Tapiolan työt tömien toiminnasta vastaa va kappalainen Aarne Laa sonen. ”Yhteiskunnan nopeiden rakennemuutosten myötä me kaikki joudumme arvioi maan uudelleen suhdettam me työhön, työttömyyteen ja koko elämään.” Laasonen vakuuttaa, että kirkko tekee yhdessä työttö mien parissa voimavarojensa mukaan kaiken sen, mitä on tehtävissä. Paula Huhtala

Espoon seurakuntien verkkosivut uudistuvat Espoon seurakuntien uudet verkkosivut jul kaistaan juhannusviikol la. Seurakuntien toimintaa, palveluja ja hallintoa esitte levä osa sivuista tulee näky viin ensimmäisenä. Vuoro vaikutuksellisempi osa blo geineen ja verkkohartauksi neen avautuu syyskuun lo pussa. Sivustouudistus on ollut käynnissä vuoden verran. ”Uudistuksen päätavoit teena on ollut selkiyttää si vujen rakennetta ja paran taa käytettävyyttä. Saimme palautetta, että entisiltä net tisivuilta oli vaikeaa löytää asioita. Toivottavasti uudis tus korjaa tätä tilannetta”, Espoon seurakuntien vies tintäpäällikkö Urpu Sarlin sanoo. Sarlin kertoo, että merkittä

Espoon seurakuntien uudet nettisivut avautuvat juhannusviikolla. Yläpalkin valikosta pääsee hakemaan lisätietoa esimerkiksi seurakuntien toiminnasta.

vin muutos on seurakuntien omista sivuista luopuminen. ”Uusilla sivuilla esimerkiksi kasteen järjestelyistä kerro taan kootusti. Seurakuntien

yhteystiedot pääsee näke mään samalta sivulta.” Kävijä löytää jatkossa yh destä paikasta myös vaik kapa seurakuntien kuorot.

Kullakin Espoon seurakun nalla on kuitenkin myös omat esittelysivunsa, joil ta voi jatkossa käydä katso massa kirkkoherran terveh dyksen tai etsiä mielenkiin toista tietoa seurakunnan historiasta. Sivusto on kaksikielinen. Suomenkieliseltä sivustolta löytyvät viiden suomenkie lisen seurakunnan palvelut, toiminta ja hallinto. Ruotsinkielinen sivusto esittelee toimintaa ja palve luja, joita Esbo svenska för samling tarjoaa. Seurakun tayhtymän palvelut löytyvät molemmilla kielillä. Englan niksi on aluksi tarjolla vain perustiedot. ”Tarkoitus on kehittää englanninkielistä osiota sekä tuottaa jatkossa materiaalia myös muilla kielillä”, kertoo Urpu Sarlin.

löyty vät jatkossa tapahtumahaun kautta. Kävijä voi itse mää ritellä, mistä aihealueesta, paikasta tai ajankohdasta on kiinnostunut. ”Uusilta verkkosivuilta löytyvät tässä vaiheessa ke säkauden tarpeelliset tiedot. Sisältöä täydennetään sivuil le kesän aikana. Myös haku toimintoja ja joitakin yksi tyiskohtia säädetään”, ker too Sarlin. Seurakunnat toivovat saavansa sivuista palautet ta ja kehitysehdotuksia. Pa lautteen voi lähettää esimer kiksi verkkosivujen palaute lomakkeen kautta. Verkkosi vujen jatkuvasta kehittämi sestä vastaa sivuston toimi tuskunta. Tapahtumatiedot

Espoon seurakuntayhty män talousarvioon on varat tu kolmelle vuodelle 900 000 euroa vanhusten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemi seen. Syksyllä 2012 käynnis tyy yhdeksän osittain uu denlaista toimintamuotoa hankerahoituksen avulla. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään laajentamalla ke

hitysvammaisten ryhmätoi mintaa, aloittamalla koulun käyntivaikeuksista kärsivien nuorten ryhmiä, sosiaalipe dagoginen hevostoiminta se kä tukitoiminta kauppakes kus Sellossa aikaansa viettä ville nuorille. Sellon toiminta toteute taan yhteistyössä Aseman Lapset ry:n ja Espoon kau

pungin kanssa. Vanhuk sille tarjotaan mahdolli suus maksuttomiin liikun tavuoroihin, ruotsinkielis tä ystäväpalvelua, leskien vertaistukiryhmä sekä elä keläisten taideryhmä. Vuo den 2012 aikana näihin käy tetään varoja noin 70 000 euroa.

Näiden lisäksi Espoon seu

rakunnat tukevat Espoon järjestöjen yhteisön Sant ra-hanketta 21 500 eurolla. Hankkeen keikka-aputoi minta välittää vapaaehtoi sia kotona asuvien vanhus ten tueksi. Avustuksella on mahdollista palkata keikkaapuun vapaaehtoisten väli tystä hoitava työntekijä.

jäytymistä ehkäisevää han ketta koordinoi teologian maisteri Tomi Oravasaari, joka aloitti määräaikaisena projektisihteerinä kesäkuun alussa Espoon seurakun tayhtymässä.

Hannu-Pekka Vitikainen

Kirkon mediasäätiö on saavuttanut selkeän aseman eettisiä ja elämänkatsomuksellisia kysymyksiä käsittelevien ohjelmahankkeiden rahoittajana. Mediasäätiö jakoi kevään tuotantotuet. Teksti Pauliina Koponen

asismi ja nuorten syrjäy tyminen ovat teemoja, joi den elokuvallista käsittelyä kirkko tukee tänä vuonna. Kirkon mediasäätiö jakoi tuotantotukensa viime viikolla. Ohjaaja Dome Karukosken ja tuottaja Aleksi Bardyn elokuva Leijonasydän sai kevään tuenjaossa 50 000 euroa. Rasismia käsitte levässä elokuvassa itäsuomalai sen uusnatsiporukan keskushah mo Teppo rakastuu Sariin, jolla on tummaihoinen poika Roope. Nuorten syrjäytymisestä ker tovia tv-ohjelmia tuettiin kaksin kappalein. Tuottaja Liisa Akimo fin Sivuraiteilla sai tuotantotukea 40 000 euroa ja ohjaaja Virpi Suu tarin Hilton – kertomuksia kyl mästä 20 000 euroa. Sivuraiteilla-dokumenttisarja taltioi kahdeksan syrjäytyneen nuoren elämää Hyvinkään-Riihi mäen alueella. Hilton-dokument ti puolestaan kertoo helsinkiläisen vuokrakerrostalon nuorista, jot ka ovat putoamassa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tunnetut tuotannot tuen saajina Erityistä tunnettuutta Kirkon me diasäätiön tukemista tuotannoista ovat saavuttaneet muiden muassa Klaus Härön ohjaama Postia Pappi Jaakobille -elokuva, Dome Karu kosken lestadiolaistytöistä kerto va elokuva Kielletty Hedelmä, te levisiossa esitetyt Kakola-sarjat, jotka kannustavat ongelmissa pai nivia nuoria elämänmuutokseen. Julkisuuteen nousi myös Espoos sa kuvattu, Iiris Härmän ohjaama Omaa luokkaansa -dokumentti, jo ka kertoo syrjäytymisuhan alla ole vista erilaisista oppijoista ja heidän opettajastaan. Vuonna 2005 perustettu Kir kon mediasäätiö tukee uskontoa ja elämänkatsomusta käsitteleviä ohjelmia. Säätiö jakaa tukea kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syk syllä.

Iiris Härmän käsikirjoittama ja ohjaama Omaa Luokkaansa (2010) kertoo erityisryhmässä opiskelevista yhdeksäsluokkalaisista. Se on kuvattu Espoossa Nöykkiön koulussa. Koskettava elokuva sai kunniamaininnan Tampereen elokuvajuhlilla. Elokuva sai tuotantotukea Kirkon mediasäätiöltä.

Seitsemättä vuottaan toimivan Kirkon mediasäätiön olemassa olo on aktivoinut ohjelmantekijöi tä tarttumaan yhä enemmän eetti siin ja elämänkatsomuksellisiin ai heisiin. ”Useita televisiossa esitettyjä, eettisiä kysymyksiä pohtivia oh jelmia ei olisi olemassa ilman me diasäätiötä. Erityisesti monille do kumenteille mediasäätiön pienikin tuki on ollut toteutuksen kannal ta ratkaiseva”, sanoo säätiön asia mies Juha Rajamäki Kirkkohalli tuksesta.

Säätiötä rahoittavat kirkko ja seurakunnat Vuosittain Kirkon mediasäätiö ja kaa noin 340 000 euroa. Media säätiön rahoitus tulee sen jäseni nä olevilta 24 seurakunnalta sekä Kirkkohallitukselta. Aikaisemmin tuotantoyhtiöt hakivat avustuksia suoraan seura kunnilta, mikä oli hankalaa sekä avustuksien hakijoille että niitä myöntäville.

Lasten ja n uorten syrjäytyminen esille

Nuorten ja vanhusten syr

esse

Kirkko tukee elokuvatuotantoja

Esse

Syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet käyntiin

❘

Kirkon mediasäätiö myönsi tukea tänä keväänä 12 hank keelle yhteensä 198 300 euroa. Tukea haettiin kaikkiaan 56 projektille. Hakemusten yhteisarvo oli 938 800 euroa. Dome Karukosken Leijona sydän, Liisa Akimofin Sivuraiteil la ja Virpi Suutarin Hilton olivat suurimmat tuensaajat. Lisäksi tukea myönnettiin muun muassa tuottaja Jarno Laasalan Duudsonit tuli taloon -sarjan erikoisjaksolle, joka sai

20 000 euron tuen. Jaksossa Duudsonit matkustavat Kirkon Ulkomaanavun avustuskohtee seen Liberiassa ja auttavat pai kallista perhettä perustamaan oman yrityksen. Ohjaaja Klaus Härön avio parin erilleen ajautumisesta kertova Lilla My -elokuva sai tukea 15 000 euroa sekä käsikirjoittaja Heini Junkkaalan, ohjaaja Kari Paljakan ja tuottaja Liisa Akimofin t v-elokuva Kris tuksen m orsian 7 000 euroa.

”Meillä ei ollut riittävää asian tuntemusta arvioida hankkeita, eikä kenelläkään ollut niistä ko konaiskuvaa. Ohjelmantekijöiden kannalta avustuksen saaminen oli sattumanvaraista”, muistelee Simo Repo, Espoon seurakuntien eläk keelle jäänyt viestintäpäällikkö, joka toimi Kirkon mediasäätiön hallituksen pitkäaikaisena vara puheenjohtajana. Seurakunnissa säätiön toimin taan ollaan tyytyväisiä. ”Kirkon mediasäätiön toimin nalle asetetut perustavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Televisiosta on tullut laadukkaita mediasäätiön tuella toteutettuja ohjelmia. Jokai sella ohjelmalla on ollut kymme niä tuhansia katsojia, jotka eivät ole vain kirkon sisäpiiriläisiä” to teaa Repo.

Espoosta tukea liki 30 000 euroa Kirkon mediasäätiötä avustavat seurakunnat ovat sitoneet avustus summansa seurakuntansa jäsen määrään. Espoon seurakuntayhtymä on sitoutunut tukemaan Kirkon me diasäätiötä 0,17 eurolla/jäsen vuosi na 2011–2013. Espoon seurakuntien jäsenmäärä oli viime vuodenvaih teessa 173 951. Tähän suhteutettuna on Kirkon mediasäätiölle osoitet tu tukisumma tänä vuonna 29 572 euroa. Seurakuntien tiukentunut ta lous näkyy myös mediasäätiön toi minnassa. Kun jäsenmäärät laske vat, myös säätiölle varattava raha pienentyy, arvioi Kirkon mediasää tiön asiamies Juha Rajamäki. YLE on viime vuosina vähentä nyt kanaviltaan dokumenteille tar koitettuja ohjelmapaikkoja. Raja mäki toteaa, että monia hyviä oh jelmia on nyt jonossa odottamassa esitystä.

a ä tiistain ! s s : 1 3 lipuuntie -17, tervetuloa ii P ly e t 6 Esit sa klo 1 s u p a r 26.6. C VAKUUSMAKSU VAIN 250 € Suurpelto sijaitsee Espoossa, Turunväylän ja Kehä II:n varrella, noin puolen tunnin bussimatkan päässä Helsingin keskustasta. Suurpellosta rakentuu uniikki puistokaupunki. Piilipuuntie 31 on pirteän värinen kerrostalo, jossa on kolme rappua ja neljä kerrosta. Talossa on hissit. Arvioitu valmistuminen on heinäkuussa 2012. Lähes jokaisella asunnolla on lasitettu parveke. Asuntojen sisustusmateriaalit ovat tyylikkäitä. Maksuton pesutupa. Talosauna. Piilipuuntie 31, arvioitu valmistuminen 07/2012 Asuntotyypit m2 vuokra, €/kk 1h+kt/+p 24,5–40,5 547–789 1h+kk+p 40,5–43,5 767–797 2h+kt+p 41,5 795–818 2h+kk+p 45,5 812–835 2h+k+p 59 911–938 3h+k+p 75,5–81,5 1094–1171 Vesimaksu ja laajakaistayhteys sisältyvät vuokraan. VVO:n asunnot ja talojen yhteistilat ovat savuttomia. Vuokrasopimuksen ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on 12 kk sopimuksen alkamisajankohdasta. Ei varallisuusrajoja. Katso kohteen virtuaaliesittelyt, lisätiedot sekä täytä asuntohakemus osoitteesta www.vvo.fi/piilipuuntie31. VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a | 00300 Helsinki Avoinna ma-pe 9 -16 Puh. 020 508 3442 | espoo@vvo.fi

www.vvo.fi

Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta 8,28 senttiä/puhelu + 17 snt/min.

esse

❘

tavataan

21.6.2012

Koivun nykytaivutuksia Tarvaspäässä Jenni Tieaho

Jussi Tiainen

Tuohta! Koivun nykytaivutuksia. Gallen-Kallelan Museo 9.9. asti. Museo on avoinna joka päivä 11–18 (suljettu juhannusaattona). Liput: Aikuiset 8 e, eläkeläiset ja ryhmät 6 e, opiskelijat ja työttömät 4 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Gallen-Kallelan tie 27, 02600 Espoo www.gallen-kallela.fi

Jenni Tieaho: Päätä pahkaa, 2009.

Tänä kesänä Gallen-Kallelan museo tarjoilee tuohta.

äynti Tarvaspäässä, GallenKallelan museon kesänäyt telyssä ja pihapiirin kahvi lassa kuuluu kesään. Perillä on aina monenlaista kiinnostavaa katsotta vaa. Museon tämän kesän näyttelyn teemana on tuohi. Hiukan ensin ihmetyttää, sillä ajatukset ohjautu vat koreihin, kontteihin ja muuhun matkamuistoesineistöön. Onko tuohesta taiteen aiheeksi? Mieleen

Susanne Gottberg: Tuolla kauempana, 2006.

muistuvat kultakautemme maala reiden koivuaiheiset maalaukset. Niissä näkyy kauniita koivunrun koja. Niissä suomalainen luonto on yhtaikaa vehreän kaunis ja haikea, sillä koivun lehtien tiedetään pian putoavan. Koivu on maalausperintees sämme usein valikoitunut nais hahmon taustaksi, herkät ja hau raat maalattuna samaan kuvaan. Tuohta!-näyttelyssä on esillä talon entisen isännän Akseli Gal len-Kallelan ja hänen aikalaistensa koivuaiheisia maalauksia. Graafik ko Outi Heiskasen Koivutyttö- ja Koivuprinsessa -työt jatkavat nais

hahmo koivikossa -teemaa oma peräisellä tavallaan. Myös kuvataiteilija Susan ne Gottberg maalaa koivuja, nii den mustavalkoista tuohista pin taa. Erikoista hänen maalauksis saan on, että niiden pohjana on koivuvaneri. Puun syyt ja oksien paikat kuultavat maalauksen ta kaa, ja ovat samalla osa sitä. Nämä koivikkokuvat ovat salaperäisiä ja hyvin kauniita. Mutta se tuohi! Valtaosa esil lä olevista taideteoksista on todel la muovattu tuohesta. Tuohi mate riaalina on monipuolinen. Se kes tää kylmää, lämmintä, kosteutta ja

esse.tavataan@kotimaa.fi

21.6.2012

Tapahtumatiedot lähetetään viimeistään kymmenen päivää ennen lehden ilmestymistä osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa.fi. Toimi tus ei takaa, että kaikki lähetetyt tiedot julkaistaan.

Juhannusiltamat Urkuyö ja aaria -konserttisarjan Juhannusiltamissa 21. kesäkuuta kello 22 on luvassa kesäisiä lau luja ja harmonikkamusiikkia. Illan esiintyjinä ovat sopraa no Margit Tuokko (kuvassa), tenori Simo Mäkinen, barito ni Sampo Haapaniemi, pianisti Harri Karri, säveltäjä ja harmo nikkataiteilija Timo-Juhani Kyl lönen sekä hänen tyttärensä Au rora ja Olivia Kyllönen. Juhannusiltamissa kuullaan mm. Toivo Kuulan, Heikki Sar mannon, Jaakko Kuusiston ja Heino Kasken lauluja sekä imp rovisaatio. Luvassa on myös yh teislaulua. Mikäli sää sallii, il tamia vietetään sekä sisällä kir kossa että ulkona. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kahvinmyynti alkaa jo kello 21.

Kirkoissa soi To 21.6. klo 22 Espoon tuomio

kirkossa (Kirkkopuisto 5) Urku yö ja Aaria -festivaalin Juhannus iltamat. Tarkemmat tiedot vierei sen kuvan yhteydessä. Su 24.6. klo 20 Espoon tuomio

kirkossa (Kirkkopuisto 5) Suvi sunnuntain iltamusiikki. Noora Karhuluoma, sopraano; Marco Bonacci, urut. Ti 26.6. klo 12 Tapiolan kir

kulutusta. Entisaikaan tuohi kor vasi pahvia, paperia, nahkaa ja pel tiä. Kaikki perheenjäsenet osasivat tehdä tuohitöitä ja lapsetkin keräsi vät tuohta. Alkukesä on paras tuo henkeruuaika, silloin koivu luovut taa helpoimmin ihoaan. Tuohi tuo taideteokseen mu kaan sitä vanhaa aikaa. Tuohta työstäessään taiteilijalta on vaadit tu kärsivällisyyttä, ja tekemisen sy ventynyt tunnelma välittyy katso jalle. Jenni Tienaho on tuonut näyt telyyn luonnollista kokoa olevia hevosveistoksia, jotka ovat koko naan tai osittain päällystetty pie

nillä, limittäin kiinnitetyillä tuo henkappaleilla. Janna Syvänojan suuret tuohimaalaukset noudatta vat perinteistä maalauksen muo toa. Kaukaa katsoen niitä voisi luulla suuriksi vesivärimaalauk siksi, mutta ne on tehty läpikuul tavan ohuista tuohikerroksista. Luonto on antanut omat sävynsä maalauksiin, taiteilija sommitellut ne valmiiksi. Kaikkiaan tuohi esiintyy nyt Tarvaspäässä 19 taiteilijan töissä; huvittaa sukkahousuista sauna rakennelmaan, ihastuttaa koreissa ja koristeissa.

Anne Leppänen

kossa (Kirkkopolku 6) Mu siikkia puolenpäivän aikaan -sarjan konsertti. Anne Kauppi, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoi nen ohjelmamaksu Kirkon Ulko maanavun hyväksi. Ke 27.6. klo 12 Espoon tuomio

kirkossa (Kirkkopuisto 5) Urku piste. Uusia urkuja soittaa Pia Bengts. To 28.6. klo 22 Espoon tuomio

kirkossa (Kirkkopuisto 5) Ur kuyö ja Aaria -festivaalin kon sertti Romantiikan laineilla. Jo hanna Rusanen-Kartano, sop raano: Maija Weitz, piano: Pe ter Frisée, urut. Liput 13–27 e (+ palvelumaksut) Lippupistees tä www.lippu.fi ja tuntia ennen ovelta.

Su 1.7. klo 20 Espoon tuomio

kirkossa (Kirkkopuisto 5) Suvi sunnuntain iltamusiikki: Pia Bengts, sopraano; Senni Valto nen, kantele; Liisa Malkamäki, urut. Ti 3.7. klo 12 Tapiolan kir

kossa (Kirkkopolku 6) Mu siikkia puolenpäivän aikaan -sarjan konsertti. Cantor -seura: Minna Raassina, mezzosopraano; Dovilė Savickaitė, urut ja piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen oh jelmamaksu Kirkon Ulkomaan avun hyväksi. Ke 4.7. klo 12 Espoon tuomio

kirkossa (Kirkkopuisto 5) Urku piste. Uusia urkuja soittaa Håkan Wikman.

To 5.7. klo 22 Espoon tuomiokir

kossa (Kirkkopuisto 5) Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertti Moni äänisyyden mestarit. Lauluyhtye Lumen Valo, Ilpo Laspas, urut. Liput 13–21 e (+ palvelumaksut) Lippupisteestä www.lippu.fi ja tuntia ennen ovelta. Muuta Su 24.6. klo 10.30 Villa Elfvi-

kin (Elfvikintie 4) lähiluonnossa Lude vai lukki?-ötökkäretki. Koko perheen toiminnallinen retkellä kuljetaan lasten ehdoilla. Mukaan pienet eväät. Ti 26.6. klo 14 Sellosalissa (Soit

toniekanaukio 1) verenluovutus. Verta voi luovuttaa, jos on terve,

18–65-vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Mukaan on otettava vi rallinen henkilötodistus. Ke 27.6. klo 18 Retki Villa Elf

vikin alueen menneisyyteen. Uudelle Kylämaiseman historia -luontopolulle lähdetään Villa Elfvikin pihasta, Elfvikintie 4.

La 30.6. klo 10–16 Albergan Es

pan hiekkakentällä Leppävaaraseuran järjestämä puistokirppis. Kaikille avoimen kirppiksen pai kat valitaan saapumisjärjestyk sessä, ei ennakkovarausta. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, el lei pääsymaksua mainita. Seura kuntien tapahtumat ovat s. 12–15.

❘

esse

Talomuseo Glims (Glimsin tie 1) on harvinainen jäänne maalais-Espoosta. Museo alueeseen kuuluu kaikkiaan yksitoista rakennusta, jois ta vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta. Kesällä Glimsis sä on runsaasti tapahtumia, lähiaikoina muun muassa: To 21.6. klo 14 opastus Keski

kesän juhla. Silloin kerrotaan vanhoista juhannustaioista ja -tavoista.

Ti 26.6. klo 14 ja to 28.6. klo 14

Olipa kerran Karvasmäki. Ar keologiaopastuksella tutustu taan Karvasmäen varhaiseen historiaan.

Ke 27.6. klo 10 työnäytökses

sä keitetään punamultaa.

To 28.6. klo 10 työnäytöksessä

valmistetaan juustoa.

La 30.6. klo 12 opastus ja työ

pajassa tutustutaan maalais lasten elämään entisaikaan. Su 1.7. klo 13 työnäytöksessä

väännetään rautalangasta ja klo 15 Tupa koreaksi – 1800-lu vun käyttötekstiilit. Ti 3.7. – to 5.7. Suomalai

sia maatiaislampaita paikalla, työnäytöksiä lampaasta lan gaksi. Pääsyliput museorakennuk siin ja museon tapahtumiin 4/3 e, alle 18-vuotiaat ilmai seksi. Keskiviikkoisin vapaa pääsy.

Espoon Rauhanyhdistys ry Mänkimiehentie 5, 02780 Espoo www.espoonrauhanyhdistys.fi

KYLPYLÄLOMALLE

Tallinnaan

Lähde MiniSpa-lomalle Tallinnaan! Lähdöt Helsingistä joka su, ti ja pe!

MiniSpa, 3 pv

159€ Kalev Spa, aamiaisin 179€ Pirita Top Spa, puolihoito 214€ Kalev Spa, puolihoitoh

HOTELLIMATKALLE

Pärnuun

PÄRNUN HOTELLIMATKAT Lähdöt kesä-elokuussa: 3 pv: sunnuntaisin ja tiistaisin

4 pv: torstaisin

5 pv ja 8 pv: sunnuntaisin

214€ alk/hlö/8pv 284€

alk/hlö/5pv

(alk-hinnat/hlö voimassa su-ti/ti-to 1.-31.7.)

Virkistyslomille lähdöt joka to!

Virkistysloma, 4 pv

219€ Pirita Top Spa, täysihoito Alk-hinnat voimassa heinäkuussa. Sis. laivamatkat Viking XPRS, majoituksen aamiaisin 2hh, hoidot ja ateriat matkaohjelman mukaan. Laukut bussissa laivamatkojen ajan 4€/suunta!

129€ alk./hlö 164€ alk./hlö

HOTELLIMATKALLE

Laulasmaalle

LAULASMAAN HOTELLIMATKAT Lähdöt kesä-joulukuussa:

114€ 4 pv: torstaisin alk./hlö 154€ 5 pv: sunnuntaisin alk./hlö179€ 3 pv: su, ti ja pe

alk./hlö

KIERTOMATKALLE

Baltiaan

ITÄ-VIRON KIERTOMATKAT, 3 pv Lähdöt 8.7., 18.7., 29.7., 10.8.

259€ alk./hlö VIRON LINNAT JA KARTANOT, 4 pv Lähdöt 29.6., 11.7., 5.8.

395€ alk./hlö

KOLMÅRDENIN HOTELLIMATKA 4 pv (laiva/bussi) Helsingistä 2 yötä laivalla, 1 yö hotellissa Viking Line: su 1.-29.7. Silja Line: to 5.7.-9.8.

239€ (alk/aik) 149€ (alle 12v. lisävuoteessa) LEGOLAND JA KÖÖPENHAMINA

439€ alk./hlö

569 289€

259€ alk./hlö LÄNSI-LIETTUAN KIERTO, 5 pv Lähdöt 3.7., 13.7., 26.7.

349€ alk./hlö

UUTUUS!

Matkoilla suomalainen bussi ja suomenkielinen opas!

Lopen valtakunnalliset suviseurat kuuluvat Espoossa taajuudella 89,7 MHz keskiviikkona 27.6. klo 13.00-22.00, torstaina 28.6. klo 12.00-23.00, perjantaina 29.6., lauantaina 30.6. ja sunnuntaina 1.7. klo 7.00-23.00 ja maanantaina 2.7. klo 7.00-21.00. Suviseuroja voi seurata myös internetin välityksellä osoitteessa www.suviseurat.fi

lasten kanssa

LÄNSI-VIRON SAARET, 5 pv Lähdöt 3.7., 21.7., 24.7., 31.7.

RIIKA-VILNA, 5 pv Lähdöt 28.6., 8.7., 15.7., 5.8.

SUVISEUROJEN RADIONTI

RIEMULOMALLE

6 pv 17.7., 6.8./ 7 pv 8.7. (laiva/bussi) Turusta Kysy liityntä€ 6 pv (alk/aik) kuljetusta! 6 pv (all 12v. lisävuoteessa)

PÄIVÄ KOLMÅRDENISSA -RISTEILYT

3 pv (bussi/laiva) Lähtö Helsingistä, paluu Turkuun Lähdöt ma 2.7.-6.8.

109€ (alk/aik) 99€ (alle 12v. lisävuoteessa)

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min, matkapuhelimesta + 14,9 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 109395

Tervetuloa verenluovutukseen

• Leppävaara, ma 25.6. ja ti 26.6. klo 14–19, Sellosalin lämpiö, Soittoniekanaukio 1 A • Kauklahti, ma 25.6. klo 15.30–19, Kylätalo Palttina, Tegelhagen 4, A-porras • Espoon veripalvelutoimisto, kauppakeskus Iso Omena, Länsiväylätoimisto, Piispansilta 9, 2. krs, ma–to 11–18. Perjantaina 22.6. suljettu. OJENNA KÄTESI. Jokainen verenluovutuksesi on tärkeä. Toivomme, että luovuttaisit verta säännöllisesti 2-3 kertaa vuodessa. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi

esse

❘

21.6.2012

Turhaa muovia Kaupasta on vaikea löytää elintarvikkeita,

joita ei ole pakattu tuhteihin muovipakkauk siin. Pakkauksia ei välttämättä saa käsin auki, ja pahimmillaan muovin päälle on sitaistu vielä pahviakin tuplapakkaukseksi. Meillä länsimaissa pakataan ruuat kama lan tiiviisti. Onhan elintarvikehygienia tär keää, mutta välillä tulee mieleen, riittäisikö vähempikin. Etenkin kun muovin uudelleen hyödyntäminen on lapsenkengissään ja ilmas tonmuutos uhkaa. Työpaikoilla olen nähnyt energiajakeen keräysastioita, joihin voi sujauttaa muovipakkauksiakin. Energia jätettä käytetään hyödyksi teollisuuslaitosten energian tuotannossa sen sijaan, että se kipattaisiin sekajätevuoren joukkoon.

Nälkäkriisi pahenee Länsi-Afrikassa

Anna Palmén/Luterilainen maailmaliitto

Läntisessä Afrikassa kärsii tällä hetkellä ruuan puutteesta 18,5 miljoonaa ihmistä. Alueelle pitäisi saada nopeasti apua ennen sadekauden alkamista. Kirkon Ulkomaanapu herättelee suomalaisia auttamaan.

joukkoon, koska monessakaan taloyhtiössä ei ole energiajätteelle omaa keräysastiaa. Tavallisen kaupassa käynnin ja ruuanlaiton jälkeen seka jätepussi pursuaa muovia, vaikka ei olisi ostanut mitään erikoista. Bio jätteet, paperit ja pahvit me suomalaiset onneksi osaamme jo kipata erillisiin keräysastioihin, ja myös lasin- ja metallinkeräyksiä löytyy taajamissa suhteellisen hyvin. En voi väittää olevani superhyvä ekoihminen. Mukavuudenhalu ohjaa usein valintoja, mutta en voi silti olla harmittelematta turhan muovin määrää. Ylimääräinen pakkausmateriaali sitä paitsi maksaa, ja se kustannus tietenkin lisätään kuluttajan ostaman tuotteen hintaan. ruuan välillä. Jokin tuote voi olla terveellisempi, mutta sitä myydään yksittäispakattuna tai muuten epäekologisesti. Epäterveellisemmän tuotteen taas saattaa saada hieman vähemmällä muovilla höystettynä. Miksi nämä kaksi tärkeää asiaa täytyy asettaa toisiaan vastaan? Em mekö vähitellen voisi ottaa järjen käteen? Noora Melaanvuo Essen määräaikainen toimittaja noora.melaanvuo@kotimaa.fi

Surffaa verkossa Tällä palstalla esittelemme mielenkiintoisia Espoon seurakuntiin tavalla tai toisella liittyviä verkkosivuja.

Lastenkirkko.fi

Tästä voit tykätä Facebookissa. Vanhemmatkin pysyvät ajan tasalla lastenkirkon kuulumisista.

Mikä sivu? Lastenkirkko.fi on seurakuntien yhteinen lapsille suunnattu virtuaali kirkko. Espoon seurakuntayhtymä on yksi palvelun perustajista. Si vusto on osa koko kirkon yhteistä Hengellinen elämä verkossa -hanke kokonaisuutta. Lastenkirkkoon pääsy edellyttää sisäänkirjautumista. Jokainen käyttäjä luo itselleen hahmon.

Kenelle? Palvelu on suunnattu esi- ja alakouluikäisille lapsille. Pienimmät lapset voivat tutustua kirkkoon aikuisten kanssa.

Mitä löytyy? Lastenkirkosta löytyy muun muassa videoita, pelejä ja kuunneltavia ta rinoita ja kertomuksia. Koulujen lukukausien ja kirkkovuoden suurien juhlien aikoihin lastenkirkossa järjestetään toiminnallisia, ohjattuja hartaus- ja leikkihetkiä sekä jumalanpalveluksia. Tilaisuuksia ohjaa vat muun muassa seurakuntien lapsityönohjaajat. Sivusto on avoinna päivittäin klo 7–21.

Klikkaa ainakin tätä: Kesän kunniaksi lastenkirkossa voi osallistua valokuvakilpailuun. Kryptan videoseinältä löydät Nyytin esittämiä musiikkivideoita sekä videosarjan koululaisten esittelemistä pihaleikeistä. Osa videoista on julkaistu Youtubessa.

Eija Harju

esse

Kudontaan jää koukkuun Leppävaaran kudonta- asemalla on voinut nauttia käsillä tekemisestä jo 30 vuotta. Siellä pääsee kosketuksiin rauhallisen elämänmuodon, perinteisten menetelmien ja kestävien asioiden kanssa, joita pidetään tämän päivän trendeinä. Teksti Anne Leppänen Kuvat Patrik Lindström

Useimmista kotitalouksista muovit päätyvät kuitenkin sekajätteen

Sekin ottaa kupoliin, jos joudun valitsemaan ekologisen ja terveellisen

❘

K Aliravitsemus uhkaa yli neljää miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta, joista jopa miljoona on vaarassa kuolla. Pieni tyttö hakee vettä Maron alueella Tshadin ja Keski-Afrikan tasavallan rajalla.

iime vuonna kansainvälinen yhteisö sai kritiikkiä hitaas ta toiminnasta Afrikan sar ven ruokakriisissä Itä-Afrikassa. Virheistä ei ole juuri opittu, sil lä Sahelin alueen käynnissä ole va ruokakriisi Länsi-Afrikassa on jäänyt vähemmälle huomiolle Suo messa. Nälän vakavuuden määrittelys sä yksi tärkeä mittari on alle viisi vuotiaiden lasten hätä. Nyt aliravit semus uhkaa kaikkiaan jo yli neljää miljoonaa alle viisivuotiasta, puol tatoista miljoonaa heistä vakavasti. Jos apua ei saada Sahelin kriit tisimmille alueille välittömästi, aluetta uhkaa nälänhätä. Sahelin alueeseen, ruoka- ja vesikriisistä kärsiviin maihin, lu keutuu kaikkiaan yhdeksän maa ta: Mali, Mauritania, Burkina Faso, Niger, Tšad, Senegal, Gambia, Ka merun sekä Nigerian pohjoisosat. Kaikkein pahin tilanne on Malis sa, Mauritaniassa, Burkina Fasos sa, Nigerissä ja Tšadissa.

Pohjois-Mali tarvitsee apua kipeimmin Ylivoimaisesti pahinta nälkäaluet ta on Pohjois-Mali, jossa tilannet ta kiristää entisestään poliittinen konflikti: 350 000 ihmistä on jou tunut pakenemaan levottomuuk sia. Mali on näkynyt otsikoissa ter roristien seuraavana mahdollisena tukikohtana. Kirkon Ulkomaanapu vetoaa suomalaismediaan Sahelin ruoka kriisin uutisoimisen puolesta. Mo net suuret kansainväliset media yhtiöt, kuten BBC, AFP, Deutsche Welle, France24 ja Al Jazeera, ovat kiinnittäneet pahenevaan kriisiin huomiota jo vuoden alussa. Lähes kaikki merkittävät kan sainväliset humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyötoimijat ovat ve donneet ja vetoavat parhaillaan ra hoittajiin käynnistääkseen avus tusoperaatioita tai laajentaakseen olemassa olevia ohjelmia.

Näin KUA auttaa Sahelissa Kirkon Ulkomaanapu avustaa kaikkein haavoittuvimmassa ase massa olevia perheitä Sahelin ruokakriisissä 600 000 eurolla kolmessa maassa: Malissa, Mau ritaniassa ja Burkina Fasossa. MALI Kuivuudesta ja konflikteis ta kärsiville perheille Malin Kida lissa ja Gaossa annetaan hätä apua. Eniten ruoka-apua tarvitse vat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat naiset ja lapset. Puolen vuoden projekti päättyy elokuussa ja sen toteuttaa Norjan Kirkon Ulkomaanapu. Suomen ulkoasiainministeriö tukee projek tia 300 000 eurolla. MAURITANIA Humanitaarista apua annetaan kuivuudesta kär siville perheille sekä Malista pa enneille pakolaisille Etelä-Mauri taniassa. Vajaan vuoden kestävän projektin toteuttaa Luterilainen Maailmanliitto ja sen kumppanit.

YK-järjestöjen lisäksi lukuiset kansalaisjärjestöt, esimerkiksi Ox fam, Punainen Risti ja Punainen Puolikuu, Pelastakaa Lapset, Plan International, Care International, Concern Worldwide, ActionAid, WorldVision ja Christian Aid, toi mivat läntisen Afrikan tilanteen hyväksi. Avulla on kiire. Jos yleisöä ei saada heräämään nyt, nälkä sur maa ihmisiä tarpeettomasti. Kuu kauden kuluttua alkava sadekausi tulee vaikeuttamaan avustustyötä teiden heikon kunnon tähden. Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen kansainväliseen kattojärjestöön ACT-allianssiin.

Paikan päällä annetaan raha-, ruo ka- ja ravitsemusapua, järjeste tään taloustarvikkeita, vettä ja sa nitaatiota sekä vahvistetaan pai kallista katastrofikestävyyttä. Suomen ulkoasianministeriö tu kee projektia 200 000 eurolla. BURKINA FASO Hätäapua anne taan Sahelin ruokakriisiin. Toteut taja on Diakonia Sweden ja sen kumppanijärjestöt. Kesäkuussa alkanut projekti päättyy tammi kuun lopussa. Perheille jaetaan ruokaa, lisäravintopaketteja sekä maataloustarvikkeita lähes koko maassa. Kirkon Ulkomaanavun katastrofityö tulee projektia 100 000 eurolla. LAHJOITA Soita lahjoituspuheli meen p. 0600 12345. Hinta on 15,23 e/puhelu (+pvm/mpm). Lahjoita tilisiirtona katastrofi rahaston tilille 157230-500504, viite 1782.

Matti Finskas 70 v to 28.6.2012 klo 14–17 Espoon seurakuntayhtymä Kirkkokatu 1

udonta tuo useimmille mie leen värikkään, persoonalli sen maton. Kudonnan opet taja Jaana Saha kertoo, että matto onkin tyypillisin ensimmäinen työ kangaspuiden ääressä. Siitä moni jää koukkuun tekemään lisää: ver hoja, peittoja, liinoja tai seinäteks tiilejä. Takkikangaskin syntyy kangaspuilla. Perinteisten tekniikoiden ja mallien lisäksi nyt on käytettävis sä värikkäitä materiaaleja ja tä män päivän kiireiseen elämänryt miin sovellettuja toteutustapoja. Esimerkiksi nopeasti toteutetta va ryijy on 30-vuotiaan kudontaaseman syksyn uutuuksia. Ryijy tekniikasta kerrotaan teemaillois sa, minkä jälkeen itse suunniteltua ryijyä pääsee toteuttamaan opetta jan tuella. Saha lupaa kauniin pik kuryijyn valmistuvan parissa päi vässä. Kudonta-asemalle ei tulla pit kille kursseille, vaan kangas puut voi varata itselle sopivak si k udonta-ajaksi: päiväksi, pa riksi päiväksi tai jopa viikoiksi. Oppiminen tapahtuu käytännössä. Myös aloittelija pärjää, kun opetta ja on hälytettävissä vierelle. Jaana Sahan mukaan kudonta-asemal la tehdyt työt ovat olleet onnistu neita. ”Lopputulokset ovat harvoin täysin ennakkosuunnitelmien mu kaisia. Yleensä ne ovat positiivisia yllätyksiä.”

Siri (vasemmalla) ja Anna Hyytiäinen nauttivat koiratekstiilien tekemisestä.

Kannustava ja luova ilmapiiri Kutomalla saa monenlaista aikaan. Se näkyy esimerkiksi Sari Parviai sen valmiiden töiden röykkiössä. Parviaiset ovat muuttamassa uuteen asuntoon, jonka tunnelmaa tulevat luomaan itse kudotut läpi kuultavat verhot, jännittävät viole tit pöytäliinat ja huippuna päivä peitto, jonka materiaalien vahvuus vaihtelee posken alle osuvasta sil kistä jalkopään paksuimpaan puu villaan. Lampunvarjostin ja seinäteks tiilit odottelevat vuoroaan. Välil

Opettaja Jaana Saha (takana) käy opastamassa kangaspuilla työskentelevää Siri Hyytiäistä.

lä syntyy materiaaleja pukeutumi seen. Sari Parviainen arvostaa te kemiensä tekstiilien kestävyyttä, mutta kudonta-asemalla on hänel le vieläkin tärkeämpää annettavaa. ”Kangaspuilla työskennelles sä kipeä jalkani kuntoutuu, kun se saa tarpeellisia venytyksiä. Ja tääl

lä on ihanaa olla kannustavassa ja luovassa ilmapiirissä”, Parviainen sanoo.

Sukupolvien yhteinen harrastus Kangaspuiden ääressä istuu nykyi sin kaikenikäisiä ihmisiä, naisia to sin selvästi enemmän kuin miehiä.

Sari Parviainen aikoo sisustaa uuden kodin itse kutomillaan käsitöillä.

11-vuotias Anna ja 8-vuotias Siri Hyytiäinen ovat tulleet mummin sa kanssa kudonta-asemalle. Kum mallakin tytöllä on työn alla koiraaiheinen tekstiili. Sukkulan pujottelun lomas sa Anna vakuuttaa, ettei häntä ole tarvinnut pakottaa paikalle. Hänen mielestään kudonta-asemalla ”on niin kivaa ja aika kuluu nopeasti”. Kudontaan liittyvä sanasto voi olla asiaan v ihkiytymättömälle tuntematonta. Mitä esimerkiksi ovat pomsi, tiuhta ja luha? Pom si on sidos, tiuhta lankojen järjes tys, ja luhalla lyödään kude kan kaaseen. Kudonta-asemalle voi kuiten kin suunnata ilman pohjatietoja, ja sieltä voi poistua opiskelematta teoriaa – vaikkapa ryijy kainalossa.

esse

❘

21.6.2012

❘

esse

Ripari on elämysjuttu Rippikoulussa ei ole tarkoitus pönöttää vakavana vaan heittäytyä kohti uusia kokemuksia.

teyttä ja odotettu tätä viikkoa”, kertoo Emilia Berghem.

Lupa leikkiä

Teksti Maria Hakala Kuva Karoliina Ek

”Tänään saatatte sitten kastua”, vihjaa J-P Niskanen nauraen, kun koko lössi suuntaa kohti järven rantaa. On Päivän skaban aika, ovathan leikit oleellinen osa ripari meininkiä. Jo leirin alussa nuoret on jaettu tiimeihin, jotka kisailevat päivit täin saadakseen mahdollisimman suuren pistetilin ennen leirin lop pua. Tällä kerralla luvassa on ve siviesti: jokaisen joukkueen isonen istuu rantahiekalla tyhjä limupullo päässään. Se joukkue voittaa, jonka pullo on ensimmäisenä saatu täy teen järvivettä. ”Ottakaa kengät ja sukat pois”, kuuluu ohje. ”Mä pidän sukat, kun mulla on se rakko!” hihkaisee yksi leiriläisis tä ennen lähtölaukausta. Tyyli on vapaa. Joku kantaa vet tä käsissään, toinen hörppää posket täyteen. Pullopäiset isoset kastuvat läpikotaisin. Muutama riparilai nen osallistuu kisaan laiskemmin, ikään kuin aikuismaista kyllästy mistä tavoitellen. Suurin osa lois kuttaa kylmässä järvessä vimmai sesti ja riemulla. ”Hyi, mä vahingos join sitä!” ”Nyt vielä tsemppiä, jengi!” ”Hei, aikasakko!” Ripari lienee viimeisiä paikko ja, jossa nuori voi lapsekkaasti heit täytyä leikkiin.

Linkkinä nuorten ja aikuisten välillä

Rippikoulu on portti kohti kypsempää nuoruutta. Leirillä saa kuitenkin olla vielä lapsi ja heittäytyä riparileikkeihin täysin rinnoin.

elskolan idyllisen tilan pihalla on rauhallista. Aurinko porot taa, latokappelin katolla lirkut taa lintu. Tuuli humisee koivu jen latvoissa ja valkoiset pilvet köllöttelevät raukeina taivaalla. Kartanon sisältä kuuluu hilpeä möly ja me kastus. ”Tos on kaks pitkää edessä, miks te ette jo oo takana!” ”J-P, soitaksä kitaraa?” Tuomiokirkkoseurakunnan rippikoulu laiset parveilevat luokkahuoneessa. On tar koitus treenata tulevan konfirmaation laulu osuuksia. Pienen sähellyksen jälkeen poruk ka on löytänyt paikkansa kuoromuodostel massa. ”Avataan sitä suuta kunnolla, ei mitään piperrystä”, ohjeistaa pastori Kirsi Muuri mäki. Takarivin pojatkin antavat laulun rai kaa ihan täysillä, vaikka monia naurattaa. ”Se meni loistavasti, hyvä pikkuiset!” iso

set kannustavat. Lauluvelvollisuuksista vapautetut leiriläi set ryntäävät kohti lounasta.

Ikuisuuskysymyksiä ja arjen huolia Rippikoulu ei menetä suosiotaan, vaikka kirkko jäsenkatoa poteekin. Osa nuorista valitsee Prometheus-leirin, mutta harva jät tää leirikokemuksen kokonaan väliin. Eikä ihme, onhan ripari eräänlainen vedenjakaja, portti kypsempään nuoruuteen. Leiriläisil le annetaan ajatteluvastuuta mutta myös va pauksia. Moni yllättyy, että ripari ei muistu takaan koulua. ”Mä luulin, että täällä olis samanlainen tiukka meininki kuin koulussa, mut täällä on tosi rentoo!” iloitsee Tero Hyvönen. ”Tunneilla saa piirtää!”

”Ja syödä karkkia!” jatkavat Emilia Berghem ja Fadima Kaukoranta. Uskonto luonnollisesti lävistää kaikki leirillä käsiteltävät teemat, mutta ripari on myös nuorten oma turvallinen ja avoin aree na: täällä saa puhua kaikista aiheista. ”Kun puhuttiin rukoilusta, moni sanoi pyytävänsä, että pääsisi mieleiseen opiske lupaikkaan koulun jälkeen”, kertoo Kirsi Muurimäki. ”Nämä menestymispaineet ovat tulleet nuorilla yhä raskaammiksi, suorittaminen alkaa jo varhain.” Myös ulkonäköpaineet, sekä pojilla että tytöillä, vilisevät riparikeskusteluissa. Muurimäki toteaa, että nuorten arkielämä on rankempaa kuin koskaan, siksi pappien kin on pysyttävä ajan hermolla. Tarkoitus on myös luoda uusia turvaverkkoja ja pysy

vyyttä. ”Olen sanonut, että mulle voi sitten aina soittaa, jos tulee paha paikka. Vaikka sitten kolmenkymmenen vuoden päästä!” vakuut taa Muurimäki.

Hyvää henkeä luomassa Lounassalissa on kova hälinä, kun pitkät pöy dät ovat täyttyneet nälkäisistä leiriläisistä. Ruokapöytäseurueet arvotaan lätkäkorttien avulla. Tällä leirillä ei suvaita kuppikuntia, vaan porukkaa pyritään sekoittamaan mah dollisimman paljon. Taktiikka on toimiva. ”Oon tutustunut täällä ihan uusiin tyyp peihin ja lähentynyt joidenkin puolituttujen kanssa. Meillä on ihan mahtava ryhmähen ki!” hehkuttaa Emilia Berghem. Hän ei ole ainoa. Myös ohjaajien lounaspöydässä kehu

taan leiriläisiä. ”Nämä leikkii, laulaa ja on muutenkin messissä. Ja nukkuu öisin!” nauraa kokenut kausiteologi Lauri Savonen. Myös leirin pääjehu J-P Niskanen pitää tätä ryhmää erityisenä. ”Suurin osa porukasta on samasta koulus ta, mutta se ei ole mikään hyvän hengen tae. Joillekin nuorille tekee hyvää olla vieraam pien tyyppien kanssa, kun voi päästä niistä koulurooleista hetkeksi eroon.” Tämän leirin salaisuus lienee se, että nuo ret ymmärtävät itse olevansa vastuussa mu kavasta meiningistä. Kun J-P Niskanen taan noin päätti perustaa riparilaisille Facebookryhmän, tuli hänelle leiriläisiltä ilmoitus, että hei, meillä on ollut semmoinen jo neljä kuukautta. ”Siellä me ollaan jo pitkään pidetty yh

”Tää on semmoinen elämysjuttu. Unohtumaton.”

Kisan ratkettua läpimärkä ja he kottava porukka hyppää kiljuen laiturin päästä järveen. Isosetkaan eivät jää empimään vaan molskah televat veteen perässä. ”Isoset heittäytyvät kaikkeen tekemiseen mukaan, se on mahta vaa!” sanoo Toni Ojala. ”Nää on ihan huipputyyppejä”, jatkaa Emilia Berghem. Isoset ovatkin onnistuneen ripa rin ydinosa, he ovat oleellinen link ki leiriläisten ja aikuisten välillä. ”Niiden kanssa on kumminkin helpompi keskustella. Kai niillä on tuoreemmassa muistissa oma ripa ri ja silleen”, pohtii Tero Hyvönen. Ripari-ikäiset nuoret ovat arjes sa eri auktoriteettien alaisia, sik si isosten tasa-arvoinen kohtelu on voimauttava askel kohti aikuisuutta. ”Jos näitä pikkuisia ei kohtele ihan vauvoina, homma yleensä pe laa”, toteaa ohjaaja Hanna-Kristii na Kettunen. Lämpimät riparikokemukset ta kaavat sen, että isosia riittää tule vinakin vuosina. ”Mä oon jo lupautunut isoskou lutukseen”, kertoo Fadima Kauko ranta.

Eväitä elämään Tämä ripari lähenee loppujaan. Fii lis on haikea, mutta uusiin kaverei hin luvataan pitää yhteyttä. Mitä riparilta on jäänyt mieleen? ”No ainakin seurakuntatoimin

Emilia Berghemille, Tero Hyvöselle, Toni Ojalalle ja Fadima Kaukorannalle ripari on ollut "yllättävän rento ja älyttömän upea kokemus".

ta on tullut tutuksi”, miettii Tero Hyvönen ja Toni Ojala jatkaa: ”Ja tietty uskontokin, kun oli kuitenkin jotain ennakkoluuloja.” Monen nuoren kuva kirkosta ja uskonnosta yleensäkin on ollut tiukka ja jäykkä. Mielikuvat muut tuvat positiivisiksi, jos nuoret koke vat tulevansa aidosti kohdatuiksi. ”Esimerkiksi toi J-P, se on ihan huippu! Ei se ole vaan, että ’Jeesuk sen Kristuksen nimeen’, vaan se

on oikeasti hauska ja rento!” ylis tää Ojala. ”Tää on semmoinen elämysjut tu. Unohtumaton”, toteaa Fadima Kaukoranta. ”Täältä saanut ajateltavaa. Me ollaan käsitelty paljon sellaisia jut tuja, joista on hyötyä sitten aikuise na. Eväitä elämään”, huokaa Emi lia Berghem. Kaverit nyökyttelevät vierellä.

Konfirmaatio huipentaa rippikoulun Suomi on rippikoulun ja konfir maation suhteen ainutlaatuinen maa maailmassa, sanoo rippi kouluja tutkinut teologian tohtori, uskonnonpedagogiikan dosentti Kati Niemelä Kirkon tutkimuskes kuksesta. ”Missään muualla nuoret ei vät ole niin motivoituneet rippi kouluun kuin Suomessa. Moti vaatio nousee sekä rippikoulun hauskuudesta ja sosiaalisuudes ta että rippikoulun käymisen ja konfirmaation tuomista oikeuk sista.” Valtaosa suomalaisista kon firmoidaan. Vuonna 2011 Suo messa kävi rippikoulun noin 54 000 nuorta, ja heistä vain noin yksi prosentti keskeytti rippikoulun ilman konfirmaatiota. Konfirmaatio on osa rippikou luprosessia, se on rippikoulun juhlava päätös. Se koetaan en nen kaikkea suvun juhlaksi. Tätä on haluttu konfirmaatios sa korostaa, kun omat kummit

saavat siunata kummilapsensa alttarilla kätten päälle panemi sen kautta. Kummien ohella tai heidän sijastaan rippilapsen voi vat siunata myös esimerkiksi iso vanhemmat tai omat vanhem mat. Koko seurakunta rukoilee kon firmaatiossa rippilapsen puoles ta. Konfirmaatio vahvistaa nuorta hänen elämässään ja uskossaan sekä hänen yhteyttään seurakun taan. Osassa seurakuntia kesän rippikoululeirin konfirmaatio on alettu järjestää syksyllä. ”Seurakunnat katsovat, että nuoret voivat sitoutua paremmin seurakunnan toimintaan, kun konfirmaatiota lykätään ja sitä en nen järjestetään yhteisiä tapaa misia. Peräti puolet rippikoulun käyneistä kertoo haluavansa jat kaa seurakunnassa isosina tai kerhonohjaajina”, Niemelä sanoo. Sakari Sarkimaa/ Kotimaadeski

❘

21.6.2012

Tapiolan seurakunta Pyhäpäivä Tapiolassa Juhannuspäivän messu ”Edelläkulkijat” la 23.6. klo 10 Tapiolan kirkossa. Liturgia ja saarna Arto Vallivirta, kanttori SannaKaisa Ojala. Messu su 24.6. klo 10 Tapiolan kirkossa. Liturgia ja saarna Antti Rusama. Messu su 1.7. klo 10 Tapiolan kirkossa. Rauhanyhdistysten Suviseurojen sunnuntain jumalanpalvelus. Liturgi Seppo Holm, saarna Pauli Kivioja. Tapiolan kirkko on avoinna kesäkaudella 1.6.–25.8. ma–pe klo 8–21 ja la–su klo 8–17. Päivärukoushetket Tapiolan kirkossa ovat kesätauolla 22.6. lähtien. Rukoushetket jatkuvat taas 1.8. lähtien ma–pe klo 12. Otaniemen kappelin messut ovat kesätauolla. Seuraava messu Otaniemessä su 19.8.

Viikkomessu Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän

21.6.2012

Olarin seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000. Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

äärellä Tapiolan kirkossa ke 27.6. ja ke 4.7. klo 8.

Musiikkia puolen päivän aikaan Kesäisessä lounaskonsertissa Tapiolan kirkossa ti 26.6. klo 12 Anne Kauppi, piano, soittaa Ligetin musiikkia. Ti 3.7. klo 12 Cantor-seura: Minna Raassina, mezzosopraano, Dovilè Savickaitè, urut ja piano, ”Suomalainen madonna ja muita legendoja”. Konserttisarjan koko ohjelma: www. tapiolanseurakunta.. Ohjelmalistaa saa myös kirkolta.

Keskiviikkokerhon retki Keskiviikkokerho tekee retken Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon ja Tampereen tuomiokirkkoon to 23.8. Lähtö Tapiolan uimahallin parkkipaikalta klo 9.15, paluu samaan paikkaan n. klo 19. Retken hinta 45 € sis. lounaan. Mukana pastori Katja Hero. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, p. (09) 8050 4000 (ma–pe klo 8–15)

TAPIOLA

Tule Kohtaamispaikkaan Oletko vailla keskusteluseuraa? Kohtaamispaikka joka to klo 13– 14.30 Tapiolan kirkolla Esbo svenska församlingin huoneessa koko kesän ajan. Yhteyshenkilö diakoni Timo Lounio, p. (09) 8050 4473.

Lähetyksen kesäseurat ”Jeesuksen luo tuotiin sokea mies ja häntä pyydettiin koskettamaan tätä”. Seurat heinäkuussa Tapiolan kirkolla ke 18.7. klo 18.30 (kahvit klo 18 alkaen). Mukana nimikkolähettimme Aili Maria Manninen Bangladeshista ja kirkkoherra Antti Rusama. Järj. Lähetysyhdistys Kylväjä ja Tapiolan seurakunta.

Kesäkuun näyttely ”Runot värein” koostuu Riikka Jokelan runoista ja Riitta Kukkasniemen niitä kuvittavista akvarelleista. Näyttelyyn voi tutustua kesäkuun ajan Tapiolan kirkon aulassa ma–pe klo 8–21 ja la–su klo 8–17.

Diakonia – tukea elämään On kesä, mutta elämässä on vaikeaa? Tarvitsetko toisen ihmisen tukea ja keskusteluapua? Ota yhteys diakoniatyöntekijään. Varaa aika puhelimitse numerosta (09) 8050 4433 tai käy diakoniatoimistossa Tapiolan kirkolla.

Edelläkulkijat

La 23.6. klo 10 Olarin kirkko, juhannuspäivän messu, liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustajana Antti Malinen, kanttorina Sari Rautio. Su 24.6. klo 10 Olarin kirkko, liturgia ja saarna Paula Närhi, avustaa Inari Vapaakallio, kanttorina Mikko Niinikoski. Su 1.7. klo 10 Olarin kirkko, liturgia ja saarna Inari Vapaakallio, avustajana Kimmo Ansamaa, kanttorina Sari Rautio.

Rukous- ja hartaushetkiä Haukikappelissa Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 12. Hiljaisuuden kappeli, kauppakeskus Ison omenan palvelutasolla on avoinna henkilökohtaista hiljentymistä varten arkisin ma–pe klo 14–18. Vesper, jossa lauletaan Taizé-lauluja, parillisilla viikoilla ke klo 17.

Kesäseurat Matinkylässä Kotiseurat osoitteessa Elsankuja 3 B 32 ke 11.7. klo 18.30. Kahvipannu on kuumana klo 18 alkaen. Mukana kappalainen Antti Kruus Olarin seurakunnasta. Kahviraha kerätään Lähetys yhdistys Kylväjän Bangladeshin työlle. Seuraemäntinä toimivat

26.6. Anne Kauppi, piano, Ligeti Ti 3.7. Cantor-seura: Minna Raassina, mezzosopraano, Dovilè Savickaitè, urut ja piano, ”Suomalainen madonna ja muita legendoja”

Katso ohjelma: www.tapiolanseurakunta.fi

TAPIOLA

Armoa! Messu Tapiolan kirkossa su 1.7. klo 10

Worship Service in English on Sundays at 4.30 pm in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo) Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs). Fellowship time and refreshments after the service. Federation of Espoo Parishes in cooperation with International Evangelical Church in Finland. Read more: www. church. and www.migrantchurch.. Anglican Worship Service sun 1st July at 12 at Perkkaa Chapel.

kuva Sonja Grönqvist

Tapiolan kirkossa

Kesäkahvilat

Kirkon ja kappelin kesä

Kesäkahvilat avasivat ovensa kesäkuun alussa. Tiistaisin kahvitellaan Olarin kirkolla klo 12.30. Sitä ennen voi osallistua Päivän Sana-hartauteen klo 12. Olarin kappelilla kahvitellaan tiistaisin klo 13. Matinkappelin kahvila kokoontuu keskiviikkoisin klo 13 ja Haukikappelin torstaisin klo 13.

Espoonlahden kirkko on avoinna 4.6.–12.8. ma 8–16, ti 8–15, ke 8–21, to–pe 8–15, la 9–17, su 9–18. Soukan kappeli on avoinna kesäkuussa ma–pe 8–15, la 10– 17 ja su 12–19. Keskikesällä 25.6.–30.7. Soukan kappeli on avoinna vain sopimuksen mukaan. Elokuussa 1.–12.8. ma– pe 8–15, la 10–17, su 12–19.

Kulman kesäkuppila

Diakoniatyön ajanvaraus Kesän ajan Olarin seurakunnan diakoniatyön ajanvaraus toimii keskitetysti Matinkylässä 5.6. alkaen. Alueelliset päivystyksen jatkuvat syyskuussa. Jos haluat tavata diakonin ota yhteyttä Matinkappelin ajanvaraukseen tiistaina klo 9–10 p. 8034826.

Kauneimmat kesälaulut Suosittu Kauneimmat kesälaulut -yhteislauluiltojen sarja jatkuu läpi kesän keskiviikkoisin Olarin kirkon sisäpihalla klo 18. Laulamme yhdessä kukin omalla äänellämme Jumalan kunniaksi ja ihmisten iloksi kesäisiä lauluja ja virsiä. Illan päätteeksi hiljennymme hartauteen. Mukana laulamassa ja laulattamassa seurakunnan papit ja kanttorit. 27.6. Paula Närhi ja Sari Rautio, 4.7. Juha Virta ja Mikko Niinikoski.

Nuorten kesäkuppila Kulmalla, Kuunkehrä 6, perjantaisin 18¬– 22. Poikkeuksena juhannusperjantai, jolloin Kulma on kiinni.

Saareen saunomaan Sauna lämpiää Stora Blindsundin saaressa, Matinkylän Nuottaniemen edustalla, keskiviikkoisin koko kesän. Parillisilla viikoilla saunavuorot miehille klo 17–18.30. ja naisille klo 18.30–20. Parittomilla viikoilla on naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan pikkulaiturista avoimina iltoina klo 17 ja 18, naisten saunailtoina vain klo 18. Saarimaksu 3 €, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. Ilta päättyy 21. mennessä. Järjestäjä SeKaVa (=seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt) Lisätietoja 0440 688 068.

OLARI

Kesä-

la 23.6. klo 10 Olarin kirkko su 24.6. klo 10 Olarin kirkko su 1.7. klo 10 Olarin kirkko

OLARI

a! Klik ka O Olemme netissä ja naamakirjassa www.facebook.com/ olarinseurakunta www. espoonseurakunnat. fi/olari

Messut Messu la 23.6. klo 10, Espoonlahden kirkossa, liturgia Asmo Sinervo, kanttori Heli Hagmark. Messu su 24.6. klo 10 kirkossa, liturgia ja saarna Jukka Knuutti, avustava pappi Jukka Lehti, kanttori Helena Yli-Jaskari. Messu su 24.6. klo 17 Soukan kappelissa, liturgia ja saarna Jukka Knuutti, kanttori Helena Yli-Jaskari. Huikon Kartano 1:n konrmaatiomessu la 30.6. klo 11 kirkossa. Ansa Helminen, Auli Tamminen, Laura Thapa, kanttori Heli Hagmark. Metsäkartano 2:n konrmaatiomessu la 30.6. klo 14 kirkossa. Auli Tamminen, Ansa Helminen, Stella Björkholm, kanttori Timo Lonka. Hvittorp 1:n konrmaatiomessu su 1.7. klo 10 kirkossa. Liturgia Tuula Olli, avustava pappi Hans-Christian Daniel, kanttori Helena Yli-Jaskari. Messu su 1.7. klo 17 Soukan kappelissa, liturgia ja saarna

Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000. Toimitus- ja tilavaraukset ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

Anne Blomqvist, kanttori Timo Lonka. Oma esirukous Sunnuntaiaamuisin kirkon messun jälkeen on aina mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen koulutetun rukouspalvelijan kanssa.

Elintarvikejakelu kirkon aulassa ma–la klo 9. Vuoronumerot arvotaan klo 8. Elintarvikejakelua ei ole juhannuspäivänä la 23.6.

Liinavaate- ja pyyhekeräys Ehjiä, puhtaita pyyhkeitä, lakanoita ja tyynyliinoja otetaan vastaan annettavaksi mm. paikallisille asukkaille tai ystävyysseurakuntaamme Lääne-Nigulaan Viroon. Lahjoitukset voi tuoda Espoonlahden kirkon vahtimestarille aukioloaikoina. Tied. eveliina.roznovski@evl. tai 041 518 1244.

Kesän kirkkokahvit: nyyttäripiknik Voit osallistua kirkkokahvien tarjoiluihin. Messun jälkeen juodaan kirkkokahvit ulkona – sateen sattuessa sisällä. Seurakunta tarjoaa kahvit ja osallistujilta tulee muu tarjottava. Nyyttäripiknik-kirkkokahvit joka su, jolloin ei ole konrmaatiomessua, seur. 23.6. ja 15.7.

ESPOONLAHTI ESPOONLAHT

kahvilat

Olarin kirkko

Musiikkia puolen päivän aikaan

ma–pe 9–21, 040 547 1857. Voit varata keskusteluajan tästä numerosta. Keskusteluaika pyritään järjestämään mahdollisimman pian. Palvelemme ensisijassa Olarin seurakunnan alueella asuvia.

Messuun

Messu Tapiolan kirkossa la 23.6. ja su 24.6. klo 10

TAPIOLA

Papin Puhelin

OLARI

International Venäjänkielisille Морская прогулка и целый день на острове Iso Vasikkasaari для всех, кто говорит по-русски. Купание, игры на воздухе, гриль и общение. Отличное место для семейного отдыха! Катер отправляется от причала в Haukilahti с 9:30 каждые 45 минут. 15 июля 2012 г. с 11:00 до 17:00. Цена билета на катер (туда и обратно) 8 евро наличными! Страничка встречи: http:// www.facebook.com/ events/126249870844871/

Anja Mustonen ja Anneli Virolainen.

Messu

Espoonlahden seurakunta

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa Olarinluoma 4, 02200 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

Liinavaate- ja pyyhekeräys

OLARI KONFIRMOIDUT

-yhteislauluiltojen sarja

keskiviikkoisin klo 18 Olarin kirkon sisäpihalla

esse

Kesä! Lomaa, virkistystä! Vai yksinäisyyttä, ahdistusta, masennusta… Tule jakamaan tuntojasi samoja kokevien luottamukselliseen vertaisryhmään. KesäMieTe kokoontuu ke klo 18–20 Espoonlahden kirkolla.

Kesäillan raamattupiiri Tule pohtimaan seuraavan sunnuntain tekstejä ja virsiä. Espoonlahden kirkon pikkusalissa ke klo 18.30 koko kesän ajan (29.8. saakka). Illassa mukana seurakunnan pastori: 27.6. Ansa Helminen ja 4.7. Hannele Salmi.

Hilavitkutin Rohkaise mielesi ja lähde telttaleirille mahtavassa seurassa. Tule nauttimaan suuren leirin

tunnusta, iltanuotioista, leikeistä, lauluista, yhteisistä hiljentymishetkistä, musiikista, luonnon ihmeistä ja Taika-Petteristä Hilavitkuttimelle. Omaa telttaa et tarvitse. Hilavitkutin on Espoonlahden, Leppävaaran, Tapiolan ja Kauniaisten seurakuntien yhteinen tyttöjen ja poikien leiri, joka järjestetään joka toinen vuosi. Ilmoittautua voit osoitteessa www.sodesode. viim. 28.6. Leirin hinta 35 €. Pienten (2003– 2005 syntyneiden) Hilavitkutin on 6.–8.8. ja isojen (1999–2002 syntyneiden) Hilavitkutin on 8.– 10.8. Hilassa. Lisätietoja Stellalta numerosta 040 596 1689 tai stella.bjorkholm@evl..

Nuoret www.sodesode., Sode – Soukan ostarilla. Sode avoinna kesällä seuraavasti: Kahvila pe klo 17–21 (ei 22.6.). Nuortenilta ti klo 17–21.

ESPOONLAHTI

ESPOONLAHDEN

SIRRE-ORAVA Kirkossamme käy joskus orava. Se käy kirkossa niin usein, että seurakunnan työntekijät ovat antaneet sille nimen: Sirre. Sirre on viisas, kun käy kirkossa. Se oppii kristinuskosta, ehkä jopa hurskaaksi. Joskus, kun kirkkosalissa on ihan hiljaista, Sirren voi kuulla vilistelevän kattoritilöiden yläpuolella. Sirre on tainnut livahtaa seurakuntamme nettisivuillekin. Urkumusiikista Sirre ei kuitenkaan yhtään pidä, sillä se lähtee karkuun heti, jos urkuja soitetaan. Nyt Sirrellä taitaa olla paljon puuhaa, sillä juhannuksen aikaan oravat saavat Suomessa toisen ja viimeisen vuosittaisen poikueensa.

Kauniaisten seurakunta Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14, to klo 9–16 (sulj. klo 11.30–12) p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

Juhannuspäivän messu

Löytöretki perhekerho

La 23.6. klo 10 kirkossa, saarna ja liturgia Mauri Vihko, kanttorina Mikko Nurmi. Ei kirkkokahveja.

Oletko miettinyt miten päästä tasapainoisempaan tunne-elämään? Millaista on rakentava viha tai mistä rohkeus unelmointiin? Löytöretkikerho tarjoaa välineitä itsetuntemukseen ja rikkaampaan tunne-elämään. Kokoontumisissa käsitellään tunteiden syntyä, tunnistamista, nimeämistä ja kokemista. Ryhmä on tarkoitettu ihan tavallisille vanhemmille, jotka haluavat sitoutua 11 kertaa kokoontuvaan luottamukselliseen ryhmätyöskentelyyn. Lapsille on ryhmän ajan lastenhoito. Maanantaisin 3.9. alk. klo 9.30–11.30 Sebastoksen kerhotilassa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut elokuun aikana, Sanni Hackman 050 372 2410.

Messu Su 24.6. klo 10 kirkossa, saarna ja liturgia Mauri Vihko, kanttorina Mikko Nurmi. Kirkkokahvit. Su 1.7. klo 10 kirkossa, saarna Pilvi Keravuori ja liturgia Mauri Vihko, kanttorina Teija Palolahti. Kirkkokahvit.

Kesäkahvit Ke 27.6. klo 14 kirkon sisäpihalla (sateella sisällä). ”Aarre saviastioissa”, Mauri Vihko. Ke 4.7. aiheena ”Ruut saa uuden elämän”, Laura Helistekangas.

21.6.2012

Esbo svenska

Grankulla svenska

Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, to kl 9–16, stängt 11.30–12, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Högmässor Lö 23.6. Midsommardagen. Esbo domkyrka kl. 12.15. Sö 24.6. Esbo domkyrka kl. 12.15. Kyrkkaffe i klockstapeln. Sö 1.7. Esbo domkyrka kl. 12.15. Kyrkkaffe i klockstapeln.

Midsommarfest Mataskärs lägercentrum, fre 22.6 kl. 17–21.

Musik i sommarkvällen

Cityrippikoulu Hagert, Jani Markus, Ikonen, Miro Matias, Laiho, Antti Juhani, Lindgren, Janette Erika, Multimäki, Samuli Valentin, Nerman, Anneli, Nurmi, Noora-Emilia Arintytär, Oldenburg, Juha Erik, Paavilainen, Esa Tapio, Pallari, Sani Mira Susanna, Pallari, Sini Mari Mikaela, Pehkonen, Valtteri Juhani, Saarinen, Janne Elias, Tiitta, Krista Maria, Wolff, Carl Herman Walter.

ESPOONLAHTI

vit: h a k o kk sän kir

k i n k i p i yttär

kanasi! u m t a l l Tuo pu en juodaan

jälke Messun it ulkona, ahv kirkkok uessa sisällä. satt sateen

Högmässa Sö 24.6 kl 12 i Grankulla kyrka, Sara Medberg, Barbro Smeds.

Sommarcafé Ti 26.6 och 3.7 kl 13.30 på kyrkans innergård.

Högmässa Sö 1.7 kl 12 i Grankulla kyrka, Ulrik Sandell, Barbro Smeds.

Esbo domkyrka sö 24.6 kl. 20. Noora Karhuluoma sång, Marco Bonacci orgel. Sö 1.7 kl. 20. Pia Bengts, Senni Valtonen, Liisa Malkamäki. Fritt intr. & progr.

Orgelpunkt

Kauneimmat kesälaulut

❘

21.6.2012

Lue lisää yllä

12 esse

Esbo domkyrka varje on kl. 12– 12.20. On 27.6 Pia Bengts, 4.7 Håkan Wikman.

Orgelnatt och aria

Taivaallinen

taukopaikka

Esbo domkyrka varje to kl. 22 t.o.m. 30.8. Biljetter & mer info: www.urkuyofestival..

Sommarsamling Köklax kapell ti 26.6 kl.13–15.

www.espoon seurakunnat.fi

14 esse

❘

21.6.2012

Kirkkopuisto 5 Juhannusjuhla juhannusaattona 22.6. alkaa klo 18 lipunnostolla kirkon edessä. Kirkossa yhteislaulutilaisuus ja kirkon esittely. Juontajana pastori Antti PohjolanPirhonen, musiikki kanttori Lea Waaraniemi. Juhla jatkuu klo 19 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla, missä ohjelmaa koko perheelle. Mikko Helenius soittaa haitaria. Mukana myös standup koomikko Johannes Melander. Grillimakkaraa ja mehua myynnissä. Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 10, "Taas kukkasilla kukkulat". Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustava pappi Seppo Särkiniemi, urkuri Sheldon Ylioja. Musiikissa avustaa tenori Tuukka Säily. Messu su 24.6. klo 10, ”Kadonnut ja jälleen löytynyt”. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustava pappi Kirsi Muurimäki, kanttori Marja-Liisa Talja. Konrmaatiomessu la 30.6. klo 10, Velskola Kartano II. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustajat Reetta Ikonen, Pia Härkönen ja Ville Lappalainen, kanttori Eeva Jurmu, Konrmaatio House Band. Messu ja konrmaatio su 1.7. klo 10, ”Armahtakaa”. Partaharju-rippikoulun konrmaatio. Liturgia ja saarna Karoliina Käpylehto, avustava pastori Heikki Marjanen, avustaja Marika Muotio, urkuri Lea Waaraniemi, kanttori Pia Koskinen. Konrmaatiomessu su 1.7. klo

15, Velskola Väentupa I. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustava pastori Heikki Marjanen, ehtoollisavustajina nuorisotyönohjaaja Jari-Pekka Niskanen ja leiriavustaja Hanna-Kristiina Kettunen, kanttori Pia Koskinen, Konrmaatio House Band. Isoset ja kirkkoväärtit avustavat. Urkuyö ja Aaria to 21.6. klo 22 Juhannusiltamat. Kesäisiä lauluja, nuoria taiteilijoita ja yhteislaulua sisällä ja ulkona. Vapaa pääsy. Suvisunnuntain iltamusiikki su 24.6. klo 20. Noora Karhuluoma, sopraano; Marco Bonacci, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma. Urkuyö ja aaria to 28.6. klo 22. ”Romantiikan laineilla”. Johanna Rusanen-Kartano, sopraano; Maija Weitz, piano; Peter Frisée, urut (Itävalta). Yhteistyössä Itävallan suurlähetystön kanssa. Liput 13– 27 €. Lipunmyynti www.lippu. tai ovelta tuntia ennen konserttia. Tarkemmin www.urkuyofestival.. Suvisunnuntain iltamusiikki su 1.7. klo 20. Pia Bengts, sopraano; Senni Valtonen, kantele; Liisa Malkamäki, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma. Urkuyö ja aaria to 5.7. klo 22. ”Moniäänisyyden mestarit”. Lauluyhtye Lumen Valo: Ilpo Laspas, urut. Liput 13–21 €. Lipunmyynti www.lippu. tai ovelta tuntia ennen konserttia. Tarkemmin www. urkuyofestival.. Urkupiste keskiviikkoisin klo 12– 12.20. Tule viettämään keskipäivän hetki tuomiokirkon uusia urkuja kuunnellen. Tuomiokirkon esittely keskiviik-

Kirkkoherranvirasto

Kappelipalloilijat

Sururyhmä syksyllä

Toimipisteet

palvelee to 21.6. klo 8–13. Muulloin aukioloaika on klo 8–15.

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo

Espoon tuomiokirkonmäellä juhannusaattona 22.6. alkaa klo 18 lipunnostolla kirkon edessä, minkä jälkeen siirrytään kirkkoon. Kirkossa on yhteislaulutilaisuus ja kirkon esittely. Juontajana pastori Antti Pohjolan-Pirhonen, musiikki kanttori Lea Waaraniemi. Juhla jatkuu klo 19 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla, missä on ohjelmaa koko perheelle. Mikko Helenius soittaa haitaria. Mukana myös stand-up koomikko Johannes Melander. Grillimakkaraa ja mehua myynnissä. Tilaisuus päättyy n. klo 21.

pelaavat lentopalloa kesäaikaan torstaisin klo 17–20 Kauklahden urheilukentän lentopallokentällä, os. Lasilaaksontie, 02780 Espoo. Tied. Erkki Pennanen, pennaset@ kolumbus., 0400 440 571.

Sururyhmä kokoontuu ensi syyskaudella Auroran kappelissa. Ensimmäinen kerta to 20.9. klo 18.30. Ryhmän ohjaajina pastorit Tuija Filppula ja Hannu Mäenpää. Tied. ja ilmoitt. Tuija Filppula 040 531 1041 tai Hannu Mäenpää 040 513 0861, sähköpostitse etunimi.sukunimi@evl..

Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi, kirkkoherranvirasto Alberganesplanadi 1.

Kirkkoranta 2 Englanninkielinen jumalanpalvelus joka su klo 16.30. Kaksi suomenkielistä pyhäkouluryhmää (3–6 v. ja 7–12 v.) jumalanpalveluksen aikana. Kirkkokahvit. Järjestäjinä Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot www. church. ja www.migrantchurch. . Jos sinua kiinnostaa toimia pyhäkoulunopettajana tai muissa vapaaehtoistehtävissä IEC:n jumalanpalveluksissa, ota yhteyttä Stein Rudviniin, 040 582 2759.

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Nuoret: Nuorten kesäilta keskiviikkoisin klo 18 koko kesän 8.8. asti. Lisäksi retkipäiviä läpi kesän. Tarkemmat tiedot lujakallio..

Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus su 1.7. klo 14.

Juhannusjuhla

Espoon tuomiokirkko Tiekirkkona Tuomiokirkko on tänä kesänä Tiekirkko. Opas on paikalla arkisin (ma–pe) 10.8. asti klo 11–17. Tuomiokirkko on avoinna maanantaisin klo 11–18 ja muina päivinä klo 10–18. Tuomiokirkon esittely keskiviikkoisin klo 14. Esittelijöinä seurakunnan vapaaehtoiset. Urkupiste keskiviikkoisin klo 12–12.20, jolloin äänessä ovat kirkon uudet urut.

Englanninkielinen jumalanpalvelus joka su klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa, Kirkkoranta 2.

Matka Tallinnaan ja Koseen 18.–19.8. Käymme Tallinnassa Kumu:ssa ja Kadriorgin puistossa, lounastamme Vanhassa kaupungissa ja menemme illaksi ystävyysseurakuntaan Kosen kylään. Matkan hintaan 160 € sis. bussikuljetukset, laivamatkat, ateriat ja yöpyminen. Matkalla mukana Pirkko Nurminen ja Risto Myllyniemi. Ilmoittautumiset Nina Veromaa p. (09) 8050 3503.

Talkoolaiseksi SyysMatin Markkinoille Tule talkoolaiseksi SyysMatin Markkinoille. Parin tunnin talkootehtävän voi itse valita. Ilmoittaudu tai kysy lisää tarja.rae@evl. p. (09) 8050 3918 tai merja.lehtisalo@evl. p. (09) 8050 3525.

Juhannusaatto

Nähdään messussa

Koko perheen

Espoon tuomiokirkko

la 23.6. klo 10 Juhannuspäivän messu Messu su 24.6. klo 10 II -rippikoulu .6. klo 10 Velskola Kartano Konfirmaatiomessu la 30 oulu 1.7. klo 10 Partaharju-rippik Messu ja konfirmaatio su pikoulu -rip I . klo 15 Velskola Väentupa Konfirmaatiomessu su 1.7

Espoon tuomiokiirkon mäellä

6. klo 18 allkaen 22.6

urakuntatalo Espoon tuomiokirkon se 16.30 elus joka sunnuntai klo

Lue lisää yll'ä.

npalv

Rinnekappeli

klo 14 Jumalanpalvelus su 1.7.

Taivaallinen taukopaikka Espoon tuomiokirkko ma–pe klo 11–17 Esittely keskiviikkoisin klo 14. Uudet urut äänessä keskiviikkoisin klo 12–12.20

TUOMIOKIRKKO

URKUYÖ JA AARIA ESPOON TUOMIOKIRKKO

Juhannusiltamat to 21.6. klo 22 Romantiikan laineilla to 28.6. klo 22 Moniäänisyyden mestarit to 5.7. klo 22

Pietariin ja Tihvinään 18.–21.10. Pietarissa käynti mm. Hengellisessä akatemiassa, ikonitarvikekaupassa ja Pyhän Marian luterilaisessa kirkossa. Tihvinässä vieraillaan munkkiluostarissa. Paluumatkalla poiketaan Viipuriin. Matkan hengellisenä oppaana Alarik Corander ja ikoneihin perehdyttäjänä Tarja Rae. Matkan hintaan n. 430 € sis. puolihoito, majoittuminen hotelleissa 2 hh ja viisumikulut. Ilmoittautuminen 30.8. mennessä p. (09) 8050 3508. Tiedustelut Tarja Rae 040 531 1050.

Nuorten kesäilta keskiviikkoisin klo 18 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1. Lisäksi retkipäiviä läpi kesän. ks. tarkemmat tiedot lujakallio..

Harmaat Pantterit ovat kesätauolla 19.8. asti.

Perheille puhelinpäivystys ti 26.6. klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä p. (09) 8050 3583 ja (09) 8050 3584. Päivystys seuraavan kerran ti 24.7.

Kesäaukiolot Leppävaaran kirkko on auki kesällä arkisin klo 10–16 sekä viikonloppuisin tilaisuuksien yhteydessä. Kirkkoherranvirasto palvelee normaalisti arkisin klo 8–15.

Messut Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 23.6. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Timo Salo ja Anni Nummila. Messu ja kirkkokahvit su 24.6. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Tiina Palmu, Merja Alanne ja Anni Nummila. Messu ja kirkkokahvit su 1.7. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Kalervo Salo, Aija Pöyri ja Anni Nummila. Anglikaanimessu su 1.7. klo 12 Perkkaan kappelissa.

Konrmaatiot Jamilahden rippikouluryhmän konrmaatiomessu la 30.6. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Kirsti Koskela, Laura Markkanen, Hanni Raiskio ja Maria Tuokko. Väentupa III -rippikouluryhmän konrmaatio la 7.7. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Merja Alanne, Inkeri Juvela, Meri Saarinen, Jyri Saarinen ja Maria Tuokko.

Kesäillan lauluhetki ja ehtoollinen

kä ehtoollishartaus kanttorin ja papin johdolla. Ke 27.6. klo 19 Karakappelissa. Olli Nuosmaa ja Maria Tuokko. Ke 4.7. klo 19 Perkkaan kappelissa. Jukka Raunu ja Anni Nummila.

Kesäkerho kaikenikäisille ti 3.7. klo 14– 15.30 Karakappelissa. Vapaata seurustelua, pullakahvittelua ja yllätysohjelmaa silloin tällöin. Kerhoa vetävät seurakunnan vapaaehtoiset. Kesän muut kokoontumiskerrat ovat 17.7., 31.7. ja 14.8.

Kesäraamis Olisiko sinulla kesällä aikaa avata Raamattu? KesäRaamiksessa voit tehdä sen yhdessä muiden kanssa. KesäRaamis kokoontuu joka ti klo 18–20 Leppävaaran kirkolle. Illat alkavat yhteyslaululla, jonka jälkeen jakaannutaan pienryhmiin tutkimaan elämänläheisiä Psalmeja. Voit tulla mukaan kerraksi tai koko kesäksi.

Juhannusjuhla Juhannuksena Lepuskissa kaikki tiet vievät Perkkaalle. Perkkaan kappelilla järjestetään pe 22.6. klo 15–18 juhannusjuhla kaikenikäisille. Tarjolla on makkaraa, keittoa ja pullakahvit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Klo 16 yhteislaulutilaisuus ja kansanmusiikkia sekä klo 17 hartaus kappelissa. Lapsille pomppulinna. Musiikista vastaa kanttori Anni Nummila ja Markus & Rauno duo. Mukana pastorit Jukka Raunu ja Merja Alanne sekä teol.yo Hanni Raiskio. Kuljetus: pikkubussi lähtee Karakappelin edestä klo 14.30 ja palaa Karakappelille juhlan jälkeen.

Puolen tunnin yhteislauluhetki se-

Diakonian ajanvaraus Diakoniatyöntekijät tavoittaa 25.6.–10.8. keskusnumeron p. (09) 80501 kautta.

LEPPÄVAARA PÄVAARA

www.espoontuomiokirkkoseurakunta..

Suvisunnuntain iltamusiikki

Espoon tuomiokirkko su 24.6. klo 20

Noora Karhuluoma, sopraano Marco Bonacci, uruturut

su 1.7. klo 20

Pia Bengts, sopraano Senni Valtonen, kantele Liisa Malkamäki, urut

Espoon ekumeeninen toimikunta järjestää Espoo-päivänä la 25.8. ekumeenisen ristisaaton ”Matkalla yhteiseen pöytään”. Koko päivän vaelluksella pysähdytään luonnon helmassa sekä eri tunnustuskuntien kappeleissa ja kirkoissa. Ristisaatto alkaa klo 8 ortodoksisella liturgialla Espoon keskuksen Trapesassa ja päättyy klo 18.30 hartauteen ja yhteyden ateriaan Leppävaaran kirkolla. Kävelyä päivän aikana tulee yhteensä noin 16 km. Mukaan voi tulla myös matkan varrelta. Kukin voi osallistua oman kirkkonsa ehtoolliselle. Otathan mukaan omat eväät, vesipullon ja hyvät jalkineet. Päivän aikataulu: 8.00 Ortodoksinen liturgia Trapesassa, Espoon keskus, Kotikyläntie 5. 10.12 Espoon asemalta bussi 86 Myllyjärvelle. 10.45 Katolinen messu Karmeliittaluostarissa ja luostarin esittely, Myllyjärventie 3. 11.30 Matkaan siunaaminen ja lähtö Oittaalle. 12.30 Uima- ja kahvitauko. Oittaan uimarannalla ja kahvilassa, Kunnarlantie 33 – 39. 13.30 Lähtö Oittaalta. 14.45 Auroran kappelin pihalla lyhyet alustukset ja keskustelua ehtoollisesta, Heiniemenpolku 1. 16.00 Lähtö Karakappeliin. 17.00 Viikkomessu Karakappelissa, Karakalliontie 12. 17.45 Lähtö Leppävaaran kirkolle. 18.30 Hartaus ja yhteyden ateria (iltapala) Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Päivässä mukana mm. Heikki Huttunen (ort.), Teemu Sippo (kat.), Antti Kruus (lut.), Raigo Liiman (lut.), Merja Alanne (lut.).

ti 6.11. klo 17 Leppävaaran kirkon takkahuoneessa. Ilm. 23.10. mennessä ryhmän ohjaajina toimiville pastoreille Olli Nuosmaa 040 563 2322 tai Pirkko Nurminen 040 567 4420.

Hiljaisuuden retriitti Varaa jo paikkasi syksyn hiljaisuuden retriittiin 31.8.–2.9. Velskolan kartanoon. Retriitille otetaan 10 osallistujaa. Retriitti alkaa pe klo 18 ja päättyy su iltapäivällä. Tied. ja ilm. 27.7. mennessä Veronica Witikka, 050 539 0678 tai veronica.witikka@elisanet.. Hinta 75 € Espoon seurakuntien jäsenille, muut 100 €.

Diakonia Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

Sururyhmä lapsensa menettäneille

LEPPÄVAARA

uksena Juhann issa Lepusk tiet kaikki vievät an Perkka in kappeli

kokoontuu ensimmäisen kerran

LEPPÄVAARA

Kesäillan lauluhetki ja ehtoollinen

Ajankohtaisimmat tapahtumatiedot

TUOMIOKIRKKO

Ekumeeninen ristisaatto

su 24.6. klo 10 Leppävaaran kirkossa

KONFIRMOIDUT Huikko: Sebastian Thomas Alexander Bergman, Casimir Otto Alexander Eklöf, Lauri Jussi Hytti, Joni Santtu Alex Karhu, Elias Henrik Oliver Kario, Sebastian Matti Oskari Kilpi, Nikke-Nestori William Konttinen, Eetu Juhani Kotiranta, Karla Maria Kuokkanen, Catina Enni Elina Laitala, Antti Oskari Luoto, Mauno Henrikki Malmivaara, Joonas Mikael Roos, Pauli Anthony Ruokosuo, Eero Ilari Saarenmaa, Petra Mikaela Sjögren, Severi Onni Tapio Tempakka, Marika Jasmin Tolonen, Katri Enni Uusitalo, Santtu Viljami Vaarala, Ville Markus Valtteri Vikkula, Wilhelm Axel von Weissenberg.

Ke 4.7. klo 19 Perkkaan kappeli

LEPPÄVAARA

Varaa jo nyt itsellesi kesän viimeinen viikonloppu

Hiljaisuuden retriitti 31.8.–2.9. Velskolan kartanossa

Metsätyöyrittäjä Miika Åfelt tuo ardenner-hevosensa töihin Hvittorpiin elokuussa.

spoon seurakunta yhtymän metsikkö alueita Hvittorpin leirikeskuksen ympäristös sä harvennetaan elokuussa hevospelillä. Puistopuutarhuri Asko Leinonen kertoo, että he vosavusteista metsänhoi toa kokeillaan seurakun tayhtymän ympäristödip lomin innoittamana. ”Hvittorpin alue on haavoittuvainen suojelualue. Uskon että kaksi kokenutta metsuria ja asiansa osaavat hevoset pystyvät tekemään tarvittavat hoitohakkuut hellävaraisemmin kuin perinteiset suuret metsätyökoneet”, sanoo pitkään vaihtoehtoisia metsänhoitotapoja seurakuntayhtymälle etsinyt Leinonen. Metsätyöt alkavat elokuun 20. päivänä ja kestävät kaksi viikkoa. Muutaman ensimmäisen päivän ajan metsurit tekevät harvennustöitä.

Sen jälkeen jykevä rakenteiset ardenner-rotuiset työhevoset aloittavat tukinkuljetuksen. ”Åfeltin Työhevoset on yritys, joka on erikoistunut tällaiseen työhön ja tot tunut majoittumaan kul loisenkin työmaan tuntu maan. He rakentavat he vosille väliaikaisen tallin Hvittorpin alueelle”, Lei nonen kertoo. Leirikeskuksessa on metsätöiden aikaan leiri kouluja, mikä tuo tilantee seen omat mausteensa. ”Kahta metsuria tar vitaan myös työturvalli suuden takia; toinen pys tyy varmistamaan että ute liaat eivät tule liian lähelle puunkaatoa. Työhevosiin tutustuminen on varmas ti elämyksellistä lapsille, ja meille aikuisillekin”, Lei nonen sanoo. Elina Raunio

Kirjoita onnesta Esseen

Ke 27.6. klo 19 Karakappeli Messu kadonneille ja löydetyille

Åfeltin Työhevoset

Lue lisää yll'ä.

www.urkuyofestival.

TUOMIOKIRKKO

Ekumeeninen kulttuurimatka

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590. Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

Lue lisää vieressä.

TUOMIOKIRKKO

Englanninkielinen jumala

Leppävaaran seurakunta

koisin klo 14. Esittelijöinä seurakunnan vapaaehtoiset. Kirkko on avoinna ma klo 11–18 ja ti–su klo 10–18. Tuomiokirkko on tiekirkko. Opas paikalla ma–pe klo 11–17.

Vapaa pääsy ja ohjelma.

Espoon tuomiokirkko

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–18, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

esse

Hvittorpin metsiköt raivataan hevosvoimin

21.6.2012

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

❘

Hyvä lukija, mitkä ovat sinun onnen läh teesi? Mistä saat iloa ja va loa elämääsi? Mikä on elämäsi suurin onni? Kirjoita sinun on nestasi Esseen säh köpostitse osoittee seen esse.lukijoilta@ kotimaa.fi, aiheeksi: Onni, postitse Esse/On ni, Pl 200, 02771 Espoo. Lähetä tekstisi 31.7. mennessä. Arvomme kirjoittajien kesken kolme Kirjapajan lahjakorttia.

16 esse 16 esse

❘ ❘

21.6.2012

❘

esse

19.4.2012

 Palveluja tarjotaan

 Koulutusta

 Seurat

MITOIN KUIN MITOIN

UUDISTAMME KOTISI SISÄPINNAT VAIVATTOMASTI! Tilaa maksuton kustannusarvio:

0400 457946

www.mestarinikkarit.fi www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu. Luotettavasti, laadukkaasti. Gsm. 044 538 7967. HAUTAKIVEN kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 4,95e/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515 IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 Kotien ja kiinteistöjen remontit edullisesti puh. 044 0165273, www.helsinginrakennusjaasennus.fi. Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888

HERÄNNÄISSEURAT

UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, uusimme lattiat ja remontoimme keittiöt. Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi Sohvat, tuolit verhoillaan. P. 0400 503 179. Verhoomo Leppänen LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923. IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636 Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet. 040 712 8888

TÄYSILLÄ TEOLOGISEEN! Opiskele HEO:n Teologian linjalla – keskellä Helsinkiä! Lukuvuoteen sisältyvät: ‐ Teologian perusopinnot 25 op, avoimen ylipiston ops:n mukaista ‐ Yliopistollinen Raamatun kreikka, 10 op. ‐ Valmennuskurssi teologiseen tiedekuntaan ‐ Hartauksia ja jumalanpalveluksia ‐ Tutustumisvierailuja ‐ Työharjoittelu Mahdollisuus asuntolapaikkaan Helsingin Kalliossa. Tiedustele opiskelusta myös HEO:n muilta opintolinjoilta www.heo.fi.

www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas

 Virkoja avoinna

 Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. Siivousapua, ikkunanpesua, kotipalvelua. P. 050 3042 337.

Ke 27.6. klo 18 Enonkosken Rovastilassa Hynnisillä, Vuorikoskentie 554. Seurat, savusauna ja muikkuja. Su 1.7. klo 16 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Tähtitorninmäellä, sateen sattuessa Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18, Hki. Ke 4.7. klo 19 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Mm. Matleena Ikola, Samuli Korkalainen ja Annette Markkunen.

 Myydään HYVÄÄ MULTAA

Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla. Seulottuja luonnonkiviä. Puh. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi

 Ostetaan

Kesän parhaat mökkituliaiset ! kallenpaja.fi p. 050 928 2191.

www.kotimaa24.fi

 Paikkoja avoinna

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Radio-ohjelmaa Yle Radio 1 TORSTAI 21.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Kai Sadinmaa, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Kouluttaja Mika Aspi nen, Vantaa. PERJANTAI 22.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Teol. tri Kari Kuula, Kuopio. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Teol. tri Pirkko Lehtiö, Helsinki. LAUANTAI 23.6. 09.55 Rovaniemen kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Kansanlaulukirkko Rovaniemen kirkosta. Saarnaajana ja liturgina past. Sari Kuirinlahti. 18.00 Ehtookelloina Jurvan kirkon kellot. SUNNUNTAI 24.6. 09.55 Turun tuomiokirkon kellot kutsuvat. 10.00 Pipliaseuran 200-vuotisjuhlajuma lanpalvelus Turun tuomiokirkos ta. Saarnaajana ja liturgina piispa Kaarlo Kalliala. (Nauhoitettu 27.5.). 11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. 18.00 Helluntaiherätyksen kesäjuhlat Keuruulta. Puhujana Onni jr Haa pala. Juontajana Timo Tikka. (Nau hoitettu 22.6.). MAANANTAI 25.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Tutkija Aura Norto maa ja past. Hannu Varkki. Uusin ta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. Kuuntelijoiden toi vomaa hengellistä musiikkia. 18.50 Iltahartaus. Päivi Kangas lukee Jo bin kirjaa. TIISTAI 26.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Khra Asko Muraja, Enontekiö. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Edustaja Sanelma Suokko, Adventtikirkko, Tervajoki. KESKIVIIKKO 27.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Teol. tri Niko Huttu nen, Espoo. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Past. Kirsi Huoponen, Turku. TORSTAI 28.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Viestintäpääll. Simo Repo, Espoo. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Kouluttaja Mika Aspi nen, Vantaa. PERJANTAI 29.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Hiippakuntasiht. Ka ti Jansa, Kuopio. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Rov. Matti J. Kuronen, Lappeenranta. LAUANTAI 30.6. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Maatalon emäntä Anita Kauhanen, Adventtikirkko, Iisalmi. Uusinta klo 7.50.

Yle kuvapalvelu

Savonlinna soi Savonlinna 100-vuotisjuhlagaa lan ohjelmisto kattaa Ooppera juhlien satavuotisen historian. Esiintyjinä ovat kauden 2012 merkittävimmät solistit, Savon linnan Oopperajuhlaorkesteri ja -kuoro. Suora lähetys. Yle Teema to 5.7. klo 19.00. 07.45 Hartaita säveliä. 18.00 Ehtookelloina Uskelan kirkon kel lot. 18.01 Iltahartaus. Past. Matti Mikkola, Kuru. SUNNUNTAI 1.7. 10.00 Jumalanpalvelus Virtasalmen kirkosta. Saarnaajana ja liturgi na asessori Mika Riikonen. Vir ret: 475:4; 438; 453; 525:1-3; 329:1,5.

11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. 18.00 Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen Suviseurat Lo pelta. Puhujina kappalainen Martti Sallinen Iisalmesta ja sosiaalineu vos Esa Koukkari Oulusta. MAANANTAI 2.7. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Topi Haarlaa ja Lau ra Hytti. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. Kuuntelijoiden toi vomaa hengellistä musiikkia. 18.50 Iltahartaus. Ville Talola lukee 1. Mooseksen kirjaa. TIISTAI 3.7. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Arto Antturi, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Faktori Heimo Hokka nen, Baptistikirkko, Vaasa. KESKIVIIKKO 4.7. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Nanna Helaa koski, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Nuorisotyönohj. Laura Suomela, Tampere. TORSTAI 5.7. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Kai Sadinmaa, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Khra Pekka Särkiö, Lahti.

TV-ohjelmaa Yle TV1 LAUANTAI 23.6. 10.00 Jumalanpalvelus: Tervetuloa kirk koon! Juhannuksen kirkossa saar naa Nanna Helaakoski ja liturgi na toimii Ville Talola. Musiikis ta vastaavat Pekka Laukkarinen, Matti Laitinen ja Leevi Helo. Virret 135, 12 ja 571. Uusinta 26.6. klo 11.10. 11.05 Pisara. ”Juhannus on ilon ja va lon aikaa” (Luuk. 1: 57-66). Luki ja opisk. Mika Kuitunen. Uusinta 25.6. klo 14.55. SUNNUNTAI 24.6. 18.43 Nykyajan ihmeet: Rio de Janeiron Kristus-patsas. Yhdysvaltalainen lyhytohjelmasarja esittelee ihmeel lisimpiä ihmiskäden luomuksia ym päri maapallon. PERJANTAI 29.6. 16.00 Kiehtova maailma: Ihmeelliset us konmenot 4/8. Lähi-itä. Mistä Lähiidän uskonnolliset ristiriidat kumpu avat? Peter Owen Jones tapaa Jeru salemissa juutalaisia ja kristittyjä. Syyriassa hän tutustuu muslimei hin, mm. sufilaisiin pyöriviin der visseihin. Uusinta 30.6. klo 8.05. LAUANTAI 30.6. 10.05 Falunin Kibbutsi. Joukko juutalais nuoria pakeni natsivainoja Ruot siin kesällä 1939 uskoen kyseessä olevan vain muutaman kuukauden välietapin matkalla Palestiinaan. Useimmat jäivät Ruotsiin monek si vuodeksi, jotkut loppuiäksi. 11.05 Pisara. Eve’s -bändi lukee Raamat tua ennen keikkaa. (Joh. 8:2-11). Uusinta 2.7. klo 14.55.

 Vuokrata halutaan

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ ESBO KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET

Espoon viisi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen seurakunta muodostavat maamme toiseksi suurimman seurakuntayhtymän, jossa on 175 000 jäsentä. Yhtymä on kaksikielinen. Työntekijöitä on yli 600. Kuluvan vuoden käyttötalousmenoiksi on budjetoitu 48,2 milj. € ja investointeihin 7,5 milj. €.

Espoon kuusi seurakuntaa muodostaa maamme toiseksi suurimman seurakuntayhtymän. Seurakuntayhtymän tehtävänä on mm. huolehtia hautaustoiminnasta.

Espoon seurakuntayhtymässä on haettavana

ERITYISAMMATTIMIESTÄ

HALLINTOJOHTAJAN VIRKA joka vapautuu 1.2.2013 nykyisen viranhaltijan siirtyessä eläkkeelle. Hallintojohtajan tehtävänä on · johtaa seurakuntayhtymän strategista toimintaa · johtaa ja valvoa yhtymän hallintoa ja taloutta · valvoa päätöksenteon valmistelua ja toimeenpanoa · johtaa yhtymän viraston ja sen palveluyksiköiden toimintaa · hoitaa yhteiskuntasuhteita Espoon seurakuntayhtymässä toteutetaan vuoteen 2015 ulottuvaa strategiaa, joka linjaa yhtymän tulevaisuutta osana kasvavaa ja muuttuvaa Espoon kaupunkia. Hallintojohtajan pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä hallinnollisten ja taloudellisten asioiden tuntemus sekä kielisäännön mukainen kielitaito. Virkaan valittavan tulee olla evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 703 mukaisesti. Hakuaika tehtävään päättyy 2.8.2012 klo 15.00. Hakemukset osoitetaan Espoon seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkovaltuustolle ja toimitetaan osoitteeseen Espoon seurakuntayhtymän kirjaamo, PL 200, 02771 Espoo. Käyntiosoite on Kirkkokatu 1, 02770 Espoo. Hakemuksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.espoo@evl.fi. Tunnistetieto: hallintojohtajan virka. Tiedusteluihin vastaavat kanslianeuvos Markku Porvari p. (09) 8050 2300 (25.–29.6. ja 23.7.–2.8.), yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Finskas p. 040 514 8145 ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Antti Kujanpää, p. 0400 425 252, antti.kujanpaa@evl.fi.

Nyt haemme hautauspalveluille

Mokomatkin rauhan häiritsijät

Asuntovaunu/auto 27.6.-2.7. Lopen suviseuroihin. 2 aikuista + 4 lasta. Sampo: 050 4668651.

Tarjoamme mielenkiintoisia, vaihtelevia ja monipuolisia tehtäviä useammalla hautausmaalla haudankaivuun, hautausmaan hoidon, koneiden käytön ja huollon parissa. Lisäksi tehtävään kuuluu siunauskappelin vahtimestaritehtäviä, tuhkausta ja hautapaikkojen näyttöä omaisille. Talvikaudella on viikonloppupäivystyksiä, muulloin viikonlopputyöt ovat satunnaisia. Vahtimestarin tehtävissä siunauksia on myös lauantaisin. Pätevyysvaatimuksena on vähintään tehtävään soveltuva ammatillinen perustutkinto. Arvostamme aikaisempaa käytännön työn osaamista. Valittavan tulee kuulua ev.lut. kirkkoon. Onnistunut tehtävien hoito edellyttää hyviä asiakaspalvelu- ja ihmissuhdetaitoja, huolellisuutta ja aloitteellisuutta. Tehtäviin annetaan opastusta, joten kiinnostus uuden oppimiseen on tarpeen. Tehtävät edellyttävät oman auton käyttöä. Hakemukseen tulee liittää ansioluettelo tai todistusjäljennökset. Emme palauta hakemuksia. Työsuhteessa on 4 kuukauden koeaika. Työsopimussuhteen peruspalkka on 2083 € ja tehtävä kuuluu vaativuusryhmään 402. Vuosisidonnaisen palkanosan suuruus on enintään 15 % peruspalkasta. Asunnon hankinnassa voimme avustaa.

Palsta kuvaa Espoon seurakuntien historiaa.

Yrittäjä.

anha vesirotta, joka asui Es muuttaa rauhallisemmalle seu poonjoen rantatöyräällä kir dulle,” se mutisi kiukuissaan ja ryhtyi pakkaamaan muuttokuor kolle johtavan sillan alla, yritti nukahtaa päiväunille. Siitä ei tah maa. tonut tulla mitään. Se heräili tuon Kirkonmenojen loputtua koti tuostakin, kun ihmiset tulivat ri matkalle lähtevät ihmiset näkivät pustamaan viinakannujaan sil vesirotan raahaavan heinävuo lan alle. Ne oli tapa dettaan kohti kirkkojärven rantaa. na jättää sin Sinne se sitten ne, Kan Vieläkö nusillan muuttikin järven Kannusillan alle alle, sillä rannalle kauas laitetaan kannuja? kirkolle ei ihmisten poluilta. sopinut vie dä viinakannua. Teksti ja piirros Oli juhannuspäivä, Tarja Rae ja kirkolle jumalanpal velukseen oli tavallista sunnuntaita enemmän menijöitä. Sekös harmitti vesirottaa. ”Mokomatkin rauhan häiritsijät… Tätä toistuu joka ikinen sunnuntai, täytyy varmaan

Ilmoita paikkakuntasi seurakuntalehdessä. UUSILLE asiakkaille

30 %

Lisätietoja antavat puistopuutarhuri Jani Kärkkäinen p. 040 5289 0398, kappelityönjohtaja Tuula Myllys p. 040 513 0840 ja hautaustoimen päällikkö Leena Tonteri p. 040 736 9314. Lisätietoja yhtymästä löydät: www.espoonseurakunnat.fi.

alennus ilmoitushinnoista!

Hakemukset osoitetaan hautauspalveluille ja lähetetään osoitteella: Espoon seurakuntayhtymän virasto, Kirjaamo, PL 200, 02771 Espoo tai sähköpostilla osoitteella: kirjaamo.espoo@evl.fi. Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään 20.7.2012 klo 15.00. Hakemukseen on tehtävä merkintä ”Erityisammattimies”.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000 / vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hyvän kesän terveisin

www.esse.fi Espoon seurakuntasanomat Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Päätoimittaja Urpu Sarlin, p. (09) 8050 2520 urpu.sarlin@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä Toimituspäällikkö Ulla Lötjönen, p. 020 754 2243 Alue: Espoonlahti, Olari Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 Alue: Leppävaara, Tapiola Toimittajat Noora Melaanvuo, p. 020 754 2004 Elina Raunio, p. 020 754 2346 Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen

Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä.

Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä.

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 23 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e / pmm + alv 23 %.

Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Pirjo Teva p. 020 754 2284 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. (09) 8050 2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari (Leppävaara) pj. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Erkki Berg (Tapiola). Marita Helki (Espoonlahti). Antti Kujanpää (Tuomiokirkkoseurakunta). Kirsi Rostamo (Olari). Mauri Vihko (Kauniainen). Juha Vähäsarja (Tuomiokirkkoseurakunta). Urpu Sarlin, julkaisija. Mikko Hormio, kustantaja.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310 Painos 81 300 kpl 41. vuosikerta Jakelu Itella Posti Oy

18 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

21.6.2012

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

❘

esse

Lea Kömi/Vastavalo

ELÄMÄNKAARI

24.6.2012

21.6.2012

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastettu:

Juhannuspäivä Pyhän aihe on Tien raivaaja. Alttarilla on valkoinen liina ja neljä kynttilää. Pyhän tekstit ovat Psalmi 92:2–6 Jes. 45:8–12 Ap.t. 19:1–6 Luuk. 1:57–66

Ihmisiä Jumalan edessä

Mikähän tästä lapsesta tulee?

Minä avaan syömeni selälleen ja annan päivän

Elisabetin aika tuli, ja hän syn nytti pojan. Kun naapurit ja su kulaiset kuulivat suuresta lau peudesta, jonka Herra oli hänel le osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan. Kahdeksantena päivänä ko koonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hä nelle isän mukaan nimeksi Sa karias, mutta hänen äitinsä sa noi: ”Ei, hänen nimekseen tulee Johannes.” Toiset sanoivat: ”Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimis tä.” He kysyivät viittomalla isäl tä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle. Sakarias pyysi kirjoitus taulun ja kirjoitti siihen: ”Hänen nimensä on Johannes.” Kaikki hämmästyivät. Sa malla hetkellä Sakarias sai puhe kykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa. Sillä seudulla joutuivat kaik ki pelon valtaan, ja näistä tapah tumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla. Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: ”Mikähän tästä lapsesta tulee?” Sillä Herran käsi oli hänen yllään.

paistaa, minä tahdon kylpeä joka veen ja joka marjan maistaa. Näin runoili Eino Leino, tuo sujuvasanai nen kielentaitaja Juhannus-runossaan. Eino Leino oli poikkeuksellinen mies, joka herätti ristiriitaisia tunteita; varmasti hänen mielensä kin eli välillä aikamoisessa tunteiden tulituk sessa. Leino seurusteli ja matkusteli paljon – vaativa elämäntyyli koitui hänen kohtalokseen ja Leino kuoli melko nuorena. Myös juhannuksen nimihenkilö Johannes

Rukous

Pyhä Jumala. Tänään kiitämme sinua kaikista niistä ihmisistä, jotka ovat antaneet elämänsä sinun palvelukseesi. Kiitämme niistä, jotka ovat toimineet sanansaattajinasi ja valmistaneet sinulle tietä. Rukoilemme niiden puolesta, jotka tänään ovat sinun työssäsi. Anna heille voimia ja uskollisuutta. Anna heidän kokea, että sinä olet lähellä ja autat heitä. Kuule rukouksemme Jeesuksen tähden.

Kastaja oli poikkeuksellinen mies. Johannes herätti myös ristiriitaisia tuntei ta, ja myös hän käytti väkevää kieltä asiaansa edistääkseen – ja tinkimätön elämäntapa koi tui myös hänen kuolemakseen, kun Herodek sen puoliso tyttärineen juoni hänet teloitettavaksi. Johannes ei säälinyt ketään, kun vaati ihmisiä kääntymään ja tekemään pa rannuksen – ei edes kuningasperhettä. Itsestään hän sanoi, ettei kelpaa edes riisumaan kenkiä Herran, Pelastajan, jaloista. Vanhemmat toivovat lapselleen yleensä kaikkea parasta. Leinon lapsuuden per

heessä vallitsi vahva suomalaisuusaate, ja se näkyy hänen tuotannostaan. Johannes taas oli alusta asti tarkoitettu ja kasvatettu Herran palvelijaksi ja Vapahtajan edelläkävijäksi: Jesajan kirjan mukaan ”Jo ennen syntymääni Herra kutsui minut. Kun olin vielä äitini kohdussa, hän antoi minulle nimen.” Johannes-nimi tarkoittaa ’Jumala on armollinen’. Eino-nimi tarkoittaa taas ’miekalla hallitsevaa’. Eino Leino hallitsi kuitenkin vain sanan miekalla ja hänen Juhannus-runonsa päättyy kauniisti: Ja jos minä illoin itkenkin, niin siellä on sateenkaari. Mikä yhdisti Einoa ja Johannesta? Se, että he olivat ihmisiä Jumalan edessä. Poikkeuksellisia ihmisiä, mutta silti vain ihmisiä. Suunnattoman kalliisti lu nastettuja, kuten sinä ja minä.

Evankeliumi Luukkaan mukaan 1:57–66

Gabriel Aadin Dominic Airio, Oskari Omid Ken Amini, Jasmin Linda Soa Boström, Emil Juhani Brander, Ukko Juhani Karimaa, Mikael Alexander Kiviniemi, Selena Montida Romppainen, Janne Mikael Silvennoinen, Erin Eva Alyssa Stenberg, Evert Marcus Stenberg, Max Christopher Wey. Avioliittoon aikovat: Mirva Pauliina Aaltonen ja Sami Juhani Vepsäläinen, Maarit Susanna Leskinen ja Johan Valfrid Sirén, Anna Miina Eliisa Pyykkönen ja Jussi Ilari Varsio, Anna Elisa Saksi ja Tuomas Juha Matti Tammelin, Anna Elina Lehtonen ja Teemu Nikodeemus Holopainen. Hautaan siunattu: Liisa Kaarina Matilainen 89 v, Viljo Anton Edvard Puttonen 84 v, Keijo Johannes Koistila 70 v, Sinikka Tellervo Hiiri 68 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Aino Elina Inkeri Eronen, Seela Maria Margarethe Fronzek, Viola Aava Jakobsson, Roosa Anni Maria Karhu, Stella Aino Mersia Laitinen, Roope Santeri Rislakki. Avioliittoon aikovat: Tiina Marjatta Hurmerinta ja Antti Veikko Koski. Hautaan siunattu: Leila Orvokki Korkeila 79 v, Pekka Ilari Mäkinen 68 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu: Ann-Soe Katariina Jäppinen.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Olivia Mari Aurora Kärkkäinen, Serana Aada Ruut Mitjonen, Toivo Oliver Kotinurmi. Avioliittoon aikovat: Sami Heikki Välikangas ja Saana Maria Pehkonen, Juho Eerikki Lindlöf ja Marianne Sinikka Vilén, Janne Pekka Huovinen ja Kristiina Annukka Mikkonen, Jussi Joonas Vainio ja Suvi Alisa Liehunen, Aleksi Ville Vähämäki ja Minna Julia Mykkänen, Juha Mikael Jeronen ja Anne Maria Kainulainen, Anssi Olavi Torniainen ja Maija Helena Häkkinen. Hautaan siunattu:

Annamari Simpanen annamari.simpanen@evl.fi Kirjoittaja on espoolainen sairaalapastori

Laina Inkeri Kähönen 95 v, Teuvo Tapio Hakonen 64 v, Soile Kaarina Henno 63 v, Toivo Olavi Pulkkinen 61 v, Veijo Vesa Eerik Halkola 55 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain raamatuntekstiin.

Kastettu: Emeline Chantal Maria Kiviranta,Felix Aalto Otava von Becker, Kasper Kajava Hämäläinen, Lionel Armas Antikainen, Luca Alex Antero Plutén, Vilma Liisa Lyydia Hintikka. Avioliittoon aikovat: Tarja Anne Maarit Jääskeläinen ja Marko Juhani Kiviniemi, Jaana Hannele Vihonen ja Timo Olavi Kujala, Annu Susanna Päiväkumpu ja Teemu Johannes Siitari, Annika Inka Maria Savolainen ja Juha Matti Ylitalo. Avioliittoon vihitty: Paula Orvokki Kilkki ja Matti Kalevi Kilkki. Hautaan siunattu: Lauri Tapani Katara 93 v, Kaarina Einola 84 v, Heikki Paavo Maunula 73 v, Vesa Olavi Aaltonen 67 v, Heikki Juhani Hero 66 v, Mikko Uolevi Nummela 66 v, Tuulikki Merja Pekkonen 52 v.

Juhannus on Johannes Kastajan syntymäpäivä Anniina Mikama

eskikesän juhlaa on vie tetty eri puolilla maail maa, erityisesti lähellä maapallon napa-alueita, joilla pimeän ja valoisan vuodenajan välinen ero on suuri. Kristinuskon levitessä mo net vanhat juhla-ajat saivat kristillisen sisällön. Keskike sän juhlasta tuli Johannes Kas tajan juhla eli juhannus. Juh laa on alettu viettää kristitty jen parissa 400-luvulla. Raamatun mukaan Johan nes syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Niinpä juhannusta, Johanneksen syntymäpäivää, vietetään puoli vuotta ennen joulua. Juhannus on joulun heijastuma keskellä kesää. Aikuisena Johannes Kasta ja kulki autiomaassa ja Jordan-

virran rantamailla saarnaa massa. Kamelinkarvavaattee seen ja nahkavyöhön pukeutu nut, heinäsirkkoja ja villimehi läisten hunajaa syövä Johannes kehotti ihmisiä kääntymään ja ottamaan kasteen. Hän julisti myös, että hänen jälkeensä tu lee toinen, häntä voimakkaam pi, millä hän tarkoitti Jeesusta. Myös Jeesus kävi Johanneksen kasteella. Johannes Kastajan toiminnalla oli paljon merki tystä Jeesus-liikkeen synnyssä. Suomalaisella juhannuksella

on vahvasti luontoon ja vuoden kiertoon liittyvä sisältö. Silloin lähdetään kaupungista maalle, ja moni aloittaa lomansa. Johanneksen syntymäker tomusta voidaan lukea myös

tästä näkökulmasta. Johan neksen vanhemmat, Elisabet ja Sakarias, olivat iäkäs ja pit kään lapsettomana ollut pa riskunta. Jumalan uutta luova voima vaikutti, ja heille syntyi poika. Myös Suomen juhan nuksessa korostuu Jumalan luominen. Hedelmättömäs tä ja kylmästä talvesta Jumala luo uuden kesän, jonka synty mäjuhla tavallaan on juhan nuksena. Luonnon keskellä elävällä ja luonnon antimia syövällä Jo hanneksella on yhtymäkohtia suomalaiseen kesänviettoon järvien ja meren rantamailla. Johannes kehotti kääntymään. Juhannusta maalla viettävä suomalainen voi hyvin ym märtää, että nykyään tarvi

TAPIOLAN SEURAKUNTA taan sellaistakin kääntymys tä, jossa ryhdytään uudelleen arvostamaan Jumalan luomaa maailmaa ja huolehtimaan sii tä. Johannes Kastajan julis tus voi viedä rannalla kokkoa polttavan suomalaisen juhan nussaunojan askeleen lähem mäksi Luojaa. Suomalaisten juuret ovat yhä syvällä luonnossa, maan kamarassa. Yhteys luontoon ja vastuu siitä kuuluvat luon tevasti hengelliseen sanomaan. Juhannuksen jumalanpalve lukseen kuuluu luonnon kau neudesta kiittäminen, vaik ka luomakunnan sunnuntaita vietetäänkin kirkkovuodessa erikseen. Kirkon tiedotuskeskus/ Sini Hulmi

Kastettu: Nelli Sini Aurora Manner, Oscar Tapani Taskinen, Lotta Hilma Helena Laurila, Niklas Axel Maximilian Virkki, Karoliina Elli Sinikka Tojkander, Olivia Matilda Tavio. Avioliittoon aikovat: Anicó Polczer ja Ilari Tapio Patrakka, Sinikka Anneli Salopää de Perez ja Olavi Ensio Vanninen, Anu Kristiina Kangasaho ja Juho Kristian Pietilänaho. Hautaan siunattu: Arvo Veli Olavi Komulainen 95 v, Maire Adele Katajainen 92 v, Vappu Lavinko 85 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu: Edvin Alfred Mikael Jåfs, Nico Elias Määttä, Laura Olivia Elisabet Lindell, Fred Kaj Emil Weckström. Hautaan siunattu: Doris Anita Wikholm 78 v, Holger Erik Genberg 79 v, Kaare Christian Fast 59 v, Kurt Alfons Eklund 82 v.

Käsitellen Käsieni sormet ovat elämäni eturintamassa, aina en

simmäisenä työssä. Kokeilemassa, naputtamassa ja tarttumassa. Katselen näitä veitikoita ja mietin, mil laisia ne ovatkaan. Etusormi on luotettava kumppani, koko sormi tiimin johtaja. Silläkin on vikansa. Aina ensimmäi senä osoittamassa, kun etsitään syyllistä. Yleensä se tähtää etuviistoon, toiseen ihmiseen tai olosuhteisiin. Etusormi on sormista helpoiten hallittavissa, tä män voitte Wikipediasta varmistaa. Tuntuu silti vai kealta treenata se osoittamaan lähtökohtaisesti it seään: liike lähtee kyynärvarren lihaksista ja kun etusormi viimein pysähtyy osoittamaan omaa naa maa, ollaan ehkä viisauden alkujuurilla: olisiko syy minussa? Peukalolle annetaan liian vähän kunniaa, vaikka se

luomakuntalaisessa mittakaavassa onkin suurimpia etujamme. Peukalo on pidettävä ikuisena optimistina. Tasa välein se kannattaa nostaa pystyyn, ystävälle tsem piksi, rohkaisuksi: hei, kaikki menee kivasti! Keskisormen maine on kyseenalainen, globaalisti tahrittu, kiukkusormi. Se nousee yksin ylös viimeise nä loukkauksena. Keskisormi kantaa taakkanaan yl peyttä ja jääräpäisyyttä. Piruilevan keskisormen kou lutuksessa on oltava tiukka: sitä sopii käyttää vain to verilliseen piikittelyyn. Pikkurilli on turhamainen laiskimus, siltä harvoin vaaditaan mitään. Kun kahvikuppia nostetaan, saa se ojentaa itsensä elegantisti, ollen lähinnä osa seurapii

riä, ei noita muita sormiduunareita. Pikkurilli kai kessa sirossa herkkyydessään muistuttaa, että hento ja kevytmielinen ote elämään on ajoittain sallittua, jopa suositeltavaa. Nimetön usein unohtuu. Se osallistuu kaikkeen työ

hön, mutta vaatimattomasti vetäytyy syrjään, kun kunniaa jaetaan. Käsissäni minulla on nimettömiä kaksi. Entä ym pärilläni? Niitä, jotka hukkuvat äänekkäämpien var joihin. Valjastan nämä omat nimettömäni muistutta maan hiljaisemmista, puhuttelemaan ujoja. Ihmisliitto on nimettömän tehtävä, kantaahan se yhteen laittautuneiden rengastakin, pröystäilemättö mällä tyylillään. Tarkkailen näitä sormiani, yritän ymmärtää niiden

maneereja, oppia niiden olemisesta. Koko elämän koulutan käsiäni lämpöisemmiksi ja pehmeämmik si, hanakoiksi koskettamaan ja toisen käteen tarttu maan. Maria Hakala Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo, s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2 300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

20 esse

❘

21.6.2012

”Minulla on kaksi yhtä rakasta kotikaupunkia: Espoo ja Wien”, kertoo pianisti Maija Weitz.

Suomi-Itävalta kulttuurisuhteiden rakentaja Laulajaa säestävä pianisti on kuulijalle usein työparin huomaamattomampi osapuoli. Lopputuloksen kannalta hänen roolinsa on aivan yhtä tärkeä kuin laulajan. Teksti Sirkku Nyström Kuva Nina Kaverinen

Maija Weitz tunnetaan sekä lied pianistina että kamarimuusikko na. Hän on vuosikymmeniä raken tanut musiikillista ja kulttuuris ta yhteistyötä Suomen ja Itävallan välille. ”Opiskelin ensin yhden vuoden Sibelius-Akatemiassa, mutta sitten lähdin monien muiden pianistien kanssa Itävaltaan tunnetun opet tajan luokse. Lähtiessäni Suomi oli musiikkimaana verrattain vaati maton, meillä oli lähinnä Sibelius. Palasin Suomeen 1980-luvun puo livälissä ja siitä saakka olen saanut seurata koko ajan kehittyvää mu siikkielämää, jota kapellimestarit, laulajat ja musiikkioppilaitokset te kevät maailmalla tunnetuksi.” Maija Weitz tekee yhteistyötä monien suomalaisten ja itävalta laisten laulajien ja instrumentalis tien kanssa. Suomessa hän työsken telee muun muassa Johanna Rusa nen-Kartanon, Jaakko Ryhäsen,

Anna-Kristiina Kaappolan sekä Raimo Sirkiän ja Cynthia Makrik sen kanssa. Kamarimusiikkia hän on soittanut muun muassa Wienin filharmonikkojen konserttimesta rin Rainer Küchlin kanssa.

Säestäjällä laajin ohjelmisto Koska laulajilla ei ole vakiosäestä jiä, säestäjillä on oltava sormissaan ja muistissaan valtaisa määrä mu siikkia eri laulajia varten. Äskettäinen kolmen konser tin sarja yhdessä Anna-Kristiina Kaappolan ja wieniläisbaritonin Benno Schollumin kanssa on hy vä esimerkki vaihtelevista ohjel mistoista. ”Suonenjoen seurakuntatalos sa kuultiin ooppera- ja oratorio aarioita ja konsertin loppupuolella musikaalisävelmiä. Nilsiän kirkos sa konsertin perusilme oli hengel linen, muun muassa Haydnia ja Oskar Merikannon lauluja. Jäm sän taideviikoilla konsertti koos tui suomalaisesta laulumusiikista, muun muassa Sibeliuksesta ja tun netuista ooppera-aarioista.” Maija Weitz kertookin, että har joittelee useita tunteja joka päivä.

Opetusta mestarikursseilla Varsinainen ”musiikillinen kieli kylpy” oli toukokuussa tehty vii kon matka Japaniin valmistele maan sikäläisten laulajien ja säes

täjien kanssa pohjoismaisen laulu musiikin konserttia. ”Käytännössä jouduin opetta maan heille paitsi suomen, myös norjan ja tanskan ääntämystä. Oli mielenkiintoista huomata, että heille Suomi ja Skandinavia ovat aika lailla yhtä aluetta. Opetuskie let olivat saksa ja englanti.” ”Kutsu Japaniin tuli Itävallassa vuosittain järjestettävän Brahmskilpailun liedsarjaan osallistu neelta japanilaiselta laulajalta, jota kiinnosti suomalainen musiikki.” Maija Weitz on ollut vuodes ta 1999 Itävallassa tuomaroimassa vuosittain järjestettävää Brahmskilpailua, jonka eri sarjoihin osal listuu yli 400 nuorta muusikkoa. Maija Weitz rakastaa wieniläis klassista musiikkia, kuten Mozar tia, Beethovenia ja Brahmsia. Ve näläisestä musiikista läheistä on Rahmaninovin tuotanto sekä oop peramusiikki, joita hänen säestä mänsä laulajat esittävät lähes jo kaisessa konsertissa. ”Jo ensimmäinen piano-opetta jani oli opiskellut Saksassa ja siirsi minuun rakkauden wieniläisklas sikoihin.”

Hengitys kulkee samassa tahdissa Ammattitaitoinen säestäjä ja laula ja pystyvät tekemään kelpo konser tin muutamalla harjoituksella tun tematta toisiaan sen kummemmin. Kun kemiat osuvat yksiin ja yhteis

työ toimii, tulos on monin verroin parempi. Maija Weitz kuvaa hyvää yhteis työtä sanoilla ”hengittää yhteen.” Silloin säestäjä ja laulaja tai toinen instrumentalisti ikään kuin lukevat koko ajan toistensa musiikilliset aja tukset ja tukevat samalla toisiaan. Tämä myös välittyy kuulijoille. Juhannuksen jälkeisellä viikol la Urkuyö ja aaria -konsertissa Es

poon tuomiokirkossa Maija Weitz säestää Johanna Rusanen-Karta noa, jonka kanssa hän on tehnyt hyvää yhteistyötä jo 2–3 vuotta. Konsertin urkurivieraana on itä valtalainen Peter Frisée. ”Espoon tuomiokirkko on mi nulle tärkeä paitsi konserttipaik kana, myös omana kotikirkkona. Messussa tosin käyn useimmin Kauklahden kappelissa.”

Varmasti romanttinen ilta Kesäkuun viimeisen Urkuyö ja aaria -konsertin ohjelmassa on venäläistä, ranskalaista, italia laista ja itävaltalaista musiikkia. Johanna Rusanen-Kartano laulaa illan alussa Sergei Rah maninovin lauluja ja lopuksi ra kastuneen Tatjanan kirjeaarian Pjotr Tshaikovskin oopperasta Jevgeni Onegin. Illan urkusolisti on itävalta lainen, useita urkukilpailuja voittanut Peter Frisée, joka soit taa maanmiehensä Paul Ange rerin teoksen ja säestää myös Rusanen-Kartanoa tämän lau laessa melko harvoin esitetyn Luigi Luzzin Ave Marian.

Takuuvarmasti romanttinen teos on ranskalaisen CharlesMarie Widorin urkusinfonia nro 6 g-molli. Vaikka Rusanen-Kartano on jo vuosia ollut tunnustettu ja tunnettu laulaja, hän löi itsensä lopullisesti läpi viime keväänä Jüri Reinveren oopperassa Puhdistus. Sofi Oksasen samannimiseen kirjaan perustuvassa teoksessa Rusanen-Kartano lauloi vanhan Aliden roolin, jossa hänen dramaattinen sopraanonsa ja samaistumisensa Aliden elä mään tavoitti sekä kuulijat että kriitikot.