Esse 2012 nro 2 (12 1) by Kirkko ja kaupunki

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen 2 / 12.1.2012

Viihde ammentaa voimaa teologiasta

Jukka Granström

Simpsonit rukoilevat ahkerasti

Olarin kirkko avoinna peruskorjauksen jälkeen Monta hyvää syytä kuulua kirkkoon. Pääkirjoitus.

Päihderyhmästä tukea raitistumiseen. Alkoholismi on naiselle suuri häpeä.

Rukoussarja alkaa: Vanha virsikirja oli kotien käyttökirja

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

❘

Espoonlahti

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

12.1.2012

Tosi hyvä syy kuulua kirkkoon

Omin käsin

Espoossa on 173 951 seurakuntalaista. Reilut

Kun olin lapsi, olin perheeni musta lammas, mitä tulee kädentaitoihin. Pienessä kyläkoulussa tein historiaa olemalla ainoa tyttö, joka opetussuunnitelman kolmasluokkalaisille määräämän pakollisen kokeiluvai5 heen jälkeen halusi vaihtaa käsitöistä puutöihin. Pelkäsin niin ompelukonetta kuin virkkuukoukkuakin, ja puu tuntui helpommin käsiteltävältä materiaalilta kuin kankaat ja langat. Näin jälkikäteen ajatellen olin itselleni kovin julma ajatellessani, että en osaa. Koska vältin ”tyttöjen käsityöt”, en koskaan oppinut neulomaan koulussa. Äitini sen sijaan opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean ja nurjan silmukan luultavasti puolen tusinaa kertaa ennen kuin ne lopullisesti tarttuivat muistiin. On totta, että olin hidas ja kömpelö, mutta niinhän jokainen aloittelija on. Vasta kun aloitin opinnot yliopistossa, neulominen vei minut kokonaan mennessään. Maisterintutkinto tuntui valtavalta ja abstraktilta, eivätkä ensimmäiset kurssit tuntuneet edistävän valmistumista mitenkään. Neulominen oli vapauttava kokemus; tekemästäni työstä syntyi näkyvää, käyttökelpoista tulosta.

Kirkon tutkimuskeskus kysyi marraskuussa

viideltä tuhannelta suomalaiselta, miksi nämä kuuluvat kirkkoon. Kirkon tekemä auttamistyö oli tärkein yksittäinen syy. Se ei ole huono syy ollenkaan. Toisen ihmisen auttaminen on ihan Jeesuksen opetusten ytimessä. Nasaretin mies kohtasi köyhiä, sairaita ja yhteisön ulkopuolelle suljettuja ihmisiä. Hänen jalanjäljissään kulkevat seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset, kun he kuuntelevat, selvittävät, ohjaavat eteenpäin – toimivat niiden kanssa, jotka eivät muuten jaksaisi. Toinen merkittävä syy seurakunnan jäsenyydelle on kirkolliset toimitukset. Suomalaiset haluavat kastaa lapsensa, astua alttarille rakkaansa kanssa ja tulla siunatuksi haudan lepoon. Ei huono syy sekään. Lapsen syntyessä taivas koskettaa maata. Vastasyntyneen katseessa on aina nähty jotain ikiaikaista; ikään kuin lapsi olisi vielä kahden maailman kansalainen, aistisi sekä näkyvän ja näkymättömän. Pienellensä myös haluaa kaiken mahdollisen turvan. Silloin kaste on kuin Jumalan syli.

suurimman mysteerin, kuoleman, edessä. Elämän käännekohdissa oma seurakunta on parhaimmillaan hyvä tuki. Rituaali antaa elämän isolle asialle muodon. Ja muoto kantaa sisältöä: uskoa ja toivoa siitä, että emme ole maailmassa yksin, vaan suuremman käsissä ja silmissä. Yhä harvempi oli ilmoittanut kirkkoon kuu-

lumisensa syyksi hengelliset asiat. Missä vika? Ihmisissä, kirkossa vai hengellisyydessä? Kirkko on hengellinen yhteisö. Se perustuu uskolle siihen, että on olemassa Jumala, joka on luonut maailman ja rakastaa sitä. Tätä uskoa tehdään näkyväksi sanoilla, kuvilla ja teoilla. Kirkon kieli on täynnä sanoja, joita nykyihminen ei ymmärrä. Kristinuskon perusdokumentit ovat peräisin

muutaman tuhannen vuoden takaa Lähi-idän alueen paimentolaiskulttuurista. Vaikka Raamatun ja muiden kirjojen kieltä on uudistettu, historia kuuluu siellä, hyvässä ja pahassa. Kuvien suhteen tilanne on huonompi: pyhiä kuvia ei ole. On oikeastaan kummallista, että tänä täysin visualisoituneena aikana meillä ei kirkossa juurikaan ole kuvia, jotka avaisivat oven toiseen todellisuuteen. Uusia kirkkotiloja onneksi rakennetaan vielä - ne antavat postmodernillekin ihmiselle kokemuksen pyhästä. Tutkimuksen tulokset kertovat, että teot meillä vielä on. Diakoni järjestää avun, kanttori laulaa lohdun, lastenohjaaja turvaa kerhonsa iloisen hälyn, naapuri auttaa. Auttaminen ja toimitukset ovat hyviä syitä kuulua kirkkoon.

Vihkimisessä pyydetään tulevalle liitolle Ju-

Urpu Sarlin urpu.sarlin@evl.fi

malan siunausta. Haudan äärellä ollaan elämän

kahviloissa. Vähitellen meitä kädentaitoihin hurahtaneita alkoi näkyä katukuvassa enemmän. Lehdissä ja televisiossa neulotaan, tuunataan, sisustetaan ja kotoillaan. Kirjakauppoihin on ilmestynyt pinoittain moderneja, kauniisti kuvitettuja käsityökirjoja. Kotitekoisia lahjoja arvostetaan: itse tehty vaate tai esine on materiaalejaan arvokkaampi. Onhan siihen käytetty jotain niinkin kallisarvoista kuin tekijänsä omaa aikaa. Vapaa-aika on rajallista ja monenlaiset tehtävät ja harrastukset kilpailevat liikenevistä tunneista. Käsitöitä voi tehdä myös yhdessä ystävien kanssa; uuden ajan ompeluseuroihin kokoonnutaan niin kirjastoihin kuin kahviloihinkin.

Kristel Nyberg Kirjoittaja on Espoon kaupunginosayhdistysten liitto ry:n järjestösihteeri. kristel@iki.fi

Kirkon ydintehtävä Seisoin Öljymäellä ja katselin Kidroninlaakson toisella puolella kohoavaa temppelivuorta. Kultainen Kalliomoskeijan kupoli kimalteli auringossa kauniina. Kupolin alla kerrottiin olevan kiven, jonka päällä Abraham oli aikanaan ollut valmis uhraamaan poikansa, jota rakasti. Jumalan puuttuminen asioihin pelasti Iisakin, ja sijaisuhriksi löytyi oinas. Kolme päiJouni Hörkkö Tuomiokirkkoseurakunnan vää aikaisemmin Abraham oli saaseurakuntaneuvoston jä- nut Jumalalta merkillisen käskyn: sen ja kirkkovaltuutettu. mene ja uhraa poikasi sillä vuorella, Kirkon puolesta -ryhmä. jonka sinulle osoitan. jouni.horkko@saunalahti.fi Kolme päivää Abrahamin sydämessä oli täytynyt vallita ahdistus Sarjassa kirjoittavat seurakunja pimeys: niiden aikana Iisak oli hätien luottamushenkilöt.

nelle jo kuin kuollut. Kolmantena päivänä seurasi yllätys: Iisakille löytyi sijaisuhri. Pari tuhatta vuotta myöhemmin tuolle samalle vuorelle kiipesi Jumalan ainoa Poika, jota Isä rakasti. Nyt uhraaminen vietiin loppuun asti, ja tuosta uhrista tuli sijaisuhri koko ihmiskunnalle. Kolmen päivän kuluttua seurasi yllätys, elämä voitti, ja itse kuolema joutui antamaan periksi. Vähän ylösnousemisensa jälkeen Jeesus astui taivaaseen annettuaan sitä ennen opetuslapsilleen käskyn, että tämä sanoma oli saarnattava kaikkeen maailmaan.

Kirkon tiedotuskeskus avaa tammikuun puolivälin jälkeen verkkosivuston, joka esittelee kirkolliskokousvaalin ehdokkaita. Verkkosivulle tulee lyhyet esittelyt ehdokkaista ja heidän vastauksiaan kysymyksiin, jotka käsittelevät kirkolliskokouksen alkavan nelivuotiskauden asioita. Sivustolla näkyvät myös hiippakuntakohtaiset ehdokaslistaukset. Kirkolliskokoukseen pyrkii yhteensä 525 maallikkoehdokasta ja 256 pappisehdokasta eli yhteensä 781 ehdokasta. Espoon hiippakunnassa on ehdolle asettunut 39 maallikkoehdokasta, joista naisia on 22 ja miehiä 17. Pappisehdokkaista naisia on 10 ja miehiä 20. Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Espoon hiippakunnasta valitaan kirkolliskokoukseen 10 edustajaa, joista pappeja on 4 ja maallikkoja 6. Kirkolliskokousvaalit käydään 13.2.

Vuosia tuntui siltä, että olin ainoa, joka neuloi busseissa ja

Nykyään monen työ on sellaista, ettei tekijä itse välttämättä näe tulosta ja aika soljuu käsistä jälkiä jättämättä. Omin käsin tekemisessä on jotain hyvin palkitsevaa, kun langasta, kankaasta, helmistä tai vaikkapa puusta sekä omasta ajasta syntyy jotain aivan uutta, näkyvää ja käsin kosketettavaa. Jotain arvokasta.

”Emme ole maailmassa yksin, vaan suuremman käsissä ja silmissä.”

esse

Kirkolliskokousvaaliehdokkaat esittelyssä

12.1.2012

kaksi kolmannesta espoolaisista kuuluu kirkkoon. Eroaminen on maltillista, mutta jatkuvaa. Toissavuoden eropiikki tasaantui viime vuonna, mutta silti yli 2 000 espoolaista koki, että heillä ei ole mitään syytä olla evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Joissakin elämänpiireissä kirkkoon kuulumistaan joutuu perustelemaan.

❘

Sanoma syntien anteeksiantamisesta on kaikunut lähes koko maailmaan, mutta tehtävää ei ole vielä suoritettu loppuun. Kirkon eli Herran seurakunnan tehtävänä ei ole luoda puhtaampaa, ristiriidattomampaa, suvaitsevampaa, ekologisempaa, demokraattisempaa, rauhanomaisempaa tai millään muullakaan tavalla parempaa maailmaa tähän aikaan. Sen tehtävänä on julistaa syntien sovitusta, kuuluttaa kaikkeen maailmaan Herran käskyä: tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi. Siinä tehtävässä palvelen myös luottamushenkilönä ja vastaan kerran Herran edessä, kuinka olen tä-

män tehtäväni hoitanut. Kerran tulee päivä, jolloin aika on täysi, ja evankeliumi on saarnattu maan ääriin asti. Silloin Herra tulee takaisin, seisoo Öljymäellä ja on lopulta läsnä uudessa Jerusalemissa kansansa ja seurakuntansa keskellä. Maailman napa on tuolla temppelivuorella, joka on samalla koko ihmiskunnan historian ja Jumalan suunnitelman kulminaatiopiste. Sieltä käsin avautuu myös kirkon ja sen luottamushenkilön ydintehtävä.

Lisätietoa: sakasti.evl.fi/ kirkolliskokousvaalit.

Juominen on naiselle suuri häpeä Naisten omassa päihderyhmässä on helppo avata kipeitäkin kysymyksiä. Teksti Anita Järvisalo Kuva Nina Kaverinen

un Helena, 70, lapsena kärsi oman isänsä alkoholismista, hän vannoi itselleen, ettei samaa tarvitsi kokea enää koskaan omassa elämässä. Keskioluen vapautuminen muutti kuitenkin käsikirjoituksen näihin päiviin saakka. ”Olin tuolloin noin 35-vuotias, masennuksen jo aiemmin läpi käynyt, ja yksin tissuttelu vei minut nope-

asti. Masennuksen takia kuvaan tulivat myös lääkkeet. On vaikea sanoa, kumpi lopulta aiheutti kumpaa, masennuksen tuoma tyhjyyden tunne päihteiden käyttöä vai päinvastoin. Alkoi loputon häpeä, salailu ja tasapainoilu työn ja perheen kanssa. Pitkään pystyin ulospäin, esimerkiksi töissä, luomaan kuvaa, ettei ongelmaa ollutkaan”. Helenan elämään mahtui myös hengellinen herääminen ja sitä seurannut viisitoista vuotta kestänyt raitis jakso. Etelänmatkalla ruokailun yhteyteen ostettu viinipullo palautti lähtöruu-

tuun. Sitä seurannut lama ja valtava työtaakka ei helpottanut tilannetta.

Tahto on, mistä voima? Apua yhä jatkuvaan ongelmaansa Helena on hakenut harrastuksista, terapiasta sekä erilaista ryhmistä ja hoitotahoilta. ”AA-ryhmääkin kokeilin, mutta sen toimintatapa ei kerta kaikkiaan istunut minulle.” Tällä haavaa Helena katselee elämäänsä surullisena taaksepäin. Häpeä on synnyttänyt loputtoman huonommuuden tunteen, joka

on nakertanut niin parisuhdetta kuin naiseuttakin. ”Kyllä se niin on, että naiselle päihteiden käyttö on suurempi häpeä kuin miehelle. Itseäni surettaa tälläkin hetkellä kaikki se saamattomuus, joka tästä johtuu. Kotia ei tule laitettua,

”Pitkään pystyin ulospäin, esimerkiksi töissä, luomaan kuvaa, ettei ongelmaa ollutkaan.”

vaikka haluaisi. Omasta naiseudesta ei saa pidettyä huolta; kiloja kertyy, hikoiluttaa ja hengästyttää. Mikään ei tunnu tuottavan iloa. Sitä arkea, jota niin kovasti kaipaa, ei meinaa sittenkään kestää.” Nyt Helena on päättänyt lähteä mukaan Espoon seurakuntien tarjoamaan naisten omaan päihderyhmään, jos suinkin saa sen sopimaan aikatauluunsa. ”Ammattimaista ohjausta keskusteluun ja jaksamiseen, sitä minä tältä ryhmältä odotan.”

Ei leimaa otsaan Tammikuussa alkava naisten ryhmä on tulosta Sininauhaliiton, Vantaan, Helsingin ja Espoon seurakuntayhtymien yhteistyöstä. Kymmenisen kertaa kokoontuvaan ryhmään mahtuu 4-8 naista. Ryhmää vetävät diakoniatyön pastori ja päihdetyön tutkija Eva Kanerva ja diakoni Päivi Pakkanen kertovat, että naisten oman ryhmätoiminnan tarve on selkeästi tunnistettu ja ryhmiä järjestetään aiempaa enemmän. Kanervan ja Pakkasen

mukaan kulttuurissa hyväksytyt roolijaot näkyvät päihdeasioissakin: siinä missä mies parhaimmillaan saa juomisesta sulan hattuun, on se naiselle suuri häpeä. Päihdeporukoissa naisesta tulee usein hoivaaja, jopa seksuaalisesti hyväksi käytetty. Myös toipumiseen tarkoitetut perinteiset sekaryhmät eivät sovi kaikille, sillä usein naiseus koetaan suhteessa miehiin. Sen sijaan että keskitytään asiaan, ryhdytään luomaan ihmissuhteita. Espoossa tammikuussa

alkavassa ryhmässä uskotaan jatkuvan keskustelun ja toiminnallisuuden voimaan. ”On tärkeää, että naiset pääsevät sopivan kokoisessa ryhmässä ja ilman leimautumisen pelkoa puhumaan asioista, joista miehillä ei ole kokemusta ja tietoa. Tällainen on esimerkiksi äitiys. Päihteitä käyttävälle äidille on valtavan huojentavaa päästä puhumaan kipeistä kokemuksistaan vertaisensa kanssa. Päihteetöntä elämää viettäneen äidin kanssa on vaikeampi jakaa sitä,

mitä on antanut itselleen ja mahdollisesti perheelleen tapahtua. Päihdekysymysten lisäksi puhumme paljon ihmisenä elämisestä ylipäätään”, Pakkanen avaa. Ryhmän naisten tarpeista riippuen voidaan keskusteluun nostaa päihteisiin ja raitistumisprosessiin liittyviä muita ilmiöitä. ”Esimerkiksi hengellisen herätyksen kautta raitistuneen on hyvä tiedostaa retkahtamisen riskiajat. Retkahtamiseen liittyvät kysymykset ylipäätään on hyvä käydä läpi”, Kanerva toteaa.

Ryhmän kynnys halutaan matalalle: ”Riittää, että tulijalla on motivaatio raitistua, vakaumustakaan emme kysele. Suljetun piirin luottamuksellisuus on sen sijaan ehdoton”, Kanerva linjaa. Vielä mahtuu mukaan! Naisten päihderyhmän kokouspäivä on torstaisin klo 17-19. Ensimmäinen kokoontuminen on 26. tammikuuta, p. 040 531 1026 tai 040 531 1042.

Espoolaisista 68,9 prosenttia kuuluu kirkkoon Espoolaisista 68,9 prosenttia kuuluu kirkkoon. Espoon seurakunnissa oli vuoden vaihteessa yhteensä 173 951 jäsentä, mikä on noin 250 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Olarin seurakunnan väkiluku oli hieman kasvanut. Kirkkoon liittyi vuonna 2011 Espoossa 841 henkeä. Kirkkoon liittyminen on kasvanut Espoossa tasaisesti vuodesta 2004. Lisäksi Espoon seurakunnat kastoivat lähes 1900 lasta ja 350 aikuista viime vuonna. Kirkosta erosi viime vuonna 2245 espoolaista. Eroaminen laski vuoden 2009 tasolle. Vuonna 2010 kirkosta erosi ennätysmäärä ihmisiä TV2:n homoaiheisen keskusteluohjelman jälkeen. Espoossa eroajia oli tuolloin yli 4500. Espoon kirkkoonkuulumisprosentti on laskettu Espoon kaupungin 1.1.2012 väkilukuennusteen mukaan. Lopulliset väestötiedot saadaan maaliskuussa. Seurakuntien väestö- ja toimintatilastot ilmestyvät kevään aikana.

esse

❘

12.1.2012

Uutiset

LUKIJOILTA

esse.toimitus@kotimaa.fi

Myrskytuhoja seurakuntien metsissä Toisenlaisten lahjojen suosio kasvussa Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisen lahjan tuotto vuonna 2011 oli 1 424 000 euroa, joka on noin viisi prosenttia edellistä vuotta suurempi. Selvästi suosituin lahja oli ammatti, jolla Naisten Pankin kautta tuetaan kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä. Lahjaa annettiin lähes 9000 kappaletta. Seuraavia olivat koulupuku ja vuohi, joita molempia annettiin yli 5000 kappaletta. Joulunaika on suosituinta Toisenlaisen lahjojen antamisen aikaa, sillä lähes kaksi kolmasosaa lahjoista annettiin marras-joulukuun aikana.

Ilmoittautuminen ekaluokalle meneillään Espoossa ilmoittautuminen peruskoulun ensimmäiselle luokalle on alkanut. Huoltajat ilmoittavat vuonna 2005 syntyneet lapset kouluun sähköisesti Wilma-järjestelmän kautta osoitteessa https:// wilma.espoo.fi. Kaikille ikäluokkaan kuuluville lähetetään kotiin postitse ilmoituskirje oppivelvollisuuden alkamisesta, Tervetuloa ekaluokalle -opas sekä tarkemmat ilmoittautumisohjeet. Mikäli huoltaja ei ole saanut papereita, ne voi tilata suomenkielisinä numerosta 09 8165 2043 tai ruotsinkielisinä numerosta 09 8165 2341. Kouluun ilmoittautumisen voi tehdä myös postitse. Ilmoittautumistavasta riippumatta vastauksen tulee olla perillä 27. tammikuuta.

Via Crucis etsii vapaaehtoisia Via Crucis-pääsiäistapahtumaan etsitään vapaaehtoisia esiintyjiä. Suomen suurin teatteriesitys on pitkäperjantaina 6. huhtikuuta 2012 Helsingin ydinkeskustassa. Avustajiksi yksinkertaisiin roolitöihin tarvitaan kaikenikäisiä ihmisiä, joilta ei edellytetä aiempaa kokemusta näyttelemisestä. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua myös tuotantotöihin, kuten avuksi puvustukseen ja rakentamiseen oman kiinnostuksen ja taitojen mukaan. Ilmoittautumisia ottaa vastaan Leena Erähalme; 040 732 09 42 tai viacrucis@ evl.fi.

Asko Leinonen

Espoon seurakuntayhtymä omistaa noin 400 hehtaaria metsiä. Hautaustoimen päällikkö Leena Tonterin mukaan Tapaninpäivän myrsky aiheutti paikoin suurta vahinkoa. ”Kaikille alueille emme vielä ole päässeet, mutta enemmän tai vähemmän tuhoja on tullut jokaisella metsäkuviolla. Perniössä hiljakkoin harvennushakatulta metsäpalstalta kaatui nuorehkoa metsää, Hvittorpin leirikeskuksen alueelta noin 60 suurta puuta ja Kellonummen hautausmaalla myös suuria puita. Rakennukset tai hautamuistomerkit eivät kuitenkaan vaurioituneet.” Pääasiassa kaatuneet puut ovat olleet isoja kuusia; sateen pehmentämä maa ei tue puiden juuristoa. ”Juurineen kaatuneet puut on toisaalta helpompi hyödyntää sahatavarana, repeytyneet rungot kelpaavat vain kuitupuuksi”, Tonteri sanoo. Puistopuutarhuri Asko Leinosen mukaan pehmeä maa haittaa myös raivaustöitä. ”Suuret metsätyökoneet painuvat syvälle maahan ja saattavat vaurioittaa myrskyltä säästyneiden puiden juuristoa.” Leinonen sanoo, ettei tällaisia myrskytuhoja ole nähty vuosiin. ”Metsissä on nyt paljon työtä ja sotkua. Ignaksen neljän hehtaarin suojelualueelta on nyt puut raivattu poluilta, jotta alueella liikkuminen on turvallista.

Kirkkosalin penkit ja tuolit

uusittiin jo ennen peruskor-

12.1.2012

❘

esse

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

TOINEN RUUTU

Mielipide Hyvät mielipidekirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 1500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa. fi. Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mummopaketit kulkevat jatkossakin Nimimerkki LH oudoksui Essessä 50/2011 tietoa, jonka mukaan Tapiolan seurakunnassa lopetettaisiin joulupakettien toimittaminen ystäväseurakuntaan Viron Pärnuun. Eliisabetin seurakunnan vanhuksille on toimitettu

monipuolisen ystäväseurakuntatyön puitteissa Tapiolasta joulupaketteja jo lähes 20 vuoden ajan, ja tätä perinnettä jatketaan. Tänä vuonna muutamia paketteja tuotiin Tapiolan kirkolle vielä ilmoitetun viimeisen jättöpäivän jälkeen, ja väärinkäsitys

saattoi syntyä siitä. Lahjoja on viety myös Pärnun inkerinsuomalaisille. Tänäkin vuonna toimitimme pakettiautollisen tavaraa, ja vastaanottajat olivat tosi kiitollisia.

Ne kaikki tapahtumat heräsivät eloon silmiemme edessä. Se oli minulle kuin todellinen elämä. Kun olimme sateisena päivänä tapahtumassa, pieni poika lähti näyttämään

tietä väsyneille vaeltajille. Tapahtui ihme: sade lakkasi ja pilvien takaa tuli valo. On se ihme! Kiitos retkestä.

Antti Rusama kirkkoherra

Kiitos retkestä Kiitän virkistysretkestä Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan diakoneja Jyrki Myllärniemeä sekä Martta Nurmea. He olivat suunnitelleet hyvin Ihmellinen ilovaelluksen. Nautin kovasti.

Kiitos joulukorteista Suojelualueelle kaatuneet rungot jätetään paikoilleen maatumaan, kuten luonnontilaiseen metsään sopii”, Leinonen sanoo. ”Ignaksessa turvakodin alueella saadaan talteen noin 200 kiintokuutiota puuta ja siellä tarvitaan uusia metsän istutuksia.” Puutavara pyritään hyödyn-

tämään myymällä se sahatai kuitupuuksi. Leena Tonteri sanoo, että vahinkojen rahallista arvoa on mahdo-

tonta määrittää, ennen kuin Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat pääsevät esittämään arvionsa. ”Menetykset ovat tuhansia euroja, vaikea vielä sanoa ovatko kymmeniä tuhansia. Osan vahingoista korvaa aikanaan metsävakuutus.” Leirikeskuksissa myrskytappioita tuli pilalle menneistä elintarvikkeista. Leiri- ja kurssikeskustoiminnan päällikkö Jari Poukka huokaisee helpotuksesta, et-

tä myrskyn aikaan ei tiloissa ollut toimintaa. ”Puita ei kaatunut rakennusten päälle, mutta myrskyn aiheuttamat sähkökatkot toivat harmeja”, Poukka sanoo. Hvittorp oli sähkötön vain Tapaninpäivänä, mutta Velskolan leirikeskuksessa sähköt olivat poikki neljä päivää ja Hilassa vähän pidempään. ”Velskolan ja Hilan leirikeskusten pakastimet sulivat ja kylmiöt lämpenivät. Elintarvikkeita jouduttiin heittä-

mään pois arviolta 3000 euron arvosta”, Poukka sanoo. Sähkökatkot muuttivat myös rippileirien järjestelyjä. ”Uudenvuoden päivänä Hilassa piti alkaa Tuomiokirkkoseurakunnan rippileiri, joka siirrettiin Hvittorpiin. Siellä oli onneksi tilaa kahden leirin yli 60 nuorelle, sillä samaan aikaan siellä aloitti oman leirinsä Espoonlahden seurakunta.” Elina Raunio

Olarissa sana kuuluu paremmin Olarin kirkko on lähes kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen jälkeen siunattu käyttöön loppiaisen juhlamessussa. Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja kertoo, että lähinnä talotekniikkaan liittyvät parannukset eivät ole näkyvillä. ”Lämmitys, ilmanvaihto ja äänentoisto toimivat nyt paremmin, mutta seurakuntalaisten ei tarvitse pelätä, että kotikirkon ulkonäkö olisi muuttunut. Suurimmat uudistukset ovat teknisessä tilassa.” Kirkkosalin äänentoistoa on parannettu. ”Kuuluvuusongelmat on poistettu tehostamalla laitteistoja ja sijoittamalla kaiuttimet uudelleen. Salin akustiikka on edelleen kohdallaan”, sanoo Viitapohja. Uusitun kirkon ensimmäinen suuri äänitesti on tammikuun 15. päivä, jolloin Yle Radio 1 radioi jumalanpalveluksen Olarin kirkosta.

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Jukka Granström

Uutta tekniikkaa on myös videotykki, jolla voi elävöittää saarnaa kuvin tai heijastaa laulujen sanat kaikkien näkyville. Kirkkoherranvirasto avasi

ovensa joulukuussa. Uusilla järjestelyillä yksityisyyden suojaa on parannettu; asiansa voi hoitaa niin että ylimääräisiä korvapareja ei ole kuulemassa. ”Työntekijät ovat tyytyväisiä ja seurakuntalaiset näyttävät löytävän tiensä oikeisiin paikkoihin hieman muuttuneista tiloista huolimatta”, sanoo Viitapohja ensikokemuksista. Salla-Maria Viitapohja sanoo kirkon käyttöönoton olevan ilon ja kiitollisuuden aihe sekä työntekijöille että seurakuntalaisille. ”Oma kirkko on yhteisölle tärkeä, ja sinne pääsemistä on innokkaasti odotettu. Toivon että uudistetut tilat nyt täyttyvät kävijöistä.” Kirkkoherra

Olarin kirkkosalin yleisnäkymä on entisellään, uutta tekniikkaa on peruskorjauksessa piilotettu rakenteisiin.

jausta, mutta nyt ne on jätetty irrallisiksi. Istuinten järjestämisellä tilasta saadaan monikäyttöisempi. Jotain uutta on myös

näkyvillä; kirkkosaliin on asennettu tiettävästi Suomen ensimmäinen digitaalinen virsitaulu. ”Päätimme uusia virsi-

taulun sellaiseksi, että numeroita ei tarvitse tikapuilla keikkuen ripustaa paikoilleen. Se oli työturvallisuuskysymys”, Viitapohja sanoo.

Elina Raunio

Kiitän Leppävaaran seurakunnan työntekijöitä ihanista joulukorteista. Kiitos tuesta, halauksista, sanoista, hymyistä ja soi-

toista. Vuosi 2011 oli minulle vaikea. Olen sairastellut ja kärsin kovista kivuista. Olen kiitollinen, että minut muistettiin. Se on niin

Jumalan valtakunta kutsuu

Jeesuksella oli voimakas näky Jumalan valtakunnasta. Hänen kerrotaan aloittaneen toimintansa julistaen ilosanomaa Jumalan valtakunnasta. Isä meidän -rukouksessa Jeesus opetti meitä rukoilemaan, että Jumalan valtakunta tulisi meidän keskellemme ja että Jumalan tahto tapahtuisi myös täällä maan päällä, niin kuin se tapahtuu taivaassa. Jumalan valtakunta on tänäänkin meidän keskellämme. On kysymys siitä, missä määrin Jumalan valtakunnan periaatteet saavat toteutua meidän elämässämme ja koko yhteis-

kunnassamme. Nämä periaatteet on ilmaistu Jumalan antamassa kymmenessä käskyssä, joka on ollut koko meidän länsimaisen kulttuurimme perusta. Tänä päivänä olemme pala palalta murentaneet tätä perustaa. Loppiainen oli pyhitetty markkina voimille, jotta idän vieraat saivat jättää roponsa kauppiaille. Jouluna media oli kiinnostunut vain, miten tiuhaan kauppojen kassakoneet olivat kilisseet. Itse joulun sanoma ”Teille on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus Herra” on jäänyt sivuseikaksi. Viime sunnuntain psal-

ESPOON SEURAKUNNAT Matka

Valamon ja Lintulan

luostareihin

Heinävedelle 30.3.–1.4.

· luostarielämää · ihmeitätekevä ikoni · luonnon hiljaisuus Hinta 200 €. Ilmoitt. 20.1. menn. Aino Bärlund 040 569 3303, aino.barlund@evl. fi tai Terhi Muilu-Teinonen 040 759 5535, terhi. muilu-teinonen@evl.fi.

www.espoonseurakunnat.fi

Leppävaaralainen -43

tärkeää yksin olevalle. Hyvää Uutta vuotta 2012 teille kaikille!

Orpo -43

missa 89:16–18 sanotaan: ”Onnellinen se kansa, joka riemuiten ylistää sinua, Herra! Se kansa saa vaeltaa sinun kasvojesi valossa. Alati sinä olet ilomme lähde, sinä olet uskollinen, sinä annat meille menestyksen. Sinä olet meidän voimamme ja ylpeytemme.” Johannes Kastaja julisti myös: ”Tehkää parannus, sillä Taivasten valtakunta on tullut lähelle.” Tämä koskee myös meitä. Meidän on luovuttava synneistämme, jotta voimme riemuiten ylistää Herraa, jotta menestyisimme ja saisimme hänen siunauksensa. Kari Jutila

Auttamistyö on tärkein syy kuulua kirkkoon Kirkon työ vanhusten ja vammaisten sekä köyhien ja syrjäytyneiden parissa on tärkein peruste kuulua kirkkoon. Tiedot perustuvat Kirkon tutkimuskeskuksen yhdessä TNS-Gallupin kanssa marraskuussa keräämään tutkimusaineistoon. Vastaajina oli lähes 5000 suomalaista. Valtaosalle kirkon jäsenistä tärkeitä syitä ovat myös kirkolliset toimitukset, kuten kirkollinen vihkiminen, hautaan siunaaminen ja kaste. Väestörekisterikeskuksen ennakkotietojen mukaan 77,3 prosenttia suomalaisista kuului kirkkoon 29.12.2011. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului tuolloin vakinaisesta väestöstä yhteensä 4 173 300 suomalaista. Kirkkoon liittyi vuonna 2011 yhteensä 14 082 uutta jäsentä. Liittyneiden määrä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin, ja se ylitti edellisvuoden ennätyksen, joka oli 13 284.

Kirkkoon kuulumisen syyt muuttuneet

Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Harri Palmun mukaan jäsenperusteiden muutos näkyy siinä, että kirkon diakonista tehtävää korostetaan aikaisempaa enemmän. Hengellisten syiden merkitys sen sijaan vähenee. Kirkon kulttuuriset tehtävät ovat kolmas merkittävä peruste kuulua kirkkoon. Niihin kuuluvat hautausmaiden ja kirkkorakennusten ylläpito, kristillisten juhlapyhien perinne ja mahdollisuus toimia kummina. Myös kirkon kasvatuksellinen tehtävä on keskeinen jäsenperuste. Kirkon koetaan opettavan lapsille ja nuorille oikeita elämänarvoja ja kristillistä lähimmäisenrakkautta.

Tutkimus selvitti erobuumin syntyä Kirkon jäsenyyden jätti vuonna 2011 kaikkiaan 42 693 henkilöä. Edellisenä vuonna kirkosta erosi 83 097 jäsentä, sillä eroaminen kasvoi poikkeuksel-

lisen runsaasti lokakuussa 2010 esitetyn homoaiheisen televisiokeskustelun jälkeen. Vuonna 2009 kirkosta erosi 43 650 jäsentä. Vuosien 2010 ja 2011 aikana kirkosta eroamisen syyt poikkeavat merkittävästi aikaisemmin eronneiden syistä. Kahden viime vuoden aikana syyksi nimettiin erityisesti pettymys kirkon päätökseen tai kannanottoon. Kirkon on esimerkiksi koettu olevan suvaitsematon seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Aikaisempina vuosina eroamisen syynä oli erityisesti, ettei kirkon opetuksilla tai kirkolla instituutiona ole merkitystä. ”Suomalaiset ovat kuitenkin uskonnollisuudessaan huomattavan maltillisia. Enemmistö pitää itseään kristittynä tai luterilaisena. Suomalaiset ovat tyytyväisiä myös kirkon toimintaan ja palveluihin. He näkevät kirkon nykyisen aseman ja uskonnon näkymisen myönteisenä”, Palmu sanoo.

OLARI

ESPOON SEURAKUNNAT

Tässäkö tämä elämä on? Tule Alfa-kurssille pohtimaan kristinuskon perusasioita. Alfa-kurssi koostuu yhteisistä aterioista, alustuksista ja keskusteluista ryhmissä sekä yhdestä viikonlopusta. Kurssi on ilmainen, ruokailusta vapaaehtoinen maksu, myös viikonlopusta pieni maksu.

Espoossa

Leppävaaran kirkolla ma 30.1.–16.4. klo 18–20.15. Tied. ja ilm. ti 24.1. menn. Rauni Virtanen 040 523 3380, Markku Kojo 040 747 1494 tai alfa.leppavaaranseurakunta@gmail.com. Espoonlahden kirkolla ma 6.2.–23.4. klo 18.30–21 ja ti 7.2.–24.4. klo 10–12.30. Tied. ja ilm. pe 27.1. menn. 050 583 6883 tai inkeri. oinonen@evl.fi. Kurssien yhteinen viikonloppu 10.–11.3. Velskolan väentuvassa.

ke 25.1. klo 19 Olarin kappeli evankelista Anne Pohtamo-Hietanen

rovasti Pauli Tuohioja

Iltaa rytmittävät Jumalan Sana, puheet, musiikki ja rukous. Illan aikana mahdollisuus keskusteluun. Paikalla on kirjojen ja äänitteiden myyntipöytä. Järjestää Olarin seurakunta ja Suomen Raamattuopisto

esse

❘

12.1.2012

Leppävaaran seurakunnassa vietetään Kasteen vuotta

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Kaste koskettaa kaikkia! Kasteen teemavuonna iloitaan kasteesta ja syvennetään ymmärrystä siitä. Kasteen vuosi on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille. ”Haluamme muistuttaa, että on olemassa joku, joka on ihmistä suurempi ja jonka läsnäolosta kaste on konkreettinen osoitus”, Leppävaaran seurakunnan pastori Aija Pöyri sanoo. Teema näkyy Leppävaaran seurakunnan viikkotoiminnassa sekä kymmenenä erityistapahtumana. Koko seurakunta on haastettu mukaan neulontatalkoisiin, jotta jokainen uusi Leppävaaran seurakuntalainen saa jalkaansa kastetöppöset.

Terve Koti Jyrki Lohi Lkv 0500 425 158

Kaste yhdistää työntekijöitä ja seurakuntalaisia Kauneimmat kastevirret ja kastemekkonäyttely ovat lapsiperheille sopivia tilaisuuksia, mutta teema-

Tunnettu, kokenut ja ammattitaitoinen välittäjä! Huomaavaista, kuuntelevaa palvelua

vuonna on tarjolla runsaasti myös aikuisille suunnattuja tapahtumia: esimerkiksi ekumeeninen kastepaneeli sekä luento ”Kaste Raamatussa”. ”Kaste koskettaa jokaista. Meistä enemmistö on kastettu tai ollut kantamassa lastaan kasteelle ja moni on jonkun lapsen kummi tai isovanhempi”, toteaa Leppävaaran seurakunnan lapsityönohjaaja Merja Saravuo. Idea kastevuodesta sai alkunsa seurakunnan työntekijöiden oivalluksesta, että kaste yhdistää luontevasti seurakunnan eri työmuotoja toisiinsa. ”Leppävaara on Espoon lapsirikkain alue. Haluamme panostaa siihen, että kohtaamme kasteperheet perustyössämme entistä paremmin”, Merja Saravuo sanoo. Teemavuosi huipentuu 14. lokakuuta vietettävään kastepäivään, jolloin voi helposti ja vaivattomasti tulla itse tai tuoda lapsensa kasteelle. Leppävaaran seurakunta tarjoaa

perheille kaiken kastejuhlassa tarvittavan.

Kasteen merkitystä ei tunneta Kasteiden määrä on merkittävästi vähentynyt pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2010 Espoossa syntyneistä lapsista kastettiin 66,3 prosenttia, kun vuonna 2003 luku oli 81 prosenttia. Aija Pöyri huomauttaa, että teemavuosi ei ole reaktio muutokseen. ”Haluamme nostaa esille kasteen, joka on pitkään ollut automaatio, jonka merkitystä ei ole pysähdytty miettimään.” Saravuon ja Pöyrin mielestä ihmisten tietämys kasteen merkityksestä ja käytännöistä on viime vuosina vähentynyt. ”Teemavuosi nostaa esiin sen, mitä kaste ihmiselle antaa”, Aija Pöyri sanoo.

Matti Karppinen/Kuvakotimaa

perinteisin tavoin, väkevin, nykyaikaisin keinoin! Pyydä ilmainen arvio ja välitystarjous!

Kuunkehrä 2 B, Espoo. jyrki.lohi@jyrkilohi.fi

www.jyrkilohi.fi

akoteja r k o u v Uusia eltoon! p r u u S Espoon

VAKUUSMAKSU VAIN 250 €

Suurpelto sijaitsee Espoossa, Turunväylän ja Kehä II:n varrella, noin puolen tunnin bussimatkan päässä Helsingin keskustasta. Suurpellosta rakentuu uniikki puistokaupunki. Piilipuuntie 25 muodostuu kolmesta eri korkuisesta kerrostalosta, joista jokaisella on oma tehostevärinsä vaaleassa julkisivussa. Taloissa on hissit. Jokaisella asunnolla on lasitettu parveke. Asuntojen sisustusmateriaalit ovat vaaleita. Maksuton pesutupa. Talosauna. Sähköpistokkeellisia autopaikkoja. Piilipuuntie 25, arvioitu valmistuminen 02/2012 vuokra, €/kk Asuntotyypit m2 1h+kk+alkovi+p 36,5 725–753 2h+kt+p 43,5 788–819 2h+kk+p 44–50,5 792–859 2h+k+p 54 850–883 3h+k+s+p 69,5 1078–1108 Vesimaksu ja laajakaistayhteys sisältyvät vuokraan. VVO:n asunnot ja talojen yhteistilat ovat savuttomia. Vuokrasopimuksen ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on 12 kk sopimuksen alkamisajankohdasta. Ei varallisuusrajoja. Katso kohteen virtuaaliesittelyt ja lisätiedot osoitteesta www.vvo.fi/piilipuuntie25. Muuta meille! VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a | 00300 Helsinki Avoinna ma-pe 9 -16 Puh. 020 508 3442 | espoo@vvo.fi

www.vvo.fi

Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta 8,28 senttiä/puhelu + 17 snt/min.

Välityspalkkioni on 3,6 % velattomasta myyntihinnasta, sisältäen Alv:n.

esse

Rukouskirja eli ajan mukana ja muokkasi elämäntapaa Vuoden 1701 virsikirja on kenties vaikuttavin kirja koko Suomen historiassa Raamatun jälkeen. Sen sisältö kesti käytössä 1880-luvun lopulle asti, melkein 200 vuotta. Suomalaiset maalaukset kertovat myös rukousten rikkaasta käytöstä, historioitsija Pekka Tuomikoski kirjoittaa.

anha virsikirja oli kotien ainut käyttökirja. Virsien lisäksi nahkakantiset painokset sisälsivät paljon muutakin. Kalenteriosio, ajantieto, pyhimysluettelo ja hyödylliset taivaankappaleiden liikkeet ovat vain muutamia esimerkkejä rikkaan virsikirjan annista. Kirkkohistoriallinen osuus oli niin ikään laaja, mutta se keskittyi enimmäkseen raamatunhistoriaan. Kirja levisi laajalle, sitä siteerattiin ja siitä veisattiin ahkerasti. Ja siitä rukoiltiin totisia rukouksia elämän pyörteissä. Vanhan virsikirjan Rukouskirjassa on paljon unohdettuja, nykyihmisen näkökulmasta mielenkiintoisia katkelmia. Eräs näistä on Tuomarin Rukous. Siinä tuomari rukoilee ennen istunnon alkua itselleen viisautta ja Jumalan johdatusta. Sävy rukouksessa on hyvin köyhää suosiva, ja syrjäytettyjen asia suorastaan hengellistetään.

Rukoukset hiipuivat pois virsikirjasta

Virsikirjassa tuntui piipputupakan tuoksu

Leppävaaran seurakunta panostaa kasteen vuoteen. Teemavuoden aikana on kymmenen aiheeseen liittyvää erityistapahtumaa, ja vuoden huipentuma on 14. lokakuuta vietettävä kastepäivä.

❘

Rukouskirjan teemat heijastelevat omaa aikaansa. Suomen henkinen ilmasto oli 1700-luvulla puhdasoppisuuden, työn ja kuolemanpelon kyllästämä. Pula- ja sota-ajat, muun muassa Isonvihan aika, koettelivat maatamme. Vaikeissa vaiheissa Rukouskirja oli varmasti kovassa käytössä monissa perheissä. Minä löysin hankkimastani vanhasta piipputupakalta tuoksuvasta virsikirjasta monia koskettavia tuntoja. Nykyihmiselle ”käännettynä” niistä toivottavasti voi henkiä vanhan ajan tunnelmaa. Tutkiessani eri versioita vuonna 1701 hyväksytystä virsikirjasta olen todennut, että Rukouskirja eli aikojen saatossa omaa elämäänsä. Virsikirja säilyi lähes 200 vuotta samana, mutta Rukouskirja muuttui ajan tarpeiden mukaan. Vuodesta 1701 eteenpäin Rukouskirjan osuus paisui koko ajan. Rukousten määrä kasvoi ja aiheet monipuolistuivat. Vuonna 1886, kun lähes parisataavuotinen virsikirja vaihtui uuteen, Rukouskirja säilytti ainakin uudessa ohjepainoksessa oman jyhkeän luonteensa ja asemansa. Rukouksia oli enemmän kuin koskaan.

Maalaukset ammensivat aiheita Rukoukset ja virret ovat myös kulttuurihistoriaa. Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä ja monista suomalaisista maalauksista voi löytää hyviä esimerkkejä siitä, kuinka monipuolisesti virsikirjaa ja Rukouskirjaa käytettiin. Myös almanakan käyttö oli yleistä nimenomaan virsikirjojen liiteosioiden pohjalta, olihan

siellä ”ikuinen kalenteri”. Vaikka almanakkojen painaminen monopolisoitiin, saivat virsikirjantekijät edelleen painaa omia kalentereitaan. Niistä luovuttiin vasta 1880-luvulla, kun vanha virsikirja jäi lopullisesti historiaan. Vanha virsikirja kaikkine liitteineen oli ennen muuta ”kodin ainoa käyttökirja”, suureen ja mahtipontiseen Raamattuun kun ei tavallisella kansalla ollut varaa.

Vanhan virsikirjan pitkä historia Vanha virsikirja sisälsi satojen vuosien virsiperinnettä. Lähes kaikki 1500- ja 1600-lukujen virret on sisällytetty myös 1700-luvun virsikirjaan. Vuoden 1701 virsikirjan synty oli läheisessä yhteydessä niin kutsutun Vanhan ruotsalaisen virsikirjan muodon kanssa. Piispa Johannes Gezelius Nuorempi esitti vuonna 1691 kansliakollegion kokouksessa tyytymättömyytensä aikaisem-

piin virsikirjoihin. Suomalaisittain uudistyö nytkähti liikkeelle ruotsalaisten esikuvien mukaisesti, mutta silti omaa uraansa edeten. Kuningas nimitti Johannes Gezelius Nuoremman virsikirjatyön johtoon. Ruotsalaisten esikuvien mukaisesti vuoden 1701 virsikirjaan tuli täsmälleen 413 virttä. Uusi teos sai nimekseen Suomalainen Wirsikirja.

Aika muuttui lopullisesti vanhan virsikirjan jäädessä historiaan. Vähitellen virsikirjasta tuli nimenomaan virsikirja sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä vuoden 1938 uuteen virsikirjaan rukouksellinen aineisto liittyi löyhemmin kuin vanhan virsikirjan kansanpainokseen. Kirjojen ostamisen ja suomenkielisen kirjallisuuden laajentumisen aikakaudella oli tästä eteenpäin varaa painaa omia erillisiä rukouskirjojakin. Näin Virsikirjan ja rukouskirjan parisataavuotinen tai-

val päättyi huomaamattomasti. Nykyisen virsikirjankin liiteosiossa on joitakin rukouksia, mutta ei yhtä itsestään selvästi kuin vanhassa virsikirjassa. Nykyajan virsikirjojen takaosien rukoukset liittyvät leimallisemmin kirkollisiin erityistilanteisiin. Vanhaan aikaan huomioitiin se, että näitä rukouksia luettiin ääneen kodin ainoasta kirjasta, vanhasta virsikirjasta, jokapäiväisen hengellisen elämän virvoituksena. Pekka Tuomikoski / Kotimaadeski

Moniosainen rukoussarja alkaa Julkaisemme tämän vuoden lehdissä historioitsija Pekka Tuomikosken kokoaman rukoussarjan Vanhan kansan rukouksia vuoden 1701 virsikirjan rukouskirjan pohjalta. Tuomikosken nykysuomentamiin teksteihin liittyy aihetta selventävä johdanto, kuva kirjan sivusta sekä palstan logo, jonka on tehnyt graafikko Tarja Patrikainen. Ahkerasti käytetyt rukoukset kuvaavat ihmisten arkea. Niillä on pitkät juuret ja ne ovat vaikuttaneet kansakunnan tapoihin, kehitykseen ja ajatteluun. Kyseessä on hengellinen aarteisto, joka avaa näkökulmaa menneeseen maailmaan. Tuomikosken taustatekstit va-

Pekka Tuomikoski laisevat kiinnostavasti tuon ajan elämää. Esiin piirtyvät perheen arki, kestikievareiden toiminta, naisen alitettu asema, huutolaislasten sydäntäriipaisevat kohtalot ja tai vaikkapa merenkulun haasteet tai elatuksen murheet.

esse

❘

12.1.2012

tavataan

esse.tavataan@kotimaa.fi

12.1.2012

JiiPee-lehti muuttuu verkkomediaksi Gary Heery

Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa. fi viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina. Toimitus ei takaa, että kaikki lähetetyt tiedot julkaistaan. Tapahtumatiedot ovat myös netissä osoitteessa www.espoolaiset.fi.

Ti 31.1. asti Taidelainaamo Lai-

nassa (Piispansilta 11 S 10) on esillä kuukauden taiteilijan Olavi Fellmanin näyttely Elämän Filosofiaa. Avoinna ma–pe klo 12–18 ja la klo 11–15.30.

Kirkoissa soi Su 15.1. klo 15 Tapiolan kirkossa

(Kirkkopolku 6) Kansainvälisen Inner Wheel -päivän hyväntekeväisyyskonsertissa esiintyvät Dominante-kuoro, Seeli Toivio, sello ja Lily-Marlene Puusepp, harppu. Ohjelma ja kahvi 25 e.

Ti 31.1. asti Tapiolan neuvolassa

Su 15.1. klo 19 Espoon tuo-

Ma 16.1. klo 18 Leppävaaran

kirkossa (Veräjäkallionkatu 2) on Pianoilta. Säveltäjäniminä Bach, Beethoven, Chopin, Debussy, Skrjabin, Szymanowski, Madetoja ja Aho.

kuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Tapiola Sinfoniettan konsertti. Janne Nisonen, viulistijohtaja ja Timo-Veikko Valve, sello. Liput 20/15/10 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. La 14.1. klo 16 Kulttuurikeskuk-

sen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) on EBELI 15-v! -levynjulkaisukonsertti.

Ma 16.1. klo 19 Kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) Sounds 2012 -konsertissa esiintyvät Tapiolan lukion musiikkilinjan kuorot, orkesteri, lauluyhtyeet ja solistit. Ohjelma 5 e. Ti 17.1. klo 17.30 Kulttuurikes-

kuksen lämpiössä (Kulttuuriaukio 2) on levynjulkistamiskonsertti Romantiikan sankareita.

Tapiola Sinfonietta vie kevätkauteen Kevätkauden avauskonsertissa 13.1. kuullaan kaksi teosta, jotka syntyaikanaan uudistivat merkittävästi klassisen musiikin sävellysmuotoja ja -ihanteita. Johannes Brahmsin kaksoiskonsertto viululle ja sellolle jäi hänen viimeiseksi orkesteriteoksekseen. Konsertossa poikkeuksellista on se, että orkesterin ja solistin vuoropuhelun sijasta musiikillinen jännite syntyy kahden solistin välille. Ludwig van Beethovenin kolmas sinfonia ”Eroica” kuuluu musiikinhistorian vallankumouksellisiin teoksiin. Se rikkoi rytmisillä ja rakenteellisilla ratkaisuillaan klassismin ajan esteettisen normiston; perinteisen kauneuden ja viihdyttävyyden ihanteen. Timo-Veikko Valve (kuvassa) on Australian kamariorkesterin soolosellisti. Suomessa Valve on esiintynyt solistina mm. Helsingin kaupunginorkesterissa, Radion sinfoniaorkesterissa, Sinfonia Lahdessa ja Tampere Filharmoniassa. Hän on esiintynyt useiden orkestereiden solistina myös Euroopassa ja Australiassa sekä konsertoinut laajasti Yhdysvalloissa. Janne Nisonen on Tapiola Sinfoniettan I konserttimestari ja orkesterin taiteellisista linjauksista vastaavaan johtotroikan jäsen. Nisonen kokee omakseen myös orkesterin johtamisen konserttimestarin paikalta, kuten tässäkin konsertissa.

kuksen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) Sounds 2012 -konsertissa esiintyvät Tapiolan lukion musiikkilinjan bändit, bigband sekä musiikkiteatterilaiset. Ohjelma 5 e. Näyttelyt La 14.1. asti Jorvin sairaalan

pääaulassa (Turuntie 150) on esillä John Kouhian maalauksia. Su 15.1. asti Kulttuurikeskuk-

ilmaiseksi. Avoinna ti–la klo 11–16 ja su klo 11–17. Su 15.1. asti Helinä Rautavaa-

ran museossa Weegeellä (Ahertajantie 5) on esillä näyttely Mapuche – Chilen elävät juuret. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Avoinna ti, to, ja pe klo 11–18, ke klo 11–20 ja la–su klo 11–17. Ma 16.1. asti Kulttuurikeskuk-

sen näyttelytilassa (Kulttuuriaukio 2) on esillä näyttely A Dance to the Music of Time. Avoinna ma–pe klo 8–21, la klo 9–18 ja su klo 9–15.

sen aulassa (Kulttuuriaukio 2) on esillä valokuvanäyttely Suomenojan luonto. Avoinna ma–pe klo 8–21, la klo 9–18 ja su klo 9–15.

Su 15.1. asti Gallen-Kallelan

Ti 17.1. klo 14–18 Lagstadin kou-

museossa (Gallen-Kallelan tie 27) on esillä näyttely Kalevala granaína – Kaukaisia kuvia kansalliseepoksesta. Liput 8/7/6/4 e, alle 18-v.

La 14.1. klo 14 Emmassa Wee-

lumuseossa (Vanha Lagstadintie 4) voi tutustua Espoon kansakoulujen historiaan ensimmäisen kunnallisen kansakoulun perus-

tavaaran museossa Weegeellä (Ahertajantie 5) esitetään elokuvat Palin Bollolco mapu meu ja Punalka. Elo alto Bío Bío. Klo 14.30 vuorossa ovat De la Tierra a la Pantalla ja Sueños del Cultrún. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Ti 17.1. klo 11 Sellon kirjaston

Akseli-salissa (Leppävaarankatu 9) vanhemmille ja vauvoille tarkoitetussa Baby Kinossa esitetään elokuva Julie & Julia. Lapsille La 14.1. klo 11 Sellon kirjastossa

Lastenmaan pelihuoneessa (Leppävaarankatu 9) on satutunti. Suositellaan yli 3-vuotiaille. La 14.1. klo 16 ja su 15.1. klo

15 Teatteri Hevosenkengässä (Juhannusmäki 2) esitetään lastennäytelmä Kani Untuvakerä. Liput 10 e (+ toimituskulut), www.hevosenkenka.fi. Su 15.1. klo 13–15 Suomen lelu-

tamisesta nykyaikaan saakka.

museo Hevosenkengässä Weegeellä (Ahertajantie 5) on Lasten ja vanhempien avoin askartelutyöpaja. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

Pe 20.1. asti Sellon kirjaston

Muuta

Ke 18.1. klo 19.30 Kulttuurikes-

Galleria Annassa (Leppävaarankatu 9) on esillä Lillklobbin 120-vuotisnäyttely Kartano täynnä teatteria. Avoinna ma–pe klo 8.15–20, la klo 10–16 ja su klo 12– 18.

To 12.1. klo 14.30 Espoon Folkhälsantalossa (Tuulikuja 6) on kaksikielinen Senioreiden infotilaisuus senioreille suunnatuista palveluista.

Su 22.1. asti Villa Elfvikissä

To 12.1. klo 17.30 Kulttuurikes-

(Elfvikintie 4) on esillä Leena Vileniuksen luontoaiheisia öljyvärimaalauksia. Avoinna ma–pe klo 9–15 ja su klo 10–16. Ti 24.1. asti Karatalossa (Kotka-

tie 4) on esillä Kara-Kameroiden valokuvanäyttely. Avoinna ma klo 11–17 ja ti–pe klo 9–17.

Su 29.1. asti Galleria Aarnis-

sa Weegeellä (Ahertajantie 5) on

velukeskuksessa (Itätuulenkuja 4) ja ti 17.1. klo 13.30 Soukan palvelutalossa (Soukankaari 7) on Senioreiden infotilaisuus senioreille suunnatuista palveluista.

Teatteria

Su 15.1. klo 12.15 Helinä Rau-

Musiikkia

Pe 13.1. klo 13.30 Tapiolan pal-

La 14.1. klo 13 Entressen kir-

Elokuvia

Ke 18.1. klo 12 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) on Häivähdys Pyhää -sarjan lounaskonsertti.

Pe 13.1. klo 10 Glimsissä (Glimsintie 1)on opastus Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

(Ahertajantie 2) on esillä Johannes Romppasen valokuvanäyttely Isäkuukausi. Avoinna ma–pe klo 8–16.

Ke 18.1. klo 19 Revontulihallin Kahvila Sakarissa (Revontulentie 8) esitetään työpaikan ihmissuhteista kertova komedia Sainks mä? Liput 27/23/15 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

miokirkossa (Kirkkopuisto 5) Trio ArTempo esittää J.S. Bachin Goldbergvariaatiot jousitriolle.

Pe 13.1. klo 19 Kulttuurikes-

esillä Ville Rädyn näyttely Defying Landscape. Avoinna ti, to, ja pe klo 11–18, ke klo 11–20 ja la–su klo 11–17.

jastossa (Siltakatu 11) on Maaria Lappalaisen kirjan esittelytilaisuus.

geellä (Ahertajantie 5) on Taidesilta-opastus, joka yhdistää yhteisen teeman avulla eri näyttelyiden teokset toisiinsa. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Su 15.1. klo 13 Gallen-Kallelan

museossa (Gallen-Kallelan tie 27) on yleisöopastus näyttelyssä Kalevala granaína – Kaukaisia kuvia kansalliseepoksesta. Liput museoon 8/7/6/4 e, alle 18-v. ilmaiseksi. Su 15.1. klo 13.30 Helinä Rau-

tavaaran museossa Weegeellä (Ahertajantie 5) on yleisöopastus näyttelyssä Mapuche – Chilen elävät juuret. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Su 15.1. klo 14 Kamussa Wee-

geellä (Ahertajantie 5) on Aikamatka Espoossa -näyttelyn opastus. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Ma 16.1. klo 14 Sellon kirjaston

neuvotteluhuoneessa (Leppävaarankatu 9) kokoontuu Kielikahvila, jossa harjoitellaan suomen kielellä puhumista. Ma 16.1. klo 15–19 Meritorin koulussa (Merivalkama 9) voi luovuttaa verta. Ota mukaan virallinen henkilötodistus. Ti 17.1. klo 18 Sellon kirjaston

Kulttuuritilassa (Leppävaarankatu 9) kokoontuu sarjakuvakerho. Keskustelun aiheena on Marguerite Abouetin teos Aya: elämää Yop Cityssä. Ke 18.1. klo 14 Kulttuurikeskuk-

sen lämpiössä (Kulttuuriaukio 2) on Keskiviikkotanssit elävän musiikin tahdissa. Ovimaksu 3 e. Ke 18.1. klo 14 Sellon kirjaston

Kulttuuritilassa (Leppävaarankatu 9) kokoontuu lukupiiri. Keskustelun aiheena on Jose Saramagon teos Kertomus näkevistä.

kuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Tiedotustilaisuus toisen asteen opinnoista peruskoulun päättävien nuorten huoltajille.

To 19.1. klo 11 Entressen kirjas-

Pe 13.1. – la 14.1. klo 9–18 Di-

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 12–15.

polissa (Otakaari 24) on Tekniikan päivät. Kansantajuisessa tiedetapahtumassa on yli 90 luonnontieteisiin ja tekniikkaan liittyvää tietoiskua.

tossa (Siltakatu 11) on Tietokoneen käytön alkeet -kurssi. Ilm. www.espoo.fi/kirjastonkurssit tai p. 09 816 53776.

Varhaisnuorille suunnattu PTKpoikien ja tyttöjen keskuksen julkaisema JiiPee-lehti muuttuu printtilehdestä verkkomediaksi. Luvassa on verkkoyhteisö, jossa käyttäjät tuottavat monipuolista sisältöä. Teksti Juhana Unkuri/Kotimaadeski

Jiipeenetti.fi-osoitteesta löytyvän verkkomedian viralliset avajaiset pidetään Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä Jyväskylässä 10. tammikuuta. Jiipeenetistä halutaan tehdä nuorten oma paikka. Käyttäjillä on myös mahdollisuus osallistua sisällön tuottamiseen, päätoimittaja Juha Kinanen sanoo. Sivustolle voi lähettää muun muassa sarjakuvia, valokuvia, videoita tai vaikkapa nettitelevisioohjelmaa leireiltä. Lisäksi voi keskustella, kirjoittaa jatkokertomusta

ja tarinoita, osallistua kilpailuihin ja kommentoida.

Nuoret toimittajina Kinanen muistuttaa, että verkossa materiaalia voidaan ottaa vastaan huomattavasti enemmän kuin printtilehdessä. – Lisäksi tyttöjen ja poikien maailmassa muutoksia tapahtuu nopeasti. Verkossa voimme reagoida niihin tuoreeltaan. Sivuillamme on ollut monenlaista materiaalia jo aiemminkin. Nyt saamme sinne huomattavasti enemmän toimituksellista otetta. Lehden toimittajakuntaan ei tule muutosta. – Reportterikerholaiset ovat jo pitkään tehneet lehteämme merkittäviltä osin. Meillä on 40–50 alle 16-vuotiasta toimittajaa. Monista on tullut aikuisena ammattitoimittajia. Uuden verkkomedian erityisenä kohderyhmänä ovat seurakun-

tien kerhoihin osallistuvat varhaisnuoret, joita on tilastojen mukaan yli 60 000. – Jiipeenetissä voi puuhastella monenlaista ennen kerhoa ja sen jälkeen. Seurakunnilla on myös vahvaa koulutyötä. Näin sivustostamme voidaan välittää tietoa myös niille kouluikäisille, jotka eivät osallistu seurakunnan kerhotoimintaan. Kristillisen kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen ja sanoman esiintuominen on Jiipeenetin yksi keskeinen tavoite. – Emme vierasta uskoon ja hengellisyyteen liittyviä asioita. Haluamme tukea ja ottaa esille monenlaisia elämään liittyviä puolia. Jiipeenetti on myös syrjinnästä vapaa alue, emmekä hyväksy kiusaamista, Kinanen korostaa.

Mukana leikeissä: Lastenmaa joka kuukausi.

Soita p. 020 754 2333 Sähköpostilla tilauspalvelut@kotimaa.fi Verkossa www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

esse

Kirkossamme vietetään Pyhäteemavuosia 2010 – 2012. Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöt tarjoaa teemaa tukevia tuotteita, palveluja ja toimintoja Pyhä puhuu –sinetin alla. Tutustu ja tutki tuotteet www.pyhapuhuu.fi

Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi kumppanina

UUsi senioritalo saga HelapUisto

valmistuu helmikuussa 2012

Tilaa nyt

❘

Vuokrattavana viihtyisiä ja turvallisia palveluasuntoja. Talossa myös 12-paikkainen ryhmäkoti. ARA-kohde.Hoitohenkilökunta paikalla 24 h. Varaa esittelyaikasi nyt! Helatehtaankatu 1, 00700 Helsinki lisätiedot johtaja Mirkka Kairema p. 09 458 56 500

esse

❘

12.1.2012

❘

esse

Viihde välittää kristillistä sanomaa Warner Bros Ent

Uskonnot ovat niin keskeisesti esillä animaatioperhe Simpsoneissa, että heidän rukouksistaan on tehty tutkielma. Myös Potter-sarjan fantasiaelokuvat ammentavat aineksia suoraan kristillisestä kertomuksesta. Viihde ammentaa voimaa teologiasta.

Simpsonit rukoilevat ahkerasti Simpson-sarjan uskonnollisuus on kiehtonut katsojia ja kriitikoita alusta asti. Pastori Eveliina Ojala teki gradun Simpsonien piirroshahmojen värikkäästä rukouselämästä. Teksti Kaarina Heiskanen

veliina Ojalan Joensuun yliopistoon uskonnonpedagogiikan alalta tekemän gradun nimi on ote Bart Simpsonin rukouksesta: Jos olet siellä ylhäällä, pelasta minut, Supermies. Samoihin aikoihin Suomen suurimmaksi Simpsonien faniksi tituleerattu Jouni Paakkinen kirjoitti oman kirjansa Simpsonit – Keltaisen perheen kaksi vuosikymmentä. Pastori Ojalalle opinnäytetyön teko oli poikkeuksellista tutkimusta. – Katsoin 200 tuntia piirrettyjä, eli 226 jaksoa ja Simpsoneiden kaikki kymmenen ensimmäistä tuotantokautta. Jaksoja on tullut toinen mokoma lisää. Simpsonit hulluttelevat nykyään Subilla. Tausta-aineistosta ei ole pulaa. Muun muassa Mark I Pinsky on kirjoittanut kirjan Simpsonien hengellisestä elämästä. Netissä Simpsonien uskonnollisuuteen viitataan englanniksi miljoonia kertoja.

Teksti Janne Villa

Realistinen kuva kristinuskosta

Fantasian teologia puhuttelee nuoria Potter-sarjan fantasiaelokuvat ammentavat aineksia suoraan kristillisestä kertomuksesta, sanoo elokuville hyvän arvosanan antava teologi, toimittaja Esko Miettinen.

arry Potter on sarja fantasiaelokuvia, jotka perustuvat brittiläisen J. K. Rowlingin romaaneihin. Kymmenen vuotta kestänyt sarja päättyi kaksiosaiseen elokuvaan Harry Potter ja kuoleman varjelukset. Saagan päätösosa punoo juonen taidokkaasti yhteen, joskin kirjan avainajatuksia on karsittu toiminnan kustannuksella. Potter sisältää yllättävän paljon kristillistä symboliikkaa.

Romantiikan ja pyhän paluu Puoli miljardia myytyä teosta. J. K. Rowling (s. 1965) on jättänyt jälkensä yhden sukupolven sieluihin. ”Elämme kristinuskolle kielteisessä kulttuuri-ilmastossa, mutta suosittu sarja ammentaa aineksia suoraan teologiasta. Kristillisyys elää vahvasti nuorison alitajunnan tasolla tapahtuvassa tarinassa”, sanoo Esko Miettinen. Toimittaja ja teologi Miettinen on kirjoittanut kaksi fantasian ja kristinuskon suhdetta valaisevaa opusta. Velhot, örkit, sankarit – Johdatus fantasian maailmaan (Kirjapaja 2004) sekä Velhon uskontunnustus – Raamattu ja fantasiakulttuuri kohtaavat

(Kirjapaja 2008) valaisevat teemaa eri vinkkeleistä. Miksi eettisesti korkeatasoinen, klassinen fantasia kolahti juuri nyt lapsiin, vaikka sillä on kilpailijanaan tietokonepelit ja vehkeet sekä lukemattomat läpikaupalliset sarjat? Esko Miettinen määrittelee fantasian olevan ”uutta romantiikkaa”, johon kuuluvat suuret tunteet, rikas mielikuvitus ja viehtymys tutkia symbolien ja kertomusten kautta elämän salaperäisiä ja mystisiä, myös hengellisiä syväulottuvuuksia. ”Fantasiassa mennään mielikuvituksen siivin toisenlaisiin maailmoihin. Sen kautta voi pohtia asioita, jotka eivät mahdu virallisen tieteellisen maailmanselityksen sisälle.”

Paha turmelee palvelijansa Potter-sarja käsittelee kysymyksiä, joista kirkossakaan ei enää oikein rohjeta puhua, kuten ihmisen sisällä käytävää hyvän ja pahan taistelua. – Hyveistä puhuminen vaikuttaa usein vanhanaikaiselta. Mutta kun rehellisyys, uskollisuus ja lempeys asetetaan seikkailun ja kamppailun taustaa vasten, niihin virtaa uutta verta. Silloin nähdään, että ne eivät ole vain isoäidin suosimia perinteisiä käyttäytymismalleja, vaan ne vievät kohti kestävää elämää. Moraalista tai omastatunnosta täysin piittaamaton Voldemort muistuttaa jo ulkonäöltään käärmettä, julmaa lemmikkiään, joka on kristillisessä perinteessä pahuu-

den vertauskuva. – Voldemort näyttää, miten perusteellisesti paha turmelee palvelijansa. Harry ja hänen ystävänsä näyttävät toisenlaisen tien. He eivät ole täydellisiä, mutta heidän ratkaisunsa kasvattavat heissä hyveitä.

Sielun profeetalliset pelastajat Potterien viimeisen osan jälkeen Miettinen on valmis sanomaan, että sarja on hengeltään kristillinen. – Rowling flirttailee käsityksellä kuolemanjälkeisestä elämästä. Käsitellessään hyvän ja pahan taistelun draamaa, hän on suorastaan maailmankatsomuksellinen tai uskonnollinen profeetta. – Tämän päivän tärkein aatteellinen kamppailu käydään materialistien ja sielun kuolemattomuuden puolustajien välillä. Tässä mittelössä Rowling on suunnattoman suosionsa takia tärkeä tekijä. Hän on sielun kuolemattomuuden puolella – yhdessä kristillisen uskon kanssa, Miettinen näkee. C.S. Lewisin Narnia-sarjan Aslanin tapaan Harry Potter on Kristus-hahmo. Itsensä uhraamaan valmis Potter kulkee tuskien tien kuin Jeesus Via Dolorosan.

keskittyä heidän hyvinvointiinsa. Se on sarjan ydinajatuksia. Kasvuympäristö ei kuitenkaan määrittele kaikkea, vaan ihmisellä on myös moraalisia valinnan vapauden paikkoja, jotka osaltaan ratkaisevat, kulkeeko hän kohti pahaa vai hyvää elämää. Potterin vahvin ase on hänen myötätuntonsa ja rakkautensa. Hän on valmis jopa kuolemaan muiden puolesta, jotta nämä saattaisivat pelastua pahan kynsistä. Harry luopuu siitä vallasta, jota hänelle tarjotaan. ”Fantasian pelastajat kertovat, että ihmisissä elää voimakkaana ajatus ylimaallisesta vapahtajasta, henkilöstä, joka voi tuoda elämään ratkaisevan muutoksen. Mielikuvitus luo kuvan valitusta, joka sisäistää itsessään ne hyvän ja oikeudenmukaisuuden arvot, joista paras filosofia puhuu. Se on kuva pyhimyksestä, joka pystyy näyttämään tien arkimaailman toiselle puolelle”, Miettinen toteaa. Teologina hän ei pidä suinkaan kaikkea fantasiaa hengellisesti rakentavana. Alan tuotokset ovat kirjavia. Hän uskoo kuitenkin, että fantasiakulttuurin hyvät pelastajahahmot muokkaavat maaperää Kristuksen ymmärtämiselle. Jeesus lainaa piirteitään kuvitteellisille sankareille. Kun Kristuksesta julistetaan, että hänessä ”Sana tuli lihaksi”, niin fantasiassa Jeesuksen historiallinen hahmo

”Tämän päivän tärkein aatteellinen kamppailu käydään materialistien ja sielun kuolemattomuuden puolustajien välillä.”

Uhrautuva rakkaus pelastaa pahan kynsistä Ilkeässä sijaisperheessä kasvanut Harry korostaa, ettei vanhempien tulisi koskaan hylätä lapsiaan vaan

muuttuu toisinaan tuoreiksi sanoiksi. Tällöin fantasia rakentaa lukijan mielessä kuvia, jotka auttavat oivaltamaan Nasaretilaisen merkitystä.

Vihollisista viimeinen Fantasian tehtävä ei ole evankelioida, eivätkä Rowlingin kirjatkaan sitä tee. Ne tarjoavat kuitenkin henkisiä virikkeitä ja luovat tilaa aitojen uskonnollisten kysymysten käsittelylle, Esko Miettinen näkee. Viimeisessä Potter-kirjassa Harry ja Hermione käyvät kirkonkellojen soidessa Harryn vanhempien haudalla. Hautakivessä siteerataan apostoli Paavalia (1. Kor. 15:26), joka puhuu kuolleiden ylösnousemuksesta: ”Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.” ”Se ei tarkoita kuoleman kukistamista sillä tavalla kuin kuolonsyöjät tarkoittavat sitä”, Hermione sanoi lempeällä äänellä. ”Se tarkoittaa… Sinähän tiedät… tuonpuoleista elämää. Kuoleman jälkeistä elämää”, J. K. Rowling antaa ihastuttavan sankarittarensa sanoa.

Eveliina Ojalan mukaan viihdesarja etenee ymmärrettävästi tilannekomiikan ehdoilla, mutta on niin realistinen ja oikeaa elämää kuvaava kuin se vain voi olla. Siinä on sen voima. Simpsoneiden rukouselämä on niin ikään tyypillistä arkista rukouselämää. Sarjassa esiintyy eniten pyyntörukouksia ja rukouksia hädän hetkellä. Kädet menevät ristiin kiitollisuudesta. Lisäksi perheet hiljentyvät ruoka- ja iltarukouksiin. – Kuvitteellisen Springfieldin kirkko on sekoitus presbyteeristä, luterilaista, katolista ja anglikaanista kirkkoa. Se on siis kuva amerikkalaisesta yhteiskunnasta, jossa toimii monia kirkkoja. Kristinuskon lisäksi sarjassa näkyvät juutalaisuus, buddhalaisuus, hindulaisuus ja uushenkisyys. Islam on esillä vain kerran – Simpsoneiden Jerusalemin matkalla. Ojalan mukaan sarja antaa melko realistisen kuvan kristinuskosta. Siinä näkyvät eri suuntaukset ja ihmisten vakaumusten tasot ja tavat, joilla voi tulkita kristinuskoa.

Uskontoa ei pilkata Päällisin puolin sarjan pilat osuvatkin liki kaikkeen mikä liikkuu, mutta pinnan alta löytyy enemmän kuin pilaa pilanteon vuoksi. Perhearvot ovat ainakin kunniassa. Uskonnollisten teemojen poikkeuksellinen runsaus viihdesarjassa yllätti graduntekijän. Varsinkin alkupuolella oli sarjoja, joissa uskonto oli paljon esillä. Ojala huomauttaa, että kirkko ja uskonto ovat usein mukana suomalaisissakin tv-sarjoissa. – Simpsoneissa on paljon uskonnollisia viittauksia – siksi rajasin tutkimuksen rukoukseen. Sarja on normaalia arjen kuvausta, johon kristinusko kuuluu monissa eri muodoissaan. Uskoa ei pilkata,

20th Century Fox

vaikka sarja esittää asiat viihteellisin keinoin Eveliina Ojalan oma suosikki on Bart – pieni ilkeilijä, jolla on kuitenkin sydän paikallaan. – Olen näyttänyt rippikoulussa jaksoa, jossa hän on lintsannut läksyistä ja rukoilee polvillaan koetta edeltävänä iltana lisäaikaa. Reputtaminen olisi jättänyt hänet luokalleen. Rukousvastauksena tulee sakea lumisade, joka sulkee koulun yhdeksi päiväksi. Bart saa lisäpäivänsä ja selviytyy.

Simpsoneilla on sielu Subilla Simpsonit seikkailevat. Yrittävät elää ihmisiksi ja tienata elantonsa – kuka baarinpitäjänä, kuka ydinvoimalan turvallisuuspäällikkönä. Näennäisestä pinnallisuudesta huolimatta usko ja uskonnot ovat Simpsoneissa näkyvästi esillä. Keltaisen perheeseen kuuluvat vanhemmat Homer ja Marge se-

kä lapset Bart, 10, Lisa, 8, ja tuttia imevä kuopus Maggie. Alusta lähtien Simpsonit ovat herättäneet myös pahennusta. Ne ovat anarkiaa! Ne rienaavat uskontoa! Vatikaanissa ehdittiin kuitenkin vuonna 2010 iloita, että Homer on kunnon katolilainen – kunnes Vatikaanin virallinen päivälehti L’Osservatore Roma-

no vähän perui lausuntoa ja totesi, että Simpsonit ovat uskon ihmisiä. – Katson Simpsoneita ja ne auttavat minua ymmärtämään nykyhetkeä, jesuiittapappi ja toimittaja Francesco Occhetta totesi lehdessä.

12 esse

❘

12.1.2012

Tapiolan seurakunta Pyhäpäivä Tapiolassa Messu ”Uskotko kääntymättä vai käännytkö uskomatta?” su 15.1. klo 10 Tapiolan kirkossa. Herättäjäyhdistyksen kirkkopyhä. Liturgi Aarne Laasonen, saarna Seppo Holm, kanttori Liisa Malkamäki, lauluryhmä Herännäisnuorten kuorosta. Kirkkokahvien jälkeen siioninvirsiseurat, puhujina Samuli Korkalainen, Kristiina Alaja, Aarne Laasonen ja Sakari Isotalo. Pyhäkoulu messun aikana su 15.1. Koululaisille oma pyhäkouluryhmä kevään aikana joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina: 29.1., 26.2., 25.3. ja 29.4. Otaniemen kappelissa messu su 15.1. klo 11. Ristin killan senioripyhä. Jaani Vilkkilä, Maija Saario, musiikki Katja Kangas. Kirkkokahvit.

koko vuoden. Sarjan koko ohjelma: www.tapiolanseurakunta..

Katekumenaatti – matka aikuiseen uskoon jatkuu Haluatko kasvaa ja syventyä kristillisen uskon tuntemisessa? Kevään ensimmäinen katekumenaatti-ilta ke 18.1. klo 18–19.30 Tapiolan kirkolla. Illan aiheena on kirkkovuoden jouluaika. Muut kokoontumiset kevään aikana: 29.2. (paasto), 28.3. (pääsiäinen) ja 25.4. (pääsiäisestä helluntaihin). Katekumenaatti päättyy juhlalliseen helluntain jumalanpalvelukseen Lisätietoja ryhmästä antavat pastorit Jussi Koivisto 050 432 4526 ja Arto Vallivirta 040 735 0322.

Uskotko kääntymättä vai käännytkö uskomatta? Messu Tapiolan kirkossa su 15.1. klo 10

Viikkomessu Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä Tapiolan kirkossa ke 18.1. klo 8. Liturgi Aarne Laasonen, kanttori Liisa Malkamäki.

Päivärukoushetki Tapiolan kirkossa ma–pe klo 12.

Luther-illat alkavat Vuosi 2012 on Luther-vuosi pääkaupunkiseudulla. Elokuussa järjestetään Luther-tutkimuksen maailmankonferenssi Helsingissä. Tapiolan kirkolla alkaa ke 25.1. klo 18 Luther-aiheisten yleisöluentojen sarja. Kappalainen Miikka Anttilan aiheena on ”Musiikki hengellisyyden lähteenä ja innoittajana”. Ke 1.2. klo 18 TL, kappalainen Jussi Koivisto puhuu aiheesta ”Kuinka pahuus kiemurteli maailmaan?” Seuraavat illat 14.3. ja 9.5. Luther-sarja jatkuu

miset 1.2. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 8050 4000.

Kuoro KAIKILLE! Tule laulamaan sellaisena kuin olet, ei laulutaitovaatimuksia! Kuoro kaikille -ryhmä kokoontuu joka ti klo 13.30–14.45 Tapiolan kirkolla.

Tammikuun taidenäyttely ”Ranta” Yksitoista harrastajataiteilijaa Espoon työväenopistosta tuo näytteille Kreikan-matkan maalaussatoaan 10.1.–29.1. Näyttelyyn voi tutustua Tapiolan kirkon aulassa ma–pe klo 8–21 ja la–su klo 8–18.

Rukouksen huone ja rukousilta

TAPIOLA

Sanajumalanpalvelus Mankkaan seurakuntakodilla su 15.1. klo 12. Liturgi Seppo Holm, kanttori Hannu Jurmu. Rukousilta su 15.1. klo 18 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Mukana Katja Hero ja Hannu Jurmu, raamattuopetus Erika Kallio. Nuorten messu su 15.1. klo 18.30 Tapiolan kirkossa, Seppo Salmensaari ja Marjo Nissilä.

Olarin seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000. Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

Äiti Teresa -piiri Piiri kokoontuu Tapiolan kirkolla joka ti klo 15. Rakkauden lähetyssisaret vierailevat piirissä ti 24.1, jolloin piiri kokoontuu poikkeuksellisesti seurakuntasalissa. Yhteyshenkilö Kaija Aspholm 040 533 9593. Piiri ottaa mielellään vastaan lankalahjoituksia (vähintään 50 % villaa). Langat voi tuoda Tapiolan kirkon vahtimestarille.

Seela Sella keskiviikkokerhon vieraana Näyttelijä Seela Sella vierailee Keskiviikkokerhossa ke 18.1. klo 13. Hän kertoo näyttelijäntyöstään ja esittää runoja. Mukana myös pastori Katja Hero. Kahvit jo klo 12.30.

Keskiviikkokerhon kolmen kirkon kierros To 9.2. tutustumme oppaan johdolla uusiin Viikin ja Mikaelin kirkkoon sekä Helsingin maamerkkiin Kallion kirkkoon. Vietämme päivärukoushetken Kallion kirkossa, jonka jälkeen Maire Varhela vie meidät yhteiselle aterialle. Lähtö Tapiolan uimahallin parkkipaikalta klo 9.30. Paluu samaan paikkaan viimeistään klo 15. Retken hinta on 20 €. Mukana pastori Katja Hero. Sitovat ilmoittautu-

Rukouksen huone pe 13.1. klo 16 alkaenTapiolan kirkon Kirkkopolun kerhohuoneessa. Rukouksen huone on toiminnassa ma 16.1. klo 21 saakka. Rukousilta su 15.1. klo 18 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Mukana Katja Hero, Erika Kallio ja Hannu Jurmu.

Diakonia – tukea elämään Oletko vaikeassa elämäntilanteessa? Diakoniatyöntekijään voit ottaa yhteyttä, kun tarvitset toisen ihmisen tukea. Varaa keskusteluaika numerosta 8050 4433 tai käymällä diakoniatoimistossa Tapiolan kirkolla.

Nuoret Paheksuva kirahvi -nuortenilta ovelalla ohjelmalla su 15.1. klo 16–18 Tapiolan kirkon isossa nuorisotilassa. Ja sen jälkeen nuorten messuun klo 18.30!

Messu Su 15.1. klo 10 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustajana Antti Kruus, diakoni Maria Helin, musiikkina Ilmari Krohn: Psalmi 29, Ilmari Rautio: Vanha kirkkorukous, Wähäpaimen, johtaa Sari Rautio, Päivi Hakomäki, urut. Messu radioidaan Yle Radio 1. Su 15.1. klo 12 Haukikappeli. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttorina Päivi Hakomäki. Su 15.1. klo 12 Matinkappeli. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttorina Sanna Franssila. To 12.1. klo 18 Olarin kappeli Rukouslaulumessu, lauletaan Taize-lauluja. Liturgia Anna Staines, kanttorina Mikko Niinikoski. Ke 18.1. klo 12 Hiljaisuuden kappeli, kauppakeskus Iso Omena, Kristittyjen ykseyden rukouspäivän rukoushetki. Juha Virta.

Kirkkokahvit – kohtaamispaikka sinulle Jokaisen messun jälkeen seurakunta tarjoaa Reilun kaupan kahvia sekä mahdollisuuden jutella seurakunnan työntekijöiden ja toisten messukävijöiden kanssa. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Pyhäkoulu Olarin kirkolla päiväkerhon tiloissa kerhosiivessä su 15.1. klo 10–10.30. Musiikkipyhäkoulu Matinkappelilla su 15.1. klo 12–12.30

Papin Puhelin ma–pe 9–21, 040 547 1857. Voit varata keskusteluajan tästä numerosta. Keskusteluaika pyritään järjestämään mahdollisimman pian.

Laulukoulu aloittaa Laulukoulu Sulo- ja soraäänet kokoontuu Matinkappelilla 11.1. klo 18 alkaen. Tiedustelut Sanna Franssila 040 547 1859.

Nuoret aikuiset Leppävaara

www.cafekismus./ leppavaaran-nakut nakut.leppavaara@ gmail.com Facebook: Leppävaaran seurakunnan nakut Nuorten aikuisten raamattupiiri aloittaa kevään kokoontumiset 16.1. Piiri kokoontuu KilonRistissä joka maanantai klo 18.30. Yhteyshenkilö Elisa Simonen 044 578 5662.

Otaniemi

Jämeräntaival 8 Messu su 15.1. klo 11. Ristin killan senioripyhä. Jaani Vilkkilä, Maija Saario, musiikki Katja Kangas. Kirkkokahvit.

Osallistu pienryhmään Sinkkupiiri – ilta yksin eläville Matinkappelin takkahuoneessa lauantaina 14.1. klo 17 alkaen. Hiljaisen rukouksen tunti Haukikappelilla keskiviikkona 18.1. klo 12. Uusompeluseura Matinkappelin olohuoneessa keskiviikkona 18.1. klo 18. Käsitöitä ja juttuseuraa. Lukupiiri Matinkappelin olohuoneessa torstaina 19.1. klo 18. Kirjoina ovat Juhani Ahon Papin tytär ja Papin rouva. Voit tulla mukaan, vaikka et olisi kirjoja lukenutkaan. Raamattupiirit Matinkappelilla ma 16.1. klo 19, Haukikappelilla ma 16.1. klo 18.30 ja Matinkappelilla ti 17.1. klo 12.30.

Raamattuluentosarja Raamattuluentosarja Elämää suurempi armo tiistaisin 17.1., 24.1., 31.1. ja 7.2. klo 18 alkaen Haukikappelilla. 17.1. Armon val-

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa Olarinluoma 4, 02200 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

OLARI

Espoonlahden seurakunta Messut

Messuun Su 15.1. klo 10 Olarin kirkko Su 15.1. klo 12 Haukikappeli Su 15.1. klo 12 Matinkappeli To 12.1. klo 18 Olarin kappeli

e-lauluja Rukouslaulumessu, lauletaan Taiz

Nuorten messu pe 13.1. klo 17 Sodessa, mukana pastori Jukka Lehti ja kanttori Anna Pulli. Messu su 15.1. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Mira Kohijoki, avustava pappi Anne Blomqvist, kanttori Elja Puukko, urkuri Timo Lonka. Kirkkokahvit. Messun jälkeen on mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen koulutetun rukouspalvelijan kanssa. Popmessu su 15.1. klo 18 Soukan kappelissa, Inari Vapaakallio saarnaa, Jukka Lehti liturgina, Tiro Rohkimaisen bändi ja Anna Pulli.

Diakonia

takunnan lähettiläs – Mitä varten Jeesus tuli keskuuteemme? (Luukas 4:16–30). 24.1. Kaksi velallista – Kun rakkaus muuttaa ihmisen (Luukas 7:36–50). 31.1. Laupias samarialainen – Odottamaton auttaja Jerikon tiellä (Luukas 10:25–37). 7.2. Tuhlaajapoika – Ansion vai armon mukaan? (Luukas 15). Luennoitsijana Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistosta. Järj. Olarin seurakunta, Suomen Raamattuopisto. Agricola-opintokeskus.

Sana Soi -ilta Olarin kappelilla ke 25.1. klo 19. Mukana ovat Suomen Raamattuopistolta evankelista Anne Pohtamo-Hietanen ja rovasti Pauli Tuohioja. Olarin seurakunnasta paikalla on pastori Inari Vapaakallio. Iltaa rytmittävät Jumalan Sana, puheet, musiikki ja rukous. Lisäksi illan aikana on mahdollisuus keskusteluun ja paikalla on kirjojen ja äänitteiden myyntipöytä.

Nainen, etkö halua enää ottaa? Haluatko eroon päihteistä? Perustetaan suljettu ryhmä päihteidenkäytöstä eroon pyrkiville naisille suunnattu vertaistukiryhmä, jossa mietitään naisten juttuja ja harjoitellaan ihmisiksi olemista. Kokoonnumme to klo 17–19, alk. 19.1. 10–12 kertaa. Paikka tarkentuu myöhemmin. Lisätietoja ohjaajilta: Eva Kanerva, diakoniapastori 040 531 1026, Päivi Pakkanen, diakoni 040 531 1042.

Sählykerho 3–4-luokkalaisille pojille Tähtiniityn koululla ti klo 17–18 Sählykerho Mikro-pojille (2005 syntyneet) Friisilän koululla ti 16.15–17 Sählykerho Mikro-pojille (2005 syntyneet) Komeetan koululla ma 17.15–18 Ilmoittaudu kerhoihin anne.sarasmaa@evl.. Lisätiedot Anne Sarasmaa, 040 551 4426.

Vapaaehtoiseksi diakoniatyöhön? Etsimme vapaaehtoisia eri toimintoihin ja ryhmiin esim. eläkeläiskerhoihin, seurakunnan kirpputorille tai lukijaksi rukoushetkiin. Ota yhteyttä diakoni Veera Värtelään, 040 509 7762.

Sinustako tukihenkilö? Etsimme täysi-ikäisiä tukihenkilöitä tuen tarpeessa oleville 10–14-vuotiaille lapsille ja nuorille. Tukihenkilö tapaa tuettavaa säännöllisesti, tekee yhdessä tavallisia asioita, tarjoaa turvallista ja välittävää aikuisen seuraa. Osa tapaamisista yhteisiä muiden tukiparien kanssa. Seuraava koulutus 5.2. klo 14–17 Leppävaarassa. Sitoutuminen vuodeksi kerrallaan. Haastattelut soveltuvuuden varmistamiseksi. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja kysy lisää 26.1 mennessä Piia KanniainenAnttila 040 559 1736 tai Sari Vikström-Kivioja 050 438 0185 tai etunimi.sukunimi@evl.. Löydät tehtävän myös osoitteesta ww.espoonvapaaehtoisverkosto. .

Varhaisnuorten kerhot Uusi kerho: 1–6 luokkalaisten tyttöjen ja poikien puuhakerho Nuorisotila Kulmassa (Kuunkehrä 6) keskiviikkoisin klo 14.30– 16, alkaen 18.1. (viikko 3). Seuraavissa kerhoissa vielä tilaa: Kokkikerho 4–6-luokkalaisille tytöille ja pojille Haukikappelilla ti klo 17–18.30 Puuhakerho1–3- luokkalaisille tytöille ja pojille Haukikappelilla ke klo 17–18.30 (kerho alkaa, jos tulee tarpeeksi ilmoittautumisia) Sählykerho 1–4-luokkalaisille tytöille ke 16–17 Matinlahden koululla

International

Venäjänkielinen ilta pe 13.1. klo 18 Leppävaaran kirkon rippikoulusalissa. Eveliina ja Vadim Roznovski 050 372 3628. Anglican Worship Service sun 15th Jan at 12 at Perkkaa Chapel.

Ruokailut vähävaraisille ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkolla, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappelissa, lipunmyynti 10.30–11.30. Hinta 2 €. Elintarvikejakelu Espoonlahden kirkon aulassa ma–la klo 9, vuoronumerot arvotaan klo 8. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 19.1. klo 14 Meriemy, Merenkäynti 3. Mukana pastori Auli Tamminen ja diakoni Ritva Aarnio.

Viestintäseminaari la 14.1. klo 18–21 Espoonlahden kirkolla. Mukana mm. Radio Dein päätoimittaja Kirsi Rostamo, kirkkoherra Jouni Turtiainen sekä pastorit Tuula Olli ja HansChristian Daniel, musiikkia esittää gospelryhmä Nardus.

Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000. Toimitus- ja tilavaraukset ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

ESPOONLAHTI

Viestintäseminaari

Rukoushetki to 19.1. klo 8.50 ja raamattuluento klo 18 Espoonlahden kirkossa.

ToTo Tavataan taas TorstaiTorilla. Tilamme tursuaa tavaraa, tule tonkimaan ja tinkimään. Kirpputori on avoinna 19.1.–24.5. torstaisin klo 14–17 ja joskus muulloinkin os. Kastevuorenkuja 4 C. Jos ovella on lappu OPEN–AUKI, astu rohkeasti sisään. Tuotto Pet-

Laulattaak o?

llesi e s t i o s t a K o! r o u k a v i sop

Ma 16.1. klo 12–15 Soukan kappelissa. Ryhmä kokoontuu viikoittain, yhteyshenkilö Päivi Sievinen 050 594 1115.

Lue lisää yllä.

roskoin invalidilapsille ja -nuorille. Tied. Eila-Riitta Kämppi, 050 593 1412.

Raamattua luihin ja ytimiin

Ma klo 18.30–20.30 Espoonlahden kirkon pikkusalissa ja ti klo 18.30–20 Kaskikappelissa.

Aatamin aikaisia juttuja tähän päivään tuo kirkkoherra Jouni Turtiainen Espoonlahden kirkolla. To 19.1. klo 18 aiheena Kannattaa juhlia! (3 Moos 16–27). Keskustelua jatketaan iltateen äärellä.

Lähetys

Laiva on lastattu

Kipparin lähetyspiiri ti 17.1. klo 18.30 Espoonlahden kirkolla.

Tule pohtimaan uskoon, kristillisyyteen ja elämään liittyviä teemoja kerran kuussa Iivisniemen seurakuntakodille! Laituri-iltaan kutsutaan kaikki itsensä nuoreksi aikuiseksi tuntevat. Tarjolla on keskustelua, musiikkia ja rukousta ruumiin ravintoa unohtamatta.

Raamattu- ja keskustelupiirit

Espoo rukoilee -ilta Kristittyjen ykseyden rukousviikon ilta ke 18.1. klo 18.30 Espoonlahden kirkolla. "Palveleva

Bibliodraamaryhmä

Leirielämää

Bibliodraamaryhmä kokoontuu la 4.2. ja 3.3. klo 10–16 Kaskikappelissa. Aiheet: ”Laupias Samarialainen” ja ” Betesdan lammikon ihme”. Ohjaajina Anne Blomqvist, Helena Hukka ja Vappu Nieminen. Ruokamaksu 5 €. Ilm. ma 23.1. mennessä vappu. nieminen1@saunalahti. tai 040 834 4816.

Talvileiri kutsuu esi–2-luokkalaisia 10.–12.2. Velskolaan ulkoilemaan, pelaamaan, hiljentymään ja syömään hyvää ruokaa monta kertaa päivässä – kaikki tämä sisältyy hintaan 30 €. Lisätiedot www.sodesode. tai stella.bjorkholm@evl.. Talvihuba = talviloman paras leiri! Espoonlahden ja Leppävaaran seurakuntien yhteinen leiri 7.–8.-luokkalaisille Hollolan Siikaniemessä 20.–24.2. Ohjelmassa laskettelua, ratsastusta tai muuta talvihubaa sekä rentoa yhdessäoloa. Leirin hinta 80 €, lisäksi hubailun maksut sekä mahdolliset varustevuokrat. Lisätiedot www.sodesode. tai stella. bjorkholm@evl..

Lue lisää alla.

Pyhän Henrikin muistopäivä

Hei me lauletaan

Tule Espoonlahden kirkolle ke 25.1. klo 18.30 kuulemaan Yhteisvastuusta. Vuoden 2012 keräysvaroin myönnetään pienluottoja kotimaassa taloudellisissa vaikeuksissa oleville ja Ugandassa toimeentulon rakentamiseksi. Kerääjät siunataan ja listat jaetaan su 5.2. klo 10 messussa. Tied. 0400 936 621 tai britta. blomberg@gmail.com.

Espoonlahden kirkolla

Kristus muuttaa meidät", pastori Tuula Olli ja gospelryhmä Nardus. Iltatee.

kiviikkoisin Soukan kappelilla, Soukankuja 3, kello 18–19.30. Tapaamisia on seitsemän kertaa, joka toinen viikko. Ryhmää ohjaavat pastori Auli Tamminen 050 374 4826 ja diakonissa Pirjo Hagmark 040 547 1848. Ilm. ja tied. ohjaajille.

Kuorojen kevätkausi on alkanut – jos sinua laulattaa, ota yhteyttä kanttoreihin! Projektikuoro – tässä kuoro työikäisille, lyhyttä sitoutumista kaipaaville! Avustamme jumalanpalveluksissa tuhkakeskiviikkona 22.2. ja pitkäperjantaina 4.4. Harjoituksia on 3 kertaa keikkaa kohti. Ota yhteyttä Timo Lonkaan 040 531 1061 timo.lonka@evl.  tai Anna Pulliin 040 576 2202 anna.k.pulli@evl. Muskariryhmät jatkavat viikolla 2, tied. musiikinopettaja Anne Pietilä 050 511 0447. Muskarit ovat maksullista toimintaa. Vox Edeni (nuorten kuoro rippikoulun käyneille) to klo 18.30 Sodessa, joht. Anna Pulli 040 576 2202. Okra (20–35-v.) ke 18.30–20.30 Soukan kappelissa, joht. Anna Pulli 040 576 2202. Lastenhoito järjestetty. Kirkkokuoro to 18.30–21 Espoonlahden kirkon musiikkisalissa, joht. Timo Lonka 040 531 1061. Kamarikuoro Navichorus ti klo 18.30–21 Espoonlahden kirkon musiikkisalissa, joht. Elja Puukko 0400 505 562. Kappelikuoro to klo 10.30–12 Soukan kappelissa, joht. Timo Lonka 040 531 1061. Laulukerhossa venytellään äänijänteitä seurakunnan kanttorin johdolla, kevätkausi alkaa ti 17.1. klo 13 Espoonlahden kirkon musiikkisalissa. Lauluhetken jälkeen nautitaan pullakahvit (1 €).

la 14.1. klo 18–21

ESPOONLAHTI

Posliininmaalausryhmä

esse

12.1.2012

❘

Su 22.1. klo 18 kirkkoherra Jouni Turtiainen alustaa aiheesta ”Nuori aikuinen seurakunnassa” (Jer. 1:7–9).

Musiikin siivin sellolla ja pianolla Konsertti su 22.1. klo 19 Soukan kappelissa: Lukas Stasevskij, sello ja Maija Weitz, piano, säveltäjäniminä mm. Schubert ja Schumann. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Ole arkienkeli

Tässäkö tämä elämä on? Tule Alfa-kurssille pohtimaan kristinuskon perusasioita. Alfakurssi koostuu yhteisistä aterioista, alustuksista ja keskusteluista ryhmissä sekä yhdestä viikonlopusta. Kurssi on ilmainen, ruokailusta vapaaehtoinen maksu, myös viikonlopusta pieni maksu. Kurssi Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8, ma 6.2.– 23.4. klo 18.30–21 ja ti 7.2.– 24.4. klo 10–12.30. Tied. ja ilm. pe 27.1. menn. 050 583 6883 tai inkeri.oinonen@evl..

Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa 15.2. Kokoonnumme kes-

Nuoret www.sodesode., Sode – Soukan ostarilla Kevätkauden avaus pe 13.1. Sodessa. Ilta alkaa klo 17 messulla ja jatkuu Tammimunauksella.

Kauniaisten seurakunta Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14, to klo 9–16 (sulj. klo 11.30–12) p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

Messu

Kirkkokuoro

Su 15.1. klo 10 kirkossa, saarna Mauri Vihko, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Hannele Solala. Ei kirkkokahveja.

Ti 17.1. klo 18 kirkon yläsalissa. Harjoitukset tiistaisin.

International Family Club

Aiheena Apostolien teot, luvut 17–25 ke 18.1. klo 18 alatakkahuoneessa.

If you feel you would like to broaden your social network, meet others in similar situations for discussion or advise or just have a friendly chat over a cup of coffee/ tea and bun, join us on Sundays between 4pm–6pm at Sebastos, Kauniainen. Spring term begins on 15th of January.

Vartin hartaus ja maanantaikahvila Ma 16.1. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksessa.

Raamattupiiri

Neulepiiri naisille Tule neulomaan, virkkaamaan tai jatkamaan keskenjäänyttä neuletyötäsi teekupposen äärelle tai neulo villasukkia kauniaislaisille vauvoille. Tule ja tuo ystäväsikin. Sebastoksessa paritt.viikkojen keskiviikkoisin alk. ke 18.1. klo 18.30.

Hiljaisuuden messu Ke 18.1. klo 20 Sebastoksessa.

Yhteiset tapahtumat Ekumeeninen rukousviikko Espoossa 18.–25.1. Böneveckan för kristen enhet, 18.–25.1. Kristuksen voitto muuttaa meidät. Kristi seger förvandlar. We will all be changed by the Victory of our Lord Jesus Christ. Kutsu ykseyteen tulee vuonna 2012 Puolasta. 1. Kor. 15:51–58. Uppmaningen till enhet kommer år 2012 från Poland. 1. Kor. 15:51–58. Ke 18.1. klo 18.30 Espoo rukoilee -ilta Espoonlahden kirkon srk-salissa, Kipparinkatu 8, Tuula Olli (lut.) ja Nardus-kuoro. La 21.1. klo 15–20 Leppävaaran ekumeeninen rukousvaellus: klo 15 Rukoushetki Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2; n. klo 16.15 Rukouspalvelus ortodoksiperheessä Lintuvaarassa; n. klo 18 Iltatilaisuus Leppävaaran helluntaiseurakunta, Vallikallionkuja 1, iltatee. Su 22.1. klo 16–20 Etelä-Espoon kirkkovaellus (reitti n. 3 km): aloitustilaisuus ja lähtörukous, Tapiolan ort. kirkko, Kaupinkalliontie 6, ortodoksinen rukouspalvelus klo 16. Vaellus Espoon Helluntaikirkolle, Luomanportti 8, jossa osallistuminen portugalilaiseen iltaan, rukoushetki. Siirtyminen Olarin ev.lut. kirkolle, Olarinluoma 4, n. klo 18 vesper (kat.) ja päätöstilaisuus. Keskustelu aiheesta ”Evankeliointi eri kirkkojen näkökulmasta”. Alustuksia, iltatee. Nainen, etkö halua enää ottaa? Haluatko eroon päihteistä? Suljettu vertaistukiryhmä päihteidenkäytöstä eroon pyrkiville naisille, jossa mietitään naisten juttuja ja harjoitellaan ihmisiksi olemista. 10–12 kertaa to klo 17–19, alk. 19.1. Paikka tarkentuu myöhemmin. Tied. ohjaajilta diakoniapastori Eva Kanerva 040 531 1026

tai diakoni Päivi Pakkanen 040 531 1042. Diakonian retkipäivä to 2.2 Hilan leirikeskuksessa kaikille virkistystä kaipaaville. Mahdollisuus saunoa, ulkoilla, hiljentyä ja osallistua yhteiseen ohjelmaan. Hinta 10 € sis. kuljetuksen ja ruoan. Ilmoitt. 20.1. menn. p. 8050 3503, etusijalla ensikertalaiset. Bussiaikataulu: klo 8.30 Hotelli Glo, Leppävaarankatu 1; 8.45 Tapiola, Stockmannin pysäkki Merituulentiellä; 8.55 Olarin kirkko, Olarinluoma 4; 9.05 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8; 9.20 Espoon keskus, Vieraskuja 1. Kotiinlähtö n. klo 15.

Näkövammaiset

Raamattupiiri to 12.1. ja 26.1. (joka t.vk) klo 14–16 Tapiolan kirkolla. Ohjaajina Tarja Jaakola ja Markus Jalonen. Keskiviikkokahvila ke 18.1. (joka t.vk) klo 14–15.30 Näkövammaisyhdistyksessä, Kuunsäde 2 A-B. Kahvilassa pientä ohjelmaa ja seurustelua. Emäntänä Helena Paimela. Hyvä mieli – iloa elämään! 8 kerran vertaisryhmä näkövammaisille, jotka tuntevat itsensä yksinäisiksi tai alakuloisiksi ja kaipaavat elämäänsä piristystä. Keskiviikkoisin klo 13–15 (1.2.–21.3.) Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, Vantaa. Mietitään, mikä auttaa yksinäisyyteen tai alakuloisuuteen, opetellaan rentoutumaan ja löytämään iloa elämään sekä liikutaan. Ohjaajina diakonissa, psykoterapeutti Tarja Huttunen ja diakonissa Terhi Suonsivu. Osallistuminen on maksutonta. Matkat jokainen hoitaa oman kuljetuspalvelunsa avulla. Tied. ja ilmoitt. 23.1. menn. Tarja Huttunen p. 8050 2340 tai 040 734 7715 (soittopyynnöt).

12.1.2012

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoon tuomiokirkko

TUOMIOKIRKKO

Tuomarilan asema

Kirkkopuisto 5 Messu su 15.1. klo 10. ”Jeesus ilmaiseen jumalallisen voimansa.” Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustava pastori Martti Rae, urkuri Pia Koskinen, kanttori Sanna Mansikkaniemi. Konsertti su 15.1. klo 19. J.S. Bach Goldberg-variaatiot BWV 988 jousitriolle. Jousitrio ArTempo: Annemarie Åström-Tiula, viulu; Anna Rajamäki, alttoviulu; Tomas Nünez-Garcias, sello. Vapaa pääsy.

Nähdään messussa

Tuomarilantie 4 Raamattupiiri torstaisin klo 18, alkaen 12.1. Tarkoitettu sekä Raamatun ensi kertaa avaajille että kokeneemmille lukijoille. Lähdetään tutustumismatkalle Raamatun ihmeelliseen maailmaan ja löydetään siitä uusia ulottuvuuksia. Lisätiedot Anu Ristimäki 040 542 5182. Perhekerho ”Pörriäinen” perjantaisin klo 10–11.30, alkaen 13.1. Vanhempien ja alle kouluikäisten lasten oma kerho. Yksinhuoltajaperhekahvila su 15.1. klo 15–16.30. Jutustelua kahvin, teen ja mehun merkeissä arkipäivän askarruttavista aiheista. Lapsille omaa ohjelmaa. Tiedustelut perhetyönohjaaja Kirsi Kanerva 050 511 0156 Venäjänkielinen shakkikerho to 19.1. klo 16.

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2 Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30, alkaen 12.1. Eläkeläiskerho to 12.1 klo 13. Pyhäkoulu su 15.1. klo 12.

Pitajäntupa Kirkonmäentie 2 Kirkkokuoro to 12.1. klo 17.30. Lauluryhmä Cantes to 12.1. klo 19.

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Messu su 15.1. klo 12. "Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa" Liturgia ja saarna Heikki Marjanen, kanttori Sanna Mansikkaniemi. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 15.1. klo 12. Ompeluseurat to 12.1. klo 17. Ohjaaja Tuula Jäppinen. Viherin veikkojen venytys- ja tasapainojumppa torstaisin klo 11 alkaen 12.1. Ohjaaja Marianne Hoffman. Kappelilounas torstaisin klo 12, alkaen 12.1. Alkuhartaus, aterian hinta 4 €. Pappi paikalla to klo 12–13. Raamattu-rukouspiiri ma 16.1. klo 18.30, Kaisa Ryynänen. Naistenpiiri ti 17.1. klo 18.30. Ohjaaja Mirja Grönfors. Rukouspiiri ke 18.1. klo 18, Terttu Widing. Neulekahvila ke 18.1. klo 18–20, Tallipojan kerhotilassa, Tallipojankuja, Ohjaaja Tuula Jäppinen. Auroran lapsikuoron harjoitus to 12.1. klo 15.30–16.30. Tiedustelut kanttori Lea Waaraniemi. Auroran lauluyhtyeen harjoitus to 12.1. klo 17.30–19. Tiedustelut kanttori Lea Waaraniemi. Perhekerho: perjantaisin klo 10– 11.30, alkaen 13.1. ja maanantaisin klo 10–11.30, alkaen 16.1. Vauvaperhekerho ke 18.1. klo 10–11.30 Tallipojan kerhotilassa, Tallipojankuja. Auroran kappelin teologisen opintopiirin uusi sarja ”Liberaaleja emme ole, konservatiiveiksi emme tule, olkaamme siis … Kuusi vuoropuhelua Raamatusta” alkaa to 19.1. klo 19, aiheena ”Ainakin kaksi luomiskertomusta”, professori Antti Laato. Vuoropuhelusarjan vakiokeskustelijana kouluneuvos Kalevi Virtanen. Kahvitarjoilu klo 18.30. Ikonipiireistä voi tiedustella ohjaaja Tarja Rae 040 531 1050. Nuoret: perjantaisin 13.1. alkaen Lujiksen raamis klo 18–19, Lujakalliokahvila klo 19–23. Isoskoulutus ti 17.1. klo 17.30–19 ja ke 18.1. klo 17.30–19.

sunnuntaina 15.1.

klo 10 Espoon tuomiokirkko klo 12 Auroran kappeli klo 12 Kauklahden kappeli klo 14 Rinnekappeli, jumalanpalvelus klo 17 Suvelan kappeli, Gospelmessu

Cafe Aurora ja Yhteisvastuupuoti avoinna ma–pe klo 10–14. Myynnissä tuotteita Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Harmaat Pantterit toimivat nyt myös Auroran alueella. Ota yhteyttä hpantterit@gmail.com tai jätä viesti vastaajaan 050 434 1069. Lue lisää toiminnastamme www. espoontuomiokirkkoseurakunta.  > Seurakunta-alueet > Aurora.

Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Eläkeläisten kerho to 12.1. klo 10.30. Ohjaaja Eila Kiili. Ylistys- ja Rukousilta perjantaisin klo 19, alkaen 13.1. Perhekerho ma 16.1. ja ke 18.1. klo 10–11.30. Vauvaperhekerho perjantaisin klo 9–11.30, alkaen 13.1. Pyhäkoulu su 15.1. klo 12. Diakoniapalvelun ajanvaraus Päivi Pakkanen 040 531 1042. Naisten raamattuja rukouspiiri ma 16.1. klo 18.30. Ohjaaja Eila Kiili.

Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Kyläkirkko su 15.1. klo 12. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 15.1. klo 12. Afrikkalaisten naisten piiri la 14.1. klo 15–17. Uuden piirin ensimmäinen kokoontuminen. Eläkeläisten keittoruokailu ti 17.1. klo 11–12.30. Aterian hinta on 3€. Lapsikuoro Kielot torstaisin klo 15–16, alkaen 12.1. Tiedustelut Sheldon Ylioja 040 590 0730. Vauvaperhekerho ma 16.1. klo 13–15. Perhekerho ti 17.1. klo 10–11.30. Puuhapaja pe 20.1. klo 9.30– 12.30. Meidän Viro – Holger ja Mariliis Siigartin yhteisnäyttely ma–ke 22.2. asti klo 10–19 tai sopimuksen mukaan 050 438 0187. Kappelipalloilijat, kevätkauden lentopalloillat tiistaisin klo 17– 18.30 Mikkelän koululla, Lanttikatu 7.

Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Perhekerho perjantaisin klo 10– 11.30, alkaen 13.1. Pyhäkoulu su 15.1. klo 12, kappelin vanhassa rakennuksessa.

Nestori Asemakuja 2 Nuoret perjantaisin, alkaen 13.1.:

Luja Kallio Raamis klo 18–19 ja Luja Kallio -kahvila klo 19–23. Kanerva-kerho paluumuuttajille to 19.1. klo 13–15, Liilia Reelo.

Nupurin kappeli Brobackantie 1-3 Eläkeläiskerho to 19.1 klo 10.30, Hannu Mäenpää.

Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus su 15.1. klo 14.

Suvelan kappeli Kirstinpiha 3 Gospelmessu su 15.1. klo 17. Liturgi Sami Marte, kanttori Anna-Liisa Haunio, nuorten gospelmessubändi. Messun aikana pyhäkoulu. Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 12.1. klo 15–16. Tied. diakoni Maarit van Santen, 050 4380 189. ”Suvelan suloiset” -vauvaperhekerho ti 17.1. klo 13.30–15. Vauvojen ja vanhempien oma kerho. Diakoniaruokailu ti 17.1. klo 12.15–13.15. Hinta 2 €. Eläkeläiskerho to 19.1. klo 13. Ohjaaja Raija Kaukojärvi. Raamattupiiri ke 18.1. klo 18. Ohjaaja Terttu Häyrynen. Raamattupiiri to 19.1. klo 12 Keski-Espoon asukas- ja nuorisotila Sentterissä (Kirstintie 11). Käsitellään mielenkiintoisia aiheita keskeltä elämää. Ohjaaja Pentti Laukkanen. Jos omistat oman Raamatun, ota se mukaan. Monikulttuurinen perhekerho ”Aurinkoinen” torstaisin klo 10– 11.30, alkaen 12.1. Tekemisen iloa, aikuiset ja lapset yhdessä. Suvelan lapsikuoro to 12.1. klo 16–17. Uudetkin laulajat tervetulleita. Tiedustelut kanttori Eeva Jurmu 040 5480 466 tai eeva. jurmu@evl.. Uusi lauluryhmä maanantaisin klo 18.30. Lauletaan tuttuja, Gospel-tyyppisiä lauluja omaksi ja toistenkin iloksi. Ryhmää ohjaa musiikin yo Tuomo Sorri 044 088 2082. Tule rohkeasti mukaan. Etsitään vapaaehtoista yhteisvastuukeräyspäällikköä Suvelan alueelle. Hei sinä, jolle vuosittain toteutettava Yhteisvastuukeräys on tärkeä tapa auttaa. Tule ideoimaan ja toteuttamaan keräystä yhdessä työntekijöiden ja vapaaehtoisten kerääjien kanssa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä diakoni Maarit van Santeniin 050 438 0189.

Leppävaaran seurakunta

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

Viherlaakson kappeli Viherkalliontie 2 Vaeltajan majatalo su 15.1. klo 17–19.30. Lähetyspiiri ma 16.1. klo 14. Ohjaaja Terttu Nurmi. Kappelilounas ti 17.1. klo 12– 13.15. Eläkeläiskerho ke 18.1. klo 13. Ohjaaja Eeva Suoniemi. Raamattupiiri ke 18.1. klo 18.30. Ohjaaja Ritva-Maija Laitia-Ehoniemi. Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30, alkaen 12.1.

Raamattuvuosi 2012 Espoon tuomiokirkkoseurakunta haluaa helpottaa erikielisten Raamattujen saatavuutta erikielisille espoolaisille. Omalla äidinkielellä painettu Raamattu voi olla myös tervetullut lahja, jonka kuka tahansa voi ostaa esimerkiksi naapurissa asuvalle tai muuten tutuksi tulleelle maahanmuuttajalle. Seurakuntamme kirkkoherranviraston (Kirkkokatu 10, ma–pe klo 8–15) yhteydessä voi tutustua tarjolla oleviin lukuisiin erikielisiin Raamattuihin, joita voi ostaa edullisesti kirkkoherranvirastosta. Raamattuja myydään vain yksittäin, ei jälleenmyyntiin.

Yksinhuoltajien perhekahvila su 15.1. klo 15–16.30 Tuomarilan asemalla (Tuomarilantie 4). Tiedustelut Kirsi Kanerva p. 8050 3583.

Kappelipalloilijat Kevätkauden lentopalloillat tiistai-

sin klo 17–18.30 Mikkelän koululla, Lanttikatu 7.

Kuusi vuoropuhelua Raamatusta Auroran kappelin teologisen opintopiirin uusi sarja ”Liberaaleja emme ole, konservatiiveiksi emme tule, olkaamme siis… Kuusi vuoropuhelua Raamatusta” alkaa to 19.1. klo 19. Ensimmäisellä kerralla aiheena ”Ainakin kaksi luomiskertomusta”, professori Antti Laato. Vuoropuhelusarjan vakiokeskustelijana kouluneuvos Kalevi Virtanen. Kahvitarjoilu klo 18.30.

Varhaisnuorten kerhot jatkuvat. Monissa kerhoissa tilaa uusille kerholaisille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.lujakallio..

Meidän Viro Isän ja tyttären – Holger ja Mariliis Siigartin yhteisnäyttely. Virossa on kaunis ja hurmaava luonto. Näyttelyn luojat haluavat jakaa sen katsojien kanssa. Avoinna ma–ke 9.1.–22.2. klo 10–19 tai sopimuksen mukaan Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1, 050 438 0187.

Hyväntekeväisyyskonsertti ”Elämästä Musiikkia, Musiikista Elämää” Espoon tuomiokirkossa pe 27.1. klo 19. Lauluyhtye HUMAN ORGAN, Exodus-kuoro ja laulajia Espoon seurakuntien nuorten ja nuorten aikuisten kuorosta. Kolehti kerätään Etiopian äideille ja perheille sekä Nepalin vammaisille lapsille.

Paratiisikertomus Päivä Raamatun äärellä Hvittorpin Villassa la 28.1. klo 10–17. Tutustutaan Raamatun luomiskertomuksiin toiminnallisten menetelmien ja yhteisen keskustelun kautta. Osallistumismaksu 10 €, sis. lounaan ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen 13.1. mennessä ohjaajille Marja Malvaranta 040 531 1040 tai Päivi Pakkanen 040 531 1042.

Parista Perheeksi -illat Perhevalmennusilta ensimmäistä lastaan odottaville Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla, Kirkkoranta 2. Ilta järjestetään kevään kuluessa viisi kertaa tiistaisin klo 17.15–19.30. Kunkin illan aikana käydään läpi, mitä

TUOMIOKIRKKO

Kuusi vuoropuhelua Raamatusta Uusi keskustelusarja Raamatusta alkaa 19.1. klo 19 Auroran kappelissa

parisuhteessa tapahtuu, kun kahdesta tulee kolme. Puhutaan parisuhteen hoitamisen tärkeydestä ja parisuhteen muotoutumisesta vauvan syntymän jälkeen. Illan päätteeksi kerrotaan myös kasteesta, sen käytännön järjestelyistä sekä kummeista. Lisäksi esitellään seurakunnan ja alueen muiden toimijoiden järjestämää toimintaa perheille sekä mistä saa tarvittaessa apua parisuhteen ongelmiin. Valmennusillat: 17.1., 14.2., 20.3., 17.4. ja 29.5. Tiedustelut Kirsi Kanerva p. 8050 3583 tai Outi Wenell p. 8050 3584.

Bom de Jesus pyhiinvaelluspaikkoihin 10.–17.9. Portugalissa. Tutustutaan myös Santiago de Compostelaan, jonne myös mahdollisuus kävellä kahden päivän ajan ns. Portugalin pyhiinvaellusreittiä. Alustava hinta 1895 €/2 hh sis. lennot, bussikuljetukset, hotellimajoitus puolihoidolla, opastus suomeksi. Ilmoittautuminen matkanjohtajille pastorit Hannu Mäenpää 040 513 0861, hannu.maenpaa@evl. ja Marja Malvaranta 040 531 1040, marja.malvaranta@evl..

Diakonian retkipäivä

Harmaat pantterit, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan vireät seniorit, auttavat tavaroiden kuljetuksessa, lastenhoidossa, pienimuotoisissa kodinhuoltotöissä sekä digiboxin, television ja tietokoneen asennuksissa. Ota meihin yhteyttä hpantterit@ gmail.com tai jätä viesti vastaajaan 050 434 1069. Apu on keikkaluontoista ja maksutonta Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueella.

to 2.2 Hilan leirikeskuksessa kaikille virkistystä kaipaaville. Tarkemmat tiedot Yhteiset tapahtumat -palstalla.

Äitilomanen Virkistystä ja lepoa kaipaaville äideille 4.–5.2. Hilassa. Ulkoilua, liikuntaa, hiljentymistä. Leirillä käsitellään myös aihetta "Keskeneräinen?!". Leirin hinta 40 €, omat liinavaatteet. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Outi Wenell p. 8050 3584 tai outi.wenell@evl..

Perheiden talvileiri Monenlaista puuhaa ulkona ja sisällä, hartautta, saunomista, hyvää ruokaa ja kisailuja koko perheelle 2.–4.3. Hvittorpissa. Leirin hinta 45 €/aikuinen, 20 €/3–14-vuotias lapsi (omilla liinavaatteilla). Tiedustelut ja ilmoittautuminen Outi Wenell p. 8050 3584.

Hiljaisuuden retriitti 3.–5.2. Velskolan kartanossa. Ohjaajat Marja Malvaranta ja Reetta Ikonen. Hinta espoolaiset 75 €, muut 110 €. Ilmoittautuminen 19.1. mennessä Marja Malvaranta 040 531 1040.

Sururyhmä läheisensä menettäneille kokoontuu kevään ajan Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1, keskiviikkoisin 8.2. alkaen (15.2., 7.3., 21.3., 4.4., 18.4. ja 2.5.). Ohjaajina diakoni Pauliina Alanko ja pastori Pirkko Nurminen. Ilmoittautumiset 29.1. mennessä Pirkko Nurminen 040 567 4420.

Sielunhoitopäivä la 17.3. klo 10–16 Kauklahden kappelissa. Haluatko auttaa ja rohkaista lähimmäisiä, mutta epäilet taitojesi riittävyyttä? Päivän aikana annetaan perustietoa ja -valmiuksia sielunhoidosta luentojen ja keskustelujen avulla. Päivä soveltuu kaikille asiasta kiinnostuneille. Seminaarimaksu 10 € sis. opetuksen, ruokailun ja kahvin. Ilmoittautuminen p. 8050 3503.

Portugalin ja Espanjan Galician pyhiinvaelluspaikat Lähde tutustumaan Fatima- ja

Apua tarjolla

Unelmakammari Kirpputori ja kahvila – kaiken kansan kohtaamispaikka, Kaivomestarinkatu 8. Avoinna ma 10–13 ja to 10–18. Hyväkuntoisia, puhtaita ja ehjiä vaatteita, leluja sekä kodin pientavaraa otetaan vastaan. Tule kahville ja edullisille ostoksille. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Peittopajassa ma klo 13–15 kudotaan Äiti Teresa -peittoja Intiaan vietäväksi. Peittopajassa otetaan vastaan lankoja. Tied. diakonissa Pauliina Alanko 040 513 0862.

Perhetyön puhelinpäivystys ti klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä, p. 8050 3583 ja 8050 3584.

Diakonian ajanvaraus Espoon keskus 040 513 0862 ja 040 736 9315 Suvela 040 531 1037 ja 050 438 0189 Kalajärven alue 040 531 1042 Auroran alue 040 763 6599 Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 Viherlaakso 040 572 5344.

Ajankohtaisimmat tapahtumatiedot www.espoontuomiokirkkoseurakunta > Kalenteri tai Ajankohtaista -sivu.

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590. Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

LEPPÄVAARA

N E O T T I I V U S MES ran kirkossa

Leppävaa su 15.1. klo 10

Toimipisteet Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi, kirkkoherranvirasto Alberganesplanadi 1.

Messut ja hartaudet Hiljainen aamurukous pe 13.1. klo 7.45–8.45 Kilonristissä. Messu ja kirkkokahvit su 15.1. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgia ja saarna Inkeri Juvela, avustava pappi Juha-Pekka Rissanen ja kanttori Elina Rantamäki. Viittomakielen tulkkiopiskelijat tulkkaavat messun viittomakielelle. Messu ja kirkkokahvit su 15.1. klo 12 Karakappelissa. Pappi Inkeri Juvela ja kanttori Elina Rantamäki. Tuomasmessu su 15.1. klo 17 Leppävaaran kirkossa. Pappi Merja Alanne ja kanttori Elina Rantamäki. Pyhäkoulu su 15.1. klo 10 Leppävaaran kirkon Pikkuparkissa. Pyhäkouluun ovat tervetulleita kaikki 3–10-vuotiaat lapset. Arkin aamumessu ke 18.1. klo 8–8.30 Lasten kappeli Arkissa. Arkin Paja la 14.1. klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa. Arkin Pajassa aiheena kaste. Askarteluna vesivärimaalausta teemalla vesi. Hartaus klo 11.30. Kahvija mehutarjoilu.

Pianoilta ma 16.1. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Siyan Zhuang. Konsertin säveltäjänimiä ovat Bach, Beethoven, Chopin, Debussy, Skrjabin, Szymanowski, Madetoja ja Aho.

❘

esse

12.1.2012

Varttuneen väen messu ja lounas to 12.1. klo 12 Leppävaaran kirkossa. Pappi Olli Nuosmaa ja kanttori Kullervo Latvanen. Lounaan hinta 3 €. Varttuneen väen kerhot aloittavat kevätkauden viikolla 3.

Raamattu- ja lähetyspiiri to 12.1. klo 13 Kilonristissä. Tervetuloa kaikki vanhat ja uudet jäsenet.

Tuunaustupa to 12.1. klo 14.15–16.45 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Tule tuumailemaan ja tuunailemaan iloiseen seuraan. Voit tehdä vanhasta uutta tai ihan uusia luomuksia. Jos sinulla on hyviä ideoita, niitäkin voit tulla jakamaan. Osata ei tarvitse. Apua saat vaikka napin kiinnittämiseen, jos tarve vaatii.

Kirjallisuuspiiri Naisten Pankin hyväksi ti 17.1. klo 18 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Harriet Lohikari.

Runoryhmä ti 17.1. klo 18 Karakappelissa. Ohjaajina Lahja-Marjatta Korhonen ja Miina Jäkälä.

Yksinhuoltajien Olohuone to 19.1. klo 17.30–19 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Tarjolla pientä suolaista iltapalaa, lastenhoito järjestetty. Lopussa lyhyt hartaus.

LEPPÄVAARA

Palaako pinna murkun kanssa?

Pätkiikö keskusteluyhteys teinin kanssa? Lue lisää yllä.

Israel-iltapäivä

Alfa-kurssi

la 14.1. klo 13–16 Leppävaaran kirkossa. Kappalainen Juha-Pekka Rissanen pitää alustuksen aiheista ”Jumalan armovalinta” ja ”Israelin viimeaikojen kuulumiset.” Juutalaista musiikkia ja heprealaisia sävelmiä esittävät Ulla ja Pete Ronkainen.

Tässäkö tämä elämä on? Tule Alfa-kurssille pohtimaan kristinuskon perusasioita. Kokoonnumme Leppävaaran kirkolle maanantaisin 30.1.–16.4. klo 18– 20.15. Alfa-kurssi koostuu yhteisistä aterioista, alustuksista ja keskusteluista ryhmissä sekä yhdestä viikonlopusta seurakunnan leirikeskuksessa. Kurssi on muuten ilmainen, mutta ruokailusta kerätään vapaaehtoinen maksu. Myös viikonlopusta kerätään pieni maksu. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ti 24.1. mennessä Rauni Virtanen, 040 523 3380, Markku Kojo, 040 747 1494 tai alfa.leppavaaranseurakunta@gmail.com.

Ekumeeninen rukousvaellus Leppä- ja Lintuvaarassa la 21.1. klo 15–20. Alkuhartaus klo 15 Leppävaaran kirkossa.

Kehon rukouksen päivä la 11.2. klo 10–17 Karakappelissa. Kokonaisvaltaista rukousta liikeilmaisun ja meditaation keinoin. Riitta Vainio. Hinta 25 €. Ilmoittautuminen 27.1. mennessä Merja Alanne, merja.alanne@ evl., 050 347 2548. Päivä toteutetaan, mikäli ilmoittautuneita on vähintään 10 henkilöä. Klo 17 kaikille avoin iltaehtoollinen, jossa mukana kehon rukousta ja hiljaista laulua.

Naisten yö 24.–25.2. Velskolan kartanossa. Yön aiheena on ”Elämälle kiitos – saan siltä paljon”. Uutta näkökulmaa, tuoreita ideoita, liikunnan riemua sekä kehon ja mielen hoitoa. Tule pysähtymään aiheen äärelle yhdessä muiden naisten kanssa. Yön hinta on 25 €. Kuljetus tarvittaessa. Mukana Ulla-Maija Mannisenmäki ja vapaaehtoistyön ohjaaja Heli Siltakorpi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viim. 27.1. mennessä Helille, 040 537 6876 tai heli. siltakorpi@evl..

Mutsi ja faija kovilla -vertaistukiryhmä (8 krt) vanhemmuuden haasteisiin tiistaisin 17.1.–28.2. sekä 20.3. klo 18–20 KilonRistissä. Ryhmässä käytetään työvälineinä vanhemmuuden palikoita. Ryhmään tulevat haastatellaan ja heiltä odotetaan sitoutumista ryhmään. Tiedustelut diakonissa Sari Aroheikki, 040 539 7191 tai sari.aroheikki@evl..

Vasemman käden maalarit la 21.1. klo 12–17 KilonRistissä. Ryhmässä työskennellään varta vasten väärällä kädellä. Maalaustaitoja ei tarvita, vaan kukin voi rohkeasti antaa tilaa luovuudelle. Ryhmän toimintatavoitteena on maalaamisen kautta antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille ilmaisu. Maalauspäivät ovat 21.1., 11.2., 17.3., 14.4. Ohjaajana toimii Raija Järvimäki. Hinta 15 €/ kerta, sis. materiaalit ja välineet. Ilmoittautuminen viim. viikkoa ennen haluamaasi viikonloppua Inkeri Juvelalle, 040 531 1059 tai inkeri.juvela@evl. . Vapaita paikkoja voi tiedustella myöhemminkin.

LEPPÄVAARA

Israel iltapäivä

Lue lisää alla.

❘

Lähde matkalle pyhään maahan la 14.1. klo 13–16 Leppävaaran kirkossa

Aikuisrippikoulu Onko rippikoulu jäänyt käymättä? Haluatko liittyä kirkkoon? Kevään aikuisrippikoulu alkaa to 9.2. klo 18 Leppäsiivessä, 2. kerros. Lisätiedot ja ilmoittautumiset tiedottaja Laura Vähäsarjalle, laura.vahasarja@evl..

Diakonia

Grankulla svenska Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, to kl 9–16, stängt 11.30–12, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Högmässa Sö 15.1 kl 12, Ulrik Sandell, Heli Peitsalo. Diakon Catherine Granlund välsignas till sin tjänst. Församlingssekreterare Siv Dufvelin avtackas. Kyrkkaffe i övre salen.

Barnkören Måndagar kl 15.15 i övre salen. Start 16.1.

Tisdag 17.1 Pensionärskören kl 13 i nedre salen. Tisdagsträffen kl 13.30 i övre salen.

12.1.2012

Esbo svenska Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Högmässor sö 15.1 Esbo domkyrka kl. 12.15. Hagalunds kyrka kl. 12. Kalajärvi kapell kl. 16 lovsångsmässa.

Mässa i Taizéstil Olars kyrka, svenska sidan, on 18.1 kl. 19. EsVoces medv.

Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

Samtalsgrupp för kvinnor

Kristittyjen ykseyden rukouspäivä

Bibelstudium

Rukoilemme kristittyjen ykseyden puolesta, hiljennymme Raamatun sanan äärellä ja laulamme rukouslauluja ja -virsiä Leppävaaran kirkossa ti 18.1. klo 18. Puhe past. J-P. Rissanen, musiikki Elina Rantamäki.

Kalajärvi kapell on 18.1 kl. 19– 20.30. Mer info: Heidi Jäntti, 040 531 1046, heidi.jantti@ evl..

Karabacka kapell 18.1 kl. 17– 18.15.

LEPPÄVAARA Lue lisää vieressä.

14 esse

Vasemman käden maalarit

Unohda kaikki oppimasi ja ryhdy oman mielen maalariksi. Ryhmässä maalataan varta vasten väärällä kädellä.

16 esse

❘

12.1.2012

Kirjoja

ESPOON SEURAKUNNAT

Ekumeeninen rukousviikko Böne v e ck a n fö r k r i s t e n e n h e t

E s p o o s s a 18 – 2 5 .1.

Ke 18.1. klo 18.30 Espoo rukoilee -ilta Espoonlahden kirkko, Tuula Olli (lut.) ja Nardus-kuoro. La 21.1. klo 15–20 Leppävaaran ekumeeninen rukousvaellus: klo 15 Rukoushetki Leppävaaran kirkko; n. klo 16.15 Rukouspalvelus ortodoksiperheessä Lintuvaarassa; n. klo 18 Iltatilaisuus Leppävaaran helluntaiseurakunta, iltatee. Su 22.1. klo 16–20 Etelä-Espoon kirkkovaellus (reitti n. 3 km): aloitustilaisuus ja lähtörukous, Tapiolan ort. kirkko, ortodoksinen rukouspalvelus klo 16. Vaellus Espoon Helluntaikirkolle, jossa osallistuminen portugalilaiseen iltaan, rukoushetki. Siirtyminen Olarin ev.lut. kirkolle, n. klo 18 vesper (kat.) ja päätöstilaisuus. Keskustelu aiheesta ”Evankeliointi eri kirkkojen näkökulmasta”. Alustuksia, iltatee.

www.espoonseurakunnat.fi

Tuomas Nevanlinna ja Jukka Relander: Uskon sanat. 328 s. Teos 2011.

Tuomas Nevanlinna ja Jukka Relander, Radio Helsingin Tukevasti ilmassa -ohjelmastakin tunnetut filosofit päättivät, että aika on nyt kypsä uskosta puhumiseen. Näin sai muotonsa heidän yhteinen kirjansa: Uskon sanat. Nevanlinna ja Relander vaihtelevat ajatuksiaan puheenvuorojen muodossa kirjan teemojen edetessä kirkkovuotta seuraten. He päätyvät tarkastelemaan uskoa sisältäpäin. Näkökulmalla on tajuntaa laajentava vaikutus, sillä se avaa kristinuskon kiemuroita paljon paremmin kuin uskonnon sormella tökkiminen ulkoapäin, ja se tuntuu kevätauringolta kaiken ummehtuneen uskontokritiikin keskellä. Filosofien hampaisiin joutuvat toistuvasti ateistit ja fundamentalistit: edelliset laiskan kritiikkinsä

Risto Joensuu

Mukana matkalla nuoruudesta keski-ikään Helena Anhava: Käyn siellä vain unessa. Runot 1991–2010. Otava 2010.

Hyllyssäni on Helena Anhavan Runot 1971– 1990. Sen paperikannet ovat jo vähän kärsineet, sivut kellas-

 Paikkoja avoinna

 Terveydenhoitoa PERHETERAPIAA, PARITERAPIAA JA VANHEMPAINOHJAUSTA Soile Hakalehto, Perheterapeutti (ET), sosiaalikasvattaja 050 3637934, soile.hakalehto@gmail.com vastaanotto Eteläinen Hesperiankatu, Helsinki mahdollisuus kotikäynteihin

P S YKOT E R A P I A A

Uskosta sisältäpäin

takia ja jälkimmäiset kyseenalaistamisen puutteen takia. Vaikka ajattelu ammentaa kirjassa filosofian ja teologian perinteestä, niin populaarikulttuuriakaan ei ole jätetty osattomaksi. Nevanlinna ja Relander päätyvät pohtimaan esimerkiksi kolminaisuutta Beatlesien musiikin Neuvostoliittoon leviämisen kautta. Kirja on kokonaisuudessaan kuitenkin yllättävän perinteinen teologinen, mutta raikas tutkielma kristinuskosta kahdelta sivistyneeltä ajattelijalta, vaikka kirjan aikana he pyrkivät toistuvasti todistelemaan perinteisen uskonsa puuttumista. Ei kai herranjesta nyt filosofit ole uskoon pamahtaneet?

 Vuokrata halutaan

Etsimme lisää kotityötaitoisia lastenhoidon Etsimme lisää kotityötaitoisia lastenhoidon Etsimme lisää kotityötaitoisia lastenhoidon ammattilaisia joukkoomme. Työ on tuntityötä ammattilaisia joukkoomme. Työ on tuntityötä ammattilaisia joukkoomme. Työ on tuntityötä oman elämäntilanteen mukaan. Yhteydenotot: oman elämäntilanteen mukaan. Yhteydenotot: oman elämäntilanteen mukaan. Yhteydenotot: toimitusjohtaja Mona Jonsson 020 799 5651. toimitusjohtaja Mona Jonsson 020 799 5651. toimitusjohtaja Mona Jonsson 020 799 5651.

Väestöliiton VäestöliitonKotisisar KotisisarOyOy Väestöliiton Kotisisar Oy www.kotisisar.fi www.kotisisar.fi www.kotisisar.fi

paivi.niemi-impola@welho.com 040 175 9404 Mannerheimintie 40, Helsinki

Lähde liikkeelle -koulutus

 Palveluja tarjotaan

Sohvat, tuolit verhoillaan. P. 0400 503 179. Verhoomo Leppänen Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

 Myydään Kettupuuhka, hopeanharmaa. Hinta 400 euroa. Puh. 050 431 7616.

Jumalanpalvelus radioidaan Olarin kirkosta Espoosta. Saarnaajana ja liturgina kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja, avustavana pappina kappalainen Antti Kruus ja kanttorina sekä Wähäpaimenkamarikuoron johtajana Sari Rautio. Urkurina toimii Päivi Hakomäki. Tekstinlukijoina ovat Joose Lassila ja Elsa Luukkonen. Virret: 340:1,3; 296:4; 229:1,2 ja 229:5,7. YLE Radio 1 su 15.1. klo 10.00.

Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 12.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Pappi Kai Sadinmaa, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Khra Pekka Särkiö, Lahti. PERJANTAI 13.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Antti Siukonen, Espoo. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Teologi Maria Lappalainen, Helsinki.

LAUANTAI 14.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Urpo Sällälä, Vapaakirkko, Ruuhijärvi. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.00 Ehtookelloina Hauhon kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus. Kantt. Lauri-Kalle Kallunki, Oulu. SUNNUNTAI 15.1. 10.00 Jumalanpalvelus Olarin kirkosta Espoosta. Saarnaajana ja liturgina khra Salla-Maria Viitapohja. 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkosta Joensuusta. Palveluksen toimittaa past. Tuomas Järvelin. Kirkkokuoroa johtaa kantt. Aleksi Suikkanen. 18.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. MAANANTAI 16.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Hiippakuntasiht. Kaisa Rauma, Turku. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä. Kuuntelijoiden toivomaa hengellistä musiikkia. 18.50 Iltahartaus. Jari Rantschukoff lukee Saarnaajan kirjaa. TIISTAI 17.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Toimituspääll. Marja Kuparinen, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Kasvatusasiainkoordinaatt. Sirpa Okulov, Ortodoksinen kirkko, Kuopio. KESKIVIIKKO 18.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Kappalainen Elina Kaunisto, Pori. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Past. Vadim Rozhnovskiy, Espoo. TORSTAI 19.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Viestintäpääll. Simo Repo, Espoo. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä.

Mama Africa Karismaattinen, maailmankuulu eteläafrikkalainen laulaja ja ihmisoikeustaistelija Miriam Makeba taisteli koko elämänsä rasismia ja köyhyyttä vastaan ja puolusti tasa-arvoa ja rauhaa. TV1 ma 16.1. klo 21.30.

lähetystyöstä kiinnostuneille aikuisille

”Amme kuin jalokivi” Kph-kalusteiden pinnoitustyöt 20 v. kokemuksella, 5 v. takuu. Myös seinälaatat. Hintaesim. amme 425,-. Huom! Verovähennyskelpoinen. Ilmainen arviointi ja tarjous: 046 619 6456 tai www.ammehuolto.com Tilitoimistotyöt sopimusveloituksella Isossa-Omenassa www.infotilit.fi KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

Lähetystalo, Tähtitorninkatu 18, Helsinki Lähijaksot kolmena viikonloppuna 11.-12.2., 17.-18.3. ja 21.-22.4.2012 Kurssin teemoina: Raamattu- ja lähetys, kristittynä kulttuurien ja uskontojen keskellä, lähetystyön arki kotimaassa ja ulkomailla sekä paikkani lähetystyössä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kasvatussihteeri Kirsti Kosonen, puh. (09) 129 7296 tai kirsti.kosonen@mission.fi Osallistumismaksu 180 e, sis. ruokailut, (60 e/lähijakso).

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

esse

Mr Muxlim Mohamed El-Fatatry, joka asuu Suomessa, perusti maailman suurimman muslimeille suunnatun lifestyle nettisivun muxlim. comin. FST5 to 12.1. klo 21.00.

18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Khra Marko Marttila, Valkeala.

TV-ohjelmaa YLE TV1 LAUANTAI 14.1. 11.05 Pisara. Helsingin NMKY:n nuorisotyön johtaja Kenneth Koskinen. ”Jumala kehottaa meitä tutkimaan sisintämme Jumalaa kuunnellen, niin rakentuu elämälle tukeva pohja” (Luuk. 6: 46-7:10). Uusinta 16.1. klo 14.55. SUNNUNTAI 15.1. 10.00 Messu Ylöjärven kirkossa. Liturgina on past. Leena Jalkanen ja saarnaajana past. Juha-Pekka Haavisto. Celesta-kuoro laulaa, joht. ja kantt. Saara Syrjäniemi. Urk. Heidi Olkinuora. Uusinta 17.1. klo 11.10. MAANANTAI 16.1. 10.50 Paikan kertomaa: Kallion kirkko. Kirkkoherra Esa Siljamäki esittelee kirkon kauniita yksityiskohtia sekä kertoo kirkon historiasta.

YLE TV2 MAANANTAI 16.1. 13.45 Veljesten keittiössä. Viimeinen ehtoollinen. Keittiössä on juhlatunnelma, kun Pricen veljekset valmistavat maailman tunnetuinta illallista. Pöytäkattauksessa yhdistellään juutalaisten, kristittyjen ja Lähi-idän perinteitä.

Muut kanavat TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat. Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei. fi > Ohjelmat.

Hartaat sävelet Kuuntelijoiden toiveita lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin kello 18.30– 18.50. Toiveita voi lähettää osoitteeseen Hartaat sävelet, PL 14, 00024 Yleisradio tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat sävelet. Ohjelman toimittaa Kirkon tiedotuskeskus.

HERÄNNÄISSEURAT Pe 13.1. klo 18 Vehkojan srk-keskuksessa, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää. Su 15.1. klo 10 Kirkkopyhä Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 15 Loviisan srk-kodissa, Itäinen Tullikatu 6. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää. Klo 18 Nurmijärven srk-keskuksessa, Kirstaantie 5-7. Ti 17.1. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 18.1. klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, Hki.

Kolehtikirstu

Espoon Rauhanyhdistys ry

www.kotimaa-yhtiot.fi

UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Merja Räty

Radiojumalan‑ palvelus Olarista

 Koulutusta

Pä i v i N i e m i - I m p o l a psykoterapeutti,, TM pastori KELA-pätevyys

MITOIN KUIN MITOIN

tuneet ja siellä täällä kirjan välissä on muistilappuja. Kirja on ollut hyllyssäni kaksikymmentä vuotta. Nyt sen vieressä on Anhavan uusin kokoomateos Käyn siellä vain unessa. Omat runoilijat ovat hyvin henkilökohtainen asia. Jotkut kulkevat mukana hetken ja antavat sitten tilaa uusille, toiset pysyvät matkalla pitkään, ehkä koko loppuiän. Usein runosta on vaikea sanoa, mikä siinä koskettaa, eikä tunnetta halua edes repiä osiin ja eritellä. Joskus runo taas osaa kertoa sen, mitä itse ei pysty sanoiksi pukemaan. Helena Anhavan runot lähtivät mukaani jo opiskeluaikana. Yhteinen taival on ollut jo varsin pitkä. Hänen runoistaan olen poiminut säkeitä niin onnittelu- kuin osanottokortteihinkin. Onpa muuan runo ollut mukana lääkärin vastaanotollakin, ja olen sitä tarjonnut vastaukseksi, kun lääkäri on kysynyt, mikä on olo. Ihmisillä on omat runoilijansa ja omat runonsa. Mikä vaikuttaa yhteen, ei vaikuta toiseen. Minä pidän edelleen Anhavat mukanani.

❘

Mänkimiehentie 5, 02780 Espoo www.espoonrauhanyhdistys.fi Su 15.1. klo 16 seurat Su 22.1. klo 16 seurat La 28.1. klo 16 myyjäiset Su 29.1. klo 16 seurat

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

Palsta kuvaa Espoon seurakuntien historiaa.

Kotiseurat 15.1. klo 14 Rauni Mäellä, Valurinkuja 2 A 21, Espoo Jeesus ilmaisee Jumalallisen voimansa Matti Latvala ja Pekka Palosaari

 Ostetaan

www.esse.fi Espoon seurakuntasanomat

Käteisellä Kuolinpesät, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 040 764 1348 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Toimituspäällikkö Hannele Koskinen, p. 040 350 5434 hannele.koskinen@kotimaa.fi Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Toimittajat Ulla Lötjönen, p. 020 754 2243 ulla.lotjonen@kotimaa.fi Elina Raunio, p. 020 754 2346 elina.raunio@kotimaa.fi Päätoimittaja Urpu Sarlin, p. (09) 8050 2520 urpu.sarlin@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä

spoon kirkossa oli meneillään Myös Maija pysähtyi kirstun luovuoden 1875 ensimmäinen ju- na ja pudotti sinne kolikkonsa. Se malanpalvelus. Kokinkylän pikku oli hänen perheensä lahja kirkon Maija istui äidin vieressä kirkon kassaan, jonka varoilla autettiin penkissä puristi yksinäisiä vanhuksia ja sainyrkissään raita. olevaa 50 Edellisenä Miten kolehti pennin vuonna suntio oli nykyään kerätään? kolikkoa. vielä kerännyt koSe oli suulehdin haavilla penrin raha, mitä keissä istuvilta ihmisiltä 6-vuotias Maija oli kosjumalanpalveluksen aikana. kaan pitänyt kädessään. Kirkonkokouksen mielestä Kanttorin soikolehdinkeruu oli häirintettua loppusoinyt harrasta virrenveisuuta. Suntion ei myöskään ton kirkkokanenää tarvinnut kolehtia sa lähti hiljalkerätessään herätellä nukleen poistumaan kuvia kirkkovieraita, niinkirkosta. Oven pä kolehti päätettiin kerätä luona monet pysähtyivät kirkon ovella olevaan kirstuun. ja laittoivat kolikon Teksti ja piirros kolehtiTarja Rae kirstuun.

Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä.

Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä.

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 23 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e / pmm + alv 23 %.

Ilmoitusmarkkinointi Sari Havia p. 020 754 2284 Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. (09) 8050 2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari (Leppävaara) pj. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Erkki Berg (Tapiola). Marita Helki (Espoonlahti). Antti Kujanpää (Tuomiokirkkoseurakunta). Kirsi Rostamo (Olari). Mauri Vihko (Kauniainen). Juha Vähäsarja (Tuomiokirkkoseurakunta). Urpu Sarlin, julkaisija. Mikko Hormio, kustantaja.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310 Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2012 Painos 81 300 kpl 41. vuosikerta Jakelu Itella Posti Oy

18 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

12.1.2012

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

❘

esse

Luba V Nel/Rodeo

ELÄMÄNKAARI

15.1.2012

12.1.2012

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastettu: Leo Felix Fagerström, Lasse Gunnar Aleksis Leppänen, Riku Olavi Piiroinen, Rosemaria Katriina Piiroinen, Elon Sarawut Uotila.

2. sunnuntai loppiaisesta

Jumalan valtakunta on lähellä

Jeesus julistaa evankeliumia

Pyhän aihe on Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa.

Jeesuksen sanomassa keskeistä oli Jumalan

Kun Johannes oli vangittu, Jeesus palasi Galileaan ja julisti Jumalan evankeliumia. Hän sanoi: ”Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!”

Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää. Pyhän tekstit ovat Psalmi 105:2–5, 39–42 Jesajan kirja 62:1–3 Kirje Titukselle 1:1–3 Luukkaan evankeliumi 4:16–21 tai Markuksen evankeliumi 1:14–15

Rukous Rakas Jeesus, kiitos että sinä tiedät, mitä me tarvitsemme. Me emme aina tiedä, miten meidän tulisi rukoilla. Kuitenkin sinä annat meille paljon enemmän kuin osaamme edes pyytää. Auta meitä näkemään suuria ja pieniä ihmeitä, joita elämässämme tapahtuu jatkuvasti. Opeta meitä jättämään kaikki asiamme sinun hoitoosi ja luottamaan kaikessa sinuun. Kiitos, rakas Jeesus.

valtakunnan julistaminen. Hän odotti kuulijoittensa myös reagoivan sen mukaisesti ja suuntavan elämänsä uudella tavalla. Jeesuksesta alkoi uuden aikakauden murtautuminen esiin. Aika oli täyttynyt. Jumalan määräämä aika oli koittanut. Jokin aivan uusi oli ovella.

Jeesuksen tavoin ensimmäiset kristityt odot-

tivat lopunaikojen pikaista tulemista ja valtakunnan toteutumista nopeasti. Emme lopultakaan varmasti voi tietää, odottivatko he maanpäällistä suurta käännettä vai tuonpuoleista valtakuntaa, käännettä kuitenkin. Vuosituhannet ovat kuluneet, eikä loppu ole koittanut. Onko Jumalan valtakunta yhä lähellä? Voidaanko kirkoissa edelleen lukea myös tämä evankeliumikatkelma? Kysymyksiin voi vastata myöntävästi. Moni ihminen kohtaa yhä elämää eheyttävän voiman turvautuessaan Jeesukseen ja hänestä julistettuun evankeliumiin.

Markuksen evankeliumi 1:14–15

Hautaan siunattu: Kauno Kuisma 90 v, Aaro Johannes Suokas 78 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Onni Väinö Mikael Asikainen, Eeva Amilde Afriikka Piispanen, Jessica Annika Seguin, Aada Olivia Tiainen. Hautaan siunattu: Sirkka Helena Järvi 92 v, Pentti Ilmari Röntynen 88 v, Aune Annikki Kaarina Nordman 76 v, Päivi Anneli Nuoreva 71 v, Tarja Irene Karjalainen 67 v, Kauko Sakari Katajisto 67 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Hautaan siunattu: Else Minerva Mielikki Hautanen 89 v, Pauli Johannes Koistinen 73 v, MarjaLeena Mertanen 62 v, Jarmo Petteri Takkinen 37 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu: Eerika Emma Johanna Silvennoinen, Joonas Jens Kaartinen, Julius Onni Kastikainen, Saga Siiri Linea Kallio, Stephan Onyemaechi Johannes Chebes, Topi Oskari Mykkänen, Ukko Aksel Elias Haataja, Ville Juho Iisakki Ilkko, Eino Valtteri Vainio, Elsi Inkeri Allonen. Avioliittoon kuulutettu:

Valtakunta on edelleen lähellä. Se vaikuttaa nykymaailmassakin. Se tuo rau-

Laura Annina Skyttä ja Kim Mikael Klemetti.

han sinne, missä elämä on täynnä riitaa ja pelkoa. Se tuo toivon sinne, missä kuljetaan kuoleman polkuja. Se tuo lohdun yksinäisyyden ja sairauden vierelle. Se antaa valon pimeään. Valtakunta on murtautumassa esiin, joten sen vaikutus näkyy jo tässä maailmassa.

Hautaan siunattu: Ruth Aleksandra Sahrala 86 v, Jaakko Niilo Jussila 83 v, Reino Olavi Mustonen 81 v, Pertti Vesa Pekka Pyhäranta 80 v, Jaakko Juhani Sarkkinen 80 v, Sirkka Liisa Sylvia Larsia 74 v, Pirkko-Liisa Ojajärvi 71 v, Matti Jaakko Rantamäki 65 v, Jarmo Tapani Orre 48 v.

Emme tiedä, milloin valtakunta toteutuu täyteydessään. Vuosituhannet tuntuvat meistä pitkiltä, mutta kenties tällainen ajan mittaaminen on naurettavaa iankaikkisuuden mittapuissa. Eikä ole edes meidän tehtävämme arvailla aikojen päättymistä. Meidän tehtävämme on elää täällä niin hyvin kuin pystymme, turvautua itse hädässämme ja ilossamme Jumalan valtakunnan esiinmurtautumisen valonsäikeisiin ja peilailla niitä eteenpäin ympärillemme.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu: Helmi Lilian Järvinen, Elli Orvokki Soikkeli, Nelli Felicia Mwano, Tarmo Taneli Miettinen, Linnea Engla Eriika Ihalainen, Sampo Onni Alessandro Kolu, Oskar Johannes Similä, Oliver Jalo Petteri Lano, Okko Olavi Karhu. Hautaan siunattu: Suoma Pölönen 97 v, Taavetti Tatu Aarre Miettinen 81 v, Varho Kalevi LaineJuva 70 v.

Sini Hulmi sini.hulmi@helsinki.fi Kirjoittaja on pastori ja teologian tohtori, liturgiikan ja homiletiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän asuu Tapiolassa.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu: Tommy Daniel Autere, Elliot Knut Wilhelm Mannerström.

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain raamatuntekstiin.

Hautaan siunattu: Astrid Hildegard Sneitz 90 v, Inga Helena Grön 61 v, Britta Juliana Gustafsson 70 v, Agnethe Maria Nygren 88 v.

Kävimme yökävelyllä ESPOONLAHTI

ESPOON SEURAKUNNAT

POP messu Soukan kappelissa su 15.1. klo 18

Otaniemen an niemen k kappeli appeli su 15.1. klo 11

Killan uusien vastuunkantajien tehtävään siunaaminen.

ja Anna Pulli

saarna Jaani Vilkkilä liturgia Maija Saario musiikki Katja Kangas, Kappelikuoro

Tiro Rohkimaisen bändi

Kirkkokahvit

iltakaakaot www.cafekismus.fi

Ristin killan Senioripyhä messu

saarna Inari Vapaakallio liturgi Jukka Lehti

Auto kuin laiva,

ESPOON SEURAKUNNAT

s a m o Tu essut m

Espoossa

su 15.1. klo 17 Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2

su 29.1. klo 17 Soukan kappeli Soukankuja 3

varhaisesti purjehtiva, sisällään kourallinen kevään multaa, rehevää. Tynkä toiseen tynkään nojaa, toista tarvitaan, lausahdusta. Kuin silmuja puhkeavia puheet.

Vietämme hopeahäitä.

Kun ne ensimmäiset olivat, ja kaksi vapaata liittivät, ei uskoisi, että nakertui yhdessä niin kauan. Kun kuulutettiin, oli Hoosiannat ja ”Katrin kaljamat”. ”Liisan liukkaissa” jo kaaduin. Sokea lukkari soitti, eikä nähnyt, kun sai merkin. Nimet kuuluivat: siunaa avioliittoon aikovat. Niin tolaltani olin, etten nimiä omikseni kuullut, Oli häät ja valssit, ja maljat ja kuusenlämmöt. Ja sukua ylevää, joukossa rikkaus ja köyhyys.

Kävimme yökävelyllä

ja otimme osaa loppiaisen valssiin kaupungintalon edustalla.

Se oli sinistä valssia valkoisin pitsein, punainen syklaami hangella. Toisenmoista on valssia valssattu. Kruunu morsion sakaralleen putosi, huoli sisintä kiirehti, sairaus jarrutti. Mutta elämän nakerrus tunsi vieraaksi sirut. Elämänvalssi tuntee vieraaksi kitkankin: eteenpäin aina vaan! Otteita espoolaisen Katri-Katariina Hietalan kirjoituksista

Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

20 esse

❘

12.1.2012

Raittiuskilpakirjoituksen voittaminen nuorena oli Kari Vaijärvelle tärkeä saavutus. Sen jälkeen hän rupesi kirjoittamaan. Lasten- ja nuortenkirjoja syntyi päivätyön ohessa yli 50 kappaletta. Vaijärvi jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten Tapiolan kulttuurikeskuksen kirjastonjohtajan tehtävästä. Eläkkeellä voi enemmän keskittyä kirjoittamiseen.

Kirjastoautolla seikkailuihin Tapiolalainen kirjallisuuden monitoimimies Kari Vaijärvi kirjoittaa kirjoja, jollaisia olisi itse halunnut lukea lapsena. Teksti Laura Kimari Kuva Jukka Granström

asten- ja nuortenkirjailija Kari Vaijärven, 69, unelma-ammatti ei ollut lapsena kirjailija, vaan jalkapalloilija. Talvisin urheilullinen poika luisteli Helsingin Töölöntorilla ja kesäisin kiipeili puissa kesämökillä Sammatissa. Kirjat kuuluivat lapsuuteen hupina ja osana perhe-elämää. ”50-luku oli seikkailukirjojen kulta-aikaa, ja olin hulluna Tarzan-kirjoihin. Äitini luki minulle ääneen Mika Waltarin satuja, ja isältä sain lahjaksi kotimaisia lasten tietokirjoja.” Viidennellä luokalla kansakoulussa Vaijärvi voitti raittiuskirjoituskilpailun. ”Silloin päätin, että rupean kirjoittamaan. Samalla päätin myös, että kuristaisin opettajani, sillä hän oli kirjoittanut palkintokirjan esilehdelle `Kari Voijärvelle`, kirjailija muistelee. Opettaja pyysi ja sai myöhemmin anteeksi, mutta kirjoituskärpäsen purema jäi vaivaamaan. Ja hyvä niin, sillä haaveet urheiluurasta kaatuivat myöhemmin jalkavammaan.

Kirjastoautoa ajava jännityskirjailija Vaijärvi opiskeli yliopistossa kirjallisuutta, suomen kieltä ja kirjastotiedettä ja valmistui kirjaston-

hoitajaksi. Vuonna -60 Espooseen muuttanut nuori mies aloitti työuransa Espoon kaupungin ensimmäisessä kirjastoautossa. Vaijärvi toimi myös kirjallisuuskriitikkona Uudessa Suomessa ja Helsingin Sanomissa. ”Eräässä kritiikissäni lyttäsin tamperelaisen nuortenkirjailija Asko Martinheimon kirjan”, Vaijärvi hymyilee. ”Martinheimo ehdotti minulle, että yrittäisin itse kirjoittaa nuorille, jotta ymmärtäisin paremmin, mistä puhun.” 28-vuotias Vaijärvi teki työtä käskettyä. Hän sijoittui toiseksi Tammen nuortenkirjakilpailussa jännitystarinallaan Broidi tekee ryöstön. Se on tarina paitsi rikoksen suunnittelusta, myös kahden veljeksen ystävyydestä ja tiedotusvälineiden vallasta. Näitä teemoja Vaijärven kirjoissa on käsitelty myöhemminkin. Nykyään ansioluettelosta löytyy jo yli 50 lasten- ja nuortenkirjaa, jotka ovat syntyneet kirjastonhoitajan päivätyön ohessa. ”Olen jotenkin jumiutunut kirjoittamaan tällaista realistista lasten käyttökirjallisuutta”, Vaijärvi sanoo. ”Olen yrittänyt kirjoittaa sellaisia kirjoja, joita olisin itse halunnut lapsena lukea.”

”Alle kymmenvuotias ei vielä osaa jäsennellä lukemaansa sujuvasti, ja tekstin pitää kannustaa lukemaan”, hän sanoo. ”Ei riitä, että tekstin kirjasinkoko on iso; kielen täytyy olla riittävän selkeää ja tarinan jännittävä.” Jännitys ei välttämättä tarkoita nyrkinheiluttelua tai pyssynpaukuttelua. Vaijärven lastenkirjoissa väkivaltaa ei käytetä lainkaan. ”Jännitys syntyy ensisijaisesti päähenkilön mielessä kehkeytyvästä epäilystä.” Vaijärven mukaan viihteelliset dekkarisarjatkin voivat olla opettavaisia. Hänen kaksi viimeistä lasten fantasiakirjaansa, Kivisen kehän arvoitus ja Käärmekiven arvoitus, pohjaavat

”Olen jotenkin jumiutunut kirjoittamaan tällaista realistista lasten käyttökirjallisuutta”

Lasta pitää kannustaa lukemaan Suurin osa Vaijärven kirjoista on suunnattu 6–10-vuotiaille.

saamelaiseen mytologiaan. ”Vampyyribuumin jälkeen historia ja kansanuskomukset näyttävät olevan tulossa lasten- ja nuortenkirjoissa muotiin.” Vaijärvellä on nelikymppinen poika, mutta ei lapsenlapsia. Hänen kirjojensa esilukijoina toimivatkin ystävien lapset ja lapsenlapset.

Selkokirjoilla tasa-arvoa Kaunokirjallisuuden lisäksi Vaijärvi on kirjoittanut myös näytelmiä, lasten- ja nuortenkirjallisuuden tietoartikkeleita, kirjastoalan teoksia ja pari äidinkielen oppikirjaa. Sivupolkuina kirjailijanuralla on pari aikuisten runokokoelmaa sekä poikkitaiteellinen runo-grafiikkasarja yhdessä taiteilija Kari Ripatin kanssa. Vaijärvi tunnetaan myös selkokielisen kirjallisuuden puolestapu-

hujana. ”Selkokirjat ovat tärkeitä tasaarvon kannalta. Niiden avulla esimerkiksi aikuiset maahanmuuttajat pystyvät opiskelemaan suomalaista kulttuuria.” Kirjoittamiseen on nyt enemmän aikaa kuin ennen, sillä Vaijärvi jäi Tapiolan kulttuurikeskuksen kirjastonjohtajan paikalta eläkkeelle vuosi sitten. ”Muuten arki on aika samanlaista kuin ennen, mutta nyt saa nukkua aamulla”, entinen vuorotyöläinen sanoo. Merkittävän osan eläkepäivistä lohkaisee aikuisille suunnattu lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerö, joka julkaisee muun muassa lastenkirjallisuusaiheisia artikkeleita sekä kritiikkejä. ”Kritiikki on tärkeää, sillä se nostaa suuresta kirjatarjonnasta esiin lukemisen arvoisia kirjoja ja teemoja.”

Painettu kirja pitää pintansa Kari Vaijärvi ei ole huolissaan siitä, että nykylapset lukevat vähän. ”Kyllä lapsi joutuu hiomaan lukutaitojaan netissäkin”, hän huomauttaa. Hän ei myöskään usko, että painettu kirja häviää maailmasta aivan pian. ”Ääneen lukeminen lapsille on loistava tapa pitää perhettä koossa, ja lapset joiden kotona on luet-

tu, lukevat itse aikuisina. Tosin on vaikea sanoa, mitä tapahtuu, kun tämän päivän 6–7-vuotiaat saavat aikoinaan omia lapsia.” Vaijärven mukaan lastenkirjojenkin markkinoita hallitsevat tänä päivänä käännöskirjat. Erityisesti ruotsinkielisiä kirjoja suomennetaan paljon. ”Tarjonta on kuitenkin monipuolista ja aika laadukasta. Sitä paitsi

lapsille on viime aikoina tehty hyviä kotimaisia tietokirjoja.” Eniten Vaijärveä askarruttaa kirjastolaitoksen tulevaisuus. ”Kirjastojen tiedonhaku on mullistunut ja kirjastojen tehtävän luonne muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana, ja on mahdotonta tietää, mitä tapahtuu tulevina vuosina.”