Esse 2012 nro 3 (19 1) by Kirkko ja kaupunki

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen 3 / 19.1.2012

Antti Pentikäinen:

Jukka Granström

"Ihmiset haluavat tehdä oikein ja hyvää"

Espoon seurakunnat taistelevat nuorten syrjäytymistä vastaan.

Uskonpuhdistuksen alkamisesta 500 vuotta. Luther osaa myös lohduttaa.

Lähetystyö tuo vaikeissa oloissa eläville toivon näkymiä.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

❘

Espoonlahti

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

Uskon ja toivon uudistaja

19.1.2012

Lapset on meille annettu

So what

Kysyin lapseltani, mikä on elämässä tärkeää.

Uutisten mukaan uusi Yle-vero

Nukkuminen ja syöminen, tokaisi väsynyt ja nälkäinen tytär. Kasvurauha tarkoittaa sitä, että puitteet ovat kunnossa. Ei ole krooninen nälkä tai väsymys ja ympärillä on aikuisia, jotka pitävät huolta lapsesta. On sopivasti kavereita. Saa olla ja ihmetellä oman ikänsä mukaisesti. Kun nämä perusasiat ovat hoidossa, lapsi voi käyttää voimansa kasvamiseen ja oppimiseen, elämään. Kasvurauhan turvaaminen on kirkon juuri julkaistun kasvatusstrategian yksi tähtäin. Elämä ei mene aina niin kuin Strömsössä. Es-

poolaisperheidenkin keittiöissä mietitään iltaisin, miksi lasta kiusataan, miksi nuori eristäytyy tai häipyy omille teilleen. Sosiaalisiin ongelmiin voi olla vaikea puuttua, vaikka halua olisi. Tärkeää on seistä lapsensa tai nuorensa tukena, olla läsnä, kantaa kuormaa. On tärkeää myös osata hakea apua, kun omat keinot eivät riitä. Sitten on niitä keittiöitä, joissa aikuista ei näy, tai joissa ei ole voimavaroja miettiä lapsen etua tai kantaa vastuuta edes perustarpeiden tyydyttämisestä. Ilman tukiverkostoja lapsi on maailmassa yksin. Ikävä arvio on, että Suomessa olisi tällä hetkellä noin 50 000 syrjäytynyttä nuorta, siis kokonainen ikäluokka.

kaisi käyntiin kolmevuotisen hankkeen, jossa muun muassa koulutetaan nuorille tukihenkilöitä. Siis luodaan juuri niitä tukiverkkoja, jotka pitävät elämän raiteillaan. Syksyllä alkava toiminta tarjoaa paitsi apua, myös mahdollisuuden auttaa. Lasten ja nuorten asia ei ole perheiden yksityisasia, vaan meidän kaikkien yhteinen asia. Yhteiskuntana, kirkkona ja kristittyinä meillä on velvollisuus kantaa huolta heikoimmista. Seurakunnat tekevät jatkuvasti työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Veronmaksaja voi tässä kohtaa iloita: Työ on ammattimaista, henkilöstö koulutettua ja sitoutunutta. Yhteistyö kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa on tiivistä. Kun lapsi on levännyt, ja vatsa on täynnä, myös

muille elämänalueille on tilaa. Kirkossa kasvurauhaan lisätään fyysisen, sosiaalisen ja henkisen tuen lisäksi myös lapsen oikeus pyhään. Lapsella on oikeus hengelliseen elämään, pyhän ulottuvuuteen. Myös tässä seurakunnat voivat olla perheiden tukena ja kumppaneina. Lapset on meille annettu. Heistä on pidettävä huolta kaikin tavoin. Urpu Sarlin urpu.sarlin@evl.fi

Tänä vuonna Espoon seurakunnat vahvista-

vat taisteluaan nuorten syrjäytymistä vastaan. Maija Virtasen ansiokas valtuustoaloite pol-

19.1.2012

on johtanut kirkosta eroamisiin ja ainakin huhutaan, että kallistunut dieselpolttoaine myös johtaisi eroamisiin. Hyvässä muistissa on vielä television niin sanottu homoilta, joka johti suoranaiseen joukkoeroamiseen kirkosta. Tuntuu, että syy kuin syy kelpaa perusteluksi kirkosta eroamiselle.

yliopistossa järjestetään elokuussa Luther-tutkimuksen maailmankonferenssi. Espoossa Lutherin ajatuksiin voivat kuitenkin tutustua myös tavalliset ihmiset: Tapiolan kirkossa käynnistyvät 25. tammikuuta alkaen Luther-illat, joissa kansainvälisestikin merkittävät Luther-tutkijat kertovat Lutherin opetuksista eri näkökulmista. Martti Luther oli yliopiston professori, joka tunnettiin temperamenttisena ja rääväsuisenakin miehenä. Menneet sukupolvet ovat kritisoineet häntä etenkin kielteisestä suhtautumisesta juutalaisia kohtaan. Ihmismielen ja Raamatun Luther joka tapauksessa tunsi erinomaisesti. ”En ole toistaiseksi löytänyt ketään, jonka teksteissä olisi samanlaista hengellistä syvyyttä”, toteaa Lutherin kirjoituksia pahuuden ongelman näkökulmasta tutkinut Koivisto.

Juuri tässä mielestäni on kirkon kannalta suuri syy huoleen.

Kun syyt eroamiselle voivat olla mitkä tahansa, kertoo se siitä, että jäsenyys ei todellakaan ole kovin tärkeä. Se ei merkitse paljoakaan, jos yleensä yhtään mitään. Jäsenyyden vahvistaminen on siis syystä keskeinen teema kirkon kaikilla tasoilla; kirkolliskokouksessa, kirkkohallituksessa, seurakuntayhtymissä, seurakunnissa. Muun muassa tätä taustaa vasten tuntuu hyvin oudolta, suo-

rastaan järkyttävältä, kun Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja ja seurakuntayhtymän julkaiseman Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja viittaa kintaalla herätysliikkeille ja niiden uskollisuudelle kirkolle. Hänen mielestään kysymyksessä on pieni ja marginaalinen porukka, jonka pysyminen tai eroaminen kirkossa ei merkitse juuri mitään. Herätysliikkeiden mahdollista irtaantumista kirkosta voi merkitykseltään kuitata tokaisemalla ”so what”. Viestintäjohtaja esitti ajatuksensa Radio Dein keskusteluohjelmassa.

Hyviä ajatuksia pahasta maailmasta

Jos tällaiset ajatukset todella edustavat maan suurimman

seurakuntayhtymän yleistä suhtautumista jäsenryhmiin, jotka tutkimusten mukaan ovat kirkon aktiivisimmat, uskollisimmat ja sitoutuneimmat, on vaikea nähdä miltä pohjalta halutaan käytännössä vahvistaa jäsenyyden merkitystä. Tuskinpa kukaan voi edes kuvitella, että se parhaiten tapahtuisi mitätöimällä nyt jäsenyyttä arvostavien ja kirkon työtä aktiivisesti tukevien ihmisten ja järjestöjen panostusta ja merkitystä. Vai voiko?

”Lasten ja nuorten asia ei ole perheiden yksityisasia, vaan meidän kaikkien yhteinen asia.”

Stig Kankkonen Kirjoittaja on Espoon kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, kirkolliskokousedustaja ja kaupunginvaltuutettu. stig@kankkonen.net

"Martti Lutherin käynnistämällä uskonpuhdistuksella on ollut suuri vaikutus protestanttisten maiden kulttuuriin, politiikkaan ja talouteen", arvioi Luther-tutkija, Tapiolan seurakunnan kappalainen Jussi Koivisto.

Millaiseen messuun?

Kati Pirttimaa Espoonlahden seurakuntaneuvoston jäsen ja kirkkovaltuutettu, Kotiseurakunta-ryhmä kati.pirttimaa@evl.fi Sarjassa kirjoittavat seurakuntien luottamushenkilöt.

Isoäiti vei minut lapsena joulukirkkoon Espoon tuomiokirkkoon. Muistan kynttilät ja ihmispaljouden, juhlavan tunnelman, en juuri muuta. Nuorena pyöräilin sunnuntaiaamuisin Viherlaaksosta jumalanpalvelukseen. Päädyin aika usein lukemaan raamatuntekstiä tai esirukousta, tuolloin avustaja nykäistiin penkistä hetki ennen tilaisuuden alkamista. Siitä se lähti, tie messuun.

tautumisen ja toteuttamisen. Upeita hetkiä ovat olleet musiikillisesti rikkaat messut, kantaattimessut ja juhlamessut. Raskaampia ovat olleet messut tsunamin ja muiden katastrofien jälkeen. Huippukokemuksia muualla ovat olleet vierailut Lontoon Westminster Abbey’n messuissa, joissa poikakuoro laulaa upeasti ja urkuri soittaa briljantisti, tavallisenakin sunnuntaina.

Myöhempinä vuosina jumalanpalveluksesta tuli työ, innostava, kiinnostava ja joskus raskaskin. Vuodet kanttorina ovat näyttäneet toisen puolen: suunnittelemisen, valmis-

Viime aikoina olen miettinyt, millaiseen messuun kaikkein mieluiten osallistuisin. Toisinaan sitä kaipaa juhlaa ja rikasta musiikkia, toisinaan istuisi mieluummin pylvään ta-

kana, osallistuisi lyhyeen viikkomessuun. Aina en välittäisi kuunnella pitkää saarnaa, mutta ehtoolliselle kyllä haluaisin. Toisinaan tarvitsee räväkämpää otetta. Silloin tie vie Pop-messuun tai Tuomasmessuun. Messu on paikka, jossa Jumalan Sana ja ehtoollisen sakramentti ovat läsnä. Näiden aarteiden ääreen toivoisi kaikkien löytävän. Messussa on tilaa kuunnella itseään ja Jumalaa, miettiä sitä kuka olen, mistä tulen ja minne menen. Kirkossamme on menossa jumalanpalveluselämän kehittämishanke Tiellä – På väg. Siinä on mukana lukuisia seurakuntia eri puolilta Suomea. Espoosta mukana on Espoon-

lahden seurakunta. Hankkeen tavoitteena on uusien jumalanpalveluskäytäntöjen kartoittaminen ja kehittäminen. Monessa seurakunnassa keskitytään yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen sekä pyritään saamaan mukaan entistä enemmän seurakuntalaisia ja työntekijöitä. Etsitään läsnäoloa, vuorovaikutusta ja Pyhän kohtaamista. Millaista messua sinä kaipaat? Millaiseen jumalanpalvelukseen kutsuisit ystäväsi, sukulaiset ja naapurit? Millaista messua haluaisit olla toteuttamassa ja tekemässä? Vastauksia voi lähettää osoitteeseen kati.pirttimaa@evl.fi.

Protestanttisten kirkkokuntien isän Martti Lutherin ajatukset uskon perusluonteesta ja ihmisen pahuudesta pätevät tämänkin päivän maailmassa. Tänä vuonna niistä voi keskustella Tapiolan kirkon Luther-illoissa. Teksti Laura Kimari Kuva Jukka Granström

uonna 2017 vietetään Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlaa. Samana vuonna on uskonpuhdistuksen – tai neutraalimmin reformaation – alkamisen 500-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuosien osuminen päällekkäin on historiallinen sattuma, mutta suomalaisuudella ja saksalaisen,

vuonna 1483 syntyneen augustiinolaismunkki Martti Lutherin käynnistämällä reformaatiolla on paljon yhteistä. ”Luther palasi kristillisen uskon alkulähteille”, sanoo Tapiolan seurakunnan kappalainen, Luther-tutkija Jussi Koivisto. ”Hän ajatteli, että ainoa keinoa saada synnit anteeksi on uskoa, että ihminen pelastuu yksin Jumalan armosta.” Kun Luther vuonna 1517 naulasi katolisen kirkon uudistamista vaativat teesinsä Wittenbergin kirkon oveen, hänen tarkoituksena ei ollut hajottaa kristillistä kirkkoa saatika mullistaa eurooppalaista kulttuuria. Näin kuitenkin tapahtui. ”Reformaatiolla on ollut suuri merkitys kansallisvaltioiden ja -kielten synnyssä. Lisäksi se on vaikuttanut eri-

tyisesti protestanttisten maiden kulttuuriin, politiikkaan ja talouteen”, Koivisto sanoo.

Lähimmäisestä tuli pyhimystä tärkeämpi Lutherin ja hänen seuraajiensa raamatunkäännösprojektit kansankielille ja niistä alkunsa saanut kansan sivistystason nousu ovat ehkä tunnetuin reformaation seuraus. Luterilaisuuden vaikutuksista esimerkiksi talouteen ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntyyn on puhuttu vähemmän. ”Katolisessa kulttuurissa palvottiin pyhäinjäännöksiä, kuten Jeesuksen ristin osiksi väitettyjä puukappaleita,

ja varakkaammat hankkivat niitä itselleen suurilla summilla”, Koivisto kertoo. ”Luther hylkäsi pyhäinjäännösten ja ylenmääräisen pyhimysten palvonnan. Hänen mielestään ihminen tuli autuaaksi pikemminkin hoitamalla arkisen työnsä hyvin ja auttamalla pulassa olevia lähimmäisiä.” Yhteisöllisen vastuun arvostus nousi, ja kun rahaa ei mennyt pyhäinjäännösten ostamiseen, sitä voitiin käyttää muuhun taloudelliseen toimintaan. Protestanttisissa maissa reformaation juhlavuoden valmistelut ovat jo käynnissä. Esimerkiksi Helsingin

”En ole toistaiseksi löytänyt ketään, jonka teksteissä olisi samanlaista hengellistä syvyyttä.”

Koiviston mukaan Lutherin näkemykset ihmisestä ja uskosta ovat tämän päivän väkivaltaisessa maailmassa yhtä ajankohtaisia kuin kirjoitusajankohtanaan. ”Luther ajattelee maailman olevan lähtökohtaisesti langennut ja siksi perusolemukseltaan paha. Langenneessa maailmassa myöskään ihminen ei voi perimmiltään itse päättää, onko hän hyvä vai paha.” Koiviston mukaan Lutherin käsitys pahuudesta on nykytieteen valossa kiinnostava. ”Psykologis-sosiologisissa kokeissa on todettu, että ryhmäpaineella on suuri vaikutus ihmiseen. Useimmat tavalliset ihmiset ovat valmiita käyttäytymään hirviömäisesti toisia kohtaan, kun siihen rohkaistaan tietyllä tavalla.” Lutherin mukaan vain syntisyytensä myöntävä ja Pyhän Hengen johdattama ihminen voi tehdä aidosti hyviä tekoja. ”Pahanakin ihminen on kuitenkin Jumalan luomus, jolle Jumala tahtoo perimmiltään pelkkää hyvää.” Koivisto sanoo, että Luther osaa myös lohduttaa lukijaansa. ”Luther neuvoo, että ilon päivänä Kristukseen kannattaa suhtautua esimerkkinä, ja surun päivänä hänet saa ymmärtää syntisen lohduttajana.” Koiviston mukaan Lutherin kieli on helppolukuista ja ilmaisultaan voimakasta. Hän suosittelee aloittamaan Lutherin teksteihin tutustumisen 1520 kirjoitetusta Kristityn vapaudesta -teoksesta.

❘

esse

150 000 uutta kummisuhdetta vuosittain

Vuonna 2010 evankelis-luterilaisessa kirkossa kastettiin 46 000 lasta. Samalla syntyi yli 150 000 uutta kummisuhdetta, kun uudet kummit sitoutuvat toimimaan vapaaehtoisena kristillisinä kasvattajina. ”Huikea määrä ihmisiä sitoutuu vuosittain kastettavan kummiksi. Kummius koetaan yleensä hyvin myönteiseksi asiaksi. Kummi-termi on otettu käyttöön monissa muissakin yhteyksissä esimerkiksi hyväntekeväisyydessä. Kristillisellä kummiudella on perinteet jo 100-luvulta”, toteaa Mikko Mäkelä Kirkkohallituksesta. Espoo Leppävaaran seurakunnassa vietetään vuonna 2012 Kasteen vuotta. Teemavuonna iloitaan kasteesta ja syvennetään ymmärrystä siitä. Kirkkohallitus ja Lasten Keskus ovat julkaisseet kirjan Kummin kaa, joka sisältää eri-ikäisen kummilasten ja kummien kirjoituksia kummiudesta.

Kirkko huomataan uutisissa ja otsikoissa hyvin

Kirkon tiedotuskeskus teetti analyysin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mediajulkisuuden määrästä ja laadusta kahden kuukauden seurantajaksolta syys– lokakuulta 2011. Analyysi osoitti, että kirkkoa koskevilla uutisilla on 35-prosenttinen huomioarvo mediassa. Noin joka kolmas mediaa seuraava oli havainnut uutisoinnin kirkosta. ”Lukua voi pitää erittäin korkeana, sillä normaalisti organisaatioiden vastaava huomioarvo liikkuu 15–25 prosentin välillä”, sanoo analyytikko Tuomas Lahti analyysin tehneestä M-Brainista. Huomioarvo mitattiin siitä, miten paljon artikkeli kokonaisuudessaan käsitteli kirkkoa koskevaa aihetta. Kirkko oli yleensä artikkelin pääroolissa, ja keskeisimmät uutisesiintyjät olivat kirkon omia asiantuntijoita ja esimerkiksi piispoja. Maakuntalehdet hallitsevat kirkon mediajulkisuutta yhdessä verkkolehtien kanssa. Seurantajaksolla yksittäisistä medioista eniten kirkollisista aiheista uutisoivat YLE.fi -verkkosivusto, Savon Sanomat, Turun Sanomat ja näiden verkkolehdet.

esse

❘

19.1.2012

Uutiset

LUKIJOILTA

esse.toimitus@kotimaa.fi

Espoon seurakunnat lievittävät yksinäisyyttä Kirkon vaalisivut aukenevat Kirkolliskokousvaalien ehdokkaat ovat saaneet ehdokasnumeronsa. Ne löytyvät hiippakunnittain tuomiokapitulien sivuilta. Espoon hiippakunnan vaaliehdokkaiden nimet ja ehdokasnumerot löytyvät osoitteesta www.espoonhiippakunta.fi, klikkaa: Kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit 2012. Kirkon tiedotuskeskus avaa tammikuun puolivälin jälkeen verkkosivuston, joka esittelee kirkolliskokousvaalin ehdokkaita. Verkkosivulla näkyvät lyhyet esittelyt ehdokkaista ja heidän vastauksiaan kysymyksiin, jotka käsittelevät kirkolliskokouksen alkavan nelivuotiskauden asioita. Kirkolliskokousvaalien sivut ehdokasesittelyineen löytyvät osoitteesta sakasti.evl. fi/kirkolliskokousvaalit. Espoon hiippakunnan ehdokkaat vastasivat ahkerasti: 69 ehdokkaasta 68 on vastannut kysymyksiin. Espoon hiippakunnasta valitaan kirkolliskokoukseen kymmenen edustajaa, joista kuusi on maallikkoa.

Espoon seurakunnat käyttävät yhteensä 900 000 euroa nuorten ja vanhusten yksinäisyyden lievittämiseen seuraavan kolmen vuoden aikana. Asiasta päätti yhteinen kirkkoneuvosto viime viikolla. ”Yksinäisyys aiheuttaa sekä henkistä että fyysistä pahoinvointia. Se syrjäyttää ja saattaa nuorten kohdalla johtaa epäsosiaaliseen toimintaan. Yksinäisyyden kokemus on yleistä myös vanhuksilla, sekä kotona että hoivakodeissa”, sanoo seurakuntien yhteinen diakoniasihteeri Anne Maria Maunuksela. Espoon seurakunnat aikovat yhdessä etsiä ja kouluttaa vapaaehtoisia, jotka haluavat toimia nuorten ja vanhusten parissa. Yksinäiset nuoret tarvitsevat aikuisia tukihenkilöitä ja vanhukset niitä ihmisiä, jotka käyvät tapaamassa heitä. Hanketta varten palkataan

projektityöntekijä. Maunukselan mukaan projektityöntekijä tarvitaan, jotta uusia

Mikael Damkier/Rodeo

Yksinäisyys syrjäyttää. Espoon seurakunnat etsivät ja kouluttavat vapaaehtoisia toimimaan yksinäisten nuorten ja vanhusten parissa. Seurakuntayhtymä osoittaa hankkeeseen yhteensä 900 000 euroa.

vapaaehtoisia voidaan haastatella, kouluttaa ja antaa heille tarvittavaa työnohjausta. Espoolaisten selvitysten mukaan halua vapaaehtoistyöhön on.

linkkinä apua tarvitsevien ja auttamishaluisten välillä”, sanoo Maunuksela. Espoon seurakuntien ta-

lousarviossa ja -suunnitelmassa on varattu 300 000

Ulla Lötjönen

E a rt h V o i c e 2 0 1 2 K o n s e rt i t WWW. LIPPU.FI

Sellosalissa 19. ja 20. tammikuuta järjestettävät EarthVoice! 2012-lmastokonsertit yhdistävät rockin klassiseen musiikkiin ja ympäristönsuojeluun. Teemallisissa konserteissa maa, ilma, tuli ja vesi kuljettavat musiikin ja tanssin avulla viestiä luonnon monimuotoisuudesta. Musiikkishown huipentuma on Michael Jacksonin Earth Song Waltari-yhtyeen Kärtsy Hatakan uutena metallisena sovituksena. Ilmaston puolesta ovat esiin-

Kuvat: Sakari Viika, Jani Mahkonen, Hemmo Hytšnen, Jari Toivanen Ville Paul Paasimaa, Vox: Tuula Heikkinen

tymässä tanssitaiteilija Sami Saikkonen, Waltari, Paradise Oskar (19.1), Saara Aalto (20.1), Vox Secret Ensemble, konserttipianisti Kari Tik-

kala, tanssitaiteilija Helena Romppanen sekä Allegros Jousikvartetti. Konsertin yhteisnumerot ohjaa ja juontaa Sami Saikkonen. Ensimmäistä kertaa järjestettävässä tapahtumassa on mukana myös luonnonsuojelujärjestöjä, jotka jakavat vinkkejä oman lähiluonnon ja ilmaston auttamiseksi. Tapahtumassa on esillä kaksi näyttelyä; Suomen uhanalaisista lajeista kertova Luonto-Liiton Susiryhmän ”Suomen Suurpedot”valokuvanäyttely ja Villa Elfvikin ”Samaan Aikaan Toisaalla - Hetkiä Itämeren Kaupungissa”.

EarthVoice 2011-2012 ta-

pahtuman järjestää aatteellinen yhdistys Suden Ääni ry, kumppaneinaan Sellosali, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Espoon kaupunki, Kauppakeskus Sello, Villa Elfvikin luontotalo, Humanistinen Ammattikorkeakoulu, RCE-Espoo, Ilmasto-info, GreenVoice tuotannot sekä esiintyvät artistit. Kaksi tuntia kestäviin kon-

sertteihin saa lippuja Lippupisteestä. Lippujen tuotosta osa ohjataan Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastotyöhön.

tä on 336. Karttamallista näkyy, että muun muassa Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa liitettäisiin yhteen. Kaupunginjohtaja Mäkelän

mukaan Espoon kanta pääkaupunkiseudun pakkoliitoksiin on varsin selvä kuntauudistukseen liittyneiden ennakkokeskusteluiden ja valtuuston aiempien kannanottojen pohjalta. ”Espoo on aktiivisesti edistänyt verkostomaista metropoliratkaisua, jolla tiivistetään maankäytön, asu-

misen ja liikenteen suunnittelua ja päätöksentekoa. Espoo suhtautuu rakentavasti kaikkeen siihen kehitykseen, jolla saavutetaan asukkaiden ja maan kilpailukyvyn kannalta merkittäviä hyötyjä. Nämä romutettaisiin megaluokan pakkoliitoksessa”, Mäkelä sanoo. Espoon kaupungin näkemys

on, että Helsingin seudulla tehdään hyvää ja toimivaa yhteistyötä seudullisesti. Esimerkkeinä mainitaan joukkoliikenne, jätehuolto,

ammattikorkeakoulut, ammatillinen koulutus sekä HUS:n erikoissairaanhoito ja seudun kansainvälinen markkinointi. ”Jäämme odottamaan ministeri Virkkusen virallisia ehdotuksia. Espoo luottaa edelleen kuntauudistuksessa siihen, että toimivat ratkaisut saadaan tarkastelemalla seutujen tilannetta analyyttisesti asiatietojen pohjalta. Metropolialueelle tarvitaan oma ratkaisu, sillä kokoluokaltaan, elinkeinorakenteeltaan ja väestöke-

esse

Hyvät mielipidekirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 1500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa. fi. Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Kirkolliskokouksessa etsitään yhteistä hyvää Kirkolliskokousvaalien alla on yhdeksi kysymykseksi noussut alueellisuus. Ovatko jotkut ehdokkaat kenties liikkeellä vain ajaakseen oman alueensa etua? En usko, että kukaan lähtee ehdolle mainitusta syystä. Paikallista vaikuttamista varten on olemassa muita kanavia, ennen kaikkea seurakuntien luottamuselimet. Kirkolliskokouksessa etsitään yhteistä hyvää. Kun Helsingin hiippakunta jaettiin vuonna 2002, lopulta vaihtoehtoina olivat Espoo ja Lohja. Asiasta päätettäessä lohjalainen edustaja antoi äänensä Espoolle. Kokonaisuus ratkaisi, ei oman alueen etu.

Viime kirkolliskokouskaudella olin mukana aloitteissa, jotka toivoakseni rakantavat koko kirkkoa. Näihin kuuluvat virsikirjan lisävihkon valmistelu, kirkon ykseyden vahvistaminen ja jumalanpalveluselämän kehittäminen. Virsikirjan lisävihkotyöryhmä on perustettu ja piispainkokous käsittelee aloitetta ykseyden vaalimisesta. Edustaja-aloitteestamme alkanut valtakunnallinen jumalanpalveluselämän kehittämishanke on jalkautunut kaikkiin hiippakuntiin. Niihin on valittu yhteensä 44 kehitystyöhön sitoutunutta hankeseurakuntaa. Espoon hiippakunnassa ne ovat Espoonlahti, Siuntion suomenkielinen seurakun-

Kevään kirkko on maallikoiden ja pappien yhdessä perustama valitsijayhdistys, joka on asettanut täydet listat kirkolliskokousvaaliin ja varsin paljon ehdokkaita myös hiippakuntavaltuuston vaaliin. Kevään kirkossa maallikot ja papit toimivat yhdessä; ohjelma on laadittu yhdessä keskustellen Facebook-sivullamme ja nettisivut ovat yhteiset. Suuntaamme vaaleissa kohti kirkkoa, joka on avoin muutoksille, ydinsanoman, armon ja toivon, ajankohtaiselle tulkinnalle ja tuoreelle hengellisyydelle. Kirkon tulee olla avaran

kansankirkollinen. Kirkossa tulee olla tilaa erilaisille kristityille syrjimättä ketään. Kevään kirkko tuntee vastuunsa lähimmäisistä ja koko luomakunnasta. Sen hallinto ja päätöksenteko on avointa ja demokraattista. Otamme kantaa seurakuntarakenteen muutokseen. Kevään kirkko -valitsijayhdistyksemme toimii koko Espoon hiippakunnan alueella. Nettisivuiltamme osoitteessa www.kevaankirkko. net löytyy ehdokkaidemme yhteinen ohjelma, jota tulevalla vaalikaudella toteutamme. Sivuilla on ehdokaslistat ja ehdokkaiden it-

Kirkko aikoo myllertää rakenteensa

hitykseltään alue eroaa täysin muusta maasta”, Mäkelä sanoo. Espoon valtuusto keskustelee kuntauudistuksesta valtuustoseminaarissa ensi keskiviikkona 18.1.2012 klo 16–18.30 valtuustotalolla, Espoonkatu 5, Espoon keskuksessa.

❘

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

TOINEN RUUTU

Mielipide

ta ja Tuusula. Kirkolliskokouksessa olen oppinut ymmärtämään, miten erilaiselta kirkko näyttää jos sitä katsotaan Oulun hiippakunnasta tai Helsingistä käsin. Kun säädetään koko kirkkoa koskevia lakeja, tämä on välttämätöntä. Osaammeko nähdä rikkauden myös oman hiippakuntamme monimuotoisuudessa?

Anna-Mari Kaskinen Lohja, kirkolliskokousedustaja 2004–2012 Elävä kansankirkko -valitsijayhdistys, ehdolla kirkolliskokoukseen

sestään tekemät esittelyt. Rakennamme siltoja, emme muureja. Kirkossa keskeistä on evankeliumi, ihmisen ja pyhän kohtaaminen. Tule ottamaan kantaa kirkon asioihin facebooksivullamme Kevään kirkko – Kirkolliskokousvaalit 2010 Espoon hiippakunnassa. Kevään kirkon puolesta työryhmä Minna Kaartinen-Koutaniemi, Signe Jauhiainen, Markku Jalava, SannaMaaria Tornivaara, Tuula Huuhtanen, Kari Latvus, Sini Hulmi, Panu Pihkala, Päivi Linnoinen

Elina Raunio

Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun pakkoliitosta ”Espoon valtuusto tulee melko yksimielisesti asettumaan pääkaupunkiseudun pakkoliitosta vastaan”, arvioi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kommenttina Suomen Kuvalehdessä viime viikolla julkaistuun uutiseen salaisesti vuodetusta kuntauudistuskartasta. Suomen Kuvalehti on saanut haltuunsa materiaalin, jonka valtiovarainministeriö aikoo julkistaa helmikuussa. Lehden tietojen mukaan Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun nykyisin nii-

19.1.2012

Kirkolliskokous uudistuu

Ilmastokonsertit yhdistävät tiedon ja taiteen

Liput: WWW.EARTHVOICE.FI

Musiikilla apua Etiopiaan ja Nepaliin Elämästä musiikkia – musiikista elämää -konsertissa kerätään varoja Etiopian äideille ja perheille sekä Nepalin vammaisille lapsille Suomen Lähetysseuran kautta. Konsertissa laulavat Päivi Hilska, Markus Bäckman, Matti Holi, Tuomas Salo, Sami Marte, Ari Salo ja AnnaLiisa Haunio sekä lauluyhtye Human organ Säde Bartlingin johdolla. Mukana on myös Exoduskuoro sekä laulajia Espoon seurakuntien nuorten ja nuorten aikuisten kuoroista. Yhtyeessä soittavat Pekka Nyman, Joonatan Rautio, Markku Perttilä, Teemu Keränen, Sampo Haapaniemi ja Ilona Nyman. Konsertti alkaa Espoon tuomiokirkossa 27. tammikuuta kello 19. Konserttiin on vapaa pääsy, mutta sen yhteydessä kerätään vapaaehtoinen kolehti hyväntekeväisyyskohteisiin.

”Ihmisissä on potentiaalia auttamistyöhön; moni haluaa auttaa nuoria ja vanhuksia, mutta luontevia kanavia ei ole ollut tarpeeksi. Jotta hyvä voisi välittyä, seurakunnat voivat toimia

euroa vuodessa niin, että se käytetään syrjäytymisen ehkäisyyn vuosina 2012–2014. Summalla on tarkoitus rahoittaa sekä seurakuntien omia että yhteisiä hankkeita. Aloitteen asiasta teki Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuutettu Maija Virtanen, joka esitti vuonna 2010, että yhteinen kirkkoneuvosto ”selvittää mahdollisuuden käyttää ylijäämävaroja diakonisiin tarkoituksiin, esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja vanhusväestön hyväksi. Tämä selvitys voidaan tehdä yhdessä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa.” Seurakunnat käynnistävät projektia yhdessä muun muassa Espoon kaupungin, Espoon järjestöjen yhteisön (EJY) ja Omnian kanssa. Tämän kevään aikana päätetään hankkeen yksityiskohtaisista tavoitteista ja paikallisseurakuntien hankkeitten rahoittamisesta. Varsinainen toiminta alkaa syyskuussa 2012.

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Tulevaisuudessa luterilainen kirkko saattaa rakentua rovastikuntien ympärille. Seurakuntien rakennemuutosten ohjausryhmä päätyy suosittamaan rovastikunta-mallia, kun aletaan kehittää kirkon paikallistason rakenteita. Rovastikunta ei ohjausryhmän ajattelussa tarkoita samaa kuin nykyinen rovastikunta, vaan se muistuttaa enemmän seurakuntayhtymää. Rovastikunta olisi taloudellisesti itsenäinen julkisoikeudellinen toimija, joka saisi päättää muun muassa alueensa seurakuntien kirkollisveroprosentista. Uudella rovastikunnalla olisi yksi selkeä johtaja ja sen päättävä elin olisi rovastikuntavaltuusto, joka voisi valita pai-

kalliset kirkkoneuvostot. Ohjausryhmä esittelee raportissaan rovastikunta-mallin lisäksi kahta vaihtoehtoista organisoitumistapaa. Ensinnäkin kirkko voisi seurata kuntarakenteiden kehittymistä. Toinen vaihtoehto olisi korostaa hiippakuntaa rakennemallin lähtökohtana. Kirkko joutuu miettimään omaa rakennettaan, sillä kuntauudistus pakottaa siihen. Paineita tulee myös talouskehityksestä, jäsenmäärän laskusta ja henkilöstörakenteen muutoksesta. Tavoitteena on työstää seurakuntien antamien lausuntojen pohjalta esitys kirkon uudesta rakenteesta jo syksyn 2012 kirkolliskokoukselle. Kotimaa24.fi

Vaalikeskusteluun kaivataan potkua Kirkon uudet päättäjät valitaan 13. helmikuuta. Tampereen hiippakunta järjestää kirkolliskokousvaalien alla paneelikeskusteluja neljällä eri paikkakunnalla: Hämeenlinnassa, Tampereella, Lahdessa ja Jämsässä. Valitsijayhdistykset lähettävät paneeleihin edustajansa, ja hiippakunta kutsuu paneeleita seuraamaan äänioikeutettuja, joita ovat seurakuntien luottamushenkilöitä ja hiippakunnan papit. Paneelikeskustelut ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Viime viikon Kotimaalehdessä (12.1.) Espoon hiippakunnan tuomiorovasti Antti Kujanpää ja Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotuspäällikkö Iiris Kivimäki haastoivat valitsijayhdistyksiä, rovastikuntia ja hiippakuntia järjestämään pikaisesti paneeleja ja keskusteluja, ”joissa ehdokkaiden näkemykset tulisivat valitsijoiden tietoon.”

ESPOON SEURAKUNNAT

Vaalikeskusteluja tulossa

Espoon hiippakunnan alueella järjestetään varmuudella kaksi vaalikeskustelua. Keskiviikkona 1.2. kello 18 alkaa kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleihin liittyvä vaalikeskustelu Espoossa. Paikkana on Olarin kirkko, Olarinluoma 4. Kyseessä on Espoon tuomiorovastikunnan ja Tapiolan rovastikunnan yhteinen vaalikeskustelutilaisuus. Vaalilautakunnan puheenjohtaja ja Lohjan lääninrovasti Juhani Korte on puolestaan kutsunut maallikkovaalin äänioikeutettuja sekä vaalilistojen edustajia koolle 7.2. kello 18 alkaen Lohjan seurakuntatalolle, Sibeliuksenkatu 2. ”Järjestämme tilaisuuden siksi, että valitsijayhdistykset voivat kertoa tavoitteistaan ja esittäytyä äänestäjille. Kyseessä ei niinkään ole vaalipaneeli, mutta keskustelua

tavoitteista syntyy varmasti”, kertoo Juhani Korte. Tuomiorovasti Antti Kujanpää kertoo, ettei Espoon tuomiokapituli ole voinut olla aktiivinen järjestääkseen vaalipaneelikiertuetta Tampereen hiippakunnan tapaan. Espoon hiippakunnassa piispa on vaihtumassa, ja meneillään oleva taitekohta on ollut kiireinen. ”Toivon kuitenkin, että valitsijayhdistykset ja lääninrovastit olisivat nyt aktiivisia. Keskusteluja ehtii hyvinkin vielä järjestää ennen helmikuun 13. päivä käytäviä vaaleja”, sanoo Kujanpää. Espoon hiippakunta on jaettu viiteen rovastikuntaan, joista Espoon alueella toimii kaksi: Tuomiorovastikunta ja Tapiolan rovastikunta. Lisäksi ovat Lohjan, Tuusulan ja Nurmijärven rovastikunnat. Ulla Lötjönen

ESPOONLAHTI

NUORILLE AIKUISILLE

Matka

Valamon ja Lintulan

luostareihin

Heinävedelle 30.3.–1.4.

· luostarielämää · ihmeitätekevä ikoni · luonnon hiljaisuus Hinta 200 €. Ilmoitt. 20.1. menn. Aino Bärlund 040 569 3303, aino.barlund@evl. fi tai Terhi Muilu-Teinonen 040 759 5535, terhi. muilu-teinonen@evl.fi.

www.espoonseurakunnat.fi

LAITURI-

illat

su klo 18 Iivisniemen seurakuntakodilla

Laiva on lastattu… 22.1. 5.2. 4.3. 1.4. 6.5.

…nuorilla aikuisilla …auttavilla käsillä …Raamatulla draaman keinoin …kasvulla …luovuudella HIIO HO I

19.1.2012

Valmiina myytävä SATO SenioriKoti

Espoossa on noin 600 asunnotonta. Lippajärvellä sijaitsevasta uudesta Kuninkaankallion asumispalvelukeskuksesta reilu sata pitkäaikaisasunnotonta on nyt saanut uuden kodin. Helsingin Diakonissalaitoksella on kolme kohdetta, joista kaksi sijaitsee Helsingissä ja yksi Espoossa. Helsingin kohteista ensimmäinen, 125 asunnon Auroratalo, otettiin käyttöön 2010. Espoon Lippajärvellä sijaitseva Kuninkaankallion asumispalveluyksikkö avasi ovensa 9. tammikuuta. Kuninkaankalliossa on 108 asuntoa. Espoon kaupunki ostaa Kuninkaankalliosta palveluja espoolaisille pitkäaikaisasunnottomille. Espoossa lähtökohtana on niinsanottu asunto ensin -periaate: asunto on kuntoutumisen edellytys. Asu-

Tapiola

HUONEISTOESIMERKIT 2h+kk, 55 m2 mh. alk. 136 384 €, vh. alk. 357 500 € 2h+kk, 53,5 m2 mh. alk. 140 690 €, vh. alk. 355 775 € 2h+kk, 42,5 m2 mh. alk. 177 640 €, vh. alk. 348 500 €

Kaupinkalliontie 5, 02100 Espoo Erinomaisella paikalla Tapiolan keskustassa sijaitsevat senioreille tarkoitetut uudet omistusasunnot sopivat moneen makuun. Sisustuksessa on käytetty kolmea erilaista värimaailmaa; kodikasta tammea, tyylikkään tummanharmaata ja valoisaa keltaista ja valkoista. Asunnoissa on seniorivarusteltu kylpyhuone ja osassa myös inva-mitoitetut keittiökalusteet. Kaikissa asunnoissa on parkettilattiat, kaakeloitu kylpyhuone, lasitettu parveke ja automaattinen sammutusjärjestelmä. Yhtiövastikkeeseen sisältyvät Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n hoitajan vastaanotto 1 krt/kk sekä senioriryhmätoimintaa talon viihtyisissä yhteistiloissa 2 krt/kk. Lisäksi mahdollisuus tilata erillispalveluja Hoiva Oy:ltä. SOvI aIKa ESITTElyllE: Katja Grönroos, puh. 0201 34 4361 Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312 Pirkko Toiviainen, puh 0201 34 4311

Vuokrattava SATO SenioriKoti

Pitäjänmäki

VApAAT ASunnOT 2h+kk, 39 m2 vuokra 880 €/kk 2h+kk, 39,5 m2 vuokra 890 €/kk 2h+kk, 51,5 m2 vuokra 1 034 €/kk

SATO Vuokraus ja myynti

Kyläkirkontie 13, 00370 Helsinki 2011 valmistuneet senioreille tarkoitetut vuokra-asunnot sijaitsevat kauniilla paikalla lähellä Kotikallion palvelukeskusta. Läheiseltä junaseisakkeelta pääsee sujuvasti Helsingin keskustaan tai Leppävaaraan monipuolisten palveluiden äärelle. Asunnot sopivat myös liikuntaesteisille, keittokomeroissa ja kylpyhuoneissa on inva-mitoitetut kalusteet. Vuokriin sisältyy vesimaksu. Vuokravakuus 250 €. Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä. Asukas solmii palvelusopimuksen Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n kanssa. Sopimuksen hinta on 40 €/kk/hlö ja siihen sisältyy: hoitajan vastaanotto 1 krt/vko, senioriryhmätoiminta, turvapuhelinvalmius, ensimmäinen palveluohjauskerta. Lisäksi mahdollisuus tilata erillispalveluja Hoiva Oy:ltä. SOvI aIKa ESITTElyllE: Pirkko Toiviainen, puh 0201 34 4311

Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki

sato.fi

Leikin asia.

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

minen perustuu vuokrasuhteeseen ja asukkaalle tarjotaan tukea, hoitoa ja valvontaa tarpeen mukaan. Osa Kuninkaankallion asukkaista kykenee melko itsenäisesti huolehtimaan asioistaan, osa tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Helsingin Diakonissalaitos korostaa yhteisöllisyyttä ja ympäristöyhteistyötä. Asumispalveluja järjestettäessä tehdään tiivistä yhteistyötä lähiympäristön asukkaiden, yritysten ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Espoon kaupunki on sitoutunut valtakunnalliseen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan ja tekee yhteistyötä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Nyt lehtipisteessä.

www.askellehti.fi Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

LIIKUNTALOMALLE

RISTEILYLLE

LIIKUNTALOMAT +50-vuotiaille

NAINEN KOKONAISUUTENA -risteily Raili Hulkkosen seurassa

Kroatiassa Bracin saarella 14.-21.5., 8 pv

päiväristeily Tallinnaan 26.4.

Sis. mm. lennot, lauttamatkat, hotellimajoitus 2hh, kattava liikuntaohjelma

29€ alk/hlö

1090€ alk/hlö/H2 Viron Laulasmaalla 27.-30.9., 4 pv

229€ alk/hlö/H2 Tarkat matkaohjelmat ja lisätiedot: matkapojat.fi/teemamatkat

TEEMAMATKALLE TALLINNAAN Queen of Spades -ooppera

Rosalinde-balettimatka

Lähtö 17.3.

Lähtö 24.5.

Manon-balettimatka

Coppelia-balettimatka

Glenn Miller Orchestra -konsertti

Lähdöt 3.3., 17.3., 30.3.

Lähtö 5.5.

Lähtö 23.2.

Mustalaisruhtinatar-operettimatka

My Fair Lady -operettimatka

Carrrmen-tanssiesitys

Lähdöt 22.2., 9.3., 20.4.

Lähtö 30.5.

Lähtö 5.4.

87€ hlö/H2

Nainen kokonaisuutena -risteilyllä käsitellään naisen olemusta meikistä ja hiuksista aina silmälaseihin. Paluumatkalla Raili Hulkkonen esittelee ja suosittelee sopivia kosmetiikkatuotteita merimyymälässä aamupäivän luentojen perusteella.

Maija Poppanen -musikaalimatka

Lähdöt 12.4., 26.4.

89€ hlö/H2 95€ hlö/H2

95€ hlö/H2 95€ hlö/H2 95€ hlö/H2

Hinnat sis. 1 yön hotellimajoituksen 2hh aamiaisineen, laivamatkat ja tapahtumalipun.

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30

Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min matkapuhelimesta + 14,9 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. mahdolliset polttoainelisät. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 109395

99€ hlö/H2

105€ hlö/H2 105€ hlö/H2

Kampin kappeli valmistuu keväällä Narinkkatorin kupeeseen Helsingin Narinkkatorille kohoavan Kampin kappelin rakennustyöt ovat edistyneet seinien ulko- ja sisäverhoiluvaiheeseen. Kappelille on valittu toiminnanjohtajaksi Kirkkopalveluiden tapahtumapäällikkö, teologian maisteri, pastori ja nuorisotyönohjaaja Tarja Jalli. Kampin kappelin avajaisia vietetään 31. toukokuuta. Hiljentymisen ja kohtaamisen paikan toiminta on yhteistyötä Helsingin seurakuntien ja kaupungin sosiaaliviraston kesken. Seurakunnat palkkaavat kappeliin toiminnanjohtajan lisäksi kuusi työntekijää: papin, nuoriso- ja diakoniatyöntekijän sekä kolme suntiota. Sosiaalivirastosta Kamppiin tulee neljä sosiaalityöntekijää. Kampin kappeli edustaa uutta luovaa puuarkkitehtuuria ja sen toiminta uudenlaista palveludesignia. Kappeli on osa Helsingin 2012 designpääkaupunki -ohjelmaa. Kappelitilan ulkoseinien materiaalina on suomalainen kuusi, sisäseinät tehdään tervalepästä. Kappelitilaan mahtuu istumaan noin 70 henkilöä. Varsinaisen kappelitilan lisäksi rakennuksessa on pienet aula- ja vastaanottotilat työntekijöille. Kappelin rakennusvaiheeseen pääsee tutustumaan jo ennen avajaisia pääarkkitehti Mikko Summasen opastamana. Kierroksille mahtuu ennakkoilmoittautumisten perusteella

❘

esse

Kirkossamme vietetään Pyhäteemavuosia 2010 – 2012. Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöt tarjoaa teemaa tukevia tuotteita, palveluja ja toimintoja Pyhä puhuu –sinetin alla. Tutustu ja tutki tuotteet www.pyhapuhuu.fi

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi! Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Helsingin Narikkatorille rakennetaan Kampin kappeli, joka edustaa uutta luovaa puuarkkitehtuuria.

20 henkilöä kerrallaan. Kierroksia järjestetään lauantaina 4. helmikuuta kello 12, 14 ja 16. Kierroksille pitää ilmoittautua ennakkoon 2. helmikuuta mennessä osoitteeseen: ysk.kasvatus@evl.fi tai p. (09) 2340 2502.

Uskon ABC-illat

Soita ja kysy lisää! Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

(09) 4559 0096

(09) 863 1122

(09) 7518 0200

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Tervetuloa pohtimaan uskon ydinkohtia joka toinen pe alk. 20.1. klo 18. Poutapolku 3A, Tapiola. Tied. 0500 952474 tai sanastasuunta.net.

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas

TULE MUKAAN AUTTAMAAN

Kuninkaankalliossa on nyt uusi koti yli sadalle asunnottomalle

Kuva: Jarmo Kulon

❘

Keräysluvat: Manner-Suomi 2020/2010/3168, voimassa 2011–2012, myönnetty 15.11.2010, Poliisihallitus. Ahvenanmaa 1107 K12, voimassa 2012, myönnetty 14.9.2011, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2012–2013 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

esse

Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

mmityössä ni Takko toimii ku Metsänhoitaja An i Takko ja agronomi Heikk sekä tiedottajana issa Nepalissa. maataloushankke neuvonantajana

”Haluamme vaikuttaa ja toimia ihmisoikeuksien toteutumiseksi”, Anni ja Heikki selittävät innokkaasti.

Uudet lähetystyöntekijät tarvitsevat tukeasi Suomen Lähetysseura kouluttaa ja lähettää vuosittain lähetystyöntekijöitä ulkomaantyöhön. Tule mukaan tukemaan heitä sekä lahjoituksin että rukouksin.

Tutustu sekä nyt lähteviin että jo ulkomaantyössä oleviin työntekijöihimme ➤ www.mission.fi/ystavarengas ➤ tai soita 09 1297 355 niin kerromme lisää.

❞Auttaminen on tekoja. Suuria ja pieniä.

esse

❘

tavataan

19.1.2012

Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa. fi viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina. Toimitus ei takaa, että kaikki lähetetyt tiedot julkaistaan. Tapahtumatiedot ovat myös netissä osoitteessa www.espoolaiset.fi.

Kirkoissa soi Su 22.1. klo 18 Tapiolan kirkos-

sa (Kirkkopolku 6) on Virsilauluilta. Su 22.1. klo 19 Soukan kappe-

lissa (Soukankuja 3) on konsertti Musiikin siivin sellolla ja pianolla. Lukas Stasevskij, sello ja Maija Weitz, piano. Ohjelma 5 e. Musiikkia To 19.1. klo 17, 18 ja 19 Kulttuu-

rikeskuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Espoon musiikkiopiston Nuoret virtuoosit -pianon profiilikonsertit.

Pe 20.1. klo 19 Kulttuurikes-

kuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Tapiola Sinfoniettan konsertti. Ralf Gothóni, pianistijohtaja. Liput 20/15/10 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www. lippu.fi. Pe 20.1. klo 19.30 Kulttuurikes-

kuksen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) Café Louhessa esiinty-

19.1.2012

esse.tavataan@kotimaa.fi

vät yhtyeet Nordic ja Pelios. Liput 18/12 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Su 22.1. klo 15 Sellosalin (Soit-

detun kotirintaman sotakokemuksista. Näytöksen jälkeen ohjaaja Elina Kivihalme kertoo elokuvan tekemisestä.

toniekanaukio 1 A) konsertissa esitetään musiikkia Mozartilta ja Brahmsilta. Liput 12/6 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

La 21.1. klo 11–12.15 ja 12.45–14

To 19.1. klo 19 Revontulihallin

Kahvila Sakarissa (Revontulentie 8) esitetään työpaikan ihmissuhteista kertova komedia Sainks mä? Liput 27/23/15 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

Ma 23.1. klo 18

Sellon kirjaston Akseli-salissa (Leppävaarankatu 9) kokoontuu Sanataideryhmä nuorille. Ilm. sanataide.sellonkirjasto@ gmail.com.

Su 22.1. klo

16 Kauniaisten Uudessa Paviljongissa (Läntinen koulupolku 3) on Liedin juhlaa -konsertti. Mia Huhta, sopraano ja Ilkka Paananen, piano. Liput 15/10 e (+ palvelumaksu) Lippupalvelusta, www.lippupalvelu.fi tai ovelta.

Teatteria

Taidetalo Pikku-Aurorassa (Järvenperäntie 1–3) on perheille Non-stop sirkuspaja, jossa voi tutustua akrobatiaan ja jongleeraukseen.

Su 22.1. klo 15 ja ma 23.1. klo 19

Kulttuurikeskuksen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) on Kristiina Elstelän 50-vuotistaiteilijajuhlaesitys Krissen mylly. Liput 27/23/15 e (+ palvelumaksu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Muuta Su 22.1. klo 11–15 Villa Elfvikis-

sä (Elfvikintie 4) Suoramyyntisunnuntaissa on mahdollisuus ostaa suoraan viljelijältä herkullisia luomutuotteita.

Näyttelyt

Ke 25.1. klo 19 Kulttuurikeskuk-

sen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Kaartin Soittokunnan konsertti Muistojen poluilta. Solisteina Arja Koriseva ja Hannu Lehtonen. Liput 25 e.

Torstaina 19.1. ja perjantaina 20.1. Sellosalissa Earth Voice -konserteissa esiintyy useiden muusikoiden lisäksi tanssitaitelija Helena Romppanen.

Lapsille Pe 20.1. klo 12 Sellon kirjaston

Elokuvia Su 22.1. klo 15 Karatalossa (Kot-

katie 4) esitetään dokumenttielokuva Tuntematon emäntä unoh-

lavalla (Leppävaarankatu 9) esitetään kuvaelma Omituisia otuksia Espoossa. Suositellaan yli 5-vuotiaille.

Su 22.1. asti Helinä Rautavaaran museossa Weegeellä (Ahertajantie 5) on esillä pienoisnäyttely Têt nguyên dán yhdestä vietnamilaisten tärkeimmästä juhlasta. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy. Avoinna ti, to, ja pe klo 11–18, ke klo 11–20 ja la–su klo 11–17.

Ma 23.1. klo 14–19 Sellosalin

lämpiössä (Soittoniekanaukio 1 A) voi luovuttaa verta. Ota mukaan virallinen henkilötodistus.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 12–15.

Ti 24.1. asti Karatalossa (Kotka-

tie 4) on esillä Kara-Kameroiden valokuvanäyttely. Avoinna ma klo 11–17 ja ti–pe klo 9–17.

Kirja-ale! 18.1.–4.2.2012

Kirjoja rajoitettu määrä – tilaa heti!

3,–90

(norm. 13,00)

9,–90

12,90–

(norm. 25,90)

(norm. 27,90)

9,– 90

3,– 90

Charles M. Shultz

Tiina Koskimies, Maarit Knuuttila

Tenavien teologiaa

Pappilan puutarhassa

(norm. 15,00)

Kasveja ja kulttuurihistoriaa

9,–90

(norm. 18,90)

Aurinko kustannus

(norm. 21,69)

Sally Ann Wright, Honor Ayres

Tuomas Akvinolainen

Santtu Perkiö

Pia Perkiö, Minna L. Immonen

Lastenkamarin rukouskirja

Usko ja rukous

Oman elämänsä tähti

Kun ilo läikkyy

Tutustu laajaan ale-kirjavalikoimaan Kotimaakaupassa.

Lahjaksi nuorelle KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki

ma-pe 9–17

p. 020 754 2350

www.kotimaakauppa.fi

Sanoja onnesta

❘

esse

Erityislasten oikeutus olemassaoloon A

Elina Manninen/Rodeo

nna Rukko kertoo, että syöpädiagnoosin myötä hän siirtyi 11-vuotiaana erityislasten joukkoon. ”Kuka tai millainen on erityislapsi?”, hän kysyy ja vastaa itse: ”Yleisimmin erityislapseksi määritellään lapsi, joka tarvitsee erityistä tukea ja hoivaa, ts. vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset. Anna kirjoitti aiheesta etiikan minitutkielman. ”Vammaisia ei haluta näkyville”, hän kirjoittaa tutkielmansa johdannossa. ”Ei kukaan erityislapsista itse osaansa valitse ja jokainen erityislapsiperhe luopuisi mielellään kaikista vaatimuksistaan ja toiveistaan yhteiskuntaa kohtaan, jos heidän lapsensa vain kokisi ’ihmeparanemisen’.” Anna Rukon kirjoitus alla tiivistettynä.

”Lastaan ei voi valita, eikä hän synny takuulappu kaulassa.”

Lastaan ei voi valita Suomessa sikiöseulonta on aloitettu vuosikymmeniä sitten; tarkoitus on karsia vielä syntymättömien lasten joukosta poikkeavat yksilöt pois. Seulontoihin osallistuminen on meillä onneksi vapaaehtoista ja harva odottava äiti ajattelee ultraäänikuvaukseen mennessään tätä puolta asiasta. Perheemme ystäväpiirissä on lapsia, joilla on liikuntavamma, Turnerin syndrooma, vakava sydänvika. Kaikki he ovat syntyneet vanhemmilleen yllätyksinä eikä vammoista ole ollut tietoa odotusaikana. Olisivatko he saaneet syntyä, jos vanhempansa olisivat saaneet tiedon riittävän ajoissa? Moni raskaus keskeytetään, koska vanhemmat ovat epätietoisia ja huolissaan omasta jaksamisestaan. Yhteiskunnan tulisikin ottaa vanhempien jaksaminen aivan ensisijaisen tärkeäksi, jotta tämä ei muodostuisi syyksi olla ottamatta vastaan erityistä lasta. Yhteiskuntamme kertoo jatkuvasti säästöistä ja leikkauksista. Vammainen ihminen maksaa eikä hänestä ehkä koskaan tule tuottavaa yhteiskunnan jäsentä. Jokainen tuntemamme lapsi on kuitenkin vanhempiensa aarre ja maailman tärkein henkilö, eikä häntä voi hinnoitella. Lastaan ei voi valita eikä hän synny takuulappu kaulassa. Tervekin lapsi voi sairastua tai vammautua myöhemmin. Yhteiskunta sallii vanhempien päättävän erityislapsen syntymästä itsenäisesti. Tilanne, jossa vanhemmat joutuvat päätöksiään tekemään, ei aina kuitenkaan ole avoin ja puolueeton. Verneri.netsivuston keskustelupalstalla eräs vanhempi kertoo, kuinka synnytyslääkäri antoi kommenttinsa tokaisemalla, että ”pois vaan ja uutta tilalle, te olette nuoria vielä”. Samalla keskustelufoorumilla monet äidit puhuvat päätöksen teon mahdottomuudesta ja jopa painostuksesta keskeytykseen. Eikö lääkäreiden pitäisi arvostaa ja ylläpitää elämää ja rohkaista vanhempia kohtaamaan oma syntyvä lapsensa sellaisena kuin hänet on tarkoitettu? Sikiöseulonnan etiikkaa tutkineen Turun yliopiston professori Veikko Launiksen mukaan tärkeää on, että ketään ei syyllistetä seu-

ihmisen omaksi kuvakseen ja siten jokainen ihminen ja hänen elämänsä on pyhää ja arvokasta. Kristillinen etiikka perustuu myös ihmisten väliseen tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin. Vanhan Testamentin Mooseksen kirjoissa asiaa lähestytään toisin ja asetetaan ihmiset eriarvoiseen asemaan ominaisuuksiensa perusteella. Jos vammaisella ei ole mahdollisuutta päästä alttarille, niin onko hänellä mahdollisuus päästä taivaaseen?

Uuden testamentin puolella (Joh.15:14) Jeesus parantaa ramman miehen, mutta ohjeistaa samaa miestä olemaan tekemättä enempää syntiä, ettei kävisi vielä huonommin. Vammautumisen katsotaan siis olevan rangaistus synninteosta. Voidaan ajatella, että jokainen elämä, on se sitten kuinka erityistä tahansa, on arvokasta ja se on muotoutunut sellaiseksi kuin on Jumalan tahdosta, eikä siihen saisi puuttua eikä sitä päättää.

Kristinusko mahdollistaa yksilön omat valinnat

lontojen perusteella tehdyistä päätöksistä. ”Minun mielestä päätös hankkia lapsi, jolla on todettu kehitysvamma, on yhtä hyvä päätös määrätyissä oloissa ja määrättyjen sairauksien kohdalla kuin päätös keskeyttää raskaus esimerkiksi oman jaksamisen pelossa, lapsen elämänlaadun pelossa tai sen pelossa, että yhteiskunta suhtautuu kovin epätoivottavalla tavalla tulevaan lapseen.” Erityislapsen syntymä ei ole itsestään selvää, mutta myös erityislasten joukossa on eriarvoisia yk-

silöitä. Osalle lapsista lääkärit ovat määränneet mm. elvytyskiellon. En tiedä, missä raja kulkee, ja kuka sen on asettanut, mutta ystäväpiirissämme on näitäkin lapsia. Pelkkä tieto elvytyskiellosta aiheuttaa suurta tuskaa vanhemmille. Samoin tuntuu, että kehitysvammaisten kohdalla hoitovirheitä sattuu enemmän kuin tavallisten lasten kohdalla. Viime kesänä luimme lehdistä, kuinka julkisuudesta tutun äidin poika kuoli kivuliaasti, koska erityislapsen oireita ei otettu riittävän vakavasti ja hoitoa viivytettiin.

Kristillinen etiikka Vuorisaarnassaan (Matt. 7:12) Jeesus toteaa: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” ja toisaalla Matteuksen evankeliumissa (Matt. 25:31-46): ’Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle’. Raamatun mukaan Jumala antaa elämän ja vain hänellä on oikeus päättää se. Kristillisen opetuksen mukaan Jumala on luonut

Oman kannan muodostaminen asiasta on vaikeaa ennen kuin päätöstilanteeseen itse joutuu. Olen onnellinen, että ystäväperheiden lapset ovat saaneet syntyä ja heitä on hoidettu. Yhtä paljon surullinen olen niiden lasten puolesta, joille tätä mahdollisuutta ei ole suotu tai heidän elämänsä on jäänyt lyhyeksi. Voimme ajatella, että on Jumalan tahto ja kristillisen etiikan mukaista auttaa, joten lääkärit saavat auttaa pieniäkin keskosia ja kuolemanvaarassa olevia potilaita pysymään hengissä. Raha ei saa olla este erityislapsen syntymiselle, vaan yhteiskunnan pitäisi paremmin taata olosuhteet perheille elää erityislasten kanssa. Nykytekniikan kehittyminen antaa ihmiselle mahdollisuuksia puuttua ja tehdä päätöksiä eettisesti arveluttavissa asioissa. Vanhempien on saatava rauhassa tarkastella tilannetta ja tehdä päätöksensä ilman painostusta. Kristinusko on ajassa elävä uskonto ja elämäntapa, ja se mahdollistaa yksilön omat valinnat tuomitsematta päätöksen tekijää. Ei ole siis tämän asian kanssa suurta ristiriitaa kristillisen etiikan ja yhteiskuntamme moraalin kesken. Anna Rukko (uskontotunnille kirjoitettu essee) toimittanut Hannele Koskinen

esse

❘

19.1.2012

❘

esse

Tehtävänä kurjuuden vähentäminen Jukka Granström

Köyhyys ja kuivuus maailmalla ovat ongelmia, joiden parissa Antti Pentikäinen kamppailee. Voimia hän kerää kotona Espoossa lenkillä ja saunassa, jossa soi musiikki. Siinä tuntuu paratiisin kosketus. Teksti Sakari Sarkimaa / Kotimaadeski

ntti Pentikäisellä on

kaksi avainta maailman köyhyyden poistamiseen: naisten asema ja ilmastonmuutos. Kun nämä saadaan kuntoon, kurjuus saadaan vähenemään. Siihen riittäisi yksi ainut avain: poliittinen tahto. ”Kaikkialla kehitysmaissa naisten aseman parantaminen on keskeinen keino maiden olojen kehittymiseen. Naisten alistaminen on suurin syy nälänhädälle”, hän sanoo. Tämä on perusteena muun muassa sille, että Kirkon Ulkomaanapu (KUA) hallinnoi Naisten Pankkia, joka auttaa kehitysmaiden naisia perustamaan pieniä yrityksiä ja huolehtimaan toimeentulostaan. ”Naisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden polkeminen on ihmiskunnan kollektiivinen synti, tapahtuupa se sitten Suomessa, Afrikassa tai muualla”, Pentikäinen jatkaa. Hän sanoo, että uskonnonkaan verukkeilla ei pidä rajoittaa naisen tilaa ja oikeuksia missään. ”Miesten uskontoon kuuluu jostain syystä lähes kaikkialla naisten kontrollointia. Miten usko siitä huononee, jos naisella on yhtäläiset oikeudet”, hän kysyy ja kehottaa miehiä nöyryyteen. Pentikäinen pohtii ilmiön syitä. ”Kristillisin termein epätasa-arvo ja siitä johtuva kärsimys ovat syntiinlankeemuksen seurauksia. Naisten kontrolloinnista ja kärsimyksen ylläpitämisestä on sitten ajan kanssa tehty osa uskontoa. ”Paratiisissa ihmiset olivat tasa-arvoisia. Eikö pitäisi ennemmin pyrkiä kohti paratiisin näkyä kuin säilyttää synnin seurauksia”, Pentikäinen kysyy ja toteaa, ettei uskon siitä pitäisi heikentyä, jos naisten elämässä toteutuu täysi Jumalan antama ihmisarvo.

Hädän hetkellä ihmisten rinnalla

Laukku miestä myöten. Kirkon Ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäisen salkku on valmistettu kierrätysmateriaalista, ja se julistaa ”Tekoja ihmisarvon puolesta”.

Kirkon Ulkomaanapu on paikalla hädän hetkellä valmiin organisaationsa ja nopean toiminnan turvin. Pentikäiselle on suuri lahja tehdä työtä, jonka avulla voi lievittää ihmisten hätää. ”Siinä kohtaa elämän syvimpiä merkityksiä ja kokee jonkinlaisia ihmeitäkin”, hän kuvaa sydämensä tuntoja. Hän sanoo, että usein hädän keskellä kuulee kysymyksen, missä Jumala on. ”Minusta hyvyys tulee esiin kaikkien niiden ihmisten kautta, jotka työskentelevät toisten hyväksi. Jumala on läsnä siinä, kun toisille tehdään hyvää.

Kun tätä näkee, siitä saa voimaa myös itse jaksaa.” Nobelin rauhanpalkinnon jakaminen lokakuussa kolmen Afrikan ja Lähi-idän naisen ja ihmisoikeustaistelijan kesken tukee Pentikäisen näkyä. Pieni siivu palkinnoista liittyy myös Kirkon Ulkomaanapuun. Rauhanaktivisti Leymah Gbowee palkittiin Liberian luterilaisen kirkon yhteyteen perustamansa traumaklinikan ansioista. Kirkko ja klinikka tekevät yhteistyötä KUA:n kanssa sodan jälkeisten traumojen hoitoon Liberian ja Norsunluurannikon asukkaiden keskuudessa.

Lähetystyötä vai kriisiapua Monissa seurakunnissa pohditaan lähetysmäärärahojen suhdetta kansainväliseen diakoniaan. Suurissa seurakuntayhtymissä, kuten Espoossakin, jakosuhdetta on muutettu KUA:n hyväksi. ”Lähetystyö on kuitenkin murroksessa. Sen painopiste on siirtynyt yhä lähemmäksi kansainvälisen diakonian ja KUA:n toimintamuotoja. Jos tämä on lähetysjärjestöjen suunta, olemme valmiita yhteistyökeskusteluihin. Järjestöjen pitäisi kuitenkin keskustella tästä ensin kannattajiensa kanssa”, Pentikäinen pohtii. Hän sanoo olevansa nöyrä ja kiitollinen lähetystyön perinnölle. Lähetyksellä on paljon pitempi historia kuin kehitysyhteistyöllä, ja KUA on syntynyt sen helmasta. Lähetystyön mallia pitää hänestä kuitenkin pohtia avoimesti ja yhdistää tarvittaessa lähetyksen ja ulkomaanavun voimavaroja. ”Suomalaisia ohjaavat hyvät ja vankat arvot. Ihmiset haluavat tehdä oikein ja jakaa hyvää. Tämä näkyy esimerkiksi Yhteisvastuukeräyksen tuloksissa. Monet antavat vähästään, ja se koskettaa”, Pentikäinen sanoo.

Ville Kivimäki/Kirkon Ulkomaanapu

Afrikan sarvessa miljoonat kärsivät Afrikan sarvi taistelee parhaimmillaan äärimmäistä kuivuutta vastaan, joka uhkaa miljoonien ihmisten henkeä erityisesti Etiopian, Eritrean, Sudanin ja Somalian alueilla. ”Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on erittäin vakava asia”, Pentikäinen alleviivaa. ”Voi olla, että sen vaikutukset ovat ryöstäytyneet jo käsistä esimerkiksi juuri Afrikan sarvessa.” Lokakuun lopussa kehitysministeri Heidi Hautala teki viikon vierailun Etiopiaan ja Keniaan. Molemmissa maissa ministerin ohjelmassa olivat ruokaturva sekä ihmisoikeus- ja demokratiakysymykset. Ennen matkaa järjestetyssä seminaarissa Pentikäinen yhtenä asiantuntijoista evästi Hautalaa matkaan. Pentikäinen tuntee kriisin ja sen taustat hyvin. Hän palasi lokakuun alussa New Yorkista, jossa työskenteli vuoden Religions for Peace -järjestön konfliktienhallintaohjelmien johtajana. Tehtävässään hän teki yhteistyötä YK:n ja sen turvallisuusneuvoston jäsenmaiden kanssa useiden konfliktien ratkaisemiseksi. Turvallisuusasioissa pitää koko ajan olla entistä ammattitaitoisempi. Pentikäinen muistelee muslimijohtajien hänelle siteeraamaa profeetta Muhammedin sanontaa, että ”luota Jumalaan, mutta sido kameli.” ”Työmme on valtavan riskialtista. Työntekijöillemme on annettu riskikoulutusta, ja jos tehtävä uhkaa heidän terveyttään, vedämme heidät pois kriisialueilta.”

”Minusta hyvyys tulee esiin kaikkien niiden ihmisten kautta, jotka työskentelevät toisten hyväksi.”

Hiihtämään ja saunomaan Suvelassa asuvan Pentikäisen perheeseen syntyi vuosi sitten jouluna neljäs lapsi. Kun vuoden 1984 rauhannobelisti, piispa Desmond

Liberialainen nuori nainen sai kauppansa perustamiseen tukea Naisten Pankista. Se on Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima rahasto, joka tukee kehitysmaiden naisten yrityksiä ja toimeentuloa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.

Tutu Etelä-Afrikasta vieraili lokakuussa Espoossa puhumassa kansainvälisen ihmisarvon päivässä, Pentikäisen perhe oli luonnollisesti mukana. Tutu siunasi samalla Pentikäisten kuopuksen, Johan-vauvan. Tapahtumaa todisti muun muassa vuoden 2008 rauhanobelisti ja Pentikäisen aiempi työnantaja, presidentti Martti Ahtisaari. Isä säteilee vieläkin onnesta, kuten koko muu perhe. ”On suuri ilo, että olen nyt voinut nyt viettää vauvan kanssa enemmän aikaa kuin aiemmin”, hän sanoo. Vanhemmat lapset ovat 7, 10 ja 13-vuotiaita. Pentikäinen tunnustautuu himohiihtäjäksi ja -saunojaksi. Kesäisin katu pöllyää rullasuksien alla, talvella ladut kutsuvat, jos niitä suinkin löytyy. ”Yritämme laittaa lapset ennen yhdeksää nukkumaan, sitten menen lenkille ja saunaan kello 22. Minulla on saunassa kaiuttimet, joista kuuntelen samalla musiikkia. Tuntuu taivaalliselta.”

Ydinvoima on peto povella Antti Pentikäinen sanoo, ettei ydinvoima ole keino torjua ilmastonmuutosta, koska se jättää säteilevää saastetta miljooniksi vuosiksi jälkipolville. Japanin järistys osoitti ydinvoiman tuhoriskit luonnonmullistusten yhteydessä, joita ihminen ei hallitse. Monet ydinlaitokset on rakennettu lähelle mannerlaattojen saumoja. Säteilyonnettomuudet ovat aina maailmanlaajuisia, tapahtuivatpa ne missä

tahansa. ”Kävin Fukushimassa keväällä onnettomuuden jälkeen katsomassa raivausta ja jälleenrakennusta. Minusta halpa ydinvoima on peto ihmiskunnan povella, jota ei pidä vaalia.” Pentikäinen kyselee sekä ydinvoiman ja ilmastomuutoksen perimmäisiä syitä. Molemmat nousevat samasta kulutustalouden jatkuvan kasvun tavoitteesta. ”Kulutustaloudelle on pakko

jossain vaiheessa tulla päätepiste, ja se voi tietää miljardeille ihmisille lisää kärsimyksiä.” ”Pitää ymmärtää, mitä ympäristö kestää ja toimia sen mukaan. Tämä on sekä yksityisten ihmisten että hallitusten asia. Poliittiset päättäjät tarvitsevat paljon esirukouksia mutta ennen muuta poliittista painetta osatakseen tehdä tulevaisuutta suojelevia, kestäviä ratkaisuja.”

Jukka Granström

Avun välittäjästä avun toteuttajaksi Espoolainen teologian maisteri Antti Pentikäinen, 39, johtaa Suomen suurinta kehitysapujärjestöä. Pentikäisen kuuden vuoden kaudella Kirkon Ulkomaanapu KUA on mullistunut ja saanut merkittävän aseman kehitysavun toteuttajana. Se välittää kirkon, seurakuntien ja Yhteisvastuun varoja sekä ulkoministeriön jakamia valtion varoja kehitysaputyöhön. KUA on muuttunut avun välittäjästä avun toteuttajaksi. Kun Pentikäinen aloitti 2004, KUA:lla ei ollut avustuskohteissa yhtään työtekijää, nyt heitä on yli 70. Helsingissä KUA:n palveluksessa on noin 100 henkeä. KUA perustettiin sotien jälkeen noin 60 vuotta sitten diakoniatyön väyläksi välittämään Suomeen virtaavaa ulkomaista apua. Jo kymmenen vuotta myöhemmin KUA

kypsyi avun antajaksi, ja sen toiminta on 1970-luvulta lähtien kasvanut tasaisesti. Pentikäinen sanoo, että pienen maan kirkon kehitysapujärjestö voi tehdä paljon hädänalaisten ihmisten avuksi maailmalla. Työ ei ole toivotonta, turhaa eikä näköalatonta, sillä se pelastaa ihmishenkiä ja parantaa elinoloja. Toiminnan pohjana on kristillinen käsitys ihmisarvosta. Pentikäinen valittiin pari vuotta sitten Euroopan kirkollisten avustusjärjestöjen yhteistyöjärjestön puheenjohtajaksi. Helsingin Sanomat uutisoi asiasta, että ”kirkolliset kehitysyhteistyö- ja katastrofijärjestöt ovat yhdistymässä ja muodostamassa maailman suurimman ei-valtiollisen avustusorganisaation”.

19.1.2012

Tapiolan seurakunta

Olarin seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000. Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

TAPIOLA

Vastaanotolla

hela vie meidät yhteiselle aterialle. Lähtö Tapiolan uimahallin parkkipaikalta klo 9.30. Paluu samaan paikkaan viimeistään klo 15. Retken hinta 20 €. Mukana pastori Katja Hero. Sitovat ilmoittautumiset 1.2. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 8050 4000.

Laulamaan! Messu Tapiolan kirkossa su 22.1. klo 10

Pyhäpäivä Tapiolassa Pyhän Henrikin päivän messu to 19.1. klo 19 Tapiolan kirkossa. Piispa Henrik oli uskon opettaja ja marttyyri. Ossi Tervonen, Arto Vallivirta. Messu ”Vastaanotolla” su 22.1. klo 10 Tapiolan kirkossa. Liturgi Seppo Holm, saarna Ossi Tervonen, kanttoreina Liisa Malkamäki ja Hanna Varis, Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, kvartetti Tapiolan kamarikuorosta. Pyhäkoulu messun aikana. Kirkkokahvit. Otaniemen kappelissa messu su 22.1. klo 11. Saarna ja liturgia Maija Saario, musiikki Katja Kangas. Kirkkokahvit. Nallekirkko lapsille su 22.1. kello 15 Mankkaan seurakuntakodilla (Mankkaantie 2–4 B). Tuo oma nallesi kirkkoon. Mukana Erika Kallio ja Sanna-Kaisa Ojala. Kirkkohetken jälkeen mehutarjoilu. Virsilauluilta su 22.1. klo 18 Tapiolan kirkossa. Kanttori Liisa Malkamäki veisuuttaa.

Viikkomessu Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä Tapiolan kirkossa ke 25.1. klo 8. Liturgi Seppo Holm, kanttori Sanna-Kaisa Ojala.

Päivärukoushetki Tapiolan kirkossa ma–pe klo 12.

Luther-illat alkavat Vuosi 2012 on Luther-vuosi. Elokuussa järjestetään Luther-tutkimuksen maailmankonferenssi Helsingissä. Tapiolan kirkolla

TAPIOLA

alkaa ke 25.1. klo 18 Lutheraiheisten yleisöluentojen sarja. Kappalainen Miikka Anttilan aiheena on ”Musiikki hengellisyyden lähteenä ja innoittajana”. Ke 1.2. klo 18 TL, kappalainen Jussi Koivisto puhuu aiheesta ”Kuinka pahuus kiemurteli maailmaan?” Seuraavat illat 14.3. ja 9.5. Sarjan koko ohjelma: www.tapiolanseurakunta..

Kiitos mummopaketeista! Sydämelliset kiitokset kaikille ”mummopaketteja” lahjoittaneille. Lahjat toimitettiin ennen joulua saajilleen Pärnun Eliisabetin ystävyysseurakuntaamme.

Lelukirppis Tule myymään omia leluja, kirjoja tai urheiluvälineitä. Pöydän vuokra on 10 € (koko n. 120 x 70 cm). Pöydän voit varata 040 755 6797 ma–pe klo 9–11. Jos et tule nyt myymään, tule tekemään löytöjä. Kirpputorin tuotto käytetään Pärnun seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön tukemiseen. Kirppiksen yhteydessä kirkolla on myös keittolounas, aikuiset 7 €, alle 12-vuotiaat 3 €.

Lue lisää yllä.

Tapiolan seurakunnan kuorot etsivät uusia jäseniä. Ota yhteys kanttoreihin (suluissa harjoitusaika): Tapiolan kirkon kuoro, Hannu Jurmu 040 533 9353 (ti klo 18.30) Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, Liisa Malkamäki 040 569 4445 (to klo 18) Lapsikuoro, Sanna-Kaisa Ojala 040 513 0845 (ma klo 18). Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@evl.. Kuorot harjoittelevat Tapiolan kirkolla ja esiintyvät mm. messuissa. Muista myös Kuoro kaikille joka ti klo 13.30– 14.45. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Tammikuun taidenäyttely ”Ranta” Yksitoista harrastajataiteilijaa Espoon työväenopistosta tuo näytteille Kreikan-matkan maalaussatoaan 10.–29.1. Näyttelyyn voi tutustua Tapiolan kirkon aulassa ma–pe klo 8–21 ja la–su klo 8–18.

Diakonia – tukea elämään Oletko vaikeassa elämäntilanteessa? Diakoniatyöntekijään voit ottaa yhteyttä, kun tarvitset toisen ihmisen tukea. Varaa keskusteluaika numerosta 8050 4433 tai käymällä diakoniatoimistossa Tapiolan kirkolla.

Ikämiespiiri

Nuoret

Varttuneiden herrojen oma piiri kokoontuu Tapiolan kirkolla joka to klo 14. Mukana kirkkoherra Antti Rusama.

Paheksuva kirahvi -nuortenilta ovelalla ohjelmalla su 22.1. klo 16–18 Tapiolan kirkon isossa nuorisotilassa. Muuta ajankohtaista: www.paheksuvakirahvi..

Kohtaamispaikka Kaipaatko keskusteluseuraa kahvikupin ääressä? Kohtaamispaikka Tapiolan kirkolla joka to klo 13–14.30. Yhteyshenkilö diakoni Timo Lounio 050 438 0199.

Keskiviikkokerho Ke 25.1. klo 13. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Vappu Taipale puhuu aiheesta ”Vanhat ovat voimavara – ikäännytään iloisesti!” Mukana myös pastori Katja Hero. Kahvit jo klo 12.30.

Luther-iltojen sarja

19.1.2012

Keskiviikkokerhon kolmen kirkon kierros To 9.2. tutustumme oppaan johdolla uusiin Viikin ja Mikaelin kirkkoon sekä Helsingin maamerkkiin Kallion kirkkoon. Vietämme päivärukoushetken Kallion kirkossa, minkä jälkeen Maire Var-

Vapaaehtoistyöhön? Kiinnostaako lähimmäisen auttaminen? Espoon seurakuntien yhteinen Lähimmäispalvelun peruskurssi Olarin kappelissa maaliskuussa. Katso tarkemmat tiedot Yhteiset tapahtumat -palstalta.

Nuoret aikuiset Otaniemi

Jämeräntaival 8 Messu su 22.1. klo 11, Maija Saario, saarna ja liturgia, Katja Kangas, musiikki.

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa Olarinluoma 4, 02200 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

❘

esse

19.1.2012

Espoonlahden seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000. Toimitus- ja tilavaraukset ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

Kauniaisten seurakunta Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14, to klo 9–16 (sulj. klo 11.30– 12) p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

Messu Su 22.1. klo 10 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustajana Eva Kanerva, kanttorina Mikko Niinikoski. Maksuton kirkkokuljetus Olarin kirkkoon invataksilla. Kuljetuksen tilaus viimeistään messua edeltävänä perjantaina klo 12 kirkon vahtimestareilta p. 8050 7751. Su 22.1. klo 12 Matinkappeli. Liturgia ja saarna Jussi Koski, kanttorina Mikko Niinikoski. Su 22.1. klo 14 Hiljaisuuden kappeli, Kauppakeskus Iso Omena. Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttorina Sanna Franssila. To 19.1. klo 18 Olarin kappeli iltamessu. Liturgia ja saarna Jussi Koski, kanttorina Sanna Franssila. To 26.1. klo 18 Olarin kappeli iltamessu. Liturgia Antti Kruus, kanttorina Sanna Franssila.

Kirkkokahvit – kohtaamispaikka sinulle Jokaisen messun jälkeen seurakunta tarjoaa Reilun kaupan kahvia sekä mahdollisuuden jutella seurakunnan työntekijöiden ja toisten messukävijöiden kanssa. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Pyhäkoulu Pyhäkoulu Olarin kirkolla päiväkerhon tiloissa kerhosiivessä su 22.1. klo 10–10.30. Musiikkipyhäkoulu Matinkappelilla su 22.1. klo 12–12.30.

Papin Puhelin ma–pe 9–21, 040 547 1857. Voit varata keskusteluajan tästä numerosta. Keskusteluaika pyritään järjestämään mahdollisimman pian.

Osallistu pienryhmään Lukupiiri kokoontuu Matinkappelin Olohuoneessa to 19.1. klo 18. Illassa käsiteltävinä kirjoina ovat Juhani Ahon Papin tytär ja Papin rouva. Voit tulla mukaan, vaikka et olisi kirjoja lukenutkaan. Miesten piiri kokoontuu Olarin kirkolla pe 20.1. klo 12.30 Paavo Pinomaan johdolla. Hiljaisen rukouksen tunti Haukikappelilla ke 25.1. klo 12. Raamattupiirit kokoontuvat Haukikappelilla pe 20.1. klo 18, Hiljaisuuden kappelissa perjantaina 20.1. klo 12.30, Matinkappelilla ma 23.1. klo 19 ja Matinkappelilla tiistaina 24.1. klo 12.30.

Raamattuluentosarja Tule pohtimaan ja kokemaan Jumalan armoa yhdessä toisten kanssa. Raamattuluentosarja Elämää suurempi armo tiistaisin 24.1., 31.1. ja 7.2. klo 18 alkaen. Haukikappelilla. 24.1. aiheena on ”Kaksi velallista – Kun rakkaus muuttaa ihmisen” (Luukas 7:36–50). Luennon alustaa pastori, Uudenmaan aluejohtaja Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta. Kahvitarjoilu. Luentosarjan järjestävät Olarin seura-

OLARI

Messuun Su 22.1. klo 10 Olarin kirkko Su 22.1. klo 12 Matinkappeli Su 22.1. klo 14 Hiljaisuuden To 19.1. ja 26.1. klo 18 Olarin kappeli iltamessu

kunta, Suomen Raamattuopisto, Agricola-opintokeskus.

Sana Soi -ilta Olarin kappelilla ke 25.1. klo 19. Mukana ovat Suomen Raamattuopistolta evankelista Anne Pohtamo-Hietanen ja rovasti Pauli Tuohioja. Olarin seurakunnasta paikalla on pastori Inari Vapaakallio. Iltaa rytmittävät Jumalan Sana, puheet, musiikki ja rukous. Lisäksi illan aikana on mahdollisuus keskusteluun ja paikalla on kirjojen ja äänitteiden myyntipöytä.

Laulukoulu Sulo- ja soraäänet Matinkappelilla, Liisankuja 3, ke klo 18: 18.1., 25.1., 1.2., 8.2., 15.2. Tiedustelut kanttori Sanna Franssila 040 547 1859, sanna. franssila@evl..

Osla Olarin seniorilaulajat aloittaa to 19.1. klo 11 Olarin kirkolla. Lisätietoja Mikko Niinikoski p. 8050 7758.

Ystäväksi yksinäiselle, kaveriksi mummolle? Espoon seurakuntien yhteinen Lähimmäispalvelun peruskurssi järjestetään kolmepäiväisenä la 3.3. klo 10–15, ke 7.3. klo 17– 19.30 ja ke 14.3. klo 17–19.30 Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4. Kurssille voit tulla tutustumaan lähimmäispalveluun ja pohtimaan omia ajatuksia aiheesta. Kurssimaksu 10 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 10.2. mennessä Katja Karvinen 040 773 8715 tai katja.karvinen@evl..

Sinustako tukihenkilö? Etsimme täysi-ikäisiä tukihenkilöitä tuen tarpeessa oleville 10–14-vuotiaille lapsille ja nuorille. Tukihenkilö tapaa tuettavaa säännöllisesti, tekee yhdessä tavallisia asioita, tarjoaa turvallista ja välittävää aikuisen seuraa. Osa tapaamisista yhteisiä muiden tukiparien kanssa. Seuraava koulutus 5.2. klo 14–17 Leppävaarassa. Sitoutuminen vuodeksi kerrallaan. Haastattelut soveltuvuuden varmistamiseksi. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja kysy lisää 26.1 mennessä Piia Kanniai-

nen-Anttila 040 5591736 tai Sari Vikström-Kivioja 050 438 0185 tai etunimi.sukunimi@evl.. Löydät tehtävän myös osoitteesta ww.espoonvapaaehtoisverkosto. .

Tule mukaan Yhteisvastuukeräykseen Listakerääjille järjestetään infotilaisuudet, jossa jaetaan keräyslistoja ja muuta tarvittavaa aineistoa. Samalla sovitaan keräysalueista: Su 5.2. klo 10 Messun jälkeen Olarin kirkolla (Olarinluoma 4). Su 5.2. klo 18 Matinmessun jälkeen Matinkappelilla (Liisankuja 3). To 9.2. klo 18 messun jälkeen Olarin kappelilla (Kuunkehrä 4). Keräys alkaa virallisesti su 5.2. Kynttilänpäivän kansainvälisellä messulla. Listakeräys päättyy pe 20.4. Osallistu keräystalkoisiin, ole mukana auttamassa. Kerää vaikka oma taloyhtiösi tai kotisi lähialue. Kotimaisena erityiskohteena on Takuu-Säätiön käynnistämä pienluottohanke. Sen tavoitteena on ylivelkaantumisen ennaltaehkäisy. Yhteisvastuun kansainvälisen diakonian kohde on Ugandassa toteutettava pienrahoitustoiminta. Kirkon Ulkomaanapu toimii Ugandassa yhteistyössä Luterilaisen Maailmanliiton kanssa. 10 % tuloksesta menee Olarin seurakunnan alueella asuvien ylivelkaantuneiden tukemiseen. Listakeräyksen yhdyshenkilöt: Haukilahti: Annikki Penttinen 050 357 3558. Niittykumpu: Eeva Wilkus 855 7367, 040 508 2710. Olari ja Matinkylä: Olli Forsström 803 1729, 040 760 3302. Nuoret: Antti Malinen 041 539 8778.

Etelä-Espoon kirkkovaellus Su 22.1. klo 16–20 Etelä-Espoon kirkkovaellus (reitti n. 3 km): aloitustilaisuus ja lähtörukous, Tapiolan ort. kko (Kaupinkalliontie 6), ortodoksinen rukouspalvelus klo 16. Vaellus Espoon Helluntaikirkolle (Luomanportti 8), jossa osallistuminen portugalilaiseen iltaan, rukoushetki. Siirtyminen Olarin ev.lut. kirkolle, (Olarinluoma 4), n. klo 18 vesper (kat.) ja päätöstilaisuus. Keskustelu aiheesta: Evankeliointi eri kirkkojen näkökulmasta. Alustuksia, iltatee.

Messut Messu su 22.1. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Jouni Turtiainen, avustava pappi Olli-Pekka Ylisuutari, kanttori Helena Yli-Jaskari, urkuri Elja Puukko. Toripiiri kutsuu kirkkokahveille. Messu su 22.1. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Olli-Pekka Ylisuutari, kanttori Timo Lonka. Tuomasmessu su 29.1. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Anne Blomqvist, musiikki gospelryhmä Nardus. Mahdollisuus yksityiseen rippiin ennen messua klo 16 alkaen. Iltatee

Pyhän Henrikin muistopäivä Rukoushetki to 19.1. klo 8.50 ja raamattuluento klo 18 Espoonlahden kirkossa.

ToTo Tavataan taas TorstaiTorilla. Tori tursuaa tavaraa, tule tonkimaan ja tinkimään. Kirppis on avoinna 19.1.–24.5. torstaisin klo 14–17 os. Kastevuorenkuja 4 C. Kevään eka lauantaitempaus 28.1. klo 10–14. Jos ovella on lappu OPEN–AUKI, astu rohkeasti sisään. Tuotto Petroskoin invalidilapsille ja -nuorille. Tied. Eila-Riitta Kämppi 050 593 1412.

Raamattua luihin ja ytimiin Aatamin aikaisia juttuja tähän päivään tuo kirkkoherra Jouni Turtiainen Espoonlahden kirkolla. To 19.1. klo 18 aiheena Kannattaa juhlia. (3 Moos 16–27). Keskustelua jatketaan iltateen äärellä.

Laiva on lastattu… Laituri-iltaan kutsutaan kaikki itsensä nuoreksi aikuiseksi tuntevat. Tule pohtimaan uskoon, kristillisyyteen ja elämään liittyviä teemoja kerran kuussa Iivisniemen seurakuntakodille, ostarille, os. Iivisniemenkatu 3. Tarjolla on keskustelua, musiikkia ja rukousta ruumiin ravintoa unohtamatta. Su 22.1. klo 18 kirkkoherra Jouni Turtiainen alustaa aiheesta ”Nuori aikuinen seurakunnassa” (Jer. 1:7–9).

Musiikin siivin sellolla ja pianolla Konsertti su 22.1. klo 19 Soukan kappelissa: Lukas Stasevskij, sello ja Maija Weitz, piano, säveltäjäniminä mm. Schubert ja Schumann. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Posliininmaalausryhmä Ma klo 12–15 Soukan kappelissa. Ryhmä kokoontuu viikoittain, yhteyshenkilö Päivi Sievinen 050 594 1115.

Piirit pyörivät… Äiti Teresa -piirissä autetaan

ESPOONLAHTI

Lähimmäispalvelun peruskurssi

Kaskimiesten

järjestetään kolmepäiväisenä la 3.3., ke 7.3. ja ke 14.3. Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4. Kurssille voit tulla tutustumaan lähimmäispalveluun ja pohtimaan omia ajatuksia aiheesta. Kurssimaksu 10 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 10.2. mennessä 040 773 8715 tai katja.karvinen@evl..

bioautoilta

Leirielämää ke 25.1. klo 19.15 Kaskikappeli Vieraana VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko

Intian köyhiä valmistamalla villalangoista tilkkupeittoja ja rikkinäisistä lakanoista sidetarpeita ti 24.1. klo 18 Espoonlahden kirkolla. Puhtaita lakanoita ja lankoja otetaan vastaan. Tied. Teija Moilanen 040 728 7478. Soukan lähetyspiiri ke 25.1. klo 11.45 Soukan kappelilla. Raamattu-lähetyspiiri ke 25.1. klo 12.30 Iivisniemen seurakuntakodissa.

Kaskimiehet Tule Kaskimiesten iltaan ke 25.1. klo 19.15 Kaskikappeliin, Kaskipiha 3. VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko esitelmöi bioautoista ja niihin liittyvistä aiheista kuten E10, RE85 ja erilaiset biodieselit. Tarjolla pientä iltapalaa. Tied. Jussi Sehm 050 309 0577.

Tässäkö tämä elämä on? Tule Alfa-kurssille pohtimaan kristinuskon perusasioita. Alfat alkavat kirkolla ma 6.2. klo 18.30 ja ti 7.2. klo 10. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa, 11 kertaa. Kurssi koostuu yhteisistä aterioista, alustuksista ja keskusteluista ryhmissä sekä yhdestä viikonlopusta. Kurssi on ilmainen, ruokailusta vapaaehtoinen maksu. Tied. ja ilm. 27.1. mennessä inkeri.oinonen@evl. tai 050 583 6883.

ESPOONLAHTI

Kevättärppejä

Gospelryhmä Nardus musisoi rytmikkäästi laulaen ja soittaen keskiviikkoisin klo 18 Espoonlahden kirkolla. Ryhmä on mukana Tuomasmessuissa sekä Sanan ja rukouksen illoissa. Tule mukaan kuoroon tai bändiin ylistämään, rukoilemaan ja iloitsemaan.

Ole arkienkeli Tule Espoonlahden kirkolle ke 25.1. klo 18.30 kuulemaan Yhteisvastuusta. Tänä vuonna keräysvaroin myönnetään pienluottoja kotimaassa taloudellisissa vaikeuksissa oleville ja Ugandassa toimeentulon rakentamiseksi. Kerääjät siunataan su 5.2. klo 10 messussa. Tied. 0400 936 621 tai britta.blomberg@gmail.com.

Sinkkuilta ”Jeesus auttaa hädässä” – seuraavan pyhän saarnatekstiä pohditaan yhdessä pastori Anne Blomqvistin kanssa la 28.1. klo 18 Espoonlahden kirkolla.

Lask iai Tenorissimo-konsertti smy yjäis et Taaperokirkkoiset ä j y ivä evätmy K O nn e np ä

❘

Lue lisää alla.

12 esse

Lue lisää vieressä.

Bibliodraamaryhmä

Sururyhmä läheisensä menettäneille

kokoontuu la 4.2. ja 3.3. klo 10–16 Kaskikappelissa. Aiheet: ”Laupias Samarialainen” ja ” Betesdan lammikon ihme”. Ohjaajina Anne Blomqvist, Helena Hukka ja Vappu Nieminen. Ruokamaksu 5 €. Ilm. ma 23.1. mennessä vappu.nieminen1@saunalahti. tai 040 834 4816.

alkaa 15.2. Kokoonnumme keskiviikkoisin Soukan kappelilla, Soukankuja 3, kello 18–19.30. Tapaamisia on seitsemän kertaa, joka toinen viikko. Ryhmää ohjaavat pastori Auli Tamminen 050 374 4826 ja diakonissa Pirjo Hagmark 040 547 1848. Ilm. ja tied. ohjaajille.

Talvileiri kutsuu esi–2-luokkalaisia 10.–12.2. Velskolaan ulkoilemaan, pelaamaan, hiljentymään ja syömään hyvää ruokaa monta kertaa päivässä – kaikki tämä sisältyy hintaan 30 €. Lisätiedot www.sodesode. tai stella.bjorkholm@evl.. Talvihuba = talviloman paras leiri. Espoonlahden ja Leppävaaran seurakuntien yhteinen leiri 7.–8.-luokkalaisille Hollolan Siikaniemessä 20.–24.2. Ohjelmassa laskettelua, ratsastusta tai muuta talvihubaa sekä rentoa yhdessäoloa. Leirin hinta 80 €, lisäksi hubailun maksut sekä mahdolliset varustevuokrat. Lisätiedot www.sodesode. tai stella. bjorkholm@evl..

Kevättärppejä Taaperokirkko su 12.2. klo 16 Espoonlahden kirkossa. Laskiaismyyjäiset la 18.2. klo 11–14 Soukan kappelissa. Kansainvälisen naistenpäivän ilta to 8.3. klo 18 Espoonlahden kirkossa. Psalmiretriitti-konsertti su 11.3. klo 19 Soukan kappelissa. Rakkauden ilta la 17.3. klo 16 Soukan kappelissa. Hääiltapäivä su 18.3. klo 13 Espoonlahden kirkossa. Vauvakirkko su 25.3. klo 16 Espoonlahden kirkossa. Onnenpäivä la 24.3. klo 10–14 Soukan kappelilla. Kevätmyyjäiset la 31.3. klo 11– 14 Espoonlahden kirkolla. Ein Deutsches Requiem su 1.4. klo 19 Espoonlahden kirkossa. Praise Night – ylistyksen ilta ke 18.4. klo 18.30 Espoonlahden kirkossa. Kevätkirppis la 21.4. klo 10–13 Espoonlahden kirkolla. Tenorissimo-konsertti su 22.4. klo 19 Espoonlahden kirkossa. Musiikkikertomus Zooppera ti 24.4. klo 18 Espoonlahden kirkossa. Soden 10-vuotisjuhla la 28.4. klo 13–23 Sodessa. Toivelauluilta ke 2.5. klo 18.30 Espoonlahden kirkossa. Pirkko Jalovaaran rukousilta ke 16.5. klo 18.30 Espoonlahden kirkossa.

Messu

Punainen lanka

Su 22.1. klo 10 kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mauri Vihko ja kanttorina Teija Palolahti. Espoonlahden srk:n kirkkokuoro avustaa, joht. Timo Lonka. Kirkkokahvit.

Ke 25.1. klo 14.30 mielenterveyskuntoutujien ryhmä keskiviikkoisin Sebastoksessa.

International Family Club

Ekumeeninen rukouspiiri Ke 25.1. klo 18.30 alatakkahuoneessa.

Sundays between 4pm–6pm at Sebastos.

Vartin hartaus ja maanantaikahvila Ma 23.1. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksessa.

Keskustelevat naiset kirkolla To 26.1. klo 14–15.30 alatakkahuoneessa. Aiheena ”Toivo”, mukana Anna-Kaisa Tuomi.

Perhekerhot alkavat helmikuussa.

Hyvän tuulen ystäväkerho Ti 24.1. klo 13 yläsalissa. ”Ystävyysseurakuntamme Virossa”, Mauri Vihko.

Yhteiset tapahtumat Diakonian retkipäivä to 2.2 Hilan leirikeskuksessa kaikille virkistystä kaipaaville. Mahdollisuus saunoa, ulkoilla, hiljentyä ja osallistua yhteiseen ohjelmaan. Hinta 10 € sis. kuljetuksen ja ruoan. Ilmoittautumiset Espoon tuomiokirkkoseurakuntaan 20.1 mennessä p. 8050 3503, etusijalla ensikertalaiset. Bussiaikataulu: klo 8.30 Hotelli Glo, Leppävaarankatu 1; 8.45 Tapiola, Stockmannin pysäkki Merituulentiellä; 8.55 Olarin kirkko, Olarinluoma 4; 9.05 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8; 9.20 Espoon keskus, Vieraskuja 1. Kotiinlähtö n. klo 15.

Sinkkuilta. ”Jeesus auttaa hädässä” – seuraavan pyhän saarnatekstiä pohditaan yhdessä pastori Anne Blomqvistin kanssa la 28.1. klo 18 Espoonlahden kirkolla.

Näkövammaiset

Hyvä mieli – iloa elämään -vertaisryhmä pääkaupunkiseudun näkövammaisille 8 krt. keskiviikkoisin alkaen 1.2. klo 13–15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1, Vantaa. Ryhmässä etsitään hyvää mieltä elämään keskustellen, rentouen, liikkuen ym. Ohjaajina diakonissat Terhi Suonsivu ja Tarja Huttunen, jolle voi ilmoittautua 23.1. mennessä 040 734 7715 tai 8050 2340.

OLARI

Nuoret www.sodesode., Sode – Soukan ostarilla.

ke 25.1. klo 19 Olarin kappeli

evankelista Anne Pohtamo-Hietanen

rovasti Pauli Tuohioja

Iltaa rytmittävät Jumalan Sana, puheet, musiikki ja rukous. Illan aikana mahdollisuus keskusteluun. Paikalla on kirjojen ja äänitteiden myyntipöytä. Järjestää Olarin seurakunta ja Suomen Raamattuopisto

❘

19.1.2012

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkopuisto 5 Messu su 22.1. klo 10, "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat". Liturgia ja saarna Tuija Filppula, avustava pastori Raigo Liiman, urkuri Eeva Jurmu, kanttori Anna-Liisa Haunio. Messuun kutsutaan erityisesti itsensä eri tavoin sairaiksi tuntevia ja uskoltaan heikkoja. Messu su 29.1. klo 10. Piispa Mikko Heikan lähtösaarna.

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2 Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30. Pyhäkoulu su 22.1. klo 12. Eläkeläiskerho to 26.1 klo 13. Asiaa liikunnasta ja sen merkityksestä ihmisen kunnon ylläpitämiselle ja terveydelle, Hanna Björkman ja Esa Yletyinen. Naiskuoro Lukkarit harjoitus to 26.1. klo 18.30. Tied. Marja-Liisa Talja 040 546 5192.

Nuoret: perjantaisin Lujiksen raamis klo 18–19, Lujakalliokahvila klo 19–23. Isoskoulutus ti 24.1. klo 17.30–19 ja ke 25.1. klo 17.30–19. Nuorten Lujis-messu pe 27.1. klo 20.30. Liturgi Heikki Marjanen. Cafe Aurora ja Yhteisvastuupuoti avoinna ma–pe klo 10–14. Myynnissä tuotteita Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lue lisää toiminnastamme www. espoontuomiokirkkoseurakunta.  > Seurakunta-alueet > Aurora.

Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Iltamessu su 22.1. klo 16. ”Uskoako vai ei?” Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, kanttori Lea Waaraniemi, avustamassa seurakunnan vapaaehtoisia. Ennen messua jätetyt esirukoukset huomioidaan messussa. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Ylistys- ja Rukousilta perjantaisin klo 19. Eläkeläisten kerho to 26.1. klo 10.30. Perhekerho ma 23.1. ja ke 25.1. klo 10–11.30.

Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Perhekerho perjantaisin klo 10– 11.30. Pyhäkoulu su 22.1. klo 12, vanha kappeli. Eläkeläiskerho ma 23.1. klo 13, pastori Mari Mathlin. Avoin Kahvila ti 24.1 klo 9–11 vanhan talon Peräkammarissa. Avoinna joka tiistaina. Korot-keskusteluryhmä ti 24.1 klo 9.30–11 vanhan talon Peräkammarissa. Juttuseuraa kaipaavien kohtaamispaikka kahvikupposen äärellä.

Nestori Asemakuja 2 Nuoret perjantaisin: Luja Kallio Raamis klo 18–19 ja Luja Kallio -kahvila klo 19–23. Isoskoulutus ti 24.1. klo 17.30–19. Kanerva-kerho paluumuuttajille to 19.1. klo 13–15, Liilia Reelo.

Niipperi

Nupurin kappeli

Nähdään messussa

Brobackantie 1–3 Eläkeläiskerho to 19.1 klo 10.30, Hannu Mäenpää. Keskiviikon kohtaamispaikka ke 25.1. Retki Päivälehden museoon (Ludviginkatu 2–4, Helsinki) kimppakyydein tai julkisilla. Opastettu kierros alkaa klo 13. Perusnäyttely ja Juhani Aho, lentävä lehtimies. Perhekerho ke 25.1. klo 10– 11.30.

klo 10 Espoon tuomiokirkko klo 12 Suvelan kappeli klo 12 Viherlaak son kappeli klo 14 Rinnekappeli, jumalanpalvelus klo 16 Kalajärven kappeli

Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus su 22.1. klo 14.

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 ”Kuusi vuoropuhelua Raamatusta” -keskustelusarja alkaa to 19.1. klo 19 Teologisessa opintopiirissä. Lähtökohtana: ”Liberaaleja emme ole, konservatiiveiksi emme tule, olkaamme siis…” Illan aiheena ”Ainakin kaksi luomiskertomusta”, professori Antti Laato. Sarjan vakiokeskustelijana opetusneuvos Kalevi Virtanen. Kahvitarjoilu klo 18.30. Lue ennakkoteksti: www.espoontuomiokirkkoseurakunta.. Viherin veikkojen venytys- ja tasapainojumppa torstaisin klo 11. Kappelilounas torstaisin klo 12. Alkuhartaus, aterian hinta 4 €. Pappi paikalla to klo 12–13. Pyhäkoulu su 22.1. klo 12. Raamattu-rukouspiiri ti 24.1. klo 18.30. Rukouspiiri ke 25.1. klo 18. Ompeluseurat to 26.1. klo 17. Auroran lapsikuoron harjoitus torstaisin klo 15.30–16.30. Tied. kanttori Lea Waaraniemi 040 831 9099. Perhekerho: perjantaisin klo 10– 11.30 ja maanantaisin klo 10– 11.30. Vauvaperhekerho ke 25.1. klo 10–11.30 Tallipojan kerhotilassa, Tallipojankuja. Ikonipiireistä tiedustelut ohjaaja Tarja Rae 040 531 1050.

Vauvaperhekerho perjantaisin klo 9–11.30. Diakoniapalvelun ajanvaraus Päivi Pakkanen 040 531 1042.

Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Puuhapaja lähetyksen hyväksi pe 20.1. klo 9.30–12.30. Tied. Merja Lehtisalo 050 438 0176. Pyhäkoulu su 22.1. klo 12. Eläkeläisten keittoruokailu ti 24.1. klo 11–12.30. Hinta 3€. Raamattualustus Isä meidän -rukouksen pyyntörukouksesta ti 24.1. klo 18.30, Marja-Liisa Nokelainen. Lapsikuoro Kielot torstaisin klo 15–16. Tied. Sheldon Ylioja 040 590 0730. Vauvaperhekerho ma 23.1. klo 13–15. Perhekerho ti 24.1. klo 10– 11.30. Meidän Viro – Holger ja Mariliis Siigartin -yhteisnäyttely ma–ke 22.2. asti klo 10–19 tai sop. mukaan 050 438 0187. Kappelipalloilijoiden lentopalloa tiistaisin klo 17–18.30 Mikkelän koululla, Lanttikatu 7. Jmies-ilta to 26.1. klo 19. Vain miehille. ”Mies ja vallankäyttö”, TT Eero Junkkaala. Mukana Hannu Kiili, Martti Kinnunen, Ari Kunnamo ja Jmies-soitinryhmä. Kahvitarjoilu klo 18.

veiksi emme tule, olkaamme siis … Kuusi vuoropuhelua Raamatusta” alkaa to 19.1. klo 19. Illan aihe: ”Ainakin kaksi luomiskertomusta”, professori Antti Laato. Vuoropuhelusarjan vakiokeskustelijana opetusneuvos Kalevi Virtanen. Kahvitarjoilu klo 18.30. Lue ennakkoteksti: www.espoontuomiokirkkoseurakunta..

Suvelan kappeli Kirstinpiha 3 Messu su 22.1. klo 12. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, kanttori Eeva Jurmu. Kirkkokahvit. Messun aikana pyhäkoulu. Eläkeläiskerho to 19.1. klo 13. Raamattupiiri to 19.1. klo 12 Keski-Espoon asukas- ja nuorisotila Sentterissä (Kirstintie 11). Ohjaaja Pentti Laukkanen. Oma Raamattu mukaan. Khmerinkielinen pyhäkoulu ja tanssiryhmä su 22.1. klo 14–16. Urdunkielinen pyhäkoulu su 22.1. klo 14–16. Diakoniaruokailu ti 24.1. klo 12.15–13.15. Hinta 2 €. Torstaipiiri to 26.1. klo 15–16. Vertaistukiryhmä mielenterveyskuntoutujille. Tied. Maarit van Santen 050 438 0189. Monikulttuurinen perhekerho ”Aurinkoinen” torstaisin klo 10– 11.30. Vauvaperhekerho ”Suvelan suloiset” ti 24.1. klo 13.30–15. Suvelan lapsikuoro torstaisin klo 16–17. Tied. kanttori Eeva Jurmu 040 548 0466, eeva.jurmu@ evl.. Lauluryhmä maanantaisin klo 18.30. Lauletaan tuttuja, Gospeltyyppisiä lauluja omaksi ja toistenkin iloksi. Ryhmää ohjaa musiikin yo Tuomo Sorri 044 088 2082. Tule rohkeasti mukaan. "Inkerinsuomalaisten elämää

tamme kirkkoherranvirastossa (Kirkkokatu 10, ma–pe klo 8–15) voi tutustua tarjolla oleviin erikielisiin Raamattuihin, joita voi ostaa edullisesti kirkkoherranvirastosta. Raamattuja myydään vain yksittäin, ei jälleenmyyntiin.

kansan kohtaamispaikka, Kaivomestarinkatu 8. Avoinna ma 10–13 ja to 10–18. Peittopajassa ma klo 13–15 kudotaan Äiti Teresa -peittoja Intiaan. Tied. 040 513 0862.

Kaksi hyväntekeväisyyskonserttia

Päivystävä pappi

Elämästä Musiikkia, Musiikista Elämää -hyväntekeväisyyskonsertti pe 27.1. klo 19 Espoon tuomiokirkossa Etiopian äitien ja perheiden sekä Nepalin vammaisten lasten hyväksi. Hyväntekeväisyyskonsertti su 29.1. klo 15 Kauklahden kappelissa ystävyysseurakunta Kosen hyväksi.

TUOMIOKIRKKO

Kuusi vuoropuhelua Raamatusta Uusi keskustelusarja Raamatusta alkaa 19.1. klo 19 Auroran kappelissa Vieraana professori Antti Laato: ”Ainakin kaksi luomiskertomusta” Keskustelukumppanina opetusneuvos Kalevi Virtanen.

Tuomarilan asema Tuomarilantie 4 Perhekerho ”Pörriäinen” perjantaisin klo 10–11.30. Venäjänkielinen shakkikerho torstaisin klo 16, alk. 19.1. Teräskukat ti 24.1. klo 13. Virikkeellinen eläkeläiskerho. Tied. Maarit van Santen 050 438 0189. Raamattupiiri to 26.1. klo 18. Raamatun ensi kertaa avaaville ja kokeneemmille lukijoille. Lähdetään tutustumismatkalle Raamatun ihmeelliseen maailmaan ja löydetään siitä uusia ulottuvuuksia. Lisätiedot Anu Ristimäki 040 542 5182. Pyhäkoulu su 29.1. klo 11.

Viherlaakson kappeli Viherkalliontie 2 Messu su 22.1. klo 12. ”Jeesus herättää uskon” Saarna ja liturgia Mari Mathlin, kanttori AnnaLiisa Haunio. Kappelilounas ti 24.1. klo 12–13. Kaikille avoin. Hinta 4 €. Alkuhartaus, Mari Mathlin. Rukouspiiri ke 25.1. klo 18.30. Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30.

Kuusi vuoropuhelua Raamatusta Auroran kappelin teologisen opintopiirin uusi keskustelusarja ”Liberaaleja emme ole, konservatii-

Kappelipalloilijat Kevätkauden lentopalloillat tiistaisin klo 17–18.30 Mikkelän koululla, Lanttikatu 7.

Alakoululaisten kerhoissa vielä tilaa. Suvelan kappeli: Venäjänkielinen kerho ma 17–18.30; Kokkikerho 4–7 lk ma klo 17–19, 1–3 lk ti klo 17–19 ja 1–3 lk ke klo 17–19; Askartelukerho 2–6 lk to klo 17–18; Tyttökerho 2–5 lk to klo 17–18. Kauklahden kappeli: Kokkikerho 4–6 lk ma klo 17–19. Tuomarilan asema: Kokkikerho 1–2 lk ma klo 17–19 ja ti klo 17.30–19.30, 3–4 lk ke 17–19. Nestori: Warhammerkerho 4–7 lk ma 16.30–18; Puuha- ja kuvataidekerho 2–5 lk ke klo 17.30–19; Askartelu ja käsityökerho 3–7 lk to 17–18; Peli ja pienoismallikerho 3–7 lk to klo 17–18. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.lujakallio..

Raamattuvuosi 2012 Espoon tuomiokirkkoseurakunta haluaa helpottaa Raamattujen saatavuutta erikielisille espoolaisille. Omalla äidinkielellä painettu Raamattu voi olla myös tervetullut lahja, jonka kuka tahansa voi ostaa esimerkiksi naapurissa asuvalle tai muuten tutuksi tulleelle maahanmuuttajalle. Seurakun-

TUOMIOKIRKKO

Millä kielellä haluat lukea Raamattua?

arkisin klo 9–18 p. 8050 3501.

Perheille puhelinpäivystys ti klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä, p. 8050 3583 ja 8050 3584.

Diakonian retkipäivä

Diakonian ajanvaraus

to 2.2 Hilan leirikeskuksessa kaikille virkistystä kaipaaville. Tarkemmat tiedot Yhteiset tapahtumat -palstalla.

Espoon keskus 040 513 0862 ja 040 736 9315 Suvela 040 531 1037 ja 050 438 0189 Kalajärven alue 040 531 1042 Auroran alue 040 763 6599 Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 Viherlaakso 040 572 5344.

Äitilomanen

Yläjuoksun kerhotila Pyhäkoulu su 22.1. klo 12.

TUOMIOKIRKKO

sunnuntaina 22.1.

meillä ja maailmalla" su 29.1. klo 14. Tule kokemaan yhteyttä vaikeista oloista Suomeen muuttaneiden ihmisten kanssa. Tea & Fellowship Sat Jan 28 at 3 pm. A group for anyone who wants to speak English, make international friends and learn more about the Christian faith. For more information contact Pastor Mari Mathlin, mari.mathlin@evl., t. 050 438 0182.

Lue lisää yllä.

Espoon tuomiokirkko

Leppävaaran seurakunta

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

Virkistystä ja lepoa kaipaaville äideille 4.–5.2. Hilassa. Ulkoilua, liikuntaa, hiljentymistä. Leirillä käsitellään myös aihetta "Keskeneräinen?!". Leirin hinta 40 €, omat liinavaatteet. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Outi Wenell p. 8050 3584 tai outi.wenell@evl..

Solmuja parisuhteessa -kurssi vaikeassa tilanteessa oleville pareille, jotka haluavat pysähtyä tarkastelemaan suhdettaan. Kurssi ei ole pariterapiaa ryhmässä, vaan tavoitteena on antaa rakenne, jolla parit voivat itse ohjatusti käsitellä omaa kriisiään ja edetä ratkaisuprosessissa ohjaajien tuella. Kokoontumiset 4 iltana ja 2 lauantaina 27.2.–14.5. Ohjaajat Outi Wenell ja Elina Huttunen. Kurssin hinta 100 €/pari sis. kurssimateriaalin sekä iltakahvit ja lauantaina lounaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.2. alkaen Elina Huttunen p. 8050 3518.

Sururyhmä läheisensä menettäneille kevään ajan Kauklahden kappelissa (Kauppamäki 1) keskiviikkoisin 8.2 alkaen (15.2., 7.3., 21.3., 4.4., 18.4. ja 2.5.). Ohjaajina diakoni Pauliina Alanko ja pastori Pirkko Nurminen. Ilmoittautumiset 29.1. mennessä Pirkko Nurminen 040 567 4420.

Lähimmäispalvelun peruskurssi kolmepäiväisenä la 3.3., ke 7.3. ja 14.3. Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4. Tule tutustumaan lähimmäispalveluun ja pohtimaan omia ajatuksia aiheesta. Kurssimaksu 10 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 10.2. mennessä Katja Karvinen 040 773 8715, katja.karvinen@evl..

Unelmakammari Kirpputori ja kahvila – kaiken

Ajankohtaisimmat tapahtumatiedot www.espoontuomiokirkkoseurakunta > Kalenteri tai Ajankohtaista -sivu.

Facebook Espoon tuomiokirkkoseurakunta Facebookissa. Käy katsomassa.

Herättäjän kirkkopyhän

Kokonaisvaltaista rukousta liikeilmaisun ja meditaation keinoin

Saarna Herättäjäyhdistyksen aluesihteeri Samuli Korkalainen. Mukana Veisuuveljet-kuoro.

Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi, kirkkoherranvirasto Alberganesplanadi 1.

Messut ja hartaudet Hiljainen aamurukous pe 20.1. klo 7.45–8.45 Kilonristissä. Messu ja kirkkokahvit ”Herättäjän kirkkopyhä” su 22.1. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgi Olli Nuosmaa, avustava pappi Tiina Palmu ja kanttori Pauliina Hyry. Messussa saarnaa Herättäjäyhdistyksen aluesihteeri Samuli Korkalainen. Mukana Veisuuveljet-kuoro. Messu su 22.1. klo 12 Perkkaan kappelissa. Pappi Kirsti Koskela ja kanttori Pauliina Hyry. Pyhäkoulu su 22.1. klo 10 Leppävaaran kirkon Pikkuparkissa. Pyhäkouluun ovat tervetulleita kaikki 3–10-vuotiaat lapset. Arkin aamumessu ke 25.1. klo 8–8.30 Lasten kappeli Arkissa.

la 21.1. klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa. Arkin Pajassa aiheena seurakunta. Askartelemme kierrätysmateriaalista kirkkoja. Hartaus klo 11.30. Kahvija mehutarjoilu.

Tea & Fellowship Sat Jan 28 at 3 pm at Suvela Chapel (Kirstinpiha 3), Mari Mathlin. A group for anyone who wants to speak English, make international friends and learn more about the Christian faith. For more information contact Pastor Mari Mathlin, mari.mathlin@evl., t. 050 438 0182. Venäjänkielinen raamattupiiri perjantaisin klo 18 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Venäläinen ilta joka kuukauden viimeinen pe klo 18 Leppävaaran kirkon rippikoulusalissa ja takkahuoneessa. Tied. Eveliina tai Vadim Roznovski 050 372 3628.

LEPPÄVAARA

Kehon rukouksen päivä

Arkin Paja

International

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590. Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

LEPPÄVAARA

Toimipisteet

Yksinhuoltajien Olohuone to 19.1. klo 17.30–19 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Tarjolla pientä suolaista iltapalaa, lastenhoito järjestetty. Lopussa lyhyt hartaus. Tule kevään ensimmäiseen tapaamiseen.

Ekumeeninen rukousvaellus Leppä- ja Lintuvaarassa la 21.1. klo 15–20. Alkuhartaus klo 15 Leppävaaran kirkossa.

Kirpputori Olotila joka tiistai ja torstai klo 11–14 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Vuoden ensimmäisessä Essessä virheellinen viikonpäivä.

❘

esse

19.1.2012

messu ja kahvit su 22.1. klo 10 Leppävaaran kirkossa la 11.2. klo 10–17 Karakappelissa

Grankulla svenska Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, to kl 9–16, stängt 11.30–12, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Högmässa Sö 22.1 kl 12 i Grankulla kyrka, Carola Tonberg-Skogström, Heli Peitsalo. Aulakaffe.

Söndagsskola Sö 22.1 kl 12 i övre brasrummet.

Ungdomskväll Raamattumietiskely Lectio Divina ke 25.1. klo 10–12 Karakappelissa. Tule ja hiljenny kokonaisvaltaisesti Raamatun sanoja mietiskellen ja tunnustellen. Aiheena tulevan sunnuntain raamatuntekstit.

Musaryhmä Tule soittelemaan mielisoitintasi yhdessä toisten harrastelijoiden kanssa ke 25.1. klo 18 Perkkaan kappelissa. Ryhmä kokoontuu joka toinen keskiviikko. Tied. Juha-Pekka Rissanen 040 531 1055.

Naisten kesken aloittaa kevätkauden ke 25.1. klo 18 Uutussa. Ryhmässä pohditaan elämää naisten kesken ja ammennetaan evästä Raamatusta. Tied. Eija Ala-Venna 045 675 5321.

Vainojen uhrien muistopäivän tilaisuus pe 27.1. klo 18 Kilonristissä. Aiheena holokausti ”Shoah” ihmisten ja ihmisyyden näkökulmasta. Runo- ja puheosuudesta vastaavat Auli ja Jaakob Happonen. Kaihoisaa juutalaista musiikkia esittävät Ulla ja Pete Ronkainen.

Kauneimmat kastevirret Tule tunnelmoimaan yhteislaulutilaisuuteen kauneimpien kastevirsien äärelle su 29.1. klo 18 Leppävaaran kirkossa.

Kehon rukouksen päivä Kokonaisvaltaista rukousta liikeilmaisun ja meditaation keinoin la 11.2. klo 10–17 Karakappelissa. Riitta Vainio. Hinta 25 €. Ilmoittautuminen 27.1. mennessä Merja Alanne, merja.alanne@ evl., 050 347 2548. Päivä toteutetaan, mikäli ilmoittautuneita on vähintään 10 henkilöä. Klo 17 kaikille avoin iltaehtoollinen, jossa mukana kehon rukousta ja hiljaista laulua.

sesti 7.–8.-luokkalaisille, mutta jos leirillä on tilaa, ovat myös kerhonohjaajat tervetulleita. Ohjelmassa tiistaina ja torstaina valintasi mukaan laskettelua, ratsastusta tai muuta talvihubaa Messilässä. Muina päivinä touhuamme leirikeskuksessa yhdessä ja erikseen ja teemme reissun Lahteen. Leirin hinta 80 € kattaa matkat, majoituksen, ruokailut poislukien reissupäivien päiväjuomia sekä seurakunnan ryhmätapaturmavakuutuksen. Lisäksi halutessasi hissiliput sekä mahdolliset varustevuokrat tai ratsastuksen hinta. Ilmoittautumiset www.lenu.. Lisätiedot maria.andersson@evl. tai 050 432 7504. Naisten yö. Uutta näkökulmaa, tuoreita ideoita, liikunnan riemua sekä kehon ja mielen hoitoa la–su 25.–26.2. Velskolan kartanossa. Yön aiheena ”Elämälle kiitos – saan siltä paljon”. Tule pysähtymään aiheen äärelle yhdessä muiden naisten kanssa. Yön hinta 25 €. Kuljetus tarvittaessa. Mukana Ulla-Maija Mannisenmäki ja vapaaehtoistyön ohjaaja Heli Siltakorpi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viim. 27.1. mennessä Helille, 040 537 6876 tai heli.siltakorpi@evl..

Uudet ryhmät: Vielä ehtii ilmoittautua! Vasemman käden maalarit la 21.1. klo 12–17 KilonRistissä. Ryhmässä työskennellään varta vasten väärällä kädellä. Maalaustaitoja ei tarvita, vaan kukin voi rohkeasti antaa tilaa luovuudelle. Ryhmän toimintatavoitteena on maalaamisen kautta antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille ilmaisu. Maalauspäivät ovat 21.1., 11.2., 17.3., 14.4. Ohjaajana Raija Järvimäki. Hinta 15 €/ kerta, sis. materiaalit ja

Diakonia Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

Måndagar kl 16-18 i Klubb 97. Start 23.1.

Damkören Tisdagar kl 18 i kyrkan. Start 24.1.

Bibelkväll To 26.1 kl 18.30 i Sebastos.

19.1.2012

Esbo svenska Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Högmässor sö 22.1: Esbo domkyrka kl. 12.15. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 10.30. Kaffe 9.30–12. Karabacka kapell kl. 10. Kyrkkaffe. Köklax kapell kl. 16. Kyrkkaffe.

Kvällsmässa: Södrik kapell, 24.1 kl. 18.

Ny samtalsgrupp med temat Herrens bön Prästgården, Prästgårdsgr. 1 to 26.1 kl. 18–19.30.

Tässäkö tämä elämä on?

Leirit Talvihuba on talviloman paras leiri. Leppävaaran ja Espoonlahden perinteikäs 7.–8.-luokkalaisten leiri järjestetään 20.–24.2. jo toisen kerran. Leiri on ensisijai-

välineet. Ilmoittautuminen viim. viikkoa ennen haluamaasi viikonloppua Inkeri Juvelalle, 040 531 1059 tai inkeri.juvela@evl. . Vapaita paikkoja voi tiedustella myöhemminkin. Alfa-kurssi. Tässäkö tämä elämä on? Tule Alfa-kurssille pohtimaan kristinuskon perusasioita. Kokoonnumme Leppävaaran kirkolle maanantaisin 30.1.–16.4. klo 18–20.15. Alfa-kurssi koostuu yhteisistä aterioista, alustuksista ja keskusteluista ryhmissä sekä yhdestä viikonlopusta seurakunnan leirikeskuksessa. Kurssi on muuten ilmainen, mutta ruokailusta kerätään vapaaehtoinen maksu. Myös viikonlopusta kerätään pieni maksu. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ti 24.1. mennessä Rauni Virtanen, 040 523 3380, Markku Kojo, 040 747 1494 tai alfa.leppavaaranseurakunta@gmail.com. Aikuisrippikoulu. Onko rippikoulu jäänyt käymättä? Haluatko liittyä kirkkoon? Kevään aikuisrippikoulu alkaa to 9.2. klo 18 Leppäsiivessä, 2. kerros, Alberganesplanadi 1. Lisätiedot ja ilmoittautumiset leppavaaranseurakunta@evl.. Lähimmäispalvelun peruskurssi järjestetään kolmepäiväisenä la 3.3., ke 7.3. ja ke 14.3. Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4. Kurssille voit tulla tutustumaan lähimmäispalveluun ja pohtimaan omia ajatuksia aiheesta. Kurssimaksu 10€. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 10.2. mennessä Katja Karvinen p. 040 773 8715 tai katja.karvinen@evl..

LEPPÄVAARA

Lue lisää yllä.

14 esse

Tule Alfa-kurssille pohtimaan kristinuskon perusasioita. Alfa-kurssi koostuu yhteisistä aterioista, alustuksista ja keskusteluista ryhmissä sekä yhdestä viikonlopusta. Kurssi on ilmainen, ruokailusta vapaaehtoinen maksu, myös viikonlopusta pieni maksu. Leppävaaran kirkolla ma 30.1.–16.4. klo 18–20.15

Espoossa

16 esse 16 esse

❘ ❘

19.1.2012

esse

18.8.2011

Suomen Lähetysseura kouluttaa uusia lähetystyöntekijöitä

Kohti Nepalia Agronomi Heikki Takko ja metsänhoitaja Anni Takko siunataan lähetystyöhön Lähetyskirkossa 19. tammikuuta. Sen jälkeen he suuntaavat Nepaliin. Kristillisestä vakaumuksesta nouseva oikeudenmukaisuus on Takkojen elämänohje. Nepalissa Anni Takon tehtäviin kuuluu kummityö ja tiedottaminen. Kummilasten elinolojen parantaminen liittyvät suoraan oikeudenmukaisuuteen ja köyhyyden poistamiseen.

”Lähetysseura työskentelee köyhimpien ja huonoimmissa olosuhteissa elävien ihmisten hyväksi. Esimerkiksi kummiprojekteihin Lähetysseura etsii kaikkein kurjimmissa oloissa eläviä lapsia kuten vammaisia.” ”Haluamme toimia ihmisoikeuksien puolesta ja toteutumiseksi”, Anni Takko sanoo. ”Tähän meidät velvoittaa jo kristillinen vakaumuskin, mikä toisaalta antaa myös rehelliset lähtökohdat työn tekemiselle.” Heikki Takko toimii neuvonantajana maatalouteen liittyvissä kehitysyhteistyöprojekteissa. ”Ekologiset arvot ovat lähellä sydäntämme, ja siksi tuntuu hyvältä, että saan työskennellä niiden eteen.” Paula Laajalahti

Anni ja Heikki Takko ovat lähdössä lähetystyöhön Nepaliin.

 Palveluja tarjotaan Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

❘

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

MITOIN KUIN MITOIN

UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot KOTISIIVOUSP - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

kodinhoidon veroväh. 45%

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi ”Amme kuin jalokivi” Kph-kalusteiden pinnoitustyöt 20 v. kokemuksella, 5 v. takuu. Myös seinälaatat. Hintaesim. amme 425,-. Huom! Verovähennyskelpoinen. Ilmainen arviointi ja tarjous: 046 619 6456 tai www.ammehuolto.com Sohvat, tuolit verhoillaan. P. 0400 503 179. Verhoomo Leppänen Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

UUSI VUOSI - UUSI KUOSI Nyt on hyvä aika tehdä kotiin pintaremonttia. Puuttuuko luotettava remonttimies? Meiltä saat ilmaisen arvioinnin jälkeen aikataulu- ja hinta-arvion, joka pitää! Soita Petrille 050 566 0569. www.hilpi.fi Sovitaan mitä tehdään. Tehdään mitä on sovittu. Tilitoimistotyöt sopimusveloituksella Isossa-Omenassa www.infotilit.fi

Suomen Lähetysseura kouluttaa jatkuvasti uusia lähetystyöntekijöitä ulkomaantyöhön. Tammikuussa 2012 lähtee seitsemän uutta työntekijää Aasiaan ja Afrikkaan. Seurakuntien ja yksityisten tuki on edelleen tärkeä. Yhteistyökirkot ja muut kumppanit lähettävät Lähetysseuralle työntekijäpyyntöjä. Niiden mukaan valitaan tulevat ulkomaantyöntekijät kirkon kansainvälisen työn koulutukseen, joka kestää yhdeksän kuukautta. Koulutuksen aikana ulkomaanosasto valmistelee työntekijän siirtymisen ulkomaantyöhön. Työntekijät menevät paikallisen yhteistyökumppanin palvelukseen. ”Lähetysseura on haluttu kumppani. Saamme jatkuvasti yhteistyöpyyntöjä eri puolilta maailmaa”, ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson toteaa. ”Toiminnassamme korostamme työtä köyhien ja syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa. Jeesus sanoi, että hänen tehtävänään oli hyvien uutisten tuominen köyhille. Hänen toimintansa merkitsi ihmisille sekä hengellistä muutosta että ulkoisten elinehtojen muuttumista. Haluamme nähdä tämän toteutuvan meidän työmme kautta.”

www.kotimaa-yhtiot.fi

 Hammashoitoa

Täyden palvelun toimisto

LUOVA LIIKE JA ITSETUNTEMUS 28.1. klo 10-29.1. klo 16 www.riittavainio.net tied. 040 595 7757 ESPOO LUOVA KASVU RY

forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

kertoo Lähetysseuran seurakuntakannatusyksikön päällikkö Matti Huotari. Lähetysseuran ulkomaantyöntekijöiden määrä on vähentynyt vuosien mittaan, koska moni yhteistyökumppani on saanut paikallisen työntekijän suomalaisen työntekijän tilalle. Suomalaisia työntekijöitä tarvitaan kuitenkin edelleen, ja Rolf Steffanssonin mukaan näin toteutuva yhteistyökumppanuus avaa maailmanlaajoja näkymiä. ”Kumppanuus on monien yhteistyökirkkojemme mielestä sitä, että teemme työtä yhdessä. Lähetystyöntekijän rooliin kuuluu myös, että hän muistuttaa paikallista yhteisöä siitä, että he kuuluvat maailmanlaajuiseen liikkeeseen. Vaikeissa oloissa eläville tämä voi merkitä uskomattomia toivon näkymiä.” Myös yksityishenkilöt voivat antaa tukensa ystävärenkaan kautta. Yksityistukija saa lähetystyöntekijän nimikkokirjeen neljästi vuodessa sekä kaksi Lähetyssanomien numeroa.

Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 19.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Viestintäpääll. Simo Repo, Espoo. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Khra Marko Marttila, Valkeala. PERJANTAI 20.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Antti Siukonen, Espoo. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä.

Mitä jos satu olisi lunta? Dokumenttielokuvassa sukelletaan suomalaisten ja libanonilaisten lasten mieliin sadutusmenetelmän avulla. Elokuva esittelee kahden maan lasten sielunelämää heidän kertomiensa tarinoiden kautta. TV1 su 22.1. klo 19.00.

18.50 Iltahartaus. Teol. yo Juha Takala, Helsinki. LAUANTAI 21.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Arkkimandriitta Andreas Larikka, Ortodoksinen kirkko, Kajaani. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.00 Ehtookelloina Harjavallan kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus. Kantt. Lauri-Kalle Kallunki, Oulu. SUNNUNTAI 22.1. 10.00 Jumalanpalvelus Pirkkalan kirkosta. Saarnaajana khra Olli-Pekka Silfverhuth. 11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. 18.00 Ekumeenisen rukousviikon jumalanpalvelus Loviisan kirkosta. Saarnaajana metropoliitta Ambrosius. MAANANTAI 23.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Hiippakuntasiht. Kaisa Rauma, Turku. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. Kuuntelijoiden toivomaa hengellistä musiikkia. 18.50 Iltahartaus. Martti Nissinen lukee Laulujen laulua. TIISTAI 24.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Toimitussiht. Tommi Sarlin, Siuntio. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Kapt. Toni Penttinen, Pelastusarmeija, Helsinki. KESKIVIIKKO 25.1. 06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Kappalainen Elina Kaunisto, Pori. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Past. Vadim Rozhnovskiy, Espoo. TORSTAI 26.1. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Kai Sadinmaa, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Khra Marko Marttila, Valkeala.

Valon ja rakkauden sormus Seportaasi-sarjassa Barbro Björkfelt on seurannut vuoden päivät ystävänsä Nina Lindforsin selviytymistä avioerosta. Tuloksena on kokoelma vinkkejä siitä, miten kriisin jälkeen pääsee jaloilleen. FST5 to 19.1. klo 21.00.

TV-ohjelmaa

Järviemme helmet: Saimaa Mökkisaunan lauteilla huolet kirpoavat kehosta kuin hikipisarat. Ihminen puhdistuu sisältä ja ulkoa, viimeiset synninrippeet huuhtoutuvat Saimaan sineen. Petteri Saarion uusi dokumenttisarja järviemme helmistä. TV2 pe 20.1. klo 19.30.

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

 Ostetaan Käteisellä Kuolinpesät, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 040 764 1348

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851. Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

 Vuokrata halutaan

Su 22.1. klo 10 Kirkkopyhä Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Klo 10 Kirkkopyhä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, Hki. Saarnaa Heikki Sippola. Kirkkokahvit ja seurat Kappelisalissa. Klo 10 Kirkkopyhä Pohjan kirkossa, Vanha Turuntie 79, Raasepori. Klo 13 Veisuut Jakomäen kirkolla, Jakomäenpolku 7, Hki. Klo 16 Kaisa Röngän alustus ”Herättäjä-Yhdistys 100 v. - Kaipaako kirkko körttejä?” Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 25.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat. Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei. fi > Ohjelmat.

Hartaat sävelet Kuuntelijoiden toiveita lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin kello 18.30– 18.50. Toiveita voi lähettää osoitteeseen Hartaat sävelet, PL 14, 00024 Yleisradio tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat sävelet. Ohjelman toimittaa Kirkon tiedotuskeskus.

Selkäviikot

PERHETERAPIAA, PARITERAPIAA JA VANHEMPAINOHJAUSTA Soile Hakalehto, Perheterapeutti (ET), sosiaalikasvattaja 050 3637934, soile.hakalehto@gmail.com vastaanotto Eteläinen Hesperiankatu, Helsinki mahdollisuus kotikäynteihin

Palsta kuvaa Espoon seurakuntien historiaa.

 Paikkoja avoinna Etsimme lisää kotityötaitoisia lastenhoidon Etsimme lisää kotityötaitoisia lastenhoidon Etsimme lisää kotityötaitoisia lastenhoidon ammattilaisia joukkoomme. Työ on tuntityötä ammattilaisia joukkoomme. Työ on tuntityötä ammattilaisia joukkoomme. Työ on tuntityötä oman elämäntilanteen mukaan. Yhteydenotot: oman elämäntilanteen mukaan. Yhteydenotot: oman elämäntilanteen mukaan. Yhteydenotot: toimitusjohtaja Mona Jonsson 020 799 5651. toimitusjohtaja Mona Jonsson 020 799 5651. toimitusjohtaja Mona Jonsson 020 799 5651.

www.esse.fi Espoon seurakuntasanomat Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Muut kanavat

HERÄNNÄISSEURAT

 Terveydenhoitoa www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

YLE TV1 LAUANTAI 21.1. 11.05 Pisara. Laulajatar ja musiikkiopiston rehtori Pirkko Talola. ”Tekstistä nousevat Jeesuksen sanat: Älä pelkää.” (Luuk. 8: 41-54) Uusinta 23.1. klo 14.55. KESKIVIIKKO 25.1. 19.00 Historiaa: Juutalaislasten pelastajat. Natsit surmasivat 1,5 miljoonaa juutalaislasta, ja epätoivoiset vanhemmat koettivat kaikin keinoin piilottaa lapsiaan. Eva Kuper pääsi kolmivuotiaana piiloon nunnaluostariin ja tapaa nyt 62 vuoden päästä pelastajansa.

 Seurat

www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9

Lähetysseuran työntekijät toimivat 18 maassa mm. yliopistojen ja raamattukoulujen opettajina, raamatunkäännös- ja seurakuntatyössä sekä kristillisen kasvatuksen parissa. Heitä toimii myös kehitysyhteistyöhankkeissa sekä vammaisten ja syrjittyjen parissa. Suomen Lähetysseura on tehnyt lähetystyöntekijöiden työtä tukevia nimikkosopimuksia seurakuntien kanssa vuodesta 1962. Tähän asti ne ovat kattaneet kulut ulkomailla. Nyt seurakuntien kiristynyt taloustilanne vaikuttaa myös nimikkosopimuksiin. ”Olemme joutuneet tekemään yhdelle lähetystyöntekijälle entistä useampia nimikkosopimuksia”,

 Sekalaisia

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

REMONTIT SOPUHINTAAN

Kumppanuus on sitä, että tehdään töitä yhdessä

 Hautauspalveluja

KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.). www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Myös kodin pienet kunnostustyöt. Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

Toiminnan perustana on ihmisoikeusperustainen työ, jossa mukana olevat oppivat tuntemaan oikeutensa ja toimimaan niiden toteutumiseksi. ”Kuulemme yhteistyökumppaneiltamme jatkuvasti, miten yhdessä tekemämme julistus- ja palvelutyö saa aikaan yhteiskunnallista kehitystä. Teologisesti sanomme, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle näitä ihmisiä.”

Väestöliiton VäestöliitonKotisisar KotisisarOyOy Väestöliiton Kotisisar Oy www.kotisisar.fi www.kotisisar.fi www.kotisisar.fi

Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Toimituspäällikkö Hannele Koskinen, p. 040 350 5434 hannele.koskinen@kotimaa.fi Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Toimittajat Ulla Lötjönen, p. 020 754 2243 ulla.lotjonen@kotimaa.fi Elina Raunio, p. 020 754 2346 elina.raunio@kotimaa.fi Päätoimittaja Urpu Sarlin, p. (09) 8050 2520 urpu.sarlin@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä

oulun pyhät olivat takanapäin. sahaamista. Oli alkanut talven selkäviikkoPuiden oksat, joita sanottiin jen arki ja kova työnteko. 1870-lu- rangoiksi, kuormattiin ja vietiin vun lopussa kaikki Espoon pappi- taloihin polttopuiksi. Kaikkein pienimmät havut vietiin navettoilan, Gumbölen ja Suvelan tilojen rengit olivat matkanneet hin eläinten karsinoihin lattian pehmusNuuksion metsiin puunhakkuusen. teeksi. Oletko kuullut Tarvittiin polttoPappilan vapuhuttavan selkäja rakennuspuuta sikat ja lampaat viikoista? seuraavaa vuotta olivat tyytyväivarten. siä saadessaan karMiehet sahasivat suusinaansa tuoreita havuja. ria tukkipuita nurin, karsiKyllä siellä kelpasi karitsoivat niistä oksat ja nostivat den köllötellä pehmoisella rungot härkävankkureihavupatjalla. hin. Härät höristelivät Havupatja houkutteli korviaan ja lähtivät paikalle myös pappilan navetämään painavia vettakissan, joka hiippasi ilkuormia kotitilan hämärtyessä lammaskarloille. Suuret sinaan ja asettui sinne karitsoiden viereen nukkumaan. tukit pinottiin pihoille kuivumaan ja Teksti ja piirros odottamaan Tarja Rae

Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä.

Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä.

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 23 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e / pmm + alv 23 %.

Ilmoitusmarkkinointi Sari Havia p. 020 754 2284 Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. (09) 8050 2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari (Leppävaara) pj. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Erkki Berg (Tapiola). Marita Helki (Espoonlahti). Antti Kujanpää (Tuomiokirkkoseurakunta). Kirsi Rostamo (Olari). Mauri Vihko (Kauniainen). Juha Vähäsarja (Tuomiokirkkoseurakunta). Urpu Sarlin, julkaisija. Mikko Hormio, kustantaja.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310 Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2012 Painos 81 300 kpl 41. vuosikerta Jakelu Itella Posti Oy

18 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

19.1.2012

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

❘

esse

Paul Williams/KuvaKotimaa

ELÄMÄNKAARI

22.1.2012

19.1.2012

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastettu: Janna Camilla Heinonen, Unto Eerikki Kantola, Emmi Soa Koponen, Adelina Anyela Maribel Viinikka.

3. sunnuntai loppiaisesta Pyhän aihe on Jeesus herättää uskon. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää. Pyhän tekstit ovat Psalmi 102:16–23 5. Mooseksen kirja 32:36–39 2. kirje korinttilaisille 1:3–7 Markuksen evankeliumi 1:29–39

Rukous

Voimat lopussa?

Mooseksen laulu

Avioliittoon aikovat:

”Missä ovat nyt teidän jumalanne, missä se

Herra puolustaa kansaansa, hän säälii palvelijoitaan, kun hän näkee, ettei heillä enää ole voimaa, että he ovat uupuneita, niin suuret kuin pienet. Vastustajilleen hän sanoo: ”Missä ovat nyt teidän jumalanne, missä se kallio, johon turvasitte? Nouskoot nyt teitä auttamaan ne jumalat, joille te syötitte teurasuhrienne rasvan ja juotitte juomauhrienne viinin! Seiskööt ne teidän suojananne. Näettehän nyt: minä olen ainoa, ei ole muuta jumalaa minun rinnallani. Minä lähetän kuoleman, minä annan elämän, minä lyön ja minä parannan, minun vallassani on kaikki.

Pirkko Marjatta Kaakkolahti 79 v, Veikko Aulis Antero Alanko 62 v, Ville Jaakko Nihtilä 41 v.

5. Mooseksen kirja 32:36–39

Avioliittoon aikovat:

kallio, johon turvasitte?” Näin kysyy ensimmäisen liiton suurin profeetta Mooses. Hän esitti kysymyksensä kansalle, joka oli rakentanut omaa turvallisuuttaan kultaisen sonnivasikan varaan. Epäjumalista huumaantunut kansa joutui pettymään: ne eivät seisseet kansan suojana, kun hätä oli suurin. Missä on meidän suojamme ja turvamme? Espoolla näyttää menevän hyvin. Rahaa on kertynyt yhteiseen käyttöön paljon naapureihin verrattuna. Mitä haluamme sillä rakentaa? Uuden uljaan Espoon, jonka maamerkkeinä seisovat entistä jyhkeämmät tornitalot Keilaniemessä? Vinkkejä toisenlaiseen rakentamiseen olemme

Herra, meidän luoksemme tulee ihmisiä idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä. He tulevat muukalaisina, pakolaisina ja vainottuina. Meitä pelottaa, me vierastamme. Auta meitä avautumaan, ymmärtämään ja rakastamaan. Ota meidät yhdessä vastaan valtakuntasi juhla-aterialle. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

saaneet äskettäin naapuristamme. Kahdessa perheessä isä surmasi koko perheensä. Kuuluvatko naapurista perheiden pahoinvoinnin äänet hyvinvoivaan Espooseen? Missä ovat perusarvomme ja -turvamme? Espoossa on varaa rakentaa sekä tornitaloja että perheiden turvallisuutta. Vain kolmasosa Espoon perheneuvonnan asiakkaista voidaan ottaa vastaan. Se merkitsee, että yli 60 prosenttia pahoinvoivista perheistä jää vaille ammattiapua. Eikö tämä hävetä meitä rikkaassa Espoossa? Onko omatuntomme Keilaniemessä vai perusarvoissamme?

Laura Marjaana Ojala ja Sami Tapio Elokorpi. Hautaan siunattu:

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Amélie Erin Matilda Anttonen, Taimi Ilona Jakku, Luka Valtteri Moberg. Hautaan siunattu: Jorma Juhani Sevón 78 v, Kaj Rainer Mattsson 76 v, Pentti Olli Erkki Mutanen 67 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu: Pinja Elina Orava. Hautaan siunattu: Viljo Kalevi Sauroja 82 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Hilda Joseina Jannentytär Pesonen, Enni Tuuli Adele Nurkse, Mette Kamilla Reijonen. Marko Ensio Haakana ja Kaisa Soa Karoliina Jolkkonen, Jarkko Juhani Saari ja Tiina Maria Ulmanen. Hautaan siunattu: Martti Kalevi Bergman 85 v, Eino Rudolf Laaksonen 83 v, Pentti Olavi Suominen 81 v.

Rutiköyhä Suomi selvisi sodasta ja jälleenrakentamisesta, koska kaveria ei jä-

tetty. Nyt elämme hyvinvointimme kanssa suuren hädän keskellä, jossa moni perhe on jo jäänyt yksin. Näiltä perheiltä ovat voimat loppuneet. Suurilta ja pieniltä. Jumalan sana osoittaa meille suunnan, mistä löydämme taas perusarvomme: ”Herra puolustaa kansaansa, hän säälii palvelijoitaan, kun hän näkee, ettei heillä enää ole voimaa, että he ovat uupuneita, niin suuret kuin pienet”.

OLARIN SEURAKUNTA Hautaan siunattu: Mirjam Kaarina Koski 91 v, Yrjö Leonard Sukava 86 v, Delphine Saima Mimosantytär Helander 21 v.

Nyt on aika ottaa vakavasti tässä tarjottu perusturva. Nyt on aika kuulla tämä:

TAPIOLAN SEURAKUNTA

”Näettehän nyt: minä olen ainoa, ei ole muuta jumalaa minun rinnallani”. Ei mikään turha uuden vuoden lupaus.

Kastettu: Niklas Crespi Pakarinen.

Jouni Turtiainen jouni.turtiainen@evl.fi Kirjoittaja on Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra. Hän asuu Helsingin Lauttasaaressa.

Avioliittoon aikovat: Minna Marina Matis ja Harri Juhani Äyhynmäki. Hautaan siunattu: Tenho Gunnari Sutinen 91 v, Anna-Liisa Rosenlöf 85 v, Arvi Koskinen 84 v, Anja Kyllikki Talsi 81 v.

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain raamatuntekstiin.

Hautaan siunattu:

Sinusta tuli minun kasvattajani

Britta Juliana Gustafsson 70 v, Agnethe Maria Nygren 88 v.

Tulin käymään haudallasi. Tulen aina silloin, kun siltä

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

OLARI

ESPOONLAHTI

Elämää suurempi armo

Raamattuluentosarja Haukikappelilla pp pelilla 24.1. p 24. klo 18 Alustaa pastori, UudenAlus Alu Al maan aluejohtaja Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta, aiheena ”Kaksi velallista – Kun rakkaus muuttaa ihmisen” Luukas 7:36–50

Kahvitarjoilu. Muut illat 31.1. ja 7.2.

Musiikin siivin sellolla ja pianolla Lukas Stasevskij Maija Weitz

TUOMIOKIRKKO O

skons y y s i ä v e tek

ertti

kkia, i i s u m ä t Elämäs mää ä l e a t s i k i musi

Hy vän

Lauluyhtye HUMAN ORGAN, Exodus-kuoro ja laulajia Espoon seurakuntien nuorten ja nuorten aikuisten kuorosta pe 27.1. klo 19 Espoon tuomiokirkko Kirk Ki rkkkkoopuuissto to 5

Su 22.1. klo 10 Soukan kappelilla Vapaa pääsy, ohjelma 5 €

Kolehti Etiopian äideille ja perheille sekä Nepalin vammaisille lapsille

tuntuu. Kuolemastasi on jo niin pitkä aika, että enää minun ei tarvitse käydä täällä joka päivä, ei edes joka viikko. Sanon ”tarvitse”, sillä juuri tarvetta olivat tiheät käyntini heti kuoltuasi ja pitkään sen jälkeenkin. Tarvetta olla lähelläsi; edes lähellä sitä, mikä hautaan kauniina kesäpäivänä neljätoista vuotta sitten laskettiin. Tarvetta hoitaa Sinua, sillä enhän sitäkään saanut tehdä yhtä ainoaa kertaa; ainoastaan kuolemalle Sinut luovuttaa suoraan sylistäni. Hautaasi hoitamalla tunsin samalla hoitavani Sinua, pientä vauvaa, joka ilman äidin suomaa turvaa ja huolenpitoa olisi aivan suojaton ja heikko kovaa maailmaa vastaan. Kun kannoin Sinua lähes yhdeksän kuukautta sisälläni, ajattelin ja suunnittelin, miten Sinua synnyttyäsi kasvatan, että hyvin pärjäät elämässäsi. Mutta et Sinä tarvinnut minua kasvattajaksesi. Sinusta tuli minun kasvattajani. Kasvatustyösi alkoi silloin, kun sain tiedon, että kasvat sisälläni. Monen vuoden odottamisen jälkeen Sinä syntyisit, me saisimme toisen lapsen ja tyttäremme pienen sisaren. Voi sitä onnea ja odotuksen riemua! Vasta raskauden loppupuolella alettiin puhua ongelmista, mutta meille vakuutettiin, että ne olisivat selvitettävissä. Eivät ne kuitenkaan olleet. Sinä synnyit jo puolittain kuolleena, mutta vielä Sinut pelastettiin elämälle. Isäsi ja minun raskaaksi tehtäväksi jäi vain päättää, irrotetaanko Sinut hengityskoneesta tänään vai vasta huomenna. Siitä olen onnellinen ja kiitollinen, että suurim-

man osan odotusajastani olin ongelmista tietämätön. Sain nauttia ajatuksesta tulla taas äidiksi, sain nauttia vilkkaasta liikkumisestasi sisälläni, sain nauttia Sinusta. Nyt nuo muistot ovat kultaakin arvokkaampia asioita elämässäni. Seison pienen hautasi äärellä. Talven lumi on peittänyt sen valkealla, kevyellä harsollaan. Sytytän kynttilän lyhtyyn ja korjaan pois roskan, joka jostain on lennähtänyt valkealle peitteelle. Mielessäni lähetän kiitoksen jollekin tai jonnekin siitä, että Sinä sait syntyä, että yhden kerran lepäsit elävänä sylissäni, että yhden kerran raotit silmiäsi kuin meitä katsoaksesi ja meidät muistaaksesi. Sitten käännyn lähteäkseni: kohti elämää, kohti valoa, kohti tulevaisuutta sen ilon kannattelemana, jota Sinä muistollasi ja elävä sisaresi elinvoimallaan ja innostuksellaan minussa joka päivä ja joka hetki synnytätte. Satu Rautiainen satu.rautiainen@hotmail.com

Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

20 esse

❘

19.1.2012

Jukka Jokinen, Jukkis, on tuttu yli viidelle sadalle rippikoululaiselle Olarissa. ”Kirkkohihhuliksi” koulussa nimitelty nuori on edelleen aktiivinen seurakuntalainen ja pian myös sekä diplomi-insinööri että teologian maisteri.

Asenne vie Jukkista elämässä eteenpäin Se mikä tehdään, tehdään kunnolla. Kotoa peritty periaate näkyy 26-vuotiaan Jukka ”Jukkis” Jokisen elämäntavassa. Kahta vaativaa tutkintoa samanaikaisesti opiskeleva nuori ihmettelee, miksi häneltä usein kysytään, onko hänen vuorokaudessaan 25 tuntia. Teksti Elina Raunio Kuva Jani Laukkanen

hdeksän vuotta sitten Jukka Jokinen kirjoitti Esseen nuorisokolumneja. Lukiolaisen elämän täytti koulun lisäksi aktiivinen seurakuntatoiminta. Jokinen vietti paljon aikaa nuorisotiloissa, ohjasi eka- ja tokaluokkalaisten sählykerhoja ja oli isosena kaikkiaan seitsemällä rippileirillä. ”Aina elokuussa rippileirien jälkeen taivastelin, miten lapsellinen olinkaan edellisenä kesänä ollut, ja miten nyt pärjäsin jo paremmin”, Jokinen muistelee. ”Taisin olla aika ankea tyyppi. Olisinpa silloin tajunnut, että toi-

sen ihmisen mielipiteitä on mahdoton muuttaa; olisin ainakin jättänyt jatkuvan jäkättämiseni tupakanpoltosta.”

Opiskelussa rima korkealla Jokinen valitsi lukiossa pitkän matematiikan tietäen, että se avaa paremmin ovia jatko-opiskeluun. ”Olen tässä mielessä samanlainen kuin isäni; haastetta pitää olla, itseään ei pidä päästää helpolla.” Ennen armeijan alkamista Jokinen pääsi opiskelemaan tuotantotaloutta Teknilliseen korkeakouluun; kunnolla tekemisen periaate vei hänet armeijassa reserviupseerikouluun. ”Minulla ei vaan luonne antanut myöten ottaa armeijaakaan helpoimman mukaan”, reservin vänrikki sanoo. Teknillisten opintojen jo alettua Jokinen pääsi myös Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Diplomi-insinöörin paperit hänellä on tarkoitus saada tänä vuonna, teologian maisterin tutkinto häämöttää muutaman vuoden päässä. Jokisen määrätietoisessa asenteessa keskeistä on edetä yksi tavoite kerrallaan. Hän kertoo usein

joutuvansa vastaamaan kysymykseen, miten ajan saa riittämään opiskeluun ja harrastuksiin. ”Itse en pidä sitä ongelmallisena. Päätän vain etukäteen, mitä asioita minäkin päivänä on tehtävä”, Jokinen sanoo.

Perhe ja ystävät ovat tärkeitä tukijoita Jukka Jokinen viittaa monessa yhteydessä perheeseensä. ”Olen kiitollinen vanhemmilleni. Jos saan lapsia, toivon että pystyn itse olemaan edes viidesosan verran yhtä hyvä isä lapsilleni kuin vanhempani ovat olleet minulle.” Jokinen kiittää vanhempiaan, jotka ovat jaksaneet touhuta hänen ja kahden nuoremman veljen kanssa. ”Minuun on aina myös luotettu; mitään ei ole valmiina tuputettu vaan olen saanut itse etsiä tieni. Minulla on maailman paras perhe ja ystävät”. Seurakunnallisen elämän Jokinen aloitti jo pikkupoikana päiväkerhossa. ”Todella sympaattinen päiväkerhotäti Gretel vaikutti paljon siihen, että viihdyn seurakunnassa. Päiväkerhossa sain ensimmäisen kosketukseni kristinuskoon. Myös isäni vanhempien luo-

na vietetyt joulut evankeliumeineen ja virsineen antoivat uskonnosta myönteisen kuvan”. Jokinen tunnetaan sekä opiskelukaveri- että seurakuntapiireissä innokkaana sählyn pelaajana ja avuliaana autokuskina. Hän on aina ollut valmis viemään kyytiä tarvitsevat koteihinsa, ja pyyteetön apu on myös huomattu: ”Kun ensimmäinen autoni tuli tiensä päähän ja oli pakko romuttaa, ystäväni järjestivät sille eräänlaisen muistotilaisuuden. Olen vieläkin häkeltynyt siitä, että he olivat myös keränneet uutta autoa varten huikean 1600 euron kolehdin”.

tä aikovat mennä naimisiin vasta sitten, kun minut on vihitty papiksi”, hän sanoo. Jukka Jokinen kertoo olleensa 6-vuotiaana vakuuttunut unelmatyöpaikasta roskakuskina. ”Ehkä minulla on kykyjä toisenlaiseen työhön, ja minusta olisi väärin olla käyttämättä Jumalan antamia lahjoja. Teknillisen korkeakoulun johtamisopit ja aikanaan teologin koulutus yhdistyisivät esimerkiksi kirkkohallituksen työtehtävissä. En kuitenkaan usko, että haluan tehdä mitään yksinäistä työtä”, hän pohtii. Yhdeksän vuotta sitten Jukka Jokinen oli innokas isonen, nyt ahkera opiskelija. Kysymykseen, missä hän haluaa olla yhdeksän vuoden kuluttua, tulee nopea ja varma vastaus. ”Toivottavasti olen isä.”

”Minulla on maailman paras perhe ja ystävät.”

Yksi tavoite ylitse muiden Teologian opintojensa aikana Jokinen on ollut jälleen kesäisin rippileireillä, nyt opettajan ominaisuudessa. ”Olen ollut yli viidensadan nuoren isosena, isäntänä ja teologina rippileireillä. Luonteva ajatus olisi ryhtyä nuorisopapiksi. Jotkut ystäväni ovat jopa ilmoittaneet, et-