Esse 2014 nro 7 (13 2) by Kirkko ja kaupunki

7 | 13.2.2014 | www.esse.fi

Kun treeneissä

on kiva olla

Kilpakehitys ei ole juniorivalmennuksen itseisarvo. ✚✚2

Ulla Pohjolan käsissä syntyy aisteja hivelevää taidetta. ✚✚9

Yhteisvastuukohde: syrjitystä taistelijaksi. ✚✚6

Tiina Tasmuth saattaa kuolevan ajan rajalle. ✚✚10

www.esse.fi

Espoon seurakuntasanomat

Janoiselle juotavaa

lttari. Muutaman vuoden ikäinen lapsi kurkottaa koko varrellaan kohti ehtoollista jakavaa pappia. Kädessä on hopeinen pikari. ”Minunkin on jano!” Seinäjoella pidetyillä jumalanpalveluspäivillä kyseltiin, mikä on se yhteinen kaipaus, johon jumalanpalvelus voi vastata. Se on olennainen kysymys, sillä kirkossa jumalanpalvelusta, messua, pidetään kirkon hengellisen elämän keskuksena. Silti vain muutama prosentti jäsenistä osallistuu säännöllisesti jumalanpalvelukseen.

Mihin janoon jumalanpalveluksesta voi saada helpotusta? Mukia ojentavalle lapselle jano on fyysinen, tyydytettävä tarve. Yhtä paljon hänellä on tarve kuulua yhteisöön, olla samaa joukkoa ympärillä olevien kanssa. Lapsi kaipaa myös tulla nähdyksi ja hyväksytyksi. Jumalanpalveluspäivillä puhuneen arkkipiispa Kari Mäkisen mielestä messu itsessään on kaipauksen ilmaus. Kaipaus ja jano ovat jumalanpalveluksen lähtökohtia. Onko lapsen jano lopulta yhtään erilaista kuin meidän aikuisten? Kohdatuksi ja hyväksytyksi tulemisen tarve on syvällä ihmisessä. Messu voi vastata ihmiselle juuri tähän. Olet Jumalan luoma, olet arvokas ja rakastettu. Lepää hetki, juo janoosi, lähde rauhassa.

PS.

Espoon ja Kauniaisten kirkoissa on mukava käydä messussa, koska väkeä on useimmiten runsaasti. Istumapaikkoja kuitenkin vielä löytyy. Urpu Sarlin päätoimittaja urpu.sarlin@ evl.fi

Nuorten kilpaurheilu on usein ammattimaista. Valmentajan tärkein tehtävä on kuitenkin nähdä urheilija ihmisenä.

Teksti Jaana Veikkola-Virtanen Kuva Jukka Granström

oniin nuorten jääkiekko- ja jalkapallojoukkueisiin riittäisi tulijoita enemmän kuin sisään mahtuu. Parhaiden joukkueiden sisälläkin kilpailu on kovaa. Vain parhaat saavat peliaikaa. ”Valmentaja hakee voittoa hinnalla millä hyvänsä. Jääkiekossa on yleistä, että osa joukkueesta istuu penkillä eivätkä kaikki edes pue varusteita päälleen”, espoolainen 17-vuotiaan jääkiekkoilijan isä Harri (nimi muutettu) tietää. Jos nuori istuu vaihtopenkillä kuukaudesta toiseen, Harri miettisi vaihtamista alemman tason joukkueeseen. Joskus nuori itsekin kokee, etteivät taidot riitä. Mutta Harri kertoo nähneensä pelaajien valintatilanteissa myös epäoikeudenmukaisuutta. ”Kun pelaajan vanhempi on joku ’silmäätekevä’, hyvin usein hänen lapsensa valitaan pelaamaan, vaikka tarjolla olisi muitakin samantasoisia pelaajia”, hän sanoo. Oikeudenmukaisuuteen liit-

tyviä ongelmia on seurannut siitäkin, että kilpajoukkueen valmentajana on ollut jonkun pelaajan isä. ”Isä ei saisi toimia valmentajana kilpajoukkueessa enää 11–12-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmissä.” Kansainvälisesti tunnettu huippuvalmentaja Alpo Suhonen muistaa edelleen lämmöllä vuosikymmenten takaista valmentajaansa, joka ymmärsi kysyä nuorelta jääkiekkoilijalta: ”Tulitko mielelläsi harjoituksiin?” ”Siihen kiteytyy syvää viisautta, ja siitä pitäisi nykyäänkin valmennuksessa lähteä”, Itävallan Jääkiekkoliiton urheilujohtajana työskentelevä Suhonen painottaa. Jos pelaajat tulevat mielellään harjoituksiin, se kertoo Suhosen mukaan joukkueen hyvästä hengestä. Sellaisessa joukkueessa keskittyminen ja energia suuntautuvat harjoituksiin ja peliin eivätkä pelaajien välisiin vuorovaikutussuhteisiin. ”Keskittyminen on pelaa-

Päivitys Alakouluvuosina pelasin jonkin aikaa jääkiekkojoukkueessa. Kerran pelasimme harjoitusmielessä päätä pitempiä vanhempia poikia vastaan. Yksi heistä katsoi asiakseen taklata minut raukkamaisesti takaapäin, vaikka en kuljettanut kiekkoa. Nykyään ajattelen, epämuodikkaasti tai ei, että aikuisilla on velvollisuus puuttua tarkoitukselliseen satuttamiseen. Taneli Kylätasku | Nuorten valmennus vaatii kypsyyttä | s. 2

jan tärkein ominaisuus”, Suhonen sanoo. Vaikka valmentaja valmentaa yksilöitä, hän on Suhosen mukaan vastuussa myös joukkueen vuorovaikutussuhteista. Niistä huolehtiminen kuuluu myös nuorten valmentamisessa vaikeimpiin, mutta joukkueen menestymisen kannalta oleellisimpiin tehtäviin. ”Valmentajan pitäisi pystyä kääntämään kilpailutilanteet niin, että jokainen urheilija ymmärtää kilpailevansa itsensä kanssa. Kilpaurheilujoukkueen energia yksinkertaisesti vähenee, jos joukkueessa on huono ilmapiiri.” Nuorten valmentamisen tärkeimpänä tavoitteena on Suhosen mukaan johdattaa heidät oppimaan urheilijana ja sisäistämään oppimisen merkitys. ”Urheilija ei ole valmentajan väline eikä objekti, eikä valmentaja saa toteuttaa omia haaveitaan joukkueen avulla”, Suhonen painottaa. Jääkiekkoharrastuksen viime syksynä aloittaneen espoolaisen Nikon isä yllättyi muutamien vanhempien käytöksestä kentän laidalla. Samanlainen meuhkaaminen ja kiroilu olisi isän mukaan työelämässä mahdotonta. ”Joskus huudetaan omille, toisinaan toisten lapsille. Kyse on kuitenkin vain pelistä ja

Kansi

Iloinen juniori. 10-vuotias Luka Niemelä harrastaa jääkiekkoa Espoon Bluesissa. Isä Jaan Niemelä iloitsee siitä, että Luka nauttii pelaamisesta.

Valmentaja ei saa toteuttaa omia haaveitaan joukkueen avulla.” Urheilujohtaja Alpo Suhonen

tärkeintä on, että lapset pelaavat”, hän muistuttaa. Harria on välillä ihmetyttänyt myös joidenkin valmentajien kielenkäyttö. ”Kielenkäyttö on joskus todella törkeää, kun joukkue on menestynyt heikosti ja sitä yritetään herätellä. Asioita voi käydä läpi monella tavalla, ei-

kä ole ollenkaan hyvä asia, jos valmentajaa pelätään”, hän toteaa. Ääritapauksissa kasvatustehtävän unohtava valmennus voi aiheuttaa nuorelle mielenter veysongelmia. Alpo Suhosen mukaan yksi suurimmista virheistä on epärealististen elä-

Kaupunkipolut

mäntavoitteiden luominen. Suhosen mukaan nuori tietää itse parhaiten, missä mennään, ja siihen kannattaa luottaa. Vanhempien tehtävä on olla läsnä ja kannustaa. ”Urheilussa on paljon hyviä esikuvia, ja jotkut saavat siitä jopa ammatin. Mutta jääkiekko tai jalkapallo eivät ole koko maailma, ja urheilijan ura on ohi suhteellisen nuorena. Siksi elämää pitäisi ajatella pitkällä aikajänteellä ja opiskella, vaikka rinnalla olisikin urheilu-ura.” Suhonen mukaan oma joukkue voi olla nuorelle myös tärkeä henkinen turvapaikka. Jos

omat perheolot eivät ole kunnossa, joukkueen kanssa on turvallista ja hauskaa. Myös aikuisten jääkiekossa henkisiä ongelmia syntyy, jos pelaajan tavoitteet ovat epä realistisia ja vääränlaisia, kuten rahan ja julkisuuden tavoittelu. ”Ongelmia voivat aiheuttaa myös vastustajan vahingoittaminen ja väkivalta”, Suhonen lisää. Luka Niemelä, 10, harrastaa jääkiekkoa Espoon Bluesin ”harrastejoukkueessa”. 28 pojan joukkue harjoittelee Matinkylän jäähallissa kolme kertaa viikossa. Pelaajat jaettiin viime

vuonna kolmeen tasoryhmään, joista paras treenaa yli 5 kertaa viikossa. ”Onneksi Luka ei kuulu siihen ryhmään”, isä Jaan Niemelä huokaisee. Isän mukaan Luka on oman ryhmänsä parhaita pelaajia. Hän nauttii harrastuksestaan ja saa pelata. Paremmassa ryhmässä tilanne olisi toinen. ”Itsetunnolle on hyväksi, kun pelaa sellaisessa ryhmässä, jossa onnistuu ja saa paljon peliaikaa. Täytyy muistaa, että NHL- tai liigapelaajia tulee vain tuhannesosasta pelaajia. Tässä asiassa täytyy olla realisti”, isä sanoo.

Sarjassa esitellään Espoon kaupunkipolkuja | myös verkossa www.kaupunkipolut.fi

Edustusta empire-tyyliin

Vauhtia treeneihin. Luka Niemelä ehti luistella pari pyrähdystä kameralle ennen kuin lätkätreenit Matinkylän harjoitushallissa alkoivat. Kuva Jukka Granström

Gumbölen kartano on kaunis empirekartano Vanhan Turuntien tuntumassa. Ensimmäinen kartanoa koskeva maininta on vuodelta 1540 maakirjassa, jossa omistajaksi on mainittu Jakob Jönsson. Kappalainen Petrus Martini Brenner yhdisti kolme tilaa 1600-luvun alussa kartanoksi Gumbölessä, jolloin alkoi ensimmäinen kukoistuskausi. Omistajia kartanon historian aikana varovaisesti laskien on ollut 26.

Omistajien joukossa on tunnettuja sukuja, kuten Karl Alexander Napoleon Adlercreutz ja hänen perillisensä. Isoviha tuhosi Gumbölen kartanon, mutta kirkkoherra Elias Cajander nosti tilan uuteen kukoistukseen 1747–1773. Espoon kaupunki kunnosti päärakennuksen 1970-luvulla. Se toimii edustustilana ja kaupunginjohtajan asuntona. Teksti ja kuva Mauritz Hellström

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

Onko messu siis oikeasti kirkon elämän keskus? Monella tapaa on. Messussa kirkon aarteet ovat läsnä ja käytössä: Rukous ja siunaus, Jumalan sana sekä yhteys. Myös tilastojen valossa jumalanpalvelus on keskeinen. Tilastot kertovat, että vuosittain kirkon ovi aukeaa Espoossa yhtä monta kertaa kuin seurakunnilla on jäseniä. Tutkimusten mukaan kirkon jäsenistä puolet käy jumalanpalveluksessa vähintään kerran vuodessa. Tämän lisäksi tie vie kirkkoon, kun osallistutaan häihin, hautajaisiin tai vaikkapa kummilapsen konfirmaatioon. Näihin toimituksiin osallistuu myös puolet suomalaisista vuosittain ja nekin ovat luonteeltaan jumalanpalveluksia. Itse asiassa kirkon hengellinen ydin, jumalanpalvelus eri muodoissaan, on siis monelle harvoin käyvällekin se kirkon elämän muoto, johon osallistutaan.

Nuorten valmennus vaatii kypsyyttä

Jukka Granström

Lähetystukiin ajetaan uusjakoa Yhteensä 180 seurakuntalaista on allekirjoittanut Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille osoitetun kirjelmän, jossa vaaditaan lähetysjärjestöjen tuen uudelleenjakoa. Maaliskuussa 2013 kirkkovaltuusto päätti lakkauttaa Kansanlähetykselle ja Kylväjälle myönnetyn talousarviomäärärahan asteittain vuoteen 2015 mennessä. Samalla jatkettiin evankelisen liikkeen lähetysjärjestöjen tuen evännyttä päätöstä. Kirjelmässä vedotaan viime vuonna syntyneeseen Lähetystyön perussopimukseen sekä kirkkohallituksen kantaan, jonka mukaan yhtäkään sopimuksen allekirjoittanutta lähetysjärjestöä ei voi sulkea pois määrärahoja jaettaessa. Tukien leikkaamispäätös liittyi tasa-arvokysymyksiin. Ennen päätöstä lähetysjärjestöiltä kysyttiin kirjallisesti, ovatko ne valmiita yhteistyöhön naispuolisten pappien kanssa sekä parisuhteensa rekisteröineiden tai heitä tukevien pappien kanssa.

En voi sanoa, että minun tieni on ainoa ja lopullinen.” Imaami Abdul-Majid Tahirou-Varjonen

Liito-orava sinnittelee Keski-Espoon Hirvisuon, Miilunkorven ja Vesirattaanmäen rakentaminen ei ole karkottanut alueilla viihtyviä liito-oravia. Tieto käy ilmi Luontotieto Keiron Oy:n tekemästä liitooravaseurannasta. Liito-oravat pyrittiin ottamaan huomioon rakentamisessa. Miilukorven ja Vesirattaanmäen osalta vasta aika näyttää, tarjoavatko säästetyt pienet metsiköt liito-oravalle kelvollisia elinalueita.

Oikaisu Viime viikon Essen (6/6.2.) kansitekstissä oli virhe. Sonja Häklin etunimi oli vaihtunut Lauraksi. Turussa opiskeleva Häkli on kotoisin Keravalta, ei Espoosta, kuten jutun kuvatekstissä kerrottiin.

Rukouksen jäljillä. Leppävaaran seurakunnan kappalainen Juha-Pekka Rissanen, diakoni Heli Taina-Rantakaulio ja Olarin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola kuuntelevat, kun imaami Abdul-Majid Tahirou-Varjonen (vas.) kertoo islamilaisesta rukousperinteestä.

Rukouksella on yhteiset juuret Jaettu kokemus rukouksesta ylitti uskontojen välisen rajan Leppävaaran Uuttu-seurakuntakodissa.

n tiedä, mitä voin sanoa. Rukous on laaja kuin meri. Mistä alkaisin, ja mihin lopettaisin?” Kilossa asuva, ghanalaissyntyinen imaami Abdul-Ma-

jid Tahirou-Varjonen aloittaa puheenvuoronsa tunnustamalla, että rukous ei mahdu mihinkään muottiin tai kaavaan. Kymmenen ihmistä kuuntelee imaamin sanoja tarkasti U-kirjaimen muotoon järjestettyjen

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

pöytien ääressä. Leppävaaran seurakunnan Uuttu-seurakuntakotiin on kokoontunut muslimeja ja eri kirkkokuntiin kuuluvia kristittyjä. Eri uskontojen rukousperinteitä käsittelevän keskustelun on järjestänyt Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunta, mutta pohjimmiltaan tilaisuus on järjestetty YK:n mandaatilla. Vuoden 2010 alussa YK:n yleiskokous hyväksyi pää-

töslauselman, jonka myötä helmikuun ensimmäisen viikon maailmanlaajuisena teemana on uskontojenvälisen yhteisymmärrys. Suomessa presidentti Tarja Halonen tarttui asiaan syyskuussa 2011 New Yorkissa tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen. Halonen kutsui koolle uskontojen edustajista koostuvan USKOT-foorumin, joka työskentelee yhteiskuntarau-

Kirjoittaja on espoolainen äiti ja pappi. merianna.hintsala@gmail.com

Ruuhkavuosien rallikuski ritirinnan ajan kanssa ”Äiti, ollaanko me myöhässä?” kysyy tyttäreni ensimmäiseksi herättyään. Huokaisen, sillä ymmärrän onnistuneeni opettamaan jälkikasvulleni ainakin sen, että elämä kulkee kellon perässä. En ole siitä järin ylpeä. Ajan nakuttava rytmi sanelee päivän kulkua. Jos rytmistä myöhästyy, seuraa turhautumista, kärsimättömyyttä ja hoputtamista, eikä kenelläkään ole kivaa. Ajan kulumisen ja tyytyväisyyden suhde on jonkinlainen nykyihmisen mitta. Kiire tuo tyytymättömyyttä, ja luppoaika tyytyväisyyttä. Tehokkaasta tuottavuusyhteiskunnasta halutaan ulos tekemään omia juttuja, joissa on mahdollisuus sanella oma rytmi ja ajankulun sisältö. Siksi minäkin olen juuri valinnut virkavapaan tutkimuksen tekoon, jotta saisin sanella oman ajankäyttöni. Pidemmällä katsomisella joutilas

luppoaika ilman kunnollisia päämääriä kuitenkin turhauttaa myös, ja kiireinen mutta mielekäs itse valittu elämäntilanne tuo syvää tyydytystä. Ihminen on kulttuurinsa tuote. Tehokkuuden kulttuurissa, jossa elämme, tärkeä taito on osata seisoa omilla jaloillaan, sopivasti varjella omaa tilaa ja aikaa ja sopivasti myöntyä ajan kulkuun. Se ei ole helppoa ja vaatii harjoitusta. Mahdollista se kuitenkin on, sillä kaikkialla kello ei sanele elämää. Anthony de Mello kirjoittaa oppilaan ja opettajan keskustelusta: Oppilas kysyi opettajalta, miksi hänen kotimaassaan kaikki näyttävät niin tyytyväisiltä? Oppilaan kotimaassa ihmiset näyttävät niin huolestuneilta. Opettaja vastasi, että täällä ihmiset eivät katso kelloa.

Ei kuitenkaan tarvitse lähteä maapallon toiselle puolelle löytääkseen tyytyväisyyden. Lapsi on ajankuluunsa tyytyväinen, sillä hän ei mieti sitä. Kohti aikuisuutta ja keski-ikää mentäessä tyytyväisyys vähenee. Ihminen on tutkimusten mukaan onnettomimmillaan 47 vuoden ikäisenä. Vanhetessaan ihmisen tyytyväisyys taas lisääntyy. Ehkä silloin alkaa vasta oppia omia rajojaan ja mahdollisuuksiaan elämän virrassa. Ruuhkavuosia elävät taistelevat alati myöhästymistä vastaan, eli sovittavat omaa ajankuluaan muiden vastaavaan. Omasta elämästään ihminen ei kuitenkaan koskaan ole myöhässä.

han turvaamiseksi ja kehittää uskontodialogia ruohonjuuritasolla. Uuttu-seurakuntakotiin kokoontuneilla keskustelijoilla on yhteinen tavoite: he haluavat, että monissa eri kulttuuripiireissä kasvaneet espoolaiset juurtuvat kotikaupunkiinsa ja löytävät oman paikkansa. Siinä uskontojen yhteistyöllä on tärkeä tehtävä.

Reilun kahden tunnin aikana käy selväksi, että rukous ei ole ihmisiä erottava, vaan yhdistävä asia. Vaikka jokainen keskustelija pitäytyy johdonmukaisesti oman traditionsa opetukseen, jaettu ajatus ylittää monta kertaa uskontorajan ilman, että keskustelu pysähtyy. Luterilaiseen opetukseen rukouksesta johdattelee Leppävaaran seurakunnan kappalainen, aikuistyön tiimin vetäjä

Metodistikristitty Adwoa Essandor tuo esiin vielä yhden kristityn rukoukselle olennaisen teeman: Jeesuksen veren ansiosta Jumala ei enää näe ihmistä syntisenä, vaan armahtaa ihmisen ja hyväksyy tämän yhteyteensä. Katolista koulua Ghanassa käyneelle imaami Tahirou-Varjoselle ajatus on tuttu. ”Koraani opettaa, että yksin Jumala voi antaa syntejä anteeksi, hyväksyä ihmisen kääntymyksen ja avata paratiisin portit. Mutta minun täytyy kunnioittaa sinun näkemystäsi”, imaami sanoo. Sen jälkeen imaami sanoo jotakin, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. ”En voi sanoa, että minun tieni on ainoa ja lopullinen. Mutta ihmisen täytyy uskoa siihen, mitä hän tekee.” Taneli Kylätasku

Viikon kasvo

Eija Harju Olen ollut tiedottajana Espoon seurakuntayhtymän viestintäpalveluissa vuodesta 2007 alkaen. Koulutukseltani olen kirkon nuorisotyönohjaaja ja olen lukenut myös verkkoviestintää. Ennen nykyistä työtäni olin kuusi vuotta vapaa toimittaja. Eri medioille olen tehnyt töitä koko aikuisikäni. Olen kotoisin Järvi-Pohjanmaalta, Alajärveltä. Helsinkiin muutin 1989. Nyt asun Vantaalla. Työssäni pidän yhdessä tekemisestä. Tehtäviini kuuluu verkkosivujen päivittämistä, valokuvaamista, videointia, editointia ja läsnäoloa somessa. Haluan kertoa tarinoita hyvää tekevästä kirkosta. Elämässä minulle ovat tärkeitä perhe ja ystävät sekä heidän hyvinvointinsa. Urheiluhulluna olen hurahtanut eri tanssilajeihin. Treenatessa haastan itseäni.

Hautausmaat kesätyöllistävät 20 nuorta Espoon seurakuntayhtymä palkkaa hautausmaille kaksikymmentä iältään 16–17-vuotiasta nuorta kesätyöntekijöiksi vähintään kuukauden mittaiseen työsuhteeseen. Hakijan tulee olla työsuhteen alkaessa 16 vuotta täyttänyt. Hautaustoimen päällikkö Leena Tonterin mukaan kesätyö hautausmailla on ollut pidettyä. Nuorten tehtäviin kuuluu haravointia ja siivoustehtäviä sekä kukkien istuttamista

Pääsiäismatka Leipzig ja Dresden Lutherin ja Bachin jalanjäljillä 17.–21.4.

Wittenberg, Leipzig, Tuomaskirkko ja Matteuspassio, Dresden ja konsertti Zwingerissä, Meissenin posliinikaupunki. Asiantuntijaopas Terttu Busse-Lunkka.

1398 €

Ikonin tie – Ateena ja Thessaloniki 27.4.–4.5.

Kreikan ja Bysantin historiaa, bysanttilaisen ikonimaalauksen keskeisiä teoksia, taidokkaita liturgisia tekstiilejä, luostareita… Asiantuntijaopas piispa Arseni ja Nicolaos Karellos.

Samaan aikaan verkossa Kotimaa24.fi Suomessa evankelisluterilainen kirkko ei kuitenkaan kiusaa homofobiallaan. Siksi perusteluni erolle kirkosta oli huono. Vihreiden eurovaaliehdokas Antero Vartia Kotimaa24.fi -uutiset

Toisen ihmisen, läheisenkään sisimpään ei voi päästä. Arkkipiispa Kari Mäkinen Kotimaa24.fi-uutiset

Enkä usko, että tällaista elämäneroa pitkään siedetään, kansannousuja tulee lisää. Presidentti Sauli Niinistö kommentoi maailman tulonjakoa Kotimaa24.fi-uutiset

1. Hyvää iltaa. 2. Olen Yhteisvastuukerääjä. 3. Keräyksen aihe on saattohoito ja Guatema-

lan auttaminen. 4. Haluaisitteko osallistua keräykseen? ja 5. Kiitos, että tulitte mukaan tai kiitos, kun avasitte oven hyvää jatkoa. Piispa Voitto Huotarin lauseet, joilla yhteisvastuukerääjä pärjää. Kotimaa24.fi-uutiset

Blogeissa Ihmisen rikkautta ei mitata sillä kuinka paljon hän omistaa, vaan sillä kuinka paljon hän valmis jakamaan omastaan. Hanne Malkki Espoon seurakuntien @Kirkko-blogissa

Lieventämisperusteeksi riitti myös se, ettei ennen pikkutytön hengen vaatinutta yliajoa tapahtunut muuta liiken-

ja hoitamista. Suuren hakijamäärän vuoksi haastatteluun kutsuttavat valitaan hakemusten ja arvonnan perusteella. Hakemuslomake ja ohjeet löytyvät Espoon seurakuntien sivulta www.espoonseurakunnat.fi nuorten kesätyöpaikoista kertovan tiedotteen yhteydestä. Hakemus voi olla myös vapaamuotoinen. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 28. helmikuuta. Taneli Kylätasku

1465 €

Beethoven-festivaali Varsovassa 14.–16.4.

nesääntöjen vastaista kuin törmäys ajoradan reunuskiveen.

Asiantuntijaopas Aarno Cronvall.

Jari Tervo Yle uutiset -blogissa

Ortodoksi katsoo ihmeissään, kun luterilaisessa kirkossa saarnaamaan voi ilmestyä presidentti tai mediajulkkis. Jyrki Härkönen Kotimaa24.fi-blogissa

Miten homous vaikuttaa sun uintiin, kysyttiin kilpauimari Ari-Pekka Liukkoselta eilen. En aluksi ymmärtänyt kysymystä. Hemuli Oisko tulta? -blogissa

Tutki omia tunteitasi, omia unelmiasi. Mitä sinä haluat elämältä? Perheneuvoja Heikki City-lehden Suhdeklinikka-blogissa

870 €

Türin kukkamarkkinat 17.–18.5.

Asiantuntijaopas agrologi Paula Liukko.

268 €

Unkarin ihanat puutarhat 2.–6.6.

Päivi Romu

Ikuinen Rooma

Asiantuntijaopas Monika Jakus.

1260 €

1.–4.5., 22.–25.5., 25.–28.9., 16.–19.10. 995 € Pääsiäinen 18.4. 1095 € sis. suorat reittilennot, keskustahotelli, puolihoito, runsas retkiohjelma. Asiantuntijaopas Päivi Romu.

Armenia – Kaukasuksen helmi 4.–12.6., 27.8.–4.9. Asiantuntijaopas Marianne Tillman.

alk. 1298 €

Kiehtova Varsova 18.–21.4., 16.– 18.5. Asiantuntijaopas Barbara Iwicka.

alk. 695 €

24 h verkkokaupasta lomalinja.fi Korkein luottoluokitus ©Soliditet

1/2014

Teemaristeilyt

Venäjällä

Tsaarinajan tunnelmaa slaavilais ja ta nostalgia a

Monipuolinen

VERONA

Unohtuma OOPPERAJUHLA ttomat T Italian elokuisen oopperaillat taivaan alla

UUTUUS

Sydämen asiall

N MATKA SSA

maailmalle

ETELÄ-AFRIKAN

Rovos Rail

Koe vehreä

Kroatia

“April in Paris” Keväinen

Pariisi

saaristossa risteillen AKTIIVIM ATKOJA pyöräilyä , vaellusta , joogaa, golfia...

& Seinen risteily

& 010 289 8100 & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8102 (Helsinki) lomalinja@lomalinja.fi

2013

Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 17€/varaus, 1.4.2014 alkaen 19€/varaus.

Yorkshire

KARIBIA

Näe Kuuban N RISTEILYT ja Jamaikan turkoosins iniset vedet

AARTEET

Toscana

Akvarellija Kulttuuria valokuvauskurssit ja viiniä

TRANS SIPERIA

Junalla Kiinaan

Tilaa uusi esitteemme!

Kiina

Nepal, Sri Namibia, Lanka, Mauritius

MUMMO

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

Kolumni | Meri-Anna Hintsala

Juha-Pekka Rissanen. Kaikki tunnistavat ajatuksen, jonka mukaan Jumala käskee ihmistä rukoilemaan ja lupaa kuulla rukouksen. Toisaalta rukous nousee ihmisen kaipuusta ja tarpeista. Rukoukseen liittyy vuorovaikutus pyhien kirjoitusten kanssa. Profeettojen ja Jeesuksen esimerkki näyttää, miten tulee rukoilla. Ihmisen pitää tarkoittaa sitä, mitä hän rukoilee. Rukous on taistelua pahaa vastaan ja hyvien voimien vetämistä maailmaan. Jos ihminen vihaa toista ihmistä eikä auta hädässä olevaa, hänen rukouksensa on turhaa. Jumalan vastauksen tunnistaa sen mukana tulevasta sisäisestä rauhasta.

Etsitkö kotia? Vapaat SATO SenioriKodit sato.fi Puh. 0201 344 344 SATO Asiakaspalvelu

Espoon seurakuntien palvelukeskus

Kaste, häät, hautajaiset tulossa. Sinua palvelee: Espoon seurakuntien palvelukeskus

Syrjinnän kohteeksi ei ole pakko alistua. Maya-intiaani Ryby Coy Quej tietää tämän omasta kokemuksestaan. Hän kamppailee ihmisoikeuksien puolesta Guatemalassa.

ma–pe klo 8–15 Kirkkokatu 1, 02770 Espoo

Varauspalvelut

(kaste, vihkiminen, hautaan siunaaminen) p. 09 8050 2601, palvelukeskus.espoo@evl.

Rekisteripalvelut

(virkatodistukset ja sukuselvitykset) p. 09 8050 2600, palvelukeskus.espoo@evl.

Hautapalvelut

p. 09 8050 2200, fax 09 256 7212 hautatoimisto.espoo@evl. www.espoonseurakunnat.

www.esboforsamlingar.

Eloisa-kodit on suunniteltu varttuneen väestön tarpeisiin, toimiviksi ja vaivattomiksi.

www.eloisakoti.fi

Huoneistoesimerkit: 1H+KT 32,5 m2 2H+KT 37,5 m2 3H+KK+S 67,5 m2 3H+K+S 86,5 m2 4H+KT+S 88,5 m2

Myös muita kokoja vapaana.

As.Oy Espoon

Valapuisto

Valakuja 2, 02770 Espoo Kahden talon Eloisa-yhtiö rakennetaan Espoon keskukseen aseman eteläpuolelle, keskeiselle paikalle. Valapuisto sijaitsee aivan kauppakeskus Entressen vieressä, tulevan keskustorin läheisyydessä. Autohallipaikat myydään erillisinä osakkeina. Lisätiedot ja myynti: Virpi Niinivuo 040 350 4867 Hannu Klemetti 050 514 4523

Mannerheimintie 113 • 00280 Helsinki • p. 020 775 9600 • www.pohjolarak.fi

äätävän kylmänä pakkaspäivänä on ilo tavata ihminen, joka säteilee lämpöä. On kuin Ruby Coy Quej olisi tuonut mukanaan Helsinkiin matkalaukullisen KeskiAmerikan aurinkoa. Coy Quej on saapunut Suomeen maannaisensa Dora Arriola Vegan kanssa. He ovat täällä Kirkon Ulkomaanavun ja Yh-

Taistelija. Maya-intiaani Ruby Coy Quejin perinteinen asu kertoo hänen kuuluvan Guatemalan alkuperäisväestöön.

Maya-tytön elämä muuttui teisvastuukeräyksen vieraina. Keräys tukee tänä vuonna ihmisoikeustyötä Guatemalassa. Sen tuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen avustustyöhön Kirkon Ulkomaanavun kautta. Maya-intiaaneihin kuuluva Coy Quej työskentelee ADP-kansalaisjärjestössä (Asociación de Amigos del Desarrollo y la Paz), joka toimii kokonaisvaltaisen kehityksen ja tasa-arvon edistämiseksi erityisesti naisten, lasten ja nuorten parissa. ”Olen itse esimerkki siitä, että elämä voi muuttua. En ole antanut raskaiden kokemusten murtaa itseäni. Nyt voin auttaa muita vaikeassa tilanteessa olevia toteuttamaan unelmiaan”, hän sanoo. Alkuperäiskansat kokevat Guatemalassa vakavaa syrjintää ja väkivaltaa kouluissa ja työelämässä. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat naiset ja nuoret sekä maaseudun maattomat asukkaat. Yhteisvastuukeräys perehdyttää alkuperäiskansoihin kuuluvia ihmisoikeuksiin ja tukee naisten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon. Noin puolet Guatemalan noin 14 miljoonasta asukkaasta on mayoja. Lähes 80

prosenttia alkuperäiskansojen edustajista elää köyhyysrajan alapuolella, suuri osa heistä maaseudulla. Koulutuksen puute, ihmisten haluttomuus osallistua yhteiskunnallisesti ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat suuria ongelmia. Ruby Coy Quej, 26, varttui niukoissa oloissa maaseudulla Alta Verapazin maakunnassa maan pohjoisosassa. Hän oli kuusilapsisen perheen ainoa tytär. Perinteiset käyttäytymismallit ja naisten heikompi asema näkyivät perheen arkipäivässä. Isä määräsi kaikesta ja löi, ellei häntä toteltu. ”Sain käydä vain alakoulun kuusi luokkaa. Kotityöt kaatuivat minun harteilleni. En koskaan saanut leikkiä tai esimerkiksi ajaa pyörällä, kuten veljeni”, hän kertoo. Äidin kannustus sai Coy Quejin pyrkimään elämässään eteenpäin. Äiti ei halun-

En ole antanut raskaiden kokemusten murtaa itseäni.” Ruby Coy Quej

nut tyttären toistavan omaa kohtaloaan, vaan kehotti häntä menemään töihin hankkimaan opiskelurahoja. ”Työskentelin aamuisin torimyyjänä ja lihakaupassa, iltapäivisin opiskelin. Kaikki täytyi pitää salassa isältä. Myöhemmin isän asenne muuttui, kun hänelle selvisi, kuinka paljon panostin opiskeluun. Hän sanoi, että saisin opiskella, jos hoitaisin myös kotityöt.” Alakoulun naisopettaja oli Coy Quejille innostava esimerkki. Hän halusi itsekin opettajaksi, pyrki sinnikkäästi yliopistoon ja suoritti maisteriopinnot. Yliopiston rehtori pani merkille tiedonhaluisen, sosiaalisen ja iloisen opiskelijan. Hän ehdotti, että Coy Quej osallistuisi yliopistojen väliseen naisten kilpailuun, jossa ei mitelty kauneudesta vaan tuotiin esille sisäistä vahvuutta. ”Kilpailun voitto muutti elämäni. Julkisuus avasi monia ovia. Pääsin töihin kunnalliseen naisten oikeuksia valvovaan toimistoon.” Parin vuoden kuluttua Coy Quejia pyydettiin ADP:n työntekijäksi. Järjestössä nähtiin, että asemaansa aktiivisesti muuttanut nuori nainen voisi auttaa myös mui-

ta parempaan elämään. Aluksi Coy Quej toimi kenttätyöntekijän avustajana. Nyt hän työskentelee hankekoordinaattorina. ADP kouluttaa erityisesti nuoria ja naisia, jotta he tulisivat tietoisiksi oikeuksistaan kansalaisina. Coy Quej pitää tärkeänä sitä, että nuoret oppivat välttämään eriarvoisuuteen johtavia toimintamalleja. ”Tietoisuuden lisääminen on kaikkein tehokkain tapa korjata epäkohtia pysyvästi. Kävin itsekin nuorempana ADP:n järjestämissä koulutuksissa ja sain apua ja voimaa.” Ihmisoikeustyö on saanut Coy Quejin näkemään, että suunnitelmallisella ja kulttuurin vivahteet huomioon ottavalla toiminnalla voi saada paljon aikaan. ”Kierrämme yhteisöissä ovelta ovelle ja etsimme niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Onnistumisen hetkiä on yksilötasolla usein.” Coy Quejin mieleen on jäänyt luku- ja kirjoitustaidoton nainen, joka kärsi miehensä väkivallasta, mutta pääsi siitä irti. ”Kerroin hänelle tarinani ja kysyin, haluaisiko hän muuttaa omaansa. Nainen opetteli lukemaan ja kirjoittamaan, alkoi opiskella ja kiertää nyt auttamassa mui-

Kuka? Yhteisvastuukeräyksen ulkomaisena kohteena on ihmisoikeustyö Guatemalan alkuperäiskansojen parissa.

Miksi? Alkuperäiskansat kokevat Guatemalassa vakavaa syrjintää ja väkivaltaa. Heikoimmassa asemassa ovat naiset, nuoret ja maaseudun maattomat.

Miten? Yhteisvastuukeräyksen avulla pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta oikeuksistaan ja vähentämään eriarvoisuutta.

ta naisia. Hän on yhteisönsä naisjohtaja ja edustaa naisia myös kansallisella tasolla.” Coy Quej kertoo kokeneensa syrjintää etnisen taustansa vuoksi. Esimerkiksi yliopiston opettajat eivät antaneet perinteiseen asuun pukeutuneen opiskelijan puhua luennoilla. Hänen nykyisessä työympäristössään, itäisessä Jalapan maakunnassa ennakkoluulot ovat juurtuneet erityisen syvälle. Etenkin alkuun hän sai osakseen oudoksuvia katseita kiertäessään työkentällä. ”Kaikesta huolimatta olen onnistunut voittamaan ihmisten kunnioituksen olemalla oma itseni ja tekemällä työtä. En anna muiden kielteisille asenteille valtaa itsessäni.” Työnsä ohessa Coy Quej opiskelee lakitiedettä. Hän toivoo, että pääsisi tulevaisuudessa vaikuttamaan vallanpitoon sisältä päin poliitikkona tai viranomaisena, jotta ihmisistä tulisi päättäjille tärkeämpiä kuin raha. ”Koen itseni taistelijaksi. Olen ylpeä siitä, että olen nainen ja kuulun alkuperäiskansaan. En kiellä enkä häpeä menneisyyttäni. Jos en olisi joutunut kärsimään, en olisi se vahva ihminen, joka nyt olen.”

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

koEnnakinnissa! o n i k k mar

Teksti Anu Heikkinen Kuva Katri Saarela

Menovinkit esse.menovinkit@kotimaa.fi

Paperiaskartelijoiden käsistä syntyy hienoja, monikerroksisia kortteja.Tämä ja monta muuta löytyy blogista paperiliitin.blogspot.com.

Tapahtumatiedot

✚✚Su 16.2. asti Galleria Espoonsillassa (Virastopiha 3, kävelysillan taso) Galina Rakhimova-Kinnarin Elämänkaari-näyttely. Avoinna ti–pe 11–16, la–su 12–15. ✚✚Su 9.3. asti Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytilassa (Kulttuuriaukio 2) Espoon kulttuurikeskuksen 25-vuotisjuhlanäyttely. Julisteita kulttuurikeskuksen tapahtumista vuosien varrelta. ✚✚Su 9.3. asti Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4) Vuoden Luontokuvat 2013 -valokuvanäyttely. Näyttely kertoo suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Näyttelyssä on kuvia kaikista kilpailun kahdeksasta sarjasta: Kasvit, Linnut, Maisemat, Nisäkkäät, Muut eläimet, Taidetta luonnosta, Ihminen ja luonto sekä Nuorten sarja. Avoinna ma– pe klo 9–15 ja su klo 10–16. ✚✚Su 23.2. asti Heikintorilla (Kauppamiehentie 1) on esillä pienoisrautatienäyttely. Mukana on nyt junaratoja, joita ei ennen ole Espoossa nähty. Näyttelyajat yleisölle ovat 14.–16.2. ja 21.–23.2. Junia ajetaan perjantaisin klo 16–19, lauantaisin klo 10–16 ja sunnuntaisin klo 11–16.

Talvilomapuuhia ja teatteritehtäviä

Pyhän Valentinuksen päivää, joka meillä kulkee allakassa ystävänpäivänä, monet pitävät sietämättömän kaupallisena amerikkalaisena hapatuksena. Kaupallisuus tunkee itsensä melkein minkä tahansa juhlan kylkiäiseksi, se on totta, eikä ystävänpäivä ole poikkeus. Mutta amerikkalaisia ei kannata Valentinuksen päivän juhlinnasta syyttää, sillä sen juuret ovat eurooppalaiset. Juhlinnan syistä ja synnystä on erilaisia käsityksiä. On arveltu, että taustalla olisi

Kaunis kikkaratukka Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat. Suom. Hanna Tarkka. Otava 2013.

Kirja Chimamanda Ngozi Adichien romaanit Puolikas keltaista aurinkoa ja Purppuranpunainen hibiskus ovat olleet minulle tärkeitä oppaita nigerialaiseen maisemaan ja ajattelutapaan. Novellikokoelmassaan Huominen on liian kaukana Adichie katselee Amerikkaa afrikkalaisen silmin. Sama näkökulma jatkuu uusimmassa romaanissa Kotiinpalaajat.

Ulla Lötjönen | toimituspäällikkö

Kumma kummilapsi Poden huonoa omatuntoa. Pidän kehnosti yhteyttä vanhaan kummitätiini. Täti asuu kaukana maaseudulla, eikä hänen lähellään ole ystäviä ja kyläläisiä, jotka piipahtaisivat tupaan kurkistamaan, kuinka naapurissa voidaan. Nämä ihmiset ovat menneet edeltä. Soitan kummitädille harvoin. Selitän itselleni, että jos hän asuisi lähempänä, kävisin katsomassa häntä ja soittaisinkin nykyistä useammin, sillä voisin lopettaa puhelun iloisesti: ”Kohta nähdään!” Arvaan, että omassa naapurustossani asuu vanha täti tai setä, johon sopivat samat yksinäisen vanhuksen tuntomerkit. Sukua saattaa olla, mutta ei enää ystäviä, ei liioin tuttavia. Veikkaan, että vanhuksen kummilapsi asuu kaukana ja potee samaa huonoa omaatuntoa kuin minä täällä kotonani. Entäpä jos Suomesta löytyisi jokin verkosto, joka voisi liittää yhteen meidät kummilapset ja meidän

kummimme? Minä voisin käydä katsomassa ventovierasta vanhusta tässä lähellä. Voisin ajatella, että hänkin on jonkun kummitäti tai -setä. Omaa kummiani kävisi katsomassa joku, jonka oma läheinen vanhus asuu liian kaukana. Olisiko tämä kummaa? Ehkä olisi. Uskon kuitenkin, että valtakunnallisen verkoston luomiselle olisi tarvetta. Veikkaan, että tämä olisi kolmannen sektorin tai kirkon heiniä. Sillä vapaaehtoinenkin ihminen pystyy osoittamaan rakkautta, ystävyyttä ja huolenpitoa.

Nigerialais-yhdysvaltalainen kirjailija yhdistää Ifemelun ja Obinzen rakkaustarinan taitavasti yhteiskunnallisiin teemoihin. Molemmat nigerialaisnuoret saavat tuskan ja keinottelun kautta pääsylipun länsimaiseen elämään. Matka onnellisuuteen on pitempi. Puhuttelevana sivujuonteena kirjasta jäi mieleen Ifemelun hiuskokeilut. Miksi kaikki afrotukkaiset naiset käyttävät sileitä ja kiiltäviä tekohiuksia? Kuka näkee kauneuden vaikeasti käsiteltävässä kikkaratukassa? Ulkopuolisuuden ja juurien etsimisen teemoihin on helppo samastua. Ifemelu lähtee Amerikasta takaisin Nigeriaan ja uskaltaa kohdata menneisyyden kipuja. Mietin omaa paluutani Espoosta synnyinseudulle. Irrallisuuden ja näennäisen vapauden jälkeen tuntuu huojentavalta olla jälleen kotona, vaikka kotipaikkakunta onkin monella tapaa epätäydellinen paikka. Anja Nwose

Espoolaiskuvaaja mukana Fotofinlandian finaalissa Arvostetun valokuvauskilpailun, Fotofinlandian, finalistit kuvasarjoineen julkistettiin viime viikolla. 20 000 euron palkinnosta kisaa 20 valokuvaajaa, ja yksi finalisteista on leppävaaralaiskuvaaja Elise-Anette Kokkonen. Kokkonen on kisassa mukana kuvasarjalla Lotat. Kuvakokonaisuus on Kokkosen oma projekti, jota hän on kuvannut vuodesta 2012. ”Minua kiinnostaa lottien vapaaehtoistyö sodassa, ja kuinka heitä kohdeltiin sodan jälkeen. Lotat saivat toiminnastaan virallisen kiitoksen vasta vuonna 1991”, kertoo 27-vuotias Kokkonen. Kokkonen aikoo jatkaa sarjan kuvaamista. Lottiin on kuvattu muun muassa Espoossa asuvia naisia. Fotofinlandian tulokset julkistetaan 7. maaliskuuta Helsingin Messukeskuksessa. Voittajan valitsee muotoilija-kuvanveistäjä Stefan Lindfors. Maija Saari Äänestä Fotofinlandia-finalisteja: www.fotofinlandia.fi/kilpailu/2014

Pistojen kertomaa. Ulla Pohjolan pienikokoisissa kirjontateoksissa riittää katsomista.

Aistien viisaus

oistakin asioista tietää jo kokemuksesta, että ne singahtavat suoraan herkkään kohtaan. Vaikka en ole kummemmin innostunut Whitney Houstonista, minut pysäyttää Bodyguardelokuvassa soinut Will Always Love You. Tuo kappale soi jollakin radiokanavalla eräänä syksyisenä aamuna toistakymmentä vuotta sitten, kun matkasin bussilla töihin. Pian sen jälkeen, kun olin istunut työpöytäni ääreen, sain viestin isäni kuolemasta. Siitä pitäen tuo sävelmä on vienyt minut uudestaan tuohon tiettyyn syyskuun päivään riippumatta siitä, missä olen. Aistien viisautta on hyvä kuunnella. Se vaatii ensin havahtumista, sitten pysähtymistä. Pienet hetket menevät ohi helposti, mutta niistä jää muistijälki, jos sen jäljen ottaa vastaan. Liki kaksikymmentä vuotta sitten luin lehdestä jutun kuva- ja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolasta. Hämmentyneenä ja jotenkin häikäistyneenä katsoin pikkuisia kirjottuja pukuveistoksia: en ollut koskaan aiemmin tajun-

nut, mitä kirjomalla voi tehdä. Noin pientä ja hienoa, vakavaa, mutta ei silti synkkää – ei, vaikka aiheena olisi hauta. Nyt vuosia ja monia näyttelykäyntejä myöhemmin en vieläkään tiedä tarkkaan, mikä Pohjolan kirjontatöissä on se jokin, mikä vetää minua puoleensa kerta toisensa jälkeen. Syyksi ei tunnu riittävän se, että työt ovat hienoja ja taidokkaita. Syy on jossain muualla, syvemmällä. En löydä vastausta aiheistakaan, en värimaailmasta. Mutta kertaakaan en ole lähtenyt näyttelystä sillä mielellä, että tämä on nyt nähty, ei tätä enää.

Olarin seurakunta

Espoon E spo po p oon on seurakunnat

Kutsu Kutsuillat rippikoululaisten 2014 kotiväelle

pop-messu espoo

MUR MURROSIKÄINEN PERHEESSÄ PE Aiheen äärellä perheneuvoja, ssosiaalipsykologi so osiaalipsykologi

Saara Kinnunen 10.3. klo 18 1

Espoonlahden kirkko Kipparinkatu 8 7.4. klo 18 Matinkylän kappeli Liisankuja 3 8.4. klo 18 Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2

Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4 toimittamassa: Jukka Lehti & Jenny Vainio

Lastenhoito järjestetty

m kis

caf

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

TULE

GOSPEL

su 16.2. klo 17 Suvelan kappeli .

. ww

Ehkä löydän syyn Pohjolan taiteen koskettavuuteen jostain tuntoaistin ja muistikuvieni risteyksestä. Pisto pistolta kirjoen tehdyssä työssä käden kosketus on niin lähellä, että käsi ja ajatus ovat melkein yhtä. Kun keskityn ja pysähdyn, voin työtä koskettamatta tuntea sametin pehmeyden, pienten pistojen rajat ja helmien muodon. Jos syvennyn ja annan aistieni kertoa kerrottavansa, jokainen työ vie minut uudelle matkalle. Teksti Merja Räty Kuvat Jouko Järvinen

MESSUUN

16.2.klo 18 iltakaakaot

Aistit tietävät, kun järki ei tiedä. Monta vuotta sitten ystävän kuoleman jälkeen havahduin tuntoaistini herkistymiseen. Se tuntui erikoiselta ja oudolta, mutta lahjalta yhtä kaikki. Tuota lahjaa koetan edelleen vaalia. Ilahdun joka kerta, kun huomaan, miten sormenpäät nauttivat kahvimukin lämmöstä tai kun jalkapohjaa hivelee auringossa paahtunut kallio.

Pastori Vilppu Huomo, kanttori Anna-Liisa Haunio. Messupyhäkoulu yli 3-vuotiaille. Messukahvit.

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

Toimittajalta

Lempeä ja markkinahumua

muinaisten roomalaisten Lupercalia-juhla, jonka hedelmällisyysriitit olivat sitä luokkaa, että niitä kuvaava elokuva saisi herkästi K18-merkinnän. Yhdessä päivän taustaa valottavassa tarinassa kerrotaan puolestaan roomalaisesta piispa Valentinuksesta, joka salaa keisari Claudiukselta vihki sotilaita avioliittoon. Keisari kun oli sitä mieltä, että naimisissa olevat miehet olivat huonompia sotilaita kuin naimattomat. Nuoret miehet pääsivät naimisiin, mutta Valentinus teloitettiin ja hänestä tuli marttyyri ja pyhimys. Juhlapäivänsä Valentinus sai kalenteriin jo niinkin varhain kuin vuonna 1537, sillä tuolloin kuningas Henrik VIII julisti helmikuun 14. päivän kuninkaan kirjeellä viralliseksi juhlapäiväksi. Monet Valentinen päivään liittyvät tavat ja uskomukset ovatkin kotoisin Englannista. Yhdysvaltoihin Pyhän Valentinuksen päivä rantautui vasta 1800-luvulla, ja siellä se on suosittu juhlapäivä edelleen. Meillä ystävänpäivä pääsi kalenteriin vuonna 1987. Ystävänpäivänä kaupoissa on roppakaupalla krääsää, mutta toisaalta myös hyväntekeväisyysjärjestöt ovat ottaneet päivän omakseen ja järjestävät monenlaisia tempauksia. On se ainakin hyödyllisempää kuin jäädä voivottelemaan kaiken kaupallisuutta. Merja Räty

Kirstinpiha 3

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

✚✚La 15.2. Sellosalissa (Soittoniekanaukio 1 A) Lasten lauantaina talvilomaleffoja. Klo 10 Räyhä-Ralf (K7) Puhuttu suomeksi. Dis-

neyn vauhdikas animaatioelokuva Räyhä-Ralf vie yleisön huikealle matkalle pelien sisälle. Klo 12.30 Moonrise Kingdom (K12). Suomenkieliset tekstitykset. Palkitun amerikkalaisohjaajan Wes Andersonin draamakomedian tapahtumapaikkana on Uuden-Englannin rannikolla sijaitseva saari vuonna 1965. Wes Andersonin visuaalisesti omaperäinen elokuva on tarkka kuvaus vapaudesta, unelmista ja lasten ja aikuisten erilaisista maailmoista. ✚✚Viikoilla 8 ja 9 Weegeen museoissa on runsaasti talvilomaohjelmaa. Emmassa järjestetään taidelomapäiviä, Helinä Rautavaaran museossa työpaja ja perhekahvila, Kamussa ratkaistaan historian arvoituksia, Kellomuseossa voi värkkäillä taskukellon ja Lelumuseossa askarrella kisamaskotin. Katso koko ohjelma Weegeen sivuilta. ✚✚Tule tekemään Suomen suurinta teatteriesitystä! Via Crucis -pääsiäistapahtuma hakee vapaaehtoisiksi kaikenikäisiä miehiä ja naisia mukaan toteuttamaan suurtapahtumaa 18. huhtikuuta Helsingin ydinkeskustassa. Tarvitsemme vapaaehtoisia myös tapahtuman tuotantoon: puvustukseen, rakennukseen, roudaukseen, kahvitukseen ja yleisiin tuotantotehtäviin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut tuottaja Laura Heikkinen: laura@aava-tuotannot.fi, p. 045 1513177.

Riikka Kovasin

Luontokuvia, taidetta ja rautateitä

lähetetään viimeistään kymmenen päivää ennen lehden ilmestymistä osoitteeseen esse.menovinkit@kotimaa.fi. Toimitus ei takaa, että kaikki lähetetyt tiedot julkaistaan. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita.

Lääkärinä lähtevien maailmassa Kuolevien potilaiden hyvä hoito ja ihmisarvoinen kohtelu on lääkäri Tiina Tasmuthille tärkeää. Hänen työnään on auttaa ihmisiä kohtaamaan viimeiset hetkensä mahdollisimman hyvin.

Teksti Pälvi Ahoinpelto Kuvat Sirpa Päivinen

Parantava säde. Sädehoitolaite sijaitsee syöpätautien klinikalla. Suurin osa syöpään sairastuneista paranee, kaikki eivät.

Lääkäri Tiina Tasmuthin työpaikka, Syöpätautien klinikan palliatiivisen hoidon yksikkö, on hiljentynyt viikonlopuksi. Kävelemme autioilla käytävillä. Metallinen sädehoitolaite kiiltää himmeästi kellarikerroksessa. Päiväosaston vuoteet yläkerrassa on sijattu maanantaita varten. Oireenmukainen, syövän etenemistä jarruttava, hoito saattaa kestää vuosiakin. Nämä huoneet ovat tulleet lukuisien käyntien aikana monelle tutuiksi. Suurin osa syöpään sairastuneista toki paranee. Tiina Tasmuth on yksi niistä lääketieteen ammattilaisista, joiden tehtävänä on saatella potilas turvallisesti ajan rajalle ja rajan yli. Tasmuth on myös nähnyt kuolevien potilaiden polttareita, kihlajaisia ja häitä. Sairaalassa on vietetty kuolevan äidin lapsen kastejuhlaa. Täällä lomittuvat keskenään kuolema ja elämä. Palliatiivista hoitoa tarvitaan, kun etenevää sairautta ei voida enää parantaa vaan hoito keskittyy lievittämään potilaan oireita ja parantamaan hänen elämänlaatuaan. Mutta tämä vaihe voi kestää vuosia, ja elämä voi olla hyvää myös silloin. Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe ja ajoittuu kuoleman läheisyyteen. Saattohoidon tarkoitus on taata potilaan ja hänen omaistensa hyvä elämänlaatu ja potilaan rauhallinen kuolema. Saattohoitovaiheessa lääkäri käy läpi potilaan ja tämän läheisten kanssa, mitä kuolemassa tapahtuu.

Toivon ylläpitäminen on lääkärin tärkeimpiä tehtäviä.” Lääkäri Tiina Tasmuth

tä vaikeasti sairaan elimistö ei jaksa ottaa ravintoa ja nestettä vastaan. Tiina Tasmuthin mielestä on sääli, jos ihminen kuolee ikään kuin itseltään salaa, jos hän jättää jälkeenjäävät vaille sitä hyvää, mitä voisi heille vielä antaa. Potilas ei ehkä halua tai uskalla ajatella elämänsä päättymistä. On surullista, jos kuoleva jättää sanomatta läheisilleen ne kaikkein kauneimmat ja merkittävimmät sanat. Sairas kysyy usein lääkäriltä kuoleman hetkeä, mutta sitä ei kukaan voi tietää. Tasmuth sanoo rehellisesti, jos tilanne on paha ja jos sairautta ei voida lääketieteen keinoin parantaa. Hän kertoo myös totuudenmukaisesti, ettei tiedä, miten kauan tilanne kestää, sillä syöpäsolut eivät käyttäydy niin kuin muut solut. Samalla hän kertoo, mitä voidaan tehdä, jotta elämä olisi hyvää ja potilaalla turvallinen olo. Kun Tiina Tasmuth valmistuu Neuvosto-Virossa lääkäriksi vuonna 1983, häntä kiinnostaa syöpäkirurgia. Hän saa kuitenkin kuulla, ettei hänelle anneta potilaita, koska hän on kristitty. Sosialistisen valtion ideologinen perusta on ateistinen, ja näissä oloissa kristityksi tunnustautuminen on poliittisesti epäilyttävää. Tiina määrätään Tallinnan syöpäkeskuksen hallinnolliseksi ylilääkäriksi ja hänelle annetaan tehtäväksi johtaa Viron syöpärekisteriä. Mutta hän kaipaa potilastyöhön.

On yksi potilasryhmä, jota Tiina Tasmuth saa lopulta Virossa hoitaa: syöpää sairastavat lapset. Tiina lievittää lasten kärsimyksiä niin hyvin kuin pystyy, niillä harvoilla lääkkeillä, joita on saatavilla. Varmasti hän tuntee avuttomuutta tässä tehtävässään. Lapsista suurin osa kuolee. Kun Tiina on luovuttanut kuolleen lapsen tämän vanhemmille ja keskustellut heidän kanssaan, hän lähtee klinikalta ja antaa ammattiroolinsa pudota. Joskus hän ottaa selville, mille hautausmaalle pikkuinen on viety, etsii tutulla nimellä varustetun tuoreen kummun ja pysähtyy miettimään. Joinakin iltoina hän laulaa kanttoriystävänsä säestyksellä tyhjässä kirkossa ja antaa musiikin hoitaa. Suomalaisessa saattohoidossa pyritään tekemään kaikki mahdollinen, jotta kuolevalla olisi helpompi olo. Useimmat ilmoittavat haluavansa kuolla kotona, ja esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa se on mahdollista. Ihmisillä ei usein ole tarpeeksi tietoa saattohoidosta. Kotisairaala tarkoittaa, että potilas asuu kotonaan ja saa sinne tarvittavan hoidon. Kotisairaalalla on ympärivuorokautinen puhelinpäivystys. Erityiskoulutuksen saaneet sairaanhoitajat tai lääkärit antavat neuvoja puhelimessa ja tulevat tarvittaessa potilaan luo. Kotihoidossa taas sairaanhoitajat tai lähihoitajat auttavat kotona asuvaa potilasta vaikka päivittäin esimerkiksi peseytymisen ja lääkkeiden kanssa. Saattohoitovaiheeseen saattavat liittyä erilaiset kivut, hengenahdistus, pahoinvointi ja ahdistus. Kipuja voidaan lievittää lääkkeillä. Myös sädehoitoa voidaan käyttää kivun lievittämiseen, vaikka se ei enää sairautta pystyisi parantamaan. Ahdistus- ja rauhoittavat lääkkeet sekä keskustelu lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa helpottavat potilaan oloa. Äärimmäisiä tuskia voidaan helpottaa nukuttamalla potilas kevyesti, ja tarvittaessa nukutusta voidaan syventää. Hyvä saattohoito auttaa sekä kuolevaa että hänen läheisiään. Vuonna 1989 kaksi virolaista teologia saa Kirkon Ulkomaanavun avulla vuodeksi opiskelustipendin Helsingin yliopistoon. Toinen on Randar Tasmuth. Randar menee perhevalokuvan kanssa Diakonissalaitoksen johtajan, rovasti Tapani Vuorelan, ja diakonissa Eira Pulkin pakeille. Voisiko hän tuoda kirurgiaan eri Jatkuu…

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

letään vuotta 1962. Kolmen vanha Tiina Zvirgzdin on ollut kuukausia neuvostovirolaisessa Tallinnan sairaalassa. Päiväkodin ruoasta saatu A-hepatiittitartunta on tuonut jälkitautinaan vaikean maksatulehduksen, ja lääkäri keskustelee vakavasti Tiinan vanhempien kanssa. Lapsi on heikossa kunnossa, ja lääkäri valmistaa vanhempia hänen kuolemaansa. Vanhemmat rukoilevat. Tiina toipuu. Hän ei kuitenkaan unohda koskaan yksinäisiä päiviä sairaalassa, ei ikävöinnin täyttämiä viikkoja, jolloin vanhempia ei päästetty hänen luokseen.

Hän kertoo, miten elimistö reagoi, millaisia oireita voi ilmetä ja miten niitä hoidetaan. Sairauden edetessä ihminen yleensä nukkuu hiukan enemmän, hiukan pitempiä öitä. Kohta hän haluaa olla päivälläkin joskus makuulla, sitten jo koko ajan pitkällään. Ei ehkä ole ruokahalua. Potilaan syömättömyydestä huolestuneita omaisia täytyy joskus rauhoittaa kertomalla, et-

Seurakunnissa tapahtuu

…jatkuu

koistuneen lääkärivaimonsa ja vuoden vanhan poikansa Suomeen? Perheelle tulee kutsu. Diakonissalaitos on järjestänyt heille asunnon ja pojalle päiväkotipaikan. Tiinalle on varattu työpaikka kirurgian ylilääkäri Olli Kiviojan assistenttina. Lääkärinä hän ei voi toimia, sillä hänellä ei ole vielä lääkärin oikeuksia Suomessa. Koska Tiina Tasmuth on jo Virossa hoitanut syöpään kuolevia, häntä kiinnostaa, miten kuolevia hoidetaan Suomessa. Hän aloittaa vapaaehtoistyön Terhokodissa Tehtaankadulla ylilääkäri Anneli Vainion valvonnassa. Kun Tiina tauon jälkeen ilmestyy vuonna 1991 jälleen vapaaehtoiseksi Terhokotiin, Anneli Vainio ilmoittaa, että tämän on aika lopettaa hyväntekeväisyys. Hän passittaa Tiinan omaan työhuoneeseensa tekemään viisi stipendihakemusta väitöskirjaa varten, sillä hän tietää Tiinan haluavan jatkaa opintoja. Hakemuksista kaksi tuottaa tulosta, toinen suomen Akatemian tutkijana. Kliininen väitöskirja rintasyövän hoidosta hyväksytään toukokuussa 1997.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta p. 09 8050 3800 arkisin klo 9–15 etunimi.sukunimi@evl.fi Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, 02770 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

klo 10 Espoon tuomiokirkko klo 12 Auroran ja Kauklahden kappeli klo 14 Rinnekappeli klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, englanninkielinen jumalanpalvelus klo 17 Suvelan kappeli, gospelmessu

Messu su 16.2. klo 10, ”Ansaitsematon armo”. Liturgia ja saarna Tuija Filppula, avustava pappi Vilppu Huomo, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla.

On sääli, jos ihminen kuolee ikään kuin itseltään salaa.” Tiina Tasmuth

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2

Heiniemenpolku 1

Ajan rajalla. Tiina Tasmuth tahtoo luoda potilaalleen ja hänen läheisilleen turvallisen olon silloinkin, kun sairaus ei parane, vaan elämä lähenee loppuaan.

posket ovat kaventuneet ja vaatteet käyneet suuriksi. Ahdistus muutoksen edessä on luonnollista. Ihmisellä on lupa olla surullinen. Psyykkistä kärsimystä lieventämään voi pyytää psykologin keskustelua. Jos taas rahahuolet painavat, keskustelu sosiaalityöntekijän kanssa voi avata solmuja. Sairaan koko elämänympäristö muuttuu. Saattaa olla, että työtoverit ja sukulaiset eivät enää pidä yhteyttä. Joku pelkää syövän tarttuvan, vaikka niin ei voi käydä. Joku ei tule katsomaan, kun ei tiedä, miten käyttäytyä, vaikka tavallinen läsnäolo riittäisi. Joku ehkä pelkää omaa kuolemaansa, jonka vierailu voi tuoda mieleen. Saattohoidossa oleva potilas voi tänään kieltää päästämästä luokseen ketään, mutta huomenna pyytää, että koko suku kutsutaan paikalle. Mielialat vaihtelevat ja käytös voi olla hämmentynyttä, koska sairaus on henkisesti koettelevaa ja voimat vähissä. Sairas saattaa itsekin ihmetellä: Miten minä noin käyttäydyin? Eutanasia on toimenpide, jonka jälkeen toisen ihmisen elämä hänen omasta pyynnöstään päättyy. Tiina Tasmuth nimittää eutanasiaa murhaksi, eikä se sovi hänen mielestään lääkärille, koska ammattietiikka vaatii lääkäriä suojelemaan elämää ja lievittämään kärsimystä. Kielteinen kanta eutanasiaan on myös Suomen lääkäriliitolla. Harva Tasmuthin potilaista on ottanut puheeksi kuolinavun. Tuolloin kyseessä on ollut ihminen, jo-

ka on tottunut päättämään asioita omasta ja toisten puolesta. Kuitenkin myös nämä potilaat ovat saaneet lähteä luonnollisen kuoleman kautta. Moni katsoo saattohoitoa kuin öistä maisemaa, jossa mustat kukkulat nousevat. Lääketieteen asiantuntijat voivat luoda maisemaan jokainen oman osaamisensa valonsäteen, jolloin maisema kirkastuu. Näkyy valoja ja varjoja, näkyy värejä. Näkyy ehkä toivoakin. Toivon ylläpitäminen on Tiina Tasmuthin mielestä yksi lääkärin tärkeimpiä tehtäviä, sillä toivo antaa ihmiselle joskus käsittämättömiä voimavaroja. Potilaita on myös kohdeltava huomaavaisesti, ja lääkärinkin pitää muistaa nöyryys elämän ja kuoleman edessä. Tasmuth pitää itseään etuoikeutettuna, kun saa ammattitaidollaan ja kokemuksellaan auttaa potilaita ja heidän omaisiaan näissä vaikeimmissa vaiheissa, elämän ja kuoleman rajapinnalla. Syöpäklinikan päiväosaston aulassa on kori, joka on täynnä erivärisiä ja erikokoisia virkattuja pipoja. Sytostaattihoito vie potilaalta usein hiukset, ja pitkäaikaisen sairauden aikana klinikalla käydään usein. Käytäviä kulkiessa voi päätä palella. Niinpä omaa parantumistaan odottavat potilaat ovat virkanneet kohtalotovereilleen pipoja, kukin omalla käsialallaan. Pipon muotoinen tervehdys lämmittää paitsi päätä myös sydäntä.

✚✚Lisätietoa: www.yhteisvastuu.fi, www.sphy.fi, www.terho.fi ja www.cancer.fi

Messu su 16.2. klo 12. Liturgia ja saarna Anu Ristimäki, kanttori Anna Lohi. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su klo 12. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Rukouspiiri ke klo 18. Kappelilounas to 13.2. klo 12, hinta 4 €. Hartaus klo 12, Anu Ristimäki. Pappi paikalla to 13.2. klo 12–13. Tuike ja Välke -lapsikuorojen harjoitukset to 13.2. klo 17.30– 18.15. Tied. kanttori Lea Waaraniemi lea.waaraniemi@evl.fi. Hiihtolomaviikolla ei harjoituksia. ”Mitä reformaatiossa oikeastaan tapahtui?” Teologinen opintopiiri to 13.2. klo 19. Tieteellisiä ja kirkollisia syitä, jotka johtivat reformaatioon ja luterilaisuuden syntyyn. Alustajana Pastori TT Jussi Koivisto. Kahvitarjoilu klo 18.30. To 6.3. piispa Eero Huovinen: ”Vastakkainasettelusta yhteyteen. Luterilais-katolinen ekumenia tänään”. Betlehemistä Roomaan – uusi keskusteluryhmä. Tule tutustumaan Uuteen testamenttiin alustuksen ja ryhmäkeskustelujen kautta. Kokoontuminen parillisten viikkojen tiistaisin klo 18.30–20 kappelin kahviossa 4.3. alkaen. Perhekerho pe 14.2. klo 10.

Rinnekodintie 6

Jumalanpalvelus su 16.2. klo 14.

Ruskaniitty 3

Eläkeläiskerho to 13.2. klo 10.30. ”Raamatun naisia” to 13.2. klo 18.30. Pastori Marja Malvaranta Naisten Cafessa. Perhekahvila pe 14.2. klo 9–11.30. Naistenpiiri ma 17.2. klo 18.30. Tarinapiiri to 20.2. klo 10.30. Ylistys- ja rukouspiiri pe klo 19.

Naisten Cafe

Raamatun naisia

Pastori Marja Malvaranta puhuu aiheesta to 13.2. klo 18.30 Kalajärven kappelissa

Kirstinpiha 3

Gospelmessu su 16.2. klo 17. Pastori Vilppu Huomo, musiikki: Anna-Liisa Haunio ja nuorten bändi: J-P Jyväsjärvi, Tuure Salonheimo, Tuomas Takko, Jade Laurila, Hanna Heljaste ja Olli Huotari. Messun aikana pyhäkoulu yli 3-vuotiaille. Messukahvit. Khmerinkielinen pyhäkoulu ja tanssiryhmä su 16.2. klo 15. Urdunkielinen pyhäkoulu su 16.2. klo 15.

a Toiveenn sisäine en in paranem toipu-

en Kristillin alkaa ti 4.3. ä m misryh tuomiokirkon Espoon untatalolla. seurak

Lauluryhmä ma klo 18.30. Eläkeläiskerho to 13.2. klo 13. Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 20.2. klo 15. Tied. Anni Vanhanen, 050 438 0189. Diakoniaruokailu seuraavan kerran ti 25.2. klo 12.15. Monikulttuurinen perhekerho Aurinkoinen to 13.2. klo 10–11.30. Tied. 040 552 8924. Café Suvela auki tiistaisin ja torstaisin klo 12–15 kappelin yläkerrassa. Kahvia, pullaa, juttuseuraa, lehtiä ja nettiyhteys.

Tuomarilan asema Tuomarilantie 4

Perhekahvila Appelsiini to 13.2. klo 14–15.30. Perhekerho Pörriäinen pe 14.2. klo 10–11.30. Pyhäkoulu su klo 11. Kahvila Pysäkki keskiviikkoisin klo 12–15. Kahvia, pullaa, juttuseuraa.

Kauklahden kappeli

Viherlaakson kappeli

Kauppamäki 1

Viherkalliontie 2

Urdunkielinen messu la 15.2. klo 16. Kyläkirkko su 16.2. klo 12 ”Ansaitsematon armo”. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkoväärtit avustavat. Kirkkokahvit. Afrikkalaisten piiri la 15.2. klo 15. Pyhäkoulu su klo 12. Rukouspiiri ke 19.2. klo 18.30.

Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16

Perhekerho pe 14.2. klo 10. Eläkeläiskerho ma 17.2. klo 13. ”Bibliodraama Raamatun elävöittäjänä”, Marja Malvaranta. Radioraamattupiiri ti 18.2. klo 18. ”Ihmisviisaus ja Jumalan viisaus”, 1. Kor 2.

Nestori Asemakuja 2

Kanervakerho paluumuuttajille to 20.2. klo 13, Liilia Reelo.

Niipperi Yläjuoksun kerhotila

Pyhäkoulu su klo 12.

Ota yhteyttä diakoni Merja Lehtisaloon 050 438 0176, merja.lehtisalo@evl.fi.

Suvelan kappeli

Kalajärven kappeli

Auroran kappeli

Lisää yllä.

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

Englanninkielinen jumalanpalvelus joka sunnuntai klo 16.30. Kirkkokahvit. Järj. Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Perhekerho to 13.2. klo 10. Päiväkuoro to 13.2. klo 13, Anna Lohi. Kuoro kaikille to 13.2. klo 18.30– 20.30. Eläkeläiskerho to 20.2. klo 13. Pyhäkoulu su klo 12.

Nuoret: Lujiksen raamis pe 14.2. klo 18. Lujakalliokahvila pe 14.2. klo 19–23. Cafe Aurora to–pe 13.–14.2. klo 10–14. Kahvia, ym. purtavaa, lehtiä, vapaa nettiyhteys, juttuseuraa. Tulossa: Hyveen portaat – valokuvia Pohjois-Romanian luostareista 24.2.–24.3. Kappelipuoti ma–pe klo 8–20 kappelin aulassa. Käy nettisivuillamme: www.espoonseurakunnat.fi > Tuomiokirkko > Auroran alue.

Rinnekappeli

Tule Yhteisvastuukerääjäksi.

Perhekerho to 13.2. klo 10. Kappelilounas ti 18.2. klo 12–13, ateria 4 €. Cafe Viheri ma ja ke klo 10–13. Tarjolla makeaa ja suolaista sekä päivän lehti luettavaksi.

Laaksolahden muskarissa tilaa Laaksolahden kappelin musiikkileikkikoulun sisarusryhmässä on vielä vapaita paikkoja jäljellä. Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 10.40–11.20 Laaksolahden kappelissa, os. ylänkötie 16. Tiedustelut sanna-kaisa.ojala@evl.fi. Hengellistä matkakumppanuutta arkiretriitistä paastonajan arkiretriittiryhmä alkaa Suvelan kappelissa, Kirstinpiha 3, joka kokoontuu torstai-iltaisin 27.2.–24.4. Arkiretriitissä hiljennyt säännöllisesti oman arkesi keskellä ohjaajan antaman raamatuntekstin äärellä. Ryhmässä voit jakaa viikon aikana esiin nousseita ajatuksia ja hiljentyä yhdessä muiden kanssa. Ryhmään otetaan kuusi osallistujaa. Ilmoittautuminen 25.2. asti pastori Marja Malvarannalle 040 531 1040.

Uusi kristillinen toipumisryhmä alkaa Kristillinen toipumisryhmä eli Krito aloittaa tiistaisin klo 18– 20.30, 4.3 alkaen Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla, Kirkkoranta 2. 7 tapaamiskertaa. Työskentelyn pohjana Paula Tähtisen ja Mirja Sinkkosen kirja: ”Toiveena sisäinen paraneminen.” Aiheina mm. Kuka minä olen? Kipuni ja miten olen selvinnyt tähän asti? Mitä on ahdistus ja masennus? Itsetunto, toipuminen, tunteet, tarpeet ja tahtominen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakoni Ayda Meskaselle, 040 513 0862 tai ayda.meskanen@evl.fi. Kasvattajailta ”Ei enää pieni mutta ei vielä isokaan” -ilta alakoululaisen vanhemmille ke 12.3. klo 18 Tuomarilan koululla, Puistotie 13. Väestöliiton perheasiainkoordinaattori, perheneuvoja Minna Oulasmaa. Kahvitarjoilu klo 17.30, varaa pieni kahviraha oppilaiden tukemiseksi. Vapaa pääsy. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Tuomarilan koulun vanhempainyhdistys. Äitivaellus Kairosmajalla Pyhä-Luostolla 10.–14.9. Reissulla täydennämme niin ruumiin ja kuin sielunravintoa vaeltaen, hiljentyen, saunoen ja nauraen. Hinta 550 € sis. junamatkat, täysihoito retkieväineen ja ohjelmineen. Tied. ja ilm. 3.3. asti 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl. fi. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Kauniaisten seurakunta. Haluaisitko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi seurakuntaan. Tarjolla on paljon erilaisia tehtäviä. Kiinnostuitko? Soita vapaaehtoisvastaava Kirsi Muurimäki 050 4380 164 tai laita sähköpostia kirsi.muurimaki@evl.fi, niin kerron vaihtoehdoista. Apua tarjolla Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Harmaat pantterit auttavat lastenhoidossa, pienissä kodinhuoltotöissä ja tavaroiden kuljetuksessa. Ota yhteyttä sähköpostilla hpantterit@gmail.com tai jätä viesti vastaajaan numeroon 050 434 1069, niin otamme sinuun yhteyttä. Apu on keikkaluontoista ja maksutonta Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueella. Matka Kappadokiaan Lähde Kappadokian matkalle 15.– 22.10.2015 tutustumaan ainutlaatuisiin maanalaisiin kaupunkeihin, joihin kristityt 600-luvulla pakenivat vainoojiaan. Tutustumme myös Ankaran ja Istanbulin nähtävyyksiin. Alustava hinta 1285 €/ hlö. Tied. ja ilm. matkanjohtajille: kappalainen Hannu Mäenpää, 040 513 0861 tai hannu.maenpaa @ evl. fi, diakoni Ayda Meskanen, 040 513 0862 tai ayda.meskanen @ evl.fi. Unelman kammari Kaivomestarinkatu 8. Kirpputori ja kahvila avoinna ma klo 10– 13, ja to 10–17, hartaus to klo 11.30. Diakoni tavattavissa ma klo 11–12. Peittopajassa ma klo 13–15 kudotaan Äiti Teresa -peittoja Intiaan.

Tuunaus- ja ompelupaja torstaisin klo 17–19. Tied. 040 513 0862, Ayda Meskanen.

Papin puhelin Kun haluat keskustella papin kanssa, soita ja varaa tapaamistai soittoaika p. 09 8050 3501 arkisin klo 9–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Soittopyyntöihin pappi vastaa saman päivän aikana. Perhetyön puhelinpäivystys Keskusteluapua parisuhteen, perheen, eron, kasvatuksen kysymyksissä. Tiistaisin klo 10–12 p. 09 8050 3583 ja 09 8050 3584. Muulloin voi yrittää tavoittaa ja jättää yhteydenottopyynnön vastaajaan.

Bibliodraamaa Raamatun elävöittäjänä ma 17.2. klo 13 Laaksolahden kappelin

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa. Soita ja varaa aika alueesi diakoniantyöntekijältä. Espoon keskus 040 513 0862 ja 040 736 9315 Suvela 040 531 1037 ja 050 438 0189 Kalajärven alue 040 531 1042 Auroran alue 040 763 6599 Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 Viherlaakso 040 572 5344 Tapahtumakalenterissa ajankohtaiset tiedot www.espoonseurakunnat.fi > Nyt > Tapahtumahaku.

Nuorten bändi su 16.2. klo 17 Suvelan kappeli

messussa

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

Kuoleman lähestyessä ihmisellä voi olla psyykkistä kärsimystä, kun peili kertoo, että

Eläkeläiskerho to 13.2. klo 10.30, Raigo Liiman. Keskiviikon kohtaamispaikka ke 19.2. klo 13. Pyhäkoulu su klo 12.

sunnuntaina 16.2.

Kirkkopuisto 5

Syyskuun lopun myrskyssä vuonna 1994 uppoaa Itämerellä laiva, Estonia. Suuronnettomuudessa hukkuu 852 matkustajaa, joista 95:n ruumis löydetään. Kun vainajien viemistä kotimaahansa Viroon valmistellaan, Suomessa väitöskirjatyötä tekevältä Tiina Tasmuthilta kysytään, voisiko hän tulla luovutustilaisuuteen edustamaan Viron kirkkoa. Tiina lupautuu. Hänhän vierailee muutenkin usein Virossa. Hän ostaa elämänsä ensimmäisen jakkupuvun ja lähtee matkaan. Vainajat luovutetaan omaisilleen Mustamäen sairaalan jäähyväishuoneessa. Kun Tiina saapuu, itkevät omaiset täyttävät odotushuoneen. Tiina menee takahuoneeseen, jonne on tuotu Suomesta 42 arkkua. Hänen lisäkseen huoneessa ovat patologian laitoksen työntekijät, joiden työnä on arkkujen siirtäminen. Tiina kutsuu nimenhuudolla vainajien perheet hakemaan läheisensä. Arkut ovat auki ja jokainen vainaja näkyvissä. Kuoleman jylhä läsnäolo käy kaikkien voimille. Tiinan on ammattilaisena oltava vahva ja tuettava surevia. Näihin tapahtumiin hän nykyään peilaa elämässään sitä, mikä on vaikeaa ja mikä ei.

Brobackantie 1–3

Tavataan MESSUSSA

Espoon tuomiokirkko

Saattohoito ei ole vain fyysisen kivun lievittämistä ja ahdistuksen poistamista. Saattohoitopotilaan tuntema kärsimys voi olla myös hengellistä tai eksistentiaalista kipua. Potilas ehkä ratkaisee suhdettaan ruumiilliseen elämään, ja kuoleman läheisyys on herkkää aikaa. Silloin yöpöydällä voi olla Raamattu, virsikirja, krusifiksi tai vaikka enkelitaulu. Jokin hengellisyyteen liittyvä esine. Joskus kuoleva toivoo tärkeän raamatunlauseen kirjoittamista näkyviinsä isoilla kirjaimilla. Joku toivoo saavansa keskustella viimeisen matkaan liittyvistä asioista papin kanssa, ehkä ottaa vastaan ehtoollisen. Tiina Tasmuth ei pidä tehtävänään tuoda kristillistä vakaumustaan esille työssään. Hän kuitenkin sanoo rukoilevansa hiljaa mielessään potilaittensa puolesta. Mutta jos potilas itse kertoo jättävänsä itsensä ja asiansa Jumalan haltuun, Tasmuth ilmaisee hänelle tukensa.

Nupurin kappeli

n hyetaa n An ä ä! vän kiert

Seurakunnissa tapahtuu p. 09 8050 5000, arkisin klo 9–15 leppavaaranseurakunta@evl.fi, etunimi.sukunimi@evl.fi Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, 02650 www.espoonseurakunnat.fi

To 27.2. klo 18 Leppävaaran kirkko Pastori Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta.

Messut ja hartaudet Hiljainen rukousaamu pe 14.2. klo 7.45–8.45 KilonRistissä. Messu ja kirkkokahvit ”Armon avaruus” su 16.2 klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgia ja saarna JuhaPekka Rissanen, avustaa Aija Pöyri, kanttorina Pauliina Hyry. Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 13 Leppävaaran kirkossa.

Arkienkeleitä haussa

Rukous- ja keskustelupiiriä EI ti 18.2. Rukous- ja keskustelupiiri kokoontuu seuraavan kerran ti 25.2. klo 18.30 Perkkaan seurakuntatalolla.

Lisää vieressä.

Elämää Elämää suurempi suurempi armo armo

Arkin Paja EI 15.2. ja 12.2. Seuraava Arkin Paja la 1.3. klo 10– 13 Lasten kappeli Arkissa.

Kastepäivä Jäikö kuopus kastamatta? Tahdotko stressittömät ristiäiset? Leppävaaran seurakunta järjestää kaikille espoolaisille avoimen Kastepäivän su 23.3. klo 12–20 Leppävaaran kirkolla. Kastepäivänä kaikki on valmista kastemekosta kakkukahveihin. Varaa aikasi osoitteessa www.kasteenvuosi.fi.

Hengähdä hetki Hartaus joka ti klo 13 Leppävaaran kirkolla

Yhteisvastuun lipaskeräys tempaisee pe 14.2. ja pe 7.3. klo 15– 18 kauppakeskus Sellossa. Voit ilmoittautua etukäteen kerääjäksi Heli Taina-Rantakauliolle, 040 513 0867 tai tulla suoraan paikan päälle, Sellon 2. kerrokseen hissien lähellä olevan istuinryhmän luo. Ryhmiä Israel-raamattupiiri to 20.2. klo 18 KilonRistissä. Lähetyspiiri ti 18.2. klo 13–15 Leppävaaran kirkon rippikoulusalissa. Kuoro kaikille ke 19.2. klo 18.30– 19.45 Leppävaaran kirkossa. Elämää suurempi armo Mitä kertomus Laupias samarialaisesta kertoo armosta? Pastori Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta luennoi to 27.2. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Raamattuluentosarjan 3. osa. Yleisökeskustelu ja teetarjoilu. Itkuvirsien päivä peruutettu Itkuvirsien päivä la 15.3. klo 10– 17 Karakappelissa on valitettavasti peruutettu. Teatteriin Lähde la 22.3.klo 19 teatterinäytökseen ”Tarina rakkaudesta ja pimeydestä” (kirj. Amos Oz, ohj. Mi-

Anna tunti tai pari ja tule kerääjäksi

pe 14.2. ja pe 7.3. klo 15–18 kauppakeskus Selloon

2. krs. hissien edusta kaela Hasán) Kansallisteatterin Willensaunaan. Hinta 20 €, 17 € (eläkel.) tai 10 € (opisk. ja tyött.). Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä. Ilm. Juha-Pekka Rissanen, 040 531 1055 tai juha-pekka.rissanen@ evl.fi.

Leirit ja retket Leiri 4.–6.-luokkalaiselle Hilan leirikeskuksessa 7.–9.3. Ilm. viim. 16.2. www.lenu.fi. Leiri 1.–3.-luokkalaiselle Velskolan kartanossa 28.–30.3. Ilm. viim. 9.3. www.lenu.fi. Molempien koululaisten leirien hinta 35 € sis. yhteiskuljetuksen ja täysihoidon. Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Papin puhelin Kun haluat keskustella papin kanssa, soita ja varaa tapaamis-

tai soittoaika 09 8050 5562 ma–pe klo 12–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan.

Toimipisteet Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B, 3. krs. Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

Joulupuu kiittää Kiitos sinulle, joka mahdollistit kanssamme monen kymmenen perheen ilon! t. Diakoniatyö

Olarin seurakunta

Millainen messu Matinkylään?

Messu Messu su 16.2. klo 10 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustaa Juha Virta, kanttorina Päivi Hakomäki. Messu su 16.2. klo 12 Haukikappeli. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttorina Päivi Hakomäki. Messu su 16.2. klo 12 Matinkappeli. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, kanttorina Sanna Franssila. Risteys to 13.2. Olarin kappeli. Moderni iltamessu, joka alkaa klo 18 etkoilla, klo 19 on messu, ja messun jälkeen jatkot Kulmassa (Kuunkehrä 6). Etkoilla pientä purtavaa ja jatkoilla iltapala. Liturgia ja saarna Inari Varimo, musiikki Auroora Kiiski. Seuraava Risteys on 20.2., mukana Johanna Hirsto ja Auroora Kiiski. Pop-messu su 16.2. klo 18 Olarin kappeli. Jukka Lehti, Inari Varimo, Pop-messu bändi. Iltakaakaot. Lastenhoito järjestetty. Papin Puhelin Voit varata keskusteluajan ma– pe klo 9–21, 040 547 1857. Kes-

kusteluaika pyritään järjestämään mahdollisimman pian. Palvelemme ensisijassa Olarin seurakunnan alueella asuvia.

Diakonian ajanvaraus Puhelimitse ti klo 10–11, 050 432 9368. Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla ti klo 10–11 sekä diakoniaruokailun yhteydessä: Matinkappelilla to klo 13–13.30 ja Olarin kappelilla ma klo 13–13.30. Diakoniatyöntekijältä saat keskusteluapua ja tukea hankalassa elämäntilanteessa, ohjeita asioiden hoitoon esim. sosiaalitoimistossa sekä apua ja neuvoja talousvaikeuksissa. Hiljaisuutta ja rukousta Olarin kirkossa Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki ti klo 12. Olarin kappelissa Päivän Sana ti klo 12.30. Hiljaisuuden kappeli, kauppakeskus Ison Omenan palvelutasolla, on avoinna henkilökohtaista hiljentymistä varten ma–pe klo 12–18 ja la klo 12–15. Hartaus ma–pe klo

Virtaa välillämme -suhdekurssi 20–35-vuotiaille seurusteleville, avo- ja aviopareille suunnattu pienryhmä, jossa käsitellään parisuhdetta toiminnallisin menetelmin sekä parikohtaisten tehtävien ja ryhmäkeskustelujen avulla. La–su 15.–16.3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4. Kurssin hinta 20 €/ pari sis. ruokailun ja päiväkahvin. Ilmoittautumiset 13.2. mennessä 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@evl.fi. Millainen messu Matinkylään? Mitä haluaisit tehdä yhdessä muiden kanssa? Minkälaisessa messuyhteisössä sinä viihdyt? Tule keskustelemaan Matinkylän jumalanpalveluselämästä ja Matinkappelin toiminnasta työntekijöiden ja matinkappelilaisten kanssa. Tapaamme messun ja kirkkokahvien jälkeen su 16.2. n. klo 13.30 Matinkappelilla. Elämä kantaa -vertaistukiryhmä yksinhuoltajavanhemmille Vertaistukiryhmä jo pidempään yksinhuoltajina olleille. Ryhmässä keskustellaan ja työstetään positiivisin keinoin uutta potkua ja sisältöä elämään. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa ke 26.2. alkaen joka toinen viikko klo 17.30–19 Omenan Olohuoneessa (parittomat vkot). Tarjolla iltapalaa. Lastenhoito järjestetty. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 17.2. mennessä

Hiljaisuuden retriitTI Lepoa, rukousta, hiljaisuutta Velskolan Kartanossa pe–su 7.–9.3. 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@evl.fi.

Seurakuntamatka Unkariin Lähde kesämatkalle ystävyysseurakuntamme Albertiin 23.–29.7. Tutustumme Albertin seurakuntaan ja sen toimintaan, seurakuntalaisiin, Albertirsan kaupunkiin ja teemme retkiä mm. Budapestiin ja Esztergomiin. Hinta 1200 € sisältää Lennot, täyshoidon, retket, bussikuljetukset, opastuksen ja majoituksen Albertin seurakunnan majatalossa. Lisämaksusta (yhteensä 1450 €) retki Hungaroringin F1 Grand Prix -kisoihin vähintään viidelle osallistujalle. Sitovat ilmoittautumiset 15.3. mennessä. Ennakkomaksusta tulee lasku kotiin. Normaalit perumisehdot. Ennakkomaksua ei palauteta. Lisätiedot Markus Silvola 040 531 1017, ilmoittautumiset markus.silvola@evl.fi.

Ystävänpäivätapahtuma Kaikenikäisille avoin eläkeläiskerhon tapahtuma 14.2. klo 13– 14.30 Haukikappelilla. Ystävänpäiväaiheista ohjelmaa kahvituksen kera. Mukana diakoni Tanja Puhakka, kanttori Mikko Niinikoski sekä rovasti Paavo Pinomaa. Matinkappelin lukupiiri Lukupiiri kokoontuu olohuoneessa kerran kuukaudessa to klo 18–20: 13.2. Arvid Järnefelt: Greeta ja hänen herransa. 13.3. Alaa al-Aswani: Jacoubian talon tarinoita. 10.4. Diana Webster ja Viktoria Webster: Niin monta Mount Everestiä. 8.5. Thomas Mann: Taikavuori. Tiedustelut Liisa Riikola 040 560 2247. Virsistä voimaa to 20.2. klo 14–16, Matinkappeli Lisätietoja Terttu Laiho, 040 703 5167.

Elämä kantaa Vertaistukiryhmä jo pidempään yksinhuoltajina olleille alkaa.

Urut soikoon iltateellä Soitinten kuningatar, urut, on suurelle yleisölle sekä tuttu että vieras soitin. Urut kajahtavat hääparin astellessa alttarille ja saattelevat ihmisen arkussa viimeiselle matkalle. Mutta mihin muuhun urut taipuvat, se kuullaan Leppävaaran seurakunnan konserttisarjassa ”Iltateetä urkurin seurassa”. ”Urkumusiikki assosioituu vahvasti jylhiin ja korkeisiin kirkkoihin. Urut ovat usein parvella ja soittajaa ei välttämättä näe, musiikki tulee kuin taivaasta. Se voi selittää, miksi urkumusiikki voi monesta tuntua niin etäiseltä ja tavoittamattomalta”, konserttisarjan äiti, kanttori Pauliina Hyry pohtii.

Leppävaaran keväinen urkukonserttisarja rikkoo kuitenkin nämä ennakko-oletukset. Tammikuussa alkaneeseen viiden konsertin sarjaan on valittu tarkoituksella hyvin erilaisia kappaleita. Teokset ovat suurelle yleisölle helposti omaksuttavia, ja mammuttimaiset ja moderneimmat järkäleet on jätetty pois. ”Nyt soittaja on myös itse läsnä. Hän kertoo konsertin aikana ja teehetkessä valitsemastaan musiikista. Musiikista saa paljon enemmän irti, kun soittaja avaa kappaleiden taustoja. Samat riemut ja murheet säveltäjillä on ollut 400 vuotta sitten kuin meillä nyt.” Pauliinan Hyryn mielestä urut eivät ole syyttä valikoituneet saattamaan ihmisiä suurissa elämänkäänteissä. ”Uruilla voi soittaa kaikenlaisia tunneskaaloja. Sanotaan, että urut ovat yhden miehen

Kuvassa Karakappelin vuonna 2004 valmistuneet urut. Urkurakentamo Veikko Virtasen tekemissä uruissa on 339 pilliä.

orkesteri.” Seuraavaksi konserttisarjassa on luvassa yhden Suomen tunnetuimman urkuri Ville Urposen soittamana Bachia. Maaliskuussa Hyry tarjoilee syviä sointuja elämästä ja kuolemasta. Huhtikuussa Markku Hietaharju soittaa romanttista ranskalaista. Konserttisarjan päättää Katri Vesasen draamallinen koko per-

heen urkukertomus. ”Urkumusiikki on samanlainen musiikkilaji kuin muukin. Viimeisessä konsertissa uruilla väritetään tarinaa, urut taipuvat myös tällaiseen draamaan.” Laura Vähäsarja ✚✚ Iltateetä urkurin seurassa: Urkukonsertti ja taiteilijatapaaminen joka kuun viimeinen sunnuntai klo 18 Leppävaaran kirkossa.

23.2. Ville Urponen ja J.S. Bach. 30.3. Syvyydestä. Elämän ja kuoleman syviä sointuja Bachin, Lisztin ja Mendelssohnin sanoittamina. Pauliina Hyry, urut. 27.4. Ranskalaista, S’il vous plaît! Markku Hietaharju, urut. 25.5. Kun valas nielaisi Joonan. Koko perheen draamallinen urkukertomus. Katri Vesanen, urut ja Anna Brummer, kertoja.

Espoonlahden seurakunta p. 09 8050 6000 arkisin klo 9–15 espoonlahdenseurakunta@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, 02320 Espoo www.espoonseurakunnat.fi Messut Messu su 16.2. klo 10 kirkossa, liturgia ja saarna Hannele Salmi, avustava pappi Jukka Knuutti, kanttori Timo Lonka, urkuri Helena Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Messu su 16.2. klo 17 Soukan kappelissa, liturgia ja saarna Hannele Salmi, kanttori Timo Lonka. Iltamessu to 20.2. klo 18 kirkossa, liturgia ja saarna Antti Pesonen, kanttori Timo Lonka. Leipää ja viiniä joka toinen torstai-ilta. Tuomasmessu su 23.2. klo 17 Soukan kappelissa, liturgia ja saarna Tuula Olli, musiikki Heli Hagmark ja gospelryhmä Nardus. Mahdollisuus yksityiseen rippiin ennen messua klo 16 alkaen. Iltatee. Rukouspalvelu Henkilökohtaiseen esirukoukseen koulutetun rukouspalvelijan kanssa on mahdollisuus su klo 10 kirkon messun jälkeen. Seurakuntakirjasto Lukukokemuksia on tarjolla kirkon aulassa sunnuntaisin messun jälkeen, myös lapsille ja nuorille. Kirjojen lisäksi lainattavissa musiikki- ja puhekasetit, musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat. Pappi tavattavissa Päivystävä pappi on Espoonlahden kirkolla ma–pe klo 9–15. Ky-

Laatuaikaa leirillä! Lisää vieressä.

sy kirkon aulan vahtimestarilta tai seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000. Torstaisin klo 13–15 voit tavata seurakuntamme papin kauppakeskus Lippulaivassa. Tule juttusille.

Raamattua luihin ja ytimiin ”Miten Vanha ja Uusi testamentti suhtautuvat toisiinsa?” Heprealaiskirjeen äärellä TT Eero Junkkaala to 13.2. klo 18 kirkolla. Iltatee. Seuraava luento 27.2. ”Millainen on pelastava usko?” Kirkkoherra Jouni Turtiainen jatkaa luentoja Matteuksen evankeliumista 13.3. Seniori-sinkut Ystävänpäivän merkeissä la 15.2. klo 18 kirkolla. Lukupiiri Pohjoismaiseen kirjallisuuteen paneudutaan ti 18.2. klo 18 kirkolla. Kirjana on Marianna Fredriksson: Anna, Hanna ja Johanna. Ti 18.3. Anja Porio kertoo kirjailijan työstä. Kirjana on Marianne Alopaeus, Pimeyden ydin. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388. Heprealaista musiikkia ja tansseja Praise dance - ylistystanssi-ilta: heprealaisia tansseja Shiboletryhmän kanssa to 20.2. klo 18.30 kirkolla. Tuo ystäväsikin. Iltatee. Perheleiri Lähde virkistymään Hilan leirikeskukseen 14.–16.3. Tälle leirille voi tulla koko perhe, ”osaperhe” tai vaikka kummit kummilapsineen. Saunotaan, leikitään, lauletaan ja syödään sekä hiljennytään hartauksiin. Hinta 60 €/aikuinen, 30 €/ yli 3-v. lapsi. Lisätiedot ja ilmoit-

tautumiset viim. 24.2. johanna.korpela@evl.fi tai 050 511 0504.

Lähetystyötä liikkuen ja askarrellen Kepikkäät starttaavat kirkon aulasta ti 18.2. klo 12 noin tunnin kävelylenkille. Reippailun jälkeen kahvitellaan, luetaan Raamattua ja muistetaan lähetystyötä. Varusteiksi ulkoiluvaatteet ja kävelysauvat sekä kahviraha. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 18.2. klo 13 kirkon pikkusalissa, joka toinen tiistai. Äiti Teresa -piiri ti 18.2. klo 18 kirkolla. Autetaan Intian köyhiä valmistamalla villalangoista peittoja, joka toinen ti.

Kyllä kiva kerho löhöilyn tai tietsikalla kököttämisen voittaa!

Lisää vieressä.

Soukan lähetyspiiri ke 19.2. klo 12 Soukan kappelilla. Tehdään käsitöitä ja juodaan kahvia iloisessa seurassa, joka toinen ke. Laskiaismyyjäiset la 1.3. klo 11–14 Soukan kappelilla. Myynnissä hernekeittoa ja laskiaispullia, leivonnaisia ja käsitöitä sekä arpoja. Kipparin piiri la 8.3. klo 12–16.30 kirkolla, kerhohuone 2. Tule kokeilemaan käden taitoja kivassa seurassa. Tiedustelut lähetyssihteeriltä eveliina.roznovski@evl.fi tai 041 518 1244.

Teema-Krito ”Epätoivosta toivoon” on ti 25.2. klo 18.30 kirkolla alkavan teemaKriton aiheena. Kokoontumisia on 7. ”Onko meillä epätoivon keskel-

Epätoivosta toivoon Lisää alla.

lä toivoa? Pettymys pakottaa kohtaamaan realiteetteja. Elämän realiteetit satuttavat aina.” Ryhmässä käytettävän kirjan, Martti Lindqvist: Toivosta ja epätoivosta, voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Tied. ja ilm. Ritva Suomalainen 040 733 6552 tai Yki Leinonen 0500 406 924.

Ei mitään tekemistä? Tule kerhoon. Näissä esi–2-lk kerhoissa on vielä vapaita paikkoja: Salibandya pelataan ma klo 17– 18 Kantokasken koululla. Mukaan tarvitset oman mailan, sisäliikuntavaatteet, sisäpelikengät ja suojalasit. Ympärillämme tassutellaan ke klo 17–18.30 Ruorikujan kerhotilassa. Tutustutaan monenlaisiin lemmikkieläimiin ja opetellaan niistä huolehtimista. Lisäksi leikitään, lauletaan ja askarrellaan lemmikkiaiheisia juttuja. Kysy lisää ja ilmoittaudu stella. bjorkholm@evl.fi tai 040 596 1686. Kerhot ovat ilmaisia. Kairos-kurssi Tutkimusmatka Raamatun alkulehdiltä aikojen loppuun asti: löydä lähetystyön punainen lanka Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan ja tunnista oma osasi ja paikkasi Jumalan valtakunnan levittämisessä. Kirkolla to–pe 6.–7.3. ja ma–ke 24.–26.3. klo 9–16. Kurssimaksu 90 € sis. materiaali, koulutus, ruoka ja kahvi. Ilm. viim. 15.2. eveliina.roznovski@evl.fi tai 041 518 1244. Bibliodraamaryhmä Raamatun kertomuksia bibliodraaman keinoin la 15.3. klo 10– 15.30 Kaskikappelissa. Ohjaajina

Teema-Krito alkaa ti 25.2. klo 18.30 kirkolla Anne Blomqvist ja Vappu Nieminen. Ruokamaksu 5 €. Ilm. viim. 3.3. vappu.nieminen@outlook.com tai 040 834 4816.

Diakonian retkipäivä kaikille virkistystä kaipaaville to 6.3. Hilan leirikeskuksessa. Lisätiedot Yhteiset tapahtumat -palstalta. Nuoret Sode = seurakunnan nuorisotila Soukan ostarilla, sodesode.fi ja facebook. Kynttiläkirkko joka ke klo 18.30 Sodessa, också på svenska. Pop-messu su 16.2. klo 18 Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4. Nuoret aikuiset Neulekahvila Neule, Nuttu ja Nurina pe 21.2. klo 18 Sodessa. Seuraava kerta 14.3. Pop-messu su 16.2. klo 18 Olarin kappelissa. Lastenhoito järjestetty. Iltakaakaot. Tulossa! Paastonajan vaellussarja ”Käykäämme nyt Jerusalemiin” keskiviikkoisin 5.3.–9.4. klo 19–20.15 Espoonlahden kirkossa. Luvassa huikeita iltoja Raamatun tekstien, musiikin ja ennen kaikkea huippuvieraidemme kanssa. Iltojen aiheet ja vieraat: 5.3. Kärsimys, piispa Eero Huovinen, 12.3. Kiusaus, tutkija Johanna Hurtig, 19.3. Usko ja epäusko, toimittaja Suvi Ahola, 26.3. Pahan valta, professori Heikki Hiilamo, 2.4. Nälkä, presidentti Tarja Halonen, 9.4. Kuuliaisuus, kansanedustaja Timo Soini. Illat alkavat teetarjoilulla seurakuntasalissa klo 18.30–19.

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

Tule keskustelemaan Matinkylän jumalanpalveluselämästä ja Matinkappelin toiminnasta su 16.2. n. klo 13.30 Matinkappelille!

12.15. Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 10.30. Puolituntinen evankeliumin ääressä ke klo 18.30, lisätietoja Tomas Punto 050 565 0786. Haukikappelissa seurakuntalaisten pitämä Hiljaisen rukouksen paikka to klo 13.

Lisää vieressä.

p. 09 8050 7000 olarinseurakunta@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Olarin kirkko, Olarinluoma 4, 02200 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

Jani Laukkanen

Leppävaaran seurakunta

Radio & TV

Tapiolan seurakunta p. 09 8050 4000 arkisin klo 9–15 tapiolanseurakunta@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo www.espoonseurakunnat.fi Pyhäpäivä Tapiolassa Radiomessu ”Ensimmäiset ja viimeiset” su 16.2. klo 10 Tapiolan kirkossa. Liturgia Marianne Tiihonen, saarna Päivi Linnoinen, kanttori Hannu Jurmu, urkuri Liisa Malkamäki Laulamassa Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Kirkon kuoro. Ole paikalla klo 9.45 Messun aikana pyhäkoulu. Messu on kuultavissa Yle Radio 1 kanavalla reaaliaikaisesti. Kirkkokahvit. Messu su 16.2. klo 12 Otaniemen kappelissa. Liturgia ja saarna Jenny Vainio, musiikki Katja Kangas. Kirkkokahvit.

jestetty lastenhoito. Tietoa poppiksista: www.cafekismus.fi.

Pop-messu Su 16.2. klo 18 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4. Liturgia Heikki Lehti, saarna Jenny Vainio Musiikista vastaavat Anna Pulli sekä Mikko Malmivaara & co. Iltakaakaot. Jär-

Tapiolan Olohuone Avoinna joka ma, ke ja pe klo 10– 14 Tapiolan kirkolla. Tule kahville, juttusille, lukemaan vaikka lehtiä tai viettämään aikaa yhdessä.

Viikkomessu Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä Tapiolan kirkossa ke 19.2. klo 8, Arto Vallivirta, Hannu Jurmu. Keskiviikkokerho ”Yhteisvastuukeräys 2014. Saattohoito” diakoni Katja Karvinen ke 19.2. klo 13 Tapiolan kirkolla. Kahvit klo 12.30. Mukana myös Katja Hero.

Kevättä rinnassa Gospelkuoron kevään periodi su 2.3., 9.3., 16.3. ja 23.3. Tapiolan kirkolla klo 16.30–¬17.45. Esiintyminen su 30.3. klo 10 messussa. Kuoroa vetävät kanttorit Elina Forsberg ja Airi Saloniemi. Sururyhmä Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi. Alk. ma 17.2. klo 17–18.30 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm. katja. karvinen@evl.fi tai 040 593 7386. Toinen ohj. Aarne Laasonen. Naisten yö 14.–15.3. Nainen – iällä ei väliä – lähde mukaan viettämään ”leiriyö” Velskolan kartanossa. Lähtö pe 14.3. klo 17 Tapiola Gardenin edestä ja paluu la 15.3. lounaan jälkeen. Tarjolla hyvää ruokaa, saunomista (ei pakollinen), keskusteluja naisena olemisesta ja itsestään huolehtimisesta. Hinta 25 € sis. kuljetuksen ja täysihoidon. Toteutuu, jos vähintään 15 osallistujaa. Ilm. viim. ke 26.2. kaija.aspholm@evl.fi tai 040 533 9593.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14 ja to klo 9–16 p. 09 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi Messu Kauniaisten kirkossa su 16.2. klo 10. Saarna Antti Rusama, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Mikko Nurmi. Kirkkokahvit. Perhekerho Päiväntasaajan takana, Mauri Vihko to 13.2. klo 10 Sebastoksessa.

Hyvän tuulen ystäväkerho Yhteisvastuukeräyksen 2014 kohteena saattohoito, Maritta Kirilä ti 18.2. klo 13 yläsalissa.

Rukouspiiri ke 19.2. klo 18.30 Alatakkahuone. Omaishoitajien vertaistukiryhmä Apuvälinekoulutusta ja kotijumppaa Villa Bredassa ke 19.2. klo 15–17. Avaimia hyvinvointiin Itsetuntemuspäivä enneagrammia työvälineenä käyttäen la 1.3. klo 11–17 Sebastoksessa. Kouluttajana työnohjaaja, työyhteisö- ja parisuhdekouluttaja Seija Taivainen, mukana Anna-Kaisa Tuomi.

Yhteiset tapahtumat Seniori-sinkut Ystävänpäivän merkeissä la 15.2. klo 18 Espoonlahden kirkolla. Diakonian retkipäivä to 6.3. Hilan leirikeskuksessa kaikille virkistystä kaipaaville. Mahdollisuus saunoa, ulkoilla, hiljentyä ja osallistua yhteiseen ohjelmaan. Hinta 12 € sis. kuljetuksen ja ruoan. Ilmoitt. Espoonlahden seurakuntaan 20.2. menn. 040 537 6848. Etusijalla ensikertalaiset. Bussiaikataulu: klo 8.30 Espoon keskus, Vieraskuja 1, klo 8.45 Leppävaara, hotelli Glo, Leppävaarankatu 1, klo 9.00 Tapiola, uimahallin parkkipaikka, klo 9.10 Olarin kirkko, Olarinluoma 4, klo 9.30 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

Kotiinlähtö klo 15. Paluukuljetus päinvastaisessa järjestyksessä. Kehitysvammaisten musaja laulukouluryhmä pe 21.2., 14.3., 11.4. ja 9.5. klo 15.30–17 Soukan kappelilla, Soukankuja 3. Ryhmään osallistuminen vaatii ainoastaan innostusta ja kiinnostusta musiikkiin. Ohjaajina laulukoulussa kanttori Timo Lonka ja musaryhmässä diakoni Minna Kovalainen. Tied. Minna Kovalainen 040 513 0854. Selkokielinen messu su 23.2. klo 10 Tapiolan kirkko. Messussa puhutaan helposti ymmärrettävää kieltä, siinä on viitottu puhe ja virret ovat isotekstisinä. Ks. Tapiolan seurakunnan ilmoitukset yllä.

Ruskavaellus äideille Pyhätunturin Kairosmajalla mukavaa yhdessäoloa, vaellusta, saunomista ja hiljentymistä 10.– 14.9.2014. Hinta 550 € sis. matkat, täysihoidon retkieväineen, ohjelman. Ilm. ja tied. 3.3. menn. 050 372 2410 Sanni Hackman. Koululaiset leirille 7–13-v. leiri 29.–30.3. Vihdin Riuttarannassa. Ilm. 14.3. menn. p. 09 512 3710 kirkkoherranvirasto.

International Chinese Young Family Fellowship Fri 14th Feb at 18–21 at Uuttu. Evening tea and Bible study with Chinese families. Kenny Ding, kenny.ding@gmail. com, tel. 050 387 5192. International Prayer meeting every Tuesday morning 7–8.30 at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin, rudvin_s@hotmail.com. Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30 hr.) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo) Kirkkoranta 2. Feb 16: Liturgy Timo Keskitalo and sermon Giordanni de Carvalho. Holy Communion. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs). Fellowship time and refreshments after the service. Federation of Espoo Parishes in cooperation with International Evangelical Church in Finland (IEC). Read more: www. migrantchurch.fi and www. church.fi.

TORSTAI 13.2. 06.15 Aamuhartaus. Toimittaja Kaisa Raittila, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 18.50 Iltahartaus. Seurakuntapastori Anni Pesonen, Nurmijärvi.

iset ja ”Ensimmä n 10 Tapiola su 16.2. klo Lisää Pyhäpäivä Tapiolassa -otsikon alla. kirkko

Selkokielinen messu Su 23.2. klo 10 Tapiolan kirkossa. Messussa puhutaan helposti ymmärrettävää kieltä, puhe on viitottu ja virret ovat isotekstisinä. Ehtoollinen jaetaan myös penkkeihin. Paikalla on avustajia. Liturgia Aarne Laasonen, saarna Seppo Holm, kanttori Hannu Jurmu. Soittamassa Vaskiyhtye.

19.2. klo 18 Tapiolan kirkolla. Iltatee ja lastenhoito. Viimeinen luento, ”Jeesuksen ajan maailma” ke 5.3. klo 18.

Rukousilta ”Älä unohda seurakuntaasi” su 23.2. klo 18 Tapiolan kirkolla. Tule rukoilemaan, laulamaan ja kuulemaan Raamattuopetusta. Opetuksen pitää Aarne Laasonen. Illan juontaa Pekka Kiviranta.

Kokoontumisia Miesten raamattupiiri joka kuukauden 1. ja 3. ti klo 18.30 Tapiolan kirkolla. Tule mukaan jakamaan ilot ja surut kanssamme. Seuraavat kerrat ti 18.2. ja 4.3. Kohtaamispaikka, avoin keskusteluryhmä, joka to klo 12.30 Tapiolan kirkolla.

Raamattua arkeologian valossa ”Vanhan ja Uuden testamentin välinen aika” Eero Junkkaalan raamattuopetussarja jatkuu ke

Raamattuopetussarja ke 19.2. klo 18 Tapiolan kirkko

Hiljaisuuden messu Laulamme rukouslauluja ja hiljainen rukous johdattaa ehtoollispöytään ke 26.2. klo 19 Tapiolan kirkossa.

Valokuvanäyttely Rangaistus – tarina rakkaudesta. Igor Väisäsen NP-ART -omakuvaprojekti (Now Playin Art, eli nyt soi taide). Tapiolan kirkolla su 16.2. saakka. Papin puhelin Varaa tapaamistai soittoaika numerosta 050 432 6339 ma– pe klo 9–19.

Esbo svenska Högmässor sö 16.2 Esbo domkyrka kl. 12.15 högmässa. Ahlbeck, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Karabacka kapell kl. 10 högmässa. Jäntti, Bengts. Kyrkkaffe. Hagalunds kyrka kl. 12 högmässa. Rönnberg, Bengts. Pensionärerna inbjuds speciellt. Gemensamt Ansvar-lunch. Köklax kapell kl. 16 högmässa. Rönnberg, Malmgren. Kyrkkaffe. Öppen diakonimottagning Kyrktian, Kyrkogatan 10, varje må kl. 11–13. Man kan sticka sig in och tala med en diakoniarbetare en stund, beställa tid, ha ett kort ärende osv.

tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@ evl.fi, fornamn. efternamn@evl.fi Esbo domkyrka, Kyrkparken 5, www.esboforsamlingar.fi ”Kristen människa!” Vuxenundervisning i kristen tro Olars kyrka, svenska sidan. ti 25.2 kl. 18.30. Tema ”Guds kärlek”. Dagklubbarna och familjeklubbarna stängt under sportlovet vecka 8.

Grankulla svenska Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl. 9–14, to kl. 9–16 stängt 11.30–12, tfn 09 512 3722. fornamn. efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Lovsång och bön To 13.2 kl 10–11 i övre brasrummet. Högmässa Sö 16.2 kl 12 i Grankulla kyrka, Carola Tonberg-Skogström, Heli Peitsalo. Kaffe i nedre salen. Diakonimottagning Ti 18.2 kl 9.30–11 och brödutdelning. Tvåspråkig mentalvårdsgrupp kl 15 i Sebastos.

Kyrkosyföreningen On 19.2 kl 13.30 i övre brasrummet. Närståendeträff på Villa Breda kl 17–19. Tema: Hjälpmedelutbildning och hemgympa.

HTUMIA LISÄÄ TAPA onseurakunnat.fi/ o

p verkossa: es nteri ahtumakale tap

Yle Radio 1

Tapiolan kirkko soi radiossa Jumalanpalvelus lähetetään radiotaajuuksille tulevana sunnuntaina Tapiolan kirkosta Espoosta. Jumalanpalveluksen saarnaajana toimii kirkkoherra Päivi Linnoinen ja liturgina Marianne Tiihonen. Avustavina pastoreina ovat Erika Kallio, Seppo Salmensaari ja Arto Vallivirta sekä tekstinlukijoina Marjatta Welling-Salonen ja Juha Ahonen. Pilvi Sarjala ja Väinö Tuovinen ovat esirukoilijoita. Musiikista vastaavat kanttori Hannu Jurmu, joka johtaa myös kirkon kuoroa. Lisäksi kirkossa kuullaan Tapiolan seurakunnan kamarikuoroa Liisa Malkamäen johdolla. Virsinä lauletaan: alkuvirsi 321:1; 726; 166 vuorovirtenä; 321:4; 222:1-; päätösvirsi 321:5. ✚✚ Jumalanpalvelus Tapiolan kirkosta Yle Radio 1 sunnuntai 16.2. klo 10.

PERJANTAI 14.2. 06.15 Aamuhartaus. Kappalainen Topi Litendahl, Rovaniemi. Uusinta klo 7.50. 18.50 Iltahartaus. Kirjailija Pia Perkiö, Helsinki. LAUANTAI 15.2. 06.15 Aamuhartaus. Leht. Jorma Pollari, Pelastusarmeija, Jyväskylä. Uusinta klo 7.50. 18.00 Ehtookelloina Inkeroisten kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus. Rovasti Toivo Loikkanen, Kerimäki. SUNNUNTAI 16.2. 11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. 18.00 Katolinen messu Pyhän Marian kirkosta Helsingistä. MAANANTAI 17.2. 06.15 Aamuhartaus. Filosofian maisteri Kai Pihlajamaa, Tampere. Uusinta klo 7.50. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Kuuntelijoiden toivomaa hengellistä musiikkia. 18.50 Iltahartaus. Kari Sorvali lukee Luukkaan evankeliumia.

VIRKOJA AVOINNA

Italialainen kalastaja pelasti Mohamed Dafan Lampedusan ulkopuolelta. Hän oli yli viikon ajan ajelehtinut merellä puukappaleen varassa. Neljän vuoden kuluttua tapahtumasta kalastaja Vito auttaa Mohamedia työnhaussa. ✚✚ Dok: Mohamed ja kalastajaDok: Mohamed ja kalastaja Yle Fem torstai 20.2 klo. 22.

TIISTAI 18.2. 06.15 Aamuhartaus. Virsitutkija Suvi-Päivi Koski, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 18.50 Iltahartaus. Filantropian projektipääll. Aino Nenola, Ortodoksinen kirkko, Helsinki.

Kaisa Raittila, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 18.50 Iltahartaus. Toiminnanjoht. Teuvo V. Riikonen, Savonlinna.

KESKIVIIKKO 19.2. 06.15 Aamuhartaus. Past. Eeva-Liisa Helle, Kuortane. Uusinta klo 7.50. 18.50 Iltahartaus. Kurssihartaus.

LAUANTAI 15.2. 11.05 Pisara. Uusinta 17.2. klo 14.55.

TORSTAI 20.2. 06.15 Aamuhartaus. Toimittaja

Yle TV1

SUNNUNTAI 16.2. 10.00 Napuen taistelun muistojumalanpalvelus Isostakyröstä. Saarna: piis-

PALVELUJA TARJOTAAN

Olarin seurakunnassa on haettavana

Diakonian virka Virka täytetään 1.5.2014 alkaen tai sopimuksen mukaan. Hakuaika päättyy 28.2.2014 klo 15. Pätevyysvaatimuksena diakonian virkaan kelpoistava tutkinto. Eduksi katsotaan kokemus johtamistehtävistä, hyvät johtamistaidot sekä hyvät ja monipuoliset viestintäja verkostoitumistaidot. Lisätietoja: kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja p. 040 513 0857 tai sähköposti: etunimi.sukunimi@evl.fi sekä www.espoonseurakunnat.fi/tyopaikat. terveydenhoitoa

Huolehdi itsestäsi ajoissa ikäänny arvokkaasti asiantuntevissa käsissä

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

Putkiasentaja korjaa wc:t, kylpyaltaat, hanat, ja asentaa pesukoneet. Myös poiskuljetukset. P. 0500 486364 Leikkaa talteen

Luotettavaa siivouspalvelua jo vuodesta 2004. MM siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset. P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

Minna Maria Raivio Dr.Geri Oy

KUOLINPESÄT - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU Tyhjennämme vintistä kellariin.

Terveystalo Kamppi ajanvaraus p. 030 6000 www.terveystalo.com

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin).

Erityisosaamisena muistisairaudet, ikääntyneiden psyykkiset oireet, monilääkitys, kuntoutus

P. 040 377 5159 *ONNI*

Läheiset ovat tervetulleita mukaan vastaanotolle HAMMASHOITOA Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen

040 8260623

Soukankuja 8 A 9

(25 vuoden kokemuksella)

lakiasioita Perunkirjoitukset, testamentit, avioehdot edullisesti. Vt. Aarno Tenkanen/Alli Tenkanen Ky P. 040 588 2112

pa Kaarlo Kalliala, liturgi Artturi Kivineva, urk. Suvi Koivisto, kantt. Katariina Järvinen, kuorot: Kyrönjoen, Laihian mieskuorot ja Laurius-kuoro. Uusinta 18.2. klo 11.05.

KESKIVIIKKO 19.2. 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta: Pyhimyksen kotikaupunki. Yli neljämiljoonaa matkailijaa tutustuu vuosittain italialaiseen Assisin kaupunkiin. Siellä syntyi pyhimykseksi julistettu Fransiskus Assisilainen yli 800 vuotta sitten.

seurat

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175. MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ostetaan

Lääketieteen tohtori, geriatrian erikoislääkäri

Fysioterapeutti Eeva Palva-Reponen Erityisala geriatria, muistisairaudet. Kotikäynnit, yksit. palvelutalot. Puh. 044 300 0270

Mohamed Dafan mieletön tarina

KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

HERÄNNÄISSEURAT Pe 14.2. klo 18 Ystävänpäiväseurat yhdessä ELY:n kanssa Vehkojan srk-keskuksessa, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää. La 15.2. klo 14-17. Kohtuus kaikessa -tapahtuma Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Aiheena kristillinen kohtuus körttihengessä. Seurat ja Jaakko Löytyn konsertti. Su 16.2. klo 11-17 Herännäisnuorten kuoro ravintolapäivänä Seuratuvalla. Tarjolla keittoa, leivonnaisia, kahvia. Tuotto kuoron Saksan matkan hyväksi. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää. Klo 18 Rajamäen kirkolla, Patruunantie 7, Nurmijärvi. Ti 18.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D. To 20.2. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran pyhä ehtoollinen puutteenalaisille. Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2. Iltatee.

vuokraTA HALUTAAN Siisti ja luotettava uskova mies hal. vuokr. yksiön tai vastaavan SuurTapiolan alueelta. Vain putkiremontoidut tai uudemmat taloyhtiöt huom. p. 044 017 7155/Esko

MYYDÄÄN HUONEISTOJA Matinkylä 71 m2 kaunis kolmio. Iso Omena palvelutalo 100 m. Hyvä liikuntarajoitteiselle. P. 0400 615 778.

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

Vartin hartaus ja Maanantaikahvila Seuraava kerta ma 24.2. Viikolla 8 ei kokoontumista.

Mielenterveystyön ryhmä ti 18.2. klo 15 Sebastoksessa, järj. srk:t ja kaupunki.

Hinta 10 €, sisältäen kevyen lounaan. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon, p. 09 512 3710.

u Radiomesviismeiset”

Lisää yllä.

Lisää vieressä

Naisten yö 14.–15.3.

Lounaalle yhdessä Kirkon lounas joka ti Tapiolan kirkolla. Aloitus päivärukouksella klo 12. Ruokalippuja myydään kirkon käytävällä klo 11.30–12 ja 12.15– 12.30. Hinta 4 €, 3–14-v. 2 €, alle 3-v. ilmaiseksi. Diakoniatyöntekijä voi myöntää alennuksen vähävaraiselle seurakuntalaiselle (taloustiedot selvitetään etukäteen).

Yle Kuvapalvelu

Jukka Granström

Niittykummun metroaseman rooli puhuttaa ”Niittykummun tuleva metroasema on jäämässä väliaseman rooliin liityntälinjojenkeskit tyessä Matinkylän ja Tapiolan asemille”, kirjoittaa Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Jorma Jussilainen aihetta käsittelevässä lausunnossa. Olarin seurakunta ja Espoon seurakuntayhtymä toivovat Niittykummun asemalle aktiivista roolia lausunnoissa, jotka osoitettiin muun muassa Helsingin seudun liikenteelle

tammikuun lopussa. Esimerkiksi Olarin seurakunnassa ollaan huolissaan siitä, että nykyisessä metroasemien suunnitelmassa Gräsan hautausmaa jäisi liikenteeltä sumppuun. Seurakuntayhtymän lausunnossa kiinteistöjohtaja esittää, että Niittykummun asemaa bussien poikkiliikenteen risteyskohtana vahvistettaisiin. ”Kirkon eteen rakennettavalle torille, entisen bensa-aseman kohdalle, olisi helppo toteuttaa

pienimuotoinen liityntäliikenteen vaihtopysäkki”, Jorma Jussilainen visioi. Jussilainen muistuttaa, että Niittykummun aseman alueelle on tarkoitus rakentaa alueellinen keskus palveluineen. ”Niittykummun alueella on myös vanhastaan Olarin kirkko seurakunnallisine palveluineen. Olarin seurakunnalla on 28 000 jäsentä, joista suuri osa on julkisen liikenteen käyttäjiä.” Esse

RIPARIPIPLIAT

www.piplia.fi

■

Värikäs valikoima pienoisraamattuja

voimasanoja

PIPLi IPLiA.

Farkkuraamattu ■ Raamatussa vetoketju ja oikea tasku. Ristiaskelia DVD ■ Pipliaa ja stand up –huumoria.

Suomen Pipliaseura | PL 54 ,00241 HELSINKI | www.piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

Terveys Liikunta Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

Olarin seurakunta Kastettu Kaarlo Johannes Jääskeläinen, Minka Kaisla Maria Lehtinen. Avioliittoon aikovat Oskari Timo Akkanen ja Sara Suvituuli Palojärvi. Hautaan siunattu Ilta Tuulikki Lehtinen 89 v, Eero Antero Juvonen 54 v.

Espoonlahden seurakunta

Tapiolan seurakunta

Kastettu Jaani Jalmari Kataja, Minea Isabella Liljeqvist, Max Vito Valtteri Määttä. Hautaan siunattu Aino Kinnunen 93 v, Anneli Hilja Marjatta Brantberg 83 v, Sisko Sinikka Sarkola 82 v, Sinikka Laihonen 71 v, Jouko Olavi Vuorenmaa 64 v, Asta Anneli Åhman 64 v, Auli Kaarina Partanen 51 v.

Kastettu Aida Ines Daniela Fuchs, Chantal Sophie Annabelle Kario, Akseli Paul Daniel Kuisma, Titus Emil Aukusti Myllynen, Matilda Madeleine Paanajärvi, Silva Aurea Pitkälä. Hautaan siunattu Kirsti Sylvia Syväniemi 90 v, Ilmi Jäkälä 89 v, Olavi Aatos Päiväkumpu 75 v, Taisto Kalevi Paatsila 72 v.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Esbo svenska församling

Leppävaaran seurakunta Kastettu Oula Akseli Hopeakivi, Hertta Hilja Maria Kivelä, Aada Olivia Leppävuori, Jonatan Joel Benjamin Pekkola.

Kastettu Astrid Elisabet Björkskog, Kevin Mark Alfred Lindholm, Iivari Johan Jaakonpoika Naamanka, Leevi Kalle Johannes Virkkilä, Vilde Maria Filippa Wahlberg. Hautaan siunattu Lars Erik Albin Åberg 83 v, Carl-Johan Henrik Nyberg 77 v, Peter Rolf Christer Eklöf 52 v.

Satakertainen korvaus

Ja jokainen, joka minun nimeni tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, isästään, äidistään tai lapsistaan tai pelloistaan, saa satakertaisesti takaisin ja perii iankaikkisen elämän. Evankeliumi Matteuksen mukaan 19:29–30.

Rukous

Herrani ja Jumalani, irrota minut kaikesta mikä pitää minua erossa sinusta. Herrani ja Jumalani, anna kaiken olla johtamassa minua sinun luoksesi. Herrani ja Jumalani, ota minut pois itseltäni ja anna minut kokonaan sinulle.

Viikon virsi

Kuuntele virsi 547 Joka aamu on armo uus: www. espoonseurakunnat.fi/ kosketa-minua-virsi Kuuntele virsi älypuhelimesi avulla.

Yrittäjä, ilmoita paikkakuntasi luetussa seurakuntalehdessä! Uusille asiakkaille 30% alennus ilmoitushinnoista!

SELÄN JA LANTION LÄMMITIN Tilaa heti ja pysy lämpimänä talven tuiskuissa!

(norm. 39)

Voimassa 28.2.2014 asti.

FENNO MEDICAL OY fennokauppa.fi

www.esse.fi

Espoon seurakuntasanomat

Toimitus Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.menovinkit@kotimaa.fi Lukijaposti esse.mielipide@kotimaa.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Päätoimittaja Urpu Sarlin, p. (09) 8050 2520, urpu.sarlin@evl.fi, Espoon seurakuntayhtymä Toimituspäällikkö Ulla Lötjönen, p. 020 754 2243 Toimitussihteeri Maija Saari p. 020 754 2346 Alue: Leppävaara, Tapiola (Paula Huhtala vuorotteluvapaalla 4.8.2014 asti). Toimittajat Taneli Kylätasku, p. 020 754 2221 Alue: Espoonlahti, Olari Merja Räty, p. 020 754 2330 Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2600, essetilaukset.espoo@evl.fi |

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä

Ansaitsematon armo

Nikolaus von Flues. 2000 rukouksen vuotta. Toim. Owen Collins ja AnnaMaija Raittila. Kirjapaja 1999.

Lue koodi puhelimellasi, joka vie sinut oikealle verkkosivulle. Joihinkin puhelimiin qr-lukija ladataan erillisenä ohjelmistona.

Mitä minä siitä saan?

itä minä siitä saan?” on kysymys, jonka esitän itselleni päivittäin. Valitessani ravintolassa ruokaa lautaselleni. Miettiessäni, vastaanko iltamyöhän puheluun. Pohtiessani, lähdenkö pyhäaamuna lasteni

kanssa uimaan. ”Mitä minä siitä saan?” on tämän ajan ihmisen peruskysymys. Se kysytään ensimmäisenä ainakin niin pitkään, kun ollaan vastuussa vain itsestä. Se on kriteeri, johon peilataan oman elämän valintoja. Kysymys kohdistuu yhä useammin kirkon jäsenyyteen. Kirkko on vastannut siihen vaihtelevalla menestyksellä. Saman kysymyksen esittivät opetuslapset jo 2000 vuotta sitten Jeesukselle. Pietari haastaa: ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?” Uskoa ei voi puntaroida sen varassa, mitä siitä saa. Jeesus ei lupaa Pietarille, että uskoa seuraisi esimerkiksi me-

Espoonlahden seurakunta

kustantaja Kotimaa Oy

Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä. Taitto ja kuvankäsittely Kotimaa Oy Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva p. 020 754 2284 Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa Oy / Lisbeth Sarkkinen, Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä. Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e / pmm + alv 24 %. Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä, viestinta.espoo@evl.fi, p. (09) 8050 2327. Kustantaja Kotimaa Oy ISSN 1455-2310 Painos 81 300 kpl | 42. vuosikerta Jakelu Itella Posti Oy

3. sunnuntai ennen paastonaikaa | Evankeliumi Matteuksen mukaan 19:27–30 | Lue myös Psalmi 18:2–7; Viides Mooseksen kirja 7:6–8; Kirje filippiläisille 3:7–14

KURSSI Tutkimusmatka Raamatun alkulehdiltä aikojen loppuun asti! • lähetystyön punainen lanka • kristinuskon eteneminen • lähetyksen raja-alueet • oma paikkasi Jumalan valtakunnassa Innostava vuorovaikutteinen kurssi, joka katsoo maailmaamme Jumalan näkökulmasta. Lue lisää Espoonlahden seurakunnan ilmoituksista s. 15.

Leppävaaran pp seurakunta a

STUUA V S I E T YH ANUT! K L A N O KERÄYS

Lipaskeräystempaukset pe 14.2. ja 7.3. klo 15–18 kauppakeskus Sellossa tapaaminen hissien edessä 2 krs.

nestys. Usko ei pelasta elämänvaikeuksilta: sairauksilta, avioerolta, lapsen kuolemalta tai masennukselta. Sen sijaan Jeesus lupaa tuonpuoleista hyvää. Jokainen, joka on hänen tähtensä luopunut talosta, veljistä tai sisarista, isästä, äidistä, lapsista tai pelloista, saa satakertaisesti takaisin ja perii iankaikkisen elämän. Emme voi tietää omasta tai läheistemme tuonpuoleisista kohtaloista. Jeesuksen sanoissa on kuitenkin kuultavissa läsnäolon lupaus. Saman lupauksen kuulemme jokaisessa kasteessa: ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” Se on se, mitä opetuslapset saivat. Se on se, mitä minä tänään saan. Se on kaikki, mitä tarvitsemme. Laura Vähäsarja Kirjoittaja on pastori ja Leppävaaran seurakunnan tiedottaja. laura.vahasarja@evl.fi

Tapiolan seurakunta

u s s e m o i d a R an kirkossa Tapiol

. Su 16.2. klo 10 klo 9.45. e jo Tule paikall

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13. 2. 2014

fennokauppa.fi

asiakaspalvelu@fennomedical.fi

Hautaan siunattu Aini Kaarina Lampi 89 v, Eeva Marjatta Laine 74 v, Kari Toivo Lehtolainen 70 v.

Ota yhteyttä: Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000 / vaihde • ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.kotimaa.fi

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

 09 276 360

Kastettu Milja Adele Alanko, Jessica Maria Björkstrand, Lenni Olavi Huuki, Aino Maria Härkönen, Johannes Toivo Tapani Korhonen, Viljami Onni Aatos Korhonen, Jerry Vihtori Kylli, Veikko Johannes Lujanen, Sara Emilia Lukkarinen, Onni Sakari Rouvari, Oona Tuulikki Sahanne. Hautaan siunattu Aino Pirkko Malinen 86 v.

Hautaan siunattu Aune Anna-Liisa Törmälä 86 v.

Tilaukset myynti@piplia.fi, puh. 010 8386520

Lämmintä angoravillaa Miellyttävä iholla Lievittää kipua Ei hiosta

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Taivasikkuna

Satu Eronen / satuhelsinki.wordpress.com

PÄIVITETYT KARTTA- JA LIITEOSAT!

Elämänkaari

Mielipide

Esse, PL 279, 00181 Helsinki | esse.mielipide@kotimaa.fi

HyvĂ¤t mielipideÂkirjoittajat! Essen Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1â&#x20AC;&#x2030;500 merkkiĂ¤ pitkiĂ¤ mielipideÂkirjoituksia. Toimitus lyhentĂ¤Ă¤ ja muokkaa tekstejĂ¤ tarvittaessa. LĂ¤hetĂ¤ tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Ă&#x201E;lkĂ¤Ă¤ hĂ¤pĂ¤iskĂś talvisodan sankareita

Vaikuttaa siltĂ¤ kuin talvisotamme muistopatsaan valitsijat olisivat sen verran nuoria, ettĂ¤ eivĂ¤t tietĂ¤isi, mikĂ¤ talvisota oli. Ei voi olla tĂśrkeĂ¤mpĂ¤Ă¤ talvisodan sankareiden hĂ¤pĂ¤isemistĂ¤ kuin jos nykyinen suunnitelma toteutetaan. Ei talvisodan muistomerkki saa olla mikĂ¤ vain. Sen pitĂ¤Ă¤ kunnioittaa ja arvostaa talvisodan sankareita, jotka juoksuhaudoissa, jopa neljĂ¤nkymmenen asteen pakkasessa, pelastivat Suomelle, isĂ¤nmaallemme, vapauden ja itsenĂ¤isyyden. Olen kirjoittanut talvisodan muistomerkistĂ¤ lehtiin. Olen erityisesti korostanut sitĂ¤, ettĂ¤ â&#x20AC;?Ă¤lkĂ¤Ă¤ valitko talvisodan muistomerkiksi sellaista tekelettĂ¤, josta pitĂ¤Ă¤ kysyĂ¤, mikĂ¤ se onâ&#x20AC;?. Palkintolautakunnan valinta on mitĂ¤tĂśitĂ¤vĂ¤. Nyt ei tarvita mitĂ¤Ă¤n kilpailuja. Antakaa tehtĂ¤vĂ¤ksi nĂ¤kĂśispatsas lumipukuisesta talvisodan sotilaasta. Siihen saa kuvamallin Puolustusvoimien kuvakeskuksesta. HyvĂ¤t sotaveteraaniveljet ja muut kansalaiset, odotan nĂ¤kyvĂ¤Ă¤ tukeanne tĂ¤ssĂ¤ erittĂ¤in tĂ¤r-

Kehu tai moiti

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 7 | 13.â&#x20AC;&#x2030;2.â&#x20AC;&#x2030;2014

Lehti julkaisi YhteisvastuukerĂ¤yksen kampanjakuvia (Esse 5/30.1.). Voi kauheata, mikĂ¤ kuva kuolleesta julkaistiin. Siis se kuva, jossa keskiikĂ¤inen mies pitĂ¤Ă¤ sylissĂ¤Ă¤n kuollutta vaimoaan (Ă¤itiĂ¤Ă¤n?). Jos kieltĂ¤Ă¤ esityksen seksuaalisen latauksen, valehtelee, ei-

keĂ¤ssĂ¤ ja ajankohtaisessa asiassa. Kunnia heille, talvisodan sankareille. Veikko K. Puhakka sotaveteraani, tutkija Espoo

Kuolemaa ei pidĂ¤ kaunistella Memento mori, muista kuolevaisuutesi, sanoo vanha latinalainen sananlasku. Kirkko on olemassa, koska kuolemme, lausui tunnettu teologian professori. Rohkenen ajatella, ettĂ¤ kirkolla on sanoma hyvĂ¤stĂ¤ elĂ¤mĂ¤stĂ¤ ennen ajan rajaa. Olen surullinen Olarin seurakunnan pĂ¤Ă¤tĂśksestĂ¤ sensuroida YhteisvastuukerĂ¤yksen kampanjakuvastoa, jonka teemana on hyvĂ¤ ja ihmisarvoinen kuolema. Ilmeisesti samaa virhettĂ¤ toistetaan myĂśs muissa seurakunnissa. Syntyy vaikutelma, ettĂ¤ sensuuripĂ¤Ă¤tĂśksen tehneiltĂ¤ puuttuu medialukutaitoa ja rohkeutta. Jotta omaishoitajien todellisuus ja ihmisarvoisen kuoleman kysymykset herĂ¤ttĂ¤isivĂ¤t riittĂ¤vĂ¤Ă¤ huomiota, tarvitaan poikkeuksellinen kampanja. AlkuperĂ¤ismateriaalissa Pieta-teemaa kĂ¤sitellĂ¤Ă¤n kosket-

Toinen ruutu tavalla tavalla. HyvĂ¤ mainoskampanja ei voi aina miellyttĂ¤Ă¤ kaikkia. NĂ¤inkĂś Jeesus tekisi? Kuolemaa ei saa kaunistella, mutta joskus sitĂ¤ pitĂ¤Ă¤ kauhistella, jottei kuolevaisuutemme unohtuisi. Liian moni joutuu Suomessa kuolemaan yksin ja kivuliaasti. Olarin seurakunta on nyt pĂ¤Ă¤ttĂ¤nyt ottaa hyssyttelylinjan. HĂ¤peĂ¤n rakkaan kotiseurakuntani puolesta. NĂ¤en ratkaisun osana sellaista kirkollista kulttuuria, jossa seurakuntalaisten tunteita ja Ă¤lykkyyttĂ¤ valitettavasti aliarvioidaan. Lasten varjelu on tĂ¤ssĂ¤ yhteydessĂ¤ kehno syy, sillĂ¤ kuolemakuvien sensuroi-

www.esse.fi/palaute kĂ¤ tarvitse omata likaista mielikuvitusta. Miksi kuollut nĂ¤ytetĂ¤Ă¤n pelottavana? Jos jotkut lapset, kyselyn mukaan, eivĂ¤t pelĂ¤nneet sitĂ¤, he eivĂ¤t varmaankaan ymmĂ¤rtĂ¤neet sen todellista viestiĂ¤. Kuvassa ei nĂ¤y kristillistĂ¤ toivoa, joka meillĂ¤ Jumalaan us-

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

kovilla kuitenkin on. Kuolema on realismia, mutta miksi siitĂ¤ pitĂ¤Ă¤ poistaa toivon nĂ¤kĂśkulma? En vastusta hyvĂ¤Ă¤ saattohoitoa, mutta se hyĂśdyttĂ¤Ă¤ vain tĂ¤tĂ¤ aikaa, rajan tĂ¤llĂ¤ puolella. Vladimir Klimenko Helsinki

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

minen ei suojaa heitĂ¤ kuoleman ja luopumisen tuskalta. Tarvitaan rehellistĂ¤ puhetta. Kahden alakoululaisen isĂ¤nĂ¤ ajattelen, ettĂ¤ hyvĂ¤ kuolema on osa hyvĂ¤Ă¤ elĂ¤mĂ¤Ă¤. Keskustelua kuolemasta ei pidĂ¤ eristĂ¤Ă¤ kalmistoihin ja surukoteihin. Se olisi kohtalokas virhe. Jan Ahonen Teologian maisteri Olari

KyllĂ¤ meitĂ¤ valvotaan Johanna LumijĂ¤rvi kirjoitti tĂ¤lle palstalle mielipidekirjoituksen otsikolla Ei meitĂ¤ valvota (Esse 51â&#x20AC;&#x201C;52/19.12.2013). MinĂ¤ vanhoillislestadiolaisena ja liikkeessĂ¤ ikĂ¤ni elĂ¤neenĂ¤ ihmettelin, miten oma kokemukseni voi olla niin erilainen. Minusta tuntuu, ettĂ¤ meillĂ¤ lasten saamista ei todellakaan jĂ¤tetĂ¤ tĂ¤ysin ihmisen omaksi asiaksi, vaan yhteisĂś puuttuu siihen voimakkaasti. LiikkeessĂ¤ opetetaan, kuten LumijĂ¤rvi kirjoitti, ettĂ¤ ehkĂ¤isy on Jumalan tahdon vastaista. LisĂ¤ksi vanhoillislestadiolaisuu-

LeppĂ¤vaaran seurakunta

Matka

Valamon luostariin

HeinĂ¤vedelle 26.â&#x20AC;&#x201C;27.4 26.â&#x20AC;&#x201C;27.4.

LĂ¤hde kanssamme matkalle luostarin rauhaan. Tutustumme myĂśs Lintulan luostariin. Hinta 110 â&#x201A;Ź sis. kuljetuksen ja tĂ¤ysihoidon. Matkakumppaneinasi pastori Alarik Corander ja diakoni Virpi Sutelainen. Ilmoittautuneille lĂ¤hetetĂ¤Ă¤n retkikirje. Sitovat ilmoittautumiset 23.3. mennessĂ¤ sĂ¤hkĂśisesti www.espoonseurakunnat.fi > toiminta > aikuiset > retket ja leirit tai p. 09 8050 3503.

KastepĂ¤ivĂ¤nĂ¤ kaikki on valmista kastemekosta kakkukahveihin

Â&#x153;Â&#x17E;ČąĹ&#x2014;Ĺ&#x161;ÇŻĹ&#x2014;Ĺ&#x2013;ÇŻČąÂ&#x201D;Â&#x2022;Â&#x2DC;ČąĹ&#x2014;Ĺ&#x2DC;ČŽĹ&#x2014;Ĺ&#x;Čą Â&#x17D;Â&#x2122;Â&#x2122;Â§Â&#x;Â&#x160;Â&#x160;Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2014;ČąÂ&#x201D;Â&#x2019;Â&#x203A;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x153;Â&#x153;Â&#x160; su 23.3. klo 12â&#x20AC;&#x201C;20 LeppĂ¤vaaran kirkolla KastepĂ¤ivĂ¤nĂ¤ voit tuoda

Â&#x2022;apsen Â&#x201D;asteeÂ&#x2022;Â&#x2022;e tai tuÂ&#x2022;Â&#x2022;a itse Â&#x201D;asteÄ´avaÂ&#x201D;siÇŻ JĂ¤ikĂś kuopus kastamatta? Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2DC;Â&#x2019;Ä´Â&#x160;Â&#x17E;Â?Â&#x17E;Â&#x2013;Â&#x2019;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;ČąĹ&#x2014;ÇŻČŽĹ&#x2122;Ĺ&#x2013;ÇŻĹ&#x;ÇŻČą Tahdotko stressittĂśmĂ¤t Â Â Â ÇŻÂ&#x201D;Â&#x160;Â&#x153;Â?Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x;Â&#x17E;Â&#x2DC;Â&#x153;Â&#x2019;ÇŻÄ&#x2122; ristiĂ¤iset?

Varaa aikasi osoitteessa www.kasteenvuosi.fi

dessa opetetaan olemaan veljen vartijana, nuhtelemaan uskonystĂ¤vĂ¤Ă¤, joka toimii â&#x20AC;?Jumalan tahdon vastaisestiâ&#x20AC;?. Jumalan tahdon taas mĂ¤Ă¤rittĂ¤Ă¤ kasvottoman â&#x20AC;?seurakunnanâ&#x20AC;? raamatuntulkinta eli usein kĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ perinne ja ne henkilĂśt, joilla on liikkeessĂ¤ vaikutusvaltaa. Kun nĂ¤mĂ¤ kaksi opetusta ehkĂ¤isyn jumalattomuudesta ja nuhtelusta yhdistetĂ¤Ă¤n, niin lasten saamista todellakin neuvotaan vahtimaan ja sitĂ¤ vahditaan myĂśs kĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤. TĂ¤stĂ¤ minulla on henkilĂśkohtaista kokemustakin: PĂ¤Ă¤tin jokin aika sitten, ettĂ¤ meidĂ¤n perheemme on keskitettĂ¤vĂ¤ kaikki voimamme nykyisten perheenjĂ¤senten hoitamiseen. Siksi pĂ¤Ă¤dyin tekemĂ¤Ă¤n voitavani, ettĂ¤ perhe ei enĂ¤Ă¤ kasva. Minua yritettiin voimakkaasti painostaa asiassa toiseen suuntaan. Olen kuullut samanlaisia kokemuksia myĂśs muilta, joten en voi pitĂ¤Ă¤ itseĂ¤ni ainoastaan yksittĂ¤istapauksena. Vanhoillislestadiolainen ÂperheenisĂ¤

Espoon seurakunnat urakunnat

UniryhmĂ¤

Uni on kirje itselle,

mutta saatko selvĂ¤Ă¤ viestistĂ¤?

Tule uniryhmĂ¤Ă¤n tutkimaan omia ja toisten unia. LĂ¤hde unen oppiin. VetĂ¤jĂ¤nĂ¤ ryhmĂ¤psykoanalyytikko Iiris Koskinen. Kokoontumiset: 10.3., 24.3., 7.4., 28.4., 12.5., 26.5. ja 9.6. klo 16.30â&#x20AC;&#x201C;19.30. Ilm. 6.3. mennessĂ¤ iiris.koskinen@evl.fi, 050 511 0343.