K&k 2011 nro 23 (22 6) by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Numero 23

Siilimusikaali valloittaa » 26–27

Keskiviikkona 22. kesäkuuta 2011

KUVA: KIMMO VON LÜDERS / KUVAARIO, PIIRROS: ANU YLÄ-JUSSILA

Pientä valoa yksinäisyyteen » 8–9 Häpeä tarttuu lapseen tehokkaasti » 14–15

Valon juhla

Viikonloppuna Helsinki on kauneimmillaan. Hyvää juhannusta!

Minne on kadonnut pyhä huolettomuus? » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

”

Lainasanat Tämä kirkko edustaa minulle kaikkea. En ikinä kyllästy Tuomiokirkon kauneuteen, valon leikkiin siellä.”

Tuomiokirkkoseurakunnan pääsuntio Petri Oittinen sivulla 7.

Numero 23

22.6.2011

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13 Postiosoite: PL 279, 00181 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen kirkkojakaupunki@kotimaa.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Menovinkit voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

NINA KAVERINEN / KUVAARIO

Pääkirjoitus

Pyhä huolettomuus onella suomalaisella on sellainen käsitys, että uskominen on elämälle vierasta ponnistelua ja sellaista yritystä, jossa täytyy koko ajan tietää tarkasti, mitä pitää uskoa ja miten elää elämänsä. Muuten käy huonosti. Tätä käsitystä ovat menneen talven aikana ruokkineet julkisuudessa tapahtunut vääntö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, oikeudenkäynnit naispappien työsyrjinnästä ja lehdissä esitetyt syytökset siitä, kuinka väärässä jotkut voivatkaan teologiassaan olla. Ei ihme, jos joku kiistoja seurannut on jo saanut menosta tarpeekseen. Kuinka tuollaisesta riitelevästä porukasta voi löytyä yhteyttä, läheisyyttä ja toivoa, joiden varassa jaksaa arkista elämäänsä? Minne on kadonnut py pyhä huolettomuus? Minne se luottamus, joka sai Englannissa 1300-luvulla eläneen mystikon äiti Juliana Norwichlaisen lohduttamaan maan aikalaisiaan: ”Kaikki kääntyy tyy hyväksi, kaikki kääntyy hyväksi ja kaikenlaiset asian kääntyvät hyväksi.”

M Rukous Lapsi on uusi mahdollisuus. Sukupolvien paha voi katketa. Ihminen voi nähdä ihmisen ja uusi tulla mahdolliseksi. Se edellyttää lapsen rakastamista: ”Olet tervetullut tähän maailmaan. Olet minulle rakas, hyvä ja kaunis.” Herra armahda meitä, jotka siirrämme vanhoja taakkojamme pienen kannettavaksi.

Onko näin huoleton n ihminen haihattelija ja harhaan kulkeva? Eikö hän välitä asiois-

ta, joiden kohdalla täytyy erottaa oikea ja väärä, hyvä ja paha? Tietämisellä on aika ja paikka, mutta usko ei lepää tiedon varassa. Ääni lähes 700 vuoden takaa muistuttaa meitä siitä, että Jumala on hyvä, ihmistä rakastava ja hänelle hyvää tahtova. Hän haluaa olla enemmän rakkauden kohde kuin ankara tuomari. Äiti Julianan kaiken hyväksi kääntävä Jumala tuhlaa armoaan ja jakaa uutta luovaa henkeään kitsastelematta, katsomatta ovatko opilliset aitaukset millilleen suorassa. Ehkä juuri nyt on sopiva aika kuunnella näitä kristikunnan sydänääniä. Ne voidaan unohtaa vuosisadoiksi, mutta ne ilmaantuvat jälleen jostain, kun ihmisen ikävä pehmittää hänet kuuntelemaan. Mitä jos mekin panisimme nyt hetkeksi pois kaikki kiistakysymykset ja loukkaantumiset? Ympärillämme leviää kaikkein kukkein kesä, joYmpärillämm ka kertoo mi miten tuhlailevan antelias luonto on. Kirkoissa toi toistetaan joka sunnuntai hyvää uutista: Sillä nii niin on Jumala maailmaa rakastanut… Äiti Ju Julianan ääni vakuuttaa: Kaikki kääntyy hyvä hyväksi. Vaikka Vai emme tietäisi yhtään askelta etee eteenpäin, voimme levätä pyhässä hu huolettomuudessa. Meidän Jumalamm me tahtoo meille hyvää. M Marja Kuparinen, toimituspäällikkö marja.kuparinen@kotimaa.fi m

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Toimi aina vain sellaisen maksiimin mukaan, josta voit toivoa, että se olisi yleinen moraalilaki.

Lain ja moraalin tulisi käydä käsi kädessä, mutta näin ei aina ole. Silloin moraali on lain yläpuolella.

Siksi teen kaikkeni, että minulla aina olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä.

Saksalainen filosofi Immanuel Kant (1724–1804)

Ruotsalainen diakoni ja ihmisoikeustaistelija Annika Spalde Sana-lehdessä 16.6.

Paavali vastatessaan syytöksiin Apostolien tekojen 24. luvussa

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Koonnut: Eira Serkkola Uutisvinkit: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi

Hameessa tai housuissa. Mallit esittelivät naispapin uutta virkapukua sen julkistamistilaisuudessa. Vasemmalla virkapukutyöryhmän puheenjohtaja, rovasti Pirkko Poisuo ja oikealla malliston suunnittelija Kirsimari Kärkkäinen.

Naispappi pukeutuu uusiin vaatteisiin Virkavaatemallistossa on vara valita erilaisista vaihtoehdoista arkeen ja juhlaan. Teksti Milla-Maria Isopoussu Kuva Aarne Ormio / KT

aispappien uusi virkavaatemallisto julkistettiin viime viikon tiistaina kirkkohallituksen juhlasalissa Katajanokalla. Malliston on luonut vaatesuunnittelija Kirsimari Kärkkäinen. Hän voitti piispainkokouksen järjestämän suunnittelukilpailun vuonna 2008. Mallisto syntyi yhdessä rovasti

Pirkko Poisuon johtaman virkapukutyöryhmän kanssa. Se aloitti vuonna 2007 piispainkokouksen asettamana, Naisteologit ry:n pyynnöstä. Tekstiilitaiteilija Vuokko Nurmesniemen 1980-luvulla suunnittelema virkapuku haluttiin jo vaihtoon. – Sain Naisteologit ry:n puheenjohtajana paljon yhteydenottoja eri-ikäisiltä naispapeilta, jotka toivoivat papinpukuun muunneltavuutta, esimerkiksi housuja, Poisuo kertoo. Muunneltavuus painottuukin mallistossa. Jakkuja ja hameita on kahta pituutta. Housujen lisäksi uutta on bambuneuloksinen sokeripalakauluspaita. Materiaalivalinnoissa kiinnitettiin huomiota helppohoitoisuuteen ja käyttömukavuuteen. Juhlassa naispapin pukua koristaa tilaisuuden luonteesta riippuen valkoinen tai musta Valonsädekangassomiste. Juhlapukuun yhdistetään mustat kengät ja sukat.

Virkapukuun kuuluu Valonlähdeniminen hopeinen risti, joka kiinnitetään jakkuun.

Mallistoa varten tutkittiin tarkkaan papin pukeutumista erityisesti protestanttisten kirkkojen historiassa. Työryhmä konsultoi vuosien varrella satoja teologeja. – Suurin periaatekeskustelu käytiin siitä, valitaanko risti vai liperit. Kallistuimme siihen, että risti on vahvempi kristillinen symboli, Poisuo sanoo. Kirsimari Kärkkäinen toivoo, että uudesta virkapuvusta tulee aiempaa käytetympi. – Puvun siluetti perustuu naisvartaloon. Tein kaksi jakkupituutta, jotta erikokoisille naisille ja eri tilanteisiin löytyisi sopiva vaihtoehto. Koska puvun on tarkoitus olla aikaa kestävä, vältin trendikkäitä elementtejä. Naisteologien nykyinen puheenjohtaja, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kappalainen

Soili Juntumaa näki puvun julkistamistilaisuudessa. – Näyttää tosi upealta! Puku on kaunis ja naisellinen. Pitkässä hameessa on kunnon laskokset, joten siinä on varmasti mukavampi istua kuin aiemmassa polvipituisessa.

”

Näyttää tosi upealta! Puku on kaunis ja naisellinen.” Naisteologien puheenjohtaja Soili Juntumaa.

Myös Malmin seurakunnan pastori Annina Kolehmainen arvioi uudistuksen valokuvien perusteella onnistuneeksi. – Ensimmäiseksi kiinnitin huomiota valkoiseen somisteeseen. Kokonaisuus on raikas, siisti ja ajaton. Selkeä parannus aiempaan on,

että mallistossa on paljon erilaisia yhdisteltäviä osia. Toivottavasti vaatteet tuntuvat päällä yhtä hyviltä kuin miltä näyttävät. Vuonna 2003 papiksi vihitty Kolehmainen oli odottanut uudistusta. – Käytän Nurmesniemen pukua juhlatilaisuuksissa, mutta kesällä se on turhan paksu. Pappien virkapukeutumista säätelee piispainkokouksen viime vuonna antama ohjeistus. Sen lähtökohta on, että pappi pitää virkatehtävissä tunnistaa papiksi. Viranhaltijan tulee olla ”siisti ja huoliteltu”. Silti omalle harkinnalle jää tilaa. Valonsäde-jakun kanssa saa arjessa käyttää vaikkapa farkkuja. Naispapit voivat edelleen käyttää myös Vuokko Nurmesniemen suunnittelemaa pukua. Aivan heti naispappeja ei uusissa vaatteissa nähdä, sillä mallisto saadaan sarjatuotantoon aikaisintaan loppuvuodesta. Sitä ennen valmistajat kilpailutetaan.

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Koonnut: Eira Serkkola Uutisvinkit: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi

Kolumni Marketta Mattila

Eläin ja sen kaveri lipa kerran koira ja lammas, jotka ystävystyivät. He kirmasivat kesäniityllä yhteisissä leikeissä, kunnes eräänä päivänä lammas katosi. Koira haistoi keittiössä tutun tuoksun ja aloitti surumielisen ulinan. Tuttavan tarina päättyi siihen, että lapsuudenkodissa jouduttiin lopettamaan lampaansyönti. Koira reagoi hajuun joka kerta yhtä väkevästi. Tapaus tuo esiin lihansyöjä-ihmisen skitsofreenisen tilanteen. Ystäväksi hyväksytyn eläimen mielenrauhan tähden ei tohdita syödä kaverin kaveria. Olen siirrellyt kirjakasasta toiseen Jonathan Safran Foerin teosta Eläinten syömisestä (Atena 2011), mutta viimein kykenin tarttumaan siihen. Sopivasti juuri ennen juhannuksen grillikarkeloita. Mutu-pohjalta jokainen tietää, että lihansyönti on ekologinen, kasvava ongelma. Jo nyt tuotantoeläimet aiheuttavat

O ”

Ainoa lohtu on, että eläimen elämä on lyhyt.”

ilmastomuutosta enemmän kuin liikenne. Vuonna 2050 maailman karja syö saman verran kuin 4 miljardia ihmistä. Foerin kirjan karuin viesti on kuitenkin se, miten epäinhimillisesti ja raa´asti me ruokaamme kohtelemme. Vaikka enemmistö ihmisistä on sitä mieltä, että eläinten hyvinvointi on tärkeämpää kuin halpa liha, niin tämä ”visio” tai ”tahtotila” ei toteudu eläimen maallisella vaelluksella tuotantotehtaasta teurastamoon. Ainoa lohtu on, että eläimen elämä on lyhyt. Kun hybridiporsaalle tehdään kastraatio ilman kivunlievitystä, ei sen tarvitse sinnitellä kuin puoli vuotta tullakseen teurastetuksi täyteen mittaan kasvaneena lihasikana. Luontaisesti sika eläisi toistakymmentä vuotta. Broileri ehtii nauttia elämästä A4-arkin kokoisella pläntillä kököttäen noin kuukauden ajan. 100 000 broilerin suurlaitos kuulostaa Suomessa isolta, mutta tähän mittaluokkaan on päädytty, kun kauppa käy. Jokainen meistä ostaa pulleaa, lento- ja kävelykyvyttömäksi jalostettua teholihaa vuodessa keskimäärin 18 kiloa. Punaisen marinadin kärsimysliha on edullista. Näiden ja muiden kiusallisten tosiasioiden tähden grillaan juhannuksena tomaattia ja maissintähkiä. Tämä ei ole eettistä tehoilua, vaan arkijärjen käyttöä. Kirjoittaja on toimittaja ja TV1 Voimala-ohjelman tuottaja.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Kirkko yllyttä seurakuntia v Noin tuhat kirkon työntekijää on koulutettu sosiaalisen median osaajiksi. Helsingissä koulutukset alkoivat keväällä ja jatkuvat parin seuraavan vuoden ajan.

1497 M Teksti Ulla Lötjönen Kuva Sirpa Päivinen

ihmistä työskenteli Helsingin seurakuntayhtymässä viime vuoden lopussa. Vähennystä edellisvuoteen oli 25 henkilöä. Suurimmat ammattiryhmät olivat kiinteistö- ja kirkonpalvelutyö, 340 työntekijää, sekä lapsityö ja hallinto- ja toimistotyö, molemmat 224 työntekijää. Pappeja ja lehtoreita oli töissä 209, kirkkomuusikoita 73 ja diakoniatyöntekijöitä 110.

issä verkko, siellä kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko päätti pari vuotta sitten toteuttaa edellä mainittua työnäkyä. Vuosaaren seurakunnan nuorisontyönohjaaja Jukka Karlsson on yksi niistä, jotka kirkko koulutti ja sittemmin lainasi runsaan vuoden ajaksi verkkotyöhön. Verkko-

keskustelijan pesti päättyi viime vuoden lopulla, ja Karlsson palasi vakinaiselle paikalleen nuorisotyönohjaajaksi Vuosaaren seurakuntaan. Hän käyttää internetin suomia mahdollisuuksia työssään koko ajan. – Vain mielikuvitus on rajana sille, millä tavoin verkkoa voi hyödyntää seurakuntatyössä, sanoo Karlsson, joka palasi viime viikolla rippileiriltä. Esimerkkinä hän mainitsee rippikouluryhmän oman yhteisösivun, johon nuoret liittyivät keväällä. Riparilaiset pääsivät tutustu-

maan toisiinsa paitsi livetapaamisissa, myös verkon yhteisösivulla ja tekivät siellä yhdessä ennakkotehtävän. Nuorisotyön puolella pelataan ahkerasti myös verkkopelejä, esimerkiksi sanapeli Aliasta. Miksi näin? Eikä pelien pelaaminen kasvotusten enää maistu? – Missään nimessä verkossa oleskelu ei korvaa toisten nuorten tapaamista. Nettipelejä pelatessa tutustuu muihin pelaajiin, ja sen jälkeen ujompikin nuori uskaltautuu mukaan live-tapaamisiin, vastaa Karlsson. Sosiaalisen median suosio kasvaa koko ajan. Suomalaiset käyttävät ahkerasti esimerkiksi Facebookia ja muita yhteisöllisiä palveluja, joissa voi itse tuottaa sisältöä ja osallistua keskusteluihin. Kirkolliskokous asetti pari vuotta sitten tavoitteeksi, että vuoden 2012 loppuun mennessä noin 3 000 kirkon työntekijää osaa tehdä seu-

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Verkko ympäristönä. – Verkko ei korvaa livetapaamisia, mutta täydentää niitä, sanoo nuorisotyönohjaaja Jukka Karlsson. Hän kertoo käyvänsä nuorten kanssa hyviä keskusteluja myös sosiaalisessa mediassa. 16–24-vuotiaista nuorista 98 prosenttia käyttää internetiä viikoittain (Tilastokeskus 2009).

keskenään muutama vuosi sitten, että verkossa työskentelystä tulee yhä luontevampi osa seurakuntatyötä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että seurakuntien työntekijät käyttävät osan työajastaan verkkotyöhön. Espoon päätös liittyy kirkolliskokouksen asettamaan tavoitteeseen: kirkosta löytyy lähivuosina usean sadan henkilötyövuoden panos verkkotyön tekemiseen. Helsingissä vastaavaa yhteistä sitoumusta ei ole tehty. Seurakunnat päättävät itsenäisesti työntekijöidensä työajasta. Kirkkoherrojen kokouksen puheenjohtaja, kirkkoherra Leo Glad Munkkiniemestä korostaa kuitenkin sosiaalisen median näkymiä. – Se tarjoaa huikeat mahdollisuudet tavoittaa ihmisiä ja samalla sen käyttö tekee mahdolliseksi kirkon, jossa seurakuntalaiset eivät ole enää työn kohteita, vaan sen varsinaisia tekijöitä. Myös Helsingin seurakuntayhtymän verkkotyön pappi Markus Kartano katsoo, että sosiaalisen median mahdollisuuksiin ja koulutukseen suhtaudutaan Helsingissä myönteisesti. Ensimmäiset chattipäivystykset Helsinki järjesti vuonna 2008. – Kannustamme seurakunnan

ä Helsingin erkottumaan rakuntatyötä verkossa: työntekijä käyttää sosiaalisen median palveluita osana omaa perustyötään ja on oppinut verkkokeskustelun perustaidot. Kirkko pyrkii kouluttamaan vähintään kolmanneksen niin kutsutuista hengellisen työn tekijöistään sosiaalisen median taitajiksi. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa papit, nuorisotyönohjaajat, lapsityöntekijät, kanttorit, diakoniatyöntekijät, viestijät ja lähetyssihteerit. – Jokaisessa työntekijäryhmässä tarvitaan sosiaalisen median käyttötaitoa, sanoo Terhi Paananen, joka toimii koulutussuunnittelijana Hengellinen elämä verkossa -hankkeessa. Kirkon verkkokoulutettuja on nyt noin 1 000. Koulutuksen kärkeen ehätti Espoon hiippakunta, jossa sosiaalisen median osaajia on noin 150, heistä Espoossa työskenteleviä 55.

Helsingin hiippakunnassa koulutukset käynnistyivät tänä keväänä ja niihin on osallistunut 61 kirkon työntekijää, joista Helsingissä työskentelee 38. Helsingin osalta kolmanneksen tavoitteeseen on vielä matkaa, sillä hengellisen työn saralla toimii noin 750 työntekijää. Espoon seurakunnat sopivat

työntekijöitä osallistumaan sosiaalisen median koulutuksiin, ja tarjoan tällaista koulutusta itsekin. Kirjallisuutta: Verkkoa kokemassa – Hengellisyys ja vuorovaikutus verkkoyhteisöissä (toim. Hintsala, Kähkönen & Paula). Diakonia-ammattikorkeakoulu 2011.

Verkossa läsnä Netistä löytyy miljardeja verkkosivustoja. Jokaisella itseään kunnioittavalla yhteisöllä on omat verkkosivut, mutta niiden käyttäjämäärät saattavat jäädä vähäisiksi. Kirkon verkkostrategiaan kuuluu se, että kirkon työntekijöitä tapaa siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Pappia tai muuta kirkon työntekijää pääsee nykäisemään hihasta esimerkiksi Suomi24:n Kirkko kuulolla

-palstalla tai Kirkko lähelläsi -keskustelufoorumilla, joka on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille. Se toimii verkkoyhteisössä Helistin.ﬁ. IRC-Galleriasta löytyy Kirkon nuorisotyö -yhteisö, jossa työntekijät chattaavat nuorten kanssa sunnuntai-iltaisin. Rakkauden ammattilaiset -yhteisö puolestaan toimii City-lehden nettisivuilla. Foorumilla on Puhu papille -osio sekä parisuhdeklinikka.

Kirkko kommentoi hallitusohjelmaa Luterilainen kirkko pitää myönteisenä hallitusohjelman linjausta nostaa perusturvan tasoa sadalla eurolla kuukaudessa sekä nuorille tulevaa yhteiskuntatakuuta, joka helpottaa työ- ja koulutuspaikan saamista. Uudistukset tukevat arkkipiispa Kari Mäkisen vetämän köyhyysryhmän keväällä esille nostamia tavoitteita. – Olennaista on yhteiskunnan kokonaiskehitys heikommassa asemassa olevien kannalta. Sitä myös köyhyysryhmä on sitoutunut seuraamaan, sanoo Mäkinen. Hallitusohjelmassa olevan kirjauksen mukaan yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta vahvistetaan, kun perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa uudistetaan

vuonna 2016. – Näen positiivisena, että hallitus haluaa vahvistaa arvokasvatusta perusopetuksessa. Kirjaus korostaa myös uskonnonopetuksen merkitystä opetuskokonaisuudessa. Länsimaiset arvot pohjautuvat pitkälti kristillisiin arvoihin ja siksi oman uskonnon opetus on tärkeä arvokasvatuksen väline, toteaa kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo. Kirkolle on annettu lakisääteisesti hoidettavaksi yhteiskunnallisia tehtäviä kuten hautaustoimi. Hallitusohjelmassa todetaan, että seurakuntien yhteiskunnallisten tehtävien aiheuttamien velvoitteiden korvaaminen selvitetään vuoden 2011 aikana.

Markku Rautiaisesta Herttoniemen kirkkoherra Herttoniemen seurakunnan IV kappalainen, Markku Rautiainen tuli valituksi kirkkoherraksi 441 äänellä, mikä vastasi 59,6 prosenttia annetuista äänistä. Helsingin seurakuntayhtymän kasvatustyön pastori Arto Helle sai 245 ääntä eli 33,1 prosenttia äänistä.

Myrskylän seurakunnan kirkkoherra Anja Nurminen sai 54 ääntä eli 7,3 prosenttia. Herttoniemen seurakunnan 13 975 äänioikeutetuista jäsenistä käytti vaalissa äänioikeuttaan 743 eli 5,31 prosenttia äänioikeutetuista. Hylättyjä vaalilippuja oli kolme.

Pala freskoa netistä Euroopan kristillisessä internetkokouksessa Münchenissä 15.–18.6. ideoitiin varainkeruuta ja pohdittiin kirkon nettisivujen tunneviestejä. Saksan kirkot ovat talousvaikeuksissa, ja varoja kerätään yhä enemmän itse. Esimerkiksi Augsburgin Pyhän Annan kirkon korjaamiseen kootaan 1,9 miljoonaa

euroa. Kampanjan sivulta voi valita korjattavan freskon, josta lahjoittaja ostaa palan 50 eurolla. Lahjoittaja saa postissa kunniakirjan ja kuvan palasta, jonka restaurointiin hän on osallistunut. Katolisten Sacred Space -rukoussivustoa uudistetaan. Se kokoaa rukoukseen päivittäin yli 20 000 kävijää. (KT)

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Pieni kylä. Johannesstiftin alueelle on ripoteltu kuutisenkymmentä rakennusta. Punatiiliset talot on nimetty merkittävien reformaattorien, teologien ja kristillisten esikuvien mukaan.

Zerbian on päivittäin tekemisissä ongelmaperheiden, nuorisoviranomaisten sekä apua tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa. Lasten ja nuorten henkinen pahoinvointi on hänen mukaansa viime vuosina kasvanut ja ongelmat suurentuneet. – Asuinyhteisöihin otettavat lapset ja nuoret ovat yhä nuorempia. Yleensä näiden lasten vanhemmat laiminlyövät hoitovelvollisuuttaan, pahoinpitelevät tai väärinkäyttävät lapsiaan, toteaa Carsten Zerbian.

Valtava keskittymä Berliinissä toimii diakonialaitos, joka levittäytyy 75 hehtaarin alueelle. Teksti Maarit Lukkarinen Kuva Werner Hauptmann

erliinin länsipuolella Spandaun kaupunginosassa vuodesta 1910 toiminut evankelinen Johannesstift levittäytyy laajalle alalle. Diakonialaitos

sijoittuu noin 75 hehtaarin kokoiselle alueelle, jolta löytyy niin kirkko, sairaala, päiväkoti, koulu, uimahalli, kirjakauppa ja hotelli kuin myös lukuisia asuin- ja koulutustiloja sekä hoitolaitoksia ja työpajoja. Johannesstift on toiminut Spandaun laitamilla viimeisten 100 vuoden ajan. Mutta oikeastaan sen syntyhistoria on vanhempaa perua. Teologi ja pedagogi Johann Hinrich Wichern perusti diakonialaitoksen berliiniläisen lauluakatemian tiloissa jo huhtikuussa 1858. Johann Wichern näki jo 1830-luvulla hampurilaisessa köyhälistö-

korttelissa työskennellessään, mitä on kurjuus. Varsinkin lasten köyhyys ja henkinen turvattomuus tekivät häneen lähtemättömän vaikutuksen. Vuonna 1833 Wichern perusti kodittomien lasten turvakodin ja pian sen jälkeen hän alkoi kouluttaa turvakodissa avustaneita miespuolisia työntekijöitä. Tätä Hampurissa aloitettua linjaa, jota voidaan hyvin pitää diakoniakoulutuksen esiasteena, jatketaan edelleen. Myös Johannesstiftissä koulutetaan diakoneja. Wichernin viitoittama suunta näkyy myös Johannesstiftin toiminnan painopisteessä. Lapset ja

/lPPLQKHQNLVLl KRLYD MD NXQWRXWXVSDOYHOXLWD LNllQW\QHLOOH Tarjoamme monipuolisia hoiva- ja kuntoutuspalveluita vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja veteraaneille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa. Tiedustelut: Debora Hoivakoti Harmonia 09-75180200 Debora Kotihoito 09-45590096 Debora Fysio 09-8631122

www.debora.fi

HEINÄKUUSSA LAPSET

MATKALLE

99,-

Nyt koko perhe lomalle uskomattoman edullisesti! Lapset alle satasella mukaan Kreikkaan, Turkkiin tai Bulgariaan. Katso lisätiedot

www.lomamatkat.ﬁ Tarjous koskee uusia varauksia, kun lapset (2-14 v) majoittuvat lisävuoteessa samassa huoneessa kahden aikuisen kanssa. Tarjous on voimassa 30.6. asti tai niin kauan kuin tarjoushintaisia paikkoja riittää.

Puhelinmyynti 020 120 4100 (ma–pe 8–18, la–su 10–14) Matka-Vekan toimistot ja valtuutetut jälleenmyyjät.

nuoret ovat yhä etusijalla samoin kuin vanhukset ja vammaiset. Terveet ja sairaat , vanhat ja nuoret kuuluvat itsestään selvästi Johannesstiftin katukuvaan. Plataanipuiden reunustamalla kävelykujalla näkee rollaattoria työntäviä vanhuksia, pyörätuolilla liikkuvia liikuntavammaisia ja koulusta bussiin kiirehtiviä koululaisia. Alueen kahvilassa tarjoilun hoitaa kehitysvammainen nuori. Diakoniakompleksin toimintaa hoidetaan reilun 3 100 työntekijän ja parin sadan avustajan voimin. Yksi heistä on nuorisohuollossa työskentelevä Carsten Zerbian.

Sosiaalisten palvelujen monitoimilaitos Johannesstift on viime vuosina laajentanut toimintapiiriään myös Spandaun ulkopuolelle. Toimipisteitä löytyy nykyään myös muista kaupunginosista sekä Berliinin naapuriosavaltion Brandenburgin puolelta. Laajentuminen ei kuitenkaan ole onnistunut kaikilta osin. Evankelisen Johannesstiftin sosiaalisia palveluja käyttävät edelleen pääosin kristityt. Tämä näkyy selvästi myös nuorisohuollossa. – Muslimitaustaiset perheet eivät käytä nimeksikään nuorisohuollon palveluja, vaikka muslimilasten ongelmat ovat hyvin samankaltaisia kuin esimerkiksi saksalaisten lasten ongelmat, sanoo Carsten Zerbian. Zerbian selittää muslimiperheiden varauksellisen asenteen diakonialaitosta kohtaan sen evankelisella taustalla. – Emme tietenkään yritä käännyttää lapsia ja nuoria, emmekä myöskään pakota heitä sunnuntaisin kirkkoon. Mutta ymmärrän kyllä, että muslimiperheet vierastavat toimintaamme.

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Tuomiokirkonmäellä. Pesunkestävä stadilainen, pääsuntio Petri Oittinen on unelmatyössään. Harrastuskin – Cantores Minores -kuoron hallituksen puheenjohtajuus – liittyy rakkaaseen kirkkoon.

Valtakunnansuntio Tämä talo imee miehen mukanaan, sanoo 30 vuotta Tuomiokirkossa työskennellyt pääsuntio Petri Oittinen – ja on edelleen hyvin innostunut työstään. Teksti Eira Serkkola Kuva Sirpa Päivinen

elsingin tuomiokirkko on, paitsi seurakunnan kotikirkko, myös koko valtakunnan pääpyhäkkö, joka on auki vuoden jokaisena päivänä. Se on kaupungin symboli ja suosittu turistinähtävyys. Siellä vietetään valtiolliset jumalanpalvelukset ja hautajaiset, vihitään sadat ja taas sadat hääparit. Tuomiokirkko on Cantores Minores -kuoron kotikirkko ja suosittu konserttipaikka läpi vuoden. Pääsuntio Petri Oittinen on 35 hengen kirkonpalvelutiimin esimies, joka huolehtii siitä, että kaikki toimii ja sujuu. Hän on myös tuomiorovastin oikea käsi. – Tämä kirkko edustaa minulle kaikkea. En ikinä kyllästy sen kauneuteen, valon leikkiin täällä, sanoo Oittinen. Ryhtyessään tuntisuntioksi Petri Oittinen oli valtiotieteen opiskelija, joka oli tienannut ruokarahoja Elannon lihatiskin apulaisena. Seuraavana vuonna, 1981, tapahtui käänteentekeviä asioita: Oittinen valittiin Tuomiokirkon ylivahtimestariksi ja hän meni naimisiin. – Häiden jälkeen muutimme vaimoni kanssa kappelin asuntoon, ”Senaatintorin ainoaan omakotitaloon”, Oittinen naurahtaa. Perhe asui siellä 12 vuotta.

Noihin vuosiin liittyy hauskoja muistoja. Niin kuin sekin, kun Senaatintorilla vietettiin Lapin maakuntapäiviä. PRporolle oli järjestetty laidun Mustikkamaalta, mutta poron isäntä ei ollut enää ajokunnossa. Niinpä kun Oittinen aamulla kurkisti ulos ääriurbaanin kotinsa ikkunasta, hän näki kappelin tasanteella ilmielävän poron… Monen monta kesää Petri Oittinen on palvellut turisteja pääsuntiona. Nykyisin suntiot eivät sentään enää painata postikortteja talvella ja myy levyjä kirkossa kesällä. – Suoritin johtamisen erikoisammattitutkinnon vuonna 2006, ja lopputyössäni pohdin turistityön kehittämistä. Olemmekin saaneet seurakuntaan turistityön sihteerin, ja myynti on siirretty Tapuliin, jossa toimii Cathedral Shop. Se rauhoittaa kirkkotilaa. Matkailijoita käy Tuomiokirkossa lähes 300 000 vuosittain. Elokuussa paukkuu joskus 2 000 päiväkävijän raja. Oittisen mielipuuhaa on kirkkoa esitellessään romuttaa vieraiden ennakkoluuloja koppavista helsinkiläisistä. Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset olivat vuoden 1986 suuri tapaus. ”Valtakunnansuntio” oli Lapissa ystävyysseurakuntavierailulla, kun suruviesti tuli. Oittiselle jäi viikko aikaa valtionpäämiehen hautajaisten valmisteluun. – Kävin kahdesti päivässä sotilaspiirin esikunnassa palaverissa. Suhasin armeijan taksisetelillä paikasta toiseen. Hautajaisissa sain palvella Kekkosen arkulla ja ehdin miettiä, kuka siinä lepääkään, hän muistelee. – Työhistoriani kovin näytön paikka tuli kuitenkin viime vuonna. Pidetty ja arvostettu piispamme Eero Huovinen jäi eläkkeelle, ja uusi piispa vihittiin virkaansa. Minulle se merkitsi 10 kuukauden työputkea piispan juhlatyöryhmän puheenjohtajana. Kyllä siinä aluksi vähän suntion puntti väpätti!

Yhden uransa koskettavimmista hetkistä Oittinen koki Huovisen lähtömessussa, kun väistyvä piispa jätti piispantunnuksensa alttarikaiteelle. – Kirkossa olisi voinut kuulla nuppineulankin putoavan, kun autoin piispaa riisumaan albansa. Yksikään silmä ei ol-

lut kuivana, Oittinen kertoo vieläkin herkistyen. Kirkko oli täynnä, ja tuhat ihmistä jäi ovien ulkopuolelle. He osallistuivat messuun kaiuttimien välityksellä. Joskus pääsuntion pitää improvisoida: ehtoollisen aikana Oittinen kehotti ehtoollisen jakajia menemään ulkotasanteelle palvelemaan ihmisiä. Töissä oli suntioita koko hiippakunnasta. – Alussahan emme tienneet, kuka olisi Huovisen seuraaja. Kun selvisi, että Suomessa on tehty kirkkohistoriaa ja valittu nainen piispaksi, ymmärsin, että tämän kovempaa yhtälöä ei eteeni tule. Valinta aiheutti mediamylläkän, ja ulkomaalaisia vieraita tuli tavallista enemmän. Piispa Irja Askolan vihkimiseen liittyi messun jälkeen juhlalounas, johon osallistui 271 ihmistä. Plaseeraus tuotti juhlatyöryhmälle yötöitä viime hetken muutoksineen. Mutta kaikki onnistui hienosti.

Oittinen kutsuu koolle valtiollisten jumalanpalvelusten suunnittelutyöryhmät. – Ensimmäisessä palaverissa meitä on koolla noin 20: yksi piispoista, suomen- ja ruotsinkieliset kirkkoherrat, liturgit, kirkkomuusikot, Kirkon tiedotuskeskuksen tv- ja radioväkeä, ulkoministeriön protokollapäällikkö, eduskunnan ylivirastomestari sekä valtioneuvoston kanslian turvallisuusasiantuntijoita. Jatkotyössä olen mukana turvallisuusja protokollaryhmässä. Hän ei koe valmistelua seremoniallisena. Päinvastoin. – Me näytämme valtioelimille, miten kirkko elää, hän kiteyttää. Eduskuntavaalien jälkeen valtiopäivien ekumeeniseen avajaisjumalanpalvelukseen 28.4. osallistui reilusti yli sata kansanedustajaa. Vuosien mittaan pääsuntio on tutustunut lukuisiin kirkon, kaupungin ja valtion silmäätekeviin. Kun Oittinen juhlisti 30 vuoden työuraansa kesäkuun alussa, yhteistyökumppanit saapuivat runsain joukoin paikalle. Tietysti Tuomiokirkkoon, ja vieläpä aamulla kello seitsemän. Hartauden jälkeen nautittiin yhdessä aamupuuro. – Olen aina ollut aamutyyppi, Oittinen kuittaa iloisesti.

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Koonnut: Ulla Lötjönen Sähköposti: ulla.lotjonen@kotimaa.fi JANI LAUKKANEN

Seuraa vailla Yksinäisyys tekee kipeää erityisesti kesällä, kun monet lähtevät pois kaupungista, mökille ja matkoille.

Kaupungin kasvo: Harri Hertell

Teksti Marjo Hentunen Kuva Esko Jämsä

Nuori runoilija vanhainkodissa Kaupunki on märän sukan hajua, lausahtaa Harri Hertell joukolle vanhuksia. On menossa Helsinki Poetry Connectionin ensimmäinen vanhainkotikeikka, paikkana Pakilakodin liikuntasali. Harmaapäinen yleisö kuuntelee hiljaisena. Nuoret runoilijat nousevat yksitellen mikrofonin eteen. Elina Salo laulaa tekstejään kitaran säestyksellä. – Sillä lailla! Hyvä-ääninen tyttö, joku huudahtaa. Runoilijat poistuvat läheisen huoltoaseman kahvioon purkamaan keikan saldoa. – Nyt on hieman hämmentynyt olo, koska yleisön reaktioista ei oikein ottanut selvää. Hyvä ﬁilis jäi kuitenkin. Kyllä näitä voisi jatkossakin tehdä, Harri Hertell miettii kahvikupin ääressä. Hän päätti ennen keikkaa, ettei sensuroi itseään vanhusyleisön edessä. Silottelu olisi hänen mielestään epäkunnioittavaa vanhempaa ikäpolvea kohtaan. – Vanhuksethan ovat meistä kaikkein kokeneimpia. Luulisi, että heille voi heittää ihan mitä vaan, sillä he ovat käyneet jo kaikki vaiheet läpi, 26-vuotias Hertell hymähtää. Helsinki Poetry Connection (HPC) on nuorten runoilijoiden yhteenliittymä. Toiminta-ajatuksena on tuoda runous pois kirjastojen hyllyiltä pölyttymästä sinne, missä ihmiset liikkuvat ja elävät. Näin haalitaan uusia yleisöjä runoudelle. – Vanhainkotikeikat ovat luontevaa jatkumoa meidän toiminnallemme. Olemme esiintyneet kapakoissa, sporassa, purjelaivassa, kaduilla, puistoissa, toreilla ja vähän festareillakin, Hertell sanoo. HPC:n Poetry Jam -klubeilla runous yhdistyy usein musiikkiin. Runon, laululyriikan, räpäytyksen ja spoken wordin raja on häilyvä. Myös Harri Hertell esittää runojaan Riemuloma Yyterissä -yhtyeen kanssa ja eri tuottajien tekemien biittien päälle. Hertell aloitti runoilun kuin huomaamattaan teini-ikäisenä ku-

vataideharrastuksen kautta. Maalauksiin ja piirroksiin alkoi ilmestyä sanoja ja aforismeja. Hertell kokeili kykyjään basistinakin, mutta luopui rokkitähtiunelmista kuultuaan ”oikeasti hyviä soittajia”. Runous osoittautui luontevimmaksi itseilmaisun väyläksi. – Runous tuntuu suorimmalta tavalta sanoa jotain ihmisille. Toisaalta on mahtavaa olla musiikin kanssa tekemisissä, vaikkei itse soitakaan. Kulttuurituotantoa opiskeleva Hertell työskentelee runouden parissa päivittäin. Toimenkuvaan kuuluu esiintymisiä, runotapahtumien juontoa, kirjoittamista, nauhoituksia ja runotapahtumien organisointia. Raha ei runoympyröissä juurikaan liiku, eikä runoilijan elämässä ole glamouria. Motivaation on löydyttävä muualta. – Hienoimpia hetkiä ovat ne, kun saan kirjoitettua jotain, mihin olen itse tyytyväinen. Minulle tämä ensimmäinen vaihe on tärkein. Harri Hertellin runoissa toistuvat yhteiskunnalliset teemat, menneiden muistelu ja paikoin inhorealistisetkin kaupunkitarinat. Rujoudesta huolimatta rivien välistä voi lukea kehotuksen uskoa itseensä ja olla vaipumatta kyynisyyteen. – Lähes poikkeuksetta tekstit sijoittuvat kaupunkimaisemaan. Raitiovaunut esiintyvät usein runoissani. Se paljastaa stadilaiset juureni, Hertell kertoo runojensa maisemista. Asun siellä, missä ennen myytiin pimeää viinaa ja itseään. Nyt katutason ikkunoissa mainosmiehet painavat töitä yömyöhään.

P.S.

En ole koskaan jättänyt esiintymättä, vaikka kuinka olisi kuumottanut. Ihmettelen, miten hyviä me ihmiset kuitenkin loppujen lopuksi olemme. Jouni Viitala

ilkka, 56, jäi vastikään työkyvyttömyyseläkkeelle. Puoliso kuoli viisi vuotta sitten aivoverenvuotoon. Välit sukulaisiin ovat etäiset, ja monesti Hilkka miettii elämän tarkoitusta. Hän täyttää ristikoita ja keittää kahvia pienessä yksiössään. Sosiaaliset kontaktit eivät sinänsä jännitä, mutta kotoa lähteminen tuntuu vaikealta. Pientä valoa yksinäisyyteen tuo nilkoissa kiehnäävä Teppo-kissa. Hilkka matkustelisi mielellään, mutta eläke riittää nippa nappa päivittäismenoihin. Sekin masentaa.

Vaikka kuvaus Hilkan elämästä on kuvitteellinen, on vastaavia tarinoita kaupungissa paljon. – Yksinäisyys voi rampauttaa kenet tahansa, myös aiemmin sosiaalisen ihmisen. Jos pitkäaikainen puoliso kuolee tai tulee ero, kotoa lähteminen voi olla vaikeaa, kertoo kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund HelsinkiMissiosta. Ihminen, joka tarvitsee toisia eniten, ei aina osaa mennä muiden seuraan. Yksinäisyyteen turtuu. Se alkaa tuntua turvalliselta, ainoalta asialta, jonka osaa. – Jos ei osaa ottaa kontaktia, ihmisten kohtaaminen voi olla mahdotonta. Kyky lukea sosiaalisia vihjeitä ja ihmisten eleitä katoaa. Arkiset asiat, kuten toiselle soittaminen, voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Nykyään sosiaalinen elämä on karannut entistä enemmän verkkoon. – Internet voi olla lamauttava ja eristävä, mutta toisaalta lanka, josta saa kiinni, kunhan se ei ole ainoa sosiaalinen foorumi, toteaa HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen.

Monet häpeävät yksinäisyyttään, sillä se eristää muista. Varsinkin isoon kaupunkiin on helppo ”kadota”. – Helsingissä voi kulkea täysin anonyymina. Toisaalta ihminen voi olla äärimmäisen yksin, vaikka ympärillä olisi paljon ihmisiä, kuvailee yhteyspäällikkö Satu Jokinen Nuorten Kriisipisteestä. Nuorten aikuisten kohdalla yksinäisyys voi yllättää esimerkiksi silloin, kun opinnot jäävät kesätauolle. – Nuorelle yksinäisyys on kova paikka siksi, että elämä on edessä eikä ole ketään, kenen kanssa mennä tanssimaan, terassille tai Hietsuun. Oma mielikuva voi olla, että kaikilla muilla on hauskaa, mutta ei se välttämättä niin ole, Henrietta Grönlund toteaa. Aamukorva palvelee varhaisina aamun tunteina juttuseuraa kaipaavia vanhuksia. – Muutamalle vanhukselle meiltä soitetaan ja se on valtavan kannattelevaa heille. Silloin ei tule tunnetta, että kun kukaan ei soita, Henrietta Grönlund toteaa.

Oma mielikuva voi olla, että kaikilla muilla on hauskaa, mutta ei se välttämättä niin ole.”

”

Joskus liikunnalliset rajoitukset voivat suistaa niin nuoren kuin vanhemman ihmisen yksinäisyyden kehälle. – Vanhusten palvelutalo Ceciliassa huomaa, kuinka kova paikka ihmiselle on, ettei pääse enää mökille. Ystävätoiminta on antoisaa myös vapaaehtoiselle. – Siksi pidämme tärkeänä, että vapaaehtoisystävillä on foorumi, jossa tavata toisiaan. Tukihenkilö on turvallinen apu silloin, kun oma oleminen tuntuu hauraalta. Kesällä tukihenkilön saaminen on epätodennäköistä, mutta keikka-apua voi saada esimerkiksi alennusmyyntireissuille tai verhojen ripustamiseen. Samalla voidaan juoda kupit kahvia ja tehdä maailmasta hetkeksi parempi paikka.

Kulmilla: Lammassaaren pitkospuut

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Yksin Helsingissä. Kesäyksinäisyys voi tuntua todella kivuliaalta. Luonto kukoistaa ja ulos tekisi mieli, mutta kenen kanssa, minne ja miten? Apua ja tukea tukalaan oloon on saatavilla.

Tukea, apua ja seuraa ■ HelsinkiMissio Senioreille suunnattu Aamukorva vastaa aamuisin klo 5–9 numeroissa (09) 2528 2730 ja 045 341 0504. Nuorten kriisipäivystys 045 341 0583 ti–to kello 9–13, www.nuortenkriisipiste.fi ja www.helsinkimissio.fi ■ Helsingin kaupunki Kriisipäivystys antaa henkistä ensiapua 24 t/h numerossa (09) 3104 4222. Tarvittaessa työntekijät tekevät kotikäyntejä. ■ Palveleva puhelin Kirkon ylläpitämä Palveleva puhelin tarjoaa mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita puhelimitse. Päivystys: su–to klo 18–01, pe ja la klo 18–03 numerossa 010 190 071. ■ Tukipiste Laturi Laturin tukiyhteisö on tarkoitettu helsinkiläisille, joilla on tai on joskus ollut mielenterveysongelmia. Tukiyhteisö järjestää myös erilaisia ryhmiä, joista osa on keskittynyt sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja virkistäytymiseen. www. alvi.fi, 040 450 6971 ■ Suomen Punainen Risti SPR:ltä voi pyytää tukihenkilöä, www.spr.fi ja www.oleystava.fi ■ Vapaat ry Yhdistys järjestää tapaamisia ja yhteistä tekemistä, muun muassa liikuntaa, retkiä ja illanviettoja. Myös parisuhteessa olevat ovat tervetulleita tapahtumiin. Tavoitteena on saada yksinäisyyden määrä vähenemään. Jäsenmaksu 20 e / kalenterivuosi, www.vapaat.net ■ Eurosinkut Joukossa on kaiken ikäisiä, keski-ikä noin 40 vuotta, www.eurosinkut.net

Menovihjeet ■ Tietoa Helsingin kesätapahtumista: www.stadissa.fi ■ Tietoa seurakuntien kesätapahtumista > seurakuntien ilmoitukset tässä lehdessä ja www. helsinginseurakuntayhtyma.fi. Seurakunnan toimintakeskus Mustasaari on avoinna yleisölle 21.8. saakka, ma suljettu. Saaressa on kotieläimiä, uimaranta, grilli, luontopolku, vierasvenelaituri ja ravintola. www.mustasaarentoimintakeskus.fi, toimisto (09) 2340 2590. Lautta lähtee Taivallahden laiturista Eteläisen Hesperiankadun päästä. Myös apuvälineitä tarvitsevat voivat liikkua saaressa esteettömästi.

Viikon fakta MARKO LEPPÄNEN

Ruovikon sydämessä Kaislikossa suhisee – ja pitkospuut notkuvat luomusti jalan alla. Vantaanjoen suulta Pornaistenniemeltä alkavilla pitkoksilla on mittaa liki kilometri. Niitä kulkiessa mieli rauhoittuu ja tunne siirtymästä on vahva: kaupunki jää taakse, tullaan maalle. Kesäidylliä ei tarvitse hakea Vanhankaupunginlahtea kauempaa. Pitkokset polveilevat siten, ettei missään ole pitkää yhtenäistä suoraa. Välillä sukelletaan pajukon ja matalan tervalepikon kätköiseen suojaan, mustarastaan ja satakielen konserttisaliin, sitten putkahdetaan taas aukealle. Puolivälissä on huilailuun sopiva näköalakoroke. Idässä siintää Herttoniemi: pitkää metsänrajaa rikkoo hyppyrimäki ja jokunen tornitalo. Lännessä on Arabianranta ja etelässä pikkui-

nen Kokkoluoto, jossa asustanut vanha kalastaja-Karlsson muistetaan vielä näillä nurkilla. Pitkosten päässä vehmaisalla Lammassaarella pilkottaa romanttinen torni. Se kuuluu jyhkeälle hirsilinnalle, Pohjolan Pirtille, jonka raittiusseura Koitto rakensi saareen Lepolanimisen talon ohella 1904–1905. Molempia vuokrataan tilaisuuksiin. Kesäillassa on musisoitu ja jorattu. Lammassaaressa voi haaveilla pienestä kesämajasta tai kavuta lintutorniin ja katsella rantaniityn lehmiä. Entistä kapeampia pitkoksia voi jatkaa myös naapurisaareen Kuusiluodolle. Marko Leppänen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi.

83 %

pääkaupunkiseudun asukkaista kierrätti kartongin säännöllisesti vuonna 2010. Tämä käy ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden viime vuoden loppupuolella teettämästä kirjekyselystä, johon vastasi runsas tuhat pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukasta. Vuonna 2007 kartongin säännöllisiä kierrättäjiä oli 73 prosenttia kyselyyn osallistuneista. Asukkaat lajittelevat myös pienmetallin, kuten säilyketölkit, selvästi aiempaa useammin. Tutkimuksen mukaan metallin lajittelu on lisääntynyt 33 prosentista 44 prosenttiin vuodesta 2007 vuoteen 2010.

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Koonnut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kotimaa.fi

Taide ei päästä intohimoista etsijää Koska hän haluaa kahdelle tyttärelleen menestystä ja sen tuomaa liikkumavaraa, hän yllyttää heitä eteenpäin musiikin opinnoissa kiinalaisen kasvatuksen periaattein. Klassinen musiikki on Chuan mielestä rappion, laiskuuden, rahvaanomaisuuden ja lellimisen vastakohta. Kirjassaan hän kertoo, miten Louisan (Lulun) ja Sophian treenaus sujuu. Sophia soittaa pianoa ja Lulu viulua. Parhaat opettajat etsitään, mutta armottomin piiskuri on oma äiti. Itseironialla maustettu kirja on hauskaa luettavaa. Se myös nostattaa länsimaisia kasvatusperiaatteita noudattaneen äidin niskavillat pystyyn: Tätä en olisi voinut koskaan edes yrittää omille lapsilleni, ei tullut mieleenkään. Tyttöjen päivät ovat minuutilleen laskettuja. Tarkoitus on pärjätä täydellisesti koulussa ja musiikin parissa. Aika ei riitä sellaisiin länsimaisiin hullutuksiin kuin esimerkiksi yökyläily. Sophian kohdalla äiti onnistuu, mutta Lulu tekee 13-vuotiaana kapinan. Vaikka hän rakastaa viulua, se vaihtuu tennismailaan, ja tyttö itsenäistyy vauhdilla äidistään. Tiikeriäidin taistelulaulu esittää oikeutetun kysymyksen: Päästämmekö me omat lapsemme aivan liian vähällä, kun kaikin keinoin varjelemme heidän itsetuntoaan?

Tanssin ohimenevä lumous, musiikin opiskelun kurinalaisuus ja maalausten monet merkitykset maustavat näitä kirjoja. Teksti Marja Kuparinen

untuu kuin astuisin temppeliin. Mikään paikka maailmassa ei ole minulle yhtä rakas kuin harjoitussali. Kun saan tarttua tankoon, tuntea sen tukevan pyöreän muodon käteni alla ja tehdä päivän ensimmäisen plién. Silloin kaikki muu katoaa, koko ympäröivä maailma häviää ja jäljelle jäävät vain ruumis ja liikkeet, ja lihasten voima ja kenties jokin, mikä on sukua taikuudelle ja saa tanssijan tekemään pieniä ihmeitä. Näin sanailee Tamara Karsavina Marianne Backlénin romaanissa Tulilinnun tanssi. Tämä Pietarin keisarillisesta balettikoulusta vuonna 1902 valmistunut tanssijatar on yksi monista historian henkilöistä, joiden elämäntarinaan Backlén lukijansa vie. Baletin kiehtovaa maailmaa tarkkailevassa kirjassa esiintyy sellaisia nimiä kuin Pjotr Tšaikovski, Vaslav Nijinsky, Olga Spessivtseva, Rudolf Nurejev ja Kari Karnakoski. Kirja sukkuloi vuosikymmenestä ja väliin vuosisadasta toiseen, mutta lukujen alusta selviää aina, missä mennään. Backlén on taitava johdatellessaan lukijaa baletin ihmemaahan. Kirjasta näkyy, miten paljon enemmän väljyyttä tanssijan yksityiselämään ajan mittaan tulee. Seksuaalista suuntautumista ei esimerkiksi tarvitse enää salata. Suomalainen Anna Ivola elää jo kansainvälisessä balettimaailmassa, jossa tanssijat etsivät itselleen sopivaa ryhmää kaukaakin ja pyrkivät uralla eteenpäin. Vallankumoukset tulevat ja menevät, mutta se, mikä tanssijoita pyörittää, tuntuu olevan liikkeen lumo ja ihmisen ikävä toisen luo. Uutta ryhmään tulijaa mittaillaan tarkasti. Miten hyppy sujuu ja jalka nousee? Yksinäisyys on tuttua monelle, vaikka olisi niin lähellä toista, että tuntee hänen ruumiinsa jokaisen lihaksen. Backlénin vahvan ja tunteikkaan kirjan ilmapiiri on tiheä menetyksistä. Kaikille ei käy hyvin, vaikka aika parrasvaloissa olisi pitkä. Suosionosoitukset ovat pian muisto vain. Kauneus on ankara jumala, sillä täydellisenkin liikkeen kauneus katoaa, ja sen vaikutus haalistuu.

Ronja ka

”

Meidän elämämme oli tätä: tanssia, liikettä, energiaa joka tuntui polttelevana sähkövirtana sisällämme.” Tulilinnun tanssi

Kiinalaiset vanhemmat ymmärtävät, että mikään ei ole hauskaa ennen kuin on tekemisissään hyvä. Tällä linjalla on myös Amy Chua, Yalen yliopiston oikeustieteen professori kirjassaan Tiikeriäidin taistelulaulu.

Mystiikka 1800-luvun lopun Venäjällä, taide ja tiede kohtaavat Riikka Stewenin kirjassa Niin kauan kuin rakastat. Helsingistä Bulevardilla sijaitsevasta taidemuseosta löytyy salaperäinen maalaus, jonka tekijästä ei ole varmuutta. Salattua totuutta hakemaan ilmaantuu etsijöitä ulkomaita myöten ja lopulta eräs taidehistorioitsija päättää luottaa rakkauteen. Kirja ei ole jännäri eikä rakkausromaani – ehkä romaani rakkaudesta taiteeseen. Lukija saa olla tarkkana, jotta onnistuu pitämään mielessään kaikki langanpäät. Stewen opettaa taidehistoriaa ja -teoriaa Kuvataideakatemiassa ja ohjaa väitöskirjan tekijöitä Helsingin yliopistossa. Esikoisromaani on ilahduttava tuttavuus, sillä ainakin itse pidän kirjoista, joiden parissa oppii uutta. Nykyinen faktaa ja ﬁktiota sekoittava kirjoitustyyli antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Nyt kirjan henkilöiden hahmot vain jäävät harmillisen ohuiksi tarjotun tietomäärän alle, mutta aihe ja kirjan Helsinki ovat kutsuvia. Lukija selannee tämän jälkeen taidekirjoja uudella innolla. Saako toivoa jatkoa?

Jos haluaa olla vapaa, on seurattava omaa tietään. Teksti Marja Kuparinen Kuva Sini-Marja Niska

uomenlinnan kesäteatterissa etsitään tänä kesänä kiihkeästi vapautta ja taistellaan vanhempien luutuneita asenteita vastaan. Astrid Lindgrenin vuonna 1981 ilmestyneeseen kirjaan Ronja ryövärintytär pohjautuva näytelmä leis-

Marianne Backlén: Tulilinnun tanssi. Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. Schildts 2011. 322 s., 32 e. Amy Chua: Tiikeriäidin taistelulaulu. Suomentaneet Auri Paajanen ja Susanna Tuomi-Giddings. Siltala 2011. 147 s., 35,90 e. Riikka Stewen: Niin kauan kuin rakastat. Teos 2011. 304 s., 26 e.

Yritys lähelle. Naokon (vas.) hauras mieli ei kestä Watanaben rakkautta.

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

svaa vapauteen Yhteinen kesä. Kaksi rosvolasta, Birk (Ylermi Rajamaa) ja Ronja (Kreeta Salminen) kokevat vapauden hurman.

Kreeta Salminen ja Ylermi Rajamaa ovat mainio pari. Salminen säteilee ihastuttavan aitona Ronjana, hullunrohkeana ja raisuna. Rajamaassa on Lindgrenin poikiin usein kirjoittamaa herkkyyttä ja tyyntä uskollisuutta. Näytelmän on kirjasta dramatisoinut ja ohjannut Akse Pettersson, hyvin uskollisesti itse tarinalle. Tyhjäkäyntiä ei suurella näyttämöllä ole. Koska näyttelijät ovat nuoria ja ketteriä eivätkä heidän polvensa kulumista naksu, näyttämöllä kiivetään, hypitään, roikutaan köysissä ja juostaan paljon. Rosvolinna laajenee muurien har-

”

Ronja ja Birk ovat itsenäisesti ajattelevia ja rohkeita lapsia.”

kauttaa näyttämölle nuoren esittäjäkunnan innostuksen, ilon ja keskinäisen energian. Ryhmäteatteri teki hyvät kaupat antaessaan nuorille tämän mahdollisuuden. Kaikkiin lapsiin vedonnee Ronjan hahmo: rosvopäällikön hurjapäinen tytär, joka tahtoo ulos avaraan maailmaan rosvolinnan suojattujen muurien sisältä. Hänessä

on uskallusta tehdä asioita yksin ja ottaa selvää tuntemattomasta. Kun myrsky-yönä kahtia haljenneeseen linnaan muuttaa arkkivihollisen Borkan rosvojoukko, Ronja joutuu ylittämään ehkä vieläkin suuremman esteen kuin minkä linnaa halkova Helvetin kuilu muodostaa. Hänen täytyy katsoa Borkan poikaa Birkiä omilla silmil-

lään, ei niillä, jotka näkevät maailman isän ja suvun opetusten läpi. Liittymäkohtaa nykyajan muukalaisiin ei tarvitse kaukaa hakea. Aikuistuminen on näillä rosvolapsilla (11 v.) vielä edessäpäin, eikä seksuaalisuus sumenna heidän päätään. Murrosiän kynnyksellä lapset ottavat kuitenkin ensiaskeleet omaan elämäänsä.

jalle asti. Silti meno tyyntyy kauniisti ystävyyden ihmeeseen ja surun hetkiin. Näytelmässä käsitellään monia suuria ja vaikeita tunteita kuten katkeruutta, vihaa, kuolemaa, torjuntaa ja hylkäämistä. Ronjan isää Matiasta esittävä Sauli Suonpää on samaa paria ”tyttärensä” kanssa: rohkea, uhoileva ja itsetietoinen. Jonnekin muistoihin on hautautunut aika, jolloin hän puuhasi linnassa lapsuudenkaverinsa Borkan (Arttu Kapulainen) kanssa ennen kuin rosvosukujen riidat tekivät heidän ystävyytensä mahdottomaksi. Ronja inhoaa väkivaltaa ja vihanpitoa. Siksi hän menee Borkan puolelle, kun Matias kiristää tätä Borkan siepatulla pojalla. Silloin Matias tekee sen pahimman teon,

minkä isä voi lapselleen tehdä. Hän ilmoittaa Ronjalle, ettei hänellä ole enää tytärtä. Ei sitten, päättää tytär ja muuttaa Birkin kanssa metsään. Näyttämön kesäiseen metsään voi eläytyä. Saniaistupsut versovat lattialankuista, kukat lentävät maahan tikkasateena ja vehreä putous solisee oikeaa vettä. Lavastuksen suunnittelu on Janne Siltavuoren. Ihan pienille Ronja ei sovi, sillä siinä on paljon pelottavia kohtauksia. Ronjan ja Birkin metsä ei näet ole mikään huoleton onnela, sillä siellä asuvat myös kakkiaiset, männiäiset, maahiaiset, pönthiittiset ja ajattarat. Näiden enemmän ja vähemmän pelottavien olentojen puvustuksessa on onnistuttu. Varsinkin hellyttävästi ”miksvai hää sillee tekköö” sopertelevat kakkiaiset ovat täysosuma kudotuissa haalareissaan isot sukkapuikot otsalla sojottamassa. Wikipedia muuten määrittelee kakkiaisen ”pieneksi, epämääräiseksi kummitukseksi tai harhanäyksi”. Koko näytelmän puvustuksen rehevä toteutus on Marita Kuusniemen, Minna Salosen ja Anna Sinkkosen. Kun syksy saapuu, Matiaksen on ratkaistava, kumpi on tärkeämpää, oma ylpeys ja jääräpäisyys vai rakkaus yhtä jääräpäiseen tyttäreen. Sovintoa välittävät erityisesti Ronjan äiti Loviisa (Heidi Kirves) ja vanha, kuolemaansa lähestyvä Kalju-Pietu (Leo Honkonen). Molemmat osaavat katsoa nykyhetkeä pidemmälle ja nähdä, mikä tukee elämisen mahdollisuuksia Matiaksen metsässä. Astrid Lindgrenille Ronjan tärkeitä teemoja olivat rauhanomainen rinnakkainelo, pelkojen voittaminen, välittäminen ja ystävyys. Suomenlinnan näytelmäversio tekee nämä teemat eläviksi. Ronja ryövärintytär Suomenlinnan kesäteatterissa, ensi-ilta 16.6.

Nuorta rakkautta Japanissa ELOKUVA Aikuistumisen tuskaa, surua ja mielen haurautta, elämäniloa sekä lumoavan kauniita maisemia tarjoilee vietnamilainen ohjaaja Tran Anh Hung elokuvassaan Norwegian wood. En ole lukenut huimat 10 miljoonaa kappaletta Japanissa myynyttä Haruki Murakamin samannimistä romaania, joten täytyy tyytyä siihen, mitä näkee. Tarina muodostuu kolmiodraamojen sarjasta 1960-luvun Japanissa. Aivan alussa triangelin muodostavat tarinan kertoja Watanabe (Kenichi Matsuyama), hänen paras kaverinsa Kizuki sekä tämän tyttöystävä Naoko (Rinko Kikuchi). Millään ei selitetä, miksi Kizuki tekee äkkiä itsemurhan. Teko suistaa Naokon kohtalokkaasti raiteiltaan. Kun Naoko ja Watanabe tapaavat uudelleen Tokiossa, heitä yhdistää läheisen ystävän menetys ja orastava kiintymys, joka kasvaa rakkau-

deksi. Kun Naoko täyttää 20 vuotta, juhla huipentuu lopulliseen antautumiseen. Naokon kadottua maisemasta onneton Watanabe tapaa määrätietoisen Midorin (Kiko Mizuhara), joka ei aikaile ilmoittaa, että mies miellyttää häntä. Kun Naoko löytyy vuorilla sijaitsevasta parantolasta, Watanabe havaitsee elävänsä kahden naisen suloisessa loukussa. Toinen on herkkä, haavoittunut ja läheisyyttä säikkyvä, toinen taas energinen, ulospäin suuntautuva ja pinnan alle oman tarvitsevuutensa kätkevä. Yhden kolmion osapuoleksi tulee myös Naokon potilastoveri Reiko. Tarina kuulostaa melkoiselta melodraamalta, mutta ei ole sitä. Vakavuutta elokuvaan tuo pidätelty roolityö, niukka puhe ja tapahtumien vakavuus. Joskus rakkaus todella haavoittaa ja mieli särkyy, vaikka toisin toivoisi käyvän. 1960-luvun opiskelijamellakat ja Japanin yh-

teiskunnallinen todellisuus jäävät syrjään. Ohjaamisen lisäksi elokuvan myös käsikirjoittanut Tran Anh Hung keskittyy ihmisen ikävään toisen luo. Unohtumattominta elokuvassa ovat sen uskomattoman hienot maisemat. Ping Bin Leen kamera leikkii japanilaisella estetiikalla sijoittaessaan ihmiset hyvin pienenä avarien laaksojen pohjalle, joen rantaan, myrskyävän meren äärelle tai häipymään hiljaiseen lumisateeseen. Vuodenaikojen vaihtelu maaseudulla on lumoavan kaunista katsottavaa. Mitä elokuvasta sitten jää käteen? Vakuutus siitä, että elämä kutsuu sittenkin ja siihen täysillä astuminen on mahdollista vain loittonemalla kuolleista. Niinhän sitä sanotaan, että lähtijällä on aina vaikeinta eteisessä. Marja Kuparinen Norwegian wood, ohjaus Tran Anh Hung. KesäkinoEngelissä 1.–7.7. ja teattereissa 8.7.

Sakastissa nauretaan – Mitä lähetyssaarnaaja sanoi, kun joutui ihmissyöjien pataan? –? – No. Pääsevätpähän uskonnon makuun.

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Mies vaan makaa. Serbialainen Janko antaa pitkät upeille maisemille. Jaakko Heikkilän kuvissa toistuu usein makaavan ihmisen kaunis vaakalinja.

Sitten Janko otti päivätorkut ” NÄYTTELY Vanha mies on kel-

lahtanut kuivahtaneeseen heinään päiväunille. Ehkä selän takana avautuva siniseen uppoava vuorien ja kukkuloiden sarja on niin tuttu, että sille voi jo kääntää päänsä. Serbiassa vuonna 2007 kuvattu Jankon nokoset on hyvä esimerkki Jaakko Heikkilän retrospektiivisen näyttelyn hengestä: yksinkertaisesti ja lähelle. Valokuvataiteen museossa 7.8. saakka jatkuva näyttely henkii inhimillisyyttä, kohdattujen ihmisten luottamusta ja valokuvaajan kykyä olla lähellä. Vuonna 1956 syntynyt Tornionjokilaaksosta kotoisin oleva Heikkilä on tottunut

jutustelemaan kuvattaviensa kanssa, siitä näyttelyn nimikin Henkeviä porinoita. Niin kotonaan kuin Heikkilä onkin Tornionjoen maisemissa, hän on kulkenut kameroineen eri puolilla maailmaa ja kuvannut Pohjois-Ruotsin suomenkielisiä, Venäjän pomoreita, armenialaisia, Serbian valakkeja ja New Yorkin Harlemin asukkaita. Uusimpia aiheita ovat Venetsian aatelisten ulkopuolisilta suljetut palatsit. Kotiseudun ominaispiirteet rajamaana ovat ohjanneet Heikkilän kuvausretkien suuntaa. Kuvien tavalla tai toisella muutoksen jalkoihin jääneet kansanryhmät vertau-

tuvat usein Ruotsin puoleisen Tornionjokilaakson suomenkieliseen vähemmistöön, joka on 1980-luvulta lähtien ajanut ”meänkielisten” oikeuksia.

Kuvissa enemmän aavistaa kuin tietää koetun elämän ja siinä vastaan tulleet murheet. Niitä ei osoitella katsojalle, mikä olisikin turhaa. Jos on silmää katsoa kasvojen ihon uurteita, kulunutta takkia, tapetin mutkalle painunutta pintaa, talvipuutarhan homeista nurkkaa tai avoimen arkun äärellä punertavia silmiä, tietää, että eletty on. Heikkilälle tärkeitä ovat Jankon nokoset -kuvan kaltaiset panoraa-

Väreilevä valo yhdistää taivaan ja maan.”

mat, erityisesti rannat. Joki voi olla sinisen, valkoisen ja harmaan syvyys, jossa vastarannan vain aavistaa tai aution rannan väreilevä valo, joka yhdistää veden ja taivaan. Tätä ennen valokuvaaja on pitänyt 40 näyttelyä kotimaassa ja ulkomailla. Retrospektiivissa on otoksia monista ennen nähdyistä teemoista. Niillä on jännittäviä, mielikuvitusta kiihottavia nimiä:

Kirkas nöyryys, Jeesus seisoo Ruottin puolella, Vaiettuja tarinoita, Viattomia rantoja, Veden kätkemiä huoneita, Unohdettuna Euroopassa ja New Yorkin arkeologiaa. Kannattaa myös istua alas, pistää kuulokkeet korvilleen ja kuunnella Jaakko Heikkilän, Antti Haasen ja Taito Kantomaan muodostaman työryhmän tekemää kuvaja tarinasikermää Tornionjokilaakson ihmisistä. Se menee suoraan sydämeen, niin hellyttäviä. Marja Kuparinen Jaakko Heikkilä: Henkeviä porinoita. Valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas. Tallberginkatu 1 G. Avoinna ti–su 11–18. Liput 6 / 4 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Toivontuottajien perinteinen kesäsarja eetteriin

E-kirjoja monesta tuutista

RADIO Toivontuottajien kesä-

KIRJA Sähköisiä e-kirjoja tulee nyt markkinoille monessa muodossa. Jos omistaa tablettlukulaitteen, älykännykän, iPod touchin ja tietokoneen, kirjan pariin on jo monta houkuttelevaa polkua. Otava-konserniin kuuluva Suuri Suomalainen Kirjakerho on avannut kirjojen sähköiseen lukemiseen suunnitellun palvelun www.luekirja.ﬁ. Siinä lukija voi noin 20 euron kuukausimaksulla valita itselleen luettavaa laajasta valikoimasta, aina kolme kirjaa kerrallaan. Teknisesti palvelu on suunniteltu toimimaan erilaisissa lukulaitteissa. Lukija voi lukea kotonaan kirjaa tietokoneeltaan ja jatkaa lukemista matkapuhelimellaan – palvelu muistaa lukukohdan. Palvelussa ei osteta sähköistä kirjaa eikä ladata niiden sisältöä omiin laitteisiin. Ennen kirjan valintaa on mahdollista tutustua kymmenen sivun mittaiseen maksuttomaan lukunäytteeseen. Valikoima sisältää suomenkielisiä sähköisiä kirjoja, aluksi Otavan ja Liken kirjoista. Valikoima laajenee mahdollisesti muidenkin kustantajien kirjoilla. Saatavilla on uutuuksia ja aiemmin ilmestyneitä teoksia, joita ei enää välttämättä ole painettuna myynnissä.

sarjaa Ajatuksia kesäaamussa voi kuunnella jälleen Ylen aikaisessa heinäkuussa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 7.40. Sarja alkaa tiistaina 5. heinäkuuta ja päättyy torstaina 28. heinäkuuta. Kanava kuuluu taajuudella 94,00 MHz, ja kesäaikaan Ylen aikaisen ohjelmaa ajetaan myös Radio Suomen taajuuksilla Itäja Länsi-Uudenmaalla. Tiiviitä – noin kahden minuutin mittaisia – ajatuksiaan ruoasta, isänmaasta, mattolaiturista ja puistosta jakavat kirjailija ja toimittaja Kaisa Raittila, Oulunkylän seurakunnan pastori Nanna Helaakoski, nuorisomedia Fleimin päätoimittaja, pastori Antti Siukonen, tuottaja Jan Ahonen ja tutkija, teologian tohtori Mikko Malkavaara. Ajattelijat lähestyvät kesäsarjan aiheita kukin omalla tyylillään, omista lähtökohdistaan ja omien mielleyhtymiensä kautta neljänä heinäkuisena viikkona. – Tämä Lyhyestä virsi kaunis -formaatti tukee kokemusta siitä, että selkeästi ajateltu on myös

selkeästi sanottu. Kesäsarjan kautta tavoitamme kymmeniä tuhansia ihmisiä päivittäin ja toivottavasti tarjoamme heille hetken pysähdyksen radion ohjelmavirrassa, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne Toivontuottajista. Ajattelijoiksi valikoitui tänäkin vuonna kiinnostavia, kirkollisesti kantaaottavia henkilöitä, joiden maailmankuva paljastunee sarjan myötä, Kalliorinne lupaa. Jos ei satu olemaan hereillä vielä näin aikaisin heinäkuun aamuina, niin Ajatuksia kesäaamussa -ohjelman voi kuunnella myös jälkikäteen internetissä osoitteesta: http://yle.ﬁ/alueet/helsinki/mediasali/audiot. Toivontuottajat on Helsingin, Espoon ja Vantaan ev.-lut. seurakuntien mediatoimitus. Toivontuottajien tunnetuin tuote on joulumusiikin pää-äänenkannattaja Jouluradio.

WSOY lanseeraa uusia sähköisiä äänikirjoja kesäksi Elisan kanssa. Elisa Kirja tuo äänikirjat suoraan älypuhelimeen. Elisa Kirja -palvelun uudet Android- ja Apple-sovellukset helpottavat äänikirjojen käyttöä,

sillä nyt äänikirjat voi ostaa ja ladata suoraan matkapuhelimeen tai tablettiin. Äänikirjojen kuuntelun voi aloittaa jo ennen kuin lataus on loppunut. Elisa Kirja -palvelun käyttöä helpottaa myös se, että äänikirjat ja sähköiset kirjat löytyvät jatkossa samasta sähköisestä kirjahyllystä. Myös kirjailijat ovat ryhtyneet omien kirjojensa kustantajiksi e-kirjamarkkinoilla. Uusi perusteilla oleva suomalainen yritys, työnimeltään E-painos Oy, alkaa tuottaa, myydä ja jakaa aiemmin ilmestyneitä teoksia e-kirjoina nykykäytäntöä huomattavasti paremmilla tekijänpalkkioilla. Toimintamallissa kirjailijat ja teosten oikeudenomistajat, esimerkiksi perikunnat, saavat 75 prosenttia sähköisen kirjan myyntihinnasta jakelukanaviin. Nykyisellään e-kirjan tekijänpalkkio jää meillä selvästi pienemmäksi. Uudessa mallissa kirjailija toimii itse e-kirjansa julkaisijana, ja yritys palvelee häntä tuotannossa ja myynnissä. Kirjailija voi halutessaan itse päättää teostensa myyntihinnoista. Monet erinomaiset kirjat eivät nykyään ehdi löytää lukijaansa entistä lyhyemmäksi käyneen myyntisesongin aikana. Sähköinen julkaisu antaa kirjalle periaatteessa ikuisen elinkaaren. Ekirjat kun eivät koskaan lopu kesken eikä niitä tarvitse siirtää myyntipöydältä takavarastoon uutuuksien tieltä. Marja Kuparinen

Kirkko&kaupunki 22. kesĂ¤kuuta 2011 Numero 23

Senioripoliklinikka Tilkka

6LHOXQKRLWRSXKHOLQ

Parempaa hoitoa

Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

ESPERI CARE

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella

PalvelusetelillĂ¤ Tilkassa PalvelusetelillĂ¤ saat tehostettua palveluasumista ikĂ¤Ă¤ntyneille ja muistisairaille. Tarjoamme myĂśs kevythoivaa ja lyhytaikaista asumista.

Geriatrian erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤ri Matti SandstrĂśm Âˇ mieliala- ja muistihĂ¤iriĂśt Neurologian erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤ri Ari Ylikoski Âˇ muistihĂ¤iriĂśt Âˇ aivoverenkierronhĂ¤iriĂśt Âˇ Parkinsonintauti ja liikehĂ¤iriĂśt Gastrokirurgian erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤ri LKT Veikko Remes Âˇ vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa Âˇ manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin

SDOYHOHH NHVl HORNXXQ DLNDQD WLLVWDL VLQ MD SHUMDQWDLVLQ NOR 7DKGRPPH DXWWDD NXQ HWVLW KHQJHOOLVWl DSXD (VLUXNRXVS\\QW|Ml YDVWDDQRWHWDDQ

(Y OXW .DQVDQOlKHW\V

010 4088 175 | www.esperi.ďŹ

Ajanvaraus arkisin klo 9â&#x20AC;&#x201C;14 puh. 030 622 1540 sĂ¤hkĂśposti:seniori@poli.ďŹ , www.dementiakoti.ďŹ

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT

VIRKISTY LĂ&#x201E;HILOMALLA KesĂ¤llĂ¤ huone kuin huone (1â&#x20AC;&#x201C;2 hengelle) Plussa-kortilla 95 â&#x201A;Ź/vrk.

Ke 29.6. klo 18 Seurat HynnisillĂ¤ Enonkosken Rovastilassa, Vuorikoskentie 554. Savusauna, muikut, muurinpohjaa ja Siionin virsiĂ¤. Su 3.7. klo 16 HerĂ¤ttĂ¤jĂ¤juhlien lĂ¤htĂśseurat TĂ¤htitorninmĂ¤ellĂ¤, sateen sattuessa LĂ¤hetyskirkossa, TĂ¤htitorninkatu 18. Ke 6.7. klo 19 HerĂ¤ttĂ¤jĂ¤juhlien lĂ¤htĂśseurat Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1. Mikael Dagren, Jukka Holopainen, Veli-Matti Hynninen ja Arto Virkkunen.

Luonto houkuttelee liikkumaan! Aurinkoisia elĂ¤myksiĂ¤ koet myĂśs veistospuistossa, taidepolulla ja MetsĂ¤kylpy-nĂ¤yttelyssĂ¤. HELSINGIN RAUHANYHDISTYS

Ravintola ja ulkoterassi sekĂ¤ uusi melontapiste palvelevat lĂ¤pi kesĂ¤n. Tervetuloa!

MyrskylĂ¤ntie 22, p. 728 2162 www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

SEUROJA Ke 22.6. klo 19 Ry, seurat Su 26.6. klo 18 Ry, seurat Ke 29.6. klo 19 Ry, seurat La 2.7. Suviseurat Su 3.7. Suviseurat

Huonevaraukset netistĂ¤ kampanjatunnuksella KESĂ&#x201E;2011 tai myyntipalvelusta, puh. 09 2606 060. Tarjous voimassa 20.6.â&#x20AC;&#x201C;31.7.2011.

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet -kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

To 23.6. klo 21 Espoon tuomiokirkko Juhannusiltamat Festivaalin taiteilijoita, yllĂ¤tysvieraita, tarjoilua ja kesĂ¤isiĂ¤ yhteislauluja sisĂ¤llĂ¤ ja ulkona. VAPAA PĂ&#x201E;Ă&#x201E;SY To 30.6. klo 21 Espoon tuomiokirkko Tuulahdus WienistĂ¤ kamarimusiikkikonsertti Christoph Koncz, viulu (Wienin ďŹ lharmonikot) Tuuli Talvitie, viulu Anna RajamĂ¤ki, alttoviulu Lukas Stasevskij, sello MaijaWeitz, piano Mozart, Brahms, Cerha Taiteilijatapaamiset ennen konsertteja klo 20 PitĂ¤jĂ¤ntuvassa. Liput 13-21â&#x201A;Ź (+Lippupisteen palvelumaksu alk. 2,50 â&#x201A;Ź) Lippupiste, www.lippu.ďŹ ja ovelta tuntia ennen

WWW.URKUYOFESTIVAL.FI

MAHDOLLISUUS MUUTOKSEEN suuri mediakampanja Helsingin seudulla 15.9.â&#x20AC;&#x201C;15.10.2011

Mahdollisuus Muutokseen: r vaikuttavat ihmisten elĂ¤mĂ¤ntarinat tavoittavat kaksi miljoonaa ihmistĂ¤ r evankeliumi mediassa Uudellamaalla kuukauden ajan mm. TV:n, radion, internetin, lehtien ja ulkomainosten kautta r Jumala puheenaiheeksi kodeissa, kaduilla, tyĂś-ja opiskelupaikoilla r seurakuntalaiset kohtaavat ihmisiĂ¤ kaduilla ja kauppakeskuksissa r 24/7 puhelinpalvelu, tuhansia soittoja ja kampanjakirjan tilauksia r monet lĂśytĂ¤vĂ¤t seurakuntayhteyden, aktiivinen jĂ¤lkityĂś r kampanjan toteuttaa noin 60 seurakuntaa ja jĂ¤rjestĂśĂ¤, juridisena jĂ¤rjestĂ¤jĂ¤nĂ¤ medialĂ¤hetysjĂ¤rjestĂś IRR-TV

Jumala voi muuttaa sinun elĂ¤mĂ¤si! Noin 2 miljoonaa suomalaista kohtaa tĂ¤mĂ¤n sanoman median kautta kuukauden ajan ensi syksynĂ¤. ElĂ¤mĂ¤si tilaisuus â&#x20AC;&#x201C; tue rukouksin ja lahjoituksin kampanjaa, joka muuttaa ihmisten elĂ¤mĂ¤t! Kiitos lahjastasi! Tarve: 350 000 â&#x201A;Ź t ,PPTTB â&#x201A;Ź Lahjoitustili: OP 513205-29028 Viitenumero: 8785 IBAN: FI80 5132 0520 0090 28 BIC: OKOYFIHH KerĂ¤yksen toteuttaja: IRR-TV ry 1VI t koemuutos.fi KerĂ¤yslupa 2020/2010/3595 (1.1.2011â&#x20AC;&#x201C;31.12.2012). MyĂśntĂ¤nyt Poliisihallitus. KerĂ¤ysalue koko maa paitsi Ahvenanmaa. Varojen kĂ¤yttĂś viitteellĂ¤ 8785: Mahdollisuus Muutokseen -mediakampanja Helsingin seudulla 2011.

XXX JSSUW GJ t XXX LPFNVVUPT GJ

MedialĂ¤hetysjĂ¤rjestĂś ,55 79

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Häpeä syntyy varhain Ihminen paranee häpeästä, kun hänet hyväksytään sellaisenaan.

Häpeän sisäistänyt ennakoi tulevansa hylätyksi ja torjutuksi ja jättää sen vuoksi ottamatta riskejä elämässään.

Teksti Salla Korpela Kuva Timo Saarinen

äpeä lamauttaa ja syö ihmiseltä elämävoiman, halun, ilon, rohkeuden ja omanarvontunnon. Se tahraa sisältä ja päältä ja tarttuu herkästi myös toisiin. Häpeä tuntuu pahimmillaan siltä kuin kuolisi elävältä. Syvän häpeän kourissa kuolema saattaakin tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Niin raskasta kuin häpeän kohtaaminen onkin, sitä on syytä käsitellä sekä yksittäisten ihmisten hyvinvoinnin että koko kulttuurin ja yhteiskunnan kannalta. Tänä keväänä on ilmestynyt kaksi kirjaa aiheesta. Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen on kirjoittanut järkälemäisen teoksen Kätketty ja vaiettu (Kirjapaja 2011), jossa hän porautuu syvälle suomalaiseen hengelliseen häpeään. Historioitsija Satu Lidman on tutkinut häpeän kulttuurisia ja historiallisia ulottuvuuksia teoksessaan Häpeä! (Atena 2011). Häpeän peruskokemus syntyy jo varhain tilanteessa, jossa vauva tavoittelee hyväksyvää vuorovaikutusta, mutta tuleekin sivuutetuksi tai torjutuksi. Torjuttu vauva häpeää itseään ja omaa tarvitsevuuttaan. Aivan pienestä vauvasta voi nähdä, miten häpeä vaikuttaa: silmien tuike sammuu, kasvot muuttuvat ilmeettömiksi ja lapsen koko keho menee kasaan. Myös myöhemmässä elämässä häpeä syntyy siitä kokemuksesta, ettei voi, saa tai uskalla kohdata omaa heikkouttaan turvallisesti toisten ihmisten kanssa. Ihminen saattaa katsoa myös itseään torjuvasti ja elättää käsitystä omasta perustavaa laatua olevasta huonoudestaan tai pahuudestaan.

Sisäistetystä häpeästä kärsivät varsinkin monet vanhempien ikäluokkien ihmiset. Häpeää ja nolaamista on pidetty aikoinaan sopivana ja jopa välttämättömänä kasvatusmenetelmänä. Moderni psykologinen ymmärrys on muovannut kasvatustapoja lempeämpään suuntaan, mutta häpeällä kasvattaminen ei ole kadonnut. Seurasin taannoin kahvikutsuilla tilannetta, jossa viisivuotiaalta pikku vieraalta kaatui vahingossa mehulasi pöytäliinalle. Sotkua siivotessaan lapsen äiti huokaili suureen ääneen: ”Voi kuinka minä häpeän sinua!” Pieni tapaus paljastaa, Syyllisyydessä miten häpeä leviää yhteisössä ja periytyy sukupolon kyse väärin velta toiselle. Äiti koki huotekemisestä, mutta noutta ja häpeää muiden vieraiden silmissä. Syy hähäpeässä väärin nen reaktioonsa saattoi olla olemisesta.” jossain paljon syvemmällä kuin kaatuneessa mehulasissa. Kenties vieraat olivat arvostelleet hänen kasvattajantaitojaan tai ainakin hän pelkäsi sitä. Äiti ratkaisi tilanteen siirtämällä häpeänsä vielä heikomman eli oman lapsensa kannettavaksi. Häpeä tarttuu lapseen tehokkaasti, koska lapsella ei vielä ole suhteellisuudentajua ja hän ajattelee itsekeskeisesti. Toistuvat nöyryytykset muovaavat ihmisen minäkuvaa ja hänelle voi kehittyä häpeäidentiteetti.

”

Häpeää tuntevat kaikki ja se on osin myös suojaava ja hyvällä tavalla ohjaava tunne. Paavo Kettunen kutsuu tuhoavaa häpeäkokemusta nolous-

häpeäksi ja myönteistä, ohjaavaa häpeää hienotunteisuushäpeäksi. Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyy kulttuurisidonnaisia rajoja ja yhteisön sääntöjä, jotka opitaan häpeäkokemusten kautta. Satu Lidman kertoo esimerkkinä, että siinä missä keskiajalla katukuvaan kuului muun muassa julkinen ulostaminen, nykyisin lapset oppivat jo ennen kouluikää, että sellainen ei sovi. Normaali häveliäisyys ja hienotunteisuus suojaavat ihmisen seksuaalista, hengellistä ja ruumiillista haavoittuvuutta. Parhaassa tapauksessa normaalit sosiaalisen elämän häpeäkokemukset kehittävät kasvavan lapsen ja nuoren itsenäistä moraalista harkintakykyä. Sen sijaan ei ole helppoa määrittää yksiselitteisesti, millainen häpeäkokemus on tervettä ja suojaavaa, mikä taas tuhoaa ihmisen elinvoimaa. Pääasia on, ettei ihmisen käsitys rakastavasta ja hyväksyvästä ympäristöstä horju. Ihmisten alttius kokea häpeää riippuu myös persoonallisuudesta. Aikuisen kyky tai tapa käsitellä häpeää ei näy päällepäin. Iso osa häpeästä on todella kätkettyä ja vaiettua, kuten Paavo Kettusen kirjan nimi osuvasti määrittelee. Ihmiset häpeävät häpeäänsä. Jos voisimme katsoa toistemme sisimpään, saattaisimme nähdä yllättäviä asioita. Ne, jotka eivät päällisin puolin näytä häpeävän juuri mitään, voivat kärsiä niin syvästä häpeästä, että sen kohtaaminen tuntuu sietämättömältä. He saattavat hankkiutua keinolla millä hyvänsä johtajiksi tai muihin asemiin, joissa hylätyksi ja nolatuksi tulemisen riski on vähäinen. Jotkut yrittävät karkottaa häpeäänsä ahkeralla työnteolla, kaikinpuolisella nuhteettomuudella, muiden miellyttämisellä, loputtomalla kiltteydellä tai esimerkiksi osallistumalla seurakunnan toimintaan. Narsistit siirtävät oman häpeänsä sujuvasti muiden kannettavaksi. Toiset taas pakenevat, piiloutuvat ja turvautuvat äärimmillään itsemurhaan. Aviotonta lasta kantavien nuorten

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

”

Minusta ei ole mihinkään.”

”

Tekisi mieli vajota maan alle.”

”

Lasta ei saa kehua, ettei hän ylpisty.”

”

Millä sinä raukka itsesi elätät, kun et mitään osaa.”

Salattu todellisuus. Jos voisimme katsoa toistemme sisimpään, saattaisimme nähdä yllättäviä asioita. Ne, jotka eivät päällisin puolin näytä häpeävän mitään, voivat kärsiä niin syvästä häpeästä, että sen kohtaaminen on sietämätöntä.

naisten hukuttautuminen oli muinoin tavallinen tarina. Viime lamojen aikana menetettiin itsemurhan kautta konkurssin kokeneita yrittäjiä. Paavo Ruotsalaisen nimikkovirtenä tunnetun virren 382 toisessa säkeessä anotaan Jumalalta: ”Minua kuule heikkoa, ja häpeästä säästä”. Häpeä on kristinuskon kannalta kova pala purtavaksi. Erityisen tärkeää ja vaikeaa on erottaa häpeä ja syyllisyys toisistaan. Häpeän tunnistaminen ja kohtaaminen edellyttää papeilta ja sielunhoitajilta tarkkaa näköä ja ymmärrystä ja juuri tähän tarpeeseen Paavo Kettunen on tehnyt tutkimuksensa hengellisestä häpeästä. Kirkko opettaa, että syntiselle katuvalle annetaan anteeksi ja hän voi vapautua syyllisyydestään. Mutta entäpä, jos ripissä tai sielunhoidossa synninpäästöä anovan todellinen ongelma onkin häpeä? Jos hänelle sellaisessa tilanteessa luetaan synninpäästö, se saattaakin vain pahentaa tilannetta. Syyllisyydessä on kyse väärin tekemisestä, mutta häpeässä ”väärin olemisesta”. Synninpäästön antaminen vahvistaa, että katuvassa todella onkin jotain vikaa ja sitä on syytä pyytää anteeksi. Tällainen kokemus naulaa ihmisen entistä lujemmin kiinni häpeäänsä. Sielunhoitaja saattaa tuntea kiusausta toimia näin ja julistaa synninpäästön, koska hän ajattelee hoitavansa asian pois päiväjärjestyksestä, kun julistaa katuvalle synnit anteeksi. Häpeävän auttaminen vaatii aikaa eikä absoluutiota (synninpäästöä), Paavo Kettunen painottaa. Häpeästä kärsivä tarvitsee kokemuksen siitä, että hänet hyväksytään kokonaisena ja sellaisenaan, ilman ehtoja. Hän kaipaa ulkopuolelta tulevaa kelpaamisen kokemusta, vaikka ei itse kelpaa itselleen.

Siinä ei ole kysymys ominaisuuksista, teoista, tekemättä jättämisistä tai saavutuksista. Ehdoitta hyväksytyksi tuleminen on ihmisen syvin perustarve. Siinä missä Kettunen tekee eron syyllisyyden ja häpeän välillä, hän tekee eron myös anteeksiannon ja armon välillä. Anteeksiantamus koskee tiettyjä, rajattuja tilanteita, mutta hyväksyvä armo koskee jokaista, aina ja kaikkialla. Armo on hyväksyvää vuorovaikutusta ja ihmisen vastaanottamista kokonaisvaltaisesti. Siinä missä häpeä on syntynyt toistuvista nöyryytyksistä, sen lääkkeeksi tarvitaan toistuva kokeEhdoitta mus armosta. hyväksytyksi Kettunen viittaa amerikkalaisen teologi Lewis Smedsin ajatuleminen on tukseen, jonka mukaan armon ihmisen syvin kohtaaminen on sisäisen lapsen löytämistä uudelleen – sen sisäiperustarve.” sen lapsen, joka katosi häpeän myötä. Sisäisen lapsen sydämessä elää luottamus siihen, että häntä rakastetaan, ruokitaan ja hoivataan, ja hän voi kasvaa turvassa ja rauhassa. Tässä ollaan kristinuskon ytimessä: hyvässä sanomassa siitä, että ihminen kelpaa sellaisenaan. Jumalan rakkauden välittäjänä toimivan sielunhoitajan tehtävä on katsoa häpeävää silmillä, jotka kertovat: ”Sinä olet Jumalan silmissä kaunis.”

”

Paavo Kettunen: Kätketty ja vaiettu – suomalainen hengellinen häpeä. Kirjapaja 2011. Satu Lidman: Häpeä! Nöyryyttämisen ja häpeämisen jäljillä. Atena kustannus 2011.

Seurakunnissa tapahtuu 23.6.—6.7.

16 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, puh. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Hakavuoren kirkko Aino Acktèn tie 14. Vahtimestarit puh. 2340 3220. Diakonian päivystys ti klo 10–12, puh. 2340 3200. Ke 22.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Marja Turu, kantele. To 23.6. klo 13 Eläkeläisten torstaikerho. Jeesuksen vertaukset. ”Rikas mies.” Jukka Palola. La 25.6. klo 10 Messu. Hannu Vapaavuori, Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen. Su 26.6. klo 10 Messu. Seppo Lappalainen, Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen. To 30.6. klo 13 Eläkeläisten torstaikerho. Jeesuksen vertaukset. ”Aarre ja helmi.” Anne-Maria Ranta-aho. Su 3.7. klo 10 Messu. Miira Muroma-Nikunen, Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Vahtimestarit puh.

2340 3230. Ke 22.6. klo 20 Iltamessu. Jukka Palola ja Olli Mönttinen. To 23.6. klo 10–11.30 Perheiden kesäkerho Huopalahden kirkon pihalla (säävaraus). La 25.6. klo 12 Messu. Mari Järvinen, Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen. Su 26.6. klo 12 Messu. Seppo Lappalainen, Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen. Ti 28.6. klo 12 Kesäkahvila. Elisabeth Bariskin. Ke 29.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Trio LaRue: Susanna Arminen, viulu; Markus Pelli, sello; Virva Garam, piano. Ke 29.6. klo 20 Iltamessu. Anne-Maria Ranta-aho ja Olli Mönttinen. To 30.6. Perheiden kesäkerho Huopalahden kirkon pihalla (säävaraus). Su 3.7. klo 12 Messu. Seppo Lappalainen, Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen. Ti 5.7. klo 12 Kesäkahvila. Sofia Tolonen. Ke 6.7. klo 20 Iltamessu. Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen.

To 14.7. klo 9.30–17 Retki Vivamon Raamattukylään kaikenikäisille. Retken hinta on 30 euroa/aikuinen ja 20 euroa/lapsi 3–12 v. Hinta sisältää matkat, näytelmät, lounaan ja pullakahvit. Ilmoittautumiset 7.7. mennessä puh. (09) 2340 3200 tai haaga.srk@evl.fi. Retkellä ovat mukana pastori Seppo Lappalainen ja diakonit Sanna Ollikainen ja Sofia Tolonen. Lisätietoja Sofialta puh. (09) 2340 3224. Ma–to 26.–29.9. Syysleiri mielenterveyskuntoutujille Iitin Kesäharjussa. Ohjelmassa mm. mukavaa yhdessäoloa, ulkoilua, saunomista, hartaushetkiä ym. Leirin hinta on 100 euroa ja se sisältää kuljetukset, täysihoidon ja ohjelmat. Leirin järjestää Huopalahden rovastikunta, Helsingin seurakuntayhtymä ja Niemikotisäätiö. Tarkemmat hakuohjeet saat soittamalla puh. (09) 2340 3227/Elisabeth Bariskin tai (09) 2340 3224/Sofia Tolonen.

Myllypuron kirkko

Kallio

Herttoniemenrannan kappeli

■ Leiviskätie 4. Puh. 2340 3220

(vahtimestari) To 23.6. klo 14 Laulun siivin yhteislaulutilaisuus, Lankinen, Simoila, kahvitarjoilu alk. klo 13.30 Diakoniapäivystys ke klo 14–15

Su 3.7. klo 13 Haagan seurakunnan messu Karunan museokirkossa Seurasaaressa. Miira Muroma-Nikunen. Ke 13.7. klo 12–16.30 Diakoniaretki Mustasaareen. Retken hinta on 5 euroa. Mukana diakonit Sanna Ollikainen ja Sofia Tolonen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Sannalta puh. (09) 2340 3228 tai Sofialta puh. (09) 2340 3224.

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (vahtimestari) Ti 28.6. ja 5.7. ei diakoniapäivystystä. Ti 28.6. Yhteyden voi ottaa diakonissa Heli Mattilaan p. 2340 3341 tai käydä ke klo 14–15 Herttoniemenrannan kappelin diakoniavastaanotolla (Laivalahdenkaari 5). Ti 5.7. yhteyden voi ottaa diakoni Vuokko Strandvikiin p. 2340 3322 tai käydä ti klo 14–16 Herttoniemen kirkon diakoniavastaanotolla (Hiihtomäentie 23)

Herttoniemi

■ Laivalahdenkaari 5, p. 2340 3340

Muuta

Kulosaaren seurakuntatalo

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (vahtimestari) La 25.6. klo 12 Juhannuspäivän jumalanpalvelus, Tikkanen, Tamminen, kahvihetki Su 26.6. klo 12 Messu, Simoila, Tamminen, kahvihetki Ke 29.6. klo 14 Kesäkerho, Jerkku ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. AvoinSu 3.7. klo 12 Messu, Jerkku, Tammina ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– nen, kahvihetki 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ Ke 6.7. klo 19 Kesäilta kirkolla, Lankievl.fi. Huom! Virasto avoinna to 23.6. nen klo 9–13. Nuorten toiminnasta katso Seniorisumpit Senioritalossa pe klo 13, www.freewebs.com/lapyska Yläkiventie 7, kahvitarj. Diakoniakirppis Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääHerttoniemen kirkko ty) ke–la klo 10–14, kesätauolla ■ Hiihtomäentie 23, p. 13.6.–26.6. Elintarvikkeiden 2340 3320 (vahtimesjako ma, ke, pe Liikuntatari) myllyn päädyssä. Paikalla SeuraLa 25.6. klo 10 Juoltava viim. klo 9.30. Jukunnat hannuksen jumahannusaattona pe lanpalvelus, Hert24.6. ei elintarvikkeiverkossa: www. toniemen kirkon piden jakoa. Diakoniahelsinginseura- päivystys han kalliolla (säävato klo 13–15 kunnat.fi raus), Tikkanen, Lankinen, kahvihetki seurakuntasalissa ■ Virasto, Neljäs linja 18, avoinSu 26.6. klo 10 Messu, Simoila, na ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, Lankinen, kahvihetki p. 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. PäiKe 29.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, Jerkku vystävä pappi viraston aukioloaikoiSu 3.7. klo 10 Messu, Jerkku, Lankinen, na, p. 2340 3602. Diakonian ajanvakahvihetki raus ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p. Ke 6.7. klo 14 Kesäkerho, Lankinen Diakoniapäivystys ja leivänjako ti klo 2340 3618. Tapaamiset ti, to klo 10– 12, ke klo 14–16 14–16

Lassilan seurakuntakoti Ma 27.6. klo 13 Tapaamistupa.

Su 3.7. klo 10 Messu, Immeli, Tamminen

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (vahtimestari) La 25.6. klo 10 Juhannuspäivän jumalanpalvelus, Helaseppä, Tamminen Su 26.6. klo 10 Messu, Ropponen, Tamminen

Taivaan tähden

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. Auki ma, ti, ke, pe klo 12–17, to klo 12– 19, la–su klo 10–18 To 23.6. klo 13 Urkuhetki, Dag-Ulrik Almqvist La 25.6. klo 10 Juhannuspäivän jumalanpalvelus, Ahonen, Partti, Niskala Su 26.6. klo 10 Messu, Hurmerinta, Partti, Niskala. Klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus Ma 27.6. klo 19 Urkukesän konsertti, Harald Rise, Norja. Vapaa pääsy, ohjelma 5e. www.urkukesa.fi Ke 29.6. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri, Kappelisali

To 30.6. klo 13 Urkuhetki, Iina-Karita Hakalahti. Klo 18 Viikkomessu, Lindfors, Ahonen, Oksanen Pe 1.7. klo 18 Sateenkaarimessu, Arja Penttinen, Partti, Kimmo Puunenä, Ääniset-kuoro, joht. Petra Lampinen Su 3.7. klo 10 Messu, Ahonen, Kotakorpi, Niskala Ma 4.7. klo 19 Urkukesän konsertti, Juhani Romppanen. Vapaa pääsy, ohjelma 5e Ke 6.7. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri, Kappelisali

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680

Su 26.6. klo 17 Messu, Hurmerinta, Partti, Niskala. Kirkkokahvit Ti 28.6. klo 15.30–17.30 Kesäkahvila ala-aulan edessä, sateella sisällä Su 3.7. klo 10 Messu, Amnell, Hurmerinta, Oksanen. Kirkkokahvit Ti 5.7. klo 15.30–17.30 Kesäkahvila alaaulan edessä. Klo 17.30 Pihaseurat, Kwan Poh San Kiinasta kertoo raamatunkäännöstyöstä. Liisa ja Jouko Berghäll, Ahonen

Muuta Elämäni värit -maalauskurssit Harakan saarella Helsingissä. Etsitään omaa luovuutta värin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Taiteellisia taitoja ei tarvita. Päiväkurssi la–su 2.–3.7. klo 12–17, h. 65 e. Iltakurssi ma–to 4.–7.7. klo 17–20, h. 90e. Päiväkurssi la–su 9.– 10.7. klo 12–17, h. 65 e. Tarkat kurssiajat riippuvat laivavuoroista. Laiva Ullanlinnan laiturista, matka kestää n. 10 min., h. 3,80e m/p. Kursseja koko heinäkuun ajan ja vielä elokuussakin. Tied. ja ilm.: kallio.srk@evl.fi tai p. 2340 3611 Miestenleiri Kirkkonummella. Kallion ja Paavalin seurakuntien yhteinen Miestenleiri Paavalin srk:n leirikeskuksessa Mäntyniemessä ma–to 22.–25.8. H. 45e. Ilm. 10.8. mennessä Paavalin virastoon p. 2340 5400. Tied. Sippola p. 2340 3639 Retki Orimattilan kotieläinpuistoon ti 26.7. Kaikenikäiset tervetulleita. Ilm. ti 12.7. mennessä p. 2340 3600. Lisätietoja Tytiltä p. 050 380 3252, tytti.friberg@ evl.fi Perheleiri 26.–28.8. (pe–su) Korpirauhassa. Ohjattua ja vapaata toimintaa, hiljentymistä ja saunomista. Ilm. 31.7 mennessä p. 2340 3600. Lisätietoja Tytiltä p. 050 380 3252, tytti.friberg@ evl.fi Lisätietoja muusta toiminnasta kotisivuiltamme

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, fax

2340 3801, kannelmaki.srk@evl.fi Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, (29.6.) p. 2340 3853, (6.7.) p. 2340 3842. Ke 22.6. klo 19 Viikkomessu, Konsta Korhonen, Sirkku Rintamäki. La 25.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Riitta Järvinen, Kari Härkönen. Su 26.6. klo 10 Messu, Nina Rajamäki, Kari Härkönen. Kirkkokahvit. Ke 29.6. klo 19 Viikkomessu, Virpi Koskinen, Sonja Tissari To 30.6. klo 13 Suvikeidas seurakuntasalissa. Kansanmusiikkia laulaen ja kuunnellen, Tiina Railo, Sonja Tissari Su 3.7. klo 10 Messu, Aili Raitavuo, Sonja Tissari. Kirkkokahvit Ke 6.7. klo 19 Viikkomessu, Riitta Järvinen, Anne Myllylä. To 7.7. klo 18 Aikamatka Eino Leinon seurassa sanoin ja sävelin, Antti Ojalehto Eino Leinona, Martti Anttila, tenori ja Anna Vaahtoranta, piano. Vapaa pääsy. Kahvijatkot.

Muuta Kanttori paikalla ke 22.6. klo 15–18 Paikassa (Kannelmäen Prisma, Kantelettarentie 1), Sirkku Rintamäki. Tule ja kysy häiden ja muiden kesän juhlien musiikkivinkkejä. Kesäilta Maununnevan seurakuntakodilla (Juoksuhaudantie 37) to 23.6. klo 18, Juhannusta juhlimassa makkaraa paistaen, Riitta Järvinen, Aili Raitavuo, Kari Härkönen. Iltapyöräily ti 5.7. klo 17 lentokentän ympäri (n. 35 km), lähtö kirkolta, omin eväin ja säävarauksella, ohjelmassa myös iltahartaus, Aili Raitavuo. Syysleiri ”Vauvasta vaariin” 9.–11.9. Siuntion Korpirauhassa. Mukavaa yhdessäoloa, musiikkia, ulkoilua ja saunomista. Aikuiset 50 e, lapset 20 e. Mukana Aili Raitavuo, Tiina Railo ja Sirkku Rintamäki. Ilm. 26.8. menn. kirkkoherranvirastoon, p. (09) 2340 3800. Syysleiri mielenterveyskuntoutujille 26.–29.9. Iitin Kesäharjussa. Haku ja ilm. 31.8. menn. Heli Salo, p. (09) 2340 3842. Järj. Huopalahden rovastikunta, Niemikotisäätiö ja Helsingin seurakuntayhtymä.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18 (1.6. klo 9–14), p. 2340 4300, lauttasaari. srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus kesä– ja heinäkuussa ti ja to klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 22.6. klo 19 Viikkomessu, Helena Haataja, Aino Valojärvi.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta TUOMAS MARTTILA / RODEO

Minä kestän Puisto on hiljainen. Ei muita ihmisiä kuin toisella penkillä vanha pariskunta, mutta hekin istuvat vaiti. Vain mustarastaan tumma huilu rikkoo hiljaisuuden. Laulu riipaisee niin, että kurkkua kuristaa. Että tällainen juhannus. Yksin. Toisenlainen kuin hän oli toivonut. Alun perin sen piti olla sitä normaalia juhannusiloa: mieluiten veden äärellä, yhdessä oloa, hyvää ruokaa ja naurua. Ensin häntä oli suututtanut, sillä hän oli tuntenut tulleensa hylätyksi. Sitten itsesääli oli noussut – kukapa minusta nyt välittäisikään. Kun yksi oli hylännyt, hänestä oli tuntunut, että koko maailma oli kääntynyt häntä vastaan. Kun hän oli sitä aikansa vatvonut, oli onneksi alkanut helpottaa, ikään kuin katkeruus olisi antanut voimaa. Hän oli tuumannut, että vaikka juhannus menikin pilalle, hän kyllä kestäisi yksin. Näyttäisi, ettei tarvitse muita.

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Puiston aamuviileys tuntuu hyvältä yöllisen kuumissaan pyöriskelyn jälkeen. Viileyttä hän oli lähtenyt hakemaankin, sillä muuten hän ei olisi kotoaan liikahtanutkaan. Vanha pariskunta nousee ja lähtee liikkeelle. Toisiaan tukien mies ja nainen kulkevat hitaasti. Yksinistujan ohittaessaan he hymyilevät tälle ja toivottavat hyvää juhannusta. Hymyilevät tuntemattomalle! Pieni ilo läikähtää yksinistujan mielessä. Samassa hän tuntee juhannusruusun tuoksun. Sitten hänkin lähtee. Kotiin kävellessään hän saa yhtäkkiä ajatuksen mennä kirkkoon, sillä juuri nyt hän haluaisi laulaa Suvivirttä, yhdessä koko kirkkokansan kanssa. Eeva Hurskainen

Juhannuspäivä Tien raivaaja Kauneus parantaa Pieni ilo sulattaa katkeruuden.

Liturginen väri: Valkoinen Valo: Neljä kynttilää Tekstit: Ps. 92: 2–6, Jes. 51: 3–6, Ap.t. 14: 15–17, Luuk. 1: 57–66

Kirkko&kaupunki 22. kesĂ¤kuuta 2011 Numero 23

Seurakunnissa tapahtuu 23.6.â&#x20AC;&#x201D;6.7.

La 25.6. klo 11 Messu, Pirjo TyĂśrinoja, Aino ValojĂ¤rvi, Taina Viherkari, Seppo Kataila, Aila Heinonen, Irja Eklund. Messun jĂ¤lkeen tarjolla grillimakkaraa ja mehua, hinta 1 e. Su 26.6. klo 11 Messu, Annette Markkunen, Aino ValojĂ¤rvi, Eija HĂ¤rkĂ¤nen, Aila Heinonen, Reino JĂ¤rvinen, Kylli Tikkanen, Seppo Kataila. Ma 27.6. klo 13 KesĂ¤kahvila kirkon pihassa, sateen sattuessa seurakuntasalissa. Mukana Aino ValojĂ¤rvi, Heidi Tirkkonen, Pirjo TyĂśrinoja. Ke 29.6. klo 19 Viikkomessu, Pirjo TyĂśrinoja, Aino ValojĂ¤rvi. To 30.6. klo 17â&#x20AC;&#x201C;21 Nuorten kesĂ¤krypta. Su 3.7. klo 11 Messu, Honkalinnan rippileirilĂ¤isten konfirmaatio, Reima NiemelĂ¤, Helena Haataja, Aino ValojĂ¤rvi, Teijo Junnola, Helena Rantanen, Seppo Kataila. Ma 4.7. klo 13 KesĂ¤kahvila, musiikkia uruilla ja oboella, Aino ValojĂ¤rvi ja Veera Pesu. Mukana myĂśs Heidi Tirkkonen ja Helena Haataja. Ke 6.7. klo 19 Seurat, srk-sali, puhujat rovasti Veli-Matti Hynninen, lehtori Arto Virkkunen, pastori Jukka Holopainen ja teologian yo Mikael Dahlgren.

â&#x2013; Liusketie 1, p. 2340 4427 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 4487 JuhannuspĂ¤ivĂ¤n messu Malmin kirkossa la 25.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia PihlajamĂ¤en ostoskeskuksen pysĂ¤kiltĂ¤ klo 9.25. Paluukuljetus klo 12.15. Messu su 26.6. klo 10, Sari Hakuri, Timo Olli. Konfirmaatiomessu (Kellokoski) su 3.7. klo 10. KesĂ¤piiri ke 6.7. klo 13, Timo Ahoinpelto.

Muuta

Pihlajiston seurakuntakoti

Vanhemman vĂ¤en leiri 5.â&#x20AC;&#x201C;7.8. Kaisankodissa. Hinta 2 hengen huoneessa 90 e/henkilĂś, sis. kuljetuksen. Ilmoittautumiset 23.6. mennessĂ¤ diakoni Sini Havas p. 2340 4322. Lounaspalvelu maâ&#x20AC;&#x201C;to klo 12â&#x20AC;&#x201C;13, B-porras. Lounaan hinta 5 e. Lounaspalvelu suljettu 4.7.â&#x20AC;&#x201C;10.8.

â&#x2013; Tiirismaantie 4, p. 2340 4437 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 4480 JuhannuspĂ¤ivĂ¤n messu Malmin kirkossa la 25.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Pihlajiston seurakuntakodin pysĂ¤kiltĂ¤ klo 9.20. Paluukuljetus klo 12.15.

Malmi â&#x2013; Virasto: Kunnantie 1, avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;

pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;15, ke klo 9â&#x20AC;&#x201C;17 p. 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. PĂ¤ivystĂ¤vĂ¤ pappi: maâ&#x20AC;&#x201C;pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;15 p. 2340 4402.

JakomĂ¤en kirkko â&#x2013; JakomĂ¤enpolku 7, p. 2340 4428

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 4488 JuhannuspĂ¤ivĂ¤n messu Malmin kirkossa la 25.6. klo 10. Kirkkobussi Malmille lĂ¤htee JakomĂ¤en kirkolta klo 9.15. Paluukuljetus klo 12.15. Viikkomessu su 26.6. klo 18, Torsti Paijola, Kaisu Rrauhamaa. Viikkomessu su 3.7. klo 18, Aino Poutanen, Timo Olli. PĂ¤ivĂ¤kahvila to 23.6. klo 13, Marketta Kela-Laine. PĂ¤ivĂ¤kahvila to 30.6. klo 13, Jukka Holopainen. Grilli-ilta ke 6.7. klo 18, Torsti Paijola, Elo Jaanivald.

Malmin kirkko â&#x2013; Kunnantie 1, p. 2340 4420

Diakonia: puh.ajanvaraus ja kĂ¤ynti ma, ke ja to klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 4481 JuhannuspĂ¤ivĂ¤n messu la 25.6. klo 10, Pirkko Poisuo, Markku Arola, Jukka Holopainen, Anita Olli, Timo Olli, Ulla Pesonen, Kaisu Rauhamaa. Messun jĂ¤lkeen kesĂ¤inen yhteislauluhetki â&#x20AC;?Juhannus on meillĂ¤ herttainenâ&#x20AC;? ja kirkkokahvit. Kirkkobussit juhannuspĂ¤ivĂ¤n yhteiseen messuun Malmin kirkolle: Bussi 1, lĂ¤htĂś klo 9.15 Viikin kirkko â&#x20AC;&#x201C; 9.20 Pihlajiston seurakuntakodin pysĂ¤kki â&#x20AC;&#x201C; 9.25 PihlajamĂ¤en ostoskeskus â&#x20AC;&#x201C; 9.35 PukinmĂ¤ki, Eskolantien pysĂ¤kki â&#x20AC;&#x201C; Malmin kirkko Bussi 2, lĂ¤htĂś klo 9.15 JakomĂ¤en kirkko â&#x20AC;&#x201C; 9.20 Puistolan kirkon pysĂ¤kki, Alepa â&#x20AC;&#x201C; 9.25 Tapuli, Ajurinaukio â&#x20AC;&#x201C; 9.35 SiltamĂ¤en ostoskeskuksen pysĂ¤kki, Riimusauvantie â&#x20AC;&#x201C; 9.45 Tapanilan tori â&#x20AC;&#x201C; Malmin kirkko. Mainitut ajat ovat aikoja, joita ennen bussi ei lĂ¤hde pysĂ¤kiltĂ¤ tai ohita sitĂ¤. Paluukuljetus klo 12.15 samoja reittejĂ¤. Messu su 26.6. klo 10, Jukka Suonoja, Leena Latvala, Merja Wirkkala. Messu su 3.7. klo 10, Aino Poutanen, Tapio Leinonen, Elo Jaanivald.

Seurat ke 29.6. klo 18, Pertti Simola, Ulla Pesonen. Seurat ke 6.7. klo 18, Joona Mikkola, Tapi Leinonen, Elina Tofferi. Iltamusiikki ke 29.6. klo 19, Timo Olli. Gospelkonsertti 6.7. klo 19, Lissu Elenius, laulu, Sanna Ă&#x2026;gren, piano. Kappelihartaus Malmin hautausmaan isossa kappelissa to 23.6. klo 19, Jukka Suonoja, Merja Wirkkala, Joonas Vapaavuori, sello. Kappelihartaus Malmin hautausmaan isossa kappelissa to 30.6. klo 19 Anita Olli, Ulla Pesonen.

PihlajamĂ¤en kirkko

JuhannuspĂ¤ivĂ¤n messu Malmin kirkossa la 25.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Tapulissa Ajurinaukion pysĂ¤kiltĂ¤ klo 9.25. Paluukuljetus klo 12.15.

â&#x2013; Agronominkatu 5, p. 2340 4429 Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 4489 JuhannuspĂ¤ivĂ¤n messu Malmin kirkossa la 25.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Tapulissa Ajurinaukion pysĂ¤kiltĂ¤ klo 9.25. Paluukuljetus klo 12.15. Messu su 26.6. klo 10, Petri Jukanen, Kaisu Rauhamaa. Konfirmaatiomessu (Rautavaara 2) su 3.7. klo 10. KesĂ¤musiikki to 30.6. klo 13, Timo Olli.

PĂ¤Ă¤sy 8 | 6 e, alle 18-v. ilm. ti, pe 10â&#x20AC;&#x201C;18, ke, to 10â&#x20AC;&#x201C;20 la, su 11â&#x20AC;&#x201C;17, ma suljettu

Nuoret â&#x2013; Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421 Kahvila ke klo 17â&#x20AC;&#x201C;20 Virsivartti ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 4485 JuhannuspĂ¤ivĂ¤n messu Malmin kirkossa la 25.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Puistolassa kirkon pysĂ¤kiltĂ¤, Alepa klo 9.20. Paluukuljetus klo 12.15. Messu su 26.6. klo 10, Torsti Paijola, Ulla Pesonen. Konfirmaatiomessu (Korpirauha 2) su 3.7. klo 10.

LapinlĂ¤hetysseurat pe 1.7. klo 18, la 2.7, klo 12 ja 18, su 3.7. klo 12 ja 17.

Tapanilan kirkko â&#x2013; Veljestentie 6, p. 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 4483 JuhannuspĂ¤ivĂ¤n messu Malmin kirkossa la 25.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Tapanilassa Tapanilan torin pysĂ¤kiltĂ¤ klo 9.45. Paluukuljetus klo 12.15. Hartaus ke 29.6. klo 12, Marketta Kelaâ&#x20AC;&#x201C; Laine. Viikkomessu ke 6.7. klo 12, Martta Paijola, Elina Tofferi.

Tapulin seurakuntakoti â&#x2013; Maatullinkuja 4, p. 2340 4426 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 4486

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto

LahjoitusleivĂ¤n jako kesĂ¤-elokuussa perjantaisin klo 9 (ei 3.6. ) Malmin kirkolla, Kunnantie 1, p. 2340 4481. Ajanvaraus diakoniatyĂśntekijĂ¤lle kesĂ¤aikana puhelimitse oman alueen diakoniatoimistoon. MikĂ¤li ei ole puhelinta kĂ¤ytettĂ¤vissĂ¤, voi ajan tulla varaamaan puhelinaikana Malmin diakoniatoimistoon, Kunnantie 1.

â&#x2013; Puistolantie 1

â&#x2013; Jousimiehentie 5, p. 2340 4424 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 4484 JuhannuspĂ¤ivĂ¤n messu Malmin kirkossa la 25.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia SiltamĂ¤en ostoskeskukselta Riimusauvantien pysĂ¤kiltĂ¤ klo 9.35. Paluukuljetus klo 12.15. Viikkomessu to 23.6. klo 13, Petri Jukanen, Marjasisko Varha. Hartaus to 30.6. klo 13, Anita Olli.

Huoletonta vuokra-asumista

Diakonia

â&#x2013; Tenavatie 4, p. 2340 4425

SiltamĂ¤en seurakuntakoti

MAALAUKSIA JA TANELI ESKOLAN VALOKUVIA Â˛

Esikoislestadiolaisten rukoushuone

â&#x2013; SĂ¤terinportti 3, p. 2340 4422 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 p. 2340 4482 JuhannuspĂ¤ivĂ¤n messu Malmin kirkossa la 25.6. klo 10. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia PukinmĂ¤essĂ¤ Eskolantien pysĂ¤kiltĂ¤ klo 9.35. Paluukuljetus klo 12.15.

Puutarhakuvia

Viikin kirkko

Puistolan kirkko

PukinmĂ¤en seurakuntakoti

25 asunnon intiimi yhteisĂś Vantaan Hakunilassa, Birkanpolku 3. Omat pihat. Avarat yhteiset tilat. MetsĂ¤inen ympĂ¤ristĂś. Huoneistoesimerkit 2H, KK, terassi, 36 m2, 670 â&#x201A;Ź/kk 2H, avokeittiĂś, terassi, 54,5 m2, 1050 â&#x201A;Ź/kk

valmis Muutto 11 0 .2 .6 0 3

Peruspalvelumaksu 120 â&#x201A;Ź/hlĂś/kk Palvelut Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lta.

LisĂ¤tietoja 010 292 2002, Markus Hohenthal

www.emerituskoti.fi â&#x20AC;&#x201C; vuokraus@emerituskoti.fi Esittely sopimuksen mukaan. Kysy myĂśs tulevista omistusasunnoista.

Meilahti Meilahden kirkko â&#x2013; Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahtim.). Virasto: avoinna klo 10â&#x20AC;&#x201C;14, ke klo 14â&#x20AC;&#x201C;18, p. 2340 4700, meilahti. srk@evl.fi. DiakoniapĂ¤ivystys kesĂ¤llĂ¤ torstaisin klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 kokoushuone, Meilahti. KĂ¤ynti partiorapusta Jalavatien puolelta. La 25.6. klo 11 JuhannuspĂ¤ivĂ¤n sanajumalanpalvelus, Virva Krans, Pete Vuorio. Ei kirkkokahvia Su 26.6. klo 11 messu, Krans, Vuorio, kirkkokahvit Su 3.7. klo 11 messu, WennerstrĂśm, Vuorio Ke 22.6. klo 18 nuorten kesĂ¤klubi, 19 avoin rukouspiiri srk-salin aulassa. To 23.6. klo 13â&#x20AC;&#x201C;14.30 kesĂ¤kahvila srksalissa tai kirkon patiolla Ke 29.6. klo 18 nuorten kesĂ¤klubi, 19 avoin rukouspiiri To 30.6. klo 13 kesĂ¤kahvila Ke 6.7. klo 18 nuorten kesĂ¤klubi, 19 avoin rukouspiiri srk-salin aulassa

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus â&#x2013; Tilkank. 5, p. 2340 4782 Ke 22.6. klo 16â&#x20AC;&#x201C;17.30 kesĂ¤kahvila asukastalolla/ Tapanilan asema, Tilkantori 12. Tarjolla kahvia ja makkaranpaistoa. Klo 17.30â&#x20AC;&#x201C;18 rukousvastaanotto srkâ&#x20AC;&#x201C; keskuksessa Ke 29.6. klo 16 kesĂ¤kahvila

Muuta ilmoitettavaa La 25.6. klo 13 Sanajumalanpalvelus Karunan kirkossa, Krans, Vuorio. Pe 8.7. srk-retki Meilahden lomakodille Sammattiin. LĂ¤htĂś klo 9.00 LĂ¤nsi-Pasilan kappeli, 9.10 Pikku Huopalahden srk-keskus, 9.20 Meilahden kirkko, paluu n. 16.00. Hinta 25e sis. matkan, ohjelman, saunan, ruoan ja kahvit. Ilmoitt. virastoon (09) 2340 4700 viimeistĂ¤Ă¤n 1.7. Diakonialeiri lomakodilla 16.â&#x20AC;&#x201C;18.8. Leirin hinta 40 e. Hakemuksia saa virastosta, niiden palautus diakoniatyĂśntekijĂśille 27.6. mennessĂ¤. Tied. Heleena Hilvo

Kotimaan matkaklubi

Pieni saaristokierros Turun saaristossa 9.8.2011 LĂ¤hde Kotimaan Matkaklubin suosituille pĂ¤ivĂ¤retkille tutustumaan viehĂ¤ttĂ¤vĂ¤Ă¤n Turun saaristoon, Naantaliin ja Nauvoon. Matkoilla on mukana paikallisopas sekĂ¤ Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Kylli Kuusisto. MATKAOHJELMA: klo 7.00 LĂ¤htĂś HelsingistĂ¤ Turkuun. LĂ¤htĂś Mikonkadun turistipysĂ¤kiltĂ¤ Grand Casinoa vastapĂ¤Ă¤tĂ¤ klo 9.10 Kahvi ja suolainen pala Turun satama-alueella klo 9.45 Opastettu kiertoajelu Turussa ja ajo Naantaliin klo 11.00 Naantalin opastettu kierros ja klo 12 lĂ¤htĂś RymĂ¤ttylĂ¤Ă¤n klo 12.30 SaaristolaispĂśytĂ¤ ravintola Pohjakulmassa klo 14.00 M/S Linta lĂ¤hteen Hangan rannasta Nauvoon klo 15.05 Tulo Nauvoon, tutustuminen vierasvenesatamaan ja kiertoajelu Nauvon kylĂ¤ssĂ¤ klo 15.45 Tutustuminen Hippoglassin lasinpuhallusverstaaseen klo 16.30 LĂ¤htĂś Nauvosta Paraisille ja iltapĂ¤ivĂ¤kahvit Sattmarkissa klo 17.45 LĂ¤htĂś Helsinkiin, jonne saavumme n. klo 20.00 Matkan hinta 99 â&#x201A;Ź/hlĂś, toimitusmaksu 10 â&#x201A;Ź/varaus. Hinta sisĂ¤ltĂ¤Ă¤: bussikuljetuksen, yllĂ¤ olevan matkaohjelman, lauttamaksut, sisĂ¤Ă¤npĂ¤Ă¤symaksut, aamu- ja iltapĂ¤ivĂ¤kahvit sekĂ¤ lounaan. LisĂ¤tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy Mervi Aho p. 010 2323 864 tai Tuija Lankinen p. 010 2323 335

Seurakunnissa tapahtuu 23.6.—6.7.

18 Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802. Diakoniatyö: Kesän päivystykset ajanvarauksella puhelimitse ma,ti ja to klo 9–10. P. (09) 2340 4818. Lisäksi ti klo 10–10.30 voi käydä varaamassa ajan diakoniatyöntekijälle Mikaelinkirkolla.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

(vahtimestarit). To 23.6 klo 13 Kesäkahvila. La 25.6. klo 11 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus Eva-Lisa Lindström, Marja Lehtinen, Osmo Honkanen. Su 26.6 klo 11 Messu Marja Lehtinen, Eva-Lisa Lindström, Susanna Pekkonen, Ami Lainela, Osmo Honkanen. Ti 28.6. klo 20 Metrolla musiikkiin– konsertti. Tuttia ja sooloa soittaa uruilla Riikka Viljakainen (Tampere). Ohjelmassa mm. J.S. Bachin sävellyksiä. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 euroa. To 30.6. klo 13 Kesäkahvila. Su 3.7 klo 11 Messu Marjaana Suurnäkki, Marja Lehtinen, Hanna Sävilammi, Ilmari Karimies, Osmo Honkanen. Ma 4.7. klo 13 Mielenterveysryhmä.

Muuta Ti 5.7. klo 13.30 Virsilauluhetki Kontulan vanhustenkeskuksen puutarhassa (Kontukuja 5).

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. (09) 2340 5100, munkkiniemi. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. (09) 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus p. (09) 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntasali ■ Raumantie 3

Messu su 26.6. klo 11, Tiina Tuohimaa (s,) Sinikka Peltohaka (l). Messu su 3.7. klo 11, Jouni Hartikainen (s,) Sinikka Peltohaka (l). Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 13.

Munkkiniemen kirkko ■ Tiilipolku 6, avoinna ma–pe klo

10–15 hiljentymistä varten Kansanlaulukirkko juhannuspäivänä 25.6. klo 17. Elise Rinne (s), Tiina Tuohimaa (l). Iltamessu su 3.7. klo 17, Jouni Hartikainen (s,) Sinikka Peltohaka (l). Kesäaikana emme järjestä kirkkokyytejä.

Munkkiniemen seurakuntatalo ■ Laajalahdentie 10

Kesäkahvila tiistaisin klo 13 pihalla. Kesäkahvilan yhteydessä rukouspalvelu. Avointen sydänten ilta to 30.6. klo 18. Olet tervetullut kertoman siitä, mikä sinulle on tärkeää ja mikä koskettaa. Illan anti koostuu niistä ajatuksista, puheista, lauluista, runoista ja muusta mitä seurakuntalaiset haluavat jakaa toisilleen. Mukana Jouni Hartikainen, Sisko Rantalankila.

Muuta Kesäinen musiikkihetki Karunan kirkossa, Seurasaaressa ke 29.6. klo 17. Lauri Suonio, sello, Susanna Pajukangas, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Vi-

ANNIINA MIKAMA

(09) 2340 4742 ja Lauri Anttila (09) 2340 4751

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

rasto p. 2340 5300, oulunkyla.srk@ evl.fi, ti, to, pe klo 9–14, ke 15–17, ma suljettu. Huom! Tilaremontin ajan vain puhelinpalvelu, käynneistä sovittava etukäteen. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakonia p. 2340 5318. Pe 24.6. klo 18 On juhla ja juhannusilta. Juhannusjuhla kirkossa ja sisäpihalla. Kari-Kyösti Silvennoinen, baritoni, Heli Närhi, sopraano, Maija Pesonen– Kareinen, piano. Tarja Albekoglu. Kesäistä ohjelmaa, yhteislaulua, tarjoilua. Vapaa pääsy La 25.6. klo 10 Juhannuspäivän messu. Johanna Yläranta-Suha, Nanna Helaakoski, Hanna Autio Su 26.6. klo 10 Messu. Heikki K. Järvinen, Emilia Helavuo, Maija Pesonen-Kareinen, Taru Hämäläinen Su 3.7. klo 10 Messu. Ulla Kosonen, Johanna Yläranta-Suha, Taru Hämäläinen Ke 6.7. klo 13 Kesäkahvila Ruislinnun laulu. Merikannon ja Ilmari Hannikaisen lauluja, san. Eino Leino. Juha Kareinen laulu, Maija Pesonen-Kareinen, Hanna Autio, Heikki K. Järvinen. Yhteislaulua, kahvitarjoilu

Tulossa Eläkeikäisten päiväretki Ke 17.8. leirikeskus Elämännokkaan Sammattiin. Lähtö n. klo 9.30 Hyvän Paimenen kirkolta ja paluu n. klo 21. Retken hinta 25 e. Retki tehdään yhdessä Oulunkylän seurakunnan kanssa. Tiedustelut Milla Liikala 2340 5553. Ilmoittautumiset virastoon 2340 5500 5.8. mennessä.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222

Diakoniatoimisto ti ja pe klo 9–11, p. (09) 2340 4227, Kajos. Diak.toimisto kiinni 8–17.7. La 25.6. klo 11 Juhannuspäivän messu. Leena Väyrynen-Si, Tarja Albekoglu, Taru Hämäläinen Su 26.6. klo 11 Messu. Nanna Helaakoski, Johanna Yläranta-Suha, Hanna Autio Ti 28.6. klo 18 Kesäkahvila Käsi kädessä. Lauluja ja ajatuksia parisuhteesta ja rakkaudesta. Terhi Lahdensalo, Taru Hämäläinen, Lotta Englund, laulu. Kahvitarjoilu Su 3.7. klo 11 Messu. Heikki K. Järvinen, Nanna Helaakoski, Julia Rikkonen Ti 5.7. klo 18 Ja tähkäpäiden päällä täysi kuu. Kesäkahvilassa Eino Leinon lyriikkaa. Kirsti Kajos, Kimmo Kajos, kitara, Anni Kajos, laulu, Kahvitarjoilu

Maunulan kirkko www.verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340

La 25.6. klo 12 Juhannuspäivän messu. Johanna Yläranta-Suha, Nanna Helaakoski, Hanna Autio Su 26.6. klo 12 Messu. Heikki K. Järvinen, Emilia Helavuo, Maija Pesonen-Kareinen, Taru Hämäläinen Ke 29.6. klo 13 Kesäkahvila Elämä on meri. Meriaiheisia yhteislauluja. Maija Pesonen-Kareinen, Heikki K. Järvinen. Kahvitarjoilu Su 3.7. klo 12 Messu. Ulla Kosonen, Johanna Yläranta-Suha, Taru Hämäläinen

Maunulan uurnalehto ■ Pirkkolantie 22

Ti klo 18 Kesähartaus. 28.6. Johanna Yläranta-Suha, 5.7. Heikki K. Järvinen

Juhannusretki Tervetuloa viettämään juhannusaattoa pe 24.6. Kuuslammen kesäkodille. Lähtö klo 16 Käpylän postilta, klo 16.10 Juhana Herttuantie 15, tarv. matkan varrelta. Paluu n. klo 23. Hinta 20 e. Ilmoitt. Kirsti Kajos (09) 2340 4227 tai kh.virasto (09) 2340 5300.

Couperin. Vapaa pääsy. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12, p. 2340 5552. Nuortenillat keskiviikkoisin klo 19.30 Pirtillä. Eläkeläisten kerho torstaisin Kokoushuoneessa klo 13.

Päivän sankari. Suomessa kesäpäivän seisauksena vietettävä keskikesä juhla juhannussaunoineen, tansseineen ja kokkoineen on monissa kirkoissa Johannes Kastajan merkkipäivä. Hän oli Jeesuksen ikätoveri ja saarnasi kansalle parannusta: Pian oli tuleva häntä arvokkaampi sanansaattaja, jota oli syytä kuulla. Johanneksen kerrotaan kastaneen Jeesuksen Jordan-virrassa.

Paavali

Tuuli Aitolehti-Kapanen ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

Paavalinkirkko

Muuta

■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

Stadin mestat -näyttely Paavalinkirkossa 13.6.–31.8. ma–to klo 11–15. Yleisön toivomuksesta suosittu näyttely jälleen nähtävillä. Vapaa pääsy. Tervetuloa mestoille! To 30.6. klo 18 Lauluilta Vallilan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Kumpulankatu. Arja Kortelainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Ke 13.7. Virkistyspäivä Mäntyniemessä Lähtö Paavalinkirkolta klo 9, paluu n. klo 16. Mukana Birgitta Huhtaluhta ja Kirsti Hietalahti. Hinta 15 e (sis. matkat ja ruoat). Ilm. virastoon 6.7. menn.

11–15.Virasto: avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Meidät löytää myös facebookista! Päivystävä pappi: Viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniatoimisto: päivystys to klo 10–12, p. 2340 5418. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@ evl.fi. Ke 22.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen. Annaelina Tähtinen ja Seppo Välimäki. La 25.6. klo 10 Juhannuksen sanajumalanpalvelus. Tuula Paasivirta ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Kirkkokahvit. Su 26.6. klo 10 Messu. Annaelina Tähtinen, Tuuli Aitolehti-Kapanen ja SannaMaarit Hakkarainen. Ti 28.6. klo 12 Hyvänmielen kävely. Leppoisaa kävelyä ja ajatusten tuuletusta kirkon kauniissa ympäristössä. Lähtö Paavalinkirkon pihalta. Klo 13– 14.30 Pihakahvila kirkon sisäpihalla. Tarjolla kahvia ja grillikuumana. Mahdollisuus heittää mölkkyä tai hoitaa istutuslaatikoiden kukkia ja yrttejä. Ke 29.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen. Jorma Parviainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Su 3.7. klo 10 Messu. Arja Kortelainen ja Sanna–Maarit Hakkarainen. Ti 5.7. klo 12 Hyvänmielen kävely. Lähtö Paavalinkirkon pihalta. Klo 13–14.30 Pihakahvila kirkon sisäpihalla. Ke 6.7. klo 19 Kesäillan ehtoollinen.

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi. Diakoniapäivystys 1.6.– 31.8. tiistaisin klo 10–12, ilman ajanvarausta, p. 2340 5648, 2340 5638 Ke 22.6. klo 13 Kesäkahvila. Leena Julin, Kylli Ahola Pe 24.6. klo 18 Juhannusjuhla. Lipunnosto, yhdessäoloa, pientä purtavaa, kesäistä musiikkia ja iltahartaus. Leena Julin, Maria Tuokko La 25.6. klo 10 Juhannuspäivän messu, Hanna Pitkänen (s), Leena Julin (av.), Maria Tuokko (k) Su 26.6. klo 10 Messu, Leena Julin (s), Haka Kekäläinen (av.), Maria Tuokko (k) Ke 29.6. klo 13 Kesäkahvila. Martti Pitkänen, Maria Tuokko Su 3.7. klo 10 Messu, Martti Pitkänen (s), Leena Julin (av.), Maria Tuokko (k) Ke 6.7. klo 13 Kesäkahvila. Leena Eino, Maria Tuokko

Muuta Rukouspiiri jatkuu läpi kesän Pitäjänmäen kirkolla keskiviikkoisin klo 13 (3 krs.)

Roihuvuori Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 2340 5700, fax.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. La 25.6. klo 11 Juhannuspäivän jumalanpalvelus. Satu-Elina Ansas ja Sini Honkanen. Su 26.6. klo 11 Messu. Antti Kylliäinen, Satu–Elina Ansas ja Sini Honkanen. Su 3.7. klo 11 Messu. Merja Telsavaara, Annele Martin ja Katri Vesanen. Su 3.7. klo 18 Kesäillan musiikki. Anna Savelainen ja Laura Vihreäpuu, cembalo. J. S. Bach, C.P.E. Bach, W.F. Bach, F.

2340 5701. roihuvuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke 12–18 (juhannusaattona suljettu). Pappi tavattavissa: Roihuvuoren seurakuntatoimistossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18. Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus tiistaisin klo 9–10 soittamalla p. 2340 5758 tai käymällä paikan päällä. Ti klo 12–14 Roihutupakahvio aulassa. Ke 22.6. klo 18 Iltamessu La 25.6. klo 10 Juhannusmessu, Vaulas ja Filppula Su 26.6. klo 10 Messu, Ek ja Filppula Ke 29.6. klo 18 Iltamessu Su 3.7. klo 10 Messu, Mällinen ja Kirsi Honkanen-Punkari Ti 5.7. klo 18 Rukous- ja ylistysilta kappelissa. Mukana Sirkka Mykrä.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 2340 5757

Isä Ruben

Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14. Diakoniatyön vastaanotto kesän ajan to klo 9–10 p. 2340 5768. La 25.6. klo 12 Juhannusmessu, Vaulas ja Filppula Su 26.6. klo 12 Messu, Ek ja Filppula Su 3.7. klo 12 Messu, Mällinen ja Kirsi Honkanen-Punkari

Laajaranta ■ Humalniementie 15, p. (09) 2340

5770 Pe 24.6. alk. klo 18 Perinteinen juhannusjuhla. Lipunnosto klo 18. Kesäistä

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

ohjelmaa ja saunat lämpiämässä. Haitarimusiikkia, Pertti Sjöroos. Kahvio, grillimakkaraa ja muurinpohjalettuja. Mukana Vaulas, Ek ja Filppula. Su 3.7. klo 18 Kesäilta Laajarannassa. Illassa lyhyt hartaushetki, ohjelmaa ja leppoisaa yhdessäoloa. Pikkurahalla myynnissä mm. grillimakkaraa. Kesäillat jatkuvat Laajarannassa heinäkuun ajan. Mukana Tiina-Mari Mällinen. Muuta: Muutama paikka seurakuntamatkalle Pietariin ja Tyrön ystävyysseurakuntaan 2.–4.9. Kts. lisätiedot seurakunnan ilmoitustaululta tai internet-sivuilta.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Meritullintori 3, 2. krs (PL

168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko

Seurakunnissa tapahtuu 23.6.—6.7.

Ke 29.6. klo 19 Kesähartaus. Su 3.7. klo 12 Messu (vanha kaava). Kuusniemi, Eerola. Kirkkokahvit Café Agricola. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Mus.: Taneli Helminen ja orkesteri. Tulkkaus englanniksi. Ti 5.7. klo 18 Tuomasyhteisön krist. mietiskelyn ryhmä. Kappeli, D-porras. Ke 6.7. klo 19 Kesähartaus.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

Ke 29.6. klo 18 Kesäillankerho. Kristilliset symbolit: Krusifiksi. Ikonen, Suikkanen. Ke 6.7. klo 18 Kesäillankerho. Kristilliset symbolit: Kirjain- ja lukusymboliikka. Nenonen, Pulkamo.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126, avoinna ti–su klo 12–16. Su 3.7. klo 14 Messu. Kosonen, Ida Antola.

■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

Vanha kirkko na ma–su klo 9–18, kesä–elokuu klo ■ Lönnrotink. 6, p. 2340 6128, avoin9–24. na ma–pe klo 12–15, to 17–21 Tapulin matkamuistomyymälä ja To 23.6. klo 17–21 Rukouksen talo. Kecafé, avoinna ma–la 10–17, su klo 12–18. sän avoimet ovet. Teetä, rukousta, Pappi tavattavissa keskustelua ja ripmus.: Mirkku Ridanpää. piä varten arkisin klo 15–17 rippihuoLa 25.6. klo 10 Juhannuspäivän sananeessa. jumalanpalvelus. Silvo, Suikkanen. To 23.6. klo 12 Viikkomessu. Kanerva, Su 26.6. klo 10 Messu. Silvo, Suikkanen. Murto. Omakustanteiset kirkkokahvit. Kirkkokahvit. Krypta. Klo 18 Nuorten aikuisten lauTi 28.6. klo 12 Päivämusiikki. Jotapeli-ilta. Kappelin alasali. hannes Lenius, urut. Pe 24.6. klo 7.15 AamuruKe 29.6. klo 8 Aamumeskouspiiri. Kappeli. Klo 12 su. Kiuru, Suikkanen. Urkuvartti. Sabine NieSeuraTo 30.6. klo 17–21 Ruminen. kunnat kouksen talo. Kesän La 25.6. klo 10 Juhanverkossa: www. avoimet ovet. Teetä, nuspäivän messu. rukousta, mus.: Pepe Viljanen-Pihkala, Laitihelsinginseura- Willberg. nen. kunnat.fi Su 3.7. klo 10 Messu. Su 26.6. klo 10 Messu. Silvo, Pulkamo. KirkkoViljanen-Pihkala, Laitinen. kahvit. Kirkkokahvit, saarnajatkot. Ti 5.7. klo 12 Päivämusiikki. JuKrypta. Klo 20 Urkukesän konlia Tamminen, urut. sertti. Andreas Sieling (Saksa), urut. Ke 6.7. klo 8 Aamumessu. Silvo, PulkaMa 27.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. mo. Kappeli. Klo 12 Päivärukous. Ti 28.6. klo 12 Päivärukous Studium Catholicum Ke 29.6. klo 12 Urkuvartti. Julia Tammi■ Ritarikatu 3 A nen. To 23.6. ja 30.6. klo 8.30 Ekumeeninen To 30.6. klo 12 Viikkomessu. Viljanen– rukoushetki. Pihkala, Laitinen. Omakustanteiset kirkkokahvit. Krypta. Klo 18 Nuorten aiMuuta kuisten lautapeli-ilta. Kappelin alasali. Hautausmaakierros Eino Leinon päiPe 1.7. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kapvänä, ke 6.7. Lähtö klo 12 Hietaniemen peli. Klo 12 Urkuvartti. Heli Peitsalo. Vanhan kappelin luota (vastapäätä MaLa 2.7. klo 18 Iltakirkko. Ikonen, Laitirian sairaalaa). Parituntinen kierros kulnen. kee reittiä Vanha hautausmaa, TaiteiliSu 3.7. klo 10 Messu. Ikonen, Viljanenjakukkula, Uusi hautausmaa. Oppaana Pihkala, Laitinen. Kirkkokahvit, saarnakappalainen Kosonen. jatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konRetki Porvooseen pe 1.7. Lähtö klo sertti. Gianluca Libertucci (Italia), urut. 9.30 m/s J. L. Runebergilla presidentinMa 4.7. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kaplinnan edustan laiturista (Tapaaminen peli. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Kouluklo 9.15). Porvoossa lounas ja tutustutusilta kesän avoimien ovien päivysminen Tuomiokirkkoon. Paluu bussilla täjille. Nenonen, Ruokonen. n. klo 19 Tuomiokirkolle. Hinta 40 e/hlö: Ti 5.7. klo 12 Päivärukous sis. matkat, lounaan ja kirkon esittelyn. Ke 6.7. klo 12 Urkuvartti. Santeri SiiMaksu käteisellä retken alussa. Sit. ilm. mes. Klo 20 Urkukesän konsertti. Pilviim. ma 27.6. p. 2340 6100/tuomiokirkvi Listo, urut & cembalo. Krypta. ko.srk@evl.fi. Mainitse erikoisruokavaliJohanneksenkirkko osta. Lisät. ja retkellä mukana diakoni ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 6122, Viitanen ja pastori Viljanen-Pihkala. avoinna ma–pe klo 12–15 Tapulin matkamuistomyymälästä Su 26.6. klo 10 Messu. Kanerva, Eerola. laadukkaita kristillisiä tuotteita. KahviKe 29.6. klo 20 Urkukesän konsertti. piste. Avoinna ma–la 10–17, su klo 12–18. Coro Siamo, joht. Florian Maierl (ItävalKahvia ja taidetta kesäkahvila Café ta), Addictio-kuoro, joht. Anna ToivakKryptassa. Avoinna 1.6.–29.8. klo 11–17. ka, jousiyhtye, Airi Lahtinen, urut. Olli Joen näyttely ”Oodi väreille” 23.6. Su 3.7. klo 10 Messu. Kosonen, Eerola. asti. Varhaiskristillisen mosaiikin kopioita Ravennasta 30.6.–29.7. Vapaa pääsy. Mikael Agricolan kirkko Helsingin Urkukesä. Monipuolista www.agricolaliike.fi klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. ■ Tehtaank. 23, p. 2340 6123 www.urkukesa.fi. Café Agricola kesälomalla 23.6.–1.8. Taizé-rukoushetket to klo 18.30 MusSu 26.6. klo 12 Messu (vanha kaava). tasaaren kappelissa. Lautta TaivallahKanerva, Eerola. Kirkkokahvit Café Agden laiturista klo 18. Tied.: johanna.rajaricola. Klo 19 Juhannuksen kesäinen maki@helsinki.fi. Tuomasmessu. Yrjö Ikonen. Mus.: Mikko Helenius ja orkesteri. Tulkkaus englanniksi. ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna Ti 28.6. klo 18 Tuomasyhteisön krist. ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto mietiskelyn ryhmä. Kappeli, D-porras.

Töölö

p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Laitetaan kuuloasiat kuntoon! Kuulokoje on huomaamaton, muutaman gramman painoinen tietokone, joka auttaa kuuloa juuri niilll alueilla, jotka ovat

Temppeliaukion kirkko

heikentyneet. Kuulohansasta saat

■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320 Musiikkia vierailijoille arkisin klo 10– 14 La 25.6. klo 10 Messu, Soili Maisila (l), Eeva Tikka (s), Tuomas Karjalainen (k) To 30.6. klo 19 Metallimessu, Haka Kekäläinen (selebrantti), Jukka Valkama (s), Mikko Saari (diakoni). Musiikkivastaavana Jeremy Qvick, kuoronjohto Ilari Lähteenmäki. Solisteina Anna Vihonen ja Miika Partala Su 3.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Leena Tuomela (l), Pirkko Poisuo (s), Tuomas Karjalainen (k)

huipputason kojeet ja mutkattoman palvelun jonottamatta. Ota yhteyttl niin selvitetlln kuinka voimme auttaa sinua tai llheistlsi.

Seurakuntakoti

Kuulontutkimukset,

■ Runeberginkatu 39 Ma 27.6. klo 19 Raamattupiiri, Anna Maija Niemelä Ke 29.6. klo 13.15 Keskiviikkokahvit, Arja Launis Ma 4.7. klo 19 Raamattupiiri, Anna Maija Niemelä Ke 6.7. klo 13.15 Keskiviikkokahvit, Markus Lehtimäki

kuulokojeet ja palvelu

Soidintie 8, Malmi, Helsinki

yksityisesti - jonottamatta

www.kuulohansa.fi ¹ (09) 345 5300

Töölön kirkko ■ Topeliuksenkatu 4, p. 2340 6321 Su 26.6. klo 12 Sanajumalanpalvelus, Markus Lehtimäki (l, s), Tuomas Karjalainen (k) Ti 28.6. klo 14 Kesäpiiri, Mikko Saari Ke 29.6. klo 18 Ehtoollishetki, Arja Launis, Tuomas Karjalainen Su 3.7. klo 12 Messu, Markus Lehtimäki (l), Eero Eskola (s), Tuomas Karjalainen (k) Ti 5.7. Ei Kesäpiiriä Ke 6.7. klo 18 Ehtoollishetki, Markus Lehtimäki

Virsilauluilta Soutustadion Su 26.6 Ei Virsilauluiltaa Su 3.7. klo 18, Arja Launis ja Tuomas Karjalainen

Muuta ajankohtaista Retki Mustasaareen tiistaina 5.7. Lähtö Taivallahden laiturista klo 10 ja paluu klo 15. Ohjelmaan sisältyy venematkat, lounas ja pullakahvit. Retken hinta 15 e. Ilmoittautuminen ja maksu kirkkoherranvirastoon 1.7. mennessä, puh. 2340 6312 Musiikki- ja kuvataideleiri 8–12v. tytöille ja pojille 8.–12.8. klo 10–14 Temppeliaukion kirkolla. Lisätiedot Leena Tiitu, leena.tiitu@evl.fi. Ilmoittautuminen Leena Tiitulle 1.8. mennessä. Perheleiri 26.–28.8. Siuntiossa lapsille ja nuorille yhdessä vanhempien/ huoltajien/muiden läheisten aikuisten kanssa. Yhteistyössä Tuomiokirkon ja Kallion seurakuntien kanssa. Leirimaksu 60 e, yli 5-v lapset 40 e ja alle 5v maksutta. Netti-ilmoittautuminen 31.7. mennessä, täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Etusijalla tuomiorovastikunnan alueella asuvat perheet.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna:

ma–pe 10–14, p. 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–13 ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450. HUOM! Kirkkoherranvirasto on 23.6. avoinna 10–13 ja suljettuna 24.6.

T kesäree Tule etki! ja kes hae parhaän tarjo at ukset !

n ntaisi Sunnualangat sukk jaksi lah sesta tok 5€ os asiaakas 1 etu/

Pohjoismaiden h d suurin merkkilanka-ale! Tuhansia kiloja lankaa, satoja värejä alk. 0,60/kerä. • Konepestäviä villa- ja puuvillalankoja alk. 0,80/50 g • Kiloittain lankaa vielä halvemmalla! • Huippusuositut sukkalangat Vilma 2,90/100 g (norm. 3,80) Ville 3,90/150 g (norm. 5,60) Lisää tarjouksia netissä!

Føn bambulanka 1,90/50g (norm. 3,90)

Puuvillalanka 1,50/50g (norm. 2,90)

Viking Baby Ull merinovillalanka 1,80/50g

Paljon värejä!

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420 ke 22.6. klo 13–14.30 Kesäkerho. Piia Kontio. la 25.6 klo 10 Juhannuspäivän sana-

Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29, Helsinki Avoinna ma – pe 10 –19, la 10 –16, su 12–16, (09) 774 1177

www.lankamaailma.ﬁ

Seurakunnissa tapahtuu 23.6.—6.7.

20 HIGHER Andrae & GROUND CROUCH BAND + TriSis

GOSPELKONSERTTI Sunnuntaina 31.7. klo 18 Helsingin Saalemtemppelissä (Näkinkuja 3). Liput 25 e, 4–15 v. 10 e. Liput myy:

Konsertin järjestävät:

jumalanpalvelus. Alava, Sara Toivanen (saarna) ja Matti Vaakanainen. su 26.6 klo 10 Messu. Alava, Sara Toivanen ja Matti Vaakanainen. ke 29.6. klo 13–14.30 Kesäkerho. Kesäkanttori Rebekka Nikula. su 3.7. klo 10 Messu. Pakarinen, Sara Toivanen ja Rebekka Nikula. ti 5.7. klo 20 Metrolla musiikkiin -konsertti Mozart-konsertti. Anna Brummer, sopraano, Kira Lankinen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5e. ke 6.7. klo 13–14.30 Kesäkerho. Minna Lappalainen.

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421 to 23.6. klo 18 Kappelimessu. Alava ja Rebekka Nikula. to 30.6 klo 18 Kappelimessu. Pakarinen ja Matti Vaakanainen.

Ǥ ǤƤ

Kotimaan matkaklubi

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma–pe klo 9–13, ke lisäksi 17.30– 18.30, p. (09) 2340 6500, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. (09) 2340 6502. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. (09) 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus). 12.7. ei ole ajanvarausta kesälomien vuoksi.

Vuosaaren kirkko

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

bus – Mosaiikkitori, klo 17.45 Meri-Rastila – metroasema. Paluu klo 20.15 ja klo 20.30. Parkkipaikkoja on hyvin rajoitetusti.

Seurasaari Karunan museokirkko Ke 22.6. klo 17 Kesäinen musiikkihetki. Kamarikuoro SonorEnsemble, joht. Hanna Remes. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. La 25.6. klo 13 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus. Virva Krans, Pete Vuorio. Ke 29.6. klo 17 Kesäinen musiikkihetki. Lauri Suonio, sello, Susanna Pajukangas, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Su 3.7. klo 13 Messu. Miira Muroma-Nikunen. Ke 6.7. klo 17 Kesäinen musiikkihetki. Laulua ja runoa Eino Leinon päivänä. Liisa Tiensuu, laulu, Maija Maltela, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde (09) 23400

Kuurojentyö Merellinen retki Honkalinnaan, Sipoon saaristoon 20.8., lähtö klo 10.30, paluu klo 20, hinta 12 e, ilm. Päiville 27.6. menn., puh. 050 301 9619. Diakoni Päivi Korhonen on lomalla 4.–31.7.

Mielenterveystyö

■ Satamasaarentie 7

Italian kauneimmat järvet 12.-16.10.2011 Lago Maggiore-Comojärvi-Gardajärvi-Venetsia Lähde kanssamme tutustumaan Pohjois-Italian kauneimpiin järviin ja henkeäsalpaaviin maisemiin. Tutustumme upeisiin alppijärviin mm. veneretkellä, kuljemme kaunista Gardesana-rantatietä pitkin, jota myös sitruunarivieraksi kutsutaan sekä nautimme Venetsia nähtävyyksistä ja tunnelmasta. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana toimii pastori Pirkko Nurminen Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta. Matkaohjelma: ke 12.10. Lago Maggiatore / Stresa Lento Helsinki-Milano (klo 8.00-10.05). Ajamme Lago Maggiorelle Stresan kaupunkiin, majoittuminen hotelliin sekä veneretki kauniille Isola Pescatorin saarelle. Nautimme siellä lounaan ja jatkamme matkaa Isola Bella- saarelle, jossa voi omatoimisesti tutustua saareen ja sen palatsiin. Illallinen hotellissa. to 13.10. Comijärvi-Gardajärvi Aamiainen, jonka jälkeen lähdemme bussilla Comojärvelle. Comon kaupungissa teemme kävelykierroksen ja jatkamme matkaa kohti Gardajärveä. Matka taittuu halki Lombardian maakunnan, ohi Milanon ja Franciacortan viinialueiden Desenzanon kaupunkiin. Illallinen hotellissa. pe 14.10. Gardajärvi Vietämme leppoisaa päivää Gardajärvellä, nautimme kauniista Gardesanarantatien maisemista bussiretkellä. Lounastamme Riva del Gardan kaupungissa sekä vierailemme Varonen vesiputouksilla . Rivasta matkamme jatkuu viehättävään Malcesinen pikkukylän kautta kohti Kuuluisaa Sirmionea, ”järven helmeä”. Illalla vapaata aikaa omatoimiseen illalliseen. la 15.10. Venetsia Aamiaisen jälkeen lähdemme kohti Venetsiaa. Teemme kävellen kaupunkikierroksen, jonka aikana näemme mm. Markuksen kirkon, Herttuapalatsin sekä Rialton sillan. Vapaata aikaa tutustua myös omatoimisesti Venetsiaan sekä nauttia lounasta. Paluu takaisin Desenzanoon ja yhteinen illallinen hotellissa. su 16.10. Desenzano Vapaata aikaa Desenzanossa sekä käymme Franciacortan outlet ostoskeskuksessa ostoksilla. Illalla lento Milano-Helsinki klo 19.00-22.55. Matkan hinta: 1195 € / hlö + toimitusmaksu 10 € /tilaus. Lisämaksusta 1 hh 120 €. Pyydä tarkempi matkaohjelma! Matkan hintaan sisältyy: lennot Helsinki-Milano-Helsinki lentokenttäkuljetukset majoitus 2hh puolihoidolla ohjelmassa mainitut retket ja sisäänpääsyt ohjelmassa mainitut ateriat suomalainen opas retkillä Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy / Mervi Aho, p. 010 2323 864 tai Minna Kaukonen p. 010 2323 322

Retki Mustasaareen to 7.7., lähtö Ke 22.6. klo 12.30–14 KesäTaivallahden rannasta klo 12 kahvila. Leppoisaa yhlautalla, retken hinta 12 e, Seuradessäoloa ja klo 13 on hinta sisältää lauttamakohjelmallinen tuokio. sut, ruoka- ja kahvitarjoikunnat Kahvimaksu 1 euro. lut sekä pääsymaksun verkossa: www. La 25.6. klo 11 JuSiilimusikaali-esitykhelsinginseurahannuksen jumaseen, paluulautta klo lanpalvelus. Pirkko 16.40, ilm. Marjalle puh. kunnat.fi Seitsonen ja Jussi Salo(09) 2340 2541 tai toimisnen. toon puh. 09–2340 2538, Su 26.6. klo 11 Messu. LiturMielenterveyskuntoutujien liigia ja saarna Jussi Mäkelä, Airi kunta- ja luontoaiheinen syysleiri Heikkinen avustaa ja kanttorina Jussi Iitin Kesäharjussa ma–to 26.–29.9.2011, Salonen. leirin hinta 100 e, ilmoittautumiset kuKe 29.6. klo 12.30–14 Kesäkahvila. ten edellä. Su 3.7. klo 11 Messu. Liturgia ja saarna Näkövammaistyö Tiina Ahonen, Maria Sirén avustaa ja Kesäkävely Lauttasaaressa ma 27.6., kanttorina Jussi Salonen. kokoontuminen klo 18 bussien 21 V, Ke 6.7. klo 12.30–14 Kesäkahvila. 65A ja 66 A päätepysäkillä, josta myös Katukappeli paluu noin klo 20, mahdollisuus lenk■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie keillä 3–5 km, ma 4.7. kokoonnutaan klo 45, p. 2340 6575. 18 lenkkeilemään Munkkiniemessä, To 23.6. klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanraitiovaunu 4:n päätepysäkillä, lenkkeilmäki ja Riitta Hirvonen. lään rantoja pitkin Tarvaspäähän, matTo 30.6. klo 18 Iltakirkko. Tiina Ahonen kaa noin 2,5 km, paluu Tarvaspäästä klo ja Jussi Salonen. 20, mahdollisuus kävellä myös takaisin raitiovaunupysäkille.

Lautta-ajat: Taivallahdesta ti, pe, la ja su tasatunnein klo 9–16, ke ja to klo 9–18, Mustasaaresta: ti, pe, la ja su 20 min vaille tasatunnein klo 10.40–18, ke ja to klo 10.40–21, lounasta on tarjolla klo 12–14, päärakennuksessa on pieni kahvio, Messu sunnuntaisin klo 14, hartaudet päivittäin klo 14, Taize-rukousillat torstaisin klo 18.30. Mustasaaren juhannus: 24.6. juhannusaattona lauttaliikenne 30 min. välein Taivallahdesta klo 14–18, Mustasaaresta lautat klo 15–22, ohjelmaa klo 15 alkaen mm lipunnosto ja pihaleikkejä, hartaudet 16.30 ja 17.30 sekä juhannuskokko klo 19, juhannuspöytä katettuna, lisäksi makkaraa myytävänä, 25.6. juhannuspäivänä normaali lauantain lauttaliikenne 13.15–18 välisenä aikana, Sanajumalanpalvelus klo 14 kappelissa, 26.6. ja 27.6. saari on suljettu. Siili-musikaali, yli 3-vuotiaille, 12 esitystä 29.6.–10.7. välisenä aikana, kesto 1 h, lipun hinta 4 euroa, Helmikurssi ajalla 5.–10.7. klo 10–17.30, ke ja to klo 11– 20.30, työpaja toimii non-stop periaatteella, materiaalit 2,5–15 euroa, Bach- ja psalmiretriitti ke 6.7. klo 15, Mustasaari tarjoaa vierailleen 80-vuotismerkkipäivän kunniaksi mahdollisuuden osallistua noin tunnin kestävään retriittiin, psalmit lausuntataiteilija Aino-Kaarina Mäkisalo ja sello Jussi Makkonen, lisätietoja ohjelmista ja saaren muusta toiminnasta puh. (09) 2340 2590 tai www. mustasaarentoimintakeskus.fi.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church Pastor Timo Keskitalo 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2.30pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

International Christian Center (ICC) & Bookshop ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi) Office open Mon–Fri 10–17 hrs Bookshop open Mon–Fri 9–17 hrs Details about activities available from the church office and website: Tel: (09) 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!

Merirasti-kappeli

■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573,

Erityisdiakonia

050 541 2119 Su 3.7. klo 17 Kesäisiä lauluja. Tule laulamaan yhdessä toisten kanssa, virkistymään musiikin, iltahartauden ja teen pariin. Anja Hinkkanen ja Pirkko Seitsonen.

■ Hämeentie 73, puh. (09) 2340 2572

Merihiekka ■ Ramsinniementie 32

Saunavuorot: Tilaussaunat ovat 15.6.–31.8. (ei 29.6. eikä 17.8.) keskiviikkoisin klo 16.05 –20, 4 vuoroa, 55 min. Tilataan vuoro kerrallaan virastosta. Hinta 5 e/tunti. Yleiset saunavuorot ovat torstaisin 16.6.–28.7. Miehet klo 16–18. Naiset klo 18.30–20.30. Hinta 2 e/henkilö. Saunaa ei lämmitetä 23.6. Alue suljetaan klo 21. Juhannusjuhla Merihiekassa 24.6. klo 18. Ohjelma: Kahvio aukeaa klo 18, harmonikka musiikkia, lipunnosto klo 18.30, klo 19 ohjelmaa, klo 19.30 kokko, jos sää sallii. Linja-autokuljetus 3 euroa meno-paluu ja yksisuuntainen matka. Lähtöpaikat ja -ajat: klo 17.30 Pohjoinen ostari, klo 17.45 kirkko, klo 17.30 Colum-

Pullakirkko su 26.6. klo 10, Kimmo Kajos, su 3.7. Pirjo Suomi, Päivätupa ma ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu ke klo 12 (1 euro).

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Kiinankielinen työ, toiminnasta vastaa pastori Paulos Huang, puh. 2340 3650, päiväjumalanpalvelus ja pyhäkoulu Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2, sunnuntaisin klo 13, Raamattu– ja rukouspiiri ja ruokailu perjantaisin klo 18, Käenkuja 3 a A, Venäjänkielinen työ, tiedustelut venäjänkielisestä työstä Olga Russkih p. 2340 2528, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ruoholahdenkatu 16, Vironkielinen työ, tiedustelut p. 2340 3121 tai tuuli.raamat@evl.fi.

Uskoa, toivoa ja rakkautta. Elämänmakuista luettavaa.

Askel 8 kk vain

29,-

(norm. 45,-)

Mustasaari Mustasaaren toimintakeskus on avoinna ti, pe, la ja su klo 9–18, ke ja to klo 9–21. Maanantaisin saari on suljettu.

Tilauspalvelut 020 754 2333

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Reuman ehdoilla. – Osaan nauttia pienistä hyvistä asioista. Se on kantanut minua eteenpäin, vaikka välillä onkin ollut tosi vaikeita jaksoja, kertoo Maarit Fredlund.

RAY:n tukeman hankkeen aluksi luotiin valtakunnallinen koulutusohjelma sekä verkkosivut ja kouluttajapankki. Nyt toimintaa laajennetaan uusille alueille ja pyritään saamaan mukaan uusia oppilaitoksia. Tällä hetkellä mukana on 33 opetusyksikköä ja 25 yhdistystä. Maarit Fredlund on suorittanut kokemuskouluttajan näyttökokeen. Hän haluaisi kouluttaa lääkäreitä: – Kertoisin heille, että ihmistä pitää kuunnella. Pitäisi katsoa kokonaisuutta ja kysyä, mitä kuuluu. Se vaatisi aikaa, mitä lääkäreillä ei yleensä ole.

Potilaat kouluttajina Oma tai läheisen vakava sairastuminen on pysähdyttävä kokemus. Kokemuskouluttaja kertoo opiskelijoille, miten potilaan elämä menee mullin mallin. Teksti Sari Kuvaja Kuva Liisa Huima

antaalaisella Maarit Fredlundilla diagnosoitiin ﬁbromyalgia eli pehmytkudosreuma kymmenisen vuotta sitten. Epämääräistä oireilua oli jatkunut koko 1990-luvun. – Tyypillisiä oireita ovat voimakas särky kehon kipupisteissä sekä

väsymys, joka johtuu siitä, että sairastunut ei saavuta syvän unen tilaa eikä saa levättyä. Oireet ovat kuitenkin epämääräisiä ja vaihtelevia, joten minua pidettiin pitkään luulosairaana. Kun Fredlund pääsi pehmytkudosreumaa tutkineen lääkärin hoidettavaksi, oikea diagnoosi löytyi nopeasti eikä häntä pidetty enää turhan valittajana. Silti diagnoosi oli myös järkytys: – Minun oli alettava sopeuttaa elämistäni taudin ehdoille. Millaista työtä jaksaisin ja voisin tehdä?

Avioliittoni kariutui, koska puolisoni ei pystynyt kohtaamaan minua sairaana. – Pitkään jatkunut sairauslomien ja töissä käynnin uuvuttava kierre päättyi viitisen vuotta sitten, kun pääsin osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Se auttoi tasapainottamaan elämää, mutta toi tullessaan taloudelliset huolet, koska on vaikeaa löytää sopivaa ja pysyvää osa-aikatyötä. Pahinta sairastumisessa oli oman elämän hallinnan menettäminen. Maarit Fredlund kokee joutuneensa Kelan, kunnan sosiaalityöntekijöiden, työvoimatoimiston ja terveydenhuollon armoille. – Vain saman kokenut voi ymmärtää, miltä sellainen tuntuu. Suurinta apua olenkin saanut Reumaliitosta ja vertaisryhmistä. Lääkärit kun hoitavat usein vain yhtä

Ideana on välittää alan opiskelijoille kokemustietoa sairaan arjesta.”

”

oiretta kerrallaan, kun pitäisi hoitaa ihmistä. Tätä pyritään muuttamaan kansalaisjärjestöjen vuonna 2008 käynnistämässä hankkeessa, missä sairastuneita ja vammaisia koulutetaan kokemuskouluttajaksi. – Ideana on välittää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille kokemustietoa sairaan ja tämän läheisten arjesta. Ihmistä ei opi kirjoista, kiteyttää hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, MS-liiton toimitusjohtaja Helena YlikyläLeiva.

Tuoreen eurooppalaisen tutkimuksen mukaan juuri viiveet hoitoon pääsyssä, mutta myös varallisuuden ja asuinpaikan vaikutus hoidon tasapuoliseen saatavuuteen rajoittavat eniten potilaiden oikeuksien toteutumista. Jo parikymmentä vuotta MS-tautia sairastanut Aila Lindström allekirjoittaa tutkimuksen tulokset omalta osaltaan, mutta myöntää, että tilanne on nykyisin huomattavasti parempi kuin silloin, kun hän sairastui. Aila Lindström on toiminut jo useita vuosia Lounais-Suomen MS-yhdistyksen kokemuskouluttajana ja kouluttanut heitä myös itse. Koulutuksen sisältö vaihtelee kohderyhmän mukaan. – Olennaista on, että opiskelijat oppivat kohtaamaan sairastuneen henkilön. Haluan poistaa ennakkoluuloja MS-taudin ympäriltä. Itselleni työ antaa voimavaroja arjessa selviytymiseen. Maarit Fredlund epäilee, että ellei hän olisi ollut niin itsepäinen ja omatoiminen, hän ei olisi saanut sitä, mikä hänelle kuuluu. – Sairaus merkitsee aina myös taloudellista riskiä. Kaiken myllerryksen keskellä sairastuneen pitäisi jaksaa taistella vielä toimeentulonsakin puolesta. Kuntien ja KELAn pitäisi luoda jonkinlainen ”yhden luukun järjestelmä”, ettei tarvitsisi juosta paikasta toiseen tekemässä tiliä asioistaan. GAIL JENNINGS / INTER PRESS SERVICE

Pyörällä pääsee Polkupyörä merkitsee Afrikassa pääsyä työn ja tulojen, puhtaan veden tai sosiaalipalvelujen äärelle. – Yhä useampi haluaisi pyöräillä. Tarvitsemme kovaa käyttöä kestäviä pyöriä, mutta myös muotimallien on aika saapua Afrikkaan, sanoo Patrick Kayemba, joka johtaa Ugandassa toimivaa Ensimmäistä afrikkalaista pyöräilyn tiedotuskeskusta. – Täällä polkeminen ei ole vapaa-ajanviettoa tai painonpudotusta. Se merkitsee elämää, Kayemba jatkaa. Pyörä on monelle afrikkalaiselle kallis sijoitus, jota Kayemban järjestö avustaa mikroluotoilla ja säästöohjelmalla. Osallistujat

hankkivat tuloja kuljettamalla matkustajia. Afrikan pyörät tulevat usein käytettyinä länsimaista. Isabella Thinpungu asuu 250 kilometrin päässä lähimmästä pyöräliikkeestä Divundun kaupungin liepeillä Kavangon alueella. Ennen kuin sai pyörän, Thinpungu yöpyi viikot koulun asuntolassa, koska kotiin oli kahdeksan kilometrin kävelymatka. Nyt tyttö polkee päivittäin kouluun. Etelä-Afrikassa työmatkapyöräily yleistyy. Kapkaupunkilainen Edward Zozi polkee töihin ja säästää kuukaudessa 56 euroa, jotka aiemmin hupenivat matkoihin kollektiivitaksilla.

Sambiassa pelastetaan ihmishenkiä polkemalla. Zambikes-järjestön kehittämät ”zambulanssit” hoitavat sairaskuljetusta pyörän perään kiinnitetyllä trailerilla, jossa on myös patja ja suojaverhot. Pyöräilyyn liittyy Afrikassa monia riskejä, koska kevyttä liikennettä ei huomioida suunnittelussa. Patrik Kayemban vetoomus kantoi hedelmää maaliskuussa Espanjassa pidetyssä kansainvälisessä pyöräilykokouksessa. Kansalaisjärjestöt ja suuri pyöränvalmistaja Shimano ryhtyivät pohtimaan halvempien kulkupelien saamista Afrikkaan. Tavoitteena on panna pystyyn paikallisia kokoonpanotehtaita. Gail Jennings / Inter Press Service

Menopeli kuntoon. Polkupyöriä korjataan Namibian Rundussa. Pyörä merkitsee Afrikassa pääsyä työpaikalle tai kouluun.

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Rippikoulu ei päästä he 15-vuotias keksii vaikeita kysymyksiä, kunhan pääsee vauhtiin. Päiväleirillä illat voi huilata. Teksti Milla-Maria Isopoussu Kuvat Sirpa Päivinen

aanantaina käsiteltiin maailman luominen. Tiistaina pohdittiin pahaa. Keskiviikkona, Vuosaaren seurakunnan järjestämän päivärippikoulun kolmantena päivänä, on edetty kymmeneen käskyyn. Aamun jumalanpalveluksen jälkeen 15 nuorta keräilee koreista pahveja, tusseja ja saksia Merihiekan seurakuntakeskuksessa Vuosaaressa. Ohjaajien toiveena on, että käskyistä syntyisi pienryhmissä keskustelua askartelemalla niistä liikennemerkkejä. Pientä jähmeyttä on ilmassa, vaikka teemaan on pitänyt tutustua Raamattuaiheisten tehtävien kautta ennen leiriä. – Äh, en mä keksi mitään… – Meille tuli kauhean vaikeat käskyt. – No ei tämä kasikaan ole helppo. ”Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.” Isosista on alkuun pääsemisessä iso apu. Vähitellen pahin itsekritiikki karisee. Katekismus aukaistaan käskyjen selitysten kohdalta. Salla Jokisalo on saanut idean toisen käskyn käsittelemiseen. Pahville piirtyy ”jumalauta”. Ruksit päälle.

Töiden purku alkaa. Ryhmät astuvat hieman ujoina kuviensa kanssa muiden eteen. Pappi

Tommi Vanhanen vetää keskustelua ohjaajaparinsa Anne Oittisen kanssa. – Mitä tarkoittaa, että jokin asia on Jumala? Vanhanen kysyy. – Että palvoo sitä, Emmi Laakkonen ehdottaa. Vastaukset putoilevat varovasti. Porukka terästyy, kun Oittinen kysyy, onko huoneessa ketään, joka ei ole koskaan varastanut. Yksikään käsi ei nouse. Sitten joku heittää: – Tommi, mitä sä oot varastanut? Pappi kertoo, ettei ole koskaan esimerkiksi näpistellyt. – Varastaa voi silti muullakin tavalla. Jos vaikka ostan kaupasta T-paidan, en tiedä, onko se tehty oikeudenmukaisesti. – Sä oot kuitenkin ostanut sen, kuuluu vastaus. – Sä et tiedä, onko sen tekijää riistetty. Jää on murtunut. Seuraa pitkähkö keskustelu siitä, mitä kaikkea varastaminen ja toisen oman tavoitteleminen voi tarkoittaa. Oppitunnin jälkeen mölkkypalikat kaatuilevat pihalla. Kimi Ronkainen istahtaa heittovuoronsa jälkeen kivelle. – Oppiminen on täällä paljon rennompaa kuin koulussa. Ohjaajia saa haastaa. He eivät vaikuta siitä kovasti loukkaantuvan. Sekin on

Oppiminen on täällä paljon rennompaa kuin koulussa. Ohjaajia saa haastaa.”

” Kimi Ronkainen

kiva, että sisällä istuessa ikkunasta näkyy kaunis maisema. Kolmistaan seisoskelevat Nikolas Erkinheimo, Salla Jokisalo ja Emmi Laakkonen ovat samaa mieltä. – Täällä ei sanota asioita suoraan, vaan pitää itse miettiä. Ensimmäisenä päivänä esitin varmaan 50 kysymystä, Nikolas sanoo. – Leirillä jutellaan enemmän kuin koulun uskontotunneilla. Siellä lähinnä kirjoitetaan vihkoon. Eilen opin, että jos ei olisi pahaa, ei tiedettäisi, mikä on hyvää. Ei osattaisi olla kiitollisia, Emmi jatkaa. – Nyt on vasta kolmas päivä, mutta olen jo saanut uusia kavereita. Se on täällä varmaan parasta, Salla miettii. Keskiviikon ensimmäisen oppitunnin aihe, kymmenen käskyä, on Nikolakselle edelleen ”aika myyttinen asia”. Sallalle niiden merkitys on alkanut avautua.

Kirkko&kaupunki 22. kesĂ¤kuuta 2011 Numero 23

Suurten kysymysten Ă¤Ă¤rellĂ¤. Emmi Laakkonen, isonen Jenni Halkola, Nikolas Erkinheimo, Joel Hirvonen ja Tatu Leivo viettivĂ¤t yhdessĂ¤ kahdeksan pĂ¤ivĂ¤Ă¤ kaupunkirippikoulussa Vuosaaressa.

â&#x20AC;&#x201C; KĂ¤skyt auttavat elĂ¤mĂ¤Ă¤n niin, ettĂ¤ kaikilla on hyvĂ¤ olla. Jos niihin uskoo. Rippikoulun kĂ¤yminen oli kolmikolle luonnollinen valinta. TytĂśt kertovat tĂ¤rkeimmĂ¤ksi motiivikseen kummiksi pĂ¤Ă¤semisen. Mutta miksi kaupunkirippikoulu? â&#x20AC;&#x201C; TĂ¤mĂ¤ tuntui vapaammalta, kun voi tehdĂ¤ illalla kaikkea muuta, Emmi kiteyttĂ¤Ă¤. PĂ¤ivĂ¤ alkaa Vuosaaressa puoli kymmeneltĂ¤ ja kestĂ¤Ă¤ neljĂ¤Ă¤n. Sen jĂ¤lkeen ehtii esimerkiksi harrastaa. Joskus nuoren sosiaaliset taidot voivat olla niin heikot, ettei yhtĂ¤jaksoinen leirillĂ¤ olo edes onnistuisi. PĂ¤ivĂ¤rippikouluun saatetaan pĂ¤Ă¤tyĂ¤ myĂśs sen halpuuden vuoksi. Vuosaaressa osallistujat maksavat vain ruuasta. Iltavapaa tulee tarpeeseen ohjaajillekin. Diakoniksi opiskeleva Anne Oittinen vetĂ¤Ă¤ rippikouluja kolmatta kesĂ¤Ă¤. â&#x20AC;&#x201C; Arvostan mielettĂśmĂ¤sti nuorisotyĂśnohjaajia, mutta olen itse valinnut diakonin tyĂśn. NuorisotyĂśntekijĂ¤ joutuu laittamaan itsensĂ¤ alttiiksi erityisellĂ¤ tavalla, koska nuoret osaavat kysyĂ¤ hirveĂ¤n vaikeita kysymyksiĂ¤. Omasta elĂ¤mĂ¤stĂ¤ tulee silloin jaettua yllĂ¤ttĂ¤vĂ¤nkin paljon eikĂ¤ yksityisyyden rajaa ole ihan helppo vetĂ¤Ă¤. Toisaalta nuorilta saa suoraa palautetta, mikĂ¤ kannustaa. â&#x20AC;&#x201C; PĂ¤ivĂ¤rippikoulussa palaute on erityisen suoraa. Jos nuori tulee tĂ¤nne joka aamu, olemme onnistuneet. PĂ¤ivĂ¤rippikouluja on jĂ¤rjestetty Vuosaaressa vuodesta 2003, tasaisella suosiolla. Niiden meno on ohjaajien mukaan keskimĂ¤Ă¤rin rauhallisempaa kuin tavallisilla leireillĂ¤. OppisisĂ¤ltĂś on tĂ¤ysin sama kuin perinteisillĂ¤ rippileireillĂ¤. Vuosaaressa osallistujat puhuvat viikostaan leirinĂ¤, vaikka yĂśt nukutaankin kotona ja metroasemalle on vain muutama kilometri. Leiritunnelmaa luovat kaunis metsĂ¤, ranta ja meri, jossa karaistuneimmat pulahtavat uimassa. â&#x20AC;&#x201C; RyhmĂ¤ytymisen kannalta on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤, ettĂ¤ aikaa jĂ¤Ă¤ vapaaseen olemiseen. PerusleirillĂ¤ nuorten roolit kaatuvat helpommin ja yhteishenki syntyy nopeammin. RyhmĂ¤ytyminen onkin kaupunkirippikoulun suurin haaste, Anne Oittinen toteaa.

lpolla

Suoraa palautetta. Rippikoulun vetĂ¤jĂ¤ Anne Oittinen tietĂ¤Ă¤ onnistuneensa, jos nuori jaksaa tulla paikalle joka aamu.

TĂ¤ysin korvaamattomia tunnelman ja yhteishengen kannalta ovat isoset. PĂ¤ivĂ¤rippikouluihin heitĂ¤ ei ole aina helppoa saada, koska monet haluavat kokea perinteisen leiritunnelman uudelleen. Vuosaareen isosia lĂśytyi kuitenkin helposti omalta alueelta. Otso Tiilama on roolissa ensimmĂ¤istĂ¤ kertaa. â&#x20AC;&#x201C; Hain isoskoulutukseen, koska pidin niin paljon omasta viime kesĂ¤n riparistani. Tietenkin on erilaista olla leirillĂ¤ isosena. MeidĂ¤n pitĂ¤Ă¤ aktivoida ryhmĂ¤lĂ¤isiĂ¤. Olemme kĂ¤ytettĂ¤vissĂ¤, jos joku haluaa tulla uskoutumaan meille. Pappi Tommi Vanhaselle isosten ja â&#x20AC;?puolta nuoremmanâ&#x20AC;? Oittisen kanssa tyĂśskentely on virkistĂ¤vĂ¤Ă¤ vaihtelua. â&#x20AC;&#x201C; Papin tyĂś on aika yksinĂ¤istĂ¤, mutta leiriĂ¤ tehdĂ¤Ă¤n koko ajan yhdessĂ¤. PidĂ¤n myĂśs siitĂ¤, ettĂ¤ nuoret pakottavat tuomaan omaa ajattelua pilvilinnoista lĂ¤hemmĂ¤s heidĂ¤n arkeaan. Nuorille on pakko puhua heidĂ¤n kielellĂ¤Ă¤n, muuten yhteys katkeaa. Vanhasen mukaan nuoret hakevat leirillĂ¤ aktiivisesti kontaktia aikuiseen. Tuloksena on parhaimmillaan puolin ja toisin arvokkaita kohtaamisia. Usein rippikoulu on papille myĂśs ensimmĂ¤inen tilaisuus tavata nuoren vanhemmat. â&#x20AC;&#x201C; Kutsumme aina vanhemmat messuun ja sen jĂ¤lkeen tapaamaan meitĂ¤ ohjaajia ennen leiriĂ¤. Vanhemmat eivĂ¤t ole vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ koskaan kĂ¤yneet kotikirkossaan, mutta silloin heillĂ¤ on hyvĂ¤ syy tulla. Vanhanen lĂ¤hettĂ¤Ă¤ terveisiĂ¤ kaikille rippikoulua pohtiville: lĂ¤mpimĂ¤sti tervetuloa. â&#x20AC;&#x201C; EdellytyksenĂ¤ ei ole, ettĂ¤ uskoo Jumalaan. KetĂ¤Ă¤n ei painosteta leirillĂ¤ mihinkĂ¤Ă¤n, vaan tarjoamme mahdollisuutta pohtia elĂ¤mĂ¤n suuria kysymyksiĂ¤. Kaikkien mielipiteitĂ¤ kuullaan.

-VPNVMMJTFTUJ

,PUJNBJOFO LPJWVONBIMB 5BBUVTUJ UZLĂˇUUZ UVMJBJOFO UBJ JTP JMP JUTFMMF

3VPIPOKVVSJ QBMWFMFF NZÄ¤T *UĂ¸LFTLVLTFTTB

,FTĂˇMMĂˇ NBJTUVV QVMMP 5Ă¸MMĂ¸ LVQPOHJMMB LJSLBTUB ,PUJNBJOFO LPJWVONBIMB WJSWPJUUBB KB WJUBMJTPJ

5FSWFUVMPB

, ,

/PSEJD ,PJWV

,PJWVONBIMB

QMP NM

3VPIPOKVVSJ TJJOĂˇ PO JUVB

,".11* 4BMPNPOLBUV )FMTJOLJ 1VI

*5Â§,&4,64 *UĂ¸LFTLVLTFO LBVQQBLFTLVT 1BMWFMFNNF JMPNJFMJO BSLJTJO -" 46

Hienoa asua vielĂ¤ kotona! Meille asennettiin juuri oma porrashissi, eikĂ¤ meidĂ¤n tarvitse asua enĂ¤Ă¤ vain alakerrassa. Lastemme huoli pĂ¤rjĂ¤Ă¤misestĂ¤mme kotona vĂ¤heni ja liikkuminen portaissa on nyt paljon turvallisempaa. Soita ja kysy minkĂ¤lainen ratkaisu sopii teidĂ¤n taloonne!

Ota yhteyttĂ¤, niin kerromme lisĂ¤Ă¤ puh. (017) 263 2510 www.ovimatic.ďŹ

Ovimatic Oy, MĂ¤nnistĂśnkatu 8, 70500 Kuopio Puh. (017) 263 2510, fax (017) 263 2104 ovimatic@ovimatic.ďŹ , www.ovimatic.ďŹ

Kirkko&kaupunki 22. kesĂ¤kuuta 2011 Numero 23

neniĂ¤littereK Esite

apaa-ajattelijoiden pitkĂ¤aikainen toive kirkon ja valtion erottamisesta on toteutumassa odottamattomalla tavalla. Kirkko itse on pĂ¤Ă¤ttĂ¤nyt luopua uskonnosta. Kirkon uusi yleisesite Kirkon neljĂ¤ vuodenaikaa kertoo, mikĂ¤ on kirkko. EsitettĂ¤ suositellaan kastekoteihin jaettavaksi. Ulkoasultaan tĂ¤mĂ¤ hieno vihko on vakuutusyhtiĂśiden ja kansalaisjĂ¤rjestĂśjen esitteiden tyylinen, mikĂ¤ varmaan vastaakin tulevan â&#x20AC;?kirkonâ&#x20AC;? (uutta nimeĂ¤ mietitĂ¤Ă¤n) tehtĂ¤vĂ¤Ă¤. Esite sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ sanan Jumala vain kaksi kertaa. Kirkollisen sanavaraston aiempi top ykkĂśnen â&#x20AC;?pyhĂ¤â&#x20AC;? ei esiinny kertaakaan. Kirkollisvero sitĂ¤ vastoin mainitaan yhdeksĂ¤n kertaa, joten toki vapaaajattelijoilta vaaditaan vielĂ¤ malttia. Ja on toinenkin kohta, jossa vapaa-ajattelijoilta edelleen pyydetĂ¤Ă¤n kĂ¤rsivĂ¤llisyyttĂ¤. Niin uskonnoton kuin kirkon uusi esite onkin, yhdessĂ¤ kohtaa se vielĂ¤ yllĂ¤ttĂ¤Ă¤: Takakannessa on pahamaineisen Suvivirren kaksi ensimmĂ¤istĂ¤ sĂ¤keistĂśĂ¤. Se on toinen niistĂ¤ kahdesta kohdasta, joissa mainitaan Jumala.

69. vuosikerta

www.kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Ilmoitusten vastaanotto:

www.helsinginseurakunnat.fi

Ilmoitussihteeri Liisa Puro, p. 020 754 2255 faksi: 020 754 2343 Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki sĂ¤hkĂśposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Osoitteenmuutokset Puhelimitse (09) 2340 2235 tai sĂ¤hkĂśpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jĂ¤senten osoitteenmuutokset pĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja Kustannus-OsakeyhtiĂś Kotimaa PĂ¤Ă¤toimittaja Seppo Simola, p. (09) 2340 2231 sĂ¤hkĂśposti: seppo.simola@evl.fi Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki PL 279, 00181 Helsinki kirkkojakaupunki@kotimaa.fi tai: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi ToimituspĂ¤Ă¤llikkĂś Marja Kuparinen, lomalla Eira Serkkola, vs., p. 020 754 2242 Toimitussihteeri Tommi Sarlin, p. 020 754 2268 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 754 2209 Marjo KytĂśharju, p. 020 754 2229 Ulla LĂśtjĂśnen, vs., p. 020 754 2243 Milla-Maria Isopoussu, kesĂ¤toimittaja, p. 040 753 6041 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. (09) 2340 2609 sĂ¤hkĂśposti: sirpa.patronen@evl.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lĂ¤hetetĂ¤Ă¤n vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillĂ¤ viimeistĂ¤Ă¤n edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myĂśs verkossa nĂ¤kĂśislehdessĂ¤. Ilmoitusmarkkinointi: Myynti- ja markkinointipĂ¤Ă¤llikkĂś Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 MyyntipĂ¤Ă¤llikkĂś Seija Kosunen, p. 020 754 2270

Vuokralle tarjotaan Kaisaniemenkatu 13 A, 4. krs, p. (09) 877 0060. Toimisto on suljettuna 24.-26.6. ja 4.-31.7., muulloin avoinna ma-pe klo 10-16. Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8 toimistolla. LUE www.hekl.ďŹ

Painos 202.000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jĂ¤sentalouksiin HelsingissĂ¤. Vastuu virheistĂ¤ Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyvĂ¤ksyttyĂ¤ ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistĂ¤ julkaista mĂ¤Ă¤rĂ¤ttynĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestĂ¤ rajoittuu ilmoituksesta maksetun mĂ¤Ă¤rĂ¤n palauttamiseen. Huomautukset on tehtĂ¤vĂ¤ 8 (kahdeksan) pĂ¤ivĂ¤n kuluessa.

Siisti yksiĂś 33 m2 Tikkurilan lĂ¤heisyydessĂ¤ 1.7.11-30.6.12. Puh. 050 547 9891

Vuokrata halutaan ETSIMME LUOTETTAVAN VUOKRALAISEN + halutessanne takaamme ja valvomme vuokran - vĂ¤lityspalkkio: vain 95% yhden kuukauden vuokrasta sis. alv OTA YHTEYTTĂ&#x201E;! Osaava valtakunnallinen vĂ¤littĂ¤jĂ¤ kantakaupungissa

OVV Asuntopalvelut Helsinki O V V A S U N T O PA LV E L U T VA LTA K U N N A L L I N E N V U O K R AV Ă&#x201E; L I T T Ă&#x201E; J Ă&#x201E;

Vuokrata halutaan -ilmoitusten vastaanotto ja hinnat: â&#x20AC;˘ ilmoitus maksetaan tilille Nordea 157330-00000710 Pohjola pankki 500001-10029559 Sampo Pankki 800012-00062967 â&#x20AC;˘ ilmoitustekstin ja kuitin voi lĂ¤hettĂ¤Ă¤ sĂ¤hkĂśpostilla ilmoitusmyynti@kotimaa.fi faksata numeroon 020 754 2343 tai postittaa osoitteeseen Kirkko & kaupunki ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki viimeistĂ¤Ă¤n edellisen viikon keskiviikkona klo 12 mennessĂ¤ â&#x20AC;˘ kirjoita viitteeksi Kirkko & kaupunki ilmoitus Ilmoitushinnat (sis. alv 23 %): 3 riviĂ¤ (minimi) hinta 28,29 â&#x201A;Ź 4-5 riviĂ¤ hinta 42,44 â&#x201A;Ź 6-7 riviĂ¤ hinta 56,58 â&#x201A;Ź Yhdelle riville keskim. 33 merkkiĂ¤. LisĂ¤tietoja p. 020 754 2255 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 26-v. kunnollinen fyysikko-DI etsii n. 30-45 m2 asuntoa alueelta Meilahti-TĂśĂślĂś-Punavuori. Voin muuttaa 1.7.-1.9. vĂ¤lillĂ¤. 050 5344791 / Antti TyĂśssĂ¤kĂ¤yvĂ¤ opisk. pariskunta etsii pitkĂ¤aikaista 2-3h vuokra-asuntoa HelsingistĂ¤. P. 050 304 6956/Niina Sairaanhoitaja haluaa vuokrata siistin yksiĂśn/kaksion HelsingistĂ¤ 1.8. alkaen (viim.1.9.) 050 351 9444

Ostetaan KĂ&#x201E;TEISELLĂ&#x201E; KUOLINPESĂ&#x201E;T, muuttojĂ¤Ă¤mistĂśt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, tyĂśkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 040 764 1348 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjĂ¤ ym. SekĂ¤ jĂ¤Ă¤mistĂśjen tyhjennykset, myĂśs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

KUOLINPESĂ&#x201E;T nouto - osto - tyhjennys. 0400 821 805 KĂ¤teisellĂ¤ kuolinpesĂ¤t ym. tavaraerĂ¤t. Soita ja tarjoa! p. 040 751 6051

ReprotyĂś Esko JĂ¤msĂ¤

Senaatintorin Antikvariaatti ostaa kirjoja ark. klo 10-14 SoďŹ ankatu 8. Puh. 044-366 2300

Painopaikka Lehtipaino Keski-Uusimaa

Ostan kĂ¤teisellĂ¤ kirjat, Ă¤Ă¤nilevyt, astiat ym. vanhat tavarat. Kannattaa tarjota. P. 040 777 2222.

ISSN 0356-3421

Kaunis, valoisa alivuokralaishuone meren lĂ¤heisyydestĂ¤ naiselle. p. 0440 684815 Sari.

RantamĂśkki mukavuuksilla. Rauhall. sijainti. Golf-rata 2,5 km ym. palv. lĂ¤hellĂ¤. Puh. 040 593 6180

Rakennusala

REMONTTI mielessĂ¤?

Myyntineuvottelija Jaana MehtĂ¤lĂ¤, p. 020 754 2309 Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%. Rivi-ilmoitukset 1â&#x20AC;&#x201C;10 riviĂ¤ 2,30 e / pmm. Hintoihin lisĂ¤tĂ¤Ă¤n ALV 23%.

Meilahti 30 m2 yksiĂś, ajalle 01.07.31.12.2011. Vuokra 600 â&#x201A;Ź/kk + vesi. Vakuus 2 kk. P. 046-652 1360.

Vuokralle tarjotaan vapaa-ajan asuntoja

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651.

Sammonkatu 2, 00100 Hki p. (09) 612 7240 www.ovv.com

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja nĂ¤ytĂśt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

Varaa nyt remontti Jabelin ammattilaisilta! L Huoneistoremontit L Kylpyhuone L Sauna L KeittiĂś L Maalaus L Lattiat

-689 7422 8974 0-6 soita 0400

0ilmainenn a 04 Soitja aa tilla a ilmaine ja ti ini.ti. vioi iont arrv ontti mon ttia rem re s- lous alou tita ko kotit Ă¤ nn nn dy yĂś dy H yĂś H 10 . . 11 â&#x20AC;˘ 20 ys 20 nnys henn vĂ¤he vĂ¤ www.jabell.fi

Jabell Oy

UUSI ILME KEITTIĂ&#x2013;Ă&#x2013;N - uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - vĂ¤rejĂ¤ Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. KotitalousvĂ¤hennys tehdystĂ¤ tyĂśstĂ¤. www.ergadesign.ďŹ ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

REMONTOITKO ASUNTOASI! Kaikenkokoiset remonttikohteet, pienet sekĂ¤ suuret, esim. kylpyhuone-, keittiĂś- ja saunaremontit. Laatoitus-, laminaatti-, parketti-, maalaus-, tapetti- ja kirvesmiestyĂśt ym. TehdĂ¤Ă¤n tietysti edullisesti ja 26v. kok. Tarvikeale ja kulj. Ilmainen arviointi. Kotital.vĂ¤h. p. 0400-819 757. Saneeraus Pe-Ry tmi Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -tyĂśt Pohjanmaan RakennuspyĂśrĂ¤ Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

HV n. 40 m2, kohtuuhinta, piha/terassi/parv. matalalla, pĂ¤Ă¤kaup.seutu max 45 min Kamppiin. 40v. nainen, vakit.tyĂś, hyvĂ¤ vuokralainen+siisti kissa. Alk.1.8. 050-308 0016 Nuori savuton, raitis nainen haluaa vuokrata yksiĂśn HelsingistĂ¤ heti tai 1.10. alk. p. 040 7293 210/Katja. Tupakoimaton pari etsii 1-2h suur-HelsingistĂ¤. Kalustettu sopii. P. 045 134 2138 TyĂśssĂ¤kĂ¤yvĂ¤ yliopisto-opiskelija etsii yksiĂśtĂ¤, miel. Vallila-KĂ¤pylĂ¤-Alppila. 040-823 7205/Kaisa

ILMOITUSAINEISTOT: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

MyydĂ¤Ă¤n hautakiviĂ¤ .DXQHLPPDW KDXWDNLYHW .DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

6820(1 +$87$.,9, 9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

SXK ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

+$87$.,9(7

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W S ZZZ SHLNLYL Âż

3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN HAUTAKIVEN kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 3,95â&#x201A;Ź/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515

Remonttia kotiin/mĂśkille! Kattopesut, talojen ulkomaalaukset. Uudisrakentamista ja rakennussaneerauksia tĂ¤yden palvelun ammattilaiselta. KotitalousvĂ¤hennys. Soita, Tekno-Kate Oy p. 040 56 56 754. teknokatekalev@gmail.com

KODIN PIENREMONTTIAPUA digiboxin asennuksesta tapetointiin! Soita 040 528 1247 rispot.tmi@netti.ďŹ

KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYĂ&#x2013;NĂ&#x201E;. X.X.L WEAR OY. p. (09) 454 8100. Omakoti- ja rivitalojen ulkomaalaukset. Ilmainen arviointi. p. 050 401 0477. KirvesmiestyĂśt. Omakotitalo- ja hirsirakentaminen, sisustus ja remonttityĂśt jne. p. 0400 602 374 SisĂ¤- ja ulkomaalaukset, tapetointi ja laminaatin asennustyĂśt, myĂśs kesĂ¤mĂśkit. Puh. 045 235 1717.

Asianajajia Asianajotoimisto Maritta Heiskanen ItĂ¤keskuksen kauppakeskus Perukirjat testamentit perinnĂśnjaot ja muut perheenne lakiasiat 040 960 8308 www.marittaheiskanen.ďŹ

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkĂ¤ynnit. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486. Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim. Testamentit, perintĂś- ym. lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. p. 010 616 8920, Korkeavuorenk.19 A, Hki www.silvennoinen.ďŹ

Asianajotoimisto TyynilĂ¤ Oy Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.ďŹ Asianajotoimisto Norros Oy Runeberginkatu 37 A. P. 4770680. Perhe- ja perintĂśasiat.

Kirkko&kaupunki 22. kesĂ¤kuuta 2011 Numero 23

Koulutusta

Palveluja tarjotaan

*)$ ' $)!) (( ..$ $,&*) .*$($./&-!. &$$).!$-.5%!) #/*'.* # /. /-.*$($ 0$#!, '/!.35 ,/*& + '0!'/. !-$($!-.35

'$). &*!+4$04 &/ +44..33 */'/./- $&

'(*$.. /./($)!) % .$! /-.!'/. 111 ' % - '*)*+$-.* "$ 111 ' % - '*)*+$-.* "$

Hammashoitoa

MIETITKĂ&#x2013; ASUNNON MYYNTIĂ&#x201E;? IhmislĂ¤heistĂ¤ ja laadukasta vĂ¤lityspalvelua. Asuntoarvio ripeĂ¤sti ja veloituksetta! Odotan yhteydenottoasi!

Huolenpitoa lĂ¤hellĂ¤si

Anna Toppinen, Oik.kand, LKV gsm 050 551 4115 anna.toppinen@huom.ďŹ Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

â&#x20AC;˘ paikkaus- ja juurihoito â&#x20AC;˘ hammaskirurginen hoito â&#x20AC;˘ purenta- ja leukanivelsairauksien hoito â&#x20AC;˘ esteettinen hammashoito â&#x20AC;˘ hammasimplantit â&#x20AC;˘ proteettinen hoito â&#x20AC;˘ ienhoito

TEHOSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013; Kaikki sĂ¤hkĂśtyĂśt

Matti Tenkanen, kliinisen hammashoidon EHL Hakahammas-Suuklinikka

pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla 30 v. kokemuksella, kotimaisin voimin, 15 miehen vahvuudella.

Viherniemenkatu 9 A 26, 00530 Helsinki, ajanvaraus 09 701 2993 www.plusterveys.fi

09-724 5188 MYYN HUONEISTOSI - 2,5 % palkkio, sis. alv - 38 vuoden tyĂśkokemus Soita ark/vkl 0400 506079 lkv (A)

Anneli Vainioranta ky

Siivouspalveluja

etuovi.com/vainioranta

www.kotikuntoon.com

MATTOJEN KĂ&#x201E;SINPESUA 8 â&#x201A;Ź/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10 â&#x201A;Ź Helsingin alueella. Matti Koiviston pesula p. 0500 871148. P.S. Olin ennen Hakaniemen torilla.

â&#x20AC;˘ kaikki kodin siivoukset â&#x20AC;˘ ikkunanpesut kotimaisin voimin ...myĂśs kĂ¤sipihatyĂśt

P. 0440 691 994 /Timo Vanari

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ripeĂ¤sti ja edullisesti. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym. p. 045 131 2131. www.kuljetusvarma.com

Kodin siivouspalvelut sekĂ¤ ikkunanpesut

Kodinapu helmi p. 040 720 9420 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti. 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.ďŹ kotital.vĂ¤h. (-60%)

MUUTOT JA KULJETUKSET

Terveydenhoitoa

0HGL6HW WXRWWHHW â&#x20AC;˘ Varmuusalusasut Íť sÄ&#x201A;Ć&#x152;ĹľĆľĆľĆ?Ä&#x201A;ĹŻĆľĆ?Ä&#x201A;Ć?ĆľĆ&#x161; â&#x20AC;˘ Vuodeja irtosuojat Íť sĆľĹ˝Ä&#x161;Ä&#x17E;Ć?ĆľĹ˝ĹŠÄ&#x201A;Ć&#x161; â&#x20AC;˘ Uimahousut Íť hĹ?ĹľÄ&#x201A;Ĺ&#x161;Ĺ˝ĆľĆ?ĆľĆ&#x161; Íť /Ć&#x152;Ć&#x161;Ĺ˝Ć?ĆľĹ˝ĹŠÄ&#x201A;Ć&#x161; KestĂ¤vĂ¤t yli 200 pesukertaa, Íť zĹľĆ&#x2030;Ä&#x2021;Ć&#x152;Ĺ?Ć?Ć&#x161;Ć&#x201A;Ç&#x2021;Ć?Ć&#x161;Ä&#x2021;Ç&#x20AC;Ä&#x2021;ĹŻĹŻĹ?Ć?Ä&#x17E;Ć&#x161; huomaamattomat. Íť <Ä&#x17E;Ć?Ć&#x161;Ä&#x2021;Ç&#x20AC;Ä&#x2021;Ć&#x161; Ç&#x2021;ĹŻĹ? ĎŽĎŹĎŹ Ć&#x2030;Ä&#x17E;Ć?ĆľĹŹÄ&#x17E;Ć&#x152;Ć&#x161;Ä&#x201A;Ä&#x201A; Ylivoimainen Íť DĆľĹŹÄ&#x201A;Ç&#x20AC;Ä&#x201A;Ć&#x161; kĂ¤yttĂśmukavuus!

Luonto hehkuu. P. 050 3384754 / Erkki Kraft.

Tosi hienoa IKKUNANPESUA. p. 044 5511661 Aila Rasimus IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Sohvat, tuolit verhoillaan. P. 0400 503 179. Verhoomo LeppĂ¤nen Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois! p. 0466 418 728. Muutot â&#x20AC;˘ Muuttolaatikot â&#x20AC;˘ Kuljetukset â&#x20AC;˘ Kalustekasaukset www.sb-palvelut.ďŹ p. 044 336 7633 KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 â&#x201A;Ź / tunti 050 926 6203

MediSet mukavuutta virtsankarkailuun $38 9,576$1.$5.$,/881

IKKUNAT KIRKKAIKSI!

Siivous- ja kotipalveluita Sinulle! Teemme arjen helpommaksi! p. 045 345 5082 tai www.varmuudella.com

1-2 miestĂ¤ ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Yleismies Jantunen palveluksessanne! Luotettava monitoimimies kodin ja yritysten huoltotĂśihin: valaisimien, kodinkoneiden sekĂ¤ kalusteiden asennus ja kokoaminen ym., myĂśs pienet ja suuret remontit. www.ymj.ďŹ tai 041-531 5071.

Tilaa ilmainen esite

0400 223 446

Hoivapalveluja

ONNITALO Palvelutalomme Tammisalossa tarjoaa ikĂ¤ihmisille monipuolisia ja laadukkaita palveluja sekĂ¤ turvallista ja viihtyisĂ¤Ă¤ asumista. Kysy lomapaikoista.

Íť ,ĆľĹ˝ĹľÄ&#x201A;Ä&#x201A;ĹľÄ&#x201A;ĆŠ Ĺ˝ĹľÄ&#x201A;Ć&#x161;

Uutta! esittely ja kotiin toimitus edullisesti. ZZZ GLYLVD IL Â&#x2021; LQI 0DD www.divisa.ďŹ

Oletko vaikeassa tilanteessa? Keskustellen saat apua alkoholi-, ihmissuhde- yms. ongelmiisi. Keskiviikkoisin klo 17-20. P. 407 189 Suur-Helsingin Valkonauha ry.

Fysioterapeutti Nina Aarnio 3x30 min. hieronta 65 â&#x201A;Ź. Kaisaniemenkatu 1 B A, 2 krs p. 040 569 3515 Hierontaa ja hyvinvointia. Puh. 0400 415 391 VĂ¤inĂś.

Tule tutustumaan taloon! Tiedustelut puh. (09) 787 284 www.onnitalo.ďŹ onnitalo@dlc.ďŹ

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 â&#x201A;Ź/h. (kotital.vĂ¤h. 60%). P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.ďŹ

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 â&#x201A;Ź/+alv. www.kaijaclean.ďŹ p. 046 589 2382

MyydĂ¤Ă¤n HYVĂ&#x201E;Ă&#x201E; MULTAA Kivituhkaa, sepeliĂ¤, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myĂśs pienissĂ¤ erissĂ¤ pienellĂ¤ autolla. Seulottuja luonnonkiviĂ¤. Puh. (09) 854 8937 www.jvlammi.ďŹ

ToimistopĂśytĂ¤ HyvĂ¤kuntoinen. Kaarevalinjainen, korkeussĂ¤Ă¤dettĂ¤vĂ¤ tyĂśtaso, tukevat putkijalat. Puh. 040-590 6383

ILMOITUSAINEISTOT: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hoitoa ja huolenpitoa Helsingin keskustassa Hietalahdenkatu 7 A 2

Lakiasioita

24 h

3HUKH MD SHULQW|RLNHXV \KWL| MD VRSLPXVRLNHXV VHNl PXXW MXULGLVHW WRLPHNVLDQQRW OXRWHWWDYDVWL MD QRSHDVWL 2LNHXVWLHWHHQ NDQGLGDDWWL 0%$ -XNND )DKOJUHQ

Lakiasiaintoimisto Jukka Fahlgren

,/0$,1(1 1(892 2< Q

2LNHXGHOOLQHQ SXKHOLQSDOYHOX 3XKHOXQ KLQWD â&#x201A;Ź PLQ SYP PSP

ZZZ LOPDLQHQQHXYR Âż

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693

Katriina Heikkinen Oy Lakiasiaintoimisto p. (09) 604 744 Pietarinkatu 13 perukirjat, testamentit ym. lakiasiat

Puh. (09) 694 2434 Gsm 040 900 7829

HOITOKOTI DOMUS NOSTRA

Kirkko&kaupunki keskiviikkoisin.

Kauneudenhoitoa Arvoisat asiakkaat! ElĂ¤k. alenn. perm. l+k (norm. 50 â&#x201A;Ź) nyt 37 â&#x201A;Ź Norm. vel. perm. l+k (55 â&#x201A;Ź) nyt 46 â&#x201A;Ź. Tied. 639818 KotikĂ¤ynteinĂ¤ edull. tĂ¤llĂ¤ ilmoituksella jalkahoito 43â&#x201A;Ź, kasvohoito 40â&#x201A;Ź, hier. 22â&#x201A;Ź. Kauneudeksi Maarit p. 045 3414525

HenkilĂśkohtaista

SinĂ¤ vapaa, savuton, vanhempi mies 09-alueelta. Tule ystĂ¤vĂ¤ksi 73 v. leskirouvalle. Nimim. â&#x20AC;?LĂśydĂ¤nkĂś sinutâ&#x20AC;?.

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Urkukesä. Rooman Pietarinkirkon ja Vatikaanin sveitsiläiskaartin kappelin urkuri Gianluca Libertucci (s. 1967) konsertoi sunnuntaina 3.7. kello 20 Tuomiokirkossa. Libertucci on myös valtiollisen Agostino Steffanin musiikkikonservatorion professorina.

Radio YLE radio1 87,9 MHz La 25.6. klo 10 Juhannuspäivän jumalanpalvelus Porvoon tuomiokirkosta. Virret: 571: 1–3, 258: 1, 4, 6; 574: 1–3; 508; 475: 1; 571: 6. Su 26.6. klo 10 Jumalanpalvelus Tesoman kirkosta Tampereelta. Virret: 183: 1–3; 728; 303: 5, 7; 573; 183: 7, klo 11 Horisontti, klo 18 Helluntaiherätyksen kesäjuhlat Keuruulta. Su 3.7. klo 10 Turkulaisen heinäkuun messu Turun tuomiokirkosta. Arkkipiispa Kari Mäkinen saarnaa. Virret: 195, 126, 408, 571, 420, klo 18 Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen suviseurat Lumijoelta. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma - pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 23.6. Diakoni Eva Kavahematui Botswanan luterilaisesta kirkosta, toimittajana Pirjo Almusa. Kappalainen Ritva Tamminen. Pe 24.6. Pastori Hanna Vanonen. Päivän raamatuntekstit. Ma 27.6. Sairaalapastori Hanna Hella-Aro. Pastori, kanttori Samuli Korkalainen. Ti 28.6. Kirjailija Kaija Pispa. Pastori Pekka Havupalo (Helluntaiherätys). Ke 29.6. Hiippakuntasihteeri Marjaana Härkönen. Kirkkoherra Jeremias Sankari. To 30.6. Lähetystyöntekijä, diakoni Iiris Kontra Botswanasta. Kanttori Kati Pirttimaa. Pe 1.7. Pastori Markus Tirranen. Päivän raamatuntekstit. La 2.7. Kapteeni Toni Penttinen (Pelastusarmeija). Pastori Meri Tirroniemi. Ma 4.7. Kirkkoherra Kalle Elonheimo. Opetusneuvos Pertti Luumi. Ti 5.7. Piispa Kaarlo Kalliala. Graafikko Titta Kallio (Metodistikirkko). Ke 6.7. Kappalainen Matti Innanen. Kappalainen Olli-Matti Vuori.

TV1 La 25.6. klo 10 Kolmen vartin kirkko. Papit: Harri Palmu ja Satu Suonperä. Musiikki: Omenapuu-kvartetti, Markku Perttilä ja Junnu Aaltonen, klo 11.05 Pisara. Setlementtiliiton järjestöjohtaja Sami Uusi-Rauva lukee Sakariaan kiitosvirren, Luuk 1: 57–70, 76–79.

Repliikit haltuun. Miltä tuntuu esittää vuorosanoja, joita ei ole itse ajatellut? – Ihan normaalilta, koska sitten kun eläytyy, voi ajatella, että itsekin sanoisi niin, toteaa Tuulia virittäytyy musisointitunnelmiin ja Siilimusikaalin käsikirjoittaja-ohjaaja Suvi-Jonna Martikainen siivoa sateen tuomia roskia.

Piikikäs meno Lastenteatterissa näytellään yhtä tosissaan ja täysillä kuin aikuistenkin näyttämötaiteessa. Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

ienet siilipukuiset tytöt ovat täpinöissään. Heidän on vaikea pysyä paikoillaan, ja siksi he tömisyttävät jalkojaan maassa. Sitten kuuluu komento: Kaikki lavan taakse! Näyttämö on silmänräpäyksessä tyhjä, kunnes täyttyy taas. Meneillään on Siilimusikaalin harjoitukset Helsingin seurakuntien toimintakeskuksessa Mustasaaressa. Käsikirjoittaja-ohjaaja Suvi-Jonna Martikainen jakaa määrätietoisesti ohjeita. – Kun näytelmän aikana istutaan, ei saa unohtaa, että istuminenkin on näyttelemistä, hän sanoo ja näyttää mallia, kuinka istutaan ryhdikkäästi. Siihen tarvitaan ihmisen taka-

puoli, ja vaikka tytöt ovat nyt siilejä, heillä on edelleen homo sapiens -lajille ominainen luusto. Treeni alkaa toisesta kohtauksesta. Siinä siilit rallattavat iloisesti värssyä, jossa pingviinit, nuo taapertavat mustavalkoiset muukalaiset, ”törmäilyllään tärvelevät siilien rauhaisan aatteen”. Annariina Kaartisen tekemä laulu on reteä, ja Martikaisen sanoitukset sointuvia. Tositilanteessa, sitten varsinaisessa esityksessä, se säestetään viululla, pianolla ja rytmisoittimilla. Mutta näissä harjoituksissa näytelmän pingviinit eivät ole kuulemassa, mitä heistä oikein lauletaan. Mustasaaren kesäteatteria on järjestetty jo vuodesta 2008. Edelliskesien tyyliin myös tänä vuonna näyttelijätähdet ovat Pukinmäen Taidetalo -yhdistyksen lapsia.

– Monelle lapselle teatteri antaa ensimmäisen kokemuksen minuudesta: Olen se, mikä olen, ja minut nähdään, Suvi-Jonna Martikainen sanoo. – Roolin omaksuminen ei onnistu, ellei näyttelijä saa olla rehellinen itselleen ja omille tunteilleen. Näyttelemisen edellytys on, että oma itse tulee kuulluksi. Juuri omana itsenä olemisen kokemus on lastenteatterissa arvokasta. On helppo oivaltaa, kuinka vahva kasvatuksellinen voima lastenteatteri voi olla lapsen minuuden vahvistamisessa. – Lasten kanssa tehdyssä teatterissa aitous ja rehellisyys on se, minkä kautta he kohtaavat itsensä ja toisensa. Tämä on näyttelemisen perimmäinen syy eikä se, että saadaan vain olla esillä. Samat totuudet pätevät niin lasten kuin aikuistenkin näyttelemisessä. – Näyteltiinpä sitten pahaa kuningasta tai Punahilkkaa, näyttelijän täytyy olla hahmon puolella täysillä, tai muuten suorituksesta tulee vääränlainen. Näytteleminen ei kuitenkaan ole sitä, että esimeriksi rasistin roolia esittävän täytyy itsekin olla

rasisti. – Näyttelijän täytyy olla aito ja rehellinen itselleen, jotta voi käsitellä itselleen vieraita tunteita, Martikainen tähdentää. – Minuus on kivijalka, jonka varaan rooli rakentuu. Jos minuus on vahva, sehän venyy vaikka mihin suuntiin, minkä jälkeen se voi niin kuin kuminauha palata ennalleen.

Ei ole sattuma, että puhumme ennakkoluuloista ja suoranaisesta väkivallasta. Lastenteatterissa käsitellään monesti asioita, jotka ovat aikuistenkin maailmassa vaikeita ja vakavia. Siilimusikaalinkin teema on iänikuinen erilaisuuden kohtaaminen. Tosielämässä se purkautuu monesti väkivaltaisuutena. – Käsikirjoitusvaiheessa lapset saavat itse tuoda juoneen omia ehdotuksiaan, ja joskus he ideoivat, että ”nuo tuolla kuolis”, Suvi-Jonna Martikainen kertoo. Siilimusikaalissa kukaan ei tietenkään kuole, mutta kieltämättä pimeä puoli kiehtoo lastakin. Kun äsken totesimme, että näyttelijän on saatava olla kokonaisesti oma itsensä, ei tätä pimeää puolta voi ohittaa eikä varsinkaan tampata

Juhannusjuhla Mäntyniemessä

Maalauskurssit Harakassa

Mäntyniemen kesäkodissa vietetään juhannusjuhlaa perjantaina 24.6. Bussi lähtee kello 16 Paavalinkirkolta, Sammatintie 5. Juhannusretken ohjelmaan kuuluu yhteislaulua, runoja, tietokilpailuja, omaa ohjelmaa lapsille sekä tietenkin saunomista ja uimista. Muista ottaa uikkarit ja pyyhe! Välillä nautitaan hyvästä ruuasta. Paluukyyti lähtee kello 21, ja Paavalinkirkolle saavutaan kello 21.30. Ilmoittaudu mukaan soittamalla kirkkoherranvirastoon p. (09) 2340 5400. Hinta 20 euroa sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ruuan. Lapset maksutta. Liikuntarajoitteiset tarvitsevat oman avustajan, sillä maasto on vaikeakulkuista.

Maalatessaan ihminen rohkaistuu, ilostuu, herkistyy ja rauhoittuu. Joskus hän myös ahdistuu, pelästyy ja yllättyy. Ihminen maalaa paperille omaa sisintään. Värit ovat tunteitamme. Tärkeintä ei ole valmis maalaus vaan se, mitä ihmisessä tapahtuu. Harakan saaren Elämäni värit -kursseilla etsitään omaa luovuutta värin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Tulijan ei tarvitse osata piirtää tai maalata. Kursseilla käytetään nestemäisiä akvarellivärejä ja ns. märkämaalaustekniikkaa. Viikonloppukurssi 2. ja 3.7. kello 12–17, iltakurssi maanantaista torstaihin 4.–7.7. kello 17–20. Viikonloppukurssi 9. ja 10.7. kello 12–17, päiväkurssi tiistaista torstaihin 12.–14.7. kello 12–17. Ilmoittautumiset ja uusien kesäkurssien tiedustelut kallio.srk@evl.fi tai p. (09) 2340 3611. Kurssien tarkat alkamis- ja päättymisajat riippuvat laivavuorojen aikataulusta. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat aikataulut ja tiedot. Kurssihinnat: kolmen päivän kurssi 100 euroa, viikonloppukurssi 65 euroa, kolmen illan kurssi 65 euroa ja neljän illan kurssi 90 euroa. Hinnat sisältävät ohjauksen ja kaikki tarvikkeet. Ohjaajana toimii taideterapeutti, kuvataiteilija Tuija Varjoranta. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-koulutuskeskuksen kanssa. Harakka on Helsingin ympäristökeskuksen saari Kaivopuiston edustalla. Laiva lähtee Ullanlinnan laiturista. Matka kestää noin 10 minuuttia. Edestakaisen matkan hinta on 3,80 euroa.

Stadin mestat Paavalinkirkossa Näyttely Stadin mestat on nähtävänä elokuulle saakka maanantaista torstaihin kello 11–15 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Stadin mestat -näyttely pohjautuu slangintutkija, professori Heikki Paunosen samannimiseen tutkimukseen, joka käsittää 7 500 epävirallista helsinkiläistä paikannimeä, mestaa, selityksineen. Näyttelyn ideana on kuvata lasten ja nuorten kehinä avartuvaa elämänpiiriä himasta pitskulle, gartsalle ja kentsulle, skolesta duuniin. Reduja ja joroja unohtamatta. Vapaa pääsy.

Hietaniemen hautausKerro muistosi maa tutuksi Kallion kirkosta! Eino Leinon päivänä, keskiviikkona 6.7.,

Aikamatka Eino Leinon seurassa

näkymättömiin. – Totta kai näitä teemoja pitää käsitellä, mutta sen voi tehdä monella tapaa. Ihminen voi katsoa raakaakin väkivaltaa, kun ﬁktion käsityskyky on riittävästi kehittynyt. Lapsille tarkoitetun viihteen kohdalla olen kuitenkin hyvin tiukka. – On älytöntä, kuinka paljon esimerkiksi lasten piirretyissä ﬁlmeissä on niin paljon loppuun kulunutta paistinpannulla naamaan -huumoria. Martikaisen ratkaisuna on komiikka. Siilimusikaalin absurdissa asetelmassa on siilien ja pingviinien lisäksi motoristilampaita. Niitä muuten on Mustasaaressa ihan oikeitakin, paitsi että niillä ei ole moottoripyörää. Siilimusikaalin ensi-ilta toimintakeskus Mustasaaressa ke 29.6. kello 13–14. Liput 4 euroa käteisellä. Näytelmä on tarkoitettu yli 3-vuotiaille. Varattujen lippujen lunastus puoli tuntia ennen esityksen alkua. Näytelmän muut esitysajat: to 30.6. klo 13, la 2.7. klo 13, su 3.7. klo 13 ja 15, ti 5.7. klo 13, ke 6.7. klo 13, to 7.7. klo 13 ja 15, la 9.7. klo 13, su 10.7. klo 13 ja 15. Tiedustelut ja varaukset: p.(09) 2340 2590 tai sähköpostitse: mustasaari@evl.fi

Aikamatkalle Eino Leinon maailmaan päästään suoran kerronnan, runojen ja musiikin avulla torstaina 7.7. kello 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Eino Leinona esiintyy Antti Ojalehto. Musiikilliset terveiset tuovat Martti Anttila, tenori ja Anna Vaahtoranta, piano. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kahvijatkot.

Kallion kirkko täyttää ensi vuonna 100 vuotta, ja sen kunniaksi Kallion seurakunta järjestää kirjoitus- ja kuvakeräyksen. Kirjoita Kallion kirkkoon liittyvä muistosi korkeintaan kahden liuskan mittaiseksi kirjoitukseksi ja lähetä se 30.9. mennessä Kallion seurakunnalle joko sähköisesti kallio.srk@evl.fi tai postiosoitteella Kallion seurakunta, PL 57, 00531 Helsinki. Lähetä kuvien mukana kaikki saatavilla olevat tiedot: kuvaaja, kuvauspäivä, kuvassa esiintyvien henkilöiden nimet ja selostus kuvan sisällöstä. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Kuvat palautetaan lähettäjälle. Kirjoituksia ja kuvia saatetaan käyttää Kallion kirkon juhlakirjassa. Kirjatoimikunta varaa oikeuden toimittaa tekstejä. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien lähettäjät saavat palkkioksi Kallion kirkon 100-vuotisjuhlakirjan.

Menokasvo: Miki Pelkonen Metallimessu täyttä viisi vuotta. Sitä juhlitaan Temppeliaukion kirkon juhlamessussa torstaina 30.6. kello 19. Olet messubändin basisti. Millaista on soittaa virsiä hevityyliin? – Onhan se aika mahtipontista. Kirkoissa kun esiintyy, tyy, niin vastaavaa ei heti tule eteen. Itse ainakin nautin täysillä. ysillä. Erityisen vaikeaa virsien soittaminen ei kuitenkaan n ole, yleensähän niissä on vain yksi tai kaksi osaa, ja yksinsinkertaisella musiikinteorialla mennään. Keikan aikana ana akustiikka on kuitenkin sellainen, että välillä ei kuule ule itseään ja soittoaan. Ulkoisesti metallimusiikki on mustanpuhuvaa, a, monesti synkkää musiikkia. Onko siinä iloa, rakkautautta ja onnellisuutta? – Kyllä mielestäni. Nykyään metalli on toki jakautu-nut synkkiinkin alagenreihin, mutta 1980-luvun lo-pun vanha metalli, kuten Skid Row, on luonteeltaan n positiivista energian purkautumista ja hauskanpitoa. oa. Metallia on joka lähtöön. Juhani Huttunen en Metallimessussa Temppeliaukion kirkossa 30.6. kelello 19 selebranttina on Haka Kekäläinen, saarnaajana na Jukka Valkama ja diakonina Mikko Saari. Musiikkivastaavana on Jeremy Qvick ja kuoronjohtajana Ilari lari Lähteenmäki. Bändin solisteina ovat Anna Vihonen n ja Miika Partala. ESKO JÄ M S Ä

Eloranta. Taustalla Elsa Latvala

lähdetään hautausmaakierrokselle kello 12 Hietaniemen Vanhan kappelin luota (portti Mechelininkadulta, vastapäätä Marian sairaalaa). Noin kaksi tuntia kestävä kierros kulkee reittiä Vanha hautausmaa, Taiteilijakukkula, Uusi hautausmaa. Oppaana toimii Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Seppo S. Kosonen. Vapaa pääsy.

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Musiikkia kirkoissa Torstai 23.6. Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen, piano. Urkuhetki klo 13 Kallion kirkossa. Dag-Ulrik Almqvist. Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Veijo Lankinen, Jukka Simoila. Yhteislaulua.

Perjantai 24.6. Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Sabine Nieminen. On juhla ja juhannusilta klo 18 Oulunkylän kirkossa. Tarja Albekoglu. Kari-Kyösti Silvennoinen, barit., Heli Närhi, sopr., Maija Pesonen-Kareinen, piano.

Lauantai 25.6. Musiikkia vierailijoille klo 15 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano.

Sunnuntai 26.6. Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Andreas Sieling. Ohj. 5 e.

Maanantai 27.6. Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen, piano. Musiikkia vierailijoille klo 15 Temppeliaukion kirkossa. Vaskiyhtye Saksasta. Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Harald Rise. Ohj. 5 e.

na-Karita Hakalahti. Kesämusiikki klo 13 Viikin kirkossa. Timo Olli, urut. Lauluilta klo 18 Vallilan siirtolapuutarhan kerhotalolla. Arja Kortelainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

Perjantai 1.7. Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Heli Peitsalo.

Lauantai 2.7. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa. Timo Vanhamäki, viulu, Katri Vesanen, urut.

Sunnuntai 3.7. Kesäisiä lauluja klo 17 Merirasti-kappelissa. Anja Hinkkanen, Pirkko Seitsonen. Yhteislaulua ja iltahartaus. Kesäillan musiikki klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa. Anna Savelainen ja Laura Vihreäpuu, cembalo. Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla. Arja Launis, Tuomas Karjalainen. Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Gianluca Libertucci. Ohj. 5 e.

Maanantai 4.7. Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu, piano. Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Juhani Romppanen. Ohj. 5 e.

Tiistai 5.7.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen, piano. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Johannes Lenius, urut. Käsi kädessä klo 18 Käpylän kirkossa. Terhi Lahdensalo, Taru Hämäläinen, Lotta Englund, laulu. Lauluja parisuhteesta ja rakkaudesta. Kuorokonsertti klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Armonia Choir, Kalamata, Kreikka. Metrolla musiikkiin klo 20 Mikaelinkirkossa. Tutti- ja soolokonsertti. Riikka Viljakainen, urut. Ohj. 5 e.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu, piano. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Julia Tamminen, urut. Virsilauluhetki klo 13.30 Kontulan vanhustenkeskuksen puutarhassa. Musiikillinen kesäkahvila klo 18 Käpylän kirkossa. Kirsti Kajos, Kimmo Kajos, kitara, Anni Kajos, laulu. Flammende Rose klo 19 Saksalaisessa kirkossa. Laura Pyrrö, sopr., Liisa Makkonen, viulu, Agnes Goerke, urut. Händel, Telemann. Ohj. 10 e. Metrolla musiikkiin klo 20 Matteuksenkirkossa. Anna Brummer, sopr., Kira Lankinen, urut. Mozart. Ohj. 5 e.

Keskiviikko 29.6.

Keskiviikko 6.7.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Kuosmanen, piano. Urk Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Jul Julia Tamminen. Elä Elämä on meri klo 13 Maunulan kirkos kossa. Maija Pesonen-Kareinen, Heikki K. Järvinen. J Meriaiheisia yhteislauluja. Mu Musiikkihetki Seurasaaressa klo 17 K Karunan museokirkossa. Lauri Suo Suonio, sello, Susanna Pajukangas, uru urut. Ohj. 5 e. Ke Kesäillan musiikkia klo 18.30 Huopal palahden kirkossa. Trio LaRue: Susan sanna Arminen, viulu, Markus Pelli, se sello, Virva Garam, piano. Ilta Iltamusiikki klo 19 Malmin kirkossa. Tim Timo Olli, urut. Va Vaskikonsertti klo 19 Saksalaisessa kirk kirkossa. Vaskiyhtye Saksasta. Urk Urkukesän konsertti klo 20 Johannek neksenkirkossa. Coro Siano, Addictiotio-kuoro, Airi Lahtinen, urut. Ohj. 5 e.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Santeri Siimes. Ruislinnun laulu klo 13 Oulunkylän kirkossa. Juha Kareinen, laulu, Maija Pesonen-Kareinen, Hanna Autio. Musiikkihetki Seurasaaressa klo 17 Karunan museokirkossa. Liisa Tiensuu, laulu, Maija Maltela, urut. Ohj. 5 e. Gospelkonsertti klo 19 Malmin kirkossa. Lissu Elenius, laulu, Sanna Ågren, piano. Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkon kryptassa. Pilvi Listo, urut ja cembalo. Ohj. 5 e.

Tiistai 28.6.

Torstai 30.6. T Urkuhetki klo 13 Kallion kirkossa. IiUrk

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja sekä koko kesän musiikit löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi. Kesän musiikkikalentereita on saatavilla muun muassa kirkoista ja kaupungin matkailutoimistosta.

Kirkko&kaupunki 22. kesäkuuta 2011 Numero 23

Mielipide Mielipidepalstan osoite: Kirkko ja kaupunki, PL 279, 00181 Helsinki. Kuoreen tunnus: Mielipide Sähköposti: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi.

onkivapaa ja virveliä, ämpäri ja täyden oloinen muovikassi. Mies pakkasi kamppeensa hienoon, suomalaisilla rekisterikilvillä varustettuun Mersuun ja ajoi pois. Hautausmaan portissa oli selvää tekstiä, jonka mukaan kalastus on kielletty hautausmaalla. Pitäisikö kielto esittää myös vierailla kielillä, koska sitä tässä tapauksessa selvästi rikottiin? Kuuluuko kalastuskiellon valvonta jollekin Helsingin seurakuntayhtymän työntekijälle? Vai poliisille? Vai onko se kielto vain kieltotaulu, vailla mitään sanktioita?

nen ulkomuotonsa perusteella, oli se sitten mikä tahansa? Minkälaisten ihmisten kanssa minä jaan arkipäiväni, kaupunkini, Suomeni? Haluaisin kysyä, missä menee mielestäsi hyväksytyn erilaisuuden raja? Onko jotain tummuusasteikkoa, jossa tumma beige on vielä ok, mutta sen yli ei? Kuinka erilainen ei saa olla? Minkälaisessa asemassa sinä koet olevasi suhteessa muihin ihmisiin, kun kehtaat kertoa heidän olevan vääränlaisia? Kerro minulle, mitä sinä pelkäät? Kolmevuotiasta lastako?

Risto Simonen Helsinki

Laura Oikari maailman ihanimman tytön Tätä kerrominulle@luukku.com

Hautausmaalla ei ole jokamiehen oikeuksia

Ville Ranta

Katolinen kirkko ei vihi naisia papeiksi

Mikko Ketolan raportointi laittomista ”pappisvihkimyksistä” oli otsikoitu loukkaavalla tavalla. Termiä ”katolinen naispappi” ei Kommentoin Mikko Ketolan artikkelia ”kavoi eikä tule käyttää, koska katolisia naispaptolisista naispapeista” (K&k 15.6.). Katolinen peja ei ole. Naisten ”katolisissa pappisvihkikirkko ei ole muuttanut eikä muuta kielteismyksissä” ei ole kyse vain laittomista vaan tä kantaansa naispappeuteen. myös pätemättömistä vihkimyksistä: Kirkko opettaa, että sillä ei ole vain kastettu mies ottaa vihkimykminkäänlaista valtaa antaa papsen sakramentin pätevästi vasJatka pisvihkimystä naisille. Tämä taan (CIC 1024, Katolisen kirkeskustelua perustuu Herran itsensä esikon katekismus 1577). merkkiin, kun hän valitsi Naisten ”katolisissa papverkossa www. apostolinsa vain miesten joupisvihkimyksissä” on kyse kirkkojakosta, ja apostolien ja kirkon sakramentin jäljittelystä. Siksi kaupunki.fi traditioon, joka on jatkuvasti rikosta pidetään niin vakavana, ollut uskollinen Herran itsensä että siitä seuraa ekskommunikaatahdolle. Teologisia, selittäviä syitä tio sekä teeskennellylle vihkijälle eton lisäksi se, että pappi toimii erityisesti tä teeskennellylle vihittävälle. Naispapeukaristiaa viettäessään Kristuksen, kirkon peutta ajavissa liikkeissä ei ole millään tavalla pään ja sulhasen, persoonassa. Koska Kristus kyse katolisen kirkon toiminnasta. oli ja on mies, on sopivaa, että pappi on mies. Olen tehnyt katolisen teologian lisensiaaPaavi Johannes Paavali II:n apostolinen tintyöni siitä, miksi naisten papiksi vihkimikirje Ordinatio sacerdotalis (1994) ja sitä seu- nen ei ole mahdollista katolisessa kirkossa. Katri Tenhunen rannut Uskonopin kongregaation selvennys TM, STL (1995) ovat jo todenneet, että kirkolla ei ole toimitussihteeri, Katolinen tiedotuskeskus minkäänlaista valtaa antaa naisille pappisvihkimystä, ja kaikkien uskovien on pidettävä tästä lopullisesti kiinni. Kalastus kielletty Tässä on kyse kirkon ”yleisen ja yleismaaLeposaaressa? ilmallisen opetusviran” erehtymättömästä Olimme sunnuntaina 5.6. viemässä kukkia opetuksesta. Kirkon kanta asiaan on selvä. Naispappeus- sukulaisen haudalle Kulosaaren hautausmaalla. Suureksi hämmästykseksemme haukeskustelun ei voi sanoa olevan erityisen viltausmaan portista tuli ulos etelämaalaisen kasta juuri missään katolisessa maassa, koska näköinen mies, jolla oli mukanaan monta kaikki tietävät, että kysymys ei ole avoin.

Kulosaaren hautausmaa eli käytännössä Leposaari-niminen saari Vanhankaupunginlahdella on Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa. Päätin maanomistajan edustajana vuonna 2003 kieltää kalastuksen Leposaaressa jatkuvien järjestys- ja siisteysongelmien vuoksi. Koska saari on kokonaan hautausmaata, kalastaminen, auringonotto, nuotion polttaminen ja pussikaljan nauttiminen eivät istu alueen luonteeseen. Alkuvuosina asiaa valvottiin tehostetusti henkilökunnan, vartiointiliikkeen ja poliisin toimesta. Saimme kalastuksen lieveilmiöineen kitkettyä melko tarkasti pois. Portilla oli kyltti kalastuskiellosta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Tästä huolimatta oli ongelmia muun muassa aasialaisten kalastajien kanssa. Nykyisin ilmoitustaululla on kuvallinen kieltokyltti asiasta. Vartijoiden ja poliisin poistettua muutamana kesänä kalamiehet alueelta sana kiersi ja kalastus tyrehtyi. Sanallinen kieltotaulu tulisi olemaan haasteellinen tehtävä, koska Helsingin itäisissä osissa puhutaan tietääkseni noin 70 kieltä äidinkielenä. Nykyisin henkilökunta kehottaa työpäivinä kalastajia poistumaan ja jos se ei tehoa, minä välitän tapauksesta riippuen tiedon vartiointiliikkeelle tai poliisille. Poliisi tarkastaa henkilöllisyyden, ja jos toiminta toistuu, on seurauksena sakkoa. Työajan ulkopuolella valvonta tapahtuu vartijan kierrosten yhteydessä. Myös hautausmaalla kävijä voi huomauttaa kalastajia kalastuskiellosta. Jokamiehen oikeudet eivät koske hautausmaa-aluetta. Ari Pipatti ylipuutarhuri, Hietaniemen hautausmaa

Pieni julma tarina Tapahtui Helsingissä kesäkuussa 2011. Istumme kahdestaan kolmevuotiaan siskontyttäreni kanssa torstai-aamupäivällä bussissa 73 kertomassa satua, kun edessämme istuva vanhempi, melko siististi pukeutunut mies kääntyy yhtäkkiä puhumaan meille. Mies alkaa aggressiivisesti tivata pieneltä tytöltä tämän isästä ja arvostella isän tekemisiä ja olemista, tytöstä kun näkee päältä hänellä olevan puoliksi afrikkalaista perimää. Mies kertoo minun tulevan katumaan vielä katkerasti tehtyäni ”tommoisen”, viitaten tyttöön ja olettaen minun olevan lapsen äiti. Tekisi mieleni huutaa ja lujaa, mutta lasta säästääkseni katson parhaakseni tiuskaista kuuluvasti vastalauseeni ja vaihtaa paikkaa. Onneksi tarkkaavainen kuljettaja huomaa nopeasti tilanteen ja käskee miehen poistua bussista. Nyt etsinkin sinua mies bussista 73. Ole hyvä ja ota yhteyttä, mikäli siis pystyt julkisesti seisomaan mielipiteittesi takana. Ettei tarvitse piilossa lapsia kiusata. Minä todella mielelläni haluaisin keskustella ihmisen kanssa, jonka mielestä tämmöinen menettely on oikein. Haluaisin tietää, minkälainen on aikuinen ihminen, joka kehtaa käydä kolmivuotiaan kimppuun? Minkälainen on yhteiskunta, jossa toista ihmistä saa vapaasti arvostella hä-

Simola hukassa Hiljaisena armon kerjäläisenä tykkään lehtemme – kyseessähän on meidän helsinkiläisten seurakuntalaisten yhteinen lehti – kirjavista ja monipuolisista jutuista, mutta päätoimittaja Seppo Simolan yhden miehen yksioikoiset pääkirjoitukset saisivat jo joutaa pois ”menneen talven lumien mukana”. Meidän sekalaisen seurakuntalaispoppoon kannalta olisi reilumpaa ja ajatuksia rikastuttavampaa, jos julkaisun muutkin ”sanasepot” kuin vain ja ainoastaan tämä yksi setä pääsisivät pääkirjoituksessa loistamaan ja käyttämään yhteistä hyvää sanansäilää! Ed Tremor Helsinki

Vielä vokaaleista Keskustelu Via Crucis -käsitteen ääntämisestä on mielestäni ohittanut suomalaiselle tärkeän seikan: vokaalin pituuden. Mikäli nyt päädytään c:n ääntämiseen k:na, (minkä itse kyllä italian kielen taitoisena kiistän), niin äännetäänko sanapari silloin ”Via Krukis” vai kenties ”Viia Kruukkis”? Mutta, niin tai näin, kunhan ei mennä muuttamaan kirjoitustapaa modernin ”pitsa-ﬁlosoﬁan” mukaiseksi. Gösta Holmqvist

Santahaminasta on rauha kaukana Santahaminan saaresta tehtyyn juttuun ei ollut selvitetty taustatietoja (K&k 15.6.). Jutussa annetaan kuva, että saari on luonnonrauhan tyyssija, vaikka luonnonsuojelu on kaukana Santahaminasta. Alueen lisääntyneestä melusta lähialueen asukkaat ovat tehneet paljon valituksia. Saarella ammutaan tällä hetkellä ilman ympäristölupaa, ja myös siviileitä on päästetty ampumaan saaren ampumaradoille. Mukana on ollut päättäjiäkin, ja asiasta on tehty poliisitutkinta. Ely-keskus on jo tehnyt ammuntojen rajoittamisesta päätöksen, josta Puolustusvoimat valitti. Koska ampumaradat ovat käytössä joka päivä, luonnonrauha on alueelta kadonnut. Asukkaat ovat pyytäneet apua myös poliisilta, kun ammuntaa on joutunut kuuntelemaan kirkollisina juhlapyhinäkin. Tällaista ei tapahtunut aiemmin. Eläimet kärsivät vielä enemmän herkän kuulonsa vuoksi. Lisäksi meren myrkyttäminen raskasmetallilla ei auta Itämeren suojelutyötä. Suojeluun ei kannata enää panostaa, koska samaan aikaan Santahaminasta heitetään myrkkyä mereen. Saari on sitä paitsi pohjavesialuetta. Ely-keskuksen selvityksen mukaan Santahaminan pienaseammunnat ovat lisääntyneet 30-kertaisesti ja raskasaseammunnat 10-kertaisesti pienessä ajassa. Asukkaana pohdin, ovatko helsinkiläiset eriarvoisessa asemassa ampumamelun suhteen, kun muualta on poistettu ampumaradat häiritsevän melun takia. Nyt kysynkin: miten kirkko suhtautuu ammuntaan? Tuleeko kirkon mielestä näin ison varuskunnan sijaita alle kilometrin päässä asutuksesta ja tuleeko ampumaharrastusta edistää yhteiskunnassa? Rauha maahan, tai edes lähialueen asukkaille

Kirkko&kaupunki ilmestyy seuraavan kerran keskiviikkona 6.7.