K&k 2011 nro 2 (19 1) by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Numero 2

Keskiviikkona 19. tammikuuta 2011

SIRPA PÄIVINEN

Ruokakassin saa kotiin kannettuna » 8–9 Kuka omistaa klassisen kristinuskon? » 14–15

Suojele nuori elämä

kehottaa Hanna-Mari Manninen» 7

Meillä on vain likiarvoja Jumalasta » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

” Numero 2

Lainasanat Emme harjoittele esittämistä, sillä se on peittämistä ja roolin ottamista. Sen sijaan harjoittelemme rehellistä ilmaisua, joka on pikemminkin ihmisen sisimmän riisumista ja paljastamista. – – Kyse on sielun tutkimisesta, ei enemmästä eikä vähemmästä.”

19.1.2011

Näyttelijä ja dramaturgi Mikko Lammi kertoo seurakuntien ilmaisutaitoryhmistä sivulla 10.

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13 Postiosoite: PL 279, 00181 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen kirkkojakaupunki@kotimaa.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Menovinkit voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

PHOTOGRAPHER’S CHOICE

Pääkirjoitus

Stadilainen tapa uskoa aikki, mitä Jumalasta voidaan sanoa, on korkeintaan likiarvoa. Vaikka Jumalasta ei voida sanoa mitään ihan täsmällistä, Hänestä voidaan kertoa asioita, jotka ovat ihmiselle tarpeellisia ja riittäviä. Hänestä voidaan kertoa sanoilla, teoilla, kuvilla, sävelillä ja niin edelleen. Oikeastaan sanoissa, teoissa, kuvissa, sävelissä, kauneudessa, hiljaisuudessa ja niin edelleen voi kuulla Hänen puhutteluaan ja läsnäoloaan. Raamattu on Jumalasta sanottujen likiarvojen tärkein lähde. Sitä ei tarvitse eikä pidä lukea niin, että kaikki siinä kerrottu on kirjaimellisesti totta. Mutta sitä kannattaa lukea, koska siinä ihmiset kertovat, miten ovat kuulleet Jumalan puhuttelevan ja miten tunteneet hänen läsnäolonsa. Juuri siksi Raamatussa voi yhä kuulla Jumalan puhuttelun. Jeesus Kristus on historiallinen henkilö. Hän syntyi, eli ihmisen elämän, teki työtä, opetti, tuomittiin ristiinnaulittavaksi ja kuoli. Tämä on epäilemättä totta, faktaa. Se, mitä on sanottu hänen syntymänsä, elämänsä, opetuksensa, kärsimisensä ja kuolemansa merkityksestä, on taas sitä korkeintaan likiarvoa. Tiivistettynä niiden kaikkien tärkein tähtäyspiste

on kai sanoma Jumalan armollisuudesta ja rakkauden etiikasta. Kristillinen oppi on ihmisten yritystä sanoittaa sitä, mitä Jumala on ja mikä on ihmisen suhde häneen. Siis likiarvoa. Mutta stadilaisenkin tämän päivän kristityn on hyvä lausua toisten kristittyjen kanssa ikiaikainen uskontunnustus. Sillä se on tapa, jolla kristityt sukupolvesta toiseen yhdessä ovat vastanneet Jumalan puhutteluun. Tämän päivän stadilainen kristitty tarvitsee myös kirkkoa. Sillä kirkolla on enemmän kuin kellään muulla käytössään välineitä Jumalan puhuttelun kuuntelemiseen. On kokeneita ja oppineita kristittyjä, jotka voivat kertoa, miten he ovat Jumalaa kuunnelleet. On vettä, leipää ja viiniä, joilla on kosketettu kristittyjä vuosisatojen ajan. Kirkolla on arkkitehtuuria, taidetta ja holveissa kaikuvaa musiikkia, jotka nostavat sielun kohti kauneutta, korkeutta ja pyhyyttä. On kirkkoja ja kappeleita, joissa saa kuunnella puhetta Jumalasta tai rauhoittua itsekseen korkeimpansa edessä. Siksi kirkko Helsingissäkin yhä rakentaa keskelle kaupunkia tilaa, jossa voi hiljentyä.

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Panettelu on hävittänyt kokonaisia kaupunkeja.

Uskonnon varjolla on toki tehty hirvittäviä asioita, mutta uusateistit unohtavat, että jokaista suurta tragediaa kohti on tapahtunut kymmeniätuhansia uskon motivoimia hyviä tekoja.

Olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana – silloin ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne kristittynä, joutuvat häpeään juuri siinä, mistä teitä panettelevat.

Rukous Meitä on monta, jotka panemme toivomme sinuun. Kuule meitä, yhdistä meidät. Me kaikki erilaiset katsomme sinua oman elämämme läpi. Kuule meitä, yhdistä meidät. Olkoon välillämme vapaus ja luottavainen rohkeus. Kuulumme kaikki sinulle. Kuule meitä, yhdistä meidät.

Menandros (noin 342–293 eKr.)

Teologi ja luonnontieteilijä Alister McGrath Vantaan Laurissa 13.1.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Pietarin ensimmäisen kirjeen kolmannesta luvusta

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Koonnut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi © Kirkko & Kaupunki / Osmo Päivinen, Lehtigrafiikka

Kampin hiljentymiskappeli nn Ma ie i nt

KAPPELI

ei m

tu ka n Narinkkamo o l tori Sa Kamppi

Kappelin ulko- ja sisäpintamateriaalit ovat käsiteltyä kotimaista puuta.

er h

Lasipalatsi

GR KATAFIIKAN SELU SUU NTA

atu k on Sim

Kattoikkuna

100 m

11,50 m

Sisäänkäynti Vastaanotto- ja työtilat

Laitetila Kappelitila

INVA/WC

Suihku Suihku Pukuhuone

Aula- ja infotila Sakasti

WC Siivous Jätteet

Varasto

Sisäänkäynti

Tekniset tilat

Simon

katu

Tämän alueen tilaratkaisujen suunnitelmiin tulee muutoksia.

Pysäköintihalliin

Uusi matkailunähtävyys. Kampin kappelista saattaa tulla Temppeliaukion kirkon kaltainen matkailunähtävyys. Mikäli niin käy, se vaikuttaa kappelin toimintaan ainakin kiihkeimmän turistisesongin aikana.

Kampin kappelin rakentaminen alkaa Narinkkatorille toteutettavan hiljentymiskappelin rakennustyöt alkavat helmi-maaliskuussa. Teksti Seppo Simola Grafiikka Osmo Päivinen

öiden aloitus on siirtynyt alkuperäisen suunnitelman mukaisesta tammikuusta ankaran talven ja suunnitelmien viimeistelyn vuoksi. Tavoiteaikataulun mukaan kappelin oli määrä valmistua tämän vuoden puolella. Todennäköisesti siinä päästään kuitenkin toimimaan vasta ensi vuoden alkupuolella. Ainutlaatuisena puurakennuksena kappeli on teknisesti haastava kohde. Sekä kappelin rakentamisesta että sen tulevasta toiminnasta vas-

taa Helsingin seurakuntayhtymä. Idea ja toive kappelin rakentamisesta ovat tulleet Helsingin kaupungilta. Kaupungin päättäjät ovat katsoneet, että Kampin liikenteellisesti ja kaupallisesti vilkas alue kaipaa sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti pehmentävää elementtiä. Kaupunginvaltuustossa käytiin monipolvinen ja vilkas keskustelu sekä kappelin edellyttämästä kaavoituksesta että tontin luovuttamisesta kirkolle. Kaupunginvaltuuston selkeän enemmistön tahto oli, että kappeli rakennetaan. Kaupunkisuunnitteluviraston päällikön Tuomas Rajajärven mukaan Kamppi on kappelin rakentamisen jälkeen ”valmis”. Hä-

nen mukaansa kaupungin vilkas keskusta tarvitsee monenlaisia toimintoja ja siellä on oltava edustettuna monenlaisia arvoja. Kampista on vielä puuttunut julkinen tila, johon voi pysähtyä ja jossa voi hiljentyä. Kappeli täyttää tämän tarpeen.

Kappelin suunnittelusta järjestettiin jo 2000-luvun alussa arkkitehtuurikilpailu. Sen voittanutta suunnitelmaa ei toteutettu, kun seurakuntayhtymä päätti luopua hankkeesta silloisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Helsingin kaupunki teetti kuitenkin kappelista uuden suunnitelman ja seurakuntayhtymä lähti hankkeeseen mukaan tarkennetun toiminta-ajatuksen myötä. Kaupungin sosiaalitoimi tulee päivystämään kappeliin seurakunnan rinnalle. – Kappelissa voi yhtä hyvin käydä kysymässä, miten pääsee Hakaniemeen kuin miten pääsee taivaa-

seen, sanoo yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen. Toteutettavan kappelin suunnittelutyön ovat tehneet arkkitehdit Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen arkkitehtitoimisto K2S:stä. Kappeli edustaa innovatiivista puurakentamista ja on jo ennen toteuttamistaan saanut runsaasti huomiota. Se sai muun muassa The Chicago Athenaeumin International Architecture Award 2010 -palkinnon. Kappeli on myös yksi Helsingin Design-pääkaupunkivuoden kärkihankkeista. Kappelin näyttävin tila on 11,5 metriä korkea puurakenteinen kappelisali. Kaiken kaikkiaan rakennuksessa on tilaa noin 270 neliömetriä ja se sisältää salin lisäksi muun muassa informaatioaulan sekä vastaanottotilan henkilökohtaisia keskusteluja varten. Rakennuksen kokonaiskustannusarvio

on 5 miljoonaa euroa. Hankkeen pääurakoitsijana on Pakrak Oy. Kappeli on tarkoitettu hiljentymisen ja kohtaamisen paikaksi. Jumalanpalveluksia tai muita varsinaisia seurakunnallisia tilaisuuksia siinä ei ole tarkoitus järjestää. Sen sijaan tilaa pidetään päivittäin auki aamusta iltaan hiljentymistä varten. Tarkemmat aukioloajat täsmentyvät lähempänä kappelin valmistumista. Keskeisellä paikalla oleva tila toimii myös kirkon ja kaupungin tiedotuspisteenä. Kappelissa on aina sen auki ollessa tavattavissa seurakunnan työntekijöitä henkilökohtaista keskustelua varten. Myös vapaaehtoisten seurakuntalaisten mahdollisuutta osallistua kappelissa päivystämiseen selvitetään. Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät ovat olleet mukana toiminnan hahmottelemisessa. Niiden tarkemmasta osallistumisesta toimintaan päätetään myöhemmin.

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Koonnut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi

Kolumni Hannu Lauerma

Heikkouden inhoaminen uomessa on vasta hiljattain kuvattu tapauksia, joissa terveydenhuollon ammattilaiset ovat surmanneet potilaitaan. Ilmiö ei ole uusi, mutta sitä on pidetty äärimmäisen harvinaisena – vuosittain esiin tulee koko maailmassa vain noin yksi tapaus. On kuitenkin mahdollista, että maissa, joissa terveydenhuollon valvonta ja laadunvarmistus on heikkoa, vastaavaa tapahtuu kenenkään huomaamatta. Myös historiallisessa tarkastelussa kuva on paljon synkempi, sillä esimerkiksi natsi-Saksassa osa lääkäreistä ja hoitajista osallistui ”alempiarvoisen elämän”, ennen muuta kehitysvammaisten ja mielisairaiden joukkotuhoon. Osin tämä tapahtui lähettämällä potilaita tuhoamisyksikköihin, mutta joskus myös vaivihkaa esimerkiksi erityisruokavaliolla, josta oli tarkan suunnittelun avulla karsittu elämälle välttämättömät rasvahapot.

Ajatus ihmisten samanarvoisuudesta on vasta melko hiljattain tullut yleisesti hyväksytyksi ohjenuoraksi.”

”

Suomessakin vastaavan menettelyn oletettuihin hyötyihin viitattiin muun muassa Sotilaslääketieteellisessä aikakauslehdessä 1/1945. Lääkintäeverstiluutnantti Y. K. Suominen pohti suorasanaisesti ”eräiden tuhansien suomalaisten tappamista”, ja esitti, että ”luonteeltaan vajaa-arvoisia psykopaatteja” oli noin 10 prosenttia kansakoululaisista. ”Vertausta käyttäen voimme sanoa, että mikäli tämä vajaakelpoinen aines voitaisiin poistaa yhteiskuntaruumiista, niin poisto parantaisi yhteiskuntamme toimintakykyä ainakin saman verran, kuin kymmenkiloisen lipoman (rasvakasvaimen) poisleikkaaminen yksittäisestä kansalaisesta parantaa hänen toimintakykyään.” Suominen ei ollut eriskummallinen yksityisajattelija, vaan arvostettu lääkäri, joka eteni sotien jälkeen lääkintöhallituksen korkeaan virkaan ja professoriksi. Hän oli ilmeisesti myös hyvin tunnontarkka hoitaessaan omia potilaitaan. Ajatus ihmisten samanarvoisuudesta on vasta melko hiljattain tullut yleisesti hyväksytyksi ohjenuoraksi. Kulttuurissamme on myös heikkouden vihaamisen ja vajaakykyisten halveksimisen pohjavirta. Epäsuotuisissa oloissa, esimerkiksi taloudellispoliittisten kriisien yhteydessä, se voi uudestaan tulla näkyväksi voimaksi. Kirjoittaja on tutkimusprofessori ja vastaava ylilääkäri

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

25 000 perhettä Sri Lankan tulva-alueilla saa apua Kirkon Ulkomaanavulta. Ulkomaanavun kumppani Sewalanka-järjestö jakaa avustuspakkauksia, jotka sisältävät muun muassa tarpeellisia perustarvikkeita: ruoka-aineita, hygieniatuotteita, keittovälineitä ja hyttysverkkoja. Joulukuun alussa alkaneet rankkasateet ovat aiheuttaneet tulvia ympäri Sri Lankaa ja vaikuttaneet yli 800 000 ihmisen elämään. Kirkon Ulkomaanavun tuki alueelle on 40 000 euroa.

Taloudellinen herättää vasta Talouskasvun vapaaehtoinen rajoittaminen eli degrowth-ajattelu on toimitusjohtaja Sixten Korkmanin mukaan ”hölynpölyä”. Yhteiskuntavastuun asiantuntijan Juha Beurlingin mukaan kasvun rajat ovat tulleet vastaan. Teksti Sari Kuvaja Kuva Jukka Granström

uomen talous on lähtenyt nousuun huolimatta markkinoilla edelleen vallitsevasta epävarmuudesta. Kasvu saattaa kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi. – Maamme pitkän tähtäimen

kasvunäkymät ovat heikot. Lisäksi meillä on suuri julkisen talouden kestävyysvaje, varoittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman. – Tulevaisuudessa meillä pitäisi olla riittävän korkea työllisyysaste, jotta syntyisi se veropohja, jolla julkisen sektorin menoja rahoitetaan, hän sanoo. Kasvu sinänsä ei ole itsetarkoitus. Yhteiskuntamme on kuitenkin

rakennettu niin, että riittävän monen pitäisi olla riittävän paljon töissä, muuten järjestelmä ei toimi. Sixten Korkman pitää markkinataloutta hyvänä tuotannollisen toiminnan lähtökohtana. Kun tuottajat voivat vapaasti valita, mitä tekevät ja kansalaiset vapaasti valita, mitä ostavat, syntyy hyvää kasvua. Korkman myöntää kuitenkin, että kasvulla voi olla kielteisiä ympäristövaikutuksia. Siksi hyvinvointia pitäisi saada aikaiseksi jollakin muulla tavalla kuin luontoa kuormittavaa tuotantoa kasvattamalla. Niin sanotussa degrowth-ajattelussa mennään vielä pidemmälle. Syksyn ja alkutalven aikana tämä kasvukriittinen liike on rantautunut myös Suomeen. Degrowthin kannattajat peräänkuuluttavat vapaaehtoista talouden koon rajoittamista ja luonnonvarojen talouskasvulle asettamien rajojen tunnistamista. Syksyllä 2010 peruste-

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Yksinkertaisuutta kaivataan. Juha Beurlingin mielestä degrowth ja elämän leppoistaminen eli downshiftaus ovat ihmisten reaktioita yhteiskunnan monimutkaistumiselle: – Moni hakee vastausta hämmennykseensä elämän yksinkertaistamisesta.

teena kohtuullisuutta, ei ole hassumpi ajatus. Kilpailumentaliteetti ruokkii suorituspainotteisuutta, mistä voi syntyä riittämättömyyden tunnetta ja mielenterveysongelmia, jopa ennenaikaista työkyvyttömyyttä, Korkman pohtii. Juha Beurlingille kohtuullisuus tarkoittaa, että ihminen saa hyvinvointinsa ylläpitämiseksi tarpeeksi, mutta ei sen enempää. Sixten Korkmanin mielestä kohtuullisuus liittyy siihen, mitä elämästä

”

Kilpailumentaliteetti ruokkii suorituspainotteisuutta, mistä voi syntyä riittämättömyyden tunnetta ja mielenterveysongelmia, jopa ennenaikaista työkyvyttömyyttä.” Sixten Korkman

kasvu väitteitä tun vapaamuotoisen Suomen degrowth-verkoston verkkosivuilla degrowth määritellään muun muassa ”elintapojen vapaaehtoiseksi yksinkertaistamiseksi”. Sixten Korkman tyrmää degrowthin: – Mitä enemmän olen sitä tutkinut, sitä vakuuttuneempi olen, että kyse on hölynpölystä. Kasvun tietoisessa rajoittamisessa ei ole mitään mieltä. Vaikka Suomessa supistaisimme talouskasvun nollaan, ilmastonmuutos ei sillä ratkea, koska ongelma on globaali. Globaalit ongelmat vaativat kustannustehokkaita, kansainvälisiä ratkaisuja, kuten päästökauppaa ja ympäristöveroja. Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n yhteiskuntavastuun asiantuntija Juha Beurling työskenteli aiemmin päätoimisena eettisen kuluttamisen asiantuntijana

Suomen Kuluttajaliitossa. Hänen mielestään nykyinen kulutuskeskeinen elämäntapa on tullut tiensä päähän. Beurling pitää todennäköisenä, että ihmiskunta joutuu suuren taloudellisen tai ekologisen murroksen kautta hakemaan todellisia vaihtoehtoja nykymenolle. – Toivon, että shokki olisi tarpeeksi suuri, jotta meidän olisi pakko pohtia avoimin mielin erilaisia vaihtoehtoja. Tuntuisi helpommalta tavoitella kestävää kasvua nykyisessä järjestelmässä, mutta en ole varma, onnistuuko se, Beurling miettii. Degrowth-ilmiön myötä on keskusteltu myös työn jakamisesta ja kiireen täyttämän elämäntavan kielteisistä vaikutuksista. Nämä ajatukset saavat vastakaikua myös Sixten Korkmanilta: – Se, että tyytyisimme hiukan vähempään ja pitäisimme tavoit-

haluamme. Olisiko hyvä elämä sitä, että olisi itsensä kanssa sinut, hän kysyy. Ja sitä, että ymmärtäisimme ihmissuhteiden merkityksen emmekä uhraisi kaikkea aikaamme ammatillisen menestyksen saavuttamiseksi? Kolmekymppisen Juha Beurlingin oma etsimisen aika alkoi parisen vuotta sitten. Sitä ennen hän oli suorittaja, joka eli tavoitteesta toiseen. Nyt tärkeimmältä tuntuu oppia läsnäoloa: ettei jatkuvasti pyrkisi toisaalle, vaan tyytyisi siihen, mitä ja missä on. Viime aikoina etsimiseen on tullut uusia sävyjä Fransiscus Assisilaisen ajatusten myötä. – Olen mukana vapaamuotoisessa, parin kuukauden välein kokoontuvassa ryhmässä, joka pohtii Assisilaisen opetuksia. Keskustelemme niistä ja niiden merkityksestä omassa elämässämme. Beurlingia kiehtoo Fransiscus Assisilaisen loogisuus: – Hänen ajatuksissaan kietoutuvat yhteen tärkeinä pitämiäni asioita, joita ennen käsittelin elämän eri lohkoihin kuuluvina: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ympäristöasiat, eläinten oikeudet. Niitä ovat myös mielenrauha, tasapaino, suvaitsevaisuus ja moninaisuus. – Olen pohtinut sitä, voisiko itseensä vaikuttamalla muuttaa tehokkaimmin myös yhteiskuntaa.

Temppeliaukion kirkko suljettu remontin vuoksi Kirkko avataan uudelleen kesäkuun alussa. Tammikuun alussa alkaneessa remontissa kunnostetaan kirkkosalin penkit ja niihin asennetaan turvavalaistus. Kirkon äänentoistoa parannetaan ja muun muassa ilmastointijärjestelmää uusimalla pyritään vähentämään kirkon energiankulutusta. Kirkon ja seurakuntasalin välisen tunnelin portaisiin tehdään luiska, jotta kulkeminen pyörätuolien ja lastenvaunujen kanssa sujuisi helpommin. Seurakuntasali ja keittiötilat kunnostetaan. Salin istumapaikko-

jen määrä pysyy ennallaan, noin 80:ssa. Pieni kappeli kunnostetaan ihmisten henkilökohtaisen kohtaamisen paikaksi ja morsiushuoneeksi. Väestösuojaa parannetaan esiintyjien lämpiötilaksi ja sakraalitarvikkeiden säilytystilaksi. Kirkon ulkopuolisia alueita ei muuteta. Muuri korjataan ja Lutherinkadulle kirkon sisäänkäynnin oikealle puolelle pystytetään ilmoitustaulu. Saneerauksen aikana seurakunnan toiminta keskittyy Runeberginkatu 39:ssä sijaitsevaan seurakuntakotiin ja Töölön kirkolle.

Homoseksuaalien syrjintä yleisin syy kirkosta eroamiseen Helsingissä Homoseksuaalien syrjintä kirkossa mainittiin useimmin kirkosta eroamisen syyksi Helsingin seurakuntien saamassa palautteessa. Kirkosta eronneille lähetettiin Helsingissä lähes kahden kuukauden ajan kirjettä, jossa pyydettiin palautetta. Tähän mennessä vastauskirjeitä on saatu runsaat 130. Vastaajista 74 on naisia. Nuorin palautteenantaja on 20 ja vanhin 82 vuotta. Erosyistä suurin on suvaitsemattomuus. 52 palautteessa syyksi mainittiin yksiselitteisesti homoseksuaalien kohtelu. Osasyynä pidettiin myös naispappien syrjintää. Toiseksi suurin erosyy oli ideologinen. Näin vastanneista osa uskoi eri tavalla kuin kirkko opettaa, osa taas ilmoitti syyksi uskon puuttumisen kokonaan. Pieni joukko ilmoitti siirtyvänsä toiseen kirkko- tai uskontokuntaan. Parikymmentä vastaajaa ilmoitti syyksi rahan. Vastaajilla ei ollut halua tai kykyä maksaa kirkollisveroa, eivätkä he mielestään saaneet vastinetta rahoilleen. Kymmenen

vastaajaa ilmoitti erosyyksi Lauttasaaren kirkkoherralle hankitun työsuhdeasunnon, jonka arvo on miljoonaluokkaa. Vajaassa seitsemässä prosentissa vastauksia eroamisen syynä oli ikävä kokemus kirkon työntekijästä. Niin ikään kymmenkunta vastaajaa ilmoitti syyksi liiallisen liberaalisuuden kirkossa. Yksi vastaajista oli eronnut mutta liittynytkin sitten takaisin. Helsingin seurakuntien nuorten aikuisten pappi Juha Petterson luonnehti palautteita hyvin punnituiksi. – Palautteista näki, että vastaajat olivat paneutuneet kysymyksiin, eivätkä vastaukset olleet hätiköityjä. Joukossa ei ollut lainkaan niitä ärhäköitä äänenpainoja, joita tavallisesti saamme kuulla, Petterson luonnehtii. – Saattaa hyvin olla, että vastaukset ilmentävät laajemminkin kansalaisten näkemyksiä, vaikka kaikki luonnollisesti eivät päädy kirkosta eroamiseen. Siinä mielessä vaikuttaa siltä, että nyt tuli hiljaisen enemmistön ääni kuulluksi.

Uutuus!

Sävel soikoon -opas + cd

Vinkkejä ja ohjeita musiikin hyödyntämiseen vapaaehtoisja ryhmätoiminnassa. JakkaraJamit-cd:n istumatanssit virkistävät mieltä ja kehoa. Hinta 15 euroa + toimituskulut. Tarjolla myös aiheeseen liittyvää koulutusta.

Tiedustelut: puh. (09) 7257 1178 tai riina.lilja@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi

Eläkeliitto ry tuottaa uusia toimintamuotoja ikääntyvien hyvinvoinnin tukemiseksi sekä kouluttaa ja tukee vapaaehtoisja vertaistoimijoita työssään.

Folk!

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Tutustu työhömme helsinkimissio.ﬁ

Ajattele miltä tuntuu, kun oma lapsi katoaa? Tähän tunteeseen saavat tutustua tuhannet suomalaiset vanhukset, kadotettuaan yhteyden lapsiinsa. Viikoiksi, kuukausiksi, vuosiksi, kokonaan. Meidän jokaisen velvollisuus on huolehtia siitä, että omilla vanhemmillamme on lapsi - koko elämän ajan.

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Esiripun takaa. Hanna-Mari Mannisen tie järjestövaikuttajaksi alkoi Tampereelta. Hän kävi paikallisen Setlementtiyhdistyksen lastenkerhoa ja toimi näytelmäkerhon ohjaajana. – Suosittelen järjestötoimintaa. Jo nuorena pääsee oppimaan johtamista ja päätöksentekoa.

Nuorten asiaa ajamassa Hanna-Mari Manninen johtaa puhetta nuorten Allianssissa. Kolmekymppisen juristin leipätyö on asianajotoimistossa. Teksti Ulla Lötjönen Kuva Sirpa Päivinen

altaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Yli kahdeksankymmentä prosenttia 16–29-vuotiaista arvioi terveydentilansa hyväksi. Kaksi kolmasosaa yli 25-vuotiaista on suorittanut ammatillisen tai korkeakoulututkinnon. Tiedot on noukittu Nuorista Suomessa 2010 -tilastoraportista, jonka on koonnut Allianssi ry. Järjestö on valtakunnallinen nuorten asioiden asiantuntija ja puolestapuhuja maassamme, kertoo sen puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssiin kuuluu yli sata nuoriso- ja kasvatusalan järjestöä. Mannisen puheenjohtajakausi on nyt puoli-

välissä, ja kohdalle osuu lobbauksen paikka: lähestyvät eduskuntavaalit. – Nuorten asiat ja nuorison hyvinvointi on monesti juhlapuheiden aihe. Mutta arvot eivät ole sanoja vaan tekoja. Tekoja tarvitaan, sillä Allianssin raportti kertoo ”hukassa” olevista nuorista. He ovat pudokkaita, jotka keskeyttävät peruskoulun, eivät jatkokouluttaudu, eivätkä pääse mukaan työelämään. 15–29-vuotiaiden ikäluokassa heitä on noin 15 000. Arvio perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamiin tilastoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puolestaan arvioi, että syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on noin 65 000. Luvut ovat kovia ja huolestuttavia. Hanna-Mari Manninen näkee, että suomalainen peruskoulu on avainpaikka, sillä koulu kokoaa

kaikki oppivelvolliset suojiinsa. – Koulun palveluja on kehitettävä, erityisesti kouluterveydenhuoltoa, mielenterveyspalveluja ja opinnonohjausta, jotta nuori löytää paikkansa yhteiskunnassa. Koulutoimesta ei saa säästää. Manninen puhuu varhaisesta puuttumisesta ja ennaltaehkäisevän työn tärkeydestä. Miksi? – Siksi, että etsivä nuorisotyö yrittää korjata tilannetta, joka on jo mennyt pieleen. Nuori on kateissa, jos häntä joudutaan etsimään takaisin koulunpenkille tai mukaan työelämään. Kaikkein vaikeimmat pulmat kasaantuvat lapsille ja nuorille, joiden vanhemmilla tai huoltajilla on ongelmia: päihteiden väärinkäyt-

Järjestötausta Hanna-Mari Manninen on ■ Allianssi ry:n puheenjohtaja ■ juristi, toimii asianajajana helsinkiläisessä asianajotoimistossa. ■ ollut aiemmin mm. Setlementtinuorten liiton puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.

töä, työttömyyttä, asunnottomuutta tai mielenterveysongelmia. Syrjäytymisen tiedetään siirtyvän sukupolvelta toiselle. Allianssin kokoama raportti kertoo, että noin viidesosa nuorista voi aiempaa huonommin ja heillä on vakavia ongelmia. Taustalla on muun muassa masennusta, humalajuomista, väkivaltaa, kiusaamista, asunnottomuutta tai yksinäisyyttä. Mannisen mukaan nyt poimitaan viime laman jälkiä. Juustohöyläleikkuri pyyhkäisi kautta linjan, ja ongelmien ketjuuntumista on päässyt tapahtumaan. – Kuntataloudessa on kiusaus säästää ennaltaehkäisevästä työstä, koska sen tuloksia ei pystytä mittaamaan. Kuntapäättäjien on syytä nähdä kauas ja luottaa ennaltaehkäisevien toimien tehoon. Hanna-Mari Mannista kuunnellessa tulee mieleen, että äänessä voisi olla poliitikko, joka on tottunut esittämään asiansa perustellusti ja napakasti. Nuori vapaaehtoinen ei kuitenkaan ole mukana puoluepolitiikassa. Hän kokee olevansa oikealla paikalla sitoutumattomana järjestötoimijana. – On monta tapaa vaikuttaa, ja

tämä on mielekäs valinta tällä hetkellä. Mannisen oma tausta löytyy Setlementtiliikkeestä. Hän on liikkeen kasvatti Tampereelta ja arvostaa sen arvoja, ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja ihmisoikeuksia.

”

Koulutoimesta ei saa säästää.” – Haluan ilman muuta kannustaa nuoria vaikuttamaan ja lähtemään mukaan järjestövastuuseen tai puoluepolitiikkaan. Nuoria ei pidä nähdä ongelmakimppuna, vaan osana ratkaisua. Kun nuori pääsee osaksi yhteisöä, hän on tutkimusten mukaan aktiivinen jatkossakin. Nuorten Allianssi-järjestön eräänä vaaliteemana onkin se, että nuorten ääni pääsee kuulumaan kuntatasolla ja valtakunnan päätöksenteossa. Manninen perää äänioikeuden sallimista 16-vuotiaille. – Kirkko näytti tässä hienosti mallia viime syksyn seurakuntavaaleissa. Muun yhteiskunnan kannattaa seurata perässä.

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Koonnut: Ulla Lötjönen Sähköposti: ulla.lotjonen@kotimaa.fi SIRPA PÄIVINEN

Kaupungin kasvo: Elissa Eriksson

Pysäkkien valtaaja Elissa Eriksson matkustaa päivittäin ratikalla ja bussilla. Hän katselee usein pysäkkien valaistuja seiniä, joissa hehkuvat kansainvälisten yritysten mainoskampanjakuvat. Jotkut niistä ärsyttävät häntä, toiset taas ovat taideopiskelijan silmissä tyylikkäitä ja kauniita. Useimmissa ehdotetaan, että onni syntyy jonkin tavaran omistamisesta, mikä hänen mielestään on puppua. Eniten Erikssonia kuitenkin mietityttää se, että mainokset hallitsevat maisemaa, eikä niille ole olemassa vaihtoehtoa. Kun taideopiskelijan piti suunnitella taiteen maisterin lopputyönsä, hän keksi, että pysäkeille voisi suunnitella jotakin mainosten tilalle. – Mainoksia arvostellaan paljon, sillä monet niistä suunnitellaan ärsyttämään ihmisiä. Niitä ei kuitenkaan vastusteta juuri lainkaan käytännössä. Tuumin, etten ehkä ole ainoa ihminen, joka haluaisi vaikuttaa enemmän siihen, mitä pysäkeillä näkyy, sanoo Elissa Eriksson. Niinpä hän laati sosiaaliseksi kokeeksi kutsumansa suunnitelman ja perusti Facebookiin ryhmän nimeltä ”Haluan nähdä muutakin”. Hän lupasi ryhmän jokaiselle jäsenelle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mitä pysäkin taulussa näkyy. Sitten hän marssi pysäkit omistavan kansainvälisen JCDecauxin toimistoon kirjoittamaan vuokrasopimusta. Hän kertoi haluavansa vuokrata pienimmän mahdollisen määrän pysäkkejä minimiajaksi. Hän sai noin kuuden tuhannen euron hinnalla haltuunsa 21 Helsingin keskustan pysäkkiä viikoksi. Rahat hän pyysi Facebook-ryhmän jäseniltä, ja kun 1 458 jäsentä lahjoitti kukin muutaman euron, summa oli koossa. Verkkopankin viestikenttään tallettajat saivat muotoilla ajatuksensa siitä, mitä haluaisivat nähdä. Toiveet painetaan julisteeseen, joka on nähtävillä 23. tammikuuta alkaen Helsingin keskustan pysäkeillä. Erikssonin opinnäytetyön aiheena ovat ihmisten mahdollisuu-

det vaikuttaa visuaaliseen ympäristöönsä. Hän uskoo, että kuka tahansa meistä tarvitsee viihtyäkseen tunnetta omista vaikutusmahdollisuuksistaan. – Kaupunkia voisi ajatella nykyistä enemmän siitä näkökulmasta, että se on ihmisten, eikä vain myytävien tuotteiden paikka, Eriksson pohtii. Hänen mielestään ihmisillä pitäisi olla enemmän julkista tilaa omille asioilleen, kuten vapaita taidetiloja ja ilmoitustauluja. Erikssonia harmittaa se, että mainoksilla on etuoikeus kertoa tarinoita ja luoda ihanteita, joilta ihmiset eivät voi välttyä kulkiessaan kaduilla. Hän uskoo ja toivoo, että tulevaisuudessa yrityksetkin ymmärtävät suunnitella mainoksia enemmän yhteistyössä paikallisten ihmisten kanssa. Se voisi olla osa nykyistä eettisempää mainontaa. Eriksson pitää hankettaan katutaiteen muotona. Neulegrafﬁtit, rakkauslukot ja maalaukset työmaa-aidoissa ovat hänestä hyviä esimerkkejä siitä, miten taide on hiipinyt Helsingissä kaduille. Pysäkkikampanja on ollut monille hauska kokeilu, eikä muutaman euron sijoitus tunnu paljolta. Jotkut ovat kritisoineet hanketta siitä, ettei se vastusta mainontaa, vaan on uusi tuottoisa kampanja pysäkit omistavalle yritykselle. Jos Eriksson ajattelee itseään mainoskampanjan suunnittelijana, mitä hän sitten myy. – Kaupunkilaisille mahdollisuutta vaikuttaa itse siihen, mitä ympärillä näkyy, taiteilija vastaa.

P.S.

Asun Katajanokalla kolmen muun opiskeli-

jan kanssa.

Rakastan pyöräilemistä öisillä kaduilla. Haluaisin kasvaa viisaaksi iloiseksi mummoksi. Salla Ranta Haluan nähdä muutakin -kampanja 23.–29.1. Helsingin keskustassa

Kauppaostokset keittiöön

Ruokakauppaan pääsy on hankalaa, jos on huonojalkainen tai autoton. K&k testasi kauppojen kuljetuspalveluita. Teksti Marjo Hentunen Kuva Janne Kuisma

spoolainen Iiri Ranta, 63, alkoi käyttää elintarvikkeiden kotiinkuljetuspalvelua jo muutama vuosi sitten. – Työkiireistä se lähti. Myös jonottaminen ruuhkien keskellä on rankkaa, eikä meillä ole autoa, kertoo Ranta. Perhe käyttää kuljetuspalvelua lähinnä jouluna, jolloin ruokaa menee paljon. Pyhinä yhteisen pöydän ääreen kokoontuu kymmenisen ihmistä, niin lapsia kuin aikuisia. – Tavarat kannetaan keittiöön asti ja ne ovat niin laadukkaita, ettei mitään mene hukkaan. Rannan mielestä kuljetuspalvelussa on sekin hyvä puoli, että se vaatii etukäteissuunnittelua. – Kun ei tee heräteostoksia, syntyy säästöä. Jos ostaa monesta kaupasta, voi eksyä kalliisiinkin ratkaisuihin. Ranta tekee tilauksen tavaratalon nettisivuilla. Tilauslistan vahvistus tulee postitse, mutta kaupasta myös soitetaan ja varmistetaan, että tuotteet ovat halutun mukaisia. – Varmasti kokeilen vielä nettikaupatkin, sitten kun ikää tulee lisää ja voimat vähenevät, Ranta pohtii.

Elintarvikkeiden kotiinkuljetuspalvelua käyttävät kuitenkin vielä harvat. – Saattaa olla meidän kulttuuriamme, että emme vielä osaa käyttää palveluita. Olen ehdottanut monelle huonosti kulkevalle vanhukselle tätä vaihtoehtoa, kertoo Kumpulan kyläkauppias Erja Salo.

Kulmilla: Porvarinlahti

Stockmann Herkun tuoteryhmäpäällikkö Sari Viljakainen keskustan tavaratalosta kertoo, että juhlapyhät, joulu, pääsiäinen, vappu sekä isän- ja äitienpäivä ovat kotiinkuljetuspalvelun vilkkainta aikaa. – Joulun ja pääsiäisen alla viedään päivittäin satoja kuljetuksia. Tavallisina arkipäivinä kuljetusauto starttaa huomattavasti harvemmin, noin 20–25 kertaa päivässä. Lähes puolet Herkun tilauspalvelun asiakkaista on yksityisasiakkaita. – Monille menee viikoittain vakiotilaus. Juhlatilauksista juttelemme aina asiakkaan kanssa henkilökohtaisesti, että hän saa varmasti juuri haluamiaan tuotteita. Ei haittaa, vaikka asiakas ei muistaisi tuotteiden nimiä, autamKun ei tee heräte- me siinä. Tavaratalon läostoksia, syntyy helläkin asuvat vanhukset käyttäsäästöä.” vät palvelua paljon. – Jotkut käyvät itse, vaikka liikkuminen olisi vähän huonoakin, sillä ostosten teko on monelle päivän kohokohta. Kärrypojat voivat myös tilata taksin ja kantaa asiakkaan ostokset sinne. Myös Liisankadun K-Extran pienimuotoista kotiinkuljetusta käyttävät etupäässä alueella asuvat vanhukset. Toisinaan joku ei pääse kauppaan jalkaleikkauksen vuoksi. – Rollaattorilla kulkeminen on mahdotonta jalkakäytäville kasaantuvan lumen vuoksi. Heille kannamme ostokset kotiin, toteaa kauppias Pasi Hentilä.

”

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Läpi nietosten. Ruokaostokset voi tilata kotiin, ellei kaupassakäynti jostain syystä onnistu.

Stockmann

K-Extra Liisankatu

Kumpuoti, Kumpula

www.gastronautti.fi/kauppakassi

www.ruoka.net

Hinta

Toimitus 25 e (ostokset alle 250 e). 10 e (ostokset yli 250 e). Keräys noutopisteeseen 10 e. (Palvelu keskustan tavaratalossa).

Tuotteiden keräily 2,5 e. Toimitus 5 e.

Vakioasiakkaille ilmainen.

Tuotteiden keräily ostoskoriin 3,50 e. Toimitus 6,40–27,90 e (matka 3–15 kilometriä). Puhelintilauksen lisämaksu 4,90 e. Jos ostosten rahtipaino yli 30 kg, toimitusmaksu nousee 0,20 e alkavalta kilolta.

Päivätoimitus 17 e, iltatoimitus 8,50 e. Toimitus asiakkaan toivomana aikana 32 e, toimitus samana päivänä 24 e. Valmiiksi kerättyjen ostosten nouto 4 e, pullonpalautus 3 e kerta, yksityisasiakkaat. Alle 40 e tilauksissa 10 e pientoimituslisä.

Toimitusaika

2 arkipäivää.

1–2 arkipäivää.

Tarvittaessa samana päivänä.

Kello 15 mennessä tilatut tuotteet toimitetaan samana iltana.

Useita vaihtoehtoja (katso yllä).

Tilaustapa

Puhelimella, faxilla tai säh- Puhelimella, sähköpostilla köpostilla. Ostokset voi ke- tai käymällä myymälässä. rätä itse ja viedä ne Herkun tilauspalveluun 2 h ennen sovittua kuljetusaikaa.

Puhelimella tai käymällä myymälässä asiakkaan toiveiden varmistamiseksi.

Tuotteet klikataan nettisivuilla ostoskoriin tai tilataan puhelimella. Valikoimissa Alepa-myymälän tuotevalikoima. Ostoksista, keräilystä ja kuljetusmaksuista saa S-bonusta.

Netissä tai puhelimessa. Asiakkaat voivat tilata pullonpalautuspalvelun, jolloin asiakasnumerolla varustetut pullot ja korit luovutetaan kuljettajalle toimituksen yhteydessä.

Tilauksen helppous

Helppo. Tilauksesta myös iltakuljetus.

Helppo.

Sujuva.

Nettisivut selkeät, mutta tuotekuvia jäi kaipaamaan. Rekisteröitynyt asiakas voi tallentaa järjestelmään suosikkikorejaan, mikä nopeuttaa tilausta.

Selkeät sivut, värikkäät tuotekuvat. Uutuudet ja tarjoustuotteet omilla sivuillaan. Tuotekohtaiset liikennevalot kertovat, onko tuotetta saatavilla.

Toimitusalue

Helsinki ja Espoo.

Vain Kruununhaan alueelle.

Sovittaessa myös Kumpulan ulkopuolelle.

Toimitusalue pisimmillään 15 km noutomyymälästä.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueelle.

Maksutavat

Verkkopankissa, pankkitai luottokortilla.

Käteisellä, pankkitai luottokortilla.

Käteisellä, pankkitai luottokortilla kuljettajalle toimituksen yhteydessä.

Verkkopankissa tai luottokortilla.

Viikon fakta MARKO LEPPÄNEN

Satumainen sataman muuri Jerikolla oli omansa, Kiinalla on yhä. Berliinissä sellainen katkeroitti kansaa, kuten nykyisin Israelin vastaisella Länsirannalla. Mistä oikein on puhe? Muureista tietenkin. Helsingin ja todennäköisesti koko Suomen näyttävintä muuria pääsee kummastelemaan Vuosaaren sataman koillislaidalla Porvarinlahdella. Sen tehtävä on suojata ympäristöä sataman melulta. Lähestyn liki kilometrin mittaista ja 13 metriä korkeaa muuria pyrypäivän hämärtyessä illaksi. Satama nielaisi kolme saarta, mutta valtaisan betoniseinämän viereen on jäänyt yhä kaksi, Varissaari ja Kalkkisaari. Kuljen niiden kautta ja unohdun jälkimmäiseen ihailemaan vanhojen kalkkilouhosten romanttisia muotoja.

Maisema muuttuu entistä erikoisemmaksi, kun koittaa oranssi hetki. Sataman valot ovat syttyneet. Muuri paljastuu kallioiden takaa ja näyttää sadunomaiselta – kuin toiseen maailmaan kuuluvalta. Ei ihme, että Jussi Kiven kaltaiset uusromanttiset maisemataiteilijat kuvaavat sitä ja makustelevat sen äärellä ylevän kokemusta. Katson rakennelmaa kunnioittavan välimatkan päästä, mutta toisinkin voisi tehdä. Muurin ulkokärkeen on rakennettu yleisöä varten näköalatasanne Horisontti. Sieltä voi tarkkailla rahtiliikenteen ja saaristoluonnon kiehtovia kontrasteja. Marko Leppänen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi.

12 %

kasvua. Helsingin kaupunginmuseo saavutti viime vuonna kaikkien aikojen suurimman kävijälukunsa. Kaupunginmuseon näyttelypisteiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli 172 640, mikä merkitsee 12 %:n kasvua edellisvuotiseen ennätykseen nähden ja peräti 238 %:n kasvua viimeiseen pääsymaksulliseen vuoteen 2007 verrattuna. Vuoden 2010 kokonaiskävijäluku oli 242 650, kun mukaan luetaan Kulttuuritehdas Korjaamon Ratikkamuseo.

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Koonnut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kotimaa.fi

Pysy omana itsenäsi Et ole yksin. Kuningatar on iloinen kuninkaan selviämisestä.

Olipa kerran kuningas, joka änkytti ELOKUVA Änkyttävän ja sitten puhumaan oppivan miehen tarinasta ei äkkiseltään uskoisi syntyvän piinallisen jännittävää elokuvaa, vaikka ongelmainen mies olisikin Englannin kuningas ja nykyisen kuningatar Elisabeth II:n isä. Tom Hooperin ohjaama Kuninkaan puhe osoittaa sellaiset luulot vääriksi. Elokuva on jännittävä, hellyttävä ja syvälle menevä kertomus todellisista ihmisistä intiimissä tilanteessa ja samalla historian käännekohdassa. Katsoja viedään änkyttävän ihmisen tuntoihin heti elokuvan alussa. Colin Firthin taidokkaasti esittämän prinssi Albertin (myöhemmin kuningas Yrjö VI) on määrä tuoda maailmanlaajalle yleisölle isänsä kuningas Yrjö V:nnen terveiset. Vaikka vaimo Elisabeth (Helen Bonham Carter) tukee miestään kaikin voimin, mikrofonin ja suuren yleisön mykistämän prinssin suusta kaikuu stadionille vain pari sanaa kuin hohtimilla kiskoen. Tauot ovat piinallisia ja pitkiä. Prinssi Albert inhoaa julkisia puheita eikä varmasti halua kuninkaaksi. Siihen tehtävään perheessä on veli Edward (Guy Pearce).

Elokuva seuraa prinssi Albertin ja Elisabeth-vaimon löytämän puheopettajan kaksinkamppailua. Suostuuko monarkki olemaan vain mies, jolla on ongelma? Lionel Logue (mainio Geoffrey Rush) pääsee prinssin opettajana ja terapeuttina tätä hyvin lähelle. Luottamus ja ystävyys rakentuvat vähitellen. Pitkät käytävät, juhlasalit, kruunajaiskirkko ja BBC:n palatsiin rakentama äänitysstudio ovat opettajan kodin lisäksi draaman

Sakastissa nauretaan

näyttämöitä. Suuret tilat alleviivaavat tehokkaasti ihmisen yksinäisyyttä, ahdistusta, aseman velvollisuuksia ja oman äänen saavuttamisen tuskaa ja nöyryytystä. Keskinäisissä väleissään Logue ja ”Bertie” pääsevät pitkälle. Logue opettaa, ettei kukaan ei synny änkyttävänä eikä änkytä suuttuessaan, ajatellessaan tai uneksiessaan. Vähitellen vaietut asiat sanotaan ääneen. Prinssi esimerkiksi pakotettiin lapsena oikeakätiseksi, eikä alkanutta puhevikaa helpottanut isän vaativa asenne. Elokuvassa on paljon herkullisia kohtauksia, muun muassa se, kun rouva Loguelle selviää oppilaan henkilöllisyys. Prinssi Albert kruunattiin kuninkaaksi toukokuussa 1937 sen jälkeen, kun veli Edward VIII oli luopunut kruunusta naidakseen eronneen Wallis Simpsonin. Sota oli tulossa, ja kuninkaan radiopuheen oli määrä yhdistää koko brittiläinen imperiumi. – Puhukaa niin kuin puhuisitte vain minulle, opastaa Logue kuningasta studion yksinäisyydessä. Sitten hän johdattaa tämän sanojen karikoiden läpi kuin herkkävaistonen kapellimestari. Tosielämässä australialainen Lionel Logue pysyi kuninkaan ystävänä ja tuki häntä jatkossa kaikissa suurissa julkisissa puheissa. Päällimmäiseksi elokuvasta jää usko ihmisen oman äänen löytämisen tärkeyteen ja mahdollisuuteen. Se ääni on enemmän kuin sanoja. Marja Kuparinen Kuninkaan puhe. Ohjaus Tom Hooper. Teattereissa 21.1.

Lääkäri avaa oven vastaanotollaan: – Koponen. Kukaan odottajista ei liikahda. Kohta uudelleen: – Koponen! Vielä kerran: – Koponen! – Ihmeparantuminen, tuhahtaa lääkäri.

Mikko Lammin ilmaisutaidon ryhmissä vahvistetaan oman sisimmän vastustuskykyä. Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen

äyttelijä, teatteriohjaaja Mikko Lammi vetää alkaneella kevätkaudella seurakunnissa viikoittain kokoontuvia ilmaisutaidon ryhmiä, jotka on tarkoitettu kaikille yli 15-vuotiaille. Ryhmiin osallistuminen on maksutonta eikä aiempaa teatteriharrastusta edellytetä. Jos kipinä iskee, ryhmän kautta voi värväytyä mukaan pääsiäisen tienoilla toteutettavaan Via Crucis -katunäytelmään. – Haluamme tällä kertaa näyttelijöiksi mahdollisimman paljon seurakuntalaisia, jotka kokevat Via Cruciksen sydämenasiakseen. Siksi organisoimme tällaisen kristilliseltä pohjalta lähtevän teatteriharrastuksen aallon Helsingin seurakunnissa, Lammi kertoo. Hän itse ohjaa tämänkeväisen Via Cruciksen ja on aiempina vuosina ollut mukana monessa roolissa, milloin ohjaajan assistenttina, milloin Pietarina hiilivalkealla.

Ilmaisutaidon ryhmiin ovat tervetulleita nekin, jotka eivät halua sitoutua pääsiäisnäytelmään tai muutenkaan esiintyä julkisesti. Mukaan voi tulla vaikka vain yhden kerran kokeilemaan. Erityisesti Mikko Lammi haluaa houkutella niitä, joita esiintyminen pelottaa. Ilmaisutaidon ryhmissä etsitään ja rohkaistaan jokaisen ihmisen omaa ainutlaatuista olemista maailmassa ja vahvistetaan siten itseluottamusta ja itsetuntoa. – Emme harjoittele esittämistä, sillä se on peittämistä ja roolin ottamista. Sen sijaan harjoittelemme rehellistä ilmaisua, joka on pikemminkin ihmisen sisimmän riisumista ja paljastamista. Tavoitteena on, että lakkaamme tarkkailemasta jokaista liikettämme, elämme hetkessä ja annamme muille omasta aidosta itsestämme, Lammi kertoo. Ilmaisutaidon harjoittelu on tutkimusmatka, jonka varrella osallistujat tutustuvat omaan

tapaansa kokea tapahtumia ja niiden vaikutuksia sekä siihen, miten oman kokemuksensa voi välittää eteenpäin. Ryhmässä tehdään fyysisiä harjoituksia, joiden tarkoituksena on vapauttaa lihastasapaino luonnolliseen, rentoon olotilaan. Henkisissä harjoituksissa simuloidaan voimakkaita tunnekokemuksia ja reagoimista niihin. Harjoitukset lisäävät osallistujien kykyä kohdata kriisejä ja yllättäviä tilanteita. Oman ilmaisun vahvistamisen lisäksi ryhmässä opitaan kuuntelemaan ja ymmärtämään toisia. – Ilmaisutaito on itse asiassa samanlainen itsepuolustuksen laji kuin vaikka karate tai judo. Sen tarkoitus on suojata ihmisen sisintä minuutta kriiseiltä ja ulkoisilta vaikutteilta, jotka pyrkivät muuttamaan ihmisen kaltaisekseen, Lammi kuvailee.

Tällä tavoin ymmärrettynä ilmaisutaito on Mikko Lammin mielestä paljon viihdettä laajempi ja syvällisempi asia, ja sopii hyvin kirkolliseen yhteyteen. – Kyse on sielun tutkimisesta, ei enemmästä eikä vähemmästä. Samalla kasvaa taito erottaa informaatiotulvasta oleellinen ja osallistua ympäröivään yhteiskuntaan merkityksellisellä tavalla.

”

Tavoitteena on, että lakkaamme tarkkailemasta jokaista liikettämme, elämme hetkessä ja annamme muille omasta aidosta itsestämme.” Ohjattujen harjoitusten lisäksi ryhmissä työskennellään Via Cruciksen tekstien pohjalta. Osallistujat voivat tuoda työstettäväksi myös mieleisiään runoja, monologeja tai vaikka puheita. Jo 16. kertaa järjestettävän Via Cruciksen harjoitukset alkavat huhtikuussa ja niistä ilmoitetaan erikseen. Ilmaisutaidon ryhmät maanantaisin Mikael Agricolan kirkon liikuntasalissa klo 21–23, tiistaisin Konalan kirkossa klo 19–21, torstaisin Viikin kirkossa klo 18–20 ja perjantaisin Lauttasaaren kirkon kryptassa klo 19–21. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja Mikko Lammi, mlammi@welho.com ja puh. 040 5910 005.

Annan ikuiset alkaa

TELEVISIO Sunnuntai-iltaan saapuu pian uusi kiinnostava tuttavuus. Anna Lindman Barsk emännöi ruotsalaista keskusteluohjelmaa Annan ikuiset. Ohjelma ottaa kerrallaan käsittelyyn yhden teeman, johon juontaja syventyy vieraittensa kanssa. Tuntuu kuin sekä keskustelijat että Anna itse unohtaisivat läsnä olevan kameran kokonaan. Mitään kikkoja ja loppukevennyksiä ei ole. Anna vain istahtaa pöytään vieraittensa kanssa ja antaa aiheen viedä. Syntyy mielikuva myöhäisillan tapaamisesta jossain ravintolassa. Katsoja saa etuoikeu-

den seurata mielipiteenvaihtoa ”naapuripöydästä”. Yhtä ratkaisua ongelmiin ei anneta.

Pitääkö kaikki antaa anteeksi, pohditaan kahdeksanosaisen sarjan aluksi. Annan pöytään istuvat silloin Suomessakin tuttu lääkäri ja kirjailija Stefan Einhorn, tohtori Ann Heberlein sekä Carina Höglund, jonka tytär murhattiin. Keskustelussa Höglund myöntää, että vaikka hän tietääkin anteeksiannon tärkeyden, hän ei voi ymmärtää tyttärensä murhaajaa eikä antaa tekoa anteeksi. Heberlein korostaa, että on tekoja, joiden

Itsepuolustukse kaltaisekseen, Mikk

jälkeen viha ja suuttumus antavat voimaa ja ovat luonnollisia. Einhorn taas puhuu anteeksiantamisesta oman itsensä tähden. Silloin kyseessä on ikään kuin vähittäinen sovinto tapahtuneen kanssa, mikä vaikuttaa myös ihmisen fyysiseen hyvinvointiin. Viikon päästä Anna kokoaa saman pöydän ääreen kolme miestä puhumaan miesten naisiin kohdistamasta väkivallasta. Yhden vieraan mielestä kaikilla miehillä on vastuu väkivallan vähentämisestä, toinen on sitä mieltä, että miehet eivät enää tunnista alistettua asemaansa ja feminististen arvojen

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Ahdistavat haaveet. Hiljaa toivotut -elokuvassa päähenkilöiden haavekuvissa lapsia täynnä oleva maailma vyöryy välillä silmille.

Melkein kaikki lasten puolesta ELOKUVA Pian alkavan Docpoint-festivaalin (25.–30.1.) oh-

jelmistossa nähdään kaksi kotimaista dokumenttia, joiden todellisuudesta helposti vaietaan. Hiljaa toivotut kertoo kahden pariskunnan vuosien yrityksestä saada oma biologinen lapsi. Ikuisesti sinun seuraa sijoituskotilasten elämää. Toisessa aikuiset kaipaavat lasta, toisessa lapset yrittävät tulla toimeen menneisyytensä kanssa ja kaipaavat vanhempiaan. Timo Haanpään ohjaama lapsettomuuskuvaus tutustuttaa katsojan Heli Soitulaan ja Toni Timoseen sekä Marjaana ja Matti Koivuahoon. Molemmat parit ovat laskeneet kameran niin lähelle itseään että hirvittää. Kunnioitettavaa, ilman muuta, sillä kun katsoja jännittää parin kanssa raskaustestin tulosta, jakamisen kokemus on vahva ja liikuttava. Nykyajan tekniikka tarjoaa pareille toivoa, mutta se myös maksaa. Ulkopuolinen voi vain kuvitella, kuinka suuri lapsihalun täytyy olla, että ihminen jaksaa kuukausien, jopa vuosien hoidot, munarakkulan kasvatukset, keinohedelmöitykset ja pakastetut alkiot. Ei se ole helppoa miehellekään, mutta ehkä nainen joutuu vielä miestä enemmän suostumaan omaan ruumiiseensa kajoamiseen. Toistuvat pettymykset vievät voimia. Joka viides parisMolemmat miehet tukevat vaimojaan hienosti, kunta kohtaa nykyimutta ovat tunteistaan aisin tahtomattaan ka hiljaa. Ilme on hämmentynyt: Näinkö tässä lapsettomuuden.” taas kävi? Joka viides pariskunta kohtaa nykyisin lapsettomuuden tahtomattaan, tulevaisuudessa yhä useampi. Viidennekselle hedelmöityshoidot aloittaneista useatkaan hoitokerrat eivät tuo lasta kotiin. Elokuvan parit saivat kuitenkin toivomansa.

” n laji. – Ilmaisutaidon tarkoitus on suojata ihmisen sisintä minuutta kriiseiltä ja ulkoisilta vaikutteilta, jotka pyrkivät muuttamaan ihmisen o Lammi kuvailee.

ylivaltaa yhteiskunnassa. Tutkija yrittää tyynnytellä välillä kiihtynyttä sanailua. Miksi uskonnot karkaavat käsistä, kysytään seuraavaksi. Kuinka voidaan ymmärtää itsemurhapommittajaa tai jotain lahkonjohtajaa? Anna Lindman Barskin kanssa keskustelevat silloin valokuvaaja Elisabeth Ohlson Wallin, kirjailija PC Jersild ja Knutbyn helluntaiseurakunnan entinen pastori Åsa Waldau. Vuonna 2004 Ruotsia kuohuttivat seurakunnassa tapahtuneet murhat. Seurakunnan pastori ja perheen lastenhoitaja vangittiin pastorin vaimon murhasta. Samalla poliisi alkoi epäillä myös pasto-

rin edellisen vaimon kuolemaa murhaksi. Miten tapahtumia sisältäpäin seurannut Waldau näkee nyt oman vastuunsa? Jersild on sitä mieltä, että uskonto sairastuttaa. Jotain siitä mahdollisuudesta koki myös Ecce homo -näyttelynsä vuoksi murhauhkauksia saanut Ohlson Wallin. Valokuvanäyttelyllään hän vain yritti kuvata Jeesusta toisin kuin oli totuttu. – Olin silloin naiivi, hän sanoo nyt. Sarja pohtii jatkossa myös lasten suhdetta kuolemaan, elämän hukkaamista sekä uskontoa ja seksuaalisuutta. Marja Kuparinen Annan ikuiset FST5 alkaen su 23.1. klo 20.30, uusinta ma 24.1. klo 16.55.

Lupaava alku. Anna Lindman Barsk syventyy sunnuntaisin elämän suuriin kysymyksiin.

Sijaiskotia tarvitaan, sillä Inkan äiti on kuollut ja isä vankilassa. Uudessa kodissaan hän on ollut kahdeksan vuotta ja haluaisi vaihtaa nimensä. Vieraille ei tee mieli aina selittää eri sukunimeä kuin muulla perheellä on. Suhde isään on etäinen. Miko ja Mette taas suuntaavat takaisin biologisen äitinsä luo oltuaan sijaiskodissa viisi vuotta. Heille turvaa ja jatkuvuutta ovat antaneet muut kuin omat biologiset vanhemmat. Avuksi kaavaillaan tulevaisuudessa myös terapeuttia. Mia Halmeen elokuva Ikuisesti sinun seuraa tavallista elämää molemmissa sijaisperheissä. Sitä katsoessa kasvaa ihailu kaikkia vanhempia kohtaan, myös niitä, jotka ensimmäisessä vastaanottokodissa saavat silmilleen pettyneiden lasten kiukun. Vanhemmuus laajenee elokuvassa ja käsittää myös kaikki lasten parhaaksi työtään tekevät viranomaiset. Vain muutama prosentti sijaiskotien lapsista palaa pysyvästi biologisten vanhempiensa luo. Tässä tarinassa kotiin palaavien lasten sijaisäidin ja biologisen äidin lämmin suhde herättää toivon. Marja Kuparinen Hiljaa toivotut, ohjaus Timo Haanpää. Esitykset la 29.1. klo 15 Bio Rex ja su 30.1. klo 13 Kinopalatsi. Ikuisesti sinun, ohjaus Mia Halme. Esitykset to 27.1. klo 17.30 Bio Rex ja su 30.1. klo 13 Kinopalatsi. Ohjelmisto, esityspaikat ja tarkemmat tiedot www.docpoint.info.

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Tunteiden tulkit. Martina Roos (vas.) ja Pia Renes tekevät Carmen-variaatiossa Manuelan ja oopperalaulajan roolit.

Kiltteysraamit rikki DuvTeatern, Blue Flamenco ja Kansallisooppera tuovat tulisen Carmenin tähän päivään. Teksti Saila Keskiaho Kuva Stefan Bremer

iiri Tiilikka asettelee kaikessa rauhassa viuhkoja pöydälle, mutta hänen ympärillään kuhisee: Toritavarat nyt paikalleen! Joko meillä on irtotupakoita? Kokeillaan tällä kertaa pieniä muutoksia, joten kärsivällisyyttä! Kansallisoopperan harjoitussalissa hiotaan tammikuussa ensiiltansa saavaa produktiota Mustien siipien lintu – variaatio Carmenista. Sitä esitetään kolme kertaa oopperan Alminsalissa ja kaksi kertaa Espoon Sellosalissa. Esitys on monien tahojen yhteisponnistus. Idea oopperasta syntyi ruotsinkielisessä DuvTeaternissa. Teatteri toimii osana kehitysvammajärjestö De Utväcklingsstördas Väl in Mellersta Finlandia (DUV). DuvTeatern on versioinut klassikkonäytelmiä jo vuodesta 1999. Muiden muassa Shakespeare ja

Tshehov ovat saaneet kahdeksan kehitysvammaisen harrastajanäyttelijän ja muutaman teatterin ammattilaisen käsissä uuden, raikkaan muodon. Niiden kaikkien kantava voima on ollut teatterin taiteellinen johtaja ja ohjaaja Mikaela Hasán. Näytelmien jälkeen Hasán halusi tarttua oopperaan. Hän pyysi tuttaviaan mainitsemaan ensimmäisen mieleen tulevan oopperan. Monen vastaus tuli salamannopeasti: Carmen. DuvTeaternin seuraava produktio oli päätetty. Hasán pyysi pitkäaikaista ystäväänsä Anna Palmiota opettamaan näyttelijöille ﬂamencoa ja suunnittelemaan esityksen koreograﬁat. Palmio puolestaan tunsi tanssikoulu Blue Flamencossa opettavan Emilia Ahon, joka toi tanssijansa mukaan. Kansallisooppera innostui välittömästi produktiosta ja tarjosi ryhmän käyttöön niin laulajansa kuin Alminsalin esitystilankin. Vapaus ja luovuus ovat DuvTeaternin työskentelytavan perus-

oivalluksia. Mikaela Hasán kertoo näyttelijöille tarinan, josta valitaan muutamia kohtauksia. Sen jälkeen alkaa improvisaatio. Näyttelijöiden omat ideat nostavat esiin teemoja, joille produktio alkaa rakentua. Esitys ei synny yhdessä yössä, vaan hakee hahmoaan pitkässä yhteistyössä. – Jos ihmiselle annetaan tilaa ja aikaa, silloin syntyy uutta, Hasán toteaa. Luovuus vaatii syntyäkseen vapauden lisäksi myös kannustavan ensemblen, työyhteisön. Paul Olinin, produktion Don Josén, intohimoinen työskentely on lietsonut näyttelijöitä yhä syvempään ilmaisuun. – Hän on niin tosissaan, että muutkin oppivat ja uskaltavat. Harjoitussalin suorassa valossa Don José kohtaa Carmenin (Irina von Martens) myrskyisissä merkeissä. Carmen ei suostu luopumaan puukostaan, vaan viiltää sillä Don Josén kättä ja liitää raakkuen kulisseihin. Eräänä päivänä von Martens tuli harjoituksiin mustiin pukeutuneena. Hän alkoi liihotella ympäri huonetta ja kertoi: – Carmen är en rovfågel. Carmen on petolintu. Ryhmä oli edellisellä kerralla tutustunut Carmenin habane-

raan, jonka alussa lauletaan rakkauden olevan kapinallinen lintu. Irina von Martens muutti laulun lintuteeman hurjaksi tanssiksi. Samalla produktio sai ruotsinkielisen nimensä: En rovfågel ﬂyger in.

Flamenco on saanut monet esityksen tanssijattarista oivaltamaan oman aistillisuutensa. – Kehitysvammaisten naisten elämässä oma keho saattaa jäädä vieraaksi, Palmio sanoo. Carmen ei ole oopperoista helpoin. Sen teemat ovat väkeviä ja ehdottomia: rakkaus, mustasukkaisuus, kosto ja vapaus. – Näyttelijät heittäytyivät voimakkaisiin tunteisiin, jopa riitoihin – ja nauttivat niistä, Anna Palmio kertoo. Mikaela Hasánin mielestä tunteiden esittämisessä on kapinallista voimaa: – Ehkä kehitysvammaisille ihmisille on opetettu, miten pitää olla, annettu eräänlaiset kiltteysraamit. Esitys auttaa miettimään, voisiko olla jotain muutakin. Jos Mustien siipien lintu on avannut uusia maailmoja näyttelijöilleen, se on ollut vähintäänkin yhtä suuri askel ohjaajalle ja koreograﬁlle. Palmion mielestä työssä vallit-

see vapauden ja sallivuuden ilmapiiri. Harjoituksissa voidaan leikkiä ja kaikki on mahdollista. – Asiat eivät aina mene niin kuin on kuvitellut – ja se on hauskaa! Myös pitkään kehitysvammaisten näyttelijöiden kanssa työskennellyt Mikaela Hasán jaksaa yhä iloita ikuisista yllätyksistä ja näyttelijöiden löytämistä uusista näkökulmista. – Ihmiset assosioivat niin eri tavoilla. Logiikat ovat erilaisia, eivät parempia tai huonompia. Palmion ja Hasánin on vaikea erottaa esityksen tekoprosessia valmiista produktiosta. Se on vain erään kehityksen päätepiste. Produktion lukuisista teemoista tärkeimmät ovat itsensä arvostaminen ja näkyväksi tuleminen. Kun ﬂamencotanssija ja oopperadiiva astuvat lavalle, kaikkien katse kiinnittyy heihin, eikä kukaan aseta heitä kyseenalaisiksi. Blue Flamencon tanssijoiden ottaessa tilan haltuun, määrätietoiset katseet ja korkeiden korkojen vaativa kopina kertovat, että tässä he ovat ja ylpeitä itsestään. Esitykset Kansallisoopperan Alminsalissa 22.1. (ensi-ilta), 28.1. ja 29.1. sekä Espoon Sellosalin 1.3. ja 2.3.

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2 JUKKA GRANSTRÖM

LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 La 22.1. Konsertti klo 19 - Konevitsa Quartet Venäläistä ortodoksista kirkkomusiikkia ja kansanmusiikkia XVIII – XX vuosisadoilta Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Su 23.1. Lähetyskirkon messu klo 14 Messun jälkeen kirkkokahvit, tervetuloa! www.lahetyskirkonmessu.ﬁ Ke 26.1. Ompeluseura klo 18 Tervetuloa mukaan ompelemaan, virkkaamaan ja värkkäämään vanhasta uutta! Materiaalit ja tarvikkeet talon puolesta. Iltapalatarjoilu. Ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Vanhaliina kauppa, Vuorimiehenkatu 17 Auki joka ke ja to klo 12-18. Myytävänä käytettyjä astioita, liinavaatteita, kirjoja, tauluja, seinävaatteita, hopeaesineitä ja keräilytavaraa lähetystyön hyväksi. Otamme tavaralahjoituksia vastaan (ei vaatteita!).

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432 palvelee ma-la klo 19.00-22.00. Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistä apua. Esirukouspyyntöjä vastaanotetaan.

Ev. lut. Kansanlähetys SIMSALABIM UIMAKOULU JA AQUAGYM vauvauintia, miniuintia, perheuintia, satu-uintia. Crawl-uimakouluja & Vesijumppaa. Toimintaa kaiken ikäisille. Kamppi-Käpylä-Arabia-MeilahtiPikku Huopalahti-RuskeasuoItäkeskus www.simsalabim.ﬁ / 044 0110660 - Joustavaa palvelua vuodesta 2003 -

Israel-tilaisuus ICEJ:n mediajohtaja David Parsons Jerusalemista Ruoholahden kappelissa, Selkämerenkuja 1 sunnuntaina 23.1. klo 18.00. Kahvit alk. 17.30. Mukana Juha Ketola, Seppo S. Kosonen sekä musiikissa ICEJ Trio. Järj. ICEJ Suomen osasto ja Tuomiokirkkoseurakunta

Viesti ohikulkijoille. Julistustaulu herättää yleisössä pääasiassa myönteisiä reaktioita.

Töölön julistustaulu on satojen ihmisten aamuhartaus onet Töölön läpi kulkevat työmatkalaiset ovat tottuneet siihen, että Topeliuksenkadulla silmiin osuu lause, jossa luvataan paljon. Bussipysäkin kohdalla kadun varressa seisoo kehyksissä valaistu taulu, jossa lukee toisinaan ”Minä olen sinun kanssasi”, ja joskus taas esimerkiksi ”Minä olen kuullut sinun rukouksesi”. Mainosten hallitsemassa katukuvassa vaihtuva hengellinen juliste pysäyttää ajatukset. Millainen viestintäsuunnitelma lienee arvoituksellisten kylttien takana? Töölön seurakunnasta kerrotaan, että valaistu julistustaulu on seurakunnan perinne neljänkymmenen vuoden takaa. Idean isä oli kuvataiteilijana ja elokuvantekijänäkin tunnettu Töölön kappalainen Ilmo Launis, joka 1960-luvulla maalasi ensimmäiset yksinkertaisesti kuvitetut lauseet lastulevyille. Taulujen suunnittelu ja vaihtaminen säilyi hänen harrastuksenaan vielä eläkkeelläkin. Lauseita etsittiin Raamatusta ja muualtakin. Tärkeää oli alusta saakka, että teksti näkyy hyvin ohi kulkeviin autoihin ja busseihin. Launiksen jälkeen tauluja ideoi ja maalasi Töölön seurakunnan maallikkoaktiivi Eero Hankala.

Nykyisin kahdentoista erilaisen julistustaulun esillepanosta vastaa seurakunnan nuorisotyönohjaaja Mikko Saari. – Vaihdan taulun silloin tällöin hiukan ﬁiliksen mukaan. Niissä on värejä ja teemoja, joista osa sopii

hyvin tiettyihin kirkkovuoden juhliin, mutta osa on ihan ajattomia, Saari kertoo. – Juliste on seurakunnan viesti kaikille ohikulkijoille. Se on samanlainen symboli kuin risti kirkon katolla, eli kuvaa sitä, mitä kirkko tekee ja on. Mikko Saaren oma suosikki on lämpimissä väreissä hehkuva Jumala on rakkaus -taulu. Sen hän ripusti ulos tänä vuonna kesän vaihtuessa syksyksi. Osa Launiksen tekemistä tauluista on hävinnyt ja mennyt rikki. Eero Hankala muistelee, että jokunen taulu on tuhottu tahallaan. Mikko Saaren mukaan taulu merkitsee monille ohikulkijoille lohdutusta ja toivoa. – Olen kuullut ihmisten sanovan sitä aamuhartaudekseen, hän kertoo. Töölön kirkon yhteyteen on tulossa myös sähköinen ilmoitustaulu, jos Töölön kirkon peruskorjauksen ja laajennuksen vaativa kaavanmuutos toteutuu. Ilmoitustaulu tulee Topeliuksenkadulle avautuvan virastosiiven ikkunaan, ja siinä tiedotetaan seurakunnan toiminnasta. – Toiveissa on, että rakentamaan päästään loppiaisena 2012 ja rakennustyöt valmistuvat vuoden, puolentoista päästä siitä, kertoo Töölön kirkkoherra Auvo Naukkarinen. Jos kaavaratkaisut sen sallivat, myös julistustaulu tullaan kunnostaan muun muassa uusilla raameilla. Salla Ranta, Tommi Sarlin

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS

Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www.helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

SEUROJA Ke 19.1. klo 19 Su 23.1. klo 16 ja 18 Ma 24.1. klo 19, Hakavuoren kirkko. Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet -kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

HERÄNNÄISSEURAT To 20.1. klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11, Espoo. Kahvit klo 18 Omenan olohuoneen puolella. Su 23.1. klo 10 Kirkkopyhä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Saarnaa Simo Juntunen, mukana Veisuuveljet. Lihakeittolounas ja seurat. Tuomas Pursio laulaa, puhujina Jukka Hautala, Simo Huhta, Simo Juntunen ja Juha Rintamäki. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Mm. Juhani Elenius ja Hannu Pöntinen. Ke 26.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

on ainutlaatuinen luomuravinnelisä, joka on kasvatettu parhaassa mahdollisessa luomuviljellyssä maaperässä. Sen ravinteiden koostumus on mahdollisimman rikas (synerginen) kaikista kehon tarvitsemista ravinteista, entsyymeistä, hivenaineista, mineraaleista, sekä vitamiineista (paitsi D). Koska keho pystyy hyödyntämään vain niitä ravinteita, jotka imeytyvät solutasolle asti, on GREEN MAGMA tässä suhteessa yksi parhaista ravinnelisistä (syntetisoidut eivät vastaa luonnonmukaisia). GREEN MAGMAN kehitti japanilainen tohtori/tutkija Yoshihide Hagiwara n. 30 v. aikana – siis ei mikään “hetken lapsi” – periaatteella, että sen täytyy olla parasta mahdollista millä kehoa ravitaan. GREEN MAGMAN koostumus on ainutlaatuinen ja jäljittelemätön, koska patentoitu valmistusprosessi takaa sen, että GREEN MAGMA sisältää ravinteet aktiivisessa muodossa, myös entsyymit ja klorofyllin. Koostumus: Luomuviljellyt ohranoras 60 %, maltodextrin 35 %, josta saa lisäenergiaa ja joka suojaa oraan hapettumiselta, sekä 5 % ruskeaa riisiä B vitamiini lisänä. Tuote sopii erinomaisesti tukena eri sairaustiloihin. Kysy luontaistuotekauppiaaltasi GREEN MAGMAA, älä tyydy jäljennöksiin. Saatavana 80 g, 150 g tai 312 g purkeissa. Hinta alk. 25 e, sis. postikulut. Voit tilata myös maahantuojalta suoraan:

Cell Health T:mi Tuula Vilkman, 040 5171 009 tai 0400 494 081 www.greenfoods.ﬁ

Israel historiaa ja nykypäivää

Valitse rentouttava rantaloma Eilatissa tai historiallinen Israelin kiertomatka. Voit myös valita näiden yhdistelmän ja tutustua tähän kiehtovaan maahan monipuolisemmin.

Hinta alk. 1 vk Eilat 649 (31.3.), kiertomatka 8 pv alk. 1449 (24.3.)

Toimitusmaksu 10e/varaus

www.lomamatkat.ﬁ – Netistä ilman toimitusmaksua! Puhelinmyynti 020 120 4100 (ma-pe 8-18, la ja su 10-14), Matka-Vekan toimistot ja valtuutetut jälleenmyyjät

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Mitä on klassinen Löysästi käytetyllä uudissanalla ei vain muistuteta alkuperäisestä yhteisestä uskosta, vaan myös rajataan, kuka uskoo oikein ja kuka väärin. Teksti Kaisa Raittila Kuva Timo Saarinen, Eero Huovisen kuva Esko Jämsä/Kuvakotimaa

aispappeus- ja homoseksuaalisuuskeskusteluissa vedotaan siellä täällä käsitteeseen klassinen kristinusko. Iskusanaa käytetään erityisen hanakasti siellä, missä tunnetaan tarvetta määrittää toisinajattelija vääräoppiseksi, klassisesta kristinuskosta luopuneeksi. Mistä klassisessa kristinuskossa oikein on kyse? Käsite on melko tuore Amerikan-herkku, määrittelee ekumeniikan professori Risto Saarinen Helsingin yliopistosta. Saarisella on vahva käsitys, että Suomessa käsitteen teki tunnetuksi piispa Eero Huovinen 1990-luvulla. Termin keskeinen lanseeraaja on metodistiprofessori Thomas Oden, jonka kolmiosaisen dogmatiikan yhteisniteen nimi on Classic Christianity. Oden määrittelee puhdasoppisen klassisen kristinuskon perustaksi Raamatun, kirkkoisät ja seitsemän ensimmäistä kirkolliskokousta. Tuomas Akvinolainen, Luther ja Calvin pääsevät mukaan 500 ensimmäisen vuoden perinnön vaalijoina. Tässä kirjassa ei ole mitään uutta, aloittaa Oden. Sanalla klassinen hän viittaa antiikkiin ja tyylisuuntaan, jossa antiikkia ihaillaan ja toistetaan. Nykyhetken tehtävä ei Odenin mukaan ole rakentaa uutta, vaan toistaa vanhaa. Oden erottelee vahvasti uus- ja vanhapuhdasoppiset. Klassisena kristinuskona hän pitää vain jälkimmäistä. Vanhapuhdasoppisuuden tavoitteena ei ole edes yrittää ratkaista kirkon opilla tämän päivän ongelmia. Risto Saarisen mukaan Suomen ortodoksiset arkkipiispat ovat hyviä esimerkkejä teologeista,

jotka toistavat vanhojen kirkolliskokousten perintöä sellaisenaan. Odenin määritelmää lähellä on myös professori Seppo A. Teinonen dogmatiikassaan Ajasta ylösnousemukseen. Teinonen ja monet hänen oppilaansa ovat klassisen kristinuskon vahvoja edustajia, arvioi Saarinen. Odenilainen ja teinoslainen vanhapuhdasoppisuus palaa ensimmäisiin vuosisatoihin, lähelle katolista ja ortodoksista kirkkoa. Saarinen määrittelee sen paitsi ekumeeniseksi myös taaksepäin katsovaksi, nostalgiapohjaiseksi traditionalismiksi. – Vanhapuhdasoppisella kristityllä on kehittynyt historiantaju. Hän ihailee ortodoksista kirkkoa, käy mielellään Roomassa ja pitää ikoneita kotonaan. Helsingin yliopiston dogmatiikan oppituoli on pitkään elänyt keskellä klassisen kristinuskon traditiota, sanoo Saarinen. Vanhapuhdasoppisuuden vastakohtana Oden näkee historiattoman uuspuhdasoppisuuden. Se on jyrkästi protestanttista ja kriittinen ortodoksista ja katolista kirkkoa kohtaan. Sen edustajia suomalaisessa keskustelussa ovat Saarisen mukaan esimerkiksi Luther-säätiö, Kansanlähetys ja Päivi Räsänen. – On siis nostalginen tapa elää puhdasoppisena ja jyrkkä tapa elää puhdasoppisena, Saarinen määrittelee. – Nämä kaksi menevät elävässä elämässä helposti sekaisin, koska molemmat vierastavat uusia ilmiöitä, vaikkakin osin eri syistä. Uuspuhdasoppiset etsivät kirkon opista ja Raamatusta poliittisia ja uskonnollisia ratkaisumalleja. He katsovat eteenpäin, heidän tarkoituksenaan on käännyttää ja vakuuttaa, eivätkä he ole yhtä akateemisia eivätkä historiallisia kuin vanhapuhdasoppiset. Klassisen kristinuskon käsi-

tettä he käyttävät löysästi tai peräti väärin, kun viittaavat ensimmäisten viiden vuosisadan yhteiseen uskoon puhuessaan omasta historiattomasta raamatullisuudestaan. Uuspuhdasoppisuuteen liittyy voimakas Jumalan sanan teologia. Raamattu on kaiken historian yläpuolella. Sen tulkinnassa ei tarvita kulttuurisia malleja. – Äärimmilleen vietynä uuspuhdasoppinen uskoo, että jos Raamatun kirjoittajat kirjoittaisivat sen tänään, kirjoittaisivat he kaiken samalla tavalla. Jumalan sana on laskeutunut ylhäältä ja määrittää sellaisenaan ihmisen olemisen, Risto Saarinen sanoo. Vanhapuhdasoppisuutta vaivaa Risto Saarisen mukaan museaalisuus. – Se on vähän kuin mies, joka on kerännyt kotinsa täyteen vinyylilevyjä ja Aku Ankkoja. Jumala ei ole isä, vaan paremminkin esi-isä, jota pidetään hyllyssä muun pölyisen perintötavaran joukossa. Vanhapuhdasoppisuus tekee kristinuskosta antikvaarisen kokonaisuuden, muinaismuiston. Klassisen kristinuskon kannattajaa näyttääkin motivoivan keräily ja järjestyksen pedanttisuus. Odenia lukiessa Saarisella on tunne kuin katsoisi vanhoja valokuvia. Klassisen kristinuskon ongelma-

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

kristinusko? na on se, miten käydä vuoropuhelua elettävänä olevan ajan kanssa. – Toiset ihmisethän osaavat yhdistää vanhaa uuteen tyylikkäästi. Ortodoksinen kirkko ja luterilainenkin korkeakirkollisuus ovat onnistuneet lieventämään museaalisuuttaan jumalanpalveluselämänsä kautta, Saarinen sanoo. Vanha- ja uuspuhdasoppisuuden yhteinen vihollinen on liberaali teologia. Se on käsitteenä vähintään yhtä määrittelemätön lyömäase kuin klassinen kristinusko. Selkeimmin sen Risto Saarisen mukaan erottaa puhdasoppisuudesta halu tulkita uskoa tämä päivän näkökulmasta. Itsensä Saarinen määrittelee maltilliseksi liberaaliksi. – Minun mielestäni pitää olla autenttinen ja relevantti, aito ja kohti käyvä. Kristikunnan vanha perintö pitää ottaa vakavasti, mutta yhtä vakavasti pitää ottaa nykymaailman todellisuus.

Saarinen uskoo valistuksen keskeisiin arvoihin, mutta haluaisi pitää kristinuskon vanhat totuudet samanaikaisesti. Arkkipiispa John Vikström on Saarisen mukaan onnistunut siinä hyvin ja kansainvälisessä teologiassa Hans Küng. – Olennaista on suostuminen elämään menneen ja nykyisen jännitteessä. Luterilaisuudessa sana ja sakramentit ovat aina olleet etiikan yläpuolella. Puhdasoppisuus taas hakee kaikissa kirkkokunnissa nimenomaan etiikasta tukea opilleen, sanoo Risto Saarinen. – Ihailen seurakuntapappeja, jotka näkevät elämän monimuotoisuuden toisin kuin työpöytänsä ääressä oppia järjestävä tutkija.

Hankala kysymys. Miten ottaa yhtä aikaa vakavasti kristikunnan vanha perintö ja nykymaailman todellisuus?

Kuka on tosi kristitty? T

oimitukseen saapui lyhykäinen, tyylikkäällä sivumarginaalilla varustettu kirje, jossa lukija tiedusteli, kuka ja millä perusteella saa määritellä, että joku on ”uskovainen tai hyvä kristitty”. Riittääkö niin sanottu ”lapsenusko”, ja haittaako, jos joku kuuluu kirkkoon ”pelkkien seremonioitten” takia? Kysymyksenasettelu sisältää kaksi keskeistä näkökohtaa. Ensinnä voidaan pohtia, mikä kristillisen uskon sisällössä ja opissa on semmoinen luovuttamaton ydin, joka jokaisen kristityn pitäisi tunnustaa. Toiseksi katse voidaan kohdistaa uskovan oman henkilökohtaisen uskonelämän laatuun ja määrään: voidaanko uskossaan horjuvia epäilijöitä tai oikeaoppisuuteen huolettomasti suhtautuvia seikkailijoita pitää täysivaltaisina kristittyinä ja kirkon jäseninä?

tei niiden välillä ole nähtävissä selvää ja yhtenäistä punaista lankaa. Puhe ”klassisesta kristinuskosta” täysin yhtenäisenä, hyvin säilöttynä kokonaisuutena onkin monien teologien mielestä harhaanjohtavaa. Tässä ei ole mitään uutta eikä outoa. Voidaan ajatella, että todellisuus, jota uskonoppi ilmaisee, on luovuttamaton ja katoamaton. Uskonelämä on sielun matka Jumalaan, mutta niin kuin Paavali sanoo, ”nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee”. (1. Kor. 13:12) Tässä ei ole kyse muusta kuin, että Jumala on salattu, ja ettei kukaan kuolevainen omista lopullista totuutta.

Kristillisen kirkon itseymmärrys sisältää olettamuksen, että kirkon perusta on ikuinen, muuttumaton ja totuudellinen. Olisi mieletöntä rakentaa identiteettiä ja olla samalla vakuuttunut, että oma perusta on valheellinen. Eri aikojen kristittyjen tehtävänä on ollut elää todeksi ja selittää halukkaille tämä kristinuskon ydinasia. Uskon perusta on tietenkin Jumala. Kristillisessä uskossa Jumala on Kolminaisuus, joka lähestyy ihmistä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Kaikki muu teologia on tämän kommentointia. Nyt kuitenkin törmätään ongelmaan, sillä vaikka kirkon uskon ydin itsessään olisi muuttumaton, sitä pitää ainaisesti tulkita. Kristinuskon historian tutkijat ovat esittäneet, että kristillinen traditio koostuu sarjasta niin erilaisia uskontulkintoja, et-

Lukijakysymyksen toinen puoli liittyi uskon määrään ja laatuun. Luterilaisessa Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa selitetään, että kirkossa Pyhästä Hengestä uudestisyntyneet tosi uskovaiset ovat sekoittuneina jumalattomien teeskentelijöiden kanssa. Tunnustuskirjat pitävät selvänä, että jopa papistossa on ulkokullattuja ”Perkeleen valtakuntaan kuuluvia” huijareita. Tällä ei kuitenkaan ole siinä mielessä mitään väliä, että luterilaisen käsityksen mukaan täysin turmeltuneen papin toimittama ehtoollinen on aivan yhtä pätevä kuin hurskaimmankin pastorin siunaamat leipä ja viini. Varsinkaan mistään ulkonaisesta seikasta ei voi päätellä, onko joku Jumalan lapsi vai ei. Augsburgin tunnustuksen puolustus on selväsanainen: ”Voitaisiin päätellä näinkin: jos saksalaisten vaateparren käyttäminen ei ole välttämätön jumalanpalvelustapa Jumalan edessä kelpaavan vanhurskauden saavuttamiseksi, niin vanhurskaita ja Jumalan lapsia, vieläpä Kristuksen kirkkokin, voi olla siellä, missä jotkut ehkä eivät käytä saksalaista vaatepartta, vaan ranskalaista.” Toiseksi luterilaisen käsityksen mukaan uskonnollinen usko on jotakin sellaista, mitä ihminen ei voi itsestään väkisin pusertaa. Usko on lahja. Lahjan luonne tahrautuu, jos sillä aletaan kerskua tai lyödä muita päähän. Tässä hengessä on luonteva ajatella, että sisimmässään kaikkein epäileväisintäkin kirkon jäsentä on kohdeltava Valtakuntaan kuuluvana tosi uskovana. Juhani Huttunen

16 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–18. p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Vahtimestarit p.

2340 3220. Diakonian päivystys ke klo 16–18, p. 2340 3200. To 20.1. klo 13 Torstaikerho. Jukka Palola ja Maarit Nuorkivi. Su 23.1. klo 10 Messu. Miira Muroma-Nikunen ja Seppo Lappalainen. Ma 24.1. klo 18 Rauhanyhdistyksen seurat kirkon takkahuoneessa. Ke 26.1. klo 18 Raamattupiiri. Seppo Lappalainen.

Huopalahden kirkko

Seurakunnissa tapahtuu 20.1.—26.1. Myllypurosta, klo 8.15 Herttoniemen kirkolta, klo 8.30 Herttoniemenrannan kappelilta ja 8.45 Kulosaaren kirkon parkkipaikalta. Klo 11 Taidekappelissa keramiikkataitelija Kirsi Kivivirran näyttely. Lounas klo 12 Toiminta-palvelukeskus Meri-Karinassa. Ilmoittautuminen 17.1.–31.1. kirkkoherranvirastoon aukioloaikoina puh. (09) 2340 3300. Retki on kokopäiväretki. Tahdotko tulla mukaan auttamaan toisia? Tule diakoniatyön vapaaehtoiseksi erilaisiin tehtäviin! Vapaaehtoistyötä on tarjolla esimerkiksi elintarvikejakelussa, ruokailuissa ja vanhustyössä. Ota yhteyttä: Johtava diakoni Karolina Puuska p. (09) 2340 3331 tai elintarvikejakelun projektivastaava Sinikka Backman p. (09) 2340 3333.

■ Vespertie 12. Vahtimestarit

Herttoniemen kirkko

p. 2340 3230. Diakonian päivystys ma klo 9–11, p. 2340 3200. Ke 19.1. klo 18.30 Psalmi-ilta. Jukka Palola. Klo 20 Iltamessu. Jukka Palola ja Olli Mönttinen. To 20.1. klo 9 Aamurukouspiiri. Klo 10–11.30 Perhekerho. Lauletaan yhdessä. Klo 19 Nuorten aikuisten raamattupiiri kirkon kivijalassa. Su 23.1. klo 10 Messu. Anne-Maria Ranta-aho, Hannu Vapaavuori ja Elisa Solasaari. Klo 15 Ekumeeninen rukoushetki. Musiikkia. Eri kirkkokuntien rukouksia. Miira Muroma-Nikunen. Hannu Vapaavuori. Kahvitarjoilu. Maanantaisin klo 17.15 Esirukouspiiri kerhohuoneessa, Haagan pappilantie 2. Rukouspyynnöt edellä mainittuna aikana, p./tekstiviestit 040 143 1543. Ti 25.1. klo 13 Lähetyspiiri. Ke 26.1. klo 12 Keskiviikkokerho. Ruokailu ja ohjelmaa. Klo 18.30 Miesten keskustelupiiri kirkon kivijalassa. ”Tiedän uskovani, uskon tietäväni”. Juha Pihkalan ja Esko Valtaojan kirjan aiheesta alustaa Hannu Vapaavuori. Klo 20 Iltamessu. Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen.

■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 (vahtimestari). Virasto avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Ke 19.1. klo 19 Ekumeenisen rukousviikon ilta. Vieraana pastori Mauri Venemies ystävineen Saalem-seurakunnasta. Mukana Minnamari Helaseppä. Perustietoa helluntailaisuudesta, keskustelua, laulua ja hartaushetki. Kahvija teetarjoilu. Su 23.1. klo 10 Jumalanpalvelus. Jouko Olkkola. Hannele Nuojua. Kirsi Lemponen. Mukana kevään ja kesän rippikoululaisia. Kahvihetki. Ti 25.1. klo 19 Raamattuilta. Tuomarien kirja. Mukana Jukka Simoila. Keskiviikkokerho ke klo 14. Hartaus, keskustelua, kahvitarjoilu. 26 .1. Juha Ropponen. Leivänjako ma ja to klo 9–10 sekä ti klo 14–16. Tankki täyteen to klo 12. Hartaus, ruokailu (työttömät 1e/muut 2e). Diakoniapäivystys ti klo 14–16.

Lassilan seurakuntakoti ■ Leiviskätie 4, p. 2340 3220.

Torstaisin klo 7.30 Aamurukouspiiri. Pe 21.1. klo 10–11.30 Perhekerho. Lauletaan yhdessä. Ma 24.1. klo 13 Tapaamistupa. Maarit Nuorkivi. Klo 19 Miestenpiiri.

Pappilantien Pysäkki ■ Haagan pappilantie 2. Avoinna

ma–ti klo 12–14. p. 2411 756 Ma 24.1. klo 12 Tunturien Sarek. Kuvia Ruotsin kansallispuistoista. Marja Lammivaara ja Pauli Hulkkonen. Ti 25.1. klo 12 Paavot. Mitä heistä muistamme.

Herttoniemi Retki Pyhän Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin pe 11.2. Lähtö klo 8

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, p. 2340 3340 (vahtimestari). Su 23.1. klo 18 Tuomasmessu. JuhaMatti Tikkanen. Musiikki Gospel clock -yhtye, Veijo Lankinen. Ke 26.1. klo 9.30 Lasten kirkko. Aino Immeli, Elisabeth Bäckman. To 20.1. klo 18.00–19.30 Raamattu- ja rukousilta. Kahvitarjoilu. Vetäjänä Kirsti Aaltonen. Etsimässä ja löytämässä – keskusteluja raamattupiiri ti klo 12.30–14 (11.1.– 24.5., ei 19.4.) Kappelikahvila ke klo 10–13. Kahvi/ tee/mehu+kahvileipä 1e. (12.1.–25.5.) Taidepiiri ke klo 14–16. Kirjallisuuspiiri ke 26.1.2011 klo 18.30. Aiheena on Riikka Pulkkisen romaani Totta. Mukana pastori Aino Immeli. Venäjänkielinen Raamattupiiri su klo 16–18 (16.1.–15.5., ei 30.1. ja 27.3) Kahvitarjoilu.

Taivaan tähden

Diakoniapäivystys ke klo 14–15.

Kulosaaren kirkko ■ Kyösti Kalliontie 1 b, 2340 4115 (vahtimestari). Su 23.1.klo 10 Messu, kirkkoherra Veijo Vatka, Rautiainen, Julia Tamminen. n. Klo 11.15 Kahvihetki ja Kulosaaren piirineuvoston vaali, puheenjohtajana Vatka. Valitaan 10 jäsentä, joita saa ehdottaa tilaisuudessa. Klo 12 Pyhäkoulu, Jenni Jerkku.

Kulosaaren seurakuntatalo

sellä uuden vuoden aloituskahvitarjoilu! Kaikki vaatteet vain tänä päivänä 1 e hintaan! Tied. Karolina Puuska p. (09) 2340 3331. Elintarvikkeiden jako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla oltava viimeistään klo 9.30. Hartaus perjantaisin. Tied. Sinikka Backman p. (09) 2340 3333. Diakoniapäivystyksen uusi aika to klo 13–15. Tied. Lea Puotiniemi p. (09) 2340 3382 ja Karolina Puuska p. (09) 2340 3331.

Kallio ■ Virasto, Neljäs linja 18, avoinna

■ Kyösti Kalliontie 1 b

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. To 20.1. klo 9–12 Perhekerho, Jerkku. 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. PäivysKlo 13–14.30 Torstaikahvila, Mäenpää. tävä pappi viraston aukioloaikoina, Klo 17 Kirkkokuoron harjoitus, Tamp. 2340 3602. Diakoniatoimisto minen. Klo 17–19 Perheiden oleiluilta, avoinna ma, ti, to klo 10–12, ke klo 14– Jerkku. 16. Tapaamisiin varataan aika ensisiLa 22.1. klo 16 Kielin, palkein, kosketti- jaisesti ma, ti, to klo 9–10, ke klo 13– min -konsertti. Olli Hyyrynen, kitara. 14, p. 2340 3618 Jenny Metsälä, huilu. Aleksandra HuhKallion kirkko tala-Lapzounov, sopraano. Kiril ■ Itäinen papink. 2, p. Kozlovsky, piano. Vapaa 2340 3620. Auki ma, ti, pääsy. Seurake, pe klo 12–17, to klo Ti 25.1. klo 18 Kulosaa12–19, la–su klo 10–18 ren Martat, aiheena kunnat Keskiviikkoisin 19.1. naispatsaat, Aira Heiverkossa: www. alk. klo 13 Eläkeläisnänen. ten piiri Ke 26.1. klo 16.30–18 helsinginseuraTo 20.1. klo 18 KiviKokkikerho. kunnat.fi messu. Mattsson, SipDiakoniavastaanotto pola, Pirttimaa. Lastenti klo 10–12. hoito järjestetty messun Kulosaaren ajaksi. Messun jälk. jatkot ja nuorpappila ten aik. toiminnan esittelyä. Klo 18.30 ■ Kulosaarentie 42 Avoin raamattupiiri, Vihreä sali, Irmeli Ke 19.1. klo 19 Alatupa, Miesten kesLuoma ken, Rautiainen. Su 23.1. klo 10 Messu. Toivio, Sippola, Ma 24.1. klo 18.30 Neuvotteluhuone, Laajanen, av. Marjatta Pitkänen, PirttiKirjallisuusilta, Sirpa Kähkösen Neimaa donkenkä, Maija Pellikka. Alppilan kirkko Ke 26.1. klo 12 Alatupa, Tunti sanan ää■ Kotkank. 2, p. 2340 3680 rellä, Rautiainen. Klo 18.30 KeskiviikTo 20.1. klo 13 Lähetyspiiri, Toivio kokeskustelu, Rautiainen Su 23.1. klo 10 Messu. Lindfors, VarjoMyllypuron kirkko ranta, Gripentrog. Kirkkokahvit ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (vahtiTi 25.1. Tiistaiolohuone ala-aulassa. mestari). Ruokailu klo 11.30–12.30, h. 2 e. YhdessäPe 21.1. klo 16 alkaen Kodittomien yö. olo jatkuu klo 18 asti. Luettavissa päivän Lämmin ruoka, sauna yöpyjille, iltaharlehdet, yhteistä tekemistä, iltapäivällä taus sekä mahdollisuus yöpyä kirkolla. edullisesti kahvia pullan kera. Klo 10–12 Mukana Veijo Vatka ja Karolina Puuska Muskari ja perhekerho. Klo 13–16 p. (09) 2340 3331. Puuhakerho 1–3-lk:lle. Klo 18 KeraSu 23.1. klo 12 Lähetyspyhä. Jumalanmiikkapaja palvelus. Tuula Faye, Juha–Matti TikkaSeurakuntakoti nen, Veijo Lankinen. Kirkkokahvitilai■ Siltasaarenk. 28, p. 2340 3643 suus lähetystyön hyväksi. Lähetti Tuula Tiistaisin klo 15 Lähetys- ja JerusalemFaye (Suomen Lähetysseura) kertoo piiri, Leena Järvenpää. Klo 15 ja 17 RuSenegalin lähetystyöstä. kouspiiri, Leena Järvenpää Aulakahvila ja kirjasto avoinna ma–to 10–15 ja pe 10–12. Keskiviikkoruokailu Myötämäki klo 11.30. 1e hintaan. Torstaikerho to ■ Siltasaarenk. 28, p. 2340 3646, ti klo 14, 20.1. Jukka Simoila. Senioriklo 12–16, ke 16–20, to 12–16, www. sumpit Senioritalossa pe klo 13, Yläkiventie 7, kahvitarjoilu. Diakoniakirppis myotamaki.fi Ke 19.1. klo 18.30 Beatles-ilta, BeatlesNeulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty) tulkintoja a cappella versioina ke–la klo 10–14. La 22.1. Diakoniakirppik-

Lintulahti ■ Käenkuja 3a A Torstaisin alk. 20.1. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho

Kristillinen Työväenyhdistys ■ Torkkelink. 11 Keskiviikkoisin klo 18 Raamattupiiri, Kari Kurka

Nuoret aikuiset Usko tai älä – ryhmä 20–35-vuotiaille nuorille aikuisille to 27.1., 3.2., 10.2., 24.2., 3.3., 24.3., 31.3.,14.4. ja 28.4. klo 19– 20.30. Miksi me olemme täällä? Mikä on minun uskoni? Tule mukaan pohtimaan, etsimään ja kyselemään. Ryhmässä voit suorittaa myös aikuisrippikoulun. Ohj. Mari Mattsson ja Ilkka Sariola. Ilm. Marille, p. 050 380 3285

Kurssit Minäkuva-kurssi, valokuva osana minuuden rakentumista 22.–23.1. ja 29.–30.1. klo 12–16 Kallion kirkossa. Kurssilla tehdään minäkuvia ja opetellaan analysoimaan kuvan minää, sen merkitystä minulle ja muille. Oma digikamera mukaan. H. 55 e. Ohj. valokuvaaja, visuaalisen kulttuurin koul. Tero Leponiemi Kuorolaulukoulu Raakkujat 25.1., 1.2., 15.2., 1.3., 22.3., 29.3., 5.4., ja 12.4. 18.15.–20.30 seurakuntakodissa. Oletko aina halunnut laulaa, mutta et ole saanut tilaisuutta? Kuorolaulukoulu Raakkujat kokoaa riveihinsä niin viitosen ja viivan laulajat kuin satakieletkin. Pääsyvaatimuksena on vain paikalle saapuminen. Ohj. kaikkea mahdollista virsistä iskelmiin. H. 25 e. Ohj. kanttori, musiikin maisteri Eeva-Liisa Malmgren Kurssi-ilm. Kirsi Matilainen, p. 2340 3611, ma–pe klo 9–13, kirsi.matilainen@evl.fi Lisää toimintatietoja kotisivuiltamme, liikuntaryhmistä tied. myöhemmin

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. (09) 2340 3800, fax (09) 2340 3801, kannelmaki. srk@evl.fi. Päivystävä pastori: ma– pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. (09) 2340 3843. Su 23.1. klo 10 Messu, Kaisa Hirvonen, Anne Myllylä. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa. Klo 18 Virrestä voimaa 10 vuotta! Wanhoja wirsiä vuoden 1701 virsikirjasta, Pekko Käppi, jouhikko, Katri Mattila, huilu, Rauno Myllylä, laulu, Anne Myllylä, urut ja Aili Raitavuo, juonto. Ke 19.1. klo 19 Viikkomessu, Nina Rajamäki, Sirkku Rintamäki. Pe 21.1. klo 9.30 Aamurukouspiiri kap-

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta ESKO JÄMSÄ / KUVAKOTIMAA

Lohtua virrestä Kastevesi kostuttaa pientä untuvapäätä. ”Minä kastan sinut Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. Pienokainen kipristää hieman naamaansa ja jatkaa uniaan. Uni on nyt parasta, samoin kuin äidin syli ja lämmin maito. Hyvää on sekin, että vanhemmat ovat halunneet tuoda hänet kastettavaksi. Uskon siemen on kylvetty. Usko, toivo ja luottamus liittyvät toisiinsa. Kun katson pientä sukulaispoikaa, toivon, että hänestä kasvaisi toiveikas ja luottavainen mies. Tiedän, että siinä hänen rakastavat vanhempansa tekevät parhaansa. Tällä herkällä hetkellä toivon, että jokainen lapsi saisi kasvaa toivon ilmapiirissä. Joskus elämässä toivo katoaa. Jokainen, jolta se on ollut kadoksissa, tietää, miten raskasta on, kun tuntuu, että kaikki hyvä, Jumalakin, on poissa. Kerran tällaisessa ahdingossa löysin yllättävästi lohdun virrestä: tuttu sävel alkoi

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

soida mielessä, oli otettava virsikirja ja alettava veisata. Merkillisesti virren surumielinen sävel ja sen vierauden tunnetta kuvaavat sanat lohduttivat. Silloin aloin ymmärtää, että tässä kärsimyksessä on mukana Jumala, hän kärsii minun kanssani. Olen kiitollinen kasvattajilleni, että he opettivat minulle virsiä. Niiden rukoukseen saan yhtyä, vaikka uskoa ei olisi hivenenkään vertaa. Saan liittyä vuosisataiseen veisaajien joukkoon ja veisata pois epätoivoa. Ehkä joskus myös kiittää. Pieni poika sai kastepäivään lahjaksi Lasten virsikirjan. Toivon, että häntäkin virsi kantaisi. Eeva Hurskainen

3. sunnuntai loppiaisesta Jeesus herättää uskon

Virren voima. Veisaaminen voi auttaa ahdingossa.

Liturginen väri: Vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 102: 16–23, Jes. 30:18-21 tai Kun. 5: 1–15, Hepr. 11: 1–10, Joh. 4: 39–42

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

pelissa. Kaikille avoin rukous- ja hiljentymishetki. Ma 24.1. klo 18 Nuorten aikuisten ilta kerhohuoneessa, aiheena Käskyt, Markus Ek. Ti 25.1. klo 11.30 Ikiliikkujat-sauvakävelyryhmän lähtö kirkolta, Päivän Sana ja kahvit Jennyssä. Klo 15–19 Työtupa kurssihuoneessa. Käsitöitä, askartelua, klo 17 tee ja kahvi, ohj. Ulla Hyttinen. Klo 18.30 Pelimannin raamattupiiri pienessä seurakuntasalissa. Ke 26.1. klo 10 Raamattupiiri kerhohuoneessa. Klo 19 Viikkomessu, Olavi Hatakka, Anne Myllylä.

Malminkartanon seurakuntakoti ■ Vellikellonpolku 8

Sunnuntaisin klo 11 Pyhäkoulu yli 7-v. ja klo 12 Tenavavartti alle 7-v. kerhohuoneessa. Torstaisin klo 18.30 Raamattupiiri.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin klo 10–12, p. (09) 2340 3841, (09) 2340 3853. Keskiviikkoillan kahvit klo 17–18.30 aikuisten toimitilassa, 26.1. teemana Kristittyjen ykseys, Aili Raitavuo.

Tytöt ja pojat Kevättoiminta on alkanut. Ohjelmassa kokki-, sähly-, ohjelma- ja tanssikerhoja sekä Avoimet ovet Jennyssä ja Nurkassa. Tarkemmat tiedot nettisivuilta www. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki tai nuorisotyönohj. Kaija Aalto, p. (09) 2340 3854, Pekka Haanpää, p. (09) 2340 3851. Talvileiri 7–12-v. Siuntion Korpirauhassa 11.–13.3. Ilmoitt. alkaa 2.2. klo 16 nettisivujemme kautta tai puh. Kaija Aallolle 2.2. klo 16–18. Leirimaksu on 35 e, sisaralennus myönnetään. Tervetuloa mukaan! Syke-telttaleiri 10–14-v. Partaharjulla 20.–25.7. Lisäinfoa myöhemmin.

Muuta Perhekerhot ma klo 9.30 Toimintakeskus Jenny, ti klo 9.30 Kannelmäen kirkon Nurkka, to klo 9.30 Maununnevan seurakuntakoti. Yhteisvastuu 2011. Lähtisitkö mukaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi lipas– tai listakerääjäksi? Varoja kerätään lasten ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen Suomessa ja Mosambikissa. Keräyksen painopisteet ovat viikoilla 6 ja 12, jolloin lipaskerääjät ovat päivittäin liikkeellä alueemme keskeisillä paikoilla ma–pe klo 16–19 ja la 10–14. Voit tulla mukaan tunniksi tai pariksi. Ilmoitt. Nina Rajamäelle, p. (09) 2340 3823. Sururyhmä itsemurhan tehneen läheisille kuutena torstaina (10.2., 17.2., 24.2., 3.3., 17.3. ja 28.4.) klo 18–19.30 Helsingin seurakuntayhtymän talossa, Kolmas linja 22. Ryhmään otetaan 10 henkilöä. Ilm. tammikuun lopp. menn. ohj. sairaalapast. Marko Mattila, p. 050 402 0746 klo 16 jälkeen, ja rov. Aili Raitavuo, p. (09) 2340 3821. Ryhmä masennuksesta kärsiville alkaa helmikuussa. Etsitään yhdessä voimavaroja ja iloakin elämään. Tied. diakonissat Heli Salo, p. (09) 2340 3842 ja Sofia Tolonen, p. (09) 2340 3224.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 19.1. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Ekumeeninen kaksikielinen rukoushetki kirkossa, Juha Rintamäki, Päivikki Ahonen ja Aino Valojärvi.

Seurakunnissa tapahtuu 20.1.—26.1.

To 20.1. klo 9–12 Aamuklubi, B-porras, keskustelua taiteesta, kuvataiteilija Vappu Kärkkäinen. Klo 13 Torstaipiiri, Katri Uutela: Westminster Abbey, tuhat vuotta kirkollista elämää kuvin ja sanoin. Klo 18.30–20 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, B-porras. Klo 18–21 Nuorten krypta. La 22.1. klo 9–15 Lähimmäispalvelijoiden koulutus Paavalin kirkolla. Ilmoitt. diakoni Sini Havakselle p. 2340 4322. Su 23.1. klo 10 Messu, Herättäjän päivä, saarnaa Simo Juntunen, liturgi Juha Rintamäki, kanttori Marjukka Andersson ja laulaa Veisuuveljet, joht. Samuli Korkalainen. Messun jälkeen lihakeittolounas ja noin klo 12 alkaen seurat. Seuroissa laulaa baritoni Tuomas Pursio, säestää Marjukka Andersson. Puhujina ovat kanslianeuvos Simo Huhta, rehtori Jukka Hautala, toiminnanjohtaja Simo Juntunen ja kirkkoherra Juha Rintamäki. Klo 10–11 Pyhäkoulu, B-porras. Klo 16 International afternoon, Anna Fuhrmann kertoo Puolasta, B-porras. Klo 18–21 Nuorten aikuisten krypta. Ma 24.1. klo 17–20.30 Savenvalajat, keramiikkaa ja raamatunlukua, B-porras. Klo 18.30 Kamarikuoro, srk-sali, tied. Marjukka Andersson p. 2340 4317. Ti 25.1. klo 11–12 Aamuvirkut yhteislaulajat, B–porras. Klo 15–18 Diakoniatyöntekijä päivystää vanhustentalolla, Pohjoiskaari 1–3. Ke 26.1. klo 18 Avoin rukouspiiri, Bporras. Klo 19 Viikkomessu, Helena Haataja, Aino Valojärvi.

Varhaisnuoret ■ Lisätietoja Teijo Junnolalta p. 2340

4305. Krypta-klubi ke, 7–10–vuotiaille klo 15– 17 ja 11–14–vuotiaille klo 17–19. Pienoismallikerho ma klo 17, elektroniikkakerho ma klo 18 ja warhammerkerho ti klo 17, kirkon kryptassa. Lapsikuoro to klo 15–15.45, srk-sali. Johtaa Aino Valojärvi p. 2340 4327. Tyttöjen iltapäivä 10–14-vuotiaille kuukauden 1. su klo 14–15.30, E-porras. Lapsi-aikuinen kerho kuukauden 1. ti klo 18, tehdään mm. puutöitä kryptassa. Salibandyä 2001–2003 synt. pojille ma klo 17, C-porras.

Muuta Lounaspalvelu ma–to klo 12–13, B-porras. Lounaan hinta 5 e, jälkiruoka 1 e. Avoin päiväkerho D-porras, ma, ke, pe klo 9–12 ja ti klo 14–16.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 2340 4402.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4488 Messu su 23.1. klo 12, Petri Jukanen, Katianna Ruuskanen ja Terhi Aho. Vauva- ja perhemuskarit pe 28.1. alk. Perhemuskariryhmä klo 9.30 ja Vauvamuskariryhmä klo 10.30. Kevään muskarikokonaisuuden hinta on 30 e, jonka voi maksaa kahdessa erässä. Ryhmäpaikkoja voi vielä tiedustella Annika Koivula puh. 050 371 3716. Soppakirkko ke 19.1. klo 13.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 2340 4420 Diakonia: ajanvaraus ma klo 9–10 ja ke klo 10–11 p. 2340 4481 Messu su 23.1. klo 10, Anita Olli, Markus Kopperoinen, Terhi Aho. Konsertti su 23.1. klo 18. Johann Tillin lauluopppilaat. Raamattuluento ”Jobin elämää”, ke 19.1. klo 18. Marja Heimala-Pelkonen. Kirjallisuuspiiri to 20.1. klo 18. Tekniikan tri Antero Kuittisen aiheena ”Kolme matkaa Petsamoon”. Suunnistustapahtuma la 22.1. klo 10–

14. Tapahtuma on osa malmilaisten toimijoiden teemapäivää: kirkon toiminnan esittelyä, lauluja musiikkihetkiä; katsaus Malmin historiaan ja nykypäivään; pientä purtavaa ja kasvissosekeittoa. Mukana Malmin Martat.

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo EU-maissa lauantaina 22.1.2011 klo 12.00 Kristill. ty:n kokoustilat, Torkkelinkatu 11

Pihlajamäen kirkko

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo EU-maissa

■ Liusketie 1, p. 2340 4427

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4487 Messu su 23.1. klo 10, Sari Hakuri, Jukka Holopainen, Kirkonkuoro, joht. Timo Olli. Konsertti su 23.1. klo 16. Lauriina Hurtig, urut. Sanan ja sävelen ilta su 23.1. klo 18, Jukka Holopainen, Timo Olli.

Pihlajiston seurakuntakoti

Jacob Söderman kansanedustaja

Miten asiat toteutuvat Suomessa Sari Aroheikki diakoni Jacob Söderman

Lisätietoja: Paavo Salakka, 050 364 0281

Kristillisten Sd-yhdistys Kristillisten Työväenyhdistys

Musiikkiohjelma ja kahvitarjoilu.

■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4480 Olohuoneessa musiikkihartaus to 20.1. klo 12, Timo Olli, Timo Ahoinpelto.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4485 Messu su 23.1. klo 10, Petri Jukanen, Markku Arola, Elina Tofferi. Messun aikana Raamattukerho lukutaitoisille lapsille. Lähetyskahvila. POP-messu su 23.1. klo 17. Artistivieraana Saara Aalto, messubändi ja pop-kuoro, sovitukset ja musiikin johto Kati Sannelvuo, saarna Minna Valtonen, Petri Jukanen, Markku Arola. Lastenhoito. Messun jälkeen kirkkokahvit. Päiväpiirin kevätkauden avaus to 20.1. klo 13. Käpy-ryhmä ke 26.1. klo 18–21. Vertaistukea lapsensa menettäneille. Gospelbic pe 21.1. klo 17.30. Kevään teemoina ovat zumba, aerobic, tehotreeni ja coreharmony. Osallistumismaksu 2 e. Vetäjänä Aino Poutanen. Vauvamuskari perjantaiaamupäivisin alle 1-v lapselle ja aikuiselle, 10 kertaa / 20 e. Tied. ja ilm. Ulla Pesonen, puh. 050 380 3622.

Avoin yliopisto, Ihminen ja yhteiskunta, Ihmissuhteet, itsetunto ja elämäntaito, Ilmaisu- ja viestintätaidot, Kuvataide, Käden taidot, Liikunta ja tanssi, Musiikki, Muu taideopetus, Opiston erikoiset, Terveys ja kauneus, Tietotekniikka ja yritystalous, Veneily, Vieraat kielet: Arabia, Englanti, Espanja, Finnish for Foreigners, Italia, Japani, Kiina, Kymri, Latina, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saame, Saksa, Suomi, Unkari, Venäjä ja Viro.

HelsinginAikuisopisto.fi Töölöntullinkatu 8, 00250 Helsinki, puh. (09) 41 500 300

Kotimaan matkaklubi

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 2340 4422 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4482 Messu su 23.1. klo 12. Sari Hakuri, Jukka Holopainen, Kaisu Rauhamaa Eläkeläisten päiväpiiri to 20.1. klo 13. Hengellisen matkakumppanuuden piiri alkaa ke 26.1. klo 18.30–20. Ilm. 21.1. mennessä p. 2340 4422.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 2340 4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4484 Messu su 23.1. klo 12. Anita Olli, Markus Kopperoinen, Elina Tofferi. Lähetyskahvila. Soppakirkko ke 26.1. klo 13, hartaus ja ilmainen keittolounas.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4483 Vauvakirkko su 23.1. klo 15. Mukana muskariohjaaja Marja Kyllönen, kanttori Merja Wirkkala ja Tapanilan piirin papit. Sotaveteraanit ma 24.1. klo 16.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 2340 4426

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 2340 4486 Pyhäkoulu su 23.1. klo 12. Tapulin Olohuonekahvila ma 24.1. klo 11–13. Lehtienlukunurkka, leikkinurkkaus lapsille. Klo 11 maksuton puuroateria. Lahjoitusleivänjako noin klo 12.30.

Laiva on lastattu ystävillä! Ystävänpäiväristeily m/s Isabella 13.-14.2.2011 Lähde Askel-lehden ja Yhteisvastuu-keräyksen kanssa Ystävänpäiväristeilylle m/s Isabellalle Turusta Tukholmaan. Laivalla on runsaasti ohjelmaa, luentoja, musiikkia, ystäviä ja yhdessäoloa. Laivan viihdeohjelmasta vastaa suosittu artisti Mikko Kuustonen Askelen ja Yhteisvastuukeräyksen yksityistilaisuuksissa puhuvat ja luennoivat mm. psykologi, psykoterapeutti ja kirjailija Mirja Sinkkonen sekä rovasti Matti J. Kuronen. Luvassa myös musisointia Mikko Kuustosen kanssa sekä yhteislaulua. Matkalla mukana myös Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen sekä Askel-lehden päätoimittaja Pirjo Wesaniemi. Laivan aikataulu: Lähtö 13.2. Turku klo 21.00 ja paluu 14.2. Turku klo 19.50 Matkan hinta / henkilö: A) sisältää bussikuljetuksen; B4/ 88 €, B3/ 96 €, B2/ 98 €, A4/ 97 €; A3/ 98 €, A2/ 99 € sekä B1P/ 99 € (hytti yhdelle) Matkan hinta / henkilö: B) ilman bussikuljetusta; B4/ 59 €, B3/ 66 €, B2/ 68 €, A4/ 67 €; A3/ 67 €, A2/ 69 € sekä B1P/ 70 € (hytti yhdelle) Palvelumaksu 12 €/varaus. Hintaan sisältyy: • A) bussikuljetus Helsingistä, Tampereelta, Seinäjoelta tai Porista Turkuun, meno/paluu • risteily valitussa hyttiluokassa • ohjelmallinen yksityistilaisuus laivalla Fan Club yökerhossa sekä kokousosastolla • 14.2. meriaamiainen ja buffetpäivällinen klo 15.00 sisältäen ruokajuomat (viini, olut ja virvoitusjuoma) Lisämaksusta: • bussikuljetus Oulusta, Kokkolasta ja Lappeenrannasta 30 €/hlö • buffetpäivällinen 13.2. etukäteen ostettuna 26 € • matkavakuutukset Tule mukaan yksin, kaksin tai yhdessä ystävien kanssa! Tiedustelut ja varaukset: Lomalinja Oy puh. 010 289 8100.

Seurakunnissa tapahtuu 20.1.—26.1.

18 Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 2340 4429

Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11p. 2340 4489 Messu su 23.1. klo 10, Pertti Simola, Anni Punkka, Marjasisko Varha. Pyhäkoulu messun aikana. Kirkkokahvit. Yksinhuoltajien Olohuone keskiviikkoisin klo 17.30–19 (26.1., 9.2., 9.3., 23.3., 6.4., 4.5.). Olohuone on avoin kohtaamispaikka, jossa voi keskustella ja tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin. Maksuton iltapala ja lastenhoito. Järjestäjinä pääkaupunkiseudun yksinja yhteishuoltajat PÄKSY ry ja Malmin srk. Lisätietoja Kirsi Jaakonaho p. 2340 45 26 Soppa-Paanu to 27.1. klo 12–13.30. Ilmainen keitto- tai laatikkoruoka. Kaikille avoin perhekerho aloittaa ke 19.1. klo 9.30–11. Missiokerho ma 24.1. alk. klo 18 (parill. viikoilla) Raamattupiiri ke 19.1. alk. klo 18 (parill. viikoilla).

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1

Seurat su 23.1. klo 14.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700, meilahti. srk@evl.fi.Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–11 diakoniatoimisto, Meilahti

Su 23.1. klo 11 Messu, Ronimus (l), rovasti Pekka Hietanen (s), Tilli (k), Panu Luosto, sello. Miesten maanantaiseuran 20 v.-juhla Ke 19.1. klo 11.30 Ruokarukous ja lounas, 19 avoin rukouspiiri To 20.1. klo 13 Torstaipiiri Pe 21.1. klo 7.30 Kaikille avoin aamurukous, 19 Raamattupiiri Ke 26.1. klo 11.30 Ruokarukous ja lounas, 19 avoin rukouspiiri

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780 Su 23.1. klo 11 Pyhäkoulu, Klo 18 Tuuli puhaltaa -messu, Valkama, Haava-lauluyhtye To 20.1. klo 10–11.30 Perhekerho Pe 21.1. klo 17 Skidipirtti, 19.30 nuorten yökahvila Ma 24.1. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit, 18 keskeneräisten käsitöiden kerho, 18 kirjallisuuspiiri, Antti Hyry: Uuni Ti 25.1. klo 8 Rukousaamiainen To 27.1. klo 10 Perhekerho

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank.5, p. 2340 4782

Ke 19.1. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka, 18 arki-illan ehtoollinen To 20.1. klo 10 Perhekerho, klo 12–13 keittoruokailu, 18 rukousilta, musiikkia, keskustelua, rukousta. Hilvo, Valkama Ke 26.1. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka, 18 Raamattupiiri To 27.1. klo 10 Perhekerho, klo 12 ruokailu

Yhteisvastuu 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa.

Ole hyvä. Ole arkienkeli. Lahjoita www.yhteisvastuu.ﬁ Soita 0600 1 7010 (10,18 € / puh. + pvm)

tai 0600 1 7020 (20,12 € / puh + pvm)

■ Panosaukio 1, p. 2340 4822

Ti 25.1 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Kaaren seurakuntakoti ■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823

Pe 21.1 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Sakarinmäen seurakuntasali To 20.1 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Oulunkylän kirkko

■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

■ Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Vi-

na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. (09) 2340 5100, munkkiniemi. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. (09) 2340 5102. Diakoniapäivystys: ti, to klo 10–11 p. (09) 2340 5118.

rasto p. 2340 5300, oulunkyla.srk@ evl.fi, auki ma,ti,to,pe klo 9–14, ke 15– 17. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakonia p. 2340 5318, taloud. asiat ti klo 9–11 ja pe 9–10 p. 2340 5383. To 20.1. klo 18 Rukousryhmä, Maija Kiviranta Su 23.1. klo 10 Messu. Heikki K. Järvinen, Ulla Kosonen, Katja Mäkiö Ma 24.1. klo 10 Perhekerho Ke 26.1. klo 13 Keskiviikkokerho. Klo 13 Etiopia-lähetyspiiri. Klo 18 Avoin sururyhmä. Klo 18 Chorus Sine Nomine harjoitukset Su 6.2. klo 10 Yhteisvastuumessu ja yv-keräystapahtuma. Klo 18 Kantaattimessu, musiikkina J. S. Bachin kantaatti Ich habe genug. Kolehti yv-keräykseen.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntasali ■ Raumantie 3

Merimieskirkkopiiri ma klo 13.30. Keskiviikkokahvit 19.1. klo 13. Kirkkoherra Leo Glad kertoo uudesta kotiseurakunnasta. Mahdollisuus kysymyksiin. 26.1. Jouko-kaupunginosaliikenteen info, palveluneuvoja Sari Airaksinen Helsingin Seudun liikenteestä. Avoin perhekerho ke 10–11.30. Messu su 23.1. klo 11, Leo Glad (s), Risto Jukko (l), Kaisa Sidoroff (k). Kirkkokahvit. Raamattupiiri ke 26.1. klo 18.

■ Tiilipolku 6

ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802. Diakoniatyö: p. 2340 4818, katso aluejaot ja vastaanottoajat verkkosivuiltamme kohdasta Apua sinulle.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

(vahtimestarit). To 20.1 klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit Laulut soikoon. Pe 21.1. klo 10 Rukouspiiri. Su 23.1 klo 11 Messu Martti Häkkänen, Harri Nurmi, Outi Juntunen, Arto Virkkunen, Mari Lamminen, Margit Tuokko, laulu. Kontulan Leijonat avustavat. Klo 11 Pyhäkoulu. Klo 18 Ekumeeninen sanajumalanpalvelus, Saarnaa Heikki Huttunen. Martti Häkkänen, Sini Ikävalko-Ratia, Osmo Honkanen ja Mikaelinkuoro. Radioidaan. Ma 24.1 klo 9.30 Avoin perhekerho. Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, ruoka 1 e. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 15 Kaarikerho. Klo 16 Selviytyjät-ryhmä päihteettömyyteen pyrkiville.

Mellunmäen seurakuntakeskus ■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821

To 20.1 klo 9.30 Avoin perhekerho. Klo 18 Isoskoulutus. Klo 19 Nuorten ilta. Pe 21.1. klo 16.30–18.30 Juna. Tyttöjen ja poikien oma olohuone. Klo 20 Nuorten yökahvila Light Café Alba. La 22.1 klo 18 Nuorten omat avoimet ovet. Ti 25.1 klo 13 Varttuneen väen päivä-

Oulunkylä

Munkkiniemi

■ Nousiaistent. 6 (p. 2340 4700 krh-

virasto) Ke 19.1. klo 10 Keskiviikkokerho, 15.15 savikerho Ma 24.1. klo 13 Äiti Teresa -piiri, klo 17.30 kädentaitokerho Ke 26.1. klo 10 Keskiviikkokerho

Kaisa Sidoroff, p. 050 4119 161. Kastetossuja kutomaan! Munkkiniemen seurakunnassa on viime vuoden alusta lähtien kudottu kastetossuja. Kaikki seurakunnassa kastetut lapset ovat saaneet lahjaksi pienet tossut. Ompeluseura kokoontuu ti 20.4., 4.5. ja 18.5. klo 18–20 Munkkiniemen kirkolla. Kastetossuja voi tehdä myös omatoimisesti. Toimiva ohje löytyy mm. www.kaspaikka.fi-sivuilta nimellä ”vauvan tossut”. Valmiit tossut voi toimittaa kirkkoherranvirastoon tai tuoda mukanaan ompeluseuran kokoontumiseen.

■ Knutersintie 924 p. 2340 4827

Munkkiniemen kirkko

■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

Tutustu ja tutki tuotteet www.pyhapuhuu.fi

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo

Ruskeasuon seurakuntakoti

Mikael

Kirkossamme vietetään Pyhäteemavuosia 2010 – 2012. Kirkkopalvelut-Kotimaayhtiöt tarjoaa teemaa tukevia tuotteita, palveluja ja toimintoja Pyhä puhuu –sinetin alla.

kahvit lähetys. Klo 13 Omaishoitajien ryhmä. Ke 26.1 klo 17.30 Rukouspiiri.

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14

Diakoni ti ja pe klo 9–11 p. 2340 4218, Murto Kirkko avoinna ma–pe klo 8–15. Olet Su 23.1. klo 11 Messu. Kirsi Oksanen, Vetervetullut hiljentymään ja rukoileli Pelkonen, Hanna Autio maan. Ma klo 16–18 kirkossa on paikalla Ma 24.1. klo 17 Akin klubi henkilöitä, jotka pyydettäessä rukoileKe 26.1. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18 Urho vat puolestasi. Siro 100 vuotta, syntymän Raamattu- ja ylistyspiiri ma muisteluilta. Tuokiokuvia klo 18. legendaarisen papin UrSeuraEnsilapsikerho ke klo ho Siron elämästä ja 15 kirkon lastentilassa. toiminnasta Käpyläskunnat Avoin päiväkerho ma sä. Muistelemassa verkossa: www. vanhoja partiopoikia ja to klo 9.30. Sanan ja rukouksen 1930-luvulta ja nykyhelsinginseurailta ke 19.1. klo 19, Elise polveakin. Mukana kunnat.fi Rinne. Laulua, rukousta mm. Seikko Eskola, ja ehtoollinen. Teetarjoilu. Raili Seppälä, Matti Siro, Erilainen iltamessu su 23.1. Jorma Parviainen. Reijo Kaklo 17. Leo Glad (s). Kotiryhmävertaja. Musiikki Hannu Leskinen. kosto. Kahviakin tarjolla. Nuorten ilta ke 19.1. klo 18–21. Kari LeikMaunulan kirkko ko. www.verkkokirkko.fi Viikkomessu ke 26.1. klo 19, Sinikka ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 Peltohaka (s,l), Jonna Imeläinen (k). Ke 19.1. klo 18 Nuorten aikuisten raaLehtisaaren kappeli mattupiiri ■ Papinpöydänkuja 2 Su 23.1. klo 12 Messu. Heikki K. JärviMessu su 23.1. klo 13, Leo Glad (s,l), Jonnen, Ulla Kosonen, Katja Mäkiö na Imeläinen (k), Hanna Sateila, sello. Ti 25.1. klo 13 Maunulan lähetyspiiri Raamattupiiri to klo 10.30. Ke 26.1. klo 13 Keskiviikkokerho. Klo Avoin päiväkerho ti klo 9.30–11.30. 18.30 Maunulan kirkon musiikkiryhmä, harjoitukset. Uudet laulajat terveMunkkiniemen tuloa, tied. Maija Pesonen-Kareinen p. seurakuntatalo (09) 2340 5328 ■ Laajalahdentie 10 To 27.1. Lasten musiikkiryhmät, klo Sanan äärellä pe klo 10. 9.30 2–5 v, klo 10 1–2 v, klo 10.30 0–1 v. Seurakunnan Olohuone tiistaisin klo Su 30.1. klo 16 Riparistartti 13.30 (huom! muuttunut aika). Tule luOulunkylän vanha kirkko kemaan lehtiä, juomaan kahvia ja seu■ Siltavoudintie 12 rustelemaan tuttujen sekä tuntemattoMa 24.1. klo 18 Raamattupiiri mien kanssa! Nuortenilta keskiviikkoisin klo 18 VinVeräjälaakson sivukoulu tillä. ■ Otto Brandtin tie 13 Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo Ti 25.1. klo 10 Perhekerho 13. Kirkkokuoron harjoitukset jatkuvat! Kalervonkadun Yhdistyneessä seurakunnassa myös kerhohuone kuorot ovat yhdistäneet voimansa. Har■ Kalervonkatu 8 A joitukset to klo 18–19.30, parillisina viikTo 20.1. klo 10 Perhekerho koina Munkkiniemen kirkossa ja paritKe 2.2. klo 17 Voimia arkeen -kerho tomina viikkoina Munkkivuoren srk-saperheellisille ja perheettömille. 5 kerlissa. (20.1. Munkkivuori). Tervetuloa hoiltaa. Alussa keittoateria ja hartaus. mukaan laulun iloon vanhat ja erityisesLastenhoito yli 3-vuotiaille. Ohj. kirjailija, ti myös uudet laulajat! Tied. kanttori

terapeutti Liisa Mäntymies sekä Tarja Albekoglu, Outi Takkinen ja Sirpa Reinekoski. Ilm. 29.1. mennessä p. (09) 2340 5300

Voudintien kerhohuone ■ Voudintie 4 B, p. 2340 4225

To 20.1. klo 10 Perhekerho Ma 24.1. klo 17.30 Kehitysvammakerho Ke 26.1. klo 9–15 Avoimet ovet, puuroa, kahvia ja seurustelua. Klo 13 Päiväpiiri

Kakkonen ■ Pohjolankatu 2 D

To 20.1. klo 17–20 Matalan majan ilta Ke 26.1. klo 14–17 Päivä2

Etiopia-piiri Työikäisille kerran kk:ssa kodeissa, tied. Pirkko Alho p. 050 4037 911

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

11–15.Virasto: avoinna arkisin klo 10– 14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: Viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniatoimisto: päivystys ma ja to klo 10–12, p. 2340 5418. Vahtimestari: p. 2340 5445. Ke 19.1. klo 18 Snadi PaavaliMessu Jorma Parviainen, Sanna-Maarit Hakkarainen. Klo 18.30. Raamattupiiri. Joka toinen viikko, parittomilla viikoilla. To 20.1. klo 9 Aamupiiri. Kokoontuu joka viikko. Klo 10 Raamattupiiri. Kokoontuu joka viikko. Klo 17.30–20 Askartelua Yhteisvastuun hyväksi Alasalissa. Pientä materiaalimaksua vastaan voit askarrella samalla myös itsellesi. Tarjolla pientä iltapalaa. Pe 21.1. klo 19 Uskomaton ilta -kahvila. Nuorekkaiden aikuisten kohtaamispaikka alasalissa. Tied. Annaelina Tähtinen p. 2340 5452. Ti 25.1. klo 13–14.30 Aulakahvilassa karaokea. Ke 19.1. klo 18 Snadi PaavaliMessu Pia Pinomaa ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

Itä-Pasilan seurakuntakoti ■ Opastinsilta 6

Ke 19.1. klo 9–11.30 Perhekerho. Kokoontumiset joka toinen keskiviikko, parittomina viikkoina. Klo 13 Päiväpiiri. Kahvittelua hyvässä seurassa ja tulevan sunnuntain evankeliumitekstin tutkistelua. Kokoontuu joka viikko.

Toukolan kirkko ja seurakuntakoti ■ Koreankatu 2

To 3.2. klo 18 Gospel-lattarit! Hengellinen tanssitunti, jolla kynnys matalalla ja tunnelma katossa. Tied. Annaelina Tähtinen p. 2340 5452.

Muuta Pyhäkoulut aloittivat su 16.1. ja tapaamiset joka sunnuntai: Paavalinkirkolla klo 10 ja Itä-Pasilassa klo 12.30. Kirjallisuusterapeuttinen Kasvuryhmä alkaa 3.2. klo 18 Paavalinkirkolla. Ryhmässä työvälineenä käytetään kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä, mm. lyhyitä tekstejä ja runoja. Ryhmässä luetaan valmiita tekstejä ja kirjoitetaan itse. Ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Kokoontumiset ajalla 3.2.– 14.4.2011 klo 18–20, yht. 10 kertaa. (ei 24.2.) Puhelinhaastattelut viikolla 3 ja 4. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 24.1.2011 mennessä pastori, kirjallisuusterapiaohj. Tuula Paasivirta p. 2340 5428, tuula.paasivirta@evl.fi Yhteisvastuukeräys 2011 alkaa 6.2. Tänä vuonna kerätään varoja nuorten yksinäisyyden (mielenterveys) helpottamiseen Suomessa ja Mosambikissa. Olisiko sinulla mahdollisuus olla mukana keräämässä: lipas- tai listakerääjänä omassa talossasi tai rapussasi tai keräystempauksessa kauppakeskus Arabi-

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

assa 7.â&#x20AC;&#x201C;12.2.? Ilmoittaudu mukaan Arja Kortelainen p. 2340 5423.

Seurakunnissa tapahtuu 20.1.â&#x20AC;&#x201D;26.1.

suontien pysĂ¤kki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10â&#x20AC;&#x201C;14, ke 12â&#x20AC;&#x201C;18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. PĂ¤ivystĂ¤vĂ¤ pappi: ma, ti, to, pe 10â&#x20AC;&#x201C;14, ke 13â&#x20AC;&#x201C;17, p. 2340 5502. DiakoniapĂ¤ivystys ti 10â&#x20AC;&#x201C;12, p. 2340 5552. Ke 19.1. klo 14 Hanna-piiri Kokoushuoneessa. To 20.1. klo 17 Karitsakuoron harjoitukset alkavat Kryptassa. Su 23.1. klo 11 Messu. Antti KylliĂ¤inen, Satu-Elina Ansas ja Inka Kinnunen. PyhĂ¤koulu. Su 23.1. klo 15.00 â&#x20AC;?Musiikillinen Pakilan historiaâ&#x20AC;?. Pakilan historia Pakilan pelimannien sĂ¤estyksellĂ¤. Vapaa pĂ¤Ă¤sy, vapaaehtoinen ohjelma 5 euroa. Ti 25.1. klo 18 Pakilan Martat. Mukana Satu-Elina Ansas. Ke 26.1. klo 19 Nuorten messu. Antti KylliĂ¤inen ja Henrik WikstrĂśm.

ferikerho (Konalan kko) 17.30â&#x20AC;&#x201C;19. PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤en kirkolla ti: kitarakerho 17â&#x20AC;&#x201C;18, tyttĂśkerho 17â&#x20AC;&#x201C;18. ke: kokkis 1 klo 17â&#x20AC;&#x201C;19, tyttĂśkerho 17â&#x20AC;&#x201C;18. to: â&#x20AC;?puoli-kokkisâ&#x20AC;? (1â&#x20AC;&#x201C;3lk.) klo 16.30â&#x20AC;&#x201C;18. Ilmoittauduthan bofferikerhoon ja kokkikseen etukĂ¤teen Tuula Nurmiselle, p. (09) 2340 5605. Ilmaisutaidon ryhmĂ¤ tiistaisin Konalan kirkolla klo 19, ohjaajana Mikko Lammi. Rukouspiirit keskiviikkoisin klo 13 PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤en kirkko 3. krs, klo 17 PajamĂ¤en srk-koti, klo 18 Konalan kirkko, klo 18 Riukutie 3:n kerhohuone. Raamattua aikuiseen makuun. KĂ¤ydĂ¤Ă¤n lĂ¤pi ja pohditaan yhdessĂ¤ seuraavan sunnuntain tekstiĂ¤. PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤en kirkolla klo 19 joka toinen ti alkaen 25.1. Esikoisvauvojen ryhmĂ¤ Ă¤ideille ja heidĂ¤n alle 8 kk-ikĂ¤isille esikoisvauvoilleen, tiistaisin klo 13.30â&#x20AC;&#x201C;15 ti 8.2. alkaen PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤en kirkolla. RyhmĂ¤ssĂ¤ leikitĂ¤Ă¤n Ă¤idin ja lapsen vuorovaikutusta vahvistaen, kahvitellaan ja keskustellaan muiden samassa elĂ¤mĂ¤ntilanteessa olevien Ă¤itien kanssa. Ilmoittautumiset ti 25.1. klo 13â&#x20AC;&#x201C;15 Anna-Maria Sulvalle p. (09) 2340 5653. Mukaan mahtuu 10 Ă¤itiĂ¤ lapsensa kanssa.

TorpparinmĂ¤en korttelitalo

Roihuvuori

Pakila HyvĂ¤n Paimenen kirkko â&#x2013; Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

â&#x2013; KĂ¤rĂ¤jĂ¤tuvantie 3

Su 23.1. klo 17 Israel-ilta. Vieraana Hannu Taipale, aiheena antisemitismi. Mukana Ilon lĂ¤hde -lauluryhmĂ¤. Ma 24.1. klo 13 Ohjelmallinen pĂ¤ivĂ¤kahvi. Tule kahvittelemaan ja jakamaan ajatuksiasi ajankohtaisista aiheista, muistelemaan menneitĂ¤ ja hiljentymĂ¤Ă¤n Sanan Ă¤Ă¤relle. Mukana diakoniatyĂśntekijĂ¤.

Tulossa Su 6.2. Perhemessun yhteydessĂ¤ Yhteisvastuuseen liittyvĂ¤ Kimppasylitapahtuma. Kirpputorin tuotto ja loput tavarat menevĂ¤t lapsi- ja perhetyĂśn kummikohteeseen Sortavalan lastenkotiin. Osallistu tapahtumaan tuomalla myyntiin vaatteita, pelejĂ¤, leluja, kuvakirjoja tai kodin tavaroita. Tavarat voi tuoda HyvĂ¤n Paimenen kirkolle 31.1.â&#x20AC;&#x201C; 4.2. LisĂ¤tietoja Tanja Berg puh. 2340 5554. To 27.1. klo 10â&#x20AC;&#x201C;13 Seniorien virkistyspĂ¤ivĂ¤ Pakilan Sairas- ja vanhainkodilla (osoite Suovatie 1). Lounas klo 12, noin 7 euroa. Ilmoittautumiset ruokailua varten viim. 24.1., puh. 2340 5500. SĂ¤Ă¤nnĂśllinen viikkotoiminta kuukauden ensimmĂ¤isessĂ¤ lehdessĂ¤.

Nuoriso- ja varhaisnuorisotyĂśn sivut: www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko â&#x2013; Tulisuontie 2, p. 2340 5700, fax. 2340 5701. roihuvuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna ti, to ja pe klo 10â&#x20AC;&#x201C;14 sekĂ¤ ke 12â&#x20AC;&#x201C;18. Pappi tavattavissa: Roihuvuoren seurakuntatoimistossa ma ja pe klo 10â&#x20AC;&#x201C;14 ja ke 12â&#x20AC;&#x201C;18 ja Laajasalon kirkolla ti ja to klo 10â&#x20AC;&#x201C;14, p. (09) 2340 5702. DiakoniatyĂśn vastaanotot: diakoniatoimistosta voit varata tapaamisajan ma klo 10â&#x20AC;&#x201C;11 soittamalla p. 2340 5758 tai kĂ¤ymĂ¤llĂ¤ ti klo 9â&#x20AC;&#x201C;10. PĂ¤ihdetyĂśn vastaanotto diak. toimistossa ke klo 14.30â&#x20AC;&#x201C; 16. p. 2340 5778. Tiistaisin ja torstaisin klo 12â&#x20AC;&#x201C;14 Roihutupakahvio aulassa. Klo 12.30 Rukoushetki. PĂ¤ihdetyĂśn vastaanotto ke klo 14.30â&#x20AC;&#x201C;16. Maanantaisin klo 10â&#x20AC;&#x201C; 11.30 puurokahvila. Ke 19.1. klo 18 Iltamessu. Kirkko avoinna hiljentymistĂ¤ varten klo 17.30 alkaen. Mahdollisuus keskustella papin kanssa. La 22.1. klo 18 KatulĂ¤hetysilta, vieraana pelastusarmeijan lauluryhmĂ¤ Su 23.1. klo 10 Messu ja pyhĂ¤koulu, Pakarinen, Vaulas, Filppula ja Cantimon kvartetti klo 16 Rakastatko vielĂ¤ -nĂ¤ytelmĂ¤. Draama parisuhteen haasteista, karikoista ja mahdollisuuksista. Rooleissa Eija Vilpas ja Jarmo MĂ¤kinen. KĂ¤sikirjoitus: Anna-Mari Kaskinen. Vapaa pĂ¤Ă¤sy Ti 25.1. klo 17 RaamatturyhmĂ¤, mukana Sirkka MykrĂ¤. KevĂ¤Ă¤n kokoontumiset: 22.2., 8.3., 22.3., 5.4., 19.4., 3.5. ja 17.5.

rukouspalvelua. Ma 24.1. Klo 14.30â&#x20AC;&#x201C;15.30 Ohjattu tuolija tasapainojumppa alkaa jatkuen samaan aikaan maanataisin. Klo 17 +/-60-vuotiaiden ideailta. Tule mukaan suunnittelemaan toimintaa. Ke 26.1. klo 18 Kirjallisuuspiiri alkaa! RyhmĂ¤ kokoontuu 26.1., 23.2., 27.4. ja 25.5. klo 18.00â&#x20AC;&#x201C;19.30. EnsimmĂ¤isessĂ¤ kokoontumisessa (takkahuoneessa) keskustellaan Juha Pihkalan ja Esko Valtaojan kirjasta â&#x20AC;?TiedĂ¤n uskovani, uskon tietĂ¤vĂ¤ni.â&#x20AC;? Seurakunnan sĂ¤Ă¤nnĂśllinen toiminta: kts. internet-sivut.

Laajaranta â&#x2013; Humalniementie 15, p 09 2340

5770 To 20.1. klo 12.30â&#x20AC;&#x201C;15.30 Luova joukko kokoontuu joka toinen viikko.

Muuta Ilmoittautuminen KritopĂ¤ivĂ¤Ă¤n kĂ¤ynnissĂ¤! KritopĂ¤ivĂ¤ Laajarannassa 29.1. klo 10.30â&#x20AC;&#x201C;16.30. Ilm. Ahonen, p. (09) 2340 6201 (24.1. mennessĂ¤). LisĂ¤tied. internet-sivut. KĂ¤ynnissĂ¤ olevia kerĂ¤yksiĂ¤: Laajasalon kirkon Aulakahvioon voi tuoda ylimĂ¤Ă¤rĂ¤iset Viron kruunut. Toimitamme rahat Tallinnan Beetelin lastenkodin hyvĂ¤ksi. HyvĂ¤kuntoisia villakĂ¤sineitĂ¤ Yhteisvastuutempaukseen: lapasia ja sormikkaita voi tuoda Roihuvuoren seurakuntatoimistoon ja Laajasalon kirkolle. Huom! Otamme mielellĂ¤Ă¤n vastaan myĂśs parittomia kĂ¤sineitĂ¤!

Tuomiokirkko â&#x2013; Virasto: Meritullintori 3, 2. krs (PL 168, 00121 Hki), avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;ti klo 9â&#x20AC;&#x201C;15, ke klo 12â&#x20AC;&#x201C;17, toâ&#x20AC;&#x201C;pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;14, p. 2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl. fi.

Helsingin tuomiokirkko

â&#x2013; VĂ¤ylĂ¤nrinne 1, p. 09 2340 5790 Ma 24.1. klo 18 Miesten piiri, 1. Kor. 7â&#x20AC;&#x201C;9. Muut kevĂ¤Ă¤n piirit: 7.2., 21.2., 7.3., 21.3., 4.4., 18.4., 2.5. ja 16.5.

â&#x2013; Unionink. 29, p. 2340 6120, avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;su klo 9â&#x20AC;&#x201C;18 Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiĂ¤ varten arkisin klo 15â&#x20AC;&#x201C;17 rippihuoneessa. To 20.1. klo 12 Viikkomessu. Koski, Murto. Klo 18 Nuorten aikuisten lautapeli-ilta. Tapuli. Pe 21.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappeli. Klo 12 PĂ¤ivĂ¤rukous. Klo 18 KansainvĂ¤linen ekumeeninen rukousilta. Saba, Kosonen. Krypta. La 22.1. klo 18 Iltakirkko. Koski, Murto. Su 23.1. klo 10 Messu. Koski, Kanerva, Murto, Holma. Cantores Minores joht. Hannu Norjanen. Kirkkokahvit, saarnajatkot. Krypta. Klo 10 PyhĂ¤koulu. Kappeli. Ma 24. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappeli. Klo 12 PĂ¤ivĂ¤rukous. Klo 18 TaizĂŠrukous. Krypta. Ti 25.1. klo 12 PĂ¤ivĂ¤rukous. Ke 26.1. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta. Klo 12 Urkuvartti. Sabine Nieminen. Klo 18 Kohtaamispaikkana Krypta. LĂ¤hetys- ja kansainvĂ¤lisyysilta: YhdessĂ¤ maailmassa. Toiminnallinen lĂ¤hetysnĂ¤yttely. Suomen LĂ¤hetysseura, Hytti. Krypta.

â&#x2013; KyntĂ¤jĂ¤ntie 4

Laajasalon kirkko

Johanneksenkirkko

to 20.1. klo 13 LĂ¤hetyspiiri. Jukka Vanne.

â&#x2013; Reposalmentie 13, p. 2340 5708

â&#x2013; Korkeavuorenk. 12, p. 2340 6122, avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;pe klo 12â&#x20AC;&#x201C;15. La 22.1. klo 18 Ehtoomessu. Ikonen, Eerola. Su 23.1. klo 10 Messu. Alftan, Eerola. Ma 24.1. klo 9.30 Perhekerho. PĂ¤ivĂ¤kerhotila. Ke 26.1. klo 14 Lauletaan yhdessĂ¤. Kahvitarjoilu. Srk-koti.

PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤ki PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤en kirkko â&#x2013; Turkismiehenkuja 4. Virasto:

avoinna ma, ti, to, pe klo 9â&#x20AC;&#x201C;14, ke klo 12â&#x20AC;&#x201C;18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi su 23.1. klo 10 Messu. Martti PitkĂ¤nen (s+l), Marika Palm (av), Kylli Ahola (k). ti 25.1. klo 12.30 Omaishoitajien pĂ¤ivĂ¤kahvit. RyhmĂ¤ kokoontuu joka toinen tiistai parillisilla viikoilla, 3. kerros.

Konalan kirkko

PajamĂ¤en seurakuntakoti â&#x2013; PajamĂ¤entie 14

ke 19.1. klo 13 LĂ¤hetyspiiri. Jukka Vanne. pe 21.1. klo 12 Kammari. Lounas 5e.

Muuta PyhĂ¤koulu PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤en kirkolla aina kuukauden viimeisenĂ¤ keskiviikkona (26.1., huom. 16.2., 30.3., 27.4.) klo 17â&#x20AC;&#x201C;18. Perhekerhot PajamĂ¤en srk-kodissa ma klo 10, Lehtovuoren asukastalossa ke klo 10 ja Konalan kirkolla to klo 10. Varhaisnuorten kerhot. ma: sĂ¤hlykerho (PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤en ylĂ¤aste) klo 17â&#x20AC;&#x201C;18, bof-

Tammisalon kirkko

Pappi tavattavissa ti ja to klo 10â&#x20AC;&#x201C;14. Aulakahvio avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;pe klo 10â&#x20AC;&#x201C;14. KeskipĂ¤ivĂ¤n rukoushetki torstaisin klo 12â&#x20AC;&#x201C;12.15 DiakoniatyĂśn ma klo 9â&#x20AC;&#x201C;11 ja to klo 9â&#x20AC;&#x201C;10 p. 2340 5768. To 20.1. klo 18 Naisten raamattupiiri joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 18. YhteyshenkilĂśt Tiia ThurĂŠn p. 040 7478 909 ja Virpi Kujansuu 040 5356 826. Su 23.1. klo 12 Messu ja pyhĂ¤koulu, Sihvola, RuskeepĂ¤Ă¤, Lavonen ja Honkanen-Punkari. Kutsumme mukaan erityisesti kymmenen vuotta tĂ¤yttĂ¤neitĂ¤! Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, Raimo Vanninen, Arja Vaulas. Ylistyskuoro, esi-

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤ri Matti SandstrĂśm Âˇ mieliala- ja muistihĂ¤iriĂśt Neurologian erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤ri Ari Ylikoski Âˇ muistihĂ¤iriĂśt Âˇ aivoverenkierronhĂ¤iriĂśt Âˇ Parkinsonintauti ja liikehĂ¤iriĂśt Gastrokirurgian erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤ri LKT Veikko Remes Âˇ vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa Âˇ manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9â&#x20AC;&#x201C;14 puh. 030 622 1540 sĂ¤hkĂśposti:seniori@poli.ďŹ , www.dementiakoti.ďŹ

4JJUFQÄ¤MZ TBB

4JOVULJO TVSSBBNBBO

4VPSJUVTLZLZĂˇ QBSBOUBWB WJSLFZUUĂˇ 3VPIPOKVVSJ QBMWFMFF NZÄ¤T KB FMJOWPJNBB MJTĂˇĂˇWĂˇ TJJUFQÄ¤MZ PO *UĂ¸LFTLVLTFTTB MVPOOPO PNB NPOJWJUBNJJOJ 5FSWFUVMPB ,VMMBOLFMUBJTFU TJJUFQÄ¤MZ QBMMVSBU TJTĂˇMUĂˇWĂˇU SVOTBJO NJUPJO QSPUFJJOJB BNJOP IBQQPKB WJUBNJJOFKB KB 5Ă¸MMĂ¸ LVQPOHJMMB LJWFOOĂˇJTBJOFJUB TFLĂˇ GMB "EVLJ WPOPJEFKB :MFJTLVOUPB LP 4JJUFQÄ¤MZ H IPUUBWBB WBTUVTUVTLZLZĂˇ MJTĂˇĂˇWĂˇĂˇ TJJUFQÄ¤MZĂˇ TVPTJUFM MBBO VSIFJMJKPJMMF LVOUPJMJ QTT

KPJMMF KB LJJSFJTUĂˇ FMĂˇNĂˇĂˇ WJFUUĂˇWJMMF

5VPSFFLT UFSWFFLT

,".11* 4BMPNPOLBUV )FMTJOLJ 1VI

*5Â§,&4,64 *UĂ¸LFTLVLTFO LBVQQBLFTLVT 1BMWFMFNNF JMPNJFMJO BSLJTJO -" 46

Jo 70 000 lukijaa. www.askellehti.ďŹ

Mikael Agricolan kirkko www.agricolaliike.fi â&#x2013; Tehtaank. 23, p. 2340 6123 CafĂŠ Agricola avoinna tiâ&#x20AC;&#x201C;pe klo 10â&#x20AC;&#x201C;17, lounas klo 11â&#x20AC;&#x201C;14. Alueen parasta kahvilaruokaa. To 20.1. klo 10 Perhekerho. PĂ¤ivĂ¤kerhotila. Klo 10â&#x20AC;&#x201C;12 Perhekahvila. CafĂŠ

, ,

Tilaa tai osta lehtipisteestĂ¤. Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.ďŹ

Seurakunnissa tapahtuu 20.1.—26.1.

20 Agricola. Klo 13 Torstaipiiri. Ingerö. Akvaario. Pe 21.11. klo 17 Nuorten perjantai. Klo 19 Lava, klo 20 Pala. Café Agricola. La 22.1. klo 14 Matkalla-iltapäivä. ”Elämää jännitteiden kanssa”. Andy Stanley, Antturi. Krypta. Su 23.1. klo 12 Messu (vanha kaava). Laajasalo, Ingerö. Kirkkokahvit. Café Agricola. Klo 18 Ekumeenisen rukousviikon Tuomasmessu. Metropoliitta Ambrosius, Matti Peiponen. Mikko Helenius ja orkesteri, Inna Vintturi ja Tuomaskuoro. Ehtoollisen lisäksi ortodoksinen pieni Veden Pyhitys. Tulkkaus englanniksi. Ekumeeninen rukousvaellus alkaa klo 15 Huopalahden kirkolta, Vespertie 12 ja päättyy Tuomasmessuun. Ti 25.1. klo 10–11.30 Kv. perhekahvila. Café Agricola. Klo 12 Diakoniaruokailu. Ateria 1e. Klo 17 Arkimessu. Messun jälkeen avoin messukokous. Cafe Agricola. Klo 18 Tuomasyhteisön kristill. mietiskelyn ryhmä. Kappeli, D-porras. Klo 19 Avoin rukouspiiri. Morsiushuone. Ke 26.1. klo 13 SenioriFoorum. Enemmän elämästä – löydä elämänkaariajattelu! psykoter. Pepi Reinikainen. Krypta. Klo 18 A!-klubi. Café Agricola. Klo 20 Agricolamessu. Laajasalo, Lehto, mus.: bändi ja Agricola sings Hallelujah! -kuoro, joht. Jippu. Klo 21.15 A!-klubijatkot. Café Agricola.

Ruoholahden kappeli

Tähtinen alustaa la 29.1. klo 10.30– 16.30. aiheesta Lupa tuntea – rohkeutta etsimässä Laajasalossa, Humalniementie 15. Maksu 10 e sis. lounas ja kahvi. Ilm. 12.–24.1. Ahonen, p. 2340 6201. Jätä viesti vastaajaan; kerro nimesi ja puh. num. Järj. Roihuvuoren, Malmin ja Tuomiokirkkoseurakunnan Kritotyö. Raamattupiirit: Ma klo 13.45–14.45, miesten raamattupiiri ma klo 18.30– 19.30 sekä Raamattu- ja rukouspiiri to klo 16.30–18 Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6. Ma klo 15–16 Krista-kodissa, Kristianinkatu 19. Nuorten aikuisten raamattupiiri ke klo 17–18 Tuomiokirkon kappelin alasalissa, Hallituskatu 7. To klo 18–19.30 Ruoholahden kappelissa, Selkämerenkuja 1.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Kirkko on suljettu remontin vuoksi ja avataan kesäkuun alussa

■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

Seurakuntakoti

Su 23.1. klo 12 Messu. Kiuru, Pulkamo. Klo 18 Israel-tilaisuus. Ma 24.1. klo 9.30 Perhekerho. Ti 25.1. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14 Diakoniakahvit.

■ Runeberginkatu 39

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

avoinna ke–su klo 12–16 To 20.1. klo 9.30 Perhekerho. Krypta. Su 23.1. klo 10 Pyhäkoulu. Krypta. Ke 26.1. klo 14 Iltapäiväkahvit. Krypta.

Vanha kirkko ■ Lönnrotink. 6, p. 2340 6128, avoin-

na ma–pe klo 12–15 Su 23.1. klo 10 Ekumeenisen rukousviikon messu. Kiuru, Antturi, Suikkanen. Kirkkokahvit Ti 25.1. klo 12 Päivämusiikki. Sixten Enlund, urut. Ke 26.1. klo 8 Aamumessu. Kiuru.

Katajanokan seurakuntakoti ■ Kauppiaankatu 8–10 B

Ti 25.1. klo 9.30 Perhekerho.

Meritullin seurakuntakoti Voimistelusali ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133

To 20.1. klo 15 Perhekerho. Päiväkerhotila. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly. Pe 21.1. klo 18 Koripallo. La 22.1. klo 11.30 Liikuntapyhäkoulu. Ma 24.1. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly. Ti 25.1. klo 18 Naisten lentopallo. Ke 26.1. klo 8.30 Naisten lentopallo. Klo 19 Miesten lentopallo.

Lähetyskirkko ■ Tähtitorninkatu 18

Su 23.1. klo 14 Lähetyskirkon messu.

To 23.1. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Vapaakirkko ■ Annankatu 1

Ti 25.1. klo 18 Ekumeenisen rukousviikon päätöstilaisuus. ”Vähemmän puhetta, enemmän rukousta”. Dominikaaniveli Antoine Lévy, pastori Hannu Hirvonen, Antturi.

Muuta Miten kohtaan pelkoni? Kansan Raamattuseuran kritotyöntekijä Paula

Kerhokeskus Kerhis ■ Tykistönkatu 8 Ke 19.1. ja 21.1 klo 18 Nuortenilta Pe 21.1. klo 18 Tori-Café Ma 24.1. klo 9 Aamupuuro. Klo 17.30 Maanantaimaalarit, posliinipiiri. Tuula Setälä Klo 18 Nuorten peli-ilta

Isä Ruben

Runotapahtuma ”Me elämme sentään” Puotilan kappelissa la 29.1. klo 17.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

Tunturikatu 7

na ma–pe klo 9–13, ke lisäksi 17.30– 18.30, p. (09) 2340 6500, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. (09) 2340 6502.

Ma 24.1 klo 13 Hartauspiiri, Sirkka-Liisa Mäki-Fränti

Vuosaaren kirkko

Muuta toimintaa Sählykerho Uusia pelaajia otetaan mukaan, ilm. Sanna Yli-Koskelle, puh. 050 408 1985. Helmipäivä 4.–7. luokkalaisille tytöille la 29.01 klo 10–16 seurakuntakodilla, Runeberginkatu 39. Ilm. Sanna Yli-Koski puh. 050 408 1985 ti 25.1. mennessä.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna:

ma, ti, to, pe 10–14 ja ke 12–18, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma, ti, to, pe klo 10–13 ja ke klo 14–18 ja ma– pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450.

Ke 19.1. klo 13.30 Keskiviikkokahvit, Matteuksenkirkko vetäjänä seurakunnan vapaaehtois■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420 työntekijä. ke 19.1. klo 13 Laulut Soikoon! -yhteisKe 19.1 klo 16.45 Raamattua löyhällä laulutilaisuus. ilmeellä; Teehetki. He heräsivät, kuka, ke 19.1. klo 14 Populus-kerho. ”En oo liimiksi, miten? an pieni” runoja ja lauluja lapsuuKeskiviikkoisin klo 17.45 Monitoidesta eläkeläislukkari Irmamikerho Kysy vapaita kerLiisa Juuti. hopaikkoja Sanna Yli-KosSeurasu 23.1. klo 10 Messu. ki, puh. 050 408 1985. Neuvoston jäsenten To 20.1. klo 13 Lähetyskunnat sekä vapaaehtoisten piiri; ”Päivänkohtaiverkossa: www. työntekijöiden tehtäsia” virsiä, Tauno Väivään siunaaminen. nölä helsinginseuraPakarinen, Pöntinen, Pe 21.1. klo 10 Taivaskunnat.fi Suurnäkki, Jalava, kahvila – avoin perheNummila ja Cantus kerho; Sari Heinonen Novus. esittelee Taivallahden leikkiTulossa! Laulukoulu viikolla 6. puiston kevään toimintaa. Laulukoulua käydään ma 7.2.–ke 9.2. ja Ti 25.1. klo 13 Raamattuluento; Kiusatpe 11.2. klo 18–19.30. Vapaaehtoinen tuna läpi elämän – Jeesus ja kiusaaja maksu yhteisvastuun hyväksi. Ti 25.1 klo 16.45 Raamattua löyhällä ilmeellä; Teehetki Autuutta tarjolla. Liisa Vartiokylän kirkko Siikanen. ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422 Ke 26.1 klo 13.30 Keskiviikkokahvit, su 23.1. klo 16 Viikkomessu. Kontio ja Jari Leinonen Nummila. Diakoniaruokailu. Alkaa ke 19.1 klo 12 ja samoin to 20.1. Puotilan kappeli Miestenpiiri parillisten viikon ke klo ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421 16.30 Jari Leinonen to 20.1. klo 18 Viikkomessu. Pakarinen Töölön kirkko ja Nummila. ■ Topeliuksenkatu 4, p. 2340 6321 Muuta Ke 19.1. klo 18 Ehtoollishetki, Markus Lectio Divina -raamattumietiskelyLehtimäki ja Riikka Wikström. Pappi taryhmä joka toinen tiistai, alkaen 18.1. vattavissa Puotilan kappelissa klo 19. Vetäjänä To 20.1 klo 13 Diakoniapiiri Marjo Waismaa. Ryhmään otetaan 8 Pe 21.1. klo 13 Hopeapiiri henkilöä. Ilm. s-postilla hannu.pontiSu 23.1. klo 10 Messu, Jari Leinonen (l), Soili Maisila (s), Leena Tiitu (k), Tapio Tii- nen@evl.fi tai p. 2340 6470. Puolenpäivän hartaus ja maksuton tu (u) lounas pienituloisille MatteuksenkirkolMa 24.1. ja pe 28.1 klo 12 Diakoniaruola ti 25.1. klo 12. kailu.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

Ti 25.1. klo 12 Jumppakerho eläkeläisille Ke 26.1 klo 18 Ehtoollishetki Otto Alanen ja Eero Eskola. Pappi tavattavissa.

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

■ Satamasaarentie 7

To 20.1. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Hinta 1 euro. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 13 Diakoniapiiri. Klo 18 Avoin keskusteluja raamattupiiri Su 23.1. klo 11 Messu. Liturgia Tiina Ahonen, saarna Hanna Kaisa Kotilainen ja kanttorina Matti Vaakanainen. Pyhäkoulu messun aikana. Ma 24.1. klo 12 Iltapäiväpiiri. Ti 25.1. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri. Ke 26.1. klo 17.30 Vuosaari-kuoro.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

45, p. 2340 6575. To 20.1. klo 16 Pappi tavattavissa. Klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki ja kanttorina lomasijainen. Ti 25.1. klo 13 Rukouspiiri.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050

541 2119 Ke 19.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. To 20.1. klo 10 Perhekerho. Ma 24.1. klo 18–19.30 Hengellinen matkakumppanuus. Missä Jumala on minun elämässäni ja muita kysymyksiä ja vastauksia. Matkakumppaninasi kulkee pastori Pirkko Seitsonen. Ryhmä kokoontuu maanantaisin 4.4. saakka. Tule mukaan hengelliseen matkaan! Ke 26.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs., p. 2340 6571

Ke 19.1. klo 13 Laulusta iloa, musiikista voimia arkeen. Tule laulamaan ja virkistymään ilman esiintymisvelvoitteita tunniksi joka toinen keskiviikko. Vetäjänä dir.mus. Anja Hinkkanen. Pe 21.1. klo 12–14 Cafe Outolintu. La 22.1. klo 11–12 Pyhäkoulu. Ma 24.1. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko raamattupiiri. Ti 25.1. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä naisille. Klo 14 Askeleita Suomeen.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11

Ti 25.1. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miesten piiri. Ke 26.1. klo 17–21 Lähetyspiiri Näppärät. Lähetyskahvila ja -putiikki.

Junnuille toimintaa Kallion ja Vuosaaren srk:n hiihtolomaleiri 1–7-luokkalaisille 19–23.2.2011 Pieksämäellä. Lähtö Albatrossilta la klo 8.45 ja paluu ke klo 17.00. Leirin hinta

on 80 e (ja 70 e muilta sisaruksilta, sis. matkat, majoituksen, täysihoidon ja vakuutuksen.) Leirille ilmoittautuneille lähetetään leirikirje. Lisätiedot ja ilmoittautumiset (nimi, luokka ja erityisruokavalio, laskunmaksajan nimi, osoite ja numero) 21.1. mennessä j.pohjois-koivisto@evl.fi tai 040 5376 924. Vuosaaren srk:n Kokkikerho 2–6 luokkalaisille keskiviikkoisin 17–19 Merirasti-kappelilla. Kerhokauden (26.1– 27.4) hinta 20e. Ilmoittautumiset j.pohjois-koivisto@evl.fi tai 040 5376 924.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde (09) 23400

Näkövammaistyö Lähetysaskartelupiiri pe 22.1. klo 18– 20.15, Malmin piiri ma 24.1. klo 14–16 kirkolla, Kunnantie 1.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. (09) 2340 2572 Pullakirkko su 23.1. klo 10 Henna Laitinen ja Johanna Eränen, Päivätupa ma, ti ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu ke klo 12 (1 euro), Katulähetysilta klo 18.

Erityisnuorisotyö Snellu ■ Toinen linja 8, p. (09) 2340 2352. Vapaaehtoiskoulutus Saapas–toimintaan alkaa ke 26.1. klo 18, kurssi kestää koko kevään ajan ja sisältää viikonlopun 12.–13.2., koulutus on maksuton, alaikäraja 18 vuotta, lisätietoja hkettusaari@evl.fi tai p. (09) 2340 2355, ilmoittautumiset www.uskotoivorakkaus.fi/vapaaehtoispankki, Yhteinen elämämme – ryhmä samaa sukupuolta oleville pareille alkaa ma 7.3. klo 18, ryhmä kokoontuu 5 kertaa, hinta 25 e/pari, läh. tietoja ja ilm. 4.2. mennessä hkettusaari@evl.fi tai p. (09) 2340 2355.

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Kiinankielinen työ, toiminnasta vastaa pastori Paulos Huang, p. 2340 3650, päiväjumalanpalvelus ja pyhäkoulu Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2, su 21.1. klo 13 puhumassa Taivaallinen mies Veli Yun, tulkkaus suomeksi, Venäjänkielinen työ, tiedustelut venäjänkielisestä työstä Olga Russkih p. 2340 2528, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ruoholahdenkatu 16, Vironkielinen työ, tiedustelut p. 2340 3121 tai tuuli.raamat@evl.fi.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church Pastor Timo Keskitalo 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2.30pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

International Christian Center (ICC) & bookshop ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi) Open Mon–Fri 10–18 hrs New Finnish courses begin in January! Details about other activities available from the church office and website: Tel: (09) 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Vaarojen vuosi umpeutui Haitissa Lähes miljoona haitilaista asuu yhä leireissä. Monen ihmisen kärsivällisyys alkaa loppua. Teksti ja kuva Ansel Herz / I PS

e telttoihin joutuneet haitilaiset olemme kokeneet hirvittävän vuoden. Toivon näkeväni muutoksen tänä vuonna, ja sen on koskettava myös niitä, jotka väittävät auttavansa Haitia, Dieula Rosemond kiteyttää tunnelmat vuosi kotimaansa tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Lähes miljoona haitilaista asuu tilapäisleireissä. Dieula ja hänen miehensä Joseph menettivät sekä kotinsa että elinkeinonsa, kun järistys tuhosi pienen talon, jossa he asuivat ja pitivät sähköliikettä. Talo sijaitsi Cité Soleilin slummissa pääkaupungissa Port-au-Princessä. Rosemondit ja noin 50 muuta perhettä majailivat heinäkuuhun asti Plas Imakile -aukiolla, vaikka väkivaltainen jengi koetti häätää heitä öisillä hyökkäyksillään. Joseph haki apua YK-joukoilta ja poliisilta, mutta väkivalta jatkui. YK-joukkojen brasilialainen luutnantti kertoo, että partiointia lisättiin. Hän arvelee jengiläisillä olevan kännyköitä, koska nämä osasivat iskeä heti, kun sotilaat poistuivat. Paikallinen poliisi taas väitti Josephin liioittelevan ongelmia, vaikka jengiläiset viiltelivät telttoja viidakkoveitsillä. Lopulta evakkoperheet siirtyivät vajaan kilometrin päähän, missä vuohet kiipeilevät roskakasojen päällä löyhkäävän kanavan varrella.

Evakkoaktivisti. Dieula Rosemond (oik.) johti mielenosoitusta pääministerinviraston edustalla, kun Haitin maanjäristyksestä oli kulunut yhdeksän kuukautta.

Leirien olosuhteet ovat otolliset koleralle, jonka uhrien määrä hipoi tammikuun alkupäivinä 3 500:aa. Rosemondien leirissäkin kolera on iskenyt kokonaisiin perheisiin. Lääkärit ilman rajoja -järjestö on auttanut koleran uhreja ahkerimmin. Järjestön johtaja moitti hiljan YK-järjestöjä, että ne eivät tee voitavaansa tarpeettomien kuolemien estämiseksi. Marraskuussa Haitissa järjestettiin vaalit, mutta Dieula Rosemond jätti äänestämättä. Hän on

Haitin katastrofi lukuina ■ Haitin maanjäristyksessä 12.1.2010 kuoli 230 000 ihmistä ■ teltoissa asuu yhä vähintään 800 000 ■ raunioista on saatu raivattua 5 prosenttia ■ kolera on vaatinut tähän mennessä vajaa 4 000 uhria ■ kansainvälisen yhteisön maaliskuussa 2010 lupaama apu Haitille oli 5,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria, joulukuussa avusta oli toimitettu 6,3 prosettia

Kirkko esitti surunvalittelut Fadayelin omaisille Arkkipiispa Kari Mäkinen ja emeritusarkkipiispa Jukka Paarma esittivät viime viikolla evankelisluterilaisen kirkon surunvalittelut Eveline Fadayelin omaisille ja ystäville. ”Valitamme sitä, että hän sai elämänsä viimeisinä vuosina kannettavakseen raskaan taakan, joka aiheutui mielestämme ymmärtämättömästä ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta meidän maassamme. Tämä taakka, joka tuli myös teidän omaisten osalle, herätti kuitenkin monet suomalaiset uudella tavalla ajattelemaan maahanmuuttajien kohtelun oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Näin syntynyt keskustelu, jota te omaiset olette olleet virittämässä, on myös avannut suomalaisten silmiä näkemään sen ylisukupolvisen perhekäsityksen merkityksen, joka meillä on jäänyt liiaksi syrjään. Toivomme, että Eveline Fadayelin vaiheet ovat alku uudistuksille maamme käytännöissä”, surunvalittelussa todettiin. ”Eveline Fadayel on nyt taisteluista vapaa. Ikuinen valo loistakoon hänelle. Toivotamme omaisille ja ystäville Hyvän

sen sijaan vetänyt pääministerinviraston edustalla ja leirissä mielenosoituksia, joissa kattiloita paukuttava väki huutaa: ”Emme äänestä ennen kuin meille annetaan uudet kodit!” Evakko Sanon Renet toteaa kansalaisjärjestöjen ja valtion antaneen katastroﬁn uhreille vain minimaalisesti apua. He tarvitsevat asuntoja, kuten Haitin perustuslaissa luvataan. Maan pääministeri Jean-Max Bellerive ei ollut tavattavissa, kun leiriläiset veivät virastoon vetoomuksensa. Luvattua vastausta ei myöskään ole kuulunut. Näyttely menetettyjen kotien tilalle rakennettavista taloista oli määrä avata lokakuussa. Sitä lykättiin ensin tammikuulle ja nyt puhutaan maaliskuusta. Kiistely marraskuun paikoin kaoottisten vaalien rehellisyydestä ja tuloksista jatkuu. Vaalilautakun-

nan mukaan presidentinvaalien toista kierrosta ei pystytä järjestämään ennen kuin helmikuun lo-

pulla. Nykyisen presidentin René Prévalin kausi päättyy helmikuun alussa.

Älä unohda Haitia! Kirkon Ulkomaanapu on kohdistanut Haitissa apua maanjäristyksessä pahimmin vaurioituneille alueille Port-au-Princen länsipuolella. Järjestöllä on Haitissa maatoimisto, ja se on sitoutunut tukemaan maan jälleenrakennusta vuosiksi. Nyt järjestö keskittyy erityisesti koulujen jälleenrakennukseen. Tavoitteena on yhdessä paikallisten kumppanien kanssa käynnistää yhteensä 130 koulua, joissa pääsee opiskelemaan 70 000 lasta. Näistä pysyviä koulurakennuksia on 50. Luokkahuoneiden lisäksi kouluihin ra-

Jumalan siunausta ja voimia surun keskelle”, arkkipiispat sanoivat. Eveline Fadayel kuoli kotonaan Vantaalla viime viikon tiistaina. Hän oli kuollessaan 65-vuotias. (KT)

Jouluradio keräsi 238 000 viikkokuuntelijaa Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien radiotoimituksen, Toivontuottajien, Jouluradion kuuntelijaluvut laskivat hieman edellisvuodesta, osoittaa Kansallinen Radiotutkimus. Jouluradiolla oli 238 000 viikkokuuntelijaa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 262 000. Muutos selittyy kanavan kannalta epäedullisella tutkimusviikolla.

kennetaan koulukeittiöt, käymälät ja kaivot. Kirkon Ulkomaanapu on toimittanut Haitiin vuoden aikana muun muassa kaksi vedenpuhdistuslaitetta yhteistyössä Norjan kirkon ulkomaanavun kanssa, vedenpuhdistustabletteja, vesikanistereita, 780 perhetelttaa, 120 telttaluokkahuonetta ja 120 väliaikaista luokkarakennusta. Haiti-katastroﬁkeräys on tuottanut tähän mennessä yli 3,1 miljoonaa euroa. Haitin jälleenrakennusta voi tukea lahjoittamalla rahaa tilille 157230–500504 Nordea, viitenumero 1083.

– Mittaus tehtiin nyt aivan joulukuun alussa. Aiempien vuosien kokemus ja tutkimustulokset osoittavat, että kanavan kuuntelu lisääntyy joulun lähetessä, sanoo Toivontuottajien toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne. Jouluradion verkkosivujen kävijämäärä oli kuun loppuun mennessä noin 150 000. – Siinä on kymmenys kasvua vuodentakaiseen, Kalliorinne sanoo. (Kotimaa24)

Kirkkoherra hyllytti artistin Pop-messusta Helsingin Töölön seurakunnan kirkkoherra Auvo Naukkarinen perui muusikko Joose Keskitalon esiintymisen Popmessussa. Keskitalon oli määrä osallistua 6.2. järjestettävään messuun artistivieraana. Keskitalo ei hyväksy naispappeutta. Tästä syystä seurakunnan työvuorot oli järjestelty niin, ettei Pop-messun alttaripalveluksessa ole naispappeja. Töölön seurakunnan työntekijöistä kukaan ei vastusta naispappeutta. Työsyrjintä on syystä riippumatta rikos. (Kotimaa24)

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Jeesuksen rukous kiinnostaa maallikoita Uuteen suosioon noussut Jeesuksen rukous kokoaa etsijöitä palveluksiin, seminaareihin ja retriitteihin. Samuelille ja Johannalle se on osa jokapäiväistä kilvoitusta. Tekstit Saila Keskiaho Kuva Jukka Granström

oin vuosi sitten Samuel astui Agricolan kirkon kappeliin, jossa kokoontui kristillisen meditaation ryhmä. Siellä eräs osallistuja suositteli hänelle Jeesuksen rukousta. – Luin Jeesuksen rukous -antologian. Siitä se lähti. Samuel ei istuutunut ensi kertaa mietiskelemään. Hän oli harjoittanut jo muutaman vuoden ajan säännöllisesti zen-meditaatiota, mietiskellyt tunnin aamulla ja illalla.

Jeesuksen rukous herätti Samuelissa kiinnostuksen kristilliseen perinteeseen. Siitä tuli hänelle avain oikeaan aarreaittaan. Hän ahmi kristillisen maailman klassikoita ortodoksisesta Filokaliasta pyhään Jeesuksen Teresaan. – Oivalsin, että kristinuskossa on voimakas kontemplatiivinen perinne. Ei tarvitse mennä itään asti löytääkseen meditaatiota. Tiukka päivärytmi säilyi, vaikka meditaation sisällöksi vaihtuikin Jeesuksen rukous. Nykyisin Samuel järjestää elämänsä siten, että ehtii rukoilla aamuin illoin. Samuelin mielestä zenillä ja Jeesuksen rukouksella on paljon yhteistä. Molemmissa etsitään yh-

Jeesuksen rukous Jeesuksen rukouksen yleisin sanamuoto on Abba Filemonin muotoilema ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä.” Rukouksella on esikuvia Raamatussa. Esimerkiksi Markuksen evankeliumissa sokea Bartimaios huutaa Kristukselle: ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!” (Mark. 10: 47) Jeesuksen rukous on ortodoksisen rukouskilvoituksen keskus, mutta siitä on tullut myös osa läntisen kirkon traditiota. Jeesuksen rukous on kokonaisvaltainen rukous. Parhaimmillaan siinä eivät rukoile vain mieli ja järki, vaan koko olemuksesta nousee kaipuu Jumalan puoleen.

Ortodoksinen kirkko suosittelee, että rukouksen harjoittajat etsisivät itselleen hengellisen ohjaajan tai keskustelisivat asiasta rippi-isänsä kanssa. Jeesuksen rukousta voi kuitenkin rukoilla kuka tahansa. Kirjallisuutta: Filokalia I-V. Suom. nunna Kristoduli. Valamon Ystävät 1986–1998. Jeesuksen rukous. Suom. Sirkka Anttila-Markkanen. Valamon luostari 1983. Sinussa on minun nimeni. Suom. Taisto Nieminen. Karas-Sana 1999. Vaeltajan kertomukset. Otava 1983.

teyttä Olevaan. Perinteillä on kuitenkin yksi perusero: dialogi. Siinä missä zen-mietiskelijä keskittyy havainnoimaan mielensä liikkeitä ja pyrkii tyhjyyteen, Jeesuksen rukouksen harjoittaja on yhteydessä persoonalliseen Jumalaan. Hetkittäin Samuel voi pitää rukousta jatkuvasti yllä. Opiskelijan mielessä parveilee yhä uusia haasteita, mutta Jeesuksen rukous auttaa keskittymään. Samuel kertoo kokeneensa monien erakkomunkkien mainitsemaa sisäistä lämpöä rukousmietiskelyn aikana, mutta hän varoo puhumasta siitä. – Jos rukoilee vain tunteiden takia, on väärällä tiellä. Monet kristilliset dogmit ovat hiertäneet kokemusta painottavan Samuelin mieltä. Nyttemmin hän ajattelee opin ja rukouselämän tukevan toisiaan. Samuel muotoilee sanansa tarkkaan: – Dogmit ovat hyödyllisiä silloin, kun ne auttavat lähemmäs Jumalaa. Samuel sanoo olevansa luterilaisen kirkon jäsen, muttei välttämättä lopullisesti. Hän ottaa eri kristillisistä perinteistä piirteitä, jotka tukevat hänen rukouselämäänsä. – Jeesuksen rukouksessa keskeistä on nöyrtyminen – armahda minua syntistä. Se on tie, joka johtaa ulos itsekkään minän vaatimuksista kohti todellista itseä. Rukousmietiskely ei vie Samuelia pois arkitodellisuudesta. – Jos on syvästi juurtunut rukoukseen, Jumalan todellisuus heijastuu koko maailmassa.

”

Jeesuksen rukouksessa keskeistä on nöyrtyminen – armahda minua syntistä.” Samuel

”

Aloin rukoilla Jeesuksen rukousta, vaikka en ymmärtänytkään siitä kovin paljon.” Johanna

Joskus laajoihin kysymyksiin saa tiiviitä vastauksia. Kun Johannalta kysyy, mitä Jeesuksen rukous hänelle merkitsee, vastaus on napakka. – Se on täydellinen rukous, se sisältää kaiken. Johannan tarina alkaa luterilaisesta seurakunnasta, jonka aktiivina hän toimi kauan, kävi säännöllisesti messuissa ja raamattupiireissä. Jokin siinä kaihersi, sillä Johanna alkoi etsiä, kuten hän itse sanoo, jotain hengellisempää. Niinpä Johanna alkoi lukea luostarikirjallisuutta. Se johdatti hänet Vaeltajan kertomusten äärelle. Siunaus, jonka kirjan vaeltaja koki Jeesuksen rukouksessa, teki Johannaan vaikutuksen. – Aloin rukoilla Jeesuksen rukousta, vaikka en ymmärtänytkään siitä kovin paljon. Vaeltajan kertomusten päähenkilö lukee harhaillessaan Filokaliaa. Johanna tarttui samaan hengelliseen klassikkoon. Filokalia avasi tien, jota pitkin hän kulki nopeasti ortodoksisen kirkon jäseneksi. Ja teki Jeesuksen rukouksen osaksi hänen arkipäiväänsä. Heti vuoteesta noustuaan Johanna siunaa itsensä ristinmerkillä, ja sen turvin hän käy myös iltaisin levolle. Johannalla on talossaan pieni huone kotikappelina. Siellä hän rukoilee noin tunnin päivässä, muistaen Jeesuksen rukouksen ohella Jumalansynnyttäjää ja taivaallista esirukoilijaansa, Johanna Mirhantuojaa. Ortodoksinen rukousperinne on tuonut Johannan hengelliseen elämään kaivattua ryhtiä.

Ortodoksista perinnettä. Kulttuurikeskus

– Aikaisemmin rukoukseni oli niukkaa ja hajanaista, Johanna kuvaa. Johanna asuu kävelymatkan päässä Valamon luostarista, jonne hän taivaltaa palveluksiin. Päivittäisillä pyhiinvaelluksillaan hän lukee – tietenkin – Jeesuksen rukousta. Se ei sammu edes palvelusten ajaksi.

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Lapsen luottamuksella KIRJA ”Rukous on kristityn tehtävä. Se on jotain opetettua, mutta ennen kaikkea se on luottamuksen ilmaus. Rukous on Jumalan eteen käymistä”, kirjoittaa viime keväänä edesmennyt Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian laitoksen professori Heikki Kotila tänä talvena ilmestyneessä kirjassaan Isä meidän -rukouksesta. Koska rukouksessa lähestytään Jumalaa, Isä meidän -rukouskin alkaa kuvalla isästä. Tämä kuva kutsuu Kotilan mukaan esiin toisen kuvan, kuvan lapsesta: ”Meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Siksi me rukoilemme yhdessä lapsen luottamuksella. Koska olemme lapsia, emme ole vielä valmiita tai täydellisiä. Mutta lapseus ei ole mikään puute tai vika. Se on mahdollisuus, sillä ei ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee”, Kotila kirjoittaa. Kotilan mukaan kristillinen rukous on valmiutta ottaa vastaan. Rukous ei oikeastaan ole teko vaan olemisen tapa. Siksi meidän ei tarvitse ryömiä tai kontata Jumalan edessä. Kotila kertoo Rooman maanalaisten hautakäytävien seinillä säilyneistä maalauksista, jotka ovat säilyneet varhaisen kirkon ajalta. Maalaukset esittävät rukoilijoita, jotka seisovat päät pystyssä, kädet kohotettuina ja kämmenet avoimina. He ovat valmiita ottamaan vastaan. Maalaukset ovat Kotilan mukaan kuin kuvitusta kirkkoisä Hippolytos Roomalaisen (noin 170–235) sanoille: ”Me kiitämme sinua siitä, että olet katsonut meidät arvollisiksi seisomaan edessäsi.” Heikki Kotila käy kirjassaan rukouksen läpi huokaus huokaukselta. Teksti on tiivistä, viisasta ja oppinutta, kuten Kotilan tekstit parhaimmillaan aina olivat. Tommi Sarlin Heikki Kotila: Isä meidän -rukouksesta. Kirjapaja 2011. 62 s., 16,10 e.

Pieniä helmiä lapsille

”

Sofiassa Vuosaaressa voi rukoilla muun muassa Kristus Kaikkivaltias -ikonin ääressä.

Moni Jeesuksen rukouksen harjoittaja kilvoittelee yksin, vailla luottamuksellista tukea. Johanna on siinä harvinaisessa ja onnellisessa asemassa, että hänellä on rippi-isän lisäksi oma hengellinen ohjaaja. Hän keskustelee aika ajoin Athos-vuorella monia vuosia asuneen Valamon munkin kanssa. Sii-

tä on ollut arvokas apu kilvoitustiellä. Johannan rukouselämä on kurinalaista. Rukous on arjessa läsnä niin vaatteita pukiessa kuin kävellessäkin. Silti hän elää maailmassa eikä luostarissa. – Rukouskilvoitus kuuluu meille maallikoillekin. Juuri Jeesuksen rukouksen voi yhdistää muuhun

KIRJA Millainen Jumala on -kirja lähtee liikkeelle tavalla, joka arvostaa ihmisen elämää: juuri elämän iloissa ja suruissa heijastuvat Jumalan kasvot. Kristityt ovat aina uskoneet Jumalan kasvojen näkyvän myös maailman kauneudessa, avaruuden äärettömyydessä ja ihmissydämen syvyydessä. Vertauksin on yritetty kertoa jotain Jumalan valtakunnan salaisuudesta. Niin Jeesuskin puhui ihmisille isästään. Jaakko Heinimäen ranskankielisestä alkuteoksesta muokkaama opas Jumalan kasvojen hahmottamiseen on aikuisellekin sympaattista luettavaa. Koska puhutaan lapsille, kirjan kieli on konkreettista, havainnollista ja mielikuvia synnyttävää. Koraani antaa Allahille 99 nimeä. Tässä kirjassa kristittyjen Jumala saa 39 nimeä. Kutakin määritelmää selventää lyhyt selitys. Esimerkiksi: ”Jumala on juuret. Hänessä me kiinnitymme maahan ja hänessä me kosketamme taivasta. Hän antaa meille elämän voiman ja ravitsee sielumme.” Aikuinenkin ilahtuu lukiessaan Jumalasta ih- Tuuli on vapaa. Se mislapsen isänä: ”Mene puhaltaa missä tahvain, saat kulkea omaa too. Samoin liikkuu tietäsi.” Kirjan Jumala tuntee onnea ja ylpeyttä Jumalan Henki.” nähdessään lapsensa omillaan, vapaana. Mutta hän on aina olemassa ja lähellä, jos lapsi tarvitsee häntä. Barbara Nascimbenin kuvituksessa on reippautta ja voimaa, ei sitä söpöstelyä, jota vieläkin lasten hengellisissä kirjoissa näkee.

toimintaan. Johannan mielestä Jeesuksen rukous on oleellinen osa ortodoksista kilvoitusta. Se kantaa lähemmäs lakkaamatonta rukousta. – Minulle se on ollut suureksi siunaukseksi. Samuelin nimi on muutettu. Johannan nimi on hänen kirkollinen nimensä.

Marja Kuparinen Jaakko Heinimäki: Millainen Jumala on. Alkuperäisteksti Marie-Hélène Delval, kuvat Barbara Nascimbeni. Kirjapaja 2011. 90 s., 24,90 e.

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

neniĂ¤littereK

Vuokrata halutaan

Hammashoitoa

Vuokrata halutaan -ilmoitusten vastaanotto ja hinnat:

Pop-messu

â&#x20AC;˘ ilmoitus maksetaan tilille Nordea 157330-00000710 Pohjola pankki 500001-10029559 Sampo Pankki 800012-00062967 â&#x20AC;˘ ilmoitustekstin ja kuitin voi lĂ¤hettĂ¤Ă¤ sĂ¤hkĂśpostilla ilmoitusmyyynti@kotimaa.fi faksata numeroon 020 754 2343 tai postittaa osoitteeseen Kirkko & kaupunki ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki viimeistĂ¤Ă¤n edellisen viikon keskiviikkona klo 12 mennessĂ¤ â&#x20AC;˘ kirjoita viitteeksi Kirkko & kaupunki ilmoitus Ilmoitushinnat (sis. alv 23 %): 3 riviĂ¤ (minimi) hinta 28,29 â&#x201A;Ź 4-5 riviĂ¤ hinta 42,44 â&#x201A;Ź 6-7 riviĂ¤ hinta 56,58 â&#x201A;Ź Yhdelle riville keskim. 33 merkkiĂ¤. LisĂ¤tietoja p. 020 754 2255 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

eillĂ¤ tĂ¤Ă¤llĂ¤ kunniallisessa evankelisluterilaisessa kirkossa on pyrkimyksenĂ¤ viettĂ¤Ă¤ jos mahdollista toinen toistaan vetĂ¤vĂ¤mpiĂ¤ messuja. Ei muuta kuin hubbabubbaa huuleen ja jenkkipurkkaa jyystĂ¤mĂ¤Ă¤n, niin johan virsi virittyy. Erityisesti helsinkilĂ¤isillĂ¤ on omanlaisensa pop-messu, aikamme innovaatio, johon kositaan kansaa panemalla poppari pĂśnĂśttĂ¤mĂ¤Ă¤n alttarin eteen. Vaan nytpĂ¤ kĂ¤vi poppimessun liepeillĂ¤ hitaat. Paikalle pyydetty poppari olikin vastentahtoinen vanhakantainen folkkari. HĂ¤nestĂ¤ poppijytkeen aikana pastorilla tulisi lepattaa lahkeet eikĂ¤ helmat. Suomen kielellĂ¤ sanottuna kyseessĂ¤ oli vieno pyyntĂś syrjiĂ¤ erĂ¤stĂ¤ sukupuolta. Koska kaikki kuulumme tĂ¤mĂ¤n hieman vastentahtoisen vanhakantaisen folkkarin ihailijaporukkaan, olemme hieman huolissamme maassamme munivista sĂ¤Ă¤tiĂśistĂ¤ ja lĂ¤hetyshiippakunnista. Saavat vielĂ¤ tĂ¤stĂ¤ popparista kemuihinsa artistin. SepĂ¤ olisi kansanlĂ¤hetyksemme kannalta karvasta katsottavaa.

HAMMASASEMA â&#x20AC;˘ Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapĂ¤Ă¤tĂ¤) YstĂ¤vĂ¤llistĂ¤ ja asiantuntevaa hammashoitoa HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri Beata Heikkinen Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja vĂ¤rjĂ¤ytymien poisto ja ďŹ&#x201A;uoraus 59 â&#x201A;Ź

Kokoproteesit 600â&#x201A;Ź pari SĂ¤rkypĂ¤ivystys Yksi kokoproteesi 350â&#x201A;Ź Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

â&#x2DC;&#x17D; 622 2727

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja nĂ¤ytĂśt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

2VDOOLVWX NLOSDLOXXPPH

67. vuosikerta

www.kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Ilmoitusten vastaanotto:

www.helsinginseurakunnat.fi

Ilmoitussihteeri Liisa Puro, p. 020 754 2255 faksi: 020 754 2343 Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki sĂ¤hkĂśposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillĂ¤ viimeistĂ¤Ă¤n edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myĂśs verkossa nĂ¤kĂśislehdessĂ¤.

Osoitteenmuutokset Helsingin seurakuntien jĂ¤senten osoitteenmuutokset pĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Muut osoiteasiat puhelimitse numeroon (09) 2340 2235 tai sĂ¤hkĂśpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi PĂ¤Ă¤toimittaja Seppo Simola, p. (09) 2340 2231 sĂ¤hkĂśposti: seppo.simola@evl.fi Kustantaja Kustannus-OsakeyhtiĂś Kotimaa Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 Hietalahdenranta 13, 4. kerros, 00180 Helsinki Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki PL 279, 00181 Helsinki sĂ¤hkĂśposti: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi tai: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi ToimituspĂ¤Ă¤llikkĂś Marja Kuparinen, p. 020 754 2262 Toimitussihteerit Marjo KytĂśharju, vs., p. 020 754 2229 Tommi Sarlin, p. 020 754 2268 Eira Serkkola, vv Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 754 2209 Ulla LĂśtjĂśnen, vs., p. 020 754 2243 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. (09) 2340 2609 sĂ¤hkĂśposti: sirpa.patronen@evl.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lĂ¤hetetĂ¤Ă¤n vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

ZZZ KDPPDVVDORQNL Âż

DJULFRODQNDWX KHOVLQNL KDPPDVOllNlULW VXXK\JLHQLVWL DMDQYDUDXV KDPPDVNLYHQ SRLVWR PLQ â&#x201A;Ź RPD RVXXV â&#x201A;Ź ALFADENT Erikoishammasteknikko Jouko Pohjonen Aleksis Kiven katu 16, Hki 50 p. 701 6807 ja 0500 435 775.

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Ilmoitusmarkkinointi: Myynti- ja markkinointipĂ¤Ă¤llikkĂś Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 MyyntipĂ¤Ă¤llikĂśt Paula Kaijanto, p. 020 754 2247 Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Myyntineuvottelija Jaana MehtĂ¤lĂ¤, p. 020 754 2309 Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%. Rivi-ilmoitukset 1â&#x20AC;&#x201C;10 riviĂ¤ 2,30 e / pmm. Hintoihin lisĂ¤tĂ¤Ă¤n ALV 23%. Painos 205.900 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jĂ¤sentalouksiin HelsingissĂ¤. Vastuu virheistĂ¤ Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyvĂ¤ksyttyĂ¤ ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistĂ¤ julkaista mĂ¤Ă¤rĂ¤ttynĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestĂ¤ rajoittuu ilmoituksesta maksetun mĂ¤Ă¤rĂ¤n palauttamiseen. Huomautukset on tehtĂ¤vĂ¤ 8 (kahdeksan) pĂ¤ivĂ¤n kuluessa. ReprotyĂś Esko JĂ¤msĂ¤ Painopaikka Lehtipaino Keski-Uusimaa ISSN 0356-3421

Ostetaan KĂ¤teisellĂ¤ kuolinpesĂ¤t, muuttojĂ¤Ă¤mistĂśt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, tyĂśkalut ym. kotiirtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. ANTIIKKI PERLATEK OY, puh. 040 5533 042 Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, kerĂ¤ilykokoelmat, kuolinpesĂ¤t, muuttoylijĂ¤Ă¤mĂ¤t, tyĂśkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti kĂ¤teisellĂ¤, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari. Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjĂ¤ ym. SekĂ¤ jĂ¤Ă¤mistĂśjen tyhjennykset, myĂśs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964. OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiĂ¤. MyydessĂ¤si ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiĂśĂśn. MENEC 09 4546572 www.menec.ďŹ OSTAN JA MYYN KIRJOJA Antikvariaatti HĂ¤mĂ¤hĂ¤kki Toinen linja 1, 050 401 4768 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651. KĂ&#x201E;TEISELLĂ&#x201E; kuolinpesĂ¤t, jĂ¤Ă¤mistĂśt. Joustava, nopea nouto. 0400 821 805 www.kotikadunmainio.com

Asianajajia

Vakituisessa tyĂśssĂ¤kĂ¤yvĂ¤, reipas ja savuton 23v. tradenomi-opiskelijatyttĂś etsii asuntoa etelĂ¤kantakaupungista. Heidi/040 539 6522 Kohta valmistuva uskonnonopettaja etsii miehensĂ¤ kanssa kaksiota kantakaupungin alueelta. 040 532 5399 Vast. valm. nuori mies haluaa vuokrata yksiĂśn heti, Kallion lĂ¤heltĂ¤. p. 050 543 0936. 27v. nainen etsii iso 1 h tai 2 h (parv.) ItĂ¤keskus-Herttoniemi lĂ¤hialue. V. max 600 â&#x201A;Ź. 050 561 5847. Akat. aviopari etsii rauhallista as. Hki, 2-3 h. Savuton, vakit. tyĂśt, luotettava. 050 486 8492.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkĂ¤ynnit. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486. Asianajotoimisto Norros Oy Runeberginkatu 37 A. P. 4770680. Perhe- ja perintĂśasiat.

Vuokralle tarjotaan Vapautuu 13.2. Punavuoresta 22 neliĂśn hyvĂ¤kuntoinen yksiĂś 650â&#x201A;Ź. Luottotiedot tarkist. P. 040 7061033

Asianajotoimisto Matti Kauppi Oy Urho Kekkosen katu 8 B p. 0207 798870.

Asianajotoimisto TyynilĂ¤ Oy

Terveydenhoitoa

Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.ďŹ

P S YKOT E R A P I A A

Lakiasioita LAKI- JA KOULUTUSPALVELU

Varatuomari Hannu Ă&#x201E;imĂ¤nen

611 058, 050 529 3021 Liisankatu 27 B, Helsinki Lakiasianne tunnollisesti kohtuuhinnoin. www.lakijakoulutus.ďŹ

PĂ¤ i v i N i e m i - I m p o l a psykoterapeutti, pastori KELA-pĂ¤tevyys paivi.niemi-impola@welho.com 040 175 9404 Mannerheimintie 40, Helsinki Fysioterapeutti Nina Aarnio 3x30 min. hieronta 65 â&#x201A;Ź. Kaisaniemenkatu 1 B A, 2 krs p. 040 569 3515

Katriina Heikkinen Oy Lakiasiaintoimisto p. (09) 604 744 Pietarinkatu 13 perukirjat, testamentit ym. lakiasiat

Kauneudenhoitoa Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693

Arvoisat asiakkaat! ElĂ¤k. alenn. perm. l+k (norm. 50 â&#x201A;Ź) nyt 37 â&#x201A;Ź Norm. vel. perm. l+k (55 â&#x201A;Ź) nyt 46 â&#x201A;Ź. Tied. 639818

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Virkoja avoinna

Palveluja tarjotaan

Rakennusala

REMONTTI mielessĂ¤?

Hoivaa ja Huolenpitoa +HOVLQJLQ VHXUDNXQWD\KW\Pl \OOlSLWll /HKWLVDDUHVVD SDLNNDLVWD W\WW|MHQ QXRULVRNRWLD MRQND KHQNLO|NXQWDDQ NXXOXYDW MRKWDMD YDV WDDYDD RKMDDMDD RKMDDMDD HPlQWl VHNl RVD DLNDLVHW WDORQPLHV MD VLLYRRMD 1XRULVRNRWL NRRVWXX NDKGHVWD RVDVWR\NVLN|VWl SDLNNDLVHVWD KRLWR RVDVWRVWD MD SDLNNDLVHVWD LWVHQlLVWlYlVWl RVDVWRVWD 1XRULVR NRGLVVD MXOLVWHWDDQ KDHWWDYDNVL

kaikkiin elĂ¤mĂ¤si vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon 0UHELINNUMERO s )NTERNET WWW SELLINA FI

2KMDDMDQ YLUND 7HKWlYlQlVL RQ Â&#x2021; QXRUWHQ KRLWR MD NDVYDWXV \KWHLV|VVl Â&#x2021; RPDRKMDDMDQD WRLPLPLQHQ PXXWDPDOOH QXRUHOOH Â&#x2021; \KWHLVW\| SHUKHHQ MD PXLGHQ YLUDQRPDLV MD \KWHLVW\|WDKRMHQ NDQVVD Â&#x2021; RPDQ VRYLWXQ YDVWXXDOXHHQ KRLWDPLQHQ MD NRGLQKRLGROOLVHW W\|W 7\| RQ NROPLYXRURW\|Wl 2GRWDPPH HWWl VLQXOOD RQ Â&#x2021; VRYHOWXYD DPPDWWLNRUNHDNRXOXWXWNLQWR WDL Â&#x2021; RSLVWRDVWHHQ WXWNLQWR QXRULVR VRVLDDOL WDL WHUYH\GHQKXROORQ DODOWD Â&#x2021; SHUHKW\QHLV\\WWl ODVWHQVXRMHOXW\|K|Q WDL QXRULVRW\|K|Q Â&#x2021; NRNHPXVWD SV\\NNLVHVWL RLUHKWLYLHQ ODVWHQ SDULVVD W\|VNHQWHO\VWl Â&#x2021; YDOPLXV WHKGl NROPLYXRURW\|Wl 9LUDQ SDONNDXV RQ YDDWLYXXVU\KPlQ PXNDLQHQ Âą HXURD NN 9LUDQKDOWLMDOOH PDNVHWDDQ YXRURW\|OLVlW 9DOLWWDYDQ WXOHH ROOD HY OXW NLUNRQ MlVHQ 9DOLWXQ RQ VXRVWXWWDYD NXXGHQ NXXNDXGHQ NRHDLNDDQ VHNl HVLWHWWlYl K\YlNV\WWlYl OllNlULQWRGLVWXV MD ULNRV UHNLVWHULRWH HQQHQ YLUNDVXKWHHQ YDNLQDLVWDPLVWD 9LUND WXOLVL RWWDD YDVWDDQ DONDHQ +DNHPXV DQVLROXHWWHORLQHHQ RVRLWHWDDQ \KWHLVHOOH NLUNNRQHXYRV WROOH MD WRLPLWHWDDQ NOR PHQQHVVl VHXUDNXQWD\KW\PlQ NLU MDDPRRQ VlKN|SRVWLOOD NLUMDDPR KVUN\#HYO Âż WDL RVRLWWHHVHHQ .ROPDV OLQMD +HOVLQNL /LVlWLHWRMD DQWDYDW QXRULVRNRGLQ MRKWDMD 7LLQD /HLYRQHQ SXK VlKN|SRVWL WLLQD OHLYRQHQ#HYO Âż WDL YDVWDDYDW RKMDDMDW SXK +HOVLQJLQ VHXUDNXQWD\KW\Pl /HKWLVDDUHQ QXRULVRNRWL

Hetipalvelut ÂŽ - 15 kpl Huoltoautoa - Pesukoneen kytkennĂ¤t - Hanan vaihdot - ViemĂ¤rin avaukset - Suunnitteluapua - Ilm. arviointi isommille tĂśille - KaukolĂ¤mpĂśtyĂśt - Linjasaneeraukset - 24 h pĂ¤ivystys

TĂśĂślĂśn Putkiliike Oy v. 1952

9LUDQ WHKWlYLLQ NXXOXYDW Â&#x2021; DVLDNDVSDOYHOX HVLP DVLDNNDLGHQ S\\NNLKXROWR

Â&#x2021; WLODLVXXNVLHQ MlUMHVWHO\WHKWlYlW WDYDUDQNXOMHWXNVHW Â&#x2021; WRLPLWLODWXUYDOOLVXXGHVWD KXROHKWLPLQHQ VHNl KXROWR MD VLLYRXVW\|W 9LUDQ PHQHVW\NVHOOLQHQ KRLWDPLQHQ HGHOO\WWll DODQ NRXOXWXVWD WDL Nl\WlQQ|Q DPPDWWLWHKWlYLVWl KDQNLWWXD W\|NRNHPXVWD N\N\l WXOOD WRLPHHQ HULODLVWHQ LKPLVWHQ NDQVVD VHNl KHQNLO|DXWRQ DMRNRUWWLD 3DONNDXV RQ YDDWLYXXVU\KPlQ PXNDLQHQ 9LUDQKDOWLMDQ WXOHH ROOD HY OXW NLUNRQ MlVHQ /LVlWLHWRMD DQWDD MD WLHGXVWHOXLKLQ YDVWDD HULW\LVGLDNRQLDQ HVLPLHV 0DULWD 1XPPHOLQ SXK WDL PDULWD QXPPHOLQ#HYO Âż 9LUND Wl\WHWllQ OXNLHQ WDL VRSLPXNVHQ PXNDDQ 9LUDQ Wl\W WlPLVHVVl QRXGDWHWDDQ NXXGHQ NXXNDXGHQ NRHDLNDD 9LUNDDQ YDOLWXQ RQ HVLWHWWlYl K\YlNV\WWlYl OllNlULQWRGLVWXV WHUYH\GHQWLODVWDDQ HQQHQ YLUNDVXKWHHQ YDNLQDLVWDPLVWD +DNHPXV RVRLWHWDDQ \KWHLVHOOH NLUNNRQHXYRVWROOH MD VHQ WXOHH ROOD SHULOOl VHXUDNXQWD\KW\PlQ NLUMDDPRVVD VlKN|SRVWLOOD NLUMDDPR KVUN\#HYO Âż WDL NLUMHLWVH .ROPDV OLQMD +HOVLQNL YLLPHLVWllQ NOR .XRUHHQ WDL VlKN|SRVWLKDNHPXNVHHQ WXQQXV Â´9DKWLPHVWDUL VLLYRRMDÂ´ +HOVLQJLQ VHXUDNXQWD\KW\Pl <KWHLQHQ VHXUDNXQWDW\|

Perunkirjoitukset ammattitaidolla ja ihmislĂ¤heisesti. Saila Tikanoja, OTK p. 040 552 55152 saila.tikanoja@elisanet.net

020 7411820 TEHOSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013; Kaikki sĂ¤hkĂśtyĂśt pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla 30 v. kokemuksella, kotimaisin voimin, 15 miehen vahvuudella.

09-724 5188

www.studionovora.ďŹ . Huonekalujen entisĂśinti & verhoilu, kauneimmat joululahjaideat. Gsm. 044 538 7967. Sohvat, tuolit verhoillaan. P. 0400 503 179. Verhoomo LeppĂ¤nen

VERHOOMO TONTTI p. (09) 387 9917. Tupakanvieroitusta ym. EFT/Hypnoosi p. 0400 408 098

KOTIAPU NAULA JA VASARA Hoidamme kaikenlaiset kodin tyĂśt! Huonekalujen kokoamiset ja asennustyĂśt. Huoneistoremontit, korjaustyĂśt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Yleismies Jantunen palveluksessanne! Luotettava monitoimimies kodin ja yritysten huoltotĂśihin: valaisimien, kodinkoneiden sekĂ¤ kalusteiden asennus ja kokoaminen ym., myĂśs pienet ja suuret remontit. www.ymj.ďŹ tai 041-531 5071.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestĂ¤ ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 Muutot â&#x20AC;˘ Kuljetukset â&#x20AC;˘ Remontit â&#x20AC;˘ Kalustekasaukset www.sb-palvelut.ďŹ p. 044 336 7633 Ahkerat ammattilaiset poistavat KATOILTA LUMEN JA JĂ&#x201E;Ă&#x201E;N. p. 0400 898 540. TehdĂ¤Ă¤n LUMITĂ&#x2013;ITĂ&#x201E; lapiolla ja kolalla. H. 35â&#x201A;Ź/tunti, soita p. 0400 893 689/ 050 327 4486 LUMITYĂ&#x2013;T kolalla ja lapiolla, sekĂ¤ maalaus-, tapetointi- ja laminaattityĂśt. P. 045 235 1717.

Siivouspalveluja MyydĂ¤Ă¤n Nyt kannattaisi avata oma kauneushoitola tai ostaa lisĂ¤laitteita kauneushoitolaasi. MyytĂ¤vĂ¤nĂ¤ alhaiseen hintaan vĂ¤hĂ¤n kĂ¤ytetyt kauneushoitolalaitteet kuten kasvojenhoitoon ultraĂ¤Ă¤nilaite Dibi Center, mikrohionta laite Carlton kĂ¤rryineen ja luuppivalaisimineen, jalkapora IONTO PED F33, pĂśytĂ¤ ja allas, saksalainen kestopigmentointlaite Professional, Vaporix ihonhĂśyrytinlaite, Biopular vĂ¤rivalohoitolaite, pyĂśkkinen vastaanottotiski sekĂ¤ kasvojen ihotyypin analyysilaite, ym. P. 050 67337 (iltaisin tai jĂ¤tĂ¤ viesti).

Palvelukseen halutaan Kirkko&kaupunki keskiviikkoisin. Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi lehden nimi ja ilmestymispĂ¤ivĂ¤.

Perunkirjoituspalvelu Saila Tikanoja

yhteys@lvis.fi

Vanhat kodinkoneet kierrĂ¤tykseen! Noudamme pesukoneet, jĂ¤Ă¤kaapit, ym. kodinkoneet ja huolehdimme asianmukaisesta loppusijoituksesta. 45e/haku. p. 044 533 0241

9DKWLPHVWDUL VLLYRRMDQ YLUND

-689 7422 8974 0-6 soita 0400

0ilmainenn a 04 Soitja aa tilla a ilmaine ja ti ini.ti. vioi iont arrv ontti mon ttia rem re s- lous alou tita ko kotit Ă¤ nn nn dy yĂś dy H yĂś H 10 . . 11 â&#x20AC;˘ 20 ys 20 nnys henn vĂ¤he vĂ¤ www.jabell.fi

Jabell Oy

HYĂ&#x2013;DYNNĂ&#x201E; KOTITALOUSVĂ&#x201E;HENNYKSESI! Kokeneet kirvesmiehet vapaana pĂ¤Ă¤kaupunkiseud.TyĂśkok. 30v. alalla. Kaikki rakennusalan tyĂśt, myĂśs laatoitus. HUOM. Suoritamme myĂśs kattoja pihalumityĂśt. Urakka- tai tuntilaskutus Soita 045-347 9312/Harri

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ripeĂ¤sti ja edullisesti. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym. p. 045 131 2131. www.kuljetusvarma.com

+HOVLQJLQ VHXUDNXQWD\KW\PlQ HULW\LVGLDNRQLD WRLPLL DVXQQRWWRPLHQ SlLKGHRQJHOPDLVWHQ MD YDQJLWWXMHQ SDULVVD 7RLPLQWD RQ NHVNLWW\Q\W +HUPDQQLQ GLDNRQLDWDORRQ (ULW\LVGLDNRQLDVVD MXOLVWHWDDQ KDHWWDYDNVL

Varaa nyt remontti Jabelin ammattilaisilta! L Huoneistoremontit L Kylpyhuone L Sauna L KeittiĂś L Maalaus L Lattiat

Pieni kerrostaloyhtiĂś (48 huoneistoa) Helsingin Koskelasta etsii isĂ¤nnĂśitsijĂ¤Ă¤ kuukausikorvauksella. Tiedustelut: pirkko.j@luukku.com tai 040-7711956 Toini Mattila

www.kotikuntoon.com â&#x20AC;˘ kaikki kodin siivoukset â&#x20AC;˘ ikkunanpesut kotimaisin voimin

UUSI ILME KEITTIĂ&#x2013;Ă&#x2013;N - uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - vĂ¤rejĂ¤ Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. KotitalousvĂ¤hennys tehdystĂ¤ tyĂśstĂ¤. www.ergadesign.ďŹ ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

REMONTOITKO ASUNTOASI! Kaikenkokoiset remonttikohteet, pienet sekĂ¤ suuret, esim. kylpyhuone-, keittiĂś- ja saunaremontit. Laatoitus-, laminaatti-, parketti-, maalaus-, tapetti- ja kirvesmiestyĂśt ym. TehdĂ¤Ă¤n tietysti edullisesti ja 26 v. kokemuksella. HyvĂ¤ tyĂśn jĂ¤lki on a ja o. Tarvikeale ja kulj. Ilmainen arviointi. Kotital.vĂ¤h. Soitelkaa p. 0400-819 757. Saneeraus Pe-Ry tmi Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -tyĂśt Pohjanmaan RakennuspyĂśrĂ¤ Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055. Huoneisto-, kylpyhuone-, sauna- ja keittiĂśremontit kattavasti kauttamme ammattitaidolla ja aikailematta. MyĂśs parkettilattioiden hionnat ja lakkaus. Kotital.vĂ¤hennys. Tekno-Kate Oy gsm: 040 56 56 754, email:teknokatekalev@gmail.com Kaikki huoneistoremontit, remontti-, suunnittelu- ja arviointityĂśt. Rehellinen. TyĂślle takuu. Puh. 0400 812 682, Joheke ky Luotett. ja osaava NAISSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;URAKOITSIJA. MyĂśs pienet sĂ¤hkĂśtyĂśt. KotitalousvĂ¤h. kelpoinen. Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.ďŹ

REMONTIT SOPUHINTAAN MyĂśs kodin pienet kunnostustyĂśt. KotitalousvĂ¤hennys. p. 050 594 0360 KirvesmiestyĂśt. Omakotitalo- ja hirsirakentaminen, sisustus ja remonttityĂśt jne. p. 0400 602 374

KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYĂ&#x2013;NĂ&#x201E;. X.X.L WEAR OY. p. (09) 454 8100. Kylpyhuoneremontit. SisĂ¤remontit, maalaukset. HyĂśdynnĂ¤ verovĂ¤hennys. Puh. 0400 582035.

P. 0440 691 994 /Timo Vanari KOTISIIVOUSTA

Hautauspalveluja

Ikkunanpesua, kattolumitĂśitĂ¤.

Ammattitaidolla ja edullisesti. 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.ďŹ kotital.vĂ¤h. (-60%) Kotisiivoukset edullisesti. puh. 044 368 7008, Olga. www.denom.ďŹ KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 â&#x201A;Ź/+alv. www.kaijaclean.ďŹ p. 046 589 2382

Hautaustoimisto

ARMAS BORG & Co Oy Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

612 9890

Palvelemme

arkisin 9 - 16

Luotettavaa KOTISIIVOUSTA Lauttasaari, TĂśĂślĂś, Pikku Huopalahti, Munkkiniemi, Munkkivuori. p 045 638 5774.

tai sopimuksen mukaan

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

24 h 0400 977 000

alk. 25,20 â&#x201A;Ź/h. (kotital.vĂ¤h. 60%). P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.ďŹ

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

Viikon vinkki

Ekumeeninen jumalanpalvelus Kontulan Mikaelinkirkosta radioidaan ekumeeninen jumalanpalvelus sunnuntaina 23.1. kello 18–19. Jumalanpalveluksessa saarnaa Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen ja päätössiunauksen toimittaa piispa Teemu Sippo. Paikalla on myös piispa Irja Askola. Jumalanpalvelus radioidaan suorana lähetyksenä. Seurakuntalaisia pyydetään olemaan paikalla vähintään 10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz La 22.1. klo 12.15 Suoraa puhetta. Keskustelua kuolemasta Tarja Koivumäen johdolla. Su 23.1. klo 10 jumalanpalvelus Tesoman kirkosta Tampereelta. Virret: 201, 726, 301: 2,4,6, 452: 1–, 221: 10, klo 11 Horisontti, klo 18 ekumeenisen rukousviikon jumalanpalvelus Mikaelinkirkosta Helsingistä. Saarnaaja Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 20.1. Diakoni Kristiina Huotari. Toiminnanjohtaja Olli Valtonen. Pe 21.1. Perheneuvoja Saara Kinnunen. Päivän raamatuntekstit. La 22.1. Arkkimandriitta Andreas Larikka (Ortodoksinen kirkko). Kappalainen Antti Yli-Opas. Ma 24.1. Pastori Heidi Watia. Pastori Pauliina Kainulainen. Ti 25.1. Virsitutkija Suvi-Päivi Koski. Seurakuntapastori Terhi Turkka (Adventtikirkko). Ke 26.1. Kirkkoherra Armi Rautavuori. Teologian tohtori Heikki-Tapio Nieminen. To 27.1. Kirkkoherra Kari-Pekka Kinnunen. Pastori Johanna Tanska.

Radio Dei 89 MHz Su 23.1. klo 18 Tuomasmessu.

TV1 Su 23.1. klo 10 Musiikkijumalanpalvelus Arkista, Järvenpään vapaakirkosta. Uusinta ti 25.1. klo 13.

Ohitettu kertomus. Menneisiin vuosiin palaaminen auttoi Merja Totron sovintoon lapsuuden vaikeiden muistojen kanssa.

Muistoista voima Merja Totro löysi elämäntarinaryhmässä lapsuutensa puuttuvan palan. Teksti Kaisa Raittila Kuva Esko Jämsä

erja Totrolla on ilmoitus edelleen tallessa. Voimavaroja muistelemisesta, lukee siinä. Hän innostui heti. Saman pöydän ääreen kertyi myös seitsemän muuta muistelijaa. Vasta eläkkeelle päässyt Merja Totro oli joukon nuorimmasta päästä. Kahdeksalla kokoontumiskerralla ehdittiin käydä läpi koko siihenastinen elämä. – Saimme aina kotiläksyksi seuraavan kerran ikävuodet ja apukysymyksiä sen elämänvaiheen mie-

leen palauttamiseksi. Jokainen työsti niitä tavallaan, minä kirjoittamalla, Merja Totro kertoo. Kokoontumiset aloitettiin muistuttamalla, että jokaisella on tarina kerrottavanaan, jos vain joku kuuntelee. – Juuri kuuntelemisessa on ainakin minulla oppimista, Merja Totro myöntää. Kertojalla oli yhdentoista minuutin rauha puhua. Neuvoa ei saanut eikä keskeyttää. Keskinäistä läheisyyttä lisäsi luottamus, jolla jokainen menneitä vuosiaan toisille jakoi.

Oman elämäntarinan kertominen ja toisten vastaavien kuunteleminen antaa uuden näkökulman elettyyn ja auttaa ymmärtämään itseä ja muita. Merja Totrolle se tiesi myös sopua menneiden vuosien kanssa. – Vanhempani erosivat, kun olin yhdeksänvuotias. Se ei ollut siisti ero eikä sitä hoidettu hyvin. Ryhmään liittymisen aikoihin myös oma lapseni joutui erokriisiin. Se pakotti Merja Totron miettimään äidin ja isän ratkaisua uudelleen.

– Vuosikymmenien jälkeen saatoin ensimmäistä kertaa sanoa, että tavallaan sittenkin ymmärsin heitä. Olen ollut haluton luomaan lapsuuteni tarinaa. Nyt vaikeisiin vuosiin palaaminen auttoi minut sovintoon muistojeni kanssa. Kun jokainen sai tuoda tapaamisiin kutakin ikävaihetta koskevia valokuvia, paljastivat ne Totron akateemisen, päällisin puolin hyvinvoivan kodin etäisemmäksi ja kylmemmäksi kuin monen paljon vaatimattomammissa oloissa kasvaneen. – Kuvista nauroi minulle köyhyyden keskeltä suurten perheiden onnellisia lapsenkasvoja. Niitä katsellessa tajusin, etten muista istuneeni äidin tai isän sylissä, Merja Totro kertoo.

Vielä enemmän kuin omasta elämästään Merja Totro oppi muilta. – Kun kuulee muiden kertomukset, oma elämä suhteellistuu. Vaikka olin luullut, ettei maailma olisi muille yhtään niin paha paikka kuin minulle, tulin ryhmästä joka kerta nöyränä ja hiljaisena kotiin.

Yllättäviäkin löytöjä osui kohdalle. – Olen sairastanut pikkutyttönä kurkkumädän ja ollut mielestäni Lastenklinikalla eristyshoidossa. Siitä on minulla pelkkiä hämäriä muistoja, joissa isä ei tule koskaan ja äiti katsoo vain lasioven läpi. Ryhmässä oli kuitenkin kulkutautisairaalan hoitaja, joka osasi täydentää kertomukseni puuttuvat palat ja selittää kulkutautisairaalan silloiset käytännöt. Toisen tunneilmaisu saattaa myös vapauttaa omia lukkiutumia. – Olen aina ollut äärimmäisen kiltti, enkä esimerkiksi ole uskaltanut sanoa koulustani mitään pahaa, vaikka en viihtynyt siellä. Yhdellä ryhmäläisellä oli sattumoisin kokemusta samasta paikasta. Hän haukkui koulun perin pohjin. Sellainen suora puhe oli minulle, entiselle opettajalle, tavattoman vapauttavaa, Merja Totro kertoo.

Ajatus siitä, että muistelemisesta saa voimaa, innosti Merja Totron mukaan. Uusi ryhmä aloittaa helmikuun alussa. Kahdeksan keväistä kokoontumiskertaa kairaa taas uusien ryhmäläisten lapsuus-

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

Kohtaatko pelkosi? Kristillisen toipumisen Kritopäivässä lauantaina 29.1. kello 10.30–16.30 Kansan Raamattuseuran kritotyöntekijä Paula Tähtinen alustaa aiheesta Lupa tuntea – rohkeutta etsimässä: Miten kohtaan pelkoni? Keskustelu jatkuu pienryhmissä. Kokoontumispaikkana Roihuvuoren seurakunnan huvila Laajasalossa, Humalniementie 15. Herttoniemen metroasemalta sinne vievät bussit 88 ja 89 (Marunakujan pysäkki). Hinta 10 euroa sisältää lounaan ja kahvin. Halukkaat pääsevät myös saunomaan ja avantoon. Ilmoittaudu 12.–24.1. diakoniatyöntekijä Satu Ahoselle, p. (09) 2340 6201. Jätä vastaajaan nimesi ja puhelinnumerosi.

Perheleiri Korpirauhassa Talvilomalla pääsee perheleirille Siuntion Korpirauhaan tiistaista keskiviikkoon 15.–16.2. Leirin hinta on 35 euroa aikuiselta, alle seitsemänvuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautumisaika 14.–28.1. p. 2340 3600. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tiedustelut Tytti Friberg, p. 050 380 3252, (09) 2340 3621 tai tytti.friberg@evl.fi.

Hiihtolomaleiri Partaharjulla Lauantaista keskiviikkoon 19.–23.2. pidetään 1.–7.-luokkalaisille Jäätikön sankarit -leiri Partaharjulla, Pieksämäellä. Ohjelmassa on sählyä, hiihtoa, pulkkamäkeä, saunomista ja avantouintia. Leirin hinta 80 euroa (sisarukset 70 euroa) sisältää matkat, majoituksen, täysihoidon ja vakuutuksen. Leirin järjestävät Kallion ja Vuosaaren seurakunnat. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 28.1. mennessä Kallio: Jyri Hämäläinen, p. 050 380 3268, jyri.hamalainen@evl.fi, tai Tytti Friberg, p. 050 380 3252, tytti. friberg@evl.fi, Vuosaari: Juha PohjoisKoivisto, p. 040 537 6924, j.pohjois-koivisto@evl.fi.

ja ruuhkavuosiin. Ryhmä on tarkoitettu eläkeläisille tai eläkeiän kynnyksellä oleville. Kallion seurakunta järjestää vuosittain noin 75 erilaista kurssia, joissa käy yhteensä tuhatkunta henkeä. Kallion ja Alppilan seurakunnan yhdistyminen tämän vuoden alusta lisää kurssien määrää entisestään. Tämäkin ryhmä kokoontuu aikaisemmasta poiketen Alppilan kirkolla.

Töölön, Tuomiokirkon ja Lauttasaaren seurakuntien yhteisissä Talviwipinä-päivissä 21.–23.2. klo 10–16 Ruoholahden kappelilla, Selkämerenkuja 1, leikkejä, retkiä, lounasta ja välipalaa 7–13-vuotiaille. Töölöstä kuljetaan raitiovaunulla Ruoholahteen ja retkipaikasta takaisin Töölöön. Kolmen päivän yhteishinta on 45 euroa. Osallistuja tarvitsee oman matkakortin. Ilmoittautuminen netissä toolo.kirkkohelsinki.net/toiminta/ilmoittautumiset. Paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Sanna YliKoskelta, p. 050 408 1985.

Kaupunkiretriitti Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1, pidetään perjantaina 4.2. kello 18–21 ja lauantaina 5.2. klo 10–18 retriitti Uusi lähtee pienestä alusta. Retriitin rukoushetkien ja urkumeditaation lisäksi apuvälineinä maalaaminen, kirjoittaminen ja kokemuksien jakaminen. Ohjaajina ovat pastori Annele Martin, taideterapeutti Sirpa-Maija Harjunkoski ja kanttori Katri Vesanen. Hinta 50 euroa sisältää ruokailun ja maalaustarvikkeet. Tiedustelut Annele Martinilta, p. (09) 2340 5533, ja ilmoittautumiset 29.1. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. (09) 2340 5500.

Saara Aalto Puistolan pop-messussa Musikaaleista ja Talent Suomi -kisasta tuttu laulaja Saara Aalto on solistivieraana Puistolan kirkon, Tenavatie 4,

pop-messussa sunnuntaina 23.1. kello 17. Messun virsisovitukset on tehnyt Kati Sannelvuo, joka johtaa myös kuoroa ja messubändiä. Pop-messussa saarnaa pastori Minna Valtonen. Messun aikana on lastenhoito kirkon alakerrassa, ja messun jälkeen kahvija teejatkot seurakuntasalissa.

Musiikkia kirkoissa Keskiviikko 19.1. Beatles-ilta klo 18.30 Myötämäessä, Siltasaarenkatu 28. Beatles-tulkintoja a cappella -versioina.

Rakastatko vielä?

Torstai 20.1.

Kun ei puhuta, vieraannutaan. Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2, nähdään sunnuntaina 23.1. kello 16 Anna-Mari Kaskisen käsikirjoittama näytelmä 25-vuotisen parisuhteen käännekohdasta. Rooleissa ovat Eija Vilpas ja Jarmo Mäkinen. Vapaa pääsy.

Konevitsa-kvartetin konsertti klo 18 Pyhän Kolminaisuuden kirkossa, Unioninkatu 31. Kvartetissa laulavat Maksim Mostovoj, Sergei Svoisky, Oleg Palkin ja Igor Dmitriev. Venäläisiä ortodoksisia kirkkolauluja alkaen vanhoista luostarisävelmistä 1900-luvun säveltäjien teoksiin sekä venäläisiä kansanlauluja. Ohjelma 10 e. Lisätietoa: www.konevetsquartet.com.

Raamattua nuoreen makuun Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1 B, 2. kerros, tutustutaan Raamattuun pienen purtavan ääressä parillisten viikkojen torstaina kello 18.30–20. Lisätietoja Varpu Koivuselta, varpu.koivunen@evl.fi.

Vainojen uhrien muistopäivä Vainojen uhrien muistopäivää vietetään Kansallismuseon auditoriossa, Mannerheimintie 34, torstaina 27.1. Englanninkielisen akateemisen seminaarin (kello 14–16) esitelmöitsijöinä ovat Svante Lundgren ja Philippe Boukara. Auschwitzin vapauttamisen muistojuhlaa vietetään kello 18–19.30. Juhlapuhujana on opetusministeri Henna Virkkunen.

Maanantaiseuran juhlamessu Meilahden kirkolla, Pihlajatie 16, viettää miesten maanantaipiiri juhlamessua sunnuntaina 23.1. klo 11. Kirkkokahvilla kuullaan seuran syntyajasta ja 20-vuotisesta historiasta. Kevään ohjelmassa maanantaisin kello 13 kuullaan 14.2. herätysliikkeiden erityispiirteistä ja 7.3. Alvar Aallon kirkoista. 28.3. Taivallahden seurakunnan miestenpiiri vierailee, ja 18.4. tehdään retki Kuurojen liiton Valkoiseen taloon Haagaan. Kokoontuminen Valkoisen talon aulassa, Ilkantie 4, kello 13. Retkelle ovat myös rouvat tervetulleita, tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen virastoon, p. (09) 2340 4700 kello 10–14, keskiviikkoisin 14–18.

Perjantai 21.1. The Blind Boys of Alabama klo 19.30 Savoy-teatterissa, Kasarmikatu 46–48. Gospelmusiikin legendat. Nykykokoonpano: Jimmy Carter, laulu, Bishop Billy Bowers, laulu, Ben Moore, laulu, Eric McKinnie, rummut, Joey Williams, kitara, Peter Levin, koskettimet, Tracy Pierce, basso. Tuotanto Live Nation Finland Oy. Liput 48 e Lippupalvelusta ja Savoy-teatterin lipunmyynnistä.

Lauantai 22.1. Klassisen musiikin konsertti klo 15 Pitäjänmäen kirkossa. Trio Bros: Sippolan veljekset Visa, Pirkka ja Kuisma. Kahvitarjoilu väliajalla. Hyväntekeväisyyskonsertin järjestää Lions Club Pitäjättäret ry. Ohjelma 10 e. Kielin, palkein, koskettimin klo 16 Kulosaaren seurakuntatalolla, Kyösti Kallion tie 1 b. Aleksandra HuhtalaLapzounov, sopraano, Jenny Metsälä, huilu, Olli Hyyrynen, kitara, Kiril Kozlovsky, piano. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Anne KäkiKuorikoski, urut. Buxtehude, Clérambault, J. S. Bach. Konevitsa-kvartetin konsertti klo 19 Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18. Kvartetissa laulavat Maksim Mostovoj, Sergei Svoisky, Oleg Palkin ja Igor Dmitriev. Venäläisiä ortodoksisia kirkkolauluja alkaen vanhoista luos-

tarisävelmistä 1900-luvun säveltäjien teoksiin sekä venäläisiä kansanlauluja. Ohjelma 10 e.

Sunnuntai 23.1. Musiikillinen Pakilan historia klo 15 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Pakilan historia Pakilan pelimannien säestyksellä. Ohjelma 5 e. Konsertti klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Lauriina Hurtig, urut. Virrestä voimaa 10 vuotta! klo 18 Kannelmäen kirkossa. Lauletaan wanhoja wirsiä, jotka ovat olleet jo vuoden 1701 virsikirjassa. Illan juontaa rovasti Aili Raitavuo, urkurina Anne Myllylä, kanttorina Rauno Myllylä, Pekko Käppi, jouhikko, ja Katri Mattila, huilu. Virren juhlavuodesta 2001 alkaen, jota vietettiin Wanhan Wirsikirjan 300-vuotisjuhlan kunniaksi, on veisattu Virrestä voimaa -illoissa jo 10 vuoden ajan. Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Johann Tillin lauluoppilaat. Sanan ja sävelen ilta klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Mukana Jukka Holopainen ja Timo Olli.

Tiistai 25.1. Aamuvirkut yhteislaulajat klo 11 Lauttasaaren kirkolla, B-porras. Lauletaan yhdessä. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Sixten Enlund, urut. Karaokea klo 13–14.30 Paavalinkirkon alasalin aulakahvilassa. Musiikkituokio klo 13 Ruoholahden kappelissa.

Keskiviikko 26.1. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Sabine Nieminen. Lauletaan yhdessä klo 14 Johanneksen seurakuntasalissa. Agricolamessu klo 20 Mikael Agricolan kirkossa. Bändi ja Agricola sings Hallelujah! -kuoro, johtaa Jippu.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Cantores Minores -pääsykokeet

Menokasvo: Suvi Sahakari

Cantores Minores -kuoron koulutusryhmiin otetaan 7–11-vuotiaita poikia ja kuorolinjalle Kaisaniemen ala-asteen 1. luokalle poikaoppilaita pääsykokeessa, joka pidetään maanantaina 24. ja tiistaina 25. tammikuuta kello 18–19.30 Meritullin seurakuntatalossa, Meritullintori 3, 5. kerros. Kokeessa on musikaalisuustestin lisäksi esitettävä omavalintainen laulu. Opetus CM-musiikkiopistossa alkaa 2.2. ja CM-kuorolinjalla Kaisaniemen ala-asteella 15.8. Ilmoittautuminen pääsykokeisiin ja lisätiedot p. (09) 687 7720 arkisin kello 9–16, paasykoe@cantoresminores.net sekä www.cantoresminores.net.

Eilen alkoi kristittyjen ykseyden rukousviikko. Miksi se kiinnostaa sinua? – Olen Helsingin ekumeenisen toimikunnan sihteerinä ollut suunnittelemassa viikon ohjelmaa. Luottamustehtäväni on tehnyt tutuksi eri kirkkokuntien tapaa uskoa ja toimia. Mikä mahtaa olla rukousviikon hitti? – Sanoisin, että rukousvaellus. Lähdemme sunnuntaina 23. tammikuuta Huopalahden kirkolta kello 15 alkavan konsertin jälkeen lähijunalla Annankadulle Vapaakirkkoon, jossa on rukouspysähdys kello 17.30, juuri ennen kello 18 alkavaa, ekumeenisessa hengessä toteutettua Tuomasmessua Mikael Agricolan kirkossa. Messussa toimitetaan pieni ortodoksinen vedenpyhitys ja metropoliitta Ambrosius saarnaa. Lisääkö rukousviikko eri kirkkokunniksi hajaantuneiden kristittyjen yhteyttä? – Kaikkia ajatuseroja ei voida ohittaa, mutta viikko on osoitus siitä, että voidaan ainakin rukoilla yhdessä. Nuorille aikuisille suosittelen erityisesti ensi maanantain opiskelijailtaa Tuomiokirkon kryptassa. Se vie alkuseurakunnan juurille ja pohtii kristittyjen yhteyden neljää osatekijää. Kaisa Raittila

Löyhällä ilmeellä Raamattua Teehetki ja Raamatun tutkintaa löyhällä ilmeellä on luvassa kaiken ikäisille nuorisotyönohjaaja Liisa Siikasen seurassa tiistaisin kello 16.45–18 seurakuntakodilla, Runeberginkatu 39. 25.1. on tarjolla autuutta, 1.2. ihmetellään Uuden testamentin voimakaksikkoa, Pietaria ja Paavalia, ja 22.2. alkuseurakunnan käynnistymisvaikeuksia. Ennakkoilmoittautuminen ei tarpeen.

JUKKA GRANSTRÖM

Voimavaroja muistelemisesta. Elämäntarinaryhmä Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, torstaisin 3.2., 17.2., 3.3., 17.3., 31.3., 14.4., 28.4. ja 12.5. kello 10–12. Ohjaajina pastori Päivi Hakkari-Ohmero ja diakoni Sinikka Metiäinen. Ryhmä on maksuton. Ilmoittautuminen Kallion kirkkoherranvirastoon arkisin klo 9–13, p. (09) 2340 3611 tai kirsi.matilainen@ evl.fi. Lisätietoja Sinikka Metiäinen, p. (09) 2340 3661, tai Päivi HakkariOhmero, p. (09) 2340 3616. Elämäntarinaryhmä Kulosaaren pappilan ala-tuvassa, Kulosaarentie 42, alkaen keskiviikkona 26.1. kello 10–11.30. Ilmoittautumiset perjantaihin 21.1. mennessä ryhmänohjaajille Markku Rautiainen (09) 2340 4110 ja Ulla Mäenpää (09) 2340 4118.

Talvivipinää hiihtolomalaisille

Menovihjeet

Mielipide Mielipidepalstan osoite: Kirkko ja kaupunki, PL 279, 00181 Helsinki. Kuoreen tunnus: Mielipide Sähköposti: kirkkojakaupunki@kotimaa.fi Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi.

Kirkko&kaupunki 19. tammikuuta 2011 Numero 2

lailla lainvastaiseen toimintaan siunatessaan homopareja. Tai jos muistetaan niitä pappeja, jotka ovat piilotelleet karkotusta vältteleviä pakolaisia. Eikö niissäkin tapauksissa ole kyse lainvastaisesta toiminnasta eli rikoksesta? Paavali kirjoittaa, että joka vastustaa esivaltaa, nousee Jumalan säädöstä vastaan (Room.13: 2), mutta esivaltakin voi olla väärässä, ja silloin on syytä kysyä Gamalielin tapaan: Entä jos te taistelettekin itseään Jumalaa vastaan? (Ap.t. 5: 39). Seppo S. Kosonen Pastori

Lehti voisi ilmestyä vain kerran kuussa

Britta Eklund Helsinki

Kiitos ihan laadukkaasta ja paljon kiinnostavaa asiaa sisältävästä lehdestä. Mielestäni kuitenkin riittäisi, että se ilmestyisi vaikka vaan kerran kuukaudessa. Nyt se tulee niin tiuhaan, ettei muun median seuraamisen lisäksi lehtiä ehdi lukea, eikä raaskisi poiskaan heittää, kun niissä on hyviä juttuja. Nyt siis kämppä täyttyy pölyttyvillä lehtipinoilla. Seurakuntavaalien nettivaalikoneessa ehdokkailta kysyttiin säästövinkkejä, ja siellä oli vaihtoehtona K&k:n supistaminen tai lopettaminen. Kannatan supistamista ilmestymistiheydessä! Kohdentakaa säästö vähävaraisten lapsiperheiden tai yksinäisten vanhusten auttamiseen. Kallion giltsi

Ville Ranta

Uudistuksista olisi pitänyt keskustella

niin kaoottinen, että toivoisi oman seurakunnan seisovan tukena ja turvana säilyttämällä vuosikymmenet toimineen messun Hei haloo, Leo. Olen pettynyt, vihainen ja omalla paikallaan. ennen kaikkea surullinen siitä, että MunkkiNykyisin puhutaan paljon nuorista ainiemessä ei ole tällä hetkellä sunnunkuisista, ja se on hyvä. Mutta myös taisin kello yhdentoista messua. meillä varttuneemmilla on oma Enkä ole ainoa. Meitä on paljon. paikkamme kirkossa. Vai olemJatka Koen, että meidät messussa meko poistuvia seurakuntalaikeskustelua käyneet sysättiin kylmästi sia, joiden mielipiteistä ei syrjään uudistuksen tieltä. verkossa www. kannata välittää ja joiden veMeidän aktiivisella kirkossa roeurotkin on jo suurelta osin kirkkojakäyvällä (sosiokulttuurisella) vuosien varrella kerätty. kaupunki.fi ryhmällämme ei ollut mitään Tuomiokirkkoseurakunta merkitystä. Meidän seurakuntayhdistyi muutama vuosi sitten. yhteytemme ei ilmeisesti ollut Siellä messut säilyivät ennallaan. minkään arvoinen. Ei tiedottamista, Miksi siis ei Munkkiniemessä? Halupuhumattakaan keskusteluista ennen uuamme seurakunnan hoitavan perustehtädistusta. Tuntuu, että kaikki suunnitelmat vänsä, evankeliumin julistamisen ja ehtooltehtiin salassa, visusti varoen, ettei tieto ralisen jakamisen, omassa kirkossamme entidikaaleista muutoksista ” vuoda ” julkisuusenä ajankohtana. teen ennen toteutumistaan. Tällä hetkellä tuntuu, että voisin erota Lueskelin blogiasi tässä eräänä päivänä. kirkosta. ”Vanha” munkkalainen Sieltä muutama poiminta: 1. ”Ihmistä tulee kuunnella ja hänen huutoonsa vastata.” 2. ”Ihmisten erilaisuus ja erilaiset tarpeet tulee Kerettiläinen tuntuu tiedostaa.” 3. ”Avoimuus ja vieraanvaraisuus asenteelliselta luovat yhteyttä.” Toteutuvatko nämä ajatukKerettiläistä lukiessa tulee usein mieleen lieset mielestäsi tämänhetkisessä tilanteessa? vä asenteellisuus. Voisi puhua jopa kaksinaaMekin olemme ihmisiä – erilaisia – ja maisuudesta, kun vuoden 2011 ensimmäisen meidän tarvettamme ei ole kuunneltu, tielehden Kerettiläistä lukee. Hän selvästikin dostettu saati kunnioitettu! Arvaan, että mielestäsi minussa – meissä ottaa tähtäimeensä kirkon konservatiivit ja kysyy heidän rikostensa perään: Hei haloo, – kukoistaa muutosvastarinta. Ajattelen eri pitääkö rikoksia suvaita. tavalla. On hienoa, että kirkko uudistuu, Samalla hän unohtaa, että kirkossamme mutta nähtäväksi jää, mitä tämä uudistus on pappeja, jotka ovat syyllistyneet yhtä tuo tullessaan. Maailma ympärillämme on

olemassa arkkitehtuurista arvoa? On kuin sen olisi suunnitellut ja rakentanut joku Tarzania leikkivä pikkupoikaporukka. Poikien vähän varttuessa se on käynyt tarpeettomaksi lahoavaksi lautakasaksi jonkun puun latvukseen. Tämä on täysin käsittämätöntä maassa, jossa sanotaan olevan niin kova puute rahasta, ettei siellä ole mahdollisuutta hoitaa oman maan kansalaisia, iäkkäitä ihmisiä, perusturvalain edellyttämällä tavalla hyvin. On ollut kuitenkin varaa rakentaa noin arvoton kirkkorakennus, jonka kunnossapitokin on katsottu tarpeettomaksi. Että ihmekö sitten, että tässä maassa on kova rahapula.

Edellisen johdosta: Hyvä Kallion giltsi, kiitämme ystävällisistä sanoistasi. On aina mukavaa kuulla, että lehdessä on liikaa hyviä juttuja. Ehdottamasi ilmestyminen vain kerran kuukaudessa säästäisi toki paljonkin rahaa paperin kulutuksessa, painolaskuissa ja juttujen ostoissa. Toimitukselle jäisi enemmän aikaa kirjoittaa juttuja itse. Niiden ajankohtaisuus kyllä siinä menossa kärsisi kovasti. Nykyisellään lehti maksaa noin 30 senttiä/ numero/talous ja ilmestyy 48 kertaa vuodessa. Aikaisemmin se ilmestyi kesällä kahden viikon välein. Mutta 48 kertaa ilmestyvä lehti sai edullisemmat postitaksat, joten ilmestymistiheyttä nostettiin. Kerran kuussa ilmestyvä lehti olisi erittäin huono uutislehti. Se ei houkuttaisi ilmoittajia, mikä taas vaikuttaisi lehden kustannuksiin. Jos seurakunnat taas joutuisivat kertomaan tapahtumistaan vain neljän viikon välein, nykyinen sivumäärä ei riittäisi mihinkään. Paperin kulutus kasvaisi. Sellaisen ilmoitusmäärän saattaminen luettavaan asuun olisi lähes mahdoton tehtävä. Kuinka moni jaksaisi säästää lehden tiedot kuukauden päästä olevasta tilaisuudesta? Toivomme nykyisellä ilmestymistiheydellä pääsevämme mukaan ajankohtaiseen keskusteluun, vaikka emme päivälehtien nopeuteen pystykään. Mutta ehkä hiukan pintaa syvemmälle kuitenkin. Toimitus

Miksi Paloheinän kirkosta ei huolehdittu? Helsingin Sanomissa kerrottiin 16.1., että Paloheinän kirkolle odotetaan päätöstä suojelukiistassa. Paloheinän purku-uhan alla oleva kirkko on järjetön esimerkki rakentamisesta ja rahan tuhlauksesta. Lähiökirkko valmistui vuonna 1963. Se on rakennukseksi, saati kirkkorakennukseksi liian nuori purettavaksi. Seurakuntayhtymän teettämän selvityksen mukaan se on huonossa kunnossa. Miksi kirkkorakennuksesta ei ole huolehdittu? Miksi sen on annettu mennä niin huonoon kuntoon, että huonokuntoisen kirkon korjaaminen maksaisi jopa enemmän kuin uuden rakentaminen? Museovirasto ei pidä Paloheinän kirkon arkkitehtuuria säilyttämisen arvoisena. Miksi sellaisen kirkkorakennuksen rakentamiselle on myönnetty rakennuslupa, jolla ei ole

Myös uusivuosi on kristillinen juhla Raimo Ilaskiven mielestä koulujen joulujuhlan tulee olla kristillisyyden värittämä (K&k 22.12.2010), koska ilman Kristuksen syntymää ”joulua ei edes vietettäisi”. Tämä on huono perustelu, koska joulua viettäisimme, vaikka emme tietäisi Kristuksesta tuon taivaallista. Juhlisimme silloin ehkä pohjoisten kansojen keskitalven juhlaa eli ”yulea”, josta joulu-sanakin tulee suomen kieleen, tai jotakin muuta vuoden pimeimmän ajan kekkeriä. Rehellisempää olisi myöntää, että joulujuhlaperinteen muuttuminen aiheuttaa omien lapsuusmuistojemme auki repimistä, tuntemattoman tulevaisuuden pelkoa ja kiusallista tietoisuutta muista ihmisistä. Sanalla sanoen aikuistumisen tuskaa. Näin on ollut aina: ”Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman” (Joh 16: 33). Kristuksen syntymä on kyllä tuottanut luterilaiseen perinteeseen yhden toisen, usein unohdetun juhlan. Uusivuosi oli vanhoilla suomalaisilla syksyllä, ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen vasta 1500-luvulla nimenomaan kristillisistä syistä. Uudenvuodenpäivä on kirkossamme Jeesus-lapsen ympärileikkauksen juhla – lain mukaan kahdeksan päivää syntymän jälkeen. Onko yksikään kaupunginjohtaja muistanut sanoa tätä uudenvuodenpuheessaan? Sillä eihän uutta vuotta edes vietettäisi ilman Jeesuksen ympärileikkausta. Mikko Alho

Armollista sanomaa itsemurhaan päätyvästä Havahduin taannoin erääseen kannanottoon lukiessani valitettavan vähän tunnettua Athanasioksen uskontunnustuksen latinankielistä tekstiä 500-luvulta. Sen loppupuolella lauselma 38 sisältää hätkähdyttävän armollisen sanonnan koskien viimeistä tilitystä. ”De factis propriis rationem” ilmaisee ymmärtääkseni ajatuksen siitä, miten lieventäväksi on katsottava viimeisellä veräjällä itsemurhaajan teko – järjelle tunnusomaisesta tekemisestä. Harmillisesti tämä vivahde ei vain pääse oikeuksiinsa suomalaisessa tunnustuskirjojen käännöksessä. Itsemurhan tehnyt on epäilemättä tavalla tai toisella psyykkisesti sairas, vammautunut, jonka traagista tekoa on siis katsottava tuomiolla toisin kuin normaalien ihmisten. Näin ollen en olisi vapaitten suuntien tavoin yhtä herkkä tuomitsemaan itsemurhaajaa oikopäätä kadotukseen. Tällaisia mielipiteenilmaisuja saa kuulla toistuvasti. Tähän liittyy oleellisesti myös haasteellinen kysymys siitä, miten kirkon ja muiden tahojen mielenterveystyöntekijät kohtaavat mahdollisesti tarpeettomienkin syyllisyydentuntojensa kanssa kamppailevat vanhemmat ja muut lähiomaiset. Näin siis vertaansa vailla oleva uskontunnustuksen kolminaisuusopillinen ja kristologinen selvitys tulikivenkatkuisine tuomioineenkin paljastaa meille myös toisenlaiset kasvonsa. Lasse Lappalainen Helsinki