K&k 2012 nro 20 (30 5) by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Yli 60 leikkipuistoa ja 220 leikkipaikkaa » 8–9

Numero 20

Keskiviikkona 30. toukokuuta 2012

ESKO JÄMSÄ

Café Empire tarjoilee 1800-luvun alun herkkuja » 18 Vapauttavaa läsnäoloa Mustasaaren kappelissa » 22–23

Hyvä kosketus

Vaikeimmin kehitysvammaiset ihmiset puhuvat läheisyyden kieltä » 12–13

Kirkollisia näkökulmia keskusteluun » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki ko&kaupunki ki 30 ki 3 30. 0. ttoukokuuta ouk o ou uk u kok ok oku ku uu uta tta 2012 Numero 20

”

Numero 20

Lainasanat

”Pyhiinvaellus on sukua retriitille, se irrottaa samalla tavalla arjesta ja kiireestä. Kävellessään ihminen on luontaisessa mittakaavassa ja näkee maisemassa monia yksityiskohtia paremmin.”

30.5.2012

Pyhiinvaelluspappi Kalle Elonheimo sivulla 7.

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KIMMO VON LÜDERS / KUVAARIO

Pääkirjoitus

Kirkon kanta ämä kirjoitus ei ole kirkon virallinen kanta eutanasiaan. Eikä siihen, pitäisikö papin siunata lapsi, vaikka tätä ei kasteta. Ei siihen, tulisiko kirkko erottaa valtiosta, mitä se sitten tarkoittaakaan, ei Vihreiden periaateohjelmaan eikä mihinkään muuhunkaan yleisessä keskustelussa olevaan asiaan. Ei edes siihen, miten kirkon tulisi julkisuudessa esiintyä. Kirkolla ei ylimalkaan ole kovin paljon ”virallisia” tai muitakaan yhteisiä kantoja ajankohtaisiin asioihin. Hyvä niin, sillä lukitut kannat usein estävät tarkastelemasta monimutkaisia asioita eri näkökulmista. Kirkon ihmiset turhan paljon pidättäytyvät julkisesta keskustelusta odotellessaan, että jokin ylempi taho määrittelisi, mitä asioista pitää ajatella.

Rukous Puhu minulle Jumalasta, pyydettiin mantelipuulta. Se ei sanonut mitään, puhkesi vain kukkaan. Jospa osaisin olennaisen, näkisin aivan lähelle ja tunnistaisin tärkeimmän. Jumala, anna kauneuden avata mieleni ja sydämeni. Vääryyden keskelläkin haluan kiittää elämästä.

Yleensä eri asioista ei ole vain yhtä oikeaa totuutta, vaan niillä tuppaa olemaan monta puolta riippuen siitä, mistä näkövinkkelistä niitä katsotaan. Eutanasia esimerkiksi näyttäytyy erilaiselta lääkärin, kärsivän potilaan tai hänen omaisensa, elämän kunnioituksen, yksilönvapauden tai yleisten eettisten periaatteiden näkökulmista. Vuosituhantisessa kirkon

perinteessä, jossa lapset on aina kastettu, näyttää oudolta, että pappi antaisi lapselle pelkän siunauksen kastamatta häntä. Asia näyttää ihan toiselta äidistä, joka haluaisi tuoda lapsensa jotenkin Taivaallisen Isän lähelle, mutta jonka mies ei halua lasta kastettavan. Olisi hyvä, jos kirkon ihmiset, olivatpa pappeja, lukkareita, talonpoikia tai piispoja, osallistuisivat reippaammin ja rohkeammin ajankohtaisten asioiden pohtimiseen myös julkisesti. Nykyinen sähköisen ja sosiaalisen median todellisuus ei siedä sitä, että asioista etsitään työryhmätyöskentelyjen ja komiteamietintöjen kautta yhtä ainoaa oikeaa tapaa ajatella ja puhua. Monet kirkon ihmisten kannanotot ovat toki varsin pöljiä eivätkä anna kovin kaksista kuvaa taustayhteisöstään. Sananvapauteen kuuluu kuitenkin myös, että tyhmiäkin saa puhua, kunhan noudattaa lakia ja hyviä käytöstapoja. Kirkon ihmisten erilaisia puheenvuoroja kuunnellessa on hyvä muistaa, etteivät ne suinkaan aina ole kirkon kantoja, ainoastaan kirkollisia näkökulmia, joille kukin sitten antaa sen painoarvon, jonka katsoo niille kuuluvan. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Yleisesti ottaen ihmiset pyrkivät pikemmin hyvään kuin pitämään kiinni esi-isien tavoista.

Kivun ja kuoleman mustuutta vasten ihmisten arkipäiväinen hyvyys on kuin jalokivi, joka erottuu selkeästi.

Mutta teille, jotka minua kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat.

Antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies Aristoteles (384–322 e.Kr.)

Kirkon Ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäinen Annassa 18 / 2012

Jeesus Luukkaan evankeliumin 6. luvussa

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Hyvää työtä. Vapaaehtoistyöntekijät huolehtivat muun muassa Paavalinkirkolle kylvetyistä kesäkukista. Anita Eerola (vas.), Saara Valaranta, Sirpa Lajunen ja Antero Kovalainen saattavat kastella kasveja kesähelteillä useamman kerran viikossa.

Vapaaehtoiset ottavat vastuuta Paavalin seurakunnan tavoitteena on saada joka kymmenes seurakuntalainen mukaan vapaaehtoistoimintaan. Teksti Tommi Sarlin Kuva Sirpa Päivinen

allilalainen Antero Kovalainen, 72, on yksi Paavalin noin 280 vapaaehtoisesta, jotka antavat aikaansa seurakunnan vapaaehtoistyöhön. Viime vuosina Kovalainen

on päivystänyt kirkolla, hoitanut Yhteisvastuukeräyksen lipaskeräystä Arabian kauppakeskuksessa, kantanut kolehtia messussa ja kastellut kesähelteillä kirkon istutuksia. – Asun yksin, ja kirkolla saa seuraa. Saan tyydytystä siitä, että voin tehdä jotain hyödyllistä. Seurakunta on ollut minulle lapsesta asti tuttu paikka, Kovalainen kertoo. Paavalin seurakunnassa on meneillään kolmivuotinen vapaaehtoistoiminnan projekti, jolle on tarkoitus saada vielä jatkorahoitusta seurakuntayhtymältä. Tavoitteena on luoda vapaaehtoistoiminnalle niin vahvat rakenteet, että se jää pysyvästi osaksi seurakunnan elämää. Seurakuntaneuvoston jäsen Matti Linnanahde toimii projektiryhmän puheenjohtajana. Hänen mukaansa vapaaehtoistyö ei saa olla vain joidenkin aktiivien asia, jota muut seurakuntalai-

set ja seurakunnan eri toimialat seuraavat katsomosta. – Päinvastoin, vapaaehtoistyö vaikuttaa jo nyt läpileikkaavasti kaikissa Paavalin seurakunnan toiminnoissa, Linnanahde sanoo. Hänen mukaansa kirkko tukee vapaaehtoistyötä sekä hyvien sisältöjen vuoksi että taloudellisesta pakosta. – Heikoimpien auttaminen ja auttamisen mahdollistaminen ovat kirkon ruisleipää. Samalla kirkon taloudellisen tilanteen kiristyminen on tuonut uutta tarvetta vapaaehtoistyön kehittämiseen, Linnanahde sanoo. Kirkko ei ole vain näyttäviä rakennuksia ja tehtävilleen omistautuneita työntekijöitä, vaan ennen muuta seurakuntien ja nimenomaan seurakuntalaisten yhteisö. – Tämän oivaltaminen entistä syvemmin on avannut mahdollisuuksia kehittää kirkon omaa vapaaehtoistyötä. Sitä tehdään ympäri maata vaihtelevalla menestyksellä, mutta suunta on selvä.

– Seurakuntalaiset ottavat kirkkoa haltuunsa, ja se tapahtuu osaksi juuri auttavan vapaaehtoistoiminnan kautta, Linnanahde ennustaa. Paavalin seurakunnan kunnianhimoisena tavoitteena on, että kymmenen prosenttia seurakuntalaisista saadaan mukaan vapaaehtoistoimintaan. – Välineitä ja reittejä tähän ovat vapaaehtoistyön arkipäiväistäminen luontevaksi osaksi elämänmenoa, verkottuminen alueen vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen kanssa sekä ihmisten aktivoiminen esittämään uusia hyviä toimintamalleja, Linnanahde näkee. Vapaaehtoistoiminnan koordinointi on jo osa monien seurakunnan työntekijöiden työtä. Diakoni Anna Kalskeen mukaan työn täytyy olla hyvin organisoitua ja johdettua. – Olemme tehneet yhteistyötä kaikkien tuomiorovastikunnan

seurakuntien kanssa, lisäksi myös yhdistysten ja kaupungin eri toimialojen kanssa, Kalske sanoo. Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston marraskuussa hyväksymän jäsenstrategian mukaan seurakuntien toiminnan tulisi lähteä seurakuntalaisten tarpeista. Osana strategiaa perustettiin kolme kärkihanketta, joista yksi käsittelee jäsenten osallisuutta kirkossa ja yhteiskunnassa. Hankkeille luodaan parhaillaan tavoitteita, jotka hyväksytään viime kädessä yhteisissä luottamuselimissä. – Tavoitteiksi ovat nousemassa muun muassa vapaaehtoistyön pelisääntöjen luominen sekä hyvien käytänteiden ideapankki, kertoo yhteisen seurakuntatyön vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Hanna Lipasti-Raulus. – Myös vapaaehtoistyötä tarjoava Suurella sydämellä -sivusto otetaan täydellä teholla käyttöön syksyllä.

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Koonnut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Nina Suomalainen

Joustoa ja turvaa uteen työhön siirtyminen on haastavaa. On uusi ympäristö ja kollegat, uudet tehtävät ja erilaiset työnteon tavat. Tämän päivän työntekijöille lyhytaikaiset työsuhteet ja vaihtuvuus ovat peruskauraa. Monia se ahdistaa, sillä pysyvä työsuhde tuo taloudellista turvallisuutta. Emme kuitenkaan pysty kääntämään maailmanmenoa entiseen, jossa vakaus – ainakin työsuhteissa – oli sääntö eikä poikkeus. Toisaalta työelämän joustavuus on myös ollut tavoitteena. Saavutukset tuovat omat vaatimuksensa. Vanhempainvapaan aikana pitää työntekijälle löytää sijainen. Hoitovapaan voi päättää lyhyelläkin varoitusajalla, kun sijainen odottelee tietoa jatkosta.

”

Joustavuus on monelle ok, kun tietää, että perusasiat järjestyvät.”

Moni opiskelija haluaa kesä- tai kausityötä. Nuorille dynaamisille asiantuntijoille pätkätyöt kuuluvat jopa asiaan. On myös tarjolla vuorotteluvapaata ja opintovapaata. Työviikkoa voi lyhentää osa-aikaeläkkeellä tai tekemällä pienen lapsen vanhempana vähemmän tunteja. Edellämainitut kuuluvat hyviin pätkätöihin, kun taas talouden realiteettien sanelemat pätkätyöt kuuluvat niihin huonoihin, ainakin joidenkin mielestä. Yhtä kaikki, positiivisen joustavuuden mahdollisuudet tuovat myös joustavuuden velvoitteita. Ihmisen perusluonne on kuitenkin viimeistään iän ja perheen karttuessa turvallisuushakuinen. Joustavuus on monelle ok, kun tietää, että perusasiat järjestyvät. Loma ei ehkä ole työtä hakevalle päällimmäisenä mielessä. Mutta lomaoikeuden menettäminen työpaikasta toiseen siirtymisen vuoksi ei pidemmän päälle naurata. Itse taas muistan menettäneeni selvää rahaa, kun uudessa työssä ikälisän saamiseen ei laskettu pätkätöiden häntiä. Työntekijäjärjestöt eivät ole asettaneet pätkätyöläisten etuja korkealle agendallaan, eivätkä työnantajajärjestöt innostu eduista. Valtion avustuksella on taidettu perustaa työryhmä. Joustavuus työelämässä on arkea. Voimmeko olla joustava, kilpailukykyinen kansakunta? On maita, joissa joustetaan työntekijöiden selkänahasta kiskoen. Emme kai sitä halua? Miksei panostettaisi järjestelmään, jossa pätkätyö ja joustavuus kannattavat kaikille osapuolille? Kirjoittaja on kokoomuspoliitikko ja saksofonisti.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Kuivuus kui sadon Länsi Luterilainen kirkko vie hätäapua köyhimmille.

27 % S

Teksti ja kuva Sari Lehtelä / Suomen Lähetysseura

suomalaisista sanoo uskovansa kristinuskon Jumalaan. Tämä paljastuu Kirkon tutkimuskeskuksen marraskuussa 2011 teettämästä selvityksestä. 23 prosenttia taas sanoo uskovansa Jumalaan, mutta toisin kuin kirkko opettaa. Jumalauskostaan epävarmoja on 17 prosenttia suomalaisista. 7 prosenttia epäilee Jumalan olemassaoloa ja 21 prosenttia suomalaisista ilmoitti, ettei usko Jumalan olemassaoloon. Heidän osuutensa on noussut kaikkien aikojen suurimmaksi.

enegalilaisella Ndembane Diouﬁlla on ruokaa on korkeintaan neljäksi viikoksi. Sen jälkeen ei ole mitään syötävää. Nainen asuu Senegalin kuivuusalueella Mokane Ngoyen kylässä Diarreren kunnassa. Hän on leski ja kuuden lapsen yksinhuoltaja. Normaalisti Ndembane Diouﬁn perhe saa ruokansa ja elanton-

sa maanviljelyksestä. Viime kasvukaudella sateita ei kylvön jälkeen juurikaan tullut ja hirssisato jäi hyvin pieneksi. Perheellä ei ole lähisukulaisia tai muita tukijoita. Elämä oli rankkaa jo ennen kuivuutta ja sereerileskellä on ollut varaa lähettää kouluun vain yksi lapsistaan. Nyt Ndembane Diouﬁlla on kuitenkin toivoa. Kylän johtohenkilöt imaami, katekeetta eli seurakunnan opettaja ja kyläpäällikkö ovat yhdessä valinneet hänen perheensä niiden avunsaajien joukkoon, joille Senegalin luterilainen kirkko toimittaa hätäapua. Kirkon hätäaputyön paikallinen kahden hengen tiimi on juuri käynyt hänen luonaan kyselemässä, minkälaista apua perhe tarvitsee. Ruuan lisäksi tarvitaan siemenviljaa.

Koko kylä toivoo Ndembane Dioufin ohella, että sateita tulisi riittävästi viimeistään heinäkuussa ja sadonkorjuuseen päästäisiin loka-marraskuussa. Siihen asti pitäisi jollain tavalla elää ja saada voimaa kesän peltotöihin. Kyläläiset saavat toimeentulonsa hirssin, maissin, riisin ja pähkinöiden viljelystä sekä kotieläinten kasvatuksesta. Dioufilla on kaksi porsasta. Ndembane Dioufin lisäksi kyläjohto on valinnut avunsaajaksi toisen lesken. Kysyn johtajilta ihmeissäni, eikö 780 talouden kylässä tosiaan ole muita avuntarvitsijoita. Olen juuri kurkistanut yhteen kylän viljavarastoista, joka on aivan tyhjä. Mistä ihmiset saavat ruokansa? – Kyllä syömme hirssiä kaksi tai kolme kertaa päivässä, vakuuttavat imaami Ablaye Ndiog-

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

MATTI KARPPINEN/KUVAKOTIMAA

Avun tarpeessa. Kuuden lapsen yksinhuoltajaäidillä Ndembane Dioufilla ei ole ketään, joka auttaisi ruokkimaan perheen kun ruoka loppuu kuukauden päästä. Kuvaushetkellä hän ei vielä tiedä, että hänen perheensä on valittu kirkon hätäapua saavien joukkoon.

hdutti -Afrikassa ”

Ruokaa on korkeintaan neljäksi viikoksi."

oy Faye ja katekeetta Gregoire Kalin. – Nämä kaksi naista perheineen ovat kylässämme kaikkein heikoimmilla. Meillä muilla on kuitenkin jonkin verran syötävää. Tiedämme, että monissa muissa lähikylissä asiat ovat paljon huonommin ja avuntarvitsijoita enemmän. Miltä Ndembane Diouﬁn tulevaisuus näyttää? – Hän on terve ja pärjää hätäavun turvin, jos sateita saadaan

ja seuraava satokausi onnistuu. Kriittisin aika on syys-lokakuussa ennen satoa. – Mutta jos sateita ei tule, edessä on katastroﬁ, sanoo Suomen Lähetysseuran Senegalin kehitysyhteistyökoordinaattori Tiina Tuominen. Nälkä uhkaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan Senegalissa 850 000 ihmistä. Sato oli noin neljänneksen normaalia huonompi, mutta joillakin alueilla sato menetettiin lähes kokonaan. Apua alueelle toimittavat monet kansainväliset auttajat, kuten YK:n ruoka-ohjelma, World Vision sekä Punaisen Ristin ja Punaisen puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. – Tapasin perheitä, joissa satoa ei ole saatu lainkaan eikä ruokaa

jan hinnan nousu, köyhyys, aavikoituminen ja väestönsiirrot. Senegalissa on takana seitsemän runsassateista vuotta. Jotkut ilmastoasiantuntijat arvelevat, että pahimmillaan viime vuosi on alkua kuivuusjaksolle, joka saattaa jatkua Länsi-Afrikassa jopa vuosia. Kaiken takana kummittelee ilmastomuutos. Suomen Lähetysseura on avustanut 100 000 eurolla Senegalin kuivuudesta kärsiviä. Avun jakelun hoitaa Senegalin luterilainen kirkko. Lisäksi Lähetysseura on myöntänyt 150 000 euroa nälkäapua Luterilaisen maailmanliiton Mauritanian maaohjelmalle. Lähetysseuran katastrofirahastoon voi lahjoittaa edelleen tilisiirtona IBAN: FI38 8000 1400 1611 30, BIC: DABAFIHH, viesti: AUTA tai verkossa: www.mission.fi/katastrofikerays.

Taivaallinen levähdys. Tiekirkko on toisenlainen taukopaikka. Rengon keskiaikainen kivikirkko sijaitsee Hämeenlinnassa.

Tiekirkot kutsuvat kesän kulkijoita Sadat kirkot avaavat jälleen ovensa kulkijoiden iloksi. Tänä kesänä Suomessa on yhteensä 279 tiekirkkoa. Niiden joukossa on sekä luterilaisia että ortodoksisia kirkkoja. Tiekirkon tunnistaa erityisestä liikennemerkistä. Kaikki kirkot ovat auki viimeistään 10.6. Kesällä 2011 ylivoimaisesti suosituin oli Turun tuomiokirkko, joka veti 84 810 vierailijaa. Toiseksi ja kolmanneksi tulivat Rovaniemen kirkko 34 185 kävijällä ja Tampereen Finlaysonin lasten katedraali 16 852 kävijällä. Tiekirkot sijaitsevat pääteiden läheisyydessä, joten niihin on helppo pistäytyä. Tiekirkot ovat olleet auki joka kesä vuodesta 1991. Seurakuntien tarkoituksena on tarjota matkustajille tavanomaista rauhaisampi pysähdyspaikka. Kartta kaikista Suomen tiekirkoista löytyy verkosta osoitteesta www.taivaallinentaukopaikka.ﬁ. Sieltä voi tarkistaa kirkkojen tarkat osoitteet ja niiden aukioloajat.

Sivustolla on tietoa myös muista kiinnostavista paikoista kirkkojen ympäristössä, esimerkiksi uimarannoista ja ruokapaikoista. Taivaallinen taukopaikka -sivustolla on myös ehdotuksia erilaisiksi tiekirkkovaelluksiksi.Kesäseikkailija voi bongata esimerkiksi kaikki Alvar Aallon tai Carl Ludwig Engelin suunnittelemat kirkot. Keskiaikaisten kirkkojen ystävä voi etsiä Suomen kaikki 80 kivikirkkoa, jotka rakennettiin 1300- ja 1400-luvulla sekä aivan 1500-luvun alussa. Auton lisäksi kirkkokiertäjä voi hypätä pyörän selkään. Verkkosivuilta löytyy ohjeet ﬁllarikierrokselle Länsi-Suomessa. Verkossa voi myös vinkata muistakin ekohenkisistä kirkkoreiteistä. Helsingin ainoa tiekirkko on Vuosaaren merimieskirkko, Provianttikatu 4. Naapurikunnissa esimerkiksi Vantaan Pyhän Laurin kirkko ja Sipoon kirkko pitävät ovensa auki kesän ajan.

Kesäiset Tuomasmessut

Joka sunnuntai kesä-heinä-elokuussa klo 19

3.6.

Saarnaa ja laulaa Pekka Simojoki Liturgina Sara Pykäläinen Musiikissa Inna Vintturi, Hilkka Kangasniemi ja Tuomaskuoro

10.6.

tuomasmessu.ﬁ

ole yhtään varastossa, sanoo kuivuusalueelta juuri palannut pastori Pierre Thiam, joka on Senegalin luterilaisen kirkon kehitysosaston ja katastroﬁtyön johtaja. Runsaan 12 miljoonan asukkaan Senegal on 95-prosenttisesti muslimimaa. Pieni luterilainen kirkko voi auttaa vain pientä osaa ruokakriisin uhreista. Kirkko jakaa hätäapua Fatickin alueella maan keskiosassa, jossa kirkko muutenkin toimii. Thiamin mukaan alueella asuu noin 20 000 ihmistä, joista puolet tarvitsee apua. – Yksin emme kriisityöstä selviytyisi, mutta saamme apua naapurimaasta Mauritaniasta, jossa Luterilainen maailmanliitto toimii. Se otti Senegalin osaksi hätäapuohjelmaansa. Opimme samalla, kuinka varautua katastrofeihin jatkossa, Thiam sanoo. Pierre Thiam toivoo muiden senegalilaisten tavoin paljon Senegalin uudelta presidentiltä ja hallitukselta, joka aloitti työnsä huhtikuun alussa. – Presidentti on jo laskenut peruselintarvikkeiden, kuten riisin, sokerin ja öljyn hintoja, niin kuin hän kampanjassaan lupasi. Koko Sahelin alueella LänsiAfrikassa ruokakriisi uhkaa jopa 16 miljoonaa ihmistä. Kuivuuden lisäksi tilannetta pahentavat vil-

Saarnaa emerituspiispa Lennart Koskinen Ruotsista Liturgina Hans Tuominen Musiikissa Mikko Helenius Luonto ja luomakunta teemana 10.6. Siunaamme pyöräilijät ja kypärät kesän retkille! Tervetuloa!

Translation into English

TUOMAS Mikael Agricolan kirkko › Tehtaankatu 23,

M ESSU Helsinki › Ratikka 3B, bussi 14

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

nuoruuteen ei ole paluuta. nuorekkuuteen kylläkin. :: Tutustu uuteen BEMER-hoitoon.

Vaali terveyttä, nopeuta paranemista. BEMER - kohdennettua magneettiterapiaa vuorokauden ympäri.

Verenkierron toimiminen ihmiskehon pienimmissä kudoksissa (mikroverenkierto) on ratkaisevan tärkeää terveyden kannalta. BEMER Int. AG keksi tiiviissä yhteistyössä berliiniläisen Institut fûr Mikrozirkulationin kanssa dosentti CA. Dr. med. Rainer Kloppin johdolla tavan stimuloida mikroverenkiertoa kohdennetuin fysikaalisin ärsykkein. Menetelmä tukee mikroverenkiertoa merkittävästi elintärkeiden tehtävien hoidossa. BEMER-tutkijoiden uraauurtaville ensimmäisille tuloksille saatiin pian jatkoa. Vuonna 2009 Rainer Klopp havaitsi, että erikokoisia kudoksia piti stimuloida erilaisin ärsykkein, ja kehitti moniulotteisen signaalirakenteen, johon sekä mikroverenkierto että muut, laajemmat säätelymekanismit reagoivat tehokkaasti. Keksinnön ansiosta BEMER-hoidon tulos parani huomattavasti, ja myös hoidon vaikutusaika piteni kahdesta tunnista kuuteentoista tuntiin. Tutkijaryhmä käytti hyväkseen sitä tietoa, että ihmiskehon tärkeimmät uudistumis- ja korjausprosessit tapahtuvat unen aikana, ja suunnitteli erityisesti tämän tiedon pohjalta itseään säätelevän uniohjelman. Tämä edistysaskel laajensi BEMER-hoidon vaikutusaluetta entisestäänkin. BEMERin vaikutus Mikroverenkierto on toiminnallisesti ihmisen verenkierron tärkein osa, ja sen vastuulla on elintärkeitä kuljetustehtäviä verenkierrossa. Se toimittaa soluihin, kudoksiin ja elimiin happea ja ravintoaineita sekä kulljettaa pois aineenvaihdunnan lopputuotteita. Mikro-

verenkierron häiriöt johtavat usein sairastumiseen. BEMERtutkijoiden vuonna 2009 kehittämän moniulotteisen signaalirakenteen lähettämät kohdennetut fysikaaliset ärsykkeet stimuloivat paitsi mikroverenkiertoa myös muuta säätelyjärjestelmää täysin ilman sivuvaikutuksia. Menetelmä edistää tehokkaasti terveyttä, tukee paranemis- ja tervehtymisprosesseja, täydentää kroonisten sairauksien ja rappeumavaivojen hoitokeinoja sekä voi olla avuksi myös sellaisissa tapauksissa, joissa kaikki lääketieteelliset vaihtoehdot on jo käyty läpi. BEMER-hoitoja käytetään myös huippu-urheilijoiden fyysisessä ja psyykkisessä valmennuksessa. Uusi tuotesukupolvi Vuonna 2010 BEMER toi markkinoille kaksi uuden tuotesukupolven laitetta. BEMER Classic ja BEMER Pro ovat tekniikaltaan nykytutkimuksen ehdotonta huippua, mutta niissä ihastuttavat myös tyylikäs muotoilu, viimeistelty ergonomia ja älykkäät toiminnot. Lääkinnällisinä laitteina sertiﬁoituja laitteita on helppo käyttää, ja ne soveltuvat yhtä hyvin sairaaloiden ja praktiikoiden käyttöön kuin yksityiskäyttöön kotioloissa. Vuokraus / myynti ja tuoteesittely Divisa Oy puh. 0400 223446 Lisätietoja: www.bemer.ﬁ

Ilmoitukset 0400 249 961

KUA:n koulu Haitissa palkittiin Kanadalainen Consulting Engineers of Ontario (CEO) palkitsi Kirkon ulkomaanavun Haitille rakennuttaman St.Matthieun koulukeskuksen. Se voitti arkkitehtuurikilpailun humanitaarisen rakentamisen sarjan. Rakennus valmistui viime syksynä. Ympäristöystävällisesti rakennetussa koulukeskuksessa on huomioitu myös Haitilla yleiset maanjäristykset ja trooppiset hirmumyrskyt. Näitä yksityiskohtia myös palkintoraati kiitteli. Vuoden 2010 maanjäristys tuhosi Haitilla 4 000 koulua. Jälleenrakennus on yhä kesken. Kirkon ulkomaanavun tuella yli 25 000 lasta on päässyt kouluun. Parhaillaan on rakenteilla 10 koulua.

Perheneuvonta meni nettiin Kirkon perheneuvontaa voi saada nyt myös verkossa. City-lehden verkkosivuilla on avautunut Suhdeklinikka-blogi osoitteessa www. city.ﬁ/suhdeklinikka. Siellä kirkon perheneuvojat vastaavat ihmissuhteita ja perhe-elämää koskeviin kysymyksiin. Lukijat voivat lähettää blogin kautta kysymyksiä, jotka käsitellään luottamuksellisesti. Vastaukset julkaistaan blogissa. Blogin tarkoituksena on tavoittaa erityisesti nuoria aikuisia. ”Perheneuvonnan kysyntä on niin suurta, että kaikki apua tarvitsevat eivät pääse asiakkaiksi”, kirkon kasvatus ja perheasiat -yksikön johtaja Päivi Kähkönen kertoo. ”Toisinaan myös kynnys hakeutua asiakkaaksi voi olla suuri. Suhdeklinikka antaa nyt mahdollisuuden päästä helpommin osalliseksi kirkon perheneuvonnan tarjoamasta tuesta ja avusta.” City.ﬁ tavoittaa viikoittain noin 100 000 kävijää.

Tunnustusta uskonnon taitajille Suomen uskonnonopettajain liitto palkitsee ylioppilaskokeen ainereaalikokeessa uskonnossa parhaille pisteille yltäneet ylioppilaskokelaat. Palkinnot jaetaan Opetushallituksessa 28.5. Tänä keväänä täydet pisteet eli 42 pistettä saivat seuraavat lukiolaiset: Iida Glumoff Oulun Lyseon lukiosta, Eveliina Kuitunen Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta sekä Anni Määttä Oulun Lyseon lukiosta. Viime syksynä täysiin pisteisiin ylsivät Jaro Karkinen Helsingin Normaalilyseosta, Emmi Kovanen Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta, Annimaria Myllyniemi Sibelius-lukiosta, Iiro Mäkelä F.E. Sillanpään lukiosta ja Kaisa Numminen Ounasvaaran lukiosta. He saavat 100 euron stipendin ja kirjapalkinnon. Seuraavat tämän kevään kokeessa erinomaiset pisteet saaneet kokelaat palkitaan kunniakirjalla ja kirjapalkinnolla: Julia Lehto Siikajoen lukiosta, Elisa Husu Helsingin Rudolf Steiner -koulusta, Jarna Airas Kimpisen lukiosta sekä Maini Salmi Imatran lukiosta.

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Vailla paineita. Kalle Elonheimo korostaa, että matkantekoon on varattava tarpeeksi aikaa, sillä pyhiinvaellus ei ole mikään suoritus tai kilpailu.

Patikoiden pyhälle paikalle Pyhiinvaellukseksi riittää jo se, että kävelee kotikirkkoon, opastaa Kalle Elonheimo. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

yhiinvaelluspapiksi kutsutun Kalle Elonheimon tunnistaa kahvilassa helposti lierihatusta – hän nimittäin käyttää lierihattua niin arkena kuin vaelluksillaankin. Elonheimo saa heti aluksi kertoa, mitä pyhiinvaelluksella tarkoitetaan ja millaisia ihmisiä sellaiselle yleensä osallistuu. – Kyseessä on matka tärkeänä ja pyhänä pidetylle paikalle. Vaeltaja liikkuu omin voimin patikoimalla, soutamalla tai ratsastamalla sekä liittää matkaan hengellisen elämän, hän määrittelee. – Kokemukseni perusteella pyhiinvaeltajat jakaantuvat paljolti kahteen osaan. Toinen osa heistä on vaellusihmisiä, jotka haluavat syvällisempää sisältöä patikoimiseen, toinen taas seurakunta-aktiiveja, jotka haluavat uuden ulottuvuuden hengellisyyteen. Elonheimo jos kuka tietää asiasta. Ekumeniasta ja vaeltamisesta innostunut teologian tohtori kuuluu Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen ja Jaakontien ystävien perustajiin. Kesällä 2000 hän järjesti vaelluksia Suomen ekumeenisen neuvoston osa-aikaisena pyhiinvaellussihteerinä. Kolme vuotta myöhemmin hän kirjoitti vielä Pieni pyhiinvaellus -kirjan, josta Kirjapaja otti tänä vuonna toisen painoksen. Sauvo-Karunan seurakunnan kirkkoherrana liki kymmenen vuotta toiminut Elonheimo osallistuu nykyään vaelluksiin niin usein kuin ehtii työltä ja perheeltä. Yksi näistä on Sauvosta Karunaan vuosittain elokuussa tehtävä vaellus.

Suomessa järjestetään kesäaikaan muun muassa Pyhän Henrikin ja Pyhän Jaakon pyhiinvaelluksia, joihin osallistuu kymmeniä vaeltajia. Yksinkin voi toki vaeltaa. – Turusta Köyliöön tehtävälle Pyhän Henrikin vaellukselle ei ehkä kannata lähteä yksin, koska se sisältää yli 50 kilometrin taipaleen, jossa ei ole majapaikkoja eikä kauppoja. Helpompi reitti omin päin liikkuvalle on Jaakontie eli Hämeen Härkätie Turusta Hämeenlinnaan, Kalle Elonheimo selvittää. Kymmenisen vuotta sitten Elonheimo kulki yksinään alkuperäisen Pyhän Jaakon tien Pyreneiltä Santiago de Compostelaan. Hän patikoi liki 770 kilometrin matkan kahdessa eri jaksossa. – Vaelluksen aloittaminen Espanjassa tuntui erityisen hienolta, koska se osui työpaikkojen vaihtamisen väliseen aikaan. Kun laskeuduin Bilbaon lentokentälle, ajoin partani sen kunniaksi, hän muistelee. – Silloin oli kevät ja pitkään valoisaa, joten saatoin vaeltaa jopa 40 kilometriä päivässä. Kevät oli myös siitä hyvää aikaa, että majataloissa oli hyvin tilaa. Välillä olin paikan ainoa yöpyjä. Tukkoisinta Espanjan-reitillä on heinäkuun lopussa, jolloin vietetään Jaakon päivää. Elonheimon mielestä vaeltamisen ei tarvitse silti välttämättä olla suurimuotoista. Pienen pyhiinvaelluksen voi tehdä vaikka omaan kotikirkkoon. Perinteisten reittien rinnalle voi myös kehittää uusia, esimerkiksi Helsingissä pystyy tekemään 6–10 kirkkoa sisältävän vaelluksen. Tärkeimmiksi varusteiksi pyhiinvaellukselle Kalle Elonheimo nimeää Raamatun ja kengät. Kunnolliset kengät tekevät patikoinnista nautittavaa ja Raamattu antaa sisältöä matkantekoon. Elonheimosta vaellukselle kannattaa laatia oma hengellinen ohjelma, jossa vuorottelevat rukoukset, Raamatun kohdat ja virret. – Kun olin Santiagon-reitillä, luin vaelluksilla kaikki 150 psalmia, kymmenen psalmia päivässä. Pyhiinvaellukset ovat Elonheimon mukaan yksi hyvä tapa elää hengellistä elämää ja kristittyjen yhteyttä. Hänestä

jopa yksin vanhalla reitillä vaeltaessa voi tuntea tietynlaista yhteyttä. Vaelluksilla huomaa myös sen, miten paljon eri kirkoista löytyy yhteistä. – Pyhiinvaellus on sukua retriitille, se irrottaa samalla tavalla arjesta ja kiireestä. Kävellessään ihminen on luontaisessa mittakaavassa ja näkee maisemassa monia yksityiskohtia paremmin. Matkaan on tärkeää varata riittävästi aikaa: vaelluksesta ei pidä tehdä suoritusta, sillä se ei ole mikään kilpailu.

Ikivanha perinne jatkuu Pyhiinvaellukset ovat ikivanhaa perinnettä, joka kuului kiinteästi jo varhaiskristittyjen elämään. Myöhäiskeskiajalla vaelluksista oli kuitenkin tullut eräänlaista massaturismia, johon liittyi epämääräistä kaupankäyntiä. Siksi uskonpuhdistajat Martti Luther ja Jean Calvin vastustivat niitä. Katolisuudessa perinne sen sijaan säilyi, ja pyhiinvaellusten arvellaan vaikuttaneen vahvasti eurooppalaisuuden syntymiseen. Suomessa katolilaiset kokoontuivat 1950-luvulta lähtien piispa Henrikin kuolinpaikalle Köyliönjärven Kirkkokarille. Ekumeenisia Pyhän Henrikin vaelluksia Köyliöön alettiin järjestää 1980-luvun alussa. 2000-luvun taitteessa innostus kasvoi ja syntyi yhä uusia reittejä. Myös Ruotsissa ja Norjassa voi nykyään tehdä erilaisia vaelluksia. Suomessa järjestetään tänä vuonna muun muassa seuraavat pyhiinvaellukset: 5.–7.6. Tour de Henrik -polkupyörävaellus 10–14-vuotiaille Kokemäeltä Turkuun, 7.–10.6. ja 28.6. vaellukset Porvoossa, 12.–17.6. Pyhän Henrikin vaellus Turusta Köyliöön, 23. ja 25.7. kolme eri Pyhän Jaakon vaellusta Varsinais-Suomessa ja koko kesän ajan Pyhät polut -vaellukset Imatralta tai Punkaharjulta Enonkoskelle. Lisätietoja saa osoitteesta www. europilgrimage.org.

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi LIISA HUIMA

Leikkijät takaisin Leikkipaikkoja on yhä enemmän, mutta leikkijöitä vähemmän. Ulkoleikki Stadissa -hanke innostaa lapsia ulos.

Kaupungin kasvo: Leila Korhonen

Hyvää ruokaa vanhoille Designpääkaupunkivuonna Helsingissä muotoillaan myös vanhusten aterioita. Sosiaaliviraston vanhusten vastuualue ja Palmian hoitoalan ruokapalvelut ovat virittäneet muotoiluhankkeen, jonka tavoitteena on entistä parempi ruoka ja ruokailuhetket. Kyse ei ole näpertelystä, sillä Palmia valmistaa ja tarjoilee päivittäin yli 5 000 ateriaa sekä vanhusten asumispalveluissa että palvelukeskuksissa, joihin tullaan päivällä syömään ja harrastamaan. Kun mukaan lasketaan koteihin viedyt ateriat, päästään miltei 10 000 annokseen. Palmian ruokahuoltopäällikkö Leila Korhonen istuu Kampin palvelukeskuksen Ilona-ravintolassa. Ympärillä on kova vilinä, sillä kalapäivät vetävät väkeä. Listalla on parmesaanilohta ja perunasosetta. – Me teemme valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaista ruokaa sovittuina annoskokoina. Otamme huomioon myös monenlaiset erikoisruokavaliot. Vaihtelua riittää, sillä laadimme kuuden viikon ruokalistat, Leila Korhonen kertoo. – Vain syöty ruoka voi tuoda asiakkaille voimaa, makuelämyksiä, nautintoa ja virkistystä. Jos tuotammekin biojätettä, kaikki häviävät: ruokailijat, palvelun tilaaja eli sosiaalivirasto ja palvelun tuottaja eli me. Palmia ei mittaa ruokahävikkiä, mutta jonkin verran sitä on. Tärkeämpi kimmoke WDChankkeeseen on silti ollut monien palveluasujien painoindeksi. – Jos ikäihmiset laihtuvat, lihasmassa katoaa ja toimintakyky heikkenee, Korhonen huolehtii. – Virheravitsemukseen on toki muitakin syitä kuin se, että tarjottu ruoka ei maistu. Kyse voi olla vaikka suun kunnosta. Korhonen kyseenalaistaa kuuden viikon listat. Kuka sellaisia käyttää kotonakaan? Suosikkiruokia voisi tarjota useamminkin. Tähän mennessä hanketta on pohjustettu hoitoja keittiöhenkilöstön yhteisillä seminaareilla. Viime viikolla esiteltiin eri toimi-

paikkojen hyviä käytäntöjä, joista koostetaan helposti selattava kansio. – Hyviä käytäntöjä on luotu paljon. Esimerkiksi Roihuvuoren vanhustenkeskuksessa järjestetään joka syksy yhteisvoimin suosittu ruskajuhla. Asukkaat tekevät virikeohjaajien kanssa somisteet buffetpöytiin, ja läheisestä palvelualojen oppilaitoksesta saadaan oppilaita tarjoilemaan juhlassa oikeissa tarjoilijan asuissa, Leila Korhonen mainitsee. Designhankkeeseen liittyy yhteistyö alan oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi muuan Laurean opiskelija tekee opinnäytetyötään palvelun käytettävyydestä hyödyntäen palvelumuotoilun metodeja. Entä mitkä ruuat ovat Palmian asiakkaiden suosikkeja? Perinteinen lohikeitto ja uunilohi, karjalanpaisti ja lihapullat keikkuvat listan kärjessä. Kanaviillokki maittaa, mutta hedelmäinen broilerikastike ei. Asiakkaat pitävät selkeistä ruuista. – Pari vuotta sitten teimme gallupin suosituimmista ruuista. Jos tarjoaisimme vain lempiruokia, ruokalista ei täyttäisi ravitsemussuosituksia. – Mutta eikö meidän pitäisi tarjota sitä, mikä tulee syödyksi? Tavoitteemme on antaa arjen iloja ikäihmisille ruokapöydässä. Asun Helsingin ja Vantaan rajalla. Kun hyppään naapuritontin puolelle, olen Helsingissä.

P.S.

Valmistan kotona nopeita pastaruokia. Henkilöstöravintolassa syön kaalikääryleitä aina, kun niitä on. Nautin perhe-elämästä ja retkeilystä sekä käsitöiden ja puutarhan suunnittelemisesta. Tykkään tehdä käsilläni. Eira Serkkola

Teksti Natalia Kisnanen Kuva Sirpa Päivinen

un Torbjörn Åhman poikasena 1956 muutti maalta Helsinkiin, ennen niin laajat leikkimaisemat kutistuivat kiviseen pihapiiriin. Leikkipuistoista Lönnrotinkadun muksut eivät olleet kuulleetkaan. He leikkivät kuitenkin sinnikkäästi ja laajensivat reviiriään pesutupiin, hisseihin ja kaduille. – Autot tööttäsivät, mutta tiesin, että eivät ne päällekään voi ajaa, Åhman muistelee. Rannalle ei tehnyt mieli, sillä saastuneessa Hietaniemessä haisi. Puihin ei saanut kiivetä. Kiipeilytelineitä ei ollut. Torbjörn Åhman tyydytti kiipeilyviettiään kapuamalla taloyhtiön tikapuita ylös. Hän tipahti ja katkaisi kätensä. – Mutta minä tykkäsin seisoa kadunkulmissa katsomassa rakennuksia ja raitiovaunuja. Ja kivoja ystäviä Lönnrotinkadulla oli paljon. 50-luvun helsinkiläisistä alle 15-vuotiaita olikin yli 20 prosenttia. Nykyään 0–14-vuotiaitten osuus on enää noin 13,5 prosenttia. Näitä herranterttuja palvelee yli 60 leikkipuistoa ja 220 rakennusviraston hoitamaa leikkipaikkaa. Mutta kun Mika Rytö komentaa 9-vuotiaan poikansa Pertun ulos leikkimään, poika saattaakin vain istahtaa kivelle pelaamaan kännykkäpeliä. – Olen huolissani. Pihat ovat aika tyhjiä, Rytö toteaa. Hän itse leikki 80-luvun Itä-Pasilassa kirkonrottaa ja seikkaili vaikka viemäreissäkin herkkänenäisiä vanhempiaan uhmaten. Samoihin aikoihin Myllypurossa Jenni Ellilä hyppi narua ja twistasi, leikki poliisia ja rosvoa, loikki keinuista tai pelasi niissä keinupehvistä. Omakotialueella Pikkukoskella taas joka talossa oli lapsia, kaikki tunsivat toisensa

ja pihat ja kadut muodostivat Johanna Muhoselle miltei katkeamattoman leikkimaaston. Muhosen ipanat elävät vuonna 2012 kuitenkin toisenlaista lapsuutta: – Heillä on niin paljon harrastuksia, joka päivä jotkin treenit. Jenni Ellilä koukuttaa siskonsa lapsia leikkeihin muun muassa rakentamalla heidän kanssaan majoja ja lumilinnoja. – Liian monessa perheessä käytetään TV:tä lapsenvahdin korvikkeena, Ellilä huolehtii. Päiväkoti Pihlajamäen takarinteessä häärii kokkina Kari Lahti, ihan kohta 6. Kun valtavista pahvinpaloista loihdittiin narujen ja pyykkipoikien kanssa maja, nuori arkkitehti halusi liittää keittiöön ulkoravintolan. Majan toisessa päässä on sauna, johon kannettujen puitten lämmöstä rientää lapsia ulos vilvoittelemaan. Majoja lasten kanssa suunnitteleva lastenhoitaja Merja Liinamaa on huomannut, että majat ovat heille vieras juttu. – Lasten suunnittelemat majat menisivät mökeistä. Lapset seuraavat tarkasti, mitä kotona tehdään ja sisustavat mökinomaisen majan sen mukaan. Sauna on nykyään useimmissa kodeissa ja majassakin löylyhuone pitää ehdottomasti olla, Liinamaa kuvailee. Helsinki on designpääkaupunkivuotenaan tarttunut tyhjien ulkoleikkipaikkojen ongelmaan jo sen siemenvaiheessa. 16 pilottipäiväkotia on mukana Ulkoleikki Stadissa -hankkeessa, jossa lapset suunnittelevat itse lähimaastoon ulkoleikkipaikkoja. Pihlajamäen päiväkodin aitaan kasvaa parasta aikaa lasten itse tilkuista sommittelema ryijy, ja lähellä on heidän itsensä istuttama puutarha. Avainsana on osallisuus. Kun leikkipaikkaa on tekemässä itse, se houkuttaa ehkä enemmän kuin aikuisen valmiiksi suunnittelema. Samalla voi syttyä kipinä jatkaa samaan malliin omin päin vapaa-ajalla.

Kulmilla: Ramsinniemen lehto

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Muuttuvat ulkoleikit. Torbjörn Åhman ei päässyt lapsena kiipeilemään, mutta päiväkoti Pihlajamäen tenavat viihtyvät kiipeilytelineessä. Ulkoleikki Stadissa -hankkeessa on mukana 16 päiväkotia, joiden lapset suunnittelevat itse leikkipaikkoja lähimaastoon.

”

Mukana menossa ovat Uusix-verstaat, eli Helsingin kaupungin sosiaaliviraston työhönkuntoutusyksikön alaiset käsityöpajat. Ne toimittavat päiväkoteihin tarvittavia ekologisia rakennusmateriaaleja, kuten tukkeja, jotka on rakennettu verstaalla risukimpuista. Myös Kampin kappelin suojapeitteistä on verstailla tehty lasten leikkeihin sopivia pressuja. Niitä voi käyttää vaikka majanrakennuksessa.

Luonnossa lapset alkavat ihan itsestään tehdä kaikkea kivaa.”

Aikuisten vaikutus on iso siinä, mistä tavoista tulee lapsille luontaista elämää. Arkena väsyneet vanhemmat eivät välttämättä jaksa paljon, mutta viikonloppuisin voi mennä yhdessä muuallekin kuin ostoskeskukseen.

– Kaupunkilaislasten vanhempien pitäisi lähteä heidän kanssaan oikeaan isoon metsään samoilemaan. Luonnossa lapset alkavat ihan itsestään tehdä kaikkea kivaa, päiväkoti Pihlajamäen johtaja Tarja Kettunen tietää. – Motoriikka kehittyy, kun lapsi saa olla ulkona ja kokeilla rajojaan. Vanhemmista on tullut jo ehkä liiankin varovaisia. Lastenhoitaja Eija Vauhkosen lapsuudessa 60-luvun Vartiokylässä isommat lapset pitivät pienemmät mukana leikeissä ja heistä huolta. Velvollisuudet, kuten marjanpoiminta ja haravointi, koettiin nekin hauskana leikkinä. – Ehkä jotkut vanhemmat ajattelevat, että kun lapsi pelaa kännykkäpeliä kotona, hän on

paremmin turvassa kuin yksin ulkona, Vauhkonen miettii. Matkapuhelimien tulo lasten elämään voi lisätä turvaa: lapsen uskaltaa päästää pois näköetäisyydeltä. Oli vuosikymmen mikä vain, lapset kyllä leikkivät, kun on samanhenkistä seuraa ja leikille aikaa. Vuosikymmeniä lapsia hoitanut Vauhkonen kuulee ajan sävelen siitä, minkä muodikkaan TV-sarjan maailmasta leikkien nimet ja roolihahmot ammennetaan. Pihlajamäen majaulkoravintolassa viisivuotiaat pojat laittavat ruokaa kuin TV:n trendikokit ainakin, ja samanikäiset tytöt istuvat asiakkaina.

Viikon fakta MARKO LEPPÄNEN

Rehevää lumoa Aamuvarhainen askel kuljettaa vaivihkaisen tunnustelevasti Ramsinniemen lehtoon Vuosaaressa. Aurinko siivilöityy matalalta lehvästöön. Linnut ovat suorastaan sekaisin laulamisen innosta. Kasvien nuoret lehdet ovat kuin Platonin ideoiden maailmasta: täydellisen virheettömiä, mehukkaita ja kirkasvärisiä. Pian ne kovettuvat, laikuttuvat härmästä ja tulevat nakerretuiksi – mutta nyt on nyt, loistoon puhkeamisen lakihetki, eikä se missään ole yhtä ylenpalttinen kuin luontotyypeistämme rehevimmässä, lehdossa. Ramsinniemen lehdon maaperässä on kalkkipitoista kiviainesta, amﬁboliittia. Sen ravinteikkuus ruokkii muun muassa kotkansiipeä, lehtokuusamaa, tuomea, vaahteraa

sekä Suomen vaateliainta jaloa lehtipuuta, saarnea. Se kuuluu luonnossamme ainoana niin sanottuihin öljypuukasveihin, on samaa heimoa Välimeren oliivipuun kanssa. Vartiokylänlahden rannalla sijaitseva lehto rajautuu koillisessa pieneen Kortlahteen. Sen perukassa toimi 1500–1600-luvuilla kuninkaallinen laivaveistämö Norsö Bankstad satoine työmiehineen. Nyt isosta telakasta ei näy jälkeäkään. Siinä haastetta ja mallia nykyisillekin teollisuuslaitoksille – jättääpä näyttämö tuhoamatta tienootaan pysyvästi. Askel kuljettaa lehdosta arkeen; keventyneenä, kuin öljyttynä. Marko Leppänen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi.

8 000

Huomenna torstaina Helsingissä pyörähtää jopa 8 000 risteilyvierasta. Kaikkiaan pääkaupunkiin saapuu tänä vuonna arviolta 400 000 kansainvälistä risteilymatkustajaa, mikä merkitsee kaikkien aikojen risteilykesää. Suurin osa heistä tulee Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Espanjasta ja Italiasta. Helsingin Sataman teettämän tutkimuksen mukaan risteilyvieraat jättivät viime vuonna kaupunkiin yhteensä noin 28 miljoonaa euroa. Eniten rahaa, 22 miljoonaa euroa, käytettiin kiertoajeluihin ja retkiin.

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Katso syvälle elämään Paikasta ja ajasta riippumatta ihmistä liikuttavat tutut halut ja tunteet.

naisuutta kannattelee Dragnićin kerronta. Se on kepeää ja hassuttelevaa, kulkee koko ajan preesensissä ja usein hengästyneen lyhyin lausein. Dialogi saa paljon tilaa. Kerronta vyöryttää lukijan silmien eteen viehättäviä tuokiokuvia, ja korean pinnan alla kulkevat painavat teemat. Pohjimmiltaan romaani kysyy, mitä ovat rakkaus ja uskollisuus. Voiko päättää rakastaa jotakuta, ja mitä siitä seuraa? Hurmaava taiteilija Luka ei pysty tekemään päätöksiä, ja passiivisuudellaan hän tekee onnettomaksi monta ihmistä ympärillään. Dora sen sijaan ottaa elämältä mitä haluaa. Hän valloittaa yleisön niin teatterissa kuin oman elämänsäkin näyttämöllä. Mutta vaikka Luka jättäytyy ajelehtimaan hukaten taiteelliset lahjansakin, elämällä on takataskussaan vielä yksi jymy-yllätys. ES

Teksti Marja Kuparinen ja Eira Serkkola

KIRJA Ljudmila Ulitskajan Medeia ja hänen lapsensa tarjoaa rikkaan tarinan ihmisten kohtaloista, haaveista ja menetyksistä. Vuonna 1943 syntynyt Ulitskaja asuu Moskovassa. Kirjailija on koulutukseltaan biologi, erikoisalueena perinnöllisyystiede. Hänet on palkittu moneen kertaan kotimaassa ja ulkomailla, enkä ihmettele sitä yhtään. Medeia ja hänen lapsensa avaa taitavasti Krimin kreikkalaisen Sinoplin suvun kohtaloita ja Venäjän historiaa. Ulitskajan ote on hellän toteava. Suuria mullistuksia ja yksityisiä suhteita tarkastellaan tiukasti yksityisen ihmisen kannalta. Se tuo kirjaan ironiaa, lempeää hyväksyntää ja vapautta: näin käy, yritä elää sen kanssa. Kirjan keskushenkilö on vanha Medeia-rouva, jonka taloon suuntautuu kesäisin jatkuva sukulaisvierailujen virta. Medeia on nähnyt elämää niin paljon, että antaa nuorten puuhata omiaan mistään hermostumatta. Talossa vallitsee rehevä ja salliva henki. Ulitskaja kuvaa hienosti niin Medeian hiljaisen onnen hetkiä kuin kesävieraiden irrottelujakin. Medeia näkee ja kuulee paljon, mutta kätkee kaiken sydämeensä. Hiljaa hän sitten keskustelee Jumalansa kanssa ja toivoo löytävänsä paikan kaikelle, mikä on elettäväksi lähetetty. Tärkeintä ei ole koskaan kysyä miksi, vaan mitä varten. Kirja poikkeaa toistuvasti kertomaan laajemminkin vieraiden elämästä. Elämä ja kuolema, intohimot ja hellä ystävyys, kärsivällinen suurpiirteisyys ja sitkeys ovat näissä tarinoissa läsnä. Ja lukija viihtyy. MK KIRJA Saksassa asuvan kroatialaisen Nataša Dragnićin romaani Kanssasi aina on Kroatiaan ja Pariisiin sijoittuva palava rakkaustarina. Dora ja Luka ovat erottamattomat jo päiväkodista alkaen. ”Ilmassa väreilee aina jotakin erikoista, kun Dora ja Luka ovat yhdessä. Sitä ei voi kutsua tyveneksi eikä myrskyksi. Se tuoksuu mandariineille ja paahdetuille manteleille ja merelle…” Moista ei ole Makarskan satamakaupungissa ennen nähty. Mutta sitten toinen perheistä muuttaa Ranskaan, ja ystävykset joutuvat erilleen ja unohduksiin. Pikkupojasta asti maalannut Luka saa kannustusta taiteilijan uralle, ja Dora suuntautuu näyttämölle. Odottamaton kohtaaminen vuosia myöhemmin Pariisissa on

”

Anna minun löytää sija kaikelle, etten mitään torjuisi.” Medeia ja hänen lapsensa

myrskyisä. Se sekoittaa molempien vakiintuneet kuviot, ja niin tapahtuu vielä moneen kertaan. Rakkaustarina saa välillä melodramaattisiakin sävyjä, ja tyylikeinona käytetty toisto kallistuu pateettisuuteen. Mutta koko-

KIRJA Puolalainen Olga Tokarczuk on maansa arvostetuimpia nykykirjailijoita. Hänen teoksensa Vaeltajat on kokoelma erilaisia tekstejä, joiden yhdistävä teema on lähteminen. Pakettiin mahtuu sekä kiehtovia novelleja että mietelmiä ja havaintoja maailman lentokentiltä ja hotelleista. Tokarczukia viehättävät preparaatit. Tölkkeihin säilötyt ihmiskudokset ja niihin liittyvä lääketieteellinen tutkimus ovat monen novellin aiheena. ”Olen kätevä, pienikokoinen ja hyvin pakattu. Minulla on pieni ja vähään tyytyvä mahalaukku, vahvat keuhkot, kiinteä vatsa ja lujat hartiat. En käytä lääkkeitä, en pidä silmälaseja, en ota hormoneja”, luonnehtii kirjan minäkertoja itseään. Hän ”ei ole osannut itää”, vaan saa energiansa liikkeestä, kuten bussien tärinästä. Novellit liikkuvat laajasti ajassa ja paikassa. Kertomus voi alkaa esimerkiksi 1600-luvun Hollannista, jossa jalkapuoli tutkija syventyy akillesjänteen arvoitukseen. Nimitarina kertoo venäläisestä Annuškasta, joka väsyy sairaan lapsensa hoitamiseen ja hortoilee muutaman päivän kaduilla. Hän tutustuu asunnottomaan ”vällyeukkoon”, joka osoittautuu kirjan vaeltajista aatteellisimmaksi. ”Nyökyttele päätäsi, liiku, liiku. Se on ainoa keino päästä pakoon. Maailman valtiaalla ei ole valtaa liikkeeseen”, eukko saarnaa. Vaeltajat on yllätyksellinen lukupaketti matkalle. Sen viimeistelee Tapani Kärkkäisen oivallinen suomennos. ES Ljudmila Ulitskaja: Medeia ja hänen lapsensa. Suomentanut Arja Pikkupeura. Siltala 2012. 359 s., 32,90 e. Nataša Dragnić: Kanssasi aina. Suomentanut Tiina Hakala. Otava 2012. 300 s., 32 e. Olga Tokarczuk: Vaeltajat. Suomentanut Tapani Kärkkäinen. Otava 2012. 431 s., 38,20 e.

Ajatuspajat tuottavat monipuolisia ratkaisuja tämän päivän häijyihin ongelmiin. Teksti Antti Möller Kuva Hans Eiskonen

änä päivänä on vaikea välttyä kiinnostavilta selvityksiltä, seminaareilta tai ideariihiltä, joiden toteuttajana on usein pieni porukka tuotteliaita tutkijoita ja tekijöitä. Monet näistä tahoista kutsuvat itseään ajatushautomoiksi tai -pajoiksi, ja niiden määrä tuntuu olevan kasvussa. Millaisista organisaatioista on kysymys, ja millainen asema niillä oikeastaan on Suomessa? Ajatuspajatoiminta on lähtöisin Yhdysvalloista. Englanninkielinen ja hieman harhaanjohtava termi think tank juontaa juurensa ajatuspajojen historiaan, sillä ensimmäiset tällä nimellä tituleeratut, siviili- ja sotilashallinnon asiantuntijoita yhteen koonneet organisaatiot syntyivät toisen maailmansodan loppuvaiheilla. Tänä päivänä ajatuspajat tarjoavat monialaisia ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin. Arvioiden mukaan maailmassa on yli 4 000 vastaavaa toimijaa, joista valtaosa sijoittuu anglosaksiseen maailmaan. Poliittisten ajatuspajojen nousu Suomessa ajoittuu viime vuosikymmenen puoliväliin, jolloin Matti Vanhanen asetti työryhmän vahvistamaan demokraattista päätöksentekoa ja käynnisti poliittisen ajatuspajatoiminnan tukemisen.

Ajat Oikeusministeriön laatimassa selvityksessä vuodelta 2005 todetaan, että yhteistyön parantamiseksi ”tarvitaan laitoksia, yksiköitä, jotka toimivat päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välimaastossa”. Poliittisten ajatuspajojen lisäksi Suomessa on yhä kasvava joukko sitoutumattomia ajatuspajoja. Innovaatiotoimintaa tutkinut tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen Tampereen yliopis-

Kaupunki elää p NÄYTTELY Tuttu kaupunki on yöllä ihan toisenlainen. Kun valoa ei ole kaikkialla, näkyy vain osa. Todellisuus pelkistyy, ja ohikulkijat ovat merkillisellä tavalla erossa toisistaan. Oheisessa muutaman vuoden takaisessa kohtaamisessa Keskuskadulla on tunnelmaa kuin näyttämökohtauksessa. Samalla siinä on hyvin suurta erillisyyttä. Kukin kulkee ajatuksiinsa vaipuneena. Toinen huomataan vain sivusilmällä, jos lainkaan. Ehkä mukana on myös öisen kulkijan pelkoa. Yöllä kun ei ole tapana katsoa vastaantulijaa liian tarkkaan, vielä vähemmän ryhtyä hänen kanssaan puheisiin.

Valokuvaaja Hans von Schantzin Enter Helsinki -näyttely Suomen valokuvataiteen museossa katselee öisen pääkaupunkiseudun helposti syrjään ja unohduksiin jääviä puolia, kaatopaikkoja, lähiöitä, teollisuusalueita sekä toistensa ohi kulkevia ihmisiä Helsingin keskustassa. Kuvaustilanteet eivät ole rakennettuja, niissä on dokumentin tuoreutta ja sattumanvaraisuutta. Tunnelma on selittämättömällä tavalla outo, ihan kuin aika olisi kokonaan pysähtynyt. Öiset värit ovat niukkoja, harmaan sävyt vaihtelevia. Telakkakuvassa liikkumaton autius ja hil-

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Pintaa syvemmälle. Ajatuspajan tulokset voivat päätyä nopeammin ja suoremmin erilaisille käyttäjille, ammattilaisille ja tavallisille ihmisille. Samalla ne pääsevät yhteyteen ihmisten omien kokemusten kanssa.

– Konsensus-Suomessa esimerkiksi talouskriisikeskustelu on aivan liian sisäsiistiä. Me puhumme nyt siitä, mistä lehdistö tulee kirjoittamaan viiden vuoden päästä. Ajatushautomo Demos Helsingillä on vahva asema kotimaisen yhteiskunnallisen keskustelun ja muutoksen vauhdittajana. Aleksi Neuvonen ja Roope Mokka perustivat ajatushautomon vuonna 2005 ”rakentamaan maailmaa, jossa rahvas muovaa yhteiskuntaa, eikä ainoastaan valitse päättäjiä”. – Koko toimintamme läpäisevä teema on demokratia ja ihmisten osallistumismahdollisuudet. Etsimme ratkaisuja siihen, miten ihmiset voisivat olla paremmin osallisia esimerkiksi ilmasto- ja resurssihaasteiden ratkaisemisessa sekä parempien asuinympäristöjen kehittämisessä, kertoo tutkija Aleksi Neuvonen.

uksen voimalla tosta tunnistaa useita yhteiskunnallisia tekijöitä. – Tänä päivänä vaaditaan läpinäkyvyyden nimissä avointa yhteiskunnallista keskustelua. Toisaalta yhteiskunnalliset haasteet ovat yhä useammin niin kutsuttuja ilkeitä ongelmia, joita täytyy taklata monesta suunnasta. Tähän ajatuspajat näyttävät sopivan hyvin, selventää Kolehmainen. Myös akateemisesti koulutet-

tujen pätkätyöläisten yrittäjähenkisyys tuntuisi vahvistuneen, ja monia motivoi vilpitön halu vaikuttaa.

”

Uusi tulokas ajatuspajarintamalla on helmikuussa perustettu Laitos. Se on omien sanojensa mukaan poliittisesti sitoutumaton, muttei yhteiskunnallisesti neutraali, sillä Laitoksen väki haluaa muuttaa maailmaa. – Meitä yhdistää kansalaisak-

Tavoitteena on päästä valtamediasta poikkeavalla tavalla pintaa syvemmälle.”

tiivisuus, joka on meille keskeinen osa inhimillistä kokemusta ja arkielämää. Laitos julkaisee verkossa pääkirjoitusmaisia tekstejä ja järjestää tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, kuvailee verkkolehden päätoimittaja Hanna Nikkanen. Tavoitteena on päästä valtamediasta poikkeavalla tavalla pintaa syvemmälle, ajankohtaisten ilmiöiden taakse.

Ajatuspajan työssä Aleksi Neuvonen näkee useita etuja verrattuna akateemiseen maailmaan ja virallisiin tutkimuslaitoksiin. – Viemme tutkimuksen tuloksia suoremmin sen erilaisille käyttäjille, kuten ammattilaisille ja tavallisille ihmisille. Samalla yhdistämme tutkimustuloksia ihmisten omiin kokemuksiin. Näin saamme ymmärrystä siitä, miten selvityksiä pitäisi oikeasti hyödyntää ja millaista tutkimusta tulisi jatkossa tehdä. Jari Kolehmaisen mielestä ajatuspajat ovat tervetullut lisä suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla hän hieman kyseenalaistaa sen, kuinka moniäänisiä nämä riippumattomat ajatuspajat todella ovat. – Monet toimijat pyrkivät olemaan ”samalla tavalla erilaisia”. Olisikin hienoa, että hyvin erilaisista lähtökohdista syntyisi sekä riippumattomia että aatteellisesti sitoutuneita ajatuspajoja, jotka voisivat löytää yhteiskunnallisiin kysymyksiin aidosti uusia näkökulmia ja ratkaisuja.

imeän suojassa HANS VON SCHANTZ

jaisuus ovat suorastaan käsin kosketeltavia. Valot vain heijastuvat tummasta merestä. Bussivarikolla kaikki liike on pysähtynyt, vain punakeltaisten autojen perät loistavat mustaa taivasta vasten. Hans von Schantz muutti Helsinkiin yli kolmekymmentä vuotta sitten. Näissä kuvissa hän kuitenkin halusi lähestyä pääkaupunkiseutua niin kuin näkisi sen ensimmäisen kerran ilman tuttuja ja turvallisia kiinnekohtia. Enter Helsinki -näyttelyssä on myös von

Minne matka? Muukalaisia öisessä kohtaamisessa Keskuskadulla.

Schantzin mustavalkoisia kuvia 1980-luvulta. Uudet yökuvat ovat aivan toisenlaisesta maailmasta. Taiteilijatapaaminen on Valokuvataiteen museossa kahden viikon päästä. Hans von Schantz kertoo näyttelystään keskiviikkona 13.6. kello 18. Samaan aikaan Enter Helsinki -näyttelyn kanssa museossa on Riitta Supperin hienoja muotokuvia viisikymppisistä suomalaista miehistä. Kannattaa pysähtyä. Marja Kuparinen Hans von Schantz: Enter Helsinki Suomen valokuvataiteen museossa, Tallberginkatu 1 G. Avoinna 31.7. saakka ti–su klo 11–18, ke klo 11–20.

Sakastissa nauretaan Pyhäkoulupoika selostaa Jeesuksen vertausta: – Sinä paha palvelija, olet minulle velkaa sata demaria.

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20 SIRPA PÄIVINEN

Elävän veden lähde. Vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten rippikoulut osoittavat kirkolle, mistä siinä on kyse. Heini Ahoinpelto esiintyy Usein ihmettelen -kirjan kuvissa.

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Lempeän katseesi alla Sana ei saa viimeistä sanaa vaikeimmin kehitysvammaisten nuorten rippikoulussa. Teksti Saila Keskiaho Kuva Sirpa Päivinen

ormiin mahtuu monta sanaa. Sen huomaa, kun keskustelee Lasse Lönnrotin kanssa. Hissille, naapurissa asuvalle mummille ja kävelylle on omat tukiviittomansa. Kun Lasse syntyi 22 vuotta sitten, kaikki näytti tavalliselta. Viikkojen edetessä alkoi kuitenkin selvitä, ettei kehitys noudattele normaalikäyriä. Kaksivuotiaana Lassella todettiin kehitysviivästymä. Virallinen diagnoosi löytyi vasta monia vuosia myöhemmin. – Jäimme monien palvelujen ulkopuolelle ja jouduimme selvittämään itse kaiken, Lassen isä Erkki muistelee. Rippikoulu ei varsinaisesti kuulunut ennustettavissa olevien asioiden joukkoon. Lönnrotit kuulivat kehitysvammaisten nuorten riparista ystäviltään, joiden lapset olivat sen käyneet. – Jännitimme kovasti, miten Lasse pärjää esimerkiksi kommunikaation kanssa, äiti Heidi kertoo. Vanhemmat arvelevat Lassen olleen leirinsä vaikeimmin vammainen. Siitäkin huolimatta Lasse palasi viikon mittaiselta leiriltä innoissaan kotiin. Käsillä oli paljon asiaa. Joka vuosi noin 600 kehitysvammaista ihmistä käy rippikoulun. Heistä noin 120 on vaikeasti kehitysvammaisia. Kehitysvammaisuuden eri asteiden luokittelu on liukuvaa. Usein vaikeimmin kehitysvammaisiksi katsotaan ne ihmiset, joilla on hyvin pienet mahdollisuudet ymmärtää ja kertoa asioita kielellisesti. He tarvitsevat myös paljon tukea arkielämässään. Vuonna 1988 julkaistiin erityisrippikouluohjeet vaikeimmin kehitysvammaisille ihmisille. Materiaali kaipasi uudistusta. Vuosien työn tulos Usein ihmettelen ilmestyi huhtikuussa. Piispainkokouksen hyväksymän kirjan taustalla on kehitysvammatyön pastoreiden Margit Nymanin, Nalle Öhmanin ja Leena Tuomolan ajatukset. Keskeisessä roolissa ovat kuitenkin Sirpa Päivisen ottamat valokuvat Heini Ahoinpellosta sekä hänen äitinsä Pälvi Ahoinpellon tekstit. Kirja on tarkoitettu vammaisten läheisille, hoitajille ja seurakunnille. Sen tarkoitus ei ole antaa tarkkoja ohjeita, vaan johdattaa kehitysvammaisten ihmisten maailmaan. Pälvi Ahoinpelto päätyi kirjoittajaksi puolisattumalta: – Lupasin mennä yhteen kokoukseen. Yhtäkkiä huomasinkin tekeväni tätä kirjaa. Sitä ennen oli tapahtunut seuraavaa: vaikeavammainen Heini oli syntynyt ja varttunut rippikouluikään. Silloin Ahoinpelto sai puhelun kehitysvammatyön papilta. Hän ehdotti, että Heini tulisi rippikouluun. – Selitin hänelle, että tiedäthän, Heini on tosi vammainen ja hänen käsityskykynsä on hyvin rajallinen. Olin huolissani pastorin käsityskyvystä. Puhelinlinjan toisessa päässä ei annettu periksi. Heini kävi rippikoulun. Ripari ei ollut leiri, vaan sarja yhdessä vietettyjä iltoja eri teemojen ympäriltä. Kastetta, ehtoollista ja armoa elivät todeksi riparilaisten lisäksi heidän vanhempansa ja omahoitajansa. Heini konﬁrmoitiin kesällä 2001. Kymmenen vuotta myöhemmin Pälvi Ahoinpelto istui kirjoittamaan kirjaa vaikeavammaisten rippikoulusta, jonka toiseksi päähenkilöksi tulisi Heini. Siitä muotoutui rakas ja vaikea tehtävä. – Itkin ja kirjoitin ja itkin. Välillä katsoin itseäni ulkopuolelta ja huvituin: tuossa se itkee sitä, mitä on itse kirjoittanut.

Helsingin seurakuntayhtymän viestintäpäällikkönä työskentelevälle Ahoinpellolle kieli on instrumentti, jota voi soitella vaivatta. Usein ihmettelen -kirja oli kuitenkin poikkeus: oli sanoitettava sanoittamaton. Alamittaisuuden tunnosta huolimatta sanat löytyivät. Ehkä juuri siksi kirja irtautuu rippikoululähtökohdastaan ja muuttuu teokseksi, jonka lukija saa maistella kristinuskon ydinmehuja. Luterilainen kirkko on painottanut sanaa niin paljon, että se ymmärretään helposti vain Raamatun tekstinä. Johanneksen evankeliumin alussa oleva Sana, Logos, on jotain muuta: Jumalan periaate, mielipide, joka tulee Kristuksessa julki. – Minulle merkitsi paljon Martin Buberin ajattelun löytäminen, Nalle Öhman kertoo. – Buberin mielestä Sana on yhteys, suhde ihmisten välillä. Siitä suhteesta ei tarvitse lähteä löytääkseen Jumalan, sillä Jumala itse on suhde. Öhmania viehättää myös itäisen Se, mitä kristikunnan jatkuarvostamvan rukouksen perinne. me, on se, – Siinä ajatelmihin katsomme. laan, että kun sydän rukoilee, se vaikuttaa koko kehoon ja tapaan tehdä asioita. Se näkyy siinä, miten kohtaamme toisen ihmisen. Vaikeimmin kehitysvammaisten nuorten rippikoulussa sanat suhteellistuvat. Suuri osa rippikoulusta menee yhteisen kielen etsimiseen. – Tämä on rippikoulu, jossa sanalle ei luovuteta viimeistä sanaa. Sanan merkitystä ei ylikorosteta, Pälvi Ahoinpelto kuvaa. Riparilaiset eivät lopulta ole kovinkaan erilaisessa asemassa ei-kehitysvammaisiin ihmisiin verrattuna: tapamme puhua Jumalasta ovat joka tapauksessa täydellisen riittämättömiä. Mutta miten puhua silloin, kun Raamatun kirjoituksilla tai virsien sanoituksilla ei tavoiteta mitään? Halauksilla ja silityksillä. Keinumisella ja laululla. Ne ovat osa olemuskielen pohjatonta sanavarastoa. – Olemuskieli on kehon tapa kertoa asioita, Nalle Öhman avaa termiä. Puhumme olemuskieltä koko ajan, vaikka emme sitä edes itse huomaisi. – Moni, joka puhuu verbaalista kieltä, ei tunnista ollenkaan olemuskieltä, Öhman naurahtaa. Vaikeimmin kehitysvammaisille ihmisille se on ainoa kieli, joka kantaa merkityksiä. – Sanoja voi käyttää alkuperäisen kielen peittämiseen. Nämä vaikeavammaiset ihmiset eivät osaa, ja joskus ajattelen, etteivät he haluakaan peittää, Pälvi Ahoinpelto pohtii. Olemuskieli on kaikkein tärkein kieli. Kaikki muut kielet tulevat vasta sen jälkeen. – Kun halataan ja keinutellaan – olisikohan se paluuta kohtuun ja samalla Jumalan syliin? Silloin sanat ovat tarpeettomia. Heinin ja Pälvin olemuskielelliseen viestintään kuuluu muun muassa matala, hyrisevä ääni, jota äiti pörisee tyttärensä lähellä, pää päätä vasten. Kimalaisen surrausta muistuttava ääni humisee Pälvistä Heiniin ja takaisin.

”

Voimani täydellistyy heikkoudessa, oli Jumalan viesti apostoli Paavalille. Samalla lailla vaikeimmin kehitysvammaiset ihmiset voivat kirkastaa meille muille elintärkeitä asioita, Nalle Öhman sanoo. – Paavali puhuu kirkosta ruumiina. Hän sanoo myös, että ne heikoimmat kohdat, joita me ehkä häpeämme, voivatkin olla ne tärkeimmät. Yksi tärkeä viesti on, että Jumala ei ole koskaan meidän ruumiistamme irrallaan. Hänessä me elämme, liikumme ja olemme. – Karismaattisissa piireissä ja joissakin herätysliikkeissä voi olla suppea käsitys siitä, mikä on hengellistä ja mikä ei, Öhman arvelee.

– Heille voi olla tärkeämpää, että ihmiset ymmärtävät Jeesuksen pelastaneen heidät. Mutta mitä on pelastus? Eikö juuri sitä, että minulla onkin nyt isompi keho, jonka tunnen? Siksi halaukset ja silitykset ovat vaikeimmin kehitysvammaisten ripareilla niin merkittäviä. Sängyssä makaavan ihmisen ymmärrys omasta ruumiistaan voi rajoittua pelkästään kasvoihin. Kun joku koskee minuun, tiedän, missä ruumiini rajat kulkevat. Rippikoulu järisytti Pälvi Ahoinpeltoa. – Mikään, mikä koskee muita nuoria, ei yleensä koske Heiniä. Hänet lasketaan aina ulos kaikista asioista, koska hän on niin vammainen. Ja yhtäkkiä tuli joku, joka sanoi, että tämä asia koskee myös ja nimenomaan Heiniä. Vaikeimmin kehitysvammaiset voivat opettaa ei-vammaisille ihmisille katsomisen taitoa, Ahoinpelto ajattelee. Sitä, ettei katsota ohi, vaan kohti. Että katsotaan ja nähdään. – Se, joka ei ole meistä merkittävä, ei ansaitse katsettamme. Se, mitä arvostamme, on se, mihin katsomme. Kristillisessä kirkkotaiteessa Jumala kuvataan joskus kolmiona, jonka keskellä on silmä. Se saattaa näyttää mustasukkaisesti kyttäävältä tuijotukselta, mutta Pälvi Ahoinpelto näkee sen toisin. – Olemme lempeän katseen alla. Jumala katsoo, miten sillä menee, miten luomukseni, rakas ihmiseni jaksaa. Konfirmaatiopäivä koitti Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa. Lasse Lönnrot ja muut saman kesän riparilaiset otettiin täysivaltaisiksi seurakunnan jäseniksi. Upeassa tilassa vietetty juhla liikuttaa yhä. – Totta kai Lasse kävi riparin. Onhan se omanlaistaan integraatiota, Erkki Lönnrot sanoo. – Siinä Lasse kuului isompaan porukkaan kuin vain keharijengiin, Heidi Lönnrot jatkaa. Perhe käy kirkossa silloin tällöin. Lasse ei tosin viito ”kirkkoon” vaan ”laulamaan”. – Lasse on kirkossa eri lailla hiljaa kuin vaikkapa kaupassa tai koulussa, Heidi kertoo. Vanhemmista tuntui hyvältä järjestää Lasselle yksi suuri juhla, rippijuhla. Siitä muistuttaa rippikuva kirjahyllyssä. Valkoiseen kauluspaitaan pukeutunut Lasse hymyilee leveästi kameralle. Punainen ruusu hehkuu. Usein ihmettelen. Tekstit Pälvi Ahoinpelto, Margit Nyman, Leena Tuomola, Björn Nalle Öhman. Kuvat Sirpa Päivinen. Kirjapaja 2012.

Kommentti Saila Keskiaho saila.keskiaho@kirkkojakaupunki.fi

ristinuskoon kuuluu olennaisesti ajatus, että suurimmat aarteet ovat salattuja. Jumalan viisaus kätkeytyy hulluuteen, tuonpuoleinen tulee tämänpuoleiseksi lihaksi ja halvoista saviastioista löytyy kalleuksia. Kristinuskon Jumala on yllätysten Jumala. Vähintään yhtä pysyvä osa kirkkojen elämää on, että aarretta etsitään kolutuista nurkista. Totutuilla urilla pysytään, vaikka totuus vetäisi toisaalle. Kristinuskon toteutus kaihtaa liian usein yllätyksiä. Juuri siksi vaikeasti kehitysvammaisten nuorten rippikoulumateriaali on niin suuri helmi. Se osoittaa komiteamietintöihinsä, brändeihinsä ja pitkän tähtäimen strategioihinsa uponneelle kirkolle, mistä siinä on viime kädessä kysymys, mitä on armo, rukous ja ylistys. Kirja muistuttaa, että kaikkein vaikeimmin vammaiset voivat saarnata kirkolle sen ydintotuuksia, jos heidän ääntään vain uskalletaan kuulla. Näiden ihmisten saarna ei ole sanoja. Se huutaa läpi koko olemuksesta. Nämä ihmiset ovat Kirkon aarre.

14 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 Hakavuoren kirkolla.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340 3220. Ke 30.5. klo 18 Hakavuoren seurakunnan historiikki julkistetaan seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Su 3.6. klo 12 Messu. (Huom. kellonaika) Anne-Maria Ranta-aho ja Hanna Autio. Ke 6.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Laura Pyrrö, sopraano ja Tiina Korhonen, piano.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 30.5. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Taina Palas, sello ja Elina Saksala, piano. Klo 20 Iltamessu. Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen. To 31.5. klo 9 Aamurukouspiiri Yläsalissa. Klo 10–11.30 Perheitten kesäkerho kirkon pihalla. (säävaraus) Su 3.6. klo 10 Messu. Jukka Palola, Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen. Jukka Palolan lähtösaarna. Ke 6.6. klo 20 Iltamessu. Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1

To 31.5. klo 7.30 Aamurukouspiiri.

Muuta: Keskiviikko- ja torstaikerhojen retki 31.5.Vanhaan Porvooseen sekä Haikon kartanoon. Käydään Brunbergin suklaa– ja makeistehtaan tehtaanmyymälässä. H: 40 e sisältäen matkat, opastuksen, ruokailun ja kahvit. Lähtö klo 8.45 Huopalahden ja klo 9 Hakavuoren kirkolta. paluu n. klo 16. Tied. Heli Salo 09 2340 3223

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska. Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p 09 2340 4118, Herttoniemenranta ke klo 14–15 p 09 2340 3341, Myllypuro ti ja to klo 9–10 puhelimitse p 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkko ke klo 14–16. Pe 22. 6. Juhannusaaton retki Sammatin leirikeskukseen. Ohjelmassa mm. musiikkia, yhteislaulua, juhannuskokko, keittoruoka ja kahvi. Mukana Si-

Seurakunnissa tapahtuu 31.5.— 6.6. moila, Lemponen. Bussikuljetus (2 bussia) lähdöt Kulosaaren kirkolta, Kyösti Kallion tien parkkipaikka, klo 15, Herttoniemenrannan kappelilta, Laivalahdenkaari 5, klo 15.10, Herttoniemen kirkolta, Hiihtomäentie 23, klo 15.15, Myllypuron kirkolta (Tuulimyllyntien parkkipaikka) klo 15, paluu Sammatista klo 21.00. Retken hinta (sis. kuljetuksen, aterian, kahvin) 15 euroa. Ilm. virastoon 19.6. mennessä p. 09 23403300

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320

(suntio) Su 3.6. klo 10 Messu, Simoila, Lankinen, kahvit Ke 6.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, hartaus, yhteislaulua, kahvit, Helaseppä

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 (suntio) Su 3.6. klo 18 Kesämessu, Tikkanen, Tamminen.

ta, Gripentrog. Su 3.6. klo 10 Diakonissalaitoksen Heponiemi 100v -juhlamessu. Saarna rovasti Antti Lemmetyinen, Ulla Lumijärvi, Männistö, Hakkari-Ohmero, Gripentrog. Musiikkiavustaja Heikki Sivonen, lukija Saara Nissinen. Kirkkokahvit. Ma 4.6. klo 19 Urkukesän konsertti. Käsikelloyhtye Sonus, joht. Sanna Helasterä, urut Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoin-

na ma–pe klo 9–20. Su 3.6. klo 11 Monikulttuurinen messu. Ahonen, Raamat, Huang, Halasz, Dagmar Rannak, vironkielinen nuorten aikuisten lauluryhmä, kiinankielinen kuoro ja Kimbangun kuoro. Ti 5.6. klo 15.30–17.30 Kesäkahvila. Kirkon pihalla, makeaa ja suolaista, grillimakkaraa.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sun-

tio) Su 3.6. klo 10 Messu, Olkkola, kant. Anne Pekkarinen, kahvit

Myllypuron kirkko ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (sun-

tio) Su 3.6. klo 12 Messu, Ropponen, Lankinen, kahvit To 31.5 klo 17–18 Pappi tavattavissa Seniorisumpit Senioritalossa pe klo 13, Yläkiventie 7. Diakoniakirppis suljettu kesäkuun. Elintarvikkeiden jako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla oltava viim. klo 9.30. Backman p. 2340 3333

Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9. Ti 5.6. klo 17 Rukouspiiri. Ke 6.6. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri. Mukana pastori Heikki Sippola. Jatkossa piiri Kallion kirkon Kappelisalissa.

Teatteri Kallio ■ Siltasaarenk. 28

6.6. klo 18.00 Kulttuurikeskiviikko. Vaihdetaan vaatteita -tapahtuma kaiken kokoisille naisille. Tuo tullessasi, vie mennessäsi!

Ryhmät ja kurssit ■ Lisätietoja ja ilmoittautumiset

kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Diakonialeiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 13.–17.8. Tule nauttimaan kauniista luonnosta ja iloisesta Seura■ Virasto: Neljäs linja yhdessäolosta. Leiri kunnat 18, avoinna ma, ti, to, on tarkoitettu eläkepe klo 9–14, ke klo 12– verkossa: www. ikäisille. H. 120 e. 17, p. 2340 3600, kalviim. 6.7., p. helsinginseura- Ilm. lio.srk@evl.fi. Päivys2340 3600. kunnat.fi tävä pappi viraston auHoitava ääni la 9.6. kioloaikoina, p. 2340 klo 10–17 Mustasaares3602. Diakonian ajanvasa. Tutustumme äänen raus ti, to klo 9–10, ke klo 13– kiehtovaan maailmaan 14, p. 2340 3618. Tapaamiset ti, to rentouttavien hiljaisten äänien seklo 10–12, ke klo 14–16. kä virkistävien voimaäänien avulla. Jokaisen ääni on hyväksytty, emme suoKallion kirkko rita mitään. H. 55 e sis. laivamatkan, ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. lounaan ja kahvin. Ohj. äänipedagogi Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo Pia Skibdahl. 10–18. HUOM! Kirkkosali suljettuna Kirjoitan itseni elämään la 9.6. klo TV–kuvausten valmistelujen vuoksi 10–15 ja su 10.6. klo 12–15 Teatteri Kalli6.–8.6. Haudoilla käydäksesi soita ossa. Muistelemme ja kirjoitamme eläovelta p. 09 2340 3620. määmme valokuvia, havaintomateriTo 31.5. klo 18 Viikkomessu. Mukana aaleja ja luovan toiminnan harjoituksia vapaaehtoistehtävissä toimivia seuraapuna käyttäen. Kurssi on maksuton, kuntalaisia. Hakkari-Ohmero, Varjoranmutta ennakkoilmoittautuminen on

Kallio

Taivaan tähden

tarpeen. Ohj. diak., kirjoittamisen ohjaaja Nina Klemmt.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3841. Ke 30.5. klo 19 Viikkomessu. Rajamäki, Rintamäki. To 31.5. klo 18.30 Musiikkipiiri. Aiheena Ilkka Kuusisto. Hatakka. Su 3.6. klo 10 Messu. Rajamäki, Myllylä. Kirkkokahveilla Yhteisvastuukeräyksen tulos ja Yv-tuotteiden arvontaa. Tämän jälkeen tervetuloa kerhohuoneeseen keskustelemaan jumalanpalvelushankkeesta. Ke 6.6. klo 19 Viikkomessu. Raitavuo, Myllylä. Puhe TK Kristiina Kokko. To 7.6. klo 18 Kesäillan musiikki. Valoa ja unelmia. Lauluyhtye Vox Secret. Taina Hirvonen, sopraano, Senja Korhonen, sopraano, Anne Lampela, mezzosopraano, Kari Tikkala, piano. Vapaa pääsy. Kahvijatkot Kannelkellojen nuorisokuoron toiminnan tukemiseksi.

ka Sihvonen, Kari Mattila, Seppo Kataila, Marjut Kattelus. Ma 4.6 klo 13 Hyvän mielen kahvihetki, B-porras. Ke 6.6. klo 13 Kimppakävely Lauttasaaren maisemissa Lähtö kirkon pihasta. Klo 19 Seurat, Juhani Elenius, Erkki Helminen, Miia Raninen, Pentti Simojoki.

Varhaisnuorten retkiä Retki Puuhamaahan 7.6. Retken hinta kesäkerholaisille 20 e ja ulkopuolisille 30 e. Matkalla raamattuaiheisia tietokilpailuja, hartaus ja lounas. Ilmoitt. 1.6. mennessä. Retki Vivamoon Lohjalle 15.6. Osallistumme kahteen näytelmään, Salomo ja Tuhlaajapoika. Hinta 15 e sis. lounaan ja välipalan. Ilmoitt. 9.6. mennessä. Retki Porvooseen 21.6. Seikkailemme vanhassa kaupungissa ja osallistumme Porvoon Linnanmäellä viikinki seikkailuun, lopuksi käymme Brunbergin tehtaanmyymälässä. Retken hinta 30 e. Ilmoitt. 14.6. mennessä. Leiri Korpirauhassa, Jäniksen jäljillä, 27–29.6. Leiri on seurakuntayhtymän järjestämä ja hinta on 35 e. Leirillä seikkaillaan, tehdään käden töitä sekä leikitään yms. Seurakuntayhtymä tarjoaa kyydin. Ilmoitt. 30.5. mennessä. Retki-ilmoittautumiset ja tiedustelut Teijo Junnola p. 09 2340 4305.

Muuta

Saarihyppelyt 30–100-v. sinkuille la 2.6. Suomenlinnassa. Lähtö Kauppatorin lauttarannasta klo 12. Yhdessä omatoiminen 1,5 km saarikierros. Eväät mukaan haluttaessa. Tied. Ulla-Maija Tuura, p. 2340 3843.

Kirkon kahvila on auki ma–pe klo 10– 18, B–porras. Lounaspalvelu ma–to klo 12–14, kahvila B-porras. Diakoninen perheleiri kaikenlaisille lapsiperheille, Karjalohjan Päiväkummussa 15.–17.6., hinta 150 e/perhe. Tied. ja ilmoitt. ruokavalioineen 25.5. mennessä diakoni Taina Viherkarille, p. 050 3803532. Retki Mustasaareen ke 20.6 klo 11–16. Saareen tutustumista, ruokailu, hartaus. Hinta 5 e. Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä. Ilmoittautumiset Kirkkoherranvirastoon 17.6 mennessä

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 30.5 klo 19 Viikkomessu, Marko Heusala, Tea Polso. To 31.5 klo 10 Päiväkerhon kevätkirkko ja juhla, Anette Markkunen, Marjukka Andersson. La 2.6 klo 18 Koko kansan kevätjuhla, Yhteislaulutapahtuma Kasinonrannassa. Solistina Johanna Iivanainen. Vapauta sisäinen suvi-lintusi ja tule mukaan laulamaan! Kahvila Kasinonranta ja Kahvila mutteri tarjoavat kesäkahvit. Su 3.6 Messu, pääsuntio Seppo Katailan läksiäisjuhla klo 11. Juha Rintamäki, Tea Polso, Varpu Koivunen, Juha-Pek-

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 2340 4420. Diako-

nia: puh. ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 3.6. klo 10. Markus Kopperoinen, Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen, Linnea Liimatta, huilu. Kesäseurat ke 6.6. klo 18. Anita Olli, Heikki Poutanen.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta STOCKDISC PREMIUM

Tarvitsen sinua Työpöydälläni ajelehtii lappunen, johon olen kopioinut – luultavasti radion hartaudesta – lauseen: ”Tarvitsen Jumalaa voidakseni osoittaa kiitollisuutta.” Muistin sen, kun erään kuuman päivän iltana kuljin Viikin vehreillä kujilla, pihoille istutettujen puiden ja pensaiden tuoksussa, lämmön vielä väreillessä ilmassa. Siinä hetkessä tunsin oloni onnelliseksi ja kiitolliseksi, tuntui, ettei puuttunut mitään. ”Tarvitsen Jumalaa voidakseni osoittaa kiitollisuutta.” Tarvitsen jonkun nimeltä mainitun, jolle voin kertoa kiitokseni. Ja vaikka Jumala on minulle hyvin salattu, tässä hän näyttäytyy Luojana. Kiitos kauneuden Luoja! Kiitos elämän Ylläpitäjä! Mutta tarvitsen Jumalaa myös silloin, kun tunnen tehneeni sellaista pahaa, jota en voi saada anteeksi toiselta ihmiseltä. Tarvitsen Sovittajaa, Häntä, joka on luvannut

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

pyyhkiä pois pahan ja on antanut uudelleen aloittamisen mahdollisuuden. Hän tuntee ihmisen raadollisuuden ja juuri siksi Hän armahtaa. Tarvitsen Jumalaa myös silloin, kun ajattelen kuolemaa. Mitä on kuoleman jälkeen, siitä en tiedä, niin kuin ei kukaan muukaan. Sen tähden jää ainoaksi turvakseni, että Jumala kantaisi kuolemankin yli. Se riittää minulle. ”Tarvitsen Jumalaa voidakseni osoittaa kiitollisuutta.” Kiitän Sinua, Sinä Suuri ja Tuntematon, Luoja, Armahtaja ja Lunastaja. Ota vastaan myös kiittämättömyyteni, pahuuteni ja epäilyni ja anna armosi peittää ne kaikki. Tarvitsen Sinua kaikkeen. Eeva Hurskainen

Pyhän Kolminaisuuden päivä Salattu Jumala

Kauneutta on. Kiitos on siis paikallaan.

Liturginen väri: valkoinen Valo: kuusi kynttilää Tekstit: Ps. 95: 1–2, 6-7, 4. Moos. 6: 22–27 tai Jes. 66: 1–2, Ef. 1: 3–6 (7–10) 11–14, Matt. 28: 16–20

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Kesämusiikkia ke 6.6. klo 19. Puistolan kirkkokuoro ja lauluryhmä Toivon Säteet Pukinmäestä. Joht. Ulla Pesonen, Kaisu Rauhamaa, urut.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428. Diakonia: puh. ajanvaraus ke klo 10– 11 p. 09 2340 4488.Viikkomessu su 3.6. klo 18. Jukka Holopainen, Terhi Aho.

www.talolla.fi

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1

HPE su 3.6. klo 14.30 Helsingin Pitäjän kirkossa. Kirkkokahvit rukoushuoneella.

Meilahti

Pihlajamäen kirkko

Meilahden kirkko

■ Liusketie 1, p. 2340 4427. Diako-

■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

nia: puh. ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487. Messu su 3.6. klo 10. Jukka Holopainen, Timo Olli. Syksyn muskarit maanantaisin 27.8. alkaen. Ilm. ja tied. op. Henriikka Häkkilä (044 345 7617). Hinta 37,50 euroa/ 15 opetuskertaa. Ryhmät Pihlajamäen kirkolla: yli 1-vuotiaat klo 9.30–10, vauvat klo 10–10.30. Pihlajiston srk-kodilla: yli 1-vuotiaat klo 10–11.30, vauvat klo 11.30– 12.

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700, meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti klo 9–11 (09)2340 4718. Su 3.6. klo 11 Messu, Niemistö (l+s), Vuorio (k) Ke 30.5. klo 19 Avoin rukouspiiri seurakuntasalin aulassa Ke 6.6. klo 19 Avoin rukouspiiri To 7.6. klo 13 Kesäkahvila

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437. Dia-

konia: puh. ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480. Kesäpiiri ke 6.6. klo 13. Helena Pietinen.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425. Diakonia: puh. ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485. Messu 3.6. klo 10. Esko M. Laine, Ulla Pesonen. Kotiseurat ke 6.6. klo 18.30 Leena ja Risto Ketolalla, (Topiaksentie 7). Mukana Olavi Peltola lähetysseura Kylväjästä, Esko M. Laine, Torsti Paijola ja Terhi Aho.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 2340 4422. Dia-

konia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482. Viikkomessu su 3.6. klo 18. Markus Kopperoinen, Kaisu Rauhamaa.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 2340 4424.

Diakonia: puh. ajanvaraus ke klo 10– 11 p. 09 2340 4484

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 2340 4423. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483. Viikkomessu ke 6.6. klo 12. Esa Järvinen, Heikki Poutanen.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 2340 4426.

Diakonia: puh. ajanvaraus ke klo 10– 11 p. 09 2340 4486

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 2340 4429. Diakonia: puh. ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489. Messu su 3.6. klo 10. Anni Punkka, Marjasisko Varha. Soppapaanu to 31.5. klo 12. Ilmainen keitto tai laatikkoruoka, ruokarukous/ hartaus.

Diakonia Lahjoitusleivän jako kesä–elokuussa perjantaisin klo 9 Malmin kirkolla (ei 22.6.), Kunnantie 1, p. 2340 4481 ja Jakomäen kirkolla keskiviikkoisin klo 11. Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle kesäaikana puhelimitse oman alueen diakoniatoimistoon. Mikäli ei ole puhelinta käytettävissä, voi ajan tulla varaamaan puhelinaikana Malmin diakoniatoimistoon, Kunnantie 1.

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20. Veisuvartti ke klo 18. Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat

Seurakunnissa tapahtuu 31.5.— 6.6. komehut ja jäätee. Ke 6.6. klo 13 Keskiviikon kesäkahvila. Ke 6.6. klo 17 Ensiopäivän kyläjuhla srk-talon pihalla yhteistyössä Nuorisotalon kanssa.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

avoinna ma–pe klo 10–15 Su 3.6. klo 17 Iltamessu, kotiryhmäverkosto. To 31.5. klo 18 Ompeluseura. Ti 5.6. klo 13–15 Kesäkahvila ja Lähetyksen pihajuhla klo 15–17, Peltohaka, Jokinen. Vieraana uudet nimikkolähettimme Katariina Kiilunen ja Tero Massa. Pannukakkutarjoilu. Kirpputoripaikan voi varata virastosta, hinta 5 e lähetykselle.

Oulunkylä

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus

Oulunkylän kirkko

■ Tilkank. 5, p. virasto 2340 4700

■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto

Ke 30.5. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka Ke 6.6. klo 16 Ke 6.6. klo 16 Kesäkahvila

2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ti, to, pe klo 9–14, ke 13–16, Huom. suljettu to 31.5. ja kesä-elokuun maanantait. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut 2340 5318. Su 3.6. klo 10 Messu. Amnell, Savik, Mäkiö.

Muuta ilmoitettavaa To 31.5. klo 18 Stadin suvivirsi -yhteislaulutapahtuma Narinkkatorilla Kampissa Kesäaikana diakonian ajanvaraus ti klo 9–11 puh. 09 2340 4718

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802. Diakoniatyö: Kesän päivystykset 1.6. alkaen ajanvarauksella puhelimitse ma, ti ja to klo 9–10 p. 09 2340 4818. Lisäksi ti klo 10–10.30 voi käydä varaamassa ajan diakoniatyöntekijälle Mikaelinkirkolla.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820 (vahtimestarit). Ke 30.5. klo 19 Konsertti, ”RistiinRastiin”, musiikillinen matka kirkkomusiikin historiaan ja eri maihin. Mikaelinkuoro, Osmo Honkanen, urut ja harmoni, Anna Záborszky, sello. Vapaa pääsy. Su 3.6. klo 11 Messu. Samuel Paananen, Sini Ikävalko, Sari Haapakorpi, Eija Hoikkala, Osmo Honkanen. Klo 15 Venäjänkielinen messu. Ti 5.6. klo 10 Venäjänkielinen äitilapsikerho.

Muuta Ilopisaroiden ja musiikkikerhojen ilmoittautuminen netissä alkaa 1.6. Kerhot aloittavat toimintansa viikolla 34 ja lapsi- ja nuorisokuoro 8.8. Musiikkikerhoissa lapset saavat laulaa, leikkiä ja soittaa. Musiikkikerhoihin ja lapsikuoroon ilmoittaudutaan nettisivujemme kautta. Musiikkikerhojen lukukausimaksu on 10e/perhe, lapsi-kuoro on maksuton. Lapsikuoro esiintyy eri tilaisuuksissa. Lisätiedustelut musiikkikerhojen ohjaajalta, kanttori Kirsi Honkanen-Punkari p. 09 2340 4857 tai kirsi.honkanen-punkari@evl.fi

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoinna ma, ti ja to klo 10–14, ke klo 14–17, p. 2340 5100, kesä–heinäkuussa virasto on suljettu perjantaisin; munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10– 11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3 Su 3.6. klo 11 Messu, Kari Leikko. Kirk-

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

SEUROJA Ke 30.5. klo 19 Seurat La 2.6. klo 18 Seurat Su 3.6. klo 16 ja 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

Mietitkö asunnon myyntiä? Katso www.annatoppinen.ﬁ tai soita 050 551 4115 Anna Toppinen, Oik.Kand., LKV anna.toppinen@huom.ﬁ

Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 22.5. klo 19 Ulla-Christina Sjöman, Fernström, Söderström, lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. 09-2340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähköpostiin pray.petrus@evl.ﬁ tai kirjeenä srk:lle. Puhelinpalvelu on kesä- ja heinäkuussa kiinni. Seuraava esirukousilta ti 4.9. Petrus församling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

MUISTA LÄHEISTÄSI Osanotto- ja kiitos ilmoitukset Kirkko&kaupunki lehdessä ilmoitusmyynti 0400 - 249 961

VERTAISTUKEA RYHMÄSTÄ

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222. Dia-

Oletko menettänyt läheisesi? Oletko yksinäinen nuori?

koniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p. 2340 4218, Murto. Su 3.6. klo 11 Messu. Järvinen, Yläranta-Suha, Leskinen. Ti 5.6. klo 18.30 Kesäkahvila ”Laulu soi pyhiinvaeltajan”. Mäkeläinen, Heikkilä. Kahvit klo 18, järj. Etiopia-piiri.

www.mielenterveysseura.ﬁ/ vertaistukiryhmat Puh. (09) 61551 706

Maunulan kirkko, verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340

Su 3.6. klo 12 Messu. Amnell, Savik, Pesonen-Kareinen. Messun jälkeen seurakuntasalissa kahvihetki suvilaulujen merkeissä. Ke 6.6. klo 13 Kesäkahvila ”Sireenipensaiden varjossa”. Kesäisiä lauluja, Liisa Tiensuu, laulu, Maija Pesonen-Kareinen, piano ja urut. Järvinen, Hapuli. Internet-lähetys. Kahvitarjoilu.

Maunulan uurnalehto ■ Pirkkolantie 22

Ti 5.6. klo 18 Kesähartaus. Kataja.

Tule pyhäkoulunopettajaksi Tarvitsemme Oulunkylän kirkolle 1–2 henkilöä vuorottelemaan muiden opettajien kanssa ensi talven ajaksi. Tue lapsiperheitä kristillisessä kasvatuksessa! Tied. + ilm. 09 2340 5325, leena.vayrynen-si@evl.fi.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: to klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Su 3.6. klo 10 Messu. Annaelina Tähtinen, Tuuli Aitolehti-Kapanen ja Seppo Välimäki. Kirkkokahvit sisäpihalla (säävaraus). Ma 4.6. klo 19 Fricassée parisienne – Pariisilaista sekasalaattia. Renessanssiyhtye Cappella Tibia esittää 1500-luvun musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5e. Ti 5.6. klo 13.–14.30 Pihakahvila. Paa-

Hoidamme isännöinnin huolella ja kirjanpidon tarkasti isännöimme seuraavanlaisia kohteita: - asunto-osakeyhtiöt - kiinteistöosakeyhtiöt - palvelutalot - veteraanitalot - senioritalot

periaatteemme: 2 vrk:n periaate, pöytäkirja valmis 4 vrk:n periaate, kokouksesta saadut tehtävät toimitettu 1 kk:n periaate, maksumuistutus lähetetty 2 kk:n periaate, kirjanpito valmiina

Lapinrinne 2, 00180 Helsinki Toimisto avoinna arkisin kello 9.00 - 16.00 Puh. (09) 6129 6162, fax (09) 6129 6129 kari.kahkonen@isarvR ¿

Seurakunnissa tapahtuu 31.5.— 6.6.

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20 MARKKU PIHLAJA

valinkirkon sisäpihalla. Ke 6.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen. Juha Valkeapää ja Seppo Välimäki.

Muuta La 9.6. Retki Lähetysjuhlille Haminaan. Lähtö Paavalinkirkolta klo 7, paluu n. klo 21. Hinta 15e (sis. kuljetuksen). Ilm. virastoon 8.6. menn. Katso ohjelma www.lahetysjuhlat.fi. To 14.6. Naisten saunaretki Mäntyniemeen Kirkkonummelle. Lähtö Paavalinkirkolta klo 17, paluu n. klo 22.15. Leppoisaa yhdessäoloa, sauna, päivällinen ja loppuhartaus. Mukana Arja Kortelainen ja Tuija Samila. Hinta 10e. Ilm. virastoon 11.6. menn. Pe 22.6. Juhannusaaton retki Mäntyniemeen Kirkkonummelle. Bussi lähtee Paavalinkirkolta klo 16.30, paluu n. klo 22.15. Ohjelmassa mm. lipunnosto, yhteislauluja, saunomismahdollisuus, makkaranpaistoa, kokon poltto. Mukana Anna Kalske, Arja Kortelainen ja Seppo Välimäki. Retken hinta bussilla lähteviltä 20e (aik.)/7e (7–16 v.). Omalla autolla tulevilta hinta 10e (aik.) /3e (7– 16 v.). Alle 7v. maksutta. Ilm. virastoon 18.6. menn. Huom! Ruokailun takia ilmoittautuminen myös omalla autolla tulevilta. Tule mukaan kasvun ihmeeseen! Paavalinkirkon pihalla kasvaa siemenistä kylvettyjä yrttejä ja kukkia. Tule mukaan kastelemaan ja hoitamaan niitä. Ota yhteyttä kirkkoherranvirastoon ja sovi oma vastuuviikkosi.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. Ke 30.5. klo 19 Nuorten messu. Antti Kylliäinen ja Henrik Wikström. Su 3.6. klo 11 Messu. Henrik Wikström, Satu-Elina Ansas ja Ari Häyrinen.

Tulossa La 9.6. klo 10–15 ja su 10.6. klo 12–15 Kirjoitan itseni elämään Teatteri Kalliossa. Muistelemme ja kirjoitamme elämäämme erilaisia materiaaleja ja harjoituksia käyttäen. Ohjaajina diakonit Milla Liikala ja Nina Klemmt. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Nina Klemmt p. 2340 3634.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi. Diakonian puh.päivystys Tali–Strömbergin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 2340 5638, Reimarlan, Pajamäen ja Konalan alueet pe klo 9–11 Seija Widberg, p. 2340 5648. Tapaamiset ajanvarauksella. Ei päivystystä 5.6. Ke 30.5. klo17 Kevään viimeinen Pyhäkoulu. Klo 18 Kauneimmat riparilaulut. Laulamme yhdessä. Jukka Vanne (kitara), Martti Pitkänen (kontrabasso), Kylli Ahola (piano), nuorten esilauluryhmä. Juont. Marika Palm ja Arttu Heinilä. Vapaa pääsy. Su 3.6. klo 10 Messu. Marika Palm (s), Haka Kekäläinen (a), Leena Talvio (k). Kirkkokahvit. Ti 5.6. klo 18–20.30 Nuorten ilta. Jatkuu tiistaisin läpi kesän 7.8. saakka. Ke 6.6. klo 13 Kesäkahvila. Martti Pitkänen. Tervetuloa nauttimaan kesäpäivästä kahvin, leivonnaisen ja ystävien kanssa. Klo 13 Rukouspiiri.

Muuta Kesän Sinkkutoimintaa 30–100-vuotiaille: Saarihyppelyt

joki, liturgi: Sara Pykäläinen, mus: Inna Vintturi ja orkesteri.

Katajanokan seurakuntakoti ■ Kauppiaankatu 8-10 B

Meritullin seurakuntakoti Voimistelusali ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133

To 31.5. klo 18 Nuorten aikuisten sähly.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 31.5. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Laulun lumoa. Lumen Valo esiintyy Markku Mäkisen urkujen säestyksellä Helsingin Urkukesän avajaiskonsertissa sunnuntaina 3.6.kello 20 Tuomiokirkossa.

La 2.6. Suomenlinna. Kauppatorin lauttaranta klo 12. Yhdessä omatoiminen 1,5 km saarikierros. Eväät mukaan halutessa. La 7.7. Mustasaari. Taivallahden laituri, Eteläisen Hesperiankadun päästä, klo 11.45. Kirkkovenesoutu, lounas-, kahvi– ja uintimahdollisuus. La 4.8. Pihlajasaari. Merisatama, Cafe Caruselin vieressä klo 12.15. Omat eväät ja grillimakkarat mukaan. Uintimahdollisuus. Huom! Sadesäällä Saarihyppelyt siirtyvät viikolla eteenpäin. Tied. kristina. sandberg@evl.fi, p. 09 2340 5638. Järj. Huopalahden rovastikunta ja Helsingin tuomiorovastikunta.

Kujansuu. Piiri kokoontuu kesällä keskiviikkoisin klo 13 seurakunnan eri toimipisteissä.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 2340 5757.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10– 14. Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 p. 2340 5768. Ke 30.5. klo 18 Kirjallisuuspiiri, keskustelun aiheena Juha Sihvolan “Maailmankansalaisen uskonto”. Su 3.6. klo 12 Messu, Vaulas ja Filppula.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

Roihuvuori Nuoriso– ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

■ Tulisuontie 2, p. 2340 5700. roihuna ma–su klo 9–18 kesä-elokuu vuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna 9–24. ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke 12– Tapulin matkamuistomyymälä ja 18. Pappi tavattavissa toimiskahvipiste. Avoinna ma–pe 10–17, tossa ma ja pe klo 10–14 la 9–17, su klo 12–18. ja ke 12–18. DiakoniaKesäkahvila Café KrypSeuratyön vastaanotto ilta, Tuomiokirkon krypta, man ajanvarausta ti Kirkkokatu 18. Avoinna kunnat klo 9–10 p. 2340 1.6.–31.8. ma–la klo 11–17, verkossa: www. 5758. su klo 12–17. helsinginseura- Pappi tavattavissa arKe 30.5. klo 18 Iltamessu Klo 19 Sibekisin klo 15–17. Rippihuokunnat.fi lius-lukion Scordane. tura-kvartetin kevätTo 31.5. klo 12 Viikkomeskonsertti, Abel Puustinen su. Joona Salminen, Turunen. ja Iida Aho, viulu, Aino RäsäPe 1.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. nen, altto ja Senja Rummukainen, sello. Kappelin alasali. Klo 12 Urkuvartti. Opettajana Juhani Lamminmäki. OhjelSanteri Siimes. mistossa: D. Shostakowitsch, W.A. MoLa 2.6. klo 18 Iltakirkko. Saba. zart, A.Dvorák. Vapaa pääsy. Su 3.6. klo 10 Messu ja papiksi vihkiSu 3.6. klo 10 Messu, Vaulas, Filppula minen. Piispa Irja Askola avustajineen. ja Cantiamon kvartetti. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Ti 5.6. klo 12–14 Roihutupakahvion Klo 20 Urkukesän avajaiskonsertti. kesäkauden avajaiset. Kohtaavatko Lumen Valo, Markku Mäkinen, urut. eri ikäiset roihuvuorelaiset? Monen Ma 4.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. polven kasvutila -hankkeesta kertoo Kappelin alasali. Klo 12 Päivärukous. Helsingin kaupungin nuoriso-ohjaaja Klo 18 Kesän avoimet ovet, koulutus Senja Lappalainen. Roihuvuoren Marja vuorojenjako. Saba, Ruokonen. tat, tarjoilu. Tuotto tyttöjen koulunTi 5.6. klo 12 Päivärukous. Klo 19 Italikäynnin tukemiseen Eritreassa. Klo 18 an kiertueen lähtökonsertti. Cantores Rukous- ja ylistysilta kappelissa, SirkMinores, Viitanen, urut, joht. Hannu ka Mykrä Norjanen. Ke 6.6. klo 13 Kesäpiiri alkaa seuraKe 6.6. klo 12 Urkuvartti. Karmen Kelk. kuntasalissa. Mukana kanttori Tomi Klo 14 Prayer During the Day.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730, avoinna ma–pe klo 12–15 Su 3.6. klo 10 Messu. Viljanen-Pihkala, Ingerö. Ke 6.6. klo 19 Urkukesän konsertti. Helena Tenhunen, sopraano, Kaj-Erik Gustafsson, urut.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125 Ti 5.6. klo 14–16 Diakoniakahvit. Klo 18 Israel-tilaisuus. Michael Mott (USA), Kosonen. Järj. ICEJ. Ke 6.6. klo 18 Kesäillan kerho. Aihe: Dietrich Bonhoeffer. Kosonen, Storhammar, Pulkamo.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126, avoinna ti–su klo 12–16 Su 3.6. klo 14 Suvimessu (monikielinen). Kuusniemi, Koski, Turunen, soitinryhmä: Kati Sannelvuo, piano, Saana Schnabel, viulu, Nina Ziessler, huilu, Jaakko Kämäräinen, basso, esilauluryhmä. Kirkkokahvit ulkona (säävaraus).

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p. 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 Su 3.6. klo 10 Messu. Antturi, Kosonen, Pulkamo, Laitinen, vier. Emmanuel, Tansania. Kirkkokahvit, saarnajatkot. Bulevardin seurakuntasali. Ti 5.6. klo 12 Päivämusiikki. Ke 6.6. klo 8 Aamumessu. Kiuru, Laitinen. ■ Annankulma, Annankatu 14 D Avoin olohuone avoinna ti, ke, to klo 10–14, pe klo 9–12 To 31.5. klo 12 Äiti Theresa -käsityöryhmä. Pe 1.6. klo 9–10 Aamupuuro.

Muuta Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 23406100, www. helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Kahvia ja taidetta kesäkahvila Café Kryptassa ma–la klo 11–17, su klo 12–17. Olli Joen näyttely ”Uudet tuulet” 8.7. asti. Vapaa pääsy. Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. www.urkukesa.fi. Sinkkutoiminta 30–100-vuotiaille, kesän saarihyppelyt: la 2.6. Suomenlinna. Lähtö klo 12 Kauppatorilta, 1,5 km:n saarikierros, omat eväät. Sadesäällä saarihyppely siirtyy viikolla eteenpäin. Tied. Kristina Sandberg p. 23405638, Maija Tuura p. 23403843. Taizé–rukoushetket to klo 18.30 Mustasaaren kappelissa. Taizé-lauluja, raamatuntekstejä ja hiljaisuutta. Lautta Taivallahden laiturista klo 18. Kampin palv.kesk. kesäkauden avaus ke 6.6. klo 12 hartaus, Antturi. Wirkkulan kesäpaikka, Pihlajasaari.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320.

Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten ma, ti, to, pe klo 15–17 sielunhoitohuoneessa. Musiikkia vierailijoille arkisin 1.6. alk. klo 10–14. Su 3.6. klo 10 Messu. Eero Eskola (l), Sami Mustakallio (s), Eeva Tikka (avust), Sheldon Ylioja (u). Ke 6.6. klo 13 Kesäpiiri. Klo 18 Ehtoollishetki, Arja Launis, Tuomas Karjalainen. Pappi tavattavissa.

Seurakuntakoti

Agricolaliike

■ Runeberginkatu 39

■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

Ma 4.6. klo 19 Raamattupiiri.

ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas klo 11–14. To 31.5. klo 13 Torstaipiiri. Akvaario. Su 3.6. klo 12 Messu (vanha kaava). Varkki, Ingerö. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Puhe ja laulu: Pekka Simo-

Töölön kirkko ■ Topeliuksenkatu 4, p. 2340 6321.

La 9.6. klo 11 Kirpputori. Wanhaa tavaraa, pieni kahvio.

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8

Pe 1.6. klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café.

Isä Ruben

Muuta toimintaa Su 3.6. klo 18 Virsilauluilta Soutustadionilla.

Tapahtuu kesällä Pe 22.6. klo 14–23 Juhannusretki Vivamoon. Ohjelmassa mm. juhannussauna, ruokailu, kokko. Hinta 30e. Ilmoittautuminen ja maksu kirkkoherranvirastoon 15.6. menn. Rovastikunnallinen perheleiri pe–su 24.–26.8 . Hinnat 60 e/aikuinen, 40 e/ kouluikäinen, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Hinnat sis. bussikuljetukset, ohjelman, ruokailun, majoituksen 2–4

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

hengen huoneissa, tapaturmavakuutuksen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Nana Honkasalo 09 2340 6222 nana. honkasalo@evl.fi ja Tytti Friberg 09 2340 3621 tytti.friberg@evl.fi .

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma, ti, to, pe 9.30–11 ja 12–14; ke 12–18, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina ma, ti, to, pe; ja ke klo 14–18 sekä ma–pe Café Fasterissa klo 13– 14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina ja torstaina 9–11 p. 2340 6451.

Seitsonen pitää iltahartauden. Illan päätteeksi nautimme yhdessä teetä ja kahvia. Ti 5.6. klo 20 Metrolla musiikkiin – Puuvillapelloilta Pohjolan perukoille. Yön kuningattaret. Ilkka Joronen, piano ja Hammond. Harri Virtamo, basso. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Vuosaaren vapaaseurakunta ■ Vuosaarentie 10

To 7.6. klo 13 Yhteiskristillisen Kohtaamispaikan kevätkauden päättäjäiset.

Matteuksenkirkko

Yhteinen seurakuntatyö

■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

Seurakuntien talo

Su 3.6. Messu. Stickler, Alava, Kakkonen.

Vartiokylän kirkko

■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kuurojentyö

■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422

■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619.

Puotilan kappeli

Mielenterveystyö

■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

Elämänkatsomusryhmä ke 30.5. klo 17–18.30 Seurakuntien talossa, Mielenterveyskuntoutujien ruskaretki Posiolle Lapiosalmen Erämatkailukeskukseen 11.–17.9. (ti–ma). Retki tehdään linja-autolla. Hinta 400 e, sisältää kaikki kulut. Tavoitteena on hoitaa itseämme luonnossa liikkuen ja yhteisöelämää viettäen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Marja Aho, p. 09 2340 2541.

To 31.5. klo 18 Kappelimessu. Pakarinen, Kakkonen.

Tulossa kesäkuussa Kesäkerho alkaa to 7.6. klo 13.30 Matteuksenkirkolla Populuksessa. Luvassa on ”Kaikkea taivaan ja maan väliltä”. Muutamana kertana kanttorit laulattavat ja teemme myös kävely-köpöttelyretkiä. Tervetuloa! Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä. Osanottajiensa hengellisenä ohjaajana, levon ja hiljaisuuden sekä jakamisen paikkana toimiva ryhmä (max 10) kokoontuu Matteuksenkirkolla ke 13.6, 20.6, 27.6, 4.7, 11.7 ja 18.7 klo 17.30– 19.00. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 8.6. mennessä, diakoni Sari Nieminen, 09 2340 6451.

Tulossa elokuussa La 11.8 leiripäivä yksinhuoltajaperheille Laajarantaan (Laajasalo). Päivän ohjelmassa saunomista ja makkaranpaistoa sekä mukavaa yhdessäoloa ja hiljentymistä. Päivän hinta 10e/aikuinen, 5e/ yli 5 v. ja alle 5 v. ilmaiseksi. Lisätietoja ja Ilmoittautuminen 3.6. mennessä, diakoni Sari Nieminen, 09 2340 6451.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus– ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

Su 3.6. klo 11 Suvivirsimessu. Liturgia ja saarna Pirkko Seitsonen, Vuosaaren Kantaattikuoro ja Riitta Hirvonen. Kirkkokahveilla jatketaan laulamista.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

45, p. 2340 6575. To 31.5. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Tommi Vanhanen ja Riitta Hirvonen.

Merirasti kappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Su 3.6. klo 17 Kesälauluja. Tule laulamaan kesälauluja. Anja Hinkkanen säestää harmonikalla ja pastori Pirkko

Seurakunnissa tapahtuu 31.5.— 6.6.

Näkövammaistyö Sanan Aika -kirjaa pistekirjoituksella voi tilata Celiasta, p. 09 2295 2200, Kesäkävelyt tiistaisin klo 10–11.30, 5.6. Pornaistenniemi, kokoonnumme klo 10 Matinkaaren sillan lähellä osoitteessa Hämeentie 161 (lähin pysäkki: Annalantie, bussit 71 ja 68 Rautatientorilta ja 74 Hakaniemestä). Lenkin pituus n. 2 km, palaamme osoitteeseen Hämeentie 161 klo 11.30. Oppaat saapuvat kokoontumispaikalle vastaanottamaan saapuvia noin 15 minuuttia ennen lähtöä. Jokaisella kävelyretkellä on kaksi vastaavaa opasta, jotka huolehtivat siitä, että saat sopivan oppaan kävelylenkillesi ja siitä, että pääset myös turvallisesti palaamaan kotiin. On toivottavaa, että jos kävelylenkiltäsi päätätkin lähteä omia reittejä pitkin kotiin päin, kerrot siitä myös vastaaville oppaille. Näin vältytään turhalta huolehtimiselta ja odotteluilta.

Oppilaitostyö Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARS torstaisin, Töölö Chydenia ti 10–11, DIAK ma 11–13, Haaga-Helia AMK Pasila ti 13–14, Vallila to 13–14 (parittomat viikot), Haaga to 10–11 ( 29.3., 26.4. ja 31.5.), Malmi ma 14–15 (parittomat viikot), Heltech Kullervonkatu ke 13–14, Hgin yliopisto päärakennus ke 14–15, Kumpula Exatum ke 11–12, Viikki Infokeskus to 12–14, Kuvataideakatemia ke 14–15, Metropolia AMK Tukholmankatu ti 14–15, Tavitalo ke 14–15, Sibelius-Akatemia Musiikkitalo tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisää www.kirkkojakampus.fi.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572,

Pullakirkko (eht.) su 3.6. klo 10, Pekka Laine-Mäkinen ja Reetta Mäkinen, Päivätupa ma ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu (1 euro) ke klo 12.

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Arabiankielinen työ; messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas , messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, Venäjänkielinen työ; messut Mikaelin kirkossa su klo 15, Emännänpolku 1, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ruoholahdenkatu 16, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Mustasaaren toimintakeskus ■ Seurasaaren selällä, p 09 2340

2590 Saari avautuu jälleen kesäksi. Saari on avoinna ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä ke ja to klo 9–21, maanantaisin saari on suljettu. Aikataulun mukainen lauttaliikenne Taivallahden laiturista alkaa ti 5.6. Lautat Taivallahdesta tasatunnein, saaresta 20 min. vaille tasan, maksu 4 e, 5.–8.6. ja 12.–15.6 klo 10 lautat ovat täysiä, samoin vielä klo 11 lautta on ruuhkainen lastenleirien vuoksi. Myös paluulautat 15.40 voivat viivästyä lähdössä noin 10 min. Lounasta on tarjolla päivittäin klo 12–14, lastenleirien aikana lounasaika on 12.30–14, kanttiini avataan klo 10.30 ja suljetaan puoli tuntia ennen saaren sulkemista, hartaus päivittäin klo 14, sunnuntaisin messu klo 14, luottamuksen rukoushetket torstaisin klo 18.30, lisätietoja mustasaarentoimintakeskus.fi.

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Uusi hoivakoti Itäkeskuksessa Viihtyisä 30 asukkaan hoivakoti Vanhalinna on avattu! Muistathan, että voit käyttää palveluseteliä asumispalveluihin. 010 4088 136 | www.esperi.ﬁ

Käpyrinne ry on voittoa jakamaton yhdistys, joka tarjoaa

Ympärivuorokautista turvaa ja hoivaa ikäihmisille, myös pariskunnille Käpyrinteen palvelutalossa Palveluseteli käy palvelun ostamiseen Tiedustelut Tiina Collin 09 728 8800 osoite Ilmattarentie 2, 00610 Helsinki www.kapyrinne.ﬁ

Luotettavasti kokemuksella ja osaamisella

turvaa vanhuuteen

Palveleva puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (group 13yrs+ in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) 2pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. IEC is an interdenominational congregation established in 1976.

International Christian Center (ICC) & Bookshop

Yhteiskunnallinen työ

■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi)

Iltoja pienyrittäjille Mustasaaren toimintakeskuksessa 6.6. klo 15–18 ja 8.8. klo 17–21, ohjelmassa tutustumista saareen, verkostoitumista, yrittäjien puheenvuoro sekä keskustelua ajankohtaisista asioista, iltapala, mahdollisuus kirkkovenesoutuun, mikäli osallistujia on tarpeeksi, ilm. viim. edellisenä päivänä sekä lisätiedot juha.hietanen@ evl.fi tai p 09 2340 2602, Lomaleiri Törmälässä Savossa 13.– 17.8., lisätiedot raija.korhonen@evl.fi tai p 09 2340 2507.

Office open Mon–Fri 10–17 hrs Bookshop open Mon–Fri 9–16 hrs www.christianbooks.fi Wednesday Bible Study 18.30–20 hrs Parents & Toddlers Thu 10–12 hrs meet at Selkämerenkuja 1 (Ruoholahti chapel) Youth Evenings Sat 18–20 hrs Details about activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!!

APU VIRTSANKARKAILUUN 0HGL6HW WXRWWHHW ͻ Varmuusalusasut ͻ Vuodesuojat ͻ Uimahousut ͻ Irtosuojat

ͻ Ympäristöystävälliset ͻ Kestäväƚ Ǉůŝ ϮϬϬ ƉĞƐƵkertaa ͻ DƵkavaƚ

www.divisa.fL LQfo@divisa.fi

0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL

Pitopalveluja

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Café Empire aukeaa Sederholmin talossa Vieraita tulossa? 1800-luvun alussa uuteen pääkaupunkiin rantautui moderni kahvilakulttuuri ja sveitsiläisten kondiittoreiden taidonnäytteet. Oheiseen reseptiin liittyvä wienerleivos on äärimmäisenä oikealla.

Wienerleivos Pohja: 300 g voita sulatettuna 120 g sokeria 50 g ruskeaa sokeria 170 g vehnäjauhoja 35 g grahamjauhoja 6 munaa (noin 330 g) 2 keltuaista (säästä valkuaiset kuorrutteeseen) Täyte: 100 g pakastepuolukoita 100 g puolukkahilloa Kuorrute: 30 g kananmunan valkuaisia 120 g tomusokeria

Puolikuita, mantelikakkua, kaalikulibjakaa. Karppaajat älkööt vaivautuko.

Sulata pohjaa varten voi. Vatkaa voisula, sokeri ja raastettu sitruunankuori vaahdoksi noin 15–20 minuuttia. Lisää siivilöidyt jauhot taikinaan. Lisää kananmunat ja keltuaiset pienissä erissä. Levitä taikina reunalliselle uunipellille leivinpaperin päälle puolen sentin paksuudelta. Paista 150 asteessa noin 25–30 minuuttia, kunnes taikina on kauniin vaaleaa ja paistunutta. Kumoa pois vuoasta. Leikkaa kolmeen yhtä suureen osaan. Yhdistä täytteen hillo ja marjat. Levitä hilloseos tasaisesti ensimmäiselle kakkupohjalle. Nosta toinen pohja päälle ja levitä hilloa sillekin ja laita kansi päälle. Laita painoksi esimerkiksi leikkuulauta ja laita kylmään vetäytymään. Yhdistä kuorrutteeseen siivilöity tomusokeri ja valkuaiset. Tarkista paksuus. Kuorruta kakku levittämällä kuorrute kostean ja lämpimän lastan avulla tasaiseksi. Anna jämähtää hetki ja leikkaa annospaloiksi. Koristele pienellä nokareella puolukka- ja puolukkahilloseosta. Resepti: keittiömestari Antti Mikkelä, Palmian catering-palvelut

Teksti Marja Kuparinen Kuva Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo

o neljän vuoden ajan Helsingin kaupunginmuseossa on satsattu keväisin historialliseen herkutteluun, kun Sederholmin talossa, on pidetty Helsinki-viikolla vanhan ajan makuihin keskittyvää kahvilaa. Jonot ovat olleet pitkiä, kun kaupunkilaiset ovat halunneet kokeilla, mikä ennen maistui kahvilassa istujille. Tarjolla on ollut kustavilaisen ajan leivonnaisia, Ruotsin ja Venäjän leivontaperinteitä, leivonnaisia 300 vuoden takaa sekä 1900-luvun alun kahvileipiä. Tänä keväänä vuorossa ovat autonomian ajan leivonnaiset 1800-luvun alusta. Hallinto, paljon virkamiehiä sekä yliopisto siirtyivät vuosisadan alussa Turusta uuteen pääkaupunkiin. Juhlia pidettiin, ja leivonnaisille syntyi kysyntää. Samaan aikaan Helsinkiin tuli sveitsiläisiä kondiittorimestareita, jotka toivat tullessaan osaamista ja hienostuneisuutta. He perustivat uudenlaisia konditoriakahviloita, joissa naisetkin saattoivat istua keskenään herkkujen ääressä. Konditoriat olivat ensimmäinen naisille sallittu julkinen tila. Kesäkuun 9. päivänä avautuva Café Empire tarjoaa lei-

vonnaisia, joihin oli totuttu ennen autonomian aikaa, mutta pääpaino on 1800-luvun alun herkuissa. Niitä nautittiin aikoinaan mielellään myös kotioloissa juhla-aterian jälkiruokana.

rakenteessa nykyiset valmiit voitaikinat. Sen tuntee myös pitkään haudutetulla hapankaalilla täytetyn kulibjakan maussa. Tämä kookas umpipiirakka on jäänyt suomalaisiin keittokirjoihin venäläisajan muistona.

Café Empiressä aikaisempien kahvilaviikkojen tarjontaa edustaa mantelikakku sekä tummasta leipäraasteesta tehty omenakakku. Jälkimmäistä on tällä kertaa ehostettu maistuvammaksi pyöräyttämällä täytteeseen tulevat omenanpalat viinissä ja lisäämällä taikinaan mausteita. Voin määrässä ei ole kitsasteltu, rapeapintainen mehevä kakku pysyy koossa kylmän voin voimalla. Pasteijakulttuurissa tapahtui 1700-luvun lopussa muutos. Enää ei täytteeseen työnnetty kaikkea, mitä kaapista löytyi. Opittiin arvostamaan yksinkertaisuutta ja raakaaineiden omaa makua. Tarjolla olevissa lihapasteijoissa eron huomaa. Myös leivoskulttuuri rantautui Suomeen 1800-luvun alussa. Café Empiressä voi maistella puolukalla höystettyä wienerleivosta, mehevää ja maukasta. Sen resepti on ohessa. Nykyisen joulutortun edeltäjät, hiivataikinaan leivotut hillotäytteiset puolikuut ovat mainioita pieniä tarjottavia. Tummista jauhoista tehty hiivataikina voittaa maussa ja

Historiallinen kahvila teettää paljon työtä. Vanhoista keittokirjoista kaivetaan ensin kiinnostavat reseptit, sitten yritetään tulkita ohjeista, mihin niillä on pyritty. Sovelluksia on pakko tehdä, sillä jo mitat ovat nykyisin toiset. Myös jotkin ruoka-aineet ovat jääneet historiaan. Café Empiren leivonnaisia ovat kehitelleet kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen sekä Palmian keittiömestarit Markku Manninen ja Antti Mikkelä. Suosituimmat reseptit ovat päätyneet Palmian muiden kahviloiden valikoimiin. Esimerkiksi rapeita voitaikinasta tehtyjä kanapeepikkuleipiä saadaan pian Palmian kahviloista. Näillä näkymin viides Café Empire on viimeinen makumatka menneisiin aikoihin. Syksyllä Sederholmin talosta tulee Lastenmuseo. Kun Kaupunginmuseo on muuttanut Soﬁankadulta samaan Elefanttikortteliin, nähdään, saako museo sinne oman kahvilan. Café Empire Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 18, 9.–17.6. klo 11–18. Musiikkia 1800-luvun alkupuolelta päivittäin klo 12, 14 ja 16.

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Kesäkeräys käynnistyi sillä helmikuussa korkein oikeus päätti, että alue kuuluu maasaille.

Suomen Lähetysseura tukee kumppanikirkkojensa seurakuntatyötä Minä uskon -keräyksellä

Mikongoron kylässä elämä on ollut rauhallisempaa. Kylänvanhin Jakobo ole Ngopuken vaimo Blandina Mwalimu kävi naapurikylän luterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa. Aviomies hyväksyi vaimonsa kristityksi tulemisen. Vaimon usko vaikutti niin, että vuonna 1997 ole Ngopuke ja toinen kylänvanhin päättivät perustaa Mikongoron seurakunnan. Seuraavana vuonna nämä seurakunnan perustajat kastettiin. – Kristinusko vaikutti koko kylän elämään. Se toi rakkauden perheisiin ja yhdisti koko yhteisön sekä opetti, miten tärkeää on pitää huolta toisista, toteaa Jakobo ole Ngopuke. Mikongoron maasait ovat säilyttäneet äidinkielensä elävänä. Seurakunnan jumalanpalvelukset ovat muuttuKristinusko massa äidinkielisikvaikutti koko si, ja kyläläiset ovat kylän elämään.” innoissaan omakielisistä Raamatuista, virsikirjoista ja katekismuksista. Lähetysseura aloitti yhteistyön Morogoron hiippakunnan kanssa viime vuoden alussa. Seurakuntatyön lisäksi alueen maasaiden elinoloja parannetaan muun muassa lukutaito- ja terveystyöllä. Tansanian evankelisluterilaisessa kirkossa on 5,6 miljoonaa jäsentä, joista Morogoron hiippakuntaan kuuluu 37 000. Kirkko kasvaa 5,6 prosentin vuosivauhtia. Suomen Lähetysseuran Minä uskon -kesäkeräys tukee yhteistyökirkkojen toimintaa eri puolilla maailmaa.

Teksti Suomen Lähetysseura Kuva Anna-Riitta Holmström

ansanialaisessa Mabwegeren kylässä asuvalle Naunai Machaulle usko aukesi kirkon huolenpidon kautta. Neljä vuotta sitten maasaihin kuuluva Machau odotti toista lastaan. Rauhallinen arkipäivä kotona katkesi yllättäen. – Vieraita miehiä oli tulossa meille päin. Tajusin heti, että levottomuudet alkavat taas. Oli lähdettävä pakoon siltä seisomalta. Maaoikeuksia koskeneet kiistat maasaiden ja maanviljelijöiden välillä olivat olleet verisiä jo vuosikausia. Siksi kylän väki, Machau heidän joukossaan, pakeni henkensä edestä savannille. Naunai Machau ja muut kylän naiset pysyttelivät savannin pensaikossa kuukauden. Machau synnytti toisen lapsensa tällä pakomatkalla. Usein heillä oli suuhunpantavana vain vettä. – Sitten kuulimme, että pääsisimme turvaan kotikylämme kirkkoon. Muut naiset auttoivat minutkin sinne. Piispamme tuki ja lohdutti meitä. Pidimme kirkossa jumalanpalveluksia ja rukoilimme. Kirkon tuki kosketti näiden tapahtumien aikaan syvästi Naunai Machauta. Hän päätti liittyä kirkkoon ja meni kasteelle. Morogoron hiippakunnan piispa Jakob Mameo Ole Paulo – itsekin maasai – on toiminut menestyksellisesti maasaiden aseman parantamiseksi omalla alueellaan ja koko maassa. Mabwegeren tilanteen toivotaan rauhoittuvan,

”

Äkkiä pakoon. Naunai Machau synnytti pakomatkalla savannilla toisen lapsensa. Kristitty hänestä tuli, kun kirkon apu kriittisellä hetkellä teki vaikutuksen.

Lahjoita Minä uskon -kesäkeräykselle: IBAN: FI38 8000 1400 1611 30 BIC: DABAFIHH, Viesti: KES2012

Punaisia herkkuja

Punajuuririsotto

Ruokaa metsästä

KIRJA Kuvittaja ja graaﬁnen suunnittelija Sanna Pelliccioni käytti aikoinaan opintolainansa hyvin, kun osti opiskeluaikanaan siirtolapuutarhapalstan. Hänen innostuksensa punajuuren kasvatukseen on jo nykyään siirtynyt taloyhtiön viljelylaariryhmään ja koulupuutarhan palstalle. Tuloksena on mainio ja monipuolinen Punajuuri-kirja. Kirjan hienot kuvat ovat kuvataideopettaja Loviisa Kankaan. Myös hänellä on puutarha kasvimaineen. Punajuuri-kirjan vahva puoli on itse aihe. Liian moni ihminen tuntee punajuuren vain etikkapunajuurena tai jouluaikaan syötävänä rosollina. Kuitenkin kyseessä on loistava juures, jossa riittää makua ja ravinteita. Ne, jotka viljelevät punajuurensa itse, pääsevät käyttämään juureksen naatteja piirakoihin ja lisäkkeeksi. Pelliccioni selvittää ensin juureksen ravintoarvot. Kivennäisaineita, antioksidantteja ja vitamiineja riittää. Uusien tutkimusten mukaan punajuurella olisi myös verenpainetta alentavaa vaikutusta. Mihin tätä monipuolista juuresta sitten voi käyttää? Kirja antaa ohjeita risottoon, laatikoihin, keittoihin, punajuuripihveihin, leipiin ja kakkuihin. Suklaa ja pähkinät sopivat hyvin punajuuren seuraksi makeisiin herkkuihin. Ja mikä ettei – onhan porkkanakakkukin on jo tuttu juttu.

4 annosta

KIRJA Kirsti Eskelinen tuntee sieniä ja on innostunut ruuanlaitosta. Mitä muuta voisikaan odottaa sienien ystävältä kuin omannäköistä ja -makuista sienikirjaa? Sienestäjän suosikit -kirja on tarkoitettu varsinaisille sieni-ihmisille, vaikka Eskelinen lohduttaakin tumpelompaa: sienet voi ohjeissa vaihtaa toisiksi ja maistella, mikä omassa suussa parhaalta tuntuu. Sekoittaa ei ilmeisesti kannata, sillä ”oikea sienestäjä valmistaa ja nauttii useimmat sienilajit erikseen”. Sienestäjän suosikit on yhdistelmä keitto- ja sienikirjaa. Kirjan alussa käydään läpi parhaita ruokasieniä, 37 kappaletta, sekä niiden tuntomerkit ja todennäköiset löytöpaikat. Eskelinen puhuu lämpimästi sienten puolesta. Ne ovat värikkäitä, muodokkaita ja niillä on hurmaavia koristuksia. Niiden tuoksu vie Eskelisen mennessään ja hän luonnehtii sienten tuoksuja kuin konsanaan viinintuntija: mausteinen, kukkainen, hunajainen, karkkinen, hapan, makea ja kirpeä. Hänestä sienien makua ei pidä peittää voimakkailla mausteilla. Useimmille lajeille riittää suola ja hippunen mustapippuria. Yrteistä Eskelinen suosittelee sienille tilliä ja persiljaa sekä joillekin lajeille basilikaa.

Pelliccioni on saanut kirjaan myös muutaman ravintolan reseptejä. Esimerkiksi Ravintola Nokan valikoimista on kirjaan päätynyt punajuurijäätelö, jota tarjotaan kanttarellien ja friteeratun vuohenjuuston kanssa. Silvopleesta taas saatiin marinoitu punajuurisalaatti ja punajuurikookoskeitto. Laatikot ja pihvit ilahduttivat itseäni eniten. Esimerkiksi punaiset papupyörykät käyttävät hyväksi havaittua kasvispihvin kiinteytystä. Raaka perunaraaste ja perunajauhot pitävät taikinan koossa, joten ohje sopii myös vegaaneille. Jos oma kesän satoni onnistuu, voisin myös kääriä sienitäytteisiä punajuurenlehtikääryleitä. Marja Kuparinen Sanna Pelliccioni, Loviisa Kangas: Punajuuri. Ruokaohjeita ja ideoita. Gummerus 2012. 120 s., 29,90 e.

1 sipuli 2 keskikokoista punajuurta 2 valkosipulinkynttä 2 rkl oliiviöljyä 450 g risottoriisiä 0,5 dl kuivaa valkoviiniä 1 l kuumaa kasvislientä 1 dl parmesaaniraastetta Kuori ja silppua sipuli. Kuori ja raasta punajuuret karkeaksi raasteeksi. Kuumenna öljy kattilassa tai tilavassa paistokasarissa. Kuullota silputtu sipuli ja kokonaiset valkosipulinkynnet öljyssä. Lisää riisi ja kuullota miedolla lämmöllä, kunnes se on läpikuultavaa. Kaada joukkoon valkoviini ja anna kiehahtaa, kunnes viini on imeytynyt riisiin. Lisää punajuuriraaste ja sekoita. Lisää kuumaa kasvislientä pari desilitraa kerrallaan ja sekoittele välillä. Risotto on valmis noin 25 minuutissa, kun kaikki neste on imeytynyt riisiin. Poista lopuksi valkosipulinkynnet ja sekoita kevyesti joukkoon parmesaaniraaste. Tämä vaaleanpunainen, italialaiseen tapaan valmistettu risotto on kirjan tekijän oma suosikki.

Kirjan ohjeet ovat valmistustavoiltaan mukavan yksinkertaisia. Erityisen kiinnostava tieto oli, että lampaankäävän voi pakastaa teholeikkurissa jauhettuna raakasilppuna. Sieni säilyy sitkistymättä ja on valmis suoraan pakkasesta sosekeittoihin, murekkeisiin ja paistoksiin. Jäinen silppupaketti vain pannaan pannuun ja odotetaan nesteen haihtumista ennen jatkovalmistusta. Kirsti Eskelinen on osallistunut myös ruokakilpailuihin. Eksoottinen mustasienirisotto pääsi vuonna 2010 valtakunnallisessa sieniruokaohjekilpailussa pääruokasarjan kakkoseksi ja sikurirouskulevite on palkittu ET-lehden sieniruokakilpailussa. Molempien ohje löytyy kirjasta. Marja Kuparinen Kirsti Eskelinen: Sienestäjän suosikit. Parhaat ruokasienet ja reseptit. Gummerus 2010. 160 s., 31.90 e.

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

APU VIRTSANKARKAILUUN

+(/6,1*,1 .27,3$/9(/8

TĂ¤tĂ¤ pĂ¤ivĂ¤Ă¤

ihreĂ¤ puolue teki historiallisen pĂ¤Ă¤tĂśksen hylĂ¤tessĂ¤Ă¤n vaatimuksen kirkon ja valtion erottamisesta. PĂ¤Ă¤tĂśksellĂ¤Ă¤n vihreĂ¤t ottivat askeleen kohti tĂ¤tĂ¤ pĂ¤ivĂ¤Ă¤ tunnustamalla vuosien 1923 ja 2003 uskonnonvapauslait. Sen seurauksena aina ajan uusimpia tuulia nuuhkiva vihreĂ¤ puolue on ottamassa myĂśnteisen kannan ajankohtaiseen kunnallislakiin vuodelta 1865, jolloin kuntien vastuulle siirrettiin aiemmin kirkon hoitamat koulutus sekĂ¤ kĂśyhĂ¤in- ja sairaanhoito. NĂ¤in ajan pulssin kiivaan sykkeen tunteva puolue on pohjustanut myĂśs tuoreen eutanasiakantansa. Kirkon osaaminen hautaansiunaamisessa on laajalti tunnustettu, mutta mikĂ¤li teologiseen tiedekuntaan ei perusteta uutta armomurha-alan koulutusohjelmaa, on tĂ¤mĂ¤ jalo tehtĂ¤vĂ¤ siirrettĂ¤vĂ¤ muulle julkiselle sektorille. Toisaalta meillĂ¤ on tahoja, jotka suosivat eri asioiden yksityistĂ¤mistĂ¤. Tehokkuutta vaativa yhteiskunta voisi lĂśytĂ¤Ă¤ monimutkaisiin eettisiin pulmiin nopeat ratkaisut yksityissektorilta.

7,,0,

neniĂ¤littereK

3<<'ÂĄ 0(,'ÂĄ7 0$.687720$//( $59,2.ÂĄ<11,//(

Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sĂ¤hkĂśpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jĂ¤senten osoitteenmuutokset pĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sĂ¤hkĂśposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PĂ¤Ă¤toimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sĂ¤hkĂśposti: seppo.simola@evl.fi ToimituspĂ¤Ă¤llikkĂś Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Saila Keskiaho, vs., p. 020 770 3667 Marjo KytĂśharju, p. 020 770 3662 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sĂ¤hkĂśposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lĂ¤hetetĂ¤Ă¤n vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen LehtiyhtymĂ¤/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipĂ¤Ă¤llikkĂś: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3134 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillĂ¤ viimeistĂ¤Ă¤n edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myĂśs verkossa nĂ¤kĂśislehdessĂ¤. Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%. Rivi-ilmoitukset 1â&#x20AC;&#x201C;10 riviĂ¤ 2,30 e / pmm. Hintoihin lisĂ¤tĂ¤Ă¤n ALV 23% Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jĂ¤sentalouksiin HelsingissĂ¤. Vastuu virheistĂ¤ Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyvĂ¤ksyttyĂ¤ ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistĂ¤ julkaista mĂ¤Ă¤rĂ¤ttynĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestĂ¤ rajoittuu ilmoituksesta maksetun mĂ¤Ă¤rĂ¤n palauttamiseen. Huomautukset on tehtĂ¤vĂ¤ 8 (kahdeksan) pĂ¤ivĂ¤n kuluessa.

$38$ $5.((1 -$ .27,$6.$5(,6,,1

+HOVLQJLQ .RWLSDOYHOXWLLPL DXWWDD NDLNLVVD DUMHQ DVNDUHLVVD OXRWWDPXNVHOOLVHVWL MD DPPDWWLWDLGROOD 9RLW RVWDD SDOYHOXLWDPPH NHUWDRVWRNVHQD WDL WHNHPĂ OOĂ SDOYHOXVRSLPXNVHQ .RWLWDORXVYĂ KHQQ\NVHQ DYXOOD VDDW WXQWXYDQ HGXQ NXOXLVWD YHURWXNVHVVDVL .DLNNL WRLPLQWDPPH SHUXVWXX HNRORJLVXXWHHQ (NRVLLYRRMDPPH NĂ \WWĂ YĂ W HNRORJLVLD SHVXDLQHLWD MRLVWD K\Ă&#x201C;W\YĂ W YDUVLQNLQ DOOHUJLVHW OHPPLNNLHOĂ LQ MD ODSVLSHUKHHW 7XOHPPH DVLDNNDDQ NRWLLQ VĂ Ă QQĂ&#x201C;OOLVHVWL MD VXRULWDPPH NDLNNL WDUYLWWDYDW KRLYD MD NRWLW\Ă&#x201C;W

$87$00( 0881 08$66$ 6(85$$9,66$ 72,0(13,7(,66ÂĄ

s s s s s

NRWLW\Ă&#x201C;W VLLYRDPLQHQ UXRDQODLWWR MD NDXSDVVDNĂ \QWL WRLPLQWDN\N\Ă \OOĂ SLWĂ YĂ NXQWRXWXV KHQNLOĂ&#x201C;NRKWDLQHQ K\JLHQLD OĂ Ă NĂ ULVVĂ NĂ \QQLW DVLRLGHQKRLWR ODVWHQKRLWR OHPPLNNLHQ KRLWR

7(+'ÂĄÂĄ1 <+'(66ÂĄ <.6,/Âł//,1(1 68811,7(/0$ +2,727$53(,67$11(

+(/6,1*,1 .27,3$/9(/87,,0, 38+ 1LLQ VLLVWL QLLQ QRSHD ZZZ KHOVLQJLQNRWLSDOYHOXWLLPL Ă&#x20AC;

Su 3.6. klo 14 Paavo Nevalan muistoseurat MyyrmĂ¤en kirkolla, Uomatie 1, Vantaa. Ke 6.6. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1. Juhani Elenius, Erkki Helminen, Miia Raninen ja Pentti Simojoki. Aluesihteeri Samuli Korkalainen on rippikoululeirillĂ¤ 3.-16.6. ja lomalla 17.-30.6.

MUISTA LĂ&#x201E;HEISIĂ&#x201E;SI MERKKI PĂ&#x201E;IVĂ&#x201E;NĂ&#x201E;

KansanlĂ¤hetys

ISSN 0356-3421

Kaisaniemenkatu 13 A, 4 krs, p. 044 452 2239. Avoinna ma-pe klo 10-16. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 17 ja Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8 toimistolla. Filia-messu sunnuntaisin klo 16 Hotel Arthurin juhlasalissa KaisaniemessĂ¤, Vuorikatu 17: su 3.6. Kaksi tietĂ¤, Seppo Palonen sekĂ¤ klo 18 MitĂ¤ ovat Tunnustuskirjat?, Mika Ebeling ja su 10.6. Rangaistus oli hĂ¤nen pĂ¤Ă¤llĂ¤nsĂ¤, Aija Sairanen. Ehtoollinen, pyhĂ¤koulu ja lastenhoito. Su 10.6. klo 14 Heinosten renkaan kokous toimistolla, Kaisaniemenkatu 13 A. LUE www.hekl.ďŹ

Kirkko&kaupunki lehdessĂ¤ Ilmoitusmyynti 0400-249 961

Israel-ilta Pastori Michael Mott vieraana Ruoholahden kappelissa, SelkĂ¤merenkuja 1 tiistaina 5.6. klo 18.00. Mukana Seppo S. Kosonen ja Petri Patronen. Musiikki: Andreas Forsberg, Fiona Chow ja Tatjaana Kuivas. JĂ¤rj. ICEJ Suomen osasto ja Hgin Tuomiokirkkoseurakunta

HenkilĂśkohtaista Etsin kahvi-, kĂ¤vely- ja matkaseuraksi miesh. Toivon rehellis. ja empaattisuutta ja raittiutta. Omillaan toimeen tuleva. Hilkka Mattsson Alankotie 13 C 6 00730 Helsinki

Terveydenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 65â&#x201A;Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p.0405693515. Hermoratahieronnanmestari Suvi Zamit Malminkartanossa. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. P. 0400 729 673

Verkkokauppa avattu! www.divisa.fi

HELSINGIN NNKY

MATKA KIEHTOVAAN ARMENIAAN 11.-19.10.2012 Pari paikkaa vapaana, toimi nopeasti! Tutustumiskohteina mm. Geghardin luola -luostari, Amberd-linnoitus, Jerevan, Sevanin kansallispuisto sekĂ¤ Khor Virap, josta upeat nĂ¤kĂśalat Ararat-vuorelle. Matkan hinta 1250â&#x201A;Ź sis. lennot, lentokenttĂ¤kuljetukset, majoituksen, aamiaiset, 6 pĂ¤ivĂ¤llistĂ¤, pĂ¤ivittĂ¤iset retket ja suomenkielisen opastuksen. Vastuullinen matkanjĂ¤rjestĂ¤jĂ¤ Armenia Tours Oy. LisĂ¤tiedot ja ilmoittautumiset: www.hnnky.ďŹ tai p.044 5944 528.

Helsingin Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432 palvelee kesĂ¤-elokuun aikana tiistaisin ja perjantaisin klo 19.0022.00. Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistĂ¤ apua. EsirukouspyyntĂśjĂ¤ vastaanotetaan.

Ev. lut. KansanlĂ¤hetys

LĂ&#x201E;HETYSKIRKKO TĂ¤htitorninkatu 18 Ke 30.5. klo 14-19 Vanhaliina kauppa Pihasalissa

Siivouspalveluja Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon verovĂ¤h. 45%

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58â&#x201A;Ź/h+alv. (Kotital.vĂ¤h.) www.loistopalvelut.ďŹ p.045 888 2583 IKKUNANPESUA! Reipas ammattimies. P. 050 338 4754 / Kraft Ikkunanpesua, siivous- ja kotipalveluita. Puhdasta energiaa arkeen. OY Evinco. P. 041 729 8162

(09) 4369 6335 IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25â&#x201A;Ź/h+alv www.kaijaclean.ďŹ p.045 888 2636

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

ReprotyĂś Esko JĂ¤msĂ¤ Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy

Íť Varmuusalusasut Íť Vuodesuojat Íť Uimahousut Íť Irtosuojat KestĂ¤vĂ¤t yli 200 pesukertaa - sĂ¤Ă¤stĂ¤Ă¤ luontoa! ,ĆľĹ˝ĹľÄ&#x201A;Ä&#x201A;ĹľÄ&#x201A;ĆŠĹ˝ĹľÄ&#x201A;Ć&#x161;

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT

70. vuosikerta

MediSet mukavuutta

Hautauspalveluja

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vĂ¤henn. 45%

Hautakiven kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 4,95/merkki! 050-5384515/www.inariartesaani.com

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Siivous- ja kotipalveluita Sinulle! Teemme arjen helpommaksi! P. 045 345 5076 tai www.varmuudella.com IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa

MietitkĂś asunnon myyntiĂ¤? Katso www.annatoppinen.ďŹ tai soita 050 551 4115 Anna Toppinen, Oik.Kand., LKV anna.toppinen@huom.ďŹ

Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

Me tiedĂ¤mme

98% varmuudella

mitĂ¤ asunnostasi saa. Soita ja pyydĂ¤ arvio.

JĂ&#x201E;MĂ&#x201E;KKĂ&#x201E; NAINEN kurssi 29.-30.6. HgissĂ¤. www.mielenmaisema.ďŹ , P. 040 526 2126 KEVĂ&#x201E;TPIHAAN VIIHTYVYYTTĂ&#x201E; Kestopuuterassit, aidat, laatat, muurit, istutukset, nurmikot. MyĂśs pikkutyĂśt. Suunnitelmat myĂśs, mĂśkki, parveke, vuosien kokemus. Panosta! PyydĂ¤ tarjous. 040 189 5685 ďŹ nrak21@luukku.com

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤rikeskus

HAMMASTEKNIKKO

a. Eurohammas puh. 726 2266 Uushammas puh. 146 1460 y valloitta Kaunis hym HĂ¤meentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, www.eurohammas.ďŹ Saat ystĂ¤vĂ¤llistĂ¤ ja asiantuntevaa hammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ripalvelua. HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤rimme Mikko Larjomaa. Hinta Omavast. Kelapal. ERIKOISHINTAMME:

Hammaskiven ja vĂ¤rjĂ¤ytymien 32,60 26,40 poisto, ďŹ&#x201A;uoraus, puhdistus.......59â&#x201A;Ź 38,60 20,40 Hampaan vĂ¤rinen paikkaus...... 59â&#x201A;Ź 38,60 20,40 Kivuton hampaan poisto..........59â&#x201A;Ź Hammasvalkaisu yksilĂśllisellĂ¤ menetelmĂ¤llĂ¤ alk............. 150â&#x201A;Ź Ei Kelan suoraveloitusta.

Muut palvelut: Keinojuurihammas â&#x20AC;˘ Kirurgia â&#x20AC;˘ Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressĂ¤. Katutasossa, helppo pyĂśrĂ¤tuolille.

T A K U U T Y Ă&#x2013;

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Proteesi valmis 12 tunnissa TĂ&#x201E;SSĂ&#x201E; KUUSSA:

YLĂ&#x201E;- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

Proteesien ilmainen tarkistus.

Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki

Mattojen kĂ¤sipesua 8â&#x201A;Ź/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10â&#x201A;Ź /Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148 ps. olin ennen HakaniemessĂ¤

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Vuokrata halutaan

TEHOSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013; SĂ¤hkĂśasennusliike. Kaikki sĂ¤hkĂśtyĂśt HelsingissĂ¤ ja pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla kotimaisin voimin. 09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 â&#x201A;Ź / tunti 050 926 6203 Kotisiivous, ikkunanpesu ammattitaidolla. Mattojen (villa, persialaiset), sĂ¤nkypatjojen pesu paikan pĂ¤Ă¤llĂ¤.T:mi Anne-Ly Matinheikki p. 050 550 4020

Yleismies Jantunen palveluksessanne! Luotettava monitoimimies kodin ja yritysten huoltotĂśihin: valaisimien, kodinkoneiden sekĂ¤ kalusteiden asennus ja kokoaminen ym., myĂśs pienet ja suuret remontit. www.ymj.ďŹ tai 041-531 5071.

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri Beata Heikkinen Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

â&#x2DC;&#x17D;

Rakennusala

Ostetaan M

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651.

ETRO

MeiltĂ¤ saat kaikki huoneistoremontit 20 v kokemuksella takuutyĂśnĂ¤

M O NT

maalaus tapetointi keittiĂśt kylpyhuoneet saunat lattiat ilmainen tarjous ja kĂ¤ynti paikan pĂ¤Ă¤llĂ¤

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestĂ¤ ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Lakiasioita

P. 0400-819483/ metroremontti@pp.inet.ďŹ

Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, ItĂ¤keskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ďŹ

MyydĂ¤Ă¤n hautakiviĂ¤

+$87$.,9(7

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W S ZZZ SHLNLYL Âż

3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN

.DXQHLPPDW KDXWDNLYHW .DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

6820(1 +$87$.,9,

VESIKOURUT s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakĂ¤sittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

050-2205 /

Siltala

www.0502205.ďŹ JORMAN REMONTTIPALVELU. Maalaus, tapetti, laatta, ym. muut pikkutyĂśt. Kestopuuterassit piha, parveke. 040 189 5682 KYSY KEVĂ&#x201E;TTARJOUS. Laadukkaasti ja luotettavasti kaikki kodin remontit yli 20v kokemuksella: keittiĂś, kylpyhuone, sauna, lattia, maalaus/tapetointi ym. MyĂśs pienet tyĂśt tehdĂ¤Ă¤n. Radeco Oy 0400-664 502 Talojen ja kesĂ¤mĂśkkien ulkomaalaukset, huoneistoremontit katosta kellariin. Uudisrakentaminen. Ammattitaidolla ja aikailematta. KotitalousvĂ¤hennys! Soita! Tekno-Kate Oy, puh: 040 5656 754.

Kodin remontit 40 vuoden kokemuksella erinomaisella ammattitaidolla, edullisin hinnoin. Pienet ja suuret kaikenlaiset, alusta loppuun, myĂśs uudisrakennukset. Huomioikaa kotitalousvĂ¤hennys. Tip Top Rakennus Oy â&#x20AC;˘ p. 045 634 7858 e-mail: esa kokkonen@kolumbus.ďŹ

Mitoin kuin mitoin Uusi ilme keittiĂśĂśn

-Ovet, tasot, rungot -Vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Soita: ERKKI 0500 503357 MIKKO 0409 311466 www.ergadesign. Huoneistoremontit: Maalaus, tapetti, laatta ja lattiatyĂśt. P. 0400 674 739 rakennuskorj.laasonen@elisanet.ďŹ MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYĂ&#x2013;T. Ilmainen arvio. KotitalousvĂ¤hennys. P. 045 235 1717

MyydĂ¤Ă¤n

9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

SXK ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

KirvesmiestyĂśt, hirsirakentaminen + vesieristetyĂśt sertiďŹ kaatilla 33v. kokemus p. 0400 602 374

Kristitty, toist. elĂ¤k. nuorimies. TĂ¤ysin raitis ja sav. hakee asuntoa alueelta TorpparinmĂ¤ki, PaloheinĂ¤ p. 040 3531 080 â&#x20AC;?Matkalaukkuâ&#x20AC;?-professori (emer.) etsii Hgi:n kesk. yks., pientĂ¤ kaks. tai jaett. yht.asunt. 1.8./1.9.12 alk. P. 044 276 0183

Terveet elĂ¤mĂ¤ntavat omistava 28-vuotias tyĂśssĂ¤kĂ¤yvĂ¤ nainen hakee pitkĂ¤aikaista yksiĂśtĂ¤ vuokralle seuraavilta alueilta tai niiden lĂ¤hettyviltĂ¤; Etu-TĂśĂślĂś, Kruununhaka, Punavuori, Ullanlinna ja Kallio. Aikaisintaan 1.7, viimeistĂ¤Ă¤n 1.9. Sanni 045 638 7545

Verhoomo Tontti, Puh. 09 387 9917, sami.tontti@kolumbus.ďŹ

Tuntivel. 33â&#x201A;Ź+ alv. p.0400 811 941 mm. PihatyĂśt (bob-cat), ikkunanpesut, remontit, muutot ja kuljetukset. www. bewesport.ďŹ

Kaksi mukavaa, luotett. opisk.tyttĂśĂ¤ etsii 2h asuntoa HgistĂ¤ heinĂ¤-elok. alk. Kirsi 050 5601033, Maija 044 345 6959

TyĂśssĂ¤kĂ¤yvĂ¤, siisti akateeminen nainen etsii yksiĂśtĂ¤ Kallio, Punavuori, TĂśĂślĂś -alueilta. Puh. 050 557 0981

KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYĂ&#x2013;NĂ&#x201E;. X.X.L OY p. 050-5124611

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693

suuhygienian hoitopaketti: hammaskiven ja vĂ¤rjĂ¤ytymien

Kokoproteesit 690â&#x201A;Ź pari SĂ¤rkypĂ¤ivystys poisto ja ďŹ&#x201A;uoraus 69 â&#x201A;Ź Yksi kokoproteesi 390â&#x201A;Ź Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

VĂ¤litysp. esim. Verkko 900 â&#x201A;Ź + 3,8 % velat. hinnasta, asiakirjakulut 190 â&#x201A;Ź (sis.alv.)

REHELLINEN RAITIS LUOTETTAVA AMMATTIMIES -KeittiĂśremontit, -Kylpyhuone/Saunaremontit Markus Vaara: 0400 766 809 Arvo RĂ¤ty: 0400 778 160

HAMMASASEMA > Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapĂ¤Ă¤tĂ¤) YstĂ¤vĂ¤llistĂ¤ ja asiantuntevaa hammashoitoa

KiinteistĂśmaailma Pasila Green Tower Oy LKV Ratapihantie 6, 00520 Helsinki pasila@kiinteistomaailma.fi

Kiire! Etsin 1-2h+k EtelĂ¤- tai LĂ¤nsi-HgistĂ¤. Olen luotett, tyĂśssĂ¤k. nainen. En tup, ei elĂ¤im. Vuokra max 600e / 045 6349 503

TAKKAPUUT tuomme takkasi viereen. MĂ&#x2013;KKIPUUT autosi takakonttiin.

Kotimaiset koivuklapit 50 L / sĂ¤kki. 20 â&#x201A;Ź / sis.alv. Kuljetus alk. 10 â&#x201A;Ź. Soita ja tilaa nyt 0400 - 876 163 ehk@ehk.ďŹ www.ehk.ďŹ

vanhainkotikĂ¤ynnit

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois! p. 0466 418 728.

Ville Rantanen yrittĂ¤jĂ¤, LKV, oik. kand. puh. 010 321 7900

300â&#x201A;Ź

85â&#x201A;Ź YLĂ&#x201E;- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLĂ&#x201E;-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 490â&#x201A;Ź 139â&#x201A;Ź YLĂ&#x201E;-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 55 â&#x201A;Ź MeiltĂ¤ myĂśs koti- tai

Myyd. naisten EtelĂ¤-Pohj. kansallispuku. Hame k. 40-42, paita ja liivi k. 38-40, tasku, essu ym. H. 350â&#x201A;Ź Puh. 040 7339 665

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjĂ¤ ym. SekĂ¤ jĂ¤Ă¤mistĂśjen tyhjennykset, myĂśs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964

Siisti lastentarhanopettaja-isĂ¤ ja kaksi poikaa (13- ja 16-v.) etsivĂ¤t asuntoa 1.8.2012 alkaen Pohjois-HelsingistĂ¤ tai junaradan Helsinki-Kerava varrelta. Ei lemmikkejĂ¤. P. 044 3440 446 Nuori mies, viestinnĂ¤n opiskelija, vakitĂśissĂ¤, etsii yksiĂśtĂ¤ SĂśrnĂ¤isen alueelta, max. 600â&#x201A;Ź. Puh. 050 5011 515

KĂ&#x201E;TEISELLĂ&#x201E; KUOLINPESĂ&#x201E;T, muuttojĂ¤Ă¤mistĂśt, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, tyĂśkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 0440 701 999.

www.autosirahaksi.ďŹ Jos olet luopumassa autostasi, soita Markku Kolehmainen 0500 500 502.

Saat reilun kĂ¤teistarjouksen autostasi. Hoidamme kaikki paperiasiat sekĂ¤ rekisterĂśinnin puolestasi ammattitaidolla. Maksu kĂ¤teisellĂ¤ tai tilillesi heti kaupan yhteydessĂ¤. Tulemme paikalle sovittaessa.

TASOAUTOT OY (vuodesta 1975)

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja nĂ¤ytĂśt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

Asianajajia

Linnanrakentajantie 6 Herttoniemi KUOLINPESĂ&#x201E;T - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU tyhjennĂ¤mme vintistĂ¤ kellariin. Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myĂśs viikonloppuisin). P. 040 377 5159 *ONNI* (25v.kok.) Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja kĂ¤yttĂślasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevĂ¤lineitĂ¤, levyjĂ¤, huonekaluja, valaisimia, tyĂśkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESĂ&#x201E;T, MUUTTOJĂ&#x201E;Ă&#x201E;MĂ&#x201E;T. Nopea nouto, maksu heti kĂ¤teisellĂ¤. Seppo ja Sari 0400 218 225.

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim. Testamentit, perintĂś- ym.lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.ďŹ Asianajotoimisto TyynilĂ¤ Oy Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.ďŹ

Kaikki yksityisten/yritysten lakiasiat.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkĂ¤ynnit. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi JUHA REUNANEN

Viikon vinkki

Lauluja kesäillassa Monissa oopperoissa ja useiden orkestereiden solistina loistanut sopraano Laura Pyrrö (kuvassa) konsertoi pianisti Tiina Korhosen kanssa ensi keskiviikkona Haagassa. Sinikellojen siimeksessä -konsertissa kuullaan lauluja keväästä ja kesästä. Kesäillan musiikkia keskiviikkona 6.6. kello 18.30 Hakavuoren kirkossa, Tolarintie 1.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 3.6. klo 10 koululaisjumalanpalvelus Pornaisten kirkosta. Virret: 429, 135, 571. Klo 11 Horisontti, klo 18 Kristillinen seurakunta Uusipesulan jumalanpalvelus Turusta. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 31.5. Viestintäpäällikkö Simo Repo. Kirkkoherra Marko Marttila. Pe 1.6. Viestintäpäällikkö Lahja Pyykönen. Rovasti Matti J. Kuronen. La 2.6. Pastori Hilkka Laine (Metodistikirkko). Pastori Hanne von Weissenberg. Ma 4.6. Korkeakoulupappi Henri Järvinen. Päivi Kangas lukee Jobin kirjaa. Ti 5.6. Tiedottaja Virpi Hyvärinen. Rehtori Taina Karhu (Helluntaiherätys). Ke 6.6. Pastori Nanna Helaakoski. Pastori Riitta Kuparinen. To 7.6. Pastori Kai Sadinmaa. Kirkkoherra Pauli Niemelä.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 3.6. klo 18 Tuomasmessu.

TV1 La 2.6. klo 11.05 Pisara. ”Täällä vaeltaessa usein ihmetyksen sormi menee hämmästyksen suuhun.” (Luuk 7: 11–17). Uusinta ma 4.6. klo 14.55.

Suviradio www.suviradio.fi To 31.5. klo 18 aloittaa lähetyksensä uusi Suviradio. Saa laulaa mukana!

Keskellä risti. Mustasaaren kappelissa vietetään kesätorstaisin ekumeenista Luottamuksen rukoushetkeä, jossa lauletaan Taizé-lauluja.

Viherpeipon ruk Linnunlaulu kietoutuu hiljaisuuteen Mustasaaren kappelissa. Kappelin messut ja rukoushetket alkavat jälleen. Teksti Saila Keskiaho Kuva Sirpa Päivinen

lkoa kantautuvat mustarastaiden ja viherpeippojen huilut. Mustasaaren kappelin ikkunalla on savinen pikkulintu. Se on kuin suoraan siitä legendasta, jonka mukaan pieni Jeesus muovaili savesta lintuja ja sai ne lentämään. Lasimaalauksissa ja vihkiryijyssä Pyhän Hengen kyyhky lentää vapaana minne tahtoo. Mustasaaren Kolumbukseksi kutsuttu pastori Heimer Virkkunen osui saareen hiihtoretkellään eräänä 1930-luvun talvena.

Muutama vuosi myöhemmin saari siirtyi seurakunnalliseen käyttöön. Sitä ennen se oli toiminut Granholmin perheen kesähuvilana ja sitten kaupungin virkistysalueena, Mustasaaren toimintakeskuksen vs. toiminnanjohtaja Leena Miettinen kertaa kappelissa. – Mustasaaressa alkoi heti aktiivinen nuorisotyö. Virkkusen jälkeen tuli Ilmo Launis, joka oli eräänlainen keksijätyyppi. 1960-luvulla alkoi radikaalimpi, etsivä nuorisotyö. Sitten tänne tuli kierrätystä ja hiljaisuuden liikkeen vaikutusta. Kappelista tuli kappeli vuonna 1951. Sitä ennen se oli ollut kaikkea muuta kuin hiljaisuuden paikka. Kappeli tunnettiin Parakkina – siellä majoittuivat saaressa leireilevät pojat. Tytöt taas nuk-

kuivat Tyttöjen talossa, jonne on yhä näköyhteys kappelin ikkunasta. Vuonna 1973 kappelin nimi vielä vaihtui Auringonnousun kappelista Rauhan kappeliksi. Kappelissa vierailevan silmä tarttuu ensimmäiseksi alttaritauluun. Riikka Pekanpalon teoksessa on kuin valkoisia käärinliinoja ristikkäin ja päällekkäin. – Alttaritaulusta löytyy eri elämäntilanteissa uusia asioita. Näen sen lohduttavana, radikaalina ja vahvana, Leena Miettinen kuvaa suhdettaan teokseen. – Joidenkin mielestä se on vastenmielinen. Ainakaan se ei jätä kylmäksi. Eräs lapsi näki siinä kalterit. Entinen alttaritaulu, raollaan oleva hylätty ovi, on ripustettu kappelin oikealle seinustalle. Pekanpalon Armo-teos tuli kappeliin, kun sen yleisilme remontoitiin 2000-luvun alussa vaaleammaksi. Aiemmin sisätila oli karuntumma. Siitä muistuttavat yhä alttaripöytä, saarnastuoli ja kastemalja, kaiken nähneestä

mustasta puusta ronskisti veistetyt esineet. Alttaripöytä muistuttaa siitä, että meidät on kutsuttu palvelemaan. – Pöydän alla oleva kivi on Tyttöjen talon entinen astuinkivi. Granholmien aikana talo toimi palvelijoiden rakennuksena. Alttarin yläpuolella oleva, Pyhään Kolminaisuuteenkin viittaava kolmion muotoinen kattoikkuna saa Miettiseltä proosallisen selityksen. – Se oli Parakin kamiinan savupiipun ulosmenoaukko. Elävä hiljaisuus viehättää Leena Miettistä, jonka työhön kuuluu muun muassa päivittäisten rukoushetkien pitäminen. – Ohuiden ikkunoiden läpi kuuluu linnunlaulu, tuulen humina ja sateen ropina. Tämä on yhtä aikaa keskellä luontoa ja elämää. Ikkunoista näkyvät tehtaan piiput ja Länsiväylä. Teologiaa opiskeleva Miettinen kokee olevansa saarnoja pitäessään seurakunnan sylissä. – Saarnastuolista on vain met-

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Soutustadionin virsilauluillat Haluatko laulaa meren äärellä kesäisen tuulen leyhyessä? Soutustadionilla lauletaan virsiä kesäsunnuntaisin 3.6. alkaen kello 18. Poikkeuksena on 24.6., jolloin lauluiltaa ei pidetä. Laulattajina toimivat pastori ja kanttori Töölön seurakunnasta.

Konsertteja lähes joka päivä ■ Helsingin Urkukesän konsertteja on sunnuntaisin kello 20 Tuomiokirkossa, maanantaisin kello 19 Kallion kirkossa sekä keskiviikkoisin kello 19 muissa keskustan kirkoissa. Heinäkuussa konsertteja pidetään myös torstaisin kello 15 Suomenlinnan kirkossa. ■ Kesähelteiltä voi hengähtää kuuntelemalla Päivämusiikkia tiistaisin kello 12 Vanhassakirkossa tai Urkuvarttia keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 12 Tuomiokirkossa. ■ Itä-Helsingin kirkoissa pidetään Metrolla musiikkiin -sarjan konsertteja tiistaisin kello 20. ■ Pohjois-Helsingissä Malmin kirkossa soi Iltamusiikki keskiviikkoisin kello 19. Helsingin kirkkojen kaikki kesäkonsertit löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi. Painettuja musiikkikalentereita saa muun muassa kirkoista ja kaupungin matkailutoimistosta.

Suvivirsi soi tapahtumissa

ous ri matkaa seurakuntaan. Silloin pitää puhuakin ikään kuin seurakunnan sisältä käsin. Ylhäältä päin saarnaaminen ei onnistu. Mustasaaren toimintakeskus on avoinna 5.6.–19.8. Lautat Mustasaareen lähtevät Taivallahdesta, Eteläinen Hesperiankatu 98. Tiistaisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin lautat kulkevat kello 9–16, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9–18. Lautat lähtevät tasatunnein kello 13.15 lähtevää lauttaa lukuunottamatta. Mustasaari on maanantaisin kiinni.

Hiljenny yhdessä ja yksin ■ Joka sunnuntai vietetään messua kello 14. Messut alkavat 5.6. ■ Muina viikonpäivinä on hartaushetki kello 14. ■ Luottamuksen rukoushetkessä lauletaan Taizé-lauluja joka torstai. Rukoushetki alkaa noin kello 18.30.

Eritreaan tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen. Kahvio on avoinna kesätiistaisin kello 12–14 Roihuvuoren kirkolla, Tulisuontie 2.

Hoitavaa ääntä Mustasaaressa Mustasaaressa lauantaina 9.6. kello 10–17 pidettävällä Hoitava ääni -kurssilla tutustutaan äänen kiehtovaan maailmaan rentouttavien hiljaisten äänien sekä virkistävien voimaäänien avulla. Ohjaajana on äänipedagogi Pia Skibdahl. Kurssi maksaa 55 euroa sisältäen laivamatkan, lounaan ja kahvin. Ilmoittautua voi osoitteeseen kallio.srk@evl. fi tai numeroon 09 2340 3611.

Poikakuoron lähtökonsertti Cantores Minores -poikakuoron 60-vuotisjuhlakiertue suuntautuu Italiaan. Lähtökonsertti pidetään Helsingin tuomiokirkossa tiistaina 5.6. kello 19. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa. Matkalle lähtee 60 nuorta laulajaa johtajanaan Hannu Norjanen sekä urkusolisteina Markus Malmgren ja Harri Viitanen. Kuoro esiintyy Pietarinkirkon messussa sekä konsertoi Bolognassa, Ravennan Festivaalilla ja Roomassa. Kiertueen ohjelmistossa on muun muassa J.S. Bachin, Brahmsin, Mendelssohnin, Brucknerin, Pärtin, Sibeliuksen, Kuusiston ja Rautavaaran musiikkia.

Tule laulamaan Suvivirttä ja muita kesäisiä yhteislauluja Lasipalatsin aukiolle torstaina 31.5. kello 18 Kampin kappelin Suvivirsi-yhteislaulutapahtumaan. Sen yhteydessä piispa Irja Askola siunaa käyttöön vastavalmistuneen Kampin kappelin, johon pääsee tutustumaan noin kello 19.30 alkaen. Laulua säestää UMO Jazz Orchestra, ja esilaulajina ovat Johanna Iivanainen, Marzi Nyman sekä Yön kuningattaret. Tilaisuuden juontaa toimittaja Mika Saarelainen. Suvivirttä pääsee laulamaan myös Lauttasaaren Kasinonrannassa pidettävässä Koko kansan kevätjuhlassa lauantaina 2.6. kello 18–19. Yhteislaulua säestää Housebändi solistinaan Johanna Iivanainen. Kahvila Kasinonranta ja kahvila Mutteri tarjoavat kesäkahvit.

Tuomasmessut pidetään kesäsunnuntaisin kello 19 Mikael Agricolan kirkolla, Tehtaankatu 23. Sunnuntaina 3.6. saarnaa ja laulaa Pekka Simojoki, messun kokoaa Hanna Rinkineva ja musiikista vastaa Inna Vintturi ja orkesteri. Sunnuntaina 10.6. teemana on luonto ja luomakunta. Pyöräilijät voivat tulla kypärineen kirkkoon saamaan siunauksen kesän retkille. Messun vieraana on emerituspiispa Lennart Koskinen Ruotsista ja liturgina Hans Tuominen. Musiikista vastaa Mikko Helenius. Kaikki kesämessut pyritään tulkkaamaan englanniksi. Lisätietoa löytyy osoitteesta tuomasmessu.fi.

Roihutupakahvio avautuu

Café Kryptassa kahvia ja taidetta

Roihutupakahvion kesäkauden avajaisissa tiistaina 5.6. kysellään, kohtaavatko eri ikäiset roihuvuorelaiset. Monen polven kasvutila -hankkeesta on kertomassa kaupungin nuoriso-ohjaaja Senja Lappalainen. Tarjoilusta vastaa Roihuvuoren Martat. Kahvion tuotto menee Kirkon Ulkomaanavun kautta

Kesäkahvila Café Krypta on avoinna koko kesän maanantaista lauantaihin kello 11–17 ja sunnuntaina kello 12–17. Kahvittelun lomassa voi nauttia taiteesta. Olli Joen näyttely Uudet tuulet on esillä 8.7. asti. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kahvila sijaitsee Tuomiokirkon kryptassa osoitteessa Kirkkokatu 18.

Pyöräillen Tuomasmessuun

Menokasvo: Mika Saarelainen

Perjantai 1.6. Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Santeri Siimes.

Lauantai 2.6. Piknikkonsertti klo 16 Suomenlinnan Kirkkopuistossa. Kaartin Soittokunta solisteineen, johtaa Raine Ampuja ja Ville Paakkunainen. Säävaraus. Koko kansan kevätjuhla klo 18–19 Lauttasaaren Kasinonrannassa. House bändin solistina Johanna Iivanainen. Yhteislauluja, mm. Suvivirsi.

Sunnuntai 3.6. Début klo 15 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Klaus Mäkelä, sello, Risto Lauriala, piano. Sonaatteja sellolle ja pianolle halki vuosisatojen. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ ainoacktenhuvila.fi. Kesälauluja klo 17 Merirasti-kappelissa. Lauletaan kesälauluja Anja Hinkkasen harmonikan säestyksellä. Pirkko Seitsonen, hartaus. Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie. Yhteislaulua ja hartaus, mukana kanttori ja pastori. Järj. Töölön seurakunta. Kuoromusiikkia Islannista klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Akureyrin kirkkokuoro satujen saarelta Islannista, johtajina Eythor Jonsson ja Sigrun Thorsteinsdottir. Mm. Te Deum. Urkukesän avajaiskonsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Lauluyhtye Lumen Valo, Markku Mäkinen, urut. Ohj. 5 e.

Pianomus Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion Temp kirkossa. Urkukesä Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. K Käsikelloyhtye Sonus, S johtaa Sanna Helasterä. SirkkaLiisa Jussila-Gripentrog, urut. Oh 5 e. Ohj. S Sibelius – Tšaikovski klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Linda Hedlund, viulu, Seeli Toiv sello, Folke Gräsbeck, vio, pian piano. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi. Fricassée parisienne klo 19 Paavalinkirkos valinkirkossa. Renessanssiyhtye Cappella T Tibia. 1500-luvun musiikkia. Ohj. 5 e e.

SÄ

Marjo Kytöharju harju

Kampin kappelin avajaiset klo 18 Lasipalatsin aukiolla. Suvivirsi ja kesäisiä yhteislauluja. UMO Jazz Orchestra, Johanna Iivanainen, Marzi Nyman, Yön kuningattaret. Juontaa Mika Saarelainen. Keväästä kesään klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Essi Luttinen, mezzosopraano, Eveliina Kytömäki, piano. Mahler-Werfel, Rossini, Bizet, Kuusisto. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi. Kirkkokonsertti klo 19 Suomenlinnan kirkossa. Kaartin Soittokunta. Böhme, Strauss, Mozart. Ohj. 10 e. Kirkas ja pimeä klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Lain Huuto -kuoro, johtaa Paavo Hyökki. Liput 15 / 10 e (sis. ohj.) kuorolaisilta ja ovelta.

Maanantai 4.6. Maan

OJ ÄM

Toivontuottajien Suviradio käynnistyy Suvivirrellä ellä torstaina ä tähän saatiin 31.5. kello 18 osoitteessa www.suviradio.fi. Mistä a Saarelaiidea, nettiradiokanavan musiikkipäällikkö Mika nen? ou– Toivontuottajien kymmenen vuotta täyttävästä Joume luradiosta on tullut uskomattoman suosittu. Aloimme pohtia, mikä toinen teema voisi kiinnostaa kuuntelijoita yhtä paljon. Päädyimme kesämuistoihin, joita tulee esimerkiksi riparilla, ja niin syntyi Jouluradion pikkusisko Suviradio. Kanava on mukana ihmisten kesäarjessa elokuun loppuun saakka alaotsikolla ”saa laulaa mukana”. Millaista musiikkia Suviradiossa soitetaan? en – Kanavalla soitetaan joka päivä ympäri vuorokauden musiikkia, jonka ainoana yhteisenä nimittäjänä on virkesä. Kuultavana on mielenkiintoinen sekoitus Suvivirrestä Katri Helenaan ja Apulannasta Täysikuuhun. Saavatko kuuntelijat esittää toiveita? – Haluamme olla lähellä kuuntelijoita. Laulutoiveita ja n kommentteja voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen suviradio@evl.fi sekä kanavan Facebook-sivuille.

Musiikkia kirkoissa Torstai 31.5.

ESK

■ Kappeli on auki omaa hiljentymistä varten saaren aukioloaikoina.

Menovihjeet

Tiistai 5.6. Tiista Pianomusiikkia vierailijoille klo Pianomus

10–14 Temppeliaukion kirkossa. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Yhteislaulua klo 18.30 Käpylän kirkon kesäkahvilassa. Laulu soi pyhiinvaeltajan. Kiertueen lähtökonsertti klo 19 Tuomiokirkossa. Poikakuoro Cantores Minores, johtaa Hannu Norjanen. Harri Viitanen, urut. 60-vuotisjuhlakiertue suuntautuu Italiaan. Ohj. 10 e. Konsertti klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Maija Ruuskanen, piano ja laulu, Saana Liikanen ja Eeva Siljamäki, laulu, Jousikaiku-kvartetti: Pasi Eerikäinen ja Laura Airola, viulu, Mauri Kuokkanen, alttoviulu, Riikka Lampinen, sello. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi. Metrolla musiikkiin klo 20 Merirasti-kappelissa. Laulyhtye Yön Kuningattaret, Ilkka Joronen, piano ja Hammond-urut, Harri Virtamo, basso. Rytmikästä hengellistä musiikkia. Ohj. 5 e.

Keskiviikko 6.6. Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Vapaa pääsy. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Karmen Kelk. Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Maunulan kirkolla. Kesäisiä lauluja esittävät Liisa Tiensuu, laulu, ja Maija Pesonen-Kareinen, piano ja urut. Mukana Elisa Hapuli ja Heikki K. Järvinen. Myös yhteislauluja. Kesäillan musiikkia klo 18.30 Hakavuoren kirkossa. Laura Pyrrö, sopraano, Tiina Korhonen, piano. Urkukesän konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa. Helena Tenhunen, sopraano, Kaj-Erik Gustafsson, urut. Ohj. 5 e. Iltamusiikki klo 19 Malmin kirkossa. Puistolan kirkkokuoro ja lauluryhmä Toivon säteet, johtaa Ulla Pesonen. Kaisu Rauhamaa, urut. Konsertti klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Kaija Kärkinen, laulu, Ile Kallio, kitara. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi.

Torstai 7.6. Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Urkumusiikkia klo 13 Kallion kirkossa. Johannes församlingenin muusikot. Kesäillan musiikkia klo 18 Kannelmäen kirkossa. Lauluyhtye Vox Secret: Taina Hirvonen ja Senja Korhonen, sopraano, Anne Lampela, mezzosopraano, Kari Tikkala, piano. Schubert, Morricone, Sager / Foster, Menken, Leino, Franck, Händel, Merikanto, Pacius, Sibelius. Yhteislaulua klo 18 Kulosaaren kirkon Tapulissa. Kesäkahvilassa yhteislaulua ja hartaus, kanttori Veijo Lankinen ja Ulla Mäenpää. Kaihon kasvot klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Tove Åman, sopraano, Tuula Hällström, piano. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ ainoacktenhuvila.fi. Sanaton laulu klo 19.30 Tuomiokirkossa. Eteläpohjalaisia oopperalaulajia ja klassisen musiikin taitajia. Mm. Beethoven, Kuula, Schubert. Osa Etelä-Pohjanmaa Senaatintorilla -tapahtumaa. Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 30. toukokuuta 2012 Numero 20

Olen lapsen virallinen huoltaja ja sitä pitäisi mielestäni kunnioittaa. Isä ei kuitenkaan tätä kunnioita eikä halua ottaa sitä riskiä, että lähettäisi lapsen kotiin selvittämään asioita. Toivon, että kaikkia äitejä ei aina syyllistettäisi siitä, että eivät anna isien tavata lapsiaan eron jälkeen. On myös sellaisia äitejä, jotka pitävät tärkeänä sitä, että lapsella on myös isä, jota saa tavata. Kaipaus

Parempi saattohoito kaikille Eutanasia on vaikea asia. Pystyisitkö itse irrottamaan ihmisen koneista, lopettamaan lääkityksen, antamaan viimeisen piikin? Ja kantamaan vastuun tästä lopun elämääsi? Pystyisitkö olemaan se työntekijä, joka joutuu ottamaan vastuulleen ihmisten elämisen lopettamisen, tulevaisuudessa ehkä päivittäin? Minä en ainakaan pystyisi siihen tässä vaiheessa elämää. Miksi se tulee ulkoistaa ammattilaisille? Se, että vakavasti sairas, eutanasiaa tahtova kykenisi itse ottamaan esimerkiksi kuolemaan johtavat lääkkeet, tuntuu mielekkäämmältä ja oikeammalta. Jos ihminen taas on niin sairas fyysisesti, ettei hän tähän pysty itse, olisi toivottavaa, että apua löytyisi lähipiiristä tai hoitavilta ihmisiltä, jotka pystyvät auttamaan asiassa. Kunnollista saattohoitoa saavat Suomessa vain ne, joilla on rahaa. Hoitakaa ensin tämä asia kaikille ihmisille tasa-arvoiseksi. Päivi Ruippo

Israelin tukeminen on politiikkaa

Ville Ranta kana vilaukselta vain kolme kertaa. Isä on aina yrittänyt tehdä kaikkensa, jotta lapsi olisi Olisi mielenkiintoista tietää, mitä ihmiset kaikessa mahdollisessa äitiään vastaan. Kun ajattelevat sanan ”vanhurskaus” merkitseisä ei onnistunut kääntämään pienen lapsen vän. Onko se ehkä jumalanpelkoa, vai hypäätä, hän odotti otollista hetkeä eli teinivien tekojen suorittamista toisia ihmisiä ja ikää, jolloin aloittaa manipulointi. Tämä taluontoa kohtaan? pahtui noin kaksi vuotta sitten. Ei ainakaan kymmenen käskyä riitä ykIsä alkoi systemaattisesti kumota kaisin tekemään ihmistä vanhurskaaksi. Se käy ken, mitä lapsen kanssa olimme sopineet. selväksi esimerkiksi seuraavista raamatunHän alkoi vähätellä äitiä kaikin mahdollikohdista. ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin sin keinoin. Tämä johti siihen, että jokaisen itseäsi.” ”Jos sinulla on kaksi ihokasta, anna pienenkin erimielisyyden jälkeen lapsi lähtoinen sille, jolla ei ole yhtään.” ”Helpompi ti isälleen. kamelin on päästä neulansilmän läpi kuin Isä myös kieltäytyi vastaamasta ja kerrikkaan päästä taivaaseen.” tomasta, onko lapsi todellisuudessa hänen Tässä vain muutama viisaan miehen luonaan. Useaan otteeseen en oikeasti Jeesuksen opetuksista. Myös nämä tiennyt, missä lapsi oli ja vain toisanat, jotka hän sanoi opetuslapvoin, että hän on turvassa. Jatka silleen, ovat kultaakin arvokIsä on sekä fyysisesti että keskustelua kaammat: ”Paras teistä on se, henkisesti pahoinpidellyt lasjoka on kaikkien toisten palverkossa www. ta eri tavoilla. Hän ei koskaan velija.” pyydä lapselta anteeksi sanokirkkojaKuisma Pietari Hakkarainen misiaan ja tekemisiään. Sen kaupunki.fi Helsinki sijaan hän menee ja ostaa jonkin kalliin esineen. Isän mielestä lapselta anteeksi pyytäminen Olen menettänyt murentaisi hänen auktoriteettinsa lapseni ja niinpä hän aina ostaa materialla hyväkÄitienpäivä oli ja meni, mutta minä vietin syntänsä. sitä yksin, vaikka minulla on lapsi. Isän manipulointi on nyt tehnyt tehtäViime aikoina on sekä radiossa että sanovänsä. Lapsi lähti noin puoli vuotta sitten malehdissä yllättävän paljon käsitelty isien eikä sen jälkeen ole kotiin palannut. Sen siasemaa erotilanteessa. En ole vielä yhtään jaan, että isä lähettäisi lapsen kotiin, hän juttua nähnyt, jossa kärsivänä osapuolena haukkuu minua häiriköksi, kun yritän pitää onkin ollut äiti. Siksi päätin kertoa oman talapseen yhteyttä. En usko, että välit pojan rinani. kanssa palautuvat koskaan ennalleen, vaikOlen teini-ikäisen lapsen yksinhuoltaja, ka puheyhteys palautuisi. Toivon kaikesta mutta en ole nähnyt lastani noin kolmeen sydämestäni, että isän toiminta ei jätä lapkuukauteen ja viimeisen puolen vuoden aisen mieleen pysyviä vammoja.

Mitä vanhurskaus on?

Olen maahanmuuttaja ja tumma mies, joka on syntynyt islamilaiseksi, mutta elänyt kristittynä vuodesta 1970 lähtien. Olen syntynyt Malediiveillä, joka on sataprosenttisesti sunni-islamilainen maa. Olen asunut Euroopassa vuodesta 1964, ensin 21 vuotta Britanniassa ja sitten 27 vuotta Suomessa. Olen ollut naimisissa Jeesukseen luottavan suomalaisen naisen kanssa vuodesta 1979 lähtien. Olemme kasvattaneet kaksi lasta Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniksi. He molemmat opiskelevat Helsingin yliopistossa. Vuonna 2011–2012 olen ollut joka keskiviikko-iltapäivänä kirkon raamattupiirissä Tapulin seurakuntakodissa. Johanneksen evankeliumi käsiteltiin tänä vuonna, ja tämä raamattupiiri jatkaa taas vuoden ajan syyskuusta lähtien. Olen korkeasti koulutettu mies, joka kaipaa tietoja kristillisesta uskosta. En ihaile juutalaisia tai arabeja. En usko, että Jeesus on sankari juutalaisille. Sen myötä luulen, että Hannu Taipaleen ”Israelia on tuettava” (K&k 16.5.) ei ole kristillistä uskoa käsittelevä kirjoitus. Kirjoitus käsittelee politiikkaa Taipaleen näkokulmasta. Michael Fahmy

Keskustelu Israelista on jatkunut mielipidesivuilla jo monta viikkoa. Kiitos erilaisista näkökulmista, joita toitte kirjoituksissanne julki! Päätämme keskustelun tältä erää tähän. Muistathan lähettää yhteystietosi eli osoitteesi mielipidekirjoituksen mukana. Kirjoituksia, joita ei ole varustettu yhteystiedoilla, ei julkaista. Toimitus

Liian paljastavaa pukeutumista Vietin perheeni kanssa kanssa mukavan vapun Raumalla vaimon vanhempien luona. Erityisen mukavaa oli, että appivanhemmat tarjosivat autokyydin kotiin, ettei tarvinnut maksaa kalliita bussilippuja. Jumalalle kiitos näin mukavista appivanhemmista! Saapuessamme Turkuun takapenkin huomio kiinnittyi erääseen nuoreen naiseen, joka oli lähtenyt lenkille tiukoissa ur-

heiluhousuissa. Siihen anoppini tokaisi: ”Tuokin on lähtenyt ulos alushoususillaan!” Osuvasti sanottu. Eikä pelkästään siitä syystä, että kommentti tuli anoppini suusta. Vaikuttaa vahvasti siltä, että nykyajan nuorten naisten täytyy päteä pukeutumisellaan. Moni 2000-luvun nuori nainen kokee, että hänen ihmisarvonsa on ulkonäöstä kiinni. Seksikäs pitää olla, jopa juoksulenkillä. Kouluunkin pitää laittaa mahdollisimman ihonmyötäiset leggingsit, että pakarat varmasti erottuvat. Ja näitä prinsessoja näkee myös jumalanpalveluksissa. Jo on maailma mallillaan ja seurakuntaelämä myös. Lähetysyhdistys Kylväjän Japanin-lähetti Mailis Janatuinen totesi eräässä taannoisessa radioluennossaan todella osuvasti aikamme nuorten naisten pukeutumisesta: ”Tällä kaikella nainen viestittää tieten tai tietämättään miehelle: havittelen ennen kaikkea sinun himoasi, en kunnioitustasi.” Tätäkö aikamme nuoret naiset todella tavoittelevat? Tero Haapsaari tietojenkäsittelyn tradenomi (AMK), Turku

Lapsen mitätöiminen sattuu Kävelyreittini varrella on leikkipuisto, jossa joskus levähdän. Pieni poika oli päässyt isän kanssa sinne, mutta isä puhui kännykkään koko sen puolituntisen, jonka siellä istuin. Poika harhaili telineiden luona, muita lapsia ei ollut. Pettymys oli nähtävissä. Pieni tyttö on keinumassa äidin kanssa ja kännykkä käytössä. ”Äiti, anna vauhtia” – ja lopulta äiti sitä antaakin. Toisella kädellä. Sunnuntaikävelylle lapsi on päässyt kahden kesken vanhemman kanssa ja yrittää juosta kuin koiranpentu pysyäkseen mukana vauhdissa. Kännykkään pälätetään koko ajan. Tällaista näkee kaikkialla. Ei olla läsnä lapsen kanssa. Miltä näistä toisella kädellä hoidetuista tuntuu? Toki ennenkin vanhemmat olivat kiireisiä, mutta tällainen mitätöiminen tuntuu julmemmalta. Eikä ainakaan jää mukavia muistoja odotetuista kahdenkeskisistä hetkistä. Vanha äiti

Myös tekijän puolesta Jumalanpalveluksessa rukoiltiin Hyvinkään ampumavälikohtauksessa surmansa saaneiden ja heidän omaistensa puolesta. Jäin miettimään, että syytä olisi rukoilla myös tekijän puolesta. Sitä, että hän ymmärtäisi tekonsa. Atsi

Helluntai pois trendien tieltä? Seurakuntien ilmoitusten mukaan (K&k 23.5.) seuraavana sunnuntaina suurimmassa osassa Helsingin seurakuntia ei vietettykään helluntaita vaan suvivirren sunnuntaita. Omassa seurakunnassani Kalliossa oli sentään kaksi helluntain messua. Tässä tyypillinen esimerkki siitä, miten kirkkomme ei enää välitä edes tärkeimmistä pyhäpäivistään. Helluntaita on vietetty noin kaksi tuhatta vuotta, mutta se vaihdetaankin trendikkäämpään suvivirren sunnuntaihin. Tämä on niin läpinäkyvää ihmisten kosiskelua, että oikein sieluuni sattuu. Jari Arjoranta

Perusasiat takaisin lehteen Kirkon & kaupungin toimitukselle kiitos mielenkiintoisesta lehdestä, joka on oikein pörhistynyt kevään tullen. Hyvin toimitettua hartaussivua kuitenkin kaipaa. Se on se jokin, joka tekisi kaiken täydelliseksi. Kaikkea ei ehdi oppia rippikoulussa eikä elämänkoulussa. Kristillisen uskon perusasiat, kuten helluntain tapahtumat, eivät vanhene koskaan. Jälleen kävi niin, että niistä ei ollut sanaakaan lehdessä. Herätkäähän kaikki, jotka huolehditte laumasta tältä osin! Heikki Virkkunen