K&k 2012 nro 21 (6 6) by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Numero 21

Keskiviikkona 6. kesäkuuta 2012

PHOTOBACK / SHUTTERSTOCK, KÄS. ESKO JÄMSÄ

Matti Enroth: Maalämpö oli meille hyvä ratkaisu » 8–9 Kansainvälinen seurakunta kokoaa maahanmuuttajia » 4–5

Siunatut vatsat

Todistaako vanhoillislestadiolaisuudessa lapsiluku uskon vahvuudesta? » 12–13

Tervettä muutosta on tuettava » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

”

Numero 21

Lainasanat

Olen koettanut aina laittaa asiat omaan lokeroonsa. Itken, kun aika on, mutta en pyörittele loputtomasti asioita mielessäni. Sanon myös suoraan sen, mikä minua painaa. ”

6.6.2012

Annikki Väänänen pohtii hyvää elämää sivulla 7.

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KIMMO VON LÜDERS / KUVAARIO

Pääkirjoitus

Herätysliikkeen ongelmat erätysliikkeet ovat kirkon rikkaus. Tätä mantraa toistellaan kirkossa vähän samaan tapaan kuin aikoinaan jankutettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyden merkitystä. Johonkin rajaan asti varmasti niin onkin. On hyvä, että ihmiset ovat uskossaan väkeviä ja toimivat aktiivisesti. Ihmisille tekee myös hyvää, että heillä on yhteisöjä, joissa on samanmielisiä ihmisiä ja joissa heistä välitetään. Herätysliikkeissä on kuitenkin myös ongelmia, joita kirkko ei voi väistellä. Niissä on opillisia omituisuuksia. Näistä ei kuitenkaan avarassa kansankirkossa niin suurta lukua pidetä. Tiukassa uskonyhteisössä esiintyvää henkistä ja hengellistä painostamista tai yksityisyyteen kajoamista taas ei pidä sietää. Kirkon johto ei voi väistää vastuutaan, jos kirkon herätysliikkeissä on epäterveitä ilmiöitä.

Rukous Kultaa ja kaiverruksia, satojen vuosien rukouksia, oppien hiottua täsmällisyyttä, kirkon vaikuttavaa suuruutta. Jumala, vähäinen uskoni on niin toisenlainen: kaipaan yksinkertaisia sanoja, pyhän läsnäolon hetkiä, toivon hiljaista viriämistä, ikävänsä myöntäneiden tasavertaista yhteyttä. Saanko näin jatkaa?

Viime aikoina vanhoillislestadiolainen herätysliike on noussut puheenaiheeksi monesta syystä. Sen piirissä tapahtuneet lasten seksuaaliset hyväksikäytöt ovat räikeimpiä asioita. Ne ovat hirveyksiä, joita ei pidä sietää missään. Kieroutunut anteeksi antamisen kulttuuri ja erikoinen suhtautuminen seksuaalisuuteen on saattanut

edesauttaa niitä. Koko liikettä ei voi silti niiden perusteella leimata. Liike itsekin toki tuomitsee rikollisen toiminnan. Sen sijaan liikkeen jäseniin kohdistuva painostus esimerkiksi suhtautumisessa naispappeuteen tai ehkäisystä pidättäytymiseen ovat aiheita, joihin äitikirkon olisi syytä puuttua. Herätysliikkeessä olevia naisia ei pidä jättää aikansa eläneiden, vanhoillisesta miesnäkökulmasta luotujen asenteiden armoille. Vanhoillislestadiolaisten piirissä on nykyään sisäistä kuohuntaa ja suurta asioiden uudelleen arvioimisen tarvetta. Tämä heijastuu muun muassa erilaisilta nettipalstoilta. Asioiden selvittämisen vaikeutta ja liikkeen sisäistä painostusta kuvaa se, että aiheesta tehtävissä haastatteluissa, kuten tässäkin lehdessä, liikkeen jäsenet haluavat yleensä esiintyä nimettöminä. Kirkon johdolta kysytään nyt viisautta siihen, miten se pystyisi tukemaan vanhoillislestadiolaista herätysliikettä tervehdyttämistalkoissa. Liike on saanut paljon hyvääkin aikaan. Monet siinä mukana olevat eivät haluaisi kääntää hengelliselle kotipesälleen selkäänsä, vaan ainoastaan saada sen elämän tolkullisemmalle raiteelle. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Kaiken hyvän lähde on se, että olet meidät luonut, että pidät meitä yllä, se on kaiken siunauksen lähde. Kaiken tiedon lähde on se, että kasvatat meitä, että herätät meidät, se on kaiken elämän lähde. Kiitän sinua laupeudestasi ja siitä, että sinun totuutesi on koko olemassaoloni hengitys.

Omaantuntoon pätee sama kuin muihinkin tämän maailman lahjomattomiin: sitä ei voi ostaa omalle puolelleen, mutta kyllä siitä tarvittaessa eroon pääsee, tappamalla. Ja aina on olemassa sekin keino omantunnon puhtaana pitämiseen, että ei käytä sitä koskaan.

En minä kirjoitakaan teille sen vuoksi, ettette tuntisi totuutta, vaan siksi, että te tunnette sen ja tiedätte, ettei mikään valhe ole lähtöisin totuudesta.

Efraim Syyrialainen, s. 306, teologi ja syyriankielisten hymnien kirjoittaja

Jaakko Heinimäki kirjassa 10 kirjettä ylioppilaalle, WSOY 2012

Ensimmäinen Johanneksen kirje, 2. luku

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Armas aika. Annele Manninen (vas.) sekä Lilja ja Miia Höytyläinen lauloivat Suvivirttä Lasipalatsinaukiolla. Ystävysten mielestä suvivirsitapahtuma oli hyvä syy tavata kaupungin keskustassa.

Kappeli siunattiin käyttöön laulaen Lasipalatsinaukio täyttyi Suvivirren laulajista. Teksti Tommi Sarlin Kuva Jani Laukkanen

oleahko ilmakaan ei nujertanut kaupunkilaisten halua laulaa ja tutustua ensimmäistä kertaa Kampin kappeliin. Lasipalatsinaukiolla järjestettiin viime torstaina toista kertaa suvivirsitapahtuma, jossa kerättiin varoja Haitin maanjäristyksen tuhoamien koulujen rakentamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Tänä vuonna tapahtumaa väritti erityisesti Kampin kappelin käyttöönotto. Miia Höytyläinen ja Lilja-

tytär olivat tulleet laulamaan yhdessä Annele Mannisen kanssa. Heidät oli kutsunut paikalle tuttava, joka työskentelee nyt avatussa kappelissa. Ystävykset pitävät kappelia rajoja rikkovana toimintana. – On hyvä idea tuoda kappeli keskeiselle paikalle ihmisten arkeen. Kristillisyys on hyvä lähtökohta toiminnalle, joka mahdollistaa kaikkien ihmisten kohtaamisen, he arvioivat. Miia Höytyläisen mukaan Suvivirsi puolestaan on suomalaista kansanperinnettä riippumatta siitä, uskooko vai ei. – Suvivirsi yhdistää kaikkia. Sen laulaminen on aina liikuttavaa, hän sanoo. Kappeli vihittiin käyttöön suvivirsitapahtuman aikana. Kun aukiolla laulettiin, piispa Irja Askola avustajineen seisoi sisällä kappelin etuosassa useita minuutteja hiljaisuudessa. Siunaustilaisuudessa luettiin Raamattua ja rukoiltiin. Askola siunasi kap-

pelin ja sen jokaisen vierailijan kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Alttarille asetettiin alttarivaate, kastemalja ja evankeliumikirja. Vihkimiseen osallistuneet eri kirkkokuntien sekä kaupungin edustajat palasivat kulkueena Lasipalatsinaukion lavalle, jossa piispa luovutti kappelin avaimen sen työntekijöille. – Pitäkää ovet auki ja avatkaa mielen lukkoja. Antakaa armon auringon lämmittää. Olkaa armon ja oikeudenmukaisuuden puolella. Avatkaa, älkää sulkeko. Armahtakaa, älkää tuomitko. Luottakaa, älkää pelätkö, Askola evästi työntekijöitä. Askolan mukaan tarvitsemme paikkoja, jotka ovat avoimia kaikille ja kaikenlaisille. – Tarvitsemme paikkoja, joissa ei tarvitse suorittaa eikä selittää, ei ostaa eikä maksaa. Tarvitsemme paikkoja, joissa saa kertoa ja tulla kuulluksi, mutta joissa saa kuulostella itseään sanoittakin, kenenkään hätistelemättä, Askola sanoi.

Suvivirsitapahtumaa juontanut Toivontuottajien Mika Saarelainen haastatteli tapahtuman kuluessa lyhyesti kappelihankkeen keskeisiä toimijoita. Kaupunkisuunnitteluviraston päällikön Tuomas Rajajärven mukaan kaupunki tarjosi seurakunnalle rakennuspaikan, koska keskustasta puuttui vielä hiljentymisen paikka. – Kaupunki on hyvin suunniteltu silloin, kun mahdollisimman monet arvot saavat siinä edustuksensa. Siinä mielessä kaupunki on nyt askeleen valmiimpi, Rajajärvi sanoi. Vaikka seurakunnilla on jo 40 kirkkoa ja 20 kappelia, kappeli antoi seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajan Markku Koskisen mukaan uuden tilaisuuden päästä kaupungin sydämeen. – Kappeli palvelee kaikkia uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta. Rakennus itsessään houkuttelee astumaan sisään. Sen sisätilan muotokieli puolestaan kutsuu hiljentymään omaan sisimpäänsä.

Helsingin designpääkaupunkisäätiön ohjelmajohtajan Kaarina Gouldin mukaan kappelissa yhdistyy huippusuunnittelu, puuarkkitehtuuri ja uusi merkityksellisyys. – Kappeli tulee olemaan pysyvä muistutus vuoden 2012 designpääkaupunkivuodesta, Gould arvioi. Sisään kappeliin pääsi tapahtuman jälkeen. Kommentit olivat suorastaan ihastuneita. MarjaLiisa Hellman ja Kirsti Vihavainen pitivät kappelin yksinkertaisesta hiljaisuudesta. Mikko Paavola koki kappelin rauhallisena ja pienenä, sievänä paikkana. Ia Poikulainen ja Mariann Parts kertoivat olleensa aluksi ennakkoluuloisia. Heistä kappeli ei sopinut kaupunkikuvaan. Sisällä käytyään he olivat muuttaneet mieltään. – Kappeli on harmoninen kokonaisuus ja yksinkertainen, tyylikäs ja rauhoittava.

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Koonnut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sari Lehtelä

Ihmeiden Etiopia iskoni puolesta rukoiltiin ja hän parani. Liityimme koko perhe kirkkoon. Jeesus ilmestyi minulle unessa ja kehotti seuraamaan. Jätin islamin ja käännyin kristityksi. Moni etiopialainen kristitty kertoo ihmeistä, joista on seurannut perheen, suvun tai kylän kääntyminen. Varsinkin muslimin kääntymiseen liittyy usein ilmestys tai muu voimakas kokemus. Muslimin kääntyminen saattaa merkitä koko entisen elämän jättämistä. Mohammed on tästä esimerkki. Hän oli Etiopian naapurimaassa islamilaisen yhteisön johtaja, joka sai ilmestyksessä kutsun seurata Jeesusta. Hän teki niin, mutta joutui lähtemään maastaan ja jättämään perheensä ja omaisuutensa. Nyt hän etsii tietä viedäkseen sanomaa Etiopian muslimeille.

”

Muslimin kääntyminen saattaa merkitä koko entisen elämän jättämistä.”

Kirkot ovat täynnä tässä maassa, jossa armolahjat toimivat ja ihmeitä tapahtuu. Vai tapahtuuko ihmeitä, koska kirkot ovat täynnä? Köyhässä maassa monien ainoa sosiaaliturva on Jumala. Amharan kielen opettajaltani kuulin hurjimman ihmetarinan. Jeesus oli ilmestynyt kellariin piilotetulle kädettömälle ja jalattomalle tytölle ja tälle oli kasvanut raajat. Lupaan raportoida tästä, jos pääsen tapaamaan tyttöä. Siellä missä ihmeitä tapahtuu, ilmenee myös hengen vääristymiä. Monet etiopialaiset saarnamiehet uskovat, että mitä kovempaa huutaa, sitä voimallisemmin Henki toimii. Hengen toimintaa yritetään vauhdittaa sielullisin ponnisteluin. Mutta Jumala toimii ihmisten virheistä huolimatta. Osallistuin parin tunnin aamurukoukseen Mekane Yesus kirkossa. Muutama kymmenen ihmistä mumisi polvillaan, joku hyräili hiljaa. Rukousta johtava nainen luki Raamattua ja opasti rukoilemaan seurakunnan nuorten ja työntekijöiden puolesta. Tunsin pääseväni mukaan voimakkaaseen valovirtaan. Mies nousi kertomaan, kuinka Jumala oli parantanut hänet viime viikolla. Sitten nousi nainen, joka rukoili pitkään huutaen. Muut huusivat aamenta. Tunsin kiusaantuvani. Mutta mikä minä olen arvostelemaan? Nämä ihmiset tarvitsevat Jumalan apua. Millainen isä jättäisi vastaamatta heille? sari.lehtela@felm.org Kirjoittaja on lähetystyöntekijä-tiedottaja.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

70 %

jumalanpalveluskävijöistä on naisia. Noin 60 prosenttia osallistujista on yli 50-vuotiaita. Kuitenkin rippikoululaisia ja muita nuoria osallistujien joukossa on 20 prosenttia. Sen sijaan nuorten aikuisten osuus on erittäin vähäinen. Tulokset käyvät ilmi Miia Leinosen ja Kati Niemelän tutkimuksesta Jumalanpalvelus arjen voimana – Seurakuntalaisten jumalanpalvelusodotukset ja -kokemukset.

Seurakunta y maahanmuu Suurin osa Suomen maahanmuuttajista on kristittyjä. International Evangelical Church -yhteisö on koonnut heitä yhteen yli 30 vuoden ajan. Teksti Laura Koskelainen Kuva Jani Laukkanen

unnuntai-iltapäivänä Töölön ruotsinkielisessä metodistikirkossa tunnelma on iloinen. International Evangelical Church IEC:n järjestämän jumalanpalveluksen teema on luota

ja rukoile. Yhteisöstä käytetään myös nimitystä Kansainvälinen seurakunta. Pastori Giordanni de Carvalho heijastaa tärkeimmät luottamusta ja rukousta koskevat Raamatun jakeet valkokankaalle. Laulut ovat pääasiassa englanninkielisiä hengellisiä lauluja. Jumalanpalveluksessa vapaaehtoiset lukevat Raamattua, keräävät kolehtia, keittävät kahvia

ja siivoavat. Jumalanpalveluksen jälkeen useat jäävät kirkkokahveille. IEC pitää jumalanpalveluksia Helsingissä sunnuntaisin Mellunmäen seurakuntakeskuksessa ja Töölössä ruotsinkielisessä metodistikirkossa. Tänä keväänä on pidetty ensimmäiset jumalanpalvelukset Espoossa. Jumalanpalvelusten lisäksi IEC järjestää muun muassa rukous- ja raamattupiirejä, avioliittoneuvontaa, perhekerhoja, nuorteniltoja ja ruoanjakelua. Kansainvälinen seurakunta perustettiin Helsingissä vuonna 1978. Tätä ennen oli jo järjestetty muutamia englanninkielisiä jumalanpalveluksia Temppeliaukion kirkossa.

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

JORMA HELMINEN

Messun jälkeen. Tcuhetie Duplex (edessä) ja Alex Fotso tulivat tervehtimään Timo Keskitaloa jumalanpalveluksen jälkeen ruotsinkielisessä metodistikirkossa Apollonkadulla. Keskitalo istui poikkeuksellisesti tänä sunnuntaina kirkon penkissä.

Voittaja. Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen sai ensimmäisen palkinnon teoksellaan Enkeli taivaan.

kuin alkuperämaassaan, Keskitalo perustelee. IEC tekee yhteistyötä Helsingin ja Espoon seurakuntayhtymien kanssa. Kirkkohallitus, pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät ja muut pienemmät lahjoittajat tuovat noin neljänneksen IEC:n rahoista. Helsingin seurakuntayhtymältä IEC saa rahaa sekä sisäisiin vuokriin että toimintaan. Näistä tulee yhteensä noin 71 000 euroa. Loput tulevat kolehdeista ja seurakuntalaisten lahjoituksista.

yhdistää ttajia – IEC:n perustajan Lloyd Swanzin tavoitteena oli perustaa evankelinen tunnustustenvälinen seurakunta, joka palvelee juurettomia kristittyjä englannin kielellä. Näkyyn kuului yhteistyö evankelisluterilaisen kirkon kanssa, kertoo IEC:n johtava pastori Timo Keskitalo. Keskitalo on ollut IEC:n pappina yli 11 vuotta. Hän oli yhteisön ensimmäinen suomalainen pastori. Sitä ennen kaikki olivat olleet amerikkalaisia. Tunnustustenvälisyys tarkoittaa IEC:ssä sitä, että toiminnassa otetaan huomioon jokaisen oma uskonnollinen tausta. Esimerkiksi kasteopetuksessa huomioidaan sekä aikuis- että lapsikaste ja ehtoollispöytä on avoin. IEC:n pastorit tulevat eri kristillisistä

taustoista. Heistä kaksi on luterilaisia ja kolmas helluntailainen. Kaikki heistä ovat miehiä. – Naispappien palkkaamisesta ei ole tehty IEC:ssä linjausta tai päätöstä. Osa työntekijöistä on kuitenkin avoimia naispappeudelle, Keskitalo sanoo. Keskitalo myöntää, että luterilaisuuden ja tunnustustenvälisyyden välillä on jännite. – Teemme yhteistyötä evankelisluterilaisen kirkon kanssa ja olemme tunnustustenvälinen. Se on tavallaan tuli ja vesi. Emme pyri ratkaisemaan tätä jännitettä, vaan elämään siinä, Keskitalo sanoo. – Tunnustustenvälisyys sopii niille, joilla ei ole Suomessa samaa jumalanpalvelusyhteisöä

Viime vuosina IEC on toiminut kätilönä monille pienille seurakunnille. Niitä on Helsingin alueella noin kaksikymmentä. – Kussakin ryhmässä on noin viisikymmentä henkeä. Ryhmät ovat muotoutuneet esimerkiksi alkuperämaan tai kielen perusteella, Timo Keskitalo kertoo. Helsingissä IEC:llä on tällä hetkellä muun muassa arabiankielinen, espanjankielinen, etiopialainen, ghanalainen, indonesialainen, intialainen, japanilainen, kiinalainen, kongolainen, nigerialainen, nepalilainen, portugalinkielinen ja thaimaalainen seurakunta. Osa on muodostunut niin, että IEC:n tilaisuuksissa samankieliset ryhmät ovat perustaneet raamattupiirin ja laajentuneet omaksi seurakunnakseen. – Jokin seurakunta on syntynyt niin, että johtaja kokoaa itselleen seurakunnan. Joskus jokin afrikkalainen iso kirkkokunta on päättänyt, että Suomeen pitää perustaa seurakunta. He rahoittavat toiminnan, nimittävät pastorin ja pyytävät häntä perustamaan seurakunnan, Keskitalo sanoo. IEC on auttanut pieniä seurakuntia rekisteröitymisessä. Osa seurakunnista on rekisteröityneitä yhdistyksiä, toiset uskonnollisia yhdyskuntia. Osa näistä seurakunnista kokoontuu jonkin helsinkiläisen evankelisluterilaisen seurakunnan tiloissa. Jumalanpalveluksia pidetään esimerkiksi Alppilan ja Vuosaaren kirkoissa sekä Mikaelinkirkossa. Seurakuntien jumalanpalveluksissa jaetaan myös ehtoollinen silloin tällöin. – Sen jakaa joku yhteisön jäsenistä, pastori tai seurakunnan vanhin, Keskitalo kertoo. – Osalla näistä seurakunnista ei ole mitään suomalaista vastinetta, vaan esikuvat löytyvät esimerkiksi Afrikasta. Lisätietoa osoitteessa www.church.fi.

Kuvanveistäjät suunnittelivat hautamuistomerkkejä Suomen Kuvanveistäjäliiton ja HOK-Elannon yhteistyössä järjestämään hautamuistomerkkikilpailuun osallistui 120 ehdotusta, joista palkintolautakunta päätti palkita yhdeksän teosta. Juryn mielestä runsaan osanoton saanut kilpailu oli korkeatasoinen ja teemaa oli lähestytty monipuolisesti uusista näkökulmista. Ammattikuvanveistäjille tarkoitetun kuvataidekilpailun tarkoituksena on elvyttää hautamuistomerkkitaidetta. Hautamuistomerkit ovat yksi vanhimpia veistotaiteen lajeja. Vanhoilla haudoilla on vielä runsaastikin uniikkeja taideteoksia ja kauniita kiviä. Projektin tuloksena halutaan antaa tavallisille ihmisille mahdollisuus tilata vaivatta arvokas veistos tärkeän ihmisen pysyväksi muis-

toksi ja samalla palauttaa korkealuokkainen taide hautausmaille. Kilpailussa jaettiin kuusi rahapalkintoa, joiden yhteissumma on 12 000 euroa ja kolme kunniamainintaa. Kolmen kärjessä ensimmäisen sijan sai Pekka Kauhanen teoksella Enkeli taivaan, toisen sijan Heikki Häiväoja avustajaan Kasimir Häiväoja teoksella Sukuhaudat 4 ja kolmannen sijan Timo Rytkönen teoksella Jäi tyhjä tila elämiimme. Kaikki yhdeksän palkittua tai kunniamaininnan saanutta on tarkoitus ottaa mukaan myöhemmin toteutettavaan hautamuistomerkkimallistoon, jota tarjotaan hautaustoimistojen asiakkaille. Kilpailun parhaimmisto esitellään elokuvan muodossa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Kirkkohallitus muuttaa pienempiin tiloihin Kirkkohallitus muuttaa nykyistä pienempiin ja toimivampiin toimitiloihin Etelärantaan. Kirkkohallituksen käyttöön tulevan tilan määrä vähenee nykyisestä 10 000 neliöstä alle 6 000 neliöön. Näin myös käyttökustannuksissa säästetään huomattavasti. Kirkon keskusrahasto ostaa Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta koko Eteläranta 8:ssa sijaitsevan noin 8 700 neliön kiinteistön 37,7 miljoonalla eurolla. Samaan taloon muuttavat myös Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Taloon voidaan muuttaa ilman laajoja remontteja. Se on Kirkkohallituksen tarpeisiin ympäristöystävällinen ja kokonaistaloudellisesti nykyistä edullisempi vaihtoehto.

Kirkkohallitus on etsinyt Helsingin keskustasta sopivaa toimitilaa muuttuneisiin tarpeisiinsa. Kirkkohallituksen nykyiset toimitilat Katajanokalla ovat osoittautuneet epäkäytännöllisiksi ja liian suuriksi. Etelärannassa sijaitseva kiinteistö tarjoaa nykyaikaiset ja käytännöllisemmät tilat. Pienehköillä muutostöillä taloon saadaan tilat, jotka tukevat tiimimäistä työskentelyä. Sinne on myös helppo päästä julkisilla kulkuvälineillä. Hyvät kulkuyhteydet olivat tärkeä valintaperuste, sillä kokouksiin tulee paljon väkeä junilla ja muilla julkisilla kulkuvälineillä. Myös läheisyys keskeisiin yhteistyökumppaneihin kuten ministeriöihin on tärkeää.

Hautakivien kirjaimia vietiin Viime maanantaina Malmin hautausmaalla käynyt omainen havaitsi, että hänen läheisensä hautamuistomerkistä oli varastettu kohokirjaimin kirjoitettu vainajan sukunimi. Myöhemmin viikolla vastaavia kirjainten tai muiden kohomerkkien varkauksia havaittiin ainakin viidellä muulla haudalla. Ylipuutarhuri Juha Ollila on ihmeissään tekojen motiiveista. Kysymys on joko varkaudesta tai ilkivallasta. Ollilan tietojen mukaan kohokirjaimet tehdään pääsääntöisesti messingistä. – Eräs hautakiviä myyvä henkilö kertoi, että kohokirjain maksaa

keskimäärin 35 euroa paikalleen asennettuna. Romumetallina kirjaimen arvo lienee huomattavasti alhaisempi. Hautausmaalla tarkkaillaan tilannetta, ja jokaisen työntekijän velvollisuus on ilmoittaa havainnoistaan viranomaisille tai hautausmaan työnjohdolle. – Jos omainen huomaa haudalla vieraillessaan vastaavaa, siitä tulee tehdä rikosilmoitus poliisille. Myös hautausmaan toimistoon voi asiasta kertoa. Hautausmaalla ei kuitenkaan ole korvausvelvollisuutta asiassa, koska hautakivestä vastaa omainen, Juha Ollila sanoo.

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Piispan lapset jäivät pois kevätjuhlasta

ESPERI CARE

Tule asumaan Tilkkaan Tarjoamme tehostettua palveluasumista, kevythoivaa ja lyhytaikaista asumista. Tehostettuun asumispalveluun voit käyttää palveluseteliä.

010 4088 136 | www.esperi.ﬁ

Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

www.hoitokotipaivakumpu.ﬁ Paikkatiedustelut: 050

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.ﬁ

Hellällä hoivalla elämäniloa

MEDISET MUKAVUUTTA VIRTSANKARKAILUUN

Varmuusalusasut Uimahousut Verkkokauppa Vuodesuojat Irtosuojat www.divisa.fi

Tilaa ilmainen esite

Hoidamme isännöinnin huolella ja kirjanpidon tarkasti isännöimme seuraavanlaisia kohteita: - asunto-osakeyhtiöt - kiinteistöosakeyhtiöt - palvelutalot - veteraanitalot - senioritalot

periaatteemme: 2 vrk:n periaate, pöytäkirja valmis 4 vrk:n periaate, kokouksesta saadut tehtävät toimitettu 1 kk:n periaate, maksumuistutus lähetetty 2 kk:n periaate, kirjanpito valmiina

Lapinrinne 2, 00180 Helsinki Toimisto avoinna arkisin kello 9.00 - 16.00 Puh. (09) 6129 6162, fax (09) 6129 6129 kari.kahkonen@isarvR ¿

Kuopion piispan Jari Jolkkosen lapset eivät osallistuneet Latokartanon peruskoulun kevätjuhlaan lauantaina. Syynä on se, ettei koulussa tänäkään vuonna saa laulaa Suvivirttä. – Koulussamme monet vanhemmat ovat jo vuosia hienotunteisesti vedonneet koulun rehtoriin Suvivirren ja perinteisten joululaulujen sallimiseksi. Heidän joukossaan on myös kirkkoon kuulumattomia. Jyrkkä kielto näyttää heijastelevan rehtorin omaa arvomaailmaa. Jolkkonen katsoo, että Suvivirren kieltäminen tuntuu ongelmalliselta niin suomalaisen kouluperinteen, lainsäädännön, länsimaisen demokratian kuin Latokartanon koulun omien periaatteidenkin näkökulmasta. – Suvivirsi on suven ja vapauden symboli. Se kuuluu suomalaiseen kouluperinteeseen. Sillä on vahva tuki kansalaisten mielissä ja lainsäädäntömme suhtautuu siihen suopeasti. Sen laulaminen

*Puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/puh. + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min

Parempaa hoitoa

sopii länsimaisen demokratian arvoihin, joihin kuuluu positiivisen uskonnonvapauden puolustaminen. Uskontoperäisiä tapoja ei tarvitse eristää yksityiskoteihin, vaan ne saavat vapaasti kukkia. Myös lastemme koulun omiin, hienoihin arvoihin kuuluu muun muassa suvaitsevaisuus ja suomalaiseen kulttuuriperintöön tutustuminen. Rehtori Satu Honkalan mukaan on sekä käytännöllinen että periaatteellinen kysymys, ettei juhlissa voida laulaa Suvivirttä. Koulun oppilaista alle puolet on luterilaisia ja yli 200 huoltajaa on saattanut tietoon, etteivät heidän lapsensa saa osallistua uskonnonharjoittamiseen. Koulu on toiminut Viikissä yhdeksän vuotta. Koulun yhteisiksi tarkoittamissa juhlissa ei ole ollut uskonnonharjoittamisen elementtejä. Uskonnolliset juhlat on järjestetty erikseen seurakunnan kanssa, mikä on linjattu myös koulun opetussuunnitelmaan.

Miksi näkö heikkenee? EROON

KAIHISTA

JA IKÄNÄÖSTÄ!

Varsinkin yli 45-vuotiailla näön heikkeneminen voi johtua kaihista. Jo alkava harmaakaihi – ja näkökyky – voidaan daan parantaa leikkauksella. leikkaukselllla. Samassa yhteydessä on mahdollista korjata myös ikänäköä, ja päästä eroon silmälaseista. Silmäkirurgeillamme on ainutlaatuista osaamista ikänäköleikkauksista. Pääset leikkaukseen 9 paikkakunnalla – lue lisää: www.terveystalo.com/silma Terveystalo Kamppi Graniittitalo, Jaakonkatu 3 B, avoinna 24/7 Silmähoitajan maksuton puhelinneuvonta ja esikäynti: 030 633 9456*

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi! Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää! Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

010 320 8844

010 320 8830

010 320 8848

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, että koulujen kevätjuhliin voi kuulua uskonnollisia elementtejä ja että tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän virren tai jouluevankeliumin johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta. – Virsi on laulettu rukous ja siitä on ihan piispa Jolkkonenkin samaa mieltä. Suvivirsi ei tietenkään tee juhlasta kokonaan uskonnonharjoittamista, mutta virsi on sitä, Honkala sanoo. Jari Jolkkonen puolestaan katsoo, että virrestä tulee rukousta silloin, jos laulaja itse päättää rukoilla. Honkalan mukaan iso osa oppilaista jouduttaisiin siirtämään Suvivirren laulamisen ajaksi pois juhlasta.

SUURI JUNAMATKA Siperian halki Kiinaan

! Lisälä6h.9tö. 12.–2

395,–– 3.3

Junalla en 2 hengen osastos tos ossa ssa sa a vaunuosastossa Siperian ja Mantsurian halki Kiinaan, paluu Pekingistä lentäen – Siperiassa 2 päivän pysähdys Irkutskissa ja retki Baikal-järvelle, myös Pekingissä retkiä.

RISTEILYT

Laatokka a –Enää muutama en paikka! ja Ääninen • 16.–21.7. alk. .................. ......... 675,– 6 75 Risteilyllä runsaasti erikoisohjelmaa: oopperalaulaja Heikki Orama ja kapellimestari Tapani Puranen konsertoivat, Mauri Sariola –seuran kirjallinen & sotahistoriallinen ohjelmakokonaisuus, Anneli Palokankaan Valamo-luento.

Chongqing, Jangtse-joki ja Shanghai • 17.–25.9. ....................... 2.095,– Dnepr ja Mustameri Kiovasta Krimille ja Odessaan • 21.–30.9. alk. .................1.795,–

Kaikki mitä terveyteesi tarvitset

TEEMA- JA KIERTOMATKAT Baltian helmiä -Riika, Vilna, Trakai ja Rundale • 16.–20.7. . ..........................

385,–

Pyöräilymatka Hiidenmaalle

Makusi mukaan

maailmalle

• 4 pv ...................................... 395,–

Vaellus Santiago de Compostelaan • 21.–30.9. ........................ 1.565,– Patikkamatka Pyhässä maassa Israelissa • 20.–27.10.........................1.690,– Peking ja Kiinan muuri • 8 pv alk. .......................... 1.280,–

Hinnat sis. kuljetukset Helsingistä, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut, retket opastuksineen jne.

• HELSINKI, Eerikinkatu 33, helsinki@matka-agentit.fi • Vapaa-ajanmatkat puh. 010 321 2800

Matka aaggentit VARAA MATKASI 24 H www.matka-agentit.fi

Puheluiden hinnat 8,28 snt/puh +lankaverkosta 5,95 snt/min. matkapuh.+ 17,04 snt/min (+alv).

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Teoriassa eläkkeellä. Annikki Väänänen pääsi yli kahdeksan vuotta sitten vapaalle. Hän tekee silti usein keikkaa laitosapulaisena, sillä hän viihtyy ihmisten kanssa. – Tiedän, miltä tuntuu, kun on vaikeaa.

Katoava luonnonvara Annikki Väänäsen kaltaista kansaa maa ei enää tuota. Väänänen tekee työn kuin työn, mutta hänen ei tarvitse olla Kyky – hän käyttää omia kykyjään. Teksti Outi Reinola Kuva Jani Laukkanen

nnikki Väänänen, 71, on katoava luonnonvara. Hänelle kelpaa työ kuin työ. – Ei tulisi mieleenkään sanoa, että ei kuulu mulle. Kyllä se kuuluu, jos joku muu on jättänyt sen tekemättä! Kun Väänänen huomaa epäkohdan, hän menee ja korjaa asian: oikaisee kyltin, lisää kopiopaperia, korjaa kirjoitusvirheen, etsii niittejä, pyyhkäisee vessan, tilaa taksin ja saattaa eksyneen perille. – Jos nuori työntekijä ei oivalla, mitä kaikkea hänen kuuluisi tehdä, koetan kannustaa esimerkilläni. Lisäksi kerron, miksi paikat kannattaa pitää kunnossa. Silloin asiakkaat ovat tyytyväisiä, ja talo tulee toimeen paremmin. Elämäntyönsä Väänänen teki Kuntoutussäätiön (nykyinen Avire-Kuntoutus) vahtimestarina. Tosin nimike ei kerro kaikkea, sillä Annikki oli talon sielu. Hänelle on aina ollut kunnia-asia tehdä työnsä hyvin ja pitää ”oman talon” puolia. – Koskaan en ole vähätellyt työpaikkaani vaan aina esitellyt ylpeänä kunkin talon parhaita puolia, Väänänen kertoo. Parhaimmillaan hän teki kahdeksaa hommaa: – Ajoin pikkubussia, pidin sukkatansseja, hoidin kioskia, toimin uimavalvojana, tuurasin laitosapulaista, autoin keittiössä ja hoidin tietenkin ne normaalit vahtimestarin työt. Erityisen tyytyväinen vahtimestari oli oivaltaessaan, että käytetyt piirtoheitinkalvot ja vanhat muovitaskut saattoi puhdistaa ja käyttää uudelleen. Viis siitä, että siinä kului aikaa. – Kun talo kerran maksaa minulle palkan, minä palvelen taloa.

Teoriassa Annikki Väänänen pääsi eläkkeelle yli kahdeksan vuotta sitten. Silti hän on yhä tuttu näky Aviren käytävillä siivouskärryineen. – Viihdyn ihmisten parissa, joten teen mielelläni keikkaa laitosapulaisena. Siinä työssä Väänäsen olemus pääsee oikeuksiinsa. Hän huomioi myös syrjäytyneet asiakkaat. – Siivotessa juttelen ja kyselen vointia. Kun huomaan, että jotakuta jännittää, kerron, että täällä ei tarvitse. Kannustan samalla mukaan talon ohjelmaan ja muistutan muun henkilökunnan tuesta. Mutta minkä ihmeen tähden nähdä ylimääräistä vaivaa? – Kuulepas, toisen ilahduttaminen ei maksa mitään, Annikki Väänänen sanoo painokkaasti. – Jos huomaan, että jollakulla on vaikeaa, menen varta vasten hänen luokseen juttelemaan. Olen aina puolustanut heikompia ja koettanut lohduttaa kärsiviä. Tiedän, miltä tuntuu, kun on vaikeaa. Kaikenlainen vääryys, pahuus, takanapäin puhuminen ja kateus raivostuttavat. – Kai minulta puuttuu ruuvi päästä, kun en osaa olla kateellinen! Enkä voi sietää sitä, jos syyttä suotta arvostellaan. Vahvuutensa ja suoruutensa vuoksi Annikki Väänänen on myös itse kohdannut työpaikoillaan kiusaamista. – Olen heti puuttunut asiaan ja kysynyt, mitä olen tehnyt. Jos syytä ei ole, sanon, että älä puhu takanapäin. Vahtimestari laittoi topakasti myös ylemmät toimihenkilöt järjestykseen. – Jos ei tervehditty, kysäisin kauniisti, loppuvatko tittelit kirjastonhoitajaan. Kyllä sitten tervehdittiin. Hyväntuulinen Annikki Väänänen vaikuttaa lähes sun-

nuntailapselta. Onko takana ”helppo elämä, rikas isä ja koira”, kuten laulussa sanotaan? – Kuulepas, kirvesmies-isäni kuoli astma-kohtaukseen, kun olin 9-vuotias. Siihen loppui lapsuus. Vanhimpana jouduin aina hoitamaan muita. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla syntynyt Annikki lähti Helsinkiin töihin lastenhoitajaksi vain 15-vuotiaana. – Äiti sanoi ohjeeksi, että katso nyt, ettei sun huonosti käy. Siitä elämä lähti eteenpäin. Jo 18-vuotiaana Annikki oli naimisissa ja 20-vuotiaana kahden lapsen äiti. Koulujen käyminen oli poissa laskuista. Kun hän 24-vuotiaana jäi kahden pienen lapsen yksinhuoltajaksi, leipä oli tiukassa. – Tein ensin päivätyön emäntänä ja myin iltaisin nakkeja Ateneumin kulmalla. Neuvokas Annikki on ollut aina. Kun lapset olivat iltatyön vuoksi vailla hoitajaa, äiti vuokrasi makuuhuoneensa opiskelijatytöille, jotka huolehtivat lasten iltahoidosta. Yhden syyn jaksamiseensa hän löytää elämisestä tässä ja nyt. Kullekin päivälle riittää sen oma huoli. – Den dagen, den sorgen, sanottiin kotona. Olen koettanut aina laittaa asiat omaan lokeroonsa. Itken, kun aika on, mutta en pyörittele loputtomasti asioita mielessäni. Sanon myös suoraan sen, mikä minua painaa. Toisaalta iloitsen aivan valtavasti ystävistäni, joita on paljon. Koska Annikki Väänänen kuuluu työteliääseen ja säästeliääseen sukupolveen, hän nauttii palstaviljelystä. – Syön terveellisesti, liikun paljon, marjastan ja sienestän, hän sanoo ja suuntaa palstalleen. Pyörän luona Annikki riemastuu ja löytää syyn touhukkuudelleen. – Ehkä minulla onkin se muotitauti, se ADHD! Mitä siitä sanotte?

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi

Lähilämpöä maasta Yhä useampi pientalo saa lämpöä suoraan maaperästä. Ympäristöystävällinen uusiutuva energiamuoto kasvattaa suosiotaan. Helsingissä maalämmön asentaminen on luvanvaraista. Teksti Anu Heikkinen Kuva Sirpa Päivinen

Kaupungin kasvo: Kuel Jok

Akateeminen dinka Kaksimetrinen Kuel Jok, 40, kumartuu tottuneesti kamanoissa. Hänellä on työtila Helsingin yliopiston vanhimmissa rakennuksissa Unioninkadulla. Maaliskuussa hän väitteli tohtoriksi aiheenaan Sudan ja taistelu kansallisesta identiteetistä. Eteläsudanilaisella Jokilla on jo ennestään tutkintoja yliopistoista Sudanista, Egyptistä ja Joensuusta. – Eiköhän tämä opiskelu nyt riitä, kansainvälisen sosiologian tohtori hymyilee. Suomeen, keskelle pimeää ja pakkasta, Jok saapui kiintiöpakolaisena yhdeksän vuotta sitten. Kotimaassaan hän on käynyt jo monta kertaa, sen jälkeen kun sisällissota Sudanissa vuonna 2005 päättyi. – Suomesta on tullut minulle hyvä maa. Olen voinut opiskella ja työskennellä kehitysyhteistyökonsulttina. Mutta tänne jääminen ei olisi mielekästä. Etelä-Sudanissa harva on käynyt kouluja, siellä minusta on hyötyä. – Olen konﬂiktinratkaisun asiantuntija. Opetan Juban yliopistossa ja olen perustamassa hallituksemme tueksi strategisen tutkimuksen instituuttia, hän kertoo. Akateemisen identiteetin pohjalla Kuel Jokilla on vahva dinkaidentiteetti. Dinkat ovat eteläisen Sudanin suurin etninen ryhmä, he ovat karjankasvattajia ja pituudestaan tunnettuja. Karjan lukua ei sovi kysyä kuten ei saamelaisiltakaan porojen määrää. – Eläimiä teurastetaan vain rituaalisiin tarkoituksiin, ei ruuaksi, Jok kertoo. Dinkat ovat valtaosin kristittyjä animisteja. – Katolisen uskon rinnalla olemme säilyttäneet perinteiset rukouksemme ja rituaalimme, hän tarkentaa. Jokin isä oli kunnioitettu dinkojen pappisjohtaja. Lapsuus kymmenlapsisessa perheessä oli

onnellinen. Karja merkitsi vaurautta ja lapset laitettiin kouluun. Loma-aikoina he hoitivat härkiä. Sisällissota Sudanissa juontuu siitä, että eteläisen Sudanin pohjoisrajalta löydettiin öljyä. Pian sen jälkeen valtaapitävä pohjoinen vaati öljyaluetta itselleen ja mustan etelän islamistamis- ja arabialaistamisohjelma alkoi. Dinkat, nuerit ja muut alkuperäiskansat nousivat kapinaan 1983. PohjoisSudan julisti heitä vastaan pyhän sodan 1994. Jok joutui erilleen perheestään koko sodan ajaksi, ensin Egyptiin, sitten Suomeen – Kun tapasin äitini neljännesvuosisadan jälkeen, tunnistin hänet heti, mutta sisaruksiani en tuntenut. Äiti oli koko sodan ajan kotikylässämme tai piilossa metsissä. Nyt Etelä-Sudanin raja-alueella taistellaan taas. Öljynvienti pohjoisen kautta on katkaistu. – Me rakennamme toista putkea. Eikä kansa ole koskaan öljyn varassa elänytkään, Kuel Jok sanoo.

P.S.

Tunnen kotoisuutta Suomessa suhteessa metsiin. Meilläkin on paljon metsää! Oma nimeni, Kuel, merkitsee suurta hedelmäpuuta.

Rohkaisen suomalaisia tutustumaan Etelä-Sudaniin. Mutta ihmettelen Kirkon Ulkomaanavun kampanjaa, jonka tunnuksena on omituinen kuva dinkanuoresta kivääri selässä, panosvyö lanteilla. Asun vaimoni ja 11-vuotiaan poikani kanssa Puistolassa. Tänä vuonna vien ensimmäistä kertaa Suomeen tulomme jälkeen heidät kotimaahani ja osallistumme Etelä-Sudanin itsenäisyyden yksivuotisjuhlaan Jubassa heinäkuussa. Katri Simonen

änsi-Pakilassa asuvan Enrothin perheen punatiilitalossa lämpö tulee läheltä, tarkkaan ottaen 190 metriä talon alapuolelta. 30-vuotiaaseen taloon asennettiin toissa talvena maalämpöpumppu, joka siirtää maaperään varastoitunutta lämpöenergiaa talon lämmitysjärjestelmän ja lämpimän käyttöveden tarpeisiin. – Olemme maalämpöön koko ajan tyytyväisempiä. Järjestelmä toimii vaivattomasti, ja lämpöä riittää talvipakkasellakin, Matti Enroth kertoo. Aiemmin 160-neliöisen talon vesikiertoinen patterijärjestelmä lämpeni yösähköllä. Lämmityskustannukset olivat korkeat myös lasten lennettyä pesästä. – Energian hinnannousu ja käyttöikänsä päähän tullut boileri saivat miettimään muita vaihtoehtoja. Maalämpö oli sekä ympäristö- että kukkaroystävällinen ratkaisu, Enroth kertoo. Asennustyö kävi nopeasti. Lämpökaivo porattiin päivässä, ja vanhan laitteiston purkuun sekä uuden asennukseen kului kaksi päivää. Suojasäällä lyhyt lämpökatko ei haitannut. Kokonaisurakka maksoi Enrotheille 18 500 euroa, josta 6 000 euroa saatiin verotuksen kotitalousvähennyksiin. Lisäksi heille myönnettiin 1 500 euroa kaupungin jakamaa valtion energia-avustusta. Valtio tukee päälämmitysjärjestelmän vaihtoa uusiutuvaa energiaa käyttävään lämmitysjärjestelmään. Maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä noin kaksi kolmannesta on uusiutuvaa energiaa ja kolmannes on tuotettu sähköllä, jota laitteisto vaatii toimiakseen.

Kulmilla: Kaisa-talo

– Olen laskenut, että investointi maksaa itsensä takaisin viidessä vuodessa. Viime talven sähkölasku oli 40 prosenttia aiempaa pienempi, Enroth kertoo. Uusiutuvan energian käyttö pientaloissa on yleistynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana huomattavasti. Etenkin maa- ja ilmalämpöpumppujen suosio kasvaa huikeaa vauhtia sekä uudis- että saneerausrakentamisessa. Maalämpö valitaan pääasialliseksi lämmitysjärjestelmäksi jo lähes puoleen uudistaloista. Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen mukaan maalämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna noin 8 000 kappaleesta 14 000 kappaleeseen eli 72 prosenttia. Ilmalämpöpumppuja myytiin yli 55 000 kappaletta. Kaikkiaan koko maan puoli miljoonaa lämpöpumppua ottavat lähienergiaa Loviisan ydinvoimalan yhden yksikön tuotannon verran eli 3–4 terawattituntia vuodessa. – Käyttökustannuksiltaan maalämpö on selvästi edullisempaa kuin esimerkiksi kaukolämpö, jota sitä paitsi tuotetaan suurelta osin kivihiilellä, kertoo Mika Manner maalämpöjärjestelmiin erikoistuneesta Senera Oy:stä. Syvällä maan alla peruskallio säilyy EteläSuomessa läpi vuoden noin +8-asteisena, oli helle tai pakkanen. Maalämpöä otetaan talteen lämpökaivosta tai vaakatasoon maan alle vedetystä putkistosta järjestelmässä kiertävän nesteen avulla. Maalämpöpumpun kompressori, höyrystin ja lauhdutin muuntavat maan lämpöenergian talon ja käyttöveden lämmittämiseen soveltuvaan lämpötilaan. – Periaate on sama kuin jääkaapissa, joka siirtää kaapin sisältä turhan lämmön ulkopuolelle, Manner vertaa. Ulkoilman lämpöenergiaa hyödyntävä ilmalämpöpumppu puolestaan ei riitä Suomen

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Kestävää lämpöä. Länsi-Pakilassa asuva Matti Enroth esittelee maalämpöpumppua, joka nostaa lämpöenergian talon viereen poratusta lämpökaivosta. Helsingissä on käytössä arviolta jo noin 5 000 maalämpöpumppua.

oloissa pääasialliseksi lämmitysjärjestelmäksi, mutta kesällä se on suosittu viilentäjä. – Maalämmön yhteydessä tulee huomattavasti edullisemmaksi investoida maaviileäjärjestelmään, etenkin hyvin eristetyissä ja kesällä kuumenevissa uudistaloissa, Manner neuvoo. Energian ja materiaalien tehokasta ja kestävää käyttöä edistävästä asiantuntijayritys Motivasta arvioidaan, että pientalorakentajat ovat entistä kiinnostuneempia kestävistä energiaratkaisuista ja energiansäästöstä. Maalämpöpumppujen suosion taustalla ovat muun muassa vesikiertoisen lattialämmityksen yleistyminen uudistaloissa, laitteiden

”

Syvällä maan alla peruskallio säilyy läpi vuoden noin +8-asteisena.”

tekninen kehitys, energian hinnan nousu ja alhainen korkotaso. – Pääkaupunkiseudun tiheimmillä taajama-alueilla maalämmön käyttö on tosin hieman vähäisempää. Se johtunee pienemmästä talokoosta, pienten tonttien teknisistä rajoituksista ja kaukolämmön yleisyydestä. Joillakin tonteilla porauslupaa ei saa esimerkiksi kaupungin maanalaisten rakennelmien vuoksi, kertoo Motivan asiantuntija Sami Seuna. Aurinkoenergian käyttö puolestaan on Suomessa vielä suhteellisen harvinaista, vaikka senkin määrä on kasvanut. Pieniä järjestelmiä on lähinnä mökkikäytössä, isompia asennetaan vakituisen asumisen käyttöön melko vähän.

– Aurinkokeräimiä hyödynnetään lähinnä öljylämmityksen yhteydessä. Kiinnostusta on, mutta alalle tarvittaisiin vakiintuneempaa liiketoimintaa. Lisäksi kokonaisinvestointi on edelleen melko suuri, vaikka keräimien hinnat ovat laskeneet selvästi viime vuosina, Seuna kertoo. Aurinkoenergian saanti Suomessa on vuositasolla lähes Keski-Euroopan luokkaa, mutta talvella aurinkoenergiaa saadaan vähän, kesällä taas jopa yli tarpeen. – Kannattavinta olisi, jos ylijäämäaurinkosähkön voisi myydä sähköverkkoon tai jakaa asuinalueella. Sähköyhtiöt ottavat sitä tarvittaessa vastaan, mutta siitä ei Suomessa vielä makseta korvausta, Seuna kertoo.

Viikon fakta JANI LAUKKANEN

Pukevasta tiedon tavarataloon Uuden Kaisa-talon virtaviivainen julkisivu viehättää silmää. Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy on saanut raskaan rakennusmassan lennokkaaseen liikkeeseen. Tässä ”tiedon tavaratalossa” avataan syyskuun alussa Helsingin yliopiston uusi pääkirjasto. – Kirjojen muutto on parhaillaan menossa. Tänne kuljetetaan 1,3 miljoonaa nidettä kymmenestä eri kirjastosta. Sisätiloja viimeistellään, ja ensimmäiset kirjaston työntekijät aloittavat täällä työnsä juhannuksen jälkeen, kertoo projektipäällikkö Inkeri Salonharju Helsingin yliopiston kirjastosta. Keskustakampuksen kirjastoon muuttavat oikeustieteelliset, valtiotieteelliset, teologiset ja humanistiset kokoelmat ja palvelut. Se ei ole ”vain” perinteinen kirjasto, vaan uudenlai-

nen oppimisympäristö, joka on suunniteltu Älyllistä designia -palvelumuotoiluhankkeessa. Työssä ovat olleet mukana käyttäjät, henkilökunta, arkkitehtitoimisto ja suunnittelutoimisto. Palvelumuotoiluhankkeessa löydettiin neljä eri käyttäjäryhmää: pesiytyjät, piipahtajat, penkojat ja palveltavat. Kun talo syksyllä aukeaa, kirjastossa odotetaan käyvän jopa 5 000 ihmistä päivässä – opiskelijoita, tutkijoita ja innokkaita ohikulkijoita. Kaisa-taloon tulevat myös Kirjakahvila, Tilastokeskuksen tiedotuspiste, Kodin Ykkönen, K-supermarket ja Amerikka-kirjasto. Eira Serkkola Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi.

229

Koulujen päättymispäivänä kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ja eri järjestöjen päivystäjät auttoivat keskustan alueella 229 nuorta vähintäänkin keskustelemalla. Ensiapua paikan päällä annettiin 12 nuorelle ja sairaalaan toimitettiin 8 nuorta. Väsyneimmät juhlijat vietiin lepäämään Töölön nuorisotalossa sijainneelle selviämisasemalle. Jalka- ja autopartioissa oli muun muassa Aseman Lapset ry:n ja seurakuntien Saapas-ryhmien väkeä. Ilta-Sanomien mukaan poliisi ilmoitti takavarikoineensa alaikäisiltä viikonloppuna yhteensä 750 litraa alkoholia.

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi DEA / VENERANDA BIBLIOTECA

Taidetta sairaille Sairaala voi tukea potilaan parantumista myös ympäristönä. Käydään katsomassa, miten tämä tehdään Ortonin sairaalassa. Teksti Riitta Heimonen Kuva Jani Laukkanen

Aarre. Nykyisen Turkin aluella Kappadokiassa vaikuttaneen Basileios Suuren (330–379) yhdeksää saarnaa luomisesta ei ole aiemmin julkaistu suomeksi.

Kirja-aarteita kovalevyllä DIGIKIRJA ”Jumalasta käytetään myös sellaisia myönteisiä sanontoja, jotka ovat oikeastaan liioittelevia ilmaisuja, niinkuin esimerkiksi sanoessamme Jumalasta pimeys, emme tarkoita pimeyttä, vaan että Hän ei ole valo, vaan valon yläpuolella, ja (sanoessamme) valo, että Hän ei ole pimeys.” Asennus on valmis, mustan USB-tikun voi poistaa koneesta. Pikakuvakkeesta avautuu kirjaaitta, jonka varhaisimmat tekstit ovat alkukirkon ajalta. Yllä oleva lainaus on syyrialaiselta kirkkoisältä Johannes Damaskolaiselta. Teksti on vain klikkauksen päässä. Kyseessä on Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) julkaisema tekstikokoelma Kirkon aarteita, johon on koottu vakuuttava joukko antiikin teologisia tekstejä. Mukana on muun muassa Cyprianusta (n. 200–258), Augustinusta (354–430) ja Basileios Suurta (330–379) – yhteensä 53 000 sivua suomeksi. – 1990-luvun puolivälissä meillä oli sellainen hullu idea, että laitetaan kaikki Lutherin tekstit yhdelle cd-romille. Jo silloin ajattelin, että kyllähän jo yhdelle cdromille mahtuu paljon muutakin, kertoo aineiston päätoimittaja, Sleyn raamattukoulutussihteeri Erkki Koskenniemi. Työtuntimäärää hän ei pysty arvioimaan, mutta toimitussihteeri Liisa Rossin työpanoksen lisäksi tarvittiin sata vapaaehtoista oikolukijaa. Ennenkuulumaton julkaisu julkaisuprojekti on itse asiassa jatkumoa evankelisen liikkeen

vanhalle perinteelle. Sley perustettiin 1873, ja jo seuraavana vuonna käynnistettiin kirjamyynti. Kirkkohistorian dosentin Esko M. Laineen mukaan julkaisutoiminnan esikuvia olivat anglosaksinen lähetystoiminta sekä Ruotsin Evankelinen seura. – Evankelinen liike julkaisi vuosina 1883–1889 Lutherin tekstejä 20 painosta eli yhteensä 74 000 kappaletta. Samaan aikaan liikkeen johdossa olleen Johannes Bäckin teoksia myytiin 170 000 kappaletta. – Luvut ovat huimia, kun verrataan Soﬁ Oksaseen, jonka uuden kirjan painosta, noin 100 000 kappaletta, on äskettäin luonnehdittu poikkeukselliseksi. – Voisi ajatella, että Sleyn jouduttua kansankirkossa kriittisen tarkastelun kohteeksi sillä on tarve tarjota jälleen jotain koko papistolle tuomalla markkinoille sellaista teologiaa, joka ei ole kenenkään silmissä ryvettynyttä, Laine arvioi. Erkki Koskenniemen mukaan Kirkon aarteita -kokoelman toimitus ei valikoinut tekstejä sen mukaan, mikä sopii evankelisen liikkeen traditioon. – Gnostilaisia tekstejä kokoelmassa ei ole, mutta olen iloinen esimerkiksi Johannes Damaskolaisesta, vaikka hän ei kaikilta osin menekään yksiin luterilaisen opin kanssa, hän sanoo. – On myös hienoa, että erilaiset ihmiset ovat innostuneet lukemaan vanhoja tekstejä. Augustinuksen, Cyprianuksen ja vanhojen mart marttyyrien lukeminen yhdistää m meitä. Juhani Huttunen Kirkon aarteita. Sley-Media Oy. 284 e.

Helposti. Kirkon aarteita -aineiston 53 000 sivua teologisia lähteitä kulkee mukana USB-tikulla.

un astuu hyvään tilaan, on helppo olla ja hengittää. Invalidisäätiön omistama Ortonin sairaala Ruskeasuolla on tällainen paikka. Jo itse rakennus, joka nousi harjaansa sotien jälkeen, antaa tähän hyvät puitteet. Tyylisuunta on klassishenkinen funkis, ja arkkitehti nimeltään Eino Forsman. Ortonissa on noin 300 taideteoksen kokoelma, veistospuisto sekä sairaalan kahvilassa oma galleria, joka on toiminut jo 11 vuotta. Ala-aulassa tulijaa tervehtivät Kain Tapperin karheanpehmeät teokset Tuuli ja Tomba sekä Petr Rehorin värikäs maalaus. – Sairaala herättää usein mielikuvan steriilistä, teknisestä ja kolkosta paikasta. Potilas voi kokea yllätyksen, kun hän kohtaakin miellyttävän ympäristön, Seppo Seitsalo sanoo. Hän on sairaalan reilu vuosi sitten eläkkeelle jäänyt ylilääkäri ja palkittu kulttuuripersoona. Lääkärintyönsä ohella hän on vaikuttanut kiitellyn Ortonin hengen luomiseen, jota käydään katsastamassa ympäri Suomea. Hoitava ympäristö kunnioittaa ihmisen mittakaavaa: siihen kuuluvat paitsi aidot kohtaamiset potilaiden kanssa myös visu-

aalisuus ja korkeatasoinen taide, jotka antavat mahdollisuuden eheyttävien mielikuvien syntymiseen. – On outoa, että meillä on tarkat desibelirajat melusaasteelle, mutta huonon ympäristön vaikutusta ihmiseen ei rajoiteta millään lailla. Galleriassa on intiimi ja lämmin tunnelma. Huhtikuussa sen seinät täyttyivät Tatjana Bergeltin töistä, toukokuussa oli Erkki

”

Meillä on tarkat desibelirajat melusaasteelle, mutta huonon ympäristön vaikutusta ihmiseen ei rajoiteta millään lailla.” Saa koskea. Seppo Seitsalon käsi kulkee pit

ja Pilvari Pirtolan vuoro, kesäkuussa on yhdeksän miestaiteilijan yhteisnäyttely. Puheensorina, kahvin tuoksu ja ikkunoista lankeava valo houkuttelevat sairaalan henkilökuntaa ja satunnaisia vieraita paikalle. Seitsalo toimii edelleen aktiivisesti Gallerian Ortonin kolmen vastuuhenkilön ryhmässä, johon kuuluvat sairaalan yhteyspäällikkö Sirpa Viljanen ja kuraatto-

ri Otso Kantokorpi. He laativat yhdessä vuoden näyttelykalenterin kutsumenettelyllä. Kukin taitelija saa ilmaiseksi galleriaan myyntinäyttelyn kuukaudeksi. Monista taitelijoista on tullut Seitsalon ystäviä, ja taiteentekijöitä on kuulunut hänen lähipiiriinsä aina. Kylli-täti, tuo siveltimensä kanssa satuja kertonut aikansa tv-julkkis Kylli Koski, oli Seitsalon äidin serkku ja Seppo-

Hänen olivat sanat KIRJA Jos naiskirjoittaja on naimisissa kirjoittavan miehen kanssa, hän uhkaa jäädä varjoon. Marja-Liisa Vartiokin (1924-1966) tunnetaan ”sinä Paavo Haavikon vaimona”, vaikka nuorena kuolleen kirjoittajan tuotannossa kaikuu vahva oma ääni. Helena Ruuska tuo esille Vartion omana itsenään elämäkerrassa Marja-Liisa Vartio. Kuin linnun kirkaisu. Ruuska osoittaa, että Marja-Liisa Vartio oli aikaansa edellä. Vartio kirjoitti verevästi naisen seksu-

aalisuudesta ennen kuin suomalaistekijät olivat feminismistä kuulleetkaan. Omassa elämässään hän koki katkerasti rakkauden sulot ja viillot. Ruuska maalaa, ehkä turhankin huolella, Vartiosta tunteilla käyvän naisihmisen, joka rakastuu impulsiivisesti ja elää onnettomana Valter Vartion rinnalla, kunnes Paavo Haavikko vie jalat alta. Urbanisoitunut Vartio itkee teksteissään maalaismaisemaan, josta hän on kotoisin. Sanoja sikiää häpeästä: pieni Marja-Liisa

oli vasta kohdussa, kun vanhemmat erosivat. Lapsuudesta nousee myös rakkaus lintuihin, joka elää läpi tuotannon. Tätä kaikkea Helena Ruuska analysoi vakuuttavasti. Paikoin Ruuska lukee MarjaLiisa Vartion tekstejä liikaa elettyä elämää vasten. Vartion sukupolven modernistit muuten vastustivat tällaista biograﬁsmiksi kutsuttua tulkintaa. Teos etenee kronologisesti, mutta välillä tapahtumia ryhmitellään myös teemoittain. Se

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

kin Kain Tapperin veistoksen epätasaista pintaa. – Tapper korosti, että näihin töihin saa koskea. Jäljet ovat olennainen osa teoksen elinkaarta.

poika hänen epävirallinen kummipoikansa. Lapsuuskesinä Seitsalo kävi usein Hauholla vaarinsa luona ja ihmetteli kirkossa vaivaisukkoa, Hauhon Bartimeusta. Kohtaamisista tuli kauaskantoisia. Myöhemmin, tukevassa keski-iässä, Seitsalo kirjoitti lääketieteellisen analyysin Suomen 119 vaivaisukosta ja yhdestä vaivaisakasta

sekä perinteen yhteyksistä nykytaiteeseen. Paraikaa hän kokoaa Kerimäen kirkkoon kesäksi 2013 näyttelyä vaivaisukoista, perusturvan pioneereista. Ukkoja saapuu näyttelyyn nelisenkymmentä eri puolilta maata. Piispa Eero Huovinen ja arkkiatri Risto Pelkonen ovat lupautuneet hankkeen suojelijoiksi. Toisen, Ilkka Taipaleen kanssa toteutettavan, taidehank-

johtaa haasteisiin: eräässä sivulauseessa käy niinkin hassusti, että Marja-Liisa Vartio on raskaana Paavo Haavikolle ennen kuin heidän suhteestaan on edes mainittu. Parhaimmillaan kirja on, kun se asettaa Vartiota aikansa kirjalliselle kentälle. 1950-luvun modernistit eivät olleet yhtenäinen ryhmä, mutta kiihko sanoa vastaan vanhalle maailmalle yhdisti. Siinä joukossa Marja-Liisa Vartiolla on luovuttamaton paikkansa.

keen kunnianhimoinen tavoite on saada kokoon 10 000 taideteosta Suomen sairaaloihin. – Taiteen tuominen sairaalaan tarvitsee ainakin yhden tulisielun, joka jaksaa työnsä ohella rakentaa tilaa ja ymmärrystä taiteelle. Hygienia- ja turvallisuusasioihin vedotaan usein suotta. Kukaan ei tuo leikkaussaliin viherkasveja, mutta heräämön kattoon sijoitettu maalaus tai valo-

Vartio kuoli keuhkokuumeeseen 42-vuotiaana. Mitä lähemmäs kuolemaa tullaan, sitä seesteisemmäksi kerronta käy. Viimeinen sana jää Paavo Haavikolle. Runoon puettu lesken suru puristaa lukijan rintaa. Marja-Liisa Vartio ei selittänyt elämää, vain näytti sen. Terävin kokonaisarvio tulee kollegalta, Helena Anhavalta: ”Näki liian selvästi – siis uhka.” Saila Keskiaho Helena Ruuska: Marja-Liisa Vartio. Kuin linnun kirkaisu. WSOY 2012.

kuva voi antaa potilaalle toivoa ja auttaa häntä jäsentämään kokemuksiaan. Seitsalon rakkain teos Ortonissa on Kain Tapperin relieﬁ Pilvi. Hän teki sen viimeisenä elinvuoteenaan vuonna 2004, kun oli jo pitkälle edenneen vaikean sairauden runtelema ja puhekyvytön. – Työssä on vahvaa symboliikkaa: uhkaavan ukkospilven läsnäoloa pehmentää pari hennon

Sakastissa nauretaan

vihreää viivaa. Vihreä tuli Tapperin viimeisiin teoksiinsa muistikuvana varhaisesta lapsuudesta, jolloin tuleva taitelija osallistui heinänkorjuuseen kellimällä pärekopassa vihreää väriä ihmetellen. Galleria Orton, Tenholantie 10. Kesäkuussa yhdeksän miestaiteilijan yhteisnäyttely Salvelan kesä III. Lisätietoja www.orton.fi.

Eräässä Länsi-Suomen pitäjässä pastori rouvineen vietti hopeahäitä. Pastori piti vaimolleen kiitospuheen, jossa selitti kaunopuheisesti, kuinka aina on ollut onnellista eivätkä pilvet ole koskaan aurinkoa peittäneet. Silloin kuultiin vieraana olleen, sattuvasta sanankäytöstään tunnetun rovastin jäyhä huomautus: – Kylläpä sitten on kuivaa ollut!

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Meitä ei voi ohittaa Naiset etsivät paikkaansa vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Teksti Saila Keskiaho Kuva Hans Eiskonen

anhoillislestadiolainen liike heräsi keskustelemaan naispappeudesta, kun liikkeeseen kuuluva Mari Leppänen vihittiin papiksi viime maaliskuussa. Seksuaali- ja sukupuolieettinen keskustelu elää vahvasti verkossa esimerkiksi Kotimaa24-uutispalvelussa ja vanhoillislestadiolaisten Omat Polut -blogissa. Tässä artikkelissa Anna, Mikko ja Jaana sekä kirkon verkkokeskustelija Meri-Anna Hintsala valottavat eri kulmista naisen asemaa vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Annan, Mikon ja Jaanan nimet on muutettu. Lapset antavat elämälle suunnan, viiden lapsen äiti, noin nelikymppinen Anna ajattelee. Anna on aktiivisesti mukana vanhoillislestadiolaisen liikkeen elämässä muun muassa pyhäkoulunopettajana. Hän kertoo tekevänsä kaikki elämänratkaisut uskon pohjalta. ”Olen aika perhekeskeinen ihminen. Koen eläväni omannäköistä elämää. Olen ammatissa, jossa ei voi olla vuosikausia poissa töistä. Pomo sanoi minulle viidennen lapsen jälkeen suoraan, että vielä yksi äitiysloma, niin saat potkut. Ihminen menee helposti sieltä, missä aita on matalin. Pitää miettiä, haluaako mukavuutta, matkustelua, mainetta ja kunniaa – vai kilvoittelua perheessä. Kysymys ei ole siitä, saanko lakata kynnet punaisiksi tai käyttää ehkäisyä. Kysymys on: rakentaako tämä minua kristittynä? Ihminen hakee aina oman yhteisönsä hyväksyntää. Suuret perheet täydentävät yhteisön ihannetta. Huono puoli siinä on se, että aina ei ehkä ehdi miettiä itse, mitä se tarkoittaa käytännössä. Silloin voi tulla tunne, etten olisi halunnut näitä lapsia. Minusta lapsilukumäärä ei ole eikä saa olla itseisarvo. Elämä on aivan liian monimuotoista, että voitaisiin vetää suoraa yhteyttä uskon ja lapsilukumäärän välille.” Annan mielestä papin roolissa on tilaa sekä miehille että naisille. ”Naispappeuskeskustelussa on pointti hukassa. Kaikki ratkaisut pitää tehdä sen perusteella, miten ne palvelevat uskoa. Fokuksena pitäisi olla ilosanoma eikä tasa-arvo.

Vaikea valinta. Tiukka yhteisö antaa turvaa ja määrittelee hyvän elämän rajoja. Mitä tapahtuu, jos oma mieli alkaakin kaivata toisen

Naiset eivät voi toimia puhujina, eikä liikkeen johtokunnassa ole naisia. Mutta saarnaamisen muodot ovat niin moninaisia. Voin vaikka kirjoittaa Päivämieheen (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen eli SRK:n julkaisema lehti). Se koskettaa monia. Meillä on nyt tämä ajallinen organisaatio, jota pitää sietää. Sillä on kuitenkin mielettömän vaikea tehtävä, jonka rinnalla maalliset kysymykset ovat triviaaleja. Minulla oli sellainen vaihe, jolloin ajattelin, etten usko taivaaseen mutta tykkään tästä elämäntyylistä. Sitten tajusin, että jos taivas ei ole päämääränä, ei tätä elämäntyyliäkään jaksa”, Anna summaa.

yhtenä ratkaisuna pystyä ajattelemaan myös ehkäisyä. ’Naista’ ei ole vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä ollut kovin montaa vuotta. Vielä jokin aika sitten kaikki naiset olivat joko ’tyttöjä’, ’äitejä’ tai ’sisaria’. Itsenäiselle naiselle ei oikeastaan ole ollut nimitystä. Onko sellaista olemassa, jolla ei ole nimeä?”

Noin kolmikymppinen viiden lapsen isä Mikko on syntyjään vanhoillislestadiolainen. Koko suku on kuulunut liikkeeseen. ”Ennen kävin seuroissa viikottain. Nyt seurakäynnit ovat harventuneet. Olen pettynyt liikkeen johdon salailuun ja suoranaiseen valehteluun. Suomen perustuslaki takaa jokaiselle yksityisyydensuojan. Perhesuunnittelu kuuluu tälle alueelle. Siksi se on jokaisen pariskunnan oma asia eikä kuulu kenellekään muulle. Vanhoillislestadiolaisen liikkeen ehkäisemättömyyden normi on ajanut perheitä helvetillisiin tilanteisiin. Moni perhe selviytyy normista huolimatta, mutta kaikki eivät selviydy. Jos perhetilanne on vaikea, pitäisi

Naiset eivät saa Mikon mielestä riittävästi ääntään kuuluville. ”Sen näkee esimerkiksi siitä, että heillä ei ole oikeutta tai mahdollisuutta vaikuttaa liikkeen oppiin. Tällä opilla kuitenkin perustellaan se, mitä nainen saa ja ei saa tehdä. Kysymys on siitä, kenellä on valta määritellä totuus. Naispappeus on naisten voimaantumisen symboli. Toisaalta naispappeudella voidaan tarvittaessa testata jäsenten kuuliaisuus johdolle. Naispappeus on siis valtakysymys. Luulen, että naisten asema päätöksenteossa tulee vahvistumaan, mutta kuinka paljon, sitä en tiedä. Tällä hetkellä olen epäileväinen sen suhteen, kykeneekö liike uudistumaan riittävästi. Naispappeusasiassa lii-

”

Vaikka kuinka olisi rikki, seuroihin pukeudutaan nätisti.”

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Sisarukset ovat oikeastaan yksi suurimmista syistä siihen, miksi olen pysynyt liikkeessä. Pelkään jollain tasolla, että sukulaiset hylkäävät, vaikka niin ei ehkä tapahtuisikaan. Uskon kuitenkin Kristuksen sovitustyöhön. Haluaisin, että usko riittäisi siihen, että pääsee taivaaseen, ettei tarvittaisi tekoja”, Jaana pohtii. Kirkon verkkokeskustelija Meri-Anna Hintsala teki gradunsa vanhoillislestadiolaisten naisten verkkokeskusteluista. Nyt työn alla on väitöskirja. Hintsala on itsekin taustaltaan vanhoillislestadiolainen. ”Verkko on paikka, jossa jaetaan arkea vertaisten kanssa. Siellä puhutaan asioista, joista voi olla vaikea keskustella kasvotusten. Keskeistä seksuaalisuudesta käydyissä keskusteluissa on ehkäisykäsitys. Verkossa naiset, mutta myös miehet kertovat, kuinka he eivät ole jaksaneet perheen kasvaessa. Silti on pitänyt näyttää eheää kuvaa. Vaikka kuinka olisi rikki, seuroihin pukeudutaan nätisti. Liikkeessä voi puhua väsymyksestä ja masennuksesta tietyllä tavalla. Sanotaan, että elämä on raadollista. Mutta silti ainoaksi vaihtoehdoksi jää se, ettei saa ehkäistä. Saarnoissa ja liikkeen virallisissa kannanotoissa ehkäisy ei ole pelastuskysymys. Sosiaalisessa todellisuudessa se kuitenkin käytännössä muuttuu sellaiseksi. Liikkeessä pitäisi tukea ihmisten omia ratkaisuja ja kannustaa kuuntelemaan terveydenhuollon ammattilaisia. Uskossa ei ole kysymys ehkäisystä, vaan armosta.”

nlaisia maisemia?

ke on ajanut itseään umpikujaan. Suurin osa liikkeeseen kuuluvista naisista luullakseni kokee, että he voivat riittävästi vaikuttaa elämäänsä. Enemmistön kokemus ei kuitenkaan poista ongelmia”, Mikko painottaa. ”Olemme säädelleet perheemme lapsilukua”, kolmikymppinen pienen perheen äiti Jaana kertoo. ”Ratkaisun tekeminen oli henkilökohtaisesti helppoa. Toisaalta tunnen itseni joskus luopioksi.” Jaana on syntynyt ja kasvanut vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Nykyisin perhe käy harvakseltaan seuroissa. Jaana sanoo olleensa jo lapsesta asti kriittinen monia liikkeen opetuksia, esimerkiksi ehkäisykieltoa kohtaan. ”Minusta ei olisi suurperheen äidiksi. Tajuan omat rajani. Tiedän perheitä, joiden vanhemmilla ei olisi edellytyksiä kasvattaa suurperhettä, mutta silti on paljon lapsia. Väsymyksestä voi kyllä puhua liikkeessä. Olen minäkin ollut väsynyt, mutta en ole kehdannut valittaa, koska meillä on meikäläisittäin pieni perhe. En tiedä ystävistäni ketään, joka käyttäisi ehkäisyä. En ole puhunut omista ratkaisuistamme kenellekään kaveripiirissä. Koskaan ei tiedä, kuka ajattelee ja mitä näistä asioista. Enkä halua sen takia menettää hyviä ihmissuhteita.

Moni on kasvanut liikkeeseen sisältä päin eikä osaa kyseenalaistaa periaatteita. Vaikka sitä luulee omaksi ajattelukseen, ei se välttämättä ole oikeasti yksilöllistä. Ehkäisy on tavallaan pelastuskysymys. Se on sitä ennen kaikkea muiden äitien piirissä. Ainakin jos ehkäisystä jää kiinni, tuomitaan epäuskoiseksi”, Anna määrittelee. Miesten esiintulo olisi Annan mielestä tarpeen myös ehkäisyä ja naisia koskevissa keskusteluissa. ”Liikkeessä on paljon sovinismia. Oma mieheni on onneksi aivan erilainen. Hänen kanssaan voin puhua näistä asioista ja hän ymmärtää minua. Ymmärtääkseni nykyinen johtokunta ei nauti suurta luottamusta. Johtokunnassa istuu 24 miestä, mutta liikkeen enemmistö on naisia. Naisten pitäisi päästä mukaan liikkeen päätöksentekoon. Ei meitä voi ohittaa. Meidän riviuskovaisten on todella vaikea saada omia mielipiteitämme julki leimautumisen pelossa. En ole osannut tehdä ratkaisua liikkeestä eroamisesta, vaikka välillä se on ollut mietinnässä. Toisaalta uskon, että vain sisältäpäin voi vaikuttaa. Monet sisarukseni ovat aktiivisesti mukana liikkeessä. Minua jossain määrin ahdistaa nähdä heidän suurien perheidensä elämää. He puhuvat ihmisten asioista tuomitsevasti ja vahtivat toisten seurakäyntejä.

Vanhoillislestadiolaista liikettä johdetaan SRK:sta, vaikka liikeestä sanotaan, että se ei ole keskusjohtoinen, Meri-Anna Hintsala toteaa. Valta näkyy myös saarnaajainstituutiossa. Lisäksi on vahva sosiaalinen todellisuus, jossa vallankäyttö on piilotettua. ”Kun ihminen on osa yhteisöä, hän peilaa omaa elämäänsä siihen. Yhteisön kontrolli on niin vahva, että erilaisuus vaatii rohkeutta. Vanhoillislestadiolainen yhteisö voi joillekuille olla jopa se ainoa sosiaalinen todellisuus, jossa on syvällisiä ihmissuhteita. Yhteisöllistä kontrollia luo pelko. Se juontaa juurensa hoitokokousten ajalta 1970-luvulta. Hoitokokouksia järjestetään yhä. Näissä tilanteissa hoitaja määrittää hoidettavan sielunhoidollisen tarpeen. Se on väärin. Kotiäiti-ihanne on liikkeessä vahva, mutta nykyvanhoillislestadiolaiset äidit eivät enää samalla tavalla vastaa ihannetta. He kouluttautuvat, käyvät töissä ja perustavat perheen. Naispappeus uhkaa vallitsevaa sukupuolijärjestelmää. Joidenkin mielestä jotain perustavanlaatuista särkyy, jos nainen saa olla puhuja tai pappi. Tämä on myös sukupolvikysymys. Minun sukupolveni on kasvanut aivan erilaiseen todellisuuteen kuin suuret ikäluokat”, 29-vuotias Hintsala sanoo. ”Toivon, että liike säilyttäisi ytimensä. Syntien anteeksiantamus on luterilaisen uskon kivijalka. Toivon, että armolle ei asetettaisi ehtoja, että armo ei suodattuisi sukupuolijärjestelmän kautta.” Lisää lestadiolaisuudesta sivulla 17.

Lestadiolaisuus ■ Liike syntyi 1800-luvulla Lapissa. Perustajana pidetään saarnaaja Lars Levi Laestadiusta. ■ Laestadiuksen perintö hajaantui myöhemmin kolmeen ryhmään, joista suurin on vanhoillislestadiolaisuus. Kaksi muuta ryhmää ovat esikoislestadiolaisuus ja rauhansanalaisuus. Liikkeiden teologisissa ja eettisissä painotuksissa on jonkin verran eroja. ■ Vanhoillislestadiolaisuuden johdossa on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, jonka toimipaikka on Oulussa. Paikallisia vanhoillislestadiolaisten yhteisöjä kutsutaan rauhanyhdistyksiksi.

14 Haaga

Seurakunnissa tapahtuu 7.6.— 13.6.

3220. Ke 6.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Laura Pyrrö, sopraano ja Tiina Korhonen, piano. To 7.6. klo 13 Torstaikerho. Su 10.6. klo 12 Messu. Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen.

(suntio) To 7.6. klo 18 Kesäraamis, Mattila

Almqvist. Klo 18 Viikkomessu. Mattsson, Hakkari-Ohmero, Oksanen. La 9.6. klo 18 Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Su 10.6. klo 10 Messu. Männistö, Sippola, Hakkari-Ohmero, Oksanen, avust. Markku Sarkki. Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen ja Ruokouspalvelu. Ma 11.6. klo 19 Urkukesän konsertti. Ville Urponen soittaa J.S. Bachin teoksen Klavierübung III, kesto n. 2 tuntia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Ke 13.6. klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri. Kanttori Vivika Oksanen laulattaa Kappelisalissa.

Huopalahden kirkko

Kulosaaren kirkko

Alppilan kirkko

■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (suntio) Su 10.6. klo 10 Messu, Simoila, Tamminen, kahvit To 7.6. klo 18 Kesäkahvila Tapulissa, yhteislaulua ja hartaus Ti 12.6. klo 18 Kamarikuoro Sympaatin kesäinen kahvikonsertti, joht. TeroPekka Henell, perinteisiä kesäisiä kuorolauluja, yhteislaulua kahvin kera. Vapaaehtoinen kahviraha

Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 Hakavuoren kirkolla.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

Ke 6.6. klo 20 Iltamessu. Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen. To 7.6. klo 9 Aamurukouspiiri Yläsalissa. Klo 10–11.30 Perheitten kesäkerho kirkon pihalla. (säävaraus) Su 10.6. klo 10 Messu. Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen. Ti 12.6. klo 12–14 Kesäkahvila. Ke 13.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Otto Jakobsson, kitara. Klo 20 Iltamessu. Anne-Maria Ranta-aho ja Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti

Su 10.6. klo 10 Messu, Tikkanen, Lankinen, kahvit Ke 6.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, Helaseppä Ti 12.6. klo 20 Metrolla musiikkiin -konsertti, Greetings from London! Trio Baccano; Hanna Haapamäki, nokkahuilu, Jussi Seppänen, sello, Markku Mäkinen, cembalo. Musiikkia barokin ajan Lontoosta. Vapaa pääsy, ohjelma 5e

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340

Leposaaren kappeli

Ma 11.6. klo 13 Tapaamistupa.

■ Leposaarentie Ke 13.6. klo 18 Virsiilta, Tamminen

Herttoniemi

Myllypuron kirkko

■ Naulapolku 1

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska. Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p 09 2340 4118, Herttoniemenranta ke klo 14–15 p 09 2340 3341, Myllypuro ti ja to klo 9–10 puhelimitse p 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkko ke klo 14–16. Pe 22. 6. Juhannusaaton retki Sammatin leirikeskukseen. Ohjelmassa mm. musiikkia, yhteislaulua, juhannuskokko, keittoruoka ja kahvi. Mukana Simoila, Lemponen. Bussikuljetus (2 bussia) lähdöt Kulosaaren kirkolta, Kyösti Kallion tien parkkipaikka, klo 15, Herttoniemenrannan kappelilta, Laivalahdenkaari 5, klo 15.10, Herttoniemen kirkolta, Hiihtomäentie 23, klo 15.15, Myllypuron kirkolta (Tuulimyllyntien parkkipaikka) klo 15, paluu Sammatista klo 21.00. Retken hinta (sis. kuljetuksen, aterian, kahvin) 15 euroa. Ilm. virastoon 19.6. mennessä p. 09 2340 3300

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320

(suntio)

■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna kesällä ma, ke, to, pe klo 10–14, ti klo 10–17. Su 10.6. klo 10 Messu. Sariola, Kotakorpi, Dagmar Rannak, lukija Leena Niinivaara. Kirkkokahvit. Klo 13 Kiinankielinen jp. Huang. Ti 12.6. klo 15.30–17.30 Kesäkahvila Sisäpihalla. Myynnissä suolaista ja makeaa, grillimakkaraa. Sateella sisällä. Klo 17.30 Pihaseurat sisäpihalla. Mukana Liisa Saarikoski, Vivika Oksanen ja Päivi SeuraHakkari-Ohmero. Pukunnat heenvuoroja, laulua, verkossa: www. keskustelua. Sateella sisällä.

helsinginseurakunnat.fi

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (suntio) Su 10.6. klo 12 Messu, Tikkanen, Tamminen, kahvit Ke 13.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, Tikkanen Diakoniakirppis suljettu kesäkuun. Elintarvikkeiden jako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla oltava viim. klo 9.30. Backman p. 2340 3333

Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9. Ti 12.6. klo 17 Rukouspiiri.

Teatteri Kallio ■ Siltasaarenk. 28

Ke 13.6 klo 18.00 Kulttuurikeskiviikko. Köyhien kampaamo -dokumenttielokuvaIllassa keskustelua, paikalla ohjaaja ja ”köyhien kampaamoa” pyörittävä henkilö.

Kallio

Ryhmät ja kurssit

■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna

■ Lisätietoja ja ilmoittautumiset

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päivystävä pappi viraston aukioloaikoina, p. 2340 3602. Diakonian ajanvaraus ti, to klo 9–10, ke klo 13– 14, p. 2340 3618. Tapaamiset ti, to klo 10–12, ke klo 14–16.

kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Minäskräppäys Alppilan kirkolla ti 12., ja 19.6. klo 12–15.Tule tekemään itsestäsi oma lehti tai kirja! Kierrätysmateriaaleista koottu kirja askarrellaan teksteistä joita kirjoitamme, piirrämme tai kuvista joita haemme valokuvista, lehdistä tai julkaisuista. Ohj. diak. Nina Klemmt ja Kati Helin. Materiaalimaksu 1,50 e / kerta. Diakonialeiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 13.–17.8. Tule nauttimaan kauniista luonnosta ja iloisesta yhdessäolosta. Leiri on tarkoitettu eläkeikäisille. H. 120 e. Ilm. viim. 6.7., p. 2340 3600. Hoitava ääni la 9.6. klo 10–17 Musta-

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18. Huom! Kirkkosali suljettuna TV-kuvausten valmistelujen vuoksi 6.–8.6. Haudoilla käydäksesi soita ovelta p. 09 2340 3620. To 7.6. klo 13 Urkukonsertti Dag-Ulrik

Taivaan tähden

saaressa. Tutustumme äänen kiehtovaan maailmaan rentouttavien hiljaisten äänien sekä virkistävien voimaäänien avulla. Jokaisen ääni on hyväksytty, emme suorita mitään. H. 55 e sis. laivamatkan, lounaan ja kahvin. Ohj. äänipedagogi Pia Skibdahl.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3843. Ke 6.6. klo 19 Viikkomessu. Raitavuo, Myllylä. Puhe TK Kristiina Kokko. To 7.6. klo 18 Kesäillan musiikki. Valoa ja unelmia. Lauluyhtye Vox Secret. Taina Hirvonen, sopraano, Senja Korhonen, sopraano, Anne Lampela, mezzosopraano, Kari Tikkala, piano. Vapaa pääsy. Kahvijatkot Kannelkellojen nuorisokuoron toiminnan tukemiseksi. Myynnissä Aurinkoon!-kirja 5 e, tuotto Kannelmäen seurakunnan perhetyölle. Su 10.6. klo 10 Messu. Raitavuo, Myllylä. Saarna TK Kristiina Kokko. Kirkkokahvit. Ke 13.6. klo 19 Viikkomessu. Enrold, Rintamäki.

Malminkartanon seurakuntakoti ■ Vellikellonpolku 8 Malminkartanon kesäilta to 14.6. klo 18. Ohjelmaa sekä isoille että pienille. Yhteislaulua, yhdessäoloa, makkaran grillausta, hiljentymistä. Tervetuloa kaikenikäiset viettämään yhdessä kesäiltaa!

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 6.6. klo 13 Kimppakävely Lauttasaaren maisemissa, lähtö kirkon pihasta, mukana diakoni. Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Seurat, puhujat Juhani Elenius, Erkki Helminen, Miia Raninen, Pentti Simojoki. To 7.6. klo 17–21 Kesäkrypta nuorille ja nuorille aikuisille. Su 10.6 klo 11 Messu, Pirjo Työrinoja, Tea Polso, Sini Havas, Irja Eklund, Marjut Kattelus. Ma 11.6 klo 13–14.30 Kesäkahvilan avajaiset, alkuhartaus kirkossa minkä

jälkeen kahvittelua B-portaan kahvilassa ja sään salliessa pihassa. Mukana khra Juha Rintamäki, pianisti Tuomas Kortelahti, kanttori Anni Nummila ja diakoni Taina Viherkari. Ke 13.6. klo 18 Avoin rukouspiiri, Bporras. Klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, illan vetävät pastori Erkki O. Auranen ja Ulla Auranen. Päätteeksi ehtoollinen, mukana pastori Annette Markkunen.

Muuta Kirkon kahvila on auki ma–pe klo 10– 18, B-porras, lounasta tarjotaan klo 12– 14, hinnat 6,5e ja 5,5 e. Retki Mustasaareen ke 20.6 klo 11–16. Diakoniatyön järjestämällä retkellä saareen tutustumista, ruokailu ja hartaus. Kokoontuminen Taivallahden lauttarannassa klo 10.45. Retken hinta 5 e. Tied. Sini Havas p 2340 4322. Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä, ilmoitt. kirkkoherranvirastoon 17.6 mennessä, ilmoita samalla erityisruokavalio.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Viikkomessu su 10.6. klo 18, Torsti Paijola, Merja Wirkkala. Kesäkahvila to 7.6. klo 13, Elise Hartonen.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 2340 4420 Diakonia: puh.ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 10.6. klo 10, Sofia Tuomenvirta, Markus Kopperoinen, Kaisu Rauhamaa. Kesäseurat ke 13.6. klo 18, Pirkko Poisuo, Marjasisko Varha. Kahvitarjoilu. Konsertti ke 13.6. klo 19. Bill Ravall, laulu ja Peter Hilli, urut.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 2340 4427 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 10.6. klo 10, Heidi Tikka, Merja Wirkkala.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437 Diakonia: puh. ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta PALMER KANE / SCHUTTERSTOCK

Näkymätön lapsi Luottamus, tarkoitus ja toivo ovat ihmisen kalleimpia aarteita. Tuttu Tove Janssonin tarina Näkymättömästä lapsesta on kertomus siitä, miten näistä aarteista voi tulla osalliseksi. Muumiperheen taloon tuodaan eräänä sateisena iltana pieni tyttö, josta ei näy mitään. Vain lapsen kaulaan ripustettu pieni tiuku kilisee, ja siitä tiedetään, missä tyttö liikkuu. Muumimamma ottaa tytön, nimeltään Ninnin, hellästi hoiviinsa. Hän rakastaa Ninniä sillä arkirakkaudella, millä muitakin perheenjäseniään. Rakkautta Ninni ei ollut ennen saanutkaan, sillä hänen aikaisempi hoitajansa oli kohdellut häntä vain kylmän ironisesti. Siinä syy, miksi tyttö oli hiipunut näkymättömiin. Vähitellen muumimamman hellyys alkaa vaikuttaa ja lapsi tulla näkyviin. Mutta jos Ninni pelästyy, hän heti haihtuu pois. Mutta muumimamma osaa viisaasti loh-

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

duttaa ja rohkaista niin, että Ninni alkaa entistä enemmän näkyä. Lopulta enää vain pää puuttuu, mutta sen näkyviin saamiseksi eivät mitkään keinot tunnu tepsivän. Sitten kerran, kun Ninni näkee muumipapan kiusoittelevan mammaa, hän suuttuu muumipapalle. Ja kuinka ollakaan: silloin Ninnin kasvot tulevat näkyviin. Eivätkä ne enää haihdu. Vihdoinkin tyttö on uskaltanut ilmaista tunteista pelottavimman, vihansa. Turvallisessa ilmapiirissä hänestä on tullut kokonainen ja ehjä. Mietin rakkauden, luottamuksen ja elämän tarkoituksen yhteyttä. Ja niistä syntyvää toivoa, joka kantaa. Niin elämässä kuin kuolemassakin. Eeva Hurskainen

2. sunnuntai helluntaista Katoavat ja katoamattomat aarteet

Huomaa minut. Nähdyksi tullut ihminen kasvaa.

Liturginen väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 49: 6–10, 16–21, Sananl. 30: 7–9, 1.Tim. 6: 6–12, Matt. 16: 24–27

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 2340 4424

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Viikkomessu to 7.6. klo 13, Martta Paijola, Timo Olli.

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20. Veisuvartti ke klo 18. Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi

Esikoislestadiolaisten rukoushuone

■ Veljestentie 6, p. 2340 4423

Seurat su 10.6. klo 14.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Kesähartaus ke 13.6. klo 12, Kirsi Jaakonaho.

Meilahti

Tapulin seurakuntakoti

■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

■ Maatullinkuja 4, p. 2340 4426

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 2340 4429

Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 10.6. klo 10, Outi Lantto, Krista Lampi, Terhi Aho. Kesämusiikki to 7.6. klo 13. Ruotsalaiset Lena Tivelind, laulu ja Albena Zaharieva, piano. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi.Diakonian ajanvaraus ti klo 9–11 09 2340 4718. Su 10.6. klo 11 Messu, Wennerström (l+s), Vuorio (k) Ke 6.6. klo 18 Nuorten ilta, 19 avoin rukouspiiri srk-salin aulassa To 7.6. Kesäkahvila Ke 13.6. klo 18 Nuorten ilta, 19 avoin rukouspiiri To 14.6. klo 13 Kesäkahvila

■ Metsolantie 14, p. 2340 4222 Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p. 2340 4218, Murto. Su 10.6. klo 11 Messu. Kataja, Savik, Heikkilä. Ti 12.6. klo 18.30 Kesäkahvila ”Tähtililjan Anja”. Kataja, Murto. Kahvi klo 18.

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340

Su 10.6. klo 12 Messu. Albekoglu, Amnell, Pesonen-Kareinen.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus

Maunulan uurnalehto

■ Tilkank. 5, p. virasto 2340 4700 Ke 6.6. klo 16 Kesäkahvila Ke 13.6. klo 16 Kesäkahvila

■ Pirkkolantie 22 Ti 12.6. klo 18 Kesähartaus. Järvinen.

Muuta ilmoitettavaa

Lahjoitusleivän jako kesä–elokuussa perjantaisin klo 9 (ei 22.6.) Malmin kirkolla, Kunnantie 1, p. 2340 4481. Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle kesäaikana puhelimitse oman alueen diakoniatoimistoon. Mikäli ei ole puhelinta käytettävissä, voi ajan tulla varaamaan puhelinaikana Malmin diakoniatoimistoon, Kunnantie 1.

Kesäaikana diakonian ajanvaraus ti klo 9–11 puh. 09 2340 4718. To 14.6. klo 18 Yhteislaulua ja lettuja (2 e) Länsi-Pasilan kappelilla.

Juhannusjuhla Kellokosken Juhlatalossa pe 22.6. 2012 Juhlassa on perinteistä ohjelmaa ja hartaus. Ruoka- ja kahvitarjoilu sekä makkaranpaistoa. Mahdollisuus saunomiseen rantasaunassa (oma pyyhe mukaan). Hinta aikuisilta 15 euroa, alle 15 vuotiaat maksutta. Mukaan voi tulla myös omalla autolla, jolloin tarjoilusta veloitetaan 7 euroa. Lähtö busseilla klo 16, paluu noin klo 23. Ilm. ti 19.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400 ma–pe klo 9–15. Bussikuljetus Kellokoskelle: BUSSI 1 lähtee klo 16.00 Viikin kirkolta (Agronominkatu 5) ja ottaa matkustajia reitiltä: Latokartanonkaari – Pihlajistontie – Salpausseläntie – Pihlajiston srkkoti – Pihlajamäen ostoskeskus – Rapakiventie – Rapakivenkuja – Pihlajamäen kirkko – Liusketie – Hiekkakiventie – Pihlajamäentie – Tattariharjuntie – Tullivuorentie BUSSI 2 lähtee klo 16.00 Jakomäen kirkolta (Jakomäen aukio) ja ottaa matkustajia reitiltä: Vanha Porvoontie – Heikinlaaksontie – Puistolan raitti – Suuntimotie – Puistolan asema – Tapanilan kaari – Tapaninkyläntie – Suutarilantie – Siltamäen ostoskeskuksen parkkipaikka BUSSI 3 lähtee klo 16.00 Malmin kirkolta (Kunnantie 1) ja ottaa matkustajia reitiltä: Kirkonkyläntie – Vilppulantie –

■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto 2340 5300, oulunkyla.srk@evl. fi, avoinna ti, to, pe klo 9–14, ke 13– 16. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut 2340 5318. Su 10.6. klo 10 Messu. Albekoglu, Amnell, Mäkiö. Ke 13.6. klo 13 Kesäkahvila ”Kukat nousevat maasta, laulun aika on tullut”. Sirkku Rintamäki ja Katja Mäkiö, laulu, piano ja urut. Järvinen, Valkiainen.

Käpylän kirkko Meilahden kirkko

Diakonia

Aikuiset

Oulunkylän kirkko

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802. Diakoniatyö: Kesän päivystykset ajanvarauksella puhelimitse ma, ti ja to klo 9–10. p. 09 2340 4818. Lisäksi ti klo 10– 10.30 voi käydä varaamassa ajan diakoniatyöntekijälle Mikaelinkirkolla.

Perheiden kesäpiknik Pikkukoskella Kokoonnumme nyyttäriperiaatteella to 14.6. klo 10–14. Tuo mukanasi jotain yhteiseen pöytään. Seurakunnalta kahvi/tee/mehu, astiat ja pientä purtavaa. Sateella piknik peruuntuu. Tied. Terhi Lahdensalo 050 3653 987.

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoinna ma, ti ja to klo 10–14, ke klo 14–17, p. 2340 5100, kesä–heinäkuussa virasto on suljettu perjantaisin; munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10– 11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3

Ikäihminen, Tule asumaan palvelutalo Onnitaloon Helsingin merelliseen Tammisaloon

Tutustu: www.onnitalo.ﬁ

n on

■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo 11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: to klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl. fi. www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme. Ke 6.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen. Juha Valkeapää ja Seppo Välimäki. Su 10.6. klo 11 Puistomessu (säävaraus) Vanhankaupungintiellä, ensimmäisen kirkon paikalla. Juha Valkeapää, Annaelina Tähtinen, Paavalinkirkon kuoro, Seppo Välimäki. Kirkkokahvit Mäntyniemen hyväksi. Sateella messu Paavalinkirkossa! Ti 12.6 Pihakahvila klo 13–14.30 Paavalinkirkon sisäpihalla. Ke 13.6.klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Annaelina Tähtinen, Seppo Välimäki.

esi.ﬁ/seurak ev u

KOKIRKVAALI I T FES

Mm. Bandomessu, Pyhiinvaellusmessu, Syntisen miehen kitaramessu... Mm. Oiva Toikka, Jippu, Danny, Jaakko Löytty, Seeli Toivio, Petri Laaksonen, Kalevi Kiviniemi, Sakari Kukko, Ti-Ti Nalle...

o t a v le E x Vo 2

7.201

1.–8.

on ne

0 04 ves i@evl.ﬁ s

Musiikkilinja

—

Musiikkilinja on sinulle, joka tahdot kehittyä muusikkona tai musiikin harrastajana ja kasvaa kristittynä. Opiskella voit lukukauden tai -vuoden. Lukkarissa intensiivistä opiskelua. Kehittymistä oman instrumentin parissa ammattitaitoisten opettajien johdolla. Tuhdisti musiikin teoriaa. Yhtyesoittoa ja laulua. Keikkoja ja konsertteja. Rautaista raamattu opetusta. Luovuuden iloa ja rentoa meininkiä unohtamatta! HAE NYT!

www.sro.fi/musalinja Helsingintie 10, 02700 Kauniainen p. 09 5123 910, info@sro.fi

Turvallinen koti vanhukselle KÄKIKELLOSSA Tervetuloa asumaan ja kuntoutumaan pienryhmäkoti Käkikelloon. Yksityisessä 10-paikkaisessa kodissa on vanhuksille loma- ja pitkäaikaispaikkoja. Yksilöllistä ja luotettavaa hoitoa jo yli 20 vuotta.

ZZZ NDNLNHOOR ¿

Paavalinkirkko

Palvelutalon johtaja Marja Tammisto p. 044 5307036 onnitalo@dlc.ﬁ

Pysyvää asumista tai tilapäistarpeeseen kalustettuja asuntoja

Pe 22.6. retki Sammatin Elämännokkaan. Lähtö klo 14.30: Käpylän ent. posti, Juhana Herttuantie 15, Oulunkylän kirkko ja Maunulan kirkko. Perillä ruokailu, ohjelmaa ja saunomista, paluu n. klo 24. Hinta à 30 e. Tied. ja ilm. Terhi Murto 09 2340 4218.

Paavali

AAMUKORVA

Onnitalo

Juhannusaaton retki

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820 (vahtimestarit). To 7.6. klo 13 Kesäkahvila, mukana Eija Hoikkala ja Tuuli Valaranta. Su 10.6. klo 11 Messu. Marjaana Suurnäkki, Sini Ikävalko, Outi Juntunen, Arja Sihvonen, Mari Lamminen, Ben Rogers, Hanna Kokkonen. Cityriparilaiset avustavat. Ti 12.6. klo 10 Venäjänkielinen äiti– lapsikerho.

SENIORIPYSÄKKI®

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Tapulipäivä la 9.6. klo 11–14 Tapulin leikkipuistossa, Moisiontien päässä. Seurakunnalla on oma pöytä, esitteitä, pientä ohjelmaa ja tarjottavaa.

Oulunkylä

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0540 Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

■ Puistolantie 1

avoinna ma–pe klo 10–15 Su 10.6. klo 17 Iltamessu, Rinne. Tiistaisin klo 13–15 Kesäkahvila.

Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä. Soita ja varaa aika 045-341 0506

Tapanilan kirkko

■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

Soita ja kysy lisää. Irmeli Virkki, 050-337 4049 Jokiniementie 13 D, 00650 Helsinki (Oulunkylä)

Elvis-messu DBTL 28.7. Turku

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Viikkomessu su 10.6. klo 18, Markus Kopperoinen, Kaisu Rauhamaa.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo

■ Säterinportti 3, p. 2340 4422

Su 10.6. klo 11 Messu, Rinne, Frilander. Kirkkomehut aulassa. Keskiviikkoisin klo 13–15 Kesäkahvila.

31 0

Pukinmäen seurakuntakoti

Teerisuontie – Ormusmäentie – Malminkaari – Saniaistie – Fallkullantie – Päivöläntie – Tapanilan tori –Tapanilan kaari BUSSI 4 lähtee klo 16.00 Pukinmäen srk-kodilta (Säterinportti 1) ja ottaa matkustajia reitiltä: Eskolantie – Karhusuontie –Tapaninvainiontie – Kirkonkyläntie – Laulurastaantie – Vanha Tapanilantie – Länsirinnetie – Kottaraistie. Kaikki bussit kokoontuvat Siltamäen ostoskeskuksen parkkipaikalle matkustajien tasaamista varten ennen ajoa Kellokoskelle. Paluu juhannusjuhlien päätyttyä samoja reittejä takaisin.

71 71

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 10.6. klo 10, Torsti Paijola, Ulla Pesonen. Iltatulet ke 13.6. klo 19, Torsti Paijola, Ulla Pesonen. Yhteislaulua, kesävisailua, makkaranpaistoa , kahvitarjoilu ja iltahartaus.

Seurakunnissa tapahtuu 7.6.— 13.6.

sw ww .k

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

16 Muuta La 9.6. klo 7 Retki Haminaan Lähetysjuhlille. Lähtö Paavalinkirkolta klo 7, paluu n. klo 21. Hinta 15 e sisältäen kuljetuksen. Ilm. virastoon pe 8.6. menn. Ohjelma katsottavissa www.lahetysjuhlat.fi To 14.6. klo 18 Lauluilta Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla Kalervonkatu 1 a, Juha Valkeapää ja Seppo Välimäki To 14.6. Naisten saunaretki Mäntyniemeen Kirkkonummelle. Lähtö klo 17 Paavalinkirkolta, paluu n. 22.15. Leppoisaa yhdessäoloa, sauna, päivällinen ja loppuhartaus. Mukana Arja Kortelainen ja Tuija Samila. Hinta 10 e. Ilm. virastoon viim. 11.6. Pe 22.6. Juhannusaaton retki Mäntyniemeen Kirkkonummelle. Bussi lähtee Paavalinkirkolta klo 16.30, paluu n. klo 22.15. Ohjelmassa mm. lipunnosto, yhteislauluja, saunomismahdollisuus, makkaranpaistoa, kokon poltto. Mukana Anna Kalske, Arja Kortelainen ja Seppo Välimäki. Retken hinta 20 e/aik. ja 7 e/7–16-v. bussilla tulevilta. Omalla autolla tulevilta hinta 10 e/aik. ja 3 e/716 -v. Alle 7-v. 0 e. Ilm. virastoon viim. ma 18.6. Huom.! Ruokailun takia ilmoittautuminen myös omalla autolla tulevilta. Ke 4.7. Virkistyspäivä Mäntyniemessä Kirkkonummella. Lähtö klo 9 Paavalinkirkolta, paluu n. klo 16.45. Saunomismahdollisuus. Hinta 15 e sis. matkat ja ruoat. Mukana Birgitta Huhtaluhta ja Arja Kortelainen. Ilm. virastoon viim. pe 29.6. Saaristoretki 18.–19.8 Viikonloppu kauniissa Turun saaristossa. Ohjelmassa mm. tutustuminen Seilin saareen sekä Nauvoon ja sen keskiaikaiseen kivikirkkoon. Sunnuntaina matka jatkuu Naantalin Kultarannan puutarhaan. Retken hinta on 150 e (sis. matkat, majoitus, ruokailut ja opastukset). Lisätietoja Arja Kortelainen p. 2340 5423 tai Birgitta Huhtaluhta 2340 5453. Ilm. tapahtuu maksamalla 30 e varausmaksu virastoon 14.6 menn.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. Su 10.6. klo 11 Messu. Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi ja kanttori. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12, p. 2340 5552. Eläkeikäisten kesäkerho torstaisin klo 13. Keskustelua kahvin ääressä. Mukana diakoni. Nuortenillat keskiviikkoisin klo 19.30 Pirtissä.

Pitäjänmäki

Seurakunnissa tapahtuu 7.6.— 13.6. ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke 12– 18. Pappi tavattavissa seurakuntatoimistossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18. Diakoniatyön vastaanotto: ti klo 9–10, p. 2340 5758. Ke 6.6. Klo 13 Kesäpiiri alkaa. Mukana Kujansuu. klo 18 Iltamessu Su 10.6. klo 10 Messu, Alftan ja NivaVilkko. Klo 14 Konsertti, Visa Sippola, piano. Ohjelmistossa mm. Sibelius, Kokkonen, Debussy, Ravel, Clementi, Liszt, Verdi ja Cziffra. Vapaa pääsy. Ke 13.6. klo 13 Kesäpiiri keskiviikkoisin klo 13 seurakunnan eri tiloissa. Mukana kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 2340 5757

Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14. Diakoniatyön vastaanotto: ma klo 9–11 p. 2340 5768. Su 10.6. klo 12 Messu, Alftan ja Niva– Vilkko

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl. fi.

Ruoholahden kappeli

■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi. Ei diakoniapäivystystä 6.–13.6. Su 10.6. klo 10 Messu. Leena Julin (s), Martti Pitkänen (a), Kylli Ahola (k). Kirkkokahvit. Ti 12.6. klo 18–20.30 Nuorten ilta. Jatkuu tiistaisin läpi kesän 7.8. saakka. Ke 13.6. klo 13 Kesäkahvila. Kylli Ahola. Klo 13 Rukouspiiri.

Ti 12.6. klo 14–16 Diakoniakahvit. Ke 13.6. Kesäillan kerho. Taizén veli Roger, Varkki, Pulkamo.

Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 2340 5700. roihu-

vuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna

■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

avoinna ti–su klo 12–16

Isä Ruben

B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Vanha kirkko ja Annankulma

Temppeliaukion kirkko

■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p. 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 To 7.6. klo 17–21 Kesän avoimet ovet. Mus.: Junnu Aaltonen. Pe 8.6. klo 19 Samaria. Tanssiteatteri ERI, Minna Pensola, viulu. Su 10.6. klo 10 Messu. Kosonen, Antturi, Pulkamo, Laitinen. Kirkkokahvit, saarnajatkot. Ti 12.6. klo 12 Päivämusiikki. Ke 13.6. klo 8 Aamumessu. Antturi, Laitinen. ■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti, ke, to klo 10–14, pe klo 9–12 To 7.5. klo 12 Äiti Theresa -käsityöryhmä. Pe 8.6. klo 9–10 Aamupuuro.

Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten ma, ti, to, pe klo 15–17 sielunhoitohuoneessa. Musiikkia vierailijoille arkisin klo 10– 14. Su 10.6. klo 10 Messu. Auvo Naukkarinen, Soili Maisila, Tuomas Karjalainen. Ke 13.6. klo 13 Kesäpiiri. Klo 18 Ehtoollishetki. Eeva Tikka, Markus Lehtimäki, Tuomas Karjalainen. Pappi tavattavissa.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas klo 11–14. SeuraHelsingin Su 10.6. klo 12 Messu kunnat tuomiokirkko (vanha kaava). Laaja■ Unionink. 29, p. verkossa: www. salo, Eerola. Klo 19 Ke2340 6120, avoinna Tuomasmeshelsinginseura- säinen ma–su klo 9–18, kesu. Lennart Koskinen, kunnat.fi sä–elokuu 9–24. Hans Tuominen, mus.: Tapulin matkamuistoMikko Helenius ja orkesmyymälä ja café, avointeri. na ma–pe 10–17, la 9–17, su Ke 13.6. klo 12 Musiikkihetki. klo 12–18. Henri Hersta. Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17. Katajanokan Rippihuone. seurakuntakoti To 7.6. klo 12 Etelä-Pohjanmaa Hel■ Kauppiaankatu 8–10 B singissä -viikkomessu. Mari Kanerva, Heikki Sippola, Ilkka Sariola, Viitanen. Meritullin seurakuntaOmakustanteiset kirkkokahvit. Klo koti, Voimistelusali 19.30 Engel-konsertti. ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133 Pe 8.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappelin alasali. Klo 12 Urkuvartti. Olli Studium Catholicum Pyylampi. Klo 19.30 Konsertti. Viulu■ Ritarikatu 3 A jen vesper ja Friikoolin messu, ohj. 10 To 7.6. klo 8.30 Ekumeeninen rue. koushetki. La 9.6. klo 18 Iltakirkko. Varkki, Murto. Muuta Su 10.6. klo 10 Messu. Luomakunnan Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus pusunnuntai. Poutiainen, Varkki. Kirkkohelimitse tai käymällä paikan päällä ke kahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 20 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100, Urkukesän konsertti. Olli Pyylampi, www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiourut. kirkko. Ma 11.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kahvia ja taidetta kesäkahvila Café Kappelin alasali. Klo 12 Päivärukous. Kryptassa ma–la klo 11–17, su klo 12–17. Ti 12.6. klo 12 Päivärukous. Olli Joen näyttely ”Uudet tuulet” 8.7. Ke 13.6. klo 12 Urkuvartti. Martti Laitiasti. Vapaa pääsy. nen. Klo 14 Prayer During the Day. Helsingin Urkukesä. Monipuolista Klo 19 Urkukesän konsertti. Elina klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. Mattila, barokkisello, Laura Vihreäpuu, www.urkukesa.fi. cembalo. Krypta. Taizé-rukoushetket to klo 18.30 MusJohanneksenkirkko tasaaren kappelissa. Taizé-lauluja, raa■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730, matuntekstejä ja hiljaisuutta. Lautta avoinna ma–pe klo 12–15 Taivallahden laiturista klo 18. Su 10.6. klo 10 Messu. Saba, Eerola.

Pitäjänmäen kirkko

Roihuvuori

Suomenlinnan kirkko

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58

■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39 Ma 11.6. klo 19 Raamattupiiri.

Töölön kirkko ■ Topeliuksenkatu 4, p. 2340 6321. La 9.6. klo 11 Kirpputori. Vanhaa tavaraa, pieni kahvio.

Muuta toimintaa Su 10.6. klo 18 Virsilauluilta Soutustadionilla. Tuomas Karjalainen, Soili Maisila.

Tapahtuu kesällä Juhannusretki Vivamoon pe 22.6. klo 14–23. Ohjelmassa mm. juhannussauna, ruokailu, kokko. Hinta 30e. Ilmoittautuminen ja maksu kirkkoherranvirastoon 15.6. menn. Kesäretki Hollolaan 3.7. klo 9–17. Tutustutaan Hollolan kivikirkkoon ja Pyhäniemen kartanon taidenäyttelyyn. Lounas ja kahvi. Hinta 40e. Ilmoittautuminen ja maksu kirkkoherranvirastoon 26.6. menn. Rovastikunnallinen perheleiri 24.– 26.8 . Hinnat 60 e/aikuinen, 40 e/kouluikäinen, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Hinnat sis. bussikuljetukset, ohjelman, ruokailun, majoituksen 2–4 hengen huoneissa, tapaturmavakuutuksen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Nana Honkasalo 09 2340 6222 nana.honkasalo@evl.fi ja Tytti Friberg 09 2340 3621 tytti.friberg@evl.fi .

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina sekä ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

To 7.6. klo 13.30 Kesäkerho. Kahvit ja köpöttelyä. Su 10.6. klo 10 Messu Pakarinen, Stickler ja Kakkonen. Aulakahvila-toimintaa ei ole 4.6.–19.8. Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä. Osanottajiensa hengellisenä ohjaajana, levon ja hiljaisuuden sekä jakamisen paikkana toimiva ryhmä (max 10) kokoontuu Matteuksenkirkolla ke 13.6, 20.6, 27.6, 4.7, 11.7 ja 18.7 klo 17.30– 19.00. Lisätietoja ja ilmoittautuminen

10.6. mennessä, diakoni Sari Nieminen, 09 2340 6451.

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421 To 7.6. klo 18 Kappelimessu. Kontio ja Kakkonen.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7 Su 10.6. klo 11 Messu. Liturgia Airi Heikkinen ja saarna Anne-Maria Jalovaara ja kanttorina Riitta Hirvonen. Ke 13.6. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Avoin kohtaamispaikka. Tervetuloa tapaamaan tuttuja ja tekemään tuttavuutta. Vapaamuotoista yhdessäoloa ja klo 11 ohjelmallinen tuokio. Kahvimaksu 1 euro.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 7.6. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Pirkko Seitsonen ja Teija Tuukkanen.

Vuosaaren vapaaseurakunta ■ Vuosaarentie 10 To 7.6. klo 13 Yhteiskristillisen Kohtaamispaikan kevätkauden päättäjäiset.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619.

Mielenterveystyö Mielenterveyskuntoutujien ruskaretki Posiolle Lapiosalmen Erämatkailukeskukseen 11.–17.9. (ti– ma). Retki tehdään linja-autolla. Hinta 400 e, sisältää kaikki kulut. Tavoitteena on hoitaa itseämme luonnossa liikkuen ja yhteisöelämää viettäen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Marja Aho, p. 09 2340 2541.

Näkövammaistyö Sanan Aika -kirjaa pistekirjoituksella voi tilata Celiasta, p. 09 2295 2200. Kesäkävely ti 12.6. Hakaniemi klo 10– 11.30. Kokoonnumme Sampopankin kulmilla, Siltasaarenkatu 16 ja lenkkeilemme Töölönlahden rannoilla.

Yhteiskunnallinen työ Ilta pienyrittäjille Mustasaaren toimintakeskuksessa 8.8. klo 17–21, ohjelmassa tutustumista saareen, verkostoitumista, yrittäjien puheenvuoro sekä keskustelua ajankohtaisista asioista, iltapala, mahdollisuus kirkkovenesoutuun, mikäli osallistujia on tarpeeksi, ilm. viim. edellisenä päivänä sekä lisätiedot juha.hietanen@evl.fi tai p. 09 2340 2602, Lomaleiri Törmälässä Sa-

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

vossa 13.–17.8., lisätiedot raija.korhonen@evl.fi tai p. 09 2340 2507.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572

Pullakirkko su 10.6. klo 10, Jukka Rakemaa ja Sari Blå-Romppanen, Päivätupa ma ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu (1 euro) ke klo 12.

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Arabiankielinen työ; messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas , messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, Venäjänkielinen työ; messut Mikaelin kirkossa su klo 15, Emännänpolku 1, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ruoholahdenkatu 16, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vironkielinen työ; toimintaa

kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Mustasaaren toimintakeskus ■ Seurasaaren selällä, p 09 2340

2590 Saari on avoinna 5.6.–19.8. ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä ke ja to klo 9–21, maanantaisin saari on suljettu. Aikataulun mukainen lauttaliikenne Taivallahden laiturista tasatunnein, saaresta 20 min. vaille tasan, maksu 4 e, 6.–8.6. ja 12.–15.6 klo 10 lautat ovat täysiä, samoin vielä klo 11 lautta on ruuhkainen lastenleirien vuoksi. Myös paluulautat 15.40 voivat viivästyä lähdössä noin 10 min. Lounasta on tarjolla päivittäin klo 12–14, lastenleirien aikana lounasaika on 12.30–14, kanttiini avataan klo 10.30 ja suljetaan puoli tuntia ennen saaren sulkemista, hartaus päivittäin klo 14, sunnuntaisin messu klo 14, luottamuksen rukoushetket torstaisin klo 18.30, lisätietoja mustasaarentoimintakeskus.fi.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (group 13yrs+ in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) 2pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. IEC is an interdenominational congregation established in 1976.

International Christian Center (ICC) & Bookshop ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi) Office open Mon–Fri 10–17 hrs Bookshop open Mon–Fri 9–16 hrs www.christianbooks.fi Wednesday Bible Study 18.30–20 hrs Parents & Toddlers Thu 10–12 hrs meet at Selkämerenkuja 1 (Ruoholahti chapel) Youth Evenings Sat 18–20 hrs Details about activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!!

Selvitettävää on paljon

lestadiolaisen uskon voiman. Vaikka Maija tulee torjutuksi ja hänen kokemuksiinsa puuttumista väistellään, hän tuntee kuitenkin kuuluvansa joukkoon ja saavansa jopa lohdutusta. Sitä sietää miettiä niiden, jotka ovat väistelleet liikkeen kollektiivista vastuuta näiden rikosten selvittelyssä.

KIRJA Tutkija Aini Linjakumpu sanoo kirjassaan Haavoittunut yhteisö vanhoillislestadiolaisuutta haavoittuneeksi ja traumatisoituneeksi yhteisöksi. Tapa, millä liikkeen piirissä ihmisten elämään puututtiin julkisissa hoitokokouksissa, haavoitti niin uhreja kuin tekijöitäkin. Hoitokokouksilla tarkoitetaan kokouksia, joissa jonkun liikkeen jäsenen uskoon tai elämäntapaan puututtiin ja pyrittiin saattamaan hänet liikkeen hyväksymälle tielle. Kokouksia pidettiin erityisesti 1970-luvulla, mutta vasta nyt uhrit ovat alkaneet puhua kokemuksistaan. Hengellisyyden kääntöpuolena ei voi olla hallitsematon vallankäyttö, väkivalta eikä ihmisen alistaminen, kirjoittaa Linjakumpu. Juuri tätä hoitokokouksissa tapahtui. Niissä tempauduttiin pahimmillaan sellaiseen ilmapiiriin, jossa vanhat kaunatkin saivat tilaa purkautua. ”Hoidetuiksi” joutuneet ovat tunteneet syvää häpeää ja olleet usein vaiti kokemuksistaan. Nöyryyttäminen oli osa vallankäytön repertuaaria. Häpeän vallassa oleva ihminen alistuu, sillä voimat eivät riitä vastustukseen. Linjakumpu korostaa kirjassaan, että myös kirkolla ja valtiolla on syytä katsoa peiliin. Uskonnollisella liikkeellä ei ole mitään erivapautta väkivaltaan uskonnon nimissä. Valtion ja kirkon tulee osallistua keskusteluun hengellisestä väkivallasta. Sitä ei tule jättää uskonnollisen liikkeen sisäiseksi selvittelyksi, sillä hoitokokousten vaikutukset ovat levinneet myös liikkeen ulkopuolelle. Tavattoman mielenkiintoinen kirja sisältää hyviä kysymyksiä uskonnosta ja vallankäytöstä yleensäkin.

Johanna Hurtig, Mari Leppänen: Maijan tarina. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö yksilön ja yhteisön traumana. 168 s., 32,90 e.

Aini Linjakumpu: Haavoittunut yhteisö. Hoitokokoukset vanhoillislestadiolaisuudessa. Vastapaino 2012. 270 s., 36 e.

Vanhoillislestadiolaisuudesta on puhuttu viime aikoina– ja ihan syystä. Teksti Marja Kuparinen

KIRJA Maijan tarina on vahva kertomus yhden ihmisen kokemasta vääryydestä hänelle rakkaassa uskonnollisessa liikkeessä. Jotta lapsen hyväksikäyttöön suhtautuminen ja rikoksen käsittelyn vaikeus kävisi jotenkin ymmärrettäväksi, Johanna Hurtig ja Mari Leppänen ovat koonneet kirjan loppupuolelle asiantuntijoiden artikkeleita. Pääpaino on kuitenkin Maijan kokemuksissa. Kirjan ansio on osaltaan siinä, että lukija pääsee seuraamaan läheltä Maijan kohtelua, sen tuomaa tuskaa sekä yksinjäämistä. Kirjaa ei ole helppo lukea, mutta sen todellisuus on hyvä tuntea. Maijaa käyttivät hyväksi siskojen miehet ja poikaystävät kotitalon yläkerrassa. Jaolle pyrkivät muutkin tutut, kun tieto Maijan ”anteliaisuudesta” levisi. Yrityksiä riitti jopa kesäseuroissa. Oikeastaan hyväksikäyttö-sana joutaisi romukoppaan, sillä raiskauksesta, pakosta ja väkivallastahan siinä on kysymys. Kirja osoittaa hyvin, miksi lapsi lukkiutuu kokemuksiinsa eikä puhu, korkeintaan oireilee aikuistuessaan. Maijakin saa tapahtuneesta otteen vasta aikuisena. Se, että häntä perhepiirissäkin syytetään valehtelusta, kuvittelusta ja mustamaalaamisesta, on uskomatonta. Jollain tasolla viesti menee kuitenkin perille, sillä yksi siskoista toteaa, miten paljon helpommalla Maija pääsee: hänet raiskattiin, mutta siskon pitää elää tekijän kanssa. Maijan tarina näyttää myös

Seurakunnissa tapahtuu 7.6.— 13.6.

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.ﬁ, www.dementiakoti.ﬁ

Käpyrinne ry on voittoa jakamaton yhdistys, joka tarjoaa

Ympärivuorokautista turvaa ja hoivaa ikäihmisille, myös pariskunnille Käpyrinteen palvelutalossa Palveluseteli käy palvelun ostamiseen Tiedustelut Tiina Collin 09 728 8800 osoite Ilmattarentie 2, 00610 Helsinki www.kapyrinne.ﬁ

Luotettavasti kokemuksella ja osaamisella

turvaa vanhuuteen

Helsingin Turistioppaiden OPASTETUT KÄVELYKIERROKSET KESÄLLÄ 2012 ----------------------------------------------------------------------Hietaniemen hautausmaa: Taiteilijamäki Maanantaisin 25.6. – 3.9. sekä lauantaina 29.9.2012 klo 17.30 Lähtö: Hautausmaan alempi portti Mechelininkadun puolella, Mechelininkatu 2 ----------------------------------------------------------------------Merkittävät ja menevät miehet Tiistaisin ajalla 26.6. – 4.9.2012 klo 17.30 Lähtö: Oopperatalon edessä, Mannerheimintien puolella ----------------------------------------------------------------------Helsingin vanhat kulttuuriravintolat Keskiviikkoisin 27.6. – 5.9. sekä lauantaina 29.9.2012 klo 17.30 Lähtö: Helsingin kaupungintalon edestä Kauppatorin puolelta, Pohjois-Esplanadi 11-13 ----------------------------------------------------------------------Meilahti – huviloita puistometsässä Keskiviikkoisin 30.5. – 20.6 sekä lauantaina 1.9.2012 klo 17.30 Lähtö: Naistenklinikan edestä, Haartmaninkatu 2 ----------------------------------------------------------------------Arabianrannan historialliset kerrostumat Torstaipäivinä: 28.6., 12.7., 26.7, 9.8. ja 23.8.2012 klo 17.30 Lähtö: Kumtähden puisto, Maamme-laulun muistomerkki (Hämeentien risteyksessä vastapäätä Arabian kauppakeskusta) ----------------------------------------------------------------------Kallion kulmilla dallaillen Torstaipäivinä: 5.7., 19.7., 2.8, 16.8. ja 30.8 sekä lauantaina 22.9. klo 17.30 Lähtö: Kallion kirkon pääovelta ----------------------------------------------------------------------Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina Lauantaisin ajalla 9.6 – 8.9.2012 klo 14.00. Huom! ei juhannuspäivänä 23.6.2012 Lähtö: Senaatintori, Aleksanteri II:n patsaan vierestä ----------------------------------------------------------------------HINTA 12€, koululaiset ilmaiseksi JÄRJESTÄJÄ Helsingin Turistioppaat ry, viestihto@helsinkiguides.ﬁ Järjestämme myös tilauskierroksia eri kielillä. KUVAUKSET, PALAUTTEET JA TILAUKSET www.helsinkiguides.ﬁ Tervetuloa!

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21 SCHUTTERSTOCK

Jalanjäljet hiekassa

hkä sinäkin olet joskus saanut postikortin, johon on kuvattu jalanjäljet lähellä vedenrajaa. Kortissa on runo, jonka kertojana on milloin mies, milloin nainen. Usein tarinat eroavat toisistaan, mutta ajatus on sama: Vaikeina aikoina Jumala kantaa ihmistä. Alkuperäisen runon Kaunein uni kirjoitti vuonna 1964 nuori kanadalainen opettaja, Margaret Fishback, joka etsi rukoillen suuntaa elämänsä valintatilanteessa. Runo sai kipinän rannalla, jossa Fishback näki aaltojen huuhtovan pois toiset jalanjäljet. Avioiduttuaan Paul Powersin kanssa hän kirjoitti paljon runoja, joista monia julkaistiin. Kaunein Uni pysyi kuitenkin pöytälaatikossa. Tällainen se oli: Eräänä yönä näin unta, / että kuljin rannalla Jeesuksen kanssa. / Tummalle taivaalle heijastui tapahtumia elämästäni. / Jokaisessa kuvassa näin hiekassa kahdet jalanjäljet, / toiset olivat minun, toiset Jeesuksen. / Kun viimeinen kuva avautui eteeni, / etsin katseellani jalanjälkiä hiekasta. / Huomasin, että aina elämäni vaikeimpina / ja surullisimpina hetkinä / jalanjälkiä oli jäänyt vain yhdet. / Sitä en voinut ymmärtää, / ja siksi ky-

syin Jeesukselta, mitä tämä merkitsi. / ”Herra, lupasit, kun lähdin seuraamaan sinua, / että kuljet kanssani koko matkan. / Mutta nyt näen, että elämäni vaikeimpina aikoina / hiekkaan on jäänyt vain yhdet jalanjäljet. / Miksi jätit minut yksin silloin, / kun tarvitsin sinua kipeimmin?”/ Jeesus vastasi: ”Rakas lapseni, / en ikinä jätä sinua yksin kärsimyksiin ja koetuksiin. / Näit vain yhdet jalanjäljet siksi, / että minä kannoin sinua.” Vuosien varrella avioliittoa koettelivat ristiriidat ja vaikeudet. Margaret Powers joutui usein ajatuksissaan palaamaan runoonsa, jonka hän koki saaneensa Jumalalta. Yhä uudestaan hän kysyi, kantaako Jumala todella ihmistä, kun elämä koettelee. Perheen sisäisen tilanteen eheydyttyä pariskunta päätti 1980-luvulla muuttaa uuden elämän toivossa Vancouveriin. Muuttoautoon pakattiin myös Powersin runollinen tuotanto, josta hänen oli tarkoitus koota antologia. Perillä tuota laatikkoa ei kuitenkaan löytynyt. Muutamaa vuotta myöhemmin Margaret Powers oli matkalla Hollannissa, kun hän yllättäen näki runonsa Kaunein uni kristillisen kirjakaupan ikkunassa keraami-

Yksinkö ihan? Runossa Jumala kantaa vaikeassa paikassa. Ajatus on lohduttanut monia.

seen laattaan tekstattuna. Kaupasta löytyi myös kirjanmerkkejä samalla tekstillä. Yhteydenotot henkilöön, jonka nimi oli runon alla, eivät tuottaneet tulosta. Pian Powers näki runoa myös Kanadassa kortteina, julisteina ja kalentereina. Runo alkoi tulla tekijäänsä vastaan kaikkialla ja sitä oli jäljennetty kaikin mahdollisin tavoin. Erään luostarin kirjakaupassa sitä myytiin muodossa, jossa rannalla kävelivätkin Neitsyt Maria ja nunna. Powers tapasi myös miehen, joka myi rantalaiturilla julistetta yhdestä mukaelmasta. Siinä versiossa mies kertoi kä-

velleensä rannalla toisen miehen kanssa, mutta tämä oli kuollut AIDS:iin. Runolla tehtailtiin paljon rahaa. Seitsemän vuoden ajan Margaret Powers yritti epätoivoisesti saada sen käyttöoikeudet itselleen. Lopulta hän löysi vanhasta morsiusalbumistaan runon alkuperäisen version. Tuntui kuin kauan suljettuna ollut ovi olisi avautunut. Powers päätti kuitenkin luopua uusista oikeuskäsittelyistä ja rukoili vapautumista katkeruudesta. Vielä kerran runoilija oli yhteydessä heihin, joiden kanssa hän oli

taistellut runon käyttöoikeuksista. Hän kertoi luopuneensa syytteistä ja pyysi, että runon versioihin tästä eteenpäin merkittäisiin kirjoittajaksi hänen nimensä. Parikymmentä vuotta näiden tapahtumien jälkeen runo tulee vastaan helsinkiläisessä korttihyllyssä. Sen versio on lähes alkuperäinen, mutta päähenkilönä on mies. Kiinnostuneena vilkaisen viimeistä riviä, jossa hyvin pienellä lukee tekijän nimi: M.F. Powers. Minna-Sisko Mäkinen Lähde: Jalanjäljet. Tutun laulun tarina. Margaret Fishback Powers, Karas-Sana 1994.

Asiointi helpottuu, tietosi ovat turvassa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon yksiköt ottavat käyttöön sähköisen reseptin eResepti otetaan käyttöön Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) erikois-sairaanhoidon yksiköissä asteittain kevään ja syksyn aikana. eReseptin käyttöönotto laajenee vuoden 2012 aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta koko HUS:n alueelle. Helsingissä käyttöönotto aloitetaan erikoissairaanhoidon yksiköissä, myöhemmin loppuvuodesta mukaan tulee myös perusterveydenhuolto. Asiointi sekä julkisessa terveydenhuollossa että apteekeissa helpottuu ja päällekkäisyydet vähenevät. Tiedot ovat tarkoin suojattuja.

Saat lääkkeesi helposti Lääkäri kirjoittaa sinulle eReseptin ja tallentaa sen valtakunnalliseen tietokantaan (Reseptikeskus). Saat häneltä potilasohjeen, jossa on tiedot kaikista sinulle sillä kertaa määrätyistä lääkkeistä. Voit hakea lääkkeet mistä tahansa Suomen apteekista. Asiointisi nopeutuu, kun näytät potilasohjeen ja Kela-kortin. Kela-korttia tarvitset edelleen sairausvakuutuskorvauksen saamiseksi.

keskuksen välillä tapahtuu suojattuna tunnistettujen osapuolten kesken.

Katso omia tietojasi Voit milloin tahansa katsoa sähköisiä reseptejäsi ja tulostaa niistä yhteenvedon Omien tietojen katselusta (www.kanta.ﬁ). Palveluun kirjaudut omilla pankkitunnuksillasi.

Muistathan Erikoissairaanhoidon yksiköt eivät ota eReseptin uusimispyyntöjä apteekkien kautta. Uusimispyynnöt edellyttävät aina keskustelua lääkärin kanssa.

Lääkehoitosi on turvallisempaa

Lisätietoja

Sinua hoitava lääkäri tai sairaanhoitaja voi katsoa suostumuksellasi sähköisiä reseptejäsi ja nähdä, mitkä lääkkeet olet hakenut apteekista. Mahdollisuus sähköisten reseptien katsomiseen auttaa lääkityksesi arvioinnissa ja ehkäisee lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä. Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekkien ja Kelan ylläpitämän Resepti-

HUSin alueen erikoisairaanhoidon yksiköt jaapteekit kanta.ﬁ

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Lucian päivän spektaakkeli. Stefan Bremer on kuvannut paljon 200 vuotta täyttävän Helsingin kulttuuritapahtumia ja taiteellisia esityksiä.

Onnea Helsinki Kaupunki on yksityisyyttä ja julkista tilaa, mutta ennen muuta erilaisuuden sietämistä. Teksti Marjo Kytöharju, Eira Serkkola ja Marja Kuparinen

KIRJA Professori Matti Klingen Pääkaupunki on perusteellinen selvitys Helsingin ja samalla Suomen valtion alkuvaiheista vuosina 1808–1863. Yli 500-sivuinen teos alkaa siitä, miten venäläiset alkoivat ajaa Ruotsilta valloittamansa Suomen pääkaupungiksi Helsinkiä, jonka sijainti oli uuden vallan kannalta parempi kuin Turun. Keisari Aleksanteri I valitsi suunnitelman toteuttajiksi Ruotsin kuninkaan entiset alamaiset kenraali Gustaf Mauritz Armfeltin ja hallitusneuvos Johan Albrecht Ehrenströmin. Turkulaiset vastustivat kiivaasti pääkaupungin siirtämistä, minkä vuoksi Armfelt solvasi heitä lurjuksiksi ja raakalaisiksi. Keisari teki päätöksen Helsingin korottamisesta pääkaupunksi ja sen laajasta rakentamisohjelmasta vuonna 1812. Helsingstä haluttiin tehdä klassismin ihanteiden mukainen uuden venäläisen Suomen symboli. Kaupungin uudisrakennuskomiteaa johtanut

Ehrenström laati keskustan asemakaavan, johon oli merkitty muun muassa Kauppatori ja uusi satama-alue, Esplanadi, Suurtori rakennuksineen ja Unioninkatu poikkikatuineen. Armfelt halusi mittavan rakennusurakan toteuttajaksi nimekkään arkkitehdin. Pietarista löytynyt saksalainen Carl Ludwig Engel aloitti monumentaalikeskustan rakennusten suunnittelemisen Nikolainkirkkoa myöten vuonna 1816. Matti Klinge on onnistunut luomaan Helsingin perustamisesta lähes seikkailukertomuksen. Tekstiä elävöittävät otteet henkilöiden käymästä, osin värikkäästäkin kirjeenvaihdosta. Kiinnostavaa on lukea, miten yliopisto toi kaupunkiin uutta intellektuaalista elämää, miten lehdistö ja opiskelijat alkoivat politisoitua ja miten huimaa edistystä tapahtui esimerkiksi rautatien ansiosta. Kirjassa valotetaan myös eri kansankerrosten elämää: ylin sääty eli keskustan hienoissa kivitaloissa palvelijoiden ympäröimänä, mutta jo alempi virkamiesluokka joutui sinnittelemään puhumattakaan työläisistä. Kirjan kuvitukseksi sopivat mainiosti aihepiiriin liittyvät maalaukset, kartat ja arkkitehtisuunnitelmat. MKY KIRJA Kiehtovan historiikin on kirjoittanut myös toimittaja Eino Leino, jonka Kirjailijoiden Helsinki kertoo kaupungissa 1820-luvulta lähtien asuneista kirjailijoista. Selviää, että suurin osa kirjailijoista on asunut kantakaupungin alueella, lähiöitä kun ei juuri edes

ollut ennen 1960-lukua. Leino kuvaa tarkkaan, missä osoitteessa ja ympäristössä kirjailijat ovat eri vuosikymmeninä Helsingissä asuneet. Samalla hän selvittää kirjallisten piirien ystävyys- ja rakkaussuhteita sekä eri aikakausien aatemaailmaa. Tärkeänä lähtökohtana oli yliopiston siirtäminen vuonna 1828 Turusta Helsinkiin. Se toi kaupunkiin akateemista sivistyneistöä, kuten Turussa ystävystyneet opiskelijat Johan Ludvig Runebergin, Johan Vilhelm Snellmanin ja Elias Lönnrotin. Nuoret miehet asuivat Punavuoren ja Kruununhaan pienissä vuokra-asunnoissa. Pääkaupungin elämä oli jo tuolloin kallista. Asunnoista ja ruoasta oli pulaa, minkä vuoksi opiskelijat kutsuivat kaupunkia Nälkäkoskeksi. Myös tuleva kansallisrunoilija Runeberg joutui pitkään elämään hyvin niukasti. Runebergin koti oli tärkeä kohtaamispaikka, sillä siellä kokoontui Lauantaiseura, jossa keskusteltiin kirjallisuudesta, ﬁlosoﬁasta, Suomen asemasta ja politiikasta. Kirjassa kuvataan melko paljon myös kirjailijoiden juhlimista kaupungin ravintoloissa. Esimerkiksi Eino Leino ja hänen kirjalliset kumppaninsa viettivät 1900-luvun alkupuolella runsaasti aikaa Kappelissa ja Kämpissä ja Pentti Saarikoski ja Jorma Ojaharju päivystivät 1960-luvulla

hoveineen Hansassa ja Kosmoksessa. MKY KIRJA Naisten Helsinki on mainio kooste, jos haluaa tutkia yhdistelmää kaupunki ja siinä toimiva nainen? Naiskulttuurihistorian oppaan takana on 14 tutkijaa, jotka kertovat niin yksityisistä kuin yleisistäkin tapahtumista ja tärkeistä paikoista vuosien ja katujen varrella. Aiheiden skaala on laaja. Koska ne on ryhmitelty teemoittain, aikojen sekoittuminen tuo kirjaan mukavan tuoreuden. Teemoina ovat Näkyvyys ja jäljet, Koti ja kaipaus, Valta ja tila, Keitaita ja tapaamisia sekä Katu ja näyttämö. Aiheiden vaihtelu tuo mukanaan rikkonaisuuden ja elävyyden. Yhtenäisyys syntynee lukijan päässä, kun hän tajuaa olevansa osa naisten pitkää jatkumoa, laajenevaa elinpiiriä ja oman tilan haltuunottoa. Kokonaisuuteen mahtuvat somalitaustaisten nuorten naisten huivit, Yrjönkadun uimahalli, presidentin siirtolapuutarhamökki, prostituoidut, feministit, poliitikot, lesbot ja taiteilijat, piikatytöt ja moderni feministinen tyttökulttuuri. Näkökulmien runsaus riemastuttaa. MK

Helsinkipäivää vietetään 12.6.

KIRJA Kaupunki on myös vatsan iloja. Christer Lindgrenin kirja Stadin klassikot kertoo tutuista ravintoloista. Sea Horse, Elite,

Kosmos ja Kolme kruunua edustavat pitkää perinnettä. Niissä pitäydytään tuttuun sisustukseen ja ruokiin, joita ei turhaan muutella. Lindgren kertoo kunkin ravintolan vaiheista ja suosikkiannoksista. Klassikoksi ravintola ei tule omalla päätöksellä. Arvonnousuun vaikuttavat eniten asiakkaat. Jotain hellyttävää on kirjan ruokaohjeissa: lohikeittoa, pyttipannua, borssikeittoa, paistettuja silakoita, lettuja ja köyhiä ritareita. Aikojen muuttumisesta kertoo esimerkiksi Kosmoksen naisasiakkaiden kasvanut määrä ja kasvisruokien ilmaantuminen listoille. Kolmen kruunun kuulut lihapullat ovat edelleen suuri salaisuus. Niitä saa vain menemällä itse paikalle. Tuukka Kosken ruokakuvissa ei ole lavastettu eikä ehostettu. Tarjottava on ihan aitoa sellaisenaan. Reseptit ovat kirjan lopussa myös englanniksi. MK KIRJA Valokuvaaja Stefan Bremer on kulkenut kameran kanssa rakkaassa Helsingissään kesällä ja talvella, rannoilla ja puistoissa, keikoilla ja rakennustyömailla. Useimmat Helsinki-kirjan kuvat ovat syntyneet näillä retkillä spontaanisti, ilman toimeksiantoja. Kirjan esipuheessa Bremer (s. 1953) kertoo, että hänen lapsuutensa Helsinki näytti harmaalta ja ankealta kaupungilta, jonka leveillä kaduilla hiljaiset ihmiset kulkivat kumarassa. Nyt Helsinki on nuortunut ja värikäs ”taskukokoinen metropoli”, jossa tapahtuu aina jotain. Kuvakavalkadi sisältää hauskoja ja yllättäviä tilannekuvia, klassisia maisemia, perhekuvia ja uutiskuvia, kuten VR:n makasiinien tulipalo vuonna 2006. Monilla kuvilla on paljon puhuva nimi: ”Pysäköity vene Kluuvin kauppakeskuksen edustalla”, ”Jäänmurtajien välinen teräskanjoni” ja ”Omituinen tapahtuma Kaivopuistossa”. Talvinen kuva Kruunuvuoren jugendmökistä pysäyttää hurjalla tunnelmallaan ja väreillään. ES Matti Klinge: Pääkaupunki. Helsinki ja Suomen valtio 1808–1863. Otava 2012. 509 s., 53,10 e. Eino Leino: Kirjailijoiden Helsinki. Gummerus 2012. 300 s., 24 e. Anna Biström, Rita Paqvalén ja Hedvig Rask (toim.): Naisten Helsinki. Kulttuurihistoriallinen opas. Schildts 2010. 261 s., 25,50 e. Christer Lindgren, Tuukka Koski: Stadin klassikot. Maukkainta retroruokaa. Teos 2012. 135 s., 36 e. Stefan Bremer: Helsinki. Teos 2012. 160 s., 38 e.

Kirkko&kaupunki 6. kesĂ¤kuuta 2012 Numero 21

irkon monipuolinen kesĂ¤ on taas kĂ¤sillĂ¤. Lukuisissa kirkkokonserteissa kanttoreiden kitapurjeet pullistuvat ja urkupillit hohkaavat kilvan helteen kanssa. Lapsiperheet tekevĂ¤t monta kiinnostukseksi kulttuurihistoriallisiin rakennuksiin naamioitua vessapysĂ¤hdystĂ¤ tiekirkkoihin. Taas yksi ikĂ¤ryhmĂ¤ tarhataan leirikeskuksiin rippileireille pĂ¤nttĂ¤Ă¤mĂ¤Ă¤n kristinoppia ja sytyttĂ¤mĂ¤Ă¤n salatupakoinnin seurauksena metsĂ¤paloja. Moni nuoripari aloittaa alttarilta yhteisen taipaleen tulevan ex-puolison rinnalla sĂ¤dehtien. Hengelliset kesĂ¤juhlat houkuttelevat jĂ¤lleen omaa herraa etsiviĂ¤ neitoja ja pahaa aavistamattomia syntisiĂ¤. HerĂ¤tysliikevĂ¤estĂ¤ kĂśrtit ovat juhlineet suuren Oulun jĂ¤lkeen pienellĂ¤ paikkakunnalla, IsossakyrĂśssĂ¤. Vanhoillislestadiolaisten tunnetusti hĂ¤mmingittĂśmĂ¤t ja takuulla hoitavat Suviseurat kokoustetaan nyt hauskasti lentokentĂ¤llĂ¤ Lopella, vaikka itse liike ei ole matkalla mihinkĂ¤Ă¤n ikiomista totuuksissaan. Jo joutui armas aika ja suvi suloinen!

70. vuosikerta Julkaisija

Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sĂ¤hkĂśpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jĂ¤senten osoitteenmuutokset pĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sĂ¤hkĂśposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PĂ¤Ă¤toimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sĂ¤hkĂśposti: seppo.simola@evl.fi ToimituspĂ¤Ă¤llikkĂś Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Saila Keskiaho, vs., p. 020 770 3667 Marjo KytĂśharju, p. 020 770 3662 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sĂ¤hkĂśposti: sirpa.patronen@evl.fi

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lĂ¤hetetĂ¤Ă¤n vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen LehtiyhtymĂ¤/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipĂ¤Ă¤llikkĂś: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3134 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillĂ¤ viimeistĂ¤Ă¤n edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myĂśs verkossa nĂ¤kĂśislehdessĂ¤. Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%. Rivi-ilmoitukset 1â&#x20AC;&#x201C;10 riviĂ¤ 2,30 e / pmm. Hintoihin lisĂ¤tĂ¤Ă¤n ALV 23%

ReprotyĂś Esko JĂ¤msĂ¤ Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

3$6725, 6(332 -81781(1 3XKXX DLKHHVWD Âł7\|Q MD NXRUPLHQ XXYXWWDPDWÂ´ 0XVLLNNLYLHUDLQD +LOOHO 7RND]LHU 5HQp /DXODMDLQHQ MD ([RGXV NYDUWHWWL

MediSet mukavuutta Íť Varmuusalusasut Íť Vuodesuojat Íť Uimahousut Íť Irtosuojat KestĂ¤vĂ¤t yli 200 pesukertaa - sĂ¤Ă¤stĂ¤Ă¤ luontoa! ,ĆľĹ˝ĹľÄ&#x201A;Ä&#x201A;ĹľÄ&#x201A;ĆŠĹ˝ĹľÄ&#x201A;Ć&#x161;

7LODLVXXGHQ MlUM 5XNRXVSDOYHOX U\ MD VUN W

Verkkokauppa avattu! www.divisa.fi

Rakennusala

VESIKOURUT s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakĂ¤sittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

050-2205 /

Siltala

www.0502205.ďŹ JORMAN REMONTTIPALVELU. Maalaus, tapetti, laatta, ym. muut pikkutyĂśt. Kestopuuterassit piha, parveke. 040 189 5682 KYSY KEVĂ&#x201E;TTARJOUS.

Ilmoitukset 0400 249 961

Talojen ja kesĂ¤mĂśkkien ulkomaalaukset, huoneistoremontit katosta kellariin. Uudisrakentaminen. Ammattitaidolla ja aikailematta. KotitalousvĂ¤hennys! Soita! Tekno-Kate Oy, puh: 040 5656 754.

Ostetaan Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja kĂ¤yttĂślasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevĂ¤lineitĂ¤, levyjĂ¤, huonekaluja, valaisimia, tyĂśkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESĂ&#x201E;T, MUUTTOJĂ&#x201E;Ă&#x201E;MĂ&#x201E;T. Nopea nouto, maksu heti kĂ¤teisellĂ¤. Seppo ja Sari 0400 218 225. Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651. Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjĂ¤ ym. SekĂ¤ jĂ¤Ă¤mistĂśjen tyhjennykset, myĂśs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964 Ostan Kirjat, Ă¤Ă¤nilevyt, astiat, kuolinpesĂ¤t, irtaimistot, melkeinpĂ¤ mitĂ¤ tahansa, tarjoa. P. 040 777 2222 KĂ&#x201E;TEISELLĂ&#x201E; KUOLINPESĂ&#x201E;T, muuttojĂ¤Ă¤mistĂśt, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, tyĂśkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 0440 701 999.

KUOLINPESĂ&#x201E;T - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU tyhjennĂ¤mme vintistĂ¤ kellariin. Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myĂśs viikonloppuisin). P. 040 377 5159 *ONNI* (25v.kok.)

Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jĂ¤sentalouksiin HelsingissĂ¤. Vastuu virheistĂ¤ Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyvĂ¤ksyttyĂ¤ ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistĂ¤ julkaista mĂ¤Ă¤rĂ¤ttynĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestĂ¤ rajoittuu ilmoituksesta maksetun mĂ¤Ă¤rĂ¤n palauttamiseen. Huomautukset on tehtĂ¤vĂ¤ 8 (kahdeksan) pĂ¤ivĂ¤n kuluessa.

6X NOR .DOOLRQ NLUNNR +HOVLQNL

Pohojalaasta luotettavuutta ja osaamista pĂ¤Ă¤k.seudulla jo 20 v-huon. remontit, liiketilat, kylppĂ¤rit, maalaus/ tapetointi. Soita niin sovitahan tapaaminen, se ei viĂ¤lĂ¤, maksa mitĂ¤Ă¤n. Euga /y 0uh. 0405437055 eugaoy@pp.inet.ďŹ

MeiltĂ¤ saat kaikki huoneistoremontit 20 v kokemuksella takuutyĂśnĂ¤

ETRO

www.helsinginseurakunnat.fi

www.kirkkojakaupunki.fi

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

APU VIRTSANKARKAILUUN

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Suven suloja

SEUROJA Ke 6.6. klo 19 Seurat Pe 8.6. klo 19 Suomenlinnan kirkko La 9.6. klo 18 Seurat Su 10.6. klo 16 ja 18 Seurat

-80$/$ 3$5$17$$

M O NT

neniĂ¤littereK

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS MyrskylĂ¤ntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

maalaus tapetointi keittiĂśt kylpyhuoneet saunat lattiat ilmainen tarjous ja kĂ¤ynti paikan pĂ¤Ă¤llĂ¤

P. 0400-819483/ metroremontti@pp.inet.ďŹ

Mitoin kuin mitoin Uusi ilme keittiĂśĂśn

-Ovet, tasot, rungot -Vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Soita: ERKKI 0500 503357 MIKKO 0409 311466 www.ergadesign. Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739 MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYĂ&#x2013;T. Ilmainen arvio. KotitalousvĂ¤hennys. P. 045 235 1717

Laadukkaasti ja luotettavasti kaikki kodin remontit yli 20v kokemuksella: keittiĂś, kylpyhuone, sauna, lattia, maalaus/tapetointi ym. MyĂśs pienet tyĂśt tehdĂ¤Ă¤n. Radeco Oy 0400-664 502

Kauneudenhoitoa KAMPAAMO SALON SEIJA VIITANEN, PORVOONK. 3 TARJOUS ELĂ&#x201E;KELĂ&#x201E;ISILLE AAMUPĂ&#x201E;IVISIN! Hiusten leikk.alk. 21â&#x201A;Ź, permt.alk. 56,50 (sis. leikk+pesu+hoitoaine). Teemme hiustenpidennyksiĂ¤ ja tuuhennuksia alk. 150â&#x201A;Ź, vanhojen poisto 50â&#x201A;Ź tunti, kauttamme saa myĂśs pidennyshiukset, ensiluokkaista Natural Simply hiusta. MeillĂ¤ edulliset hinnat kaikissa alaan kuuluvissa tĂśissĂ¤, hyvillĂ¤ aineilla ja kokemuksella. Tied. puh. 09 701 2249. Arvoisat asiakkaat! ElĂ¤k.alenn.perm. l+k (norm.50â&#x201A;Ź) nyt 37â&#x201A;Ź. Norm.vel. perm.l+k (55â&#x201A;Ź) nyt 46â&#x201A;Ź Tied. 639 818

MyydĂ¤Ă¤n hautakiviĂ¤

+$87$.,9(7

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W S ZZZ SHLNLYL Âż

MUISTA LĂ&#x201E;HEISTĂ&#x201E;SI Osanotto- ja kiitos ilmoitukset Kirkko&kaupunki lehdessĂ¤ ilmoitusmyynti 0400 - 249 961

3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN

.DXQHLPPDW KDXWDNLYHW .DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

6820(1 +$87$.,9, 9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

SXK ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

MyydĂ¤Ă¤n MyydĂ¤Ă¤n 1910 painettu â&#x20AC;? Biblia â&#x20AC;? eniten tarjoavalle. HyvĂ¤kuntoinen â&#x20AC;?Biblia â&#x20AC;?on aarre. Tiedustelut puh. 0400315339

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Hautauspalveluja

Hammashoitoa

Hautaustoimisto

ARMAS BORG & Co Oy Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

612 9890

Palvelemme

Palveluja tarjotaan

Mietitkö asunnon myyntiä? Katso www.annatoppinen.ﬁ tai soita 050 551 4115 Anna Toppinen, Oik.Kand., LKV anna.toppinen@huom.ﬁ

Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

HOITOKOTI ESKIL on tunnetusti hyvä

arkisin 9 - 16 tai sopimuksen mukaan 24 h 0400 977 000 Hautakiven kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 4,95/merkki! 050-5384515/www.inariartesaani.com

muistisairaiden vanhusten yksityinen palvelukoti Tarjoamme kymmenen vuoden lujalla kokemuksella lyhyt-ja pitkäaikaishoitoa. Ammattiinsa sitoutunut henkilökunta ja oma lääkärimme takaavat turvallisen huolenpidon ympäri vuorokauden.(Palveluseteli käy osaltaan maksuvälineenä). Sovi toki tutustumisaikaa kotiimme.

Tj. Seija Karinen puh. 041 501 9453 www.eskilkoti.org

TEHOSÄHKÖ www.hautauspalvelu.com

Terveydenhoitoa ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 65€, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p.0405693515. Psykoterapiaa ( yksityisesti tai Kela ) Riitta Pajunen p. 050 364 9884 www.uupumusjailo.ﬁ Jäsenkorjausta 65€/1,5h. Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58€/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ﬁ p.045 888 2583 Ikkunanpesua, siivous- ja kotipalveluita (mm. vaatteiden ja verhojen ompelua, korjausta). Puhdasta energiaa arkeen. OY Evinco, p. 041 729 8162 IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myös hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

(09) 4369 6335

www.kotikuntoon.com - kodin kaikki siivoustyöt - ikkunapesut - pihatyöt - kotimaisin voimin

0440691994 / Vanari

Täyden palvelun toimisto FORUM HAKANIEMI TÖÖLÖ MALMI ITÄKESKUS LEPPÄVAARA TAPIOLA TIKKURILA MYYRMÄKI KERAVA HYVINKÄÄ

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

TAKKAPUUT tuomme takkasi viereen. MÖKKIPUUT autosi takakonttiin.

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25€/h+alv www.kaijaclean.ﬁ p.045 888 2636 Siivous- ja kotipalveluita Sinulle! Teemme arjen helpommaksi! P. 045 345 5076 tai www.varmuudella.com IKKUNANPESUA! Reipas ammattimies. P. 050 338 4754 / Kraft

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Yleismies Jantunen palveluksessanne! Luotettava monitoimimies kodin ja yritysten huoltotöihin: valaisimien, kodinkoneiden sekä kalusteiden asennus ja kokoaminen ym., myös pienet ja suuret remontit. www.ymj.ﬁ tai 041-531 5071.

REHELLINEN RAITIS LUOTETTAVA AMMATTIMIES -Keittiöremontit, -Kylpyhuone/Saunaremontit Markus Vaara: 0400 766 809 Arvo Räty: 0400 778 160 Rakennusmies tarjoaa ammattitaitoista palvelua, tarvitsetpa sitten taulun seinälle tai muuta pientä kodin sisäremontointia. p. 050 550 0298

Asianajotoimisto Tyynilä Oy Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.ﬁ

Kaikki yksityisten/yritysten lakiasiat.

Kirpputoreja

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

MYYDÄÄN Kaunis 74 m2 3h,k,kph,vh,las. parv. Vesalassa, puistonäköala 2/3 krs, 179 000€ tied. 044 386 2440

varmuudella Soita ja pyydä arvio.

Ville Rantanen yrittäjä, LKV, oik. kand. puh. 010 321 7900

Kiinteistömaailma Pasila Green Tower Oy LKV Ratapihantie 6, 00520 Helsinki pasila@kiinteistomaailma.fi Välitysp. esim. Verkko 900 € + 3,8 % velat. hinnasta, asiakirjakulut 190 € (sis.alv.)

KEVÄTPIHAAN VIIHTYVYYTTÄ Kestopuuterassit, aidat, laatat, muurit, istutukset, nurmikot. Myös pikkutyöt. Suunnitelmat myös, mökki, parveke, vuosien kokemus. Panosta! Pyydä tarjous. 040 189 5685 ﬁnrak21@luukku.com

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU Tuntivel. 33€+ alv. p.0400 811 941 mm. Pihatyöt (bob-cat), ikkunanpesut, remontit, muutot ja kuljetukset. www. bewesport.ﬁ

Teen sukututkimuksia. Alk. 20€ / h. Hinta asiakaskoht. Anne Karhunen P. 044-990 3773 anne.karhunen@gmail.com

Mattojen käsipesua 8€/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10€ /Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148 ps. olin ennen Hakaniemessä

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 € / tunti 050 926 6203

Teen kotiavustajan tehtäviä 10€/ tunti, sis alv. rosa.boman@gmail.com Gsm 0503647303

KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYÖNÄ. X.X.L OY p. 050-5124611

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim. Testamentit, perintö- ym.lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.ﬁ

80% suomalaisista pitää sanomalehteä arvostettuna mediana. (Sanomalehtien Liitto & TNS Gallup

Myydään huoneistoja

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois! p. 0466 418 728. Huonekalujen kasaukset ja kodin pienet korjaustyöt. p. 046 899 6885 www.pollanen.info

Asianajajia

98%

Kotimaiset koivuklapit 50 L / säkki. 20 € / sis.alv. Kuljetus alk. 10 €. Soita ja tilaa nyt 0400 - 876 163 ehk@ehk.ﬁ www.ehk.ﬁ

www.studionovora.ﬁ Huonekalujen entisöinti & verhoilu Luotettavasti, laadukkaasti. Gsm. 044 538 7967.

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähenn. 45%

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROSUUNNITTELU 184,50 € PERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 2 A 7 AVIOEHDOT 250,66 € 00140 HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Yksiö Hkin Kannelmäessä, 31,5 m²: 1 h, alkovi parvella, kk, kph, parveke etelään. Vuokra 650 €/kk, 2 kk:n vuokravak. Vap. heinäk. 2012. Lisätietoja p. 050 350 8401.

puh. (09) 323 3770

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

TURVAA LÄHEISESI

Vuokralle tarjotaan

Itä-Helsingin Hautauspalvelu Puotinharjun ostoskeskus 2. krs

Me tiedämme

mitä asunnostasi saa.

KOTISIIVOUSTA

Lakiasioita

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ﬁ

Meiltä voitte noutaa maksuttoman vihkosen hautajaisten ennakkosuunnittelua varten.

Sähköasennusliike. Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin. 09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

Vuokrata halutaan Luotettava 25-v työssäkäyvä nainen etsii kohtuuhint. asuntoa H:gistä. Mukana tulee koira. Petra 050 406 8947

Srk:n työntekijä+perhe etsii 2h+k Hgin kantakaup. 1.8.alkaen, 900€/kk. P. 041 501 2442

Kaksi työssäkäyvää, siistiä nuorta naista (+kissa) etsivät Hgistä kaksiota/kolmiota. Katja 044 584 7359, Hanna 045 125 5687.

Nainen, teol. maist, mus. opisk. 25 v. etsii yksiötä (pitkäaik.) Helsingistä. Eerika, 040-5442310.

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk Oy)

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl. Luotettava, rauhallinen, siisti työssäk. opiskelija (21v nainen) etsii yksiötä Sörnäinen/Hakaniemi/Kallio/Alppila/ Kruununhaka-alueelta, alk. viim. 1.9.12. vuokra 300-500€/kk. P. 041 527 6591

Olen opiskeleva, savuton ja rauhall. nuori mies ja etsin asuntoa heinä-elokuusta lähtien Helsingin kantakaup. alueelta tai Haagan/Huopalahden alueelta. Puh: 040 480 5444. Mikko R.

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Pianotaituri Sibelius-Akatemiassa pianonsoittoa opiskeleva Visa Sippola konsertoi ensi sunnuntaina Roihuvuoressa. Konsertin ohjelmassa on muun muassa Sibeliuksen, Kokkosen, Debussyn, Ravelin, Clementin, Lisztin ja Verdin sävellyksiä. Lahjakas Sippola on esiintynyt lukuisilla musiikkijuhlilla ja useiden sinfoniaorkestereiden solistina. Visa Sippolan konsertti sunnuntaina 10.6. kello 14 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Vapaa pääsy.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 10.6. klo 10 Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlien Risteyksessä-messu Marian kirkosta Haminasta. Klo 11 ortodoksinen liturgia Lintulan luostarin kirkosta Heinävedeltä. Klo 18 Horisontti, ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 7.6. Pastori Kai Sadinmaa. Kirkkoherra Pauli Niemelä. Pe 8.6. Viestintäpäällikkö Lahja Pyykönen. Pastori Aino-Kaarina Mäkisalo. La 9.6. Lehtori Jorma Pollari (Pelastusarmeija). Pastori Hanne von Weissenberg. Ma 11.6. Teologian opiskelija Kristiina Kallinen. Päivi Kangas lukee Jobin kirjaa. Ti 12.6. Päätoimittaja Olli Seppälä. Pastori Marja-Leena Nurminen (Vapaakirkko). Ke 13.6. Pastori Nanna Helaakoski. Pastori Tuomas Antola. To 14.6. Viestintäpäällikkö Simo Repo. Kirkkoherra Pauli Niemelä.

TV1 La 9.6. klo 11.05 Pisara. ”Jeesuksen jäähyväispuheessa tiivistyy olennainen: rakastakaa toisianne.” Joh. 17: 13–23. Uusinta ma 11.6. klo 14.55. Su 10.6. klo 10 Suvivirsi Kampin kappelilla. Ekumeeninen virsilaulutapahtuma Lasipalatsin aukiolla. Piispa Irja Askola avustajineen siunaa Kampin kappelin käyttöön. Yhteislaulujen säestyksestä vastaa jazz-orkesteri UMO. Juontajana on Mika Saarelainen. Taltioitu 31.5. Uusinta ti 12.6. klo 11.10.

Suviradio www.suviradio.fi Kesämusiikin kotipesä. Saa laulaa mukana.

Haasteen edessä. Isoon konserttisarjaan valmistautuva Ville Urponen perehtyy Bachin nuotteihin toden teolla tulevina kuukausina.

Urkurin kesäura Ville Urposella on tiedossa iso savotta, sillä hän esittää kesän aikana kaikki Bachin urkuteokset. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

rkumusiikin mestarin Johann Sebastian Bachin sävellyksistä tuli urkutaiteilija Ville Urposelle rakkaita jo lapsena, sillä Bach kuului hänen vanhempiensa kotijumaliin. Urponen on sittemmin soittanut paljon hänen suurimpia ja tunnetuimpia urkuteoksiaan. Hän on kuitenkin välillä paneutunut myös suomalaiseen urkumusiikkiin. – Palaan nyt tavallaan juurille-

ni. Mielessäni on jo kauan hautunut, että esittäisin jonain päivänä koko Bachin urkutuotannon. Hetki tuntui nyt sopivalta. – Vastaavaa ei ole tehty meillä aiemmin, kukaan ei ole ollut niin hullu, Urponen toteaa. Urposen konserttipaikkoina ovat 7.6.–30.8. vuorotellen Kallion kirkko ja Musiikkitalon Organosali. Taiteiden yönä 23.8. ohjelma poikkeaa siten, että urkuri esittää Kallion kirkossa illalla tasatunnein Bachin teoksia. – On hienoa, että nyt on käytössä akustiikaltaan hyvä Musiikkitalon sali. Soitan siellä barokkityylisiä urkuja, samoin kuin Kallion kirkossa, jonka urut kuuluvat ensimmäisiin barokkityyliin rakennettuihin urkuihin Suomessa. Pidän tärkeänä, että barokkiajan musiikkia voi soittaa siihen sopivalla soittimella. Ville Urposen mukaan 1700-luvun alkupuolella vaikuttanut Bach ei ollut omana aikanaan niin tunnettu säveltäjänä kuin esimerkiksi Georg Friedrich Händel. Suurperheen isä oli välillä kuninkaan hovin palveluksessa,

mutta vietti loppuelämänsä kirkon leivissä Leipzigissa, Tuomaskirkon vieressä sijainneen Tuomaskoulun kanttorina. – Bach oli enemmän duunari kuin taiteilija. Hän opetti Tuomaskoulussa, veti koulun kuoroa ja sävelsi kirkon jokaiseen sunnuntaijumalanpalvelukseen uuden kantaatin, Urponen selvittää. – Loppuvaiheessa Bach sävelsi erityisesti fuugia ja jätti jälkipolville vanhaan sävellysperinteeseen perustuvan musiikillisen testamentin nimeltä Die Kunst der Fugen. Bach sävelsi elämänsä aikana satoja teoksia, joista merkittävä osa oli urkumusiikkia. Urposen konserteissa sitä kuullaan yhteensä lähes 20 tuntia, 244 teosta. – Bach sävelsi jokaisen urkuteoksensa Jumalan kunniaksi, joten ne sisältävät hienon musiikin lisäksi syvää uskonnollisuutta. Turussa asuvan Urposen kesä menee kokonaan töissä, sillä konsertoimisen ohella hän toimii heinäkuun lopussa pidettävien Turun Urkujuhlien taiteellisena johtajana. Talvisin hän työskentelee urkumusiikin lehtorina Sibe-

lius-Akatemiassa. Suhtautuminen urkuihin on Urposesta nykyään hieman ongelmallinen, sillä kirkon piirissäkin jotkut pitävät niitä aikansa eläneenä virsisoittimena. – Itse ajattelen, että kyseessä on taiteellinen soitin, ei pelkästään kirkollinen. Kun urkuja osaa soittaa, ne ovat parhaimmillaan kuin suuri orkesteri. Helsingissä järjestetään kesällä Ville Urposen Bach-sarjan lisäksi myös paljon muita urkumusiikin ja klassisen musiikin konsertteja. Helsingin Urkukesä tarjoaa 29.8. saakka yli 40 koti- ja ulkomaisten taiteilijoiden konserttia, jotka kattavat tyylillisesti viisi vuosisataa. Konsertteihin on vapaa pääsy. Ilta- ja matineakonserttien ohjelma maksaa viisi euroa. 30 euroa maksavalla ohjelmapassilla saa käsiohjelman kaikkiin Urkukesän konsertteihin. Festivaalin järjestävät Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Kallion seurakunta ja Johannes Församling. Lisätiedot: www.urkukesa.ﬁ

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Musiikkia kirkoissa Torstai 7.6. Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Johanna Karjalainen. Urkumusiikkia klo 13 Kallion kirkossa. Dag-Ulrik Almqvist. Kesämusiikkia klo 13 Viikin kirkossa. Lena Tivelind, laulu, Albena Zaharieva, piano (Ruotsi). Kesäillan musiikkia klo 18 Kannelmäen kirkossa. Lauluyhtye Vox Secret: Taina Hirvonen, sopraano, Senja Korhonen, sopraano, Anne Lampela, mezzosopraano, Kari Tikkala, piano. Schubert, Morricone, Sager / Foster, Menken, Leino, Franck, Händel, Merikanto, Pacius, Sibelius. Yhteislaulua klo 18 Kulosaaren kirkon Tapulin kesäkahvilassa. Kanttori Veijo Lankinen. Hartaus, diakonissa Ulla Mäenpää. Kaihon kasvot klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Tove Åman, sopraano, Tuula Hällström, piano. Järj. Aino Acktén huvilan ystävät ry. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi. Sanaton laulu klo 19.30 Tuomiokirkossa. Terttu Iso-Oja ja Pia Pajala, sopraano, Mikk Murdvee ja Leena Jaakkola, viulu, Jussi Peltonen, sello, Raili Peltonen ja Anna-Mari Murdvee, piano, Krister Aho, klarinetti. Lisäksi Tiina-Maija Koskela ja Mika Nisula. Eteläpohjalaisia oopperalaulajia ja klassisen musiikin taitajia. Beethoven, Kuula, Schubert. Urkuyö ja Aaria klo 22 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Uusien urkujen kruunaus. Tuuli Lindeberg, sopraano, Melis Jaatinen, mezzosopraano, Tom Nyman, tenori, Heikki Orama, basso, Markku Hietaharju, urut,

Tanssiteatteria välittämisestä

Ville Urposen ensimmäinen Bachsarjan konsertti torstaina 7.6. klo 18–19. Musiikkitalon Organo-salissa, Mannerheimintie 13 a. Ohjelmassa Toccata ja fuuga d-molli, Christ, der du bist der helle Tag, Triosonaatti d-molli, Fantasia ja fuuga c-molli, Allein Gott in der Höh sei Ehr ja Passacaglia c-molli. Liput 5–15 e. Lisätiedot: www.siba.fi

Pianomusiikkia vierailijoille klo 10– 14 Temppeliaukion kirkossa. Johanna Karjalainen. Klo 11.45 pianomusiikin lomassa lauluja eläkeläiskuoro Elegialta (Pietari). Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Olli Pyylampi. Cantus Missae klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Kamarikuoro amici del canto (Saksa), Sunniva Fagerlund, nokkahuilu. J.S.Bach, Rheinberger, Sandström, Whitacre. Ohjelma 5 e. Samaria klo 19 Vanhassakirkossa. Tanssiteatteri ERI, Minna Pensola, viulu. J.S. Bach. Ohjelma 10 e. Konsertti klo 19.30 Tuomiokirkossa. Friikoolin messu ja Viulujen vesper. Jalas Chamber, Jalasjärven messukuoro. Ohjelma 10 / 5 e.

Lauantai 9.6. Konsertti klo 18 Kallion kirkossa. Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Jussit. Ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

Sunnuntai 10.6. Konsertti klo 14 Roihuvuoren kirkossa. Visa Sippola, piano. Sibelius, Kokkonen, Debussy, Ravel, Clementi, Liszt, Verdi / Cziffra. Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie. Yhteislaulua, hartaus. Tuomas Karjalainen, kanttori, ja Soili Maisila, pastori. Järj. Töölön seurakunta.

Esitykseen on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa. Lisätietoa: www.eri.fi

Dokumenttielokuva Köyhien kampaamo Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28, esitetään keskiviikkona 13.6. kello 18.30 dokumenttielokuva Köyhien kampaamo. Annika Martikaisen ohjaama dokumentti kertoo Hurstin ruoka-apuun liittyvästä hiustenleikkuutoiminnasta, äänessä pääasiassa asiakkaat. Elokuva voitti Moscars-festivaaleilla Kairossa tänä vuonna parhaan dokumenttielokuvan palkinnon. Esityksen

Menokasvo: Inka Kinnunen

Oulunkylän ja Maunulan kirkoissa on 6.6.–15.8. maksuton ton n kello Musiikillinen kesäkahvila vuoroviikoin keskiviikkoisin an 13. Millaista ohjelmaa siellä on, Oulunkylän seurakunnan kanttori Inka Kinnunen? uhet– Alussa on ohjelmallinen osuus, johon sisältyy musiikkia, puhetn ta ja yhteislauluja vaihtuvan teeman mukaisesti. Oulunkylän si. kirkon teemoissa on otettu huomioon Raamatun juhlavuosi. Ensimmäisessä kesäkahvilassa 6.6. Maunulan kirkolla (Met-säpurontie 15) Liisa Tiensuu laulaa Maija Pesonen-Kareisen säestyksellä. Mukana ovat rovasti Heikki K. Järvinen ja diakonissa Elisa Hapuli. Seuraavalla kerralla 13.6. kahvila on Oulunkylän kirkolla (Teinintie 10). Siellä ovat mukana kanttorit Katja Mäkiö ja Sirkku Rintamäki, rovasti Heikki K. Järvinen ja diakoni Minna Valkiainen. Saako sieltä myös kahvia? – Ohjelmaosuuden jälkeen siirrytään seurakuntasalin puolelle, jossa on tarjolla kahvia ja pullaa. Siellä voi seurustella ja jatkaa yhteislaulujen laulamista. Onko aiempina kesinä ollut vastaavaa? – Musiikillista kahvilatoimintaa on ollut jo useampana vuonna. Se on todettu tärkeäksi, koska seurakunta ei järjestä kesällä varsinaisia konsertteja. Yhdessä laulaminen houkuttelee väkeä myös muualta Helsingistä. JÄMS

Myös Itä-Helsingin kirkoissa elokuun loppuun asti kestävä Metrolla musiikkiin -konserttisarja sisältää eri musiikkityylien ja -lajien kirjon. Tänä vuonna sarjassa on huomioitu designpääkaupunkivuosi: tiistai-iltojen konserttipaikkojen arkkitehtuurista ja sisustuksesta kerrotaan konserttien ohjelmalehtisissä. Lisäksi päätösviikolla on ohjelmassa Designvuoden lisäraide. Silloin konsertteja pidetään kirkollisissa tiloissa, joissa niitä ei muuten järjestetä. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa viisi euroa. Konserttisarjan järjestävät Herttoniemen, Mikaelin, Vartiokylän ja Vuosaaren seurakunnat sekä Matteus församling. Lisätiedot: www. metrollamusiikkiin.ﬁ

Perjantai 8.6.

E S KO

kka

Tanssiteatteri ERI esittää Tiina Lindforsin koreografian Samaria perjantaina 8.6. kello 19 Vanhassakirkossa. Laupiaana samarialaisena tanssii HannaKaisa Rajala. Teoksessa viulisti Minna Pensola soittaa J.S. Bachin Partita E-duurin ja Sonaatti A-mollin. Bachin kaunis viulumusiikki synnyttää kuvia Uuden testamentin kertomuksista, jotka peilaavat tätä päivää. Aikamme itsekkäiden arvojen takana hehkuu ikiaikainen Samaria – tuntemisen, välittämisen ja laupeuden maa.

Kamarikuoro amici del canto (Saksa), Lohjan kaupunginorkesteri. J.S. Bach, Poulenc, Mozart. Liput 13 –27 e Lippupisteestä ja ovelta.

Marjo Kytöharju Lisätiedot:: a www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/oulunkyla

Konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Pekka Kuusisto, viulu, Angela Hewitt, piano. J. S. Bach. Järj. Järvenpään Sibelius-seura ja Meidän Festivaali. Liput 25 / 15 e Lippupisteestä ja ovelta. Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Olli Pyylampi, urut. Ohjelma 5 e.

Maanantai 11.6. Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Johanna Karjalainen. Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Ville Urponen, urut. J.S. Bach. Ohjelma 5 e.

Tiistai 12.6. Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Johanna Karjalainen. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Musiikkia vierailijoille klo 15.30 Temppeliaukion kirkossa. Cuarteto Caminos: Tristana Ferreyra-Rantalaiho, Nere Arceo, Juan Colombo, Jorge Carradori. Kesäinen kahvikonsertti klo 18 Kulosaaren kirkossa. Kamarikuoro Sympaatti. Yhteislaulua. Suomi-Filmi esittää klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Päivi Ristimäki, Reetta Ristimäki ja Jere Ristimäki, laulu, Marko Puro, laulu ja piano, Jukka Ojala, harmonikka, Mauri Saarikoski, viulu. Järj. Aino Acktén huvilan ystävät ry. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi. Metrolla musiikkiin klo 20 Herttoniemen kirkossa. Greetings from Lon-

jälkeen on keskustelua, johon osallistuvat muun muassa ohjaaja Martikainen ja ”köyhien kampaamoa” pyörittävä Djemile ”Demi” Ramadani.

Eteläpohjalaiset Tuomiokirkossa Helsinki-viikko tarjoaa monipuolista ohjelmaa 17.6. saakka, muun muassa Pikkuusen häjymmät pirot eli EteläPohjanmaan maakuntajuhlat Senaatintorilla 7.–9.6. sekä Helsinki-päivän tapahtumat 12.6. Etelä-Pohjanmaa esittäytyy myös Helsingin tuomiokirkossa. Torstaina 7.6. kello 12 siellä pidetään viikkomessu, jossa voi nauttia eteläpohjalaisesta murteesta Osa virsistä on eteläpohmurteesta. jalaista käsialaa, ja Marja-Leena Mäke lausuu eteläpohjalaisia Mäkelä runoja Illalla kello 19.30 Sanarunoja. ton la laulu -konsertissa esiintyy Etelä Etelä-Pohjanmaalta lähteneitä sie yhä vaikuttavia ooppeja siellä rala ralaulajia ja klassisen musiikin tait taitajia. Perjantaina 8.6. kello 19.30 Jalas Chamber ja Jalasjärven messukuoro esittävät Tuomiokirkossa Friikoolin messun ja Viulujen Vesperin. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy; perjantain konserttiin myydään ohjelmia 5 ja 10 eurolla. Lisätietoja: www. h helsinkiviikko.fi.

Pianomusiikki soi Pi Töölössä Tö Kesävieraat voi viedä kuunKesäv telem telemaan pianomusiikkia Tempp Temppeliaukion kirkkoon, jossa Mu soi Musiikkia vierailijoille koko kesän m maanantaista perjantaihin. Kesäkuus Johanna Karjalainen Kesäkuussa

don! Trio Baccano: Hanna Haapamäki, nokkahuilu, Jussi Seppänen, sello, Markku Mäkinen, cembalo. Purcell, Geminiani, Händel, Matteis. Ohjelma 5 e.

Keskiviikko 13.6. Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Johanna Karjalainen. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Martti Laitinen. Musiikkihetki klo 12 Mikael Agricolan kirkossa. Henri Hersta, urut. Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Oulunkylän kirkolla. Kanttorit Sirkku Rintamäki ja Katja Mäkiö, laulu, piano ja urut, rovasti Heikki K. Järvinen ja diakoni Minna Valkiainen. Yhteislaulua. Virsi-ilta klo 18 Leposaaren kappelissa. Kanttori Julia Tamminen. Kesäillan musiikkia klo 18.30 Huopalahden kirkossa. Otto Jakobsson, kitara. Urkukesän konsertti klo 19 Tuomiokirkon kryptassa. Elina Mattila, barokkisello, Laura Vihreäpuu, cembalo. Ohjelma 5 e. Iltamusiikki klo 19 Malmin kirkossa. Bill Ravall, laulu, Peter Hilli, urut. Ilta Richard Wagnerin seurassa klo 19 Mikael Agricolan kirkon klubilla. Jutta Holmberg, sopraano, Kiril Kozlovsky, piano. Järj. Aino Acktén huvilan ystävät ry. Liput 15 e ovelta, varaukset: liput@ainoacktenhuvila.fi. Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

esiintyy päivittäin kello 10–14. Heinä- ja elokuussa pianoa soittaa Olivier Wu 6., 9., 23. ja 30.7. kello 10–14 ja muina päivinä kello 10–12 ja 13–15. Ohjelman voi tarkistaa tapahtumakalenterista osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Puistomessu kirkon raunioilla Helsingin ensimmäisen kirkon raunioilla Vanhankaupungintiellä pidetään sunnuntaina 10.6. kello 11 Puistomessu. Mukana ovat Paavalin seurakunnan työntekijät Juha Valkeapää, Annaelina Tähtinen ja Seppo Välimäki sekä Paavalinkirkon kuoro. Messun jälkeen nautitaan kirkkokahvit Mäntyniemen hyväksi. Sateella messu on Paavalinkirkossa.

Kesäkahvila ja pihaseurat Alppilan kirkon sisäpihalla kahvitellaan ja keskustellaan tiistaina 12.6. kello 15.30–17.30. Kahvilassa myydään suolaista ja makeaa purtavaa. Pihaseurat alkavat kello 17.30 ja niiden ohjelmassa on puheenvuoroja, yhteislalulua ja keskustelua. Mukana ovat Liisa Saarikoski, Vivika Oksanen ja Päivi Hakkari-Ohmero. Sateen sattuessa siirrytään sisätiloihin.

Naiset porukalla saunaretkelle Paavalinkirkolta lähdetään Naisten saunaretkelle Mäntyniemeen Kirkkonummelle torstaina 14.6. kello 17. Takaisin palataan noin kello 22.15. Tiedossa on leppoisaa yhdessäoloa, saunomista, päivällinen ja hiljentymistä. Vetäjinä ovat Arja Kortelainen ja Tuija Samila. Retki maksaa 10 euroa. Ilmoittautua voi Paavalin seurakunnan virastoon 11.6. mennessä.

Kirkko&kaupunki 6. kesäkuuta 2012 Numero 21

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

siaaliturvamenoja, kuten sairauspäivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet ja perhe-eläkkeet. Maailmanpankin mukaan rikkaissa maissa 6–15 prosenttia kaikista terveydenhuollon kustannuksista johtuu tupakoinnista. Kun tupakointi vähenee, samalla vähenevät sydäninfarktit, keuhkosyövät ja keuhkoahtaumataudit. Tupakkateollisuus häviää rahaa, kun tupakointi vähenee. Tupakkateollisuus on siksi aina valehdellut tupakoinnin aiheuttamista haitoista ja markkinoinut tappavia tuotteitaan nuorille, jotta he aloittaisivat tupakoinnin. Lääkärit sen sijaan ovat puhuneet totta tupakoinnin aiheuttamista sairauksista. Siksi valheeton ja savuton Suomi sopivat oikein hyvin yhteiseksi tavoitteeksi. Antti Vuorela kaupunginvaltuutettu (sd) Tapanila, Helsinki

Seppo Lahti väittää (K&K 23.5.) valtion nettoavan tupakoinnista. Näin ei ole. Hänen käyttämänsä luku tupakoinnin kustannuksista, 250 miljoonaa euroa vuosittain, sisältää vain suorat terveydenhuollon hoitokustannukset. Lisäksi tulevat kulut sairaspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja ennenaikaisista kuolemista. Tupakoinnin kokonaiskustannukset valtiolle ovatkin noin 2 miljardia euroa. Tupakkaveron tuotot, 600 miljoonaa, kattavat siis näistä kuluista vain noin kolmanneksen. Missään taloudellisessa laskelmassa ei huomioida sitä inhimillistä kärsimystä, joka seuraa omasta tai läheisen sairastumisesta: kun pienten lasten äiti saa kivuliaan välilevynpullistuman, jolta tupakoimattomana olisi säästynyt, kun isoisä ei ehdi nähdä lapsenlastaan kuollessaan sydäninfarktiin tai keuhkoahtaumataudista kärsivä vanha rouva ei jaksa möyriä rakastamassaan puutarhassa kaiken energian mennessä hengittämiseen. Valtavalta määrältä kärsimystä säästyttäisiin, jos yksikään nuori ei aloittaisi tupakointia ja jo tupakoivien ihmisten päätöstä lopettaa eivät seppolahdet hankaloittaisi virheellisiin tietoihin perustuvalla saivartelullaan. Tupakointi ei tee ihmisestä pahaa. Se tekee ihmiselle pahaa.

Ville Jalovaara TT, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Elämä narsistin kanssa Nimimerkki Kaipaus kirjoitti (K&k 30.5.) lapsensa isästä, joka ”on aina yrittänyt tehdä kaikkensa, jotta lapsi olisi kaikessa mahdollisessa äitiään vastaan”. Isä on myös ”sekä fyysisesti että henkisesti pahoinpidellyt lasta eri tavoilla”. Hyvä nimimerkki Kaipaus, voin omasta kokemuksestani sanoa, että melko varmasti lapsesi isä on narsisti. Olen seurannut lähipiirissäni elävää yksinhuoltajaäitiä, joka on pahoinpidellyt lastaan vuosia. Tämä äiti on tehnyt kaikkensa, että lapsen välit isäänsä eivät voisi toimia. Narsisti, kuten ehkä lapsesi isäkin, on mestari manipuloimaan ja vähättelemään toista vanhempaa. Kuten kirjoitit, lapsesi isä mieluummin lahjoo kuin pyytää anteeksi. Anteeksi ja kiitos eivät kuulu narsistin sanavarastoon. Toinen keino on, että otetaan puhelin pois, vaihdetaan numero usein, luetaan toisten viestit, jotta ystävyyssuhteet katkeaisivat. Niin kauan kuin lapsesi on isänsä luona, välinne tuskin korjaantuvat. Jopa viranomaisten on vaikea uskoa, kuinka paha narsistihäiriöinen ihminen voi olla. Lähipiirissäni oleva äiti on saanut uskomattoman kauan lastensuojeluviranomaiset puolelleen. Lapsen sanalla ei ole mitään merkitystä. Elämä narsistisen ihmisen kanssa on rankkaa ja jopa traumatisoivaa. Lapsi on tällaisessa tilassa täysin voimaton ja alistettu. Yksin on vaikea ja joskus mahdotonta selvitä persoonallisuushäiriöisen ihmisen kiusanteosta ja häirinnästä. Älä syyttele itseäsi. Toivo niin kuin minäkin, että nuori ihminen pääsee joskus irti tästä tilanteesta ja joskus ymmärtää, mistä tässä on ollut kysymys.

Hanna Tarnanen LK, Helsinki

Ville Ranta

Eikö olisi aika antaa puistolle uusi nimi?

singissä uusi Kampin kappeli tarjoaa tähän hyviä puitteita ja seurakunnissa voitaisiin ehkä miettiä muutenkin, voitaisiinko jotain uusia matalan kynnyksen kriisipäivityksen muotoja lisätä ja tiedottaa niistä tehokkaasti. Kynnyksen papin pakeille on oltava mahdollisimman matala.

Puiston nimi on tuskin kunniaksi Helsingin kaupungille sen enempää kuin tälle maallekaan, joten miksi ei kastettaisi sitä uudelleen? Vaikkapa mainituksi Vesilinnanpuistoksi viereisen kadun mukaan. Tai palautettaisi Kukkapuistoksi, joka se aikaisemmin oli?

Tämän lehden Kulmilla-palstalla (K&k 23.5.) esiteltiin Linnanmäen läheisyydessä sijaitseva Lenininpuisto. Puisto näytti kyllä ihan mukavalta ja sitä kuvattiin lähialueen asukEsa Gullsten kaiden viihtyisäksi olohuoneeksi, mutta ainakin minua jäi vaivaamaan puiston nimi. Artikkelissakin mainittiin, että nimi on Valheeton ja savuton aiheuttanut pahennusta. Millä perusteella Suomi tavoitteeksi sillä on tällainen nimi? Eikö kaupungin viVastineena kirjoitukseeni Tupakkateollisuus herkeitaiden nimillä pyritä kunnioittamaan maksakoon syöpähoidot (K&k 18.4.), esitti jollakin myönteisellä tavalla kunnostautukirjoittaja virheellisiä laskelmia tupakan aineita historian henkilöitä? heuttamista kustannuksista otsikolla ValTunnen monia, jotka eivät ymmärrä miheeton Suomi parempi kuin savuten kyseinen aikansa ”suurmies” ton (K&k 23.5.). täyttäisi vaatimukset. Lienee aiJatka Kirjoittajan mukaan tupaka tunnettua ja todistettuakin, keskustelua kointi on yhteiskunnalle kanettä hän ehti lyhyen valtakautensa aikana tapattaa kymmeverkossa www. nattavaa toimintaa, koska tupakan myynnistä saadaan veniätuhansia ihmisiä, esimerkirkkojarotuloja. Tupakkateollisuus kiksi satamäärin ortodoksisen kaupunki.fi on esittänyt saman valheen kirkon pappeja ja maallikkouseasti. Sosiaali- ja terveysmijäseniä, sekä panna alulle yhden nisteriön arvion mukaan tupamaailmanhistorian julmimmista koinnista aiheutuu yhteiskunnalle diktatuureista. vuosittain kahden miljardin euron kustanIhmishenki ei kaiketi merkinnyt hänelle nukset. Vuotuinen tupakkaveron kertymä mitään, ainakaan niin kauan kuin se ei ollut on 0,6 miljardia euroa. hänen omansa. Yhteiskunta häviää vuosittain 1,4 milVoisiko puiston nimeämisen syynä olla Lejardia tupakan aiheuttamien kustannusten ninin väitetty osuus maamme itsenäistymisvuoksi. Tupakkateollisuus kuittaa voitot, prosessissa? Osuus, joka on useimpien tutkijoiden mukaan todettu sekasortoisissa oloissa tupakoitsijat vammautuvat ja kuolevat, ja veronmaksajat maksavat lystin. lipsahtaneeksi myönnytykseksi, jota ei ollut Tupakoinnista aiheutuu terveydenhuoltarkoitettukaan pysyväksi. Enemmänhän loplon kustannuksia, tupakoinnin aiheuttaputulokseen vaikutti kai silloisten johtajiemmista kuolemista ja sairauksista työpanosme kyky käyttää Venäjän sekaannuksen aiheten ja verotulojen menetyksiä ja erilaisia souttamaa tilannetta hyväkseen.

Matala kynnys papin pakeille Hyvinkäällä toukokuun lopussa sattunut kahden ihmisen kuolemaan ja useamman loukkaantumiseen johtanut ampumatapaus herättää monia vastaamattomia kysymyksiä. Hyvinkäällä – kuten muissakin viime vuosien vastaavissa tapauksissa Jokelassa, Kauhajoella, Espoon Sellossa – seurakunnilla on ollut keskeinen rooli kriisin jälkihoidossa. Tämä osoittaa, että kirkkoon luotetaan ja kirkko on yhä keskeinen yhteiskunnallinen kriisitoimija. Kirkon piirissä on varmasti mietitty, mitä se voisi omalta osaltaan tehdä Hyvinkään kaltaisten silmittömien väkivallantekojen ja niiden takana olevan henkisen pahoinvoinnin vähentämiseksi. Julkiset resurssit tarjota mielenterveyspalveluita on moneen otteeseen todettu riittämättömiksi ja niiden vahvistamisen ohella apuun tarvitaan myös muita toimijoita. Kirkko ja pappi on meillä perinteisesti mielletty tahoksi, jonka puoleen voi kääntyä, kun mieli on äärimmäisen raskas. Papin pakeille osataan mennä vielä varsin hyvin esimerkiksi puolustusvoimien kirkollisessa työssä. Kirkon työmuodot ovat Suomessa eläneet ajan mukana pyrkien vastaamaan kulloisenkin tilanteen tuomiin haasteisiin. Esimerkiksi sodan jälkeen 1940-luvun lopulla avioerojen aallossa aloitettiin kirkon perheneuvontatyö ja 1990-luvun laman yhteydessä tulivat kirkon ruokapankit. Nyt on ilmeistä, että tarvittaisiin jälleen uusia työmuotoja tai entisten kehittämistä vastamaan paremmin nykyajan epävarmuuden aiheuttamaan ahdistukseen. Hel-

Järkyttynyt

Lähimmäisen asuvalinta Turkuun taisi olla matkalla autollinen urheilematonta porukkaa (K&K 30.5.). Juoksen pitkiä lenkkejä ja käytän ihonmyötäisiä, teknisestä, joustavasta kankaasta valmistettuja urheiluhousuja tai shortseja. On kyse tarkoituksenmukaisista varusteista, jotka tekevät liikkumisesta miellyttävää. On jokaisen oma asia, mikä urheilun taustamotiivi on. Silti pätee, että jokaisella on oikeus pukeutua miten haluaa. Jokaisella on myös velvollisuus olla toteuttamatta himojaan toista ihmistä kohtaan, ellei heillä molemmilla ole siihen suostumusta. Hyvä Tero Haapsaari, juokse ensin edes 10 kilometrin lenkki painavissa, hiertävissä ja hengittämättömissä college- tai tuulihousuissa, tai löysissä shortseissa, joiden lahkeet rullautuvat vauhdissa nivusiin. Ryhdy vasta sen jälkeen niin sanotusti ottamaan roskaa pois lähimmäisen silmästä. Ruumiillisesta itsemääräämisoikeudestaan tarkka lenkkeilijä

Ville Rannan piirrokset ovat sopimattomia Ville Rannan piirrokset ovat mielestämme huonoja ja sopimattomia etenkin seurakuntien omaan lehteen. Viime numerossa ollut ns. pilakuva on ruma ja meille täysin käsittämätön. Myös aikaisemmin olemme ihmetelleet hänen piirroksiaan. Niistä tulee vain pahalle mielelle. Niistä voitaisiin luopua kokonaan Kirkko ja Kaupunki-lehdessä, jonka pitäisi viedä elämää eteenpäin eikä pilkata tai repiä. Seija ja Pekka Koivusalo Malmin seurakunta