K&k 2012 nro 30 (15 8)

Page 1

www.kirkkojakaupunki.fi

Partion uudet kasvot » 12–14

Numero 30

Keskiviikkona 15. elokuuta 2012

JANI LAUKKANEN

Kirkkosali oli ennen yhteiskunnan kuva » 4–5 Turistipapit palvelevat suomalaisia ulkomailla » 7

Nykyajan kulkuri

Jukka Orma antaa mykkäelokuvalle äänen » 22–23

Viimeinen tabu vaatii murtamista » Pääkirjoitus sivu 2


2

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Lainasanat

Myškin pohtii Jumalan olemassaoloa ja tulee siihen tulokseen, ettei Jumalaa voi kukaan määritellä. Jumala sisältyy kaikkeen elämään.”

Numero 30

Näyttelijä Kaija Pakarinen F.M. Dostojevskin Idiootti-romaanin päähenkilöstä ruhtinas Myškinistä sivuilla 10–11.

15.8.2012

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

MARIUSZ JURGIELEWICZ/RODEO

Rukous Iskin vaarnan vuorenkylkeen, pystytin telttani ja totesin: tässä on hyvä, tästä en lähde, tästä näkee kauas, tähän ei tuuli koske. Kallio on luja; näinhän sinä käskit minun tehdä, valita vahvan perustan ja pysyä siinä. Ja nyt sinä sanot: lähde leirin ulkopuolelle, lähde siihen maahan, jonka multa on sinulle vieras, jonka puut kantavat outoa hedelmää, jonka haavoja et halua nähdä, minä vien sinut sinne, minne itse et haluaisi kulkea, minä menin jo sinne, ja tiedä: siellä minä yhä olen.

Pääkirjoitus

Viimeinen tabu arva asia vaivaannuttaa meitä suomalaisia niin paljon kuin uskonto. Päällepäin näkyvään uskonnollisuuteen suhtaudutaan jopa erittäin kielteisesti. Uskonto lienee yksi viimeisimmistä tabuista, joita meillä vielä on. Toki varovaisuuteen on syytäkin. Etsimättä tulee mieleen vaikeita kriisejä, joissa uskontoa on käytetty vahvistamaan omia joukkoja ja tekemään eroa vastustajaan. Näinhän on ollut esimerkiksi Balkanilla tai Pohjois-Irlannissa. Myös luterilaisen kirkkomme piiristä esitetään julkisuudessa ahtaita kannanottoja, joita monen maallistuneen ihmisen on vaikea käsittää.

H

Mielikuva uskonnosta vastakohtien kärjistäjänä istuu tiukassa. Tätä taustaa vasten tutkimustieto siitä, että uskonto voi auttaa myös ratkaisemaan ristiriitoja, tuntuu raikkaalta. Aikaisemmin kriisien väkevöittäjänä nähty uskonto on alettu tällä vuosituhannella ymmärtää voimavarana maailman kriisejä ratkottaessa. Tästä on esimerkkinä Kirkon Ulkomaanavun työ Somaliassa, jossa on kutsuttu neuvottelupöytään myös hankalina pidettyjä uskonnollisia johtajia. Ulos sulkemisen sijasta eri osapuolten näkemykset ovat tulleet kuulluik-

si, jolloin arvoista on päästy keskustelemaan. Keskusteluyhteys luo toivoa siitä, että tuota yhteiskuntaa jäytävät kovat jännitteet voisivat lieventyä. Kirkon ihmiset täällä Suomessa ovat jo kauan tienneet, että heidän avoimesti kristillinen vakaumiksensa synnyttää luottamusta eritaustaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Uskonnollinen ihminen tunnistaa toisessa sen saman uskon ja toivon, jota itsekin vaalii ja kantaa. Luottamus on auttanut ratkomaan vaikeitakin ristiriitoja, jotka ovat liittyneet perheeseen tai laajemmin yhteiskuntaan. Suomalaisten kohdalla on puhuttu niin sanotusta uskonnonlukutaidottomuudesta. Emme oikein osaa suhtautua luontevasti omaan emmekä toisten uskontoon. Asian varjopuoli saattaa olla se, että vaietusta asiasta voi muodostua ongelma, jota ei osata käsitellä. Tarvitaan lisää rohkeutta ilmaista omaan perinteeseen kuuluvia asioita. Samalla tulee olla valppaana keskustelemaan myös muualta tulevien kanssa siitä, millaisia arvoja kunkin uskontoon liittyy.

Tommi Sarlin, vs. toimituspäällikkö tommi.sarlin@kirkkojakaupunki.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Esineen näkeminen saa meidät muistelemaan ihmistä.

Kurjan, tylsän arkielämän vastapainona pelihahmosta muodostuu idealistinen fantasiaminä. Ja kukapa voi olla rakastamatta itsensä ideaaliversiota?

Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

Kiinalainen kirjailija Cao Xueqin 1700-luvulla

Niko Nirvi Pelit-lehdessä 6–7/2012

Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta


3

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Rauhanrakentaja. Väitöskirjan aihe on seurannut Katri Kyllöstä nuoresta saakka. – Muistan, kun yläasteikäisenä lämmittelin kylmiä käsiäni takkaa vasten. Television iltauutisissa kerrottiin sodasta. Ihmettelin ääneen, miksi uskonnon takia pitää taistella, miksi se ei voi olla hyvää tekevä asia.

Uskonnon avulla ratkaistaan konflikteja Maahanmuuttajat luottavat kirkkoon ja uskontoon konfliktien sovittelussa, kertoo uusi väitöstutkimus. Teksti Miikka Kivinen Kuva Esko Jämsä

S

uomalaisten enemmistö on tutkimusten mukaan sitä mieltä, että uskonnot aiheuttavat enemmän konflikteja kuin rauhaa. Teologi Katri Kyllönen haluaa kääntää tämän näkökulman päälaelleen. Väitöskirjassaan hän tarkastelee uskonnon myönteistä roolia konfliktinratkaisussa.

Kyllönen väitteli viime perjantaina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa uskonnon roolista maahanmuuttajien konfliktien sovittelussa. Väitöskirjassa tarkastellaan, millaisia konflikteja maahanmuuttajat Suomessa kohtaavat, sekä sitä, kuinka näitä konflikteja ratkaistaan. Kyllösen tutkimus on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen, sillä uskontojen roolia konfliktien sovittelussa on aiemmin tutkittu vain kansainvälisten suhteiden osalta. Tutkimuksesta selviää, että maahanmuuttajilla on suuria odotuksia uskonnon ja kirkon roolille konfliktien sovittelussa. – Tutkimukseni mukaan kirkon maahanmuuttajatyöntekijät ovat ainoa kantasuomalainen taho, joiden puoleen maahanmuuttajat kääntyvät konflikteissa vapaaehtoisesti. Uskonnollisia toimijoita kunnioitetaan, vaikka kyseessä olisi eri uskonto kuin maahanmuuttajan oma uskonto. Kyllösen mukaan Suomessa ei

ymmärretä, että uskonto on näin merkittävä luottamuksen varmistaja. Tutkimusta voitaisiin hyödyntää esimerkiksi sosiaalipalveluiden järjestämisessä. Väitöskirjassa konfliktin sovittelua katsotaan sovittelijoiden, maahanmuuttajien itsensä ja kirkon maahanmuuttajatyöntekijöiden näkökulmasta. Erityisesti maahanmuuttajien omassa, yhteisön sisällä tehtävässä sovittelutyössä uskonto tuli vahvasti esiin. Kirkon maahanmuuttajatyöntekijät puolestaan kohtasivat hyvin monenlaisia konflikteja. Mukana oli perheen tai yhteisön sisäisiä konflikteja sekä yhteisöjen välisiä konflikteja. Kyllösen mukaan on suuri luottamuksen osoitus kirkolle, että myös hyvin henkilökohtaisia tapauksia tuodaan sen ratkaistavaksi. Kyllösen mukaan uskonto ei välttämättä tule konkreettisesti esiin kirkon maahanmuuttajatyöntekijöiden tekemässä sovittelussa. Uskonnollista kieltä ei

käytetä eikä yhdessä esimerkiksi rukoilla. – Tärkeää on se, että sovittelija on uskonnollinen henkilö. Väitöskirjan mukaan maahanmuuttotyön tarve tiedostetaan kirkon johdossa ja suurimmissa seurakunnissa. Seurakuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Usein maahanmuuttotyö jää yhden tai muutaman henkilön vastuulle. Myös maahanmuuttajien kohtaamiseen liittyy epävarmuutta. Moni kirkon työntekijä kokee työskentelyn maahanmuuttajien kanssa vieraaksi ja vaativaksi. Kohtaamista monimutkaistavat myös kieli- ja kulttuurierot. Kyllösen mukaan Suomesta puuttuu avoin ja rakentava maahanmuuttokeskustelu. – Maahanmuuttoon liittyvistä aroista asioista, kuten esimerkiksi kunniaväkivallasta, terrorismista ja fundamentalistisista ryhmistä ei uskalleta puhua. Niihin vedotaan ainoastaan pelon il-

mapiirin kautta, eikä rakentavaa keskustelua synny. Kyllösen mielestä myös maahanmuuttajat pitäisi ottaa keskusteluun mukaan. – Tutkimusta tehdessäni osa maahanmuuttajista kertoi, että heitä pelottaa, mihin Suomessa ollaan menossa. Keskeinen huolenaihe myös heidän keskuudessaan on se, mitä tapahtuu, elleivät nuoret kotoudu. Kotoutumisen vaikeudet liittyvät tukiverkon puutteeseen ja rasismiin. Moni haastateltava toi esiin pelkonsa siitä, että myös Suomessa mentäisiin kadulle protestoimaan väkivaltaisesti. Kyllösen mukaan avoin keskustelu estäisi osaltaan tilanteen kärjistymistä. – Ihmiselämässä on aina konflikteja. Niitä ei pitäisi nähdä pelottavina asioina. Konflikteja voidaan myös ratkaista. Näin voidaan estää niiden laajeneminen ja se, että ne muodostaisivat uhkan yhteiskuntarauhalle, Kyllönen sanoo.


4

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Torsti Lehtinen

Intohimoista palautetta avaitsin lähes täydessä raitiovaunussa tyhjän penkin, jolta avautui näköala eteenpäin. Ilahduin, koska olen aina istunut kulkuneuvoissa selkä menosuuntaan vain hyvin vastahakoisesti. Istuuduin tyytyväisenä kiinnittämättä sen kummempaa huomiota vastapäätä torkkuvaan ikäiseeni rouvashenkilöön. Vaunun nytkähtäessä liikkeelle hän avasi silmänsä ja loi minuun välinpitämättömän katseen. Äkkiä naisen katse valpastui ja nauliutui minuun. Kun nainen tajusi, mitä hänen silmänsä näkevät, hän säntäsi

H

Kuunnellessani raitiovaunun naisen sapekasta vuodatusta päättelin, että olen tavannut Sivullisen.”

kirouksia sähisten ylös paikaltaan. Hän oli niin raivoissaan, että minun oli vaikea erottaa hänen puheryöpystään sanoja. Arvelin, että olin tullut paikan valitessani tahtomattani loukanneeksi arvon rouvan reviiriä, mutta sitten tunnistin joitakin lauseenpätkiä, joita hän sylki suustaan: Hyi saatana, tollasten kanssa, seurakunnan lehtiin… Sadattelun katkelmista minulle valkeni, että nainen oli tuohtunut kirjoituksistani Kirkko ja Kaupunki -lehden kolumneissa. Katsoin viisaimmaksi vaieta ja antaa naisen pitää rauhassa synkän yksinpuhelunsa. Albert Camus kuvaa romaanissaan Sivullinen miestä, jolle kaikki on yhdentekevää, läheisimpien kuolemaa myöten: ”Äiti kuoli tänään. Tai ehkä eilen... Sillä ei ole mitään merkitystä. Se saattoi tapahtua eilen.” Sivullisen päähenkilö ajelehtii elämässä vailla päämäärää. Lopulta hänet vangitaan syytettynä veriteosta. Sekään ei häntä juuri liikuta. Ensimmäisen ja ainoan kerran hän reagoi voimakkaasti, kun hänen selliinsä tulee pappi, joka tarjoutuu rukoilemaan hänen kanssaan. Sivullinen torjuu ehdotuksen raivokkaasti: ”Silloin, en tiedä miksi, minussa repesi jotakin. Rupesin huutamaan täyttä kurkkua, solvasin häntä ja käskin olla rukoilematta.” Kuunnellessani raitiovaunun naisen sapekasta vuodatusta päättelin, että olen tavannut Sivullisen. Päätin uskoa, että nainen oli kokenut kolumnini kristillisiksi ja havahtunut välinpitämättömyydestään intohimoisiin tunteisiin. Tyrmäävä palaute alkoi kuulostaa tunnustukselta. torstilehtinen@gmail.com Kirjoittaja on kirjailija ja filosofi.

Kirkossa näytett Ennen vanhaan omaa sosiaalista asemaa näytettiin kummeilla ja hautauksella. Nyt satsataan häihin. Teksti Laura Koskelainen Piirros Toni Brantberg

K 56 000 Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

pehmeää nuttua on jo neulottu Suomessa etiopialaisvauvojen lämmikkeeksi. Nuttuprojektin organisaattorina on toiminut Kansanlähetyksen lähetystyöntekijä, diakonissa Pirkko Tuppurainen. Nuttuja jaetaan vastasyntyneille Etiopian sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja orpokodeissa.

irkko pyrkii tarjoamaan kaikille samat palvelut sekä messuissa että kirkollisissa toimituksissa. Ihmiset ovat kuitenkin tuoneet esille omaa sosiaalista ja taloudellista asemaansa kirkon antamissa puitteissa. Nykyään häät on se tapahtuma, joka on kilpavarustelun kohteena ja johon käytetään paljon rahaa. Ennen status näkyi enemmän elämän alku- ja loppupäässä eli kasteessa ja hautaamisessa.

– 1600-luvulta alkaen kirkon penkit jaettiin yhteiskunnallisen aseman mukaan. Tarkoituksena oli lopettaa nahistelut siitä, kuka saisi parhaimman paikan, kertoo kirkkohistorian dosentti ja pastori Esko M. Laine. Tällä tavoiteltiin yhteiskunnallista rauhaa ja sitä, että kullakin ihmisellä oli oma paikkansa. – Kirkossa oli pakko käydä rangaistuksen uhalla, joten kirkossa oli koko kyläyhteisö läsnä, Laine jatkaa. Parhaimmat paikat olivat lähellä alttaria ja ne oli varattu säätyläisille. Kummisuhteiden kautta luotuja verkostoja tutkinut Laine huomasi, että omaa yhteis-

kunnallista asemaa pyrittiin 1600–1700-luvuilla parantamaan sillä, että lapsille valittiin oikeanlaiset kummit. – Parasta oli, että lapsi saisi kummit niiltä penkeiltä, jotka olivat lapsen perheen penkkien edessä, Laine kertoo. Niillä istuneet olivat automaattisesti paremmassa asemassa. Toiseksi paras vaihtoehto oli, että kummit löytyivät sivuilleen katsomalla. Huonoimmat kummit löytyivät oman penkkirivistön takaa. Kummius oli kirkkolaissa melko kevyesti säännelty, siksi ihmisillä oli kummivalinnassa suuret vaikutusmahdollisuudet. Kummiksi pyydetty saattoi kieltäytyä, mutta hän yleensä tarjosi vaihtoehdoksi vaimoaan, poikaansa tai palvelijaansa. – Eräs kummiksi pyydetty pappi nakitti kanttorin, Laine kertoo löydöstään.


5

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

ESKO JÄMSÄ

Yhteiskunnan kuva. Kirkon penkit jaettiin 1600-luvulla sen mukaan, missä asemassa henkilöt olivat. Takapenkkiin asettuivat ne, joilla statusta ja varallisuutta ei ollut.

kirkkoa, kertoo suomalaista kuolemaa tutkinut valtiotieteen tohtori Ilona Kemppainen. Hautaamisen kaava oli kaikille sama. Se, mihin kirkko ei voinut vaikuttaa, oli Kemppaisen mukaan saattoväen määrä tai ihmisten pukeutuminen. – Rikkaat ihmiset kokoontuivat suuriin hautajaissaattoihin. Sen sijaan köyhillä saattoi olla vain muutama saattaja, Kemppainen kertoo. Toisen maailmansodan jälkeen Kemppaisen mukaan tuli yleisemmäksi ”haudata hiljaisuudessa” vain läheisten kesken. Nykypäivänä suuret hautajaissaatot ovat harvinaisia. Kemppainen muistelee, että viimeisimmän suuren hautajaissaaton sai Adolf Ehrnrooth. Modernisaation myötä ihmisarvo alkoi välittyä kulutuksen kautta. Tämä näkyi Kemppaisen mukaan myös hautajaisissa. Vainajalle hankittiin parempilaatuiset vaatteet arkkuun tai arkku oli kalliimpi. – Kaikilla ei ollut varaa suruasuun edes itselleen, Kemppainen jatkaa. Aiemmin oli monet asiat mahdollista tehdä itse. Jos ei itse rakennettu arkkua, kylältä löytyi

tiin omaa arvoa Huonomaineisia ihmisiä ei Laineen mukaan pyydetty kummeiksi. Huonon maineen saattoi saada, mikäli oli käyttäytynyt vilpillisesti. – Aviottoman lapsen saanut piika löysi lapsensa kummiksi juopon sotilaan, Laine kertoo. Yhteiskunnallista asemaa ryhdyttiin 1800-luvulle tultaessa ilmaisemaan vakiintuneiden istumapaikkojen sijasta muilla tavoin. Ihmisten asuinpaikasta tuli merkittävämpi tekijä. – Lasten kastepaikalla oli vaikutusta. Parempi väki kastoi lapsensa Vanhassakirkossa ja rahvas Nikolainkirkossa, Laine valistaa Topeliusta siteeraten. Nykypäivänä säätyeroja ei enää ole. – Kastoin kerran lapsen, jonka äiti oli aatelinen ja isä työskenteli varastomiehenä, muistelee Laine erästä kastettaan. Laineen mukaan kummisuh-

teet määrittyvät tänään voimakkaammin ystävyyssuhteiden kuin sosiaalisen aseman mukaan. Ihmisen elämänkaaren toisessa päässä hautajaiset ovat ilmentäneet ihmisten yhteiskunnallista asemaa. Hautajaiset olivat tärkeä juhla ja niiden järjestämiseen käytettiin paljon rahaa. Kirkko jopa joutui hillitsemään ihmisiä, että he eivät järjestäisivät niin ylellisiä hautajaisia. Papit kritisoivat saarnoissaan ylellisyyttä ja koreilua. – Vielä 1600-luvulla ihmiset haudattiin kirkkoihin ja hautapaikoista maksettiin korkeaa hintaa, Laine kertoo. Esimerkiksi Salo-Uskelan kirkon lattia romahti monta kertaa, sillä kirkon lattialankkujen alle oli haudattu niin paljon ihmisiä. – Parhaimmat hautapaikat olivat joko kirkon sisällä tai kirkkorakennuksen ulkopuolella lähellä

joku ihminen, joka osasi. Ruumista ei ollut tapana pestä itse. Mikäli pesijää ei ollut, jouduttiin itse pesemään. – Jos paikkakunnalla ei ollut kukkakauppaa, ei arkun päällä ollut kukkia, Kemppainen kertoo. Arkun päälle saatettiin laskea havuseppeleitä. Kun kukkakaupat yleistyivät, laskettiin arkun päälle kukkia. Nykyään hautaustoimistot hoitavat arkut ja kukat. – Kaikki haudataan nykyäänkin asiallisin menoin. Sosiaalitoimelta voi hankkia avustusta kohtuullisiin hautauskuluihin, Kemppainen kertoo. Nykypäivänä järjestetään julkisin varoin myös yksinäisten ihmisten hautauksia, joissa ei ole yhtään omaista mukana. – Yhteiskunnallisen aseman viestittäminen hautajaisissa on nykyisin harvinaista, Kemppainen toteaa.

Helsinkiin muuttanut. Christine Helmer kertoo odottavansa paljon tutkijavuodeltaan.

Luther elää nykyajassa

E

lokuun alussa Helsingin yliopisto isännöi kahdettatoista kansainvälistä Luther-tutkijoiden kongressia. Tapahtuman aiheena oli Luther yliopiston opettajana ja uudistajana. Kongressiin kokoontui noin 200 asiantuntijaa. Tapahtumaan liittyy myös Kansalliskirjaston Luther, reformaatio ja kirja -näyttely, joka on avoinna 20.10. saakka. Kongressin tunnetuimpia puhujia oli Illinoisissa sijaitsevan Northwestern-yliopiston uskontotieteen professori ja teologi Christine Helmer. Helmer on tutkinut ennen kaikkea Lutherin ja modernisaation sekä globalisaation suhdetta. Tutkimusprojekteissaan hän on halunnut tuoda Lutheria nykypäivään. – Perinteisesti Lutheria on tutkittu 1500-luvun historiallisena hahmona. Oma kiinnostukseni Lutheriin lähtee kysymyksistä, jotka ovat ajankohtaisia nykyisin. Yliopistossani keskustellaan tällä hetkellä paljon uskonnon ja väkivallan suhteesta. Lutherin teologiassa Jumala on hyvin monitulkintainen. Esimerkiksi kärsimystä kokevan ihmisen on vaikea nähdä Jumalan hyvyyttä. Ihminen saattaa kysyä, missä Jumala on, ja miksi tämä tapahtuu minulle? Lutherin mukaan tilanteissa, joissa Jumalan hyvyys ei ole mitenkään ilmeistä, Häntä ei pysty erottamaan saatanasta, Helmer sanoo. Helmerin mukaan tällaiset hieman häilyvät käsitykset ovat käyttökelpoisia modernissa maailmassa, jossa ei ole helppoja vastauksia.

Lutherilla olisi Helmerin mielestä tarjottavaa myös Yhdysvalloissa käytävään julkiseen keskusteluun esimerkiksi kristinuskosta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Lutherin ajattelun älyllisyys voisi moniarvoistaa maassa vallitsevia yksinkertaistavia ja mustavalkoisia näkökulmia. Luterilaisuus on Yhdysvalloissa kuitenkin pieni kirkkokunta, jolla ei juuri ole poliittista vaikutusvaltaa. Luther kiehtoo Helmeriä myös ihmisenä. – Lutherin persoonan ristiriitaisuudet ovat olleet joillekin tutkijoille vaikea paikka. Luther ei kuitenkaan ollut sankari, jona hänet joskus nähdään, vaan elävä ja hengittävä, psykologisesti monimutkainen ihminen. On kiinnostavaa, miksi Luther oli niin vihamielinen niitä kohtaan, jotka eivät ajatelleet samoin kuin hän, Helmer sanoo. Juuri vuodeksi Suomeen muuttanut tutkija kehuu suomalaista Luther-tutkimusta. Tuomo Mannermaasta alkanut uudenlainen lähestymistapa Lutheriin tunnetaan maailmalla ”suomalaisena koulukuntana”, vaikka tutkijat itse ovat nimitystä vastustaneet. – Suomessa tehdään tällä hetkellä kiinnostavaa ja uudentyyppistä Luther-tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään Lutheria historiallisessa kontekstissaan. Tutkijoiden on katsottava menneisyyteen voidakseen ymmärtää paremmin nykypäivää. Miikka Kivinen


6

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Kansanlähetys

Avoin yliopisto, Ihminen ja yhteiskunta, Ihmissuhteet, itsetunto ja elämäntaito, Ilmaisu- ja viestintätaidot, Kuvataide, Käden taidot, Liikunta ja tanssi, Musiikki, Muu taideopetus, Opiston erikoiset, Terveys ja kauneus, Tietotekniikka ja yritystalous, Veneily, 16 vierasta kieltä, mm. espanja, japani, saksa, suomi ja venäjä.

HelsinginAikuisopisto.fi

Kaisaniemenkatu 13 A, 4 krs, p. 044 452 2239. Avoinna ma-pe klo 10-16. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 17 ja Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8 toimistolla. Filia-messu sunnuntaisin klo 16 Hotel Arthurin juhlasalissa Kaisaniemessä, Vuorikatu 17, su 19.8. Ihmiselämän lyhyys, Mika Ebeling ja su 26.8. klo 16 En voi unohtaa, Seppo Palonen, ehtoollinen, pyhäkoulu ja lastenhoito sekä klo 18 luento: Mitä ajatella Torinon käärinliinoista?, Matti Viitanen. LUE www.hekl.ďŹ

TÜÜlÜntullinkatu 8, 00250 Helsinki Aina ajassa mukana.

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

PsykologiyhteistyĂś Prosessi Oy MasurkkaMasurkka- kuntoutuskurssit kuntoutuskurssit Tuusulassa Tuusulassa

APU MASENNUKSEEN MASENNUKSEEN,JAUUPUMUKSEEN APU UUPUMUKSEEN JA JAAHDISTUKSEEN AHDISTUKSEEN t TyĂśelämässä oleville aikuisille, jotka kärsivät pitkällisistä jaksamis- ja mielialaongelmista tyĂśn ja arjen paineissa. t Kesto kaikkiaan 17 arkipäivää useassa eri jaksossa. t MASURKKA piano - Pysähdyspaikka masennuksesta kärsiville. * Seuraavat kurssit alkavat 1.10. (nro 43515) ja 5.11. (nro 43514). t Päämenetelmänä toiminnallinen psykodraama ja kehon kertomukset. t Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela. t Toteutuksesta vastaa PsykologiyhteistyĂś Prosessi Oy t Paikkana Majatalo Onnela Tuusulassa os. Rantatie 34 HAKU Kelan kautta. Hakemuksen liitteeksi tyĂśterveyslääkärin tmv. B-todistus kyseistä oireista ja kuntoutuksen tavoitteista. Hakemuksia ja lisätietoja saa Kelan toimistoista ja nettisivuilta LISĂ„TIETOJA ja sekä Raija Hänninen p. 050 341 5868, raija.hanninen@spontenova.fi tai Sirkka Littow p. 0400 902 472, sirkka.littow@psykologiyhteistyo.fi

SEUROJA Ke 15.8. klo 19 Seurat La 18.8. klo 18 Seurat Su 19.8. klo 16 ja 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

HERĂ„NNĂ„ISSEURAT Su 19.8 klo 18 Nurmijärven srk-keskuksessa, Kirstaantie 5-7. Ke 22.8 klo 18 Seitsemän seurakunnan kĂśrtti-ilta Velskolassa, Vääräjärventie 2, Espoo.

SYYSKAUDEN AVAJAISET ja uuden papin katselmus su 19.8 klo 16 Torkkelink 11, Hki TERVETULOA! Hgin Krist. TyÜväenyhdistys ry

Pekka SärkiÜ aloittaa kenttäpiispana Uudeksi kenttäpiispaksi on valittu kirkkoherra, teologian tohtori Pekka SärkiÜ (s.1963). SärkiÜ aloittaa virassaan 1.9., kun hänen edeltäjänsä Hannu Niskanen siirtyy eläkkeelle. Tuleva kenttäpiispa vihittiin papiksi Tampereella vuonna 1989. Tohtorintutkinnon hän suoritti Helsingin yliopistossa vuonna 1994. Pekka SärkiÜ on toiminut vuodesta 2001 Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherrana. Sitä en-

Yhä useampi varusmies osallistuu ehtoolliselle Yhä useammat varusmiehet osallistuvat ehtoolliselle ja keskustelevat sotilaspapin kanssa. – Varusmiehet haluavat purkaa papille niin ihmissuhteisiin kuin rahahuoliin liittyviä kysymyksiä. Moni palvelukseen astuva ei ole saanut kotoa riittäviä eväitä elämään. Sopeutuminen kurinalaiseen ympäristÜÜn voi olla hyvinkin raskasta, kertoo maavoimien kenttärovasti Vesa AurĂŠn. Maastossa vietettävien kenttäehtoollisten määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Kasarmeilla pidettäviä jumalanpalveluksia on vähennetty. – Ehtoolliselle osallistuminen on luonnollisesti vapaaehtoista, mutta noin 90 prosenttia läsnäolijoista haluaa osallistua. Siitä tulee myĂśs hyvin paljon positiivista palautetta. Karuissa kenttäoloissa

Hengelliset syventymispäivät 23.–26.8.2012 Temppeliaukion kirkossa ja Johanneksenkirkossa

H Y V Ă„ K S Y T T Y. Arvosanana approbatur (hyväksytty) ei ole kovin korkea. Mutta elämässä se on parasta mitä voimme saada. Hyväksyvä katse tai sana valaisee kuin aurinko. Meillä kaikilla on myĂśs kokemusta päinvastaisesta. â€?Hyväksykää toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidätâ€?, sanotaan Raamatussa. Siinä on ratkaisu meille kaikille myĂśs silloin, kun olemme jääneet vaille hyväksymistä ja ymmärrämme, että olemme itse tässä laiminlyĂśneet.

T O R S TA I 2 3 . 8 . Temppeliaukion kirkossa 18.00 Hylätty Riitta Lemmetyinen, Tapio Luoma Musiikki: Mikko Nikula 19.45 Luvattu Eero Junkkaala, Anni Maria Laato Musiikki: Mikko Nikula P E R J A N TA I 2 4 . 8 . Temppeliaukion kirkossa 18.00 Kätketty Marja-Kaarina Marttila, Juha Vähäsarja. Musiikki: Mirja Poikkeus 19.45 Ilmoitettu Mailis Janatuinen, Heikki Mäki-Pesola. Musiikki: Mirja Poikkeus 19.00 Nuorten HSP Cygnaeuksen koululla 2KMHOPD QXRUHW VUR Ă€ L A U A N TA I 2 5 . 8 . Johanneksenkirkossa 10.00 Voitettu Olavi Peltola Musiikki: Shir l’Adonai 11.30 Sovitettu Israel-tilaisuus Pekka Heiskanen, Hanna Rissanen Musiikki: Shir l’Adonai

13.00 Suomen Raamattuopiston Ystävät ry:n vuosikokous Cygnaeuksen koululla 13.00 Avoimen raamattukoulun ja siitä kiinnostuneiden kokoontuminen Cygnaeuksen koululla 14.00 Kutsuttu Uusien tyÜntekijÜiden tyÜhÜn siunaaminen Timo Junkkaala ja Lauri Vartiainen Musiikki: Peter Joukainen 15.15 Pääjuhla Hyväksytty Onko kristillisellä uskolla tulevaisuutta yhteiskunnassa ja kirkossa? Päivi Räsänen, Jari Jolkkonen, Timo Junkkaala Musiikki: Peter Joukainen 17.30 Viritetty Laulamme Viisikielisen parhaimpia helmiä Kieliä virittelee Mikko Nikula & Co.

nen hän on tyÜskennellyt muun muassa Tampereen hiippakunnan pappisasessorina, Keski-Lahden seurakunnan III kappalaisena ja Suomen Akatemian projektitutkijana. Virkaa haki yhteensä seitsemän henkilÜä. Kenttäpiispan tehtävä on johtaa ja valvoa puolustusvoimien hengellistä tyÜtä ja sotilaspappien tyÜskentelyä. Hän on myÜs kirkolliskokouksen ja piispainkokouksen jäsen.

S U N N U N TA I 2 6 . 8 . Johanneksenkirkossa 10.00 Parannettu Saarna: Olavi Rimpiläinen Liturgia: Ermo Ă„ikää Musiikki: Haava 12.00 Gudtjänst Saarna: Stig-Olof FernstrĂśm Musiikki: Haava 14.30 Lähetetty Lähetystilaisuus Pekka Mäkipää, Timo Junkkaala Musiikki: Haava Seminaarit Cygnaeuksen koululla la klo 11.30 ja 17.30 sekä su klo 12.00. Puheet ja seminaarit cd-äänitteinä kirjamyyntipisteistä ja Perussanoman verkkokaupasta ZZZ SHUXVVDQRPD Ă€ WDSDKWXPDD seuraavalla viikolla. Hinta 6 â‚Ź/kpl.

19.30 Armahdettu Hyvän Sanoman iltajuhla Erkki Jokinen Musiikki: Sarka

Sielunhoito- ja esirukouspalvelu.

21.00 Nuorten HSP Cygnaeuksen koululla 2KMHOPD QXRUHW VUR À

7–14-vuotiaiden toiminnallinen HSP-leiri Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa 24.–26.8. Ennakkoilmoittautuminen, PDUNXV LNRQHQ#VUR À WDL p. 040 725 2782.

Alle 7-vuotiaille lastenhoito ja omaa ohjelmaa.

vietetty ehtoollinen muistetaan rauhoittavana ja voimaa-antavana kokemuksena maastoleireiltä, AurĂŠn kertoo. Sotilaspappi kohtaa tyĂśssään eri uskontojen edustajia ja uskonnottomia. – Esimerkiksi muslimien on usein helpompi lähestyä uskonnollisen viran edustajaa, kun on kyse jostain hengellisestä asiasta. Sotilaspapit eivät tee lähetystyĂśtä, vaan vastaavat siihen tarpeeseen, jota varusmiehillä on, AurĂŠn sanoo. Monelle varusmiehelle sotilaspappi on tärkeä vielä kotiutumisen jälkeenkin. – Sain kerran soiton, jossa eräs mies pyysi palvelusta – olin kuulemma kaksikymmentä vuotta aiemmin luvannut vihkiä hänet, jos tarvetta on. Palvelusaikana syntynyt suhde voi kantaa pitkään, AurĂŠn muistelee.

RADIO DEI Suora lähetys syventymispäiviltä la klo 10.00–16.30 ja su klo 10-11. T I E D U S T E LU T J A O H J E L M AT 6XRPHQ 5DDPDWWXRSLVWR LQIR#VUR Ă€ p. 09 512 3910 JĂ„RJESTĂ„JĂ„T Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, TÜÜlĂśn seurakunta, Suomen Raamattuopisto

www.sro.fi/hsp


7

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Monitoimimies. Pastori Jarmo Tarkin työtehtäviin kuuluvat kirkollisten toimitusten lisäksi myös henkilökohtaiset keskustelut. Esimerkiksi Nevadassa hän on käynyt tapaamassa suomalaista vankia.

Ulkosuomalaisten kiinnekohta Suomalainen jumalanpalvelus tarjoaa ulkosuomalaisille muutakin kuin hengenravintoa. Teksti ja kuva Päivi Arvonen

S

uomalaisen seurakunnan toiminta luo yhteyttä muihin suomalaisiin ja tukee ulkosuomalaisten siteitä suomen kieleen ja kulttuuriin. – Jumalanpalvelus yhdistää paitsi konkreettisesti myös ekumeenisesti, sillä jumalanpalvelukset järjestetään Torreviejan kaupungin katolisessa kirkossa, kertoo Espanjan Costa Blancan seurakunnan pappi Sakari Vuorinen. Torreviejan alueella asuu noin 2 000 suomalaista, joista valtaosa on Espanjassa talvikuukaudet viihtyviä eläkeläisiä. Costa Blancan seurakunta toimiikin vain talvisin. Sakari Vuorisen työparina on hänen vaimonsa, kanttori Maija Vuorinen. – Seurakuntalaistemme keski-ikä on noin 70 vuotta. Kohta olemme itsekin tuossa iässä, he kertovat. Vuoriset kokevat hyvänä sen, että edustavat samaa ikäluokkaa seurakuntalaistensa kanssa. – Yhdessä eletty historia tuo kosketuspintaa. Kipinä ulkosuomalaistyöhön iti Vuoristen sydämessä vuosikymmeniä. Pariskunta työskenteli 1970-luvulla seitsemän vuotta Australiassa ulkosuomalaistyössä, jonka jälkeen he olivat työtovereita Tuusulan seurakunnassa. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2010 pariskunta hakeutui ulkosuomalaistyöhön Espanjaan. – Yhteistyö ja työtoveruus sopii meille erinomaisesti ja puolison läsnäolo tukee sekä työtä että elämää ulkomailla.

Vuoristen apuna Costa Blancan seurakunnassa toimii viitisenkymmentä vapaaehtoista. Jumalanpalvelus järjestetään huhtikuusta lokakuuhun joka toinen lauantai. Harrastuspiirien, kuten kirjoittaja-, eläkeläis-, naisten- ja taidepiirin kokoontumisia riittää lähes joka viikonpäivälle. Kerran viikossa kokoontuu myös raamattupiiri. Seurakuntakodin yhteydessä oleva kahvila on avoinna maanantaista torstaihin ja sen keittiössä auttavat Suomesta tulevat työssäoppimisjaksolla olevat nuoret. Maija Vuorisen vastuulla on kuoron toiminta. – Olen todella vaikuttunut siitä, miten upeita ja reippaita laulajia seurakuntalaiset ovat. Vuoriset iloitsevat seurakuntalaisten aktiivisuudesta. – Suosituimpia tilaisuuksia ovat ehdottomasti joulukirkko, joululaulutilaisuudet ja itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus, jolloin osallistujia on jopa 450. Yhdysvaltain länsirannikon suomalaiset saivat tämän vuoden huhtikuussa uuden papin, jonka virka on ainutlaatuinen koko maailmassa.

Kirkon ulkosuomalaistyö Suomen evankelisluterilaisen kirkon ulkosuomalaistyötä tehdään 40 maassa 140 työntekijän voimin: ■ Lomakohteissa tehdään turistityötä. ■ Vapaaehtoistyöntekijät ovat tärkeitä monipuolisten harrastusryhmien koordinoijina. ■ Suomalaistaustaisia on maailmalla noin 1,3 miljoonaa. ■ Ulkosuomalaistyön jumalanpalveluksiin ja muuhun toimintaan voivat osallistua sekä ulkomailla pysyvästi asuvat että eri syistä lyhyemmin oleskelevat suomalaiset. Lisätietoa: evl.fi/ulkosuomalaiset www.suomenkirkkoespanjassa.net/seurakunnat/costa-blanca/ Kalifornian ja Teksasin suomalainen luterilainen kirkko osoitteessa www.finnishlutheran.org/

– Työalueeni on pinta-alaltaan yli 10 kertaa Suomen kokoinen ja sillä asuu noin 60 000 ihmistä. Heillä on kiinteä side Suomeen eli he ovat ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven suomalaisia, kertoo pastori Jarmo Tarkki. Tarkin vastuulla on palvella Los Angelesin, San Diegon ja San Franciscon sekä Denverin, Dallasin ja Mexico Cityn suomalaisyhteisöjä, joiden jäseninä on myös paljon nuoria huipputeknologia-alojen ammattilaisia. Yhdysvalloissa yli 30 vuotta tanskalaistaustaisen luterilaisen kirkon pappina sekä tutkijana ja opettajana työskennellyt teologian tohtori on innoissaan kolmevuotisesta työtehtävästään. – Aivan huikeita kohtaamisia, joissa todella pääsen lähelle seurakuntalaisia, Jarmo Tarkki kuvailee. Hän kertoo mieleenpainuvimpien työtehtäviensä joukkoon kuuluvan esimerkiksi kastetilaisuuden Kalifornian erämaassa tai suomalaisparin vihkimisen lentokentällä kiitoradan tuntumassa. Omalla lentokoneella liikkuva Tarkki korostaa työnsä sosiaalista ulottuvuutta. – Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset vaalivat myös Suomi-yhteyttä. Joskus tarjolla olevat karjalanpiirakat ja toisten suomalaisten tapaaminen ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä syitä tulla paikalle kuin hengenravinnon hakeminen. Cessna 172 -potkurikoneen kantomatka riittää vain osaan Tarkin laajasta työalueesta. Jumalanpalveluksia eri seurakunnissa on kuusi kertaa vuodessa. – Suomen kirkon ulkosuomalaistyön tulevaisuus on integraatiossa, jolla estetään ghettoutuminen. Omalla työalueellani seurakuntalaiset monesti aktivoituvat osallistumaan myös yhteistyökumppanimme ELCA:n seurakuntien jumalanpalveluksiin. – Ulkosuomalaisten keskuudessa suomalaiset kirkolliset toimitukset sekä suomalaisen papin läsnäolo saavat usein yllättävän suuren merkityksen ja niissä mennään ihan eri tasolle kuin kotimaassa, Jarmo Tarkki sanoo.


8

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi JANI LAUKKANEN

Avaa ovesi matkalaiselle Tyhjillään olevan asunnon tai huoneen voi vuokrata kaupungissa vierailevalle matkustajalle. Kodin voi myös vaihtaa loman ajaksi. Teksti ja kuva Tuomo Perälä

A

Kaupungin kasvo: Pauli Arola

Menneiden välittäjä Helsinkiläinen nuoriso koki harmillisen menetyksen viime vuonna, kun Pauli Arola jäi eläkkeelle Viikin normaalikoulusta. Näin uskaltaa sanoa, sillä Arola oli aivan verraton historian ja yhteiskuntaopin opettaja sekä oppilaiden keskuudessa erittäin pidetty, mistä kielii muun muassa faniklubi IRC-Galleriassa. Tällainen puhe saa vuoden 2003 historianopettajaksi valitun Arolan hieman hämilleen, mutta silti hän suostuu paljastamaan salaisuutensa. – Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa, mutta halusin kyllä olla oppilaille läsnä. Siis oikeasti kuunnella mitä he sanovat ja osoittaa, että kokemus on yhteinen. Toinen Arolan bravuuri on viehtymys tarinankerrontaan. Käänteentekevän kokemuksen hän sai jo 1970-luvulla. Erään oppitunnin lopulla Arolan oppilaat eivät olisi millään lähteneet välitunnille. – Kertomukset sähköistivät luokan ilmapiirin ja ajattelin, että jotain erityistä tuossa täytyy olla. Sittemmin olen jopa pitänyt tarinankerrontakursseja yliopistolla, Arola valottaa. Armoitettu historianopettaja syntyi Helsingissä ja asui lapsuutensa Helsingin Kulkutautisairaalan eli nykyisen Auroran sairaalan alueella. Leikkikavereina oli muiden alueen työntekijöiden lapsia sekä vähän pelättyjäkin Pasilan sällejä. Miljöö tarjosi oivia leikkipaikkoja ja myös sytykkeen tulevaan. – Sairaalan pihalla näin vanhempien lasten kanniskelevan kirjoja, joita pidin kovin kiinnostavina. Kinusin vanhemmiltani luettavaa ja niin sain vanhan historiankirjan, jota innolla luin edestakaisin, Pauli Arola muistelee. Arolalle yritettiin viitoittaa käytännöllisen alan opintoja, mutta hänestä ei tullut sähköasentajaa. Sen sijaan kasvatuksesta ja

opetustyöstä löytyi se oma juttu. – Olin aluksi hieman vastahakoinen, mutta oman opetusharjoittelun myötä luokkahuoneen tapahtumat aukesivat ihan eri tavalla. Huomasin, että sehän onkin hyvin jännä maailma. Arola työskenteli 35 vuotta normaalikouluissa. Työhön kuului aineopetuksen lisäksi tulevien opettajien kouluttaminen. Kaikki hänen ohjauksessaan olleet muistavat ne verbaaliset seikkailut, joiden kautta historia puhkesi elämään. Arola vahvistaa, että kertomuksien voima on kiistämätön. – Uskoakseni kaikissa kulttuureissa tarinat ovat ihmiselle ominainen tapa jäsentää maailmaa. On aika uskomatonta, kuinka tarina jää mieleen, vaikka kuulemisen konteksti helposti unohtuu. Muutos tuntuu nykyään olevan kiivaampaa kuin koskaan. Ehtivätkö ihmiset katsoa myös taustapeiliin? – Minusta näyttää, että ihmiset orientoituvat tulevaisuuteen huomattavasti enemmän kuin ennen. Mutta kuten Martin A. Hansen on sanonut, menneisyys on kuin ajokoira, joka saavuttaa aina, Arola huomauttaa. – Ihmisen pitää jollain tavalla kyetä suunnistamaan muuttuvassa maailmassa. Historia antaa osviittaa siitä, millaiseen taustaan oma toiminta liittyy.

P.S.

Nautin jokaisesta aamusta. Elämä on lahja.

En ole koskaan halunnut menettää tulevaisuuden toivoa. Toivo avaa mahdollisuuksia, joita en vielä tunne. Toivon, että jokaisella on sananvalta omissa asioissaan. Hyvää tulevaisuutta rakentavat aktiiviset kansalaiset. Antti Möller

sunnon oven avaava Apaar Tuli toivottaa hymyillen vieraan tervetulleeksi. Hän on tottunut vastaanottamaan vieraita vaimonsa Larisa Pellen kanssa, sillä he vuokraavat matkailijoille yhtä kolmionsa huonetta. – Saimme idean omasta bed and breakfast -palvelusta viisi vuotta sitten Sri Lankassa. Yövyimme siellä kotimajoituksessa ja ajattelimme, että mekin voisimme tarjota samanlaista palvelua, Apaar Tuli kertoo. Kun Tuli löysi yhdysvaltalaisen AirBnB -palvelun internetistä, pariskunta päätti kokeilla huoneen vuokrausta. AirBnB -palvelussa asunnon omistaja voi missä päin maailmaa tahansa tarjota vuokralle koko asuntoaan tai yksittäistä huonettaan. Palvelu veloittaa 3 prosenttia vuokrahinnasta asunnon omistajalta ja 6-12 prosenttia matkailijalta. – Meillä on käynyt hyvin erityyppisiä matkailijoita, esimerkiksi usean kuukauden matkalla olevia eläkeläisiä, välivuotta pitäviä nuoria ja kokouksiin ja konferensseihin saapuvia liikematkustajia, Tuli sanoo. Pariskunnan luona on viettänyt kuusi yötä kalifornialainen Phoebe Parros. Hän päätyi lomalle Helsinkiin tehtyään vapaaehtoistöitä Keski-Euroopassa. – Työskennellessäni tv-alalla yövyin paljon hotelleissa. Niissä ei kuitenkaan saa henkilökohtaista kontaktia paikallisiin ihmisiin. Pelkästään tavallisella asuinalueella käveleminenkin on mielenkiintoista hotellialueiden jälkeen, Parros kertoo. Hän valitsi Apaar Tulin ja Larisa Pellen majoituksen, koska heistä oli AirBnB-palvelussa paljon aiempien yöpyjien jättämiä positiivisia palautteita. Parrosilla on käytössä kymmenen neliön huone 61 euron vuorokausihintaan.

Parros huomauttaa, että kotimajoitus ei ehkä sovi hyvin villiä elämäntyyliä viettäville. Kun yöpyy jonkun toisen kotona, täytyy osata kunnioittaa toisten omaisuutta ja elämäntyyliä. Apaar Tulin mukaan mitään ikävää ei ole sattunut, vaikka heillä on ollut jo yli 70 yöpyjää. Jos jotain sattuisi, AirBnB -palvelu korvaa vieraan aiheuttamia vahinkoja. Kodin vuokraaminen on Helsinki Bed and Breakfastin omistajan Tapani Koskelan mielestä turvallista. Suomeen ei hänen kokemuksensa mukaan hakeudu ongelmamatkustajia, vaan ihan tavallisia ihmisiä. – Ei asunnossa tarvitse olla mitään erikoista. Yöpyminen tavallisessa suomalaisessa kodissa on matkailijalle eksoottista, Koskela toteaa. Helsinki Bed and Breakfast veloittaa enintään 20 prosenttia matkailijan maksamasta hinnasta ja loput päätyvät asunnon omistajalle. Koskela vierailee kaikissa vuokrattavissa asunnoissa ja auttaa vuokraukseen liittyvissä asioissa. – Vuokraamisen syyt ovat hyvin moninaiset. Jotkut tarvitsevat pikkuisen rahaa, toisille on tärkeää saada vähän elämää ympärilleen ja osa vuokraa vain siksi, että se on kivaa, Koskela sanoo. Kotimajoitukselle on juuri nyt paljon kysyntää. Elokuussa on eniten turisteja, festivaalivieraita ja melko paljon myös konferensseja. Vuokraamisen sijaan oman kodin voi myös vaihtaa loman ajaksi halukkaan henkilön tai perheen kanssa. Idea on yksinkertainen: sinä menet heidän kotiinsa ja he tulevat sinun kotiisi sovitun pituiseksi ajaksi. Vaihto ei maksa kummallekaan osapuolelle mitään, mutta vaihdon välittävä yritys veloittaa heiltä palvelumaksun. Kolme vuotta Suomessa toimineen Kodinvaihtoloma.comin vuosijäsenyys maksaa

Kulmilla: Kustaanmiekan vesiallas


9

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Kodinomaista matkailua. Phoebe Parros on vuokrannut huoneen Apaar Tulilta viikoksi. Hintaan sisältyy myös aamupala.

vajaat sata euroa. Yrityksen edustajan Perttu Pöyhtärin mukaan loma maksaa jäsenmaksun ja matkojen verran. – Kodinvaihto tehdään ensin rahansäästön vuoksi. Muutaman vaihdon jälkeen huomataan, että parasta on päästä lomailemaan paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. Lomakohteessa voi elää kuten paikallinen, Pöyhtäri sanoo. Kodin lisäksi palvelussa voidaan vaihtaa autot, lemmikit ja jopa lasten lelut. Yksi suuri käyttäjäryhmä ovat lapsiperheet, jotka voivat säästää huomattavasti lomakustannuksissa kotia vaihtamalla.

Ei asunnossa tarvitse olla mitään erikoista. Yöpyminen tavallisessa suomalaisessa kodissa on matkailijalle eksoottista.”

Vaihdon suunnittelu aloitetaan yleensä puolta vuotta aiemmin, sillä sopivan asunnon löytäminen vie aikansa. Kodinvaihtoloma.com on tosin lanseerannut hiljattain äkkivaihtopalvelun, jossa kotia voi vaihtaa alle kuukauden varoitusajalla. – Ainoat vaihtajien kesken syntyneet erimielisyydet ovat koskeneet loppusiivousta. Toiset ovat paljon tarkempia siivouksessa ja tässä on myös kulttuurieroja. Keskeistä kodin vuokraamisessa ja vaihdossa on luottamus. Palveluntarjoajien apu ja palautejärjestelmät lisäävät läpinäkyvyyttä ja

turvallisuutta, mutta pohjimmiltaan kyse on maailmankatsomuksesta. – Totta kai jotain voi sattua. Jos sitä ajattelee liikaa, tulee vain vainoharhaiseksi, Apaar Tuli sanoo. Tapani Koskela kiteyttää oman näkemyksensä näin: – Ovet ja sydämet kannattaa pitää avoimena. Se hyvä, minkä antaa, tulee kyllä takaisin usein kaksinkertaisena. Lisätietoa: airbnb.com, hbb.fi, kodinvaihtoloma.com

Viikon fakta JOUNI VIITALA

Salaperäinen uimapaikka 2000-luvun alkuvuosina kävin usein uimassa Suomenlinnan Kustaanmiekassa sijaitsevassa kivireunaisessa vesialtaassa. Sen vesi oli pahimpinakin sinileväkausina puhdasta ja raikasta. Veden kirkkaudesta huolimatta pohjaa ei näkynyt. Tuntui hieman pelottavalta uida altaassa, jonka syvyydestä ei ollut tietoa. Suomenlinnan hoitokunnan vesialtaiden kunnostusraportista selviää, että kyseessä on vanha makean veden varasto. Se on keskeltä seitsemän metriä syvä, reunoilta matalampi. Allas rakennettiin Ruotsin vallan aikana, vuonna 1767. Sadevesi suodattui ympäröivistä lammista hiekkakerroksien läpi altaaseen, jonka päällä oli tuolloin kate. Vettä käytettiin linnoituksen juomavetenä ja sillä täytettiin

laivojen vesisäiliöitä. Vuonna 1930 Suomenlinnaan vedettiin vesijohto ja allas jäi vaille käyttöä. Paluu nostalgiselle uimapaikalle on pettymys: allas on työmaa-aidan ympäröimä. Vedenpinta on alempana kuin ennen, ja altaan reunoilla lojuu rakennusrojua. Uimaan ei tee mieli. Arkkitehti Tuija Lind Suomenlinnan hoitokunnasta kertoo, että sortuneita ja pullistuneita reunamuureja korjataan vielä pari vuotta. – Altaan kunnostus on hidasta ja vaativaa työtä. Valmistumisajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen voin sanoa, että altaasta tulee entistä ehompi, Lind lupaa. Jouni Viitala

720

Länsisatamassa kävi heinäkuussa 720 000 matkustajaa, 11 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kasvua on etenkin Tallinnan liikenteessä. Lisäksi Pietariin suuntautuva laivaliikenne, joka siirrettiin helmikuussa Länsisatamaan, vaikuttaa matkustajamääriin. Kaiken kaikkiaan Helsingin satamissa on ollut heinäkuussa ennätyksellisen paljon matkustajia, 1,3 miljoonaa. Länsisataman liikennetilanne muuttui tämän viikon maanantaina, kun raitiovaunu numero 9 alkoi liikennöidä satamaan.


10

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi ELINA BROTHERUS

Erilainen esiintymistila. Leena Gustavson kokkaa ja tanssii Juhlaviikkojen Tanssi kotiin -sarjassa.

Tanssija löysi keittiön

K

un Leena Gustavson valittiin tanssijaksi Helsingin juhlaviikkojen ja Uuden tanssin keskus Zodiakin Tanssi kotiin -sarjaan, hän halusi esiintymistilaksi keittiön. – Keittiöstä on tullut minulle tärkeä paikka muutettuani asuntoon, jossa on kunnon keittiötila. Sinne paistaa vielä aamuaurinkokin. Gustavson aikoo käydä katsomassa sarjassa mukana olevien kotien keittiötilat etukäteen. Jos jonkin asunnon keittiö on tanssiesitykseen liian pieni, hän siirtyy sieltä vähitellen olohuoneen puolelle. Tanssija paljastaa keittiöteoksensa pyörivän suklaan ympärillä. Hän kahlasi esitystä varten keittokirjoja löytääkseen täydellisen suklaakakun reseptin. – Tämä vaatii aikamoista heittäytymistä, sillä valmistan ensin yleisön edessä kakun. Sen jälkeen tulee liike eli siirryn materiasta immateriaan. – On kiinnostavaa nähdä, miten keittiö muuttuu taidetilaksi, joka tarjoaa yhteisöllisen elämyksen. Teoksen tyyli perustuu pitkälti improvisaatioon, paitsi tietysti kakkua tehdessä. Mukaan esitykseen on lupautunut tanssijan mies, muusikko Jukka Gustavson, joka soitti aikoinaan kosketinsoittimia Wigwam-yhtyeessä. Esityksessä kuullaan erilaisia perkussiovälineitä ja keittiötyökaluja. Tanssi kotiin jatkaa perjantaina 17.8. alkavien Helsingin juhlaviikkojen viimevuotista Runo kotiin -sarjaa. Toisena tanssijana on Reijo Kela. Molemmat tanssijat esiintyvät neljässä kodissa. Sarjaan oli tarjolla niin paljon koteja, että sitä aiotaan jatkaa keväällä. Juhlaviikoilla on jälleen valtava kulttuuritarjonta. Seuraavassa muutama ohjelmavinkki: ■ 17.–19.8. kello 19 Savoy-teatterissa on nähtävissä Marita Liulian Kuolemantanssi-trilogian ensimmäinen osa Jumalattaren paluu elokuvana sekä Virpi Pahkisen ja Oskar Landströmin tanssiesityksenä. ■ 23.8. Taiteiden yönä kello 20 Johanneksenkirkossa kuullaan Helsingin Barokkiorkesterin ja Helsingin Kamarikuoron esittämänä Claudio Monteverdin Vespro della Beata Vergine, joka sisältää Maria-vespereitä. ■ 24.8. kello 19 Saksalaisessa kirkossa on Pekka Jalkasen säveltämän ja Kimmo Kahran ohjaaman monologioopperan Dominus Krabben ensi-ilta. Solisteina ovat kontratenori Teppo Lampela ja 10-kielistä kitaraa, decacordea, soittava Mari Mäntylä. ■ 1.9. kello 14 Sellosalissa Espoossa esitetään Uljas Pulkkiksen ooppera Viisi naista kappelissa Lapin Kamariorkesterin, Suomalaisen Kamarioopperan ja usean solistin voimin. Kapellimestarina toimii John Storgårds ja ohjaajana Vilppu Kiljunen. Marjo Kytöharju Tanssi kotiin 26.–29.8. klo 19 kahdeksassa yksityiskodissa. Liput 25 e. Lisätiedot: www.helsinginjuhlaviikot.fi

Voiko kukaan olla läp Kaija Pakarisen Idioottimonologissa ihmisen monet puolet säväyttävät.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

G

alerie Anhavassa pystytetään näyttelyä. Näyttelijä Kaija Pakarinen yrittää keskittyä sa-

moissa tiloissa harjoittelemaan F.M. Dostojevskin Idioottia. Ohjaaja Riku Saastamoinen antaa ohjeita Pakariselle ja viulisti Teemu Kupiaiselle, joka soittaa esityksessä J.S. Bachin musiikkia ja lausuu välillä muutaman repliikin. Harjoitusten jälkeen Pakarinen huokaa, että menossa on pii-

Kaupunkilaiset äänessä fe K

orjaamo Teatterin tämänvuotisen Stage-festivaalin teemana on Ääniä – Voices. Teemaan liittyy muusikko Risto Ylihärsilän ihmisten ajatuksista nauhoittama ääniteos. Ihmisten mietteitä kerättiin kesäkuussa erilaisissa tapahtumissa ja Korjaamon Facebook-sivuilla. Tarkoituksena on tuoda esiin ajan henkeä, joten ihmisiltä kysyttiin, mikä heistä tuntuu tärkeältä juuri nyt. Ihmisten ääniä kertyi tapahtumista pari sataa, mutta Facebookin kautta niitä tuli vain muu-

tama, mikä oli Risto Ylihärsilälle pieni pettymys. – Facebookin kautta olisi voinut tulla vielä monipuolisempia vastauksia. Nyt monelle kadulla haastatellulle tärkein asia oli jäätelö, kun haastattelupäivinä sattui olemaan lämpimät kelit. – Sain kuitenkin poimittua vastauksista teokseen melko laajan läpileikkauksen. Niistä nousivat paljolti esiin oma itse, ihmissuhteet ja terveys. Ylihärsilä on säveltänyt ääniteokseen myös musiikkia. Neljä

minuuttia kestävää nauhoitetta soitetaan Stage-festivaalilla ennen teatteriesitysten alkua. Lisäksi sitä voi kuunnella YouTubessa. Ylihärsilä myös esiintyy torstaina 16.8. Korjaamon Vintillä. Tamperelainen laulaja ja lauluntekijä Risto Ylihärsilä tunnetaan Risto-yhtyeen keulakuvana. Risto on julkaissut viimeksi albumin Sähköhäiriöön. 15.–26.8. järjestettävällä Stagefestivaalilla halutaan antaa ääni itsenäisille ja rohkeille teatterintekijöille. Nähtävissä on kauden par-


11

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Teatteria galleriassa. Kaija Pakarinen ja Teemu Kupiainen eläytyvät Dostojevskin luomien henkilöiden sielunelämään.

aisen ehdotus, ja luettuani Idiootin uudestaan jäin koukkuun. Kun Pakarinen sai monologinäytelmää varten apurahan, hän halusi siihen mukaan Kupiaisen. Tämä suostui parin viikon miettimisajalla. Ohjaajaksi Pakarinen kysyi Riku Saastamoista, jonka kanssa hän on tehnyt yhteistyötä aiemminkin. Idiootti on Kaija Pakarisen ensimmäinen monologinäytelmä. Häntä jännittää aika lailla, vaikka ei yksin lavalla olekaan. – Idiootin maailma on psyykeltään niin voimakas, että saa olla jalat maassa, ettei huivi lennä päästä. Pakarinen teki itse näytelmän käsikirjoituksen. Hän myöntää, että yli 600-sivuisen teoksen tiivistäminen monologiksi oli vaativa urakka. Näytelmän päähenkilönä on kaatumatautia sairastava ruhtinas Myškin, joka palaa Venäjälle oltuaan pitkään Sveitsissä hoidoissa. Hän ei osaa sen vuoksi käyttäytyä niin kuin seurapiireissä tavataan. Keskeisenä näy-

Minuun teki vaikutuksen Myškinin viattomuus ja koskemattomuus.” Kaija Pakarinen

eensä hyvä? naavin vaihe. Kohta pitäisi pystyä harjoittelemaan ilman käsikirjoitusplaria. Pakarinen sai sysäyksen Idiootin esittämiseen Kupiaiselta pari vuotta sitten. Kupiaista oli ihmetyttänyt, miksi kukaan ei ollut tehnyt näyttämölle hänen lempikirjastaan monologia, sillä voihan romaanin eri henkilöiden

nähdä kuvaavan yhden henkilön eri piirteitä. – Minulla oli silloin menossa Shakespeare-vaihe. Vastasin, etten pitänyt omana juttunani syvyyssukellusta venäläiseen melankoliaan, näyttelijä hymähtää. – Myöhemmin törmäsin Ilona Anhavaan, joka tarjosi käyttööni galleriaansa. Mieleeni tuli Kupi-

Kostoretkellä. Bondurantin veljekset Howard (vas.), Forrest ja Jack pitävät yhtä kovissakin paikoissa.

Dostojevski kirjoitti Idiootin vuonna 1868 pakoillessaan velkojiaan pelihimon ja epilepsian rasittamana Sveitsissä ja Italiassa. Kirjassa on paljon muutakin omaelämäkerrallista ainesta, kuten kuolemaantuomitun tarina. Kaija Pakarisen mukaan moniulotteisessa kirjassa on myös kristillistä sisältöä. Ruhtinas Myškiniä voi Pakarisen mielestä luonnehtia Jumalan hulluksi, joka toimii tietyllä tavalla Jumalan tahdon mukaisesti. – Myškin pohtii Jumalan olemassaoloa ja tulee siihen tulokseen, ettei Jumalaa voi kukaan määritellä. Jumala sisältyy kaikkeen elämään. Hän kysyy esimerkiksi, miten kukaan voi kävellä puun ohi tulematta onnelliseksi sen näkemisestä. Omat murheet ovat pieniä sen rinnalla. – Minusta tässä on koko Idiootin ydinkohta, se, mitä Dostojevski haluaa tarinallaan sanoa. Olen pyrkinyt tämän ansiosta itsekin näkemään puut ja värit uudella tavalla. Idiootin lisäksi Pakarinen on tänä vuonna monessa mukana. Hänet nähdään syksyllä Kansallisteatterin lavalla Juha Jokelan uutuusnäytelmässä Patriarkka. Kyseessä on teatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä. Hänellä on myös rooli kahdessa ensi-iltaan tulevassa elokuvassa, jotka ovat Aku Louhimiehen Elävien kirjoihin ja Mikko Kuparisen Rakkauden rasvaprosentti.

Veljekset rikosten poluilla

Idiootin ensi-ilta ke 15.8. klo 19 Galerie Anhavassa Sanomatalossa, Mannerheiminaukio 3. Esityksiä 16.9. saakka. Galleriassa esillä Janne Räisäsen ja Heini Ahon näyttelyt 2.9. saakka, jonka jälkeen Anne Koskisen ja Timo Vaittisen näyttelyt 6.–30.9.

DANIEL KEANE

stivaalilla haita kotimaisia teatteriesityksiä sekä kiinnostavia esityksiä Euroopasta, Japanista, Argentiinasta ja Libanonista. Kotimaisessa sarjassa nähdään Kristian Smedsin, Leea Klemolan ja Mikko Roihan esitysten rinnalla nuorten, nousevien tekijöiden teatteria. Ulkomaisiin esityksiin kuuluvat esimerkiksi irlantilainen Blue Boy, joka paneutuu naamioteatterin ja fyysisen teatterin keinoin katolisten kasvatuslaitosten hyväksikäytettyjen lasten rankkoihin muistoihin, ja argentiinalaisen Lola Ariasin

telmässä on Myškinin, Parfjon Rogozinin ja Nastasia Filippovnan kolmiodraama. – Minuun teki vaikutuksen Myškinin viattomuus ja koskemattomuus. Hänellä ei ole tarvetta miellyttää ketään eikä hän ole riippuvainen kenestäkään. Hänen rehellisyytensä ja hyvyytensä tuovatkin valoa ja helpotusta joidenkin ihmisten elämään, mutta toisista se taas tuntuu piinalliselta, Pakarinen kertoo. – Ihmetyttää, miten Myškin pystyy säilyttämään valoisuuten-

sa ja toimintakykynsä silloinkin, kun häntä kohdellaan huonosti ja nimitetään Idiootiksi. Toisaalta hän tuntuu näkevän ihmisten hyödyntavoittelun ja tajuavan oman viisautensa. Dostojevski itse oli tuskaillut kirjeessä eräälle ystävälleen, miten hän pystyy kirjoittamaan kirjan ihmisestä, joka on läpeensä hyvä.

näytelmä Melankoliaa ja mielenosoituksia omasta maanisdepressiivisestä äidistään. Marjo Kytöharju Lisätiedot: www.korjaamo.fi/stage, www.facebook.com/korjaamo

Rankka aihe. Irlantilaisessa Blue Boy -esityksessä paneudutaan naamioteatterin keinoin katolisissa kasvatuslaitoksissa hyväksikäytettyjen lasten elämään.

ELOKUVA Tämänvuotisen Espoo Ciné -festivaalin kiinnostavimpiin elokuviin kuuluu australialaisen John Hillcoatin ohjaama ja rocklegenda Nick Caven käsikirjoittama Laittomat. Elokuva perustuu Matt Bondurantin kirjaan, joka on tositarina Bondurantin veljeksistä. Laittomien kolme veljestä Forrest (Tom Hardy), Howard (Jason Clarke) ja Jack (Shia LaBeouf) ajautuvat salaviinanpolttajiksi 1930-luvun lama-ajan Yhdysvalloissa. Kun he alkavat menestyä liiketoimissaan, yrittävät muut rikolliset kampittaa veljeksiä. Klassinen rikostarina imaisee mukaansa heti ensimetreiltä, ja tunnelma vain tihenee loppua kohden. Veljekset eivät ole itsekään mitään pulmusia, minkä vuoksi he pärjäävät gangsterien likaisessa pelissä, jossa henki ei ole minkään arvoinen. Erityisesti Gary Oldmanin näyttelemä kivikova gangsteri tuo kuvioon jännitettä. Sitä tehostaa Nick Caven ja Warren Ellisin rosoinen musiikki. Veljeksistä vanhin Forrest valaa veljiin taistelutahtoa. Elokuvan aikana myös nuorimmasta veljestä, ujosta ja kömpelöstä Jackista, sukeutuu ovela trokari. Hän joutuu kuitenkin kovan paikan eteen, kun hänen hyvä ystävänsä, veljesten viinatehtaassa työskentelevä Cricket (Dane DeHaan) surmataan. Seuraa verilöyly, jonka jälkeen mikään ei ole enää ennallaan. Uuteen alkuun veljeksiä auttavat vahvat naiset, Bertha (Mia Wasikowska) ja Maggie (Jessica Chastain). Laittomien lisäksi Espoo Ciné -festivaalin paraatipaikalla nähdään muun muassa Michael Haneken ohjaama, Cannesin Kultaisen palmun voittanut Amour, Woody Allenin romanttinen komedia To Rome with Love ja kotimaisena ensi-iltaelokuvana Teemu Nikin indie-komedia 3Simoa. Marjo Kytöharju Espoo Ciné 17.–26.8. Tapiolassa ja Leppävaarassa. Ilmainen Ciné-bussi Kampista Radisson Blu Royal Hotellin edestä. Lisätiedot: www.espoocine.fi


12

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Aina valmiina muutok Saraste-partioleiri vei kaupungin keskelle metsää. Aktiiviset maahanmuuttajat, urbaanit nuoret ja Pinkkipartio muovaavat yli satavuotiasta partioliikettä. Teksti Saila Keskiaho Kuvat Sirpa Päivinen

J

ump jump jump, tutajaa kangas. Bassot saavat sammalet sykkimään, kun Kreisilaakson dj panee parastaan. Mistään tavallisesta metsäfestarista ei ole kyse: ollaan Pääkaupunkiseudun Partiolaisten, jatkossa tuttavallisemmin PäPan, Saraste-suurleirillä. Se järjestettiin 30.7.–7.8. Järvien pilkkoma metsämaisema on hämäläis-isänmaallinen, Evon retkeily-

alueen helmaa. Suurleiri-sanassa ei turhaan ole suur-etuliitettä. 4 500 huivikaulaa on kokoontunut tälle paikalle runsaaksi viikoksi. Veltoille nuorille piti keksiä tekemistä. Se oli yksi syy, joka sai brittiläisen Robert Baden-Powellin (1857–1941) kirjoittamaan pojille suunnatun teoksen Scouting for boys. Se julkaistiin vuonna 1908. Baden-Powell oli huolissaan brittiläisen imperiumin

moraalisesta rappiosta, joksi hän tulkitsi ajan ilmapiiriä. Monien aikalaistensa tavoin Baden-Powell vertasi sitä Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. 1900-luvun alussa keskusteltiin myös ”rodullisesta degeneraatiosta”, jonka ajateltiin näkyvän esimerkiksi rikollisuuden ja prostituution lisääntymisenä. Turmion torjunta-aineeksi Baden-Powell tarjoili poikien valjastamista terve- ja erähenkiseen elämään. Scouting for boys -opaskirja innosti nuoria ja siitä innostuksesta syntyi partioliike. Suomeen partio saapui jo 1910-luvulla. Partion englanninkielinen nimi scouting tarkoittaa suomeksi vakoilua tai tiedustelua. Kun Intiassa ja Etelä-Afrikassa sotilasuraa tehnyt Robert Baden-Powell suunnitteli partiota, hän hyödynsi brittien siirtomaasodissa kartuttamaansa kokemusta. Baden-Powell, partiolaisille pelkkä B-P, nosti ohjelmassaan kodin, uskonnon ja isänmaan korkealle. Pääpaino oli ja on retkeilyllä, käsitöillä, luonnontuntemuksella ja luon-


13

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Vihollista vastaan. Saraste-leirillä saattoi osallistua myös kaupunkisotaan.

Toimivan infrastruktuurin salaisuus piilee leiriläisissä itsessään. He rakentavat omat alueensa eli savunsa, joista muodostuu kyliä ja niistä edelleen neljä alaleiriä. Vapaaehtoisesti, kesälomallaan, keskellä metsää. Aivan kaikkea ei tarvinnut luoda tyhjästä. Alueelle rakennettiin vuoden 2010 valtakunnallista Kilke-suurleiriä varten muun muassa vesi- ja sähköverkko. – Leiri tarjoaa biohajoavat pesuaineet, jotta ihmiset eivät tuo omia supershine-aineita mukanaan, Ahonen kertoo. Pesuvesi johdetaan harmaisiin suodatinpömpeleihin ja niistä imeytyskentälle. Kaikki roska lajitellaan ja kierrätetään tarkasti – sekajätteelle on varattu säälittävän pieni astia. Yli 15-vuotiaita leiriläisiä nakitetaan keittiöihin, joita on yhteensä kahdeksan. Yksi keittiö ruokkii noin 500 ihmistä. – Kaikki tehdään tuoreista raaka-aineista, tosin perunat tuodaan pilkottuna paikalle. Maaseutua ei voi tuoda, mutta kaupungin näemmä voi. Urbaani olo näkyy PäPan leirillä ennakkoluulottomuutena ja uuden kokeilemisena, Heikki Ahonen sanoo. Sarasteella asiastaan innostuneet ihmiset ovat saaneet toteuttaa omannäköistään ohjelmaa. – Ehdotuksia ei torpata siten, että juu, kokeiltiin tätä vuonna -82 eikä se toiminut silloin. Aivan kaikkea ei metsäänkään haluta päästää. – Kännykät eivät ole leirillä kiellettyjä – me emme vain tarjoa latausmahdollisuutta niille, Ahonen virnistää. Erityisesti ohjelma-alue Kreisilaaksossa näkyy partiotradition tuulettaminen. Angry Birds -hahmot saavat kyytiä ja pomppulinna on auki kaikille. Paikalle on tuotu myös kumikanalinko. Se on laite, jolla voi ampua kumisia kanoja. Kyllä, luit oikein.

kseen? ”

Partio kuuluu kaikille. Siksi liikkeen on pakko muuttua. Anna Munsterhjelm

teen kasvattamisella – siis taidoilla, joista on hyötyä myös sotatilanteessa. Sotilaallisesta taustasta muistuttaa partiounivormu, jota ei Sarasteen arjessa näy. Ainoat sotisovat liittyvät Kreisilaakson ohjelmassa olevaan kaupunkisotaan. Sarasteen tilapäiskylä vaatii valtaisan työpanoksen. Leiriä johtavalle Heikki Ahoselle Saraste on ollut muutaman vuoden vapaaehtoistyö, jonka ohessa hän on valmistunut, ollut parissa työpaikassa, saanut lapsen ja alkanut rakentaa omaa kotitaloa.

Kumikana on outo lintu, mutta niin on myös PäPa suhteessa Suomen partiokenttään. Ihan jo ikävuosista alkaen: pääkaupunkiseudulla porukka on nuorempaa kuin muualla. Sosiaalinen media ja avoin viestintä asettuvat partioon hiljalleen. PäPan vt. piirinjohtaja Anna Munsterhjelm muistelee taannoin aiheuttamaansa kohahdusta. – Twiittasin piirin jäsenille eräästä kokouksesta. Jotkut olivat järkyttyneitä siitä, että asioita laitetaan nettiin. Pääkaupunkiseutulaisia Munsterhjelm arvioi muita joustavammiksi, sillä joukkoon mahtuu monenlaista. Maahanmuuttajapartiolaisten määrän kasvusta hän on erityisen iloinen, vaikka monikulttuurisuutta opetellaankin vielä pienin askelin. Lasten kanssa tullaan toimeen, mutta esimerkiksi kielivaikeudet voivat mutkistaa yhteydenpitoa vanhempiin. – Teemme paljon yhteistyötä eri uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Emme odota, että ihmiset tulisivat luoksemme. Järjestämme vanhempainiltoja, jossa kerromme lisää partiosta, Munsterhjelm kertoo. PäPan arkipäivää on myös seksuaalinen moninaisuus. Yhdysvaltain partiopoikien järjestö Boy Scouts of America on evännyt homoilta pääsyn johtaviin asemiin, mutta PäPan joukot ovat marssineet näkyvästi Helsinki Pride -kulkueessa kesästä 2011 alkaen. Suomessa vaikuttaa myös homojen, lesbojen, bi- ja transsseksuaalien asemaa ajava Pinkkipartio.

Ihan irti. Marjut Airaksinen, Linda Teittinen ja Ronja Uusitalo vaihtoivat hetkeksi vapaalle.

Pomppulinnan valtiaat S

araste-leirin Kreisilaaksossa sijaitseva pomppulinna saa monen vanhemman partiolaisen pään kääntymään. Linnasta vastaa kolme helsinkiläistä partiolaista, Linda Teittinen, Ronja Uusitalo ja Marjut Airaksinen. 16–17-vuotiaat naiset ovat löytäneet paikkansa alaleiri Hämystä. – Meillä on kunnon teltta, Uusitalo kertoo. – Siellä mahtuu seisomaan, Airaksinen säestää. Etelähaagalaisen Helsingin metsänkävijöiden aktiivit puhuvat kuin Aku Ankan partiota harrastavat sisarenpojat Tupu, Hupu ja Lupu: kun yksi lopettaa, toinen täydentää. Pitkä yhteinen harrastus on hitsannut heidät tiiviiksi porukaksi. Uusitalolla on takanaan pisin partioura: hän aloitti partion 10 vuotta sitten. Teittinen ja Airaksinen ovat harrastaneet sitä lähes yhtä pitkään. – Kaveri pyysi, kertoo Ronja Uusitalo ajautumisestaan partioon. Marjut Airaksinen taas tuli Uusitalon vanavedessä. – Mummini on ollut partiossa 70 vuotta sitten, hän luotaa sukunsa partiohistoriaa. – Äiti laittoi mut partioon kuten kaikki muutkin sisarukset, Linda Teittinen puolestaan sanoo. Vain yksi heistä on lopettanut harrastuksen. Partiokoloksi kutsuttu kokoontumispaikka vetää puoleensa kerran viikossa. Toiminta kuulostaa astetta organisoituneemmalta kaveriporukan toiminnalta: vaihdetaan kuulumisia, opetellaan erätaitoja – ja välillä käydään metsässä. Eivätkä illat kulu yksinomaan trangian äärellä. – Esimerkiksi nyt keväällä oli huippumalli-ilta, Airaksinen kertoo. Ihmiset, retket ja yhdessä tekeminen ovat kolmikolle partiossa rakkainta. Mutta mikä saa täyspäisen nuoren naisen leiriytymään viikoksi Hämeeseen? – Leiri on aina uusi ja erilainen kokemus, Ronja Uusitalo tiivistää. – Leiriltä jää kaikkia kivoja muistoja, vaikka se, että eksyy yksin keskelle metsää, Linda Teittinen jatkaa. Ei kuulosta järin hauskalta kaupungistuneen toimittajan mielestä. Mutta Marjut Airaksisella on selitys. – Leirillä voi tapahtua kaikenlaista noloa, mutta sitten se kuitenkin kääntyy hyväksi, onnistumiseksi. Saila Keskiaho

Jatkuu seuraavalla sivulla


14

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Uudistaja. Anna Munsterhjelm haluaa tehdä partiosta avoimen kaikille.

Yhä ylemmäs. Sarasteella näkee perinteistäkin partiotoimintaa, kuten rakentamista ja solmujen tekoa.

Anna Munsterhjelm sijoittaa Suomen partion maailman mittakaavassa liberaaliin laitaan ja PäPan taas Suomen sisällä radikaaliin osastoon. – Vaikka ei minusta ollut radikaalia mennä Pridelle. Partion peruskirjassa lukee, että liike on avoin kaikille. Halusimme sanoa sen ääneen aikana, jolloin on paljon suvaitsematonta ilmapiiriä. Päätös Pridelle lähdöstä nostatti soraääniä. – En haluaisi sanoa näin, mutta maakunnista se palaute ennen kaikkea tuli, Munsterhjelm kertoo. Suomen partio asettui järjestönä puolustamaan PäPan toimintaa. – Se, että menimme mukaan Prideen, rohkaisi puhumaan seksuaalisuudesta ilman vaivaantunutta ilmapiiriä, Munsterhjelm uskoo. Kreisilaakson poluilla noin kymmenvuotias poikajoukko haluaa mittauttaa yhteisen huutonsa desibelimäärän. – Mä olen solidaarinen vain omalle porukalle! joku huikkaa. Läheisen kylän salkoon on hinattu siniristilippu. Sellainen on Anna Munsterhjelminkin Lommo-kylällä. Lipunnosto aloittaa jokaisen aamun. Onko partio nationalistinen, kansallismielinen liike? Robert Baden-Powellille se ainakin oli sitä mitä suurimmassa määrin. – Nationalismi on tosi huono sana. Enemmänkin se on ylpeyttä omasta kulttuurista. Partiossa kasvetaan maailmankansalaisuuteen, Munsterhjelm määrittelee 2000-luvun partion isänmaasuhteen. Yksi partion ihanteista on palveleminen. Munsterhjelm kertoo vierastaneensa sanaa, mutta nyt hän tiivistää palveluun partion olemuksen.

Tarkasti talteen. Kaikki partioleirillä syntyvä jäte kierrätetään.

– Baden-Powellin idea oli jättää maailma vähän paremmaksi paikaksi, tai ainakin yrittää sitä. Sen voi tehdä solmimalla kaverin kengännauhat, puuttumalla kiusaamiseen, tekemällä vapaaehtoistyötä – tai lapioimalla kaupunkilaisten autoja kinosten alta, kuten viime talvena. Anna Munsterhjelmin mielestä partio on hyvä lääke syrjäytymistä ja suvaitsemattomuutta vastaan. Liikkeen pitäisi vielä oppia pitämään ääntä itsestään. – Partiossa saa mielestäni terveen maailmanmallin. Kaikki ei ole helppoa, työtä täytyy tehdä paljon, mutta kaikenlaista voi myös oppia. Nykypartio laajentaa isänmaan käsitettä, mutta entä uskonto? Sarasteen leirikirkossa on puusta raa’asti kasattu risti. Entä jos joku ei haluakaan mukaan hartaushetkiin, lauluiltoihin tai leirin huipennukseen, Metallimessuun?

Uskon, että nuoret kaipaavat muutakin kuin kohellusta.” Heikki Marjanen

– Partio on lähtökohdiltaan kristillinen nuorisoliike, mutta siihen kuuluu myös toisen vakaumuksen kunnioittaminen, Sarasteella päivystävä pappi Heikki Marjanen muotoilee. Partiolupauksessa jokainen lupaa rakastaa Jumalaansa. Liikkeessä on myös seurakuntiin sitoutumaton Suomen Vapaa Partioryhmä. Käytännössä paikallisseurakunnan ja partion yhteistyö on tiivistä. Kirkko tukee partiota hengellisessä toiminnassa.

– Uskon, että nuoret kaipaavat muutakin kuin kohellusta. Seurakunta voi tuoda mukanaan mahdollisuuden hiljentyä, Marjanen sanoo. Leirikirkolle ja metallimessuille on järjestetty uskonnoton vaihtoehto, hiljaisuuden polku. Sen alkupäässä tosin on hiljaisuuden maja, jonka seinillä on rukousalttareita ja ikoneita. – Kun tuolla päälavalla on metallimessu, koko alue raikaa. Ei täällä hiljaisuuden polulla ole silloin kovin hiljaista, Marjanen myöntää. – Jos joku haluaa tunnustuksettoman leirin, erottelu voi olla vähän hankalaa. Kristinusko ei ole nykyään partion ainoa uskontovaihtoehto. Viikkoa ennen Sarastetta Evolla järjestettiin kansainvälinen Roverway-leiri. Sinne tuli partiolaisia muun muassa Senegalista, jonka valtauskonto on islam. Leirikeittiöt pitivät ruokaa kuumana iltayhteentoista asti. Näin myös päivisin paastoavat, ramadaniaan viettävät partiolaiset saivat murua rinnan alle. Jump jump jump, nyt jo etäämpää. Hiljaisuuden polulla mustikanvarpu kuuntelee Kreisilaaksosta valuvaa äänimattoa. Perinteisen partiorakentamisen tuotteessa, puisessa keinussa istuessa voi nähdä mäntyjen takaa pilkottavan räikeän pomppulinnan. Miten Anna Munsterhjelm taas sen sanoittikaan leirin valtatien, Baanan, varrella? – Partio kuuluu kaikille. Siksi liikkeen on pakko muuttua. Perinteiden kunnioittaminen on eri asia kuin muutosvastarinta. Linda Teittinen ja Lauri Pankka esittelevät videolla partiotaitoja: www.kirkkojakaupunki.fi


Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 Hakavuoren kirkolla.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

3220. To 16.8. klo 13 Torstaikerho. Etsikkoaikoja. Seppo Lappalainen. Kanttori Hanna Autio. Su 19.8. klo 12 Messu. Sami Lahtinen ja Hanna Autio. To 23.8. klo 18 Alkusoitto taiteiden yöhön. Laura Pyrrö, sopraano ja Tiina Korhonen, piano.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 15.8. klo 20 Iltamessu. Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen. To 16.8. klo 10–11.30 Perheitten kesäkerho kirkon pihalla. (säävaraus) Su 19.8. klo 10 Messu. Miira MuromaNikunen ja Hanna Autio. Ti 21.8. klo 12–14 Kesäkahvila. Ke 22.8. klo 20 Iltamessu. Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1.

Ma 20.8. klo 13 Tapaamistupa.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska. Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p. 09 2340 4118, Herttoniemenranta ke klo 14–15 p. 09 2340 3341 (sulj. 22.8.), Myllypuro ti ja to klo 9–10 puhelimitse p. 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkko ke klo 14–16

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320

(suntio) Ke 15.8. klo 19 Kesäilta kirkolla Su 19.8. klo 10 Konfirmaatiomessu, Valkeala 2, Olkkola, Rantanen, Jerkku, Lemponen

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340

(suntio) To 16.8. klo 18 Kesäraamis, Mattila

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sun-

tio) Su 19.8. klo 10 messu, Simoila, Jaanivald

15

Seurakunnissa tapahtuu 16.8.— 22.8.

Ti 22.8. klo 19 Metrolla musiikkiin -konsertti, Ranskalaiset neljälle! Corde Sonore: Anna Rainio, viulu, Anthony Marini, viulu ja viola da gamba, Pieta Mattila, sello ja Julia Tamminen, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kirkon esittely klo 18.30 arkkitehtiprofessori Vilhelm Helander

Kulosaaren seurakuntatalo ■ Kulosaarentie 40 To 16.8. klo 13 Kesäkahvila, Jerkku Su 19.8. klo 12 Pyhäkoulu, klo 18 Äitien käsityöilta, Jerkku

Myllypuron kirkko ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (sun-

tio) Su 19.8. klo 12 Messu, Ropponen, Elo Jaanivald, kahvihetki Ke 22.8. klo 14 Kesäpäivä kirkolla Diakoniakirppis Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty) ke–la klo 10–14. Elintarvikkeiden jako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä, paikalla oltava viim. klo 9.30, Backman p. 2340 3333

kielinen jumalanpalvelus, Huang. Klo 16 Ranskalaista barokkia iltapäivän iloksi, Holger Faust-Peters, viola da gamba ja Irén Lill, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. (kesto 40 min.) Klo 17 Luomakunnan sunnuntain messu, Hakkari-Ohmero, Ruuttunen, Oksanen, tekstinlukijana Leena Niinivaara, Holger Faust-Peters ja Irén Lill. Messun jälkeen kirkkokahvit, mukana lähetystyöntekijä Heidi Majuri. Ma 20.8. klo 12 Päiväkansa 60+ Iloinen porukka ikäihmisille. Uusia ihmisiä mahtuu mukaan. Tied. p. 2340 3616.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28 Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9. Ti 21.8. klo 15 Lähetys- ja Jerusalempiiri, vetäjänä Leena Järvenpää.

Kurssit ja retriitti

■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09 23403611. Hellän hiljaisen rukouslaulun peruskurssi ti 21.8. klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohj. mus.pedag. Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 45 e. Kohti Elämän keskusta Seura■ Virasto: Neljäs linja – pyhät tanssit to 6.9.– 18, avoinna ma, ti, to, 18.10. klo 17.30–18.30 kunnat pe klo 9–14, ke klo Alppilan kirkon kapverkossa: www. pelissa. Rukousta ja 12–17, p. 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. helsinginseura- meditaatiota liikkeesPäivystävä pappi visä. Ne ovat kirkon varkunnat.fi raston aukioloaikoihaista perinnettä. Ykna, p. 2340 3602. Diasinkertaiset askeleet ja konian ajanvaraus ti, to kehon liike avaavat tilaa koklo 9–10, ke klo 13–14, p. 2340 konaisvaltaiselle kokemukselle 3618. Tapaamiset ti, to klo 10–12, ke omasta itsestä, Jumalasta ja yhteyklo 14–16. destä toisiin. Rukous on vapaata ja koko olemus ilmentää sitä, kun sydän on Kallion kirkko avoin. Askeleet sopivat kaikille, kaiken ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. ikäisille ja kuntoisille eikä tanssitaitoa Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo tarvita. Maksuton, ennakkoilmoittautu10–18. minen tarpeen. Ohj. tanssin ohjaaja, To 16.8. klo 13 Urkukonsertti, Anna teol. yo Tiina Sara-aho. Maria Böckerman, Anders Forman & Hiljaisuutta meren äärellä, kaupunkiDag-Ulrik Almqvist. Vapaa pääsy, ohjelretriitti Vuosaaren Merihiekassa la ma 5 e. Klo 18 Viikkomessu, Männistö, 15.9. klo 12–18 ja su 16.9. klo 10–15. RuVarjoranta, Gripentrog. Pappi tavattakoushetkiä, luonnossa oleilua ja lepoa, vissa rippiä ja sielunhoidollista keskusyöpyminen kotona. Hinta 20 e (sis. telua varten klo 17 alk. keittolounaan ja kahvin mol. päivinä) Su 19.8. klo 10 Luomakunnan sunOhj. past. Marketta Antola ja diakoni Sinuntain messu, Lindfors, Hurmerinta, nikka Metiäinen. Järj. Kallion ja VuosaaRuuttunen, Gripentrog, avustajana Eeren srk. va Kulmanen. Messun jälkeen kirkkokahvit Kappelisalissa, mukana lähetystyöntekijä Heidi Majuri. Ma 20.8. klo 19 Urkukonsertti. Agnes Kannelmäen kirkko ja Armstrong, USA. Vapaa pääsy, ohjelma seurakuntakeskus 5 e. ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna Alppilan kirkko ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kan■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinnelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustina kesällä ma, ke, to, pe klo 10–14, ti laukset, p. 2340 5000. Päivystävä klo 10–17. pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian Su 19.8. klo 11 Vironkielinen messu, ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 Ants Leedjärv, Oksanen. Klo 13 Kiinan3842.

Kallio

Taivaan tähden

Kannelmäki

Muuta Muskaritoimintaa Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Vauvamuskari 0–1-vuotiaille yhdessä vanhemman kanssa. Tiistaisin 4.9. alk. 1. ryhmä 6 kk–1-v. klo 9.30 ja 2. ryhmä pienille vauvoille 3 kk–6 kk klo 11.30. Keskiviikkoisin 5.9. alk. 3. ryhmä 6 kk–1-v. klo 9.30. Syyskauden hinta 50 e. Taaperomuskari 1–2-vuotiaille yhdessä vanhemman kanssa. Tiistaisin 4.9. alk. 1. ryhmä klo 10.30. Keskiviikkoisin 5.9. alk. 2. ryhmä klo 10.30. Syyskauden hinta 50 e. Ilmoittautuminen muskareihin nettisivuillamme 15.8. klo 10 alk. www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Huom! Vain vanhempi ilmoittautuu. Lasta ei tarvitse erikseen ilmoittaa. Kaarelan alueen omaishoitajien retki Kaisankotiin ti 25.9. Lähtö klo 11 Kannelmäen kirkolta, lounas n. klo 12 kartanon ruokasalissa, klo 13 Kaisankodin historiikki ja iltapäiväkahvit. Kävelyä, saunomista, uimista sekä mahdollisuus omakustanteisiin hoitoihin. Klo 16 lähtö kotimatkalle. Retken hinta 20 e. Mukana diakoni Ulla-Maija Tuura. Ilmoitt. ja maksu kirkkoherranvirastoon ke 12.9. menn., p. 2340 3800. Hiljaisuuden retriitti ”Enkelin siipien suojaa” pe 28.–su 30.9. Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Hinta 110 e oman seurakunnan jäsenet, 130 e muut. Mahd. yhteiskuljetukseen lisämaksusta. Ohjaajina Riitta Järvinen, Nina Rajamäki ja Maritta Laiho. Tied. ja sitovat ilmoitt. aj. 16.8.–6.9. riitta.jarvinen@evl.fi, 2340 3826 tai nina.rajamaki@evl.fi, 2340 3823.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 15.8. klo 18–19 Kaikille avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Viikkomessu, Annette Markkunen, Marjukka Andersson. Su 19.8. klo 11 Messu, Punkaharjun rippileiriläisten konfirmaatio. Marko Heusala, Aino Valojärvi, Varpu Koivunen, Maija Haavisto-Hyvärinen, Irja Eklund, Eeva Toivakka, Marjut Kattelus. Ke 22.8. klo 18 Kaikille avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Viikkomessu, Marko Heusala, Aino Valojärvi.

Muuta Kahvila on auki ma–pe klo 10–18. Lounasta tarjolla, 6,5 e, klo 12–14, B-porras. Lähde mies Nuuksioon la 25.8. Kuljemme luonnossa, nautimme loimulohta, juttelemme ja hartailemme. Lähtö kirkolta klo 10 ja paluu klo 17 mennessä. Retken hinta 10 e ja mukaan mahtuu 15 miestä. Ilmoitt. 19.8. mennessä kirkkoherranvirastoon. Tied. pastori Marko Heusala p. 2340 4306 ja nuorisotyönohjaaja Teijo Junnola p. 2340 4305. Tehdään poffermiekka to 23.8. ja pe 24.8. klo 17–19 kryptassa. Miekan hinnaksi tulee 15–20 e. Tied. ja ilmoittautumiset Teijo Junnolalle 20.8. mennessä.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 2340 4420 Diakonia: puh.ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 19.8. klo 10, Laura-Elina Koivisto, Joona Mikkola, Heikki Poutanen. Kappelihartaus Malmin hautausmaan isossa kappelissa to 16.8. klo 19, Pirkko Poisuo, Kaisu Rauhamaa. Kesäseurat ke 22.8. klo 18, Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen. Kahvitarjoilu. Taiteiden yö to 23.8. klo 18 Kanttoreiden konsertti. Klo 20 Léo Delibes: messu, Sari Nordqvist ja Raissa Palmu, laulu, Heikki Poutanen, urut, Pirkko Poisuo, liturgia. Klo 21 Konsertti, Linnea Liimatta, huilu, Anna Savelainen, cembalo. Tukea vanhemmuuteen -ilta kaikenikäisten lasten vanhemmille to 20.9. klo 18–19.30. Alustus ja keskustelua, mukana Malmin kotipalvelun ja varhaisen tuen sosiaaliohjaajat. Kahvi / teetarjoilu. Lastenhoito järjestetty, lapsille omaa ohjelmaa. Ilm. lastenhoitoon ma 17.9. menn. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400 ma–pe klo 9–15. Mahd. tied. illasta 1.9. alk. Anita Olli p. 09 2340 4466. Järj. Malmin srk ja Helsingin kaupunki.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Viikkomessu su 19.8. klo 18, Sofia Tuomenvirta, Hanna Varis. Kesäkahvila to 16.8. klo 13, Katianna Ruuskanen. Koulunsa aloittavien siunaaminen to 16.8. klo 18, Katianna Ruuskanen, Kaarina Hakkarainen, Terhi Aho.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 2340 4427

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta VILLE EERIKÄINEN/KUVAARIO

Puhdistettu Oi hyvä Jumala kuinka olen itseäni tutkinut! Olen penkonut, tonkinut ja kaivanut esiin likapyykkiä, luurankoja ja virtahepoja. Suurennuslasillani olen nyppinyt syyllisyyden, häpeän, epäonnistumisen yöperhosia ja neulannut niitä laatikoihin, nimennyt ja pannut lasin alle katseltavaksi. Kokoelmani täyttävät huoneet niin, ettei siellä mahdu liikkumaan. Tutkimuksistani kirjoittaisi hyllyllisen kirjoja. Tiedän, mitä ihmiseltä odotat, tunnen lakisi. On varottava varastamasta, ajatuksiaankin tarkattava. Poikasi sanoja en ole unohtanut. Teot puhuvat sanoja voimakkaammin, sanoo Hän. Tämän kaiken hallitseminen on käynyt raskaaksi, Jumalani, enkä ole tullut hullua hurskaammaksi. Tai pikemminkin hullukin on hurskaampi kuin minä tonkimisineni. Tiedän sisäiset sukkakasani ja siinäpä se.

Ke 15.8. klo 19 Viikkomessu. Hatakka, Myllylä. Su 19.8. klo 10 Messu. Hatakka, Myllylä. Kirkkokahvit. Ke 22.8. klo 19 Viikkomessu. Rajamäki, Härkönen.

Ei tässä ole edes kysymys siitä, että olisin pukeutunut korskeisiin hyvyyden vaatteisiin näyttääkseni muille omaa paremmuuttani. Kokoelmani on yksin Sinulle tehty. Kuinka vakavasti olen suhtautunut ohjeisiisi, mutta nyt olen väsynyt. En jaksa kuin maata edessäsi. Tässä olen, selälläni lattialla ja rukoilen. Hyvä Jumala, täytä minut toisella elämisen tavalla. Pyyhi iisopillasi minusta tiukkaotsainen hyväksi oppiminen. Vihmo vedellä kaikki yrittäminen. Täytä elävällä Hengelläsi ja pyyhi pois se kuollut, jonka olen itse tehnyt. Oi kirkas Aurinko, anna pelastuksesi riemun ja ilon säteillä minusta muihinkin, sillä siinä on todellinen hyvyys ja elämäni tarkoitus. Kaisa Kariranta

12. sunnuntai helluntaista Itsensä tutkiminen

Pyykkipäivä. Olen väsynyt varjoihini.

Väri: Vihreä Valo: Kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 51: 6–14, Jes. 2: 12–18, 1. Joh. 1: 8–2: 2, Matt. 23: 1–12


16 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Konfirmaatiomessu (Porkkala 4) su 19.8. klo 10. Taiteiden yö to 23.8. klo 19 ”Psalmia ja Bachia”, Tuovi Lehtinen, lausunta ja Timo Olli, urut. Klo 20 Virsikaraoke ”Oma virtes viritä”, isäntänä Timo Olli. Klo 21 Virsikonsertti, Jukka Tolonen.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 19.8. klo 10, Sofia Tuomenvirta, Ulla Pesonen. Taiteiden yö to 23.8. klo 20.30 Gustav Mahler: Kindertotenlieder, Kjell Lemström, laulu, Niina Saarelainen, piano. Ohjelma 5 e.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Metsäkirkko Weisteen mäellä su 19.8. klo 18, Annina Kolehmainen, Kaisu Rauhamaa. Kirkkohetki luonnon helmassa. Lähtö Pukinmäen srk-kodilta klo 18. Matka on n. 1 km, jonka aikana pieniä rukouspysähdyksiä. Mukaan voi tulla myös autolla Närekujalle, josta 100 m metsäpolkutaival Weisteen kalliolle. Mahd. tied. Kaisu Rauhamaa p. 09 2340 4494.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 2340 4424

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Viikkomessu to 16.8. klo 13, Heidi Tikka, Ulla Pesonen. Vauvamuskari to 30.8. alk. klo 10.15 (synt. v. 2012). Hinta 37,50 e / 15 kertaa. Vapaita paikkoja voi tied. pe 17.8. klo 13–14 / Marja Kyllönen p. 040 572 0804.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 2340 4423

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Elämänkaarikirjoituskurssi sinulle joka haluat löytää syy-yhteyksiä elämäsi tapahtumille tai kirjoittaa oman elämäsi tarinan. Ryhmä kokoontuu yhteensä 14–16 kertaa joka toinen ti 28.8. alk. klo 18–21. Kurssi on maksuton, kurssilaisia max 6 henk. Ohjaajana elämänkaarikouluttaja, työnohjaaja Pia Hyökyvaara, jolle myös ilm. 25.8. menn. p. 040 551 6550 tai pia@myvision.fi Muskariryhmät ke 29.8. alk. klo 9 (1 v), klo 9.35 (1 v), klo 10.10 (2–3 v sisarusryhmä), klo 10.45 ( 2–3 v), klo 11.20 (vauvat s. v. 2012). Hinta 37,50 e / 15 kertaa. Vapaita paikkoja voi tied. pe 17.8. klo 12–13 /Marja Kyllönen p. 040 572 0804.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 2340 4426

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 2340 4429

Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Konfirmaatiomessu (Rautavaara 5) su 19.8. klo 10. Kesämusiikki to 16.8. klo 13, Merja Wirkkala, laulu, Heikki Poutanen, urut. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Lähetysyhdistys Kylväjän kesäseurat ke 22.8. klo 18 Petri ja Hannele Jukasella, Agronominraitti 16 A 12. Rovasti Olavi Peltola, Petri Jukanen, Marjasisko Varha.

Seurakunnissa tapahtuu 16.8.— 22.8. Muskarit 27.8. alk. maanantaisin: klo 9 (1 v), klo 9.35 (1 v), klo 10.10 (2 v sisarusryhmä), klo 10.45 (2 v), klo 11.20 ja 15.30 (vauvat s. 2012), klo 16.05 (1 v), klo 16.40 (1–2 v), klo 17.15 (2–3 v). Tied. ja ilm. pe 17.8. klo 14–15 / Marja Kyllönen p. 040 572 0804. Pihlajanmarjat kuoro 4.9. alk. tiistaisin: klo 16–16.45 (7– 11 v), klo 17–17.30 (3–4 v), klo 17.45–18.30 (5–6 v). Naiskuoro Pihlaja 27.8. alk. maanantaisin klo 18.30–20.30. Tied. ja ilm. ma 20.8. klo 17–18 Marjasisko Varha p. 09 2340 4496

Diakonia Lahjoitusleivän jako elokuussa perjantaisin klo 9 Malmin kirkolla, Kunnantie 1, p. 2340 4481 ja ke klo 11 Jakomäen kirkolla, Jakomäenpolku 7 . Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle kesäaikana puhelimitse oman alueen diakoniatoimistoon. Mikäli ei ole puhelinta käytettävissä, voi ajan tulla varaamaan puhelinaikana Malmin diakoniatoimistoon, Kunnantie 1.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780. Ti 21.8. klo 18 Pasila-viikon Torimessu Maistraatintorilla, saarna lääninrovasti Martti Pitkänen, musiikki Laura Sippola & Tuki.

Vapaaehtoistoiminta Ma 27.8. Vapaaehtoisten virkistysilta. Meilahden seurakunta järjestää vapaaehtoisilleen yhteisen virkistysillan Meilahden lomakodilla Sammatissa. Ohjelmassa saunomista, yhdessäoloa, ruokailua, pientä ohjelmaa ja hartaushetki. Lähtö yhteiskuljetuksella kello 17.00 Meilahden kirkolta (Pihlajat. 16), paluu n. klo 22. Tilaisuus on maksuton. Ilmoitt. ke 22.8. mennessä diakoni Lauri Anttila p. 050 387 7154 tai lauri.anttila@evl.fi. Muista ilmoittaa erityisruokavaliosta. Lämpimästi tervetuloa!

Muuta

Su 2.9. klo 11 Skolet alkaa -messu perinteiseen koulujen aloitustapaan toLapset teutettuna sekä seurakuntalounas. ”Arki on laatuaikaa”, isä–lapsi taLa 15.9 ja su 16.9. Levon viikonloppu pahtuma Malmin palloiluhallilla aikuisille Meilahden lomakodilla (Siemenkuja 3) la 18.8. klo 10– Sammatissa. Hiljentymistä 14. Nikkarointia ja askarteSanan, musiikin ja ulkoiSeuralua, katukorista, prätkiä lun merkeissä. Vetäjikunnat ja vanhoja autoja, taikunä past. Heikki Hilvo, ri, satuja, fillarin huolmuusikko Maria verkossa: www. toa, lasten musaa, sopja diakonissa helsinginseura- Laakso paa ja pullaa, heHelena Hilvo. Viikonkunnat.fi vosajelua, ym. Maksulopun hinta 40 e. Lisäton. Järj. yhteistyössä tiedot Heleena Hilvo 09 NMKY, srk, kaupungin yk2340 4742. Ilmoitt. kirksiköt ja Mll. koherranvirastoon 09 Avoimet ovet uusille päivä- ja 2340 4700 viimeistään 31.8. ryhmäperhekerholaisille Suurmetsässä, Kalteentie 3 (ryhmäpk), Viikissä (pk ja ryhmäpk), Puistolassa ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna (pk), Tapanilassa (pk), Pihlajistossa ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. (pk), Pukinmäessä (pk), Takaniityn ker2340 4800, helsinginmikael.srk@ hohuoneella, Takaniityntie 5 (pk) ja Silevl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe tamäessä (pk) ma 20.8. klo 17–18 ja Taklo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802. pulissa (pk) ti 21.8. klo 17–18. MahdolliDiakoniatyö: Kesän päivystykset suus tutustua kerhopaikkaan ja ohjaaajanvarauksella puhelimitse ma, ti jaan. Tilaisuuksissa otetaan vastaan ja to klo 9–10, p. 09 2340 4818. Liuusia päiväkerhohakemuksia. säksi ti klo 10–10.30 voi käydä vaNuoret raamassa ajan diakoniatyöntekijäl■ Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421 le Mikaelinkirkolla. Kahvila ke klo 17–20. Mikaelinkirkko Veisuvartti ke klo 18. ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat (vahtimestarit). www.talolla.fi To 16.8. klo 13 Kesäkahvila, kesän viiEsikoislestadiolaisten meinen kahvila. Laulut soikoon, laulatrukoushuone tamassa Kirsi Honkanen-Punkari. ■ Puistolantie 1 Su 19.8. klo 11 Honkalinnan leirippikouSeurat su 19.8. klo 14. lun konfirmaatiomessu Tuomas Pitkänen, Pauli Syrjö, Heli Mäkinen, Miika Juvonen, Mari Lamminen, lauluryhmä Melisma, joht. Kirsi Honkanen-Punkari. Klo 15 Venäjänkielinen messu. Klo 18 Meilahden kirkko Vuoden 2012 rippikoululaisten kutsu■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahmessu Tuomas Pitkänen, Marjaana tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke Suurnäkki, Pauli Syrjö, Venla Vänskä, klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. Emilia Perkiö, Suvi Mikkanen, Mari srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti Lamminen, nuorten laulu- ja soitinryhklo 9–11 09 2340 4718. mä. Su 19.8. klo 11 Messu, Wennerström Ma 20.8. klo 9.30 Avoin perhekerho (l+s), Kopsa (k) Ti 21.8. klo 20 Metrolla musiikkiin. Klo 14 IV rippikoulun konfirmaatio, Valo ja pimeys, Petros Paukkunen, Krans, Kopsa, Kankkunen, Satokangas urut. Bachin ja Mozartin urkumusiikkia. Ke 15.8. klo 19 Avoin rukouspiiri Vapaa pääsy, ohjelma 5e. To 16.8. klo 13 Kesäkahvila Östersundomin kirkko Ke 22.8. klo 19 Avoin rukouspiiri ■ Kappelintie 65 p. 2340 4826 To 23.8. klo 13 Kesäkahvila

Mikael

Meilahti

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Ke 15.8. klo 18.30 Ystävyyden merkeissä Siioninvirsiseurat. Martti Häkkänen Mikaelin seurakunnasta, Elisa Varkemaa Sipoon seurakunnasta, Heikki Leppä Vantaalta ja Samuli Korkalainen Herättäjäyhdistyksestä.

Mellunmäen seurakuntakeskus ■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821

Ti 21.8. klo 9.30–15 Avoin perhekerho. Yhteiset ohjatut tuokiot järjestetään klo 9.30 ja 13.30, jälkimmäinen erityisesti vauvaperheille.

Retki Retki Hietaniemen hautausmaalle to 23.8. Lähtö Mikaelinkirkolta klo 10 ja paluu kirkolle klo 15. Ohjelmassa tutustuminen hautoihin Taiteilijakukkulalla ja presidenttien hautoihin, lounas, omaa kiertelyä ja hartaus. Retken hinta 10e, kerätään bussissa. Mukaan voi lähteä myös rollaattorin kanssa. Ilmoittautuminen Arja Heikkiselle 17.8. mennessä p. 09 2340 4847. Retkellä mukana Marja Lehtinen ja Sini Ikävalko.

Muuta Hautauspukukurssi Mikaelinkirkolla 5.9.–31.10.2012 keskiviikkoisin klo 13.00–15.00. Suunnittelemme ja ompelemme hautauspuvun. Kurssi on ilmainen, mutta osallistujat hankkivat materiaalin itse. Aiheeseen Raamatun pohjalta johdattelee joka kerta rovasti Sirkka Kuula. Ilmoittautumiset kurssin ohjaajalle, tekstiiliopettaja Benita Puuvuorelle, p. 045 123 6484. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Sisäisen eheytymisen ja kasvun seminaari Mikaelin kirkolla Matteus-salissa tiistaisin 11.9., 25.9.,16.10 ja 20.11. klo 18–19.30. Seminaarissa käsitellään aikuisiän identiteettiä, elämän mielekkyyttä ja kutsumusta. Sen, mitä synti ( toisten ja omani) on lukinnut, sen Jumalan armo murtaa auki – elämässä alkaa uusi vaihe... Seminaarin vetäjänä toimii pastori Sinikka Hietala. Ilmoittautumiset ja lisätietoa Maila Heikkilä, p. 050 544 7171 iltaisin. Usko tai älä! Haluatko mukaan löytöretkelle aikuiseen uskoon? Mikaelin kirkolla aloittaa keskiviikkona 5. syyskuuta klo 19– 20.30 syksyn 2012 ja kevään 2013 kokoontuva Usko tai älä -ryhmä. Kyseessä on uskon mysteeriä ja elämän suuria ja pieniä kysymyksiä kristillisessä viitekehyksessä käsittelevä pienryhmä, jossa on tarkoitus oppia tuntemaan kristillistä uskoa ja syventää omaa hengellistä elämää. Ryhmän ohjaajana toimii seurakuntalainen Salla Karimies ja ryhmän pappina seurakuntapastori Anne Granström. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Salla Karimiehelle puh. 044 3007 017, sähköposti sallanen@gmail. com Samalla viivalla -kurssi jatkuu Mikaelinkirkolla 30.8. alkaen joka toinen viikko klo 18–21.

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

na ma, ti, to ja pe klo 10–14, ke klo 14–17, p. 2340 5100, munkkiniemi. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p.

2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3 Su 19.8. klo 11 Konfirmaatiomessu, Reetta Mäkinen, Kari Leikko, Jouni Hartikainen, Marika Jokinen, Jonna Imeläinen. (Könkään rippikouluryhmä). Ti 21.8. klo 13–14.30 Tiistaitupa Päätykamarissa. Korttien askartelua.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, avoinna ma–pe klo 10–15 Su 19.8. klo 17 Iltamessu, kotiryhmäverkosto, Hartikainen. Sunnuntaiseikkailu klo 17.15 Vintillä.

Seurakuntaretki Hämeen Härkätielle la 15.9. Lähde mukaan syksyiselle retkelle Renkoon. Vierailemme Pyhän Jaakon kirkossa ja museossa, kynttiläpuodissa ja villisikatarhalla. Ruokailu Tulinummen ravintolassa. Hinta 40 e sis. matkat, opastukset sekä ruuat. Ilm. virastoon 3.9. menn. maksamalla ja täyttämällä osallistujakortin. Lähtö klo 8.50 Lehtisaari, 9.10 Munkkiniemi, 9.20 Munkkivuori. Mukaan mahtuu 45, ensisijaisesti omasta seurakunnasta.

Suomessa toimivat kirkot -luentosarja 6.10.–18.11.2012 Munkkiniemen kirkossa. Lähde löytöretkelle Suomessa toimiviin kirkkoihin asiantuntijoiden johdolla. Toteutuksesta vastaa, ekumeniikan dosentti, TT Risto Jukko. Mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun kahvikupposen äärellä. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. la 6.10. klo 16: Johdatus ekumeniaan, su 7.10.: ei vierailukäyntiä la 13.10. klo 16: Luterilaiset kirkot su 14.10. klo 10: Messu tuomiokirkossa, Unioninkatu 29 la 20.10. klo 16: Ortodoksiset kirkot su 21.10. klo 10: Liturgia Uspenskin katedraalissa, Kanavakatu. 1 la 27.10. klo 16: Roomalaiskatolinen kirkko su 28.10. klo 11: Messu Pyhän Henrikin katedraalissa, Pyhän Henrikin aukio 1 la 10.11. klo 16: Helluntailaisuus su 11.11. klo 11: Jumalanpalvelus Saalemseurakunnassa, Näkinkuja 3 la 17.11. klo 16: Vapaakirkot su 18.11. klo 11: Jumalanpalvelus Vapaaseurakunnassa, Annankatu 1

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ti, to, pe klo 9–14, ke 13–16. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut 2340 5318. Su 19.8. klo 10 Messu. Väyrynen-Si, Albekoglu, Mäkiö. To 23.8. klo 21 Taiteiden yön Juhlakonsertti. Tenorissimo-duo teemalla ”Moni unelmoi – Nella Fantasia”. Oopperalaulajat Reijo Ikonen ja Pekka Itkonen, Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen, harppu ja piano, Ulla Lampela, sello, Matti Pesonen, urut. Musiikkia klassisesta kirkkomusiikista viihdesävelmiin. Vapaa pääsy.

Oulunkylän vanha kirkko ■ Siltavoudintie 12 To 23.8. klo 19 Puutarhan lähteellä. Taiteiden yön poikkitaiteellinen messu. Raivo Savik, Tarja Albekoglu, Adoramus-lauluyhtye ja soitinyhtye joht. Maija Pesonen-Kareinen. 3.9.–31.12.2012 Kirkko on suljettu remontin ajan.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222


Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p. 2340 4218 Murto. Su 19.8. klo 11 Konfirmaatiomessu. Mäkeläinen, Pelkonen, Mod, Heikkilä.

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340

Su 19.8. klo 12 Messu. Väyrynen-Si, Albekoglu, Pesonen-Kareinen.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

11–14. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: to klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl. fi. www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme. Ke 15.8. klo 19 Kesäillan ehtoollinen. Arja Kortelainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Su 19.8. klo 10 Konfirmaatiomessu. Tuuli Aitolehti, Jorma Parviainen ja Petros Paukkunen. Ti 21.8. klo 13–14.30 Pihakahvila sisäpihalla. Ke 22.8. klo 19 Kesäillan ehtoollinen. Jorma Parviainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen. To 23.8. klo 18–22 Paavali Soikoon! Taiteiden yön tapahtuma. Kirkossa musiikkia, pihalla omaa ohjelmaa lapsille ja nuorille, tarjolla grillimakkaraa, opastettu kierros kirkon torniin. Kts. tarkempi ohjelma nettisivuiltamme.

Itä-Pasilan seurakuntakoti ■ Opastinsilta 6

Ke 22.8. klo 11–13 Pasila-viikon lounas. Vapaaehtoinen maksu Kirkon ulkomaanavulle. Klo 18 Graduale-kuoron sisäänlaulajaiset. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tule rohkeasti koelauluun! Kauden harjoitusohjelmassa mm. Händel: Messias-oratorio, Bach: Matteus-passio. Tied. kanttori Seppo Välimäki p. 2340 5432, seppo.valimaki@evl.fi.

Muuta To 16.8. klo 18 Lauluilta Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Kalervonkatu 1a. Mukana Arja Kortelainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen. 20.–26.8. Muskareiden netti-ilmoittautuminen. Katso ohjeet nettisivuiltamme www.helsinginseurakunnat.fi/ paavali. La 25.8. klo 13–18 Syntymäpäiväsalonki Paavalinkirkon alasalissa, Pirkko Lehtiö 80 vuotta. Keskustelun virittelijöinä piispa Irja Askola, dosentti Marjo– Riitta Antikainen ja dosentti Petri Luomanen. Musiikki Sanna-Maarit Hakkarainen, Inna ja Juha Vintturi sekä Seppo Välimäki. Viikkomessu Olli Valtonen ja Pirjo Kantala. Ilm. 17.8. menn. tuula. saaksi@elisanet.fi tai p. 050 3699 465.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. Su 19.8. klo 11 Messu. Satu-Elina Ansas, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen. Su 19.8. klo 14 Korpirauha I rippikoululeirin konfirmaatio. Antti Kylliäinen, Henrik Wikström ja Ari Häyrinen.

Toiminta muualla Ke 15.8. klo 18.30 Lähetyksen kesäseurat Veikko ja Maija Kirveellä. Mu-

17

Seurakunnissa tapahtuu 16.8.— 22.8.

kana Marita Toivonen, Janne Sironen ja Ari Häyrinen. Osoite Papinmäentie 15 D.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi. Diakoniapäivystys 28.8. asti tiistaisin klo 10–12 ilman ajanvarausta. To 16.8. klo 18 Riparibileet nuorille. Mm. Riparilauluja, valokuvia leireiltä, infoa syksyn toiminnasta, hartaus Su 19.8. klo 10 Messu. Martti Pitkänen (s), Jukka Vanne (a), Kylli Ahola (k). Kirkkokahvit. Klo 15 K-18 Kokkaus. Nuorten aikuisten kokkailuiltama 3. krs. Ti 21.8. klo 18 Nuorten ilta Ke 22.8. klo 13 Kesäkahvila. Teol. opisk. Laura Korhonen, Kylli Ahola.

Muuta Omput-ryhmässä muutama päiväkerhopaikka vapaana 3 vuotta täyttäneille Konalan seurakuntatalolla (Kyntäjäntie 4). Omput kokoontuvat ma ja pe klo 9–12. Ilm. Leena Eino, p. 09 2340 5603, leena.eino@evl.fi Rukouspiirit keskiviikkoisin klo 13 Pitäjänmäen kirkko, klo 18 Konalan srk– talo (Kyntäjäntie 4), klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone. Urbaani unelma -palvelutempaus to 23.8. klo 14 Seurakunnan bändi Strömbergin S-marketilla. La 25.8. klo 11–13 tempaus kauppakeskus Sellon Ratsutorilla. Tied. tuula.nurminen@evl.fi, p. 09 2340 5605.

Uutta lapsi- ja perhetyössä Tarvitsetko tilapäistä apua lastenhoidossa? Haluatko tuulettaa ajatuksia vanhempana olosta, lapsista, arjesta? Ota yhteyttä lastenohj. Sari Lippojoki, p. 09 2340 5643 (soittoaika maanantaisin klo 13–16). Kaipaako lapsesi vaatteet korjausta tai kotisi jotain uutta? Hyppää irti arjesta ja tule mukaan Käsityökerho Takataskuun. Tapaamme Pitäjänmäen kirkolla ti 4.9., 2.10., 6.11., 4.12. klo 18–20. Osata ei tarvitse, autetaan toisiamme. Tied. Sari Lippojoki, p. 09 2340 5643 tai Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638. Kerho ottaa vastaan hyväkuntoista käsityömateriaalia ja työvälineitä. Toimitus virastoon.

Kuorotoimintaa Pitäjänmäen kirkolla Kirkkokuoro on työikäisille suunnattu kuoro, jossa lauletaan neliäänistä kirkkomusiikkia eri aikakausilta. Tervetuloa laulamisesta innostuneet miehet ja naiset mukaan. Harj. keskiviikkoisin alk. 5.9. klo 18. Tied. Kylli Ahola, p. 09 2340 5617, kylli.ahola@evl.fi. Lauluyhtye Ventus Sinä, joka et halua sitoutua viikoittaisiin kuoroharjoituksiin, liity mukaan joukkoomme! Harjoittelemme projektiluontoisesti. Hyvä nuotinlukutaito katsotaan eduksi. Syyskausi alk. 13.9. klo 18. Koelaulusta sovitaan Kylli Aholan kanssa. Nuorten laulu- ja musaryhmä harj. nuorten tilassa ti 11.9. alkaen joka toinen tiistai klo 18.30. Ryhmään otetaan 14–25 v. laulajia ja soittajia. Ryhmä esiintyy mm. nuorten messuissa. Tied. maija.nuorteva@evl.fi. Lapsikuoro Uusi lapsikuoro aloittaa ti 4.9. klo 16–17. Mukaan otetaan 8–12 v. tyttöjä ja poikia. Kuoroa johtaa Leena Talvio, p. 050 4407 188.

Roihuvuori Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 2340 5700. roihu-

vuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke 12– 18. Pappi tavattavissa seurakuntatoimistossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18. Diakoniatyön ajanvaraus: ti klo 9–10 p. 2340 5758 tai käymällä paikan päällä. Tiistaisin klo 12–14 Roihutupakahvio. Ke 15.8. klo 18 Iltamessu Su 19.8. klo 10 Messu, Alftan ja NivaVilkko Ma 20.8. klo 18.30 Viiden illan mittainen Laulukoulu alkaa seurakuntasalissa. Opettajana dipl. laulaja Hannele Filppula. Laulukoulu soveltuu mainiosti niin aloittelijoille, kuin pitkään laulua harrastaneille ja puhetyöläisille. Opetus jatkuu ti 21.8., ke 22.8., ma 27.8. ja ti 28.8. klo 18.30–21. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 2340 5757

Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14. Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 p. 2340 5768. Su 19.8. klo 12 Messu, Alftan ja NivaVilkko

Muuta To 16.8. klo 18.30–21 Roihuvuoren seurakunta mukana Tammisalon Elojuhlilla. Ti 21.8. klo 12–14.30 Päihteetön iltapäivä Laajarannassa, Humalniementie 15. Mahdollisuus saunoa, syödä yhdessä ja vaihtaa ajatuksia päivän teemasta. Mukana Selin.

Ei enää hiostavia ja hiertäviä kertakäyttötuotteita!

MUKAVUUTTA VIRTSANKARKAILUUN

DĞĚŝ^Ğƚ ƚƵŽƩĞĞƚ

– Varmuusalusasut · kestävät yli 200 pesukertaa! – Vuode-ja irtosuojat · ympäristöystävälliset – Uimahousut · ŵƵŬĂǀĂƚ ũĂ ŚƵŽŵĂĂŵĂƩŽŵĂƚ www.divisa.fL LQfo@divisa.fi www.divisa.fL LQfo@divisa.fi

0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL 0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

na kesä–elokuussa klo 9–24. Tapulin matkamuistomyymälä ja café, avoinna ma–pe 10–17, la 9–17, su klo 12–18 Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17. Rippihuone. To 16.8. klo 12 Viikkomessu. Joona Salminen. Omakustanteiset kirkkokahvit. Krypta. Pe 17.8. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappelin alasali. Klo 12 Urkuvartti. Kira Lankinen. ja Pohjoismaisen ekumeenisen naiskonferenssin keskustelutilaisuus. ks. kohdasta Muuta. La 18.8. klo 18 Iltakirkko. Saba, Murto. Su 19.8. klo 10 Messu. Tuomiorovasti Poutiainen, Saba, Murto. Kirkkokahvit, saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Kira Lankinen, urut. Ma 20.8. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappelin alasali. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki. Krypta. Ti 21.8. klo 12 Päivärukous. Ke 22.8. klo 12 Urkuvartti. Veera Heino. Klo 14 Prayer During the Day.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730, avoinna ma–pe klo 12–15 Su 19.8. klo 10 Messu. Äikää, Ingerö.

Hoidamme isännöinnin huolella ja kirjanpidon tarkasti isännöimme seuraavanlaisia kohteita: - asunto-osakeyhtiöt - kiinteistöosakeyhtiöt - palvelutalot - veteraanitalot - senioritalot

periaatteemme: 2 vrk:n periaate, pöytäkirja valmis 4 vrk:n periaate, kokouksesta saadut tehtävät toimitettu 1 kk:n periaate, maksumuistutus lähetetty 2 kk:n periaate, kirjanpito valmiina

Lapinrinne 2, 00180 Helsinki Toimisto avoinna arkisin kello 9.00 - 16.00 Puh. (09) 6129 6162, fax (09) 6129 6129 kari.kahkonen@isarvR ¿

VERTAISTUKEA RYHMÄSTÄ Oletko menettänyt läheisesi? Oletko yksinäinen nuori? www.mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat Puh. (09) 61551 706

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125 Ma 20.8. klo 9.30 Perhekerho. Ti 21.8. klo 9.30 Perhekerho. Ke 22.8. klo 18 Kesäillan kerho. Koptikirkon pyhät isät. Saba.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126, avoinna ti–su klo 12–16 Ma 20.8. klo 9.30–11.30 MLL:n perhekahvila. Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21

KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Sturenkatu 11, 00510 Hki

Valistu ja virkisty! Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa 15.8. keskiviikkona klo 11.00. Painetun ohjelman saa kirjastoista, Suomalaisesta ja Akateemisesta kirjakaupasta tai opiston aulasta. Ohjelma, tiedustelut ja ilmoittautuminen www.kalliolankansalaisopisto.fi tai puh. 010 279 5080


18

Seurakunnissa tapahtuu 16.8.— 22.8.

To 16.8. klo 17–21 Kesän avoimet ovet. Rukousta, teetä, livemusaa: Senni Valtonen, kantele. Luotettavaa lastenhoitoa klo 18–19.30. Su 19.8. klo 10 Messu. Silvo, Kiuru, Suikkanen, Pulkamo. Kirkkokahvit, saarnajatkot. Ti 21.8. klo 12 Päivämusiikki. Johannes Lenius, urut. Ke 22.8. klo 8 Aamumessu. Kiuru, Suikkanen. Klo 19 Urkukesän konsertti. Annami Hylkilä, sopraano, Simo Mäkinen, tenori, Risto Pulkamo, baritoni, Pekka Suikkanen, urut. ■ Annankulma, Annankatu 14 D To 16.8. klo 12 Äiti Theresa -käsityöpiiri. Pe 17.8. klo 9 Aamupuuro. Ma 20.8. klo 15 Puhu suomea.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

ricolaliike.fi, Tehtaank. 23, p. 2340 6123. Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas ti–pe klo 11–14. To 16.8. klo 13 Kesätorstaipiiri. Akvaario. Su 19.8. klo 12 Messu (vanha kaava). Äikää, Ingerö. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. Tapani Ruokanen, Olli Valtonen. Mus.: Pentti Martiskainen ja Boulevard Boys. To 23.8. klo 19 Urkukesän konsertti. ”Musiikkia – kamera käy!”: Mykkäelokuva Nykyaika (ohj. Charles Chaplin, 1936) musiikin säestyksellä. Jukka Orma, kitara, Mikko Helenius, urut. Pe 24.8. Klo 19 Urkukesän konsertti. ”Musiikkia – kamera käy!”: Uruilla nelikätisesti. Jaana Jokimies & Irina Lampén. La 25.8. klo 19 Urkukesän konsertti. ”Musiikkia – kamera käy!”: Pie Jesu – Jesus Christ Superstar, musiikkia A.L. Webberiltä. Prima Vista -kuoro, joht. Heikki Ruokonen. Jeesus: Markku Häkkinen, Juudas: Olli Tamminen, Pietari: Lassi Videnius, Pilatus: Juuso Waris, Ylipapit: Markku Hakarinne (Kaifas), Juuso Waris, Juhani Raudasmaa, Maria: Tiina Peltomaa/Miinu-Liisa Moilanen, Herodes: Juuso Waris. Altti Uhlenius, kitara, Markus Malmgren, urut, Juho Kaskinen, lyömäsoittimet, Xaris Finland -tanssiryhmä. Liput 15 e ovelta tuntia ennen. Ennakko Café Agricola ja kirkkoherranvirasto.

Meritullin seurakuntakoti ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133

To 16.8. klo 15 Perhekerho. Kokoushuone. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly. Voimistelusali.

Studium Catholicum

Muuta Pohjoismaisen ekumeenisen naiskonferenssin keskustelutilaisuus pe 17.8. klo 12 Tuomiokirkossa. Piispat Irja Askola ja Solveig Fiske, Norjan Hamarin hiippakunnasta keskustelevat englanniksi aiheesta Arkielämä ja usko. Juontaja tekee yhteenvetoja suomeksi. Yleisö voi esittää kysymyksiä piispoille. Tilaisuuden aluksi Urkuvartti, jossa soittaa Kira Lankinen. Krito eli kristillinen toipumisryhmä voi auttaa sinua toipumaan tunne-elämän ongelmista ja kasvamaan vastuulliseen aikuisuuteen: jos olet masentunut tai uupunut, jos kärsit työnarkomaniasta tai riippuvuuksista, jos sinun vaikea sitoutua kestäviin ihmissuhteisiin. Vertaistukiryhmä kokoontuu 12 viikon ajan kerran viikossa ti klo 18–20 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Osallistumista toivotaan joka kerta. Aloitamme ti 11.9. Ilm. puhelinhaastattelulla viim. pe 31.8. diakonissa Satu Ahonen, p. 2340 6201. Muskari Suomenlinnan kirkolla maanantai-iltaisin (10 kert. 17.9. alkaen) klo 17.30–18.10 perhemuskari pienille; klo

kaan siunaaminen Matteuksenkirkon messussa su 26.8. klo 10. Kirkkokahvilla Heidi kertoo kuulumisistaan. Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa ke 19.9.2012 klo 16.30–18, viimeinen tapaaminen 24.10. (kuusi tapaamiskertaa). Ryhmässä käytetään toiminnallisia menetelmiä. Ryhmään osallistujat haastatellaan puhelimitse, jätä yhteystietosi kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 6400. Viimeinen ilmoittautumispäivä 31.8. Pappi tai diakoni ottaa sinuun yhteyttä viikolla 36. Ryhmä alkaa, mikäli osallistujia on vähintään seitsemän. Alakouluikäisten kerhot alkavat viikolla 36. Lisätietoa seurakunnan internet-sivuilta ja kouluissa jaettavasta esitteestä.

ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu (1 euro) ke klo 12, Päihdekuntoutujanaisten syysleiri 21.–23.9., Sururyhmä 5.–7.10. Tuusulassa, hinta 40 e, lisätiedot ja ilmoittautumiset Henna Laitiselle, p. 050 380 2897 tai henna.laitinen@evl.fi.

Vuosaari

Arabiankielinen työ; messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas , messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, Venäjänkielinen työ; messut Mikaelin kirkossa su klo 15, Emännänpolku 1, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ruoholahdenkatu 16, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko Ilman pönötystä. Mia Heikkinen, sopraano ja Salla Karakorpi, piano, osoittavat, että lied ei ole haudanvakava asia. Yksinlauluista on tehty juonellinen kokonaisuus. Lied lähtee teatteriin -konsertti Agricola-klubilla, Tehtaankatu 23, torstaina 16.8. kello 19. Liput 12 euroa. Konsertti on osa Aino Acktén kamarifestivaalia. 18.20–19 rumpu+kanteleryhmä isommille vanhempineen. Syyskausi 60 e. Tied./ ilm. petriina.auramo@gmail.com. Kahvia ja taidetta kesäkahvila Café Kryptassa ma–la klo 11–17, su klo 12–17. Nelly Jurveliuksen näyttely: ”Hildegard von Bingen: Hän joka näki enemmän kuin muut” 2.9. asti. Tapulin matkamuistomyymälä ja café, avoinna ma–pe 10–17, la 9–17, su klo 12–18. Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. www.urkukesa.fi. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100, www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

■ Ritarikatu 3 A

To 16.8. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten ma, ti, to, pe klo 15–17 sielunhoitohuoneessa. Ajanvaraus 2340 6302 tai 2340 6300. Su 19.8. klo 10 Konfirmaatiomessu. Riikka Wikström, Markus Lehtimäki, Mikko Saari, Tilda Tiljander, Leena Tiitu, Tapio Tiitu. Ke 15.8. klo 13 Kesäpiiri. Klo 18 Ehtoollishetki. Arja Launis, Riikka Wikström, Tapio Tiitu. Pappi tavattavissa. Ke 22.8 klo 13. Kesäpiiri. Klo 18 Ehtoollishetki. Riikka Wikström, Eeva Tikka, Tapio Tiitu.

Uutta Raamattusarja ”Sanasta miestä sarvesta härkää”. 5 kertaa: klo 18.00 28.8 /

30.8 / 10.9 / 13.9 & 18.9 Ti 28.8 klo 18.00–19.00, Psalmeja sävelin. Kaisa Valve, laulu. Matti Sirviä, puhe. House Band, musiikki. To 20.9 klo 18.00 Gospel konsertti & evankeliumia. Jari Leinonen, puhe. Kaisa ja Kaivosmiehet & House Band.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39

Ma 20.8. klo 19 Raamattupiiri.

Muuta toimintaa Su 19.8. klo 18 Virsilauluilta Soutustadionilla.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi virastossa aukioloaikoina, ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420.

To 16.8. klo 13.30 Kesäkerho. La 18.8. klo 12 Kellokosken konfirmaatio. Pakarinen, Kontio, Joenpelto, Korva ja Kakkonen. Su 19.8. klo 10 Messu. Vidgrén, Pakarinen ja Kakkonen.

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422. Pe 17.8. klo 9.15 ja klo 10 Vartiokylän ala-asteen koulukirkko. Ma–pe klo 12 Koululaisten iltapäiväkerho.

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421. To 16.8. klo 18 Kappelimessu. Kontio. Ti 21.8. klo 13 Raamattupiiri. Siren ja Stickler.

Tulossa Nimikkolähetti Heidi Majurin mat-

■ Satamasaarentie 7 Su 19.8. klo 11 Kansanlaulumessu. Liturgia ja saarna Johanna Joronen. Musiikki: Sakarat, Anja, hanuri, Tane, kitara, Seppo, saksofoni ja Teija pikku piano harmonin tyyliin.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 16.8. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Anne-Maria Jalovaara ja Teija Tuukkanen.

Muuta Tule Merimieskirkon terassille viettämään kesäiltaa. Grilli kuumana elokuun loppuun saakka keskiviikkoisin klo 17–21. Provianttikatu 4, Vuosaaren satama.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kuurojentyö Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619, pääkaupunkiseudun viittomakielisen Perhekerhon syksyn ensimmäinen kokoontuminen on pe 24.8. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, kauppakeskus Sellossa, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros, sisäänkäynti Ratsutorilta.

Mielenterveystyö Mielenterveyskuntoutujien ruskaretki Posiolle Lapiosalmen Erämatkailukeskukseen 11.–17.9 (ti–ma), retki tehdään linja-autolla. Hinta 400 e sisältää kaikki kulut. Tavoitteena on hoitaa itseämme luonnossa liikkuen ja yhteisöelämää viettäen, lisätiedot ja ilmoittautumiset Marja Aholle, p. 09 2340 2541.

Näkövammaistyö Kesäkävely ti 21.8. klo 10–11.30 Kaivopuistossa, kokoontuminen klo 10 Eiran sairaalan luona, Laivurinkatu 29, raitiovaunu 3 B ja bussit 14 ja 16.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 Pullakirkko su 19.8. Pekka Laine-Mäkinen ja Laura Vihreäpuu, Päivätupa ma

Kampin kappeli ■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi, Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, viikonloppuisin klo 10–18, Hiljaisuuden muuri ja musiikkia Taiteiden yönä to 23.8. klo 17.30 alkaen, tuo mukanasi kuva, joka kertoo, mitä hiljaisuus sinulle merkitsee. Tule ja ole osa yhteisötaidetta!

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi

Mustasaaren toimintakeskus ■ Seurasaaren selällä, p 09 2340 2590 Saari on avoinna yleisölle sunnuntaihin 19.8. saakka. Aukioloajat ke ja to klo 9–21, pe, la ja su klo 9–18, vesibussit Taivallahden laiturista tasatunnein, poikkeus klo 13.15, saaresta 20 min. vaille tasan, maksu 4 e meno–paluu, lounasta on tarjolla päivittäin klo 12–14. Kanttiini avataan klo 10.30 ja suljetaan puoli tuntia ennen saaren sulkemista, hartaus päivittäin klo 14, sunnuntaisin messu klo 14, luottamuksen rukoushetket torstaisin klo 18.30, lisätietoja saaren toiminnasta osoitteessa www.mustasaarentoimintakeskus.fi.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) 2pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. IEC is an interdenominational congregation established in 1976.

International Christian Center (ICC) ■ Ruoholahdenkatu 16 Office open Mon–Fri 10–17 hrs Christian books can be purchased at: www.christianbooks.fi Wednesday Bible Study 18.30–20 hrs Details about activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!!


19

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Tule asumaan Tilkkaan Tarjoamme tehostettua palveluasumista, kevythoivaa ja lyhytaikaista asumista. Tehostettuun asumispalveluun voit käyttää palveluseteliä.

010 4088 136 | www.esperi.fi

YSTÄVÄPIIRI ELÄKELÄISILLE Koetko itsesi yksinäiseksi, kaipaatko ystäviä ja yhdessä tekemistä? Kinaporin palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, aloittaa syyskuussa ystäväpiiri-ryhmä. Ota yhteyttä elokuun aikana numeroon 09-310 24527 tai 09-310 64141

ilmoitukset 0400 249 961 Keskustelu. Palestiinan kuurojen asemaa voidaan parantaa vielä monella tavalla. Kuurojen liiton puheenjohtaja Taleb Mustafa Abu Khader ja pastori Janne Rissanen viittovat. Kuurojen ammattikoulun pojat seuraavat kiinnostuneena keskustelua.

Koulutusta

Kuurot taistelevat oikeuksistaan Palestiinassa elävät kuurot kohtaavat monia haasteita niin arjessa, koulutuksessa kuin sosiaalisessa kanssakäymisessäkin, toteaa Suomen Lähetysseuran selvitys. Teksti Salla Matilainen Kuva Karita Laisi /  Suomen Lähetysseura

ähetysseuran kesällä valmistuneen selvityksen mukaan kuurot joutuvat usein kohtaamaan vaikeudet ilman yhteiskunnan tukiverkkoa. Palestiinan Kuurojen Liiton niukat resurssit eivät riitä taisteluun kuurojen oikeuksien puolesta. Kouluissa kuulovammaisuutta ei huomioida tarpeeksi, ja erityisopettajista on alueella huutava pula. Myös Palestiinan kuulovammaisille tarkoitettu kääntäjien yhdistys kärsii virallisen tuen puutteesta. Selvityksen mukaan Palestiinan kuurot tarvitsisivat virallisen edustajatahon, joka puolustaisi niin lasten kuin aikuistenkin oikeuksia. Haasteita riittää myös oman viittomakielen kehittämisessä. Kielestä puuttuu vielä useita sellaisia merkkejä, joita esimerkiksi korkeakouluopinnoissa tarvitaan. Viittomakieltä opetetaan vain tietyillä alueilla, mikä sekin hankaloittaa kielen oppimista. Kaikki halukkaat eivät pääse viittomakieltä opettaviin kouluihin. Esteeksi saattaa muodostua varojen puute. Yleinen oppivelvollisuus ei koske vammaisia, joten perheet

L

saattavat jättää kuulovammaisen lapsen kouluttamatta. Palestiinan kuuroista arviolta puolet on työttömänä. Työssä käyvien kuukausiansio on usein hyvin pieni, minkä vuoksi monet alueen kuuroista tai kuulovammaisista ovat myös köyhiä. – Vammaisuus on iso häpeä, ja vammaiset lapset on perintei-

Mitä Palestiinan kuurot tarvitsevat? Suomen Lähetysseuran suositukset: ■ Kuurojen kerhot ja Kuurojen liitto tarvitsevat tukea. ■ Opettajakuntaa koulutetaan, jotta he tuntevat kuurojen tarpeet. ■ Ammatillista koulutusta lisätään kuurojen koulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle. ■ Työvälineistä on puutetta kouluissa ja kerhoissa. ■ Korkeakoulutasoista viittomakielenopetusta kehitetään. ■ Tietoa viittomakielestä jaetaan. Tietoa välitetään myös viittomakielellä. ■ Tulkkien yhdistysten perustamista sekä heidän koulutustaan tuetaan.

sesti pidetty piilossa, jolloin he eivät ole oppineet viittomaan. Kuurot ovat Palestiinassa usein vaatimattomissa ammateissa, kuten ompelijoina, keittäjinä tai kadunlakaisijoina. Muihin vammaisryhmiin verrattuna kuurojen tilanne Palestiinassa on kuitenkin suhteellisen hyvä, sillä kuulovamma ei näy päällepäin, Lähetysseuran Palestiinan kuurojen työn koordinaattori, pastori Janne Rissanen kertoo. Palestiina on allekirjoittanut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, mutta käytännössä asenteet muuttuvat hiljalleen. Vuonna 1999 Palestiina hyväksyi myös oman vammaislakinsa, jota ei ole kuitenkaan vielä pantu käytäntöön. Viivästys on johtunut alueen poliittisesta epävakaudesta. Poliittisesti vaikeat olot tekevät kuurojen parissa tehtävän työn erityisen tärkeäksi. – Kuurot ovat erityisen haavoittuvaisia konfliktitilanteissa, sillä he eivät kuule esimerkiksi ympärillään tapahtuvaa ammuskelua, Rissanen muistuttaa. Palestiinan opetusministeriö tekee selvityksen mukaan parhaansa kuurojen lasten oikeuksien ja etujen ajamiseksi. Aikuisten palvelut tulevat yhä jäljessä. Lasten koulut ovat Palestiinalaishallinnon vastuulla, ja koulut ovat viime aikoina parantuneet. – Kuurojen kouluilla on kehityksestään huolimatta yhä monia tarpeita, jotka vaihtelevat kouluittain. Missä tarvitaan kuulolaitteita tai videotykkiä, missä puheterapeuttia, puutyöluokkaa tai psykologia, Rissanen selittää.

SYKSYN KIRJOITTAJAKURSSIT ALKAVAT Kallion kirjoittajakoulun suosittu Elämä tarinaksi -kurssi tiistai-iltaisin, viisi kertaa 28.8.-25.9.2012, hinta 125 e. Luova kirjoittaminen keskiviikkoisin klo 10.0012.30, kahdeksan kertaa 29.8.-31.10. Lyhyet erikoiset -novellikurssi torstaiiltaisin klo 18.00-20.30, viisi kertaa 30.8.-11.10, hinta 125 e. Kouluttajana kirjailija Marketta Rentola.

Kirjoittamaan oppii kirjoittamalla! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.kallionkirjoittajakoulu.fi

Vuokrata halutaan

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Siivouspalveluja Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

(09) 4369 6335

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla Luot. parisk. ja pieni koira etsivät kodiksi kaksiota H:gin kesk. alue alk.15.8., vuokratoive 900-1300? 050 350 0449

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähenn. 45%

Rauhaisa mus.teoriaopiskelija etsii edullista yksiötä Helsingistä 1.9 alken. Yht.otto 050 532 1759

Ikkunanpesua, siivous- ja kotipalveluita (mm. vaatteiden ja verhojen ompelua, korjausta). Puhdasta energiaa arkeen. Oy Evinco, P. 041 729 8162

Sis.arkkitehti etsii kalustettua yksiötä/kaksiota Etelä-Helsingin alueelta 1.9 alkaen. Taina/ 050 341 7656

Kotisiivousta/ikkunapesua. Tosi edullisesti kotimaisin voimin www. kotikuntoon. 0440-691 994 T. Vanari

Työssä käyvä 30v. mies haluaa vuokrata asunnon keskustan läheltä. 045 351 8899

IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myös hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Uskv.pariskunta haluaa vuokrata asunnon HKI/Vantaa alueelta. Puh. 044 256 8384

IKKUNANPESUA! Reipas ammattimies. P. 050 338 4754 / Kraft

Siisti ja savuton nuori mies etsii vuokrayksiötä Töölön seudulta 1.9 alkaen. P. 044 283 6109

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25€/h+alv www.kaijaclean.fi p.045 888 2636

Uskova pari kotia vailla. Menossa naimisiin ja etsimässä edullista 2h. Hki tai Espoo. Puh. 0400 518 419

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58€/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p.045 888 2583

Halut. vuokr. asunto H:stä kahdelle rait. ja siist. syyskuusta jouluun saakka. Vuokra max 700€/kk. Puh: 050 590 4088

Siivous- ja kotipalveluita Sinulle! Teemme arjen helpommaksi! P. 045 345 5076 tai www.varmuudella.com

Kristinuskon takia maanpaossa oleva mies etsii huonetta Helsingistä. 040 416 0470

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762


20

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

M

uutamaa poikkeusta lukuunottamatta kotimaisen hengellisen populaarimusiikin taso ei ole kummoinen. Suomi-gospeliksikin kutsutun puuhastelun laatu on usein jopa omiaan herättämään epäilyksen Jumalan kaikkivaltiudesta. Valtaosa näistä taivaallisista musiikkiesityksistä jättää sanoituksen, sovituksen, sävellyksen tai esityksen osalta luvattoman paljon toivomisen varaa. Suomi-gospelin sanoituksissa rehottavat raamatunlauseiden yletÜn viljely sekä ähäkutti-tyyppinen etusormi pystyssä -opettaminen. Sävellyksissä ei lÜydy omaperäistä otetta ja keskivertopunkkarin soittotaidolla pääsee pitkälle. Jostain syystä lähes kaikki tässä lajityypissä talenttia osoittavat pyrkivät pois sen piiristä laajemmille markkinoille. Kaikestä tästä kärsivät eniten viattomat rippikoululaiset, joille pakkosyÜtetään kristillisen kasvatuksen nimissä tätä soopaa poispakenemattomissa olosuhteissa. Ihmisoikeusvaltuutettu on kohta pakotettu puuttumaan tähän laillistettuun kidutukseen.

E

ETRO

I

M

R

Soi kunniaksi Luojan?

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit 20 v kokemuksella takuutyÜnä

M O NT

T

neniälittereK

Palvelukseen halutaan

Rakennusala

maalaus tapetointi keittiÜt kylpyhuoneet saunat lattiat ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä

P. 0400-819483/ metroremontti@pp.inet.ďŹ

VESIKOURUT

Haagan seurakunnassa on haettavana

Lastenohjaajan toimi • TyĂś on laaja-alaista lapsi- ja perhetyĂśtä, sisältäen perhekerhoa, päiväkerhoa ja iltapäiväkerhoa.

s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakäsittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

• TyÜsuhde on kokoaikainen (38,25/viikko).

050-2205 /

• Tehtävään valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus sekä rikosrekisterilain 6§ 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote.

Siltala

www.0502205.ďŹ Kodin remontit 40 vuoden kokemuksella erinomaisella ammattitaidolla, edullisin hinnoin. Pienet ja suuret kaikenlaiset, alusta loppuun, myĂśs uudisrakennukset. Huomioikaa kotitalousvähennys. Tip Top Rakennus Oy • p. 045 634 7858 e-mail: esa kokkonen@kolumbus.ďŹ

Mitoin kuin mitoin Uusi ilme keittiÜÜn

-Ovet, tasot, rungot -Vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

• Kelpoisuusehtona on lastenohjaajan pätevyys tai muu soveltuva koulutus. Palkkaus KirVesTesin mukainen • Hakijan tulee olla ev.lut.kirkon jäsen.

• Koeaika on 4 kk.

Hakemukset 24.8.2012 mennessä osoitteeseen: Haagan seurakunta/lapsityĂś, Vespertie 12, 00320 Helsinki tai sähkĂśpostitse haaga.srk@evl.ďŹ Mahdolliset haastattelut ti 28.8.2012 klo 16 alkaen Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Lisätietoja: kirkkoherra Hannu Vapaavuori, p. 040 7005407 tai lapsityĂśnohjaaja Marja-Liisa Selin, p. 050 5634960.

Soita: ERKKI 0500 503357 MIKKO 0409 311466 www.ergadesign.

REMONTTEJA Ammattitaidolla lattiasta kattoon... 70. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähkÜpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimituksen yhteystiedot Puhelinvaihde: 020 610 0100 Postiosoite: Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähkÜposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähkÜposti: seppo.simola@evl.fi ToimituspäällikkÜ Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Saila Keskiaho, vs., p. 020 770 3667 Miikka Kivinen, vs., p. 020 770 3705 Marjo KytÜharju, p. 020 770 3662 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähkÜposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipäällikkĂś: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3134 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myĂśs verkossa näkĂśislehdessä. Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviä 2,30 e / pmm. Hintoihin lisätään ALV 23% Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. ReprotyĂś Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

Huoneistot, OK-talot, keittiĂśt, kylpyhuoneet, lattiat, maalaukset, saunat

Soita ILMAINEN arviointi!

P. 343 3052 / 0400 689 742 www.jabell.fi

Jabell Oy

Luotettava ja osaava NAISSĂ„HKĂ–URAKOITSIJA. Kaikki sähkĂśtyĂśt. Kotitalousvähennyskelpoinen. Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.ďŹ Talojen ja kesämĂśkkien ulkomaalaukset, huoneistoremontit katosta kellariin. Uudisrakentaminen. Ammattitaidolla ja aikailematta. Kotitalousvähennys! Soita! Tekno-Kate Oy, puh: 040 5656 754. JORMAN REMONTTIPALVELU. Maalaus, tapetti, laatta, ym. muut pikkutyĂśt. Kestopuuterassit piha, parveke. 040 189 5682 KYSY KESĂ„-TARJOUS MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYĂ–T. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

Kotien ja kiinteistĂśjen remontit edullisesti puh. 044 016 5273, www.helsinginrakennusjaasennus.ďŹ

Myydään huoneistoja YKSIĂ– 31m2 (hitasasunto), As. Oy Kukkaskartanon palvelutalo. Puh. 040 562 3107

Myydään hautakiviä

Vuosaaren seurakunta on elävä ja Jumalan yhteyteen kutsuva seurakunta, jossa on yli 50 tyÜntekijää. Seurakunnassamme on haettavana

NuorisotyĂśnohjaajan viransijaisuus Etsimme innostunutta, hyvät yhteistyĂśtaidot omaavaa ja nuorten parissa viihtyvää tyĂśntekijää ajalle 1.10.2012 – 31.5.2014 sekä mahdollisesti pidemmäksikin ajaksi. Palkkaus on vaativuusryhmän 502 mukainen. Kelpoisuusehtona on piispainkokouksen hyväksymä nuorisotyĂśnohjaajan tutkinto. Ennen tyĂśn aloittamista on esitettävä rikosrekisteriote sekä lääkärintodistus. TyĂśssä on 4 kk:n koeaika. Lisätietoja antaa johtava nuorisotyĂśntekijä Ilkka Kanerva (09) 2340 LONND NDQHUYD#HYO Âż Hakemukset 28.8.2012 klo 12 mennessä: Vuosaaren seurakunta, 6DWDPDVDDUHQWLH +HOVLQNL YXRVDDUL VUN#HYO Âż +DDVWDWWHOXW järjestetään kutsutuille 29.8.2012 klo 17–20.

Etsimme lisää kotityÜtaitoisia lastenhoidon ammattilaisia joukkoomme. TyÜ on tuntityÜtä oman elämäntilanteen mukaan. Yhteydenotot: toimitusjohtaja Mona Jonsson 020 799 5651.

VäestÜliiton Kotisisar Oy www.kotisisar.fi

+$87$.,9(7

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W S ZZZ SHLNLYL Âż

3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN

.DXQHLPPDW KDXWDNLYHW .DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

6820(1 +$87$.,9, 9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

SXK ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

Vuokralle tarjotaan Kalustettu yksiĂś Kruunuhaasta ajalle 15.9.2012 - 31.5.2013. Puh. 046 846 6912 Pidempiaikaisesti Kampissa siisti läpitalon huoneisto 2h+k 46 m2, lasitettu länsiparveke, taloyhtiĂśssä putket uusittu, 1250â‚Ź+vesi+sähkĂś. Heti vapaa. Yhteys 0440 470 655/ Antti. Kristakodista yksiĂś 41,5m2, vuokra 681â‚Ź/kk + 2kk vuokratakuu. Tiedustelut: 050 564 8999

Terveydenhoitoa Psykologiset tutkimukset ja arviot, tukikeskustelut, konsultaatio. Luotettavasti, ammattitaidolla. MyĂśs kotikäynnit. Psykologi Eliisa Niemi. 050 571 6264 psykologipalvelut@gmail.com Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 65â‚Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515. JALKAHOITO. Kotikäynti 55â‚Ź. (Koskela, Maunula, Pakila) 040 734 6591


21

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Hammashoitoa HAMMASTEKNIKKO

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus

a. Eurohammas puh. 726 2266 Uushammas puh. 146 1460 y valloitta Kaunis hym Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, www.eurohammas.fi Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua. Hammaslääkärimme Mikko Larjomaa. Hinta Omavast. Kelapal. ERIKOISHINTAMME:

Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus.......59€ 32,60 26,40 38,60 20,40 Hampaan värinen paikkaus...... 59€ 27,00 22,00 Kivuton hampaan poisto..........49€ Hammasvalkaisu yksilöllisellä menetelmällä alk............. 150€ Ei Kelan suoraveloitusta.

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

T A K U U T Y Ö

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA:

YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

270€

85€ YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 390€ 139€ YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 50 € Meiltä myös koti- tai Proteesien ilmainen tarkistus.

vanhainkotikäynnit

ASFALTOINTI JA PIHATYÖT Nyt pihat kuntoon, alkaen pienistä paikkauksista isojen alojen asfaltointeihin pohjatöineen. Myös kivituhka ja multaustyöt. Olemme tavoitettavissa myös iltaisin ja viikonloppuisin.

OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS

045-842 4844, 045-842 4771

ETELÄ-SUOMEN ASFALTTI OY

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Myydään

HAMMASASEMA > Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienian hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 690€ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 69 € Yksi kokoproteesi 390€ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

• Pumpulitäytteisiä peittoja • Pumpulitäytteisiä petauspatjoja eri kokoja, saa erikoismittaisia. • Pumpulihuopia • Tyynyjä polyestervanu-, muovirouhe- ja pumpulitäytteisenä • Valmistamme erikoismittaisia pussilakanoita, muovipatjoja ja tyynyjä • Tuolimattoja 16€, 25€, 29€ • Päiväpeittoja 15€, 25€, 35€, 40€, 50€, 60€ • Gobeliinikangasta lev. 140cm 8€/m, 12€/m, 16€/m • Pöytäliinoja ja pöytäliinakankaita • Pyyheliinoja ja pyyheliinakankaita • Kanavatyöpohjia, ristipistotyynypakkauksia, lankoja ja ompelutarvikkeita TALOUSHOITO OY Fleminginkatu 12, p. 753 1257 Auki: ma-pe 10-18, la 10-15

HOITOKOTI ESKIL on tunnetusti hyvä muistisairaiden vanhusten yksityinen palvelukoti Tarjoamme kymmenen vuoden lujalla kokemuksella lyhyt-ja pitkäaikaishoitoa. Ammattiinsa sitoutunut henkilökunta ja oma lääkärimme takaavat turvallisen huolenpidon ympäri vuorokauden.(Palveluseteli käy osaltaan maksuvälineenä). Sovi toki tutustumisaikaa kotiimme.

Tj. Seija Karinen puh. 041 501 9453 www.eskilkoti.org

KaihdinTohtori Kaihtimien korjaus, omien asennus sekä uusien mittaus. Iltaisin ja la. J. Vähäkangas

Kuksan kipsityöt ovat kristillisiin arvoihin perustuvia uniikkeja käsitöitä www. kuksankipsityöt.fi nkipsityöt.fi puh.044-052 puh.044 052 9028

p. 040-411 4370

MYYN HUONEISTOSI

- 2,5 % palkkio, sis alv - 39 vuoden työkokemus Soita ark/vkl 0400 506 07 lkv(A) Anneli Vainioranta ky etuovi.com / jokakoti.fi

Ostetaan Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225.

Ostan 30v kokemuksella taulut, valaisimet, maljakot, huonekalut, antiikit, koti-irtaimet. Kuolinpesät, jäämistöt tyhjennyksineen.

Puh. 050 - 573 3206

Kauneudenhoitoa Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50€) nyt 37€. Norm.vel. perm.l+k (55€) nyt 46€ Tied. 639 818 Eläkeläisten permanentti pak. 60€ ja väripaketti 60€ leikkaus 18-20€ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

TEHOSÄHKÖ Sähköasennusliike. Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin. 09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com KESÄPIHAAN VIIHTYVYYTTÄ Kestopuuterassit, aidat, laatat, muurit, istutukset, nurmikot. Myös pikkutyöt. Mökki, parveke, vuosien kokemus. Panosta! Pyydä tarjous. 040 189 5685 finrak21@luukku.com Kaikki kodin remontit isot sekä pienet, ulko- ja sisätyöt. Takuutyönä. Suomalaiset työntekijät. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. Myös kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697 Mattojen käsipesua 8€/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10€ /Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148 ps. olin ennen Hakaniemessä

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU Tuntivel. 33€+ alv. p.0400 811 941 mm. Pihatyöt (bob-cat), ikkunanpesut, remontit, muutot ja kuljetukset. www. bewesport.fi www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu Luotettavasti, laadukkaasti. Gsm. 044 538 7967. KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 € / tunti 050 926 6203 KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYÖNÄ. X.X.L OY p. 050-5124611 Laulutunteja, äänenmuodostuksen perusteita. Puh. 050 382 2792 / Vilja Tuominen.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 Huonekalujen kasaukset ja kodin pienet korjaustyöt. p. 046 899 6885 www.pollanen.info Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois! p. 0466 418 728.

Lakiasioita KUOLINPESÄT - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU tyhjennämme vintistä kellariin. Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin). P. 040 377 5159 *ONNI* (25v.kok.) Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964 OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546

KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 0440 701 999. Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651. Ostan Kirjat, äänilevyt, astiat, kuolinpesät, irtaimistot, melkeinpä mitä tahansa, tarjoa. P. 040 777 2222 OSTAN ÄÄNILEVYT (LP:t ja Singlet) Hyvään Hintaan, saat asiantuntijan arvion levyistäsi. Jani 044 592 1427

Asianajajia Asianajotoimisto Tyynilä Oy Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.fi

Kaikki yksityisten/yritysten lakiasiat.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim. Testamentit, perintö- ym.lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.fi

Perhe- ja perintöoikeus, yhtiö- ja sopimusoikeus sekä muut juridiset toimeksiannot luotettavasti ja nopeasti. Oikeustieteen kandidaatti, MBA Jukka Fahlgren, 040 715 1195

Lakiasiaintoimisto Jukka Fahlgren Perukirjat, perinnönjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.fi Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693

Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.


22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Herkkää melankoliaa Sopraano Sarah Sun ja kitaristi Friedemann Wutke esittävät Saksalaisen kirkon Taiteiden yössä englantilaisen John Dowlandin (1563–1626) musiikkia. Ohjelma koostuu Dowlandin luutulle ja lauluäänelle kirjoittamista lauluista. Kahden 20 minuutin mittaisen Dowland-esityksen välissä kuullaan brasilialaisen Heitor VillaLobosin (1887–1959) kitarapreludit Cinq Preludes. Konsertti Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1, torstaina 23.8. kello 20. Vapaa pääsy.

Radio&TV YLE Radio1 87,9 MHz Su 19.8. klo 10 Jumalanpalvelus Maarian kirkosta Turusta. Virret: 207: 1–3; 409; 188: 4–7; 350: 5, 439: 3, 4. Klo 11 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Klo 18 Lohjan adventtiseurakunnan jumalanpalvelus. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 16.8. Pastori Kai Sadinmaa. Kouluttaja Mika Aspinen. Pe 17.8. Teologian tohtori Kari Kuula. Perheneuvoja Saara Kinnunen. La 18.8. Luutnantti Esa Nenonen (Pelastusarmeija). Poikkeuksellisesti ei iltahartautta. Ma 20.8. Maanviljelijä Topi Haarlaa ja Yhteisvastuu-suunnittelija Laura Hytti. Ville Talola lukee 1. Mooseksen kirjaa. Ti 21.8. Pastori Hilkka Olkinuora. Pastori Mikael Sundkvist (Ortodoksinen kirkko). Ke 22.8. Kirjailija Kaija Pispa. Teologian maisteri Riitta Lemmetyinen. To 23.8. Viestintäpäällikkö Simo Repo. Kouluttaja Mika Aspinen.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 19.8. klo 19 Kesäinen Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

Suviradio www.suviradio.fi Kesämusiikin kotipesä. Saa laulaa mukana.

TV1 La 18.8. klo 11.05 Pisara. Luokanopettaja Terttu Stenman lukee Raamattua omalla kotitilallaan Uuraisilla. ”Hyvä tuuli tarttuu.” Luuk. 6: 27–31. Uusinta ma 20.8. klo 14.55.

Elävä ääni. Kitaristi Jukka Orman mielestä musiikki on olennainen osa elokuvaa. – Ilman ääntä katsottuna mikä tahansa leffa latistuu. Mykkäelokuvissa sen huomaa erity

Mykkä saa äänen Charles Chaplinin klassikko nähdään sähkökitaralla ja uruilla säestettynä. Teksti Anu Heikkinen Kuva Jani Laukkanen

J

ättimäiset hammasrattaat pyörivät ja niiden puserruksessa matkaa jakoavaimineen liukuhihnatyössä sekaisin mennyt pikku kulkuri. Piano ja viulut soivat kiihtyvällä tahdilla. Nykyaika-elokuvan kohtaus lienee jokaiselle Charles Chaplin -fanille tuttu. Taiteiden yönä 23.8. teollistuvan maailman melskeissä seikkailevan kulkurin voi kohdata Mikael Agricolan kirkossa. Tiedossa on harvinaislaatuinen elokuvaelämys, sillä musiikki soitetaan paikan päällä. Mykkä-

elokuva nähdään kitaristi Jukka Orman ja urkuri Mikko Heleniuksen säestyksellä. Esitys on osa Helsingin Urkukesän ohjelmaa. – Palaamme juurille, sillä alun perin mykkäelokuvissa ei ollut ääniraitaa, vaan näytännöissä soitti aina orkesteri tai vähintäänkin pianisti, Orma kertoo. Orma on aiemmin soittanut eri kokoonpanoissa livemusiikit Fritz Langin rikoselokuvaan Tri Mabuse - ihmispeto (1922) sekä King Vidorin klassikkoon The Crowd – Ihmiset väkijoukossa (1928). Nykyaikaan Orma ja Helenius ovat suunnitelleet ja osin säveltäneet musiikit alusta lähtien itse. – Olemme esiintyneet yhdessä jo useita vuosia. Idea tähän esitykseen syntyi viime keväänä. Esityspaikaksi valikoitui kirkko luonnollisestikin sen vuoksi, ettei juuri muualla ole käytettävissä urkuja. Chaplinin elokuvia Jukka Orma katsoi jo lapsena isänsä kaitafilmeiltä. Hän tunnustautuu niiden suureksi ihailijaksi. – Aikuisiällä tein kerran kokeilun, miten erilaiset musiikit

sopivat kaitafilmien säestykseksi. Oli häkellyttävää huomata, kuinka usein liikkuvan kuvan ja musiikin rytmi ja sisäinen logiikka sopivat yhteen, hän kertoo. Mykkäelokuvan kaudella musiikki oli elokuvissa vieläkin suuremmassa roolissa kuin äänielokuvissa. Musiikki rytmitti elokuvan tapahtumia ja auttoi siirtymään kohtauksesta toiseen. Lisäksi mykkäelokuvissa käytettiin avainkohtia ja -repliikkejä selventäviä välitekstejä, niin sanottuja plansseja. – Esityksemme musiikki poikkeaa huomattavasti mykkäelokuvien kapakkapianotyylistä. Mukana on alkuperäisiä mykkäelokuvien perinteitä kunnioittaen myös improvisaatiota. Se ja tämän päivän elementit liittävät elokuvamusiikkimme vahvasti nykyaikaan. Nykyaika ilmestyi vuonna 1936, äänielokuvien ollessa jo teknisesti mahdollisia. Charles Chaplin vierasti edelleen äänielokuvia ja halusi säilyttää kulkurihahmonsa mykkänä. Hän kuitenkin antoi uuden ajan livahtaa

elokuvaansa äänikokeilujen muodossa. Elokuvaan tehtiin ääniraita, joka sisälsi tehosteita, kuten koneiden ja valvontamonitorien ääniä. Myös Chaplinin ääni kuultiin ensimmäistä kertaa valkokankaalla kulkurin esittämän laulun myötä. Nykyaika on kriittinen puheenvuoro teollistuvasta maailmasta, mutta Chaplin ei näe teollistumista pohjimmiltaan pahana. Vaikka elokuvassa tuodaan esille myös koneistuvan maailman nurjia puolia, tarina on positiivinen ja optimistinen. Orman mielestä elokuva puhuttelee nimensä mukaisesti myös nykykatsojaa. – Elokuvassa tuodaan lapsenomaisella yksinkertaisuudella esille tärkeitä asioita, kuten rakkaus ja pyyteetön pyrkimys hyvään. Chaplinin analyysi maailmasta on yksinkertaisuudessaan ja sadunomaisuudessaan paikkansapitävä, hän pohtii. Mykkäelokuvan musiikki sopii hyvin Orman kameleonttimaiseen muusikon- ja tuotta-


23

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Musiikkia kirkoissa Torstai 16.8. Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu. Urkukonsertti klo 13 Kallion kirkossa. Anna Maria Böckerman, Anders Forsman ja Dag-Ulrik Almqvist. Ohjelma 5 e. Kesämusiikki klo 13 Viikin kirkossa. Merja Wirkkala, laulu, Heikki Poutanen, urut. Lauluilta klo 18 Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Kalervonkatu 1a. Mukana Arja Kortelainen ja SannaMaarit Hakkarainen Paavalin seurakunnasta. Lied lähtee teatteriin klo 19 Mikael Agricolan kirkon Agricola-klubissa, sisäpiha. Mia Heikkinen, sopraano, Salla Karakorpi, piano. Suomalaiset, ranskalaiset ja saksalaiset yksinlaulut on dramatisoitu juonelliseksi kokonaisuudeksi. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 12 e. Kantelemusiikkia noin klo 19 Vanhassakirkossa. Senni Valtonen, kantele. Osa avointen ovien iltaa kello 17–21. Ohjelmassa myös rukousta, puhetta ja teetarjoilu. Vokaalidraama Uspenie klo 20 Uspenskin katedraalissa, Kanavakatu 1. Gallerie-kamarikuoro ja Uspenskin katedraalikuoro, johtaa Victoria Meerson. Leonid Bashmakov. Ohjelma 5 e. Kantaesitys. Urkuyö ja Aaria klo 22 Espoon tuo-

Taiteiden yö on tapahtumien runsaudensarvi

isen selvästi.

januraan. Laaja-alainen kitaristi on soittanut Sielun Veljien lisäksi muun muassa Hassisen Koneessa, Hurriganesissa, Pedro’s Heavy Gentlemenissä, Piirpaukkeessa ja lukuisissa muissa kokoonpanoisoololevynsä sa. Ensimmäisen soololevynsä nna 2003. Orma julkaisi vuonna tomuus ja siir– Ennakkoluulottomuus tyminen tyylilajistaa toiseen on mista, hän toteaa. nulle luonteenomaista, Viimevuotisen Sielun Veljien man oma nykypaluun jälkeen Orman ppusyksystä aika on pyörinyt loppusyksystä mpärillä. ilmestyvän levyn ympärillä. aimoni Anja – Levy sisältää vaimoni hin säveltäSnellmanin runoihin ot kertovat miäni lauluja. Runot umisesta ja rakkaudesta, luopumisesta muista ajattomista ihmisksistä. suhteiden kysymyksistä.

Perjantai 17.8. Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Kira Lankinen.

Lauantai 18.8. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Annimari Pelli, urut. J.S. Bach, Egil Hovland.

Sunnuntai 19.8. Avec Privilége du Roy klo 16 Alppilan kirkossa. Holger Faust-Peters, viola da gamba, Irén Lill, cembalo. Ranskalaista barokkia. Ohjelma 5 e. Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie. Yhteislaulua ja hartaus, mukana kanttori ja pastori. Järj. Töölön seurakunta. Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Kira Lankinen, urut. Bach, Mozart, Lindberg. Ohjelma 5 e.

Bachia kuoriuruilla, ja joka tunti puolelta eri urkurit soittavat lehteriuruilla. Kirkon pihalla on maksullinen puffetti. ■ Malmin kirkossa, Kunnantie 1, on kello 18–22 useita eri konsertteja. Ilta alkaa kanttoreiden konsertilla, jonka jälkeen kuullaan ranskalaissäveltäjä Leo Delibes’n Missa brevis -messu. Kello 21 on huilu- ja cembalokonsertti. ■ Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29, starttaa kello 19 perinteinen kuorokavalkadi. Ohjelmassa mukana ovat Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores, Santeri Siimeksen urkuesitys sekä poikakuoroja Pohjoismaista ja Baltiasta. ■ Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12, voi kello 19 osallistua poikkitaiteelliseen messuun Laulujen laulun lähteillä. Messussa ovat mukana soitinyhtye sekä lauluyhtye Adoramus johtajanaan Maija Pesonen-Kareinen. ■ Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10,

Menokasvo: Laura Sippola Laura Sippola pp vastaa Tuki-yhtyeineen y y musiikista Torimessussa, joka järjestetään Länsi-Pasilan Maistraatintorilla Mais tiistaina 21.8 kello 18. Messussa saarnaa Martti Pitkänen ja toimittamassa on Meilahden seura seurakunnan pappeja. Millaista musiikkia on luvassa? – Esitämme Siionin Siion virsiä Trenkipoika-levyltäni. Ne ovat osa messua ja tavallaan tavall korvaavat virsiä. Toki messun osallistujat saavat veisata veis mukana, jos virret ovat heille tuttuja. Monet niistä löytyvät löy myös kirkon virsikirjasta. Miksi innostu innostuit körttien Siionin virsistä? – Olen itse its kotoisin Lapualta. Siionin virret ovat merkitt merkittävä osa alueen musiikkikulttuuria. Ne ovat tullee tulleet itselleni tutuiksi nimenomaan lapualaisuuteni kautta, sillä körttiläisyys vaikuttaa alueella va vahvasti. M Millaista sovitustyö oli? – Yritin miettiä virsiä itseni kautta, tehdä n niistä omiani. Siionin virsien perinteeseen ku kuuluu, että niitä muunnellaan ja versioidaan. Siksi uskalsin itsekin lähteä tähän työhön. Miten vanhat virret istuvat nykyaikaan? – Siionin Siio virret ovat ajatonta musiikkia. Ne eivät vanh vanhene. Harva musiikki kantaa näin pitkään. Siin Siinä näkee, että kaikki turha on karsiutunut poi pois. Virsien hartaus koskettaa yhä. O L L I-

PEKK

PO A OR

Mykkäelokuva Nykyaika ka (ohj. Charles Chaplin, 1936) musiikin säestyksellä Taiteiden yönä 23.8. klo 19 Mikael el Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Jukka Orma, kitara, Mikko Helenius,, urut. Elokuvan kesto 90 min. n. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Torstaina 23.8. vietetään jälleen Taiteiden yötä. Kirkoissa voit muun muassa paneutua Johann Sebastian Bachiin, tehdä yhteisötaidetta, loistaa virsikaraokessa tai nauttia kuoromusiikista. Piipahda lähikirkkoon tai lähde pidemmällekin taiteen perässä! ■ Hakavuoren kirkossa, Aino Acktén tie 14, kuullaan alkusoitto Taiteiden yöhön kello 18. Kamarimusiikkia loihtivat kuulijoille sopraano Laura Pyrrö ja pianolla säestävä Tiina Korhonen. ■ Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, tapahtuu kello 18 alkaen aina puoleenyöhön asti. Ilta alkaa messulla, mukana Salonki-kuoro, jota johtaa Vivika Oksanen. Messun jälkeen kello 19 käynnistyy juonnettu urkumaraton, jossa Ville Urponen soittaa tasatunnein

miokirkossa, Kirkkopuisto 5, Espoo. Kaikuja holveissa. Vokaaliyhtye MGREN-semble, Barokkiyhtye Opus X, kamarikuorot Novena ja Incanto, Helsingin Filharmoninen kuoro, Markus Malmgren, urut ja musiikinjohto. J.S. Bach, Mendelssohn, Brahms, Bruckner, Reger, Fauré. Liput 13–21 e Lippupisteestä ja ovelta.

Saila Keskiaho

Maanantai 20.8. Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu. Musiikkia vierailijoille klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Lapsikuoro The Hong Kong Children’s Choir, johtaa Kathy Fok, säestys Lin Ching. Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Agnes Armstrong, USA, urut. Mm. Guilmant, d’Indy, Buxtehude, Barber, Strayhorn. Ohjelma 5 e.

Tiistai 21.8. Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu. Musiikkia vierailijoille klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Kamarikuoro Vocale Mostviertel Itävallasta, johtaa Edgar Wolf. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Johannes Lenius, urut. Metrolla musiikkiin klo 20 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Urkukonsertti Valo ja pimeys. Petros Paukkunen, urut. Bach, Mozart. Ohjelma 5 e.

Keskiviikko 22.8. Pianomusiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Olivier Wu. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Veera Heino.

alkaa kello 21 Taiteiden yön juhlakonsertti Moni unelmoi – Nella Fantasia. Konsertissa kuullaan musiikkia klassisista kirkkomusiikin helmistä viihdesävelmiin. Harppu, piano, sello ja urut säestävät oopperalaulaja Reijo Ikosta ja Pekka Itkosta. ■ Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1, kello 19 Tuovi Lehtinen lausuu psalmeja ja Timo Olli soittaa uruilla Bachia. Kello 20 alkaa virsikaraoke. Kello 21 on Merikannon matkassa -konsertti, jossa tenori Pekka Sorsa esittää Oskar Merikannon lauluja Timo Ollin säestyksellä. ■ Kampin kappelissa voit osallistua kello 17.30 alkaen yhteisötaideteokseen. Tule kappelille mukanasi kuva, joka kertoo, mitä hiljaisuus sinulle merkitsee. ■ Paavalinkirkko täyttyy Taiteiden yönä sävelistä. Ohjelmassa on muun muassa runsaasti kuoromusiikkia. Ilta etenee seuraavasti: kello 18–18.30 Tikkurilan Laulajat, johtaa Sanna-Maarit Hakkarainen, kello 18.30–19 Helsingin Laulu, johtaa Hanna Remes, kello 19–19.30 SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes, kello 19.30–19.50 HämäläisOsakunnan laulajat, johtaa Esko Kallio, kello 19.50–20.10 Cantabile-kuoro, johtaa Ruut Kiiski, kello 20.10–20.30 Helsingin Työväen Naiskuoro Elegia, johtaa Ruut Kiiski, kello 20.30–20.50, Sabine Nieminen, urut, kello 20.50– 21.10 Renessanssiyhtye Cappella tibia, kello 21.10–21.30 Helsingin Filharmoninen kuoro, johtaa Jukka Jokitalo. Ilta päättyy hartauteen kello 21.30.

Löydä oma äänesi Maksuton laulukoulu kutsuu mukaan laulamisesta ja äänenkäytöstä kiinnostuneita. Viiden illan mittainen koulutus alkaa Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa, Tulisuontie 2, maanantaina 20.8. kello 18.30. Laulukoulu soveltuu mainiosti niin aloittelijoille kuin pitkään laulua harrastaneille sekä puhetyöläisille. Opettajana toimii diplomilaulaja Hannele Filppula. Opetus tapahtuu ryhmässä eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Laulukoulu jatkuu tiistaina 21.8., keskiviikkona 22.8. sekä maanantaina 27.8. ja tiistaina 28.8. kello 18.30.

Pyhät miehet ja pyhät naiset klo 18 Ruoholahden kappelissa. Yhteislaulua. Mark Saba kertoo koptikirkon pyhistä isistä. Kulttuurikeskiviikko klo 18.30 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Sokkotreffit elämän kanssa. Laulajalauluntekijä Riikka Hänninen kertoo ja laulaa elämästään. Myös laulava opaskoira Kessu esiintyy. Design-vuoden lisäraide klo 19 Kulosaaren kirkossa. Metrolla musiikkiin -sarjassa. Ranskalaiset neljälle. Vanhan musiikin yhtye Corde Sonore: Anna Rainio, viulu, Anthony Marini, viulu ja viola da gamba, Pieta Mattila, sello, Julia Tamminen, cembalo. F. Couperin, M. Marais, Louis-Gabriel Guillemain, Jean-Marie Leclair. Arkkitehtiprofessori Vilhelm Helander esittelee kirkkoa arkkitehtuurin ja designin näkökulmasta klo 18.30. Ohjelma 5 e. Urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa. Annami Hylkilä, sopraano, Simo Mäkinen, tenori, Risto Pulkamo, baritoni, Pekka Suikkanen, urut. Dubois, Fauré, Franck. Ohjelma 5 e. Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätiedot ja koko elokuun musiikkitilaisuudet löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi. Kesän musiikkikalentereita saa muun muassa kirkoista.

Lisätietoja saa Hannele Filppulalta, p. 09 2340 5717.

Bongaa taiteilijoita hautausmaalla Minne Spede Pasanen on haudattu? Onko Alvar Aallon viimeisellä leposijalla Carraran marmoria? Löytyykö Mika Waltarin haudalta sulkakynä tai kirjoituskone? Hietaniemen hautausmaan Taiteilijakukkulalle järjestetään maanantaisin opastettu kävelykierros 3.9. asti. Kierros lähtee kello 17.30 Mechelininkadun pohjoisemmalta portilta, jonne on Vanhan kappelin portilta noin 100 metriä. Kävelyn hinta on 12 euroa ja se toivotaan maksettavan tasarahalla. Kierros ei ole esteetön, sillä matkalla on portaita. Taiteilijakukkulan merkkihenkilöihin tutustuttaa Helsingin turistioppaat ry.

Lähde metsään, mies! Lauttasaaren seurakunta järjestää miehille rentouttavan päiväreissun Nuuksioon lauantaina 25.8. Nuuksion metsissä kuljetaan luonnossa, nautitaan loimulohta, jutustellaan ja pidetään hartaus. Lähtö tapahtuu Lauttasaaren kirkolta, Myllykallionrinne 1, kello 10. Paluu on viimeistään kello 17. Retken hinta on 10 euroa ja mukaan mahtuu 15 miestä. Ilmoittaudu 19.8. mennessä kirkkoherranvirastoon. Lisätietoja saa pastori Marko Heusalalta, p. 09 2340 4306 ja nuorisotyönohjaaja Teijo Junnolalta, p. 09 2340 4305.

Kesän viimeiset näyt Käy vielä nauttimassa tunnelmallisesta miljööstä taiteen ja kahvittelun äärellä Tuomiokirkon kivijalassa. Cafe Kryptassa, Kirkkokatu 18, on kesän viimeinen näyttely, Nelly Jurveliuksen Hildegard von Bingen: Hän joka näki enemmän kuin muut. Näyttelyssä Jurvelius kuvaa, kuinka Jumala ilmensi sanansa keskiaikaisen naismystikon kautta. Näyttely ja kahvila ovat avoinna sunnuntaihin 2.9. asti. Kahvila ja näyttelyt ovat avoinna maanantaista lauantaihin kello 11–17 ja sunnuntaina kello 12–17.


24

Kirkko&kaupunki 15. elokuuta 2012 Numero 30

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Ville Ranta

Onko uskonnnonopetus ajan tasalla?

taan virkoja, kun katsomusaineiden tuntimäärä on vähäinen? Kuinka pitkällä uudistussuunnitelmat ovat?

Professori Arto Kallioniemi ehdotti kirjoiSirkka Pöysti tuksessaan oman uskonnon opettamisen FT, TL, uskonnonopettaja, eläkkeellä lopettamista kaikilta uskonto- ja kirkkoKirkon kouluasiain sihteeri Tuula Vinkon kunnilta ja siirtymistä yhteisen uskonto- ja esittämät perustelut oman uskonnon opeelämänkatsomustiedon opettamiseen (K&k tuksesta eivät vakuuta lukijaa (K&k 1.8.). 18.7.). Ajatus herätti monia kysymyksiä. Oman uskonnollisen tradition siirtämiOnko tutkittu vähemmistönä olevien nen ja siihen sosiaalistuminen kuuluu lasuskontojen edustajilta, miksi heidän oppiten vanhemmille ja kodeille. Luterilaisen laansa eivät halua tutustua nykyisen asuinkirkon ja muiden uskontokuntien tulisi voimaansa uskontoon ja sen pohjalta kehittymakkaammin rohkaista vanhempia ja koneeseen länsimaiseen kulttuuriin? Nykyisteja toimimaan uskontokasvattajina ja ymten opetussuunnitelmien mukaan luterilaimärtää koulun uskonnonopetuksen luonsessa uskonnonopetuksessa perehdytään ne yhteiskunnallisena kasvatukseeri luokka-asteilla laaja-alaisesti eri na, jonka tehtävät ja tavoitteet uskontoihin ja niiden edustamiin Jatka ovat selkeästi erilaiset kuin uskulttuureihin. keskustelua kontokuntien oman uskontoOman uskonnon opetus koskee oppilaiden kehitysverkossa www. kasvatuksen tavoitteet. Monikulttuurista ja movaiheisiin sovellettua tietoa kirkkojaniuskontoista yhteiskunoman uskon alkuperästä, hiskaupunki.fi taa voidaan rakentaa moneltoriasta ja nykyisestä merkila muullakin tavalla kuin oman tyksestä. Vähemmistönä olevien uskonnon opetuksella. Uskonuskontokuntien oman uskonnonnonopetuksen vertaaminen äidinopetus hoidetaan nykyisinkin suukielen opetukseen ei ole onnistunut: esirelta osin kodin ja uskonnollisen yhteisön merkiksi uskonnondidaktisten tutkimusten piirissä. mukaan lapset eivät miellä heille koulusMistä koostuisi kaikille uskonnoille sosa määriteltyä uskontoa omakseen eivätkä piva uusi uskonto- ja elämänkatsomustieto, pysty sitä nimeämään. Näin uskonnon asejoka sisältäisi globaalia moniarvoista maama lapsen persoonallisuuden kehityksessä ilmaa edustavan arvopohjan? Mitä sanovat ei näytä yhtä ensisijaiselta kuin äidinkielen. nykyisen elämänkatsomustiedon opettaVinkon nimeämät suomalaisen uskonjat? Miten luterilainen kirkko on varautunonopetuksen eurooppalaiset ihailijat eivät nut hoitamaan oppilaiden oman uskonnon ole tuntemiani uskontokasvatuksen asianopetuksen? tuntijoita. Suomessa toteutettu malli ei toMiten opettajien ammattipätevyys määteudu samanarvoisena. Oma kokemukseni ritetään? Millä aineyhdistelmillä peruste-

on, että alan asiantuntijat pitävät kummallisena periaatetta, jossa oppilaita karsinoidaan eri opetusryhmiin vanhempien katsomuksen mukaan, kun oppiaineen tehtävänä on muun muassa erilaisuuden kunnioittaminen ja sietokyvyn kasvu. Arto Kallioniemi uskonnondidaktiikan professori Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos

Rippikoulu ei vahvista Jumalan tekoja Rippikoulua käsitelleen jutun mukaan ”sana rippikoulu tuli suomeen 1730-luvulla” (K&k 1.8.). Vallitsevan käsityksen mukaan sen ensiesiintyminen vanhassa kirjasuomessa on kuitenkin vasta Anders Lizeliuksen Pöytyällä suomeksi pitämissä kirkonkokouksen pöytäkirjoissa vuonna 1756 esiintyvä maininta erään teinin patistelemisesta ”rippi Schouluun”. Rippikoulu on sikäli poikkeuksellinen ilmiö, että se syntyi spontaanisti papiston pyrkimyksestä tehostaa katekismuksen opetusta ja lukutaidon valvontaa 1730-luvun lopulla. Käsite vakiintui vasta myöhemmin. On toki mahdollista, että tästä ilmiöstä oli olemassa jokin sana jo tuolloin, mutta sitä ei kirjallisista lähteistä tunneta. Jutun mukaan rippikoulu-käsitteen alkuosa juontuu ruotsin sanasta skript. Sanalaina on tapahtunut kuitenkin vasta 1700-luvulla, jolloin rippiä tarkoittava sana oli skrift(ermål). Sanan taustalla on ajatus, että ripille piti kirjoittautua, missä yhteydessä pidettiin kuulustelu. Rippikoulu oli siis oikeastaan ehtoolliselle ilmoittautumiseen liittyvään kuulusteluun valmistamista. Tämä asiayhteys jää jutussa hieman hämäräksi. Konfirmaatio on luterilaisuudessa myöhäisempi ilmiö kuin rippikoulu. Rippikoulun päämääränä ei ollut konfirmaatio, kuten jutussa todetaan, vaan ensimmäinen ehtoollisella käynti eli ensirippi. Sana konfirmaatio esiintyy tiettävästi ensimmäisen kerran kirjasuomessa vasta vuonna 1770 Olof Sandbergin suomennoksessa Freseniuksen Omantunnon kysymyksistä. Konfirmaatiossa ei ollut kyse kasteessa saadun uskon vahvistamisesta, vaan kasteen yhteydessä annettujen lupausten vahvistamisesta, mikä käy selvästi ilmi ensimmäisestä suomalaisesta konfirmaatiokaavasta. Jo Luther opetti, ettei ihmisen pidä vahvistaa Jumalan tekoja, kuten kastetta. Esko M. Laine Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosentti

Kipukuolema sai kannattamaan eutanasiaa S. Tolonen kysyi, antaisinko läheiselleni kuolettavan annoksen lääkettä kantaen tekoani mielessäni koko loppuikäni (K&k 1.8.). Vastaukseni on: kyllä, antaisin. Valvoin sisareni vierellä hänen viimeiset kaksi viikkoaan. Kannan edelleenkin mielessäni sitä, ettei minulla ollut mahdollisuutta lopettaa hänen kärsimystään yhtään aiemmin kuin aika sen teki. Totta on, että on olemassa lääketieteellistä osaamista ja mahdollisuuksia tehdä lopun ajasta kivutonta. Niin kauan kuin tämä ei käytännössä toteudu, kannatan eutanasiaa varmasti kuolevan, vaikean kipupotilaan kohdalla. Edes kuolema ei tuo sitä väitettyä rauhaa riittävästi kipua kärsineen kasvoille. Kipukuoleman nähnyt

Kotinummen leikkipuisto remonttiin Kotinummen leikkipuistorakennus ei nykyisessä kunnossaan täytä sille asetettuja vaatimuksia lasten eikä henkilökunnan osalta. Moni kohta rakennuksessa kaipaa pikaista korjausta. Koululaiset ja leikkipuiston henkilökunta ansaitsevat asianmukaiset tilat. Leikkipuistorakennuksen peruskorjauksen toteutusta on siirretty vuosittain. Nyt on aika toteuttaa peruskorjaus.

Esitän, että Kotinummen leikkipuistorakennuksen peruskorjaus käynnistetään ensi tilassa. Antti Vuorela kaupunginvaltuutettu (sd) Tapanila, Helsinki

Ifistä matkavakuutus kaikenikäisille Lehdessä on keskusteltu ikäihmisten matkavakuutuksista (K&k 18.7., 30.7. ja 8.8.). Vahinkovakuutusyhtiö If pitää matkustajavakuutusta tärkeänä turvana asiakkailleen ja myöntää matkavakuutuksia kaikenikäisille. Määräaikainen matkustajavakuutus enintään 45 vuorokauden matkoille voidaan myöntää kaikenikäisille. Yli 45 vuorokautta kestäville matkoille matkustajavakuutusta myönnettäessä edellytetään terveysselvitys riippumatta siitä, onko vakuutuksenottaja lapsi tai aikuinen, työssä tai eläkkeellä. Jatkuvan matkustajavakuutuksen voi saada vielä 69-vuotiaana. Jos vakuutettava on eläkkeellä, vakuutuksen myöntäminen ratkaistaan terveysselvityksen perusteella. Edellytyksenä matkustajavakuutuksen voimassaololle on, että asiakas asuu Suomessa vähintään kuusi kuukautta vuodessa ja kuuluu Kelan piiriin. Matkan keskeytys- ja peruuntumisehdon kannalta vakuutuksen ottamista ei kannata jättää viime hetkeen, vaan sen tulee olla voimassa kolme päivää ennen matkan alkamista. Matkatavarat kuuluvat Ifissä kotivakuutukseen, joten matkatavaravakuutusta ei välttämättä tarvita. Ikäihmisten kannattaa ennen matkalle lähtemistä tarkistaa aikanaan otetun jatkuvan matkavakuutuksen voimassaolo ja tutustua vakuutusehtoihin. Ainomaija Pippuri viestintäjohtaja If Vahinkovakuutusyhtiö

Turha krääsä pois Mustasaaresta Mustasaaren lautta on ollut kovilla tänä kesänä. Vähän huolestuttaa. Onko Mustasaaresta tulossa vain turistirysä muiden joukossa? Kuka päättää kesäohjelmasta? Eikö noita erilaisia taide- ja muita kursseja voisi pitää sitten, kun yleisön kuljetus loppuu 19.8.? Minua säälittivät lapsiperheet, kun kahvitauon jälkeen tuli kuulutus: voisivatko mahdollisimman monet lähteä seuraavalla vuorolla, kun ryhmäkin on tulossa? Eräs pieni tyttö kysyi: miten sitten päästään pois, kun lautta ei kulje? Onhan Helsingissä saaria niille, joita eivät hartaudet ja messut kiinnosta. Kyllä Mustasaari pysyy pystyssä Jumalan armosta ilman turhaa krääsääkin. Annetaan seurakuntayhtymän saaren pysyä puhtaana turhuudesta. Meeri Turunen

Hiljaisuuteen pakotetuille ei paikkaa kirkossa Kesäkuun alussa avautui arkkitehtonisesti mielenkiintoinen kappeli Kamppiin. Siellä on ilmeisesti tarkoitus olla hiljaa. Hiljaisuutta ei minun eikä monen muunkaan elämästä ole puuttunut. Kirkoltakin olen odottanut jonkinlaista kohtaamispaikkaa hiljaisuuteen pakotetuille yksinäisille. Kohtaamista, en onttoa hiljaisuutta, jota on vaikka luonnon rauhassa. Mitä kirkko haluaa sanoa tällä kutsulla hiljaisuuteen? Vai eikö se halua sanoa mitään? Haluaako se muistuttaa varakkaita jäseniään olemassaolostaan? Onko kirkko hiljaa kappelissa muun muassa siitä, miksi se ei anna tilojaan yksinäisten käyttöön? En ole minäkään täysin onnistunut tarkoituksessani. Mutta onko kirkko edes yrittänyt täyttää tarkoitustaan? Vastaukseni on hiljaisuus. Suurin suru on sanaton. Ehkä suurin järkytys on hiljainen. Huuto Itä-Helsingistä


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.