K&k 2012 nro 35 (19 9)

www.kirkkojakaupunki.fi

Sauli Niinistön huoli » 14–15

Numero 35

Keskiviikkona 19. syyskuuta 2012

ESKO JÄMSÄ

19 42 –2 01 2 70 -vu ot ias Ki rk ko

ja ka up un ki -le ht i

Yhteiskunta ei täytä ihmissuhteiden tehtävää » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

”

Lainasanat

Huonon tuotteen lähettäminen jäsenille viikoittain ei ole vain hyödytöntä, vaan suor suorastaan vahingollista!”

Numero 35

Kirkko ja kaupungin päätoimittajana vuosina 1967–1992 toiminut Juhani Simojoki sivulla 7

19.9.2012

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATI KALKAMO / KUVAARIO

Pääkirjoitus

Ihan tavallista han tavanmukaisesti ovat monet ottaneet vastaan tasavallan presidentin alkuun paneman kampanjan nuorten syrjäytymisen torjumisesta. Suhtautuminen on ollut paljolti tylyn tympeää. Niin sanotut älyköt ovat kilpailleet, kuka nokkelimmin osaa tyrmätä presidentin avukseen kutsumien alan asiantuntijoiden ajatukset. ”Luuleeko presidentti poistavansa syrjäytymisen pullan paistamisella.”

Näyttää vähän siltä kuin käynnissä olisi presidentivaalin kolmas kierros. Toisella kierroksella tappiolle jääneet hehkuttavat, että mitäs me sanottiin, ei sieltä mitään hyvää ole odotettavissa. ”Pelkkää hyväosaisten puuhastelua, jolla ei mitään saavuteta, ellei puututa yhteiskunnan rakenteisiin.”

I

Rukous Ei omena kauas putoa.

Siinä on äidillä miettimistä.

Mitä tein, mitä en nähnyt?

Herra armahda minua.

Ei minulla muuta ole kuin kodin todellisuus.

Se muokkasi lasta.

Kristus armahda meitä.

Innokkaasti hän silti lähtee omaan maailmaansa, niin varmana ja vahvana.

Minua ei enää tarvita.

Katso häneen peräänsä, sinä armollinen Jumala.

Kukaan ei ole niin naiivi, kaikkein vähiten tasavallan presidentti itse, että kuvittelisi syvälle käyvän ja monimutkaisen inhimillisen ja yhteiskunnallisen ongelman ratkeavan pelkillä kevyillä kotikonsteilla. Moni sen sijaan näyttää olevan niin lapsellinen, että kuvittelee kaiken järjestyvän, kunhan yhteiskunta lisää määrärahoja tiettyihin tarpeisiin.

Ihmisen elämä on monen tekijän summa. Jokaisen lapsen, nuoren

ja aikuisenkin tie ja kohtalo koostuu monesta säikeestä. Osaan voimme vaikuttaa itse, osa annetaan pyytämättä. Hyvän elämän ainekset koostuvat yksilön, perheen ja yhteisön vastuunkannosta sekä hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkosta. Toisten lähtökohdat ovat muita huonommat ja he tarvitsevat erityistä tukea.

Yksilö ei pysty muuttamaan yhteiskunnan rakenteita kuin mutkan kautta, äänestämällä tai osallistumalla politiikkaan. Yhteiskunta taas ei pysty kuuntelemaan lapsen kuulumisia ruokapöydässä tai saunan lauteilla. Yhteiskunta ei pyyhi räkää naapurinkin kakaran nenästä tai moikkaa ystävällisesti rapun rääväsuista teiniä. Yksilöt luovat ihmissuhteita, yhteiskunta turvaverkkoja, molempia tarvitaan.

Presidentin aloite nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä on arvokas, jos se saa meidät miettimään, mitä itse voimme tehdä.

Se on myös tärkeä, kun se saa aikaan pohdintaa ja keskustelua yksilön ja yhteiskunnan vastuista ja rooleista. Ei ihan tavallista.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Kasvaminen on halkeamista.

Enemmistö vauraissa teollisuusmaissa ja kasvava keskiluokka kehitysmaissa ahmii luonnonvaroja bulimisesti ja oksentaa jätteet ilmakehään, valtameriin ja kaatopaikoille.

Syömme lastemme ja lastenlastemme lautasilta.

Juuri ihmisen sisältä, sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, ja niiden mukana siveettömyys, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, ylpeys ja uhmamieli. Kaikki tämä paha tulee ihmisen sisältä ja saastuttaa hänet.

Vihreä kansanedustaja Oras Tynkkynen, Vihreä Lanka

Jeesus Markuksen evankeliumin mukaan

Intialainen sananlasku, telugu

3

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Nähtävyys. Kampin kappeli on houkutellut paikalle jo yli 150 000 kävijää. Kappelissa pääsee nopeasti ja anonyymisti puhumaan kirkon sekä kaupungin työntekijöiden kanssa. Tuhannet ihmiset ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta hyväkseen.

Urbaani usko näkyy kappelissa Kampin kappelin henkinen avaruus sopii helsinkiläisille.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Jani Laukkanen

H

elsinkiläiset ovat uskonnollisilta näkemyksiltään liberaalimpia kuin kansalaiset muualla maassa. Heitä leimaavat muita kansalaisia enemmän avoimuus, suvaitsevaisuus ja sitoutumattomuus. Nämä tiedot käyvät ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen selvityksistä.

Suomalaiset sitoutuvat entistä heikommin uskonnollisiin yhteisöihin. He myös osallistuvat

toimintaan aikaisempaa vähemmän. Uskontoon liittyviä asioita kuitenkin pohditaan ja niihin otetaan kantaa.

Maallistumisen rinnalla kulkee suuntaus, jossa uskontoa tulkitaan uudelleen omista persoonallisista lähtökohdista. Dogmaattisuutta karsastetaan.

Helsinkiläistä uskontokartan muutosta ei kuvaa mikään yksittäinen trendi. Siinä on kuitenkin havaittavissa jakaantuminen yhä useampiin pieniin uskonnollisiin yhteisöihin. Se heijastelee valinnanvapauden kulttuuria, jossa ihmiset etsivät itsensä näköistä uskoa.

Kaupunkilaiset käyttävät uskosta usein erilaista kieltä kuin mitä kirkossa on totuttu. Kappelin pappi Nanna Helaakoski puhuu sitä kieltä, joka on tuttua kappeliin tulijalle.

– Usko vaikuttaa olevan hyvin

yksityinen asia. Oma hengellisyys voi olla niin erilaisista aineksista rakentunut, että sitä on vaikea jakaa muiden kanssa. Välttämättä siihen ei edes koeta tarvetta. Monelle riittää oma hengellisyys, eikä siihen tahdota mitään kirkolta, Helaakoski sanoo.

Toki joukossa on runsaasti niitä, jotka pyytävät esimerkiksi saada rukoilla papin kanssa. Uutta on, että kymmenkunta ihmistä on ripittäytynyt.

– Nämä ihmiset ovat pyytäneet anteeksi jotain pahaa tekoa.

Synti-sanaa ei kuitenkaan käytetä, kappelin johtaja Tarja Jalli kertoo.

Tarve puhumiseen tulee, kun elämän hallittavuuden illuusio hajoaa. Myös kappelin huikea arkkitehtuuri avaa tietä.

– Moni haluaa puhua nimenomaan papin kanssa elämänsä vaikeuksista. Välttämättä keskusteluissa ei silti sivuta lainkaan us-

koa tai Jumalaa, Jalli sanoo.

Kappeli istuu Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Kimmo Ketolan mukaan hyvin kaupunkilaiseen uskonnollisuuteen.

Keskeinen sijainti tekee poikkeamisen helpoksi. Siellä ei saarnata, opeteta eikä julisteta. Kappeli koetaan identiteetiltään selkeäksi paikaksi, josta voi etsiä tilaa hiljentymiselle.

– Kappeliin voi pistäytyä, milloin itselle sopii. Se kunnioittaa yksilön vapautta uskoa tai olla uskomatta. Tämä heijastelee kaupunkilaista omaehtoisuuden kulttuuria, Ketola arvioi.

Suomalaiset suhtautuvat hyvin penseästi uskonnollisen identiteetin esillä pitämiseen esimerkiksi pukeutumisessa ja muunlaisin symbolein. Vieraiden uskontojen voimakkaammasta läsnäolosta huolimatta pääkaupunkiseudulla suhtaudutaan

kuitenkin keskimäärin muuta maata suopeammin siihen, että uskonnolliset symbolit ja identiteetit näkyvät.

– Tämä koskee niin Kampin kappelia, musliminaisten päähuiveja kuin ateistien t-paitojakin, Ketola kertoo.

– Voimakkaaseen sitoutumiseen ja yliluonnollisiin ilmiöihin suhtaudutaan nihkeästi. Myöskään herätyskristillisyys ja lahkotyyppinen usko eivät miellytä kaupunkilaisia. Omasta itsemääräämisoikeudesta pidetään tiukasti kiinni.

Kappeli kutsuu olemuksellaan hiljentymiseen ja meditaatioon.

– Helsingissä ajatellaan muuta maata enemmän niin, että Jumala voidaan kohdata hiljentymällä ja meditoimalla. Meditaatiota myös harjoitetaan enemmän kuin muualla maassa. Tältäkin osin kappelilla on luonteva kytkös kaupunkilaisuuteen.

4

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Tuomas Kurttila

Kärsivän kasvot uomi on herännyt taas keskustelemaan. Meitä on järkyttänyt todellisuus. Pieni tyttö surmattiin omassa perheessään julmasti kidutettuna.

Ihmisen pimeä puoli ja pahuuden tuhoava voima ovat läsnä arjessamme. Viihde- ja peliteollisuus on kyllästetty väkivallalla ja alistamisella. Jääkiekkokaukalossa aikuiset miehet hakkaavat toisiaan tajuttomiksi tuhatpäisen yleisön hurratessa. Esikuvia lapsillemme. Olemme roomalaisia.

On turha ihmetellä, miksi lapset kiusaavat toisiaan koulussa. He ovat oppineet kiusaamisen meiltä aikuisilta. Pahan kulttuuri leviää kuin rutto. Verkossa keskustelupalstat ovat täynnä herjaavaa heittelyä nimimerkkien takaa. Kiusaamme tehokkaasti etänä. Kärsivän kasvoja ei tarvitse nähdä.

S

”

Meistä on tulossa nopeaa vauhtia palokuntavaltio, joka löytää kyllä leimahtaneen tulipalon, mutta ei kykene ehkäisemään niiden syttymistä.”

Kurssia on muutettava. On pohdittava, mitä jokainen meistä voi tehdä. Niitä ihan tavallisia asioita: tutustua naapuriin, tervehtiä vieraampaakin, pysähtyä hädässä olevan kohdalle. Ja kiittää.

Huomaan monien opettajien kyynistyvän. He saavat liian vähän myönteistä palautetta. Huomaan vanhempien väsyvän. He saavat liian vähän kiitosta kasvatustyöstään.

Paha huutaa, kun hyvä vaikenee.

Kurssia on muutettava myös yhteiskunnan päätöksenteossa. Meistä on tulossa nopeaa vauhtia palokuntavaltio, joka löytää kyllä leimahtaneen tulipalon, mutta ei kykene ehkäisemään niiden syttymistä.

Yhteiskunta, joka elää kvartaaleissa, menettää kyvyn rakentaa lujaa perustaa. Suomi säästää kaikessa, mikä ehkäisisi pitkällä tähtäimellä tulipalojen syttymisen. Kotipalvelut, koulut, päiväkodit, osaava henkilöstö, nuorisotyö, perheneuvonta, oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tuki.

Aikaisemmin Suomella ei ollut varaa pudottaa väkeä kärryiltä. Tämän päivän Suomella näyttää olevan.

Kuvaavaa on, että liikuntajärjestöille myönnetään joitakin tuhansia euroja, jotta vähävaraisten perheiden lapset voisivat harrastaa.

Tarmoa ei ole vaikuttaa, että harrastamisen kustannukset pysyisivät perheille siedettävissä raameissa. Suomi kulkee tasa-arvosta taas vapaapaikkoja kohti.

Emme saa luovuttaa. On taisteltava. On muututtava itse ja muutettava yhteiskunta.

Vielä ei ole liian myöhäistä nähdä kärsivän kasvot. tuomas.kurttila@ vanhempainliitto.fi Kirjoittaja on isä ja teologian maisteri.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

5660 e Kirkon keskusrahasta antoi nuorisotyönkeskus Snellulle tukea työhön, jota se tekee Kallion thai-hieromalaitosten työntekijöiden perheiden parissa. Thainaisten yhteisö on syrjäytynyt suomalaisesta yhteiskunnasta. Snellu tukee Pro-tukipisteen kanssa lapsia ja nuoria järjestämällä heille toimintaa ja harrastuksia.

Selkokieli tu Raamatun k Kirkossa on paljon sisäpiirin kieltä, sanoo Selkoraamatun tekijä Pertti Rajala.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Esko Jämsä

J

että kieli syrjii.

os karkeasti katsotaan, erityispedagogiikkaa opiskellut Pertti Rajala oppi yliopistossa vain yhden asian: sen,

– On paljon ihmisiä, jotka eivät kielellisesti pysty olemaan yhteiskunnan jäseniä.

Tämä havainto sai Rajalan, nykyisen Satakunnan maakuntajohtajan ja kirkolliskokousedustajan, opiskelemaan ja tuottamaan selkokieltä. Hän on kirjoittanut noin kahdeksankymmentä selkokirjaa sekä ollut perustamassa selkokielisiä lehtiä ja selkokieltä edistävää Selkokeskusta.

Tänä syksynä kirjamarkkinoille on tullut Pertti Rajalan pitkäaikainen haave: selkokielelle mukautettu Raamattu eli Selkoraamattu.

Ennen kuin puhutaan Selkoraamatusta, on hyvä palauttaa mieleen, mitä on selkokieli.

Aivan aluksi Pertti Rajala teroittaa, että selkokieli on eri asia

kuin hyvä ja selkeä yleiskieli. Sen hän on vääntänyt monta kertaa rautalangasta.

– Selkokielessä on kyse ymmärtämisen kynnyksen madaltamisesta.

Kynnyksiin kompastuvat monenlaiset ihmiset. Rajalan oma selkoura on lähtenyt kehitysvammaisten ihmisten parista, ja heihin selkokieli usein liitetään.

Nyky-Suomessa selkokieltä saattavat tarvita myös muun muassa maahanmuuttajat, muistisairaat ja erittäin vanhat ihmiset. Siis kaikki he, joille selkeä yleiskieli voi olla vaikeaa.

Selkokirjoittaja karttaa vaikeita kielioppirakenteita, pitkiä virkkeitä ja vaikeita sanoja. Tärkeintä selkokielessä on etsiä tekstin ydin ja korostaa olennaista, Pertti Rajala sanoo.

5

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

KATRI SAARELA

Herra Selkokieli. – Kehitysvammatyöhön liittyy aina tietynlainen idealismi. Kun näkee selkokielisen materiaalin tarpeen, tulee tunne, että on pakko toimia, Selkoraamatun tekijä Pertti Rajala sanoo.

Tältä näyttää selkoteksti Maria oli nuori nainen, joka asui Nasaretin kaupungissa.

Hän oli kihloissa miehen kanssa, jonka nimi oli Joosef.

Maria ja Joosef rakastivat toisiaan.

He aikoivat mennä naimisiin.

Eräänä päivänä, kun Maria oli kotonaan, huone täyttyi yhtäkkiä häikäisevästä valosta.

Enkeli, Jumalan sanantuoja, oli tullut huoneeseen.

Enkeli sanoi Marialle: – Älä pelkää!

Jumala on valinnut sinut suureen tehtävään.

Sinä synnytät pojan, ja annat hänelle nimeksi Jeesus.

Hänestä tulee kaikkien ihmisten auttaja.

Lapsi, joka syntyy, on pyhä.

Sinun poikasi on myös Jumalan poika!

Maria oli nöyrä.

Hän halusi tehdä, kuten Jumala tahtoi.

Siksi Maria vastasi enkelille: – Minä olen Jumalan palvelija.

Tapahtukoon minulle, kuten sanoit.

(Luuk. 1: 26–38 pohjalta)

o aikille Raamattu koostuu 66 kirjasta.

Miten niistä löytyy olennainen?

– Minulle kirkastui tämän prosessin aikana Raamatun uljas kaari, Rajala kertoo.

– Vanhassa testamentissa puhutaan systemaattisesti Messiasodotuksesta, ja sitten Vapahtaja syntyy. Raamatun ytimessä on Jeesus.

Rajalan raamattutulkinta on ollut noin kymmenen vuoden matka. Ensin tuli Jeesuksen elämä ja opetukset, sitten Jumalan kansan vaellus. Ne hän yhdisti Raamattu kertoo -kirjaksi. Siihen Rajala lisäsi vielä profeetat, Apostolien teot ja kirjeet sekä Ilmestyskirjan. Tuloksena syntyi Selkoraamattu.

Työhön kuului paljon karsimista. Neljä evankeliumia on sulautettu yhdeksi kertomukseksi Jeesuksen elämästä, mikä tarkoit-

taa ristiriitaisten yksityiskohtien pois jättämistä.

Kirjasta ei myöskään löydy kovin paljon väkivaltaa.

– Minun Vanha testamenttini ei ole kovin sotaisa. Siinä se ei ole uskollinen alkuperäiselle tekstille.

Vaikein selkomukautettava teksti oli Ilmestyskirja.

– Sitten oivalsin, että sehän on loistava teos! Ilmestyskirja on rohkaisua vainojen keskellä eläville kristityille. Kirja päättyy kristinuskon taivasnäkyyn. Ajattelin, että tämän täytyy olla Raamatun lopetus.

Selkokalevala , Pertti Rajalan työtä sekin, on saanut monet tarttumaan alkuperäiseen kirjaan.

Niin Rajala soisi käyvän myös Selkoraamatun kohdalla.

Kuorolainen. Makla Laine mainosti joululaulukilpailua laulaen.

Joululaulut yllättivät loppukesän aamussa ”Petteri punakuono, oli poro nimeltään”, soi Helsingin päärautatieaseman pihalla aamuruuhkassa viime keskiviikkona ennen kahdeksaa, kun tonttulakkipäiset Out’n loudin kuorolaiset jakoivat Metro-lehtiä työmatkalaisille. Päivälle luvattiin sadetta, mutta aurinko helli aamuvirkkuja. Ohikulkijoiden katseissa näkyi iloa, ihmetystä ja oudoksuntaa.

Out’n loudin laulajat Makla Laine ja Pasi Risberg tanssahtelivat ja heittäytyivät laulavan lehdenjakajan rooliin. Laulavat lehdenjakajat olivat osa Toivontuottajien Jouluradion ja AXR Musicin joululaulukilpailua, jossa etsitään uutta joululaulua.

Petteri Punakuono valittiin lauluksi, koska se on tarttuva.

– Voimme laulaa koko ajan samaa biisiä, kun yleisö vaihtuu, Makla Laine kertoo.

Jouluradio juhlii 10-vuotista taivaltaan avoimella sävellyskilpailulla.

– Meille kilpailu merkitsee mahdollisuutta julkaista uusi jouluklassikko sekä löytää säveltäjäja sanoittajakykyjä suomalaiseen musiikkimaailmaan, visioi AXR Music Oy:n tuotantopäällikkö Ilkka Vainio.

Sanoittaja ja musiikkituottaja Vainio kuuluu tuomaristoon. Hän tarjoaa voittajalle mahdollisuuden levytyssopimukseen.

Kilpailuun halutaan suomen- ja ruotsinkielisiä joululauluja, jotka on sävelletty ja sanoitettu tätä kilpailua varten. Laulut lähetetään sähköisesti osoitteeseen kilpailu@ jouluradio.fi lokakuun loppuun mennessä. Kilpailu on täysi-ikäisille. Tarkat ohjeet löytyvät Jouluradion nettisivulta osoitteesta www.jouluradio.fi.

Joululaulujen finalistit valitaan marraskuussa. Jouluradion kuuntelijat saavat äänestää finalisteista voittajan, joka julkistetaan 14. joulukuuta. Tarkoituksena on tehdä joululaulukilpailusta jokavuotinen perinne.

LÄHDE TEEMAMATKALLE TALLINNAAN!

– Lukijat tarvitsevat Raamattua elämänkatsomuksensa rakennuspuiksi. Esimerkiksi maahanmuuttajat voivat lukea, millaiselle uskonnolle tämän maan kulttuuri perustuu.

Myös virallinen kirkko hyötyy selkokielestä.

– Kirkossa on paljon sisäpiirin kieltä, Pertti Rajala sanoo.

– Selkokielen avulla saadaan uusia ihmisiä aidosti mukaan kirkon toimintaan. Osallistumisesta tulee entistä tasavertaisempaa.

Pertti Rajala: Selkoraamattu.

Kuvitus Salli Parikka Wahlberg.

LK-kirjat 2012. 327 s., 35.e Selkoraamattu maahanmuuttajan ja kielen ammattilaisen käsissä. www.kirkkojakaupunki.fi.

Nainen kokonaisuutena -risteily Raili Hulkkosen seurassa

Faust-oopperamatka

8.11. päiväristeily Tallinnaan

99€ alk./hlö

29€ alk./hlö Pähkinänsärkijä-balettimatka Lähdöt 30.11., 2.12. ja 8.12.

79€ alk./hlö

Lähdöt 18.10., 20.10. ja 26.10.

Vanessa Mae -konserttimatka Lähtö 14.12.

129€ alk./hlö

Kangas ja Nappi -ostosmatka

Kauneusmatka Tallinnaan

Lähdöt 12.10., 16.11. ja 14.12.

Lähdöt 14.12., 15.3., 19.4. ja 17.5.

89€ alk./hlö

179€ alk./hlö sis. jalka- ja käsihoito

Joutsenlampi-balettimatka

Hinnat sis. risteilyn/laivamatkat Viking XPRS,1 yön majoituksen aamiaisin 2hh Tallinnassa ja tapahtumalipun/ostoskierroksen.

Lähdöt 11.10. ja 25.10.

99€ alk./hlö

VARAA 24h www.matkapojat.fi - EI PALVELUMAKSUA!

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min matkapuhelimesta + 14,9 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 109395

6

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Yli tuhat pääkirjoitusta. Juhani Simojoki ei ole arkistoinut kirjoituksiaan eikä lehtien vuosikertoja. Tässä hän uppoutuu uudistetun lehden vuosikertaan 1987.

Ulkoistaminen paransi lehteä Kirkko ja kaupungin pitkäaikainen päätoimittaja Juhani Simojoki sai kuningasajatuksensa 1980-luvulla: seurakuntalehden kustantaminen on ulkoistettava ammattilaisille.

Teksti Eira Serkkola Kuva Sirpa Päivinen

S

en Juhani Simojoki myös teki. Päätös oli ratkaiseva lehden kehittymisen kannalta ja näytti suuntaa myös Suomen muille seurakunta-

lehdille.

Simojoki tuli Helsingin seurakuntayhtymän tiedotuspäälliköksi vuonna 1967 opiskelijamaailmasta, Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton pääsihteerin paikalta, ja sai

käsiinsä vaatimattoman, 12-sivuisen tiedotuslehden.

Toimitus sijaitsi Annankadulla seurakuntien talossa. Sieltä päätoimittaja ja toimitussihteeri hurauttivat joka viikko Paasipainoon Hakaniemeen pistämään lehden painoon. Silloin käytettiin vielä työlästä kohopainomenetelmää.

Porvoossa eläkepäiviään viettävä Juhani Simojoki, 83, muistaa mainiosti kustannuspäätöksen kypsymisen.

– Olin syvästi tyytymätön lehden tasoon. Näin, että viestinnän

koventuneessa kilpailussa ei pärjätä amatöörimäisin ottein. Halusin saada lehden miljööseen, jossa on lehdenteon ammattitaito. En myöskään pitänyt seurakuntayhtymän tehtävänä myydä ilmoituksia ja tehdä painosopimuksia.

Niinpä Simojoki kääntyi yksityisesti Sanoma Oy:n, Uuden Suomen, Aamulehden sekä Yhtyneiden Kuvalehtien puoleen ja pyysi kustannustarjouksia. Kaksi jälkimmäistä eivät antaneet tarjousta, mutta Uusi Suomi ja Sanoma Oy etenivät tarjouskilpailuun asti. Elettiin vuotta 1986.

Neuvottelukumppanien listassa pistää silmään kirkon puolivirallista äänenkannattajaa Kotimaata julkaisseen Kustannus Oy Kotimaan puuttuminen.

– Sivuutin tietoisesti Kotimaan, vaikka olin Kotimaan ystävä, Simojoki myöntää.

Hän pelkäsi sisäpiiriläisyyttä ja halusi avata seurakuntayhtymän

ikkunoita ”ulkomaailmaan” päin.

Toisaalta tuohon aikaan ei voitu ajatella, että seurakuntalehti istutetaan Suomen Sosialidemokraatin toimituksen kylkeen, vaikka lehti Paasipainossa painettiinkin ja Simojoki kannatti itse lämpimästi sosiaalidemokratian aatteita.

Uuden Suomen tarjous oli halvempi, mutta siinä oli laadullisia heikkouksia. Yhtiön talousvaikeudet olivat myös jo tiedossa.

– Sain yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymään kalliimman tarjouksen. Perustelin sitä niin, että joko teemme hyvän viikkolehden ja se maksaa tai siirrymme kuukausilehteen.

– Mutta huonon tuotteen lähettäminen jäsenille viikoittain ei ole vain hyödytöntä, vaan suorastaan vahingollista! Simojoki napauttaa.

Kaksihenkinen toimitus keräsi kimpsunsa hautausmaan pakettiautoon ja muutti Kolmannelta lin-

jalta Sanoma Oy:n Erikoislehdetyksikköön Pitäjänmäelle. Alkoi tapahtua: lisää väkeä palkattiin, paino vaihtui, tehtiin ulkoasu- ja sisältöuudistus, lisättiin sivumäärää. Ilmoitusmyynti alkoi vetää 1980-luvun lopun nousukauden aikana.

Toimittajille uusi iso työyhteisö merkitsi suorastaan alan koulua, sillä kukaan heistä ei ollut opiskellut journalismia.

Viiden vuoden kuluttua lehden kustantaminen kilpailutettiin jälleen, ja silloin Kotimaa voitti.

Toimitus pakkasi taas ja muutti Lauttasaareen. Simojoki lykkäsi eläkkeelle jäämistään siirtymäkauden verran.

– Yhteistyö sujui hyvin Kotimaassakin. Pysyin tiukkana siinä, että kumpikin toimitus tekee omat juttunsa. Pelkoni sisäpiiriläisyydestä osoittautui turhaksi; kyllä sielläkin oltiin tarpeeksi maallisia, Simojoki naurahtaa.

7

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

HERÄNNÄISSEURAT

Tiedotusjohtajan työt haukkasivat yli puolet Kirkko ja kaupungin päätoimittajan työviikosta, kuten nykyäänkin. Juhani Simojoki seurasi tiiviisti kirkon ja yhteiskunnan asioita, piti yhteyttä ihmisiin ja verkostoitui. Sekä toimittajat että lukijat soittelivat hänelle.

Erityisesti Simojoki muistaa erään etusivun marraskuussa 1979. Kolmesta kuvasta kootussa kannessa lukijaa tuijotti Iranin ajatollah Khomeini, ja otsikossa kerrottiin, että ”Islam on herännyt”. Se raivostutti lukijat, jotka kokivat, että kirkon lehti iloitsee islamin voimasta.

– Vaikka kyseessä oli viileä asiantuntija-analyysi islamin tilanteesta. Vietin kaksi päivää puhelimessa kuunnelleen uskonnollis-rasistista tunneryöppyä.

Uskovat ihmiset kertoivat toivovansa, että Khomeini hirtetään. Se palaute yllätti, Simojoki pudistelee päätään.

Su 23.9. klo 10 Kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3, Vantaa. Saarnaa Hannu Pöntinen.

Kirkkokahvit ja seurat. klo 16 Tuukka Kauhasen esitelmä ”Paavo Ruotsalainen raamatunlukijana” Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Ke 26.9. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

SEUROJA Ke 19.9. klo 19 Seurat La 22.9. klo 18 Seurat Su 23.9. klo 10 Myyrmäen kirkkopyhä, klo 16 ja 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

www.hoitokotipaivakumpu.fi Paikkatiedustelut: 050

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.fi

Hellällä hoivalla elämäniloa

”

Halusin saada lehden miljööseen, jossa on lehdenteon ammattitaito.”

Tuo primitiivireaktio kuulostaa ihan tältä päivältä. Mutta eilispäivän tuulahduksia tuo kertomus tuomiokapitulin varoituksesta, jonka Simojoki sai 2.10.1968 julkaistusta pääkirjoituksestaan.

Otsikolla Lakien rikkomisen välttämättömyydestä hän kirjoitti ymmärtävään sävyyn kansalaistottelemattomuudesta, vaikka sanaa ei silloin ollut keksitty.

Kimmokkeena oli avunpyyntö Biafran nälänhädän uhreille.

Laki kuitenkin kielsi verovarojen käyttämisen kehitysaputyöhön.

Kirjoituksessa Simojoki mainitsi Jeesuksen rikkoneen oman kansansa lakeja ”tahallisella ja ärsyttävällä tavalla”.

Useat valtalehdet sekä 58 pappia ja lehtoria asettuivat tukemaan päätoimittajaa. Tuomiokapituli jäi yksin jäykästi lain kirjaimeen nojaavan tulkintansa kanssa.

Vuosien mittaan kypsyi Simojoen toimitusfilosofia. Lukijat voidaan suhteessa kirkkoon jakaa aktiivisesti myönteisiin, aktiivisesti kielteisiin sekä lehden kannalta tärkeimpiin ryhmiin, passiivisesti myönteisiin ja passiivisesti kielteisiin. Heidän epävarmuuttaan tulee kunnioittaa ja lähestyä näitä ryhmiä hienotunteisesti. Jännitettä syntyy, kun aktiivisimmat vaativat lehdeltä selvää ja jyrkkää sanomaa.

– Aktiivisesti myönteisiä ei saa karkottaa ärsyttämällä. 2000-luvun homokeskusteluissa on tosin joskus liikuttu näillä rajoilla, Simojoki näkee.

KÖYHYYS ON NAISEN TAAKKA! Tiesitkö, että 70 % maailman köyhistä on naisia? Ja, että naiset tekevät yli puolet maailman töistä, mutta saavat tuloista vain 10 %. Kun autamme naista, parannamme koko yhteisön ja jopa maailman hyvinvointia.

Osallistu ja testaa tietosi naisen asemasta maailmalla:

www.tasaus.fi

8

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

Kaupungin kasvo: Kirsi-Maria Manninen

Kahvihetkellä apua vauvoille Kaivopuiston keidas Café Ursula täyttää 60 vuotta. Kahvi, herkut ja musiikki merimaisemassa tunnetaan, mutta harva tietää, että kahvilan tuotoilla rahoitetaan auttamistyötä. Helsingin Ensikoti ry on yksi tuen saajista.

Tarmokkaat naiset perustivat rantakahvilan olympiakesänä 1952 ja hankkivat alkupääomaa keräämällä jätepaperia ja pulloja. Silloin kaupungissa toimi jo Ensikoti, joka auttoi yksinäisiä äitejä.

– Tuohon aikaan aviottoman lapsen saaminen oli suuri häpeä.

Työläisnainen saattoi menettää sen vuoksi työnsä ja jopa asuntonsa. Usein lapsi piti antaa pois, taustoittaa Helsingin Ensikodin toiminnanjohtaja Kirsi-Maria Manninen.

Nykyisin Ensikotiin tulevat äidit tarvitsevat apua muista syistä, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmien tähden. Tai äiti on voinut kokea suuria menetyksiä synnytyksen aikoihin, jolloin voimat eivät riitä hyvään äitiyteen. On myös heikoilla olevia lapsiäitejä.

–Isät ovat nykyisin usein mukana kuvioissa jollakin tavalla.

Vaikka lapsen isä olisi alkoholisti, narkomaani tai vankilassa, hän voi välittää vauvastaan ja vierailla perheensä luona. Meillä on myös paikkoja kahden vanhemman perheelle, Manninen kertoo.

Ensikodin tärkein tehtävä on tukea vanhemman ja vauvan varhaista vuorovaikutusta.

– Jos vuorovaikutuksessa on ongelmia, vauvan itku voi olla vanhemmille pelottavaa ja ahdistavaa. He eivät pysty näkemään, mitä vauva tarvitsee heiltä.

Manninen ottaa esimerkin.

Syömishäiriöinen äiti ei erota omia ja vauvansa tarpeita: jos itsellä ei ole nälkä, kuinka vauvalla voisi olla taas nälkä?

Hienoja hetkiä työssä voi kokea silloin, kun vauva ja vanhemmat heräävät ja syttyvät vuorovaikutukseen.

– Jokin lukko aukeaa vanhemman mielessä. Hänessä alkaa orastaa ajatus, että juuri minä voin

Stadin asialla Kirkko ja kaupunki on aina ollut kiinnostunut myös kaupungin asioista, vaikka lehden nimi muuttui nykyiselleen vasta vuonna 1960.

Teksti Eira Serkkola Kuva Tage V. Nyman / K&k:n arkisto

olla hyvä vanhempi tälle lapselle. Äiti ilahtuu vauvasta, ja vauva saa kokemuksen, että olenpa aika ihana, Manninen kuvaa hyvää vuorovaikutusta.

Vauva voi jopa olla avuksi äidin päihdekuntoutuksessa. Äiti saa mielihyvää vauvansa hoitamisesta eikä päihteistä.

Vallilan, Oulunkylän ja Espoon ensikoteihin jonotetaan. Tavallisin hoitojakso on kuusi kuukautta.

– Jos vanhemmuus on kovin haurasta, aikaa tarvitaan senkin opetteluun, miten vauva muuttuu. Esimerkiksi kun lapsi alkaa liikkua ja ryömiä, lattialla ei saa olla vaarallisia roskia.

Ensikodin työn lähtökohta on pysynyt samana 70 vuotta. KirsiMaria Manninen tiivistää sen näin: – Kun vauvaperheessä on hätä, vauva ei voi eikä saa odottaa. Ajoissa tullut apu vaikuttaa vauvan koko elämään ja vielä hänen lapsiinsakin. Jos ongelmien annetaan pahentua pikkulapsi- ja kouluiässä, niitä on paljon vaikeampi korjata myöhemmin. Sitten puhutaan jo alkoholismista, rikollisuudesta ja syrjäytymisestä.

– Siksi me toimimme aina sata lasissa! On paljon voitettavana.

Mutta aina auttaminen ei onnistu, vanhemmat esimerkiksi retkahtavat yhä uudestaan. Silloin on huolehdittava siitä, että lapsi pääsee turvaan.

Café Ursulan muut omistajat ovat Pienperheyhdistys, kaksi lomakotia, palvelukoti Käpyrinne ja Kansan sivistysrahasto.

Asun tyytyväisenä kerrostalossa Helsingissä.

Laiskana ihmisenä nautin siitä, että joku muu huolehtii lämmityksestä ja lumitöistä ja leikkaa nurmikon.

P.S.

Nautin luonnosta, myös merellä ja Helsingin lähellä olevissa saarissa.

Ihmettelen elämän suomia lahjoja ja yllätyksiä.

Eira Serkkola

K

aupunkikirjoituksia leimasi pitkään syvä huoli pääkaupungin sosiaalisista ongelmista. Alkuvuosina, 1940-luvulla, lehti kirjoitti ”turmelevista elokuvista”, alkoholikysymyksestä ja irrallisista sukupuolisuhteista moraalisen paatoksen höystämänä.

Enemmän kirjoitettiin kuitenkin sodasta, jonka keskellä lehti perustettiin ja jonka seurausten kanssa helsinkiläiset joutuivat kamppailemaan. Huhtikuussa 1944 lehti kävi jopa maaseudulla haastattelemassa sinne evakuoituja helsinkiläisiä. Pitäjän nimeä ei mainittu, kaiketi turvallisuussyistä.

Alusta asti lehti on kantanut huolta kaupungin asunnottomista ja alkoholisteista.

Seurakunnan tiedotuslehdestä saatiin pian lukea melko epätavanomainen juttu otsikolla ”Helsingin ’alamaailmaa’ huoltoviranomaisen silmin”. Agricolan yömajan avaaminen vuonna 1945 selostettiin perusteellisesti.

Yhteen sodan seuraukseen eli miesten vähyyteen kaupungissa liittyy juttu keväällä 1947: ”Kristillistä valaisua yksinäisten naisten elämänongelmiin”.

Vuonna 1967 lehti saattoi jo mainostaa itseään: ”Suurlevikki 140 000 Suur-Helsingissä!”

Asematunnelin valmistuttua K&k riensi paikalle keväällä 1968 tekemään reportaasin. ”Tarkkailemme edelleen ihmisvirtaa, eikä tuloksetta. Partaisena erottuu kulkijoiden jou-

Kulmilla: Kalasatama

kosta kirjailija P e n t t i S a a r i k o s k i seurueineen. Mitä mieltä olette tunnelista?

Saarikosken mielestä tunnelissa on jotain mannermaista – sitä kyllä kehtaa näyttää ulkomaalaisillekin. – Mutta se mua harmittaa, kun nuoriso ajetaan täältä pois. Eihän niillä ole mitään muutakaan paikkaa, minne menisivät. Rakennettaisiin sitten nuorisokahviloita, jos ei anneta olla täällä.”

Poliisi kommentoi samassa jutussa: ”Aseman ja tunnelin tienoilla liikkuu usein varsin aggressiivista ainesta. Tämä aines poikkeaa täysin esim. Lauttasaaren tenu-ukoista, jotka ovat perin ystävällisiä ihmisiä.” Kultasepänliikkeestä puolestaan kerrotaan, että ”työssä käyvät nuoret tulevat mielellään iltaisin kihlojen ostoon”, ja ”tunnelissa tehdään keskimäärin kolmet kihlat päivässä”.

Vuonna 1973 lehti teki ison jutun korttelikaupoista uutiskärjellä: ”Romanttisen korttelikaupan nurja puoli: Pikkukauppias tekee pitkiä työpäiviä ja pitää harvoin lomaa”. Kalakauppias Tor Pihlström kertoo, että kala on vaikea ala. ”Se säilyy tuoreena korkeintaan kaksi päivää. Silloinkin sen on oltava elävää kauppaan tullessaan ja sitä on pidettävä kylmässä koko ajan”.

Kokonainen aukeama omistettiin koulujen oppilashuollolle. Siinä kertoivat työstään koulukuraattori, -lääkäri, -hoitaja ja -psykologi. Keskiössä oli 12-vuotias ”Petri”, jonka vaikeista kotioloista kerrottiin otsikolla ”Petri tarvitsee koulukuraattoria”. Jutusta henki syvä ymmärrys siitä, että lasten levottomuus ja oppimisvaikeudet johtuvat ihan muusta kuin pahantapaisuudesta.

Lastensuojelulautakunnan puheenjohtaja otti isossa haastattelussaan kantaa sen puolesta, että lastensuojelu otettaisiin mukaan vuokra-asuntojen suunnitteluun. Hän piti epäkohtana sitä, että Helsinki on ”Suomen viimeisiä kuntia, joilla ei ole omaa vajaamielisten hoitolaitosta”.

Sosiaalisten epäkohtien ohella kaupunkijuttuja tehtiin kevyemmistäkin aiheista. Virkistäviä poikkeuksia ovat kuvakertomukset Kesäilta Talissa ja Käpylän linnut vuodelta 1973.

Isompia kaupunkijuttuja teki vuosien ajan Erik Ekroth, joka kuvitti juttunsa itse piirtämällä kaupunkinäkymiä. Mustavalkopiirrok-

9

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Ruuhka-aika Kaisaniemessä. Kuvan taakse tehdyistä merkinnöistä voi päätellä, että kuva on julkaistu lehdessä. Milloin ja minkä jutun yhteydessä, se ei arkistotiedoista selviä.

sia oli aukeamalla useita, ja itse artikkelissa esiteltiin pikkutarkasti alueen rakennuskantaa ja nähtävyyksiä. Haastatteluja artikkelit eivät sisältäneet. Ekroth kuvasi muun muassa Alppilaa, Oulunkylää ja Tähtitorninmäkeä.

Lehti julkaisi vuosikaudet kolumneja Kaupunki-vinjetin alla. Palstalla vuorottelivat 1980-luvulla nimimerkit ”Kollega” ja ”projekti” sekä kaupunginvaltuutetut Lauri Nordberg ja Yrjö Larmola. Luottamushenkilöt käsittelivät muun muassa kaupungin kasvua, selviämisaseman perustamista, Hämeentien oikaisua, julkisen liikenteen tukiaisia, asuntopolitiikkaa ja autotonta sunnuntaita. Välillä kolumneista syntyi ärhäkkää keskustelua, esimerkiksi kaupungin korkeiden virkamiesten palkankorotuksista.

Sosiaalisten epäkohtien lisäksi kaupunkijuttuja tehtiin kevyemmistäkin aiheista.”

”

Alppilan aluepoliisin haastattelu ja reportaasi Santahaminan ”sodesta” ovat esimerkkejä vuoden 1991 kaupunkiaiheista. ”Sotilaskotia on pidetty uhrautuvien ja turhautuneiden upseerinvaimojen askartelupaikkana, mutta nykyisin täällä työskentelee urallaan eteneviä naisia vapaa-aikanaan”, kertoo juttuun haastateltu vihreä sisar.

Varsinaiset kaupunkisivut alkoivat ilmestyä vuoden 1998 alussa. Silloin suosittu haastattelupalsta Hengissä Helsingissä sai enemmän tilaa aukeaman pysyvänä elementtinä ja keskittyi tiukemmin kaupunkiaiheisiin.

Sivun reuna kuitenkin varattiin hengelliselle kirjoitukselle aina vuoden 2009 lehtiuudistukseen asti.

Esimerkiksi vuoden 2007 helmiin kuuluu sarja Helsingin omaleimaisista kaupunginosista asukkaiden kokemusten kautta kerrottuna. Kaupunkisivuilla kerrottiin myös kierrätyksestä, longboard-harrastuksesta, puistojen kehittämisestä, asuntopulasta, perheväkivallan ehkäisemisestä ja Tapanilan elävästä joulukalenterista. Lehdessä on tilaa katsoa kotikaupunkia avoimin silmin.

Viikon fakta SIRPA PÄIVINEN

Kaupunki kasvaa keskeltä Uusi Helsinki nousee Kalasatamaan aivan silmissä. Viime vuonna alettiin rakentaa, elokuun lopussa ensimmäiset asukkaat muuttivat uusiin koteihinsa Antareksenkadun City-taloon. Talossa on kaupungin vuokraasuntoja, ja autopaikkojen sijasta on rakennettu reilunkokoiset pyörien säilytystilat, huoltotila ja mopotalli. Vaikka vihreää ei vielä katujen varsilla näy, ensimmäiseen taloon tulee viherkatto.

Asukkaista huolimatta uusi alue näyttää suurelta rakennustyömaalta. Katukuvaa hallitsevat nosturit ja kaivinkoneet, ja piikkauskone jyrisee lauantainakin. Mutta jo syksyn mittaan valmistuvat Hoasin opiskelija-asunnot lähimmäksi metrorataa, asumisoikeusasunnot sekä muun muassa OP-Eläkekassan

ja S-asuntojen vuokratalot.

Keskustan kaunis siluetti näkyy hyvin Kalasataman alueen eteläreunalta. Aivan vastarannalla kohoaa Mustikkamaan vihreä keidas.

Tuonne Isoisänniemeen voisi vaikka uida salmen kapeimmasta kohdasta.

Pienellä pinnistyksellä tähän Sörnäistenniemeen pystyy kuvittelemaan rantareitin ja 2 700 asukasta. He kävelevät kaduilla, joiden alla jätteet kulkevat teräsputkessa keräysasemalle. Sitä rakennetaan parhaillaan maan alle.

Katujen eksoottiset nimet viittaavat laivoihin, jotka aikanaan seilasivat Sörnäisten satamaan: Arcturus, Polaris, Ariel.

Eira Serkkola Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

186 km

Pyöräilyn pääreittejä parannetaan huomattavasti, jos Helsingin seudun liikenteen tavoitteet toteutuvat. HSL on määrittänyt 12 vilkkainta reittiä, joista on tarkoitus kehittää 186 kilometriä sujuvaa pyörätietä eli laatukäytävää vuoteen 2020 mennessä.

Laatukäytävillä voisi pyöräillä nopeasti ja turvallisesti asuinalueiden ja työpaikkakeskittymien väliä. Lisääntyvä pyöräliikenne sopisi hyvin junaratojen varteen.

Hanke vaatii 22 kilometrin rakentamista ja maksaa 26 miljoonaa euroa.

10

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää!

Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

010 320 8844

010 320 8830

010 320 8848

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Kunnallisvaalit 2012 irkko ja kaupunki on Suomen laajalevikkisin ja luetuin kristillinen lehti joka tarjoaa vaaliviestillesi uskottavan ympäristön.

Kirkko ja kaupunki -lehden luottamuksellinen suhde lukijaansa on etu, jota sinun ei kannata jättää hyödyntämättä.

K

Tule mukaan monipuoliseen ja sisältörikkaaseen, joka keskiviikko ilmestyvään kaupunkilehteemme!

” Ota yhteyttä ja pyydä tarjous.

Paula Kaijanto, p. 0400 249961 paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi

Vaali-ilmoittelu -25% tai jopa -30% ilmoitusten listahinnoista, esim.

1 x 100 pmm (47 x 100 mm) .................................... 195€ + alv. 23% 2 x 50 pmm (99 x 50 mm) ........................................ 195€ + alv. 23% 2 x 100 pmm (99 x 100 mm) .................................... 390€ + alv. 23% 1/2 sivu vaaka (255 x 175 mm) .............................. 1500€ + alv. 23% 1/1 sivu (255 x 360 mm) ......................................... 2765€ + alv. 23%

Israelin kiertomatka alkaen 1099 €

HALUATKO NAUTTIA HISTORIASTA, KULTTUURISTA JA AURINGOSTA? Israelissa sijaitsee eräitä länsimaisen kulttuurin puhutuimmista ja kiinnostavimmista paikoista. Osallistu matkalle, joka tutustuttaa sinut kristilliseen historiaamme - koe Jerusalem, Galilea, Genesaretinjärvi ja Kuollutmeri. Näillä paikoilla on ollut suuri vaikutus tapoihimme, uskontoomme ja kulttuuriimme. Matka Israeliin on upea yhdistelmä kulttuuria, aurinkoa, lämpöä, hyvää ruokaa sekä kiehtovan kaunista luontoa!

Matkasi alkaa osoitteessa www.goisrael.fi

11

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Kuulolla. Hiljaisuus ei ole vain äänten poissaoloa. Taizéssa se on ennen kaikkea kuuntelun ja kyselyn tila.

Pyhä yksinkertaisuus Taizén ekumeenisessa yhteisössä ei tartuta teologisiin knoppikysymyksiin, vaan etsitään pienintä yhteistä nimittäjää.

Teksti Saila Keskiaho Kuvat Sirpa Päivinen

K

errankin sai vain olla hiljaa. Se oli päällimmäinen ajatukseni, kun kävelin ensi kertaa pois Agricolan kirkon Taizé-messusta.

Sittemmin yhteisöstä tuli rakas. Matkustin Ranskaan Taizén ekumeeniseen yhteisöön, kävin Taizé-henkisissä rukoushetkissä Tuomiokirkon mäellä, olin järjestämässä niitä parin vuoden ajan, lauloin Taizé-messujen kuorossa, käänsin Taizén lauluja, kävin Morbackan hiljaisuuden yhteisössä Kaarinassa. Vastasin hetken aikaa myös pian alkavan Taizé Helsinki 2012 -tapahtuman viestinnästä.

Kunnes seinä tuli vastaan. Taizé-tekemisestäni hävisi mieli. Päätin vetäytyä hetkeksi, ettei kaikki tärveltyisi väsymyksen alla. Nyt seurailen Taizé-maailmaa ulkokehältä.

Toistaiseksi.

Taizélla on Suomessa pitkät perinteet. Anna-Maija Raittila (1928–2012) toi yhteisön tuulia tännekin, perusti Morbackan ja välitti Taizén henkeä muun muassa vuoden 1986 virsikirjaan. Siksi on hyvä pysähtyä ja kysyä: mistä Taizéssa saattaisi olla kysymys?

Kävin touko- ja kesäkuiden taitteessa juttumatkalla Taizéssa, ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Tässä artikkelissa etsitään Taizén mieltä, sitä, jonka kerran kadotin. Etsinnässä on mukana kolme ihmistä, jotka tietävät Taizésta paljon. Teologiaa opiskeleva Kristiina Kallinen on ollut Taizéssa vapaaehtoisena. Niin ikään teologi Jo-

hanna Rajamäki on kääntänyt Taizén rukouslauluja suomeksi ja koordinoinut Taizé-rukoushetkiä. Veli Alois johtaa Taizén yhteisöä.

Jokainen Taizén-kävijä tutustuu matkallaan kolmeen asiaan, jotka kannattelevat yhteisön uskoa ja elämää. Ne ovat nämä: hiljaisuus, luottamus ja yksinkertaisuus. Lähdetään niiden avulla tavoittamaan Taizén ydintä.

Mutta ensin pitää puhua veli Rogerista. Taizésta ei oikeastaan voi puhua ilman häntä, sillä yhteisö sai alkunsa hänen aloitteestaan vuonna 1940. Roger Schutz syntyi pro-

Raikkaus. Ekumenia on yksinkertaisimmillaan sitä, että kaikki saavat ammentaa samasta lähteestä, kristinuskon perinteestä.

testanttisen papin pojaksi Sveitsissä vuonna 1915. Jo nuorena miehenä hän oli ekumeenisesti aktiivinen.

25-vuotiaana Schutz pyöräili Ranskan maaseudulla ja innostui Taizén kylästä. Siitä ei tullut leppoisaa maalaisidylliä, koska elettiin toisen maailmansodan keskellä.

Kylässä Schutz piilotteli juutalaisia natseilta. Vuonna 1944 hän palasi Taizén kukkulalle, toteutti näkynsä ja perusti sinne kristillisen, ekumeenisen miesten yhteisön.

1960-luvulla paikkaan alkoi kerääntyä nuoria aikuisia kysymystensä kanssa. Taizén veljet majoittivat heitä ensin hieman yhteisön ulkopuolelle. Käytännön syistä – eikä vähiten ympäröivän seudun rajallisesta kantokyvystä johtuen – majoitus siirrettiin pian takaisin lähelle veljiä.

Taizén maine alkoi levitä, ja nuorten määrä kasvoi vuosi vuodelta. Vuonna 1966 järjestettiin ensimmäinen nuorten aikuisten tapahtuma, joka pian laajeni kattamaan koko vuoden.

Nykyisin Taizéssa vierailee joka viikko satoja, jopa tuhansia nuoria ympäri maailmaa. 1960-luvulla rakennettua Sovituksen kirkkoa on täytynyt aika ajoin laajentaa, jotta kaikki halukkaat voivat osallistua palvelukseen. Veljestöön kuuluu noin sata jäsentä.

Veli Roger piti matalaa profiilia mutta solmi yhteyksiä kristillisen maailman keskeisiin johtajiin: paaveihin, Konstantinopolin patriarkkoihin ja protestanttisiin piispoihin. Hänen keskeisin viestinsä, Kristuksen sydämen nöyryys ja kirkkojen syvä yhteenkuuluvuus, tavoitti niin kirkolliset suihkuseurapiirit kuin aivan tavalliset elämänsä ja Jumalansa kanssa kamppailevat ihmiset.

Jatkuu seuraavalla sivulla

12

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

”

Meidän on luotettava Kristukseen, mentävä toisten ihmisten luo, Kristus odottaa meitä jo siellä.”

– Joskus sisimpämme on täynnä ääntä ja meteliä, mutta rukouslaulujen avulla voimme luoda tilaa hiljaisuudelle.

Joskus Jumalan ääni on hiljainen, lauluja kääntänyt Johanna Rajamäki sanoo.

– Laulaessamme voimme avata mielemme Jumalan edessä ja kuunnella, mitä hän haluaa meille puhua.

Ehkä tässä on se, mitä toivon: että hiljaisuus ei olisi pakotettua äänten karkottamista, vaan kokonainen nöyrä elämänasenne suhteessa Jumalaan ja maailmaan. Ehkä rukoushetkien vaitiolo on pelkkä lähtökohta, portti.

Suunta. Kun veli Alois ei ollut vielä Taizén veljestön jäsen, hän sai Anna-Maija Raittilalta ikonin, jonka takana luki ”veli Aloisille”.

– Hän tiesi sen jo silloin, veli Alois sanoo.

Veli Roger kuoli vuonna 2005, kun mieleltään järkkynyt nainen puukotti hänet Sovituksen kirkossa.

Niin, hiljaisuus. Se vakuutti aikoinaan minut ja on vakuuttanut myös tuhannet muut. Taizéssa vietetään joka päivä kolme rukoushetkeä, joihin kaikkiin kuuluu vajaan kymmenen minuutin hiljainen hetki. Saarnoja ei ole, kuuntelulle annetaan tilaa.

Hiljaisuus täyttyy kuitenkin helposti mielen hälyllä.

Yhteys katkeaa. Monissa rukoushetkissä, itse järjestämissänikin, mietin, pääseekö yhteys edes syntymään määrätyllä hiljaisella hetkellä.

Ja eikö hiljaisuuden oheen kaivattaisi puhetta? Jumalaa eivät mitkään käsitteet tavoita, totta – mutta onhan Sana, Kristuksessa ilmoitettu ja lihaksi muovattu mielipide.

Kaipasin, kaipaan yhä Taizén elämään hiljaisuuden ja puheen vahvempaa dialogia. Että hiljaisuudesta ei tulisi tukahduttamista.

Kristiina Kallinen on kokenut hiljaisuuden toisin.

– Hiljaisuudessa voin ajatella, että epäilen tässä nyt ihan kaikkea, jopa Jumalan olemassaoloa, mutta saan silti olla tässä, hän pohtii.

– Taizéssa korostetaan paljon sitä, että vaikka minulla on näin pieni usko ja vaikka epäilen koko ajan, se riittää.

Hiljaisuuden lisäksi Taizén kristillisyyttä leimaavat laulut. Ne ovat lyhyitä raamatunkohtia tai kirkon historian ajattelijoiden tekstejä. Rukouslaulujen sävelet ovat yksinkertaisia ja niitä toistetaan usein. Miten laulu ja hiljaisuus mahtuvat samaan tilaan?

Hiljaisuus, luottamus, yksinkertaisuus. Näistä sanoista luottamus on kenties ärsyttävin. ”Luota Jumalaan” – miten kepeältä kuulostava neuvo, helppo sanoa, mutta kuinka se eletään tässä maailmassa?

Istumme veli Aloisin kanssa veli Rogerin entisessä makuuhuoneessa, patriarkka Athenagoraalta saadun mustuneen Jumalansynnyttäjän ikonin vieressä, kun Alois toteaa: luottaminen on aina riski. Hätkähdän. Eikö luottamuspuhe olekaan kevytlässytystä siitä, kuinka elämä kantaa?

– Tapaamme Kristuksen jokapäiväisessä elämässä. Juuri tällä hetkellä Hän haluaa sanoa meille jotain, Hän haluaa herätellä meitä.

Sen kuunteleminen, siihen haparoiden vastaaminen on luottamusta. Ei sen kummempaa ja juuri niin rankkaa.

Meidän on luotettava Kristukseen, mentävä toisten ihmisten luo, Kristus odottaa meitä jo siellä, veli Alois puhelee pehmeällä äänellään.

Johanna Rajamäen mielestä koko luottamus on niin iso kysymys, ettei hän rohkene sitä tarkasti määritellä.

– Yksinkertaisuudessaan luottamus on mielestäni Jumalan varaan heittäytymistä. Saamme turvautua häneen niin kuin lapsi turvautuu vanhempiinsa. Jumala on luotettava, Hän ei jätä meitä yksin. Jumala kantaa meitä myös vaikeiden elämäntilanteiden läpi.

Tämä kuultaa läpi Taizén lauluista. Lähes joka toisessa laulussa rohkaistaan luottamukseen.

– Sanoma on se, että saamme jättäytyä Jumalan varaan, olla turvassa ja Hänen suojissaan, Rajamäki kertoo.

– Yhteydessä Jumalaan voimme saada sisimpäämme rauhan ja toivon, joka kantaa.

Näin yksinkertainen puhe häiritsee. Rauha, toivo, luottamus – jäävätkö ne pelkäksi pinnaksi? Eikö tällainen yksinkertaistaminen riistä jotain teologian ytimestä?

– Yksinkertaisuus on Taizé-lauluissa sitä, että niissä keskitytään siihen, mikä on olennaista. Niissä ei käsitellä esimerkiksi opillisesti monimutkaisia asioita, Johanna Rajamäki sanoo.

– Laulujen sanoma sisältää asioita, joihin kaikki kristityt kirkkokunnasta riippumatta voivat yhtyä.

Yksinkertaisuuteen pyrkiminen onkin Taizéssa yritys tuoda hajalleen lyöty kristikunta yhteen, onhan kyseessä ekumeeninen yhteisö, jossa on veljiä, vapaaehtoisia ja vieraita eri kirkoista.

Veli Aloisin mielestä kaikki lähtee yhteisestä rukouksesta.

Sillalla. Monelle nuorelle aikuiselle Taizé on paikka, jossa saa etsiä Juma

– Meidän on nähtävä muiden kirkkojen lahjat ja arvostettava niitä.

Veli Alois nostaa esimerkkejä erilaisista kristillisistä yhteisöistä: ortodoksinen kirkko elää uskon mysteeriä liturgiassa, protestanteilla on vahva Jumalan sanan kuuntelemisen ja henkilökohtaisen Kristus-suhteen perinne, katolinen kirkko ymmärtää kirkon maailmanlaajuisuuden kirkkaasti.

– Olin hyvin vaikuttunut, kun paavi Johannes Paavali II kysyi eräässä ensyklikassaan eli kiertokirjeessään: Kuinka minun olisi muutettava virkaani, jotta kaikki kristityt voisivat pitää paaviutta tärkeänä?

Mutta, veli Alois jatkaa, kirkoissamme voi olla asioita, jotka täytyy jättää taakse yhä syvemmän yhteyden löytämiseksi, vaikka olisimmekin niihin kiintyneitä.

– Meidän traditiomme ja kirkon todellisen tradition välillä on ero. Ehkä meidän on luovuttava joistakin kirkkomme liturgisista tavoista päästäksemme lähemmäs toisiamme.

Siksi Taizéssakin on pyritty mahdollisimman yksinkertaisiin palveluksiin. Ne koostuvat lauluista, Raamatun teksteistä, hiljaisuudesta ja rukouksista. Aamuisin vietetään ehtoollista.

Eikö tällainen yhteen tuleminen hämärrä kirkkojen identiteettejä?

– Päinvastoin! veli Alois huudahtaa.

– Meidän ensimmäinen identiteettimme on kasteen identiteetti. Olen iloinen, että kaikki kirkot uskovat yhden kasteen yhdistävän meidät. Meidät on jo yhdistetty. Kysy-

13

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

laa ja omaa kutsumusta.

”

Ehkei yksinkertaisuus olekaan lapsellista yksisilmäisyyttä.

Parhaimmillaan se vapauttaa.”

mys kuuluu: haluammeko ilmaista sitä enemmän kuin me tällä hetkellä teemme?

Taizén yhteisöä kritisoidaan joskus asioiden liiasta yksinkertaistamisesta ja vaikeiden teemojen välttelystä, Kristiina Kallinen kertoo. Se ärsytti minuakin: milloin ehditään puhua meissä kaikissa riehuvasta pahasta ja Kristuksen armosta, kun luottamus ja hiljaisuus ovat pääroolissa?

Juttumatkallani kohtasin myös Taizén toiset kasvot.

Kuuntelin veli Johnin ja veli Benoit’n alustukset Pyhästä Kolminaisuudesta ja Kristuksen kahdesta luonnosta.

Kristinuskon kovan ytimen äärellä oltiin raikkaasti ja avarasti. Kirkkoisiä ei tarjoiltu pölyisenä pakkopullana.

He saivat olla mitä olivat, Jumalan salaisuuksien radikaaleja luotaajia.

Ja salaisuudeksi Jumala saa jäädä, ainakin Kristiina Kallisen kokemuksen mukaan, eikä heiveröistä ja epäilevää uskoa karsasteta.

– Voin ajatella, että laulan tässä nyt vain tätä uskontunnustusta muiden kanssa, eikä minun tarvitse allekirjoittaa

kaikkea. Se on totta siitä huolimatta.

Ehkei yksinkertaisuus olekaan lapsellista yksisilmäisyyttä. Parhaimmillaan se vapauttaa.

Kallinen ei pidä todennäköisenä, että ekumenia johtaa kirkkojen yhdistymiseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että eristäytyminen olisi vaihtoehto.

– Emme voi vain elää rinnatusten ja sietää muita, vaan meidän täytyy oikeasti jakaa elämämme. Hengessä voimme olla yhtä, vaikka tulemme eri kirkoista. Täytyy katsoa olennaiseen eikä pieniin kiistoihin.

Mutta mikä sitten on se olennaisin, se kaikkein pienin yhteinen nimittäjä, jota Taizéssa yritetään elää todeksi? Jätetään viimeinen sana veli Aloisille.

– Jumalan rakkaus, joka on annettu meille Kristuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Uusi taivas ja uusi maa ovat jo täällä. Keskitysleiriltä selvinnyt, myöhemmin papiksi ryhtynyt Edmond Michelet kirjoitti kaikkien näkemiensä kauheuksien jälkeen: Vaikka paha on olemassa, ihmisen hyvyys on syvempi. Ja se on kristinuskon viesti.

Taizé Helsinki 2012 -tapahtuma 28.–30.9. Perjantaina rukoushetket Tuomiokirkossa kello 12 ja kello 19. Lauantaina rukoushetket Tuomiokirkossa kello 9 ja 13, ortodoksinen ehtoopalvelus ja iltarukous Taizén tapaan Uspenskin katedraalissa kello 18 alkaen. Sunnuntaina päätösrukoushetki Tuomiokirkossa kello 15.

Sunnuntaina 30.9. vietetään kello 18 Taizé-henkistä Tuomasmessua Mikael Agricolan kirkossa, jossa mukana myös Taizén veljiä. Lue lisää ohjelmasta osoitteesta taizehelsinki2012.wordpress.com.

Uskontodialogi on kristittyjen velvollisuus Kysyin Taizén johtajalta veli Aloisilta, miten kristittyjen tulisi elää moniuskontoisessa ja -kulttuurisessa maailmassa. Näin hän hahmotteli todeksi elettyä kohtaamista: – Ensinnäkin, älkäämme pelätkö. Mutta meidän on nähtävä ongelmat realistisesti. Erilaisten kulttuurien rinnakkainelo ei ole vain kaunista, se on myös hyvin vaikeaa. Mutta me voimme löytää tavan elää yhdessä, totta puhuen meidän on pakko. On harhaluulo, että voimme sulkea silmämme muilta kulttuureilta ja uskonnoilta.

– Kristittyinä yhteisen elämän etsiminen on velvollisuutemme. Kristus tuli jokaista ihmistä varten ja Hän rakastaa kaikkia samalla tavalla, myös muiden uskontojen edustajia.

– Meidän on otettava konkreettisia askelia ja tavata ihmisiä kasvokkain. Emme voi pysyä pelkästään teoreettisella tasolla. Entä jos olisit yhteydessä vain yhteen tai kahteen näistä maahanmuuttajista, kuuntelisit heitä ja jakaisit kokemuksiasi heidän kanssaan? Myös seurakunnat voisivat toimia näin.

Saila Keskiaho

14

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Jokainen voi tehdä jotain Omat nuoruuden kokemukset olivat vahvasti taustalla, kun Sauli Niinistö halusi tehdä jotain syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi.

Teksti Seppo Simola Kuva Esko Jämsä

P

alatessaan Suomeen viitisen vuotta sitten Luxemburgista Euroopan Investointipankin johtotehtävistä Sauli Niinistö sai jonkin aikaa sekä siirtymäkorvausta että uudesta työstä palkkaa. Oli hyvä mahdollisuus suunnata apua jollekin sen tarpeessa olevalle ryhmälle. Nuoruuden muistot ja keskustelut eri ihmisten kanssa saivat hänet kohdistamaan huomionsa erityisesti syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin.

Syntyi Tukikummit-säätiö. Se kanavoi avustuksia kirkon diakoniarahaston kautta perheille, joilla on vaikeuksia esimerkiksi hankkia nuorelle harrastusvälineitä tai oppikirjoja. Tasavallan presidenttinä Niinistö jatkaa yhä säätiön hallituksen puheenjohtajana.

– Muistan nuoruudestani joidenkin kavereiden kohtalot. Elämän suunta voi olla pienestä kiinni. Joku jäi yksin seisomaan, kun muut lähtivät kentälle luistelemaan tai pelaamaan jääkiekkoa. Perheellä ei ollut varaa ostaa luistimia. Joku toinen joutui ehkä kokemaan jostain pienestä rikkeestä tarpeettoman kovia rangaistuksia. Ymmärtävämpi suhtautuminen toimi paremmin joidenkin kohdalla. Säätiö toimii, jotta voitaisiin estää nuorten syrjäytymistä turhan pienten asioiden vuoksi.

Tukikummit-säätiön yhteistyökumppani on kirkon diakoniatyö. Diakonia löytää jokapäiväisessä ruohonjuuritason työssään ihmisiä ja perheitä, jotka ovat avun tarpeessa. Se myös toimittaa säätiön myöntämät avustukset perille.

– Diakoniatyö on mitä tehokkain tapa vaikuttaa. Ei tarvita mitään erillistä kustannuksia vaativaa organisaatiota, kun se on jo valmiina.

Niinistö arvostaa suuresti kirkon diakoniatyötä.

Hän toteaa olleensa yllättynyt sen laajuudesta ja tehokkuudesta, koska kirkko on ollut kovin hienotunteinen tuodessaan tätä puolta työstään esiin. Presidentti ei ole kuitenkaan halukas antamaan kirkolle neuvoja siitä, pitäisikö tästä asiasta lyödä kovemmin rumpuja.

Hän jättää mieluummin kirkon itsensä pohdittavaksi, kuinka paljon itseään kannattaa kehua. Kysymys on herkästä asiasta, jossa vaatimattomuus ehkä kaunistaa.

Tukikummit-säätiö on yksi mahdollinen kanava niille, jotka haluavat antaa apua kotimaassa vaikeuksissa oleville. Se sopii hyvin esimerkiksi sellaisille, jotka syntymäpäivälahjojen sijaan haluavat osoittaa muistamiset johonkin hyvää tekevään kohteeseen.

Niinistön mukaan tämmöisiä lahjoituksia on säätiöön tullutkin mukavasti.

Niinistön silmäkulmaan nousee pieni pilke, kun hän jatkaa perustelujaan syrjäytymisvaarassa olevi-

en nuorten auttamiseen. Inhimillisten syiden ohella esiin nousee talousmies, jota on syytetty jopa kamreerimaisesta asenteesta.

– Jos syrjäytyneitä nuoria on 30 000 – 50 000, se on huikea määrä. On kysymys lähes yhden ikäluokan suuruisesta joukosta, joka on poissa rakentamasta yhteiskuntaa. Kun samanaikaisesti puhutaan, että meillä on liian vähän lapsia ja nuoria, tulevaisuuden tekijöitä, niin kyllä nuorten syrjäytymisessä on kyse myös kansantaloudesta ja koko kansan kohtalostakin. Jos joku ei halua auttaa nuoria altruistisista, ihmisystävällisistä syistä, heitä kannattaa auttaa ihan itsekkäistäkin syistä.

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat Sauli Niinistön sydämen asia tietysti muutenkin kuin Tukikummit-säätiön tiimoilta. Se oli jo vaalikampanjan aikaan yksi hänen voimakkaasti esiin nostamiaan teemoja.

Tasavallan presidenttinä hän perusti arjen asiantuntijoista koostuvia sparrausryhmiä, jonka työn tuloksena syntyi Ihan tavallisia asioita -vihko ja verkkosivusto www.tavallisia.fi. Ne esittelevät arkikeinoja, joilla aikuiset voivat tehdä lasten ja nuorten arjesta parempaa.

Arkikeinoja ovat kommentoineet myös alan tutkijat. Ryhmissä on nimenomaisesti vältetty puuttumasta julkisen vallan tärkeään rooliin vaan nostettu esiin kysymys, miten jokainen meistäkin voisi tukea tärke-

”

Joku jäi yksin seisomaan, kun muut lähtivät luistelemaan.”

ää asiaa. Työ on vasta alussa, mutta kansalaiskeskustelun avulla on kuitenkin mahdollista saada aikaan tekoja ympäri Suomen. Tavallisia.fi -sivuilla voi jokainen jakaa myös omat arkikeinonsa.

Nuorten ongelmat eivät ole minkään yksittäisen tahon ratkaistavissa. Koko ympäröivä yhteisö voi vaikuttaa nuoren elämän suuntaan. Sauli Niinistö haluaisikin ongelman esiin nostamisella herättää meitä kaikkia kysymään: Mitä minä voisin tehdä? Jokaisella on varmasti mahdollisuuksia tehdä jotakin jonkun nuoren hyväksi.

Niinistö toki näkee selvästi, että nuorten syrjäytymisessä on kyse monitahoisesta ja monimutkaisesta asiasta eivätkä kaikkien kohdalla pienet asiat auta.

Syrjäytymistä aiheuttavat monet syyt, eikä joidenkin kohdalla tunnu auttavan mikään.

Ajatuksellaan jokaisen vapaaehtoisesti kantamasta vastuusta hän ei myöskään halua millään tavalla väheksyä ammatikseen nuorten kanssa työskentelevien työtä tai ammattitaitoa. Päinvastoin, asiaan liittyvällä aktiivisuudellaan Niinistö haluaa osoittaa tukea ja arvostusta myös tätä vaativaa työtä tekeville. Jo syrjäytyneiden nuorten parissa tehtävään työhön tarvitaan ammattimaista osaamista.

Tämä kaikki ei poista sitä, että monen kohdalla syrjään johtavien polkujen katkaisemisessa voi kenen tahansa tekemillä pienilläkin teoilla olla suuri merkitys.

Presidentin nykyisestä asemasta puhuttaessa käytetään usein termiä arvojohtaja. Niinistö itse vierastaa nimitystä. Hänen mielestään arvoja ei niin vain johdeta. Ei voida antaa jonkun omaksumien arvojen tilalle uusia. Presidentti voi olla keskustelija, asioiden esiin

Kaikki yhdessä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö haluaa haastaa

nostaja, tarjoaja ja johdattelija, mutta hän ei voi olla määräämässä ihmisten arvoja.

Oikeastaan juuri tällaisesta asioiden tarjoamisesta ja esiin nostamisesta on kysymys silloin, kun presidentti haluaisi meidän kaikkien kysyvän itseltämme omia mahdollisuuksiamme nuorten auttamiseen.

Muistot ajalta valtiovarainministerinä saavat Sauli Niinistön helähtämään nauruun, kun häneltä kysyy kirkon ja valtion suhteista. Valtiovarainministerin näkökulmasta näiden suhde oli myös rahanjakosuhde.

Hän kertoo kurillaan miettineensä ennen joitakin kirkon edustajien kanssa käymiään neuvotteluja, että voiko kirkkoa pettää. Kun kirkon edustaja sitten neuvottelujen kuluessa käytti pitkää puheenvuoroa kirkon tarpeista, hän huomasikin kääntävänsä ajatuksensa siihen, että voiko kirkko pettää valtiovarainministeriä. Kirkko osaa hänen mielestään pitää puolensa raha-asioissakin.

Vakavammin kirkon ja valtion suhteita pohtiessaan presidentti toteaa niiden olevan hyvin toimivalla

15

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

meidät kaikki miettimään, mitä voimme tehdä nuorten hyväksi. Pienillä arkisilla teoilla voi olla suuri merkitys.

”

Kirkko edustaa jotain pysyvää, viime käden turvaa.”

pohjalla. On aivan oikein, että kirkon itsenäisyys on lisääntynyt eikä presidentti enää valitse esimerkiksi piispoja vaan kirkko valitsee itse johtajansa. Hän näkee hyvin luontevana suomalaisessa perinteessä muun muassa sen, että kirkko hoitaa esimerkiksi hautaamisen ja hautausmaat.

– Kyllä minun mielikuvissani ihan perinteisesti hautausmaata kutsutaan nimenomaan kirkkomaaksi.

Tästä taitaa vallita suomalaisten keskuudessa varsin laaja yksimielisyys.

Presidentti sanoo tasavallan johdon arvostavan esimerkiksi valtiopäivien avajaisiin tai itsenäisyyspäivään liittyviä valtiollisia jumalanpalveluksia. Se näkyy muun muassa siinä, että eduskunnan ja hallituksen jäsenet osallistuvat niihin runsaslukuisasti. Usein

niiden sisällöstä, muun muassa saarnoista myös keskustellaan jälkikäteen. Tällaista perinnettä ei hänen mielestään ole mitään syytä asettaa kyseenalaiseksi.

Päivänkohtaisiin kysymyksiin, joilla on poliittisia ulottuvuuksia, kuten uskonnonopetukseen, hän ei halua tasavallan presidenttinä ottaa kantaa.

Kirkon merkitystä suomalaisille Sauli Niinistö miettii syvemmin sekä historian että nykypäivän näkökulmasta. Historiassa kirkko on ollut itse asiassa luomassa koko yhteiskunnan rakennetta.

Arvostamansa diakoniatyön lisäksi Niinistö näkee tärkeäksi, että kirkko pitää esillä itse uskon sanomaa, johon liittyy sanoma etiikasta ja moraalista, oikeudenmukaisuudesta ja lähimmäisen rakkaudesta.

Hän näkee kirkon roolin tärkeänä myös eräänlaisena viimeisenä ankkurina, kansan ja yksityisen ihmisen tai perheen tukena kriisin hetkellä.

– Kirkko edustaa jotain pysyvää, viime käden turvaa.

Kirkko tekee paljon sellaista, joka ei näy kovin yleisesti. Se näkyy monelle vasta hädän hetkellä. Silloin

kirkko on usein läsnä viime käden turvana. Niinistön mielestä kirkon ei tarvitsekaan markkinoida tällaista työtä kovin näkyvästi.

– Kyllähän maailmalla on kaikenlaisia taivaskanavia, joilla tulisieluiset saarnaajat esiintyvät. Sellaiset eivät oikein istu suomalaiseen sielunmaisemaan.

Kirkkoa ja uskontoa Niinistö lähestyy myös varsinaisen tehtävänsä, ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajan näkökulmasta.

– Maailman kriiseissä uskonnoilla on usein osansa, tai ainakin ne vedetään kaavuksi erilaisten pyrkimysten ylle.

Tämän vuoksi hän näkee erityisen tärkeäksi ekumeenisen yhteistyön ja laajemminkin eri uskontojen välisen vuorovaikutuksen. On tärkeää, että uskontojen johtajat ovat maailmanlaajuisestikin vuorovaikutuksessa keskenään ja uskontojen edustajat ymmärtävät toistensa tapoja ja näkökulmia. Tämä lisää rauhanomaista rinnakkaineloa.

– Uskontojen välisellä ymmärtämyksellä on ihan universaalista merkitystä.

16

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Vallan kohteena KIRJA Visa ja Katri Kuusikallion toimittama kirja Hyväksikäytetyt on vahva paketti trauman vaikutuksesta ihmiseen. Lapsena hyväksikäytetyt kertovat siinä kokemuksistaan nimettöminä joko itse tai haastateltuina. Lisäksi kirjassa esiintyy 14 muuta asiantuntijaa, tutkijaa ja terapeuttia. Tietomäärä ja näkökulmien määrä on suuri.

Kirjaa ei ole helppo lukea, sillä kertomukset lasten kohtelusta saavat adrenaliinin liikkeelle. Kirjassa kuitenkin varoitetaan, ettei kauhistuminen ole oikea reagointimalli. Omaa paheksuntaa tärkeämpää on uskoa se, mitä kuulee, ottaa kuultu vakavasti ja ryhtyä toimeen.

Moni hyväksikäytetty on jäänyt kertomuksineen vuosiksi yksin. Lähipiirissä ei ole uskottu puhetta, eikä pieniä vihjeitä tapahtuneesta ole osattu tai haluttu ymmärtää. Traumaattinen tapahtuma painuu syvälle uhrin muistoihin ja elää vain epämääräisenä fyysisenä tai henkisenä pahana olona. Edes uhri itse ei usein osaa liittää ongelmiaan vuosien takaisiin lapsuuden tapahtumiin.

Kirjassa vakuutetaan, että toipuminen on mahdollinen, mutta sitä ennen on kohdattava tukahdutetut muistot. Se on äärimmäisen tuskallista, sillä tapahtuneet, usein hajanaiset mielikuvat täytyy elää uudelleen läpi ja muotoilla sanoiksi ja yhtenäiseksi kertomukseksi. Hyväksikäytetyn täytyy saada olla syytön uhri, jolle on tehty väärin.

Kirjassa puhutaan hyväksikäytöstä ”sielun murhana”. Nimityksen oikeutusta ei kirjan luettuaan epäile, niin rankkoja seurauksia hyväksikäytöstä on. Sitä vaikeammalta tuntuu ymmärtää, miksi esimerkiksi lapsen äiti tai sisarukset voivat sitkeästi kieltää kaiken.

Hyväksikäytetyt-kirja nostaa esiin myös miesten kokemukset.

Hyväksikäyttäjissä on enenevässä määrin äitejä. Pojilla vain ei oikein ole sanoja sille, miksi peseminen, hyväileminen, äidin keimailu ja vieressä nukkuminen tuntuvat niin sopimattomilta.

Uskonnollisessa yhteisössä esiintynyt hyväksikäyttö otetaan myös esille. Toipumista edistävät selkeä vastuunotto, rikoksen myöntäminen ja anteeksiannon vaatimuksista pidättyminen. Tie anteeksiantoon on pitkä prosessi, eikä sitä kukaan voi teon kohteelta vaatia.

Kertomuksissa näkyy myös valoa: uhrilla on mahdollisuus avarampaan tulevaisuuteen. Siihen ei kuitenkaan päästä totuuden ohi.

Sakastissa nauretaan

Mutta julmin on rakkaus Tulipunainen hevonen on komea sukellus uskon, rakkauden ja vallan syövereihin.

Teksti Marja Kuparinen Kuva Pate Pesonius

A

KIRJA Järjen veit on tehokas sarjakuva avioliitosta, jossa mies ja nainen rakastavat, mutta mies lyö ja nainen kätkee mustelmat.

Sylvain Ricardin teksti huomioi perheväkivallan monitahoiset ja ristiriitaiset tunteet.

Mies ja nainen on pantu kirjassa kertomaan lukijalle tapahtumista vuorotellen omalta kannaltaan. Jamesin ilmeikkäät eläinkasvoiset piirroshahmot toimivat hyvin ja pehmeän niukka väritys riittää.

Tarinan hyytävyys on siinä, että nyrkin valta ei sammuta naisen rakkautta eikä avaa miehen silmiä näkemään, ettei valta ole rakkautta. Korinttilaiskirjeen rakkausohje ”kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii” on vaarallinen tie. Siitä huolimatta lyödyn äiti opastaa kirjassa tytärtään: ”Tiedäthän, että kaikki miehet ovat vähän väkivaltaisia.

Johtuu hormoneista.”

Marja Kuparinen Hyväksikäytetyt. Selviytyjät kertovat.

Minerva 2012. 280 s., 28,90 e Sylvain Ricard & James: Järjen veit.

Suomentanut Saara Pääkkönen.

144 s., 17,90 e.

Naomi menee tapaamaan rabbia.

– Rabbi hyvä, sekä Shmuel että Jonatan ovat kosineet minua.

Minä en tiedä, mitä tekisin. Ole hyvä ja kerro minulle, kumpi on se onnekas?

Rabbi katsoo häntä ja sanoo: – Shmuel on se onnekas, ja Jonatan on sinun tuleva miehesi.

ntti Hietalan käsikirjoittama ja ohjaama Tulipunainen hevonen Qteatterissa heittää ilman monta palloa: uskon, voiman, yhteyden, toivon, totuuden ja uskalluksen. Mutta myös tyhjät sanat, väkivallan, hajaannuksen, toivottomuuden, valheen ja pettämisen.

Parhainkin kääntyy vastakohdakseen – erityisesti, kun kyseessä on niin kokonaisvaltainen ja herkkä asia kuin uskonto. Erityisen tehokkaasti tuhoa syntyy, jos ihminen ei näe elämäänsä kokonaisuutena.

Näytelmä alkaa herätyssaarnalla teatteriaulan yleisölle. Taivaallisen isän alati kestävän suojeluksen vakuutus vaihtuu pian toisiin tunnelmiin, kun nuori nainen (Pirjo Lonka) ei kestä yhteisen rakkauden piirin painetta. Hänellä on synkkä salaisuus, jonka tuomaa ahdistusta ei poista yhteisön mielikuvaharjoittelu vehmaista rinteistä ja auringon laskussa tuoksuvasta myötämäestä.

Hietala on tutkinut karismaattisen uskonnollisuuden

sanankäytön tarkasti ja tuntee kokousten koreografian. Tulipunaisessa hevosessa yleisö kuuleekin monta todistusta ja herätyssaarnaa. Kokonaisuuden taidokkuudesta kertoo se, ettei tähtisilmäisinkään parantumisihmeen julistus (Eero Ritala) vaikuta naurettavalta. Pikemminkin suupielet kääntyvät myötätuntoiseen hymyyn, sillä ihmisen hinku kokea henkilökohtainen ihme on suuri.

Näytelmän miehet eivät ole yksinkertaisia olentoja. Kosti (Jani Volanen) saarnaa piskuiselle laumalleen rakkauden vallankumousta, mutta käyttää myös häikäilemätöntä valtaa, manipuloi ja pelaa ihmisiä toisiaan vastaan. Hän tietää omasta kokemuksesta, että uudeksi tullakseen on oltava valmis luopumaan siitä, mitä on ollut – siis valehdeltava historiansa. Samalla hän kuitenkin sinkoaa kiihkeässä tsunamipuheessaan osuvaa kritiikkiä: katastrofissa ei auta tarjoilla löysää puhetta Jumalan tarkoituksista.

Kriminaalihuollossa tyttärensä kanssa työskentelevä pastori Toikka (Tommi Korpela) on riippuvainen tyttärestään. Siitä ei hyvä seuraa, kun isä julistaa lapselleen: ”Sinä olet minun elämäni valo, minun kaikkeni, mi-

Totuus esiin. Sun täytyy kertoa, mitä tapaht

nun syyni olla olemassa. Sinä olet minulle alku ja loppu, sinä annat merkityksen, sinä täytät minun sydämeni ilolla.” Lipevän herätyssaarnaajan roolissa Korpela myöntää, ettei hänellä ole vaihtoehtoa. Liike syö lapsensa, mutta hänen on jäätävä, sillä ei ole paikkaa, minne mennä.

Kolmas ristiriitainen mies elämänsä ja uskonsa kanssa on

Hetken huumaa NÄYTTELY Olihan meilläkin sellainen, polaroidkamera, 1970-luvun lopulla. Kotikäyttöön tarkoitettujen polaroidkameroiden kuvien jäljen tunnistaa helposti: värit ovat oudon rusehtavat, tarkennus toisinaan omaperäinen. Filmiä ei ollut tuhlattavaksi, ja kuvan hidasta piirtymistä näkyviin oli jännittävä seurata.

Amerikkalainen Edwin Herbert Land (1909–1991) kehitteli polaroid-tekniikan valokuvaukseen 1940-luvun lopulla. Suomessa nuo kamerat otettiin laajemmin käyttöön 1960-luvulta alkaen. Polaroid-yhtiö lopetti toimintansa joitakin vuosia sitten, ja nykyään Impossible Project -yhtiö valmistaa filmiä kameroihin. Nykyään retrohenkiset ihmiset ottavat polaroidkuvia jäljitteleviä otoksia älypuhelimilla – Facebook tuntuu olevan niitä täynnä.

Polaroid-kuvien viehätys perustuu hetken nopeaan tallentamiseen ja ennen kaikkea sii-

hen, että kuva kehittää vauhdilla itse itsensä, sen pussissa olevien kemikaalien avulla. Prosessissa on jotain taianomaista.

Valokuvataiteen museoon Kaapelitehtaalle on koottu yli 350 kuvan näyttely, jossa on sekä wieniläisen WestLicht-museon polaroid-kokoelman kansainvälisiä helmiä että Otso Kantokorven kuratoima suomalainen osuus. Kiinnostavaa on, että polaroid-tekniikkaan ovat hurahtaneet niin kuuluisat valokuvaajat, kuvataiteilijat kuin muusikotkin. Polaroidit ja populaarikulttuuri liittyvät yhteen – esimerkiksi moni levynkansi perustuu polaroidiin.

Näyttelyssä on laaja kirjo kokeellisia sekä harkittuja otoksia: kieli poskella otettuja omakuvia, väläyksiä perhe-elämästä, asetelmia, kaupunki- tai maisemakuvia, katu- ja juhlanäkymiä. Monet kuvaajat ja menetelmästä innos-

17

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

ui, Kosti (oik.) painostaa Caritaa. Hänelle itselleen menneestä avautuminen on mahdotonta.

”

Sinä olet minun elämäni valo, minun kaikkeni, minun syyni olla olemassa.”

Jeesus (Jussi Nikkilä), joka ylösnousemuksen jälkeen piileksii Magdalan Marian (Lotta Kaihua) kanssa luolassa ja miettii huolestuneena tulevan elämän edellytyksiä.

Hänen ja Marian kesken nähdään näytelmän vilpittömimmät ja kauneimmat kohtaukset. Maria on vahvuudessaan ja uskollisuudessaan särötön. Ei ole mi-

tään, mitä hän ei tekisi rakkaansa vuoksi. ”Ilman sinua ei olisi ollut minua. Minulle sinä olet rakkaus”.

Ehjä naishahmo on myös Pirjo Lonka uskon sankarin vaimona: kaiken hän kestää ja kaiken kärsii.

Elina Knihtilä armoon uskovana terapeuttina vakuuttaa lopussa, että armoa on. Se voi olla näkymätöntä tai piilotettua ja antaa

kuvissa tuneet taiteilijat ovat käsitelleet kuvia mekaanisesti raaputtamalla tai päällemaalaamalla.

Niistä on tehty myös kollaaseja kuvaamalla kohdetta monta kertaa, aina hiukan eri suunnasta. Silloin kuvan ”totuusarvo” on koetuksella – kuvaaja rakentaa palasista uuden kuvan, joista jokainen on eri kellonlyömältä. Hannele Rantalan kaunis teos Kaksoset herättää jopa kysymyksen, näkyykö kuvassa oikeat kaksoset vai onko tyttö ”monistettu” kuvaan.

Tutumpien taskukokoisten lisäksi polaroideja on tehty myös yli satakiloisella jättikameralla, joita on maailmassa vain muutama.

Sellainen sylkee sisuksistaan yli puolimetrisen polaroidin, jonka jälki on usein reunoiltaan rosoinen. Kuvaajan kannattaakin olla varma siitä, minä hetkenä painaa laukaisijaa.

Jättikamera lainattiin Suomeen pariksi viikoksi, ja suomalaisilta tunnetuilta valokuvaa-

jilta tilattiin sillä otetut teokset. Filmikameroiden ja nyttemmin digikuvauksen tekniikkaan, rytmiin ja menetelmiin tottuneet kuvaajat joutuivat näin hetkeksi muuttamaan työskentelytapaansa. Tämä pieni osasto onkin yksi näyttelyn kiinnostavimmista.

Satu Itkonen Polaroid. Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas. Avoinna 2.12. saakka ti–su 11–18, ke 11–20. Liput 8 / 5 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Yleisöopastukset ke klo 11 ja su klo 13 sekä kuraattorikierrokset 19.9., 10.10. ja 21.11. klo 18.

Tapahtumapäivä la 29.9.

Yhteenliitetyt. Hannele Rantalan kollaasi Kaksoset vuodelta 1984 on yhdistetty useista pikkukuvista, mikä tuo kokonaisuuteen erityistä rytmiä. Polaroid SX 70 väridiffuusiovedoksia.

Suomen valokuvataiteen museo.

odottaa itseään, mutta armoa on.

Tulipunaisen hevosen siirtymät ajassa sekä musiikki luovat rikkaan kudoksen, joka avautuu laajalle.

Kotimatkalla mielessä pyörivät kysymykset uskon vääristymisestä ja vallanhimosta, rakkauden riskistä ja houkutuksesta paeta totuutta omasta itsestä.

Kun uskonnollinen kokemus ja seksuaalisuus liikkuvat samoissa syvyyksissä, ne kietoutuvat helposti yhteen – ja valta viihtyy molempien parissa.

Kiehtova, monitulkintainen esitys.

Tulipunainen hevonen.

Käsikirjoitus ja ohjaus Antti Hietala.

Kantaesitys Q-teatterissa 13.9.

18

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Hirveällä haipakall Kirkko ja kaupungin viikkorytmissä uutta vauhtia haetaan jokatiistaisesta kokouksesta. Tämä on virallinen totuus lehden tekemisestä.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

P

erheenisä pyyhältää potkulaudalla pitkin Keskuskatua. Hänellä on ruskeasankaiset silmälasit, tummat reisitaskuhousut ja vanhanmallinen reppu selässä. Väsyttää, mutta työpöydällä odottaa kaksi innostavaa kirjauutuutta. Kalastusaiheisia kirjoja, tai ainakaan hyviä sellaisia, ei ole milloinkaan liikaa, ajattelee perheenisä ja potkii lautansa kadun yli.

Nyt on kuitenkin maanantai, ja toimitussihteeri Tommi Sarlinia odottavat kalakirjoja tärkeämmät tehtävät.

Lehti on menossa painoon. Tämä voi olla viikon pahin aamu. Joskus on maailma nytkähtänyt eteenpäin niin, että jotain on pakko muovata ajantasaiseksi. Toisinaan tiedetään etukäteen, että reportaasi viikonvaihteen tapahtumasta saadaan vasta varhain maanantaina.

Harvoin mitään dramaattista tapahtuu. Mutta jos...

Syyskuussa 2001 silloinen teologinen toimittaja Janne

Villa valmisteli ajattomaksi luultua keskiaukeaman juttua kauneuden teologiasta. Sitten sortuivatkin New Yorkin kaksoistornit. Kauneudesta puhuminen sillä viikolla olisi voinut tuntua jopa loukkaavalta. Aihe oli mietittävä uusiksi. Villa vain syvensi. Kauneudesta puhuminen ei ole pakoa pahasta maailmasta, Villa kirjoitti. WTC-iskujen jälkeen kauneus vain on nähtävä entistäkin rumemman maailmanjärjestyksen läpi.

Kahdeltatoista lehti pannaan kiinni. Enää ei viilata eikä höylätä. Toimituspäällikkö Marja Kuparinen käy läpi sivuista otetut printit. Sitten taittaja Tiina Vesterinen lähettää materiaalin painokoneelle Tuusulaan. Taas on kasassa yksi lehti. Tiistaina se on tullut ulos painosta, keskiviikkona posti jakaa sen koteihin, ja torstaina joku käärii siihen lahnan.

Jotta tähän päästään, on kerrattava, mitä toimituksessa tapahtuu viikkoa, kahta aiemmin.

Sähköpostiohjelma päästää äänen ding. Sitten tulee toinen ding. Kiireisimpinä päivinä ding kuuluu joka viides

19

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Potkua päivään. Uutisvastaava Tommi Sarlin kipaisee lounaalle. Parasta journalismissa on hänen mielestään asioiden pähkäily kollegojen kanssa.

– Minua myös murehduttaa se, että ihmiset eivät tunnu juuri nyt löytävän aarteita, joita kirkko tarjoaa.

tua yhdestä, sananmukaisesti kirotusta i-kirjaimesta. ei ole vain sitä, että jotain mullistavaa on tapahtunut. SySe on teologien peruskurssikamaa. Paavimobiilia eli vällisempi uutisointi on sitä, että pannaan tunnetut paliikivanhan kuninkaantuolin modernia versiota tarvitsen kat eri järjestykseen. Kun koko paletti nähdään uusin silkehyskertomukseen, sillä oikeasti juttu koskeekin vallanmin, voidaan ymmärtää, mitä nopean uutisvirran otsikot käyttöä. itse asiassa merkitsevät.

Yksi pahainen i-kirjain kuulostaa saivartelulta. MikSitten on myös jotain oikeasti uutta. Lukijoille halutaan roskooppisessa mittakaavassa kahden kreikankielisen sakertoa, jos vaikka jokin seurakunta kieltäytyy keräämästä nan, homoiousia ja homoousia, välillä on ratkaiseva ero. Vai kolehtia kohteeseen, jonka kirkkohallitus on määrännyt. onko? Lukutaidottomalla talonpojalla jossain eteläitaliaTämmöisestä kertoi Ulla Lötjönen Kirkko ja kaupungissa laisella pellolla Herran vuonna 325 jKr. oli varmaan muita1.6.2011. Espoon seurakuntien Essen nykyinen toimituskin murheita kuin vierasta kieltä puhuvien teologien kiispäällikkö Lötjönen hoiti silloin lehdessä yhtä sijaisuutta. ta, onko Poika ”luotu ikuisuudessa” vai onko hän samaa Yhtä hyvin mainitunlainen juttu voisi olla avustajan teke”olemusta” Isän kanssa. mä. Yksikään Kirkko ja kaupunki ei ilmesty ilman freelanEdes keisari Konstantinus Suuri, jonka käskystä sacereiden panosta. nan olemus (kreik. ousia) ympärillä askarreltiin, ei piitanPalaveri on ohi. Seuraavana päivänä on lehden varsinut oikeaoppisuudesta. Hänelle tämä nainen viikkokokous. Se pidetään vain kovaa politiikkaa. Kun Konsseurakuntayhtymän viidennessä Tommi Sarlin oli tantinus itse ennen kuolemaansa otti kerroksessa. On kuin kiivettäisiin kasteen, kastajana oli harhaoppinen mäkihyppytorniin, josta ponkaislaittaa koko areiolainen pappi. Miksi lehdessä kirjoitaan loppuviikon kestävään ilmaporukalle tetaan tämmöisiä? lentoon. viestin, jonka sisältö on Kirkko ja kaupungin yhtenä tehtäTermareissa on kuumaa vettä vänä on antaa rakennusaineksia eläpelkässä otsikkokentäs- mänkatsomukselliseen ja kahvia. Keskellä pöytää on juuspohdintaan. sä: ’Uutisryhmä tänään tolla, tomaatilla ja salaatinlehdillä Puhdas kylmien faktojen luetteleminen täytettyjä sämpylöitä. Ovi kolahei rakenna. Mutta jos lehti visioi, mitä klo 14.15, tervetuloa, taa, huoneeseen astuu suuri päälfaktoista seuraa, onko kysymys propaTommi’” likkö. Seppo Simola mörähtää gandasta? huomenet.

– Toimittajat heijastavat aina omaa – Mitenkäs täällä jaksellaan? aikaansa. Kukaan ei pääse itsensä ulkoNäittekö eilen A-studion? hän saattaa kysyä. Joskus hän puolelle, joten objektiivista journalismia ei ole olemassaprovosoi tai on itse provosoitunut. kaan, toimitussihteeri Eira Serkkola pohtii.

Jos kokous on huono, ihmiset tuijottavat ikkunasta lei– Journalismi koostuu aina valinnoista. Valintoja tehjailevia hiutaleita. Hyvässä kokouksessa on vaihe, jolloin dään, kun päätetään, mille annetaan tilaa tai mistä vaietuli on irti, ajatuksia sinkoilee, veri kiertää, puheessa on taan. Ketä haastatellaan ja ketä ei kuunnella? Kaksi toimittunnetta. Kaikessa puheessa ei ole aina tolkkua. Kaikkea ei tajaa tekee samasta tapauksesta kaksi aivan eri juttua. myöskään voi painaa lehden sivulle.

Pienen, pelkästään toteavankin lehtijutun pohjamudis– Teologinen toimittaja voisi kyllä selvittää, mitä vainasa on aina jokin arvovalinta tai -perusta. Tämä pitäisi Serkjalle tapahtuu kuoleman jälkeen, ehdottaa joku. kolan mielestä muistaa silloin, kun joku arvostelee esimerHyvä idea! Taustalla on kesäinen uutinen siitä, miten kiksi Kaupunki ja ympäristö -aukeamaa liian ”maalliseksuomalaisturisti Thaimaassa tulikin haudatuksi buddhasi”. laisin menoin.

– Siellä takana väikkyy hyvän elämän ihanne.

Pihla Tiihonen suunnittelee juttua putkiremontista.

Torstaiaamu valkenee. Keskiaukeaman juttu on valmis.

Tästä on kaksi vuotta. Kokonainen keskiaukeama seuraTähän mennessä lehdessä ovat valmiina myös sivun 7 henkuntalehdessä. Ja aiheena putkiremontti. Päätoimittaja kilöjuttu sekä kaupunkisivujen jutut. Marja Kuparinen on hörähtää, mutta Tiihonen pitää päänsä. Helsingissä on viikon mittaan käynyt teatterissa ja lukenut kaksi dekkahirveä määrä vanhuksia, joiden elämä menee moisen remria. Pian täyttyy Kulttuuri ja media -aukeama. Nyt tiedepan takia sekaisin. Putkiremontti voi aiheuttaa kuoleman. tään myös ilmoitusten määrä.

Niin muuten, mitä vainajalle tapahtuu kuoleman jälTiina Vesterinen justeeraa Seurakunnissa tapahtuu -sikeen? vuja. Hän on koristellut työpistettään ottamillaan valoku– Minulla on puoli kaksitoista info, joten nyt täytyy villa. Uskomattoman kauniita maisemia ja asetelmia eri käydä nämä suunnitelmat läpi! puolilta Eurooppaa.

Joku pilaa tunnelman muistuttamalla pakollisesta ruDing. Taas viesti Tommi Sarlinilta. Toimituksessa jotiinista. Jokaisessa kokouksessa käydään läpi vähintään kaiselle napsahtaa vuorollaan nakki, jota kutsutaan sisäkaksi tavallista Wordilla kirjoitettua A4:sta, joihin on luevuoroksi. Tehtävään kuuluu juttujen teltu seuraavien lehtien sisällöt oikolukua ja pientä muokkausta, minsuurpiirteisesti.

Hän on kä lisäksi uutispäällikön tointa hoitava Juttuideat voivat syntyä vaikka Sarlin pommittaa tiedotteilla: tästä ja lounastauolla. Valokuvaaja Esko koristellut tuosta tiedotteesta täytyy lapioida pieni Jämsä on tässä kohtaa tärkeä mies, työpistettään uutinen sivun 5 laitaan. Marjo Kytöhän kyseenalaistaa kaiken. Kerran hän kysyi, onko psyykkisesti saiottamillaan valokuvilla.” harju syytää Sarlinin tiedotteista uutispätkiä samalla, kun viimeistelee meraan sielu terve. Jämsä kuuluu niinovihjeaukeaman pääjutun valmiiksi. hin, joiden mielestä sielu on jo käVuonna 2009 Markus Frey uudisti sitteenä ongelmallinen. Aikanaan Kirkko ja kaupungin graafisen ilmeen, minkä jälkeen luideat päätyvät lehtisuunnitelmaan ja siitä itse lehteen. kemistutkimukset heittivät kuperkeikkaa. Milloinkaan – Menkääs taas töihin, Simola sanoo kokouksen lopukaiemmin lukijat eivät ole pitäneet menovihjeitä yhtä kiinsi. nostavina. Nykyään sillä aukeamalla on aivan oikea lehtiLoppupäivän äänet ovat: naputi-naputi, ding, naputi-najuttu. puti. Sitten joku saa roskapostivideon, ja seinän takaa kuuPerjantaina toimitusjärjestelmään ilmaantuvat Ville luu käkätys. Ding kertaa kuusi, ja käkätys leviää konttorin Rannan piirros, Kerettiläinen, pääkirjoitus ja sivun 2 rukuudelle muulle työpisteelle. Kahdelta juodaan kahvit, ja kous. Kahdelta juodaan taas kahvit. Toimituksessa on viriviiden pintaan porukka säntää kotiin. Viimeinen sammuttelty systeemiä, jossa kukin vuorollaan tuo perjantain päitaa printterin ja katsoo, että kahvinkeitin on pois päältä. väkahveja varten leivonnaisia.

Kello on puoli kolme yöllä. Tämäkin on tositarina syysJoskus kesäisin keitetään perunat ja syödään silliä. Silkuulta 2011. Syön lakritsaa ja googletan ”paavimobiilia”. Se loin voi jonkun lomalle lähtemisen kunniaksi avata valon se valkoinen pick up, jonka lasikopista paavi huiskuttaa koviinin. Se ei ole ihan soveliasta, koska silli on maultaan kansanjoukoille. Suurpiirteinen tehtävänanto on kirjoitliian tujua. Potkulautaileva kalamies Sarlin on kyllä luvantaa siitä, ”mitä olivat ensimmäisten kristittyjen tärkeimnut joskus paistaa koko porukalle vasta ongittuja silakoita. mät opit”. Kirjatornien välissä ymmärrän kirjoittavani jutKeittiössä olisi paistinpannukin.

”

la minuutti, yhteensä sata sähköpostia päivässä toimituksen osoitteeseen. Toimitussihteeri Eira Serkkola kirjoittaa Kaupunki ja ympäristö -aukeaman pääjuttua asukkaiden Jätkäsaareen rakennuttamasta kerrostalosta aina sillä välin, kun koneesta ei kuulu ding.

Tai ei niinkään. Kun kuuluu ding, siellä on usein avustaja, joka tarjoaa juttua. Neuvotellaanpa se tässä välissä. Taas ding, kun toinen avustaja lähettää oman juttunsa. Sekin pitää editoida vielä tänään.

– Joskus työpäivän jälkeen käy mielessä, mihin tämäkin päivä meni. Lähetetyt-kansiosta voi nähdä, että päivän aikana onkin ollut kaksitoista eri neuvottelua, Serkkola kertaa.

Siinä välissä pitäisi kirjoittaa. Maanantaisin on tiedossa yksi kaikille tärkeä ding: Tommi Sarlin laittaa koko porukalle viestin, jonka sisältö on pelkässä otsikkokentässä: ”Uutisryhmä tänään klo 14.15, tervetuloa, Tommi” Uutisryhmässä toimittajat kysyvät: Mitä tässä ajassa tapahtuu? Kerran viikossa ilmestyvän seurakuntalehden uutisissa keskitytään hahmottamaan ajankuvaa. Uutinen

”

20 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti,

to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. (Virasto suljettu 24–25.9. työyhteisöpäivien vuoksi.)

Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus soittamalla ma ja to klo 10–12 p.

09 2340 3200 tai käymällä kirkkoherranvirastossa, os. Tolarintie 1

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

3220.

To 20.9. klo 13 Torstaikerho. Järkevää taloudenhoitoa. Leena Veikkola.

Su 23.9. klo 12 Messu. Omaishoitajien kirkkopyhä. Miika Kolari, Mari Järvinen ja Olli Mönttinen. Klo 12 Pyhäkoulu lapsille.

Ma 24.9. klo 13 Lähetyspiiri.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 19.9. klo 12 Keskiviikkokerho. Klo 20 Iltamessu. Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen.

To 20.9. klo 9 Aamurukouspiiri yläsalissa. Klo 10–11.30 Perhekerho. Lauletaan ja leikitään yhdessä. Klo 18.30 Nuorten aikuisten raamattupiiri kirkon Kivijalassa.

Pe 21.9. klo 9.30 Lasten kirkkohetki.

Kuka asuu rukoustalossa?

Su 23.9. klo 10 Messu. Miika Kolari, Miira Muroma-Nikunen ja Hanna Autio.

Klo 18 Hiljaisuuden messu ja iltatee.

Mari Järvinen, Sofia Tolonen ja Olli Mönttinen. Joonas Vapaavuori, sello.

Ti 25.9. klo 13 Lähetyspiiri. Anna Sirén.

Ke 26.9. klo 12 Keskiviikkokerho. Enkelten paluu – näkymätön maailma kiinnostaa. Tietokirjailija, TM Esko Miettinen. Klo 18.30 Keskiviikon keskustelu. Vieraana KUA:n vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen. Klo 20 Iltamessu. Miika Kolari ja Hanna Autio.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1.

Pe 21.9. klo 10–11.30 Perhekerho. Lauletaan ja leikitään yhdessä.

Haagan pappilantie 2 ■ Pappilantien Pysäkki Ma 24.9. klo 12 Elokuva: Varastettu kuolema Ti 25.9. klo 12 Kalevalan Kullervo.

Mikko Paloniemi.

Maanantaisin klo 17.15–19 Esirukouspiiri kerhohuoneessa. Rukouspyynnöt em. aikana p. 040 143 1543.

Seurakunnissa tapahtuu 20.9.— 26.9. menranta p 09 2340 3341, Myllypuro ti yhdessäoloa, liikuntaa, kättentöitä. Maja to klo 9–10 puhelimitse p 09 2340 joitus 2 hh huoneissa. Leirin hinta 50e.

3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Mukana Heli Salo ja Sofia Tolonen. Ilm. Herttoniemen kirkolla ke klo 14–16.

Heli p. 2340 3223.

Viikkotoiminta jatkuu normaalisti, ilUsko tai älä -ryhmä aloittaa 2.10. Ryhmoitetaan kerran kuukaudessa män tapaamiset rakentuvat osallistujien omille kysymyksille uskosta ja eläHerttoniemen kirkko mästä. Ryhmässä on mukana vapaa■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 ehtoisia kanssakulkijoita sekä pappi. (suntio) Ryhmä kokoontuu yhteensä 6 kertaa Ke 19.9. klo 18.30 Vapaaehtoisten ilta syyskaudella 2012 ja 6–8 kertaa kevätja vapaaehtoistyön suunnittelutilaikaudella 2013. Ilm. Mari Järvinen p. 09 suus. Virkisty ja virkistä vapaaehtoise2340 3213 / mari.h.jarvinen@evl.fi na. Tervetuloa!

Tyttöjen ja poikien syyslomaleiri To 20.9. klo 13 Kirjallisuuskerho. Ker17.–19.10.2012 Villa Göösissä! Ilmoittauhossa keskustelemme ja vaihdamme tumiset ja lisätiedot numerosta 050 mielipiteitä lukemistamme kirjoista se380 2307/Milla Mansukoski kä syvennymme kirjailijoiden henkilöTyttöjen ja poikien kerhot syksyllä kuviin ja tuotantoihin. Luemme niin uu2012: tuuskirjoja kuin palkittujakin teoksia, Maanantaisin: mutta myös vanhempaa kirjallisuutta.

Poikien sählykerho 1–2 lk klo 15.15– Su 23.9. klo 10 Messu, Ropponen, Kei16.00 Pohjois-Haagan ala-asteella nänen, Lankinen, kahvit.

Poikien sählykerho 3–6 lk klo 16.00– Su 23.9. klo 15 Kirkon kino, Isä Ama17.00 Pohjois-Haagan ala-asteella ron rikos. Meksikolainen elokuva. Ohj. Tiistaisin: Carlos Carrera. Vapaa pääsy, esittely Kokkikerho 3–6 lk klo 16.00–17.30 HaSimoila. kavuoren kirkolla Ke 26.9. klo 9.30 Lasten kirkko, HuiTyttökerho 1–3 lk klo 16.30–17.30 Töma, Lemponen. nöllä (Kauppalankuja 7) Torstaisin: HerttoniemenranPuuhakokkikerho 1–3 lk klo nan kappeli 15.00–16.30 HuopalahSeura■ Laivalahdenkaari den kirkolla kunnat 5, 2340 3340 (sunTiedekerho 1–4 lk klo verkossa: www. tio) 16.15–17.15 Hakavuo20.9. klo 14 Lauren kirkolla (HUOM! helsinginseura- To lun siivin -yhteislautämä kerho alkaa vaskunnat.fi lutilaisuus, kahvit alk. ta viikolla 41!) klo 13.30.

Perjantaisin: Su 23.9. klo 18 TuomasRentoilukerho 5–6 lk klo messu, Gospel clock -yhtye, 15.00–17.00 Tönöllä (KaupLankinen, Tikkanen. palankuja 7) Etsimässä ja löytämässä – raamattuKerhotoiminnasta vastaa Milla Mansuja rukouspiiri joka ti klo 12.30, Aino Saakoski p. 050 380 2307 rinen Isoskoulutus Haagan seurakunnasTaidepiiri joka ke klo 14–16, Kari Kohosa syksyllä: nen Isoskoulutus 1, kokoontuu keskiviikkoisin Tönöllä klo 18–20.30. Ensimmäinen Kulosaaren kirkko kerta 12.9.

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sunIsoskoulutus 2, Noin kerran kuussa lautio) antaisin tönöllä klo 13–16. Syksyn enSu 23.9. klo 10 Messu, Simoila, Terttu simmäinen tapaaminen 15.9.

Iso-oja, kahvit.

Isoskoulutuksesta vastaa Jenni Surakka, koulutuksen vetäjinä myös Miika Kulosaaren Kolari sekä Mika Ijäs. seurakuntatalo Huom!

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sunNuorten uudistunut tönöilta nyt pertio) jantaisin klo 19–22, ensimmäinen kerta Taidepiiri joka ke klo 10–12, Kari Koho14.9. Tervetulleita ovat kaikki seiskanen luokkalaisesta vanhemmat nuoret.

Myllypuron kirkko

Herttoniemi

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (sun-

Muuta

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

Aikuisten sählyvuoro keskiviikkoisin klo 18–19 Pohjois-Haagan ala-asteella (Tolarintie 6) 5.9. alkaen. Vapaa pääsy.

Diakonian syysleiri Villa Göösissä, 15.–17.10.2012. Luonnon rauhaa kauniissa maisemissa. Virkistystä, hartauksia,

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18, p. 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska.

Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p 09 2340 4118, Herttonie-

Taivaan tähden

tio) Su 23.9. klo 12 Lähetyspyhän jumalanpalvelus, nimikkolähetti Juha Väliaho (SLS, Viro), Tikkanen, Terttu Iso– oja, kirkkokahvi, nimikkolähettimme Anu ja Juha Väliaho kertovat Viron lähetystyöstä, lähetysnäyttely.

Ma 24.9. klo 18 Krito-ryhmä, avoin miehille ja naisille Aulakahvila ja kirjasto avoinna ti–to klo 10–15, Seniorisumpit Senioritalossa pe klo 13, Yläkiventie 7. Diakoniakirppis Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty) ke–la klo 10–14. Elintarvikkeiden jakoa ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla oltava viim. klo 9.30, Backman p. 2340 3333

Kallio

Ti 25.9. klo 15 Lähetyspiiri. Vetäjä Leena Järvenpää. Klo 17 Rukouspiiri. Järvenpää, Hurmerinta.

Lintulahden kerhohuone ■ Käenkuja 3a A

To 20.9. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.

Ke 26.9. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. Kerhot keskiviikkoisin 26.9.–10.10.

Teatteri Kallio

■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p.

2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päivystävä pappi viraston aukioloaikoina, p. 2340 3602. Diakonian ajanvaraus ti, to klo 9–10, ke klo 13– 14, p. 2340 3618. Tapaamiset ti, to klo 10–12, ke klo 14–16.

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620.

Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18.

To 20.9. klo 18 Kivimessu. Ruuttunen, Sariola, Niskala.

Su 23.9. klo 10 Kirkkoherra Heikki Ahosen eläkkeellelähtömessu. Ahonen, Hurmerinta, Helin, Gripentrog, Oksanen ja Salonkikuoro. Avust. Mariella Asikanius, Juhani Salonen, Tuuli Raamat. Kirkkokahvit. Klo 18 Sinfoniakonsertti. Pääosin Sibelius-Akatemian ja Metropolian opiskelijoista koostuva sinfoniaorkesteri FIAM ensikonsertoi kapellimestareinaan Laura Linkola ja Janne Valkeajoki. Ravel, Schubert ja Mendelssohn. Solistina Vivian Stolt.

Ohj. 10/5 e.

Ke 26.9. klo 13 Eläkeläisten piiri. Kappelisalissa. Klo 17.15 Choral evensong.

Englanninkielinen iltarukoushetki.

Kirkkokyyti Mikkelinpäivän messuun 30.9. Jos et pääse yksin Kallion kirkkoon, invataksi hakee sinut sovitusti kotoa ja vie takaisin. Kuljetuksen voi sopia virastosta 28.9. mennessä p.

2340 3600.

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna ma–pe klo 9–15 Su 23.9. klo 10 Messu. Sariola, Varjoranta, Julia Tamminen. Klo 13 Kiinankielinen jp. Huang.

Ma 24.9. klo 12 Päiväkansa 60+ Iloinen porukka ikäihmisille. Tied. p. 2340 3616.

Ti 25.9. klo 10 ja 10.30 Muskarit ja perhekerho klo 12 asti. Klo 11.30–16 Tiistaiolohuone. Ruokailu klo 11.30–12.30, hinta 2 e, jumppa klo 10–11, kuntosali klo 9–15, maksuttomia.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28 Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9.

■ Siltasaarenk. 28

Kirkkoherra Heikki Ahosen piirrosnäyttely. Retrospektiivissä esillä piirroksia ja animaatioita viideltä eri vuosikymmeneltä. Ke 19.9. klo 18–20 ja su 23.9. klo 12–14.

Ravintola Tornitupa ■ Haapaniemenkatu 7–9

Ke 26.9. klo 13 Eläkeläisten piiri.

Kristillinen työväenopisto ■ Torkkelinkatu 11

Ke 26.9. klo 18 Raamattupiiri. Vetäjänä Kari Kurka.

Diakonissalaitoksen kirkko ■ Alppik. 2

Ti 25.9. klo 8 Aamumessu. Antti Elenius, Janne Peltokorpi.

Muuta Kallion kirkko 100 vuotta -valokuvanäyttely Työväenopiston 2. kerroksen aulassa, Helsingink. 26, ark. klo 8–20, 12.10. asti.

Partio 1–3 luokkalaisille tytöille ja pojille to klo 17.30–19, Kolo Siltasaarenkatu 28, tied. ja ilm. tilli.pesola@toolonsiniset.net

Kurssit ja retriitit ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09

2340 3611.

Elämäntarinaryhmä To 20.9.–15.11. klo 13–14.30 Teatteri Kalliossa. Vertaistukiperiaatteella toimiva ryhmä yli 60-vuotiaille. Kerromme omaa elämäntarinaamme lapsuudesta tähän päivään.

Ryhmä on ilmainen, mutta ennakkoilmoittautuminen on tarpeen. Ohj. diakonit Anne Mäki-Kokkila ja Nina Klemmt.

Hiljaisuuden päivä la 6.10. klo 12–18 Alppilan kirkolla. Hiljaisuus, rukoushetket ja ehtoollinen rytmittävät päivää.

Saat aikaa rauhoittumiseen syksyn keskellä. Ohj. pastori Päivi Hakkari-Ohmero ja diakoni Sinikka Metiäinen. H. 10 e, sis lounaan & kahvit.

Elämän puu on vahva alkukuva, joka yhdistää meidät kaikkeen, kaikkiin ja kaikkeuteen. Tutkimme omaa käsitystä itsestämme maalaten, kirjoittaen ja liikkuen. Taidetaitoja ei tarvita. Ohj. psyko- ja seksuaaliterapeutti Ann-Marie Breitenstein. Mukana pastori, taide-

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta LUNAMARINA/PIXMAC

Vajaata ”Hoivaa minua niin kuin sairasta lasta. / Tarvitsen kaiken rakkautesi / ja vastaanottamisen taidon.”

Tämä teksti alkoi pyöriä mielessäni, kun mietin kirkkovuoden kalenterin ensi sunnuntain otsikkoa: Jeesus antaa elämän. Olin miettinyt pyhäpäivän teemaa moneen suuntaan saamatta siihen otetta.

Sitten muistin, vuosien takaa, yllä olevan tekstin. Se oli puhutellut minua taidenäyttelyssä, johon oli koottu mielenterveyskuntoutujien maalauksia ja tekstejä.

Mielestäni tämä tuntematon toipilas, joka hapuilee olemassaolon ja elämän tarkoituksen välillä, on oivaltanut jotain olennaista elämän perusasioista. Ainakin sen, että ihmiseksi kasvetaan vain toisen ihmisen avulla, ja että elämän voi löytää, jos antautuu vastaanottajaksi.

Tekstistä huokuu ajatus, että kun saan hoivaa ja rakkautta toiselta, luottamukseni elämään kasvaa. Ja ihmisar-

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

voni vahvistuu, niin että rohkenen ottaa hoivan vastaan. Se taito meiltä monelta puuttuu!

Ihmisarvonsa löytänyt löytää myös tarkoituksen elämälleen. Sen myötä hän kenties voi auttaa jotakuta toista, joka vielä hapuilee elämäänsä ja luottamusta etsiessään.

Ihmisten tekemä hyvä on parhaimmillaankin vajaata.

Silti luottamuksen siltojen rakentaminen toistemme välille on arvokasta. Siten voi syntyä silta myös sinne, missä on ehtymätön hyvyyden ja armon lähde, Jeesuksen Kristuksen luo. Hän, joka tuntee ihmisen osan – myös osattomuuden, antaa meille tosielämän, rakkautensa tähden.

Eeva Hurskainen

17. sunnuntai helluntaista Jeesus antaa elämän

Sillalla. Luottamusta kannattaa vaalia.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 86: 10–13, Jes. 26: 12–14, 19 tai 1. Kun. 17: 17–24, Fil. 1: 20–26, Joh. 5: 19–21

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

terapeutti Terhi Varjoranta. H. 195 e, sis. ohj. ja tarvikkeet. joka toinen ti 25.9.–4.12. klo 17.30 Kallion kirkossa.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14 (to 20.9. klo 12–14) , p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl. fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3843.

Ke 19.9. klo 19 Viikkomessu. Hirvonen, Härkönen.

To 20.9. klo 10 Lauletaan yhdessä, kappelissa. Laulattamassa Kristiina Wahlstein. Kahvitarjoilu.

Su 23.9. klo 10 Messu. Hatakka, Härkönen. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa.

Ti 25.9. klo 14 Lasten avoin kirkkovartti. Hirvonen, Rintamäki. Klo 15 Viittomakielinen raamattupiiri pienessä seurakuntasalissa. Vieraana pastori Mika Partanen Vantaalta. Klo 18.30 Lähetyspiiri kerhohuoneessa.

Ke 26.9. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Härkönen.

Malminkartanon seurakuntakoti ■ Vellikellonpolku 8

Su 23.9. klo 12 Kartanomessu. Pirilä, Härkönen. Kirkkokahvit. Klo 11 Pyhäkoulu yli 7-v. ja klo 12 Tenavavartti alle 7-v. kerhohuoneessa.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9

Diakonian ajanvarausvastaanotto ke klo 10–12, p. 2340 3842, p. 2340 3853.

Keskiviikkoillan kahvit joka ke klo 17.30–19 aikuisten tilassa. 19.9. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Nina Rajamäki.

26.9. Tulkoon sinun valtakuntasi. Riitta Järvinen.

Muuta Omaishoitajien kirkkopyhän messu su 23.9. klo 12 Hakavuoren kirkolla, Tolarintie 1. Messun jälkeen keskustelutilaisuus ja tietoa omaishoitajuudesta.

Taideterapiapäivä Elämäniloa etsimässä la 13.10. klo 10–16 kirkolla kurssihuoneessa. Hinta 45 e, sis. kahvin ja voileipää. Myöhemmin kuin 7 pv ennen tilaisuutta tehdystä peruutuksesta veloitetaan 50 % kurssihinnasta. Ilm. 27.9. menn. ohjaajalle, dipl. taideterapeutti Sirkka-Liisa Kangas, p. 040 520 5877 tai sirkkaliisa.kangas@gmail.com Syysretki Hollolaan, Orimattilaan ja Pukkilaan ke 24.10. Lähtö Kannelmäen kirkolta klo 9, paluu n. klo 18. Hollolassa keskiaikaisen kivikirkon esittely ja lounas. Orimattilassa Soile Yli-Mäyryn Taidelinna, Maria Drockilan Kynttiläpaja ja kahvit. Pukkilassa kirkon esittely ja ent. nimikkolähetin, Hannu Tiaisen tapaaminen. Retken hinta 40 e. Jos osallistuminen perutaan myöhemmin kuin 7 pv ennen retkeä, peruutuksesta veloitetaan 50 %. Peruuttamaton varaus veloitetaan kokonaan. Ilm. viim. 1.10. virastoon, p. 2340 3800. Mukana pastorit Riitta Järvinen, tied. p. 2340 3826, ja Olavi Hatakka.

Tyttöjen ja poikien syyslomaretki Kotkaan to 18.10. Tutustumme mm. meriakvaario Maretariumiin. Hinta 20 e, sis. matkan, eväät ja sisäänpääsyn.

Ilm. nettisivuiltamme 19.9.–5.10. Tied.

Pekka Haanpää, p. 2340 3851.

Syysleiri ala-asteikäisille tytöille ja pojille Korpirauhassa 9.–11.11. Ilm. alkaa 10.10. klo 18 nettisivuiltamme. Hinta 35 e, sisaralennus myönnetään.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

21

Seurakunnissa tapahtuu 20.9.— 26.9.

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 19.9. klo 18 Avoin rukouspiiri, Bporras. Klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, sanaa julistaa pastori Erkki O Auranen, rohkaisupuheenvuoron käyttää Ulla Auranen ja raamattua lukee Ulla Nenonen. Rukouspiirin jäsenet rukoilevat alttarilla henkilökohtaisesti jokaisen rukousta kaipaavan kanssa. Messulauluja johtaa Aino Valojärvi. Ilta päättyy Herran Pyhään Ehtoolliseen kirkkoherra Juha Rintamäen toimittamana.

To 20.9. klo 9.30–12 Aamuklubi, B-porras, me&i lasten ja aikuisten vaate-esittely, Sanna Lostedt. Klo 13 Torstaipiiri, tarinoita laivareitin varrelta, Kylli Tikkanen, srk-sali. Klo 17.30–19.30 Perhekahvila Kirkkokahvilassa, kaikki perheenjäsenet ovat tervetulleita. Klo 18– 21 Nuorten krypta. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, Bporras, aiheena Ilm. 19.

Su 23.9. klo 11 Messu, Reima Niemelä, Marjukka Andersson, Kari Mattila, Irja Eklund, Marjut Kattelus. Klo 11–12 Pyhäkoulu aloitetaan messussa.

Ti 25.9. klo 13 Äiti Teresa -piiri, B-porras. Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Raamatturinkeli, Kirkkokahvilassa Raamattua keskustelun kera nuorille aikuisille.

Ke 26.9. Klo 19 Viikkomessu, Annette Markkunen ja Aino Valojärvi.

Muuta Kirkkokahvila on auki ma–pe klo 10– 18, lounas (6,5 e) klo 12–14, B-porras.

Avoin päiväkerho ma ja pe klo 9–12 sekä ti klo 14–16, D-porras.

Lähimmäispalvelun peruskurssi ma 1., 8., 15. ja 22.10. klo 18–19, Annankatu 14 B. Kurssille kutsutaan tasapainoisia aikuisia, jotka kokevat vanhusten asiat tärkeiksi ja haluavat auttaa toisia ihmisiä. Hakijat haastatellaan. Ilmoitt. 21.9. mennessä Sini Havakselle p. 2340 4322.

Lapsiperheiden retki Turkuun la 6.10., lähtö 8.30 kirkon parkkipaikalta ja paluu n. klo 17. Tutustumme Tuomiokirkkoon sekä seikkailemme Turun linnassa. Ohjelmaan kuuluu myös lounas ja iltapäiväkahvit. Matkan hinta: aikuinen 30 e, lapset 5–12 v 15 e, alle 5 v. ilmaiseksi. Matkan vetäjinä toimivat nuorisotyönohjaaja Teijo Junnola ja pappi Annette Markkunen. Ilmoittautumiset allergioineen pe 28.9. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Perheleiri 19.–21.10. Karjalohjan Päiväkummussa. Virkistystä, lepoa ja mukavaa yhdessäoloa lauttasaarelaisille kaikenlaisille lapsiperheille. Leirin hinta on 200 euroa/perhe (1–2 aikuista ja 1–3 lasta), sisältäen täysihoidon ja kuljetuksen. Leirikustannuksiin on mahdollisuus saada avustusta. Lähtö kirkolta pe klo 12 ja paluu su noin klo 15. Ilmoitt. pe 28.9. mennessä kirkkoherranvirastoon, tied. diakoni Taina Viherkari.

Nuorten K16-leiri 26.–28.10. Kellokoskella, tied. Varpu Koivunen p. 2340 4307.

Varkkarileiri 7–12-vuotiaille 26.–28.10.

Lohirannassa, tied. Teijo Junnola p.

2340 4305.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Tyrön ystävyysseurakuntatoiminnan 20-vuotismessu ja –juhla su 23.9. klo 10, Tyrön pappi Alexander Hlynov, saarna, Esa Järvinen, Heikki Poutanen, avustajina Kari Laaksonen

ja Jukka Annala. Messun jälkeen juhla seurakuntasalissa, mukana mm. lauluryhmä Palitra Venäjältä. Keittolounas ja kahvit.

Gospelkonsertti su 23.9. klo 18. Janne Maarala Gospel Trio.

Soppakirkko to 20.9. klo 13. Maksuttoman aterian alussa on pieni hartaus. ”Tukea vanhemmuuteen ilta” to 20.9. klo 18–19.30. Alustus ja keskustelua, mukana Malmin kotipalvelun ja varhaisen tuen sosiaaliohjaajat. Kahvi– ja mehutarjoilu. Lastenhoito järjestetty, ilm. lastenhoitoon kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Tied. Anita Olli p. 09 2340 4466. Järj. Helsingin kaupunki ja Malmin srk Tukea vanhemmuuteen – keskusteluryhmä vanhemmille ke 26.9. klo 10.

Ohjaajina Erja-Maria Jalastie-Kettunen ja Anita Olli. Lastenhoito järjestetty. ”Tämä paikka on pyhä”– näyttely on pystytettynä Malmin kirkolla ajalla 23.– 28.9. Näyttely sisältää kolme näkökulmaa pyhyyteen: luonto, pyhä maa sekä pyhä kertomus. Aamupäivisin näyttelyyn tutustuvat lapsi- ja koululaisryhmät.

Muskarin vauva -ryhmässä on vapaita paikkoja. Tied. ja ilm. kanttori Heikki Poutanen, p. 09 2340 4417.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340

4428 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 23.9. klo 12 Laura-Elina Koivisto, Katianna Ruuskanen, Heikki Poutanen.

Soppakirkko ke 26.9. klo 13.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 23.9. klo 10, Kaisa Paljakka, saarna, Jukka Holopainen, Timo Olli, raamattu- ja rukouspiiriläiset avustavat. Kirkkokahvit.

Sävelen ja sanan ilta su 23.9. klo 16.

Timo Olli, musiikki, Jukka Holopainen.

Enkelikekkerit su 30.9. klo 15. Koko perheen toiminnallinen iltapäivä. Toimintapisteissä leikkiä, kertomuksia, askartelua, leivontaa, päätteeksi yhteinen lauluhetki ja ruokailu. Ilm. ateriaa varten kirkolle 25.9. menn. p. 09 2340 4427.

Pihlajiston seurakuntakoti

Etsitkö kotia?

■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Asukaskahvila Olohuoneessa to 20.9. klo 13–15 puuropäivä.

sato.fi

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 23.9. klo 10. Laura-Elina Koivisto, Esko M. Laine, Kaisu Rauhamaa.

Puistolan Marttojen kirkkopyhä. Kahvitarjoilu.

Lapsikuoro Laulupuun kannatusyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous to 27.9. klo 18.15. Kokouksen jälkeen kuorokorun askartelu kuorolaiselle ja vanhemmalle. Tervetuloa!

SATO SenioriKoti®

Pukinmäen seurakuntakoti

Espoo

■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 23.9. klo 12. Antti Ylinen, Jukka Suonoja, Kaisu Rauhamaa. Piirineuvoston naisten emännöimät kirkkokahvit.

Päiväpiirissä to 20.9. klo 13 vieraana Ulla Welin: ”Kuinka runoni ovat syntyneet?”

Israel-ilta ti 25.9. klo 18 Portissa.

Päiväpiirin retki Jakomäen päiväpiirin vieraaksi to 27.9. klo 12.30. Kimppakyydein. Autollisten toivotaan saapu-

Vapaita vuokra-asuntoja Helsinki

Mellunmäki, Korvatunturinpolku 5 2-3h+k/kk, 48-63 m², alk. 827 €/kk Asunnon tarve, tulot ja varallisuus ilmoitettava.

Pitäjänmäki, Kyläkirkontie 13 Taka-Töölö, Stenbäckinkatu 5 Taka-Töölö, Välskärinkatu 4

Soukka, Soukankuja 4

Vantaa

Martinlaakso, Kivivuorentie 8

2h+kk, 39,5 m², 943 €/kk 1h+kk, 26 m², 758 €/kk 1h+kk, 38,5-43m², alk. 960 €/kk

2h+k(+s), 55-62,5 m², alk. 791 €/kk 3h+k+s, 81 m², 1 072 €/kk

2h+kk+s, 38,5 m², 809 €/kk 3h+kk+s, 65 m², 1 196 €/kk 4h+k+s, 91 m², 1 456 €/kk

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 344 344, Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Avoinna ma-pe klo 8-20, la klo 10-16

Tervetuloa!

Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

22 van Portin eteen klo 12.30.

Porttikahvila ja kirpputori 26.9. alkaen ma ja ke klo 12–15. Maksuton puuro– ja kahvitarjoilu. Lauluhetki ja lähetyssihteerin tietoisku klo 12.45. Jatkossa avoinna ma ja ke klo 12–15, kahvi 1 e.

Kirpputorille otetaan aukioloaikoina vastaan lahjoituksena siistiä vaatetavaraa ja astioita.

Kädentaidonpäivä Portissa: Helmikorukurssi ma 8.10. klo 11.30 (osallistumismaksu 5 e + materiaalit käytön mukaan). Ilm. Portin listalle tai Leila Koskelin, p. 09 2340 4482.

Anteeksiannon teemaryhmä to 27.9., 4.10 ja 11.10 klo 17.30. Ohjaajana TM Päivi Helle. Osallistumismaksu 30 e. Järj. Kristillinen terapiapalvelu ry. Sitovat ilm. Päivi Helteelle, p. 045 2344 870.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340

4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Siltamäen seurakuntakodin 40-vuotisjuhlat 22.–23.9. 2012: Juhlamessu su 23. 9. klo 12, Pertti Simola ja piirin työntekijöitä. Martti Metsäketo, huilu. Kirkkokahvit, joiden aikana esiintyy käsikelloyhtye Sonus.

Koko perheen tapahtuma ”Ystävyyttä ja enkeleitä” la 22.9.: Klo 11–13. Askartelua, silhuettiateljee Sirkka Lekmanin johdolla, vesipajatso lähetyksen hyväksi, ongintaa.

Klo 12.15–13 Jukka Salminen laulaa ja laulattaa.

Klo 11–13 Soppatykki ostarilla.

Klo 14 Päivärukoushetki.

Klo 15–17 ”Vuosien varrelta – muistoja ja muisteluita”, juontajana ja haastattelijana Annika Metsäketo, mukana entisiä työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

Tomi Metsäketo, laulu.

Klo 18 Nuorten veisuilta.

Soppakirkko ke 26.9. klo 12. Hartaus ja maksuton ateria.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Uusi Valon messu su 23.9. klo 17. Kirkasvalohoitoa syksyn pimeyteen. Messu, jossa on tilaa rukoukselle, laululle ja hiljentymiselle. Messun jälkeen iltapala.

Lastenhoito järjestetty.

Lapsikuoro Doremi 7–11 v. ti klo 17.

Kamarikuoro ti klo 18.30. Tied. kanttori Merja Wirkkala 040 7761049 Perheleiri lähinnä Tapanilan alueen perheille 24.–25.11. Kuntokallion leirikeskuksessa Sipoossa. Ilm. kirkon suntioille puh 09 2340 4423. Hinta 20 e /aikuinen, 10 e /lapsi tai 45 e/ perhe (2 aikuista ja 1–3 lasta). Lähtö Tapanilan torilta tilausbussilla la 24.11. klo 9, paluu samaan paikkaan su 25.11. noin klo 14.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 23.9. klo 10, Antti Ylinen, Anni Punkka, Merja Wirkkala.

Hiljainen viikkomessu to 20.9. klo 17.30.

Veisuilta to 20.9. klo 18. Tule verestämään riparimuistoja ja laulamaan nuoren seurakunnan veisuja eri vuosikymmeniltä. Säestys Marjasisko Varha, piano, Satu Nyman, huilu. Naiskuoro Pihlaja. Juonto Outi Lantto.

Konsertti, Saara Aalto ti 25.9. klo 19.

Vapaa pääsy, kolehti nuorten koulutukseen kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Iltatee.

Taidenäyttely Maria B. Raunio 9.– 23.9. ”Yksin – yhdessä”, tulkintoja äitiydestä ja odottamisesta. Näyttely on

Seurakunnissa tapahtuu 20.9.— 26.9. avoinna arkisin ja tilaisuuksien yhteyksissä.

Pihlajanmarjat-kuoron kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous ja vanhempainilta ke 26.9. klo 18. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Aikuiset ”Kätketty ja vaiettu” – teemailta häpeästä ke 3.10. klo 18 Malmin kirkolla.

Vieraana teol. prof., häpeätutkija Paavo Kettunen. Mukana Pirkko Poisuo.

Kahvitarjoilu. Illassa tietoa 22.10. alkavasta kristillisestä toipumisryhmästä ”Askeleita häpeästä toipumiseen” (6 ma-iltaa Malmin kirkolla). Ilm. ja puhelinhaastattelu ryhmään to 11.10. klo 16– 17.30, p. 09 2340 4482 / Koskelin.

Syksyn aikuisrippikoulu Malmin kirkolla la–su 29.9.–30.9. ja la 20.10. klo 10–16 sekä su 21.10. klo 12–16. Konfirmaatio su 21.10. klo 14, jonka jälkeen kirkkokahvit. Vetäjinä pastorit Timo Ahoinpelto ja Sofia Tuomenvirta. Ilm. kirkkoherranvirastoon ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4400.

vila, 16 esikoisvauvakerho Ti 25.9. klo 8 Rukousaamiainen

Ke 19.9. klo 16 Kohtaamispaikka ja kahvila, 18 raamattupiiri To 20.9. klo 10 Perhekerho Ke 26.9. klo 16 Kohtaamispaikka ja kahvila, 18 Arki-illan ehtoollinen To 27.9. klo 10 Perhekerho, 12–13 keittolounas, aik. 3 e/lapset 1 e

■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821 Pe 21.9. klo 16.30 Juna, tyttöjen ja poikien oma olohuone.

Ti 25.9. klo 9.30–15 Avoin perhekerho.

Yhteiset ohjatut tuokiot järjestetään klo 9.30 ja 13.30, jälkimmäinen erityisesti vauvaperheille. Klo 13 Arkiehtoollinen ja varttuneen väen päiväkahvit

tovisa.

To klo 17–18.15 Isä-poika sählykerho ja to klo 18.15–19.30 Nuorten sisäpelikerho. Munkkivuoren ala-asteen liikuntasalissa.

Ke klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho.

La 22.9. klo 10–14 SyysSenssit ostarilla, Munkkiniemen srk, Rinne, Leikko.

Ke 26.9. klo 13–14 Yhteislaulutilaisuus Munkkivuoren ostoskeskuksen aulassa, Leo Glad juontaa, Hartikainen, Imeläinen, Kultala. (26.9. keskiviikkokahvit pidetään ostarilla).

Ruskeasuon seurakuntakoti

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo

■ Nousiaistentie 6. (p. virasto 2340

■ Panosaukio 1, p. 2340 4822 To 20.9. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Ti 25.9. klo 17.30 Perheraamis.

■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4700

4700) Ke 19.9. klo 15.15 Savikerho Ma 24.9. klo 13 Äiti Teresa -piiri Ke 26.9. klo 15.15 Savikerho

Vapaaehtoistoiminta

La 29.9. klo 10–14 Vapaaehtoistoiminnan idea- ja perehdyttämispäivä Meilahden srk-salissa. Tutustutaan seurakunnan vapaaehtoistoimintaan, Nuoret siinä jo mukana oleviin ihmisiin sekä ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 uuteen vapaaehtoisen perehdyttämisKahvila ke klo 17–20 oppaaseen. Tied. ja ilmoitt. 24.9.

Nuorten messu ke klo 18 mennessä diakoni Lauri AntNuorten viikkotoiminta tila 09 2340 4751, lauri.

Seuraja tapahtumat www.taanttila@evl.fi. kunnat lolla.fi tai www.faceMuuta book.com/talolla verkossa: www.

Malmin seurakunta helsinginseura- Esikoisvauvakerho Länsi-Pasilan kappelilfacebookissa: www. kunnat.fi la 10.9.–29.10. maananfacebook.com/malmintaisin klo 16. Kerho on seurakunta tarkoitettu alle vuoden ikäisille vauvoille vanhempineen ja esikoistaan odottaville.

Tied. Mia Malm, p. 09 2340 4760, mia.

Meilahden kirkko malm@evl.fi ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahLa 29.9. klo 11–13 Mikkelin markkinat tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke Länsi-Pasilan kappelilla klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi.Diakonian ajanvaraus ti klo 9–11 Meilahti p. 09 2340 4740, ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo 09 ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p.

2340 4742, Länsi-Pasila 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@ 2340 4741. evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe Su 23.9. klo 11 Messu, Ronimus (l+s), klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802.

Tilli, Vuorio, Meilahden kamarikuoro.

Keskiviikkona 19.9. kirkkoherranviKirkkokahvit ja Suomen Lähetysseurasto on suljettu työntekijöiden ran Tasaus-keräys koulutuspäivän takia. Diakoniatyö: Ke 19.9. klo 11.30–13 Ruokarukous ja Katso aluejaot ja vastaanottoajat verkateriapalvelulounas, 18 nuorten ilta kosivuiltamme kohdasta Apua sinulle.

19 avoin rukouspiiri To 20.9. klo 13 Torstaipiiri Mikaelinkirkko Pe 21.9. klo 10 Muksukirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820 Ma 24.9. klo 13 Miesten maanantai(vahtimestarit). seura, ”Neitseellisen syntymisen ihTo 20.9. klo 13 Varttuneen väen päime”, professori Anssi Saura väkahvit, laulut soikoon. Klo 15 RaaKe 26.9. klo 11.30 Ruokarukous ja atemattupiiri, Matt.21, vetäjänä Harri Nurriapalvelulounas, 19 avoin rukousmi. piiri Pe 21.9. klo 10 Rukouspiiri. Klo 19 To 27.9. klo 13 Torstaipiiri Nuorten ilta. Klo 20 Nuorten yökahLänsi-Pasilan kappeli vila Alba.

■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

Su 23.9. klo11 Messu Aimo Lankinen, 2340 4780.

Mia Iiskola, Tuuli Valaranta, Jukka-PekSu 23.9. klo 11 Pyhäkoulu, 18 Tuuli puka Vaittinen, Mari Lamminen, Hannu haltaa -messu, Krans (l+s), Vuorio (k) Ihalainen, kannel. Klo 11 Pyhäkoulu.

Ke 19.9. klo 18 ”Sydämeni valvoo”, hilMa 24.9. klo 9.30 Avoin perhekerho. jaisen rukouslaulun, runon ja liikkeen Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituiltahetki, Soili Hakama ja Riitta Vainio loisten ruokailu, jonka jatkoksi oloTo 20.9. klo 18 Uskon akatemia, keshuone klo 13 asti. Klo 13 Ensi kertaa kustelua uskon keskeisistä asioista, äidiksi -ryhmä. Ryhmä alle 6 kk vauWennerström voille ja äideille. Klo 16 SelviytyjätMa 24.9. klo 15 Kohtauspaikka ja kahryhmä

Meilahti

Mikael

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Ti 25.9. klo 13 Mielenterveysryhmä.

Mellunmäen seurakuntakeskus

Kaaren seurakuntakoti ■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823 Pe 21.9. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Sakarinmäen seurakuntasali ■ Knutersintie 924 p. 2340 4827 To 20.9. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta To 20.9. klo 9.30–12 Aikuisten korttelikahvila Vesalan nuorisotalossa, Tuukkalankuja 4.

Vieraita Tyrön ystävyysseurakunnasta: La 22.9. klo 19 yhteinen ilta vieraiden kanssa Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13 ja su 23.9. klo 10 Messu Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Messun jälkeen kirkkokahvit ja 20-vuotisen ystävyyden juhla.

Ma 24.9. klo 14 Laulamme virsiä Helykodissa, Porttikuja 8.

Ke 26.9. klo 19–20.30 Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä Mikaelinkirkolla. Kaipaatko matkaseuraa ja juttukaveria hengelliselle taipaleellesi?

Haluaisitko pohtia uskonkysymyksiä yhdessä toisten kanssa tai ehkä jakaa jotain omista löydöistäsi? Tämä ryhmä tarjoaa Sinulle siihen tilaisuuden. Toimintaan kuuluvat keskustelu hengellisen elämän eri aiheista, rukous ja Raamatun tutkiminen, jotka tukevat kasvua uskossa ja rakentumista seurakuntana. Haluamme oppia tuntemaan Jumalaa, hänen tahtoaan ja lahjojaan.

Tervetuloa mukaan! Tiedustelut ja ilmoittautumiset Salla Karimies, sallanen@gmail.com, p. 044 3007 017. Kokoonnumme parittomilla viikoilla keskiviikkoisin.

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14, ke klo 14–17, p. 2340 5100, munkkiniemi. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p.

2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3 Ke klo 13 Keskiviikkokahvit.

Su 23.9. klo 11 Messu, Rinne, Mansikkaniemi. Omaishoitajien kirkkopyhä. Kirkkokahvit.

Ma klo 13.30 Merimieskirkkopiiri.

Ma 24.9. klo 18 Raamattupiiri.

Ti 25.9. klo 13–14.30 Tiistaituvassa Tie-

avoinna ma–pe klo 9–15 Ke klo 18–21 Nuorten ilta Vintillä.

To klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset, Mansikkaniemi.

Su 23.9. klo 17 Iltamessu, Leikko.

Ma klo 15 Lähetystyön rukouspiiri.

Klo 16 Rukouspalvelu. Klo 18 Ylistys– ja raamattupiiri.

Ma klo 17.30 Nuorten lauluyhtye ja bändi.

Ti klo 13.30–15.30 Olohuone.

Ma klo 9.30–11.30 ja to klo 15–16.30 Avoin päiväkerho.

Ke klo 15–16.30 Ensilapsikerho.

To klo 14 Eläkeläisten kahvihetki.

Pe klo 11 Sanan äärellä.

Pe 28.9. klo 19 ja la 29.9. klo 18 Laula, ystäväni -musikaali. Yhdeksän munkkalaisnuoren voimin toteutettu hyväntekeväisyysmusikaali, joka kertoo koulukiusatun nuoren tiestä kohti maailmaa, jossa hän uskaltaa vihdoin saada oman äänensä kuulumaan. Vapaa pääsy, myynnissä käsiohjelmia. Maksullinen väliaikatarjoilu. Tuotto Hgin srk:ien erityisnuorisotyölle. Lisätietoja p. 050 595 0335 tai blogissa: http://munkannayttelevatnuoret.wordpress.com/

Lehtisaaren kappeli ja seurakuntatalo ■ Papinpöydänkuja 2

Ti klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho.

To klo 10.30 Raamattupiiri.

To 27.9. klo 18–20 Korukurssi. Hinta 15 e, jolla saa tehdä itselleen haluamistaan materiaaleista kaula- tai rannekorun.

Muitakin koruja illan aikana voi tehdä, jos ehtii. Muut korut alk. 5 e. Vetäjänä Pia Lemmetty. Ilm. Leena Eronen p. 09 2340 5103, mukaan mahtuu 15.

Suomessa toimivat kirkot -luentosarja 6.10.–18.11. Munkkiniemen kirkossa. Lähde löytöretkelle Suomessa toimiviin kirkkoihin asiantuntijoiden johdolla. Toteutuksesta vastaa, ekumeniikan dosentti, TT Risto Jukko. Mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun kahvikupposen äärellä. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. la 6.10. klo 16: Johdatus ekumeniaan, su 7.10.: ei vierailukäyntiä la 13.10. klo 16: Luterilaiset kirkot su 14.10. klo 10: Messu tuomiokirkossa, Unioninkatu 29 la 20.10. klo 16: Ortodoksiset kirkot su 21.10. klo 10: Liturgia Uspenskin katedraalissa, Kanavakatu. 1 la 27.10. klo 16: Roomalaiskatolinen kirkko su 28.10. klo 11: Messu Pyhän Henrikin katedraalissa, Pyhän Henrikin aukio 1 la 10.11. klo 16: Helluntailaisuus su 11.11. klo 11: Jumalanpalvelus Saalemseurakunnassa, Näkinkuja 3 la 17.11. klo 16: Vapaakirkot su 18.11. klo 11: Jumalanpalvelus Vapaaseurakunnassa, Annankatu 1.

Mukana olleille mahdollisuus opintomatkaan Geneveen ja Pariisiin keväällä 2013.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto

2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke 13– 16. Päivystävä pappi 2340 5302.

Diakoniapäivystys ti klo 9–11, talo-

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

ud. asiat p. 2340 5383, muut 2340 5318.

To 20.9. klo 18 Sibeliuksen helmiä.

Konsertti, Jussi Makkonen, sello, Rait Karm, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Su 23.9. klo 10 Messu. Pelkonen, Yläranta-Suha, Katariina Kopsa. Klo 10 Pyhäkoulu.

Ma 24.9. klo 10 Perhekerho.

Ti 25.9. klo 18 Suomalainen kirkkoraamattu. Raamatun käsikirjoitukset ja varhaiset käännökset. Järvinen.

Ke 26.9. klo 13 Keskiviikkokerho ja Oulunkylän lähetyspiiri.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222

Diakoniatoimisto suljettu pe 21.9.

Su 23.9. klo 11 Sadonkorjuumessu.

Marjaana Toiviainen, Albekoglu, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Kahvit. Klo 15.30 Siionin Kanteleen lauluseurat.

Alussa kahvit, klo 16 seurat. Puhujina Eero Junkkaala ja Reijo Kataja. Kanttori Hannu Leskinen.

Ma 24.9. klo 17 Akin klubi.

Ke 26.9. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Koskelan kirkko ■ Käpyläntie 11 Su 23.9. klo 13.30 Messu. Kataja, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro.

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 To 20.9. Lasten musiikkiryhmät. Klo 9.30 2–5v, klo 10 1–2v, 10.30 0–1v.

Su 23.9. klo 12 Messu. Pelkonen, Yläranta-Suha, Katariina Kopsa.

Ti 25.9. klo 13 Maunulan lähetyspiiri.

Ke 26.9. klo 13 Keskiviikkokerho.

Kustaankartanon vanhustenkeskus Ti 25.9. klo 13.30 Kansanlaulumessu.

Savik, Hämäläinen

Veräjälaakson koulu ■ Otto Brandtin tie 13

Ti 25.9. klo 10 Perhekerho.

Kalervonkatu 8 A kerhohuone To 20.9. klo 10 Perhekerho.

Voudintie 4 B kerhohuone To 20.9. klo 10 Perhekerho.

Ti 25.9. klo 17 Koskelan lähetyspiiri.

Ke 26.9. klo 12–15 Avoimet ovet, Kajos p. 2340 4227. Keittolounas ja klo 13 ohjelmallinen päiväpiiri.

Pukkilantie 2 kerhohuone Ke 26.9. klo 17 Lähimmäiset.

Matka Israeliin 2013 Jeesusta seuraten Galileasta Jerusalemiin 7.–14.4.2013. Perushinta (puolih.) 1 395 e ja retket n. 300 e. Retkillä mukana paikallinen opas. Tutustutaan Jeesuksen elämän keskeisiin paikkoihin, Galilean vehreään kevääseen ja Jerusalemin historiaan. Lisäksi matkanjohtaja tutustuttaa halukkaat kristittyjen oloihin, sapatinviettotapoihin, juutalaiseen hurskauselämään ja islamiin. Ryhmässä 25 paikkaa. Ilm. ja tiedustelut heikki.k.jarvinen@evl.fi tai 050 380 4085. Vastuullinen matkanjärjestäjä Toiviomatkat, 09 565 7170.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p.

2340 5402. Diakoniavastaanotot: ma ja to klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta. Vahti-

23

Seurakunnissa tapahtuu 20.9.— 26.9.

mestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook.com/ Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme.

Ke 19.9. klo 18 Snadi PaavaliMessu.

Elina Koivisto ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

Su 23.9. klo 10 Messu. Petri Flinck, Juha Valkeapää ja Seppo Välimäki. Kirkkokahvit. Messun aikana pyhäkoulu päiväkerhotilassa.

Ti 25.9. klo 13–14.30 Aulakahvila. Klo 14.30 Lähetysrukouspiiri sakastissa.

Lappalaisten perheen puolesta Viron ja Venäjäntyössä.

Ke 26.9. klo 18 Snadi PaavaliMessu.

Tuuli Aitolehti, Ann-Marie Ahlsten ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Nuoret mukana messun toteutuksessa. Klo 19 Spirit Walkers, English Talkers engl. kielinen raamattupiiri, teol.tri David Jenkins.

Itä-Pasilan seurakuntakoti ■ Opastinsilta 6 Su 23.9. klo 12 Messu. Petri Flinck ja Seppo Välimäki. Kirkkokahvit. Klo 13.30–14.30 Pyhäkoulu.

Ma 24.9. klo 13 Tekemisen iloa! -kädentaitoryhmä. Kokoontuu joka toinen maanantai.

Muuta NikkaRisti -toiminta käynnistyy ke 3.10. Hermannin diakoniatalossa (Hämeentie 73). Klo 12 lounas (1e), klo 13 koulutus nikkaristeiksi ryhtyville. Nikkaristit tulevat auttamaan ikäihmisiä ja liikuntaesteisiä pienissä kodin korjaustöissä ja tehtävissä, jotka tuottavat heille vaikeuksia. Tied. diakoni Pekka Tähtinen p. 2340 5442, pekka.tahtinen@ evl.fi.

Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä Paavalinkirkolla. Kokoontumiset tiistaisin ajalla 9.10.–11.12. klo 18–20 (yht.

9 krt). Ryhmässä työvälineenä käytetään kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä, mm. lyhyitä tekstejä ja runoja; luetaan valmiita tekstejä ja kirjoitetaan itse. Ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Puh.haastattelut vko 39–40.

Tied. ja ilm. 1.10. menn. pastori, kirj.terapiaohjaaja Tuula Paasivirralle p. 040 5569 079, tuula.paasivirta@evl.fi.

Messuavustajakurssi Paavalinkirkon nuortentilassa keskiviikkoisin 10.–24.10 klo 18. Kurssin käyneet toimivat Paavalin seurakunnan messuissa maallikkoavustajina. Ilm. 3.10. menn. pastori Juha Valkeapäälle p. 2340 5424, juha.valkeapaa@evl.fi.

Depressiokoulu Paavalinkirkolla, alk. to 11.10 klo 18–20 (yht. 10 krt). Vertaisryhmä, jossa harjoitellaan käytännön taitoja selviytyä alakuloisuuden, lievän tai keskivaikean masennuksen kanssa.

Ryhmään halukkaat haastatellaan etukäteen to 4.10. Ryhmä vaatii sitoutumista kokoontumisiin ja ”kotitehtäviin”.

Työkirja 10e, muuten ilmainen. Tied. ja ilm. 1.10. menn. vetäjille: mielenterveystyön diakoniatyöntekijä Marja Aho p.

2340 2541 tai pastori Arja Kortelainen p. 2340 5423.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Ke 19.9. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Ennakkotiedoista poiketen kuulemme viime vuoden Finlandia-ehdokasta EevaKaarina Arosta, joka esittelee romaaninsa ”Kallorumpu”.

Su 23.9. klo 11 Messu. Satu-Elina Ansas, Leo Norja, Ari Häyrinen sekä diakonit Anna-Kaisa Honkanen ja Milla Liikala.

Kuljetus kyytiä tarvitseville, tiedustelut Milla Liikala. Pyhäkoulu Lastenkappe-

lissa ja Itä-Pakilassa (Yhdyskunnantie 21).

Ti 25.9. klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Honkanen. Kahvitarjoilu.

Ke 26.9. klo 19 Nuorten messu. Henrik Wikström.

Torpparinmäen korttelitalo ■ Käräjätuvantie 3

Su 23.9. klo 16 Israel-ilta. Pyhä Henki Vanhassa testamentissa, rovasti Juhani Peltonen alustaa. Ilon lähde -lauluryhmä laulattaa.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi.

To 20.9. klo 18 Lauluyhtye Ventus.

Tied. Kylli Ahola, p. 09 2340 5617 Pe 21.9. klo 19–22 Nuorten avoimet ovet Su 23.9. klo 10 Messu. Jukka Vanne (s), Haka Kekäläinen (a), Leena Talvio (k).

Kirkkokahvit Ti 25.9. klo 16 Lapsikuoro Lupiinit.

Klo 19 Nuorten laulu- ja musaryhmä.

Tied. maija.nuorteva@evl.fi Ke 26.9. klo 18 Kirkkokuoro. Klo 18 Isoskoulutus nuorten tilassa.

Konalan srk-talo ■ Kyntäjäntie 4

Su 23.9. klo 14 Ehtoollishartaus. Jukka Vanne, Leena Talvio.

Pajamäen srk-koti ■ Pajamäentie 4

Pe 21.9. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e Ke 26.9. klo 13 Lähetyspiiri. Jukka Vanne.

Muuta Rukouspiirit keskiviikkoisin klo 13 Pitäjänmäen kirkko, klo 18 Konalan srk– talo (Kyntäjäntie 4), klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone Perhekerhot ma klo 10 Pajamäen srk– kodilla, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan srk-talolla.

Uutta lapsi- ja perhetyössä Kaipaako lapsesi vaatteet korjausta tai kotisi jotain uutta? Tule mukaan aikuisten Käsityökerho Takataskuun Pitäjänmäen kirkolle ti 2.10., 6.11., 4.12. klo 18–20. Osata ei tarvitse, autetaan toisiamme. Tied. Sari Lippojoki, p. 09 2340 5643, Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638.

Roihuvuori Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p.09 2340 5700.

roihuvuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke 12–18.

Pappi tavattavissa seurakuntatoimistossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18.

Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 09 2340 5758, ti klo 9–10 käymällä paikan päällä. Puurokahvila maanantaisin klo 10–11. Tiistaisin klo 12–14 Roihutupakahvio ja klo 12.30 Rukoushetki kappelissa.

Ke 19.9. klo 18 Iltamessu To 20.9. klo 16–18 Syystori kirkon pihalla ja sisätiloissa. Syksyn satoa ja toritunnelmaa koko perheelle. Kirpputori ja kahvila: kahvia, vohveleita, grillimakkaraa ja juureskeittoa. Räsymattoja, leivonnaisia, kaalilaatikkoa ja puolukoita kotiin vietäväksi. Arpoja. Hevosajelua.

Haitarimusiikkia, Anja Hinkkanen. Tapahtuman tuotto menee tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen Eritreassa Kir-

Ei enää hiostavia ja hiertäviä kertakäyttötuotteita!

MUKAVUUTTA VIRTSANKARKAILUUN

DĞĚŝ^Ğƚ ƚƵŽƩĞĞƚ

– Varmuusalusasut · kestävät yli 200 pesukertaa!

– Vuode-ja irtosuojat · ympäristöystävälliset – Uimahousut · ŵƵŬĂǀĂƚ ũĂ ŚƵŽŵĂĂŵĂƩŽŵĂƚ www.divisa.fL LQfo@divisa.fi www.divisa.fL LQfo@divisa.fi

0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL 0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL

24 kon Ulkomaanavun kautta.

Su 23.9. klo 10 Messu, saarna nuorisotyöntekijä Marko Anttila, Nurminen, Pitkänen, Filppula ja Petra Schauman, laulu. Klo 18 Suomalaista romantiikkaa -konsertti, Sari Blå, piano, Vapaa pääsy.

Tammisalon kirkko ■ Väylänrinne 1, p. 09 2340 5790

Ma 24.9. Klo 18 Tammisalon miestenpiiri, alustus Esa Vainio. Piiri jatkuu joka toinen maanantai pohtien mm. Raamatun tekstejä ja uskonelämää.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757 Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14.

Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14, esillä ikoneita.

Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768.

To 20.9. klo 18 Raamatun maailma arkeologian valossa, Eero Junkkaalan vetämä luento- ja keskustelusarja alkaa. ”Milloin ja miksi maailma luotiin?”: Mukana Arja Vaulas ja Niva-Vilkko. Illoissa musiikkia. Klo 18.30 Lähetyksen rukouspiiri kokoontuu kerran kuukaudessa Kirsti Kososen johdolla.

La 22.9. klo 19 Ystävyysseurakuntailta, vieraana ystäviä Tyrön seurakunnasta. Seurustelua ja ohjelmaa.

Su 23.9. klo 12 Ylistyskuoron 25-vuotisjuhlamessu, Kaskinen, Pitkänen, Niva-Vilkko ja Ylistyskuoro.

Ke 26.9. klo 18 Kirjallisuuspiiri, Eero Huovisen ”Lähdön aika”.

Laajaranta ■ Humalniementie 15, p. 09 2340

5770 To 27.9. klo 12.30–15 Luova joukko.

Syksyn teemana ”Vesi ja valo”. Aihetta lähestytään maalauksen ja grafiikan keinoin. Kädentaitajat kokoontuvat joka toinen viikko.

Muuta Kutomakerhon vuosikokous Lumikintie 5.n kerhohuoneessa to 27.9. klo 13.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

na ma–su klo 9–18 Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17.

Rippihuone.

To 20.9. klo 12 Viikkomessu. Heltelä, Laitinen.

Pe 21.9. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappelin alasali. Klo 12 Päivärukous.

La 22.9. klo 18 Iltakirkko. Heltelä, Kuusniemi, Murto.

Su 23.9. klo 10 Messu. Kuusniemi, Saba, Viitanen, Murto, Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen, nimikkolähetti Mirja Uusitalo. Kirkkokahvit, saarnajatkot. Krypta. Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli.

Ma 24.9. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappelin alasali. Klo 12 Päivärukous.

Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta.

Ti 25.9. klo 12 Päivärukous.

Ke 26.9. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta.

Klo 12 Urkuvartti. Hanna Rämö. Klo 18 Kohtaamispaikkana Krypta. Taizé – Luottamuksen pyhiinvaellus, ViljanenPihkala.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730, avoinna ma–pe klo 12–15 Su 23.9. klo 10 Messu. Storhammar, Juho Punkeri.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125,

Seurakunnissa tapahtuu 20.9.— 26.9. avoinna ke klo 10–14 To 20.9. klo 13 Naisfoorumi. Klo 16.15 Olkkari.

Pe 21.9. klo 19 Nuorten aikuisten Glow-ilta.

Su 23.9. klo 12 Messu. Kosonen, Pulkamo. Kirkkokahvit.

Ma 24.9. klo 9.30 Perhekerho.

Ti 25.9. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14–16 Diakoniakahvit. Klo 18 Starttiraamis.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

avoinna ke–su klo 12–16 To 20.9. klo 9.30 Perhekerho. Klo 17.30 Keskusteluilta: Uskontojen kohtaaminen. Lapsille omaa ohjelmaa.

Ti 25.9. klo 16–18 Olkkari. Krypta.

Ke 26.9. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

Ti 25.9. klo 13 Päiväkerho. Kokoushuone. Klo 18.30 Naisten lentopallo.

Ke 26.9. klo 8.30 Naisten lentopallo.

Lähetyskirkko ■ Tähtitorninkatu 18

Su 23.9. klo 14 Lähetyskirkon nuorten aikuisten messu. Jaana Räntilä, mus.: Auroora Kiiski.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 20.9. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Muuta

Bibliodraamaa la 6.10. klo 11–16 Annankulma. Bibliodraama sopii kaikille, joita kiehtoo Raamatun maailman ja oman elämän tutkiminen. Raamatun teksteihin tutustutaan erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla. Tilaa Vanha kirkko ja myös kyselijöille ja etsijöille. Ohj. biblioAnnankulma draamaohjaajat, diakoniatyönt. Kirsti ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

Hietalahti ja Raija Laajanen. Ilmainen 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo kurssi. Ilm. 1.10. mennessä p. 2340 12–15, to klo 12–20 6205 tai raija.laajanen@evl.fi.

To 20.9. klo 17.30 Raamattu- ja rukoLähimmäispalvelukurssi ma 1.10., uspiiri. Klo 19 Matka halki Raama8.10., 15.10. ja 22.10. kello 18–19.30 Antun. Luukkaan evankeliumi. nankulma. Kurssiaihe: vanAntturi. huuteen liittyvät asiat ja miSu 23.9. klo 10 Messu. ten toimia lähimmäisenä SeuraKosonen, Kiuru, Suikvanhukselle. Kouluttakunnat kanen, Pulkamo, Vanjat vanhuspalvelun verkossa: www. han kirkon kuoro, asiantuntijoita ja diajoht. Pulkamo. Kirkkohelsinginseura- koniatyöntekijöitä. kahvit, messujatkot.

Kurssi ilmainen. Hakikunnat.fi Ti 25.9. klo 12 Päiväjat haastatellaan. Ilm. musiikki. Suikkanen, 21.9. mennessä, p. 2340 urut.

6205, raija.laajanen@evl.

Ke 26.9. klo 8 Aamumessu. fi.

Kiuru, Suikkanen.

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus ■ Annankulma, Annankatu 14 D, puhelimitse tai käymällä paikan päällä Avoin olohuone avoinna ti–to klo 11– ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100, 15, pe klo 9–12 www.helsinginseurakunnat.fi/tuomioTo 20.9. klo 12 Äiti Teresa -käsityöpiikirkko. ri.

Raamattupiiri, Johanneksen evankePe 21.9. klo 9–10 Aamupuuro. liumi ma 17.9. klo 15, Krista-koti, KristiaTi 25.9. klo 15 Puhu suomea. ninkatu 19.

Ke 26.9. klo 13 Yhteislauluhetki.

Bulevardin kerhohuone

Töölö

■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta

■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

To 20.9. klo 16 Olkkari. Klo 18 Changemaker. Uusien ilta. Verkoston esittely, keskustelua ja harjoituksia konflikteihin liittyen. Teetarjoilu.

Ma 24.9. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18.30 Miesten raamattupiiri.

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.

Temppeliaukion kirkko

agricolaliike.fi, Tehtaank. 23, p.

2340 6123.

Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas ti–pe klo 11–14.

To 20.9. klo 10–12 Lasten torstai, perhekahvila. Café Agricola. Klo 13 Torstaipiiri. Amnell. Akvaario.

Su 23.9. klo 12 Messu (vanha kaava).

Amnell, Suikkanen. Klo 18 Tuomasmessu. Kalle Virta, Virpi Nyman. Mikko Helenius ja orkesteri, Inna Vintturi ja laulukvartetti. Tulkkaus englanniksi.

Ma 24.9. klo 10 Kansainvälinen perhekerho.

Ti 25.9. klo 12–13 Diakoniaruokailu.

Ateria 1 e. Klo 12 Hiljaisen rukouksen hetki. Kuori. Lyhyt ohjaus keskittävään rukoukseen ja hiljaisuuteen. Pirjo Kantala. Klo 17 Arkimessu. Messun jälkeen avoin Tuomasmessun kokous.

Café Agricola.

Ke 26.9. klo 13 SenioriFoorum. Kahvia, pähkinöitä, suklaata – ravitsemussuosituksia, prof. Jussi Huttunen. Klo 20 Agricolamessu. Laajasalo, Lehto & bändi.

■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Meritullin seurakuntakoti Voimistelusali ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133 To 20.9. klo 15 Perhekerho. Kokoushuone. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly.

Ma 24.9. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly.

Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten ma, ti, to, pe klo 15–17 sielunhoitohuoneessa.

Pe 21.9. klo 10 Avoin perhekerho.

Su 23.9. Karjalan Nuorten ja TöölöSeuran yhteinen nimikkomessu.

Markus Lehtimäki (s), Eero Eskola (av), Tuomas Karjalainen (u). Janáčekkuoro, Jablonec nad Nisou, joht. Olga Fröhlichová, säest. Romana Halamová.

Tšekin tasavalta.

Ma 24.9. klo 10 Avoin perhekerho. Klo 13 Maanantaipiiri. Klo 16.30 Merimieskirkkopiiri, Soili Maisila. Klo 18 Kitarakurssi, Jari Leinonen, 050 538 2251.

Ti 25.9. klo 11 Jumppakerho. Klo 18 Virsikirjan aarteita. Sanan valon anna paistaa. Elias Lönnrotin Virsiä, Tauno Väinölä.

Ke 26.9. klo 13 Keskiviikkokahvit. Klo 18 Ehtoollishetki. Pappi tavattavissa.

Ehtoollishetken jälkeen Rukousjatkot.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39

Pe 21.9. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri, Seija Eerola.

Ma 24.9. klo 15 Leivonta- ja kokkauskerho 3–7-luokkalaisille. Klo 19 Raamattupiiri.

Ti 25.9. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Lähetyspiiri. Hiljaisuuden rukouksia ja Taizé-lauluja, Seija Eerola, Kika Jääskä.

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8

Pe 21.9. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé.

Ma 24.9. klo 17.30 Posliinipiiri. Tuula Setälä, 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 26.9. klo 18 Nuortenilta.

ja taivaan väliltä eläkeikäisille. Klo 15 Matteuksen päivälaulajat, laulun iloa seniorikuorossa. Torstaisin: Klo 17 Hanna-piiri kerran kuussa 27.–29.11. Klo 18.30 Itä-Sointu, seurakuntakuoro.

Perjantaisin: klo 18.30 Cantus Novus, kamarikuoro.

Vartiokylän kirkko

Muuta toimintaa

■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422

La 22.9. Töölö-päivä. Seurakunnan myyntipöytä Töölöntorilla klo 10–14.

Kahvitarjoilu Ma 24.9. klo 18 Lauluilta. Tuuthasie takasii, Syksyn Sävelen lauluja. Cafe & Eepos, Runebergink. 29.

La 22.9. klo 10–13 Perhepäivä. Makaronilaatikko-lounas, pomppulinna, poliisiauto (hälytysvarauksella), esirukouspaja, kasvomaalausta, Carmen-aasi ja poni. Kirppis, voit tuoda tavaraa lahjoituksena myyntiin to 20.9. klo 9–16 Vartiokylän kirkolle. Tuotto Tasaus-keräykseen.

Su 23.9. klo 16 Vartsika-messu. Kontio, Jalava, Joenpelto, Kakkonen. Tervetuloa messuamaan House Bandin tahtiin!

Tulevaa Muskarikirkko su 30.9. klo 16, Temppeliaukion kirkko.

Alfa-kurssi Torstaisin 11.10 – 29.11 klo 17.30 sekä la 10.11 klo 11. Seurakuntakoti. Lisätiedot ja ilmoittautumiset syyskuun aikana. Arja Launis, 040 828 1818 tai Kika Jääskä, 040 503 0707.

Liike- ja itsetuntemuskurssi. Kurssi kokoontuu kuusi kertaa ke klo 13–15.

(3.10., 10.10., 24.10.,31.10.,7.11. ja 21.11.)

Kurssi tukee arjessa jaksamista ja on lähinnä tarkoitettu sosiaalisista peloista ja yksinäisyydestä kärsiville. Mahtuu 6 osallistujaa. Pukeudutaan mukaviin vaatteisiin, liikutaan paljain jaloin. Vetäjinä diakoni Sirkka-Liisa Mäki-Fränti ja fysioterapeutti, tanssi- ja liiketerapian opiskelija Kati Kuikka. Ilm. 24.9. menn.

Sirkka-Liisa Mäki-Fränti, 09 2340 6372.

Rovastikunnallinen Lähimmäispalvelun peruskurssi maanantaisin 1.– 22.10. klo 18–19.30, Annankulma, Annank. 14B. Ilm. viim. 27.9. Seija Eerola, 2340 6371. Kurssi on maksuton.

Koululaisten kerhot syyskaudella Kokkikerho 3–7-lk. tytöille ja pojille maanantaisin klo 15–17 seurakuntakodilla 24.9. alk. Materiaalimaksu 10e laskutetaan. Ilmoitettava mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Puuhakerho 1–6-lk. tytöille ja pojille tiistaisin klo 15–16.30. Temppeliaukion kirkolla 2.10. alk.

Monitoimikerho 1–7-lk. tytöille ja pojille keskiviikkoisin klo 17.45–19.15 Temppeliaukion kirkolla 3.10. alk. Välillä kokkaillaan. Ilmoitettava mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Sählykerho 8–11v. tytöille ja pojille torstaisin klo 16–17 Taivallahden peruskoululla 27.9. alk.

Ilmoittautuminen nettisivuilla 14.9. alk. Lisätietoja nettisivuilta ja nuorisotyönohjaaja Kira-Mia Tuiskulta: kiramia.tuisku@evl.fi, 050 4081 985.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi virastossa aukioloaikoina, ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420 Ke 19.9. klo 14 Populuskerho. Minä kulun – kuluuko aika. Irma-Liisa Juuti.

Su 23.9. klo 10 Tasaus-messu. Kontio, Kallinen, Kakkonen.

Ke 26.9. klo 14 Populuskerho. Kysymyksiä syksylle. Kati Borg-Penttilä.

Ryhmät ja piirit syksyllä Matteuksenkirkossa: Maanantaisin klo 7.30 Aamurukous. Tule keräämään voimia alkavaan viikkoon! Klo 16 Miestenpiiri.

Tervetuloa keskustelemaan Raamatun äärelle! Klo18 Ilosanoma-piiri. Tahtoisitko tutustua Raamattuun lähemmin tai ehkä ensimmäistä kertaa? Ilosanomapiirissä tähän on mahdollisuus.

Piiri kokoontuu parillisina viikkoina alkaen 3.9. Keskiviikkoisin: Klo 14 Populus-kerho. Kaikkea maan

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

To 20.9. klo 12–16 Olohuone.

To 20.9. klo 14 Ikäihmisten syyskirkko. Messun kulussa huomioidaan muistisairaat. osallistujat. Ehtoollinen.

To 20.9. klo 18 Kappelimessu. Kallinen ja Kakkonen.

Tulossa Alakouluikäisten retki Nuuksioon 13.10.2012. Lisätiedot ja ilmoittautuminen seurakunnan internetsivuilla.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

Ke 19.9. klo 17.30 Vuosaari-kuoro. Riitta Hirvonen.

To 20.9. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Hinta 1 euro. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Pe 21.9. klo 18 Kuninkaan ilta. Jussi Mäkelä, puhe, Lauri Holma ja co, ylistys. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Myös lapset ovat tervetulleita.

Su 23.9. klo 11 Messu – Merihiekka 2 -leirin konfirmaatio. Liturgia ja saarna Airi Heikkinen, kanttori Riitta Hirvonen. Pyhäkoulu messun aikana. Klo 14 Lehtoniemi 2 -leirin konfirmaatio.

Tommi Vanhanen ja Riitta Hirvonen.

Ma 24.9. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. Vieraanamme kirkkoherra Jussi Mäkelä ja uusi johtava diakoniatyöntekijä Tuula Mäkinen. Klo 18 Johanneksen evankeliumi -raamattupiiri. Syvennytään evankeliumin sanomaan. Kaikenikäiset ovat tervetulleita. Vetäjänä George Betel.

Ti 25.9. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri.

Ke 26.9. klo 17.30 Vuosaari-kuoro.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

45, p. 2340 6575.

To 20.9. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Hanna Piira ja Teija Tuukkanen.

Ti 25.9. klo 13 Rukouspiiri.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs., p. 2340 6571

Ke 19.9. klo 13 Laulupiiri. Laulamme maakuntalauluja, vanhoja suomalaisia

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

kansanlauluja sekä ajankohtaisia virsiä.

Dir.mus. Anja Hinkkanen.

Pe 21.9. klo 12–14 Cafe Outolintu.

Ma 24.9. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko-raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri.

Ti 25.9. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärelle naisille. Klo 14 Askeleita Suomeen.

Klo 14.30–16.40 Kriisiryhmän kirpputori ja kahvio. Tule tekemään löytöjä, istahtamaan ja nauttimaan kahvion herkuista. Klo 16 Lähimmäispiiri.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11

Ke 19.9. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Piirin yhteydessä on lähetyspuoti ja -kahvila.

Ti 25.9. klo 10 Perhekerho.

Ke 26.9. klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Hard Gospel Cafe ■ Kahvikuja 3, 1. krs.

1.–6.-luokkalaisten Junnukahvila maanantaisin klo 17–19.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3 Ke 19.9. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

To 20.9. klo 10 Perhekerho.

Ke 26.9. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kehitysvammatyö ■ Vammaistyön pastori p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@evl.fi Taize-tapahtuma la 29.9., tapaaminen Mikonkadun tilausajopysäkillä klo 11.30, jatketaan siitä kävellen Senaatin-

25

Seurakunnissa tapahtuu 20.9.— 26.9.

torille, jossa ruokailu klo 12, rukoushetki Tuomiokirkossa klo 13, ilm. viim. 27.9. p. 09 2340 2538 tai ysk.diakonia@evl.fi, tark. tiedustelut Heli-papilta.

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Avoin olohuone VIVA, viittomakielinen kohtaamispaikka kaikenikäisille kuuroille pe 21.9. klo 10–12, Annankatu 14 D, mahdollisuus edulliseen aamupuuroon, Raamattupiiri ti 25.9. klo 15– 17 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, vieraana Mika Partanen Vantaalta, Tuunauspiiri ke 26.9. klo 15–17.30, Hermannin Diakoniatalossa, Hämeentie 73, Viittomakielinen perhekerho pe 28.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3 krs.

Mielenterveystyö Elämänkatsomusryhmä alkaa ke 26.9. klo 17 Seurakuntien talossa, mukana Marja Aho ja Antti Savola, Depressiokouluryhmä Paavalin kirkolla torstaisin 11.10.2012–10.1.2013 klo 18–20, yhteensä 10 kertaa. Ryhmä antaa eväitä masennuksen ennaltaehkäisyyn tai lievän masennuksen hallintaan. Ryhmä vaatii sitoutumista sekä kokoontumisiin että välitehtäviin, työkirja 10 e. Ryhmään ilmoittautuneet haastatellaan, ilm. ja tied. diakonissa Marja Aho, p. 09 2340 2541 tai pastori Arja Kortelainen, p. 09 2340 5423.

Näkövammaistyö ■ p. 09 2340 2549

Lähetysaskartelupiiri pe 21.9. klo 18– 20, Kirkkoretki su 23.9. Tikkurilan kirkkoon klo 10 alkavaan jumalanpalvelukseen, kirkon osoite on Asematie 10, Raamattupiiri ma 24.9. klo 18– 19.45, Vertaistukiryhmä hiljattain näkövammautuneille alkaa yhteistyössä HUS:n Silmäklinikan ja Näkövammaisten Keskusliiton kanssa 6.11. klo 12.30–

14. Ryhmä on tarkoitettu pääkaupunkiseudun näkövammaisille ja se kokoontuu 8 kertaa syksyn aikana Espoon seurakuntayhtymässä, viimeinen kerta 5.12., tied. ja ilm. diakonissa Tarja Huttuselle, p. 040 734 7715 tai tarja.huttunen@evl.fi.

Oppilaitostyö Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARTS torstaisin, Töölö Chydenia ti 10– 11, DIAK ma 11–13, Haaga–Helia AMK Pasila ti 13–14, Vallila to 13–14 (parittomat viikot), Haaga to 10–11, Malmi ma 14–15 (parittomat viikot), Heltech Kullervonkatu ke 13–14, Helsingin yliopisto päärakennus ke 14–15, Kumpula Exactum ke 11–12, Viikki Infokeskus to 12–14, Kuvataideakatemia ke 14–15, Metropolia AMK Tukholmankatu ti 14–15, Tavitalo ke 14–15, Sibelius-Akatemia Musiikkitalo tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisää www.kirkkojakampus.fi.

Perheneuvonta Tunnekeskeiseen pariterapiaan perustuva Parisuhdekurssi alkaa 2.10., kokoonnutaan 7 kertaa noin viikon välein klo 17.15–19.15 Seurakuntien talossa, sekä la 10.11. klo 10–15 Alppilan kirkolla, kurssille hakevat haastatellaan, kurssi on maksuton, tark. tiedot ja ilm. helena. toppari@evl.fi tai p. 09 2340 2592 sekä pekka.vaaramo@evl.fi tai p. 09 2340 2567.

Yhteiskunnallinen työ Hiljaisuuden retriitti yrittäjille, freelancereille ja itsensä työllistäville 5.– 7.10.12 Bergvikin kartanossa Kruusilassa lähellä Saloa, retriitti alkaa pe klo 18 ja päättyy su 7.10 klo 15. Hinta on 76 e, sis. täysihoidon, omat lakanat ja pyyhkeet mukaan, matkat kimppakyydein,

tied. ja ilm. mahd. pian, viim. 27.9. raija. korhonen@evl.fi tai p 050 301 9616.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 Pullakirkko su 23.9. Kimmo Kajos ja Hannu Elomaa, entisajan Koululaulujen ilta ti 25.9. klo 19, Päivätupa ma, ti ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu (1 euro) ke ja pe klo 12, Katulähetysilta ke klo 18.

Erityisnuorisotyönkeskus Snellu ■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2353

”Yhteinen elämämme” -ryhmä samaa sukupuolta oleville pareille alkaa ti 2.10. klo 18., vielä muutama paikka vapaana. Ryhmä kokoontuu 5–6 kertaa.

Hinta on 30e/pari, tied. ja pikaiset ilm. hkettusaari@evl.fi tai p. 09 2340 2355.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi, Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, viikonloppuisin klo 10–18, Aamuhartaudet maanantaisin klo 7.30 ja 8.30, Taustamusiikkia tiistaisin klo 18–20 ja torstaisin klo 7–9, Iltahartaudet perjantaisin klo 18 ja 19.

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Arabiankielinen työ; messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas, messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, Venäjänkielinen työ; messu Mikaelin kirkossa su klo 15, Emännänpolku 1,

Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, Aikuisrippikouluryhmä 12.9.–16.1 ke klo 18, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839, Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) 2pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

IEC is an interdenominational congregation established in 1976.

International Christian Center (ICC) ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi)

Office open Mon–Fri 10–17 hrs Bookshop open Mon–Fri 10–16 hrs www.christianbooks.fi Wednesday Bible Study 18.30–20 hrs Details about activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!!

Soittamaan Tuomasyhteisöön Johanna AlmarkMannila käynnistää syksyllä Tuomasyhteisössä uudenlaisen orkesterin.

Teksti Laura Mäkelä Kuva Jani Laukkanen

Tuomasyhteisön uusi orkesteri on nimeltään Strings of hope. Kapellimestari ja kuoronjohtaja Johanna Almark-Mannila on suunnitellut orkesterin toimintaa yhteistyössä Tuomasyhteisön papin Pirjo Kantalan ja tuomaskanttori Inna Vintturin kanssa.

– Kyseessä on erilaisille soittajille, ehkä myös kokonaisille perheille, avoin jousiorkesteri. Ajatuksena on, että se harjoittelisi muutamia kertoja, konsertoisi ja musisoisi myös Tuomasmessussa jonain sunnuntaina.

Orkesteri ja sen nimi perustuvat Almark-Mannilan visioon. Nimi sisältää sanaleikin: se tarkoit-

taa suomeksi paitsi toivon jousia myös toivon lankoja tai säikeitä.

Almark-Mannila mietti nimeen toivon tilalle iloa, mutta päätti toivon kattavan paremmin omat tunnelmansa.

– Pelkän ilon aika on toisella kertaa, antaa nyt toivon tuoda lohtua syksyn pimeään.

Almark-Mannilalla on alustavia ideoita siitä, millaista materiaalia orkesteri tulee soittamaan.

Musiikki on klassista, esimerkiksi Bachia höystettynä eri kulttuureiden musiikilla.

– Jotain hullua ja kaunista. Jotain hyvin kaukana rockista ja popista. En tykkää nimittäin siitä, että muutenkin svengaavaa barokkimusiikkia versioidaan turhaan popmusiikiksi, orkesterin kapellimestari pohtii.

Tuomasmessussa Johanna Almark-Mannila on laulanut miehensä Kaarle Mannilan kanssa useita kertoja. Almark-Mannila oli myös Aamupiirin vakiolaulajia pari vuosikymmentä sitten. Häntä viehättää, miten messun konsepti ottaa huomioon eri aistit ja mahdollisuuden liikkua. Luterilaisessa

perinteessä häntä häiritsee eniten ihmisten pakottaminen suoriin riveihin hiljaa istumaan. Vapaakirkollinen jenkkimeininki ei kuitenkaan sekään innosta häntä.

Johanna Almark-Mannila toivoo tulevasta orkesterista sellaista, joka saisi myös perheitä musiikin pariin. Ei siten, että lapset juoksevat harjoituksissa vailla virkaa, vaan että orkesterissa soittaisi lapsia ja aikuisia.

Hän toteaa olevansa ehkä idealistinen siinä, kuinka musiikki voisi yhdistää koko perhettä, mutta hänenkin perheessään ”kolmevuotias kuopus osaa ihan käsittämättömiä rytmejä”.

Almark-Mannila uskoo, että Strings of hope tulee puhuttelemaan kirkkoon tulleita ihmisiä puhtaasti musiikin avulla. Erityisiä sanoja musiikin kylkeen ei tarvita.

– Minua viehättää se, että nimenomaan musiikki tuo ihmisiä kirkkoon. Mielestäni musiikki avaa lukkoja ja murtaa ihmisten sisintä sellaisenaan. Se avaa Jumalan puhuttelulle silloinkin, kun siihen ei liity papin sanoja.

Jos olet soittanut joskus viulua

tai selloa ja sinua kiinnostaa monenlainen musiikki, ota yhteyttä Johanna Almark-Mannilaan, p.

040 834 8516, tai Inna Vintturiin, p. 050 337 4896 ja inna.vintturi@ tuomasmessu.fi. Harjoitukset alkavat maanantaina 8.10. kello 18 Agricolan kirkon kryptassa.

Jousiprojekti. Johanna AlmarkMannila toivoo, että Tuomasyhteisön orkesteriin saadaan erilaisia ja eriikäisiä soittjia.

26

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Aikajanalla. Entisajan sanomalehtimäisessä ulkoasussa lehden etusivu sisältää kokonaisen artikkelin. Muutos aikakauslehtimäiseen suuntaan 1990-luvulla ilmenee siinä, että kannessa on vahva kuva, jonka yhteydessä on muutama kansivinkkiteksti. Mutta osoittaako kansiteksti ”Pyörryin aamuhartaudessa” 21.3.1962, että ennenkin osattiin olla vitsikkäitä?

Tähän on Ajan saatossa lehden moraalisaarnat ovat korvautuneet etiikan pohdiskelulla.

Työryhmä Marja Kuparinen, Marjo Kytöharju, Sirpa Patronen, Tommi Sarlin, Eira Serkkola

E

nsimmäinen Kirkko ja kaupunki julkaistiin sodan keskellä 21.9.1942. Lehden nimi oli Helsingin Kirkkosanomat. Se ilmestyi seitsemän kertaa vuodessa.

Jatkosodassa käytiin asemasotavaihetta ja Helsinkiä pommitettiin. Kauppojen ja kotien ikkunat oli peitetty pimennysverhoin, eikä katuvalaistusta ollut.

Autoissa ja raitiovaunuissa käy-

tettiin sinisiä valoja.

Sota näkyi lehdessä. Ensimmäisessä numerossa oli muun muassa Viestejä rintamalta -kirjoitus, joka oli päivätty 19.8.1942 Aunuksessa. Siinä kerrottiin kuolevasta sotilaasta, joka oli rukoillut kolme kertaa Isä meidän -rukouksen. ”Vasta kolmannen kerran loppuun päästyään hän lausui: ’Aamen.’ Enempää hän ei enää jaksanut. Ehkä sielu odotti vain vastausta ylhäältä. Kului muutama hetki, ja sitten kuului vielä katkeileva, värisevä ääni: ’Sanokaa – – terveisiä – – kotiin – – antakaa anteeksi vihollisille.’”

Lehdessä käsiteltiin yhteiskunnallisia aiheita alusta asti. Pelottavaa tilastoa -otsikoidun jutun mukaan vuonna 1942 Helsingissä solmittiin 2 726 avioliittoa, ja ”samana ai-

kana särkyi avioeron tähden 423 kotia.” Myös ”väkijuomain tulva”, ”holtiton kurittomuus sukupuolisiveellisyyden alalla”, nuorison ”villiintyminen” ja ”ala-arvoisten elokuvien turmiollinen vaikutus” huolestuttivat lehdessä.

Kirkkoja rakennettiin 1960-luvulla Helsingin lähiöihin.

Muun muassa Pohjois-Haagan kirkon perustukset laskettiin, ja Munkkivuoren ja Temppeliaukion kirkkojen rakennussuunnitelmat hyväksyttiin vuonna 1962. Entistä Puotilan kartanon viljamakasiinia alettiin muuttaa Puotilan kappeliksi.

Lehdessä oli alkanut ilmestyä Postia-palsta, jossa julkaistiin lukijoiden mielipidekirjoituksia. Aiemmin lehden päätoimittajanakin toiminut pastori Heimer Virkkunen vastasi Sielunhoitajan osastossa lukijoita murehduttaneisiin kysymyksiin.

Uudessa kirkkolakiehdotuksessa naisteologeille esitettiin lehtorin virkanimeä. Kirkollisia piirejä kuohutti Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dogmatiikan professorin Osmo Tiililän ero kirkosta.

1952. Helsingin Kirkkosanomat julkaisi Olympia-numeron, jonka kannessa kisavieraat toivotettiin tervetulleiksi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Seurakunnilla oli yli 200 tilaisuutta kisojen aikana. ”Keski-Helsingin seurakunnan toimesta järjestetään Vanhan kirkon puistoon 19.7.–27.7. väliseksi ajaksi iltaisin klo 20.00 ulkoilmakokouksia, joihin pyydetään puhujiksi täkäläisten lisäksi kisoihin saapuneita pappismiehiä.

Lahden seurakunnan poikaorkesteri huolehtii soitosta, kaiuttimet puheäänen riittävästä kuuluvaisuudesta. Jälkimmäisen kisaviikon aikana pidetään vastaavanlaisia ti1972. Vuosi oli Suomen liikenteessä kaiklaisuuksia kirkossa. Oma julistusarvonsa kien aikojen tuhoisin. Surmansa sai 1 135 on myös sillä, että Käpylän kirkon tornista ja yli 16 000 loukkaantui. Alkuvuodesta kaikuu joka aamu klo 7.00 yli Olympiakypidettiin ennenaikaiset eduskuntavaalit län jonkin tutun virren sävel.” ja syksyllä kunnallisvaalit. Suomessa tuli Yhteiskunnan rakennemuutos alkoi voimaan kansanterveyslaki, jonka nojalla 1950-luvulla, vaikka Suomi oli edelleen Puukirkon papin maahan perustettiin alueelliset terveysmaatalousvaltainen maa. Kolmannen keskukset.

Yhteisvastuukeräyksen tuotto käytettiin lyhyet KerettiläisPostia-palstan nimi oli muuttunut Mievuonna 1952 vanhusten ja vaikeuksissa lipiteitä-palstaksi. Lehdessä kirjoitettiin olevien perheiden asunto-olojen kohenta- tyyliset pakinat vuoden aikana muun muassa Israelin onmiseen, mistä lehdessäkin kirjoitettiin. kirvoittivat mieligelmista, Tuomiokirkon kryptan korjaKirkollisesti merkittävä tapahtuma uksesta, säveltäjä Kari Rydmanin KuloHelsingissä tuona vuonna oli Suurkirkon, pidekirjoituksia.” saaren kirkon pääsiäisyön jumalanpalvenykyisen Tuomiokirkon, 100-vuotisjuhla. lukseen säveltämästä musiikista, lisääntyneen vapaa-ajan Myöskään Miss universum Armi Kuuselan vierailu seuvallankumouksesta ja kerrottiin asunnon puutteen ajavan rakuntien vanhainkodin illanvietossa ei jäänyt lehdessä lapset sijaishoitoon. Aimo T. Nikolaisesta tuli Helsingin huomiotta. piispa, Kannelmäen kirkkoon valmistui Hilkka Toivolan 1962. Nyt lehden nimi oli Kirkko ja kaupunki. Se ilmestyi lasimaalaus, ja Puukirkon papin lyhyet Kerettiläis-tyyliset peräti 46 kertaa vuodessa. Lehden ulkoasu oli uudistunut. pakinat kirvoittivat mielipidekirjoituksia.

Suomi pääsi 1960-luvulla maailman kymmenen rikkaimAvoliitot olivat yleistyneet 1970-luvulle tultaessa. Niinman maan joukkoon. Maaltamuutto kiihtyi. pä esimerkiksi monipuolisessa juttukokonaisuudessa asiVuonna 1962 oli eduskuntavaalit. Kirkko ja kaupunki oli antuntijat ja kolme avoliitossa elävää paria saivat kertoa varannut koko kansilehtensä 31.1.1962 vaaliteemalle: ”Jokailehdessä nimettöminä, miksi he olivat valinneet avoliiton. sen kansalaisvelvollisuus äänestää 4. ja 5. helmikuuta. Ää”Avoliittomme ei ole protesti yhteiskuntaa eikä vannestä rakentavan yhteistyön ja kristillisten elämänarvojen hempia kohtaan. Emme saa yhteiskuntaa muuttumaan puolesta.” Sisäsivuilla julistettiin: ”Vaaleista pois jäämiolemalla avoliitossa, yhteiskuntaa on muutettava muilla nen on epäisänmaallinen teko.” tavoin”, kertoivat nainen, 23, ja mies, 24, jotka olivat seu-

”

27

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

tultu rustelleet puoli vuotta ennen avoliittoa ja eläneet avoliitossa kaksi vuotta.

Ympäristönsuojelu nousi lama-aikana tärkeäksi aiheeksi. Lehdessä kirjoitettiin muun muassa kierrätystapahtumista ja ekologisesta ajattelusta kirkossa. 1990-luvun maa1982. Tammikuussa veroilmoitusten täyttöaikaan lehti ilmaa heijastelivat myös jutut, joissa ruodittiin, pitääkö kirjoitti pimeästä työstä ja veronkierrosta. Jutun lopussa miespapin korostaa pehmeitä ja feminiinisiä piirteitään muistutettiin kristillisen etiikan peruspilareista. Otsikolja mikä on eroottista ja uskonnollista kuvastoa viljelevän la Elämän liikennesäännöt julkaistiin esseesarja kymmepoptähti Madonnan suhde kirkkoon. nestä käskystä. Edellisvuoden suurta Se löytyy -evankeliMaahanmuuttajia ei jutuissa juuri näkynyt, vaikka oimiskampanjaa seurattiin Tämän löysin -sarjan haastatmaahan oli alkanut tulla pakolaisia esimerkiksi Somaliteluissa. asta ja Balkanin alueelta. Yhdessä jutussa raportoitiin, miKehitysmaat ja kehitysyhteistyö olivat esillä huomattaten seurakunnan äiti-lapsi-piiri oli kyläillyt pakolaisäitien van monessa jutussa muutenkin kuin Yhteisvastuukeräluona. yksen kautta. Haastateltiin lähetys- ja kehitysyhteistyönArtikkeleissa pohdittiin uskonasioiden ohella eettitekijöitä, syvennyttiin maiden ongelmiin, kerrottiin ulkosiä kysymyksiä, kuten onko lääketiede Jumalan instrumaalaisista vieraista kuten Kiinan kristityistä. mentti ja pääseekö koira taivaaseen. Ne eivät kuitenkaan Suuri kirkollinen tapahtuma oli Helsingin piispankuohuttaneet lukijoita niin paljon kuin artikkeli tanssin vaali, jolle lehti omisti runsaasti tilaa. tuomisesta kirkkoon. Kiivasta keskusMuuten aiheet vaihtelivat lapsen kieleltelua syntyi myös siitä, miten uudet lisen maailmankuvan muotoutumisesta eroottiset tv-ohjelmat vaikuttavat pariavioliitto-oppaiden analyysiin ja alkohosuhteeseen. lismista musiikin tekemiseen. Myös tavalUutissivuilta kävi ilmi, miten kirkko liset ihmiset pääsivät monissa haastattepyrki uudistumaan. Kirkko suunnitteli Kova uutinen luissa ääneen. muun muassa jumalanpalveluksen uuOmaperäisyydessään erottui joukosta distamista ja kaupunkikulttuuriin sopi1990-luvun alussa käsialantutkimuksesta kertova juttu, jossa via työmuotoja. Kova uutinen 1990-luvun kirjoittaja nivoi yhteen Kevätpörriäisen, Kor- oli julkihomon alussa oli julkihomon pääsy kirkon virkean veisun, käsialanäytteet, seksuaaliset kaan Ruotsissa. pääsy kirkon estot, ankean lapsuuden sekä sielunhoidon 2002. Uusi parisuhdelaki astui voija terapian mahdollisuudet, eikä siihen tar- virkaan Ruotsissa.” maan maaliskuussa. Parisuhteen rekisvittu edes kokonaista sivua. teröimisen käytännön vaikutukset ovat suunnilleen saJuhannuslehden keskiaukeamalla julkaistiin Jaakko mat kuin avioliiton solmimisella. Jo saman vuoden tamHaavion runoelma Johannes Kastajasta ilman kuvan kumikuussa julkaistussa uutisessa Lapuan piispalta Jorma vaa.

Laulajalta kysyttiin kantaa siihen, voivatko rekisteröidysKirkossa oli vaalivuosi, mutta seurakuntavaaleista julsä parisuhteessa elävät saada kirkollista vihkimistä tai kaistiin lähinnä tiedotteita. Seurakuntaneuvoston kriitpyytää siunausta parisuhteelleen. tistä, luopuvaa jäsentä haastateltiin vasta vaalituloksen – Se on piispojen yhteinen kanta, ettei sellaisia vihkiselvittyä. misiä eikä parisuhteen siunaamisia tule, piispa Laulaja 1992. Suomi ajautui syvään talouslamaan. Tämä näkyi jyrähti. myös Kirkko ja kaupungin jutuissa. Lehti kertoi, miten Laulajan mukaan kristillinen ihmiskäsitys sulkee pois seurakunnat järjestivät työttömille erilaisia toimintaryhsamaa sukupuolta olevien parisuhteet puhumattakaan siimiä ja miten seurakuntayhtymään perustettiin työttömiltä, että tällaisessa suhteessa elävä olisi kirkon työntekijä. le väliaikainen toimipiste. Ilmoitussivuilla lamasta kertoiMuutamaa viikkoa myöhemmin Kuopion piispa Wille vat monet kirpputori-ilmoitukset.

Riekkinen kertoi oman kantansa.

”

– Homoseksuaalisuus on yksi eettisesti hyväksyttävä seksuaalisuuden muoto.

Riekkisen mukaan myös homot voivat olla kirkon työntekijöitä.

Toukokuun lehdessä uutisoitiin kirkolliskokoukselle tehtyjä edustaja-aloitteitta. Toisessa esitettiin siunauskaavaa samaa sukupuolta oleville. Toisessa ehdotettiin suhteensa rekisteröineiden sulkemista pois kirkon työpaikoista. Asia lähetettiin valiokunnan käsittelyyn.

2012. Kun selaa 70 vuotta täyttävän Kirkko ja kaupunki -lehden tuoreinta vuosikertaa, yleisvaikutelmaksi jää muutos. Ympärillä olevan maailman vääryydet ja katastrofit – kuivuus, sota, kidutus ja nälkä – heijastuvat myös lehden juttuihin. Kirkollinen lehti ei voi tyytyä pelkästään suomalaisen todellisuuden peilaamiseen.

Muutos näkyy yhä enemmän siinä, että vaikeista asioista puhutaan: vanhoillis-lestadiolaisen liikkeen naiskuvaa ja kirkko-oppia ruoditaan, huomataan, että venäläisortodoksit rakentavat kirkkoa toisen patriarkaatin hallitsemalle alueelle. Kirkot setvivät historiansa mustia alueita ja tekevät parannusta. Hyväksikäytöstä kirjoitetaan.

Kirkossa käy lehtijuttujen perusteella melkoinen kuhina. Voiko sen sanoa toisinkin, kysyi Lasse Mårtensson 1960-luvun puolivälissä ja sävelsi tv-messuun uudenlaisen musiikkiteoksen. Samaa tunnutaan nyt kysyttävän helsinkiläisissä seurakunnissa: on jazzvirsiä, gospel-lattareita, hengellistä joogaa, hiljaista rukouslaulua, tarinateatteria ja pyhiä tansseja erikielisistä messuista puhumattakaan. Vanha usko sovittaa uutta pukua.

On mielenkiintoista seurata, mitä tästä kaikesta ajan mittaan syntyy. Jo nyt näkyy, että Helsingissä riittää kokeilunhalua, samoin vapautta etsiä uusia tapoja.

Millä tavalla usko liittyy ihmisen ruumiillisuuteen ja vaikuttaa hänen mieleensä? Keho on lepopaikka, lupasi kehotuntemusta opettava Kristiina Sanaksenaho haastattelussaan. Tämä näkökulma saattaa olla tulevaisuudessa tärkeämpi kuin arvaammekaan.

Kirkko ei saa jähmettyä perinteiden vaalijaksi, sanoi Helsingissä keväällä vieraillut jesuiittaisä Cedric Prakash. Se on hyvä ohje jatkoon.

Videokollaasi lehden historiasta nykypäivään osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi

28 Lehti juhli Kirkko ja kaupunki juhlisti 70-vuotista taivaltaan avaamalla viime tiistaina Ville Rannan näyttelyn Tuomiokirkon kryptassa. Tilaisuudessa puhuneen toimittajan Timo Harakan mukaan Rannan tyÜt edustavat arjen aktivismia. – Ranta taistelee suvaitsevaisuuden puolesta tekopyhyyttä vastaan. Hänen tyÜnsä ovat kokonaisuutena sopusoinnussa julkaisijan kanssa, Harakka sanoi.

Hän muistutti, että kirkko syntyi protestiliikkeenä. – Ironista on, että siitä itsestään on tullut protestin kohde. Se kulminoitui toissa syksynä, kun kymmenet tuhannet ihmiset erosivat kirkosta vastustaakseen Päivi Räsäsen mielipiteitä homoseksuaalisuudesta, Harakka sanoi.

Rannan näyttely on avoinna 23.9. saakka kello 11–17.

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Onnitalo

Tapahtumat AUTTAMISEN RIEMU! la 22.9.12 klo 15 Torkkelink. 11 Tule tutustumaan lähimmäispalveluun!

Kotien puolesta ry Hgin Krist. TyĂśv.yhd. ry

Ikäihminen, Tule asumaan palvelutalo Onnitaloon Helsingin merelliseen Tammisaloon Pysyvää asumista tai tilapäistarpeeseen kalustettuja asuntoja

Tutustu: www.onnitalo.ďŹ

Palvelutalon johtaja Marja Tammisto p. 044 5307036 onnitalo@dlc.ďŹ

Hoidamme isännÜinnin huolella ja kirjanpidon tarkasti isännÜimme seuraavanlaisia kohteita: - asunto-osakeyhtiÜt

Turvallinen koti vanhukselle KĂ„KIKELLOSSA

- kiinteistĂśosakeyhtiĂśt - palvelutalot - veteraanitalot - senioritalot

Tervetuloa asumaan ja kuntoutumaan pienryhmäkoti Käkikelloon. Yksityisessä 10-paikkaisessa kodissa on vanhuksille loma- ja pitkäaikaispaikkoja.

YksilÜllistä ja luotettavaa hoitoa jo yli 20 vuotta.

ZZZ NDNLNHOOR Âż

periaatteemme: 2 vrk:n periaate, pÜytäkirja valmis 4 vrk:n periaate, kokouksesta saadut tehtävät toimitettu 1 kk:n periaate, maksumuistutus lähetetty 2 kk:n periaate, kirjanpito valmiina

Lapinrinne 2, 00180 Helsinki Toimisto avoinna arkisin kello 9.00 - 16.00 Puh. (09) 6129 6162, fax (09) 6129 6129 kari.kahkonen@isarvR Âż

Soita ja kysy lisää. Irmeli Virkki, 050-337 4049 Jokiniementie 13 D, 00650 Helsinki (Oulunkylä)

Piispat ohjeistivat Piispat ovat tarkentaneet ohjeita, jotka koskevat kirkkorakennusten ja seurakuntien tilojen antamisesta muiden uskonnollisten yhteisÜjen käyttÜÜn. Piispojen mukaan ei ole estettä lainata kirkkorakennuksia tai seurakunnan muita tiloja kristillisille kirkoille ja yhteisÜille näiden jumalanpalveluksia ja muita toimituksia varten. �Tilaisuudelta on voitava edellyttää, ettei se ole tähdätty oman kirkkomme julistusta ja tyÜtä vastaan eikä sillä pyritä korvaamaan kirkollisia toimituksia oman kirkkomme jäsenten kohdalla�, ohjeissa sanotaan.

Muiden uskonnollisten yhteisÜjen kohdalla tarvitaan aina erityistä, tapauskohtaista harkintaa. �Harkittaviksi tulevat seurakunnan muut tilat kuin varsinainen kirkkotila. Erityisten pastoraalisten syiden takia siunauskappeli voidaan antaa muiden uskontojen mukaisiin hautajaisiin�, piispat lausuivat viime viikolla annetussa ohjeessa.

Markkinaoikeus ratkaisee Suomen Lehtiyhtymä on tehnyt heinäkuussa hankintaoikaisun yhteisen kirkkoneuvoston päätÜksestä, jolla kirkkoneuvosto päätti valita Kirkko ja kaupungin kustantajaksi Kustannus-OsakeyhtiÜ Kotimaan ja Sanomapainon muodostaman ryhmittymän.

Lehtiyhtymä on myÜs valittanut markkinaoikeuteen. Sopimuskausi koskee vuosia 2012–2016.

Viime viikolla yhteinen kirkkoneuvosto hylkäsi hankintaoikaisuvaatimuksen ja hyväksyi markkinaoikeudelle menevän vastineen Lehtiyhtymän valitukseen. Markkinaoikeudessa käsittelyaika on noin puoli vuotta. Lehden toimitus jatkaa Lehtiyhtymän tiloissa, kunnes asia on ratkaistu.

Oikaisu Viime lehdessä julkaistun HelsinkiMission toimintaa käsittelevän uutisen kuvatekstissä kerrottiin virheellisesti, että kuva olisi Senioripysäkiltä. Kuva oli kuitenkin Seniorien kesäkahvilasta.

Asetaldehydi aiheuttaa syÜpää Jos käytät säännÜllisesti haponestolääkkeitä tai kärsit

WHO:n alainen kansainvälinen syÜvän tutkimuslaitos

helikobakteeri-infektion tai autoimmuunitaudin

(IARC, International Agency for Research on Cancer)

aiheuttamasta hapottomasta mahasta, suun bakteerit

luokitteli vuonna 2009 alkoholijuomissa olevan ja alko-

ja hiivat kykenevät elämään mahalaukussa. Nämä

holista sisäsyntyisesti muodostuvan asetaldehydin

bakteerit ja hiivat tuottavat asetaldehydiä hapotto-

I-luokan karsinogeeniksi ihmiselle eli yhtä syÜpävaa-

massa mahassa aina, kun nautit alkoholijuomia ja

ralliseksi kuin esimerkiksi asbestin, formaldehydin ja

alkoholia tai sokeria sisältäviä elintarvikkeita.

bentseenin.

Asetaldehydialtistus liittyy maailmanlaajuisesti vuosittain yli kolmeen miljoonaan ruuansulatuskanavan uuteen syĂśpätapaukseen eli noin 25 prosenttiin kaikista syĂśvistä. Mahalaukun limakalvovauriosta ja toimintahäiriĂśstä (atroďŹ sesta gastriitista) johtuva hapoton maha on mahasyĂśvän suurin riskitekijä. Yli 500 miljoonan ihmisen maailmanlaajuisesti arvioidaan kärsivän hapottomasta mahasta, useimmiten tietämättään.

AcetiumŽ –kapseli aterioiden ja alkoholin käytÜn yhteydessä otettuna poistaa tehokkaasti asetaldehydiä hapottomasta mahasta.

Testaa kuulutko riskiryhmään: fff PRTcXd\ cTbcX -paljastaa asetaldehydialtistuksen

BPPcPeX[[P P_cTTZTXbcP ZPdccP \PP] 6Pbca^?P]T[ –tutkimus lÜytää hapottoman mahan.

Missä testiin? Katso fff VPbca^_P]T[

1X^WXc 7TP[cW2PaT ~ 8]]^ePcX]V U^a 7TP[cW ;PX__PcXT ~ '' 7T[bX]ZX ~ _dW ( &&" '% ~ fff PRTcXd\ UX ~ fff UPRTQ^^Z R^\ PRTcXd\ fff VPbca^_P]T[ - <XbbĂ&#x2039; cTbcXX] ~ ETaX]Ă&#x2039;hccTTbcĂ&#x2039; cTWcĂ&#x2039;eĂ&#x2039; 6Pbca^?P]T[ cdcZX\db _P[YPbcPP [d^cTccPePbcX WT[XZ^QPZcTTaX X]UTZcX^] YP ^XaTTcc^\P] Pca^ bT] VPbcaXXcX] Y^ZP PXWTdccPP WP_^cc^\P] \PWP] fff QX^WXc - 6Pbca^?P]T[ QX^\PaZTab) |APcX^]P[T X] SXPV]^bXb P]S bRaTT]X]V ^U Pca^_WXR VPbcaXcXb fXcW bc^\PRW b_TRX R _[Pb\P QX^\PaZTab} BRP]SX]PeXP] 9^da]P[ ^U 6Pbca^T]cTa^[^Vh ! !* #&) "% #& fff QX^WXc BXY^XccPYPc ?Ă?abbX YP [TWSXbcĂ?cXTS^ccTTc) ! & ! ! 1X^WXc >hY)] 0RTcXd\X[[T ^] \hĂ?]]Tcch Tda^^__P[PX]T] _PcT]ccX

29

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Arjen iloja. Oskari Malmstöm ja hänen äitinsä Riikka Ranta riemuitsevat siitä, että Oskari voi pitkästä aikaa leikkiä terveenä.

Syöpä mullistaa kaiken Syöpähoidot ovat kehittyneet, mutta kaikki lapset eivät parane syövästä. Lapsen syöpä on perheelle katastrofi, jolloin tarvitaan suvun ja ystävien tukiverkkoa.

Teksti ja kuvat Päivi Arvonen

V

iisivuotiaalla Siljalla todettiin aivokasvain, ja balettia innokkaasti harrastava tyttö joutui pyörätuoliin. Silja sai kummitädiltään lahjaksi akvarellivärit, joilla hän maalasi ahkerasti. Sädehoitojen alkaessa Siljan värikkäisiin töihin ilmestyi musta lintu, joka kasvoi tytön voinnin huonontuessa. Silja menehtyi aivokasvaimen aiheuttamiin komplikaatioihin kuusivuotiaana vuonna 2004.

Siljan ja kymmenen muun syöpään sairastuneen lapsen töitä on esillä Helsingissä Kaupungintalon Virka Galleriassa Kympin lapset 30 vuotta -juhlanäyttelyssä.

– Näyttelyn tarkoituksena on muistuttaa, ettei lasten syöpä ole hävinnyt. Kaikki lapset eivät selviä, vaikka hoitomuodot ovat parantuneet, kertoo näyttelyn

vapaaehtoistyönä koonnut espoolainen Merja Rukko.

Kympin lapset eli HYKS:n lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät ry juhlii tänä vuonna kolmekymmenvuotisjuhlaa yhdessä syöpää sairastavien lasten ja nuorten järjestön Sylva ry:n sekä Helsingin Lastenklinikan osasto 10:n lapsipotilaiden tuki ry:n kanssa.

Toimittaja Mirja Pyykön vuonna 1982 tekemästä Osasto 10 -dokumentista alkanut kansanliike lasten syöpähoitojen laadun parantamiseksi on saanut aikaan paljon, mutta työ on vielä kesken.

Syöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 130-150 lasta.

– Lapsen syöpäsairaus mullistaa koko perheen elämän usein moniksi vuoksiksi. Syöpäsairaan lapsen perhe on suuressa hädässä. Älkää jättäkö perhettä yksin, Merja Rukko sanoo.

Rukko puhuu omasta kokemuksestaan. Hänen Anna-

tyttärensä sairastui melanoomaan 11-vuotiaana vuonna 2008. Sairaus on voitettu, mutta rankkojen kokemusten muisto varjostaa perheen arkea edelleen. Rukon perhe jäi Annan sairauden myötä yksin.

– Lähes kaikki avuntarjoajat kaikkosivat. Auttaa voi monella tavalla ja usein pelkkä läsnäolo ilman sanojakin riittää. Perhettä voi auttaa vaikkapa viemällä perheen muita lapsia uimaan, ulkoiluttamalla koiraa tai leipomalla pullaa.

– Joskus on mukava puhua ihan muista asioista kuin sairaudesta, Merja Rukko sanoo.

Junarata on valloittanut nurmijärveläisen omakotitalon olohuoneen lattian. Kuusivuotias Oskari Malmström ajaa junan tunneliin, jonka uumenissa huhuilee pöllö.

Oskarin luonnonkiharat hiukset heiluvat leikin tiimellyksessä.

– Leikkiminen, Oskari vastaa lyhyesti kysymykseen, mikä elokuussa alkaneessa esikoulussa on mukavinta. Tulevaisuuden ammattihaavekin on selvillä: poliisi, palomies ja astronautti.

Eloisan pojan olemuksessa mikään ei kieli siitä, että hän on viettänyt lähes neljä vuotta elämästään taistellen leukemiaan vastaan. Oskari oli kaksi- ja puolivuotias, kun leukemia todettiin vuonna 2008. Syöpä näytti parantuneen, mutta kontrollikäynti

puuttui suu, koska ”vakavana ei naurata”.

Musta lintu. 5-vuotiaan Siljan piirustuksissa lintu kasvoi sairauden pahetessa.

elokuussa 2010 paljasti taudin uusineen.

Sairauden pahimmassa vaiheessa Oskari oli pyörätuolissa.

Kortisoni turvotti kasvot ja sytostaattihoidot veivät hiukset. Kantasolusiirtojen vuoksi Oskari oli suuressa infektiovaarassa ja joutui ajoittain elämään eristyksessä sairaalassa. Sairautensa aikana Oskari piirsi itsensä erilaisena kuin muut. Monesti piirroksista

Analyyttinen poika on pohtinut paljon sairauttaan.

– Aika hienosti olen selvinnyt leukemiasta ja ansaitsisin palkinnon. Paras palkinto on se, että saan olla elämässä mukana, Oskari totesi kuusivuotissyntymäpäivänsä kynnyksellä.

Sairastuttuaan 2,5-vuotias Oskari sanoi toisena päivänä sairaalassa äidilleen: ” Tää on ihan epistä”.

Oskarin äiti Riikka Ranta myöntää pelon olevan läsnä loppuelämän ajan, mutta korostaa, ettei pelkoa voi päästää valloilleen.

Perhettä auttoi selviytymään hyvin toimiva tiivis sukulaisten tukiverkosto sekä avoimuus sairaudesta puhumisessa.

– Liikunta auttoi minua jaksamaan. Oskarin taudin uusiessa aloitin juoksuharrastuksen. On tärkeää olla armollinen itselleen eikä yrittää haalia tekemistä yli voimavarojen, Riikka Ranta sanoo.

Kympin lapset 30 vuotta -juhlanäyttely 7.10. asti Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa, Sofiankatu 1.

Lasten syöpäjärjestöt tarvitsevat taloudellista tukea toiminnalleen.

Lisätietoja lahjoittamisesta: www.sylva.fi ja www.kympinlapset.fi

30

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35 HEIDE BENSER/CORBIS/SKOY

Elä elämäsi, lapseni un on lähdön aika, hän menee innolla ja uteliaana.

Minä tiedän jo jotain siitä, mitä saattaa olla vastassa.

Siksi vatsaa vääntää. Pelkokaan ei ole kaukana.

Matkalaukussaan lapsella on paljon hyvää: viatonta uteliaisuutta, rohkeutta ja elämänhalua.

Se on paljon. Sillä pääsee aika pitkälle.

K

Miten toivonkaan, että hänen laukkunsa olisi kevyt.

Hänen ei tarvitse pakata mukaan meidän taakkojamme: vihaa uutta ja erilaista kohtaan, kateutta ja kyräilyä, velttoutta, nurkkakuntaisuutta ja silkkaa tyhmyyttä.

Pian hän ei kysy minulta enää mitään. ”Minä itse!”

Voin vain toivoa, että yhteisestä ajastamme olisi hänelle jäänyt jotain, joka auttaa eikä estä.

Kunpa matkalaukusta löytyisi ainakin tunne siitä, että ”minä” ei ole maailman tärkein sana, että hän ei ole yksin maailmassa, että yhdessä tekemisessä on mieltä ja tarkoitusta, että tavallinen elämä on ihmiselle hyväksi, että sydämellään näkee tarkasti ja syvälle, että hän on ainutlaatuinen mahdollisuus, että hän saa vapaasti etsiä tiensä ja ihmisensä,

että heikkous ei ole huonoutta ja että toivosta kannattaa aina pitää kiinni.

Uskoa minä en voi hänen laukkuunsa pakata.

Se hänen täytyy löytää ihan itse.

Ehkä se usko on toisenlainen kuin minun.

Ehkä hän puhuu siitä aivan uusin sanoin.

Ehkä hän menettää paljon ja huutaa tyhjään.

Vaikka haluaisin auttaa, en mitenkään pysty.

Jokaisen on etsittävä elämänsä syvin merkitys itse.

Jumalaa ei voi paketoida toiselle valmiiksi.

Hän lähtee innolla ja uteliaana. Tiet eroavat.

Minä, joka jään omaan elämääni, nielen itkua.

Hymyilen kuitenkin rohkaisevasti ja ajattelen: ”Mene lapseni, älä minusta huolehdi.

Minä kuulun jo menneeseen maailmaan. Älä pelkää koskaan mitään muuta kuin vapautesi myymistä ja sisimpäsi kovettumista.

Hyvän Jumalan läsnäolon siunaus saatelkoon sinua tähän päivään ja elämäsi kaikkiin tuleviin päiviin.”

Marja Kuparinen

31

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432

Suomen Lehtiyhtymä onnittelee 70-vuotiasta Kirkko ja kaupunki -lehteä

palvelee ma-pe klo 19.00-22.00.

Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistä apua.

Esirukouspyyntöjä vastaanotetaan.

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Ev. lut. Kansanlähetys

6/< .LUNNROHKGHW 2\ RQ RVD 6XRPHQ /HKWL\KW\Pll MD NXVWDQWDD VHXUDNXQWLHQ MlVHQ MD WLHGRWXVOHKWLl

www.lehtiyhtyma.fi

LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 To 20.9. klo 18 Opiskelijoiden lähetysliiton ilta. Illan aiheena: ”Huuda sinä vain! Mutta vastaako sinulle kukaan?” Vieraana Lauri ”Daikani” Kemppainen www.opiskelijoidenlahetysliitto.net Pe 21.9. klo 19 Daniel Koschitzki, nokkahuilukonsertti Hotteterre - J.S. Bach - Telemann - C.P.E. Bach – Tromlitz. Konsertin järjestää Suomen nokkahuiluseura ry yhteistyössä Suomalaisen barokkiorkesterin kanssa.

Su 23.9. klo 14 Lähetyskirkon messu. Liturgia & Saarna: Jaana Räntilä, musiikki: Auroora Kiiski www.lahetyskirkonmessu.fi

Viihtyisää ja turvallista palveluasumista Helsingissä TILKKA Perinteikäs hoivapalvelukeskus Huopalahdessa,

Mannerheimintie 164 VANHALINNA Uusi hoivakoti Itäkeskuksessa, Brahelinnantie 1 VILLA KARI Tyylikäs kevyen tuen palvelukoti Meilahdessa,

Mäntytie 8 AVOIMET OVET sunnuntaina 21.10.2012. Tilkka klo 12 – 14,

Villa Kari klo 14.30 – 16.30, Vanhalinna klo 16 –18 010 4088 197 | myynti@esperi.fi | esperi.fi

Koulutusta

Monta tapaa

parantaa maailmaa.

Yhteishaku 17.9.-2.10.

Unelmoitko paremmasta maailmasta?

Ole rohkea ja tee unelmistasi totta!

Meillä Diakonia-ammattikorkeakoulussa voit opiskella lähimmäisenrakkaudesta itsellesi käytännön ammatin.

Lisätietoja koulutustarjonnastamme ja hakemisesta osoitteessa

www.diak.fi

“Opi A J elämää SATO n N t ä y Y sillä” SYKS A J E K K I S O SU

DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Virkoja avoinna

”Toivon sanoma puhuttelee nykyajan ihmistä”

”Opi elämään täysillä”

2375

/ kpl

(2795 )

Phil Stutz & Barry Michels THE TOOLS Onnen työkalut Otava Lorna Byrne TOIVON VIESTI ENKELEILTÄ Otava

Kanta-asiakkaalle

s 15% alennuia kaikista psykolog ja filosofia-kirjoista 30.9.2012 saakka

Kallion seurakunnassa on haettavana

Diakonian virka • Kallion kaupunginosa on Suomen tiheimmin asuttua seutua, jossa muuttoliike on vilkasta. Kallio on kasvava moniarvoinen alue. Kirkkoon kuuluva osuus väestöstä on 55%. Seurakunnassa on 20.000 jäsentä ja 50 työntekijää. Johtavan diakonian viran lisäksi seurakunnassa on 6 diakonian virkaa.

• Nyt haettavana olevan viran tehtävät painottuvat vanhustyöhön, vastaanottotyöhön sekä vapaaehtoistoimintaan. Odotamme hakijalta innostusta, oma-aloitteisuutta sekä kokemusta viran tehtäväalueisiin.

Viran kelpoisuusehtona on piispainkokouksen hyväksymä virkatutkinto. Palkkaus on vaativuusryhmän 502 mukainen.

Seurakuntaneuvostolle osoitetut hakemukset ansioluetteloineen tulee lähettää 10.10.2012 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Kallion seurakunta PL 57 00531 Helsinki.

Tiedustelut johtava diakonian viranhaltija Anne Mäki-Kokkila p. 0923403631.

32

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Uskonto ja seksi

S

uvivirren laulaminen koulussa on nykyään puolirikollista toimintaa. Myös rukous aamunavauksessa voi rikkoa räikeästi lapsen itsenäistä valintaoikeutta. Uskonto ja seksi kulkevat mielenkiintoisella tavalla käsi kädessä peruskoulussa. Molempien sanotaan olevan periaatteessa iloisia asioita oikealla hetkellä sopivassa seurassa. Teoriapohjan valamisen jälkeen itse asian harjoittamisen halutaan jäävän koulun ulkopuolelle. Avoimesti niitä ei harrasteta, mutta pienemmissä piireissä kuiskitaan ja tirskutaan.

Kirkossa on nyt uudella tavalla ymmärretty seksin ja uskonnon potentiaalinen yhteys myös varttuneemmille. Niinpä on synnytetty verkon kautta käytävä aikuisrippikoulu. Näin esimerkiksi naimaoikeutta kirkossa tavoitteleva raavas mies voi yön hiljaisina hetkinä päntätä kristinopin perusteita tietokoneeltaan. Verkkorippikoulun laatijat kertovat, että tietoturvaseikat on huomioitu. Onneksi, kuka haluaisi kärytä uskonnon harjoittamisesta?

70. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3134 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

SYKSY ON MEILLÄ KIINTEISTÖNVÄLITYKSEN TARJOUSAIKAA!

Asunnonvälityspalvelua

Osakehuoneistot 2,5 % + alv 23 % (=3,07 %), kiinteistöt 3,0 % + alv 23 % (=3,69 %). Minimipalkkiot osakehuoneistot 2300€ + alv. 23% (=2829,00€), kiinteistöt 3200€ + alv. 23 % (=3936,00€). Vuokrakohteet 1 kk vuokra + alv. 23 % Olemme vastuuvakuutettu Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto r.y:n jäsentoimisto.

Heikki Spelman Anna-Erika Mattila myyntiedustaja toimitusjohtaja, LKV 040-831 4618 041-534 0036

juuri Sinulle yksilöllisesti, ammattitaidolla ja sydämellä.

Arja Siltanen LKV

Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@virpialo.fi Kiinteistönvälitys Virpi Alo Oy Ohjaajantie 4 A 5, 00400 Helsinki (postiosoite) Fleminginkatu 14, 00530 Helsinki

045 897 5177 arja.siltanen@arjalkv.fi Välityspalkkio alk. 2 % sis alv.

KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYÖNÄ.

X.X.L OY p. 050-5124611 RULLA & SÄLEVERHOT -30%.

Soita ilmainen kotiesittely.

Kaihdinpalvelu 0400 538 760 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

kaihdintohtori

TEHOSÄHKÖ

Kaihtimien korjaus, omien asennus sekä uusien mittaus Iltaisin ja la. J. Vähäkangas

Sähköasennusliike.

Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin.

09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

040-411 4370 YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU Tuntivel. 33€+ alv. p.0400 811 941 mm. Pihatyöt (bob-cat), ikkunanpesut, remontit, muutot ja kuljetukset. www. bewesport.fi KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 € / tunti 050 926 6203 Kaikki kodin remontit isot sekä pienet, ulko- ja sisätyöt. Takuutyönä.

Suomalaiset työntekijät. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. Myös kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697 MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Laulun ammattilainen, basso musiikkia eri tilaisuuksiin mm. syntymäpäivät, häät, hautajaiset, myös trubaduuri p. 040 581 3278 www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 Mattojen käsipesua 8€/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10€ /Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148 ps. olin ennen Hakaniemessä

KESÄPIHAAN VIIHTYVYYTTÄ Kestopuuterassit, aidat, laatat, muurit, istutukset, nurmikot. Myös pikkutyöt. Mökki, parveke, vuosien kokemus. Panosta! Pyydä tarjous.

040 189 5685 finrak21@luukku.com Huonekalujen kasaukset ja kodin pienet korjaustyöt. p. 046 899 6885 www.pollanen.info Ostan kuolinpesät. Hoidan tarvittaessa myös loppusiivouksen.

Puh. 041 547 1054.

MUISTA LÄHEISTÄSI Osanotto- ja kiitos ilmoitukset Kirkko&kaupunki lehdessä ilmoitusmyynti 0400 - 249 961

Vuokralle tarjotaan Vuokrata halutaan

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviä 2,30 e / pmm. Hintoihin lisätään ALV 23% Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

ra-asu

ia vuok s i l l a v r Tu Työssäkäyvä pariskunta haluaa vuokrata Vuosaaresta 2-3h+k/kk. Muu ItäHel.alue tois.sij. Toiv. pitkäaik. + edullista kohdetta. Ei lapsia, eläim., tupak.

Katja 050 410 1418 / Simo 044 787 0857 Savuton ja luotettava nuori nainen etsii edullista asuntoa kantakaupungista 1.10 alk. Vakituinen työ, rauhallinen asukas. Ei lemmikkejä tai luottohäiriöitä. P. 040 820 7820 / Jenni Savuton pariskunta haluaisi vuokrata tilavan (60m2-) kaksion läh. HKI:n keskustaa 1.11.12 alkaen. Max vuokra 1000 €/ kk. Yhteydenotto puh. 050 5691825 tai sähköpostilla jonna_ahola@hotmail.com Nuori luotettava pariskunta etsii kohtuuhintaista vuokra-asuntoa (kaksio tai iso yksiö) kantahelsingin alueelta.

Olemme kummatkin ahkeria päivätöissä käyviä ihmisiä. Lisäksi olemme savuttomia sekä raittiita ja emme omista lemmikkejä. Puh. 040 123 9163

neille

äänty k i a j o t n

VAKUUSMAKSU VAIN 250 €

Viikki, Agronominkatu 7, palvelutalo Hoiva Viikki 1 h+kt 34,0 m2 vuokra 757,00 €/kk 2 h+kt 56,0 m2 vuokra 880,00 €/kk Vesimaksu ja 2 Mbit/s laajakaistayhteys sisältyvät vuokraan. Vuokran lisäksi maksettava peruspalvelumaksu 100 €/hlö/kk. Kohteessa on varallisuusrajat, johon ei sisälly hakijan vakituisessa käytössä oleva omistusasunto. VVO:n asunnot ovat savuttomia.

VVO:n asunnossa sinulla on omistusasumista vastaava asumisturva.

Tutustu palveluasuntoihin ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.fi.

VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a | 00300 Helsinki Avoinna ma-pe 9 -16 Puh. 020 508 3400 | helsinki@vvo.fi

TÄYSIN REMONTOITU 2h+kk+p 46m2 Pihlajamäki vuokra 925/kk. Puh. 0400 973 113 anu.seppala@luukku.com

Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta 8,28 senttiä/puhelu + 17 snt/min.

neniälittereK

Palveluja tarjotaan

33

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Lakiasioita

Hammashoitoa

Myydään hautakiviä

TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISĂ&#x201E;LTYVĂ&#x201E; VEROSUUNNITTELU 184,50 â&#x201A;Ź PERHE JA PERINTĂ&#x2013; J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNĂ&#x2013;NJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 2 A 7 AVIOEHDOT 250,66 â&#x201A;Ź 00140 HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ďŹ Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyĂśs kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

Siivouspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Ostan 30v kokemuksella taulut, valaisimet, maljakot, huonekalut, antiikit, koti-irtaimet.

Kuolinpesät, jäämistÜt tyhjennyksineen.

Puh. 050 - 573 3206 Ostan Sotilas- / Lotta puvut, mitalit, kirjat, hihanauhat ym. Kaiken mahdollisen aiheeseen liittyvän. Tarjoa rohkeasti.

Puh. 040 251 0494 Aija Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttÜlasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, tyÜkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESĂ&#x201E;T, MUUTTOJĂ&#x201E;Ă&#x201E;MĂ&#x201E;T. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964

KUOLINPESĂ&#x201E;T - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU tyhjennämme vintistä kellariin.

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myĂśs viikonloppuisin).

P. 040 377 5159 *ONNI* (25v.kok.)

siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

(09) 4369 6335

Maarian Kotipalvelu Oy tarjoaa luotettavaa ja ammattitaitoista kotiapua. Siivoukset, ikkunoidenpesut, asiointipalvelut ja kaupassakäynnit.

Soita ja kysy tarjousta! 044 289 8800 www.maariankotipalvelu.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähenn. 45% Ikkunanpesuja ja siivouspalveluita.

Teemme arjen helpommaksi!

045-345 5082 tai www.varmuudella.com Kaksi luotettavaa opiskelijatyttÜä etsii kantakaupungista 2h+k tai 3h+k.

P. 040 755 5185 IKKUNANPESUA! Reipas ammattimies.

P. 050 338 4754 / Kraft Ikkunanpesua, siivous- ja kotipalveluita (mm. vaatteiden ja verhojen ompelua, korjausta). Puhdasta energiaa arkeen.

Oy Evinco, P. 041 729 8162 IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25â&#x201A;Ź/h+alv www.kaijaclean.ďŹ p.045 888 2636 IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58â&#x201A;Ź/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ďŹ p.045 888 2583

KĂ&#x201E;TEISELLĂ&#x201E; KUOLINPESĂ&#x201E;T, muuttojäämistĂśt, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, tyĂśkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 0440 701 999.

IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiÜÜn.

MENEC 09-4546572 www.menec.ďŹ

puh. 044-9306273.

OSTETAAN KUOLINPESIĂ&#x201E; loppusiivouksineen. toimisto@marďŹ c.ďŹ p. 040 502 4546

IKKUNANPESUA, kaikenlaiset SIIVOUKSET ym. KOTIAPU (kotital.väh.) reippaasti ja huolella

Tmi J.Laine Palvelut

Asianajotoimisto Tyynilä Oy Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.ďŹ

Kaikki yksityisten/yritysten lakiasiat.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

MyÜs kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Rakennusala Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiÜÜn -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

.DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

6820(1 +$87$.,9, 9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

SXK

www.ergadesign.fi

VESIKOURUT s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakäsittelyt s KATTOTURVATUOTTEET Siltala

www.0502205.ďŹ

REMONTTEJA Ammattitaidolla lattiasta kattoon...

Huoneistot, OK-talot, keittiĂśt, kylpyhuoneet, lattiat, maalaukset, saunat

Soita ILMAINEN arviointi!

P. 343 3052 / 0400 689 742 www.jabell.fi

S ZZZ SHLNLYL Âż

.DXQHLPPDW KDXWDNLYHW

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

050-2205 /

+$87$.,9(7

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W 3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN

Jabell Oy

Tapetoinnit, sisämaalaukset ja kylpyhuone remontit ilmainen arvio P.050 4010477 JORMAN REMONTTIPALVELU. Maalaus, tapetti, laatta, ym. muut pikkutyĂśt. Kestopuuterassit piha, parveke. 040 189 5682 KYSY KESĂ&#x201E;-TARJOUS

Terveydenhoitoa KAIPAATKO MUUTOSTA ELĂ&#x201E;MĂ&#x201E;Ă&#x201E;SI? LĂśydä sisäiset voimavarasi keskusteluvalmentajan avulla. www.psykosynteesivalmennus.auttaa.ďŹ

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit 20 v kokemuksella takuutyÜnä

OSTETAAN KUOLINPESĂ&#x201E;T JA KIRPPUTORITAVARAA. 040-7058961

E

ETRO

M O NT

maalaus tapetointi keittiÜt kylpyhuoneet saunat lattiat ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä

Hautauspalveluja

P. 0400-819483/ metroremontti@pp.inet.ďŹ Pohojalaasta luotettavuutta ja osaamista pääk.seudulla jo 20 v-huon. remontit, liiketilat, kylppärit, maalaus/ tapetointi. Soita niin sovitahan tapaaminen, se ei viälä, maksa mitään.

Euga /y 0uh. 0405437055 eugaoy@pp.inet.ďŹ

Täyden palvelun toimisto FORUM HAKANIEMI TĂ&#x2013;Ă&#x2013;LĂ&#x2013; MALMI ITĂ&#x201E;KESKUS LEPPĂ&#x201E;VAARA TAPIOLA TIKKURILA MYYRMĂ&#x201E;KI KERAVA HYVINKĂ&#x201E;Ă&#x201E;

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 â&#x201A;Ź/puh + 0,1199 â&#x201A;Ź/min)

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYĂ&#x2013;T. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

Kotien ja kiinteistĂśjen remontit edullisesti puh. 044 016 5273, www.helsinginrakennusjaasennus.ďŹ

Kauneudenhoitoa Hoida iho kuntoon! Jalkahoidot 50â&#x201A;Ź, hieronnat + muut alan tyĂśt. Kauneudeksi Maarit. Lohjantie 3 A 6 00550 Hki. MyĂśs kotikäynnit. P. 045 3414 525

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ&#x201E;IVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Hautaustoimisto

ARMAS BORG & Co Oy Annankatu 12 00120 HELSINKI

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 65â&#x201A;Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

Kirpputoreja

M

Jäsenkorjausta 65â&#x201A;Ź/1,5h. Jäsenkorj.koulut.hieroja Jari Koivumäki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329

Terapiapalvelut Olivia: yksilÜ- ja ryhmäterapiaa. Psykoterapeuttista keskustelua, kuvataide -ja kirjoitusterapiaa, voimavarakoulutusta. P. 040 511 9456, vilmalottaolivia@gmail.com

ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

R

Ostetaan

Tip Top Siivous

Testamentit, perintĂś- ym.lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.ďŹ

I

EERO LAUKKOSKI

VETERAANI- JA ELĂ&#x201E;KELĂ&#x201E;ISEDUT

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

T

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

Asianajajia

puh. (09)

612 9890

Palvelemme Ilmoitusmyynti 0400 249 961

arkisin 9 - 16 tai sopimuksen mukaan 24 h 0400 977 000 Hautakiven kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 4,95/merkki!

050-5384515/www.inariartesaani.com

34

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Saara laulaa enkeleistä Laulaja-lauluntekijä Saara Aalto esiintyy Viikin kirkossa Teemu Roivaisen pianon säestyksellä.

Malmin seurakunnan nuorten aikuisten työn järjestämässä konsertissa kuullaan lauluja rakkaudesta ja enkeleistä. Tilaisuudessa kerätään kolehti, joka menee Kirkon Ulkomaanavun kautta nuorten koulutukseen kehitysmaissa.

Enkeleitä-konsertti tiistaina 25.9. kello 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 23.9. klo 10 jumalanpalvelus Kristuksen kirkastumisen kirkosta Haapajärveltä. Virret: 297: 1–3, 6, 729, 825, 231, 228, 301, 249: 1–2.

Klo 11 ortodoksinen liturgia Joensuusta. Klo 18 Horisontti, ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 20.9. Entinen viestintäpäällikkö Simo Repo. Kirkkoherra Juha Tanska.

Pe 21.9. Viestintäpäällikkö Lahja Pyykönen. Pastori Seija Riekkinen.

La 22.9. Pastori Antti Kautto (Vapaakirkko). Sairaalapastori Teemu Paarlahti.

Ma 24.9. Maanviljelijä Topi Haarlaa ja suunnittelija Laura Hytti. Ville Talola lukee 1. Mooseksen kirjaa.

Ti 25.9. Tiedottaja Virpi Hyvärinen. Toimittaja Säde Loponen (Metodistikirkko).

Ke 26.9. Pastori Risto Leppänen.

Kirkkoherra Timo Juntunen.

To 27.9. Pastori Kai Sadinmaa.

Kirkkoherra Pauli Niemelä.

TV1 La 22.9. klo 11.05 Pisara. Toimittaja, valokuvaaja Katri Saarela: ”Ajatus voi huutaa, metsä silti kuuntelee.” Ps 139: 1–6, 13–18. Uusinta ma 24.9. klo 14.55.

Su 23.9. klo 10 ortodoksinen liturgia Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa Espoossa. Uusinta ti 25.9. klo 11.10.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 23.9. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

Sibelius innoittaa. Rait Karm (vas.) ja Jussi Makkonen esittävät konserteissaan säveltäjän tunnettuja teoksia ja kertovat niihin liittyviä tarinoita.

Sibeliuksen matk Sibelius-konsertissa kuulee, millainen oli sikaria tupruttavan säveltäjämestarin maailma.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

V

iisi vuotta sitten klassiseen musiikkiin keskittyneestä Naxoslevy-yhtiöstä ehdotettiin, että sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Rait Karm tekisivät Jean Sibeliuksen musiikkia sisältävän levyn. Sibeliuksen kuolemasta oli silloin kulunut 50 vuotta.

Muusikot ryhtyivät toimeen, vaikka Sibeliuksen sävellyksistä ei ollut juuri tehty sellosovituksia. Sovitettavaksi valikoitui säveltäjän tunnetuimpia kappaleita, kuten Finlandia, Valse triste ja Kuusi.

– Esimerkiksi Finlandiasta Sibelius oli tehnyt aikanaan pianosovituksen, jonka pohjalta veljeni Matti Makkonen teki sovi-

tuksen sellolle ja pianolle. Se onnistui erittäin hyvin: moni on ollut ihmeissään, miten se voi vain kahdella soittimella soitettuna kuulostaa kuin suurenkin orkesterin esitykseltä.

Jussi Makkonen ja Rait Karm ovat kiertäneet esittämässä Sibelius-ohjelmistoaan Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Siitä on tullut erityisen suosittu Aasiassa, jossa ihmiset ovat pyytäneet heiltä nimikirjoituksia kuin suurilta tähdiltä konsanaan.

Sibeliuksen helmiä sisältävä konsertti kuullaan huomenna torstaina Oulunkylän kirkossa.

Musiikin lomassa taiteilijat kertovat tarinoita Jean Sibeliuksen elämästä ja sävellysten teemoista.

Ennen Finlandian soittamista Jussi Makkosella on tapana kertoa, miten dramaattinen tilanne Suomessa oli sen sävellysvuonna 1899.

– Ylioppilaat keräsivät tuolloin hiihtäen yli 500 000 nimeä vetoomukseen, joka oli suunnattu kenraalikuvernööri Bobrikovin venäläistämistoimia vastaan.

Isoisäni Matti Makkonen valittiin Hankasalmen edustajaksi lähetystöön, jonka tehtävänä oli viedä vetoomus tsaarille Pietariin. Hän joutui hiihtämään tämän vuoksi vajaa 300 kilometriä Hankasalmelta Helsinkiin.

– Finlandia on tehnyt maailmalla tunnetuksi itsenäistä Suomea. Sitä soitetaan edelleen paljon esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Valse tristen Sibelius sävelsi vuonna 1903 Aino-vaimonsa veljen Arvid Järnefeltin Kuolemanäytelmän musiikiksi.

– Sibelius myi sävellyksen oikeudet Saksaan noin sadalla markalla, nykyisellä 300 eurolla. Se varmaan myöhemmin harmitti, sillä Valse tristestä tuli 1930-luvulla toiseksi myydyin nuotti maailmassa. Vain White Cristmas oli suositumpi, Makkonen sanoo.

Peruskoulun opettajat innostuivat Jussi Makkosen ja Rait Karmin Sibelius-levystä niin, et-

tä heitä pyydettiin esiintymään kouluissa. Konsertin on kuullut tähän mennessä yli 70 000 koululaista eri puolilla Suomea. Sibelius-kiertue on parhaillaan menossa pääkaupunkiseudulla.

– Oletimme, ettei Sibeliusohjelmisto kiinnostaisi koululaisia, kun kouluissa käy Jukka Poikaa ja muita tämän ajan suosikkeja. Onkin ollut yllättävää, miten hyvin Sibelius on tavoittanut lapset ja nuoret. Siitä kertoo heti konsertin jälkeen saatu sekä sähköpostin ja Facebookin kautta tuleva palaute, Makkonen selvittää.

– Tilanne kouluissa on nykyään se, että klassista musiikkia soitetaan hyvin vähän, yleensä edes Sibeliusta ei tunneta. Tämä on siis eräänlaista musiikkikasvatusta.

Koulukonsertin alussa on visailu, jossa kisaillaan siitä, kuinka monta ulkomaanmatkaa Sibelius teki elämänsä aikana.

Oikea vastaus on 41, ja palkinnoksi oikein arvannut saa cd-levyn.

Makkonen ja Karm kertovat myös koulukonserteissa kappaleisiin liittyviä tarinoita.

Milloin maailma luotiin?

Erimielisyyden etiikkaa

Laajasalon kirkolla tutustutaan Raamattuun luento- ja keskustelusarjassa, jonka vetää teologian tohtori ja kirjailija Eero Junkkaala. Torstaina 20.9. kello 18 on luennon aiheena Milloin ja miksi maailma luotiin, 4.10. Tulivatko israelilaiset Egyptistä, 18.10. Israelin kuningasajan historiaa ja 15.11. Uuden testamentin arkeologiaa. Illoissa näytetään myös paljon kuvia Israelista.

Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18, esitellään Ville Rannan Kirkko ja kaupunki -lehdessä vuosina 2009–2012 julkaistuja pilapiirroksia. Erimielisyyden etiikka -näyttely on avoinna 23.9. saakka kello 11–17, ja sinne on vapaa pääsy.

Haitari siivittää syystoria Syksyn satoa ja toritunnelmaa on tarjolla koko perheelle haitarimusiikin siivittämänä torstaina 20.9. kello 16–18 Roihuvuoren kirkon pihalla ja sisätiloissa. Syystorilta voi ostaa muun muassa kahvia, vohveleita, grillimakkaraa, juureskeittoa, leivonnaisia, kaalilaatikkoa, puolukoita ja räsymattoja. Ohjelmassa on myös arvonta, kirpputori ja hevosajelua. Tapahtuman tuotolla tuetaan tyttöjen koulunkäyntiä Eritreassa Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Tunteiden käsittelyä parisuhdekurssilla Seurakuntayhtymän perheneuvonta tarjoaa tunnekeskeistä pariterapiaa 2.10. alkavalla parisuhdekurssilla.

Kurssi kokoontuu seitsemän kertaa noin viikon välein kello 17.15–19.15 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22 B, sekä lauantaina 10.11. kello 10–15 Alppilan kirkolla. Osallistuminen ei maksa mitään.

Pariskunnat voivat ilmoittautua mukaan osoitteissa helena.toppari@ evl.fi ja pekka.vaaramo@evl.fi tai numeroissa 09 2340 2592 ja 09 2340 2567.

Kurssille hakevat haastatellaan ennen ryhmän aloittamista.

Taivaallisia vieraita

assa – Sävellykset avautuvat näin kuulijoille aivan toisella tavalietoa la. Lapset saavat samalla tietoa oriasomista juuristaan ja historiassa maataan, jotka ovat globaalissa tin tärilmassa yksilön identiteetin keitä rakennusaineita. ot otViime vuonna muusikot ltäjä tivat ohjelmistoonsa säveltäjä iikkia.

Oskar Merikannon musiikkia. serteisMerikanto-aiheisissa konserteissa on solistina sopraano Laura Pyrrö.

Jussi Makkonen ja Rait Karm konsertoivat paljon myös erikseen. Makkosen muhkeaa sellonsoittoa on kuultu usein kirkoissa. Hän on esiintynyt ulamuun muassa oopperalaulaja Esa Ruuttusen kanssa virsiaiteilija konserteissa ja lausuntataiteilija on n kansAino-Kaarina Mäkisalon sa retriittikonserteissa.

Hiljaisuuden retriitti yrittäjille Seurakuntayhtymän Pienyrittäjien tukihanke järjestää hiljaisuuden retriitin yrittäjille, freelancereille ja itse itsensä työllistäville 5.–7.10. Bergvikin kartanossa Kruusilassa. Kartano sijaitsee Hirsjärven rannalla, noin sadan kilometrin päässä Helsingistä. Ohjelma alkaa perjantaina kello 18 ilta-aterialla ja saunomisella, minkä jälkeen laskeudutaan hiljaisuuteen. Päiviä rytmittävät virikepuheet, rukoushetket ja ateriat. Retriitissä on paljon aikaa lepoon ja ulkoiluun, myös henkilökohtaisiin keskusteluihin ohjaajien kanssa.

Ohjaajina toimivat pastorit Aila Mäkinen ja Raija Korhonen. Hinta on 76 euroa yhden hengen huoneessa omin lakanoin ja pyyhkein. Matkat tehdään omin tai kimppakyydein. Mukaan voi ilmoittautua 27.9. mennessä osoitteeseen raija.korhonen@evl.fi tai numeroon 050 3019 616.

Millainen on elämänpuusi?

Kallion kirkolla tutkitaan maalaten, kirjoittaen ja liikkuen käsitystä omasta itsestä Elämänpuu-kurssilla psyko- ja taideterapeutti sekä pari- ja seksuaaliterapeutti Ann-Marie Breitensteinin ohjauksessa. Mukana on myös pastori, taideterapeutti Terhi Varjoranta. Kurssi pidetään joka toinen tiistai 25.9.–4.12. kello 17.30–20.30. Hinta 195 euroa sisältää taidetarvikkeet. Ilmoittautua voi osoitteeseen kallio.srk@evl.fi tai numeroon 09 2340 3611.

Musiikkia kirkoissa Torstai 20.9.

Taustamusiikkia klo 7–9 Kampin kappelissa.

Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkon kappelissa. Laulattamassa Kristiina Wahlstein.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Yhteislaulua.

Sibeliuksen helmiä klo 18 Oulunkylän kirkossa. Jussi Makkonen, sello, Rait Karm, piano. Sibeliuksen tunnetuimpia kappaleita, mm. Finlandia.

Taiteilijat myös kertovat Sibeliuksen elämästä ja sävellyksistä. Ohjelma 10 e.

Veisuilta klo 18 Viikin kirkossa. Lauletaan nuoren seurakunnan veisuja eri vuosikymmeniltä, juontaa Outi Lantto. Mukana Naiskuoro Pihlaja, säestäjänä Marjasisko Varha, piano, ja Satu Nyman, huilu.

Lisztin urkumusiikkia klo 19 Johanneksenkirkossa. Jan Lehtola esittää neljässä konsertissa Lisztin soolourkutuotannon.

Konsertti klo 19 Mikael Agricolan kirkon Agricola-klubilla, sisäpiha. Lilli Maijala, alttoviulu, Kiril Kozlovsky, piano. 1900-luvun duorepertuaaria ranskalaisin ja venäläisin maustein. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 10 e.

Perjantai 21.9.

Lisztin urkumusiikkia klo 19 Johanneksenkirkossa. Jan Lehtola esittää neljässä konsertissa Lisztin soolourkutuotannon.

Nokkahuilukonsertti klo 19 Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18. Saksalainen nokkahuiluvirtuoosi Daniel Koschitzki. Barokin ajan ohjelmistoa Saksasta ja Ranskasta: Hotteterre, J.S. Bach, Telemann, C.P.E. Bach, Tromlitz. Järj. Suomen nokkahuiluseura ry ja Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 10 / 5 e ovelta.

Auta väsyneitä jaksamaan

Lauantai 22.9.

Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelinkatu 11, vietetään Lähimmäispalvelun lauantaita 22.9. kello 15. Kahvitarjoilun lomassa Kotien Puolesta -yhdistyksen vierailijat kertovat työstään, jonka tavoitteena on auttaa ikääntyneitä ja lapsiperheitä jaksamaan. Yhdistys järjestää erilaista virkistystoimintaa ja sosiaalilomia sekä kutsuu ihmisiä mukaan vapaaehtoistyöhön.

Musiikkia klo 12.15–13 Siltamäen seurakuntakodissa. Jukka Salminen laulaa ja laulattaa. Osa Ystävyyttä ja enkeleitä -tapahtumaa klo 11–19.

Nuorten veisuilta klo 18 Siltamäen seurakuntakodissa. Osa Ystävyyttä ja enkeleitä -tapahtumaa klo 11–19.

Lisztin urkumusiikkia klo 19 Johanneksenkirkossa. Jan Lehtola esittää neljässä konsertissa Lisztin soolourkutuotannon.

Menokasvo: Sanna Laiho

MSÄ O JÄ

Merikanto-konsertti to 27.9. klo 15 ja 19 min tori 1.

Malmitalolla, Ala-Malmin ut 10 / 5 e.

Liput

Tietokirjailija, teologi ja toimittaja Esko Miettinen kertoo enkeleistä Huopalahden kirkon keskiviikkokerhossa 26.9. kello 12–13.30. Ohjelma alkaa 5 euroa maksavalla lounaalla. Miettiseltä on ilmestynyt enkeliteologiaa sisältävä kirja Taivaallisia vieraita. Kirjan lähtökohtana ovat olleet toisaalta nykyisen kristillisen enkelikäsityksen epämääräisyys ja toisaalta sekulaarin enkelikeskustelun voima ja monimuotoisuus.

Opillisen tarkastelun taustaksi kirjassa esitellään myös suomalaisen kansanperinteen enkelikokemuksia.

ESK

Sibeliuksen helmiä to 20.9.

0.9. klo 18 Oulunkylän kirkossa, Teinintie inintie 10.

Vapaa pääsy. Ohjelma elma 10 e.

35

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

H Hakavuoren kirkolla, Tolarintie 1, v vietetään sunnuntaina 23.9. kello 12 o omaishoitajien kirkkopyhää.

Mit siellä on ohjelmassa, Haagan Mitä seu seurakunnan diakoni Sanna Laiho?

–K Kirkkopyhä alkaa messulla, jonka jälk jälkeen Omaishoitajien ja läheisten liiton projektipäällikkö Sinikka Salomaa ker kertoo omaishoitajien työstä ja toiminnast nasta. Tilaisuudessa on mahdollisuus kysym kysymyksiin ja keskusteluun.

Miksi kirkkopyhä kirkkop järjestetään?

– Tuolloin vietetään viete omaishoitajien valtakunnallista kirkkopyhää, kirkkopyh mikä on yksi tapa tuoda esille heidän arvokasta arvoka työtään. Päivän suunnitteluun ovat osallistuneet osallistu eräs omaishoitaja, Kannelmäen seurakunnan seurakunn diakoni ja Helsingin kaupungin omaishoitajie omaishoitajien sosiaaliohjaaja.

Minkä takia on tärkeää tukea omaishoitajia?

– Moni heistä on hoitanut kotona vuosikausia jotain sukulaistaan, sukulaista esimerkiksi sairasta puolisoaan tai lastaan. On tärkeää, ettei heitä jätetä yksin, vaan heille anne annetaan erilaista henkistä ja hengellistä tukea.

Marjo Kytöharju

Sunnuntai 23.9.

Iltapäiväkonsertti klo 16 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3, Kauniainen. Johanna Ojapelto, huilu, Maria Suokas, piano. Mustonen, Sallinen, Franck. Ohjelma 5 e.

Siionin Kanteleen lauluseurat klo 16 Käpylän kirkossa. Puhujina Eero Junkkaala ja Reijo Kataja, kanttorina Hannu Leskinen.

Sävelen ja sanan ilta klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Timo Olli, musiikki, Jukka Holopainen.

Konsertti klo 17 Temppeliaukion kirkossa. Pyhän Hengen kirkon kamarikuoro ja Pyhän Hengen kirkon nuorten yhtye Tallinnasta, johtajina Riho Ridbeck ja Kristina Teresa Kurg.

Virolaista hengellistä musiikkia ja lauluja keskiajalta nykypäivään.

Valoisa ja kipinöivä FIAM klo 18 Kallion kirkossa. Pääosin SibeliusAkatemian ja Metropolian opiskelijoista koostuva sinfoniaorkesteri FIAM ensikonsertoi, johtajina Laura Linkola ja Janne Valkeajoki. Viulusolistina Vivian Stolt. Ravel: Hanhiemo, Schubert: 5. sinfonia, Mendelssohn:

Viulukonsertto E-molli. Ohjelma 10 / 5 e.

Gospelkonsertti klo 18 Malmin kirkossa. Janne Maarala Gospel Trio.

Suomalaista romantiikkaa klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Sari Blå, piano. Pianomusiikin helmiä.

Lisztin urkumusiikkia klo 19 Johanneksenkirkossa. Jan Lehtola esittää neljässä konsertissa Lisztin soolourkutuotannon.

Maanantai 24.9.

Laula kanssamme klo 13 HelsinkiMission kerhosalissa, Kinaporinkatu 11 A, 2. krs. Yhteislaulua senioreille.

Tuutha sie takasii klo 18 Café & Eepos -kahvilassa, Runeberginkatu 29.

Lauletaan Syksyn sävelen lauluja housebändin säestyksellä. Järj. Töölön seurakunta ja kahvila Café & Eepos.

Bach ja mausteet klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Septemberfestin konsertti. Seeli Toivio, Olli-Pekka Tuomisalo, Jutta Holmberg, Hedi Viisma, Petteri Leikoinen, Kiril Kozlovski, Folke Gräsbeck, Juhani Kaasinen, Risto-Matti Marin, Sonja Fräki, Annemarie Åström, Suvi Gräsbeck, Lily-Marlene Puusepp ym. Ohjelmassa mm. J.S. Bach, Schumann, Merikanto, Debussy. Ohjelma 10 e.

Tiistai 25.9.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Pekka Suikkanen, urut.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkon kryptassa, Palosuontie 1.

Laulattamassa Ari Häyrinen ja AnnaKaisa Honkanen.

Musiikkia klo 18–20 Kampin kappelissa.

Entisajan koululauluja klo 19 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73. Yhteislaulua.

Kitarakonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Frank Bungarten, klassinen kitara. Sor, Bach, Martin, Rodrigo, Moreno-Torroba. Järj. Helsingin kitaraseura. Ohjelma 10 e.

Enkeleitä klo 19 Viikin kirkossa.

Saara Aalto, laulu, pianosäestäjänä Teemu Roivainen. Kauniita lauluja rakkaudesta ja enkeleistä. Järj. Malmin seurakunnan nuorten aikuisten työ. Kolehti nuorten koulutukseen kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Lisätietoa: www.tekojakampanja.fi.

Keskiviikko 26.9.

Improvisaatioita pianolla klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Hanna Rämö.

Yhteislauluhetki klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Yhteislaulutilaisuus klo 13–14 Munkkivuoren ostoskeskuksen aulassa, Raumantie 1. Juontaa Leo Glad, mukana Jouni Hartikainen, Jonna Imeläinen ja Risto Kultala.

Järj. Munkkiniemen seurakunta ja Munkin yrittäjäyhdistys.

Urkukonsertti klo 14 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Riitta Laine soittaa Lübeckin, Bachin, Stanleyn ja Beyerin musiikkia.

Choral Evensong klo 17.15 Kallion kirkossa. Laulettu iltarukoushetki anglikaanisen perinteen mukaan.

Englanninkielinen.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

36

Kirkko&kaupunki 19. syyskuuta 2012 Numero 35

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Ville Ranta

luonnonvastaiseen ja ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa”. Jos näin olisi, olisi muuttuminen maailman luonnollisin asia.

Me homoseksuaalit emme kuitenkaan ole itse valinneet seksuaalista suuntautumistamme. Sellaiseen ei meillä olisi uskallustakaan, sillä se paine on hirvittävä, jonka alle homoseksuaali joutuu vieläkin yhteiskunnassamme. Erityisesti kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen piirissä sosiaalinen paine on kova.

Me olemme varhaisimmasta lapsuudestamme asti vähitellen alkaneet tiedostaa oman taipumuksemme, emme ole voineet itse siihen vaikuttaa. Edes ympäristötekijät eivät ole voineet saada rakkauselämäämme suuntautumaan muuhun kuin siihen, johon meillä luonnostaan on taipumus.

Jotkut kuitenkin ajattelevat, että homoseksuaalin voi muuttaa heteroseksuaaliseksi kun hän menee naimisiin tai tulee elävään uskoon. Tunnen useita uskovaisia, naimisin menneitä homoseksuaalimiehiä, jotka yrittävät vastoin taipumustaan elää avioyhteydessä puolisonsa kanssa. Kuitenkin he ovat edelleen homoseksuaaleja. Heidän avioliittonsa on valeavioliitto, jonka tarkoitus on peittää epäluulot, että he ovat poikkeavia.

Olen itse uskossa. Olen solminut avioliiton ja saanut lapsia vaimoni kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole muuttanut minua heteroseksuaaliksi. Ulkonaisesti minua pidetään heterona, mutta avioliittoni on kuitenkin naamiointia, jolla yritän varjella mainettani tai puhdistaa sen.

Homoseksuaalit ovat syvästi onnettomia avioliitossaan, ja heidän vaimonsa kärsivät suunnattomasti. Homoseksuaali aviomies ei pysty antamaan puolisolleen hyväilyä ja rakkautta, jota puolisolla on oikeus saada osakseen.Olen yrittänyt muuttua heteroseksuaaliseksi. Olen rukoillut, itkenyt, käynyt lääkäreiden, psykiatrien ja sielunhoitajien luona. Olen kertonut heille minua ahdistavasta ongelmasta. Kukaan tai mikään ei ole voinut muuttaa minua.

Jos joku luulee löytävänsä parantuneen ja muuttuneen homoseksuaalin, se on silmänlumetta, jolla on yritetty peittää oma taipumus. Oletettuihin muuttumisiin ei kannata uskoa, sillä homoseksuaalin muuttuminen on yhtä mahdotonta kuin ruskeitten silmien muuttuminen sinisiksi.

E.F. (10.6.1981)

Naispappeus ja kenelle se on tarpeen

ovat ehdolla alttaritauluiksi jne.

Näihin työhuoneisiin voisi myös sijoittaa työhuoneita tutkijoille (kirkkohistorian laitos jne) sekä arkistointitiloja ym. Tuomiokirkon arvolle sopivaa.

Rakennusliikkeille, Alkon pulloille ja vieläpä jengityölle löytynee jostakin vähemmän juhlavaa tilaa. Keskustelua tämänkin teeman ympärillä toivoo

Tätäkin puolta sopisi joskus ajatella kun asiasta väitellään. Onko ehkä joku seurakunta halunnut naista papistoonsa? En ainakaan julkisuudessa ole havainnut. Entä joku naisteologi? Muistan vain erään Kuopion puolessa, jolla oli hinku siihen. Tekisi mieli pääTerttu Laakso (22.3.1972) tellä, että vaatimuksia esittävät pääasiassa asialle ulkopuoliset. Miten sitten on muualla käynyt? Ruotsissa, jossa suurella hälylNimipäivättömyys lä saatiin tie vapaaksi, vasta kuudes nainen Miksi maapallon ensimmäiset ovat täysin alon äsken halunnut papiksivihkimistä, ja lakantekijöitten unohtamia. Aatami luotiin heidänkin virkaanasettamisensa tapahtuensin. Hänellä pitäisi olla ikioma päivä. vat tuomiokapitulien määräyksestä, ei vaaEeva oli myöhäsyntyisempi. Vielin kautta. Onko syytä ottaa selville, läpä nämä molemmat nimet on moniko seurakunta meillä haluJuhlan sijoitettu jouluaattoon, joka aisi naispapin ja kuinka moni jo muutoinkin on kristikunnaisteologi haluaisi papinvirkunniaksi nan suuri juhla. Miksi kolme kaan. Ei siitä suurta vaivaa olivanhoja suurtapahtumaa on tungetsi, mutta se valaisisi asiaa palmielipiteitä nyt tu samaksi päiväksi. Ihminen jon. Ainakin asia saisi oikeat uusintana! luotiin kesäisiin olosuhteisiin, mittasuhteet ja kohu vaimenisi joten Aatami ja Eeva pitäisi sisen ympärillä.

V. H:man (14.11.1962) joittaa heinä-elokuun päiviksi.

Tyyne Vilpponen (14.3.1979)

Ideoita kryptan käytöstä Haluaisin esittää ideoitani Tuomiokirkon kryptan käytöstä. Kauniita holvistoja katsellessani (kuvista) juolahti mieleeni ajatus kirkollisaiheisesta museosta, joka kertoisi monipuolisesti ja laajasti kirkon toiminnasta menneinä aikoina. Niissä tiloissa voisi myös järjestää näyttelyitä ajankohtaisista, seurakunnalliseen elämään liittyvistä aiheista, vaikkapa esitellä kilpailutöitä, jotka

Muuttuuko homoseksuaali?

Olen kuullut väitettävän, että homoseksuaali voi muuttua yksinkertaisesti tekemällä parannuksen samalla tavoin kuin voi tehdä parannuksen muistakin synneistä. Lähtökohtana on silloin näkemys, että varsinaista homoseksuaaliongelmaa ei ole. On vain ihmisiä, jotka ehdoin tahdoin tahallaan ovat katsoneet hyväksi ”vaihtaa luonnollisen sukuyhteyden

Käsky ja esivalta Seppo Tirkkonen kirjoitti viidennestä käskystä monessa mielessä hyvin. On erinomaista, että häntä eivät kaikki haihattelijat ole sekoittaneet.

Yhtä en kuitenkaan voi hyväksyä. Hän näytti ajattelevan, että laillisen esivallan käskystä suoritettu maan puolustaminen olisi jotenkin ongelmallista viidennen käskyn kannalta. Minä en usko, että käsky olisi koskaan tätä tarkoittanut. Eivätkä näytä Vanhan testamentin israelilaisetkaan tätä pohtineen. Eivät muuten pohdi nykyisetkään. Viides käsky ei kiellä esivaltaa käyttämästä armeijaa maan puolustamiseen.

Ehkä ajatukseni ei ole nykyaikainen eikä sovi kaikille piispoillekaan. Olen vain Vanha veteraani (10.3.1982)

Rock-eksytys!

Keskustelu jatkuu kirkon piirissä ja seurakunnissa. Mitä on rock? Tuon esiin erään keskustelun, joka käytiin kirkossa. Kyseessä oleva henkilö on afrikkalainen. Ennen uskoon tuloaan hän kertoi ottaneensa osaa, kuten asiaan kuului, kaikkiin pakanallisiin menoihin ja voodootanssiin, jossa manattiin esiin pahoja henkiä. Kyseessä oleva henkilö oli sitten kerran ollut mukana suomalaisessa jumalanpalveluksessa, jossa oli mm. soitettu rock-musiikkia. Tilaisuuden päätyttyä hän oli mennyt papin luokse ja kysyi, miksi teidän kirkossanne kutsutaan paholaista, saatanaa esiin? Pappi kysyi, miten niin. No tällä samalla musiikilla Afrikassa pakanat kutsuvat pahoja henkiä esiin pakanallisissa rituaalimenoissaan.

Kysyn vain, miksi tällainen sallitaan ja varsinkin hengellisissä tilaisuuksissa.

Kalevi Perälä (16.4.1986)

Tarjoilukeskustelu alkaa oksettaa Suomessa eletään syvää lamaa, jopa koululaisten ruuasta säästetään, ja aktiivinen seurakuntaväki jaksaa keskustella siitä, millaista juotavaa pitäisi seurakunnallisissa tilaisuuksissa tarjota.

Kenelle tee ei ole tarpeeksi hyvää, kenelle taas pakkokahvi on kauhistus. Minulle nämä kirjoitukset ovat aiheuttaneet henkistä pahoinvointia. Ei kai kirkollisiin tilaisuuksiin mennä tarjoilujen perusteella.

Minä en usko, että kirkossa kahvia juotetaan kenellekään väkisin. Kai sanankuulossa voi jonkun tunnin istua ilman tarjottavaakin, ja ellei voi niin omat eväät mukaan.

Ei vain leivästä (8.4.1992)

”Tosi rakkaus odottaa” on huono kampanja Minusta ”Tosi rakkaus odottaa” -tyyppinen kampanja on paha, koska se on niin ehdoton. Näin televisiosta noin kymmenvuotiaan pojan kirjoittavan nimensä paperiin. Se oli minusta väärin, sillä hän ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan.

Itse olen kieltäytynyt seksistä monesti, koska äiti opetti minut kunnioittamaan itseäni. Minun ei tarvitse suostua mihinkään, mikä ei tunnu minusta hyvältä.En halua aloittaa suhdetta seksillä.

Odotan ihmistä, joka säväyttää. Odotan lämpöä, välittämistä ja arvostusta. Rakkaushan kasvaa niistä sitten myöhemmin. Kun löydän hänet, voin mennä sänkyyn hänen kanssaan. Pidän selviönä, että olemme sitoutuneet toisiimme. Se on sydämen asia, siihen ei tarvita nimiä paperilla.

Jotkut ihmiset löytävät elämänsä rakkauden heti. Onneksi olkoon. Toiset eivät.

Eläkää elämänne niin kuin tuntuu oikealta, mutta yrittäkää kunnoittaa muiden valintoja. Ette saa katsoa heihin alaspäin, vaikka he eivät eläisikään samalla tavalla kuin te itse. Kaikkia ihmisiä ei voi taivuttaa samaan muottiin. Sitä on tässä maailmassa yritetty kerrran jos toisenkin. Se on aiheuttanut vain turhaa tuskaa, ja tietenkin epäonnistunut.

Tyttö, pian täysi-ikäinen (3.12.1997)

Jänis syö, varis juo Kerran kesäiltana Hietaniemen hautausmaalla ihmettelin, mikä iso ruskea kyyröttää haudalla pensaan alla. Otus huomasi, että sitä katsottiin, ja lähti hiljaa kuukkimaan pois iso punainen neilikka suupielessä, pitkä varsi perässä laahaten. Varsinainen Carmen tämä rusakko! Ja ruusut sille kelpaavat myös, mieluiten kasvavat.

Asia erikseen on se ”rusakko”, joka neljä vuotta sitten vei Honkanummelta yli 60-senttiseksi kasvaneesta ruususta vaaleanpunaisina tuoksuvat kukkalatvat, jäljistä päätellen siististi saksilla leikaten. Kyllä osaavat kaksijalkaisetkin.

Kaksijalkaiset siivekkäät taas nostelevat suppilomaljakoista kukat haudalle, että pääsevät juomaan. Jos taas kukat ovat kokonaan tiessään, ei pidä syyttää variksia vaan ihmisiä. Talvella tiaiset puolestaan hakkaavat etenkin vasta tuotuja keltaisia hautajaiskukkia: tuore kasvisruoka on terveellistä.

Töölöläinen (16.10.2002)

Armoa syntisille ja siveille Miksi viehättävää teologian tohtoria täytyy kuvata kristillisen lehden kannessa aina erogeenisten alueiden hamaan syvyyteen asti?

(K&k 26.1.) Voisiko Jumala tai edes pastori joskus armahtaa sellaisen siveän naisen, eikä aina vain sitä syntistä?

P.S. Itse olen täysin kuivettunut ja katkera 45-vuotias.

Rakel Liekin Heitin (6.4.2005)