K&k 2012 nro 39 (17 10) by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Numero 39

196 paria lahjasukkia » 6

Keskiviikkona 17. lokakuuta 2012

ESKO JÄMSÄ

Jälleen yhdessä

Yli puolet valtuutetuista asuu kantakaupungissa » 8–9 Onko nykyisessä työelämässä tilaa hyveille » 16–17

Alpi odotti kotona, kun Anita Ahtiainen tutustui Englannin kirkkoon » 7

Äänestäjän pelko on viisauden alku » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

” Numero 39

Lainasanat Kaikki pitää oman pelikenttänsä puhtaana.” Autoasentajaksi opiskeleva Karri Rask kuvaa kolmen miehen soluasunnon siivoussääntöjä sivulla 8.

17.10.2012

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PHOTODISC

Pääkirjoitus

Äänestyssuosituksia ähidemokratian tähtihetki lähestyy. Meillä on tilaisuus sanoa sanamme ja antaa äänemme kuulua kotikaupunkimme asioista. Kuntavaalit ovat kaikelle kansalle mahdollisuus olla omalta osaltaan päättämässä, kuka kaupunkiamme johtaa ja asioistamme päättää. Nykyaikainen viestintätekniikka antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa helposti myös enemmän kuin yhden äänen verran. Hyväksi tuntemaansa ehdokasta voi suositella myös omalle verkostolleen. Yhteydenpito päättäjiin on niin ikään yksinkertaista. Ehdokkaille ja valituille valtuutetuille on lupa esittää kysymyksiä ja ehdotuksia. Jos aktiivisuutta riittää, edustuksellisessa demokratiassa vaikuttaminen ei rajoitu vain neljän vuoden välein äänestämiseen.

Rukous Kun yksi väsyy, toinen muistaa: kyllä se siitä. Jos vaiettu alkaa ahdistaa, pelkkä läsnäolokin helpottaa. Ei ihminen koskaan kasva ihmiseksi ilman toista ihmistä. Ei uskokaan meissä jaksa, jos emme usko yhdessä, toinen toistemme puolesta – toivosta nyt puhumattakaan. Kiitos siis kirkosta. Kaikesta huolimatta siinä on tilaa meille, ei vain minulle yksin.

Helsingin poliittinen värikartta luultavasti muuttuu ainakin jonkin verran tulevissa kuntavaaleissa. Se on tervettä. Vallanpitäjien vaihtaminen tarpeen tullen on edustuksellisen demokratian tärkeä arvo. Valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti. Äänestäjän pelko on viisauden alku. Se estää vallan väärinkäyttöä. Helsingin nykyisessä kaupunginvaltuustossa on kartalta katsoen jotakin kummallista. Kes-

kikaupungilta on valtuutettuja niin, että päät yhteen kolisevat. Sen sijaan usealta väkirikkaaltakin laitakaupungin alueelta puuttuvat omat edustajat tyystin. Eikö esimerkiksi Vuosaaresta löydy ehdokkaita, joihin oman alueen asukkaat luottaisivat? Paikallistuntemuksella voi olla iso merkitys alueen kehittämisessä. Tämän päivän talousongelmat ja nykyaikainen elämänmeno ylimalkaan asettavat suuria haasteita siihen, miten kaupunkilaisten hyvinvointia voidaan lisätä. Helsingissäkin, missä periaatteessa on paljon rikkautta, eletään monenlaisten ongelmien ja puutteen keskellä. Kaupungin päätöksenteolla ei kaikkea korjata. Paremman tulevaisuuden tekemiseen tarvitaan kaikkia, jotka haluavat huolehtia kaupunkilaisten parhaasta. Eri tahojen yhteistyöllä voidaan saada paljon aikaan. Siksi kirkon puolelta voi suositella kuntavaaleissakin sellaisia ehdokkaita, jotka ymmärtävät jotakin esimerkiksi kirkon ja kaupungin yhteistyöstä. Onneksi tällaisia ehdokkaita löytyy muun muassa kirkkovaltuutetuista lähes joka puolueesta. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Tietämisemme on kuin pallo: mitä suuremmaksi sen tilavuus kasvaa, sitä suuremmaksi tulee myös sen tietämättömyyteen ja tuntemattomaan suuntautuva pinta-ala.

Millainen raja kulkee totuuden ja valheiden välissä? Ainakin se on häilyvä ja huokoinen; huhut, sepitykset, väärinymmärrykset ja vääristyneet kertomukset peittävät sen tiheänä pensaikkona. - - Jos totuus ei miellytä eikä esiinny kohteliaasti, se tuomitaan takaovelle mankumaan turhaan sisäänpääsyä.

Herra, osoita minulle tiesi, opeta minua kulkemaan polkujasi. Ohjaa minut totuuteesi ja opeta minua, sinä Jumalani, auttajani! Sinuun minä luotan aina.

Mahatma Gandhi, 1869–1948, itsenäisen Intian perustajahahmo, väkivallattoman vastarinnan kehittäjä

Hillary Mantel: Syytettyjen sali. Teos 2012.

Psalmista 25

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Tukena. Viivi Viitanen toimii lastensuojelun piirissä olevan nuoren tukihenkilönä. – Olen saanut tukisuhteesta paljon. Toisesta ihmisestä on tullut itselle tärkeä. Välillemme on syntynyt uusi ja merkityksellinen ystävyyssuhde, Viitanen kertoo.

HelsinkiMissio etsii satoja tukihenkilöitä Lapsiperheitä ryhdytään tukemaan vapaaehtoisvoimin yhteistyössä kaupungin kanssa. Teksti Tommi Sarlin Kuva Esko Jämsä

atukuvassakin näkyvällä Pelastakaa sukupolvi -kampanjalla HelsinkiMissio ryhtyy kouluttamaan vapaaehtoisia vaikeuksissa olevien perheiden tueksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Tavoitteena on saada koulutettua satoja vapaaehtoisia, joita voitaisiin välittää esimerkiksi päiväkotien, leikkipuistojen ja neuvoloiden kautta isä- ja äitimentoreiksi. Vapaaehtoiset voivat toimia myös esimerkiksi tuki-

perheenä tai aikuisena ystävänä lapselle. – Tarkoitus on yhdistää vapaaehtoistoiminnan joustavuus ja kaupungin sosiaalitoimen laajat yhteydet asiakkaisiin. Näin voimme toimittaa riittävän aikaista apua sitä toivoville perheille, HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen kertoo. Sosiaaliviraston perheiden tukemiseen tarkoitetut resurssit keskittyvät pitkälti lastensuojeluun ja lastenkoteihin. Niissä toimitaan Valtosen mukaan niin rankoissa tilanteissa, ettei kansalaistoiminnalla ole suuria eväitä rientää avuksi sinne. – Tilanne on toinen, kun puhutaan lasten ja perheiden tukemisesta ennen kuin ongelmat kasaantuvat, Valtonen sanoo.

Kaupungin lastensuojelun tukihenkilönä toimivan Viivi Viitasen, 23, mukaan tukihenkilön ei tarvitse olla superihminen tai esimerkiksi tietyllä tavalla koulutettu. Kaikenlaisille ihmiselle on mahdollista löytää sopiva tuettava. Viitanen toimii sosiaaliviraston kautta tukihenkilönä teiniikäiselle tytölle. He ovat tavanneet huhtikuusta asti kerran kahdessa viikossa. – Tarkoituksena on tehdä kivoja asioita yhdessä. Toiminta lähtee lapsen tai nuoren omista toiveista. – Olemme käyneet leffassa ja Kansallismuseossa. Olemme grillanneet vaahtokarkkeja Seurasaaressa ja käyneet kävelylenkeillä. Kun esimerkiksi laitetaan yhdessä ruokaa ja jutellaan, se saattaa olla yhtä hauskaa kuin jokin suurempikin tempaus, Viitanen kertoo. Tukihenkilötoiminta on Viitasen mukaan hyvä esimerkki

siitä, miten ongelmiin voidaan puuttua ennen kuin ne kärjistyvät. Tavoitteena on, että tukisuhteet jatkuvat mahdollisimman pitkään. – Toiveeni on, että voisimme jatkaa tukisuhdetta siihen asti, kun tuettavani on aikuinen. Ja sen jälkeen pidempäänkin ystävinä, Viitanen sanoo. Sosiaaliviraston johtajan Paavo Voutilaisen mukaan kaupunki on tehnyt strategisen valinnan tukea toimijoita, jotka lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia. Sosiaalitoimelta puuttuu viranomaistahona järjestöjen ketteryys avuntarpeen löytämiseen. – Kaupungin budjetista menee 150 miljoonaa euroa lapsi- ja perhetyöhön. Kaksi kolmasosaa siitä käytetään huostaanottojen ja laitoshoidon kaltaisiin raskaisiin toimenpiteisiin, Voutilainen kertoo. Suomi on lastensuojelussa läntisen Euroopan laitosvaltai-

sin maa. Perheen ulkopuolelle sijoitettujen lasten luku on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvulta lähtien. Nyt huostaan otettuja on 18 000. Yhden lapsen vuosi laitoksessa maksaa noin 93 000 euroa. Sosiaalivirastossa nähdään, että perheiden ongelmia pitäisi pystyä ehkäisemään paremmin ennalta. – Psykiatrista osaamista pitäisi saada enemmän ennaltaehkäisevän lastensuojelun käyttöön, Voutilainen sanoo. Sosiaalivirastolla on jo nyt lapsiperheiden tueksi kotipalvelua, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden pulmia mahdollisimman varhain. – Meillä olisi resursseja auttaa enemmänkin kuin mitä nyt apua haetaan. Tässä on meillä tiedotuksellinen haaste. Toinen ongelma on, etteivät apua tarvitsevat perheet halua tulla leimatuksi lastensuojelun asiakkaiksi, Voutilainen sanoo.

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Tuomas Kurttila

9 000 apasin ryhmän rippikouluikäisiä nuoria. Puhuimme tulevaisuuden suunnitelmista. Yksi halusi opettajaksi, toinen nuorisotyöntekijäksi. Joku oli ryhtymässä juristiksi, kuten suvussa oli ollut tapana. Vakaasti ja rauhallisesti eräs nuorista vastasi: ”Minusta tulee juoppo ja syrjäytynyt.” Tokaisu pysäytti. Nuoren ihmisen viesti omasta elämästään ja arjestaan oli karu. Ehkä vastauksessa oli ripaus kapinaa, mutta siinä oli myös vakava viesti. Millaisena minut on nähty, mitä sinä aikuinen minusta odotat? Meillä Helsingissä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa on noin joka viides 25–29-vuotiaista. Vuosina 2007–2011 toimeentulotuella elävien 18–24-vuotiaiden määrä kasvoi 34 prosenttia. Meillä on noin 9 000 syrjäytynyttä nuorta, joilla ei ole koulutusta, töitä, opiskelupaikkaa.

”

Kukaan ei synny syrjäytyneenä. Ei edes se vauva, joka joudutaan ottamaan nopeasti huostaan syntymän jälkeen.”

Jokainen näiden nuorten tarinoista on erilainen. Yhteistäkin löytyy. Oppimisvaikeudet, koulukielteisyys, päihteiden käyttö, masentuneisuus, perheessä koettu pidempiaikainen työttömyys. Tutkitusti muun muassa nämä tekijät korostuvat. Kukaan ei kuitenkaan synny syrjäytyneenä. Ei edes se vauva, joka joudutaan ottamaan nopeasti huostaan syntymän jälkeen. Tärkeää on kysyä, mitä me yhteiskuntana olemme laiminlyöneet tai jättäneet tekemättä. Olemmeko pitäneet huolen, että neuvoloissa oppimisvaikeudet tunnistetaan ja niiden selättämiseen saa tukea? Onko vanhemmuutta tuettu, kun apua olisi tarvittu? Onko päiväkodeissa ja kouluissa riittävästi aikaa jokaiselle lapselle? Olemmeko huolehtineet, että koulujen väliset erot eivät kasva? Entä onko nuorelle löytynyt matalan kynnyksen apua, kun mieli myllertää ja elämä tuntuu synkältä? Yhteiskuntana olemme hitaita oppimaan. Teemme tänään samoja virheitä kuin 1990-luvun lama-Suomessa. Ne kunnat, jotka 1990-luvulla säästivät eniten kouluterveydenhuollosta, maksoivat nämä säästöt 2000-luvun alussa kohonneina lasten ja nuorten psykiatrisen sairaanhoidon kuluina. Palveluista karsiminen oli säästämistä ihmisestä ja ihmisyydestä. Jokainen meistä on vastuussa tästä yhteiskunnasta ja sen päätöksistä. Samalla olemme vastuussa niistä odotuksista, joita meillä on nuorta kohtaan. Kukaan ei synny syrjäytyneenä. tuomas. kurttila@ vanhempainliitto.fi Kirjoittaja on isä ja teologian maisteri.

Rippikouluun voi ilmoittautua netissä mestat.fi-sivulla. Sosiaalinen media ei silti korvaa aitoa yhdessäoloa nuorisotyössä. Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

auttasaaren ruska on hehkuva, vaikka vettä tihuuttaa ja renkaiden rapa roiskuu. Seurakuntatalon aulassa ystävällisesti katsova nuori herra kättelee ja toivottaa tervetulleeksi. Hän on Mika Savolainen, muutaman viikon päästä 17 vuotta täyttävä lukiolainen, joka on ollut kahdesti rippileirillä isosena. – Omat parhaat kaverini tulivat juuri riparilta, hän kertoo. Savolainen elää maailmassa, jossa sosiaalinen media on jatkuvasti läsnä. Hän tietää, miten ärsyttävää on, kun kesken oman lauseen kuulija alkaa näplätä puhelintaan. – Jos olen kaverin kanssa vaikka syömässä, ja tämä on koko ajan kiinni kännykässään, niin kyllä se vain häiritsee. Isommassa porukassa ei niin haittaa, jos yksi välillä vilkuilee puhelintaan. Kun kaveriporukka tapaa keskenään, alkuun monet tarkistelevat puhelimiaan. Pian joku kuitenkin huomauttaa asiasta, ja syntyy kuin itsestään yhteinen päätös panna kännykät taskuun. – Onneksi kännykän esikatse-

lusta näkee äkkiä saapuneen tekstiviestin tyylin. Siitä voi helposti päätellä, onko pakko vastata heti. Ja jos vaikka vanhemmat soittavat, niin puheluun on kyllä syytä vastata. Älypuhelimien ansiosta Facebook kulkee mukana kokoaikaisesti. Nykyään sosiaalinen media on myös osa nuorisotyötä. Myös rippikouluun voi ilmoittautua netissä. Vuonna 1998 syntyneille lähetetään edelleen perinteinen kirje kotiin, mutta kaikki rippikoulua koskeva tieto on koottu myös osoitteeseen mestat.ﬁ/rippikoulu. Monien työntekijöiden mielestä Facebook on oivallinen keino pitää yhteyttä nuoreen, joka jalka kipsissä makaa kotisohvalla eikä pääse nuorteniltaan. – Joskus myös rippileirien jälkeen Facebookiin syntyy oman riparin suljettu ryhmä, jossa leiriläiset voivat pitää toisiinsa yhteyttä, kertoo Malmin seurakunnan rippikoulupastori Seija Knuutila-Loukonen. Malmi on Suomen toiseksi suurin seurakunta, jonka nuoriso- ja rippikoulutyö on laajaa. Knuutila-Loukosen mukaan netti on helpottanut tiedottamista, minkä lisäksi ilmoittautuminen leireille on ollut netissä kätevää. – Lisäksi Facebook on madal-

tanut nuorten kynnystä ottaa ensikontakti nuorisotyöntekijään. Netti voi siis olla alkusysäyksenä ensimmäiseen tapaamiseen kasvokkain. – Kovin syvällistä sielunhoidollista keskustelua en kuitenkaan kävisi sosiaalisessa mediassa, koska pidän konkreettista läsnäoloa tärkeänä, Knuutila-Loukonen sanoo. Intoilu sosiaalisen median mahtavuudesta herättää muutenkin kritiikkiä. – Yhteydenpito sosiaalisessa mediassa on tärkeää, mutta ei se voi korvata kaikilla aisteilla tapahtuvaa ruumiillisuutta. Aito ihmisten välinen kohtaaminen tapahtuu tässä ja nyt, ja siinä ovat kaikki aistit käytössä, sanoo uskonnonpedagogiikan dosentti Lassi Pruuki. – Tämän vuoksi en halua, että sosiaalinen media saisi rippikoulussa liialti tilaa. Tai että vahvistuisi ajatus, jonka mukaan yhdessäolo netissä korvaisi aidon yhteyden.

Rippikoulut 2013 ■ Rippikoulussa saa yhdessä toisten nuorten kanssa kysellä, etsiä, epäillä ja löytää. ■ Helsingin seurakunnissa rippikouluihin ilmoittautumiset ovat loka-marraskuussa. Kotiseurakunta lähettää kaikille 1998 syntyneille jäsenilleen kirjeitse kutsun ja ilmoittautumisohjeet. ■ Helsingin seurakuntien rippikoulutiedot on koottu nettisivulle mestat.fi/rippikoulu

ANTTI AIMO-KOIVISTO/LEHTIKUVA

Tilasto

Some goes ripari

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

130

Yli 130 seurakuntaa on ottanut käyttöön kirkon valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin. Loput seurakunnat tulevat mukaan marraskuun aikana. Kirjuri korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Kirjuriin merkitään muun muassa seurakuntalaisten kasteet, rippikoulut, esteiden tutkinnat ja vihkimiset.

Valtuustoon. Seurakuntien luottamushenkilöistä moni päättää myös kaupungin asioista.

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Yhteys. Mika Savolaisen parhaat kaverit ovat peräisin riparilta. – Riparikavereiden vuoksi rekisteröidyin myös Facebookiin, hän sanoo. Kuvan puhelin liittyy juttuun.

Pruuki puhuu dialogisen ihmiskäsityksen puolesta. – Se tarkoittaa näkemystä, jonka mukaan ihminen rakentuu itselleen vain vuorovaikutuksessa muihin. Tullakseen itsekseen ihminen tarvitsee toista. Me synnymme ja synnytämme toisemme jokaisessa tässä ja nyt -tilanteessa. Mutta ei tässä kaikki. Pruuki viittaa juutalaiseen ﬁlosoﬁin Martin Buberiin, joka tuo keskusteluun Jumalan ulottuvuuden. – Buber puhuu siitä, että aito minä-sinä-suhde on heijastuma Jumala-suhteesta. Siinä onkin mielestäni jotain, jota voi kuvata pyhän käsitteellä. On johtopäätösten aika: Aito kohtaaminen tapahtuu kaikilla aisteilla siksi, että me olemme kokonaisvaltaisia, ruumiillisia olentoja. Kohtaaminen toisten ihmisten kanssa heijastaa myös Jumala-suhdetta. Tässä suhteessa ei voi olla aidosti olematta samalla ruumiillinen. Omana itsenään oleminen on Mika Savolaisen mukaan yksi tärkeimpiä rippikoulukokemuksia. – Riparilla mietitään oikeasti, millainen olen. Hirveän moni sanoo sen jälkeen, että vain harva asia voittaa sen, kun 30 hengen porukka lähtee viikoksi leirille. Ja siellä saa juuri olla sitä, mitä on. Riparin jälkeiset kaverisuhteet voivat olla hyvin pysyviä ja tiiviitä. Viime heinäkuun lopulla Savolainen teki isoskavereidensa kanssa viisipäiväisen vaelluksen Lapissa. – Lensimme ensin Rovaniemelle, josta jatkoimme bussilla Enontekiöön. Vaelsimme viidessä päivässä 80 kilometriä, Savolainen kertoo. Nyt puhelimet olivat tärkeitä, sillä turvallisuussyistä reitti oli valittu niin, että tapaturman varalta kenttää oli aina siellä, missä vaellettiin. – Laitoimme sopivin väliajoin viestiä kotiin, että turvassa ollaan. – Parissa paikassa huomattiin, että 3G-verkko toimii, ja silloin kyllä piti päivittää Facebookia. Ja kun viimeinen yö nukuttiin hotellissa, sinne saavuttuamme ensimmäinen tunti oli kyllä aika kännykkätäytteistä.

Runsaasti ehdokkaita valtuustosta Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä yhteensä kuusitoista on ehdolla kunnallisvaaleissa. Vihreiden listalla ehdolla ovat Eekku Aromaa, Sirkku Ingervo, Otto Lehtipuu, Mari Puoskari ja Vesa Virri. Demariehdokkaita ovat Ville Jalovaara, Tarja Kantola, Sara Paavolainen, Tarja Tenkula ja Karita Toijonen, kokoomuksen ehdokkaita Merja Eklund, Marjaana Syrjälä ja Laura Rissanen. Keskustan ehdokas on Sanna Lehtinen, Vasemmistoliiton Hanna

Mithiku ja kristillisdemokraattien Tuulikki Vuorinen (sit.). Kirkko ja kaupunki pyysi muutamaa ehdokasta arvioimaan, mitä eväitä kokemus kirkkovaltuustosta ja seurakunnista antaa kaupungin valtuustotyöskentelyyn. – Kirkon luottamustehtävissä näkee, että kaupunkilaisten arkeen vaikuttaa moni asia. Kirkko luo keskeisesti alueille identiteettiä, sillä se tuottaa palveluja ja rakentaa ja pitää yllä esimerkiksi kiinteistöjä, Tarja Kantola sanoo. Tuulikki Vuorisen mukaan

myös kunnissa tarvitaan taloudellisten resurssien ja yhteiskunnan tukiverkoston lisäksi arvoja, jotka kannustavat kantamaan vastuuta toinen toisistamme. – Kirkkovaltuutettuna olen osa laajempaa yhteisöä, jossa kontaktit ja päätöksenteko tapahtuvat yhteistyössä yli puoluerajojen. Sanna Lehtisen mukaan kirkkovaltuusto huolehtii muun muassa siitä, että kaikki saisivat hyvät kirkolliset palvelut. Asioita käsitellään koko kaupungin näkökulmasta. Työskentely on haastanut

perehtymään esimerkiksi lainsäädäntöön. – Muun muassa hallintolaki ja hallintolainkäyttölaki ovat tulleet tutuiksi. Niiden tunteminen on eduksi myös kaupungin valtuustotyössä. Laura Rissanen on ollut pitempään kunnallispolitiikassa kuin kirkkovaltuustossa. Molemmat tukevat hänen mielestään toisiaan. – Kirkon sydän asuu diakoniatyössä. Tässä yhteistyö kaupungin kanssa on olennaista.

Vesa Virri on huomannut kirkkovaltuustossa, että kaupungin ja seurakuntayhtymän päätöksenteko muistuttavat paljon toisiaan. – Kirkkovaltuustossa suurin osa asioista on nimenomaan talous- ja budjettiasioita sekä kiinteistö- ja rakennusasioita. Samalla määritellään yhtymän suuret linjaukset. Eli todennäköisesti aika lailla samoja asioita siellä käsitellään kuin kaupunginvaltuustossa, Virri sanoo. Tommi Sarlin

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39 HELLI VON ESSEN

SIMO SIIPOLA

196 paria lämmikettä. Mikaelin seurakunnan käsityökerho halusi ilahduttaa Kontulan vanhustenkeskuksen asukkaita. Varautumista. Hautausmaalla siirretään telineissä oleviä laattakiviä lähemmäs muistomerkkiä.

Malmin hautausmaa valmistautuu talveen Pyhäinpäivänä Malmin hautausmaalla vierailevat omaiset tulevat huomaamaan, että hautausmaalla varaudutaan jo talven tuloon ja lumikinoksiin. Alueen aurausta varten pystytetään aurauskeppejä niiden hautamuistomerkkien suojaksi, jotka sijaitsevat lähellä aurausalueita. Hautausmaan työntekijät siirtävät myös maassa olevia, metallisessa telineessä olevia laattakiviä lähemmäs haudan muistomerkkiä. Näin pyritään estämään se, että laattakivet rikkoontuvat aurauksen yhteydessä. Omaiset voivat tehdä näitä siirtoja itsekin ja tarkistaa haudan päälliset esineet mahdollisten lu-

mitöiden varalta. – Omaiset nostavat joskus aurauskeppejä pois haudan läheltä. Samoin laattakiviä siirretään takaisin entisille sijoilleen, kertoo kappelityönjohtaja Simo Siipola. – Joka vuosi muutama kivi vaurioituu, koska niitä ei voi nähdä hangen alta. On tärkeää, etteivät omaiset koske keppeihin tai siirrä kiviä takaisin. Pelkästään Malmin hautausmaalla on noin 50 000 hautaa, joten työntekijät eivät voi muistaa kaikkien hautakivien sijaintia lumen alla. Pyhäinpäiväksi ilmestyvät myös hautojen hallinta-ajan loppumisesta kertovat kuulutukset niille haudoille, joita asia koskee.

Vanhuksille lahjoitettiin sukkia Mikaelin seurakunta lahjoitti Kontulan vanhustenkeskuksen asukkaille 196 paria erivärisiä käsintehtyjä villasukkia. Ne ovat seurakunnan käsityökerholaisten valmistamia. Kerholaiset valitsivat itse lahjoituskohteen. Vanhustenkeskuksen johtaja Maija Hyttinen oli iloinen lahjoituksesta. Hän totesi, että kun asu-

kas saa sukat jalkaansa, hän ottaa vastaan hyvää oloa. Ennen sukkien käyttöönottoa ne nimikoidaan talon tunnuksella. Mikaelin seurakunnan viikoittain kokoontuvassa käsityökerhossa on aikaansaavia naisia. Viime vuonna kerholaiset neuloivat vauvantossuja kasteperheille seurakuntansa 30-vuotisjuhlan mer-

keissä. Niiden neulomista jatketaan edelleen. Kerhon ohjaajan Arja Heikkisen mukaan käsityökerholaisilla on vahva diakoninen näkemys ihmisten auttamisesta ja he tekevät tärkeää vapaaehtoistyötä. Seuraavaksi kerholaisilla on suunnitteilla jotakin seurakunnan vapaaehtoisille Saapas-nuorille.

Joululaulukilpailussa nimekkäät tuomarit

Syyskuun puolessa välissä näyttävästi laulavien lehdenjakajien tahdittamana käynnistynyt joululaulukilpailu on saanut hyvän vas-

taanoton. Kilpailulle näyttäisikin olevan selkeä tilaus. – Olemme saaneet jo mukavan määrän kilpailukappaleita, mutta omalla ehdotuksellaan jouluklassikoksii ehtii hyvin vielä mukaan. Aikaa osallistua on vielä lokaoppuun asti, muistuttaa kuun loppuun sa vaikuttava Jouluradiraadissa siikkipäällikkö Mika on musiikkipäällikkö ainen. Saarelainen. vontuottajien jouluToivontuottajien lpailun tuomaristoon laulukilpailun vat myös kisan toisen järkuuluvat n AXR Music -levyjestäjän yhtiön tuotantopäälkka ”Ile” likkö Ilkka Vainio,, 20-vuoulatista laulaansa januraansa juhliva Eija la Kantola pija poppipapiksii tittu tuleerattu nen oululainen o SalMikko mi. an säännöt Kisan istumisohja osallistumisohytyvät osoitteesjeet löytyvät uradio.ﬁ. Joulurata jouluradio.ﬁ dio on Toivontuottajilsingin, Espoon en, Helsingin, aan seurakunja Vantaan ediatoimituktien mediatoimituknnetuin tuote. sen, tunnetuin nen mainokVuotuinen adiokanava seton radiokanava soittaa tauotta jouiikkia ensimlumusiikkia tä adventista mäisestä iseen. Viime loppiaiseen. vuonnaa Jouluradiolla npanelin kuunoli Finnpanelin

telijatutkimuksen mukaan noin 390 000 kuuntelijaa ja netissä kävijöitä oli noin 300 000 ympäri maailmaa.

Yksi tuomareista. Rajattomatlauluyhtyeen Soila Sariola osallistuu mielellään uusien joululaulujen arvioimiseen.

VILLE PAUL PAASIMAA

Toivontuottajien Jouluradion kymmenenvuotisen taipaleen kunniaksi järjestettävän joululaulukilpailun satoa on saatu arvioimaan monipuolinen ja osaava raati. Tuomaristossa on mukana lauluyhtye Rajattoman perustajajäsen Soila Sariola. – Minusta on todella kiinnostavaa päästä arvioimaan uusia joululauluja. Joulu on minulle tärkeä aika vuodesta ja aionkin kuunnella jokaisen uuden laulun täysin sydämin. Jouluradio on soinut aina autoradiossani ja kotona, joten tulen valitsemaan ennakkosuosikkini huolella. Laajan musiikkimakuni tuntien niitä on monta, Sariola ennakoi. Sariolan mukaan hyvässä joululaulussa kuuluvat koko elämänkirjon kaikki joulut. Myös kaikenlainen mystiikka kuuluu joulun aikaan ja juhlistaa näin taianomaista aikaa. Sariolasta parhaimpia ovat suomalaiset joululaulut, koska ne yksinkertaisesti soivat sielussamme parhaiten. Laulaja arvostaa kaikkea nostalgista, mutta tuorein mielikuvin tai jopa hieman arkisestikin väritettyinä. Lauluyhtye Rajaton tekee yhteistyötä Jouluradion kanssa myös konsertoimalla kanavan 10-vuotisjuhlissa. Tuolloin kuullaan ensiesitys Jouluradiolle varta vasten versioidusta Hoosiannasta. Jouluradion lähetys on joka vuosi alkanut erilaisella sovituksella tuosta tutusta adventtihymnistä.

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Syystäkin ylpeä. Anita Ahtiainen tunsi Englannissa, että suomalaisesta seurakuntien lapsityöstä saa olla tyytyväinen. Englannissa taas kukoistaa yhteisöllisyys ja seurakuntalaiset otetaan mukaan jo työn suunnitteluun.

Kauempaa näkee lähelle Anita Ahtiainen tutustui viime kesänä Englannin kirkkoon ja näki, miten kirkko elää maallistuneessa ja monikulttuurisessa maassa. Teksti Marja Kuparinen Kuva Esko Jämsä

aha ei tee onnelliseksi, mutta kyllä se toisaalta kirkon elämää helpottaa. Kun rahaa on vähän, huomataan kirkon olevan yhtä kuin seurakuntalaiset. He tekevät sen, mitä heidän kuuluukin tehdä. Seurakuntien lapsityön keskus ry:n kouluttaja Anita Ahtiainen vietti viime kesänä reilut kaksi kuukautta kiertelemällä englantilaisia seurakuntia. Siinä oppi, miten köyhä kirkko toimii. – Joskus mietin, onko meillä runsas raha este yhteisöllisyydelle ja yhteisvastuulle. En toisaalta toivo, että meillä jouduttaisiin yhtä ahtaalle kuin Englannissa. Voisimme oppia heiltä paljon hyvissä ajoin, sanoo Ahtiainen. Englannin kirkko on valtionkirkko, vaikka siihen kuuluu vain parikymmentä prosenttia kansasta. Kuningatar Elisabeth on kirkon pää. Valtionkirkon asema tarkoittaa sitä, että kirkko on vastuussa kaikista alueensa ihmisistä. Kanssakäyminen eri uskontoihin kuuluvien kesken on avointa ja mutkatonta. Anita Ahtiainen kertoo esimerkin köyhän North Ormesbyn hindutemppelistä, jonne patsaat veisti muslimi, ja paikallinen kirkkoherra haki autollaan lähijoesta temppelissä tarvittavan vihkiveden. Juhliin osallistuivat kaikki uskontokunnasta riippumatta. Seurakunnan kerhoon tuli myös muslimiäitejä lapsi-

neen ja seurakunnan ihmiset kävivät syömässä hindutemppelissä, koska ruoka oli siellä niin hyvää. Opillinen avaruus on Englannin kirkon perusolemus. Kirkolla ei ole varsinaisia tunnustuskirjoja. Anglikaaninen usko elää ennen muuta virsissä ja rukouksissa. – Siellä koko kirkko elää rukouksesta. Oli luontevaa, että työntekijätkin rukoilivat vähän joka välissä, Anita Ahtiainen kertoo. – Koska mitään jäsenrekisteriä ei ole olemassa, kirkon jäsenyys on nimenomaan jumalanpalvelukseen osallistumista. Kirkkoon kuuluvat ne, jotka käyvät sen jumalanpalveluksissa. Kun jäsenyys ei ole jäsenkirjajäsenyyttä, vaan aktiivisuutta, kirkon selviämisen edellytys on vapaaehtoisten panos. Monessa seurakunnassa ei ole muuta palkattua työntekijää kuin kirkkoherra. Hän saattaa hoitaa myös kirkkonsa imuroinnin. – Seurakuntalaiset ovat mukana jo siinä vaiheessa, kun työtä vasta aletaan suunnitella. Siinä sitten yhdessä pohditaan, korjataanko kirkon katto, hankitaanko uusi kopiokone vai osa-aikainen kasvatukseen perehtynyt työntekijä. Kirkon tulot muodostuvat pääosin kolehdeista ja kirkkojen kahviloista. Kahvilat tarjoavat vapaaehtoisille luontevan mahdollisuuden työhön ja monille mukavan mahdollisuuden hengailla kirkolla. – En kuitenkaan pidä systeemiä minään onnelana. On häpeä, että valtio ei tue historiallisten kirkkojen kunnossapitoa, sanoo Ahtiainen. Lapset ensin . Siitä monet brittiseurakunnat ovat samaa mieltä. Yhteisön tulevaisuus kun on juuri lapsissa, siksi heidän hengellisestä elämästään pyritään pitämään erityisen hyvää huolta. Eräskin kirkkoherra ei delegoinut lasten toiminnan ohjaamista muille vaan koki, että nimenomaan siihen hänen on syytä perehtyä. Pienten lasten ohjaaminen liturgiaan sisälle on tärkeää.

Taide ja vanhemmuuden tukeminen ovat myös tärkeitä. Taiteen mahdollisuuksiin luotetaan. Anita Ahtiainen kertoo esimerkin Rugbyn Pyhän Andreaan kirkon kirkkosaliin tehdystä taideteoksesta. Marian ilmestystä symboloivan teoksen villan ja silkin värjäämisestä ja huovuttamisesta olivat vastanneet seurakuntalaiset, pääasiassa lapset. North Ormesbyssä taas taiteilija työskenteli tiistaisin koululaisten kanssa. He tekivät luomista esittävää mosaiikkia seurakunnan yli satavuotiaan pääkirkon seiniin. Lontoossa lähellä Waterloon metroasemaa olevassa St.Johnin kirkossa puolestaan on studio, jossa vankilasta vapautuvat nuoret tekevät mosaiikkeja. Niitä myymällä saadaan tuloja, mutta ennen muuta erilaiset ihmiset saavat ilmaista itseään ja tuottaa koskettavaa taidetta. – Monessa seurakunnassa taide on yhteisöjen asia, eikä asiantuntijoiden ja ammattilaisten yksityisomaisuutta. Taiteilijoita tarvitaan, sillä he kokoavat ihmisiä yhteen ja auttavat heitä luomaan kauneutta, uudenlaista todellisuutta, Anita Ahtiainen selventää. Monikulttuurisessa maassa ei hävetä omia uskonnollisia juuria. Koulupojan repussa saattaa lukea ”rukous ja ehtoollinen ruokkivat sielua”. Lapsista kymmenen prosenttia käy kirkon koulua. Niiden rahoitus ei eroa valtionkouluista. Koulut ovat suosittuja ja kirkon lapsityö kanavoituu luontevasti niiden kautta. – Oli hauska huomata, miten luokilla oli oma hiljentymistila ja rukoustauluja seinillä, muistelee Anita Ahtiainen erästä kouluvierailuaan. Meikäläinen suuri rahallinen satsaus lapsityöhön sai Englannissa silmät pyöristymään. Ahtiaisen mielestä meillä saatetaan myös olla pidemmällä uskon kokonaisvaltaisuuden ja fyysisyyden ymmärtämisessä. Mutta paljon jää opittavaa uskon yhteisöllisyydestä. – Siksi papeille voisi tehdä hyvää lähteä kesälomasijaisiksi anglikaaniseurakuntiin, heittää Ahtiainen.

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi JANI LAUKKANEN

Helsingin 85 kaupunginvaltuutettua asuvat perin epätasaisesti eri puolilla kaupunkia. Vaikuttaako se päätöksentekoon?

Kaupungin kasvo: Karri Rask

Solun huolellisin viikkaaja Kolme tiskiharjaa roikkuu kuivauskaapin ritilästä. Astianpesuainepulloja päivystää tiskipöydällä saman verran. Karri Rask, 20, on yksi kolmesta tiskiharjan omistajasta. Hän ja muut tiskaajat asuttavat yhdessä HOAS-soluasuntoa Ruskeasuolla. Rask opiskelee autoasentajaksi ammattikorkeakoulu Heltechin Haagan toimipisteessä. Hän muutti Helsinkiin Hämeenlinnasta kaksi vuotta sitten silloisen tyttöystävänsä opiskelujen perässä. Helmikuussa tuli ero, ja nuori mies muutti soluasuntoon. Helsingissä Rask on viihtynyt hyvin. – Kaupunki on turvallisempi kuin luulin ja helsinkiläiset ovat avoimempia kuin hämeenlinnalaiset. – Ihmiset auttavat ja neuvovat esimerkiksi tietä tosi mielellään. Suurin osa Raskin koulukavereista asuu vielä lapsuudenkodissaan. Ero tulee ilmi esimerkiksi suhteessa kouluruokaan. Opintotuella sinnittelevänä hän ei suuntaa pizzalle, jos koulussa on tarjolla ”eksoottisempaa ruokaa”, kuten monet vanhempiensa kanssa asuvat tekevät. Ilmainen lounas koulussa on hänelle päivän tärkein ateria. – Sillä pärjää pitkälle. Kouluruoka on yllättävän täyttävää. Juuri ruuan korkea hinta yllätti omilleen muuttaessa. Rahaa ei riitä tällä hetkellä esimerkiksi jauhelihaan. Tuoreet vihannekset ovat myös harvinaista herkkua. Vanhempiensa luokse Rask suuntaa noin kerran kuukaudessa. Lähtiessä äiti pakkaa usein mukaan leipomiaan sämpylöitä. Kodinperintöä Raskin arjessa on tarkka lakanoiden viikkaustyyli. – Taitteluun tarvitaan aina kaksi ihmistä. Tykkäsin mukulana istua siellä alla. Sukkien kanssa ei ole yhtä tarkkaa. Tänään Raskin vasemmassa jalassa on sininen sukka ja oikeassa vihreä. – Ne olivat ensimmäiset, jotka tulivat vastaan. Kolmen miehen soluasunnossa

Vallan katveessa

ei ole tarkkoja siivoussääntöjä. – Kaikki pitää oman pelikenttänsä puhtaana. Se tarkoittaa sitä, että kun tekee ruokaa, kuten Rask usein nuudelia ja tonnikalaa, pitää siivota heti jälkensä. Viime aikoina Raskin tiskiharja Ruskeasuolla on saanut levätä, koska hän on oleillut paljon uuden tyttöystävänsä luona Kulosaaressa. – Vein tietokoneeni jo sinne. Autoasentajaksi Karri Rask valmistuu keväällä 2014. Hän ehti aloittaa merkonomiopinnot Hämeenlinnassa, mutta ne katkesivat Helsinkiin muuttoon. Vuoden työrupeaman jälkeen hän aloitti autoasennuslinjan. Ala tuntuu omalta, sillä Rask tykkää työhön liittyvästä näpertelystä. Myös asentajien suhteellisen vakaa työtilanne motivoi. Valmistuttuaan Rask suunnittelee jatkavansa opintoja ammattikorkeakoulussa. – Menen ensin varmaan töihin hankkimaan rahaa opiskeluun. Perhettä Rask ei kuitenkaan halua perustaa pääkaupunkiin. Pitkien välimatkojen köröttely likaisissa ruuhkabusseissa ei huvita. Tällä hetkellä häntä kiehtoo Tampere. Raskin isä, äiti ja veli ovat kaikki levittäytyneet Hämeenlinnan ja Tampereen väliin. – Ja onhan ne vuokrat ihan eri tasoa siellä. Mutta kuntavaaleissa 28.10. hän aikoo äänestää päättäjää Helsinkiin. Asun Ruskeasuolla opiskelijasolussa. Toimin kouluni oppilaskunnan varapuheenjohtajana.

P.S.

Toivoisin, että julkisten kulkuvälineiden siisteyteen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Olen istunut purkkaan ja nähnyt verijälkiä ikkunassa. Nautin kävelylenkeistä Mustikkamaalla tyttöystäväni kanssa. Tykkään katsella Itäväylälle ja seurata, miten Kalasatama nousee. Maria Ruuska

Teksti Eira Serkkola Kartta Tiina Vesterinen

ykyisen kaupunginvaltuuston jäsenet on valittu yhdeksän puolueen listoilta. Läheskään kaikista kaupunginosista ei ole tullut ketään valituksi, kun taas kantakaupunki on reippaasti yliedustettu. Siellä asuu yli puolet valtuutetuista. Helsingin asukasluku on 601 000. Kun valtuustossa on 85 jäsentä, yksi valtuutettu edustaa laskennallisesti noin 7 000 henkilöä. Sekä eteläisen että keskisen suurpiirin alueelta heitä on niin monta, että keskimäärin yksi henkilö edustaa 4 000 asukasta. Eteläisessä eli keskustassa ja Lauttasaaren sekä Taka-Töölön alueella asuu 26 kaupunginvaltuutettua ja keskisen suupiirin alueella 20. Väekkäimmät suurpiirit ovat itäinen ja läntinen, molemmissa 104 000 asukasta. Kummastakin on valittu seitsemän valtuutettua, eli yksi 15 000 asukasta kohti. Edustajien puutteeseen on suivaannuttu tänä syksynä erityisesti kaupungin toiseksi suurimmassa kaupunginosassa Vuosaaressa, jossa asiasta on keskusteltu Vuosaari-lehden palstoilla. Valtuuston nimilistan tuijottaminen ei anna täyttä kuvaa asiasta. Helsingin kokoisessa kaupungissa varavaltuutetut pääsevät usein töihin. Vasemmistopuolueilla on kolme vuosaarelaista varavaltuutettua, vihreillä yksi. Sosialidemokraattien varavaltuutettu Jyrki Lohi on konkarivaikuttaja, joka on aiemmin ollut 20 vuotta kaupunginvaltuuston

jäsen. Hän on osallistunut 69:ään valtuuston kokoukseen tällä kaudella. Vaikuttaako alueellinen epätasaisuus valtuuston päätöksentekoon? – Vaikuttaa jonkin verran. Jos jollekin alueelle halutaan jotain epämieluisaa toimintaa ja sieltä on useita valtuutettuja, hanke voi kaatua. Päihdeongelmaisten asuntola on tyypillinen esimerkki. Lohen mukaan johtavat kunnallispoliitikot ymmärtävät, että paikalliset intressit voidaan tarvittaessa sivuuttaa. Mutta esimerkiksi Mustavuoren luonnonsuojelualueelle rakentamista hän vastusti tiukasti ja on ”ottanut aika suuren kunnian siitä, että Mustavuorta ei rakennettu”. Lohi sanoo, ettei valtuusto ole enää suurten päätösten areena, koska asiat on jo valmisteltu monessa elimessä ennen valtuustoa. Toisaalta puhtaasti paikallisia kysymyksiä tulee päätettäväksi harvoin. Miksi sitten Vuosaaresta ei valittu yhtään valtuutettua viime vaaleissa? – Täällä oli liikaa kohtuullisen näkyviä ihmisiä, äänet hajaantuivat. Meitä demareita oli ehdolla 12. Toisaalta kokoomukselta ja vihreiltä puuttui näkyviä hahmoja, Lohi katsoo. – Hyvin suuri joukko äänestää julkkisehdokkaita, jotka asuvat muualla. Suurimman valtuustoryhmän kokoomuksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki ei näe alueellisessa epätasaisuudessa ongelmaa. – Valtuutetun tulee kantaa vastuuta koko kaupungista tasapuolisesti. Mielestäni valtuutetut ovat sisäistäneet tämän hyvin. Asioita valmistelevissa lautakunnissa on huomattavasti laajempi edustus eri alueilta kuin valtuustossa. – Vaikka olemme suurin ryhmä ja vaikka

Kulmilla: Ilmalan kivilinna

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

nykyinen valtuutettu nykyinen valtuutettu

Helsingin suurpiirit ”puuttuva” valtuutettu

Eteläinen (102 000 asukasta) Vironniemen, Ullanlinnan, Kampinmalmin, Taka-Töölön ja Lauttasaaren peruspiirit Läntinen (104 000 asukasta) Reijolan, Munkkiniemen, Haagan, Pitäjänmäen ja Kaarelan peruspiirit Keskinen (82 000 asukasta) Kallion, Alppiharjun, Vallilan, Pasilan ja Vanhankaupungin peruspiirit

POHJAKARTTA: HELSINGIN KIINTEISTÖVIRASTON KAUPUNKIMITTAUSOSASTO

Pohjoinen (41 000 asukasta) Maunulan, Länsi-Pakilan, Tuomarinkylän, Oulunkylän ja Itä-Pakilan peruspiirit Koillinen (95 000 asukasta) Latokartanon, Pukinmäen, Malmin, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen peruspiirit Kaakkoinen (48 000 asukasta) Kulosaaren, Herttoniemen ja Laajasalon peruspiirit Itäinen (104 000 asukasta) Vartiokylän, Myllypuron, Mellunkylän ja Vuosaaren peruspiirit Östersundom (2 000 asukasta) Östersundomin, Salmenkallion, Talosaaren, Karhusaaren, Landbon ja Puroniityn peruspiirit

Epätasaista. Helsingin piirijakokartalle on sijoitettu 84 kaupunginvaltuutettua mustina ja punaisina hahmoina. Ne kuvaavat alueella asuvia nykyisiä valtuutettuja. Punainen väri kuvaa laskennallista yliedustusta suhteessa asukasmäärään. Ylimääräisiä valkoisia hahmoja on 23. Ne kuvaavat alueelta ”puuttuvia” edustajia suhteessa asukasmäärään. Murtoluvut on pyöristetty kokonaisiksi. Yksi valtuutettu ei halunnut kertoa kotikaupunginosaansa nimettömästi.

valtuutettumme jakautuisivat kuinka tasaisesti eri puolille kaupunkia, katvealueita jää väistämättä. Pienemmille ryhmille tämä on vielä suurempi haaste. Kokoomuksella on Helsingissä reilusti yli 200 luottamushenkilöä, kun mukaan lasketaan lautakunnat ja jaostot. Valtuutettuja on 26, ja muut paikat täytetään muun muassa yhdistysaktiiveilla, ehdokkaina olleilla ja ehdokkaiksi pyrkineillä. Vihreillä on nyt 21 valtuutettua. Ryhmän puheenjohtaja Ville Ylikahri pitää alueellista epätasaisuutta pienenä ongelmana, mutta ei suurena vääryytenä. – Helsinki on yksi vaalipiiri ja valtuutetut kokevat edustavansa koko kaupunkia. Esimerkiksi Mustavuoren kaavoituksessa asukkaat

olivat meihin aktiivisesti yhteydessä ja ryhmämme perehtyi asiaan hyvin. – Kun valtuustossa puhutaan kaavoista, kyseisen paikan tuntevat ovat enemmän äänessä. Itse voin punavuorelaisena kävellä katsomaan kantakaupungin paikkoja, mutta etäisempiä paikkoja voi helposti tarkastella Google Mapsista. Ylikahri kääntää edustuksellisen demokratian pulman toisinpäin: entäs sitten, jos vaalipiirit olisivat pienempiä ja vaikkapa vuosaarelaiset voisivat äänestää vain oman kaupunginosan ehdokkaita? Valinnanvara kaventuisi jyrkästi. – Mutta jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistyisivät, tarvittaisiin ehdottomasti kaksi päätöksenteon tasoa, Ylikahri näkee.

Lännessä ja idässä harvaa Äänestyskopissa painavat luonnollisesti muut asiat enemmän kuin ehdokkaan asuinpaikka. Ääniharavat löytyvät usein kantakaupungista, ja äänestysprosenttikin vaihtelee alueittain välillä 37–80. Itäisen suurpiirin alueella asuvista valtuutetuista viisi asuu Mellunkylän peruspiirissä, jossa on 37 000 asukasta, ja kaksi Myllypurossa. Vartiokylän peruspiirissä (mm. Puotila, Itäkeskus ja Marjaniemi, 21 000 asukasta) ja Vuosaaren peruspiirissä (36 000 asukasta)

ei satu asumaan yksikään valtuutettu. Läntiseen suurpiiriin kuuluu sekä kantakaupunkia – Reijolan peruspiiri eli Meilahti, Ruskeasuo ja Laakso – että Haagan, Munkkiniemen ja Munkkivuoren kaltaisia alueita. Kuusi edustajaa tulee näiltä alueilta, yksi Maununnevalta. Isoista lähiöistä Kannelmäestä ja Malminkartanosta ei ole ketään. Toisaalta Vanhankaupungin peruspiirissä (Arabianranta, Käpylä, Koskela, Kumpula ja Toukola) asuu 22 000 ihmistä, joista yhdeksän valtuutettuja.

Viikon fakta MARKO LEPPÄNEN

Kodittomuuden muistomerkki Junat ja rekat jylisevät ohitse. Metsikkö Ilmalassa on raskaan liikenteen saartama ja siksi hyvin harvojen kulkema. Tiheään koivikkoon kääriytyy kumma salaisuus: kiemurtelevia kivimuureja, jotka yltävät paikoin yli kolmimetrisiksi ja joiden kokonaismitta lienee sata metriä. Muurit sulkevat suojaansa pihan. Se jakautuu pienempiin tiloihin ja siinä kulkee eri tasoissa puutarhapolkuja. Ollaan tultu omavaltaisesti syntyneeseen metsähoviin, mielikuvitukselliseen kivilinnaan. Sen rakensi uskomattomalla yhden naisen ponnistuksella asunnoton Kati Sinenmaa, joka asui linnaansa vuosia. Punainen puumaja muurien sisällä on palanut raunioiksi. Katettuun työpajaan on jäänyt monta pyöränrunkoa. Puussa on lin-

nunpönttö, maassa litistynyt sinkkiämpäri ja pariton kumisaapas. Hiekkaan on hyytynyt kuljetuskärry valtava graniittijärkäle kyydissään. Syksyn lehdet leijailevat kaiken päälle, mutta kiviraunio voi säilyä vuosituhannen. Ehkä se on aikanaan suojelukohde, nähtävyys. Asunnottomille kasvot antaneesta Sinenmaasta tehtiin 2005 dokumenttielokuva Kosminen näytelmä. Fysiikkaa ja tähtitiedettä opiskelleen urbaanin korpiajattelijan asunnottomuus kohosi protestiksi, yritykseksi irrottautua yhteiskunnasta. Nykyisin hänellä on asunto – mutta tuhansilla ei vieläkään. Asunnottomien yötä vietetään 17.10. Marko Leppänen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi.

kpl

Kaikissa Suomen kunnissa on valtuusto. Luottamushenkilöiden toimenkuva vaihtelee suuresti kunnan koon mukaan. Eniten kokouksia piti Helsingin kaupunginvaltuusto, 22 vuodessa, kun pienissä kunnissa selvitään vähimmillään viidellä. Asiakohtia käsitellään vuoden mittaan keskimäärin 85 kappaletta, mutta vaihteluväli on 15–315. Helsingissä valtuuston jäsenen kokouspalkkio on 295 euroa. Tänä vuonna kokouksia pidetään 21, eli joka toinen keskiviikko kesä- ja joulutaukoa lukuun ottamatta. Lähde: Suomen Kuntaliitto ja www.hel.fi

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Monikasvoinen Saarikoski Pentti Saarikosken persoona ja kirjallinen tuotanto antoivat kimmokkeen kahteen erilaiseen kirjaan. Teksti Marjo Kytöharju

unoilija Pentti Saarikoski täyttäisi tänä vuonna 75 vuotta. Tämä oli yksi syy, minkä vuoksi Saska Saarikoski päätti tehdä tutustumisretken isäänsä, johon hän suhtautui nuorempana hyvinkin nihkeästi. Runoilija ei nimittäin eläessään juuri osallistunut poikansa ja neljän muun eri liitoista syntyneen lapsensa elämään. Saska Saarikoski kahlasi läpi isänsä koko laajan kirjallisen tuotannon ja toimitti sen pohjalta kirjan Sanojen alamainen. Hän poimi runoilijan teoksista tämän uskontoon, taiteeseen, politiikkaan, naisiin ja alkoholiin liittyviä ajatuksia. Niiden kautta hän yritti hahmottaa, millainen mies oli kapakoissa ja julkisuudessa viihtynyt sananikkari ja suomentaja. Pojan tekstit tuovat kirjaan henkilökohtaisen, osin kipeänkin näkökulman. Hyvänä lisänä ovat monikasvoisen miehen ystäviltä pyydetyt ”twiittaukset”, lyhyet tervehdykset. Uskonasiat askarruttivat Pentti Saarikoskea jo nuorena ja hän oli mukana seurakuntanuorissa. Saarikosken jumalasuhde oli kuitenkin alusta lähtien ristiriitainen. Hän pilkkasi kirkkoa, joka oli hänestä hylännyt Jeesuksen opit. Kiinnostavaa on, että Saarikoski näki uskonnossa ja taiteessa yhteisiä piirteitä: molemmat asettuvat arkisen maailman yläpuolelle ja luovat jotain uutta. Saska Saarikoski arvelee nuoruuden uskonnollisen etsinnän johdattaneen isänsä taiteelliseen luomistyöhön ja äärivasemmistolaiseen politiikkaan. Kommunismiin pettynyt Saarikoski kirjoitti vuonna 1977: ”Kristinusko oli köyhien toivo, mutta kirkko petti, aivan samoin kuin Neuvostoliitto on pettänyt. Salainen sopimus Perkeleen kanssa.” Viimeisinä aikoinaan runoilija viihtyi Valamossa uskonmiesten seurassa. Pojan mielestä kyse ei varsinaisesti ollut uskoontulosta, eikä Pentti Saarikoski ollut ortodoksisen tai minkään muunkaan kirkon jäsen. Hänet haudattiin siitä huolimatta vuonna 1983 Valamon luostarin hautausmaalle. Velmu romaani Pentti Saarikosken toinen tuleminen kertoo työssään ja avioliitossaan epäonnistuneen arkeologin ja tunnetun runoilijan haamun kohtaamisesta. Antero Viinikaisen kirjassa arkeologi vuokraa huoneen Saari-

Kirjeitä sielunveljelle Rax Rinnekankaan Veden peili on kirkas ja puhdas elokuva. Teksti Marja Kuparinen

kosken lapsuudenkodista. Vuokranantaja on tehnyt Saarikosken ja hänen Ismo-veljensä entisestä huoneesta kotimuseon. Niinpä arkeologi lukee ajankulukseen sinne kootun runoilijan tuotannon. Saarikosken haamuun arkeologi tutustuu haudottuaan itsemurhaa puiston penkillä. Haamu asettuu asumaan vanhaan huoneeseensa, kertaa arkeologille elämäänsä ja kirjoittaa runoja. Saarikoskea kiinnostaa, mitä vanhoille tutuille kuuluu. Hän yllyttää arkeologia tapaamaan ystävänsä Pekka Tarkan ja Matti Klingen sekä entisen vaimonsa Tuula-Liina Variksen. Taiteellinen työ on Saarikoskelle kuolleenakin kaikki kaikessa. Runoilijaa kaihertaa se, että hänen leskensä, ruotsalainen Mia Berner, on piilottanut miehensä viimeiset päiväkirjat. Kun haamu katoaa, arkeologi julkaisee ensin Saarikosken runot nimissään ja päättää sitten etsiä Bernerin Ruotsista. Tästä seuraa hämmentävä tapahtumasarja lesken kodissa Tjörnin saarella. Lopuksi arkeologi on jo omaksumassa Saarikosken hahmon. Viinikainen saa Pentti Saarikoskesta ihmeen elävän virnuilevan harlekiinihahmon muodossa. Tarina monipolvisine keskusteluineen vetää muutenkin. Enpä ihmettelisi, jos Saarikoski iskisi silmää pilven reunalta. Saska Saarikoski: Sanojen alamainen. Otava 2012. 200 s., 24.10 e. Antero Viinikainen: Pentti Saarikosken toinen tuleminen. Like 2012. 271 s., 24,90 e.

esi kohtaa laiturin, rantamuurin ja veneen keulan. Vesi ropisee kalsean pensionaatin ikkunaan, jonka takana yksinäinen mies kirjoittaa. Vesi kimaltaa kuun valoa ja talojen valaistuja päätyjä. Se piirittää koko kuolevaa Venetsian kaupunkia, jossa suomalainen valokuvaaja Lauri Harkko kirjoittaa kirjeitä ainoalle sielunveljelleen, venäläiselle runoilijalle Joseph Brodskylle. Hänen tarkoituksensa on olla palaamatta koskaan kotiin – missä ihmisen koti sitten onkaan. Rax Rinnekankaan tuore elokuva Veden peili on kaunis, syvä ja tosi. Se on täysin konstailematon ja luottaa katsojan älyyn ja tunteeseen. Lauri Harkkoa esittävä Hannu-Pekka Björkman kävelee Venetsian kaduilla, käy haudoilla ja hapuilee kokoon elämäänsä. Kaupungin rapautuva kauneus ja yksinäisen miehen irrallisuus saavat ajatukset virtaamaan. Vähitellen käy ilmi, että Harkon isä (Kalle Holmberg) on sodan aikana antanut ilmi juu-

talaisia naapureitaan – tosin nämä eivät päätyneet leirille, koska sotaonni kääntyi. Isän teko ja hänen asenteensa ovat vaikuttaneet poikaan syvästi. Laurin äiti (Seela Sella) oli juutalainen – hänen kohdallaan isä sentään teki ilmiannossa poikkeuksen. Poika olisi halunnut olla osa äidin maailmaa ja uskoa, mutta luopui siitä, koska tiesi isän tahdon. Sen jälkeen Lauri on koko ajan kaivannut äidin luo. Molemmat vanhemmat ovat jo kuolleet. Rinnekangas on käsikirjoittanut hienon tekstin, joka avautuu katsojasta riippuen moneen suuntaan. Veden peili on erityisen antoisa niille, jotka haluavat pohtia sellaisia kysymyksiä kuin kristittyjen ja juutalaisten Jumala ja aika, ihmisen vapaus ja vastuu, totuus ja ymmärtäminen, syyllisyys ja anteeksianto. Veden peili pohtii Jumalan sivullisuutta ja läsnäoloa. Sivulliseksi itsensä tunteva Jumala on hiljaa. Tällaisissa ajatuskuluissa voi kuulla kaikuja natsien teloittaman Dietrich Bonhoefferin ajattelusta: Ihmisen tehtävä on elää maailmassa vastuullisena aikuisena ja yksin, ikään kuin apuun rientävää Jumalaa ei olisi olemassakaan.

Rakkaudesta Venetsiaan. Runoilija Josep

Lauri pohtii Venetsiassa, että ilmiannollaan isä itse asiassa murhasi äidin Jumalan ja tooran lait. Pojan muistiinpanoista on rehellisyydessään tullut jo kuin rukousta. On liikuttava hetki, kun hän sovittaa juutalaista kipapäähinettä. Ehkä hän sittenkin on myös juutalainen? Kun isä pääsee ääneen, hän selittää pojalleen tosiasioita ja isänmaallisuutta. Kotinsa Karjalassa menettänyt mies tuntee, että häneltä vietiin elintila. Silloin yhte-

Tiukasti valepuv ELOKUVA Albert Nobbs on tavattoman surumielinen elokuva: niin paljon hukkaan heitettyä elämää. Kuitenkin siinä on hitunen toivoa, sillä ihminen etsii vaikka millaisen kolon selvitäkseen. Kolmella Oscar- ja Golden Globe -ehdokkuudella huomioitu elokuva kertoo naisten elinmahdollisuuksista 1800-luvun loppupuolen Irlannissa. Siihen aikaan nainen tarvitsi elättäjän, sillä työtä oli niukasti, myös miehille. Amerikka houkutti monia. Albert Nobbs (Glenn Close) työskentelee Dublinin hienostohotellissa hovimestari-tarjoilijana. Hän on täsmällinen ja osaa kumartaa riittävän notkeasti hotellin vieraille.

Nobbsilla on kaksi salaisuutta. Hänellä on kohta lattialaudan alla piilossa varat oman kaupan ostoon. Toinen salaisuus paljastuu vain hänen omille silmilleen illan hämärässä: Albert onkin oikeasti nainen. Ajan jyrkät luokkaerot näkyvät selvästi, kun eräs hotellivieraista vaatii työntekijää erotettavaksi, koska tämä sotki kaatuessaan hänen kenkänsä lumeen. Niin myös tapahtuu. Albertin olemuksen toinen puoli pääsee hiukan vapaammalle, kun hotelliin ilmaantuu käsistään taitava maalari Hubert Page (Janet McTeer). Hän tunnistaa Albertin salaisuuden tuota pikaa. Rodrigo Garcia ohjaa tarinan kuljetusta

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

h Brodsky löysi Venetsiasta sydämensä kaupungin. Rax Rinnekankaan elokuva Veden peili on kunnianosoitus kaupungille, runoilijalle ja ihmisen sydämen salaisuudelle. Kuvassa Hannu-Pekka Björkman.

”

Sivulliseksi itsensä tunteva Jumala on hiljaa.”

ys saksalaisiin unelmiin tarjosi kuin oven tuhatvuotiseen valtakuntaan: ”Me uskoimme uuteen aikakauteen.” Se oli synti, syyttää poika. Kuka meistä on synnitön, vastaa isä. Veden peili ei ole pohdinnoissaan yksiviivainen vaan jättää katsojalle paljon liikkumavaraa. Koska elokuva luottaa hiljaisuuteen, niukkaan musiikkiin (Pascal Gaigne) ja ihon alle meneviin still-kuviin, ajattelulle jää avaruutta. Veden peili hengittää sy-

vään ja avaa näköalat elämän tärkeimpiin kysymyksiin. Ihmisellä on harvoin selityksiä teoilleen mutta sitäkin enemmän tekemättä jättämiselleen, sanoo pensionaattiin saapunut espanjalainen pianisti. Häntä esittää Rax Rinnekankaan kahdesta aikaisemmasta elokuvasta tuttu espanjalainen kuvataiteilija Nacho Angulo. Miehet ystävystyvät. Pianistin isä oli Francon fasisti. Kokemus-

tensa perusteella hän päättelee, että isänmaalliset materialistit tuhoavat ihmiskunnan. Pitäisikö siis lannistua? Eihän toki, sillä jokainen taiteilijan vetämä viiva on jo uskon merkki, eikä musiikkiakaan sävelletä vain tätä hetkeä varten. Kauneus on vahva voima. Sekä Björkman että Angulo antavat Veden peilille kasvonsa, joista näkyy elämän ja ajan kosketus. Kun trilleri lopulta ratkeaa ja katsoja saa tietää, missä tilanteessa Lauri katsoi isäänsä viimeisen

kerran, konkretisoituu ihmisen tekojen selittämättömyys. Mikä sitten Veden peilin mukaan on ihmisen osa? Ehkä velvoite ja oikeus yrittää ymmärtää ja tehdä sen jälkeen omat päätöksensä. Viimeisenä mieleen jää kaikumaan ajatus: Äärettömän suhde äärelliseen voi olla vain rakkaus. Ehkä meillä siis on toivoa. Rax Rinnekangas: Veden peili. Teattereissa 19.10.

ussa viehättävästi. Asioita ei selitetä auki eikä varsinkaan aleta ongelmoida mahdollisilla homoseksuaalisuusvirityksillä. Myös meillä on ollut naisia, jotka ovat ottaneet miehen roolin eikä siitä ole aina suurta meteliä pidetty. Albert katsoi parhaaksi vaihtaa sukupuolta, koska oli kokenut miesten taholta kovia. Hubert taas oli saanut oppinsa maalarin oppipoikana, pistänyt tämän maalarintakin päälleen, lähtenyt ansaitsemaan elantoaan ja ehtinyt jopa onnellisesti naimisiin. Sekä Close että McTeer näyttelevät upeasti. Varsinkin jälkimmäisessä on velmua rehvakkuutta toisin kuin arassa Albertissa. Lyhyt hetki rannalla naisten vaatteissa antaa Albertille pienen vapauden hetken. Hän saa

edes yhden ihmisen seurassa mahdollisuuden olla oma itsensä. Suorastaan liikuttava on Albertin unelma omasta tupakkakaupasta, jossa vaimo istuisi tiskin takana. Elokuva nostaa esiin laajemminkin yksinäisten naisten vaikeudet. Hotellin omistaja rouva Baker (Pauline Collins) sallii raskaaksi tulleen piikatytön (Mia Wasikowska) työskennellä hotellissaan ilmaiseksi, ihan kristillisestä rakkaudesta. Muuten hairahduksesta ilmoitettaisiin papille ja tyttö menettäisi sekä työn että lapsen. Kova aika ei salli unelmia hänellekään. Marja Kuparinen Rodrigo Garcia: Albert Nobbs. Elokuvateattereissa 19.10.

Huomaamaton ja hiljaa. Glenn Close tekee vähäeleisesti vaikuttavan Albert Nobbsin hahmon. Mieheksi pukeutuneena Nobbs palvelee rikkaita hotellivieraita, mutta tiukkaan nyöritetyssä rinnassa elää unelma.

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi JUSSI TIAINEN

Hiljainen rukous? Nanna Suden maalaus ”Uskomatonta” hehkuu valoa naishahmojen sisältä päin.

Käsin maalattua Teksti Satu Itkonen

einillä on kolmisenkymmentä neliskanttista väriräjähdystä, suuria kankaita, joista jokainen tuntuu kätkevän

salaisuuden. Kuljen yhden luota toiselle, ja on vaikea jäädä paikoilleen, kun tunnen magneetin tavoin vetoa moneenkin kuvaan. On helppo kuulla musiikkia tai ihmisäänen hyräilyä ja tuntea iholla iltaauringon lämpö ja suolammesta nouseva kolea utu. Kyse ei kuitenkaan ole aistiharhoista vaan eri aistit mukaansa koukuttavasta taidenäyttelystä, jossa on Nanna Suden (s. 1967) pari viime vuoden aikana tekemiä öljyvärimaalauksia. Näyttelysaleissa leijuva vieno maalin haju kertoo, että työtä on riittänyt näyttelyn avaamisen aattoon asti. Nanna Suden aiempien vuosien maalauksista tuttua on maisemallisuus. Edessä avautuu panoraamoja, ulkotiloja, joita ei voi määrittää tiettyyn aikaan tai paikkaan. Ennemmin ne ovatkin maisemia mielentiloista ja tunteista, sanoisiko ”mielentilanteista”.

Myös maalaamisen tapa on ennestään tuttu: leveää ja reilua, kerroksellista jälkeä. Kuvissa risteilee rinnakkain eläviä viivoja, jotka ovat toisinaan useita millimetrejä koholla pinnasta. Paraskaan valokuva ei näytä maalausten aistillista, kouriintuntuvaa ruumiillisuutta ja värien tehoa. Kuvat ovat niin isoja, että katsojan täytyy hyvin nähdäkseen peruuttaa kauemmas. Erilaisia kuvakulmia täytyy etsiä myös maalin heijastavuuden vuoksi. Katsojana alan miettiä, millaisia eleitä maalaaminen on vaatinut: ei mitään pientä piipertämistä, vaan laajaa käden ja muun kehon liikettä, maalia säästämättä.

mellimainen värihehku ja jo taiteilijan tavaramerkeiksi tulleet ruusut, kyyneleet, sydämet ja kristallikruunut ovat jääneet vähemmälle. Susi tuntuu luottavan niukempaan esittävien yksityiskohtien määrään. Useissa kuvissa on yksi henkilö, joka on enemmän ihmisen symboli kuin tietty yksilö. Tummat hahmot – joskus pelkät kasvot – nousevat vaaleasta taustasta ja vaaleat puolestaan pimeydestä hieman aavemaisina. Tarkkoja kasvonpiirteitä ei ole, mutta henkilöiden asento, eleet ja maalausten syvänä sykkivät värit täsmentävät tunnelman.

Tummat hahmot nousevat vaaleasta taustasta hieman aavemaisina.”

Kaikkia kuvia maailmassa ei ole tarkoitettu kaikille katsojille. Toiset niistä voi kohdata välittömästi tai jo pienen vaivannäön jälkeen, toiset todella pitkän ajan jälkeen ja osaa ei koskaan. Kaikkein vaivattomimmat kuvat alkavat ”soida” heti, ja niiden luona on helppo olla – joko vain nauttia tai olla sopivalla tavalla häiritty. Minulle Nanna Suden näyttely on maalaustaiteen juhlaa.

Nanna Susi onkin kertonut, että näitä kuvia tehdessään hän kyllästyi pesemään siveltimiään ja alkoi niiden sijaan maalata omin käsin. Voimme siis hyvin puhua taiteilijan kädenjäljestä. Vaikka pidin Suden aiemmistakin maalauksista, on näissä teoksissa miellyttävällä tavalla uudenlaista, tiheää ja keskittyneempää tunnelmaa. Jopa kara-

Nanna Susi – Underneath the Eyes. Helsingin taidemuseo, Tennispalatsi. Avoinna 20.1.2013 saakka ti–su 11–19. Liput 10 / 8 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Kaikille ilmainen pääsy kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Yleisöopastukset suomeksi la ja su klo 14. Terve!-tapahtumapäivä Mielenterveysviikolla la 24.11., lauantaisin ja sunnuntaisin avoimia työpajoja, www.helsingintaidemuseo.fi.

”

TEATTERI Täytyy myöntää heti, että en ole lukenut Markus Nummen Karkkipäivä-romaania. Näytelmä on pakko ottaa sellaisenaan. Lastensuojelu on ajankohtainen aihe. Tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, että Suomessa lapsia laiminlyödään, jätetään yksin ja surmataan. Yksityiskohtaiset kuvaukset lasten kärsimyksistä vääntävät sisukset nurin ja nostavat vihan. Näytelmässä ei käy näin. Yhdeksänvuotias Tomi (Juho Milonoff) on jäänyt kadulle, kun isä (Niko Saarela) on teillä tietymättömillä ja mummo on joutunut sairaalaan. Lisäksi naapuritalossa on vangittu prinsessa, jonka paha Paula-äiti (Laura Malmivaara) on pistänyt rangaistukseksi lukkojen taakse. Tomi haluaa pelastaa tytön. Mutta kuka auttaa, kun on hätä? Tähän kuvioon sotkeutuu vastentahtoisesti kirjailija Ari (Pekka Valkeejärvi). Poika tarraa häneen kuin takiainen ja seuraa Aria tämän kotiin. Asetelmassa on väärinkäsityksen mahdollisuuksia myös tapahtumia selostavalle sosiaalityöntekijä Katrille (Eeva Soivio). Katsojan kannalta ei ehkä ole tarpeen nähdä näyttämöllä lapsen hylkäämisen koko ahdistavaa tunneskaalaa. Pojan ja juopon isän kohtaaminen sairaalassa nostaa jo sekin riittävästi mieleen alkoholistiperheiden kärsimykset ja lapsen kärsivällisyyden. Tomille hajoa-

mispisteessä oleva isä on yhä silti isä, jota pienen pojan täytyy tukea ja olla vahva. Näky satuttaa. Pojan pettymyksistä on tullut jo arkipäivää: on ennalta selvää, ettei isä odota sairaalan aulassa sillä aikaa, kun poika käy mummoaan katsomassa. Tomin koskettava yksinäisyys taittuu kuitenkin nopeasti pienen sankarin unelmaan prinsessan pelastamisesta, ja katsoja saattaa huokaista helpotuksesta: eipä enää ahdista. Prinsessan eli ”Sessan” äiti on kerrassaan outo tyyppi näytelmän henkilöiden joukossa. Uraansa panostava tilahallintasuunnittelija kouhottaa ympäriinsä hysteerisenä. Dramaattiset käden lennot ja keskittymiskyvytön olemus kertoisi vähemmälläkin volyymillä, että mielenterveysongelmia on. Kyvyttömyys huolehtia omasta tyttärestä on selvää – eli osataan sitä paremmissakin piireissä. Menoa tasaavat hiukan ystävällinen ja hiukan nössö kauppias (Saarela) sekä Paulan esimies (Vilma Melasniemi). Hänenkin roolihahmonsa kohdalla herää ajatus, että onkohan kaikki ihan kotona. Kokonaisuus kallistuu vahvasti komedian puolelle. Yleisö olisi varmasti kestänyt lapsen hylkäämisen kovemmankin käsittelyn. Marja Kuparinen Markus Nummi: Karkkipäivä. Sovitus Anna Viitala, ohjaus Pekka Milonoff. Ensi-ilta Kom-teatterissa 3.10. NOORA GEAGEA

Nanna Suden uusi näyttely on maalaustaiteen juhlaa.

Pelastetaan prinsessa

Apua aikuiselta. Juho Milonoffin esittämä Tomi (oik.) tarraa kaupassa tapaamaansa Ariin (Pekka Valkeejärvi). Saisiko hänestä apua vankina olevan prinsessan pelastamiseen?

Ta r j a K a n t o l a n t u k i r y h m ä

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Tar ja K ant ola

k ant olan t ar ja@ gmail.com

Hyvällä asialla Helsingissä

Jukka Järvinen

- ihmisarvo - osallisuus - turvallisuus

411

Tasa-arvon Helsinkiin 408

Valentina Ahlavuo

HuK, FM helsinkiläinen pienyrittäjä, toimitussihteeri, Kamppi

453

MXNNDMDUYLQHQ QHW VDUDSDDYRODLQHQ À

SE ”KEPU-KALLE” Kaarlo Lähteenmaa

Markus Kalliola

Lämmin, huumorintajuinen, maltillinen, yhteistyökykyinen, luterilainen, journalisti (SJL-FJF)

742

854

- Demokratia on meille itsestään selvää. Monissa maissa siitä tapellaan ja tapetaan. Kuntademokratiakin toimii meillä hyvin. Kaikilla täysi-ikäisillä kuntalaisilla on äänioikeus. Sitä pitää käyttää. Äänestäkää hyväksi tuntemaanne ehdokasta. Tässä heistä yksi. Äänestä. Vaikuta.

Marja-Liisa Suutarinen, FM, äidinkielenopettaja

Sitoutumaton helsinkiläinen perussuomalaisten listalta valtuustoon

Rakkaudella ohjaus elämään

590

Sara Paavolainen

KESKUSTA - HELSINKI Kesk.

Helsinki

Koti - koulu - välitämme nuorista

Aviomies, Toimitusjohtaja, Yrittäjä, Helsingin Sataman johtokunnan jäsen, Diplomi-insinööri, Valt. yo,

HELSINKI 28.10.12

ZZZ PDUNXVNDOOLROD ƪ

Ikäihmiset hoidetaan - riittävästi läsnäoloa Pienryhmille oikeata tukea Pätkätyöt kunniaan

På svenska utan tvång

692

LAINVALVOJA VALTUUSTOON

Olen Facebookissa

Tomi Sevander poliisi, vanhempi rikoskonstaapeli, p varavaltu varavaltuutettu, rakennuslautakunnan vpj.

913

t Verorahat yhteisen hyväksi, ei veroparatiiseihin ja harmaaseen talouteen

Kaupunginvaltuutettu

MARKKU VUORINEN

t Vanhuspalvelu ja terveydenhuolto kuuluvat ihmisen perustarpeisiin, ei bisneksentekoon

Rohkeasti ja rakentavasti Arvoista tinkimättä. www.markkuvuorinen.ﬁ

Tukiryhmä

Asioiden ytimeen www.tomisevander.fi

170

186

188

193

ilmoituksen maksaja: ehdokkaat itse

Lääkärin asiantuntemusta valtuustoon

244

Sirpa Asko-Seljavaara

Sami Heistaro

Maritta Hyvärinen

Katja Ivanitskiy

Anniina Palm

Professori

Lääketieteen tohtori, MBA

Apulaisylilääkäri, geriatri

Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen

Iloisen ja terveen Helsingin tekijä

Lääketieteen lisensiaatti, geriatriaan erikoistuva lääkäri

Lasten etu edelle

Osaava ja kokenut sirpa-asko-seljavaara.net

Vastuunkantoa ja välittämistä terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon

Lääketieteen lisensiaatti, ylilääkäri

Terveys, arvokas vanhuus ja elävä Helsinki

www.heistaro.net

marittahyvarinen.fi

www.katjaivanitskiy.fi

anniinapalm.fi

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Oppilaitosten vaaliradio aloittaa Oppilaitokset kantavat vastuuta nuorten Ă¤Ă¤nestysaktiivisuudesta. PĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla on kuultavissa vaaliaiheista ohjelmaa kahden viikon ajan 28.10. saakka. LĂ¤hetysaika on arkisin kello 8-20. Vaaliradion ohjelmisto on viestinnĂ¤n alan opiskelijoiden toimittamaa. Ohjelmaa kanavalle tuottavat Metropolia Ammattikorkeakoulun, Laajasalon opiston, Kallion ja Vaskivuoren lukioiden opiskelijat sekĂ¤ Helsingin kaupun-

ÂŚQ 3LGHWÂŚ KXROWD WÂŚ ÂŚLVLV OÂŚKLPP

gin nuorisoasiainkeskuksen Hattumedia. Radiossa pĂ¤Ă¤sevĂ¤t esille erityisesti nuoret ehdokkaat. MyĂśs kansalaisjĂ¤rjestĂśjen Ă¤Ă¤ni pĂ¤Ă¤see kuuluviin haastatteluissa. PĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla toimiva radio antaa tilaa myĂśs maahanmuuttajataustaisille ehdokkaille ja Ă¤Ă¤nestĂ¤jille. Radion tarkoituksena on tavoittaa nuoria pĂ¤Ă¤kaupunkiseudun Ă¤Ă¤nestĂ¤jiĂ¤, lisĂ¤tĂ¤ heidĂ¤n tie-

6RQMD $ODQNR VDLUDDQKRLWDMD WXRPDVPHVVX ODLQHQ .DQQHOPÂŚHQ VUN

toisuuttaan vaaleista ja tuoda esiin heitĂ¤ kiinnostavia vaaliteemoja. Vaaliradiolla tuetaan kansalaisoikeuksien toteutumista, demokratiaa ja sananvapautta. â&#x20AC;&#x201C; Politiikka on alkanut kiinnostaa nuoria koko ajan enemmĂ¤n ja enemmĂ¤n. Oppilaitosten opiskelijat ovat selvĂ¤sti huomanneet, ettĂ¤ juuri kuntavaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa opiskelijoita koskeviin arkisiin asioihin, lupaa radiotyĂśn opettaja Sami Huohva-

$QQLND $QGHUVVRQ

nainen Metropolia Ammattikorkeakoulusta. â&#x20AC;&#x201C; Vaaliradiossa tullaan kuulemaan ja nĂ¤kemĂ¤Ă¤n erittĂ¤in monipuolista ja hyvĂ¤tasoista ohjelmaa meitĂ¤ kaikkia koskevista aiheista. Vaaliradio kuuluu pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla taajuudella 89,7 MHz. Verkkosivusto vaaliradio.ďŹ tarjoaa lisĂ¤Ă¤ ehdokashaastatteluja, vaalijuttuja ja -videoita. Vaaliradio nĂ¤kyy myĂśs Stadi.TV-kaapelikanavalla arkisin kello 10â&#x20AC;&#x201C;12 ja 16â&#x20AC;&#x201C;18.

(HNNX $URPDD

WRLPLWXVMRKWDMD YDUDYDOWXXWHWWX 0XQNNLQLHPHQ VUN ODSVL MD SHUKH W\Â¸U\KPÂŚ

<70 SÂŚÂŚVLKWHHUL NLUNNR YDOWXXWHWWX .DOOLRQ VUN

9HUQD &DVWUÂŤQ

0DUWWL )URP

6X]DQ ,NÂŚYDONR

6LUNNX ,QJHUYR

RSLVNHOLMD YDOWLRWLHWHLGHQ \R 0XQNNLYXRUL

6HQLRU $GYLVRU KDOOLWXV DPPDWWLODLQHQ 3XLVWROD

.70 WHUYH\GHQ KXROORQ NHKLWWÂŚPLVHQ DVLDQWXQWLMD 7Â¸Â¸OÂ¸

HULW\LVRSHWWDMD WHRO \R NDXSXQJLQ YDOWXXWHWWX 2XOXQN\OÂŚQ VUN QHXYRVWR

.DWL -XYD

9HOL +HLNNL .OHPHWWL

GRVHQWWL QHXURORJLDQ HULNRLVOÂŚÂŚNÂŚUL 7Â¸Â¸OÂ¸

WY XXWLVNXYDDMD HOÂŚNHOÂŚLQHQ .UXXQXQKDND

.DOOH .Â¸QNNÂ¸OÂŚ

$QQD /DLQH

WRLPLQQDQMRKWDMD YDUDYDOWXXWHWWX .DPSSL

)0 NRQVXOWWL 3LWÂŚMÂŚQPÂŚHQ VUN QHXYRVWR

2WWR /HKWLSXX

$QMD 0DOP

.LUVLNND 0RULQJ

/DXUD 0ÂŚQW\OÂŚ

', NDXSXQJLQ YDOWXXWHWWX NLUNNR YDOWXXWHWWX $UDELDQUDQWD

NHKLW\V \KWHLVW\Â¸Q RKMHOPDMRKWDMD 0\OO\SXUR

NXOWWXXUL WRLPLWWDMD /DXWWDVDDUL

\OLRSLVWRSDSSL $UPRQ 9LKUHLGHQ SXKHHQMRKWDMD 0DOPLQ VUN

-RKDQQD 1XRUWHYD WRLPLQQDQMRKWDMD XVNRQQRQ MD \KWHLVNXQWDRSLQ RSHWWDMD 3DDYDOLQ VUN

', HULNRLV VXXQQLWWHOLMD 3DDYDOLQ VUN QHXYRVWR

0DUWWL 7XOHQKHLPR YDUDYDOWXXWHWWX 3ROLF\ 2á&#x152;&#x20AC; FHU .UXXQXQKDND

0DULD 2KLVDOR

0DUL 3XRVNDUL

0DWWL 3\KWLOÂŚ

970 SURMHNWL WXWNLMD MDWNR RSLVNHOLMD +HUPDQQL

', NDXSXQJLQ YDOWXXWHWWX NLUNNR YDOWXXWHWWX .DOOLR

\ULWWÂŚMÂŚ 0HLODKGHQ VUN QHXYRVWR

7LPR 3\KÂŚODKWL

7XRPDV 5DQWDQHQ NDXSXQJLQ YDOWXXWHWWX NXVWDQQXV SÂŚÂŚOOLNNÂ¸ 5RLKXYXRUL

/HHQD 5LLWWLQHQ

5LLWWD 6NRJOXQG

)7 VDLUDDOD NHPLVWL 8OODQOLQQD

YDVWDDYD SV\NRORJL YDUDYDOWXXWHWWX /DVVLOD

9HVD 9LUUL

0LNNR 9ÂŚUWÂ¸

KLVWRULDQ MD \KWHLVNXQWDRSLQ RSHWWDMD NLUNNR YDOWXXWHWWX 7Â¸Â¸OÂ¸Q VUN QHXYRVWR YSM

WRLPLWXVMRKWDMD \ULWWÂŚMÂŚ 3DNLODQ VUN QHXYRVWR

.XQQDOOLVYDDOLW +HOVLQNL

EnnakkoĂ¤Ă¤nestys 17.â&#x20AC;&#x201C;23.10. VaalipĂ¤ivĂ¤ 28.10. KHOVLQJLQYLKUHDW á&#x2039;ž

7ÂŚPÂŚQ PDLQRNVHQ RYDW PDNVDQHHW HKGRNNDDW LWVH

1LQD :HQQVWUÂ¸P \R PHUNRQRPL NRWLÂŚLWL 9XRVDDUL

Teemu Sippo jatkaa SEN:ssa Tampereelle syyskokouksensa pitĂ¤nyt Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) valitsi viime viikolla yksimielisesti uudelleen puheenjohtajakseen Helsingin katolisen hiippakunnan piispan Teemu Sipon SJC. Puheenjohtajan toimikausi on kolmivuotinen. Uusi kausi alkaa ensi vuoden alusta. Sippo valittiin luottamustehtĂ¤vĂ¤Ă¤n ensimmĂ¤isen kerran kolme vuotta sitten. Varapuheenjohtajiksi valittiin evankelisluterilaisen kirkon edustaja piispa Matti Repo, ortodoksisen kirkon edustaja, teologian maisteri Outi Vasko ja Missionskyrkan i Finlandin edustaja, valtiotieteen tohtori Markus Ă&#x2013;sterlund. Suomen Ekumeeninen Neuvosto on kirkkojen ja kristillisten yhteisĂśjen yhteistyĂśelin.

HeltelĂ¤ pappisasessoriksi Helsingin hiippakunnan pappisasessoriksi on valittu Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Marja HeltelĂ¤. HĂ¤n oli ehdolla Helsingin piispanvaalissa 2010. Tuomiokapituli tarkistaa ja vahvistaa asessorivaalin tuloksen 24.10. istunnossa. Uusi pappisasessori valittiin kaudelle 2013â&#x20AC;&#x201C;2015. Pappisasessorin tehtĂ¤viĂ¤ ovat kirkkoherran, kappalaisen ja kanttorin virkojen tĂ¤yttĂ¤misprosessien valmisteleminen ja esitteleminen tuomiokapitulille. LisĂ¤ksi pappisasessori osallistuu piispantarkastuksen valmisteluun tarkastamalla seurakunnan talouden ja hallinnon. Marja HeltelĂ¤ on paraikaa ehdolla myĂśs Kallion kirkkoherranvaalissa.

Kirkko moraalikeskustelun autoriteettina Eduskunnan hedelmĂśityshoitokeskusteluissa on usein kĂ¤ytetty kirkkoa moraalisena auktoriteettina. Muun muassa tĂ¤mĂ¤ selviĂ¤Ă¤ 19. lokakuuta Ă&#x2026;bo Akademin sosiaalitieteiden laitoksella tarkistettavasta Lise Kanckoksen vĂ¤itĂśskirjasta. HedelmĂśityshoitoja koskeva poliittinen keskustelu kĂ¤y edelleen kiivaana, vaikka aiheeseen liittyvĂ¤ lainsĂ¤Ă¤dĂ¤ntĂśprosessi onkin pĂ¤Ă¤ttynyt. Nykytilanteessa oikeusministeriĂś selvittĂ¤Ă¤, onko olemassa perusteita sallia sijaissynnytyksen kĂ¤yttĂś. Valtiotieteiden ja teologian maisteri Lise Kanckos on tutkinut eduskunnan kĂ¤ymiĂ¤ keskusteluja hedelmĂśityshoidoista. Tutkimuksen mukaan monet kansanedustajat, jotka harvoin julkisesti puhuvat uskonnosta, viittasivat kristillisiin arvoihin, uskomuksiin ja omaan uskonnolliseen vakaumukseen aiheen kĂ¤sittelyssĂ¤. Kanckoksen mukaan kirkkoa kĂ¤ytettiin keskusteluissa usein moraalisena auktoriteettina. HedelmĂśityshoitoihin liittyviĂ¤ kysymyksiĂ¤ kĂ¤siteltĂ¤essĂ¤ lausunnot kirkkohallitukselta (2005) ja kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunnalta (2006) saivat paljon huomiota eduskunnassa.

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Kaikki ajat sisĂ¤kkĂ¤in Teksti Marja Kuparinen Kuva Ville EerikĂ¤inenâ&#x20AC;&#x2030;/â&#x20AC;&#x2030;Kuvaario

Karita Toijonen

KIRJA Eeva Kilven pieni kirja Kuolinsiivous koostuu pĂ¤ivĂ¤kirjojen muistiinpanoista vuosien 1984â&#x20AC;&#x201C;2011 vĂ¤liltĂ¤ sekĂ¤ runoista. Tuloksena on erĂ¤Ă¤nlainen vanhenemisen vuosikalenteri, jossa muistiinpanot seuraavat liki pĂ¤ivittĂ¤in yhden vuoden kiertoa. VĂ¤lillĂ¤ muistiinpanot pohtivat pidempĂ¤Ă¤n jotain teemaa kuten Ă¤itiyttĂ¤, yksinĂ¤isyyttĂ¤, muistamista ja vanhenemisen kestĂ¤mistĂ¤. Lukijan kannalta alkuun pĂ¤Ă¤seminen takkuaa vĂ¤hĂ¤n, sillĂ¤ tajunnan virtana soljuvat tekstit pirstoutuvat vuosilukuihin. En havainnut kovasti rikastuvani tiedosta, ettĂ¤ joku muistiinpano oli vuodelta 1991 ja sen jatkopala viittĂ¤ vuotta nuorempi. EhkĂ¤ olisi ollut parempi antaa tekstien asettua yhden pĂ¤ivĂ¤n kehykseen riippumatta siitĂ¤, miltĂ¤ vuodelta ne ovat. Samoin muistiinpanojen tarkat kellonajat tuntuivat turhilta. Mutta kun sulkee silmĂ¤nsĂ¤ vuosiluvuilta ja antaa tekstin tulla sellaisenaan, Kilven ajatukset tulevat kohti. Luonto on ollut hĂ¤nelle tĂ¤rkeĂ¤ aina, niin tĂ¤ssĂ¤kin. Herkkyys maailman ja erityisesti elĂ¤inten kĂ¤rsimykselle on voimissaan. Kuolinsiivouksessa aika tiivistyy monella tapaa. IkĂ¤vĂ¤ suuntautuu niihin, joita ei enĂ¤Ă¤ ole, heidĂ¤t onnistuu tapaamaan ehkĂ¤ vain unessa tai muistona jostain laulusta. â&#x20AC;?Jokainen ihminen elĂ¤Ă¤ kaipauksena kahden sukupolven ajan, jotkut kolmen.â&#x20AC;? Emme ole ikuisia.

Karita Toijonen

erityisluokanopettaja

Vuosaaren seurakuntaneuvoston jĂ¤sen ja yhteisen kirkkovaltuuston jĂ¤sen Julkiset palvelut ovat sijoitus tulevaisuuteen

477

Kunnallisvaalit 28.10. Muista Ă¤Ă¤nestĂ¤Ă¤!

Pidin kovasti Kilven tavasta suhtautua Ă¤itiyteen. HĂ¤n ei sievistele: â&#x20AC;?Koko Ă¤itinĂ¤ oloni ajan olen kaivannut poikieni hyvĂ¤ksyntĂ¤Ă¤ ja ymmĂ¤rtĂ¤mystĂ¤. Nyt tajuan, etten tule sitĂ¤ saamaan.â&#x20AC;? EhkĂ¤ tĂ¤mĂ¤ on ainakin ajoittain kaikkien Ă¤itien kohtalo. Kilpikin toteaa, ettĂ¤ nyt vanhana hĂ¤n olisi tullut toimeen oman Ă¤itinsĂ¤ kanssa. Aikaisemmin oli paljon vaikeampaa. Samalla hĂ¤n on kuitenkin Ă¤Ă¤rettĂśmĂ¤n iloinen siitĂ¤ tuesta, jota saa lapsiltaan ainakin ajoittain kĂ¤ytĂ¤nnĂśn asioissa. EhkĂ¤ ymmĂ¤rtĂ¤mĂ¤ttĂśmyyden tunne johtuu siitĂ¤kin, ettei Ă¤iti aina pysty olemaan aukinainen lapsilleen â&#x20AC;&#x201C; eikĂ¤ ole tarpeenkaan. Toisaalla taas hĂ¤n toteaa: â&#x20AC;?Riemu tĂ¤yttĂ¤Ă¤ mieleni: minĂ¤ en ole onnistunut pilaamaan lapsiani! He ovat vĂ¤lttĂ¤neet kasvatukseni.â&#x20AC;? Mainio on muistiinpano Jumalasta, joka ei pĂ¤Ă¤ssyt riemuitsemaan lapsenlapsistaan ja sai siksi kyllikseen myĂśs Jeesuksesta.

â&#x20AC;?

IkĂ¤vĂ¤ suuntautuu niihin, joita ei enĂ¤Ă¤ ole."

.BLTBKB 4BMNF 4VOERVJTU

Kun aika kĂ¤y vĂ¤hiin, se tiivistyy. Kaikki eletty on silloin yhtĂ¤ aikaa lĂ¤snĂ¤.

Kilpi puolustaa suorin sanoin vanhan oikeutta itsellisyyteen ja vapauteen, vaikka se olisi sitten vapautta avuttomuuteen ja vĂ¤symykseen. â&#x20AC;?Ainoa keino on torjua aggressiivisesti kaikki holhous ja pitĂ¤Ă¤ itse itsensĂ¤ kunnossaâ&#x20AC;?, hĂ¤n kirjoitti kaksitoista vuotta sitten. â&#x20AC;?Vanhuus on rangaistus kaikesta siitĂ¤ vĂ¤Ă¤ryydestĂ¤, mitĂ¤ ihminen on tehnyt elĂ¤mĂ¤ssĂ¤Ă¤nâ&#x20AC;?, napauttaa Kilpi. Mutta toukokuun runossa on esillĂ¤ toinen, rohkaiseva sĂ¤vy: â&#x20AC;?Kun intohimo on ehdoton, sillĂ¤ ei ole mitĂ¤Ă¤n tekemistĂ¤ moraalin kanssa. -- Se on ihana, juovuttava tila, lapseni, ja sen kokee hyvin harvoin, vain muutaman kerran elĂ¤mĂ¤ssĂ¤Ă¤n, se on jumalallinen tila ja vaarallinen niin kuin kaikki taivaanlahjat.â&#x20AC;? Kuolinsiivouksessa ovat kaikki ajat yhtĂ¤ aikaa lĂ¤snĂ¤, ehkĂ¤ siksikin, ettĂ¤ nyt viimein on aikaa ja malttia suostua kaiken eletyn todellisuuteen. Haikeaa on, jos itselle tĂ¤rkeillĂ¤ asioilla ei loppujen lopuksi ole merkitystĂ¤ kenellekĂ¤Ă¤n muulle. Toivotaan parasta. KIRJA Kun Tuula Korolainen ja Riitta Tulosto lĂ¤htivĂ¤t kokoamaan TĂ¤yttĂ¤ pĂ¤Ă¤tĂ¤ -kirjan edeltĂ¤jĂ¤Ă¤ PĂ¤Ă¤ tallella -kirjaa, he halusivat selvittĂ¤Ă¤, pitikĂś median ongelmakeskeinen vanhuskuva paikkansa vai olisiko ikĂ¤ihmisten elĂ¤mĂ¤ oikeasti muuta kuin hoivapakettina olemista. IkĂ¤Ă¤ntymisen kulttuuri muuttuu koko ajan, ja uusi PĂ¤Ă¤ tallella -kirja pyrkii tutkimaan, nĂ¤kyykĂś kulttuurin muutos jo lyriikassa.

Ja nĂ¤kyyhĂ¤n se. TĂ¤yttĂ¤ pĂ¤Ă¤tĂ¤ -valikoimassa on yli 150 runoa kymmeniltĂ¤ runoilijoilta. Lukijasta sitten riippuu, mikĂ¤ kullekin nappaa. Itselleni jĂ¤i kĂ¤teen muun muassa tĂ¤mĂ¤ Anna-Liisa Rekolan runo: â&#x20AC;?TĂ¤ytyy tulla aika vanhaksi / ennen kuin ymmĂ¤rtĂ¤Ă¤, / ettĂ¤ tĂ¤ytyy tulla aika vanhaksi, / ennen kuin ymmĂ¤rtĂ¤Ă¤, / kuinka tĂ¤mĂ¤ maailma on tehty.â&#x20AC;? Pekka Kejonen taas toivoo, ettĂ¤ â&#x20AC;?en minĂ¤ kuolemastani / huolta kanna vaan siitĂ¤, / ettĂ¤ lapsi minussa sĂ¤ilyisi hengissĂ¤ / kuolemaani saakka.â&#x20AC;? Luulenpa, ettĂ¤ nĂ¤iden runojen peili on hyvĂ¤ juuri siksi, ettĂ¤ ku-

kin voi kaikessa rauhassa tunnistaa oman laatunsa ja vĂ¤henevien vuosiensa suunnan. Toistaiseksi itseĂ¤ni suuresti miellyttĂ¤Ă¤ uusien alkujen mahdollisuus Anja Porion tyyliin: â&#x20AC;?MiehensĂ¤ kuoleman jĂ¤lkeen / surusta toivottuaan / hĂ¤n aloitti kaiken alusta / opetteli elĂ¤mĂ¤Ă¤n / omilla ehdoillaan / SitĂ¤ elĂ¤mĂ¤n riemua / VANHA HĂ&#x201E;VYTĂ&#x2013;N NAINEN. Eeva Kilpi: Kuolinsiivous. WSOY 2012. 117 s., 19,40 e. TĂ¤yttĂ¤ pĂ¤Ă¤tĂ¤. Runoja ikĂ¤Ă¤ntyville. Toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulosto. Kuvittanut Virpi Talvitie. LK-kirjat 2012. 247 s., 35 e.

399

XXX TBMNFTVOERVJTU m 4BMNF 4VOERVJTU

Pertti HyvĂ¤rinen

+HOVLQNL

Lakimies, pĂ¤Ă¤luottamusmies www.perttihyvarinen.ďŹ 050 3714409

6RVLDDOLVHVWL NHVWlYlQ NHKLW\NVHQ NDXSXQNL YDXYDVWD YDQKXXWHHQ

2Q NRWLLQ WXORQ DLND

Lapsuus lĂ¤snĂ¤. Vanheneminen ei poista sitĂ¤ tosiasiaa, ettĂ¤ se pikkuinen tyttĂś elĂ¤Ă¤ jatkuvasti aikuisen naisen sydĂ¤messĂ¤.

901

Kuntavaalit 28.10.2012 EnnakkoĂ¤Ă¤nestys 17.-23.10.2012 Helsinki Ihmisarvoisen, oikeudenmukaisen huomisen puolesta

P. HyvĂ¤rinen

KOKENUT VAIKUTTAJA IHMISEN KUUNTELIJA

JAAKKO SIMOJOKI Rovasti

471

Sos.dem, sitoutumaton

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Tavoitteena onnellinen ihminen Ihmissuku on aina tavoitellut onnellisuutta. Hyvät ohjeet antoi kreikkalainen filosofi Aristoteles jo satoja vuosia ennen Jeesuksen syntymää. Tekstit Sirkku Nyström Kuva Jani Laukkanen

akilan pappi Antti Kylliäinen on tehnyt kirjan, jossa hän käytännön tasolla esittelee, miten aristoteeliset hyveet sopivat nykyajan työelämään. ”Kun on nuoruudessaan saanut kylpeä Aristoteleessa, on aristoteelikko koko ikänsä”, hän kirjoittaa uudessa kirjassaan Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen. Hyveet työssä ja elämässä. Monella työpaikalla on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana käyty läpi perusteellisia prosesseja, joissa on selvitetty, mitkä ovat yrityksen arvot. – Yrityksissä on puhuttu arvoista niin kauan, ettei niistä irtoa mitään uutta. Monelle jäi tunne, ettei mikään muuttunut. Siksi ehdotan, että siirrytään seuraavalle tasolle: aletaan pohtia, miten hyveet vaikuttavat työelämään. Hyveet poikkeavat arvoista siinä, että ne ovat olemassa vain kun niitä toteutetaan. Ne eivät ole pelkkiä ihanteita ja periaatteita, vaan niiden on tultava todeksi arjessa. Arvot näyttävät suunnan, mitä kohti olisi hyvä kulkea. Hyveistä on kyse silloin, kun päämäärään on päästy. – Jos oikein tiivistää, niin hyveiden toteuttaminen tekee ihmisestä hyvän ja siitä seuraa onnellinen elämä, Antti Kylliäinen sanoo.

Hyveitä ei voi vetäistä päälleen kuin uutta takkia, vaan niihin kasvetaan vähitellen. Oma luonne ja temperamentti vaikuttavat siihen, mitkä hyveet ihmisessä pääsevät kukoistamaan. Jos on saanut syntymälahjakseen kärsimättömän luonteen, itseään voi yrittää kasvattaa, mutta täysin tyyneksi harva silti muuttuu. Kotona annettu kasvatus vaikuttaa siihen, tuleeko ihmisestä esimerkiksi rehellinen ja ystävällinen. Lisäksi tarvitaan käytännöllistä järkeä, joka karttuu eletyn elämän mukana. Se neuvoo, mikä on kussakin tilanteessa kohtuullista ja viisasta. – Kun nuori ihminen etsii itselleen ammattia ja elämälleen suuntaa, hänen olisi hyvä tutkailla itseään ja koettaa löytää valmiina olevat hyveet tai niiden alut. Ihan mahdottomia valintoja voi silloin välttää. Sitten edellisen kirjansa, vuonna 2009 ilmestyneen Armoa työhön, Kylliäinen on kiertänyt konsultoimassa niin julkisen kuin yksityisen sektorin työpaikkoja. Kuten hän itse sanoo: puolustusvoimista metalliteollisuuden suuryrityksiin. Kiertäminen näkyy uuden kirjan käytännönläheisissä esimerkeissä. – Silmiinpistävää on työn mielekkyyden jatkuva heikkeneminen. Siitä ei kuule vain yrityksissä, vaan myös papin työhön kuuluvissa ihmisten tapaamisissa. Aika monissa kastepaikoissa on kummien kanssa puhuttu siitä, miten työstä on katoamassa tolkku. Töitä on liikaa, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus tuntuvat hupenevan ja saman tien alkaa kadota luottamus sekä johdon ja työntekijöiden väliltä että työntekijöiden kesken. Aristoteles on tulossa muotiin. Antti Kylliäinen ei ole aivan ensimmäinen, joka on kaivanut hyveet esiin historian hämärästä työelämää varten. Britti Alexandre Havard julkaisi hyvejohtamiseen liittyvän teoksen viisi vuotta sitten. Kummatkin pyrkivät yhdistämään klassiset hyveet nykypäivän johtajuuteen, mutta Kylliäinen laajentaa hyveiden sovelluksen sekä yhteisöihin että yksilön elämään. Kylliäinen käy Aristoteleen hyveet läpi ensin yleisellä tasolla ja esittelee kaikki 12 hyvettä. Sitten hän poimii niistä työyhteisölle tärkeät hyveet, johtajan työssä välttämättömät hyveet ja yksilölle merkittävät hyveet. – Hyveiden harjoittaminen ja niihin pyrkiminen on palkitsevaa siksi, että monet hyveet toimivat kaikilla elämän alueilla ja tekevät elämästä mielekkäämpää.

Vaikka monet hyveet, kuten kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, rauhallisuus ja seurallisuus, ovat toimivia kaikilla elämänalueilla, toiset hyveet painottuvat selvemmin yhteisöiden toimivuuden varmistajiksi tai yksilön omiksi hyveiksi. Reiluus, hyväntahtoisuus, suvaitsevaisuus ovat tärkeitä yhteisöissä, koska ne tukevat työpaikan toimivuutta. Yksilön hyveistä sinnikkyys, innostuvuus, kekseliäisyys ja myönteisyys tekevät harjoittajistaan erityisen hyviä työntekijöitä. Avoimuuden hyve toimii eri tavoin elämän eri alueilla. – Avoimuutta kuulutetaan lähes kaikkialla yhteiskunnassa. Työyhteisöissä se lisää luottamusta ja helpottaa asioiden hoitamista. Sen sijaan esimiehelle avoimuus ei merkitse samaa kuin yhteisölle, koska hänellä on paljon sellaista tietoa, joka on eri syistä pidettävä salassa. Aristoteles eli yli 300 vuotta ennen Kristuksen Hyveet nousevat syntymää. Silti monet hänen hyveet kuuihmisen järjestä.” luettelemansa lostavat aivan samoilta kuin kristilliset hyveet. – Hyveet eivät ole erityisen kristillisiä tai ei-kristillisiä. Ne nousevat ihmisen järjestä ja ymmärryksestä. Siksi ne ovat pitkälti samoja eri puolilla maailmaa, vaikka kulttuurierot tietenkin vaikuttavat siihen, mitä pidetään hyvänä ja oikeana ja ihmiselle onnellisuutta tuottavana. Myös Luther lähti siitä, että eettiset periaatteet nousevat ihmisen järjestä. Ne kuuluvat maallisen regimentin alueelle kuten muukin inhimillinen. Antti Kylliäisen mielestä Jumalan ja etiikan yhdistäminen tuottaa suorastaan haittaa. Uskonkäsitykset ovat ja saavatkin olla keskenään erilaisia. Sen sijaan siitä, mikä on oikein ja väärin, pitäisi ihmiskunnan ainakin periaatteessa voida päästä yksimielisyyteen. Jos eettisiä periaatteita aletaan johtaa Raamatusta ja muista pyhistä kirjoista, joudutaan nopeasti kiistoihin siitä, onko periaate johdettu oikein. – Kannattaa luottaa ihmisen omaan järkeen. Onhan se kristillisen näkemyksen mukaan saatu Jumalalta.

”

Hyveensä tuntee huonosti Markkinointi-instituutin toimitusjohtaja Jari Kostamo on istunut esimieshuoneissa 26 vuotta. Hänen mukaansa oven päällä lukee aina: huolet, murheet, valitukset. Kostamo oli alle kolmikymppinen alkaessaan opetella johtajan tehtäviä. Suuren osan elämäänsä hän on työskennellyt mainostoimistoissa. Hän arvioi, että vuosien aikana kertynyt kokemus varustaa aika hyvin siihen, mitä johtajalta vaaditaan. – Silti tulee vastaan tilanteita, joissa pitää miettiä, mikä on paras tapa toimia. Painostavinta on tietää asioita, joita ei voi julkistaa. Ei pidä valehdella, mutta kertoakaan ei voi, vaikka kuinka vaaditaan. Kostamo arvioi, että monet johdon tarvitsemat hyveet, kuten totuudellisuus, oikeamielisyys, rohkeus ja inhimillisyys ovat sellaisia, joista ihminen ei ole erityisen tietoinen. Hän toimii niiden mukaan ajattelematta sen enempää. Rehellinen ihminen on työssäänkin sitä, koska on tottunut siihen, ettei tee vilunkia. – Hauskaa on, että Antti Kylliäinen ottaa kirjassaan esiin huumorintajun. Siitä ei johtamista käsittelevissä kir-

joissa puhuta mitään, mutta Aristoteleella se nousee seurallisuuden hyveestä. Huumorilla voi helpottaa kanssakäymistä ihmisten kanssa, varsinkin jos osaa nauraa itselleen. Jari Kostamo luki Antti Kylliäisen kirjaa yritysjohtajan näkökulmasta. Häntä mietityttää johtajan hyveistä suurimmaksi nostettu suurisieluisuus. Voiko ihminen itse tietää olevansa sellainen? Osaavatko johtajaa rekrytoivat henkilöt arvioida ihmisen kyvyn kestää lähes jatkuvaa kritiikkiä? Kuuluko sen arvioiminen edes heille? – Suurisieluinen ihminen on paksunahkaisen vastapuoli. Paksunahkainen kestää paljon, mutta kun piikki oikein osuu, hän ei unohda koskaan. Suurisieluinen on ihminen, josta sanotaan eläkkeelle tai muuten talosta pois lähtiessä, että hän oli hieno mies tai nainen. Hänellä on ollut sellaisia hyveitä, joita toiset voisivat jopa olla vähän kateita. Työelämän kovuuden sanotaan vähentäneen inhimillisyyden minimiin. Jari Kostamon mukaan inhimillisyys ei ole kovuuden ja vaativuuden vastakohta, vaan ihmiset

saattavat odottaa työilmapiiriltä lähes mahdottomia ja tulkitsevat sen kovuudeksi. – Inhimillisyys näkyy poikkeustilanteissa. Silloin, kun jonkun elämässä on sattunut pahaa, työyhteisö joustaa ja asenne lähtee esimiehestä. Hän ei päätä työilmapiiriä, mutta voi vaikuttaa siihen enemmän kuin kukaan muu. Esimiehen tehtävä on Kostamon mukaan paitsi kuunnella ihmisten työhuolia ja murheita, myös auttaa heitä eteenpäin. Virheetkin voi kääntää voitoksi, koska niiden kautta paljastuu asioita, jotka pitää korjata. Kukaan ei tee virhettä pahuuttaan. – Minun työhöni kuuluu havaita asioita ja puuttua niihin ajoissa, ennen kuin niistä tulee ongelmia. Todellinen haaste on osata käsitellä ihmisissä asuvaa muutosvastarintaa ja -valmiutta. Jari Kostamon mielestä toiset kaipaavat sitä, ettei mikään koskaan muuttuisi ja toiset ovat kotonaan jatkuvassa Moulinex-pyörityksessä. – Piirre näkyy ihmisen suhtautumisessa sekä työhön että yksityiselämään. Johtajan tehtävä on ohjata työtä niin, että erilaiset ihmiset pääsevät antamaan parastaan.

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

TyytyvĂ¤inen. Kaikki on nyt sanottu. Antti KylliĂ¤inen arvelee kirjoittaneensa viimeisen kirjansa.

18 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia vastaanotot: ajanvaraus soittamalla ma ja to klo 10–12 p. 09 2340 3200 tai käymällä kirkkoherranvirastossa, os. Tolarintie1

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340 3220. To 18.10. Ei Torstaikerhoa. Su 21.10. klo 12 Messu. Mari Järvinen, Miika Kolari ja Olli Mönttinen. Klo 12 Pyhäkoulu lapsille messun aikana. Ma 22.10. klo 13 Lähetyspiiri. Ke 24.10. klo 18 Raamattupiiri. 1. Pietarinkirje.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230. Ke 17.10. klo 18.30 Konsertti. Meritähtitrio: Maria Avetisyan, viulu; Tuure Paalanen, sello ja Laura Berg, piano. Vapaa pääsy. Klo 20 Iltamessu. Anne-Maria Ranta-aho ja Olli Mönttinen. To 18.10. klo 9 Aamurukouspiiri yläsalissa. Klo 10–11.30 Perhekerho. Lauletaan ja leikitään yhdessä. Klo 18.30. Nuorten aikuisten raamattupiiri kirkon Kivijalassa. Su 21.10. klo 10 Messu. Mari Järvinen, Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen. Klo 18 Hiljaisuuden messu ja iltatee. Anne-Maria Ranta-aho, Olli Mönttinen ja Elsa Sihvola, sello. Ti 23.10. klo 13 Lähetyspiiri. Ke 24.10. klo 12 Keskiviikkokerho. Vastuuviikko: Sarajevon tyttö (Sarajka djevojka) Zorana Jovanovic. Klo 20 Iltamessu. Mari Järvinen ja Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1. Pe 19.10. klo 10–11.30 Perhekerho. Lauletaan ja leikitään yhdessä. Su 21.10. klo 12 Messu. Seppo Lappalainen ja Hanna Rämö.

Haagan pappilantie 2 ■ Pappilantien Pysäkki

Ma 22.10. klo 12 Runoa, musiikkia ja kahvia. Ti 23.10 klo 12 Seurakunnasta Miika Kolari. Maanantaisin klo 17.15–19 Esirukouspiiri kerhohuoneessa. Rukouspyynnöt em. aikana p. 040 143 1543.

Muuta Tule mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan vuoden 2013 Yhteisvastuu-keräystä Haagan seurakunnassa su 21.10. messun jälkeen Huopalahden kirkon yläsalissa. Kokouksessa keittolounas osallistujille. Jos et pääse paikalle mutta haluat osallistua, ota yhteyttä: diakoni Elisabeth Bariskin, p. 050

Seurakunnissa tapahtuu 18.10.— 24.10. 3671224, elisabeth.bariskin@evl.fi. Kasvatusilta vanhemmuudesta ti 23.10 klo 18–19.30 Tönöllä (Kauppalankuja 7). ”Voimavaroja vanhemmuuteen”. Mukana keskustelemassa lastenpsykiatri Johanna Politi, Miira Muroma-Nikunen ja Marja-Liisa Selin. Lapsille omaa ohjelmaa. Rikasta minua -parisuhdekurssi 16.– 18.11. Villa Göösissä, Janakkalassa. Kurssi keskittyy parisuhteen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Kurssi sopii kaiken ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville pariskunnille, jotka elävät yhteistä arkea. Hinta 75e/hlö, sis kurssin, majoituksen ja täysihoidon. Vertaisohjaajina toimivat Sofia ja Petri Tolonen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset p. 09 2340 3224.

Herttoniemi

Ke 24.10. klo 9.30 Lasten kirkko, Huima, Lemponen. Ke 24.10. klo 19 Rauhan ja oikeudenmukaisuuden ilta. Toivon merkkejä Palestiinaan, Kairos–Palestiina-julistus. Mukana Ramez Ansara, arabialainen srk., Jukka Simoila, Pauliina Luikkonen, KUA, EAPPI-ohjelman tarkkailijat.

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340

(suntio) To 18.10. klo 14 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus, Lemponen, Tikkanen , kahvit alk. klo 13.30. Su 21.10. klo 18 Kansanlaulumessu, Lankinen, musiikkiryhmä, Tikkanen, kirkkokahvivieraina Anneli Rautiainen ja Erkki Komulainen, jotka kertovat kansanmusiikkiharrastuksesta. Ti 23.10. ei ole Etsimässä ja löytämässä -piiriä.

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo Kulosaaren kirkko 12–18, p. 2340 3300, herttoniemi. ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sunsrk@evl.fi. Nuorten toiminnasta tio) katso www.facebook.com/lapyska Su 21.10 klo 10 Messu, Huima, Iso-oja. tai www.mestat.fi/mestat /herttoniemi Kulosaaren Ajanvaraus diakonin vastaanotolle seurakuntatalo Kulosaari p. 09 2340 4118, Herttonie■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (suntio) menranta p 09 2340 3341, Myllypuro ti Su 21.10. klo 12 Pyhäkoulu, Jerkku ja to klo 9–10 puhelimitse p. 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Myllypuron kirkko Herttoniemen kirkolla ke klo 14–16. ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (sunViikkotoiminta jatkuu normaalisti, iltio) moitetaan kerran kuukaudessa. To 17.10. klo 16 alkaen AsunRippikouluihin ilmoittaunottomien yön tapahtuminen 8.10.– Seuratuma. Tarjolla koditto8.11.2012: www.meskunnat mille/asunnottomille tat.fi/mestat /herttoniemi verkossa: www. sauna, ruokailu ja yöpymismahdollisuus Syksyn virkistyspäihelsinginseura- kirkon tiloissa. Ohjelvä 25.10. klo 11–14 massa mm. ulkotulien Herttoniemen kirkolkunnat.fi sytytys klo 19, hartaus la, aiheena ”Vireä ja akja muuta ohjelmaa. tiivinen vanhuus”. VieraaSu 21.10 klo 12 Messu, Huina Vappu Taipale, musiikkia, ma, Iso-oja, kahvit. yhteislaulua, hartaus. (Ruoka, Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntakahvi ja kuljetus, 5 e) Ilm. 23.10. menmyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo nessä p. 2340 3300. Bussikuljetus Myl9.30, Backman p. 2340 3333 lypuron kirkolta, Tuulimyllyntien parkkipaikka klo 10.15, Herttoniemenrannan kappelilta, Laivalahdenkaari 5, klo 10.25 ja Kulosaaresta, Kyösti Kalliontien park■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna kipaikka klo 10.35. Paluu n. klo 14. ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. Herttoniemen kirkko 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päi■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 vystävä pappi viraston aukioloai(suntio) koina, p. 2340 3602. Diakonian Ke 17.10. klo 19 Yhteislauluilta, Maaajanvaraus ti, to klo 9–10, ke klo 13– kuntalaulut, Lemponen. To 18.10. klo 13 14, p. 2340 3618. Tapaamiset ti, to Kirjallisuuskerho. klo 10–12, ke klo 14–16. Su 21.10. klo 10 Vastuuviikonmessu, Kirkkoherranvaalin vaalikone avattu Simoila, Jerkku, Gospel-clock, Lankiosoitteessa www.helsinginseurakunnen. Mukana Herttoniemen piirineunat.fi/kallio. Sivuilla voit myös ehdottaa vosto, kahvit. kysymyksiä vaalipaneeliin 19.10. asti. Su 21.10. klo 15 Kirkon Kino: ”Jumalista Kallion kirkko ja ihmisistä”, vapaa pääsy, esittely Si■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. moila.

Taivaan tähden

Kallio

Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18. To 18.10. klo 18 Kivimessu. Ruuttunen, Niskala, avust. Teija Heroja. Lastenhoito järjestetty messun ajaksi. La 20.10. klo 19 Konsertti. Viisihenkinen a cappella -lauluyhtye Soundelicious. Vapaa pääsy ja ohjelma. Su 21.10. klo 10 Messu, 3. vaalisijalla olevan Juha Ropposen kirkkoherranvaalinäyte. Männistö, Klemmt, Oksanen, Gripentrog, avust. Marjatta Pitkänen. Ehdokas tavattavissa kirkkokahveilla. Klo 16 Vauvakirkko. Partti, Ilvonen, Friberg, Gripentrog. Ke 24.10. klo 13 Eläkeläisten piiri. Rukouspäivä, pastori Marja Kotakorpi. Klo 20 Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukoushetki.

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoin-

na ma–pe klo 9–15 Su 21.10. klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus. Huang. Klo 16 Salonkikuoron syyskonsertti. Hengellisiä lauluja ja syksyisiä iskelmiä. Vapaa pääsy. Klo 17 Messu. Kotakorpi, Helin, Oksanen, lukija Juhani Salonen. Ma 22.10. klo 12 Päiväkansa 60+, iloinen porukka ikäihmisille. Tied. p. 2340 3616. Klo 18–21 Kirkkoherranvaalipaneeli. Ehdokkaat tavattavissa alk. klo 17.30. Kahvitarjoilu. Juontaa toimittaja Johanna Korhonen. Ti 23.10. klo 10 ja 10.30 Muskarit ja perhekerho klo 12 asti. Tiistaiolohuone, ruokailu klo 11.30–12.30, hinta 2 e. Jumppa klo 10–11 ja kuntosali klo 9–15, maksuttomia.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28 Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9. Ti 23.10. klo 15 Lähetyspiiri. Klo 17 Rukouspiiri, mukana lähetyssiht. Leena Järvenpää past. Eeva-Liisa Hurmerinta.

Lintulahden kerhohuone ■ Käenkuja 3a A

To 25.10. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.

Ravintola Tornitupa ■ Haapaniemenk. 7–9

Ke 24.10. klo 13 Eläkeläisten piiri.

Teatteri Kallio ■ Siltasaarenkatu 28 Ti 23.10. klo 16-21 Valepappi-tapahtuma ja Nuorten aikuisten vaalipaneeli. Ompele itsellesi oma pantapaita! Ohjaajana redesign-vaatesuunnittelija Goa von Zeygbergk. Keskustelua yleisestä pappeudesta. Vaalipaneeli alk. klo 18. Paneelikysymyksiä toivotaan etukäteen sähköpostilla nuorten aikuisten pastoreille ilkka.sariola@evl.fi tai minna.ruuttunen@evl.fi. Tapahtu-

massa voi jättää myös kirjallisen kysymyksen. Juontaa Amanda Kaura. Ke 24.10. klo 18 Kulttuurikeskiviikko. Vieraana tsekkiläinen laulaja–lauluntekijä Lucie Niemelä.

Kristillinen työväenyhdistys ■ Torkkelink. 11

Ke 24.10. klo 18 Raamattupiiri. Kari Kurka.

Diakonissalaitoksen kirkko ■ Alppik. 2

Ti 23.10. klo 8 Aamumessu, Esa Siljamäki, Janne Peltokorpi.

Kurssit ja retriitit ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09

23403611. Hiljaisen rukouslaulun peruskurssi 23.10., 30.10., 6.11. ja 13.11. Laulamme keskiaikaisia rukouksia suomeksi ja latinaksi sekä psalmilaulua suomeksi. Sinun ei tarvitse osata laulaa eikä lukea nuotteja. Hinta 45 e, ohj. MuT H.-L. Vuori. Vierellä kulkijana 23.10., 6.11., 13.11., 20.11. ja 27.11. klo 18–20.30 Kallion seurakuntakodissa, Siltasaarenk. 28. Ohj. EVKO-kouluttaja Marja Mäkelä ja past. Eeva-Liisa Hurmerinta. Tavoitteena on rohkaista seurakuntalaisia sielunhoidolliseen kohtaamiseen. Keskusteluja ja käytännön harjoituksia, Raamatun mukaan ottaminen helpottaa työskentelyä. Hinta 15 e, ilm. 19.10. mennessä. Viimeinen kerta Kallion kirkon kappelisalissa. Maalataan surun värejä, sururyhmä läheisensä kuolemassa menettäneille. 15.11., 29.11., 13.12., 10.1. ja 24.1. klo 17.30– 20 Kallion kirkossa. Työstämme menetystä maalaten, kirjoittaen ja toistemme kanssa jakaen. Mitään taiteellisia taitoja ei tarvita. H. 20 e. Ohj. pastori, taideterapeutti Terhi Varjoranta ja diakonissa Anja Ollila.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3843. Ke 17.10. klo 19 Viikkomessu. Hatakka, Härkönen. To 18.10. klo 10 Lauletaan yhdessä seurakuntasalissa. Laulattamassa Kristiina Wahlstein. Kahvitarjoilu. Klo 18.30 Musiikkipiiri kerhohuoneessa. Aiheena Edvard Grieg. Hatakka. Su 21.10. klo 10 Messu. Enrold, Rintamäki, nuorten lauluryhmä. Messun jälkeen ikäihmisten syntymäpäiväjuhla,

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. TATIANAT/PIXMAC

Paino Yksi tavallisista aamuista. Leppoisa olo, kahvi ja sanomalehti. Avaan lehden, ja aamun rauha on tipotiessään, kun esiin rävähtää syyrialaisen pakolaislapsen kasvot ja kohti katsovat silmät. Luen niistä hädän ja vetoomuksen: Auta minua. Ahdistus jysähtää kuin kivi sisimpääni. Olen voimaton, hätä on liian suuri, kärsiviä lapsia on liian paljon. Sekavin tuntein kääntelen lehden sivuja. Hätää riittää: suomalainen tyttö kertoo karmaisevaa tarinaa raiskatuksi tulemisestaan. Hyvä kun kertoo, että pahuuteen voidaan puuttua. Mutta voinko minä tehdä mitään? Kun tuntuu, että lehdestä vyöryvä pahuus on melkein nujertanut, lopetan lukemisen ja vain selaan sivuja eteenpäin. Taas lapsi, sivun kokoisessa auttamisjärjestön mainoksessa. Viattoman näköinen pieni poika, vedet silmissä, ja teksti Isona minusta tulee sekakäyttäjä. Hätkähdyttävä

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

ennuste viattomalle lapselle! Mainoksella haetaan tukihenkilöitä lapsiperheille, ettei ehtisi syntyä tilannetta, jossa lapselle ei olisi enää turvallista tilaa kasvaa ehjäksi aikuiseksi. Vetoomus tuntuu sellaiselta, että siihen olisi mahdollista vastata. Jos minä ja sinä ja vielä moni muukin lähtisimme mukaan, pelastaisimme ehkä monia lapsia karulta elämänennusteelta. Ja miksi emme lähtisi? Tähän tai johonkin muuhun hyvään työhön. Omalta osaltamme myös sinne, missä joku muu tekee sen meidän puolestamme. Kyse on Jeesuksen seuraamisesta. ”Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, hän ottaa luokseen minut.” Eeva Hurskainen

21. sunnuntai helluntaista Jeesuksen lähettiläät Lohkare. Syyllisyys painaa maahan.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 145: 8–13, Aam. 7: 10–15, Gal. 4: 12–20, Joh. 13: 16–20

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

johon päivänsankarit ovat saaneet henkilökohtaisen kutsun. Ei kirkkokahveja. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta kappelissa. Jeesuksen lähettiläänä maailmassa. Siiri Tuomi-Turtiainen puhuu seurakuntayhteyden merkityksestä. Rukouspalvelua. Musiikki Kari Härkönen. Juonto Riitta Järvinen. Ti 23.10. klo 18.30 Lähetyspiiri kerhohuoneessa. Sini Saavalainen kertoo Amnesty International -järjestöstä. Ke 24.10. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Myllylä.

Malminkartanon seurakuntakeskus ■ Vellikellonpolku 8

Su 21.10. klo 12 Kartanomessu. Pirilä, Härkönen. Kirkkokahvit. Klo 11 Pyhäkoulu yli 7-v. ja klo 12 Tenavavartti alle 7-v. kerhohuoneessa joka su.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9

Diakonian ajanvarausvastaanotto ke klo 10–12, p. 2340 3842, p. 2340 3853. Keskiviikkoillan kahvit joka ke klo 17.30–19 aikuisten tilassa. 17.10. Diakoni Heidi Metsälä esittäytyy. 24.10. Vastuuviikon hengessä, Ulla-Maija Tuura.

Muuta Kastepäivä 10.11.12 klo 13. Mukava ja mutkaton kastejuhla Kannelmäen kirkossa. Kastepäivään voi tuoda kastettavaksi pienen tai isommankin lapsen. Mukaan juhlimaan voi kutsua myös lähipiirin. Seurakunta tarjoaa puitteet ja kakkukahvit. Tied. ja ilm. pe 2.11. mennessä tiittu.paju@evl.fi, tai p. 2340 3813. www.kastepaiva.fi

Lauttasaari

Muuta Leiri 7–13-vuotiaille 26.–28.10. Lohirannassa Lohjalla. Luvassa hauskaa yhdessäoloa Töölön ja Tuomiokirkkoseurakuntien nuorten kanssa. Leirin hinta 35 e, tied. Teijo Junnola p 050 380 3517, ilmoitt, 21.10. mennessä myös virastoon. Kirkkokahvila on auki ma–pe klo 10– 18, lounas (6,5 e) klo 12–14, B-porras. Avoin päiväkerho ma ja pe klo 9–12 sekä ti klo 14–16, D-porras.

■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 17.10. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta. Illassa kuullaan kahden seurakuntalaisen todistukset siitä, miten Jumala on konkreettisesti heidän elämässään vaikuttanut. Kanttori Aino Valojärvi johtaa ylistyslauluja ja sanaa julistaa pastori Erkki O. Auranen. Rukouspiirin jäsenet rukoilevat alttarilla henkilökohtaisesti jokaisen rukousta kaipaavan kanssa. Ilta päättyy pastori Reima Niemelän toimittamaan ehtoolliseen. To 18.10. klo 9.30–12 Aamuklubi, Maria Stenius: Lifefood ja Cocovi -raakaravintotuotteet, B-porras 2. krs. Klo 13 Torstaipiiri, Kylli Tikkanen: mistä löytyy onni, srk-sali. Klo 17.30–19.30 Perhekahvila Kirkkokahvilassa. Klo 18–21 Nuorten krypta. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, aiheena Ilm. 21, B-porras 2. krs. Pe 19.10. klo 9–9.20 Pienten lasten kirkkohetki, Annette Markkunen ja Aino Valojärvi. Su 21.10. klo 11 Pop-messu, popahtavuus kuuluu orkesterista, joka säestää messussa Markku Perttilän johdolla. Kirkkoherran syyssaarnan aiheena Jeesuksen lähettiläät. Mukana Juha Rintamäen ja orkesterin lisäksi Varpu Koivunen, Kirsi Auranen, Aino Valojärvi, Kati Kotamäki, Matti Holopainen. Klo 16 Vauvakirkko, Annette Markkunen, Marjukka Andersson. Klo 18–21 Nuorten aikuisten krypta, tied. Varpu Koivunen p. 2340 4307. Ma 22.10. klo 10–12 Cafe Kardemumma, S:t Jacobin kirkon srk-sali. Ti 23.10. klo 13 Äiti Teresa -piiri, B-porras 2. krs. Klo 18 Avoin rukouspiiri, Bporras 2. krs. Klo 19 Raamatturinkeli, Kirkkokahvila. Ke 24.10. klo 19 Viikkomessu, Juha Rintamäki, Aino Valojärvi.

Esko M. Laine, Hanna Varis. Lähetyskahvila. Päiväpiiriä ei ole to 18.10. Lasten hengelliset laulut – yhteislauluhetki ke 24.10. klo 10, Hanna Varis ja Pirjo Kettu. Soppakirkko ke 24.10. klo 12. Hartaus ja maksuton ateria. Lähetyslauluilta ke 24.10. klo 18.30, Hanna Varis ja Pirjo Kettu.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Valon messu su 21.10. klo 17. Lastenhoito ja pyhäkoulu järjestetty messun aikana, iltatee. Perhekerhossa ti 23.10. klo 9.30 on mahdollisuus lapsen valokuvaukseen.

Malmin kirkko

Tapulin seurakuntakoti

■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 21.10. klo 10, Lähetyspyhä. Jukka Suonoja, Joona Mikkola, Heikki Poutanen. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi. Pyhäkoulu su 21.10. klo 10. Iona-messu su 21.10. klo 18. Malmin kantaattikuoro ja Missio-kuoro, joht. Heikki Poutanen; liturgia Joona Mikkola. Sanan ja rukouksen ilta ke 24.10. klo 18.30. Seppo Juntunen, Anita Olli, Heikki Poutanen.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 21.10. klo 12, Katianna Ruuskanen, Markku Arola, Heikki Poutanen. Soppakirkko ke 24.10. klo 13. Sopan tarjoaa LC Hki/Suurmetsä.

Pihlajamäen kirkko Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus

Seurakunnissa tapahtuu 18.10.— 24.10.

■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 21.10. klo 10, lähetyspyhä. Taiwanin lähetti Juha Ijäs (saarna), Jukka Holopainen, Timo Olli. Messun jälkeen lähetyssoppaa ja kahvit (5e) ja tuoreet terveiset Viiden Tuulen majatalosta, Juha ja Anne Ijäs. Sävelen ja sanan -ilta su 21.10. klo 16. Kirkon kuoro, joht. Timo Olli, Jukka Holopainen. Naisten ilta ma 29.10. klo 18. Hilkka-Liisa Vuori: ”Hiljainen rukouslaulu”.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429

Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 21.10. klo 10, Terhi Paananen, Petri Jukanen, Hanna Varis Hiljainen viikkomessu to 18.10. klo 17.30

Pyhäinpäivän tilaisuudet Malmin seurakunnassa 3.11. Malmin seurakunta kutsuu vuoden aikana omaisensa ja läheisensä menettäneet pyhäinpäivän kirkkotilaisuuteen. Juhlassa luetaan lähimmän vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Tilaisuudessa palaa tai sytytetään kynttilä poisnukkuneiden muistoksi. Kirkkojuhla jossa vainajan nimi luetaan määräytyy hänen asuinpaikkansa mukaan (postinumerot 70–79). Asian voi tarkastaa kirkkoherranvirastosta puh. 09 2340 4400 ma–pe klo 9–15. Malmin kirkko, Kunnantie 1, klo 18 (Hki 70, 72, 74, 78) Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7, klo 12 (Hki 77) Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1, klo 10 (Hki 71) Puistolan kirkko, Tenavatie 4, klo 10 (Hki 75 ja 76) Pukinmäen seurakuntakoti, Säterinportti 3, klo 12 (Hki 72) Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5, klo 12 (Hki 74) Tapanilan kirkko, Veljestentie 6, klo 12 (Hki 73) Viikin kirkko, Agronominkatu 5, klo 10 (Hki 79)

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Olohuoneessa to 18.10. klo 13 puuropäivä ja ”sadutusta”.

Malmin seurakunta facebookissa

Puistolan kirkko

Nuoret

■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 21.10. klo 10. Sofia Tuomenvirta, Markku Arola ja Merja Wirkkala. Lähetyskahvila. Sielunhoidollinen rukousryhmä ti 23.10. klo 13.

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi tai www.facebook.com/ talolla

Pukinmäen seurakuntakoti

www.facebook.com/malminseurakunta

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 21.10. klo 12, Jukka Suonoja,

ESPERI CARE

Viihtyisää ja turvallista palveluasumista Helsingissä TILKKA Perinteikäs hoivapalvelukeskus Huopalahdessa,

Mannerheimintie 164 VANHALINNA Uusi hoivakoti Itäkeskuksessa, Brahelinnantie 1 VILLA KARI Tyylikäs kevyen tuen palvelukoti Meilahdessa,

Mäntytie 8 AVOIMET OVET sunnuntaina 21.10.2012. Tilkka klo 12 – 14,

Villa Kari klo 14.30 – 16.30, Vanhalinna klo 16 –18 010 4088 197 | myynti@esperi.ﬁ | esperi.ﬁ

Hoidamme isännöinnin huolella ja kirjanpidon tarkasti isännöimme seuraavanlaisia kohteita: - asunto-osakeyhtiöt - kiinteistöosakeyhtiöt - palvelutalot - veteraanitalot - senioritalot

periaatteemme: 2 vrk:n periaate, pöytäkirja valmis 4 vrk:n periaate, kokouksesta saadut tehtävät toimitettu 1 kk:n periaate, maksumuistutus lähetetty 2 kk:n periaate, kirjanpito valmiina

Lapinrinne 2, 00180 Helsinki Toimisto avoinna arkisin kello 9.00 - 16.00 Puh. (09) 6129 6162, fax (09) 6129 6129 kari.kahkonen@isarvR ¿

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1

Seurat su 21.10. klo 14.

■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 21.10. klo 12, Miia Leinonen (saarna), Pertti Simola, Joona Mikkola ja Timo Olli. Piirineuvoston miesten isännöimät kirkkokahvit. Messukoulu su 21.10. klo 10.30: Kaste – Armon liitto. Rukouspiiri ti 23.10. klo 18. Portissa.

Parempaa hoitoa

Meilahti

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi! Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja

Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11 Meilahti p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo 09 2340 4742, Länsi-Pasila 09 2340 4741. Su 21.10. klo 11 Ekumeenisen vastuuviikon avausmessu, Wennerström (l+s), Vuorio (k), kirkkokahvilla vastuu-

asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää! Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

010 320 8844

010 320 8830

010 320 8848

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

20 viikon lähettiläs Zorana Jovanovic. Ke 17.10. klo 11.30–13 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri To 18.10. klo 13 Torstaipiiri, Tietoa omaishoidosta, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Polli, proj. pääll. Sinikka Salomaa Pe 19.10. klo 9.45 Perhekerho Ke 24.10. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri To 25.10. klo 13 Torstaipiiri, Yrjö Jylhän sodanajan runot, rov. Erkki Kuusanmäki

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 2340 4780. Su 21.10. klo 11 Pyhäkoulu, 16 Kahvia&Musiikkia, Sari Savunen, sopraano; Pete Vuorio, piano. Kahvitarjoilu alkaa klo 15.30. Vapaa pääsy, ohj. 5e Ke 17.10. klo 18 Armolahjailta, ”Rukous”, Marja-Liisa Nikunen, Anneli Louneva To 18.10. klo 18 Siionin virsi-seurat, Veli-Matti Hynninen, Jukka Nevala, Johan Wennerström Ma 22.10. klo 15 Kahvila ja kohtaamispaikka, 16 esikoisvauvakerho, Virva Krans vierailee Ti 23.10. klo 8 Rukousaamiainen To 25.10. klo 18 Uskon akatemia

Seurakunnissa tapahtuu 18.10.— 24.10. Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, jonka jatkoksi olohuone klo 13 asti. Klo 16 Selviytyjätryhmä Ti 23.10. klo 13 Mielenterveysryhmä.

Östersundomin kirkko

-luentosarja jatkuu

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 2340 4822

To 18.10. klo 9.30 Avoin perhekerho. Ti 23.10. klo 17.30 Perheraamis.

■ Tilkank. 5, p. 2340 4700 Ke 17.10. klo 16 Kohtaamispaikka ja kahvila, 18 raamattupiiri To 18.10. klo 10 Perhekerho, 12 keittolounas, 18 Teemailta logoterapiasta: Miten löydän mielekkään elämän? Ti 23.10. klo 17.30 Lähetyksen ompelupiiri, Mia Malm: keppihevoset Ke 24.10. klo 16 Kohtaamispaikka ja kahvila, 18 arki-illan ehtoollinen To 25.10. klo 10 Perhekerho, 12 keittolounas

Pe 19.10. klo 9.30 Avoin perhekerho.

4700) Ma 22.10. klo 13 Äiti Teresa -piiri

■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823

Sakarinmäen seurakuntasali ■ Knutersintie 924 p. 2340 4827

To 18.10. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta To 18.10. klo 9.30–12 Aikuisten korttelikahvila Vesalan nuorisotalossa, Tuukkalankuja 4. Sururyhmä läheisensä kuoleman kautta menettäneille alkaa 7.11. Mikaelinkirkolla kokoontuen keskiviikkoisin. Tied. pastori Eva-Lisa Lindström, p. 09 2340 4833.

Munkkiniemi

Muuta

■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

Su 21.10. klo 11–15 kirpputori Pikku Huopalahden nuorisotalossa, Hilda Flodinin kuja 6. Vaatteita, leluja, taloustavaraa, kirjoja, uutta käsintehtyä. Nuorten kahviossa keittoa, kahvia ja leivonnaisia, arpajaiset, savipaja. Tule myymään, pöytä 5 e, 25 myyntipaikkaa. Pöytävaraukset p. 09 3108 0366. Tuotto nuorten matkaryhmän Englannin matkaan. 12.–14.11. 2012 Diakonian syysleiri Hollolan Siikaniemessä, hinta 50 e. Mukana Heleena Hilvo, Maarit Nuorkivi ja Lauri Anttila. Ilmoitt. pe 2.11. mennessä virastoon p. 09 2340 4700, lisätiedot Heleena Hilvo 09 2340 4742, heleena. hilvo@evl.fi.

na ma, ti, to ja pe klo 10–14, ke klo 14–17, p. 2340 5100, munkkiniemi. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Mikael Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802. Diakoniatyö: Katso aluejaot ja vastaanottoajat verkkosivuiltamme kohdasta Apua sinulle.

Mikaelinkirkko

■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

avoinna ma–pe klo 9–15 Ti klo 13.30–15.30 Olohuone. Su 21.10. klo 18 Messu Sini Ikävalko, ArMa klo 9.30–11.30 ja to klo 15–16.30 ja Sihvonen ja Mari Lamminen. Avoin päiväkerho. Ke klo 15–16.30 Ensilapsikerho. Mellunmäen Su 21.10. klo 17 Iltamessu, Kotiryhseurakuntakeskus mäverkosto. Klo 17.15 Sun■ Korvatunturintie 2, p. nuntaiseikkailu Vintillä. Seura2340 4821 Ma 22.10. klo 14.30 LäheTo 18.10. klo 13 Rukotyksen rukouspiiri, kunnat uspiiri Leena Leppilahti tuo verkossa: www. terveiset Israelista saPe 19.10. klo 16.30 Juna, tyttöjen ja poikien helsinginseura- noin ja kuvin. oma olohuone. Ti 23.10. klo 18 Lähetyskunnat.fi Ti 23.10. klo 9.30–15 ilta – Nepalin Dalitit, läAvoin perhekerho. Yhhetti Kirsti Kirjavainen, SLS, teiset ohjatut tuokiot järjestekertoo sanoin ja kuvin. Teetartään klo 9.30 ja 13.30, jälkimmäijoilu lähetyksen hyväksi. nen erityisesti vauvaperheille. Klo 13 Suomessa toimivat kirkot Omaishoitajien ryhmä.

Kaaren seurakuntakoti

■ Nousiaistentie 6. (p. virasto 2340

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo

■ Kappelintie 65, p. 2340 4826

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus

Ruskeasuon seurakuntakoti

Aalto, alttoviulu: Ilpo Laspas, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3

Ke 17.10. klo 13 Keskiviikkokahvit. Messuja on monenlaisia – asiaa yhteisestä jumalanpalveluksestamme, Kari Leikko. 24.10. Nepalin Dalitit, lähetti Kirsti Kirjavainen, SLS, kertoo sanoin ja kuvin. Ke klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho. Su 21.10. klo 11 Lähetyspyhän Messu, saarna rovasti Matti Korpiaho, liturgia Elise Rinne, kanttori Jonna Imeläinen, Maaret Kukkonen ja Zagros Manuchar, laulu. Kirkkokahvit. Ma 22.10. klo 18 Raamattupiiri. Ti 23.10. klo 13–14.30 Tiistaituvassa YK-päivä. To 25.10. klo 19 Konsertti ”Barokin mestarit – Bach & Händel, Sanna Mansikkaniemi, mezzosopraano; Jussi

Toteutus, TT Risto Jukko. Mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun kahvikupposen äärellä. la 20.10. klo 16: Ortodoksiset kirkot, su 21.10. klo 10: Liturgia Uspenskin katedraalissa, Kanavakatu. 1 la 27.10. klo 16: Roomalaiskatolinen kirkko, su 28.10. klo 11: Messu Pyhän Henrikin katedraalissa, Pyhän Henrikin aukio 1 la 10.11. klo 16: Helluntailaisuus, su 11.11. klo 11: Jumalanpalvelus Saalemseurakunnassa, Näkinkuja 3 la 17.11. klo 16: Vapaakirkot, su 18.11. klo 11: Jumalanpalvelus Vapaaseurakunnassa, Annankatu 1.

Lehtisaaren kappeli ja seurakuntatalo ■ Papinpöydänkuja 2

Ti klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto

2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke 13– 16. Päivystävä pappi 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat p. 2340 5383 ti klo 9–11. Su 21.10. klo 10 Messu ja 80-, 85 jne. -vuotiaiden juhla. Savik, Väyrynen-Si, Kinnunen, Raissa Palmu, laulu. Klo 10 Pyhäkoulu. Ma 22.10. klo 10 Perhekerho. Ti 23.10. klo 18 Suomalainen kirkkoraamattu. Esitelmä, Uskonpuhdistus ja Raamattu. Järvinen. Ke 24.10. klo 13 Keskiviikkokerho ja Oulunkylän lähetyspiiri.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222

Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p. 2340 4218 Murto. Su 21.10. klo 11 Messu. Albekoglu, Heininen, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Ma 22.10. klo 17 Akin klubi. Ke 24.10. Päiväpiiri, vier. Metropolia AMK:n opiskelijoita. Klo 18 Ihmisoikeuksien ja YK:n päivän iltakirkko. Saarna Aaro Rytkönen (KUA), av. Ulla

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Kosonen. Mukana monikulttuurinen Maailma-kuoro, joht. Saara Launio. (Ei erillistä Hiljaisuuden rukoushetkeä.)

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 To 18.10. Lasten musiikkiryhmät. Klo 9.30 2–5v, klo 10 1–2v, 10.30 0–1v. Su 21.10. klo 18 Herättäjän kirkkopyhä. Messu, saarna Jaakko Löytty. Heininen, Väyrynen-Si, Pesonen-Kareinen, Herännäisnuorten kvartetti. Iltateet ja Seurat. Alussa Jaakko Löytty, laulu. Puhe, mm. Antti Rintala. Ti 23.10. klo 13 Maunulan lähetyspiiri. Ke 24.10. klo 13 Keskiviikkokerho.

Veräjälaakson koulu

Su 21.10. klo 12.00 Messu. Tuija Samila, saarna, Juha Valkeapää, liturgia ja Seppo Välimäki, mukana Päiväkuoro. Kirkkokahvit. Ma 22.10. klo 13 Tekemisen iloa -kädentaitoryhmässä tehdään heijastinnauhoja.

Muuta Nuorten Jatkoripari Mäntsyssä 26.10.–28.10. Ilm. Ann-Marie Ahlsten p. 09 2340 5441.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

Ke 24.10. klo 17 Lähimmäiset.

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. Ke 17.10. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Kääntäjä Juhani Salokannel esittelee virolaisen kirjailijan A. H. Tammsaaren ja hänen teoksensa. Su 21.10. klo 11 Lasten lähetysmessu. Marita Toivonen, Antti Kylliäinen ja Jussi Hirvonen. Musiikissa mukana Jakaranda, lauluja ja rytmejä Botswanasta. Pyhäkoulun sijaan kutsumme kaikenikäisiä messuun. Ti 23.10. klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Honkanen. Kahvitarjoilu.

Paavali

Torpparinmäen korttelitalo

■ Otto Brandtin tie 13

Ti 23.10. klo 10 Perhekerho.

Kalervonkatu 8 A kerhohuone To 18.10. klo 10 Perhekerho.

Voudintie 4 B kerhohuone To 18.10. klo 10 Perhekerho. Ti 23.10. klo 17 Koskelan lähetyspiiri. Ke 24.10. klo 12–15 Avoimet ovet, Kajos p. 2340 4227. Keittolounas. Klo 13 Ohjelmallinen päiväpiiri.

Pukkilantie 2 kerhohuone

Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ma ja to klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme. Ke 17.10. klo 18 Snadi PaavaliMessu, Arja Kortelainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen. To 18.10. klo 19 Somnium Enseble – Yleisradion vuoden Nuorisokuoro 2012. Juhlakauden avajaiskonsertti johtaa Tatu Erkkilä. Bruckner, Brahms, Kuula, Rautavaara. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Su 21.10. klo 10 Messu. Juha Valkeapää, Elina Koivisto, Sanna-Maarit Hakkarainen. Kirkkokahvit. Klo 15 Felix! Felix Meldelssohn-Bartholdyn kirkkomusiikkia. Kamarikuoro Non Silentum ja Österåkers kammarorkester, johtaa Urban Westerlund ja Kamarikuoro Addictio, johtaa Anna Nora. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e. Ti 23.10 klo 13–14.30 Aulakahvila. Klo 14.30 Lähetysrukouspiiri Neuvottelutilassa Venäjän ja Viron työn puolesta. Ke 24.10. klo 18 Snadi PaavaliMessu, Petri Flinck ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

Itä-Pasilan seurakuntakoti ■ Opastinsilta 6

■ Käräjätuvantie 3

Su 21.10. klo 16 Israel-ilta. Ilon lähde -lauluryhmä laulattaa.

Tulossa Sururyhmä. Oletko menettänyt läheisesi? Haluatko tulla purkamaan ajatuksiasi ja tunteitasi muiden kanssa? Sururyhmä kokoontuu tiistaisin 13.11.– 11.12. klo 17–18.30 Hyvän Paimenen kirkon Yläsalissa. Ilmoittautumiset Milla Liikalalle, p. 2340 5553 ti 30.10. mennessä. Hiljaisuuden retriitti 26.–28.10. Voimaannuttavaa hiljaisuutta ja luovaa toimintaa. Vetäjinä Milla Liikala, Marita Toivonen ja Satu-Elina Ansas. Viikonlopun hinta 160 euroa. Sitovat ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 19.10. mennessä.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi. To 25.10. klo 17.30 Pyhäkoulu. Johanna Hakkari. Su 21.10. klo 10 Messu. Martti Pitkänen (s), Kristina Sandberg (a), Leena Talvio (k). Klo 15 Pikkukirkko perheille = perhepyhis + rukouspolku alttarille. Leena Eino, Leena Talvio, Anna-Maria Sulva, Marjo Kontio. Kirkkomehut/kahvit. Ti 23.10. klo 16 Lapsikuoro Lupiinit Ke 24.10. klo 18 Kirkkokuoro

Konalan srk-talo ■ Kyntäjäntie 4

Isä Ruben

To 18.10. klo 13 Päiväpiiri. Leena Eino

■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

Pajamäen srk-koti

(vahtimestarit). To 18.10. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit. Kysy kännykästä. Mukana Lea Grönlund. Pe 19.10. klo 10 Rukouspiiri. Klo 19 Nuorten ilta. Klo 20 Nuorten yökahvila Alba. Su 21.10. klo11 Messu Eva-Lisa Lindström, Sini Ikävalko, Jaana Makkonen, Arto Virkkunen, Osmo Honkanen ja Mikaelinkuoro. Klo 11 Pyhäkoulu. Klo 15 Venäjänkielinen messu. Ma 22.10. klo 9.30 Avoin perhekerho.

■ Pajamäentie 4

Pe 19.10. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e. Ke 24.10. klo 13 Lähetyspiiri. Martti Pitkänen.

Muuta Lähetysmyyjäiset 27.10. klo 11–13 Pitäjänmäen kirkolla. Talvileiri Korpirauhassa 8–14 vuotiaille 8.–9.12. H. 30e, sis. matkat, ylläpidon, vakuutuksen. Ilm. tuula.nurminen@evl.fi

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Rukouspiirit ke klo 13 Pitäjänmäen kirkko, klo 18 Konalan srk-talo, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone. Perhekerhot ma klo 10 Pajamäen srkkoti, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan srk-talo. Ei kerhoja vkolla 42.

Kohtaamispaikkana Krypta. Älä pelkää, Maria. Kolme iltaa neitsyt Marian seurassa. Rakkaus. teol. tri Anja Ghisell, Heltelä. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Roihuvuori

■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p.09 2340 5700. roihuvuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke klo 12–18. Pappi tavattavissa seurakuntatoimistossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18. Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 09 2340 5758, ti klo 9–10 käymällä paikan päällä. Puurokahvila maanantaisin klo 10–11. Tiistaisin klo 12–14 Roihutupakahvio ja klo 12.30 Rukoushetki kappelissa. Ke 17.10. klo 18 Iltamessu To 18.10. klo 9.30 Lasten kirkkohetki, Kati-pappi ja Laura-kanttori Su 21.10. klo 10 Laulujen ja virsien messu, Ek, Sihvola ja Kujansuu. Klo 10 Pyhäkoulu Klo 15 Vauvakirkko – pehmolelu mukaan ja kirkkoon. Mukana Jaani-pappi, Laura-kanttori ja Päivi– muskariope.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757 Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14, taidenäyttelyssä esillä Iloisten akvarellistien näyttely ”Metsän henki”. Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Torstaisin klo 12–12.15 Keskipäivän rukoushetki. Variksen laulukoulu kts. nettisivut: laulukoulu. ihmo.fi To 18.10. klo 18 Raamatun maailma arkeologian valossa. Luento- ja keskusteluillan oppaana kirjailija TT Eero Junkkaala. Teemana ”Israelin kuningasajan historia”. Mukana Vaulas ja Kujansuu. Illassa musiikkia. Su 21.10. klo 12 Messu, saarna Raimo Vanninen, Vilkkilä ja Honkanen-Punkari. Klo 12 Pyhäkoulu Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, ”Jeesuksen lähettiläät”. Vieraina Hannu ja Marjut Saarilahti. Mukana Vaulas ja Ylistyskuoro. Esirukouspalvelua. Tulossa: Su 28.10 klo 18 Kiitosvirttä korkeimmalle -konsertti. Kirkkokuoro Chorus Marinus. Vapaa pääsy.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, suljettu to 18.10., p. 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi

Seurakunnissa tapahtuu 18.10.— 24.10.

Johanneksenkirkko avoinna ma–pe klo 12–15 La 20.10. klo 18 Ehtoomessu. Äikää, Eerola. Su 21.10. klo 10 Messu. Storhammar, Eerola.

Juva. Klo 20 Agricolamessu. Teemu, Lepa & bändi.

■ Meritullintori 3, p. 23406133

To 18.10. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuortcn aikuisten sähly. Ma 22.10. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly. Ti 23.10. klo 18.30 Naisten lentopallo. Ke 24.10. klo 8.30 Naisten lentopallo.

Lähetyskirkko

Ruoholahden kappeli

■ Tähtitorninkatu 18

■ Selkämerenkuja 1, p. 23406125

Su 21.10. klo 14 Nuorten aikuisten messu. Janne Keränen, mus.: Jutta Salminen.

To 18.10. klo 10 International Family Club. Klo 17–19 Olkkari. Pe 19.10. klo 19 Nuorten aikuisten Glow -ilta. Su 21.10. klo 12 Messu. Silvo, Suikkanen. Kirkkokahvit Ma 22.10. klo 9.30 Perhekerho. Ti 23.10. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14– 16 Diakoniakahvit. Klo 18 Starttiraamis. Ke 24.10. klo 10–14 Avoimet ovet. Kahvia, tapaamisia, lehtien lukemista. Klo 10–12 MLL:n perhekerho/kahvila.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126, avoinna ke–su klo 12–16 Su 21.10. klo 17 Rukous rauhan puolesta / Prayer for Peace. Monikielinen: suomi, arabia, englanti. Yhteistyössä arabiankielisen työn kanssa. Ramez Ansara, Oikarinen. Kahvitarjoilu. Ti 23.10. klo 16–18 Olkkari. Krypta. Ke 24.10. klo 14–16 Keskiviikkokahvit. Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinma ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–20 To 18.10. klo 17–19 Rukouksen huone. Musiikkia. Kahvikärry. Klo 17.30 Raamattu- ja rukouspiiri. Klo 19 Matka halki Raamatun. 1. kirje korinttilaisille, Jukka Norvanto. Su 21.10. klo 10 Messu. Heli Savolainen, Silvo, Suikkanen. Kirkkokahvit, messujatkot. Ti 23.10. klo 12 Päivämusiikki. Sixten Enlund, urut. Ke 24.10. klo 8 Aamumessu. Silvo, Suikkanen. ■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti–to klo 11– 15, pe klo 9–12 To 18.10. klo 12 Äiti Teresa -käsityöpiiri. Pe 19.10. klo 9–10 Aamupuuro. Ti 23.10. klo 15 Puhu suomea. Ke 24.10. klo 13 Yhteislauluhetki.

Bulevardin kerhohuone ■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalla

To 18.10. klo 18 Changemaker. Ma 22.10. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18.30 Miesten raamattupiiri.

Helsingin tuomiokirkko

Agricolaliike

■ Unionink. 29, p. 23406120, avoinna ma–su klo 9–18 Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17. Rippihuone. To 18.10. klo 12 Viikkomessu. Joona Salminen, Laitinen. Pe 19.10. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappelin alasali. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Luottamuksen messu. Krypta. La 20.10. klo 18 lltakirkko. Oikarinen. Su 21.10. klo 10 Messu. Oikarinen, Varkki, Laitinen, Uusimaa-kuoro, joht. Joonas Rannila. Kirkkokahvit, saarnajatkot Krypta. Ma 22.10. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappelin alasali. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta. Ti 23.10. klo 12 Päivärukous. Ke 24.10. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta. Klo 12 Urkuvartti. Hanna Rämö. Klo 18

ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123. Cafe Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas ti–pe klo 11–14 To 18.10. klo 10–12 Lasten torstai, perhekahvila. Cafe Agricola. Klo 13 Torstaipiiri. Amnell. Akvaario. Su 21.10. klo 12 Messu (vanha kaava). Laajasalo, Eerola, Somnium Ensemble. Klo 18 Tuomasmessu. SEN-lähettiläs Benson, Marketta Antola. Ville Myllykoski ja orkesteri. Tulkkaus englanniksi. Ma 22.10. klo 10 Kansainvälinen perhekerho. Akvaario. Ti 23.10. klo 12–13 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Klo 12 Hiljaisen rukouksen hetki. Kuori. Lyhyt ohjaus keskittävään rukoukseen ja hiljaisuuteen. Pirjo Kantala. Klo 17 Arkimessu. Messun jälkeen avoin Tuomasmessun kokous. Cafe Agricola. Ke 24.10. klo 13 SenioriFoorum. Kun muisti pätkii, lääket.tri, neurologi Kati

■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

TERVETULOA MUKAAN!

Meritullin seurakuntakoti

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 18.10. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Krista-koti ■ Kristianinkatu 19

:ŽŬĂ ŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽ ŬůŽ ϭϯ͘ϬϬ ŐƌŝĐŽůĂŶ ŬŝƌŬŽŶ ŬƌǇƉƚĂƐƐĂ͕ dĞŚƚĂĂŶŬĂƚƵ Ϯϯ ;ƌĂŝƟŽǀĂƵŶƵƚ ϯ ũĂ ϯd͕ ďƵƐƐŝƚ ϭϰ ũĂ ϭϲͿ͘ ĚƵůůŝŶĞŶ͕ ŚǇǀć ŬĂŚǀŝƚĂƌũŽŝůƵ ŬůŽ ϭϮ ĂůŬ͘

Ϯϰ͘ϭϬ͘ <ƵŶ ŵƵŝƐƟ ƉćƚŬŝŝ͕ ůććŬĞƚ͘ƚƌŝ͕ ŶĞƵƌŽůŽŐŝ <ĂƟ :ƵǀĂ ϯϭ͘ϭϬ͘ ͟,ĂƌŵŽŶŝ ^ŝƐƚĞƌƐ ʹ ŵƵŝƐƚŽŝƐƐĂŵŵĞ͕͟ ůĂƵůƵǇŚƚǇĞ ^ŝŶŐĞƌŝƚ ϳ͘ϭϭ͘ hŶŝ ũĂ ƚĞƌǀĞǇƐ͕ ƵŶŝƚĞƌĂƉĞƵƫ ^ƵƐĂŶ WŝŚů ϭϰ͘ϭϭ͘ ƌǀŽƚ ĞůćŵćƐƐć͕ Įů͘ƚƌŝ͕ ƚŽŝŵŝŶŶĂŶũŽŚƚĂũĂ dŝŵŽ WƵƌũŽ Ϯϭ͘ϭϭ͘ <ƵŶ ǀĞƌĞŶƉĂŝŶĞ ŶŽƵƐĞĞ͕ ƚǇƂƚĞƌǀĞǇƐůććŬćƌŝ ŶŝƚĂ WŝĞŶŝŵćŬŝ Ϯϴ͘ϭϭ͘ dƵŽŵŝŽ ǀĂŝ ĂƌŵŽ͕ ƚŽŝŵŝƩĂũĂ ũĂ ƟĞĚŽƩĂũĂ ,Ğůŝ <ĂƌŚƵŵćŬŝ ϱ͘ϭϮ͘ <ĂƵŶĞŝŵŵĂƚ ũŽƵůƵůĂƵůƵƚ Ǉŵ͘ ũŽƵůƵŝƐƚĂ ŽŚũĞůŵĂĂ ŽŽƉƉĞƌĂůĂƵůĂũĂ :ŽƌŵĂ &ĂůĐŬ dŝĞĚƵƐƚĞůƵƚ͗ ƉƵŚ͘ ϬϰϬϬ ϳϮϰ ϲϰϲ͘ ^ĞƵƌĂĂ ŵǇƂƐ ƚĂƉĂŚƚƵͲ ŵŝĂŵŵĞ ŝŶƚĞƌŶĞƟƐƐć͗ ǁǁǁ͘ƐĞŶŝŽƌŝĨŽŽƌƵŵ͘Į

Ma 22.10. klo 15 Raamattupiiri. Johanneksen evankeliumi.

Muuta Cantores Minores -poikakuoron 60-vuotista historiaa valottava näyttely Tuomiokirkon kryptassa. Avoinna: ma–pe 11–17, la–su 12–16 (arkisin kahvio) 28.10.2012 asti. Vapaa pääsy. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100, www. helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten ma, ti, to, pe klo 15–17 sielunhoitohuoneessa. Pe 19.10. klo 10 Avoin perhekerho. Su 21.10. klo 10 Messu. Eeva Tikka (l,s), Markus Lehtimäki (av), Tuomas Karjalainen (k). Nea Meriranta, Keski-Helsingin musiikkiopisto (piano). Ma 22.10. klo 10 Avoin perhekerho. Klo 13 Maanantaipiiri. Klo 16.30 Merimieskirkkopiiri, Jari Leinonen. Klo 18 Kitarakurssi. Ti 23.10. klo 11 Jumppakerho eläkeläisille Ke 24.10. klo 13 Keskiviikkokahvit, Soili Maisila. Klo 18 Ehtoollishetki. Pappi tavattavissa. Rukousjatkot ehtoollishetken jälkeen.

KUULUTUS KALLION SEURAKUNNAN KIRKKOHERRANVAALISTA Kallion seurakunnan kirkkoherranvirkaa koskevan vaaliehdotuksen saatua lainvoiman on Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli 24.8.2012 tekemällään päätöksellä määrännyt vaalisijoille seuraavat henkilöt ja päättänyt heidän vaalinäyteajankohtansa. Kallion seurakunnan kirkkoherran viran vaalisijoille asetetut on määrätty toimittamaan vaalinäytteenä päiväjumalanpalvelus kello 10 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, Helsinki, seuraavasti: 1. vaalisijalle asetettu Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan II kappalainen, pastori MARJA HELTELÄ 19. sunnuntaina helluntaista 7.10.2012 2. vaalisijalle asetettu Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori, pastori TEEMU LAAJASALO 20. sunnuntaina helluntaista 14.10.2012 3. vaalisijalle asetettu Herttoniemen seurakunnan II kappalainen, pastori JUHA ROPPONEN 21. sunnuntaina helluntaista 21.10.2012 Ylimääräisiksi vaaliehdokkaiksi kelpoisia ovat aakkosjärjestyksessä Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi ja Haukivuoren seurakunnan kirkkoherra Martti Kola. Kirkkoherran vaali toimitetaan Kallion kirkossa sunnuntaina 4.11. messun jälkeen kello 11.30-19 ja Alppilan kirkossa maanantaina 5.11. kello 12-19. Ennakkoäänestys toimitetaan Kallion seurakunnan kirkkoherranvirastossa, Neljäs linja 18, 29.10.-2.11. kello 9-18. Vaalin tulos julkaistaan Alppilan kirkossa maanantaina 5.11.2012 ääntenlaskun päätyttyä noin kello 21. Äänestäjä on tarvittaessa velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään. Vaalipaneeli järjestetään maanantaina 22.10. kello 18 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2, ja nuorten aikuisten vaalipaneeli tiistaina 23.10. kello 18 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Helsingissä 25.9.2012 KALLION SEURAKUNNAN VAALILAUTAKUNTA Puheenjohtaja Kari T. Ahonen Sihteeri Ilkka Sariola

Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39

To 18.10. klo 13 Diakoniapiiri. Pe 19.10. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri, Elämäniloa sanoin, kuvin, sävelin. Eeva Tikka. Ma 22.10. klo 19 Raamattupiiri. Ti 23.10. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Lähetyspiiri. Lähetystyötä kentällä ja kotimaassa, vieraana Anna-Leena Heikkilä. Eija Kilpi.

www.hoitokotipaivakumpu.ﬁ Paikkatiedustelut: 050

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.ﬁ

Hellällä hoivalla elämäniloa

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8

Pe 19.10. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé. Ma 22.10. klo 17.30 Posliinipiiri. Tuula Setälä, 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta. Ke 24.10. klo 18 Nuortenilta. Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko Saari, 040 837 9291

Muuta toimintaa To 18.10. klo 16 Sählykerho 2–5-luokkalaisille, Taivallahden peruskoulu. Lisätiedot Kira-Mia Tuisku, 050 408 1985.

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Seniorilääkäripalvelua Tilkassa Varaa aika Esperi Senioripoliklinikalle geriatri Matti Sandströmille puh. 010 4088 197.

Mannerheimintie 164, Helsinki | esperi.ﬁ

Seurakunnissa tapahtuu 18.10.— 24.10.

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Tulevaa toimintaa

IV IS TO TU U LI KO

Syysleiri ala-asteikäisille Lohjan Lohirannassa 26.–28.10. Ilmoittautuminen nettisivuilla. Pop-messu su 28.10. klo 18, Temppeliaukion kirkko.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi virastossa aukioloaikoina, ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6451

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420 Ke 17.10. klo 13 Matteuksen Päivälaulajat. Laulun iloa seniorikuorossa. Huom! Uusi aika. Ke 17.10. klo 14 Populuskerho. Vieraana pastori Karoliina Vidgren. Su 21.10. klo 10 Messu. Vidgren, Kontio, Vesanen. Avustajina Maria Novaro ja Yrjö Parjanne.

Suomalaista musiikkia. Kymi Sinfonietta (kuvassa) ja Helsingin kamarikuoro esittävät Einojuhani Rautavaaran ja Jean Sibeliuksen sävellyksiä Temppeliaukion kirkossa torstaina 18.10. kello 19.

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422 HUOM! to 18.10. Perhekerho on syyslomalla. Ti 23.10. klo 8.30 Vauvaperhekerho Ke 24.10. klo 18.00 Nuorten Raamattukahvila, Jalava ja Kontio

kilökunnan koulutuksen vuoksi.

Vuosaaren kirkko

■ Satamasaarentie 7 Ke 17.10. klo 17 Vuosaari-kuoro. ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421 To 18.10. klo 11–12 Kriisiryhmän diaTo 18.10. klo 12–16 Puotilan olohuone konialounas. Hinta 1 euro. Klo 13 Mekutsuu yhdessäoloon. Sisäänkäynti Birrimieskirkkopiiri. Klo 19 Soi kunnigittasalista. aksi Luojan -konsertti. Janne MaaraTo 18.10. klo 18.00 Kappelimessu. la, piano. Ohjelma 10 euroa. Itä-HelsinStickler ja Nieminen. gin Kulttuuriviikot ohjelmaa. Pe 19.10. klo 18 Kuninkaan ilta. Sanaa, Tulossa rukousta, todistusta ja ylistystä. Timo Vapaaehtoisten pyhäpäivä su 28.10. Keskitalo, puhe, ja Maisa Sarvela ja co, klo 10. Kutsumme kuulemaan ja pohtiylistys. Myös lapset ovat tervetulleita. maan yhdessä vapaaehtoistyön mahSu 21.10. klo 11 Messu – Kellokoski ripdollisuuksia seurakunnassamme. Päipileirin konfirmaatio. Liturgia ja saarvä alkaa messulla. Sen jälkeen siirrymna Marketta Antola, Airi Heikkinen me Olavus-saliin nauttimaan kirkkoavustaa ja kanttorina Teija Tuukkanen kahvit ja etsimään yhdessä tapoja tehPyhäkoulu messun aikana. Klo 14 Kidä hyvää. Tervetuloa! visaari rippileirin konfirmaatio. Airi Tahdon-ilta su 28.10. klo 18 Heikkinen ja Teija Tuukkanen. Puotilan kappelissa. Kaikille Klo 18 Vuosaaren väyliltä naimisiin aikoville ja hääSipoon rannoille. KanSeuramusiikista nauttiville. sanmusiikkiryhmät: rakunnat Klo 17 alkaen mahdoljanaapurit Sibbo Spelverkossa: www. lisuus tehdä avioliiton manslag ja Sakarat esteiden tutkintahelsinginseura- yhteiskonsertissa. pyyntö. Tervetuloa! Vanhaa kansanmukunnat.fi Kastepäivä 10.11. klo siikkia Sipoosta ja me13 Matteuksenkirkossa. rellisiä lauluhelmiä. VaKastepäivä on juhla, jossa paa pääsy. Järjestävät: kaikki on tehty perheille Vuosaaren srk., Vuosaarimutkattomaksi. Kastepäivään voi seura ry ja Itä-Helsingin Kulttuuriviituoda kastettavaksi pienen tai isomkot ry. mankin lapsen. Mukaan juhlimaan voi Ma 22.10. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. Retkutsua myös lähipiirin. Tarjoamme kikohteena Suomen Lappi eri vuoden kauniit puitteet ja kakkukahvit. Etukäaikoina. Salme Kuittinen, Kalevi Kuittiteisilmoittautumiset 3.10. mennessä: nen, lausuntaa ja Irma Koskinen hartaKallinen puh. 050 380 2018. us ja juonto. Osa 2. Klo 18 JohannekAlakouluikäisten seikkailuleiri 16.– sen evankeliumi -raamattupiiri. 18.11.2012 Karjalohjalla. Lisätietoa ja ilTi 23.10. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo moittautuminen seurakunnan Inter18 Miestenpiiri. Klo 18 Israelilaisia net-sivuilla. tansseja ja Vanhan testamentin sanomaa. Wim van der Kooij ja Tommi Vanhanen.

Puotilan kappeli

Vuosaari

Katukappeli Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus). Kirkkoherranvirasto on suljettu 1.11. koko hen-

■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 18.10. klo 17 Virkisty virrellä. Riitta Hirvonen. Klo 18 Iltahartaus. Lauri Holma ja Riitta Hirvonen. Ti 23.10. klo 13 Rukouspiiri.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Ke 17.10. klo 13 Laulupiiri. Pe 19.10. klo 12–13.45 Cafe Outolintu. La 20.10. klo 11–12 Pyhäkoulu. Ma 22.10. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko-raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Klo 18 Pyhäkouluopettajien palaveri.

Ti 23.10. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärelle naisille. Klo 14 Askeleita Suomeen. Klo 14.30–16.30 Kirpputori, arpajaiset ja kahvio. Tule tekemään todella edullisia löytöjä.

se kokoontuu 8 kertaa syksyn aikana Espoon seurakuntayhtymässä, viimeinen kerta 5.12., tied. ja ilm. diakonissa Tarja Huttuselle, p. 040 734 7715 tai tarja.huttunen@evl.fi.

Myrskylintu

Oppilaitostyö

■ Solvikinkatu 11

Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARTS torstaisin, Töölö Chydenia ti 10– 11, DIAK ma 11–13, Haaga–Helia AMK Pasila ti 13–14, Vallila to 13–14 (parittomat viikot), Haaga to 10–11, Malmi ma 14–15 (parittomat viikot), Helsingin yliopisto päärakennus ke 14–15, Kumpula Exactum ke 11–12, Viikki Infokeskus to 12–14, Kuvataideakatemia ke 14–15, Metropolia AMK Tukholmankatu ti 14–15, Tavitalo ke 14–15, Sibelius-Akatemia Musiikkitalo tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisää www.kirkkojakampus.fi.

Ke 17.10. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Piirin yhteydessä on lähetyspuoti ja -kahvila. Ti 23.10. klo 10 Perhekerho. Ke 24.10. klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Hard Gospel Cafe ■ Kahvikuja 3, 1. krs

1.–6.-luokkalaisten Junnukahvila maanantaisin klo 17–19.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3

Ke 17.10. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. To 18.10. klo 10 Perhekerho. Ke 24.10. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kehitysvammatyö ■ Vammaistyön pastori p. 09 2340

2546 tai heli.ojalehto@evl.fi Seurakuntailta to 25.10 klo 18–19.30, vierailemme satujen maailmassa Satu Laakson kanssa. Illan emäntänä toimii Aino Kärkkäinen, p. 09 2340 2542.

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050

301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Avoin olohuone VIVA, viittomakielinen kohtaamispaikka kaikenikäisille kuuroille pe 19.10. klo 10–12, Annankatu 14 D, mahdollisuus edulliseen aamupuuroon, Perhekerho pe 26.10. klo 9.30–12, lastenkappeli Arkissa, os. Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Näkövammaistyö ■ p. 09 2340 2549

Lähetysaskartelupiiri pe 19.10. klo 18–20, 4. krs., Tuula Sysimies tuo terveisiä Etiopiasta, Raamattupiiri ma 22.10. klo 18–19.45, Vertaistukiryhmä hiljattain näkövammautuneille alkaa yhteistyössä HUS:n Silmäklinikan ja Näkövammaisten Keskusliiton kanssa 6.11. klo 12.30–14. Ryhmä on tarkoitettu pääkaupunkiseudun näkövammaisille ja

Yhteiskunnallinen työ Saunailtoja pienyrittäjille 29.10., 5.11. ja 10.12. klo 17–21, illoissa teemakeskusteluja, verkostoitumista, iltapala ja sauna, oma pyyhe mukaan, ilm. viimeistään edellisenä päivänä juha.hietanen@evl.fi.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 Pullakirkko su 21.10. Kimmo Kajos, Pirjo Mäkinen ja Taivaan Tähden!, Päivätupa ma, ti ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu (1 euro) ke ja pe klo 12, Katulähetysilta ke klo 18.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, viikonloppuisin klo 10–18, Aamuhartaudet maanantaisin klo 7.30 ja 8.30, Taustamusiikkia tiistaisin klo 18–20 ja torstaisin klo 7–9, Iltahartaudet perjantaisin klo 18 ja 19, Asunnottomien yö ke 17.10., kappelissa klo 18 hartaushetki, mahdollisuus sytyttää kynttilä poisnukkuneen läheisen muistoksi.

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Agricolamessu ja kirkkokahvit ke 24.10. klo 20 Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, saarnaa Kai Sadinmaa, aiheena Ihmisoikeudet ja kirkkojen Vastuuviikon teema Turvallinen paikka uskoa ja elää. Messun jälkeen serbialaissyntyinen Zorana Jovanovic kertoo millaista oli elää kristittynä entisessä

Jugoslaviassa ja siitä, mitä uskonnonvapaus hänelle tänään merkitsee. Arabiankielinen työ; messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas , messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, Venäjänkielinen työ; messu Mikaelin kirkossa su klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, Aikuisrippikouluryhmä 12.9.–16.1 ke klo 18, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839, Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) 2pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. IEC is an interdenominational congregation established in 1976.

International Christian Center (ICC) ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi)

Office open Mon–Fri 10–17 hrs Bookshop open Mon–Fri 10–16 hrs www.christianbooks.fi Wednesday Bible Study 18.30–20 hrs Details about activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!!

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Gazan asukkaat janoavat työtä Israelin saarron kurjistamalla palestiinalaisalueella eletään avun varassa. Teksti ja kuva Eva Bartlett/IPS

azassa toimivan Britannian Oxfamjärjestön tiedottajan Karl Schembrin mukaan valtaosa gazalaisista toivoo avun sijasta mahdollisuutta tehdä työtä leipänsä eteen. Hänen mukaansa humanitaarinen katastroﬁ on väärä nimi Gazan tilanteelle, joka on ihmisen aiheuttama. – Kyse on kehityksen tyrehdyttämisestä alueella, jolla olisi ollut tarvittava infrastruktuuri ja tietotaito, Schembri määrittelee. Israel saartoi 1,7 miljoonan asukkaan Gazan, kun islamistinen Hamas oli voittanut siellä vaalit vuonna 2006. – Aiemmin Gazan talous oli jotenkin jaloillaan Israelin miehityksestä huolimatta, mutta sitten vienti kiellettiin. Gaza menetti luontevimmat markkina-alueensa Länsirannan, Israelin ja Jordanian, hän jatkaa. Palestiinalainen ihmisoikeuskeskus laskee, että viime maaliskuussa Gazan vienti oli 1,28 prosenttia saartoa edeltävän ajan lu-

727

vuista. Asukkaista 80 prosenttia on riippuvaisia ruoka-avusta. Vientikiellon vuoksi Gaza ei ole kyennyt myymään maataloustuotteita, huonekaluja, tekstiilejä tai elintarvikkeita, mikä on johtanut lähes kaikkien tehtaiden sulkemiseen ja laajaan työttömyyteen. YK:n mukaan alueen 960 vaatetehtaasta toimi vuoden 2007 lopussa vain yksi prosentti. – Tuhon viimeisteli vuodenvaihteessa 2008–2009 Israelin hyökkäys, joka romutti 95 prosenttia alueen liiketoiminnasta, ihmisoikeuskeskuksen talous- ja sosiaaliosaston johtaja Khalil Shaheen sanoo. Hänen mukaan noin 80 prosenttia tehtaista seisoo yhä Israelin laittoman saarron aiheuttaman rakennusmateriaali- ja raaka-ainepulan vuoksi. Gazalaisista on vailla työtä keskimäärin 32 prosenttia, mutta nuorista peräti 59 prosenttia, syyskuinen YK-raportti kertoo. Israelin laivaston päivittäiset iskut ovat estäneet palestiinalaisten kalastajien pääsyn merelle, ja pyynti on rajoitettu aivan rannikon tuntumaan. – Kalastajien kimppuun käydään jopa 400 metrin päässä rannasta, sillä israelilaiset yrittävät estää palestiinalaisten kalastuksen kokonaan, Shaheen sanoo. Gazalaisilta on estetty myös pääsy töihin Israeliin, missä heidän ammattitaitoaan aiemmin arvostettiin varsinkin rakennuksilla.

731

732

Tunnelissa. Egyptiin johtavat tunnelit ovat olleet palestiinalaisten henkireikä Israelin saartamalla Gazan kaistaleella. Egypti on sulkenut satoja käytäviä viime kuukausina.

– Kymmenen vuotta sitten tein mekaanikon töitä Israelissa maatiloilla ja rakennuksilla. Kun raja suljettiin, olen joutunut tyytymään satunnaisiin työkeikkoihin Gazassa, eikä se riitä perheen elättämiseen, Jaber-niminen kuuden lapsen isä valittaa. Jotkut ovat työllistyneet Gazan ja Egyptin välisten salakuljetustunneleiden avulla, mutta työ on vaarallista ja päiväpalkka on ro-

733

738

mahtanut noin 80 eurosta kymmenesosaan siitä. Siinailla tehtyjen iskujen säikäyttämä Egypti on viime kuukausina sulkenut tai tuhonnut noin 300 tunnelia kaikkiaan yli tuhannesta, Shaheen kertoo. Hänen mukaansa tunneleissa työskentelee enää noin 5 000 henkeä. Gazan ahdinko ajaa yhä enemmän lapsia kaduille kauppaamaan helyjä ja makeisia. Pommituksista syntyneen ra-

740

Virpi Ehrnsten (sit.)

Ulla Halme

Taina Heikkilä

Jaana Heikkinen

Sari Häivölä

LASTENTARHANOP., OMAISHOITAJA

OSASTONHOITAJA, SAIRAANHOITAJA

TERVEYSTIETEIDEN MAISTERI, VARTIJA

SAIRAANHOITAJA

OPISKELIJA, AJONEUVOASENTAJA

KÄTILÖ-TERVEYDENHOITAJA

771

772

763

764

768

770

750

727

Kirsi Jääskeläinen Anna-Kaisa Korhonen-Enqvist ERIK. SAIRAANHOITAJA, TERVEYDENHOITAJA

774

kennusjätteen kerääminen Israelin rajalla kuuluu myös lasten elinkeinoihin. Kansainvälisen lastensuojelujärjestön mukaan 30 lasta joutui Israelin sotilaiden tulitukseen rajalla vuosina 20102011. Saheen näkee työttömyysongelmaan vain yhden ratkaisun. On lopetettava Gazan laiton saarto ja kansainvälinen vaikenemisen salaliitto, joka mahdollistaa saarron.

762

Soili Lehti

Suvi Linjamaa

MEDIA-ASSISTENTTI

FM, AINEENOPETTAJA

779

780

Anneli Louneva

Krista Lyyränen

Maija Mecklin

Sari Mäkimattila

Anita Mäkinen

Päivi Mäkinen

Tarja Niemi

Marika Pekkola

Paula Pennanen-Aitta

APULAISVEROSIHTEERI

OPISKELIJA

FM. SOS.TYÖNTEKIJÄ

LÄÄKÄRI

FM, ELÄKELÄINEN

ESIINTYVÄ TAITEILIJA

YO-MERKONOMI

OPETTAJA, OPISKELIJA

TOIM.OSAST. ESIMIES

781

782

785

787

788

790

791

793

795

Paula Plysjuk

Mariitta Pulkkinen

Margit Rautiainen

Saara Ruokonen

Heini Röyskö

Marjatta Salminen

Lea Salminiemi

Hanna-Kaisa Simojoki

Ritva Sopanen

EL., VAPAAEHT. TYÖNT.

LÄHIHOITAJA

SAIRAALA-APULAINEN

FM, TOIMINNANJOHT.

FM, KV-VAIHDON SIHT.

OMAISHOITAJA

SAIRAANH., DIAKONISSA

YHT.TIET. MAISTERI

KRIISIPALV. VAPAAEHT.

800

801

802

804

806

807

809

Tuulikki Tepora

Elsa Tervo

Tellervo Vallasvuo

Eijariina Vartiainen (sit)

Liisa Virpiö-Mattila

Tuulikki Vuorinen (sit)

Minna Ågrén

KM, LUOKANOPETTAJA

ELÄKELÄINEN

SIHTEERI

KEHITYSVAMMAISTEN HOITAJA

ARKKITEHTI

OPETTAJA SOSIAALIJA TERVEYSALALLA

ALUESIHTEERI

www.kdhelsinki.fi

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Ihmemies. Suuret saarnaajat tarjoavat valmista ihmettä, ja sellaista monet ihmiset toivovat elämäänsä. Jumalan ihme on ikävä kyllä ihan toisenlainen.

Kadonnutta ihmettä etsimässä Millaisen ihmeen sinä tarvitsisit, jotta uskosi vahvistuisi? Teksti Minna-Sisko Mäkinen Kuva Hans Eiskonen

Jumala tulee mukaan kuvioihin ja yllättää.

Jumalan olemukseen kuuluu yllätyksellisyys. Hänen interventionsa on aina jotain odottamatonta. Jumalan pojan syntyminen seimeen ei ollut odotettua, ei myöskään hänen tiensä ristille. Opetuslapset eivät odottaneet näkevänsä Jeesusta hänen kuolemansa jälkeen, mutta ylösnoussut Mestari käveli heidän kanssaan tiellä, söi rannalla kalaa ja ilmestyi tyhjästä lukittujen ovien taakse. Jumalan yllätyksellisyys ajaa ihmisen suunnitelmien ohi. Pari vuotta sitten emeritusarkkipiispa Jukka Paarma kiteytti tästä jotain Kirkonrakentajien Foorumissa: ”Jumalalle, joka on yllätysten Jumala, olisi annettava suuren Jumalan paikka. Kun

lokuvassa Uskon puute (Leap of faith, 1992) huijarisaarnaajaa näyttelevä Steve Martin kiertää Amerikkaa bussilla, jonka kyljessä lukee Miracles and wonders. Viikko toisensa jälkeen hän pystyttää telttansa massiivisen koneistonsa avulla erilaisiin taajamiin ja esittää show’n, jossa ihmeet ja merkit ovat etusijalla. Jeesusta ei elokuvassa pilkata, mutta ei hän telttaankaan mahdu; kova meteli ja huijarisaarnaajan nerokkaat puheet eivät jätä tilaa Pyhälle Hengelle. Filmin lopussa tapahtuu kuitenkin jotain, joka saa saarnaajan hiljaiseksi:

kirkossa on tapahtunut suuria, kyseessä on aina ollut Jumalan yllätys. Sellaiseen Jumalaan, jonka ajatuksia ja tekoja me emme jo etukäteen tiedä, me voimme panna toivomme.” Jos siis todella uskon kristinuskon Jumalaan, se ei voi olla uskoa etäiseen ja persoonattomaan voimaan tai valmiiksi pureskeltuun jumalakuvaan, vaan odottavaa suhdetta elämääni katselevaan ja sitä johdattavaan Luojaan. Sellaiseen Luojaan, joka voi luoda uutta ja yllättää myös minun elämässäni. Silti Jumalan vastaus monenlaisiin odotuksiin voi olla myös hiljaisuus. Puhe Jumalan hyvistä, mutta salatuista tarkoitusperistä ahdistaa silloin, kun elämä kaipaa selkeitä toimeksiantoja. Miksei Jumala vastaa, puutu tai auta? Kristillisyyden vaikeimpia ja koettelevimpia kysymyksiä on Jumalan hiljaisuus etenkin sil-

loin, kun elämässä kaivattaisiin ihmettä. Tässä asiassa Jumalaa on turha puolustella tai selitellä. Hänen toimintansa on ja pysyy salattuna. Ihme löytyy siitä, että Jumalan läsnäolo voi hoitaa ihmistä pimeässäkin – ja ehkä eniten juuri siellä. Usko on kristillisen logiikan mukaan lahja, jota ei voi puristaa itsestään väkisin. Katekismuksen sanoin ”Jumala lahjoittaa meille uskon ja avaa sydämemme rakkaudelle”. Jumalan ulottuvuuksia ei yksinkertaisesti voi käsittää järjellä. Usko ei synny väittelemällä eikä todistelemalla, vaan Pyhän Hengen työnä. Siksi usko itsessään on jo ihme. Uskon säilyminen elämän koettelemuksissa on toinen ihme. Kautta aikojen kristityt ovat myös elämällään todistaneet, että juuri koettelemusten keskellä usko kasvaa ja vahvistuu. Mistä muusta voi kertoa virsi

600, jonka sanat Dietrich Bonhoeffer kirjoitti keskitysleirillä vuonna 1944: ”Hyvyyden voiman uskolliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.” Kuka muu kuin Jumala voi synnyttää tuon kaltaisen toivon ja luottamuksen keskellä kärsimystä? Entä mitä pitäisi ajatella niistä kristityistä, jotka elävät vainottuina ja valitsevat mieluummin uskon ja julkisen nöyryyttämisen kuin uskosta luopumisen ja paikan sosiaalisessa yhteisössä? Vain jonkin sortin ihme saa heidät pysymään siinä, minkä he ovat valinneet, vastustuksesta huolimatta. Joskus elämän olosuhteet kuitenkin vievät mennessään uskon lahjan. Voi käydä niin, että iskujen lisääntyessä ihmiseltä katoaa luottamus uusien alkujen Jumalaan.

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Onko silloin rehellisempĂ¤Ă¤ antaa uskon kuolla kuin rakentaa sille omia tukitelineitĂ¤? Moni omassa tilanteessaan ihmettĂ¤ odottava on lĂśytĂ¤nyt positiivista muutosta siitĂ¤, ettei enĂ¤Ă¤ yritĂ¤ pinnistellĂ¤ uskoa. Kyse ei ole pelistĂ¤, jossa tosiasiat asetetaan toivoa vastaan. Toivo perustuukin johonkin muuhun kuin tosiasioihin. Rehellisesti haudatussa uskossa on kyse vehnĂ¤njyvĂ¤n tiestĂ¤: peitetĂ¤Ă¤n pimeyteen, annetaan olla, ja uusi verso kasvaa sittenkin hitaasti mullan alla. Taas tapahtuu jĂ¤rjellĂ¤ selittĂ¤mĂ¤tĂśn ihme. VĂ¤kisin yrittĂ¤minen ja uskon suorittaminen on suuri este uskon kasvamiselle. JĂ¤mĂ¤htĂ¤minen uskomiseen, jota ei koskaan kyseenalaisteta, syĂś ihmisen sydĂ¤mestĂ¤ juuri sitĂ¤ uskon lahjaa, jota Jumala haluaisi uudistaa. Kun uskosta tulee rutiinia, PyhĂ¤ Henki hiljenee. Ihminen kulkee kuin unessa, koska on siihen tottunut. Jesuiittaveli Anthony de Mello pohtii kirjassaan Havahtuminen sitĂ¤ tilaa, jossa ihminen ei tiedosta omia ajatuksiaan, vaan oh-

â&#x20AC;?

Kun uskosta tulee rutiinia, PyhĂ¤ Henki hiljenee.â&#x20AC;?

jautuu elĂ¤mĂ¤ssĂ¤Ă¤n ulkoapĂ¤in. Paikoin vaikeasti avautuva teksti antaa oivalluksen, ettĂ¤ hengellisyyden oppimisessakin on pohjimmaltaan kyse pois oppimisesta. Hengellisyys on halukkuutta oppia pois jostain totutusta, joka pitĂ¤Ă¤ kiinni uusia ovia. â&#x20AC;?Kuunteletteko saadaksenne vahvistusta ajatuksille, joita jo ajattelette? Vai kuunteletteko lĂśytĂ¤Ă¤ksenne jotain uutta? TĂ¤mĂ¤ on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤, mutta se on unessa oleville ihmisille hyvin vaikeaa. Jeesus julisti hyvĂ¤Ă¤ sanomaa ja silti hĂ¤net torjuttiin. Ei sen tĂ¤hden, ettĂ¤ uutinen oli hyvĂ¤, vaan siksi, ettĂ¤ se oli uusiâ&#x20AC;?, kirjoittaa de Mello. Uskossa vahvistuminen on sitĂ¤, ettĂ¤ ihminen tekee tilaa Jumalan tahdolle. On mahdollista oppia hitaasti pois sellaisesta uskosta, jota tĂ¤ytyy puolustella ja todistella. Silloin syntyy vapaata tilaa Jumalalle, josta tuleekin todellisempi ja lĂ¤snĂ¤ olevampi: rinnalla kulkeva Kristus, joka sitoutuu ihmisen elĂ¤mĂ¤ssĂ¤ ihmeiden sijasta ristiin ja kĂ¤rsimyksiin. Jumala on samaan aikaan hiljainen ja ihmeitĂ¤ tekevĂ¤, ristiinnaulittu ja ylĂśsnoussut. Sellainen Jumala, jonka ajatuksia ja tekoja ei voi etukĂ¤teen tietĂ¤Ă¤, mutta johon juuri siksi voi laittaa toivonsa. Jutussa mainitut teokset: Katekismus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi. Edita, 1999. Anthony de Mello, Havahtuminen. Like, 2009.

Tuomas Kurttilan tukiryhmĂ¤

0DNVDMD +HOVLQJLQ .DQVDOOLVHW 1XRUHW U\

Jotta kouluissa soisi vastakin Suvivirsi ja Enkeli taivaan.

261 :LOOH 5\GPDQ YDVWXXOOLVHVWL RLNHLVWRODLQHQ

Ă&#x201E;Ă&#x201E;N IĂ&#x201E; TU LEVAIS rttila.ďŹ

tuomasku

423

ZZZ ZLOOHU\GPDQ Ë&#x2030; .RNRRPXV _ +HOVLQNL

TUOMAS

U U DESTA

KU RT TIL A

ian steri, teolog teiden mai :n ja ry et Âť hallintotie ps La Ă¤, Aseman en maisteri, is jĂ¤sen, Suom hallituksien n to lii ja tĂś ta es VĂ¤ innanjoh inliiton toim Vanhempa

Asetaldehydi aiheuttaa syĂśpĂ¤Ă¤ Jos kĂ¤ytĂ¤t sĂ¤Ă¤nnĂśllisesti haponestolĂ¤Ă¤kkeitĂ¤ tai kĂ¤rsit

WHO:n alainen kansainvĂ¤linen syĂśvĂ¤n tutkimuslaitos

helikobakteeri-infektion tai autoimmuunitaudin

(IARC, International Agency for Research on Cancer)

aiheuttamasta hapottomasta mahasta, suun bakteerit

luokitteli vuonna 2009 alkoholijuomissa olevan ja alko-

ja hiivat kykenevĂ¤t elĂ¤mĂ¤Ă¤n mahalaukussa. NĂ¤mĂ¤

holista sisĂ¤syntyisesti muodostuvan asetaldehydin

bakteerit ja hiivat tuottavat asetaldehydiĂ¤ hapotto-

I-luokan karsinogeeniksi ihmiselle eli yhtĂ¤ syĂśpĂ¤vaa-

massa mahassa aina, kun nautit alkoholijuomia ja

ralliseksi kuin esimerkiksi asbestin, formaldehydin ja

alkoholia tai sokeria sisĂ¤ltĂ¤viĂ¤ elintarvikkeita.

bentseenin.

Asetaldehydialtistus liittyy maailmanlaajuisesti vuosittain yli kolmeen miljoonaan ruuansulatuskanavan uuteen syĂśpĂ¤tapaukseen eli noin 25 prosenttiin kaikista syĂśvistĂ¤. Mahalaukun limakalvovauriosta ja toimintahĂ¤iriĂśstĂ¤ (atroďŹ sesta gastriitista) johtuva hapoton maha on mahasyĂśvĂ¤n suurin riskitekijĂ¤. Yli 500 miljoonan ihmisen maailmanlaajuisesti arvioidaan kĂ¤rsivĂ¤n hapottomasta mahasta, useimmiten tietĂ¤mĂ¤ttĂ¤Ă¤n.

AcetiumÂŽ â&#x20AC;&#x201C;kapseli aterioiden ja alkoholin kĂ¤ytĂśn yhteydessĂ¤ otettuna poistaa tehokkaasti asetaldehydiĂ¤ hapottomasta mahasta.

Testaa kuulutko riskiryhmĂ¤Ă¤n: fff PRTcXd\ cTbcX -paljastaa asetaldehydialtistuksen

BPPcPeX[[P P_cTTZTXbcP ZPdccP \PP] 6Pbca^?P]T[ â&#x20AC;&#x201C;tutkimus lĂśytĂ¤Ă¤ hapottoman mahan. MissĂ¤ testiin? Katso fff VPbca^_P]T[ 1X^WXc 7TP[cW2PaT ~ 8]]êPcX]V Uâ 7TP[cW ;PX__PcXT ~ '' 7T[bX]ZX ~ _dW ( &&" '% ~ fff PRTcXd\ UX ~ fff UPRTQ^^Z R^\ PRTcXd\ fff VPbca^_P]T[ - <XbbĂ&#x2039; cTbcXX] ~ ETaX]Ă&#x2039;hccTTbcĂ&#x2039; cTWcĂ&#x2039;eĂ&#x2039; 6Pbca^?P]T[ cdcZX\db _P[YPbcPP [d^cTccPePbcX WT[XZ^QPZcTTaX X]UTZcX^] YP ^XaTTcc^\P] Pca^ bT] VPbcaXXcX] Y^ZP PXWTdccPP WP_^cc^\P] \PWP] fff QX^WXc - 6Pbca^?P]T[ QX^\PaZTab) |APcX^]P[T X] SXPV]^bXb P]S bRaTT]X]V Û Pca^_WXR VPbcaXcXb fXcW bc^\PRW b_TRX R _[Pb\P QX^\PaZTab} BRP]SX]PeXP] 9^da]P[ Û 6Pbca^T]cTa^[^Vh ! !* #&) "% #& fff QX^WXc BXY^XccPYPc ?Ă?abbX YP [TWSXbcĂ?cXTS^ccTTc) ! & ! ! 1X^WXc >hY)] 0RTcXd\X[[T ^] \hĂ?]]Tcch Tda^^__P[PX]T] _PcT]ccX

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39 STOCKBYTE

Eetikoksi vaivatta

KIRJA MoraaliďŹ losoďŹ assa on Jaakko HeinimĂ¤en mukaan vain yksi iso kysymys, eikĂ¤ sen kĂ¤sitteleminen edellytĂ¤ pitkĂ¤llisiĂ¤ opintoja muualla kuin elĂ¤mĂ¤nkoulussa. Se kuuluu: onko se reilua? Taskuetiikassa HeinimĂ¤ki johdattelee eettisen ajattelun perusteisiin. HĂ¤n esittelee joitakin etiikan termejĂ¤ ja teorioita. HeinimĂ¤ki nostaa tĂ¤tĂ¤ taustaa vasten myĂśs ajankohtaisia eettisiĂ¤ kysymyksiĂ¤, joita ovat esimerkiksi eutanasia, terveydenhuollon etiikka, kohdunvuokraus tai kiusaaminen. HeinimĂ¤ki mĂ¤Ă¤rittelee itsensĂ¤ etiikkaan ja uskonnonďŹ losoďŹ aan erikoistuneeksi teologiksi, jonka uskonnollista perintĂś leimaa kĂśrttilĂ¤inen luterilaisuus. TĂ¤ssĂ¤ perinnĂśssĂ¤ korostetaan etiikan yleisinhimillisyyttĂ¤.

Kristillinen etiikka tarkoittaa tĂ¤llĂśin kristinuskon sĂ¤vyttĂ¤mĂ¤Ă¤ nĂ¤kemystĂ¤ hyvĂ¤stĂ¤ elĂ¤mĂ¤stĂ¤. MitĂ¤Ă¤n moraalin monopolia luterilaisilla ei kuitenkaan ole. â&#x20AC;?Kirkon rooli eettisessĂ¤ keskustelussa on ennen kaikkea muistuttajan homma, omaa etiikkaa kirkolla ei ole, sillĂ¤ samalla yhteisellĂ¤ etiikalla on kaikkien tultava toimeenâ&#x20AC;?, hĂ¤n kirjoittaa. Etiikka on monitulkintainen alue, mikĂ¤ kĂ¤y ilmi juuri kysymyksessĂ¤ kristillisestĂ¤ etiikasta. HeinimĂ¤ki nostaa esimerkiksi sisĂ¤ministeri PĂ¤ivi RĂ¤sĂ¤sen kommentoinnin tapaukseen, jossa nuori mies nousi kevĂ¤Ă¤llĂ¤ 2012 hyvinkĂ¤Ă¤lĂ¤isen talon katolle ja ampui vĂ¤kijoukkoon. Kristillisdemokraattinen RĂ¤sĂ¤nen sanoi radiohaastattelussa, ettĂ¤ hengellisellĂ¤ herĂ¤Ă¤misellĂ¤ olisi suuri vaikutus ihmisten moraalisiin valintoihin. NĂ¤in RĂ¤sĂ¤nen liittyy HeinimĂ¤en mukaan reformoituun perinteeseen, jossa ajatellaan toisin kuin luterilaisuudessa. Reformoidun moraaliopin mukaan ihmisen luonnollinen moraalitaju on syntiinlankeemuksen seurauksena niin surkea, ettĂ¤ siihen ei juuri ole luottamista. Siksi moraaliasioissakin tarvitaan hengellistĂ¤ herĂ¤Ă¤mistĂ¤ ja Jumalan erityistĂ¤ ilmoitusta. â&#x20AC;?Kalvinistit ja kalvinismin perilliset uskovat Jumalan asentavan uskoontulossa uskovalle erĂ¤Ă¤nlaisen moraalidigiboksin, jonka

Puntarissa. Etiikka kĂ¤sittelee kysymystĂ¤ siitĂ¤, mikĂ¤ on oikein.

kautta Jumalan ystĂ¤vĂ¤t vastaanottavat niin korkealaatuista terĂ¤vĂ¤piirtomoraalia, ettĂ¤ uskosta osattomat eivĂ¤t osaa sellaisesta edes haaveillaâ&#x20AC;?, HeinimĂ¤ki kirjoittaa. Toki luterilaisellakin uskolla on jotakin tekemistĂ¤ moraalin kanssa. Se kuitenkin liittyy HeinimĂ¤en mukaan enemmĂ¤n hyvĂ¤n tekemisen motiiviin. Usko Jumalaan nimittĂ¤in antaa erityisen motiivin vaalia tĂ¤tĂ¤ maailmaa ja pitĂ¤Ă¤ huolta toisistamme. Ohjenuorana eettisessĂ¤ pohdinnassa on Jeesuksen periaate, jonka mukaan kultainen sĂ¤Ă¤ntĂś ja rakkauden kaksoiskĂ¤sky auttavat suunnistamaan valintoja tehdessĂ¤: rakasta Jumalaa koko olemuksellasi ja lĂ¤himmĂ¤isiĂ¤ niin kuin itseĂ¤si. Kaikki, minkĂ¤ te tahdotte ihmisten

Mielenterveys ja ihmissuhteet -viikonloppu 16.â&#x20AC;&#x201C;18.11.

Kurssilta saat tyĂśkaluja tunteiden tunnistamiseen, kĂ¤si elemiseen ja tunnekuormien purkamiseen. Pohdimme myĂśs mitĂ¤ apua Raama u ja kristillinen usko antavat tiellĂ¤ kohti terve Ă¤ tunne-elĂ¤mĂ¤Ă¤. Katso koko ohjelma www.sro.ďŹ . Luennoimassa mm. Marianne Jansson, Erkki Jokinen, Sirpa Knuutila, Raimo MĂ¤kelĂ¤ ja Juha VĂ¤hĂ¤sarja. Ilmoi autumiset 9.11. mennessĂ¤ Suomen Raama uopisto, Kauniainen p. 09 5123 910, info@sro.ďŹ

Olen Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jĂ¤sen ja Lauttasaaren Keskustaseuran puheenjohtaja. www.sannalehtinen.fi lehtinen.keskusta@gmail.com

Lehtinen Pappi ja tutkija

N YT RAT K AISTAAN

S UKUPOLVIEN HYVINVOINTI-HELSINKI Nykyiset palvelumme on luotu aikana, jolloin tyĂśssĂ¤kĂ¤yviĂ¤ on ollut enemmĂ¤n. Nyt kaupunginvaltuustoon tarvitaan uudistajia. Arja Karhuvaaran kokemus antaa pohjan lĂśytĂ¤Ă¤ uusia ratkaisuja. L U E A R J A N T O I M I N TA K E I N O T: W W W. A R J A K A R H U VA A R A . F I

Ilmoitukset 0400 249 961

Tommi Sarlin Jaakko HeinimĂ¤ki: Taskuetiikka. Kirjapaja 2012. 197 s., 24,95 e.

SANNA

T u ki r yh m Ă¤ / om a k us ta n n e

KOHTI TERVET TĂ&#x201E; TUNNE-ELĂ&#x201E;MĂ&#x201E;Ă&#x201E;

Raamatun mikĂ¤ tahansa moraalisĂ¤Ă¤ntĂś voidaan esimerkiksi tĂ¤llĂ¤ perusteella ohittaa, jos se on nĂ¤iden periaatteiden vastainen. TĂ¤hĂ¤n liittyy myĂśs vuoden mittaan kĂ¤yty keskustelu eutanasiasta eli kuolinavusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta ETENE julkaisi tammikuussa lausunnon, jonka mukaan saattaa olla tilanteita, joissa ei ole eettistĂ¤ perustetta sulkea eutanasian mahdollisuutta tĂ¤ysin pois. ETENE:n jĂ¤sen HeinimĂ¤ki kertoo Taskuetiikassa omana kantanaan, ettĂ¤ hĂ¤nen kĂ¤sityksensĂ¤ on muuttunut. â&#x20AC;?MikĂ¤li kuolemaa tekevĂ¤llĂ¤ syĂśpĂ¤potilaalla on enĂ¤Ă¤ korkein-

taan muutamia pĂ¤iviĂ¤ elinaikaa ja vĂ¤istĂ¤mĂ¤ttĂ¤ edessĂ¤Ă¤n tuskallinen ja kauhea kuolema esimerkiksi tukehtumalla, eikĂś hĂ¤nen tarpeensa kuolla tuskattomasti voisi tulla meille laiksi, toimintaohjeeksi?â&#x20AC;?, HeinimĂ¤ki kysyy. Taskuetiikka on erinomainen johdatus etiikan perusteemojen Ă¤Ă¤relle. Sen luettuaan on jo pitkĂ¤llĂ¤ eetikon uralla. Armoitettuna sanankĂ¤yttĂ¤jĂ¤nĂ¤ HeinimĂ¤ki kirjoittaa kiinnostavasti ja samalla lukija oppii huomaamattaan. TĂ¤mĂ¤n kirjan seurassa huomaa, ettĂ¤ ehkĂ¤ eettinen pohdiskelu ei olekaan vaikeaa vaan hauskaa, valaisevaa ja samalla tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ puuhaa.

Maksaja: Ă¤iti ja isĂ¤

Kannattaa tutustua!

tekevĂ¤n teille, tehkĂ¤Ă¤ te heille.

199

ARJA KARHUVA A RA K a u p u n g in v a lt u u t e t t u F y s io t e r a pia y r it t Ă¤ jĂ¤

H e ls in ki

Toimintaa Helsingin asukkaiden ja yritysten parhaaksi Aktiivisuutta valtuustossa Â&#x2021; (L \KWllQ SRLVVDRORD Â&#x2021; (QLWHQ K\YlNV\WW\Ml SRQVHMD Â&#x2021; (QLWHQ Nl\WHWW\Ml SXKHHQYXRURMD .RNRRPXV U\KPlVVl

EsityksiĂ¤ valtuustossa Â&#x2021; 2PDLVKRLGRQWXHQ SLLULLQ RWHWWDYD Q\N\LVWl XVHDPSLD RPDLVKRLWDMLD Â&#x2021; 5LQWDV\|SlWXWNLPXVWHQ ODDMHQWDPLQHQ XXVLLQ LNlU\KPLLQ WRWHXWXQXW

Â&#x2021; 5LQWDPDYHWHUDDQHLOOH LOPDLQHQ S\VlN|LQWLRLNHXV WRWHXWXQXW

207 Kauko Koskinen Â&#x2021; Â&#x2021; Â&#x2021; Â&#x2021; Â&#x2021;

NDXSXQJLQYDOWXXWHWWX UDNHQQXVODXWDNXQQDQ SM GLSORPL LQVLQ||UL NDXSSDWLHWHLGHQ PDLVWHUL RWD \KWH\WWl

ZZZ NDXNRNRVNLQHQ Âż

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

TURVALLINEN HELSINKI

www.helsinginkirjamessut.fi

Kokenut, positiivinen ja tarmokas

Koti + koulu vai katu?

Anna-Kaisa Korhonen-Enqvist

FM, äidinkielenopettaja, isoäiti

Ikäihmiset ja nuoret yhteen Pienryhmiin tuki

ajamaan 70-90 -vuotiaiden asiaa valtuustossa ”Iäkkäiden ihmisten ääni kuuluviin!” ”Senioripassi HKL:n busseihin helpottamaan liikenteessä” HELSINKI

Marja-Liisa Suutarinen

Pätkätyöt kunniaan Naisille oikea palkka

750

På svenska utan tvång Olen Facebookissa

692

Tuhansien tarinoiden Helsingin Kirjamessut

Turvallisemman ja paremman

25.–28.10. Helsingin Messukeskus

Helsingin puolesta • Uskonnonopetusta on vahvistettava kouluissa • Vapaaehtoistyötä on tuettava • Seurakunnille myönnettävä helpotuksia esim. kiinteistöveroihin

651 Harri Lindell Päätoimittaja varavaltuutettu, yrittäjä www.harrilindell.ehdolla.ﬁ

Perus Helsinki

• Suvivirsi ja kristilliset tavat säilytettävä kouluissa • Terveyspalveluihin on päästävä nopeammin • Parempaa huolenpitoa lapsille ja vanhuksille • Sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava • Opintopaikkoja lisättävä • Koti- ja omaishoidontukea korotettava • Vähävaraisten olojen helpottaminen

Sinulla valta vaaleissa.

Samaan aikaan, samalla lipulla:

Avoinna: to, la–su klo 10–18, pe klo 10–20. Liput: 15 ¤/10 ¤.

Ilmoituksen maksoi: Mainostoimisto Hyvän Olon Mediat Oy, www.hyvanolonmediat.ﬁ

kristilliseltä arvopohjalta

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

neniälittereK Törkyturvat

ykyään niin trendikkäässä sosiaalisessa mediassa on pienen hässäkän aiheuttanut persuehdokkaita esitellyt PerLookskuvasto. Kuvista loistaa, että elämää on tullut nähdyksi. Joukkio erottuu mukavasti puunatuista, stailatuista ja fotoshopatuista normiehdokkaista. Leikkiin kuuluu, että persut ovat olleet olevinaan kovasti loukkaantuneita moisesta mollauksesta. Koska kirkko seuraa noppana aikaansa, on kirkollisen journalismin kiiltävin helmi, Kotimaa24uutispalvelu, koonnut kirkollisista törkyturvista ja risuparroista oman KirLooks-kuvastonsa. Oireellisesti näistä elämän elähdyttämistä naamoista puolet kuuluu piispoille. Nyt olisi jonkun tahon kiireesti paheksuttava kuvaston julkaisemista, jotta kaikki säälipisteet saataisiin kerätyksi kotiin. Toisaalla olisi perustettava työryhmä miettimään, miten arkkipiispa ja muut kirkon kasvot saataisiin stailatuiksi niin, että niiden kuvia voisi painaa myös kiiltävälle aikakauslehtipaperille.

70. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3134 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä. Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviä 2,30 e / pmm. Hintoihin lisätään ALV 23% Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432 palvelee ma-pe klo 19.00-22.00. Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistä apua. Esirukouspyyntöjä vastaanotetaan.

Ev. lut. Kansanlähetys

LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 To 18.10. klo 18 Opiskelijoiden lähetysliiton oleskeluilta. www.opiskelijoidenlahetysliitto.net Su 21.10. klo 14 Lähetyskirkon messu. Liturgia & saarna: Janne Keränen www.lahetyskirkonmessu.ﬁ

ISSN 0356-3421

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROSUUNNITTELU 184,50 € PERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 2 A 7 AVIOEHDOT 250,66 € 00140 HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI Perukirjat, perinnönjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ﬁ

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

SEUROJA Ke 17.10. klo 19 Seurat Su 21.10. klo 16 ja klo 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693 Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Rakennusala Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi HERÄNNÄISSEURAT La 18.10. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2. Pe 19.10 klo 19 Purjevene-gospeltapahtuma Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Esiintymässä Viljami Kukkonen ja K-P Pöykkö. Su 21.10 klo 10 Kirkkopyhä Karkjaan kirkossa, Lärkkullantie 26, Raasepori. Keittolounas ja seurat Isossa Pappilassa. klo 14 Kotiseurat Eija Fuller-Juustilla ja Harri Juustilla, Hirvitie 7, Sipoo. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Mm. Juhani Elenius, Emilia Karhu, Hannu Ranta ja Seppo Samila. klo 18 Kirkkopyhä Maunulan kirkossa, Metsäpuron15. saarnaa jaakko Löytty, mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta. Iltateet ja seurat. klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää. Ke 24.10. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

Kansanlähetys Kaisaniemenkatu 13 A, 4 krs, p. 044 452 2239. Avoinna ma-pe klo 10-16. Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8 ja Raamattupiiri maanantaisin klo 17 toimistolla. Lauluryhmä joka toinen torstai klo 18 (parittomat viikot) toimistolla. Lisätietoja: hekl.kuoro(at) gmail.com. Filia-messu sunnuntaisin Hotel Arthurin juhlasalissa Kaisaniemessä, Vuorikatu 17. Su 21.10. klo 17 (huom. aika!) Sydämestä anteeksi, Jorma Pihkala ja su 28.10. klo 16 Mieheksi ja naiseksi, Matti Viitanen. Ehtoollinen, pyhäkoulu ja lastenhoito. Heklin ja Opkon opiskelijoiden ja nuorten aikuisten illat lauantaisin klo 18, Siltasaarenkatu 28: la 20.10. Evankeliumin asialla Hong Kongissa, Juri Veikkola ja la 27.10. Yhteyden ilta: lautapelejä ja nyyttärit. LUE www.hekl.ﬁ

VESIKOURUT s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakäsittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

050-2205 /

Siltala

www.0502205.ﬁ Pohojalaasta luotettavuutta ja osaamista pääk.seudulla jo 20 v-huon. remontit, liiketilat, kylppärit, maalaus/ tapetointi. Soita niin sovitahan tapaaminen, se ei viälä, maksa mitään. Euga /y 0uh. 0405437055 eugaoy@pp.inet.ﬁ

REMONTTEJA Ammattitaidolla lattiasta kattoon... Huoneistot, OK-talot, keittiöt, kylpyhuoneet, lattiat, maalaukset, saunat

Soita ILMAINEN arviointi!

P. 343 3052 / 0400 689 742 www.jabell.fi

Jabell Oy

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatta, laminaatti, ym. pikkutyöt. Kotimainen ammattimies. Soita ilmainen arvio. 040 189 5682

Tapetoinnit, sisämaalaukset ja kylpyhuone remontit ilmainen arvio P.050 4010477

Nyt on hyvä aika käyttää jäljellä oleva kotitalousvähennys hyväksi! Meteri Oy tekee niin pienet kuin suuretkin remontit. p. 0400 706 969/ Tero Ihatsu, meteri.ﬁ

Vesivauriokorjaukset / kylpyhuone, sauna,y.m. kodin remontit. p. 0400 465 963 www.baujap.ﬁ

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

Vuokralle tarjotaan

Etsitkö kotia?

sato.ﬁ

SATO SenioriKoti® Vapaita vuokra-asuntoja Helsingissä Mellunmäki, Korvatunturinpolku 5 3h+kk, 63 m², 953 €/kk Asunnon tarve, tulot ja varallisuus ilmoitettava. Pitäjänmäki, Kyläkirkontie 13 2h+kk, 39,5 m², 885 €/kk Taka-Töölö, Välskärinkatu 4 1h+kk, 38,5-43 m², alk. 960 €/kk Puotila, Juorumäenkuja 5 2h+k, 54,5-59 m2, alk. 910€/kk Pohjois-Haaga, Eliel Saarisen tie 10 1h+kk, 39,5 m2, 1 173 €/kk

Vuokravakuus vain 250 €. Kun teet vuokrasopimuksen vuodeksi, vakuutta ei peritä. Vesimaksu sisältyy vuokraan.

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy

Lakiasioita

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 344 344, Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Avoinna ma-pe klo 8-20, la klo 10-16

ILMOITUSMYYNTI 0400 249 961

Tervetuloa! Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa

TĂ¤yden palvelun toimisto

TEHOSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013; SĂ¤hkĂśasennusliike. Kaikki sĂ¤hkĂśtyĂśt HelsingissĂ¤ ja pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla kotimaisin voimin. 09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

MYYN HUONEISTOSI

- 2,5 % palkkio, sis alv - 39 vuoden tyĂśkokemus Soita ark/vkl 0400 506 079 lkv(A) Anneli Vainioranta ky etuovi.com / jokakoti.ďŹ MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym. MyĂśs muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

KOTIAPU NAULA JA VASARA Hoidamme kaikenlaiset kodin tyĂśt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyĂśt. Huoneistoremontit, korjaustyĂśt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050-547 0101 Jukka Vasarainen Koti kuntoon laitetaan, hoitaja apuun ankeaan. RekisterĂśidyt hoitajat Martta & Martti. PĂ¤Ă¤kaupunkiseutu, 040 164 5151 Muutot ja kuljetukset pakettiautolla. puh. 046-6454394

ASIANAJOTOIMISTO EVT asianajaja Elvi Varis Lauttasaarentie 28-30, 2 krs. 00200 Helsinki Puh. 09 454 4099 sĂ¤hkĂśposti: elvi.varis@evt.ďŹ testamentit, edunvalvontamĂ¤Ă¤rĂ¤ykset, perukirjat, perinnĂśnjaot, oikeudenkĂ¤ynnit riita- ja rikosasioissa.

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim. Testamentit, perintĂś- ym.lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.ďŹ Asianajotoimisto TyynilĂ¤ Oy Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.ďŹ

Kaikki yksityisten/yritysten lakiasiat.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkĂ¤ynnit. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

POSTIMERKKEJĂ&#x201E;, kortteja,rahoja, etikettejĂ¤,kunniamerkkejĂ¤ ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 KĂ¤pylĂ¤n Merkki Oy, Pohjolank. 1

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestĂ¤ ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

!""$"%%&

()* +

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU Tuntivel. 33â&#x201A;Ź+ alv. p.0400 811 941 mm. PihatyĂśt (bob-cat), ikkunanpesut, remontit, muutot ja kuljetukset. www. bewesport.ďŹ Parturi-kampaaja, jalkahoito. KotikĂ¤yntejĂ¤ tehdĂ¤Ă¤n pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla. Soita Elisabeth: 040 595 6843. RAKENNUSPALVELUT Kaikki remontit, lattiasta kattoon. Ulos, perustukset, aidat ja kivetykset. P. 040 189 5685 ďŹ nrak21@luukku.com Kotipalvelua: asiointiapu, siivous, kotityĂśt, digiapu. 30â&#x201A;Ź/h, kotitalousvĂ¤hennyskelpoinen! P.040 7591 845/Kirsi www.toivetoimisto.ďŹ

Ostan Sotilas- / Lotta puvut, mitalit, kirjat, hihanauhat ym. Kaiken mahdollisen aiheeseen liittyvĂ¤n. Tarjoa rohkeasti. Puh. 040 251 0494 Aija Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjĂ¤ ym. SekĂ¤ jĂ¤Ă¤mistĂśjen tyhjennykset, myĂśs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964 KĂ&#x201E;TEISELLĂ&#x201E; KUOLINPESĂ&#x201E;T, muuttojĂ¤Ă¤mistĂśt, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, tyĂśkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 0440 701 999. Ostetaan muutto- ja kuolinpesĂ¤t, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, tyĂśkalut ym. myĂśs uudempi irtain, kĂ¤teismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651. OSTETAAN KUOLINPESIĂ&#x201E; loppusiivouksineen. toimisto@marďŹ c.ďŹ p. 040 502 4546 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiĂ¤. MyydessĂ¤si ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiĂśĂśn. MENEC 09-4546572 www.menec.ďŹ

Ostetaan kuolinpesĂ¤t sekĂ¤ muuta kodin irtaimistoa. Huonekalut, korut, valaisimet, astiat, taulut yms. Kaikki huomioidaan, joten ota rohkeasti yhteyttĂ¤. Katso: WWW.PK-AUCTIONS.FI / Pentti Koskinen 044-0400 759.

Ostan 30v kokemuksella Kaikki kodin remontit isot sekĂ¤ pienet, ulko- ja sisĂ¤tyĂśt. TakuutyĂśnĂ¤. Suomalaiset tyĂśntekijĂ¤t. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. MyĂśs kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697

(0,0828 â&#x201A;Ź/puh + 0,1199 â&#x201A;Ź/min)

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ&#x201E;IVYSTYS 24 h: 050 347 1555

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus

Hautaustoimisto

(09) 321 4480

ARMAS BORG & Co Oy

PitkĂ¤nsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

612 9890

VETERAANI- JA ELĂ&#x201E;KELĂ&#x201E;ISEDUT

HAMMASLĂ&#x201E;Ă&#x201E;KĂ&#x201E;RI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus 6212266, 050 557 0740

Kauneudenhoitoa Hoida iho kuntoon! Jalkahoidot 50â&#x201A;Ź, hieronnat + muut alan tyĂśt. Kauneudeksi Maarit. Lohjantie 3 A 6 00550 Hki. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. P. 045 3414 525 Arvoisat asiakkaat! ElĂ¤k.alenn.perm. l+k (norm.50â&#x201A;Ź) nyt 37â&#x201A;Ź. Norm.vel. perm.l+k (55â&#x201A;Ź) nyt 46â&#x201A;Ź Tied. 639 818

Siivouspalveluja

Palvelemme

arkisin 9 - 16 tai sopimuksen mukaan 24 h 0400 977 000

Terveydenhoitoa

Huonekalujen kasaukset ja kodin pienet korjaustyĂśt. p. 046 899 6885 www.pollanen.info

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois! p. 0466 418 728.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

Asianajajia

Ostetaan

2 miestĂ¤, pakettiauto. HUONEKALUJEN KASAUKSET puh. 044 911 8930

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

PitkĂ¤nsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 â&#x201A;Ź / tunti 050 926 6203

KĂ¤yn kaupassa puolestanne. Puh. 045 128 1170

FORUM HAKANIEMI TĂ&#x2013;Ă&#x2013;LĂ&#x2013; MALMI ITĂ&#x201E;KESKUS LEPPĂ&#x201E;VAARA TAPIOLA TIKKURILA MYYRMĂ&#x201E;KI KERAVA HYVINKĂ&#x201E;Ă&#x201E;

taulut, valaisimet, maljakot, huonekalut, antiikit, koti-irtaimet. KuolinpesĂ¤t, jĂ¤Ă¤mistĂśt tyhjennyksineen.

Puh. 050 - 573 3206

MEDISET VARMUUSASUT Ă&#x201E;lĂ¤ kĂ¤rsi enĂ¤Ă¤ virtsankarkailusta!

siivousta jo vuodesta 1995

Ei enĂ¤Ă¤ hiostavia kertakĂ¤yttĂśtuotteita. Mukavammat

MediSet

varmuusasut kestĂ¤Ă¤ yli 200 pesukertaa! Tilaa ilmainen

Tip Top Siivous

esite:

6 0400 223 44 :

Verkkokauppa

fi www.divisa.

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon verovĂ¤h. 45%

(09) 4369 6335

KOLMEN KONSTIN KĂ&#x201E;DET -apua arkiaskareisiin senioreille alk. 27â&#x201A;Ź/h+alv (kotitalousvĂ¤h.) 044 303 3389/Tarja www.kolmenkonstin.suntuubi.com

Kotien siivousta ammattitaidolla myĂśs muut palvelut esim. kauppa ja apteekki. Puh. 040 356 6874 A-plus Siivous Email: aplus.siivous@gmail.com

PerinteistĂ¤ kuppausta Kotiharjun Saunalla. Hieronnat ja jalkahoidot myĂśs kotikĂ¤yntinĂ¤. P. 044 374 1323

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. MyĂśs jatkuvat sopimukset. www.marďŹ c.ďŹ p. 040 700 1925.

Keskusteluapua, psykoterapiaa. P. 045 806 4144. www.dancan.ďŹ Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 65â&#x201A;Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

MyydĂ¤Ă¤n hautakiviĂ¤ .DXQHLPPDW KDXWDNLYHW .DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

6820(1 +$87$.,9, ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

Ostetaan huoneistoja Etsin pientĂ¤ yksiĂśtĂ¤ tai kaksiota hyvin hoidetusta talosta (ei vĂ¤littĂ¤jĂ¤ltĂ¤) P. 050 571 7276

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vĂ¤henn. 45% Ikkunanpesuja ja siivouspalveluita. Teemme arjen helpommaksi! 045-345 5082 tai www.varmuudella.com

Vuokrata halutaan

IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

IKKUNANPESUA, kaikenlaiset SIIVOUKSET ym. KOTIAPU (kotital.vĂ¤h.) reippaasti ja huolella

puh. 044-9306273.

Tmi J.Laine Palvelut KOTISIIVOUSTA / IKKUNAPESUA Tosi edullisesti kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 - 691 994 T.Vanari

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja nĂ¤ytĂśt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

KOTISIIVOUKSET, ikkunoiden pesut, tekstiilikalusteiden pesut 29â&#x201A;Ź/h. (Kotital.vĂ¤h.) www.loistopalvelut.ďŹ P. 045 888 2583

Psykoterapeutti etsii vastaanottotilaa kantakaupungin alueelta. Toimitila tai pieni yksiĂś, wc, vesipiste, noin 20-50 m2. Kaikki huomioidaan. 045-6293099/Lotta MĂ¤Ă¤ttĂ¤nen

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25â&#x201A;Ź/h+alv www.kaijaclean.ďŹ p.045 888 2636

Haluaisin vuokrata yksiĂśn Hgi:stĂ¤ kohtuullis. vuokralla 1.11 alk. Vak.tyĂś, savuton, ei lemmik. Puh. 040 766 3534

Ikkunanpesua tosi taidolla. Ruskanraikas ammattimies. Soita 12-22 / Eki p. 050 338 4754

Savuton tyĂśssĂ¤kĂ¤yvĂ¤ nuoripari etsii kaksiota kantakaupungista. Vuokra n. 750â&#x201A;Ź. P. 040 763 5656

9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

SXK

Maarian Kotipalvelu Oy tarjoaa luotettavaa ja ammattitaitoista kotiapua. Siivoukset, ikkunoidenpesut, asiointipalvelut ja kaupassakĂ¤ynnit. Soita ja kysy tarjousta! 044 289 8800 www.maariankotipalvelu.com

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi MAARIT KYTÖHARJU

Viikon vinkki

Hengellisiä säveliä Cantores Minores -poikakuoro esittää Felix Medelssohn Bartholdyn Elias-oratorion Dresdenin maailmankuulun Kreuzkuoron kanssa Tuomiokirkossa ensi viikon torstaina. Konsertin solisteina ovat Anu Komsi (kuvassa), Monica Groop, Jussi Myllys ja Tuomas Pursio. Säestyksestä vastaa Lohjan kaupunginorkesteri Hannu Norjasen johdolla. Elias-oratorio torstaina 25.10 kello 19 Tuomiokirkossa. Liput 45, 35, 20/15 ja 10 euroa, numeroidut rivit, Lippupalvelusta ja tuntia ennen ovelta.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 21.10. klo 10 jumalanpalvelus Sotkamon kirkosta. Virret: 327, 342: 4, 55: 4–6, 510, 231, 464, 451, 326: 1, 2, 9. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Iisalmesta. Klo 18 Horisontti, ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 18.10. Diakoni, kotiäiti Kristiina Huotari. Kouluttaja Mika Aspinen. Pe 19.10. Hiippakuntasihteeri Kati Jansa. Rovasti Liisa Tuovinen. La 20.10. Luutnantti Kaisa Mäkelä-Tulander (Pelastusarmeija). Pastori Matti Mikkola. Ma 22.10. Pastori Hannu Varkki ja tutkija Aura Nortomaa. Ville Talola lukee 1. Mooseksen kirjaa. Ti 23.10. Pastori Arto Antturi. Pastori Antti Oksanen (Adventtikirkko). Ke 24.10. Tutkijayliopettaja Mikko Malkavaara. Kappalainen Tarja Seppänen. To 25.10. Pastori Kai Sadinmaa. Kenttäpiispa Pekka Särkiö.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 21.10. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 20.10. klo 11.05 Pisara. ”Ajatus siitä, että ei ole mitään uutta auringon alla, rauhoittaa. Ihminen on aika pieni.” Erityislastentarhanopettaja Martta Pyökkimies. Saarn. 1: 3–11. Uusinta ma 22.10. klo 14.55.

Ikimuistettava hetki. Eri-ikäisiä lapsia kastettiin toukokuussa Aamukaste-tapahtumassa Tampereella.

Rennot ristiäiset Leikki-ikäisenkin voi viedä kasteelle seurakuntien kastepäivänä. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Hannu Jukola

elsingin seurakunnat esittelivät Pienelle parasta -hanketta ja siihen uutena sisältyvää kastepäivää syyskuisilla Odotus & Vauva -messuilla. Seurakuntien materiaali kiinnosti monia, esimerkiksi Niina Ronkaista, joka oli tullut messuille kymmenen kuukauden ikäisen Vilja-tyttärensä kanssa. Ronkaiselle ja hänen miehelleen oli itsestään selvää, että lapsi kastetaan. Viljan ristiäiset pidettiin uudenvuodenpäivänä Ronkaisen vanhempien luona Kuusamossa.

– Kaste on tärkeä osa kristillistä perinnettä. Lähisuvun ympäröimänä pidetty tilaisuus tuntui erittäin liikuttavalta. Ronkaisen mukaan Viljalle valittiin kummit paljolti sen perusteella, että he pystyisivät huolehtimaan hänestä, jos vanhemmille tapahtuisi jotakin. Vanhemmat toivovat kummien olevan muutenkin mukana lapsen elämässä. Lapsen kastaminen hoituu Helsingissä ensi kuussa vaivattomasti seurakuntien yhteisessä kastepäivässä. Päivä järjestetään lauantaina 10.11. Kannelmäen kirkossa, Matteuksenkirkossa, Munkkivuoren kirkossa, Tuomiokirkossa ja Kampin kappelissa. Lapsen voi tuoda kastettavaksi johonkin näistä kirkoista ottamalla yhteyttä pappiin. Kutsuja päivään lähetetään viisikuukautisista aina viisivuotiaille, mutta kaiken ikäiset lapset ovat tervetulleita. Pienelle parasta -työryhmään kuuluva Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad kertoo, että näin pyritään palvelemaan entistä paremmin helsinkiläisiä lapsiperheitä.

– Kaikilla vanhemmilla ei riitä energiaa kastetilaisuuden järjestämiseen. Syynä voi olla esimerkiksi se, että lapsi valvottaa, kotiin ei mahdu juhlimaan tai uusperheen on jostain syystä hankalaa järjestää juhlia kotona. Kastettavan lapsen vanhemmista toisen pitää kuulua kirkkoon. Lapsella on oltava myös vähintään yksi kirkkoon kuuluva kummi. Seurakunta voi auttaa, jos tällaista kummia on vaikea löytää. Tilaisuuden jälkeen tarjotaan kakkukahvit.

nöstä pelkästään siunaamaan lapsen, koska hänestä perheitä on tuettava kaikin tavoin. – Lapsen siunaaminen on uusi ilmiö. Nykyelämä on moniulotteista ja -kulttuurista, jolloin on ymmärrettävää, ettei kaikille perheille sovi sama kaava.

Kaste kuuluu luterilaisen kirkon pyhiin toimituksiin. Se tekee lapsesta kotiseurakunnan jäsenen ja osan kristillistä yhteisöä. Kasteen vesi symboloi puhtautta ja muistuttaa kristityn oikeudesta saada anteeksi ja aloittaa alusta. – Kaste on näkyvä merkki Jumalan rakkaudesta ja tekee näkyväksi sen, mikä on totta jokaiselle lapselle, Leo Glad sanoo. Gladin mukaan jokainen lapsi on Jumalalle yhtä tärkeä, oli hänet kastettu tai ei. Kirkkoherra suostuu myös vanhempien pyyn-

■ Matteuksenkirkko: Eija Kallinen, p. 050 380 2018, eija.kallinen@ evl.fi, ja Helena Rönnberg (ruotsiksi), p. 050 380 3957, helena. ronnberg@evl.fi

Kastepäivä la 10.11. klo 13 Ilmoittautumiset: ■ Kannelmäen kirkko: Tiittu Paju, p. 09 2340 3813, tiittu.paju@evl.fi

■ Munkkiniemen kirkko: Leo Glad, p. 050 301 6944, leo.glad@evl.fi; ■ Tuomiokirkko: Anna-Maija Viljanen-Pihkala, p. 050 320 7922, anna-maija.viljanen-pihkala@evl.fi ■ Kampin kappeli: Nanna Helaakoski, p. 050 412 9913, nanna. helaakoski@evl.fi. ■ Lisätiedot: www.kastepaiva.fi

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Kansanlaulumessu bändin säestyksellä Vanhat kansanlaulut saavat uuden elämän jumalanpalveluksen sävelminä Anna-Mari Kaskisen sanoittamassa kansanlaulumessussa sunnuntaina 21.10. kello 18 Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5. Säestyksestä vastaavat muun muassa haitaristi Hannu Jylö, klarinetisti Raimo Savolainen ja basisti Veijo Lankinen. Kirkkokahveilla seurakuntalaiset Anneli Rautiainen ja Erkki Komulainen kertovat kansanmusiikkiharrastuksestaan.

Suoraa puhetta kirkon uudistamisesta Tulkaa kaikki -liike järjestää kirkon uudistamisesta teemalauantain 20.10. kello 12.30–16.30 Mikael Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23. Luvassa on suoraa puhetta demokratiasta, rakenteista ja muutoksesta. Kirkolliskokousedustajat Johanna Korhonen, Heikki Hiilamo, Sammeli Juntunen ja Sami Ojala ovat tilaisuuden puhujina. Tapaamisessa on varattu myös runsaasti aikaa yhteiselle keskustelulle. Kello 12 alkaen on tarjolla kahvia ja pientä suolaista syötävää 5 euron hintaan. Lisätietoja: www.tulkaakaikki.net/ ajankohtaista

Teetä ja keskustelua yrittäjyydestä Miten yritys voisi tuottaa enemmän yhteisöllistä ja yhteiskunnallista hyvää? Entä miten sovittaa yhteen oma arki, arvot ja yritystoiminta? Näistä aiheista keskustellaan iltapalan ja teetarjoilun merkeissä maanantaina 29.10. kello 18–21 Seurakuntientalossa, Kolmas linja 22 B. Illassa maistellaan Teeyhdistyksen asiantuntijan ja yhteiskunnallisen yrittäjän Päivi Kuuselan opastuksella taiwanilaisia korkeiden vuorten teelaatuja. Teetä voi myös ostaa mukaan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut viimeistään perjantaina 26.10. Pienyrittäjien tukihankkeen projektisihteerille: juha. hietanen@evl.fi, p. 09-2340 2602.

Luottamuksen messu kutsuu

la, soittamalla tai rakentamalla kryptan sisustusta. Lisätietoja: www.luottamuksenmessu.fi

Jaakko Löytty saarnaa kirkkopyhässä Muusikko Jaakko Löytty saarnaa Herättäjän kirkkopyhän iltamessussa sunnuntaina 21.10 kello 18 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Messussa lauletaan Siionin virsiä. Mukana ovat pastorit Kaisa Heininen ja Leena Väyrynen-Si, kanttori Maija Pesonen-Kareinen sekä Herännäisnuorten kuoron kvartetti. Ilta jatkuu Siioninvirsiseuroilla, joissa puhuu Antti Rintala. Messu taltioidaan internetiin osoitteeseen www.verkkokirkko.fi.

Uskonnot kaupunkitilassa Tiedekulmassa, Aleksanterinkatu 7, on 26.10. saakka tarjolla paljon mielenkiintoista. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta järjestää siellä ohjelmaa Uskonto ja kaupunkitila -teemalla. Tarjolla on tietoiskuja ja keskustelutilaisuuksia siitä, miten uskonnot ovat eri aikoina muokanneet kaupunkikuvaa. Ohjelman visuaalisen rungon muodostaa Sakraalia stadiin – skissipaperilla -näyttely, joka avaa kaupunkitilan visioita mallintamalla rakentamatta jääneitä kirkkosuunnitelmia nykyiseen kaupunkikuvaan. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Lisätiedot: http://blogs.helsinki.fi/wdc2012/uskonto_ja_kaupunkitila/

Vielä ehtii käydä rippikoulun Suunnitteletko kirkkohäitä, mutta rippikoulu jäi aikoinaan käymättä? Vartiokylän seurakunnassa pidetään aikuisten intensiivirippikoulua neljänä iltana, keskiviikosta torstaihin 7.–8. ja 14.–15.11. kello 17.30–19.30. Rippikoulu päättyy konfirmaatioon Puotilan kappelissa torstaina 22.11. kello 18. Rippikouluun voi tulla, vaikka ei olisi kastettu. Kaste voidaan antaa konfirmaation yhteydessä tai yksityisesti sitä ennen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Karoliina Vidgrén, p. 09 2340 6470.

Tahdon-illassa tietoa avioon aikoville Kirkkohäitä ja häämusiikkia pohtiville järjestetään Tahdon-ilta sunnuntaina 28.10. kello 18 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Samalla kertaa voi kello 17 lähtien kappelissa tehdä avioliiton esteiden tutkintapyynnön. Mukana on oltava oma kulta ja henkilöpaperit.

Menokasvo: Zorana Jovanovic

Marjo Kytöharju

JÄ M S Ä

Zorana Jovanovic vierailee Agricolamessussa sa keskikossa, viikkona 24.10. kello 20 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Mistä asioista aiot puhua? – Kyseessä on Vastuuviikon ihmisoikeusmessu. Viikon rron teemana on Turvallinen paikka uskoa ja elää. Kerron e messun jälkeen itsestäni ja perheestäni. Olemme kristittyjä ja jouduimme lähtemään vuonna 1992 uskonnollisen vainon takia kotimaastamme, nykyisestä Bosniasta. Erilaiset uskonnolliset ryhmätt a elivät sovussa entisen Jugoslavian alueella, mutta sodan sytyttyä tilanne muuttui täysin. Miten elämäsi on sujunut Suomessa? – Tulin tänne 15-vuotiaana, opin nopeasti kielen ja opiskemalailin sittemmin rakennusinsinööriksi. Minulla on suomalaitä koti nen mies, ja kesällä meille syntyi lapsi. Ajattelen, että ani, ja on siellä, missä on perhekin. Toki olen ylpeä juuristani, ortodoksikirkko on minulle kuin toinen olohuone. Oletko käynyt myöhemmin Bosniassa? n jou– Olin 2000-luvulla vuoden ajan rauhanturvaajien taavana. koissa sotilastulkkina sekä media- ja kulttuurivastaavana. Viimeksi kävin Bosniassa muutama vuosi sitten. Siellä on eet. Kesnyt rauhallista, mutta sodan arvet ovat vielä tuoreet. uin kipeät tää varmasti ainakin sukupolven verran ennen kuin tapahtumat alkavat unohtua.

E S KO

Seurakunnat alkoivat pitää yhteyttä lapsiperheisiin Pienelle parasta -hankkeen merkeissä vuonna 2009. Kun vauva syntyy, lähetetään kirkkoon kuuluvalle äidille seurakunnan rekisteröintilomakkeen lisäksi kasteeseen rohkaiseva esite. Se sisältää muun muassa ristiäisten järjestämiseen liittyviä neuvoja ja pohdintoja. Kastetulle lapselle lähetetään omalla nimellä Pienen iltahetki -paketti, joka sisältää Sari Kaasisen tuutulaululevyn, Kaisa Raittilan Vanhemman mietteitä lapselle, Jenni Ropen kuvituksen ja enkelitaulun. Vauvaperheitä kutsutaan myös tuutulaulukonsertteihin. Seurakuntayhtymän varhaiskasvatussihteerin Päivi Vuorelman mukaan ensi vuonna lähetetään Pienelle parasta -postia 3–4-vuotiaille. Lisäksi kehitteillä on materiaalia kouluikäisille. – Haluamme tukea lapsen elämän alkuvuosia syntymästä kouluikään. Lapsen kasvu sisältää herkkiä vaiheita, kun hän alkaa itsenäistyä ja miettiä isoja elämänkysymyksiä.

Muutaman viikon takaisen Taizétapahtuman henki ja tunnelmat ovat koettavissa Luottamuksen messussa perjantaina 19.10. kello 18 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Messussa lauletaan meditatiivisia Taizé-lauluja ja hiljennytään raamatuntekstien äärellä. Messuun voi osallistua myös laulamal-

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 18.10.

Maanantai 22.10.

Musiikkia klo 7–9 Kampin kappelissa. Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen seurakuntasalissa. Laulattamassa Kristiina Wahlstein. Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Laulattamassa Kirsi Lemponen ja Juha-Matti Tikkanen. Virkisty virrellä klo 17 Katukappelissa, Kauppak. Columbus. Laulattamassa Riitta Hirvonen. Siioninvirsiseurat klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa. Mukana Veli-Matti Hynninen, Jukka Nevala ja Johan Wennerström. Konsertti klo 19 Paavalinkirkossa. Kamarikuoro Somnium Ensemble, Yleisradion Vuoden Nuorisokuoro, sekä solisteja. Mm. Bruckner, Brahms, Kuula, Rautavaara. Ohjelma 7 e. Focus Rautavaara klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Elävien säveltäjien sarja. Kymi Sinfonietta ja Helsingin kamarikuoro, johtaa Yasuo Shinozaki. Rautavaara: Lintukoto ja True & False Unicorn, Sibelius: Myrsky-sarja nro 2. Liput 18 / 13 / 7 e Lippupalvelusta, kymisinfonietta@kymp.net, p. 05 234 4891 ja ovelta. Soi kunniaksi Luojan klo 19 Vuosaaren kirkossa. Janne Maarala, piano. Ohjelma 10 e. Itä-Helsingin Kulttuuriviikkojen ohjelmaa.

Laula kanssamme klo 13 HelsinkiMission kerhosalissa, Kinaporinkatu 11 A, 2 krs. Yhteislaulua senioreille. Konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Metropolian, Sibelius-Akatemian ja Espoon musiikkiopiston muusikot Valeria Resjan, Adrian Ibañez-Resjan, Alicia Ibañez-Resjan, Felix Ibañez, Rebecca, Jan-Paul ja Jonatan Roozeman, Iiris Kaasinen, Anna Gebert, Aarni Pennanen ja Fanny Söderström sekä Viulissimo- ja Klezmer-yhtyeet. Puhe pappismunkki, prof. Serafim Seppälä. Armenialaista, länsimaista ja itäeurooppalaista musiikkia: Khachaturian, Bartók, Mirzojan, Sibelius, Sarasate, Kreisler, Ahinian. Maksullinen ohjelma Vuoristo-Karabahin lasten hyväksi. Lahjoituksia voi osoittaa myös tilille Karabahin lapset FI3257211561525127.

Lauantai 20.10. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Markku Heikinheimo, urut. Couperin: Offertoire ja Tierce en Taille, Daqui: Noël nro 10, Calvière: Cromorne en Taille, Boëly: Fantaisie et Fugue. Konsertti klo 19 Kallion kirkossa. A cappella -lauluyhtye Soundelicious.

Sunnuntai 21.10. Pop-messu klo 11 Lauttasaaren kirkossa. Messussa säestää orkesteri Markku Perttilän johdolla. Mukana Juha Rintamäki, Varpu Koivunen, Kirsi Auranen, Aino Valojärvi, Kati Kotamäki ja Matti Holopainen. Felix! klo 15 Paavalinkirkossa. Helsinkiläinen kamarikuoro Addictio ja ruotsalainen Non Silentium -kuoro, sopraano-, mezzosopraano- ja bassosolistit, johtajina Anna Nora jja Urban Westerlund. Jousi- ja puhallino hallinorkesteri, jossa ruotsalaisia ja suoma suomalaisia soittajia. Mendelssohn Bartho Bartholdyn harvoin kuultuja teoksia. Alussa teos- ja säveltäjäesittely. Ohjelma 12 e. Syysk Syyskonsertti klo 16 Alppilan kirkos kirkossa. Salonkikuoro. Hengellisiä lauluja ja syksyisiä iskelmiä. Kahvi Kahvia & Musiikkia klo 16 LänsiPasil Pasilan kappelissa. Sari Savunen, sop sopraano, Pete Vuorio, piano. Oh Ohjelma 5 e. Sä Sävelen ja sanan ilta klo 16 Pi Pihlajamäen kirkossa. Kirkon ku kuoro, johtaa Timo Olli, Jukka Holo Holopainen. Yhteis Yhteiskonsertti klo 18 Vuosaaren kirkos kirkossa. Vuosaaren väyliltä Sipoon ranno rannoille. Kansanmusiikkiryhmät Sibbo Spelmanslag ja Sakarat. Vanhaa kansanmusiikkia ka Sipoosta ja merel merellisiä lauluhelmiä. Järj. Vuosaaren se seurakunta, Vuosaari-seura ry ja Itä-He Itä-Helsingin Kulttuuriviikot ry. Urkuk Urkukonsertti klo 19 Temppeliaukion k kirkossa. Catherine Porizko, Pietar Pietari. Bach, Widor, Porizko. Ohjelma 10 e Inkerin kirkon Toksovan seurak seurakunnan diakoniatyölle.

Tiistai 23.10. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Sixten Enlund, urut. Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkon kryptassa, Palosuontie 1. Laulattamassa Ari Häyrinen ja AnnaKaisa Honkanen. Musiikkia klo 18–20 Kampin kappelissa. Israelilaisia tansseja klo 18 Vuosaaren kirkossa. Tansseja ja Vanhan testamentin sanomaa. Wim van der Kooij ja Tommi Vanhanen.

Keskiviikko 24.10. Lasten hengelliset laulut klo 10 Siltamäen seurakuntakodissa. Laulattamassa Hanna Varis ja Pirjo Kettu. Improvisaatioita pianolla klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Hanna Rämö. Yhteislauluhetki klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Kulttuurikeskiviikko klo 18 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Vieraana tsekkiläinen laulaja-lauluntekijä Lucie Niemelä ja akustinen kvartetti, johon kuuluu piano, laulu, kazoo, kitara, basso ja cajón. Lähetyslauluilta klo 18.30 Siltamäen seurakuntakodissa. Laulattamassa Hanna Varis ja Pirjo Kettu.

Torstai 25.10. Musiikkia klo 7–9 Kampin kappelissa. Bach & Händel klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Barokin mestarit. Sanna Mansikkaniemi, mezzosopraano, Jussi Aalto, alttoviulu, Ilpo Laspas, urut. Ohjelma 10 e. Elias-oratorio klo 19 Tuomiokirkossa. Mendelssohn Bartholdy. Poikakuoro Cantores Minores ja Dresdenin Kreuzkuoro, solisteina Anu Komsi, Monica Groop, Jussi Myllys ja Tuomas Pursio, Lohjan kaupunginorkesteri. Johtaa Hannu Norjanen. Cantores Minores -kuoron 60-vuotisjuhlavuoden konsertti. Liput 45 / 35 / 20 / 15 / 10 e (numeroidut rivit) Lippupalvelusta ja ovelta. Kesto n. 2 h 30 min, ei väliaikaa.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko&kaupunki 17. lokakuuta 2012 Numero 39

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

kaupungissa. Lisäksi on syytä muistaa, että tällä hetkellä Helsingin seurakunnissa ei ole yhtään naiskirkkoherraa. Veikko Pöyhönen opetusneuvos, Kallion srk:n jäsen

Hissit pilaisivat arvotalot

Teemu Laajasalolla on näytöt täysin uudenlaisen ja avoimen seurakunnan rakentamisesta Punavuoressa Agricolan kirkossa. Hyvin eri-ikäiset ja erilaiset ihmiset ovat löytäneet mielekkään yhteyden kirkkoon. Agricolaan on mahtunut kaupungin suurin nuorten aikuisten messu, suurin seniorien viikkotapahtuma, Tuomasmessu, perinteistä diakoniaa ja kahvila, joka kokoaa tavallisia ihmisiä sadoittain joka viikko. Teemu on halunnut avata ovia ja antaa oikeaa vastuuta seurakuntalaisille. Me lapsiperheiden äidit haluamme tukea Teemua, koska hänellä on keskeisenä näky myös lasten ja perheiden tukemiseksi. Kalliossa ja Alppilassa yhä useammat perheet jäävät lapsiensa kanssa asumaan alueelle. Haluamme, että kirkkoherra on aidosti kiinnostunut perheistä ja luo mahdollisuuksia uudenlaiselle yhteisöllisyydelle. Uskomme, että Teemu olisi kokeneena johtajana, isänä ja kasvatustieteen tohtorina tähän paras vaihtoehto. Kallion seurakunta on menettänyt nopeammin jäseniään kuin mikään muu seurakunta Suomessa. Nyt tarvitaan rohkeita tekoja ja osoitettuja näyttöjä aikaansaamisesta. Siksi tuemme Teemua.

Antti Vuorela kirjoittaa (K&k 12.9.) haluavansa kerrostaloasukkaille oikeuden päättää hisseistä. Perusteluna on, että vanhukset ja liikuntaesteiset joutuvat jättämään kotinsa, kun eivät pääse rullatuolilla ja rollaattorilla ylös. On hyvä asia, että Museovirastolla on sentään jotakin sanomista arvotalojen korjauksissa. Muutoinhan nämä rollaattori-ihmiset pilaisivat kaikki arvotalot ajatellessaan vain omaa itseään. He eivät varmaan enää pysty ajattelemaan sitä, että talo rappukäytävineen jää paikalleen palvelemaan uusia asukkaita heidän kuoltuaan. Ihmisen pitää sopeutua elämän tuomiin uusiin tilanteisiin: liikuntakykykin voi mennä missä ja milloin vain. Kyllä ihmiset muuttavat ja asuntoa vaihtavat useita kertoja elämänsä aikana aina elämäntilanteen niin vaatiessa. Palvelutaloon vain asumaan silloin, kun omat voimat eivät enää riitä kipuamaan rappuja ylös. Se rakas koti on joka tapauksessa tänne jätettävä, vaikka olisi kuinka vaikeata siitä luopua. Pitää pystyä katsomaan omaa nenäänsä pitemmälle eikä olla itsekäs.

Hyvä Kallion seurakunta!

Arka paikka

tomia väittelyjä, sillä tiedäthän, että ne synnyttävät riitoja. Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään; hänen tulee sävyisästi ojentaa vastustelijoita; ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen, niin että tulevat tuntemaan totuuden ja selviävät perkeleen pauloista, joka on heidät vanginnut tahtoansa tekemään.”

Seppo Simola totesi pääkirjoituksessaan 10.10.: ”Kirkolliselle lehdelle oman yhteisön arvosteleminen on arka paikka... Siksi kirkollinen journalisti tunteekin aina jonkinlaista ylpeyttä, kun häntä syytetään oman pesän likaamisesta tai niin kuin jotkut kauniisti sanovat kusemisesta omiin muroihin.” Simolan rooli seurakuntayhtymän viesLasse Hovi tintäjohtajana ja Kirkko ja kaupunki -lehden Helsinki päätoimittajana on ristiriitainen. Viestintäjohtajan rooliin sen enempää kuin journalismiinkaan ei sovi oman pesän likaaminen. Marja Heltelä Kallion ”Maallisissa ﬁrmoissa” tällaisesta toiminkirkkoherraksi nasta vedettäisiin nopeasti karut johtopääHelsingin tuomiokirkkoseurakunnan johtatökset. va kappalainen Marja Heltelä on ensimmäiSimolan kirjoitusten kylvö on saattanut sellä vaalisijalla Kallion seurakunnan kirkkirkolliset liberaalit ja konservatiivit vihoikoherranvaalissa. Hän on oivallinen valinhin keskenään, minkä seurauksena kumta nuorekkaan seurakunnan vaativaan mastakin porukasta on erottu kirkosta. kirkkoherran tehtävään. Simola on pitkin aikaa kirjoittanut Marja Heltelällä on vakuuthomoista, ja 10.10. ilmestyneessä Jatka tava johtajakokemus Tuomiolehdessä muisteltiin Jani Toikeskustelua kirkkoseurakunnan johtavavolan haastattelun muodossa kahden vuoden takaista TV2:n verkossa www. na kappalaisena sekä Lohjan seurakunnan vt. kirkkoherhomoiltaa ja sen aiheuttamaa kirkkojarana. Marja on kuunteleva, erovyöryä. kaupunki.fi mutta myös päämäärätietoiVietän vuosittain eripituisia nen johtaja. Tuomiokirkkoseujaksoja Tukholmassa, joten tunrakunnassa hän onnistui hyvin nen myös Ruotsin ilmastoa, jolla on toimintakulttuureiden yhteensovittanäissäkin asioissa pitemmät ja asiallimisessa, kun neljä keskustaseurakuntaa aisemmat perinteet ja perusteet. Siellä Kirkkoinaan liitettiin yhteen. ko ja kaupungin ja Simolan tapaista kirjoitTätä osaamista tarvitaan nyt Kalliossa, telua pidettäisiin tasa-arvorikkeenä, koska jossa Kallion ja Alppilan seurakuntien toilesbot on unohdettu lähes tykkänään. mintakulttuurien yhteensovittaminen jatKirkollisen lehden päätoimittajana Sikuu. Marjalla on siis parhaat edellytykset molan tulisi tutkia Raamattua. Apostoli toimia seurakunnan johtajana monikultPaavali kirjoittaa toisessa kirjeessään Timotuurisessa ympäristössä Helsingin kantateukselle: ”Mutta vältä tyhmiä ja taitamat-

Riitta Männistö vs. kirkkoherra

Teemu Laajasalo Kallion kirkkoherraksi

Anu Rask, Anna-Riitta Kässi, Laura Rissanen, Riikka Sipilä, Charlotte Remming

Ville Ranta

lunneet palvella jäseniämme mahdollisimman hyvin ja toivotamme kalliolaiset tervetulleiksi vaaliuurnille!

Kiitos postista, jonka jo pari viikkoa sitten lähetit miehelleni hänen nimellään osoitetussa kirjekuoressa. Mukavasti laaditussa esitteessä kerroit hänelle kotiseurakuntamme lähestyvästä kirkkoherranvaalista, esittelit ehdokkaat, kutsuit paneeliin ja äänestämään. Kirje kertoi miehelleni, että hän on seurakunnalleen tärkeä. Minustakin olisi mukava tulla kutsutuksi äänestämään oman seurakuntani johtajaa. Toivottavasti postini on vain hukassa. Äänestyspäätös tai äänihän on aina henkilökohtainen. Annmari Salmela Kallion seurakuntalainen

Edellisen johdosta: Kallion seurakunnan vaalilautakunta päätti lähettää vaaliesitteen seurakunnan jäsenten koteihin tiedottaakseen kirkkoherran vaalista 4. ja 5.11. sekä sitä edeltävästä ennakkoäänestyksestä ja vaalipaneeleista. Esite postitettiin Kirkko ja kaupunki -lehden osoitteiston mukaan, eli se ei ole jäsenkirje tai ilmoitus äänioikeudesta vaan vaalitiedote. Tällä hetkellä ei ole mahdollista saada lehden osoitetilaan useampaa kuin yksi vastaanottaja, ja siksi lehti postitetaan talouden vanhimman jäsenen nimellä. Lehden saaja määräytyy siis iän eikä sukupuolen mukaan. Kirkkoherran vaaliin liittyvä osoitepoiminta otettiin lehden jäsenrekisteristä, joten sama ongelma toistuu myös siinä. On myös mahdollista, että esitteen saavat vaaliluettelon kirjoittamisen jälkeen seurakuntaan tulleet jäsenet. Äänioikeus kuitenkin on vain 26.8. seurakunnan kirjoihin merkityillä jäsenillä, jotka viimeistään 4.11. mennessä ovat täyttäneet 18 vuotta. On myös niitä, jotka eivät halua jäsenlehteä eivätkä tästä syystä ole saaneet esitettäkään. Se ei kuitenkaan estä äänestämästä. Äänioikeus todetaan vaaliluettelosta ja sen vuoksi mukaan äänestyspaikalle ei tarvitse ottaa muuta kuin henkilöllisyystodistus. Olemme pahoillamme, että esitteen postitus on tuottanut joillekin mielipahaa, mutta toisaalta tietääkseni eivät seurakunnat ole pitäneet tapanaan kirkkoherranvaalin esitteitä koteihin lähettää. Olemme ha-

Kaija Kajanus

Montakin Mariaa Tämän lehden menovihjejutun (K&k 3.10.) mukaan ”uusimmista luterilaisista kirkkorakennuksista Mariaa saa etsimällä etsiä”, eikä Helsingin luterilaisista kirkoista Mariaa juuri löydy. Tästä syystä juttukuvakin ”piti mennä ottamaan” katoliseen Pyhän Henrikin kirkkoon. Hyvät Marian etsijät, tervetuloa löytöretkelle Itä-Helsinkiin. Vuonna 1980 valmistuneen Vuosaaren kirkon alttariseinässä näette Mauri Favénin taiteileman kuvasarjan Jeesuksen elämästä. Kuudesta kuvasta peräti kolmessa on mukana myös Maria: Maria ottamassa vastaan enkelin ilmoitusta, Maria seuraamassa tietäjien kumarrusta ja Maria suremassa poikansa kuolemaa. Tiina Ahonen

Nuorten syrjäytyminen pitää estää Nuori ei syrjäydy opiskelusta, työelämästä tai yhteisöstä yhdessä yössä. Huono-osaisuus kasautuu jo varhaislapsuudesta alkaen. On tärkeää vahvistaa peruspalveluita ja matalan kynnyksen apua neuvolassa, päiväkodissa ja kouluissa. Muuttovaltaisessa Helsingissä tukea tarvitaan lapsiperheiden tavallisen arjen onnistumiseen jo ennen kuin ongelmat ovat riistäytyneet käsistä. Nyt tarvitaan panostusta lapsiperheiden köyhyyserojen tasoittamiseksi asumistuen ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen keinoin esimerkiksi harrastuksiin ja lomatoimintaan. Eriarvoistumiskehitystä voi ehkäistä jo asuinalueiden suunnitteluvaiheessa. Nuorten sivuunjäämiskehitystä voidaan ehkäistä myös kouluissa. Jos saataisiin lisää toisen asteen opiskelupaikkoja pääkaupunkiseudulle, tarpeen mukaan erityisopetusta, oppilashuoltoa ja ryhmäytymisen tukea, jokainen nuori voisi kokea kuuluvansa yhteiskuntaan sen arvostettuna jäsenenä. Suomessa ihannoidaan usein lasten yksin pärjäämistä. Ruotsissa alle 12-vuotiailla on oikeus iltapäivätoimintaan, mikäli huoltaja on samaan aikaan työssä tai opiskelemassa. Joustavuus hoitoratkaisuissa on Suomessa iso haaste myös ilta- ja viikonlopputöitä tekevien yksinhuoltajien pienten koululaisten osalta. Sirkku Ingervo erityisopettaja, opinto-ohjaaja kahden teinin sinkkuäiti, Oulunkylän seurakuntaneuvosto