K&k 2013 nro 13

www.kirkkojakaupunki.fi

Kirkko soikoon pohtii sivullisuutta » 10–13

Numero 13

Keskiviikkona 10. huhtikuuta 2013

SIRPA PÄIVINEN

Solvatut

Aino Spence ja muut äidit kertovat, millaista on kasvattaa monikulttuurisia lapsia » 14–16

Raamatussa perheet olivat usein moniavioisia » 3 Nämä kirkot täyttyvät joka pyhä » 4–5

Verojen karttelu rapauttaa yhteiskuntaa » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

” Numero 13

Lainasanat

Oppilaat saivat esittää toiveita eläviksi kirjoiksi syksyllä, kun etiikan ja yhteiskuntaopin tunneilla oli käsitelty v vähemmistöjä ja syrjintää. Etsimme sopivat h henkilöt ja koulutimme heidät kirjoiksi.”

10.4.2013 013 3

Uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Elina Ojala sivuilla 8–9.

U

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PLAINPICTURE/KUVAARIO

Pääkirjoitus

Karkotus paratiisista eroparatiisit, harmaa talous, pimeä työ, veronkierto ja -suunnittelu ovat termejä, jotka ovat vilisseet viime päivien ja viikkojen keskusteluissa.

Osa termeistä pitää takanaan selviä rikoksia, osa liikkuu rikollisen ja arveluttavan välimaastossa. Kaikki kietoutuu ihmisten haluun pitää itsellään mahdollisimman paljon ja välttää varojen muodossa kannettavaa vastuuta koko yhteiskunnan hyvinvoinnista.

Harva meistä on tässäkään asiassa synnitön.

Kovin moni meistä on valmis paheksumaan toisten lankeamista, mutta samalla venyttämään omaatuntoaan, kun on kyse ”pienispienis tä” pimeänä itselle ostetuista sta palveluista. Ehkä olisi hyvä muistaa raamatullinen totuus: joka on vähässää väärä, on paljossakin väärä.

V

Rukous Miten oppisin tämän: päivä ja tunti kerrallaan, tilanne ja tunne vuorollaan.

Lisää minulle mielenmalttia että osaisin olla arvioimatta kaikkea aina heti tuoreeltaan.

Anna myös vähän itsehillintää ja tunnustelevaa mieltä: mitä tämä asia kertoo, mitä se merkitsee, mitä siitä ehkä seuraa.

Sinä Suuri Tuntematon, joka ylität ajan ja paikan rajat, luo minuun enemmän rauhaa.

aa laskea, Kukaan ei varmasti osaa kuinka paljon yhteiskunta menettää yhteisiä varoja pinnaareille. Kysymys on vuosittain in vähintään sadoista miljoonista, luultavasti useista miljardeista. Hyvin monet julkisen talouden vaikeudet et voitaisiin ratkaista vain ukorjaamalla harmaan talouden ongelma.

Viranomaiset voivat tehdä paljon. Esimerkiksi

Eilen

Tänään

Ponnistelevan sankarin osaksi tulee onni, pelkurit vain vetoavat kohtaloon. Kohtalon kukistaen tee urotyö omalla voimallasi, jos ei ponnistuskaan tuo tulosta, se ei ole sinun vikasi.

Joka kerta, kun lähden lenkille ja astun ovesta ulos, hyppään mukaan suureen seikkailuun. En koskaan tiedä, minne päädyn tai mitä tapahtuu.

En suunnittele reittiäni tarkkaan, vaan menen fiilisten mukaan. Jos näen jossain jonkin uuden tien tai polun, tsekkaan minne se johtaa.

Hitopadeša, tarinan kokoamisaika noin 900–1300 jKr.

Markus Uku Laitinen kirjassaan Katujen zen (Like 2013)

ihmisille on tehtävä kaikkien työn teettämiseen liittyvien velvoitteiden hoitaminen mahdollisimman helpoksi ja selkeäksi. Nykyisenä nettiaikana olisi kai mahdollista tässäkin päästä yhden yksinkertaisen luukun periaatteeseen.

Erilaiset lainsäätäjien ja viranomaisten toimet ovat tärkeitä tukittaessa harmaan talouden porsaanreikiä. Siihen tehdyt panostukset saadaan helposti moninkertaisesti takaisin.

Avainasemassa ehkä kuitenkin on yleinen asenneilmapiiri. Meillä on turhan paljon moralistista henkeä, jossa vahingoniloisena tuomitaan ja ilkutaan sitä, joka on sattunut kärähtämään tekosista tekosistaan. Sen sijaan olisi hyvä, jos verojen karttelu kaik kaikkineen nähtäisiin yhteiskuntaa rapauttavaksi rapauttava voimaksi, myös omalla kohdalla. luistam Veroista luistaminen on varastamista yhteisestä hyvinv hyvinvoinnista, vaikka se onnistuttaisiin tekemään muodollisesti laillisestikin. laillises Esimerkiksi varojen ja liike liiketoimien siirtämiseen varoparatiiseihin parat ei ole mitään muuta syy syytä kuin verokeinottelu.

Joka Jokainen siellä lymyävä pitäisi kark karkottaa pois riippumatta siitä, k kuinka hyvin pystyy verhoam amaan toimensa laillisuuden viik viikunanlehteen.

Sep Seppo Simola, päätoimittaja sepp seppo.simola@evl.fi

Iankaikkisesti Vielä tämän minä havaitsin auringon alla: Juoksu ei ole nopeiden vallassa eikä sota sankareiden, ei leipä viisaiden, ei rikkaus kyvykkäiden eikä menestys älykkäiden. Kaikki on ajan ja kohtalon vallassa.

Saarnaajan kirja 9: 11

3

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Sekalaiset liitot. Raamatun aviosuhteiden monimuotoisuus olisi nykylainsaäädännön kannalta mahdottomuus. – Raamatun avioliittokäsitys, Martti Lutherin aikainen avioliitto tai nykyaikainen avioliitto eivät ole merkitykseltään samoja asioita, sanoo dosentti Outi Lehtipuu.

Muuttuva avioliitto Lakialoite tasa-arvoisesta avioliittolaista pakottaa kirkon ulos poterostaan.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Hans Eiskonen

K

ansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista on tähän mennessä allekirjoittanut hieman yli 147 000 ihmistä.

Tavoite meni rikki jo aloitteen ensimmäisenä päivänä.

Eduskunnan on otettava lakialoite käsittelyyn, mikäli vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista kuuden kuukauden kuluessa allekirjoittaa aloitteen.

Ylivoimainen enemmistö allekirjoittajista on seurakuntalaisia. Virallisesti kirkko kuitenkin opettaa, että avioliitto on tarkoitettu ainoastaan miehen ja naisen väliseksi.

Piispojen vuonna 2008 julkaisema puheenvuoro Rakkauden lahja selittää avioliittoa näin: ”Kirkko uskoo, että luodessaan ihmisen mieheksi ja naiseksi Jumala asetti avioliiton heidän yhteiseksi elämänmuodokseen.”

Kirkon käsityksen mukaan avioliitto ei kuulu seksuaalisille vähemmistöille. Mutta millaisia un avioliitot? olivat Raamatu Uuden testamentin eksegetiikan dosentin Outi Lehtipuun mukaan avioliittoinstituutio on kulttuurisidonnainen.

– Tyypillistä on, että Vanhan testamentin hepreassa sanaa avioliitto ei ole lainkaan, Lehtipuu sanoo.

– Juridisena instituutiona avioliittoa tärkeämpi on kihlaus, jossa sovitaan avioliitosta. Tällöin avioliitto merkitsee ennen kaikkea sukupuolisuhdetta.

Lehtipuun mukaan avioliit-

toa tärkeämpi käsite Raamatussa on perhe, joka on tärkeä taloudellinen yksikkö.

– Avioliiton sijaan Raamatussa painoa on sekä Vanhan testamentin heprean sanalla bêt että Uuden testamentin kreikan sanalla oikos, jotka molemmat tarkoittavat taloa, taloutta ja perhekuntaa. Lisäksi Uuden testamentin gamos eli häät tarkoittaa myös avioliittoa.

– Nykyajan länsimaiseen avioliittoon nähden Raamatun avioliitto oli erilainen siten, että siinä ei ollut ensisijaisesti kyse kahden ihmisen emotionaalisesta suhteesta vaan eri sukujen päätöksestä hallita perinnöksi jäävää omaisuutta, Lehtipuu sanoo.

Raamatun avioliitot eivät myöskään olleet itsestään selvästi yhden miehen ja yhden vaimon suhteita.

– Vanhassa testamentissa patriarkkojen ja kuninkaiden perheet ovat poikkeuksetta moniavioisia.

– Yksi näkökulma tähän on, että voidakseen elää kunniallisesti nainen tarvitsi laillisen suhteen mieheen. Jos esimerkiksi sotien vuoksi miehiä oli vähemmän kuin naisia, ei muita vaihto-

ehtoja ollutkaan.

Samalla moniavioisuus oli Lehtipuun mukaan elintasosymboli.

– Köyhällä ei ollut varaa pitää useita vaimoja.

Suomessa laki tasa-arvoisesta avioliitosta on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Ruotsissa tasaarvoinen avioliittolaki hyväksyttiin 2009.

– Laki hyväksyttiin suurella äänten enemmistöllä. Vain kristillisdemokraatit panivat vastaan, kertoo Ruotsin Härnösandin hiippakunnan piispa Tuulikki Koivunen Bylund.

Hänen mukaansa kirkko on kuitenkin ollut tässä asiassa valtiota edistyksellisempi.

– Jo vuonna 1974 kirkko teki selvityksen, jossa se suhtautui myönteisesti homoseksuaaliseen rakkauteen.

Koivunen Bylundin mukaan kirkko ei tehnyt omaa päätöstään valtion painostuksesta vaan puhtaasti teologisista perusteluista.

– Ensiksi korostettiin luomiskertomuksen uudelleentulkinnan välttämättömyyttä. Kirkon

mukaan avioliitossa on kysymys ainutlaatuisesta parisuhteesta, jossa painotetaan enemmän henkilöyhteyttä kuin sukupuolisuutta.

– Toiseksi kirkko korosti, että rakkauden käsky on kaikkien käskyjen yläpuolella, Koivunen Bylund sanoo.

Tämän lisäksi teologit totesivat, että Raamattu ei edes ole kovin kiinnostunut avioliiton käsitteestä.

– Kun Raamattu puhuu ihmisten välisistä suhteista, kysymys on enimmäkseen rikkaiden ja köyhien tai herrojen ja orjien välisistä suhteista.

– Lisäksi kirkko katsoi, että myös uusi avioliittomalli täyttää perinteiset avioliiton tuntomerkit: rakkauden, intiimiyden, seksuaalisuuden, elinikäisen uskollisuuden ja vastuun.

– Kun itse tulin piispaksi, yritin tarjota asiasta keskustelua, mutta se ei kiinnostanut enää ketään.

– Meillä on täällä muutamia mies- ja naispareja kirkkoherroina, eikä se tunnu ketään häiritsevän, Koivunen Bylund sanoo.

4

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sirpa Kähkönen

Metsän omistajan mietteitä inulla on oma metsä.

Metsäni on suunnilleen saman kokoinen kuin eteläisen Helsingin kaupunkihuoneistot. Se sijaitsee eteläisen kallionrinnan alla. Siinä kasvaa nuoria lehtikuusia, pähkinäpensaita, kieloja, vuokkoja ja näsiää. Sen valo on vihreää kuin Portugalin viini.

Se on joutomaata enkä minä sitä omista. Se on niin vähäpätöisessä ja vaikeassa paikassa, että siihen ei voi rakentaa mitään. Ei tietä, ei taloa. Kallio sen takana kohoaa paahteisena ja pyöreänä kuin valaan selkä. Kerran meri lainehti siinä missä nyt on pikkuinen metsäni.

En ole koskaan omistanut mitään pysyvää. Osani on ollut kiintyä katoavaan – kotitaloni ja kaikki sukuni asuinsijat hävisivät 1960–1970-luvun suuressa myllerryksessä. Perheeni joutui – tai pääsi – lähiöön, metsän helmuksiin. Minä opin katujen kasvatista polkujen kulkijaksi, kun ensimmäisenä lähiökeväänä kuulin sulavesipurojen pauhun jyrkän kuusikkomäen rinteiltä.

M

”

Nuoruuteni metsä kaadettiin muutama vuosi sitten. Missä oli puroja, on nyt kunnallistekniikkaa.”

Nuoruuteni metsä kaadettiin muutama vuosi sitten.

Missä oli puroja, on nyt kunnallistekniikkaa. Olen romaaneissani kirjoittanut kadonnutta kaupunkia takaisin, mutta kerran kaadettua metsää ei takaisin saa. Talot ja kadut ovat syntyneet piirustuslaudalla, mutta missä ovat metsän havainnekuvat ja projektit?

Ihmisen rakentamalla on vaiheensa ja kohtalonsa. Valtakunnat kaatuvat yhdessä yössä, iskulauseet pyyhitään seiniltä ja kadut nimetään uudestaan. Ihminen valvoo huolissaan, avaa sitten oven uuteen kaupunkiinsa ja oppii suunnistamaan sen kaduilla, vaikka muutos sydäntä roimii.

Mutta kielojen matto ei nouse enää asfaltin alta.

Rakastan ujosti ja uhmakkaasti metsikköäni. Asun tässä kaupungissa niin kuin nomadi, jonka taakse ei jäänyt mitään, mihin palata. Vailla muuta omaa kuin se pala maata, jolle asetun levähtämään. Pähkinälehto nostaa vihreänä hulmuavan telttakaton ylleni, kun painaudun keväisten kielonlehtien keihäsmetsän keskeen.

Kirjoittaja on äiti ja kirjailija.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

253 000 Kirkon verkkotyön tuottama blogipalsta Oisko tulta? on kerännyt vuodessa noin 253 000 lukijaa. Palstalla on seitsemän blogistia ja vierailevia kirjoittajia. Blogisteissa on pappeja, muita kirkon työntekijöitä ja seurakunnan luottamushenkilöitä.

Ehtoollinen ja vetävät kirkko Pyhän Marian kirkko ja Mikael Agricolan kirkko täyttyvät innokkaista kävijöistä joka sunnuntai.

Teksti Anu Heikkinen Kuva Sirpa Päivinen

M

eilahdessa sijaitsevan katolisen Pyhän Marian kirkon ovi käy palmusunnuntain aamuna tiuhaan. Ensimmäiset seurakuntalaiset saapuvat kirkkoon jo puoli tuntia ennen suomenkielisen messun alkua.

Kymmeneltä kirkko on viimeistä sijaa myöten täynnä, osa joutuu tyytymään seisomapaikkoihin.

Juhlapyhän kolmensadan hengen messujoukko ei jää paljon jälkeen kirkon tavallisten sunnuntaiden väkimäärästä. Palmusunnuntain erikoisuuksista, kuten palmunlehväkulkueesta huolimatta odotetuin hetki on useimmille pyhä eukaristia eli ehtoollinen.

Monelle seurakuntalaiselle tärkeää on myös seurustelun ”sakramentti” kirkkokahvilla.

Rita Kaira, 78, on käynyt Pyhän Marian kirkossa koko ikänsä.

Messu on hänelle niin olennainen, ettei sunnuntai tunnu sunnuntailta ilman kirkkoreissua.

– Eukaristia on minulle tärkein syy käydä messussa, siinä Kristus on läsnä. Seurakunta on minulle kuin perhe, Kaira sanoo.

Seurakunnan kirkkoherra, isä Rafal Czernia kertoo, että suomenkieliseen messuun, sen jälkeen vuorotteleviin ruotsin-, vietnamin-, saksan-, espanjanja puolankielisiin messuihin sekä illan englanninkieliseen messuun osallistuu tavallisina sunnuntaina yhteensä 400–500 henkeä. Kaikkiaan seurakuntaan kuuluun noin 3 500 jäsentä lähin-

5

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

ammentaa useiden eri kirkkokuntien perinteestä. Esimerkiksi messun rakenne tulee katolisesta kirkosta, ikonien ja tuohusten käyttÜ puolestaan ortodoksisesta traditiosta. – Tuomasmessu syntyi erilaisen messun tarpeesta. Se on tuonut monimuotoisuutta luterilaisen kirkkomme jumalanpalveluselämään. Pari vuosikymmentä sitten harvinaiset erityismessut ovat nyt tulleet jäädäkseen, sanoo Tuomasmessua perustamassa ollut HelsinkiMission toiminnanjohtaja, rovasti Olli Valtonen.

Vuosien myÜtä Tuomasmessu on levinnyt ympäri Suomea ja lukuisiin muihin maihin. Valtosen mukaan muutostarpeita ei ole ilmennyt, vaan messun alkuperäinen konsepti ja erityisesti ehtoollisen vietto puhuttelevat messuvieraita yhä edelleen. Eniten on kehittynyt messun tyylilajista toiseen vaihteleva musiikki, jota toteuttavat pääosin ammattimuusikot. Juhlavuotta vietetään messun merkeissä, ilman erityisiä strategioita.

�

Seurakunta auttaa myÜs Suomeen kotoutumisessa.�

Katkolla ollut lautamiesten hartausperinne saa jatkua Helsingin lautamiesyhdistys ry on aloittanut yhteistyÜn Kampin kappelin kanssa. Hiljaisen viikon tuhkakeskiviikkona 27.3. pidettiin Kampin kappelissa uuden käräjävuoden merkiksi hartaustilaisuus, jonka toimittivat pastori Nanna Helaakoski ja rovasti Pekka Iivonen.

Pitkäikäinen hartausperinne oli vuodesta 2010 lähtien katkolla.

Taustalla oli Seinäjoen Vapaa-ajattelijoiden vuonna 2009 tekemä kantelu oikeuskanslerille tuomioistuinlaitoksessa järjestetyistä vapaaehtoisista hartaustilaisuuksista, koska niiden katsottiin vaa-

TÜÜlÜn kirkon lisärakennus vastatuulessa Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto palautti viime viikolla uuteen valmisteluun esityksen, jossa ehdotettiin monitoimirakennuksen rakentamista TÜÜlÜn kirkon yhteyteen.

TÜÜlÜn kirkolle on suunniteltu pitkään kirkon peruskorjausta. Lisäksi on kaavailtu kahta lisärakennusta, jolloin tÜiden kustannukset olisivat nousseet 12–13 miljoonaan euroon. KiinteistÜjohtaja Markku Koskinen esitti vaihtoehtoa, jossa

Kampin kappelin tyÜ- ja sosiaalitiloja laajennetaan. Alkuperäisessä suunnitteluvaiheessa kappelin kustannuksissa tingittiin niin, että tyÜ- ja taukotilat jäivät liian ahtaiksi. Suurten kävijämäärien vuoksi tyÜ- ja sosiaalisia tiloja on nyt laajennettava.

nä pääkaupunkiseudulla ja läntisellä Uudellamaalla. – Puolet jäsenistämme on suomalaisia, puolet ulkomaalaistaustaisia. Messu on eri kansallisuuksille tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Seurakunta auttaa myÜs Suomeen kotoutumisessa, Czernia toteaa.

Vietnamilaiset ovat seurakunnan suurin maahanmuuttajaryhmä. Lapsena Vietnamista Suomeen muuttanut Phuong Phan, 33, kertoo, että messu antaa hänelle voimaa jaksaa arjessa ja tilaisuuden jakaa yhteinen kulttuuri ja usko. – Samasta maasta kotoisin olevaa ymmärtää ja hänelle voi avautua helpommin, hän sanoo.

Katolilaisille sakramentit ja

erityisesti ehtoollisen sakramenttiin keskittyvä messu ovat tärkein tapa pitää yllä hengellistä elämää.

Espanjalaissyntyiselle Javier Salazarille, 36, messussa käyminen on tarve, ei velvollisuus. – Käyn messussa arkenakin, jos vain mahdollista. Lisäksi pyrin ripittäytymään kerran viikossa. MyÜs rukous on minulle tärkeää, hän kertoo.

Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä luterilainen Tuomasmessu vetää viikoittain Mikael Agricolan kirkon ääriään myÜten täyteen.

Osallistujia on joka sunnuntaiilta yli 500, kuten ensimmäisellä kerralla huhtikuussa 1988.

Vuonna 1989 perustetun TuomasyhteisÜn ylläpitämä messu

Tuomasmessu toteutetaan pääosin maallikoiden voimin.

Kymmenien vapaaehtoisten joukko rakentaa jokaisesta messusta hiukan erilaisen. Yksi heistä on Susanna Monni, joka lÜysi tiensä Tuomasmessuun kymmenen vuotta sitten ystävänsä kautta.

Hän käy messussa pari kertaa kuussa, yleensä kerran vapaaehtoistehtävissä ja kerran messuvieraana. – Kaipaus syventää omaa uskonelämää sai minut hakeutumaan muutama vuosi sitten messun vapaaehtoistehtäviin. Tunsin, että tekeminen ja yhteisÜ auttaisivat kasvamaan, Monni kertoo.

Viime vuosina Monni on tehnyt messussa monenlaista virsikirjojen jakamisesta rukous- ja ehtoollisavustajan tehtäviin. – Parasta on se, että mukana iso porukka, jossa kaikki kannattelevat toisiaan. Mitään ei sanella ylhäältä, hän sanoo.

Ensi syksynä alkavassa remontissa kappelin ulkoportaiden alapuoliseen tilaan rakennetaan lisää lämpÜeristettyjä huoneita. TällÜin tyÜntekijÜiden nykyisenä taukotilana olevat neliÜt tulevat alkuperäissuunnitelman mukaisiksi keskustelutiloiksi.

Tuomasmessu 25-vuotta!

RSMK?QKCQQS Ă‚

yhteisĂś on

kirkon peruskorjauksen lisäksi olisi rakennettu Topeliuksenkadun viereen uudisrakennus. TÜiden yhteiset kustannukset arvioitiin esityksessä noin 9,7 miljoonaksi euroksi.

Yhteisen kirkkoneuvoston mukaan TÜÜlÜn kirkko on syytä peruskorjata. Sen sijaan uudisrakentamista se ei näe perusteltuna.

Asiasta päättää yhteisen kirkkoneuvoston uuden valmistelun jälkeen yhteinen kirkkovaltuusto.

Kampin kappeli laajenee

Isä Rafal Czernia

– Ihmisillä on sosiaalinen tilaus messulle, jonka sisältÜä ei kirkolliskokous määrittele ja jossa on tilaa omalle kokemukselle.

TyÜnäkynämme on messu heille, jotka ainakin toivovat, että Jumala on olemassa.

rantavan monikulttuurisen maan oikeuslaitoksen puolueettomuuden.

Perinteisiä käräjähartauksia ei järjestetty enää vuonna 2010.

Tammikuussa 2012 apulaisoikeuskansleri antoi päätÜksen, että hartaudet ainakin osittain horjuttavat käräjäoikeuden puolueettomuuden uskottavuutta. Helsingin lautamiesyhdistys ry kuitenkin katsoi apulaisoikeuskanslerin päätÜksen perusteella, ettei virka-ajan ja -paikan ulkopuolisille hartauksille ole estettä. MyÜs Espoossa ja Vantaalla on järjestetty vastaavia hartaustilaisuuksia.

JANI LAUKKANEN

Yhdistävä usko. Eri puolilta maailmaa kotoisin olevat katoliset kohtaavat Meilahdessa Pyhän Marian kirkon messuissa.

Juhlamessu 14.4. klo 18 Saarnaa piispa Irja Askola.

Liturgeina Pirjo Kantala ja Olli Valtonen.

Musiikista vastaa Inna Vintturi.

Orkesterissa mukana mm. Reeta Vestman, Heikki Pohto, Mikko Pettinen ja Rami Eskelinen.

Tuomasmessun juhlakuoroa johtaa Hilkka Kangasniemi.

Juhlamessun jälkeen tavataan jatkoilla kakkukahvien merkeissä.

Messu televisioidaan ja lähetetään TV 1:ssä 21.4.klo 10.

Tervetuloa

Minituomaat-pyhäkoulu ja lastenhoito yli 3-v.

Messujatkot. Translation into English.

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3B, BUSSIT 14 JA 18

6

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

IHQQRNDXSSD À Terveys ja hyvinvointi t Liikunta t Arjen apuvälineet Kotiapteekki t Hygienia t Haavanhoito t Virtsankarkailu Ciegus Whisper -lääkemuistuttaja Helppo ja varma lääkemuistuttaja!

Hälyttää valolla ja äänellä, kun on aika ottaa lääke.

Suomessa suunniteltu!

Tarjous!

-20%

31

20 (norm. 39)

Parempaa hoitoa

Tilaa nyt edullisesti!

ESPERI CARE

Etukoodi: 7H9RSC8H. Tarjous on voimassa 30.4.2013 asti.

Senioripoliklinikka Tilkassa Varaa aika geriatri Matti Sandströmille tai neurologi Johanna Aavasalolle puh. 010 4088 197.

FENNO MEDICAL OY 09 276 360

t asiakaspalvelu@fennomedical.fi

t fennokauppa.fi

Mannerheimintie 164, Helsinki | esperi.fi

Osallistu suomalaisen asuntovarallisuuden kasvattamiseen ja merkitse Hypoteekkiobligaatiota Suomen Hypoteekkiyhdistys on valtakunnallinen ja Suomen vanhin yksityinen luottolaitos, joka on toiminut jo vuodesta 1860. Hypo laski liikkeelle Suomen ensimmäisen yksityisen obligaatiolainan jo 1.2.1862. Nyt Hypo tuo markkinoille etupäässä kotitalouksille suunnatun uuden joukkovelkakirjalainan ”Hypoteekki obligaatio 3/2013”, jonka keskeiset ehdot ovat: Sijoitusaika: 2,5 vuotta Merkintäaika: 18.3. – 18.4.2013 Minimimerkintä: 1.000 €

Korko: 6 kk euribor + 1,0 % marginaali Liikkeeseenlaskupäivä: 25.4.2013 Merkintäpalkkio: ei ole

Hypoteekkiobligaatio sopii kaikille, jotka etsivät vakaata sijoituskohdetta. Hypoteekkiobligaatioihin voivat sijoittaa yksityishenkilöt, kunnat, yritykset ja yhteisöt. Hypoteekkiobligaatio on arvo-osuusmuotoinen ja edellyttää arvo-osuustiliä. Merkinnän voi tehdä Suomen AsuntoHypoPankissa osoitteessa www.hypoteekkiobligaatio.fi tai käymällä paikan päällä konttorissa osoitteessa Yrjönkatu 9 a 2 krs., Helsinki. Tervetuloa Hypo Taloon!

Suomen Hypoteekkiyhdistys, Hypo Talo, Yrjönkatu 9 a, PL 509, 00101 Helsinki, (09) 228 361, hypo@hypo.fi

7

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Luottamuksellista työtä. Reijo Kauppilan virallinen titteli on Certified Business Coach. Hän ei ole terapeutti, vaan valmentaa asiakastaan työelämässä – ja aina luottamussuhteessa.

Valmentaja peilissä Onko elämäntapavalmennuksessa kyseessä huijaus, psykovallankäyttö vai yksilöä parempiin suorituksiin kannustava hyvä apu?

Teksti ja kuva Kimmo Laakso

R

uotsin televisio alkoi viime vuonna esittää draamasarjaa Coacherna, jossa elämäntapavalmentajat seikkailevat. Valmennuspalveluja tarjoavat yritykset reagoivat julkaisemalla tyrmääviä arviota sarjasta. Lehdet täyttyivät valmennuaiheisista debateista, ja tutkijat kirjoittivat kirjoja ilmiön vaaroista.

Ruotsalaiset psykologit tekivät aloitteen lakiesityksestä, joka rajoittaisi psykovallankäyttöä yhteiskunnassa.

Myös meillä valmennusala on herättänyt kritiikkiä. Äskettäin julkaistu Tampereen yliopiston tutkimus Miten minusta tulee arvokas? näkee valmennuksen osana työelämän huonontumisen historiaa. Vastuu työelämästä vieritetään yksilölle: itseä on jaksettava markkinoida samaan aikaan, kun yhteiskunnan vastuualue kapenee. Samalla valmentajista on tullut viihteen kautta osa suomalaisten arkea Yleisradion Elämä pelissä -ohjelman myötä.

Mistä hälyssä on oikeastaan kyse?

1990-luvulla business coachit eli valmentajat ilmaantuivat tsemppaamaan epäonnistuneita toimitusjohtajia.

Sen sijaan, että työntekijälle olisi annettu potkut, häntä päätettiin kannustaa uuteen nousuun.

Kyse oli usein pomon viestintätaidoista. Jos hän oli vanhan koulun jääräpäädiktaattori, coach opasti tiimityön ja demokraattisen yrityskulttuurin saloihin.

Vuonna 1995 perustetun International Coach Federationin mukaan coacheja toimii tätä nykyä 117 maailman maassa, suurin osa taloudellisesti vaurailla alueilla Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa.

Viime vuosina ala on kasvanut, myös Suomessa. Helsinkiläisessä vuonna 2002 perustetussa Elämäntaidon valmennusakatemiassa voi saada valmennusta arkisissa asioissa, vaikkapa vaatekaapin järjestämisessä. Yrityksessä uskotaan, ettei valmennus ole mikään rikkaiden etuoikeus. Elämäntaidon valmennusakatemian rehtorin Marika Borgin mielestä valmennus on nopeasti arkistumassa, se on nykyaikaa.

– Kun tietokoneet tulivat toimistoihin, monet pitivät niitä tarpeettomina, Borg vertaa.

Monet Elämäntaidon valmennusakatemian perusharjoitteista tuntuvat tutuilta, jos katsoi television Elämä pelissä -sarjaa. Akatemian julkaiseman Marikan tunnekoulun tavoite on arjen harmauden sietäminen. Jos valmennettava suhtautuu myönteisesti tavallisiin arjen hermoja raastaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi bussista myöhästelyihin ja astioiden putoilemisiin, olo on aina virkeä ja toiveikas.

Elämäntapavalmennuksen henkiset juuret ovat 1960-luvun liikehdinnässä. Silloin mietittiin paljon, kuinka ihmisiä voisi motivoida kohti huippusuorituksia.

HPM eli Human Potential Movement -liikkeen edustajat katsoivat, että mieli sisältää paljon käyttämättömiä voimavaroja. Tarvitaan vain ulkopuolista opastusta, jotta yksilöt tajuavat omat piilevät voimavaransa.

Uppsalan yliopiston uskontotieteilijä Anne-Christine Hornborg väitti tänä vuonna julkaistussa kirjassaan coachingin olevan ”moderni herätysliike”, joka vain vaivoin onnistuu salaamaan humpuukiluonteensa. Se tuo muuntautumisleikkien ja pudotuspelin logiikan tv-ruuduilta kohti ihmisten arkea.

Psykologit kritisoivat usein valmennusta. Sen ajatellaan herättävän ihmisissä odotuksia muun muassa omista käyttämättömistä voimavaroista. Epäilijöiden mukaan

näitä odotuksia ei lopulta voida lunastaa. Valmennus voi kasvattaa yksilöiden itseluottamusta, mutta ei välttämättä itsetuntemusta.

Suomen coaching -yhdistyksen puheenjohtajan Reijo Kauppilan, 53, mukaan coachingin määritelmä on laaja.

Mitä tahansa, johon tarvitaan ulkopuolista apua, voidaan markkinoida valmennuksena.

– Vaatekaapin sparraus voi olla ihan hyvää. Kaikki riippuu siitä, millaisia tavoitteita coachingille asetetaan, hän sanoo Helsingin Töölössä sijaitsevalla työhuoneellaan. Se toimii myös valmennettavien vastaanottopaikkana.

Kauppilan mukaan kuka tahansa voi tällä hetkellä ryhtyä coachiksi. Alan yrittäjien ammatillista statusta on pyritty kohottamaan maassamme toimivien kahden coaching-järjestön – International Coaching Federation ja Suomen Coaching Yhdistys – toimesta. Yhdistyksissä on käytössä sertifiointijärjestelmä: Kauppilan titteli esimerkiksi on Certified Business Coach.

Kauppila painottaa coachingin olevan aina luottamuksellista. Hän selostaa, miten eri coachingin muodot ovat jakautuneet piirtämällä joukko-opista tuttuja palloja fläppitauluun.

Isomman pallon sisään hän kirjoittaa sanan elämä.

Kyse voi olla parisuhteesta, saappaiden asennosta kenkätelineessä, opiskelusta. Pienemmän pallon sisällä lukee business coaching. Kauppila on enemmän keskittynyt pienemmän pallon kattamaan alaan eli työelämän valmennukseen.

– Elämän ja työelämän erottaminen toisistaan ei ole helppoa. Jos eron pyrkii tekemään liian jyrkäksi, seuraa yleensä hankaluuksia. Molemmat vaikuttavat toisiinsa, Kauppila painottaa.

Yhdessä asiassa Reijo Kauppila on ehdoton. Coaching ei ole terapiaa, vaikka sillä voi olla terapeuttisia vaikutuksia. Siinä keskitytään nyt-hetkeen eikä tongita menneitä.

– Yksilön traumaattiset kokemukset eivät kuuluu coachingin piiriin, Kauppila tiivistää.

8

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi LIISA HUIMA

Kaupungin kasvo: Marjatta Nurminen

Kyytiä ennakkoluuloille Elävä kirjasto kannustaa nuoria ymmärtämään erilaisuutta.

Teksti Anu Heikkinen Kuva Jani Laukkanen

”Mummeista on pulaa” Marjatta Nurminen, 74, oli juuri jäänyt eläkkeelle ja pohdiskeli, että elämässä olisi tilaa jollekin uudelle. Kerran lehteä lukiessa hänen silmiinsä osui ilmoitus, jossa kerrottiin Pienperheyhdistyksen Mummila-toiminnasta. Lopullinen sytyke kummimummouteen tuli, kun hän näki kauppakeskuksessa lastenvaunuja työntäviä, välillä kiukutteleviin lapsiinsa väsyneitä äitejä.

– Ajattelin, että olisi kiva, jos äidit saisivat levätä ja tuokion omaa aikaa. Kaikilla lapsilla ei ole syystä tai toisesta yhteyttä omiin isovanhempiinsa. Joskus isovanhemmat asuvat kaukana, toisinaan yhteydet katkeavat esimerkiksi isovanhempien alkoholiongelmien vuoksi.

Mummikurssin käytyään aiemmin biokemistinä työskennellyt Nurminen toimi aluksi Mummilan tenavatuvissa ja opetteli leikkimään lasten kanssa. Nyt hän on ollut jo yhdeksän vuotta yksitoistavuotiaan Mimmin kummimummo. Kun Nurminen tapasi Mimmin ensimmäistä kertaa, tyttö oli pieni taapero, joka ei vielä osannut puhua, mutta juoksi innoissaan uutta mummiaan vastaan.

– Leikimme paljon. Vaikein leikki oli se, kun minä olin koira ja Mimmi talutti minua narusta. Käsittelimme myös elämysleikeillä Mimmille tärkeitä asioita. Monesti esitimme musiikin tahdissa balettitanssijaa ja katsojaa, ja tanssin jälkeen katsojan piti taputtaa.

Mimmin isä kuoli, kun Mimmi oli pieni. Tytön molemmat isovanhemmat asuvat Sotkamossa ja välimatkan vuoksi yhteydenpito on vaikeaa.

Nykyään, kun Mimmi on jo pieni neiti, he tapaavat Marjatan kanssa noin kerran kuukaudessa.

Usein he menevät hampurilaiselle, uimaan, teatteriin tai pelaavat lautapelejä Pienperheyhdistyksen tiloissa. Usein mukana on myös Elina-tyttö oman kummimummonsa kanssa.

Mimmi on taitava erityisesti sanaselityspeleissä, hän puhua pulputtaa ja kerää vikkelästi suu-

ren pinon kortteja. Viime kerralla tapaamisessa oli mukana myös Mimmin pieni koira, jota tyttö ulkoiluttaa ahkerasti.

Jo rutiiniksi on muodostunut myös kesäleiri Kirkkonummella, jossa leikitään merirosvoleikkejä ja opetellaan ”lentämään luudalla.” Uimarantakin on lähellä ja kesällähän uiminen on tärkeintä.

Mummila-toiminnassa on tällä hetkellä mukana noin sata vapaaehtoista kummimummia ja -vaaria. Marjatta Nurmisen mielestä on tärkeää rakentaa yhteyttä lasten ja kolmannen sukupolven välillä, niin ettei kukaan jäisi osattomaksi. Lapset kuuntelevat mielellään myös vanhempien ihmisten tarinoita.

– Kun kaverit puhuvat, että menevät mummolaan, lapsi voi sanoa, että minunkin mummo tulee käymään.

Nurmisella ei ole omia lapsia, joten kummimummous on antanut mielenkiintoisen kurkistuspinnan lasten maailmaan.

– Lapset ovat innostuneita ja vilpittömiä, heissä voi nähdä oman työnsä tulokset.

Asun Vartiokylässä vanhassa puutalossa, jonka piha on täynnä marjapensaita ja omenapuita. Alue on hyvin viehättävä ja naapurit ovat mukavia.

P.S.

Toivoisin, että mahdollisimman moni innostuisi mummilatoiminnasta, sillä mummeista on pulaa. Pienperheyhdistys järjestää säännöllisesti mummi- ja vaarikursseja.

Nautin musiikista. Opiskelen työväenopistossa säestämään pianolla sointumerkeistä. Laulan myös Alppilan seurakunnan kirkkokuorossa. Kuulun musamuoreihin, jossa muutama muori laulaa ja soittaa yhdessä.

Marjo Hentunen Lisätietoa Mummila-toiminnasta: www.pienperhe.fi

M

yllypuron yläasteen kirjastossa vietetään luottamuksellista hetkeä.

Yhdeksännen luokan oppilaat Olivia Lindfors ja Jenni Ketopelto ovat päässeet tapaamaan 13 vuotta sitten auto-onnettomuudessa palanutta ja näkönsä menettänyttä Virpi Paanasta ja hänen opaskoiraansa Vilmaa.

Meneillään on yksi koulun yhdeksäsluokkalaisille järjestetyn Elävä kirjasto -tapahtuman keskusteluista. Koulupäivän aikana oppilaat tapaavat pienissä ryhmissä muun muassa erilaisten vähemmistöjen edustajia. Elävä kirjasto toimii tavallisen kirjaston tapaan, mutta paperisten kirjojen sijaan lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten.

Lainaushetken aikana tytöt saavat kysyä Paanaselta mitä tahansa hänen kokemuksistaan ja elämästään. Heitä kiinnostaa, miltä onnettomuus tuntui, miten Paananen selviytyy arkipäivän askareista ja mistä hän unelmoi. Keskustelijoiden välille syntyy selvästi yhteys.

– Ensin tuntui järkyttävältä nähdä Virpin palaneet kasvot, mutta hän oli tosi kiva ihminen. Tässä oppi näkemään paljon enemmän kuin pinnan, Ketopelto kertoo.

– Olen aika ennakkoluuloton, mutta tänään olen oppinut lisää. Oli ihan uskomatonta, miten sinut Virpi oli itsensä kanssa, Lindfors sanoo.

Paananen on toiminut elävänä kirjana aiemminkin.

– Tärkein viestini on, että ulkonäöllä ei ole merkitystä ja että sokeanakin voi elää melko tavallista elämää, hän kertoo.

Elävä kirjasto on tanskalaisten nuorten vuosituhannen vaihteessa kehittämä menetelmä, jonka tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta sekä vähentää ennakkoluuloja erilaisten ihmisten välisen kohtaamisen avulla.

Elävät kirjat edustavat ryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää ja ennakkoluuloja. Myllypurossa kirjastoa oli laajennettu myös erikoisten ammattien suuntaan. Koulu järjesti tapahtuman nyt viidettä kertaa.

– Oppilaat saivat esittää toiveita kirjoiksi syksyllä, kun etiikan ja yhteiskuntaopin tunneilla oli käsitelty vähemmistöjä ja syrjintää.

Etsimme sopivat henkilöt ja koulutimme heidät kirjoiksi nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssin kanssa, uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Elina Ojala kertoo.

Jokainen oppilasryhmä tapaa päivän aikana neljä kirjaa 45 minuutin keskusteluissa, joissa ovat läsnä vain kirja ja nuoret. Kiellettyjä kysymyksiä ei ole, mutta kirjoilla on oikeus jättää vastaamatta liian henkilökohtaisiin kysymyksiin.

– Tapahtuma on todella odotettu. Suosiosta kertoo sekin, että lähes jokainen yhdeksäsluokkalainen haluaa osallistua.

Tänä vuonna kirjoina olivat palaneen sokean lisäksi ruumiinavaaja, Touretten oireyhtymää sairastava, kaksi syömishäiriön sairastanutta, kaksi rauhanturvaajaa, transsukupuolinen, lesbopari, homo, vankilasta vapautunut, sotaveteraani puolisoineen, intialainen munkki, aivovammainen, teiniäiti, citysaamelainen sekä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä CP-vammainen homo.

Moni oppilas pääsi kohtaamaan ihmisiä, jollaisten kanssa ei ennen ollut päässyt keskustelemaan. Jandeh Jallow ei esimerkiksi ollut koskaan tavannut sodassa ollutta henkilöä.

Tavatessaan viiden tytön ryhmässä 91-vuoti-

Kulmilla: ABB:n tehtaat Pitäjänmäellä

9

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Lainassa. Myllypuron yläasteen yhdeksäsluokkalaiset Tero Sääski (vas.), Heikki Lampi ja Juhani Vedenpää tapasivat Elävä kirja -tapahtumassa sotaveteraani Antti Henttosen ja hänen vaimonsa Arja Suursalo-Henttosen.

aan sotaveteraani Antti Henttosen hän kuuli, millaista oli lähteä 17-vuotiaana rintamalle ja menettää koti Karjalassa sekä miten sotakokemukset tulevat joskus vieläkin uniin.

– Kävimme keskustelemassa myös syömishäiriöisen, rauhanturvaajan ja entisen vangin kanssa. Ajatuksia heräsi niin paljon, että niitä pitää miettiä pitkään, hän kertoo.

Rauhanturvaajan, citysaamelaisen, aivovammaisen ja transsukupuolisen tavanneen Marcus Palmun mielestä tapahtuma oli mukavaa vaihtelua oppitunteihin. Parasta hänestä oli erilaisten ihmisten tapaaminen ja ennakkoluulojen väheneminen.

– Rauhanturvaaja oli ehkä mielenkiintoisin. Oli hyvä kuulla tehtävien lisäksi, miten

”

Nuoret esittivät fiksuja kysymyksiä ja suhtautuivat minuun ymmärtävästi.”

Niko Romo

rauhanturvaajana olo vaikuttaa henkisesti ja perheeseen.

Myös kirjojen mukaan tapahtumassa koettiin innostavia kohtaamisia. Neurologista Touretten oireyhtymää sairastava Niko Romo oli kirjana ensimmäistä kertaa. Hänen mukaansa Tourette herättää usein ennakkoluuloja, joita hän halusi osallistumisellaan hälventää. Oireyhtymälle ovat ominaisia tahdosta riippumattomat niin kutsutut tic-liikkeet sekä hallitsemattomat äännähdykset.

– Keskustelut olivat hyvin intensiivisiä.

Nuoret esittivät fiksuja kysymyksiä ja suhtautuivat minuun ymmärtävästi. Moni halusi tietää elämänhallinnastani ja siitä, onko oi-

reyhtymä vaikuttanut parisuhteisiini, vertaisneuvojana Suomen Tourette-yhdistyksessä toimiva Romo kertoo.

Antti Henttonen uskoi päivän avartavan puolin ja toisin.

– Kerroin nuorille, ettei oma nuoruuteni sodissa mennyt hukkaan. Suomi säilyi ja he voivat opiskella omalla kielellään, hän sanoi.

Rauhanturvaaja Antti Pikkarainen oli yllättynyt nuorten kysymyksistä, jotka olivat välillä odottamattoman vaikeita.

– Oppilaat olivat rohkeita, heittäytyivät tilanteeseen ja jaksoivat kuunnella. Monessa ryhmässä kysymyspaperit unohtuivat pian pöydälle, kun keskustelu lähti elämään spontaanisti, hän kertoo.

Viikon fakta ABB

Sähköä suoraan auringosta Kun kävelee ABB:n tehdasalueen laitaa Pitäjänmäellä, ei voi arvatakaan, että korkean rakennuksen katolla toimii aurinkosähkövoimala jo kolmatta vuotta. Katseilta piilossa pyörivä laitos, johon kuuluu 870 aurinkokennoa, on Pohjoismaiden suurin valtakunnan verkkoon kytketty aurinkosähköjärjestelmä. ”Ylimääräinen” sähkö voidaan syöttää verkkoon muiden käyttöön.

Näin ei ole vielä tapahtunut. ABB:n taajuusmuuttajatehdas käyttää kaiken omalla katollaan syntyvän sähköenergian trukkien lataamiseen ja kulutushuippujen leikkaamiseen. Voimalan aurinkosähkövaihtosuuntaajat ovat oman tehtaan tuotantoa. Ne ovat uutta ympäristöteknologiaa, jolla muutetaan aurinkosähkö verkkosähköksi.

Kulutushuippuja syntyy varsinkin keskikesällä, kun rakennusten jäähdytys ja ilmastointi käy täysillä. Silloin myös aurinko paahtaa hyvin kennoihin. Mutta talvellakin säteilyä on sen verran, että sähköä syntyy, vaikka pilvisen talven jälkeen sitä on vaikea uskoa.

Voimala tuottaa sähköä noin 160 000 kilowattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 30 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta. Välillä tuotanto vähenee siksi, että paneelit kytketään tuotekehityksen laitteisiin.

ABB:n tehtailla Pitäjänmäellä työskentelee lähes 3 000 ihmistä. Taajuusmuuttajien lisäksi alueella valmistetaan sähkökoneita.

Eira Serkkola Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

85 kpl HSY:n maksuttomat keräysautot kiertävät jälleen ympäri kaupunkia.

Tämän kevään jätekierros alkoi viime viikon tiistaina Kruununhaasta, ja karavaanin reitillä on jäljellä vielä 85 pysähdyspaikkaa. Keräysautoihin voi tuoda kodin sähköromua kuten vanhan hellan tai rikkinäisen leivänpaahtimen, vaarallisia jätteitä kuten loisteputkia, maalia ja liuottimia sekä pieneriä metalliromua, esimerkiksi polkupyöränraadon. Autot kiertävät arki-iltaisin alue alueelta.

Keräysautojen pysähtymisajat ja -paikat: www.hsy.fi ja puh. 09 1561 2110

10

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Kun maailma muuttuu oudoksi Alzheimerin tauti koskettaa yhä useampia.

Se synnyttää tarinoita voimattomuudesta ja avuttomuudesta, mutta myös hellyydestä ja ymmärryksestä.

Alkuun yritetään virikkeitä, käydään konserteissa ja teatterissa. Kaikki järjestetty ohjelma on aina huonoa ja typerää. Kunnes tytär tajuaa: äiti ei muista. Kaikki katoaa jo vaatenaulakolla. Tyytymättömyydellään äiti yrittää vain pitää julkisivua yllä.

Koska tytär joutuu yksin huolehtimaan kaikesta, välillä mennään murtumisrajoilla. Tarinat muista sairastuneista ja heidän omaisistaan ovat loistavia pikkunovelleja, väliin hyytäviä, väliin surkuhupaisia. Niissä ei tunteita säästellä. Turhautuminen, ansaan jääminen ja heikosti lepattava toivo omasta elämästä tunnustetaan.

Kannon äidin kotihoito kompuroi pahan kerran. On liian paljon asioita, joita ei tehdä ja joista ei välitetä. Illalla myöhään soi puhelin: ”Äidiltäsi on tullut kakat lattialle. Tule siivoamaan.” Kotihoito myös mieluusti uskoo, että äiti on aamulla käynyt suihkussa eikä pue hänelle viereen varattuja puhtaita vaatteita päälle. Äiti haisee.

Lokakuusta helmikuulle äidillä on nelisenkymmentä hoitajaa.

Hoitokoti merkitsee lopulta tervetullutta turvaa myös omaishoitajalle.

Teksti Marja Kuparinen

KIRJA ”Minusta jokainen liikuntakykyinen, muistisairas ihminen, joka makasi vuoteessa pelkän muistisairausdiagnoosin takia, oli hoitovirhe.” Näin kirjoittaa Hanna Jensen kirjassaan 940 päivää isäni muistina. Se on helppo uskoa.

Kun Jensenin isä sairastuu, tytär törmää monien muistisairaiden omaisten tavoin turvallisuusja hoito-ongelmiin. Jensenillä ja hänen veljellään ei ollut vaihtoehtoa, joka sallisi vetäytymisen isän elämästä. Isä eli yksin. Vähitellen Jensen oppii, miksi muistisairaus on myös omaisten tauti.

Jensen hankkii tietoa muistisairauksista ja jakaa sitä auliisti kirjassaan.

Isän sairaus paljastaa hänessä ihmisen, jolla ei ole opittuja eleitä, käyttäytymisnormeja ja kulisseja.

Isä on leppoisa, ystävällinen ja tyytyväinen, vaikka väsyminen kasvaakin. Niin myös tyttären väsyminen.

Jensen lainaa Rosalyn Carteria, amerikkalaisen omaishoitajien tukitoiminnan uranuurtajaa: ”Maailmassa on neljänlaisia ihmisiä: niitä, jotka ovat olleet omaishoitajia, niitä, jotka ovat omaishoitajia, niitä, joista tulisi omaishoitajia, ja niitä, jotka tarvitsisivat omaishoitajia.”

Se panee miettimään.

Jensenillä kävi tuuri: ennen helposti närkästyvästä isästä tulikin lempeämpi, suhde parani ja siihen tuli jopa iloa.

Kirja kertoo huolesta, hoitopaikan etsinnästä, käsittämättömistä ratkaisuista, kun esimerkiksi huonokuntoinen isä lähetetään sairaalasta kotiin kaatumaan, ennen kuin pysyvä ylimääräinen sairaalapaikka löytyy. Pitkin matkaa lukija pysähtyy miettimään, tätäkö hän haluaa tulevaisuudessa omille vanhemmilleen tai kukaties itselleen.

Hanna Jensenin isän kohdalla sairaus otti voiton kahdessa ja puolessa vuodessa.

KIRJA Anneli Kanto kuvaa äitinsä sairastumista kirjassaan Pala palalta pois. Sen lisäksi ääneen pääsevät omaishoitajat ja Alzheimerin tautiin sairastuneet itse. Lopuksi kirjailija kertoo, mitä elämä äidin kanssa on todellisuudessa ollut.

Mielenkiintoinen ristivalotus syntyykin, kun lukee alkuun ensin

”

Tarvitsen hoitoa.

Ilman hoitoa olen aivan avuton.”

Arno Geigerin isä

kirjan alussa olevat äidin fiktiiviset mietteet ja lopuksi tyttären kokemukset. Rajua tekstiä.

Kannolla ei ole samanlaista tuuria kuin Hanna Jensenillä. Hänen äitinsä todella muuttuu sairauden myötä. Kahdessa vuodessa katoaa persoonallisuus. Ensin menevät huumorintaju, rakkaus, huolenpito ja myötätunto. Jäävät viha, katkeruus ja tyytymättömyys. ”Äiti on käyttänyt niitä elämänsä varrella kovin vähän. Ehkä niitä siksi on jäljellä niin paljon”, kirjoittaa Kanto.

KIRJA Itävaltalaisen Arno Geigerin kirja Vanha kuningas turvapaikassaan on hellyttävä kuvaus vanhenevasta ja dementoituvasta Alzheimerin tautia sairastavasta isästä.

Tämä on kokenut kovia sodan aikana eikä sen jälkeen ole kaivannut kotikylästä pois. Sairastuttuaankin hän haluaa löytää kotiin.

Poika ystävystyy isän kanssa uudelleen, ja uusi yhteys on pakotonta. Hän yrittää vilpittömästi ymmärtää eroon päätyneitä vanhempiaan, omaa nuoruuttaan ja muuttuvaa isää.

Geigerin isä ei jää yksin. Hänellä on hoitajia, hänen kanssaan seurustellaan, hänen maailmaansa yritetään myötäillä. Pienessä kylässä on paljon yhteisyyttä ja välittämistä. Isäkin tietää tarvitsevansa turvallisuutta ja muita ihmisiä.

Häntä kohdellaan arvokkaasti.

Viimein on hoitokodin vuoro.

Löytyy turvallisuus. Tapahtuu muitakin ihmeitä: isän ja pojan uusi suhde saa pojan suhtautumaan maailmaan avoimemmin.

Onni tuntuu melkein tihenevän kuoleman lähellä. ”Kuolema on yksi syistä, joiden vuoksi elämä tuntuu minusta kovin kiehtovalta”, Geiger kirjoittaa.

En kiellä, etteikö näiden kirjojen jälkeen itsetarkkailu olisi lisääntynyt.

Onko elämä vain absurdi ja merkityksetön matka montun pohjalle?

Teksti Janne Villa Kuva Corbis/SKOY

U

skon teille suuren salaisuuden. Älkää jääkö odottamaan tuomiopäivää. Se on jo-

ka päivä.” ”Niin, meiltä on kadonnut pyhä valo, ovat kadonneet aamut.

Kadonnut se pyhä viattomuus, joka antaa itselleen anteeksi.” ”Sellaista se on: rupeaa leikkimään kuolematonta ja muutaman viikon päästä tuskin jaksaa raahautua päivästä toiseen...”

Helsingin seurakuntayhtymän musiikkityön sihteeri Jukka Ahokas oli asennoitunut iloiseen etelänlomaan, mutta matkalukemiseksi otetut Albert Camus’n (1913–1960) romaanit veivät miehen mennessään ihmismielen synkkiin syövereihin.

Ahokas sai näyn: Camus’n on aika tehdä paluu suomalaiseen kulttuurikeskusteluun, ja se tapahtuisi Kirkko soikoon -festivaaleilla.

Kaikki, joille hän esitti ideansa, innostuivat siitä. Kirjailijat Aina Bergroth ja Torsti Lehtinen sekä teatteriohjaaja Erik Söderblom lupautuivat keskustelemaan aiheesta Paavalinkirkossa.

Saksalainen urkutaiteilija Angsar Wallenhorst improvisoi paneelikeskustelun jälkeen uruillaan romaanin Putoaminen, jossa itsekeskeiseksi ilveilijäksi itsensä tunteva ”katumuksentekijä-tuomari” tilittää kyynisesti omaa ja muiden elämänvalhetta.

Tuomarin arvio nykyihmisestä ei ole mairitteleva: ”Hän harjoitti haureutta ja luki sanoma-

Camu lehtiä.” Itsestään donjuan-tyyppi ei puhu sen ylevämmin: ”Kymmenenkin minuutin seikkailun vuoksi olisin ollut valmis kieltämään isäni ja äitini.”

Nobel-palkitun ranskalaiskirjailijan ja vasemmistolaisen lehtimiehen Albert Camus’n syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Camus’n käsittelemät teemat – kokemus elämän tarkoituksettomuudesta sekä uskonsa menettäneen ihmisen toiseudesta ja sivullisuudesta – ovat taas ajan hermolla.

Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina. Teos 2013. 290 s., 27 e.

Anneli Kanto: Pala palalta pois.

Kertomuksia Alzheimerin taudista.

Gummerus 2013. 247 s., 23,90 e.

Arno Geiger: Vanha kuningas turvapaikassaan.

Suomentanut Otto Lappalainen.

LURRA Editions 2012. 188 s., 21 e.

Nopeudesta huolimatta. Vihannespakkaajana työskentelevä Raša menettää työnsä. Perusturvallisuus horjahtaa pahasti.

11

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Turha elämä? Minkä varaan pohjimmiltaan turhan ja mielettömän ihmiselämän voi perustaa, jos ei usko Jumalaan, mietti ihmisen sivullisuuteen tunteva ranskalainen Albert Camus. Tässä tuoreena kirjallisuuden Nobel-voittajana 1957.

Kaikki on vain näytelmää.

Kulutusyhteiskunnan hullunmyllyä pyörittää kuolemanpelko.

Kuolemme vastausta saamatta.

Monet ihmisen alhaiset teot johtuvat pelkästä ikävystyneisyydestä.

Olemme kaikki rakkauden kerjäläisiä.

Tosi onnemme on saada vapaasti toteuttaa omaa luontoamme.

Uskottelemme itsellemme rakastavamme vapautta, mutta tosiasiassa pelkäämme sitä.

Tunnistatko näistä asenteista itsesi? Entä mitä kirkko ja kristinusko voisivat vastata tänään niille, jotka kokevat koko elämän turhaksi ja jumalattomaksi näytelmäksi – matkaksi kohti monttua, matojen syötäväksi?

Albert Camus 100 ■ Sivuääniä. Keskustelua sivullisuudesta, eksistentialismista, absurdismista, helsinkiläisten uskosta ja uskonnottomuudesta. Kirjailijat Aina Bergroth ja Torsti Lehtinen, teatteriohjaaja Erik Söderblom. Puheenjohtajana toimittaja Janne Villa. Urkutaiteilija Angsar Wallenhorst improvisoi Camus’n romaanin Putoaminen pohjalta. Paavalinkirkko, Sammatintie 5, su 21.4. klo 18.

s – sivullisten paluu Kirjailijakollegansa ajattelua teoksessaan Eksistentialismi – vapauden filosofia (Kirjapaja) esitellyt Torsti Lehtinen vertaa Camus’n tuotantoa ihmiskunnan sairaskertomukseen: se alkaa taudinmäärityksestä ja keskittyy sen jälkeen tepsivän hoidon etsimiseen.

Vaikka vakaumuksellinen ateisti julisti elämän absurdiutta, hän kyseli, voiko elämän merkityksettömyyden nähnyt ihminen uskoa mihinkään arvoihin. Onko millään enää mitään väliä? Minkä varaan pohjimmiltaan turhan ja mielettömän ihmiselämän voi

perustaa, jos ei usko Jumalaan?

Onko sotien, keskitysleirien ja kaasukammioiden maailmassa pakko hyväksyä nihilismi ainoana rehellisenä vaihtoehtona vai voiko sille löytyä jokin uskottava vaihtoehto?

Lehtinen viittaa Sivullinenromaanin päähenkilöön. Mersault on vilpitön ateisti, joka ei pode vähintäkään jumalikävää.

Mikään moraali ei häntä velvoita. Hän uskoo vain siihen, minkä omin aistein havaitsee. Porvarilliset arvotkaan eivät häntä velvoita.

Mersault on aidosti sivullinen. Hänen lempilauseitaan ovat: ”Sillä ei ole minulle mitään merkitystä” ja ”se on minulle yhdentekevää”.

Miksi aikansa muotikirjailija Albert Camus on sitten taas niin ajankohtainen, että hänen ajatuksensa haastavat ja sytyttävät jälleen puoli vuosisataa kuoleman jälkeen?

Torsti Lehtinen esittää pyynnöstä Camus’n kirjojen pohjalta muutamia aikalaisen elämää kuvaavia teesejä:

Aikamme pahin ongelma ei ole moraalittomuus vaan välinpitämättömyys.

Alkoholi ja seksi karkottavat ahdistuksen, mutta se palaa entistä raskaampana.

Eivät juopot ja rikolliset ole yhtä hyviä ihmisiä kuin me, vaan yhtä huonoja.

Ihmisen mitta on se, kuinka suuren kärsimyksen hän kykenee katkeroitumatta kantamaan.

Jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua.

Jos Jumalaa ei ole, vahvin määrää mikä on oikein.

■ Toiseuden tuolla puolen.

Camus’n hengessä sukelletaan suomalaiseen monikulttuurisuuteen. Valokeilassa siirtolaisuus ja suvaitsevaisuus, nuoret ja uskonnollinen identiteetti. Suomen Islamilaisen neuvoston pj. Anas Hajjar, piispa Kaarlo Kalliala, ylirabbi Simon Livson, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan pääsihteeri Peter Kariuki ja suunnittelija Miriam Attias Helsingin kaupungin maahanmuutto-osastolta. Puheenjohtajana toimittaja Johanna Korhonen.

Eurooppasali Voimatalo, Malminkatu 16, ti 23.4. klo 17.

■ Camus’n tuotannon vastaanotto Suomessa. Puhujana tutkija Anne Riippa. Rikhardinkadun kirjasto, Rikhardinkatu 3, ke 24.4. klo 17.

■ www.kirkkosoikoon.fi

Rašaa ei enää tarvita ELOKUVA Gabriela Pichlerin palkittu esikoiselokuva Syödä, nukkua, kuolla (Äta sova dö 2012) on siitä mainio filmi, että se synnyttää vahvan dokumentin kaltaisen katsomiskokemuksen. Nuori montenegrolainen nainen Raša (Nermina Lukac) työskentelee Skånessa vihanneksia pakkaavassa firmassa, kunnes hänen ja muutaman toverin työpaikka rationalisoidaan pois ”tuotannollistaloudellisista syistä”, niin kuin nykyisin tapana on.

Elokuvassa ei ole tunnettuja kasvoja eikä hienoja maisemia, ei

hehkuvaa rakkaussuhdetta eikä se myöskään päädy työttömyyden tuskista uuden alun varmuuteen.

Onpahan yksinkertaisesti kappale pikkupaikkakunnan työläisten elämää, hyvin tuttua myös Suomessa. Juuri arkisuudessaan Syödä, nukkua, kuolla on virkistävä.

Ihmiset ovat siinä yhtä vähän puleerattuja kuin heidän kotinsakin.

Raša ja hänen isänsä (Milan Dragisic) ovat hyvin läheisiä ja intiimejä toisilleen. Niin läheisiä, että etäisiin väleihin tottunut ehkä nostelee jo vähän kulmiaan. Tytär hoivailee selkävaivaista isäänsä,

kylvettää häntä ja hieroo kipeää selkää. Isä puolestaan seuraa mukana tyttären vaateostoksille. Tytär tulkkaa isää lääkärille ja isä lähtee Norjaan rakennushommiin, vaikka ei jaksaisi. Samaan aikaan Raša irtisanotaan tehtaalta, vaikka hän on nopea ja osaa ”yhdellä kädellä punnita 175 grammaa rucolaa”.

Pichler kuvaa koruttomasti työntekijöiden yhteisöä, keskinäistä tukea ja mutkatonta kanssakäymistä. Nuori nainen sukkuloi suvereenisti äijien keskellä niin töissä kuin vapaallakin. Irtisano-

misten jälkeen seuraa työvoimatoimiston uudelleenkoulutusta, valmennusta työhaastatteluihin sekä työn etsintää. Työvalmentajien hommissa on kosolti komiikkaa: itsetunnon nostohan se tulevaisuuden avaakin. Raša oppii, että jo väärän kuuloinen nimi karsii hänet työnhakijoiden jonosta.

Elokuva ei ole pelkästään kuvaus työttömyydestä. Se näyttää, miten maahanmuuttajakin osaa vieroa väärän väristä tai muualta tullutta ihmistä.

Rašassa on pärjäämisen lisäksi paljon herkkyyttä ja toisen tun-

teiden vaistoamista. Se näkyy esimerkiksi tavasta, jolla hän huomioi ystäväänsä Nickiä (Jonathan Lampinen). Eläinrakas poika saa uuden työpaikan sukulaisen teurastamossa, eikä se ole helppo paikka vasta-alkajalle. Elämä on rankkaa herkälle pojalle, jolla on takanaan vain peruskoulu ja mielessään eläinlääkärin ura.

Elokuvan loppu on kuitenkin riehakkaan lämmin: läheisissä on voimaa.

Marja Kuparinen Gabriela Pichler: Syödä, nukkua, kuolla.

Elokuvateattereissa 12.4.

SH U TT ER STO CK

Ohjelma Virolaisen hengellisen musiikin juurilla Heinavanker La 20.4. klo 13 Helsingin tuomiokirkon krypta Sovituksia virolaisista runolauluista Liput 15 e (sis. väliaikatarjoilun) Strand…Rand La 20.4. klo 18 Suomenlinnan kirkko Sofia Joons, Robert Jürjendal, Mall Ney Vironruotsalaisia kansankoraaleja ja lauluja Liput 10 e

Kirkko soikoon Musiikkitalossa

Uutta ja vanhaa. Sofia Joonsin ja kumppanien musiikki perustuu vironruotsalaisiin kansankoraaleihin.

Virolaismusiikissa on menneisyyden kaikuja

K

irkko soikoon -festivaaleilla on esillä lauantaina 20.4. Suomessa vähemmän kuultua virolaista musiikkia, johon liittyy osaltaan tapahtuman sivullisuuden teema. Tuomiokirkon kryptassa Heinavanker-yhtye esittää johtajansa Margo Kõlarin virolaisiin runolauluihin säveltämää hengellistä musiikkia.

Kääntäjä Eva Lille, joka oli 1990-luvun alussa virolaista kulttuuria Suomessa edistäneen Tuglas-seuran toiminnanjohtaja, selvittää, millainen asema hengellisellä musiikilla oli NeuvostoVirossa.

– Hengellinen musiikki oli muun kirkollisen toiminnan ohella Neuvostoliiton vallan aikana Virossa ankarasti rajoitettua. Esimerkiksi maan tunnetuimpiin säveltäjiin kuuluva Arvo Pärt sävelsi vuonna 1968 teoksen Credo, joka sai esityskiellon kantaesityksensä jälkeen.

– Sen sijaan 1972 perustettu, barokki- ja renessanssimusiikkia esittävä Hortus Musicus sai esiintyä, yhtyeen musiikkia ei kai koettu niin vaaralliseksi. 80-luvulla nuoret muusikot puolestaan alkoivat ammentaa vaikutteita muun muassa virolaisesta virsilauluperinteestä.

Tärkeimpänä virolaisen kulttuurin musiikillisena hedelmänä Eva Lille pitää vuodesta 1869 Tallinnassa pidettyjä laulujuhlia, joissa esitettiin myös hengellistä musiikkia. Laulujuhlia oli lupa järjestää Neuvosto-Viron aikanakin, vaikka niihin kätkeytyi syvää kansallistietoisuutta. Niistä sai al-

kunsa Viron uusi itsenäistyminen: 1980-luvun lopulla Tallinnan laulukentällä järjestettiin öisiä laulujuhlia, joihin saattoi osallistua jopa 200 000 virolaista.

Suomenlinnan kirkossa esiintyy virolainen yhtye Strand…

Rand, jonka muodostavat Sofia Joons, Robert Jürjendal ja Mall Ney. Yhtyeen musiikki tuo esiin Virossa eläneen vähemmistön, sillä se perustuu vironruotsalaisilta saarilta lähtöisin oleviin kansankoraaleihin. Menneen ajan riipaisevat tarinat ovat saaneet uuden musiikillisen muodon.

Monelle voi olla uutta se, että Virossa oli vielä 1940-luvun alussa saaria, joissa asui Ruotsista muuttaneita vironruotsalaisia.

Kun Neuvostoliiton joukot valtasivat Viron vuoden 1944 syksyllä, pakeni suuri osa vironruotsalaisista Suomen kautta tai suoraan Ruotsiin.

– Arvellaan, että noin 60 000– 100 0000 virolaista pakeni 1940-luvulla länteen, Suomen ja Ruotsin lisäksi USA:han, Kanadaan ja Australiaan. Täältä pyrittiin siirtymään muualle, koska Suomen oli palautettava Neuvostoliittoon tänne paenneet virolaiset ja inkeriläiset. Vain suomalaisten kanssa naimisiin menneet saivat yleensä jäädä, Eva Lille kertoo.

Neuvostoliiton rautaesirippu etäännytti naapurimaat toisistaan, mutta uusi yhteys virolaisten ja suomalaisten välillä syntyi, kun laivaliikenne alkoi vuonna 1965 uudestaan Viron ja Suomen välillä.

Marjo Kytöharju

Ke 24.4. ja to 25.4. klo 19 Musiikkitalo Jyrki Linjama: Vanitas (kantaesitys, Ylen tilaus), Mikko Heiniö: Sonata da Chiesa, Richard Wagner: Das Liebesmahl der Apostel Radion Sinfoniaorkesteri, kapellimestari Arvo Volmer, Mariinsky-teatterin mieskuoro, valm. Andrei Petrenko, Dominante ja Kamarikuoro Murtosointu, valm. Seppo Murto Liput 25 / 20 / 15 / 7 e

Mariinsky-teatterin mieskuoro – a cappella To 25.4. klo 17 Tuomiokirkko Venäläisen kirkkolaulun helmiä Liput 20 / 15 e

Georg Philipp & Johann Sebastian Pe 26.4. klo 19 Vanhakirkko Pohjoissaksalaisten mestareiden, Telemannin ja Bachin musiikkia.

Anna Brummer, sopraano ja Barokkiyhtye Cornucopia: Pekka Silén, Louna Hosia, Marianna Henriksson.

Liput 10 / 5 e

J.S. Bach: Pääsiäisoratorio La 27.4. klo 19 Temppeliaukion kirkkko J. F. Fasch: kantaatti Die Starken bedürfen des Artztes nicht Kajsa Dahlbäck, sopraano; Jean-Sébastien Beauvais, kontratenori; Niall Chorell, tenori; Aarne Pelkonen, baritoni; Helsingin Barokkiorkesteri, Helsingin kanttoreiden kuoro, valm. Dani Juris, johtaa Aapo Häkkinen Liput 18 / 15 e

Albert Camus 100 Albert Camus 100 – Sivuääniä Su 21.4. klo 18 Paavalinkirkko Yleisökeskustelu eksistentialismista, absurdismista, helsinkiläisten uskosta ja uskomattomuudesta. Alustajina ja keskustelijoina kirjailija Aina Bergroth, kirjailija Torsti Lehtinen, teatteriohjaaja Erik Söderblom. Puheenjohtajana ja juontajana toimittaja Janne Villa. Urkutaiteilija Angsar Wallenhorst improvisoi uruilla klo 20 Camus’n romaanin Putoaminen pohjalta.

Toiseuden tuolla puolen – Monikulttuurinen Suomi vuosimallia 2013?

Ti 23.4. klo 17 Eurooppasali, Voimatalo, Malminkatu 16 Paneelikeskustelu toiseudesta, siirtolaisuudesta, Euroopasta, suvaitsevaisuudesta ja minuudesta – assimilaatiota vai akkulturaatiota?

Albert Camus -hengessä sukelletaan

pintaa syvemmälle suomalaiseen monikulttuurisuuteen. Nyt valokeilassa ovat nuoret, toiseus ja uskonnollinen identiteetti.

Keskustelijoina eri uskontokuntien jäseniä mm. Suomen Islamilaisen Neuvoston pj. Anas Hajjar, piispa Kaarlo Kalliala, ylirabbi Simon Livson, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan pääsihteeri Peter Kariuki ja suunnittelija Miriam Attias Helsingin kaupungin maahanmuutto-osastolta. Puheenjohtajana toimittaja Johanna Korhonen. Yhteistyökumppanina Euroopan komission Suomen edustusto – Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto.

Toiseuden tuolla puolen on osa Eurooppasalin tapahtumaa European Film Weeks in Helsinki 18.4.–4.5.

Albert Camus’n tuotannon vastaanotto Suomessa Ke 24.4. klo 17 Rikhardinkadun kirjasto Puhujana tutkija Anne Riippa.

Järjestää Ranskan instituutti Suomessa.

Seurakunnissa soi Konsertti Malmin kirkossa Su 21.4. klo 18 Malmin kirkko Raissa Palmu, sopraano, Evgenia Podymalkina, altto, Heikki Poutanen, urut Täss’ on tukku tyttelöitä Su 21.4. klo 18 Viikin kirkko Naiskuoro Pihlajan 10-vuotisjuhlakonsertti, joht. Marjasisko Varha.

Kitarakonsertti Su 21.4. klo 19 Myllypuron kirkko Jenni Kinnunen ja Lotta-Maria Saksa Bachin urku- ja kuorokoraaleja Su 21.4. klo 18 Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Allar Kaasik, sello; Hanna-Mari Hapuli, urut; Linda Isokangas, urut; Vuosaaren kantaattikuoro, joht. Riitta Hirvonen Kamarimusiikkikonsertti: Vivaldi, Bach Su 21.4. klo 19 Meilahden kirkko Anna Immonen, sopraano; Minna Kangas ja Mirva Laine, viulu; Kaisa Ruotsalainen, alttoviulu; Johanna Kilpijärvi, gamba; Elina Mattila, sello; Malla Lounasheimo, kontrabasso; Jasu Moisio, oboe; Áurea Dominguez, fagotti; Pete Vuorio cembalo ja urut Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Ulapoilla, satamissa Ke 24.4. klo 19 Kannelmäen kirkko Jukka Perko Avara ja Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot, johtaa Sirkku Rintamäki.

Kahvijatkot Kannelkellojen nuorisokuoron toiminnan tukemiseksi.

Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e ”Evening song” Barokin aarioita ja sonaatteja To 25.4. klo 19 Oulunkylän kirkko H. Purcell, G.F. Händel, J.S. Bach Inka Kinnunen, sopraano; Viola Räisänen, barokkiviulu; Tea Polso, cembalo Ohjelma 5 e Pekka Jylhän urkukonserton kantaesitys Su 28.4. klo 18 Lauttasaaren kirkko Urkukonserton lisäksi ohjelmistossa Jylhän sävellyksiä jousikvartetille. Jousikvartetti, Marjukka Andersson, urut ja piano.

Kuin kuvastimessa Su 28.4. klo 18 Tapanilan kirkko

Pirkko Törnqvist, sopraano; Aarne Pelkonen, baritoni; Juho Alakärppä, piano Ohjelma 5 e

Iltapäiväkonsertit Kevät keikkuen tulevi Ma 22.4. klo 13 Vuosaaren kirkko Yhteislaulutilaisuus, kanttori Riitta Hirvonen.

Virsiä ja urkukoraaleja – yhteislaulutilaisuus Ke 24.4. klo 13 Kallion kirkko Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut; Tommi Niskala, laulu ja juonto.

Kevätlinnuille etelässä – kevätlaulajaiset Ke 24.4. klo 13 Maunulan kirkko Keväisiä yhteislauluja ja keväistä musiikkia Liisa Tiensuu, sopraano; Maija Pesonen-Kareinen, piano ja urut; Hanna-Maria Hapuli, piano; Emilia Hapuli, sello; Maunulan kirkon musiikkiryhmä esilauluryhmänä, pastori Kaisa Heininen ja diakonissa Elisa Hapuli.

Sima- ja munkkitarjoilu ja kahvit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kajaus-kvartetti Ke 24.4. klo 13 Pitäjänmäen kirkko Kajaus kvartetti: Jari Parviainen, basso; Pekka Soranummi, tenori; Hannu Lehtikangas, tenori; Elja Puukko, baritoni.

Liput 6 e (sis. leivoskahvit) Tuhansin kielin To 25.4. klo 13 Paavalinkirkko Sanna-Maarit Hakkarainen, laulu; Seppo Välimäki, urut Helsingin Kannelkuoron konsertti To 25.4. klo 14 Lauttasaaren kirkko Konsertti on suunnattu erityisesti senioreille, joht. Lenne Mitt.

Ohjelma 5 e

Lasten Kirkko soikoon Itämeri maalta, mereltä ja ilmasta – konsertit 3–6-vuotiaille Matkustajana Siina Hirvonen ja matkaoppaana Jukka Holopainen. Yhteisiin lauluihin johdattelee houseband, jossa ovat mukana Teija Tuukkanen, SannaMaarit Hakkarainen, Hanna Autio, Satu Laakso ja Hanna Remes.

■ Ma 22.4. klo 09.30 ja 10.15 Kannelmäen kirkko Ryhmien ilmoittautumiset: Yhteinen seurakuntatyö, p. 09 2340 2502 ■ To 25.4. klo 9.30 (täynnä) ja 10.15 Mikaelinkirkko Ryhmien ilmoittautumiset: lapsityönohjaaja Noora Hynynen, noora.hynynen@evl.fi tai p. 09 2340 4860.

■ Pe 26.4. klo 09.15, 10 ja 10.45 Vuosaaren kirkko Ryhmien ilmoittautumiset: Yhteinen seurakuntatyö, p. 09 2340 2502 Lempparikonsertti Su 28.4. klo 16 Vanhakirkko Konsertissa esiintyy Pekka Laukkarinen pianisti Leevi Helon kanssa.

Musiikkijumalanpalveluksia Kirkko soikoon -viikolla Jaakko Löytyn gospelmessu Missa Missionalis Su 21.4. klo 10 Kannelmäen kirkko Messun musiikki kuljettaa kirkkokansan ympäri maailman yhdistäen vanhan kirkkokielen, latinan sekä eri maanosia musiikillisesti kuvaavat messun osat. Kanttoreina toimivat Sirkku Rintamäki ja Kari Härkönen, mukana ovat myös Vox Canora -kuoro ja soitinyhtye. Seurakunnan osuuksia voi tulla harjoittelemaan jo ennen messun alkua klo 9.40.

Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä Su 21.4. klo 10 Matteuksenkirkko Kanttorina Hanna Varis. Jousikvartetti soittaa Siionin virsiä.

Josef Rheinbergerin messu Su 21.4. klo 10 Paavalinkirkko Kaari-ensemble, johtaa Saara Aittakumpu; Seppo Välimäki, urut.

Cantores Minores Su 21.4. klo 10 Tuomiokirkko Canores Minores, johtaa Hannu Norjanen.

Kevätmessu Su 21.4. klo 18 Maunulan kirkko Musiikillinen iltamessu kevätlaulujen ja virsien siivittämänä. Mukana lasten lauluryhmä ja soitinyhtye Liisa Tiensuun johdolla. Kanttorina Maija Pesonen-Kareinen.

Lattarimessu Su 28.4. klo 12 Pukinmäen seurakuntakoti Lauluryhmä Toivon säteet sekä soitinyhtye kanttori Kaisu Rauhanmaan ohjauksessa.

Monipuolista osaamista. Andrei Petrenkon (edessä) mukaan Marinski-teatterin mieskuoron sointi määräytyy aina teoksen tyylin ja sisällön perusteella.

Venäläistä kuorovoimaa Kirkko soikoon -festivaalin kohokohtiin kuuluu maailmankuulun pietarilaisen Mariinski-teatterin mieskuoron esiintyminen kahdessa konsertissa.

Teksti Harri Kuusisaari ja Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

Liput Tuntia ennen ovelta ja Lippupisteen myyntipaikoista pääkonsertteihin. Kaikkiin Lippupisteen kautta ostettuihin konsertteihin lisätään palvelumaksu 1,50–2,50 e / lippu, p. 0600 900 900 (1,98 e min+pvm) joka päivä klo 7–22.

Kirkko soikoon yhteistyökumppanit ja tukijat Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus, Radion Sinfoniaorkesteri, Euroopan komission Suomen edustusto, Organum-seura, Ranskan kulttuuri-instituutti, Viron suurlähetystö

M

ariinski-teatterin kuoro on tunnettu monipuolisesta soinnistaan, joka sopii yhtä hyvin oopperaan kuin kirkkomusiikkiin.

Sen mieskuoro esiintyy Kirkko soikoon -festivaalilla Radion sinfoniaorkesterin kanssa 24.4. Musiikkitalossa Richard Wagnerin nuoruudenteoksessa Liebesmahl der Apostel. Lisäksi venäläiskuoro laulaa klassista ortodoksista musiikkia omassa konsertissaan Tuomiokirkossa 25.4.

Wagnerin teos kertoo kristikunnan ensimmäisestä helluntaista. Sen kantaesitys oli Dresdenin Frauenkirchessä 6.6. 1843, ja se kokosi melkein 1 200 laulajaa eri puolilta Saksinmaata. Wagner ei ollut tyytyväinen esitykseen, mutta Pyhän Hengen tematiikka jäi kytemään. Säveltäjän viimeisessä oopperassa Parsifal onkin vaikutteita Apostolien rakkaudenmaljasta.

Mariinski-teatterin kuoron laulutapaan on vaikuttanut venäläinen oopperaohjelmisto, jossa on perinteisesti suuret kuorot kuvaamassa kansaa. Teokset vaativat mahtavaa sointia ja kykyä näytellä realistiseen tyyliin. Niissä on myös usein solistisia pikkurooleja, joihin muualla palkataan erikseen solistit, mutta Pietarissa ne hoidetaan kuorolaisten voimin.

Kuoronjohtaja Anatoli Petrenko kertoo, että juuri laulajien yksilöllinen osaaminen on kuoron kokonaistason salaisuus. Koelauluissa mitataan musikaalista osaamista ja äänivaroja.

Onko mitään ristiriitaa oopperan vaatiman suuren tyylin ja esimerkiksi henkistyneemmän kirkkomusiikin välillä? Voiko niitä esittää samoin keinoin?

– Ei tietenkään, sillä sointi määräytyy aina teoksen tyylin mukaan sekä sen sisällön perusteella, joka kuulijoille on välitettävä. Säestyksetön kirkkomusiikki vaatii täyteläisempää ja sulavampaa sointia kuin ooppera, jossa pitää olla draamaa, Petrenko vastaa.

Koska kuoron taidot ovat laaja-alaiset, kapellimestarin vastuulle jää millaisella paletilla maalataan ja millaisia tyylillisiä asioita teoksesta poimitaan esiin. Petrenkon johtamissa konserteissa huomiota herättää paitsi soinnin voima, myös sen läpikuultavuus. Ortodoksisesta musiikista välittyy sekä rukouksen haltioituneisuus että meditatiivisuus.

Mariinski-teatterin kuoro on suuri, yli satapäinen. Tämä on tarpeen, sillä ooppera esiintyy usein samana iltana kahdessa paikassa, teatterissa ja konserttisalissa. Petrenkoa vähän huolestuttaa se, kuinka laulajat riittävät, kun vanhan Mariinski-teatterin kylkeen valmistuu toukokuuksi uusi teatterirakennus. Sitten pitää revetä kolmeen paikkaan.

Festivaalin taiteellinen johtaja Jukka Ahokas on tyytyväinen yhteistyöhön Mariinski-

teatterin mieskuoron ja Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Wagnerin ainoa kirkollinen teos on nimenomaan sävelletty mieskuorolle ja orkesterille. Venäläiskuoron lisäksi mukana ovat Seppo Murron johtamat vahvat kuorot, Dominante ja Kamarikuoro Murtosointu.

– On kiinnostavaa nähdä, tuovatko Musiikkitalossa pidettävät konsertit tapahtumalle uudenlaista yleisöä, Ahokas sanoo.

Lippuja Musiikkitalon konsertteihin on vielä saatavilla rajattu määrä seurakuntayhtymän keskusrekisterissä. Toimisto on avoinna osoitteessa Kolmas Linja 22 maanantaista perjantaihin kello 8–15.45.

Kirkko soikoon -festivaalin vakiintunut yhteistyökumppani on Helsingin barokkiorkesteri, jonka Temppeliaukion kirkossa lauantaina 27.4. esittämässä J.S. Bachin Pääsiäisoratoriossa on mukana Helsingin kanttorien kuoro.

– Mietimme, mikä kuoro tähän sopisi. Helsingin kanttorien sekakuorosta oli puhuttu jo vuosia ja nyt se sitten debytoi Pääsiäisoratoriossa, Ahokas kertoo.

– Kuoroon kuuluu 12 kanttoria, olen itsekin mukana. Meitä harjoittaa kokenut kuoronjohtaja Dani Juris.

Kirkko soikoon pyrkii tuomaan isojen nimien ohella esiin seurakuntien musiikillista osaamista. Tänä vuonna seurakunnissa on tavallista enemmän konsertteja.

Tapahtuman yhtenä teemana on kirjailija Albert Camus, jonka syntymästä on kulunut tänä vuonna sata vuotta ja jonka sivullisuuden teemat tuntuvat Ahokkaasta yhä ajankohtaisilta.

Camus’n hengessä on järjestetty kolme erilaista tilaisuutta. Paavalinkirkossa on sunnuntaina 21.4. kuultavissa, miten urkutaiteilija Angsar Wallenhorst improvisoi uruilla Camus´n romaanin Putoaminen pohjalta. Sellaista ei ole kuultu Ahokkaan mukaan missään aiemmin.

14

Pelottava paikka. Jane ja Jemina Laakkonen eivät halua liikkua yksin vihaisten vieraiden aikuisten vuoksi.

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

15

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Vihamielinen äidinmaa, osa 2 Kun suomalainen nainen saa tumman lapsen, maanmiehet alkavat hyljeksiä. Niin äidit kertoivat Kirkko ja kaupungissa vuonna 2009. Joko heidän elämänsä on helpottunut?

Tekstit Pihla Tiihonen Kuvat Sirpa Päivinen

E

nsin se yllättää, sitten siitä tulee arkea. Että vastaantuleva tyylikäs ikänainen sihahtaa solvauksen ja päiväkaljaa hörppivä mies huutaa perään terassilta.

Enemmistön jäsenestä tulee vähemmistöä, joka kohtaa muiden ennakkoluulot.

Neljä äitiä ja yksi tytär kertovat, miten Helsingissä suhtaudutaan monikulttuurisiin perheisiin.

Samoja äitejä haastateltiin aiheesta Kirkko ja kaupungissa myös nelisen vuotta sitten.

LAURA TEMMES, 37, Malminkartano: Kun esikoiseni oli kahdeksan, vieras mies poltti häntä tupakalla poskeen.

Viereisellä bussipysäkillä seisovat vanhemmat rouvat seurasivat ilmeettöminä, kun annoin lumella ensiapua palovammaan.

Nyt poikani ovat 12 ja 9 vuotta, eikä teinipojille huudella. Hehän saattaisivat sanoa jotain nolaavaa takaisin.

Pojat liikkuvat rohkeasti itsekseen ja pärjäävät hyvin.

Tupakalla poltettu tosin muistelee joskus tapausta.

”

Vieras mies poltti poikaani tupakalla poskeen.”

MERITA LAAKKONEN, 31, Kivikko: Minulla on kohta neljä lasta kolmen ulkomailta muuttaneen miehen kanssa. Yksitoistavuotiaan Janen ja kahdeksanvuotiaan Jeminan isä on Vietnamista, viisivuotiaan Pugalin isä Sri Lankasta. Nyt odotan kesävauvaa toiselle srilankalaiselle miehelle, jonka kanssa olen kihloissa.

Pidän perhepäivähoitajana huolta kahdesta vaaleasta pikkutytöstä. Jos omat lapseni tulevat lomalla mukaan leikkipuistoon, moni ihmettelee, miten minulla on tummia ja vaaleita lapsia.

Mitä isommiksi lapseni kasvavat, sitä selkeämpiä heidän ulkomaalaiset piirteensä ovat, ja sitä enemmän heidän taustastaan kysellään. Bussia tai metroa odotellessa voi tulla neekerikommenttia.

Nimittelijät ovat useimmiten vanhoja naisia. Tytöt vaihtavat toiselle puolelle katua, jos vastaan tulee joku vihaisen näköinen mummo.

Toisinaan käy niin, että kun yksi vanha nainen alkaa haukkua meitä, toinen ryhtyy puolustamaan, ja lopuksi naiset jäävät tappelemaan keskenään. Tekisi mieli sanoa pahasti huutelijoille, mutta en ryhdy sanasotaan lasten kuullen.

Joskus haukkuja on maahanmuuttaja. Kerran afrikkalainen mies huusi bussissa Janelle, että mene sinä kiinalainen takaisin Kiinaan, minä olen suomalaisempi kuin sinä.

Jane itki, ja bussikuski käski miehen olla hiljaa tai häipyä.

Kun tytöt olivat pieniä, vieraat kehuivat usein kuinka suloisia he ovat ja kysyivät, mistä olen adoptoinut heidät.

Sellaista en kuule enää.

Laura Temmes

Poikien zimbabwelainen isä on nykyään entinen mieheni. Hänestä poikien pitäisi olla rasismin vuoksi ulkona varuillaan, mutta minä en halua pelotella heitä.

Minusta ilmapiiri muuttuu Suomessa pikkuhiljaa parempaan suuntaan. Ihmiset alkavat siedättyä näkemään afrikkalaisen miehen lapsia.

Poikien parhaat kaverit ovat supisuomalaisia, eikä ihonväri ole heidän elämässään kovin merkittävä asia. Voi olla, että se johtuu poikien yksityiskoulusta, jossa on paljon taiteilijoiden ja näyttelijöiden lapsia. Boheemissa porukassa on vähän ennakkoluuloja.

Toivoisin , että poikani muuttaisivat aikuisina Suomesta, sillä maahanmuuttajalta näyttävää miestä ei helposti palkata parempiin töihin. Eksäni on kertonut tummaihoisista nuorukaisista, jotka päätyvät siivoamaan, vaikka ovat menestyneet opinnoissaan ja puhuvat täydellistä suomea.

Palkkaisitko sinä kahdesta hakijasta maahanmuuttajan näköisen?

Kansainvälinen elämä on pojille luontevaa. Olemme asuneet kolme vuotta eksäni synnyinmaassa Etelä-Afrikassa, ja esikoisellani on sekä Suomen että Yhdysvaltojen kansalaisuus.

JANE LAAKKONEN, 11, Kivikko: ”Mistäs neekerimaasta sinä olet?”

Joskus pelottaa, kun tuntemattomat alkavat huudella. Ajattelen, että haukkujat ovat kateellisia, koska he ovat pelkästään suomalaisia.

Minä olen puoliksi vietnamilainen. Olen silti syntynyt Suomessa ja puhun vain suomea ja vähän englantia, jota olen harjoitellut koulussa.

Tahtoisin oppia vietnamia, mutta sitä opetetaan Vesalassa asti, ja minua pelottaa palata sieltä illalla kotiin. En yleensä liiku yksin.

Jos olen kaverien kanssa, he puolustavat minua. Yksi kaverini on adoptoitu Thaimaasta, yhden äiti on Venäjältä, yksi on neljäsosahollantilainen, yhdellä on somalivanhemmat ja sitten on myös täyssuomalaisia kavereita. On hauskaa, että yhden kaverini isä on Vietnamista niin kuin minunkin.

Minua kiusattiin ennen koulussa rumaksi ja kiinalaiseksi. Halusin silloin vaalentaa hiukseni, mutta niistä tulikin punaiset. Äiti ei halua, että pilaan hiuksiani värjäämällä. Pikkusiskoni Jemina laulaa minulle usein Robinia: ”sä oot kaunis luonnostaan.”

Enää minua ei kiusata koulussa. Auttoi kun huomasin, ettei haukkumisesta tarvitse välittää. Voi vain mennä pois.

Kerran metrossa vastasin huutelijalle, että olen suomalainen, mutta tummempi, ja ylpeä siitä.

AINO SPENCE , 32, Oulunkylä: Pikkutyttö tuijottaa pyhäkoulussa tyttäreni Latoya Spencen tukkaa. ”Miksi se kasvaa suoraan ylöspäin?”

Kaksivuotiaani kuuntelee tarkasti, kun selitän, että hänellä on afro.

Muskarissa heiluttelen muiden vanhempien kanssa vilttiä lasten päiden yläpuolella. Hennot pohjoismaiset hiukset nousevat sähköisinä kohti kangasta. ”Kenellä on nyt siilitukka?” muskarinopettaja huudahtaa.

Latoyan kasvot valahtavat. Hänellä ei ole siilitukkaa.

Bussissa Latoya katselee edessään istuvan vanhemman tytön pitkiä suoria hiuksia ja kysyy, kasvaako hänelle isona samanlaiset. Selitän, että hän saa kauniin pitkän kiharan tukan. Latoya on pettynyt.

En pidä siitä, että Latoya saa tukastaan jatkuvasti kommentteja. En haluaisi hänen ajattelevan hiuksiaan vaan ihan muita asioita.

En ilahdu kehusta, jonka mukaan pyhäkoulussa laulavalla esikoisellani Samuelilla on ”selvästi rytmi veressä”.

Lasteni isä on tummaihoinen, ei rumpali.

”

Meitä ei ole kertaakaan puolustettu.”

Aino Spence

En toivoisi kuulevani, että pojastani kasvaa varmasti ”oikea naistenmies, selvästi isäänsä tullut”. Ei jokainen tumma mies ole gigolo!

Vuoden 1987 koulukuvassani näkyy taustalla kirjaintauluja: A:n kohdalla on apina, N-kirjainta kuvittaa mustaihoinen pikajuoksija. Moni suomalainen on kasvanut tällaisessa ympäristössä.

Samuel oli puolivuotias vauva, kun hänelle huudettiin Nsanaa ensimmäisen kerran bussissa. Kuolin silloin sisältä.

Meitä ei ole kertaakaan puolustettu, kun olemme joutuneet hyökkäyksen kohteeksi. Tunnen itseni silloin hirveän haavoittuvaiseksi.

Toivoisin, että muut ihmiset puuttuisivat rasistisiin huuteluihin. Lapset saisivat vahvemman todistuksen siitä, että heille huuteleminen on väärin, jos joku ulkopuolinen aikuinen sanoisi sen tilanteessa ääneen.

Ennakkoluulot kohdistuvat minuun myös suoraan. Ajatellaan, että jos valkoisella naisella on tummia lapsia, hänellä täytyy olla päässä vikaa. Hän on joutunut ottamaan afrikkalaisen miehen, kun ei ole saanut suomalaista. Tai Jatkuu seuraavalla sivulla

16

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Tupakkapöydistä huudellaan. Maarit Samatehin ja hänen lastensa Musan ja Mariamin tie puistoon kulkee Kannelmäen terassien ohi.

ulkomaalainen mies on hyväksikäyttänyt naista saadakseen oleskeluluvan Suomeen.

Puoliksi tummien lasten odotetaan olevan villejä ja huonosti hoidettuja räkäneniä. Minulle on siksi tärkeää, että omat lapseni ovat aina siistejä.

Viime aikoina en ole kohdannut vihamielisiä rasistisia tilanteita. Olemme pysyneet lähinnä omalla asuinalueellamme, jossa meidät tunnetaan. Hoidan lapsiani kotona.

Jos lapseni ajattelevat isona olevansa muita huonompia, syytän itseäni. Mielestäni vanhempien vaikutusvalta on tärkein.

Etsin satuja, joiden päähenkilö on tumma. Kun lapset katsovat kuvia Disneyn prinsessoista, ihastelen sitä tummaihoista. Isän kansanperinne on esillä kotimme musiikissa ja ruoassa.

Haluan antaa lapsille myönteisen kuvan heidän molemmista kulttuureistaan. Mutta kun tulee itsenäisyyspäivä, pidän lapset sisällä, enkä haluaisi miehenkään menevän ulos. Väkivallan ja herjausten uhka on silloin suurimmillaan. Tuntuu surulliselta, ettemme voi juhlia itsenäisyyttä kuten muut.

MAARIT SAMATEH , 43, Kannelmäki: Olen lähdössä kaksosten kanssa jo kolmatta kertaa Egyptiin lomailemaan. Ulkomailla on helpompaa.

Suomessa pienistäkin asioista tulee helposti hankalia.

Täkäläisessä kylpylässä kaikissa ruoissa oli sianlihaa, jota lapseni ja mieheni eivät muslimeina syö. Kun kysyin vaihtoehtoja, minulle vastattiin äkäisesti: ”Me olemme nyt Suomessa, ja täällä on suomalainen ruokavalio.”

Kun vierailemme synnyinkaupungissani Savonlinnassa, perheeni on nähtävyys. Lapsille sanotaan, että heitä hattu pois, haluan nähdä hiuksesi. Miestäni tuijotetaan, mutta kukaan ei puhu hänelle.

”

Mainoksessa suklaa ja maito pussaavat, ja niistä tulee Kinder-suklaata.”

Maarit Samateh

Kerran kun palasimme illalla Savonlinnasta kotiin Kannelmäkeen, humalainen mies alkoi bussissa sättiä minua lapsistani ja potkia laukkuani. Tuplarattaisiin nukahtaneet lapset heräsivät, ja heitä pelotti. Bussikuski ei tehnyt elettäkään auttaakseen, mutta onneksi eräs suomalaismies heitti humalaisen ulos.

Meille on huudeltu myös Kannelmäen terasseilta, joiden ohi menemme leikkipuistoon. ”Katso, sillä on matkamuistot rattaissa!” ”Painu siekin sinne Somaliaan!”

Yhden kerran menin ihan oluttaan juovan miehen eteen, sylkäisin hänen jalkoihinsa ja huusin: ”Anna olla viimeinen kerta! Mitä pahaa minun lapseni ovat sinulle tehneet?”

Paikalle sattunut tumma nainen taputti käsiään: ”Hyvä hyvä!”

Kaksoseni Mariam ja Musa ovat nyt viisivuotiaita, ja varsinkin tyttäreni miettii ulkonäköämme: ”Papa, miksi sinä olet musta ja äiti valkoinen?” ”Täältä me olemme kaikki samanvärisiä”, sanoo mieheni ja kääntää kämmenensä ylöspäin.

Televisiossa pyörii Kinder muna -mainos, jota Mariam rakastaa. Siinä suklaa ja maito pussaavat, ja niistä tulee Kinder-suklaata. Papa on tietysti suklaa ja minä olen maito.

6.7.2009 julkaistu artikkeli ”Teit sitten pennun ulkomaalaisen kanssa” kertoo, miten samoilla perheillä meni neljä vuotta sitten. www.kirkkojakaupunki.fi/arkisto/paakirjoitus-ja-kolumnit/11824

Rasismi vaihtelee kaupunginosittain Ovatko suomalaiset rasistisempia kuin ennen? Vai alkaako valtaosa jo tottua monikulttuurisuuteen?

Sitä ei tiedetä, koska suomalaisten rasistisia asenteita ei ole tutkittu vertailukelpoisilla aineistoilla kattavasti kuuteen vuoteen. Se kuitenkin tiedetään, että kun perussuomalaiset saivat jytkynsä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, rasistiset puheet alkoivat levitä baareista ja kodeista julkiseen keskusteluun. Asenteet vaihtelevat silti kaupunginosasta toiseen.

Sosiologi Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että rasismi on tavallisinta eläkeläisten, heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien miesten ja nuorten miesten keskuudessa. Kantaväestöstä erottuvalla helsinkiläisellä saattaa siis olla vaikeaa ikäihmisten ja työttömien kansoittamissa kaupunginosissa.

Ihmiset pyrkivät suojautumaan rasistisilta hyökkäyksiltä eristämällä itsensä. Puuronen puhuu ulossulkemisen strategiasta.

– Eristäydytään omalle asuinalueelle, ei liikuta tiettyinä ajankohtina, muutetaan jopa maasta. Yksilön kannalta tämä on erittäin rationaalista toimintaa.

Yhteiskunnan taso onkin sitten toinen juttu.

Puuronen ei usko, että isommaksi kasvaminen suojaisi lasta rasismilta. Lapsi saattaa jättää kertomatta osan kokemuksistaan kotona eikä hän ehkä enää kiinnitä huomiota pienempiin loukkauksiin.

Puuronen neuvoo puhumaan lapsen kanssa rasismista.

– Lapsille kannattaa kertoa mitä he voivat maailmassa kohdata. Varoitetaanhan lapsia liikenteestä ja namusedistäkin.

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia vastaanotot: ajanvaraus soittamalla ma ja to klo 10–12 p. 09 2340 3200 tai käymällä kirkkoherranvirastossa, os. Tolarintie 1.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

3220.

To 11.4. klo 13 Torstaikerho. Diakoni Sofia Tolonen.

Su 14.4. klo 12 Messu. Hannu Vapaavuori, Anne-Maria Ranta-aho ja Olli Mönttinen. Klo 12 Pyhäkoulu lapsille messun aikana.

Ke 17.4. klo 18 Raamattupiiri.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 10.4. klo 18.30 Iltamusiikkia. Ilkka Laivaara, huilu ja Kiril Kozlowski, piano.

Vapaa pääsy. Klo 18.30 Miesten piiri Huopalahden kirkon Kivijalassa. Kirkkoherra Hannu Vapaavuori. Klo 20 Iltamessu. Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen.

To 11.4. klo 10–11.30 Perhekerho. Kierrätyspäivä. Klo 18 Hiljaisuuden messu ja iltatee. Seppo Lappalainen, Sofia Tolonen ja Elsa Sihvola, sello.

Su 14.4. klo 10 Messu. Hannu Vapaavuori, Mari Järvinen ja Olli Mönttinen sekä Lauluryhmä. Klo 17 Toivon messu. Uudenlainen, seurakuntalaisten ja työntekijöiden yhteistyönä rakennettu messu. Messun toteuttaa joukko seurakuntalaisia ja seurakunnan työntekijöitä. Mukana Lähde-kuoro. Iltatee.

Ti 16.4. klo 13 Lähetyspiiri. Valde Palola, Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys.

Ke 17.4. klo 12 Keskiviikkokerho. Yhteislauluhetki. Kanttori Olli Mönttinen laulattaa kevätvirsiä ja -lauluja. Klo 18.30 Keskiviikon keskustelut. Riittääkö suvaitsevaisuus? Professori Jaana Hallamaa Helsingin yliopistosta. Klo 20 Iltamessu. Mari Järvinen ja Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1.

Pe 12.4. klo 10–11.30 Perhekerho. Kierrätyspäivä.

Ma 15.4. klo 13 Tapaamistupa.

Ti 16.4. klo 9 Sauvakävely ja aamupuuro. Klo 9.30 Lasten kirkkohetki.

Ystävät lähellä ja kaukana. Miira Muroma-Nikunen, Marja-Liisa Selin ja Olli Mönttinen.

Haagan pappilantie 2 ■ Pappilantien Pysäkki

Ma 15.4. klo 12. Kansanrunous, Mikko Paloniemi.

17

Seurakunnissa tapahtuu 11.4.— 17.4.

Muuta Korukeräys Naisten Pankin hyväksi.

Tuo vanhat korusi (aidot tai ”rihkamaa”) virastoon 22.4. menn. Thalian aukion Kultakaraatti-myymälä arvioi korujen arvon ja ne myydään vapputapahtumassa Huopalahden kirkolla 1.5.

Naisten Pankin toiminnan tukemiseksi.

Telttaleiri Hii-o-hoi! Bentsårin leirisaarella 4.–6.-luokkalaisille. Espoon ja Helsingin hiippakuntien yhteinen tyttöjen ja poikien telttaleiri 25.–28.6.

Leirin hinta 40 e. Leiri toteutuu, mikäli vähintään seitsemän ilmoittautujaa. Ilmoittautuminen netissä www.helsinginseurakunnat.fi/haaga.

Herttoniemi

La 13.4. klo15 Keväistä yhteislaulua ja kahvit, Lemponen, Tikkanen Su 14.4. klo 18 Kauneimmat hengelliset yhteislaulut lähetystyön hyväksi.

Kirkkokuoro, Lemponen, Päivi Anttila SLS (Etiopia, Tansania)

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 La 13.4. klo 18 Seurakunnan kuorojen konsertti, Lemponen, Lankinen Su 14.4. klo 10 Messu, Huima, Lankinen, kahvit

Kulosaaren seurakuntatalo ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 Su 14.4. klo 18 Äitien käsityöilta, Jerkku Ti 16.4. klo 18 Martat, Näistä luontokuvista en luovu, Maija Wilska

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18, p. 2340 3300, herttoniemi.

Leposaaren kappeli srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta ■ Leposaarentie katso www.facebook.com/lapyska La 13.4. klo 20.30 Taizé-henkinen iltatai www.mestat.fi/mestat ehtoollinen, Huima Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p 09 2340 4118, HerttonieMyllypuron kirkko menranta p 09 2340 3341, Myllypuro ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 ma ja to klo 10–11 puhelimitse p 09 to 11.4. klo 10 Lastenkirkko, Huima, 2340 3337 tai kirkolla. DiakoniaLankinen. päivystys Herttoniemen kirkolla 13.4. klo 10.30 Musiikkila ke klo 14–16. Perhediakohartaus ja aamupala, ni 09 2340 3381.

SeuraKeinänen, Lankinen, Viikkotoiminta jatkuu kunnat Juvonen, Österlund normaalisti, ilmoitetaan kerran kuukauverkossa: www. su 14.4. klo 12 Messu, Olkkola, Lankinen, dessa helsinginseura- kahvihetki, Virren Herttoniemen voimaa – yhteislaulutikunnat.fi kirkko laisuus ■ Hiihtomäentie 23, p. ke 17.4. klo 14.00 Lähe2340 3320 tyspiiri, lähetystyöntekijä Kevään virkistyspäivä To 11.4.

Leena Piirainen klo 11–14 Herttoniemen kirkossa.

Elintarvikejako ma, ke, pe LiikuntaVieraana Satu Jyväkorpi. Aiheena ”Ramyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo vinto ja muisti”, musiikkia, yhteislaulua.

9.30, Backman p. 2340 3333.

Ruokailu ja kahvi (5 e). Bussikuljetus, Muuta paluu klo 14 Musiikkimatka, vaellus läpi HerttonieLa 13.4. klo 13 ”Musiikkimatka”, vaelmen seurakunnan la 13.4. Myllypuron lus läpi Herttoniemen seurakunkirkko klo 10.30 musiikkihartaus ja aanan, keittolounas (2e), laulua ja musiikmupala, Herttoniemen kirkko klo 13 kia, Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harlounas 2 e, ilmoit. 10.4. mennessä virasmonikka toon, Herttoniemenrannan kappeli klo Su 14.4. klo 10 Messu. Olkkola, Tikka15 yhteislaulut, Kulosaaren kirkko klo nen, Lemponen, kahvihetki 18 konsertti ja iltapala, Leposaaren kapklo 15 Nuorten aikuisten mezzu, lappeli klo 20.30 Taizé-henkinen iltaehsille omaa ohjelmaa! toollinen. Ristisaatto kulkee toimipaikKe 17.4. klo 17 ja 18 Lähetysnäytelmä kojen välit kävellen. Voit osallistua Nunu, Teatteri Kumbe. Nepalilaisen tyvaellukseen haluamallesi matkalle tai tön tarina näyttelijän, muusikon ja osallistua pelkästään tapahtumiin. tanssijan esittämänä. Tositarinaan perustuvan esityksen teemoja ovat muutoksen mahdollisuus, erilaisuuden kohtaaminen, lähetys ja kansainväli■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna syys. Esitys sopii kaiken ikäisille. Vapaa ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. pääsy 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. PäiHerttoniemenrannan vystävä pappi viraston aukioloaikappeli koina, p. 09 2340 3602. Diakonian ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo

Taivaan tähden

Kallio

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620.

Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18.

To 11.4. klo 17 Pappi tavattavissa keskustelua varten. Klo 18 Kivimessu.

Mattsson, Meri Toivanen, Niskala.

Su 14.4. klo 10 Messu. Lindfors, Sariola, van Santen, Julia Tamminen, Mariella Asikanius. Klo 11.30 Musiikkia kirkkokahvien jälkiruoaksi. Ahjo-Ensemble: Einojuhani Rautavaaran Suomalainen Rukouskirja. Joht. Paavo Hyökki.

Ke 17.4. klo 13 Eläkeläispiiri.

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna ma–pe klo 9–15.

Su 14.4. klo 16 Messu. Hyvän Paimenen hoidossa. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät. Kotakorpi, Klemmt, Julia Tamminen. Kirkkokahvit.

Ma 15.4. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille.

Ti 16.4. klo 10 ja 10.30 Muskarit ja perhekerho klo 12 asti. Klo 11.30–15 Tiistaiolohuone. Jumppa klo 10–11 ja kuntosali klo 9–15. Klo 13 Scrab and chat. Klo 13–15 työntekijä tavattavissa. Klo 18 Kangaspuukerho.

Kansainvälinen toiminta ■ Alppilan kirkko, Kotkank. 2

Su 14.4. klo 13 Kiinankielinen messu.

Lintulahden kerhohuone ■ Käenkuja 3a A

To 11.4. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28

To 11.4. klo 18 Kurkistus kulissien taa.

Oopperalaulajat Jussi Merikanto ja Eeva Hartemaa, laulaja Mikko Kuikka, pianistit Marjaana Merikanto ja Lara De Marco. Juontajina Liisa Siikanen, Pia Perkiö.

La 13.4. klo 14 Lauletaan pääsiäisvirsiä. Jari Arjoranta, Jussi Keltakangas.

Kahvitarjoilu.

Ke 17.4. klo 18.30 Kantaattikuoron avoimet harjoitukset. Tutustu kuorolaisiin, kokeile kuorolaulua. Voit myös tulla vain kuuntelemaan.

Ravintola Tornitupa ■ Haapaniemenk. 7–9

Ke 17.4. klo 13 Eläkeläispiiri.

Diakonissalaitoksen kirkko ■ Alppik. 2

Ti 16.4. klo 8.30 Aamumessu. Holmström, Varis.

Kurssit ja retriitit ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta.

Oma tie naiseuteen. Pe–su 31.5.–2.6.

Parinpellossa Hollolassa. Lähestymme naiseuden salaisuuksia ja etsimme omaa elämänvoimaamme. Maalaten, kirjoittaen, liikkuen, yksin ja yhdessä toisten kanssa keskustellen. Mitään taiteellisia taitoja ei tarvita. Ohj. psykoterapeutti, taideterapeutti, pari- ja seksuaaliterapeutti Ann-Marie Breitenstein.

Mukana pastori, taideterapeutti Terhi Varjoranta. H. 198 e, sis. tarv., bussimatkat, täysihoidon 1 hengen huoneessa.

Hellä hiljainen rukouslaulu, jatkokurssi. Jatkokurssi ti 16.4., 23.4., 7.5., 14.5. ja 21.5. klo 17.30–20. Laulamme keskiaikaisia rukouksia suomeksi ja latinaksi ja psalmilaulua suomeksi. Sinun ei tarvitse osata laulaa tai lukea nuotteja. Ohj. musiikkipedagogi, MuT HilkkaLiisa Vuori. H. 56 e. etunimi.sukunimi@ evl.fi.

Hellän hiljaisen rukouslaulun matka Vadstenaan, Ruotsiin. 30.8–6.9.

Uudet ja vanhat, tervetuloa! Sinun ei tarvitse osata laulaa, rukouslaulu on resonointia omalla äänellä sellaisena kuin se on. Mukana pastori Terhi Varjoranta ja matkanjärj. Pirkko Hakkarainen, lauluihin johdattaa Hilkka-Liisa Vuori. Ilm. 040 7471921 pirkko.hakkarainen@netti.fi Srk:n päiväkerhot 3–5-vuotiaille. 2013 ennakkoilm. alkaa to 2.5. Tied. ja ilm.

Alppila: Tuulikki Karu, p. 09 2340 3604.

Lintulahti: Tytti Friberg, p. 09 2340 3621, 050 380 3252.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3843.

Ke 10.4. klo 10 Lasten avoin kirkkohetki. Mahdollisuus ehtoolliseen. Klo 19 Hiljaisuuden messu. Taizé-lauluja.

Rajamäki, Härkönen, musiikkiryhmä.

To 11.4. klo 10 Lauletaan yhdessä seurakuntasalissa. Myllylä. Kahvitarjoilu.

Klo 18.30 Musiikkipiiri kerhohuoneessa. Aiheena Giuseppe Verdi. Hatakka.

Su 14.4. klo 10 Vauvakirkko. Pirilä, Rintamäki. Kirkkokahvit, -mehut ja -hedelmäsoseet. Vauvoille omat pullot mukaan. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa. Klo 18 Virrestä voimaa. Anna-Maija Raittilan virsiä. Myllylä, Raitavuo. Esilaulajina Holman veljekset. Katri Mattila, huilu.

Ti 16.4. klo 9 Aamupysäkki. Rajamäki, Metsälä. Ehtoollinen kappelissa, aami-

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

DIGITAL VISION

Toivo Toivo. Elämää kannatteleva näkymätön lanka.

Väsymys hiipii vähitellen. Työtä tuntuu olevan liikaa, ja kun uupumus kasvaa, kasvaa myös rästiin jääneiden töiden määrä. Vaikka väsyttää, uni ei sitä poista. Aamuyöstä valvottaa ja toivottomat ajatukset pyörivät päässä. Lopulta kaikki tuntuu ylivoimaiselta ja toivottomalta.

Masennus, sanoo lääkäri ja määrää lääkettä ja lomaa.

Lääke antaa unen, mutta kestää aikansa, ennen kuin se vie pois pahan olon. Ahdistuksessa kuolema tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Mikä helpottava ratkaisu: loppuisi tämä turhan ihmisen turha elämä.

Päivät kuluvat. Ainoa lohtu on ajatus kuolemasta. Mutta kun on ne pienet. Ne, joille ei tällaista elämänratkaisua voi jättää perinnöksi. Ei. Ei missään tapauksessa sellaista mallia.

Tarkoitus herättää toivon. Heiveröisenäkin se jo kantaa.

13–14, p. 2340 3618. Tapaamiset ajanvarauksella ma, ti, to klo 10–12, ke klo 14–16.

Kerran aamuhartauden tuttu virsi vie ajatukset Jumalaan. Löytyy hauras varmuus, että Hän on mukana tässä kärsimyksessä. Mikään muu ei tunnu varmemmalta kuin se. Kärsivä Jumala kärsivän ihmisen kanssa. Eikä sitä salaisuutta tarvitse sen enempää ymmärtää.

Käsittämätön toivon varmuus. Luottamus.

Luottamus syntyy ja kasvaa ihmissuhteissa, keskeisimmin lapsuudessa. Ihmisten kesken se joskus myös katoaa.

Kuitenkin vähäinenkin luottamus auttaa toivon viriämisessä, silloinkin, kun toivoa ei näyttäisi olevan.

Lopulta tärkeintä on rakkaus. Se auttaa näkemään oleellisen: lähimmäisen vierellämme. Ei tarvita tyhjiä sanoja eikä turhia lupauksia. Aito läsnäolo riittää.

Eeva Hurskainen

2. sunnuntai pääsiäisestä Hyvä paimen Minä pystyn. Luottamus syntyy ihmissuhteissa.

Väri: valkoinen Valo: neljä kynttilää Tekstit: Ps. 23; Hes. 34: 11–16; 1. Piet. 2: 21–25; Joh. 10: 11–16

18 ainen (1 e) seurakuntasalissa. Klo 15–19 Työtupa. Käsitöitä ja askartelua kurssihuoneessa. Klo 19 Iltasoitto sellolla ja pianolla. Raakel Suikkanen, sello, Tuuli Takkala, piano. Vapaa pääsy.

Ke 17.4. klo 19 Viikkomessu. Pirilä, Härkönen.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9

Diakonian ajanvarausvastaanotto ke klo 10–12, p. 2340 3842, p. 2340 3853.

Muuta Velkailta to 18.4. klo 18 Kannelmäen kirjastossa. Mitä tehdä kun laskut kasautuvat? Helsingin talous- ja velkaneuvonnasta velkaneuvoja Ilkka Passi, kirjastosta Maarit Levänen, seurakunnasta diakoni Minna Valkiainen. Kahvitarjoilu.

Monikulttuurinen perheleiri Siuntion Korpirauhassa 2.–5.6. Aikuiset 68 e, lapset 5–7-v. 34 e. Ilm. 15.5. menn. diakoni Ulla–Maija Tuura, p. 2340 3843.

Järj. Huopalahden rovastikunta.

Hiio-o-hoi-telttaleiri 10–14-v. Hangon Bengtårin leirisaaressa 25.–28.6. Majoittuminen omaan tai seurakunnan telttaan. Mukana myös muita pääkaupunkiseudun seurakuntia. Leikkiä, liikuntaa, hiljentymistä, iltaohjelmaa, mahdollisuus purjehtia perinnealuksella.

Hinta 50 e sis. matkat, vakuutuksen, ohjelman ja majoituksen. Ilm. 17.4. klo 18 alk. mestat.fi/mestat/kannelmaki.

Ohj. Sanna Lång ja Pekka Haanpää, p.

2340 3851.

Vielä paikkoja kevätretkelle Lahteen to 23.5! Lähtö klo 9 kirkolta, paluu n. klo 19. Hinta 45 e. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 2340 3800. Mukana Tuula Kojo-Gregoriadis ja Aili Raitavuo, p. 2340 3821.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 10.4. klo 19 Viikkomessu, Reima Niemelä, Marjukka Andersson.

To 11.4. klo 9.30 Aamuklubi, parisuhteen palikat, diakoni Terhi Lahdensalo, B-porras. Klo 13 Torstaipiiri, Miltä tuntui tulla äidiksi/isäksi, srk-sali. Klo 18– 19.30 Perhekahvila, Kirkkokahvila.

Klo 18–21 Nuorten krypta.

Su 14.4. klo 11 Messu, Pirjo Työrinoja, Sini Havas, Marjukka Andersson, Johanna Rauhamäki, Kylli Tikkanen, Aila Kyllönen. Klo 11–12 Pyhäkoulu. Klo 16 International Afternoon, Kirkkokahvila, aiheena vapaaehtoistyö Swazimaassa, eteläisessä Afrikassa. Klo 18 Musiikkiopiston opettajien konsertti, vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Ma 15.4. klo 13 Hyvän mielen kahvihetki, B-porras.

Ti 16.4. klo 19 Raamatturinkeli nuorille aikuisille, Kirkkokahvila.

Ke 17.4. klo 17–19 Vapaaehtoistoiminnan ilta, Kirkkokahvila. Tervetuloa uudet ja vanhat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet. Klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, sanaa julistaa Erkki O Auranen, musiikista vastaa Marjukka Andersson ja ehtoollisen toimittaa Juha Rintamäki. Illan aikana mahdollisuus jättää esirukouspyyntöjä ja saada henkilökohtaista rukousta rukouspiirin esirukoilijoiden toimesta.

Muuta Kirkkokahvila on auki ma–pe klo 10– 18, lounas klo 12–14. Pappi tavattavissa joka to klo 13–15.

Avoin päiväkerho ma ja pe klo 9–12 sekä ti klo 14–16, D-porras.

Leiri ikäihmisille 27.–30.5. Siuntion kylpylässä. Hinta täysihoidolla 2h huo-

Seurakunnissa tapahtuu 11.4.— 17.4. neessa 200 e sis. matkat. Lisät. ja ilmoittautumiset 25.4. mennessä diakoni Sini Havakselle p. 2340 4322.

Vihkipäivä kirkon tornissa la 15.6.

Vihkimisiä vietetään puolen tunnin välein klo 15 lähtien niin kauan kuin halukkaita riittää. Varaa vihkiaika ma 3.6. kello 16 mennessä virastosta.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 14.4. klo 10, vanhemman väen kirkkopyhä. Pirkko Poisuo, Elina Leppihalme, Saara Menezes, Heikki Poutanen.

Messun jälkeen kirkkokahvit. Konsertti su 14.4. klo 18, Debie Wong, laulu; Solmund Nystabakk, luuttu Kirjallisuusilta to 11.4. klo 18.30. FT Toivo Flink kertoo uusimmasta kirjastaan.

Jakomäen kirkko

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Olohuoneessa ei to 11.4. toimintaa, ke 10.4. klo 12 vierailu Voimavarat-piiriin Pihlajamäkeen.

Kevätretki ke 24.4., ks. kirkon ilmoitus

Puuroateria ma 15.4. klo 11.30. Työttömille ja vähävaraisille maksuton. Alussa lyhyt hartaus.

Tapulin olohuoneessa ma 15.4. klo 11.30 alk. hiustenleikkausta (10 e) , Hanna Hujanen Tukkatapulista.

Puistolan kirkko

Viikin kirkko

■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Perhemessu su 14.4. klo 10, Laura-Elina Koivisto, Jenni Tuulensuu, Auli Härkönen ja Ulla Pesonen. Laulupuu. Messun aikana Raamattukerho lukutaitoisille lapsille. Messun jälkeen Laulupuun kahvila.

Perheyhteisö Taimi su 14.4. klo 15.

Keskustelua, nyyttärit, lastenhoito ja hartaus lapsille.

Kolme iltaa keskustelua homoseksuaalisuudesta to 11.4. klo 18. Vanhan testamentin homoseksuaalisuutta käsittelevistä teksteistä alustaa pastori, teologian tohtori Heikki Leppä Tikkurilasta. Illan isäntänä Esko M. Laine. Iltatee-tarjoilu.

■ Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Perhemessu su 14.4. klo 10, Outi Lantto, Anni Punkka, Emma Luoto, Pihlajanmarjat-kuoro, joht. Marjasisko Varha, Kira-Mia Tuisku, säestys.

Hiljainen viikko-messu to 11.4. klo 17.30 Kristittynä uskontodialogissa to 11.4. klo 18. Sisar Hannele Kivinen de Fau, suomalainen luterilainen ekumeenisen ja uskontojenvälisen karmeliittaluostariyhteisön nunna kertoo kokemuksiaan kunnioittavista kohtaamisista muiden uskontojen edustajien kanssa ja ajatuksistaan uskontodialogista.

Tahdon!-konsertti su 14.4. klo 18. FaktaBeat solisteinaan Jore Marjaranta ja Aki Louhela. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräyksen kautta työhön yksinäisten vanhusten auttamiseksi Kristilliset Invalidit ry:n raamattupiiri ma 15.4. klo 18.

Missiokerho ma 15.4. klo 18.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340

4422 ■ Jakomäenpolku 7, p.

Diakonia: ajanvaraus ke Seura09 2340 4428 klo 10–11 p. 09 2340 4482 Diakonia: ajanvaraus Messu ja herättäjäyhkunnat ke klo 10–11 p. 09 distyksen kirkkopyverkossa: www. hä su 14.4. klo 12. Kai2340 4488 Messu su 14.4. klo 12, helsinginseura- sa Heininen, Markus Taiwanin lähetit Anne Kopperoinen ja Kaisu kunnat.fi ja Juha Ijäs, Markku Rauhamaa. Joonas VaArola, Terhi Aho; Elisa paavuori, sello, sekä lauMurtoperä, säestys. Lähetysluryhmä Toivon säteet. Meskahvila ja lähetystuokio. sun jälkeen kirkkokahvit ja seuLähetyslaulujen ilta ke 17.4. klo 18. rat.

Lauluryhmä Pulssi joht. Terhi Aho; JukVirsitiistai 16.4. klo 18. Jeesuksesta ka Toivonen, huilu; Elina Perttilä. Mahlaulan – hengellisiä lauluja ja virsiä. Iltadollisuus tutustua lähetysnäyttelyyn kahvit.

Kiinalainen teehuone.

Siltamäen seurakuntakoti Kevätretki Vivamoon, Lohjalle to ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340 25.4. Lähtö Jakomäen kirkon parkki4424 paikalta klo 9.30 ja Pukinmäen srk-koDiakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 dilta klo 9.45. Paluu n. klo 17. Ohjelmas2340 4484 sa mm. lounas, kahvit, Vivamon esitteMessu su 14.4 klo 12, Paula Närhi, Antti ly ja ehtoollishetki. Hinta 20 e. Ilm. 18.4.

Ylinen, Elina Tofferi. Lähetyskahvila. menn. Elise Hartonen p. 09 2340 4523 Parisuhteen palikat – parisuhdeilta ja Susanna Heikkinen p. 09 2340 4527 to 11.4 klo 18–20. Aiheena rakentava rii(voi jättää myös viestin). tely. Lastenhoito järjestetty.

Pihlajamäen kirkko Siltamäen eläkeläisten kevätretki ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427 Hämeenlinnaan ke 22.5. Lähtö srk-koDiakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 dilta klo 9, paluu n. klo 17.30. Vierailu 2340 4487 Poltinahon taidekasarmissa, opastettu Messu su 14.4. klo 10. Rippikoululaiskiertoajelu, käynti Aulangolla ja Hattuten kirkkopyhä. Heidi Tikka, Jukka Holan Pyhän Ristin kirkossa. Hinta 30 e sis. lopainen, Elina Tofferi. matkan, opastukset, lounaan, kahvin ja Yhteisvastuukeräys Pihlajamäen vakuutuksen. Ilm. ja tied. 13.5. menn. ostoskeskuksessa la 13.4. klo 11–14, Merja Saviniemi p. 09 2340 4532. myynnissä grillimakkaraa ja mehua Tapanilan kirkko YV:n hyväksi, lipaskeräystä ja muuta ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 ohjelmaa.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 Kevätretki ke 24.4. Pyhän Olavin kirk2340 4483 koon Tyrväälle. Lähtö klo 8.20 PihlajisMessu su 14.4. klo 12, Jenni Tuulensuu, tosta ja klo 8.30 kirkolta. Perillä ruokaiTorsti Paijola, Merja Wirkkala. lu Kinnalan Koukussa ja opastettu kierros kirkossa. Paluumatkalla pysähdys Tapulin seurakuntakoti Iittalassa, paluu n. 17.30. Hinta 25 e. Ilm. ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426 kirkolle, p. 09 2340 4427, max. 50 henk.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 Pihlajiston 2340 4486 seurakuntakoti Päiväpiirissä to 11.4. klo 13 aiheena ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 pääsiäisperinne.

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Malmin seurakunta facebookissa www.facebook.com/malminseurakunta

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi tai www.facebook.com/ talolla

Esikoislestadiolaisten rukoushuone

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780.

Su 14.4. Ei pyhäkoulua, puuhamessu Meilahdessa, 12 messu, Wennerström (l+s), Vuorio (k).

Ma 15.4. klo 13 Varttuneen väen kahvila, 16 esikoisvauvakerho.

Ti 16.4. klo 8 Rukousaamiainen.

To 18.4. klo 18 Uskon akatemia -keskusteluilta, aihe: toinen kirje Timoteukselle.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4700 Ke 10.4. klo 16 Kahvila, laulu Laina Niiranen, 18 raamattupiiri, Ef.4.

To 11.4. klo 10 Perhekerho, 12 keittolounas.

Ma 15.4. klo 17.30 Pilates-tunti eläkeläisille.

Ke 17.4. klo 16 Kahvila, risti kristillisenä symbolina, teemme ristin, 18 Iltaehtoollinen, laulu Laina Niiranen.

To 18.4. klo 18 Kohtaamisen ilta, Heikki Hilvo, rukous.

Ruskeasuon seurakuntakoti ■ Nousiaistentie 6. (p. virasto 2340 4700) Ma 15.4. klo 13 Äiti Teresa -piiri.

Muuta La 13.4. klo 10–13 Vapaaehtoistoiminnan ideapäivä, Meilahden kirkko.

Ilm.ja tied. 11.4.mennessä Lauri Anttila, p.2340 4751 tai lauri.anttila@evl.fi. Tervetuloa uudet ja jo toiminnassa mukana olevat!

19.–21.4. Nuorten aikuisten viikonloppuleiri Sammatissa. Leiri on ilmainen, mutta oma kuljetus. Ilm. ja lisätiedot 14.4. mennessä tuulia.kokkonen@ evl.fi.

Tulossa

Seurat su 14.4. klo 14.

Su 21.4. klo 19 Kamarimusiikkikonsertti Vivaldi, Bach, Meilahden kirkko.

Vapaa pääsy, ohj.10e.

Meilahti

Mikael

■ Puistolantie 1

Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahtim.)

Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14– 18, p. 2340 4700. meilahti.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11 Meilahti p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo 09 2340 4742, Länsi– Pasila 09 2340 4741.

Su 14.4. klo 11 Messu, Niemistö (l+s), Tilli (k). Messun jälkeen seurakuntalounas oman lapsityön hyväksi, 8/4e.

Su 14.4 klo 16 Puuhamessu, askartelupisteet aloittavat kello 15.45, messun jälkeen kirkkomehut ja -kahvit.

Ke 10.4. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri.

To 11.4. klo 13 Torstaipiiri.

Pe 12.4 klo 9.45 Perhekerho.

La 13.4 klo 10–13 Vapaaehtoistoiminnan ideapäivä, kts.muuta, 18 Kohdataan kirkolla -ilta, ”Miten löydän mielekkään elämän”, DI Antti Äkräs.

Ke 17.4. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri.

■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: katso aluejaot ja vastaanottoajat verkkosivuiltamme kohdasta Apua sinulle.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820 (suntiot) Ke 10.4. klo 18 Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä. Vetäjänä Salla Karimies.

To 11.4. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit. Laulut soikoon! Klo 18 Konsertti. Ying Wa Collegen kuoro ja orkesteri Hongkongista sekä Helsingin Lapsijouset. Vapaa pääsy.

Pe 12.4. klo 10 Rukouspiiri. Klo 19 Nuorten ilta. Klo 20 Nuorten Yökahvila Alba.

Su 14.4. klo 11 Messu, Tuomas Pitkänen, Aimo Lankinen, Heli Mäkinen, Anna Suntio, Mari Lamminen, nuorten laulu- ja soitinryhmä, nuoret avustavat.

Klo 11 Pyhäkoulu.

Ma 15.4. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, ruoka 1 e. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 15 Kaarikerho.

Klo 16 Selviytyjät-ryhmä päihteettömyyteen pyrkiville.

Ti 16.4. klo 18 Sanan, sävelen ja rukouksen ilta. Kristittynä Virossa ennen ja nyt. Liliann Keskinen, Anne Granström, Sinikka Hietala, Armi Määttä, Mari Lamminen, Roihuvuoren seurakunnan ylistyskuoro, joht. Arja Suorsa-Rannanmäki.

Mellunmäen seurakuntakeskus ■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

To 11.4. klo 13 Rukouspiiri.

Pe 12.4. klo 16.30 Juna, tyttöjen ja poikien olohuone.

Ti 16.4. klo 9.30–15 Avoin perhekerho.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo

voivat rukoilla puolesta Ti klo 13.30–15.30 Olohuone.

Su 14.4. klo 13 Messu, seniorien kirkkopyhä, Elise Rinne, Tarja Frilander, Leena Leppilahti, Hanna Rämö; viulisti Jaso Sasaki; jäsenyyden vastuuryhmä.

Kirkkokahvit.

■ Panosaukio 1, p. 2340 4822

To 11.4. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Ti 16.4. klo 17.30 Perheraamis.

Oulunkylä

Kaaren seurakuntakoti

Oulunkylän kirkko

■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823

■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto: p. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke 13– 16. Päivystävä pappi p. 2340 5302.

Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 2340 5383.

To 11.4. klo 18 Rukousryhmä. Maija Kiviranta.

Su 14.4. klo 10 Perhemessu. Pelkonen, Albekoglu, Reinekoski, Pasanen, Pesonen–Kareinen.

Ma 15.4. klo 10 Perhekerho. Valokuvaus. Klo 18 Raamattupiiri.

Ke 17.4. klo 13 Keskiviikkokerho ja Oulunkylän lähetyspiiri.

Parisuhdeillat pienten lasten vanhemmille ti 14.5., 21.5., 4.6. ja 11.6. klo 17.30–19.30. Alustuksia ja yksilö– ja parityöskentelyä. Lastenhoito tarvittaessa. Ota yhteyttä 7.5. mennessä diakoni Terhi Lahdensaloon, p. 050 3653 987, terhi.lahdensalo@evl.fi.

Pe 12.4. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65 p. 2340 4827

To 11.4. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Ke 17.4. klo 18 Tahdon-ilta, Sini Ikävalko, Kirsi Honkanen-Punkari, Ulpu Paananen ja Kaija Kumpulainen. Tietoa vihkimusiikista sekä kirkollisesta vihkimisestä. Klo 17 alkaen mahdollisuus tehdä kuulutukset.

Muuta

Tyttöjen ja äitien retki Karjalohjan Kylpylä Päiväkumpuun la 20.4. Retkipäivä 7–14-vuotiaille tytöille yhdessä äitinsä, mumminsa, kummitätinsä tai muun läheisen naispuolisen aikuisen kanssa. Aik. 30e, lapsi 20e. Ilm. ja lisät. nettisivuillamme.

Matka Ystävyysseurakuntaamme Tyröön 23.–26.5.2013 Oulunkylän Matkalle lähdemme torstaina 23.5. klo vanha kirkko 16,12 IC-junalla Lappeenrantaan, sieltä ■ Siltavoudintie 12 perjantaina Saimaan kanavaa myöten Ke 17.4. klo 19 Chorus Sine Nominen Viipuriin, lauantaina junalla Pietariin ja kevätkonsertti, joht. Inka Kinnunen, sunnuntaina ystävyysseurakuntaamKatja Mäkiö, urut. Vapaa pääsy, me Tyröön, jossa jumalanpalveohjelma 5 e Yhteisvastuukelus ja uusien urkujen esitteräykseen. Teetarjoilu. lykonsertti. MahdollisuuSeuraTo 18.4. klo 18 det Lappeenrannassa kunnat ”Tahdon”-ilta. Hääkäydä Etelä-Karjalan musiikkia. Klo 17 museossa (Viipurin verkossa: www. mahd. tehdä ”kuulupienoismalli), Viipurishelsinginseura- tukset”. sa Monrepos’n puistossa ja Viipurin linnaskunnat.fi Käpylän sa ja lauantaina Pietakirkko rissa viettää venäläistä il■ Metsolantie 14, p. 2340 taa paikallisessa ravintolas4222 sa. Matkan hinta 420 euroa, joDiakoniapäivystys pe klo 9–11, p. hon sisältyvät matkat, yöpymiset, ryh2340 4218 Murto. mäviisumi, hoitokuluvakuutus ja puoliSu 14.4. klo 11 Messu. Toiviainen, Poikhoito. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kilehto, Hämäläinen.

15.4. mennessä seurakuntatoimistoon Ke 15.4. klo 17 Akin klubi. p. 09 2340 4800.

Ke 17.4. klo 13 Päiväpiiri, kevätjuhla. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Munkkiniemi

■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

Maunulan kirkko

na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 To 11.4. Lasten musiikkiryhmät. Klo 9.30 2–5v, klo 10 1–2v, klo 10.30 0–1v.

Su 14.4. klo 12 Messu. Pelkonen, Albekoglu, Pesonen-Kareinen.

Ti 16.4. klo 13 Maunulan lähetyspiiri.

Ke 17.4. klo 13 Keskiviikkokerho.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3

Veräjälaakson koulu

Ke 10.4. klo 13 Keskiviikkokahvit, Elise Rinne.

To 11.4. klo 13 Torstaitupa, Käsihoito– päivä!

La 13.4. klo 10–13 Taidepläjäys – lasten ja koko perheen tapahtuma. Kahvila, vauvojen värikylpy, pullapaja, taidetyöpajoja. Työpajojen osallistumismaksu á 5 e yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Su 14.4. klo 11 Messu, Tarja Frilander, Elise Rinne.

Ma 15.4. klo 13 Merimieskirkkopiiri. klo 15 Rukouksen äärellä -ryhmä.

Ke 17.4. klo 13–16 Vanhusten päivä – asiaa ja virkistystä. Rehtori Kristiina Nordman Vivamosta; kahvila. Toiveet invakuljetuksesta Maija Åkerille p. 09 2340 5158 pe 12.4. mennessä. Samalla vietetään Päätykamarin museon avajaisia.

■ Otto Brandtin tie 13

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

avoinna ma–pe klo 9–15 Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Läsnä on henkilöitä, jotka tarvittaessa

19

Seurakunnissa tapahtuu 11.4.— 17.4.

Ti 16.4. klo 10 Perhekerho. Valokuvaus.

Kalervonkatu 8 A kerhohuone To 11.4. klo 10 Perhekerho.

Voudintie 4 B kerhohuone To 11.4. klo 10 Perhekerho.

Su 14.4. klo 12–14 Lähetyslounas. Hinta 7/3 e tyttöjen orpokodille Angolassa.

Järj. Koskelan lähetyspiiri.

Ma 15.4. klo 17.30 Kehitysvammakerho.

Ke 17.4. klo 12 Avoimet ovet. Kajos, p.

2340 4227. Keitto ja kahvi. Klo 13 Päiväpiiri, ravintoterap. Hanna Huttunen.

Kutomakerho ■ Teinintie 8 Ke 17.4. klo 15 Hartaus.

Kerhoja lapsille Koululaisten iltapäiväkerhot Oulunkylän kirkolla ja Veräjälaakson koululla

ark. klo 12–17. Haku päättyy 19.4. Lomakkeita kerhoissa ja netissä, ww.edu. hel/fi/iltapaivatoiminta, palautus kerhoon johon hakee.

Kesäkerho 1–2-lk:lle Oulunkylän kirkolla 3–14.6. Kerhomaksu 20 e/vk. Omat eväät. Ilm. 30.4. mennessä, lomakkeita ip. kerhossa ja virastossa.

Lasten päiväkerhoon haku päättyy 30.4. Lomakkeita kerhoissa ja srk:n Toiminta–Lapset ja perheet -nettisivulta, voi hakea myös netissä. Kerhot klo 9–12. Oulunkylän kirkolla ti, to (3 v) ja ma,ti,to (4–5 v). Kalervonkatu 8 A:ssa ma,ti (3–5 v), lisäksi pe (4–5 v). Maksu 2 pv/vk 75e syksy ja 75e kevät, 3 pv/vk 100e syksy ja 100e kevät.

Tied. Kirsi Satosalmi p. 050 380 4114.

Ilmoitukset 0400 249 961 MEILAHDEN KIRKOSSA Pihlajatie 16

KOKO PERHEEN PUUHAMESSU Sunnuntaina 14.4.2013 kello 16 Mukana Puuhapappi ja Puuhakanttori, lastenohjaajat ja pyhäkoulunopettajat.

Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

Itä-Pasilan seurakuntakoti ■ Opastinsilta 6 Keskiviikkoisin Päiväpiiri klo 13, keskustelua tulevan sunnuntain jumalanpalvelusteksteistä

Seurakuntakoti Keula ■ Flooranaukio 1 Pe 12.4. klo 9–10.30 Keulan aamu, avoin kohtaamispaikka, jossa voi lukea lehden, kahvitella ja vaihtaa ajatuksia toisten kanssa.

Muuta Kevätretki Turkuun la 18.5. Ohjelmassa opastettu tutustuminen Turun tuomiokirkkoon ja Turun linnaan sekä kiertoajelu. Lounas Birgittalaisluostarissa. Retken hinta 40e (sis. matkat, lounaan, opastukset ja pääsymaksun Turun linnaan). Ilm. virastoon 8.5. mennessä. Lisätietoja: Arja Kortelainen p.

2340 5423 ja Kirsti Hietalahti p. 09 2340 5451.

pitkäaikainen kokemus

”Hyvä paimen”

Paavali 11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti ja to klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta p. 2340 5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook. com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme.

Ke 10.4. klo 18 Snadi PaavaliMessu.

Petri Flinck, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Klo 18.30 Raamattupiiri II Kor. kirjeestä. Hermann Alatalo.

Pe 12.4. klo 19 ”La fermata amabile”.

Laulajatar Wilma Vernocchi Italiasta ja hänen laulun mestarikurssinsa suomalaisia laulajia. Järj. Beniamino Gigli -seura ja Paavalin seurakunta. Vapaa pääsy.

La 13.4. klo 14 Matongon orpokodin lähetyspiiri yläsalissa. Kahvit ja kolehti Keniaan. Lähetti Marja Ochieng, Tellervo Meripaasi, säestys, Siionin Kanteleen lauluja. Petri Flinck.

Su 14.4. klo 10 Messu. Juha Valkeapää, Petri Flinck, Seppo Välimäki. Kirkkokahvit Paavalin musiikkikoulun hyväksi.

Su 14.4. klo 16 Tenavamessu. Nukkeesitys, iloisia lauluja, rukousalttarit sekä ehtoollinen. Elina Koivisto, Minna Sorsa, Petri Flinck ja Seppo Välimäki.

Ma 15.4. klo 13 Yhteys keskenämme -ryhmässä Yrjö Simojoki alustaa aiheesta Herra on minun paimeneni.

Ti 16.4. klo 13–14.30 Aulakahvilan ruokailu, vapaaehtoinen maksu yhteisvastuulle Ti 16.4. klo 18 Musiikkikoulun matinea yläsalissa Ke 17.4. klo 18 Häämusiikki-info. Kaikki häistä ja vihkimisestä kirkossa. Tuuli Aitolehti, Sanna-Maarit Hakkarainen.

To 18.4. klo 14.30 Lähetysrukouspiiri kappelissa. Lappalaisten, Viron ja Venäjän työn puolesta.

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan

Messumehut ja –kahvit Tervetuloa!

Paikalle pääset parhaiten raitiovaunuilla 4 ja 10.

VERHOILUPISTE

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

KOTIPALVELU LASTENHOITO KODIN PUHTAUSPALVELUT JALKAHOITOA KOTIIN OMAISHOIDON LOMITUS LAHJAKORTIT LAHJAKORTIT

Ateriat suoraan kotiin

Omat kuljettajamme toimittavat maukkaat ateriat suoraan kotiisi viikon jokaisena päivänä

neljä eri pääruokavaihtoehtoa erityisruokavalioita lisäksi kauppakassipalvelua

Tutustu ruokalistaan ja lue lisää ZZZ PDLQLRYLUH ¿ Tilaukset ja tiedustelut: Ateria- ja kauppakassipalvelut puh. 020 581 3660 tai DWHULDDOL#PDLQLRYLUH ¿ Mainio Vire on maamme suurimpia sosiaali- ja hoivapalveluyrityksiä.

Tarjoamme monipuolisia palveluita vanhuksille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, vammaisille, lapsille ja nuorille, päivähoitopaikkoja perheen pienimmille sekä tuomme kotiin turva-, kotihoito-, ateria- ja kauppakassipalveluita. Toimimme arvojemme mukaisesti, vastuullisesti ja välittäen, osaamisemme varmistaa yli 1000 ammattilaisen joukko.

Ilmoituk IIlmoitukset lmoituk 0400 249 961 04

20

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

To 11.4. klo 18 Pakilan-seuran asukaskyselyn tulostusilta.

La 13.4. klo 10 Iltarippikoulun konfirmaatio. Henrik Wikström, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen.

Su 14.4. klo 11 Messu. Hyvän Paimenen sunnuntai. Leo Norja, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen. Uudet työntekijät siunataan virkaan. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Pakin talolla.

Ti 16.4. klo 18 Pakilan Martat. Aiheena Kevään puutarhatyöt. Puutarhaneuvoja Kirsi Mäkinen alustaa.

Ke 17.4. klo 18 Konsertti. Jussi Hirvonen, tenori, Ilmari Räikkönen, piano.

Vapaa pääsy.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus Tali–Strömbergin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638, Reimarlan, Pajamäen, Konalan alueet pe klo 9–11 Seija Widberg, p. 09 2340 5648.

Su 14.4. klo 10 Messu. Haka Kekäläinen (s), Marika Palm (a), Kylli Ahola (k), Kamarikuoro. Kirkkokahvit. Klo 18 Nuorten messu. Marika Palm, Arttu Heinilä, nuoret vastuunkantajat.

Ti 16.4. klo 17.30 Pyhäkoulu. Johanna Hakkari. Klo 18 Nuorten ilta.

Ke 17.4. klo 18 Hiljainen rukous.

Pajamäen srk-koti ■ Pajamäentie 14

Pe 12.4. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e.

Ti 16.4. klo 18 Virsien yhteislauluilta.

Torsti Inberg, Pirkko Karasti.

Ke 17.4. klo 13 Lähetyspiiri. Haka Kekäläinen.

Konalan srk-talo Kyntäjäntie 4 To 11.4. klo 13 Päiväpiiri. Leena Eino Su 14.4. klo 14 Ehtoollishartaus. Haka Kekäläinen, Kylli Ahola.

Muuta Liikuntakerho Vipeltäjät 4–6-vuotiaille Konalan srk–talolla alk. ke 4.9. klo 15–17. H. 20e/lukukausi. Ilm. 22.4. klo 14–18 tai 23.4. klo 13–16 lastenohj. Marjut Ranta, p. 09 2340 5633.

Rukouspiirit ke klo 13 Pitäjänmäen kirkko, klo 18 Konalan srk-talo, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone.

Perhekerhot ma klo 10 Pajamäen srk– koti, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan srk-talo

Roihuvuori Kaste-, vihki- ja hautausvaraukset p.

09 2340 5702. Muut tilavaraukset p.

09 2340 5715.

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13 MARKKU TUULI

Päiväkerhoihin ilmoittautuminen kaudelle 2013–2014. Simpukkakerho 3–6-vuotiaille Paavalinkirkolla ti ja pe 12–15, hinta 50 e/kausi. Helmikerho 2,5–4-vuotiaille Keulassa (Flooranaukio 1) ma ja ti klo 9–11, hinta 50e/kausi.

Tied. Minna Sorsa p. 2340 5462. Ilmoittaudu seurakunnan nettisivujen kautta: www.helsinginseurakunnat.fi/paavali.

Ilmoittautuminen lasten kesäleireille on alkanut! Lue lisää ja ilmoittaudu seurakunnan nettisivujen kautta: www. helsinginseurakunnat.fi/paavali.

Seurakunnissa tapahtuu 11.4.— 17.4.

Seurakuntatoimisto (Tulisuontie 2) avoinna ma ja ti klo 10–13, ke klo 14– 17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi.

Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta: www.laajaranta.fi.

■ Kristianinkatu 19 Ma 15.4. klo 15 Raamattupiiri. Johanneksen evankeliumi.

Muuta Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100 tai netistä.

Kotiraamattu- ja rukouspiiri su 17.4. klo 18 Suomenlinna Susisaari B 42 c 10.

Ohj. Leena Piirainen, p. 044 343 3379.

Musiikkia ja mietteitä. Baritoni Jorma Hynninen laulaa Tapio Tiitun säestyksellä Temppeliaukion kirkossa torstaina 11.4. kello 19 herännäisvirsiä, negrospirituaaleja ja liedejä. Laulamisen lomassa kuullaan hänen ajatuksiaan eri aiheista.

To 11.4. klo 12 Viikkomessu. Kuusniemi. Klo 19 Viva vox -kuoron Kevät■ Väylänrinne 1, p. 09 2340 5770 konsertti. Joht. Seppo Murto, Annami Ti 16.4. klo 18 Hiljaisuuden kirkko, HeHylkilä, sopraano, Ann-Marie Heino, altlaseppä, Filppula, Kerttu Sarkkola, huito, Simo Mäkinen tenori, Risto Pulkalu ja lauluryhmä. mo, basso, Hans-Otto Ehrström, piano, Pekka Suikkainen, harmoni. Ohj. 10 e.

Laajasalon kirkko Pe 12.4. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Ha■ Reposalmentie 13, p. 09 2340 katyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 5757 12 Päivärukous. Klo 18 LuottamukPappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to sen messu. Taizé-lauluja. Juha Petterklo 9–12. Aulakahvio avoinna arkisin son. Teejatkot. Krypta. klo 10–14, esillä huhtikuun ajan Pirkko La 13.4. klo 18 Iltakirkko. Varkki, MurAhoniemen Hetkiä-taidenäyttely. to.

Diakoniatyön vastaanotto ma klo Su 14.4. klo 10 Messu. Kosonen, Silvo, 9–11 p. 09 2340 5768. Torstaisin klo 12– Murto, Eerola, kuoro: Cantores Minores 12.15 Keskipäivän rukoushetki..

-koulutusryhmät, joht. Anna Hurme ja Ke 10.4. klo 17 Virsi vitosella. YhteisTimo Pihkanen. Kirkkokahvit ja saarnalaulutilaisuus Yhteisvastuukeräyksen jatkot. Krypta. Klo 10 Pyhäkoulu. Kaphyväksi. Virsitoive 5 euroa. Vapaa pääpeli. sy. Mukana Variksen Laulukoulun Ma 15.4. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Haväki. Voit tulla mukaan laulakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu maan myös kesken tilaisuu2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 den, jatkamme laulamisEkumeeninen LuottaSeurata niin pitkään kuin muksen rukoushetki. kunnat toiveita riittää.

Krypta. verkossa: www.

To 11.4. klo 19 VanTi 16.4. klo 12 Päiväruhan musiikin konkous. helsinginseura- Ke sertti. Helsingin 17.4. klo 9.30 Tuolikunnat.fi Konservatorion ja jumppa. Krypta. Klo 12 Metropolian oppilaat Urkuvartti. Anne Rahkoesiintyvät opettaja Timo Leino. Klo 18 KohtaamisJunturan johdolla. Vapaa paikkana Krypta: Lähetyspääsy. juhlat Helsingissä 2013. Sakari LöySu 14.4. klo 12 Perhemessu, Vilkkilä, tyn levynjulkistamiskeikka. Afrikka-teeKaskinen ja Niva-Vilkko. maista musiikkia. Kuvia Namibiasta.

Klo 18 Jubilate Deo – laulakaa rieKansainvälisen työn sihteeri Natasha muin! Kärkölän kirkkokuoro, joht. Kirsi Vaalgamaa ja kappalainen Arto AnttuSkantz-Viljakainen, Chorus Marinus, ri. Teetä klo 17.30. Klo 18.30 Kristillijoht. Päivi Niva-Vilkko, Miesyhtye, joht. sen meditaation ryhmä. Kappelin Heikki Varis ja Jaana Laasonen, huilu. alasali.

Vapaa pääsy, kolehti kuorojen toiminJohanneksenkirkko nan tukemiseksi.

■ Korkeavuorenk. 12, p. 23407730, To 18.4. klo 18 Juutalaisin silmin -luavoinna ma–pe klo 12–15 ento. Raamatun maailmaan opastaSu 14.4. klo 10 Messu. Äikää, Ingerö. massa Raamatun ja juutalaisuuden tutkija Daniel Brecher. Mukana LaaksoRuoholahden kappeli nen ja Niva-Vilkko.

■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125 Muuta To 11.4. klo 10 International Family Ti 16.4. klo 12–14.30 Päihteetön iltaClub. Klo 17–19 Koululaisten Olkkari. päivä Laajarannassa, Humalniementie La 13.4. klo 10–15 Kirpputori, kahvila, 15. Syömme yhdessä, jaamme ajatukarpajaiset. Keittolounas 2 e. sia ja halukkaat pääsevät saunaan. MuSu 14.4. klo 12 Messu. Kiuru, Suikkakana Moilanen. nen. Kirkkokahvit.

Ke 24.4. klo 18–19.30 Laajasalon kirkon Ma 15.4. klo 9.30 Perhekerho.

Kirjallisuuspiirissä keskustellaan Leo Ti 16.4. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14–16 Tolstoin kirjasta Ylösnousemus.

Diakoniakahvila.

Ke 17.4. klo 12–14 Avoimet ovet.

Tammisalon kirkko

To 11.4. klo 17–19 Rukouksen huone.

Kahvia, esirukousta. Klo 19 Raamattuluento. Hesekielin kirja. Eero Junkkaala.

Su 14.4. klo 10 Messu. Kiuru, Antturi, Suikkanen, kuoro: Hiljaa Ensemble.

Kirkkokahvit, messujatkot.

Ti 16.4. klo 12 Päivämusiikki. Katri Vesanen, urut.

Ke 17.4. klo 8 Aamumessu. Antturi, Suikkanen.

■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti–to klo 11– 15, pe klo 9–12 To 11.4. klo 12 Käsityöpiiri.

Pe 12.4. klo 9–10 Aamupuuro.

Ti 16.4. klo 13 Keskustelua Sanan äärellä.

Ke 17.4. klo 13 Yhteislauluhetki.

Bulevardin kerhohuone ■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta

Ma 15.4. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18.30 Miesten raamattupiiri.

Bulevardin seurakuntasali ■ Bulevardi 16 B. 2. krs

Pe 12.4. klo 19 Kansan Raamattuseuran opiskelijat.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.agricolaliike.fi, Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas ti–pe klo 11–14 To 11.4. klo 10–12 Lasten torstai, perhekahvila. Café Agricola. Klo 13 Torstaipiiri.

Su 14.4. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Amnell, Ingerö, Matti Isohanni, tenori. Klo 18 Tuomasmessun 25-vuotisjuhlamessu.

Irja Askola, Pirjo Kantala, Olli Valtonen.

Inna Vintturi ja orkesteri, Tuomaskuoro. Televisiointi.

Ma 15.4. klo 10–12 Family Club. Akvaario.

Ti 16.4. klo 12–13 Diakoniaruokailu.

Ateria 1 e. Klo 17 Arkimessu. Messun jälkeen avoin Tuomasmessun messukokous. Café Agricola.

Ke 17.4. klo 13 Seniorifoorum: Kännykkä hyötykäyttöön! Enter ry:n kännykkä-koordinaattori Lea Grönlund.

Klo 20 Agricolamessu.

Meritullin seurakuntakoti

Tuomiokirkko

Suomenlinnan kirkko

■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p.

23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko. srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

To 11.4. klo 9.30 Perhekerho.

Ma 15.4. klo 17.15–18 Muskari (pienet).

Ti 16.4. klo 16–18 Koululaisten Olkkari. Krypta.

Ke 17.4. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

■ Meritullintori 3, p. 2340 6133 To 11.4. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly Ma 15.4. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa.

Ti 16.4. klo 9.30 Perhekerho. Klo 18.30 Naisten lentopallo.

Ke 17.4. klo 9 Naisten lentopallo.

Helsingin tuomiokirkko

Vanha kirkko ja Annankulma

Studium Catholicum

■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21

■ Ritarikatu 3 A To 11.4. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

na ma–su klo 9–18 Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17, rippihuone.

■ Tähtitorninkatu 18 Su 14.4. klo 14 Lähetyskirkon messu.

Krista-koti

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p.09 2340 5700.

Pappi tavattavissa srk–toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12.

Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 09 2340 5758, ti klo 9–10 käymällä paikan päällä. Maanantaisin klo 10–11 Puurokahvila. Tiistaisin klo 12–14 Roihutupakahvio ja klo 12.30 Rukoushetki kappelissa.

Ke 10.4. klo 18 Iltamessu To 11.4. klo 9.30 Lasten kirkkohetki, Minni-pappi ja Laura-kanttori Su 14.4. klo 10 Messu, Ek, Nurminen, Filppula ja Balalaikkaorkesteri Kalinka, joht. Albina Parkkinen

Lähetyskirkko

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320 Pe 12.4. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone).

Su 14.4. klo 10 Messu. Eero Eskola, Jari Leinonen, Tuomas Karjalainen. Helsingin Seniorilaulajat, joht. Matti Vainio.

Ma 15.4. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone).

Ti 16.4. klo 11 Jumppakerho eläkeläisille (takkahuone). Klo 13 Raamattuluento. Hyvää elämää etsimässä. Klo 17 Kitarakurssi (takkahuone).

Ke 17.4. klo 18 Ehtoollishetki. Riikka Wikström, Tuomas Karjalainen. Klo 18.30 Rukousjatkot.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39 To 11.4. klo 13 Diakoniapiiri.

Pe 12.4. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri, Sirkka-Liisa MäkiFränti.

Ma 15.4. klo 19 Raamattupiiri.

Ti 16.4. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Lähetyspiiri. Elämän kevät, Jari Leinonen.

Ke 17.4. klo 16.30 Miestenpiiri.

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8 Pe 12.4. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé.

Ma 15.4. Klo 17.30 Posliinipiiri. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 17.4. klo 18 Nuortenilta.

Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko Saari, 040 837 9291.

Muuta toimintaa Ma 15.4. klo 18 Lauluilta. Lastenlauluja.

Cafe & Eepos, Runebergink. 29.

Muuta ajankohtaista Ilmoittautuminen 3–5v päiväkerhoon kaudelle 2013–2014 on 15.–28.4. Lisätietoja srk:n nettisivuilla.

Ilmoittautuminen 1–4 lk:n kesäkerhoon on 15.–28.4. Kesäkerho järjestetään 3.– 14.6. Lisätietoja srk:n nettisivuilla.

Tulevaa toimintaa Hiljaisuuden retriitti Kangasalalla 31.5.–2.6. Lähtö klo 18 ja paluu klo 16.

Ohjelmassa rukoushetkiä, musiikkia, ohjaajien puheenvuoroja, ehtoollisen viettoa. Aikaa omaan olemiseen, luonnossa liikkumiseen, lukemiseen, saunomiseen ja uimiseen. Aiheena on uusi elämä ja kasvu. Hinta 60e. Mukana Jari Leinonen ja Arja Launis. Ilm. 1.5. menn.

Arja Launis, arja.launis@evl.fi, 040 8281810 tai Jari Leinonen, jari.leinonen@evl.fi, 050 538 2251. Mukaan mahtuu 15 hlöä.

Hi-o-hoi! Merihenkinen telttaleiri 2–6lk tytöille ja pojille 25.–28.6. Hangossa. Leirimaksu 40e. Oma makuupussi ja retki-

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

patja. Majoitus seurakunnan teltoissa.

Paikkoja rajoitetusti, täytetään ilm.järjestyksessä. Netti-ilm. 15.4.–13.5. Lisätiedot Tilda Tiljander, 050 408 1985.

Vartiokylä

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

45, p. 2340 6575.

To 11.4.. klo 16–17 Pappi päivystää. Klo 18 Iltakirkko. Lauri Holma, Iida Antola Ti 16.4. klo 13 Rukouspiiri.

■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

Albatross

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina, ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p.

2340 6450.

■ Kahvikuja 3, 2. krs., p. 2340 6571 Pe 12.4. klo 12–13.45 Cafe Outolintu.

Ma 15.4. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko-raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri.

Ti 16.4. klo 10 Elämän kysymyksiä Raamatun äärellä naisille. Klo 14 Askeleita Suomeen.

Matteuksenkirkko

■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 To 11.4. klo 10 Perhekerho.

■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

Su 14.4. ei messua Matteuksenkirkossa – katso Puotilan kappeli!

Ma 15.4. klo 16 Miesten raamattupiiri.

Ti 16.4. klo 12 Soppakirkko. Hartaus ja ilmainen lounas, klo 17 Raamattupiiri.

Ke 17.4. klo 12.45 Päivälaulajat, klo 14 Populus-kerho.

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

To 11.4. klo 12–16 Olohuone. Keväisiä yhteislauluja, klo 18 Kappelimessu.

Vidgrén ja Kakkonen.

Su 14.4. klo 10 Puotilan kappelin 50-vuotisjuhlamessu. Pakarinen, Kontio, Jalava, Tuunela, Kakkonen, Varis, Heikki Nurmi, Jaakko Ojala ja Merja Totro.

Puotilan kappelin 50-vuotisjuhlaviikon ohjelma Su 14.4. klo 10 Juhlamessu.

Ma 15.4. ja ti 16.4. klo 14 Kappeliesittely.

Vartiokylän seurakunnan eläkkeellä oleva pääsuntio Tapio Sipilä esittelee Puotilan kappelia ja kertoo sen vaiheista.

Ke 17.4. klo 18 Kappeliesittely. Vartiokylän seurakunnan eläkkeellä oleva pääsuntio Tapio Sipilä esittelee Puotilan kappelia ja kertoo sen vaiheista.

To 18.4. klo 12–16 Olohuone, klo 18 Kappelimessu.

Pe 19.4. klo 19 Yhteisvastuukonsertti.

Esiintyjät: Jaana Laasonen, huilu; Sanni Vanonen, huilu; Päivi Kiljala, klarinetti; Csilla Szilvay, sello; Inkeri Kallio, laulu ja Hanna Varis, piano. Musiikki: Bach, Haydn, Kuhlau, Beethoven.

Su 21.4. klo 18 Tahdon-ilta.

Muuta Katso koko viikkotoiminta: www.helsinginseurakunnat.fi / Vartiokylä

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

Ke 10.4. klo 17.30 Vuosaari-kuoro.

To 11.4. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Hinta 1 euro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Su 14.4. klo 11 Messu. Liturgia Airi Heikkinen, saarna Jussi Mäkelä, kanttorina Teija Tuukkanen ja Iida Antola. Pyhäkoulu messun aikana.

Ma 15.4. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. Eläkeikäisten avoin kokoontuminen.

Ti 16.4. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri.

21

Seurakunnissa tapahtuu 11.4.— 17.4.

Merirasti-kappeli

ilm. viim. 16.4. juha.hietanen@evl.fi tai p. 09 2340 2602.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572

Pullakirkko su 14.4. Jukka Rakemaa, Hannu Elomaa ja Katupojat. Päivätupa ma, ti to klo 9–12. Raamattupiiri ti klo 18. Diakoniaruokailu ke, pe (1 e) klo 12. Katulähetysilta ke klo 18.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

SENIORIPYSÄKKI®

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Ekumeeninen iltahartaus ke 17.4 klo 18.00, toimittaa Vapaakirkko.

Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, viikonloppuisin klo 10–18. Aamuhartaus maanantaisin klo 8. Iltahartaus perjantaisin klo 18.

Kansainvälinen työ

Myrskylintu

■ www.migrantchurch.fi ja facebook.com/migrantchurch.fi Ke 10.4. Klo 18 Miesten piiri.

Tapahtumia: Maailma kylässä festaTi 16.4. klo 10 Perhekerto rit 25–26.5. Kaisaniemen puistossa, Ke 17.4. Huom Radiolähetyspiiri NäpKansainvälinen työ on esillä Uskontopärät ei kokoonnu. jenkylässä, Haitin lapsien hyväksi Suvivirsi laulutilaisuus pe 31.5. Narinkkatorilla klo 17 ja 19, mukana mm. UMO ja Kirkon Ulkomaanapu, tervetuloa laulamaan ja tekemään hyvää! Kesän kohokohta on Lähetysjuhlat: Teille on lähetys! Messukeskuksessa 7–9.6.

Seurakuntien talo Vapaaehtoisia tarvitaan eri tehtäviin, ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400 seuraa ilmoittelua ja kts. www.suurellasydamella.fi.

Kehitysvammatyö Arabiankielinen työ; mes■ Vammaistyön pappi suja eri puolilla pääkauSeuraHeli Ojalehto p. 09 punkiseutua mm. Hertkunnat 2340 2546 tai heli. toniemen rannan kapojalehto@evl.fi. verkossa: www. pelissa, tietoja toiminnasta ja papin palvehelsinginseura- luista: pastori Ramez Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi KorAnsara p. 09 2340 kunnat.fi honen p. 050 301 3380 tai ramez.ansa9619, paivi.korhonen@ ra@evl.fi myös www.mievl.fi, lomalla 15.–21.4. grantchurch.fi ja facebook.

Viva-Annankulma, avoin oloKiinankielinen työ; sunnuntaihuone to 11.4. klo 11–12.30 Annankatu sin kuoro, suomenkielen opetusta, lou14 D, poikkea viittomaan kahvikupin nas, messu klo 13, liikuntaa, teejatkot äärellä, Perhemessu su 14.4. klo 13 ym, toimintaa myös adoptioperheille, Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied.

7 B 3 krs, Espoo. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p.

Näkövammaistyö 09 2340 3651. Venäjänkielinen työ; ■ p. 09 2340 2549 messu Mikaelinkirkossa kuukauden 1.

Lähetysaskartelupiiri pe 12.4. klo ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, 18–20.15. Seurakuntien talossa. MalKontula, messu Vanhassa kirkossa min piiri ma 15.4. klo 14–16 kirkolla, kuukauden toisena sunnuntaina klo Kunnantie 1., ohjaajana Hilkka Välita14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma lo, Raamattupiiri ma 15.4. klo 18– klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emän19.45 Seurakuntien talossa, ohjaajana nänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leireSinikka Tuori, Porvoon retki ke 15.5. jä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga klo 9.30–16., ilm. 24.4. mennessä toiRusskih p. 09 2340 2528, Vladimir Blamistoon p. 09 2340 2538, retken hinginin, p 09 2340 4839. Vironkielinen ta 20 e, oppaat 10 e, sis. matkat, loutyö; toimintaa kaikenikäisille, messut naan, kahvit ja opastukset, MustaAlppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedussaaren retkipäivä ke 29.5. klo 10–15, telut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 ilm. ma 8.5. menn. p. 2340 2538, ret3642. ken hinta 10 e, oppaat 10 e, sis. lauttaPalveleva Puhelin maksut, lounaan, kahvit ja korvaPalveleva Puhelin päivystää sunnunpuustin. taista torstaihin klo 18–01 sekä perjanOppilaitostyö taisin ja lauantaisin klo 18–03 numerosOppilaitospapit ovat oppilaitoksissa sa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ opiskelijoiden ja henkilökunnan käympm. tettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARTS torstaisin, Töölö Chydenia ti 10–11, DIAK ma 11–13, Haaga–Helia AMK Pasila ti 13–14, Vallila to 13–14 10am Worship Service & Sunday (parittomat viikot), Haaga to 10–11, School in Finnish (13yrs+ group in Malmi ma 14–15 (parittomat viikot), English) in Mellunmäki Parish Center, Helsingin yliopisto päärakennus ke Korvatunturintie 2 (300m from Mel14–15, Kumpula Exactum ke 11–12, Viiklunmäki metro station) and 2pm Worki Infokeskus to 12–14, Kuvataideakaship Service & Sunday School in temia ke 14–15, Metropolia AMK TukEnglish (3–8yrs), Christ Church, Apolholmankatu ti 14–15, Tavitalo ke 14–15, lonkatu 5. Coffee Fellowship after Sibelius-Akatemia Musiikkitalo tiisboth services. taisin, Teatterikorkeakoulu perjanDetails about other activities avaitaisin, katso lisää www.kirkkojakamlable from the church office and pus.fi. website: Yhteiskunnallinen työ Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Pienyrittäjien saunailta ke 17.4.klo 17Email: office@church.fi 21, seurakuntien talossa, iltapalatarjoiwww.church.fi lu, omat saunomisvälineet mukaan, www.christianbooks.fi ■ Solvikinkatu 11

Yhteinen seurakuntatyö

International Ev. Church

DƵŝƐƚŝŬůƵďŝ dŝŝƐƚĂŝƐŝŶ ŬůŽ ϵͲϭϱ Tule mukaan Helsingin Alzheimer-yhdistyksen muistiklubi-toimintaan.

Järjestämme esim. tietokoneen ja internetin käyttömahdollisuutta sekä opastusta. Luvassa myös liikunnallista toimintaa, retkiä, vertaistukea ja muuta mukavaa toimintaa. Klubilaiset voivat itse toivoa sisältöä toiminnalle.

Klubin toiminta on tarkoitettu vastasairastuneille tai lieveässä vaiheessa oleville muistisairaille. Toimintaan sisältyy aamu- ja iltapäiväkahvi sekä lounas yhteishintaan 6e/kerta. Muistiklubitoiminta alkaa 16.4.

Paikka: Sirkkala, Topeliuksenkatu 17, Töölö. (Töölön kirjastoa vastapäätä) Lisätiedot ja ilmoittautumiset Klubiin: Projektityöntekijä Mira Kokko 044 1141044 mira.kokko@alzheimer-hki.com Puh. 045

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Viihtyisää ja turvallista palveluasumista pääkaupunkiseudulla Avoimet ovet su 14.4.

TILKKA klo 13.00 – 15.00 Perinteikäs hoivapalvelukeskus

Huopalahdessa, Mannerheimintie 164, Helsinki.

Geriatri Matti Sandström alustaa aiheesta muistihäiriöiden varhainen toteaminen klo 13.00.

VANHALINNA KLO 14.30 – 16.00 Kodikas hoivakoti uudisrakennuksessa Itäkeskuksessa, Brahelinnantie 1, Helsinki.

JÄNISMÄKI klo 14.30 – 16.00 Virikkeellinen hoivakoti Kauniaisten kupeessa, Kappalaisenkuja 3, Espoo.

010 4088 197 | myynti@esperi.fi | esperi.fi

22

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Hyväksikäyttöepäilyt nousivat taas esiin Taiwanin lähetyslapsiin kohdistuneita hyväksikäyttöepäilyjä ei ole pystytty näyttämään toteen. Osa uhreista oireilee edelleen.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Plainpicture / Kuvaario

T

oimittaja Janne Villan Hengellinen väkivalta -kirja (Kirjapaja 2013) nostaa uudelleen esiin Suomen Lähetysseuran Taiwanin työkentän ja oppilaskodin lapsiin kohdistuneet seksuaaliset hyväksikäyttöepäilyt. Epäilyt ajoittuvat yli kahdenkymmenen vuoden ajalle.

Uhreja saattaa olla jopa kolmisenkymmentä.

Kaksi Taichungin oppilaskodissa asunutta nuorta teki syyskuussa 1995 rikosilmoituksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Jutun päätutkija ylikonstaapeli Anneli Jaavamo oli vakuuttunut, että uhrit olivat hyväksikäytettyjä. Hänet kuitenkin siirrettiin tutkimuksesta syrjään keväällä 1996. Helsingin rikospoliisin väkivaltarikosyksikön tutkinnanjohtajan, rikoskomissario Markku Stenbergin päätöksellä todettiin, että kaikki mahdollinen asiasta oli tutkittu. Syyttäjä päätti poliisin otaksuman mukaan, ettei syytteen nostamiseen ole aihetta.

Jaavamo teki eduskunnan oikeusasiamiehelle valituksen poliisitutkinnan puutteista. Joulukuussa 2000 apulaisoikeusasiamies lausui, että kantelun perustelut

jäivät näyttämättä toteen.

Ainakin kuusi lähetyslasta on tehnyt rikosilmoituksen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä. He kaikki viittaavat yhteen suomalaistekijään.

– Vuosien mittaan pedofiilirinkiin on kuulunut useita tekijöitä, Villa arvioi.

Hyväksikäyttäjät löysivät Tai-

”

Suomalaislapset olivat pitkiä aikoja erossa vanhemmistaan.”

Janne Villa

wanista itselleen ihanteellisen paikan, jossa kiinni jäämisen riski oli pienempi kuin kotimaassa.

Taiwanilaisia lapsiprostituoituja oli aina ostettavissa, ja poliisi katsoi takavuosikymmeninä hyväksikäyttöä sormien läpi.

– Suomalaislapset olivat pitkiä aikoja erossa vanhemmistaan, jotka matkustivat työnsä puolesta tai asuivat kaukana koulusta ja oppilaskodista. Vanhempien ja lasten yhteydenpitoa ei viikon aikana suosittu.

Vuonna 2002 vedottiin oikeuskansleriin, jotta tutkintaan olisi

Karu todellisuus. Tuoreet haastattelut ja Taiwanin uhrien tukiryhmän toimittama laaja kirjallinen aineisto kertovat siitä, että lapset ja nuoret ovat kokeneet eriasteista hyväksikäytöstä. Poliisi epäonnistui asian tutkimisessa 1990-luvun jälkipuoliskolla.

palattu. Oikeuskanslerin mukaan poliisi oli hoitanut tutkinnan asianmukaisesti. Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan oli silti syytä epäillä, että useat lapset ovat oppilaskodissa joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi, mutta kenenkään syyllisyydestä ei ollut riittävää näyttöä.

– Kuinka monta uhriksi ilmoittautunutta olisi tarvittu lisää, jotta poliisi olisi liittänyt kaikki erilliset, törkeistä hyväksikäytöistä ja pahoinpitelyistä puhuneiden henkilöiden kertomukset yhteen? Villa kysyy.

Suomen Lähetysseura oli jo

vuonna 1998 palkannut ulkopuolisen asiantuntijaryhmän kartoittamaan tilannetta.

– He varmistuivat jo 34 entisen oppilaan haastattelun perusteella siitä, että lukuisia lapsia oli hyväksikäytetty seksuaalisesti ja että oppilaskodissa oli eletty muutenkin rankan fyysisen ja henkisen väkivallan varjossa, Villa sanoo.

Suomen Lähetysseuran johtokunta käsitteli kartoitusta maaliskuussa 1999 ja päätti pyytää poliisitutkintaa. Lähetysjohtaja Sakari Pinola erosi tehtävästään.

Johtokunnan tietoon tuli, että eduskunnan oikeusasiamies tutkii samaan aikaan ylikonstaapeli Anneli Jaavamon kantelua, joka koski poliisitutkintaa. Kun selvitys valmistui, johtokunta purki päätöksensä poliisitutkinnan pyytämisestä.

Lähetysseura otti yhteyttä asianajaja Matti Wuoreen, jotta tämä informoisi nuoria heidän juridisista oikeuksistaan. Kukaan heistä ei silloin ollut valmis tekemään rikosilmoitusta.

Lähetysseura antoi nuorille hoidollista tukea vuosina 1993– 2001.

Politiikkaa kirkossa

16 tarinaa toivosta

KIRJA Helmikuun 21. päivänä vuonna 2012 neljän naisen performanssiryhmä Pussy Riot meni Moskovassa Kristus Vapahtajan kirkkoon ja esitti ”punkrukouksen”. Sen kertosäe kuului: ”Jumalanäiti, Pyhä Neitsyt, häädä Putin!”

Esitys kritisoi ortodoksisen kirkon ja itsevaltaisen johtajan epäpyhää liittoa; patriarkka Kirill oli kehottanut ihmisiä äänestämään Vladimir Putinia maaliskuun 4. päivän presidentinvaalissa. Teosta syntyi kansainvälinen skandaali, ja naiset saivat pitkät vankeustuomiot.

Liken kirjanen valottaa mielenkiintoisesti esityksen taustoja ja siitä seurannutta oikeudenkäyntiä. Tekstit ovat Pussy Riot -ryhmän runojen lisäksi pääasiassa juristien puheenvuoroja oikeudessa sekä Marija Aljohinan, Nadezda Tolokonnikovan ja Jekaterina Samutsevitsin puolustuspuheenvuoroja ja kirjeitä vankilasta. Niissä analysoidaan venäläistä yhteis-

KIRJA Novellikokoelman kuusitoista tarinaa ovat syntyneet tilaustyönä Tammen naiskirjailijoilta. Kirjaan sisältyy sarjakuvataiteilija Katja Tukiaisen piirroksia ja irrallisen tuntuinen osio EevaLiisa Mannerin kolmesta runosta. Kustantaja lahjoittaa jokaisesta kirjasta euron Syöpäsäätiön Roosa nauha -rahastoon.

Osa kirjailijoista onkin valinnut novellinsa aiheeksi vakavan sairauden, esimerkiksi Leena Lehtolainen, Annamari Marttinen, Sari Peltoniemi ja Riina Katajavuori. Tapahtumapaikkana voi olla opiston kirjoituspiiri, etelänmatka tai sairaalahuone.

Elämänhalu, luopumisen pakko ja kuolemanpelko kulkevat väkevinä juonteina tarinoissa.

Katajavuoren päähenkilö Loviisa alkaa diagnoosin saatuaan ylittää rohkeasti rajojaan. Hän janoaa uusia kokemuksia. Hän liittyy kuoroon, menee kursseille ja leireille ja rohkaistuu matkustamaan.

kuntaa, toisinajattelun historiaa ja demokratian olemusta.

Naisten kirjoituksista käy ilmi, että esityksen pontimena ei ollut uskonnollinen viha. Itse asiassa heidän tekstinsä ovat yllättävän hengellisiä. He kyllä myöntävät, että tekivät ”eettisen virheen” valitessaan esiintymispaikkaa. Mutta he eivät katso tehneensä sellaista rikosta, jonka vuoksi pitää istua ensin viisi kuukautta tutkintavankilassa ja kärsiä sitten kahden vuoden vankeustuomio ”uskonnollisen vihan lietsomisesta ja huliganismista”.

Jutun asianomistajat olivat kirkon tuohustenmyyjiä, alttaripalvelijoita ja vartijoita, joita performanssi loukkasi moraalisesti.

Masha ja Nadja, pienten lasten äidit, istuvat vankilassa edelleen.

Katjan vankeustuomio muutettiin myöhemmin ehdolliseksi.

Eira Serkkola Pussy Riot! Punkrukous vapauden puolesta. Like 2013.

Suomentanut Kirsi Luoma. 148 s.

Marttisen minäkertoja taas on saattohoidossa ja laskee elämäänsä päivissä. Mutta joka aamu hän kokee heräämisen ensi sekunnit, jolloin ei heti muista sairauttaan, ”kirkkaat onnelliset pisarat, jotka pysyivät hetken kauniina ja ihmeellisinä”.

Muitakin teemoja teksteissä on.

Pauliina Vanhatalon kertomuksen nuori äiti tajuaa parisuhteensa näivettyneen kuoliaaksi. MarjaLeena Tiaisen päähenkilö suree menettämäänsä tytärtä. Tapaus tuntuu uutisista tutulta.

Hilpeän poikkeuksen tässä antologiassa tekee erilaisen tyylilajin valinnut Sari Luhtanen, joka iskee tarinaa lihakaupasta löytyneestä rakastajasta. Maarit Verrosen yllättävä ja tuore novelli kertoo matkailevista ystävyksistä, teemanaan riippumattomuus.

Eira Serkkola 16 tarinaa toivosta.

Toim. Päivi Koivisto.

Tammi 2013. 196 s.

23

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Hengelliset tilaisuudet HERÄNNÄISSEURAT Su 14.4. klo 12 Kirkkopyhä Pukinmäen seurakuntakodilla, Säterinportti 3. Saarnaa Kaisa Heininen.

Mukana Joonas Vapaavuori, sello.

Ti 16.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, vieraina Anne ja Juha Ijäs.

Salomonkatu 17D. Retki Aholansaaren ystäväpäiville 24.-26.5. Aholansaari on Paavo Ruotsalaisen kotisaari ja sijaitsee Nilsiässä Tahkovuoren kupeessa.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen retkelle Pentti Aalto, 0500 446 140, pentti.aalto@elisanet.ďŹ

Lia Shemtov ja Eli Nacht Israelista vieraana Bulevardin seurakuntasalilla Bulevardi 16 B, 2. krs, Helsinki keskiviikkona 17.4. klo 18.00 Mukana John Remes ja Seppo S. Kosonen

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu 9VORLHZ[P \\[[H S\VKLU Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaan arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää: Debora Kotihoito 010 320 8844 Hoivakoti Harmonia 010 320 8848 Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Innostu keväästä ja linnuista! Tule lintukurssille!

Lintukurssi Vivamossa, Lohjalla 3.–5.5.2013 Sisältää retken Hankoniemeen.

Asiantuntijaoppaana: tri, dosentti Lennart Saari.

Kurssimaksu: 50 â‚Ź.

Täysihoito koko ajalta: 147,50–167,50 ₏ (-10% eläkekortilla) Ilmoittautuminen: 26.4. mennessä puh. 0207 681 760.

YhteistyÜssä Agricola-opintokeskuksen kanssa

Vivamo-opisto

0207 681 760 vivamo@sana.ďŹ , www.vivamo-opisto.ďŹ

www.kansanraamattuseura.ďŹ 0207 681 760 vivamo@sana.ďŹ , www.vivamo-opisto.ďŹ

Virkoja avoinna

Järj. ICEJ Suomen osasto ja seurakunta

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 16.4. klo 19 Pekka Reinikainen, SjĂśman, SĂśderstrĂśm. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntĂś ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. 09-2340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähkĂśpostiin pray.petrus@evl. ďŹ tai kirjeenä srk:lle. Seuraava esirukousilta 30.4.

Petrus fĂśrsamling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

LĂ„HETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 Su 14.4. klo 14 Messu www.lahetyskirkonmessu.ďŹ

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

Kirkko Helsingissä tarjoaa ammatillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän kriisitilanteissa. Asiakasneuvotteluiden lisäksi perheneuvonta toteuttaa ryhmätoimintaa muun muassa eroryhmien, parisuhderyhmien ja –kurssien muodossa sekä tuottaa asiantuntijapalveluita perhekasvatustyÜn, tyÜnohjauksen ja konsultaatioiden muodossa. Helsingin seurakuntayhtymän yhteisessä seurakuntatyÜssä julistetaan haettavaksi

Johtavan perheneuvojan virka Johtavalla perheneuvojalla tulee olla kelpoisuus vakinaisen papin virkaan, riittävä seurakuntatyÜn tuntemus, kirkon perheneuvojakoulutus, käytännÜn perehtyneisyys perheneuvontatyÜhÜn sekä suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Menestyminen johtotehtävissä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä sielunhoidollinen ja psykoterapeuttinen koulutus ja kokemus katsotaan virkaa täytettäessä eduksi.

Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 603 mukaan. Lisätietoja antaa johtava perheneuvoja Harry Arvo, puh. (09) 2340 2551, harry. arvo@evl.ďŹ . Hakemukset ansioluetteloineen osoitetaan yhteiselle kirkkoneuvostolle ja niiden on oltava perillä viimeistään to 25.4. klo 12 mennessä seurakuntayhtymän kirjaamossa Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki tai kirjaamo.hsrky@evl.ďŹ . TyĂśhaastattelut pidetään ma 29.4.

SEUROJA Ke 10.4. klo 19 Seurat Su 14.4. klo 16 ja 18 Seurat

Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa Internetissä osoitteessa evl.ďŹ /rekrytointi tai www.helsinginseurakunnat.ďŹ //rekrytointi Helsingin seurakuntayhtymä Yhteinen seurakuntatyĂś, perheneuvonta

Kansanlähetys Kaisaniemenkatu 13 A, 4. krs, p. 044 452 2239. Avoinna ma-pe klo 10-16. (Varmista puhelimitse etukäteen!)

Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8 ja Raamattupiiri maanantaisin klo 17 toimistolla. Lauluryhmä parittomilla viikoilla torstaina klo 18 toimistolla.

Lisätietoja: hekl.laulu@gmail.com.

Filia-messu sunnuntaisin Hotel Arthurin juhlasalissa Kaisaniemessä, Vuorikatu 17. Su 14.4. klo 17 (Huom. aika!) Rohkaisun sana, Jussi Miettinen, HPE, pyhäkoulu ja lastenhoito.

Su 21.4. klo 16 Lujaa laatua, Aija Sairanen, HPE, pyhäkoulu ja lastenhoito.

Messun jälkeen klo 18 Toivelauluilta.

Ti 23.4. klo 18.30 Iltamessu Pyhän Sydämen kappelissa, Kirstinkatu 1.

HEKL:n ja OPKO:n opiskelijoiden ja nuorten aikuisten ilta: la 13.4. klo 18 Siltasaarenkatu 28, Kuinka ymmärrän Tunnustuskirjat?, Mika Ebeling ja la 20.4. klo 18 Kaisaniemenkatu 13 A, Ihmisten pariin, Petteri Tuohino ja tiimi.

LUE www.hekl.ďŹ

Haagan seurakunnassa on haettavana

Kanslistin virka Hakemukset ansioluetteloineen on toimitettava 26.4.2013 klo 15 mennessä osoitteella Haagn seurakunnan seurakuntaneuvosto, Tolarintie 1, 00400 Helsinki tai haaga.srk(at)evl.ďŹ . Virkanimike tulee muuttumaan seurakuntasihteeriksi.

Tehtäviin kuuluu kirkkoherranviraston asiakaspalvelu, tilavarausten hoito ja muita toimistotehtäviä.

Kelpoisuusehtona on Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenyys, soveltuva opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto tai vankka käytännÜn kokemus vastaavista tehtävistä. Arvostamme asiakaspalvelutaitoja ja tarkkuutta sekä vahvaa tietotekniikan ja toimistotÜiden osaamista sekä kykyä itsenäiseen tyÜskentelyyn, mutta myÜs yhteistoimintaan tiimissä.

Palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 402 mukaan.

Viran täytÜssä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.

Hakijoita pyydetään varautumaan haastatteluun maanantaina 6.5.2013 klo 17 alkaen. Virka täytetään 1.6.2013 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen.

Lisätietoja: seurakuntasihteeri Leila Tolin, 09 23403233 (22.26.4.) tai kirkkoherra Hannu Vapaavuori 09 23403210, hannu. vapaavuori(at)evl.ďŹ

Kokouksia

Ilmoitus

Lauttasaaren seurakunnassa on haettavana

Pääsuntio-taloussihteerin virka Virka täytetään 1.8.2013 alkaen, vaativuusryhmä 501.

Emännän virka Virka täytetään 1.8.2013 alkaen, vaativuusryhmä 402.

7DUNHPPDW WLHGRW ZZZ KHOVLQJLQVHXUDNXQQDW Âż UHNU\WRLQWL Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvostolle osoitetut hakemukset ansioluetteloineen on toimitettava 30.4.2013 klo 14 menQHVVl VlKN|SRVWLOOD RVRLWWHHVHHQ ODXWWDVDDUL VUN#HYO Âż WDL SRVWLWVH Lauttasaaren seurakunta, PL 117, 00201 Helsinki.

Kuoreen tai sähkÜpostin otsikoksi haettava virka.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina huhtikuun 18. päivänä 2013 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 10.4.2013 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän kirjaamossa, osoite Kolmas linja 22.

Kokouksen esityslistat ja pĂśytäkirjat ovat luettavissa Internet-osoitteessa luottamus.helsinginseurakunnat. ďŹ /kvsto. Esityslistat julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pĂśytäkirjat noin viikko kokouksen jälkeen.

Helsingissä maaliskuun 25. päivänä 2013 Puheenjohtaja

24

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

neniälittereK Helvetti.fi

K

irkollisella luovuudella ei nykyään ole mittaa eikä määrää. Yksi innovaatio on hyökätä vastustajan maaperälle ikään kuin keittiön kautta. Nyt on muuan turkulainen pastori keksinyt vallata vapaaksi jääneen nettidomainin vapaa-ajattelija.fi. Taannoin tamperelaiset kirkon ihmiset intoutuivat perustamaan vastaavalla logiikalla oman eroakirkosta.info -palvelunsa. Kirkkohallituksen työryhmä listaakin tiettävästi jo kiivaasti erilaisia domaineja, joihin arvelee päävastustajan nojaavan nettistrategiassaan kuten demonit.fi, helvetti.fi, perkele.fi ja syntistaherkkua.fi.

Taistelu syntiä, maailmaa ja perkelettä vastaan on perinteisesti ollut kirkon päätoimiala. Nyt odotetaan kauhulla imperiumin vastaiskua nettidomainisodassa. Kirkon tiedotuskeskus valmistelee omalta puolelta tähän käytettävää kirkon järeintä asetta, arkkipiispan lausuntoa. Samalla hiotaan tiedotetta, jolla lausunnon varsinainen terävin kärki ja ydinsanoma häivytetään.

Ostetaan Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

Ostetaan kuolinpesät sekä muuta kodin irtaimistoa. Huonekalut, korut, valaisimet, astiat, taulut yms. Kaikki huomioidaan, joten ota rohkeasti yhteyttä.

Katso: WWW.PK-AUCTIONS.FI / Pentti Koskinen 044-0400 759.

Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3133 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm.

Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv.

Toistoalennus -20 % Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

0\VNHWWl .DWRLOOH Puh. 050-518 3378 www.myske.fi K AT T O R E M O N T I T K AT O N M U U T O S T Y Ö T U U D I S - J A S A N E E R A U S R A K E N TA M I N E N KO T I S I I V O U K S E T R A K E N N U S P E LT I T Y Ö T K E I T T I Ö R E M O N T I T

Mitoin kuin mitoin

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Ostamme muutto- ja kuolinpesät.

Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myös siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com Kuolinpesien, vinttien, autotallien, kellareiden ja varastojen yms. tavarat ostetaan käteisellä Haluttaessa myös loppusiivous ps. ostan myös romuhopeaa

Hannu, 040 839 2159 hkoivisto@hotmail.com

Ostetaan kuolinpesät käteisellä.

Viemme kaiken pois.

Teemme lopuksi kunnollisen loppusiivouksen ilmaiseksi.

Soita 041 700 1987 OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546

71. vuosikerta

Rakennusala

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

VESIKOURUT s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakäsittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

050-2205 /

Siltala

www.0502205.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kotimaista ammattitaitoa 30v. finrak21@luukku.com.

Soita KEVÄTTARJOUS 040 189 5682.

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

K p h , k e i t ti ö , l a t ti a , m a a l a us .

Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO J a b e l l . f i p. 0 40 0 6 89 74 2

Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

Palveluja tarjotaan

KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 09-4546572 www.menec.fi Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

OSTAMME kodin ison ja pienirtaimen, k-pesät, lop.siiv. sop. muk.

P. 040 377 5159 *ONNI* (30v.kok.)

Keskiviikkoisin

2 miestä, pakettiauto.

HUONEKALUJEN KASAUKSET. puh. 044 911 8930

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € / tunti 050 926 6203

Kaikki kodin remontit isot sekä pienet, ulko- ja sisätyöt. Takuutyönä.

Suomalaiset työntekijät. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. Myös kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697

Parketti ja puulattioiden hionta ja lakkaustyöt, uudet parketit.

P. 044 328 5087 info@specialparketti.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 Huonekalujen kasaukset, kuljetukset ja kodin pienet korjaustyöt.

P.046 899 6885 www.pollanen.info

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Pienetkin sähkötyöt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

Siivouspalveluja Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO EVT asianajaja Elvi Varis Lauttasaarentie 28-30, 2 krs.

00200 Helsinki Puh. 09 454 4099 sähköposti: elvi.varis@evt.fi testamentit, edunvalvontamääräykset, perukirjat, perinnönjaot, oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

Myös kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Testamentit, perintö- ym.lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.fi 040 762 5615

vähenn. 45%

Ikkunanpesua ammattitaidolla.

Granström-Yhtiöt 050 544 7000

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

(09) 4369 6335

100€ päivä kodin- ja asiointityöt, 20v kokemus, puh. 050 331 7079 IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myös hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25€/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p.045 888 2583 Siivous- ja kotipalveluita Sinulle!

Teemme arjen helpommaksi! p.045-3455082 tai www.varmuudella.com Kotisiivousta/ikkunapesua/käsilumitöitä kotimaisin voimin. Avainasiakkaille 23€/h www.kotikuntoon.com

0440 - 691 994 T.Vanari IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

25

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

Miksi maksaisit liikaa?

Surun kohdatessa et jää yksin

Hammaslääkärikeskus

taa.

Kaunis hymy valloit

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15 www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkärimme Mikko Larjomaa.

Hinta Omavast. Kelapal.

ERIKOISHINTAMME:

Hammaskiven ja värjäytymien 32,00 27,00 poisto, fluoraus, puhdistus.......59€ Hampaan värinen paikkaus...... 59€ 39,00 20,00 29,00 20,00 Kivuton hampaan poisto..........49€ Hammasvalkaisu yksilöllisellä menetelmällä alk............. 150€ Ei Kelan suoraveloitusta.

Muut palvelut: Keinojuurihammas s Kirurgia s Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressä.

Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Täyden palvelun toimisto

T A K U U T Y Ö

p. 726 p. 146

2266 1460

HAMMASTEKNIKKO

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA:

YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

290€

89€ YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 430€ 149€ YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 59 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit

Proteesien ilmainen tarkistus.

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

PÄIVYSTYS  H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Myydään Hautaustoimisto

Hoivapalveluja

SISUSTUS- JA LAHJATAVARAT

ARMAS BORG & Co Oy Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

612 9890

Palvelemme

arkisin 9 - 16

TEE KOTIISI PIRTEÄ KEVÄTILME

LAADUKKAITA SISUSTUS- JA LAHJATAVAROITA

Hoivaa ja Huolenpitoa

tai sopimuksen mukaan

kaikkiin elämäsi vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon

24 h 0400 977 000

0800 966 46 www.sellina.fi

myymälästämme tai verkkokaupasta Ranskalaista käyttökeramiikkaa ja kodin tekstiilejä - värikkäinä tai hillittyinä sävyinä - suoraan pieniltä perheyrityksiltä - korkealaatuisia ja yksilöllisiä tuotteita - sopii hyvin myös lahjaksi

Lakiasioita TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROSISÄLTYVÄ VEROSUUNNITTELU 186€ SUUNNITTELU 184,50 € PERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN KASARMIKATU 182AA27 LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 00130 310,82€€ AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen.

Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.fi Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnönjaot sekä perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.fi, www.kavasto.fi Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. Myös kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Lakiasiaintoimisto MR-Laki Oy Hakaniemessä. Perintöasiat ja muu juridiikka. Minimoi perintöverot asiantuntevalla suunnittelulla. www.mrlaki.fi p.050 366 1698

EERO LAUKKOSKI Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

Ilmoitukset 0400 249 961

VETERAANI- JA ELÄKELÄISEDUT

Vuokralle tarjotaan

ON TUNNETUSTI HYVÄ MUISTISAIRAIDEN IKÄIHMISTEN HOIVAKOTI POHJOIS-HAAGASSA! 1-hengen kaunis ja valoisa huone vapautunut.

Kysy lisää Tj. Seija Karinen p. 041 5019453.

Toisen kerroksen 41m2 yksiö Eirassa.

Sijainti erinomainen, vuokra 1100€/ kk, sis vesimaksun. Vuokratakuu 1kk vuokra. Ei lemmikkejä, ei tupakointia.

Heti vapaa. P. 040 568 6885/Halme

Terveydenhoitoa

MEDISET MUKAVUUTTA VIRTSANKARKAILUUN

Siisti yksiö Hki! Töissäkäyvä opiskelija. Luotettava vuokralainen Jenna 041 466 2910 Psykoterapeutti hal. vuokrata Helsingistä keskeisesti sijaits. työhuoneen, 20-25 m2. Yst.vast. p. 050 577 0507

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS

Tilaa ilmainen esite

Kauneudenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

Hoida iho kuntoon! Jalkahoidot 51€, hieronnat + muut alan työt. Kauneudeksi Maarit. Lohjantie 3 A 6 00550 Hki. Myös kotikäynnit. P. 045 3414 525

Lymfaterapiaa ja perusjalkahoitoja Lymfa- ja jalkahoitola Irmeli Porvoonkatu 14 Puh: 044 7322000 Jalkahoitoja myös kotikäynteinä.

PSYKOTERAPIAVASTAANOTTO Pohjoiskaari 22, 00200 Helsinki, Lauttasaari, Seija Rinne, psykoterapeutti, VET(Valvira), yksilö- ja pariterapia; Kela-pätevyys. P: 0400 673 663; s-posti: srinne1@welho.com Ajanvaraus ja tied. maanant. klo 10.30-11.00 JALKOJENHOITOA EERIKINKADULLA, MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ RIITTA 040 772 1027

KESKIVIIKKOISIN

Vuokrata halutaan

Varmuusalusasut Uimahousut Verkkokauppa Vuodesuojat Irtosuojat www.divisa.fi

Eläkeläisten permanentti pak. 60€ ja väripaketti 60€ leikkaus 18-20€ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

MAISONET Mariankatu 24, 00170 Helsinki www.maisonet.fi

HOITOKOTI ESKIL

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.fi

Ostetaan huoneistoja Remontointia pelkäämätön lapsiperhe etsii ostoasuntoa Helsingin kantakaupungista tai sen läheltä. 050 374 0090 juhana.hurtig@gmail.com, 050 376 3182.

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

Rauhallinen, tupakoimaton, työssäkäyvä Taideyliopisto-opiskelijatyttö etsii yksiötä, miel. alueelta Kallio, Vallila, Kumpula, Käpylä. Luotettava vuokralainen pidemmäksikin aikaa. P. 044 291 0057/Anna

-luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

Luotettava, tupakoim. & työssäk. kihlapari etsii koht.hint. kaksiota Länsi-/ Etelä-Hki. P. 050 320 3214

ISÄNNÖINTIKESKUS OY

Rovaniemeläinen työssäkäyvä siisti nainen etsii yksiötä HKI keskustan läheisyydestä. P. 040 748 3515

puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Luotettava, vakituisessa työssäkäyvä nainen vailla yksiötä kantakaupungista. Ei Kalliosta. 040 725 3050 Akateeminen savuton pariskunta haluaa vuokrata kaksion Helsingin it. kantakaupungista 1.5./1.6. alk. Max. 850e/kk. Milja 040 845 3334.

Työssäkäyvä uskonnonopettajaopiskelijatyttö etsii vuokralle yksiötä Etelä-Helsingistä. P. 040 775 6585 Kaksi uskovaa 22-v. tyttöä etsii edullista kaksiota Helsingin keskustasta 1.8. alk. Puh: 045 125 9705

26

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Suojele Itämerta!

Itämeren suojelua tukeva gaalakonsertti Save The Baltic Sea järjestetään ensi tiistaina. Konsertissa kuullaan Blochin, Shostakovitshin, Gunaropulosin, Brittenin ja Sibeliuksen sävellyksiä. Niitä esittävät saksofonisti Olli-Pekka Tuomisalo (kuvassa), Absolute Girls -selloduon Seeli Toivio ja Helena Paavola sekä Se ensemble -sinfoniaorkesteri Erkki Lasonpalon johdolla.

Save The Baltic Sea tiistaina 16.4. kello 19 Temppeliaukion kirkossa.

Liput 20 euroa Lippupalvelusta tai tuntia ennen ovelta. Tuotto WWF Suomen Itämeri-työlle.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 14.4. klo 10 jumalanpalvelus Haapaveden kirkosta. Virret: 177: 1–4, 169: 1–2, 4–5, 498 ja 177: 5. Klo 11 Horisontti, ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Klo 18 Lappeenrannan metodistiseurakunnan jumalanpalvelus.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 11.4. Toimittaja Johanna Korhonen. Nuorisotyönohjaaja Laura Suomela.

Pe 12.4. Teologian tohtori Kari Kuula. Opetusneuvos Kalevi Virtanen.

La 13.4. Metropoliitta Ambrosius (Ortodoksinen kirkko). Pastori Kaija Jyrkkä.

Ma 15.4. Hiippakuntasihteeri Kati Pirttimaa. Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia.

Ti 16.4. Pastori Hilkka Olkinuora.

Teologian tohtori Pekka Metso (Ortodoksinen kirkko).

Ke 17.4. Sairaalapastori Kari Niemelä. Tuottaja Marko Kulmala.

To 18.4. Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo. Nuorisotyönohjaaja Laura Suomela.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 14.4. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 13.4. klo 11.05 Pisara. Joogaopettaja Rita Saari: ”Etsin yhteyttä Henkeen, kaikkeuteen ja Jumalaan.” Otteita 1. Kor., 2. Kor. ja 1.

Joh. Uusinta ma 15.4. klo 14.55.

Yhteinen tulevaisuus. Anna Koskisen Ruotsissa asuva sulhanen osallistuu hääjärjestelyihin puhelimen ja Skypen välityksellä. Yksityiskohtia tärkeämpiä ovat kuitenkin

Häitä odottaessa Seurakuntien Tahdon-illassa kerrotaan kaikki, mitä olet ikinä halunnut tietää häistä.

Teksti Noora Wikman Kuva Jani Laukkanen

H

äitä järjestettäessä monenlaiset kysymykset risteilevät mielessä.

Miten se Prinsessa Ruususen häämarssi menikään? Mistä saan papin ja kanttorin? Saako kirkon pihalla heittää riisiä?

– Yleisin häihin liittyvä kysymys on, minkälaista musiikkia kirkossa voi soittaa, sanoo pastori Juha Petterson.

Vihkitoimituksen salat ja käytännön kysymykset aukenevat ensi viikolla seurakuntien järjestämissä Tahdon-illoissa.

Anna Koskinen, 27, ja Miikka Vuorinen, 24, juhlivat häitään heinäkuun alussa. Muutama vuosi sitten vauhdikkaasti alkanut suhde koki takaiskuja Vuorisen muutettua opiskelujen perässä Ruotsiin. Rakkaus kuitenkin voitti ja pari kihlautui vuosi sitten pääsiäisenä.

Hääjärjestelyt ovat edenneet jouhevasti, vaikka sulhanen asuukin Ruotsissa.

– Miikka tuli viime syksynä Suomeen ja olimme jo aiemmin sopineet, että haluamme sopia järjestelyistä yhdessä, joten tuo oli otollista aikaa suunnitella, morsian kertoo.

Syksyn aikana saatiin tehtyä tärkeimmät varaukset ja suunniteltua suurimmat kuviot. Pari osallistui myös häävalssikurssille sekä seurakunnan parisuhdekurssille.

Sulhasen palattua Ruotsiin parin stressitaso on ollut nousujohteinen, mutta järjestelyissä ovat elintärkeänä apuna myös kaasot ja bestman.

– Heinäkuu lähestyy ja yksityiskohdat ovat vielä hyvinkin paljon hiomatta, mutta kaikki

tulee menemään juuri niin kuin kuuluukin.

Käytännön kysymykset ainakin selkenevät Tahdon-illassa, johon Anna Koskinen suunnittelee osallistuvansa yksin, sulhasen ollessa hengessä mukana. Tiedon illoista Koskinen löysi netistä etsittyään avioliittoon aikovien kurssia.

– Se kuulosti rennolta ja helposti lähestyttävältä vaihtoehdolta saada neuvoja hääjärjestelyihin ja ehkäpä kuulla muiden tulevien avioparien kokemuksia.

– Olemme valmistautuneet siihen, että parisuhdetta tarvitsee hoivata ja työstää, ja tämä on hyvä hetki aloittaa, Anna Koskinen toteaa.

Keskeinen käytännön toimi naimisiin aikovilla on byrokraattisen tylsä avioliiton esteiden tutkinta eli kuulutukset. Ilman tätä toimenpidettä ei papin aamenta voi saada.

Kätevä mahdollisuus tähän tarjoutuu Tahdon-illoissa, ainakin kesähäitä suunnitteleville.

Kuulutukset voi hoitaa melkein kaikissa Tahdon-illoissa, jos tulee tuntia aikaisemmin paikalle. Ne

ovat voimassa neljä kuukautta.

Vaikka paperihommat eivät olekaan hääjärjestelyiden romanttisin osuus, tekee se yllättäen asiasta todellisen.

– Aviolupalappuja täyttäessä tajusimme, että totta tosiaan, olemme pian herra ja rouva Vuorinen, että mites sitten suu pannaan, Koskinen kertoo.

Tahdon-illoissa on paikalla kanttoreita kertomassa vihkimusiikista, papeilta voi kysyä toimituksen kaavasta ja vahtimestari kertoo, saako siellä kirkon pihalla heittää riisiä tai terälehtiä.

Tilaisuuksia järjestetään viikon aikana kirkoissa eri puolilla Helsinkiä, mutta iltaan voi osallistua missä tahansa kirkossa, jos oma vihkikirkko ei osu tapahtumapaikaksi.

– Iltojen sisällöt ovat aika samanlaisia, joten samat tiedot saa mistä tahansa tilaisuudesta. Ajatuksena on, että halukkaat voivat osallistua omien aikataulujensa mukaan, Juha Petterson sanoo.

Vaikka häät monia stressaavatkin, lohduttaa Juha Petterson pareja näin: – Olennaista on se, että paperit

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Tuomasmessuja 25 vuoden ajan

Näytelmä nepalilaistytöstä

Tuomasmessuja on vietetty jo neljännesvuosisadan ajan. Helsingistä kotoisin olevan messuperinteen 25-vuotisjuhlia vietetään sunnuntaina 14.4. kello 18 kuinka muutenkaan kuin Tuomasmessussa Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Juhlamessussa saarnaa Helsingin piispa Irja Askola.

Liturgeina toimivat Tuomaspappi Pirjo Kantala ja yksi Tuomasmessun perustajista, HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen. Musiikista vastaa Inna Vintturi. Orkesterissa ovat mukana muun muassa Reeta Vestman, Heikki Pohto ja Rami Eskelinen. Tuomasmessun juhlakuoroa johtaa Hilkka Kangasniemi.

Nepalilaisen dalit-tytön tarinan voi kokea Herttoniemen kirkolla, Hiihtomäentie 23, keskiviikkona 17.4. kello 17 ja 18.

Tositarinaan perustuva näytelmä Nunu kerrotaan näyttelijän, muusikon ja tanssijan voimin. Esityksen teemoja ovat muutoksen mahdollisuus, erilaisuuden kohtaaminen, lähetys ja kansainvälisyys. 35 minuuttia kestävä esitys sopii kaiken ikäisille. Esitys on osa Suomen Lähetysseuran Tasaus-kampanjaa, jolla kerätään varoja vammaisten ja alakastisten auttamiseksi Nepalissa.

Sakari Löytty Afrikka-tunnelmissa Löytyn veljessarjasta muusikko Sakari Löytty heittää levynjulkistamiskeikkansa keskiviikkona 17.4. Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18, kello 18–19.30.

Kohtaamispaikkana krypta -iltoihin kuuluvassa tilaisuudessa kuullaan Afrikka-teemaista musiikkia Löytyn uudelta levyltä ja katsotaan kuvia Namibiasta. Kahvitarjoilu alkaa kello 17.30 ja ilta päättyy hartauteen. Illassa kerätään kolehti lähetykselle.

Keskustelua jumalakuvasta Jumalan kasvoista ja jumalakuvasta puhutaan maanantaina 15.4., kun psykoterapeutti, pastori Jaana Räntilä vierailee Tuomasillassa. Ilta pidetään Cafe Agricolassa, Tehtaankatu 23, kello 18–20. Illan päätteeksi vietetään lyhyt kompletorio eli rukoushetki.

Uusia ideoita diakoniatyöhön

ovat kunnossa ja pari tulee oikeaan aikaan paikalle. Itse toimitusta on turha jännittää, se ei oikein voi mennä pieleen. Tärkeintä on, että hääpari nauttii olostaan. Hyvä fiilis välittyy sitten muillekin.

Myös Anna Koskinen on sitä mieltä, että hääjärjestelyjen tuiskeessa on syytä pitää mielessä se olennainen.

– Olemme Miikan kanssa päivittäin yhteydessä ja jaamme ajatuksemme ja tuntemuksemme.

Selvitämme ongelmat yhdessä ja pyrimme muistuttamaan toisiamme siitä, miksi olemme menossa naimisiin.

– Tärkeintä ei siis ole, miten ja missä, vaan miksi ja kenen kanssa. Rakkaus on tärkeintä ja sen puolesta iltaisin rukoilemme.

Tahdon-illat: ti 16.4. klo 18 Kallion kirkossa, ke 17.4. klo 18 Paavalinkirkossa ja Östersundomin kirkossa, to 18.4. klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa ja Viikin kirkossa, su 21.4. klo 18 Helsingin Vanhassa kirkossa ja Puotilan kappelissa.

Su 14.4. klo 18 Viikin kirkossa Tahdon! -konsertti. Lauluja rakkaudesta esittää FaktaBeat, solisteina Jore Marjaranta ja Aki Louhela.

Tulkaa kaikki -liikkeen kevään tapaamisessa on aiheena yhteisestä hyvästä jakaminen. Hyvät jakoon! -teematapaamiseen voi osallistua lauantaina 13.4. kello 13–16 Cafe Agricolassa, Mikael Agricolan kirkolla, Tehtaankatu 23. Tarkoitus on vaihtaa kokemuksia ja keksiä uusia ideoita ennakkoluulottomaan diakoniatyöhön. Juha Kasari Operaatio Saappaasta, Erkki Perälä Kallio-liikkeestä, Anna-Maria Timonen Changemakerista ja Titi Gävert kirkkohallituksesta kertovat, mitä jo tapahtuu ja mitä voisi tapahtua.

Kuoron avoimet harjoitukset Kallion kantaattikuoro pitää avoimet harjoitukset keskiviikkona 17.4. kello 18.30–21 Kallion seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28. Harjoituksiin ovat kaikki tervetulleita, joko mukaan laulamaan tai vain kuuntelemaan. Tänä keväänä harjoitellaan W.A. Mozartin Requiemia. Kuoroa johtaa Tommi Niskala.

Elämänhallinnasta velkaillassa Velkailtaa vietetään torstaina 18.4. kello 18 Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5. Illan teemana on Oma elämä hallintaan – mitä tehdä kun laskut kasautuvat? Aiheesta puhuvat velkaneuvoja Ilkka Passi Helsingin talous- ja velkaneuvonnasta, Maarit Levänen kirjastosta sekä diakoni Minna Valkiainen Kannelmäen seurakunnasta.

Puotilan kappelin 50-vuotisjuhlat Puotilan kappelissa vietetään 50-vuotisjuhlaviikkoa. Vartiokylän seurakunnalle kuuluva kappeli muokattiin vuonna 1963 kirkkotilaksi viereisen kartanon viljamakasiinista. Kappelin juhlaviikko alkaa sunnuntaina 14.4. kello 10 juhlamessulla, jolloin Matteuksenkirkossa ei ole messua.

Maanantaina ja tiistaina 15.–16.4. ohjelmassa on kappeliesittely kello 14 ja keskiviikkona 17.4. kello 18. Seurakunnan eläkkeellä oleva pääsuntio Tapio Sipilä kertoo kappelin vaiheista.

Torstaina 18.4. tiloissa on Olohuone kello 12–16 ja Kappelimessu kello 18.

Perjantaina 19.4. vuorossa on Yhteisvastuukonsertti kello 19. Sunnuntaina 21.4. kappelissa pidetään kello 18 Tahdon-ilta, jossa saa tietoa vihkimisestä.

Menokasvo: Leena Korhonen n Vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden iden omaisten ilta järjestetään Snellussa, Toinen Linja 8, tiistaina 16.4. rityisnuorisokello 18–20.30. Mitä illan ohjelmassa on, erityisnuorisotyönohjaaja Leena Korhonen? sin vetä– Ohjelmassa on Sakari Toiviaisen ja Tarja Sassin mänä keskustelua aiheesta Vankilan portilla. Lisäksi video, illassa kuullaan musiikkia ja katsotaan Emilia-video, sti jossa rohkaistaan puhumaan lapselle avoimesti vankilassa olevan vanhemman tilanteesta. Tilaisuudessa voi myös tutustua eri toimijoiden palveluihin. Lapsille on omaa ohjelmaa, ja tarjolla on kahvia ja pikku purtavaa.

Onko vastaavaa iltaa järjestetty aiemmin?

– Meillä oli samantyyppinen ilta viime keväänä. Se oli koskettava ja suorastaan harras tilaisuus, sillä vankien omaisilla on harvoin n. mahdollisuus tavata ja kertoa tuntemuksistaan.

Haluamme nytkin järjestää tilaisuuden, johon on mahdollisimman matala kynnys, sinne voi tulla myös pelkästään kuuntelemaan. nuorisotyö Miten pitkään seurakuntayhtymän erityisnuorisotyö Snellu on tehnyt vankilatyötä? an vankilassa – Jo vuodesta 1968 lähtien. Pyrimme tukemaan olevia nuoria ja heidän perheitään. Olemme myös perusalihuollon taneet lasten Taimi-vertaistukiryhmiä Kriminaalihuollon tukisäätiön Kritsin kanssa.

Marjo arjo Kytöharju

ES KO JÄ MS Ä

n rakkaus ja yhteinen elämä.

27

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 11.4.

Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen seurakuntasalissa.

Kurkistus kulissien taa klo 18 Kallion seurakuntakodissa. Vieraina laulajat Eeva Hartemaa, Jussi Merikanto ja Mikko Kuikka sekä pianistit Marjaana Merikanto ja Lara De Marco, juontajina Liisa Siikanen ja Pia Perkiö. Järj. Kallion seurakunta ja Suomalainen Oopperayhdistys.

Konsertti klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Ying Wa Collegen kuoro ja orkesteri Hongkongista sekä Helsingin Lapsijouset.

Vanhan musiikin konsertti klo 19 Laajasalon kirkossa. Helsingin Konservatorion ja Metropolian oppilaat.

Musiikkia ja mietteitä klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Jorma Hynninen, baritoni, Tapio Tiitu, urut ja piano, LeenaTiitu, juonto. Herännäisvirsiä, negrospiritualeja ja liedejä.

Kuullaan myös Hynnisen ajatuksia.

Rossini: Petite Messe solennelle klo 19 Tuomiokirkossa. Viva vox, solisteina Annami Hylkilä, Ann-Marie Heino, Simo Mäkinen ja Risto Pulkamo, Hans-Otto Ehrström, piano, Pekka Suikkanen, harmoni. Ohjelma 10 e.

Mozart & Mendelssohn klo 18 Johanneksenkirkossa. Kamarikuoro Jubilate ja Wegelius kammarstråkar, solisteina Hanna Rantala, Monica Groop, Niall Chorell ja Aarne Pelkonen. Liput 20 / 10 e Lippupisteestä, Luckanista ja ovelta.

Virrestä voimaa klo 18 Kannelmäen kirkossa. Anna-Maija Raittilan virsiä. Esilaulajina Holman veljekset.

Katri Mattila, huilu.

Jubilate Deo! klo 18 Laajasalon kirkossa. Laulakaa riemuin! Kärkölän kirkkokuoro, Chorus Marinus, Miesyhtye, Jaana Laasonen, huilu.

Kolehti.

Konsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Musiikkiopiston opettajat.

Ohjelma 7 e.

Konsertti klo 18 Malmin kirkossa.

Debie Wong, laulu, Solmund Nystabakk, luuttu.

Tahdon!-konsertti klo 18 Viikin kirkossa. FaktaBeat solisteinaan Jore Marjaranta ja Aki Louhela. Kolehti.

Maanantai 15.4.

Lauluilta klo 18 Cafe & Eepos -kahvilassa, Runeberginkatu 29. Lastenlauluja.

Perjantai 12.4.

Tiistai 16.4.

La fermata amabile klo 19 Paavalinkirkossa. Laulajatar Wima Vernocchi Italiasta ja hänen laulun mestarikurssinsa laulajia. Järj. Beniamino Gigli -seura ja Paavalin seurakunta.

Rahmaninov: Vigilia klo 19 Uspenskin katedraalissa, Kanavakatu 1. Kamarikuorot Kaamos ja Addictio, solisteina Jeni Packalén ja Ilmari Pirttilä. Liput 20 / 10 e kuorolaisilta ja ovelta.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Katri Vesanen, urut.

Musiikkikoulun matinea klo 18 Paavalinkirkon yläsalissa.

Virsien yhteislauluilta klo 18 Pajamäen seurakuntakodissa.

Virsitiistai klo 18 Pukinmäen seurakuntakodissa. Hengellisiä lauluja ja virsiä.

Iltasoitto klo 19 Kannelmäen kirkossa. Raakel Suikkanen, sello, Tuuli Takkala, piano.

Save The Baltic Sea klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Ks. Viikon vinkki.

Lauantai 13.4.

Musiikkimatka klo 10.30–21 läpi Herttoniemen seurakunnan. Klo 10.30 musiikkihartaus ja aamupala Myllypuron kirkossa. Klo 13 keittolounas (2 e) sekä laulua ja musiikkia, Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, Herttoniemen kirkossa.

Klo 15 keväisiä yhteislauluja ja kahvit Herttoniemenrannan kappelissa.

Klo 18 kuorojen konsertti ja iltapala Kulosaaren kirkossa. Klo 20.30 iltaehtoollinen Leposaaren kappelissa.

Ristisaatto kulkee välit kävellen. Mukaan voi tulla haluamalleen osuudelle. Ilmoittautuminen Ilm lounaalle viim.

10.4. seurakunnan s virastoon p. 09 2340 3300.

Laule Lauletaan pääsiäisvirsiä klo 14 Kallio Kallion seurakuntakodissa.

Sana Sanaa sukukansoille klo 15 Lähetyskir tyskirkossa, Tähtitorninkatu 18. Raamatu matunkäännösinstituutin 30-vuotisjuhla juhlakonsertti.

Syktyvkarin Komikirk musiikkiryhmä Jumov Ma, kirkon ud udmurttiryhmä Inkrez Iževskistä, Id Elina, laulu ja kantele. Komien Ida ja udmurttien kansanmusiikin sä sävyttämää hengellistä musiikki kia sekä kantelegospelia.

M Musiikkihartaus klo 18 Olaus Pe Petrin kirkossa, Minervankatu 6.

Ma Markku Heikinheimo, urut. Alain.

Su Sunnuntai 14.4.

Musi Musiikkia kirkkokahveilla klo 11.30 Kallion kirkolla. Ahjo-Ensemble. RauKallio tavaara: Suomalainen Rukouskirja. tavaa Virren voimaa n. klo 13 Myllypuron Virre kirkossa. Yhteislaulua. kirkos Hengellisiä yhteislauluja klo 18 Heng Herttoniemenrannan kappelissa Hertt lähetystyön hyväksi. Kirkkokuoro, lähety Päivi Anttila.

Kirsi Lemponen, L

Keskiviikko 17.4.

Improvisaatiokonsertti klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Anne Rahko-Leino.

Yhteislauluhetki klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Konsertti klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Jussi Hirvonen, tenori, Ilmari Räikkönen, piano.

Lähetyslaulujen ilta klo 18 Jakomäen kirkossa. Lauluryhmä Pulssi, Jukka Toivonen, huilu, Elina Perttilä.

Esillä Kiinalainen teehuone -näyttely.

Häämusiikki-info klo 18 Paavalinkirkossa. Kaikki häistä ja vihkimisestä kirkossa.

Kohtaamispaikkana Krypta klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Sakari Löytyn levynjulkistamiskeikka. Afrikkateemaista musiikkia.

Tahdon-ilta klo 18 Östersundomin kirkossa. Tietoa vihkimusiikista sekä kirkollisesta vihkimisestä.

Bachin sonaatteja klo 19 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Zoltan Takacs, viulu, Laszlo Sule, piano.

Kolme sonaateista BWV 1014–1019.

Toiset kolme 18.4. klo 19. Maksull. ohjelma.

Kevätkonsertti klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Chorus Sine Nomine, Katja Mäkiö, urut. Ohjelma 5 e.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

28

Kirkko&kaupunki 10. huhtikuuta 2013 Numero 13

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

kaikki tarvittava pelastustamme varten. On kuljettava keskitietä, jos aikoo kokosydämisesti uskoa Jeesukseen ja elää nykymaailmassa.

Antakaamme Jumalan puhua meille Raamatussa. Hän tekee sen varmasti. Löydämme elävän Herran Jeesuksen, ja siitä alkaa uusi elämä.

Heikki Virkkunen Munkkiniemen seurakunnan jäsen

Arttu Haglund elokuvaohjaaja, Helsinki

Piispa Askola tuo esiin luottamuksensa päätoimittaja Seppo Simolan teologiseen sanoitukseen, mutta ainakin ”KyllästyneelNimimerkki Viisveisaanko? kirjoitti mielile” Simolan sanoma on jäänyt epäselväksi. piteissä (K&k 27.3.) hautakivestä, joka oli kaPiispa Askolan näkemykseen, että meitä donnut hänen miehensä hautapaikalta Malhelsinkiläisiä on monenlaisia, ei voi muumin hautausmaalla. ta kuin yhtyä. Tällöin on itsestään selvää, Syynä tapahtumaketjuun oli inhimilliettei jokaista helsinkiläistä voi miellyttää. sen virheen vuoksi hautatoimen tietojärjesPäätoimittaja Simola on kuitenkin pyrkinyt telmään päätynyt väärä tieto haudan hallinmäärittämään helsinkiläisten uskoa esimerta-ajan päättymisestä, joka johti hautakiksi kirjoituksessaan Stadilainen tapa kiven poistamiseen. uskoa (K&k 19.1.2011). Itse paljasRoudan sulettua hautamuisjalkaisena stadilaisena jäin kirJatka tomerkki tullaan palauttamaan joituksessa kaipaamaan edes keskustelua takaisin haudalle ja hauta kunmainintaa kristillisen uskon nostetaan. Tästä on sovittu verkossa www. keskeisimmästä asiasta, Jeeomaisten kanssa. suksen ylösnousemuksesta. kirkkojaPahoittelemme tapahtuTällaisten ajatusten pohjalkaupunki.fi nutta ja siitä omaisille aiheututa toivonkin, että piispa Asnutta mielipahaa.Tulemme tarkola vastaisi nimimerkin kysykistamaan tältä osin toimintapromyksiin.

Raija Olkkola sessejamme, ettei vastaavaa pääse jathelsinkiläinen kossa tapahtumaan.

Kadonneen hautakiven kohtalo

Risto Lehto hautaustoimen päällikkö

Piispan vastaus Kyllästyneelle Olen iloinen, että piispa Irja Askola vastasi (K&k 27.3.) lukijalle. Itse odotin vastausta mielenkiinnolla. Olin kuitenkin pettynyt, kun piispa ei vastannut nimimerkin Kyllästynyt kysymyksiin: ”Onko seurakuntien virallisen linjan mukaan Jeesus enää Jumalan Poika ja meidän kaikkien Vapahtaja vai vain suuri opettaja” ja ”Onko Raamattu Jumalan Sana vai vain joukko yhteen koottuja tarinoita?” (K&k 20.3.).

Oikea suhtautuminen Raamattuun Kirkko ja kaupunki -lehdessä väännetään jatkuvasti peistä oikeimmasta suhtautumisesta Raamattuun. Vastakkain ovat ”liberaalit rationalistit” ja ”fundamentalistikonservatiivihihhulit”.

Täytyy olettaa, että molemmissa ryhmissä on sydämen kristittyjä. Jeesus ei kutsunut meitä riitelemään keskenämme, vaan rukoili, että me yhdessä antaisimme elävän todistuksen hänestä ja Isästä, joka meissä kristityissä asuu.

Raamattu on kirjoitettu, jotta meillä olisi

Marjatta Näätänen

Diakoniatyöntekijät palkkakuopassa

Avioliitto kuuluu kaikille Krista Lyyränen (K&k 13.3.) ja Antti Timonen (K&k 27.3.) puolustivat nykymuotoista avioliittoa sillä, että Raamatussa puhutaan miehen ja naisen välisestä liitosta. Raamattuun vetoamalla voi toki puolustaa myös esimerkiksi orjuutta, raiskatun pakkoavioliittoa raiskaajansa kanssa tai homojen tappamista.

Kahdessa tuhannessa vuodessa asiat ja asenteet kuitenkin muuttuvat: harva Raamattua kirjaimellisesti tulkitsevakaan kannattaa edellä mainittuja toimintamalleja.

Merkittävin ongelma heteroiden yksinoikeuden perustelemisessa Jumalan tahdolla on kuitenkin se, että avioliitto ei ole kirkollinen, vaan yhteiskunnallinen instituutio.

Siihen kuuluu eksklusiivisia oikeuksia, joita rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä ei ole.

Avioliiton yksityiskohdista päättää eduskunta. Siksi on syytä puhua perustavanlaatuisesta ihmisoikeuskysymyksestä. Kirkon kielteinen kanta on tietysti surullinen asia erityisesti kristityille homopareille, jotka haluaisivat Jumalan siunauksen liitolleen.

Mutta kirkko päättää siitä – ja vain siitä.

Avioliittoon haluaville homopareille kyseessä on selvästi tärkeä instituutio. Yhtä lailla tärkeä se tuntuu olevan ihmisille, jotka kynsin ja hampain pitävät nykymuotoisesta avioliitosta kiinni, kuten Antti Timoselle. Siksi hänen kirjoituksensa loppukaneetti, ”mielestäni eduskunta voisi... keskittyä tärkeämpiin asioihin”, on epälooginen ja sisäisesti ristiriitainen.

Ville Ranta

Jätämme tuhansille tuleville sukupolville ydinjätteemme, eikä heillä on mitään mahdollisuutta protestoida.

Ville jalovaara (sd) puolestaan toteaa, ettei aloitettua hanketta voi jättää kesken. Eikö poliitikoilla tulisi olla rohkeutta myöntää, että hekin tekevät virheitä. Pohjatiedotkin päätöksille voivat olla harhaanjohtavia.

Mielipidekirjoituksissa on otettu selkeästi kantaa avioliittolakiin ja siihenkin, että Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen ja rankaisee ankarasti, jos joku hänen tahtoaan pilkkaa.

Kiihkotonta faktatietoa en ole nähnyt.

Nimittäin hyvä Luojamme on katsonut aiheelliseksi monimuotoisuudenkin sukupuolen määrittelyssä. Sen lisäksi, että kromosomipari XX on nainen, XY mies , kromosomeja voi olla myös muunlaisena yhdistelmänä: niitä voi olla liikaa tai liian vähän.

Syntyvä voi olla ilmiasultaan jopa molempaa sukupuolta omaava. Silloin tulee kyseeseen oletusarvoleikkaus. Joskus Luojansa kuva tuntee olevansa kaikin puolin kiinnostunut vain omasta sukupuolestaan pienestä pitäen. Sitä ei muuta loitsu eikä polvirukouskaan. Oli nyt sitten kysymys kromosomeista tai geeneistä.

Lisäksi ajattelen, että ihminen on paljon muutakin kuin toisten ihmisten arvottama seksuaaliolento. Joten eiköhän armahdeta itsemme ja muut. Meillä kun tuntuu olevan sellainenkin valta.

Anki Pälve

Antoiko Jumala ydinvoiman?

Helsingin kaupunginvaltuutettu Mika Ebeling (kd) kirjoittaa Helsingin Sanomissa (28.3.), että ”ydinvoima on Jumalan antama tapa tuottaa energiaa”. Tällä hän perustelee 30 miljoonan lisärahoituksen antamista Olkiluoto3 -ydinvoimalalle. Samalla päättelyllä on Jumala antanut myös ydinaseet, niitähän tekevät samat tahot, jotka rakentavat ydinvoimaloita. Kyse on vain saman kolikon eri puolista.

Eiköhän Jumala tarkoittanut, että ihmisellä on myös vastuu teoistaan. Luomakunta on luotu suojeltavaksi ja tulevien sukupolvien elinolosuhteet ovat vastuullamme.

Evankelisluterilaisen kirkon työntekijöiden palkkoja korotettiin huhtikuun alussa 1,4 prosenttia. Palkkaan, joka minulla on tällä hetkellä luokan 502 perusteella 2 223 euroa ilman kokemuslisiä. Korostus näkyisi palkassa noin 20 euron lisänä kuukausittain.

Jo etukäteen se tuntui lähinnä naurettavalta pelleilyltä.

No, onhan tuokin tyhjää parempi, ajattelin silloin. Nyt tuo mitätön rahasumma lähinnä raivostuttaa, koska todellisuudessa verojen jälkeen rahaa tulee tilille euron vähemmän kuin ennen korotusta.

Sosionomi-diakonin koulutus kestää kolme ja puoli vuotta. Sosionomin koulutuksen sisällöstä voidaan olla montaa eri mieltä, mutta totuus on, että ammatissaan toimivat diakoniatyöntekijät ovat rautaisia alansa ammattilaisia. Kohtaamme päivittäin työssämme surua, ihmisten hätää ja ongelmia. Teemme työtä moniammatillisissa verkostoissa. Diakoniatyöntekijöiden antama apu on taloudellista, hengellistä, henkistä ja erittäin korkeatasoista.

Työ on erittäin kuormittavaa. Työaikaa ei ole, ja tiedänpä joidenkin kollegoiden vastaavan puhelimeen myös illalla kotona ollessaan. Asiakkaat ja heidän kohtalonsa eivät jää työpaikalle. Siksipä nettopalkkani, joka tämän huiman korotuksen jälkeen on 1 734 euroa, tuntuu lähinnä huijaukselta ja hyväksikäytöltä. Joskus vastaanotollani on tullut asiakas, jonka kuukausittaiset tulot ovat olleet erilaisten tulonsiirtojen jälkeen suuremmat kuin minulla!

Palkkapäivänä laskujen maksamisen jälkeen kiroan sitä päivää, kun päätin seurata kutsumustani. Tämä kutsumusammatti ei nimittäin elätä.

Tuleva ammatinvaihtaja

Pääsiäisaamun suru Lähdin pääsiäispäivän messuun. Odotin pääsiäisliljoin koristellun alttarin, sisääntulosaattueen, kynttilöitä ja kukkia. Odotin iloista musiikkia.

Mitä sain? Alttari oli ”arkisunnuntain” asussa. Valkoinen kukkanippu vei ajatukset hautajaisiin. Sain virsikirjan ja messukaavan. Mikään ei viitannut päivän ainutlaatuisuuteen.

Urkuri aloitti säestämällä virren. Pappi puhui ilon päivästä. Iloiset tekstit kuulostivat kuitenkin onnettoman vierailta tässä ”arkiympäristössä”. Kaiken kukkuraksi puhe hukkui huonoon äänentoistoon. Saarna oli saarnatekstin laajennettu versio, luettu (!) sellaisella nopeudella että puhe ja kirkkotilan akustiikka sekoittuivat puuroksi, josta oli vaikea saada mitään selvä. Herra armahda! Älkäämme huokaisko, että kirkkomme tyhjenevät, jos hoidamme seurakunnan tärkeintä toimitusta (kuten pappien kesken usein toteamme) näin löysin rantein. Ellemme ota tehtäväämme vakavasti, miten ihmeessä pystyisimme välittämään ihmisille tunteen, että olemme kokoontuneet elämämme tärkeimpien asioiden ääreen?

Eihän meiltä vaadita paljon. Vain kykyä miettiä, mitä voisimme yhdessä tehdä, jotta kirkkokansa kokisi jotain elämää suurempaa jokaisen jumalanpalveluksen yhteydessä. Ellemme itse enää siihen pysty, kutsukaamme avuksemme työryhmän. Ellei, joukko puolittuu ensi vuonna, ja taas puolittuu.

Pääsiäisaamun ilo muuttuu pääsiäisaamun suruksi. Tullessani kirkkoon kirkonpalvelija seisoi lähellä pääovea, tupakalla…

Jan-Erik Lindqvist