K&k 2015 nro 1

www.kirkkojakaupunki.fi

Mikael Laakasuo tutkii robottien etiikkaa » 8

Numero 1

Torstaina 8. tammikuuta 2015

SIRPA PÄIVINEN

Miten muslimi voi olla feministi?

Uusi kolumnisti kertoo » 4, 7 Asiakkaat kiittelevät kaupungin perhetyötä » 8–9

Kastemekon tarina Liisa Walle-Uppala esittelee pukua, jossa on kastettu noin 70 vauvaa » 12–13

Tehdään alkaneesta vuodesta entistä parempi » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

”

Lainasanat

Jumala on queer-teologille tosi iso kysymysmerkki, liian vaikea kysymys. Tämä outo, liikkuva ja m määrittämätön Jumala on ihmiskuvan pohja.”

Väitöstutkija Nina Järviö sivuilla 10–11.

Vä

Numero 1

8.1.2015

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATRI SAARELA/INSTAGRAM:KUTRIART

Pääkirjoitus

Numeroita uodenvaihteessa ruoditaan perinteisesti kirkon jäsenyyteen liittyviä numeroita. Ihan täsmällisiä lukuja ei kirkkoon liittyneistä tai siitä eronneista saada ihan heti, mutta riittävällä tarkkuudella lukuja voidaan arvioida.

Viime vuosi ei ollut ihan ennätysvuosi kirkosta eroamisessa, mutta likellä oltiin. Kirkon päätti jättää lähes 80 000 ihmistä. Isompi luku on ollut vain vuonna 2010, jolloin lähtijöitä oli noin 5 000 enemmän. Tavallisina vuosina, jolloin ei ole ollut erityistä eroaaltoa aiheuttanutta kohua, määrä on vaihdellut 40 000:n ja 50 000:n välillä.

Kirkkoon liittyi viime vuonna yli 15 000 ihmistä, mikä on suurin määrä ikinä.

Liittyneiden määrässä on tapahtunut viime vuosina hienoista kasvua. Kaiken kaikkiaan evankelisluterilaisessa kirkossa on noin 4 000 000 jäsentä eli vajaa kolme neljäsosaa suomalaisista.

V

Rukous Pelko on niin tiheä, että se vangitsee minut.

Soimaan itseäni siitä, että anna uhkien hallita itseäni.

Välttelen pimeyttä parhaani mukaan.

Sinä sanot usein, että älkää pelätkö.

Anna sinä rohkeutta kohdata tunteeni.

Anna minulle viisautta toimia oikein, kun pelon aallot kasvavat.

Pyhä Jumala, vapauta minut siihen elämään, johon sinä olet minut tarkoittanut.

Jokaisen numeron takana on ihminen. Kirkosta eroava on suuttunut tai pettynyt johonkin. Voi olla, ettei kirkko merkitse hänelle mitään, tai ei ainakaan niin paljon, että ha-

luaisi sitä jäsenyydellään kannattaa. Joku ehkä lähtee kohun seurauksena, ikään kuin virran mukana jonkinlaisena protestina.

Kirkkoon liitytään usein merkityksellisen tapahtuman vuoksi, esimerkiksi rippikoulun, kummiuden tai vihkimisen takia. Yhä useampi liittyy myös elämänkatsomuksellisen pohdinnan tai uskonkysymysten vuoksi. Moni kertoi viime vuonna niinkin, että halusi palata kirkkoon, koska se on muuttunut edukseen.

Ne neljä miljoonaa, jotka pysyvät kirkon jäseninä, tekevät niin osittain perinteen voimasta. Kirkko kuuluu suomalaiseen elämäntapaan ja -menoon. Monet tuntevat myös saavansa jotain itselleen ja perheelleen tai haluavat tukea sellaista kirkon työtä, jota pitävät hyvänä.

Tekisi mieli sanoa jokaiselle kirkosta eronneelle: harmi, ettet löytänyt sitä arvokasta, mitä oli tarjolla, ja anteeksi, ettemme osanneet sitä sinulle tarpeeksi hyvin näyttää.

Jokaiselle kirkkoon liittyvälle: tervetuloa, koetetaan pärjätä kimpassa ja tehdään tästä yhteisöstä yhdessä entistä ehompi.

Jokaiselle kirkossa pysyneelle: kiitos menneestä vuodesta, tehdään alkaneesta vielä parempi.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Kun valtameri kuivuu, nähdään sen pohja; kun ihminen kuolee, hän on yhä arvoitus.

Hengitys on elämän perusta ja perusilmaus. Hengityksen haltuun otto ja sen täydellinen ymmärtäminen on aina vajavaista. Aivan kuin hengityksen pohjalla olisi aukko maailmaan, joka on tuntematon, pelottava ja josta emme tiedä ja jota siksi ei voi hahmottaa.

Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.

Kiinalainen kirjailia Xu Zhonglin (kuoli n. 1566)

Minna Martin, Maila Seppä, Päivi Lehtinen ja Tiina Törö: Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena.

Mediapinta Oy 2014, uusi laajennettu laitos.

Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta

3

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Lastenmaan toimituksessa. Kaskiset päättivät viime vuonna pelastaa perinteikkään Lastenmaa-lehden ja ryhtyivät tekemään sitä kotitoimistosta käsin. Kuvassa ovat Teemu Vilén (takana vasemmalla), Anna-Mari Kaskinen, Pekka Kaskinen, Eveliina Kaskinen (edessä) ja Simon Ra.

Lastenlehti syntyy perheen voimin Anna-Mari Kaskinen ja Pekka Kaskinen päättivät pelastaa Lastenmaa-lehden, jolle ei meinannut löytyä kustantajaa.

Teksti Noora Hellman Kuva Sirpa Päivinen

K

irjailija ja runoilija Anna-Mari Kaskinen vietti viime talvena unettoman yön. Kotimaa Oy aikoi kannattavuussyistä luopua kristillisen Lastenmaa-lehden kustantamisesta. Jatkajaa ei löytynyt järjestöistäkään.

Lehden päätoimittajana 1990-luvulta lähtien toiminut Kaskinen katseli nukkuvaa 11-vuotiasta Elise-tytärtään ja murehti, mitä lehden lopettaminen merkitsisi lapsille. Yön tun-

teina syntyi ajatus: ehkä heidän perheensä voisi ryhtyä kustantajaksi.

Roihuvuoren kirkkoherra Pekka Kaskinen ei tyrmännyt vaimonsa ideaa.

– En osannut heti vastata kyllä tai ei. Sanoin, että tehdään laskelmia, Pekka Kaskinen kertoo.

Piti miettiä, millä keinoin lehdestä saisi kannattavan. Kaskiset arvelivat säästävänsä tekemällä työn kotitoimistossa. He perustivat Lastenmaa Oy:n, joka otti lehden tehtäväkseen toukokuussa.

– Monet ovat olleet iloisia, että yleiskristillinen kulttuurilehti saa jatkaa. Lastenmaa antaa kristillistä kasvatusta ja jatkaa samantapaista lastenlehtiperinnet-

tä kuin legendaarinen Pääskynen aikanaan, Anna-Mari Kaskinen sanoo.

Päätoimittajana jatkoi AnnaMari Kaskinen. Toimitussihteerinä ja ulkoasuntoteuttajana aloitti Laajasalon opiston lehtitoimittajan linjalta valmistunut tytär Eveliina Kaskinen.

Hänen kumppaninsa datanomi Simon Ra otti talousalan opintojensa ohessa vastuulleen lehden nettisivujen kehittämisen. Myös tilausrekisterin ylläpito, laskutus ja kirjanpito siirtyivät syksyllä Ralle. Kaskisten muusikkopoika Elias auttoi radiomainoksen äänittämisessä.

Lastenmaan pelitoimittajana toimii Kaskisten vanhimman tyttären puoliso Teemu Vilén.

Hän on töissä kansainvälisessä pelialan yrityksessä. Lastenmaan nettisivuille on saatu joitakin suomenkielisiä opetuksellisia lasten tietokonepelejä.

– Vaikka lehden arvot ovat vuosisataiset, sen pitää elää tässä

maailmassa. Teemu on ajan hermoilla. Pelit ovat osa sitä, AnnaMari Kaskinen sanoo.

Eikö työskentely perheenjäsenten kesken sitten raasta hermoja?

Vilén myöntää virnistellen, että hän epäili aluksi ajatusta. Kokemus osoittautui kuitenkin hyväksi.

Perheen kesken asiat uskalletaan sanoa suoraan. Eveliina Kaskinen saattaa todeta, ettei jokin kuva näytä nykyaikaiselta.

– Lehden pitää näyttää erilaiselta kuin 20 vuotta sitten, hän korostaa.

Eri aikakausien kuvamaailmat kohtaavat Lastenmaassa. Perinteisempi kuva sopii esimerkiksi hartauskuvaksi. Kannessa taas seikkailevat modernit hahmot.

Kirkkoherran töiltään Pekka Kaskinen ei osallistu lehden tekemiseen. Hän informoi heti seurakuntaneuvostoa Lastenmaa Oy:n perustamisesta. Neuvosto toivotti vaimon hankkeelle kaikkea hyvää.

Lehdelle on toki hyötyä Pekka Kaskisen laajoista valokuvakokoelmista. Samoin hänen kirjoittamistaan kirjoista on poimittu vastauksia Kysy papilta -palstalle.

Aviopuolisot ostivat lehden yhdessä, koska heillä on yhteinen pankkitili. Miltä talous näyttää nyt, kun Lastenmaa Oy on julkaissut ensimmäiset numerot?

Eveliina Kaskisen ei ole tarvinnut etsiä muita töitä, mutta itselleen Anna-Mari Kaskinen ei ole nostanut yhtiöstä palkkaa. Vaikka isoja markkinointibudjetteja ei ole, ilmassa on toiveikkuutta.

Tarkkoja tilaajamääriä Anna-Mari Kaskinen ei halua eritellä.

– Joulun alla tuli mukavasti uusia tilauksia. Unelmana olisi luoda kokonainen kristillinen lastenmedia. Lehden ympärille voisi kuulua erilaisia konsepteja, kuten interaktiiviset nettisivut, lasten musiikkia, pelejä ja filmejä, Anna-Mari Kaskinen sanoo.

Lastenmaa ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Lehti täyttää 30 vuotta vuonna 2016.

4

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Maryan Abdulkarim

Tunne historiasi ähi-idässä 1 400 vuotta sitten Mohammedniminen, 40-vuotias mies kertoi ensin Khadija-vaimolleen ja sitten ystävälleen Gabrielista, joka oli toimittanut hänelle viestin Jumalalta. Viestin sisältö oli vapaasti suomennettuna: Lue Herrasi nimeen, joka on luonut ihmisen.

Siitä alkoi islamina tunnetun uskonnon aikakausi Lähiidässä. Mekassa, jossa palvottiin kymmeniä ellei satoja idoleita jumalina, siihen suhtauduttiin karsaasti. Ensimmäiset muslimit kokivat vainoa, rangaistuksia, teloituksia ja omaisuuden takavarikointeja. Vaino jatkuu aina siihen asti, kun Negash, Abessinian kristitty hallitsija tarjosi vainotuille turvapaikan.

L

”

Ihminen ilman historiaa on kuin puu ilman juuria.”

Medinalaiset, jotka olivat omaksuneet tämän uuden uskonnon, tarjosivat vainotuille mekkalaismuslimeille kodin luotaan. Medinasta tuli näin ensimmäinen islamilainen valtio. Mohammed sai Medinan vuosinaan Allahilta lisää ilmestyksiä Gabrielin kautta. Islamilainen valtio sai muotonsa ja se kukoisti. Myöhemmin osa muslimeista pääsi asettumaan takaisin kotikaupunkiinsa Mekkaan, joka oli valloitettu. Osa mekkalaisista tunnusti islamia, osa taas pitäytyi omissa uskonnoissaan.

Islamista tuli lyhyessä ajassa laajalle levinnyt ja vaikutusvaltainen uskonto. Tiede, taide ja kulttuuri kukoistivat. Matematiikka, tähtitiede ja psykologia ovat tieteenaloja, jotka kehitettiin islamilaisessa tiedeyhteisössä. Eri uskonnot elivät islamin vaikutuspiirissä verovelvollisina ja kansalaisoikeuksista nauttien.

Tämä kukoistus jatkui aina ristiretkiin asti.

Tämä on historiaa, joka on hyvin tuttu useimmille muslimille.

Kuitenkin se on tuntematon isolle osalle heistä, jotka eivät ole muslimeja. Se on historiaa, joka ei ole luettavissa meidän koulujen historian oppikirjoista. Ymmärtääkseen islamofobian todelliset merkitykset muslimiyhteisöissä täytyy ymmärtää tuota historia. Islamofobia identifioi muslimit paitsi mahdollisiksi terroristeiksi pyrkii myös pyyhkimään olemattomiin tuon historian. Ihminen ilman historiaa on kuin puu ilman juuria, kuten Malcolm X totesi. maryan.abdulkarim@gmail.com Vapaa kirjoittaja ja yhteiskunnallinen aktivisti sekä hengellinen musta feministi.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

44,7 Kirkon Ulkomaanavun budjetti tälle vuodelle on 44,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 toteutunut budjetti oli 35,6 miljoonaa euroa, joten kasvua oli noin 20 prosenttia. Kasvu keskittyi erityisesti hauraisiin valtioihin.

Lutherin tar kiehtoo ede LutherstadtWittenberg valmistautuu reformaation 500-vuotisjuhlaan.

Teksti ja kuva Ville Jalovaara

S

aksan pääkaupunki Berliinistä on viime vuosina tullut yksi suomalaisten suosimia matkakohteita.

Harva Berliiniin muutamaksi päiväksi matkustava kuitenkaan tulee harkinneek-

si pistäytymistä sata kilometriä etelään sijaitsevassa Wittenbergissä, jonka nimi jo koulun uskonnontunneilta palautuu kiinteästi reformaattori Martin Lutherin persoonaan.

Päivämatkaa Wittenbergiin kannattaa harkita, sillä Berliinin päärautatieasemalta pääsee tunnin välein junalla Wittenbergiin, joka on Eislebenin ohella Saksan toinen virallinen Lutherstadt, Luther-kaupunki. InterCity-juna kiitää Berliinistä Wittenbergin vanhan kaupungin juurelle kolmessa vartissa.

Wittenberg valmistautuu parhaillaan reformaation 500-vuotisjuhlaan. Kolmen vuoden päästä tulee puolivuosituhatta siitä, kun Martin Lutherin kerrotaan 31.10.1517 naulanneen 95 teesiään kaupungin Linnankirkon oveen.

Teesit haastoivat katolisen kirkon opetukset katumusharjoituksista, paavin vallasta ja aneista.

Teesien julkaisua syksyllä 1517 pidetään historiallisena faktana, mutta siitä naulasiko Luther kirjaimellisesti teesit kirkon oveen ei ole varmuutta. Alkuperäinen puinen ovi on sittemmin tuhoutunut ja korvattu pronssiovella, johon teesit on kaiverrettu.

Samaisen Linnankirkon lattian alta paikannettiin vuoden 1892 korjausten yhteydessä Lutherin hauta, joka on nykyisin nähtävissä. Vieressä lepää hänen pitkäaikainen työtoveri Filip Melanchthon, jonka entinen koti on yksi Wittenbergin nähtävyyksiä.

Päiväretki Berliinistä Wittenbergin kannattaa jo itse keskiaikaiseen kaupunkiin tutustumi-

5

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

ESKO JĂ„MSĂ„

Alussa oli Sana. Wittenbergin vuonna 1503 käyttÜÜn otettua linnankirkkoa kunnostetaan reformaation juhlavuoteen 2017.

Lutherin kerrotaan naulanneen kuuluisat 95 teesiään kirkon oveen 31.10.1517. Kirkossa on myÜs Martin Lutherin ja Filip Melanchthonin haudat.

Kuuluisa jatko on liitetty kertomukseen myÜhemmin: – Tässä seison, enkä muuta voi.

Wormsin tapahtumien jälkeen keisari julisti Lutherin lainsuojattomaksi. Lutherilla oli kuitenkin tukijoita, joiden intresseihin paavin vastustaminen sopi mainiosti.

Saksin vaaliruhtinas Fredrik Viisas järjesti Lutherille turvapaikan Wartburgin linnaan.

Samaan aikaan Wittenbergissä reformaatio kuitenkin eteni.

Ehtoollinen alettiin antaa myÜs maallikoille molemmissa muodoissaan, nunnat ja munkit lähtivät luostareista ja pappien selibaatti lakkautettiin.

Keväällä 1522 Luther palasi Wittenbergiin ja yritti ottaa re-

�

En voi enkä tahdo peruuttaa mitään, koska omatuntoaan vastaan toimiminen ei ole turvallista eikä rehellistä.�

Tekstien ääreen. Seurakunnan luottamushenkilÜnäkin toimiva Kaisa Raittila etsii kirjoittaessaan yllättäviä näkÜkulmia.

Kaisa Raittila kirjoittaa Taivaan tähteä Kirjailija ja toimittaja Kaisa Raittila palaa kirjoittamaan Taivaan tähden -palstaa, jolla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

Raittila on kirjoittanut Taivaan tähteä aikaisemmin kolmen vuoden ajan. Vaikka tekstit ovat tuttuja, niistä lÜytyy yhä uutta sisältÜä. – Elämäntilanteet ja maailmanhistoriallinen tilanne vaikuttavat voimakkaasti siihen, mikä muodostuu itselle sellaiseksi, että sitä jää miettimään, Raittila sanoo.

Hän kertoo haluavansa etsiä

teksteihin yllättäviäkin näkÜkulmia. – Raamatun sanoin haluan koetella kaikkea ja pitää sen mikä on hyvää. Meillä on paljon hengellisiä kliseitä, joita toistellaan helppouden vuoksi ilman että luettaisiin tarkkaan ja ajateltaisiin, mistä tässä oikeastaan on kysymys tai mistä tässä myÜs voisi olla kysymys.

Raittilan kanssa palstalla vuorottelee HelsinkiMission toiminnanjohtaja, pappi ja viestinnän monitoimimies Olli Valtonen, joka kirjoitti Taivaan tähteä myÜs viime vuonna.

Uusia kolumnisteja Kirkko ja kaupungin uusina kolumnisteina aloittavat tänä vuonna sosionomiksi opiskeleva Maryan Abdulkarim, toimittaja Vil-

le BlĂĽďŹ eld, Portaanpään opiston rehtori Petri Järveläinen ja kirjailija Sasa Salmela. Maryan Abdulkarimin haastattelu on sivulla 7.

Martin Luther

sen vuoksi. Toisen maailmansodan aikana useat vastaavat saksalaiset kaupungit tuhoutuivat liittoutuneiden pommituksissa.

Vanha Wittenberg kuitenkin säästyi sodan tuhoilta.

Ensimmäisenä rautatieasemalta kaupunkiin kävellessä tulee vastaan Martin Lutherin ja hänen vaimonsa Katharina von Boran kotina toiminut entinen augustinolaisluostari, jossa on Lutherin elämästä kertova museo. Olleessaan vielä munkkina Luther teki sen tornissa hengellisen lÜytÜnsä, jonka mukaan yksin usko riittää sielun pelastukseen.

Ei tarvinnut maksaa aneita lyhentääkseen aikaa kiirastulessa tai kerätä pyhäinjäännÜksiä, koska ne olivat tarpeettomia.

Lutherin syksyllä 1517 julkaisemien teesien jälkeen tapahtumat

lähtivät etenemään. Luther ei ollut ensimmäinen paavin haastanut teologi. Vuosisataa aiemmin Jan Hus oli päätynyt Konstanzissa roviolle yritettyään samaa.

Paavi Leo X vastasi Lutherin haasteeseen julistamalla Lutherin kirkonkiroukseen. Wormsin valtiopäivillä 1521 Luther joutui vastaamaan opetuksistaan maallisen esivallan eteen.

Luther-museossa näytetään augistinolaismunkin kaapua, jonka kerrotaan olleen hänen päällään Wormsissa. Lutheria vaadittiin perumaan aiemmat opetuksensa, mutta hän kieltäytyi ja vastasi: – Omatuntoni on sidottu Jumalan sanaan. En voi enkä tahdo peruuttaa mitään, koska omatuntoaan vastaan toimiminen ei ole turvallista eikä rehellistä.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosentti.

Tuomasmessu -kauden avaus 11.1. klo 18 Saarnaa pastori Minna Jaakkola Liturgina Petri Luomanen Messun kokoavat Matti Verkasalo ja Tiina Paloniitty Musiikissa Antti Vuori yhtyeineen Inna Vintturi ja Tuomaskuoro

18.1. klo 18 TaizĂŠ-henkinen Tuomasmessu

RSMK?QKCQQS Ă‚

ina lleen

formaation johtoonsa. Tapahtumat eivät kuitenkaan pysyneet hänen hallinnassaan. Lutherin opetuksista vaikutteita saaneet talonpojat nousivat kapinaan vaatimaan parempia elinoloja.

Kapinan alussa Luther yritti rauhoittaa tilannetta, mutta väkivallan lisääntyessä hän kehotti ruhtinaita kukistamaan kapinaliikkeen. Tuhansien uhrien myÜtä osa uskonpuhdistuksen idealismista kuoli. Muutokset Euroopan uskonnolliselle kentällä olivat kuitenkin pysyviä, vaikka monet uskonsodat katolisten ja luterilaisten välillä olivat vielä edessä.

Wittenbergin museossa kulkiessa näkee, että jokaisella aikakaudella on ollut oma Lutherkuvansa. Milloin hän on ollut saksalainen nationalisti, milloin DDR:n vallankumousjohtaja.

Wittenbergin valmistautuessa reformaation 500-vuotisjuhlaan on parasta, että nämä kaikki eri kuvat mahtuvat olemaan rinnakkain Luther-museon näyttelyssä.

Ei ole yhtä ainutta totuutta, vaan kaikki ovat heijastuksia saman merkittävän historiallisen henkilÜn vaikuttavuudesta.

Saarnaa pastori Tapio Koivu Liturgina Laura Mäkelä Messun kokoavat Kristiina Kallinen ja Topi Haarlaa Musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen Juha Ju Vintturi ja Tuomaskuoro Messujatkot ja Minituomaat

Tervetuloa!

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

6

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1 ESKO JÄMSÄ

Piispa Irja Askola kutsui helsinkiläisiä tuomaan toivoa Piispa Irja Askola kutsui helsinkiläisiä Senaatintorin uudenvuoden vastaanottojuhlassa talkoisiin tuomaan toivoa ja tuottamaan turvallisuutta.

– Ehdotan, että ensi vuonna me valitamme vähemmän. Välitämme enemmän. Me arvostelemme vähemmän. Armahdamme enemmän. Me kyräilemme vähemmän.

Kiitämme enemmän. Me kadehdimme vähemmän. Jaamme omastamme enemmän, Askola sanoi.

Perinteisessä helsinkiläisten uudenvuodenjuhlassa puhui myös kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Tapahtumassa esiintyivät Jonna Tervomaa, Riku Niemi Orchestra ja Tulisirkus Walkea.

Tarja Kantola Ulkomaanavun hallituksen puheenjohtajaksi

Reissua tiedossa. Janne Rissasen työskentelyalue ulottuu Helsingin, Espoon ja osin Tampereen hiippakuntien alueille.

Helsingissä ensimmäinen kuuro kuurojenpappi

J

oulukuun alussa Helsingin seurakuntayhtymässä aloitti työnsä Suomen evankelisluterilaisen kirkon ensimmäinen kuuro kuurojenpappi Janne Rissanen.

Vaikka kuurojentyötä on tehty kirkossa jo yli sadan vuoden ajan, aikaisemmin kaikki kuurojenpapit ovat olleet kuulevia. Niin ovat tosin olleet kaikki muutkin papit: kun Rissanen vihittiin papiksi vuonna 2010, hänestä tuli kirkon ensimmäinen kuuro pappi.

Kuurojenpapin työssä kuurous on etu.

– Olen itse viittomakielinen ja tunnen kuurojen kulttuuria hyvin, hän kertoo.

Rissanen on ehtinyt kerätä kokemusta kuurojentyöstä eri puolilta maailmaa. Ennen pappisvihkimystään Rissanen työskenteli muutaman vuoden Porvoon kuurojenpapin viransijaisena. Vihki-

myksen jälkeen Rissanen työskenteli neljä vuotta Suomen Lähetysseuran lähettämänä Jerusalemissa ja Länsirannalla.

Helsingin piirin kuurojenpapin työhuone on Helsingin seurakuntayhtymän tiloissa, mutta työalue kattaa Helsingin ja Espoon hiippakunnat sekä osia Tampereen hiippakunnasta.

Kuurojenpappi vastaa alueella viittomakielisten jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten kuten kasteiden ja hautaan siunaamisten järjestämisestä, sielunhoitotyöstä sekä rippikoulujen järjestämisestä. Lisäksi kuurojenpapin tehtävänä on edistää seurakuntien vastuuta kuuroista seurakuntalaisista ja antaa työalaan liittyvää koulutusta.

Suomessa on seitsemän kuurojenpappia ja parikymmentä kuurojen diakoniatyöntekijää. Janne

Rissasen mielestä olisi tärkeää, että muutkin seurakuntien työntekijät tuntisivat viittomakieltä edes auttavasti.

Myös kuurot kaipaavat uskonnollisia kokemuksia ja haluavat käydä teologisia keskusteluja, eikä sellainen onnistu ilman yhteistä kieltä.

– On tärkeää taata kuurojen oikeus hengellisyyden harjoittamiseen kirkossa. Kuurot eivät halua olla riippuvaisia viittomakielen tulkin käytöstä kirkossa, Rissanen sanoo.

Helsingin piirin kuurojenpapin virka on määräaikainen ja kestää kolme vuotta. Määräaikaisuuden perusteena on, että kuurojen parissa tehtävää työtä ollaan uudistamassa. Rissanen luottaa siihen, että kolmessa vuodessa ehtii saada paljon aikaan.

– Haluan kertoa muille, mitä kuurot tarvitsevat kirkolta.

Tarja Kantola, 58, on valittu Kirkon Ulkomaanavun hallituksen puheenjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään tammikuussa.

Kantolalla on pitkä kokemus sekä kansalaisjärjestöistä että evankelisluterilaisen kirkon luottamustehtävistä. Hän on ollut Kirkon Ulkomaanavun hallituksessa vuodesta 2005. Lisäksi hän on yksi Naisten Pankin perustajajäsenistä. Kantola toimii ulkoministeri Erkki Tuomiojan erityis-

avustajana.

– Olen ollut pitkään tekemässä kehitysyhteistyötä eri kansalaisjärjestöissä sekä ulkoasiainministeriössä. Tässä tehtävässä on myös olennaista, että olen ollut pitkään seurakuntatason aktiivi. Tunnen kirkon organisaationa ja se on yksi vastuu tässä tehtävässä, Kantola kertoo.

Kantola valittiin eronneen puheenjohtajan Anni Vepsäläisen seuraajaksi.

Kirkkoon liittyi ennätysmäärä ihmisiä Vuonna 2014 Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon liittyi vahvistamattomien tietojen mukaan yli 15 500 henkilöä. Luku on suurempi kuin koskaan ennen.

Erityisen paljon kirkkoon liityttiin vuoden lopussa. Joulukuussa 2014 kirkkoon liittyi lähes 1 400 ihmistä, kun viime vuonna vastaava luku oli 892.

– Viime joulukuussa kirkkoon liittyi useita satoja henkilöitä viimevuotista enemmän. Tämä saattaa kertoa uudenlaisesta ilmiöstä, jossa kirkon julkiset kannanotot aiheuttavat myös paluuliikennettä kirkkoon, sanoo Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta.

Kirkkoon liittyminen on kasvanut samaa tahtia kuin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus väestöstä.

– Tässä mielessä kirkkoon liittyjien osuus on pysynyt pitkään hyvin vakaana, Ketola toteaa.

Vuonna 2013 kirkkoon liittyi 14 653 henkilöä. Kirkosta eroamisia kirjattiin 31.12.2014 mennessä noin 74 000, joka on selkeästi keskimääräistä suurempi luku.

Vuonna 2013 kirkosta erosi 58 965 henkilöä. Vuoden 2013 luvuissa on järjestelmävaihdoksen vuoksi mukana myös vuoden 2012 lopun tapahtumia.

Kirkon jäsenmäärä on vuoden 2014 lopussa noin 4 041 000 henkilöä. Kirkon jäseniä on noin 74 prosenttia suomalaisista.

Tiedot perustuvat kirkon jäsentietojärjestelmän ennakkotietoihin ajalta 1.1.-31.12.2014. Tarkistetut luvut saadaan jäsentietojärjestelmästä tammikuun puoleenväliin mennessä.

ainoa Jeesuksen tuntema ja ainoa hänen palvelemansa Jumala.”

Aslanin kuvassa juutalaisten Jumala on verenhimoinen sadisti.

Modernilla mittarilla mikään muinainen uskonto ei tietenkään ollut suvaitsevainen. Jeesus on eräissä raamatunkohdissa modernin ihmisen mittapuulla suoranaisen rasistinen.

Silti Jeesus kutsui ainoaa palvelemaansa Jumalaa ilmaisulla Abba, Isi. Uuden testamentin lukijalle tutut taivaan linnut, kedon kukat ja Jumalan ylenmääräinen huolenpito eivät saa sijaa Aslanin yksioikoisessa tulkinnassa. Onkin sääli, ettei kirjoittaja hyödynnä E.P. Sandersin uran keskeistä löytöä, Jeesuksen ajan juutalaisten suuntausten pohjimmaista armollisuutta.

Matteuksen evankeliumit väittävät, että sinä yönä, kun Jeesus vangittiin, koko neuvosto fariseukset mukaan lukien oli koolla ylipapin pihassa tuomitsemassa Jeesusta.

Aslanin mielestä näin ei ollut. Koko neuvosto ei ollut koolla, eikä jo Uudessa testamentissa juutalaisvastaisen panettelun kohteiksi joutuneilla fariseuksilla ollut osuutta Jeesuksen kuolemaan.

Aslan kirjoittaa ajatuksia herättävästi Paavalin valtataistelusta Jeesuksen opetuslasten Jaakobin ja Pietarin kanssa. Tosin tulkinta on ikivanha ja vähän raflaava: Aslanin mukaan Paavali turmeli Jeesuksen muuttaakseen hänet kirkon Kristukseksi. Oikeasti muutos oli jo alkanut ennen kuin Paavali kääntyi kristityksi.

Käärmettä pyssyyn KIRJA Amerikaniranilainen uskontotieteilijä Reza Aslan (s.

1972) on noussut maailmanlaajaan suosioon sulavaliikkeisenä akateemisena televisiokasvona. Viime vuonna häneltä ilmestyi suomeksi teos Kapinallinen. Jeesus Nasaretilaisen aika ja elämä.

Jeesus-kirjallisuudelle tyypillisesti se pyrkii luomaan uskottavan käsityksen historiallisesta Jeesus Nasaretilaisesta ilman, että häntä lähestytään kristillisten opinkappaleiden kautta.

Kapinallinen ei ole tieteellinen tutkimus vaan kansantajuinen tietokirja. Kirjallisuusluettelossa esiintyvät useat maailmankuulut Uuden testamentin tutkijat, kuten Ed Parish Sanders, Heikki Räisänen ja John Dominic Crossan.

Kapinallinen myötäileekin Jeesuskirjallisuudessa entuudestaan esitettyjä päälinjoja.

Kirjan tekee mielenkiintoiseksi Aslanin oma tausta, jota hän valot-

sen ilmestyttyä kesällä 2013 Aslan kertoi palanneensa islamiin, tällä kertaa ei kuitenkaan Iranin enemmistösuuntaukseen shiialaisuuteen vaan suufilaisuuteen.

taa esipuheessa. Hänen perheensä joutui maanpakoon Iranista islamilaisen vallankumouksen myötä 1979. Perhe luopui islamista, josta tuli tabu. 15-vuotiaana Aslan tuli uskoon herätyskristilliseen tyyliin.

Kirjan englanninkielisen alkuteok-

Kirjaa rasittaa Aslanin ohjelma, jolla hän pyrkii tekemään Jeesuksesta sotaisan vallankumoustaistelijan, selootin. Teksti on vahvasti paineistettua. Näin hän kirjoittaa: ”Mutta heille, jotka etsivät Palestiinassa kaksituhatta vuotta sitten elänyttä yksinkertaista juutalaista maalaismiestä ja karismaattista saarnaajaa, ei voi olla tärkeämpää tietoa kuin tämä eittämätön totuus: Jumala, joka määrää toistuvasti teurastamaan ehdottomasti jokaisen vierasmaalaisen miehen, naisen ja lapsen... Jumala, joka ’murskaa vihollisiltaan pään’ ja käskee soturiensa liottamaan jalkojaan heidän veressään ja jättää heidän ruumiinsa koirien syötäväksi (Psalmi 68: 21–23), oli

Reza Aslanilla on kuitenkin tyylikäs tapa hahmottaa Jeesuksen oikeudenkäynti. Markuksen ja

Juhani Huttunen Reza Aslan: Kapinallinen. Jeesus Nasaretilaisen aika ja elämä.

Suomentanut Otto Lappalainen.

Gummerus 2014.

7

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Jo riittää. Suomensomali Maryan Abdulkarim on kyllästynyt kadulla tönimiseen, kasvoille sylkemiseen ja terroristiksi syyttelyyn.

Tämän vuoden kolumnistit 1 2 3 4

Muslimifeministin vuoro Maryan Abdulkarim haluaa eroon rasismista, epätasaarvosta ja palvelujen leikkaamisesta.

tamme kaikki, jos rasismi ja seksismi poistetaan.

Tämän sanottuaan Abdulkarim nauraa pitkään. Sitten hän vakavoituu.

– Se kuulosti paatokselliselta ja naiivilta. Usein ajatellaan, että olen nuori idealisti, jota ei tarvitse ottaa vakavasti. Minusta juuri nuorten pitäisi päästä tekemään päätöksiä, koska meillä on eniten hävittävää.

Teksti Pihla Tiihonen Kuva Esko Jämsä

Salam aleikum . Abdulkarim vastaa tiuhaan soivaan kännykkäänsä useimmiten muslimien rauha kanssasi -tervehdyksellä ja jatkaa somaliaksi. Hän muutti Mogadishusta Suomeen seitsemänvuotiaana suurperheensä mukana.

– Varhaislapsuuteni tärkein muisto on se, kuinka minua katsottiin rakkaudella. Muistan miltä tuntui olla yhdenvertainen muiden kanssa. Sen ansiosta on helpompi vaatia, että minunkin lapsiani kohdellaan ensisijaisesti lapsina eikä muukalaisina.

Suomeen muuton jälkeen Abdulkarim tunsi saavansa erilaista kohtelua kuin valtaväestön tytöt tai varsinkaan pojat. Hän muistelee, kuinka valtaväestön aikuiset hehkuttivat hänelle ensin länsimaista tasa-arvoa ja ihmettelivät sitten, kun hän tahtoi kiipeillä ja pelata jalkapalloa.

– Minun odotettiin olevan valtaväestön tyttöjäkin kiltimpi ja kunnioittavan aikuisia ehdottomasti, koska olin somalityttö.

M

aryan Abdulkarim: Minun vastuullani on rikkoa normeja (Cosmo).

Muslimi voi olla feministi (Kodin Kuvalehti) Miksi feminismi herättää tunteita? (Huomenta Suomi) Miten suvaitsevaisia olemme? (Yle Puhe) Puhdasoppinen (Vihreä Lanka) Siinä otsikoita Maryan Abdulkarimin loppuvuonna ilmestyneistä haastatteluista. Lisäksi hän on kirjoittanut kolumneja kulttuurilehtiin kuten Voimaan. Nyt niitä ilmestyy kuukausittain myös Kirkko ja kaupungissa.

Ei huonosti 32-vuotiaalta sosionomiksi valmistuvalta suomensomalilta. Vai? – Vähemmistöt pääsevät yleensä ääneen kokemusasiantuntijoina omasta vähemmistölaatikostaan käsin. Muuten yhteiskunnallinen keskustelu käydään valtaväestön kesken. On edistystä, kun pääsen puhumaan muustakin kuin rasismista tai islamista.

Mihin Abdulkarim sitten haluaisi vaikuttaa? Kolme tärkeintä asiaa?

– Muuttaisin Suomen leikkauspolitiikkaa. Ei ole pakko leikata palveluista, jotta voi säästää. Turvakodistakin ollaan leikkaamassa!

Sukupuolten tasa-arvo ja rasismista eroon pääsy ovat muita päätavoitteita.

– Rasismi ja seksismi ovat niin syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, ettei niitä oikein edes tunnisteta. Elämme kuin hometalossa, joka aiheuttaa ihmisille oireita. Voi-

Kaikkea pitää kokeilla ■ Kuka olet? Musta feministi on keskeisin identiteettini tällä hetkellä.

■ Mitä teet? Aloitan tammikuussa työt Pääkaupungin turvakodissa. Olen myös vapaa kirjoittaja ja melkein valmis sosionomi.

■ Miten asut? Asun Helsingin kantakaupungissa kahden lapseni ja kissan kanssa.

■ Mottosi? Kaikkea pitää kokeilla kerran kunhan se ei ole lainvastaista tai vahingoita muita.

Maryan Abdulkarim Twitterissä @FlyAbdulkarim

Opinto-ohjaaja neuvoi opiskelemaan ammattikoulussa käytännön ammatin, joten Abdulkarim luki itsensä leipuri-kondiittoriksi ennen lukiota ja nykyisiä ammattikorkeakouluopintoja.

– Kasvoin siihen käsitykseen, että minulta näyttävä ihminen ei mene yliopistoon. Niin itsesensuuri toimii. Mutta onhan Suomessa ollut sosionomi ministerinäkin.

Abdulkarim kokeili politiikkaa Helsingin Vihreiden Naisten puheenjohtajana asti, kunnes kyllästyi politiikan kompromisseihin.

– Minulle oikea on oikea ja väärä on väärä. Haluan ehdottomasti vaikuttaa. Tällä hetkellä puoluepolitiikan ulkopuolinen ympäristö tuntuu parhaalta, vaikka arvostankin poliitikkojen työtä.

Miten muslimi voi olla feministi? Tätä on tentattu kyllästymiseen asti Abdulkarimilta, joka toimii aktiivisesti Naisasialiitto Unionissa ja antirasistisessa feministisessä ARX-verkostossa.

– Feminismi merkitsee minulle vapautta. Meidät kaikki on luotu yhdenvertaisiksi, eikä kehojemme pitäisi määritellä mitä meidän on mahdollista saavuttaa. Islam ajaa sielujen hyvinvointia ja näkee kehot vain astioina, joissa olemme hetken maan päällä. En näe tässä ristiriitaa.

Abdulkarim painottaa, ettei häntä rajoita islam vaan islamia kauhisteleva ympäristö. Useimmiten puututaan peittävään pukeutumiseen.

– Lähden siitä, ettei minun tarvitse hakea hyväksyntää pukeutumiselleni. Huivia pidetään symbolina musliminaisten vapaudenriistolle. Ihmiset eivät osaa erottaa uskontoa ja patriarkaalisiin yhteisöihin liittyvää väkivaltaa toisistaan.

Abdulkarim ottaa esimerkiksi 17-vuotiaan Malala Yousafzain, joka sai viime syksynä Nobelin rauhanpalkinnon. Hän joutui koululaisena ääri-islamilaisen Taleban-järjestön iskun uhriksi.

– Malala on edelleen myös muslimityttö, vaikka sitä ei mediassa mainostetakaan.

Maryan Abdulkarimin ensimmäinen kolumni sivulla 4.

8

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi JANI LAUKKANEN

Kaupungin kasvo: Michael Laakasuo

Koneiden moraalin tuntija Robottien ja älylaitteiden moraali tuntuu ensi kuulemalta hieman oudolta aiheelta. Koskettaako tämä minun elämääni 2010-luvulla, moni saattaa epäillä.

Vastaus on yhä enenevässä määrin kyllä.

– Tavallinenkin kaduntallaaja ymmärtää, että robotit ovat tulossa osaksi meidän arkeamme.

Googlen itsestään liikkuva auto on ollut otsikoissa jo pitkään, ja imuri- sekä ruohonleikkuurobotteja löytyy jo suomalaisista kodeista, Michael Laakasuo toteaa.

Helsinkiläinen Laakasuo, 32, on tiedon prosessointia tutkivan kognitiotieteen pian valmistuva tohtoriopiskelija Helsingin yliopistosta.

Väitöstutkimuksen ohella hän johtaa kansainvälistä työryhmää, joka vastikään valittiin Helsinki Challenge -tiedekisan 20 semifinalistin joukkoon. Laakasuon ryhmä tutkii, mitä ihmisen intuitio sanoo robottien toiminnasta.

– Tutkimme esimerkiksi sitä, miten ihmiset mieltävät vastuun virhetilanteissa. Tärkeintä on kuitenkin selvittää, miten haluamme normaalisti toimivan robotin käyttäytyvän.

Mietitäänpä jo mainittua robottiautoa.

– Kuvitellaan tilanne, jossa ihmisiä kyyditsevä robottiauto kohtaa ihmisen ohjaaman auton, joka aiheuttaa vaaratilanteen. Saako robottiauto väistää tilanteen, jos se edellyttää lain rikkomista?

Ja jos robotille ohjelmoidaan kyky rikkoa lakia, milloin ja miten näin saa toimia, Laakasuo kysyy.

Näitä asioita on syytä pohtia nyt, kun robotit eivät vielä päätä ihmishengistä. Lainsäädännön tulee olla kunnossa siinä vaiheessa, kun pelastustyössä olevan robotin pitää valita, viekö se tulipalosta turvaan ensin vanhukset vai lapset.

Myös hoivarobotit tekevät tuloaan ja niiden tekemiin virheisiin pitää varautua.

– Kenen on vastuu, jos robotti antaa potilaalle väärän pillerin?

Onko vika sensorin valmistajassa,

Lapsiperheiden perhetyö auttaa nopeasti ja joustavasti vanhemmuuden ongelmissa.

Teksti Jouni Viitala Kuva Sirpa Päivinen

robotin ohjelmoijassa tai omistajassa, vai sälytetäänkö vastuu itse robotille?

Valtavirran elokuvissa robottien ja ihmisten vuorovaikutusta on käsitelty runsain mitoin esimerkiksi Blade Runnerissa (1982), Terminatorissa (1984) ja A.I.:ssa (2001). Tätä vasten on erikoista, että kansainvälistä tutkimusta ei aiheesta löydy.

– Tutkijat ovat usein varovaisia ja konservatiivisia. Aihepiiri on aiemmin mielletty naurettavaksi scifi-pohdinnaksi. Nyt aika on kypsä, Laakasuo toteaa.

Meditointia ja pitkiä kävelyjä harrastava Laakasuo haluaa edistää oikeudenmukaisuutta. Vahva eetos johtuu osittain siitä, että oikean ja väärän pohdiskelu on osa tutkijan maailmankuvaa.

– Pienestä lapsesta lähtien olen pohtinut, miksi maailma on sellainen kuin se on. 17-vuotiaana päätin, etten mene armeijaan. Silloin kiinnostuin moraalifilosofisista kysymyksistä.

Mutta tulemmeko näkemään myös robottipappeja ja elämänohjeita antavia koneita? Kysymys saa Laakasuon hymähtämään.

– Kyllähän algoritmi voisi verrata parisuhdetta koskevaa kysymystä valtavaan tietokantaan ja esimerkiksi neuvoa, millainen valinta on eniten lisännyt onnellisuutta.

Olisihan se tyhjää parempi.

Asun maapallolla ja olen maapallolainen.

Toivon voivani asua tällä kauniilla planeetalla vielä vuosituhansia, eri muodoissa ja paikoissa.

P.S.

En ole koskaan käynyt Kolumbiassa. Haluaisin tutustua VäliAmerikan ja Etelä-Amerikan intiaanien viisauteen ja kulttuuriin.

Nautin elämän parhaista asioista, jotka ovat kaikki ilmaisia. Kuten syvä hengitys, ystävyys, toveruus, läheisyys, lämpö, totuus, kauneus ja rakkaus.

Antti Möller

S

osiaalityö ja lastensuojelu ovat usein esillä negatiivisessa valossa: kerrotaan pitkistä jonoista ja huostaanotoista. Puhumattakaan niistä tapauksista, joissa lastensuojelu ei toimi ajoissa.

Asialla on toinenkin puoli.

Tässä jutussa kerrotaan perhetyöstä arkisten selviytymistarinoiden kautta.

Helsingin kaupungin lapsiperheiden perhetyön asiakkaille tehtiin viime vuonna kyselytutkimus. Vastaajista 95 prosenttia koki työskentelyn tukeneen perheen hyvinvointia, 92 prosenttia kertoi voimavarojen lisääntyneen ja 88 prosenttia ilmapiirin perheessä parantuneet. Kaikkiaan 93 prosenttia suosittelisi palvelua ystävilleen.

– Kyselyssä nousi esiin, että asiakkaat pitivät hyvänä palvelumme joustavuutta, nopeutta ja helppoa saatavuutta. Esimerkiksi perheterapiaan voi joutua jonottamaan kuukausia, mutta meille pääsee usein jo viikon sisällä, kertoo sosiaaliohjaaja Elina Alatalo.

Lapsiperheiden perhetyö on vapaaehtoisuuteen perustuvaa sosiaalityötä, jota tehdään ennen kuin ongelmat kärjistyvät vakaviksi. Siihen kuuluu muun muassa keskusteluapua, parisuhdeneuvontaa, uniohjausta, imetysohjausta ja maahanmuuttajatyötä.

– Pääasiassa tämä on keskustelua ja neuvontaa. Mennään paikalle ja mietitään yhdessä, millaista apua tarvitaan. Jos se on jotain, mitä emme voi tarjota, neuvomme eteenpäin, sosiaaliohjaaja Päivi Reijonen kuvailee työtään.

Uniohjaus on merkittävä ja tehokas työmuoto, sillä lapsen uniongelman ratkaisu helpottaa usein muutakin elämää.

– Kun takana on huonosti nukuttuja öitä, alkaa näkökulma kapeutua ja asiat kasvavat aika-

Apua ka moisiin mittasuhteisiin. Tilanne saadaan usein ratkeamaan hyvin yksinkertaisilla lapsen päivärytmiin ja ravitsemukseen liittyvillä toimilla, Alatalo kertoo.

Perhetyö ei ole leikkauspaineen alla, sillä lastensuojelutyössä panostetaan tällä hetkellä ongelmien ennaltaehkäisyyn. Se on Alatalon ja Reijosen mielestä viisasta.

– Jos perhetyötä ei olisi, yrittäisivät nämä ihmiset pärjäillä muutaman vuoden, mutta sitten tarvittaisiin isompaa ja kalliimpaa apua, kuten rankempia lastensuojelutoimia, Reijonen sanoo.

Sosiaaliohjaajat kannustavat vanhempia hakemaan rohkeasti apua ongelmiinsa, vaikka puhelimeen tarttuminen tuntuisi pelottavalta.

– Vahvaa vanhemmuutta on, että apua tarvitessaan sitä uskaltaa hakea, Reijonen sanoo.

Yksinhuoltaja Tanja uupui uhmaikäisen tyttärensä hoitamiseen toissa keväänä. Lapsen isä ei ollut kuvioissa, eikä lähellä ollut sukulaisia. Oli pärjättävä yksin.

– Huomasin, että vastaan tyttärelle aina ärtyneesti, kysyi hän mitä vaan. Tunsin itseni huonoksi äidiksi, kun huusin hänelle, Tanja sanoo.

Lopulta hän otti lastensuojeluun yhteyttä, sillä se oli ainoa lasten hyvinvoinnista huolehtiva taho, joka tuli mieleen. Järkytys oli suuri, kun siellä ehdotettiin tyttären huostaanottoa kuukaudeksi.

– Aloin itkeä ja tarrauduin tyttöön kiinni, jotta häntä ei viedä minulta pois, Tanja muistelee.

Keskustelun jälkeen hän sai kotipalvelusta apua pari kertaa viikossa ja pääsi purkamaan tilannetta perhetyön sosiaaliohjaajan kanssa.

9

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Sano bonjour, olen suomalainen! Amalin Suomeen muuttoa helpotti mies ja koti täällä.

Byrokratian määrä yllätti, mutta perhetyö on auttanut eteenpäin.

– Koiralenkillä syntyy hyvin keskustelua. Se on paluuta niihin hyviin asioihin, miksi alunperin lähdettiin olemaan yhdessä, Pasi sanoo.

Pasi arvostaa enemmän ammattimaista apua parisuhdeongelmiin kuin niiden vatvomista kavereiden kesken. Yhdysvalloissa asuminen avasi hänen silmänsä kyökkipsykologian suoranaiselle haitallisuudelle.

– Jenkeissä yhteisö ratkoo parisuhteet. Sikäläiset parisuhteen normit siirtyvät tv-sarjojen kautta tännekin. Kun nämä odotukset eivät täyty, luovutaan ja otetaan seuraava. Ne normit eivät vain toimi. Jokainen parisuhde on uniikki. Ei voida ajatella, että perheen pitäisi olla tietynlainen.

nnattaa hakea ”

Vahvaa vanhemmuutta on se, että apua tarvitessaan sitä uskaltaa hakea”.

Sosiaaliohjaaja Päivi Reijonen

– Hänelle pystyin juttelemaan kuin ystävälle. Käytiin läpi elämänkaartani, sen kohokohtia ja käyttäytymismalleja, jotka tuntuvat siirtyneen vanhemmiltani omaan tapaani olla lapsen kanssa.

Tanja kävi sosiaaliohjaajan vastaanotolla puolitoista vuotta.

Prosessiin kuului keskustelua, mindfulness-harjoituksia, kirjasuosituksia ja äiti-lapsisuhteen kartoittamista videokameran avulla. Tanja sai myös tietoa yksinhuoltajien vertaistuesta. Nyt hän kuuluu useaan vertaistukiryhmään.

– Meidän yksinhuoltajien ei tarvitse jaksaa yksin. Kun hakeudumme yhteen, voimavarat lisääntyvät. Yksinhuoltaja auttaa yksinhuoltajaa, niin se vaan menee. Olemme yhtä suurta perhettä.

Tarinalla on onnellinen loppu, tai ainakin välietappi. Tanjan ja hänen tyttärensä hyvinvointi ovat parantuneet prosessin aikana paljon.

– Tytöstä muutos paistaa parhaiten läpi. Hän on avoimempi, kertoo minulle hankalistakin asioista ja lisää perään, että ”ei se haittaa, ei ole mitään hätää”, Tanja hymyilee.

Nelikymppinen Pasi huomasi kymmenen avioliittovuoden jälkeen ajautuneensa henkisesti erilleen vaimonsa kanssa. Päällimmäinen syy oli aikaa vievä ja kuluttava työ, johon liittyi jaksoja ulkomailla. Tilanne kotona kiristyi pikkuhiljaa ja huomaamatta.

– Väittelimme paljon vaimon kanssa. Tykkäämme molemmat puhua, mutta kymmenessä vuodessa meidän keskustelut muuttuivat negatiiviksi. Ei ollut enää oikein mitään positiivisia puheenaiheita, Pasi kuvailee tilannetta.

Lapsiperheiden perhetyössä asiaa puitiin ensin erikseen, sitten kolmistaan sosiaaliohjaajan kanssa. Vaikka vaikeaa aikaa oli jatkunut seitsemisen vuotta, sai yhteinen sitoutuminen ja motivaatio Pasin varovaisen toiveikkaaksi.

– Vaimo sanoi tapaamisessa,

että hän on täällä, jotta suhde palaisi takaisin hyväksi. Se oli mulle vihreä valo, että vielä kannattaa yrittää.

Pariskunnalle ehdotettiin perheinterventiota. Sana kuulosti kauhealta, mutta käytännössä se tarkoitti lähinnä heidän poikansa näkökulman kuulemista.

– Tulos oli, että riitamme eivät olleet vielä aiheuttaneet suurempaa haittaa pojalle, mutta asiaan kannattaisi kiinnittää huomiota.

Saimme ohjeita lapsen kanssa toimimisesta; miten minkäkin ikäinen ymmärtää ja ajattelee asioita.

Ei mutua vaan faktaa. Minuun tutkittu tieto tehoaa, se herättää toimimaan.

Sosiaaliohjaajan kanssa työskentely on auttanut pariskuntaa keskustelemaan ja asettamaan yhteisiä tavoitteita. Kahdenkeskistä aikaa löytyy, kun he ulkoiluttavat koiraa yhdessä.

Marokkolaissyntyinen Amal muutti lokakuussa Ranskasta Suomeen vastasyntyneen poikansa Amirin kanssa. Suomeen hänet toi avioliitto ranskalaissyntyisen, Helsingissä proviisorina työskentelevän Samin kanssa.

Neuvolassa Amalille ehdotettiin, että perhetyön sosiaaliohjaaja voisi auttaa häntä tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämänmenoon.

– Vietimme ohjaajan kanssa päivän leikkipuistossa ja hän esitteli minut monelle ihmisille. Kävimme myös kirjastossa, jossa sain kirjastokortin, Amal kertoo.

Seuraava askel on suomen kielen kurssin aloittaminen.

Kun lapsi kasvaa, on haaveissa työharjoittelu omalla alalla tietotekniikan insinöörinä. Sami on kannustanut Amalia tutustumaan uuteen ympäristöönsä omatoimisesti mahdollisimman paljon.

– Heti pitäisi päästä mukaan yhteiskuntaan ja tekemään asioita, muuten rutiini vie mennessään. Tämä ilmastokin voi masentaa äidin, jos ei ole aktiivinen, Sami sanoo.

Samin mielestä Suomessa keskustellaan maahanmuuttajista liian negatiiviseen sävyyn. Hän itse tuntee ahkerasti töitä tekeviä maahanmuuttajia, mutta nämä ihmiset eivät näy mediassa.

– Ranskassa ei enää edes käytetä sanaa maahanmuuttaja, koska siellä näkyy kaikenlaisia ihmisiä.

Ei pidä lokeroida. Miksi häntäkin pitäisi kutsua? Sami kysyy viitaten sylissään tuhisevaan, Ranskassa syntyneeseen Amiriin, jolla on ranskalaista ja marokkolaista verta, mutta joka on Suomen kansalainen.

10

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Ahdistavia ajankuvia KIRJA ”Kaiken lisäksi Välimeren pintaa on laskettu viiden metrin vuosivauhdilla. Kun Välimeren pinta laskee, myös Mustanmeren pinnan täytyy laskea, ja Mustastamerestä voi virrata Välimeren suuntaan ainoastaan vähäsuolaista pintavettä.”

Risto Isomäki jatkaa uudessa romaanissaan tutulla linjalla. Mytologia, arkeologia, luonnontiede ja maailman ajautuminen ympäristökatastrofiin kohtaavat jälleen, tällä kertaa Mustallamerellä ja Ukrainassa.

Kurganin varjot sijoittuu lähitulevaisuuteen. Valtamerten pinnat ovat nousseet useita metrejä ja siksi Välimeri on yritetty pelastaa patoamalla Gibraltarin salmi. Tällä on yllättävä vaikutus Mustaanmereen, joka on yhteydessä Välimereen Bosporin salmen kautta.

Päähenkilöt ovat venäläis-suomalainen arkeologi Alex ja ukrainalainen meribiologi Irina. Tärkeä osa on myös yhdysvaltalaisella miljardöörillä, joka etsii arvokkaita hylkyjä. Henkilökuvauksessa Isomäki on melko viihteellinen.

Romaanissa on sopiva paketti ihmissuhteita, romantiikkaa, seksiä ja elokuvamaista toimintaa.

Voisi ehkä sanoa, että romaanin varsinainen päähenkilö on ”Callaon maalari”. Maalari liittyy Mustanmeren pohjaan muodostuneeseen hapettomaan biomassaan, mutta hänen rooliaan ei sovi paljastaa tässä tarkemmin.

Kulttuurihistoriallinen osuus indoeurooppalaisten kielten synnystä ja kurganeista eli hautakummuista jää vähän irralleen Mustanmeren katastrofista. Muinaishistoria ei nivoudu nykyaikaan niin hienosti kuin Isomäen menestyneimmässä romaanissa Sarasvatin hiekkaa (2005). Silti hän on onnistunut tässäkin romaanis-

sa tekemään nautittavaa fiktiota vakavista asioista.

Timo Saarinen Risto Isomäki: Kurganin varjot.

Tammi 2014.

KIRJA ”Me lähdimme siksi, että mieheni oli kuumapäinen ja ylpeä eikä tahtonut anella työtä niiltä, jotka löivät oven punikin edestä

kiinni, läksimme uskon varassa, luottaen että on olemassa maa, jossa työläinen saa elää vapaana.”

Sirpa Kähkösen Graniittimiesromaanissa palataan menneisyyteen, Neuvostoliiton perustamisen aikoihin. Suomessa olonsa tukalaksi tunteva punikkipari pakenee 1920-luvun alussa hiihtäen mullistuksen kokeneeseen naapurivaltioon. Ei haittaa, vaikka he joutuvat opettelemaan uuden kielen ja vaihtamaan nimensä.

Todellisuus osoittautuu kuitenkin karuksi, vaikka täynnä aatteen paloa olevat Klara ja Ilja yrittävät pitkään uskoa asioiden muuttuvan parempaan suuntaan. Uuden elämän kovuuden Leningradissa tiedostaa erityisesti Klara, joka sairastuu vakavasti. Toivuttuaan hän alkaa huolehtia Ilon sepät -nimisessä ryhmässä katulapsista, joita on tullut kaupunkiin sankoin joukoin maaseudun kurjista oloista.

Pariskunnan ympärille rakentuu pikku hiljaa suomalaisista ja muista tovereista koostuva ystäväpiiri, mikä auttaa heitä kotiutumaan vieraaseen maahan. Ajan myötä ystävyyteen tulee säröjä, kun neuvostoyhteiskunnan harjoittama terrori alkaa vaikuttaa toden teolla ihmisten elämään.

Kähkönen maalaa Klaran ja Iljan ja heidän ystäviensä maailman pääosin tummin värein. Pelon ja ahdistuksen ilmapiirin aistii heti kirjan alkumetreillä, mutta mahtuu mukaan valoisiakin hetkiä.

Jostain syystä vahvoja tunnelatauksia sisältävän romaanin henkilöt jäävät silti kumman etäisiksi.

Oman merkittävän viitteensä Graniittimieheen tuo Thomas Moren Utopia-teos, jota Klaran ystävä lukee hänelle sairasvuoteen ääressä.

Marjo Kytöharju Sirpa Kähkönen: Graniittimies.

Otava 2014.

Miksi?

Hiljaiset-kampanja torjuu yksinäisyyttä RIITTA WEIJOLA / VASTAVALO

Netissä ja paikallisradioissa on alkanut yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävä Hiljaiset-kampanja. Miksi tällaista kampanjaa tarvitaan, idean isä, yrittäjä Sami Kuusela?

– Mietin ystäväni liikemies Ari Pitkäsen kanssa, että voisimme tehdä jotain hyvää. Halusimme luoda uudentyyppistä toimintaa, jossa syrjäytyneet ja yksinäiset auttaisivat toisiaan.

Esimerkiksi peruspäivärahalla oleva voisi tienata pienen summan toista auttamalla, mikä samalla nostaisi hänen itsetuntoaan. Kirjoitin ideasta Suomen Kuvalehdessä julkaistavassa Hupparihörhö-blogissani. Yllättäen se sai aikaan valtavaa innostusta ja johti nopeasti tähän kampanjaan.

Miten puoli vuotta kestävä kampanja toteutetaan?

– Olemme perustaneet netti- ja Facebook-sivustot, joiden avulla keräämme ajatuksia siitä, miten yksinäisyyttä voidaan vähentää Suomessa. Pyrimme valjastamaan start up -meiningillä hankkeeseen mukaan muun muassa itse hiljaiset, erilaiset asiantuntijat ja sosiaalisen median kehittäjät. Emme tiedä vielä yhtään, mitä tästä tulee. Ehkä jotain muuta kuin alun perin oli ideana.

Hiljaisten puolella. Radio on edelleen yksinäisen kaveri.

– Mukana kampanjassa ovat kaikki kaupalliset radiokanavat. Yksinäisyyden tematiikka sopii hienosti radioon, joka on aina ollut yksinäisen kaveri.

Näin radio palaa tavallaan juurilleen.

Oletko tuntenut koskaan itseäsi yksinäiseksi?

– Tunnistan hyvin yksinäisyyden tunteen, sillä minua kiusattiin koulussa.

Ymmärrän, miltä tuntuu, kun jännittää

luokan edessä jokaista sanomistaan.

– Kampanjaan liittyy myös kunnioitusta hiljaisia kohtaan. Kaikkien ei tarvitse olla ulospäin suuntautuvia ekstroverttejä, vaan myös introverttejä tarvitaan. Suomessa on joskus hyväkin olla hiljaa saadakseen rispektiä.

Marjo Kytöharju Lisätiedot: www.hiljaiset.fi, www.facebook.com/hiljaiset

Queer-teologia hylkää perinteiset sukupuolen ja seksuaalisuuden määritelmät, kertoo väitöstutkija Nina Järviö.

Teksti Tuija Pyhäranta Kuva Esko Jämsä

J

umala määrittelee itsensä Raamatussa avoimesti: ”Minä olen se, joka minä olen”, mutta meillä Jumalan kuvilla on ollut tapana määritellä itsemme rajatummin.

Olemme miehiä, naisia, homoja ja heteroja. Viime aikoina myös intersukupuolisia, transsukupuolisia, muunsukupuolisia, aseksuaaleja, bi-seksuaaleja, cissukupuolisia ja niin edelleen.

Mutta jos Jumalakaan ei mahdu ahtaisiin lokeroihin, miten ihmiset mahtuisivat? Sitä kysyvät queer-teologit.

– Jumala on queer-teologeille tosi iso kysymysmerkki, liian vaikea kysymys. Tämä outo, liikkuva ja määrittämätön Jumala on ihmiskuvan pohja, kertoo väitöstutkija Nina Järviö Helsingin yliopistosta.

Queer, suomeksi hintti, outo tai pervo, oli alkujaan haukkumasana, jolla pilkattiin yhdysvaltalaisia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia. 1990-luvun taitteessa vähemmistöt omivat sanan omaan käyttöönsä, ja pian sitä alettiin käyttää myös akateemisessa keskustelussa.

Syntyi queer-teoria. Se kyseenalaistaa sukupuolen ja seksuaalisuuden pysyvän identiteettiluonteen ja tiukkarajaisen määrittelyn. Teorian mukaan käsityksemme sukupuolesta ja seksuaalisuudesta syntyvät ja vahvistuvat kulttuurissa toistojen kautta, ja muuttuvat hitaasti.

Queer-teologia syntyi queerteorian pohjalta katolisen kirkon piirissä. Sen argumentointi alkaa oudosta Jumalasta. Kysyminen ja kyseenalaistaminen ovat Nina Järviön mukaan queer-teologian keskeisintä ainesta.

– Emme tiedä, mitä Jumala on tai mitä Jumala haluaa. Siksi sitä

Uusi näkökulma. Queer-teologiaa tutkivan

Perv pitää kysyä jatkuvasti uudestaan, Järviö sanoo.

– Vaikka luterilaisuudessa ajatellaan, että Raamattu on uskon kulmakivi, niin eihän se tarkoita, että tietäisimme, mitä se sanoo.

Raamattua luetaan ja tulkitaan jatkuvasti uudestaan.

Queer-teologian näkökulmasta valmiita vastauksia sukupuolta ja seksuaalisuutta käsitteleviin ajankohtaisiin kysymyksiin ei voi etsiä Raamatusta, jonka nuorimmatkin kirjat ovat lähes 2000 vuotta vanhoja, koska käsityksemme esimerkiksi siitä, mitä on olla nainen, on muuttunut parissa vuosituhannessa merkittävästi.

Homoseksuaalisuutta Raamatussa ei sanana mainita, sillä kirjoittajat eivät tunteneet käsitettä.

11

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Nina Järviön mukaan lähimmäisenrakkaus pakottaa kristityt puhumaan sorretuista, kuten naisista ja homoista.

voa teologiaa Nykyaikainen jako homo- ja heteroseksuaaleihin muotoutui vasta 1800-luvun jälkipuolella. Siksi suorien vastauksien etsiminen Raamatusta homoutta koskeviin kysymyksiin on queer-teologian näkökulmasta mieletöntä.

Yritetty sitä silti on.

Gradussaan Nina Järviö analysoi Suomen ja Ruotsin kirkkojen homoseksuaalisuutta käsitteleviä lausuntoja vuosina 1950–2010.

Tutkimuksessa selvisi, että Raamattu on ollut keskustelussa jatkuvasti tärkeä rooli, mutta se, miten Raamattuun viitataan, on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä radikaalisti.

Aineiston varhaisimmissa teksteissä Raamatun kielteinen kanta homoseksuaalisuuteen oli

”

Kristinusko on ristiriitaista ja monimutkaista, eikä sitä tarvitse väkisin tehdä yksiselitteiseksi.”

Väitöstutkija Nina Järviö

niin selvä, etteivät kirjoittajat vaivautuneet edes tarkentamaan, missä kohdin Raamattua se tulee ilmi. 1970-luvulla keskustelu tiivistyi muutamaan raamatunjakeeseen ja niiden tulkintaan.

Viime aikoina keskusteluun on tullut mukaan sävy, jota Järviö kutsuu queer-teologiseksi.

– 2000-luvulla on ryhdytty tekemään eroa Raamatun ydinajatusten ja muun välille. Puhutaan sellaisista kristinuskon perusteista, kuten pelastusopista ja kolminaisuudesta, että jos niihin ei usko, niin sitten ei ehkä ole kristitty, Järviö sanoo.

Kaikki muu, kuten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset, ovat alttiita jatkuville uudelleentulkinnoilla. Toisaalta kaikki, mitä voidaan tulkita uudestaan, on altista myös sille, että tulkinnoista ollaan eri mieltä. Järviö ei pidä sitä ongelmana.

– Ruotsin kirkossa sanotaan enhet i mångfald, ykseys moni-

naisuudessa. Kristinusko on ristiriitaista ja monimutkaista, eikä sitä tarvitse väkisin tehdä yksiselitteiseksi.

Aktivismi ja tutkimus kietoutuvat queer-ajattelussa toisiinsa.

Myös Nina Järviö ajattelee tekevänsä molempia. Tutkimus on hänelle yksi aktivismin muoto.

– Queer-ajattelu kyseenalaistaa perustavanlaatuisia käsityksiä siitä, mitä on olla ihminen. Siksi se on jo itsessään poliittinen teko.

– Olen tietoisesti valinnut tutkivani seksuaalivähemmistöihin ja sukupuoleen liittyviä kysymyksiä, koska haluan herättää näistä aiheista keskustelua, hän perustelee.

Järviön mielestä tutkijan ja aktivistin roolit eivät sulje toisi-

aan pois, kunhan aktivismi ohjaa vain tutkimusaiheen valintaa, ei tutkimuksen tekoa.

Mutta jos queer-teologit ajattelevat, ettei sukupuolella ja seksuaalisuudella ei ole kristinuskon ydinkysymysten kannalta mitään merkitystä, mihin keskustelua tarvitaan?

– Voihan sen noinkin vääntää, Järviö naurahtaa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että vaikka sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen eivät ole queer-teologien mukaan kristinuskon ydintä, rakkaus on.

– Lähimmäisenrakkaus pakottaa kristityt puhumaan sorretuista. Emme puhu homoista tai naisista siksi, että heillä on tietty seksuaalisuus tai sukupuoli, vaan siksi, että heitä sorretaan.

12

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Yli 60 lasta on saanut kasteen puvussa, jonka viipurilaisrouva Sigrid Krook ompeli esikoiselleen vuonna 1889.

Teksti Irmeli Kangaspunta Kuvat Sirpa Päivinen ja Krookin suvun kokoelmat

L

uokanopettaja Liisa WalleUppala avaa laatikon ja nostaa sieltä varovasti sukunsa aarteen, 125-vuotiaan kastemekon. Kastemekko on ollut käytössä kaikilla kolmella Walle-Uppalan lapsella, hänellä itsellään, hänen sisaruksillaan, isällään ja isoäidillään. Myös lukuisat serkut ja heidän lapsensa sekä pikkuserkut on kastettu samassa puvussa.

Kastemekon mukana kulkevan listan mukaan sitä on käyttänyt kastetilaisuudessaan 66 lasta. Oikea luku lähentelee tosin seitsemääkymmentä, sillä muutama nimi on jäänyt merkitsemättä listaan. Liisa Walle-Uppalan isän äiti oli Sigrid Krookin järjestyksessä toinen lapsi, tytär Gertrud.

– Sen tajusi oikeastaan vasta omien lasten kohdalla, miten pitkä historia kastemekolla on, Walle-Uppala pohtii.

Kasteme suvun ta

Pieni lapsi otetaan kasteessa seurakunnan jäseneksi. Suvun yhteinen kastepuku on symboloinut myös suvun jäseneksi ottamista, sitä, että kuuluu johonkin jatkumoon, joka alkoi jo yli sata vuotta sitten. Kastemekko on Liisa WalleUppalan mukaan säilyttänyt hänen yhteytensä hänen omiin sukujuuriinsa ja tuonut mukanaan myös sellaista, mikä muuten olisi jäänyt kokematta.

– Minullahan tämä puku on ollut säilytettävänä, ja sen myötä olen tavannut paljon sellaisia sukulaisia, joita en muuten olisi varmaankaan tullut kohdanneeksi, Walle-Uppala kertoo.

Omien sukujuurien tutkiminen ja kiinnostus omaan sukuhistoriaan on nykyään hyvin suosittua. Orastavan kiinnostuksen saattaa sytyttää vanha valokuva tai koru, mutta myös vanhat tekstiilit kertovat niistä olosuhteista, missä on eletty ja mihin perheen kiinnostus ovat suuntautunut.

Käsityötieteestä väitellyt tohtori Outi Sipilä Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että yli sata vuotta säilynyt kastemekko on hyvin harvinainen.

Isän äidin äiti. Sigrid Krook o.s. Salonius valmisti kastemekon esikoiselleen omin käsin vuonna 1889.

Sigrid-rouva on halunnut tehdä esikoiselleen omannäköisensä kastemekon. Sigrid Salonius oli solminut avioliiton heinäkuussa 1888 Viipurin hovioikeuden auskultantin Karl Gottfrid Krookin kanssa. Lapsi oli ilmoittanut tulostaan aika pian häiden jälkeen. Voi hyvin kuvitella, että nuori rouva on virkannut pitsiä pitkät talvi-illat ja pohtinut tulevan esikoisen syntymää.

Tuohon aikaan, 1800-luvun loppupuolella, oli etuoikeus, jos naisella oli mahdollisuus käyttää päivänsä käsitöihin, pitsin virkkaamiseen ja korukäsitöiden tekoon.

Sipilän mukaan sanonta: ”Se on vain sellaista nypläämistä” liittyy juuri 1800-luvun käsitöillä päiväänsä täyttäneiden naisten ajankäyttöön.

”

Pieni lapsi otetaan kasteessa seurakunnan jäseneksi.

Suvun yhteinen kastepuku on symboloinut myös suvun jäseneksi ottamista.”

13

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Pitkä historia. Liisa Walle-Uppalan hallussa oleva Krookin suvun kastemekko on kulkenut pitkän matkan Viipurista pääkaupunkiseudulle.

Nyt kastemekko alkaa olla liian hauras puettavaksi vauvan päälle.

kotona vaatteita ja muita kodin tarve-esineitä.

Valmisvaatteita oli jonkin verran saatavilla, mutta myös kotiompelijat kiersivät taloissa korjaamassa lakanoita ja ompelemassa vaatteita.

Kastemekon ommellut Sigrid-rouva on valokuvista päätellen arvostanut itse tehtyjä tekstiilejä. Tämä asenne on siirtynyt kastemekon mukana jälkipolville.

Outi Sipilä on sitä mieltä, että tämäkin kastemekko olisi hyvin saattanut joutua unohdetuksi esimerkiksi 1960-luvulla, jolloin kaikkea kaupasta ostettua arvostettiin paljon vanhoja tavaroita enemmän.

– Sekin, että kastemekkoa on säilytetty, kertoo jonkinlaisesta arvostuksesta, Sipilä toteaa.

Tässäkin suvussa on ollut avioeroja, suruja ja riitoja niin kuin lähes kaikissa suvuissa. Yhteinen kastemekko on kuitenkin aina pakottanut ihmiset kohtaamaan toisensa. Näin puvulla on saattanut olla myös sovitteleva rooli.

Mamma-Sigrid, kuten häntä suvun parissa edelleen kutsutaan, kuoli vuonna 1936. Tuolloin kastemekkoa olivat ehtineet käyttää hänen Viipurissa, Joensuussa ja Savonlinnassa kastetut lapsenlapsensa.

kko kertoo rinan Outi Sipilä kertoo, että valkoisia kastepukuja alettiin käyttää 1700–1800-lukujen taitteessa aateliston ja varakkaan porvariston parissa. Tuolloin tuli muotiin empire-tyyli.

Myös Krookin suvun kastemekossa helma alkaa empire-tyylin mukaisesti ylhäältä, joten kastemekon malli on Sipilän mukaan jäänne empire-tyylisestä muotipuvusta.

Ompelukoneet alkoivat yleistyä Suomessa 1800-luvun lopulla. Krookin suvun kastemekko on tehty suurelta osin käsin. Pitsit on virkattu ja ne on kiinnitetty ohueen puuvillakankaaseen pienin pistoin. Pitkät sivusaumat on kuitenkin ommeltu koneella.

– Tuohon aikaan oli harvinaista, että kotona oli ompelukone, Sipilä sanoo.

Liisa Walle-Uppalan hallussa olevan Kroo-

kin suvun kastemekon mukana kulkee myös pitsimyssy, jota on kuulemma käytetty ani harvoin. Sekin on tehty käsin.

Outi Sipilän mukaan vauvoilla pidettiin sata vuotta sitten myssy päässä lähes aina, myös sisällä.

– Asunnot olivat aiemmin paljon nykyistä vetoisempia. ja myssyllä on saattanut olla suojaava merkitys, hän pohtii.

Kastemekon mukana on kulkenut myös vaaleansinisiä ja vaaleanpunaisia rusetteja.

Muoti on vuosien saatossa vaihdellut, ja vanhemmat ovat voineet vaihtaa etumuksen rusetin lapsen sukupuolen ja omien mieltymystensä mukaan.

1800-luvun lopulla oli välttämätöntä tehdä

Vanha kastemekko alkaa nyt olla liian hauras, jotta sitä enää käytettäisiin kastetilaisuudessa. Liisa Walle-Uppala opettaa luokanopettajan työssään itsekin tekstiilityötä ja on suunnitellut näköispuvun teettämistä vanhan mallin mukaan.

Sigrid Krookin jälkeläiset myös haaveilevat, että kastemekolle löytyisi tulevaisuudessa hyvä säilytyspaikka, vaikka jostain museosta.

Siihen asti kastemekko on Liisa WalleUppalan hyvässä huomassa Espoossa siististi aseteltuna sille varatussa laatikossa.

Pukinmäen seurakuntakodissa on kastepukunäyttely 11.–18.1. Katso Menokasvo-juttu sivulla 23.

”

Yli sata vuotta säilynyt kastemekko on hyvin harvinainen.”

Käsityötieteestä väitellyt tohtori Outi Sipilä

Empire-tyyliä. Krookin suvun kastemekkoa käytettiin Savonlinnassa 1930-luvulla.

14

Seurakunnissa tapahtuu 9.1.— 15.1.

Haaga

Herttoniemi

■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat.

Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puhelimitse 09 2340 Herttoniemenrannan 3382/09 2340 3345 Herttoniemen kirkappeli kolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhe■ Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 limitse 09 2340 3339. Herttoniemen 3340 rannan kappeli ajanvaraus puhelimitse Tulossa: su 18.1. klo 18 Kauneimmat 09 2340 3341. Kulosaari ajanvaraus hengelliset yhteislaulut lähetyspuhelimitse 09 2340 4118 työn hyväksi. ”Miksi lähetystyö on miOnko sinut irtisanottu tai oletko jäänulle tärkeä?”, puhe Anja Ruottinen. nyt työttömäksi hiljattain, viimeisen Herttoniemen kirkkokuoro, Lempokuuden kuukauden aikana? Olet tervenen, Tikkanen, juontajana Pirjo Toivotullut keskustelemaan mietteistäsi luotla-Kauppinen. tamuksellisesti toimivassa pienryhViikkotoimintaa: Ma klo 13–14.30 mässä (5–7 henkeä). Ryhmä kokoontuu Ryhmä Sinulle, joka olet menettäkuusi kertaa viikon välein Herttoniemen nyt työpaikkasi, työnohjaaja Maijaseurakunnan tiloissa (Laivalahdenkaari Leena Linna (26.1.), ma klo 19 Henki5, Herttoniemenranta. Herttoniemen reikä – miesten ilta, Tikkanen (12.1., metroasemalta bussi 81 Kulosaaren 26.1.), ma klo 18 Herttoniemensuuntaan. Talon edessä on pysärannan Martat (19.1.) Ti klo köintimahdollisuus). Tapaa9.30 Perhekerho (13.1., miset ovat maanantaisin Seura20.1., 27.1.), Ke klo 10–13 päivällä klo 13–14.30. KoKappelikahvila (14.1., koontumispäivät ovat kunnat 21.1., 28.1.) Ke klo 14 ma 26.1., 2.2., 9.2., 16.2., verkossa: www.

Taidepiiri (14.1., 21.1., 23.2. ja 2.3. Ohjaajana toimii työnohjaaja helsinginseura- 28.1.), ke klo 17–19 Musiikkileikkikoulut, Maija-Leena Linna. Likunnat.fi Bäckman (14.1., 21.1., sätietoja ja sitovat il28.1.), ke klo 18 Venäjänmoittautumiset puh. 040 kielinen raamattupiiri, ve584 5570. täjänä Igor Soikonen (14.1., 21.1., Herttoniemen alueneuvosto28.1.). To klo 14 Laulun siivin -yhteisjen vaali (Herttoniemi, Herttoniemenlaulutilaisuus, kahvit alk. klo 13.30, ranta, Myllypuro ja Kulosaari) järjesteTikkanen, Lemponen (15.1., 29.1.) To klo tään ko. alueella pidettävän messun 18.30 Työikäiset raamattu- ja kesjälkeen tässä lehdessä erikseen ilmoikustelupiiri, Tikkanen (15.1., 29.1.). tettavana aikana. Alueneuvoston tehtävä on yhdessä työntekijöitten kanssa Kulosaaren kirkko suunnitella ja toteuttaa oman alueen ■ Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 toimintaa. Alueneuvostoon valitaan 7 Suntio Tapio Tuohioja, p. 050 525 3242 seurakunnan äänivaltaista alueella Su 11.1. klo 10 Messu, Keinänen, Roppoasuvaa jäsentä. Lisäksi jäseninä on alunen, Koivistoinen, kahvihetki. een työntekijöitä. Ehdokasasettelu toteutetaan vuodenvaihteen jälkeen enKulosaaren nen vaalia kirkkojen aulassa olevilla seurakuntatalo fläppitauluilla. Voit ilmaista kiinnostuk■ Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 sesi oman asuinalueesi alueneuvosTi 13.1. klo 17 Martat. toon laittamalla tauluun oman nimesi.

Viikkotoiminta: To klo 9.30 PerheTaululla voit myös ehdottaa toista henkerho (8.1. alkaen), klo 13 Torstaikahkilöä kysyttyäsi häneltä luvan. Vaalissa vila (15.1. alkaen), klo 18 Kirkkokuoovat äänivaltaisia kaikki Herttoniemen ron harjoitukset (15.1. alkaen). Ti klo seurakunnan äänivaltaiset jäsenet. Li14 Kutomakerho pappilan alakerrassa sätietoja, puh. 09 2340 3300 (Kulosaarentie 42)

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi.

Diakonia: Työntekijän tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12. Soita p. 09 2340 3200 tai jätä yhteydenottopyyntö virastoon.

Hakavuoren kirkko ■ Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340 3220.

Su 11.1. klo 12 Messu. Miika Kolari, Arto Nuutinen ja Hanna Autio. Klo 12 Pyhäkoulu.

Ma 12.1. klo 13 Lähetyspiiri. Klo 18 Käsityökerho Duunauspaja.

Ti 13.1. klo 11 Hakaseniorit. Klo 16–17 Lapsikuoro. Kaikki laulamisesta innostuneet lapset, tervetuloa! Klo 18 Suomenkielen keskustelupiiri maahanmuuttajille. Ilm. Kristine Savolainen, p.

040 1975 078, kristine.savolainen@ gmail.com.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 09 2340

3230.

Su 11.1. klo 10 Messu. Mari Järvinen, Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen.

Ti 13.1. klo 13 Lähetyspiiri. Klo 13 Puutarharyhmä.

Ke 14.1. klo 12 Keskiviikkokerho. Rukouspäivät ja rukousviikko – kansallista ja kansainvälistä ekumeniaa. Hallintosihteeri Sirpa-Maija Vuorinen Suomen ekumeenisesta neuvostosta. Klo 20 Iltamessu. Anne-Maria Ranta-aho ja Olli Mönttinen.

Tulossa Tyttökerho 1–3lk. Hakavuoren kirkolla ti klo 17–18.

Leikkiliikuntakurssi 1–3 lk Hakavuoren kirkolla klo 17–18 ke 4.2.–4.3. Kurssi on maksuton.

Talviloman päiväleiri Hakavuoren kirkolla 16.–20.2. klo 9–16.30. Hinta 30e sis. ruoat, materiaalit ja 1 retki.

Apuohjaaja/Ohjaajakoulutus yli 12-vuotiaille. Haluaisitko toimia ala-aste ikäisten apuohjaajana kerhoissa, kursseilla, tapahtumissa tai leireillä?

Kurssi on 14.–15.3. ja 29.3. Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen.

Ilm. yllä oleviin 5.1. klo 10 alkaen www.mestat.fi/kertsimestat/haaga.

Tied. Tiia Kivi, p. 050 380 2307.

Esikoisvauvojen kerho äideille ja heidän alle 8kk-ikäisille esikoisvauvoilleen ti 3.2.–24.3. klo 12.30–14 Hakavuoren kirkolla. Ilm. 7.1. alkaen Sofia Tolonen, p. 09 2340 3224, sofia.tolonen@ evl.fi.

Haagan ja Pitäjänmäen seurakuntien diakoniatalvileiri ma–pe 2.–6.3.

Lahden Siikaniemessä. Leirin hinta 130 e sis. kuljetuksen, majoituksen ja täysihoidon 2 hh. Tied. ja ilm. 13.2. mennessä Sanna Laiho, p. 09 2340 3228.

Ti klo 17.30 Kirkkokuoron harjoitus (13.1.), klo 19 Kamarikuoro Oran harjoitus (13.1.)

Ke klo 14 Keskiviikkokerho (14.1.), klo 15 Varhaisnuorten sählykerho (14.1.)

To klo 18 Herttoniemen Martat (22.1.), klo 18 Herttoniemen Sointu-kuoro (8.1.), klo 19 Nuorten aikuisten sähly (8.1.), Pe klo 9.30 Perhekerho (9.1.), klo 17 Nuorten sähly (9.1.)

Herttoniemen kirkko

■ Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320

Myllypuron kirkko

Su 11.1. klo 10 Messu, Simoila, Tikkanen, Nieminen, kahvihetki Ke 14.1. klo 17 Messuryhmä Viikkotoiminta (alkaen): Ma klo 11 Saksankielen keskustelukerho (19. ja 26.1.), klo 13 Naapuruuspiiri (12.1.)

■ Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330

Taivaan tähden

Su 11.1. klo 12 Messu, Keinänen, Ropponen, Sabine Nieminen, kahvihetki.

Viikkotoiminta: Ma klo 9.30 Perhekerho, Sointula, Ma klo 8–11 Myllypuuro, Ma klo 12 Inkeri-kerho, vetäjänä Lilja Tatti (12.1. ja 26.1. jatkuen parilliset

viikot), Ma klo 18 Raamattu- ja keskustelupiiri, vetäjänä Veikko Sievänen (alk. 12.1.), Ti klo 14 Oloneuvokset, (alk. 13.1.) Ti klo 18.15 Miesten raamattupiiri, vetäjänä Heikki Kilpeläinen (alk. 13.1.), Ke klo 12 Keskiviikkoruokailu (HUOM!. alk. 21.1.), Ke klo 14 Lähetyspiiri (14.1. ja 28.1.), Myllypuron kuoron harjoitukset, klo 18–20. (alk.

14. 1.) joht. Simo Häkli. To klo 12 Kudontakerho Töppöset (alk. 8.1.) To klo 14 Torstaikerho, (alk. 15.1.) vetäjänä Pirkko-Liisa Kuikanmäki. Pe klo 13–14 Seniorisumpit Myllypuron kirkolla, joka pe (alk. 9.1.) Ohjelmaa toteutetaan vapaaehtoisvoimin, kahvitarjoilu. Seurakunnan työntekijä paikalla kuukauden viimeisenä perjantaina.

Diakoniakirppis ke–la klo 10–14, Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty) Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Kallio ■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p.

09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19.

Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 Ehtoollinen, iltakahvi Kappelisalissa. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Su 11.1. klo 10 Messu. Männistö, Partti, Mäki-Kokkila, Pyylampi. Kirkkokahvit.

Ti 13.1. klo 18 Opiskelijamessu.

Ke 14.1. klo 13 Eläkeläisten piiri. Klo 18 Rukouslaulumessu. Hurmerinta, Anima mea -lauluryhmä, joht. Johanna Korhonen.

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–16, ke klo 12–16.

Ma 12.1. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen ryhmä ikäihmisille.

Su 11.1. klo 16 Messu. Männistö, Oksanen, lukija Liisa Saarikoski. Kirkkokahvit. Klo 19 Sanan ja Rukouksen ilta.

Ti 13.1. Tiistaiolohuone: jumppa klo 10–11, ruoka klo 11–12–30, Scrab And Chat klo 13–15.

Alppilan kirkon kahvila klo 10–15 ti– pe, lounas klo 11–14 (ei ti), 9e lapset 5e.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Su 11.1. klo 11 Unkarinkielinen messu.

Klo 13 Kiinankielinen Messu & lasten pyhäkoulu. Huang.

Teatteri Kallio ■ Siltasaarenk. 28

Ke 14.1. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: Sulhanen ja muita tarinoita Helsingin saaristosta. Kirjailija Maarit Verronen kertoo Helsingin saarten historiasta. Kahvila aukeaa klo 18.

Muut tapahtumat Ke 14.1. klo 18 Raamattupiiri Helsingin Työväenyhdistyksen tiloissa.

Torkkelink. 1.

Kurssit ja ryhmät ja retriitit ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09

2340 3611 jollei toisin mainita.

Työttömät ja yli 63-v. eläkeläiset voivat kysyä opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssimaksusta.

Keskiaikaisen hellän hiljaisen rukouslaulun viikoittain kokoontuvat kurssit Diakonissalaitoksen kirkko, ti klo 17.30–20.00. Peruskurssi 13.1., 20.1., 27.1. ja 3.2.2015 Hinta 45e. Ohj. äänipedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. www. voxsilentii.fi Pyhän tanssin kurssi – rauhan tansseja Torstaisin 22.1.–12.2. klo 18–19 Alppilan kirkon kappelisalissa. Rukousta ja mietiskelyä liikkuen. Eri kulttuurien hengellinen musiikki johdattaa rukoukseen. Askeleet ovat yksinkertaisia.

Tanssinohjaaja, TM Tiina Sara-aho ja past. Marja Kotakorpi. Kurssimaksu 20e. Ilm. ennakk.

Ilmoittautuminen kevään 2015 musiikkileikkikouluryhmiin s-postitse: tytti.friberg@evl.fi. Ryhmät kokoontuvat seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28, maanantaisin 26.1. alk. seuraavasti: 1-vuotiaat klo 10–10.45, 2-vuotiaat klo 10.45–11.30 ja alle 1-vuotiaat klo 11.30– 12.15. Hinta 90e/kausi.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvarauspäivystys ke klo 10–11, p.

09 2340 3843.

Su 11.1. klo 10 Messu. Enrold, Myllylä.

Uudet luottamushenkilöt siunataan tehtäväänsä. Kirkkokahvit.

Ti 13.1. klo 15 Viittomakielinen raamattupiiri. Klo 18.30 Lähetyspiiri. Klo 18.30 Pelimannin raamattupiiri joka ti, kaikille avoin.

Ke 14.1. klo 10 Raamattupiiri joka ke.

Klo 19 Viikkomessu. Raitavuo, Myllylä.

To 15.1. klo 10 Lauletaan yhdessä seurakuntasalissa. Kaikille avoin yhteislaulutilaisuus. Kahvitarjoilu. Myllylä.

Malminkartanon kappeli ■ Vellikellonpolku 8

Torstaisin klo 18.30 Raamattupiiri.

Su 11.1. klo 18 Messu ja iltatee. Korho-

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

KATRI SAARELA / INSTAGRAM: KUTRIART

Uusi vaate Säiden vaihtuessa on syytä vaihtaa vaatekertaa. Vaatteen tehtävä on pitää ihminen hengissä. Kylmässä ja helteessä.

Paavali käyttää tätä kuvaa – siis vaate – kasteesta. Kasteessa meidät puetaan niin, että me selviämme.

Hän sanoo päivän tekstissä, että uusi aika edellyttää uusia vaatteita.

Mikä oli se vanha vaate, joka nyt oli käynyt tarpeettomaksi? ”Laki”, kuuluu vastaus.

Kun Paavali puhuu laista, hän ei tarkoita normaalia lainsäädäntöä, joka on kaiken toimivan yhteiskuntaelämän perusta. Hän tarkoittaa sitä, miten ihminen pärjää Jumalansa ja omantuntonsa kanssa.

Siihen asti oli pidetty kiinni siitä, että Jumalan kanssa ollaan väleissä elämällä oikein. Noudattamalla sääntöjä.

Mutta kuka siihen pystyy? En minä ainakaan.

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Soimaava omatuntoni kyllä kykenee määrittämään pahat tekoni. Mutta ongelma on, ettei sillä ole parannuskeinoja asialle.

Paavalin mukaan lain ja omantunnon tehtävänä on ajaa meidät sinne, missä se varsinainen lääke on. Kristuksen luokse. Laki ei tee ketään synnittömäksi. Jeesus tekee.

Siksi hän sanoo: heittäkää se vanha vaate pois. Laki ja syyttävä omatunto eivät pidä ketään hengissä, ”vaan pukekaa yllenne Jeesus Kristus”.

Miten jeesuspukuun pukeudutaan?

Uskomalla ja kastamalla. ”Kaikki te, jotka olette kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne.”

Sillä pärjää. Kylmässä. Ja helteessä.

Olli Valtonen

1. sunnuntai loppiaisesta Kasteen lahja

Kasteen ihme. Jeesuspuvussa pärjää kylmässäkin.

Väri: Valkoinen Valo: Neljä kynttilää Tekstit: Ps. 89: 19–22, 27–30; 1. Ms. 9: 12–16 tai Joos 3: 5–11, 17; Gal. 3: 23–29; Luuk. 3: 15–18, 21–22.

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

nen, HärkÜnen.

Toimintakeskus Jenny â– Beckerintie 9. Diakonian ajanva-

rauspäivystys ke klo 10–11, p. 09 2340 3842, 09 2340 3853.

La 10.1. klo 10–13 Jennyn Mummola.

Laulua, leikkiä, askartelua, välipala.

Tied. Raili Kettunen, p. 050 469 3716.

Tiistaisin klo 18 Äijäpiiri. Keskustellaan päivän aiheista Raamatun pohjalta.

Avoin kaikenikäisille miehille, yhdyshenkilÜnä Konsta Korhonen.

Keskiviikkoisin klo 12–15 Jennyn Olohuone. Tarjolla kahvia ja soppaa. Klo 17.30 Keskiviikkoillan kahvit.

Muuta Perhekerhot 14.1. alk. ke klo 9.30–11.30 kirkolla Nurkassa, to klo 9.30–11 Maununnevan seurakuntakodilla.

Sinkkutapaaminen 30–100-v. pe 9.11. klo 19. Annankatu 14 D. TytÜt ja pojat. Kerhokausi alkaa ma 12.1. Sählykerhoja, kokkikerhoja, Nurkan avoimet ovet. Talvileiri on luvassa ala-asteikäisille Korpirauhassa 6.–8.3.

Ilm. leirille alkaa helmikuussa, mestat. fi/kertsimestat/kannelmaki. Lisätietoja Pekalta, p. 09 2340 3851.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■Myllykallionrinne 1. Virasto: ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–18. P. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Su 11.1. klo 11 Vuoden 2015 rippikoulujen Starttimessu. Tervetuloa kaikki riparilaiset ja vanhemmat. Messun jälkeen ripari-infoa ensi kesän rippikouluista ja kahvit kaikille srk-salissa. Mukana Juha Rintamäki, Reima Niemelä, Annette Markkunen, Marko Heusala, Marjut Mulari, Varpu Koivunen ja Teijo Junnola sekä kanttori Aino Valojärvi.

Pyhäkoulu järjestetty.

Ma 12.1. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille, vanhemmille ja lastenhoitajille. Klo 18.30 Kirkon kamarikuoron harjoitukset, Marjukka Andersson. Klo 17–20.30 Savenvalajat, vetäjänä Hanna Vuorio. Klo 17 Pienoismallikerho varhaisnuorille. Klo 18 Elektroniikkakerho varhaisnuorille.

Ti 13.1. Klo 13 Äiti Teresa -piiri, kirkon B-porras. Klo 15 Krypta-klubi 7–10-vuotiaille. Pelaillaan ja tavataan kavereita. Ainoastaan tiistaisin kryptassa myydään karkkia. Klo 18 Avoin rukouspiiri Lauttasaaren kirkolla, B-porras toinen kerros.

Ke 14.1. Klo 15 Krypta-klubi 7–9-vuotiaille ja klo 17 10–14-vuotiaille. Oma klubi kaikille jotka ovat jo liian �isoja� nuorempien joukkoon, mutta vielä liian nuoria nuorteniltoihin. Klo 16–18 Saaripallo. Säbää, futsalia, korista, polttopalloa. Klo 17 Warhammer-kerho varhaisnuorille. Tehdään fantasiahahmoja ja pelataan niillä. materiaalimaksua. Klo 19 Viikkomessu Pirjo TyÜrinoja, Aino Valojärvi.

Muuta Kirkkokahvila avoinna 12.1. alkaen ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke 10–21. Lounas klo 11–13. Pappi tavattavissa to klo 13–15 ja diakoniatyÜntekijä ti, to, pe klo 11–13. Lounaslista seurakunnan verkkosivuilla ja facebookissa.

Heidi Anttilan keramiikka- ja metalliteosten näyttely Kirkkokahvilassa ja aulatilassa ma 12.1.2015 alkaen kahvilan aukioloaikoina.

Seurakunnan vakitoiminta mm. erilaiset toimintapiirit ja kerhot jatkuvat ma 12.1. alkavalla viikolla.

Malmi ■Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

15

Seurakunnissa tapahtuu 9.1.— 15.1.

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 11.1. klo 10. Anita Olli, Timo Ahoinpelto, Heikki Poutanen.

Lajos Bardos: Missa tertia su 11.1. klo 18. Malmin kantaattikuoro, joht. Heikki Poutanen; lit. Joona Mikkola.

Musiikkimatinea ke 14.1. klo 13. Mia Margareta Isaksson, piano. Matinean jälkeen Eläkeläisten iltapäivä.

Viikkomessu ke 14.1. klo 18. Viikkomessun jälkeen on Sanan ja rukouksen ilta.

Jakomäen kirkko ■Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 11.1. klo 12, Torsti Paijola, Sofia Tuomenvirta, Timo Olli.

Pihlajamäen kirkko ■Liusketie 1, p. 09 2340 4427 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 11.1. klo 16. Jukka Holopainen, Paula Närhi, Timo Olli. Kahvihetki.

Pihlajamäen kirkon messut siirtyvät tästä sunnuntaista lähtien alkamaan klo 16. Kyseessä on vuoden mittainen kokeilu. Jatkosta päätetään osallistujamäärän ja saadun palautteen perusteella.

Eläkeläisten iltapäivä ke 14.1. klo 12.

Pihlajiston seurakuntakoti

Tapulin seurakuntakoti â– Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Puurotarjoilu Olohuoneessa ma 12.1. klo 11.15.

Viikin kirkko â– Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429

Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 11.1. klo 10, Outi Lantto, Anni Punkka, Anni Nummila Seniorimusiikki eläkeikäisille ti klo 10–11 (27.1., 24.2., 24.3., 28.4.). Vetäjinä kanttori Marjasisko Varha ja Kira-Mia Tuisku. Ilm. Marjasisko Varha p. 09 2340 4496 ti 13.1. klo 11–12 ja ti 20.1. klo 11–12 tai kirkolta saatavalla kaavakkeella, jonka voi jättää kirkolle suntiolle.

Ryhmäperhekerhossa pe klo 9.30–11 on vapaita paikkoja. Ilm. ja tied. Margit Jukanen p. 09 2340 4571.

Aikuiset Kritopäivä �Matka valoon – kriisistä voi toipua� Laajasalossa la 24.1. klo 10.30–16.30. Päivä pidetään Roihuvuoren srk:n huvilalla meren rannalla, Humalniementie 15. Alustukset pastori Ulla Halttunen. KritoryhmätyÜskentelyä. Hinta 10 e sis. lounaan ja kahvin. Päivän päätteeksi mahdollisuus merenrantasaunaan ja avantoon.

Ilm. 8.–16.1. diakoniatyÜntekijä Pinja Niemi 09 2340 6201. Jätä soittopyyntÜ vastaajaan: nimi ja puh. Paikkoja rajoitetusti. Järj. Malmin, Roihuvuoren ja Tuomiokirkkosrk:n kritotyÜ.

Kritoryhmä �Kriisistä voi toipua� alkaa ma 23.2. Malmin kirkolla. Ilm. ryhmään to 5.2. klo 16–17.30, puh. 09 2340 4482.

â– Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Matkat

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480

Hiihtoretki Lappiin pääsiäisenä 3.– 8.4. Mahdollisuus hiihtää, lasketella tai muuten ulkoilla. Hintaan sis. lennot ja majoittuminen puolihoidolla hotelli Riekonlinnassa. Hinta aikuiset 680 e / kahden heng. huone. Tied. Antti Ylinen 050 380 3564. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Malmin seurakunnan matkailutoimikunta.

Harjannetie 44 ■TaloyhtiÜn kerhohuone Viikinmä-

essä Naisten iltahetki ke 14.1. klo 18.30. Ulkoilua, iltapala ja keskusteluhetki.

Puistolan kirkko â– Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Lapset

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 11.1. klo 10. Torsti Paijola, Sofia Tuomenvirta ja Ulla Pesonen. Kirkkokahvit ja kevätkauden avaus.

Malmin seurakunnan päiväkerhoissa on vapaita paikkoja. Tied. Anne Ridell p. 09 2340 4581.

Pukinmäen seurakuntakoti

â– www.facebook.com/malminseu-

■Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 11.1. klo 12, Markus Kopperoinen, Meri Ala-Kokko, Kaisu Rauhamaa.

Kastepukunäyttelyn avajaiset. Ota mukaan kuva omasta kasteesta. Kirkkokahvit.

Israel-ilta to 8.1. klo 17.30 Portissa. Ylistyslauluja, Raamattuun tutustumista, rukoilemista.

Siltamäen seurakuntakoti ■Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 11.1. klo 12, Anita Olli ja Timo Ahoinpelto. Lähetyskahvila.

Perheretki Tampereelle la 7.3. Teatteriesitys Pekka TÜpÜhäntä (K-6v) + ruokailu ravintola Rax:ssa. Hinta 25 e/ henkilÜ. Ilm. Kati Karppinen p. 050 380 3728 tai kati.karppinen@evl.fi

Tapanilan kirkko ■Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Valon messu su 11.1. klo 17. Esa Järvinen, Jukka Suonoja. Messua ennen raamattuopetus klo 16.30 ja musiikkia klo 16.45. Iltatee. Lastenhoito.

Eläkeläisten iltapäivä ke 14.1. klo 12.

Malmin seurakunta facebookissa rakunta

Varhaisnuoret â– Viikkotoiminta ja tapahtumat

www.mestat.fi

Nuoret â– Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook.com/ talolla

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko ■Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti. srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b.

Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina.

Pe 9.1. klo 11.30–13.30 Naisten Forum vierailee Ruskeasuon srk-keskuksessa, pastori Hilkka NiemistÜ esittelee. Ennen esittelyä mahdollisuus lounastaa, hinta 3 e. Huom! päivä ja kellonaika.

.HYÂŚWNDXVL DONDD 0LHOHQNLLQWRLVLD YLHUDLWD MD WHHPRMD 7XOH PXNDDQ .HVNLYLLNNRLVLQ NOR $JULFRODQ NLUNRQ NU\SWDVVD 7HKWDDQN 14.1.

21.1.

28.1.

Vaikeudet opettavat, ELISABETH REHN, ministeri Jerusalem – kolmen uskonnon pyhä kaupunki, PENTTI HOLI, Israel-opas, rovasti Elämäni arvot, EERO HEINÄLUOMA, edusk. puhemies

ZZZ VHQLRULIRRUXP ˉ

$YRLQ HOÂŚPÂŚQNDDUL SLLUL 60+ \NVLQ DVXYLOOH QDLVLOOH 7HUYHWXORD NRNRRQWXPLVLLQ VHXUDDYLQD ODXDQWDLSÂŚLYLQÂŚ NOR Č?

6DQDQ WDOROOH .DLVDQLHPHQNDWX NUV 9LKUHÂŚ VDOL 9HWÂŚMÂŚQÂŚ SV\NRORJL $QMD /DXULOD

$LKHHW

.LLWROOLVXXV HOÂŚPÂŚQNDDUHQ ODKMDQD 5DDPDWWX UXNRXV MD WLHWRLVXXVWDLGRW +ÂŚSHÂŚQ MXXUHW MD NRKWDDPLQHQ ,VÂŚNXYD MD ,VÂŚ PHLGÂŚQ 6DDWWRKRLGRQ KDDVWHLWD 6\\OOLV\\V PDVHQQXV MD DUPR +DQNDODW WXQWHHW MD SVDOPLHQ DSX

NDQVDQUDDPDWWXVHXUD ˉ

Kuuloasiat kuntoon!

Korkeatasoiset yksilÜlliset Hansaton-korvakäytäväkojeet valmistetaan suomalaisena käsityÜnä!

Huipputason yksilĂślliset

Hansaton-kuulokojeet alk.

1500,00â‚Ź

Hinta sisältää kuulokojeen lisäksi kaikki tarvittavat tutkimukset, sovitus- ja käyntimaksut ja tarvittaessa erillisen korvakappaleen.

PowerTel M7000 GSM-puhelin - helppokäyttÜinen vahvistinpuhelin - induktiivinen kuuntelu kuulokojeella - puheäänen ja soittoäänen vahvistus - SOS-turvapuhelut - mukana pÜytälaturi!

99,95â‚Ź

Valikoimassa myÜs lankapuhelimia ja puhelinvahvistimia sekä vahvistinkuulokkeita TV:n kuunteluun.

TV SoundBox lisäkaiutin - erinomainen äänenlaatu myÜs voimakkaalla vahvistuksella - helppo apu TV:n kuunteluun

159,00â‚Ź

Kuulokojeet - vahvistinpuhelimet ja -kuulokkeet Kuulontutkimukset - tarvikkeet - palvelut Soidintie 8, Helsinki (Malmi) Myymälä ark. 8-16, nettitilaukset 24 h www.kuulohansa.fi (09) 345 5300

16 Su 11.1. klo 11 Messu, Niemistö (l+s), Korkalainen (k).

Ma 12.1. klo 16.30 Kansainväl. diakonian vapaaehtoisten kuukausikokous.

Ti 13.1. klo 9.45 Perhekerho, 17 Lähetyksen ompelupiiri.

Ke 14.1. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 Avoin rukouspiiri.

To 15.1. klo 13 Torstaipiiri.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

09 2340 4780.

Su 11.1. klo 11 Pyhäkoulu.

Ma 12.1. klo 13 Varttuneen väen kahvila.

Ti 13.1. klo 8 Rukousaamiainen 4/2 e.

To 14.1. klo 18 Keskusteluilta uskon keskeisistä asioista.

Ruskeasuon seurakuntakeskus ■ Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

Pe 9.1. klo 10–12 Perhekerho, 12–13.30 Keittolounas 3e/1e.

Ma 12.1. klo 13 Äiti Teresa -piiri, huom! uusi kokoontumispaikka.

Ke 14.1. klo 13–15 Äijäkuppila, miehille tarkoitettu vapaamuotoinen olohuonekahvila, tied. Paavo Ripatti, p. 050 5224 529, 16.30–18 Olohuonekahvila, avoin kahvila kaikenikäisille, 18 Raamattupiiri, parittomilla viikoilla.

Tulossa To 15.1. klo 18 Meikun olkkari, nuorten aikuisten (20–40 v) oma olohuone aloittaa toimintansa. Rentoa yhdessäoloa ja jutustelua, pelailun ja kahvittelun merkeissä, kirkon alakerrassa (Jalavatien puolelta sisään).

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, p.

09 2340 4802.

Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14: Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p. 09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p. 09 2340 4844. Vesala p. 09 2340 4846. Kurkimäki, Kivikko p. 09 2340 4842. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p. 09 2340 4843.

Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) To 8.1. klo 10 Eläkejumpparit-ryhmä miehille. Helppoa ja tehokasta voimistelua. Tervetuloa uudet jumpparit! Ei ennakkoilm. Ryhmää ohjaa liik. leht. (el.) Arto Virkkunen, 040 580 4989.

Klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit.

Lempi raamatunkohtani, ota omasi mukaan. Marja Lehtinen.

Pe 9.1. klo 20 Nuorten Yökahvila Light Cafe Alba.

Su 11.1. klo 11 Messu, Mia Iiskola, Anne Granström, Noora Hynynen, Armi Määttä, Osmo Honkanen. Klo 11 Pyhäkoulu.

Ma 12.1. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, yhteistä ohjelmaa klo 10.30 alkaen. Lounas 1,50e. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 14.30 Kaarikerho, inkerinsuomalaisten kerho.

Klo 16 Selviytyjät-ryhmä. Avoin vertaistukiryhmä päihteettömyyteen pyrkiville. Lisätied. 09 2340 4844 Jaana Makkonen.

Mellunmäen seurakuntakeskus Korvatunturintie 2, p. 09 2340 4821 Ti 13.1. klo 9.30–15 Avoin perhekerho.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 09 2340 4822 Ti 13.1. klo 17.30 Perheraamis. Lastenhoitoon ilm. 09 2340 4846.

Seurakunnissa tapahtuu 9.1.— 15.1. Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65, p. 09 2340 4826

Ti 13.1. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta Mikaelin avoimet ovet D-asemalla (Kontulan metroas.) to 8.1. klo 11–13.

Tarjolla kahvia ja juttuseuraa.

Mikaelinkuoron kevätkausi alkaa 13.1. Harjoitukset Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 18–20. Uudet laulajat tervetulleita. Lisätietoja seurakunnan nettisivulla ja kanttori Osmo Honkaselta, 09 2340 4838.

Uusi sururyhmä alkaa Mikaelinkirkolla 4.2. klo 17.30. Ryhmä on tarkoitettu kuoleman kautta läheisensä menettäneille aikuisille. Se tarjoaa mahdollisuuden puhua suruun ja menetykseen liittyvistä ajatuksistaan kohtalotovereiden kanssa ja saada vertaistukea. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa, yhteensä 6 kertaa. Ilm. 19. tammikuuta alkaen pastori Eva-Lisa Lindström, puh. 09 2340 4833

Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto ■ Raumantie 3, avoinna

ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102.

Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118.

Lasten kerhot alkavat loppiaisen jälkeen 7.1.

Vapaita paikkoja voi tiedustella kerhojen vetäjältä, Munkkivuoressa Rauna Mannermaa p. 09 2340 5134; Munkkiniemessä Leena Eronen p. 09 2340 5103. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä.

Munkkivuoressa: päiväkerho ma ja to klo 9–11.30, naperokerho ti klo 9.30– 11.30 (yli 2 v.), avoin päiväkerho ke klo 9.30–11.30.

Munkkiniemessä: päiväkerho ke ja to klo 9–11.30, avoin päiväkerho ma klo 9.30–11.30, to klo 15–16.30. Ensilapsikerho ke klo 15–16.30.

Lehtisaaressa: avoin päiväkerho ti klo 9.30–11.30.

Kannatko huolta nuorista?

Kannatko huolta Munkinseudun, Leppävaaran ja Pitäjänmäen nuorista? Haluaisitko yhdessä toisten kanssa rukoilla heidän puolestaan? Rukousryhmä alueemme nuorten puolesta aloittaa pe 16.1. klo 19 Munkkivuoren srk-talolla. Kokoontumiset n. kolmen viikon välein eri srk:ien tiloissa tai kodeissa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan! Lisätietoja: Annamari Jukko 050 594 9881 (iltaisin) tai annamari.jukko@welho.com.

Seura-

kunnat verkossa: www. helsinginseurakunnat.fi

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3 Su 11.1. klo 11 Messu, Frilander, Sidoroff.

Ma 12.1. klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Oman kunnon mukaan. Tied. fys. ter. Minna Pirinen p. 045 8511 414. Klo 18.30 Kirjallisuuspiiri, Pia-Maria Montonen – Brita Kekkonen: Valtakunnan miniä, WSOY, alustus Meeri Pohtola.

Ke 14.1. klo 13 Keskiviikkokahvit, Peltohaka. Klo 19.30 Arkimessu. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä.

Munkkiniemen kirkko ■ Tiilipolku 6

Su 11.1. klo 13 Messu, Frilander, Valtonen.

Ma 12.1. klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho. Klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Ti 13.1. klo 10 kävelyryhmä. Tapaamme Munkkiniemen kirkolla. Klo 11–12.30 Sanan äärellä. Klo 13–15 Olohuone – avoin kahvila.

To 15.1. klo 13 Eläkeläisten kahvihetki.

La 17.1. klo 16 Avointen sydänten ilta.

Tervetuloa kertomaan, mikä sinulle on tärkeää ja mikä koskettaa. Illan anti koostuu niistä ajatuksista, puheista, lauluista ja runoista, joita seurakuntalaiset haluavat jakaa toisilleen.

Uusi Alfakurssi alkaa

Verkosto ry järjestää Alfa-kurssin keväällä 2015 yhdessä Munkkiniemen seurakunnan kanssa. Kurssi voi olla myös osa aikuisrippikoulua.

Kurssin esittelyilta pidetään ma 9.2., paikka ilm. myöhemmin. Voit tulla kuulemaan kurssin sisällöstä, ilmoittautua mukaan ja tilata itsellesi työkirjan. Kurssi-illat pidetään ma 23.2.–27.4. klo 18.30–20.30 (paitsi ei 6.4.) Lehtisaaren kappelissa, Papinpöydänkuja 4. Lisäksi kokoonnumme viikonloppuna, 11.–12.4. Päätösjuhla pidetään viikolla 19. Tied. Mari Ala-Mattinen: mari@verkosto.net tai tekstiviestillä p. 050 527 3961. Mukaan voit ilmoittautua jo nyt!

Muuta Kiitos kaikille lahjoittajille Joululahjapuu.keräyksen kautta. Teitte lukuisat perheet onnellisiksi!

Lapsikuoro 5–7.vuotiaille keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 Munkkiniemen kirkossa. Tervetuloa myös uudet kuorolaiset! tied. ja ilm. kanttori Kaisa Sidoroff, kaisa.sidoroff@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30 Munkkiniemen kirkossa alkaen 15.1. Tervetuloa mukaan myös uudet laulajat! tied. kanttori Kaisa Sidoroff, kaisa.sidoroff@evl.fi Lauluryhmä La Folia kutsuu uusia laulajia. Harjoittelemme gregoriaanisia lauluja Lehtisaaren kappelissa 15.1. alk. to klo 17 Victoria Alatalon johdolla p.

0400 729 112.

Oulunkylä

Lehtisaaren kappeli ■ Papinpöydänkuja 4 Su 11.1. klo 10 Messu, Rinne, Valtonen.

Ke 14.1. klo 10.15–11.15 Raamattupiiri, Erkkilä.

Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ma–to 8–20, pe 8–15, la 10– 18, su 9–15. Virasto: p. 09 2340

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302.

Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383.

Nuorisodiakoni 12–13 vuotiaita ja heidän lähiverkostoaan varten p. 050 5681 297.

Su 11.1. klo 10 Messu. Järvinen, Kosonen, Hämäläinen. Klo 10 Pyhäkoulu.

Ma 12.1. klo 9.45. Perhekerho. Klo 18 Islam keskiajalta 1800-luvulla II. Luento, Järvinen.

Ti 13.1. klo 18 Lukupiiri. Aihe Kjell Westö: Kangastus 38.

Ke 14.1. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri. Klo 18 Avoin sururyhmä.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 09 2340 4222.

Diakoniatoimisto auki pe klo 9–11, p. 09 2340 4218 Murto.

Su 11.1. klo 11 Perhemessu. 3-vuotiaiden kutsumessu. Pelkonen, Leskinen, Keski-Vähälä, Lindholm, Samposalo.

Ma 12.1. klo 17 Akin klubi.

Ke 14.1. klo 12 Keskipäivän viikkomessu. Savik, Hämäläinen. Klo 13 Päiväpiiri. Klo 18 Naisten kirjallisuuspiiri. Aihe Italo Calvino: Näkymättömät kaupungit. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Käpylän kirkkokuoro harjoittelee tiistaisin 13.1 alkaen klo 18.30–20.30 Käpylän srk-salissa. Uusia laulajia otetaan.

Tied. Hannu Leskinen p. 09 2340 4217 tai Taru Hämäläinen, p. 09 2340 4001.

Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340.

Su 11.1. klo 12 Messu. Järvinen, Kosonen, Hämäläinen.

Ti 13.1. klo 16–18 Tiistaijengin iltapäivä. Klo 18 Arkimessu. Elo, Kietäväinen. Klo 18.30 Avoimet ovet -nuortenilta.

Ke 14.1. klo 13 Keskiviikkokerho. Järvinen, Hapuli.

Veräjälaakson hoitokoti ■ Otto Brandtin tie 10 A Ti 13.1. klo 9.45 Perhekerho.

Voudintie 4 B Ke 14.1. klo 12 Avoimet ovet, keittoa ja kahvia. Kajos, p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri.

Pukkilantie 2 Ke 14.1. klo 17 Lähimmäiset.

Kutomakerho ■ Kunnalliskodintie 6 C N-rap.

Ti 13.1. klo 15 Hartaus. Järvinen.

Kutomakerho ■ Teinintie 8 B 2. krs.

Ke 14.1. klo 18 Hartaus. Heininen.

Mieslaulajia Mozartin Requiemiin!

Kamarikuoro Chorus Sine Nomine alkaa ke 21.1. klo 18.00 harjoitella W.A. Mozartin Requiemia ja hakee uusia laulajia miesääniin. Tied. katja.makio@evl.fi.

Paavali ■ Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi,

www.facebook.com/Paavalinseurakunta.

Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12, to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, p. 09 2340 5445,

avoinna ma–to klo 11–15.

Su 11.1. klo 10 Messu. Jorma Parviainen, Elina Koivisto, Seppo Välimäki. Kirkkokahvit seurakuntasalissa lähetyksen hyväksi.

Ti 13.1. klo 13–14 Aularuokailu. Vapaaehtoinen kahvi- ja ruokaraha.

Ke 14.1. klo 18 Snadi PaavaliMessu. Arja Kortelainen, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Itä-Pasila ■ Opastinsilta 6, p. 09 2340 5445

Su 11.1. klo 17–18 Sunnuntaikerho 4–12-vuotiaille.

Ma 12.1. klo 13 Tekemisen iloa -kädentaitoryhmä. Ryhmä kokoontuu parittomien viikkojen maanantaina.

Keula ■ Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445

Su 11.1. klo 17–18.30 Majakkakerho yli 4-vuotiaille.

Muuta Sylivauvat-perhekerho ensimmäisen vauvan saaneille äideille ja vauvoille maanantaisin klo 14–15.30 Paavalinkirkon päiväkerhotilassa. Lorupussi-perhekerho maanantaisin klo 10–11.30 Paavalinkirkon nuortentilassa. Veturiperhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Itä-Pasilan seurakuntakodilla. Perhekerhot ilm. Elina Koivisto 09 2340 5452 tai kirkkoherranvirastoon 09 2340 5400.

Päiväkerhojen vapaita paikkoja voi tiedustella Minna Sorsalta 09 2340 5462.

Avoin yhteislaulupiiri ja kuoro maanantaisin klo 15.30 Paavalinkirkolla alasalissa.

Keulan Kuorokoulu maanantaisin klo 18 Keulassa (Flooranaukio 1).

Päiväkuoro keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Pasilan seurakuntakodilla (Opastinsilta 6).

Graduale-kuoro keskiviikkoisin klo 18 Itä-Pasilan seurakuntakodilla (Opastinsilta 6).

Paavalinkirkon kuoro torstaisin klo 18 Paavalinkirkolla yläsalissa.

Kuorotoiminnasta tiedustelut kanttori Seppo Välimäki 09 2340 5432 tai seppo.valimaki@evl.fi Juniorityön kevään kerhoihin ilmoittaudutaan 12.–21.1. Linkki seurakunnan nettisivuilla.

AURORE-festivaali 2015 Euroopan ruhtinashovit soivat 15.–18.1. Renesanssimusiikkijuhlat Paavalinkirkossa. Lisätiedot seurakunnan nettisivuilta ja kevätesitteestä.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa to 15.1. klo 18 Paavalinkirkolla.

Ryhmä kokoontuu kahden viikon välein 6 krt. Ilm. 14.1. mennessä Juha Valkeapää juha.valkeapaa@evl.fi tai 09 2340 5424.

Kevätesite on ilmestynyt. Tilaa esite kotiin kirkkoherranvirastosta 09 2340 5400 tai paavali.srk@evl.fi.

Pakila Isä Ruben

Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Su 11.1. klo 11 Messu. Antti Kylliäinen, Sara Toivanen ja Jussi Hirvonen. Klo 18 Clarinet4 – Klarinettikvintetin konsertti. Vapaa pääsy.

Ti 13.1. klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Laulamassa mukana Ari

Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Kahvitarjoilu.

Ke 14.1. klo 18.30 Raamatun tarinoita – Aabraham ja Saara. Miksi Saara nauroi? Miksi Lootin vaimo muuttui suolapatsaaksi? Jäikö Iisakille lapsuudesta traumoja?

Peittopiiri parillisten viikkojen maanantaisin klo 13 Yläsalissa 19.1. alkaen.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset maanantaisin klo 18 Kryptassa 12.1. alkaen.

Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.30 Kirkonkellarissa 13.1. alkaen.

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12, p. 2340 5552.

Muskari (3–6-vuotiaille) tiistaisin klo11– 11.45 Kryptassa 13.1. alkaen Laulun Siivin -yhteislaulutilaisuudet parittomien viikkojen tiistaisin klo 13 Kryptassa 13.1. alkaen.

Juniorpirtti alakouluikäisille tiistaisin ja perjantaisin klo 14–16.30 Pirtillä 13.1. alkaen.

Lähetyspiiri parillisten viikkojen tiistaisin klo 15 Kokoushuoneessa 20.1. alkaen.

Nuortenillat keskiviikkoisin klo 18–21 Pirtillä 7.1. alkaen.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 Kokoushuoneessa 15.1. alkaen.

Ke 14.1. klo 14 Lähetyspiiri. Vanne

Torpparinmäen korttelitalo

Roihuvuoren kirkko

Tuomiokirkko

■ Tulisuontie 2, p.09 2340 5700.

■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

■ Käräjätuvantie 3

Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 puhelimitse, ti klo 9–10 diakoniatoimistossa p. 09 2340 5758. Roihuvuoren kirkko ja seurakuntasali suljettuna remontin vuoksi 18.1. asti.

Ma 12.1. klo 18.30 Cantiamon harjoitukset poikkeuksellisesti Tammisalon kirkossa. Filppula

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p.

23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko. srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Perhekerho klo 9.30–11.30 maanantaisin 12.1. alkaen.

Eläkeikäisten kerho klo 13 maanantaisin 12.1. alkaen.

Ilon lähde -lauluryhmä klo 18 parittomien viikkojen maanantaisin 19.1. alkaen.

Perhemuskari 1 (1–5-vuotiaille) klo 17– 17.40 tiistaisin 13.1. alkaen.

Perhemuskari 2 klo 17.50–18.30 tiistaisin 13.1. alkaen.

VälKe ■ Välitalontie 71 Muskari (0–3-vuotiaille) klo 9.30–10 tiistaisin 13.1. alkaen.

Kutomakerho klo 19 keskiviikkoisin 7.1. alkaen.

Perhekerho klo 9.30–11.30 torstaisin 15.1. alkaen.

Iltaperhekerho klo 17.30–19 torstaisin 15.1. alkaen.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: auki ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p.

09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi.

Diakonian ajanvaraus Tali, Strömberg, Pajamäki -alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue to klo 14–16, Hele-Elina Saari, p. 09 2340 5648.

Pe 9.1. klo 19 Nuorten avoimet ovet Su 11.1. klo 10 Messu. Kekäläinen, Palm, Ahola. Kirkkokahvit.

Ke 14.1. klo 18 Hiljainen rukous.

Konalan srk-talo

Muuta Sinkkutapaaminen 30–100-vuotiaille pe 9.1. klo 19 Annankatu 14 D. Lappi sydämessäni. Ennen tapaamista juttuklubi klo 18.

Tienviittoja elämään ti 13.1. klo 18.30 Riukutie 3:n kerhohuoneessa. Uudet pyrkimykset Fil. 3: 10–21 Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 Pitäjänmäen kirkolla, klo 18 Konalan srk-talolla, klo 19 Riukutie 3, kerhohuoneella.

Haagan ja Pitäjänmäen seurakuntien talvileiri 2.–6.3. Lahden Siikaniemessä. H. 130e sis. kuljetuksen, majoituksen ja täysihoidon 2 h huoneessa.

Ilm. 13.2. men. Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638

Roihuvuori Seurakuntatoimisto ■ Tulisuontie 2, ma ja ti klo 10–13, ke

klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757.

Laajasalon diakoniapäivystys alkaen ma 19.1.15 klo 9–11. Ajanvaraus soittoajat poikkeuksellisesti myös pe 9.1.15 ja ti 13.1.15 klo 10–11. Aulakahvio auki ma– pe klo 10–14. Tammikuussa aulakahviossa esillä Kerttu Kolarin taidenäyttely ”Vuodenkierto”. Rukoushetki torstaisin klo 12.

La 10.1. klo 15 Variksen laulukoulu 5-v. Kutsu: http://laulukoulu.ihmo.fi/ juhla/ – tervetuloa!

Su 11.1. klo 12 Messu. Uusien luottamushenkilöiden tehtäväänsiunaaminen. Kaskinen, Laaksonen, Niva-Vilkko.

Klo 17 Blaze. Vilkkilä, Ek. Ma 12.1. klo 13 Eläkeläisten kerho kokoontuu maanantaisin.Vaulas.

Ti 13.1. klo 13 Laulunystävät. Kuoro kokoontuu tiistaisin. Niva-Vilkko. Klo 18.30 Chorus Marinuksen harjoitukset tiistaisin. Niva-Vilkko.

Ke 14.1. Klo 6.30 Aamurukous kokoontuu keskiviikkoisin. Klo 13 Lähetyspiiri kokoontuu joka toinen keskiviikko.

Laaksonen. Klo 17 Variksen laulukoulu. lisätietoa: http://laulukoulu.ihmo.fi/ – tervetuloa.

To 15.1. klo 13.00–14.30 Omaishoitajien ryhmä jatkuen joka toinen viikko samaan aikaan. Selin Su 18.1. klo 15.00–16.30 Kehitysvammaisten kerho jatkuen kerran kuussa. Selin

Lämmin kiitos kaikille, jotka mahdollistitte jouluavustamisen seurakunnassamme diakoniatyön kautta.

Tulossa La 24.1. klo 10.30–16.30 Kritopäivä Laajarannassa. Pastori Ulla Halttunen alustaa aiheesta ”Matka valoon – kriisistä voi toipua”. Pienryhmäkeskustelua. Päivän päätteeksi on mahdollisuus saunomiseen ja iltapalaan klo 18 asti.

Osallistumismaksu 10 e maksetaan paikan päällä käteisellä sisältäen ohjelman, lounaan, päiväkahvin ja iltapalan.

Ilmoittautumiset 7.–16.1. p. 09 2340 6201 / Pinja Niemi. Paikkoja on rajoitetusti! Roihuvuoren seurakunnasta mukana diakonissa Hannele Juvonen.

Luovan joukon kevätkausi alkaa Laajarannassa 15.1.2015 kello 12.00 ja jatkuu joka toinen torstai aina 23.4. asti.

Vesivärimaalauksen perusteet alkaa Laajarannassa joka toinen torstai 15.1. kello 12.00 alkaen. Laajarannassa alkaa vesivärimaalauksen (akvarellimaalauksen) perusteiden opiskelu. Tullaksesi mukaan tarvitset siveltimen, vesivärit ja paperia sekä annoksen innostusta.

Paikkoja ryhmässä on vain 7 henkilölle

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 09 2340 6120,

avoinna ma–su klo 9–18 Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone.

Pe 9.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Luottamuksen messu. Varkki.

Taizé-lauluja. Teejatkot. Krypta.

La 10.1. klo 18 Iltakirkko. Koski, Kinnunen.

Su 11.1. klo 10 Messu. Koski, Kuusniemi, Lehtoaho, Kinnunen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta.

Ma 12.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous.

Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Taizé-lauluja. Krypta.

Ti 13.1. klo 12 Päivärukous.

Ke 14.1. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta.

Klo 12 Urkuvartti. Martti Laitinen. Klo 18 Ehtoollisavustajien koulutusilta.

Ehtoollisen teologinen merkitys. Tikka, Silvo. Teetä klo 17.30. Krypta. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340

7730, avoinna ma–pe klo 10–15 La 10.1. klo 18 Ehtoomessu. Äikää, Anna Pulli.

Ke 14.1. klo 18 Kangaspuukerho. Korkeavuorenk. 10 B (porttikäytävä), kellaritila.

■ Kyntäjänt. 4 Su 11.1. klo 14 Ehtoollishartaus. Kekäläinen, Ahola.

Ma 12.1. klo 18.30 Raamattupiiri.

Tammisalon kirkko

Ruoholahden kappeli

■ Väylänrinne 1.

■ Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125

Pajamäen srk-koti

Ti 13.1. klo 18 Hiljaisuuden kirkko.

Nurminen, Filppula., Kerttu, Sarkkola, huilu, lauluryhmä.

Su 11.1. klo 12 Messu. Storhammar, Pulkamo.

Ma 12.1. klo 9.30 Perhekerho.

■ Pajamäent. 14

17

Seurakunnissa tapahtuu 9.1.— 15.1.

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Häpeä ja syyllisyys pilaavat elämän KIRJA ”Syvällä sisimmässämme jokainen meistä kaipaa tulla nähdyksi sellaisena kuin on. Se on yksi ihmisen perustarve. Kysymys on sellaisesta nähdyksi tulemisesta, ettei tarvitse piilotella ja kätkeä mitään itsestään.”

Häpeässä elämä jää elämättä, väittää ItäSuomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen kirjassaan Häpeästä hyväksyntään.

Hänen mukaansa häpeästä kärsivä tuntee olevansa kelpaamaton, joten hänen pitää kätkeä minuutensa, ettei kukaan näkisi, miten huono hän on. Pelko omasta kehnoudesta ajaa sellaiseen varovaisuuteen, ettei ihminen uskalla tehdä oikein mitään. Esimerkiksi ei-toivottu lapsi voi hävetä koko olemassaoloaan ja yrittää olla mahdollisimman huomaamaton.

Kettunen erottaa toisistaan noloushäpeän (disgrace shame) ja hienotunteisuushäpeän (discretionary shame), joka voi kuvata myös sanalla häveliäisyys tai kainous.

Kainouden tarkoitus on suojella ihmisen minuutta. Jos kainoutta rikotaan ja ihmisen rajat ylitetään, hän – väärin kohtelun uhri – voi alkaa tuntea häpeää.

Uskonnon varjolla voidaan tehdä paitsi hyvää myös pahaa.

Pakkokäännyttäminen tai pakottaminen uskon tunnustamiseen on toisen häpäisyä hengellisesti, ja taivaspaikan varaaminen vain omalle porukalle rumaa hengellistä vallankäyttöä. Toisen uskoa, vakaumusta ja pyhän tuntoa pitäisi sen sijaan kunnioittaa hienotunteisuudella. Vapaan ajattelun pitää olla oikeasti vapaata: minun on annettava toiselle oikeus omaan vakaumukseen, vaikka se poikkeaisi omastani.

Kun ihminen löytää armon, hänen syyllistävästä, vaativasta Jumalastaan voi tulla hyväksyvä, rakastava Jumala. ”Häpeästä kärsivää auttava armo ja hyväksyntä on vastaanotetuksi tulemista, syleiltynä olemista”, Kettunen kirjoittaa.

Jokaisen ihmisen arvo on siinä, että hän on syntynyt ihmiseksi.

Pälvi Ahoinpelto Paavo Kettunen: Häpeästä hyväksyntään. Kirjapaja 2014.

KIRJA ”Toisia syyllistämällä pyritään siirtämään vastuu pois it-

APU VIRTSANKARKAILUUN! MediSet mukavuutta – Varmuusalusasut kestävät yli 200 pesukertaa – Vuode- ja irtosuojat ympäristöystävälliset – Uimahousut mukavat ja huomaamattomat Tilaa ilmainen paperiesite 0400 223 446 (myös puhelinmyynti) Verkkokauppa: www.divisa.fi

seltä. Aika moni puolestaan ottaa kovin hanakasti toisten syyllisyydet harteilleen – jopa pyytämättä, mutta varsinkin, jos niitä oikein sysätään kannettavaksi.”

Syyllisyydentunne on raskas taakka, mutta se ei aina kerro todellisesta syyllisyydestä. Näin sanoo kirjassaan Syyllinen olo aiemmin muun muassa liiallisesta kiltteydestä kirjoittanut teologi ja kouluttaja AnnaLiisa Valtavaara.

Varsinainen syyllinen voi olla taitava vierittämään syytä omista aikaansaannoksistaan toisten hartioille, jotta hänen itsensä olisi helpompi olla. Myös anteeksi antamattomuudella voi yrittää sitoa toisen lähes loputtoman syylliseksi.

Terve ja aiheellinen syyllisyys liittyy Valtavaaran mukaan omaan väärään tekoon tai sanaan taikka tekemättä jättämiseen. Vääristynyt ja aiheeton syyllisyys sen sijaan juontaa juurensa syyllistyvän persoonaan ja minäkuvaan. Se syntyy siitä, miten toiset kohtelevat minua. Kaikkein eniten vaikuttavat varhaisten ikävuosien aikana koetut vaille jäämiset ja vääryydet.

Esimerkiksi alkoholiongelmaisen perheen lapsi saattaa ajatella aiheuttaneensa sen pahan olon, jonka vuoksi vanhempi juo. Hän on mielestään syyllinen.

Lapsen kasvattamisessa on tärkeää johdonmukaisuus, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus.

Sekä liian tiukat että epämääräiset rajat tai ylihuolehtiminen saattavat aiheuttaa lapsessa epävarman ja syyllisen olon.

Myös Jumalan vihalla tai uskonnollisen yhteisön kireillä normeilla voidaan syyllistää. Moni on saanut ihmisten ahtaiden käsitysten tähden loppuiäkseen vääntyneen kuvan Jumalasta. Valtavaara kuitenkin muistuttaa, että Jeesus antoi toisenlaisen, terveen, mallin ja ohjasi vapaaehtoisuuteen: hän ei pitänyt seuraajiaan mukanaan pakottamalla tai uhkailemalla. ”Aito usko syntyy ja elää vapaudessa, ja vain siinä se voi kasvaa terveesti.”

Pälvi Ahoinpelto Anna-Liisa Valtavaara: Syyllinen olo.

Kirjapaja 2014.

18 Ti 13.1. klo 9.30 Perhekerho. Klo 13 Esikoisvauva-perhekerho. Klo 14–16 Kappelikahvila.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126 Ti 13.1. klo 14–17 Koululaisten Olkkari.

Krypta.

Ke 14.1. klo 14 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12– 15, to 12–20.30 Su 11.1. klo 10 Messu. Tikka, Kiuru, Pulkamo, Anna Pulli. Kirkkokahvit ja messujatkot.

Ti 13.1. klo 12 Päivämusiikki. Anna Pulli, urut.

Ke 14.1. klo 8 Aamumessu. Tikka, Anna Pulli.

■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ke 12.30– 14.30, to 11–15, pe 9–12 Pe 9.1. klo 9–10 Aamupuuro. Klo 19 Sinkkutapaaminen 30–100-vuotiaille. Lappi sydämessäni. Juttuklubi klo 18.

Ti 13.1. klo 14.30 Puhu suomea.

Ke 14.1. klo 13 Lähetysaiheista ohjelmaa. Viron kulttuurielämä, Alexandra Vaher. Kahvitarjoilu, musiikkia.

Bulevardin kerhohuone ■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta Ma 12.1. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18 Miesten raamattupiiri.

Ti 13.1. klo 11 Kirjallisuuspiiri.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, agricola-

liike.fi, Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123.

Café Agricola avoinna ma–pe klo 10– 15, lounas ma–pe klo 11–13.30 Nuorisotyö: mestat.fi, stadin lionwings/facebook.fi.

Su 11.1. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Amnell, Katariina Kopsa. Kirkkokahvit. Klo 18 Tuomasmessu. Minna Jaakkola, Petri Luomanen, Antti Vuori, Inna Vintturi.

Ma 12.1. klo 10–12 Family Club. Akvaario.

Ti 13.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Krypta. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli.

Ke 14.1. klo 13 Seniorifoorum: Vaikeudet opettavat. Elisabeth Rehn. Klo 20 Agricolamessu. Wikström. agricolamessu.fi.

Katajanokan seurakuntakoti ■ Kauppiaankatu 8–10 B Ti 13.1. klo 9.30 Perhekerho.

Ke 14.1. klo 17–19 Varhaisnuorten kokkikerho.

Seurakunnissa tapahtuu 9.1.— 15.1.

Meritullin seurakuntakoti Ma 12.1. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa.

Ti 13.1. klo 18 Naisten lentopallo.

eläkeläisille. Klo 13 Raamattuluento, Helsingin Raamattukoulu. Kevätkauden avaus, ehtoollinen.

Ke 14.1. klo 18 Ehtoollishetki, Jari Leinonen.

Krista-koti

Seurakuntakoti

■ Kristianinkatu 19

■ Runeberginkatu 39

Ma 12.1. klo 15 Raamattupiiri.

Ti 13.1. klo 12 Diakoniaruokailu. KLo 13.15 Lähetyspiiri. KLo 18 Hanna-ryhmä. Naisten kansainvälinen rukouspiiri.

■ Meritullintori 3, p. 09 2340 6133

Muuta

Kritopäivä ”Matka valoon: kriisistä voi Kerhokeskus toipua” la 24.1. klo 10.30–16.30 Laaja■ Tykistönkatu 8 rannan leirikeskuksessa. OsallistumisMa 12.1. klo 14 Posliinipiiri. Lisätiedot maksu 10 e sis. ruoan ja kahvin. Päivän Tuula Setälä 050 512 2271. päätteeksi sauna ja uimista. Ilm. 16.1. mennessä p. 09 2340 6201, Pinja Niemi.

Kritoryhmä ”Matka valoon: kriisistä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinvoi toipua” alkaa helmikuussa Anna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. nankulmassa, kokoontumiset 09 2340 6400, vartiokyla.

(7 krt) maanantai-iltaisin. srk@evl.fi. Päivystävä Ilm. ja puhelinhaastatSeurapappi tavattavissa vitelu 30.1. mennessä kunnat raston aukioloaikoina. p. 09 2340 6201, Pinja Niemi. verkossa: www. Diakonin tapaamisaivarataan puheliKeskusteluryhmä helsinginseura- ka mitse tiistaina 9–11 p. yhden huoltajan kunnat.fi 09 2340 6451 ja torsperheen aikuisille taina 12–14 p. 09 2340 joka toinen to 26.2.– 6450.

23.4. klo 17–18.30 Mikael Agricolan kirkolla Ohj. Matteuksenkirkko psykologi Riitta Niinivaara. Las■ Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420 tenhoitaja järjestää lapsille omaa ohjelSu 11.1. klo 10 Messu. Riepponen, Konmaa ryhmän aikana. Ilm. 31.1. mennestio, Jukka Ahokas, Elina Raike-Ojanen sä p. 09 2340 6204, Merja Korpela. ja Antero Öhberg. Klo 14 EnglanninKuoroharjoitukset: Vanhankirkon kielinen messu. kuoro ti 13.1. alkaen klo 18–20 ja VanMa 12.1. klo 11–13 Kevään ensimmäinen hankirkon Laulupiiri to 15.1. alkaen klo neulekahvila. Myös uudet neulojat 14.30–15.45 Bulevardin srk-salissa. Joht. tervetuloa! Klo 18 Miesten raamattuRisto Pulkamo, p. 09 2340 6184, risto. piiri. pulkamo@evl.fi. Tervetuloa uudet ja Ke 14.1. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo vanhat laulajat!

14 Eläkeläisten päiväkerho alkaa OlaDiakoniavastaanotot: Ajanvaraus vus-salissa. Tervetuloa mukaan! puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 09 2340 Puotilan kappeli 6100 tai netistä.

■ Puotilantie 5, p. 09 2340 642, puotilan.kappeli@evl.fi To 8.1. klo 18 Kappelimessu. Kontio ja ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna Kakkonen. ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto Ti 13.1. klo 13–16 Olohuone aloittaa kep. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. vätkautensa. Tarjolla kahvia, seuraa ja Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. hyvää ohjelmaa. Klo 14 Eila Jaakola: Diakoniatoimisto, Runeberginkatu murrevisa Ähtärin murteella.

58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, Vartiokylän kirkko vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 ■ Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 2340 6318.

Ti 13.1. klo 9.30 Kevätkauden ensimTemppeliaukion kirkko mäinen Vauvaperhekerho. Tervetu■ Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 loa mukaan Su 11.1. klo 10 Messu. Rippikoulupyhä.

Tulossa Matilda Hakkarainen, Markus LehtimäSenioripysäkki alkaa tammikuussa ki. Kirkkokahvit.

Matteuksenkirkolla. Keskusteluryhmä Ma 12.1. klo 16.30. Merimieskirkkopiion tarkoitettu yli 60-vuotiaille ja se kori, Maikki ja Esko Vepsä. Klo 17 Kitarakoontuu 15 kertaa kerran viikossa. kurssit (takkahuone). Lisätiedot Jari Osallistujat haastatellaan. Lisätietoja Leinonen 050 538 2251. diakoni Outi Hämeenkorvalta p. 09 Ti 13.1. klo 10 Avoin perhekerho (tak2340 6414. kahuone). Klo 10.30 Jumppakerho

Vartiokylä

Töölö

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Muuta Alakouluikäisten kerhoissa on vapaita paikkoja. Kerhotoiminta jatkuu viikolla 3. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Johannes Joenpellolta p. 09 2340 6460.

Kuoroihin otetaan uusia laulajia! Aloita nyt loistava ja terveellinen harrastus.

Lisätietoja nettisivulta ja kanttoreilta.

Masennuksesta toipuvien ryhmä alkaa helmikuussa Matteuksenkirkolla.

Keskustelua ja hiljentymistä arjen keskellä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: diakoni Anni Merilahti 09 2340 6450.

Vuosaari ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe 9–13, pappi päivystää 10–13. Avoinna ke 14–18, pappi päivystää 15–18. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

To 8.1. klo 15.30 Vuosaari-kuoro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Pe 9.1. klo 18 Kuninkaan ilta. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä.

Su 11.1. klo 11 Messu. Holma, Huhdanmäki.

Ma 12.1. klo 18 Raamattupiiri. Vetäjänä George Betel.

Ti 13.1. klo 18 Miestenpiiri.

Ke 14.1. klo 18.30 Kantaattikuoro.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

45, p. 2340 6575.

To 8.1. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Antola.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Ma 12.1. klo 10 Perhekerho. Klo 14.30 Kriisiryhmän kuukausikokous. Klo 13 Iltarusko raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri.

Ti 13.1. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä naisille. klo 14 Askeleita Suomeen.

Ke 14.1. klo 13 Laulupiiri.

Merirasti-kappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 To 8.1.2015. klo 10 Perhekerho.

Ke 14.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11 Ti 13.1. klo 10 Perhekerho.

Ke 14.1. klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo

AVOI N K A I K I L L E Avoin ylio pisto Elämäntaidot Kielet ja viestintä Liikunta ja terveys Taiteet Finnish for Foreigners

H EL A O . F I Töölöntullinkatu 8 00250 Helsinki

H ELSINGI N A IK U ISO PI S T O

Karmelin Israel-tilaisuudet Metodistikirkko, Fredrikintori 10.1. klo 14 Kevätkauden avaus, Hannu Hiipakan työhön siunaaminen Juhani Peltonen, Kalevi Perälä Teemaillat Kampin palvelukeskus, kh 1 13.1. klo 18 Nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Lähi-idässä, Lilly Korpiola 27.2. klo 18 Kirkon Israel-inho ja islam-rakkaus, Urpo Karjalainen Lauluillat Kampin palvelukeskus, kh 1 20.1., 3.2. klo 18 Israelilaisia lauluja, M-L. Sevilem Maitoa ja hunajaa, STI, Kaisaniemenk. 13A 21.1. klo 18.15 Päivi Mishael Karmelin Kamari, Vuorimiehenk.

15 B 19.1., 2.1. klo 15 Karmelin raamattupiiri Keskipäivän rukoushetki tiistaisin klo 12.-12.30 Suomen Karmel-yhdistys 044 747 1100 karmel@karmel.fi www.karmel.fi

■ Kolmas linja 22, toimisto 09 2340 2502

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572

www.helsinginseurakunnat.fi/erityisdiakonia Viikkotoiminta (vkot 2–18/2015). Pullakirkko su klo 10. Päivätuvat ma, ti ja to klo 9–12. Raamattupiiri ti klo 16. Diakoniaruokailu ke ja pe klo 12 (1 e). Katulähetysilta ke klo 18. Saunaretket: Lohiranta 26.1. (ilmoittautuminen ja ennakkomaksu 19.1. mennessä) ja Korpirauha 23.3. (ilmoittautuminen ja ennakkomaksu 16.3. mennessä).

Erityisnuorisotyön keskus Snellu ■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2352,

ysk.snellu@evl.fi, www.snellu.info, www.facebook.com/snelluevl Vapaaehtoiseksi nuorten parissa tapahtuvaan SAAPAS-toimintaan?

Saapasryhmä liikkuu perjantai-iltaisin Helsingin keskustassa ja lähiöissä. Kou-

lutus alkaa ke 4.2. Ilm. paivi.hakala@ evl.fi tai 09 2340 2352 ja lisäinfo hkettusaari@evl.fi tai 09 2340 2355 tai www.snellu.info.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori p. 09 2340 2018,

kampinkappeli@evl.fi Maanantaisin klo 8 aamuhartaus.

Keskiviikkoisin klo 8 Tuomasyhteisön aamumeditaatio. Perjantaisin klo 18 iltahartaus 9.1. kontrabassoa soittaa Erica Ciacoletto.

Kehitysvammaistyö ■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto p. 09 2340 2546, heli.ojalehto@evl.fi

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen, p.

050 301 9619, paivi.korhonen@evl. fi

Näkövammaistyö ■ p. 09 2340 2549

Palveleva puhelin www.evl.fi/palvelevanetti ■ Päivystää su–to klo 18–01 sekä pe

ja la klo 18–03 p. 010 190 071. Puhelun hinta pvm/mpm.

Sairaalasielunhoito Sairaalapappien yhteystiedot henkilökunnan kautta tai www.helsinginseurakunnat.fi: Apua ja tukea/Sairaalassa.

Vapaaehtoistoiminta ■ Katso suurellasydämellä.fi

Vieraskielinen työ ■ www.migrantchurch.fi ja face-

book.com/migrantchurch.fi Worship service in English, every Sunday, 2 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus (opposite Itäkeskus metro station). Holy Communion on even weeks. Refreshments and fellowship after the service. Contact: Hans Krause, 040 5456 833, hans.krause@evl.fi.

Bible study in English, every Tuesday, 6.30 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Hans Krause.

Yhteiskunnallinen työ To 15.1.klo 8.30–10 Aamutapaaminen pienyrittäjille Cafe Agricolassa, Sepänkatu 4 (Mikael Agricolan kirkon siivessä). Tarjolla aamupalaa ja ohjelmassa piispa Tapio Luoman puheenvuoro aiheesta Yrittäjän hyvinvointi: kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus keskustella työntekijöiden ja mentoreiden kanssa. Tilaisuus on maksuton. Ilm. ma 12.1. mennessä osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/esr. Järjestäjä: Helsingin seurakuntayhtymän ja Pääkaupunkiseudun Yrityskummien Pienyrittäjälle tukea -esiselvitysprojekti Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Hämeen ELY– keskuksen tuella.

International Ev. Church Our 4pm Sunday services are held in English.

Sunday School is provided mainly in Finnish (3–6 & 7–12) with some English translation if possible, and in English for teenagers. In Roihuvuori church, Tulisuontie 2, Helsinki. (Bus 82 from Itäkeskus, platform 28, or Bus 80 & 82 from Herttoniemi Metro station). There is plenty of parking if you come by car.

Community Groups take place throughout the week all across the Capital region, providing a place to build great friendships and grow spiritually.

Find out more on our website or email us at community@church.fi.

Details about other activities available from the church office and website: tel: 09 5868 770. church.fi

19

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Siisteys kunniaan. Suomen Lähetysseuran tuella siisteyskoulutetut naiset kouluttavat ja keräävät itsekin roskia kaksi kertaa viikossa. Varjoista he saavat sekä suojaa että pirteätä näkyvyyttä.

Suojaan sodalta Etelä-Sudanista paenneet elävät leirillä Etiopiassa turvassa mutta epävarmuudessa.

– Jaksoimme, koska meillä ei ollut kannettavaa. Täällä on turvallista. Saamme ruokaa, lääkkeitä ja muuta tarpeellista. Olen terve ja tyytyväinen. Vaikka sota loppuisi, tahdon jäädä tänne, Nyathak Makuach sanoo.

Kaikki muut kertovat haluavansa palata kotimaahansa, kunhan sinne saadaan rauha. Valitettavasti se ei vaikuta todennäköiseltä lähitulevaisuudessa.

Teksti ja kuvat Sari Lehtelä / Suomen Lähetysseura

Projektikoordinaattori Teweleda Abdesh Luterilaisesta maailmanliitosta (LML) kertoo, että elo-syyskuussa iso osa leiristä joutui tulvan alle. Tulva vei vastarakennetut vessat ja suojat mennessään, ja asukkaat joutuivat keräämään vähäisen omaisuutensa ja siirtymään leirin laitamille ja myös sen ulkopuolelle.

Nyt leiri on osin pystytetty uudelleen. Avun perille saamista ovat hankaloittaneet katkenneet tieyhteydet. Ainoa yhteys alueelle on ollut helikopterilla tai jokipaatilla.

Leirillä on esiintynyt malariaa ja muita tauteja, mutta isoja epidemioita ei tulvasta huolimatta ole puhjennut.

H

e ilmestyvät kuin tyhjästä ja pian heitä on ympärilläni kymmenittäin. Kaikki haluavat tulla kuvatuiksi ja nähdä kuvansa kameran näytöltä. Sitten hihkutaan, aivan kuten joka puolella Afrikassa. Paitsi että nyt ollaan pakolaisleirillä. Eikö täällä olekaan kurjuutta ja kaaosta, nälkää ja tauteja?

Valtavan telttameren väleissä käydään torikauppaa, tanssitaan väkivallan vastaisen teemaviikon innoittamina, pelataan jalkapalloa, käydään koulua. Muutaman teltan huipulla näkyy risti; suurin osa pakolaisista on kristittyjä.

Kyltit kertovat, että lähes 50 000 pakolaisen leiri on jaettu lohkoihin ja avustusjärjestöille annettu vastuualueet.

Kaikki näyttää hyvin järjestäytyneeltä.

Pikakatsahdus Leitchuorin pakolaisleiriin Gambellassa Länsi-Etiopiassa antaa harhaanjohtavan kuvan. Jos haluaa tietää enemmän, pitää kurkistaa telttoihin, katsoa vanhoja naisia silmiin ja kuunnella, mitä naiset kertovat. Mitä he ovat kokeneet lähdettyään pakoon Etelä-Sudanissa joulukuussa 2013 syttynyttä sisällissotaa?

Useimmat, myös lapset ja vanhukset, ovat kävelleet viikkoja päästäkseen turvaan. Nyathak Makuachin mies jäi sotimaan, kun äiti lähti neljän lapsen kanssa pakomatkalle Jubasta tammikuussa. Satunnaiset ruokalahjoitukset pitivät joukon hengissä kolmen kuukauden patikoinnin ajan.

Turvassa viimein. Nyathak Makuach käveli kolme kuukautta lastensa kanssa päästäkseen turvaan. Pakolaiset ovat nuerkansaa ja monilla on sukulaisia Gambellassa, jossa nuereita asuu ennestäänkin paljon.

Toiselle leirille tulva toi myrkkykäärmeitä, joiden uhrina kuoli 14 ihmistä.

Nyt raskainta on epävarmuus. Leiri pitäisi siirtää toiseen paikkaan, sillä todennäköisesti tulva valtaa leirin uudestaan. Yksi varastoteltta on täynnä putkia, joista pitäisi rakentaa vesijohtojärjestelmä, mutta työtä ei kannata aloittaa.

Kukaan ei tiedä, minne leiri siirretään. Sijannista kilpaillaan, sillä leiri tuo seudulle maksukykyisiä järjestöjen työntekijöitä ja monenlaista toimeliaisuutta. Hintojen noususta tosin kärsivät köyhät. Leirille rakennetut kaivot ja vesijohdot jäävät paikallisten käyttöön, vaikka leiri siirtyisikin muualle. Paikallisväestön saama hyöty edistää suopeaa suhtautumista tulokkaisiin.

Etiopiassa pakolaisleirit elävät jopa kymmeniä vuosia ja muuttuvat tavallaan kaupungeiksi. Niin saattaa käydä myös Leitchuorille. Vasta 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on joutunut maanosassa tyypillisen etnisten ryhmien välisen sodan uhriksi ja rauhan rakentaminen on työlästä.

Etiopiasta on tullut lähes 200 000 eteläsudanilaispakolaisen myötä Afrikan suurin pakolaisia vastaanottava maa.

Pakolaistulvan odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna.

Maassa on pakolaisia myös Eritreasta ja Somaliasta.

Useimmat maailman yli 50 miljoonasta pakolaisesta etsivät suojaa naapurimaistaan, eivät rikkaasta pohjolasta.

Pakolaisleirit saavat apua kymmeniltä kansainvälisiltä järjestöiltä. Toimintaa koordinoivat Etiopian ja YK:n pakolaisjärjestöt ARRA ja UNHCR. Suomen Lähetysseura on antanut hätäapua Leitchuorin leirille 100 000 euron arvosta, josta pääosa on Suomen valtion varoja, 15 prosenttia on omavastuuta. Määränpäähän avun on toimittanut Luterilainen maailmanliitto, yksi leirin 12 avustusjärjestöstä. LML vastaa vesi- ja sanitaatiohuollosta, elinkeinojen kehittämisestä ja välttämättömästä materiaaliavusta.

Lähetysseuran tuella on korjattu vessoja, koulutettu siistijöitä, tuotettu opetusmateriaalia sekä hankittu vesikanistereita, työkaluja, puhdistusaineita ja hygieniatuotteita.

20

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

neniälittereK Vuosikatsaus

N

äin vuoden alussa on syytä katsoa sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen. Viime vuonna kirkollista keskustelua hallitsivat homot ja kirkosta eroaminen. Näyttää siltä, että alkaneena vuonna kirkollista keskustelua hallitsevat homot ja kirkosta eroaminen. Kirkkohistorian tutkijoiden mukaan kirkon merkittävimpiä keskustelunaiheita 90-luvun alkupuolelta aina meidän päiviimme asti ovat olleet homot ja kirkosta eroaminen. Turhaa toistoa välttääksemme emme tohdi edes pohtia kirkon tulevien vuosikymmenien keskeisiä puheenaiheita.

Se on nyt kumminkin varmaa, että se, mitä kirkon miehet tai naiset puhuvat köyhyydestä, eriarvoistumisesta, kansainvälisestä vastuusta, tai vaikka Jumalan armosta ja rakkaudesta, sielun pelastuksesta ja ylösnousemuksesta, ei hetkauta juuri ketään.

Kiinnostavat asiat pysyvät kiinnostavina, eivätkä mainitut ole niitä. Kiinnostavia ovat vain, no jääköön sanomatta.

Hengelliset tilaisuudet JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 11.1. klo 19.00 Alppilan kirkko ja Su 18.1. klo 18.00 Pitäjänmäen kirkko PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Mitä tähteä seuraamme?

Musiikissa: Hillel Tokazier Heidi Tuikkanen Kim Ekblom

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

SEUROJA La 10.1. klo 18 Viikkomessu Vanhassa kirkossa Su 11.1. klo 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

SUOMEN RAAMATTUOPISTO 12.1 alkaen Ilosanomapiiri klo 13.00 Kampin Palvelukeskuksessa Salomonkatu 21 B 14.1 alkaen Raamattuluento klo 12.30 Autotalossa Salomonkatu 17 D Tervetuloa!

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 13.1 klo 19 Ulla-Christina Sjöman, Lassus, Ahlberg. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. 09-2340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle.

Seuraava esirukousilta 27.1.2015.

Petrus församling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

Ilmoitukset 0400 249 961

Palveluja tarjotaan

Aika kuluu, elämä muuttuu.

Kun haluat tietää asuntosi arvon, kutsu meidät maksuttomalle Kotikäynnille.

OLQQDQNRVNHQNDWX#NLLQWHLVWRPDDLOPD ß Kiinteistömaailma | Linnakodit Oy LKV Linnankoskenkatu 12, 00250 Helsinki

Vesa Viitanen yrittäjä LKV p. 050 380 3883 vesa.viitanen@ NLLQWHLVWRPDDLOPD ß

Pirkko Toiviainen yrittäjä LKV, FM p. 044 366 3604 pirkko.toiviainen@ NLLQWHLVWRPDDLOPD ß

MUUTOT JA KULJETUKSET iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074, www.kuljetusneppis.wordpress.com

73. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, p. 020 770 3669 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@media.fi Ilmoitusaineistot kk.ilmot@media.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm.

Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv.

Toistoalennus -20 % Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

pianokuljetuswulff.fi Muutot, muuttoapu.

P. 0400 433 852

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 Parturi-kampaaja tekee kotikäyntejä, myös palvelutaloihin, vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu.

Parturi Kaija puh. 046 660 4393

Mikäli murehditte asentamatonta tai Mu kotitalo ista korjaamatonta verhoa tai verhotonta usvähe nnys! ikkunaa, me autamme. p. 040-411 4370 Suomalaiset tuotteet ammattitaidolla.

J. Vähäkanga Säle- ja rullakaihtimilla 2 vuoden toimintatakuu.

Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa.

P. 044 306 3497 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.fi lumityöt, remontit, muutot, jne Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois.

KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728 Pakettiauto ja kuljettaja, kodin ja autojen korjaustyöt.

Puh. 044 911 8930

Asianajajia Asianajotoimisto Timo Kallio

MUISTA LÄHEISIÄSI MERKKIPÄIVÄNÄ

Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

Myös kotikäynnit.

Arkadiankatu 19 D. p. 050 545 4486

Kirpputoreja

Kirkko&kaupunki lehdessä Ilmoitusmyynti 0400-249 961

Palvelukseen halutaan

PIPLIASEURA HAKEE UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ Avoinna olevat tehtävät: KANSAINVÄLISTEN OHJELMIEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Q KUMPPANUUSKOORDINAATTORIN TOIMIVAPAAN SIJAINEN Q

Hakemukset 14.1.2015 klo 16:00 mennessä.

Lue lisää www.piplia.fi www.piplia.fi

| www.facebook.com/pipliaseura

Siivouspalveluja IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.fi 040 762 5615

vähenn. 45%

SIIVOUSPALVELUT ja IKKUNOIDEN PESUT. Myynti p. 040 764 6933 ProxetOy p. 044 917 3103

21

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Hammashoitoa

Virkoja avoinna

HAMMASTEKNIKKO

Hammaslääkärikeskus HĂ„MEENTIE 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, www.eurohammas.ďŹ

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkäri Toivo Saks.

Kahden tyÜntekijämme siirtyessä eläkkeelle haemme TÜÜlÜn seurakuntaan viranhaltijaa

Kanttorin virkaan sekä seurakuntapastorin virkaan Kanttorin virka täytetään 1.7.2015 alkaen ja seurakuntapastorin virka 1.3.2015 alkaen.

Hakuaika molempiin päättyy 30.1.2015 klo 16.00.

Virkojen kelpoisuusehdot, palkkaukseen liittyvät tiedot sekä hakuohjeet O|\W\YlW RVRLWWHHVWD KHOVLQJLQVHXUDNXQQDW ¿ VHXUDNXQQDW WRROR KWPO VHNl KHOVLQJLQVHXUDNXQQDW ¿ UHNU\WRLQWL

ERIKOISHINTAMME: Hammaskiven ja värjäytymien poisto, uoraus, puhdistus Hampaan värinen paikkaus Kivuton hampaan poisto Hammasvalkaisu

Hinta

Omavast. Kelapal.

65 â‚Ź 38,00 27,00 65 â‚Ź 45,00 20,00 65 â‚Ź 45,00 20,00

yksilÜllisellä menetelmällä alk............. 180₏

T A K U U T Y Ă–

Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyÜrätuolille.

HAMMASPROTEESIPALVELUA LAUTTASAARESSA kokoproteesit, pohjaukset, korjaukset

Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen

TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISĂ„LTYVĂ„ VEROSISĂ„LTYVĂ„ VEROSUUNNITTELU 186â‚Ź SUUNNITTELU 184,50 â‚Ź PERHE JA PERINTĂ– J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNĂ–NJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN KASARMIKATU 182AA27 LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 00130 310,82â‚Źâ‚Ź AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI

YLĂ„- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI..... 360â‚Ź YLĂ„- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI...... 730â‚Ź YLĂ„- tai ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS... 110â‚Ź

Korjaukset ja pohjaukset odottaessa Proteesien ilmainen tarkistus.

Meiltä myÜs koti- tai vanhainkotikäynnit 50₏

PROTEESITYĂ–T NOPEASTI JA KIVUTTOMASTI

Tallbergin puistotie 7 Puh. 09-692 2185

Soita ja varaa maksuton tarkastusaika – Teemme myÜs kotikäyntejä

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.ďŹ Perunkirjoitukset, perinnĂśnjaot, testamentit ym. 30-vuoden kokemuksella iltaisin ja viikonloppuisin P. 0400 368 671.

Vuokrata halutaan

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintĂś- ym. lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.ďŹ Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyĂśs kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Kauneudenhoitoa Eläkeläisten permanentti pak. 60₏ ja väripaketti 60₏ z leikkaus 18-20₏ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

Erikoishammasteknikko Hannele Lindholm Käenkuja 4. P. 09 710 533

36-vuotias, tyÜssä käyvä nainen etsii asuntoa Helsingin alueelta. Toiveena olisi yksiÜ, keskusta/kallio/hermanni alueelta. Yhteydenotot 040 569 1606.

Aliisa Etsin kotia Kallio/SÜrnäinen alueelta.

Max vuokra 680 â‚Ź/kk.

Hanna Niiranen p. 0400 276 813

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ„NNĂ–INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

Luotettava tyÜssäkäyvä nuoripari etsii pitkäaikaista hyväkuntoista kaksiota Helsingistä 2h+k/kk (p+s). Lisätiedot pyry.mt@gmail.com, p. 050 468 8758 http://goo.gl/dGnFzp

Terveydenhoitoa Slm smart painospudotushaaste Tule mukaan 90 päivän haasteeseen, hyvänmakuinen ja terveellinen ateriakorvike lisätietoja; www.slmsmart.com Uusi ryhmä starttaa tammikuussa- yhdessä onnistumme! Ilmoittaudu!

Puh. 0400 223 446 Divisa Oy

Aloevera. www.osturt.ďŹ

Hyvä tarjous eläkeläisille Kruunuhaassa! Permanentti, leikkaus ja kampaus 45₏. Tervetuloa! P. 09 135 2708 Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm.50₏) nyt 37₏. Norm.vel.perm. l+k (55₏) nyt 46₏ Tied. 09 639 818

Rakennusala

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964 Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, tyÜkalut ym. myÜs uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

OSTETAAN KUOLINPESIĂ„ loppusiivouksineen.

VIIME VUODEN HINNOILLA!

Erikoishammasteknikko Ossi Vallemaa

Keskustan Erikoishammasteknikot Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetÜn sisäänkäynti Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilĂślliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myĂśs odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI

VETERAANI- JA ELĂ„KELĂ„ISELĂ„KELĂ„ISEDUT

Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. (09) 763 763 180 180

EDUT

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiÜÜn.

MENEC 040 635 1000 www.menec.ďŹ

KODIN PUTKITYÖT Viemäreiden avaukset, pyykin- ja astianpesukoneiden asennukset ammattitaidolla. Päivystys myÜs juhlapäivinä.

Putkimies soita: 040 213 1777

KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805

Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

Loppuun siivottuna sop. mukaan 25 vuoden kokemuksella, sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiÜÜn ovet, tasot. MyÜs pikkutyÜt.

Tarvike-ale, kuljetukset pakulla.

P. 040 189 5682, myĂśs iltaisin ja vkl.

TAMMIKUUN AIKANA ALOITETUT TYĂ–T VIELĂ„

Ostetaan

toimisto@marďŹ c.ďŹ p. 040 502 4546 4

010 271 5100

YKSILĂ–LLISTĂ„ HAMMASPROTEESITYĂ–TĂ„

Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttÜlasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, tyÜkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

liikaa?

TĂ„SSĂ„ KUUSSA:

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

TURVAA LĂ„HEISESI

Miksi isit maksa

Normaalihintainen proteesi valmis 12 tunnissa

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

Lakiasioita

p. 726 2266 p. 146 1460

Hautauspalveluja

OSTAMME KUOLINPESĂ„T

Surun kohdatessa et jää yksin

P. 040 377 5159 *ONNI* Tarjoa rohkeasti!

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Vuokralle tarjotaan As. Oy Sunilanhovi, Pukinmäki Hki, vuokraa määräaikaisella 1 vuoden vuokrasopimuksella 15.1.2015 alkaen.

2h+kk+kph+lasitettu parveke 46m2.

Vuokra 750â‚Ź/kk, 2kk:n takuuvuokra.

Tiedustelut: Isänn. Hannu SivÊn, arkisin klo 10-14. P. 050 590 7599

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI: FORUM p. 010 76 66620, HAKANIEMI p. 010 76 66500, ITĂ„KESKUS p. 010 76 66590, MALMI p. 010 76 66630, TĂ–Ă–LĂ– p. 010 76 66530 ESPOO: ESPOONLAHTI p. 010 76 66640, LEPPĂ„VAARA p. 010 76 66610, TAPIOLA p. 010 76 66570 VANTAA: MYYRMĂ„KI p. 010 76 66600, TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA .

4 HYVINKĂ„Ă„ p. 010 76 66580 PĂ„IVYSTYS 24h: 050 347 1555

2&$*21

7 .2&$*2 7 +',

&-) $*#,,-,&#21#20.#*3$*2 %' 4 .$/2,)'/(-'1201-'+'01- %'

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki FRANK LEIMAN

Via Crucis etsii vapaaehtoisia Via Crucis -pääsiäistapahtuma järjestetään 20. kerran pitkänäperjantaina 3. huhtikuuta Helsingin ydinkeskustassa. Vaihtelevan tasoisiin rooleihin etsitään vapaaehtoisia reippaita persoonia, jotka tulevat hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Aikaisempaa näyttelijän kokemusta ei vaadita.

Avustajia tarvitaan myös tuotantopuolella, kuten puvustukseen, rakentamiseen, roudaukseen, kahvitukseen sekä yleisiin tuotantotehtäviin.

Ilmoittautuminen Via Crucis -näytelmän vapaaehtoiseksi 15.1. mennessä Aija Kellylle ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen aija.kelly@oopperaskaala.fi, p. 050 431 5087. Lisätietoa: www.viacrucis.fi.

Radio&TV

Pyhä tie. – Modernissa kirkkoarkkitehtuurissa on keskuksena usein risti. Ovelta alttarille kulkee pyhä tie, via sacra, joka vie tämän ristin luo, Arho Aho luonnehtii.

YLE radio1 87,9 MHz Su 11.1. klo 10 Jumalanpalvelus Viinikan kirkosta Tampereelta. Virret: 217:1–4, 135, 442, 836, 320, 236:5–6.

Klo 11 Ortodoksinen liturgia Uspenskin katedraalista. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 8.1. Kirkkoherra Markku Ahlstrand. Kirkkoherra Juha Rauhala.

Pe 9.1. Nuorisotyönohjaaja Klaus Myllymäki. Sairaalapastori Sirkku Tukiainen.

La 10.1. Pastori Kari Kähäri (Vapaakirkko). Pastori Leena Sorsa.

Ma 12.1. Pastori Anita Ahtiainen.

Raamatunlukua.

Ti 13.1. Tohtorikoulutettava Isto Peltomäki. Diplomi-insinööri Juhani Laaksonen (Pelastusarmeija).

Ke 14.1. Kirkkoherra Kerttu Venäläinen. Aluekoordinaattori Hanna Räsänen.

To 15.1. Pastori Hanna Vanonen.

Kirkkoherra Juha Rauhala.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 11.1. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 10.1. klo 15.10 Pisara. Ramez Ansara, arabiankielisen seurakuntatyön pappi. ”Suomessa on rauha, demokratia ja tasa-arvo.” (Luuk.

38:1–2) Uusinta ma 12.1. klo 11.05.

Moderni kirkko Kiinteistöjohtaja Arvo Aho rakennutti vuosina 1957–1988 Helsinkiin yhteensä 30 kirkkoa.

Ne muuttivat käsityksen, miltä kirkon tulee näyttää.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

H

aaga on päiväsaikaan verkkainen.

Juna-asemalta pienen matkan päässä siintävät korkeat tornitalot. Vähän matkaa etelämpänä asemakaava muuttuu sokkeloisemmaksi.

Täällä, entisen Haagan kauppalan alueella, istuu olohuoneessaan Helsingin seurakuntayhtymän eläkkeellä oleva kiinteistöjohtaja, diplomi-insinööri Arvo Aho. Uransa aikana hän rakennutti Helsinkiin 30 kirkkoa.

– Sen täytyy olla jonkin sorttinen maailmanennätys, hän sanoo.

Helsinkiin oli vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa otettu mukaan laajoja alueita muun mu-

assa nykyisestä Vantaasta sekä suuri joukko itsenäisiä kuntia, kuten Huopalahti, Kulosaari ja Oulunkylä.

Alkoi ennennäkemätön rakentamisbuumi. Sodanjälkeinen Helsinki tarvitsi uusia kerrostaloja. Niihin muutti ihmisiä, jotka tarvitsivat kirkkoja.

– Kun Helsinki rakensi uusia kaupunginosia ja lähiöitä, myös seurakuntia jaettiin pienemmiksi. Kirkkolaki taas määräsi, että jokaisella seurakunnalla on oltava oma kirkko, Aho sanoo.

Sodan jälkeen papisto halusi elää tavallisen ihmisen rinnalla.

Tämä näkyy myös kirkkoarkkitehtuurissa.

– Kun sodan jälkeen syntyivät kirkon eri työalat, kuten nuorisotyö ja diakonia, tähän sisältyi myös ajatus, että katedraalien aika on ohi, Aho sanoo.

Muutos oli vallankumouksel-

linen, eikä sitä aina ymmärretty.

Marraskuussa 1958 Helsingin Sanomien Kari Suomalainen piirsi pilakuvan ”Seurakunnan työkeskuksesta”, jossa vanhanaikainen kirkkorakennus jää nykyaikaisen kauppakeskuksen ja urheiluhallin välimuotoa muistuttavan seurakuntakeskuksen varjoon. Alla on raamatullinen kuvateksti: ”Moninaisista sinä huolehdit, vain yksi on tarpeen.”

– Vanhoissa kirkoissa ei ollut muuta kuin sakasti ja kirkkosali.

Sodan jälkeen eri työalojen omia tarpeita varten seurakunnat kuitenkin tarvitsivat kokoontumistiloja nuorisotyölle ja päiväkerhoille, Aho sanoo.

Ne oli järkevä rakentaa samalle tontille kuin kirkko.

Arvo Ahon työuraan mahtui myös tapauksia, joista on tullut osa kirkollista kertomusperinnettä. 1960-luvun lopulla rakenteilla ollut Temppeliaukion kirkko muistetaan kirkon betoniperustuksiin maalatuista Biafragraffiteista.

Sisällissotaan ajautuneesta Nigeriasta lyhyeksi aikaa irtaantunut Biafran separatistinen hallitus syytti Nigeriaa nälänhädästä.

Opiskelijaradikaalien mielestä pramean pyhätön sijaan kirkon

olisi pitänyt auttaa nälänhädän uhreja.

Biafra-graffitien tekijöinä oli joukko Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen (YKY) jäseniä. YKY on Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton (SKY) paikallisyhdistys.

SKY:n entisestä pääsihteeristä Juhani Simojoesta oli juuri tullut Helsingin seurakuntayhtymän tiedotuspäällikkö ja Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.

– Seurakunnat eivät nostaneet graffitien tekijöitä vastaan syytettä, mutta viranomaiset määräsivät heille sakkoja. Juhani Simojoki järjesti silloin rahankeräyksen, johon osallistui muun muassa Oulun piispa Hannes Leinonen. Minäkin osallistuin 50 markalla, Aho muistelee.

Kirkon päättäjien ja radikaalien opiskelijoiden välillä ei ollut niin suurta vastakkainasettelua kuin joskus kerrotaan.

– Säilytimme kirkon kellarikerroksessa yhden Biafra-graffitin, Aho kertoo.

Modernien kirkkorakennusten yksi huomattava piirre on niiden luonnonvaloa hyödyntävässä linjakkuudessa. Yksinkertaisen muodon taustalla on Arvo Ahon mukaan teologia.

– Kirkko ei ole domus Dei vaan

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

Elämänravintoa yrittäjän arkeen Pienyrittäjille järjestetään maksuton aamutapaaminen torstaina 15.1. kello 8.30–10 Cafe Agricolassa, Sepänkatu 4, Mikael Agricolan kirkon siivessä. Aamupalatarjoilun jälkeen piispa Tapio Luoma puhuu aiheesta Yrittäjän hyvinvointi: kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta.

Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus keskustella työntekijöiden ja mentoreiden kanssa. Sitovat ilmoittautumiset maanantaihin 12.1. mennessä osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi/esr.

Tapahtuman järjestävät Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ ja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit.

Kuorot aloittelevat kevättään Seurakuntien kuorot aloittelevat kevätkauttaan. Moniin niistä otetaan myös uusia jäseniä. Uskaltaudu mukaan ja tule laulamaan! Lisätietoa löytyy seurakuntien omista ilmoituksista sekä nettisivuilta.

■ Muun muassa Paavalin seurakunnan kolme kuoroa aloittavat 14. ja 15.1.: ItäPasilan seurakuntakodilla, Opastinsilta 6, harjoittelevat keskiviikkoisin Päiväkuoro kello 15 ja Graduale-kuoro kello 18. Paavalin yläsalissa, Sammatintie 5, harjoittelee Paavalinkirkon kuoro torstaisin kello 18. Lisätietoja antaa kanttori Seppo Välimäki, p. 09 2340 5432, seppo.valimaki@evl.fi.

■ Bulevardin seurakuntasalissa, Bulevardi 16 B, toinen kerros, aloitellaan myös kuoroharjoituksia: Vanhankirkon kuoro treenaa tiistaisin 13.1. alkaen kello 18–20 ja Vanhankirkon Laulupiiri torstaisin 15.1. alkaen kello 14.30–15.45.

Lisätietoja antaa Risto Pulkamo, p. 09 2340 6184, risto.pulkamo@evl.fi.

Ryhmä irtisanotuille Onko sinut irtisanottu tai oletko jäänyt työttömäksi hiljattain, viimeisen kuuden kuukauden aikana? Olet tervetullut keskustelemaan mietteistäsi luottamuksellisesti toimivassa pienryhmässä (5–7 henkeä). Ryhmä kokoontuu kuusi

50+Juhlamessu Hakavuoren kirkossa sunnuntaina 18. tammikuuta kello 10.

Saarna Eija Köntti, liturgia Marja Heltelä, kanttoreina Olli Mönttinen ja Asko Rautioaho. Messun jälkeen juhlakahvit seurakuntasalissa.

Musiikkia kirkoissa Perjantai 9.1.

Maanantai 12.1.

Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Erica Ciacoletto soittaa kontrabassoa.

Eurooppalainen konsertti – European Concert klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Suomalainen jousitrio Wegelius Chamber Strings Trio, Marie Nøkleby Hanssen, Norja, vetopasuuna, duo Eva & Hagen Schlumberger, Saksa, sello ja harmonikka, Svante Sjöholm, Suomi, piano, sekä suomalainen Lauluyhtye Kumo.

Lauantai 10.1.

Laulujuhla klo 15 Laajasalon kirkossa. Variksen laulukoulu täyttää 5 v. ja laulukoulun opettaja Heikki Varis 70 v. Laulukoulun esityksiä sekä yhteislaulua toivomusten mukaan.

Juhlapuheiden sijasta voi tervehtiä toivomalla yhteislaulua. Lauluihin pääsee tutustumaan osoitteessa http://laulukoulu.ihmo.fi/juhla/laulut. pdf. Klo 16 juhlakahvit.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Minna Tapanainen, urut.

Sunnuntai 11.1.

Clarinet4 klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Klarinettikvintetin konsertti.

Lajos Bardos: Missa tertia klo 18 Malmin kirkossa. Malmin kantaattikuoro, johtaa Heikki Poutanen, liturgina Joona Mikkola.

kertaa viikon välein alkaen maanantaina 26.1. kello 13–14.30 Herttoniemenrannan kappelilla, Laivalahdenkaari 5.

Ohjaajana toimii työnohjaaja MaijaLeena Linna. Ilmoittautua voi numeroon 040 584 5570.

Liity kuorokouluun Jos kuoroon liittyminen tuntuu liian rohkealta, voit kokeilla taitojasi myös kuorokoulussa.

■ Paavalin seurakunnan Kuorokoulu toimii maanantaisin 12.1. alkaen kello 18 seurakuntakoti Keulassa, Flooranaukio 1. Lisäksi Paavalinkirkon seurakuntasalissa, Sammatintie 5, on avoin yhteislaulupiiri ja kuoro maanantaisin 12.1. alkaen kello 15.30. Lisätietoja antaa Seppo Välimäki, p. 09 2340 5432, seppo.valimaki@evl.fi.

Menokasvo: Marjukka Hautanen

Ompelu, josta tuli rukous Pukinmäen seurakuntakodin kastenäyttelyssä ttelyssä ua ja yksi on kaksi sinun ompelemaasi kastepukua pieni alba. Ketkä näitä käyttävät? ky ysyvät – Seurakunnassa on perheitä, jotka joskus kysyvät astemeknäitä, mikäli itsellä tai suvulla ei ole omaa kastemekinannut koa. Pukinmäen seurakuntakuntakoti on lainannut otikasnäitä tarvittaessa. Joskus näitä on haettu kotikasn teeseenkin. Pieni alba sopii esimerkiksi noin kaksivuotiaalle. sa?

Mitkä asiat ovat olennaisia kastepuvussa? en – Minulle itselleni tärkeintä on väri. Valkoinen väri on Kristuksen väri, johon kastettava puetaan. Suvussamme kaikki on kastettu valkoisessa puvussa. Usein kastepuvuissa on vaihdettava rusetti tai nauha sen mumä kaan, käyttääkö pukua tyttö vai poika. Nämä aiseminun ompelemani kastepuvut käyvät sellaisenaan sekä tytöille että pojille. ppaTeet paljon erilaisia käsitöitä, kuten poppaa toja. at noita, tekstiiliveistoksia, asusteita ja mattoja. n erieriOnko kastepuvun ompelemisessa jotain tyistä? mpelin – Ei sitä oikein voi verrata muuhun. Kun ompelin kkaasti kastepukuja, ajatukseni keskittyivät voimakkaasti oa, että kasteeseen ja hengellisiin asioihin. Voi sanoa, kastepuvun ompeleminen on eräänlainen rukous.

Juhani Huttunen ntakodissa Kastepukunäyttely Pukinmäen seurakuntakodissa kuntakodin 11.–18.1. Näyttely on avoinna seurakuntakodin na varmista tilaisuuksien yhteydessä. Muina aikoina sisäänpääsy soittamalla suntiolle, p. 09 2340 4422.

JANI LAUKKANEN

domus ecclesiae, siis ei Herran vaan seurakunnan huone, hän sanoo.

Suomalaisessa Luther-tutkimuksessa tuli 1970-luvun lopussa iskulauseeksi latinankielinen Luther-sitaatti ”in ipsa fide Christus adest”, ”itse uskossa Kristus on läsnä”. Tämä on myös Ahon arkkitehtuurin teologiassa tärkeä oivallus.

– Jumala ei asu fyysisesti missään käsillä tehdyssä rakennuksessa. Hän on läsnä uskossa eli siellä, missä ollaan koolla hänen nimessään.

Ahon mielestä on tärkeää, että edelleen kirkollisessa päätöksenteossa on pohjimmaisena teologinen ajattelu ja kysymys, miksi kirkko on olemassa.

– Päätöksiä ei voi tehdä ilman teologista ymmärrystä.

– Kun kirkkorakennuksen remontissa unohdetaan teologiset näkökohdat, ja annetaan sähkömiesten vain tehdä määräysten mukaiset korjaukset, lopputuloksena kirkko voi näyttää pelkältä luentosalilta.

23

Menovihjeet

Tiistai 13.1.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Anna Pulli, urut.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkon kryptassa, Palosuontie 1.

Laulamassa mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Kahvit.

Keskiviikko 14.1.

Improvisaatiokonsertti klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Martti Laitinen.

Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Yhteislaulua Kirsi Mustosen johdolla.

■ Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13, pyörii keskiviikkoisin 14.1. alkaen kello 17–20 Variksen laulukoulu. Kello 17–17.45 on virsitunti, jossa harjoitellaan oman lauluäänen löytämistä. Kello 17.50–19 on vuorossa kuorotunti, jossa etsitään oikeaa sävelkorkeutta. Kello 19–20 pidettävä nuottitunti on jatkoryhmä jo aikaisemmin mukana olleille. Opetus on maksutonta, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Laulattajana toimii ItäHelsingin musiikkikoulun säveltapailun opettaja, rehtori, eläkeläinen Heikki Varis. Lisätietoa: laulukoulu.ihmo.fi.

Eroryhmä lapsille ja vanhemmalle Oulunkylän seurakunnassa järjestetään eroperheen vertaisryhmät lapsille ja vanhemmalle.

Ryhmät alkavat, kun on riittävästi osallistujia. Mukaan voi ilmoittautua Terhi Lahdensalolle, p. 09 2340 5382, terhi. lahdensalo@evl.fi. Osallistujat haastatellaan ennen aloitusta.

Avusta Avus sta p pyhäkoulussa!

Oulunky Oulunkylän y ja Käpylän kirkoilla kaivataa kaivataan lisävoimaa lasten ohjaam ohjaamiseen sunnuntaisin mes messun aikana pidettävissä pyh pyhäkouluissa. Voit osallistu tua kerran kuussa tai useam ammin. Avustajia tarvitaan hu huolehtimaan erityisesti pi pienemmistä lapsista.

Py Pyhäkoulu on Oulunkylän kirkos kirkossa joka sunnuntai kello 10 ja Käpylän K kirkossa joka ku uun 11. ja 3. sunnuntai kello 11. kuun Lisä ätiet antaa pastori Leena Lisätietoja Väyr yryn y Väyrynen-Si, p. 09 2340 5325 tai leen leena.vayrynen-si@evl.fi.

Papit häämessuilla Papi Mennä naimisiin! -hääMennään messu messuilla 10.–11.1. Wanhassa Satam Satamassa, Pikku Satamakatu sa kätevästi kaiken sen 3–5, saa tiedon mitä häiden järjestämitiedon, seen ttarvitsee. 20-vuotisjuhlavuo lavuoden kunniaksi ohjelmatarjo tarjonta on runsaampi kuin kosk koskaan. 150 näytteilleasettajan joukossa j ovat myös Helsing singin, Vantaan ja Espoon

Musiikkimatinea klo 13 Malmin kirkossa. Mia Margareta Isaksson, piano.

Sellokonsertti klo 19.30 Temppeliaukion kirkossa. Piia Komsi, laulu, ja Sello-orkesteri: Markus Hallikainen, Jaani Helander, Oskari Holopainen, Lauri Kankkunen, Barbara Musafia, Lauri Rantamoijanen, Jonathan Roozeman ja Martti Rousi. Mm. Vivaldi, Wagner, Gershwin, Tšaikovski. Lippu ja ohjelma 30 e Intian slummikoulujen sanitaatio-hygieniahankkeeseen Töölön Rotaryklubin kautta.

Torstai 15.1.

Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkon seurakuntasalissa. Laulattamassa Anne Myllylä. Kahvit.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Laulattamassa Kirsi Lemponen. Kahvit alkaen klo 13.30.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

seurakunnat. Pappien kanssa voi vaikkapa pohtia erilaisia vihkikaavamahdollisuuksia ja kanttorien avustuksella etsiä mieleistään häämarssia. Messut ovat avoinna lauantaina kello 10–17 ja sunnuntaina kello 11–16. Pääsylippu maksaa 14 euroa. Ilmainen messubussi kulkee Mikonkadulta messuille ja takaisin. Lisätietoa: www.haamessut.fi.

Sinkut tapaavat kuukausittain 30–100-vuotiaat sinkut tapaavat kerran kuussa Annankulmassa, Annankatu 14 D. Kevään ensimmäinen ilta on perjantaina 9.1. kello 19 ja sen aiheena Lappi sydämessäni. Iltaa voi tulla aloittelemaan Juttuklubiin jo kello 18 alkaen.

Minun kirjani -iltapäiviä senioreille Seniori, tule kuuntelemaan ja keskustelemaan, kun tutut kirjojen ystävät esittelevät itselleen merkityksellisen kirjan HelsinkiMission Minun kirjani -iltapäivissä maanantaisin kello 14.30 Albertinkatu 33:ssa. Kevään vieraina ovat 12.1. kirjailija Märta Tikkanen, 26.1. kirjailija Jussi Valtonen (Huom! poikkeuksellisesti kello 16.30), 16.2. kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, 2.3. näyttelijä Jonna Järnefelt sekä 9.3. professori Laura Kolbe. Keskustelun ohessa nautitaan myös kupponen kahvia. Lisätietoja saa numerosta 044 750 0143 sekä osoitteesta www.helsinkimissio.fi.

Kriisistä voi toipua Roihuvuoren seurakunnan huvila Laajarannassa, Humalniementie 15, pidetään Krito-päivä lauantaina 24.1. kello 10.30–16.30. Pastori Ulla Halttunen alustaa aiheesta Matka valoon – kriisistä voi toipua. Ohjelmassa on pienryhmätyöskentelyä ja päivän päätteeksi mahdollisuus saunomiseen ja avantoon sekä iltapalaan kello 18 asti. Osallistumismaksu 10 euroa sisältää lounaan, päiväkahvin ja iltapalan. Mukaan voi ilmoittautua 16.1. saakka Pinja Niemelle numeroon 09 2340 6201.

Paikkoja on rajoitetusti. Päivän järjestävät Malmin ja Roihuvuoren seurakunnat sekä Tuomiokirkkoseurakunta.

24

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 8. tammikuuta 2015 Numero 1

kaupungin päätoimittajan verbaalinen voitontanssi (K&k 10.12.2014) saa kysymään, kenelle tämä yhteisin verovaroin tuotettu ilmaisjakelulehti oikein on tarkoitettu.

Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan Johanna Korhosen kirjoitus (K&k 17.12.2014) on sekin ilmaisutapansa puolesta hämmästystä herättävä. Vähemmän hämmästyttää kirkosta eroamisen aalto. Taustalla on vakava ilmiö: kirkon uskottavuuden horjuminen tunnustavien ja aktiivisten kristittyjen keskuudessa. Onko kyseessä visio uudesta ja uljaasta kirkosta, joka haistaa trendit ja jolla on varaa olla ylimielinen kirkon perinnettä, tunnustusta ja syvälle juurtuneita arvoja kohtaan?

Kysymys on myös legitimiteetistä. Puhuuko Kari Mäkinen yksityishenkilönä vai arkkipiispana, ja mitä valtuuksia tähän tehtävään kirkon kannalta liittyy? Kirjoittaako Seppo Simola yksityishenkilönä vai tuoko hän esille yhteisen kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston näkemyksiä? Edustaako Johanna Korhosen kirjoitus yksityishenkilön mielipidettä, vai onko se Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin (piispan toimisto) ääni? Onko perinteisesti seurakuntaa sitoutuneilla kristityillä enää ääntä kirkossa? Mitä tehdä, kun eroaminen kirkosta ei ole mikään ratkaisu?

Yrjö J. Simojoki rovasti

Sähköherkkyyttä ei otettu vakavasti

Ville Ranta logisesti rakentuvan yleisinhimillisen vaisItsen ja toisten kanssa ton kanssa. Sitä seuraamalla ohjaudutaan tietämisestä oikeaan. Kolmanneksi omaatuntoa pidetään Niko Huttunen (K&k 17.12.2014) vastaa Pertti ympäristön tuotteena, opittuna kykynä.

Sistosen omaatuntoa koskeviin huomioihin Omantunnon sisältö riippuu siitä, mitä sille (K&k 10.12.2014) toteamalla, ettei kreikan sy”puhutaan”. Raamatun syntiinlankeemusneidesis ilmaisisi tietämistä toisten ihmiskertomus on tällä linjalla. Aadam ja Eeva ten vaan itsen kanssa. Huttunen viittaa 1. saivat Jumalalta tiedon hyvästä ja pahasta (1.

Kor. 4:4:een, jossa Paavali käyttää syneidenMoos. 2:16–17). ai-verbiä ilmaisemassa itsen tietämistä.

Erityisen kiinnostavaksi kysymys omasKyseinen verbi ilmaisee antiikin kreitatunnosta on noussut aivopesun johdoskankielisissä lähteissä myös Sistosen esiinta. Omantunnon sisältö ja toiminta on siis tuomaa ajatusta yhdessä tietämisestä, minhyvin monisäikeinen prosessi. Aviorikokkä voi nopeasti tarkistaa alan perussasesta tavattua naista syyttäneet saivat nakirjoista (esim. Liddell-Scottkuulla Jeesuksen sanat ja lähtivät Jatka Jones). Professori Mika Ojakanpois yksi toisensa jälkeen (Joh. gas on hiljattain julkaissut 8:9). Useissa käsikirjoituksiskeskustelua omastatunnosta laajan käsion lisäksi mainittu: ”koska verkossa www. sa tehistoriallisen tutkimuksen he omassatunnossaan (syneíkirkkojaotsikolla The Voice of Condesis) tiesivät olevansa syylscience. Tutkimus käsittelee lisiä.” kaupunki.fi niin ei-kristillisiä kuin kristilSiinäkin omatunto herälisiä kirjoittajia, mukaan lukien si toimimaan, kun sitä kosketti Paavali, kirkkoisät ja Luther. ulkopuolelta kuultu Jumalan sana.

Mika Perälä Tuo sana paljastaa synnin ja kirkastaa arKäpylä mon. Näin ei tapahdu, jos ihminen arvioi asioita vain itsensä kanssa.

Niko Huttunen kaventaa kristillistä ihmisPertti Sistonen käsitystä (K&k 17.12.2014), kun hänen mieVihti lestään omassatunnossa tiedetään vain ”oman itsen kanssa”. Eikö mikään ulkopuoPuhuuko arkkipiispa linen muka vaikuta omaantuntoon? yksityishenkilönä?

Omantunnon määrittelyssä erottuu kolKirkon piirissä olisi kaivattu malttia ja viime päälinjaa. Sokrates katsoi, että omatunsautta sukupuolineutraalin avioliiton suhto (’daimónion’, kuten hän sitä nimitti) on teen. Arkkipiispa Kari Mäkisen ensimmäiihmisen sisimmässä oleva jumalallinen äänen kannanotto oli ehkä subjektiivisesti ni. Se puhuu, mikä on oikein ja mikä väärin. ymmärrettävissä, mutta kirkkopoliittisesToiset näkevät omassatunnossa ihmisessä ti epäviisas ja piittaamaton. Myös Kirkko ja olevan ”orgaanin”, joka kuuluu yhteen bio-

Ylilääkäri Markku Sainio arveli sähköherkkyyden aiheuttajaksi pelkoa tai tietoisuutta säteilystä (K&k 10.12.2014). Tunnen lukuisia rationaalisia, oireitaan kriittisesti tutkivia sähköherkkiä, joiden sairastumista tuo ei selitä.

Valoherkkyys tunnetaan lääketieteessä. Miksi muut sähkömagneettiset säteilyt eivät herkistäisi? Oma säteilyherkkyyteni on todettu jopa sairaalan vahvasti sähköistetyssä heräämössä, jossa leikkauksen jälkeen olin kytkettynä automaattiseen verenpainemittariin. Hurjia lukemia ihmeteltiin viisi tuntia. Vihdoin lääkäri päätteli: ”Jospa se on sähköherkkyyttä” (olin kertonut ominaisuudestani etukäteen). Minut irrotettiin laitteesta ja vietiin kokeeksi potilashuoneeseen. Siellä paine mitattiin manuaalisella mittarilla. Jo kuljetuksen aikana verenpaineeni oli laskenut 170:een.

Itse en nukutuksen ja kipulääketokkuran takia tilastani tajunnut mitään. Tapahtunut kerrottiin minulle jälkeenpäin. Miten nukutettu voi pelätä? Minä ja kymmenen muuta sähköherkkää kerromme nimellämme ja kuvallamme kokemustarinamme teoksessa Kun säteily satuttaa (Edita 2012).

Sainio mainitsi tuloksettomat tunnistamiskokeet. Ne epäonnistuvat monista syistä. Jos esimerkiksi herkistynyt saa kotiolosuhteet kuntoon, hän vahvistuu, eikä tunne altistuksia tunteihin. Jos hän reagoi, kipu jää päälle, ja uusinta-altistukset eivät erotu.

Oireet voivat tulla viiveellä, eivätkä kaikki sairastuneet reagoi samoille taajuuksille. Ja kyllä rankkoja oireita kokenut oppii ennakoimisenkin! Vääriä diagnooseja tehdään vastaanotoillakin.

Anelma Järvenpää-Summanen kirjailija

Artikkelissa Sähköstä sairas (K&k 10.12.2014) annettiin sähköherkkyydestä liian yksipuolinen näkemys. Lauri Purasen mukaan kännykän säteily on hyvin vähäistä käyttäjälle.

Ylen MOT-ohjelmassa (8.12.2014) paljastettiin, ettei nykypuhelimia voida rinnastaa peruskännyköihin – niiden wlan-toiminnot altistavat käyttäjää merkittävästi peruskännyköitä enemmän.

Toisaalta WHO on 2011 luokitellut myös tavalliset peruskännykät ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”. Helsingin yliopiston dosentti Dariusz Leszczynski kommentoikin ohjelmassa, että nämä kauppojen hyllyiltä ostettavat kännykät eivät välttämättä olekaan kuluttajalle turvallisia, koska niiden turvallisuusmääräykset ovat ajastaan

jäljessä. Ne huomioivat vain lyhytkestoisen lämpösäteilyn, eivätkä biologisia tai kumuloituvia vaikutuksia. Syöpäriskin ohella onkin havaittu reaktioita uneen, aivosähkökäyrään, oppimiseen, käyttäytymiseen ja hedelmällisyyteen.

Markku Sainio viittasi provokaatiotutkimuksiin, joissa sähköherkät eivät ole kyenneet tunnistamaan, onko matkapuhelin kytketty päälle vai pois. Provokaatiotestit ovat epätieteellisiä, koska tutkimuslaboratoriossa voi esiintyä taustasäteilyä, tai jotkut herkistyneet reagoivat testiin vasta viiveellä. Mikä merkitys on sillä, että matkapuhelinteollisuus rahoittaa ja toimittaa laitteet testeihin?

Italialaisraportin (Luca, 2014) mukaan sähköherkkyydessä voi olla kyse fyysis-kemiallisesta stressireaktiosta, mikä ilmeni entsyymitasolla. Sähköherkillä hapettunutta Q10-koentsyymiä oli merkittävästi enemmän kontrolliryhmään nähden. Toinen havainto liittyi genotyyppianalyysiin, joka ennusti sähköherkkyyden kehittymisen riskin jopa 9,7-kertaiseksi kontrolliryhmään nähden.

Erja Tamminen tietokirjailija puheenjohtaja, Sähköherkät ry

Jumala luo humoristisuuttaan Jumalan tajuttavin ominaisuus on huumori. Hän loi maailmankaikkeuden pyöriväksi hullunmyllyksi. Elektronit kiertävät protoneita, planeetat aurinkojaan, tähdet galakseja ja ne ties mitä.

Eliöitä hän loi monenlaisia. Kaikki ne lisääntyvät ja kuolevat. Luonnon kiertokulkua sekin. Lisääntyminen tapahtuu ainakin imettäväisillä hullunkurisin menoin. Jokin vietti houkuttaa uroksen naaraan luo toteuttamaan hänelle annetun halun. Voi olla, että lisääntymistarve ei ole ensimmäisenä mielessä, vaan nautinto, josta riittää partnerillekin. Se jos mikä osoittaa Jumalan huumorimieltä!

Omassa elämässäni olen kokenut monenmoista, mitä olen pitänyt epäonnistumisena. Myöhemmät kokemukseni ovat osoittaneet, että olen ollut väärässä. Kaikki sekin on ollut tarkoituksenmukaista. Jumalaa ei voi määritellä. Itse koen, että Hän arvostaa huumoriaan toteuttaessaan päämääräänsä.

Eero Oulasvirta

Vanhusten jouluilo Töölön kotihoidon vanhuksille oli järjestetty joulupäivinä ylimääräistä työvoimaa, joten kotihoitajille tuli tilaisuus kiireettömään rupatteluhetkeen asiakkaan kanssa.

Kiitos, työnantajalle! Toinen ilonaihe oli tuntemattoman lahjoittajan kukkakaupan välityksellä toimittama joulukukka. Kaunis joulukaktus tuo pöydälläni iloa vielä kauan.

Kiitos, tuntematon lahjoittaja!

Kaarina 90v.

”Kantelisti” ei ole kelvollista suomea Kirkko ja kaupungin kannessa tituleerattiin (K&k 10. 12.2014) kanteletaiteilija Päivi Ollikaista ”kantelistiksi”. Sana ”kantelisti” on kuitenkin kielenvastainen. Sana on muodostettu virheellisesti, koska kotoperäiseen kantasanaan on liitetty vierasperäinen pääte. Sana on yhtä luonnoton kuin vaikkapa ”käyrätorvisti”. Moitteettomia nimityksiä ovat esimerkiksi kanteletaiteilija ja kanteleensoittaja sekä kanneltaja, jonka olen sepittänyt jo parikymmentä vuotta sitten ja johon kielenhuolto on suhtautunut myönteisesti.

Markus Lång fil. tri Laajasalo

Luetuin juttu verkossa Joulun ajan luetuin juttu Kirkko ja kaupungin verkkosivulla oli Juhani Huttusen artikkeli Sähköstä sairas.