www.kirkkojakaupunki.fi
ESKO JÄMSÄ
Numero 6
Keskiviikkona 11. helmikuuta 2015
Dieudonne Mavunda haluaa vuorostaan auttaa » 12–13 Elokuvantekijät Taru Mäkelä ja Jouko Seppälä kuvaavat ihmisyyttä »7 Tuore tutkimus: usko ja ateismi näkyvät aivoissa » 4–5
Yhä ylemmäs Sinja Kuusenmäen kiipeily on boulderointia » 8
Arvosta itseäsi, arvosta toista » Pääkirjoitus sivu 2
2
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
”
Lainasanat
Uskonnot ovat ajankohtainen ja vahva ilmiö, jonka taustalla olevien syiden selittäminen ja ymmärtäminen on tärkeää.”
Numero 6
Tutkija Tapani Riekki yliluonnolliseen uskomista koskevasta väitöstutkimuksestaan s. 4–5.
11.2.2015
Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi
KATRI SAARELA/INSTAGRAM: KUTRIART
Rukous Jumala, miten hyvältä tuntuu aurinko! Käännän kasvoni valoon ja nautin, kun kirkkaus pakottaa sulkemaan silmät. Ei pimeys minua masentanut, mutta hitaasti se painoi hartioita kasaan. Nyt nuutunut hahmoni elpyy ja virkistyy. Jumala, kiitän auringosta, Sinun valostasi. Kiitän koko sydämestäni.
Pääkirjoitus
Islamisaatio
S
uomalaisessakin kielenkäytössä on alettu käyttää synkin äänenpainoin sanaa islamisaatio. Sillä kai tarkoitetaan jotakin sen suuntaista ilmiötä, että islam saa täällä yhä suuremman sijan, ellei suorastaan ala määrätä jollakin tapaa elämämme tahtia. Tätä pidetään kovin kielteisenä tai peräti vaarallisena kehityskulkuna, joka uhkaa omaa kultnoamme. tuuriamme ja elämänmenoamme. Puhe islamisaatiosta liittyy ittyy erityisesti niihin piireihin, jotka kutsuvat itseään hienostelevasti maahanmuuttokriittisiksi. si. Maahanmuutto ei toki saa olla tabu, johon ei voi koskea. Valitettavan usein tässä ”kritiikissä” issä” kuitenkin lähestytään rasistisia sävyjä, yjä, kun leimataan joitakin ihmisryhmiä iä esimerkiksi korostamalla heihin liittyviä yviä ongelmia n tekoja koko ja yleistämällä yksilöiden ryhmää koskeviksi. Maahanmuutto on tullut jäädäkseen. Se on kansainvälistyvän maailman meno, jonka ratasta ei voida kääntää takaisin,, vaikka tahdottaisiinkin. Hyvin monet, muun muassa assa elinkeinoelämän edustajat, at, utto sanovat, että maahanmuutto s, jos on jopa välttämättömyys, aiomme saada tulevaisuudessa udessa riittävästi työvoimaa pitämään ämään
Eilen
Tänään
Usko on sui generis. Uskon paradoksia on turha yrittää poistaa. Se on probleemi, jonka täytyy jäädä olemaan. Yritys selittää yliälyllistä älyllisesti on toivoton.
Ihmiset voivat nykyään kyään puhua vasta ja politiikasta, paasti seksistä, rahasta mutta uskonasioista puhuminen on vähän häpeällistä ja niitä käsitellään kuin kuiskutellen.
Kuopion hiippakunnan piispa ja kirjailija Eino Sormunen (1893–1972)
Toimittaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Päivi Storgård Sanalehdessä 5.2.
hyvinvointivaltiota pystyssä. Tänne tulijat ovat taustoiltaan hyvin erilaisia sekä muuttosyidensä että etnisen ja uskonnollisen taustansa puolesta. Suurin osa muuttajista on kristittyjä, mutta osa myös muslimeja. Islaminuskoisten määrää ei kukaan tarkalleen tiedä, koska he eivät kaikki rekisteröidy seurakuntiinsa. Heitä arvellaan olevan 40 000 – 50 000. Myös islam on tullut tänne jäädäkseen. Muslimit ovat pieni, pie mutta pysyvä ja kasvava Tietenkin on voitava arvostella vähemmistö. Tiet olevia epäterveitä ilmyös heidän piirissään piiri kuten muitakin yhteiskunnassa miöitä aivan kute olevia epäkohtia. epäkohti Ellemme niin tee, voimme ehkä hyvällä ssyylläkin ruveta puhumaan islamisaatiosta. Mutta hyvinvointiamme ja islamisaatios elämänmenoa ei edistä se, että rauhallista el leimaamme h heidät epäilyttäviksi ja huonoiksi ih ihmisiksi. Si paremmin yhteiselomme Sitä sujuu, suj mitä enemmän myös muslimit lim voivat tuntea itsensä tasaarvoisiksi ja arvostetuiksi kanar ssalaisiksi. Tätä voidaan tukea muun muassa siten, että heidän m llapsensa saavat kouluissamme korkeatasoista oman uskontonsa opetusta, aivan kuten meidän muidenkin lapset. S Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi s
Iankaikkisesti Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on lu luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä. Kirjeestä heprealaisille
3
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Kohtaamispaikalla. Teologian tohtori Inkeri Rissanen uskoo, että islamin opetus koulussa voi vähentää musliminuorten riskiä radikalisoitua. Helsingin rautatieasema on paikka, jossa perinteisesti näkee monen eri kulttuurin edustajia.
Osattomuuden tunne altistaa radikalismille Ääri-islamistit ovat aiheuttaneet viime vuosina huolta niin lännessä kuin arabimaissakin. Teksti Noora Hellman Kuva Esko Jämsä
L
ehdistä on voinut lukea, että ääri-islamistien joukkoihin on liittynyt myös yksittäisiä suomalaisia. Teologian tohtori Inkeri Rissanen sanoo, että koulujen tarjoama oman uskonnon opetus voi pienentää radikalisoitumisen riskiä. Islamin opetusta tutkineen Rissasen mukaan radikalismille altistaa osattomuuden tunne, joka voi johtua esimerkiksi alhaisesta sosioekonomisesta asemasta, koetusta syrjinnästä tai siitä, ettei näe mahdollisuuksia
vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Oman uskonnon puutteellinen tuntemus taas aiheuttaa sen, että henkilö on alttiimpi propagandalle. – Islamin opetus vahvistaa lojaaliuden tunnetta suomalaista yhteiskuntaa kohtaan. Nuoret kokevat olevansa koulussa hyväksyttyjä muslimeina, koska yhteiskunta tukee muslimi-identiteettiä antamalla opetusta, Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä työskentelevä Rissanen sanoo.
teiskuntaa. Samalla oppitunnit antavat eräänlaisen hengähdystauon. Ollessaan keskenään koolla muslimien ei tarvitse puolustaa uskontoaan muille. – Omalla porukalla on mahdollisuus katsoa asioita kriittisesti ja olla epävarma, Rissanen muistuttaa. Ruohonjuuritasolla annettu opetus voi Rissasen mielestä olla uskontokuntien johtajien julistuksia tehokkaampi keino vaikuttaa positiivisesti. Islamin oppitunneilla opettajat käyvät neuvotteluja, joissa oman uskonnon arvoja tulkitaan suomalaisessa liberaalissa ja demokraattisessa kontekstissa. – Neuvottelut ovat sen tulkitsemista, miten kontekstin voi ottaa huomioon joustamatta uskonnon pyhistä totuuksista.
Islamin opettajat ovat Rissasen mukaan oppilailleen myös tietynlaisia roolimalleja: he edustavat muslimeina suomalaista yh-
Kenttämatkalta Marokosta palannut filosofian tohtori Marko Juntunen Tampereen yliopistosta on selvittänyt, kuinka radika-
lismiin suhtaudutaan kyseisessä arabimaassa. Marokko on kärsinyt terrori-iskuista reilut kymmenen vuotta. Siellä turvallisuusongelmien syinä pidetään yhteiskunnallista eriarvoisuutta, nuorten syrjäytymistä ja demokratiavajetta. – En ole tavannut Marokossa ketään, jolla olisi pienintäkään ymmärrystä radikaaliislamismia ja uskonnon nimissä tehtyä väkivaltaa kohtaan. Radikalismin vaarallisuus tunnistetaan, mutta sitä pidetään marginaalisena ilmiönä, Juntunen sanoo. Juntusen mukaan demokratiavajeessa elävän yhteiskunnan on vaikea taistella terrorismia vastaan. Charlie Hebdon isku ja jihadistien lähtö Syyriaan saavat marokkolaiset pelkäämään, että kansainvälinen turvallisuusyhteistyö lisää pidätysaaltoja ja ihmisoikeusloukkauksia ilman, että maan eriarvoisuuteen puututaan.
Marokossa kansalaiset näkevät, että kansainvälinen terrorismin vastainen sota pitää arabimaailman heikkona ja tukahduttaa arabikevään tuottamat vapautuksen vaateet. Juntunen kertoo tiedustelleensa, eikö tarkoitus ole eliminoida vaarallisia poliittis-uskonnollisia voimia. Marokkolaisten vastaus on, että EU:n ja Yhdysvaltojen politiikka on ollut kaksinaamaista: samalla kun länsimaat julistivat tukevansa demokratiaja ihmisoikeuskehitystä, ne tukivat arabimaiden diktaattoreja. – Marokossa saa vaikutelman, että terrorismin vastainen kamppailu ei voi olla vain turvallisuuspoliittinen toimi, vaan sitä on käytävä myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen taholla, Juntunen sanoo. Helmikuun alussa vietettiin YK:n Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen viikkoa. Rissanen ja Juntunen kutsuttiin puhujiksi tämän viikon tiistain seminaariin Helsingissä.
4
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Kolumni Ville Blåfield
Entä sitten?
H
engästyttävän kaunista. Joka ilmansuunnassa mayojen Ixmoja-pyramidin alla levittäytyy vihreä metsämatto. Tässä, 121 kiviaskelman korkeudessa, maisemaa on helppo pitää palkintona niin ikään hengästyttävästä kiipeämisestä. Ja, yhtäkkiä tajuan, se on muutakin: unelmani täyttymys. Lapsena haaveilin ja vakaasti päätin, että joskus vielä kiipeäisin pyramidin huipulle. Helsinkiläispojalle Egypti oli ilmeisempi kohde, mutta pyramidi mikä pyramidi, ajattelen Meksikon kuumassa talvituulessa. Se on täytetty. ”Aikaa ei kannattanut tuhlata unelmointiin, jos oli liian lähellä unelmiaan, sillä silloin ne tulisi todennäköisesti saavuttamaan, ja sitten joutuisi huomaamaan, ettei niiden toteutuminen ollut sellaista kuin oli kuvitellut”, opettaa isä
”
Saavutuksen hetkellä tekisi hyvää nähdä itsensä toisten silmin.”
tytärtään Pajtim Statovcin romaanissa Kissani Jugoslavia. ”Se – siitä seuraava pettymys, viha, katkeruus, ahneus – on kurjempi kohtalo kuin haaveiden toteutumatta jääminen.” Kaikessa lannistavuudessaan romaanihenkilön ajatus on tuttu. Tosielämän tunteet vain ovat usein latteampia. Vihan sijaan väsymys, katkeruuden sijaan haljuus. Tämäkin maisema: onhan se kaunis mutta… sittenkin vain kaunis. Mitä muuta odotin? Silkkaa iloa on helpompi tuntea toisen puolesta. Kuuntelin juuri pitkän illan ystävääni. Hän oli vuosien työllä saavuttanut arvostetun aseman ammatissa, josta on pitkään haaveillut, ensin salaa, lopulta hiki päässä tietä unelmaansa kohti raivaten. Pohdin, miten hienolta hänen onnistumisensa minusta tuntuu. Ystävän unelma ei toteutuessaan latistu – meille muille. On oikeastaan epäreilua, että rääkin läpikäynyt ei saa unelmansa täyttymisestä samaa riemua kuin työstä ja alkuperäisestä unelmasta osattomat vierelläkulkijat. Saavutuksen hetkellä tekisi hyvää nähdä itsensä toisten silmin. Tai vielä parempaa: itsensä silmin, silloin unelman syntymisen aikaan. Miltä mayojen maisema näyttäisi 7-vuotiaasta helsinkiläispojasta? Ainakaan hän ei käyttäisi siitä niin latteaa kuvausta kuin ”hengästyttävän kaunis”. ville.blafield@rsb.fi Kirjoittaja on toimittaja, joka epäilee aina suuria totuuksia.
Tilasto
40
Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.
Ekopaasto pyörähtää käyntiin neljännen kerran tuhkakeskiviikkona 18.2. Kampanja kestää kristillisen paastoperinteen mukaan 40 päivää, pääsiäiseen saakka. Suomalaisia haastetaan paaston aikana muuttamaan elämässään ainakin yksi ympäristölle haitallinen tapa. Kampanjaa käydään Facebookissa ja Twitterissä. Lisätietoa: www.ekopaasto.fi.
Usko ja ateis näkyvät aivo Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisen kognitiiviset ominaisuudet vaikuttavat siihen, onko hän taipuvainen uskomaan yliluonnolliseen. Teksti Anu Heikkinen Kuva Esko Jämsä
M
iksi yksi uskoo Jumalaan, toinen horoskooppeihin ja kolmas ei mihinkään? Helsingin yliopiston tutkija Tapani Riekki etsi tähän
syitä marraskuussa julkaistussa väitöskirjassaan. Hän sai selville, että useat ihmisen kognitiiviset eli tiedonkäsittelyyn liittyvät ominaisuudet määrittävät uskoa yliluonnolliseen. Psykologian alaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat niin usko Jumalaan kuin taikausko ja usko muihin yliluonnollisiin ilmiöihin. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä, miten ihmisen intuitii-
vinen eli automaattinen, nopea ja ”vaistonvarainen” ajattelu, analyyttinen eli tietoiseen päättelyyn liittyvä hidas ajattelu sekä sosiaalisen tiedon käsittely liittyvät uskomiseen. Riekin tutkimusryhmä käytti ensimmäistä kertaa tällaisessa tutkimuksessa aivosähkökäyrämittausta. – Tutkimme sitä, miten yksilölliset kognitiiviset ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuka uskoo ja kuka ei. Lisäksi myös monet muut tekijät, kuten ympäristö, kasvatus ja kulttuuri vaikuttavat uskomuksiin, Riekki sanoo. Riekki huomauttaa, että tutkimuksessa päästiin tarkastelemaan yliluonnolliseen uskovien ja skeptikkojen tai ateistien aivojen eroja toiminnallisella tasolla. – Parhaillaan keräämme tietoa
5
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
RAMI LAPPALAINEN
Pään sisälle. Tapani Riekki käytti aivotutkimusta selittämään syitä siihen, miksi jotkut uskovat yliluonnolliseen ja toiset eivät. – Olen ollut nuoresta saakka kiinnostunut tästä kysymyksestä. Ateistille toisen ihmisen usko voi olla suuri ihmetyksen aihe, ja päinvastoin, Riekki sanoo.
mi oissa aivojen mahdollisista rakenteellisista eroista, hän kertoo. Tutkimuksen mukaan ihmisten välisiä eroja selittää muun muassa taipumus intuitiiviseen tai analyyttiseen ajatteluun. Ihmisiltä itseltään kysyttäessä yliluonnolliseen uskovilla korostuu useimmiten luottamus intuitioon, kun taas skeptikot luottavat yleensä enemmän analyyttiseen ajatteluun. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myÜs useista muista tutkimuksista. Tapani Riekki korostaa, että intuitiivinen ja analyyttinen tiedonkäsittelyjärjestelmä ovat rinnakkaisia, eivät toistensa vastakohtia. Ihminen voi olla samaan aikaan voimakkaasti intuitiivinen ja analyyttinen. – Koska uskomiseen vaikutta-
vat useat seikat, lÜytyy toki myÜs yliluonnolliseen uskovia, joilla korostuu analyyttisyys, ja skeptikkoja, joilla korostuu luottamus intuitioon, Riekki sanoo. Tutkimuksessa selvisi, että voimakas kognitiivinen inhibitio eli tiedollinen estäminen on yhteydessä skeptisyyteen. Kognitiivisella inhibitiolla tarkoitetaan kykyä vaihtaa ajattelun kohteita ja tarvittaessa hylätä ja ehkäistä ajatuksia. – Tutkimustulokset viittasivat siihen, että skeptikot ovat jonkin verran parempia korvaamaan intuitiivisia käsityksiä analyyttisillä päätelmillä, Riekki kertoo. Yliluonnolliseen uskovien ja skeptikkojen ymmärrys psyykkisistä, biologisista ja fyysisistä ilmiÜistä näyttävät tutkimuksen
Useimmat ihmiset pystyvät näkemään kasvot pilvimuodostelmassa tai seinälaudan oksankohdassa. Jo pieni vauva tunnistaa hymynaamassa ihmisen. Yliluonnolliseen uskovilla ihmisillä tämä ominaisuus on Tapani Riekin mukaan korostunut. He ovat muita herkempiä havaitsemaan kasvojen kaltaisia kuvioita luonnossa ja ympäristÜssä, myÜs siellä, missä niitä ei ole. – MyÜs nähtyjen kuvioiden tulkinnassa on eroja. Uskova voi nähdä kasvoissa Jeesuksen, kun skeptikolle naama on hauska sattuma. Tosin kasvoja voi myÜs oppia näkemään – itse olen alkanut nähdä niitä tutkimuksen myÜtä kaikkialla, Riekki naurahtaa. Riekin tutkimus on herättänyt huomiota myÜs kansainvälisesti. Hänen mukaansa aivotutkimuksen hyÜdyntäminen uskomusten tutkimisessa on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana vähitellen lisääntynyt, ja nyt se on nouseva trendi. – Uskonnot ovat ajankohtainen ja vahva ilmiÜ, jonka taustalla olevien syiden selittäminen ja ymmärtäminen on tärkeää. Suomi on ehkä vähän yllättäen Pohjoismaista uskonnollisin. Uskontotutkimuksesta väännetään kättä erityisesti Yhdysvalloissa, missä uskonto vaikuttaa yhteiskunnassa voimakkaasti.
Perinteen säilyttäjä. Suvivirsi-tempaus toi oopperalaulaja Lilli Paasikivelle Kirkon viestintäpalkinnon.
Kirkon viestintäpalkinto Lilli Paasikivelle Kirkon viestintäpalkinto 2013– 2014 on myÜnnetty Kansallisoopperan taiteelliselle johtajalle, oopperalaulaja Lilli Paasikivelle. Palkinnon suuruus on 7500 euroa. Arkkipiispa Kari Mäkinen luovutti palkinnon viime perjantaina. Paasikiven järjestämä Suvivirsi-tempaus toi esille kirkon ja sen edustaman pitkän tradition myÜnteisellä tavalla. Koulujen päättäjäispäivänä 2014 Helsingin
TÜÜlÜntorilla järjestetty tempaus keräsi lähes 3 000 ihmistä laulamaan Suvivirttä. Tapahtuma inspiroi vastaavia tilaisuuksia myÜs muualla maassa. Sosiaalisella medialla oli keskeinen rooli ihmisten yhteen kokoamisessa. Palkinnon perusteluissa todettiin, että Paasikiven aloitteellisuus teki palveluksen kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvan kulttuurin säilyttämiselle Suomessa.
Cantores Minores palkittiin Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores sai maanantaina Vuoden kasvattaja -palkinnon. Maaseudun Kukkasrahasto SäätiÜn valtakunnallinen palkinto jaettiin nyt 27. kertaa. Palkinnon arvo on 20 000 euroa. Cantores Minores on toiminut yli 60 vuotta sosiaalisena ja kulttuurisena kasvattajana pääkaupunkiseudulla. Kuoro tunnetaan
uraauurtavasta konserttitoiminnastaan. – Palkinto ohjataan kuoron stipendirahastoon, josta myÜnnettävillä avustuksilla mahdollistetaan myÜs vähävaraisista perheistä tulevien kuorolaisten osallistuminen musiikinopetukseen ja konserttikiertueisiin, kuoron taiteellinen johtaja, kapellimestari Hannu Norjanen kertoo.
Tuomasmessu Laskiaissunnuntaina 15.2. klo 18 Saarna tuomaspappi Pirjo Kantala Liturgia Hans Tuominen Musiikissa Mikko Helenius ja yhtye Musiikkivieraana Hillel Tokazier Minituomaat. Messujatkoilla laskiaispullia.
RSMK?QKCQQS Ă‚
valossa eroavan toisistaan. Skeptikkojen käsitykset eri ilmiÜiden ominaisuuksista ovat tarkemmin rajautuneita. – Yliluonnolliseen uskovilla ilmiÜiden ominaisuudet voivat sekoittua. Jos ihminen uskoo, että kiveä voi liikuttaa ajatuksen voimalla, psyykkiselle ilmiÜlle annetaan fyysisiä ominaisuuksia, Tapani Riekki selittää. Ihmisen käsityksillä mielen ja ruumiin suhteesta on tutkimuksen mukaan erityisen voimakas yhteys siihen, uskooko ihminen yliluonnolliseen vai ei. – Yliluonnolliseen uskovat ajattelivat useammin, että mieli voi olla itsessään elävä ilman ruumista. Skeptikoilla taas korostui ajatus siitä, että mieli ja ruumis ovat toisistaan erottamattomat, Riekki kertoo. Kun yliluonnolliseen uskovat koehenkilÜt tulkitsivat satunnaista liikettä, he käyttivät skeptikkoja enemmän aivoalueita, jotka liittyvät ihmisten ja muiden tietoisten olioiden tulkitsemiseen. – Kun koehenkilÜille näytettiin animaatiota elottomien kappaleiden satunnaisesta liikkeestä, yliluonnolliseen uskovat todennäkÜisesti etsivät siitä tarkoituksenmukaisuutta, mikä näkyi sosiaalisen tiedonkäsittelyyn liittyvien aivoalueiden aktivaatioina.
MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18
Ehtookellot-messu tuomaitten tapaan
Kallion kirkossa lauantaina 14.2. klo 17
Hiljainen musiikki, gregoriaaninen laulu, Iona-yhteisÜn laulut ja sanoitukset, rukous, Raamatun tekstit sekä ehtoollisenvietto johdattelevat pyhään. Liturgia ja puhe Pirjo Kantala Musiikissa Inna ja Juha Vintturi sekä kuoro YhteistyÜssä Kallion kirkon kanssa
Teervetuloa!
6
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Lukiolaistytön ideoima kampanja kutsuu nuoria ja vanhoja kirjeenvaihtoon keskenään.
Kirje tuntemattomalle. Kalliolainen Aurora toivoo, että Hyvän mielen kirjeistä on iloa monelle nuorelle ja vanhukselle.
Teksti Anu Heikkinen Kuva Esko Jämsä
mietittävä tarkempaan. Myös vastauksen odottamisessa on oma jännityksensä.
P
erinteinen, käsin kirjoitettu kirje on katoava luonnonvara. Ystävänpäivänä 14.2. alkava kampanja Hyvän mielen kirjeet haluaa herättää vanhan viestintätavan talviunilta ja saattaa eri sukupolvet yhteen kirjeiden avulla. Kampanjan ajatuksena on, että toisilleen tuntemattomat nuoret ja ikäihmiset eri puolilta Suomea kirjoittavat toisilleen kirjeitä. Hyvän mielen kirjeitten kautta on mahdollista jakaa unelmia ja elämänkokemusta, jotka muuten saattaisivat jäädä kuulematta. Kallion seurakunnasta liikkeelle lähteneen kampanjan taustalla on lukiolaistyttö Auroran idea. – Olen aina pitänyt kirjeiden kirjoittamisesta. Lapsena minulla oli monta kirjekaveria. Aloin pohtia, mistä löytäisin kirjeystävän, jolta kuulisin vähän erilaisista elämänkokemuksista kuin omani. Mietin, voisivatko nuoret ja vanhat kirjoitella toisilleen, hän kertoo.
Hyvää mieltä kirjeistä Ensin Auroran ajatuksesta innostuivat kaverit, sitten Kallion seurakunta. – Monella nuorella on kyllä iäkkäitä sukulaisia, mutta ei läheistä yhteyttä heihin. Kirje voi olla iso ilo sekä nuorelle että vanhalle, Aurora sanoo. Kampanjaan on haettu osallistujia eri puolilta Suomea. Nuoria on ilmoittautunut mukaan jo pariltakymmeneltä paikkakunnalta sekä muutama ulkomailta. Ikäihmisten löytämisessä on auttanut
kolmisenkymmentä seurakuntaa eri puolilla maata. – Toivon, että kampanja herättää hyvää mieltä ja poistaa yksinäisyyttä. Käsin kirjoitettu kirje on henkilökohtainen ja osoittaa, että joku ajatteli kirjeen saajaa, Aurora sanoo. Osallistujat sitoutuvat kirjoittamaan toisilleen ainakin yhden kirjeen. Halutessaan kirjeenvaihtoa voi jatkaa pidempäänkin. Aurora uskoo, että jutun juurta löytyy, kunhan kirjoittamisessa pääsee alkuun.
– Kirjeen kirjoittaminen ei ole enää nuorille tuttua, vaan ehkä jännä uusi juttu. On hienoa, että jotkut ovat kampanjasta kuullessaan innostuneet kirjoittamaan omille isovanhemmilleen, hän sanoo. Mutta miltä tuntuu ”etanapostin” hitaus sähköisen viestinnän maailmassa? Auroran mielestä se ei ole ongelma, vaan viestintään tulee uusi ulottuvuus. – Kaiken ei pidä tapahtua heti. Nyt hitaus alkaa olla trendikästä. Kirjettä kirjoittaessa sanat on
Kirjeenvaihto eri ikäpolveen kuuluvan kanssa voi myös poistaa ennakkoluuloja. Kallion seurakunnassa kampanjasta vastaava pastori Visa Viljamaa uskoo, että kirjeiden kautta nuoret ja vanhat voivat oppia toisistaan myönteisiä asioita. – Sekin on tärkeää, että nuoret näkevät kirjeiden kautta, millaista elämä muualla Suomessa on. Sosiaaliseen mediaan tottuneelle kirjeen kirjoittaminen voi tuoda esille myös uusia puolia itsestä, hän sanoo. Kampanjasta kerrotaan Facebook-sivulla www.facebook.com/ hyvanmielenkirjeet. Koska kirjeen kirjoittaminen voi olla nuorelle outoa, sivulle tulee myös ohjeita esimerkiksi siitä, mistä saa postimerkkejä sekä miten osoite ja postimerkki sijoitellaan kuoreen. Kampanja pyörii kevään ajan. – Toivomme, että sen jälkeen kirjeenvaihto jatkuu omalla painollaan, Viljamaa sanoo.
#PLAYOFFS ARE HERE
WE WANT
IT
ALL
Näitä matseja olemme odottaneet. Pudotuspelien ensimmäinen kierros Hartwall Arenalla pe 27.2. & la 28.2.Vain voittaja jatkaa. PLAYOFFS-LIPUT MYYNNISSÄ 16.2.
7
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Tiivis työpari. Taru Mäkelä ja Jouko Seppälä ovat löytäneet vuosien varrella tietyt kuviot elokuvien ideoimiseen ja tekemiseen.
Elokuvia yhteistuumin Taru Mäkelä ja Jouko Seppälä toteuttavat elokuvia, joissa kuvataan ihmisyyttä eri näkökulmista. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen
E
lokuvateattereissa naurattaa parhaillaan Taru Mäkelän ohjaama ihmissuhdekomedia Eila, Rampe ja Likka, joka perustuu Sinikka ja Tiina Nopolan käsikirjoitukseen. Elokuvan tekemisessä on ollut tiiviisti mukana Mäkelän aviomies, kuvaaja Jouko Seppälä. Pariskunnan laskujen mukaan kyseessä on kolmas komedia, jonka elokuvatuotantoyhtiö Kinoston omistava pariskunta on tuottanut useiden draama- ja dokumenttielokuvien ohella. Idean elokuvaan sai Mäkelä, joka on tavallisesti alkuun paneva voima pariskunnan yhteisissä projekteissa. – Kaikki lähtee intuitiosta. Tällä kertaa ajatus syntyi siten, että kävellessäni Hakaniemen torin poikki huomasin Arena-teatterin mainoksen Eila, Rampe ja Likka -näytelmästä. Mieleen tuli, että miksi kukaan ei ole tehnyt hauskoista tamperelaishahmoista elokuvaa. Taiteilijapari voi olla jo lähes 70 000 katsojaa keränneen elokuvan menestyksestä hyvällä mielellä. Leffa huomioitiin myös Jussi-palkintojen ehdokkuuksissa, vaikka alalla ei yleensä arvosteta komediaa kovin korkealle. Eilaa näyttelevä Heidi Herala oli ehdolla parhaan naispääosan ja Rampen roolissa nähtävä Pirkka-Pekka Petelius parhaan miessivuosan Jussin saajaksi. Lisäksi elokuva esitettiin tammikuun lopussa Santa Barbaran filmifestivaaleilla Kaliforniassa. Kaksikon työkuviot menevät yleensä siten, että kun Ta-
ru Mäkelä keksii idean, hän kertoo sen saman tien miehelMusiikin on säveltänyt Anna-Mari Kähärä, jonka leen. Jos tämäkin innostuu siitä, alkaa elokuvan suunnitkanssa Mäkelä teki yhteistyötä myös sota-ajasta kertovassa telu. Pikkusisar-elokuvassa. – Luotan Tarun kykyyn löytää aiheita. Kun työhön pää– Anna-Mari on tehnyt Palavaan kaupunkiin musiikkia tetään ryhtyä, aletaan etsiä rahoitusta sekä miettiä näyttetuohon aikaan eläneiden runoilijoiden teksteihin. Musiiklijöitä ja kuvauspaikkoja. ki on niin teatterissa kuin elokuvassa tärkeä elementti, ja – Palkkaamme työntekijöitä projektikohtaisesti. Tarsen pitää palvella teoksen sisältöä, Mäkelä sanoo. vitsemme ulkopuolista työvoimaa esimerkiksi elokuvan Myös Jouko Seppälän kuvaamissa dokumenteissa Lotat esivalmisteluun ja rahoituksen hakemiseen, Jouko Seppäja Daavid on käsitelty sota-aikaa. Mäkelä luonnehtii sotaa lä kertoo. ytimekkäästi kaiken ihmisyyden konkurssiksi. Pariskunnan mukaan lähtökohtana on nimenomaan – Vietimme lapsuutemme ja nuoruutemme Kekkoslooma innostus. Vasta sitten mietitään, kiinnostaako aihe vakiassa, jossa sota-ajasta vaiettiin. Kun Neuvostoliitto romahdollisesti muitakin. Tosiasia on se, että kaikkia ei voi mahti, oli Suomessa paljon kertomattomia tarinoita, joita kuitenkaan miellyttää. sai vihdoin vapaasti tuoda esiin taiteen Oma tuotantoyhtiö antaa Mäkelälle ja Sepkeinoin. pälälle vapauden päättää itse elokuvan tekeTaiteilijaparin voimavarana on pitmiseen liittyvistä asioista, tehdä omannäkään ollut juutalaiskristillinen etiikka. köistä jälkeä. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että Ta– Taiteilijathan ovat olleet yrittäjiä maailAjattelen niin, ru Mäkelä ja Jouko Seppälä käyvät kirman sivu. Tärkeä tekijä meillä tietenkin on se, että lauantaina kossa säännöllisesti. Seppälä on myös että tunnemme läpikotaisin koko elokuvan valittu seurakuntansa seurakuntaneutekoprosessin. siivotaan koti ja vostoon. Mäkelän juuret elokuva-alalla ovat syvässunnuntaina sielu.” – En tuputa uskoa kenellekään, mutsä, sillä hänen sukunsa omisti Kinosto-elota haluan tietyllä tavalla tunnustaa väkuvateatteriyhtiön, joka yhdistyi Finnkinoon Kuvaaja Jouko Seppälä riä. Ajattelen niin, että lauantaina siivovuonna 1986. Mäkelä perusti Seppälän ja Antaan koti ja sunnuntaina sielu, Seppälä luonnehtii. ne Heiskasen kanssa Kinosto-tuotantoyhtiön vuonna Kun hän pyrki ensimmäisen kerran hoitamaan seura2005. kunnan asioita, hän ei ollut varma, halusiko nähdä kirkon Elokuvien ohella Taru Mäkelä ohjaa freelancerina teat”backstagelle”, koska illuusio voisi hävitä. teriesityksiä ja radiokuunnelmia. Ohjaaja nauttii siitä, että – Näin ei kuitenkaan käynyt vaan on tuntunut hienolvoi tehdä taidetta eri välineissä erilaisista näkökulmista. ta ja etuoikeutetulta nähdä, mitä koko tähän show’hun – Tarinan kertomisesta näissä kaikissa on kyse, mutta liittyy. On tärkeää pitää yllä hyväksi todettua systeemiä, se tapahtuu eri maailmoissa. Elokuva poikkeaa muista viesiihen liittyviä tiloja ja musiikkia, jotka ovat vuosisatojen lä siten, että se on kaikkien taiteenlajien sulatusuuni. kehityksen tulosta. Eilen sai ensi-iltansa teatteri Avoimissa ovissa hänen Mäkelä puolestaan pitää siitä, että kirkossa harjoiteohjaustyönsä Palava kaupunki, joka kertoo jatkosodan heltaan yleisinhimillistä toimintaa. Hän kuitenkin lisää, että sinkiläisistä. Kirjailija Sirpa Kähkösen tekstiin perustukirkossakin on monenlaisia ihmisiä eikä siihen kuulumiva esitys sisältää tunteita herättävää draamaa ja musiikkia. nen ehkäise tyhmyyttä.
”
8
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ
Hävikki poikimaan Lauttasaaren yhteiskouluun pääsee kuka tahansa edulliselle lounaalle niinä päivinä, kun ruokaa jää koululaisilta yli.
Kaupungin kasvo: Sinja Kuusenmäki
Kiipeilijätyttö Repussa on valjaat, mankkaa eli magnesiumia ja kiipeilykengät. Oikean kengän kärjessä on vaalea läntti: kuluma. – Olen oikeakätinen ja oikeajalkainen. Tukeudun oikeaan jalkaan enemmän, Sinja Kuusenmäki, 9, selittää reppua purkaessaan. Hän on juuri tullut isänsä Joni Kuusenmäen kyydissä Tervalammilta Salmisaaren liikuntakeskukseen. Yhdet viikon neljistä kiipeilytreeneistä ovat alkamassa. Sinja on kolmannella luokalla; treenit matkoineen eivät kuulemma koulunkäyntiä haittaa. – Iskä on tehnyt näitä juttuja jo kauan, ja hän on ohjaajamme, Sinja kertoo. Valtavan tiilirakennuksen sisällä aukeaa hämmentävän korkea harmaankirjava, rosoinen seinä, jota ikään kuin eriväriset karkit kirjovat. – Ne on eri reittejä. Keltaiset on helpoimpia, ja kahvoja on tiheässä. Vihreissä otteita on vähän harvemmassa, ja on myös kapeita ”krimppejä” ja ”poketteja” ja muita hankalia otteita. Oransseissa välit on pitkiä ja välillä on tosi vaikeita paikkoja. Oranssit ovat kivempia, koska keltaiset on liian helppoja, Sinja selittää. Kiivettäessä edetään yhtä, tietyn väristä tai vaikeusasteista reittiä pitkin. Näin pysyy järjestys, vaikka samoilla seinillä kapuaa päivittäin 400–700 ihmistä, viisivuotiaista viisikymppisiin. Alussa lämmitellään patjalla. Tehdään vatsalihaksia, kärrynpyöriä, kuperkeikkoja. – Mä saan 15 leukaa ja jotain 20 punnerrusta. Miesten punnerrusta, siro tyttö toteaa. Painokkaasti. Vahvat käsilihakset ovat Sinjan mukaan tärkeät, koska joissakin kohdissa pitää mennä pelkillä käsillä. – Mutta jalkalihaksia tarvitaan myös. Jos lipeää kattoreitissä ja jalat ei pidä, siinä menee paljon voimia. Kiipeilyä on kahta lajia: köysikiipeilyä ja boulderia.
Köysikiipeily valjaissa on Sinjan mielestä raskasta ja vähän pelottavaakin. – En tykkää. Otteita on harvassa, ja köysi tulee aina inhottavasti eteen. Mutta iskä sanoo, että jos haluaa olla hyvä boulderissa, pitää olla hyvä myös köydessä. Boulderointi – joka jäljittelee siirtolohkareilla kiipeämistä – on Sinjan suosikki. – Boulderoinnissa on matto alla. Ei tarvi valjaita, ja seinä on 3–4 metriä korkea. Köysikiipeilyssä seinä voi olla 20–30 metriä. – Kivointa on istua matolla kaverin kanssa tai yksin ja etukäteen projektoida reittiä: miten mennä, kun tulee hankaloita paikkoja. Samasta kohtaa voi mennä eri tavoin. Boulderointitilassa matalahkot seinäpinnat kaartuilevat kuin kiviä ja luolia jäljitellen. Välillä Sinja etenee katossa kuin hämähäkki kaikilla raajoillaan. Perheensä kanssa Sinja on ollut kesällä boulderoimassa luonnossa. – Ensin mennään autolla niin pitkälle kuin pääsee ja sitten kävellään loppumatka. On pieni patja, ja iskä siirtelee sitä. En tykkää kiivetä ulkona, kun ei ole otteita valmiina, on vain luonnosta muodostuneita ja ne on aika teräviä. Sormenpäät on ihan punaiset, muurahaisia on jaloissa, hyttyset kiusaa ja kuusenoksat raapii. – Hyvin on aina mennyt. En ole tippunut.
P.S.
Asun omakotitalossa, jonka pihalla on luonnonkivirappuset. Unelmoin omasta boulderipaikasta, missä voisin harjoitella yksin tai kutsua jonkun kaverin. Se olisi mun taloni vieressä ja mä voisin olla siellä töissä. Toinen unelmani on pitkä tukka. Ja kolmas se, että olis karkkimaa, missä kaikki olis tehty karkista ja suklaasta. Katri Simonen
Tekstit Laura Pörsti Kuvat Sirpa Päivinen
M
aanantai-iltapäivänä kello 12.45 Lauttasaaren yhteiskoulun ruokalassa syödään yhä, mutta lounastajat ovat silmin nähden vanhempia kuin puoli tuntia aikaisemmin. Koulussa on viime syyskuusta asti tarjottu kahden euron hintaan Tähdellistä lounasta, leita ihan kaikki. Tarjolla jonne ovat tervetulleita oin 700:ltä koulun oppilaalon se ruoka, joka noin äänyt yli. Kun kouta ja opettajalta on jäänyt unaskäytännön lulla ennen tähdelounaskäytännön kiin menneen alkua mitattiin roskiin ma oli 89 kiruoan määrää, lukema loa viikossa. – On hienoa, ettää ei tarvitse stamaansa heittää juuri valmistamaansa ruokaa roskikseen, toteaa lauttaoasta vastaavan saarelaiskoulun ruoasta in ravintolaesiFazer Food Servicesin ra. mies Sari Olkinuora. Idea ylijäämäruoan oan tartasaajoamisesta tuli Lauttasaaren seurakunnasta. Se on un, yhdessä yhteiskoulun,
Tärkeissä töissä. Ekonomian valinnaisryhmäläinen Markus Aaltonen kerää lounasasiakkailta maksut.
ala-asteen, Lauttasaari-Seuran ja Lauttasaaren Yrittäjien kanssa kerännyt viime syksystä asti rahaa Kirkon Ulkomaanavun Opettajat ilman rajoja -hankkeelle. Sinne menee myös Tähdellisen lounaan tuotto, joka tammikuun loppuun mennessä oli yli 1 430 euroa. Se merkitsee yli 700 annosta, jotka muuten olisivat menneet hukkaan. – Meidän oli helppo ryhtyä tuumasta toimeen, sillä olemme yksityiskoulu ja voimme itse päättää nopeastikin omista asioistamme. Tämä on ollut hieno juttu, toteaa vararehtori Tarja Holthoer. Epäilijöitäkin hankkeella oli, mutta vain aluksi, kertoo Sari Olkinuora. – Jotkut pelkäsivät, että koululle tulee epämääräistä sakkia. Pelko on osoittautunut turhaksi. Seurauksena on sen sijaan ollut jotakin, mitä kukaan ei osannut täysin kuvitella: iloista yhteisöllisyyttä. – Ensin syöjät istuivat yksittäin eri pöydissä, mutta vähitellen he ovat pakkautuneet samojen pöytien ääreen. Osa käy täällä melkein joka päivä. Saimme lounastajilta jopa jouluker kortteja, Olkinuora kertoo. Koulun ovet ovat nyt auki eri sukupolville, ja tähdelounastajiin mahtuu väkeä vauvaeläkeläi perheistä eläkeläisiin. Parhaimmillaan asiakkaita on ollu ollut yli 20. Tänään heitä on yhdeksän. Siro ja Pekka Raitala ovat tulleet syömään Pitäjänmäestä Pitäjän asti. – Ruoka täällä on vaihtelevaa ja edullista. Käymme muu muutaman kerran viikossa Lauttasaaressa asioilla, a joten tässä on samalla helppo käydä. Ei tarvitse laittaa kotona ruokaa, Pekka Raitala kehuu. Kou Koulun ja muiden lauttasaarel saarelaistoimijoiden välille on m myös syntynyt uusia yhtei yhteistyökuvioita lounaan myöt myötä. Eräs syömässä käynyt eeläkeläiskampaaja lupasi lahjoittaa yhdelle oppilaall laalle vanhojentanssikampauk pauksen ilmaiseksi. Onnekas valittiin arvonnalla. Tähdellinen lounas Täh tarj tarjotaan vain siinä tapa-
Kenen kadulla lla kuljet? Lars Sonckin tie
9
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Maittavaa murkinaa. Pekka ja Siro Raitala toteavat, että Tähdellisellä lounaalla kannattaisi useampienkin käydä.
”
On hienoa, että ei tarvitse heittää juuri valmistamaansa ruokaa roskikseen.”
Ravintolaesimies Sari Olkinuora
uksessa, että ruokaa jää yli. Kahdeksasluokkalaisilla, ekonomiaa valinnaisaineenaan lukevilla, oppilailla on vastuullaan hoitaa ilmoitus tilanteesta koulun oveen kello 12.25 ja kerätä tulijoilta maksu seurakunnan lippaaseen. Markus Aaltonen on vuorossa nyt neljättä kertaa. – Ajastan aina kännykän muistuttamaan tästä. Ohjaan ovella ihmiset oikeaan paik-
kaan, hän kertoo liimatessaan lounasmainoksia ruokalan oveen. Vain kerran on käynyt niin, että ruokaa ei koululaisilta jäänyt muruakaan. Tänäänkin broileripyörykät ovat tehneet kauppansa viimeistä pullaa myöten, mutta currykastiketta, ruisriisiä, kasvisruokana tarjottuja punajuurikroketteja sekä gluteenittomia kananugetteja jäi. Ja tietysti salaatteja ja leipiä. – Keittiön työtä tähdelounas ei ole lisännyt – tiskit totta kai tiskataan, mutta ei niitä tästä juuri lisää tule. Ihmettelen, ettei idea ole levinnyt laajemmin, Sari Olkinuora sanoo. Kun tähdelounastajat ovat syöneet, linjastolle ei jää juuri mitään. Keräyslippaat sen sijaan ovat pulskistuneet 18 eurolla. Tähdellinen lounas koulupäivisin klo 12.30–13, jos ruokaa on jäänyt yli.
Ei ihan helppo juttu 150:ssä Helsingin koulussa ruokapalvelusta vastaa Helsingin kaupungin omistama liikelaitos Palmia. Silläkin on menossa yhteistyökokeilu hävikkiruoan tarjoamiseksi: Herttoniemenrannan asukasyhdistys Ankkuri hakee Herttoniemenrannan peruskoulun ylijäämäruoan ja tarjoaa sitä ilmaiseksi Asukastalo Ankkurissa. Marraskuussa alkaneesta kokeilusta on hyvät kokemukset, mutta se ei toistaiseksi ole laajentunut muualle. – On työlästä löytää yhteistyökumppani, joka pystyy hakemaan ruo-
an koululta ja huolehtimaan, ettei se jäähdy välillä. Emme voi etsiä vapaaehtoisia työksemme, toteaa Palmian ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson. Ongelmana on sekin, että Palmia ei voi kutsua ketään koululle syömään: se on koulun oma asia. – Tietenkin pyrimme vähentämään hävikkiä, mutta olemme liikelaitos, ja tehtävämme on tuottaa palvelua koululle eikä julkisille markkinoille. Emme edes saa myydä ruokaa ulos, Johansson valaisee.
Kaupungilta bongattua
Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi
LIISA HUIMA
Huvilakaupungin aatteellinen isä Arkkitehti Lars Sonck (1870–1956) perusti Kulosaaren huvilakaupungin neljän muun arkkitehdin kanssa. Armas Lindgren, Bertel Jung, Oscar Bomansson ja Karl Lindahl ovat myös saaneet nimikkokatunsa saarelle. Pääosakkaina oli myös insinöörejä ja liikemiehiä. Wikipedian mukaan yhdyskunta alkoi syntyä AB Brändö Villastad -osakeyhtiön myötä vuonna 1907. Laura Kolbe kirjoittaa Kyyhky ja karitsa -teoksessa, että Lars Sonck oli Kulosaari-hankkeen keulakuva. Hän oli ”huvilakaupungin todellinen aatteellinen isä, ideoija ja keskeinen seuramies”. Sonck piirsi Kulosaaren asemakaavan ja suunnitteli myöhemmin Rantahotellin Kulosaaren kasinon viereen. Vuonna 1909 Kulosaaressa oli jo 40 maas-
ton ja luonnon mukaan rakennettua huvilaa. Kaikki asukkaat tunsivat toisensa. Puutarhakaupunki nähtiin Kolben mukaan ”ratkaisuna nopean kaupungistumisen ongelmiin, likaisuuteen, korkeaan kuolleisuuteen, tautien leviämiseen, lasten heitteillejättöön, poliittiseen väkivaltaan ja prostituutioon. – – Siitä tuli ensimmäinen globaali kaupunkiihanne. Helsingissä uudesta asumisaatteesta innostuivat nuoret liberaalit arkkitehdit, insinöörit ja taiteilijat”. Sonck oli kansallisromanttisen kauden huippuarkkitehti, joka suunnitteli Naantalin Kultarannan, Kallion ja Mikael Agricolan kirkot, Eiran sairaalan, Sibeliuksen kodin Ainolan sekä Tampereen tuomiokirkon. Eira Serkkola
Kaupungin valot. Jukka Ylävuo kuvasi Pohjoisrantaa Uspenskin katedraalin mäeltä. Näitkö sinä kaupungilla jotain kiinnostavaa? Lähetä kuva tälle palstalle.
10
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ
Hullu konttorirotta Vesa Vierikko muuntautuu Ryhmäteatterin yhteiskuntaa kritisoivassa uutuusteoksessa toimistorotta Putkoseksi.
Tekijän muotokuva
Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen
Juha Tuisku teki äänet perhenäytelmään Psykologinen trilleri Tyttö tulossa sai ensi-iltansa viime viikolla Kokoteatterissa ja avasi samalla teatterin kevätkauden. Esitykset jatkuvat 25.maaliskuuta saakka. Näytelmässä seurataan yhden perheen elämää hyvinvoinnin keskellä. Perheen kahdeksanvuotias Daniel-poika on erityislapsi, jolla on lemmikkinä suuri hämähäkki. Poika on hieman yksinäinen, ja vanhemmat ovat paljon poissa. Tyttö tulossa kuvaa mielen alitajuista maailmaa: se kertoo nykypäivän ihmisestä suhteessa perheeseen, haaveista ja ristiriidoista, modernista vanhemmuudesta. Esitys nostaa pintaan kysymyksen, miten voi toteuttaa itseään ilman, että siitä kärsii työ, perhe tai ihminen itse. – Yhteiskunta pakottaa valintoihin. Ihmiset joutuvat tilanteisiin, joissa ei ole vaihtoehtoja, esimerkiksi tekemään pitkää työpäivää. Se aiheuttaa stressiä ja psyykkisiä ongelmia. Herkästi sanotaan, että tämä on se oikea suorituksen taso, joka täytyy päivittäin ylittää tai vähintään saavuttaa ollakseen hyväksytty, pohtii näytelmän äänisuunnittelija Juha Tuisku. Äänellä on Tyttö tulossa -näytelmässä merkittävä osuus. Se luo siihen jännitteitä ja kuljettaa tarinaa eteenpäin. Mukana on elektronisia, synteettisiä ja luonnollisia ääniä, mutta myös lyömäsoittimia. Koska näytelmän miljöö on keittiössä, Juha Tuisku on nauhoittanut siihen myös aitoja keittiön ääniä, kuten mikron, tiskauksen ja vesihanan ääntä. – Ääni kertoo toista tarinaa näytelmästä, se paljastaa siitä eri kerroksia. Äänellä tarinan kulku voidaan myös pysäyttää hetkeksi. Äänisuunnittelijan työ on loputonta kokeilua, päälle
maalaamista. Kun kuvataiteilija maalaa taulua, siitä löytyy monia kerroksia, mutta vain hiottu pinta näkyy katsojalle. Työ vaatii hyvää ihmistuntemusta ja herkkyyttä, kykyä lukea näyttelijästä se, mitä hänen pitäisi tulkita äänen avulla. Ilmaisutavan voimakkuuden muutoksia pitää osata tulkita, vaikka kohtaus olisi sanaton. Viimeisenä harjoittelukuukautena teatteriryhmä tekee töitä seitsemänä päivänä viikossa 10–12 tuntia päivässä. Kokoteatterin projektin jälkeen Tuisku tekee äänet kuva- ja käsitetaiteilija Ari Rantamäen elämästä ja taiteesta kertovaan monologinäytelmään. Elokuvasta kiinnostunut ja pianoa ja kitaraa soittanut Juha Tuisku pääsi Lapin ylioppilasteatteriin 1980-luvulla. Tuohon aikaa äänisuunnittelua ei opetettu juuri missään, joten Tuiskukin on oppinut ammattinsa pitkälti työn kautta. Se on vaatinut intohimoa ja vankkaa sitoutumista. Rovaniemeltä kotoisin oleva Tuisku on työskennellyt freelancerina melkein koko 30-vuotisen uransa ajan. Hän oli hetken kiinnitettynä teatteri Pienessä Suomessa ja on tehnyt ääntä pääosin puheteatteriin. Äänen olemassaolo on aina kiinnostanut miestä. – Ihminen kuulee noin 22 000 luonnon siniaaltoa, joista kaikki luonnolliset äänet koostuvat. Teatterityön ohella Tuisku opettaa äänituotantoa ja studiotekniikkaa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa. Hän on mukana myös pian 30 vuotta täyttävässä Quo Vadis -teatteriryhmässä, joka kiertää jurtan kanssa ympäri maailmaa. Jurttaan mahtuu 60 katsojaa. Seuraavat harjoitukset alkavat keväällä. Marjo Hentunen
R
yhmäteatterin näyttämöllä istuu pää vinossa ja hartiat lysyssä nukkavierun näköinen mies. Mies kertoo menettäneensä 11 minuuttia tehokasta aamuaikaa, koska hänen herätyskellonsa ei jostain syystä soinut seitsemältä vaan vasta 11 yli seitsemän. Päivä on siis pielessä alusta lähtien. Kyse on Jari Leskisen ohjaamasta Mielipuolen päiväkirja -näytelmästä, jossa tavallista toimistorottaa nimeltä Putkonen näyttelee Vesa Vierikko. Putkosen excel-osaajan kykyjä ei työpaikalla arvosteta, ja hänen parhaat kaverinsa ovatkin printteri ja kopiokone. Putkonen pääsee kuitenkin kaikkien yllätykseksi maistamaan kaipaamaansa menestystä suuryrityksen toimitusjohtajana ja joutuu melkoiseen pyöritykseen. Vierikon mukaan Mielipuolen päiväkirja kertoo tästä yhteiskunnasta. – Meitä hallitsevat tällä hetkellä persoonattomat ja kasvottomat voimat. Taloudelliset vaatimukset vain kasvavat ja jatkuvasti pitää tehdä voittoa, eikä se mene työntekijöiden taskuun vaan jonnekin muualle. – Eihän tällaista meininkiä
polla kestä. Jos aikoo selvitä, on käännettävä kelkkaa ja muututtava itsekin hulluksi, Vierikko heittää. Nykyisessä suorituspainotteisessa ajassa on Vesa Vierikon käsityksen mukaan pula aivan perusasioista. Siitä kertovat osaltaan leipäjonojen pidentyminen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen. – Eihän ihminen oikeasti tarvitse kuin rakkautta, ruokaa ja katon päänsä päälle ollakseen onnellinen, hän toteaa. Vierikosta tuntuu, että tällä hetkellä eletään ikään kuin Ranskan vallankumousta edeltävää aikaa. Kun yhteiskunnassa mammona kertyy vain harvoille, seurauksena on lopulta vallankumous. – Pitäisi määrätä sellainen laki, ettei kukaan saa ansaita enempää kuin 4000 euroa kuukaudessa. Mutta aina tietysti löytyy niitä, jotka huutavat, ettei minun miljardeihini saa kajota. Näyttelijän ei ole ollut vaikea päästä sisään Putkosen nahkoihin. Usein hän saakin rooliin otteen jo ensimmäisissä lukuharjoituksissa. – Olen joskus tyhmänkin nopea löytämään oikean hahmon. Silloin sitä ei pysty kovin paljon kehittämään harjoitusaikana. Näytelmän harjoittelemisen Vierikko kokee ajaksi, jolloin voi vapaasti leikitellä ja kokeilla. Täl-
lä kertaa harjoitusprosessi on kuitenkin ollut normaalia työläämpi, koska tekstiä on paljon ja se on tarkkaan kirjoitettua. Vierikko hymähtää, että on silti onnistunut ujuttamaan tekstiin muutaman omanmakuisen sanan, kuten sanan nirvahtanut. – Yleensä käy niin, että jos näytelmä on erityisen raskas ja syvällinen, alkaa stressi painaa. Toisin on esimerkiksi komedian ja farssin kohdalla. Harjoitusaikaa voivat välillä häiritä myös siviilielämän vas-
Sinä olet juutalainen ELOKUVA Juutalaisviha, stalinismi, syyllisyys ja usko, maailma ja sen kieltäminen – siinä muutamia Ida-elokuvan syviä teemoja. Puolalaisen Pawel Pawlikowskin elokuva on voittanut palkintoja useilla filmifestivaaleilla. Se on myös parhaillaan Oscarehdokkaana kuvauksen ja parhaan ulkomaisen elokuvan sarjoissa. Palkinnot jaetaan 22. helmikuuta. Ida ei tarjoile asioita valmiina vaan vaatii ajattelua. Loistava eurooppalainen elokuva, sitä on kehuttu. Elokuvan mustavalkoiset kuvat ovat riisuttuja ja tehokkaita. Kamera on lähes paikoillaan eikä
musiikin ja kauniin valon lisäksi muita tehoja tarjota. Ida on mielenkiintoinen elokuva erityisesti siksi, ettei se selittele ja tulkitse. Sanojakaan ei suolleta mitenkään tuhlaillen. Riippuu hyvin paljon katsojan kokemuksista, miten hän elokuvan päähenkilöiden ratkaisut ymmärtää. Ehkä juuri selittelemättömyytensä takia Ida tuntuu hengittävän vapaassa tilassa ja sallii saman katsojalleenkin. Ida on kertomus ikänsä luostarissa kasvaneen Annan (AgataTrzebuchowska) ja hänen tätinsä Wandan (Agata Kulesza) totuu-
den hetkistä. Nyt 18-vuotias Anna on antamassa ensimmäiset luostarilupauksensa. Silloin ylisisar päättää lähettää tytön tapaamaan ainutta elossa olevaa sukulaistaan Wandaa. Annan kasvoilta näkee, että ulkomaailma on hänelle vieras todellisuus. Yhä vieraammaksi se käy, kun Wanda-täti paljastaa Annan olevan itse asiassa juutalaisen perheen tytär Ida Lebenstein. Perhe on tapettu, hauta tuntematon. Naisten matka maaseudulle vetää valoon myös totuuden siitä, kuka surmasi Lebensteinin perheen. Katsoja voi vain kuvitella Annan tunteita, kun hän viimein
11
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Heittäytyjä. Vesa Vierikko näyttelee Mielipuolen päiväkirjassa työyhteisön syrjimää työntekijää, jonka paras kaveri on kopiokone.
tuut ja murheet. Viime viikkoina Vierikon mieltä ovat painaneet isän kuolema ja muutto toiseen paikkaan taiteilijakoti Lallukan remontin ajaksi. Ryhmäteatterin näytelmän myötä Vesa Vierikko viettää 35-vuotistaiteilijajuhlaa, vaikka roolia ei tätä ajatellen hänelle kirjoitettukaan. Vierikko itse ei edes muistanut, että hänen teatterikorkeakoulusta valmistumisestaan on kulunut näin pitkä aika. – Ryhmis on tietysti kotiteatte-
rini, olinhan vuonna 1982 perustamassa teatteria uudestaan. Olen myös päästellyt täällä ammattini enimmät hikipisarat. Vierikko pitää teatterissa näyttelemistä tietynlaisena kuninkuuslajina, mutta hän viihtyy hyvin myös kameran edessä. Siitä ovat todisteena monet elokuva- ja tv-roolit. – Kaikkea näyttelemistä yhdistää se, että silloin on hetken joku toinen henkilö. Pysyttelen roolihahmossa enemmän harjoitusaikana, mutta kun harjoitusproses-
si on ohi, saan roolin pois päältä sekunnissa, ellei siihen liity erityistä fyysistä rasitetta. Vierikolla on riittänyt töitä hyvin, ja hän tietää olevansa tässä etuoikeutettu. – Itse asiassa minulle vähän liikaa on sopivasti, mutta olen oppinut myös sanomaan ei. Huomenna ensi-iltansa saava Mielipuolen päiväkirja on Jari Leskisen ja Sami Keski-Vähälän kirjoittama. Tekijöiden mukaan tragikoominen näytelmä kertoo
arvostetuksi ja rakastetuksi tulemisesta ylenmääräiseen suorittamiseen perustuvassa maailmassa. Esitys pohjautuu vapaasti Nikolai Gogolin kertomuksiin Nenä ja Hullun päiväkirja. Se on osa Gogol-trilogiaa, jonka ensimmäinen osa oli vuonna 2009 esitetty Päällystakki. Leskistä innoittaa Gogolin vinksahtanut tapa kuvata oman aikansa syrjäytyneitä ihmisiä yhteiskunnan laidalla. – Tässä ajassa taas ponnistellaan sellaisten päämäärien eteen,
jotka tuhoavat meitä monella tavalla. Taloudellinen järjestelmämme ei ota huomioon ympäristöä, minkä seurauksena elinolot muuttuvat vaikeiksi tuleville sukupolville. Mielipuolen päiväkirjan kuvitteellisen Cooltech-yrityksen työntekijöinä nähdään Vesa Vierikon ohella Taisto Oksanen, Minna Suuronen ja Robin Svartström.
1960-luvun alun Virossa. Elokuvan musiikki kertoo kuitenkin elämänhalusta ja toivosta. Myös Anna silmäilee tavallista tarkemmin nuorta saksofonistia (David Ogrodnik). Todellisuuden hyväksyminen on yksi ihmisen tärkeimpiä ja vaikeimpia tehtäviä – varsinkin, jos omassa elämässä on asioita, jotka mieluummin unohtaisi. Kauan sitten kadotettu usko ei auta Wandaa, joten hän tekee omat ratkaisunsa. Nuoren Annan kohdalla on mielenkiintoista pohtia, onko halu luostarilupausten antamiseen suoja ristiriitaiselta ja vieraaksi
käyneeltä maailmalta vai hengellinen kutsumus, vai kietoutuvatko molemmat hänessä yhteen. Luostarista näytettävät kuvat kertovat elämästä, jossa säännöt suojaavat välittömyydeltä ja yhteisö oman tien etsimisen tuskalta. Pawlikowski ei selittele myöskään puolalaista antisemitismiä: asioita tapahtui, jotkut vain katosivat ja talot vaihtoivat omistajaa. Helppoa ei ole niilläkään, jotka ovat haudanneet tekonsa menneisyyden Tästä ei enää puhuta -osastoon.
Jari Leskisen Mielipuolen päiväkirjan ensi-ilta Ryhmäteatterissa to 12.2.
nunna kokoaa perheenjäsentensä luita maakuopasta. Wanda kohtaa matkalla myös oman syyllisyytensä: hän on ollut 1950-luvulla stalinistisen Puolan valtionsyyttäjä. Kuolemantuomioitakin on langetettu. Wanda pakenee ahdistustaan juomiseen ja miehiin, mutta Anna polvistuu rukoukseen sänkynsä viereen. Pawlikowski on luonut haikean rosoisen Puolan vuodelta 1962. Sosialistinen realismi ei voisi olla kaikessa nuhjuisuudessaan tätä selkeämpää. Näissä rapistuneissa rakennuksissa ja ihmisissä on jotain samaa kuin esimerkiksi
Vaikea valinta. Nuori Anna (AgataTrzebuchowska) pohtii, painaako vaakakupissa enemmän luostarikutsumus vai suvun perintö.
Marja Kuparinen Pawel Pawlikowskin Ida elokuvateattereissa 13.2.
12
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Pysyvän aikuisen tarve Icehearts-joukkueissa opetellaan ryhmässä toimimisen taitoja. Parhaimmillaan joukkueurheilu ehkäisee syrjäytymistä. Teksti Noora Hellman Kuva Jukka Granström
O
li vuosi 1997, kun Kongossa syntynyt seitsenvuotias Dieudonne Mavunda lähetettiin veljensä kanssa sukulaisten luokse Suomeen. Isä jäi kotimaahan sotilaaksi, äiti saapui Pohjolaan useita vuosia myöhemmin. Pikku Die oli luonteeltaan vilkas. Sukulaisperheessä otettiin tavaksi lyödä, jos poika oli tottelematon. Kerran alakoulun opettaja huomasi lyöntijäljet. – Alkoi lastenkotikierre. Omilleni pääsin 18-vuotiaana, Mavunda kertoo. Tällä hetkellä hän on 25-vuotias aikuinen mies, jolla on vaimo, lapsi, työpaikka ja pian myös ammattitutkinto. Huonomminkin olisi voinut käydä, sillä Mavunda sanoo olleensa vihainen nuori. Hänen onnekseen koitui urheilujoukkuetoiminta. Vantaalainen Ville Turkka oli perustanut vuonna 1996 Icehearts-jääkiekkojoukkueen tukea tarvitsevien poikien avuksi. Ensimmäiset pojat aloittivat ryhmässä kuusivuotiaina. Kun Mavunda kuuli joukkueesta 11-vuotiaana, hän pyysi päästä mukaan. Ville Turkka ei keskittynyt pelkästään valmentamiseen vaan varmisti, että pelaajilla meni muillakin elämänalueilla hyvin. Hän kannusti muun muassa koulunkäynnissä. Nyt elämään tuli aikuinen, joka puuttui hölmöilyihin. Turkka oli huomannut lastenkodeissa työskennellessään, että monikaan siellä asuva ei harrastanut mitään. – Tajusin, miten paljon jääkiekon pelaaminen oli itselleni merkinnyt. Pohdin, kuinka voisi yhdistää sen, että nuori saa harrastuksen ja pääsee samalla normaaliin elämään kiinni, Turkka sanoo. Joillekuille perheille jääkiekko on liian kallis harrastus. Toisten lasten eväät eivät riitä kilpailuun seurajoukkueiden sisällä. Iceheartsista tuli maksuton harrastus, josta ei pudonnut pois huonommillakaan pelitaidoilla. Toimintaan lähti tueksi Ville Turkan pastori-isä Ilkka Turkka, jolla oli kokemusta maalivahtien valmennuksesta. – Menimme kysymään Vantaan päiväkodeista, onko niissä tuen tarpeessa olevia poikia. Kymmenessä sekunnissa jokaisesta päiväkodista löytyivät lapset, Ville Turkka kertoo. Joukkue pysyi kasassa 12 vuotta eli siihen asti, kunnes pojat olivat täysi-ikäisiä. Moni heistä oli mukana alusta loppuun saakka. Joukkoon liittyi matkan varrella jonkin verran uusia pelaajia Dieudonne Mavundan tapaan. Valmentajan asenne antoi Mavundalle uskoa, että on olemassa aikuisia, joita nuorten asiat kiinnostavat oikeasti. Nuorukaisessa herätti suurta hämmästystä esimerkiksi, kun valmentaja otti hänet mukaan omien lastensa kanssa mökkireissulle. – Koin sen luottamuksen osoituksena. Minusta välitettiin. Tuli automaattisesti olo, että voin myös käyttäytyä. En halunnut pettää luottamusta, Mavunda muistelee.
Hän kokee, että miehen malli tuli tarpeeseen ja että Icehearts pelasti hänen elämänsä suunnan. Nykyisin Icehearts-joukkueita toimii eri puolilla maata. Tänä vuonna toiminta laajenee kymmenennelle paikkakunnalle, kun mukaan lähtee Riihimäki. Muita Iceheartskaupunkeja ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Seinäjoki ja Ulvila. Lajien määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi Helsingissä Siltamäen ja Suutarilan alueella pelataan jalkapalloa ja salibandya, Vuosaaressa jääkiekkoa. Helsingissä toimii tällä hetkellä viisi joukkuetta. Lisäksi Icehearts on yhtenä järjestäjänä Vuosaaressa maahanmuuttajanuorten liikuntahankkeessa, jossa harrastetaan kaikenlaisia liikuntalajeja. Kaupungit auttavat kasvattajien palkanmaksussa. Icehearts on saanut avustuksia ja lahjoituksia myös yrityksiltä ja yhteisöiltä. Pääsääntöisesti tuetaan poikia, mutta Vantaalla toimii tyttöjengikin. Uusia joukkueita koottaessa kasvattajat kiertävät esikouluissa ja pitävät yhteisiä liikuntahetkiä. Päiväkotien, koulujen ja lastensuojelun henkilökunta auttaa etsimään Iceheartsin työstä hyötyvät lapset. Nykyään kasvattajat menevät päivisin kouluille opettajien avuksi. Erityisesti he huolehtivat Icehearts-lapsista mutta katsovat samalla muidenkin oppilaiden perään. Iltapäivisin Icehearts järjestää alaluokkalaisille iltapäiväkerhoja. Kerhoissa autetaan läksyissä, syödään välipalaa ja pelaillaan. Varsinainen joukkuepelitoiminta alkaa, kun lapset ovat kasvaneet vähän vanhemmiksi.
”
Minusta välitettiin. Tuli automaattisesti olo, että voin myös käyttäytyä. En halunnut pettää luottamusta.” Dieudonne Mavunda
Joukkuepelivaiheessa pelataan harrastesarjoissa. Koska taitovaatimuksia ei ole, tappioita tulee väkisinkin. Ville Turkka on huomannut, että lapset eivät kuitenkaan välitä tuloksista. – Minun joukkueessani seitsemän minuuttia oli pisin aika, jonka pelaajat olivat harmissaan. Pelasimme 350 peliä, joista voitimme 25. Silti pojat eivät lähteneet joukkueesta menemään. Voittamista tärkeämpää on saada pelaajat pärjäämään tavallisessa elämässä. Turkan taannoisen joukkueen 30 nuoresta suurimmalla osalla menee tänä päivänä hyvin. Vantaan lisäksi pidempiaikaisia tuloksia on nähtävissä Helsingistä, jonne perustettiin ensimmäinen joukkue vuonna 2003. – Jalkapallojoukkueeni pojat täyttävät pian 18 vuotta. Mukana oli viisi koulupudokasta, mutta nyt on kaikille järjestetty koulu- tai oppisopimuspaikka, sanoo joukkuetta alusta lähtien luotsannut, Icehearts ry:n Etelä-Suomen aluejohtaja Vellu Kilpala. Iceheartsissa kasvattajat sitoutuvat olemaan mukana täydet 12 vuotta, koska nuorten on vaikea luottaa jatkuvasti vaihtuviin aikuisiin. Tätä viestiä Kilpala vei eduskuntaankin loppuvuodesta. Sivistysvaliokunta oli pyytänyt Iceheartsin mielipidettä, miten nuoret saataisiin paremmin koulunpenkille. Kilpalan mielestä tarvittaisiin järjestelmä varmistamaan, ettei koulutuksen ulkopuolelle joutunut nuori jää neljän seinän sisälle.
– Kuinka eduskunta tai hallitus turvaa sen, että joku ottaa kopin ilman koulutuspaikkaa jäävästä nuoresta? Kuka menee pimpottamaan ovikelloa ja neuvoo, mitä pitäisi tehdä? Kilpala kysyy. Hän muistutti päättäjiä myös siitä, että oppisopimuskoulutuksista kertominen unohtuu liian usein koulujen ammatinvalinnanohjaustunneilla. Toiset ihmiset oppivat paremmin tekemällä kuin koulunpenkillä. Muutenkin ammatinvalinnanohjauksessa tarvittaisiin Kilpalan mukaan henkilökohtaisempaa valmennusta. Kaikille ei sama konsepti sovi. – Joku voi olla masentunut, toinen ylivilkas. Jokaiselle pitää muodostaa oma opintopolku. Espoossa vasta aloitellaan Iceheartsin työtä. Ensimmäiset pojat koottiin esikouluista lukuvuonna 2013–2014. Nyt, kun lapset ovat alaluokilla, heille pidetään kahdessa eri kaupunginosassa iltapäiväkerhoa. – Iltapäiväkerhoryhmässämme on seitsemän poikaa, kaikki eri kouluista. Heistä neljä on erityisluokilla. Harrastustoiminnan alkaessa joukkueeseen otetaan enemmän lapsia, kertoo kasvattaja Pekka Kaartinen. Hän hakee iltapäivisin kollegansa Riku Peltolan kanssa lapsia kouluista iltapäiväkerhoon A-Link Areenalle Espoon keskuksen suunnalla. Parhaimmillaan joukkueurheilu opettaa huomioimaan toisia ryhmän jäseniä ja antaa onnistumisen kokemuksia. Ryhmätaitoja opetellaan heti iltapäiväkerhossa. Joka kerralla pelaillaan jotakin urheilulajia mutta ei liian vakavahenkisesti. Espoolaiskasvattajat näkevät jo ensimmäisten kerhokuukausien tuloksia. Kaartisen mukaan pojat eivät elokuussa suostuneet toimimaan ryhmänä, mutta sittemmin lapset ovat hyväksyneet toisensa. Pieniä kränänaiheita ilmenee vähän väliä, mutta sellaiset selvitellään heti. Harmistusta näyttää tulevan esimerkiksi, kun joku häiritsee tekonurmella läksyjä tekevää poikaa. Valmentaja pyytää toista siirtymään vähän kauemmaksi. Reilusti aloitettu painimatsikin päättyy lasten huutoon, kun toinen osapuoli väittää, että olisi halunnut lopettaa aikaisemmin. – Tunteiden käsittelyä on hyvä harjoitella. Keskustelemme yhdessä, miksi lapsi tuntee niin kuin tuntee, Kaartinen sanoo. Toisinaan pojat huomaavat itse pyytää anteeksi. Kun pallo osuu vahingossa läksyntekijän päähän, kerholainen menee oma-aloitteisesti pahoittelemaan. Aikuistunut Dieudonne Mavunda haluaa jatkaa sitä hyvää, mitä hän sai itse kasvuvuosinaan. Kun rakennusalan opinnot tökkivät, hän pääsi Iceheartsille Siltamäkeen Helsinkiin harjoitteluun ja jäi järjestöön töihin. Tähtäimessä on suorittaa oppisopimuskoulutuksella nuoriso- ja vapaaajan ohjaajan tutkinto. Mavunda toimii apuohjaajana Iceheartsin jalkapallojoukkueessa Siltamäessä ja auttelee kouluilla ja iltapäiväkerhossa. Jalkapallo on tuttu laji, sillä hän pelasi sitä itse A-junioreihin saakka. Vapaa-ajallaan mies valmentaa yhtä juniorijoukkuetta. Mavunda kokee pärjäävänsä lasten ja nuorten kanssa hyvin. Ja hän näyttää tosiaankin liikkuvan tyttöjen ja poikien keskellä luontevasti. – Moi, mitä kuuluu? Mavunda kysyy ohikulkevalta oppilaalta käytävällä. Hetken päästä miehen reppuselkään hyppää toinen lapsi. – Pystyn auttamaan nuoria oman kokemukseni kautta. Luulen, että ymmärrän heitä joissakin asioissa paremmin kuin joku muu, Mavunda miettii.
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
13
Pallon kanssa. Lapsena sotaa pakoon lähetetty, pahoinpidelty ja lastenkotikierteeseen joutunut Dieudonne Mavunda uskoo, että Icehearts-urheilutoiminta pelasti hänen elämänsä suunnan. Nyt hän tahtoo itse auttaa tuen tarpeessa olevia.
14 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,
ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Työntekijän tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12. Soita p. 09 2340 3200 tai jätä yhteydenottopyyntö virastoon.
Hakavuoren kirkko ■ Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340 3220.
To 12.2. klo 13 Torstaikerho. Etunimemme, niiden tarkoitus ja merkitys. Elli Oila. Klo 18 Raamattupiiri. Pe 13.2. klo 10 Perhekerho. Ilahduta ystävää. Su 15.2. klo 12 Messu. Mari Järvinen, Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen. Klo 12 Pyhäkoulu. Ma 16.2. klo 13 Tapaamistupa. Klo 19 Miestenpiiri.
Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 09 2340
3230. Ke 11.2. klo 18.30 Miesten piiri kirkon Kivijalassa. Islam – mitä tiedän, mitä luulen? Alustaa TT Hannu Vapaavuori. Klo 20 Iltamessu. Anne-Maria Rantaaho ja Olli Mönttinen. To 12.2. klo 10 Perhekerho. Ilahduta ystävää. Su 15.2. klo 10 Messu. Anne-Maria Ranta-aho, Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen. Klo 17 Toivon messu. Mari Järvinen. Iltatee. Ma 16.2. klo 7.30 Aamurukous eli laudes. Ti 17.2. klo 13 Lähetyspiiri. Ke 18.2. klo 12 Keskiviikkokerho. Runo tunteiden tulkkina. Piia Perkiö. Klo 19 Tuhkakeskiviikon messu. Marja Heltelä. Tuhkamessu aloittaa paastonajan ja pääsiäisen suureen juhlaan valmistautumisen. Liturginen musiikki Schola Sancti Henrici. Halukkaille piirretään otsaan tuhkaristi katumuksen ja parannuksenteon merkiksi.
Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-
na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 09 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puhelimitse 09 2340 3382/09 2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikan päällä tai puhelimitse 09 2340 3339. Herttoniemen rannan kappeli ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3341. Kulosaari ajanvaraus puhelimitse 09 2340 4118
Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 09 2340
3320
Seurakunnissa tapahtuu 12.2.— 18.2. Su 15.2. klo 10 Messu, Ropponen, Rautiainen, Lemponen, kirkkokahvit ja Alueneuvoston vaali, klo 15 Kirkon kino. Elokuvaesitys. Psalmi 21. Ohjaus Fredrik Hiller. N. Jonas Malmsjö. Vapaa pääsy. esittely, Simoila Ke 18.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon messu, Katumus ja paasto, Ropponen, Lemponen
matunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Ke 11.2. klo 21 Kaksintaistelu: Sibelius vs. Gretshaninov – EMO Ensemblen konsertti. Joht. Pasi Hyökki. Liput 20 e / 11e Tiketti.fi tai tuntia ennen ovelta. To 12.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä. Kaupunki ja kirkko. Piispa Irja Askola ja ylipormestari Jussi Pajunen kirkkoherHerttoniemenrannan ra Teemu Laajasalon vieraana. Päiväkappeli rukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 17 ■ Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 Kristillinen mietiskely. Mietiskelyyn 3340 ohjaa Pekka Y. Hiltunen. Klo 18 KiviTo 12.2. klo 14 Laulun siivin -yhteislaumessu, Mattsson, Niskala. Avoimet lutilaisuus, kahvi alk. klo 13.30, Lempokuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen. nen, Tikkanen. Teejatkot. Su 15.2. klo 18 Messu. Alueneuvoston Pe 13.2. klo 16–18 Raamatunlukua ja jäsenten tehtävään siunaaminen, Rauklo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti tiainen, Tikkanen, Lemponen. KirkkoHynnisen johdolla. kahvivieraina Kappelikahvilan vapaaLa 14.2. klo 17 Tuomasyhteisön Ehehtoiset, Helena Helminen kertoo kahtookellot -messu. Musiikki Inna ja Juvilan toiminnasta. ha Vintturi. Su 15.2. klo 10 Messu, Herättäjän kirkKulosaaren kirkko kopyhä. Männistö, saarna rovasti Veli■ Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Matti Hynninen, Klemmt, Pyylampi, Suntio Tapio Tuohioja, p. 050 525 3242 Niskala, Kallion Kantaattikuoro, avustaSu 15.2. klo 10 Messu, Vuorela, Tikkaja Marjatta Pitkänen. Kirkkokahvit ja nen, Nieminen, kirkkokahvit. herännäisseurat, puhujina Tarja KantoTi 17.2. klo 12 Perheenemännät la, Marjatta Laitinen, Arto Laitinen, Veikko Lisitsin (ort.), Kauko Puranen, Myllypuron kirkko Aila Pääkkö, Heikki Sippola ja ■ Myllynsiipi 10, p. 09 Jaakko Simojoki. 2340 3330 Ti 17.2. klo 16 Lähetys- ja SeuraTo 12.2. klo 18.30 Sub rukouspiiri. Yläkamari. kunnat Urban Dream. Nuoret Hurmerinta. Klo 18 aikuiset , pyhiinvaelOpiskelijamessu. Klo verkossa: www. lus. 19.30 Sibelius–Akatehelsinginseura- mian oratoriosemiPe 13.2. klo 16 alkaen. Kodittomien yö. Saunaarin konsertti. Vakunnat.fi na, hartaus ja ehtoollipaa pääsy. nen klo 19. Ke 18.2. klo 13 EläkeläisSu 15.2. klo 12 Messu, Vuoten piiri Kappelisalissa. Klo rela, Tikkanen, Lemponen, kah18 Tuhkamessu Keskiaikaisen vihetki ja keskustelu Raamatun tekshiljaisen rukouslaulun malliin. Mäntien pohjalta. Antero Öhberg. nistö, Hurmerinta, lauluryhmä Anima Ke 18.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Klo 18 Pomessu, Simoila, Myllypuron kirkon liittista puhetta Kallion kirkossa: Pakuoro joht. Simo Häkli. Tuhkaristillä perittomien terveydenhuolto – keskusmerkitsemisestä alkaa paastonaika. telutilaisuus, mukana Pekka Tuomola Diakoniakirppis ke–la klo 10–14, Neusekä Emma Kari. Järj. Pakolaisneuvonlapadontie 7 (Myllynsiiven pääty) ta ry. Vihreä sali, sisäänkäynti paloaseElintarvikejako ma, ke, pe Liikuntaman puolelta. myllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. To 19.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333. Tuppukylästä suurkaupungiksi. Stadin kundi, kehittämispäällikkö Esko Vepsä muistelee elämää Sörkassa.
Kallio
■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna
ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.
Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 09 2340
3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raa-
Taivaan tähden
Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15. Punttisali auki ma, ti, to, pe klo 10–15 ja ke 12–15 La 14.2. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com, 050 363 9575. Osa tuotosta KUA:lle. Su 15.2. Alppilan kirkon laskiaiskarnevaali ja uuden toiminnanjohtajan
Kari Latvuksen tehtävään siunaaminen. Syö itsesi maailman kartalle! Herkuttele lähetyksen hyväksi! Klo 14– 15.45 Alppilan kirkon ala-aula muuttuu maailmojen toriksi. Tarjolla on tapaksia Espanjasta, etiopialaisia, kiinalaisia ja virolaisia ruokia, blinejä Alppilasta jne. Tule maistelemaan, tutustumaan kirkkoon ja seurakuntaamme. Ruokailu tukee Suomen Lähetysseuran työtä. Klo 16 Messu – hengellistä ravintoa maallisen lisäksi. Messussa Teemu Laajasalo siunaa toiminnanjohtajan uuteen tehtäväänsä. Saarnassa Karin Alppilan kirkon manifesti . Pappina Marja Kotakorpi, kanttorina Tommi Niskala. Kirkkokahvit. Kirkkokahvit. Klo 19 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen. Ma 16.2. klo 12 Päiväkansa 60+. Ikäihmisten ryhmä. Ti 17.2. Tiistaiolohuone: klo 10–11 jumppa, klo 11.30–12.30 ruokailu, klo 13– 15 Scrab&Chat. Perhekerho klo 10–12, Muskarit klo 10 ja 10.30. Ke 18.2. klo 19 Tuhkamessu. Kotakorpi, Partti, Oksanen. Alppilan kirkon kahvila ti–pe klo 10– 15, lounas klo 11–14 (ei ti), 9e, lapset 5e. Osa tuotosta KUA:lle.
Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 13.2. klo 18. Kiinankielinen raamattupiiri. Su 15.2. klo 11 Vironkielinen messu. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo. 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang.
Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28
To 12.2. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. La 14.2. klo 14–17 Kohtuus kaikessa tapahtuma: Sota ja rauha. Miksi ajaudumme konflikteihin? Onko niihin olemassa ratkaisuja? Miten pelot tai viholliskuvat syntyvät? Millaista on kohtuullinen vallankäyttö? Tule pohtimaan tätä kanssamme. Keskustelijoina toimittaja Jukka Relander ja Viktor Klimenko. Kahvitarjoilu. Järj: Helsingin kristillinen työväenyhdistys, Kristillisen työväen liitto ja Kallion srk.
Teatteri Kallio ■ Siltasaarenk. 28
Ke 18.2. klo 19.00 Kulttuurikeskiviikko: Maija Kauhanen – Saarijärven kanteleen, laulun ja perkussioiden yhdistelmää yhden naisen orkesterin voimin. Kahvila aukeaa klo 18.
Muut tapahtumat Ke 18.2. klo 13 Eläkeläisten piiri. Tornitupa, Haapaniemenk. 7–9. Klo 18 18 Raamattupiiri Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.
To 12.2. klo 16–18 Kaveriviikon Yhteisvastuurieha koko perheelle ja kaikenikäisille Kallion kirkkopuistossa ja Kallion kirkossa. Vetokoirat 2e (säävaraus), paloauto, ulkopelejä- ja leikkejä, arpajaiset, makkaranpaistoa ja puffet.
Kurssit, ryhmät ja retriitit ■ Kurssi-ilmoittautumiset ensisijaisesti os. helsinginseurakunnat.fi/ kallio, tied.kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Työttömät ja yli 63-v. eläkeläiset voivat kysyä opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssimaksusta. Myös osamaksu käy. Sururyhmä torstaisin 26.2., 12.3., 26.3., 9.4. ja 23.4. klo 18–19.30.Kallion kirkolla. Sururyhmässä on mahdollista puhua menetykseen liittyvistä tunteista toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa ja saada voimia jatkaa surun läpi. Ohj. pastori Marja Kotakorpi ja diakoni Sinikka Metiäinen. Ilm. 19.2. mennessä p. 2340 3600. Maksuton. Elämäntarina-kurssi ti 3.3., 17.3., 31.3., 14.4., 28.4., 12.5., 26.5. Kallion kirkolla klo 13–14.30. Käydään läpi eri elämänvaiheita, niihin liittyviä muistoja ja tunteita. Katsellaaan omaa elämää lempein ja ystävällisin katsein. Diakonit Sinikka Metiäinen ja Anne Mäki-Kokkila. Ryhmä on tarkoitettu eläkeiässä tai sen kynnyksellä oleville. Ennakko ilm. Maksuton.
Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ke klo 10–11, p. 09 2340 3843. To 12.2. klo 10 Lauletaan yhdessä seurakuntasalissa, Myllylä. Su 15.2. klo 10 Messu. Koskinen, Enrold, Rintamäki. Kirkkokahvit. Ti 17.2. klo 9.15 Aamupysäkki, ehtoollinen kappelissa ja aamiainen seurakuntasalissa, hinta 1,50 e. Raitavuo, Tuokko. Klo 15 Työtupa kurssihuoneessa. Hyttinen. Ke 18.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon messu. Enrold, Tuokko.
Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9. Pe 13.2. klo 10.30 Toivontupa. Kojo– Gregoriadis. Ke 18.2. klo 17.30 Keskiviikkoillan kahvit. Tuura.
Retket Syysretki Muonioon pe 25.9.–pe 2.10. yhdessä Haagan srk:n kanssa. Majoitus Tunturikeimiöllä, patikointia lyhyemmällä tai pitemmällä reitillä.
Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. KATRI SAARELA / INSTAGRAM: KUTRIART
Lähestyvä loppu He ovat tien päällä, tällä kertaa viimeistä kertaa – kipuamassa hitaasti ylös kohti Jerusalemia. Ensimmäisenä kulkee Jeesus, yksin ja ajatuksissaan. Sitten tulevat opetuslapset. Ja heidän perässään suuri joukko ketä lie ihmisiä. Opetuslapset ovat ymmällään ja vaistoavat vaaraa. Tunnelma on niin ahdistava, että pelko tarttuu heidän perässään kulkeviin ihmisiin. Marssitauolla Jeesus kutsuu opetuslapset luokseen ja varmistaa, että he ymmärtävät. ”Ihmisen Poika annetaan kohta uskontoviranomaisten käsiin. He tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet pakanoille, ja nämä pilkkaavat ja sylkevät ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista”, hän sanoo. Kolme huomiota evankeliumin pohjalta. Jeesus kulki yksin. Yksinäisyys on johtajan osa silloin
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
kun on tehtävä isoja päätöksiä. Opetuslapset olisivat vain yrittäneet estää mission toteuttamisen. Toiseksi ajatus rohkeudesta. Usein se on välitöntä ja vaistonvaraista reagoimista uhkaan, joka yllättää. Tässä on kysymys rohkeudesta, joka kurottuu tulevaan. Jeesus tiesi, mikä odottaa. Se ei tulisi yllätyksenä. Kysymys oli valinnasta. Kolmanneksi hän kulki kohti – ei vain kuolemaa ja kidutusta vaan pilkkaa ja häpäisyä. Jäin miettimään viimeisintä. Kristinuskon erityisyys on, että sen keskuksessa on pilkattu hahmo. Jeesus suostui tietoisesti pilkkaan. Siksi tuntuu absurdilta, jos kristityt kannattavat jumalanpilkan kieltoa lakiteitse. Olli Valtonen
Laskiaissunnuntai Jumalan rakkauden uhritie
Yksin. Laskiaisesta alkaa Jeesuksen tie kohti kärsimystä.
Väri: Vihreä Valo: Kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 31: 2–6; Hes. 18: 30–32; 1. Kor. 13 tai 1. Tim. 2: 4–6; Mark. 10: 32–45.
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Lähtijältä edellytetään normaali peruskunto. Täysihoitohinta omin liinavaattein 620 e. Hinta sisältää myÜs bussimatkat, vakuutuksen, meno- ja paluumatkalla lounaan, yhdet kahvit ja yhdet taukoeväät sekä saunan joka patikointipäivä. Matkalla mukana Aili Raitavuo, Heli Salo ja Tuula Kojo-Gregoriadis. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kesäkuun loppuun mennessä Aili Raitavuolle, aili.raitavuo@evl.fi tai p. 09 2340 3821. Lähtijät saavat kesällä retkikirjeen tarkempine ohjeineen.
Lauttasaari
Heikki Poutanen. Pääsiäisiloittelu 29.3. Retki 1–6 lk:lle perheineen pelaamaan megazonea ja syÜmään. Hinta 15 e/hlÜ. Ilm. 9.2. klo 9 alk. mestat.fi/malmi>tytÜtjapojat>retke tjaleirit.
Jakomäen kirkko ■Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 15.2. klo 12. Markku Arola, Elise Hartonen, lauluryhmä Raiku joht. Timo Olli. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Eläkeläisten iltapäivä to 12.2. klo 13.
Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus
Pihlajamäen kirkko
â– Myllykallionrinne 1. Virasto: ma, ti,
Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Monikulttuurinen messu su 15.2. klo 16. Paula Närhi, Helena Pietinen, Kirsti Kirjavainen, Timo Olli. Kirkonkuoro. Nepalilainen ateria 7 e. Ennen messua lauletaan virsiä alk. klo 15. Eläkeläisten iltapäivä ke 18.2. klo 12. Tuomas Karisto opastaa internetin sosiaaliseen mediaan.
to, pe klo 9–14 ja ke 13–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. To 12.2. klo 12 Torstaipiiri srk-salissa pastori Pirjo TyÜrinoja, laskiainen ja paasto. Klo 15 Lapsikuoro. Klo 17.30 Saarikuoro. Klo 18 Nuorten Krypta. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, kokoushuone 10. Pe 13.2. klo 16 Salibändikerho 7–8-vuotiaille. La 14.2. klo 12.30 Lentopalloa kaikentasoisille pelaajille liikuntasalissa, uudet pelaajat tervetulleita! Su 15.2. klo 11 Messu, Mulari, Andersson. Pyhäkoulu. Ma 16.2. klo 9 – 12 Avoin perhekerho kaikille lapsille, vanhemmille ja lastenhoitajille. Klo 17–20.30 Savenvalajat. Klo 18.30 Kirkon Kamarikuoro. Ti 17.2. klo 11 Seniorilaulut, Helka Silventoinen. Klo 15 Lapsikuoro. Klo 18 Avoin rukouspiiri Lauttasaaren kirkolla, B–porras toinen kerros. Klo 19 Raamatturinkeli Ke 18.2. klo 17–21 Kirkkokahvilan keskiviikkoilta. Kaikille avoin olohuone – tule kahville, lueskelemaan lehtiä, tapaamaan muita tai vain nauttimaan leppoisasta tunnelmasta. Vapaaehtoistiimi loihtii Lauttasaaren K-Supermarketin lahjoittamista ylijääneistä leivistä ja hedelmistä Tähdellistä leipää ja Rujoa hedelmäsalaattia, joita voi ostaa vapaaehtoista maksua vastaan. Tervetuloa viettämään iltaa Kirkkokahvilassa! Klo 19 Tuhkakeskiviikon viikkomessu Niemelä, Andersson
Muuta Kirkkokahvila avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke 10–21. Lounas klo 11–13. Pappi tavattavissa to klo 13–15 ja diakoniatyÜntekijä ti, to, pe klo 11–13. Lounaslista seurakunnan verkkosivuilla ja facebookissa. Taidenäyttely Kirkkokahvilassa ja aulatilassa kahvilan aukioloaikoina. TalviWipinä 1.–7.-luokkalaisille Ruoholahden kappelilla hiihtolomalla 16.–18.2. tiedustelut: Teijo (Teiska) Junnola, teijo.junnola@evl.fi / p. 050 380 3517
Malmi ■Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–
pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.
Malmin kirkko â– Kunnantie 1, p. 09 2340 4420
Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Perhemessu su 15.2. klo 10. Anita Olli, Pirkko Poisuo, Leena Hilvonen, Heikki Poutanen. Laskiaiskeitto ja mehu. Konsertti su 15.2. klo 18. Jorma Liimatta, sello, Juha Salmesvuori, urut. Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri ti 17.2. klo 17. Eläkeläisten iltapäivä ke 18.2. klo 13. Tuhkakeskiviikon messu ke 18.2. klo 19. Timo Ahoinpelto, Pirkko Poisuo,
15
Seurakunnissa tapahtuu 12.2.— 18.2.
â– Liusketie 1, p. 09 2340 4427
Pihlajiston seurakuntakoti ■Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Asukaskahvila Olohuone to 5.2. klo 13–15.
Puistolan kirkko ■Tenavatie 4, p. 09 2340 4425 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 15.2. klo 10. Torsti Paijola, Markku Arola. Lähetyskahvila. Kirkkoretki Hausjärvelle su 15.2. Perinnemessu (v. 1693 kaava) ja vanhan ajan kinkerit. Esko M. Laine, Ulla Pesonen, Puistolan kirkkokuoro. Maksuton bussimatka. LähtÜ Puistolan kirkolta klo 8.30, paluu klo 16 menn. Ilm. kirkolle, p. 09 2340 4425. Paikkoja rajoitetusti. Eläkeläisten virkistysiltapäivä to 12.2. klo 12–16.
Pukinmäen seurakuntakoti ■Säterinportti 3, p. 09 2340 4422
Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Ei messua su 15.2. Perheiden laskiaisrieha su 15.2. klo 10–13 Säveltäjänpuistossa ja leikkipuisto Unikossa. Seurakuntakodilla Marttojen kahvio sekä Pukinmäen sirkuskoulun esitykset klo 11 ja 12. Koiravaljakkoajelua, mäenlaskua. Koulun laulutunnilla – yhteislauluilta su 15.2. klo 18. Prof. Reijo Pajamo johdattelee kouluvirsien ja perinteisten talvilaulujen maailmaan. Tarjoilua. Portin ystävänpäivälauantai la 14.2. klo 10–14. Maksuton kahvi- ja vohvelitarjoilu. Klo 12 Ulla Welinin ja Kaisu Rauhamaan runo- ja musiikkimatinea.
Siltamäen seurakuntakoti ■Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu 15.2. klo 12. Martta Paijola, Pirkko Poisuo. Lähetyskahvila. Eläkeläisten iltapäivä to 12.2. klo 13. Lähetyslaulujen ilta ti 17.2. klo 18. Naiskuoro, joht. Elina Tofferi. Yhteislaulua Viisikielinen-laulukirjasta. Iltatee.
Tapanilan kirkko ■Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Messu su 15.2. klo 12. Aino Poutanen, Paula Närhi, Merja Wirkkala. Yhteisvastuukonsertti su 15.2. klo 18. Pauliina Kallio, laulu, Anni Kuusimäki, harppu. Ohjelma 5 e. Hiihtolomaviikolla ei perhekerhoa ei-
kä eläkeläisten iltapäivää.
Tapulin seurakuntakoti ■Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Eläkeläisten virkistysiltapäivä Puistolan kirkossa to 12.2. klo 12–16.
Viikin kirkko ■Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Perhemessu su 15.2. klo 10. Anni Punkka, Petri Jukanen, Outi Lantto, Emma Luoto, Pihlajanmarjat-kuoro, Marjasisko Varha. Laskiaisrieha su 15.2. klo 11–14 Latokartanon torilla. Kirkolla askartelua, lypsyrasti, kasvomaalausta, käsitÜitä ja herkkuja, lelukirppis, kahvila, hiljaisuuden polku. Torilla poniratsastusta, koiravaljakkoajelua, pulkkamäki (säävaraus), paloauto. Hiljainen viikkomessu to 12.2. klo 17.30. Tuhkakeskiviikon messu ke 18.2. klo 19. Outi Lantto, Petri Jukanen, Marjasisko Varha.
Malmin seurakunta facebookissa â– www.facebook.com/malminseurakunta
Lähde oman elämäsi lÜytÜretkelle!
Elämänkaariviikko senioreille 16.–20.3. Vivamossa, Lohjalla Viikko sisältää 30–50 -luvuilla syntyneiden suomalaisten elämänkaaren hahmottamiselle tärkeitä teemoja, joita käydään läpi luennoilla, yksilÜtyÜskentelynä sekä pienryhmissä. Teemat liittyvät elämänvaiheiden kasvuhaasteisiin, yhteisÜllisiin traumoihin, oman elämän kiintymyssuhteisiin, anteeksiannon mahdollisuuksiin ja tämän hetkisen elämäntilanteen haasteisiin ja iloihin. Mukana: RE-sielunhoitoterapeutti Leena Junnila ja RE-sielunhoitoterapeutti-kouluttaja Kalevi Rautjoki sekä koulutettuja pienryhmänohjaajia. Kurssimaksu: 100 ₏. Täysihoito: 258–283 ₏.
Hengellinen lÜytÜretki ikääntyneille
Vanhasta uutta
-ryhmänohjaajakoulutus tyÜntekijÜille ja vapaaehtoisille 17.–18.3. Vivamossa, Lohjalla Koulutuksessa tutustutaan 10 kerhokerran aineistoon, joka sisältää ikääntyneille tärkeitä teemoja kuten toivo, kiitollisuus ja anteeksianto. Lisäksi liikuntaharjoituksia ja raamattutyÜskentelyä bibliodraaman keinoin. Kurssimaksu: 110 ₏ (sis. aineiston) Täysihoito: 98–108 ₏ Alennukset: (-10 % eläkekortilla täysihoidosta) Ilmoittaudu molempiin kursseihin 9.3. mennessä: WDL YLYDPR#VDQD ˉ Tapahtumat yhteistyÜssä Agricola-opintokeskuksen kanssa.
Varhaisnuoret
Puh. 0207 681 633 YLYDPR#VDQD ˉ YLYDPR RSLVWR ˉ
â– Viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi
NDQVDQUDDPDWWXVHXUD ˉ
Nuoret ■Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook.com/ talolla
Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko ■Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti. srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti– tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina. Ke 11.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 Avoin rukouspiiri. To 12.2. klo 13 Torstaipiiri, 18 Nuorten aikuisten olkkari (25–40-v) Meilahden kirkon alakerrassa (Jalavatie 6b). Su 15.2. klo 11 Messu, Ronimus (l+s), Pakkanen (k), Kamarikuoro Kaamos, joht. Dani Juris. Kirkkokahvit, suntio– emäntä Eeva Nokelaisen eläkkeellelähtÜjuhla. Ma 16.2. klo 13–15 Miesten maanantaiseura, �Kristinuskon ja islamin suhde�, aiheesta alustaa Heikki Palva. Ti 17.2. klo 9.45–11.15 Perhekerho, 13–15 Avoin kahvila Tuomaankirkossa, tarjolla tuoretta pullaa ja kahvia, 14.30 Lasten lyhyt varttikirkko, jossa Raamatun kertomuksia ja yhteislaulua. Maksuton välipalatarjoilu Tuomaankirkon seurakuntasalissa kello 14.15–14.30. Ke 18.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, klo 19 Avoin rukouspiiri.
Länsi-Pasilan kappeli ■Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.
09 2340 4780. Ti 12.2. klo 18 Keskusteluilta uskon keskeisistä asioista. Su 15.2. klo 11 Pyhäkoulu. Ma 16.2. klo 15 Kohtaamispaikka ja kahvila.
Seitsemän etappia PAASTONAJAN KESKUSTELUSARJA
Joka torstai Agricolan kirkossa klo 19 19.2. Pääministeri Alexander Stubb | LUOTTAMUS | Musiikki: Tuohus-kuoro 26.2. Emerituspiispa Eero Huovinen | KUOLEMA | Musiikki: Mieskvartetti Hillomunkit 5.3. Kansanedustaja Jutta Urpilainen | KIUSAUS | Musiikki: Petri Laaksonen, Inna ja Juha Vintturi, Mari Torri-Tuominen, Hans Tuominen 12.3. Kansanedustaja Anna Kontula | ARMO | Musiikki: Anne Federley Trio 19.3. Muusikko ja juontaja Raakel Lignell | KILVOITTELU | Musiikki: Papas no mamas 26.3. Professori Paavo Kettunen | HÄPEÄ | Musiikki: Markus Bäckman 2.4. Kiirastorstain ehtoollinen klo 18.00 klo 19.00 Kirjailija Tommy Hellsten | PETOS | Musiikki: Tuohus-kuoro Toiminnanjohtaja Olli Valtosen johdatus teeman raamatulliseen taustaan.Vieraiden kanssa keskustelee opetusneuvos Kalevi Virtanen. CafÊ Agricola avoinna 17-19. Järjestäjät:
Tuomasmessu Tervetuloa! MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18
16 Ti 17.2. klo 8 Rukousaamiainen 4/2 e.
Ruskeasuon seurakuntakeskus ■ Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.
Ke 11.2. klo 13–15 Äijäkuppila, miehille tarkoitettu vapaamuotoinen olohuonekahvila, tied. Paavo Ripatti, p. 050 5224 529, klo 16.30–18 Olohuonekahvila, avoin kahvila kaikenikäisille, 18 Raamattupiiri, parittomilla viikoilla. Pe 13.2. klo 10–11.30 Perhekerho, 11.30– 13 Lounas 3e/1e. Ma 16.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri. Ti 17.2. klo 17–19.30 Vapaaehtoistenilta, tule tapaamaan muita vapaaehtoisia kahvin tai teen äärelle. Tied. Lauri Anttila p. 09 2340 4751. Huom! teemme yhdessä 17.2 ja 24.2 yhteistaideteoksen, joka laitetaan esille seurakuntakeskukseen. Tule jättämään oma jälkesi taideteokseen ja viihtymään yhdessä. Taideteoksen tekemisestä ohjaavat Sofia Sarivaara ja Sinivuokko Koivula– Mbemba. Tervetuloa! Ke 18.2. klo 13–15 Äijäkuppila, klo 16.30–18 Olohuonekahvila, 18–18.45 Luottamuksen messu, Ronimus (l+s), Vuorio (k). Kerran kuussa vietettävä iltakirkko Sanan äärellä hiljentymisen ja ehtoollisen merkeissä.
Muuta Ke 17.2. klo 15 Kaikille avoin ehtoollishartaus Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen katu 4.
Tulossa 19.2. klo 18 Siionin virsiseurat Länsi– Pasilan kappelissa, Johan Wennerström, Jaakko Simojoki.
Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna
ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14: Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844. Vesala p.09 2340 4846. Kurkimäki, Kivikko p.09 2340 4842. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p.09 2340 4843. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).
Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815
(suntiot) Ke 11.2. klo 18 Kristittynä maailmassa –näkökulmia lähetykseen. Jeesuksen seuraaminen arjessa, Mikko Matikainen. Klo 17.30. kahvio lähetystyön hyväksi. To 12.2. klo 10 Eläkejumpparit – ryhmä miehille. Lisätied. Arto Virkkunen, 040 580 4989. Klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit. Maria, Jeesuksen äiti. Marja Lehtinen. Pe 13.2. klo 10 Rukouspiiri. Klo 20 Nuorten Yökahvila Light Cafe Alba. La 12.2. Avoin Raamatturyhmä. Su 15.2. klo 11 Messu. Jenni Kahenvirta, Kati Vento, Jaana Makkonen, Sinikka Hietala, Osmo Honkanen. Klo 11 Pyhäkoulu. Klo 15 Venäjänkielinen messu. Ma 16.2. klo 9.30 Käsityökerho. Klo 16 Selviytyjät-ryhmä. Avoin vertaistukiryhmä päihteettömyyteen pyrkiville. Lisätied. 09 2340 4844 Jaana Makkonen.
Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 09 2340 4822
To 12.1. klo 9.30 Avoin perhekerho. Ma 16.2. klo 17.30 Share&Care naistenpiiri. Klo 17.15 tarjolla teetä. Rukousta, kohtaamista ja oman elämän jakamista. Ei ilmoittautumista. Lastenhoito tarvittaessa. Tied. Hanna Sävilammi p.09 2340 4842.
Östersundomin kirkko ■ Kappelintie 65, p. 09 2340 4826
Seurakunnissa tapahtuu 12.2.— 18.2. Ke 18.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon iltamessu. Kati Vento, Martti Häkkänen, Mari Lamminen, Hannu Ihalainen, kannel.
Kirkon arvoilta 26.2. klo 18 Helsingin tuomiokirkon kryptassa.
Muuta
Tervetuloa mukaan paikan päälle tai netissä!
Arkiehtoollinen Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa (Kontukuja 5) pe 13.2. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin.
Ů
SUOMEN EV.LUT. KIRKKO
Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto ■ Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja
pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118.
Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo
joitukset.
Lasten avoimet päiväkerhot Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Munkkivuoressa ke klo 9.30–11.30. Munkkiniemessä, ma klo 9.30–11.30, to klo 15–16.30 sekä ensilapsikerho ke klo 15–16.30. Lehtisaaressa ti klo 9.30–11.30. Huom! Hiihtolomaviikolla (vko 8) ei kerhoja.
■ Raumantie 3 Ke 11.2. klo 13 Keskiviikkokahvit Ritva Wahlstén-Puska Kalliolan Tietotuvasta Muuta kertoo internet-palveluista ja matkapuKävelyryhmä ti 17.2. klo 10 lähtö Sanohelinten käytöstä. ma Magazines/Pohjola Talo, LapinmäKe 11.2. klo 18.30 Arkimessu. entie 1, Munkkivuori. Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa Hengellisen musiikin toivekonsertti +65. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Ma klo 14 Merimieskirkkopiiri. la 21.3. klo 16 Munkkiniemen 16.2. pääsihteeri Hannu kirkossa. Jätä toiveesi 1.3. Suihkonen. Seuramenn.: munkkiniemi. To 12.2. klo 18 Ilta kunnat srk@evl.fi tai toivelaamessuavustajille, tikkoon virastolla tai elävän sanan eli Raaverkossa: www. Munkkiniemen kirkolmatun tekstien lukehelsinginseura- la. Konsertissa toiveita misesta. toteuttavat mm. seuraSu 15.2. klo 11 Messu, kunnat.fi kunnan kanttorit sekä Frilander, Peltohaka Sikirkkokuoro. doroff, kirkkokuoro. UuMaaliskuussa katekismukden seurakuntaneuvoston sen äärellä – illat 2.–30.3. ma klo siunaaminen tehtävään. Kirkko18 Munkkivuoren kirkossa. Tule tutkikahvit. Klo 17 Messu, verkosto.net. maan kristinopin vastauksia elämän Munkkiniemen kirkko suuriin kysymyksiin. 2.3. Kymmenen ■ Tiilipolku 6 käskyä, Tarja Frilander; 9.3. UskontunMa klo 16–18 Rukouspalvelu kirkosnustus, Sinikka Peltohaka; 16.3. Isä meisa. dän, Elise Rinne; 23.3. Sakramentit, JouTi klo 11–12.30 Sanan äärellä. ni Hartikainen; 30.3. Raamattu, rippi, Ti klo 13–15 Olohuone – avoin kahvirukous, Katariina Wirta. la. To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki. Ke 11.2. klo 18 SEKL:n lähetysilta. Tarja Ikäheimonen, Helsingin KansanläheOulunkylän kirkko tyksen va. lähetyssihteeri. Ihmiskau■ Teinintie 10, p. 09 2340 5320. pan vastainen työ Kyproksella ja BulAvoinna ma–to 8–20, pe 8–15, la 10– garian köyhimmän väestön, romanien 18, su 9–15. Virasto: p. 09 2340 keskuudessa luterilaisissa Peshteran ja 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki Krushevon seurakunnissa. Tarjoilu läma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16. hetystyön tukemiseksi. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. La 14.2. klo 16 Ystävänpäivän avoinDiakoniapäivystys p. 09 2340 5318, ten sydänten ilta. Tervetuloa kertotalousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383. maan, mikä sinulle on tärkeää ja mikä Nuorisodiakoni 12–13–vuotiaita ja heikoskettaa. Illan anti koostuu niistä ajadän lähiverkostoaan varten, 050 5681 tuksista, puheista, lauluista ja runoista, 297. joita seurakuntalaiset haluavat jakaa To 12.2. klo 18 Rukousryhmä. Kivirantoisilleen. ta. Su 15.2. ei messua Munkkiniemen kirSu 15.2. klo 10 Messu. Handolin, Järvikossa nen, Mäkiö, kamarikuoro Chorus Sine Ti 17.2. klo 18 Käsityökerho. Nomine. Ke 18.2 klo 19 Levollisuuden messu, Ke 18.2. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiFrilander. ri. Leinonen. Lehtisaaren kappeli Tulossa: Näytelmä Markuksen evan■ Papinpöydänkuja 4 keliumista Oulunkylän kirkossa ma Ke klo 10.15–11.15 Raamattupiiri, Erkki23.2. klo 18. Kesto 2 h. Vapaa pääsy, välä. liaikatarjoilusta vapaaehtoinen maksu To klo 17 Lauluryhmä La Folian harYhteisvastuulle.
Oulunkylä
Isä Ruben
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Oulunkylän vanha kirkko ■ Siltavoudintie 12 Ma 16.2. klo 18 Raamattupiiri. Ke 18.2. klo 18 Tuhkamessu. Järvinen, Leinonen, Hämäläinen, lauluryhmä. Ryhmän avoimet harjoitukset klo 17, tervetuloa!
Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 09 2340 4222
Diakoniatoimisto auki pe klo 9–11, p. 09 2340 4218 Murto. To 12.2. klo 9.45 Perhekerho. Su 15.2. klo 11 Messu. Juho Rantala, Leinonen, Evi Kant, Mod. Klo 11 Pyhäkoulu. Ma 16.2. klo 17 Akin klubi. Järvinen. Ke 18.2. klo 13 Päiväpiiri. Uutela.
Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 09 2340
5340. To 12.2. Lasten musiikkiryhmät klo 9.30 2–5 v., klo 10 1–2 v., klo 10.30 0–1 v. Lauluja, leikkejä, rytmisoittimilla soittamista, musiikkiliikuntaa. Kahvio. Vapaa pääsy! Pesonen-Kareinen, Keski-Vähälä. Su 15.2. klo 18 Valon messu. Heininen, Savik, Pesonen-Kareinen, Elsa Sihvola, sello, Maunulan musiikkiryhmä. Taize– lauluja. Jätä rukousaihe ja sytytä tuohus valoaiheisille teema-alttareille. Messun lauluja voi tulla harjoittelemaan klo 17. Messun jälkeen tarjoilua. Ma 16.2. klo 17 Etsijät-raamattupiiri. Ti 17.2. klo 13 Maunulan lähetyspiiri. Uutela. Klo 18 Arkimessu. Elo, Mod. Klo 18.30 Avoimet ovet -nuortenilta. Tulossa: Lasten talvitapahtuma to 19.2. klo 10–16 Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14–16. Hernekeittoa, laskiaispullia myynnissä klo 10.30– 12.30. Hevosajelua. Muskarihetket klo 10 ja 11. Järj. Leikkipuisto Maunula ja seurakunta.
Voudintie 4 B Ma 16.2. klo 17.30 Kehitysvammaisten kerho. Ti 17.2. klo 17 Koskelan lähetyspiiri. Uutela. Ke 18.2. klo 12 Avoimet ovet, keittoa ja kahvia. Kajos, p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri.
Muuta Lahjoita Yhteisvastuu-huutokauppaan! Lahjoitukset voi tuoda Oulunkylän kirkolle ma–to kirkon aukioloaikoina maaliskuun loppuun mennessä. Toivotaan hyväkuntoista arvotavaraa, ei vaatteita. Tied. Raivo Savik, p. 09 2340 5326. Huutokauppa Maunulan kirkossa su 29.3. messun jälkeen n. klo 13.
Pappi paikallisessa to 12.2. klo 18–20. Uutela. Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2.
Paavali ■ Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12, to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi
Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–15. Ke 11.2. klo 18 Snadi PaavaliMessu. Tuuli Aitolehti, Sanna-Maarit Hakkarainen. Su 15.2. klo 10 Messu. Juha Valkeapää, Jorma Parviainen, Paavalinkirkon kuoro, Seppo Välimäki. Hernekeittoa (3 e) ja laskiaispullia (2 e), yhteishintaan 5/3 e (lapset) lähetyksen hyväksi. Ti 17.2. klo 13–14.30 Aulakahvila. Ruokatarjoilu klo 13–14. Vapaaehtoinen kahvi- ja ruokaraha. Ke 18.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon ehtoollinen. Jorma Parviainen, SannaMaarit Hakkarainen.
Itä-Pasila ■ Opastinsilta 6, p. 09 2340 5445 Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13. Tule mukavaan seuraan kahvittelemaan sekä lukemaan yhdessä Raamattua ja keskustelemaan. Su 15.2. klo 12 Messu. Juha Valkeapää, Päiväkuoro, Seppo Välimäki. Kirkkokahvit. Sunnuntaisin klo 17–18 Sunnuntaikerho yli 4-vuotiaille.
Keula ■ Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445 Pe 13.2. klo 9–10.30 Keulan aamu, kaikille avoin kohtaamispaikka ja aamupala 1 e. Sunnuntaisin klo 17–18.30 Majakkakerho yli 4-vuotiaille
Muuta Arkiretriitti-ryhmä 4.3.–8.4. keskiviikkoisin klo 18–20 Paavalinkirkolla. Hiljentymistä arjen keskellä. Kokoonnumme yhteen 6 krt ja väliaikoina hiljennymme päivittäin kotona ohjeiden mukaan. Ryhmää ohjaa pastori Arja Kortelainen. Ilm. viim. 26.2. p 09 2340 5423 tai virastoon p. 09 2340 5400. Miesten saunailta Mäntyniemessä huom! ti 10.3. Lähtö klo 15.30 Paavalinkirkolta. Hinta 5 e. Lisätiedot Pekka Tähtinen 09 2340 5442. Ilmoittaudu 4.3. mennessä virastoon. Nikkaristit auttavat ikäihmisiä ja liikuntaesteisiä pienissä kodin korjaustöissä ja tehtävissä, joista he eivät itse selviä. Tehtäväpyynnöt ja tiedustelut diakoni Pekka Tähtinen 09 2340 5442.
Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. To 12.2. klo 19 Ystävänpäiväkonsertti. Pakinkylän Leijonien järjestämä perinteinen konsertti. Liput 15 e, lipun hintaan sisältyy kahvitarjoilu. Su 15.2. klo 11 Messu. Leo Norja, Antti Kylliäinen ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro. Ti 17.2. klo 18 Pakilan Martat. Vuosikokous.
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Torpparinmäen korttelitalo ■ Käräjätuvantie 3
Su 15.2. klo 16 Israel-ilta. Puhujavieraana Erja Kalpio aiheena Israel lopunajan profetioiden valossa. Ilon lähde -lauluryhmä laulattaa.
Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: auki
ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus Tali, Strömberg, Pajamäki -alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue to klo 14–16, Hele-Elina Saari 09 2340 5648. Su 15.2. klo 10 Laskiaissunnuntain messu. Vanne, Palm, Ahola. Kirkkokahveilla Juha Auvinen Medialähetys Sanansaattajista tuo terveiset Intiasta. Ti 17.2. klo 15–18 Nuorten LäksyAvoimet. Ke 18.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon iltamessu. Antturi, Pohjoisaho.
Konalan srk-talo ■ Kyntäjänt. 4
To 12.2. klo 10 Perhekerhojen laskiaisrieha. Eläinpolku, mäenlaskua, grillausta, käytössä myös sisätilat. Ma 16.2. klo 18.30 Raamattupiiri.
Pajamäen srk-koti ■ Pajamäent. 14
Pe 13.2. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e. Ke 18.2. klo 14 Päiväpiiri. Eino.
Muuta Lastenvaatteiden vaihtotapahtuma to 19.2. klo 10–13 Pitäjänmäen kirkolla. Tuo tarpeettomia ehjiä ja käyttökelpoisia 0–12-v. lastenvaatteita ja jalkineita ja etsi uusia toisten tuomista. Lapsille leikkipaikka. Lisät. Hele-Elina Saarelta. Alfa-illat tiistaisin 24.2.–5.5. klo 18–20 Pitäjänmäen kirkolla. Suosittelemme myös viikonloppujaksoon osallistumista 11.–12.4. Enä-Sepän leirikeskuksessa (65e, opisk. 48e). Lisät. kotisivuilta. Ilm. soili.tiimonen@wippies.com tai 044 511 5457.
Roihuvuori Seurakuntatoimisto ■ Tulisuontie 2, ma ja ti klo 10–13, ke
klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi
Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p.09 2340 5700.
Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 puhelimitse, ti klo 9–10 diakoniatoimistossa p. 09 2340 5758. Puurokahvila maanantaisin klo 10 –11 Tiistaisin rukoushetki klo 12.30 Ke 11.2. klo 18 Iltamessu To 12.2. klo 18 Ylistysliikunta seurakuntasalissa. Mervi Koski Su 15.2. klo 10 Messu. Meriläinen, Helaseppä, Niva-Vilkko Ti 17.2. klo 12–14 Roihutupakahviossa hernekeittoa ja laskiaispullia YV-keräyksen hyväksi.
Oletko näkövammainen tai omainen? Pengertuvalla os. Pengertupa 11 A, tapahtuu 12.1 lähtien ma, ti ja pe klo 13 alk. Vertaistuellista. Lisätietoja Näk. vam Pengertuvalta puh. 040 178 8858
dään laskiaispullia Yhteisvastuun hyväksi. Klo 18 Sanan ja Rukouksen ilta. Vaulas ja Vesa Kosonen.
Tulossa 20.3. Teatterimatka Hämeenlinnaan Tie Mekkaan -näytelmään. Hinta 65e sisältäen matkat, ruoan ja liput. Tiedustelut Jukka Annala p. 050 62022. Sitovat ilmoittautumiset Ritva Pykäläniemi p. 050 546 8804, ritva.pykalaniemi@kolumbus.fi
ANNA þHJAKSI UPEA KONSERTTIELÄMYS!
Tavoittelemme erilaisin menetelmin fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Ryhmä sisältää mm. aisteja herättäviä harjoituksia ja keskusteluja. Tarkoituksenamme on tuoda positiivisuutta ja iloa arkeen sekä saada uusia kokemuksia ja tuttavuuksia.
Tammisalon kirkko ■ Väylänrinne 1.
Pe 13.2. klo 9.30 Lasten kirkko. Helaseppä, Mannermaa
Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,
Glinkan
00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta
Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su klo 9–18 Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone. To 12.2. klo 12 Viikkomessu. Ikonen, Kinnunen. Pe 13.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Luottamuksen messu. Viljanen-Pihkala. Taizé-lauluja. Teejatkot. Krypta. La 14.2. klo 18 Iltakirkko. Viljanen-Pihkala, Kinnunen. Su 15.2. klo 10 Tuomiokirkon vihkimisen 163-vuotismessu. Poutiainen, Koski, Lehtoaho, Kinnunen, Musici Cathedralis. Uusien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden siunaaminen tehtävään. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 14 Helsingin Kuurojen Yhdistys ry:n juhlamessu. Helsingin Kuurojen Yhdistys 120 v. ja Helsingin kuurojen seurakuntaneuvosto 90 v. Janne Rissanen. Kirkkokahvit. Krypta. Ma 16.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Taizé-lauluja. Krypta. Ti 17.2. klo 12 Päivärukous. Klo 18 Luentokurssi: Liturgia. Luterilainen jumalanpalvelus. Ville Auvinen. Järj. STI. Ke 18.2. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta. Klo 12 Urkuvartti. Christoph Lowis. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.
VALLOITTAVA PIETARILAINEN
POIKAKUORO KIRKKOMUSIIKKIA & KANSANLAULUJA
Ryhmän alussa voi halutessaan juoda pullakahvit kahden euron hintaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 23.2. mennessä Senioritoimintaan 050 57 228 26/ Meeri Falck tai 050 57 228 30/ Anu Lintilä
Ryhmään otetaan 14 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
PE 20.2. KLO 18 HELSINKI, KALLION KIRKKO LIPUT 22 - 27 €.
Tavoita äänestäjät kustannustehokkaasti Kirkko ja kaupunki -lehden avulla, levikki 197.000 kpl.
Kommentoi verkossa!
Vaalialennus -25% Kysy lisää ja tehdään yhdessä huomioarvoltaan vahva vaalikampanja!
NLUNNRMDNDXSXQNL ¿
Paula Kaijanto, myyntipäällikkö SLY-Kirkkolehdet/Kirkko ja kaupunki puh. 0400 249 961 Ǥ ̻ ǤƤ
eduskuntavaalit 2015 Liikunta Hyvinvointi Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit
Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 7730, avoinna ma–pe klo 10–15 La 14.2. klo 18 Ehtoomessu. Äikää, Pulli. Ke 18.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon messu. Äikää, Markku Turunen.
Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125 To 12.2. klo 14–16 Koululaisten Olkkari. Su 15.2. klo 12 Messu. Storhammar, Suikkanen, Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat. Ti 17.2. klo 14–16 Kappelikahvila.
Laajasalon kirkko
Suomenlinnan kirkko
■ Reposalmentie 13, p. 09 2340
■ Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126 Su 15.2. klo 14 Raamattupiiri. Ke 18.2. klo 14 Keskiviikkokahvit. Krypta.
5757. Laajasalon diakoniapäivystys ma klo 9–11. Aulakahvio auki ma–pe klo 10–14, Helmikuussa Helga Tollanderin taidetta – avajaiset Ma 2.2 klo 15. Rukoushetki torstaisin klo 12. To 12.2. klo 18 Aarresaaret – Helsingin sotilassaariston uskomaton luonto ja historia. Luontokuvaaja ja -kirjailija Jarmo Nieminen Su 15.2. klo 12 Messu. Vaulas, Helaseppä, Niva-Vilkko. Kirkkokahveilla myy-
17
Seurakunnissa tapahtuu 12.2.— 18.2.
LAAJA VALIKOIMA SUOJIA VIRTSANKARKAILUUN Moli
Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12– 15, to 12–20.30 To 12.2. klo 17 Raamattu- ja rukouspiiri. Krypta. Klo 19 Vanhan kirkon
Varmoja, hyvin istuvia ja hajua neutraloivia. Naisille ja miehille.
Pyydä ILMAINEN näyte
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN
FENNO MEDICAL OY
09 276 360
asiakaspalvelu@fennomedical.fi
fennokauppa.fi
18
Seurakunnissa tapahtuu 12.2.— 18.2.
torstai. Raamatun naisten tarinoita. Pirkko Lehtiö. 12.2. Evankeliumien naisia. 19.2. Eurooppalaisia naisia. Su 15.2. klo 10 Messu. Storhammar, Tikka, Pulkamo, Grex Musicus. Yhteisvastuulounas klo 11.30 Bulevardin srk– salissa. Ks. Muuta. Ti 17.2. klo 12 Päivämusiikki. Santeri Siimes, urut. Ke 18.2. klo 8 Aamumessu. Vettenniemi, Pulli. ■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ke 12.30– 14.30, to 11–15, pe 9–12 To 12.2. klo 12 Käsityöpiiri. Pe 13.2. klo 9–10 Aamupuuro. Ti 17.2. klo 14.30 Puhu suomea. Ke 18.2. klo 13 Lauletaan yhdessä virsiä. Pulli. Kahvia klo 12.30.
Bulevardin kerhohuone ■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta
Ma 16.2. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18 Miesten raamattupiiri.
Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, agricola-
liike.fi, Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Café Agricola avoinna ma–pe klo 10– 15, lounas ma–pe klo 11–13.30 Nuorisotyö: mestat.fi, stadin lionwings/facebook.fi. To 12.2. klo 10–13 Lasten ja perheiden päivä. Klo 13.30 Torstaipiiri. Su 15.2. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Amnell, Julia Tamminen. Kirkkokahvit. Klo 15.30 Soppasunnuntai. Krypta. Klo 18 Tuomasmessu. Pirjo Kantala, Hans Tuominen, mus.: Mikko Helenius, Hillel Tokazier. Ma 16.2. klo 17 Israelilaiset kansantanssit. Voimistelusali. Ti 17.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Krypta. Klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli. Ke 18.2. klo 13 Seniorifoorum: Ystäväni Urho Kekkonen. Toimittaja, kirjailija Maarit Huovinen. Klo 19 Agricolamessu. Wikström. agricolamessu.fi.
Katajanokan seurakuntakoti ■ Kauppiaankatu 8–10 B
Ti 17.2. klo 9.30 Perhekerho.
Meritullin seurakuntakoti ■ Meritullintori 3, p. 09 2340 6133
To 12.2. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly. Ma 16.2. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Ti 17.2. klo 18 Naisten lentopallo.
Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A
To 12.2. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.
Lähetyskirkko ■ Tähtitorninkatu 18
Su 15.2. klo 14 Lähetyskirkon messu. Tuomas Meurman, Suvimarja Rannankari-Norjanen, Maija Sihvola.
13.15 Lähetyspiiri. Enkelivirsiä, Tauno Väinölä. Ke 18.2. klo 16 Miestenpiiri.
Krista-koti
Kerhokeskus
■ Kristianinkatu 19 Ma 16.2. klo 15 Raamattupiiri.
■ Tykistönkatu 8 Pe 13.2. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé. Ma 16.2. klo 14 Posliinipiiri. Lisätiedot Tuula Setälä 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta. Ke 18.2. klo 18 Nuortenilta.
Muuta Yhteisvastuulounas su 15.2. klo 11.30 seurakuntasalissa, Bulevardi 16 B, 2. krs. Lounas, kahvi ja laskiaispulla 8 e, kahvi ja pulla 4 e. Johanna Kare: Runoilla höystetty iPhone-valokuvanäyttely Ruoholahden kappelissa 28.2. asti. Avoinna tilaisuuksien yhteydessä. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 09 2340 6100 tai netistä.
Töölö
Olaus Petri ■ Minervankatu 6 Ti 17.2. klo 10 Ei avointa perhekerhoa.
Muuta To 19.2. klo 18 Jeesuksen ristin tie Jerusalemissa. Eero Junkkaalan luento, Jeesuksen viimeisiä vaiheita arkeologian näkökulmasta.
Tulevaa
■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna
Su 22.2. klo 17–19 Luentoja parisuhma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto teen hyvinvoinnin tueksi. Mä mistä p. 09 2340 6300, toolo.srk@ löytäisin sen laulun? Kauneimmat evl.fi. Päivystävä pappi, p. rakkauslaulut – yhteislauluti09 2340 6302. Dialaisuus kirkolla. LastenhoiSeurakoniatoimisto, Runeto järj. berginkatu 58 B. Ke 25.2. klo 19 Pääsiäikunnat Ajanvaraus ti klo sen ihme: Ei hän ole verkossa: www. 10–12.30, vastaantäällä – tyhjän haudan otto to klo 10–12.30, helsinginseura- yllätys. Eero Huovisen p. 09 2340 6318. ajatuksia ylösnoukunnat.fi semuksen ihmeestä.
Temppeliaukion kirkko
■ Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Ke 11.2. klo 18.45 Kuunteleva rukous. To 12.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Pe 13.2. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Su 15.2. klo 10 Messu. Jari Leinonen, Leena Tiitu, Tapio Tiitu. Temppelivasket. Tapio Tiitun eläkkeellelähtömessu. Klo 18 Rukousmessu. Ma 16.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Kitarakurssit (takkahuone). Ti 17.2. Klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 13 Raamattuluento, Helsingin Raamattukoulu. Ke 18.2. klo 17.15 Rukousetkot (morsiushuone). Klo 18 Ehtoollishetki, Otto Alanen, Tuomas Karjalainen. Klo 18.45 Kuunteleva rukous.
Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39 To 12.2. klo 13 Diakoniapiiri. Pe 13.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri. Eva-Maria Liljeström. Klo 18 Raamattua kuunnellen. Luemme tulevan sunnuntain Raamatuntekstin ja jaamme tekstistä nousevia ajatuksia. Ti 17.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo
Itä-Helsingin lähimmäistyö HELY
VANHUSTEN PALVELUASUNTOJA VAPAANA Ryhmäkoti Annin kammarissa, Kontulan Helykoti os. Porttikuja 8,00940, Hki. Ryhmäkoti sopii ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevalle muistisairaalle henkilölle. Asumaan voi tulla myös omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. Ryhmäkodissa asumiseen voi hakea palveluseteliä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: www.helyry.com, hoitotyön esimies puh 050-5875051
Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-
na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, fax 09 2340 6401, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.
Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420
Ke 11.2. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo 14–15 Eläkeläisten päiväkerho. To 12.2. klo 11–12 Yhtäkkiä yksin -ryhmä. Vertaistukiryhmä sinulle, jonka elämänkumppani tai puoliso on hiljattain kuollut. Lisätiedot Outi Hämeenkorva p. 09 2340 6414 tai outi.hameenkorva@evl.fi. Pe 13.2. klo 12–13.30 Perjantaipöytä. Avoin kahvihetki ja jutustelua takkahuoneessa. La 14.2. klo 9–11 Naisten ystävänpäivän aamupala. Hinta 3 e. Su 15.2. klo 10 Messu. Vidgrén, Koskimäki, Hämeenkorva, Kakkonen, Salli Ahtiainen ja lapsikuoro Kristallit. Klo 12–14.30 Alfa-kurssin aloituskerta. Klo 14 Englanninkielinen messu. Ma 16.2. klo 11–13 Neulekahvila. Klo 18 Miesten raamattupiiri. Ti 17.2. klo 12–13 Soppakirkko. Hartaushetki ja maksuton keittolounas. Klo 17 Raamattupiiri. Klo 18 Englanninkielinen raamattupiiri. Ke 18.2. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo 14–15 Eläkeläisten päiväkerho.
Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 09 2340 6421,
puotilan.kappeli@evl.fi To 12.2. klo 18 Kappelimessu. Riepponen ja Kakkonen. Ti 17.2. klo 13–16 Olohuone.
Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 Su 15.2. klo 16 Sanan äärellä. Sanaa, rukousta ja musiikkia. Antero Öhberg ja Koskimäki. Lasten ja nuorten viikkotoiminta on talvitauolla hiihtolomaviikolla 8. Mukavia talvipäiviä!
Vuosaari ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe 9–13, pappi päivys-
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
tää 10–13. Avoinna ke 14–18, pappi päivystää 15–18. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@ evl.fi.
■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto p. 09 2340 2546, heli.ojalehto@evl.fi
Vuosaaren kirkko
Kuurojentyö
■ Satamasaarentie 7
■ diakoni Päivi Korhonen, p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl. fi Pe 13.2. klo 9.30–12 Perhekerho Lasten kappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B. Su 15.2. klo 14 Hkyn 120 v. ja Hgin kuurojen srk-neuvoston 90-v. juhlamessu Hgin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29, kirkkokahvit läheisessä kryptassa, Kirkkokatu 18. Ti 17.2. klo 17–18.30 Raamattu- ja keskustelupiiri Malmin kirkossa. Su 22.2. klo 11 viittomakielelle tulkattu messu, Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1.
Ke 11.2. klo 18 Neulekerho. Klo 18.30 Kantaattikuoro. To 12.2. klo 11–12 Kriisiryhmän valmistama diakonialounas. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 15.30 Vuosaari– kuoro. Klo 18 Avoin keskustelu– ja raamattupiiri. Su 15.2. klo 11 Laskiaissunnuntain messu. Liturgia Tiina Ahonen, saarna Antti Pesonen, kanttorina Eeva Jurmu. Ma 16.2. klo 12 Iltapäiväpiiri. Kristinoppimme käskyt -sarjasta numerot 7. ja 8. Kirsti Ijäs. Klo 18 Raamattupiiri. Ti 17.2. klo 18 Miestenpiiri. Ke 18.2. klo 18 Neulekerho. Klo 18 Tuhkakeskiviikon messu. Antti Pesonen ja Eeva Jurmu.
Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 12.2. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Lauri Holma. Ti 17.2. klo 13 Rukouspiiri.
illan vihkitapahtumasta.
Kehitysvammaistyö
Näkövammaistyö ■ p. 09 2340 2549 Ma 16.2. klo 17–18.30 Hengellisen musiikin levyraati srk-talossa.
Oppilaitostyö
■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Pe 13.2. klo 12.15–14.00 Cafe Outolintu. Ma 16.2. klo 13 Iltarusko raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Ti 17.2. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä naisille. klo 14 Askeleita Suomeen.
■ www.kirkkojakampus.fi Su 8.3. ja 15.3 Virtaa välillämme – parisuhdekurssi opiskelijoille, seurakuntien talo, Kolmas linja 22 B. Hinta: 20 e/pari (sisältää ruoat ja kahvit). Ohjaajat: psykoterapeutti, pastori Juha Petterson ja oppilaitospastori Tiina Komulainen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Tiina Komulainen, tiina.komulainen@evl.fi. Ilm. viimeistään 25.2.mennessä. Kurssi ei sovellu akuutissa kriisissä oleville pareille. Mukaan mahtuu kahdeksan paria. Parien tulee osallistua molempiin kurssipäiviin.
Merirasti– kappeli
Palveleva puhelin
■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Ke 11.2. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. To 12.2. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Lectio Divina. Raamatun luentaa ja kuuntelua rukoushiljaisuudessa, Raamatun sanojen sulattelua omista elämäntilanteista käsin ja yksittäisten löytöjen jakamista toisten kanssa, ilman keskinäistä kommentointia. Tiina Ahonen. Su 15.2. klo 17 Pyhäillan ehtoollinen ja iltatee. Arto Huhdanmäki ja Eeva Jurmu.
■ www.evl.fi/palvelevanetti Päivystää su–to klo 18–01 sekä pe ja la klo 18–03 p. 010 190 071. Puhelun hinta pvm/mpm.
Albatross
Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11 To 12.2. Klo 18 Miesten keskustelupiiri. Ke 18.2. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Lähetyspuoti ja kahvila.
Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, toimisto 09 2340 2502
Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 www.helsinginseurakunnat.fi/erityisdiakonia
Erityisnuorisotyön keskus Snellu ■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2352, ysk.snellu@evl.fi, www.snellu.info, www.facebook.com/snelluevl
Kampin kappeli ■ Narinkkatori p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Maanantaisin klo 8 Aamuhartaus. Keskiviikkoisin klo 8 Tuomasyhteisön Aamumeditaatio. Perjantaisin klo 18 Iltahartaus, 13.2. viulua soittaa Leith Arar. Kappelin aulassa 14.2.–22.2 Sylva Ry:n valokuvanäyttely, valokuvaaja Lari Järnefelt. La 14.2. kappeli sulkeutuu poikkeuksellisesti jo 17.30 johtuen
Sairaalasielunhoito Sairaalapappien yhteystiedot henkilökunnan kautta tai www.helsinginseurakunnat.fi: Apua ja tukea/Sairaalassa.
Vapaaehtoistoiminta ■ Katso suurellasydämellä.fi
Vieraskielinen työ ■ www.migrantchurch.fi ja facebook.com/migrantchurch.fi Worship service in English, every Sunday, 2 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus (opposite Itäkeskus metro station). Holy Communion on even weeks. Refreshments and fellowship after the service. Contact: Hans Krause, 040 5456 833, hans.krause@evl.fi. Bible study in English, every Tuesday, 6.30 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Hans Krause.
International Ev. Church Our 4pm Sunday services are held in English. Sunday School is provided mainly in Finnish (3–6 & 7–12) with some English translation if possible, and in English for teenagers. In Roihuvuori church, Tulisuontie 2, Helsinki. (Bus 82 from Itäkeskus, platform 28, or Bus 80 & 82 from Herttoniemi Metro station). There is plenty of parking if you come by car. Community Groups take place throughout the week all across the Capital region, providing a place to build great friendships and grow spiritually. Find out more on our website or email us at community@church.fi. Details about other activities available from the church office and website: tel: 09 5868 770. church.fi
19
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Tulija vieraasta maasta KIRJA ”Yhtään ainoaa iltaa vankeuteni aikana en viettänyt ilman sisäistä kipua, Patu sanoo. Hänen äänensä on tasainen. Ei kukaan meistä. Niin kuin ei kukaan teistäkään.” Toimittaja Mahdi Hasan on paennut Irakista, kävellyt ja juossut rajan yli Turkkiin ja päätynyt Konnunsuolle Joutsenon vastaanottokeskukseen. Samassa sängyssä Konnunsuon vankilassa nukkui suomalainen rikollinen Patu, joka alkaa käydä keskustelua Mahdin kanssa tämän ajatuksissa. Elämä vastaanottokeskuksessa on odotusta. Miten käy
maahanmuuttoviraston haastattelussa? Uskotaanko Mahdia? Öisin hän näkee painajaisia, tulee yhä uudelleen kidutetuksi, tuntee kipua, tukehtuu. Päivisin hän rukoilee, opiskelee suomea ja etärakastuu vaaleaan Katariinaan. Annamari Marttinen kuvaa tunnelmia hienopiirteisesti, aavistaen. Hän tuntee itsessään tulijan arkuuden vieraassa maassa, säpsähtelyn kovien katseiden edessä, toiveen tulla hyväksytyksi. Pälvi Ahoinpelto Annamari Marttinen: Vapaa Tammi 2015.
Sydäntä ja voimaa KIRJA ”Sanonko, että ’eräs nainen ja hänen lapsensa kuolivat turhaan, koska en osannut pelastaa hänen henkeään’? Vai ’eräs äiti ja hänen lapsensa kuolivat turhaan, koska kopea ja köyhtynyt aviomies haetutti minut liian myöhään’?” Itseoppinut kätilö Patience Murphy pakenee menneisyyttään maaseudulle, Hope Riverin kaivoskylään. Hän auttaa köyhistä
”
Odotan ja pelkään. Mutta odotan muutosta. Kiihkeästi.”
Annamari Marttinen: Vapaa
Taitava mytologinen punos KIRJA ”Ja minä, Mani, en suinkaan ole kaikkien ystävä vaan pian kaikkien vihollinen. Minun rikokseni on se että haluan saattaa heidät sovintoon toistensa kanssa.” Profeetta Mani puhuu rauhasta ja yrittää saada toisiaan vastaan taistelevat hallitsijat luopumaan vihollisuuksista. Hän kiertää saarnaamassa rauhasta ja hyväksynnästä, saa ys-
täviä ja seuraajia niin kansasta kuin kuninkaallisista, mutta vihamiehiä niistä, jotka hyötyvät eripurasta. Mani saa vaikeissa tilanteissa neuvoja Kaksoselta, sisäiseltä ääneltään. Valon puutarhoissaan Amin Maalouf punoo mytologiaa ja herättää eloon tämän manikealaisuuden isänä pidetyn, unohtuneen historiallisen hahmon. Hänen tarinas-
saan kireän lahkon parissa raskaan lapsuuden eläneestä Manista kasvaa humaani lääkäri, ihmistuntija ja taidemaalari, jonka sanoja halutaan kuulla. Ihmisten yhdenvertaisuutta saarnannut Mani kuolee lopulta kateellisten maagien ja vallanpitäjien vankina. Maalouf taitaa tarinankerronnan. Hänen käsissään kieli soi ja helähtelee. Myös käännös on onnistunut. Pälvi Ahoinpelto Amin Maalouf: Valon puutarhat. Suomentanut Anna-Maija Viitanen. Gummerus 2014.
köyhimpiä, niitä, joita lääkärit eivät, niitä, jotka eivät pysty maksamaan. Syrjäseudulla elää myös rotuerottelu. Romaanihenkilön päiväkirjamerkinnät tutustuttavat lukijan perheisiin ja synnytyksiin, onnellisiin ja onnettomiin kohtaloihin. Neuvottomuus vaivaa kätilöä, mutta Synnytysopin, itseironian ja vanhemman kol-
legan avulla mennään. Patiencea tarvitaan. Hän ei voi luovuttaa. Steriilit hansikkaat ja puustetoskooppi käteen vain. Elämänusko, valo ja huumori pilkahtelevat Patricia Harmanin tekstissä tämän tästä, ja synkimmästäkin syöveristä noustaan. Maailma tarvitsee tarinoita hyvyydestä ja elämänuskosta. Tämä on semmoinen. Suomentajalle plussaa tuttujen spirituaalikäännösten löytämisestä. Pälvi Ahoinpelto Patricia Harman: Hope Riverin kätilö. Suomentanut Sari Karhulahti. Bazar 2014.
Hymyä silmät vesissä KIRJA ”Näytin varmasti huolestuneelta, koska hän lisäsi: ’Ei syytä huoleen. Minä en käy käsiksi.’ ’Mitä?’ ’Jos pelkäät, että punon salaisia viettelysuunnitelmia, sen kun irrotat pyörätuolin akun.’” Menevää elämää viettäneen Will Traynorin elämä pysähtyy, kun hän joutuu onnettomuuteen. Neliraajahalvaantunut mies olisi halunnut kuolla. Louisa Clark pestautuu hänelle avustajaksi. Vaikka pesti kestäisi vain puoli vuotta, lopettaminen houkuttelee, niin vaikeaa kaikesta oli tullut. Mutta palkka tulee tarpeeseen.
Kepeän hassutteleva ja arkiasioissa liikkuva romaani sukeltaa lopulta ihmisyyden syvimpiin kysymyksiin. Kenellä on oikeus päättää elämästä ja kuolemasta? Mikä on oikeaa rakkautta? Jojo Moyesin, entisen toimittajan, teksti etenee mukaansatempaavasti, pomppivan puron lailla, eikä tarinassa ole kuolleita hetkiä. Kirja tarjoaa runsaasti mustaa huumoria ja hymyä silmät vesissä. Pälvi Ahoinpelto Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää. Suomentanut Heli Naski. Gummerus 2015.
Naimisiin pääsee nyt selkokielellä Suomen evankelisluterilainen kirkko vahvistaa selkokielistä työtään.
J
Kuva Esko Jämsä
umalanpalveluksesta sekä kirkollisista toimituksista kuten vihki- ja kastekaavasta on nyt evankelisluterilaisen kirkon koekäytössä selkokielelle mukautetut versiot. Selkokieltä kuullaan myös radion hartausohjelmissa kevään aikana. Selkokielisissä jumalanpalveluksissa ja toimituksissa liturgian osia ja rukouksia on muokattu sanastoltaan ja lauserakenteiltaan tavallista yleiskieltä helpommaksi. Selkokielisistä mukautuksista hyötyvät kaikkikin, mutta erityisesti esimerkiksi vieraskieliset, muistisairaat ja kehitysvammaiset. – Kirkolla on hyvä sanoma, joka kuuluu kaikille, sanoo kirkon saavutettavuustyöstä vastaava
Selkokielen puuhamies. Pertti Rajalan Selkoraamattu antaa pohjan, jolle selkokielistä toimintaa voidaan rakentaa. Kuva on vuodelta 2012, jolloin Selkoraamattu julkaistiin.
asiantuntija Riitta Kuusi. – Jeesus puhui vertauskuvilla, joita jokainen pystyi ymmärtämään. Myös selkokielessä käytetään arkisia, tuttuja sanoja.
– Pelkistäminen pakottaa miettimään, mikä on oleellista. Viesti välittyy paremmin myös niille, joille kirkollinen sanasto on vierasta.
Selkomukautuksista kerätään alkukevään aikana palautetta seurakunnilta. Ne ovat lisämateriaalia, jota voi käyttää virallisten kaavojen rinnalla.
Myös radion hartausohjelmissa puhutaan nyt selkeää suomea. Radiossa selkokieltä kuulee kevään aikana monta kertaa viikossa. Iltahartauksissa maanantaisin näyttelijä Saara Hedlund lukee selkomukautettuja Raamatun tekstejä koko kevään ja alkukesän ajan. Keskiviikkoaamujen hartauksissa puolestaan käydään läpi kristinuskon perusteita selkokielellä. Hartauksien pohjana käytetään Pertti Rajalan Selkoraamattua sekä Usko ja elämä – kristinuskon perusasiat selkokielellä -teosta. Viime sunnuntain radiomessuna lähetettiin Oulujoen seurakunnan Kolmen sukupolven selkomessu. – On tärkeää, että sanat ovat selvät. Silloin jokainen voi ymmärtää, sanoo Oulujoen kirkkoherra Satu Saarinen. – Kun ymmärtää tekstin, voi sanoma koskettaa sydäntä. Selkokieli mahdollistaa jokaisen mukanaolon messussa ja tekee messun esteettömäksi, Saarinen sanoo. Kirkko uudistaa kevään aikana myös selkokielisiä verkkosivujaan. Uusille sivuille tuotetaan aiempaa laajempaa materiaalia kristinuskosta, kirkkovuoden pyhäpäivistä ja kirkon toiminnasta.
20
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
neniälittereK Kappalainen Lappalainen
– mukavuutta MediSet -varmuusalusasut MediSet virtsankarkailuun ‡ varmuusalusasut Naisten varmuus(naiset, miehet, alusasut (tuotelapset) 24020) 3kpl = 120 euroa - luonnonmateriaalia, 100% puuvillaa ‡ Miesten varmuusalusasut (tuote 28100) lonkkasuojat ‡ vuodesuojat, 3kpl = 130 euroa ‡ uimashortsit ‡ (miehille, 100% puuvillaa, naisille) kesto yli 200 KESTOTUOTTEET pesukertaa! ‡ kesto yli 200 pesukertaa!
T
uomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirastosta voi lÜytää tyÜhuoneestaan tuomiorovasti Matti Poutiaisen. Matti on joviaali heppu, mutta hänen virkanimikkeensä ja toimistonsa nimi eivät herätä lämpimiä tunteita. Ensimmäisenä mieleen tulee tyly tuomioherra. Haagan kirkkoherranvirastossa taas saattaa päivystää kappalainen Seppo Lappalainen. Seppokin on oikein mukava kaveri, mutta kyllä hänenkin virkanimikkeessään on nykyaikana jotain pikkuisen koomista. Saakohan hän palkakseen kapallisen kauroja. Kirkollinen nimikkeistÜ heijastelee muinaista sääty- ja agraariyhteiskuntaa. Onko ihme, että nuori urbaani väki tuntee näiden äärellä jonkinlaista vierautta. Hatunnosto sentään Helsingin tuomiokapitulille, joka on alkanut kutsua itseään mutkattomasti piispan toimistoksi. Olisiko edes pikkuinen askel lähemmäs tämän päivän ihmistä, jos kirkkoherranvirastoa alettaisiin kutsua yksinkertaisesti seurakunnan toimistoksi?
!! riessititee eennppaappeerie in a in a m il m il a a a TTilila
646 22334yy4 2 0 4 0 4 0 n 2 0400puhelinm ti myĂśs
-lOOHHQP\\QWL +HOVLQNL ŕŻ˜($ WHUYH\GHQKRLWRP\\PlOl YrjĂśnkatu 23 Forum
Hengelliset tilaisuudet
HERĂ„NNĂ„ISSEURAT 73. vuosikerta Julkaisija
www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 23402235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi ToimituspäällikkÜ Pälvi Ahoinpelto, p. 020 770 3669 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo KytÜharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sirpa.patronen@evl.fi
www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipäällikkÜ: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@media.fi Ilmoitusaineistot kk.ilmot@media.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myÜs verkossa näkÜislehdessä. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e/pmm + 24% alv. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 28,52 e, sis. alv. Toistoalennus -20 % Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. ReprotyÜ Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421
verkkokauppa: ZZZ GLYLVD Âż verkkokauppa: ZZZ GLYLVD Âż
Ke 11.2. klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5. Salla Ranta, Markku Rautiainen, Juha Saunamäki. Su 15.2. laskiaissunnuntaina klo 10 Herättäjän kirkkopyhä Kallion kirkossa. Saarna Veli-Matti Hynninen. Kahvi ja seurat Kappelisalissa. Su 15.2. klo 16 Seuratuvalla Salomonkatu 17D, Helsinki. Herännäisnuorten kuoro. Su 15.2. klo 18 Vanhankirkon salissa Järvenpäässä. Su 15.2 klo 15 Ulla-Maija ja Juha Turjalla Fredrikintie 9, Loviisa. Su 15.2. klo 18 Rajamäen srksalissa. Pe 20.2.2015 klo 19 Kotiseurat Untamalalla,Tilanhoitajankaari 10 D 50, Viikki.
HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi
SEUROJA Ke 11.2. klo 19 Seurat Su 15.2. klo 16 ja 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi
Lestadiolainen UUSHERĂ„YS Fredrikinkatu 61 B
Rehashop, Lapinlahdenkatu 8
Myydään Helsingin Raamattukoulu TÜÜlÜnkatu 7 A 3 puh. 09 498 935
KIRKOLLISTEN JUHLAPÄIVIEN HISTORIA JA TEKSTIT pe 20.2. klo 15-19 ja la 21.2. klo 10-17 * opettajana teol. tri Juho Sankamo * kurssimaksu 80 ₏ (40 ₏ / päivä), sis. tarjoilut * ilm. Raamattukoululle 17.2. menn. Helmikuun viikko-ohjelma * Ti klo 13 Temppeliaukion kirkon srk-sali, Uskon kysymyksiä Paavalin kirjeiden pohjalta Marja Heimala-Pelkonen, Hannu Äimänen * To klo 12 Raamattukoulu Päivärukoushetki, Tuulikki HildÊn * To klo 13 Raamattukoulu Luukkaan evankeliumi, raamattupiirinä, Akseli Valkonen Suuri paasto – laskeutuminen pääsiäiseen ma 23.2. klo 18-20 Raamattukoulu, Juho Sankamo Tarkemmin ohjelmasta ja kursseista: www.helsinginraamattukoulu.fi
s 0UMPULITĂ‹YTTEISIĂ‹ PEITTOJA X CM â‚Ź, X CM â‚Ź, X CM â‚Ź s 0UMPULITĂ‹YTTEISIĂ‹ PETAUSPATJOJA ERI KOKOJA SAA ERIKOISMITTAISIA s 4YYNYJĂ‹ MUOVIROUHE PUMPULI JA POLYESTERVANUTĂ‹YTTEISENĂ‹ s 6ALMISTAMME ERIKOISMITTAISIA PUSSILAKANOITA MUOVIPATJOJA TYY NYJĂ‹ TUOLIMATTOJA JA PĂšYTĂ‹LIINOJA s 4UOLIMATTOJA â‚Ź, 25â‚Ź, 32â‚Ź s 0EITEHUOPIA VILLAA â‚Ź, â‚Ź s 0Ă‹IVĂ‹PEITTOJA â‚Ź, 35â‚Ź, 45â‚Ź â‚Ź
55â‚Ź â‚Ź s 0ĂšYTĂ‹LIINOJA JA PĂšYTĂ‹LIINAKANKAITA s 0YYHELIINOJA JA PYYHELIINAKANKAITA s +ANAVATĂšITĂ‹ MYĂšS ALOITTELEVILLE s 2ISTIPISTOTYYNYPAKKAUKSIA s ,ANKOJA JA OMPELUTARVIKKEITA
TALOUSHOITO OY
Fleminginkatu 12, p. 753 1257 Auki: ma-pe 10-18, la 10-15
Vuokrata halutaan
4
JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA
Su 15.2. klo 19.00 Alppilan kirkko, Helsinki Su 22.2. klo 19.00 Roihuvuoren kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Valoa kohti Musiikissa: Heidi Tuikkanen Hillel Tokazier Tapani Koski
Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t
Seurat 15.2 klo 13.30 Vertaukset palvelijoista,
ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk
ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myÜs ilt. ja vkl. 23v kunnollinen opiskelija etsii edullista vuokrayksiÜtä Hki. 040 839 5540/Sini. Opettajapariskunta Oulusta etsii kotia 1.4. alk. Helsingin kantakaupungista: 2-3h, min 55m2/Pietari 040 836 4868
Martti Huhtinen, Raimo Vanninen
Luotettava 42v. nainen etsii asuntoa kantakaup. alueelta max v. 700 /kk. P. 046 526 0415 Teologi-luokanope etsii yksiÜtä kan– tak:sta. luottovuokralainen! 040 579 5030 jarno.nykanen @outlook.com
LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18
Su 11.2. klo 14 Lähetyskirkon messu, Rannankari-Norjanen (l). Meurman (s) www.lahetyskirkonmessu.fi Vanhaliina kauppa auki to klo 10-18 ja la 10-15
Ilmoitusmyynti 0400 249 961
TyÜssäkäyvä 22-vuotias laulajapoika ETSII hyväkuntoista YKSIÖTÄ Helsingistä. Lisätiedot ville.parkkonen@helsinki.fi, p.040 822 6612
21
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Ostetaan
Hammashoitoa
Palveluja tarjotaan
Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964 Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, tyÜkalut ym. myÜs uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina
OSTETAAN KUOLINPESIĂ„
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
%2)+/)3(!--!34%+.)+/4 *OUTSJOKI 3INI +OIVISTOINEN *URI
loppusiivouksineen.
toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546
s (AMMASPROTEESIEN VALMISTUS
(AMM (A MMAS ASPR AS PROTEE OTEESIIEN EN E N VA VA ALLLM MIS ISTU IST TUS KORJAUKSET POHJAUKSET YM
POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1
s K KO KOTIKÄYNNIT OT TIIK KÄ ÄY YN NN NIIT s A Aj Ajanvaraus jan anva vara va ra aus us PUH Useita vastaanottoja vastaanotto vastaanott pääkaupunkiseudulla YKSILÖLLISTÄ HAMMASPROTEESITYÖTÄ
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola
Erikoishammasteknikko Hannele Lindholm Käenkuja 4. P. 09 710 533
Satuhammas Oy Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso
KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805
Asianajajia
Puhelinajanvaraus
(09) 321 4480
OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiÜÜn. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
OSTAMME KUOLINPESĂ„T
Loppuun siivottuna sop. mukaan 25 vuoden kokemuksella, sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.
Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. MyÜs kotikäynnit. Arkadiankatu 19 D. p. 050 545 4486
P. 040 377 5159 *ONNI*
Lakiasioita
Tarjoa rohkeasti! Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651.
Pyydä tarjous!
Laki ja KiinteistĂś Moilanen Oy LKV
Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistÜnvälittäjä (LKV)
Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.
Leikkaa talteen
HUONEISTOJEN, KIINTEISTĂ–JEN MYYNTI JA VUOKRAUS
Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyÜs kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.
Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintĂś- ym. lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi
MUISTA
LĂ„HEISTĂ„SI Ilmoitusmyynti 0400 249 961
ONKO HENKINEN KOTISI KANGASNIEMELLÄ, SUOMEN KAUNEIMMASSA KUNNASSA? Nyt myytävänä 2h+k+kph 51,5 m2 rivitalohuoneisto + autotalli Puulaveden ympärÜimässä Tervaniemessä lähellä keskustan palveluita. Valoisa ja toimiva pohjaratkaisu. YhtiÜssä sauna, pesutupa ja kylmäkellari. Heti vapaa. Vh. 55 000 ₏. Rinnetie 3 B, 51200 Kangasniemi. asuntoverkko.com/kohde/ta817kn Kangasniemen KiinteistÜnvälitys ja IsännÜintipalvelu LKV Oy Keskustie 4, 51200 Kangasniemi, p. 020 763 9440
Vuokralle tarjotaan
Hoivapalveluja
Hyvä, siisti 8 m2 pienvarasto Kalliossa. Hyvä sijainti, autolla eteen. Puh. 041 478 3382 Vuokralle tarjotaan 34,5 m hyväkuntoinen kaksio+avokeittiÜ 3/3 kerr. Meilahdessa. E-mail: traivio@gmail.com. 2
LINDAN KOTIPALVELU 010 423 77 80 www.lindankotipalvelu.fi Kotipalvelua 25 vuoden kokemuksella. Soita! Palvelun lähtÜkohtana aina asiakkaan tarpeet ja toiveet. Pia Matalalampi 050 431 5536
Tykkää meistä! /kirkkojakaupunki
dĹ?ĹŻÄ‚Ä‚ Ĺ˝Ć?ƚŽŏĆ?ÄžĆ?Ĺ? ǀĂĹ?ǀĂƊŽžĂĆ?Ć&#x; 040 7177 343 (arkisin klo 9 – 16) ĹŠÄ‚ žĂŏĆ?Ä‚ ƚŽĹ?ĹľĹ?ƚĞƊĂĞĆ?Ć?Ă͘
^ĆľĆľĆŒÄžĹś ĹľÄ‚ĆŒĹŹÄžĆ&#x;Ĺś ǀĂůĹ?ĹŹĹ˝Ĺ?žĂ ƉƾŚĞůĹ?ĹśĆ?Ĺ˝Ĺ?ƚŽŜ ƉććĆ?Ć?ć͘
com
kauppakassi
hĆľĆ?Ĺ?ĹŻĹŻÄž Ä‚Ć?Ĺ?Ä‚ĹŹĹŹÄ‚Ĺ?ĹŻĹŻÄž ĞŜĆ?Ĺ?žžćĹ?ŜĞŜ ĹŹĹ˝Ć&#x;Ĺ?ŜŏƾůŊĞƚƾĆ? Ĺ?ůžĂĹ?Ć?ĞŏĆ?Ĺ? ĎŽĎ´Í˜ĎŽÍ˜ĎŽĎŹĎĎą Ä‚Ć?Ć&#x;͘ dĹ˝Ĺ?ĹľĹ?ƚƾŏĆ?Ğƚ Ä‚ĆŒĹŹĹ?ƉćĹ?Ç€Ĺ?Ć?Ĺ?Ĺś ĹŹĹŻĹ˝ Ďľ Í´ ĎĎ˛Í˜ dĹ?ůĂƾŏĆ?Ğƚ ĹŠÄ‚ Ć&#x;ĞĚƾĆ?ƚĞůƾƚ žLJƂĆ? Ć?ćŚŏƂƉŽĆ?Ć&#x;ĆšĆ?Äž žLJLJŜĆ&#x;ΛŏĂƾƉƉĂŏĂĆ?Ć?Ĺ?͘Ä?Ĺ˝ĹľÍ˜ DLJƂĆ? Ç‡ĆŒĹ?ƚLJŏĆ?Ĺ?ĞŜ Ć‰Ä‚ĹŻÄ‚Ç€ÄžĆŒĹ?ĆšÄ‚ĆŒĹŠĹ˝Ĺ?ůƾƚ ŏćƚĞǀćĆ?Ć&#x; Ć?ĆľĹ˝ĆŒÄ‚Ä‚Ĺś ƉĂĹ?ĹŹÄ‚Ĺś päälle. Ystävällinen palvelu ja ripeät kuljetukset. Toimitusmaksu ilman kampanjaa 8,90â‚Ź.
Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttÜlasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, tyÜkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225.
Siivouspalveluja Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, www.petriposti.com, 050 500 3090. IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762
Myydään huoneistoja
Mikäli murehditte asentamatonta tai Mu kotitalo ista korjaamatonta verhoa tai verhotonta usvähe nnys! ikkunaa, me autamme. p. 040-411 4370 Suomalaiset tuotteet ammattitaidolla. J. Vähäkanga Säle- ja rullakaihtimilla 2 vuoden toimintatakuu.
KOTISIIVOUSTA
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.fi lumityĂśt, remontit, muutot, jne MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym. MyĂśs muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com MUUTOT JA KULJETUKSET iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074, www.kuljetusneppis.wordpress.com
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla
OLK Siivouspalvelut.fi 040 762 5615
vähenn. 45%
SIIVOUSPALVELUT ja IKKUNOIDEN PESUT. Myynti p. 040 764 6933 ProxetOy p. 044 917 3103 Ahdistaako liika tavara? Koulutetut ammattijärjestäjämme auttavat ystävällisesti ja luottamuksellisesti! 050 493 1772, www.tavararemontti.fi
Myydään hautakiviä
HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan tyĂśt
p. 09 387 3215
ZZZ EUHPHULQKDXWDNLYL Âż
Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.
BREMERIN KIVI
Luotttavaa ja huolellista siivouspalvelua jo vuodesta 2004. MM Siivouspalvelut Puh. 045 638 5774 KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 â‚Ź / tunti 050 926 6203 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. KIERRĂ„TYSPALVELU! 0466 418 728 Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497
Rakennusala MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717
Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739 Huoneisto ja kylpyhuoneremontit Edullisesti www.remonttinopea.fi Pyydä tarjous! P. 044 560 8258 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiÜÜn ovet, tasot. MyÜs pikkutyÜt. Tarvike-ale, kuljetukset pakulla. P. 040 189 5682, myÜs iltaisin ja vkl. REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiÜ Ilm. Arvio p. 0400 689 742 Jabell.fi
Saneeraus Pe-Ry Tmi
Tekee pienet ja suuremmat remontit
Kaikki remonttityÜt esim. maalaus, tapetointi, laatoitus, parketti ja laminaatti, kirvesmiestyÜt ym. Tarvikkeista alennus ja kuljetus. Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys Kokemusta n. 30v. Reilu talviale! P. 0400 819 757
Terveydenhoitoa Vapaita paikkoja täydentyvässä ryhmäanalyyttisessa psykoterapiaryhmässä Katajanokalla. Tiedustelut ryhmäanalyytikko, psykoterapeutti Taru Kaivola, taru.kaivola@saunalahti.fi tai 050 360 2077 TERAPEUTTISTA KESKUSTELUAPUA P. 0600 04025, 3,56₏/min+pvm/mpm ma-pe 17-20, la-su 10-22 www.terapiavoimapoint.com Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70₏. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515 KEVÄT VASTAAN KEVEÄMMIN!
90 pvän haaste. Slm smart on hyvänm. tehokas + terveell. ateriakorvike. www.slmsmart.com tapaamiset maanantaisin Kannelmäki - toimii myÜs "etänä" puhelinkontaktit ALOITA NYT! 0400 223 446 Divisa Oy Tehokasta hierontaa sekä fysioterapiaa TÜÜlÜssä. Varaa aikasi: www.fysio-ote.com tai 050 560 3529
22
Menovihjeet
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi KATRI SAARELA/INSTAGRAM: KUTRIART
Viikon vinkki
Siunattu valo Valon messua vietetään Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15, sunnuntaina 15.2. kello 18. Kirkossa on valoaiheisia teema-alttareita, joille voi jättää rukousaiheita ja sytyttää tuohuksia. Messussa lauletaan hiljaisuuden lauluja ja Taizé-lauluja sekä kuullaan soitinmusiikkia. Messun toimittavat papit Raivo Savik ja Kaisa Heininen sekä kanttori Maija Pesonen-Kareinen ja Maunulan musiikkiryhmä. Elsa Sihvola soittaa selloa. Messun lauluja voi tulla harjoittelemaan kello 17.
Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 15.2. klo 10 Jumalanpalvelus Kuusankosken kirkosta. Virret: 300:1–3, 298:2,4,6,8, 301:4–6. Klo 11 Katolinen messu Jyväskylästä. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Ke 18.2. klo 18 Ortodoksinen liturgia. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 12.2. Hiippakuntasihteeri Kati Jansa. Sairaalapastori Elina Kaunisto. Pe 13.2. Nuorisotyönohjaaja Laura Suomela. Pastori Ulla Oinonen. La 14.2. Lehtori Jorma Pollari (Pelastusarmeija). Tutkija Kirsi Huoponen. Ma 16.2. Pastori Kari Kanala. Raamatunlukua. Ti 17.2. Nuorisotyönohjaaja Niina Riihimäki. Kanttori Jooa SotejeffWilson (Ortodoksinen kirkko). Ke 18.2. Aamuhartaus: yrittäjä Jukka Sariola. To 19.2. Korkeakoulupastori Laura Kajala. Hiippakuntasihteeri Marjaana Härkönen.
RadioDei 89 (101,9) MHz Su 15.2. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.
TV1 La 14.2. klo 15.10 Pisara. Juha Heinonen, nuorisotyöntekijä. Nuoren pojan muistojuhlasta kasvoi suuri kristillinen nuorisotapahtuma, Maata näkyvissä -festivaali. (1. Kor. 1: 26–29) Uusinta ma 16.2. klo 11.05.
Ajatustenvaihtajat. Pääministeri Alexander Stubb, opetusneuvos Kalevi Virtanen (vas.) ja toiminnanjohtaja Olli Valtonen siirtyvät Eduskunnan valtiosalista Mikael Agri alkaa Seitsemän etappia -keskustelusarja paastonajan aiheista.
Luottamuksen jäljillä Vain rehellisyys synnyttää politiikassa luottamusta, sanoo pääministeri Alexander Stubb. Teksti Pälvi Ahoinpelto Kuva Sirpa Päivinen
T
unnetut suomalaiset puhuvat ennen pääsiäistä paastonajan teemoista Agricolan kirkossa. Tavoitteena löytää tähän aikaan liittyviä tapoja viettää kristillistä paastonaikaa ja valmistautua pääsiäiseen. Sarjan rakenne liittyy katoliseen paastonajan perinteeseen, jossa nimitetään Jeesuksen kärsimyshistorian tärkeitä kohtia asemiksi. Perinteeseen kuuluu tehdä fyysisesti matkaa asemalta toiselle paastonajan edetessä, mutta tässä sarjassa vaelletaan etapilta toiselle vain ajatuksessa. Jokaisena seitsemänä torstaina nostetaan esiin yksi tärkeä teema. Keskustelusarjan aloittaa pääministeri Alexander Stubb, joka keskustelee torstaina 19.2.
opetusneuvos Kalevi Virtasen kanssa luottamuksesta. Helsinki Mission toiminnanjohtaja Olli Valtonen johdattaa ajatukset teeman raamatulliseen taustaan. – Luotan ihmiseen ja ihmisiin, siihen, että pohjimmiltaan kaikki haluavat hyvää toisilleen, Stubb sanoo teemaa miettiessään. – Koko yhteiskunta pohjautuu luottamukseen. Emme voisi toimia, jos koko ajan pitäisi epäillä, ettei vieressä oleva ihminen ole luottamuksen arvoinen. Luottamus politiikassa on Stubbin mukaan sitä, että poliitikot puhuvat rehellisesti eivätkä lupaile liikoja. – Ennen vaaleja on aina suuri houkutus lupailla monenlaista, mutta luottamusta ei varmasti lisää se, että lupaa jotain, mitä ei pysty pitämään. Pääministeri on puhunut siitäkin, että politiikka on rikki. Mitä tämä tarkoittaa? – Kun sanon, että politiikka on rikki, tarkoitan, ettemme saa riittävästi tuloksia syntymään,
Stubb sanoo. – Jotta pääsemme eteenpäin, tarvitsemme sekä luottamusta että yhtenäistä tilannekuvaa. Esimerkiksi tämän vaalikauden alussa yhtenäistä kuvaa ei ollut. Entä voiko köyhä, sairas tai vammainen kansalainen luottaa siihen, että hänenkin puoliaan joku pitää, kun hänen omat voimansa eivät riitä eikä äänensä kuulu? – Tässä yhteiskunnassa pitää tehdä työtä sen eteen, että kaikkien ääni kuuluu, Stubb sanoo. – Ei voida mennä kovimpaa huutavan ehdoilla vaan on kuultava myös pienemmät äänet. Olemme kaikki samassa veneessä eikä kaveria jätetä. Kaikkien pitää voida luottaa siihen, että päätökset ovat reiluja. Olli Valtosen mukaan luottamus on iso asia, josta meillä tuntuu nyt olevan puutetta. Kun luottamus on kova, voidaan puhua korkeasta sosiaalisesta pääomasta. Silloin kaupat pitävät ja toisen sanaan voi luottaa. Kansalainen voi luottaa poliisiin, lähimmäiseen, pääministeriin ja virkamieheen. – Pohjoismaissa luottamusindeksi on korkea, 70 prosenttia,
mikä tarkoittaa, että sadasta virkamiehestä ja bisneksen tekijästä 70 on rehellisiä, Valtonen havainnollistaa. – Etelä-Euroopassa indeksi on 30 ja Brasiliassa kolme. Valtosen mukaan luottamus on tärkeää paitsi yhdessäolon myös uskonelämän kannalta. – Usko voidaan mieltää uskontunnustukseksi eli dogmeiksi siitä, mitä kirkko opettaa. Luottamus on kuitenkin suurempi kuin oppi, sillä luottamuksen varaan voi laskea elämänsä, Valtonen sanoo. – Luottamuksen alkuperä on Raamatussa. Jeesus sanoi, että taivasten valtakunta on lasten kaltainen – luultavasti siksi, että lapsissa näkyy luottamus. Kun isä ja äiti opettavat lapselle iltarukouksen, he vahvistavat lapsen perusluottamusta: rukouksessa voi pyytää ihmiselle Suuremman suojaa. Aivotutkija George E. Vaillant on sanonut: ”Juristit ja evankelistat saavat meidät uskomaan, mutta kunnon äidit, pyhimykset ja rakkaus auttavat meitä luottamaan.” Olli Valtosen mukaan uskon ytimessä on juuri luottamus. – Minua ei auta, että uskon Jumalaan, mutta auttaa, jos pystyn luottamaan Häneen, Valtonen sa-
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
23
Menovihjeet
Musiikkia kirkoissa Torstai 12.2.
Lauantai 14.2.
Musiikkia lapsille klo 9.30–11 Maunulan kirkossa. Lasten musiikkiryhmä klo 9.30 2–5-vuotiaille, klo 10 1–2-vuotiaille ja klo 10.30 0–1-vuotiaille. Lauluja, leikkejä, rytmisoittimilla soittamista, musiikkiliikuntaa. Perhekahvio. Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkon seurakuntasalissa. Laulattamassa Anne Myllylä. Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Laulattamassa Kirsi Lemponen. Kahvi alkaen klo 13.30. Laulujen laulu klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Raamatun Laulujen laulu -runokokoelma musiikki-, draama- ja tanssiesityksenä. Pro Cantus -kuoro, Hannele Soljander-Halme ja Markus Bäckman, laulu ja lausunta. Tanssijoina Pakilan Voimistelijoita, pääroolissa Meri Koskelainen. Kokonaisuuden ovat suunnitelleet Lasse Halme ja Pentti Ingerö, sävellykset Pentti Ingerö. Liput 15 e, sisältää kahvitarjoilun. Järj. Pakinkylän ja Auroran leijonaklubit.
Runo- ja musiikkimatinea klo 12 Pukinmäen seurakuntakodilla. Ulla Welinin ja Kaisu Rauhamaan runo- ja musiikkimatinea. Osa Portin ystävänpäivälauantaita klo 10–14. Maksuton kahvi- ja vohvelitarjoilu. Klimenkon laulukonsertti klo 15.45–16.45 Kallion seurakuntakodissa. Osa Kohtuus kaikessa -tapahtumaa klo 14–17. Ks. menovihje. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Minna Tapanainen, urut.
Perjantai 13.2. Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Leith Arar soittaa viulua.
Virtaa parisuhteeseen
colan kirkkoon ensi viikon torstaiksi. Silloin
noo. – Ja tässä tarvitaan Jeesusta. Hän ei tullut kertomaan, että Jumala on olemassa vaan sanoittamaan, millainen Jumala on. – Uskossa on kyse luottamuksesta siihen, että maailmalla on merkityksensä ja että on olemassa rakastavaa huolenpitoa.
Suomalaista mystiikkaa klo 17 Johanneksenkirkossa. Sinfoniaorkesteri FIAM, johtajina Laura Linkola ja Nazanin Aghakhani, Viivi Valtonen, kontrabasso. Soiva polku suomalaisen taidemusiikin syntypäivistä nykyhetkeen. Suomalaista mystiikkaa kolmen sukupolven ajalta: J. Sibelius: Sinfonia nro 2, E. Rautavaara: Kontrabassokonsertto Angel of Dusk, Matilda Seppälä: Initiaatio (kantaesitys). Ohjelma 10 / 5 e. Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Jorma Liimatta, sello, Juha Salmesvuori, urut. Koulun laulutunnilla -yhteislauluilta klo 18 Pukinmäen seurakunta-
lempiin kurssipäiviin. Kurssimaksu on 20 e, joka sisältää ruuat ja kahvit. Kysy lisää ja ilmoittaudu keskiviikkoon 25.2. mennessä: tiina.komulainen@evl.fi.
Syövän jälkiä Kampin kappelissa Taistelutarinat on valokuvaaja Lari Järnefeltin kuvasarja syöpää sairastavista ja syövän voittaneista lapsiperheistä. Valokuvanäyttely on avoinna Kampin kappelissa Narinkkatorilla 14.–22.2. arkisin kello 8–20 ja la–su 10–18. Kuvien pääosassa on lapsi, mutta voimakkaana lapsen taustalla on koko perhe. Kuvan vieressä on perheen tarina sellaisena kuin perhe sen on itse kertonut.
Menokasvo: Sinikka Metiäinen
Sururyhmässä rakastetaan, stetaan, kiroillaan ja itketään n Kallion kirkossa alkaa 26.2. sururyhmä läheisensä sensä menettäneille. Diakoni Sinikka Metiäinen, miksi pitäisi surra vieraiden ihmisten ryhmässä? n – Suru on joskus helpointa jakaa tuntemattomien okanssa, etenkin kun muillakin on menetyksen kokin kemus. Toisten suru auttaa tutustumaan omaankin a suruun. Moni kertoo saavansa surun jakamisesta voimaa jaksamiseensa. Entä jos ei tahdo itkeä seurassa? n – Sururyhmässä voi olla myös tuntematta mitään etaan ihmeellisiä tunteita. Itkun lisäksi ryhmässä nauretaan sun, kosja joskus kiroillaankin. Toin kuvaan punaisen ruusun, teita. ka suruun saattaa liittyä monia voimakkaita tunteita. Onko surutyö välttämätöntä? – Joskus suru on niin musertava, että on vaikea tuntea ntaan mitään. Jos suru jää surematta, se voi nousta pintaan olisen myöhemmin. Sururyhmää suositellaan vasta puolisen vuotta menetyksen jälkeen. Vedät sururyhmää papin kanssa. Miten uskonto on esillä? lla tai – Tapaamiset aloitetaan suruun liittyvällä psalmilla mäläiset raamatuntekstillä ja päätetään rukoukseen. Ryhmäläiset miettivät usein myös kuolemanjälkeistä elämää. Pihla a Tiihonen Sururyhmään ilmoittaudutaan 19.2. 2. mennessä kallio.srk@evl.fi tai puhelimitse 09 2340 3611 11 / 09 2340 ltaisin 26.2., 3600. Sururyhmä kokoontuu Kalliossa torstai-iltaisin 12.3., 26.3., 9.4. ja 23.4. kello llo 18–19.30.
kirkossa. Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijat esittävät aarioita ja kantaatteja Buxtehudelta, Telemannilta ja Mendelssohnilta.
Maanantai 16.2. Israelilaiset kansantanssit klo 17–20 Mikael Agricolan kirkon voimistelusalissa. Ryhmä kokoontuu maanantaisin. Mukaan voi tulla myös pitkin kevättä. Klo 17–18 on opetusta aloittelijoille. Klo 18–20 jatketaan vauhdikkaammin, mutta mukana saavat olla aloittelijatkin. Tanssit ovat piiritansseja, ja piirin keskellä on koko ajan esitanssija näyttämässä mallia. Ei tarvitse ilmoittautua. Vapaaehtoinen maksu. Lisätietoja saa Viveca Unnerukselta p. 044 521 8221.
Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Christoph Lowis, Saksa. Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Yhteislaulua Kirsi Mustosen johdolla. Lauletaan yhdessä virsiä klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Laulattamassa Anna Pulli. Kahvia klo 12.30 alkaen. Kulttuurikeskiviikko klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Maija Kauhanen – Saarijärven kanteleen, laulun ja perkussioiden yhdistelmää yhden naisen orkesterin voimin. Kahvila aukeaa klo 18.
Tiistai 17.2.
Torstai 19.2.
Seniorilaulut klo 11 Lauttasaaren kirkossa. Laulattamassa Helka Silventoinen. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Santeri Siimes, urut. Lähetyslaulujen ilta klo 18 Siltamäen seurakuntakodissa. Naiskuoro, johtaa Elina Tofferi. Yhteislaulua Viisikielinen-laulukirjasta. Iltatee. Hör mein Bitten klo 19.30 Kallion
Siioninvirsiseurat klo 18 LänsiPasilan kappelissa. Mukana Johan Wennerström ja Jaakko Simojoki.
Lauantaina 14.2. Sylva ry:n tapahtumassa kello 12–16 Narinkkatorille asetellaan sinisiä, punaisia ja valkoisia tuoleja, joihin on kiinnitetty syöpädiagnoosista, potilaan iästä ja sukupuolesta kertova lappu. Tuolit edustavat niitä suomalaisia lapsia ja nuoria, jotka ovat sairastuneet syöpään vuoden 2014 aikana. Osalla tuoleista palaa kynttilä, joka on sytytetty syöpään menehtyneen muistoksi. Muistopöydälle voi tuoda kukkia ja kynttilöitä aiemmin syöpään sairastuneiden tai menehtyneiden lasten muistoksi.
Lasten haalarit vaihtoon Lasten pieniksi käyneiden vaatteiden vaihtopäivä järjestetään torstaina 19.2. kello 10–13 Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4. Tuo vaihtopöydälle ehjiä ja käyttökelpoisia lastenvaatteita ja ets etsi tilalle uusia. Jos kaapistasi löytyy 0–1 0–12-vuotiaiden vaatteita, asusteita ja jalk jalkineita, tuo ne ja asettele pöydälle. Lo Loput vaatteet lahjoitetaan Fidalle. La Lapsille on iso leikkipaikka. Jos haluat a auttaa tapahtuman järjestämisessä, o ota yhteyttä diakoni Hele-Elina S Saareen, p. 09 2340 5648, h hele-elina.saari@evl.fi
Kertomisen arvoinen elämä
ESKO JÄMSÄ
Seitsemän etappia – paastonajan keskustelusarja seitsemänä torstaina kello 19–20.30 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Sarjan järjestävät Kirkko Helsingissä ja Tuomasyhteisö. Café Agricola on avoinna 17–19. 19.2. Pääministeri Alexander Stubb, Luottamus. Musiikki Tuohus-kuoro 26.2. Emerituspiispa Eero Huovinen, Kuolema. Musiikki Mieskvartetti Hillomunkit 5.3. Kansanedustaja Jutta Urpilainen, Kiusaus. Musiikki Petri Laaksonen, Inna ja Juha Vintturi, Mari Torri-Tuominen, Hans Tuominen 12.3. Kansanedustaja Anna Kontula, Armo. Musiikki Anne Federley Trio 19.3. Muusikko ja juontaja Raakel Lignell, Kilvoittelu. Musiikki Papas no mamas 26.3. Professori Paavo Kettunen, Häpeä. Musiikki Markus Bäckman 2.4. Kello 18 kiirastorstain ehtoollinen, kello 19 kirjailija Tommy Hellsten, Petos. Musiikki Tuohus-kuoro.
Opiskelijoiden parisuhdekurssi Virtaa välillämme järjestetään sunnuntaina 8. ja 15.3. Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22. Psykoterapeutti, pastori Juha Pettersonin ja oppilaitospastori Tiina Komulaisen ohjaamalle kurssille mahtuu kahdeksan paria. Ainakin toisen on oltava opiskelija. Kurssilla käsitellään parisuhteen keskeisiä teemoja keskustellen ja harjoitusten avulla. Esillä ovat tunteiden tunnistaminen, rakkauteen rakastuminen, suuttumus ja intohimo sekä seksuaalisuus ja hellyys. Kurssi ei sovellu akuutissa kriisissä oleville pareille. Parien tulee osallistua mo-
Sunnuntai 15.2.
kodissa. Professori Reijo Pajamo johdattelee kouluvirsien ja perinteisten talvilaulujen maailmaan. Tarjoilua. Yhteisvastuukonsertti klo 18 Tapanilan kirkossa. Pauliina Kallio, laulu, Anni Kuusimäki, harppu. Ohjelma 5 e.
Elämäntarinaryhmässä jokainen saa kertoa oman elämänsä vaiheita. Joka kokoontumiskerr ralla on oma teemansa: Ke olivat ihmiset, Keitä jo joiden syliin synnyin? Mi muistoja ja tunteita Mitä liit liittyy lapsuuteeni? Mitä no nousee mieleeni ensimmäisistä kouluvu vuosistani? Kerrataan ja kerrotaan tapahtumia ja tuntemuksia oman elämän vaiheist ta tähän päivään asti. Rikastutaan t elä elämäntarinoista. Toisten muistot palau lauttavat usein mieleen myös omia jo un unohdetuiksi luultuja muistoja. Elämäntarinaryhmä kokoontuu tiistai 3.3. alkaen kello 13–14.30 Kallion taisin kir kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Ohjaajina toi toimivat diakonit Sinikka Metiäinen
Keskiviikko 18.2.
Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.
ja Anne Mäki-Kokkila. Maksuton ryhmä on tarkoitettu eläkeiässä tai sen kynnyksellä oleville. Ilmoittaudu p. 09 2340 3611 tai kallio.srk@evl.fi.
Messuja vanhalla kaavalla Agricolassa Vanha jumalanpalveluskaava tarjoaa aitoa lähihistorian Suomi-nostalgiaa epävarmuuden aikana sentimentaalikoille, jotka ymmärtävät ironiaan kätketyt totuudet ja kylmän sodan vuosikymmenten hyvät puolet. Vuoden 1968 käsikirjan ja sävelmäsarjojen mukaista vanhan kaavan messua vietetään Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, joka sunnuntai kello 12. Vanhan käsikirjan esirukouksissa muistetaan yhä eduskuntaa, hallitusta ja puolustusvoimia. Rukoillaan suojaa liikenneonnettomuuksilta rukoustekstein, joiden syntyaikana ei nopeusrajoituksia tunnettu.
Sodasta ja rauhasta kohtuullisesti Ystävänpäivänä puhutaan sodasta ja rauhasta Kohtuus kaikessa -tapahtumassa kello 14–17 Kallion seurakuntakodissa, Siltasaarenkatu 28. Psykohistorioitsija, toimittaja Jukka Relander ja kasakoiden jälkeläinen, laulutaiteilija Viktor Klimenko keskustelevat. Diakoni Nina Klemmt pitää meditatiivisen rukoushetken. Kohtuulliset kahvit juodaan ennen Klimenkon konserttia, joka pidetään kello 15.45. Tilaisuuden järjestävät Helsingin kristillinen työväenyhdistys, Kristillisen työväen liitto ja Kallion seurakunta.
Arjen diakoniaa Itä-Helsingin malliin Verenpaineen mittausta, kahvittelua ihmisten kanssa vai urbaania citydiakoniaa? Tule ottamaan selvää tämän päivän diakoniatyöstä Matteuksenkirkolle, Turunlinnantie 3, keskiviikkona 25.2. kello 14–18, jolloin ovet pidetään avoimena ja kahvipannu kuumana Vartiokylän seurakunnan diakoniatoimistossa. Käy sisälle Turunlinnantien puolelta, kun kuulet haitarin soivan.
24
Kirkko&kaupunki 11. helmikuuta 2015 Numero 6
Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.
sista kotimaassa tehdyistä kirkkodraaman tutkimuksista. Akateemiselle lukijalle selviäisi helposti kirjani lähdeviittauksista, että asiasta ansiokkaan väitöskirjan tehneen Lilja Kinnunen-Riipisen lisäksi sitä ovat kotimaassa tutkineet monet muutkin, kuten Maija Pesonen-Kareinen, Jouni Laine, Johanna Porkola, Sari Aalto & Tarja Turpeinen sekä Olli Seppälä. Ulkomailla kirkkodraamaa on tutkittu laajemmin jo kauan. Paavolaisen epäilemästä työtapaturmasta ei siis ole kysymys. Tietokirjani eivät ole kirjoja Via Crucis -esityksistä, vaikka ne ovatkin Suomen mittakaavassa upeita spektaakkeleita. Samankaltaisia satsauksia me kirkkodraaman tekijät toivomme myös muualle Suomeen. Suosittelen lämpimästi, että Paavolainen lukee kaksiosaisen tietokirjani ja jatkaa sen jälkeen asiapohjaista keskustelua aiheesta. Suosittelen myös osallistumaan Järvenpään seurakuntaopiston järjestämään Usko, Toivo, Taide -tapahtumaan 11.–12.4.2015. Siellä nähdään eri puolilla Suomea tehtyjä kirkkodraamaesityksiä. Mia Pätsi
Islam ei salli uskonnonvapautta
Ville Ranta
Seurakuntaneuvostot avoimiksi kansalle
Ikäihmisen täytyy saada toimia
Syksyn seurakuntavaalit rohkaisivat jäseniä Leena Vesan mielipide (K&k 28.1.) on hytekemään seurakunnasta ja kirkosta näköivä ja yhdyn siihen täysin. On aivan törkeää, sensä. että rajoitetaan eläkeläisten liikkumista joOlisi tärkeää, että seurakuntalaiset päähonkin määrättyyn aikaan, sillä asiointiaika sisivät mahdollisimman lähelle päätöksenon usein riippuvainen tilatusta tai saadusta tekoa ja valitsemiaan päätöksentekijöitä. ajasta. Sitä eivät asioita visioineet henkilöt Kirkkolain mukaan julkisia ovat kuitenkin ole ottaneet huomioon. vain yhteisen kirkkovaltuuston kokoOn kamalaa katsella, kuinka ikäihukset. Laki siis estää seurakunmisiä kasataan yhteen kuin karsitalaisten osallistumisen seuranoihin ja kohdellaan myös sen Jatka kuntaneuvoston kokouksiin, mukaan. En halua karsinoitua keskustelua missä konkreettisimmat jota siirrellään verkossa www. ”ei-laumaan”, päätökset seurakuntien toikuin joukkoa eläimiä! Haluan kirkkojaminnasta tehdään. asua ja toimia kaikenikäisten Neuvostoihin pitäisi soihmisten joukossa ja täysivalkaupunki.fi veltaa kirkkovaltuuston avoitaisena kansalaisena. muutta ja kokoukset tulisi avata Jokaisella tulisi olla valinnankansalle siltä osin kuin esityslisvapaus. Eeva Hämäläinen toilla ei ole salassa pidettäviä asioita. Helsinki Kunnallisessa päätöksenteossa on kokeiltu kuntalaisille avoimia lautakuntien kokouksia, mistä on saatu varsin rohkaisevaa paKirkkodraamatutkimus lautetta. on tuttua Kirkon olisi myös suotavaa avata halDosentti Pentti Paavolainen ei ole nähtäväslintokoneistoaan ymmärrettävämmäksi. ti lukenut kirjoittamiani tietokirjoja PyhiViestimällä ja toimimalla avoimesti seuramykset teatterissa, näyttelijät kirkossa, Osa kunnat osoittaisivat, että kirkon asiat ovat I–II. Päivi Arvosen lehtiartikkelia (K&k 21.1.) yhteisiä asioita. Kirkolla on avoimuudessa on vaikea nähdä Paavolaisen esittämästä nävain voitettavaa. Katri Korolainen kökulmasta. Siinä todetaan vain, että Suomessa on kirjoitettu vähän vastaavaa, yhtä Kallion seurakuntaneuvosto & kattavaa yli 2 000 vuoden syväluotausta. yhteinen kirkkovaltuusto Maria Ohisalo Paavolainen väittää, ettei tietokirjoissani olisi käytetty akateemisia tiedonhaun Paavalin seurakuntaneuvosto & välineitä, tai etten olisi tietoinen tähänastiyhteinen kirkkovaltuusto
Pia Jardin vastaukset islamia koskeviin kysymyksiin olivat odotettavia (K&k 28.1.). Itsekritiikkiä ei ole lainkaan, koska hänen näkökulmastaan islam on täydellinen ja Koraani virheetön Jumalan sana. Olen syntyperäinen muslimi mutta luovuin ”rauhan uskonnosta” ateismiin, olen niin sanottu takfir. Islamissa ovat uskonnosta kääntyneet tasavertaisia murhaajan ja aviorikkojan kanssa. Sharian lain mukaan heitä on rangaistava kuolemalla. Usein toistetaan mantraa, että islam on rauhan uskonto ja että ”todellisella” islamin uskonnolla ei ole yhteyttä terrorismiin tai islamisteihin. Mutta mikä tuo ”todellinen” islam sitten on ja missä maassa sitä eletään? Suurimmassa osassa islamilaisista valtioista uskonto ei edistä liberaalia, avointa yhteiskuntaa, vaan luo uhan toisinajattelijoille. Islamistit eivät ole keksineet uutta, vain radikalisoineet nykyisen yleisen käsityksen Koraanin tulkinnasta. Yleinen käsitys islamin uskonnon opetuksesta myös Suomessa on Koraanin kirjaimellinen noudattaminen ja kielto ajatella kriittisesti. Seurauksena ei väkivaltaisten suurien olemassaoloa voida kieltää, vaan ne on rinnastettava tasavertaiseksi muihin suuriin, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin länsimaisen kasvatuksen näkökulmasta. Niin kauan kuin uudistus islamissa ei ole mahdollinen, pois Koraanin ja hadithien kirjaimellisesta noudattamisesta, kohti tekstin tulkintaa ja analyysia historiallisessa kontekstissaan, islamistien terrorismia ja Boko Haramin kaltaisia järjestöjä ja kannattajia ei saada torjuttua. Takfir
Luin ristiriitaisin tuntein artikkelin, jonka tarkoitus oli hälventää islamiin liittyviä käsityksiä (K&k 28.1.). Liekö johtunut provosoivista kysymyksistä tai hyvin yksinkertaistavista vastauksista, että se ei siinä onnistunut. Islamin hyvistä puolista voisi kirjoittaa ihan eri tavalla. Itsellänikin on hyviä islamtaustaisia ystäviä, joilla on myös kykyä nähdä yhteisön sisäisiä ongelmia. Jokaisen uskovan, mikä onkaan uskonto, on hyvä harjoittaa tervettä itsekritiikkiä ja myöntää asiat, joissa tarvitaan käännöstä ja kykyä seurata aikaa. Väite, että lukuisat uskonnonvapausrikkomukset muslimienemmistöisissä maissa eivät ole islamin syy, oli vainottujen asialla toimivalle aika paksu. Koraanin tulkinnalla on tärkeä rooli muun muassa Iranissa ja Pakistanissa, joissa kristityt ovat jatkuvan vainon kohteena. Marttyyrien Ääni -sivuilta löytyy paljon tietoa, joka ei näy valtamediassa. On myös yksinkertaistavaa syyttää länttä, joka vain alistaisi islamia. On monia muita uskonto- ja etnisten vähemmistöjen
edustajia, jotka voivat hyvin lännessä, rakentavat yhteiskuntaa ahkeruudellaan eivätkä toivo kuolemaa muille hyvin heppoisista syistä. He olisivat voineet kostaa monetkin historian vääryydet. Suomessa ja monissa muissa läntisissä maissa ollaan tultu hyvin paljon islaminuskoisia vastaan, mitä ei ikävä kyllä tapahdu toisinpäin. Suvi Punkkinen
Kun hauta katoaa Jouluisin miehelläni oli ennen tapana viedä kynttilä setänsä haudalle Honkanummen hautausmaalle. Toispaikkakuntalaisinakin huolehdimme haudasta mielellämme, koska setä oli ollut meille rakas. Sveitsistä asti mieheni hoiti hautakiven pystyyn, kun se oli kaatunut ja seurakunta siitä miehelleni ilmoittanut. Kaikki tapahtui aina tietysti laskua vastaan, niin kiven uudelleen pystytys kuin varsinainen haudanhoitokin. Aikamoisen järkytyksen koki mieheni kymmenkunta vuotta sitten, kun hän ei jouluaattona löytänytkään setänsä hautaa tutusta paikasta. Myöhemmin hän kuuli jostain, että haudoille, joiden 20 vuoden määräaika on kulunut umpeen, asetetaan kolmeksi kuukaudeksi punainen lappu kertomaan, että hauta-aika on umpeutunut ja pitäisi ottaa tuona aikana yhteyttä jonnekin. Jos määräaikana ei tule yhteydenottoa, hautapaikka menetetään. Tämä on varsinaista ”haudanryöstöä”. Osoitteemme Hyvinkäällä ei ollut missään vaiheessa muuttunut. Koska seurakunta osasi lähettää laskutkin oikeaan osoitteeseen 20 vuoden ajan, olisi sen kuulunut meille kirjeellä ilmoittaa haudan hallintaoikeuden päättymisestä. Jos vain olisimme saaneet ajoissa tiedon, olisimme kyllä uudistaneet sopimuksen ja maksaneet tarvittavat maksut myös haudan kunnossapidosta niin kauan kuin itsellämme elonpäiviä riittää. Nyt jouluna oli taas katkera olo, kun ei ole hautaa, jolle viedä kynttilää. Raija Kuosmanen FM, Hyvinkää
Edellisen johdosta: Kiitos palautteestanne. Ymmärrän hyvin, että tällainen tilanne on aiheuttanut pettymystä ja turhautumista. Vuosittain Helsingin hautausmailla päättyy noin kahdentuhannen haudan hallintaaika. Kyseisen haudan hallinta-aika päättyi vuoden 2004 lopussa. Kirkkolain 17 luvun 2 §:n mukaan hautaoikeus lakkaa ilman irtisanomista. Hautaoikeuden voimassaoloaikaa voidaan oikeudenhaltijan hakemuksesta jatkaa, jollei siitä aiheudu haittaa hautausmaan tarkoituksenmukaiselle järjestelylle tai hoidolle. 2000-luvun alkupuolella hautausmaillamme oli käytäntönä tiedottaa omaisia päättyvästä haudan hallinta-ajasta haudalle laitettavalla ilmoituksella noin kaksi vuotta etukäteen ja toisella ilmoituksella pari kuukautta ennen hallinta-ajan päättymistä. Nykyinen toimintatapamme on se, että tämän vuoden syksyllä laitamme ilmoituksen haudoille, joiden hallinta-aika päättyy vuoden 2016 lopussa. Ilmoituksessa annetaan omaisille harkinta-aikaa kesäkuun 2017 loppuun jatkaa hallintaa halutessaan. Haudan luovutuksen ja hautausten yhteydessä on lähiomaisille kerrottu haudan hallinta-ajan kesto. Se ilmenee myös omaisille luovutetusta hautakirjasta. Olemme juuri kehittämässä asiakastietojärjestelmäämme, jonka avulla voimme tulevaisuudessa lähestyä asiakkaitamme tämän tyyppisissä asioissa moninaisemmin keinoin. Risto Lehto Hautaustoimen päällikkö Helsingin seurakuntayhtymä
Luetuin juttu verkossa Viime lehden luetuin juttu verkossa oli Topias Haikalan artikkeli Home erottaa luokkakavereista.