K&k 2016 nro 13 (14.4) by Kirkko ja kaupunki

www.valomerkki.fi

Afganistanin veteraanista tuli Malmin kirkkoherra »6

Numero 13

Torstaina 14. huhtikuuta 2016

Suomenkielisistä helsinkiläisistä 65 prosenttia kuuluu kirkkoon » 4 – 5

s e l le

L ahn

u p

o j a k k la i

SIRPA PÄIVINEN

Kouluruoan imagoa parannetaan oppilaiden kanssa » 8 – 9

Heidi Fast tekee äänitaidetta psykiatrian potilaiden kanssa » 10 – 11

Suojaa lapsen ehyt arki myös erotilanteessa » 12 – 13

Myös kirkko on nyt uuden äärellä » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

”

Lainasanat

Ei tämä elämä riitä velan maksamiseen. Mutta en ole ainut köyhä tässä maassa. Monilla on vielä vaikeampaa kuin minulla.”

Numero 13

Vankilasta vapautunut elokuvatuottaja Pamela Mandart sivulla 7

14.4.2016

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATRI SAARELA / INSTAGRAM: KUTRIART

Rukous Miten iloiseksi auringonpaiste tekee! Tokkurainen talviolemus ojentautuu, tirkistää kohti taivasta, hymyilee varovaisesti vastaantulijalle. ”Herää, harppu ja kannel! Minä tahdon herättää aamuruskon!” remahtaa psalmilaulaja. Minunkin tekee mieli paukuttaa kelloa, kumautella olan takaa, ottaa pari tanssiaskelta. Mutta eihän sitä nyt. Sentään. Ihan vain salaa riehakoin, käärin onneni piiloon takin sisään. (Kiitos, hyvä Jumala – )

Pääkirjoitus

Muuttuva Helsinki

elsingissä rakennetaan poikkeuksellisen paljon aivan uusia asuinalueita keskustan tuntumaan. Vuosaaren sataman valmistuminen antoi uusia mahdollisuuksia modernille kaupunkilaiselle asumiselle. Arabianranta, Jätkäsaari. Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Keski-Pasila ja niin edelleen. Östersundom, Malmin lentokenttä, Raidejokeri ynnä muut avaavat jälleen uudenlaisia kaupunkielämän muotoja. Kaupunki on kasvanut ja kasvaa yhä. Viimeisen 20 vuoden aikana Helsingin väkiluku on kasvanut yli 100 000 hengellä, vajaasta 520 000:sta runsaaseen 620 000:een, ja kasvu jatkuu. Rakentaminen on välttämätöntä, jotta halukkaille tänne muuttajille löytyisi katto pään päälle. Muutos näkyy myös väestössä. Hätkähdyttävää kehitys on ollut muun muassa asukkaiden äidinkielessä. Kun vuonna 1995 muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä oli väestöstä 3,7 prosenttia, viime vuonna heidän osuutensa oli jo 13,5 prosenttia. Noin 100 000 hengen kasvusta osapuilleen 40 000 on suomenkielisiä ja 60 000 vieraskielisiä. Ruotsinkielisten lukumäärä on pysynyt osapuilleen ennallaan.

Samalla kaupungin uskonnollisuus on muuttunut. Luterilaisen kirkon jäsenistö on vuodesta 1995 vähentynyt noin 30 000:lla eli kahdeksan prosentin verran. Samalla osuutemme koko kaupungin väestöstä on vähentynyt 72,3 prosentista 55,5:een. Kaupunkia on kasvattanut eritoten muilta mailta muuttanut väki. Helsinkiläisistä suomenkielisistä kirkkoomme kuuluu yhä 65 ja ruotsinkielisistä 68 prosenttia. Kirkolle Helsingissä tapahtuvat muutokset aiheuttavat sekä paineita että uudelleen arvioimisen ja asemoitumisen tarpeita. Kirkollisen elämän ja toimintakulttuurin on kehityttävä tämän ja tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi, mikäli yhteisö aikoo pysyä elinvoimaisena. On ratkaistava muun muassa, miten vieraskielisiä palvellaan. Ennen uusille asuinalueille rakennettiin yleensä myös kirkko keskelle kylää ja palkattiin työntekijöitä järjestämään siellä toimintaa. Se ei ole enää tätä päivää. Niukkenevat voimavarat pakottavat pikemminkin luopumaan tiloista ja vähentämään työvoimaa. Kirkon päättäjät ja työntekijät pohtivat parhaillaan pää punaisena sitä, millaiseksi kirkko täällä tehdään. Toimivan kaupunkilaisten kirkon rakentamiseen tarvitaan myös laajaa riviseurakuntalaisten panosta. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Peipposen pesä: kauniimpi, lämpimämpi, kodikkaampi ja paljon ehjempi ihmisen kotia.

Keinokolo eli pönttö tarjoaa oivan avun lintujen asuntopulaan. Miljoona asumusta pitäisi olla koossa vuoden kuluttua toukokuussa.

Jeesus sanoi hänelle: ”Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.”

Kirjailija Juhani Peltonen (1941–1998)

Johanna Mehtola Suomen Luonto-lehdessä 3/2016

Luukkaan evankeliumin 9. luvusta

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Paras sulautua joukkoon. Uskontonsa vuoksi häiritään eniten väkijoukosta erottuvia. Helsingin Rauhanyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Hintikka, Nuoret Muslimit ry:n hallituksen jäsen Nahla Hewidy ja Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nabdornik ovat kolmen suuren kirjan uskonnon harjoittajia.

Hijab ja kipa altistavat häirinnälle Oikeusministeriön häirintäselvityksen mukaan muslimeja leimataan terroristeiksi ja lestadiolaisia pedofiileiksi. Juutalaiset kohtaavat vihapuhetta vaihtoehtomediassa. Teksti Tuija Pyhäranta Kuvat Esko Jämsä

erätysliikkeisiin kuuluvat luterilaisen kirkon jäsenet kohtaavat ainakin jonkin verran uskontoon perustuvaa häirintää ja vihapuhetta. Tämä selviää oikeusministeriön teettämästä vähemmistöryhmien häirintää käsittelevästä selvityksestä. Selvitys perustuu avoimeen verkkokyselyyn, johon vastasi 128 viimeisen vuoden aikana häirintää kokenutta uskonnollisten vähemmistöjen edustajaa. Eniten vastaajissa on muslimeja, juutalaisia ja herätysliikkeisiin kuuluvia kristittyjä. Selvityksessä nostetaan esiin erityisesti lestadiolaisten kohtaama, voimakkaan yleistäväksi koettuun uutisointiin liittyvä häirintä. Raportissa kerrotaan esimerkiksi

lestadiolaisesta opettajasta, joka on joutunut vastaamaan vakaumukseensa perustuviin pedofiliaepäilyihin, sekä lestadiolaisäidistä, jonka migreenin hoitohenkilökunta oli tulkinnut johtuvan naisen asemasta lastentekokoneena. Helsingin Rauhanyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Hintikka tunnistaa lestadiolaisiin liitetyt stereotypiat, mutta arvioi silti, että varsinaista häirintää tai vihapuhetta lestadiolaiset kohtaavat harvoin. – Nämä ovat valitettavia tilanteita, mutta yksittäistapauksia, Hintikka sanoo. Myös selvityksessä todetaan, ettei aineiston perusteella voi tehdä johtopäätöksiä häirinnän yleisyydestä eri vähemmistöryhmissä. Hintikka arvelee lestadiolaisia suojelevan laajemmalta häirinnältä sen, ettei lestadiolaisia erota katukuvasta. – Suomalaiset sietävät erilaisuutta aika huonosti, mutta lestadiolaiset kuuluvat monessa suhteessa enemmistöön. Esimerkiksi musliminaiset ovat heikommassa asemassa, hän sanoo. Terroristi! Näin huusi vieras mies Nahla Hewidylle junassa Pariisin marraskuisten terrori-iskujen jälkeen. Reilu vuosi sitten Charlie Hebdon toimitukseen tehdyn iskun jälkeen Hewidyn sekä hänen siskonsa ja äitinsä ostosreissu Stockmannille keskeytyi, kun vieras nainen ryhtyi haukkumaan heitä terroristeiksi. Brysselin iskujen jälkeen Hewidy on lukenut Facebookista kommentteja, joissa uhkaillaan Suomessa asuvia muslimeja verisellä sodalla. – Häirintä on jatkuvaa, mutta terrori-iskujen jälkeen tilanne aina kärjistyy, hän sanoo.

Hewidyn kokemukset ovat samankaltaisia kuin oikeusministeriön kyselyyn vastanneiden muslimien. Selvityksessä kerrotaan aggressiivisesta huutelusta kadulla, solvauk sista, vihamielisestä tuijotuksesta sekä leimaamisesta terroristeiksi ja raiskaajiksi. Hewidyn mukaan häirintää kohtaavat erityisesti huiviin pukeutuvat musliminaiset. Hän kuuluu Nuoret Muslimit ry:n hallitukseen, joka on järjestänyt muslimitytöille vertaistukitoimintaa. Siellä käsitellään myös häirintäkokemuksia. Usein häirintä on pieniä eleitä ja kommentteja, joita muut eivät välttämättä edes huomaa. – Jos menen bussipysäkille, niin joku saattaa katsoa minua ensin päästä varpaisiin ja siirtyä sen jälkeen pari metriä kauemmaksi, Hewidy kertoo. Juutalaisvastaisuus nousee myös esiin selvityksessä. Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nabdornikin mukaan sen näkyvin muoto on vaihtoehtomedian juutalaisvastainen kirjoittelu. – Niissä puhutaan antisionismista, mutta se on vain keino välttää syytökset juutalaisvastaisuudesta, hän sanoo. Kadulla kipaa käyttävät juutalaismiehet saattavat Nabdornikin mukaan kohdata häirintää erityisesti silloin, kun Israelin ja Palestiinan konflikti on esillä uutisissa. Hän kertoo, että moni aiemmin kipaan pukeutunut lopetti sen käytön edellisen Gazan sodan aikaan kesällä 2014. – Jos pukeutuu tunnistettavasti juutalaiseksi, niin varmasti joskus tulee jotain. Se on kuitenkin Suomessa harvinaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Helsingin juutalaiselle seurakunnalle tulee Nabdornikin mukaan uhkauksia satunnaisesti.

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Pauli Waroma

Kaiken huippu

ämän kolumnisarjan oli tarkoitus käsitellä vain hyviä uutisia, koska ympärillämme lietsotaan jo niin paljon negatiivista. Teen poikkeuksen, sillä eteeni osui kirjoitus, joka ei ollut positiivinen eikä negatiivinen, vaan toteava. Ja sitä sen ei kuuluisi olla. Luin viime viikolla Financial Timesia. Kolmannella sivulla vastaan tuli artikkeli Ydinasepäivitys herättää kilpavarustelupelkoja. Jutussa oli taulukko ydinasemaiden arsenaalista ja tekstissä käsiteltiin tarvetta päivittää Yhdysvaltojen ydinasekalusto. Yhdysvaltain senaatti oli vaatinut päivityksen ehtona sopimukselle, jonka mukaan kokonaisydinasekantaa lasketaan. Sitä perusteltiin myös Venäjän uhan kasvamisella. Melko pienelle käsittelylle jäi hankkeen hinta, biljoona dollaria.

”

Paljastetut Panamanpaperitkin kalpenevat tälle väärinkäytetylle rahamassalle.” Juttu herätti ihmetystä sitä lukiessani, ja mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän se kiteyttää mielestäni kaiken sen, mikä maailmassa on pielessä. Nämä aseet on suunniteltu tappamaan pitkän matkan päästä valtava määrä ihmisiä. Tappamisen ohella aseiden tarkoitus on uhkailla ja pelotella. Ei rakentaa luottamusta lähimmäiseen, vaan pidentää välimatkaa entisestään. Hankkeen budjetti (miljoona miljoonaa) on niin valtava, että sitä on vaikea käsittää. Tai sitä, mitä muuta tuolla rahalla saisi. Kuinka suuri vaikutus vastaavalla budjetilla olisi yhteistä maapalloamme uhkaavan ilmastonmuutoksen ehkäisyyn tai globaalin köyhyyden kitkemiseen. Juuri paljastetut Panaman-paperitkin kalpenevat mittakaavassaan tälle väärinkäytetylle rahamassalle. Aseteollisuus on valtava toimiala, joka työllistää suuren määrän älykkäitä ja koulutettuja ihmisiä. He voisivat käyttää osaamistaan muuhunkin. Vastaavasti älykkäät ja koulutetut ihmiset lukevat asiasta maailman johtavasta talouslehdestä, äimistelevät hetken ja siirtyvät seuraavaan uutiseen. Mitä tulisi tehdä? No ei ainakaan olla nostamatta asiaa esille kolumneissa, joilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Nämäkin asiat kun ovat ihmisten päättämiä. Ja ovat liian vääriä ohitettaviksi. Kirjoittaja on markkinointitoimisto Sherpan toimitusjohtaja. pauli@sherpa.fi

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

1 336 106 Suomen pysyvistä asukkaista 1 336 106 ei ollut viime vuonna ilmoittautunut mihinkään uskontokuntaan. Suurin ikäluokka olivat 25–44-vuotiaat. Enemmistö, 755 585, oli miehiä. Luvut ovat Tilastokeskuksesta. Uskonnottomien lisäksi ryhmään kuuluu esimerkiksi muslimeja, jotka eivät ole rekisteröineet uskontoaan Suomessa.

Kiinaa, viroa, ve Kirkko Helsingissä järjestää toimintaa monella kielellä. Silti suomenkielisistä helsinkiläisistä kirkkoon kuuluu selvästi suurempi osuus kuin muunkielisistä. Teksti Topias Haikala Kuva Sirpa Päivinen

un suomalainen pappi saarnaa, kiinalainen pettyy helposti. Ei siksi, että saarnan sissällössä ällössä olisi mitään vikaa, vaan koska saarnat ovat liian lyhyitä. – Jos saarnaan 15 minuuttia, suurin osa seurakuntalaisista on pettyneitä. Onko pappi laiska, kun puhui niin vähän? Paulos Huang nauraa. Huang on kiinankielisen seurakuntatyön pastori Kallion seurakunnassa. Hän on tuplatohtori, teologiasta ja filosofiasta, uskontotieteen dosentti Helsingin yliopistossa ja innokas Luther-fani. Hän on kääntänyt kiinaksi kokoelman Lutherin saarnoja, ja seuraava käännös on työn alla. Alppilan kirkolla kokoontuu säännöllisesti parin sadan luterilaisen kiinalaisen porukka. Lähes kaikki ovat ensimmäisen sukupolven kristittyjä, ja suurin osa on Huangin kastamia. Keski-ikä on matala, alle 40 vuotta. Uusia kastettavia tulee vuosittain kolmisenkymmentä. Luterilainen kirkko järjestää Helsingissä toimintaa kiinan, arabian, viron, venäjän ja englannin kielellä. Myös ainakin somalin-, kurdin- ja espanjankielistä työtä suunnitellaan. – Valinta perustuu pitkälti siihen, että Helsingissä on paljon tämänkielistä väkeä, jolla on kiinnostusta olla kirkon yhteydessä, kertoo Helsingin seurakuntien vastaava kansanvälisen työn sihteeri Heidi Rautionmaa. – Erikielisen seurakuntatyön vakiintuminen alkaa yleensä toimintapiiristä, joka lähtee kehittymään. Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät hoitavat erikielistä seurakuntatyötä kimpassa. Pääkaupunkiseudun kiinalainen ja virolainen työ sijaitsee Kalliossa, arabiankielinen Herttoniemessä. Ulkomaalaistaustaiset seurakuntalaiset edustavat usein vähemmistöä maanmiehistään. Esimerkiksi Paulos Huangin arvi-

on mukaan Helsingin noin 10 000 kiinalaisesta vain pari prosenttia kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toisaalta vieraskieliseen seurakuntatyöhön osallistuu paljon ihmisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Maahanmuuttajien määrä vaikuttaa myös kirkon kokonaisjäsenprosenttiin Helsingissä: kaikkiaan kirkkoon kuuluu noin 55 prosenttia helsinkiläisistä, mutta suomenkielisistä noin 65 prosenttia. Kiinankielisillä seurakuntalaisilla ei juuri ole kristillistä taustaa, joten Paulos Huang pääsee keskustelemaan perusasioista. Hänen mukaansa kristinusko on vaikea pala keskivertokiinalaiselle. – Perinteisen kiinalaisen kulttuuri-isänmaallisuuden näkökulmasta kristinusko on ulkomaalainen, länsimainen uskonto. Kiinalainen on pitkästä kulttuuriperinteestään yleensä ylpeä, Huang selittää. On muutakin. Kiinalainen on usein valistusajattelija, joka kysyy, voiko Jumalan todistaa, ja pragmaatikko, joka tahtoo tietää, mitä hyötyä uskosta on.

”

En voi lähteä siitä, että kaikki tietävät, kuka Jeesus on.” Vironkielisen työn pastori Mira Salmelainen

Kiinalainen on kuitenkin myös rajallisuutensa äärellä oleva ihminen, jolle voi käydä kuten Pekingissä nuorena opiskelleelle Huangille. – Minulle tuli ajatusmaailman kriisi ja elämän paradoksin kohtaaminen, enkä tiennyt miten ratkaisisin sen, Huang kertoo. Sitten hän tutustui kristittyihin, ja hänelle avautui uusi tapa nähdä maailma. Eräänä kesänä vuosia sitten teologian opiskelija Mira Salmelaisella oli ylimääräistä aikaa. Hän etsi huvikseen Yleltä viron kielen opetusvideoita, innostui ja ilmoittautui syksyllä alkeiskurssille yliopistolla. Seurasi Lähetysseu-

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

enäjää…

Arkkipiispa: malttia nais- ja miesparien vihkimiseen

KIRKON KUVAPANKKI / AARNE ORMIO

Kirkko ja kaupunki kertoi 7.4. ilmestyneen lehden artikkelissa Julistan teidät aviopuolisoiksi, että jotkut helsinkiläispapit aikovat vihkiä nais- ja miespareja heti, kun avioliittolaki sen sallii ensi maaliskuussa. Uutinen julkaistiin 23.3. K&k:n, Essen ja Vantaan Laurin verkkomediassa Valomerkki.fi. Arkkipiispa Kari Mäkinen

otti asiaan kantaa Ylen Ykkösaamussa 9.4. – Itse ajattelen, että pitää malttaa kulkea kirkon oman järjestyksen kautta, Mäkinen sanoi Ylelle. Ylen mukaan Mäkinen ymmärtää, että papit haluavat olla ihmisen rinnalla, mutta hän ei usko omavaltaisuuteen. Kirkon oma ohjeistus sallii tällä hetkellä vain rukoilemisen samaa sukupuolta olevan parin kanssa ja heidän puolestaan.

Hallitus leikkaa lisää kehitysyhteistyöstä Kehitysyhteistyöstä otetaan entisten leikkausten lisäksi vielä 25 miljoonaa euroa vuodesta 2018 lähtien. Kehitysyhteistyöstä leikattiin jo aiemmin leikkauskohteista suhteellisesti eniten. – On valitettavaa, että hallitus on päättänyt leikata lisää kehitysyhteistyöstä. Maailmassa on nyt enemmän ja vaikeampia humanitaarisia kriisejä kuin koskaan aiemmin. Hätä lähtömaissa ja pakolaisleireillä on suuri. Tilanteen ratkaiseminen vaatii välitöntä rea-

gointia sekä sitoutumista pitkäjänteiseen työhön ja tukeen. Tässä suhteessa hallituksen politiikka on erittäin lyhytnäköistä, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg. Kehitysyhteistyömäärärahat ovat tämän myötä kehyskaudella keskimäärin 0,39 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kehitysyhteisvarojen kasvattamisesta 0,7 prosenttiin karkaa yhä kauemmas.

Oikaisu

Keskuspuisto-jutun Katoaako metsän tuntu? oli kirjoittanut Marko Leppänen, ei jutun tilaaja Eira Serkkola.

Viime viikon lehdessä ilmestyneen

Kävijöitä riittää. Pastori Paulos Huang pitää Alppilan kirkolla joka sunnuntai kiinankielisen messun.

HELSINKIMISSIO Tuomasmessussa

riin. Kaikkia ei hengellinen puoli kiinnosta, mutta se ei Salmelaista haittaa. – Olemme kaikilta lähtökohdiltamme hengellinen yhteisö, mutta varmasti poikakerho on vähemmän hengellinen kuin raamattupiiri. Koska kristillinen perinne on monille virolaisille vierasta, Salmelaiselle esitetyt teologiset kysymykset tuntuvat toisinaan pinnallisilta. – Toisaalta usein ne asiat, jotka tuntuvat pinnallisilta, ovatkin syvää teologiaa. Virolaisilta tulee usein huomioita, jotka eivät ole lapsellisia, mutta lapsenomaisen

Kymmenen yleisintä äidinkieltä Jos kotimaisia kieliä ei lasketa, Helsingin seurakuntien jäsenet puhuvat äidinkielenään eniten seuraavaa kymmentä kieltä:

1. venäjä, 1189 puhujaa 2. viro, 567 puhujaa 3. englanti, 428 puhujaa 4. kiina, 142 puhujaa 5. saksa, 124 puhujaa

6. espanja, 101 puhujaa 7. ranska, 75 puhujaa 8. thai, 47 puhujaa 9. portugali, 25 puhujaa 10. lingala, 23 puhujaa

Lähde: Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisteri

tarkkoja. Sellaisia, joita ei itse osaa edes ajatella, Salmelainen kertoo. Luterilainen kirkko antaa tilojaan myös ulkomaalaistaustaisille kristityille, jotka eivät ole luterilaisia. – Esimerkiksi Alppilan kirkossa kokoontuu kamerunilainen presbyteeriporukka, joka haluaa pitää kiinni presbyteerikaavasta, Heidi Rautionmaa kertoo. Suomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten kristittyjen kulttuurissa ja ajattelussa voi Rautionmaan mukaan olla huomattavia eroja. Kirkolla on vain väljä virallinen ohjeistus siitä, ketkä saavat käyttää kirkon tiloja, ja käytännössä asiasta päättää yleensä kirkkoherra. – Vuoropuhelu ja yhteistyö ovat tärkeitä. Emme anna kenellekään avaimia käteen ilman että tiedämme, mitä siellä tehdään, Rautionmaa sanoo. Uusia kontakteja syntyy jatkuvasti. Viimeksi luterilaiseen kirkkoon otti yhteyttä armenialainen ryhmä, joka etsi kokoontumistiloja. Keskustelut yhteistyöstä ovat kesken.

17.4. klo 18 Agricolan kirkossa

Saarna Olli Valtonen Liturgia Sari Vapaavuori Messun juontavat Kristiina Backberg ja Marja Jussila Musiikkivieraana Johanna Rusanen-Kartano Inna Vintturi yhtyeineen

tuomasmessu.fi

ran työharjoittelu Virossa, ja nyt Salmelainen työskentelee vironkielisen seurakuntatyön pappina Alppilan kirkolla. Virolaisia ja kiinalaisia kristittyjä yhdistää se, että kristinusko on molemmille usein uusi asia. – Esimerkiksi kun pidän rippikoulua, en voi lähteä siitä, että kaikki tietävät, kuka Jeesus on, Salmelainen selittää. Vironkieliseen messuun osallistuu yleensä kolmisenkymmentä ihmistä, perhekerhoon vähän enemmän. Seurakunta on monille paikka, jossa tapaa tuttuja, voi puhua äidinkieltään ja tarjota lapsille kosketusta virolaiseen kulttuu-

Mikael Agricolan kirkko › Tehtaankatu 23, Helsinki › ratikka 3 ja bussit 14 ja 18

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Malmin uusi kirkkoherra on rauhanturvaajaveteraani Heikki Arikan kotialbumi

Heikki Arikka asettuu Helsingin suurimman seurakunnan paimeneksi Malmille.

almin uusi kirkkoherra Heikki Arikka on maailmankiertäjä, joka on ollut sotilaspappina Libanonissa ja Afganistanissa. Hän on asunut myös Moskovassa, Kööpenhaminassa ja Tallinnassa. Maailmalla eläminen ja työskentely ovat antaneet perspektiiviä elämään. – Pidän itseäni pikemminkin ihmisenä ja kristittynä kuin esimerkiksi suomalaisena ja helsinkiläisenä. Varsinkin kriisialueilla työskennellessään Arikka on joutunut laajentamaan tajuntaansa. Mikään inhimillinen ei ole hänelle vierasta. Toivon näköaloja löytyy myös pahoissa paikoissa. – En hätkähdä enkä väsy ihan pienestä. Sen sijaan hän vakuuttaa, että sotilasorganisaation johtamistapa ei siirry Malmin seurakuntaan. – Haluan olla paimen ja yhteisön luottomies pikemmin kuin komentaja. Minusta on hienoa demokraattista kehitystä, että maallikko johtaa seurakuntaneuvostoa. Arikka aikoo asettua virkaansa ja uusille kotikulmilleen pitkän tähtäimen sitoumuksella, eläkeikään saakka. Virkaa tavoitteli yhdeksän hakijaa, joista seurakuntaneuvosto äänesti. Malmin nykyinen kirkkoherra Pertti Simola jää eläkkeelle lokakuun alusta. Arikka on työskennellyt aiemmin seurakuntapappina sekä

Työkokemusta aavikolta. Heikki Arikka oli kaksi vuotta sitten sotilaspappina Mazar-i Sharifissa Afganistanissa. – Aion panna kasvoni ja kroppani likoon Malmin seurakunnan puolesta.

kotimaassa että ulkomailla. Kymmenkunta vuotta sitten hän siirtyi seurakuntayhtymän hallintotehtäviin. Viime syksystä hän on ollut Innofactor Oy:n seurakuntien tietojärjestelmien asiantuntijana. Arikka on ollut aktiivinen myös luottamusmiehenä sekä kirkon hallinnossa että kokoomuksen paikallispoliitikkona Raisiossa. – Olen koettanut toteuttaa tavoitetta ”think global, act local” eli ajatella suuria, mutta toimia paikallisyhteisössä. Olen ollut mukana jalkapalloseurassa, opettanut purjehdusta ja tehnyt huoltohommia poikieni jääkiekkojoukkuessa. Obaman valinta Amerikan presi-

”

En hätkähdä enkä väsy ihan pienestä.” Heikki Arikka

dentiksi innosti minut politiikkaan. Malmille siirtyessään Arikka jättää kaikki luottamustehtävät. Kirkkoherran kuuluu olla kaikkien palveluksessa ilman, että mielipiteet erottelevat. – Olen huomannut, että kaikkia ihmisiä kaikissa kulttuureissa

liikuttavat samat kolme suurta kysymystä: kuka minä olen, mitä minusta tulee isona ja olenko rakastettu, kelpaanko? Kirkon ja paikallisseurakunnan tärkeä tehtävä on tukea ihmisiä heidän etsiessään vastauksia näihin kysymyksiin ja viestittää sanomaa armosta, rakkaudesta, uskosta ja toivosta, Arikka kiteyttää. Pohjois-Helsinki on Arikasta kiinnostava alue. Hän esittelee itsensä papin roolin lisäksi kolmen pojan isänä ja paikallisaktivistina. Vapaa-ajallaan hän liikkuu innokkaasti sekä käy konserteissa ja näyttelyissä.

– Minua innostavat eniten kohtaamiset ihmisten kanssa. Aion panna kasvoni ja kroppani likoon Malmin seurakunnan puolesta. Toivon siis, että missä tahansa liikunkin, minut tunnistetaan ja tiedetään, että tuo on meidän pappi, Arikka toteaa. Malmi on hänen mielestään kiinnostava seurakunta, koska se on kuin Suomi pienoiskoossa. – Helsingissä ratkaistaan Suomen kirkon tulevaisuus. Mitä siellä tehdään tai ei tehdä, vaikuttaa koko Suomen kirkkoon. On mahtava mahdollisuus päästä vaikuttamaan. Salla Korpela

Helsinkiläinen, kerro mitä kirkolta haluat Kirkko Helsingissä on tekemässä kenties kaikkien aikojen suurinta muutosta. Kaupunkilaisilta toivotaan kommentteja. Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki on vaikeassa paikassa. Hänen pitäisi selittää muutamalla lauseella, mistä on kyse Helsingin seurakuntien virittelemässä toimintakulttuurin muutoksessa. – Kirkko Helsingissä ei ole ehkä koskaan yrittänyt tehdä näin isoa yhtäkkistä muutosta, Rintamäki sanoo. Kyse on hänen mukaansa siitä,

että kirkon toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Kirkon tehtävä on vastata muutokseen tahtovasti eikä ajautuen. Helsingin seurakuntien täytyy säästää kolmen vuoden aikana 15 miljoonaa euroa. Harvoja jäseniäkään kiinnostaa kokoontuminen kirkolle, ja Helsinki käy yhä monikulttuurisemmaksi. Tässä maailmassa kirkon tulisi toimia. – Meidän täytyy tehdä sellainen kirkko, joka vastaa helsinkiläisten

hengellisiin tarpeisiin, Rintamäki sanoo. Helsingin vastaus on 33-kohtainen toimintakulttuurin muutosehdotelma, jota aletaan käydä läpi seurakuntalaisten kanssa. Yksi oleellinen tavoite on seurakuntalaisen ja seurakunnan työntekijän roolin muuttaminen. – Seurakuntalaiset ovat tulevaisuudessa enemmän tekijöitä kuin aiemmin, ja työntekijöiden tehtäviä monipuolistetaan, Juha Rintamäki hahmottelee. Paljon muutakin on mielessä. Toimitiloja vähennetään ja jäljelle jäävät otetaan monipuolisempaan käyttöön. Seurakuntien, järjestöjen ja seurakuntayhtymien yhteistyötä lisätään. Seurakuntalaisiin

pyritään olemaan tiiviimmin yhteydessä. Etsitään hädänalaisimmat. Reagoidaan ajankohtaisiin asioihin yhtä ripeästi ja rohkeasti kuin viime syksynä, jolloin kirkon tiloihin majoitettiin pikavauhdilla turvapaikanhakijoita. Satsataan viestintään yhä enemmän. – Tällaisilla toimilla turvataan kirkon asema tulevaisuudessa. Paketti kuulostaa massiiviselta ja monimutkaiselta. – Muutokseen liittyy monenlaisia elementtejä. Se ei ole koskaan helppoa, Juha Rintamäki toteaa. Huhtikuun puolivälissä kaikki halukkaat pääsevät kertomaan mielipiteensä ehdotuksista. Osoitteeseen www.kaupunkilaistenkirkko.fi avataan perjantaina 15.4.

verkkoaivoriihi. Sivustolla pääsee muun muassa osoittamaan tikkataulun avulla, kuinka hyviä ehdotukset omasta mielestä ovat. – Nämä palautteet vaikuttavat ihan oikeasti, kertoo hankkeen erityisavustaja Eeva Salonen Helsingin seurakuntayhtymästä. Vuonna 2012 kirkko Helsingissä keräsi seurakuntalaisten näkemyksiä siitä, millainen kirkon pitäisi olla. Vastauksista koottiin Toiveiden kirkko -niminen julkaisu. Salosen mukaan silloin kerätyt kommentit ovat jo vaikuttaneet Helsingin seurakuntien strate giaan ja toimintasuunnitelmaan. – Silloin kerättiin ideoita, ja nyt katsomme, menemmekö oikeaan suuntaan, Salonen sanoo. Topias Haikala

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Lohtupaikka. Kampin kappelista on tullut Pamela Mandartille tärkeä latautumispaikka, jossa hän käy monta kertaa viikossa. – Viereinen kauppakeskus on vireä melukeidas, jossa nautin vilinästä ja ihmisistä.

Lohtua vararikossa Konkurssi ja vankeus pakottivat Pamela Mandartin aloittamaan taas tyhjästä.

Teksti ja kuva Sari Saaristo

evättalvella 2015 kirjailija Pamela Mandart oli vararikossa, veloissa ja juuri vapautunut vankilasta. Tv- ja elokuvatuottajana kymmeniä vuosia työskennellyt Mandart oli tuomittu törkeästä petoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä vankeuteen. Tuotantoyhtiö, jonka toimitusjohtajana Mandart oli toiminut, oli ajautunut konkurssiin. Syytökset ja tuomio tulivat yllätyksenä. – Luotin siihen, että viimeistään oikeudessa kaikki asiat selviävät ja väärinkäsitykset selvitetään. Pitkään aikaan minulla ei ollut edes asianajajaa. Lopputulos oli jonkinlainen järkytys, Mandart tunnustaa. Suru, hämmennys, turhautuminen ja kiukku valtasivat hänen mielensä. Tuo kaikki on nyt kuitenkin jo mennyttä. Mandart päätti katsoa eteenpäin. Pamela Mandartin kontolla on miljoonavelka, joka lyhentyy 200 euroa kuussa. Velan korot elävät omaa elämäänsä. – Ei tämä elämä riitä velan maksamiseen. Kuukausittainen kulutus tulee suunnitella huolella. Kun vuokra on maksettu, jää Mandartille ruokaan, vaatteisiin, lääkkeisiin ja muuhun elämään 150 euroa kuussa. Hän elää hyvin vaatimattomasti ja laskee tarkkaan, mihin vähät euronsa kuluttaa. – Mutta en ole ainut köyhä tässä maassa. Monilla on vielä vaikeampaa kuin minulla, jolla on sentään terveyttä ja hyvät ihmissuhteet. – Kynnys mennä leipäjonoon oli korkea. Jonossa tajusin kuitenkin heti, että me kaikki tässä olemme ihmisiä, yk-

silöllisine tarinoinemme. Siinä oli jopa jotain lohdullista, Mandart muistelee. Vaikeuksien keskellä olisi helppo katkeroitua. Mandart sen sijaan kehottaa tarttumaan tietoiseen hyväksymiseen: – On hyväksyttävä, että nämä ovat nyt minun elämäni asetukset, Mandart toteaa mutkattomasti. – Tämä on asia, joka minulle on tapahtunut. Mutta ei se määritä sitä, kuka minä olen. Tie tyyneyteen ei ole ollut ihan helppo. – Alussa tuntuu siltä, että tästä ei voi ikinä selvitä. Edessä on suuria, vaikeita tunteita, joiden käsittely tuntuu mahdottomalta, Pamela Mandart kuvailee. Tunteiden kohtaaminen vaatii uskallusta. – Asioiden prosessoimiseen kannattaa varata sellainen ajankohta päivästä, jolloin tunteita on itselle sopivinta työstää. Minä pyhitin asialle aamut. Mandart korostaa, että liikaa ei pidä haukata kerralla. Viisi minuuttiakin riittää, jos enempää ei pysty. Ajatuksiaan voi purkaa kirjoittamalla, laulamalla, puhumalla, tanssimalla. – Loppupäivälle on hyvä kehitellä muuta tekemistä, vaikka vähän väkisin. Koko päivää ei saa käyttää tunteissa lillumiseen, sillä sitä ei kukaan kestä eikä se vie eteenpäin. Oikeusprosessi ja konkurssi pistivät Pamela Mandartin elämän ulkoiset puitteet uusiksi. Paluu lapsuudesta tuttuun köyhyyteen on avannut silmät yhteiskunnan epäkohdille. – Köyhiä leimataan, ihmisiä heitellään luukulta toiselle – heille ei jää edes toivoa. Mandartille ulkoisista asioista luopuminen oli lopulta koko prosessin helpoin osuus. – Olen aina arvostanut henkisiä voimavaroja enemmän kuin materiaa. Köyhäkin voi elää rikasta ja hyvää elämää. Pahimpaan ahdinkoon hän sai tukea kirkon diakoniatyöltä. Kaikesta saamastaan avusta kiitollisena hän tekee nyt itse vapaaehtoistyötä Vantaan seurakuntien Yhteinen pöytä -hankkeessa. Myös hyvien ystävien tuki kannattelee kriisissä. – On ollut arvokasta kokea, ettei kukaan läheiseni kääntänyt minulle missään vaiheessa selkäänsä.

Mandart ei kuitenkaan halunnut puida mustimpia tunteitaan ystäviensä kanssa, vaan haki keskusteluapua ammattilaisen pakeilta. Köyhyyttä pidetään yhtenä merkittävimpänä syrjäytymiseen johtavana tekijänä. Omasta kokemuksestaan Pamela Mandartkin tietää, miten helposti köyhä jää neljän seinän sisään. – Mutta erakoituminen ei tee kenellekään hyvää. Ihminen saa virtaa toisista ihmisistä, Mandart huomauttaa. Hän on löytänyt latautumispaikkoja niin luonnosta kuin taidenäyttelyistäkin. Yllättävää kyllä, myös kauppakeskukset voivat hänestä olla virvoittavia paikkoja. Ne ovat helppo tapa päästä ihmisten läheisyyteen. Mandartin kaikkein rakkain paikka on Kampin kappeli. – Tänne voin tulla huoahtamaan ilman, että kukaan kyselee syitä tai motiiveja. Käyn kappelissa monta kertaa viikossa vain kuuntelemassa hiljaisuutta ja aistimassa kappelin kauneutta.

”

Koko päivää ei saa käyttää tunteissa lillumiseen, sillä sitä ei kukaan kestä eikä se vie eteenpäin.”

Surkuttelun tai vanhojen vatvomisen voimaan Pamela Mandart ei usko. – On parempi päättää, että haluaa nähdä mahdollisuudet ja kaiken hyvän, mitä elämässä on. Ihminen voi olla toisille ihmisille ilon ja toivon apostoli, kaikissa kohtaamisissaan. Sellainen haluan itsekin olla. Vankeusaikanaan Mandart viimeisteli pitkään kypsynyttä omaelämäkertaansa Vaarallinen elämä (Nemo 2016). Kun kirja tuli viimein ulos, tuli vapautunut olo, ja lähes kymmenen vuotta kestänyt elämänvaihe jäi taakse. Mitä olet oppinut? Sille kysymykselle Mandart nauraa. – En ole oppinut yhtään mitään! Katsos, kun kaikissa elämänvaiheissani olen yrittänyt tehdä parhaani.

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi Esko Jämsä

Kaupungin kasvo: Tuukka Perhoniemi

Katse ylös Tähtiopas Tuukka Perhoniemi, 39, tähyää Kaivopuistossa taivasta. Päässään hänellä on hopealinssiset rillit, jotka ovat kuin vanhasta science fiction -leffasta. Ollaan Ursan tähtitornilla ja laseilla on tärkeä tarkoitus: suojata silmiä auringolta. Tähtiharrastajat eivät ole pelkkiä yökyöpeleitä. Myös auringon suunnalla tapahtuu kiinnostavia ilmiöitä. – Esimerkiksi 9. toukokuuta tapahtuu Merkuriuksen ylikulku auringon editse. Jos sää on kirkas, pidetään täällä tornilla silloin yleisönäytäntö. Tähtitieteen kansantajuistaja on vetänyt 1990-luvun lopusta alkaen tähtitaivaan peruskursseja ja näytäntöjä. Myös Ursan liikuteltavan telttaplanetaarion kanssa keikkoja on kertynyt rutkasti, lähinnä kouluihin. Teoreettisesta filosofiasta väitellyt mies pyrkii johdattelemaan ihmisiä oivalluksiin. – Ajatella, että juuri nyt me istumme täällä ja meillä on tällainen planeetta. Ei meillä aina tule tätä olemaan. Sen ajatteleminen on vaikeaa ja radikaalia, mutta niin se vaan menee, hän miettii. Universumin mittakaavat ylittävät reippaasti käsityskyvyn. Filosofit, kuten Immanuel Kant, ovat pitäneet tätä hämmennystä voimakkaana ylevän kokemuksena. – Todellisuus on niin paljon mielikuvitusta ihmeellisempää ja rikkaampaa, että ei mitään rajaa, Perhoniemi sanoo. Hän huomauttaa, että tähtitieteelliset asiat eivät koske vain kaukaisia galakseja. Ne liittyvät kaikkeen elinpiirissämme. Planeettamme eri osien suhde aurinkoon merkitsee erilaisia ilmastoja; ilmastot puolestaan erilaisia väestöjä, elämäntapoja, maailmankuvia. Mieluiten Perhoniemi yhdistää taivaan tarkkailun muuhun ympäristön kokemiseen. Hän saattaa piipahtaa kiikareineen yösydännä Vanhankaupunginlahden pitkoksille. Auringon ja kuun

Mainettaan maukkaampi kouluruoka Maksuton kouluruoka on maailmanluokan harvinaisuus, joka kärsii imago-ongelmasta. Mainetta petrataan oppilaiden osallistamisella ja uusilla resepteillä. Teksti Maarit Piippo Kuva Sirpa Päivinen

nousujen ja laskujen kannalta hyvä paikka on Käpylän Taivaskallio. Hän ei panisi pahakseen, jos kaupunki uskaltautuisi katulamppujen sammutustempaukseen. Edes yksi sopiva hetki ilman valosaastetta – ja näkisimme Linnunradan koko kauneuden. Perhoniemi on asunut New Yorkissa ja Barcelonassa kirjailijaelämää viettämässä. Hän on kääntänyt filosofian ja tähtitieteen teoksia ja kirjoittanut myös omaa tuotantoa, kuten mittojen ja mitattavuuden kysymyksiin sukeltavan Mitan muunnelmat (Vastapaino, 2014). – On tavallaan aika elitististä, että on varaa vain olla ja kirjoittaa, painia ajatustensa kanssa. Mutta taustalla on myös ajatus toisten hyväksi toimimisesta, miten se sitten toteutuukaan. Viime vuonna hän oli mukana perustamassa tähtitieteen seuraa Länsi-Afrikan Beniniin ollessaan siellä Villa Karon taiteilijaresidenssissä. Seuran pesämuna oli Ursan lahjoittama kaukoputki. – Tein kouluvierailuja ja pidin kylissä tähtinäytöksiä. Ja kyllä: olin näkevinäni ihmisten kasvoista, että heidän maailmaansa on juuri tullut uusia palasia. Perhoniemi soittaa perkussioita ja laulaa folk-melskettä kokoonpanossa nimeltä Hermanni Turkki. Pilke silmäkulmassa hän innostuu vertaamaan bändissä musisointia ihanteelliseen maailmaan. – On sääntöjä, tiukkoja ja löysiä. Yritetään pelata yksiin, olla samassa rytmissä, ja kaikki haluavat homman toimivan.

P.S.

Asun nyt Käpylässä, mutta tulevaisuus voi viedä ihan muualle. Jos voisin, ratkaisisin kaikki ongelmat. Minua harmittaa, kun kohtaan ihmisiä jotka eivät yritä. Marko Leppänen Huhtikuu on viimeinen tähtitaivaan tarkkailuun sovelias kuukausi. Ilta taivaalla loistaa kirkkaana Jupiter. www.ursa.fi

ahnapuikkoja, kuoriperunoita ja kermaviilikastiketta. Lisukkeena punajuurta, porkkanaraastetta ja kurkkua. Tarjottimelle päätyy myös näkkäriä kasvisrasvalevitteellä ja lasi rasvatonta maitoa. On aamupäivä helsinkiläisen Puistolanraitin koulun Nurkan toimipisteessä, ja alakoululaiset saapuvat luokka-asteittain lounastamaan monitoimitalon pieneen ruokalaan. Ollaan suomalaisen innovaation, kiitetyn ja parjatun maksuttoman kouluruoan, äärellä. Vuodesta 1948 lähtien Suomi on Ruotsin ohella ainoana maailmassa tarjonnut lounaan ilmaiseksi kaikille koululaisille. Asiantuntijat brittikokki Jamie Oliveria myöten ovat ylistäneet suomalaista kouluruokajärjestelmää, mutta kantautuuko hyvä maine koulujen arkipäivään? – Ihan ok, melkein yhtä hyviä kuin kalapuikot, kommentoi Eino Mantere 5C-luokalta lahnapuikkoja, jotka edustavat uutta, trendikästä lähiruokaa koulujen ruokalistoilla. Helsingin kaupungin palvelukeskus on tuottanut ruotoisen roskakalan maineessa olevasta kotimaisesta lahnasta ruodotonta kalamassaa, josta valmistetut lahnapuikot on otettu kouluissa hyvin vastaan. Silti myös ne perinteiset kalapuikot ovat säilyneet koululaisten suosikkiruokien joukossa vuodesta toiseen lihamakaronilaatikon, pinaattilettujen ja ohrapuuron ohella.

Puistolanraitin koululaisten suosiossa ovat erityisesti tortillat kasvistäytteellä. 11-vuotiaat Emilia Utter ja Peppi Vuorikoski toivoisivat ruokalistalle myös kiinalaista ruokaa, joka on tullut tutuksi perheen ravintolavisiiteillä. Kansainvälisyys on nousevia trendejä koulujen menuissa paikallisuuden ohella. Helsingissä 70 prosenttia raaka-aineista on tuotettu Suomessa, ja kouluruoan annoshinta on 1,90 euroa. Puistolanraitin koulussa, kuten alakouluissa yleensäkin, lähes kaikki koululaiset osallistuvat ruokailuun ja ainakin maistavat jotain. Helsingin yläkouluissa kouluruokailun käyttöaste vaihtelee 80 ja 90 prosentin välillä. Helsingin kaupungin ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki kertoo, että lukioissa kouluruoan arvostus taas lisääntyy. – Ravitsemuksellisuus, mieluisuus, vaihtelevuus, selkeys ja turvallisuus, listaa Rintamäki kouluruoan laatutekijöitä. Myös ruoan ulkonäkö on tärkeä kriteeri, ja suunnittelussa on kiinnitetty huomiota ruoan tunnistettavuuteen. Helsingin opetusvirasto ja palvelukeskus tekevät kouluissa ruokailijakyselyn joka toinen vuosi, ja viimeisimmässä kyselyssä kouluruoan yleisarvosana oli 3,2 (asteikolla 1–5). Kriittisimmin oppilaat suhtautuivat kasvisruokapäivään, mutta myös ruoan maku ja ulkonäkö sekä ruokailutilanteen kiireisyys saivat kritiikkiä. – Lasten kritiikki kasvaa iän myötä, ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa lähes kaikki kolmasluokkalaiset pitivät kouluruokaa miellyttävämpänä kuin esimerkiksi kuudesluokka laiset. Kavereiden mielipiteet ja ryhmäpaine vaikuttavat vanhempien oppilaiden ruokailuvalintoihin, kertoo Rintamäki.

Energian lähteillä Kivikon hiihtohalli

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Aikaa lounaalle. Puistolanraitin koulun viidesluokkalaiset Jenna Jokinen (vas.), Eino Mantere, Peppi Vuorikoski ja Emilia Utter syövät lounaaksi lahnapuikkoja perunoiden ja salaattien kera. He toivovat puolen tunnin ruokataukoa, jotta jonotuksen jälkeen ehtisi syödä rauhassa.

Helsingin opetusvirasto kannustaa kou luja perustamaan ravintolatoimikuntia, joissa kouluruokailun miellyttävyyteen voidaan vai kuttaa paikallistasolla oppilaiden, opettajien ja keittiöhenkilökunnan kesken. Tavoitteena on oppilaiden osallisuuden lisääminen ja kehitys ideoiden kerääminen. Salaatin tarjoaminen erillisinä ainesosina on eräs onnistuneista uudistuksista kouluruo kailussa. Kun kasvikset ja vihannekset ovat selkeästi valittavissa, jokainen saa mieluisensa annoksen ja hävikki vähenee. Myös mausteita on aiempaa runsaammin oppilaiden käytössä, ja esimerkiksi Puistolanraitin koulussa tulinen jalopeno on suolan ja soijan ohella suosittu makulisä. Palautetta Puistolanraitin koululaiset an taisivat mielellään, mutta palautelaatikko on poistettu ruokalasta. Mielipiteitä kuitenkin

”

Salaatin tarjoaminen erillisinä ainesosina on eräs onnistuneista uudistuksista kouluruokailussa.”

kuunnellaan, ja kouluun on juuri perustettu ravintolatoimikunta, minkä ansiosta ketsup pipurkin sijainti muutettiin kätevämpään paikkaan. Ihannetilanteessa ruokailu sujuisi kiireettö mästi ja ilman jonotusta. – Ruokatauko saisi olla puoli tuntia ja ruoka pisteitä voisi olla useampia, toivoo 5C-luokka lainen Jenna Jokinen. – Joskus jonottamiseen kuluu puolet ruoka tauosta, ja silloin pitää syödä kiireellä, kuvaile vat luokkakaverit arjen tilanteita. Kouluruokailu on joukkoruokatilanne, jossa jonotusta ei pystytä täysin välttämään. Kouluruokailusta väitöstutkimuksen tehnyt Kristiina Janhonen pohtii, voitaisiinko jono tuksesta tehdä hauskaa ja yhteisöllistä. – Yhdeksäsluokkalaisten parissa tehdyssä

tutkimuksessa tuli ilmi, että syömisen sosiaali suus ja ruokalan miljöö ovat kouluruokailussa tärkeää. Suosioon vaikuttaa, miten ruoka on asetettu esille sekä millainen ruokala on ääni maailmaltaan ja fyysisenä ympäristönä, Janho nen kertoo. Vaikka keskimäärin 80 prosenttia koulu laisista yhä syö kouluruokaa, piilee ilmiössä imago-ongelma. Maksuttoman terveellisen lounaan arvostaminen lähtee koululaisten omakohtaisen merkityksen löytymisestä. – Tutkimukseni mukaan kouluissa tarjolla oleva ruoka on pääosin koululaisten toiveiden mukaista. Ongelma ei ole niinkään ruoassa, vaan asen teissa. Koululaisten osallistaminen ruokailun kehittämisessä sekä avoin keskustelu ja vuoro vaikutus voisivat muuttaa kielteisten asentei den kierrettä, toteaa Janhonen.

Kaupungilta bongattua Marianne Ahola

Maan suurin aurinkovoimala

Vesa Kippola / Helen Oy

Kivikossa sijaitsee varsin monikäyttöinen hal lirakennus. Sen sisällä hiihdetään jo alkusyk systä, kun luonnonlumista vasta haaveillaan Helsingissä. Katto taas on kevään mittaan peitetty aurinkopaneeleilla, joita on asennettu 2 992 kappaletta. Pian niiden avulla saadaan aurinkoenergiasta sähköä. Kiinalaiset aurinkopaneelit täyttävät heh taarin laajuisen alueen. Helen Oy:n uuden aurinkovoimalan arvioidaan tuottavan sähköä noin 700 megawattituntia vuodessa, mikä vas taa noin 350 kerrostalokaksion vuosikulutusta. Kivikon aurinkovoimala on yli kaksi kertaa niin suuri kuin viime keväänä valmistunut

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Suvilahden aurinkovoimala. Helenin liikeidea on Kivikossa sama: paneelit vuokrataan asiak kaille nimikkopaneeleina. 4,40 euron kuukau simaksusta hyvitetään paneelin tuotto. Aurinkosähkön paras tuotantokausi alkaa pian. Touko-, kesä- ja heinäkuussa voimala tuottaa noin puolet koko vuoden sähköntuo tannostaan. Marras-, joulu- ja tammikuussa paneeleista ei ymmärrettävästi saada irti juuri mitään. Moni yrityskin käyttää aurinkoenergiaa. Otavamedian Pasilan toimitalon katolle asen nettiin viime kesänä 101 aurinkopaneelia. Eira Serkkola

Pääkaupungin elämää. Marianne Ahola kuvasi Ruskeasuon tallin hevoset ulkoilemassa. Lähetä sinäkin ajankohtainen vaakakuva Helsingistä tälle palstalle.

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Yhteisessä vireessä Heidi Fast tutkii ihmisäänen merkitystä tekemällä äänitaidetta. Väitöstyössään hän etsii moniäänisiä virittymisen hetkiä psykiatristen potilaiden kanssa.

Teksti Leena Virtanen Kuva Sirpa Päivinen

uorolaululla on Suomessa pitkät perinteet, ja yhteislaulutilaisuudet ovat nousseet uuteen suosioon. Virrenveisuukin kuuluu edelleen monien elämänrytmiin. Mikä yhdessä laulamisessa houkuttelee? Mitä siinä oikeastaan tapahtuu? Tutkija-taiteilija Heidi Fast on uppoutunut syvälle tähän kysymykseen. Ryhmässä syntyvästä äänestä on tullut Fastin tutkimuskohde, jonka pohjalta hän luo myös taidetta. Hän on tehnyt äänellisiä kokeiluja erilaisissa tiloissa ja tilanteissa, mutta niissä ei lauleta tuttuja lauluja. Ääniä luodaan tyhjästä ja ilman sanoja Fastin kehittämän taiteellisen menetelmän avulla. Fastilla on laulajan tausta, ja hänellä on kokemusta myös kuoroista. – Kuorolauluhan on aivan ihanaa. Olen itsekin kokenut sen, että oma ääni tavallaan hukkuu muiden ääniin, hän kertoo. Vastaavanlainen mahtava äänielämys oli yhteislaulu jalkapallo-ottelussa, jota Fast oli seuraamassa Berliinissä poikansa kanssa. Tutkimustyössään Heidi Fast pyrkii arkikokemusta pitemmälle. Hän käyttää silti sanaa laulu, vaikka hänen

projekteissaan liikutaan musiikin ja vapaan äänen raja pinnassa. Fast tekee parhaillaan taiteellista väitöstutkimusta, jota varten hän on päässyt lyhyesti työskentelemään HYKS Psykiatriakeskuksen suljetuilla osastoilla. Väitöksen ensimmäisen osan tuloksena syntyi ääni-installaatio Laulunpesä, joka oli ensimmäisen kerran esillä viime kesänä Psykiatriakeskuksen eli entisen Hesperian sairaalan kymmenkerroksisessa portaikossa. Installaatiossa kuultiin psykiatrian vapaaehtoisten potilaiden ja Fastin yhdessä improvisoimia ääniä, joita oli tallennettu tapaamisissa. Äänet viritettiin hissien sävellajiin. Koneen säätiön rahoittama tutkimus on nyt etenemässä HYKS Psykiatrian kanssa toiseen vaiheeseen, josta siitäkin syntyy taideteos, tällä kertaa todennäköisesti konsertti. Iso osa Fastin ajasta on kulunut erilaisten lupien saamiseen, sillä vastaavanlaista taiteellista tutkimusta ei ole ennen tehty sairaalassa. Fast on päätynyt tutkimusaiheeseensa epätavallisia reittejä. Hän opiskeli ensin Teatterikorkeakoulussa esitys taidetta ja teoriaa. Nykyinen tutkimustyö sai alkunsa Aalto-yliopiston Future Art Basessa ja jatkuu nyt taiteen laitoksella. Samoihin aikoihin kun Fastia alkoi kiinnostaa äänenkäytön teoreettinen ja sosiaalinen puoli, hän joutui itse kokemaan, miltä tuntuu, kun ääni katoaa kokonaan. Myöhemmin kävi ilmi, että sen aiheutti homeasunto.

– Se oli iso juttu, sillä suhteeni ääneen ja lauluun oli siihen asti ollut esityskeskeistä. Kokemuksen jälkeen aloin kokeilla äänen toisenlaisia ulottuvuuksia. Työtapani alkoi hahmottua, enkä enää ajatellut oikein laulamisen kautta. Fast on saanut huomata, että moni suomalainen vähättelee laulutaitojaan. – Ydinajatukseni on, että osaamisella ei ole tässä mitään väliä. Unohdetaan korvat. Taiteilija on toteuttanut muun muassa tapahtumia, joita hän kutsuu laulukävelyiksi. Hän on kutsunut ihmisiä kävelemään kanssaan ja luomaan ääniä suhteessa ympäristöön. Psykiatrian potilaiden pariin Heidi Fast on pyrkinyt osaksi henkilökohtaisista syistä. – Läheiseni sairastui, ja kun kävin katsomassa häntä, jäin miettimään osaston hiljaisuutta ja paikan erityistä energiaa. Fast alkoi pohtia, miten hän onnistuisi luomaan sairaalaan tilanteita, joissa potilaita, ehkä myös henkilökuntaa, voisi saattaa äänikokemusten äärelle. – Tutkimuksissa on todettu, että laulaminen vaikuttaa myönteisesti mielialaan, ja musiikin kuuntelua on tutkittu Suomessakin. Minua kiinnostaa kuitenkin se, miten voi kokea toisen ihmisen äänen resonanssin. Minkälainen rekisteri virittyy ihmisten välille? HYKS:n tapaamisissa Fast löysi sen, mitä oli ollut etsimässä. – Tapaamisten alussa oma ääneni vei muita, mutta tietyssä pisteessä äänet alkoivat elää. Pystyin havaitsemaan

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Vahvoja tarinoita poikkeusyksilöistä

ROMAANI ”Kenties sinä muutit etelään samasta syystä kuin minä en palannut pohjoiseen. Elämä tuntuu helpommalta täällä. On työlästä tulla tunnetuksi vain yhden ominaisuuden perusteella.” Tommi Kinnunen jatkaa Lopotti-romaanissaan edellisvuonna ilmestyneen kiitetyn Neljäntienristeyksen sukutarinaa. Lopotissa keskitytään sokean Helenan ja hänen veljenpoikansa Tuomaksen vaiheisiin. Yhdeksänvuotias Helena lähetetään 1950-luvulla kaukaa Pohjois-Suomesta sokeainkouluun Helsinkiin. Hän pääsee myöhemmin opiskelemaan pianonsoittoa ja saa valmistuttuaan työn pianonvirittäjänä. Lopullinen juurtuminen kaupunkiin tapahtuu, kun hän tapaa hierojaksi opiskelevan Karin. Tuomas lähtee ylioppilaaksitulon jälkeen opiskelemaan pääkaupunkiin kauppatieteitä. Opiskelun lisäksi syynä etelään muuttamiseen hänellä on se, että hän voi homoseksuaalina elää isossa kaupungissa vapaammin. Taiteilija ja tutkija. Heidi Fast uskoo, että yhteiset äänikokemukset voivat kehittää myötätuntoa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.

”

En ole terapeutti. Virittymisen hetki voi saada aikaan rentoutumista, ja terapia voisi ehkä jatkaa siitä, mitä ääni on sysännyt liikkeelle.”

Tommi Kinnunen: Lopotti. WSOY 2016.

ROMAANI ”Joukkue kiitää jäällä. Kiekko liukuu maalin taakse, Josh ottaa miehen, Nathan nappaa kiekon. Timothy pysäyttää nauhan kohtaan, jossa lähikuvaan vangitun Nathanin pelipaita vaihtaa huoneeseen punaisen hehkun.” Katri Lipsonin romaani Detroit kertoo 19-vuotiaasta jääkiekkoilijasta Timothysta, joka taklataan Detroitin jääkiekkoareenalla niin pahasti, että hän halvaantuu kaulasta alaspäin. Tapauksen taustalla on Timothyn rakastuminen joukkuetoveriinsa Nathaniin, joka järkyttyy Timothyn rakkaudentunnustuksesta ja ajaa hänet julmalla käytöksellään itsetuhon partaalle. Amerikkaan sijoittuvan romaanin kuviot paljastuvat kerroksittain. Alussa kuvaillaan Timothyn

elämää hoitajien ympäröimänä hoitolaitoksessa, jossa hän seuraa jatkuvasti vanhan joukkueensa ja erityisesti Nathanin pelaamista. Nathan ei kuitenkaan ole käynyt kertaakaan katsomassa Timothya. Seuraavaksi näkökulma siirtyy Nathaniin, jonka elämä alkaa vähitellen suistua raiteiltaan. Lopulta hänet erotetaan joukkueesta. Takaumissa ilmenee, miten nuorten miesten ystävyys alkoi ja miten se rikkoutui. Vammautunut poika kohtaa lopulta ryvettyneen Nathanin ja hänen seuralaisensa, sokean stripparin Janetin. Ystävykset pystyvät sopimaan menneet, ja Timothy saa kokea muutaman valoisan hetken. Jos ei tietäisi Lipsonin olevan suomalainen, luulisi lukevansa amerikkalaisen kirjailijan tekstiä. Teos on taitavasti kirjoitettu, mutta sen alakuloinen ja angstinen perusvire saa toivomaan, että kirja päättyisi hieman toisenlaisiin tunnelmiin. Katri Lipson: Detroit. Tammi 2016. Marjo Kytöharju

Palstalla kerrotaan kokemuksista kulttuurin kentällä.

Jyväskyläläinen Helsingissä

yväskyläläisen Markku Ropposen luoma yksityisetsivä Kuhala on jo 15 dekkarin verran pyörittänyt etsivätoimistoaan, jonka tilauskirja on lähes aina tyhjä. Keski-ikäisen miehen elämän alhossa rypevä etsivä törmää murhiin yleensä vahingossa. Entisenä jyväskyläläisenä olen lukenut ne kaikki. On ollut

kiinnostavaa lukea murhista lapsuuden ja nuoruuden leikkipaikoilla. Kuhalan tutkimukset eivät yleensä edisty mitenkään, vaan kaikki tupsahtelee eteen sattumanvaraisesti. Ensimmäistä kertaa Kuhala saapuu nyt Helsinkiin ja asettuu majatalon murjuun Sturenkadulle. Hänen elämäänsä virittää myös ainainen naisenkaipuu. Juuri nyt suhde jyväskyläläiseen rikoskomisarioon on kariutunut, mutta Kalliossa asuu entinen heila. Miten ollakaan, nainen on kateissa. Aina koiransa kanssa kulkeva Kuhala tutustuu heti Brahen koirapuistossa toiseen naiseen sekä porttikongissa päivystävään telttatuolimieheen, Suomen viimeiseen tupakkakauppiaaseen ja epämääräisiin pikkunilkkeihin. Kalliossa

liikkuu myös naisia kuristava sarjamurhaaja. Jos odottaa, että elämä Stadissa olisi fiinimpää kuin Jyväskylässä, saa pettyä. Kuhala kuittailee muutaman kirpeän huomautuksen pääkaupunkiseudun asukkaiden ynseydestä. Muuten Kallion ihmiset, kadut ja talot edustavat samaa rapautuvaa ankeutta kuin maakuntien Suomikin. Välillä tapahtumat muuttuvat absurdeiksi. Kuhala kyyditetään Kirkkonummelle, jossa hänet vangitsee vaikutusvaltainen pankkiiri. Herran tiluksilla ei jokamiehenoikeuksia kunnioiteta, etenkään kun pankkiiri parhaillaan viihdyttää ulkomaisia luottoluokitustarkastajia. Ropposen kirjat eivät ehkä ole mitään taidetta, mutta jos sarkastinen elämänasenne viihdyttää, niitä on hauska lukea. Timo Saarinen

KAROLIINA EK

jonkinlaisen yhteisen virittymisen hetken, joka kuuluu myös äänitteeltä. Se oli moniääninen, ja samalla äänet tavallaan harmonisoituivat. En väitä, että niissä olisi kuulunut kolmisointuja, mutta jotakin tapahtui. Sitä resonanssin hetkeä olin odottanut. Se on juuri se jakamisen kokemus, jota tutkimuksessa tavoittelen, ja joka tuntui olevan myös potilaille merkityksellinen. Fast tietää liikkuvansa lähellä taideterapiaa, mutta hän vetää tähän rajan. – En ole terapeutti. Virittymisen hetki voi saada aikaan rentoutumista, ja terapia voisi ehkä jatkaa siitä, mitä ääni on sysännyt liikkeelle. Viime aikoina on puhuttu paljon taiteen hyvinvointivaikutuksista. Fast suhtautuu puheisiin kriittisesti kuten monet muutkin taiteilijat. Hän uskoo, että taide voi tukea hyvinvointia, mutta sen arvo on taiteellisessa kokemuksessa. – Taide ei ole hoitoa. Taiteesta ei voi koskaan sanoa tarkasti, mitä kokemuksia siitä seuraa, mutta taiteessa voidaan rakentaa erilaisia tilanteita eettisen sitoutumisen pohjalle.

Huomio

Kinnunen kuvaa kiehtovasti henkilöitä, joilla on jokin poikkeava ominaisuus. On jännittävää päästä Helenan pään sisälle, kun hän aistivammaisena raivaa tietään normaaliin elämään. Pankkialalla työskentelevä Tuomas taas oppii monen mutkan kautta hyväksymään oman homoseksuaalisen identiteettinsä. Hän salaa läheisiltään miessuhteensa, kunnes lopulta löytyy Osku, jonka kanssa hän rekisteröi parisuhteensa. Kumpikin tulee sinuiksi oman ominaisuutensa kanssa, vaikka siihen liittyy muun muassa lapsen hankkimiseen liittyvää ahdistusta. Helenaa ja Tuomasta kuitenkin kannattelee suku kovassakin paikassa. Enpä muuten ole aiemmin lukenut yhtä vaikuttavaa kuvausta eteläpohjalaisesta mentaliteetista, johon Tuomas on saanut kosketuksen äitinsä puolelta.

Nyt Stadissa. Markku Ropposen viimeisin Kuhala-dekkari sijoittuu rosoiseen Kallioon.

Markku Ropponen: Kuhala ja isku Helsingissä. Tammi 2016.

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Vanhempien ero on kesyt Lasten eroryhmässä perheen rikkoutumisen aiheuttamaa surua käsitellään lapselle ominaisilla keinoilla. Teksti Salla Ranta ja Tommi Sarlin Kuvitus Elina Orpana

rvatkaa mitä. Mä saan keväällä toisen kodin! Kuusivuotias Heikki laskee tarjottimen esikoulun lounaspöytään. – Mullakin on kaksi kotia. Aluksi tuntui tylsältä kantaa autot aina repussa isin luo. Mut nyt mä olen tottunut siihen, vieruskaveri

vastaa nopeasti. Pyöreän pöydän ympärillä neljä viidestä lapsesta osaa kertoa elämästä kahdessa kodissa. Keskustelu käy vilkkaana, vertaillaan kokemuksia ikävöinnistä ja tavaroiden kuljettelusta kodista toiseen. Heikki on yksi noin 30 000 suomalaislapsesta, joiden vanhemmat erosivat viime vuonna. Erotessaan Heikin vanhemmat etsivät tietoa siitä, miten heidän eri-ikäisiä lapsiaan voisi erossa auttaa. Perheneuvolan ja koulupsykologin ohjeet olivat selkeät: tavallinen arki on lapsille parasta terapiaa. Puoli vuotta eron jälkeen Heikin isoveli Aapeli pääsi erolapsille tarkoitettuun Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton maksuttomaan Taikurit-ryhmään, jossa voi puhua eron herättämistä tunteista ja tavata muita eron kokeneita lapsia. – Mulle tuli siellä sellainen olo etten ole ihan uniikki eron takia. Hauskinta olivat pelit ja leikit, yhdeksänvuotias Aapeli kuvailee kokemuksiaan ryhmästä. Parhaiten mieleen jäi surua syövä käärme. Jokainen lapsi sai miettiä, millainen oma vanhempien eroon liittyvä suru on. – Mun käärme oli syönyt pikkuisen norsun. Norsu on suuri eläin, mutta mun norsu oli enemmänkin aika pieni koska olin jo tottunut eroon. Valitsin norsun siksi, että norsu on riehakas ja voi hyökätä ihmisen päälle ellei sitä kesytetä, Aapeli kertoo. Käärmeen kuten monen muunkin eroryhmän pelin ja leikin takana on psykologi Sirkku Niemelä. Hän tutki 1990-luvulla eron kokeneita lapsia ja totesi, että avioerosta puhutaan tavallisesti kielellä, joka ei auta lasta. – Vastaanotoillani lapsilta tulee yhä salamalauseina avioerosta sellaisia tokaisuja kuin ”ei kiinnosta” ja ”ihan sama”. Heillä ei ole kieltä, jolla puhua asiasta. Niemelä päätti kehittää lapsille työvälineitä. Taikurit-ryhmissä käytetään konkreettisia symboleja, joiden kautta lapsi voi kertoa tapahtumista, tunteista ja ihmissuhteista. Vanhempien mukaan Aapeli ei oikeastaan näyttänyt erosta tullutta suruaan tai kiukkuaan suoraan kotona. Hänet ilmoitettiin ryhmään, koska vanhemmat epäilivät hänen kantavan mullistuksen aiheuttamia tunteita sisällään, vaikka poika yleensä olikin avoin. Niemelän kehittämissä menetelmissä on ideana tunteiden kuvaaminen sellaisilla skaaloilla ja määreillä, jotka ovat lapselle olemassa. Puhutaan värien avulla, piirretään ja ajetaan ajassa taaksepäin peruuttavalla autolla. Teineille on omia menetelmiä ja omia ryhmiään. Niissä on käytössä esimerkiksi pantti, jonka avulla nuori voi säädellä sitä, mistä ylipäätään haluaa puhua. Eron kokeneen lapsen auttamisessa on Sirkku Niemelän mukaan kolme periaatetta. Ensimmäinen on ikätasolle saattaminen. Se tarkoittaa huomion kiinnittämistä siihen, että lapsen elämän vaatimukset vastaavat hänen ikäänsä. Ei liikaa aikuisten asioita, ei liikaa aikuisten murheita, muttei myöskään salaisuuksia, joita lapsi joutuu miettimään.

”

Toinen on ehyen arjen suojeleminen. Mitä enemmän elämässä on eron yli kulkevia, pysyviä asioita, sen parempi. Kolmas asia on puhumaan opettaminen. Lasta pitää rohkaista ja opettaa puhumaan asioista omalla kielellään, omalla tavallaan ja omilla ehdoillaan. Eroryhmiä eri-ikäisille järjestävän Suomen Kasper ry:n suunnittelija Miia Lehtonen kertoo, että lapset nauttivat ryhmissä eniten vertaisuuden tunteesta. Ryhmiin kerätään suunnilleen samanikäisiä lapsia. Seitsemänvuotiaat ovat pienimpiä, lukioikäiset teinit vanhimpia. Teineillä erokriisi nostaa usein pintaan vihaa ja vaatimuksia selityksistä. Pienemmillä voi olla kätkettyä syyllisyyttä, pelkoa ja nolostelua. Niemelä ei ole hämmästynyt kuullessaan, että Aapelin ja Heikin vanhemmat olivat kuulleet psykologeilta toppuuttelua eroryhmiin ilmoittautumisessa. Eroryhmiä on myös kritisoitu. On muun muassa epäilty, että niissä ”tehdään ongelmia”. Jotkut lapset reagoivat levottomasti ryhmässä pintaan nousseiden ajatustensa vuoksi. Niemelä toteaa, että on väärin uskoa, etteivät ne lapset tuntisi surua, jotka eivät sitä näytä.

Parhaiten mieleen jäi surua syövä käärme. Jokainen lapsi sai miettiä, millainen oma vanhempien eroon liittyvä suru on.”

Vuoden jälkeen Aapelilla ja Heikillä on yhä isän luona ikävä äitiä. Siihen heidän mukaansa auttaa parhaiten isän

Kahdesti eronneen Erikin mukaan on tärkeää tehdä ero lapsille mahdollisimman pehmeäksi.

Yhdeksänvuotias Aapeli

halaaminen ja äidille soittaminen. Äidin luona on ikävä isää. Siihen auttaa äidin halaaminen ja isälle soittaminen. Sirkku Niemelän mukaan aikuiset eivät aina tule ajatelleiksi, millaiset asiat ovat lapsille raskaita. Kun aikuiset keskittyvät esimerkiksi miettimään kiintymyssuhteita, lapsia saattavat huolettaa eniten toiseen kotiin jääneet koulu- tai harrastustavarat. – Olisit itse tässä tilanteessa, puuskahti yksikin lapsi minulle. Hänellä piti olla neljät uimahousut, ja aina välillä koulukirjoja jäi äidin luo, mutta isän mielestä niitä ei lähdetä illalla hakemaan, Niemelä selittää.

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

tettävä norsu ”Että osattais erottaa ero ja vanhemmuus toisistaan, ettei niitä sotkettais yhteen. Siitä tulee vaan sekasotkua”, erosta toipunut Marja toteaa. Onnistuneessa erossa vanhemmat löytävät itsestään riittävästi joustavuutta, jotta he kykenevät toimimaan yhteistyössä myös eron jälkeen. Eron lapselle tuomia haittavaikutuksia voidaan Kauppisen mukaan vähentää, jos vanhemmat puhuvat eron syistä ja suunnittelevat eroa huolella. Kauppinen on hahmottanut erovanhempien onnistuneita yhteistyön malleja, joissa lapsen hyvä toteutuu. Asiallisen yhteistyön mallissa vanhemmat ovat kohteliaissa väleissä, kun hoidetaan lasten asioita. Ystäviä he eivät kuitenkaan ole. Tiiviissä mallissa vanhemmat pyörittävät arjen vanhemmuutta yhdessä, ja yhteistyö on kunnioittavaa. Saumattoman yhteistyön mallissa vanhemmat ovat ystäviä ja auttavat toisiaan jopa taloudellisesti.

”

Monet lapset sopeutuvat eroon, jos kumpikaan vanhempi ei katoa lapsen elämästä ja lapselle kerrotaan tulevista muutoksista.” Perheneuvoja Nina Kauppinen

Järjen tasolla vanhemmat yleensä tietävät, kuinka toimia. Parisuhteen dynamiikkaan liittyvät tunteet saattavat kuitenkin ajaa ihmiset toimimaan arvojaan ja periaatteitaan vastaan. Erosta selvitäkseen onkin hyvä työstää tunteitaan. – Se tarkoittaa eron suremista ja vihan tunteiden käsittelyä. Tällöin on hyvä tukeutua ystäviin ja tarvittaessa myös ammattiauttajiin, Nina Kauppinen sanoo. Lapsen asioiden kannalta oleellista on oppia hillitsemään impulsiivisuutta, joka saattaa johtaa riitelyyn. – Pitäisi pystyä pakottamaan itsensä asiallisuuteen, vaikka ex-puoliso olisi toiminut ikävästi eroprosessissa. Olisi hyvä opetella myös rauhoittamaan itseään esimerkiksi lähtemällä lenkille tai kirjoittamalla päiväkirjaa. Esimerkiksi lapsen rippijuhlissa vastaan voi tulla oma eksä ja tämän uusi kumppani. Kauppinen ehdottaa, että mahdollisiin hankaliin tilanteisiin voi valmistautua jo etukäteen esimerkiksi tekemällä mielikuvaharjoituksia onnistuneesta vierailusta. Juhlan aikana voi löytää tuekseen turvahenkilön. – Tärkeää on kuunnella lapsen toiveita siitä, millaiset juhlat hän haluaa ja keitä sinne kutsutaan. Jos lapsi toivoo molempia vanhempia paikalle, toivetta on syytä kunnioittaa, Kauppinen sanoo.

”Tärkeää on hyväksyä, että ero on oma syyni niissä olosuhteissa, joissa elimme. Aikuisen tulee jäädyttää omat odotuksensa ja keskittyä lapsiin. Lapset ovat numero yksi.” Erik on yksi perheneuvoja Nina Kauppisen haastattelemista vanhemmista, joiden avioero on sujunut lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kauppinen tutki eron jälkeistä selviytymistä ja eroperheiden onnistunutta yhteistyötä lisensiaatintutkimuksessaan, joka hyväksyttiin Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella vuonna 2013. Kauppinen haastatteli tutkimustaan varten 11:tä vanhempaa ja viittä lasta yhteensä seitsemästä perheestä. Kauppisella on runsaasti kokemusta eroperheistä, sillä hän on toiminut lastensuojelun sosiaalityöntekijänä 13 vuoden ajan ennen nykyistä tehtäväänsä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheneuvojana. Eroasioiden sovittelua tehtäessä ja huoltoriitaselvityksiä laadittaessa Kauppiselle selvisi, millaista erovanhemmuus on hankalimmillaan. – Samalle perheelle saatettiin tehdä kolmekin selvitystä kymmenen vuoden aikana. Silloin voi kysyä, onko tämä lapsen etu, hän pohtii. Parhaassa tapauksessa erovanhemmat ovat tehneet tietoisen päätöksen, että he toimivat yhteistyössä lapsen

parhaaksi. Silloin he ovat asettaneet lapsen hyvän olon omien tarpeidensa edelle. Eroavat joutuvat tekemään paljon töitä, jotta he pystyvät erottamaan päättyneeseen parisuhteeseen liittyvät tunteet vanhemmuuteen liittyvistä tunteista. ”Kaikki mitä sä hankaloitat sen exän elämää, niin siellä on se yhteinen lapsi, sä hankaloitat yleensä sen lapsenkin elämää”, eron kokenut Pekka muistuttaa Nina Kauppisen tutkimuksessa.

Erovanhempien neuvoja muille eroaville 1. Turvautukaa ulkopuoliseen apuun eron jälkeen. 2. Päättäkää toimia lapsen edun mukaan. 3. Tehkää riittävästi yhteistyötä lapsen asioissa. 4. Erottakaa vanhemmuus ja päättyneeseen parisuhteeseen liittyvät tunteet toisistaan. Lähde: Nina Kauppinen: Eronjälkeinen selviytyminen ja onnistunut yhteistyö eroperheiden tarinoissa, 2013.

Olennaista on se, millaista lapsen elämä oli ennen eroa ja millaiseksi se eron jälkeen muodostuu. – Monet lapset sopeutuvat eroon, jos kumpikaan vanhempi ei katoa lapsen elämästä ja lapselle kerrotaan tulevista muutoksista. Lapset kyllä selviytyvät, kun hyvä suhde kumpaankin vanhempaan säilyy ja lapsen arki pysyy mahdollisimman ennallaan kavereineen ja kouluineen, Nina Kauppinen sanoo. Raskainta ero on lapselle silloin kun vanhemmat eivät pysty hoitamaan heidän asioitaan ja esimerkiksi kahden kodin systeemissä jakamaan joustavasti tavaroita. – Omat tavarat, unilelut, lemmikit, koulutarvikkeet ja kaverit voivat olla hyvin merkittäviä arjen ja elämän jatkuvuuden symboleja. Minä luotan vanhempiin. Empatiaan kykenevät vanhemmat kykenevät siihen avioerossakin, Sirkku Niemelä toteaa. Onnistuneessa erossa vanhemmat voivat Kauppisen mukaan antaa lapsille mallia siitä, miten ihmiset voivat toimia hyvin yhdessä. Kun kodin negatiivinen ilmapiiri riitoineen on poissa, vanhemmilta vapautuu enemmän voimia lasten kanssa toimimiseen. – Erosta voi olla myös hyviä seurauksia. Niitä voivat olla vanhempien uudet parisuhteet, henkinen kasvu tai itsenäistyminen. Lapsen kannalta uusperheen tuomat uudet ihmiset voivat olla myös rikkaus, Kauppinen sanoo. ”Ennen eroa ne riiteli paljon, et ero on parasta mitä niitten suhteelle koskaan kävi. Ihania vanhempia, mut kyl ne paremmin toimii, kun ne ei oo yhdessä”, vanhempien eron kokenut Aino sanoo. Heikin, Aapelin, Erikin, Pekan, Marjan ja Ainon nimet on muutettu. Erikin, Pekan, Marjan ja Ainon sitaatit on lainattu Kauppisen lisensiaattitutkimuksesta.

14 Haaga  Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja kouluikäisten toiminta: mestat.fi/haaga

Hakavuoren kirkko  Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340 3220. Pe 15.4. klo 10–11.30 Perhekerho. Su 17.4. klo 12 Messu. Heltelä, Lahtinen ja Autio. Klo 18 Seurakuntailta. ”Helsingin lehtojen ja puistojen kevätkukinta”, biologi Aku Korhonen. Kahvi- ja teetarjoilu klo 17.30. Ma 18.4. klo 13–15 Tapaamistupa. Klo 19 Miesten piiri. Ti 19.4. klo 17.30–19 Taaperokerho 1–2 v. lapsille ja heidän vanhemmilleen. Klo 18.15 Suomenkielinen keskustelupiiri maahanmuuttajille. Ke 20.4. klo 18 Lastenlaulukonsertti. Luhmon nuoret soittajat esiintyvät. Yhteislaulua ja leikkiä innokkaille pienille ja isoillekin. Vapaa pääsy. Klo 18–20 Käsityökerho Duunauspaja. To 21.4. klo 13.30 Torstaikerho. Kotikaupunkipolku, Elli Oila. Klo 18 Jeesus tieteen valossa -luento. Jumalan valtakunta -julistus. Pappi Sami Lahtinen.

Huopalahden kirkko  Vespertie 12. Suntio p. 09 2340 3230. Su 17.4. Ei messua Huopalahden kirkossa. Ma 18.4. klo 7.30 Laudes eli aamu rukous. Ti 19.4. klo 13 Lähetyspiiri. ”Vartin vallankumous”, Mika Leppäaho. Klo 18.30 Kurkistus kulissien taa -ilta. Säveltäjä Heikki Sarmanto, laulaja ja näyttelijä Jarmo Mäkinen ja kulttuurijohtaja Seppo Koistinen kertovat näyttein Johannes Kastaja -oratoriosta, jonka kantaesitys on 11.11. Johanneksen kirkossa. Ke 20.4. klo 12 Keskiviikkokerho. Koko suvun evakkotarinoita, Erkki Kokko. Klo 18.30 Miesten piiri. To 21.4. klo 10–11.30 Perhekerho.

Muuta Päiväretki Lohjalle to 9.6. Ohjelmassa opastettu vierailu Lohjan Pyhän Laurin kirkossa, lounas ja kahvit sekä Johannes-näytelmä Vivamon Raamattukylässä. Lähtö Hakavuoren kirkolta klo 9.45, Huopalahden kirkolta klo 10. Paluu n. klo 17.30. Hinta aikuisilta 40 e, 4–14 v. lapset 25 e. Ilm. virastolle to 12.5, mennessä p. 09 2340 3200. Päiväkerhojen hakuaika 30.4. asti sähköisellä ilmoittautumisella. Linkki lomakkeeseen osoitteessa helsin-

Seurakunnissa tapahtuu 15.–21.4. ginseurakunnat.fi/haaga. Päiväkerhon juhlavuoden kunniaksi Hakavuoren kirkolla on päiväkerhoaiheinen näyttely. Ukulelekurssi alakouluikäisille alk. 25.4. Voit lainata srk:n soitinta kurssin ajaksi. Tunnit maanantaisin Huopalahden kirkon yläsalissa klo 15.15–16, 4 krt. Kurssille mahtuu 8 oppilasta. Ilm. 22.4. mennessä: Ulla Leivo p. 050 380 3239 tai Hanna Autio p. 050 380 2474.

Herttoniemi  Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Diakonia vastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puhelimitse 09 2340 3382 / 09 2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimitse 09 2340 3339. Kulosaaren ja Herttoniemenrannan asiakkaat ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3351.

Herttoniemen kirkko  Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 La 16.4. klo 10–13 MLL:n kirpputoritapahtuma. Perheiden kirpputori. Su 17.4. Gospelmezzu, partiolaisten kirkkopyhä, Keinänen, Jerkku, kirkkokahvit. Klo 18 Konsertti: Verneri Pohjola, trumpetti ja elektroniikka, Marianna Henriksson, cembalo, Tuomas Norvio, elektroniikka. Vanha musiikki ja improvisoitu elektroniikkamusiikki kohtaavat. Vapaa pääsy.

Herttoniemenrannan kappeli  Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340 Su 17.4. klo 18 Selkokielinen messu, Tikkanen, Koivistoinen. Kirkkokahvivieraana Päivi Turiainen ”Selkokieltä kirkkoon – miten, miksi ja kenelle” To 21.4. klo 16 Kauneimmat kevätlaulut -yhteislaulutilaisuus Palvelukeskus Mereossa, Laivalahdenportti 5, Tikkanen.

Kulosaaren kirkko ja seurakuntasali  Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Su 17.4. klo 10 Messu, Simoila, Ropponen, Rämö, kirkkokahvit. Klo 18 Äitien käsityöilta, Jerkku. Ti 19.4. klo 12.30 Tiistaitupa (ent. Perheenemännät), Jerkku, Heidi Rautionmaa. To 21.4. klo 17.30 Isä meidän -keskusteluilta, Jerkku.

Myllypuron kirkko  Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 La 16.4. klo 15.30 Laulukonsertti,

Taivaan tähden

Luonto ja terveys musiikkikerhon laulajat. Vapaa pääsy. Su 17.4. klo 12 Messu, Simoila, Ropponen, Rämö, kirkkokahvit ja Keskustelu Raamatun tekstien pohjalta, Antero Öhberg. Su 17.4. klo 18 Rukousilta ”Hyvän paimenen hoidossa”. Miksi rukoilla sairaiden puolesta? Seppo Juntunen. Musiikkia Hillel Tokazier, piano. Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333. Diakoniakirppis ke–la klo 10–14 Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty). Keskiviikkoruokailu Myllypuron kirkolla ke klo 12, ateria 2e.

 Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Pastori Matti Viitanen: Torinon käärinliinat. Mukana Hurmerinta. Järj. Kallion seurakunta ja SEKL. Vihreä Sali, sisäänkäynti Kallion kirkon paloaseman puoleisesta sivuovesta summerilla. Klo 19 Tahdon -ilta vihkipareille. Tervetuloa tutustumaan vihkitilaisuuden kulkuun ja vihkimusiikkiin. Klo 18 alkaen on myös mahdollista tehdä avioliiton esteiden tutkinta. Mattsson, Niskala, Pyylampi. Ke 20.4. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa, mukana kanttori Tommi Niskala. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Anima mea joht. To 21.4. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Myönteisyyden voima. Kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran pyhä ehtoollinen. Saarna Jarmo Kokkonen, Mattsson. Yht. työssä Herättäjä-Yhdistyksen kanssa. Teejatkot.

Kallion kirkko

Alppilan kirkko

Kallio

 Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620.  Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la– Avoinna ma–pe klo 10–16. Punttisu klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamusali auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke klo 12–15. Liikuntasalissa lentopalrukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoolloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. linen. La klo 9 aamurukous. Pappi Pe 15.4. klo 10–12 Lasten perjantai: tavattavissa ma–pe klo 16–19. Laulutuokio. Menossa mukana To 14.4. klo 13 Torstaina IltapäiAnu Rask. vällä: ”Suomella ei mene La 16.4. Brunssi. Kattahuonosti”. Professori Seuraemeritus Esko Valtaoja. ukset klo 11 ja 13. H. 15e, kunnat Päivärukous ja kahvila lapset 5e. Varaukset ja klo 12 alk. Klo 18 Kiruokavaliot pe menverkossa: www. vimessu. Huovinen, nessä alppilankirkon helsinginseura- brunssi@gmail.com, Niskala. Avoimet kuo050 363 9575. Brunssi ro- ja bänditreenit klo kunnat.fi tukee KUA:a. 17 alkaen – tule mukaan! Su 17.4. klo 16 Messu. Pe 15.4. klo 16–18 RaamaViljamaa, Pyylampi. Kirkkotunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynninen ja kahvit. kanttori Matti Turunen. Teejatkot. Ma 18.4. klo 9 Senioreiden sähly. La 16.4. klo 17 Tuomasmessun EhtooMaksuton. Klo 12–14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. kellot. Messu alkaa hiljentymisellä ja Ti 19.4. Tiistaiolohuone: Venyttelypäättyy ehtookelloihin. Su 17.4. klo 10 Messu. Mattsson, jumppa klo 10–11; Diakonialounas 2e Männistö, Helin, avustaja Teija Salmi, klo 11.30–12.30. Pyylampi. Kirkkokahvit. Klo 10 PyhäMuskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo 17 Iltateet koulu kirkon Kappelissa. Kokoontu-keskustelusarja: Siveettömyys minen kirkkosalin lasten tilassa. Alle rehottaa monissa muodoissa. Katri 4v. vanh. seurassa. Klo 17 Sanan ja ruKorolainen esittelee Sörnäisten seurakouksen ilta. Hurmerinta ja vierailevia rukoilijoita. Musiikki Seppo J. Järvinen kuntien sosiaalista kontrollia vuosina ja Kaisa Valve. 1906–1917. Ti 19.4. klo 16 Lähetys- ja rukousAlppilan kirkon kahvila ti klo 10–18, ke–to klo 10–16, pe klo 10–14, lounas ryhmä. Yläkamari. Klo 13.15 Sibelius- klo 11. Kahvilassa paljon herkkuja: louAkatemian tutkintokonsertti, Maria Tuokko, urut. Klo 16.15–18 Kukkoeteinaat, burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a. sen kutojat kirkon sivueteisessä. Tule kutomaan kaulaliinoja Kaarlenkadun Kansainvälinen toiminta vastaanottokeskuksen asukkaille. Alppilan kirkolla Aloittelijoita opastetaan. Klo 18 Opiskelijamessu, Henri Järvinen. TeePe 15.4. klo 18 Kiinankielinen raamatjatkot. Klo 18.30 Raamattuluento. tupiiri.

Su 17.4. klo 11 Vironkielinen messu. Salmelainen, piispa Tiit Salumäe. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang.

Seurakuntakoti  Siltasaarenk. 28 Pe 15.4. klo 18 Pyhiinvaellustapahtuma ”Yhdistykset Jaakon-vaellusten mahdollistajina”. Järj. Jaakontien ystävät ry ja Kallion srk. La 16.4. klo 14 Virsilaulutilaisuus. Jari Arjoranta. To 21.4. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua, keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista.

Teatteri Kallio  Siltasaarenkatu 28 To 14.4. klo 18–20 Yrittäjien/Itsensä työllistäjien kulttuuri-kahvila. Esiintymässä laulaja-lauluntekijä Katja Luhtala. Elävää musiikkia, verkostoitumista ja keskustelua yrittäjyyden rajapinnassa. Järj. Pienyrittäjän tuki ja Kallion srk. Su 17.4. klo 18 Shaibalaiba – Story Café. Tule kuulemaan tarinoita ja tule kertomaan oma tarinasi. Kahvila auki koko illan. Ke 20.4. klo 18 #Pitsa! (Pienet Ihmiset Tekevät Suuria Asioita) -näytelmä.

Muut tapahtumat ja retket Ke 20.4. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7–9. Ke 20.4. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Koko perheen Kevätretki Särkänniemeen su 15.5. klo 8.45–20.15. Lähtö ja paluu Kallion kirkolta. Hinta 40e (100–120cm 30e), ruokailu omakustanteinen. Sitovat ilmoittautumiset 29.4. mennessä jyri.hameenkorva@evl.fi tai tytti.friberg@evl.fi.

Kurssit ja retriitit Hiljaisuuden retriitti Heponiemessä pe 13.5.–su 15.5. Hinta 30e, retriitti on tarkoitettu Kallion ja Alppilan alueen työttömille ja pienituloisille. Ohjaajat Pirkko Lehtiö ja Sinikka Metiäinen. Ilm. 29.4. mennessä Sinikalle p. 09 2340 3661.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus  Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Su 17.4. klo 10 Messu. Enrold, Härkönen. Petri Patronen, saarna. Kirkkokahvit.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Thinkstock

Ikävän siunaus Kirkkovuoden kierrossa yksi sunnuntai on osoitettu Jumalan lasten koti-ikävälle. Samaisen sunnuntain latinankielinen nimi on yllättäen Jubilate! Riemuitkaa! Ikävöiminen ja riemuitseminen eivät ole kaukana toisistaan. Kaipauksella on aina myönteinen kohde; ikävöimme jotakin, mikä on meille rajattoman myönteistä. Ja odotamme sitä riemua, kun odotuksemme joskus täyttyy. Koti-ikävä tuli minulle lapsena tutuksi. Se ei liittynyt paikkaan eikä taloon vaan isään ja äitiin. Olin kova kaipaamaan rakkaitani, seinät tai kotipiha olivat toisarvoisia. Näin tulkitsen myös Jumalan lasten koti-ikävää. Se on isän, Jumalan, ikävöimistä. Kun lapsena ikävöin isää, sain mieleeni hänen kasvonsa. Tiesin mitä ikävöin. Hänellä oli hahmo. Jumalan ikävöiminen on hankalampaa, sillä hän on ihmiselle hahmoton. Tuntematon.

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Pave Maijasen laulu Ikävä sanoittaa ongelmaa: ”Onko sulla koskaan ikävä tullut vaikket tiedä, mitä edes kaipaatkaan?” Jumalan etsiminen alkaa tästä sanoittamattomasta kaipauksesta. Se johdatti kirkkoisä Augustinuksen aikanaan seuraavaan rukoukseen: ”Seison edessäsi tieten ja tietämättä. Missä ikinä avaudut, ota minut vastaan, kun tulen sisälle. Missä ikinä sulkeudut, siellä avaa kun kolkutan. Sinua tahdon ajatella, sinut tahdon tuntea, sinua tahdon rakastaa! Anna muistikuvan, tiedon ja rakkauden kasvaa minussa, kunnes muutat minut ja annat minulle iankaikkisen elämän.” Olli Valtonen

Jubilate Jumalan kansan koti-ikävä Kohta kohdataan. Tapaamisen riemu on kaipuun kääntöpuoli.

Väri: valkoinen Valo: neljä kynttilää Tekstit: Ps.66:3-9 tai Ps.126, Jes.40:26-31, Hepr.13:12-16, Joh.16:16-23

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Ti 19.4. klo 15–19 Työtupa. Avoin käsityö– ja askarteluhuone. Ke 20.4. klo 10 Muksukirkko perheen pienimmille. Petäjäniemi, Rintamäki. Klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Myllylä. To 21.4. klo 10 Lauletaan yhdessä. Avoin yhteislaulutilaisuus. Myllylä.

Toimintakeskus Jenny  Beckerintie 9. Diakonian ajanvarauspäivystys ma klo 10–11, p. 09 2340 3853, p. 09 2340 3842, ke klo 10–11, p. 09 2340 3843. Keskiviikkoisin klo 12–15 Jennyn Olohuone. Avoin kohtaamispaikka. Lounas. Perjantaisin klo 10.30–13 Toivontupa. Yksinäisille kotona asuville yli 65-v. Tied. Kojo-Gregoriadis, p. 09 2340 3841.

Muuta Tulossa pop up -häät Kaaressa, lue lisää vihille1616.net

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus  Myllykallionrinne 1F, p. 09 2340 4300,virasto palvelee: ma, ti, to, pe 9–12, ke 12–18 lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina, puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. (Tila- ja toimitusvarukset viraston aukioloaikoina.) Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. To 14.4. klo 10.30. Töppösryhmä kirkkokahvilassa, neulotaan pieniä ja suuria kastetöppösiä kasteperheille. Klo 12 Torstai-piiri, Tunnetko kedon kukat Lauttasaaressa, Elvi Viitanen. Klo 18.30. Tule sellaisena kuin olet -piiri, B-rappu toinen kerros. Klo 19 Kirkossa, Kaleklubin artistivieraana Exit, liput ovelta 10e, ennakkovaraukset ja lisätietoja: varpu.koivunen@evl.fi Pe 15.4.klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. klo 16 Junnusähly alakouluikäisille. Su 17.4. klo 11, Messu, Markkunen, Valojärvi, pyhäkoulu. klo 18 Kirkossa, Lauttasaaren Orkesterin konsertti, johtaa Ahti Valtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ma 18.4. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Maanantaisin perhekerhossa jumpataan liikuntasalissa klo 10–11. klo 17 Savenvalajat–ryhmä. Klo 17.30. Elektroniikkakerho. Klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus. Ti 19.4. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten iltapäivä, klo 13 Kryptaklubi, klo 17 Kokkikurssi ja klo 17 Koripallokerho. Lisätietoja teijo.junnola@evl.fi. Klo 17.30. Nuorten raamattupiiri, B-rappu, toinen kerros. Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-rappu toinen kerros, vetäjänä Ulla Nenonen. Ke 20.4. klo 10.30. Seniorilautta seurakuntasalissa, klo 15 Lapsikuoro kirkossa, klo 17.30–20 Larun Olohuone Kirkkokahvilassa. Seurustelua ja mukavaa yhdessäoloa kaikenikäisille rupatellen ja askarrellen, neuloen ja leikkien. Vapaaehtoistiimin valmistama Tähdellinen iltapala, voileipiä ja hedelmäsalaattia, tarjolla klo 18–20. Vapaaehtoinen maksu esim. 1e, tuotto Opettajat ilman rajoja -projektille. Kaupan lahjoittamaa leipää myös kotiin viemisiksi. Klo 18 Nuorten aikuisten bändi. Klo 19 Viikkomessu, Työrinoja, Valojärvi. To 21.4. klo 10.30. Töppösryhmä kirkkokahvilassa, neulotaan pieniä ja suuria kastetöppösiä kasteperheille. Klo 12 Torstai-piiri, kuinka hyvin tunnet Helsinkiä, Kylli Tikkanen. Pe 22.4.klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Klo 16 Junnusähly alakouluikäisille.

Seurakunnissa tapahtuu 15.–21.4.

La 23.4. Kirkolla tapahtuu klo 12–16 Yhdessä Lauttasaaressa! Liity seuraamme, nauttimaan hyvästä ruoasta, liikunnasta sekä hyvistä tarinoista. Kirkkokahvilassa tarjolla Kambodzalaista ruokaa, annos 10 e, tuotot yhteisvastuukeräykseen, Seurakuntasalissa klo 12–13 Persian kulttuurihistoria; Persian historia kuvin ja sanoin, Hafesin runot, Katri Uutela, Helena Haataja. Klo 13–14 Bagdadin Tuhannen ja yhden yön tarinat, Moataz Jalal. Kirkon pihalla kirpputori,(sateella kryptassa) pöytähinta 5 e, lisätietoja ja varaukset 09 2340 4323 / Taina Viherkari. Lapsille leikkejä sisällä ja ulkona. Partiolaisten toiminnan esittelyä ja makkaranpaistoa kirkon takapihalla. Su 24.4. klo 11, Messu,Työrinoja, Andersson, pyhäkoulu. Klo 14 Mutkaton yhteinen Kastepäivä voit tuoda Kastepäivään kastettavaksi pienen tai isomman lapsen. Seurakunta tarjoaa kauniit puitteet ja kakkukahvit. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: annette.markkunen@ evl.fi. Klo 18 kirkossa Lauttasaaren musiikkiopiston opettajien konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 7e.

Muuta Kirkkokahvila on auki arkisin 10–17, keskiviikkoisin klo 10–20. Makoisaa lounasta on tarjolla klo 11–13. Lämpimän lounaan hinta on 7 euroa, salaattilounas 6 euroa. 3–12-vuotiaat lapset syövät puoleen hintaan, alle 3-vuotiaat maksutta vanhemman lounastaessa itse.

Malmi  Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko  Kunnantie 1, p. 09 2340 4420. Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 17.4. klo 10. Timo Ahoinpelto, Antti Ylinen, Merja Wirkkala. Nicolas Grignyn urkumessu su 17.4. klo 18. Konserttiversio. Timo Olli, urut; Heikki Poutanen, laulu. Eläkeläisten iltapäivä ke 20.4. klo 13. Leena Mustosen aiheena ”Tuolitanssi”. Soppakirkko to 21.4. klo 13. Maksuton ateria; hartaus. Kotiseurat (Siionin virret) pe 15.4.2016 klo 19 Konttisilla Kotinummentie 44 A, Tapaninvainio. Martta Paijola.

Jakomäen kirkko  Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 17.4. klo 12, Sofia Tuomenvirta, Torsti Paijola, Timo Olli. Soppakirkko ke 20.4. klo 12. Eläkeläisten iltapäivä to 21.4. klo 13.

Pihlajamäen kirkko  Liusketie 1, p. 09 2340 4427. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Riparimessu su 17.4. klo 16. Heidi Tikka, Timo Olli. Kahvihetki. Eläkeläisten iltapäivä ke 20.4. klo 12.

Puistolan kirkko  Tenavatie 4, p. 09 2340 4425. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 17.4.klo 10, Sofia Tuomenvirta, Torsti Paijola, Ulla Pesonen. Lähetyskahvila. Konsertti ”Kevätpurojen solinaa” su 17.4 klo 18. Puistolan kirkkokuoro ja soitinyhtye, johtaa Ulla Pesonen. Eläkeläisten iltapäivä to 21.4. klo 13.

Pukinmäen seurakuntakoti  Säterinportti 3, p. 09 2340 4422. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482

Messu su 17.4. klo 12 Timo Ahoinpelto, Antti Ylinen ja Petros Paukkunen. Kirkkokahvit. Eläkeläisten iltapäivä to 21.4. klo 13. ”Tunnelmasta toiseen nelikätisesti”. Kaisu Rauhamaa ja Timo Olli.

Siltamäen seurakuntakoti  Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Muskarikirkko 17.4. klo 16 Martta Paijola, Outi Aro-Heinilä ja muskarit Marja Kyllösen johdolla. Kirkkokahvit ja -mehut. Sunnuntaimusiikki. 17.4. klo 12 Naiskuoro, joht. Outi Aro-Heinilä. Yhteislaulua ja värityskuvia. Lähetysilta ti 19.4. klo 18. Pietarin jalanjäljissä Galileasta Roomaan. Rovasti, Israelin tuntija Pentti Holi. Eläkeläisten iltapäivä to 21.4. klo 13.

Hanna Korvelan mattopäivät

13.-17.4.

mattopäivien etu Hanna Korvela lIIKKeessämme lauantaIna ja sunnuntaIna

Tapanilan kirkko  Veljestentie 6, p. 09 2340 4423. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Gospelkirkko su 17.4. klo 12, Esa Järvinen, Jukka Suonoja, Aapo Koskela, houseband. Eläkeläisten iltapäivä ke 20.4. klo 12.

Tapulin seurakuntakoti  Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Eläkeläisten iltapäivä to 21.4. klo 15 Palvelutalolla. Huom. aika.

Viikin kirkko  Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 International Mass Saturday April 16th at 6 pm. English language liturgy, sermon, hymns from Taizé. Kirkkomuskarimessu su 17.4. klo 10, Anni Punkka, Jenni Tuulensuu, Pihlajanmarjat-kuoro, Marjasisko Varha, KiraMia Tuisku, Essi Rehusen muskarilaiset. Perhetapahtuma su 17.4. klo 11–14, temppurata, kasvojen maalausta, askartelua, keittolounas, vohvelinpaistoa jne. Tuotto Naiskuoro Pihlajan toimintaan. Lastenlauluhetki klo 12.30, Pihlajanmarjat-kuoro. Viikkomessu to 21.4. klo 17.30.

Muuta ilmoitettavaa Katu hengellisenä polkuna? La 14.5. klo 9–19. Voiko katua, siellä liikkuvia ihmisiä katsoa toisella tavalla? Tule kulkemaan kaduille ja muille arkisille paikoille, kuuntelemaan itseäsi ja etsimään Jumalaa. Ryhmään mahtuu 6 osallistujaa. Osa päivästä Viikin kirkossa. Ilm. anni.punkka@evl.fi tai 09 2340 4471 4.5. menn. Tied: pastori Saku Toiviainen, saku.toiviainen@evl.fi.

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 020 754 2284 pirjo.teva@kotimaa.fi

Vivamon juhlavuoden Raamattuseminaarit kerran kuussa

Malmin seurakunta facebookissa  facebook.com/malminseurakunta

Varhaisnuoret  Kouluikäisten kerhot ja tapahtumat mestat.fi > Malmin seurakunta > Tytöt ja pojat

Nuoret  Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20.30. Nuorten messu ke klo 18. Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat mestat.fi tai facebook.com/talolla

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko  Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiis-

Luentojen lisäksi yhteistä pohdintaa ja paneelikeskustelu. Päivässä mukana myös Hannu Nyman & Leena Broman. Seminaarimaksu 30 €/hlö. Ateriat ja majoitus erikseen.

Ilm. 21.4. mennessä vivamo@sana.fi tai puh. 0207 681 760. Seminaari järj. yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

08200 Lohja

vivamo.fi

Länsi-Pasilan kappeli

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

AJ Savolainen

taisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina. Pe 15.4. klo 19 Kamarikonsertti Oli sielusi valkea liljankukka, ks.Muuta. La 16.4. klo 18 ”Matkalla” – Kamarikuoro Kaamoksen konsertti, joht. Dani Juris, Meilahden kirkko. Vapaa pääsy Su 17.4. klo 11 Puuhamessu ”Ilon kukkamaa”, Tuomaan lastenkirkko, Krans (l+s), Pakkanen (k), mukana laulumuskarilaiset Jenni Paason johdolla, pyhisopet, Mia Malm. Messun jälkeen seurakuntalounas 4/2e ja kirkkokahvit Ma 18.4. klo 17.30 Raamattupiiri (joka toinen viikko), kerhotila. Ryhmä sopii kaikille aikuisille, joita Raamattu kiinnostaa. Vetäjä Anu Vuola 045–1214137 Ti 19.4. klo 9.45–11.15 Perhekerho, kerhotila, klo 15–18 Naisten Forumin 20 v -juhla, ks.Muuta klo 16 Lähetyspiiri Ke 20.4. klo 11.30 Ateriapalvelulounas ja ruokarukous, klo 13.30 kaikille avoin Keskiviikkokerho, klo 19 Avoin rukouspiiri, kappeli

Seurakunnissa tapahtuu 15.–21.4. ”Iltapäivätoiminta kouluissa”. Lomake palautetaan siihen toimipaikkaan, johon haetaan. Kerhomaksu on 80 e/kk. Lisätiedustelut: lastenohjaaja Reija Lind p. 09 2340 4753 tai reija.lind@evl.fi

Lehtisaaren kappeli  Papinpöydänkuja 4 Ti klo 10–11.30 Lehtitupa yhteistyössä Munkkiniemen palvelukeskuksen kanssa. Tule tutustumaan alueen ikäihmisiin ja lapsiperheisiin rennosti kahvittelun merkeissä.

Tulossa Su 24.4. klo 15 Konsertti Naisten Pankin hyväksi, Susa Pajukangas, piano; Lauri Suonio, sello; Raili Poijärvi-Salmela, viulu; Nurmijärven musiikkiopiston nuorisokuoro Laulujoutsenet, johtaa Annele Westerlund. Vapaa pääsy, ohjelma 10e, kahvitarjoilu

Oulunkylä Oulunkylän kirkko

Mikael  Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14: Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844. Kivikko, Kurkimäki p.09 2340 4842. Vesala p.09 2340 4846. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p.09 2340 4843. Ajanvaraukset Mikaelinkirkolla, Mellunmäen seurakuntakeskuksessa ja Pyhän Jysäyksen srk-talolla ti klo 12.30–13. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

 Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780. Su 17.4. klo 11 Pyhäkoulu, klo 15 Retki herättäjäyhdistyksen seuratuvalle Kamppiin seuroihin. Yhteislähtö Länsi-Pasilan kappelin edestä. Matkanjohtaja Tuukka Kauhanen, tied. virva.krans@evl.fi Ma 18.4. klo 15 Kohtaamispaikka ja Mikaelinkirkko kahvila To 21.4. klo 18 Valon ja ilon messu,  Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 artistivieraana Laura Sippola, (suntiot) saarnavieraana pappi ja Pe 15.4. klo 10 Rukouspiiri. opettaja Kari Mansikka, La 16.4. klo 13 Hyvän Seuraliturgina Virva Krans. olon iltapäivä tarjoaa kunnat Aiheena on lapsi ja usmonenlaista hyvinverkossa: www. ko & kristillinen kasvointia Yhteisvastuun hyväksi. Tapahtumasvatus. Messun jälkeen helsinginseura- sa on yhteinen iltapala. puhujana kolumkunnat.fi Olet lämpimästi tervenisti Pauli Waroma, lisäksi mm. liikuntaa, tullut mukaan lämminhemmotteluja, lounashenkiseen yhteyteen! kahvila ja YV-arpajaiset. Lue Ruskeasuon lisää nettisivuiltamme. Klo 15 Avoin seurakuntakeskus raamatturyhmä. Klo 16 Kontula Electronic / Jori Hulkkonen: Medita Tenholantie 6, p. 09 2340 4700. To 14.4. ja 21.4. klo 13 Keskusteluryhtiivinen musiikkihetki. Su 17.4. klo 11 Messu. Granström, mä KUJE. Kaikille avoin keskusteluLankinen, Viljakainen, Makkonen ryhmä, jossa saa jutella ajankohtaisista Honkanen. Messussa saarnaa Kirsti aiheista, vaihtaa mielipiteitä ja olla oma Kosonen Suomen Lähetysseurasta. itsensä Lähetyslounas, jonka jälkeen Kirsti Pe 15.4. klo 10–11.30 Perhekerho, loukertoo Suomen Lähetysseuran työstä. nasruokailu peruttu 22.4. saakka Klo 11 Pyhis. Klo 15 Venäjänkielinen Ma 18.4. klo 13 Äiti Teresa –piiri messu. Ke 20.4. klo 13–15 Äijäkuppila Ma 18.4. klo 9.30 Avoin perhekerho. Muuta Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 PieniPe 15.4. klo 19 Kamarikonsertti Oli tuloisten ruokailu. Klo 13 Mielen sielusi valkea liljankukka, Tuomaanterveysryhmä. Vieraana kuntoutus ohjaaja Mielenterveyden keskus kirkko. Yksinlauluja Toivo Kuulalta, liitosta. Jean Sibeliukselta, Kaija Saariaholta Ke 20.4 klo 18 Muistelmakirjoitusja Erich W. Korngoldilta. Varvara Merras–Häyrynen, sopraano, Joel Papinoja, piiri. Kontula – mieleni maisema. Tied piano. Vapaa pääsy anne.granstrom@evl.fi, 09 2340 4834. Ti 19.4. klo 15 kaikille avoin ehtoolliTo 21.4. klo 10 Eläkejumpparit – ryhnen, Wilhelmiina, Taavetti Laitisen kamä miehille. Tied. Arto Virkkunen, 040 580 4989. Klo 13 Torstain päiväkahtu 4, klo 15–18 Naisten Forumin 20 v -juhla, puolisot ja kumppanit sekä vit. Mitä tarkoittaa riemullinen pääMiesten maanantaiseura tervetuloa siäisen aika?, pastori Marja Lehtinen. mukaan! Meilahden seurakuntasali Klo 14 Arkiehtoollinen. Klo 16 Selviyklo 15–17 Kirkkoherra Hannu Ronimus: tyjät-ryhmä. Uskon ja filosofian suhde, juhlakahvit, Naisten forumin lyhyt historiikki, vaIsä Ruben paa sana, klo 17–18 Juhlakonsertti, Meilahden kirkkosali, Gospel Helsinki lavalla, johtaa Nina Pakkanen, Joonatan Rautio piano, Sami Koskela lyömäsoittimet, Juho Kivivuori basso. Vapaa pääsy Iltapäiväkerhon hakuaika 29.4. asti 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerho toimii Meilahden kirkon kerhotiloissa ma–pe klo 12–16 sisältäen välipalan. Hakulomakkeita voi noutaa Meilahden kirkolta (kirkkoherranvirastolta tai kerhotiloista). Lomakkeen voi myös tulostaa opetusviraston sivuilta kohdasta

Ke 20.4. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu. Puhujana evankelista ja varatuomari Hannu Äimänen.

Viikate heiluu

Sunnuntaina 17.4. Töölön kirkon Pop‑messun artistivieraana on Viikateyhtyeen Kaarle Viikate. Liturgina on Laura Huovinen ja saarnan pitää Tuomas Vaura. Lastenhoitokin järjestetty. Messu alkaa kello 17.

Mellunmäen seurakuntakeskus  Korvatunturintie 2, p. 09 2340 4821 Ti 19.4. klo 9.30–15 Avoin perhekerho. To 21.4. klo 10.30 Tuolijumppa.

vystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Viikoittainen toiminta kevätesitteessä.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

 Panosaukio 1, p. 09 2340 4822 Ma 18.4. klo 16.30 Share&Care naistenpiiri. Ti 19.4. klo 17.30 Perheraamis.

 Raumantie 3 Ke 20.4. klo 13 Keskiviikkokahvila, Yhteislaulua, Risto Kultala ja Eeva Löflund laulattavat. Sinikka Peltohaka. Mukana klo 14 alkaen Namibian ev.lut. kirkon piispa Veikko Munyikan johtama delegaatio sekä Risto Jukko. Klo 18 Arkimessu, Hartikainen, Valtonen, Saarinen. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää n. puoli tuntia. To klo 19 Iltatee srk-salissa. Su 17.4. klo 11. Messu, Annamari Jukko, kertova saarna, Risto Jukko, lit; musiikki: Kaisa Sidoroff, Senni Valtonen, Markku Perttilä, Laura Airola. Klo 17 Messu, verkosto.net

Östersundomin kirkko  Kappelintie 65, p. 09 2340 4826 Ti 19.4. klo 9.30–15 Avoin perhekerho Päiväkoti Sakarinmäessä.

Muuta Mikaelin kahvila avoinna ma–pe klo 9–15. Koululaisten kesäleiri 20.–22.6. Kivi saaressa. Leiri toteutetaan yhdessä Vihdin seurakunnan kanssa. Hinta 40e (sis. bussikuljetukset ja täysihoidon). Ilm. 11.4.–5.6. nettisivuillamme.

Munkkiniemi  Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäi-

Munkkiniemen kirkko  Tiilipolku 6 Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa. Tule hiljentymään, rukoilemaankin. Läsnä esirukoilijoita, jotka pyynnöstäsi rukoilevat puolestasi luottamuksellisesti. Su 17.4. klo 13 Messu, Peltohaka, S idoroff.

 Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13 ja ke 13–16 Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318. Su 17.4. klo 10 Messu ja 80-, 85- ja 90-…-vuotiaiden syntymäpäiväjuhla. Kosonen, Savik, Helenius, Mäkiö, Aurora Okkonen, harppu, Hapuli. Klo 10 Pyhäkoulu. Klo 19 Koiran ulkoiluttajien iltamessu kirkon pihalla. Anita Ahtiainen, Jaakko Weuro. Kolehti Yhteisvastuulle. Tule koiran kanssa tai ilman! Ma 18.4. klo 9.45 Perhekerho. Klo 18 Lukupiiri. Aihe Vicky Myron: Kirjastokissa. Ti 19.4. klo 9–11 Diakoni paikalla Aulakahvilassa. Ke 20.4. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri.

Oulunkylän vanha kirkko  Siltavoudintie 12 La 16.4. klo 18 Tahdon-ilta hääpareille. Heininen, Helenius, Mäkiö, Neue Quartet -kvartetti. Tule kuuntelemaan häämarsseja ja saamaan vastauksia häihin liittyviin kysymyksiin! Klo 17–18 mahdollisuus tehdä avioliiton esteiden tutkinta, jos henkilöllisyystodistukset ovat mukana. Vapaa pääsy. Ma 18.4. klo 18 Raamattupiiri.

Käpylän kirkko  Metsolantie 14, p. 09 2340 4222 Pe 15.4. Perheiden tanssituokiot ikäryhmittäin klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v., klo 10.30–11 0–1 v. Perhekahvio. Keski-Vähälä, Korhola. Su 17.4. klo 12 Messu. Elo, Pesonen- Kareinen. Kirkkokahvit Tallinnan ystävyysseurakunnan hyväksi, järj. Lyydia-toimikunta. Ma 18.4. klo 17 Käpylän lähetyspiiri. Ke 20.4. päiväpiiri retkellä. Klo 18 Hiljaisuuden rukoushetki.

Maunulan kirkko  Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 To 14.4. klo 19 Keskustelutilaisuus ”Pakolaiset tuli jo, mitä sitten? Työllisyys, turvallisuus ja hyvinvointi” Kansanedustajat Ozan Yanar ja Juhana Vartiainen, kirkkoherra Ulla Kosonen, Turvapaikanhakijoiden tuen varapuheenjohtaja Sanna Valtonen ja Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Sanna Vesikansa. Keskustelua vetävät Susanna Airola ja Lassi Härmälä. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Klo 15 Lähimmäispalveluryhmä. Hapuli. Su 17.4. klo 16 Messu. Elo, Leinonen, Pesonen-Kareinen. Ma 18.4. klo 17 Etsijät-raamattupiiri. Ti 19.4. klo 14–17 Varhaisnuorten avoimet ovet. Klo 18 Arkimessu. Leinonen. Klo 18.30 Avoimet ovet -nuortenilta. Ke 20.4. keskiviikkokerho retkellä. To 21.4. Lasten musiikkiryhmät ikäryhmittäin: klo 9.30 2–5v., klo 10 1–2v., klo 10.30 0–1v. Perhekahvio. Pesonen- Kareinen, Keski-Vähälä.

Voudintie 4 b -kerhohuone Ma 19.4. klo 17.30 Kehitysvammaisten kerho.

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Ti 19.4. klo 17 Koskelan lähetyspiiri. Ke 20.4. päiväpiiri retkellä.

Muuta Lahjoita Yhteisvastuuhuutokauppaan! Huutokauppa ”Aarteen metsästys” ja virsikahvio Oulunkylän kirkossa su 24.4. klo 11.30. Kaupattavaksi toivotaan hyväkuntoista arvotavaraa, koruja tms, ei vaatteita. Lahjoitukset voi tuoda Oulunkylän, Käpylän tai Maunulan kirkoille. Tied. Raivo Savik, p. 09 2340 5326.

Paavali  Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/ paavali. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12, to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta. Suntiot: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Paavalinkirkko  Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–15, to 18–20 Su 17.4. klo 10 Messu. Petri Flinck, Minna Kumpukallio, Ti 19.4. klo 13–14.30 Aulakahvila Ke 20.4. klo 18 Snadi Paavalimessu. Kari Kanala, Jukka Ahokas. To 21.4. klo 17–18 Hyvää oloa naisille, lempeää liikuntaa kaiken ikäisille naisille, Taina Virtanen.

Itä-Pasila  Opastinsilta 6, p. 09 2340 5445 Ma 18.4. klo 13–15 Tekemisen iloa! Tuo vanha kirja mukanasi, teemme siitä enkelin.

Keula  Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445 Pe klo 9–10.30 Keulan aamu, kaikille avoin kohtaamispaikka ja aamupala 1 e.

Muuta Viikkomessu Diakin kampuksen kappelilla (Kyläsaarenkuja 2) joka keskiviikko klo 17. Messu on Paavalin seurakunnan ja Diakin yhteinen ja sinne ovat kaikki tervetulleita. Miesten saunailta Mäntyniemessä tiistaina19.4. Ilmoittaudu virastoon 14.4. mennessä. Hinta 5e. Lähtö klo 14.30 kirkolta, paluun n. klo 20. Lisätietoja Pekka Tähtiseltä 09 23405442. Rautatieläisten kristillisen yhdistyksen tilaisuus lauantaina 16.4. klo 13 Paavalinkirkon nuorisotilassa. Mukana mm. Onni Lysti, Juha Valkeapää. Leivontatalkoot keskiviikkona 20.4. klo 9 Paavalinkirkon alasalissa kirkkokahveja varten. Kohti valoa -konsertti. Lauluyhtye Versio. Gabrieli-Palestrina-Victoria. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15/10 e. Lisätietoja www.lauluyhtyeversio.fi. Paavalin musiikkikoulun matinea tiistaina 26.4. klo 18 Paavalinkirkon yläsalissa. Vapaa pääsy.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko  Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18, p. 2340 5502. Diakonia päivystys ti 10–12, p. 2340 5552. Su 17.4. klo 11 Messu. Jouni Pirttijärvi, Satu-Elina Ansas ja Ari Häyrinen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa (Piikintie 17 B). Klo 18 Shirley Sparks and The Red Band: A Sentimental Journey. Amerikkalaisia ikivihreitä ja gospeleita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ma 18.4. klo 13 Peittopiiri. Ti 19.4. klo 18 Pakilan Martat. Seurakunnan vapaaehtoistyön koordinaat-

Seurakunnissa tapahtuu 15.–21.4.

tori Iisa Lehtinen kertoo työstään. To 21.4. klo 11–14 Senioreiden virkistyspäivä. Lounas 7 euroa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon viimeistään ma 18.4. mennessä. Ohjelmassa musiikkia, yhteislaulua, yhteinen ruokailu ja muuta kivaa. Yhteyshenkilö: Raakel Laaksonen, p. 050 5561 810. Maanantaisin klo 18 Vox Sonora -kuoron harjoitukset. Keskiviikkoisin klo 16 Juniorpirtti ja klo18 Nuorten ilta Pirtillä.

Torpparinmäen korttelitalo  Käräjätuvantie 3 Su 17.4. klo 16 Israel-ilta. Ajankohtaista keskustelua. Ilon lähde -lauluryhmä laulattaa. Ma 18.4. klo 13 Eläkeikäisten kerho. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Maanantaisin klo 13 Eläkeikäisten kerho. Klo 17.30–19.30 Iltaperhekerho.

VälKe  Välitalontie 71 Keskiviikkoisin klo 19 Kutomakerho. Torstaisin klo 9.30 Perhekerho. Klo 17.30 Iltaperhekerho.

set p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Honkanen-Punkari. Klo 14 Herättäjän seurat. Laaksonen. Klo 18 Eläköön elämä – Petri Laaksonen ja Könsikkäät Yhteisvastuun asialla. Liput 15 e, ennakkoon Roihuvuoren seurakuntatoimistosta aukioloaikoina ja Laajasalon kirkolta arkisin klo 10–14 ja tilaisuuksien yhteydessä ja tuntia ennen ovelta. Tuotto YV-keräykseen.

Roihuvuoren kirkko  Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700. Diakonian ajanvaraus ti puhelimitse klo 10–11 p. 09 2340 5758. Puurokahvila maanantaisin klo 10–11, Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14. Päivärukoushetki tiistaisin klo 12.30 La 16.4. klo 18 Kuorokonsertti. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Filppula, Tarja Karkulehto, sopraano, Sampo Rantalainen, baritoni, Evi Kant, urut. Ohjelmassa mm. Faurén Requiem. Vapaa pääsy, kolehti. Su 17.4. klo 10 Messu. Vaulas, Kaskinen, Filppula, Sonóruksen nuoret. Ke 20.4. klo 18 Iltamessu.

Tulossa Vesillelaskusiunaus veneilijöille Laajasalon kirkossa su 24.4. klo 19. Tilaisuudessa mm. lippukulkue, yhteislaulua, mieskvartetti Chorus Marinus, Heikki Varis, käyrätorvi Pekka Niemi, juonto ja puhe Markku Laine, Vilkkilä toimittaa siunauksen. Kahvitarjoilu tilaisuuden jälkeen. Pe 29.4. Varaslähtö Vappuun klo 11–14 Laajasalon kirkolla, kahvio, suntion simaa ja tuoreita munkkeja myös kotiin ostettavaksi, arpoja, grillimakkaraa, ilmaiseksi ilmapalloja lapsille ym. mukavaa.

Laajasalon kirkko  Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757. Diakoniapäivystys ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14. Keskipäivän rukoushetki torstaisin klo 12. Su 17.4. klo 12 Herättäjän kirkkopyhän messu , saarna rovasti Kari-Pekka Kinnunen. Laaksonen, Kaskinen, Kirsi

Tuomiokirkko  Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15,

ke 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkko srk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi. Tarkemmat tiedot: helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Helsingin tuomiokirkko  Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su 9–18  Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone. Pe 15.4. klo 12 Päivärukous. La 16.4. klo 18 Iltakirkko. Su 17.4. klo 10 Monikielinen messu. Akateeminen Laulu, joht. Ruut Kiiski, mukana Namibia Round Table -piispoja. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli. Ma 18.4. klo 12 Päivärukous. Klo 18 Luottamuksen rukoushetki. Krypta. Ti 19.4. klo 12 Päivärukous. Ke 20.4. klo 12 Urkuvartti. Santeri Siimes. Klo 17.30 Maan suola: Yhteinen muisti ja kansakunta. TT Ville Jalovaara, Dr. Vasilios Meichanetsidis. Keitto klo 17, teejatkot. Krypta. To 21.4. klo 12 Viikkomessu.

Pitäjänmäki  Toimisto: Turkismiehenkuja 4. Auki ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18, sulj. 20.4., p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi, facebook. com/pitajanmaenseurakunta. Tyttöjen ja poikien sekä nuorten toiminta: www.mestat.fi/pitajanmaki. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue Hele-Elina Saari 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko  Turkismiehenkuja 4 Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous. Tiistaisin klo 12–15 Lahjoitusleipää niin kauan kuin riittää. Su 17.4. klo 10 Messu. Palm, Antturi, Ahola, Kamarikuoro. Klo 11.30 Unkarikahvio ystävyysseurakunnan hyväksi. Gulassisoppaa 5e, arpajaiset, leivonnaismyyntiä. Ke 20.4. klo 13 Rukouspiiri.

Pajamäen srk-koti  Pajamäent. 14 Pe 15.4. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e. Ma 18.4. klo 10 Perhekerho. Ke 20.4.klo 14 Päiväpiiri. Yhteislauluja. Milo Ruuttunen, kitara.

Konalan srk-talo  Kyntäjänt. 4 Ma 18.4. klo 18.30 Raamattupiiri. Ke 20.4. klo 18 Rukouspiiri. To 21.4. klo 10 Perhekerho.

HOK-ELANNON VAALEISSA 18.-29.4. HARRI LINDELL

Helsingin kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu, talousjohtaja

PEKKA TIUSANEN

Lakimies, OTM

“Laatua, lähi- ja luomuruokaa lisää kauppoihin.”

689

TULE MEILLE VAAN! Kirpputori-café la 23.4 klo 12-15 Torkkelinkatu 11 Hoivakoti Varpula uudistui! Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea sekä hellää hoivaa 25-vuoden kokemuksella uusissa tiloissa. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström. Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 0103284780

Riukutie 3:n kerhohuone Aamurukous arkiaamuisin klo 6.30. Ti 19.4. klo 18.30 Tienviittoja Raamatusta (miesten ryhmä). Mark. 16. Ke 20.4. klo 19 Rukouspiiri.

Muuta Ilmoittautuminen 3–5-vuotiaiden päiväkerhoihin huhtikuun loppuun asti kotisivujen kautta tai toimistolta saatavalla lomakkeella. Retki Lappeenrantaan to 19.5. Koet ja näet linnoituksen ja Etelä-Karjalan museossa mm. Viipurin pienoismallin. Lähtö klo 8 Pitäjänmäen kirkolta, paluu n. klo 20. Hinta 50e sis. bussikuljetukset, pääsyliput, opastukset, ruoan, kahvit. Ilm. seurakuntatoimistoon.

Roihuvuori  Seurakuntatoimisto, Tulisuontie 2, ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Tilavarauk-

700

Koteja ja hoivaa ainutlaatuisille ihmisille

Pöytä 5 € varaa: 050 4020037 Otamme myytävää viikolla 16, soita! RETKI Faces of Christ -näyttely Lahti &Mallusjärvi&Hirvihaaran kartano Ti 10.5 lähtö klo 9 Torkkelink. 11, paluu klo 17. 40 € (bussi, ruoka, liput) Ilm. 6.5. menn. p. 050 4020 037. Hgin Kristillinen Työväenyhdistys www.hekty.fi * 1906-2016 *

avoimet ovet joka perjantai Vire Koti Käpylässä klo 14.30-16 Tervetuloa!

Hoivakotimme tarjoavat viihtyisän kodin ja yksilöllistä hoivaa tilapäiseen ja vakituiseen tarpeeseen ympärivuorokautisesta hoivasta kevyempään palveluasumiseen. Kotimme tarjoavat turvaa elämään, mukavaa seuraa ja harrasteita. Vire Koti Käpylä Vire Koti Sofia&Severi, Sofianlehto Vire Koti Hermanni Vire Koti Lehtisaari TerVeTulOa TuTusTuMaan ! Meille käyvät Helsingin, Vantaan ja espoon palvelusetelit. Mainio Vire Oy | puh. 020 581 3500 (ma-pe 8-16) | myynti@mainiovire.fi | www.mainiovire.fi

18 Johanneksenkirkko  Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 7730, avoinna ma–pe 10–15 La 16.4. klo 18 Ehtoomessu.

Ruoholahden kappeli  Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125 Su 17.4. klo 12 Messu. Ti 19.4. klo 14–16 Kappelikahvila.

Suomenlinnan kirkko  Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126, avoinna ke–su 12–16 Su 17.4. klo 14 Hengelliset toivelaulut. Lauluyhtye Soios, yhteislaulua. Ke 20.4. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Vanha kirkko  Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20 La 16.4. klo 18 Opiskelijalähetyksen ystävien konsertti. Su 17.4. klo 10 Messu. Gideonien kirkkopyhä. Saarna Gideon veli Hannu Äimänen, Vanhankirkon kuoro. Kirkkokahvit ja messujatkot. Klo 18 Tahdon-ilta vihkipareille. Häämusiikkia ja tietoa vihkimisestä. Ti 19.4. klo 12 Päivämusiikki. Laura Haimelin. Ke 20.4. klo 8 Aamumessu. To 21.4. klo 18 Vanhan kirkon torstai- ilta: Yhteislaulua.

Bulevardin seurakuntasali  Bulevardi 16 B, 2. krs. Su 17.4. klo 16 Siionin Kanteleen seurat. Pekka Kiviranta, ELY ry. Kahvit klo 15.30.

Annankulma  Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ke 12.30–14.30, to 11–15, pe 9–12 Pe 15.4. klo 9–10 Aamupuuro. Ke 20.4. klo 13 Lauletaan yhdessä virsiä. Kahvit klo 12.30. To 21.4. klo 12 Käsityöpiiri.

Agricolaliike  Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Nuorisotyö: mestat.fi, facebook.com/stadinlionwings. Su 17.4. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Kirkkokahvit. Klo 15.30 Soppasunnuntai. Klo 18 Tuomasmessu. Ti 19.4. klo 12 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Krypta. Ke 20.4. klo 13 SenioriFoorum. Wilson Kirva: Positiivisuus voimavarana. Klo 19 Agricolamessu. agricolamessu.fi. To 21.4. klo 10 Zooppera. Kts. Muuta. klo 13.30 Torstaipiiri.

Studium Catholicum  Ritarikatu 3 A To 21.4. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Lähetyskirkko  Tähtitorninkatu 18 Su 17.4. klo 14 Messu.

Muuta Ilmoita lapsesi seurakunnan päiväkerhoon viim. 30.4. Lisätietoja ja hakulomake: www.helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko. Zooppera: Koko perheen musiikkikertomus Nooasta. To 21.4. klo 10 Mikael Agricolan kirkossa, la 23.4. klo 14 Vanhassa kirkossa ja ma 25.4. klo 9.15 ja klo 10.15 Ruoholahden kappelissa. Ryhmien ilm. 14.4. mennessä: paivi.yli-korpela@evl.fi. Vapaa pääsy. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Töölö  Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto

Seurakunnissa tapahtuu 15.–21.4. p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko  Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Pe 15.4. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Raamattua kuunnellen Takkahuone. Su 17.4. klo 10 Perhemessu. Leinonen, Tiitu. Tapiolan srk:n kuorot Dulcis, Tiltaltit ja Pajulinnut, joht. Elina Forsberg. Kirkkokahvit. Klo 11.30 Promenadikonsertti. Tapiolan srk:n lapsikuorot Dulcis ja Tiltaltit & Pajulinnut, joht. Elina Forsberg. Vapaa pääsy. Klo 16 Musiikkia Brucknerista nykypäivään. Viialan kirkkokuoro, joht. Heikki Ali-Löytty. Vapaa pääsy. Ma 18.4. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Kitarakurssit Takkahuone. Ti 19.4. klo 10 Avoin perhekerho Kerhohuone. Klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 13 Raamattuluento, keskustelua, kahvit. Hgin Raamattukoulu. Klo 17 Puuhakerho 1–6-lk Takkahuone. Ke 20.4. klo 10–12 Parents and Toddlers Kerhohuone. To 21.4. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer.

Töölön kirkko  Topeliuksenkatu 4, p. 09 2340 6321 Pe 15.4. klo 10 Avoin perhekerho. Klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15. Hopeapiiri. Su 17.4. klo 17 Pop-messu. Laura Huovinen, Tuomas Vaura, artistivieras Kaarle Viikate. Lastenhoito järjestetty, messun jälkeen jatkot srk-salissa. Ti 19.4. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Lähetyspiiri. Klo 18 Hanna- ryhmä, naisten kv. rukousryhmä. Ke 20.4. klo 11–14 Aulakahvila. Klo 16 Miestenpiiri, Pärinäpirtti. Juutalainen perimätieto Raamatun ymmärtämisen pohjana, Hermann Aistrich luennoi. Keskustelua, kahvit, vapaa pääsy. Klo 17.15 Rukousetkot. Klo 18 Ehtoollishetki. Leinonen, Maisila, Tiitu. To 21.4. klo 11–14 Aulakahvila.

Seurakuntakoti  Runeberginkatu 39 Ma 18.4. klo 16 Kokkikerho 4–7-lk. Muutama vapaa paikka. Tiljander p. 050 408 1985, tilda.tiljander@evl.fi. Ke 20.4. klo 16 Kokkikerho 1–4-lk. Vapaat paikat Tiljander p. 050 408 1985, tilda.tiljander@evl.fi.

Kerhokeskus  Tykistönkatu 8 Pe 15.4. klo 18 Nuorisokahvila Tori- Café. Ma 18.4. Klo 18 Nuorten peli-ilta. Ke 20.4. klo 18 Nuortenilta.

Tulevaa Ma 25.4. klo 18 Lauluilta. Cafe & Eepos, Runebergink. 29. Beatles-ilta. Henki luo uutta elämää, helluntain retriitti 13.–15.5., Bergvikin kartano, Kruusila. Lähtö klo 17, paluu n. klo 15.30. Hinta 90e sisältää 1hh majoituksen, täysihoidon, ohjelman, kuljetuksen. Lisätiedot Jari Leinonen, 050 538 2251. jari.leinonen@evl.fi. Ilm. 30.4. menn. verkkosivujemme kautta: Tapahtumat > Henki luo uutta elämää.

Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaus hetkien jälkeen. Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–17.30.

Vartiokylä  Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

Matteuksenkirkko

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Hanna Remes. Isompien lapsiryhmien ilmoittautuminen konserttiin: Yhteinen seurakuntatyö, 09 2340 2503. Su 17.4. klo 11 Messu. Liturgia Lauri Holma, saarna Johanna Joronen, Helsingin lauluveljet ja kanttorina Eeva Jurmu. Klo 12.45 Raamattu avautuu -luento. Samuel Paananen. Ma 18.4. klo 12 Iltapäiväpiiri. Hengellisten asioiden äärellä, kappalainen Tommi Vanhanen. Ti 19.4. klo 18 Miestenpiiri. Ke 20.4. klo 18 Neulekerho. Klo 18 Kantaattikuoro. To 21.4. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Klo 13 Diakoniapiiri. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

 Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420 To 14.4. klo 14.30–16. Levosta käsin – ryhmä masennuksesta toipuville. Pe 15.4 klo 12–13.30 Perjantaipöytä. Su 17.4. klo 10 Messu. Alava, Tiina Laszlo (saarna), Kontio, Vanhamäki, Martta Rantanen ja Merja Totro sekä Itä-Sointu ja Variksen laulukoulu. Katukappeli Klo 14 Englanninkielinen messu. Ma 18.4. klo 11–13 Keskeneräisten  Kauppakeskus Columbus, töiden neulekerho. Klo 18 Miesten Vuotie 45, p. 2340 6575. raamattupiiri. Pe 15.4. klo 14 Seurat. MarTi 19.4. klo 12–13 Soppaketta Antola. SeuraTi 19.4. klo 13 Rukouskirkko. Hartaushetki ja maksuton lounas. piiri. kunnat Klo 17–18.30 YhteiTo 21.4. klo 15–17 Papverkossa: www. pi paikalla. Klo 18 Ilnen iltaruoka kaiken ikäisille. Hinta 1e/hlö. helsinginseura- takirkko. Samuel Klo 17 Raamattupiiri. Paananen ja Hanna kunnat.fi Ke 20.4. klo 12.45 LauVirtanen. lut soikoon! Merirasti-kappeli Klo 14 Eläkeläisten kerho. Klo 16–17.30 Kyselijöiden  Jaluspolku 3, p. 2340 keskustelupiiri. 6573, 050 541 2119 To 21.4. klo 14.30–16. Levosta käsin – Su 17.4. klo 17 Ehtoomessu ja iltatee. ryhmä masennuksesta toipuville. Messun yhteydessä aikuisrippikoulu laisten kaste ja konfirmaatio. Tiina Puotilan kappeli Ahonen. Ke 20.4. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.  Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, To 21.4. klo 10 Perhekerho. puotilan.kappeli@evl.fi Klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri. RaaTo 14.4. klo 14 Ikäihmisten kevätkirkko. Tiina Laszlo, Alava, Tuunela, matun sanojen sulattelua ja elämänkoHämeenkorva, Kuittinen ja Vanhamäkemusten kuulostelua rukoushiljaisuuki. Klo 18 Kappelimessu. Vidgrén ja dessa (lectio divina). Tiina Ahonen. Kakkonen. Albatross Ti 19.4. klo 13–16 Puotilan olohuone. Klo 14 Lähetystyöntekijä Marja Mä Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Pe 15.4. klo 12.15–14 Cafe Outolintu. kelä: Terveisiä Intiasta – Ihmisarvon Avoin kahvila, jossa kahvittelua, ohjelvaihtelut. To 21.4. klo 18 Kappelimessu. Pakarimaa ja hartaus. Ma 18.4. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltanen, Pertti Keinänen (saarna) ja Sabine Nieminen. rusko raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Vartiokylän kirkko Ti 19.4. klo 14 Askeleita Suomeen. Klo 14–16 Kirppiskahvio.  Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 Pe 15.4. klo 20 Iltamessu. Kontio, JalaMyrskylintu va ja Joenpelto. To 21.4. klo 9.30 Minimessu. Kontio,  Solvikinkatu 11 Lasse Lindgren, Merilahti ja Virtanen. Ti 19.4. klo 10 Perhekerho.

Muuta Retki Vivamoon senioreiden kevätjuhlaan ti 17.5. Lähtö klo 9.45 Matteuksenkirkolta (Olavinlinnantien puolelta), paluu n. klo 17. Reissun hinta 25e kerätään bussissa, sis. matkat, ohjelman, lounaan ja kahvit. Sitovat ilmoittautumiset pe 22.4. mennessä Outi Hämeenkorva p. 09 2340 6414 / outi.hameenkorva@evl.fi

Vuosaari  Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus: ti, to klo 9–10 p. 09 2340 6518 tai henkilökohtaisesti vain ti klo 9–10 Albatross, Kahvikuja 3, 2. krs

Vuosaaren kirkko  Satamasaarentie 7 Pe 15.4. klo 9, klo 9.45 ja klo 10.30 Lasten kirkko soikoon – Meidän metsän kevät. 3–6-vuotiaiden musiikillinen kevätretki. Hanna Autio, Sanna-Maarit Hakkarainen, Jussi Hirvonen, Satu Laakso, Kaisa Sidoroff ja

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo  Kolmas linja 22, toimisto p. 09 2340 2538

Erityisnuorisotyö Snellu  Toinen linja 8, p. 09 2340 2352, ysk.snellu@evl.fi, www.snellu.info Perjantaisin 22.4. alkaen klo 14–16. Tarinateatteri-ryhmä alle 29-v. Ilm. sirpa. zotow@evl.fi / p. 09 2340 2351 tai taina. repo-holten@evl.fi / p. 09 2340 2354.

Kampin kappeli  Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Pe 15.4. klo 18 Iltahartaus Leith Arar, viulu.

Kuurojentyö  Diakoni Päivi Korhonen, p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Pe 15.4. klo 12 Päiväpiiri Matteuksen kirkossa, Turunlinnantie 3. Ma 18.4. klo 12.30 Lähetysaskartelupiiri Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73.

Nuorisotyö La 21.5. klo 9–13 Linnanmäen 10-synttärit. Erityisesti kutsumme 2006 syn-

tyneet lapset perheineen juhlimaan ekaa täyttä kymppiä, myös muut lapsiperheet ovat tervetulleita juhliin. Maksu 10e/hlö. Lisätietoa ja ilmoittautuminen 15.4 mennessä mestat.fi. 4.–7.8. Isien ja poikien telttaleiri – Yhdessä maastoon, Siuntion Korpirauhassa. Perinteistä leirielämää, luonnossa liikkumista, askartelua, iltanuotioita, uintia, melontaa. Leiri alkaa torstaina päivällisellä klo 17 ja päättyy sunnuntain lounaaseen klo 12. Mukaan voi tulla lyhemmäksikin ajaksi. Yöpyminen omissa teltoissa, mahdollisuus myös lainata seurakunnan telttaa. Osallistumismaksu 20 e/hlö/vrk. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet: Ilmari Syrjälä p. 09 2340 2529.

Näkövammaistyö  P. 09 2340 2549 To 21.4. klo 13 Kimppakävely Pyhän Laurin kirkolla, Vantaalla. Kokoontuminen Pakarintuvan pihalla, Kuriiri tie 1. Ke 25.5. Mustasaaren retkipäivä. Lähtö klo 10 lautalla ja paluu Taivallahden rantaan klo 15. Taksia tilatessa os. Mustasaaren laituri, Eteläinen Hesperiankatu 98. Ilm. erityisruokavalioineen ma 2.5. mennessä toimistoon, p. 2340 2538. Hinta 10 e/ hlö (myös oppaat), sis. lauttamatkat, lounas ja kahvit. Retkellä mukana oikeuksienvalvojan asiantuntija Minna Ågren Näkövammaistenliitosta. 20.–23.6. Näkövammaisten kesä leiri Lohirannan leirikeskuksessa Lohjalla. Saunomista, uimista, ruokailuja ja hiljentymishetkiä. Majoittuminen 2–hengen huoneissa, kylpyhuoneella. Hinta 45 e/hlö, oppaalle ilmainen. Ilmoittautumiset leirihakulomakkeen kautta ma 2.5. mennessä www.helsinginseurakunnat.fi/ yhteinentoiminta/apuajatukea/erityisdiakonia/nakovammaisille.html. Lisätietoja: p. 2340 2549/marjaleena. kallio@evl.fi.

Yhteiskunnallinen työ To 14.4. klo 18–20 Elävää musiikkia ja puhetta itsensä työllistämisestä Kulttuuri-kahvilassa, Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Verkostoitumista ja keskustelua yrittäjyyden rajapinnasta freelancerien ja itsensä työllistäjien näkökulmasta. Vieraana laulaja-lauluntekijä Katja Luhtala. Vapaa pääsy. Kahvilasta voi ostaa pientä syötävää. Järj. Pienyrittäjän tuki ja Kallion seurakunta. La 16.4. klo 11–18 Pop up sosiaalifoorumin tapahtumia Seurakuntien talolla. Mm. järjestöesittelyjä, työpajoja, seminaareja, yritysneuvontaa sekä eri uskontojen meditaatio. Koko ohjelma: www.sosiaalifoorumi.fi. Vapaa pääsy. La 16.4. Pienyrittäjän tuki Suomen sosiaalifoorumissa Seurakuntien talolla: klo 12–18 Pop up -yritysneuvontaa ja keskusteluapua yrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville ja klo 14–15 Yrittäjän hyvinvointi. Tietoa Pienyrittäjän tuen toiminnasta ja keskustelua yrittäjänä jaksamisesta. Yritysneuvoja Susanne Leppänen ja pastori Marja Kotakorpi. Vapaa pääsy.

International Ev. Church Worship Service (in English) every Sunday 16:00. Roihuvuori church, Tulisuontie 2. Coffee and fellowship after the service. Sunday School, ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. Join us to worship God with people from many nations! Diaconal Living Room every Thursday 17:00–19:00, IEC Center, Käenkuja 3 A. For counselling, prayer and practical needs. For more information: IEC Center, Tel. 09–586 8770. www.church.fi

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Damaskoksesta palannut. Maria Syvälä ei usko suvaitsevaisuuteen. – Kanssaihmisten kohtaamiseen riittää normaali ihmisyys eikä erilaisuudesta tarvitse pitää lukua, hän sanoo.

Maahanmuutto meni runoihin Kirjailija Maria Syvälä kirjoitti kahdessa viikossa ajankohtaisen maahanmuuttokeskusteluun pureutuvan runokirjan, joka pakottaa lukijan ajattelemaan. Teksti Päivi Arvonen Kuva Lauri Dammert

aria Syvälän runoteos Tulit sitten Suomeen, Basir on kaunistelematonta puhetta kuvitteelliselle irakilaispakolaiselle Basirille. Runojen aiheet Syvälä ammentaa uutisjournalismista, tilastoista ja tutkimuksista ja sekoittaa mukaan sekä mielipiteitään että sosiaalisen median kannanottoja. – Ensimmäinen runo syntyi ärsyyntymisestäni uutisoinnin epätäsmällisyyteen ja valikoivuuteen. Oli pakko kirjoittaa jatkoa, Syvälä kertoo. Runoteos on tunteisiin vetoava puheenvuoro maahanmuuttokeskusteluun. Syvälä ei kuvittele teoksellaan sanovansa viimeistä totuutta vaan kyseenalaistaa ja haastaa keskusteluun. – Miten suomalainen Pirjo tai Pasi sopeutuisi vaikkapa Bagdadiin, oppisi arabian kielen ja saisi työtä? Kotouttaminen on haasteellista ja vastaanottokeskus on luonnoton ympäristö yhteiskuntaan sopeutumiseen, Syvälä sanoo. Ennakkoluulot ovat hänen mielestään luonnollisia reaktioita. – Ihmisillä on oikeus tuntea epäluuloa vierasta kohtaan, mutta rasismi pitää yksiselitteisesti tuomita. Yhteiskuntarauha säilyy Maria Syvälän mukaan vain avoimella keskustelulla. – Ennakkoluuloista pitäisi puhua. Kriittisille mielipiteille on oltava tilaa. Suomi on liian haasteellinen maa muuttaa lyhyessä ajassa monikulttuurisemmaksi. Syvälä on huolissaan vastakkainasettelun lisääntymisestä.

– Dialogi on ainoa mahdollisuus. Ilman kriittistä keskustelua tapahtuu radikalisoitumista rasismin riveihin. – Suvaitsevaisuuteen en usko. Kanssaihmisten kohtaamiseen riittää normaali ihmisyys. Erilaisuudesta ei tarvitse pitää lukua. On muistettava, etteivät monet suomalaiset kohtaa arjessaan monikulttuurisuutta. Syvälä sanoo olevansa etuoikeutettu, koska saa työnsä kautta kokea monikulttuurisuutta ja kasvattaa lapsensa monikulttuurisessa ympäristössä. Syvälän puolisolla on monen vuosikymmenen kokemus maahanmuutosta Pohjoismaissa. Pariskunnan kaksi- ja kolmivuotiaat pojat ovat lukuisten matkojen vuoksi viettäneet kuukausia niin hindujen, muslimien, katolilaisten kuin lestadiolaistenkin kanssa.

”

Minua ei hetkauta, jos saan vieraalta vihaista postia, mutta on rankkaa, kun ystävyyssuhde viilenee siksi, että olen väärää mieltä. ”

– Lapsilleni monikulttuuriset vaikutteet ovat täysin luonteva osa arkea. Irakilainen Basir valikoitui runoteoksen päähenkilöksi, koska irakilaiset ovat meillä suurin turvapaikanhakijaryhmä. Maria Syvälää koskettaa kuitenkin enemmän Syyrian sota ja akuutti, koko maan laajuinen hätä, kuin tilanne Irakissa, jossa on myös rauhallisia alueita. Puoli vuotta ennen arabikevään alkua Syvälä vietti reilun kuukauden Syyriassa Damaskoksessa. – Monet maailman kauneimmin hymyilevät damaskoslaiset lienevät kuolleet sodassa – tai kuolevat kohta nälkään. Syvälä suree syyrialaisten kohtaloa, jota Suomen maahanmuuttopolitiikka ei auta. – Suomalaisten olisi varmasti helpompi hyväksyä kansanvaellus, jos viime vuonna Suomeen tulleiden 27 000 irakilais-, afganistanilais- ja somalimiesten Suomeen pääsy olisi jotenkin helpottanut Syyrian tilannetta, Syvälä väittää. Hänestä syyrialaisia pitäisi auttaa ensisijaisesti antamalla humanitaarista apua maan sisäisille pakolaisille ja tukemalla Syyrian lähialueiden pakolaisleirejä. – Auttaa pitää, vaikkei Suomi olekaan vastuussa siitä, että Lähi-itä on sekaisin. Suvaitsevaisuudesta keskusteleminen ei myöskään auta nälkään kuolevia syyrialaisia. Suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa unohdetaan Syvälän mukaan lähtömaiden tilanne. – Miten muuttoliike hyödyttää lähtömaita kuten Irakia? Kuka siellä jälleenrakentaa maata ja tekee vastarintaa Isisille tilanteessa, jossa maasta hupenevat työikäiset miehet? Intohimoinen heittäytyminen kiinnostavaan teemaan ei ole Maria Syvälälle uutta. Hänen edellinen teoksensa Hukassa huostassa kritisoi Suomen lastensuojelujärjestelmää. – Aiheet valitsevat minut, yhdeksän kirjaa kirjoittanut Syvälä sanoo. Hän haluaa kyseenalaistaa epäkohtia ja herättää keskustelua. Tammikuussa hän esiintyi Rajapyykillä -runokiertueella pukeutuneena musliminaisen mustaan asuun ja niqab-kasvohuiviin. Hän on kuohuttanut kannanotoillaan myös kaveripiiriään. – Olen suututtanut maahanmuuttoajatuksillani joitakin läheisiäni. Minua ei hetkauta, jos saan vieraalta vihaista postia, mutta on rankkaa, kun ystävyyssuhde viilenee siksi, että olen väärää mieltä. Syvälä haluaa korostaa, ettei monikulttuurisuus ja kansainvälinen avustustyö ole uhka Suomelle tai suomalaisuudelle. – Ei Suomi tai kristillisyys ole kaupan. Auttaminen ei tarkoita, että luovutetaan jotain pois. Autettavalla on vastuunsa ja velvollisuutensa meidän kaikkien Suomessa, kotimaassamme, jonka olemme rakentaneet. www.mariasyvala.com

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Tykkäyksiä

ykyään tärkeintä on tykkääjien määrä. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan maailman kaikista johtajista eniten tykätään paavista. Tämä selittyisi helposti sillä, että uskontokunnista juuri hänen johtamaansa kirkkoon kuuluu eniten väkeä. Mutta ei siinä vielä kaikki, hänestä tykkäävät myös juutalaiset, protestantit ja jopa ateistit enemmän kuin kenestäkään muusta maailman johtajasta. Onpa suosittu jäbä. Meikäläisistä kirkon johtajista lähinnä paavia on arkkipiispa. Hänestä yhdet tykkäävät, toiset eivät. Hänen takiaan jotkut eroavat kirkosta, jotkut liittyvät. Jopa moni ateisti ilmoittaa liittyneensä hänen vuokseen kirkkoon. Siinäkin mielessä siis paavillinen heppu. Kaiken tietävä facebook kertoo selvästi, ketkä ovat merkittäviä piispoja. Mäkisellä ja Askolalla on facebook-tykkääjiä pitkälti yli 10 000, kun muut jäävät tuhanteen tai pariin. Peurasta ja Salmesta tykkää kummastakin 11 ihmistä. Mitäs tämä kertoo?

73. vuosikerta

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229 Tommi Sarlin, työvapaalla

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2000 (vaihde) Lehti ilmestyy torstaisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %. Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

Hoidamme kaikki lakiasiat vuosien kokemuksella. Aatsto Innolex Oy

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistönvälittäjä (LKV)

Westendintie 99-101 B 33 02160 ESPOO 0400 425 164 tai 044 599 2227 toimisto@innolex.fi www.innolex.fi Leikkaa talteen

neniälittereK

Lakiasioita

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.

Hautauspalveluja

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme. HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Myydään huoneistoja Strömbergint. Hki 3h+kk+kh+p 61m2, 4 krs. Rv. 2001. Puistonäkymät. Edulliset asumisk. Mh. 280 000 e. Tiedustelut 045 8596 269.

Myydään hautakiviä Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Hammashoitoa

Terveydenhoitoa

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI Teemme myös kotikäyntejä! SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

k Tarvittaessa 3k a ka ai su ak m a korotont

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

• Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. • KOTIKÄYNNIT • Ajanvaraus

puh. 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla

Tarjoamme hammastarkastuksen hintaan 49e ja hammasimplantit

alkaen 1595e.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

044 9339 242

www.stickdent.com

HIERONTATARJOUS

3x30 min hierontaa 50 euroa 3x45min hierontaa 100 euroa 5x45min hierontaa 150 euroa Tarjous voimassa 31.5.2016 asti. Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja Tommi Raitio 040 56 44 433 Santakatu 2, (ruoholahti, kauneushoitola Nailstation), 00180 Helsinki hieronta@musatori.fi http://www.musatori.fi/hieronta Klassista hierontaa: 30 min 30 euroa 45 min 40 euroa 60 min 50 euroa 90 min 65 euroa Intialainen päänhieronta 35 euroa Lämpöpakkaus: 6 euroa Hierontatalahjakorttti on loistava lahjaidea! Varaa aikasi jo tänään! Huom! Yritys/kotikäynnit mahdollisia Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3x30 min hieronta 70 €. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs., p. 040 569 3515 Kaustisen jäsenkorjausta, 20 v. kokemus. Marko Lehti, Kaisaniemi, Vuorikatu 22 C. P. 040 543 8264 Klassinen hieroja. Teen kotikäyntejä p. 046 551 8528, soita!

Natali Hieroja tmi p. 044 290 3646

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Palveluja tarjotaan

Rakennusala

Siivouspalveluja

SIIVOUSPALVELUT

Kodin siivous, ikkunanpesut, muuttosiivous, remonttisiivous, siivouspalvelut yrityksille

Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä.

Kodinapu helmi

HAnnele nurmiKAri | 050 5151 028

puh. 040 720 94 20 siivous.helmi@luukku.com

Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner hannele.nurmikari@huom.fi Huom! ® • Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Helsinki | www.huom.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 %

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

WWW.0502205.FI

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

REMONTIT SOPUHINTAAN

www.mrautanen.com

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

!!"#$%&&''($%#!)#*#''($&&+,-./(%/#!!!

0,-1('21/.%#($%#!3#'),'&#!!4!!3,*(-%,(%5!1&--(/(6#,-! !"#$"%&%'&()*+,-+./+++++0++++++1112)34(5%)(627+++++0++++++89+:;/+989+

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus. Kaihdintohtor�

J. Vähäkangas

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti 050 926 6203

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu. Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

p. 040-411 4370

Eläkeläisten permanenttipak. 60 €, väripaketti 60 €, leikkaus 18-20 €. Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356 Ruoanvalmistus, siivous, renkaanvaihdot, muuttoavut, yms. kodinaskareet. P. 045 639 9534 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne. Kotipalvelua 27 v. kokemuksella. Lähtökohtana aina asiakkaan tarpeet, toiveet. Pia Matalalampi 050 431 5536

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

MUUTTOPALVELUA EDULLISESTI, AMMATTITAIDOLLA&KUOLINPESÄT JA TYHJENNYKSET P. 0503095193

Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm. 50 €) nyt 37 €. Norm.vel.perm. l+ k (55 €) nyt 46 € Tied. 09 639 818.

Talojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva, p. 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

ASUNTOJEN

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

Luotettava, työssäkäyvä, savuton nuori nainen etsii yksiötä Helsingistä 1.5.2016 alkaen. En omista lemmikkejä ja luottotietoni ovat kunnossa. 044 5371 779. Yst. Yasmine Yamajako. Uskonnonopettaja etsii kaunista kohtuuhintaista kotia kantakaupungista, väh. 30 m². Luottot. ok, ei tupak. ei lemmik. Tiina 044 3544 858.

MAALAUSLIIKE www.arjaulmanen.com p. 041 506 6577

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Tarj. suihkuun silikonit uusiksi 199 €. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

Tiilikaton huollot ja pinnoitukset ammattitaidolla. www.sorcolor.fi 044 219 2466

REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi

Rakennusalan/purkutyöt. Pihatyöt/Bobcat, salaojatyöt. P. 0400 569 873

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Katon- ja julkisivujen maalaukset vuosien kokemuksella. www.sorcolor.fi, 044 219 2466

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674739

Ostetaan huoneistoja Ostetaan yksiö-kaksio etelä-Helsingistä (Lauttasaari-Punavuori-TöölöKallio tms.) Tarjoa: 040 413 2211/Sami

Ostetaan

OSTETAAN KUOLINPESIÄ

loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546 Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne käteisellä. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651.

MYYNTI JA VUOKRAUS

4 Vuokraa koti yhteisasunnoksi työssäkäyville opiskelijoille. Arvostamme tilaa. Ainakin 3h+. p. 041 5460 522. Vakaatuloinen pariskunta etsii kaksiota kantakaupungista 1.6. alk. Savuton, lemmikitön. 0408242755 Työs.käyv. valmistuva dipl.ins. etsii 5/2016 alk. asuntoa Hki kantakaupungista. Savuton, ei lemmikkejä 0400 848 789

Toteutan maalaustyöt yli 20 v. kokemuksella ja vankalla ammattitaidolla.

Kotitalousvähennys. Tapio Raivio p. 050 594 0360 www.tapioraivio.fi

KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805

Vuokrata halutaan

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

10 0 % suomalainen

Kirjoja, käteismaksu. Noudetaan. P. 041 518 8024 Ostetaan kuolinpesät. Varastojen, vinttien, autotallien yms. tyhjennykset nopeasti. 044-5588 078

Vuokralle tarjotaan Yksiö 24 m2 Eira. Raatimiehenkatu, parveke. Vuokra 700-750 e/kk. Puh. 044 0566 488

Asianajajia

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Myydään • Pumpulitäytteisiä peittoja ohut 150x200 cm 64 €, paksumpi 140x200 cm 129 € • Petauspatjoja sekä pumpuli- tai polyesterivanutäytteisenä että vaahtomuovipatjana, saa erikoismittaisia • Tyynyjä muovirouhe- pumpuli- ja polyestervanutäytteisenä • Valmistamme myös erikoismittaisia pussilakanoita, muovipatjoja, tyynyjä, tuolimattoja, pöytäliinoja ja pyyheliinoja • Tuolimattoja 16 €, 25 €, 34 € • Villahuopia 145x200 cm 50 € • Pumpulihuopia 145x200 40 € • Päiväpeittoja 25 €, 35 €, 45 €, 50 €, 55 €, 60 € • Kanavatyöpohjia erä -20 % • Ristipistotyynypakkauksia • Lankoja ja ompelutarvikkeita.

TALOUSHOITO OY

Fleminginkatu 12, p. 09-753 1257 Auki: ma-pe 10-18, la 10-15 HYVÄÄ MULTAA Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla. Seulottuja luonnonkiviä. P. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi

Kotisiivousta/ikkunanpesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 691 994 T. Vanari

KOTISIIVOUKSIA Luotettavasti ja ahkerasti Seniorisiivous -24% puh. 045 638 5774. Mirja Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090. IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Kotisiivousta, ikkunanpesua ym. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244 www.merjankotipalvelut.fi Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

Seurat HERÄNNÄISSEURAT Pe 15.4. klo 14 Columbuksen kauppakeskuksen katukappeli (Vuosaari), Vuotie 45. Pe 15.4. klo 19 Kotiseurat Konttisella, Kotinummentie 44 A, (Tapaninkylä). Su 17.4. klo 12 Kirkkopyhä Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Soppa ja seurat. Klo 16 Seuratuvalla Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi), mm. Miina Meurman, Elenius. Ryhmä Länsi-Pasilasta vierailee. Klo 18 Kirkonkulman nuortentilassa, Kirkkotie 6, Järvenpää. Klo 18 Nurmijärven kirkolla, Kirstaantie 5, Nurmijärvi. Klo 18.15 Jaakko Löytyn konsertti Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1, Vantaa. Käsiohj. 10 €. Klo 17 alkaen talkoolaiseksi ilmoittautuminen. To 21.4. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu Kallion kirkossa, It. Papink. 2. Saarna Jarmo Kokkonen. Kaikille avoimet musiikkiharjoitukset klo 17. TULOSSA: Veisaava ilveilijä -esitys 5.-19.5. Ks. www.h-y.fi/2674-veisaavailveilija TALKOOT: Herättäjäjuhlat tarvitsevat 1500 talkoolaista! Ilmoittaudu www.vapaaehtoistyo.fi/herattajajuhlat

Siionin Kanteleen seurat su 17.4. klo 16 Bulevardin seurakuntasali Bulevardi 16 B 2.krs. Kahvit klo 15.30. Mukana Pekka Kiviranta.

Tilaisuuksia JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 17.4. klo 18.00 Myllypuron kirkko PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Älä pelkää Musiikissa: Heidi Tuikkanen Hillel Tokazier Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.valomerkki.fi ThinkStock

Viikon vinkki

Elämän symboli. Kastevesi on konkreettinen merkki Jumalan lapseudesta. – Se on konkreettinen tarttumapinta Jumalaan, sanoo Ilmari Karimies.

Pietarin jalanjäljillä Tiistaina 19.4. kello 18 kuljetaan Pietarin jalanjäljissä Galileasta Roomaan. Matka tosin tapahtuu istumalla tuolissa Siltamäen seurakuntakodilla Malmilla, Jousimiehentie 5. Matkaoppaana Apostolien tekojen maisemiin toimii rovasti, Israelin tuntija Pentti Holi. Mukana on myös kansainvälisen työn sihteeri Minna-Sisko Mäkinen. Pienenä (meno)vinkkinä lukijoille kerrottakoon, että esimerkiksi reformaattori Martti Luther piti epävarmana, että tämä galilealainen kansanmies olisi koskaan matkustanut Roomaan.

Radio&TV YLE radio 1 87,9 MHz Su 17.4. klo 10 Jumalanpalvelus Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkosta. Virret: 105, 276:1,4,5, 375, 444:2. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Helsingistä. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: Pe 15.4. Uskonnon ja psykologian opettaja Anna Karhumaa. Kirkkoherra Liisa Myyryläinen. La 16.4. Merkonomi Joel Ollikkala (Metodistikirkko). Kouluttaja Marjaana Kanerva. Ma 18.4. Seurakuntapastori Samuli Koivuranta. Raamatunlukua. Ti 19.4. Musiikkikasvatuksen lehtori Sanna Vuolteenaho. Pastori Ville Kiiveri (Ortodoksinen kirkko). Ke 20.4. Teologian tohtori Juhani Veikkola. Pastori Hannele Juutinen. To 21.4. Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola. Kappalainen Mikko Huhtala.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 17.4. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 16.4. klo 15.10 Pisara. Tarinoita leipäjonosta. Oppilaitospastori Sanna Uusitalo keräsi ruoka-apua jonottavien tarinoita. (1 Joh. 3:17–18). Uusinta ma 18.4. klo 11.05. Su 17.4. klo 10 Jumalanpalvelus Kuopion tuomiokirkosta. Uusinta ma 18.4. klo 11.10.

Teologi: Pakanatkin ovat Kristuksen merkkej Kaste on lahja, josta käsin ihminen ymmärtää elämän tarkoituksen Jumalan lapsena, sanoo pastori Ilmari Karimies. Teksti Juhani Huttunen Kuva Thinkstock

apsen kastaminen on helppo juttu. Katsotaan seurakunnan kanssa kalenterista sopiva sunnuntai, jolloin pannaan hieman parempaa päälle ja odotetaan, että pappi soittaa ovikelloa. Näin toimii kotikaste. Siinä pastori tulee kotiin, laskee kraanasta kädenlämpöistä vettä perheen boolimaljaan, ja Jumalan lapseksi tulemisen juhla voi alkaa. Tai hetkinen. Maailmassa syntyy joka sekunti noin neljä vauvaa. Meitä on tällä planeetalla 7,3 miljardia. Kuitenkin vain joka neljäs maapallon ihminen on kastettu. Rippikoulussa opetetaan, että jokainen ihminen on Jumalan luoma ja että ihonväristä tai

vakaumuksesta riippumatta me ihan jokainen olemme saman Isän lapsia. Joten miten niin vasta kasteessa tultaisiin Jumalan lapseksi? Eikö Jumala hyväksy lasta, jota ei kasteta? – Ankarasti voisi sanoa, että Jumala ei hyväksy ketään. Hän armahtaa, sanoo tutkija ja pastori Ilmari Karimies. Teologit ovat ihmeellisen tarkkoja sanoistaan. Mutta jos kerran Jumala voi armahtaa ilman kastamistakin, niin miksi sitten ylipäänsä kastetaan? Kaste on kirkon yhteyteen ottamisen rituaali. Kristityt alkoivat kastaa uusia jäseniä, koska Matteuksen evankeliumin loppuepisodissa ylösnoussut Kristus käskee niin tekemään: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja

Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Mt. 28:19–20) Kristityt alkoivat liittää uusia jäseniä kirkkoon kastamalla ihmisiä. Satojen vuosien ajan teologit hioivat oppejaan siitä, mitä kasteessa oikein tapahtuu. Kun tätä teologian historiaa kuoritaan auki, valkenee, että kristinusko on itse asiassa merkillisen kosminen ja runollinen uskonto. Tämä paljastuu Johanneksen evankeliumin ensimmäisissä lauseissa: Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala... Kaikki syntyi Sanan voimalla... (Joh. 1:1–3) Kristityt rupesivat ajattelemaan, että kaikki luodut ovat Jumalan puhetta. Kun Jumala sanoo jotakin, hän luo uutta. Niinpä 400-luvulla elänyt pohjoisafrikkalainen piispa Augustinus – yksi kaikkien aikojen merkittävimpiä teologeja ja filosofeja – selitti, että kaikki luodut ovat ”Jumalan sanoja”. – Jokainen luotu viittaa itsensä ulkopuolelle, tekijäänsä, Ilmari Karimies sanoo.

– Niinpä kaikki luodut ovat Kristuksen merkkejä. Niiden merkitys ymmärretään vasta tekijän näkökulmasta. Siten usko antaa maailmalle ja sen olemassaololle syvemmän merkityksen kuin vain luomakunnan sisäisen elämän ja kuoleman syklin. Karimiehen mukaan sakramentit, kuten kaste, ovat erityisiä merkkejä siksi, että toisin kuin muut merkit, ne eivät ainoastaan viittaa jonnekin ulkopuolelle vaan tuovat Jumalan läsnäolon ihmisten keskelle. Sakramentit ovat merkkejä, joiden kautta ihminen liitetään osaksi Jumalan elämää. – Sakramentit ovat kuin konkreettinen tarttumapinta Jumalaan. Ne ovat Jeesuksen toiminnan jatketta omassa ajassamme. Entisaikaan oli tapana, että lapsi tuotiin kirkkoon ja kastettiin ennen jumalanpalvelusta. Koska kastejuhlan järjestäminen omatoimisesti vaikkapa kotona voi olla lapsen syntymän jälkeen liian raskas projekti, seurakunnat tulevat vastaan: Ne järjestävät nykyään entisaikojen tyylisiä helppoja mutta juhlavia kastetilaisuuksia, joissa voidaan kastaa monta lasta kerralla.

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13

Kurkistus kulissien taakse Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, kurkistetaan oratorion kulissien taakse tiistaina 19.4. kello 18.30. Suomalaisen Oopperayhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa on mahdollisuus saada tietoa ja kuunnella otteita marraskuussa kantaesityksensä saavasta Johannes Kastaja -oratoriosta. Taiteilijavieraina illassa ovat säveltäjä Heikki Sarmanto, laulaja, näyttelijä Jarmo Mäkinen sekä kulttuurijohtaja, tuottaja Seppo Koistinen.

Vihille 1616 Kaaressa ja Kalliossa

jä Seuraava tällainen Helsingissä vietettävä kastepäivä on sunnuntaina 24.4. Kastepäivään ilmoittaudutaan nettilomakkeella. Seurakunta tarjoaa tilaisuuden jälkeen kakkukahvit. Ilmari Karimiehen mielestä kastetta ei kannata ajatella suorituksena, joka verottaa voimia. Itse asiassa kaste ei edes ole Jumalaa varten. Se on lahja ihmiselle. – Kaste on armoliiton merkki, jossa aloite lähtee siitä, mitä Jumala on tehnyt. Voi olla, että Jumala ei tarvitse kastetta, mutta se on meille ihmisille hyödyksi, sillä tämän maailman ulkopuoliseen on vaikea uskoa, Karimies sanoo.

Pop up -sosiaalifoorumi Viidestoista Suomen sosiaalifoorumi järjestetään tänä vuonna yksipäi-

väisinä pop up -tapahtumina eri puolilla Helsinkiä. Päivä koostuu seminaareista, työpajoista, teatterista ja elokuvista lauantaina 16.4. Päivän aikana ohjelmaa on kello 11.30–19. Kirkko Helsingissä on yksi Pop up -sosiaalifoorumin järjestäjistä ja tukee tapahtumaa antamalla tilojaan Seurakuntien talosta, Kolmas linja 22, Pop up -sosiaalifoorumille. Lisätietoja: www. sosiaalifoorumi.fi

Myötätunnon voimaa Kalliossa Kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi vierailee Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, Torstaina iltapäivällä -tilaisuudessa 21.4. kello 13. Pessin aiheena on Myötätunnon voima. Päivärukouksessa ja kahvilassa voi käydä kello 12 alkaen.

Siveettömyys rehottaa? Alppilan kirkon kahvilan, Kotkankatu 2, kevätuutuutena on aloittanut tiistai-iltaisin kello 17 Iltateet -keskustelusarja. 19.4. puhujavieraana on filosofian maisteri Katri Korolainen, jonka aiheena on Siveettömyys rehottaa monissa muodoissa, Sörnäisten seurakuntien sosiaalinen kontrolli vuosina 1906–1917. 26.4. kertoo graafinen suunnittelija Maikki Rantala seinämaalauksen sosiaalisista ulottuvuuksista.

Puhetta erosta kirjastossa Puhutaan erosta – ero eri elämänvaiheissa -tilaisuus on tiistaina 19.4. kello 17–19.30 Pasilan kirjaston auditoriossa, Kellosilta 9, Itä-Pasilassa. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla kello 17. Tilaisuuden avaa kello 17.30 Paavalin kirkkoherra Kari Kanala. Puhutaan erosta -tilaisuus tarjoaa näkökulmia eri iässä ja elämäntilanteessa tapahtuviin eroihin sekä tietoa tukea tarjoavista palveluista. Pasilan kirjasto on järjestänyt tilaisuuden yhteistyössä Sininauhaliiton, Eläkeliiton ja Ensi- ja turvakotien Neuvokeskuksen kanssa. Tilaisuudesta saa mukaan eropalveluja tarjoavien tahojen tuottamaa materiaalia, joka on tarkoitettu kaikille eroa pohtiville ja eronneille. Tilaisuus on esteetön.

Menokasvo: Kanttori Anna Pulli

Näillä eväillä alttarille Helsingin kirkoissa järjestetään Tahdon-iltoja, joissa vastataan kysymyksiin häistä ja vaikkapa häämusiikista. Millaista musiikkia et soittaisi, Vanhankirkon kanttori Anna Pulli? – Kerran olen soittanut Star Warsin The Imperial Marchin, ja toista kertaa en tekisi niin. Darth Vader on pahan hahmo, joten se marssi ei sovi jumalanpalvelukseen. Mutta rakkauslaulut kyllä sopivat teemaan.

Avioliittolaki muuttuu 2017. Osa helsinkiläisistä papeista ja kanttoreista olisi valmis vihkimään kirkossa homopareja. Mikä on sinun kantasi? – Pari kuin pari. En näe mitään syytä, miksen soittaisi, jos kerran kaksi ihmistä haluaa liitolleen siunauksen. Olen kiitollisessa asemassa, kun saan olla osana toisten juhlaa ja tekemässä siitä heidän itsensä näköisen. Juhani Huttunen Tahdon-iltoja järjestetään Oulunkylän vanhassa kirkossa la 16.4. kello 18, Vanhassakirkossa su 17.4. kello 18 ja Kallion kirkossa 19.4. kello 19. Iltoja on myös toukokuussa.

Musiikkia kirkoissa Perjantai 15.4. Meidän metsän kevät klo 9, 9, 45 ja 10.30 Vuosaaren kirkossa. Konsertti 3–6-vuotiaille. Hanna Autio, Sanna-Maarit Hakkarainen, Jussi Hirvonen, Satu Laakso, Kaisa Sidoroff, Hanna Remes. Ryhmien ilmoittautum.: p. 09 2340 2503. Lasten laulutuokio klo 10–12 Alppilan kirkossa. Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Leith Arar, viulu. Ouverture klo 19 Kauniaisten kirkossa. Ensemble Thios Omilos, kuoroja Kauniaisista: Grankulla Kammarkör, Hele, Grazia, Kauniaisten kirkkokuoro, Kiwi, madrigaalikuoro ja Svenska Oratoriekören. Myös Bulevardens Kammarimusiksällskap. Encanto Festival. Liput 16 / 12,80 e. Hillen kamarimusiikkia klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille Camerata: Maija Linkola ja Elina Viitasaari, viulu, Lotta Poijärvi, alttoviulu, Markus Hohti, sello, Sid Hille, piano. Liput 15 / 10 e. Oli sielusi valkea liljankukka klo 19 Tuomaankirkossa, Pihlajatie 16. Varvara Merras-Häyrynen, sopraano, Joel Papinoja, piano.

Lauantai 16.4. Virsilaulua klo 14 Kallion seurakuntakodilla. Laulukonsertti klo 15.30 Myllypuron kirkossa. Luonto ja terveys -kerhon laulajat. Jori Hulkkonen klo 16 Mikaelinkirkossa, Emännänp. 1. Meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Kontula Electronic -festivaali. Thios Omilos klo 18 Kauniaisten kirkossa. Ensemble Thios Omilos: Philipp Goldmann, Cornelius Frommelt, Tobias Ay ja Patrick Grahl. Liput 26 / 18 / 15 / 12 e. Matkalla klo 18 Meilahden kirkossa. Kamarikuoro Kaamos. Ohj. 15 / 10 e. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Tuula Stöckell, urut. Faurén Requiem klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo, Tarja Karkulehto ja Sampo Rantalainen, laulu, Evi Kant, urut. Kolehti. Opiskelijalähetyksen ystävien konsertti klo 18 Vanhassakirkossa. Hannele Valtasaari, Leila Puhakka, Hannu Leskinen ja Jaakko Hietikko, laulu, Timo Keinonen, sello, Kalervo Kulmala, käyrätorvi, Juhani Haapasalo ja Risto Valtasaari, urut. Vapaaeht. ohj.maksu 5 e. Helsingin työväenorkesterin konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Solistina Vivian Neff, klarinetti. Liput 15 / 12 e ovelta.

Sunnuntai 17.4.

Soitit viime vuonna 89 kertaa häissä tai avioliiton siunaamistilaisuudessa. Mikä on urasi noloin kämmi? – No, en ole koskaan esimerkiksi mennyt väärään kirkkoon... Mutta ollessani vasta opiskelija soitin ensimmäistä kertaa Mendelssohnin Häämarssin luullen yhden päivän treenaamisella, että se on helppo. Voin sanoa, ettei ollut kaunista kuultavaa. Klassikot ovat yllättävän vaativia.

ESKO JÄMSÄ

Kastepäivä Helsingissä 24.4. Kasteen voi saada Kallion, Lauttasaaren ja Pitäjänmäen kirkoissa kello 14 sekä Merirastikappelissa kello 13. Ilmoittautua ehtii vielä perjantaihin 15.4. mennessä osoitteessa www.kastepaiva.fi. Katso myös www.kastevirret.fi ja www.pienelleparasta.fi

 Kesäkauden alkajaisiksi Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, järjestetään Vihkiyö 1616. Kallion papit vihkivät pareja kirkkosalissa puolen tunnin välein kello 19–22.30 keskiviikkona 1.6. Vihkimisen jälkeen rohkeimmat voivat säävarauksella kiivetä kuvaajamme kuvattavaksi Kallion kirkon torniin. Kirkkosalissa on tarjolla myös kakkukahvit. Oman vihkiajan voi varata soittamalla kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3600 (ma, ti, to, pe kello 9–14 ja ke kello 12–17), myös avioliiton esteiden tutkinta on teetettävä. Lisätietoja vihkiyöstä antaa pastori Mari Mattsson, p. 050 380 3285 tai mari.mattsson@evl.fi.  Myös Kannelmäen seurakunta tarjoaa keskiviikkona 1.6.16 mahdollisuuden mennä vihille ilman suuren luokan häävalmisteluja. Toimitila Paikka Kauppakeskus Kaaressa (-1. krs), Kantelettarentie 1, muuntuu päiväksi vihkikappeliksi, jossa pääsee vihille kello 12–22 ilman ajanvarausta tai ilmoittautumista – siis drive in -meiningillä. Vihille 1.6.16 voi tulla kahden kesken tai ottaa läheisiä mukaan juhlahetkeen. Tarvittaessa seurakunta järjestää todistajat. Vihkipappi tulee Kannelmäen seurakunnasta. Pop up -häissä soi livemusiikki. Kirkkomuusikko huomioi siinä vihkiparien toiveet. Muistakaa laittaa avioliiton esteiden tutkinta vireille 20.5. mennessä. Tiedustelut: kirkkoherra Sakari Enrold, p. 09 2340 3810, sakari.enrold@evl.fi

Menovihjeet

Kantaattijumalanpalvelus klo 10 Kauniaisten kirkossa. J.S. Bach: Allein zu Dir, Herr Jesu Christ. Anna Marte, Patrik Grahl ja Philipp Goldman, laulu, Chorus Granielis, Encanto House Band. Encanto Festival. Promenadikonsertti klo 11.30 Temppeliaukion kirkossa. Lapsikuorot Dulcis ja Tiltaltit & Pajulinnut. Sunnuntaimusiikki klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla. Naiskuoro. Yhteislaulua ja värityskuvia. Hengelliset toivelaulut klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Lauluyhtye Soios. Yhteislaulua. Siionin Kanteleen seurat klo 16 Bulevardin seurakuntasalissa. Musiikkia Brucknerista nykypäivään klo 16 Temppeliaukion kirkossa. Viialan kirkkokuoro, solisteina

Kristiina Poutanen ja Esko Lehtonen, Henri Hersta, urut, Maria Kahilakoski, piano, Saara Lintunen, kantele. Pop-messu klo 17 Töölön kirkossa. Artistivieraana Kaarle Viikate, esilaulajana Mirkka Paajanen. Lastenhoito. Konsertti klo 18 Herttoniemen kirkossa. Verneri Pohjola, trumpetti ja elektroniikka, Marianna Henriksson, cembalo, Tuomas Norvio, elektroniikka. A Sentimental Journey klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Shirley Sparks ja The Red Band. Ohj. 10 e. Eläköön elämä klo 18 Laajasalon kirkossa. Petri Laaksonen ja mieskuoro Könsikkäät. Liput 15 e ovelta. Tuotto Yhteisvastuulle. Lauttasaaren orkesterin Kevätkonsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Sellosolistina Samuli Peltonen. Ohj. 10 e. Kevätpurojen solinaa klo 18 Puistolan kirkossa. Puistolan kirkkokuoro ja soitinyhtye.

Maanantai 18.4. Laula kanssamme klo 13 HelsinkiMission kerhosalissa, Kinaporink. 11 A. Kamariorkesteri Avanti!: Riitti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Avanti! soi eri puolilla kirkkoa. Juho Laitinen, sello. Mm. J. Tiensuun sähkösellokonsertto (kantaes.). Liput 27,50 / 17,50 e Lippupisteestä ja ovelta.

Tiistai 19.4. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Laura Haimelin, urut. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti klo 13.15 Kallion kirkossa. Maria Tuokko, urut. Laula kanssamme klo 14 HelsinkiMission tiloissa, Albertink. 33. Naisten Forumin juhlakonsertti klo 17 Meilahden kirkossa. Gospel Helsinki, Joonatan Rautio, piano, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Juho Kivivuori, basso. Kurkistus kulissien taa klo 18.30 Huopalahden kirkossa. Heikki Sarmanto, Jarmo Mäkinen ja Seppo Koistinen kertovat Johannes Kastaja -oratoriosta. Aviatrix klo 19 Lähetyskirkossa, Tähtitornink. 18. Kamarikuoro cc Freia. Ohj. 10 e.

Keskiviikko 20.4. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Santeri Siimes. Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Lauletaan yhdessä virsiä klo 13 Annankulmassa, Annank. 14 D. Lastenlaulukonsertti klo 18 Hakavuoren kirkossa. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston nuoret soittajat. Yhteislaulua ja leikkiä.

Torstai 21.4. Musiikkia lapsille klo 9.30–11 Maunulan kirkossa. Klo 9.30 2–5-vuotiaat, klo 10 1–2-vuotiaat, klo 10.30 0–1-vuotiaat. Zooppera klo 10 Mikael Agricolan kirkossa. Lapsille musiikkikertomus Nooasta ja merimatkasta. Kauneimmat kevätlaulut klo 16 Palvelukeskus Mereossa, Laivalahdenp. 5. Yhteislaulua. Yhteislaulua klo 18 Vanhassakirkossa. Vanhankirkon torstai-iltaa. Vapaa pääsy, jos ei ole lipun hintaa. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja: www.musiikkiakirkoissa.fi

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Ville Ranta

Torinon käärinliinan aitous on kyseenalainen

tuotu kirkon seksuaalispoliittiseenkin keskusteluun tavalla, joka on pelkästään hämärtänyt ja vääristänyt Paavalin universaalia sanomaa rakkaudesta. Tämä sanoma on ymmärrettävissä pelkästään ylösnousseessa Kristuksessa, Hänessä ja Hänen kauttaan. Inhimillisten eroottis-emotionaalisten tuntemusten kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Kari Peitsamo

Hoitoalan työntekijöiltä vaaditaan liikaa

Naisvaltaisella hoitoalalla tapahtuu inhimillisiä erehdyksiä päivittäin. Erehdykset sattuvat monista eri syistä: riittämättömästä perehdytyksestä, tiedonkulun puutteesta, kiireestä ja myös suoranaisesta uupumuksesta. Tämän päivän naisilta vaaditaan äärettömän paljon, niin hoito- kuin muillakin naisvaltaisilla aloilla. Henkilökuntaa on monessa paikassa liian vähän, ja työtehtävät ovat monipuolisia ja vastuullisia. Saimme jokin aika sitten kuulla vauvojen vaihtumisesta synnytyslaitoksella. Muutamia vuosia sitten tuli ilmi sairaanhoitajan pahoinpitely terveyskeskuksessa. Sosiaalityöntekijöitä uhkaillaan harva se päivä. Hoitajan työ sisältää monenlaisia vaativia tehtäviä lääkkeenjaosta lähtien. Juuri ilmi tullut kohu väärillä neuloilla pistämisestä on vain jäävuoren huippu. Muista, pienemmistä, vahingoista ei julkisuudessa juuri puhuta. Säästöt vaikuttavat terveydenhuolto-, ja sosiaalialalla hoidon laatuun. Ja me naiset vain kestämme. Monilla työpaikoilla on jo vuosia ollut töissä enemmän sijaisia kuin vakituista henkilökuntaa. Osa heistä on työttömyyskassojen jäseniä, keikkalaisia. Sairauslomat ovat arkipäivää. Jokainen ymmärtää, ettei ihmisten jatkuva vaihtuminen työpaikoilla voi olla vaikuttamatta siihen, että erehdyksiä sattuu. Naiset ovat uhrautuvaisia ja kilttejä. He haluavat tehdä työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen, mutta jossain kulkee jaksamisen raja. Työttömänä on tänäkin päivänä yhteensä 21 687 eri hoitoalojen ammattilaista koulunkäyntiavustajista sairaanhoitajiin ja kätilöihin. Me koulutamme heitä samaan aikaan lisää. Miksi? Naisilta vaaditaan ehdottomasti liikaa. En usko, että tulevina vuosina monikaan jää eläkkeelle samasta työpaikasta, mihin oli aikoinaan mennyt. Eläkkeelle jääneet hoitajat ovat uupuneita, tuki- ja liikuntaelinsairauksien runtelemia. Kuka hoitajista lopulta välittää? Birgitta Wulf-Luhtanen Kemiönsaari

Minua se kuoro kosketti! Nimimerkki Arvot kunniaan (Kirkko ja kaupunki 24.3.) paheksui Paavalinkirkon televisiojumalanpalvelusta. Kylä mielipiteet menevät pahasti ristiin! Minun tulee katsot-

tua televisiosta harvoin jumalanpalveluksia, mutta jouluaikaan jäin sattumalta katsomaan Kallion kirkosta tullutta lähetystä. Siinä lauloi juuri nimimerkin kuvaama kuoro, ja liikutuin ihan kyyneliin heidän iloisesta esiintymisestään. Ja kuoron johtaja – mikä into ja lämpö hänestä huokui porukalleen. Ei ollut teennäisyydestä tietoakaan. Entä sitten Kallion kirkkoherra, hän uskaltaa pistää itsensä likoon. Eikä ohjelma suinkaan ole roskaohjelma, vaan ajankohtaista viihdettä. Meitä on moneksi. Eira Leino 81 v.

Breivikit keskuudessamme

Ei meillä ennen ollut rasismia, mutta eipä ollut harjoittelumahdollisuuksiakaan. Kaikki muuttui nopeasti: pakolaisten tulo polkaisi maasta huppupäitä, Odinin sotilaita ja muita kiihkomieliä, jotka ottivat väkivallan oikeudekseen. Mielikuva Suomesta rauhanturvaamisen suurvaltana alkoi murentua. Nälkä, vaino ja turvattomuus saavat ihmiset liikkeelle. Niiden mukana rajat menettävät merkityksensä. Väkivallalla ei pakolaisongelmaa ratkaista vaan järjellä, neuvotteluilla, maltilla ja annoksella suhteellisuuden tajua ja suvaitsevuutta. Vuoden sisällä meille on saapunut noin 32 000 pakolaista. Onko se paljon? Kuvan määrästä antaa se, että kaikki mahtuisivat kerralla Helsingin olympiastadionille ja saisivat vielä istumapaikankin. Oliko ennen maahanmuuttajia sitten seksuaalista häirintää? Mitä nyt esimiehet käpälöivät alaisiaan, mutta sehän oli asemaan kuuluva etu. Raiskattiinko täällä? Jotkut kiihkouskonnolliset yhteisöt on pitkään tunnettu naisten ja pahimmillaan lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mutta kaikkihan on anteeksi annettu, kun raiskaaja ja uhri rukoilivat anteeksiantoa yhdessä. Kaikki tämä tiedettiin, mutta asiaan ryhdyttiin määrätietoisesti puuttumaan vasta viime vuosina. Raiskaus on iljettävä rikos, tekipä sen kuka tahansa. Yksikin on liikaa, ja kokonaisten kansanryhmien kollektiivinen syyllistäminen on perusteetonta. Suomessa tapahtuu noin 4 000 (joidenkin arvioiden mukaan jopa 10 000) raiskausta vuodessa. Vain tuhat niistä tulee poliisin tietoon. Yleisimmin tekijä on uhrin tuttu kantasuomalainen ja tapahtumapaikkana koti. Suomessa ei ole liioin ollut tapana polttaa ihmisiä elävältä. Nyt pakolaiskeskuksiin tapahtuneita polttomurhayrityksiä on ollut useita. Eräässä iskussa oli vaarassa palaa 80 ihmistä, suurin osa lapsia. Pakolaisten oma toiminta esti joukkomurhayrityksen. Pelkään, että joskus hirmuteko vielä onnistuu. Suomi saa oman Breivikin. Väheksymättä kenenkään pahoja tekosia kannattaa kuitenkin pitää mielessä vanha viisaus: On helpompi nähdä rikka kaverin silmässä, kuin malka omassa... Pro Finlandia

Valomerkissä pinnalla Lue koko juttu osoitteessa www.valomerkki.fi/uutiset

Testasimme: Oppiiko tottelemattomuuskoulussa niskoittelua? Teksti Salla Ranta

Tottelemattomuuskoulu lupaa opettaa vastarinnan tekemistä ja vallankumouk sellisia keinoja maailman muuttamiseen. Valomerkki kävi opiskelemassa tottelemattomuutta pastori Marjaana i on Toiviaisen johdolla Alppilan rkk me sen ja o l s kirkolla. Va n, E nen

gi tei a pun rin yh edi u a & K n Lau rkkom o k e a k v ta Kir Van

Salla Ranta

yhteydessä essealaisten esitettiin asuneen kristittyjen naapureina. Väitteelle ei ole pohjaa tutkimuksessa. Jostain syystä myös Roihuvuoressa maaliskuussa esillä ollut Qumranin tekstit sekoitetaan tarinaan, ja Torinon käärinliina -näyttely herätti raasieltä väitetään löytyneen palanen Markukmatuntutkijan näkökulmasta kysymyksiä. sen evankeliumista. Tutkimuksessa on aiYleensä näyttelyssä ilmoitetaan sen laatija, koja sitten hylätty tämä 1970-luvulla esitetty mutta tästä tilaisuudesta kyseinen tieto villi teoria. Nykyään on aivan selvää, että puuttui, vaikka yksittäisistä julisteista tekiQumranilta ei ole löytynyt Uuden testamenjätietoja kyllä löytyi. Silloin oletus on, että tin tekstiä. seurakunta on koonnut näyttelyn, joka oli Tämän tyyppiset näyttelyt tulisi laatia selvästi rakennettu esittelemään liihuolellisesti, jotta niistä välittyy nan aitoutta. Paras osa oli ristiinluotettavaa tietoa. Emme voi Jatka naulitsemisen konkretisoimivälttää harmistumista siitä, nen, josta esitetyt näkemykset että näyttelyssä esitettiin keskustelua edustivat pääosin yleisesti raamatuntutkimuksen osalta verkossa hyväksyttyihin tutkimustumuka-tieteellistä tietoa, joka www. loksiin perustuvaa tietoa. ei täytä tutkimukseen perusNäyttelyn ongelma oli se, valomerkki.fi tuvan tiedon kriteereitä. Elina Perttilä että liinan historiaan oli kytTT, tutkijatohtori, pastori ketty erilaisia teemoja erotteleKirsi Valkama matta lähdeaineistoa ja tulkintoja. TT, Vanhan testamentin eksegetiikan Kerrottiin, että käärinliinan asettelu ei yliopistonlehtori noudattanut juutalaista tapaa. Syyksi ehdotettiin kiirettä, muttei mainittu todennäköistä vaihtoehtoa, että liinan valmistajat Paavalin ”rakkaus” eivät tunteneet juutalaisia tapoja, vaan ei tarkoita seksiä seurasivat Uuden testamentin kertomuksia. Olavi Koskela osuu kommentissaan (Kirkko Liinan aitouteen kriittisesti suhtautuvista ja kaupunki 7.4.) asian ytimeen. Puhuessaan tutkimuksista mainittiin vain poleemisesti rakkaudesta (agape) korkeimpana totuutena radiohiiliajoitukseen liittyvät tutkimukset. Paavali ei todellakaan viittaa sukupuoliseen, Näyttelyssä käytettiin useaa reliikkiä esiteyksilöiden väliseen eroottis-emotionaalityn kokonaiskuvan muodostamiseksi, mutseen kiintymykseen (eros) – pikemminkin ta niihin liittyvää tietoa ei juuri tarjottu. päinvastoin. Historiallisissa lähteissä liina on mainitYhteydestään irrotettuna ja usein tartu keskiajalla, mutta näyttely lähti vuodesta koituksellakin väärin tulkittuna on nämä 30 jKr. ja siitä, kuinka varhaiset kristityt Paavalin Korinttilaiskirjeen sanat usein säilyttivät liinaa Siionin vuorella. Samassa

Kirkko&kaupunki 14. huhtikuuta 2016 Numero 13