K&k 2016 nro 22 (16.6) by Kirkko ja kaupunki

www.valomerkki.fi

Numero 22 SIRPA PÄIVINEN

sä

Torstaina 16. kesäkuuta 2016

Peilip

on all Tulevaisuuden Kirkko Helsingissä tahtoo olla nopealiikkeinen ja kokeileva » 3

Entinen uusnatsi Esa Henrik Holappa huomasi, että viha ei kannata »7

keess ä ih

Yayoi Kusama haluaa tuottaa taiteellaan ihmisille iloa ja hyvää energiaa » 10 – 11

Arto Ranta-ahon Ruohonjuuri menestyy »8

Psyykkinen trauma elää päässä, mutta siitä voi myös päästä eroon » 12 – 13

Uudistuuko seurakuntien toiminta oikeasti? » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

”

Lainasanat

Minulle on tärkeää, että työssä oppii koko ajan uutta. Tässä on kyse myös isosta haasteesta, Itämeren pelastamisesta.”

Numero 22

Annamari Arrakoski-Engardt sivulla 10

16.6.2016

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATRI SAARELA / INSTAGRAM: KUTRIART

Rukous Se piilee mielen pohjalla, halu omistaa totuus. Totuuden omistajana pieni ihminen uskoo olevansa enemmän, suurempi ja hienompi kuin muut, nuo erehtyväiset, eksyväiset, vääräoppiset. Totuuden omistaja ei neuvottele vaan nousee toisten yläpuolelle. Jälki on hirveää. Herra, armahda ihmistä.

Pääkirjoitus

Oikeasti uutta vai unelmahöttöä

elsingin seurakuntien päättäjien ja työntekijöiden keskuudessa on runsaan vuoden ajan kuultu usein mantran lailla toistetut sanat: Toimintakulttuurin muutos. Sanapari herättää voimakkaita tunteita. Toisessa ääripäässä hehkutetaan kirkkohistoriallista käännettä, toisessa ollaan täyden neliraajajarrutuksen tilassa. Suuri yksimielisyys ainakin Helsingin kirkon korkeimmassa päättävässä elimessä eli yhteisessä kirkkovaltuustossa vallitsee siitä, että jotain tarttis tehdä, vanhoilleen ei voi jäädä. Tähän ajavat muutokset sekä kirkon taloudellisessa tilanteessa että toimintaympäristössä. Vaikka kirkossa monet asiat on tehty ja tehdään edelleen hyvin, on myös aikansa elänyttä ja toimimatonta. Synkkä jumalisuus on tuuletettava ulos ja kirkkoon saatava raikkaampaa ilmaa. Valtuusto hyväksyi viime viikolla toimintakulttuurin muutoksen linjaukset. Niissä korostetaan muun muassa painopisteen asettamista hädänalaisimpien auttamiseen, yhteistyön kulttuurin suosimista, seurakuntalaisten tarpeiden huomioimista nykyistä paremmin, tilan antamista ihmisten ideoille ja

omatoimisuudelle sekä nopeampaa reagoimista kulloinkin käsillä oleviin tilanteisiin. Voimavarapuolella on totuttava jakamaan niukkuutta. Tulevaisuuden kirkossa on nykyistä vähemmän työntekijöitä ja toimitiloja. Tämä merkitsee, että monet nykyiset toiminnot joko tehdään vapaaehtoisvoimin tai jätetään kokonaan tekemättä. Se voi merkitä kuitenkin myös sitä, että seurakuntalaiset voivat tarttua itse uusiin mahdollisuuksiin. Jäljelle jäävät tilat voivat tulla monipuolisempaan käyttöön, ja paljon voidaan tehdä muualla kuin omissa tiloissa: turuilla ja toreilla. Linjapaperi on pelkkiä sanoja. Sillä ei vielä ole muutettu mitään, ellei tunteiden pöllytystä ja ajatusten liikkeelle panemista lasketa saavutukseksi sinänsä. Elleivät sanat tule lihaksi, jää paljon puhuttu toimintakulttuurin muutos vain unelmahötöksi. Pahinta on, jos muutos ja uudistuminen typistyvät selvityksiksi, työryhmätyöskentelyiksi ja uusien, elävään elämään siirtymättömien suunnitelmien laatimiseksi. Kirkossa on totuttu puhumaan, kokoustamaan, vääntämään sanoista ja sanamuodoista. Todellisia muutoksia tekevät vain tekijät, eivät tyhjänpuhujat. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Kaikki olennot ovat pohjimmiltaan valaistuneita; satunnainen lika on vain laskeutunut heidän ylleen. Mutta kun se on poistettu, ei ole epäilystäkään siitä, että he ovat valaistuneita.

Verkottuneessa maailmassa ihmisen psyykettä huuhtoo tietotulva, ja maailmasta kantautuva tauoton häly kuormittaa aivoja.

Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?

Kirjailija, Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen, Kotimaa 9.6.

Evankeliumi Matteuksen mukaan

Buddhalainen sanskrit-teksti 700 jKr

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Keittoa kirkolla. Arto Lyytikäinen (vas.), Antti Karppinen, Sanna Tossavainen ja Janne-Matti Hiltunen sylissään Niko Hiltunen tulivat sopalle. Vapaaehtoiset ovat kokanneet viikoittain Viikin kirkolla kasviskeittoa, jolla on ollut keskimäärin kuutisenkymmentä syöjää. Tällaista seurakuntalaisten toimintaa halutaan kirkkoihin lisää. Soppailu jatkuu Viikissä syksyllä 7.9. alkaen keskiviikkoisin kello 17–19.

Kirkko avaa ovensa kaupunkielämälle Kirkon tilat auki, seura kuntalaiset ideoimaan, kehitysrahaa parhaille hankkeille ja talous tasapainoon. Helsingin seurakunnissa muutetaan toimintakulttuuria. Teksti Pälvi Ahoinpelto Kuva Esko Jämsä

un kuuntelee toimintakulttuurin muutossuunnitelmia Helsingin seurakunnissa, vaikuttaa siltä, että on alkamassa suursiivous. Vanhat konstit saavat kyytiä. Yhteinen kirkkovaltuusto pui aihetta tiistaina 7.6. – Unelmissani Kirkko Helsingissä tunnetaan siitä, että se elää keskellä ihmisten elämää eikä pelkää ryvettää itseään siellä, missä tarvitaan epäitsekästä antautumista ja työaikoja kyselemätöntä auttamista, kiteyttää yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila. Raittilan mukaan tämä syntyy niin, että palkattujen työntekijöiden rinnalla toimii kristityn vastuuseen heränneitä seurakuntalaisia.

– Silloin kirkkoa ei siis tunneta niinkään työntekijöiden ammattitaidosta kuin siitä, että sieltä löytää avun ja toisen ihmisen, ja että kirkko näkyy siellä, missä ihmiset ovat. Kirkolla ei ole parempaa käyttämätöntä voimavaraa kuin seurakuntalaiset. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan Juha Rintamäen mukaan seuraavat kaksi vuotta pitää kokeilla uutta ja varautua sietämään keskeneräisyyttä. – Haemme oivallusta, että tehdään enemmän yhdessä seurakuntalaisten tarpeiden pohjalta ja annetaan tilaa sille osaamiselle, jota ihmisillä on. Näin laajennetaan mahdollisuuksia toimia tässä kaupungissa, Rintamäki sanoo. – Ei valmistella loputtomasti eikä pelätä virheitä vaan ryhdytään tekemään. Parasta olisi kuulla helsinkiläisiltä, että teemme oikeita asioita. Tällöin ollaan läsnä arjessa, autetaan kärsiviä, tuetaan tarvitsevia ja puhutaan rohkeasti Jeesuksesta. Suunnitteilla on lokakuulle erityinen tapahtuma, jossa seurakunnat esittelevät ideoitaan start-up-yritysten tapaan ja hankkivat niille tukea paitsi toisilta seurakunnilta myös kaupungin ja kansalaisjärjestöjen toimijoilta. Näihin verkostohankkeisiin on varattu 1,5 miljoonaa euroa projektirahaa. Rahoituksen saisi vasta, kun mukana on tarpeeksi muita. Seurakuntayhtymän johtaja Pentti Miettinen kertoo, että koska nyt haetaan jotain ihan uutta, ei projekteille ole määritelty tarkkaa ohjausta. Ideoiden pitää niveltyä kirkon perustehtävään, mutta muuten melkein mikä vain voisi tulla kysymykseen.

Yhteinen kirkkovaltuusto pääasiassa kiitteli viime viikon tiistain kokouksessaan toimintakulttuurin muutossuunnitelmaa. Katri Korolaisen mielestä nopea toiminta ja kokeilukulttuuri on tervetullutta kirkkoon. Ville Jalovaara painotti, että koska seurakuntaverkko on luotu eri maailmaan kuin missä nyt eletään, pitää luoda uutta ja myös luopua vanhasta. Katrianna Halinen vakuutti, että varmasti menee jotain pieleen, mutta matkalla opitaan. Veronica Saarela kaipasi enemmän myös muiden kuin lapsiperheiden muistamista. Wiking Vuori kehui tässä strategiatyöskentelyssä pohditun oikeasti tärkeitä asioita. Hän kehotti valtuutettuja pitämään paperia esillä seurakunnissaan ja piti työtekijävetoisuuden vähentämistä tarpeellisena. Liisa Berghäll huomautti, että työntekijät tarvitsevat koulutusta asennemuutokseen, jotta he todella ottavat seurakuntalaiset mukaan vastuuseen. Hanna Mithikun mielestä asuntorakentamisessa pitäisi muistaa kohtuuhintaisuus. Johan Bärlund totesi, että myös kirkon on järkevää hoitaa omaisuuttaan hyvin ja hankkia rahaa toimintaan. Uuden toimintakulttuurin on tarkoitus sulautua osaksi seurakunnan arkea, ja ensimmäisiä tuloksia odotellaan loppuvuodesta.

”

Suunnitteilla on lokakuulle erityinen tapahtuma, jossa seurakunnat esittelevät ideoitaan start-up-yritysten tapaan.”

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sampo Terho

Armo ja teot

ristinuskon ytimessä on kysymys armosta. Kristus toi meille ilosanoman syntien anteeksiantamisesta, eli siitä, että hän on sovittanut meidän pahat tekomme, jos vain uskomme häneen ja hyväksymme hänet vapahtajaksemme. Tämän lupauksen suunnattomuus on vaikeampi käsittää tai hyväksyä kuin äkkiseltään ehkä oivallamme. Ääretön armo voi tuntua ihmisestä joskus suorastaan epäoikeudenmukaiselta. Joku voi kärjistäen kysyä, että jos vain usko ratkaisee sielun pelastuksen, niin eikö teoilla sitten ole mitään merkitystä? Eli riittääkö pelastukseen, että vain hokee uskovansa, vaikka samalla tekisi mitä vain pahuutta?

Lukiolaisten ke torjuttiin radika

”

Kukaan ei voi petkuttaa Jumalalta pelastusta millään juhlavilla puheilla.” Tämä on hieman näsäviisas näkökulma. Ensinnäkään kukaan ei voi petkuttaa Jumalalta pelastusta millään juhlavilla puheilla tai tyhjillä uskonjulistuksilla, sillä Hän näkee meidän ajatuksiimme ja sydämiimme saakka. Ja ennen kaikkea, jos todella uskomme, niin se näkyy varmasti myös teoissamme. Juuri Jumalan avulla ja Hänen yhteydessään pystymme hyviin ja edes osittain epäitsekkäisiin tekoihin. Silti me kaikki tarvitsemme armoa, sillä koskaan emme pysty moitteettomaan elämään tai täysin puhtaisiin tekoihin. Maan kamaralla kulkeneista vain Kristus yksin oli täydellisen epäitsekäs. Meidän järkemme hakee oikeudenmukaisuutta tekemällä vertailuja ja arvioita siitä, kuka voi minkäkin ansion tai kärsimyksen itselleen hyväksi laskea, ikään kuin jonkinlaisia taivaspisteitä kartuttaen. Jumala ei kuitenkaan toimi meidän (usein pikkumaisuuksiin menevän) laskelmointimme mukaan. Tästä kertoo osuvasti Kristuksen kuuluisa vertaus viinitarhan työmiehistä, jotka kaikki saavat erimittaisista ponnisteluistaan huolimatta lopulta saman palkan (Matt. 20:1–16). Nykypäivän uskonnosta jää liian helposti uskonto pois. Emme pysty järjellisesti selittämään ehdotonta rakkautta tai rajatonta armoa. Niihin voi vain uskoa. Ja silti, ilman tuota uskoa maailma olisi järjellisestikin ajatellen huonompi paikka. Kirjoittaja on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja. sampo.terho@eduskunta.fi

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

42 000 Kirkko Helsingissä tukee Myllypuron elintarvike apua ensi vuonna 42 000 eurolla. Alun perin projektiluontoiseksi tarkoitettua leipäjonoa on rahoitettu vuodesta 2006 alkaen. Se aletaan määritellä nyt seurakunnan vakiintuneeksi perustoiminnaksi. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti asiasta viime viikolla.

Nuoret profiloivat Erkki Ekstremistin yhteiskunnallisen vaikuttamisen leirillä. Leirillä kehitettiin Kirkon ulkomaanavun, sisäministeriön ja Nuorten muslimien kanssa tapoja torjua väkivaltaista radikalisoitumista. Teksti Veikka Lahtinen Kuva Sirpa Päivinen

uorikadulla sijaitseva Helsingin yliopiston Think Company on valoisa tila, jossa istuu yleensä trendikkäitä opiskelijoita läppäreidensä kanssa kehittämässä yritysideoita. Kesäkuun ensimmäisenä maanantaina tilassa pyöri tavallista nuoremman näköisiä, epävarmoja kasvoja. Oli alkamassa Safari

– matka yhteiskunnalliseen tekemiseen. Safari on urbaani kesäleiri, jonka aikana parisenkymmentä lukiolaista pohtii ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tänä vuonna torjuttiin esimerkiksi väkivaltaista ekstremismiä eli väkivaltaa, joka oikeutetaan ideologisesti. Safarin yhteistyökumppaneina olivat sisäministeriö, Kirkon ulkomaanapu ja Nuoret muslimit ry, jotka työskentelevät radikalisoitumisen parissa. Kirkon ulkomaanavun ja sisäministeriön radika-

lisaatioyhteistyön koordinaattori Milla Perukangas halusi nuoret mukaan työhön. – Kirkon ulkomaanavun periaate on, että nuorten pitää olla mukana oman tulevaisuutensa muodostamisessa. Kun omistajuus ratkaisuista on niillä, joita se koskee, vaikutus on pitkäjänteisempi. Safari-leirillä keskityttiin toisaalta fundamentalistis-uskonnolliseen ja toisaalta äärioikeistolaiseen ekstremismiin. Sisäministeriön juuri ilmestynyt radikalisaation ehkäisyn toimintaohjelma korostaa, että ääriajatteluun

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

esäleirillä alisoitumista Joukolla tuloksia. Safari-leiriläiset suunnittelivat viime torstaina radikalismin vastaista verkostoa Kirkon ulkomaanavun tiloissa. Edessä seisoo leiriläinen Matias, takana vasemmalta katsoen Nuoret muslimit ry:n Muttaqi Khan vieressään monikulttuurisuusasiantuntija Habiba Ali sekä leiriläiset Veera, Pazilaiti ja Aarne. Kahvikupin kanssa seisoo radikalismin vastainen asiantuntija Saana Sarpo.

– Nuoret toimivat itse asiantuntijoina ja lähestyvät kysymystä arkikokemuksensa kautta. Nuoret tietävät, mistä toiset nuoret innostuvat ja mikä taas ei toimi. Viiden päivän mittaisella leirillä saatiin monimutkainen ongelma pilkotuksi käsiteltävän kokoiseksi. – Alkuviikko käytettiin ongelman ymmärtämiseen. Tapasimme entisiä vankeja, poliisin sekä monikulttuurisuuden asiantuntijoita. Loppuviikolla keskityttiin muotoilemaan ratkaisua haasteeseen tuottamalla aluksi paljon ideoita paperille ja vähitellen muotoilemalla niistä yhtenäinen ratkaisu, Sokero kuvaa. Viikon aikana syntyi nuorten väkivaltaisen ekstremismin vastainen manifesti sekä ennaltaehkäisevä Nyrkki-verkosto, jossa vedetään muun muassa demokratiapajoja kouluissa ja tarjotaan verkkosivulla vertaistukea ihmisille, jotka ovat tunnistaneet lähipiirissään merkkejä väkivaltaisesta ekstremismistä. Sisäministeriön Tarja Mankkinen nyökytteli nuorille tyytyväisenä. Hänestä ongelmat oli tunnistettu oikein. – Pohdimme sisäministeriössä, kuinka tavoitetaan hard to reach -yhteisöjä, jotka eivät ole viranomaisten kanssa tekemisissä. Te

olette muutamassa päivässä päätyneet samantyyppisiin ajatuksiin kuin meidän kymmeniä vuosia aiheen parissa painineet asiantuntijamme, Mankkinen hehkutti. Myös Nuoret muslimit ry:n puheenjohtaja Muttaqi Khan kiitteli nuoria samaan sävyyn. Järjestön tavoite on rakentaa muslimeille positiivista identiteettiä ja kannustaa heitä aktiiviseen elämäntapaan. – Meillä on jalkautusprojekti, jossa mennään nuorten keskuuteen kaupungille ja kutsutaan heitä tekemään yhteisiä aktiviteetteja, Khan sanoi. Ekstremismiryhmä kutsuttiin esittelemään ideoitaan syksyllä sisäministeriön asiantuntijoille. Kirkon ulkomaanapu alkaa koordinoida ryhmän kehittämää verkostoa. – Saimme vision nuorilta itseltään ja konkreettista tietoa siitä, miten he haluavat tehdä asioita. He osasivat tarttua radikalisaatiota selittävään näköalattomuuteen ja syrjäytymiseen ratkaisussaan, Milla Perunkangas kiitteli. Ryhmään osallistunut Veera harkitsee Safarille osallistumista ensi vuonna apulaisohjaajana. Ryhmätyö oli erityisen inspiroivaa. Safari-leiriläiset halusivat esiintyä jutussa etunimillään.

liittyvät ilmiöt ja uhkat kehittyvät ja muuttavat muotoaan nopeasti. Perheillä ja nuorilla on keskeinen rooli radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä. Post it -lappuja ja paperia kului viikon aikana paljon. Fläppipaperille luonnostettiin muun muassa Erkki Ekstremistin profiili. Hän vietti paljon aikaa verkossa, hänen medialukutaidossaan oli puutteita eikä hän kokenut voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan laillisin keinoin. – Jos väkivaltainen radikalisaatio olisi yritys, se menestyisi hyvin. Se tarjoaa yksinkertaisen vastauksen ja on toimintatapana todella tehokas, nuoret kuvasivat ilmiötä. – Aggressiot, joita vähemmistöihin kohdistuu, ovat yksi syistä oloon, että ei kuulu yhteiskuntaan, ryhmässä pohdittiin. Ekstremismiryhmä testasi ideoitaan sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkisen kanssa, ja valmis ratkaisukoko-

”

Jos väkivaltainen radikalisaatio olisi yritys, se menestyisi hyvin. Se tarjoaa yksinkertaisen vastauksen ja on todella tehokas toimintatapa.”

Safari-leiriläiset

naisuus esiteltiin viiden päivän työskentelyn jälkeen yleisölle perjantaina Laituri-näyttelytilassa Kampissa. Ryhmässä mukana olleen, abiturienttivuotensa aloittavan Veeran mukaan erityisesti ongelman konkretisointi asiantuntijoiden sekä verkon tutkimisen kautta auttoi työskentelyssä: – En ole aiemmin ajatellut radikalisoitumisvaarassa olevia nuoria

Pysähdy, lepää ja löydä voimaa. Liity yhteiseen lauluun, rukoukseen ja siunaukseen. Penkistä löytyy paikka juuri Sinulle.

samastuttavina. Olen tajunnut, että uskonto ei ole radikalisaation syy, vaan esimerkiksi ulkopuolelle jääminen. Emme ratkaise koko ongelmaa, mutta tuomme nuorten näkökulman. Lukiolaisryhmä analysoi yhteiskuntaa loppuviikosta jo itsevarmasti. He miettivät, että länsimaisten tiedotusvälineiden painopiste on länsimaisissa asioissa. Lukiolaisryhmästä olisi tärkeää, että mediassa puhuttaisiin asioista oikeilla termeillä. Esimerkiksi islamista pitäisi puhua uskontona ja terrorismista terrorismina. Safarilla käytettiin ongelmalähtöisiä vaikuttavan oppimisen menetelmiä, joiden takana on sitoutumaton, yhteiskunnallisiin ongelmiin keskittynyt ajatushautomo Demos Helsinki. Safarin lähtökohta on tutkija Mikael Sokeron mukaan asiantuntijuuden kääntäminen ympäri:

Joka sunnuntai klo 19.

tuomasmessu.fi

Kuuntele sisintäsi.

Kesäinen

kesä-, heinä- ja elokuussa Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23 ratikka 3 ja bussit 14 ja 18

@PirjoKantala Tuomasmessu

Tuomasmessu

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Arkkitehtuuri kiinnostaa. Temppeliaukion kirkko on Suomen suosituimpia nähtävyyksiä. – Toivomme ettei aiheutettaisi vastakkainasettelua matkailun ja asukkaiden välille. Matkailu tuo verotuloja kaikille, sanoo Helsingin Turistioppaat ry:n puheenjohtaja Ritva Laaksovirta.

Matkailijaryhmät pääsevät enää vain maksusta Temppeliaukion kirkkoon Turistiopas pelkää suosikki nähtävyyden putoavan järjestäytyneiden matka toimistojen kohteista.

Teksti Pihla Tiihonen Kuva Pekko Vasantola

uristiryhmiä kiertokäynnille Temppeliaukion kirkkoon tuovilta matkanjärjestä jiltä aletaan periä maksu. Maksua otetaan kolme eu roa jokaiselta ryhmään osallistu valta, mutta yksittäiset matkailijat pääsevät kirkkoon edelleen ilmai seksi. Töölön seurakuntaneuvosto päätti asiasta viime viikolla. Turistiryhmän jäsenet pääsevät vierailumaksulla kirkkoon, saavat siitä kertovan esitteen ja oikeuden käyttää kirkon wc:tä. Maksutta tu

levat yksittäiset kävijät maksavat vessakäynnistä ja esitteestä erik seen, jos tarvitsevat niitä. Sesonki aikoina vierailumaksuilla aiotaan järjestää myös nykyistä enemmän elävää musiikkia kirkkoon. Temppeliaukion kirkko on yksi Suomen suosituimmista turisti nähtävyyksistä. Kirkkoon tutustui viime vuonna arviolta 615 000 matkailijaa. Noin seitsemän kym menestä tuli ryhmän mukana. – Vilkkaimpina päivinä kesän sesonkiaikoina kirkossamme saattaa käydä melkein 10 000 vie rasta. On upeaa, että kirkkomme kiinnostaa kansainvälisestikin, mutta näin suuret kävijämäärät tuovat merkittäviä kuluja kiin

Pääkaupunkiseudun seurakunnat julkaisevat ensi vuoden alusta yhteistä mediaa, kun Helsin gin Kirkko ja kaupunki, Espoon Esse ja Vantaan Lauri yhdistävät voimansa. Kirkko ja kaupunki -nimen alla ilmestyy yhteinen verkkomedia sekä paperilehti, jossa on yhteisen aineiston lisäksi vahvat kaupun kikohtaiset osiot. Saman toimi tuksen yhteydessä toimii myös suosittu Jouluradio. Paperilehden yhteislevikki on noin 350 000. Puolitoista vuotta toiminut verkkomedia Valomerkki muuttaa myös nimensä ensi vuoden alussa Kirkko ja kaupun giksi. Mediaperheen toimituk sessa alkaa työskennellä yhteensä noin 20 henkeä, joka koostuu yhdistyvien lehtien, verkkome dian sekä Jouluradion nykyisistä toimituksista.

Noin 400:ää koulutettua opasta edustavan Helsingin Turisti oppaat ry:n puheenjohtaja Ritva Laaksovirta vetoaa sen puolesta, että Temppeliaukion kirkko pysyi si maksuttomana. – On nurinkurista, että samalla kun Helsinkiin suunnitellaan

Esko Jämsä

Uusi yhteinen media saa nimekseen Kirkko ja kaupunki

teistön ylläpitoon ja palvelujen tuottamiseen. Tähän asti ne on ka tettu pääsääntöisesti verovaroin, sanoo Töölön kirkkoherra Auvo Naukkarinen. – Olemme neuvotelleet asiasta matkanjärjestäjien kanssa. Käy tännössä kaikki ovat ymmärtäneet maksuperusteen, että turistityöstä syntyy seurakunnalle kuluja.

Oma nimi. Kirkko ja kaupunki -lehti säilyttää tutun nimensä vuodenvaihteessa, kun Espoon ja Vantaan seurakuntalehdet muodostavat sen ja Valomerkin kanssa yhteisen, ison median.

Yhteistyösopimuksesta päätti vät tiistaina 7.6. sekä Helsingin että Vantaan yhteiset kirkkovaltuustot. Espoon valtuusto päätti asiasta jo toukokuussa. Kirkko ja kaupunki -nimen vahvisti viimeisenä Van taan yhteinen kirkkoneuvosto 8.6. Espoon ja Helsingin neuvostot oli vat päättäneet asiasta jo aiemmin. Kirkko ja kaupungin työsken telyä ohjaa kunkin seurakuntayh

tymän yhteisen kirkkovaltuuston valitsema johtokunta, jossa Helsingillä on viisi sekä Espoolla ja Vantaalla kummallakin kolme edustajaa. Johtokunta muun muassa valitsee yhdistyneelle me dialle uuden vastaavan päätoimit tajan tulevan syksyn aikana. Kirk ko ja kaupungin nykyinen päätoi mittaja Seppo Simola vetäytyy tehtävästä vuodenvaihteessa.

Lihavan viime vuoden jälkeen on tulossa laihoja Helsingin seurakuntayhtymän viime vuoden tilinpäätös on yli jäämäinen. Noin 22 miljoonan euron vuosikate ja noin 8 miljoo nan euron tulos olivat odotettua paremmat, mikä johtui erityisesti kiinteistöjen myynneistä saa duista tuotoista. Arabianrannasta myytiin paljon valmistuneita asuntoja. Ilman kiinteistökaup poja vuosikate ei olisi riittänyt käyttöomaisuuden kulumista vas taavien poistojen tekemiseen. Myös verotuloja kertyi viime vuonna odotettua enemmän, 100,5 miljoonaa euroa. Helsingin seurakuntayhtymä sai verotuloja vuonna 2015 noin 3,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2014. Tämä johtui poikkeukselli sen suurista yhteisöverotuotoista. Helsinkiläisten jäsenten maksa mia kirkollisverotuloja tuli vain hiukan edellisvuotta enemmän. Verotuloihin vaikuttavat kirkon jäsenmäärän lisäksi esimerkiksi jäsenten ansiotaso sekä verotuk

kymmenien miljoonien sijoitusta vaativaa uutta taidemuseota, niin käytännössä suljetaan matkailulta jo olemassa oleva, laajasti tunnet tu, kulttuurisesti korkeatasoinen ja merkittävä kohde, jota kaikki pyrkivät katsomaan, Laaksovirta sanoo. Temppeliaukion kirkko muo dostaa Laaksovirran mukaan ris teilyturistien kaupunkikierroksen ytimen yhdessä Senaatintorin ja Kauppatorin sekä Sibelius-monu mentin kanssa. Hänestä Helsingin kaupungilta olisi viisasta kustan taa Töölön seurakunnalle matkai lun edistämisbudjetistaan lisätyö voima, jota Temppeliaukion kirk koon tarvitaan matkailun vuoksi. Laaksovirta epäilee, että jotkut isot järjestäytyneet matkatoimis tot saattavat pudottaa sen maksun vuoksi kohteistaan. – Kun ryhmiä laskutetaan, mut ta yksittäisiä kävijöitä ei, niin pie net, villit ja ulkomaalaiset matka toimistot voivat turvautua siihen, että lähettävät ryhmänsä ilman opasta hajautettuna kirkkoon. Laaksovirta kysyy myös, kenel le kirkko kuuluu. – Matkailijat ovat ihmisiä, joilla on yhtä lailla uskonnollinen vakaumus kuin meillä. Olemme oppaina useasti todistaneet, miten matkailijat sytyttävät kynttilän ja muistelevat joskus kyynelsil minkin omaisiaan, tai hiljentyvät muutoin istuessaan kirkossa. Kirkon ovella ei aiota pyytää rahaa tulevaisuudessakaan. Turistiryhmän kirkkoon tuo vien oppaiden täytyy ilmoittaa etukäteen ryhmänsä koko. Kirkkoon jätettävän palveluse telin perusteella seurakunta voi jälkikäteen laskuttaa kyseistä matkatoimistoa tai matkan järjestäjää. Osallistuminen kirkoissa järjestettyihin tapahtumiin on jatkossakin maksutonta myös Temppeliaukion kirkossa. Poik keuksena ovat sellaiset konser tit, joita varten ulkopuolinen tapahtumajärjestäjä on vuok rannut tilat seurakunnalta.

sen perusteissa tapahtuvat muu tokset. Seurakunnat lakkasivat saamasta osuutta yhteisöveron tuotosta vuoden 2016 alusta. Kor vaus kirkon tuottamista yhteis kunnallisista palveluista annetaan nyt erillisenä määrärahana. Muu tos vähentää seurakuntayhtymän tuloja vuosittain noin 4–6 mil joonaa euroa tähänastiseen nor maalivuoteen verrattuna ja noin 9 miljoonaa euroa viime vuoteen verrattuna. Seurakuntayhtymän talouden näkymät edellyttävät, että toimi tilojen ja henkilöstön määrää vähennetään tulevina vuosina. Henkilöstön vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistu man kautta. Yhteinen kirkkovaltuusto hy väksyi tilinpäätöksen kokoukses saan viime viikolla.

Oikaisu Kirkko ja kaupungin 9.6. Remote Helsinki -teatteria koskevassa artikkelissa Ääni, joka meitä ohjaa oli kuvatekstin nimi väärin. Ohjaaja Jörg Karrenbauerin as sistentti on Maria Hukkamäki.

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Viha ei kannata Esa Henrik Holappa on äärioikeistolaisen Suomen vastarinta liikkeen perustajajäsen ja sen ensimmäinen johtaja. Entinen uusnatsi on kulkenut pitkän tien ja kirjoittanut siitä kirjan. Teksti Sirpa Patronen Kuva Esko Jämsä ja Jarkko Peltoluhta

adikalisoitumiseni alkoi aivan tavallisesta sotahistorian kirjojen lukemisesta. Pidin itseäni militaristina, ja pian huomasinkin löytäväni ajatusmaailmastani piirteitä Adolf Hitlerin natsi- Saksasta, Esa Henrik Holappa kertoo. Nuorena Holappa oli hetken mukana Oulussa skinheadien porukassa, mutta pettyi ryhmän ideologiattomuuteen. S kinien toiminta näyttäytyi lähinnä valkoisen vallan musiikin kuunteluna, alkoholin juomisena, maahanmuuttajiin tai heidän yrityksiinsä kohdistuneina ilkivallantekoina ja tappeluina. – Aivan alussa en osannut osoittaa, mikä yhteiskunnassa tarkalleen ottaen oli vikana. Kiinnostukseni oli syvää ihailua natsismia kohtaan. Kun toimintani muuttui ideologisemmaksi, aloin uskoa yhteiskunnan syrjivän suomalaisia ja äärikansallismielisiä, jolloin pidin ainoana ratkaisuna natsiliikkeen perustamista. Suomen vastarintaliike perustettiin loppuvuodesta 2008 vastustamaan niin kutsuttua ei-valkoista maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja suomalaisia geenejä heikentäviä seka-avioliittoja. Holappa teki silti pesäeron itsensä kaltaisten uusnatsien ja skinheadien välillä. Hänestä tuli skinheadeista poiskasvanut natsi-ideologi, joka kirjoitti internetin äärioikeistolaisille keskustelupalstoille kansallissosialismia ihannoivia kirjoituksia. – Asenteeni maahanmuuttajia kohtaan johtui myös täydellisestä typeryydestä. Uskoin ihmisten väliseen hierarkkisuuteen – eli, että jotkut ovat parempia kuin toiset. Näille ajatuksille ei ole mitään perusteita, vaikka niitä pyrinkin selittämään jollakin ihmeellisellä rotubiologialla. Aikanaan Esa Henrik Holappa oli kirjeenvaihdossa uusnatsijohtajien ja jopa rasismirikoksista tuomittujen, vankilassa istuvien valkoisen vallan edustajien kanssa. Hän tunsi monia uusnatsijohtajia henkilökohtaisesti ja majoitti Oulussa asunnossaan holokaustin kieltämisestä vankeustuomion saanutta saksalaista Gerhard Ittneriä. Vaikka Holappa ei itse osallistunut väkivaltaan, hän kertoo kirjassaan, että Suomen vastarintaliikkeen aktivisteja oli osallisena Helsingin Pride-kulkuetta vastaan vuonna 2010 tehdyssä kaasuiskussa ja Jyväskylän kirjastossa Äärioikeisto Suomessa -kirjan julkistamistilaisuudessa vuonna 2013 tehdyssä puukotuksessa. Holappa itse lähti liikkeestä loppukesästä 2012.

– Olin alkanut kysyä itseltäni, oliko tekemisissäni mitään järkeä ja olivatko natsismi ja rasismi oikein ihmisyyttä kohtaan. Lopulta aloin erkaantua natsismista. Siinä auttoi myös yhteydenpito sellaisiin ihmisiin, jotka ovat aiemminkin auttaneet kaltaisiani ihmisiä eroamaan ääriliikkeestä.

”

Olin alkanut kysyä itseltäni, ovatko natsismi ja rasismi oikein ihmisyyttä kohtaan.” Irtaantuminen oli pitkä ja vaikeakin prosessi. – Hylkäsin vanhat ajatukseni ja aloitin uuden elämän. Olen saanut ihmisiltä myös henkilökohtaisesti hyvää palautetta, ja yhteiskunnassa on edelleen olemassa toinen mahdollisuus elämälle. Yhteiskunta ei ole vihollinen, vaikka uskoin niin vuosikausia. – Nykyisin en usko juutalaiseen maailmansalaliittoon ja tuomitsen antisemitis-

min jyrkästi. Olen siitä erityisen pahoillani, että olen kirjoituksillani ja puheillani halventanut juutalaisia ja vähätellyt heidän kärsimyksiään toisessa maailmansodassa. Juutalaiset ovat arvokkaita ihmisiä, joilla on ollut vaikea historia vuosituhansien aikana. Toivon, että Lähi-idässä vielä jonain päivänä vallitsisi täydellinen rauha kansakuntien välillä. Nyt kolmekymppinen Holappa elää hyvää elämää. Vaimo ja perhe ovat tukeneet Holappaa vihasta ja vanhasta aatemaailmasta luopumisessa. Nyt hän ajattelee, että maailma ei ole olemassa vain yhtä ihmisryhmää varten. – Historiasta nähdään, että Suomessa on aina ollut maahanmuuttoa, ja niin tulee olemaan jatkossakin. Haluan toivottaa maahanmuuttajat tervetulleiksi. Toivon, että he voivat rakentaa maatamme tasavertaisina kansalaisina muiden suomalaisten kanssa. Kirjan kirjoittaminen oli yksi keino käydä asiat läpi niiltä 16 vuodelta, jolloin Holappa oli uusnatsiliikkeessä mukana.

– Halusin kertoa tarinani julkisuuteen ja osoittaa ehkäpä kaltaisilleni nuorille, joita r asismi tai natsismi saattavat kiinnostaa, että kannattaa unohtaa natsipropagandan romantisoitu kuva ”taistelusta”. Toisaalta kirjani on myös kannanotto: ei natsismille ja rasismille. Tällä hetkellä Holappaa kiinnostavat ihan muut asiat kuten erilaisuus ja kulttuurit. Hän on oppinut tuntemaan erityisesti Kiinaa ja sen tuhansia vuosia vanhaa historiaa ja kulttuuria kiinalaisen vaimonsa innoittamana. – Myös ihmisten hyvinvointi kiinnostaa minua. Jos ihmiset voivat henkisesti hyvin, se ehkäisee ajautumista ääriliikkeisiin. Omassa elämässäni haluan nyt keskittyä perheeseeni, töihin, suvaitsevaisuuteen, rakkauteen ja onnellisuuteen! Henrik Holappa: Minä perustin uusnatsijärjestön. Suomen Vastarintaliikkeen ex-johtajan muistelmat, Into 2016.

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi Sirpa Päivinen

Omenatarhuri myy sadon etukäteen Råbäckin omenatilalla kuluttajat ostavat nimikkopuiden sadon ennakkoon ja jakavat näin riskin viljelijän kanssa.

Kaupungin kasvo: Arto Ranta-aho

Ekokauppa loi nahkansa Vielä vuosituhannen vaihteessa harva osasi ekokauppa Ruohonjuureen. Liike sijaitsi nyt puretuilla VR:n makasiineilla. Siellä kansalaisjärjestöaktiivit ja kriittiset ekokuluttajat kävivät ostamassa sampoota täyttöpulloihin, Reilun kaupan kahvia ja tuolloin harvinaisia luomuelintarvikkeita. Pukukansaa ei makasiineille eksynyt. Nyt kaikki on toisin. Kun Ruohonjuuren pääliikkeessä Kampissa vierailee ruuhka-aikaan, hyllyjen välissä kiertelee hyvin toimeentulevia naisia hypistelemässä raakakaakao- ja chia-siemenpusseja, perheenisiä lapsineen ostamassa luomuruokaa ja kauluspaitamiehiä noutamassa terveyssmoothieita välipalaksi. Muutos on melkoinen, ja sen aloitti toimitusjohtaja Arto Ranta-aho. Kun hänet valittiin toimitusjohtajaksi vuonna 2000, hän päätti, että ekokuluttamisesta pitää tehdä hauskaa ja kohderyhmän täytyy laajentua. Yritys muutti vuonna 2005 vasta rakenteilla olleen Kampin keskuksen naapuriin. Riski kannatti, sillä seuraavana keväänä makasiinit paloivat. Sittemmin Kampin päämyymälää on laajennettu moneen kertaan. Helsingissä on yhteensä neljä myymälää ja muualla Suomessa saman verran. Espoon kauppa avaa ovensa elokuussa. – Nyt meillä on 120 työntekijää, ja uusia palkataan koko ajan, Ranta-aho sanoo. Kasvu ei ole jäänyt muiltakaan huomaamatta. Viimeksi huhtikuussa Ruohonjuuri sai kunniamaininnan kasvuyrityskilpailu Kultaisessa nuijassa. Kaikkien todennäköisyyksien mukaan eko- ja superfood-tuotteita marketteja ja nettikauppoja kalliimmalla myyvän yrityksen pitäisi olla vaikeuksissa, koska taantuma on kestänyt niin pitkään. Toisin on käynyt. – Liikevaihtomme on kasvanut 20–25 prosenttia vuodessa. Kun aloitin toimitusjohtajana vuonna

2000, liikevaihtomme oli kaksi miljoonaa markkaa. Tänä vuonna menee rikki 20 miljoonaa euroa, Ranta-aho sanoo. Ranta-ahon mukaan Ruohonjuuren menestyksen salaisuuksiin kuuluvat muun muassa ammattitaitoinen henkilökunta ja korkealaatuinen asiakaspalvelu sekä tietoinen brändinrakennustyö. Esimerkiksi kaikki myymälät ovat palvelumuotoilijoiden kanssa suunniteltuja. – Asiakkaat haluavat wow- elämyksiä. Nyt Ruohonjuuri panostaa hyvinvointibuumiin. Yrityksellä on muun muassa oma hieroja ja ravintoneuvoja. Kanta-asiakkaat vaativat koko ajan uusia tuotteita ja trendejä. – Lanseerasimme aikanaan ensimmäisten joukossa Suomessa esimerkiksi superfoodit ja raakaruoat, Ranta-aho kehuu. Ranta-aho on impulsiivinen, kunnianhimoinen ja puhuu lakkaamatta. Hänet on helppo kuvitella innostamassa alaisiaan. – Voimaannun ihmisistä. Kanadalainen ystäväni sanoi minulle kerran, että Arto, sinä olet pohjalainen mies, jolla on italialainen sielu. Nyt kesällä Ranta-aho aikoo viettää suuren osan ajastaan pääkaupungissa. Ohjelmassa on muun muassa jokakesäinen Pride- festivaali. – Välillä pakenen Hämeenlinnan taakse maalle kesäpaikkaamme tai kotiseudulleni Etelä- Pohjanmaalle.

P.S.

Asun Hietalahden torin lähellä puolisoni kanssa. Tori kuuluu suosikkipaikkoihini Helsingissä samoin kuin Pihlajasaari ja Uimastadion. Nautin taiteesta, konserteista ja ruoan laittamisesta ystävieni sekä puolisoni kanssa. Myös matkustaminen on oivallinen tapa ladata akkuja. Tuomo Tarvas

Teksti Marko Leppänen Kuva Jukka Granström

ksi kukkiva omenapuu on runollisen kaunis. Kun valkoiseen verhottuja puita levittäytyy ympärillä runsas tuhat, on kokemus tuoksuineen päivineen miltei hurmoksellinen. On täydellinen hetki vierailla Mankissa sijaitsevalla Råbäckin omenatilalla. Myös isäntä Rikard Korkman myhäilee tyytyväisyyttä alkusuven lämpimässä aamupäivässä. – On erittäin hyvät edellytykset pölytykselle, hän sanoo ja tähyilee auringonpaahteessa kuhisevien mehiläispesien suuntaan. Pölytyksen puolesta pitää peukkuja Korkmanin lisäksi 260 ruokakuntaa. Råbäckin tila on pyörinyt vuodesta 2014 niin sanotun kumppanuusmaatalouden mallilla. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että asiakkaat ovat ennalta ostaneet osuuksina tulevan sadon ja viljelijä tekee parhaansa sen maksimoimiseksi. Sopimus henkii molemminpuolista kunnioitusta. Yhdellä 40 euroa maksavalla osuudella saa neljän puun omenatuoton. Puut on istutettu kesällä 2013, joten ne ovat vielä pieniä. Oletuksena on 15 kilon sato, mutta luonto on arvaamaton. Pitää varautua ennakoitua pienempään satoon – tai juhlimaan todellista jackpotia. Omenasijoituksen riskiä voi pienentää hajauttamalla, kuten pörssimarkkinoilla toimitaan. Se tapahtuu valitsemalla osuuteen eri lajikkeita edustavia puita. Tarjolla on kahta kesä- ja kahta talvilajiketta. Farmarin näkökulmasta kumppanuusmaatalous on hyvä malli. Se sitouttaa asiakkaat. Perinteinen suoramyynti on enemmän onnenkauppaa, varsinkin kun kyse on hedel-

mien kaltaisesta tuoretuotteesta. Isot markkinat tukkuportaineen ovat taas turhan raskas tie pientuottajalle. Eräs Råbäckin omppuosakkaista on helsinkiläinen Olli Repo. Hän on ollut perheineen mukana alusta lähtien, eli on nyt kolmannella satokierroksella. – Kun kuulin mahdollisuudesta, oli mukaan lähteminen oikeastaan itsestään selvyys. Olen muutenkin kiinnostunut kumppanuusmaataloudesta ja siitä, että omalla kuluttamisella pystyy tekemään kestävämpiä ratkaisuja. On hyvä tunne, että raha menee suoraan tuottajalle. Repo pitää riskin jakamista viljelijän kanssa reiluna pelinä. Osuutensa hän on hajauttanut kahdelle lajikkeelle, Nannalle ja Amorosalle. Satoa on tullut yli odotusten. Tuoreelta popsimisen ohella perhe jalostaa omenia hillon ja piirakoiden muotoon. Sadosta riittää myös naapureiden onneksi. Jos kohta omenat ovatkin ”ihan törkeän hyviä”, merkityksellistä on myös aineeton sato. Osuuden kautta omenatarhaan muodostuu suhde. Jonakin raikkaana syysaamuna se huipentuu korjuuretkeen nimilapuilla varustettujen puiden lomaan. – Se on hienompaa lapsillekin kuin hakea omenat kaupasta. Noin puolet Råbäckin osakkaista poimii satonsa itse, kun taas muut noutavat valmiiksi poimitut hedelmät. Myös kasvukauden kuluessa järjestetään avoimien ovien päiviä ja osakkaat voivat muutenkin vierailla sovitusti tilalla. – Kerron viljelyksestä, eli täällä voi oppia jotain. Uskon, että moni on mukana sen ja elämyksien vuoksi, Korkman sanoo. Hän on kuudennen polven maanviljelijä ja viljelee myös viljaa. Varsinainen kotitila on Kirkkonummen Jorvaksessa sijaitseva Lill-Nägels. Sitä suku on viljellyt 1840-luvulta ainoana keskeytyksenä evakkoon ajanut Neuvostoliiton

Suvena saareen 3: Vasikkasaari

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Omenatarha kukkii. Rikard Korkman on jo etukäteen myynyt tulevan syksyn sadon kuluttajille, jotka ovat ostaneet sen osuuksina puiden tuotosta.

vuokra-aika 1944–1956. Sen jäljiltä pellot oli jyrätty tankeilla niin tiiviiksi, että niissä oli elvyttämistä. Omenoita Korkman on viljellyt 1990-luvulta ja tehnyt ”kaikki mahdolliset virheet”. Kun vanhat puut oli aika uusia, hän aloitti puhtaalta pöydältä. Kumppanuusmaatalouden mallin hän keksi Yhdysvalloista ja pähkäili pari vuotta omaa sovellusta siitä. Inspiraatiota antoi myös Herttoniemen ruokaosuuskunta, jonka Vantaalla sijaitseva ”Kaupunkilaisten oma pelto” alkoi 2011 tuottaa osakkailleen monipuolista juures- ja kasvissatoa. Korkman tuntee suhteellisen laajalti viljelijäkenttää, sillä hän toimii asiamiehenä ruotsin

”

Kun kuulin mahdollisuudesta, oli mukaan lähteminen oikeastaan itsestään selvyys.” Omppuosakas Olli Repo

kielisessä tuottajajärjestössä Svenska Lant bruksproducenternas Centralförbund. – Lähiruoasta puhutaan paljon, mutta melko vähän tehdään sen eteen, hän huomauttaa. – Tuottajat ovat aika konservatiivisia ja hitaita muutoksissa. Kuluttajapuolella on kuitenkin kysyntää uusille malleille. Agraariyhteiskunnan työyhteisöjen kadottua jäljelle on jäänyt ”sadan hehtaarin yksinäisyys”; mies koneineen vasten pellon autiutta ja alan yleistä tiukkenemista. Siksi Korkman kokee, että suora kontakti kuluttajiin parantaa tuottajan motivaatiota ja työhyvinvointia.

– Minulla on kolme tytärtä. Jos joku heistä kiinnostuu maanviljelijän ammatista, malli voisi olla juuri jotain tällaista. Kun ensimmäiset omenaosuudet tulivat myyntiin, tieto levisi kulovalkeana sosiaalisessa mediassa ja pian osakkaat olivat koossa. Sama on toistunut, ja myös tulevan syksyn sato on loppuunmyyty. Viljelijä on selvästi kiitollinen. Lähes kolme sataa osakkuutta on kuin kylällinen ihmisiä hänen rinnallaan. Mutta onhan myös niin, että omenoiden kukkiessa on vaikea olla hymyilemättä. Vuoden 2017 omenaosuudet tulevat myyntiin elokuun lopulla.

Kaupungilta bongattua Matti Pöhö

Uinuva rauniosaari

Jouni Viitala

Suomenlinnan, Santahaminan ja Kruunuvuoren muodostaman kolmion keskipisteestä löytyy Vasikkasaari. Sen erikoisuus ovat Venäjän vallan ajalta jääneet lukuisat rauniot. 1900-luvun alussa saarella oli kolme suurta polttoainesäiliötä. Niistä kaksi tuhoutui käyttökelvottomiksi vuonna 1919 sattuneessa valtavassa ammusvaraston räjähdyksessä. Ehjänä säilyneestä säiliöstä on poistettu katto. Sen sisällä pikkuhiljaa rapistuva katsomo on jäänyt muistoksi vuoden 2008 kesä teatterista. Retkikohteena Vasikkasaari on jännittävä kuriositeetti. Sen aktiivisia käyttäjiä ovat mökkiläiset ja pohjoiskärjen saarella toimiva

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

saunayrittäjä. Muuten saari tuntuu odottavan parempia aikoja. Vasikkasaarelle on tehty asemakaava vuonna 2001. Siinä hahmotellaan laajempaa virkistyskäyttöä ja kaupallista toimintaa. Yrittäjiä ei ole kuitenkaan löytynyt, eikä kaupungilla ole ollut rahaa toteuttaa suunnitelmia. Yhteysvenettä ajavan Pekka Haltian mielestä on hulluutta, että hieno saari keskustan läheisyydessä on unohduksen tilassa ja vailla palveluja. – Kun sanon matkustajille, että saarella ei ole mitään palveluja, moni kääntyy takaisin. Retkeilijöitä, joille pelkkä kaunis luonto riittää, ei ole tarpeeksi. Jouni Viitala

Uusi näkökulma. Matti Pöhö kuvasi näkymän Vallisaaresta Katajanokan suuntaan. – Lähetä sinäkin ajankohtainen vaakakuva Helsingistä tälle palstalle!

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi Esko Jämsä

Taidetta pilku

Tekijän muotokuva

Merellisen Lokipalvelun asianainen Itämeren puolesta toimiva John Nurmisen Säätiö on aloittanut yhdessä Suomen merimuseoiden kanssa pilottihankkeena Loki-palvelun. Se tuo koko merikulttuurin ja -historian verkkoon maksutta kaikkien ulottuville. Säätiön asiamiehen Annamari Arrakoski-Engardtin mukaan hanke sai alkunsa säätiön arvokkaista meriaiheisista kokoelmista, pohjoismaisista merikartoista, tietokirjoista, maalauksista ja esineistä, jotka haluttiin tuoda digitaalisesti suuren yleisön käyttöön. Valtiolla ja kunnilla taas oli jo olemassa suuri määrä merellistä kulttuuriperintöä digitaalisessa muodossa, mutta sitä on netistä vaikea löytää. – Olemme pyrkineet saamaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi palvelevasta Lokista hauskan ja helppokäyttöisen. Se sisältää tietoa merenkulusta ja sen historiasta karttoineen. Sieltä voi katsoa, mitä merellisiä museoita, nähtävyyksiä ja retkikohteita eri paikoista löytyy. Lokista saa lähitulevaisuudessa tietoa myös satamista ja niiden palveluista, kuten ravintoloista, Arrakoski-Engardt selvittää. – Samalla palvelu toimii eräänlaisena merimatkailun Facebookina. Ihmiset voivat osallistua lisäämällä sivuille omia merellisiä tarinoita, kuvia ja vinkkejä. Suomen merenkulun historiasta löytyy paljon kiinnostavaa tietoa. Suunnitteilla on, että Loki-palvelusta voi jatkossa lukea muun muassa viikinki- ja hansa-ajoista, niiden välissä 1000-luvun vaihteessa kehittyneestä saariston luostarielämästä sekä 1700- ja 1900-lukujen merisodista ja kaupankäynnistä. – Hienoa kulttuuriperintöä edustavat vanhat majakat ja luotsiasemat. Suomenlahden pohjassa puolestaan lojuu yli 200 sodan- ja kaupankäyntiin liittyvää laivahylkyä. Nämä puulaivat ovat iso aarre. Uusimpiin hylkyihin kuuluu 1990-luvun lopussa löy-

detty Vrouw Maria, Annamari Arrakoski-Engardt kertoo. Hän toteaa suomalaisten olleen aikojen alusta taitavia ja monikielisiä merenkulkijoita. – Laivat kulkivat saariston ja rantojen suojissa, vaikka ne olivat karikkoisia eikä navigointitekniikka ollut vielä kummoista. Merenkulkijoiden täytyi siis luottaa taitoihinsa. – Ei siis ole ihme, että Suomessa on nykypäivänä niin paljon veneilijöitä. Suomalaiset ja ruotsalaiset veneilevät Itämerellä huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi puolalaiset ja saksalaiset, Arrakoski-Engardt vertaa. Annamari Arrakoski- Engardt opetteli itse aikoinaan purjehtimaan isänsä opissa. Oman kokemuksensa kautta hän tietää, että veneessä pärjäävät aivan pienetkin lapset. – Erityisesti Helsingin saaristo on mahtava, siellä on paljon koettavaa ja nähtävää. Kun taas lähtee Kotkan ja Loviisan suuntaan, huomaa laivaliikenteestä, miten vilkasta on Suomen nykyinen kauppamerenkulku. Arrakoski-Engardt kokee meren rauhoittavana elementtinä. Ihminen on yhtä luonnon kanssa, kun on luovittava tuulessa ja suunnistettava merimerkkien mukaan. – Se on kuin jonkinlaista meditointia. Toisaalta huonot säätilanteet tuovat esiin luonne-erot, koska ihmiset reagoivat niihin eri tavoin. Arrakoski-Engardt on työskennellyt John Nurmisen Säätiön asiamiehenä kaksi ja puoli vuotta. Sitä ennen hän toimi Akateemisen kirjakaupan johtajana ja Tammen kustannusjohtajana. – Minulle on tärkeää, että työssä oppii koko ajan uutta. Tässä on kyse myös isosta haasteesta, Itämeren pelastamisesta. Taustalla onkin vahva asiantuntija organisaatio. Marjo Kytöharju Lisätiedot: www.lokistories.fi

Esplanadin taikametsä. Yayoi Kusama tunnetaan teoksista, joissa pilkut ja pallot toistuvat äärettömyyksiin asti.

Helsingin taidemuseo HAM avaa uusia ovia tuomalla kaupunkilaisten iloksi maailmankuulun japanilaistaiteilijan taidetta sekä erilaisia veistosreittejä. Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Sirpa Päivinen

elsinkiläinen tai pääkaupunkiin saapunut turisti voi kokea tänä kesänä sykähdyttäviä taide-elämyksiä. Osa Esplanadin puistoa on muuttunut taikametsäksi iloisen värisine pilkullisine puineen. Helsingin talvipuutarhan palmuhuoneessa puolestaan häikäisee tuhat peilin lailla heijastavaa teräspalloa. Kyseessä ovat maailman kiinnostavimpiin nykytaiteilijoihin kuuluvan japanilaisen Yayoi Kusaman installaatiot Ascension of Polka Dots on the Trees ja Narkissos-myyttiin viittaava Narcissus Garden. Ne ovat esimakua Kusaman taiteesta, josta on tulossa HAMiin lokakuussa Pohjoismaissa kiertävä näyttely. Nähtäville tulee taiteilijan merkittävimpiä teoksia, maalauksia, veistoksia ja installaatioita.

Kusaman näyttelyä ja kahta kaupungilla nähtävää teosta on HAMissa kuratoinut amanuenssi Claire Gould. – Uskon, että kesän ajan esillä olevat installaatiot antavat kaupunkilaisille ja matkailijoille hienoja kokemuksia. Samanlaiset teokset voi nähdä myös Tukholman Moderna museetissa, mutta hieman eri koossa ja aivan erilaisissa paikoissa, Gould sanoo. – HAMilla on tarkoituksena tulla jatkossakin ulos museosta ja tuoda kaupungille enemmän ja enemmän tilapäisiä taideyllätyksiä. Kun Yayoi Kusaman installaatioita ripustettiin toista viikkoa sitten Esplanadin puihin ja Talvipuutarhan palmuhuoneeseen, oli paikalla taiteilijan nelihenkinen avustajatiimi. – Japanilaiset avustajat tietävät kaiken mahdollisen Kusaman töiden ripustamisesta. Se nimittäin ei ole aivan yksinkertaista. Kaupungin rakennuspalvelun Staran työntekijöiden piti esimerkiksi opetella tietty tekniikka kankaiden laittamisessa puihin, Claire Gould kertoo.

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

uista ja palloista

Heijastavat teräspallot. Talvipuutarhassa nähtävä Narcissus Garden on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian Narkissos-nuorukaisesta, joka rakastui vedestä heijastuvaan kuvaansa.

Avustajatiimillä on kiireinen aikataulu, sillä Kusaman töitä halutaan jatkuvasti nähtäville ympäri maailmaa. Pohjoismaiden kiertonäyttelystä alettiin Gouldin mukaan neuvotella jo muutama vuosi sitten taiteilijan edustajien kanssa. – Näyttelyprosessi on ollut pitkä ja vaativa. Tanskalainen Louisianan modernin taiteen museo toimii näyttelyn pääjärjestäjänä, ja se on ottanut vastaan toiveita töistä muilta museoilta. Kusaman pääteokset nähdään kaikissa museoissa. – Erityisen haasteen tuo se, että HAMilla on aivan erilaiset näyttelytilat kuin muilla museoilla. Pyrimme tietysti saamaan työt esille parhaalla mahdollisella tavalla.

”

Kusama on ollut aina edelläkävijä, mutta silti hänen taiteessaan on ollut toistuvia teemoja. Esimerkiksi töissä esiintyvät pilkut ja pallot edustavat hänelle aurinkoa ja energisyyttä.” HAMin amanuenssi Claire Could

Yayoi Kusama on 87-vuotiaana yhä omaperäinen, tuottelias ja monipuolinen taiteilija. Hän aloitti taiteen tekemisen 1950-luvulla, ja hänen tekniikkansa ovat vaihdelleet koko ajan. Nuorena itseoppinut taiteilija muutti New Yorkiin, jonka avantgardepiireissä hän vaikutti 15 vuotta. – Kusama on ollut aina edelläkävijä, mutta silti hänen taiteessaan on ollut toistuvia teemoja. Esimerkiksi töissä esiintyvät pilkut ja pallot edustavat hänelle aurinkoa ja energisyyttä. Toisaalta toistuvuutta voi tulkita myös niin, että arkipäivän rutiineistakin voi luoda jotain uutta, Claire Gold analysoi. – Töissä vallitseva äärettömyyden tunne taas kuvastaa tietyllä tavalla luontoa. Onhan puun jokainen lehtikin erilainen, vaikka lehdet näyttävät kauempaa samanlaisilta. Kusaman työt viestivät vahvaa rakkauden ja rauhan sanomaa: hän on sanonut haluavansa tuottaa ihmisille iloa ja hyvää energiaa. Taiteilijan elämä ei kuitenkaan ole ollut helppoa, sillä sitä on varjostanut psykiatrinen sairaus. – Kusama asuu nykyään Tokiossa hoito kodissa, josta hänet noudetaan studiolleen joka arkipäivä. Hän aloitti vuonna 2009 maalaus sarjan, johon hän pyrkii tekemään yli tuhat teosta, Gould kertoo. Lisätiedot: www.hamhelsinki.fi

Veistosreittejä ympäri Helsinkiä

elsingin taidemuseon kokoelmaan kuuluu noin 250 kaupungin puistoissa, kaduilla ja aukioilla sijaitsevaa veistosta. HAM on kehittänyt kesäksi veistosreittejä, joista yksi kannustaa juoksulenkille, toinen miettimään elämän kysymyksiä, kolmas viettämään piknikiä, neljäs tutustumaan Tove Janssonin elämään ja viides kulkemaan Yayoi Kusaman teokselta toiselle. HAMin veistosreitit on tehty käytettäväksi mobiililaitteilla, ja ne toimivat suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Janssonin ja Kusaman reitit on käännetty myös japaniksi. Lisää reittejä on luvassa myöhemmin. Reitit löytyvät osoitteesta http://reitit.hamhelsinki.fi. Lisäksi HAM on alkanut kerätä ja tallentaa veistoksiin liittyviä tarinoita ja muistoja verkkopalvelussa ja eri tapahtumissa. Muistoja voi jättää osoitteessa hamhelsinki.fi/ veistosmuisto. Sivustolla voi myös lukea muiden muistoja ja tutustua teoksiin erillisen veistohaun avulla. Helsingin alueella on kaikkiaan lähes 500 ulkoveistosta, ympäristötaiteen teosta ja historiallista muistomerkkiä. HAM hankkii vuosittain uusia julkisia taideteoksia katualueille ja puistoihin, toisinaan myös sisätiloihin. Taidetta pyritään sijoittamaan tasapuolisesti kaupungin eri osiin. Tavoitteena on tuoda esille merkittävää nykytaidetta ja lisätä asukkaiden viihtyvyyttä.

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Painajaisia, takaumia, jännittyneisyyttä. Moni on kokenut traum

Trauma jää keho T Tekstit Outi Reinola Kuvitus Marko Turunen

unnetko ihmisen, joka välillä istuu poissaolevana ja ajatuksiinsa vajonneena? Tai säikähdätkö itse helposti? Nukutko huonosti? Onko sinun vaikea rentoutua? Entä nouseeko muistiisi takaumia menneisyydestä: kuvia, ääniä tai hajuja? Kyseessä saattavat olla aiemmin koetun trauman aiheuttamat oireet. Kerran koettu järkyttävä kokemus ei koskaan poistu mielestä tai kehosta. Moni kärsii tietämättään trauman aiheuttamista oireista. Ilmiöllä on nimikin: post-traumaattinen stressireaktio. – Oireet osataan kyllä liittää stressiin, mutta monesti oireiden alkuperäinen aiheuttaja eli trauma jää edelleen hoitamatta, sanoo sosiaalipsykologi, traumapsykoterapeutti (VET) Merja Munnukka-Dahlqvist. – Hoitamattomat traumaattiset kokemukset voivat myös herkistää stressille ja laukaista yllättäen voimakkaita oireita.

”

Traumaattiset kokemukset ovat niin häpeällisiä tai järkyttäviä, että niistä voi olla vaikea puhua.” Mutta millainen on traumaattinen kokemus? Mistä on kyse, kun puhutaan traumoista? Moni miettii raiskausta, ryöstöä tai onnettomuuteen joutumista. Ymmärrämme maalaisjärjellä traumaattisiksi kokemuksiksi muun muassa tsunamin, tulipalon, koulusurmat sekä muut yllättävät, henkeä uhkaavat tapahtumat. Näitä tilanteita tutkijat kutsuvat nimellä suuri trauma tai ykköstyypin trauma. Tällöin on kyseessä tilanne, jossa ihmisen fyysinen eheys on ollut uhattuna. Hän on kokenut olevansa lähellä kuolemaa. Suuret ykköstyypin traumat osataan nykyään hoitaa hyvin. Koska suur-

onnettomuus on yleisesti tiedossa, uhrit saavat tukea. Kriisiapua järjestetään nopeasti luonnonmullistuksiin tai joukkomurhiin. Myös traumaattisen tapahtuman, kuten onnettomuuden, näkeminen aiheuttaa stressireaktion ja vaatii hoitoa. – Shokkivaiheen hoito on rauhoittavaa ja vakauttavaa. Uhrille on tärkeää, että lähellä on kuunteleva ja lohduttava, turvallinen ihminen, Merja Munnukka-Dahlqvist sanoo.

”

Esimiehen tai puolison suunnaton raivokohtaus saattaa olla niin nolo, että sitä ei halua muistella tai kertoa kenellekään.”

Iso osa ihmisten kokemista traumoista kuitenkin koteloituu piilossa. Ne ovat syntyneet aikoina, jolloin trauman hoitoa ei vielä ymmärretty. Suomessa elää yhä kokonainen sukupolvi, joka on viettänyt lapsuutensa äärimmäisen traumaattisissa olosuhteissa: sotavuosien, puutteen, ankaruuden ja orpouden keskellä. Sodan aikana kasvaneet lapset ovat kokeneet monia traumoja, kun he ovat juosseet pommisuojaan, pelänneet vihollista tai itkeneet isän kuolemaa. Tuolloin ei puhuttu traumoista, koska kansan piti keskittyä selviämiseen. Vielä ongelmallisempia saattavat olla ne traumat, jotka on koettu kodin seinien sisäpuolella, piilossa ulkopuolisilta silmiltä. Kriisijoukkoja ei tule apuun, koska kukaan ei tiedä tapahtuneesta. Esimerkiksi perheväkivallan näkeminen on lapselle hyvin traumaattinen kokemus. – Jos isä pahoinpitelee äitiä, lapselle rakasta kiintymyksen kohdetta, lapsi kokee äidin kauhun ja tuskan, Merja Munnukka-Dahlqvist kertoo.

– Tunteita ja ilmeitä tunnistavien niin sanottujen peilisolujen vuoksi lapsi kokee tuskan ehkä vielä suojattomammin kuin aikuinen. Peilisoluja kutsutaan myös empatiasoluiksi, sillä ne herättävät ihmisessä toisen ihmisen kokeman tunteen. – Trauma vahingoittaa suuresti lapsen eheyttä, koska se rikkoo hänen luottamuksensa ympäristöön. Se häiritsee normaalia kehitystä. Isä tai äiti, jonka pitäisi olla huolenpitäjä ja turvan tuoja, onkin uhka ja epäluotettava. Lapsi menettää kyvyn luottaa huolenpitäjään. Jatkuvassa pelon ilmapiirissä eläminen altistaa lapsen kehityshäiriöille. Lapsi ei voi uskoa, että maailma olisi hyvä ja luotettava paikka,

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

man, joka on jäänyt hoitamatta. Kehoon jäävät jälkioireet.

oon jossa on turvallista elää. Sen sijaan hän oppii olemaan aina varuillaan ja vaistoamaan uhkaa ympäristössään. Toisaalta trauman ei aina tarvitse olla väkivaltainen kokemus. Isonveljen tai sukulaismiehen seksuaaliset kokeilut voivat toteutua ilman väkivaltaa – painostamalla – ja silti aiheuttaa subjektiivisesti valtavaa kärsimystä. Seksuaalisten rajojen rikkominen on aina trauma. Näitä yksilöllisempiä traumaattisia kokemuksia kutsutaan kakkostyypin traumoiksi. Kakkostyypin traumoja ovat esimerkiksi koulukiusaaminen eli kouluväkivalta, perheväkivalta, uskottomuus ja seksuaalisten rajojen ylittyminen. Kakkostyypin traumojen ongelmana on se, että ne ovat vaikeammin havaittavia ja jäävät usein salaisuudeksi. – Traumaattiset kokemukset ovat niin häpeällisiä tai järkyttäviä, että niistä voi olla vaikea puhua kenellekään, Merja Munnukka-Dahlqvist kertoo. Esimiehen tai puolison suunnaton raivokohtaus saattaa olla niin nolo, että sitä ei halua muistella tai kertoa kenellekään. Pahimmillaan trauman kokeneelle saattaa käydä kuten Muumien Näkymättömälle lapselle: hän säikähtää niin valtavasti, ettei uskalla enää oikein edes olla olemassa vaan koettaa kulkea kaikissa tilanteissa lähes näkymättömänä. Silloin trauman hoito jää saamatta.

Silmänliiketerapia auttaa jäsentämään traumoja

raumanhoidossa on viime vuosikymmeninä edistytty pitkin askelin. Yhtenä parhaimmista hoidoista pidetään EMDR-menetelmää ((Eye Movement Desensitization and Reprocessing Reprocessing)) eli silmänliiketerapia. Tämän silmänliikkeisiin perustuvan hoitomenetelmän mukaan muistikuvia neutraloidaan ja muutetaan ohjattujen silmäliikesarjojen avulla. Liikesarjaan kuuluu silmien kääntämistä puolelta toiselle. EMDR-terapiassa käydään yleensä 5–10 kertaa. EMDR-menetelmää käytetään tyypillisesti osana laajempaa, muita terapiamenetelmiä käsittävää hoitoa; se ei ole itsenäinen terapiamuoto. Terapiassa voidaan edestakaisten silmänliikkeiden avulla aktivoida kehollisia muistoja ja hyödyntää aivojen molemminpuolisuutta. – Tämän menetelmän avulla lukkiutuneita muistoja voidaan jäsentää kielelliseen muotoon. Tuolloin niitä voidaan myös työstää, Merja Munnukka-Dahlqvist sanoo ja ottaa esimerkin. Hän kehottaa ajattelemaan mitä tahansa muistoa, samalla pitäen käsiä rinnan yli ristissä ja taputtaen

”

Traumatilanteessa elimistö kytkee päälle äärimmäisen stressivaihteen, jonka vuoksi myös hermoston ja muistin toiminta muuttuvat.” Kaikille traumaattisille kokemuksille on tunnusomaista se, että ihminen on kokenut suurta hätää ja avuttomuutta. Hän on ollut tilanteessa, jossa hänen normaalit selviämismekanisminsa eivät riitä. – Traumakokemus on niin intensiivinen stressitilanne, että se sekoittaa ihmisen hermostollisen systeemin, Merja Munnukka-Dahlqvist sanoo. – Stressi jää ikään kuin päälle. Se sekoittaa myös mielen toimintamallin, koska sitä ei pysty jäsentämään normaaleilla keinoilla. Traumatilanteessa elimistö kytkee päälle äärimmäisen stressivaihteen, jonka vuoksi myös hermoston ja muistin toiminta muuttuvat. Mieli säilöö tapahtumat ääninä, kuvina, hajuina ja kehon kokemuksina. Siksi traumaattisen kokemuksen vaikutus jää elämään aivoissa. Vaikka itse trauma on ohi, sen aiheuttama kipu, häpeä ja raivo jäävät jäljelle. Ne alkavat vaikuttaa hermostossa. Kun stressi jää päälle, parasympaattinen hermosto ei pääse aktivoitumaan. Ihminen ei pysty rentoutumaan ja palautuminen estyy. Koko elämänlaatu kärsii.

omaa käsivartta. Tunnetilan voimakkuus muuttuu, kun taputukset tulevat mukaan. Taputusten sijaan terapiassa käytetään yleisesti silmänliikkeitä. Kun asiakas seuraa silmillään terapeutin edestakaisin liikkuvaa sormea, tunnetilan voimakkuuteen voidaan vaikuttaa. Sekä taputukset että silmänliikkeet aktivoivat aivojen molemminpuolisuutta ja antavat mahdollisuuden jäsentää kokemusta uudella tavoin. Silmänliiketerapian ansiosta jumittunut informaation työstäminen saadaan uudelleen liikkeelle ja kortisolin toiminta normalisoiduksi. Aivot järjestävät itsensä uudelleen ja työstävät tapahtuman osaksi elämänhistoriaa. Munnukka-Dahlqvist kouluttaa EMDR-terapeutteja ja antaa heille työnohjausta. Hän muistuttaa, että EMDR-menetelmää on tutkittu ja kehitetty systemaattisesti pitkään eikä se ole mikään erillinen konsti. – Trauman hoitoon tarvitaan kokenut ammattilainen. Kaikki menetelmät toimivat osana psykoterapiaa. Vain ammatti-ihminen osaa arvioida, missä vaiheessa traumaa kannattaa käsitellä, MunnukkaDahlqvist painottaa.

Pitkä aikainen traumatisoituminen voi heikentää kehotietoisuutta, jolloin ihminen ei edes tunnista tai ymmärrä omia oireitaan. – Tällaisissa tilanteissa voivat erilaiset rentoutus- ja mindfulnesstekniikat auttaa ihmistä luomaan yhteyttä omaan kehoonsa. Niistä on apua myös oman vireystilan säätelyssä ja elämänhallinnassa, Merja Munnukka-Dahlqvist sanoo. Jotta elämänlaatu voisi palautua, trauma pitäisi saada puretuksi ja hoidetuksi. Ongelma syntyy siitä, että traumaattista muistoa on vaikea purkaa verbaalisesti, koska se on jäänyt kehon muistiin. Muistot puskevat mieleen äkillisinä flashbackeina, takaumina, säpsähdyksinä tai painajaisina. – Normaalisti me prosessoimme arjen ikävät tapahtumat siten, että puhumme tapahtumasta, pohdimme sitä mielessämme ja haemme eri näkökulmia, kunnes kokemus on jäsentynyt muistoksi eikä vaivaa enää mieltä, MunnukkaDahlqvist havainnollistaa. – Jos kokemus ei jäsenny symbolisesti prosessoitavaan muotoon eli se ei saa sanallista asua, kuten traumoissa käy, sitä ei ole helppo käsitellä vaan se puskee mieleen hallitsemattomasti.

”

Mitä rajumpi kokemus, sitä vaikeampi sitä on sanoittaa.”

Traumaattiset muistot tallentuvat kehollisina tuntemuksina ja aistimuksina kuten hajuina, kuvina, tunteina, liikkeinä, ääninä ja kipuina. Tämän on selitetty johtuvan traumaan liittyvistä stressihormoneista, jotka muuttavat ja vahvistavat muistiin tallennusta. Trauma tallentuu siis tiedostamattomaan, ei-kielelliseen kehomuistiin eikä normaaliin, arjessa käytettävään episodiseen muistiin. Episodinen muisti on tapahtumamuisti tai elämäkertamuisti, johon omat aikaan ja paikkaan liittyvät kokemukset eli episodit yleensä tallentuvat. Traumojen sanallinen yhtälö kuuluukin näin: Mitä rajumpi kokemus, sitä vaikeampi sitä on kääntää sanoiksi. Kun sanoja ei ole, ikävimmät ja ahdistavimmat muistot jäävät piiloon. Siksi moni trauman kokenut oireilee oudoilla kivuilla. Keho kertoo sen, mitä mieli ei pysty sanoittamaan.

14 Haaga  Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma klo 10–12, jätä soittopyyntö viras toon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja kouluikäisten toiminta: mestat.fi/ haaga

Hakavuoren kirkko  Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340 3220. Su 19.6. klo 12 Messu. Heltelä ja Autio. Klo 16 Tiina Sinkkosen laulukurssin päätöskonsertti. Vapaa pääsy. To 23.6. klo 13 Torstaikerho. Jeesus tieteen valossa -luento. Poliittinen ajankuva. Sami Lahtinen.

Huopalahden kirkko  Vespertie 12. Suntio p. 09 2340 3230. Su 19.6. klo 10 Messu. Heltelä ja Autio. Ke 22.6. klo 12–14 Kesäkahvila.

Herttoniemi  Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Diakonia vastaanoton ajanvaraus: Mylly puron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puhelimitse 09 2340 3382 / 09 2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpääl lä tai puhelimitse 09 2340 3339. Kulosaaren ja Herttoniemenrannan asiakkaat ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3351.

Herttoniemen kirkko  Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 Su 19.6. klo 10 Konfirmaatiomessu Sammatti 1, Keinänen, Kallio, Lemponen, klo 13 Konfirmaatiomessu Valkeala 1, Olkkola, Nuojua, Huima, Lemponen

Herttoniemenrannan kappeli  Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340 Su 19.6. klo 18 Kesämessu, Tikkanen, Lemponen. To 23.6. klo 14 Laulun siivin -yhteis laulutilaisuus, kahvit alk. klo 13.30, Sointula, Tikkanen.

Kulosaaren kirkko ja seurakuntatalo  Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Su 19.6. klo 10 Messu, Simoila, Rautiainen, Nieminen, kirkkokahvit. To 23.6. klo 13 Kesäkahvila, Kallio.

Seurakunnissa tapahtuu 17.–23.6. Myllypuron kirkko  Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 Su 19.6. klo 12 Messu, Simoila, Tikkanen, Nieminen, kirkkokahvit. Ke 22.6. klo 13 Kesäsumpit. Elintarvikejako kesä–elokuussa on ti ja to Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Kallio  Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Kallion kirkko

loa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. Su 19.6. klo 16 Kansanlaulukirkko. Männistö, Oksanen, Viipurin soitannollisen seuran orkesteri. Kirkkokahvit. Tiia Kalliola kertoo vapaaehtoistyöstään Mercy Ship -laivalla. Alppilan kirkon kahvila ma–pe klo 10–15, lounas klo 11. Kahvilassa paljon herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 17.6. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 19.6. klo 11 Vironkielinen messu. Salmelainen. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang.

 Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe Kurssit, ryhmät ja retriitit klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivä rukous, klo 16 päivän raamatun  Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. luku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten aamurukous. Pappi tavattavissa on mahdollista saada ns. opinto ma–pe klo 16–19. seteli. Ei retriitteihin. Asiasta mai To 16.6. klo 18 Viikkomessu. Viljamaa, Pyylampi. Klo 19 Ackté-klubi: Topi nittava ilmoittautuessa. Saha ja Valtatie 13. Topi Saha, Ääni sielun tanssia kehossa laulu ja kitara, Matias Tyni, -kurssi Mustasaaressa la koskettimet, Tero Hyvä18.6. klo 10–17. Laiva TaiSeuraluoma, viulu, bouzouki, vallahdenrannasta klo kunnat rummut, lyömäsoitti10 ja paluu klo 16.40. met, Tarmo Anttila, verkossa: www. Opettajana MuT Vuori. H. kontrabasso. Kesto helsinginseura- Hilkka-Liisa 60e sis. laivamatkat, 1h. Liput 20e. lounas ja kahvi. Su 19.6. klo 10 Messu. kunnat.fi Elämäni värit -kurssit Männistö, Partti, OksaMustasaaressa: I ti–to nen. Messuavustajat Liisa 26.–28.7. klo 12.30–17.30 hinBerghäll, Jouko Berghäll. Kirkkokahvit. Tiia Kalliola kertoo ta 89e, II viikonloppukurssi la–su vapaaehtoistyöstään Mercy Ship 30.–31.7. klo 12.30–17.30 hinta 59e, III -laivalla. ti–to 2.–4.8. klo 12.30–17.30 hinta 89e, Ma 20.6. klo 19 Urkukesän konsertti. IV viikonloppukurssi la–su 6.–7.8. sekä Kajsa Dahlbäck, sopraano, Tomi SatoV 13.–14.8. klo 12.30–17.30 hinta 59e. Kursseilla etsitään omaa luovuutta vämaa, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 7e. Ti 21.6. klo 19 Ackté-klubi: Ilta Beet rin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Tärkeintä ei ole valmis maalaus hovenin jousitriolle. Siljamari Heikinvaan mitä ihmisessä maalaamisen heimo, viulu, Hanna Hohti, alttoviulu, aikana tapahtuu. Käytämme nesteTomas Nunes-Carcés, sello. Kesto 1h 30min. Liput 15e. mäisiä akvarellivärejä ja ns. märkäKe 22.6. klo 13 Kesäkahvila Kappeli maalaustekniikkaa. Taiteellisia taitoja ei tarvita. Hinnat sis. kaikki tarvikkeet. salissa. Klo 19 Ackté-klubi: ”Nuotti Ohj. taideterapeutti, kuvataiteilija Tuija kuninkaan balladi” – sukellus Lasse Varjoranta. Mårtenssonin musiikkiin. Pentti Hildén, kitara ja laulu Mikko Helenius, harmonikka, bandoneon ja piano Eerik Siikasaari, kontrabasso. Kesto 1h 10min. Liput 20e. Kannelmäen kirkko To 23.6. klo 12 Urkukesän päivämu ja seurakuntakeskus siikki. Anne Hätönen, urut. Vapaa pääsy. Klo 18 Viikkomessu. Männistö,  Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe Oksanen. klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Alppilan kirkko La 18.6. klo 11 Päivärippikoulun ja Pork Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. kalan leiririppikoulun konfirmaatio. Avoinna ma–pe klo 10–16. Puntti Koskinen, Härkönen. Su 19.6. klo 10 Messu. Kaisa Hirvonen, sali auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke Sirkku Rintamäki. Kirkkokahvit. klo 12–15. Liikuntasalissa lentopal

Taivaan tähden

Kannelmäki

Malminkartanon kappeli  Vellikellonpolku 8 Ke 22.6. klo 18 Viikkomessu. Koskinen, Härkönen.

Toimintakeskus Jenny  Beckerintie 9. Kesä–elokuussa keskiviikkoisin klo 10–11 Diako nian ajanvarauspäivystys, 23.6. p. 09 2340 3853. Keskiviikkoisin klo 12–15 Jennyn Olo huone. Avoin kohtaamispaikka. Lounas. Ke 29.6. Olohuone lähtee piknikille Mätäjoen varren puistoalueelle. Lähtö yhdessä Jennystä klo 12.

Muuta Tuula-diakonissa kiittää! Lämmin kiitos seurakuntalaiset ja työtoverit, oma diakoniatiimi ja yhteistyökumppanit, perhe ja ystävät 5.6. messuyhteydestä ja rakkaudellisesta lähtöjuhlasta ja kaikista muistamisista! Olette sydämessäni! Tie vie ja Rakkaus kantaa. Virsi 428. Hyvän Jumalan siunausta elämäänne! Tuulan kiitospuhe luettavissa seurakunnan nettisivuilta. La 18.6. klo 12 Sinkkujen retki Haagan Alppiruusupuistoon. Tapaaminen puiston edessä Laajasuontiellä. Tied. Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus  Myllykallionrinne 1F, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Kirkkoherranvirasto on auki kesä aikana 1.6.–31.8. ma 9–12, ke 12–18, pe 9–12. Päivystävä pappi tavoitet tavissa normaalisti puhelimitse ar kisin 9–21 numerosta 09 2340 4302. Diakonian ajanvaraus kesäaikana ajalla 1.6.–31.8. puhelimitse tai tule malla paikan päälle ti ja to klo 10–11. La 18.6. Tahdon! Naimisiin kirkontornissa? Lauantai 18.6. on tornivihkimispäivä, jolloin on mahdollista mennä naimisiin kirkon 55 metriä korkeassa tornissa. Lisätietoja: mimi.kaskinen@evl.fi p. 09 2340 4312. Su 19.6. klo 11 Messu. Niemelä ja Andersson. Ma 20.6. klo 13–14.30 K esäkahvila. Kanttori, Aino Valojärvi soittaa kesäistä pianomusiikkia. Hartaus TT, seurakuntapastori, Kalle Kuusniemi. Projektityöntekijä, Siru Hannula kertoo yhteisöllisyydestä ja Yhdessä-Lauttasaari projektista, mukana myös diakoni Taina Viherkari. Klo 14.30. Makkaran paistoa ja nokipannukahvit kirkon viihtyisällä takapihalla. Makkara 1e. (Ei sateella). Ti 21.6. Perinteinen virsilaulu- ja saunailta Poliisien majalla. Klo 18-19 toivevirsiä kanttorin johdolla. Saunavuorot: klo 12–15 nuoret, klo 15-18

aikuiset ja perheet, 18-19 virsiä yhdessä, klo 19-20.30 aikuiset ja perheet, klo 20.30–01 nuoret aikuiset. Mukaan tarvitset: Oman pyyhkeen, uima-asun ja 5 euroa saunamaksua varten (alle 15-vuotiaat ilmaiseksi). Majalla on myös makkaranpaistomahdollisuus/ omat makkarat mukaan. Tilaisuus on päihteetön. Lisätietoja lauttasaari.srk@evl.fi p. 09 2340 4300. ( Osoite: Kyyluodontie, seuraa opasteita.) Ke 22.6. Lasten ja nuorten (7–13 v) kesäretki Svartholman linnoituk seen, Loviisaan. Retkelle lähdetään kirkon pihalta klo 8:30 ja takaisin palataan iltapäivällä noin klo 17.00. Lisätietoja: teijo.junnola@evl.fi, p. 09 2340 4305. Klo 14 Päivärukous lyhyt päivärukoushetki kirkkosalissa: hiljaisuutta, Taize-lauluja, virsiä. Klo 19 Viikkomes su. Kuusniemi ja Valojärvi. To 23.6. klo 15.30 Toivelauluja ja -virsiä Lauttasaaren kirkolla. Yhteislaulutilaisuus seurakuntasalissa. Kahvia ja teetä klo 15.30, lauluja klo 16 alkaen. Voit toivoa lempivirttäsi tai -lauluasi (ja halutessasi kertoa suhteestasi siihen). Laulukirjat seurakunnan puolesta. Elsa Sihvola ja Piia Rytilä. La 25.6. klo 11 Juhannuspäivän Mes su Markkunen, Sihvola ja Valojärvi. Su 26.6. klo 11 Messu. Heusala, Alanen ja Valojärvi.

Muuta Ma 27.6. – 29.6. Telttaleiri lapsille ja nuorille (7–14 v) Siuntion Korpirauhassa. Telttaelämää, leirinuotioita, seikkailuja uusia ystävä ja paljon muuta! Hinta 30e, sisaralennus 10e. Lisätietoja: teijo.junnola@evl.fi, p. 09 2340 4305. Kirkkokahvila on auki normaalisti 22.6. asti ma–pe 10–17, lounas klo 11–13. Lämpimän lounaan hinta on 7 euroa, salaattilounas 6 euroa. 3–12-vuotiaat lapset syövät puoleen hintaan, alle 3-vuotiaat maksutta vanhemman lounastaessa itse. Kirkkokahvila on auki juhannuksen jälkeen aikavälillä 27.6.–8.8. ma–pe klo 10–16. Tarjolla kahvilan makeita ja suolaisia pikkuherkkuja. (Ei lounaspalvelua)

Malmi  Virasto: Kunnantie 1, avoin na m a–pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko  Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 (Talon päivärippikoulu). Markus Kopperoinen, Timo Ahoinpelto, Antti Nieminen, Ulla Pesonen. Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 14 (Lohiranta 1). Anni Punkka, Asko Nuorkivi, Lissu Elenius.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Thinkstock

Ihmisen vaate Kullakin meillä on itsemme verran ihmisyyttä. Mikä ihana, rasittava lahja, sileä sieltä, kulmikas täältä. Voin kiillotella sen kylkeä myöntämättä sen himmeää puolta tai panna sen sellaisenaan jakoon. Ihmisyys on rajallisuutta, sitä harmillista keskeneräisyyttä, josta on muodikasta puhua, mutta jota on vaikea sietää. Vaikeinta sitä on sietää itsessä. Juuri siksi sitä on niin vaikea sietää myös toisessa. Jos panen oman rimani korkealle, tulen vaatineeksi paljon myös muilta. Omaa keskentekoisuutta hivelee, kun voi osoittaa roskaa toisen silmässä, vaikka omassa silmässä töröttää tukki. Toisen virhe on ihanasti analyysille altis. Mielelläni sitä kaivelen. Oma virhe tuskastuttaa niin, että vedän peiton sen päälle. Viisaana miehenä Jeesus ymmärsi projektion lait. Heijastan toiseen sen, mitä en itsessäni kestä. Tuomitsemisen

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

tekee helpoksi tapamme ulkoistaa paha. Se taas onnistuu vain unohtamalla, miten tärkeää on ymmärtää toista. Ihmispolo, tässä sinulle tämän päivän saarna: Ole vapaa ja lakkaa jo vaatimasta. Lakkaa vaatimasta täydellistä jälkeä itseltäsi. Tee virheesi avoimesti ja opi niistä. Mikään ei tule valmiiksi tässä maailmassa, ja silti kaikki jatkaa kulkuaan. Armahda samalla rauhalla myös toista. Anna hänen olla vapaa ja tehdä virheensä ja ehkä oppia niistä. Et voi tietää, mitä kulmikasta tai rosoista hänellä juuri nyt on meneillään. Kaisa Raittila

5. sunnuntai helluntaista Armahtakaa!

Huippuammattilainen. Taivaita tavoittelevat vaativat usein paljon myös muilta.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Teksti: Ps. 13:2–6; Joona 3:1–5, 10, 4:11 tai Sak. 8:16–17: Room. 14:7–12; Luuk. 6:36–42.

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Konsertti ke 22.6. klo 18. Solja Lapilainen, laulu, Ulla Pesonen, urut. Kesäilta kirkonmäellä ke 22.6. klo 18.30. Tarja Koivumäki, Ulla Pesonen. Hartaus, makkaranpaistoa ja lauluhetki.

Veisuvartti ke klo 18. Nuorten tapahtumat mestat.fi tai facebook.com/talolla

To 23.6. klo 13 Teematorstai. Kauneimmat rakkausrunot, ota omasi mukaan. Mukana Marja Lehtinen.

Meilahti

Muuta

Jakomäen kirkko

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko

 Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428 Messu su 19.6. klo 18. Pertti Simola, Timo Olli.

Pihlajamäen kirkko  Liusketie 1, p. 09 2340 4427 Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 12 (Kellokoski 1). Jukka Holopainen, Niina Penttinen, Christine Kylliäinen, Timo Olli. Messu su 19.6. klo 16. Paula Närhi, Timo Olli.

Puistolan kirkko  Tenavatie 4, p. 09 2340 4425 Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 (Kivisaari 1). Aino Poutanen, Jukka Suonoja, Katja Muranen, Marjasisko Varha.

Pukinmäen seurakuntakoti  Säterinportti 3, p. 09 2340 4422 Messu su 19.6. klo 17. Eeva-Maria Muurman, Markus Kopperoinen, Marjasisko Varha. Iltatee. Kesäseurat ke 22.6. klo 18 Pukinmäen kartanolla, Rälssintie 15. Markus Kopperoinen, Kaisu Rauhamaa. Toivo Olli ja Aimo Holtari, laulu. Kahvitarjoilu.

Siltamäen seurakuntakoti  Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424 Viikkomessu to 23.6. klo 13. Aino Poutanen, Kaisu Rauhamaa.

Tapanilan kirkko  Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 12 (Tapanilan päivärippikoulu). Torsti Paijola, Heidi Tikka, Lauri Wirtanen, Ulla Pesonen. Viikkomessu ke 22.6. klo 12. Markus Kopperoinen, Outi Aro-Heinilä.

Viikin kirkko  Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429 Messu su 19.6. klo 10. Esko M. Laine, Kati Karppinen, Tuija Laine, Marjasisko Varha. Grilli-ilta ke 22.6. klo 18 Hoiva Viikin terassilla. Kesämusiikkia to 23.6. klo 13. Outi Aro-Heinilä, Marjasisko Varha. Kahvitarjoilu.

Aikuiset Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä ke 21.9.–26.10. klo 18 Tapanilan kirkolla. Rukousmietiskely Raamatun äärellä, elämän kysymysten ja kokemusten jakaminen, hiljaisuus ja rukous. Luottamuksellinen. Ilm. ja tied. 14.9. menn. Merja Saviniemi, p. 09 2340 4532 tai Leila Koskelin, p. 09 2340 4522 (jätä soittopyyntö). Herättäjäjuhlat Vantaan Myyrmäessä, bussikuljetus Malmin kirkolta la 9.7. klo 9.30, paluu n. klo 20.30. Ilm. 30.6. menn. Mikaelin seurakuntaan, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi. Tied. Helena Untamala, p. 045 321 3195.

Diakonia Diakoniatyön ajanvaraus kesä–elokuussa on keskitetysti Tapulin diakoniatoimistossa. os. Maatullinkuja 4. Ajanvaraus ma, ke ja to klo 10–11, puh. 09 2340 4486. Lahjoitusleivän jako kesä–elokuussa to klo 11.30 Malmin kirkolla. ja ke klo 12 Jakomäen kirkolla. Jakomäessä ei leivänjakoa ke 22.6.

Nuoret  Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 18–20.30.

Seurakunnissa tapahtuu 17.–23.6.

 Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti, Länsi-Pasila, Pikku-Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4718. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina. Su 19.6. klo 11 Messu, I rippikoulun konfirmaatio, Riepponen (l+s), Vuorio (k) Ke 22.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila Cafe Tuomas (1.6.–10.8.) Meilahden kirkon patiolla ja sateella Tuomaankirkon kirkkokahvilassa. Hartaus ja yhdessäoloa, klo 19 Avoin rukouspiiri, srk-salin aula

Länsi-Pasilan kappeli  Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780. To 16.6.klo 18 Lauluja ja lettuja -ilta, Krans ja Vuorio, letut 2e

Ruskeasuon seurakuntakeskus  Tenholantie 6, p. 09 2340 4700. To 16.6. ja 23.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila Rasti (2.6.– 11.8.) seurakuntakeskuksen pihalla ja sateella ruokasalissa. Hartaus ja yhdessäoloa

Muuta Ti 21.6. klo 9.30 Pop up -muskarikahvila Kurkipuistossa ja Ke 22.6. klo 9.30 Pop up -muskarikahvila Valpurinpuistossa, Mia Malm ja Jenni Paaso Muskareiden hakuaika 24.6. asti Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastin muskareiden ja laulumuskarin syyskausi alkaa to 1.9. Muskareita on syyskaudella 15 kertaa. Syyslomalla (vko 42) ei pidetä muskaria. Muskarikausi maksaa 65e/lapsi ja 55e/seuraava sisarus. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet kotisivuiltamme. Lisätiedustelut: varhaisiän musiikkikasvattaja Jenni Paaso p. 050 596 5601 tai jenni.paaso@evl.fi

Tulossa La 25.6. klo 13 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus Karunan museokirkossa Seurasaaressa, Krans (l+s), Isto Peltomäki, Senni Valtonen (k), Kirkkokävely Meilahden kirkolta klo 12. Kirkkokahvit museokirkon pihalla.

Mikael  Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniapäivystykset keskitetään kesällä ajalle 1.6.–31.8. Ajanvaraukset puhelimitse ti 21.6. klo 13–14 ja to 23.6. klo 9–10, 09 2340 4818 (ei muuna aikana käytössä) tai käynti Mikaelinkirkolla ti klo 12.30–13. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/ mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Mikaelinkirkko  Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Su 19.6. klo 11 Messu. Granström, Iiskola, Viljakainen, Kankkunen, Lamminen, Anni Loukomies, laulu. Lähetyspyhä, mukana Hannu ja Liliann Keskinen, SEKL. Messun jälkeen lähetystilaisuus. Klo 15 Venäjänkielinen messu.

Mikaelin kahvila avoinna ma–pe klo 9–15. Ehtoolliskirkko Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa (Kontukuja 5) ke 22.6. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin.

Munkkiniemi

Iloiset Seniorit

Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu. Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot.

www.iloisetseniorit.fi

 Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset.

VIP care and safety travels

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

VARAA VIP-LOMAMATKA JO TÄNÄÄN!

info@iloisetseniorit.fi

Tervetuloa VIP-tasoiseen huolenpitoon ja turvaan tervehdyttävälle ja rentouttavalle lomalle. Ole mukana VIP-tason ainutlaatuisella, 70 päivän lomamatkalla Filippiineillä. Olen järjestämässä pioneerihenkisen, silti VIP-tasoisen, 70 päivän kestoisen ainutkertaisen VIP-lomamatkan tänne Filippiineille, Cebun saarelle. Käytössä on alueen paras mahdollinen tarpeisiin soveltuva hotelli, jossa erityistarpeitamme voidaan kuulla. Tämä matka on suunnattu Sinulle, jos joko tilapäisesti tai pysyvästi jo olet päässyt aktiivityöelämän vaateista tai Sinä muutoin voit suoda itsellesi pitkän, rentouttavan ja turvallisen VIP-loman. Lisätietoa tästä mahdollisuudesta saa VIP-lomamatkan omilta kotisivuilta: www.VIPcasTravels.com

 Raumantie 3 To klo 17–19 Kesäkahvila, hartaushetki klo 18, 23.6. Wirta. Su 19.6. klo 17 Messu, verkosto.net. Kirkkoherranvirasto suljettu ma kesä– elokuussa.

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan

Munkkiniemen kirkko

pitkäaikainen kokemus VERHOILUPISTE

 Tiilipolku 6 Su 19.6. klo 11 (Huom! aika) Messu, Peltohaka, Viljamaa. Ke klo 13–15 Kesäkahvila, hartaushetki klo 14, 22.6. Rinne. Juhannuspäivänä 25.6. klo 11 Messu, Wirta, Su 26.6. klo 11 Messu, Rinne, Viljamaa. Helsinki tuttu ja tuntematon – Oleg Tchoumakin taidemyyntinäyttely jatkuu kesäkuun ajan kirkossa ja aulassa. Osa tuotosta hyväntekeväisyyteen.

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

Oulunkylä Oulunkylän kirkko  Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Avoinna ti–pe klo 9–16, la–su klo 9–15 sekä tilaisuuksien aikana, ma sulj. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ti, to, pe klo 9–13 ja ke klo 13–16, ma sulj. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318. Su 19.6. klo 10 Messu. Heininen, Pelkonen, Mäkiö. Pe 24.6. klo 18 Juhannusjuhla Taas on aika auringon. Kesäisiä yhteislauluja, puhetta, musiikkiesityksiä, yhdessäoloa ja tarjoilua. Samuli Hyvärinen, sello ja laulu, Kosonen, Hapuli, Mäkiö. Vapaa pääsy. La 25.6. klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus.

Hoivakoti Varpula uudistui! Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea sekä hellää hoivaa 25-vuoden kokemuksella uusissa tiloissa. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström. Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 0103284780

Oulunkylän vanha kirkko  Siltavoudintie 12 Su 19.6. klo 20 Kesäkonsertti uutta ja vanhaa kesäillassa. Schubert, Alakotila, Fiestas. FELISkvartetti: Sirkka Kautonen ja Anja Syvälähde, viulu, Helka Hakasalo, alttoviulu ja Marion Göbel, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Käpylän kirkko  Metsolantie 14, p. 09 2340 4222 Su 19.6. klo 12 Messu. Heininen, Mäkiö. Ti 21.6. klo 18 Kesäkahvila Globaalit juhlat Maailma-kuoron konsertti, joht. Saara Ruuska. Tapio Leinosen kuulumiset Wittenbergin matkalta. Lahdensalo. Vapaa pääsy.

Maunulan kirkko  Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 Su 19.6. klo 12 Konfirmaatiomessu. Handolin, Leinonen, Helenius, Laurila, Mikael Tammilehto. City-rippikoulun konfirmaatio. Klo 16 Messu. Leinonen, Helenius.

Olemme Helsingin kaupungin palvelusetelituottaja kotiin tuotaviin palveluihin.

Seurakunnissa tapahtuu 17.–23.6. Aino Acktén kamarifestivaali

Maunulan uurnalehto  Pirkkolantie 22 Ti 21.6. klo 17 Hartaus. Leinonen.

Tulossa Yksinhuoltajaperheiden viikonloppuleiri Lohirannassa 26.–28.8. Lähtö pe klo 17 Oulunkylän kirkolta, paluu su klo 16. Hinta aik. 40 e, lapset alk. 20 e, alle 3 v. ilmaiseksi. Hinta sis. matkat, täyshoidon, vakuutukset. Ilmoittautumisaika 1.7.–14.8. sähköisesti. Tied. Terhi Lahdensalo, p. 09 2340 5382, Mirja Kietäväinen, p. 09 2340 5372.

Paavali  Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: to klo 10–12 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Lasse Mårtensonin sävelin Aino Acktén kamarifestivaalilla Kallion kirkossa sukelletaan keskiviikkona 22.6. kello 19 Lasse Mårtensonin sävelmaailmaan. Nuottikuninkaan balladi -konsertin kitarasovitukset on tehnyt Pentti Hildén (kuvassa keskellä). Konsertissa esiintyvät myös Eerik Siikasaari, kontrabasso, ja Mikko Helenius, bandoneon ja piano.

Muuta Pihakahvilaan ti 12.7. järjestetään kuljetus liikuntaesteisille. Kuljetuksen järjestämiseksi ilmoittautuminen virastoon 6.7. mennessä. Ke 6.7. Virkistyspäivä Mäntyniemessä. Lähtö kirkolta klo 9.30 ja paluu n. klo 17. Mukavaa yhdessäoloa, hyvää ruokaa, saunomismahdollisuus ja pientä ohjelmaa. Hinta 15 e kerätään retken aikana. Ilm. virastoon 29.6 mennessä.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko  Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma–to 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502. Diakonia päivystys ti 10–12, p. 09 2340 5552. La 18.6. klo 13 Päivärippikoulun konfirmaatio. Satu-Elina Ansas, Iisa Lehtinen ja Pippa-Riina Tuhkalainen. Su 19.6. klo 11 Messu. Marita Toivonen, Annika Takkula, Ari Häyrinen ja Jenni Pakarinen. Klo 18 Kesäillan musiikkia. Ari Häyrinen, cembalo, piano ja urut. Säveltäjinä mm. J.S. Bach, W. A. Mozart ja J. Brahms. Vapaa pääsy ja ohjelma. Ti 21.6. klo 18–21 Green Light kesänuortenilta. Grillailua ja chillailua. To 23.6. klo 13 Eläkeikäisten kerho. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupposen äärellä.

VälKe  Välitalontie 71 Ke 22.6. klo 9.30–12 Perheiden kesäkeskiviikko. Kaikille perheille avointa kesätoimintaa, joihin kokoonnutaan olemaan ja leikkimään yhdessä. Kesäkeskiviikkojen ohjelma riippuu kerran vetäjästä ja perheiden toiveista

Helsingin tuomiokirkko  Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su 9–24  Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa kesä–elokuussa ti ja to klo 15–17, rippihuone. Pe 17.6. klo 12 Urkuvartti. Liisa Ahlberg. La 18.6. klo 18 Iltakirkko. Su 19.6. klo 10 Messu. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Ashley Grote (UK), urut. Ma 20.6. klo 12 Päivärukous. Ti 21.6. klo 11 Prayer During the Day and a Short Presentation of the Cathedral. Klo 12 Päivärukous. Ke 22.6. klo 12 Urkuvartti. Viitanen. To 23.6. klo 12 Viikkomessu. Klo 12.30 Omakustanteiset kesäkahvit. Krypta.

Ruoholahden kappeli  Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125 Ke 22.6. klo 18 Kesäillan kerho. Hengellisiä vaikuttajia tällä ja viime vuosisadalla: Juhani Rekola. Vettenniemi, Pulkamo.

– luvassa mm. askarteluja, leikkejä ja lauluja. Mahdollisuus myös pieneen aamupalaan ja omien eväiden lämmittämiseen.

Pitäjänmäki  Toimisto: Turkismiehenkuja 4. Auki ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18. P. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi, facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16, p. 09 2340 5638.

Pitäjänmäen kirkko  Turkismiehenkuja 4 Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous. Ei 24.6. Ma–pe klo 12–15 Kirkon kesäterassi. Ei 24.6. Kesäinen kohtaamispaikka kaikenikäisille. Tule mukaan istahtamaan hetkeksi alas, vaihtamaan ajatuksia, heittämään tikkaa ja juomaan kupillinen kuumaa. Tarjolla pöydän antimia edullisesti. Lapsille leikkipaikka leluineen. Sadesäällä sisätiloissa. To 16.6. klo 13 Yhteislauluja Suvilinnun laulukirjasta. Kylli Ahola, piano, Jukka Vanne, kitara. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. La 18.6. klo 15 Konfirmaatiomessu. Korpirauha 1. Antturi, Palm (s), Saari, Heinilä, Make Perttilä bändeineen. Su 19.6. klo 10 Konfirmaatiomessu. Korpirauha 2. Palm, Antturi (s), Saari, Heinilä, Make Perttilä bändeineen. Pe 24.6. klo 18 Juhannusjuhla kirkon terassilla. Lipunnosto, grillausta, kesäistä musiikkia, iltahartaus. Sadesäällä sisätiloissa. Vanne, Kekäläinen, Taru Hämäläinen.

Muuta Sinkkujen retki Haagan Alppiruusupuistoon la 18.6. Lähtö klo 12 puiston edestä Laajasuontien loppupäästä. Tied. Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638. Sinkkutapaamiset 30–100-v. Järj. Huopalahden rovastikunta ja Hki:n tuomiorovastikunta.

Isä Ruben

Roihuvuori  Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2, ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko  Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700. Diakonian ajanvaraus ti puhelimitse klo 10–11 p. 09 2340 5758. Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14. Päivärukoushetki tiistaisin klo 12.30 Su 19.6. klo 10 Messu. Ek, Filppula. Klo 15 Sata kieltä -konsertti. Aurora Reunanen, sopraano, Marie Körkkö, piano. Rahmaninov, Delibes, Offenbach, Verdi, O. Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Ke 22.6. klo 18 Iltamessu.

Laajasalon kirkko  Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757. Diakoniapäivystys ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14. Su 19.6. klo 12 Messu. Ek, Filppula.

Laajaranta  Humalniementie 13, p. 09 2340 5715 Ke 22.6. klo 13 Kesäpiiri. Helaseppä. Pe 24.6. klo 18 Juhannusjuhlat. Lipunnosto, ohjelmaa.Vaulas, Essi Lyytinen, viulu, Filppula ja Markku Känninen, trumpetti ja harmonikka. Sauna: miehet klo 16–18, naiset klo 19–21.

Tuomiokirkko  Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma– ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset. tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi. helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

ma–la 11–17, su 12–17. Näyttely: Olli Joki: Myötätuulessa 23.6. asti. Vapaa pääsy. Kahvilavuorossa: Ystävyysseurakuntatyö 19.6. asti. Haagan peruskoulun leirikoulun hyväksi 26.6. asti. Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki torstaisin klo 18.30 Mustasaaren kappelissa. Lautta Taivallahden laiturista klo 18. Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. urkukesa.fi ja facebook.com/helsingin urkukesa. Sinkkujen retki la 18.6. klo 12 Haagan Alppiruusupuistoon. Tavataan puiston edessä Laajasuontien loppupäässä. Paikalle pääsee junalla (Huopalahden asema) ja busseilla 40, 41, 43 ja 43B (Thalian aukion pysäkki) ja 550 (Eliel Saarisen tien pysäkki). Lisät.: kristina.sandberg@evl.fi, 09 2340 5638.

Töölö

 Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126, avoinna ma–su 12–16 Ma 20.6. klo 12 Keskipäivän musiikki. Nina Fogelberg, sopraano, Iina Katila, urut.

 Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318. Facebook.com/toolonseurakunta.

Vanha kirkko

Temppeliaukion kirkko

 Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20 Su 19.6. klo 10 Messu. Kirkkokahvit Vanhassa kirkkopuistossa. Ti 21.6. klo 12 Päivämusiikki. Pulli, urut. Ke 22.6. klo 8 Aamumessu. Klo 19 Urkukesän konsertti. Pekka Suikkanen, urut. To 23.6. klo 18–20 Kirkko auki hiljentymistä ja rukousta varten.

 Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Pe 17.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Su 19.6. klo 10 Messu. Leinonen, Maisila, Tiitu. Kirkkokahvit. Ma 20.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Ti 21.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. To 23.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer.

Annankulma

Töölön kirkko

 Annankatu 14 D To 23.6. Avoin olohuone auki klo 11–14. Klo 14 kulkue lähtee Annankulmasta hartaushetkeen Vanhaan kirkkoon.

 Topeliuksenkatu 4, p. 09 2340 6321 Pe 17.6. klo 17 Raamattua kuunnellen. Ti 21.6. klo 11–14 Kesäkahvila. Ke 22.6. klo 18 Ehtoollishetki. Meurman, Maisila, Tiitu.

Suomenlinnan kirkko

Paavalinkirkko  Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–14 Su 19.6. klo 10 Konfirmaatiomessu. Minna Kumpukallio, Juha Valkeapää, Seppo Välimäki, Ann-Marie Ahlsten, isot ja rippinuoret. Ma 20.6. klo 12 Päivärukous kirkossa. Lyhyt rukoushetki joka maanantai. Ma–to klo 11–14 Kesäkahvila kirkon sisäpihalla, vap.eht. maksu Etiopian aids-orpojen hyväksi Ti 21.6. klo 12 Lasten ja perheiden elämyksellinen kirkkokierros. Tuuli Aitolehti. Ke 22.6 klo 17–18 Puistojumppa Paavalinkirkon takapihalla leikkipuiston puolella, vetäjänä Taina Virtanen. Sateen sattuessa sisällä. Klo 18 Kesäillan ehtoollinen. Tuuli Aitolehti, Seppo Välimäki. Ke 23.6. klo 12 Kesäinen hartaus.

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Agricolaliike  Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Nuorisotyö: mestat.fi, facebook.com/stadinlionwings Su 19.6. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Kirkkokahvit. Klo 19 Kesäinen Tuomas messu.

Studium Catholicum  Ritarikatu 3 A To 23.6. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Muuta Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä. Cathedral Shop Tapuli ma–pe 10–17, la 10–15, su 11–15. Kristillisiä lahjatavaroita ja matkamuistoja Helsingistä, kahvia, virvoitusjuomia ja jäätelöä. Kahvia ja taidetta Café kryptassa

Kerhokeskus  Tykistönkatu 8 To 23.6. klo 18.30 Aikuisten nuorten ilta.

Muuta Su 19.6. klo 18 Virsilauluilta. Tiitu, Leinonen. Soutustadion. Pe 24.6. klo 18 Hartaushetki Hietanimen uuden kappelin luona. Leinonen. Temppeliaukion kirkon kesäkahvila on auki 1.6.–31.8. ma–la klo 9–16. Pappi ja diakoniatyöntekijä tavattavissa Töölön torilla perjantaisin klo 10–11.30. Tiistaikävelijät. Tunnin lenkillä yhdessä liikkumisen iloa, tiistaisin 7.6.–23.8. Töölön kirkon edestä Topeliuksenk. puolelta klo 10. Tied. Minna Valkiainen p. 09 2340 6371.

Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen. Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–17.30.

Diakoniapäivystys Kesällä 2.6.–9.9. ajanvaraus vastaanotolle p. 09 2340 6318. Vastaanotto to klo 10–12.30 kirkkoherranvirastossa, Runebergink. 39 A 7.

Vartiokylä  Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse torstaina 12–14 p. 09 2340 6450 tai jättämällä soittopyyntö virastoon.

Matteuksenkirkko  Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420 Su 19.6. klo 10 Messu. Pakarinen, Kontio, Vanhamäki ja Anu Kärkkäinen. Klo 14 Englanninkielinen messu. Ti 21.6. klo 19 Metrolla musiikkiin: Joko kukkii granaattiomenapuu? Anna Brummer, sopraano; Katri Vanhamäki, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Ke 22.6. klo 12–14 Kesäkahvit.

Puotilan kappeli  Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, puotilan.kappeli@evl.fi To 16.6. klo 18 Kappelimessu. Kontio ja Vanhamäki. To 23.6. klo 18 Kappelimessu. Vidgrén ja Kopsa.

Seurakunnissa tapahtuu 17.–23.6.

Vuosaaren kirkko  Satamasaarentie 7 Pe 17.6. klo 18 Kuninkaan ilta. Puhe Jani ”Katupaimen” Liukkonen, ylistys Sound of Heaven. Illan juontaa Jorma Lahikainen. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Lapsille pyhäkoulu ja kaikille iltatee. Su 19.6. klo 11 Messu. Liturgia Tommi Vanhanen, saarna Tommi Kurppa. Ke 22.6. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 e.

Katukappeli  Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 23.6. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Antti Pesonen.

Merihiekka

 Ramsinniementie 32 Ma 20–ke 22.6. klo 10–15 Perheiden rantapäivät. Bussi 96 menee MeriRastilan tietä pitkin, jäädään pois Ramsinniementien risteyksessä, josta Tulossa noin 1,5 km matka Merihiekkaan. Ohjelmassa kädentöitä, leikkejä, kisailua, Vantaan Herättäjäjuhlat ”Kahden luontopolku, mukavaa yhdessä oloa, maan kansalainen” la 9.7. Bussikuljetus saunomista ja uintia. Omat eväät Myyrmäen urheilupuiston juhlakenmukaan, grillausmahdollisuus. Talo tälle ja takaisin. Lähtö klo 9 Matteuktarjoaa kahvin, teen, mehun sekä senkirkko (Itäkeskus), klo 9.15 Mikaekahvileivän iltapäivällä. Voit tulla niinä linkirkko (Emännänpolku 1, Kontula), päivinä, kun sinulle sopii. Ei ennakkoklo 09.30 Malmin kirkko (Kunnantie 1, ilmoittautumista. Mukana: Angeika, Malmi). Paluu n. klo 20.30. VapaaehtoiEeva, Päivi, Salme, Leila, Kirsi Satosalnen maksu Herättäjuhlien hyväksi (kemi, Leilan työn jatkaja, maanantaina rätään bussissa). Ilm. 30.6. mennessä, Jenni-muskariope Mikaelin seurakunta, p. 09 2340 4800, Pe 24.6. klo 17:30 alkaen Merihiekan helsinginmikael.srk@evl.fi. Tiedustelut juhannusjuhla. Juhlaan järjesteHelena Untamala p. 045 321 3195 ja tään kaksi bussikyytiä seuraavilla Arto Virkkunen p. 040 580 4989. reiteillä: klo 17.15 MustalahSenioripysäkki alkaa Matteukdentie – Vuosaaren kirkko senkirkolla syyskuussa. Kes– Merihiekka. Klo 17.15 kusteluryhmä on tarkoiSeuraMosaiikkitori – Rastilan tettu yli 60-vuotiaille ja kunnat metroasema – Merise kokoontuu viikothiekka. Bussit lähtetain, yhteensä 15 kerverkossa: www. takaisin klo 20 taa. Osallistujat haashelsinginseura- vät samaa reittiä pitkin. tatellaan. Lisätietoja kunnat.fi Bussin hinta aikuisilta Outi Hämeenkorva 4 euroa ja lapsilta 2 euroa p. 09 2340 6414. (meno–paluu). Pyydämme suosimaan bussikuljetusta, sillä parkkipaikkoja on rajoitetusti. Juhlassa ohjelmaa sekä aikuisille että  Virasto: Satamasaarentie 7, lapsille. Tarjolla myös pientä syömistä, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, papvaraa mukaan pikkurahaa tarjoilua pi päivystää klo 10–13. Avoinna ke varten. klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki Muuta klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä papKeskiviikkoisin 18.5.–29.6. ulkoilua pi 09 2340 6502, fax 2340 6501, kauniissa Vuosaaressa yhdessä diakovuosaari.srk@evl.fi. Virasto on kiinniatyöntekijän ja muiden osallistujien ni kesäperjantaisin ajalla 24.6.–12.8. kanssa. Lähtö klo 15 Albatrossin srk-tiDiakonian ajanvaraus: ti, to klo 9–10 lan ulko-ovien edestä. Lisätiedot: Heidi p. 09 2340 6518 tai henkilökohViita-Virtanen, puh. 09 2340 6544. taisesti vain ti klo 9–10 Albatross, Hiljaisuutta meren äärellä la 27.8 Kahvikuja 3, 2. krs klo 12–18 ja su 28.8. klo 10–15., kau-

Vuosaari

punkiretriitti Merihiekassa. Tule nauttimaan hiljaisuudesta, kauneudesta ja rauhasta. Retriitissä rukoushetkiä, luonnossa oleilua ja lepoa. Vietämme päivät hiljaisuudessa, menemme kotiin yöpymään. Osallistumismaksu 25 e, sisältää keittolounaan ja kahvin molempina päivinä. Ohjaajina pastori Marketta Antola ja diakoni Sinikka Metiäinen Järj. Kallion ja Vuosaaren seurakunnat. Ilmoittautuminen kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo  Kolmas linja 22, toimisto p. 09 2340 2538

Kampin kappeli  Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Pe 17.6. klo 18 Iltahartaus, Tuija ja Juha Pispa.

 P. 09 2340 2590, www.mustasaarentoimintakeskus.fi. Saari avoinna ti, pe–su klo 9–18 ja ke–to klo 9–21, ma suljettu. Lautat Taivallahdesta tasatunnein, saaresta 20 min vaille tasan. Maksu 4 e, alle 10 v. ilmaiseksi. Lastenleirien vuoksi 16.–17.6. tulolautat klo 9, 10 ja 11 ja paluulautat klo 14.40 ja 15.50 ovat ruuhkaisia. Paluulautta 15.40 ajetaan poikkeuksellisesti 15.50. Kahvila avataan klo 10.30 ja suljetaan 40 min ennen saaren sulkeutumista. Lounas klo 12–14. Arkisin hartaus ja sunnuntaisin messu klo 14. Torstaisin klo 18.30 Luottamuksen rukoushetki.

Suomen Kukkasrahasto ry:n

palvelukoti on yhteisöllinen, hyvän asumisen vaihtoehto Katajanokalla Merisotilaantori 1:ssä. Meillä ateriat valmistetaan omassa keittiössä ja tarjoillaan pöytiin kodin ruokasalissa. Voit nauttia talon monista palveluista, ylläpitää kuntoa uima-altaassa, kävellä merellisessä ympäristössä ja rientää omiin menoihisi raitiovaunulla. Tule nauttimaan aktiivisesta elämästä yhdessä. Nyt tarjolla yksiöitä. Lisätietoja toiminnastamme antaa toiminnanjohtaja Carola Sandberg, puh. 050 305 9051 tai carola.sandberg@suomenkukkasrahasto.fi Tutustu meihin: www.suomenkukkasrahasto.fi

Juhannuksen tuplanumeron jälkeen lehti ilmestyy 7.7.

Ilmoitusvaraukset ja -aineistot 29.6. mennessä. Ilmoitusmyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kotimaan matkaklubi

International Ev. Church Worship Services (in English) every Sunday 10:00, Tammisalo Church, Väylänrinne 1 & 13:30, IEC Center, Käenkuja 3 A. Coffee and fellowship after the service. Join us to worship God with people from many nations! Sunday School (10:00 service) for ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. More information on Community Groups, Alpha courses, language courses, deaconal support and other events on www.church.fi.

Vire Kodit ovat oikeita seniorin ja ikäihmisen unelmakoteja. Meiltä löydät viihtyisän ja turvallisen kodin pysyvään käyttöön tai asunnon vain virkistävän visiitin ajaksi. Kodeissamme on aina mukavaa samanhenkistä seuraa ja aktivoivia harrasteita. Ammattitaitoinen henkilökuntamme on apuna hoivaa ja huolenpitoa tarvitseville päivin ja öin. Kodin voi valita täydellä hoivalla tai omiin tarpeisiin räätälöidyillä palveluilla, jotka tuovat helpotusta arkeen ja turvaa elämään.

MEILLE KÄYVÄT HELSINGIN, VANTAAN JA ESPOON PALVELUSETELIT.

Oma koti palvelutalossa

Mustasaaren toimintakeskus

Koteja ainutkertaisille ihmisille

TERVETULOA TUTUSTUMAAN Vire Koteihimme Käpylään, Hermanniin ja Lehtisaareen! Soita ja sovi aika.

Hyvää asumista Helsingin sydämessä, Katajanokalla

Kysy myös kotihoito-, turvapuhelin- ja ateriapalveluista kotiin.

Mainio Vire Oy | puh. 020 581 3500 (ma-pe 8-16) | myynti@mainiovire.fi | www.mainiovire.fi

KESÄMATKA TUUSULAAN 10.8. Tuusulan Rantatie, Krapihovi,kesäteatteriesitys Jäniksen vuosi

Lähde mukaan Kotimaan Matkaklubin päivämatkalle kulttuurin täyttämään Tuusulaan. Ihastuttava ja kulttuurintäyteinen Tuusula ja sen Rantatie kutsuu. Järvenrantaa seurailevan tien varrella voi nauttia historian sävyttämistä maisemista ja taide- ja kulttuurielämyksistä. Päivän päätteksi näemme vielä teatteriesityksen Jäniksen vuosi. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana toimii Seija Kosunen. Päivän ohjelma Klo 12.00 Lähtö Helsingistä Mikonkadun tilausajolaiturista kohti Tuusulaa (tarvittaessa pysähdys Vantaalla, josta voimme ottaa matkustajia kyytiin). Klo 13.00-18.00 Keski-Uudenmaan matkailuopas on vastassa Krapin pysäköintipaikalla. Matkaohjelmaan kuuluu Tuusulanjärven maisemissa 4 tunnin opastettu kierros, käynti Jean ja Aino Sibeliuksen vuonna 1904 rakentamassa kodissa Ainolassa. Ainola on Suomen kansainvälisesti tunnetuin kotimuseo ja ainutlaatuinen osa Suomen kansallista kulttuuriperintöä. Vierailu alkuperäisessä asussaan säilytetyssä Ainolassa on ainutlaatuinen aikamatka viime vuosisadan kotikulttuuriin. Käymme lisäksi Halosenniemen Taidemuseossa, jossa tutustutaan Pekka Halosen taideteoksiin ja elämäntyöhön. Lisäksi käymme katsomassa taiteilijakoteja (ei sisällä kodeissa). Opas kertoo Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä. Klo 14.30 nautitaan kesälounas Krapin Ravintola Mankelissa. Klo 17.00 opastettu vierailu Lottamuseossa, jossa nautitaan päiväkahvit, kuljetus takaisin Krapille. Klo 19.00 Arto Paasilinnan romaaniin perustuva legendaarinen komedia Jäniksen vuosi teatteriesitys Krapin kesäteatterissa, jonka pääosassa loistaa niin ikään legendaarinen Juha Veijonen. Klo 21.15 esitys päättyy ja kotimatkalle. Matkan hinta 135 € / hlö. Palvelumaksu + 12 € / varaus. Hintaan sisältyy • bussi päivän ajaksi alkaen ja päätyen Helsinkiin • retket ja opastukset • sisäänpääsyt Ainolaan, Lottamuseoon ja Halosenniemeen • kahvit ja makea pala Lottamuseossa • kesälounas Krapin Ravintola Mankelissa • lippu Jäniksen vuosi - näytelmään. Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@ matkapojat.fi http://matkapojat.fi/teemamatkat/lukijamatkat

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Otavamedia / Lehtikuva / Kaisa Rautaheimo

SA-kuva

Sodan haavoittamat. Jatkosodan kauhut seurasivat rintamalta kotiin. Sodan traumat periytyivät myös seuraaville sukupolville.

Ajankohtainen aihe. Ohjaaja Aki Kaurismäen tuleva elokuva käsittelee pakolaisuutta.

Kirkon mediasäätiö antoi rahaa sodan seurausten käsittelyyn Teksti Juho Kankaanpää ja Pihla Tiihonen

irkon media säätiön ke vään tuo tantotuki päätöksissä painottuvat sodan ja rau han, turvapaikan ja monikult tuurisuuden teemat. Tukea saa neista 16 ohjelmahankkeesta pe räti kahdeksan käsittelee tavalla tai toisella turvapaikanhakijoita, maahanmuuttoa tai erilaisuuden ymmärtämistä. Suurimmat yk sittäiset tukisummat, 20 000 eu roa kukin, myönnettiin kolmelle hankkeelle. Yksi 20 000 euroa saaneista on

Timo Korhosen dokumenttielo kuva Sodan murtamat, joka käsit telee jatkosodan jättämiä jälkiä miehiin ja sotilaisiin. Jatkosodassa 191 suomalaista so tilasta nimitettiin Mannerheim-ris tin ritareiksi. Lähes satakertainen määrä miehiä järkkyi psyykeltään niin vakavasti, että joutui psyki atriseen sairaalahoitoon. Merkit tävästi useamman mieli murtui, mutta suuri osa kykeni palaamaan rintamalle kenttäsairaalahoidon tai lyhyen lepovaiheen jälkeen. Eloku va kertoo siitä, mistä he järkkyivät, miten he selvisivät ja miten heidän lapsensa selvisivät. – Sodan murtamat kertoo sotatraumoista, jotka periytyivät seuraaville sukupolville. Trau mat eivät katkea siihen, että sota

loppuu ja pannaan siviilivaatteet päälle, kertoo elokuvan tuottaja Markku Tuurna. – Trauman kokeneiden jälke läisten haastattelut ovat elokuvan ydin, tiivistää ohjaaja Timo Kor honen. Haastatteluissa tuodaan esiin, miten trauma vaikutti perheisiin. Haastateltavat kertovat isän etäi syydestä, tunteiden kylmyydestä ja perheväkivallasta. Joissakin perheissä isä, joka lähti puolusta maan rauhaa, toikin kotiin sodan. Haastattelut kertovat myös jälke läisten halusta katkaista trauman eteneminen kolmanteen polveen. Korhonen sai impulssin doku menttielokuvaan Ville Kivimäen kirjasta Murtuneet mielet, joka voitti Tieto-Finlandian vuonna

2013. Kivimäki on toiminut Korho sen elokuvan asiantuntijana, vaik ka elokuva ei perustukaan kirjaan. – Ville Kivimäki sanoo, että elokuva alkaa siitä, mihin hänen kirjansa päättyy. Meillä on ollut käytettävissä samoja potilasker tomuksia kuin Kivimäellä väitös kirjaa tehdessään, Markku Tuurna kertoo. Haastattelujen lisäksi elokuvas sa käytetään runsaasti Kansallisen audiovisuaalisen instituutin digi toimia vanhoja arkistofilmejä. Tuurnan mukaan parhaillaan leikattavana oleva elokuva valmis tuu alkusyksyllä. Myös Aki Kaurismäen elokuva ja Kysy suoraan -hanke saivat 20 000 euroa tuotantotukea. Kaurismäen Toivon tuolla puolen

kertoo suomalaisen kauppamat kustajan ja syyrialaisen pakolaisen kohtaamisesta. Teemu Savolai sen tuottama Kysy suoraan on monikanavainen palvelukoko naisuus, jossa maahanmuuttajat ja valtaväestö kohtaavat dialogin muodossa. Lisäksi mediasäätiö tuki pie nemmillä summilla useita lapsille suunnattuja hankkeita sekä suo malaista kulttuuria käsitteleviä tuotantoja. Tuotantotukea jaettiin tänä keväänä 16 hankkeelle yhteensä 150 000 euroa. Hakemuksia tuli ennätykselliset 102 kappaletta. Kirkon mediasäätiö jakaa tuotan totukea uskontoa ja elämänkat somusta käsitteleville ohjelmille kaksi kertaa vuodessa.

auttasaaren kirkkoherralle Juha Rinta mäelle myönnettiin Helsinki-mitali tunnustuksena työstä kaupungin hyväk si. Lauttasaaren seurakunta oli yksi seurakun nista, jotka hätämajoittivat viime syksynä tur vapaikanhakijoita kaupungin pyynnöstä. – Helsingin kaupungin tunnustus tulee siitä Helsingin seurakuntien työstä, jossa olen itse saanut olla mukana. Ymmärrän, että kaikkia tuhansia toimijoita ei voida huomioida, ja tämä mitali on yhteinen tunnustus, sanoo Rintamäki. Lauttasaaren kirkolla saatiin nopeasti vapaa ehtoisia auttamaan hätämajoitustilanteessa. Seurakunnassa syntyi yhteisö, jossa toimittiin aktiivisesti yhdessä myös turvapaikanhakijoi den kanssa.

– On poikkeuksellista, että Helsingin kokoisessa suurkaupungissa eri toimijat pystyvät tekemään yhteistä työtä näin mut kattomasti ja nopeasti reagoiden. Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntien ja seurakuntayhtymän yhteistyö on moni tahoista ja -tasoista. Kirkko on kiitollinen siitä, että saa olla mukana antamassa oman osaamisensa, verkostonsa ja toimitilansa kau pungin arjessa tehtävään työhön, Rintamäki sanoo. Rintamäki toimii myös Helsingin seu rakuntien yhteisen kirkkoneuvoston pu heenjohtajana. Hän oli muun muassa viime syksynä Pariisin iskujen jälkeen järjestämässä Uskontojen rauhan ja toivon kävelyä Helsin gissä.

Kaupunginhallitus myöntää vuosittain kultaisen Helsinki-mitalin kymmenkunnalle ansioituneelle henkilölle. Mitalit jaettiin per jantaina 10.6. Kunniamerkkiä on jaettu vuodes ta 1955. Muita kultaisen mitalin saajia olivat tänä vuonna näyttelijä Minna Haapkylä, Martta liiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, Maisemasuunnittelu Hemgårdin maisema- arkkitehti Gretel Hemgård, Metsä Groupin pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan, YIT Oyj:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas, Suomen Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, Supercell Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Paananen, Gymnaestrada 2015 -järjes telytoimikunnan puheenjohtaja Kirsti Parta nen ja taiteilija Matti Siitonen.

Pekko Vasantola

Lauttasaaren kirkkoherralle tunnustus työstä Helsingin hyväksi

Palkittu. Lauttasaaren kirkkoherra ja Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki sai kultaisen Helsinki-mitalin.

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Maailma on Jumalan käsissä, muttei pelkästään Piia Rytilä on teologi ja ympäristöaktivisti, jonka ehdottomimmat päivät ovat takanapäin. Hän on myös verkkomedia Valomerkin uusi kolumnisti. Teksti Topias Haikala Kuva Esko Jämsä

uskin maailma kokonaan tuhoutuu. – Se on tosin astekysymys. Kyllähän ihmiset jo nyt kärsivät ja kuolevat ympäristötuhojen takia. Mutta en usko, että me kokonaan tuhoudumme, Piia Rytilä toteaa. Rytilästä on moneksi. Hän on teologi ja ympäristöaktivisti, joka teki gradunsa ilmastonmuutoksen teologiasta. Hän on sateenkaariperheen tuore äiti. Hän on järjestöaktiivi ja Lauttasaaren seurakunnan vapaaehtoistoiminnan koordinaattori. Nyt Rytilä aloittaa kolumnistina Valomerkissä nimimerkillä, joka on mahtipontinen ja paradoksaalinen. Saammeko esitellä: Paavi Johanna. Piia Rytilä aikoo kirjoittaa maailmanparannuksesta, tasa-arvo- ja sukupuolikysymyksistä sekä kirkosta, seurakunnasta ja kristinuskosta. Nimimerkin takana on legenda naispuolisesta paavista, joka muun muassa synnytti lapsen. – Nimimerkki on leikittelevä. Paavi on lähtökohtaisesti mies ja Johanna naisen nimi, ja siitä tulee jo hyvä ristiriita. Kitkaa voi nähdä myös siinä, että Rytilä on luterilainen ja paavit katolilaisia. – Protestantti jos kuka voi leikitellä paavin tittelillä. Olemme tarpeeksi lähellä, mutta tarpeeksi kaukana. Paavius ei koske meitä läheisesti, mutta olemme samaa traditiota. Toisaalta luterilaisuuskaan ei ole Rytilälle erityisen oleellista. Hänelle on tärkeää nähdä kotikirkkonsa osana maailmanlaajuista kirkkoa. Kirkossa on kahdentuhannen vuoden ajan ollut jotain pysyvää ja luovuttamatonta, mistä Rytilä haluaa olla osallinen. – Minulla on kirkosta vaikka mitä sanottavaa, mutta jätän sen kolumneihin. Tuskin maailma kokonaan tuhoutuu. Piia Rytilän mielestä uskonnolla on ihmisille annettavaa ympäristötuhon vastaisessa kamppailussa. – Ajattelen, että koska maailma on Jumalan luoma ja hän on siihen sitoutunut, me emme ole aivan yksin. Gradututkimuksessaan Rytilä päätyi ”hybridimalliin”. Maailma on Jumalan käsissä, mutta ei vain Jumalan käsissä. Myös ihmisellä on vastuu toimia tuhoa vastaan. – Uskolla on myös se psykologinen vaikutus, ettei lamaannu. Jumala antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Rytilä ei ajattele, että kristinusko on ainoa totuus Jumalasta ja maailmasta. Hän on syntynyt kristinuskon piiriin ja se on hänelle luonteva tapa harjoittaa uskontoa. – Teologian opinnot ovat hälventäneet ahdistusta, että pitäisi uskoa juuri tietyllä tavalla ollakseen kristitty. Kristinuskoon mahtuu kaikenlaista. Kristinuskon perusasiat kuitenkin uppoavat Rytilälle. Jumalan rakkaus ja armo kaikkia ihmisiä kohtaan on hänen mielestään paras mahdollinen lähtökohta. Tärkeää on myös usko persoonalliseen Jumalaan, jota voi puhutella. Rytilä harjoitti monta vuotta zenbuddhalaista meditaatiota ja on yhä Helsingin Zen Centerin jäsen. – Se on hyvä harjoituksen muoto, mutta olen huomannut, että minulle ei riitä valaistumisen tavoittelu tai tyhjyys, kuinka upea se onkaan. Vapaaehtoistoiminta ei ole kirkossa mikään uusi juttu. Maallikot ovat avustaneet messuissa iät ja ajat, ja kirkkokuorot keräävät väkeä. Jotain uutta on kuitenkin ilmassa. Työssään vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina Piia Rytilä haluaa pitää seurakunnan ovet avoimina.

Mahtipontinen ja ristiriitainen. Piia Rytilän mielestä protestantin on helppo leikitellä paavin tittelillä.

– Yritän välittää ihmisille viestiä, että meillä on nämä puitteet ja niitä voi käyttää. Suurin osa kirkon toiminnasta pyörisi ilman vapaaehtoisiakin. Rytilän argumentti vapaaehtoisten puolesta on kuitenkin simppeli: kun mukana on vapaaehtoisia, toiminta on parempaa. – Esimerkiksi riparin voisi hyvin vetää vain työntekijöiden voimin, mutta isoset tuovat leirille sen sielun. Ei kirkko toisaalta pyörisi ilman työntekijöitäkään. Pitkäkestoiset suunnittelutehtävät vaativat sellaista sitoutumista, jota harvalla vapaaehtoisella on tarjota. Vakituiset työntekijät takaavat sen, että asiat hoituvat. – Seurakunta palkkaa ihmisiä tekemään tiettyjä asioita työajalla, jotta asiat tulevat tehdyksi, Rytilä tiivistää. Vaikka Rytilä koordinoi vapaaehtoistoimintaa, hän ei pyöritä touhua yksin. Oleellista on, että työntekijät suhtautuvat vapaaehtoisiin kannustavasti. – Siihen se ei ainakaan saa kaatua.

Tuskin maailma kokonaan tuhoutuu. Vielä muutama vuosi sitten Piia Rytilä oli ehdottomampi. Hän ajatteli, että ihmisten pitäisi käyttää kaikki voimavaransa maailman parantamiseen ja itsensä kehittämiseen. Hän paheksui viihdettä, koska viihde turrutti ihmiset ajattelemasta maailman kauheuksia. Nyt hän rakastaa videopalvelu Netflixiä. – Ei se tietenkään ole mustavalkoista. En ole unohtanut maailman todellisia kysymyksiä. Ehdottomuudessa on myös jotain virkistävää. Se antaa voimaa, Rytilä pohtii. Hellittämiseen on Rytilän mukaan vaikuttanut kaksi asiaa: vanheneminen ja perheellistyminen. – Jos on puoliso ja lapsi, ei voi ihan niin tarkasti keskittyä vain omiin ihanteisiinsa, Rytilä toteaa. – Ja eikö sitä sanota, että nuoret ovat kaikkein mustavalkoisimpia? www.valomerkki.fi on Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteinen verkkomedia.

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

neniälittereK Kun raha kirstuun kilahtaa

äin reformaation merkkivuoden kynnyksellä Suomen kirkossa otetaan innolla käyttöön vanhoja uskonpuhdistuksen iskulauseita uudistetussa muodossa. Muun muassa Töölön innovatiivinen kirkkoherra on alkanut käyttää slogania: Kun raha kirstuun kilahtaa, turisti temppeliin vilahtaa. Kantasuomalaisten keskuudessa on ilahduttu siitä, ettei kirkollisverovaroilla enää tarvitse maksaa maahan muutamaksi tunniksi tunkeutuvien vessapapereita. Turistien hädänalaisella asemalla on hyvinkin soveliasta rahastaa. Muissa seurakunnissa on katsottu hieman kieroon Temppeliaukion rahantekokonetta. Kirkkoherra kuitenkin korostaa, ettei heillä ole mitään yksinoikeutta konseptiin. Kuka tahansa saa ottaa saman idean käyttöönsä. Pitäjänmäen seurakunnassa tiettävästi harkitaankin Töölön mallin kopioimista. Maan rumimmaksi kirkoksi äänestettyyn Konalan kirkkoon kaavaillaan vieraileville turistiryhmille pääsymaksua. Rahaa jauhava sampo on keksitty.

Hammashoitoa HAMMASTEKNIKKO

24 h

Hammaslääkärikeskus

iksi p. 726 2266 Mak saisit

HÄMEENTIE 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, p. 146 1460 www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkäri Michael Münte

ERIKOISHINTAMME:

Kelakorvaus sisältyy hintoihin

Tarkastus ja hoitosuunnitelma

25 e

Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus ................ 59 e Hampaan värinen paikkaus ............... 59 e Kivuton hampaan poisto ................... 59 e Hammasvalkaisu yksilöllisellä menetelmällä alk...

Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

T A K U U T Y Ö

Normaalihintainen proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ................. 350 e YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI .................. 690 e YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......

Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50 e. Muut palvelut: kirurgiset, implantit, viisaudenhampaanpoistot, hammaskorut, hampaiden valkaisu.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Suomalaiselta hammasklinikalta TALLINNASSA Huomattavasti - jopa puolet edullisemmin. Valmista jopa kahdella käynnillä.

YKSILÖLLISTÄ HAMMASPROTEESITYÖTÄ Erikoishammasteknikko Hannele Lindholm Käenkuja 4. P. 09 710 533

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Hammaslääkäri Satu Aalto

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

99 e

Korjaukset ja pohjaukset odottaessa. Proteesien ilmainen tarkistus.

Proteesit • Kruunut • Sillat KATSO www.albin.fi

m liikaa?

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Terveydenhoitoa Eläkeläiset HUOM! Jalkahoito 50 €. Kauneushoitola Profile. Pohjoinen Rautatiekatu 17. Puh. 09 701 5397. Klassinen hieroja. Teen kotikäyntejä p. 046 629 1631, soita!

Kauneudenhoitoa Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm. 50 €) nyt 37 €. Norm.vel.perm. l+ k (55 €) nyt 46 € Tied. 09 639 818.

Tarjoamme hammastarkastuksen 73. vuosikerta

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2000 (vaihde) Lehti ilmestyy torstaisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %. Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

hintaan 49e ja hammasimplantit

alkaen 1595e.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

044 9339 242

www.stickdent.com

Henkilökohtaista Kun haluat vastata henkilökohtaista ilmoitukseen, lähetä kirje osoitteella Kirkko&kaupunki, ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki ja kuoreen nimimerkki kenelle vastaat.

78 v. leskimies haluaa ystävää. Vielä on virtaa jäljellä. Nimim. Tosiystävä

Maallikko

voitti

väittelyn Kirkon ja uskontojen maailmassa sattuu ja tapahtuu. Pysy ajan tasalla. Tilaa K24 + Pro + Kotimaan näköislehti yhdessä digipakkettina. Vain

19,90 /3 kk

Tilaa osoitteessa kotimaa24.fi Käytä kampanjakoodia: tutustu-2016

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Palveluja tarjotaan

Rakennusala

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Seurat

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205 Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä. HAnnele nurmiKAri | 050 5151 028 Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner hannele.nurmikari@huom.fi Huom! ® • Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Helsinki | www.huom.fi

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus. Kaihdintohtor�

J. Vähäkangas

Parturi-kampaaja tekee kotikäyntejä koteihin, palvelutaloihin sekä sairaaloihin, vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu. Parturi Kaija puh. 046 660 4393 KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti 050 926 6203

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

p. 040-411 4370

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Mattojen käsinpesua 10 €/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10 €/Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500 871 148. PS. Olin ennen Hakaniemessä.

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu.

Kotipalvelua 27 v. kokemuksella. Lähtökohtana aina asiakkaan tarpeet, toiveet. Pia Matalalampi 050 431 5536

MUUTTOPALVELUA EDULLISESTI, AMMATTITAIDOLLA&KUOLINPESÄT JA TYHJENNYKSET P. 0503095193

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

Asennan ja opetan käytön: tietokoneet, TV:t, puhelimet ym. kotonasi - Petteri (16 v.) 044 979 3435.

Psykoterapia, pariterapia, työnohjaus puh. 0400 377 467 www.ohjausavain.fi

WWW.0502205.FI Huoneistoremontit isot ja pienet. Kotitalousvähennys. Omakotitalotyöt lattiasta kattoon/ulkomaalaus/katto/ teranssit. Ilmainen arvio. remonttivahur13@gmail.com, p. 040 1544 050. JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kevääseen kestopuuterassit ja -aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi Talojen sisä- ja ulkomaalaukset ym. remontit, ammattitaidolla. P. 050 933 1220. MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717. Kylpyhuoneet, sauna, terassit ym. remontit. p. 0400 465 963 Baujap.fi

Siivouspalveluja

SIIVOUSPALVELUT

Kodin siivous, ikkunanpesut, muuttosiivous, remonttisiivous, siivouspalvelut yrityksille

Kodinapu helmi

puh. 040 720 94 20 siivous.helmi@luukku.com Kotisiivousta, ikkunanpesua ym. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244 www.merjankotipalvelut.fi IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090.

To 16.6. klo 18 ”Halleluja, iloisin äänin”. Veisuuilta Korson kirkossa, Merikotkantie 4, Vantaa; mukana laulajia Herännäisnuorten kuorosta. Ke 29.6. klo 18 Perinteiset juhannusseurat Enonkosken Rovastilassa. Bussikuljetus Loviisasta klo 8.00 ja Helsingistä Kallion kirkon edestä klo 9.00. To 30.6. klo 18 ”Halleluja, iloisin äänin”. Veisuuilta Korson kirkossa, Merikotkantie 4, Vantaa; mukana baritoni Jorma Hynninen. Bussikuljetus juhlakentälle ja takaisin la 9.7. Lähtö klo 9 Matteuksenkirkko (Itäk.), klo 9.15 Mikaelinkirkko (Emännänpolku 1, Kontula), klo 9.30 Malmin kirkko (Kunnantie 1, Malmi). Paluu n. klo 20.30. Vap.eht. maksu juhlien hyväksi (bussissa). Ilm. 30.6. mennessä, Mikaelin seurakunta, 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Tied. Helena Untamala, 045 3213195 ja Arto Virkkunen, 040 5804989. Ilmoittaudu TALKOISIIN www.vapaaehtoistyo.fi/herattajajuhlat, tai p. 044 422 0343.

Asianajajia KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 %

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivousta/ikkunanpesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 691 994 T. Vanari

ASIANAJOTOIMISTO EVT

asianajaja Elvi Varis Melkonkatu 28 D, 2 krs. 00200 Helsinki Puh. (09) 454 4099 elvi.varis@evt.fi testamentit, edunvalvontamääräykset, perukirjat, perinnönjaot, oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa.

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Vuokralle tarjotaan Mummonmökki vuokrataan, sähkö, vesi tulee ja menee. P. 040 138 5744.

Ostetaan Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Hautauspalveluja

10 0 % suomalainen

HERÄNNÄISSEURAT

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne käteisellä. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651. Ostetaan kuolinpesät. Varastojen, vinttien, autotallien yms. tyhjennykset nopeasti. 044-5588 078

KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805 Kuolinpesiä, ym. kodin kodin irtainta tavaraa, isot ja pienet erät. Nouto, käteismaksu puh. 050 3007 788 Kuolinpesät ja irtaimistot, kirjat, astiat, valaisimet, työkalut, äänilevyt ym. vanhaa tavaraa. P. 040 777 2222.

Vuokrata halutaan

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Meiltä voitte noutaa maksuttoman vihkosen hautajaisten ennakkosuunnittelua varten. WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

HELSINGIN HAUTAUSTOIMISTO KUKKATALO LUUMUPUU

Helsingin Hautaustoimisto, täyden palvelun hautaustoimisto. Puh. 09 387 7659 (päivystys 24h) www.helsinginhautaustoimisto.fi / info@helsinginhautaustoimisto.fi Pihlajamäentie 32 (Malmin hautausmaata vastapäätä) 00710 HELSINKI

Myydään hautakiviä

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

BREMERIN KIVI

09 628 398 HAUTAUSTOIMISTO - HAUTAKIVIMYYNTI Ratakatu 5, Helsinki

www.seurakuntapalvelu.fi

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Nuori nainen etsii yksiötä Helsingin kantakaupungista 1.8. alkaen. Vakituinen työsopimus rahoitusalalta ja varma vuokran maksu. En tupakoi, eikä minulla ole lemmikkejä. Luottotiedot moitteettomat. Puh. 040 8454 089 Suloinen Ilja 1v + vanhemmat etsii asuntoa 2-3h+k, Kantakaupunki/Länsihelsinki Savuton perhe/vakituinen työ. J.Skurnik 040 7262 090/050 5462 592 skurnik_j@hotmail.com Rauhall. näyttelijäopiskelija etsii yksiötä max 650€ HKI kantakaup. Savuton. Ei lemmik. Nenna/0400 942 186.

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.valomerkki.fi Olli Joki

Viikon vinkki

Malja elämälle Kuvataiteilija Olli Joen Myötätuulessa-näyttely on esillä 23.6. asti Helsingin tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Kuvassa on yksityiskohta teoksesta nimeltä Malja elämälle. Näyttelyn kuvien aiheet ovat saaneet innoituksensa arkisesta elämästä, ja niitä on höystetty huumorilla. Teoksissa yhdistyvät värit ja viivat luovat kuviin liikkeen tuntua ja vauhdin hurmaa. Näyttelyyn on vapaa pääsy, ja se on avoinna maanantaista lauantaihin kello 11−17 ja sunnuntaisin kello 12−17. Kesäkahvila Café Krypta palvelee tiloissa samaan aikaan. Kahvilan pyörittämisestä vastaavat seurakunnan yhteistyökumppanit.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 19.6. klo 10 Jumalanpalvelus Turun tuomiokirkosta. Virret: 205:1-3, 128:2-4, 453, 525:1-, 221, 344. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Oulusta. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: Pe 17.6. Pastori Satu Kantola. Pastori Albert Halonen. La 18.6. Pastori Jan-Markus Jeromaa (Metodistikirkko). Rovasti Lauri Maarala. Ma 20.6. Rovasti Soili Juntumaa. Raamatunlukua. Ti 21.6. Kanttori Mika Mäntyranta. Pastori Alexander Hautamäki (Ortodoksinen kirkko). Ke 22.6. Kirjailija Maija Paavilainen. Pastori Susanna Vihavainen. To 23.6. Rovasti Kari Pekka Kinnunen. Kappalainen Mikko Huhtala.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 19.6. klo 19 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 18.6. klo 15.10 Pisara. Mitä on rakkaus taiteen tekemisessä? Taiteilija Moosa Myllykangas (1. Kor. 13:3). Uusinta ma 20.6. klo 11.05.

Saunaretki saareen Mustasaaressa voi viettää lomapäivää uiden, lampaita rapsutellen tai vaikka rantasaunan löylyissä. Teksti Anu Heikkinen Kuva Sirpa Päivinen

aineiden liplatus, lintujen äänet ja tuulen suhina rantakoivikossa vievät ajatukset kauas kaupungin vilinästä, vaikka laivamatka Töölöstä Taivallahden laiturista Mustasaareen kestää vain vartin. Helsingin seurakuntien kesäparatiisi Mustasaari on varsinkin lapsiperheiden suosiossa. Lomapäivän viettoon houkuttelevat maaseutumaisen rauhaisa ympäristö ja matala hiekkaranta. Tänä kesänä Mustasaaressa pääsee halutessaan myös rantasaunaan. Sauna on aiemmin ollut vain henkilökunnan käytössä, mutta nyt sitä voi vuokrata yksi-

tyiskäyttöön ja ryhmille keskiviikkoiltaisin. – Sauna on puulämmitteinen, ja siinä saa tosi hyvät löylyt. Terassilla on mukava vilvoitella, ja laiturilta voi pulahtaa uimaan, kertoo saaren isäntä Petri Vainio. Puolentoista tunnin saunavuoro maksaa 150 euroa, ja saunomaan mahtuu 15–20 hengen seurue. Omia eväitä voi grillata pihan grillikatoksessa. Saunajuomia pakatessa on hyvä ottaa huomioon, että saari on päihteetön. Saunan vieressä avautuu rantahaka, johon muuttavat juhannukseen mennessä saaren suosituimmat kesätyöntekijät, lampaat. Näitä maisemanhoitajia voi käydä rapsuttelemassa, kunhan muistaa sulkea laitumen portin. Karkulaisten varalle Petri Vainiolla on kikka takataskussaan.

– Lampaat ovat persoja näkkileivälle. Sillä ne saa houkuteltua minne vain, hän tietää. Mustasaaren toiset lemmikit, pehmoiset pupunpoikaset emoineen, majailevat pihan reunalla sijaitsevissa häkeissä. Kanien naapureina on aiempina kesinä ollut kanoja, mutta niitä ei tänä kesänä voitu ottaa. Kanien ja lampaiden ruokinnasta huolehtii henkilökunta, mutta vieraat ovat tervetulleita tervehtimään niitä. – Saaressa voi nähdä myös luonnon eläimiä, kuten joutsenia, meriharakoita ja muita vesilintuja. Supikoirakin on havaittu, mutta se on hyvin arka, saaren toimistonhoitaja Sini Saavalainen kertoo. Mustasaaren kuuluisia korvapuusteja ja muita herkkuja voi nauttia saaren kahvilassa, joka sijaitsee päärakennuksessa. Puuhuvila valmistui vuonna 1888 arkkitehti Florentin Granholmin perheen kesänviettopaikaksi. Helsingin seurakuntien käytössä saari on ollut 1930-luvun alusta lähtien. Kahvilassa on tarjolla lounasta päivittäin. Myös kasvisruokaa saa pyydettäessä. Aikuiset ja yli 12-vuotiaat lapset pääsevät ruo-

kailemaan 9 eurolla, 6–12-vuotiaat 6 eurolla. Pienimpien ateria maksaa euron per ikävuosi. Lounasaikaan huvilan terassille ja grillikatoksen tienoille saattaa saapua siivekkäitä kavereita, käsilaukuista kiinnostunut varisherra Pomo ja kesy sinisorsapariskunta Arska ja Terttu. Niitä ei kannata ruokkia raakkuvasta komentelusta tai sorsamaisen kaihoisista katseista huolimatta. Saaren tunnelmasta pääsee nauttimaan myös juhannusaattona kello 12–21. Keskikesän juhlaa voi viettää vaikkapa kiireettömällä lounaalla, pihapelien parissa tai kuuntelemalla musiikkia venevajassa. Kappelissa pidetään hartaudet kello 14 ja 17.30. Mustasaaressa ei polteta juhannuskokkoa. – Saareen voi rantautua myös omalla veneellä tai kanootilla. Jotkut ovat tulleet jopa suppaamalla Töölöstä, Sini Saavalainen kertoo. Lähempää tuttavuutta luontoon pääsee tekemään metsän siimeksessä kulkevalla luontopolulla, jonka varrella voi tutustua eri puu- ja eläinlajeihin. Pääsaarella polku on esteetön. – Mustasaaressa luontoon pääsevät nekin, joiden on hankala

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Menovihjeet

Virsiä ja saunomista Poliisien majalla

Kansanlaulukirkko Alppilassa

Musiikkia kirkoissa

Lauttasaaren seurakunta järjestää tiistaina 21.6. perinteisen virsilaulu- ja saunaillan Poliisien majalla. Miehille ja naisille on omat saunat. Saunavuorot: nuoret kello 12–15, aikuiset ja perheet kello 15−18 ja 19−20.30, nuoret aikuiset kello 20.30–01. Kello 18–19 lauletaan toivevirsiä kanttorin johdolla. Mukaan tarvitset pyyhkeen, uima-asun ja 5 euroa saunamaksua varten (alle 15-vuotiaat ilmaiseksi). Majalla voi paistaa makkaraa, joten halutessasi voit ottaa mukaan omat makkarasi. Tilaisuus on päihteetön. Poliisien maja sijaitsee Lauttasaaressa Länsiulapanniemellä. Seuraa opasteita Kyyluodontien päästä. Lisätietoja: lauttasaari.srk@evl.fi tai p. 09 2340 4300.

Tule sunnuntaina 19.6. kello 16 laulamaan kansanlauluja Alppilan kirkkoon, Kotkankatu 2. Perinteisten virsien sijaan messussa lauletaan tuttuja kansanlauluja Anna-Mari Kaskisen sanoittamina. Kanttori Vivika Oksanen ja Viipurin soitannollisen seuran orkesteri säestävät laulamista. Riitta Männistö saarnaa ja toimii liturgina. Messun jälkeen on kirkkokahvit.

Perjantai 17.6.

Juhannusjuhliin Kellokoskelle Malmin seurakunta järjestää juhannusaattona perjantaina 24.6. juhannusjuhlat Kellokosken juhlatalolla kello 15.30−19.30. Luvassa on kesäistä ohjelmaa ja tarjoilua. Juhlien hinta on 20 euroa, joka sisältää bussikuljetuksen ja tarjoilut. Alle 15-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Omalla autolla saapuville tarjoilujen hinta on 8 euroa. Ilmoittautuminen 17.6. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400. Otathan huomioon, että Kellokoskella on paljon portaita.

Kesähartauksia uurnalehdossa Poikkea Tiekirkkoon Saunan lämmittäjä. Mustasaaren isäntä Petri Vainio huolehtii siitä, että rantasaunassa riittää klapeja. Saunailtojen lisäksi saaressa voi järjestää myös muita yksityistilaisuuksia, kuten ristiäisiä ja häitä.

Pysähdy taivaallisella taukopaikalla Tiekirkossa. Suomen pääteiden varrella on kesän matkailusesongin aikana avoinna noin 265 Tiekirkkoa, jotka tunnistat tien päällä Tiekirkko-liikennemerkistä. Komeat kirkkorakennukset ovat paikallisia nähtävyyksiä ja tarjoavat toisenlaisen tankkausmahdollisuuden hiljentymisen ja rauhoittumisen äärellä. Helsingissä Tiekirkkona toimii Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, jonne ovat tervetulleita matkalaiset niin läheltä kuin kaukaakin. Kallion kirkko on auki arkisin kello 7−21 ja viikonloppuisin kello 10−19. Tiekirkkojen aukioloajat vaihtelevat kirkoittain. Tarkemmat tiedot löydät osoitteesta tiekirkot.fi.

Oulunkylän seurakunta järjestää kesähartauksia tiistaisin kello 17 Maunulan uurnalehdossa, Pirkkolantie 22. Hartaus pidetään keskikentän suuren ristin luona. Sateella siirrytään huoltorakennukseen. Hartauden toimittaa 21.6. Tapio Leinonen, 28.6. Marjaana Toiviainen, 5.7. Raivo Savik, 12.7. Ulla Kosonen, 19.7. Johanna Elo, 26.7. Tarja Albekoglu, 2.8. Tarja Albekoglu ja 9.8. Veli Pelkonen.

Rentoa kesätekemistä nuorille Pakilan seurakunta järjestää nuorille suunnattuja Green Light -iltoja kesän ajan tiistai-iltaisin kello 18−21 Hyvän Paimenen kirkon Pirtillä, Palosuontie 1, sisäänkäynti kirkon takaa. Green Light -illoissa voi grillailla, chillailla, pelailla ja musisoida.

Menokasvo: Kristina Sandberg

Mustasaari on avoinna su 14.8. saakka ti, pe, la ja su klo 9–18, ke ja to 9–21. Maanantaisin saari on suljettu. Ryhmille saari on avoinna syyskuun puoliväliin saakka. Lisätietoa ja lauttaliikenteen aikataulut: www.mustasaarentoimintakeskus.fi

Sinkut lähtevät puistoon Miksi järjestätte jo viidettä kesää päiväretkiä 30–100-vuotiaille sinkuille, diakoni Kristina Sandberg? – Helsingissä on paljon yksinäisiä. Ihmisille, jotka eivät halua etsiä seuraa yöelämästä, ei ole ollut luontevaa kohtaamispaikkaa. Tapaamisissamme samassa elämäntilanteessa olevat voivat kohdata toisiaan ja löytää uusia ystäviä ympäristössä, jossa ei tarvitse selitellä mitään. Sinkut matkaavat heinäkuussa Vanhankaupunginkoskelle ja Lammassaareen ja syyskuussa Vallisaareen. Miten kuukausittaiset retkikohteet on valittu? – Perinteisesti olemme menneet saariin tai puistokohteisiin, kuten Haagan Alppiruusupuistoon. Retken hinta ei saa olla kenellekään este. Siksi menemme paikkoihin, joihin pääsee julkisilla tai mahdollisimman edullisesti. Minkälaista seuraa sinkkuretkiltä voi löytää? – Monet soittavat minulle ja kysyvät, minkä ikäisiä ihmisiä retkillä käy. Sanon, että jos oikein tulkitsen ääntäsi, olet juuri oikean ikäinen. Suurin osa kävijöistä on yli 50-vuotiaita, mutta mukana on jopa 80-vuotiaita. Useat pitävät laajaa ikäjakaumaa vapauttavana. Juho Kankaanpää Seuraava sinkkuretki Haagan Alppiruusupuistoon la 18.6. Tapaaminen Laajasuontien loppupäässä klo 12. Ei ilmoittautumista. Järjestäjinä Huopalahden rovastikunta ja Helsingin tuomiorovastikunta.

Lauantai 18.6. Improvisaatiokonsertti klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Iina Katila, laulu, Nina Fogelberg, piano ja urut.

Sunnuntai 19.6.

Keskiviikko 22.6.

Musiikkia flyygelillä klo 12−14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä. Sata kieltä -konsertti klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Aurora Reunanen, sopraano, Marie Körkkö, piano. Rahmaninov, Delibes, Offenbach, Verdi, O. Merikanto. Ohjelma 15 e. Konsertti klo 16 Hakavuoren kirkossa. Tiina Sinkkosen laulukurssin päätöskonsertti. Kesäillan musiikki klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Ari Häyrinen, cembalo, piano ja urut. Säveltäjinä mm. J.S. Bach, W.A. Mozart ja J. Brahms. Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie 4. Leena Tiitu laulattaa toivevirsiä. Helsingin urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Ashley Grote, Iso-Britannia, urut. Ohjelma 7 e. Uutta ja vanhaa kesäillassa klo 20 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Felis-kvartetti: Sirkka Kautonen ja Anja Syvälähde, viulu, Helka Hakasalo, alttoviulu, Marion Göbel, sello. Schubert, Alakotila, Fiestas. Ohjelma 10 e.

Pop up -muskari-kahvila klo 9.30 Meilahden kirkon läheisessä Valpurinpuistossa. Mukana Mia Malm ja Jenni Paaso. Musiikkia vierailijoille klo 9.30–11.30 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Harri Viitanen, urut. Musiikkia kanteleella klo 13−15 Temppeliaukion kirkon kesäkahvilassa, Temppelikatu 16 B. Juulia Pölönen, kantele. Iltamusiikki klo 18 Malmin kirkossa. Solja Lapilainen, laulu, Ulla Pesonen, urut. Kesäseurat klo 18 Pukinmäen kartanolla, Rälssintie 15. Mukana Markus Kopperoinen, Kaisu Rauhamaa. Toivo Olli ja Aimo Holtari, laulu. Kesäilta kirkonmäellä klo 18.30 Malmin kirkolla. Hartaus, makkaranpaistoa ja lauluhetki. Mukana Tarja Koivumäki ja Ulla Pesonen. Nuottikuninkaan balladi klo 19 Ackté-klubilla Kallion kirkon eteläpääty. Pentti Hildén, kitara ja laulu, Mikko Helenius, harmonikka, bandoneon ja piano, Eerik Siikasaari, kontrabasso. Pentti Hildénin kitaralle sovittamaa Lasse Mårtensonin tuotantoa. Yhteissoitossa improvisoiva ote. Järj. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e. Lapsikuoron konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Sacramento Children’s Chorus, Yhdysvallat. Helsingin urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa. Pekka Suikkanen, urut. Ohjelma 7 e.

Maanantai 20.6. Musiikkia vierailijoille klo 9.30–11.30 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Keskipäivän musiikki klo 12 Suomenlinnan kirkossa. Nina Fogelberg, sopraano, Iina Katila, urut. Kesäistä pianomusiikkia klo 13−14.30 Lauttasaaren kirkon kesäkahvilassa. Aino Valojärvi, piano. Helsingin urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Kajsa Dahlbäck, sopraano, Tomi Satomaa, urut. Ohjelma 7 e.

Tiistai 21.6.

ESKO JÄMSÄ

liikkua muilla ulkoilualueilla. Lisäksi täältä löytää aina halutessaan rauhallisen piilopaikan, vaikka paikalla olisi enemmänkin väkeä, Sini Saavalainen sanoo. Luonnon helmassa on myös hiljentymispisteitä, kuten Hiljaisuuden niemi, Kiireettömyyden kaislikko ja Arkipäivän alttari. Saaren kappelissa pidetään päivittäin hartaus kello 14, ja sunnuntaisin messu samaan aikaan. Kesän aikana saaressa järjestetään myös muuta ohjelmaa, kuten vanhojen valokuvien näyttely, konsertteja ja teatteriesityksiä. Juhannuksen jälkeen näyttämön valtaa Pupumuorin porkkanajuhlat. Teatteria ja sirkusta yhdistelevä koko perheen näytelmä kertoo vauhdikkaan pupujoukon vuotuisista kesäjuhlista. Heinäkuun lopussa seikkailevat Venevajan asukkaat, verkkojaan kutova Hämähäkki, Tonttu ja vanha Varis.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Liisa Ahlberg, urut. Promenadikonsertti klo 12.30 Temppeliaukion kirkossa. Jonathan Powell, Iso-Britannia, piano. Scriabin, Sonata nro 8; Sorabji, Sonata nro 1; Finissy, Verdi Transciptions nro 32 & 33. Musiikkia vierailijoille klo 14–15 Temppeliaukion kirkossa.

Ilta Beethovenin jousitrioille klo 19 Ackté-klubilla Kallion kirkon eteläpääty. Siljamari Heikinheimo, viulu, Hanna Hohti, alttoviulu, Tomas Nuñez-Garcés, sello. Hersyvä kesäilta täynnä Beethovenin kamarimusiikkia. Beethovenin nuoruuden teokset: Jousitrio D-duuri op. 9 nro 2 sekä Jousitrio Es-duuri op. 3. Järj. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Metrolla musiikkiin: Joko kukkii granaattiomenapuu? klo 19 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Anna Brummer, sopraano, Katri Vanhamäki, urut ja piano. Alfvén, Merikanto, Hannikainen, Rangström, Kuula, Sibelius, Brummer. Ihmettelemme ihmiskosketuksen taikaa keskikesän yössä. Ohjelma 7 e.

Pop up -muskari-kahvila klo 9.30 Ruskeasuon Kurkipuistossa. Mukana Mia Malm ja Jenni Paaso. Musiikkia vierailijoille klo 9.30–11.30 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Anna Pulli, urut. Musiikillinen kesäkahvila klo 18 Käpylän kirkossa. Globaalit juhlat. Maailma-kuoron konsertti, johtaa Saara Ruuska. Tapio Leinonen kertoo kuulumisia Wittenbergin matkaltaan. Kahvitarjoilu klo 18, ohjelma klo 18.30. Vapaaehtoinen kahvi-/ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle. Virsilaulu- ja saunailta klo 18 Poliisien majalla, seuraa Kyyluodontien päästä lähteviä opasteita. Illan aikana lauletaan toivevirsiä kanttorin johdolla klo 18−19 ja saunotaan vuoroissa klo 12−18 ja 19−01. Katso menovihje.

Torstai 23.6. Musiikkia vierailijoille klo 9.30–11.30 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Urkukesän päivämusiikki klo 12 Kallion kirkossa. Anne Hätönen, urut. Kesämusiikkia klo 13 Viikin kirkossa. Musisoimassa Outi Aro-Heinilä ja Marjasisko Varha. Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Yhteislaulua. Marika Sointula laulattaa. Toivelauluja ja -virsiä klo 15.30 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa. Voit toivoa lempivirttäsi tai -lauluasi ja halutessasi kertoa suhteestasi siihen. Laulukirjat seurakunnan puolesta. Elsa Sihvola ja Piia Rytilä laulattavat. Vapaa pääsy, jos lipun hintaa ei ole mainittu. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja saa osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi. Kesän musiikkikalentereita on saatavilla kirkoista ja kaupungin matkailuneuvonnasta.

Kirkko&kaupunki 16. kesäkuuta 2016 Numero 22

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

– hyvään vauhtiin päästyään voisivat jatkaa miettimällä jo moniavioisuuttakin; sehän on tuttu ilmiö maailmalta myös nykyään. Entä sitten monihomo- tai monisamo-liitot? Ja viimeiseksi kysymykseksi jää: Mitä sen jälkeen? Hannu Ihalainen Mikaelin srk-neuvoston jäsen

Tel Avivin isku oli terrorismia, ei ”hyökkäys” Tel Avivin Sarona-kauppakeskuksen läheisyydessä tapahtui 8.6. jälleen kerran murhanäytelmä, joka vei neljän viattoman siviiliuhrin elämän ja haavoitti kuutta. Tämän verenvuodatuksen aiheuttivat luvattomasti Israelissa oleskelleet palestiinalaiset, joita Helsingin Sanomat (8.6.) nimitti ”hyökkääjiksi”. Tapahtumasta on uutisoitu vain ohimenneen. Euroopassa ei ole ollut mielenosoituksia eikä solidaarisuusmarsseja israelilaisten tueksi. Uhreille ja heidän omaisilleen ei ole osoitettu sympatiaa. Toisin on ollut silloin, kun vastaavanlaisia terrori-iskuja on tehty hiljattain Brysselissä ja Pariisissa. Silloin ”hyökkääjät” oli nimitetty oikealla nimillä ”terroristeiksi”. Miksi maailma on välinpitämätön silloin kun siviilejä ammutaan Israelin maaperällä? Miksi protestiliike nousee vain silloin, kun täysin vastaavanlaisia raakoja tekoja tapahtuu Euroopassa? Lieneekö selitys se, että toisten uhrien veri on punaisempi? Vai se, että viattomien Israelin siviilien elämä on vähemmän arvokas kuin eurooppalaisten? Miksi terrori-iskut Euroopan maaperälle kutsutaan oikealla nimillä mutta Israelissa tehdyille iskuille etsitään pehmentäviä ja vähenteleviä termejä? Suomessa ei ole uutisoitu, että tämä verinen teko aiheutti juhlan Gazassa ja Hebronissa. Miksi tästä vaietaan? Poliittisesta korrektiudestako? Niin kauan kuin maailma katsoo israelilaisten veren vuodatusta läpi sormien, se osoittaa hyväksyntää terrorismille. Ei ole niin sanotusti pahaa terrorismia ja hyvää terrorismia, joka verhoillaan vapaustaistelun alle. Me seisomme rinnan Israelin kanssa. Entä te?

Ville Ranta

Tamara Tuuminen Voice of Israel in Scandinavia (VOIS) ry

Jyväskylässäkin on perinteikäs iltasoitto Kirkko ja kaupungissa 2.6. oli juttu Suomenlinnan kirkon tornista tapahtuvasta kesäillan trumpetinsoitosta. Haluaisin tuoda esiin, että Jyväskylässä on soitettu Harjun vesitornin huipulta vuodesta 1976 lähtien Aulis Rajalan Laulu Synnyinseudulle. Se soitetaan joka ilta kello 20 toukokuusta syyskuun loppuun. Sävelmän soittaa trumpetilla Torsten Lindfors. Tähän käyttöön on tehty tallenne, eikä sitä ole myynnissä.

ortodoksikirkko tai islam, eikä kukaan vaadi esimerkiksi imaameja vihkimään sukupuolineutraaleja avioliittoja. Miksi tätä siis vaaditaan luterilaisilta? Jumala on asettanut seksuaalisuudelle tarkat rajat, ja niissä on paljon asiaa myös heteroille. Toivottavasti heitäkään ei riparilla unohdeta. Salla Karimies

Kirkko on Jumalalle vastuussa

Helsingissä on riittävästi kaavoittamatonta maata. Suopohjaisen ja kerosiinin saastuttaman kentän muokkaaminen on kallista. Kentällä on viranomaislentoja, kuten rajavartioston lennot ja helikopterilennot, sekä lentokoulutusta ja matkustajaliikennettä. Erityisen arvokas on kenttää ympäröivä luonto. Paikalliset kävelevät, pyöräilevät ja hiihtävät kentän ympäri, myös alueen koululaiset. Tuhannet ihmiset virkistyvät lenkkipolulla ja kuntolaitteiden parissa

Stop lentokentän tuholle!

Vastustan pääsymaksua kirkkoon

Temppeliaukon kirkko on paikka, jossa minut on kastettu ja konfirmoitu ja jossa käyn pyhäpäivinä messussa perheenjäsenteni kanssa. Kauniina, hieman harmaana kesäpäivänä saan ihmetellä sitä, että rakkaasta kotikirkostani tehdään ryhmämatkailijoista hyötyvä rahasampo. Potentiaalisesti valtavat summat eivät mene kirkkojaan menettävien helsinkiläisten seurakuntien auttamiseen, eivätkä myöskään diakoniaan tai lähetystyöhön, vaan verovaroin turvattuun perustoimintaan. Meillä on jo sitä paitsi harvinainen lahja: Töölön seurakunnan tukisäätiö seurakuntaamme tukemassa. Helsingin seurakuntien toimintakulttuurin muutoksen ei tarvitsisi (meillä varsinkaan) mennä omia varoja miettien. Usko on vapaata, sitä tarjotaan ilmaiseksi. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti ole kristilliseen kirkkoon haluaville ulkomaalaisille. Temppeliaukion turistityö on tähän mennessä kattanut kirkon käytöstä tulleet kulut. Erityisen kummaa on se, että maksua vaaditaan vain ryhmiltä – tämähän on helposti kierrettävissä lähettämällä matkailijat paikalle yksilöinä (mitä he muutenkin tietysti ovat) – ja on yhdenvertaisuuden vastaista. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun käytössä olevaan luterilaiseen kirkkoomme otetaan ”vierailumaksua”; yhdessäkään ortodoksisessa tai katolisessa kirkossa ei ole pääsymaksua. Reformaation 500-vuotisjuhlavuotena 2017 protestanttisessa kirkossa kolikko kirstuun kilahtaa, ja sielu taivaaseen vilahtaa! Mutta millaiseen hyvinvointitaivaaseen? Petri Samuel Tikka pastori, Töölön seurakuntalainen

Valomerkissä pinnalla

Testaa: Pääsisitkö läpi alakoulun uskonnosta? Tämä testi on laadittu vastaamaan alakoulun viidennen luokan tasoa. Olisitko sinä luokan priimus vai saisitko laiskanläksyjä?

Tee testi osoitteessa www.valomerkki.fi/ valohoito

THINKSTOCK

Siviilioikeuden professori Urpo Kangas lausuu varmoja mielipiteitä (Kirkko ja kaupunki 9.6.) siitä, mitä kirkon täytyy. Harvoin kuulee siitä, mitä kristityn, papin tai piispan täytyy. Samalla Urpo Kangas tekee Pitääkö imaaminkin tiettäväksi, monen muun viisaan ohella, vihkiä homoparit? jotakin elämästä, rakkaudesta ja laista Sari Roman-Lagerspetz kirjoitti, Jumalallekin. Kun nyt vaan täytyy… että helsinkiläinen rippikouluoPäätoimittaja Seppo Simola Jatka pettaja oli pitänyt homoutta hehkuttaa pääkirjoituksessaan keskustelua syntinä (Kirkko ja kaupunki ”julkisoikeudellisesta asemasverkossa 6.5.). Rippileirin ensisijaita nauttivaa kansankirkkoa”; nen tehtävähän on opettaa mutta miten mahtaa olla www. nuorille kristinuskoa ja tie valomerkki.fi sen jumalallisoikeudellisen taivaaseen. Kirkon papit ovat aseman kanssa? Varmaa on, pappislupauksessaan sitoutuettei Jumala siunaa kuin oman neet tähän tehtävään Jumalan ja tahtonsa mukaisia asioita. ihmisten edessä. On heidän velvolliKoska homoliitossa on kyseessä suutensa pitäytyä Raamatun opetukseen aivan oma liittonsa, vaatisi se aivan oman aiheesta. Ei ole oikein ajaa heitä ahtaalle täslainsäädäntönsä. Mutta valmistauduttatä, varsinkaan kun rippileirillä he toimivat koon samalla jo biseksuaalienkin vaatimukaivan omimmalla alueellaan. Eihän kukaan siin; niihin tietysti kuuluu avioliitto mallia ihminen pakota ketään laittamaan lastaan 1+2 tai jopa 2+2, kirkolliset siunaukset ja riparille. vihkiäiset. Samaa ja molempia sukupuolia Evankelisluterilainen kirkko on uskonolevien liittoa voisi sitten nimittää sanollinen yhteisö samoin kuin vaikkapa mo-liitoksi. Lainsäätäjä – ja Kirkkohallitus A Kemppainen Helsinki

Älkää tuhotko Malmin lentokenttää

päivittäin. Metsässä on satakielten, kiurujen ja peippojen asuinalue sekä monipuolisesti kasveja ja puita. Tämä halutaan tuhota, ja mitään korvaavaa ulkoilualuetta ei ole. Asukkaat tarvitsevat riittävästi ulkoilualuetta kotien läheisyydessä, sillä kiireisillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta ulkoilla kauempana. Jos alue tuhotaan tunkemalla se umpeen asuintaloilla, ulkoilumahdollisuus poistuu tuhansilta. Vihreää aluetta tarvitaan viihtyisyyteen ja ilman puhdistamiseen. Kenttä järjestää lento- ja autotapahtumia vuosittain. Kenttä on maamme toiseksi vilkkain ja tärkeä maamerkki. Asukkaat vastustavat alueen rakentamista slummiksi. Slummi on uusien asukkaiden koti eikä sinne ole mitään asiaa ulkoilijoilla. Tämä osoittaa kuinka epädemokraattisesti asiassa toimitaan. Tämä on diktatuuria. Enemmistö haluaa suojata alueen, jota EU pitää suuressa arvossa ja säilyttämisen arvoisena. Olen asunut lapsesta asti alueella kuten monet muutkin. On sydäntä riipaisevaa nähdä tämä kylmäverinen alueen raiskaussuunnitelma.