K&k 2016 nro 31 (25.8) by Kirkko ja kaupunki

www.valomerkki.fi

A opis stetta keli num jampi ero

Numero 31

Torstaina 25. elokuuta 2016

Sirpa Päivinen

Kaikki voittavat, kun opiskelijat ja muistisairaat asuvat saman katon alla >> 3

Kolmen sukupolven opiskelijat ja sisäinen palo >> 8 – 9

Työ sopii opiskeluvuosiin, kunhan ei tienaa liikaa >> 19

Kuitenkin Soili Huhtakallio on mukana suunnittelemassa Taideyliopiston avajaisjumalanpalvelusta, vaikka mietti, ettei halua tehdä koreografiaa kirkkoon >> 12 – 13

Eri-ikäiset kuuluvat yhteen >> Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

”

Lainasanat ”Pelkkä opintotuki on 250 euroa. Tuntuu siltä, että on pakko käydä töissä, jos ei halua velkaantua.”

Opiskelija Jenna Lindholm kertoo töiden ja opiskelun yhdistämisestä sivulla 19

Numero 31

25.8.2016

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

JUHANI HUTTUNEN

Pääkirjoitus

Vanhuus ei tule yksin

Rukous Katso minua, Isi, katso! Kun olin pieni, ei minua katsottu, ei tuettu, kannustettu tai kehuttu, koska se olisi muka ylpistänyt. Katso minua, Isi, katso nyt, miten kärsin siitä aikuisena, kun minulta puuttuu usko itseeni, etten syrjäytyisi, jäisi ilman töitä, opiskelupaikkaa, elämää. Isi, minä olen Sinun kuvasi, ja minun pitäisi uskoa sinuun. Mutta Isi, eikö sinunkin pitäisi uskoa minuun, ja nähdä minut?

ääketieteen ja yleensä elinolojen kehittyminen merkitsee sitä, että elämme keskimäärin yhä pidempään. Se on hienoa. Tämän kääntöpuoli on, että keskellämme on yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät pärjää omillaan. Vanhuus ei tule yksin, sanotaan. Ikääntymiseen liittyy useimmiten, ellei aina, erilaisia vaivoja, kellä pienempiä ja kellä isompia. Ikärakenteen muuttuessa yhteiskunta on isojen haasteiden edessä. Mistä löytyvät sekä taloudelliset voimavarat että henkilöstö pitämään huolta yhä kasvavasta hoivaa tarvitsevasta väestöstä? Jos ja kun kotoperäinen nuorempi väki vähenee, ainoa keino lienee muualta tulevien osallistuminen sekä verojen maksuun että itse hoivatyöhön, jossa maahanmuuttajia jo ilahduttavan paljon onkin. Inhimillisellä tasolla lähes joka perheessä joudutaan jossain vaiheessa vastatusten sen kanssa, miten vanhan polven elämän ehtoo järjestetään. Yhteiskunta, eli täällä kaupunki, toki kantaa suuren vastuun vanhusten hoidosta. Silti omaisten huoli on usein iso eikä läheisten tukea korvaa mikään viranomainen. Kaikilla ei kuitenkaan ole tukea antavia

omaisia. Kun vanhuus tulee todella yksin, ollaan isoissa ongelmissa. Nykyinen politiikka on, että vanhusten halutaan asuvan mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Kaupungin tarjoama kotihoito antaa siihen hyvän tuen. Siitä huolimatta kotona asuminen saattaa joskus muistuttaa lähes heitteillejättöä, kun vanhus ei enää oikeasti pärjää edes tuettuna kotonaan. Monet joutuvatkin käymään pitkän ja kohtuuttoman kamppailun saadakseen omaisensa asianmukaiseen hoitoon. Haasteet vain kasvavat suurten ikäluokkien tullessa lähivuosikymmeninä hoivaa vaativaan ikään ja kuntoon. Kaikki mahdollinen innovointivoima ongelman selättämiseen on saatava liikkeelle. Perheiden, yhteiskunnan, yrityselämän ja kolmannen sektorin yhteisvoimin on löydettävä erilaisia ratkaisuja, ettei ketään jätetä heitteille ja kaikille taataan inhimilliset olot elämänsä loppuun asti. Onneksi on jo kehitetty erilaisia hyviä virityksiä, joista muutkin voivat ottaa mallia. Yksi tällainen on Diakonissalaitoksen ylläpitämä asumisyhteisö, jossa opiskelijoita ja muistisairaita on koottu asumaan saman katon alle. Eri sukupolvien ja eri elämäntilanteessa olevien yhteiselo rikastuttaa molempia. Lisää tällaista. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Kun työ on ilo, elämä on nautintoa! Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta.

Domenico Fortunato lienee ihanteellinen mobiilin keikkatyön tekijä. Hän on nuori, vapaa ja joustava, halukas vaihtamaan maata ja suunnitelmia.

Eikö ihmisen osana maan päällä ole työ ja vaiva? Eikö hän ole kuin palkkalainen, joka tekee raskaita päivätöitä?

Venäläinen kirjailija Maksim Gorki (1868–1939)

Suomen Kuvalehti kertoo ruokalähetin työstä 19.8.

Jobin kirja

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kohta nousee. Jari Rautanen, lähihoitaja Toni Männikkö, Sanervakodissa työssäoppimisjaksolla oleva Kai Hurri ja vuokralainen Harri Nieminen rakentavat tupakkakatosta. Vuokra on pieni, mutta vuokralaiset sitoutuvat järjestämään hoidettaville tekemistä.

Erilainen opiskelijakoti Parikymmentä opiskelijaa muutti vuosi sitten muistisairaiden asumisyhteisöön Sanervakotiin. Miten yhteiselo on sujunut? Teksti Topias Haikala Kuva Esko Jämsä

yt rakennetaan porukalla röökikatos. Neljä miestä työskentelee myllypurolaisen Sanervakodin takapihalla. Lähihoitaja Toni Männikkö on toiselta ammatiltaan rakennusmies, joten hän johtaa. Sanervakoti on Helsingin diakonissalaitoksen asumisyhteisö, jossa asuu pääasiassa alle 65-vuotiaita muistisairaita. Viime vuonna asumisyksikön arki mullistui, kun tyhjillään olevaan kerrokseen muutti 24 opiskelijaa. Opiskelijoiden vuokra on pieni, mutta he sitoutuvat touhuamaan muistisairaiden kanssa 20 tuntia kuukaudessa. Yhdessäolo voi olla ulkoilua, musiikin kuuntelua, bingon pelaamista tai vaikka tupakkakatoksen rakentamista. Muistisairaista moni tupakoi, ja yksikönjohtaja Anna-Liisa Arjaman mielestä oli hieno idea rakentaa katos yhdessä. Ei haittaa, vaikka rakentamisessa kestää. – Asukkaat saavat olla sellaisia kuin ovat. Emme yritä saada heitä lopettamaan tupakointia, Arjama kertoo. – Jos joku nyt unohtaa tupakoivansa, emme me siitä muistuta. Pääosa Sanervakodin vuokralaisista on parikymppisiä, mutta Harri Nieminen on päälle neljänkymmenen. Opinnotkin ovat takana, kuten myös pitkä pätkä työelämää

paperitehtaalla ja lukkoliikkeessä. Sanervakotiin voi hakea vuokralaiseksi periaatteessa kuka vain. – Kävin katsomassa tätä, ja se oli sillä selvä, Nieminen toteaa. Pieni vuokra ja hyvät yhteydet ovat Niemiselle tärkeitä, mutta hän viihtyy myös muistisairaiden kanssa. Asumisyksikössä työskentelee erikseen hoitohenkilökunta, ja vuokralaisten tehtävä on tuoda muistisairaiden arkeen seuraa ja iloa. – Usein vain olen heidän kanssaan ja juttelen päivän asioista. Välillä heitetään huumoria. Nieminen ei keksi asumismuodosta erityisiä miinus puolia. Joskus hoidettavat äksyilevät, mutta se on ymmärrettävää. – He eivät välttämättä muista, mitä ovat pari minuuttia sitten sanoneet. Jos siitä ottaa nokkiinsa, täällä ei voi asua. Vaikka hoidettavilla on muistin kanssa ongelmia, suuri osa heistä oppii tuntemaan muut asukkaat. Jos Nieminen on pidempään poissa, muistisairaat kyselevät perään.

”

Muistisairaat eivät välttämättä muista, mitä ovat pari minuuttia sitten sanoneet. Jos siitä ottaa nokkiinsa, täällä ei voi asua.” Sanervakodissa vuokralla oleva Harri Nieminen

Sanervakodissa pyritään siihen, että asukkaat ja työntekijät olisivat mahdollisimman tasavertaisia. Kaikki syövät samoissa pöydissä, ja työntekijät tekevät kirjalliset työnsä tietokoneilla asukkaiden parissa. Pari vuotta sitten Sanervakodissa mietittiin, miten muistisairaiden arkea voisi elävöittää. Omatoiminen ulkoilu olisi kivaa, mutta sitä varten pihapiiri pitäisi aidata. Aidat taas korostaisivat sitä, että täällä ollaan eristyksissä.

– Tajusimme, että tarvitsemme kanssakulkijoita. Neljäs kerros oli tyhjä, ja päätimme tarjota sitä opiskelijoille, Anna-Liisa Arjama kertoo. Monet Sanervakodin vuokralaisista opiskelevat sosiaalija terveysalaa. He saavat viriketoiminnastaan opintopisteitä. Vuokrahuoneet ovat tällä hetkellä täynnä, mutta Arjaman mukaan asuntoja vapautuu säännöllisesti. Kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä. – Kaikki hakijat haastatellaan, ja paikan päällä olisi hyvä käydä ennen muuttoa. Luottotietojen ei tarvitse olla kunnossa, mutta on tärkeää tietää, minne on tulossa, Arjama kertoo. Vuokralaisille annetaan vain kolme kriteeriä: reippaus, erilaisuuden hyväksyminen ja halukkuus sitoutua yhteisöasumiseen. – Muistisairas elää aina tätä hetkeä. Seuran lisäarvo näkyy hetkessä, mutta pitkällä aikavälillä se myös vähentää sairauden oireita, Arjama kertoo. Muistisairauden loppuvaiheessa ihminen kuitenkin vajoaa omaan maailmaansa. Silloinkin esimerkiksi keittiön tuoksujen haisteleminen voi tuottaa hyvää mieltä. Sanervakodista ei lähdetä muualle saattohoitoon, vaan muistisairaat saavat asua siellä loppuun asti. Joka päivä puoli kahdelta alakerran yhteistilassa järjestetään klubi, tänään musiikkiklubi. Huoneeseen on tullut parikymmentä asukasta. Työntekijä jakaa lauluvihkoja ja rytmimunia. Joku alkaa spontaanisti laulaa Herraa hyvää kiittäkää, ja moni lähtee mukaan. – Kaikki, joissa henki on, kiittämään jo tulkohon. Laulu loppuu taputuksiin ja nauruun. Seuraavaksi lauletaan Satumaa, sitten Kaksipa poikaa Kurikasta. Osa asukkaita tuijottaa hiljaa eteensä, mutta toiset juttelevat innoissaan. – Sinä laulat niin hyvin, että jos olisin nuori tyttö, minä niin rakastuisin sinuun, vanha rouva sanoo vieressään istuvalle herralle. – No mikset nyt? – Kun olen tällainen vanha mummo. – Ei se haittaa!

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Maria Ohisalo

Ulos häpeän vankilasta

Kenelle kolehtimil

e saa meidät punastumaan, soimaamaan itseämme, tuntemaan jopa fyysistä kipua ja sovittamaan toimintaamme rajoihin, joita ympäröivä yhteiskunta meille asettaa. Häpeä on ikään kuin liima, joka pitää yhteiskuntia kasassa. Toimimme soveliaana pidettyjen mallien mukaan niin lain puitteissa kuin ihmiselämän kokemusten tasolla. Toimimme niin, että emme joutuisi häpeämään tekemisiämme. Häpeä on kuitenkin vankila, joka paikoin estää meiltä täysipainoisemman elämän elämisen. Valtakunnan feministit Rosa Meriläinen ja Saara Särmä kirjoittavat häpeästä kirjassaan Anna mennä! Opas hauskempaan elämään. Kirjoittajat kannustavat ottamaan mokan lahjana itselle, mutta myös toisille, sillä kun siitä kertoo muille, muutkin saavat mahdollisuuden vapautua omista nolouksistaan. Jokin teko saattaa aiheuttaa syyllisyyttä tai nolostumista, mutta häpeä on kokonaisvaltaisempi tunne, joka keskittyy ihmiseen puutteineen ja vikoineen.

”

Entä jos antaisimme itsellemme anteeksi?”

Oxfordin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Robert Walkerin kirjassa Shame of Poverty (Köyhyyden häpeä) todetaan häpeän olevan köyhyyskokemuksen keskiössä, olipa kyse rikkaasta Norjasta tai köyhemmistä Intiasta tai Ugandasta. Köyhyyttä kokevien ihmisten stigmatisointi julkisessa keskustelussa tai byrokratian rattaissa – kuten virastojen luukuilla – ylläpitää osaltaan köyhyyttä. Halventava kohtelu johtaa masentuneisuuteen, riippuvuuksiin, vihaan ja jopa itsemurhiin. Walker esittää, että sosiaalipolitiikka olisi toimivampaa ja nostaisi ihmisiä paremmin köyhyydestä, jos se köyhäksi leimaamisen sijaan antaisi ihmisille mahdollisuuden olla osallistuvia toimijoita eikä passiivisia edunsaajia. Sama pätee julkiseen keskusteluun. Julkikuva ihmisten tekemisistä ja olemisesta kätkee helposti taakseen ihmiselämälle hyvin tyypillisiä häpeäkokemuksia. Ihminen on epätäydellinen, erehtyy ja mokaakin. Entä jos olisimmekin ylpeitä juuri siitä? Entä jos antaisimme itsellemme anteeksi? Ehkä tulisimme samalla suhtautuneeksi armollisemmin myös kanssaihmisiimme. Kirjoittaja on köyhyystutkija ja Vihreiden varapuheenjohtaja. maria.ohisalo@gmail.com

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

1 030

Kirkko Suomessa sai viime vuonna 1 030 miljoonaa euroa kirkollisvero- ja yhteisöverotuloja. Vuoden 2016 alusta kirkko on saanut yhteisöveron sijaan valtionrahoitusta, jolla tuetaan seurakunnan lakisääteisten tehtävien hoitamista. Muutos vähentää kirkon tuloja. Kirkolla oli viime vuonna pysyvää käyttöomaisuutta 2,1 miljardia euroa.

Keskiverto kolehtipäivä. Sirpa Kopsa-Nevalainen keräsi kolehtia Kallion kirkon messussa 14.8. Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle eli Sleylle Myanmarin luterilaisen kirkon oman työntekijäkoulutuksen käynnistämiseen. Kolehtia annettiin runsas 300 euroa eli saman verran kuin Kallion kirkon messuissa yleensäkin.

Viime vuonna Suomessa kerättiin kolehteina liki 19 miljoonaa euroa. Teksti Tarmo Ylhävuori Kuva Esko Jämsä

iime vuonna kaikissa Suomen evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa k erättiin ennakkotiedon mukaan kerättiin kolehteina yli 9 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan seurakunnan muissa tilaisuuksissa kerätyt kolehdit, summa nousee liki 19 miljoonaan. Helsingissä kolehtia kerättiin vähän yli miljoona euroa. Vain viidennes kolehdeista jää seurakuntien omaan käyttöön. Reilu kolmannes puolestaan päätyy parillekymmenelle kirkolliselle järjestölle. Eniten kolehteja saavat vuodesta toiseen kirkon lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu. Syynä on määräytymistapa. Kirkkohallituksen kanssa perussopimuksen tehneille järjestöille myönnetään vuosittain ainakin yksi kolehti. Tänä vuonna Suomen Lähetysseuralle ja Kirkon Ulkomaanavulle kerätään kummallekin viisi kolehtia. Kolehtien määrää on lisätty viime vuodesta kehitysyhteistyövarojen leikkaamisen vuoksi. Noin puolet vuoden päiväjumalanpalvelusten kolehtikohteista päättävät kirkkohallitus ja hiippakunnat. Seurakunta saa itse valita suunnilleen toisen puolen. – Kolehdit kerätään kirkon työn tukemiseen, joten on luontevaa,

että niitä osoitetaan tahoille, jotka tukevat kirkon perustehtävän toteuttamista, kertoo kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo. Siksi monet yleishyödylliset järjestöt rajautuvat pois kolehdin saajista. Käytännössä kaikki kirkkohallituksen kolehtien saajat ovat kirkollisia järjestöjä. Ainoan poikkeuksen tekevät veteraanijärjestöt, joiden kautta on tuettu veteraanien parissa tehtävää hengellistä toimintaa. Kirkkohallituksen määräämistä kolehdeista valtaosa on sidottu päivään tai muuhun ajanjaksoon. Seurakunnan tulee kerätä ne tiettynä pyhäpäivänä kaikissa pääjumalanpalveluksissaan. Vantaalaisen Rekolan seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka toivoisi seurakunnille lisää vapautta valita kolehtikohteita. – Tuntuu siltä, että kaikkia avunsaajia on vaikea saada mahtumaan kalenteriin. On sellaisia kohteita, joita haluaisi auttaa. Kirkkohallituksen kohteissa taas on sellaisia, jotka eivät tunnu meidän seurakunnallemme läheisiltä ja tärkeiltä, Latikka kuvailee. Päiväsidonnaisuus tuottaa myös seurakunnissa haasteita. Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaan kolehdin voi siirtää vain erityisen painavasta syystä. Rekolassa kirkkohallituksen määräämä kolehti on saanut siirtyä seurakunnan tukeman lähetystyöntekijän tullessa vierailulle. Vierailupäivänä kolehti on kerätty

nimikkolähetin edustamalle järjestölle. Järjestöt pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan kolehtikohteisiin. Laura Maria Latikan mukaan pyyntöjä tippuu joka vuosi erilaisilta toimijoilta ja järjestöiltä. Seurakunnissa kirkkoherra valmistelee esityksen kolehtikohteista seurakuntaneuvoston päätettäväksi. Silloin järjestön tiedottamisella on suuri merkitys. – Kyllähän se on tärkeää, että tieto kolehdin hakijan toiminnasta on saavuttanut minut tavalla tai toisella. Valintaan vaikuttaa tieto siitä, että hakijan työ kantaa oikeasti hedelmää, Latikka kertoo. Rekolassa myös perinteet vaikuttavat kolehtikohteiden valintaan. Nimikkolähetit ja -kohteet sekä ystävyysseurakunnat saavat vuosittain omat kolehtinsa. Loput kohteet ovat kirkkohallituksen kokoamalta suosituslistalta. Käytännössä lista koostuu pitkälti samoista järjestöistä, jotka ovat saaneet ajanjaksoon sidotun kolehdin. Kirkkokolehtien merkitys järjestöille vaihtelee: yhdellä järjestöllä kolehtien osuus varainhankinnasta on neljän prosentin luokkaa, toisella taas yli puolet. Kolehteina ansaitut summatkin riippuvat merkittävästi järjestöstä. Kirkkohallituksen ajankohtaan sidotun kolehdin saaneilla järjestöillä vuoden kolehtituotot vaihtelevat reilusta 20 000 eurosta yli miljoonaan euroon. Moni pieni järjestö saa suuren osan varoistaan kolehdeista. Esimerkiksi retriittiohjaajia kouluttavalla Hiljaisuuden Ystävät ry:llä kolehdit muodostivat viime

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Timo Jaakonaho/Lehtikuva

ljoonat menevät? Kommentti Pihla Tiihonen pihla.tiihonen@kirkkojakaupunki.fi

Rahaa naispappeuden vastustajille

elsinkiläiskirkoissa kerätään kolehtia myös sellaiseen toimin taan, jota kirkko Helsingissä ei halua tukea. Esimerkiksi liberaa liudestaan tunnetussa Kallion seurakunnassa kerättiin sun nuntaina 14.8. kolehti Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle eli Sleylle, joka vastustaa naispappeutta ja on suhtautunut nihkeästi seksuaalivähemmistöihin. Kallion kirkko on sama paikka, jossa järjestettiin Priden aikaan kesä– heinäkuussa kaksikin messua sateenkaariväelle. Elokuussa pidettiin tek noilta Kallio Block Partyissä. Kun kirkkohallitus päättää, että kolehti kerätään tiettynä päivänä van hoillisen Sleyn hyväksi, päätös sitoo koko maan kaikkia suomenkielisiä seurakuntia. Ainakin vuosina 2008–2010 Kalliossa tosin kapinoitiin Sleyn tukemista vastaan ja jätettiin kolehti kaikessa hiljaisuudessa keräämättä. Kirkko Helsingissä tukee kaupunkilaisten maksamilla kirkollisverora hoilla suoraan vain kolmea kehitysyhteistyö- ja lähetysjärjestöä: Kirkon Ulkomaanapua, Suomen Lähetysseuraa ja Suomen Pipliaseuraa. Nämä järjestöt ovat luvanneet tehdä lähetystyötä ja auttaa kansainvälisesti niin naisten kuin vähemmistöjenkin oikeuksia kunnioittaen.

vuonna yli puolet varainhankin nan tuotoista. Tyypillisimmillään osuus vaihtelee 10 prosentin mo lemmin puolin.

Esimerkiksi Kansan Raamat tuseura keräsi kolehteina viime vuonna reilut 200 000 euroa. Järjestölle kolehdit eivät ole va rainkeruun pääväylä, mutta kirk kohallituksen päätöksellä on suuri symbolinen merkitys. – Kirkkohallitus ottaa koleh tikohteista päättäessään kantaa, näkeekö se järjestön työmuodon merkittävänä. Meillä esimerkiksi virallinen kolehti tulee opiskelija-

ja nuorisotyölle, kertoo Kansan Raamattuseuran toiminnanjohta ja Ulla Saunaluoma. Saunaluoma näkee kolehtien haasteena puutteellisen infor maation. Hän toivoisi, että kolehtikohteita esiteltäisiin mes suissa nykyistä tarkemmin. Kävi jät saisivat faktatietoa tukemaan päätöstään, kuinka paljon ovat valmiita lahjoittamaan kolehti kohteelle.

Viime vuoden kirkkokolehtien saajat Kirkkohallituksen ajankohtaan sidotun kolehdin sai viime vuonna 22 eri toimijaa, jotka ovat tehneet perussopimuksen Kirkkohallituksen kanssa. Taulukossa esitetään järjestöjen saamat tuotot kirkkohallituksen virallisista, seurakuntien

epävirallisista ja järjestöjen omista kolehdeista. Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys ei saanut viime vuonna virallista kolehtia. Taulukon lähteenä on käytetty järjestöjen tilinpäätöksiä.

Hyljeksitty. Romaninaiset ovat alistettuja myös omassa yhteisössään.

Kirkko Helsingissä tukee romanikerjäläisiä Pääsy suihkuun, ruokaa läm mittämään ja lepäämään. Krii simajoitus synnytyssairaalasta kotiutetulle romaninaiselle vau voineen. Romaneiden auttaminen yhdessä heidän kotikylistään. Esimerkiksi tällaisia asioita hoitaa liikkuvan väestön palvelukeskus Hirundo, joka sijaitsee nykyään Itäkeskuksessa. Kirkko Helsingissä on tukenut lähinnä Romaniasta ja Bulgarias ta Suomeen tulleita romaneita yhdessä Helsingin Diakonissalai toksen kanssa vuodesta 2010. Seu rakuntayhtymän yhteinen kirk koneuvosto päätti viime viikon kokouksessaan jatkaa tukemista 40 000 eurolla vuonna 2016. Liikkuvaa väestöä palvelevassa päiväkeskus Hirundossa on käyty tänä vuonna noin 8 000 kertaa. Ro manit keräävät rahaa esimerkiksi pulloja keräämällä, Iso Numero -lehteä myymällä ja kerjäämällä.

Suomesta saatavat tulot menevät lähes kokonaisuudessaan jokapäi väiseen ruokaan, joten Hirundon kävijöiden näköpiirissä ei ole pysyvää muutosta elämäntilantee seensa. Suurimmalla osalla ei ole ammattikoulutusta eikä työkoke musta virallisilta työmarkkinoilta. Hirundossa käytiin vuonna 2015 alle 10 000 kertaa, vuonna 2014 yli 22 000. Helsingin Dia konissalaitoksessa ennustetaan, että Itä-Euroopasta saapuvien romanien väliaikainen oleskelu Helsingissä tulee jatkumaan tai jo pa lisääntymään. Meneillään oleva pakolais- ja siirtolaiskriisi saattaa tuoda Hirundoon uudenlaisia asiakkaita. Hirundo-projektin jatkumi sesta on päätetty kuluvan vuoden loppuun asti. Siinä ovat mukana myös Helsingin sosiaalivirasto, kirkkohallitus ja Fintiko Romano Forum ry.

Uutuus-kuulokoje!

Oticon Opn™ - markkinoiden johtava suorituskyky

1. Suomen Lähetysseura: 1 911 102 € 2. Kirkon Ulkomaanapu: 1 084 836 € 3. Herättäjä-Yhdistys: 471 000 € 4. Yhteisvastuu: 354 262 € 5. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys: 221 233 € 6. Kansan Raamattuseura: 205 355 € 7. Veteraanivastuu: 199 858 € 8. Suomen Pipliaseura: 185 311 € 9. Medialähetys Sanansaattajat: 173 057 € 10. Suomen Ekumeeninen Neuvosto: 170 675 € 2 000 000 €

1 500 000 €

1 000 000 €

500 000 €

11. Lähetysyhdistys Kylväjä 169 948 € 12. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 151 599 € 13. Suomen Merimieskirkko 149 631 €

Kuulopäivä 1.9. klo 10-18 Oticon Herttoniemessä Laivalahdenkatu 2 b A, 00880 Helsinki Tervetuloa!

14. Suomen Raamattuopiston Säätiö 130 371 € 15. Kirkkopalvelut 119 939 € 16. Hengen uudistus kirkossamme 116 976 € 17. Suomen Evankelisluterilaisten Seurakuntien Lapsityön Keskus 113 561 € 18. Nuorten Keskus 90 878 € 19. Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus 80 700 €

• Täydellinen puheenerotus myös taustamelussa • Puhelut ilman lisälaitteita (Made for iPhone ) • Yhdistettävissä internetiin (IFTTT)

20. Hiljaisuuden Ystävät 68 565 € 21. Kirkon diakoniarahasto 60 591 € 22. Kaatuneitten Omaisten Liitto 50 860 € 23. Suomen Evankelisluterilainen Opiskelijaja Koululaislähetys 21 733 €

Ajanvaraus puh. 09 2786 2041 Oticon Helsinki, Järvenpää, Hyvinkää oticon.fi

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kirkon julkaisema islamofobiakuva hämmensi FBI:n mukaan kuvan taustalla oleva järjestö kytkeytyy Hamasiin. Teksti Juhani Huttunen Kuva Kirkko Suomessa

uomen evankelisluterilainen kirkko julkaisi viime viikolla sosiaalisen median 101 Syytä kuulua kirkkoon -sarjassaan uuden kuvan otsikolla ”Lääkettä pelkoon”. Leikkisässä kuvassa tarjotaan islamofobiaa vastaan Islamophobin-nimistä ”lääkettä”, joka muun muassa auttaa ”sokeaan suvaitsemattomuuteen”. Pakkauksessa on muun muassa teksti: ”Varoitus: saattaa aiheuttaa rauhanomaista rinnakkaiseloa.” – Kuvassa on purkkapaketti, joka on peräisin Kirkon Ulkomaanavun Shoulder to Shoulder -toiminnasta, jossa pyritään edistämään uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä ja yhteisymmärrystä erityisesti radikalismin ehkäisemiseksi, sanoo Kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski. Islamophobin-purukumipaketti on osa Council on American-

Sanoma. Kirkon some-tiimin mukaan kuvan tarkoitus oli sanoa, että kirkko on lääke irrationaaliseen pelkoon. Meemikuva aiheutti runsaasti kiukkuista palautetta.

Islamic Relations (CAIR) -järjestön viime toukokuussa käynnistämää islamofobian vastaista kampanjaa. Pakkauksessa on näkyvästi myös CAIR:n logo. – Kirkon Ulkomaanapu on hankkeen puitteissa ollut tekemisissä CAIR-järjestön kanssa, joka on ilmeisen merkittävä toimija rauhantyössä. Kirkko ja sen järjestöt ovat muutenkin merkittävimpiä uskontodialogin tekijöitä Suomessa, Lohikoski sanoo. Kotisivullaan CAIR ilmoittaa olevansa ”johtava oikeudenmukaisuuden ja molemminpuolisen ymmärtämisen puolestapuhuja”, jonka tehtävänä on muun muassa parantaa islamia koskevaa tietoa ja rohkaista vuoropuhelua. Syyskuun 2001 WTC-iskun jälkeen CAIR oli Valkoisen talon tärkeä yhteistyötaho. Myös Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI teki pitkään yhteistyötä CAIR:n kanssa. CAIR:n ja FBI:n yhteistyö kuitenkin loppui vuonna 2008, kun CAIR:ia sen perustamisvaiheessa taloudellisesti avustaneen Holy Land Foundation -järjestön jäse-

Muslimiveljeskunnan perustama Hamasin peiteorganisaatio. Vuonna 2010 Yhdysvallat karkotti maasta CAIR:n hallituksessa istuneen Sadounin, koska hänen katsottiin olevan Hamasin jäsen. Omilla nettisivuillaan CAIR kiistää sitä vastaan esitetyt väitteet. CAIR:n mukaan FBI:n raportin julkisuuteen saattanut The Investigative Project on Terrorism (IPT) kuuluu islamofobisiin järjestöihin.

net tuomittiin vankeuteen lukuisista yhteyksistään terrorismiin ja muun muassa islamistijärjestö Hamasin rahoittamisesta. Kyseisessä oikeudenkäynnissä CAIR ei ollut syytettynä, eikä sitä ole tuomittu rikoksesta. Syksyllä 2015 julkisuuteen saatetussa FBI:n todistusaineisto-

raportissa kuitenkin sanotaan, että CAIR kytkeytyy terrorismia rahoittaviin järjestöihin ja suoraan Hamasiin. Raportin mukaan CAIR:n perustajiin kuuluvat Nihad Awad, Omar Ahmad ja Nabil Sadoun ovat entisiä Palestine Committee -järjestön jäseniä. FBI:n mukaan kyseessä on

Kirkko Suomessa -Facebooksivulla julkaistu islamofobia-kuva herätti voimakkaan nettikeskustelun. Lari Lohikoski pitää kuvaa epäonnistuneena. – Meillä ei ollut tietoa CAIR-järjestön taustoista. Lisäksi kuva herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, hän sanoo. – Tämän kuvan viesti koski ainoastaan irrationaalisia pelkoja, joihin kirkko ja kristinusko ovat lääkkeitä. Kirkko toimii irrationaalisia pelkoja vastaan käymällä vuoropuhelua eri uskontojen kanssa, Lohikoski sanoo.

ESKO JÄMSÄ

Päivä kirkon töissä osa 10

Kuolema ja elämä rinnakkain Liisa Jussila hoitaa Hietaniemen hautausmaata toista kesää. Hautausmaakävijät nuorenivat sen jälkeen, kun Pokémon Go julkistettiin.

6.20

Haastavinta työssäni ovat aikaiset aamuherätykset, mutta ilman niitä en näkisi ihania kesäaamuja. Pyöräilen kotoa Kalliosta Hietaniemeen. 6.55 Leimaan itseni sisään huoltorakennuksessa. Pukuhuoneella tapaan työkaverit. Kävelemme yhdessä omiin kortteleihimme ja vaihdamme kuulumiset. Minä työskentelen korttelissa 28. 7.10 Kuuntelen Yle Puheen aamulähetystä samalla kun perkaan kesäbegonioita ja nypin rikkaruohoja. Hautausmaa on ihana kesäinen työympäristö. 8.45 Pidän aamiaistauon ja jatkan begonioiden nyppimistä. Työhöni kuuluu myös esimerkiksi nurmikon ja pensasaitojen leikkaamista, käytävien huoltoa, haravoimista, kitkemistä ja kastelua. 10.00 Alan kastella kukkia. Sää on ihana ja työvaatteet kevyimmät

mahdolliset. Aurinkoisina päivinä korttelini on kuuma ja imen auringon valoa itseeni. Sadekaan ei haittaa työskentelyä, kun varusteet ovat oikeat. 11.00 Kohtaan hyväntuulisia omaisia, joiden mielestä kesätyöni on upea. Omaisten kanssa syntyy pieniä keskusteluja päivittäin. Jotkut kyselevät istutuksista, toiset kertovat tarinoita kuolleista läheisistään. Niitä on mukava kuulla. Suru on täällä aina läsnä, ja joskus se tulee puheeksi. Kun lähistöllä on hautajaiset, siirrymme kunnioittavasti sivummalle. Ohi kulkee Pokémon Go -pelaajia. Hautausmaalla liikkujien keski-ikä nuoreni huomattavasti, kun peli julkistettiin Suomessa. 11.30 Useimmiten syön eväitä, mutta nyt menen lounaalle työpaikkaravintolaan. Ruokana on hyvää kanaa ja jälkkärinä mansikkajäätelöä. Juttelen työkavereiden kanssa hautausmaan eläimistä. Kaneja, oravia ja variksia tapaa

Tässä hetkessä. Logopedian opiskelija Liisa Jussila työskentelee toista kesää kausityöntekijänä Hietaniemen hautausmaalla. Hän nauttii keskittymisestä käsillä olevaan tehtävään ja kauniiseen ympäristöön.

paljon. Kerran näin päiväunia nukkuvan siilin. Myös kanahaukka on havaittu. Jopa matoihin syntyy täällä kunnioittava suhde – kukkapenkkihän on niiden koti. 12.00 Matkalla kortteliin ohitamme tykistönkenraali Vilho Nenosen haudan ja mietimme, mitä kaikkea hän sai aikaan. Tykkään ottaa selvää historiasta, sillä on kiva tietää, keiden hautoja hoidan. 12.05 Kastelen loput korttelin kukat. Ihastelen työkaverini korttelin siististi kantattuja ja uusittuja teitä. Kanttauskateus herää, jos naapurilla on hienommat käytävät. 13.15 Osallistun kausityöntekijöiden vartin pituiseen jump-

pahetkeen. Tänään on vuorossa keppijumppa, jossa vetreyttäjinä toimivat työvälineiden varret. Kausityöntekijöinä on kaikenikäisiä ihmisiä. Erilaisiin työkavereihin tutustuminen on yksi työn hauskimmista puolista. 13.30 Pidän pienen kahvitauon. 13.45 Korjaan vielä muutaman uurnapaikan ja haravoin sateenkaarijalavan tiputtamat lehdet. Tässä työssä tajuaa sen, että kaikki kuolevat kerran, myös minä itse. Kuolema alkaa tuntua luonnolliselta asialta. Riipaisevinta ovat lasten haudoille tuodut lelut ja äidin tai isän haudalle jätetyt piirustukset ja kortit. Hautausmaa ei kuitenkaan ole vain surun ja itkun paikka. Täällä saa myös nauraa.

15.30 Työpäivä on päättynyt. Lähden pyörällä joogaan. Anu Heikkinen

Hautausmaan kausityöntekijät numeroina ■ Helsingin seurakuntien hautausmailla on työskennellyt tänä kesänä 396 kausityöntekijää. ■ Kausityöntekijöistä 265 on naisia ja 129 miehiä. ■ Tyypillisin ikä on 21–30 vuotta. ■ Kuukausipalkka on noin 1700 euroa.

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Omilla ansioilla. Laura Kolbesta suomalainen yliopisto on meritokratian menestystarina, sillä opiskelemaan pääsee omilla ansioilla eikä vanhempien rahoilla. Historiallisesti koulutus on avannut väylän keskiluokkaan ja jopa eliittiin.

Kaupunkilainen valitsi keskustan Professori Laura Kolbe tutki Helsingin historiaa. Sitten hän huolestui maaseudun kohtalosta. Teksti Juho Kankaanpää Kuva Sirpa Päivinen

liopistossa tehdään muuta kuin vain tiedettä. Helsingin yliopiston Euroo pan historian professori Laura K olbe kutsuu työpaikkaansa kasvatus laitokseksi. – Yliopiston tehtävänä on kasvattaa nuoriso isänmaan ja yhteiskunnan palvelukseen, hän sanoo yliopistolakia ja arvostamaansa J.V. Snellmania mukaillen. Yliopisto kasvatti myös Kolbea. Kun hän aloitti opin tonsa Helsingin yliopistossa 1970-luvun lopussa, vasemmis tolaisuus oli voimissaan. Opiskelijat osallistuivat mielen osoituksiin ja Karl Marx -lukupiireihin, ja historian laitos kiinnostui naisliikkeen ja työväenluokan tutkimuksesta. – Isänmaa, porvaristo tai kirkko eivät kuuluneet silloin yliopiston sanavalikoimaan. Kolbe puhuu vasemmistolaisuuden sijaan yleisdemo kraattisesta rintamasta, johon kuuluivat kaikki puolueet paitsi kokoomus. – Fuksiaisissa historian ainejärjestön vanhempi jengi näytti vanhoja kaitafilmejä Suomen historiasta. Kun Mannerheim marssi valkokankaalla, vanhemmat opiskelijat makasivat kippurassa lattialla ja nauroivat lahtarikenraalille. Kolbe valittiin ainejärjestönsä hallitukseen sosiaalide mokraattina, jollainen hän ei omien sanojensa mukaan koskaan ole ollut. Hän viihtyi paremmin Eteläsuomalaisessa

osakunnassa, jossa eri tiedekuntien opiskelijat kohtasivat toisensa. Osakunta alkoi elvyttää 1970-luvulla unohtuneita aka teemisia perinteitä. Esimerkiksi Aleksis Kiven Nummi suutarien ympärille rakennetussa Eskon häät -tapahtumas sa opiskelijat sonnustautuivat kansallispukuihin ja söivät Kolben sanoin ”ruraalia ruokaa”. – Ihminen on nuori vain kerran, joten elämään kuuluu paljon muuta kuin vain poliittista tosikkoutta. Laura Kolbe on tutkinut erityisesti Helsinkiä ja kau punkikulttuuria. Väitöskirjansa hän kirjoitti professori Matti Klingen rohkaisemana Kulosaaren huvila-alueen historiasta. Kolbe kuvailee suhdettaan maaseutuun tyypillisen kau punkilaiseksi eli etäiseksi. 1990-luvulla hän alkoi kuitenkin viettää yhä enemmän aikaa lapsuutensa kesämökillä Sys mässä, jossa hän kiinnostui pitäjien kulttuuriperinnöstä. Silloin kaupunkitutkimus oli jo vakiinnuttanut asemansa historiankirjoituksessa. – Minusta tuntui, että kaupunki oli voittanut, eikä sitä tarvinnut enää puolustaa. Huolestuin aidosti siitä, mikä on maaseudun kohtalo. Kolbe alkoi käsitellä ajatuksiaan kolumneissaan ja ottaa yhä enemmän osaa julkiseen keskusteluun. – Tällä kaikella oli suuria poliittisia seurauksia, joita mo ni ei ymmärrä vieläkään. Seuraus tunnetaan nimellä keskusta. Vuosituhannen vaihteessa Kolbe sai kutsun Apollonkadulle, jossa hän esit teli näkemyksiään keskustan puoluevaltuuskunnalle. Vuonna 2004 Kolbe valittiin Helsingin kaupunginval tuustoon. Siellä hänellä on paikka edelleen. Sen lisäksi Kolbe on pyrkinyt tuloksetta kaksi kertaa kansanedustajaksi. Hän perustelee puoluevalintaansa yhteisön ravisuttelemisella. – Nuoruuteni antiporvarioppien mukaan ajattelin, että porvaristoa pitää ärsyttää. Toisena syynä oli perheeni, jossa oli aina ihailtu Urho Kekkosta ja hänen idänpolitiikkaan sa. Keskustahan oli Kekkosen puolue.

Kolbe kertoo samaistuvansa enemmän keskustan libe raaleihin kuin MTK:n maanviljelijöiden edunajajiin. Hänen mielestään esimerkiksi keskustan nuorisojärjestö on ollut aikoinaan ympäristöasioissa muita puolueita edellä. Entä maaseudun kulttuuri? Kolbe on päässyt tuomaroi maan ainakin Sysmän sahtikilpailuja. Nuorena yliopistolaisena Kolbe ei olisi voinut kuvitel la hankkivansa puolueen jäsenkirjaa. – Akateemiseen identiteettiini ei kuulunut tunnustaa väriä, sillä todellinen intellektuelli nousi puolueiden ylä puolelle. Myöhemmin Kolbe kuitenkin vakuuttui siitä, että puo luepolitiikka on tehokkain tapa vaikuttaa. Mutta miten akateemisuus ja keskustalaisuus sopivat yhteen? Kolben mielestä ristiriitaa ei ole. – Keskusta on vanha sivistysliike, sillä alkiolaisuuteen kuului voimakas kansansivistyksen ja itsensä kehittämisen eetos. Snellmanilaisuuden ajatukset jalostuivat keskustassa eteenpäin. Sivistysihanteet vaikuttavat kaukaisilta, kun keskustalai sen pääministerin muodostama hallitus ajaa koulutuksen ahtaalle. – Valtiontalouden kannalta yliopiston rahoituksen leik kaukset ovat perusteltuja. Seison myös norminpurkutalkoi den takana. Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalikoneessa Kolbe ker toi kannattavansa julkisen sektorin supistamista. Hänen mielestään varsinkin hallinnossa on paljon karsittavia pääl lekkäisyyksiä. Hallinnon ongelmat näkyvät hänestä myös yliopistossa. – Olen kyllä näinäkin päivinä arvoiltani pesunkestävä 1970-lukulainen yleisdemokraatti. Kolbe ei halua kritisoida hallituksen päätöksiä, sillä se olisi hänestä laiskaa retoriikkaa. Professorin mukaan demo kratiaan kuuluu ajatus kansan tahdon kunnioittamisesta. Hänestä suomalaiset saivat mitä äänestivät. – Kansanvallan hinta on välillä kova.

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi

Kantele vei kouluun Vaikka sukupolvet vaihtuvat, sisäinen palo säilyy. Kolme perheenjäsentä kertoo opiskeluistaan ja oman intohimon seuraamisen tärkeydestä. Teksti Juho Kankaanpää Kuvat Esko Jämsä

Vili Itäpelto, muusikko ja musiikin opiskelija nsinöörinä työskentelevä isäni sanoi ai koinaan, että saan tehdä ihan mitä vain, kunhan en ryhdy muusikoksi. Musiikil la itsensä elättävä äitini opasti, etten ryhtyisi muusikoksi, ellei ole aivan pakko. Käytyäni alan kouluja ja toimittuani samalla ammatti muusikkona ymmärrän molempia paremmin kuin hyvin. Muusikkous on kutsumusammatti, joka vaatii sisäisen pakon ja palon. Lukion jälkeen kävin pyörähtämässä vuo den Teknillisessä korkeakoulussa. Musiikki jutut veivät kuitenkin mennessään, joten hankin ensin ammattimuusikon paperit Pop & Jazz Konservatoriossa ja menin sitten Metro polian ammattikorkeakouluun lukemaan musiikkipedagogiaa. Jos työskentelee muusikkona ilman koulu tusta, työt ovat pääasiassa keikkoja ja studio hommia. Opistoissa ja kouluissa opettavalle korkeakoulututkinto on välttämättömyys. Metropoliassa oman instrumentin täytyy olla todella hyvin hallussa. Soittamisen lisäksi koulutukseen kuuluu musiikin teoriaa, histo riaa sekä yleispedagogiset opinnot. Opettamis ta treenataan harjoitusoppilaiden kanssa. Koska kävin jo yhden alan koulun, päällek käisyyksiä on paljon. Opinnot voisi tiivistää lyhyempään pakettiin, ellei ammattikorkea koulussa olisi niin paljon byrokratiaa. Monia asioita on pakko tehdä vain, koska on pakko. Parasta opiskeluissa on ollut verkostoitu minen. Koulussa tapaan oman alani tulevia ja nykyisiä tekijöitä.”

”I

Anu Itäpelto, kanteleensoiton ja kansanmusiikin opettaja usiikki on ollut minulle pienestä pitäen tärkeä asia. Olen soittanut pianoa 7-vuotiaasta, ja kantele tuli

”M

Kolme sukupolvea. Vili Itäpelto, Anu Itäpelto ja Silja Rummukainen ovat saaneet opiskella sitä, mitä he ovat halunneet. Vili ja Anu Itäpelto valitsivat musiikin ja Silja Rummukainen suomen kielen.

mukaan kuvioihin päähänpistona seitsemän vuotta myöhemmin. Helsingin Sanomissa julkaistiin ilmoitus Ilomantsin kanteleleiris tä. Äitini ihmetteli, että kaikkea ne järjestävät, mutta kysyi, haluanko mennä.

Kaupungilta bongattua

Suvena saareen 6: Kaunissaari

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi Matti Pöhö

Vesiliikennettä Uutelan kanavalla. Matti Pöhö kuvasi kesän huveja. – Lähetä sinäkin ajankohtainen vaakakuva Helsingistä tälle palstalle!

Sibelius-Akatemian opintoni alkoivat jo, kun olin kersa. Olen opiskellut akatemian nuo riso-osastolla ja sitä ennen harjoitusoppilaana. Lukion jälkeen 1970-luvun lopussa aloitin Sibe lius-Akatemiassa musiikinopettajan opinnot.

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Esko Jämsä

musiikin kanssa mitä halusi. Minun aikanani ja sukupolvellani ei enää ollut tällaista ajattelu tapaa. Siirtyminen kansanmusiikkiosastolle oli silti hyppy tuntemattomaan, sillä hullukaan ei voinut tietää, mitä meistä koekaniiniopiskeli joista tulisi. Akatemia oli metka paikka. Opettajat olivat suuria persoonallisuuksia, joiden tyylit tarttui vat myös oppilaisiin. Oppilaiden käyttäytymi sestä tunnisti heidän opettajansa. Tapasin puolisoni ensimmäisen kerran ylioppilaitten torvitansseissa. Täydessä tilassa mahtui juuri ja juuri tanssimaan! Nykyään elätän itseni kanteleensoiton ja kansanmusiikin opettajana. 1990-luvulla aloin miettiä, mitä hyötyä työstäni on maailman kaikkeudelle. Kanteleen soittaminen on kuiten kin monelle oppilaalle henkireikä.” Silja Rummukainen, eläkeläinen anhempani halusivat, että menisin kauppakorkeakouluun. Kävimme henkien taistelua, sillä liikeala ei kiin nostanut minua lainkaan. Olen aina pitänyt suomen kielestä ja kirjalli suudesta, ja jo koulussa äidinkielen tunnit oli vat ihania. Olen evakkotyttö rajan läheltä, joten olen puhunut livvin kieltä eli aunuksenkarjalaa. Isänäitini ei koskaan sulautunut asuinpaikka kunnalleen murteensa takia. Kuopiossa hän ei puhunut kuin savolainen, eikä Oulussa kuin pohjalainen. Sen takia myös murteet ovat kiin nostaneet minua. Kun pääsin Oulusta ylioppilaaksi, lähdin Helsinkiin puhumaan suomea syksyllä 1948. Siihen aikaan oli helppo toteuttaa, mitä halusi. Kun oli kunnon paperit, Helsingin yliopistoon vain marssittiin sisään. Nuoruudessani ei ollut HOASeja, minkä takia asunnot piti hankkia milloin mistäkin. Arkadian- ja Fredrikinkadun kulmassa sijaitsi niin sanottu kolhoosi, jonka huoneissa vuok raisäntä majoitti opiskelijoita. Nukuin kahden tytön kanssa samassa huoneessa, eikä luku lamppujakaan ollut. Opiskeluissani parasta oli se, että sain lisää tietoa! Monet opettajat puhuivat niin hyvin, et tei luennoilla vain voinut nuokkua. Osallistuin paljon myös osakuntaelämään ja esimerkiksi Karjalaisen Osakunnan murreretkille. Opiskeluiden jälkeen toimin äidinkielen opettajana, mutta 1950-luvulla koulumaail massa alkoi olla levottomuuksia. Erään opetta jaystäväni koulussa oppilaat irrottivat isoista pariovista saranat. Kun opettaja astui luokkaan sisään, raskas ovi kaatui hänen päällensä. Siir ryinkin myöhemmin kirjastoalalle. Lapseni ovat hoitaneet kouluasiansa niin hyvin, ettei minun ole tarvinnut heitä neuvoa.”

”V

Sitten vaihdoin vasta perustetulle kansanmu siikkiosastolle, jossa sain vihdoin kanteleen pääsoittimekseni. Joku opettajistani sanoi, että onneksi hän opiskeli ensin agronomiksi, jotta hän sai tehdä

Kaunis telttailusaari

Jouni Viitala

Sipoon edustalla sijaitsevassa Kaunissaaressa erikoista ovat vakituiset telttailijat. Valtavien telttojen alla on puulavat, ympärillä puutarha kalusteita, grillit ja aurinkopaneelit. Monilla on kesästä toiseen sama telttapaikka. Telttaleirien lisäksi sadan hehtaarin saa rella riittää myös lääniä nauttia luonnosta. Sieniä ja marjojakin löytyy. Laskevan auringon valossa paikka näyttäytyy nimensä veroisena. Aaltojen pauhu tuudittaa minut uneen pikku teltassani. Aamiaispöydässä tapaan kahdeksankymp pisen Riitta Lindgrenin. Hän viettää kesää venesatamassa purjeveneessä miehensä kans sa. Saari tarjoaa mahdollisuuden olla luonnos sa, vaikka ikä jo painaa.

– Täällä on hyvät tiet huonojalkaiselle, Lindgren sanoo. Kaunissaaren palvelut ovat kattavat: löytyy ravintola, saunoja, vesipisteitä, käymälöitä ja keit tokatoksia. Kauppalaivakin pysähtyy laiturissa. Yhteysalus Vuosaaresta kulkee 18. syyskuuta asti. Kaunissaarella on maine hörppypaikkana, eikä täysin aiheetta. – Me ei oikein viinan päälle ymmärretä. Keite tään vaan tervetuliaiskahvit, kun päästään laitu riin. Joillain taas on aina tötsä kädessä. Se ei minua haittaa, mutta saattaa kaljoittelu toisilla överiksi kin mennä, Lindgren kertoo. Jouni Viitala kaunissaarenystavat.yhdistysavain.fi

Kaupungin kasvo: Sanna Meriläinen

Metsälähiöt kunniaan Kaupunkien asuintalot ovat kuin hammasharjoja. Ne hoitavat jo kapäiväisen tehtävänsä huomiota varastamatta. – Asuntorakentaminen on pu serrettu niin tiukkaan muottiin, että se tuntui nuoresta arkkiteh distä latistavalta. Myöhemmin minua alkoi askarruttaa, mistä normaali syntyy, kertoo arkkitehti Sanna Meriläinen. Hän tutkii alkuvuonna ilmesty neessä kirjassaan Tavallisia koteja kuutta eri vuosikymmenen asuin rakennusta. Esimerkit löytyivät vanhoista näyttelykatalogeista ja arkkitehtuurilehdistä. – Tein myös raakaa jalkatyötä. Pyöräilin ympäri pääkaupunki seutua ja etsin omalle ajalleen tyypillisiä taloja. Meriläinen uskoo, että raken nuksiin tiivistyy aina aikansa idealismia ja tulevaisuuden toi veita. Toisaalta asuintalot kertovat esteettisistä ihanteista ja yhteis kunnan muutoksista. Vuosisadan vaihteen porvaris asuntojen ruokailuhuoneet toimi vat edustustiloina, joissa vieraita kestittiin. 1950-luvulla asetelma vaihtui. Ydinperheet muuttivat Maunulan Sahanmäen käytän nöllisiin tornitaloihin, joiden keittiöstä saattoi vahtia leikkiviä lapsia. Sahanmäki vastasi kiihty vään muuttoliikkeeseen. – Suomalaiset metsälähiöt ovat olleet helposti lähestyttävä kaupunkiasumisen muoto maalta muuttaville ihmisille. Vuosikymmen myöhemmin Haagan Orakoto valmistui ylem mälle keskiluokalle. Kalliota reunustavat rivi- ja atriumtalot kuvaavat suomalaisten elintason nousua ja tulevaisuususkoa. – Perheen keskinäinen aika ko rostui. Asunnot olivat niin tilavia, ettei viihdykkeitä tarvinnut lähteä etsimään muualta. 1990-luvulla hillitty jäi histo riaan. Pikku Huopalahden teras sitalo härnää katsojaansa vuori maisuudellaan ja värikkyydellään. Huimapäinen ulkonäkö saattaa johtaa harhaan, sillä elementti

saumainen rakennus syntyi edulli sesti arjen tarpeisiin. Lähiön käsitteen keksi arkki tehti Otto-Iivari Meurman 1940-luvun lopussa. Sanalla hän tarkoitti koulupiirin kokoista 6000 asukkaan aluetta, jossa väli matkat taittuvat kävellen. – Meurman ajatteli erityisesti idyllistä ydinperhettä. Kun lähi öitä rakennettiin, idealismi alkoi karista. Meriläisen mukaan lähiö muut tui lähes kirosanaksi, kun yksit täiset rakennusyhtiöt alkoivat valmistaa kaupungista irrallisia ja yksipuolisia taloryppäitä. – Tosin lähiöiden renessanssi on ollut vallalla Helsingissä jo pitkään. Kaupunki haluaa tuoda elämää lä hiöihin täydennysrakentamalla. Meriläinen suhtautuu muutok seen varauksella. Nyt uusia asuin rakennuksia valmistuu nopeam min kuin koskaan, ja arkkitehteja patistetaan suunnittelemaan yhä korkeampaa ja tiiviimpää. – Lähiöissä väljyys on olennai nen osa alueiden viihtyisyyttä. Meriläinen pelkää, että tiivistäminen vie viihtyvyyden mennessään. Hän toivoo, että nykyrakentamisessa vältetään 1970-luvun virheet. Silloin lähiöitä pystytettiin puolihuolimattomasti nopealla aikataululla. Arkkitehdin mielestä tulisi muistaa, että rakennus on pystys sä vielä sadan vuoden päästä. Siksi suunnittelua ja rakentamista ei saisi tehdä kiireessä. – Hyvä arkkitehtuuri ylittää ku vauksellisuuden ja aikansa muo din. Onnistuneen rakennuksen aistii hitaasti.

P.S.

Ilahdun, kun kaksi kuukautta vanha tyttäreni

hymyilee. Asun helsinkiläisittäin tyypil lisesti kivassa, mutta vähän liian pienessä asunnossa. Aamuisin haluaisin, että joku keittäisi minulle maitokahvin.

Juho Kankaanpää

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi ULLA MONTAN / SILTALA

Ankara ajattelija valitsee puolensa KOLUMNIT Ruotsalainen kirjailija Lena Andersson kirjoittaa ilman nokkeluuksia tai maalaisjärkeilyä. Dagens Nyheterissä julkaistuissa kolumneissaan Andersson perkaa ruotsalaista yhteiskuntaa huolellisesti ja säälimättä. Monet huomiot esimerkiksi vanhemmuudesta, feminismistä ja opiskelusta sopivat myös Suomeen. Erityisesti Anderssonia kiinnostavat diskurssit, puhetavat, joilla yhteiskunnan päätöksiä perustellaan. Muotoa ja sisältöä ei voi erottaa, sillä ”kangistunut kieli kahlitsee ajattelua”. Andersson pohtii pakolaisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyviä pelkoja ja ruotsidemokraattien nousua. Hänestä maahanmuuttoa vastustavat oikeistolaiset ovat omaksuneet ”jälkikolonialistisen ajattelun mutta sisällyttäneet siihen itsensä”. Maahanmuut-

kiitollisia ja tunnustamaan velkansa”. Kirjoittaja vastustaa kulttuurista relativismia, jonka mukaan ajatuksia voi tarkastella vain omasta kulttuuripiiristä käsin. Äärimmilleen vietynä se tekee kriittisestä keskustelemisesta mahdotonta. Andersson uskoo ajan ja paikan rajat ylittäviin perusarvoihin, joiden horjuttajia täytyy kritisoida. Ruotsin entisen valtiovarainministerin Anders Borgin mielestä Ugandan homoseksuaalisuuden kriminalisoivat lait eivät ole hyväksyttäviä ”ruotsalaisesta näkökulmasta”. Anderssonin mielestä kaikki ei ole suhteellista, eikä mitä tahansa saa ymmärtää toisen suututtamisen pelossa. Siksi ruotsidemokraattien kanssa saa keskustella, mutta ei neuvotella, sillä neuvottelussa vastapuolelle täytyy tehdä myönnytyksiä.

Idolin

Ehkä relativismin vastustus ajaa Anderssonin kritisoimaan myös uskontoja ja kristinuskoa, joka on ”erittäin huolellisesti laadittu elämänvalhe”. Hänestä uskonnot ovat yksilön omaa ajattelua laiskistuttavia vastausautomaatteja, joiden ”käsitykset pyhästä haittaavat järjen käyttöä”. Anderssonin mielestä ajatusjärjestelmiä ei pidä kohdella keskenään samanarvoisina: sananvapaus jättää tilaa myös itsensä kritisoimiselle, mutta islam ei. Mihin Andersson sitten uskoo? Ainakin julkiseen ja kriittiseen keskusteluun. Siinä hän on hyvä. Andersson on ankara ajattelija, joka rakentaa väitteensä vasta-argumentit huomioiden. Hyväksyi teesejä tai ei, korkeatasoinen asiakeskustelu tekisi terää myös Suomessa.

tokriitikot uhriutuvat pitämällä mediaa ja kansanedustuslaitosta siirtomaavaltana ja maahanmuuttoa kolonisaationa, joka uhkaa ruotsalaista kulttuuria. Anderssonin mukaan päättelyketjun voi kumota luopumalla ”kulttuurinostalgiasta” ja juhannussalkojen romantisoimisesta: oman kulttuurin vaaliminen ei saa olla itseisarvo. Kolumnisti sivaltaa, että ruotsidemokraattien ajamina konservatiiviset arvot perheestä ja kansallisuudesta herättävät vastustusta. Samanaikaisesti kansa juhlii kuningasperheen vauvaonnea, vaikka monarkia edustaa samanlaista ”verimystiikkaa”. Anderssonin mielestä ”vapaa liikkuvuus on ihmisoikeus”. Siksi pakolaispolitiikan on perustuttava velvollisuuteen, ei auttamiseen tai armoon. Muuten ”vastaanottava yhteisö vaatii autettuja olemaan

Juho Kankaanpää Lena Andersson: Enpä usko – Ajatuksia ja kannanottoja. Suomentanut Sanna Manninen. Siltala 2016.

Miksi?

Sanatonta nukketeatteria vesien saastumisesta

Millaisia nukkeja ja animaatioita esityksessä nähdään? – Näyttämöllä on maanpäällinen maailma, jossa näyttelijät

MINNA NIEMINEN

Teatteri Tuike esittää 27.8.–18.9. Tapanilassa sijaitsevalla näyttämöllään ympäristönsuojelusta kertovaa nukketeatterisatua Veden alla. Miksi valitsit tämän aiheen, käsikirjoittaja ja ohjaaja Nina Rinkinen? – Halusin kertoa vedenalaisen maailman ihmeistä, mutta herättää samalla tietoisuutta vesien saastumisesta. Varsinkin muovin suuri määrä vesistössä huolestuttaa. – Veden alla on kokeilevaa ja visuaalista varjoteatteria. Sadussa ei ole sanoja, koska tarinaa voi kertoa niin monella tavalla, animaatioilla, nukeilla ja musiikilla. Yli kolmevuotiaille tarkoitettu esitys sopii siis myös katsojille, jotka eivät osaa suomen kieltä.

Jännittäviä hahmoja. Veden alla -esityksessä nähdään näyttämöllä ihmisenkokoisia nukkeja.

eli nukettajat liikuttelevat Mira Laineen kierrätysmateriaaleista valmistamia ihmisen kokoisia nukkeja. Niin isokokoisia nukkeja näkee harvoin näyttämöllä Suomessa. Toinen maailma on vedenalainen, ja siellä on nukkehahmoina meduusoja, kaloja, merikilpikonna ja rausku.

– Taustalla nähdään Bastian Salmelan tekemiä animaatioita, jotka tukevat fantasiaa ja tunnetta sisältävää kertomusta. Tunnelmaa vahvistaa Otso Heloksen säveltämä musiikki. Mitä muuta teatteri Tuikkeella on ohjelmassa syksyllä? – Myöhemmin syksyllä, Halloweenin aikaan, ohjelmistoon tulee esitys, joka jatkaa teatterin kauhuteemaa. Syyskuun ensimmäisellä viikolla alkaa teatterimme Ilmaisukoulu. Tilaa on 200 oppilaalle, jotka jaetaan pienempiin ryhmiin. Lasten ryhmiin otetaan yli viisivuotiaita, ja opetus sisältää ilmaisullista leikkiä. Aikuisten ryhmissä lähdetään liikkeelle näyttelemisen, ohjaamisen ja muun näyttämötyön alkeista. Ryhmissä on vielä jonkin verran tilaa. Marjo Kytöharju Lisätiedot: www.teatterituike.fi

Käsityöläinen. Jarkko Lahdesta olisi hienoa, jos elokuvaroolia voisi aina tehdä ajan kanssa, kuten Hymyilevässä miehessä tapahtui.

Kokkolalainen Jarkko Lahti opetteli nyrkkeilemään Hymyilevä mies -elokuvan pääroolia varten

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

n nahoissa Lahti ehti lopulta otella kahdesti ennen kuin Kuosmasen elokuvan kuvaukset alkoivat. Siinä vaiheessa hän oli päässyt perinpohjaisesti Olli Mäen nahkoihin. – Se oli iso moraliteetti minulle, että pitää opetella nyrkkeilemään, jos meinaa Ollia näytellä, Jarkko Lahti sanoo nyt, kun Kuosmasen Hymyilevä mies on vihdoin tulossa ensi-iltaan. – Suomessa saa harvoin valmistautua neljä vuotta rooliin. Yleensä tullaan valmiiseen pöytään viimeisessä vaiheessa. Lahti ei osaa sanoa, muistuttaako hän tosiaan Mäkeä, mutta ainakin he ovat samassa painoluokassa.

”

Kohtaus, jossa Olli lennättää leijaa, on minulle elokuvan avainkohtaus. Olli on sanonut, että nyrkkeily oli sille pohjimmiltaan leikkiä, ja juuri se tunne tulee siinä esiin.” Yleisön odotukset ovat korkealla, sillä Hymyilevä mies voitti jo keväällä Cannesin elokuvajuhlilla Un certain regard -sarjan pääpalkinnon. Se on upea saavutus suomalaiselle työryhmälle. Elokuva kertoo noin kahden viikon ajanjaksosta Olli Mäen ja hänen kihlattunsa Raijan elämässä. Mäki valmistautuu historialliseen otteluun maailmanmestaruudesta. Valmentaja Elis Ask onnistui järjestämään sen Helsingin Olympiastadionille kesällä 1962. Mäkeen kohdistuvat jättimäiset odotukset, mutta samaan aikaan hän tajuaa olevansa korviaan myöten rakastunut Raijaan. Lämminhenkinen, 16-milliselle mustavalkofilmille kuvattu elokuva tavoittaa jotain olennaista koko aikakaudesta. Se tulee myös ikuistaneeksi Stadionia juuri ennen remonttia. – Kohtaus, jossa Olli lennättää leijaa, on minulle elokuvan avainkohtaus. Olli on sanonut, että nyrkkeily oli sille pohjimmiltaan leikkiä, ja juuri se tunne tulee siinä esiin, Jarkko Lahti kertoo.

Teksti Leena Virtanen Kuva Milla von Konow

iitisen vuotta sitten elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen istui kotikaupunkinsa Kokkolan kaupunginteatterissa katsomassa näytelmää, joka kertoi paikkakunnan suuresta urheilijasta, nyrkkeilijä Olli Mäestä. Esityksen jälkeen teatterin silloinen johtaja, Kuosmasen koulukaveri, näyttelijä Jarkko Lahti ojensi lavalla kukkia Mäelle, joka oli paikalla kutsuvieraana.

Kuosmanen huomasi, että miehet olivat toistensa näköisiä. Meni muutama kuukausi, ja Kuosmanen lähetti Lahdelle sähköpostia. Hän halusi ohjata elokuvan Olli Mäestä. Kuosmanen oli saanut idean nähdessään Lahden ja Mäen rinnakkain lavalla. Lahti suostui, totta kai. Mäki oli hänenkin suuri idolinsa. Elokuvan toteutuminen oli vielä täysin epä varmaa, mutta Lahti ryhtyi heti harjoittelemaan nyrkkeilyä. Hän nimittäin oivalsi, että hänellä olisi vuosi aikaa päästä kevyen sarjan otteluun, ennen kuin hän täyttäisi 34 vuotta.

Lahti ja Kuosmanen sekä Raijaa näyttelevä Oona irola ovat kaikki kotoisin Kokkolasta. Niin ovat myös A muun muassa laulajat Anu ja Piia Komsi sekä teatteria tekevät Klemolan sisarukset Leea ja Klaus. Leea Klemola on kirjoittanut Kokkolasta näytelmänkin. Onko Kokkolassa jotakin erityistä? – Kokkolalaiset tekevät nykyään numeroa taustastaan, mutta en osaa selittää miksi. Kokkolassa on aina ollut rikas kulttuuriperimä. Se on ollut sulatusuuni, jossa työläiset, ruotsinkieliset, porvarit, maanviljelijät ja uskonlahkot ovat eläneet sovussa. – Leea teki intuitiivisen tarkan havainnon, kun hän rinnasti Grönlannin ja 1980-luvun Kokkolan. Molemmissa on ne elementtitalot arktisen pimeyden keskellä, Jarkko Lahti pohtii. Arktinen mielenlaatu sopii Lahdelle muutenkin. – Kuumuus on minulle myrkkyä! Niinpä Lahti on vaimonsa kanssa hankkinut talon Islannista. Siellä pariskunta käy ainakin kerran vuodessa kolmen lapsensa kanssa. Lahti vetää myös arktisen alueen teatteriyhteistyötä Ruska-ensemblessa, joka valmistelee parhaillaan toista esitystä Kansallisteatteriin. Hymyilevän miehen jälkeen Jarkko Lahti on paneutunut Tuntemattoman sotilaan Viirilän rooliin Aku Louhi miehen ohjauksessa. – Se on sellainen läpi elokuvan kulkeva b-rooli, hän toteaa. – Tuntemattoman tekeminen on taas ihan toisenlaista tekemistä kuin Hymyilevä mies oli. Digitaalista ja massiivista. Lahti iloitsee, että juuri nyt on hyvä hetki olla tekemässä suomalaista elokuvaa. Tänä syksynä tulee ensi-iltaan keskenään hyvin erilaisia tuotantoja. – Näyttelijänä toivon, että saisin tehdä elokuvaa ajan kanssa kuin käsityötä. Juho Kuosmanen: Hymyilevä mies. Käsikirjoitus: Juho Kuosmanen ja Mikko Myllylahti. Elokuvateattereissa 2.9.

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Mitä pappi tekee oppi laitoksessa? Pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa työskentelee kymmenen täysipäiväistä oppilaitospappia. Heillä on aikaa jutella uskonnon lisäksi vaikka parisuhteesta tai taiteen tehtävästä. Teksti Topias Haikala Kuva Sirpa Päivinen

un Margit Peltovirta aloitti oppilaitospappina vuonna 2004, hän sai heti nenilleen. Peltovirta oli pyytänyt tapaamista erään oppilaitoksen työntekijältä, jotta he voisivat pohtia yhdessä, missä pappia tarvitaan. Työntekijä oli unohtanut tapaamisen, ja Peltovirta meni koputtamaan ovelle. – Seisoin siinä hölmistyneenä ja sanoin, että meillä oli tapaaminen. Hän katsoi minua ja totesi, ettei ollenkaan ymmärrä, minkä takia meillä on joku oppilaitospappi, Peltovirta kertoo. Sitä miettivät monet. Oppilaitospapin työnkuva on niin laaja, että sen tiivistäminen pariin lauseeseen tuntuu tuottavan vaikeuksia heille itselleenkin. Pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa työskentelee kaksitoista täysipäiväistä oppilaitospappia. He ovat luterilaisen kirkon palkkalistoilla, mutta heidän työpisteensä ovat pääasiassa kampuksilla. Ennen kaikkea oppilaitospapit keskustelevat. Sekä opiskelijat että henkilökunta voivat tulla juttelemaan luottamuksellisesti. Puhua voi kaikesta, mikä mietityttää: parisuhteesta, jaksamisesta, uskonnosta, työelämästä ja niin päin pois. Oppilaitospapin työ riippuu paljon papista itsestään. Kukin saa miettiä, missä katsoo olevansa tarpeellinen. Peltovirta vetää muun muassa lähihoitajaopiskelijoille tunteja kuolevan potilaan ja surevan omaisen kohtaamisesta. Vapauden kääntöpuoli on se, että oppilaitospapin työ saattaa aiheuttaa hämmennystä – kuten työssään aloittanut Peltovirta sai huomata. Epäonnisesta tapaamisesta ei mennyt pitkään, kun koululla sattui kriisi, joka vaati rikosilmoituksen tekemistä. Peltovirta otti asiasta kopin aiemmin tapaamansa työntekijän ja asianomaisen kanssa. – Seuraavana aamuna sain sähköpostin siltä työntekijältä. Hän kirjoitti, että on todella hienoa, että meillä on täällä koulussa tällainen oppilaitospastori. Töölöntorin laidalla on kellarihuoneisto, jossa soi haikea folk. Keittiössä on tarjolla kahvia, hämärän huoneen seinustoilla on kynttilöitä, ja sohvaryhmällä istuvat oppilaitospappi Laura Mäntylä ja nuorisotyöntekijä Mikko Saari. Pian alkaa aikuisten nuortenilta. – Olen kohdannut vuosien varrella paljon opiskelijoita, jotka ovat kyselleet, miksei meillä ole tarjolla mitään sellaista kuin nuortenillat aikoinaan, Mäntylä selittää. Nyt on. Töölössä joka toinen torstai järjestettävät illat toimivat perinteisten nuorteniltojen kaavalla. On hengailua, kuulumiskierros, päivän keissi ja iltahartaus.

– Ihmisten tarpeet eivät loppujen lopuksi muutu hirveän paljon iän myötä. Meillä on aina tarve kohdata muita ihmisiä, puhua ja jakaa elämän suuria kysymyksiä ja löytää toisinaan ehkä muutama vastaus, Mikko Saari kertoo. Iltaan tulevan ei tarvitse ajatella uskonasioista millään tietyllä tavalla. – Tarjoamme turvallisen tilan kristillisyyttä. Painotamme, että jokainen saa ajatella näistä asioista juuri niin kuin ajattelee. Kenenkään näkemyksiä ei saa loukata tai tuomita. Kuka vain saa tulla, Mäntylä sanoo. Aikuisten nuortenillat ovat yksi esimerkki siitä, mitä Mäntylä haluaa oppilaitospappina tehdä. Pääosa Mäntylänkin työstä on keskustelua. Hän on käynyt seksuaalineuvojakoulutuksen ja perehtynyt Solmuja parisuhteessa -menetelmään. – Monet tulevat puhumaan seksuaalisuuden ja seksuaali-identiteetin kysymyksistä. Usein he kuuluvat johonkin seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Kellarihuoneistoon on tullut reilu kymmenen ihmistä. Kohta alkaa kuulumiskierros. – Kenenkään ei ole pakko puhua tai tehdä oikeastaan mitään, Mikko Saari lupaa.

”

Aika moneen suuntaan käydään keskustelua siitä, miten uskonnon harjoittamisen paikka voi olla yliopistolla.” Oppilaitospappi Henri Järvinen

Oppilaitospappi Henri Järvinen ymmärtää, että pappi yliopistolla herättää kysymyksiä. – Aika moneen suuntaan käydään keskustelua siitä, miten uskonnonharjoittamisen paikka voi olla yliopistolla, Järvinen kertoo. Hänen työmaataan on muun muassa Taideyliopisto, johon kuuluvat Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia ja Teatterikorkeakoulu. Tällä hetkellä Järvisellä on työn alla Taideyliopiston avajaisjumalanpalvelus, jota vietetään syyskuussa Temppeliaukion kirkossa. Jumalanpalveluksen tekemiseen osallistuu Taideyliopiston opiskelijoista koottu kuoro ja tanssiryhmä. Miten jumalanpalvelus sitten sopii yliopistoon? – Jumalanpalvelukset ovat perinne, mutta kyse on myös aidosti yliopistoyhteisöstä nousevasta pyhästä hetkestä. Oppilaitospappien työ on tukea uskonnonvapautta eri tavoin. Positiivinen uskonnonvapaus tarkoittaa, ettei meidän kuulu hävittää uskontoa pois näkyvistä vaan vahvistaa ihmisen

Perinne ja pyhä hetki. Koreografi Soili Huhtakallio ja oppilaitospappi Henri Järvinen ovat mukana Taideyliopiston avajaisjumalanpalveluksessa.

henkisiä mahdollisuuksia synnyttää toivoa yhteisöissämme ja maailmassa. Sitä paitsi uskonnolla ja taiteella on Järvisen mielestä tavallaan yhteinen tehtävä. Kumpikin pyrkii jäsentämään maailman todellista luonnetta ja paljastamaan ihmiselle, kuka hän perimmiltään on. Järvinen on huomannut, että taidemaailman suhtautuminen uskonasioihin on muuttunut kymmenen vuoden aikana. Enää ei ole tabu sanoa, että hengelliset kysymykset kiinnostavat. Hyvä esimerkki on Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori Hannu-Pekka Björkman, joka on kirjoittanut ortodoksisesta uskostaan monessa kirjassa. – Ihmiset keskustelevat näistä asioista, ja siinä keskustelussa oppilaitospapin teologinen asiantuntemus on monesti paikallaan, Järvinen sanoo. Taideyliopiston avajaisjumalanpalvelusta vietetään Temppeliaukion kirkossa keskiviikkona 7.9. kello 14. Tilaisuus on kaikille avoin. Aikuisten nuortenillat jatkuvat torstaina 8.9. kello 19 Töölön seurakunnan nuortentilassa, Tykistökatu 8. Lisätietoa saa Facebookin Aikuisten nuortenillat -sivulta.

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Suuria kysymyksiä ilman vastauksia

oreografi Soili Huhtakallio on suunnitellut Taideyliopiston avajaisjumalanpalvelukseen tanssillisen esirukouksen. Aiempien kirkkoprojektien jälkeen Huhtakallio ehti tosin jo miettiä, ettei ehkä enää halua tehdä esityksiä kirkkoihin. – Minun on naisena välillä hyvin vaikea suhtautua kirkon naisia alistavaan historiaan, Huhtakallio toteaa. Huhtakallion uskonnollinen tausta on värikäs. Kun muut lähtivät nuorena bilettämään, hän kääntyi lestadiolaiseksi. Hänen vanhempansa kielsivät sen, ja Huhtakallio vietti yhden kesän kotiarestissa. Lestadiolaisuus on jäänyt, mutta liikkeen korostetun kielteinen suhtautuminen ruumiiseen jätti Huhtakallioon jälkensä. – Olen siitä lähtien tehnyt työtä sen parissa, miten voin sallia ruumiillisen olemassaoloni sellaisena kuin se on. Tanssin piirissä toimivalle tämä on aika ongelmallinen kysymys. Nykyisin Huhtakallion suhde kirkkoon ja uskoon on kriittisempi. Hänen kokemuksensa mukaan luterilaisessa kirkossa on tilaa kysymiselle. – Luterilainen kirkko ja herännäisyys ovat tuoneet itselleni rivikristittynä voimakkaimmin esiin juuri sen, että kaikki saavat tulla. Nöyryys, rikkinäisyys ja epäonnistuminen ovat keskeisiä teemoja myös Huhtakallion koreografiassa. Vaikka hän ei enää etsi absoluuttista vastausta suuriin kysymyksiin, hän haluaa silti esittää niitä kirkossa. – Jos menen kysymyksineni muualle, ne eivät koskaan aktivoidu siinä yhteisössä. Toivon, että muiden kristillisyydestä kiinnostuneiden nuorten ja erityisesti tyttöjen ei tarvitsisi käydä läpi samaa, minkä itse kävin.

Palveluksessanne: pääkaupunkiseudun oppilaitospapit ■ Henri järvinen (Taideyliopisto ja Aalto-yliopiston Helsingin kampukset): 050 355 9294 ■ Jenny Vainio (Aalto-yliopiston Otaniemen kampus): 050 365 2256 ■ Heidi Rautionmaa (Haaga-Helia): 050 597 4876 ■ Leena Huovinen (Helsingin yliopiston keskustan ja Meilahden kampukset): 050 301 9613 ■ Laura Mäntylä (Helsingin yliopiston Viikin ja Kumpulan kampukset): 050 591 9874 ■ Margit Peltovirta (Kelloseppäkoulu, Keskuspuiston ammattiopisto, Laurea ja Omnia): 040 513 0852 ■ Jyri Hakala (Metropolian Espoon toimipisteet ja Omnia): 09 8050 2374 ■ Tiina Kaaresvirta (Metropolian Helsingin toimipisteet): 050 567 7394

■ Sanna Uusitalo (Stadin ammattiopisto): 050 596 5417 ■ Ilkka Sariola (DIAK): 044 277 9568 ■ Jukka-Mikko Karjalainen (Vantaan ammattikoulut): 050 581 0593 ■ Hanna Similä (Vantaan ammattikorkeakoulut): 050 420 1540 ■ Jessica Högnabba (Helsingfors universitet, Social- och kommunalhögskolan och Hanken): 050 380 0662 ■ Ulf Skogström (Arcada och Practicum): 050 404 5381 ■ Johan Terho (Arcada och Practicum): 050 380 0807 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@evl.fi.

Opiskelijamenoa pitkin syksyä ■ Virtaa välillämme -parisuhdekurssi opiskelijoille 1.–2.10. Hinta 20 € per pari. Hinta sisältää ruoat ja kahvit. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 23.9. mennessä: tiina.kaaresvirta@evl.fi. ■ Hiljaisuuden retriitti opiskelijoille 14.–16.10. ja 4.–6.11. Hiljaisuuden retriitti on hyvä tapa ladata akkuja, rentoutua ja ottaa aikaa omille ajatuksille. Lokakuun ilmoittautumiset ja lisätiedot: jyri.hakala@evl.fi ja jenny.vainio@evl.fi, syyskuun ilmoittautumiset ja lisätiedot: jukka-mikko.karjalainen@evl.fi. ■ Johdatus kristilliseen meditaatioon -työpaja 29.9. kello 16–18. Seurakuntien talon kappeli (Kol-

mas linja 22 B). Työpajassa saa välineitä kristilliseen meditaatioon, rauhoittumiseen ja itsetutkiskeluun. Ilmoittautumiset 23.9. mennessä: henri.jarvinen@evl.fi. ■ Kiireisen opiskelijan retriitti 6.–13.11. Oletko liian kiireinen lähteäksesi retriittiin? Tämä on juuri sinua varten! Retriitti on ilmainen, kestää viikon ja tapahtuu arkielämän keskellä. Ilmoittautumiset 31.10. mennessä: henri.jarvinen@evl.fi. ■ Taizéretreat för studerande och unga vuxna 14.–16.10 på Snoan. Mera info: jessica.hognabba@evl.fi. Lue lisää osoitteesta www.kirkkojakampus.fi.

14 Haaga  Virasto: Vespertie 12. 1 krs. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja kouluikäisten toiminta: mestat.fi/haaga

Huopalahden kirkko  Vespertie 12. Suntio p. 09 2340 3230. Su 28.8. klo 10 Messu. Lahtinen ja Mönttinen. Intian lähettien Marjut ja Amarjit Chughin tulojuhla kirkkokahveilla. Klo 14 Sellon ja kanteleen matka -konsertti. Duo Peili: Seeli Toivio, sello, ja Hedi Viisma, kantele. Vapaa pääsy. Ma 29.8. klo 15–17 Esirukouspiiri. Ke 31.8. klo 12–14 Kesäkahvila. Jeesus tieteen valossa -luento: Kaksitoista opetuslasta. Pappi Sami Lahtinen. Klo 18–20 Suomenkielinen keskustelupiiri maahanmuuttajille 1.krs ryhmätyöhuone. Tied. Outi Jaakkola, p. 040 844 5790. To 1.9. klo 9.30–11 Perhekerho.

Hakavuoren kirkko  Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340 3220. Su 28.8. klo 12 Konfirmaatiomessu. Ranta-aho, Autio, Surakka.

Herttoniemi  Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Diakonia vastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla ma klo 13–14 (29.8.– 19.12.) tai puhelimitse 09 2340 3382 / 09 2340 3345. Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 tai puhelimitse 09 2340 3339. Kulosaaren ja Herttoniemenrannan asiakkaat ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3351.

Herttoniemen kirkko  Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 Pe 26.8. klo 10.15 Lasten syyskirkko, Huima Su 28.8. klo 10 Konfirmaatiomessu Sammatti 3, Olkkola, Huima, Keränen, klo 13 Konfirmaatiomessu Lapin vaellusripari, Olkkola, Keinänen, Perilä, Lemponen Viikkotoiminta syyskuusta alkaen: Ma klo 11 Naisten jumppa, klo 13 Naapuruuspiiri (12.9. alk.) Ti klo 17.30 Kirkkokuoro, klo 19 Kamarikuoro Ora, klo 19 Miesten keskustelupiiri (13.9. parittomilla viikoilla)

Seurakunnissa tapahtuu 26.8. – 1.9. Ke klo 14 Keskiviikkokerho, klo 15 Sählykerho To klo 17 Perheliikuntavuoro, klo 18 Herttoniemen Martat (22.9. parillisilla viikoilla), klo 19 Nuorten aikuisten sähly Pe klo 9.30 Perhekerho, klo 17 Nuorten sähly

Herttoniemenrannan kappeli  Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340 Viikkotoiminta: Ma klo 17 Herttoniemenrannan Martat (5.9., 19.9), klo 19 Henkireikä – miestenilta, Tikkanen (12.9., 26.9.).Ti klo 9.30 Perhekerho, Sointula Ke klo 10–13 Kappelikahvila (alk. 7.9.), klo 14 Taidepiiri (alk. 7.9.), klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri (alk. 7.9.), To klo 14 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus, kahvit klo 13.30 (1.9., 15.9., 29.9.), klo 18.30 Työikäiset, raamattu- ja keskustelupiiri, Tikkanen (15.9., 29.9.)

Kulosaaren kirkko ja seurakuntatalo  Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Su 28.8. klo 10 Messu, Tikkanen, Kallio, Koivistoinen, kirkkokahvit. Viikkotoiminta: Ti: klo 18 Kulosaaren Martat (6.9.) Ke: klo 17 Näytelmäkerho 1.–5.-luokkalaisille seurakuntatalon alakerrassa, klo 18 Näytelmäkerho 6.–8.-luokkalaisille seurakuntatalon alakerrassa To: klo 9.30 Perhekerho, Sointula, klo 13 Torstaikahvila

Myllypuron kirkko  Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 Su 28.8. klo 12 Messu, Tikkanen, Simoila, Koivistoinen, kirkkokahvin yhteydessä Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus, Pirkko-Liisa Kuikanmäki. Ke 31.8. klo 13 Kesäsumpit, kahvi tarjoilu. To 1.9. klo 9 ja 10 Lasten syyskirkko Viikkotoiminta: Ma: klo 9.30 Perhekerho, Sointula, klo 12 Inkeri-kerho, Pirkko-Liisa Kuikanmäki (19.9.) Ti: klo 14 Oloneuvokset (13.9., 27.9.), klo 18.30 Miesten raamattupiiri, Heikki Kilpeläinen. Ke: klo 9–13 Kirkko avoinna hiljentymistä varten, klo 12 Keskiviikkoruokailu, ateria 2 e, klo 14 Lähetyspiiri (14.9. mukana nimikkolähetit Anu ja Juha Väliaho, 28.9.), klo 17–18 Lapsikuoro, joht. Marika Leino, klo 18 Myllypuron kirkkokuoron harjoitukset, joht. Marika Leino To: klo 12 Kudontakerho Töppöset (15.9., 22.9., 29.9.), klo 14 Torstaikerho, Pirkko-Liisa Kuikanmäki. (8.9., 15.9., 22.9.,29.9.) Pe: klo 13 Seniori sumpit, vapaaehtoiset, kahvitarjoilu. (alk. 9.9., seurakunnan työntekijä mukana 30.9.). Elintarvikejako ti ja to Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30,

Taivaan tähden

Backman p. 09 2340 3333. Diakoniakirppis ke–la klo 10–14 Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty). Keskiviikkoruokailu Myllypuron kirkolla ke klo 12, ateria 2e.

Kallio  Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Kallion kirkko

Ma 29.8. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 30.8. klo 18 Kangaspuukerho. Tule kutomaan itsellesi räsymatto, shaali tai liina. Ke 31.8. klo 18 Lasten ja perheiden taidemessu. Tuo messuun oma taideteoksesi tai maalaa se ennen messun alkua. Lindfors, Karu, musiikista vastaa Kaisa Valve.

H. 20e sis. matkan, lounaat, kahvin ja ohjelman opastuksineen. Mukaan mahtuu 27 hlöä. Ilm. viim. 16.9. Töölön srk:n virastoon p. 09 2340 6300. Retki järjestetään Tuomiorovastikunnan srk:n diakoniatyön sekä eteläisen omaishoidon toimintakeskuksen kanssa. Peruutukset viim. 21.9. Lisätiedot Nina Klemmt 09 234023634 sekä Irma Alander 09 3107428.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla

Kannelmäki

Su 28.8. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sana jumalanpalvelus & lasten pyhä koulu. Huang.

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus

 Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 Seurakuntakoti aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18  Siltasaarenk. 28 ehtoollinen. La klo 9 aamuruTo 25.8. klo 17–19 Unicefin nukous. Pappi tavattavissa kentekijät. Tule tekemään ma–pe klo 16–19. hyväntekeväisyyttä valSeuraTo 25.8. klo 18 Kivimistamalla Unicef-nukmessu. Mattsson, ke. Nukkepiiri kokoonkunnat Niskala. Kaikille avoin tuu säännöllisesti verkossa: www. messukuoro ja bändi torstaisin. Opetusta, helsinginseurakokoontuvat harjoitneuvoa, materiaaleja ja hauskaa seuraa. telemaan klo 17 alkaen kunnat.fi To 1.9. klo 10 Perhe– tule mukaan! Klo 19–24 Taiteiden yön kerho ja klo 12 EsikoisUrkumaraton. Urkurit vaihvauvakerho. Tervetuloa tapaamaan alueen lapsiperheitä tuvat puolen tunnin välein. Kirkkahvikupposen ja leikin merkeissä. kopuistossa puffetti KUA:n hyväksi. Pe 26.8. klo 16–18 Raamatunlukua Teatteri Kallio ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynninen. Teejatkot.  Siltasaarenkatu 28 La 27.8. klo 18 Ekumeenisen KarmeTo 25.8. klo 19 Taiteiden yö: Muisliittayhteisön kontemplatiivinen tojen Bulevardi. Swing Memories messu, piispa Irja Askola. Kirkkokahvit. Rytmiorkesteri, järj. Virtapiiri. Vapaa Su 28.8. klo 10 Messu. Mattsson, Partti, pääsy, kahvila klo 18. Mäki-Kokkila, Oksanen, Niskala, avustaKe 31.8. klo 19 Duo Emilia Lajunen ja Suvi Oskala: suomalaista kansanmuja Leevi Nora. Kirkkokahvit. Ma 29.8. klo 19 Urkukesän konsertti. siikkia juurevasti kahdella viisikielisellä Juhani Romppanen, urut. Vapaa pääsy, viululla. Vapaa pääsy, kahvila klo 18. ohjelma 7e. Kurssit, ryhmät ja retriitit Ke 31.8. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Ilmoitukset tied. kallio.srk@evl.fi tai Anima mea joht. Johanna. Klo 19 Ack09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on té-klubi: Kaipausta ja karnevaalihumahdollista saada ns. opintoseteli, maimua. Tarmo Rajamäki, piano. Liput 15e. To 1.9. klo 18 Kivimessu. Huovinen, nittava ilmoittautuessa. Ei retriitteihin. Niskala. Kaikille avoin messukuoro Pyhät tanssit -kurssi, Alppilan kirkon ja bändi kokoontuvat harjoittelekappelisali ma 29.8. ja ti 30.8. klo 17–20. Ohj. Tiina Sara-aho. H 40e. maan klo 17 alkaen – tule mukaan! Hetken kuva -viikonloppukurssi, Klo 19 Ackté-klubi: LuentokonsertTeatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, tisarja Parsifal – ”Myötätunnosta la–su 3.–4.9. klo 12–15. Haetaan yhdessä tietoisuuteen” Osa 1. Pianisti ja korretuntumaa kuvaan maalaten ja kuunpetiittori Pekka Asikainen. Liput 15e. nellaan itseä, sitä minkä aika on nyt. Alppilan kirkko Laitetaan yhdessä kädet maaliin tai kynänkärki paperille. Ohj. Nina Vainio.  Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. H 30e. Avoinna ma–pe klo 10–16. Punttisali Rukouslaulun jatkokurssi, Diakoauki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke klo 12–15. Liikuntasalissa lentopalloa, nissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2, koripalloa ja sisäfutista: katso alppi13.9., 20.9., 27.9 ja 4.10 klo 17.30–20. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. H. 52e. lankirkko.fi. Omaishoitajien virkistysretki Su 28.8. klo 16 Messu. Mattsson, Orimattilaan pe 30.9. Lähtö klo 9 Oksanen, avustaja Eeva Kulmanen. Senaatintorilta, paluu n. klo 18.30. Kirkkokahvit.

 Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Su 28.8. klo 10 Messu. Petäjäniemi, Rintamäki. Kirkkokahvit. Ke 31.8. klo 19 Viikkomessu. Enrold, Myllylä.

Toimintakeskus Jenny  Beckerintie 9 Keskiviikkoisin klo 10–11 Diakonian ajanvarauspäivystys, p. 09 2340 3853. Klo 12–15 Jennyn olohuone. Avoin kohtaamispaikka. Lounasta ja lahjoitusleipää. Torstaisin klo 17.30 Torstai-illan kahvit. Kahvittelua ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä.

Muuta Malminkartanon Elojuhlat su 28.8. klo 11–15, Piianpolku 7. Mukana mm. Kannelkellot. Soppatykki Malminkartanon aukiolla to 1.9. Tarjolla kasvishernesoppaa klo 12–14 tai niin kauan kuin soppaa riittää. Säävaraus.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus  Myllykallionrinne 1 F, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Kirkkoherranvirasto on auki 31.8. asti ma 9–12, ke 12–18, pe 9–12. Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse arkisin 9–21 numerosta 09 2340 4302. Diakonian ajanvaraus 1.6.–31.8. puhelimitse 09 2340 4318 tai tulemalla paikan päälle ti ja to klo 10–11. Su 28.8. klo 11 Messu. Niemelä, Alanen ja Andersson. Klo 18 Kitaramusiikkia ja liediä kitaran säestyksellä, Teuvo Taimioja, kitara ja Emma Ilona Mustaniemi, sopraano. Vapaa pääsy. Ti 30.8. klo 18 Avoin rukouspiiri, vetäjä Ulla Nenonen, B-porras 2. krs. Ke 31.8. klo 14 Päivärukous kirkossa. Klo 18–18.45 Kirkon esittely. Tutustu kotikirkkoosi Ville Elomaan johdolla. Klo 19 Viikkomessu. Niemelä ja

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Pihla Tiihonen

Voi kiitos! Yksi osa ihmislajin lahjakkuutta on kyvykkyys tuntea kiitollisuutta. Se on tunne, joka liittää meitä toisiimme. Kiitollisuus vaatii ilmaisemista. Ihminen, joka ei kiitä saamastaan lahjasta tai kokemastaan hyvästä, on kiittämätön. Sellainen ei ole kiva kaveri. Kalifornialainen psykologian professori Robert Emmons on tutkinut kiitollisuutta koko uransa ajan. Hän on todennut, että kiittämättömyys kuihduttaa itseä, kun taas kiitollisuus avartaa. Ensinnäkin kiitollisuus merkitsee ihmiselämän hyvyyden tunnustamista. Toiseksi kiitollisuus on sen tiedostamista, että hyvyyden lähteet ovat ainakin osittain itsen ulkopuolella, hän sanoo. Inhimillinen kiitollisuus pitää sisällään kaksi ominaisuutta, joita ei ole muilla nisäkkäillä. Ensimmäinen on kyky hahmottaa aikaa. Että tämän hetken lisäksi on myös menneisyys ja tulevaisuus.

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Kiitollisuus on suhdetta menneeseen. Kun arvioimme elämäämme, näemme ja muistelemme niitä hetkiä elämässämme, jotka ovat erityisiä kiitoksen aiheita. Kiitollisuus avaa oven tulevaisuudelle ja toivolle. Se toimii tasan päinvastoin kuin katkeruus, kiitollisuuden vastakohta, joka vangitsee ihmisen menneisyyteen. Toinen kyky on taito kiittää. Osasi koiramme Emmakin heiluttaa häntäänsä saatuaan makupalan. Mutta kun ihminen oppi 40 000 vuotta sitten puhumaan, se merkitsi mahdollisuutta kehittyä ja kasvaa kiitollisuuden harjoittamisessa. Kiitollisuus vaatii ilmaisemista. Olli Valtonen

15. sunnuntai helluntaista Kiitollisuus Ihana aurinko. Kiitos kesästä ja siitä, että se tulee uudestaan.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps.65:2-6, 9 tai Ps.136:1-9, 25-26, Jes.38:16-20, Ef.5:15-20, Luuk.17:11-19

ndersson. Klo 18–20 Larun olohuo A ne, mukavaa yhdessäoloa Kirkkokahvilassa. Tarjolla vapaaehtoistiimin valmistama Tähdellinen iltapala: voileipiä ja hedelmäsalaattia, maksu vapaaehtoinen. To 1.9. klo 14 Omaishoitajat kokoontuvat Kirkkokahvilassa joka kuukauden ensimmäinen torstai.

Muuta Kirkkokahvila on auki klo 10–17 ja lounas klo 11–13. Tarvitsetko tukea tai keskustelu apua? Näitä on saatavilla Lauttasaaren kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30–20. Keskusteluapua tarjoaa vapaaehtoisena toimiva psykoterapeuttiopiskelija. Tervetuloa juttelemaan matalalla kynnyksellä, ei maksua. Varaa aikasi ennakkoon osoitteesta lauttasaari.srk@evl.fi tai puhelimitse 09 2340 4300. Helsingin pisin ruokapöytä rakentuu su 4.9. messun jälkeen kirkonmäelle. Tuo mukanasi oma ruokapöytä, pöytäliina ja tuolit klo 12.30–13. Tarjolla klo 13–15 lauttasaarelaisten eri ruokakulttuureista pieniä ruoka-annoksia (á 4e). Kutsumalla mukaan yksinäisen naapurisi, auttamalla kantamaan toisen pöydän ja tuolit tai kutsumalla mukaan saarella asuvan ennestään tästä tietämättömän ulkomaalaisen saat seurueellesi jälkiruokatarjoilun. Tuotto Kambodzhaan. Olli Lindholm & Lenni-Kalle Taipale duo su 4.9. klo 18 kirkossa. Kale-klubin illassa esiintyy myös Tommi Kalenius. Liput ovelta 20 e, tulot Kirkon ulkomaanavun Opettajat ilman rajoja työhön Kambodzhassa. Varhaisnuorten leiri Kellokoskella 16.–18.9. Ilmoittautuminen sähköisesti kotisivullamme: www.helsinginseurakunnat.fi/lauttasaari Toiminta-välilehdellä Varhaisnuoret-kohdasta löytyvästä ilmoittautumiset linkistä. Viimeinen ilmoittautumispäivä 9.9. Hinta 40 euroa. Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Teijo Junnola p. 09 2340 4305.

Malmi  Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko  Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 Messu su 28.8. klo 10. Pirkko Poisuo, Timo Ahoinpelto, Outi Aro-Heinilä.

Jakomäen kirkko  Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428 Messu su 28.8. klo 18. Martta Paijola, Outi Aro-Heinilä. Ke 31.8. ei leivänjakoa.

Pihlajamäen kirkko  Liusketie 1, p. 09 2340 4427 Messu su 28.8. klo 16. Jukka Holopainen, Merja Wirkkala.

Puistolan kirkko  Tenavatie 4, p. 09 2340 4425 Messu su 28.8. klo 10. Torsti Paijola, Kaisu Rauhamaa. Kesäkahvila.

Pukinmäen seurakuntakoti  Säterinportti 3, p. 09 2340 4422 Messu su 28.8. klo 17. Markus Kopperoinen, Kaisu Rauhamaa. Iltatee.

Viikin kirkko  Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429 Messu su 28.8. klo 10. Esa Järvinen, Merja Wirkkala.

Muuta ilmoitettavaa

kirkolle. Reitti jatkuu: Pihlajamäki tulo/ lähtö klo 12.45/13.15, Malmi 14/14.30, Siltamäki 15.15/15.45, Pyhän Laurin kappeli 16.15/16.45. Saapuminen klo 17.45 Tapanilan kirkolle, jossa keittoateria. Voit kulkea koko reitin tai osallistua vain osaan vaellusta. Reitin kokonaispituus n. 16 km. Valokuvan kertomaa -ryhmä Puistolan kirkolla ti 27.9., 25.10. ja 15.11. klo 18. Tule kuuntelemaan kuvien kertomaa ja kuvaamaan tarinaasi. Omaa kameraa ei tarvita. Max.8 osallistujaa. Tied. ohjaajalta, eila.sainio@diak.fi. Ilm. 11.9. menn. Niina Vättö p. 09 2340 4485 tai niina.vatto@evl.fi Vanhempien vertaistukiryhmä Viikin kirkolla ma klo 16.45–19, 26.9.–7.11. (ei 17.10.). Oletko kotivuosien jälkeen aloittamassa työ- tai opiskeluelämää? Ryhmässä voit yhdessä jakaa perhe- ja työelämään liittyviä kysymyksiä. Lastenh. yli 2v:lle tarvittaessa. Tied. ja ilm. 16.9. menn. Kirsi Jaakonaho p. 09 2340 4536 tai kirsi.jaakonaho@evl.fi Aikuisten luontoretki Porkkalan leirikeskuksessa 2.9. klo 17–4.9. klo 13. Nautitaan luonnosta ja järjestetään itse ohjelmaa. Omat kyydit. Tied. ja ilm. Esa Järvinen 040 536 2733. Hinta n. 70 e/hlö.

Nuoret  Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 18–20.30. Veisuvartti ke klo 18. Nuorten tapahtumat mestat.fi tai facebook.com/talolla

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko  Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerho tilojen ja kappelin käyntios. Jalava tie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiis taisin klo 10–11/talousasiat: Meilah ti, Länsi-Pasila, Pikku-Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4718. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluai kaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina. Su 28.8. klo 11 Messu, Krans (l+s), Vuorio (k) Ma 29.8. klo 17.30 Raamattupiiri (joka toinen viikko), kerhotila, Jalavatie 6 b. Ryhmä sopii kaikille aikuisille, joita Raamattu kiinnostaa. Vetäjä Anu Vuola 045 121 4137 Ke 31.8. klo 19 Avoin rukouspiiri, kappeli

Länsi-Pasilan kappeli  Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780 Pe 26.8. klo 17–20 Nuorten ilta

Ruskeasuon seurakuntakeskus  Tenholantie 6, p. 09 2340 4700. To 25.8. klo 18–21 Ruskeasuon vas taanottokeskuksen taidetyöpajan taidenäyttely To 1.9. klo 18 Raamattukahvila, aihe: Hyväksynnän etsijät, yhteistyössä Suomen Raamattuopiston kanssa, mukana pastori Ilkka Rytilahti, kirkkoherra Hannu Ronimus

Muuta

Tulossa

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu. Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot.

www.iloisetseniorit.fi

La 3.9. klo 11–14 Meilahti-päivä Valpu rinpuistossa ja Meilahden kirkolla. Ohjelmassa mm. asukaskirpputori, musiikkia ja esityksiä lavalla. Meilahden kirkon pihalla Kotikulmien yrittäjät tutuksi -tapahtuma, jossa alueen pienyritykset esittelevät palveluitaan ja tuotteitaan seudun asukkaille Su 4.9. klo 11 Slangimessu, Ronimus (l+s), Pakkanen (k), Stadin Slangikuoro Syyskauden esite on saatavilla toimipisteistämme 4.9. alkaen.

Mikael  Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viras ton aukioloaikana, p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniapäivystykset keskitetään kesällä ajalle 1.6.–31.8. Ajanvaraukset puhelimitse ti ja to klo 13–14, 09 2340 4818 (ei muuna aikana käytössä) tai käynti Mikae linkirkolla ti klo 12.30–13. Internetis sä www.helsinginseurakunnat.fi/ mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Iloiset Seniorit

info@iloisetseniorit.fi

HELSINGIN

AIKUISOPISTO

A v oi n k a i k i lle Meillä on yli 1 000 kurssia! Opiskele tavoitteellisesti tai harrasta ihan vain omaksi iloksesi. Valitse oma suosikkisi liikunnan, kielten, taiteen tai vaikkapa elämäntaitoaineiden joukosta ja ilmoittaudu verkkosivuillamme.

helao.fi

Mikaelinkirkko  Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Pe 26.8. klo 19–22 Kutsu-Alba, erityisesti vuoden 2016 rippikoululaisille, isosille ja appareille. Messu klo 19, jonka jälkeen Alba. Su 28.8. klo 11 Messu. Lankinen, Granström, Viljakainen, Syrjö, Perkiö, Lamminen, Rauno Pekkanen, piano. Gideonit avustavat. Ma 29.8. klo 9.30 Muskarikahvila. Välipala 1e/perhe. Klo 13.30 Mielenter veysryhmä. Tule mukaan suunnittelemaan syksyn ryhmätapaamisia. Ke 31.8. klo 17 Perheiden iltakahvila. Lasten liikuntasali auki, leikkimistä, juttuseuraa ja iltapalaa 1 e/perhe. To 1.9. klo 10 Eläkejumpparit – ryhmä miehille. Tied. Arto Virkkunen, 040 580 4989. Klo 13 Torstain päiväkahvit. Elämäni romaninaisena, vieraana Maija Isberg-Palm. Klo 18 Iloinen Kanttorin Kööri. Mukaan ovat tervetulleet kaikki, jotka haluavat laulaa, mutta eivät ole vielä löytäneet omaa kuoroa. Kööri kokoontuu joka toinen torstai. Ei ennakkoilmoittautumista.

Muuta

Tule mukaan syksyllä alkaviin ryhmiin. Helsinkiläisille ikäihmisille on tarjolla maksuttomia palvelukeskuksissa kokoontuvia ryhmiä mm. Ystäväpiiri; yksinäisyyttä kokeville Pilke; elämään sisältöä päihteiden sijaan Senioripysäkki; kokemusten jakamista ja uusia ihmissuhteita yli 60-vuotiaille Muistiryhmät; tukea, asiatietoa ja iloista mieltä Ota yhteyttä ja kysy myös muista ryhmistämme. Kamppi, Salomonkatu 21 B, p. 09 310 44548 Kinapori, Kinaporinkatu 7-9, p. 09 310 52919 Koskela, Käpyläntie 11, p. 09 310 45998 Töölö, Töölönkatu 33, p. 09 310 46638

Työmme lähtee sydämestä. Apua kotona elämisen edellytyksiin.

VTKL -kotipalvelut on Vanhustyön keskusliiton omistama kotimainen kotihoitoyritys. Toimimme pääkaupunkiseudulla. VTKL -kotipalvelut on Vanhustyön keskusliiton omistama kotihoitoyritys. Kysy myös ympärivuorokautista läsnäoloa! Toimimme pääkaupunkiseudulla.

Ympärivuorokautinen läsnäolo

Omaishoidon lomitus

Turvapuhelin

Vaatehuolto

Yhdessäolo Hygienia

Asiointi

Ulkoilu

Yhdessä lääkäriin - palvelu

Kotisairaanhoito

Henkilökohtainen apu

Tarkistussoitot

Ravitsemus

Kodin puhtauspalvelut Kotipalvelu

Jalkahoito

Yhteistyö kotihoito- ja kotisairaalatoimijoiden kanssa

Kuntoutus

Lapsiperheiden tuki

Kysy palveluistamme lisää puh. 09 3508 6070 tai

puh. 09 3508 6070

Ilmoittautuminen varhaisnuor ten kerhoihin alkanut 22.8., vapaita paikkoja voi katsoa nettisivuiltamme. Kerhot alkavat viikolla 35. Mikaelin Lastentupa ma 29.8. klo 16. Maksuton vapaahetki vanhemmille. Voit tuoda lapsesi leikkimään ja askartelemaan. Sopii myös vauvoille. Ilm. lastenohjaaja Seija Perttilä, 050 3780 320. Perhekerho päiväkoti Sakarinmäes sä ti 30.8. klo 9.30. Perheiden puuhakahvila Leikkipuisto Mellunmäessä to 1.9. klo 9.30. Taaperostartti Leikkipuisto Kurkimäessä to 1.9. klo 10. Tekemistä ja kokemista taaperotyylillä: potkumoporallia, liikuntaa, muskari, kanoja ja kahvila. Leikkipuisto Kurkimäessä yhteistyössä alueen perhetoimintaa järjestävien kanssa. Maksuton. Uusi kuoro, Mikaelin mieskuoro, harjoittelee Mikaelinkirkossa n. joka toinen ke klo 17.30–20. Kuoroon otetaan uusia laulajia tasokokeen kautta. Ilm. ja tied. kuoronjohtaja Jukka Okkonen, 050 5396 690, jukkaokkonen5@gmail.com.

Kaipaatko sisältöä elämään?

puh. 09 3508 6070

La 27.8.klo 12–15.30 Gospel Helsingin avoin workshop ja koelaulut Meilahden kirkossa (Tuomaankirkkosali). Koe gospelin rytmi ja riemu avoimessa workshopissa, jonka jälkeen voit osallistua koelauluun ja katsoa, sykkiikö sydämesi samaan tahtiin meidän kanssamme. Lisätiedot Nina Pakkanen 050 387 7157 Ma 29.8. ja 5.9. klo 16–18 Meilahden kamarikuoron koelaulut, Meilahden kirkossa. Syyskauden teoksena W. A. Mozartin Requeim. Lisätiedot ja ilm. pete.vuorio@evl.fi

Valokuvauskurssi 7–10 vuotiaille. Kokoontumiset ke 7.9., 21.9. ja 28.9. klo 13.30–15. Kurssilla harjoitellaan kamerankäytön alkeita ja otetaan kuvia valokuvanäyttelyyn, joka avataan Tuomaankirkossa 2.10. Kurssi on ilmainen, ilm. 6.9. mennessä mestat.fi -sivujen kautta. Vetäjänä nuorisotyönohjaaja Anu ”Porkkana” Aalto.

puh. 09 3508 6070

Kirkkovaellus la 3.9. Kokoontuminen Viikin kirkolla klo 12, josta liikkeelle klo 12.15 hautausmaan läpi Pihlajamäen

Seurakunnissa tapahtuu 26.8. – 1.9.

www.hel.fi

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

16 Munkkiniemi  Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, elokuussa ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo  Raumantie 3 Su 28.8. klo 11 Messu, Rinne, Viljamaa. Ke klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho. To klo 16.30–17.15 Lapsikuoron harjoitukset. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla.

Munkkiniemen kirkko  Tiilipolku 6 Ma klo 9.30–11.30 ja to klo 15–16.30 Avoin päiväkerho. Ke klo 15–16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. La 27.8. klo 13 Konfirmaatiomessu (Jeesiöjärven rippikoulu), Hartikainen, Frilander, Valtonen. Su 28.8. klo 13 Konfirmaatiomessu (Taivalmajan rippileiri), Hartikainen, Valtonen.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko  Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–16. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13 ja ke klo 13–16. www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla To 25.8. klo 21 Taiteiden yön konsertti ”Enkeleiden ja sankareiden seurassa”. Pienet, nuoret ja ikinuoret solistit sekä Enkelit ja sankarit -kamariorkesteri Käpylän musiikkiopistosta, joht. Ahti Valtonen. Aulakahvio avoinna. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Su 28.8. klo 10 Messu. Elo, Pelkonen, Helenius. Ma 29.8. klo 9.45. Perhekerho. Klo 18 Lukupiiri. Aihe Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet.

Oulunkylän vanha kirkko  Siltavoudintie 12 To 25.8. klo 19 Taiteiden yön messu ”Kuuntele – meren aallot soivat”. Albekoglu, Pesonen-Kareinen, Tiina Sara-aho, liturginen tanssi, Maija Sihvola ja Tuuli Malve viulu, Adoramus-lauluyhtye. Vapaa pääsy

Käpylän kirkko  Metsolantie 14, p. 09 2340 4222 Su 28.8. klo 12 Messu. Elo, Mäkiö. Pe 26.8. Perheiden tanssituokiot ikäryhmittäin: klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v. ja 10.30–11 0–1v. Perhekahvio. Keski-Vähälä, Korhola. Maksuton, vapaa pääsy. La 27.8. klo 11–16 Siivouspäivän Kirpputori. Myydään käytöstä poistettuja kalusteita, astioita, kirjoja yms. Kahvio. Ke 31.8. klo 18 Naisten kirjallisuuspiiri. Aihe Anni Kytömäki: Kultarinta.

Maunulan kirkko  Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 To 25.8. klo 17–18.30 Sydämen tanssi -ryhmä aikuisille. Yht. 15 krt. Liikkeestä voimavaroja arkeen! Keväällä 2016 aloitettu ryhmä jatkaa ja etsii joukkoonsa uusia ihmisiä. Hinta 25 euroa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Mirva Keski-Vähälä, p. 09 2340 3845. Su 28.8. klo 16 Messu. Albekoglu, Mäkiö.

Seurakunnissa tapahtuu 26.8. – 1.9. Muuta Pyhän tanssin kurssi la 3.9. klo 13–16 Maunulan kirkolla. Sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Hinta 25 e, sisältää välipalatarjoilun. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Tiina Sara-aho, 050 4906 014. Mukana myös pastori Tarja Albekoglu ja kanttori Maija Pesonen-Kareinen. Ilmoittautuminen varhaisnuorten kerhoihin 29.8.–4.9., hsrkyssl.helsinginseurakuntayhtyma.fi/ilmoittautuminen/. Tied. Anni Laurila, 09 2340 5373.

Paavali  Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@ evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: to klo 10–12 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Paavalinkirkko  Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–15, to 18–20 (1.9.–) Su 28.8. klo 10 Messu. Elina Koivisto, Petri Flinck, Seppo Välimäki. Kahvit kirkon pihalla. Ma 29.8. klo 12 Päivärukous Ti 30.8 klo 13–14.30 Pihakahvila. Sateen sattuessa Alasalissa Ti 30.8. klo 16–19 JunnuCafé nuorten tilassa. 1–6 -luokkalaisten oma ilta. Mm. maksuton ateria klo 17, tarkemmat tiedot srk:n nettisivuilta. Ke 31.8. klo 15 Päiväkuoro. Päiväkuoro on mukava varttuneemman väen seurakuntakuoro, joka on usein laulullaan rikastuttamassa Paavalin seurakunnan jumalanpalveluselämää. Uudetkin laulajat: rohkeasti mukaan vaan! Klo 18 Graduale-kuoro on aloittanut toimintansa. Vaativaa ohjelmistoa, mm. J.S. Bachin H-molli -messu. Sovi Seppo Välimäen kanssa koelaulusta. Ke 31.8. klo 18 Kesäillan ehtoollinen. Minna Kumpukallio, Jukka Ahokas. To 1.9. klo 18 Paavalinkirkon Kuoro. Keskikerroksen seurakuntasalissa. Mm. Fauren: Requiem ja Kirkon Musiikkijuhlien 2017 ohjelmistoa. Uusia laulajia toivotaan mukaan! Tiedustelut kanttori Seppo Välimäki puh 09 2340 5432, seppo.valimaki@evl.fi

Keula  Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445 Pe 2.9. klo 9–10.30 Keulan aamu. Aamupalaa tarjolla, avoin kahvila aina perjantaisin.

Muuta To 1.9. klo 18 Lauluilta Vallilan siirtolapuutarhan kerhotalolla. Mukana Juha Valkeapää, Jukka Ahokas. To 1.9 klo 19 Kotiseutupyöräily. Kivi kaupungin puutalokierros n. 19 km. Lähtö Kaisaniemen ravintolan pihalta klo 19. Säävarauksella, omat eväät, ei ilm. Huhtaluhta Naisten brunssi la 3.9. klo 10.30–12 hintaan 10 e / 7 e Klo 12–13.30 KokoNainen – lauluja ja runoja. KokoNainen on neljän naisen

Isä Ruben

esitys, joka sisältää lauluja, runoja ja rukouksia naisen elämään liittyvistä tunteistanaisen tunteista. Ilm. 26.8. mennessä paavali.srk@evl.fi Miesten saunailta 6.9. klo 14.30, lähtö Paavalinkirkolta. Hinta 5 e, ilmoittaudu virastoon viikkoa ennen. Virkistyspäivä Mäntyniemessä ke 14.9., lähtö Paavalinkirkolta 9.30 ja paluu n. klo 17. Mukavaa yhdessäoloa, hyvää ruokaa, sauna mahdollisuus ja pientä ohjelmaa. Hinta 15 e kerätään retken aikana. Ilmoitt. virastoon 7.9. mennessä. Hiili- ja lyijykynäpiirroskurssi tiistaisin alk. 13.9. klo 16–18, yht.10 kertaa. Kuvataiteilija Hanne Kiiverin ohjaa, maksuton ja kaikille avoin. Ilm.5.9 mennessä virastoon. Lapset ja perheet : Muskarit käynnistyvät 29.8. ja 1.9. Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivuilla. Sylivauvat ensimmäisen vauvan saaneille käynnistyvät ti 6.9. klo 10. Avoin perhekerho Keulan aamun yhteydessä Keulassa perjantaisin klo 9–10.30 parittomilla viikoilla alk. 2.9. Kippari-päiväkerhossa on vapaita paikkoja. Kokoontuu ma ja ti 9–11 Keulassa 29.8. alkaen. Lisätietoja mona. juntunen@evl.fi Majakkakerho yli 4-vuotiaille Keulassa sunnuntaisin alk. 11.9. klo 17–18.30 Sunnuntaikerho Itä-Pasilan asukastalolla (os. Topparikuja 2) sunnuntaisin alk. 11.9 klo 17–18

Pakila Hyvän Paimenen kirkko

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

VälKe

Roihuvuoren kirkko

 Välitalontie 71 To 1.9. klo 9.30–11.30 Perhekerho. Kts. tiedot yllä.

 Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ti klo 10–11. Roihutupakahvio tiistaisin klo 12. To 25.8. klo 18.30 From Rags to Riches -pianokonsertti. Australialainen pianisti Adam Gordon Herd esittää jazzin ja klassisen musiikin pianosoitolliset yksityiskohdat. Kuulostaa jazzilta. Ohjelmassa Debussy, Stravinsky, Wiener, Kapustin, Bolcom ja Gershwin. Vapaa pääsy. La 27.8. klo 16 Duo peili – sellon ja kanteleen matka. Konsertti. Seeli Toivio, sello, Hedi Viisma, kromaattinen kantele. Ohjelmassa mm. Pärt, Merikanto, Whittall, Järnefelt ja Bach. Ohjelma 10 e, vapaa pääsy. Su 28.8. klo 10 Messu. Helaseppä, Laaksonen, Filppula. Klo 15 Tunteen paloa -konsertti Kansanmusiikkivaikutteisia sävellyksiä Suomesta ja Espanjasta. Eki Söderqvist, kitara, Jenni Witick, sello. Ohjelmassa mm. Sibelius ja Tarrega. Ohjelma 10/5 e, vapaa pääsy. Ma–ti 29.–30.8. klo 18.30–21 Laulu koulu. Filppula. Ke 31.8. Iltamessu.

Pitäjänmäki  Toimisto: Turkismiehenkuja 4. Auki ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18. P. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi, facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Tyttöjen ja poikien sekä nuorten toiminta: mestat.fi/ pitajanmaki. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue Hele-Elina Saari 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko  Turkismiehenkuja 4 Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous. Ma–pe klo 12–15 Kirkon kesäterassi 31.8. asti. Su 28.8. klo 10 Messu. Kekäläinen, Palm, Heli Kantola. Kirkkokahvit ja messujatkot. To 1.9. klo 10 Perhekerho. Klo 18–19.30 Lasten (50–140cm) syys- ja talvivaatteiden sekä lelujen vaihto tapahtuma.

Pajamäen srk-koti  Pajamäent.14 Ma 29.8. klo 10 Perhekerho. Aikuisen ja lapsen (vauvasta alkaen) yhteinen kerho, jossa laulun, leikin ja yhteisen jakamisen ohella nautimme myös voileipää, kahvia/teetä ja mehua. Ei ennakkoilmoittautumista.

 Palosuontie 1. Bussi 67, HalkoMuuta suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma–to 9–12, p. 09 2340 Esikoisvauvaryhmä on tarkoitettu 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä äideille ja heidän alle 8 kk-ikäisille pappi p. 09 2340 5502. Diakoesikoisvauvoille, jossa leikitään äidin ja lapsen vuorovaikuniapäivystys ti 10–12, p. 09 2340 5552. tusta vahvistaen, kahviSeuraTo 18.8.–su 11.9. ”Näen tellaan ja keskustellaan kunnat näistä”. Vesa Pihlajan muiden samassa näyttely Paimensaverkossa: www. elämäntilanteessa olevien äitien kanslissa. Kuvia – sanoja helsinginseura- sa. Kokoonnumme – kierrätystä. Avoinna tilaisuuksien aikaan. Pitäjänmäen kirkolla kunnat.fi La 27.8. klo 10 Kortiistaisin 30.8. alkaen klo 13.30–15 kahdeksan pirauha 1 rippileirin kertaa. Mukaan mahtuu ilm. konfirmaatiomessu. järjestyksessä 8–10 äitiä lapsenMarita Toivonen, Moona Seppä, Annika Takkula, Jussi Hirvonen ja Ari sa kanssa. Ilmoittaudu lapsityönohj. Häyrinen. Klo 13 Rautavaara 2 ripLeila Väisäselle, p. 040 5190 402, leila.vaisanen@evl.fi pikoululeirin konfirmaatiomessu. Tule mukaan Pitäjänmäen kamaJouni Pirttijärvi, Annika Takkula, Raakel Laaksonen, Ari Häyrinen ja Jussi rikuoroon! Kausi alkaa to 1.9. klo Hirvonen. 18. Kuoroon toivotaan ensisijaisesti Su 28.8. klo 11 Messu. Tiia T uovinen, työikäisiä laulajia. Ilm. kanttori Kylli Lauri Koivisto ja Ari Häyrinen. Aholalle, kylli.ahola@evl.fi, p. 09 2340 Klo 14 Korpirauha 2 rippikoululeirin 5617. Harjoittelemme kerran viikossa konfirmaatio. Jouni Pirttijärvi, Julia torstaisin klo 18–20. Pitäjänmäen Lagerström, Markus Kuisma, Jussi Hirkirkon srk-salissa, 2.krs. Lisätietoja facebook.com/pitskunkuoro. vonen ja Ari Häyrinen. Ti 30.8. klo 9.30–11.30 Perhekerho. Perhekerhoissa leikitään ja vietetään aikaa rennosti yhdessä, ohjelmassa myös mm. askarteluja ja lauluja. Per Seurakuntatoimisto: hekerhot ovat kaikille perheille avointa Tulisuontie 2, ma–ti klo 10–13, ke toimintaa. Klo 18 Green Light kesäklo 14–17.30, to–pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. nuortenilta. Grillailua ja chillailua. Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Markuksen vika kerta! Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö Ke 31.8. klo 17–19 Iltaperhekerho. www.laajaranta.fi Kts. tiedot yllä.

Roihuvuori

Laajasalon kirkko  Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757. Diakoniapäivystys ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Syyskuussa Aulakahviossa Oili Ollankedon öljyväritöitä. Su 28.8. klo 10 Messu. Helaseppä, Laaksonen, Filppula. Tulossa: Sururyhmä läheisen menettäneille. Surun ja ajatusten jakamista, hartaus ja pieni tarjoilu. Kokoontumiset joka toinen torstai 22.9.–17.11. klo 13 kerhosiivessä. Ilmoittautumiset pastori Anja Nurmiselle, p. 050 409 3036. Toisena vetäjänä Nanna Pohjalainen.

Tammisalon kirkko  Väylänrinne 1, p. 09 2340 5715 To 25.8. klo 18.30 Ylistystanssi joka toinen torstai. Mukana Mervi Koski. Pe 2.9. klo 18 Toivon ilta perjantaisin kerran kuukaudessa. Sanaa, ylistystä ja rukousta. Mervi ja Tapani Koski.

Laajaranta  Humalniementie 15, p. 09 2340 5715 Su 28.8. klo 19 Lyhtyjen ilta. Tunnelmallinen iltahartaustilaisuus. Otathan mukaasi oman lyhdyn. Jaani Vilkkilä.

Tuomiokirkko  Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@ evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko  Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su 9–24. Syyskuusta lähtien klo 9–18.  Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa ti ja to, syyskuusta lähtien ma–pe klo 15–17, rippihuone. Pe 26.8. klo 12 Urkuvartti. Viitanen. La 27.8. klo 18 Iltakirkko. Su 28.8. klo 10 Messu. Koski (l), Matti T. Amnell (s), Murto (u,k). Mukana the Europen Society for Ecumenical Research -seminaarin osallistujia. Kirkkokahveilla piispa Irja Askolan tervehdys. Saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Harri Viitanen, urut. Ma 29.8. klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Kappeli. Ti 30.8. klo 11 Prayer During the Day and a Short Presentation of the Cathedral. Klo 12 Päivärukous. Ke 31.8. klo 12 Urkuvartti. Viitanen. To 1.9. klo 12 Viikkomessu.

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Seurakunnissa tapahtuu 26.8. – 1.9.

Prayer. Arkadia International Book shop, Nervanderink. 11. Su 4.9. klo 17 Pop-messu Töölön kirkko. Ti 6.9. klo 10–11.30 Avoin perhekerho Temppeliaukion kirkko. Ke 14.9. klo 18.30 Vapaaehtoisena messussa, Töölön kirkko. Koulutus- ja keskusteluilta kaikille vapaaehtoisille, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan messujen suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen. Lisätiedot Jari Leinonen p. 050 538 2251. Pe 30.9. klo 9–18.30 Omaishoitajien retki Orimattilaan. Hinta 20e sisältää matkat, lounaan, kahvit ja ohjelman. Maksu kerätään bussissa. Ilm. 16.9. menn. 09 2340 6300 klo 10–14, ke klo 14–18.

Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen. Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–17.30.

Diakoniapäivystys Kesällä 2.6.–9.9. ajanvaraus vastaanotolle p. 09 2340 6318. Vastaanotto to klo 10–12.30 kirkkoherranvirastossa, Runebergink. 39 A 7.

Vartiokylä

Keikkailua vuosikymmenien kokemuksella Muusikkoduo Outi & Lee ei laiskottele. Outi Müller ja Leander Müller ovat kiertäneet lähes 29 vuotta ympäri Eurooppaa esittämässä gospelia, folkkia ja etnoa. Keikkapaikkoihin ovat kuuluneet niin pubit, kirkot, koulut kuin vankilat. Kokoonpano soittaa

Johanneksenkirkko

Annankulma

 Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 7730, avoinna ma–pe 10–15 Turvapaikka – SRO:n hengelliset syventymispäivät 25.–28.8. Johanneksenkirkossa ja Temppeliaukion kirkossa: www.sro.fi. La 27.8. klo 10 Turvakaupunki. Raamattutunti. Klo 11.30 Israel-tilaisuus. Klo 14 SRO:n uusien työntekijöiden työhön siunaaminen. Klo 15 Pääjuhla. Puhe: piispa Tapio Luoma. Su 28.8. klo 10 Messu. SRO:n hengelliset syventymispäivät. Äikää (l), Pekka Heiskanen (s), Ingerö (u), Jenni-Kristiina Liiri (k), Gospelkuoro. Ke 31.8. klo 19 Urkukesän päätöskonsertti. Tuomiokirkkoseurakunnan, Kallion seurakunnan ja Johannes församlingin kanttorit.

 Annankatu 14 D Avoin olohuone to klo 11–14 ja pe klo 9–12 Pe 26.8. klo 9–10 Aamupuuro. Klo 19 Sinkkutapaaminen 30–100-vuotialle. Juttuklubi ennen tapaamisia klo 17.45. Ovet avautuvat 10 min. aikaisemmin. Ti 30.8. klo 14.30 Puhutaan suomea -klubi.

Ruoholahden kappeli  Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125 Ke 31.8. klo 18 Kesäillan kerho. Hengellisiä vaikuttajia tällä ja viime vuosisadalla: Leo Meller. Kosonen.

Agricolaliike  Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Nuorisotyö: mestat.fi, facebook.com/stadinlionwings Su 28.8. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Ei messua. Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu. To 1.9. klo 13.30 Torstaipiiri. Akvaario.

Studium Catholicum  Ritarikatu 3 A To 1.9. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Suomenlinnan kirkko

Muuta

 Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126, avoinna ma–su 12–16 Ma 29.8. klo 12 Keskipäivän musiikki. Dom Ensemble.

Omaishoitajien virkistysretki pe 30.9. Orimattilaan. Lähtö klo 9 Senaatintorilta (muut pysäkit Kiasma, Töölö, Kallio ja Paavalinkirkko), paluu n. klo 18.30. Hinta 20 e. Mukaan mahtuu 27 hlöä. Ilm. viim. 16.9. Töölön srk:n virasto p. 09 2340 6300. Järj. Tuomiorovastikunnan srk:n diakoniatyö ja Eteläisen omaishoidon toimintakeskus. Peruutukset viim. 21.9, muutoin ilman lääkärintodistusta 30 euron lasku. Lisät.: Merja Korpela, 09 2340 6204 ja Irma Alander, 09 31074208. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä. Cathedral Shop Tapuli ma–pe 10–17, la 10–15, su 11–15. Kristillisiä lahjatavaroi-

Vanha kirkko  Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20 Su 28.8. klo 14 Elomessu Vanha kirkkopuisto. Liturgit: Kosonen ja Kuoppala, saarna tuomiorovasti Poutiainen, mus. Pulkamo. Soppaa, kahvia ja mehua messun jälkeen. Sateella messu kirkossa. Ti 30.8. klo 12 Päivämusiikki. Pulkamo, urut. Ke 31.8. klo 8 Aamumessu. To 1.9. klo 17–19 Kirkko auki hiljentymistä ja rukousta varten.

muun muassa akustista kitaraa, mandoliinia ja käsirumpuja. Sunnuntaina 28.8. pariskunta esiintyy Arabian nuorisotalolla kello 18. Liput maksavat 5 euroa, ja koko tuotto lahjoitetaan Jordanian pakolaisten hyväksi.

ta ja matkamuistoja Helsingistä, kahvia, virvoitusjuomia ja jäätelöä. Kahvia ja taidetta Café kryptassa ma–la 11–17, su 12–17. avoinna 4.9. asti. Näyttely: Evgeny Mokhorev, Pietarin kulttuuri-insituutti: Saint Petersburg through the angels’ eyes: a view from Saint Isaac´s. Vapaa pääsy. Kahvilavuorossa Cantores Minores -vanhempaintoimikunta. Säännöllinen viikkotoiminta (ilmoitetaan kauden alussa, ei joka viikko) Raamattu- ja rukouspiiri: Heprealaiskirje 1.9. alkaen to klo 16 Vanhan kirkon krypta. Vetäjät: Pertti Husu ja Jyrki Halonen. Koululaisten Olkkari (avoin kerho) ti klo 14–17 Suomenlinnan kirkolla. Tuolijumppa ke klo 9.30 Tuomio kirkon krypta. Kristillisen meditaation ryhmä ke klo 18 Tuomiokirkon kappelin alasali.

Töölö  Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318. Facebook.com/toolonseurakunta.

Temppeliaukion kirkko  Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Pe 26.8. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Su 28.8. klo 10 Messu. Naukkarinen, Launis, Tiitu. Kirkkokahvit. Ma 29.8. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Ti 30.8. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. To 1.9. klo 12 Keskipäivän rukous hetki – Daily Prayer.

 Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

Matteuksenkirkko  Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420 Su 28.8. klo 10 Messu. Pakarinen, Kontio ja Kakkonen. Klo 14 Englanninkielinen messu. Ke 31.8. klo 12–14 Kesäkahvit.

Töölön kirkko

Puotilan kappeli

 Topeliuksenkatu 4, p. 09 2340 6321 Pe 26.8. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri. Ma 29.8. klo 12.15 Posliinikerho Pärinäpirtti. Tuula Setälä p. 050 512 2271. Ti 30.8. klo 12 Diakoniaruokailu. Ke 31.8. klo 14–18 Kirkon kahvila. Klo 17 Rukousetkot. Klo 18 Ehtoollishetki. Hakkarainen, Launis. Klo 18.30 Rukousmessun suunnittelua.

 Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, puotilan.kappeli@evl.fi To 25.8. klo 18 Kappelimessu. Vidgrén ja Kakkonen. Su 28.8. klo 12 Groovaava sadonkorjuujuhlakonsertti. Gospel-jazz yhtye GeeGeeBand ja saksofonisti Joonatan Rautio. Puotilan kartanon pihapiirissä sadonkorjuujuhlat klo 11–15. To 1.9. klo 18 Kappelimessu. Kontio ja Vanhamäki.

Muuta

Vartiokylän kirkko

Pe 26.8. klo 10–11.30 Pappi ja diakoniatyöntekijä Töölön torilla. Su 28.8. klo 18 Virsilauluilta. Soutu stadion. Tiitu. Temppeliaukion kirkon kesäkahvila auki 31.8. asti ma–la klo 9–16.

 Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 Su 28.8. Klo 11 Venäjänkielinen messu.

Tulevaa Pe 2.9. klo 9–12 Avoin perhekerho Töölön kirkko. La 3.9. klo 9 Aamurukous, Morning

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan

pitkäaikainen kokemus VERHOILUPISTE

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

Muuta Keskustelu- ja infotilaisuus Vartio kylän seurakunnan toimitilojen tulevaisuudesta 29.8. klo 18 Vartiokylän kirkko, 30.8. klo 18 Matteuksen kirkko. Tervetuloa saamaan tietoa ja jakamaan ajatuksia!

Seurakunnissa tapahtuu 26.8. – 1.9.

Yhdessä-ryhmä puolisonsa hiljattain menettäneille. Toiminnallinen leskiryhmä on tarkoitettu yli 60-vuotiaille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset diakoni Outi Hämeenkorva p. 09 2340 6414 tai outi.hameenkorva@evl.fi Alakouluikäisten kerhot alkavat viikolla 36. Ilmoittautumiset seurakunnan nettisivuilla. Lisätietoja Johannes Joenpellolta 09 2340 6460. Lapsikuoro ja muskari alkavat 7.9., ota yhteyttä hanna.kakkonen@evl.fi! Tekeekö mielesi laulaa? Kuorot aloittavat toimintaansa syyskuussa. Uusia jäseniä otetaan kaikkiin ryhmiin! Lisätietoja seurakunnan nettisivuilta sekä kanttorilta, Katri Vanhamäki 09 2340 6440 tai katri.vanhamaki@evl.fi.

än Hyv

än eläm koverk ia med

Vuosaaren kirkko  Satamasaarentie 7 Pe 26.8. klo 18 Kuninkaan ilta. Petrus Ahonen ja Libis. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Lapsille oma ohjelma. Su 28.8. klo 11 Messu. Liturgia Arto Huhdanmäki, saarna Tiina Ahonen ja kanttorina Eeva Jurmu. Ti 30.8. klo 19 Metrolla musiikkiin: Veni, Creator Spiritus – Pyhän kosketus. Päätöskonsertissa esiintyvät konserttisarjan järjestäjäseurakuntien

Ma–su 22.–28.8. Tiuku Pennolan Todelliset Supersankarit -valokuvanäyttely esillä Kampin kappelissa. Todelliset Supersankarit -valokuvasarjan tarkoituksena on nostaa esiin turvapaikanhakijalapset, jotka usein jäävät turvapaikanhakuprosessissa byrokraattisten asioiden ja aikuisten hädän taakse. Valokuvat ovat osa Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projektia. Pe 26.8. klo 18 Iltahartaus, Lauluyhtye Res-Mira.

Kehitysvammaistyö

kirkkomuusikot. J.S. Bach, Englund, Satie. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Yhteinen seurakuntatyö

Katukappeli

Seurakuntien talo

La 3.9 klo 10–14 Kirkkokaveri koulutus yhteistyössä Vantaan seurakuntien kanssa Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Kirkkokaveri on kehitysvammaisen henkilön vapaaehtoinen kaveri seurakunnan toiminnassa. Ilm. ja lisätietoa 26.8. mennessä kristiina.tuohimaasalminen@evl.fi tai 050 4334232. To 8.9. klo 18 Seurakuntailta Seurakuntien talolla, musiikki-ilta syksyn sävelten soidessa.

 Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. Ti 30.8. klo 13 Rukouspiiri. To 1.9. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Tommi Vanhanen ja Eeva Jurmu.

 Kolmas linja 22, toimisto p. 09 2340 2538

Perheneuvonta

Vuosaari  Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus: ti, to klo 9–10 p. 09 2340 6518 tai henkilökohtaisesti vain ti klo 9–10 Albatross, Kahvikuja 3, 2. krs

ri, klo 14 tanssia yhdessä King’s Kidsien kanssa. Mukana urbaanit citykanit Unto ja Ulla. Järj. Vuosaaren srk., Ankkuripaikka ja Vuosaaren Vapaaseurakunta. Uusi sururyhmä äskettäin läheisensä menettäneille aloittaa jälleen syksyn alussa Vuosaaren kirkolla, torstaisin klo 17. Kokoontumiset ovat: 29.9., 13.10, 27.10, 10.11., 24.11., 8.12.2016 ja 2.2.2017. Ryhmään voit ilmoittautua su 11.9. mennessä seurakunnan toimistoon ma, ti, to, pe klo 9–13 ja ke klo 14–18 p. 09 2340 6500 tai suoraan ryhmän ohjaajille. Ilmoittautuneille soitetaan ennen ryhmän alkua. Lisätietoja antavat ohjaajat, pastori Johanna Joronen p. 09 2340 5626 ja johtava diakoniatyöntekijä Tuula Mäkinen p.09 2340 6547, etunimi.sukunimi@evl.fi.

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Myrskylintu  Solvikinkatu 11 To 1.9. Klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Muuta La 3.9. klo 11–15 Koko perheen urbaani unelma – Hyvän tekemisen päivä Lohikäärmepuistossa. Satamasaarentie 3. Aasi- ja ponirastastusta, futista, kasvomaalausta, hierontaa, ruokaa pannulta, makkaraa, virvokkeita, keskustelu– ja rukousmahdollisuus, klo 12 trubaduuri Ariel Neulaniemi, King’s Kids -tanssiryhmä, klo 13 muska-

TURVAPAIKKA

Hengelliset syventymispäivät Helsingissä 25.–28.8.2016

www.syventymispaivat.fi

Erityisnuorisotyö Snellu  Toinen linja 8, p. 09–2340 2352, ysk.snellu@evl.fi. Ma 29.8. alkaen klo 17.30 Erosta eteenpäin sateenkaariryhmä. Ke 5.10. alkaen klo 10 Vertaisryhmä 21–30 v. yh-äideille ja lapsille. La 8.10. alkaen klo 10 Taimi-lasten ryhmä on 7–12 v., joiden perheenjäsen on vankilassa. Lisätietoja paivi.hakala@evl.fi / 09 2340 2352 / www.snellu.info

Kampin kappeli  Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi To 25.8. Taiteiden yö Kampin kappelissa. Kappeli on auki klo 22 asti.

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi helsinkiläisille pareille alkaa syksyllä 2016 Helsingin seurakuntien perheneuvonnassa osoitteessa Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki. Kurssi kokoontuu 20.9. alkaen kuutena tiistai-iltana klo 17.15–19.17 ja yhtenä lauantaina 29.10 klo 10–15. Kurssille hakevat parit haastatellaan. Kurssi on osallistujille ilmainen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset helena.toppari@evl.fi. Kurssi-ilmoitus osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi/yhteinentoiminta/apuajatukea/ perheneuvonta.html

Yhteiskunnallinen työ La 3.9. klo 11–14 Kotikulmien yrittäjät tutuiksi Meilahden kirkolla, Pihlajatie 16. Meilahti-seura järjestää perin-

teisen Meilahti-päivän jo kymmenettä kertaa Valpurinpuistossa. Meilahden, Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alueiden yritykset ovat tervetulleita mukaan kirkon pihalla järjestettävään tapahtumaan. Tapahtumassa voit esitellä yrityksesi toimintaa, myydä tuotteita ja palveluita sekä tutustua alueen yrittäjiin ja asukkaisiin. Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautuminen ja lisätietoja tapahtumasta marja.kotakorpi@evl.fi tai 050 594 2374. www.pienyrittäjäntuki.fi To 15.9, 29.9, 13.10 ja 3.11 klo 10–12 Voimavarani yrittäjänä – coaching–vetoinen keskusteluryhmä Seurakuntien talolla Kolmas Linja 22 B. Tervetuloa mukaan keskustelemaan mm. miten tunnistaa ja kehittää vahvuuksiaan ja millaisia haasteita kohtaan yrittäjänä juuri nyt. Ryhmän coachaajina ja keskustelun katalysaattoreina toimivat pastori Marja Kotakorpi ja yritysmentori Merja Carlander. Tapaamiset muodostavat kokonaisuuden, joten varaa kalenteristasi kaikki tapaamisajat. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä marja.kotakorpi@evl.fi tai 050 594 2374.

International Ev. Church Worship Services (in English) every Sunday 10:00, Tammisalo Church, Väylänrinne 1 & 13:00, Mission Church, Tähtitorninkatu 18. Coffee and fellowship after the service. Join us to worship God with people from many nations! Sunday School (10:00 service) for ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. More information on Community Groups, Alpha courses, language courses, deaconal support and other events on www.church.fi.

Pro Fide -yhtye 50 vuotta pe klo 18

Anne Pohtamo-Hietanen piknikillä la klo 17.30

Jukka Norvanto seminaarissa la klo 11.30

Jippu torstaina klo 19.15

Tapio Luoma la pääjuhlassa klo 15

Saara Kinnunen seminaarissa la klo 11.30

Turvaa ja iloa elämääsi. Ohjelmaa Temppeliaukion kirkossa to-pe klo 18-21 sekä Johanneksenkirkossa la-su koko päivän klo 10 alkaen. Lisäksi seminaareja, Suomen pisin pyhäkoulu lapsille sekä sielunhoitoja rukouspalvelu. Kirjamyynnissä syksyn kristilliset uutuuskirjat. Aino Viitasen suora lähetys Radio Deissä lauantaina klo 10-16.30 ja sunnuntaina 10-11.

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Työssäkäyvä opiskelija on ajankäytön mestari Sisustusalan opiskelija Jenna Lindholm: ”On pakko käydä töissä, jos ei halua velkaantua.” Teksti Hanna Antila Kuvat Sini Pennanen

isustusalan opiskelija Jenna Lindholm, 21, aloitti nykyisessä työpaikassaan Hesburgerissa 17-vuotiaana. Aluksi hän oli kassatyöntekijä, nyt vuoropäällikkö Flamingon Hesburgerissa. – Olen vuorossani vastuussa siitä, että kaikki sujuu. Vastuu ei pelota, sillä meillä on tosi mukava työporukka, ja harvemmin mitään ihmeellistä tapahtuu. Työtään hän luonnehtii kiireiseksi. – Siinä pitää todella kestää stressiä. Vuosi sitten tikkurilalainen Lindholm aloitti sisustusalan opinnot Stadin ammattiopistossa. Opiskelukuukausina Lindholm tekee tulorajojen vuoksi enintään 30 tuntia töitä kolmen viikon sisällä. – Pelkkä opintotuki on 250 euroa. Tuntuu siltä, että on pakko käydä töissä, jos ei halua velkaantua. Hesburgerit ovat auki aamuvarhaisesta yömyöhään. Se tarkoittaa vaihtelevia työaikoja ja töitä myös viikonloppuisin. Lindholm kertoo, että myöhään jatkuneen vuoron jälkeen koulussa väsyttää, eikä säännöllisiä harrastuksia voi olla, mutta ainakin työ on vaihtelevaa. Lisäksi opiskelijan aikataulut ja toivomukset työvuoroista otetaan Lindholmin mielestä hyvin huomioon. Työ Hesburgerissa on kaukana sisustusalasta, mutta Lindholm uskoo työkokemuksesta olevan silti hyötyä. – Olen oppinut asiakaspalvelusta todella paljon. Olen myös oppinut myymään ja siitä voi olla hyötyä, jos päädyn vaikka sisustuskauppaan töihin. Sellaisille opiskelijoille, jotka ovat aikeissa aloittaa työnteon opintojen ohessa, Lindholmilla on pari neuvoa. – Kaikilla on omat tapansa selvitä opiskeluiden ja työnteon yhdistelmästä, mutta sanoisin, että kannattaa ottaa sopivasti töitä ja pyrkiä sellaiseen työhön, jossa joustetaan.

Duunissa. Jenna Lindholm aloitti 17-vuotiaana työt Hesburgerissa, jossa hän on edennyt vuoropäälliköksi. Henriikka Kemppisen mielestä matkailualan opinnot ja työ turvatarkastuksessa Helsinki-Vantaalla tukevat hyvin toisiaan.

”

Jos on ahkera, miksei

annettaisi mahdollisuutta ansaita vähän enemmän?” Matkailualan opiskelija Henriikka Kemppinen

Aamu-uniselle tämä ei sopisi: Henriikka Kemppisen työvuorot turvatarkastajana Helsinki- Vantaan lentokentällä alkavat usein aamukolmelta tai -viideltä. Iltapäivävuoro alkaa kahdentoista ja kahden välillä. – Minulle ei ole ongelma kääntää unirytmiä. En katso kelloa, vaan nukun kun nukuttaa, Kemppinen kertoo. 22-vuotias Kemppinen on työskennellyt turvatarkastukses-

sa kolme vuotta, joista vuoden SOL-palveluissa ja kaksi vuotta Airpron palveluksessa. Aloittaessaan hän vietti välivuotta. Nyt hän on opiskellut kaksi vuotta matkailualaa Haaga-Heliassa. – Ajattelin, että lentokenttä voisi olla kiinnostava ja kansainvälinen työympäristö. Opiskellessaan Henriikka Kemppinen tekee töitä sen verran kuin opintotuen tulorajat sallivat. Ensimmäisenä opiskeluvuonna raja ylittyi, ja Kemp-

pinen joutui maksamaan tukia takaisin. – Jos on ahkera, miksei annettaisi mahdollisuutta ansaita vähän enemmän? Työantaja on ymmärtänyt opiskelun tuomat vaatimukset, ja opettajat ovat ymmärtäneet, että joskus työt kutsuvat. Opinnot ovat edenneet normaalirytmissä, ja harrastuksillekin on aikaa. – Ehdin käydä kuntosalilla viisi kertaa viikossa ja joskus lenkillä ja uimassa. Sellaisia harrastuksia

ei voi oikein ottaa, jotka ovat tiettyyn aikaan tietyssä paikassa. Työssäkäyvänä opiskelijana Kemppinen kokee tulevansa ihan hyvin toimeen ilman opintolainaa. Hän asuu yksiössä Porvoossa, jossa vuokrat eivät ole Helsingin tasoa. Kemppinen neuvoo uusia opiskelijoita: – Ei kannata hamstrata liikaa töitä varsinkaan alkuvaiheeseen, sillä opiskelu on uutta ja vaatii totuttelua.

Lähes puolet opiskelijoista käy töissä ■■ Tilastokeskuksen mukaan noin puolet opiskelijoista käy töissä. Opintojen ohessa työskentelevät erityisesti korkeakouluopiskelijat, opintojen loppuvaiheessa olevat ja naiset. Parhaiten ovat työllistyneet yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijat. Suurin osa työssäkäyvistä opiskelijoista tekee jotenkin omaan alaan liittyviä töitä.

■■ Työssäkäyvän opiskelijan on huolehdittava itse, ettei opintotuen tuloraja ylity. Vuosituloraja lasketaan siten, että opiskelijalla voi olla tuloja 660 euroa jokaista kuukautta kohti, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää tai molempia. Jos raja ylittyy ja Kela joutuu perimään opintotukea takaisin, perittävään rahamäärään tehdään 15 prosentin korotus eikä tukikuukautta saa enää takaisin.

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

neniälittereK Jännitys tiivistyy

iispojen on määrä julkaista ensi viikolla selonteko kirkon avioliittokannasta. Jännittää kovasti, mitä sieltä mahtaa tulla. Kirkossa kun elää rinnakkain kaksi ihan erilaista käsitystä siitä, miten uudistettuun avioliittolakiin pitäisi suhtautua. Piispakunnassakin näkemykset ovat kaukana toisistaan. Nyt jänskättää, miten piispat onnistuvat vääntämään ympyrästä neliön, miten venyttävät eri näkemyksistä jonkinlaisen yhteisen kannanoton. Tähän asti on oltu yksimielisiä vain siitä, että ollaan erimielisiä. Vielä jännempää on, mitä oikeasti tapahtuu ensi keväänä, kun laki astuu voimaan. Oikeusoppineet ovat sitä mieltä, että papeilla on oikeus vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja ja pareilla on oikeus tulla vihityiksi myös kirkollisesti. Varmaa on, että joku lähtee tätä oikeuttaan toteuttamaan. Jännää nähdä, kuka lopulta istuu käräjillä, jos piispat yrittävät sen kieltää.

73. vuosikerta

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Paikkoja avoinna

Pääkaupunkiseudun seurakuntien jäsenlehdet, Espoon Esse, Helsingin Kirkko ja kaupunki sekä Vantaan Lauri yhdistyvät vuoden 2017 alusta. Yhdistyneeseen mediaan sisältyy uudistunut verkkomedia sekä joka toinen viikko ilmestyvä uusi Kirkko ja kaupunki -printtilehti, jonka levikki on noin 350 000. Lehdessä on yhteinen osa ja kaupunkikohtaiset vaihtosivut. Lisäksi mediaperheeseen kuuluu suuren suosion saanut jokavuotinen, määräaikainen Jouluradio. Uudistuva Kirkko ja kaupunki hakee vahvaa ja kokenutta

Päätoimittajaa Kirkko ja kaupungista halutaan kehittää maan johtava uskontoa, kirkkoa, elämänkatsomusta ja etiikkaa käsittelevä media. Sen tarkoitus on parantaa pääkaupunkiseudun asukkaiden elämänlaatua vahvistamalla heidän kristillistä ja paikallista identiteettiään. Kirkko ja kaupunki on JSN:n jäsen ja noudattaa sen periaatteita. Toimituksessa työskentelee noin 20 henkeä. Päätoimittaja ja toimitus toimivat Espoon, Helsingin ja Vantaan kirkkovaltuustojen valitseman johtokunnan alaisuudessa. Edellytämme hakijalta soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai muuten hankittua riittävää ammattipätevyyttä, journalistista kokemusta, kirkollisen elämän ja kristillisen uskon tuntemusta, ymmärtämystä monimediallisuudesta, johtamistaitoa ja esimieskokemusta, kykyä kantaa taloudellista vastuuta sekä evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyttä. Eduksi katsomme teologian tuntemuksen, ymmärryksen ja kokemuksen pääkaupunkiseudun ihmisten todellisuudesta, vahvan näkemyksen kirkollisen median roolista, tehtävästä ja tulevaisuudesta, hyvät verkostot kirkossa ja yhteiskunnassa sekä uudelle medialle arvostusta tuovan persoonan ja kokemuksen. Lisätiedot ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta sakasti.fi/tyopaikat. Hakuaika päättyy keskiviikkona 14.9. klo 12.00. Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.1.2017. Tiedusteluihin vastaavat viestintäjohtaja Seppo Simola 09 2340 2231 ja johtokunnan puheenjohtaja Kaisa Raittila 0400 606 979.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lakiasioita

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2273 Lehti ilmestyy torstaisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Asianajajia

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %. Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

TURVAA LÄHEISESI

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen

varatuomari Mirja Kokko

Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Vuokrata halutaan

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

lakimies Katariina Kuusiluoma

Vuokralle tarjotaan

lakiasiantuntija Virpi Mikkonen 040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

Pukinmäki 1h+kk+kph+vh+iso parveke. Heti vapaa.Hyvä sijainti, läh. asemaa. Vuokra 690 e/kk. P. 0405527367 klo 18-20 Huone kaksiosta luotettavalle, myöskin lyhytaikaisesti. P. 044 236 7576.

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. 044-947 0181.

Lauttasaaren kirkossa siviilipalv. työskentelevä 20 v. tupakoimaton mies haluaa vuokrata soluasunnon, kimppakämpän tmv. Varma vuokranmaksu. Samuli 045 1363 174 Savuton ja raitis pariskunta (ekonomi ja näyttelijä) etsii kohtuuhintaista kaksiota/kolmiota 1.9. tai 1.10. alkaen kantakaup. alueelta, mieluiten Ruoholahdesta. 040 766 8766 / Marko ja Ida

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

VÄLITTÄJÄKSI KOKENUT

Anneli Vainioranta ky (A) LKV 43 v kok.

Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

Palkkio

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

1,75%

(09) 753 11 56

mh:sta

Soita 0400 506 079 Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä.

Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa • www.jyrkisaarimaa.fi

YKSITYINEN HELSINKILÄINEN anneli.vainioranta@welho.com

Katutasossa, esteetön sisäänkäynti

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa Tarvittaessa 3kk a aika Toimenpiteen jälkeen teemme korotonta maksu uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

Hannele nurmikari Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner Puh. 050 5151 028 | hannele.nurmikari@kahdeksas.fi Kahdeksas päivä Oy Porkkalankatu 24, 00180 Hki www.kahdeksas.fi

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtori Oy

Kaihdintohtor�

J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Parturi-kampaaja tekee kotikäyntejä koteihin, palvelutaloihin sekä sairaaloihin, vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu. Parturi Kaija puh. 046 660 4393

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

Apua ja opetusta kodin tietokone, älylaite, internet ja tv-ongelmissa, 40 e per käynti, 045 892 8377

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Apin Kotiapu muutot, kalusteiden kokoamiset, remontit, ICT-työt yms. 0400 580 950, api@apinkotiapu.fi

MUUTTOPALVELUA EDULLISESTI, AMMATTITAIDOLLA&KUOLINPESÄT JA TYHJENNYKSET P. 0503095193

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti 050 926 6203

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. www.renoex.fi P. 050 431 0175.

Rakennusala

Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet. Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi Mattojen käsinpesua 10 €/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10 €/Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500 871 148. PS. Olin ennen Hakaniemessä. MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Kauneudenhoitoa Eläkeläisten permanenttipak. 65 €, väripaketti 65 €, leikkaus 18-22 €. Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356 Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm. 50 €) nyt 37 €. Norm.vel.perm. l+ k (55 €) nyt 46 € Tied. 09 639 818.

Myydään hautakiviä

hintaan 49e ja hammasimplantit

alkaen 1595e.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 % Kotisiivousta/ikkunanpesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 691 994 T. Vanari KOTISIIVOUKSET Luotettavasti ja ahkerasti. Seniorisiivous -24 %. puh. 045 638 5774, Mirja

Terveydenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3x30 min hieronta 70 €. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs., p. 040 569 3515

Ostetaan

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna

Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

Ostetaan kuolinpesät. Varastojen, vinttien, autotallien yms. tyhjennykset nopeasti. 044-5588 078

WWW.0502205.FI MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717. REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi

Suoraan kiviveistämöltä Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 Espoon Kivituote, Espoonaukio 7, p. 09 465 650 www.kivituote.com

044 9339 242

www.stickdent.com

Siivouspalveluja

Ostamme kultaesineitä:

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

Teemme myös kotikäyntejä!

Tarjoamme hammastarkastuksen

koruja, kolikoita, harkkoja ja hammaskultaa. Tilaa maksuton myyntipaketti www.nettikulta.fi tai puh. 044 9877 049 (ma-pe 10-17) NettiKulta EILTÄ TILAA MINEN A M IL TI ARVIOIN LLESI! KOHTEE

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Parturi-kampaaja, terveydenhuollon ammattilainen: jalkojenhoito, kotikäyntejä. Elisabeth: 040 595 6843.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805 Kuolinpesät, vintit, varastot ym. kodinirtainta mm. lasia, posliinia, lp-levyjä ym. Käteisellä noutaen. P. 040 751 4464.

SIIVOUSPALVELUT

Kodin siivous, ikkunanpesut, muuttosiivous, remonttisiivous, siivouspalvelut yrityksille

Kodinapu helmi

puh. 040 720 94 20 siivous.helmi@luukku.com KOTISIIVOUS, IKKUNANPESU suomalaiset ammattilaiset ELÄKELÄISALENNUS 10 % kot.väh. 45 % p. 046 950 6793 kotipalvelucarolina.blogspot.fi Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090. IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Seurat HERÄNNÄISSEURAT Ke 31.8. klo 18 Seitsemän seurakunnan körttiseurat, Hvittorpin kurssikeskus, Hvittorpint. 245, (Masala) Kirkkonummi. Kahvit klo 18, seurat n. klo 19. La 3.9. klo 15 ”Silmillä varjo” - Pia Perkiön runoja ja Siionin virsiä sellolla Seuratuvalla Salomonk. 17 D, 2. krs (Autotalo, Kamppi): Aarno Vihantola, lausunta ja Eero Untamala, sello. Ohjaus Riitta Kuusi. Käsiohjelma 10/5 €. Lisätietoja: www.h-y.fi/25-uusimaa

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva

040 680 4057

pirjo.teva@kotimaa.fi

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.valomerkki.fi Esko Jämsä

Viikon vinkki

Kirpputori löytöjä Käpylässä Siivouspäivä tarkoittaa kierrä tyksen ja kaupunkikulttuurin juhlaa. Lauantaina 27.8. kuka vain voi pystyttää oman myyntipis teensä tai tutustua lähialueen kirpputoritarjontaan. Käpylän kirkolla myydään muun muassa huonekaluja, astioita ja kirjoja kello 11–16. Kirpputorin yhteydes sä toimii kahvio. Siivouspäivän muita myyntipisteitä voi etsiä sähköiseltä kartalta osoitteessa www.siivouspaiva.com. Verkko sivuilla voi ilmoittaa myös oman kauppapaikkansa.

Radio&TV YLE Radio 1 87,9 MHz Su 28.8. klo 10 Koulujumalanpalvelus Teljän kirkosta Porista. Virret: 485, 720:1-2, 720:3, 135, 461:1-4, 461:5, 462. Klo 11 Katolinen jumalanpalvelus Pyhän Henrikin katedraalista Helsingistä. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: Pe 26.8. Pastori Sini Ikävalko. Sielunhoidon kouluttaja Sirkku Tukiainen. La 27.8. Pastori Esko Matikainen (Helluntaiseurakunta). Diakoni Veli-Matti Hautala. Ma 29.8. Asiantuntija Tuulia Matilainen. Raamatunlukua. Ti 30.8. Professori Risto Saarinen. Isä Manuel Prado (Katolinen kirkko). Ke 31.8. Rovasti Pirjo-Liisa Kolehmainen. Pastori Ulla Oinonen. To 1.9. Rovasti Kari Pekka Kinnunen. Hiippakuntasihteeri Ari Tähkäpää.

Radio Dei 89 (101,9) MHz Su 28.8. klo 19 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 27.8. klo 15.10 Pisara. Ihmisen todellinen identiteetti löytyy hiljaisuudessa. Laulaja, musiikkipedagogi Pia Skibdahl (1. Kun. 19:11-13). Uusinta ma 29.8. klo 11.05. Su 28.8. klo 10 Jumalanpalvelus Askolan kirkosta. Uusinta ma 29.8. klo 11.10.

Polvet taipuvat Gospel Helsingin kuoronjohtaja Nina Pakkanen varoittaa, että harjoituksissa voi tulla hiki. Teksti Juho Kankaanpää Kuva Tuomo Björksten

uorena Nina Pakkanen omistautui klassiselle musiikille. – Rakastin urkuja yli

kaiken! Urut veivät Pakkasen 1980-lu vun lopussa Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin linjalle ja sen jälkeen kanttoriksi Saksaan. Ham purin ja Reinin alueiden vilkas musiikkielämä miellytti klassisen musiikin ystävää. Saksassa Pakka nen kuuli kuitenkin jotain, mitä ei opetettu Sibelius-Akatemiassa. Konsertissa kuoronjohtaja Angelika Rehaag pani yleisön laulamaan kuoron kanssa. Mu siikillinen vuoropuhelu, call and response, kuului gospeliin. Mu siikista puuttui kirkkomusiikin pönötys ja vakavuus. – Konsertti oli kuin matokouk ku, jonka nielaisin. Vuosituhannen vaihteessa Pakkanen palasi Suomeen. Pian hän lähti perustamansa nuoriso kuoron kanssa Tukholman gos pelfestivaaleille, jossa osallistujat lauloivat ja kuuntelivat gospelia neljä päivää aamusta iltaan. Pakkanen sai gospelkuoron joh

tamiseen oppia amerikkalaiselta konkarilta. – Kyllä kiitos, tätä lisää, Pakka nen kertoo ajatelleensa tyrmisty neenä. Nyt nuorisokuoro tunnetaan nimellä Gospel Helsinki ja sen ri veihin haluaisi enemmän laulajia kuin mahtuu. Kuoronjohtajana Pakkanen opiskelee rytmimusiik kia koko ajan lisää. – Koska ihastuin gospeliin vas ta aikuisiällä, olen edelleen kuin turisti tutkimusretkellä. Meilahden seurakunnan kanttorina työskentelevä Nina Pakkanen kuvailee suomalaista

kirkkomusiikkia hiljaiseksi kii tokseksi. Hänen mukaansa vielä muutama vuosikymmen sitten kirkkokonsertissa ei saanut taput taa. Yleisö ja esiintyjät kunnioit tavat edelleen toistensa rauhaa ei vätkä musisoi yhdessä. Rytmeillä leikitään vähän. – Suomalaisessa hartauselä mässä on ollut pitkä kontrollin kulttuuri, joka on kuitenkin ilah duttavasti muuttumassa. Toki gospelmaista musiikkia on esitetty Suomessa, sillä negro spirituaalit kuuluvat kuorojen vakio-ohjelmistoon. Jaakko Löytyn ja Pekka Simojoen kaltaiset muusikot esittä vät gospelia, mutta Pakkasen mu kaan kappaleet eivät ponnista puu villapeltojen musiikkiperinteistä. Gospel Helsinki ottaa sen sijaan mallia soulin, bluesin ja muun afroamerikkalaisen rytmimusiikin ilonpidosta ja rytmiikasta.

– Suurin osa kuorolaisistamme ei ole afroamerikkalaisia, eikä musiikkimme tarvitse kuulostaa mustalta. Oikealla tekniikalla voimme kuitenkin tavoittaa aitoa fiilistä ja saundia. Pakkanen muistuttaa, että gospel jättää tilaa improvisaatiol le, sillä teoksen muotoa voidaan muokata ja rakentaa vielä esiinty mishetkellä. Ensi lauantaina halukkaat voivat kokeilla gospellaulamista Meilahden kirkossa. Iltapäivän mittaisessa Gospel Helsingin työ pajassa Pakkanen laulattaa osallis tujia yhdessä saksofonisti-pianisti Joonatan Raution ja lyömäsoit taja Sami Koskelan kanssa. Heti tilaisuuden jälkeen järjestetään myös kuoron koelaulut. Pakkanen varoittaa, että päivän aikana voi tulla hiki. – Kysy vaikka kuorolaisiltani!

Poimintoja syksyn kuoroista ■■ Vasta perustettu Mikaelin mieskuoro ja kaikille avoin ja pääsykokeista vapaa Iloinen Kanttorin Kööri harjoittelevat Mikaelinkirkolla. Lisätiedot seurakuntien ilmoituksista alkaen sivulta 14.

■■ Paavalinkirkon Kuorokoulu opettaa laulamisen perustaitoja 13.9. alkaen klo 18–19.30. Ei ennakkoilmoittautumista.

■■ Kuoro koululaisille Lauttasaaren kirkossa keskiviikkoisin klo 15–15.45. Lisätiedot: aino.valojarvi@evl.fi, p. 050 380 3536

■■ Kallion seurakunnan uusi lapsikuoro 7–12-vuotiaille 7.9 alkaen. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 16–16.45 seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28. Lisätiedot: vivika.oksanen@evl.fi, p. 050 4620995

■■ Temppeliaukion lapsikuoro 7–12-vuotiaille 7.9. alkaen keskiviikkoisin klo 16–17. Lisätiedot: miina.meurman@edu.hel.fi

■■ Malmin kirkon kuorot 5.9. alkaen: kuorokoulu klo 17, Missiokuoro klo 17.30, kantaattikuoro klo 18.30. Lisätiedot: heikki.poutanen@evl.fi, 050 584 7269

■■ Kantaattikuoro Vuosaaren kirkossa klo 18 keskiviikkoisin 14.9. alkaen. Lisätiedot: eeva.jurmu@evl.fi, p. 050 438 9831

Lisää kuoroja: www.musiikkiakirkoissa.fi

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Mieli mustana? Seurakunnat tarjoavat keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa.  Krito on kristillinen toipumisryhmä, jossa osallistujat saavat kertoa elämänsä kipukohdista. Ryhmäläiset myös rukoilevat yhdessä. Ryhmä kokoontuu maanantaisin 5.9.–28.11. kello 18–20 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Vetäjinä toimivat koulutetut vertaisohjaajat. Ilmoittautuminen tapahtuu puhelinhaastattelulla 29.8. kello 12 mennessä diakonissa Satu Ahoselle, p. 09 2340 6201.  Depressioryhmä kokoontuu torstaisin 8.9.−27.10. kello 18−19.30 Malminkartanossa, Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Masennuksen kanssa elävien vertaisryhmään mahtuu 12 osallistujaa. Ilmoittaudu viimeistään 31.8. mennessä Aili Raitavuolle, p. 050 3801 258.  Vapaaehtoisena toimiva psykoterapeuttiopiskelija tarjoaa matalan kynnyksen maksutonta keskusteluapua Lauttasaaren kirkolla keskiviikkoisin kello 16.30−20. Varaa aikasi ennakkoon kirkkoherranvirastosta, p. 09 2340 4300 tai lauttasaari. srk@evl.fi.

Ei askelsarjoja. Gospel Helsingin kuoronjohtaja Nina Pakkanen kertoo, että pieni liike auttaa laulamisessa ja rytmin tuntemisessa.

Irja Askola vierailee Kalliossa Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola on lauantaina 27.8. kello 18 mukana toimittamassa Ekumeenisen Karmeliittayhteisön mietiskelevän rukouksen messua Kallion kirkossa. Kello 17−17.30 halukkaat voivat ripittäytyä yksityisesti. Messun jälkeen karmeliitat tutustuttavat yhteisön toimintaan teekupin äärellä.

Arabian Olkkari kutsuu käymään

Gospel Workshopin avoin työpaja ja koelaulut lauantaina 27.8. klo 12–15.30 Meilahden kirkolla Tuomaankirkon salissa, Pihlajatie 16. Sunnuntaina 30.10. Cirkon Solmu-salissa järjestettävään työpajaan voi ilmoittautua tapahtuman Facebook-sivuilla 3.10. mennessä.

Elomessu Vanhassa kirkkopuistossa

Musiikkia kirkoissa

Perinteistä Elomessua vietetään sunnuntaina 28.8. kello 14 Vanhassa kirkkopuistossa. Messussa palvelevat tuomiorovasti Matti Poutiainen, kappalaiset Maija Kuoppala ja Seppo S. Kosonen sekä kanttori Risto Pulkamo. Kaatosateen yllättäessä messua vietetään Vanhassakirkossa.

Perjantai 26.8. Musiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Harri Viitanen, urut. Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Lauluyhtye Res-Mira. Pop up -kaupunkiklasaria klo 18 Vanhassakirkossa. Kamus-kvartetti: Jukka Untamala, viulu, Terhi Paldanius, viulu, Jussi Tuhkanen, alttoviulu, Petja Kainulainen, sello. Esa-Pekka Salonen: Homunculus; György Ligeti: Jousikvartetto nro 1 Metamorphoses nocturnes; Benjamin Britten: Jousikvartetto nro 3. Järj. Helsingin Juhlaviikot. Liput 11,50−17,50 e, ticketmaster.fi. Urkukonsertti klo 19 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1, Espoo. Hans Uwe Hielscher, Saksa, urut. Bédard, Jongen, Rheinberger, Kee. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Parisuhde paremmaksi Kirkko Helsingissä tarjoaa tukea parisuhteisiin.  Meidän suhde?! -kurssilla pohditaan, kuinka parantaa tai pitää yllä hyvää parisuhdetta. Kurssi kokoontuu lauantaisin 10.−24.9. kello 8.30−12 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa. Kurssin vetävät Kasper Valtakari ja Tuula Tynjä sekä ilmaisutaidonohjaajat Anu Vilhunen ja Mikko Vilhunen. Maksuttomalle kurssille mahtuu kuusi paria. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 31.8. mennessä Mia Malmille, mia. malm@evl.fi.  Tunnekeskeisellä parisuhdekurssilla tarkastellaan parisuhteen vuorovaikutusta ja sen taustalla vaikuttavia tunteita. Kurssi kokoontuu tiistaisin 20.9.−18.10. kello 17.15–19.15, lauantaina 29.10. kello 10−15 ja tiistaina 1.11. kello 17.15–19.15 Seurakuntien talolla, Kolmas linja 22. Ohjaajina toimivat perheneuvoja, psykologi ja psykoterapeutti Helena Toppari ja pastori, psykoterapeutti Juha Petterson. Kurssille mahtuu kahdeksan helsinkiläistä paria. Hakijat haastatellaan ennen kurssin alkua. Kurssi on maksuton, mutta osallistujat hankkivat itse kurssilla käytettävän kirjan. Ilmoittautumiset Helena Topparille, p. 050 5727 409 tai helena. toppari@evl.fi.

Lauantai 27.8. Sellon ja kanteleen matka klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Duo Peili: Seeli Toivio, sello, Hedi Viisma, kantele. Mm. J. S. Bach, Järnefelt, d’Ambrosio, Frescobaldi, Whittall. Ohj. 10 e. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Santeri Siimes, urut. Jean-Adam Guilain: Suite du quatrième ton pour le Magnificat; Louis-Nicolas Clérambault: Suite du premier ton. Viapori Jazz klo 20 Suomenlinnan kirkossa. Jukka Perko, saksofonit, Tapani Rinne, saksofonit. Järj. Viapori Jazz. Liput 25 e, ticketmaster.fi.

Sunnuntai 28.8.

Pyhän tanssin kurssi Alppilassa Tiina Sara-aho ohjaa pyhää tanssia Alppilan kirkon kappelissa 29.−30.8. kello 17−20. Kurssi maksaa 40 euroa. Ohjaaja antaa lisätietoja, p. 050 4906 014 tai saraaho@gmail.com. Ilmoittautumiset p. 09 2340 3611 tai kallio. srk@evl.fi.

Menokasvo: Nana Honkasalo

Suklaapaloja patonkiin Suomenlinnan kirkon Olkkari kutsuu koululaiset tiistaisin leikkimään. Mitä kaikkea teette, nuorisotyönohjaaja Nana Honkasalo? – Askartelu on suosittua, ja joskus myös pelaamme lautapelejä tai pingistä. Suosikkileikissä kaikki valot sammuvat, ja lapset juoksentelevat kiljuen ympäri pimeää kryptaa. Yksi lapsista raahaa muovista mopoa perässään ja yrittää osua pehmeällä pallolla karkuun juokseviin. Koululaiset ovat keksineet leikin aikoja sitten ja opettaneet sen aina eteenpäin. Mistä mopo on ilmestynyt? – Se on taaperoiden lelu, mutta koululaiset ovat ottaneet sen omakseen. Iltahartauden ja välipalan lisäksi ohjelmaan kuuluu leipomista. Mitkä ovat koululaisten suosikkireseptejä? – Kaikki suklaata sisältävät, kuten triplasuklaamuffinit. Suklaapatonkia toivotaan yhä uudelleen. Paistetun ja halkaistun patongin väliin työnnetään sulavia suklaapaloja. Järjestätte myös kilpailuja. Mistä kaikesta kisailette? – Viikon skabassa kilpailemme kaikissa pöljissä lajeissa. Kisaamme esimerkiksi siitä, kuka huutaa pisimpään yhdellä hengenvedolla tai siitä, kuinka monella vasaraniskulla naula uppoaa puuhun. Se sujuu hyvin, kunhan kaikille ei anneta yhtä aikaa vasaroita! Talvella ja keväällä kaikki osallistujat saavat palkinnon. Juho Kankaanpää Koululaisten maksuton Olkkari tiistaisin klo 14–17 Suomenlinnan kirkolla, Suomenlinna C 43. Ei ilmoittautumista. Toiminta jatkuu marraskuun loppuun.

SIRPA PÄIVINEN

Harjoitukset vastaavat salitreeniä, ja siksi vaihtopaita on tarpeen. Puheet treeneistä saattavat tuoda mieleen komediaelokuva Blues Brothersin, jossa soullaulaja James Brown tanssittaa kirkkokansan läkähdyksiin. Liikkumisella on kuitenkin käytännönläheinen tehtävä, eikä se tähtää tanssiin. Pakkasen mukaan pieni liike panee laulajan hengittämään normaalisti ja rentouttaa pallean. Siksi laulu soi paremmin. – Kuorolaiset eivät tee monimutkaisia askelsarjoja. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, että laulaja oppii tuntemaan rytmin kehollaan. Kokeminen lähtee siitä, että polvet taipuvat. Rytmi myös yhdistää kuorolaisia. – Yhteisen pulssin löytäminen tekee ihmisille hyvää. Kuoronjohtajan mukaan hänen lempikappaleensa Call Him Up kasvaa kuin säveltäjä Joseph Ravelin orkesteriteos Boléro. Pakkasen mielestä eri tyylilajien välille onkin turha vetää tiukkoja raja-aitoja, sillä klassisen musiikin ystävä voi oppia paljon rytmimusiikista. – Call Him Up kuulostaa ikiliikkujalta! Se ei vaikuta loppuvan koskaan.

Paavalin seurakunta tuo muiden toimijoiden kanssa kaupunkiolohuone Olkkarin kauppakeskus Arabiaan. Avajaisia vietetään torstaina 1.9. alkaen kello 9. Ei-kaupallisessa Olkkarissa voi viivähtää juttelemassa, lukemassa, työskentelemässä, opiskelemassa tai leikkimässä. Lisätietoja osoitteesta facebook.fi/ olkkari.

Menovihjeet

Groovaava sadonkorjuujuhlakonsertti klo 12 Puotilan kappelissa. Gospel-jazzyhtye GeeGeeBand, Joonatan Rautio, saksofoni. Luvassa popahtavaa jazzia ja jazzahtavaa poppia. Virren voimaa kirkkokahveilla messun jälkeen noin klo 13 Myllypuron kirkolla. Yhteislaulua, laulattajana Pirkko-Liisa Kuikanmäki. Sellon ja kanteleen matka klo 14 Huopalahden kirkossa. Duo Peili: Seeli Toivio, sello, Hedi Viisma, kantele. Mm. J. S. Bach, Järnefelt, O. Merikanto, Pärt, Whittall. Ohj. 10 e. Tunteen paloa klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Kansanmusiikkivaikutteisia sävellyksiä Suomesta ja Espanjasta. Eki Söderqvist, kitara, Jenni Witick, sello. Mm. Sibelius ja Tarrega. Ohj. 5 / 10 e. Hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Arabian nuorisotalolla, Arabianpolku 1 A 2. Outi & Lee. Rakkauden korkeaveisua ja luomulauluja Luojan kunniaksi. Gospelia, etnoa ja folkia. Liput 5 e, tuotto Jordaniassa olevien pakolaisten hyväksi. Kitaramusiikkia ja liediä kitaran säestyksellä klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Teuvo Taimioja, kitara, Emma Ilona Mustaniemi, sopraano. Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie 4. Kanttori Leena Tiitu laulattaa toivevirsiä, pastori pitää hartauden. Helsingin Juhlaviikkojen päätöskonsertti klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Kasmir Uusitupa, viulu, Terhi Paldanius, viulu, Jukka Untamala, viulu, Leena Jaakkola, viulu, Hanna Parviainen, viulu, Riina Piirilä, alttoviulu, Jussi Tuhkanen, alttoviulu, Joona Pulkkinen, sello,

Lauri Kankkunen, sello, Inka Saavalainen, sello, Lauri Tanskanen, lausunta. Dmitri Šostakovitš: Preludi ja scherzo jousioktetille; Pjotr Tšaikovski: Muistoja Firenzestä; Arnold Schönberg: Verklärte Nacht. Liput 11,50−17,50 e, ticketmaster.fi. Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Erica Back, laulu, Aura Go, piano. Schubert, Brahms, Debussy, Sibelius. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Harri Viitanen, urut. Ohj. 7 e.

Maanantai 29.8. Musiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Keskipäivän musiikki klo 12 Suomenlinnan kirkossa. Lauluyhtye Dom Ensemble. Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Juhani Romppanen, urut. Ohj. 7 e.

Tiistai 30.8. Musiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Risto Pulkamo, urut. Metrolla musiikkiin -päätöskonsertti klo 19 Vuosaaren kirkossa. Veni, Creator Spiritus – Pyhän kosketus. Konserttisarjan järjestäjäseurakuntien kirkkomuusikot. J.S. Bach, Englund, Satie. Ohj. 7 e.

Keskiviikko 31.8. Musiikkia vierailijoille klo 10–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Harri Viitanen, urut. Duo Emilia Lajunen ja Suvi Oskala klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Suomalaista kansanmusiikkia juurevasti kahdella viisikielisellä viululla. Kaipausta ja karnevaalihumua klo 19 Ackté-klubilla, Kallion kirkon eteläpääty. Tarmo Rajamäki, piano. Robert Schumannin Karnevaalikuvia Wienistä ja Edvard Griegin mietteliäs Balladi. Järj. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Urkukesän päätöskonsertti klo 19 Johanneksenkirkossa. Tuomiokirkkoseurakunnan, Kallion seurakunnan ja Johannes församlingin kanttorit. Ohj. 7 e.

Torstai 1.9. Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Yhteislaulua. Kahvit klo 13.30. Yhteislaulua klo 18 Vallilan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Elisabeth Kochin tie 1. Mukana kappalainen Juha Valkeapää ja kanttori Jukka Ahokas. Luentokonserttisarja Parsifal – Myötätunnosta tietoisuuteen Osa 1 klo 19 Ackté-klubilla, Kallion kirkon eteläpääty. Pianisti ja korrepetiittori Pekka Asikainen johdattelee yleisöä Richard Wagnerin musiikkidraaman, Parsifalin, saloihin. Oopperalaulajat esittävät otteita teoksesta. Järj. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e.

Vapaa pääsy, jos lipun hintaa ei ole mainittu. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja saa osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi.

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 25. elokuuta 2016 Numero 31

Siis: kesäisen lämmin kiitos kaikesta vieraanvaraisuudesta. Kauniita syyspäiviä kaikille, myös kanssakulkijoille. Kesätintti

Hautakuulutuksesta täytyy ilmoittaa myös haudalla Kiitos Eija Sahalle ja Gunilla Nevalaiselle (Kirkko & kaupunki 11.8. ja 18.8.) palautteestanne koskien hautojen kuulutusmenettelyjä. Hautojen kuulutusmenettelyjen yhteydessä selvitämme hautaan haudattujen vainajien omaisten yhteystietoja ja lähestymme heitä kirjeitse. Kaikkien omaisten tietoja ei kuitenkaan saada selville. Näin ollen hautakuulutuksesta ilmoitetaan myös haudalle laitettavalla ilmoituksella.

edellytyksiä ja fysiikan lakeja, jotka maapallolla ovat käytettävissä. Näin olympialaisten aikoina tulee sekin mieleen, että luomakunnan Herran voi olettaa seuraavan maailman tapahtumia ja ihmisten edesottamuksia samalla tavalla kuin me televisiossa seuraamme Riossa tapahtuvia urheilukilpailuja. Hänkin arvostanee hyvään tulokseen yltänyttä tai muuten parastaan yrittänyttä urheilijaa, mutta suhtautunee paheksuvasti kiellettyjen aineiden käyttämiseen kilpailutuloksen parantamiseksi. Hänen mukaansa ihmisten tuleekin noudattaa tapoja, kuten reiluutta kaikessa kilpailutoiminnassa. Niin myös elinkeinoissa. Monista muista ihmiseltä edellytettävistä tärkeistä ominaisuuksista voidaan todeta filosofi Platonin lausahdus: ”Ole aina ystävällinen, sillä jokaisella on itselläänkin kova taistonsa.”

Risto Lehto hautaustoimen päällikkö

Maailma tarvitsee rakkautta

Maailma tarvitsee rakkautta enemmän kuin koskaan historiansa aikana. Rakkauden välityksellä leviävä ihmisten välinen vuorovaikutus auttaa koko ihmiskuntaa selviämään edessä olevista maailmaa ravistavista haasteista. Rakkaus avaa silmämme huomaamaan sen kauneuden ja koskemattomuuden, joka meitä ympäröi. Rakkaudettomuuden keskellä elävät ihmiset tarvitsevat eniten juuri nyt sitä empatiaa, joita meillä on toisillemme jaettavana. Rakkautta, kykyä välittää tunteita ei voi opettaa, se pitää jokaisen löytää itsestään. Miten moni lapsi maailmassa voisi paljon paremmin, jos hän olisi saanut elämäneväikseen rakkautta, halauksia ja välittämistä. Voimme vain toivoa, että kaikkivoipa rakkaus ja myötätunto toisiamme kohtaan lisääntyisi. Lämmin kosketus auttaa selviämään elämässä pitkälle. Ole sinä se lähimmäinen, joka koskettaa ja vie meitä eteenpäin.

Ville Ranta

Birgitta Wulf-Luhtanen Kemiönsaari

Omaksi kuvakseen loi Totuuden ja propagandan rajat

Eero Oulasvirran kirjoitusta (Kirkko ja kaupunki 4.8.) oli mukava lukea. Olen samaa mieltä, että jo ennen alkupamausta on ollut olemassa käsite, jota Jumalaksi nimitämme. Kirjoittaja pitää myös sitä realistisena, että Hän loi meidät evoluution myötä ”omaksi kuvakseen”, kuten Raamatussa mainitaan. Tämä näyttäisi olevan sopusoinnussa ihmisen käytännön elämän kanssa, sillä monet ihmisen toiminnat varmaan muistuttavat Jumalan omia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi arkkitehdin ja rakennusmestarin taidot. Ihminen rakentaa taloja, teitä ja siltoja, mutta se ei olisi mahdollista ilman niitä ympäristön antamia moninaisia

Tervehtikää vastaantulijaa!

Tänä kesänä pyrin tervehtimään kaikkia vastaantulijoita, kun kävelen lähiössäni. ”Jos aina törmää samaan ihmiseen kadulla, alkaa pidemmän päälle tervehtiä, vaikka ei tiedä tämän nimeä”, kuten varapormestari Sinnemäki neuvoi Ultra Bran kappaleessa. ”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!” (Lk. 13:35) – näin sanomalla saamme nähdä Vapahtajamme. Jos kuitenkaan emme saa vastausta, rauhantoivotus palaa takaisin meille (Mt. 10:13). Siispä rohkeasti tervehtimään! Kaihsu Tai Helsinki

Auttaminen kuuluu yhteiskunnalle

Eira Serkkola kirjoitti pääkirjoituksessa (Kirkko ja kaupunki 18.8.) hyvin kirkon tämän päivän diakoniatyöstä. On hyvä, että esille nousi se, että diakoniatyö on ollut aina osa kristillisen kirkon toimintaa. Kun luodaan uutta hyvinvointia, on tärkeää, että mahdollisimman moni pääsee osaksi sitä. Jos nyt pystymme huolehtimaan niistä vähävaraisista perheistä, joissa on eri syistä pahoinvointia, niin pystymme ehkäisemään perheen lasten syrjäytymistä tulevaisuudessa. Olen itse tutkinut syrjäytymistä ja nähnyt paljon pahoinvointia. Olen samaa mieltä Serkkolan kanssa siitä, että juuri yhteiskunnan tärkein tehtävä on myös tulevaisuudessa huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. Kukaan ihminen ei voi hyvin sellaisessa yhteiskunnassa, missä on paljon pahoinvointia. Kaikkien ihmisten arvon on aina oltava yhtä suuri, eikä kukaan ihminen ole toista huonompi, vaikka olisi jollain tavalla epäonnistunut omassa elämässään. Mika Lille Helsinki

Valomerkissä pinnalla

Interreilaaminen on yhä suosittua – nyt matkaan lähtevät myös eläkeläiset Teksti Tarmo Ylhävuori

Vajaa kuudesosa suomalaisista on käynyt Interrail-matkalla. Edes halpalennot eivät ole romahduttaneet reilaamisen suosiota, vaan Suomesta lähtee vuosittain tuhansia repun kanssa rautateille.

Lue koko juttu osoitteessa www.valomerkki.fi/ aiheet/elama

THINKSTOCK

tut alueet sekä Itä-Jerusalemissa sijaitsevat juutalaisille pyhät paikat, Itkumuurin ja Temppelivuoren. Tamara Tuumisen mielipidekirjoitus (KirkTällä hetkellä Juudeassa ja Samariassa on ko ja kaupunki 16.6.) sai Erkki Walleniuksen juutalaisten asutuksia. Se on totta. Kysyi(Kirkko ja kaupunki 7.7.) kysymään, ”miten sinkin: Miksi Israelin rajojen sisällä saa asua voi olla mahdollista, että israelilaisten veri yli 1,5 miljoonaa arabia, mutta Juudeassa olisi pyhempää kuin palestiinalaisten.” ja Samariassa ei saisi asua juutalaisia? On Siihen voidaan vastata, ettei kenenkään veri ironista, että Juudean, josta sana juutalainen ole muita pyhempää. Tuuminen nimenon lähtöisin, pitää olla täysin ”judenfrei”. omaan toi esiin sen, että keneen tahansa Niin sanotut ”miehitetyt alueet” ovat itse siviiliin kohdistuva verinen väkivalta on terasiassa kiistanalaisia alueita. Israelin hallitus roria riippumatta siitä, millaisia ”aatteita” on tehnyt useita ehdotuksia suorista neusen takana on. votteluista Palestiinan autonomian johdolle, Walleniuksen kirjoituksesta paistavat mutta jälkimmäiset eivät suostu istumaan läpi median kylvämät propagandan saman pöydän ääreen. Molempien siemenet. Väite, että israelilaiset kansojen turvallisuus voidaan Jatka ”lähes päivittäin hyökkäävät taata vain ja ainoastaan suorien keskustelua palestiinalaisten kimppuun”, neuvottelujen tuloksena. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos on fakta, eikä propagandaa. verkossa Felix Noibar palestiinalaiset aloittavat www. VOIS (Voice of Israel esimerkiksi kivien heittämivalomerkki.fi in Scandinavia) ry sen, israelilaisten sotilaiden tehtävänä on suojella itseään ja omia siviilejä. Israel ei miehitä Kiitos hienoista mitään aluetta, koska se jo vuonna kesäkahviloista 2005 vetäytyi kokonaan Gazasta. Sotilaiden Yksi kesätraditioni on nyt jatkunut kuudetta läsnäolo Juudeassa ja Samariassa on säädetkesää. Siihen kuuluu käydä kerran kesässä ty Oslon sopimuksessa vuonna 1993. Kansiellä, täällä ja tuolla eli Käpylän, Maunulan sainvälisen lain mukaan miehitys tarkoittaa ja Oulunkylän kirkkojen kesäkahviloissa. toisen valtion alueen valtausta. Juudea ja Kahvilaohjelmat ovat mietittyjä, mielenSamaria eivät kuitenkaan kuuluneet mihinkiintoisia ja varmasti sydämestä toteutetkään valtioon, vaan ovat olleet aikaisemmin tuja; huikean paljon lahjakkuutta tuottaa Osmanien imperiumin osia ja sittemmin toisille iloa, ja yhteislaulut tukevat terveyttä. kuuluneet Britannian mandaattiin. Muistan esimerkiksi ensimmäisen kesäkahItsenäisyyssodan aikana 1948 juuri pevilakäynnin Maunulan kirkossa. Kirkkokuorustettu Jordania hyökkäsi toiseen nuoreen ron tukemana yhteislaulu raikui komeasti. valtioon, Israeliin, ja miehitti edellä maini-

Harry Blässar