K&k 2016 nro 33 (8.9) by Kirkko ja kaupunki

www.valomerkki.fi

Numero 33

Torstaina 8. syyskuuta 2016

Naiset auttavat naisia yrittäjiksi » 22 – 23

MICHELANGELO / ESKO JÄMSÄ

Näkökulmia pelastukseen Mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen? Mitä oikeastaan on pelastus? » 12 – 13

Kirkollinen avioliitto säilyy entisellään » 4 – 5 Somesienestäjä menee metsään » 8 Kullan kalliit kodit » 8 – 9

Myös hiljaisuus voi ravita uskoa ja toivoa » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

” Numero 33

Lainasanat

Kyllä monet asiat kiinnostavat, mutta tässä iässä terveys asettaa sellaisia rajoja, että ei kannata kovin paljon suunnitella. Ei enää niin sanotusti kannata ostaa vihreitä banaaneja, eivät ne ehdi kypsyä.”

8.9.2016

Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Antti Eskola, 82, pohtii sivulla 7

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

THINKSTOCK

Pääkirjoitus

Vähemmän vahva usko

Rukous Jumalani! Katso, mitä tapahtuu Syyriassa ihmisille, tuotantolaitoksissa eläimille ja metsille ja merille ympäri maailmaa. Miksi olet meidät hylännyt? Et vastaa mitään, kuten et vastannut hänellekään, joka ristillä sinua huusi. Jään odottamaan.

onen suomalaisen usko ei ole kovin vankka ja vakaa. Pikemminkin se on usein toivomista kuin lujaa uskomista. Ehkä on jotain tämän näkyvän todellisuuden ulko- tai yläpuolella, joku korkeampi voima. Ei oikein aina jaksa uskoa, että on jotakin rajan toisella puolella, mutta jonkinlainen toivo siitä kuitenkin elää. Professori Antti Eskolan sanoin: Mahtaako kaikki sittenkään päättyä kuolemaan. Perinteinen kirkollinen tai kristillinen kielenkäyttö on monelle melko vierasta. Puhe syntien sovituksesta ja lunastuksesta tai pelastuksesta ei oikein sovi omaan suuhun. Ei haluta olla lampaita, joita paimen johdattaa. Silti moni pohtii elämänsä mielekkyyttä tai suhdettaan kuolemaan, Jumalaankin. Tai ainakin joskus lähtee kohti sitä Korkeampaa huokaus ja pyyntö vaikealla tai sitten kiitos hyvällä hetkellä. Kirkon elämä on puhepainotteista. Ja se puhe on useimmiten perinteistä kirkollista tai kristillistä kielenkäyttöä, joka jää sangen suurelle joukolle etäiseksi. Lähemmäksi pyhiä tuntoja monet pääsevät hiljaisuuden tai erilaisten taidekoke-

musten kautta. Niissä Jumalan ja ihmisen välillä ei ole toisen ihmisen vieraannuttavia sanoja. Jotain tämän päivän kaupunkilaisen uskosta kertoo muun muassa kirkon musiikkitilaisuuksien suosio. Samoin Kamppiin muutama vuosi sitten rakennetussa hiljaisuuden kappelissa käy edelleen sankoin joukoin väkeä. Jollakin tavalla kirkko ehkä onnistuu tukemaan niidenkin ihmisten hengellistä elämää, joiden usko ei ole kovin vahva tai perinteiseen kirkolliseen puheeseen sidottu. Ei sanoista ja puheesta silti pidä kokonaan luopua. Parhaimmillaan nekin toimivat kuin taide tai hiljaisuus, virittävät ihmisen ajatuksia ja tunteita kohti elämän ydintä ja Jumalan läheisyyttä. Kunhan sanoista ei tule kahleita ja vaatimuksia, joiden mukaan vain tietyt lauseet kuittaamalla olet oikea kristitty. Tämän lehden yhdeksi tehtäväksi on oikein kirkkovaltuuston päätöksellä määritelty aineksien antaminen uskonnolliseen ja elämänkatsomukselliseen pohdintaan sekä henkilökohtaisen hartauden harjoittamiseen. Kelpaisikohan tällainen muotoilu myös yhdeksi koko kirkon tehtäväksi? Siihen voisi vielä lisätä, että erityisenä tehtävänä on tukea niitä, joilla on vähemmän vahva usko. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Viha, loppumaton viha tukeuttaa kaiken sydämen riemun.

Jossain vaiheessa tunsin pienen hetken vihaa koko maailmaa kohtaan, mutta sitten tajusin, etten oikein tiedä, kenelle olisin vihainen. Mieluummin nojaan siihen hyvään, mitä oli. Minähän rakastin niin paljon, että annettavaksi jäi nimenomaan rakkautta, ei vihaa.

Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan, rakkaus peittää paljotkin rikkomukset.

Suomalainen kirjailija Aleksis Kivi (1834–1872)

Näyttelijä, laulaja Vuokko Hovatta kertoo puolisonsa kuolemasta, Me Naiset 1.9.2016

Sananlaskujen kirja 10: 12

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kunnon lenkki. Kirkkovaeltajat lähtivät Viikin kirkolta lauantaina puoliltapäivin. Tapanilaan mukana jaksaneet pääsivät 16 kilometriä ja kuutisen tuntia myöhemmin. – Eteenpäin, ylöspäin ja sisäänpäin, vuosaarelainen Lea Purhonen (edessä oikealla) kuvaa tapahtuman henkeä.

Pieni pyhiinvaellus viinitilkan voimalla Kirkkovaellus Viikistä Tapanilaan yhdisti liikunnan ja mietiskelyn. Toimittaja sai rakot jalkoihinsa. Teksti Salla Ranta Kuva Esko Jämsä

almin kirkkovaellusreitti on alkanut lauantaina Viikistä ja kiemurrellut Malmin lukuisten kirkkojen kautta naapurikaupungin puolelle. Tulen mukaan toiseksi viimeisellä etapilla, joka lähtee Vantaan Pyhän Laurin keskiaikaisen kivikirkon pihalla sijaitsevalta modernilta kappelilta. Pyhän Laurin kirkon takana on hiljaista. Moottoritien ja peltojen välissä pääsee aikamatkalle menneille vuosisadoille: punamultainen kirkonkylämiljöö on säilynyt vuosisatojen takaisessa asussaan Tammiston ostosalueen kupeessa. Sataa vettä, kirkkovaeltajia ei näy. Suositun vihkikirkon piha täyttyy häävieraista. Älypuhelimen navigointiohjelman neuvomana lähden etsimään vaeltajia heidän reitiltään Keravanjoen toiselta puolen. Reitti on kuusitoista kilometriä pitkä. Sen varrelle osuu kaksi hautausmaata ja kuusi kirkkoa, joista jokaisen luona on luvassa tauko, pientä välipalaa ja matkanjohtajan repusta vähän viiniä. Maisemat ovat mahtavat. Hanhet lentävät auroina peltojen yllä, syyskesä on parhaimmillaan.

Tavoitan vaeltajat lopulta hyväntuulisina värikkäissä sadevarusteissaan Tapanilasta, jossa he etenevät kohti viimeistä määränpäätä, Tapanilan kirkkoa ja keittoruokaa. Omat jalat ovat jo rakkuloilla, mutta tämä ryhmä vaikuttaa hyvinvoivalta, ja vauhtikin on kohtalainen. Aikataulusta ollaan silti reippaasti jäljessä. Naisvaltaisen joukon kävelyä säestää puheensorina. – Vaellus on vastannut hyvin odotuksia, jotka olivat kävellä hyvässä seurassa ja ajatella omia ajatuksia, eläkkeellä oleva lääkäri Marja-Leena Hassinen kertoo. Hänet vaellus sai nousemaan ylös sohvalta. – Sohvannurkkaan jää helposti selaamaan Facebookia, Hassinen toteaa. Osa kävelijöistä on jo lähtenyt, jotkut ovat minun laillani liittyneet seuraan kesken matkan. Yhteensä osallistujia on päivän aikana noin 25.

– On kirkkoväkeä, mutta aina tulee mukaan myös niitä, jotka ovat nähneet ilmoituksen ja innostuneet järjestetystä lenkistä. Keski-ikä on joinakin vuosina ollut korkea, nyt mukana on kolmekymppisiäkin. Joskus mukana on ollut myös muutama koira tai lastenrattaat, hän sanoo. – Eteenpäin, ylöspäin ja sisäänpäin, kuvaa pyhiin vaelluksen henkeä Vuosaaresta mukaan lähtenyt Lea Purhonen. Annetut tehtävät ohjaavat mietiskelyyn ja hiljaisuuteen. – Muuten menisi vieruskaverin kanssa helposti kuulumisten vaihtamiseksi. Purhonen on pyhiinvaellusharrastaja, mutta Malmin vaelluksella hän on ensimmäistä kertaa. – Minä en ajattele tätä liikuntana, mutta tässä on fyysinen ja hengellinen samassa. Koko ruumis rukoilee.

Malmin kirkkovaelluksen idea syntyi vuosia sitten Tapanilan kamarikuorossa. Mietittiin, mitä muuta voisi tehdä yhdessä laulamisen lisäksi. Kyllä kirkkovaelluksellakin lauletaan, ja vaeltajat saavat itse ehdottaa virsiä taukopaikoilla. Marja-Leena Hassinenkin olisi ehdottanut, mutta ei ehtinyt, koska niin monilla oli virsitoiveita. Kävelyosuuksia varten vaelluksen epävirallinen matkanjohtaja, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila, antoi mietiskelytehtäviä. Tänä vuonna tehtävät koskivat ihmissuhteita. Piti kuvitella vierelleen kävelemään se vaikea ihminen, jonka kanssa ei tule toimeen millään, tai se, jonka kanssa haluaisi viimein selvittää välit. Malmin seurakunta toimii niin suurella alueella, että kirkolta toiselle etenevälle vaellukselle on voitu suunnitella joka vuosi uusi reitti. Kuudetta kertaa järjestetty retki on toisille liikuntaa, toisille seuraa ja monille hengellinen matka. Raittila arvioi, että enemmistö vaeltajista on muualta kuin Malmilta.

Piti kuvitella vierelleen kävelemään se vaikea ihminen, jonka kanssa ei tule toimeen millään.”

”

Tapanilan kirkolla on tarjolla lämmintä keittoa, kahvia ja leipää. Tunnelma on ystävällinen, mietteliäs. Ihan kuin kaikki olisivat vieläkin omissa ajatuksissaan. Raittilan hankkima hanapakkaus viiniä nostetaan myös pöytään. Sitä on otettu tähän saakka kainostellen, eikä laatikko tyhjene vieläkään. Noin 20 kilometrin Kivikirkkovaellus Kirkkonummelta Siuntioon kävellään 17.9. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Kirkkonummella Anna-Maija Kuutti-Manniselle, anna-maija.kuutti-manninen@evl.fi tai tekstiviestinä 050 356 9041, sekä Siuntiossa Ismo Turuselle, ismo.turunen@evl.fi ja p. 0400 610 492.

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Pauli Waroma

Enemmän on enemmän

len mennyt liian nuorena naimisiin, eronnut, käynyt oikeutta hometalosta ja muuttanut useammin kuin muistan. Nykyään en saa hetkeäkään rauhaa, saati omaa aikaa. Töitä on niin paljon kuin ehdin tehdä ja lapsia pyörii ympärillä kuin tarhassa. Kun yritän muodostaa ajatusta, se keskeytyy jonkun muun tarpeeseen. Olen onnellinen.

”

Töitä on niin paljon kuin ehdin tehdä ja lapsia pyörii ympärillä kuin

tarhassa.”

Työskentelen markkinointialalla. Alan yksi kattosääntö on Less is more – vähemmän on enemmän. Eli kun kuvasta, tekstistä tai tarinasta poistaa kaiken turhan, jäljelle jää olennainen. Silloin kokonaisuus on kaunis ja toimiva. Keskeinen välittyy vahvasti. Monelle tämä on ohjeistus koko elämään. Jos en sano mitään, en loukkaa ketään. Jos ehdotan jotain, voi olla, ettei kukaan innostu, joten vaikenen. Materialistisessa mielessä sääntö toimii. Vähemmän tavaraa on enemmän sekä luonnon että mielen tasapainon kannalta. Mutta vähemmän elämistä, vähemmän kokemista ja vähemmän olemista on vain yksinkertaisesti vähemmän. Tekemättömälle ihmiselle sattuu vähemmän kuin tekevälle, niin hyvässä kuin huonossa. Olen tehnyt paljon. Kohdalle on sattunut epäonnea – sattumalta ja valinnoistani johtuen. Olen kärsinyt ja kärsin edelleen. Vaihtaisinko päivääkään pois? Varmasti. Mutta olisinko onnellisempi, jos olisin tehnyt vähemmän ja epäonnistunut vähemmän? En todellakaan. Onnellisuus ei välttämättä tule juuri sitä tavoittelemalla. Se tulee sivutuotteena, jonkin tärkeämmän ohella. Jari Sarasvuokin muotoili asian podcastissaan: ihmisen tehtävä on tulla paremmaksi versioksi itsestään. Tämä ei onnistu sohvalla makaamalla ja pahinta pelkäämällä. Vaaditaan yrittämistä ja erehtymistä. Ole rohkea. Tee enemmän. Tutkimusten mukaan emme kiikkustuolissa harmittele sitä, mitä on tullut tehtyä. Tekemättä jättäminen harmittaa. Kirjoittaja on markkinointitoimisto Sherpan toimitusjohtaja. pauli@sherpa.fi

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

100 +

Yli sata seurakuntaa on saavuttanut evankelisluterilaisen kirkon ympäristödiplomin, joka perustettiin vuonna 2001. Siinä ovat mukana kaikki helsinkiläiset seurakunnat. Kirkko on määritellyt luomakunnan varjelemisen yhdeksi painopistealueekseen. Kirkon ympäristöohjelman lähtökohtia ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus.

Hengelliset johtajat. Viime viikolla kokoontuneessa piispainkokouksessa käsiteltiin avioliittoopetuksen lisäksi muun muassa lääninrovastin valintatavan muuttamista. Kuvassa ovat evankelisluterilaisen kirkon piispat Simo Peura (Lapua), Tapio Luoma (Espoo), Matti Repo (Tampere), Irja Askola (Helsinki), Kaarlo Kalliala (Turku), arkkipiispa Kari Mäkinen, Seppo Häkkinen (Mikkeli), Jari Jolkkonen (Kuopio) ja Björn Vikström (Porvoo). Tammikuussa otetusta kuvasta puuttuvat Samuel Salmi (Oulu) ja kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Piispat: Kirkollinen kuuluu vain naise Piispainkokouksen tehtävänä oli selostaa kirkon olemassa oleva avioliitto-opetus. Sen mukaan samaa sukupuolta olevia pareja ei tule vihkiä. Teksti Topias Haikala, Juhani Huttunen Kuva Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

uterilaisen kirkon piispat julkistivat viime viikolla selontekonsa kirkon avioliittokäsityksestä.

Piispojen näkemys kirkon avioliitto-opetuksesta on yksiselitteinen: kirkon opin mukaan kirkossa voidaan vihkiä tai siunata vain naisen ja miehen välinen avioliitto. Kantaa perustellaan ennen kaikkea kirkkojärjestyksellä ja -käsikirjalla, joissa kirkon avioliittokäsitys määritellään. Piispat vetoavat myös Raamattuun, tunnustuskirjoihin ja piispainkokouksen aiempiin lausuntoihin. Selonteossa huomautetaan, että mikäli avioliittokäsitystä halutaan muuttaa, se vaatii kirkolliskokouksen päätöksen. Vaikka kirkollinen avioliitto kuuluu piispojen mukaan nykyi-

sellään vain eri sukupuolta oleville, selonteossa korostetaan, että samaa sukupuolta oleviin pareihin tulee suhtautua kunnioittavasti. Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen sanoi aiemmin Kirkko ja kaupungille, että piispoilta ei pyydetty esitystä kirkon avioliitto-opetuksen uudistamiseksi, vaan selontekoa kirkon nykyopetuksesta. Vaikka pappi ei piispojen mukaan voi vihkiä samaa sukupuolta olevaa paria avioliittoon, hän voi rukoilla siviiliavioliiton solmineiden ”kanssa ja heidän puolestaan”. Kirkolliskokouksen tilaama selonteko julkaistiin piispainkokouksessa Joensuussa. Piispojen selonteko on ristiriidassa kirkkohallituksen tilaamien juridisten asiantuntijalausuntojen kanssa. Oikeustieteen professori Urpo Kangas totesi Kirkko ja kaupungille maaliskuussa, että lainmuutoksen jälkeen pappi voi vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevan pariskunnan, ja avioliitto on juridisesti pätevä.

Professorit Tuulikki Mikkola ja Ahti Saarenpää vahvistivat Kankaan näkemyksen kirkkohallitukselle kirjoittamissaan lausunnoissa. Piispojen selonteon mukaan luterilainen pappi ei voisi lain muututtua vihkiä samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa avioliittoon, koska se on vastoin kirkkojärjestyksen ja -käsikirjan ohjeita. Avioliittokysymys jakaa maailman luterilaisia. Ruotsin luterilainen kirkko alkoi vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja vuonna 2009, ja Norjan luterilainen kirkko päätyi samaan ratkaisuun tänä vuonna. Muun muassa maailman väkirikkain luterilainen kirkko, etiopialainen Mekane Yesus -kirkko, ei hyväksy samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Viime heinäkuussa kirkko sai julkisuutta, kun sen perheneuvojat osallistuivat näyttävästi Pride-kulkueeseen muun muassa jakamalla tikkareita kansalaisille. Perheneuvoja, pastori Tero Pulkkinen pitää hyvänä, että

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

HUS pitää sairaalapappeja tärkeinä

vaikka piispainkokouksella ei ole valtaa muuttaa kirkon avioliitto-opetusta, selonteossa todetaan selvästi, että kirkkoon mahtuu erilaisia perheitä. – Perheneuvonnassa tämä toteutuu siten, että meille samaa sukupuolta olevat parit ovat yhtä tervetulleita kuin eri sukupuoltakin olevat, Pulkkinen sanoo. Avioliittokäsitystään kirkko ei

kuitenkaan ehdi muuttaa ennen uuden lain voimaan astumista. Jotkut papit ovat jo nyt ennakoineet ”raastupaan joutumista”, mikäli osa papeista vihkii homopareja. Pulkkisen mukaan on tärkeää, että päästäisiin eroon viholliskuvista. – On hyvä ymmärtää, että niille, jotka eivät hyväksy tasa-arvoista avioliittolakia, kyse on siitä,

minkä he vilpittömästi kokevat Jumalan tahdoksi. Heidän ensisijainen pyrkimyksensä ei ole sortaa tai syrjiä ketään, Pulkkinen sanoo. – Samoin on hyvä ymmärtää seksuaalisen suuntautumisen vuoksi kirkossa syrjittyjen kipua. Pitäisi nähdä, että tasa-arvoisen avioliittolain kannattajat eivät pyri hajottamaan kirkkoa tai tuhoamaan perinteistä kristinuskoa.

Sirpa Päivinen

en avioliitto elle ja miehelle

”Tarpeellisia henkilöitä sairaalassa”, ”erittäin positiivinen kokemus”, ”potilaat ovat olleet tyytyväisiä.” Esimerkiksi näin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n osastonhoitajat arvioivat pappien työskentelyä sairaaloissa. – Yhteenvetona palautteista voi todeta, että sairaalasielunhoidolla on suuri merkitys potilaille ja henkilöstölle, HUS:n hallintoylihoitaja Kaarina Torppa toteaa. Vajaan 40 osastonhoitajan viime keväänä antamista palautteista käy ilmi, että sairaalapastoreita kaivataan keskustelemaan potilaiden ja omaisten kanssa sairastumiseen ja kuolemaan liittyvistä asioista. ”Sairaalapastorit ovat avainasemassa kohtaamaan potilaan henkistä ja hengellistä tuskaa.” Sairaalasielunhoitoa kaivataan erityisesti syöpä- ja palovamma potilaiden hoitamisessa. Palossa vahingoittumisen yhteydessä ihminen on saattanut menettää kotinsa ja läheisiään. Sairaalasielunhoidon työnkuva on moninainen. Palautteessa kerrotaan, että sairaalapapit ovat antaneet työnohjausta esimerkiksi sukupuoltaan korjaavien potilaiden hoitotiimille, auttaneet työntekijöitä palautumaan vaativista työjaksoista ja kouluttaneet henkilökuntaa tuntemaan eri uskontoja. Sairaalapapit hoitavat myös perinteisempiä papin töitä, esimerkiksi voivat siunata osastolla kuolleita, mikä on osastonhoitajien palautteen mukaan auttanut omaisten selviämistä tilanteesta. Eräässä yksikössä sairaalapappi on kiertänyt juhlapyhinä kuoron kanssa osastoilla. ”Ihastuttava tapa”, palautteessa sanotaan.

Tukea ja apua. Sairaalapappi Marja Keskitalo osallistui muisteluryhmään Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa vuosi sitten.

Helsingin seurakuntayhtymän johtava sairaalapastori Jussi Ollila kertoo, että sairaalapappeja on usein kiitetty siitä, että he ovat helposti tavoitettavissa. – Sairaalapapit liikkuvat sairaalan käytävillä, kun taas esimerkiksi psykologit ovat vaikeammin saatavilla. Ollilan mielestä Helsinkiin mahtuisi enemmänkin kuin nykyiset 22 sairaalapappia. – On paljon paikkoja, missä emme pysty palvelemaan ihmisiä. Koetamme saada pappeja myös monipuolisiin palvelukeskuksiin, eli entisiin vanhainkoteihin. HUS:n osastonhoitajien palautteessa ainoa kritiikki sairaalapastoreita kohtaan liittyi siihen, että joihinkin yksiköihin heidän läsnäoloaan kaivattaisiin nykyistä enemmän. Muutama vastaaja mietti myös, sopiiko evankelisluterilainen pappi kohtaamaan muiden uskontokuntien edustajia. Pihla Tiihonen

Uutuus-kuulokoje!

Oticon Opn™ - markkinoiden johtava suorituskyky

Kommentti Topias Haikala toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko odottaa maaliskuuta kortit levällään

iispojen selonteko näyttää olevan ristiriidassa tulevan lain kanssa. Pappi ei saa vihkiä, sanovat piispat. Saa vihkiä, sanoo laki. Jos ette vihi, saattaa tulla syyte syrjinnästä, sanoi professori Urpo Kangas maaliskuussa. Voisi olla toisinkin. Kirkko olisi voinut selvittää asian juridiset yksityiskohdat vuosia sitten ja pitää meteliä siitä, että uuteen lakiin ei jäisi epäselvyyksiä. Pahimmin on mokannut kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous. Luterilainen kirkko määrittelee avio-

liittokäytäntönsä kirkkojärjestyksessä ja -käsikirjassa, joiden sisällöstä kirkolliskokous päättää. Nykyiset tekstit eivät ota yksiselitteisesti kantaa, kuuluuko avioliitto vain eri sukupuolta oleville pareille. Kirjoitushetkellä on varmasti ajateltu vain heterosuhteita, mutta se tuskin kiinnostaa juristeja. Tulkintoja voi tehdä monenlaisia, ja piispojen näkemys on niistä yksi. Esimerkiksi Helsingin hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen tulkitsee tekstejä toisin. Kirkolliskokouksen olisi pitänyt ottaa asiaan selkeästi kantaa. Siinä se ei ole onnistunut, koska kummankaan näkemyksen kannattajat eivät saa tarvittavaa määräenemmistöä. Nyt on jo myöhäistä. Kirkolliskokous kokoontuu ennen lainmuutosta enää kerran marraskuussa. Kirkolliskokouksen ei ole mahdollista muuttaa kirkkojärjestystä tai -käsikirjaa yhden istunnon aikana. Niinpä kirkko ottaa maaliskuun vastaan kortit levällään ja juristien yhteydenottoja odotellen.

50 kertaa nopeampi* TwinLink NFMI + 2,4 GHz 64 taajuuskanavaa *Vertailukohtana Oticon Alta2 Pro

• Täydellinen puheenerotus myös taustamelussa • Puhelut ilman lisälaitteita (Made for iPhone) • Yhdistettävissä internetiin (IFTTT) Ajanvaraus puh. 09 2786 2041 Oticon Helsinki, Järvenpää, Hyvinkää oticon.fi

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Päivä kirkon töissä osa 11 Sirpa Päivinen

Tilaustyö. Harry Marttinen rakentaa kastepöytää Huopalahden kirkkoon. Hän on yksi seurakuntayhtymän neljästä puusepästä.

Puuseppä on jokapaikanhöylä Harry Marttinen korjaa kiinteistöjen pikkuvikoja ja rakentaa tarvittaessa vaikka uuden alttaripöydän.

6.20

Aamu kotona Tapaninvainiossa on nopea: lautasellinen puuroa, vaatteet päälle ja autoon. Vaimo ja neljä kotona asuvaa lasta nukkuvat vielä. Kaksi vanhinta lasta ovat jo aikuisia. 6.50 Saavun Malmin hautausmaalla sijaitsevalle puutyöverstaalle. Olen työskennellyt puuseppänä koko ikäni. Opin ammatin isältäni Kanadassa. Suomeen muutin 26 vuotta sitten. 7.00 Käyn kollegani Sepon kanssa läpi saapuneita vikailmoituksia. Jaamme tehtävät, ja tarkistan, että keikalla tarvittavat työkalut ovat mukana. Perustyökalupakki kulkee aina autossa. Saan kulkea työssäni Jeesuksen jalanjäljissä. Hänenkin ammattinsa oli puuseppä. 8.00 Ajan Viikin kirkolle. Korjaan kiskostaan irronneen kaapin liukuoven ja kiinnitän seinän kulmalistan. Ulkoilmoitustaulun hankala lukko kaipaa voitelua. Juttelen samalla Elina-suntion kanssa. Tapaan paljon seurakuntien työntekijöitä, erityisesti suntioita. Se on antoisaa. 9.10 Matkalla Tammisalon kirkolle syön autossa voileivän.

Perillä otan isohkon taidetaulun kyytiin verstaalla korjattavaksi. Kiinnitysvaijeri on pettänyt ja kehyksen kulma vaurioitunut taulun pudotessa lattialle. Joku on käynyt polttamassa palavaa nestettä ulko-oven lähellä. Ihmettelen Jaana-suntion kanssa jälkiä. Onneksi ovi on metallia, ja vain kahva on vähän hiiltynyt. 9.40 Noin puolet työstäni kuluu keikoilla, puolet verstaalla tilaustöiden parissa. Meille kuuluu kiinteistöjen kiinteiden kalusteiden huolto, mutta korjaamme välillä huonekalujakin, jos ehdimme. Vien taulun verstaalle ja lähden ajamaan Paavalinkirkolle. 10.35 Paavalinkirkolla kokoushuoneen kaappiin tarvitaan lisää hyllyjä. Otan mitat. Suntio ilmoittaa, että ulko-ovi ei mene kunnolla kiinni. Käyn kiristämässä sarana ruuvit. Lähes aina käy niin, että keikalla ollessa korjattavaa alkaa löytyä enemmänkin. 11.25 Käyn Kallion kirkolla asentamassa wc-tilojen saippua-annostelijat. Tänne tehtiin aiemmin iso ja haastava tilaustyö. Kirkon tarjoilulinjaston tiski piti saada valmiiksi reilussa viikossa. 12.30 Ajan verstaalle. Perillä syön omia eväitä. Verstaalle on ilmestynyt eläkkeellä oleva puu

Monipuolinen kirjoittaja. Antti Eskola on ollut myös Kirkko

seppä Arvo tekemään omaa pientä projektiaan. 13.15 Seppo palaa keikoiltaan evästauolle. Haemme viereisestä ruokalasta iltapäiväkahvit. 13.45 Korjaan taulun kehyksen. Siivoilen ja järjestelen verstaalla. Tarkistan vikailmoitusjärjestelmän tilanteen ja huomaan, että seuraavalle päivälle on tiedossa kiirekeikka. Mikaelinkirkon kerhotilan kaapit pitää kiinnittää seinään ennen pian alkavia kerhoja.

”

Saan kulkea työssäni Jeesuksen jalanjäljissä. Hänenkin ammattinsa oli puuseppä.” 15.00 Työpäällikkö Leila saapuu sopimaan Petrus församlingin remontoituihin tiloihin tilatusta seinärististä. Tutustun mitta- ja materiaalitoiveisiin. On mukavaa, että saan vaikuttaa tilaustöiden suunnitteluun. Joskus tulee arkkitehtikuvia, joita tulee noudattaa, mutta monesti voin käyttää omaa luovuuttani. 15.30 Lähden kotiin ruokakaupan kautta. Tänäänkin parasta työssäni olivat monipuolisuus ja itsenäiset aikataulut. Tylsiä päiviä ei ole koskaan. Haluan noudattaa Raamatun hyvää neuvoa, että maallistakin isäntää tulisi palvella kuten Jumalaa. Anu Heikkinen

Mahtaak Emeritusprofessori Antti Eskola sanoo olevansa vanha, ja kohta hän kuolee. Elämäänsä hän on tyytyväinen, eikä sitä tiedä, vaikka kuolema ei olisikaan kaiken loppu. Teksti Topias Haikala Kuva Antti Yrjönen

ntti Eskola on tyytyväinen. Voisi hän olla tyytymätönkin, mutta ei halua. – Ihminen voi vaikuttaa siihen paljon itse. Voisihan elämästä poimia kaikki sellaiset yksityiskohdat, joihin on tyytymätön, ja todeta, että olipa huono elämä. Minä yritän poimia päinvastoin. Eskola on 82-vuotias sosiaalipsykologian emeritusprofessori. Hän jäi vuosituhannen vaihteessa eläkkeelle, mutta ei toimettomaksi. Eskola on muun muassa kirjoittanut useita kirjoja, joista viimeisin on nimeltään Vanhuus. Sillä vanhaksi Eskola on tullut, ainakin omasta mielestään. Viimeisin kirja saattaa jäädä myös viimeiseksi. – Kyllä monet asiat kiinnostavat, mutta tässä iässä terveys alkaa asettaa sellaisia rajoja, että ei kannata kovin

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Kirjoittaminen pitää elämässä kiinni

”S

atun kirjoittamaan näitä lauseita kesämökillämme, jossa viime aikoina olen käynyt ja ollut muutaman päivän kerrallaan, enimmäkseen yksin. Jyrkästä rinnetontista monine portaineen on tullut vaimolleni kohtuuton rasitus. Lapsilla ja lapsenlapsilla on omat menonsa ja touhunsa. On kiintoisaa mutta myös haikeaa havaita, että yksinäisten käyntien myötä tästä paikasta on tullut minulle yhä enemmän vain järvenrantatontti ja joukko rakennuksia eikä enää ’kesämökki’. Nimittäin tuohon käsitteeseen kuuluisi normaalisti myös läheisiä ihmisiä.” Emeritusprofessori Antti Eskola pui uudessa kirjassaan vanhuutta. Näkökulma on pitkälti sosiaalipsykologin, mutta tutkimus- ja teoriasisällön sijaan pääpaino on Eskolan henkilökohtaisilla pohdinnoilla. Tekstistä kuuluu väsymys, ”jännitteiden laukeamisesta” johtuvan merkityksettömyyden pelko, välillä myös ilottomuus ja ahdistus. Tuntemustensa analyysissa kirjoittaja on rehellinen, mikä tuntuu olevan hänelle tärkeää. Kirja on jaettu kolmeen osaan, jotka käsittelevät vanhuuteen liittyvää helpotusta, huolta ja kiinnostusta. Eskola on tarkoituksella jättänyt viimeiset sanat kiinnostukselle. Sosiaalipsykologian ammattilaiselle tuntuu olevan luontevaa tarkastella itsensä ja ympäristönsä muutoksia. Samalla kirjoittaja pitää itsensä aktiivisena ja elämässä kiinni. Kiinnostavia Eskolan havainnot ovat lukijallekin, etenkin paikoin. Eskola kutsuu itseään ”vanhuuden kokemusasiantuntijaksi”, ja hänen ajatuksensa kiinnostanevat etenkin heitä, joiden elämää vanhuus juuri nyt koskettaa. Muillekin on tarjolla mielenkiintoista nippelitietoa esimerkiksi siitä, mitä 82-vuotias professori ajattelee rukoilemisesta, masturboimisesta tai somesta. Topias Haikala Antti Eskola: Vanhuus (Vastapaino 2016)

ja kaupungin kolumnisti. – Kyllä siinä lehdessä potkua on, hän sanoo.

ko olla muutakin? paljon suunnitella. Ei enää niin sanotusti kannata ostaa vihreitä banaaneja, eivät ne ehdi kypsyä. Nykyajassa on monta asiaa, joita Antti Eskolan on vaikea ymmärtää. Yksi niistä on se, että ihmiset haluavat tulla onnellisiksi. Eskola vietti lapsuutensa 1930-luvulla Urjalan maaseudulla, eikä hänen kotonaan ikinä puhuttu onnellisuudesta. Silti elämä oli hyvää. Sen sijaan puhuttiin tyytyväisyydestä. – Riitti, jos ihminen oli tyytyväinen. Ehkä hän juuri silloin oli onnellinen, Eskola pohtii. Vaikka Eskola on ihmistieteiden ammattilainen ja pitkän elämän nähnyt mies, hän ei suostu jakamaan elämänohjeita. Niissä on ongelmana se, että ihmiset ovat erilaisia. Yleistykset toimivat harvoin. – Jokaisen ihmisen olisi hyvä ajatella itse, mitä hyvä elämä on juuri hänelle. Sillä lailla tulee monia vastauksia, mutta lopputulos on tyydyttävämpi kuin jokin abstrakti yleinen määritelmä. Emeritusprofessori luottaa kyllä edelleen sosiaalitieteiden kykyyn kaivaa todellisuudesta tietoa. Eskola oli 1970-luvulla Suomen ykkösnimiä sosiologian tutkimusmenetelmien kehittelyssä. Hyvän elämän ja onnellisuuden kysymyksiä on kuitenkin vaikea tutkia kokeellisesti. Ennemminkin ne uivat filosofian hämärissä vesissä. – Kyllä minä jo ensimmäisenä opiskeluvuonna kuuntelin Georg Henrik von Wrightin filosofianluentoja ja innostuinkin niistä. Mutta jonkinlaista konkreettista empiiristä näyttöä jäin kaipaamaan. Sen hän löysi kokeellisesta sosiaalipsykologiasta, jonka parissa työskenteli vuosikymmenet. Sitten koittivat eläkevuodet, ja Eskola huomasikin haluavansa kirjoittaa uskonnosta.

Vuosien 2000 ja 2013 välillä Antti Eskola kirjoitti neljä henkilökohtaista teosta uskosta ja uskonnosta. Aluksi hän kysyi itseltään, onko hänessä jotain sellaista, mitä voisi kutsua uskonnolliseksi uskoksi. Oli kyllä, oli ollut lapsuudesta asti. Seuraavissa kirjoissaan Eskola rakensi oman yksinkertaisen uskonsa manifestin. Viimeisessä uskontokirjassaan Vaikka en niin kuin kirkko opettaa hän vertasi omaa uskoaan kirkon opetukseen. Kirjan nimi kertoo loppupäätelmistä. Nyt uskontokysymys on käsitelty. – En minä niihin kysymyksiin enää palaa. Olen tyytyväinen lopputulokseen, joka on hyvin yksinkertainen usko. Seuraan kyllä, mitä kirkossa tapahtuu, mutta vain pintapuolisesti. Eskolan kiinnostuksenkohteet ovat muutenkin muuttuneet. Turkin tilanne, EU:n kriisi tai ympäri maailmaa käytävät sodat eivät jaksa kiinnostaa. Ei niille mitään voi. – Kiinnostukseni aiheet ovat siirtyneet tavallisten ihmisten arkielämän kysymyksiin. Ihminen vanhenee, ja sitten hän kuolee. Antti Eskolan lapsenlapsi totesi eräissä hautajaisissa osuvasti, että kuoleminen on ihan tavallista. Ei Eskolakaan kuolemaa osaa kauhistella. Häntä puhuttelee Jesajan kirjasta löytyvä kuvaus ihmisen elämästä: ”Kuin kutoja minä olen kiertänyt loppuun elämäni kankaan, ja nyt minut leikataan loimilangoista irti.” Elämä ei lopu, se tulee valmiiksi. Entä mitä vihreitä banaaneja välttelevä professori ajattelee siitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen? – Sitähän ei kukaan voi tietää, Eskola toteaa. Erilaisia taivaskuvauksia hän on kuullut monia, mutta ei koskaan ole innostunut niistä.

”

Riitti, jos ihminen oli tyytyväinen. Ehkä hän juuri silloin oli onnellinen.”

– Edes lapsena nämä mielikuvat eivät miellyttäneet. Että onpa taivaassa tarjolla lapsillekin, mitä siellä oli, kultakruunut ja valkeat vaatteet. Urjalalaisen maalaispojan korviin visio kuulosti ikuisilta kuusijuhlilta, joissa piti panna päälle kummallinen huntu ja soittaa kummallista harppua. – Ei, hemmetti. Ei taivas houkutellut, Eskola urahtaa. Mutta ei sitä tiedä. Nyttemmin emeritusprofessori tapaa sanoa itselleen: ”Mahtaako kaikki sittenkään päättyä kuolemaan.” – Tämä on se, mitä siitä asiasta sanon. Mahtaako. Uskonnollisestakaan näkökulmasta Antti Eskolalle tärkeintä ei ole tuonpuoleinen, vaan tämänpuoleinen. Hän toistaa itselleen tärkeäksi käynyttä Paavalin lausahdusta: ”Jumala ei ole kaukana yhdestäkään meistä, hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” – Niin on nytkin, tässä huoneessa. Se, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, on vähemmän kiinnostavaa. Ei Eskolalla tosin ole mitään sitäkään vastaan, että ihmiset pohtivat kuolemanjälkeistä. Oleellista on, ettei painosta muita uskomaan kuten itse uskoo. Sillä välin, kun asian todellisen tolan selviämistä odotellaan, on syytä ottaa jokainen päivä lahjana. Elämä voi vanhanakin olla kiinnostavaa.

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi Sirpa Päivinen

Sijainti, sijaint Helsingin asuntojen hinnat ovat ennätyksellisen korkealla. Ovatko korkeammat talot osa ratkaisua? Teksti Tarja Kivimäki Kuva Pekko Vasantola

Kaupungin kasvo: Iina Ollikainen

Sieniretkellä Facebookissa ”Iinalle pitäisi myöntää joku Vuoden sienivalistaja -palkinto”, ehdotettiin Suomen Sieniseuran Facebook-ryhmässä elokuussa. Kommentti keräsi tykkäyksiä. Lähes 18 000 ihmisen yhteisöksi paisuneessa ryhmässä Iina Ollikaisen nimi tunnetaan, vaikka hän on ihan tavallinen ryhmän jäsen. Syy on se, että hän on tänä kesänä ollut paikalla melkein koko ajan vastaamassa kanssaryhmäläisten kysymyksiin. – Vaikka en olisi kotonakaan, en malta olla vilkuilematta, mitä sieniryhmässä puhutaan, Ollikainen myöntää nauraen. Niille, jotka eivät tunne jo kultiksi muodostunutta sieniryhmää, tässä pieni esittely. Suomen Sieniseuran Facebook-ryhmässä metsien antimista keskustelevat niin aloittelevat sienestäjät kuin Suomen kovimmat sieni ammattilaiset. Ryhmän jäsenmäärä on kolmessa vuodessa kuusin kertaistunut. – Siellä on ruokasienestäjiä, jotka lähettävät usein metsästä kuvia heille tuntemattomista sienistä. Joistakin tulee ajan myötä kaltaisiani uteliaita, jotka ovat kiinnostuneita kaikenlaisista sienistä. Lopulta on vielä guruja, siis pitkän linjan sieniharrastajia, alan tutkijoita, tietokirjailijoita ja ammattilaisia, Ollikainen hahmottelee. Hän itse on lähes valmis kasvibiologi. Sieni-innon viemistä käytäntöön hankaloittaa se, että hän kärsii selkärankareumasta. Parin vuoden takaisen kaatumisen jälkeen Ollikainen on ollut työkyvytön ja pääsee sienimetsäänkin vain harvoin. – Sieniryhmä on henkireikäni. Siellä saan käyttää ja kartuttaa asiantuntemustani. Ihmisten kuvien ja tarinoiden kautta pääsen sieniretkelle kotonani. Iina Ollikaiselle sienimaailman laajuus avautui, kun hän alkoi aikuisiällä opiskella biologiaa. – Nautin siitä, että ennen tuntemattomista lajeista tulee ystäviä, hän toteaa.

Ollikainen on perehtynyt viime aikoina erityisesti rouskuihin ja haperoihin. Niiden saloista hän kirjoittaa myös Facebook- ryhmässä. – Vastatessani kyselijöille selaan sienikirjoja, teen kuvahakuja ja etsin luotettavia sivustoja. Siinä oppii samalla itsekin, hän paljastaa. Rouskut ovat Ollikaisen mielestä aloittelijoillekin hyviä kerättäviä. Tänä vuonna niitäkin on paljon. Syömäkelpoisten rouskujen leikkuupinnoista tulee valkoista maitiaisnestettä, mikä on oiva tuntomerkki. – Osa rouskuista on tosin kirpeitä, ja ne pitää keittää ennen käyttöä, Ollikainen neuvoo. Jos epävarmuus iskee, aina voi selailla Suomen Sieniseuran Facebook-ryhmää. Ollikaisen mielestä siellä kyseleminen vertautuu osaavan ihmisen kanssa sienestämiseen. Vastuu sienten syömisestä on kuitenkin aina kerääjällä. – Tunnistamista varten sieni kannattaa kuvata alta ja päältä kokonaisena ja halkaistuna. Kasvupaikka ja haju ovat myös tärkeitä tuntomerkkejä, Ollikainen vinkkaa. Hänen oma haaveensa on löytää erinomaisena ruokasienenä pidetty kultarousku. – Yksi sieniryhmäläinen lähetti sitä minulle kerran kuivattuna, mutta en ole koskaan maistanut tuoretta, hän kertoo. Kuten edellisestä saattaa päätellä, Facebook-ryhmästä voi löytyä myös uusia ystäviä.

P.S.

Asun Lauttasaaressa, samassa talossa jo vuodesta 1987. Tämä on sopivankokoinen saari, jossa luonto on lähellä. Toivon, että kuntoni paranisi niin, että pääsisin vielä töihin ja voisin käyttää ammattitaitoani muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa! Ihmettelen sitä, miten samanlaisia me ihmiset olemme, vaikka olemme niin erilaisia. Laura Pörsti

orkeat hinnat eivät ole ongelma. Ne kertovat, missä halutaan asua. Näin ajattelee Valtion taloudellisen tutkimus keskuksen (VATT) erikoistutkija Tuukka

Saarimaa. Tarjontaa lisäämällä hinnat voisivat laskea – ehkä. Saarimaan mielestä sitä ei kuitenkaan pidä tavoitella. – Eivät autovalmistajatkaan ajattele, kuinka monta autoa tarvitaan vuoteen 2020 mennessä, jotta hinnat laskisivat. Hänen mukaansa maankäyttöä ja rakentamista säädellään liikaa ja pääkaupunkiin rakennetaan liian vähän, tehottomasti ja hitaasti. Kalleimmille alueille pitäisi rakentaa paljon ja korkeampia taloja. Asuntojenhinnat.fi-sivuston mukaan kuluvan vuoden huhti–kesäkuussa vanha osakehuoneisto maksoi pääkaupunkiseudulla keskimäärin 3 942 euroa neliöltä, kun keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 466 euroa. – Ihmiset ovat valmiit maksamaan näitä hintoja. Jos asunnot ovat liian kalliita, ne jäävät tyhjiksi. Hinnat muodostuvat sellaisiksi, ettei kaikkien kannata muuttaa pääkaupunkiin, Tuukka Saarimaa sanoo. Hänen mukaansa hyvinvointi ei kokonaisuutena kasva hintoja laskemalla: silloin myyjä häviää yhtä paljon kuin ostaja voittaa. Nykyiset omistajat ja asuntovelalliset häviäisivät ja nettovarallisuus laskisi. Yksi esimerkki ratkaisuyrityksistä on se, että HUS rakennuttaa pieniä vuokra-asuntoja helpottaakseen henkilöstön rekrytointia. – Helsingissä kuitenkin asuu runsaasti hoitajia. HUS rakentaa yhden kerrostalon, jonne pääsee murto-osa työntekijöistä. Demokraattisempi ratkaisu olisi maksaa hoitajille parempaa palkkaa, sanoo Saarimaa.

Kaavoitusta ja sääntelyä ohjaa poliittinen päätöksenteko. – Poliitikoilla ja virkamiehillä ei ole intressejä tehdä tonttikaupoista kaupungille kannattavia, koska varallisuus ei ole heidän omaansa. Päinvastoin, heidän kannattaa suosia itseään lähellä olevia tahoja ja äänestäjiään edullisilla vuokra- tai myyntisopimuksilla, Tuukka Saarimaa katsoo. Paitsi rakentamista, myös vanhan asuntokannan käyttöä ja asunnon vaihtoa säännellään Saarimaan mukaan liikaa. Keinoihin kuuluvat varainsiirtovero ja Hitas-sääntely, jonka tarkoituksena on tarjota kohtuuhintaista omis-

Muistissa 1/6: Tove Jansson

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

ti ja sijainti Ei huimaa. Minna Siiriäinen osti heinäkuussa yksiön Laajasalosta. Hinnalla olisi saanut melkeinpä omakotitalon Siiriäisen kotikaupungista Mikkelistä.

tusasumista kaupungin tonteilla. Kaupunki valvoo hintatasoa, ja asunnoissa on määritelty hintakatto. Suurin valtuustoryhmä kokoomus haluaa luopua Hitas-järjestelmästä. Järjestelmä on hiertänyt jo pari vuosikymmentä osaa asukkaista ja päättäjistä. – Hitasilla ei ole enää todellista merkitystä, koska niitä asuntoja valmistuu hyvin vähän, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok) sanoo. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT) on suurin Hitas-rakennuttaja.

Yksiö omakotitalon hinnalla

-vuotias Minna Siiriäinen muutti heinäkuussa ensimmäiseen omistusasuntoonsa. Siiriäinen muutti viime syksynä Helsinkiin työn perässä Mikkelistä. Hän on valmistunut restonomiksi ja työskenteli ravintola-alalla, mutta sai vakituisen työpaikan pankista. Alan vaihto kiinnosti. Lisäksi työmahdollisuudet ovat Mikkelissä rajalliset. Ensimmäinen koti pääkaupungissa oli VVO:n 47 neliön vuokrakaksio Haagassa, vuokra 900 euroa. Takuuvuokra sentään oli tavallista pienempi. Siiriäisen mielestä ei ole järkevää kartuttaa vuokranantajien omaisuutta, vaan mieluummin maksaa omaa. Asunnon ostopäätös syntyi lopullisesti kesäkuussa. – Hain torstaina asuntolainaa ja kävin samana päivänä katsomassa asuntoa työpaikan lähistöllä. Ihastuin siihen. Sain lainapäätöksen seuraavana päivänä ja tein saman tien tarjouksen. Siiriäisen ensimmäinen oma koti on 29 neliön yksiö Laajasalossa, 70-luvun kerrostalossa. Putkiremontti on edessä parin vuoden päästä. – Ympäristö on kaunis ja vehreä, keittiö uusittu ja siisti. Eikä suurempaa remonttia tarvitse heti alkaa tehdä. Hinta oli 130 000 euroa, mikä on paljon Mikkelin hintatasoon verrattuna. – Siellä asuvat kaverit saavat lähes omakotitalon samalla rahalla.

Eniten asuntovelkaa on Uudenmaan ja Ahvenanmaan asukkailla. Velallisia on hieman yli puolet asuntokunnista, ja kaikkein velkaantuneimpia ovat nuoret aikuiset. Yli 200 000 euron velat oli viime vuonna 135 680 taloudella. Juuri voimaan tulleen lain mukaan pankki saa myöntää lainaa asunnon hankintaan enintään 90 prosenttia hinnasta. Asunnon ostajalla on oltava vähintään 10 prosentin omarahoitusosuus tai vakuuksia. Ensiasunnon ostajalla omarahoitusosuuden täytyy olla vähintään viisi prosenttia. Siiriäistä ei velan määrä hirvitä: – Ei, kun vaihtoehtona on maksaa kallista vuokraa.

”

Hinnat muodostuvat sellaisiksi, ettei kaikkien kannata muuttaa pääkaupunkiin.” VTT:n erikoistutkija Tuukka Saarimaa

Hitas-tuotanto on romahtanut vuoden 1995 huippuvuoden 1 532 asunnosta, mutta parhaillaan niitä rakennetaan Kalasatamaan ja Jätkäsaareen. Siellä kohtuuhintaiset asunnot ovat erittäin haluttuja. Rautavan mielestä sääntely on tehotonta ja Hitasin merkityksen korostaminen pelkkää populismia. Tarvitaan lisää kilpailua ja tonttitarjontaa. Tuoreessa asumisen ja maankäytön suunnitelmassa on kirjattu 7 000 asunnon tuotantotavoite vuosittain. Vasemmisto on puolestaan perinteisesti kannattanut hintojen sääntelyä sekä sosiaalista asuntotuotantoa.

VTT:n Saarimaan mukaan sosiaalinen asuntotuotanto on ylimitoitettua, koska se on tappiollista kaupunkilaisille ja sattumanvaraisesti kohdennettua: kaikki eivät saa samalla tulotasolla kaupungin vuokra-asuntoa, ja Hitas-asunnot arvotaan hakijoiden kesken. – Olisi helpompaa antaa raha suoraan asumistukena ihmisille. Kivinokan virkistys- ja kesämaja-alue ja Talin golfkenttä pitäisi Saarimaasta varata pikimmiten asuntotuotantoon. – Vähintään pitäisi kertoa, miten paljon kaupunki menettää niissä vuokratuloja.

Kaupungilta bongattua

ESKO JÄMSÄ

”Ajattelen juuri parhaillaan revontulia. Ei voi tietää ovatko ne olemassa vai näkyvätkö ne vain. Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi”, totesi Tuutikki Taikatalvessa, Tove Janssonin (1914–2001) kuudennessa muumikirjassa. Sitäkään ei voi tarkalleen tietää, miksi ihmiset rakastuivat muumeihin niin päättömästi, mutta ikääntyvää taiteilija Janssonia se ärsytti. Hän piti itseään ennen kaikkea kuvataiteilijana, mutta yleisölle hän oli muumien äiti. Muumikirjoja on käännetty yli neljällekymmenelle kielelle, ja harvinaisia muumimukeja huutokaupataan netissä sadoilla euroilla. Ehkä Janssonia lohduttaisi kuulla, että

hänen parin vuoden takaista kuvataidenäyttelyään Ateneumissa tuli katsomaan lähes 300 000 vierasta. Vain Picasson ja Edelfeltin näyttelyt ovat vetäneet enemmän väkeä. Jansson asui vuosikymmenet torniateljeessaan Ullanlinnankatu 1:ssä. Talon seinään kiinnitettiin vuonna 2005 muistolaatta. Vuonna 2014 hänen mukaansa nimettiin puisto Katajanokalta. Janssonin innokkaimpien ihailijoiden kannattaisi ehkä kuunnella Nuuskamuikkusta, joka ohjeisti pientä nimetöntä otusta Näkymätön lapsi -kokoelman avausnovellissa: ”Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa.” Topias Haikala

TUULA VILMINKO

Ihailtu muumien äiti

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Rivit suoriksi. Tuula Vilminko kuvasi ”uimarannan uutta väkeä” Rastilan uimarannalla. – Lähetä sinäkin ajankohtainen vaakakuva Helsingistä tälle palstalle!

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Noita pois keskuudestamme Nordisk Film

Totuuden hetki. Tulen morsian -elokuvan Annan (Tuulia Eloranta) valinta ei ole helppo.

ELOKUVA Noitavainot eivät ole niin historiaan jäänyt ilmiö kuin äkkiseltään luulisi. Sen huomaa pian Saara Cantellin tositapahtumiin perustuvasta Tulen morsian -elokuvasta. Yllytys vihaan ja huono erilaisuuden sietokyky ovat yhä tätä päivää. Ei siitä ole kuin muutama viikko, kun Yhdysvalloissa presidenttiehdokas väitti kilpailijaansa paholaiseksi. Ahvenanmaalla vangittiin 16 naista vuonna 1666 epäiltynä liitosta paholaisen kanssa. Seitsemän heistä tuomittiin kuolemaan. Teko jätti syvät jäljet saaren asukkaisiin, ja siitä alkoi noitahysteria. Cantellin elokuvan päähenkilö on nuori intohimoinen Anna (Tuulia Eloranta), joka rakastuu silmittömästi naimisissa olevaan mieheen, kalastaja Eliakseen (Lauri Tanskanen) ja ilmiantaa Eliaksen vaimon Rakelin (Elin Petersdottir) noitana. Annan hahmo on hyvin moderni: 16-vuotias tekee mitä tahtoo. Annan ystävätär on toista maata: hänelle sopii oikein hyvin

vanhempien suunnittelema tulevaisuus. Anna on myös häikäilemätön, mutta kun hänen ilmiantonsa seuraukset näkyvät, hänessä kypsyy vastuullinen katumus. Rakelin moraalin suuruus paljastuu vähitellen, ja erityisesti tarinan lopussa. Ahvenanmaalla oikeutta jakaa tieteen erehtymättömyyteen uskova kihlakunnantuomari Nils Psilander (Magnus Krepper). Hänen tehtävänsä on puhdistaa Ahvenanmaa pakanallisista tavoista. Kuulusteluissa käytetään kidutusta, ja tunnustuksia saadaan, kun peukaloruuvia tarpeeksi väännetään. Kaikki pyritään kuitenkin tekemään totuuden selvittämiseksi, ei mielivallan vuoksi. Elokuva näyttää tehokkaasti, miten heikoilla parantamistaitoiset kansannaiset olivat. Heitä tarvittiin, mutta yhteisö saattoi myös kääntää heille selkänsä. Ruotsin valtakunnanlaissa kidutus periaatteessa kiellettiin ei-

kä oikeuslaitos tuntenut taikuutta juuri lainkaan ennen 1660-lukua. Ahvenanmaan oikeudenkäynnit kuitenkin sysäsivät noitavainot liikkeelle Ruotsissakin, ja syytteeseen joutui myös lapsia. Aikaisemmin taikuus ja osittain noituuskin olivat kuuluneet kirkon tuomiovaltaan, ja maallinen tuomiovalta oli tunnustanut kirkon määräykset. Kirkolla oli myös ollut omat kurinpito menetelmänsä. Uskonpuhdistuksen jälkeen valtiosta tuli uskonnon puhtauden takaaja, ja kirkon kurinpidollinen valta pieneni. Samalla varmistettiin, että mahdolliset sakot tulivat kruunulle kirkon sijaan. Euroopassa puhjenneita noitavainoja on selitetty hallinnon, politiikan ja oikeuslaitoksen kehityksellä sekä ihmisten välisillä taloudellisilla ja sosiaalisilla ristiriidoilla. Kun oikeuslaitosta tehostettiin, ihmisten väliset ristiriidat tulivat aikaisempaa useammin sen käsiteltäväksi. Katovuodet, sodat ja liikakansoitus lisäsivät köyhyyttä. Rahatalouden kehitys ja lisääntyvä kaupankäynti kasvattivat joidenkin rikkautta, mikä taas katkeroitti köyhiä. Katkeruutta purettiin ilmiannoissa ja noitaoikeudenkäynneissä. Ruotsin rikoslaista poistettiin maininnat noituudesta vasta 1779. ”Joka maksusta harjoittaa tietäjäntointa, loihtimista tahi muuta senkaltaista taikausta, vetäköön sakkoa enintään kaksisataa markkaa”, todettiin Suomen omassa rikoslaissa vuodelta 1889. Pykälä säilyi muuttumattomana vuoteen 1998, jolloin se kumottiin merkityksettömänä. Marja Kuparinen Saara Cantell: Tulen morsian. Elokuvateattereissa 9.9.

Miksi?

Kanneltalossa näyttämö taidetta eri näkökulmista Mika Haaranen

Uutta ilmaisua. Tanssija Katri Lausjärvi nähdään Kanneltalon teatteria ja bouffon-klovneriaa yhdistävässä kulutuskriittisessä Maniassa.

Kulttuurikeskus Kannel talon ohjelmisto painottuu nyt enemmän teatteriin ja nykysirkukseen. Miksi tällainen muutos, Kanneltalon johtaja Antti Manninen? – Ensinnäkin asiakkaat ovat äänestäneet jaloillaan. Teatteri-

esityksissä on ollut hyvin väkeä, ja asiakaskyselyissä on osoitettu kiinnostusta erityisesti teatteria kohtaan. – Kanneltalo on keskittynyt aiemmin enemmän musiikkiin ja yksittäisiin konsertteihin. Se on vienyt turhan paljon voimavaroja. Teatteriesitykset taas ovat ohjelmistossa pidempään, mikä antaa tilaa tuottajille ja muulle henkilökunnalle. Meillä on myös paljon kodittomia teatteriryhmiä, joita voimme tukea uudella toimintaprofiilillamme. Millaista teatteria ja nykysirkusta syksyllä on luvassa? – Kulttuurituottaja Tiina Laukkanen on ideoinut hienon kokonaisuuden, ja hän on saanut houkuteltua Kanneltaloon erilaisia kokoonpanoja. Syksyllä on kahdeksan ensi-iltaa, joista kaksi on kansainvälisiä. Luvassa on näyttämötaidetta eri näkö-

kulmista. On tuttua ja turvallista sekä uutta ja etsivää. Mitä muuta Kanneltalo tarjoaa? – Talon ohjelmisto on muuttunut koko ajan monipuolisemmaksi, joten täällä on käynyt viime vuosina yhä enemmän väkeä. Emme ole ohjelmiston kärjen muuttuessa mitenkään hylkäämässä musiikkia: täällä on kuultavissa tasokkaita ja kiinnostavia konsertteja edelleen. – Tarjoamme myös taidekasvatusta päiväkotilapsille ja koululaisille. Nuorille suunnattu Operaatio Pulssi! on erinomainen esimerkki kaupungin eri tahojen kanssa toteutetusta yhteistyöstä. Pulssissa on maksutonta toimintaa, jonka sisältöön nuoret voivat itse vaikuttaa. Marjo Kytöharju Lisätiedot: www.kanneltalo.fi

Villin pa Anna-Maija Raittila etsi yhteyttä runoissaan ja elämässään, sanoo Raittilan lyriikkaa tutkinut Leena Mäkitalo. Teksti Saila Keskiaho Kuva Kotimaan kuva-arkisto

änet tunnetaan erityisesti virsien ja hengellisten laulujen sanoittajana ja kääntäjänä, Helsingin Sanomien muistokirjoitus tiivistää 26.8.2012. Se Anna-Maija Raittilasta (1928–2012) muistetaan heti ensimmäisenä: se oli se virsi

runoilija. Olihan hän sitäkin, ja sen lisäksi ainakin hiljaisuuden matkasaarnaaja, retriittien kehittäjä, yhteisöllisyyden etsijä ja Taizé-yhteisön tunnetuksi tekijä. Mutta Raittila oli myös ja ehkä syvimmiltään runoilija, joka julkaisi yhteensä 11 runokokoelmaa vuoden 1947 Ruiskukkaehtoosta vuoden 1999 Paratiisini puut -teokseen. Raittilan runot ottavat kristinuskon vakavasti, aiheesta väitellyt Leena Mäkitalo summaa. – Ensimmäiset kokoelmat heti sodan jälkeen herättivät ihastusta. Runot välittivät sota-ajan tuntoja. Sitten runouden ihanteet muuttuivat kohti niukempaa, modernistista ilmaisua. Kristinuskon kuvat vaikuttivat kirjoittajiin, mutta Anna-Maija Raittilalle kristillisyys oli yhä luovuuden ydintä, johon hän pitäytyi. – Valtavirta etsi pettyneenä uutta. Raittila otettiin kyllä vakavasti runoilijana, mutta hän ajautui pitkäksi aikaa marginaaliin. Anna-Maija Raittila oli paitsi runoilija, myös runouden kääntäjä. Hän käänsi kolmiosaisen Eurooppalaista uskonnollista lyriikkaa -teoksen ja oli erityisen kiinnostunut unkarilaisista kirjoittajista. Raittila matkusti ja vaali yhteyksiä rautaesiripun taakse. Mukana kulki aina salakuljetettuja tekstejä molempiin suuntiin. Matkaa vartioi saattaja, jonka katseen alta Raittila karkasi omille teilleen välittämään maanalaisia terveisiä. Juuri unkarilaiset tekstit ja itäblokkiyhteydet vetivät nuoren kirjallisuudenopiskelija Leena Mäkitalonkin Raision seurakuntakodille kuulemaan Anna-Maija Raittilan kokemuksista. Siitä alkoi Mäkitalon innostus Raittilan persoonaan ja lyriikkaan, joka huipentui tänä kesänä tarkastettuun väitöskirjaan. – Anna-Maijan karisma loi positiivista yhteenkuuluvuutta. Hänen kristillisyytensä oli avaraa, hänellä ei ollut oikeassa olemisen tarvetta, Mäkitalo luonnehtii. Avaruus näkyy runoissakin, jotka imevät vaikutteita kristillisen maailman eri kolkista. Anna-Maija Raittilan synnyinkoti oli lestadiolainen, mutta myöhemmin hän irtautui liikkeestä. Silti runoissa on lestadiolaissaarnaajilta kuultuja lauseita, jotka ovat tarttuneet seurojen pikakirjoittajana toimineen Raittilan korvaan. – Runoissa on valtavasti teologisia aineksia, joista lestadiolaisuus on yksi. Katolisuus näkyy mystikkojen kautta, ortodoksisuus taas ikoneissa, Leena Mäkitalo avaa. Voimakkaat runokuvat käsittelevät toistuvasti hätää ja kärsimystä, kriisejä niin parisuhteessa kuin yhteiskunnassakin. Mutta pimeys ei saa viimeistä sanaa. – Punaisena lankana kulkee yhteenkuuluvuuden ääni. Ihminen ja luonto ovat yhtä ja ihminen on osa luomakuntaa. Sitä kautta syntyy yhteys ihmistenkin välille. Raittila sai kokea omassa parisuhteessaan vereslihaisia vaiheita. – Silti runoilijan ääni löytää yhteyden katkeamaisillaankin olevan suhteen keskellä, Mäkitalo tulkitsee. Runoilijan ääni kaikuu erityisesti Jeesuksen äidin arian kautta. M – Marian seurassa tapahtuu oman erityisyyden tunnustaminen ja irtautuminen yleisestä normista. Nuori Maria suostuu siekailematta itseään suurempaan tehtävään tietämättä, onko siinä mitään järkeä. Se kutsuu oman äänen toteuttamiseen, Leena Mäkitalo kuvaa.

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

aratiisin valossa

”

Anna-Maijan karisma loi positiivista yhteenkuuluvuutta. Hänen kristillisyytensä oli avaraa, hänellä ei ollut oikeassa olemisen tarvetta.”

Alitajuntaa. Leena Mäkitalon mukaan Anna-Maija Raittilan runojen puutarhat eivät ole maisema-arkkitehdin millilleen piirtämiä viheralueita, vaan villiä, koskematonta luontoa. Runoilija kirjoituspöytänsä ääressä Tapiolan kodissaan 1970-luvun lopulla.

Poikansa ristin juurella seisova äiti on kärsimyksen jakaja. – Maria hyväksyy kärsimyksen ja osoittaa, miten kärsiviin ihmisiin tulee suhtautua. Kärsimystä ei paeta tai torjuta, vaan se otetaan ja eletään läpi. Anna-Maija Raittila löytää äänensä myös linnuissa, joita hänen runoissaan laulaa monilajinen parvi. Joskus runoissa puhutaan vain linnuista yleensä, toisinaan yksittäisistä lajeista. – Varpuset symboloivat köyhiä ja näkymättömiä. Satakieli kuvaa ihmisen ehtymätöntä elämänvoimaa, joka on paratiisillista alkuperää, Mäkitalo analysoi.

– Linnun ääni hätkähdyttää runoilijan. Siitä syntyy yhtäkkinen ymmärrys: mistä on kyse, miten pitää toimia. Puut ja paratiisit rehottavat läpi Anna-Maija Raittilan tuotannon. – Paratiisin puutarhassa on aina kesä, siellä on paljon valoa, laulavia lintuja ja virtaavaa vettä. Siellä on täydellinen yhteys, Leena Mäkitalo kuvailee runojen maisemaa. Raittilan runojen puutarhat eivät ole maisema-arkkitehdin millilleen piirtämiä viheralueita, vaan villiä, koskematonta luontoa.

– Villiin puutarhaan liittyy ihmisen villiys, vietit, vaistot ja alitajunta. Paratiisi on paluuta villiyteen, jossa kielellisyys on epäolennaista. Siellä ollaan välittömiä ja vapaita haltuun ottamisesta ja sanallisesta määrittelystä. Raittilan lyriikka on kauttaaltaan elämysten ja meditaation lyriikkaa. Mitä pidemmälle mennään, sitä tiheämmäksi runojen mystiikka käy, Mäkitalo pohtii. – Paratiisi on sielunmaisema, joka on sekä takana että edessä. Viimeisissä kokoelmissa runon puhuja näkee maisemat ja vuorovaikutustilanteet jo paratiisielämyksen läpi.

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Mistä puhumme, kun puh Jos ihminen tekisi itsestään kuolemattoman, tulisiko kristinuskon julistamasta pelastuksesta tarpeetonta? Ei, sanovat teologit.

Teksti Topias Haikala Kuvitus Michelangelo & Esko Jämsä

ohta olisi ikuista elämää tarjolla, ainakin maksukykyisille. Googlen tekninen johtaja Ray Kurzweil on ennustanut, että muutaman vuosikymmenen kuluessa ihmisen tietoisuus voidaan siirtää ulkoiselle alustalle. Kurzweil uskoo ihmisen saavuttavan itse sen, mikä kristinuskon traditiossa on Jumalan tonttia: ikuisen elämän. Pelastus ei tule Kristukselta, se tulee Googlelta. Olli-Pekka Vainio painaa jarrua. Vainio työskentelee Helsingin yliopistossa systemaattisen teologian lehtorina. Hän on perehtynyt muun muassa uskonnonfilosofiaan ja aatehistoriaan. – Kurzweilin ajatusmalli perustuu sarjalle erilaisia olettamuksia, että jos on näin ja näin, tämä voisi onnistua. Mutta ehtoja on paljon, ja jos yksikin niistä osoittautuu epätodeksi, se ei tule koskaan toteutumaan. Monet mielenfilosofit ja tiedemiehet eivät pidä sitä mahdollisena. Niin tai näin, Vainion mielestä kysymys ei ole kristinuskon näkökulmasta edes kovin kiinnostava. Kurzweilin visio

ikuisesta elämästä on hänen mukaansa aivan eri kuin se, mistä kristinuskossa puhutaan. Mitä oikeastaan on se pelastus, jota kristinusko julistaa? Kun me puhumme pelastuksesta, me emme Antoine Lévyn mukaan oikeastaan tiedä, mistä puhumme. Jos asia kuitenkin pitäisi määritellä, Lévy määrittelisi sen yhteydeksi Jumalaan. – Mutta mistä siinä tarkalleen on kysymys, on mysteeri, Lévy toteaa. Lévy on dominikaaniveli ja katolinen pappi, joka työskentelee professorina Itä-Suomen yliopiston teologian osastolla. Hän on kotoisin juutalaisesta ateistiperheestä Pariisista, mutta liittyi 27-vuotiaana katoliseen kirkkoon. Käsiteltävä aihe on Lévyn mielestä kristinuskon keskeisin kysymys, mutta myös vaikein. Myös Lévyn mukaan on selvää, ettei kristillisessä pelastuskäsityksessä ole kyse lähimainkaan samasta, mistä Kurzweil puhuu. – Pelastusta on äärettömän vaikea määritellä. Kyse on yhteydestä Jumalaan, yhteydestä, joka muuttaa ihmistä. Pelastuksen vastakohta on kadotus, joka Lévyn mukaan tarkoittaa eroa Jumalasta. Vaikka pelastus tähtää tulevaan elämään, joka ei ole riippuvainen ajasta ja avaruudesta, Lévy toteaa taivaan ja helvetin vilahtelevan jo tässä maailmassa.

”

Me olemme Jumalan tahdosta olemassa, ja jos Jumala ei tahtoisi, meitä ei olisi. Ortodoksipappi Teemu Toivonen

– Elämässä on hetkiä, jolloin ihminen tuntee täydellistä epätoivoa ja joka suunnassa näkyy vain umpikujia. Se on helvetti. Mitä sitten on tehtävä pelastuakseen? Lévyn mukaan pelastus perustuu pohjimmiltaan Kristuksen ansioon. Toisaalta hänen näkemyksensä kuulostaa henkiseltä kestävyysurheilulta. – Kyse on kestävyydestä ja uskon säilyttämisestä loppuun asti. Siitä, että pyrkii jalostamaan sitä lahjaa, jonka on uskon kautta saanut. Lévy toteaa, että katolisen kirkon mukaan tie pelastukseen ei ole auki pelkästään katolilaisille. Pelastusta tarjotaan kaikille, vaikkeivät ihmiset sitä edes tajuaisi. – Me katolilaiset uskomme, että kaikki uskonnolliset traditiot voivat jossain määrin toimia pelastuksen välineinä. Ei

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

humme pelastuksesta? – Jos meillä on auton osia palasina, niin ei se ole auto. Kun ne muodostavat auton muodon, siitä tulee auto. Sielu on se, mitä ihminen on, kun ihminen on järjestynyt mate riaalisesti oikein. Ruumiin ja sen forman ylösnousemusta odottelemaan, siis. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, että Jumala loi ihmisen paratiisiin ja antoi hänelle vain yhden kiellon: ”Siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma.” Ihminen söi, ja Jumala ajoi hänet kuolevaisuuden maailmaan. Helsingin ortodoksisen seurakunnan papin Teemu Toivosen mukaan ihmisen ylle langennut kuolevaisuus ei kuitenkaan ole pelkkä rangaistus. – Se on myös vapahdus siitä, että syntiin langennut elämä ei jatkuisi ikuisesti, Toivonen selittää. Vaikka ihminen onnistuisi tekemään itsestään kuolemattoman, hän olisi Toivosen mukaan kaukana pelastuksesta. Toivonen on samoilla linjoilla katolisen Antoine Lévyn kanssa: pelastus on ikuista elämää Jumalan yhteydessä. Ikuinen elämä maan päällä olisi lähempänä kadotusta, elämää erossa Jumalasta. Se tarkoittaisi Toivosen mukaan sielun kuolemaa – mikä taas pohjimmiltaan tarkoittaisi, ettei ihmistä enää ole. – Me olemme Jumalan tahdosta olemassa, ja jos Jumala ei tahtoisi, meitä ei olisi. Jumalan oleminen on olemista itsessään, ja siitä erossa oleminen on kadotusta, Toivonen selittää. Monilla idän vanhoilla kirkkoisillä oli Toivosen mukaan taipumus toivoa, että pelastus koskisi lopulta koko luomakuntaa. – Mitään lopullista emme kuitenkaan voi sanoa, tai asetumme Jumalan paikalle. Se on ihmiselle suurin synti.

siksi, että pelastukseen olisi monia teitä, vaan koska suuret traditiot ottavat Pyhän Hengen kautta osaa siihen totuuteen, joka on täysin ilmoitettu Kristuksessa. Kolikolla on myös kääntöpuolensa. Antoine Lévyn mukaan ollenkaan kaikki katolilaiset eivät välttämättä pelastu. Luterilaisen Olli-Pekka Vainion mukaan pelastus on Kristuksen kaltaiseksi tulemista. Kristus antaa esimerkin, minkälainen olemassaolo ihmiselle todellisuudessa kuuluu. – Ja minkälainen Kristus on? Hän haluaa oikeita asioita oikeassa järjestyksessä. Kun hän tahtoo syödä, hän syö. Kun hän haluaa lähteä ongelle, hän lähtee ongelle. Tässä kristillinen pelastusajatus eroaa Vainion mukaan esimerkiksi buddhalaisesta. Buddhalainen ajattelee kärsimyksen johtuvan elämänhalusta, joka pitää lakkauttaa. Kristinuskon mukaan materiaalinen todellisuus on hyvää. – On hyvä asia, että haluan syödä omenan tai mennä katsomaan elokuvan. Jos en arvosta sitä, minussa on jotain vikaa, Vainio sanoo. Vainion mukaan pelastuksen tiellä on synti, joka tarkoittaa halua ja mahdollisuutta tehdä pahaa. Vainiota puhuttelee kirjailija C.S. Lewisin näkemys helvetistä. Ihminen joutuu helvettiin pahojen halujensa vuoksi – ja siellä ne kaikki tyydytetään.

”

Elämässä on hetkiä, jolloin ihminen tuntee täydellistä epätoivoa. Se on helvetti. Katolinen pappi Antoine Lévy

– Helvetti on ikuinen oravanpyörä, joka ei tietyssä mielessä poikkea meidän nykyisestä maailmastamme. Siellä tarjotaan koko ajan uusia asioita, joita meidän pitäisi haluta, ja me kuvittelemme saavamme niistä tyytyväisyyden tunteen. Erään asian monet kristityt ovat Vainion mukaan käsittäneet väärin. Kirkko ei hänen mukaansa nimittäin usko sielun kuolemattomuuteen. Kirkko uskoo ruumiin ylösnousemukseen. – Mikä pelastuu? Kristinusko sanoo, että ruumis pelastuu. Niin Apostolinen uskontunnustus tosiaan sanoo: ruumiin ylösnousemus. Olli-Pekka Vainion mukaan sielua tuskin voisi ollakaan ilman ruumista. Sielu on ruumiin muoto, forma.

Samaa toivoa elättelee Kontionlahdella asuva teolo gian tohtori ja vapaa tutkija Pauliina Kainulainen. – Minua lohduttaa, että esimerkiksi arvostetut ortodoksi teologit kautta aikojen ovat kamppailleet tämän ajatuksen kanssa. Että onko meidän rakastavaan jumalakuvaamme yhdistettävissä, että joillekuille olisi olemassa ikuinen kadotus? Kainulainen pohtii. – Liityn moniin edeltäviin teologeihin, jotka ainakin suuresti toivovat, että lopussa tulee aivan kaikkien p elastus. Kainulainen on tutkinut muun muassa feminististä teologiaa ja alkuperäiskansojen teologisia näkemyksiä. Myös hän ajattelee, että pelastus on ihmisen ja Jumalan suhteen eheytymistä. Se on kuitenkin myös sitä, että ihmisen suhde omaan itseensä, muihin ihmisiin ja luontoon eheytyy. – Plus sitten on vielä se, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, Kainulainen jatkaa. – Minulla ei ole siitä hirveästi sanottavaa, koska olen ajatellut, että se on joka tapauksessa salaisuus ja Jumalan käsissä. Mutta kristinusko antaa sen perusturvan, ettei ihmisen tarvitse stressata. Suomalaisille opetetaan rippikoulussa, että Jeesus kuoli ristillä sovittaakseen ihmisten synnit. Mutta mitä tekemistä Jeesuksen kuolemalla on pelastuksen kanssa? Sitäkin Kainulainen on pohtinut paljon. Jeesuksen ylösnousemus on hänelle keskeinen asia, mutta ristinkuoleman merkitys vaikeampi. – En näe kovinkaan mielekkäinä tällaisia veriuhriteologioita, joissa Jumala vihastuu syntisiin ihmisiin ja hänen pitää tapattaa oma Poikansa. Tämä tekee vain hallaa kristinuskon ymmärtämiselle. Kyllä siinä jokin paljon syvemmällä oleva merkitys on. Kainulaista puhuttelee Jeesuksen voimallisuus voimattomuudessa. Tuhon ja nöyryytyksen keskellä Jumalan pelastava toiminta todellistuu – jollain tavalla. – Jeesuksen kuolemassa on jokin valtava viisaus ja ulottuvuus, jota ei kristinuskossa osata aina edes sanoittaa, mutta josta kuitenkin pidetään lujasti kiinni, Kainulainen summaa. Mitä ihmisen sitten täytyy tehdä pelastuakseen? Kainulaisen mukaan ei mitään. – Ajattelen mystikkojen vanavedessä, että ihmisen tulisi vain olla auki ja vastaanottavainen, paikallaan ja suorittamatta, hän toteaa.

14 Haaga  Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja kouluikäisten toiminta: mestat.fi/ haaga

Huopalahden kirkko  Vespertie 12. Suntio p. 09 2340 3230. To 8.9. klo 18 Jeesus tieteen valossa -luento. Jeesuksen ihmeet, pappi Sami Lahtinen. Raamattupiiri osallistuu luento-tilaisuuteen. Su 11.9. klo 10 Messu. Heltelä, Järvinen ja Autio. Messun jälkeen lähetyksen kiitoslounas srk-salissa. Hinta 10 e, Munakoiso-jauhelihapaistos (myös kasvisvaihtoehto), vihersalaatti, omenapiirakka, vaniljakastike ja kahvi/tee. Tuotto lähetyksen hyväksi. Ma 12.9. klo 7.30 Laudes eli aamurukous. Klo 13–14.30 Lähetyspiiri. Suikkanen (parittomat viikot). Klo 15–17 Esirukouspiiri. Ti 13.9. klo 13–14.30 Lähetyspiiri. Leeni Broman. Klo 18 Toivon tiistai. ”Katkeruuden kahlitsema”, Sami Lahtinen, Kari Kaipainen, Lähde-kuoro. Tervetuloa etsimään, puhumaan ja kuulemaan toivosta sekä laulamaan ja rukoilemaan yhdessä. Ke 14.9. klo 18–20 Suomenkielinen keskustelupiiri maahanmuuttajille 1. krs. ryhmähuone. Ilm. Outi Jaakkola, p. 040 844 5790. To 15.9. klo 9.30–11 Perhekerho. Klo 12.30–14.30 Teematorstai. Klo 12.30 Lounas (6 e), n. klo 13 Suun hyvinvointi, hammasteknikko Olli Hytönen.

Hakavuoren kirkko  Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340 3220. Su 11.9. klo 12 Messu. Kolari, Lahtinen ja Autio.

Orapihlajatie 41:n toimipiste Pe 9.9. klo 10–11.30 Perhekerho.

Herttoniemi  Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Diakonia vastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla ma klo 13–14 (huom. muuttunut päivä!) sekä puhelimitse 09 2340 3382 / 09 2340 3345, Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 sekä puhelimitse 09 2340 3339.

Seurakunnissa tapahtuu 9. – 15.9. Kulosaaren ja Herttoniemenrannan asiakkaat ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3351.

Herttoniemen kirkko  Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 Su 11.9. klo 10 Messu, Kallio, Olkkola, Tamminen, kirkkokahvit

Herttoniemenrannan kappeli  Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340 Su 11.9. klo 17–20 Kehollisuuden ja hiljaisuuden ilta. Ohjaajana akupunkturisti Helena Hallenberg ja Huima. Kiinalaisiin qigong-terveysharjoituksiin tutustumista, rentoutumista ja rukousta. Klo 18.30 avoin ehtoollishetki. Iltatee. Mukaan lämpimät vaatteet, pitävät sisätossut ja jumppa-alusta. Lisätietoja Huima p. 0503803033. Ma 12.9. klo 18.30 Kirjallisuuspiirin suunnittelutapaaminen. Lisätietoja Aino Immeli p. 050 383 5788 To 15.9. klo 14 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus, Lemponen, Huima, kahvit alk. klo 13.30.

Kulosaaren kirkko ja seurakuntatalo  Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Su 11.9. klo 10 Messu, Huima, Rautiainen, Rämö, kirkkokahvit.

Myllypuron kirkko  Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 Su 11.9. klo 12 Messu, lähetystyön pyhä ja kirkkokahvitilaisuus, nimikkolähetti Timo Ahlberg (Etiopia, Suomen Lähetysseura), Tikkanen, Leino, Myllypuron kirkon kuoro. Ke 14.9. klo 14 Lähetyspiiri, vieraina nimikkolähetit Anu ja Juha Väliaho. Elintarvikejako ti ja to Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333. Diakoniakirppis ke–la klo 10–14 Neulapadon tie 7 (Myllynsiiven pääty), diakoni Kristian Pesti, p. 050 433 8343.Keskiviikkoruokailu Myllypuron kirkolla ke klo 12, ateria 2e.

Kallio  Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Kallion kirkko  Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Taivaan tähden

To 8.9. klo 18 Kivimessu. Huovinen, misia, rukousta, musiikkia ja opetusta Niskala. Kaikille avoin messukuoro sekä illan päätteeksi iltapala. Terveja bändi kokoontuvat harjoitteletuloa piipahtamaan, tutustumaan ja rentoutumaan. maan klo 17 alkaen – tule mukaan! La 10.9. Syyskauden ensimmäiKlo 19 Ackté-klubi: Luentokonsertti sarja Parsifal – ”Myötätunnosta nen Burgeribrunssi. Kattaukset tietoisuuteen” Osa 2. Pianisti ja korreklo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varauk set ja ruokavaliot pe mennessä petiittori Pekka Asikainen. Liput 15e. alppilankirkonbrunssi@gmail.com tai Pe 9.9. klo 16–18 Raamatunlukua ja p. 040 509 3515. Brunssi tukee KUA:a. klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti Veli- Su 11.9. klo 16 Messu. Patronen, OkMatti Hynnisen johdolla. Teejatkot. Su 11.9. klo 10 Messu. Partti, Männissanen, avustaja Ulla Savonen. Kirkkotö, Pentikäinen, Oksanen, Niskala, kahvit. avustaja Seidi Jääranta. Kirkkokahvit. Ma 12.9. klo 12 Päiväkansa 60+. IloiKlo 17 Sanan ja rukouksen ilta, Seppo nen porukka ikäihmisille. Juntunen. Ti 13.9. Tiistaiolohuone: VenyttelyMa 12.9. klo 19 Hetken hiljaisuus – jumppa klo 10–11; Diakonialounas Club for Five. Kauneimpia hengellisiä 2e klo 11.30–12.30. Klo 10 ja 10.30 lauluja ja spirituaaleja akustisesti. Liput Muskari, joiden jälkeen perheker25/21,50e. Yhteistyössä Kansan Raaho. Klo 18 Kangaspuukerho. Tule kutomaan itsellesi räsymatto, shaali mattuseura ja Sana–lehti. Klo 19 Ackté- tai liina. klubi, ”Syyskuun valoa”. Sonja Fräki, Ke 14.9. klo 18 Rakkauskirkko. Lasten piano, Maria Puusaari, viulu, Eeva Rysä, ja perheiden taidemessu. Matasello. Liput 15e. Ti 13.9. klo 16 Lähetys- ja rulankynnyksen messu lapsille ja perheille. Tuo mukanasi rakkouspiiri. Kokoontuminen kirkkosalissa. Klo 16.15–17 kauteen liittyvä maalaus SeuraKukkoeteisen kutai tule maalaamaan kunnat se ennen messun. tojat paloaseman Taidenäyttely kappuoleisessa sivueverkossa: www. teisessä. Kudotaan pelissa messun ajan. helsinginseurakaulaliinoja turvapaiLindfors, Karu, Kaisa kunnat.fi Valve. kanhakijoille Kalliossa. Alppilan kirkon kahvila Lankoja ja puikkoja on. avoinna ti–pe klo 10–15, Aloittelijoita opastetaan. lounas klo 11. Kahvilassa palKlo 18 Opiskelijamessu. Klo 19 Ackté-klubi: Sokeria, siirappia ja jon herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, hunajaa. Reetta Ristimäki, sopraano ja #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila Juha Kotilainen, baritoni. Liput 15e. tukee KUA:a. Ke 14.9. klo 13 Eläkeläisten piiri. Kansainvälinen toiminta Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen ruAlppilan kirkolla kouslaulun messu. Männistö, Anima mea joht. Hili. Klo 19 Ackté-klubi: HelSu 11.9. klo 11.30 Kiinankielisten loumeilevää uutta ja vanhaa! Sunniva nas. Klo 13 Kiinankielinen SanajuFagerlund, nokkahuilut, Terhi Mali, bamalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. rokkiviulu, Elina Mattila, barokkisello, Laura Ollberg, cembalo. Liput 15e. Seurakuntakoti To 15.9. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Katsaus uutisten kieleen. Uuti Siltasaarenk. 28 To 8.9. klo 17–19 Unicefin nukentekisankkurina Arvi Lind. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. jät. Tule tekemään hyväntekeväisyyttä Mattsson, Niskala. Kaikille avoin mesvalmistamalla Unicef-nukke. Nukkepiiri kokoontuu säännöllisesti torstaisin. sukuoro ja bändi kokoontuvat harjoitOpetusta, neuvoa, materiaaleja ja telemaan klo 17 alkaen – tule mukaan! hauskaa seuraa. Klo 19 Ackté-klubi, LuentokonsertKe 14.9. klo 16–16.45 Lasten kuorokertisarja Parsifal – ”Myötätunnosta tietoisuuteen” Osa 3. Pianisti ja korreho Vivikan johdolla. Tervetuloa kaikki 7–12 vuotiaat tytöt ja pojat. petiittori Pekka Asikainen. Liput 15e. To 15.9. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Alppilan kirkko Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapa Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. maan alueen lapsiperheitä kahvikupAvoinna ma–pe klo 10–16. Punttiposen ja leikin merkeissä. sali auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke Teatteri Kallio klo 12–15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso  Siltasaarenkatu 28 alppilankirkko.fi. To 8.9. klo 9 Varikko – ryhmä irtiPe 9.9. klo 17 GLOW-ilta nuorille aisanotuille. Tule voimaantumaan, jakamaan kokemuksia, tuntemuksia ja kuisille. Alppilan kirkon kappelisalissa päästämään höyryjä ulos. Klo 18 Kal2krt/kk afterwork-ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Yhteyttä, kohtaalion kävelyfestivaali: Viihtyvyys-

kävely. Karhupuisto–Vaasanpuistikko–Korttelipihat. yhteensä n. 1,5km. Ilm. pihla.ruuskanen@setlementti.fi. Järj. Kalliolan setlementti, KKV ja Kallion srk.

Muut tapahtumat Ti 13.9. klo 8.30 Hartaus Heponiemen tapaan, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Sari Enkkelä, Maisa Kumpulainen Ke 14.9. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7–9. Ke 14.9. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.

Kurssit, ryhmät ja retriitit  Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintoseteli, mainittava ilmoittautuessa. Ei retriitteihin. Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen kurssin alkua, vapaita paikkoja voi tiedustella myöhemminkin. Rukouslaulun jatkokurssi, Diakonissalaitoksen kirkko ti 13.9.–4.10 klo 17.30–20. Ohj. MuT Hilkka-Liisa Vuori. H 52e. Ikonimaalaus-kurssi, Seurakuntakoti, Siltasaarenk. 28, ke 14.9.–16.11. klo 10–14. Aiheena Nooa, joka kutsuu elämän arkkiin. Vasta-alkajat maalaavat nk. Kristuksen käsittä tehdyn ikonin. Ohj. Helena Hirvonen. H. 130e. Elämäntarina-ryhmä eläkeiässä tai sen kynnyksellä oleville to 15.9.–3.11. klo 13–15. Käydään läpi elämänkaarta puhumalla ja kuuntelemalla toisia. Ryhmä on suljettu, ennakkoilmoittautuminen. Diakonit N. Klemmt ja K. Helin. Maksuton. Ignatiaaninen henkilökohtaisesti ohjattu arkiretriitti, kahdeksana peräkkäisenä päivänä ma 26.9.–ma 3.10. Seurakuntakoti, Siltasaarenk. 28. Ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä ryhmätapaaminen klo 18–20. Ohj. TT Pirkko Lehtiö, rovasti Tuula Sääski, sisar Theresa Jezl ja diakoni Sinikka Metiäinen, tied. p. p. 09 2340 3661. Maksuton. Luovuuden lähteillä: Maalaa ja rukoile -kurssi, Teatteri Kallio, Siltasaarenk. 28 la–su 1.–2.10 klo 11–14. Lähenny omaa hengellistä elämääsi maalaamalla psalmitekstien innoittamana. Et tarvitse maalaustaitoa ja hengellisyytesikin voi olla salaista. Käytämme vesiliukoisia värejä ja rasvaliituja. Ohj. N. Klemmt. H. 30e. Kotona omassa kehossa -kurssi, Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 la 1.10 ja su 2.10 klo 16–18.30. Teemme harjoituksia sekä omassa rauhassa, että keskenämme vuorovaikutuksessa. Ohj.Tiina Törö. H. 30e.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Thinkstock

Liikuttunut Jumala Raamatun lukeminen on hyödyllistä, koska tekstit panevat ajattelemaan. Esimerkiksi lääkäri Luukkaan kertomus äidistä, joka saatteli hautaan ainoan lapsensa – ja Jeesuksesta, joka antoi kuolleelle elämän. Kahden vuosituhannen jälkeen on paha mennä ottamaan kantaa kertomuksen tosiasiallisuuteen. Mutta ajatuksia se antoi tässä ja nyt vuonna 2016. Huomioni kiinnittyi Jeesuksen motiiviin. Naisen nähtyään Herran kävi häntä sääliksi. Tässä puhutaan myötätunnosta. Muissa raamatunkäännöksissä se sanotaan vahvemmin. Äidin suru kosketti Jeesusta sydämen ytimiä myöden. Teksti on puhutteleva kuva myötätunnosta. Jeesus on kuva Jumalasta. Tässä on siis kuva Jumalan myötätunnosta. Se on itse asiassa mullistava kuva jumaluudesta. Aikansa ylevin filosofinen suuntaus oli stoalaisuus. Stoalaiset uskoivat, että Jumalan keskeisin piirre oli apatia, kyvyttö-

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

myys tunteisiin. Heidän perusteensa oli, että jos joku sai toisen tuntemaan surua tai iloa, se merkitsi kykyä vaikuttaa toiseen. Ja vaikutusvalta puolestaan nosti heidät toisen yläpuolelle. Mutta Jumala on kaiken yläpuolella. Stoalaisten mukaan kukaan ei voi vaikuttaa häneen. Hän on tunteiden ulottumattomissa. Jumaluuteen kuului olla tunteiden ulkopuolella. Tässä esiteltiin maailmalle uusi, hämmästyttävä konsepti Jumalasta. Jumala voi olla kosketettu niin kuin Jeesus sydämen ytimiä myöten. Tämä kuva auttakoon meitä, jotka tuskassamme rukoilemme. Olli Valtonen

17. sunnuntai helluntaista Jeesus antaa elämän Sinun puolestasi. Jeesus on myötätuntoinen ihmisten kärsimyksiä kohtaan.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps.86:10–13, Job 14:1–6, 13–15, Room.8:18–23, Luuk.7:11–16

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Bibliodraamaa: Raamattua draamana, Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, ma 3.–17.10 klo 17–19. Tutkimme Uuden testamentin tekstejä toiminnallisin menetelmin, emme tee teatteria. Ohj. Kati Helin. Maksuton. Sururyhmä. Sururyhmä on vertaisryhmä läheisensä äskettäin menettäneille. Kokoonnutaan viisi kertaa joka toinen tiistai 20.9., 4.10., 18.10., 1.11. ja 15.11. klo 18–19.30 os. Siltasaarenkatu 28. Mukana ovat pappi ja diakoni, Riitta Männistö ja Anne Mäki-Kokkila. Ilm. Kallion srk:n kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 3600. Sateenkaarikristityn peruskurssi – avaa ja kysele uskoasi sateenkaaren alla. Tämän kurssin käymällä voit suorittaa myös aikuisrippikoulun, konfirmaatio 25.2.2017 Alppilan kirkossa. Kokoontumiset 15.9., 13.10., 17.11., 15.12. sekä 19.1. ja 16.2.2017. Ilm. ja tied. jaana.partti@evl.fi tai p. 050 380 3289.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus  Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Su 11.9. klo 10 Vanhusten kirkkopyhän messu. Raitavuo, Myllylä. Raimo Laukka, baritoni. Jos tarvitset kyytiä kirkkoon tai haluat itse tarjota vanhukselle kirkkokyydin, ota yhteyttä Heidi Metsälään p. 09 2340 3842. Kirkkokahveilla puolukkapiirakkaa. Ti 13.9. klo 9.15 Aamupysäkki. Raitavuo, Härkönen. Ehtoollinen kirkossa. Aamiainen (1,50 e) salissa. Klo 18 Lähetyspiiri. Klo 18 Pelimannin raamattupiiri joka ti. Ke 14.9. klo 10 Raamattupiiri joka ke. Klo 19 Viikkomessu. Raitavuo, Myllylä.

Malminkartanon kappeli  Vellikellonpolku 8 To 15.9. klo 18.30 Malminkartanon raamattupiiri joka to.

Toimintakeskus Jenny  Beckerintie 9 Keskiviikkoisin klo 10–11 Diakonian ajanvarauspäivystys, p. 09 2340 3853. Klo 12–15 Jennyn olohuone. Avoin kohtaamispaikka. Lounasta ja lahjoitusleipää. Torstaisin klo 17.30 Torstai-illan kahvit. Kahvittelua ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä. La 10.9. klo 10–13 Jennyn Mummola. Lapsille ja aikuisille leikkiä, laulua, lukemista. Välipala. Ilmoittautumista ei tarvita.

Muuta Soppatykki Sitratorilla to 15.9. klo 12. Säävaraus.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus  Myllykallionrinne 1 F, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Kirkkoherranvirasto on auki ma, ti, to, pe 9–12 ja ke 12–18. Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse arkisin 9–21 numerosta 09 2340 4302. Diakonian ajanvaraus puhelimitse tai tulemalla paikan päälle ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 4318. Muina aikoina puhelimitse Taina Viherkari p. 050 380 3532 ja Sini Havas p. 050 380 3531. Su 11.9. klo 11 Messu, Niemelä, Valojärvi ja mieskuoro Nõon srk:sta Virosta. Klo 11–12 Pyhäkoulu, aloitetaan kirkossa. Ma 12.9. klo 17–20.30 Savenvalajat raamatturyhmä, muovaillaan saviesineitä ja keskustellaan samalla Raamatun kohdista E-portaan alakerrassa. Ve-

Seurakunnissa tapahtuu 9. – 15.9.

täjänä Hanna Vuorio p. 0400 705933. Ti 13.9. klo 18 Avoin rukouspiiri, vetäjä Ulla Nenonen, B–porras 2. krs. Ke 14.9. klo 14 Päivärukous kirkossa. Klo 19 Viikkomessu, Kuusniemi, Valojärvi. Klo 18–20 Larun olohuone, mukavaa yhdessäoloa Kirkkokahvilassa. Tarjolla vapaaehtoistiimin valmistama tähdellinen iltapala: voileipiä ja hedelmäsalaattia, maksu vapaaehtoinen. To 15.9. klo 13 Torstai-piiri, srk-salissa, Kalle Kuusniemi, Raamatusta.

Muuta Kirkkokahvila on auki ma–pe klo 10–17 ja lounas klo 11–13. Lapseni – muotokuvia eri tekniikoilla, Veera Pirilän taidenäyttely Kirkkokahvilan aulassa 28.9. asti. Päiväkerho kirkolla 3–6-vuotiaille lapsille arkisin klo 9–12. Kerhossa ulkoillaan, askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Tied. nadya.jalkanen@evl.fi Avoin perhekerho ma ja pe klo 9–12, D-porras. Lasten ja aikuisten yhteinen kohtaamishetki. Omat eväät voi ottaa mukaan. Tarvitsetko tukea tai keskusteluapua? Näitä on saatavilla Lauttasaaren kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30–20. Keskusteluapua tarjoaa vapaaehtoisena toimiva psykoterapeuttiopiskelija. Tervetuloa juttelemaan matalalla kynnyksellä, ei maksua. Varaa aikasi ennakkoon osoitteesta lauttasaari.srk@evl.fi tai puhelimitse 09 2340 4300. Lähimmäispalvelukurssi 30.9.–1.10. Töölön kirkolla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 16.9. mennessä diakoni Sini Havas p. 09 2340 4322.

Malmi  Virasto: Kunnantie 1, avoinna m a–pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko  Kunnantie 1, p. 09 2340 4420. Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 11.9. klo 10. Antti Ylinen, Pirkko Poisuo, Elina Tofferi. Konsertti su 11.9. klo 18. Julia Tamminen, urut. Viikkomessu ke 14.9. klo 18. Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen. Messun jälkeen Sanan ja rukouksen ilta.

Jakomäen kirkko  Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 11.9. klo 12. Joona Mikkola. Eläkeläisten iltapäivä to 15.9. klo 13.

Pihlajamäen kirkko  Liusketie 1, p. 09 2340 4427. Diakonia: ajanvaraus ke klo 9–11 p. 09 2340 4487 Messu su 11.9. klo 16. Jukka Holopainen, Riitta Koivisto. Kahvihetki. Viikinmäki–Pihlajiston puistojuhla su 11.9. klo 13–16 Salpausselän leikkipuistossa. Seurakunnan työntekijöitä tavattavissa. Eläkeläisten iltapäivä ke 14.9. klo 12. Intia-projekti, Elisa Campbell.

Pihlajiston seurakuntakoti  Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 Asukaskahvila Olohuone to 15.9. klo 13–15.

Puistolan kirkko  Tenavatie 4, p. 09 2340 4425. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 11.9. klo 10. Joona Mikkola, Laura-Elina Koivisto, Marja Kyllönen. Lähetyskahvila. Puistola-päivien toritapahtuma la 10.9. klo 10–14. Lähetyspiirin myyjäispöytä.

Taidenäyttely alk. ke 14.9. klo 18 kirkon liikuntasalissa. Monta tietä Raamattuun to 15.9. klo 19. Suomenkielinen Raamattu on käännös kopioiden kopioiden kopioista, Elina Perttilä. Keskustelu ja iltapala.

Haemme vapaaehtoisia

mummeja ja vaareja kummi-isovanhemmiksi yhden vanhemman perheiden lapsille. Seuraava kurssi alkaa 15.9. klo 18–20, Hämeentie 64. Tule mukaan iloiseen joukkoon!

Pukinmäen seurakuntakoti  Säterinportti 3, p. 09 2340 4422. Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 11.9. klo 12. Markus Kopperoinen, Kaisu Rauhamaa. Kahvihetki. Porttikahvila (Säterinportti 1) ma 12.9. klo 12–15. Vieraana lähiöliikuttaja Mia Küttner. Israel-ilta ti 13.9. klo 17.30 Portissa.

Siltamäen seurakuntakoti  Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 11.9. klo 12. Antti Ylinen, Olga Mäkinen. Lähetyskahvila. Eläkeläisten iltapäivä to 15.9. klo 13. Syntymäpäiväjuhla. Rukoustyynyjen ompeluilta to 15.9. klo 16. Tuo oma ompelukone, mate riaali seurakuntakodilta.

Tapanilan kirkko  Veljestentie 6, p. 09 2340 4423. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Valon messu su 11.9. klo 17. Vapaa ehtoisten siunaaminen. Opetus klo 16.30. Iltatee.

Ilmoittautumiset: mummila@pienperhe.ﬁ tai 050-378 0051 Pienperheyhdistys ry

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva

ALVAR AALLON TUOLIT

pirjo.teva@kotimaa.fi

pitkäaikainen kokemus VERHOILUPISTE

040 680 4057

kunnostetaan

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

Hyvän elämän verkkomedia

Tapulin seurakuntakoti  Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Eläkeläisten iltapäivä to 15.9. klo 13.

Viikin kirkko  Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 9–11 p. 09 2340 4489 Perhemessu su 11.9. klo 10. Anni Punkka, Outi Lantto, Petri Jukanen, Katja Muranen, Ari-Pekka Kankkunen, Margit Jukanen, Kaisu Rauhamaa. Keittolounas ja kirkkokahvit. Viikkomessu to 15.9. klo 17.30. Kirkko auki hilj. rukousta varten klo 17. Päivä maalla -tapahtuma su 11.9. klo 11–15. Askartelua, lelu- ja lastenvaatekirppis, Kirkon Ulkomaanapu, kirkkopolku. Traktorikuljetus koetilan ja kirkon välillä. Perheille ohjelmaa. Teemallinen teehetki to 15.9. klo 18. Armollisuus muita ja itseä kohtaan, perheterapeutti Veli-Matti Helminen. Keskustelua. Kaupungin äänet -valokuvanäyttely 10.9.–9.10. Rasoul Khorram, kännykkäkuvia katusoittajista.

Malmin seurakunta facebookissa

HELSINGIN

AIKUISOPISTO

A v oi n k a i k i lle Meillä on yli 1 000 kurssia! Opiskele tavoitteellisesti tai harrasta ihan vain omaksi iloksesi. Valitse oma suosikkisi liikunnan, kielten, taiteen tai vaikkapa elämäntaitoaineiden joukosta ja ilmoittaudu verkkosivuillamme.

helao.fi

Haluaisitko auttaa tai ilahduttaa ikääntynyttä? Senioritoiminta välittää vapaaehtoisia pääasiassa kotona asuville helsinkiläisille ikäihmisille ulkoiluavuksi, juttuseuraksi sekä saattaja-avuksi esim. lääkäriin. Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon ja alueen, jolla haluat toimia, sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

 facebook.com/malminseurakunta

Varhaisnuoret  Kouluikäisten kerhot ja tapahtumat mestat.fi > Malmin seurakunta > Tytöt ja pojat Kymppien yökylä 06-synt. Tapanilan kirkolla ma 17.10. klo 14–ti 18.10 klo 12. Retki Salmisaaren liikuntakeskukseen, ruokailu Raxissa, yöpyminen kirkolla, Veljestentie 6. Hinta 10 e. Ilm. 12.9. klo 18 alk. osoitteessa mestat.fi/kertsimestat/malmi. Tied. Asko Lintumäki, asko.lintumaki@evl.fi, p. 040 720 0747. Syysleiri 1–4 lk 19.–21.10. Korpirauhan leirikeskuksessa. Hinta 35 e. Ilm. 12.9. klo 10 alk. osoitteessa mestat.fi/kertsimestat/malmi. Tied. Niina Penttinen, p. 09 2340 4549.

Nuoret  Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20.30. Veisuvartti ke klo 18. Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat mestat.fi tai facebook.com/talolla

Paikka: Vanhustyön keskusliiton tilat Malmilla os. Malmin kauppatie 26 (3krs.), 00700 Helsinki

Kurssilla saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen sekä tietoa liikkumisessa avustamisesta ja muistisairauksista. Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Mukaan mahtuu 25 kurssilaista. Edellytämme 18-vuoden ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Ilmoittautumiset 13.9.2016 mennessä soittamalla numeroon: 050 5722 829 / 050 5722 830

www.vtkl.fi/senioritoiminta

Seurakunnissa tapahtuu 9. – 15.9.

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

NUMI NUMMELIN

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko  Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina. To 8.9. klo 18–20 Nuorten aikuisten olkkari, kirkon alakerta, n. 25–40 v., rentoa yhdessäoloa ja illanviettoa jutustelun, pelailun ja kahvittelun merkeissä. Tied. arto.e.vuori@gmail.com La 10.9. klo 16 Sanan ja rukouksen ilta Tuomaankirkossa, musiikkia, opetusta, rukousta ja yhdessäoloa iltakahvin äärellä. Vetäjinä rovasti Heikki Hilvo ja diakonissa Heleena Hilvo. Su 11.9. klo 11 Messu, Riepponen (l+s), Vuorio (k) Ma 12.9. klo 17.30 Raamattupiiri (joka toinen viikko), kerhotila. Ryhmä sopii kaikille aikuisille, joita Raamattu kiinnostaa. Vetäjä Anu Vuola, 045 121 4137 Ti 13.9. klo 9.45 Perhekerho, kerhotila. Mahdollisuus tavata alueen muita lapsiperheitä leikin ja yhteisen tekemisen merkeissä. Tied. reija.lind@evl.fi, klo 15 Naisten Forum, aiheena fundamentalismi ja radikalismi kristinuskon piirissä, kirkkoherra Hannu Ronimus. Miesten maanantaiseura on tervetullut tilaisuuteen, klo 17 Lähetyspiiri, kerhotila. Huom. uusi aika. Lähetyksen ystävät kokoontuvat kahvin ja keskustelun merkeissä. Lisäksi käsitöiden tekoa ja lähettien kirjeiden lukemista Ke 14.9. klo 13.30 kaikille avoin Keskiviikkokerho, klo 19 Avoin rukouspiiri, kappeli

Länsi-Pasilan kappeli  Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780 To 8.9. klo 18 Siioninvirsiseurat, Virva Krans ja Tuukka Kauhanen Pe 9.9. klo 18–21 Nuorten yökahvila Ma 12.9. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit, kahvittelua, juttelua ja hartaushetki, klo 18 Hanna-piiri, Hanna-työ on naisten rukousliike, joka toimii tällä hetkellä 125:ssä maassa. Vetäjänä Aila Weripää. To 15.9. klo 18 Valon ja ilon messu, vierailijana rovasti Erkki Kuusanmäki Espoonlahden srk:sta ja diakonissa Sirkku Kuusanmäki, Tiia von Hellens, piano. Messu on vapaaehtoisvoimin toteutettu, rento ja musiikkipitoinen juhla. Nyt haemme musiikkitiimiin soittajia ja laulajia. Erityisesti kaipaamme kitaristeja ja basisteja. Myös keittiötiimiimme tarvittaisiin vahvistusta. Tänä syksynä messu on 15.9, 13.10 ja 17.11.2016. Tarjoa osaamistasi käyttöömme! Ota yhteyttä: seurakuntapastori Virva Krans, virva.krans@evl.fi tai 09 2340 4725.

Ruskeasuon seurakuntakeskus  Tenholantie 6, p. 09 2340 4700. To 8.9. klo 16 Olohuone ulkomaalaistaustaisille perheille, järj. Huopalahden rovastikunnan monikulttuurisuustyö, tied. Sirkku Kuusanmäki, p. 09 2340 4740 Ma 12.9. klo 13 Äiti Teresa -piiri, käsitöitä, yhdessäoloa, laulua ja kahvittelua. Ti 13.9. klo klo 17.30 Asiantuntijailta, Kirkkoherra Hannu Ronimus: Lähi-idän kriisien taustat ja nykytilanne

Mikael  Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

Ti klo 11 Sanan äärellä. Klo 13 Olohuone. Tule tapaamaan tuttuja kahvikupposen äärellä. Ke klo 15–16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki, Erkkilä. Klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla anne.viljamaa@evl.fi.

Lehtisaaren kappeli  Papinpöydänkuja 4 Su 11.9. klo 10 Messu, Peltohaka, Valtonen. Kirkkokahvit.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko

Hiljainen hetki Club for Five esittää maanantaina 12.9. kello 19 Kallion kirkossa kauneimpia hengellisiä lauluja ja spirituaaleja akustisesti. Konsertti liittyy yhtyeen Hiljainen hetki -kiertueeseen. Helsingissä vuonna 2000 perustettu a cappella -lauluyhtye tunnetaan instrumentaalisesta lähestymisestä laulamiseen. Yhtye on keikkaillut ympäri maailmaa.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14; Itä–Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844. Kivikko, Kurkimäki p.09 2340 4842. Ma klo 9–10 & to 13–14; Vesala p.09 2340 4846. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p. 09 2340 4843. Ajanvaraukset Länsimäen kirkolla ma klo 12–12.30 ja Mikaelinkirkolla ti klo 12.30 –13. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/ mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Mikaelinkirkko  Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Pe 9.9. klo 10 Rukouspiiri. La 10.9. klo 11 Konfirmaatiomessu – Honkalinna. Iiskola, Hynynen, Kankkunen, Satu Palomäki, Onni Eloranta, Mira Malmberg, Honkanen. Klo 14 Konfirmaatiomessu – Kesän City-rippikoulu. Kahenvirta, Kasari, Kankkunen, Saara Punkari, Aliisa Jämsä, Honkanen. Su 11.9. klo 11 Konfirmaatiomessu – Korpirauha. Lindström, Kasari, Kin, Koski, Johanna Paananen, Satu Palomäki, Lamminen, Honkanen-Punkari, lauluryhmä Melisma. Klo 14 Konfirmaatiomessu – Lapin vaellusrippikoulu. Pitkänen, Syrjö, Satu Palomäki, Marge Marchesani, Lamminen, Honkanen-Punkari, lauluryhmä Melisma. Ma 12.9. klo 9.30 Käsityökerho. Klo 9.30 Muskarikahvila. Välipala 1e/ perhe. Klo 11 Pienituloisten ruokailu. Lounas 1,50e. Klo 13.30 Mielenterveysryhmä. Klo 14 Kaarikerho. Klo 17.15 Share&Care –naistenpiiri / women’s group. Ke 14.9. klo 17 Perheiden iltakahvila. To 15.9. klo 10 Eläkejumpparit -ryhmä miehille. Tied. Arto Virkkunen,

Isä Ruben

040 580 4989. Klo 13 Torstain päiväkahvit. Kehdosta hautaan, Marja Lehtinen kertoo papin työstä. Klo 16 Selviytyjät-ryhmä. Tukea päihteettömään elämään. Klo 18 Iloinen Kanttorin Kööri kaikille lauluhaluisille kokoontuu joka toinen torstai. Ei ennakkoilmoittautumista.

ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset.

Muuta

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

Perhekahvila pe 9.9. klo 9–14 Länsimäen kirkolla. Muskari klo 10. Ehtoolliskirkko pe 9.9. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa. Mikaelin Lastentupa ma 12.9. klo 16. Maksuton vapaahetki vanhemmille. Voit tuoda lapsesi leikkimään ja askartelemaan. Sopii myös vauvoille. Ilm. lastenohjaaja Seija Perttilä, 050 3780 320. Perhekerho päiväkoti Sakarinmäessä ti 13.9. klo 9.30. Perheraamis ti 13.9. klo 17.30–19.30 Leikkipuisto Kipinäpuistossa. Perheiden puuhakahvila Leikkipuisto Mellunmäessä to 15.9. klo 9.30. Sisäisen eheytymisen ja kasvun seminaari tiistaisin 20.9., 4.10. ja 11.10. klo 18–19.30 Mikaelinkirkolla. Seminaarissa käsitellään aikuisiän identiteettiä, elämän mielekkyyttä ja kutsumusta. Meidät on tarkoitettu yhteyteen toistemme ja Jumalan kanssa. Kasvamme varsinkin keskinäisessä vuorovaikutuksessa. ”Minä opetan sinua, sanoo Herra, minä osoitan sinulle oikean tien. Minä neuvon sinua, katseeni seuraa askeltasi.” Ps. 32:8. Ryhmä jatkaa keväällä. Seminaarin vetäjänä toimii pastori Sinikka Hietala. Lisätied. ja ilm. Maila Heikkilä, 050 544 7171, iltaisin.

Munkkiniemi  Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9–13,

 Raumantie 3 La 10.9. klo 10–14 Ostarin Syyssenssit, mukana srk. Myös kirkko on avoinna klo 10–12, tarvittaessa rukouspalvelua. Su 11.9. klo 11 Messu, Frilander, Viljamaa. Kirkkokahvit. Klo 17 Perhemessu, verkosto.net. Ma klo 10 Ikäihmisten jumppa, vetäjänä Minna Pirinen. Ke klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho. Klo 13 Keskiviikkokahvila, Rinne, Viljamaa. Klo 18 Nuorten ilta, Hartikainen, Valtonen. To klo 16.30–17.15 Lapsikuoron harjoitukset. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla. Klo 18.30 Iltatee. Nuorten bändi ja lauluryhmä kaikille musisoinnista kiinnostuneille. Bändi soittaa arkimessuissa kerran kuussa ke klo 18, treenit ennen sitä klo 16.30. Samoin osallistutaan erikseen sovittuihin nuorten tapahtumiin. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä kanttori Senni Valtonen, senni.valtonen@evl.fi, p. 09 2340 5117.

Munkkiniemen kirkko  Tiilipolku 6 Pe klo 18 Rukouspiiri. Su 11.9. klo 13 Messu, Rinne, Viljamaa. Kirkkokahvit. Ma klo 9.30–11.30 ja to klo 15–16.30 Avoin päiväkerho. Klo 16 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, jotka rukoilevat kanssasi, jos sitä toivot.

 Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–16. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13 ja ke klo 13–16. www. helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Su 11.9. klo 10 Messu. Leinonen, Pelkonen, Mäkiö, barokkiorkesteri Amore Barocco. Ma 12.9. klo 9.45. Perhekerho. Ti 13.9. klo 17–19 Yksinhuoltajien olohuone. Ke 14.9. klo 18 Avoin sururyhmä. To 15.9. klo 18 Rukousryhmä. Maija Kiviranta.

Käpylän kirkko  Metsolantie 14, p. 09 2340 4222 Pe 9.9. Perheiden tanssituokiot ikäryhmittäin: klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v. ja 10.30–11 0–1v. Perhekahvio. Keski-Vähälä, Korhola. Maksuton, ei ilm. Su 11.9. klo 12 Messu. Leinonen, Mäkiö. Ke 14.9. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18 Hiljaisuuden rukoushetki.

Maunulan kirkko  Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 Su 11.9. klo 16 Messu. Elo, PesonenKareinen. Ke 14.9. klo 13 Syksyn ruskaa -musiikkimatinea. Syyslauluja yhteisesti kuunnellen ja laulaen. Pekka Niemi, käyrätorvi, Raivo Savik, viulu, Pesonen-Kareinen, Hapuli. Kahvitarjoilu. Keskiviikkokerho alkaa. Klo 14.45 Maunulan musiikkiryhmän avoin harjoitus. Pesonen-Kareinen. To 15.9. Lasten musiikkiryhmät ikäryhmittäin: klo 9.30 2–5v., klo 10 1–2v., klo 10.30 0–1v. Perhekahvio. PesonenKareinen, Keski-Vähälä. Maksuton, ei ilm.

Voudintie 4 b -kerhohuone Ke 14.9. klo 12 Diakonian avoimet ovet vielä kerran. Keittoa ja kahvia. Tied. p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri.

Muuta Pappi paikallisessa to 15.9. klo 18–20, Savik. Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Lahjoita naistenpäivän koru-, laukku- ja asustekirppikselle! Lahjoitukset Oulunkylän kirkolle. Tied. 09 2340 5328.

Paavali  Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: to klo 10–12 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Paavalinkirkko  Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–15, to 18–20 Su 10.9. klo 19 Levynjulkistamiskon-

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

sertti Lauluyhtye Versio. Käsiohjelma 15/10 e. Lisätiedot www.lauluyhtyeversio.fi. Su 11.9. klo 10 Messu. Vapaaehtoisten siunaaminen, Kari Kanala. Juha Valkeapää, Petri Flinck, Kaarina Ahokas piano, lauluyhtye Versio. Jukka Ahokas. Messun jälkeen joko lounas alasalissa / omakustanteiset kirkkokaljat valintasi mukaan Sture Jazz Barissa (osoite Sturenkatu 29). Ma 12.9. klo 12 Päivärukous Ti 13.9 klo 13–14 Ystävyyden kahvila, ruokailu. Ti 13.9 klo 14.45–15.30 Lempeää liikuntaa kaikenikäisille Alasalissa, Taina Virtanen Ke 14.9. klo 18 Snadi Paavalimessu. To 15.9. klo 9 Rukouspiiri kappelissa, aina torstaisin.

Itä-Pasilan asukastalo

p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 09 2340 5552. To 18.8.– su 11.9. ”Näen näistä”. Vesa Pihlajan näyttely Paimensalissa. Kuvia – sanoja – kierrätystä. Avoinna tilaisuuksien aikaan. Su 11.9. klo 11 Messu. Marita Toivonen, Leo Norja ja Ari Häyrinen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa (Piikintie 17 B). Ma 12.9. klo 18 Vox Sonora -kuoron harjoitus. Ti 13.9. klo 9.30–11.30 Perhekerho. Avointa toimintaa perheille. Klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. Ke 14.9. klo 17–19 Iltaperhekerho. Avointa toimintaa perheille. To 15.9. klo 13 Eläkeikäisten kerho. Keskustelua ja yhdessäoloa. Seura-

 Topparikuja 2 Su 11.9. klo 17–18 Sunnuntaikerho yli 4-vuotiaille Ke 14.9. klo 13 Päiväkunnat piiri kahvikupposen äärellä keskustellaan verkossa: www. tulevan sunnuntain helsinginseuraraamatuntekstien hekunnat.fi rättämistä ajatuksista.

Keula  Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445 Su 11.9. klo 17–18.30 Majakkakerho yli 4-vuotiaille

Muuta Uusi syysesite on ilmestynyt. Katso tiedot seurakunnan sivuilta www.helsinginseurakunnat.fi/paavali tai tilaa itsellesi esite kotiin virastosta. Vertaistukiryhmä eron kokeneille ke 21.9.–23.11. klo 19–20.30 Paavalinkirkon nuorten tilassa. Ryhmä on itseohjautuva, ja sinne mahtuu enintään 10 henkilöä mukaan. Ryhmäläiset voi itse keittää kahvia ja teetä niin tahtoessaan. Ryhmässä käydään läpi Bruce Fisherin kirjaa ”Jälleenrakennus, kun suhteesi päättyy”. Kirja tulee ostaa ennen ryhmän alkua (kirjaa saa käytettynä edullisesti antikvaari.fi stä ja se on myös monen kirjaston valikoimassa). Ilmoittautumiset sähköpostiin: tuuli.aitolehti@evl.fi Laita otsikoksi ERORYHMÄ! Viimeinen ilmoittautumispäivä on 19.9. Ihmisenä ihmiselle -vapaaehtoistoiminnan kurssi 30.9.–1.10. Töölön kirkolla (Topeliuksenkatu 4). Kurssi antaa valmiuksia toimia lähimmäispalvelun vapaaehtoisena seurakunnassa. Kurssille ovat tervetulleita sekä uudet että jo toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset. Ilmoittautumiset 16.9. mennessä p. 09 2340 2538 tai ysk.diakonia@evl.fi. Lisätietoja Kirsti Hietalahti p. 09 2340 5451. Omaishoitajien virkistysretki Orimattilaan pe 30.9. Hinta 20 e sisältää matkat, lounaan, kahvit ja ohjelman. Ilm. 16.9. mennessä Töölön srk:n virastoon p. 09 2340 6300. Lisätietoja: Irma Alander p. 09 310 74208 ja Kirsti Hietalahti p. 09 2340 5451. Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä tiistaisin 4.10.–29.11. klo 18–20.30. Ilmoittautumiset 5.–23.9. Tuula Paasivirta, ext-tuula.paasivirta(at)evl.fi tai p. 040 556 9079. Puhelinhaastattelut viikolla 38–39. Muskareissa on vielä tilaa. Tarkemmat ajat netissä. Ilmoittautumiset p. 09 2340 5402. Sylivauvat-kerho ensimmäisen vauvan saaneille tiistaisin klo 10 Paavalinkirkolla.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko  Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma–to 9–12,

Seurakunnissa tapahtuu 9. – 15.9.

VälKe

 Välitalontie 71 Ke 14.9. klo 19 Kutomakerho. Tervetuloa mukaan kaikki käsillä tekemisestä kiinnostuneet. To 15.9. klo 9.30–11.30 Perhekerho. Avointa toimintaa perheille.

Tilaisuus muualla Ma 12.9. klo 13 Eläkeikäisten kerho Torpparinmäellä. Tietoa kerhopaikasta Raakel Laaksoselta p. 09 2340 5553.

Pitäjänmäki  Toimisto: Turkismiehenkuja 4. Auki ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18. P. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi, facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Tyttöjen ja poikien sekä nuorten toiminta: mestat.fi/pitajanmaki. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue Hele-Elina Saari 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko  Turkismiehenkuja 4 Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous. Su 11.9. klo 10 Pitäjänmäki-päivän messu. Syyskauden avaus ja vapaa ehtoisten siunaaminen. Palm, Antturi (s, basso), Ahola, piano, Vanne, kitara. Kirkkokahvit. Tiistaisin 13.9. alkaen klo 12 päivärukous, kahvia ja lahjoitusleipää klo 13.30 asti. Ke 14.9. klo 15 Kyläpappi raitilla. Päiväkävely khra Arto Antturin kanssa. Klo 18 Viikkomessu. Palm, Ahola. To 15.9. klo 10 Perhekerho.

Pajamäen srk-koti  Pajamäent.14 Ma 12.9. klo 10 Perhekerho. Ke 14.9. klo 14 Päiväpiiri. Sandberg.

Muuta Rukouspiirit keskiviikkoisin klo 13 Pitäjänmäen kirkolla, klo 19 Riukut. 3 kerhohuoneella. Varjosta valoon, naisten ryhmä ti 13.9. klo 18.30 Konalan srk-talolla, Kyntäjänt. 4. Tutkimme Raamattua kysellen ja etsien Jumalan johdatusta henkilökohtaiseen elämäämme. Tienviittoja Raamatusta (miesten ryhmä) ti 13.9. klo 18.30–20 Konalassa. Luemme ja tutkimme Raamattua etsien johdatusta omaan elämäämme. Tied. Pertti Tiimonen, p. 050 511 5445, pertti.tiimonen@wippies.com 3–5-vuotiaiden päiväkerhoihin on vapaita paikkoja. Tied. Leila Väisäseltä, p. 040 5190 402.

Roihuvuori  Seurakuntatoimisto, Tulisuontie 2, ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko  Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ti klo 10–11. Roihutupakahvio ja Päivärukoushetki tiistaisin klo 12. Su 11.9. klo 10 Messu. Vilkkilä, Nurminen, Filppula. Ti 13.9. klo 13 Lähetyspiiri joka toinen viikko tiistaisin. Klo 14.30 Englannin keskusteluryhmä tiistaisin kerhosiivessä. Tiedustelut Eeva Silvennoinen p. 09 323 4511. Klo 18.30 Kasvokkain kuoleman kanssa – saattohoidosta ja surusta. Kirsti Aalto luennoi. Ke 14.9. klo 18 Iltamessu. To 15.9. klo 18.30 Roihuvuori Worship. Rukousta, ylistystä ja laulua suomeksi ja englanniksi. Muuta: 15.9. klo 18 Draamaryhmän infotilaisuus. Tervetuloa kaikki teatterin tekemisestä kiinnostuneet kuulemaan tulevasta näytelmästä, rooleista ja muista tarjolla olevista tehtävistä. Aikaisempaa teatterikokemusta ei tarvita. Harjoitukset noin kerran viikossa, esitysjakso marraskuussa. Ala- tai yläikärajaa ei ole. Tulossa: Sururyhmä kokoontuu Roihuvuoren kirkon kerhosiivessä joka toinen torstai 22.9–17.11. klo 13. Ilmoittautumiset pastori Anja Nurmiselle, p. 050 409 3036. Toisena vetäjänä Nanna Pohjalainen.

Laajasalon kirkko  Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757. Laajasalon diakoniapäivystys ma klo 9–11. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14. Su 11.9. klo 12 Gospelmessu. Laaksonen, Nurminen. Musiikki Markus Ek band. Klo 17 Blaze!-iltamat. Sanaa, rukousta, mukavaa yhdessäoloa. Ma 12.9 klo 13 Eläkeläisten kerho maanantaisin. Ke 14.9. klo 13 Lähetyspiiri kerran kuukaudessa 14.9., 12.10., 9.11. ja 7.12.

Iloiset Seniorit

Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu. Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot.

www.iloisetseniorit.fi

info@iloisetseniorit.fi

HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI - RIIHIMÄKI - TAMPERE - KUOPIO - KOKKOLA - OULU

Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara - toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana.

www.avominne.fi

Kodin seniorihoivaa. Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman. Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä. p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Laajaranta  Humalniementie 15, p. 09 2340 5715 To 15.9. klo 12 Luova joukko joka toinen viikko.

Tuomiokirkko  Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@ evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko  Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su 9–18  Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17, rippihuone. Pe 9.9. klo 12 Päivärukous. Klo 18 Luottamuksen messu. Kappeli. La 10.9. klo 10–14 Tyhjä kulho. Tuotto Unicefille. www.tyhjakulho.fi. Krypta. Klo 18 Iltakirkko. Su 11.9. klo 10 Messu. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Ma 12.9. klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Kappeli. Ti 13.9. klo 12 Päivärukous. Ke 14.9. klo 12 Urkuvartti. Irina Vavilova. To 15.9. klo 12 Viikkomessu.

Johanneksenkirkko  Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 7730, avoinna ma–pe 10–15 La 10.9. klo 18 Ehtoomessu.

Turvallista ja viihtyisää asumista

PALVELUTALO CECILIASSA HelsinkiMission palvelutalo Cecilia Vuosaaressa on suunniteltu seniorien tarpeisiin. Se tarjoaa turvallisen kodin, seuraa ja monipuolista vapaa-ajanohjelmaa saman katon alla. Rauhallinen sijainti ja metroasemalle vain 300 m. Ceciliassa on 128 vuokra-asuntoa ja mukavat yhteiset tilat sekä ruokaravintola. Valtaosa asunnoista on kaksioita (41−43 m²). Vuokraan (900−1150 e/kk) kuuluu mm. turvaranneke, hoitajapäivystys 24 h/vrk ja hoitajan vastaanotto arkisin. Asukkaaksi pääseminen edellyttää palveluntarvetta, Cecilia Hoiva tarjoaa hoivapalveluja asukkaiden tarpeiden mukaan. Nyt useita asuntoja vapaana. Lue lisää www.helsinkimissio.fi ja ota yhteyttä: Irma Kallamäki, puh. 045 341 0244 ja cecilia@helsinkimissio.fi

Seurakunnissa tapahtuu 9. – 15.9.

Ruoholahden kappeli  Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125 Su 11.9. klo 12 Messu. Kirkkokahvit. Ti 13.9. klo 14–16 Kappelikahvila. Kuukauden taiteilija Rauno Öström: Esillä öljyvärimaalauksia vuosikymmenien varrelta. Ke 14.9. klo 10.30 Voimaa Raamatunlauseista -askarteluryhmä. Lisät.: leena.kopperi@evl.fi, p. 09 2340 6202.

Vanha kirkko  Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20 Su 11.9. klo 10 Messu. Kirkkokahvit Bulevardin srk-sali. Ti 13.9. klo 12 Päivämusiikki. Santeri Siimes, urut. Ke 14.9. klo 8 Aamumessu. To 15.9. klo 18 Alfa – kysymyksiä elämästä. Pohdimme elämää ja kristillistä uskoa ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ilmapiirissä. 10 torstai-iltaa, 15.9.–24.11. Kaikille avoin ja maksuton. kokeilealfaa.fi, #kokeilealfaa.

Annankulma  Annankatu 14 D Avoin olohuone ke 12–14, to klo 11–14 ja pe klo 9–12 Pe 9.9. klo 9–10 Aamupuuro. Ke 14.9. klo 12.15 Lähetystyön hetki. Riitta Heino SLS:stä kertoo Tansaniasta. Kahvia klo 12 lähtien. To 15.9. Käsityöpiiri.

Agricolaliike  Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Nuorisotyö: mestat.fi, facebook.com/stadinlionwings Su 11.9. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Kirkkokahvit. Klo 18 Tuomasmessu. Ke 14.9. klo 13 SenioriFoorum. Ministeri Jaakko Iloniemi: Miltä Suomi näyttää kaukaa katsellen? Klo 19 Agricolamessu. agricolamessu.fi.

kirkon piiri: Kirkkovuoden teemat, su 11.9., 25.9., 9.10., 23.10., 13.11., 11.12. klo 14 krypta. Vetäjät: Yrjö Ikonen ja Eveliina Hiltunen. Lisätietoja: pastori Juhana Kuusniemi, p. 050 575 9553 Seniorinaisten jumppa: kaksi ryhmää klo 9.30 ja klo 10.40 Meritullin seurakuntakoti, voimistelusali.

Töölö  Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318. Facebook.com/ toolonseurakunta.

Temppeliaukion kirkko  Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Pe 9.9. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Su 11.9. klo 10 Messu. Töölön srk:n Tukisäätiön 50v juhlajumalanpalv. Naukkarinen, Maisila, Hersta. Kirkkokahvit. Ma 12.9. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 16.30 Merimieskirkkopiiri. Klo 17 Kitarakerho, takkahuone, lisätiedot Jari Leinonen, p. 050 538 2251 Ti 13.9. klo 10–11.30 Avoin perhekerho Kerhotilat. Klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 13 Raamattuluento, Hgin Raamattukoulu, Syyskauden avaus, luentokahvit. Klo 16 Kokkikerho 1–7 luokkalaiset, Klo 18 Kokkikerho 4.–7. luokkalaiset, Klo 17–18 Puuhakerho 1.–7. luokkalaiset, lisätiedot Tilda Tiljander, p. 050 408 1985. Ke 14.9. klo 9–12 Parents & Toddlers Kerhotilat. To 15.9. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 10–21 Ikonimaalausryhmät.

Studium Catholicum

Töölön kirkko

 Ritarikatu 3 A To 15.9. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

 Topeliuksenkatu 4, p. 09 2340 6321 Pe 9.9. klo 9–12 Avoin perhekerho. Klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri. Klo 14 Raamattua löyhäpipoisille Pärinäpirtti. Su 11.9. klo 17 Rukousmessu. Rukousta ja rukouslauluja messuorkesterin säestyksellä. Ma 12.9. klo 12.15 Posliinikerho Pärinäpirtti. Tuula Setälä p. 050 512 2271. Klo 16 Kokkikerho 1.–4. luokkalaiset, lisätiedot Tilda Tiljander, p. 050 408 1985. Ti 13.9. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.30 Lähetyspiiri. Ke 14.9. klo 14–18 Kirkon kahvila. Klo 17 Rukousetkot. Klo 18 Ehtoollishetki. Hakkarainen, Leinonen. Klo 18.30 Vapaaehtoisena messussa. Koulutus- ja keskusteluilta kaikille vapaaehtoisille, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan messujen suunnitteluun

Muuta Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä. Säännöllinen viikkotoiminta (ilmoitetaan kauden alussa, ei joka viikko) Raamattupiirit: Bulevardin piiri: Johanneksen evankeliumi, ma klo 14 (12.12. asti) Bulevardin kerhohuone, Bulevardi 16 (sisäpiha). Vetäjät: Teologian opiskelijoita. Miesten piiri: Kolossalaiskirje, ma klo 18, (12.12. asti) Bulevardin kerhohuone. Vetäjä: Rainer Falenius. Krista-kodin piiri (kaikille avoin): Apostolien teot, ma klo 15 (19.12. asti) Kristianink. 19. Vetäjät: Heli Savolainen ja Riitta Virkkunen. Suomenlinnan

Tule vapaaehtoiseksi tyttöjen olohuoneeseen Meri-Rastilaan. Haemme tavallisia, turvallisia naisia tueksi tytöille. Ota yhteyttä: Tuula Ylänne p. 045 8600 922. www.hnnky.fi

ja niiden toteuttamiseen. Lisätiedot Jari Leinonen p. 050 538 2251. To 15.9. klo 16 Kokkikerho, 1.–4.-luokkalaiset, lisätiedot Tilda Tiljander, p. 050 408 1985

Kerhokeskus  Tykistönkatu 8 Pe 9.9. Klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café Ma 12.9. klo 18 Nuorten peli-ilta Ke 14.9. klo 18 Nuortenilta. Lisätiedot Mikko Saari p. 040 837 9291

Muuta To 15.9. klo 16 Sählykerho, 3–6-luokkalaisille, Töölön ala-aste, Töölönkatu 41–45, lisätiedot Tilda Tiljander, p. 050 408 1985.

Tulevaa Pe 16.9. klo 17 Raamattua kuunnellen Temppeliaukion kirkko. Pe 30.9. klo 17–20 ja la 1.10. klo 9–15 Ihmisenä ihmiselle -vapaaehtoistoiminnan kurssi Töölön kirkolla, Topeliuksenkatu 4. Kurssi antaa valmiuksia toimia lähimmäispalvelun vapaaehtoisena seurakunnassa. Maksuttomalle kurssille ovat tervetulleita sekä uudet että jo toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset. Ilmoittautumiset yhteisen seurakuntatyön toimistoon 16.9. mennessä, ysk.diakonia@evl.fi tai 09 2340 2538. Tiedustelut Mari Munne-Kärkelä, 050 465 7793. Kurssin järjestävät yhteinen seurakuntatyö, Töölön, Paavalin, Lauttasaaren ja Kallion seurakunnat sekä Helsingin tuomiokirkkoseurakunta.

Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen. Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–17.30.

Vartiokylä  Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451.

Matteuksenkirkko  Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420 Pe 9.9. klo 12–13.30 Perjantaipöytä. Avointa keskustelua ja kahvit. Su 11.9. klo 10 Messu. Vidgrén, Pakarinen ja Vanhamäki sekä Heini Ernamo, sopraano & Alicia Burns, altto. Klo 14 Englanninkielinen messu. Ma 12.9. klo 11–13 Neulekerho. Klo 18 Miesten raamattupiiri. Ti 13.9. klo 14 Raamattupiiri.

Puotilan kappeli  Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, puotilan.kappeli@evl.fi To 8.9. klo 18 Kappelimessu. Vidgrén ja Kakkonen. Ti 13.9. klo 13–16 Puotilan olohuone. Klo 14 Leena Hakli: Helsingin kasvaminen Kulosaaresta itään päin. To 15.9. klo 14 Ikäihmisten syyskirkko. Alava, Moilanen, Laaksonen ja Vanhamäki. Klo 18 Kappelimessu. Kontio ja Kakkonen.

Vartiokylän kirkko  Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 Su 11.9. klo 11 Venäjänkielinen messu. To 15.9. klo 9.30 Minimessu. Kontio ja Virtanen.

Tulossa

Tarvitsetko voimia arkeen ja apua yksinäisyyteen? Ystäväpiiri on tarkoitettu sinulle, joka koet yksinäisyyttä ja toivoisit lisää sisältöä päivääsi. Tavoitteena yksinäisyyden lievittäminen keskustelun, yhdessä tekemisen kautta. Ohjaajina koulutetut vapaaehtoiset. Kokoontumiset pe 23.9.-9.12., yhteensä 12 kertaa. Tapaamiset Kampin metroaseman vieressä. Ota yhteyttä niin kerromme lisää! Senja p. 044 3504 180. Mukaan otetaan noin 8 yli 65-vuotiasta. Osallistuminen on maksutonta.

Etsimme Vartiokylän ja Kontulan alueella omakotitalossa asuvia ikäihmisiä, jotka kaipaavat apua piha– alueen syyshuoltoon. Pihatöitä tekevät Stadin ammattiopiston kiinteistönhoitajaopiskelijat opettajansa kanssa. Tiedustelut Outi Hämeenkorva p. 09 2340 6414 / outi.hameenkorva@evl.fi

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

MU SIIK KIA KIR KOIS SA.FI Vuosaari  Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus: ti, to klo 9–10 p. 09 2340 6518 tai henkilökohtaisesti vain ti klo 9–10 Albatross, Kahvikuja 3, 2. krs

Vuosaaren kirkko  Satamasaarentie 7 Pe 9.9. klo 18 Kuninkaan ilta. Ilari Ilmakangas ja Vuorilaulu. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Lapsille pyhäkoulu. Su 11.9. klo 11 Syyskauden avausmessu. Liturgia Tiina Ahonen, saarna Jussi Mäkelä, kanttori Eeva Jurmu, diakoniatyöntekijät Tuula Mäkinen ja Heidi Viita-Virtanen. Messussa siunataan seurakunnan kaikki vapaaehtoistoimijat sekä uudet työntekijät. Ma 12.9. klo 12 Iltapäiväpiiri. Ti 13.9. klo 18 Miestenpiiri. Ke 14.9. klo 18 Vuosaaren kantaattikuoro. To 15.9. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Katukappeli  Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. Ti 13.9. klo 13 Rukouspiiri. Ke 14.9. klo 13 Laulupiiri. Anja Hinkkanen. To 15.9. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Marketta Antola ja Eeva Jurmu.

Merirasti-kappeli  Jaluspolku 3, p. 2340 6552, 050 541 2119 Pe 9.9. klo 9.30 Liikunnallinen perhekerho. Ma 12.9. klo 13 Iltaruskopiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Ti 13.9. klo 14 Askeleita Suomeen. Ke 14.9. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. Iloinen naisjoukkomme ottaa riveihinsä mielellään myös uusia jäseniä! Syksyn uudet kuorolaiset toivotamme tervetulleiksi jo klo 18. Lisätietoja voit kysellä Hanna Virtaselta, hanna.virtanen@evl.fi tai p. 09 2340 6517.

Tulossa: To 22.9. klo 18 Torstain toivotut. Teetä, toivevirsiä ja hengellisiä lauluja tasauspäivän merkeissä. Tiina Ahonen.

Albatross  Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Ti 13.9. klo 9.30 Musiikillinen perhekerho.

Myrskylintu  Solvikinkatu 11 To 15.9. klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Muuta Kävelyseuraa Vuosaaressa ke 14.9. klo 15 alkaen. Lähtö Mosaiikkitorilta, Columbuksen sisäänkäynnin vierestä. Mukana Merja-vapaaehtoinen. Lisätiedot: Heidi Viita-Virtanen, p. 09 23406544.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo  Kolmas linja 22, toimisto p. 09 2340 2538

Erityisnuorisotyö Snellu  Toinen linja 8, p. 09 2340 2352, ysk.snellu@evl.fi. Ke 5.10. alk. klo 10 Vertaisryhmä 21–30 v. yh-äideille lapsineen. La 8.10. alk. klo 10 Taimi-lasten ryhmä 7–12-vuotiaille, joiden perheenjäsen on vankilassa. Lisätiedot paivi.hakala@evl.fi / p. 09 2340 2352 / www.snellu.info

Kampin kappeli  Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Pe 9.9. klo 18 Iltahartaus. Leith Arar, viulu. Su 11.9. asti Maattomat-valokuvanäyttely. Järj. Suomen Lähetysseura. Ke 14.9. klo 8.30 Meditatiivinen rukoushetki rukousnauhalla. Nauhoja saa paikanpäältä.

Kuurojentyö  Diakoni Päivi Korhonen, p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Pe 9.9. klo 12 Päiväpiiri Matteuksen kirkolla, Turunlinnantie 3. Su 11.9. klo 13 Viittomakielinen messu Kivistön kirkossa, Laavatie 2, Vantaa.

Perheneuvonta Ti 20.9. alk. Tunnekeskeinen parisuhdekurssi, Seurakuntien talolla. Kurssi kokoontuu kuutena tiistaina klo 17.15–19.17 sekä la 29.10. klo 10–15. Hakijat haastatellaan. Maksuton. Lisätiedot ja ilm. helena.toppari@evl.fi.

Yhteiskunnallinen työ To 15.9. alk. klo 10–12 Voimavarani yrittäjänä -keskusteluryhmä Seurakuntien talolla. Ilm. 9.9. menn. marja.kotakorpi@evl.fi / p. 050 594 2374.

International Ev. Church Worship Services (in English) every Sunday 10:00, Tammisalo Church, Väylänrinne 1 & 13:00, Mission Church, Tähtitorninkatu 18. Coffee and fellowship after the service. Join us to worship God with people from many nations! Sunday School (10:00 service) for ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. More information on Community Groups, Alpha courses, language courses, deaconal support and other events on www.church.fi.

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Työleirillä majakkasaarella Talkoolaiset raivasivat maastoa ja rakensivat lammasaitaa Isossakarissa.

Teksti ja kuvat Liisa Huima

mpäristö järjestö WWF on järjestänyt talkooleire jä vuodesta 1977 lähtien eri puolil la Suomea. Leirit tarjoavat joka kesä yli 150 täysi-ikäiselle vapaa ehtoiselle mahdollisuuden konkreettiseen luonnonsuojelu työhön. Talkooleirien suuri suosio yllättää viimeistään ilmoittautu misvaiheessa. Huonolla tuurilla voi kestää kymmeniä minuutteja päästä linjalla läpi. Minua onni kuitenkin potkaisi, ja sain paikan Isonkarin leirille Saaristome ren kansallispuistossa elokuun lopulla. Isokari on majakkasaari Uudenkaupungin edustalla. Sen viimeistään 1600-luvulla alkanut laidunkäyttö ja perinteiset saaris tolaiselinkeinot loivat arvokkaita

perinneympäristöjä. Näitä ympä ristöjä ylläpidetään ja kunnoste taan talkoilla. Isonkarin leiri kesti maa nantaista sunnuntaihin. Siihen mahtui viisi työpäivää, joista kahtena myös retkeiltiin. Osa leiriläisistä asui teltoissa, osa sisä majoituksessa vanhassa parakissa. Iltaisin saunottiin ja istuttiin nuotiolla. Leirin aikana valmistui lam mashaan laajennus sekä pitkä pätkä lammasaitaa. Töihin kuului katajan ja kaadettujen puiden raivausta sekä heinän niittoa. Raivattu aines poltettiin. Polttoka sojen ylläpito ja vartiointi teettivät myös työtä. Öisin Isoakaria hallitsee sen majesteetillinen ja hypnoottinen majakka, jonka valokiilat lakaise vat kallioita. Siinä se on seissyt jo vuodesta 1833. Se on Pohjanlahden korkein majakka. Yhtenä iltapäivänä kipusimme majakan ylimpään kerrokseen. Ikkunasta näkyi polttokasan varti

ja metsurinhaalareissaan oranssi na pisteenä. Lauantaina 27.8. vietettiin Suo men luonnon päivää ja Muinaistu lien yötä. Silloin syttyi viimeinen ja suurin keko, jossa roihusivat rannalta raivatut katajat. Rauli-myrsky esti tuolloin ris teilijöiden tulon saareen, ja siksi nuotion ympärille kokoontuivat vain saaren oma väki ja talkoopo rukka. Yö oli tähtikirkas ja ilmassa syksyn tuntu. WWF:n talkooleireistä on tullut niin suosittuja, että leirille pääsy ei ole enää itsestään selvää. Syitä on varmasti monia. Jollekul le ympäristönsuojelu itsessään on vahva motivaattori. Loman viettomuotona leireily on edullista: työtä tehdään ruokapalkalla, ja itse maksetaan pelkät matka kustannukset. Toimistotyöntekijäl le metsäleiri voi olla vapautus tieto koneen ja kännykän orjuudesta. Joku ehkä uneksii kadotetusta onnentilasta. Aurinko paistaa ja il ma on raikas. Ruoka ilmestyy pöy tään ilman vaivannäköä. Ammat tia tai työtä ei ole – tai ainakaan sitä ei kysellä. Sinisissä haalareissa kaikki ovat samalla viivalla, ja raha menettää merkityksensä. Mutta vain hetkeksi.

Yksi Selkämeren helmistä. Isonkarin majakan korkeus on 49,4 metriä merenpinnasta. Saaressa käy vuosittain 4 500 matkailijaa.

Tiina Heinonen rehkii risusavotassa.

Olli Borg vie oksia poltettavaksi.

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

neniälittereK

Palveluja tarjotaan VÄLITTÄJÄKSI KOKENUT

Anneli Vainioranta ky (A) LKV 43 v kok.

Kaikille tilaa riittää

irkon ylin päättävä elin kirkolliskokous, joka vastaa kirkon opista, tilasi piispainkokoukselta selvityksen avioliitto-opista, jonka voi muuttaa ainoastaan kirkolliskokous. Piispat tekivät työtä käskettyä ja oikein porukalla miettivät paperin, josta oppi käy kertalaakista selväksi. Sen mukaan kaikki ovat samanarvoisia, mutta kaikkia ei voida kohdella yhdenvertaisesti. Erityisesti piispat korostavat, että kirkossa on kaikille tilaa. Kaikille paikkoja on, homoille kylläkin vain seisomapaikkoja. Piispat parhaansa mukaan edistävät myös sitä, että kirkosta eroaa väkeä ja tilaa riittää sikälikin yhä enemmän. Piispat toivovat, etteivät homot hylkää kirkkoa, vaikka itse hylkivät heitä. Jo nyt spekuloidaan kirkollisveron räätälöimisellä sen mukaan, mistä ja milloin kunkin sukuelimet kostuvat. Täten heterot maksaisivat siitä, että heidät kastetaan, vihitään ja siunataan hautaan, kun taas homojen ei tarvitsisi maksaa kuin kasteesta ja hautaan siunaamisesta.

73. vuosikerta

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2273 Lehti ilmestyy torstaisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %. Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

Palkkio

1,75% mh:sta

Soita 0400 506 079 Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä.

YKSITYINEN HELSINKILÄINEN anneli.vainioranta@welho.com

Hannele nurmikari Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner Puh. 050 5151 028 | hannele.nurmikari@kahdeksas.fi Kahdeksas päivä Oy Porkkalankatu 24, 00180 Hki www.kahdeksas.fi

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

Kaihdintohtori Oy J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. www.renoex.fi P. 050 431 0175.

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti 050 926 6203

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Apin Kotiapu muutot, kalusteiden kokoamiset, remontit, ICT-työt yms. 0400 580 950, api@apinkotiapu.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu.

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

Tilaisuuksia

Suomen Karmel-yhdistys Raamatun ja Israelin puolesta

Metodistikirkko, Fredrikintori 17.9. klo 14 Syyskauden avaus ja HPE, J.Peltonen, H.Hiipakka Kampin palvelukeskus, kh 1 13.9. klo 18 Antisemitismi Euroopassa: Unkarin juutalaiset ennen ja nyt, Béla Halász 27.9. klo 18 (kh Broidi) Raamattu - maailman vanhin ympäristönsuojelun opas, Irene Jelin STI, Kaisaniemenk. 13 A 21.9. klo 18 Ian´s Mart verkkokauppias, Hetzel ja Sari Avidan Karmel, Vuorimiehenk. 15 B 19.9., 3.10. klo 15 Raamattupiiri www.karmel.fi

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 11.9. klo 17.00 Kallion kirkko PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhuu aiheesta: Kuuntele sydäntäsi Musiikissa: Tuomo Ahjokannas Tapani ja Mervi Koski Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Seurat

Mattojen käsinpesua 10 €/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10 €/Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500 871 148. Varaa mattopesu viimeistään nyt. PS. Olin ennen Hakaniemessä. Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet. Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Kristitty TERAPEUTTI Luotettava apu elämäsi ongelmissa. 0600 - 15958 (1,63 eur/min.) Key Point / Jatta

Myydään hautakiviä

HERÄNNÄISSEURAT To 8.9. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistink. 2. Su 11.9. klo 14 Suomenlinnan kirkolla, Suomenlinna C 43. Klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikint. 9, Loviisa. Klo 15 Vehkojan srk-kesk., Yli-Anttilant. 3, Hyvinkää. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs; mm. Erkki Helminen, Elenius. Ke 14.9. klo 19 Körttikodilla, Ratak. 1 a A 3, 3.krs. 23.-25.9. Körttifoorum Aholansaaressa, ilm. 9.9. menn. aholansaari@ aholansaari.fi, lisätied. www.h-y.fi.

Suomen Raamattuopisto

12.9. alk. Ilosanomapiiri klo 13 Kampin Palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B. 14.9. alk. Raamattuluento klo 12.30 Autotalossa, Salomonk. 17 D, 2. krs. Tervetuloa!

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

BREMERIN KIVI Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 Espoon Kivituote, Espoonaukio 7, p. 09 465 650 www.kivituote.com

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Rakennusala

Terveydenhoitoa

Hammashoitoa

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Kokoproteesit ylös ja alas

Kuvataideterapiaryhmä alk. syksyllä Hgissä. Valvira, Kela-pät., psykoter. VET S. Naukkarinen, p. 040 5359284 klo 9-10.

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Matalan kynnyksen apua parisuhteeseen Avioliittoneuvoja, pappi Marjo Ehn p. 050 440 6644 www.marjoehn.fi

950 €

(09) 753 11 56

Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa • www.jyrkisaarimaa.fi Katutasossa, esteetön sisäänkäynti

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

PROTEESITYÖT

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

NOPEASTI & KIVUTTOMASTI Teemme myös kotikäyntejä!

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Maalausliike Arja Ulmanen p. 041 5066 577 Tehdään ammattitaidolla: - rakennusten pohjat, korjaukset, uudiskohteet. Huomioidaan myös pienetkin remontit! P. 046 565 3942 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

Kodin siivous, ikkunanpesut, muuttosiivous, remonttisiivous, siivouspalvelut yrityksille

Kodinapu helmi

puh. 040 720 94 20 siivous.helmi@luukku.com

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 % IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

010 2715 100

Tarjoamme hammastarkastuksen hintaan 49e ja hammasimplantit

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit ja -aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

alkaen 1595e.

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674739 REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi

Siivouspalveluja

SIIVOUSPALVELUT

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

044 9339 242

www.stickdent.com

Lakiasioita

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

Kotisiivousta/ikkunanpesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 691 994 T. Vanari

Asianajajia

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

Luotettavasti ja ahkerasti Siivoukset, ikkunoiden ja saunojen pesut. Seniorisiivous - 24 % puh. 045 638 5774

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090. Kotisiivousta, ikkunanpesua ym. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244 www.merjankotipalvelut.fi

k Tarvittaessa 3k a suaika ak m a nt to ro ko

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

WWW.0502205.FI

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen

varatuomari Mirja Kokko

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3x30 min hieronta 70 €. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs., p. 040 569 3515

Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Kauneudenhoitoa Eläkeläisten permanenttipak. 65 €, väripaketti 65 €, leikkaus 18-22 €. Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356 Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm. 50 €) nyt 37 €. Norm.vel.perm. l+ k (55 €) nyt 46 € Tied. 09 639 818.

Ostetaan huoneistoja Kristillinen yhteisö ostaa yksiön käteisellä. EI kuluja myyjälle. Asuntoleijonat Oy Lkv Yhteydenotot puh. 0400-459 733/ Vainio

Vuokralle tarjotaan Kamppi 1h+kk+kph+vh 32 m2. Heti vapaa. Vuokra 750 € + vesi/kk Puh. 0503497225

Vuokrata halutaan Vuokrata halutaan ilmoitusten vastaanotto ja hinnat: • ilmoitus maksetaan tilille Nordea FI6015733000000710 Oko FI7050000110029559 • ilmoitustekstin ja kuitin voi lähettää sähköpostilla ilmoitusmyynti@kotimaa.fi tai postittaa osoitteeseen Kirkko & kaupunki ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12 mennessä • kirjoita viitteeksi Kirkko & kaupunki ilmoitus Ilmoitushinnat (sis. alv 24 %): 3 riviä (minimi) hinta 32,24 e 4-5 riviä hinta 48,36 e 6-7 riviä hinta 64,48 e Yhdelle riville keskim. 33 merkkiä. Lisätietoja p. 020 754 2273 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Ostetaan Ostamme kultaesineitä:

koruja, kolikoita, harkkoja ja hammaskultaa. Tilaa maksuton myyntipaketti www.nettikulta.fi tai puh. 044 9877 049 (ma-pe 10-17) NettiKulta Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805 Kuolinpesät, vintit, varastot ym. kodinirtainta mm. lasia, posliinia, lp-levyjä ym. Käteisellä noutaen. P. 040 751 4464.

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

lakimies Katariina Kuusiluoma

040 680 4057

Ostamme kuolinpesät, muuttojäämistöt ja pienemmätkin erät tarpeettomiksi jääneitä kodin irtaimistoja. Nouto ja käteismaksu. Tähtiantiikki & Design, 0400-704763 www.tahtiantiikkidesign.fi Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne käteisellä. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651. Ostetaan kuolinpesät. Varastojen, vinttien, autotallien yms. tyhjennykset nopeasti. 044-5588 078

Ilmoittaja! Ole yhteydessä: Pirjo Teva

pirjo.teva@kotimaa.fi lakiasiantuntija Virpi Mikkonen 040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

4 Kaksi uskonnollista nuorta opiskelevaa ja töissäkäyvää aikuista etsii asuntoa (2h + k) Helsingin kantakaupunkialueelta (Kamppi, Töölö, Kallio, Punavuori, yms.). Yhteydenotot: Tuomas - 040 7070 421 / tuomas.pitkanen@me.com 3-henk. perhe etsii kolmiota tai vast. Hgin kantakaup. Luottot., vakuudet ja vakit. työp. kunnossa. 0400529997 Oopperalla työskentelevä 28v. nainen etsii asuntoa pääkaupunkiseudulta. Puh. 050 3450 065, Emma

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.valomerkki.fi

Viikon vinkki Laura Pohjavirta / Yle kuvapalvelu

Laajalla kulmalla YLE Radio 1:n uudessa Laajakulma-ohjelmassa kuullaan erilaisia näkemyksiä aikamme ilmiöistä. Ohjelman vieraina vuorottele vat Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola, Julkisen sanan neuvoston pu heenjohtaja Elina Grundström, Etelä-Suomen Sanomien entinen päätoimittaja Heikki Hakala, Tampereen yliopiston journalis tiikan vierailijaprofessori Hanna Nikkanen, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen (kuvassa), Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen ja Pohjalai sen entinen päätoimittaja Kari Mänty. Toimittaja Satu Kivelän vetämä lähetys on kuultavissa torstaisin kello 12.10 ja sen jälkeen Yle Areenasta.

Radio&TV YLE Radio 1 87,9 MHz Su 11.9. klo 10 Juhlajumalanpalvelus Tampereen tuomiokirkosta. Virret: 194:1,6, 135, 249b, 452, 339:1,4. Myös TV1:ssä. Klo 11.15 Radiojumalanpalvelusten 90-vuotishistoriikki. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: Pe 9.9. Pastori Ville Tikkanen. Musiikinopettaja Heli Vapaakallio. La 10.9. Pappismunkki Johannes (Ortodoksinen kirkko). Pastori Meri Tirroniemi. Ma 12.9. Pastori Jussi Laine. Raamatunlukua. Ti 13.9. Professori Risto Saarinen. Pastori Marjaana Rauma (Helluntaiseurakunta). Ke 14.9. Rovasti Pirjo-Liisa Kolehmainen. Oppilaitospastori Virpi Sillanpää-Posio. To 15.9. Tutkija Antti Mustakallio. Kappalainen Matti Mikkola.

Radio Dei 89 (101,9) MHz Su 11.9. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 10.9. klo 15.10 Pisara. Tarinoita, oivalluksia ja Raamattua erilaisissa paikoissa ja elämäntilanteissa. Uusinta ma 12.9. klo 11.05. Su 11.9. klo 10 Juhlajumalanpalvelus Tampereen tuomiokirkosta. Jumalanpalveluksia Yleisradiossa 90 vuotta. Arkkipiispa Kari Mäkinen saarnaa. Uusinta ma 12.9. klo 11.10.

Auta naista – auta yhte Helsingissä saa sunnuntaina seitsemännen kerran kävellä kehitysmaan naiselle ammatin. Teksti Topias Haikala Kuva Esko Jämsä

uonna 2007 neljätoista suomalais ta naista sai idean. Kirkon ulkomaan apu oli vienyt porukan Liberiaan tutustumaan työhönsä. Matkalla olivat mukana muun muassa Suo men kirjallisuuden vientikeskus Filin nykyinen johtaja Leena Majander-Reenpää, MTV3:n uutisja ajankohtaisohjelmien vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila ja Marttaliiton nykyinen toimin nanjohtaja Marianne Heikkilä. Matkalaiset tutustuivat pai kallisiin naisiin ja innostuivat heidän osaamisestaan. Sitä pitäisi tukea. Syntyi Naisten pankki, vapaaehtoisverkosto, joka tukee

kehitysmaiden naisten koulutusta ja työllistymistä. – On tutkittu, että naisen tu keminen kerryttää hyvinvointia koko perheelle ja yhteisölle, Nais ten pankin vapaaehtoinen Mia Nygård s anoo. Naisten pankki järjestää 11.9. seitsemännen kerran Kävele naiselle ammatti -tempauksen. Helsingissä tapahtuman osallis tujat kävelevät kahden ja puolen tai kolmen ja puolen kilometrin lenkin Töölönlahden ja Eläintar hanlahden ympäri. Osallistujilta toivotaan 30 euron lahjoitusta. – Saa juostakin, mutta kyseessä ei ole urheilusuoritus vaan hyvän mielen liikuntatapahtuma, johon kaikki voivat osallistua, kertoo tapahtuman koordinaattori Sara Linnoinen. Naisten pankki on kehitys yhteistyötoimijaksi pieni, mutta

vikkelä. Viime vuoteen asti toi mistolla istui vain yksi työntekijä, nyt kaksi. Tapahtumia varten palkataan harjoittelijoita, mutta valtaosan työstä hoitaa järjestön 3 000 vapaaehtoista. Monet vapaaehtoisista tulevat bisnesmaailmasta, ja niin tulee Mia Nygårdkin. Tällä hetkellä hän työskentelee johtotehtävissä elintarvikeyritys Cloettalla. Nais ten pankissa Nygård kuuluu valta kunnallisen johtoryhmän y ritys-, yhteisö- ja tapahtumatiimiin. – Koen, että sekä ammattiosaa misestani että -verkostoistani on hyötyä Naisten pankille, Nygård toteaa. Myös Kävele naiselle ammatti -tapahtuma järjestetään pitkälti vapaaehtoisvoimin. Paikalle tulee muun muassa esiintyjiä afrikka lais-eurooppalaisen AFAES-yhdis tyksen kautta. On filippiiniläinen tanssiryhmä ja brasilialaista mu siikkia. Lapsille on tarinateltta ja kasvomaalausta. Pääjuttu on kuitenkin kävele minen. Kehitysyhteistyötä voi toki tukea pelkällä kuukausilahjoituk sellakin, mutta käveleminen on hauskaa.

– Käveleminen tuottaa myös it selle hyvää. Me olemme myös gol fanneet ja jooganneet naisille am matteja, Sara Linnoinen selittää. Naisten pankki tekee tiivistä yhteistyötä Kirkon ulkomaanavun (KUA) kanssa. KUA hallinnoi Nais ten pankin varoja ja ehdottaa sille hankkeita, joista Naisten pankin ohjausryhmä valitsee parhaat. Kentällä hankkeita toteuttavat pai kalliset yhteistyökumppanit, jotka tuntevat maan ja tavat. – Järjestämme esimerkiksi ammattikoulutusta ja osuuskun tatoimintaa, jossa naiset perus tavat säästö- ja lainaryhmiä, Sara Linnoinen kertoo. Autettaville ei jaeta valmista ra haa. Fiksumpaa on opettaa säästä mistä, kirjanpitoa ja yritystoimin taa. Toisinaan voidaan rahoittaa esimerkiksi kanala, jotta autettava pääsee alkuun. – Yrittäjäkoulutus on kestävää ja pitkäjänteistä auttamista, Mia Nygård sanoo. Elokuussa Naisten pankissa juhlittiin. Silloin saatiin kokoon kymmenes miljoonas lahjoitettu

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Päivä maalla – Viikissä Tule ihailemaan kotieläimiä ja maatalouskoneita Päivä maalla -tapahtumaan Viikin opetus- ja tutkimustilalle sunnuntaina 11.9. kello 10–15. Hevoskärryjen, ponien ja vetokoirien kyytiin pääsee pientä maksua vastaan. Viikin kirkollakin on ohjelmaa: perhemessu kello 10 ja messuvieraille keittolounas, kello 11–15 askartelua, ilmapalloja, kirppis, arpajaiset ja Kirkkopolku. Koetilantien ja kirkon välillä kulkee nonstop-traktorikuljetus.

Tyhjät kulhot täyttyvät Nauti elävästä musiikista ja keitosta Tuomiokirkon kryptassa lauantaina 10.9. kello 11–14. Keramiikka- ja lasitaiteilijoiden lahjoittamista keittokulhoista voit valita omasi ja täyttää sen ravintoloiden sekä yritysten lahjoittamalla keitolla ja leivällä. Minimissään 20 euron lahjoitukset ohjataan UNICEFin hätäapurahastoon. Tyhjä Kulho -tapahtuma on myös osa Helsinki Design Weekiä. Lisätietoa: www.tyhjakulho.fi

Arvi Lind Kalliossa Kallion kirkossa tehdään katsaus uutisten kieleen torstaina 15.9. kello 13. Uutisankkurina toimii Arvi Lind. Kirkolle voi tulla jo kello 12 alkaen kahvittelemaan ja päivärukoushetkeen.

Kierros hautausmaalla

Valmiina! Mia Nygård ja Sara Linnoinen ovat järjestämässä Kävele naiselle ammatti -tempausta.

eisöä

Suomenkielinen Raamattu on käännös kopioiden kopioista. Mitä tiedämme alkuperäisistä käsikirjoituksista ja niiden tutkimuksesta? Asiaa valottaa teologian tohtori Elina Perttilä torstaina

Perjantai 9.9.

Kahdeksan päivän retriitti

Perheiden tanssituokiot klo 9.30– 11 Käpylän kirkossa ikäryhmittäin. Klo 9.30–10 3–5 vuotiaat, klo 10– 10.30 1–2-vuotiaat ja klo 10.30–11 0–1-vuotiaat. Perhekahvio. Maksuton, ei ilmoittautumista. Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Leith Arar, viulu. Kamarikuorokonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Brittiläinen Siglo de Oro -kamarikuoro, johtaa Patrick Allies. Järj. Västnylandska kammarkören. Liput 33,50 e osoitteesta www.lippu.fi, 35 e tuntia ennen ovelta

Henkilökohtaisesti ohjattuun ignatiaaniseen arkiretriittiin otetaan 12 henkeä. Alussa ja lopussa maanantaina 26.9. ja 3.10. kokoonnutaan kello 18–20 osoitteessa Siltasaarenkatu 28. Muina päivinä ohjelmaan kuuluvat henkilökohtainen tapaaminen ohjaajan kanssa sekä puolen tunnin kotona vietettävä rukousmietiskely. Ohjaajina ovat teologian tohtori Pirkko Lehtiö, rovasti Tuula Sääski, sisar Theresa Jezl ja diakoni Sinikka Metiäinen. Mukaan tulisi ilmoittautua 12.9 mennessä osoitteeseen kallio.srk@evl.fi tai numeroon 09 2340 3611.

Lauantai 10.9. Levynjulkistamiskonsertti klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye Versio. Samalla yhtyeen historian 60. konsertti. Victoria, Gabrieli, Palestrina, Lôbo, Lotti. Ohjelma 15 / 10 e.

Ministeri SenioriFoorumissa SenioriFoorumin syyskausi avataan keskiviikkona 14.9. kello 13 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Avausluennon pitää ministeri Jaakko Iloniemi aiheenaan Miltä Suomi näyttää kaukaa katsellen? Seuraavana keskiviikkona 21.9. kello 13 kysymykseen Terve ikääntyminen - onko se mahdollista? vastaa gerontologian professori Timo Strandberg. Edulliset kahvit.

Sunnuntai 11.9. Siioninvirsiseurat klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Veisataan Siionin virsiä ilman säestystä ja kuunnellaan lyhyitä puheenvuoroja veisuun välissä. Perinteiset körttiseurat klo 16 Herättäjä-Yhdistyksen Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, 2. krs. (Autotalo, Kamppi). Säestyksettömän virrenveisuun lomassa pieniä puheita. Jokaisella on mahdollisuus ehdottaa virttä. Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Julia Tamminen, urut.

Ihmisen lyhyt historia Kulttuurikeskus Sofiassa pohditaan ihmisen kehitystä lauantaina 17.9. kello 13.30–18. Miten nykyinen lajimme syrjäytti muut? Miten aloimme uskoa jumaliin ja ihmisoikeuksiin? Myös uusi tekniikka tuo haasteita. Ihmisen lyhyt historia -seminaarissa alustavat filosofian tohtori Antti Hautamäki ja professori Matti Lehtihalmes sekä kommentoivat filosofian tohtori Eero Ojanen ja metropoliitta Ambrosius. Hinta 20 euroa sisältää välipalan ja kahvit. Ilmoittaudu mukaan 16.9. mennessä osoitteeseen reception@sofia.fi tai numeroon 010 277 900. Kulttuurikeskus sijaitsee osoitteessa Kallvikinniementie 35.

Maanantai 12.9. Syyskuun valoa klo 19 Ackté-klubilla Kallion kirkolla, käynti eteläpäädystä tornin juurelta. Maria Puusaari, viulu, Eeva Rysä, sello, Sonja Fräki, piano. Busoni: Andante mit Variationen und Scherzo opus 18; Merikanto: Pianotrio; Ravel: Pianotrio. Järj. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Kesto 1 h 45 min, väliaika. Hetken hiljaisuus klo 19 Kallion kirkossa. Club for Five. Kauneimpia hengellisiä lauluja ja spirituaaleja akustisesti. Järj. Kansan Raamattuseura ja Sana-lehti. Liput 25 / 21,50 e.

Menokasvo: Marjukka Vakkuri

Tiistai 13.9.

Viikissä puhutaan teen kera armosta

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Santeri Siimes, urut. Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1. Laulamassa mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. Sokeria, siirappia ja hunajaa klo 19 Ackté-klubilla Kallion kirkolla,

Kaksi seurakuntalaista pitää Teemallisia teehetkiä Viikin kirkossa. Mistä idea niihin tuli, Marjukka Vakkuri? – Idea tuli Hanna Kuivalaiselta, johon tutustuin ollessani vapaaehtoisena mukana kirkon adventtilounaan valmistamisessa. Hanna pyysi minua kaveriksi järjestämään keskustelutilaisuuksia, joissa voi tavata muita kristittyjä, saada iloa ja voimaa sekä rukoilla yhdessä. Mikä on ensimmäisen illan teemana? – Joka illassa on eri teema, josta alustaa alan asiantuntija. 15.9. teemana on armollisuus muita ja itseä kohtaan, ja alustajana on perheterapeutti Veli-Matti Helminen. Armon teema tuntuu ajankohtaiselta, koska aika on niin armoton. Voimme keskustella siitä, miten olla armollisia itselle ja toisille, sillä jos ei osaa olla armollinen itselleen, ei osaa olla sitä muillekaan. Onko illassa tarjolla oikeasti teetä? – Kyllä, siellä tarjotaan teetä ja myös pientä purtavaa. Ajatuksena on nauttia jotain yhdessä, mikä luo yhteisöllisyyttä, tunnetta siitä, että kuulutaan samaan piiriin. Tavoitteena on virittää myönteinen ilmapiiri, jossa kaikkia mielipiteitä kunnioitetaan, ja kotiin voi lähteä keventynein mielin. Marjo Kytöharju Teemalliset teehetket Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, torstaisin 15.9., 13.10., 3.11. ja 8.12 kello 18.

käynti eteläpäädystä tornin juurelta. Reetta Ristimäki, sopraano, Juha Kotilainen, baritoni, Jukka Nykänen, piano. Romantiikantäyteistä oopperaa, romansseja ja laulelmia suomeksi ja italiaksi. Järj. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e.

Keskiviikko 14.9. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Irina Vavilova, urut. Syksyn ruskaa klo 13 Maunulan kirkossa. Syksyn lauluja kuunnellen ja yhteisesti laulaen. Mukana Pekka Niemi, käyrätorvi, Raivo Savik, viulu, diakonissa Elisa Hapuli, kanttori Maija Pesonen-Kareinen ja Maunulan musiikkiryhmäläisiä. Kahvitarjoilu. Nuorten Veisuvartti klo 18 Malmin seurakunnan nuorisotiloissa, Pekanraitti 16 C. Lauletaan pari veisua ja vietetään hartaus. Helmeilevää uutta ja vanhaa! klo 19 Ackté-klubilla Kallion kirkolla, käynti eteläpäädystä tornin juurelta. Sunniva Fagerlund, nokkahuilut, Terhi Mali, barokkiviulu, Elina Mattila, barokkisello, Laura Ollberg, cembalo. Sävellyksiä mm. Telemannilta, Rameaulta ja Sebastian Fagerlundilta. Järj. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Siionin virsiä ja hiljaisuutta klo 19 Herättäjä-Yhdistyksen Körttikodilla, Ratakatu 1 a A 3, 3. krs. Tunnin retriitti. Hiljaisuutta, Siionin virsiä ja ajatuksia.

Torstai 15.9. Musiikkituokioita lapsille klo 9.30–11 Maunulan kirkossa. Klo 9.30 2–5-vuotiaat, klo 10 1–2-vuotiaat, klo 10.30 0–1-vuotiaat. Perhekahvio. Maksuton, ei ilmoittautumista. Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Laulattamassa Stina Huima ja Kirsi Lemponen. Kahvitarjoilu alkaa klo 13.30. Kanttorin Kööri klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Sopii kaikille laulunhaluisille. Ei ilmoittautumista. Parsifal – Myötätunnosta tietoisuuteen, Osa 3 klo 19 Ackté-klubilla Kallion kirkolla, käynti eteläpäädystä tornin juurelta. Luentokonsertti. Pianisti ja korrepetiittori Pekka Asikainen johdattelee Wagnerin Parsifal-musiikkidraaman saloihin. Oopperalaulajat esittävät otteita teoksesta. Järj. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi. PATE PESONIUS

Kävele naiselle ammatti 11.9. kello 11–15. Lähtö EY-talolta, Alvar Aallon katu 5 C.

Monta tietä Raamattuun

Musiikkia kirkoissa

15.9. kello 19 Puistolan kirkossa. Monta tietä Raamattuun -luentosarja jatkuu 6. ja 27.10., 3. ja 17.11. sekä 1.12.

ESKO JÄMSÄ

euro. Pienelle toimijalle se on iso raha. – Meille ei tule äkillisiä miljoonalahjoituksia. Tulot kertyvät pienistä jutuista, Sara Linnoinen kertoo. Hallituksen kehitysyhteistyöleikkauksista huolimatta Naisten pankki teki viime vuonna siihen mennessä parhaan vuosituloksensa. – Ehkä leikkaukset ovat herättäneet ihmisissä halun lahjoittaa itse, kun he tietävät, ettei valtiolta enää heru samalla tavalla, Linnoinen pohtii. Viime vuonna Kävele naiselle ammatti -tapahtuma tuotti 70 000 euroa, mikä riittää kustantamaan noin 2 300 naista yrittäjyyden alkuun. Tänä vuonna tähdätään 80 000 euroon. Linnoinen muistuttaa, että tapahtuma on tarkoitettu myös miehille. – Tätä me hoemme, mutta on totuus, että juuri naista auttamalla tuemme koko yhteisöä.

OpenHouseHelsinki 9.–11.9. avaa ovia sellaisiin paikkoihin, joihin ei normaalisti pääse. Tule perjantaina 9.9. kello 19 Hietaniemen hautausmaalle kävelykierrokselle, joka alkaa pääportilta osoitteessa Hietaniemenkatu 20. Ylipuutarhuri Ari Pipatti ja kappelityönjohtaja Kalervo Mattila esittelevät hautausmaan, alueen rakentamisen sekä hautausmaan rakennusten historiaa. Lisätietoa: www.openhousehelsinki.fi

Menovihjeet

Sokeria, siirappia ja hunajaa. Romantiikantäyteistä oopperaa, romansseja ja laulelmia suomeksi ja italiaksi Kallion kirkolla tiistaina 13.9. Reetta Ristimäki (sopraano) ja Juha Kotilainen (baritoni).

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 8. syyskuuta 2016 Numero 33

Onko homoseksuaalisuus Jumalan luoma? Nimimerkki ”Muuan mummo” kirjoittaa (Kirkko ja kaupunki 1.9.), että hänen mielestään homoseksuaalisuus on Jumalan luoma. Se ei kuitenkaan ole Raamatun mukaista. Homoseksuaalisuus ilmaantuu maailmaan ihmisen lankeemuksen jälkeen. Jumala kieltää ja tuomitsee homoseksuaaliset teot (3. Ms. 18), ei homoseksuaalisuutta sinänsä. Jumala siis ymmärtää, mistä siinä on kysymys, mutta se ei ollut sitä hyvää, mitä Hän loi. Vaikka se sittemmin ilmenee osin synnynnäisenä, se ei ole luontaista eli luomisen järjestyksen mukaista. En tiedä, mistä ”mummo” saa tukea väitteelleen, ettei Jeesus sitä tuominnut; Hänen kantansa selviää vaikka kohdasta Matt. 19:12. Kaikessa opetuksessaan Jeesus vahvisti lain käskyt sanoen, ettei niistä muutu piirtokaan. Paavali ei näitä keksinyt, vaan toisti sanaa niin kuin se on. Meidänkin pitäisi. Hannu Ihalainen Mikaelin seurakuntaneuvoston jäsen

Israel on miehittäjävaltio

Ville Ranta

Argumentti jumalanpelkoa vastaan

Anna Juhola

Parantumaton silmäluomen tulehdus

Kuinka on mahdollista, että nykyisellä lääketieteen tasolla ja antibioottien aikakaudella ei silmäluomen tulehdusta pystytä parantamaan? Olen kesäkuusta 2011 kiertänyt tavallisilta lääkäreiltä silmälääkäreille, ja minulle on määrätty kymmenen kuukautta antibiootteja. Ensin silmätippoina seitsemän kuukautta, sitten kolmen kuukauden kuuri suun kautta tabletteina. Nyt viimeksi otettu bakteeriviljely oli puhdas, joten miten on mahdollista, että oireet vain pahenevat ja ovat levinneet toiseenkin silmään? Tauti sai alkunsa, kun kaaduin rollaattorillani ja sain syvän haavan silmäkulmaani. Kuisma Pietari Hakkarainen

Urheilua pitkille ja lyhyille

Rion olympialaisia oli jännittävä seurata. Suomalaisten menestys olympialaisissa jäi yhteen pronssimitaliin. Olympialaisia seuratessa muistui mieleeni oma lapsuuteni. Lapsena tanssimisen ja uimisen lisäksi hiihto oli lempilajejani. Tykkäsin myös voimistelusta. Koululiikunnassa pääsi kokeilemaan eri urheilulajeja. Talvi on lempivuodenaikani, ja hiihtäminen tuntui mieluisalta. Muistan osallistuneeni 1990-luvun alussa pienemmän kotikuntani kunnanmestaruushiihtoihin. Himoitsin saada mitalin jostain urheilulajista. Kunnanmestaruushiihdot tuntuivat sopivalta tilaisuudelta mitalin saamiseen. Hiihdin perinteisellä tyylillä niin nopeasti kuin pystyin. Sain lopulta pronssimitalin. Ikäluokassani ei tosin ollut kovin monta kilpailijaa. Se ei kuitenkaan iloa mitalista vähentänyt. Mielessäni pyörivät suomalaiset hiihtäjät. Olo oli kuin olympialaisissa, vaikka kunnanmestaruushiihdoista oli kyse. Oli hieno tunne pidellä ansaitsemaansa mitalia. Minulla on edelleen kyseinen mitali kaapissa tallella. Olen lyhyt, mikä teki haastavaksi monessa urheilulajissa pärjäämisen. Noin 150 senttimetrin pituinen henkilö ei todennäköisesti ole erityisen lahjakas esimerkiksi pikajuoksussa, korkeus- tai pituushypyssä. Koripallo on myös urheilulaji, jossa pelaajat ovat pitkiä. Joissakin urheilulajeissa lyhyydestä on hyötyä, esimerkiksi voimistelussa. Siinä pituudesta voi olla peräti haittaa. Mitä hiihtämiseen tulee, niin teini-ikä ja muut kiireet veivät suurimman innostukseni lajiin. Urheilu ja liikunta ovat kuitenkin pysyneet elämässäni myös aikuisena. Päivi Turkki

Valomerkissä pinnalla

7 vinkkiä – näin opit tapakristityn tyylin! Pyyhi pölyt kristillisistä tavoista ja ryhdy tyylikkääksi tapakristityksi.

Lue koko juttu osoitteessa www.valomerkki.fi/ aiheet/usko

THINKSTOCK/SARI SAARISTO

on syytä pelätä, ovat ihmiset, jotka tekevät kyseenalaisia tekoja eivätkä kadu. Tällöin ei ole väliä, kuinka paljon ihminen tuntee Kirkon ja kaupungin kolumnissa (18.8.) pelkoa. Herra tietää, että hänen sydämensä argumentoitiin jumalanpelon olevan hyöon täynnä pimeää. dyllinen osa kristinuskoa. Mutta tarvitseeko Oman sielumme puolesta pelkääminen meidän todella pelätä Jumalaa? Luukkaan voi saada meidät keskittymään pelkkiin evankeliumissa 12:32 sanotaan: ”Älä pelkää, rituaaleihin sekä kieltoihin ja estää meitä pieni laumani. Teidän Isänne on päättänyt tekemästä oikein. Kun Jeesus paransi soantaa teille valtakunnan.” Jos Jumalan suun- kean miehen, ihmisten huomio kiinnittyi nitelmaan kuuluu antaa anteeksi kaikille parantumisesta iloitsemisen sijasta siihen, ja päästää meidät taivasten valtakuntaan, että Hän teki sen sapattina ja rikkoi pyhiä miksi meidän tulisi pelätä? lakeja. Jokainen meistä tekee joskus virheitä Vaikka pelko saattaa nousta mielissämja vääränlaisia tekoja. Evankeliumi me aika ajoin, meidän ei tulisi antaa kuitenkin sanoo, että tekojen pasen vaikuttaa itseemme. Pelko huudesta riippumatta Jumala muuttaa meidät itsekkäiksi Jatka on valmis antamaan anteeksi. olennoiksi, jotka ovat huoliskeskustelua Apostolien teoissa 2:36–39 saan omasta pelastuksestaan, kerrotaan, kuinka Pietari puverkossa kun meidän tulisi keskittyä huu samoille ihmisille, jotka maailmaan ympärillämme. www. ovat vastuussa Jeesuksen risMeidän tulisi auttaa tarvitsevalomerkki.fi via tiinnaulitsemisesta: ja pyrkiä elämään tuottaen ”’Tästä siis saa koko Israelin iloa. Kaisa Heikkilä kansa olla varma: Jumala on tehnyt Jeesuksen Herraksi ja Messiaaksi, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.’ Internetin piti yhdistää Kuullessaan tämän kaikki tunsivat piston – miten kävi? sydämessään, ja he sanoivat Pietarille ja Noin 25 vuotta sitten keksityn internetin pimuille apostoleille: ’Veljet, mitä meidän piti yhdistää ihmisiä, mutta siitä on tullutkin tää tehdä?’ Pietari vastasi: ’Kääntykää ja otkaikenmaalaisten propagandojen ja vihatakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen puheiden kenttä ja väline. Netti on nykyisin nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteektäynnä erilaisten ihmisryhmien välistä si. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.’” vihapuhetta, ei se ollut netin alkuperäinen Tämä kertoo, että ihmiset, jotka elävät tarkoitus. yrittäen tehdä hyvää ja katuvat virheitään, Tero Ojanen tulevat vastaanottamaan Herran armon Helsinki sekä anteeksiannon. Ainoat ihmiset, joilla

Felix Noibarin kirjoitus (Kirkko ja kaupunki 25.8.) sivuutti koko kansainvälisen yhteisön käsityksen Palestiinalaisalueen tilanteesta. Israel väittää, ettei Länsiranta ole miehitetty, koska alue ei aikaisemmin ollut minkään suvereenin valtion alaisuudessa. Se on kuitenkin teoriansa kanssa yksin. Kansainvälisen lain mukaan se ei päde, minkä lisäksi myös Gaza on edelleen miehitetty. Israel on vetänyt joukot alueelta pois, mutta harjoittaa käytännössä täyttä kontrollia alueen suhteen. Noibarin mukaan sotilaiden läsnäolo Länsirannalla on säädetty Oslon sopimuksissa. Sopimuksiin perustuvan Israelin kontrollin osassa Länsirantaa oli kuitenkin tarkoitus olla väliaikaista, mutta prosessia ei koskaan saatettu loppuun. Lisäksi sopimukset eivät kumoa Israelin velvollisuuksia miehittäjänä. Kysymys siitä, miksi Israelissa saa asua arabeja, mutta Länsirannalla ei juutalaisia, on absurdi. Israelin palestiinalaiset ovat Israelin kansalaisia, tosin etnisyyden perusteella järjestelmällisesti syrjittyjä. Siirtokuntalaiset taas nauttivat etuoikeuksista palestiinalaisten kustannuksella. Heillä on palveluita, joita miehittäjä ei tarjoa palestiinalaisväestölle, vaikka se sen velvollisuuksiin kuuluu. He asuvat palestiinalaisilta takavarikoiduilla mailla, käyttävät vesivaroja moninkertaisesti palestiinalaisiin nähden ja ajelevat teillä, joille palestiinalaisilla ei ole pääsyä.

Noibarin kirjoituksesta kaikuu kirkkaana Israelin ääni, vaikka hän syyttää muita propagandan levittämisestä.