K&k 2016 nro 34 (15.9)

Page 1

www.valomerkki.fi

Numero 34

Torstaina 15. syyskuuta 2016

Homojen vihkijöiksi ilmoittautuneita pappeja uhkaillaan » 4 – 5

SIRPA PÄIVINEN

Paine turvapaikanhakijoiden auttamiseksi kasvaa kirkossa » 3 Helsingin rakentaminen syö metsiä, mutta mikä menee ensin? » 8 – 9 Antti J. Jokisen raju elokuva Pahan kukat kuvaa syrjäytyneitä nuoria » 10 – 11

Henkisyyteen hurahtanut Taiteilija Katariina Souri palasi kirkon jäseneksi. Hän arvostaa avaraa ajattelua » 7

Outo keskustelu vihkimisestä jatkuu » Pääkirjoitus sivu 2


2

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Lainasanat Meditointi ei pelasta minua, mutta se voi pelastaa minut tälle elämälle.”

Pekka Yrjänä Hiltunen kertoo eri uskontojen mietiskelyperinteistä sivuilla 22–23

Numero 34

15.9.2016

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATRI SAARELA

Pääkirjoitus

Outo keskustelu

E

Rukous Meitä on moneen junaan, ihmisiä kerroksittain maailman raiteilla. Asemalaiturilla ihmiset kipittävät, löntystävät, riuhtovat ja viuhtovat. Toisilla ei ole muuta hommaa kuin jököttää niin kuin varikset aidalla, toiset kaipaisivat hetken hengähdystä. Älä, Herra, anna meidän vieraantua toisistamme.

duskunnassa käytiin viime viikolla jälleen keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista. Kansalaisaloitteella pyritään kumoamaan avioliittolain muutos, joka syntyi kansalaisaloitteen pohjalta ja joka ei vielä ole edes astunut voimaan. Perusteet, joita keskustelussa käytettiin, olivat suurin piirtein samat kuin edellisessä lain käsittelyssä. Jauhamista, joka ei johda enää mihinkään. Samaa loputonta outoa varjonyrkkeilyä käydään myös kirkossa. Meillä puhutaan nyt myös siitä, saavatko papit lain muutoksen myötä vihkiä tai siunata samaa sukupuolta olevia pareja. Piispat sanovat, etteivät saa, ellei kirkolliskokous muuta päätä. Oikeusoppineet sanovat, että saavat, ellei kirkolliskokous muuta päätä. Eikä kirkolliskokous muuta päätä, koska määräenemmistösäännökset. Joukko pappeja on ilmoittanut, että he aikovat piispojen kannasta piittaamatta kumminkin näitä vihkimisiä tehdä. Kun piispoilta nyt kysytään, mitä näille papeille sitten tehdään, he vastaavat, ettei sitä voi etukäteen tietää. Varmaan on viisasta sanoa näin, vaikka tietävätkin. Kun tilanne on

epäselvä, piispat joutuvat tuomarin osaan, jos ja kun näistä vihkivistä papeista kannellaan. Jokseenkin selvää on, että jos näille papeille ryhdytään tuomiokapituleissa antamaan jonkinlaisia rangaistuksia, ne kumotaan, kun niistä valitetaan. Sen verran selkeitä ovat oikeusoppineiden lausunnot asiasta. Ehkä piispat pystyvät tällä venkoilulla rauhoittamaan uutta lakia vastustavaa kirkkokansaa ja lopulta pesemään sen silmissä kätensä: emmehän me mahtaneet mitään tälle asialle lain edessä. Ihmiset varaavat jo kirkkoja ensi kevääksi ja kesäksi perhejuhliinsa. Piispojenkin mukaan kaikkia pariskuntia on kohdeltava muutoin kuin vihkimisen osalta samalla tavoin. Siis kaikille pareille on voitava tilat varata. Keväällä kirkkoherranvirastoon marssii avioliiton esteiden tutkintaa varten samaa sukupuolta olevia pareja. Heille on vihkilupa myönnettävä, koska laillista estettä ei ole. Kirkko on tosiasioiden edessä. Oudolla keskustelulla voidaan rauhoitella tai hämmentää mielialoja, mutta samalla jotkut käyvät keskustelua teoillaan. Elävä elämä jyrää jo hapantuneet perustelut, uusi astuu tilalle ja siihen totutaan ennen pitkää. Parin vuosikymmenen päästä historia hymähtelee tämän päivän jarrumiehille. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Elämä ilman kyyneliä on autiomaa ilman sadepisaraa.

Emme tiedä, miksi Jumala ei luonut maailmaa, jossa eläisimme alituisen ilon ja hilpeyden vallassa. Mutta on helppo nähdä, että kärsimyksetön maailma olisi omituinen paikka. Joko siellä ei kukaan koskaan kuolisi tai rakkaimmankaan ihmisen kuolema ei tuottaisi minkäänlaista tuskaa.

Parempi on tehdä hyvää ja kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin kärsiä pahojen tekojen tähden.

Espanjalainen sananlasku

Kirjailija Torsti Lehtinen Askel-lehdessä 9/2016

Pietarin ensimmäisestä kirjeestä


3

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Epävarmuus painaa. Irakilaiset turvapaikanhakijat Mustafa (vas) ja Zaid (oik) keskustelivat tilanteestaan vs. monikulttuurisuustyön sihteeri Markus Silvolan kanssa. Zaid on jo saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja valittanut siitä.

”Päätökset eivät käy ihmisten järkeen” Turvapaikanhakijoita auttavat seurakuntien vapaaehtoiset pitävät Suomen linjaa epä­ inhimillisenä. Kirkolta odotetaan nyt tekoja. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Jukka Granström

T

iedän, että Suomi ei hyväksy minua. En näe mitään mahdollisuutta siihen, että saisin turvapaikan, Mustafa, 26, sanoo. Vajaan vuoden Suomessa viettänyt Mustafa kävi elokuussa viimeisessä turvapaikkahakemukseensa liittyvässä haastattelussa. Nyt hän odottaa päätöstä Luona Oy:n vastaanottokeskuksessa Otaniemessä. – Olen yhä hermostuneempi ja jännittyneempi. En tee muuta kuin syön, nukun ja ajattelen, Bagdadista pakolaiseksi lähtenyt Mustafa sanoo. Mustafan vieressä istuu kielteisen päätöksen saanut irakilainen, Kirkukista lähtenyt Zaid, 25. Zaid on valittanut kielteisestä päätöksestä, kuten Mustafakin aikoo tehdä, jos saa sellaisen. Valittamisen jälkeen odotus jatkuu useilla kuukausilla. Mitä tapahtuu, jos päätös pysyy kielteisenä? – Juuri se on ongelmani. En tiedä, Mustafa sanoo.

Mustafan englanniksi tulkkaama Zaid vastaa, että tulevaisuus näyttäisi täysin mustalta. Tiedämme hyvin vähän siitä, mitä ihmisille tapahtuu Euroopasta karkottamisen jälkeen. Näin kiteyttää tutkija Jill Alpes, joka listaa karkotusten aiheuttamia, tutkijoiden ja aktivistien kartoittamia riskejä syyskuun alussa ilmestyneessä kirjassa Karkotetut – mitä heille tapahtuu? (Kustantamo S&S). Välittömien uhkien kuten väkivaltaisen kuoleman, vangitsemisen ja kidutuksen ohella karkotetut ovat kokeneet muun muassa kiristystä, poliisin mielivaltaa ja yhteyksien katkeamista Eurooppaan jääviin perheenjäseniin. Espoon seurakuntayhtymän vs. monikulttuurisuustyön sihteeri Markus Silvola lisää vielä yhden riskin. Moni turvapaikanhakija on käyttänyt uskonnonvapauttaan ja aloittanut kristinuskoon tutustumisen. Jotkut ovat kääntyneet kristityiksi ja ottaneet kasteen. – Nyt heitä ahdistaa huoli siitä, miten perhe, suku ja kotimaan viranomaiset suhtautuvat uskonnon vaihtamiseen. Silvolan mukaan moni turvapaikanhakijoita auttava seurakuntien vapaaehtoinen kokee Suomen linjan käsittämättömäksi, epäinhimilliseksi ja ihmisoikeuksien vastaiseksi. – Moni on häpeissään Suomen linjasta ja ihmettelee, miten on mahdollista toimia näin. Muutosta toivotaan sitä

Seurakunnista tuleva paine on tosi kova: tukekaa meitä, vaikuttakaa, tehkää jotakin.” Kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia

enemmän, mitä enemmän ihmiset ovat tekemisissä turvapaikanhakijoiden kanssa. Silvolan mukaan kritiikki on ”erittäin terävää”, mutta samalla realistista. – En tunne ketään, joka haluaisi avata rajat varauksettomasti. Ihmiset kaipaavat inhimillistä, lähimmäisen äärimmäisen hädän huomioon ottavaa linjaa, joka on samalla järkevä ja Suomen kantokyvyn mukainen. Tämä ei monen mielestä nyt toteudu. Paine kohdistuu myös kirkkoon, jolta odotetaan aktiivista ja näkyvää vaikuttamista turvapaikanhakijoiden puolesta. – Seurakunnista tuleva paine hiippakuntiin, kirkkohallitukselle ja piispoille on tosi kova: tukekaa meitä, vaikuttakaa, tehkää jotakin, kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia sanoo. Monessa seurakunnassa on takana tärkeä oppivuosi. Ennätysmäärä työntekijöitä ja vapaaehtoisia on ollut lähikontaktissa turvapaikanhakijoiden kanssa. Samaan aikaan hallitus on kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa radikaalisti. – Monelle on ollut shokki nähdä ihmisen tasolta, millaisia lupaprosessit oikeasti ovat ja miten viranomaiset toimivat. Päätökset eivät käy ihmisten järkeen, ja ne koetaan epäinhimillisiksi ja lyhytnäköisiksi. Laihia mainitsee muun muassa uudet maalinjaukset, joiden mukaan Irakista, Afganistanista ja Somaliasta lähteneet turvapaikanhakijat voidaan palauttaa lähtömaahansa toiseen paikkaan. Irakissa riittävän turvalliseksi paikaksi on katsottu esimerkiksi Bagdad. Mustafa pudistelee päätään. – En ajattele palaamista koskaan. Se tarkoittaisi varmaa kuolemaa. Ennen lähtöäni Bagdadista autooni ammuttiin kaksi luotia. En selviäisi sellaisesta hengissä toista kertaa.


4

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sampo Terho

Jumala ylittää järjen

Kahta mieltä. Helsinkiläisistä 55 prosenttia kannattaa ja 35 prosenttia vastustaa sukupuolineutraalia avioliittolakia. Koko maassa eri kantojen edustajia on yhtä paljon, 45 prosenttia. Loput eivät osaa sanoa mielipidettään. Tiedot ovat väestön arvomaailmaa analysoivasta Jäsen 360°:sta. Viereinen Ville Rannan piirros julkaistiin edellisessä lehdessä takasivun pilakuvana.

N

uorena filosofian harrastajana hahmottelin aikanaan mielessäni Jumalan olemusta, yritin ymmärtää sitä järjelläni. Lähdin liikkeelle Platonin ideaopista: kaikella, mitä on olemassa, on taustallaan idea. Siis ennen kuin voin rakentaa talon, minun täytyy oivaltaa talon idea. Taloni voi sitten joskus kyllä ränsistyä, mutta talon idea on edelleen olemassa, kuten oli jo ennen kuin sen keksin. Platonia soveltaen päättelin, että Jumala on täydellisyyden idea. Hän on ikuinen, rakastava ja kaikkivoipa. Hänen olemuksensa sisältää kaiken, mikä on hyvää, eikä mitään, mikä on pahaa. Nuoren miehen vastauksia etsivässä mielessä tämä ajatuksenjuoksu tuntui näppärältä, mutta enää se ei tunnu minusta tyydyttävältä. Vähä vähältä olen joutunut tunnustamaan, että Jumala ylittää järjen. Jumala on salattu Jumala.

Osaanko kuvata, mitä on täydellisyys?”

Mieli häkeltyy miettiessä, mitä tarkoittaa, että Jumala on ikuinen. Tarkoittaako se, että hän ei pelkästään elä ikuisesti vaan elää koko ajan jokaista hetkeä, joka koskaan on ollut ja tulee olemaan? Jumala on aina kanssamme. Miten hän voi olla täydellisesti läsnä yhtä aikaa kaikkialla? Onko hän siis kokonaisuudessaan läsnä pienimmässäkin siitepölyn hiukkasessa, joka tuulessa leijuu ohitsemme? Jumala on rakkaus, Jumala on täydellisyys. Pystynkö ihmisenä käsittämään ehdottoman rakkauden tai maallisen oikeudenmukaisuuden ylittävän armon? Osaanko kuvata, mitä on täydellisyys ja luetella kaikki siihen kuuluvat hyveet ja siitä puuttuvat paheet? En osaa. Jumalaa ei ihmisjärki hahmota eikä kykene määrittelemään. Jälleen joudumme tunnustamaan, että juuri elämän suurimmat kysymykset näyttävät usein pakenevan ihmisen ymmärryksen ja niin kutsutun tieteellisen tiedon ulkopuolelle. Jumalan olemus ja olemassaolo, ihmiselämän tarkoitus, johdatus ja kohtalo – näistä emme koskaan saa varmuutta. Jumala on mysteeri. Siksi nykyään olen Jumalasta puhuttaessa erityisen mieltynyt vanhaan mietelauseeseen: uskon, koska se on mahdotonta. Kirjoittaja on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja. sampo.terho@eduskunta.fi

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

1 500 000

Hyviä ideoita kirkon toiminnan muuttamiseksi Helsingissä toteutetaan 1, 5 miljoonalla eurolla. Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti 8.9. jakaa sen verran vuosien 2017–2018 aikana. Yli 10 000 euron kehittämisideoille voi hakea Luther-pottia ja pienemmille Luther-sponssia. Ensimmäinen hakuaika päättyy 30.9.2016.

Rikollinen vai harhaoppinen? Pappi voi joutua valitsemaan, noudattaako hän lakia vai kirkon oppia. Teksti Juhani Huttunen Kuvitus Ville Ranta

P

appi, joka ensi maaliskuussa mahdollisesti vihkii samaa sukupuolta olevia pareja, toimii todennäköisesti virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Piispainkokouksen selonteko kirkon nykyisestä avioliitto-opetuksesta ei anna mahdollisuutta vihkiä eikä siunata samaa sukupuolta olevia pareja. – Tuomiokapitulilla ei ole mitään rikoslakia, josta voidaan etukäteen tarkistaa laiminlyönneistä johtuvia seuraamuksia, sanoo Helsingin hiippakunnan

tuomiokapitulin notaari Heikki Hämäläinen. Perusperiaatteet pappisvirkaa koskevista sanktioista määritellään kirkkolaissa. Sen mukaan pappi voi laiminlyönnin laadusta riippuen saada varoituksen tai menettää pappisoikeutensa joko määräajaksi tai kokonaan. Syitä sanktioihin voivat olla papin sopimaton käyttäytyminen, laiminlyönnit pappisvirassa, pappislupauksesta poikkeaminen tai esimerkiksi sellainen rikostuomio, joka osoittaa henkilön sopimattomuuden papiksi. Kirkkolaki ei Hämäläisen mukaan kuitenkaan nimeä yksittäisiä tekoja, joista voitaisiin automaattisesti määrätä rangaistus nopeusrajoituksen rikkomisen tavoin.

– Jokainen yksittäinen tilanne tutkitaan tapauskohtaisesti, Hämäläinen sanoo. – Emme voi etukäteen päättää, että jossain tietyssä tapauksessa on kyse esimerkiksi vähintään erottamista edellyttävästä virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Uusi avioliittolaki saattaa aiheuttaa toisenkinlaisen ongelman. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on aiemmin todennut, että jos pappi uuden avioliittolain voimaantulon jälkeen vihkii samaa sukupuolta olevan parin, tällainen avioliitto on juridisesti pätevä. Kankaan mukaan hiippakuntien tuomiokapituleilla ei ole perusteita rangaista vihkimisen


5

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Jaani Lampinen / Yle + Jarkko Peltoluhta

”Jos vihit homoja, henkesi ei ole kallis”

P

apit Toni Fagerholm ja Liina­ maria Roos ovat saaneet palautevyöryn sen jälkeen, kun he kertoivat Ylen haastattelussa 2.9. aikovansa vihkiä homopareja. Fagerholm on tehnyt tappo­ uhkauksista rikosilmoituksen. Fagerholm on tehnyt selvän rajan keskustelun ja laittomien uhkausten välille. Uhkauksista hän ilmoittaa poliisille. – On esimerkiksi kerrottu, että jos vihin homoja, henkeni ei ole minulle kallis. Minusta on oireellista ajankuvaa, että ihminen voi hyökätä toista ja jopa toisen henkeä vastaan ja pitää motiivina kristillistä vakaumusta. Jo kaksi vuotta sitten Fagerholm oman näkemyksensä mukaan siunasi naisparin Pride-tapahtuman konttikirkossa. Tapauksesta seurasi kohu, jossa väännettiin siitä, tapahtuiko todella siunaaminen vai rukoiliko Fagerholm ainoastaan naisparin puolesta. Kirkolliskokouksen säädösten ja piispainkokouksen vuonna 2011 antaman pastoraalisen ohjeen mukaan pappi ei saanut siunata samaa sukupuolta olevien ­parien liittoa vuonna 2014 – eikä saa vieläkään. Fagerholmin mukaan pääkaupunkiseudulla on kymmeniä pappeja, jotka eivät aio noudattaa piispainkokouksen selonteossa elokuussa esiin tuotua kantaa. Hän uskoo, että muualla kuin seurakunnissa työskentelevillä papeilla on helpompi ottaa virallisesta kannasta poikkeavia vapauksia. Fagerholm työskentelee psykoterapeuttina, Roos vankien ja näiden läheisten parissa järjestökentällä. Myös myönteistä palautetta on vyörynyt molemmille Ylen haastattelemille papeille. Läheskään kaikilla ei ole omakohtaista suhdetta uuteen avioliittolakiin. – Myönteisiä viestejä on tullut ihmisiltä, jotka ovat kokeneet toiseutta tai erilaisuutta jollakin muulla kuin seksuaalisuuden alueella, esimerkiksi vammansa takia. Jotkut ovat halunneet kertoa, millaista on olla evakkona.

toimittanutta pappia. Lisäksi Kangas pitää mahdollisena, että pappi saattaa rikkoa yhdenvertaisuuslakia, ellei hän pyydettäessä vihi nais- tai miesparia. Avioliittolaki ei automaattisesti edellytä, että uskonnolliset yhteisöt vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja. Epäily syrjimissyytteestä nousee siitä, että uskonnollisten yhteisöjen täytyy juridisesti sitovissa asiakirjoissaan nimenomaisesti todeta, jos niiden käsitys avioliitosta ei sisällä samaa sukupuolta olevia pareja. Kirkon juridisissa asiakirjoissa ei tätä sanota ääneen, vaikka sen mukaan avioliitto kuuluukin vain miehelle ja naiselle. – Piispainkokous tulkitsee uutta avioliittolakia niin, että kirkolle ei siitä synny vihkivelvollisuutta. Tästä on olemassa kilpailevia tulkintoja, joista mitään ei ole vielä testattu oikeaksi, Hämäläinen toteaa. Pappisliiton lakimies ei kommentoinut Kirkko ja kaupungille, mitä seurauksia papille voi olla siitä, jos hän vihkii samaa sukupuolta olevan parin tai jättää pyynnöstä huolimatta vihkimättä. Ensi keväänä papeille voi ainakin teoreettisesti syntyä tilanne, jossa heidän täytyy joko seuraamalla kirkon oppia vastustaa val-

Uhkailua ja kannustusta. Helsinkiläiset papit Liinamaria Roos ja Toni Fagerholm ovat saaneet paljon palautetta Ylen haastattelun jälkeen.

Jotkut ovat halunneet kertoa, millaista on olla evakkona. He ovat kokeneet ulostulomme rohkaisuna.”

niiden ääneen pohtiminen ei oikeuta silmittömään raivoamiseen, väkivallalla pelotteluun tai muuhun sellaiseen toimintaan, jossa omia uskomuksia puolustetaan toisen ihmisen itsemääräämisoikeutta uhkaamalla. Itselle tärkeiden asioiden olemassaolon puolesta tulee taistella muilla keinoilla.”

– Minulle toivotellaan paljon voimia kestää negatiivinen palaute. Mutta ei niitä voimia siihen pidä laittaa, vaan hyvään keskusteluun. Vihantunne, jota joku ei pysty käsittelemään, ei muuta minun arkeani, Roos sanoo. Salla Ranta

Pappi Liinamaria Roos

He ovat kokeneet ulostulomme rohkaisuna itselleen, Liinamaria Roos kertoo. Roos päivitti julkiseen Facebook-profiiliinsa Ylen haastattelun jälkitunnelmissa: ”Vaikeistakaan asioista puhuminen ja

tiovaltaa tai noudattamalla lakia hylätä kirkon oppi. Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian professorin Antti Raunion mukaan papin, joka hylkää kirkon olemassa olevan opin, pitää pystyä perustelemaan teologisesti, että kirkon vallitseva näkemys on harhaoppia.

Tuomio­ kapitulilla ei ole mitään rikoslakia, josta voidaan etukäteen tarkistaa laiminlyönneistä johtuvia seuraamuksia.” Tuomiokapitulin notaari Heikki Hämäläinen

– Jos ajatellaan, että kristillinen rakkaus ei nykyisen käsityksen pohjalta toteudu tiettyjen ihmisten kohdalla niin kuin pitäisi, voisi luonnollisen moraalitajun ja rakkauden perusteella toimia toisin kuin kirkolliskokous on päättänyt, Raunio sanoo. Hänen mukaansa tähän liittyy kuitenkin ongelmia.

– Pohjoismaisessa luterilaisessa teologiassa etiikka on ymmärretty usein pelkästään luonnolliseen moraalitajuun perustuvaksi ja tilanteiden mukaan muuttuvaksi asiaksi, Raunio sanoo. – Tämä näkemys toimi melko hyvin yhtenäiskulttuurin oloissa, joissa moraalitaju ja arvot olivat samansuuntaisia. Nykyään arvojen ja moraalitajun lähteet ovat moninaiset. Asia olisi Raunion mukaan helppo, jos kirkon kannan perustaksi riittäisi yleinen mielipide. – Tällöin luterilaisuus tulkitsisi etiikkansa niin, että se edellyttää aina ihmisten enemmistön moraalitajun seuraamista. Kristillinen käsitys avioliitosta ei Raunion mukaan pohjimmiltaan ole muuttuvaa etiikkaa vaan pysyvää uskonelämän aluetta. Juridisista yhtäläisyyksistään huolimatta yhteiskunnallinen avioliitto ei käsitteellisesti ole identtinen kirkollisen avioliiton kanssa. – Luterilaisen opin mukaan avioliitolla sekä äidin ja isän tehtävillä tai ”viroilla” on myös ­Jumala-suhdetta ja pelastusta koskeva ulottuvuus. Tämä näkemys elää edelleen aika vahvana, vaikka monet tietenkin pitävät sitä vanhentuneena lähtö­ kohtana.

Oikaisu Toisin kuin viime numerossa kerrottiin, Isonkarin majakkasaari

kuuluu Selkämeren kansallispuistoon, ei Saaristomeren.

Koti palvelujen keskellä

Ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä. Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Asukkaiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtii omahoitaja yhdessä muun henkilöstömme kanssa. Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

3

Lämpimästi tervetuloa!

Minna Saranpää / Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi Voimavarojen ylläpitoa & kuntoutusta

Kattavaa palvelua & huolenpitoa

Ohjelmaa & vireää arkea


6

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Tuttuja naisia. Seurakuntapastori Elina Koivisto juttelee Puhkea kukkaan -brunssilla seurakunnan perhekerhosta tuttujen siskosten Tiina Uimosen ja Johanna Tolosen (oikealla) kanssa. Vasemmalla ovat Aino Sarkki ja Hanna Lampi Tiitus-vauva sylissään.

Toiselta sukupuolelta pääsy kielletty Kirkossa järjestetään paljon toimintaa, jonne saavat tulla vain naiset tai pelkästään miehet. Tavoitteena on jakaa kokemuksia, joihin muutkin ovat törmänneet. Teksti Laura Koskelainen Kuva Sirpa Päivinen

L

ähes jokaisessa Helsingin seurakunnassa on yhdelle sukupuolelle mietittyä toimintaa. Tuore naisten juttu on Puhkea kukkaan -kokonaisuus Paavalin seurakunnassa. Puhkea­kukkaan.fi-nettisivustolla poseeraa kiharrettuja, punahuulisia naisia kukkamekoissaan ja -seppeleissään. Yksi heistä on toiminnan takana oleva Paavalin seurakuntapastori Elina Koivisto. Naisten keskinäinen rohkaisu on hänelle tärkeää. – Toivon, että naiset löytäisivät omat lahjansa ja oman paikkansa elämässä. Ensimmäinen Puhkea kukkaan -tapahtuma oli naisten brunssi sekä runo-, tanssi- ja musiikkiesitys Paavalin kirkossa. Syyskuun ensimmäisenä lauantaina noin sata naista kokosi lautasilleen monenlaisia herkkuja. Mukana olivat sisarukset Tiina Uimonen

ja Johanna Tolonen, jotka halusivat irtautua kotiarjesta ja vaihtaa rauhassa kuulumisia toistensa kanssa. – Brunssin jälkeen pidetty esitys KokoNainen oli koskettava, kertoo Uimonen. Hän piti teksteistä ja lauluista, joissa käsiteltiin kelpaamisen, ystävyyden ja yksinäisyyden ­teemoja. – Tunsin, että monet naiset ovat samojen kysymysten äärellä, joiden kanssa itsekin painiskelen, Uimonen sanoo. Puhkea kukkaan -sivustolla on blogi, keskustelupalsta ja tietoja tulevista tapahtumista. Sivustolle kootaan myös naisverkostoa, jonka jäseniä tuodaan esille. ­Myöhemmin sivustolle tulee rukouksia, artikkeleja ja kirja-arvosteluja. Koiviston tavoitteena on laajentaa Puhkea kukkaan koko maahan. Naisten brunsseja järjestetään tänä syksynä kerran kuussa. Joka kerralla on eri alustus tai esitys. Seuraava brunssi pidetään lokakuun ensimmäisenä päivänä otsikolla Kauneutta elämään, naiset!

Miehet kokoontuvat Hertto­ niemenrannassa joka toinen viikko Henkireikä-keskustelutilaisuuteen. – Tarkoitus on antaa keskustelun syntyä vapaasti. Meillä ei ole varsinaisia teemoja, kertoo mukana ollut kappalainen Juha-Matti Tikkanen. Tikkanen kertoo, että eri-ikäisten miesten on luontevaa avautua itseään kiinnostavista aiheista. Hän arvelee, että kaikille juttelu ei olisi yhtä helppoa, jos paikalla olisi naisia. Mikaelin ja Herttoniemen seurakunnat ovat järjestäneet isien ja poikien bussimatkoja lätkäkaupunkeihin. Päiväretkeen kuuluu matka, ruokailu pizzabuffetistaan

tunnetussa Raxissa, museovierailu ja lätkäottelu. Joskus bussissa on vieraillut myös joku paikallinen jääkiekkokuuluisuus.

Oletetaanko, että kaikki naiset ovat äitejä tai kiinnostuneita käsitöistä?” Sukupuolentutkimuksen tohtorikoulutettava Nina Järviö

– Näille retkille tulee miehiä, jotka eivät muuten osallistu seurakunnan toimintaan, kertoo retkiä

Ryhmiä miehille ja naisille ■■ Miesten keskustelupiirejä on Herttoniemen, Kallion, Meilahden, Roihuvuoren, Töölön ja Vuosaaren seurakunnissa.

■■ Naisten keskustelu-, kirjallisuus-, käsityö- liikunta- tai rukousryhmiä on Herttoniemen, Malmin, Mikaelin, Oulunkylän, Paavalin ja Töölön seurakunnissa.

■■ Miesten raamattupiirejä on Pitäjänmäen, Roihuvuoren, Vartiokylän ja Vuosaaren seurakunnissa.

■■ Naiskuoroja on esimerkiksi Malmin ja Mikaelin seurakunnissa.

■■ Naisten raamattupiirejä on esimerkiksi Pitäjänmäen ja Roihuvuoren seurakunnissa.

■■ Tyttöjen ja poikien leirejä järjestetään esimerkiksi Mikaelin ja Herttoniemen seurakunnissa.

■■ Naisten viikonloppu- tai päivätapahtumia Haagan, Malmin, Oulunkylän ja Paavalin seurakunnissa.

■■ Cantores Minores on Tuomiokirkkoseura­kunnan poikakuoro.

järjestänyt Herttoniemen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Juha Perilä. Herttoniemen ja Mikaelin seurakunnat pitävät syyslomalla myös yhteiset leirit ensin tytöille ja sitten pojille. Sukupuolentutkimuksen tohtorikoulutettava Nina Järviö suosittelee sukupuolikäsitysten pohtimista. – Oletetaanko, että kaikki naiset ovat äitejä tai kiinnostuneita käsitöistä? Onko isille ja pojille suunnattu ohjelma fyysisesti toiminnallisempaa kuin äitien ja tyttöjen leirit? Järviö sanoo. Hänestä sukupuolierityinen toiminta ei ole automaattisesti hyvää tai huonoa. – Voi olla voimaannuttavaa tai vapauttavaa päästä jakamaan ajatuksia toisten kanssa, jotka ovat saattaneet kohdata arjessaan samanlaisia asioita kuin sinä. On kuitenkin hyvä muistaa, että niin naiset kuin miehetkin ovat keskenään erilaisia. Järviö toivoo, että käsityöryhmiä ei pidettäisi automaattisesti naisten ryhminä ja että isät voisivat retkeillä yhtä lailla tyttö- kuin poikalastensa kanssa. – Seurakunnissa on sukupuolten moninaisuutta siinä missä kaikkialla muuallakin. Toivottavasti esimerkiksi trans- ja inter­ sukupuoliset ihmiset ovat tervetulleita ryhmiin, joihin he kokevat kuuluvansa.


7

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Hyvää elämää Jumalan energiassa Kirjailija ja kuvataiteilija Katariina Souri palaa eläinten oikeuksille, hyväksyvälle kirkolle ja henkisyydelle. Teksti Jaana Rinne Kuva Sirpa Päivinen

K

atariina Souri muistaa mummin. Mummi oli pelkkää sydäntä ja Jumalan rakkautta. Mummi lauloi virsiä ja puhui Jumalan armosta. Kiuruvedellä asuvan mummin uskonnollisuus oli periytynyt Katariinan isälle, mutta hyvinkääläisen perheen arjessa ei ollut uskolle tilaa. Oli niin paljon muuta: piti tehdä töitä, lasketella, keilata ja käydä mökillä. – Lapsuudenkodissani keskityttiin arkeen, Souri ­muistelee. Mummi eli sen sijaan Jumalan pyhyydestä. Silloin kun Katariinalla oli vaikeaa, mummi ymmärsi. Kun tyttö oli kylässä, hän luki joka ilta iltarukouksen. Elämä vei lapsenuskon ja kirkon jäsenyyden, mutta viime keväänä oli aika palata. – Turun ja Helsingin piispojen kannanotot pakolaisten ja seksuaalivähemmistöjen puolesta puhuttelivat minua. Kari Mäkisessä ja Irja Askolassa on sellaista arvojohtajuutta, joka puuttuu esimerkiksi politiikasta, Katariina Souri ­perustelee. Henkisyyteen hurahtaneeksi hörhöksi itseään nimittävälle kuvataiteilija-kirjailijalle on tärkeää, että kirkon jäsen saa vapaasti tutkia kaikkia henkisyyden muotoja. – En usko, että ketään pidetään meditoinnin ja joogan takia harhaoppisena. Kirkko on Sourin mielestä kehittynyt jatkuvasti avoimempaan suuntaan. Hän kertoo, miten jotkut hänen vapaamielisestä lähipiiristään järkyttyivät kuullessaan hänen seurustelevan naisen kanssa. – Samaan aikaan kirkko tviittasi ja onnitteli minua ja Eliyaa kihloihin menosta! Kirkon reaktio lämmitti ja tuntui hyvältä. Eikä kirkko ole Sourille arjessakaan vieras. Hän käy toisinaan kirkossa eläkkeellä olevan isänsä kanssa. Selkään on tatuoitu peuran pää. Peuraa vartioivan uros- ja naarasleijonan yllä lentävät linnut. Katariina Sourin ihoon on ikuistettu taiteilijan rakkaus eläimiin. Se alkoi jo pienenä, kun Kärkkäisen perheen ainoan lapsen seuraksi hankittiin kissa ja koira. – Olin turvaton lapsi ja pitkään turvaton aikuinen, ja tarvitsin lemmikkejä. Nyt Souri, 47, on valmis luopumaan niistä. Tarve on vaihtunut ajatuksiin siitä, mitä hän voisi tehdä eläinten hyväksi. – Eläinten kanssa voi olla monella tavalla tekemisissä. Tulevaisuudessa voisin esimerkiksi hoitaa koiria Rescue-­ tarhalla. Sipoossa rakastettunsa Eliya Zweygbergin, tyttärensä Kianan ja kahden dobermannin ja löytökoiran kanssa asuva kasvissyöjä ja eläinten oikeuksien puolustaja kertoo pohtivansa lemmikkieläinten pitämisen moraalia. – Siinä on paljon ongelmia. Itse en aio enää hankkia ­lemmikkejä. Sourin mielestä eläimet ovat parhaimmillaan luonnossa. Lähimetsässä hän näkee hirviä ja pesää rakentavia sepelkyyhkyjä. Ja metsässä voi kokea luonnon parantavan voiman. Näin kävi kaksi vuotta sitten, kun Souri kärsi masennuksesta ja ahdistuksesta. – En ollut ikinä halannut puuta, mutta silloin teki mieli kietoa kädet männyn ympärille. Samalla hetkellä kurkiaura lensi kovaa huutaen hänen ylitseen. Kotiin palattuaan hän luki symbolien kirjasta kurkien ja männyn näkemisen merkitsevän energian ­uusiutumista.

Monenlaisia perheitä. – Perinteinen heteroperhe ei tee ketään autuaaksi. Lapsille tärkeintä on saada rakkautta ja turvaa, Katariina Souri sanoo.

– Tuona hetkenä voimattomuus katosi. Uskon, että kyseessä oli Jumala, joka on kaikkialla hyvänä energiana. Kun uskalsin luottaa herkkyyteeni, sain vastaanottaa kollektiivista hyvyyden energiaa. 28 vuotta sitten Katariina Souri, silloin Kata Kärkkäinen, poseerasi Yhdysvaltojen Playboy-lehden kannessa. Sen jälkeen hän on käsikirjoittanut tv-sarjoja, kirjoittanut romaaneja ja maalannut tauluja. Samalla hän on etsinyt tasapainoa. Uskonnon lisäksi hän jäsentää maailmaa C.G. Jungin analyyttisen psykologian ja astrologian avulla. – Minusta on parempi uskoa Saturnukseen kuin mieli­ alalääkkeisiin. Souri on samaa mieltä hyvästä elämästä kuin psykoanalyytikko Jung, joka kirjeessään eräälle naiselle antaa ohjeita tasapainoiseen elämään – Kannattaa ympäröidä itsensä kauneudella, syödä hyvin ja terveellisesti, kasvattaa kukkia tai hoivata eläimiä, Jung opettaa.

Sipoossa luonnon ja eläinten keskellä on helppo noudattaa Jungin ohjeita. Eläimet ovat löytäneet tiensä ­maalauksiin, ja Musta Mandala -trilogian kolmas osa valmistuu syksyksi. Tärkeää on myös sielunkumppanin ­löytyminen. Viime syksynä rakkaus ei kysynyt sukupuolta, kun ihminen rakastui ihmiseen. Katariinalla ja Eliyalla on sama arvomaailma: eläinten puolesta julmuutta vastaan. Eliyan kanssa myös perinteiset sukupuoliroolit ovat jääneet. – Tärkeintä parisuhteessa on tunne siitä, että olemme samalla puolella, emme toisiamme vastaan. Sukupuolten välinen sota saattaa olla loppusuoralla. – Ilahduttavan iso osa nuorista naisista on hylännyt vapauttaan rajoittavan seksuaalisuuden. Viime viikonloppuna Katariina Souri ja Eliya Zweygberg menivät naimisiin. Kolme miesten kanssa solmittua avioliittoa ovat olleet siviilivihkimisiä. Tälläkin kertaa avioliitto solmittiin maistraatissa, mutta vihkimisen jälkeen pariskunta vietti rukoushetken Helsingin Vanhassa kirkossa.


8

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi Jani Laukkanen

Kaupungin kasvo: Kaarina Vaaraniemi

Perhekummeja tarvitaan Kun Kaarina Vaaraniemi oli kolme vuotta sitten jäämässä eläkkeelle pankinjohtajan työstään, hän mietti, että jotain olisi vielä kiva tehdä. Kerran junassa matkalla Turusta Helsinkiin hän nappasi mukaansa ilmaisjakelulehden ja bongasi sieltä ilmoituksen, jossa haettiin perhekummeja. – Kaivoin saman tien tabletin esille ja ilmoittauduin. Kai tämä on verenperintöä, sillä äitini toimi aikoinaan aktiivisesti Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Perhekummi tapaa yhtä perhettä noin vuoden ajan. Nykyisen kummiperheensä Vaaraniemi on tuntenut vuoden. Perheen kaksi poikaa ovat leikki-ikäisiä, ja äiti on palaamassa hoitovapaalta töihin. – On mukava tutustua uusiin ihmisiin ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Voisihan sitä koluta päivät tavarataloissa, mutta aika pian tulisi tyhjä olo. Mihin perhekummeja tarvitaan? Jotkin perheet kokevat yksinäisyyttä erityisesti sitovassa lapsiperhevaiheessa. Silloin kotoa voi olla vaikea lähteä läheistä leikkipuistoa kauemmaksi. Osalla on kiinteät välit vanhempiin, sisaruksiin ja ystäviin, mutta monet ovat tulleet Helsinkiin opiskelemaan ja tukiverkostot ovat jääneet muualle. Myös työelämän vaatimukset ovat kasvaneet, ja perheen yhteinen aika voi olla kortilla. – Riittämättömyyden tunne voi herätä, kun on vielä muut arjen askareet hoidettavana, ruoanlaitto ja pyykit. Silloin helpottaa, jos joku leikkii tai lukee lasten kanssa. Usein äidit sanovat, että ihanaa, kun sinulla on meille aikaa. Hän on ulkoilmaihminen, joten hän käy kummiperheensäkin kanssa paljon ulkoilemassa. Välillä mennään museoihin, kauppoihin, leikkipuistoihin tai hampurilaiselle. Toisinaan rakennellaan legoilla. – Lapset ovat niin pyyteettömiä ja kiitollisia, kun heidän kanssaan vain viettää aikaa. Ei tarvitse tehdä mitään sen ihmeellisempää.

Vaaraniemelle on tärkeää lähteä liikkeelle tunnustellen ja pikkuhiljaa, etteivät lapset koe, että vieras ihminen tungettelee. Pienen ihmisen luottamuksen voittaminen on tärkeää. Omia lapsenlapsiaan Kaarina Vaaraniemi tapaa viikoittain. Joskus vietetään samassa mökissä viikko pohjoisessa ja nukutaan yhdessä parvella. Kun Vaaraniemen omat lapset olivat pieniä, perhe asui Turussa rivitaloyhteisössä, jossa sai apua ja tukea. Lapsilla oli myös viiden vuoden ikäero, mikä sekin helpotti selviytymistä. Mies oli matkatöissä. – Ehkä joskus, kun olin itse kuumeessa, olisin toivonut, että joku olisi vienyt lapset tarhaan. Perhekummeista on pulaa. Kaikki perheet eivät ehdi kummia saada, kun elämäntilanne muuttuu, esimerkiksi lapset kasvavat tai äiti siirtyy työelämään. Uudellamaalla kummia odottaa noin 70 perhettä. Vaaraniemelle Lappi on paikka, jonne hän matkustaa virkistäytymään monta kertaa vuodessa. – Lapin luonto on lumoava. Talvisin hiihdän ja laskettelen, kesällä pyöräilen ja patikoin siellä. Varsinkin työelämässä ollessa ­rauhoittuminen luonnossa oli ihanaa.

P.S.

Nautin hyvistä hetkistä ja siitä, että olen vielä terve. Nuorempana piti aina pyrkiä johonkin, mutta nyt voi nauttia olemisesta. En ole koskaan mennyt korkeisiin paikkoihin, ainakaan vapaaehtoisesti. Benji-hyppyä en tekisi mistään hinnasta. Ihmettelen maailman levottomuutta ja sitä, miten terrorismia voisi ehkäistä. Marjo Hentunen Vapaaehtoiset haastatellaan ja koulutetaan. www.mll.fi.

Kaupunki tarvitsee keuhkonsa Kaksikymmentä yhdistystä vetoaa Itä‑Helsingin metsien ja rantojen puolesta, kun yleiskaavaehdotus on pian tulossa kaupunginvaltuustoon. Teksti Eira Serkkola Kuva Esko Jämsä

”S

tadilainen tarvii skutsinsa.” Lokakuussa nähtäneen, saako tämä Stadin Slangi r.y:n iskulause vastakaikua Helsingin kaupunginvaltuustossa. Valtuusto päättää silloin uudesta yleiskaavasta, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14. kesäkuuta. Tässä strategisessa maankäyttösuunnitelmassa varataan muun muassa rakennusmaata tulevaa väestönkasvua varten. Helsingissä asuu nyt 633 000 ihmistä. 600 000 asukkaan raja meni rikki vasta neljä vuotta sitten. Kasvuvauhti on Euroopan nopeimpia; vain Tukholma ja kenties Oslo kasvavat vielä nopeammin. Yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta liittää ilmiön Pohjois-Euroopan myöhäiseen kaupungistumiseen. Etelä-Euroopassa muuttovirta vie jo pikemmin keskisuuriin kaupunkeihin. Manninen puhui Helsingin uuden väestöennusteen julkistamistilaisuudessa 8.9. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreen ennusteen mukaan jo neljän vuoden kuluttua väkiluku olisi 650 000. Se on maltillinen ”perusvaihtoehto”; nopean kasvun vaihtoehdon mukaan väkeä olisi paljon enemmänkin. Tämä asettaa suuria paineita asuntorakentamiselle ja sitä kautta pääkaupungin viheralueille. Keskuspuiston rakentamista vastustamaan on noussut näkyvä kansanliike. Yleiskaavaehdotuksessa rakentamiselle on varattu alustavasti noin 50 hehtaaria eli viisi prosenttia puiston pinta-alasta. Merkittävää rakentamista on suunniteltu Keskuspuiston länsiosaan ­Kehä 1:n

viereen, ja puiston eteläosaan kaavaillaan pikaraitiotietä. Suomen Ladun mukaan Keskuspuisto on maan tärkein arkiliikuntapaikka ja vieraillumpi kuin yksikään kansallispuisto ­Suomessa. Kahdeksantoista itähelsinkiläistä kaupunginosayhdistystä, Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ja lintuharrastajien Tringa ry vaativat syyskuun alussa, että Itä-Helsingin metsät ja luonnonrannat on säilytettävä. – Itä-Helsinki on nähty suunnitelmissa paljolti raakamaana. Tiedotteen kanssa tehty yhteistyö on hyvä alku verkottumiselle. Asukkaat ovat myös puolustaneet metsiä aikaisemmin, näkee Riitta Malve-Tamminen, Herttoniemi-­seuran johtokunnan jäsen. Tiedotteen mukaan ”Itä-Helsingin luontoalueisiin kohdistuvat uhkat ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka meitä itähelsinkiläisiä on paljon”. ”Itä-Helsingissä on useampia osittain päällekkäisiä vihersormia. Niistä yksi kulkee Laajasalosta Vartiosaaren, Ramsinniemen, Meri-Rastilan metsän, Rastilan kartanon ympäristön ja Mustavuoren kautta Östersundomiin. Toinen etenee Kivinokasta Viikin kautta Kivikkoon ja kolmas on Uutelasta Mustavuoreen suuntautuva vihersormi. Nämä kaikki ovat tärkeitä niin virkistyksellisesti kuin luonnonkin kannalta ja ne tulee säilyttää.” – Meidän allekirjoittajien mielestä kaupungin kasvu ei edellytä luontoalueille rakentamista. Väestönkasvu voidaan sijoittaa jo rakennetuille alueille. Täydennysrakentaminen voidaan tehdä taitavasti ja hyvää ympäristöä luoden, Malve-Tamminen painottaa.

Muistissa 2: Luovutetut juutalaiset


9

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Alle kilometri Lahdenväylälle. Marjut Klinga (vas.) ja Riitta Malve-Tamminen arvostavat ja puolustavat Itä-Helsingin metsiä. Tämä Kivikon metsä Kivikonkaaren laidalla on yleiskaavaehdotuksessa merkitty rakennusalueeksi.

Yksi yleiskaavan kantava idea ovat kaupunkibulevardit. Niihin 20 järjestöä eivät ota yhdessä kantaa. – Oma mielipiteeni on, että kaupunki­ bulevardien vaikutuksia tutkimalla ja hyvällä suunnittelulla niissä on varmasti potentiaalia parantaa kaupunkirakennetta ja luoda rakentamispaikkoja luontoa suuremmin uhraamatta, Malve-Tamminen sanoo. Jos Itä-Helsingin metsistä pitäisi poimia arvokkaimmat, Riitta Malve-Tammisen mukaan joukkoon kuuluisivat ainakin Uutelan metsä, Mustavuoren eteläosa ja Ramsinniemen ja Vartiosaaren muodostama kokonaisuus. – Lähiluonto on aina asukkaille arvokasta, vaikka se olisi vaatimattomampaakin. Monen mielestä arvokkainta on kuitenkin kokonaisuus, idän koko viherverkosto: kolme vihersormea ja niitä yhdistävät poikittaiset viher­yhteydet. Yhtenäiset viherkäytävät ovat tärkeitä erityisesti eläinten ja kasvien kannalta.

Helsingissä syntyi viime vuonna 7 126 lasta. Näin monta lasta syntyi viimeksi 1970-luvulla. ”

– Yhteiset luonnonrannat koetaan tärkeiksi säilyttää myös kaupunginosissa, jotka ovat kaukana merenrannasta. Mutta on myös totta, että kaikki eivät kaipaa hyvinvointinsa tueksi kaupunkiluontoa. Mellunmäki-seuran varapuheenjohtaja Marjut Klinga korostaa sitä, että lähiluonto on erityisen arvokasta lapsiperheille, vanhoille ihmisille, vähävaraisille – kaikille, joiden ei ole helppoa hypätä autoon ja mennä virkistäytymään arvometsiin. – Bussimaksukin voi olla jollekin kaupunkilaiselle liikaa. Mellunmäki-seura ei kuitenkaan halua vastustaa systemaattisesti jokaisen pienen ”koiranulkoilutuspusikon” ottamista rakennuskäyttöön. – Totta kai täytyy rakentaa lisää asuntoja uusille asukkaille. Vanhojen kerrostaloalueiden täydennysrakentaminen on järkevää. Olennaista on säilyttää isoja, yhtenäisiä viher­

alueita. Monelle helsinkiläisellekin metsä on se kirkko, jossa voi olla Herraa lähellä, Klinga sanoo. Riitta Malve-Tammisen mukaan metsien säilyttämisellä ehkäistään myös segregaatiota, asuinalueiden eriytymistä. – Itä-Helsingin pitää olla houkutteleva myös paremmin toimeentuleville. Virkistysalueet parantavat viihtyvyyttä. Koulut ja päiväkodit käyttävät Malve-Tammisen mukaan aktiivisesti Itä-Helsingin metsiä. Alakoulujen uuden opetussuunnitelman mukaan ”kaupunki on luokkahuone”, eli yhä enemmän lähdetään koulusta ulos. Mikäli Helsingin kasvu jatkuu nykyisellään, kouluja ja päiväkoteja tarvitaan yhä lisää. Helsingissä syntyi viime vuonna 7 126 lasta. Näin monta lasta syntyi viimeksi 1970-luvulla. Lisäksi Helsinki saa muuttovoittoa sekä Suomesta että ulkomailta. Viime vuonna Helsingin väkimäärä kasvoi noin 7 500 hengellä.

Kaupungilta bongattua

Esko Jämsä

Perjantaiaamuna 6. marraskuuta 1942 lähti höyrylaiva S/S Hohenhörn Helsingin Eteläsatamasta kohti Tallinnaa. Laivan kyydissä oli kahdeksan juutalaista, jotka Suomi oli päättänyt luovuttaa natsi-Saksaan. Näistä kahdeksasta seitsemän kuoli Auschwitzin keskitysleirillä, muiden muassa lähtöhetkellä puolitoistavuotias Franz ja yksitoistavuotias Kurt. Luovutetut juutalaiset olivat pakolaisia. Kaikki olisi tapahtunut salassa, ellei Helsingin juutalaisen seurakunnan johto olisi saanut asiasta vihiä ja nostanut meteliä. Suomeen vielä jääneet 150 juutalaispakolaista selvisivät. 58 vuotta myöhemmin, 5. marraskuuta 2000, Tähtitorninmäellä paljastettiin muis-

Jari Neuvonen

Myöhäinen anteeksipyyntö

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

tomerkki Suomen luovuttamille juutalaisille. Pääministeri Paavo Lipponen pyysi juutalaisilta anteeksi. Neljä päivää myöhemmin niin teki myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous. ”Yhdenkin juutalaisen luovuttaminen oli synti. Emme kirkkona emmekä yksittäisinä kristittyinä voi väistää sitä yhä uudelleen ja uusissa yhteyksissä esiin nousevaa kysymystä, missä määrin jo pelkkä vaikeneminen syrjinnästä ja väkivallasta tekee meistä syyllisiä niin Jumalan kuin ihmistenkin edessä”, kirkolliskokouksen mietintöön kirjattiin. Topias Haikala

Siluetti. Jari Neuvonen kuvasi elokuun iltaa Lauttasaaressa. – Lähetä sinäkin ajankohtainen vaakakuva Helsingistä tälle palstalle!


10

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi Esko Jämsä

Nuoret ja vihaiset

Tekijän muotokuva

Antti J. Jokisen lähiönuorista kertova Pahan kukat on yksi Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin kotimaisista elokuvista.

Ville Rusanen on urheileva oopperatähti Enää ei riitä, että osaa seistä ja laulaa, sanoo baritoni Ville Rusanen. Hän laskeutuu Kansallisoopperassa perjantaina ensi-iltansa saavassa CircOperassa seinää pitkin Sevillan parturin Figaron aariaa laulaen. Jere Erkkilän ohjaamassa koko perheen spektaakkelissa kohtaavat ooppera ja sirkustaide. Esityksen musiikki koostuu klassisen musiikin helmistä Kimalaisen lennosta Carmina Buranaan. Baritonitähteä ei kuitenkaan uhrata kuolemanspiraaliin, vaan sen hoitavat sirkustaitelijat. CircOperassa nähdään muun muassa nuorallakävelyä, jongleerausta ja nykysirkusta. – Ohjaajat tietävät, että tykkään tehdä kaikkea hulluakin, sanoo viime keväänä Oopperan Kummitus -musikaalin pääroolin rockuskottavasti tulkinnut Rusanen. – Nautin Phantomin vaikeasta roolista. Olen korkea baritoni, mutta se on tenorille kirjoitettu. Mistään en ole saanut yhtä paljon innostunutta palautetta. Ei liene huono asia, jos musikaali tuo ihan uutta yleisöä oopperaan. Ville Rusanen ei vieroksu kevyempää musiikkia, onhan hän aloittanut uransa basistina. Murrosiän kriiseissä sello vaihtui kontrabassoon. Laulu vei miehen parikymppisenä. Sibelius-Akatemiassa opettajana oli oopperalaulaja Jorma Hynninen. – Jorma käy vieläkin kuuntelemassa minua. Saan häneltä neuvoja teosten sudenkuopista, kertoo kisälli läheisestä mestaristaan. Tärkeä vuosi oli 2004, jolloin Rusanen voitti Lappeenrannan laulukilpailut. Savonlinnan oopperajuhlien Vuoden taiteilijaksi hänet valittiin kaksi vuotta sitten. Silloin hän esitti Aulis Sallisen Kullervossa kampurajalkaista Kimmoa. – Ensi kesänä pääsen tekemään Kullervon nimiroolin, kun Savonlinnassa vietetään Suomen

itsenäisyyden juhlaa Sibeliuksen Kullervo-oopperan myötä. Sitä ennen hän reissaa esiintymässä kotimaassa ja ulkomailla. Madetojan Pohjalaiset Tampereen oopperassa ja Raskatovin Koiran sydän Amsterdamin oopperassa ovat erilaisuudessaan mieluisia töitä. – Pitää muistaa, että tämä on tietynlaista leikkiä, vaikka menestyksen myötä paineet kasvavat. Nykyään laulajilta vaaditaan oopperadiivan pönäkkyyden sijasta kovaa kuntoa. Sitä Ville Rusasella riittää. Lumilautailu ei kuitenkaan mahdu ruuhkavuosiin. – Maastopyörän päälle voi hypätä koska vain. Talvella taas hiihdän, en kylläkään murtsikkaa, sillä luistelutyylillä pääsee kovempaa, nauraa urheilullinen solisti. – Hengitys on saatava laulaessa tasaantumaan nopeasti, ettei ajaudu henkihieveriin. Oopperataide koetaan herkästi korkeakulttuuriksi. Milanon La Scalan takaovella Rusanenkin tottui nimikirjoitusten metsästäjiin. – Kiva sekin on kerran kokea, mutta en kaipaa sellaista joka päivä. Parasta palautetta saan niiltä, jotka haluavat tulla kuuntelemaan minua yhä uudestaan. Se antaa voimaa. Rusasen sisar on oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano ja isä musiikkineuvos Pertti Rusanen. Onko kyse Rusasten ihmegeeneistä? – Vai onko niin, että monella muullakin olisi ne, mutta me olemme saaneet laulamiseen kaikki mahdollisuudet, hän pohtii. – Johannalle laulajan ura oli haave, minulle ei. Mutta kun aikoinaan pääsin lavalle, löysin itseni, kertoo laulaja ja kiirehtii hakemaan pieniä poikiaan. Raisa Rauhamaa CircOpera Suomen kansallis­ oopperassa 16.9–1.10. Lisätiedot: www.oopperabaletti.fi

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Solar Films

H

istoriallisten Puhdistus- ja Kätilö-elokuvien jälkeen ohjaaja Antti J. Jokinen tuo valkokankaalle lähiönuorten paineita ja aggressioita kuvaavan Pahan kukat

-jengidraaman. Lähtökohtana elokuvan tekemiseen Jokisella olivat havainnot yhteiskunnan muuttumisesta kovemmaksi sekä huoli syrjäytyneistä nuorista pääkaupunkiseudun lähiöissä ja muualla ­Suomessa. – Tein elokuvan käsikirjoitusta kolme vuotta. Kun aloitin kirjoittamisen, olin 80-prosenttisesti varma siitä, että huomioni olivat oikeita. Loppuvaiheessa olin sataprosenttisen varma asiasta.

Jokinen haluaa herättää elokuvallaan keskustelua siitä, mitä yhteiskunnassa tällä hetkellä tapahtuu. – Pahimmillaan syrjäytyminen voi johtaa väkivaltaan ja mellakointiin, kuten on tapahtunut esimerkiksi Göteborgissa. Antti J. Jokisella itsellään ei ole lähiötaustaa. Niinpä hän tapasi käsikirjoitusta tehdessään lähiöissä asuvia nuoria. Jokinen yllättyi siitä, miten paljon joillakin asuinalueilla esiintyi sosiaalisia ongelmia, rikollisuutta ja huumeidenkäyttöä. – Monet tapaamistani nuorista näkivät oman tulevaisuutensa synkkänä. He olivat vihaisia ja väärän tiedon varassa, koska he kuuntelivat vallalla olevia populistisia puheita. Irrottautuminen nykyisestä elämäntilanteesta tuntui monesta mahdottomalta, Jokinen ­kertoo. – Toki tiedän, että lähiöissä asuu myös hyvinvoivia ja onnellisia nuoria. Elokuvani tarkoi-

Naiset riehakkaina NÄYTTELY Yhdysvaltalaisen äidin ja ranskalaisen aristokraatti-isän tytär Niki de Saint Phalle (1930–2002) syntyi Pariisissa mutta muutti jo lapsena Yhdysvaltoihin. Saint Phallella oli traumaattinen lapsuus: hän joutui muun muassa isänsä seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Kirjavaa elämää viettänyt taiteilija oli myös aikansa julkkiskaunotar ja toimi valokuvamallina Elle-, Vogue- ja Life-lehdissä. Kokemuksiaan Saint Phalle alkoi purkaa taiteessaan vuonna 1953, jolloin hän ryhtyi maalaamaan. Sittemmin hän on tehnyt veistoksia ja performansseja, joista varsinkin 1960-luvun väkivaltaiset ampumisperformanssit toivat kohujulkisuutta. Varsin kohuttu oli myös teos Hon, jonka taiteilija ja hänen silloinen rakastajansa Jean Tinguely toteuttivat Per Olof Ultvedtin kanssa Tukholman Moderna Museetiin vuonna 1966. Kyseessä oli 25 metriä pitkä lattialla ma-

kaava värikäs naisfiguuri, jonka vaginan kautta yleisö sai mennä veistoksen sisälle. Saint Phalle oli siis Pohjoismaissa ja Suomessa jo varsin tunnettu taiteilija 1960-luvulla, mutta sittemmin hän vaipui taidehistorian hämärään. Nyt hänen laaja retrospektiivinsa on yltänyt Pariisin Grand Palais’sta näille leveysasteille. Veikkaanpa, että uusi tuleminen ei tule olemaan pelkästään taidehistoriallista laatua. Niin tuoreilta ja osin tosi rajuilta hänen työnsä edelleenkin tuntuvat. Saint Phallen modernismin hillittyä charmia halveksiva ilmaisu on toki tuttua nykytaiteesta, mutta se rohkeus, jolla hän on tarttunut henkilökohtaisiin draamoihinsa ja antanut niille taiteellisen ilmiasun, ei voi olla vaikuttamatta nuorempiin taiteilijoihin. Eivätkä naisten stereotyyppeihin liittyvät temaattiset ulottuvuudet tunnu – valitettavasti – vanhenevan


11

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Kotimaista laatuelokuvaa festivaaleilla

T

ämänvuotinen Rakkautta & Anarkiaa -festivaali tuo esiin erityisesti kotimaista elokuvaa ja naisohjaajia. Finnish Premier -sarjassa nähdään Antti J. Jokisen Pahan kukkien lisäksi esimerkiksi kahden tekijän ensimmäiset pitkät elokuvat, Selma Vilhusen Tyttö nimeltä Varpu ja Mika Rätön Samurai Rauni ­Reposaarelainen. – Kotimaiset elokuvat ovat nyt laadukkaampia kuin pitkään aikaan. Jokisen elokuva sopii hyvin festivaalin linjaan, koska se on suurkaupunkiin sijoittuva ja nuorten elämää kuvaava eurooppalainen elokuva, sanoo festivaalijohtaja Pekka Lanerva. – Porilainen Mika Rättö puolestaan on tehnyt kengännauhabudjetilla Reposaaren maisemissa erikoisen samuraielokuvan, jossa on hieno fantasiamaailma. Lanervan mukaan painotus nais­ ohjaajiin on poliittinen kysymys, koska naisten on monesti vaikeampi saada ohjaustöitä. Euroopassa tilanne kuitenkin on tasa-arvoisempi kuin muualla maailmassa. Lanerva pitää tärkeänä esimerkiksi Mia Hansen-­ Løven Pariisiin sijoittuvaa Tämän jälkeen -elokuvaa, jonka pääroolissa on Isabelle Huppert. – Huppert on tämän hetken parhaita näyttelijöitä, ja hänet nähdään myös festivaalin avajaiselokuvassa, Paul Verhoevenin Ellessä. Teos kertoo raiskauksen kokeneen naisen reaktioista poikkeuksellisella tavalla. Rakkautta & Anarkiaa -festivaali pyrkii ohjelmistossaan kansainväliseen tasoon. 15.9. alkavassa tapahtumassa on nähtävillä 180 pitkää elokuvaa ja saman verran lyhytelokuvia. Suurin osa elokuvista on sellaisia, joita ei esitetä muualla Suomessa. Festivaalin pääteatterina on tänä vuonna Savoy-teatteri, jonne on rakennettu digitaalinen elokuvateatteritekniikka ja joka korvaa remontissa olevan Bio Rexin. Näytöksiä on myös Kinopalatsissa sekä Korjaamo Kinossa, Andorrassa, Kino Sherylissä ja muissa pienemmissä teattereissa.

Herkkä punkkari. ­Viljami Nojonen näyttelee Pahan kukat -elokuvassa ahdistunutta ­Sipeä, joka kuuluu lähiön niin sanottuihin kunnollisiin nuoriin.

tus ei olekaan lähiökriittisyys, sillä syrjäytyneisyyttä voi olla yhtä hyvin vaikka Jyväskylässä. Ohjaajan ohjenuorana oli myös ranskalaisen runoilijan Charles Baudelairen teos Pahan kukat. Jokisen mukaan katsoja voi itse päätellä, miten kirjan kuoleman ja syrjäytymisen teemat niveltyvät elokuvaan. Ohjaaja pyrki Pahan kukissa autenttiseen kuvaukseen. Esimerkiksi elokuvan nuoret ovat lähiössä asuvia amatöörinäyttelijöitä. Koekuvauksissa jokainen sai kolmen minuutin ajan kertoa taustastaan ja haaveistaan. Joidenkin kertomusten perusteella syntyi uusia roolihahmojakin. Elokuvan keskeiset henkilöt ovat 15-vuotias herkkä Sipe ja hänen rikoksen tielle ajautunut velipuolensa Juno. Jälkimmäistä esittää räppärinä tunnetuksi tullut Juno. – En tuntenut Junoa, mutta hän oli mielessäni visuaalisena hahmona. Hänet koekuvattiin

useamman kerran ennen kuin valitsin hänet rooliin, Jokinen selvittää. – Sipeä esittävän Viljami Nojosen näin Ylen uutisissa, jossa häntä haastateltiin oppilaskunnan puheenjohtajan ominaisuudessa. Fiksulta vaikuttava nuori kiinnosti ja etsin hänet koekuvaukseen. Pahan kukat kuvattiin pääosin Helsingin ja Vantaan lähiöissä. Sisäkuvauksia tehtiin lähiöperheiden aidoissa kodeissa. Myös musiikin haluttiin olevan mahdollisimman rosoista ja katu-uskottavaa, joten elokuvassa kuullaan muun muassa brittiläisen The Exploited -punk­bändin musiikkia. Leffan tunnuskappaleen esittää Paleface.

Elokuvani tarkoitus ei ole lähiökriittisyys, sillä syrjäytyneisyyttä voi olla yhtä hyvin vaikka Jyväskylässä.”

Ohjaaja Antti J. Jokinen

Pahan kukat saa Suomen ensi-iltansa tiistaina 20.9. kello 18.30 Savoy-teatterissa Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla. Elokuvateattereihin leffa tulee 30.9. Antti J. Jokinen voitti teoksestaan Shanghain elokuvafestivaaleilla parhaan ohjaajan palkinnon.

Katrin Baumann

Lisätiedot: www.hiff.fi

Aistillisuutta. Niki de Saint Phallen Kolme sulotarta vuosilta ­1995–­2003 kuuluu Nana-veistoksiin, joissa rehevät naishahmot antavat piutpaut aikansa naisihanteelle.

lainkaan. Äidin, noidan, huoran ja synnyttävän naisen roolien kanssa on taiteilijoilla vielä paljon tekemistä. Taiteilijan maailma ei kuitenkaan ole pelkästään synkkä: hänen ilottelevat ja väliin rienaavatkin veistoksensa ovat värikylläisyydessään myös humoristisia. Ne antavat hauskasti kyytiä erityisesti suomalaiselle vähäeleiselle modernistiselle ilmaisulle. Voi olla, että ne koetaan vieläkin vähän liian räyhäkkäinä, jotta ne olisivat niin sanottua hyvää taidetta. Taidehallin näyttelyn raikkainta antia ovat varmaankin Niki de Saint Phallen niin sanotut Nana-veistokset, joihin myös Hon aikoinaan kuului. Elinvoimaiset ja aistilliset, iloisen väriset ja runsaat uimapukuhahmot antavat piutpaut aikansa naisihanteelle. Ne näyttävät sellaisen riehakkaan naisen mallin, joka joillekin mieskatsojille saattaa vieläkin

olla liikaa – ja varmaan joillekin naiskatsojillekin. Nana tulee ranskan slangi-ilmaisusta, joka tarkoittaa röyhkeää nuorta naista. Se on myös prostituoidun nimi Émile Zolan samannimisestä romaanista vuodelta 1880. Saint Phallen feminismi ei ollut kovin ohjelmallista, ja jotkut ovat epäilleet sitä, oliko hän ylipäätään feministi. Ehkä oleellista ei olekaan tarkastella häntä varsinaisena feministinä vaan taiteilijana, joka toi tuotannossaan raa’alla ja avoimella tavalla esiin sellaisia naisen elämän ulottuvuuksia, joita feminismi on sittemmin käsitellyt ja joita se edelleen joutuu ­käsittelemään. Otso Kantokorpi

Niki de Saint Phalle Taidehallissa 20.11. saakka. Avoinna ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17, ma suljettu.


12

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34


13

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Teksti Marjo Hentunen Kuvitus Pauli Salmi

Y

ksi vauva on liikkeissään aktiivinen ja hymyilee naapurin tädillekin, toisen suu menee mutrulle heti, jos on nälkä, väsymys tai märkä vaippa. Synnynnäisesti emotionaalinen vauva reagoi herkästi epämukavaan oloon itkulla. Voimakkaat äänet, pimeässä herääminen tai kirkkaat valot tuntuvat pelottavilta. Emotionaalinen vauva tarvitsee rauhoittuakseen aikuisen apua, sitä, että vanhempi ottaa syliin ja rauhoittaa, hyräilee kenties tuttua sävelmää. – Positiivisenkin lapsen saa ankaralla kasvatuksella nujerretuksi. Toisaalta hitaammin lämpiävästä saa rohkaisemalla ja tukemalla mukavan kaverin, josta voi tulla jopa rohkeampi kuin huonosti kohdellusta synnynnäisestä rämäpäästä, kertoo työterveyslääkäri Kirsi Räisänen ­Lääkäriasema Dextrasta. Temperamentilla tarkoitetaan synnynnäistä taipumusta ajatella, käyttäytyä ja tuntea. Temperamentti vastaa kysymykseen, miten joku käyttäytyy. Temperamenttiteorioita on erilaisia eikä niistä ole yksimielisyyttä, mutta ihmisten välillä voi olla suuria eroja esimerkiksi keskittymiskyvyssä, tunteiden ilmaisussa, sinnikkyydessä, palkintoriippuvuudessa, mielialan laadussa, rytmisyydessä, aktiivisuudessa, häirittävyydessä sekä tavassa reagoida uusiin ihmisiin ja tilanteisiin. Temperamentti näkyy esimerkiksi siinä, miten ihminen tarttuu kynään, miten nopeasti hän hermostuu viivästykseen tai kuinka voimakkailla askelilla kävelee. Toinen kestää paremmin myös unenpuutetta, kun taas osalla vähäinenkin valvominen murentaa toimintakykyä ja tekee olon ­ärtyneeksi. Sensitiivinen ihminen huomaa heti, jos kengät hiertävät, puseron pesulappu hankaa tai maito on hapanta. Hän on herkkä myös vaistoamaan toisen ihmisen tunnetilat, ilmeet ja eleet, kun taas ei-sensitiivinen ihminen ei reagoi

mot eikä mikään oikein hätkäytä. Osa on räiskyviä ja rientää tekemään oitis tuttavuutta uusien ihmisten kanssa, kun taas jotkut lämpiävät hitaammin ja vetäytyvät herkemmin taustajoukkoihin. Temperamenttierot tulevat nopeasti esiin työpaikalla. Ekstrovertti voi pomppia ilosta tai huutaa raivosta. Korot kopisevat ja ovet paukkuvat hänen jäljestään. Ihminen, jolla on laimeampi tunneilmaisu, taas saattaa hiipiä pitkin käytäviä ja pyrkiä olemaan huomaamaton. Jos huolimaton ihminen läikyttää kahvia yhteisille työ­ papereille, tarkan työntekijän pinna kiristyy. Suurpiirteisempi työkaveri voi kokea sinnikkään puurtajan rasittavaksi ja päinvastoin. Pitkäjänteinen ihminen työskentelee tavoitteensa saavuttamiseksi, pahimmillaan pakkomielteisyyteen asti. Jos nopea ja touhukas ekstrovertti sekä pohdiskeleva ja liikkeissään hitaampi introvertti kohtaavat, voidaan joutua törmäyskurssille, mutta toisaalta kohtaaminen voi myös olla hedelmällinen ja tuoda kummallekin uusia näkökulmia. – Epäjärjestelmällinen ihminen voi oppia paljon järjestelmällisen neuvoista ja uusista asioista herkästi innostuva voi tempaista mietteliäämmän persoonan mukaansa, Kirsi Räisänen sanoo. Erot häirittävyydessä ja keskittymiskyvyssä tulevat esiin työpaikassa, jossa ei ole rauhallista työskentelysoppea. – Osalla ihmisistä keskittyminen herpaantuu maisemakonttorissa, ja he saattavat kierrellä uteliaina ympäriinsä, mutta normaalistikin hyvin keskittyvä ihminen saattaa häiriintyä siellä. Hitaasti muutoksiin sopeutuva saattaa jäädä kaipaamaan työpaikan vanhaa kahviautomaattia, kun taas nopeasti sopeutuva ajattelee, että vihdoinkin saadaan uusi kahvikone. Työpaikkailmoituksissa etsitään usein ulospäin suuntautunutta ja energistä muutoksentekijää, niin sanottua hyvää tyyppiä. Työelämän arvot ovat muuttuneet kovemmiksi, ja se saattaa syrjiä ujompia persoonia. – Esimies voi rekrytoida herkästi samankaltaisia ihmisiä, mutta toisaalta mitä kehittyneempi esimies, sitä paremmin hän ymmärtää erilaisten persoonallisuuksien arvon, ­Räisänen sanoo.

positiivisuus, hanakkuus uusien ihmisten lähestymiseen ja vähäisempi intensiivisyys. Hitaasti lämpenevät lapset ovat helposti vetäytyviä ja sopeutuvat hitaasti muutoksiin. Niin sanotun vaikean temperamentin omaavat lapset ovat taas epäsäännöllisiä nukkumis- ja ruokailutavoissaan, ilmaisevat tunteitaan intensiivisesti ja vetäytyvät uusia ihmisiä tai tilanteita kohdatessaan. Christian Hakulinen sanoo, että vauvan syntymä on kuin nopanheittoa, ja vauvan temperamentti voi yllättää vanhemmat. – Jos ujoa lasta patistetaan rohkaistumaan ja tekemään hiekkalaatikolla nopeaa tuttavuutta naapurin lapsen kanssa, se voi johtaa temperamenttipohjaisiin ristiriitoihin ja jopa heikentää lapsen itsetuntoa. Vastaavasti rohkaisu ja kannustaminen auttavat lasta sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Toisaalta rohkea lapsi voi kokea ongelmaksi sen, jos häntä yritetään aina hillitä. Lapsi saattaa myös muistuttaa vanhempaa tämän omasta haastavasta temperamenttipiirteestä. Silloin tilanne tarjoaa vanhemmalle kasvun paikan. Lapsuuden temperamentti luo pohjaa aikuisuuden persoonallisuuden ­kehitykselle. Avioparit edustavat usein temperamentiltaan vastakkaisia suuntauksia. Erilaiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa, mutta myös ärsyyntyvät herkästi toisistaan. – Rauhallinen rauhoittaa levotonta ja tarkempi ihminen huolehtii siitä, että passit tulevat matkaan, Kirsi Räisänen kuvailee. – Siinä, missä toinen on jämpti koti uskonto ja isänmaa -tyylinen upseeri ja herrasmies, joka tekee muistilistan kesämökille lähdettäessä, toinen ajattelee, että älä huoli, kaikki järjestyy. Ekstrovertti nauttii juhlista ja huomion keskipisteenä olemisesta. Introverttikin voi nauttia seurasta, mutta tarvitsee välillä yksinoloa. Hankalat tyypit työpaikalla -kirjan toinen kirjoittaja Kirsi Räisänen toteaa, että poikkeuksellisen ekstrovertti ihminen voi olla katastrofi ihmissuhteissa. Temperamentti selittää sitäkin, että osalla ihmisistä on erityinen herkkyys kokea vaikeita tunteita kuten ahdistusta

ä l l i s n O

! A I T T N E M A R E P M E T Riennätkö tuulispäänä paikasta toiseen vai puntaroitko jokaista ratkaisua harkiten? Temperamenttierot selittävät käyttäytymistämme yllättävän paljon.

­ aaokseen tai meteliin yhtä vahvasti ja on kenties sosiaalik sissa tilanteissa vähän kuin norsu posliinikaupassa. Silloin hän saattaa myös tahtomattaan loukata toista. Rytmisen ihmisen sisäinen kello taas on tarkka. Hän vannoo rutiinien nimeen, jolloin muutokset esimerkiksi ruoka- tai nukkumaanmenoajoissa saattavat nyrjäyttää elämänkirjat sijoiltaan. Samoin esimerkiksi vuorotyö voi tuntua hänestä raskaalta. – Erot näkyvät jopa saman perheen lapsissa. Siinä, missä yksi lämmittää mielellään välillä pakastepitsaa, toinen arvostaa säännöllisiä ruoka-aikoja. Joku haluaa nukkumaan aikaisin, toinen taas kukkuu valveilla myöhään, Kirsi Räisänen erittelee. Ihminen voi olla mielialaltaan pääsääntöisesti positiivinen ja joustava tai vastaavasti lähes aina pahantuulinen, muutoksia vastustava ja negatiivisiin tilanteisiin voimakkaasti reagoiva. Toiset ovat sätkyjä, herkästi reagoivia ja pelästyviä, aina tuntosarvet pystyssä, ja sitten on niitä, joilla on lehmän her-

– Tutkimusten mukaan kuitenkin työtiimien teho paranee, jos yhteisössä on erilaisia ihmisiä.

Myös eläimillä, kuten kissoilla, koirilla, linnuilla ja kaloilla, on temperamenttieroja. – Temperamentilla on biologinen pohja, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ympäristö ja elämänkokemus muovaisi sitä, sanoo psykologian tohtori Christian Hakulinen Helsingin yliopistosta. – Esimerkiksi helposti ärtyvä ei voi tunteilleen mitään, mutta hän voi oppia purkamaan niitä rakentavalla tavalla. Vanhempien ja lasten temperamentin yhteensopivuus vaikuttaa kiintymyssuhteeseen, eli siihen, kuinka turvalliseksi tai turvattomaksi se muodostuu. Joku lapsista voi tuntua vanhemmasta helpommalta ja läheisemmältä, jolloin vanhemman ja lapsen yhteensopivuus on hyvä. Kun lasten erilaisia temperamenttipohjaisia reagointityylejä on tutkittu, on löydetty kolme pääprofiilia. Niin sanotulle helpolle temperamentille on ominaista säännöllisyys,

tai surumielisyyttä, ja he saattavat kokea tilanteet stressaavampina. Herkän ihmisen tunne-elämän tasapaino saattaa heilahtaa elämän kriiseissä ja vakavissa elämänmuutoksissa enemmän kuin vähemmän herkän yksilön. – Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi läheisten kuolemat, sairastuminen ja erilaiset traumaattiset tapahtumat. Vähemmän herkillä, elämyshakuisilla ihmisillä, maailma ei niin helposti kallistu vastoinkäymisistä, koska he eivät koe stressiä ja tunteita niin voimakkaasti, sanoo Christian Hakulinen. Elämyshakuiset ihmiset puolestaan stressaantuvat hänen mukaansa tilanteissa, joissa on heille liian vähän ärsykkeitä ja sosiaalista vuorovaikutusta

Lähteet: Temperamentti – ihmisen yksilöllisyys. Liisa KeltikangasJärvinen. WSOY 2004. Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Liisa Keltikangas-Järvinen. WSOY 2008. Hankalat tyypit työelämässä. Kirsi Rissanen, Kaarina Roth. Työterveyslaitos 2012.


14

Seurakunnissa tapahtuu 16. – 22.9.

Haaga

Orapihlajatie 41:n toimipiste

Kallio

 Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja koulu­ ikäisten toiminta: mestat.fi/haaga

Pe 16.9. klo 10–11.30 Perhekerho.

 Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Huopalahden kirkko  Vespertie 12. Suntio p. 09 2340 3230. Su 18.9. klo 10 Messu, vapaaehtoistyön pyhä. Muroma-Nikunen, Järvinen ja Mönttinen. Pitäjänmäen kamarikuoro, joht. Kylli Ahola. Kirkkokahvit. Klo 14 Päivämusiikkia. Muistoja kesästä, Laura Kaarlonen, sopraano ja Marja Kalevi, piano. Vapaa pääsy. Ma 19.9. klo 7.30 Laudes eli aamu­ rukous. Klo 13–15 Tapaamistupa. Klo 15 Esirukouspiiri. Klo 18.30 Mies­ ten piiri. Ti 13–14.30 Lähetyspiiri. Klo 18–20.30 Käsityökerho Duunauspaja. Ke 21.9.klo 18–20 Suomenkielinen keskustelupiiri maahanmuuttajille 1. krs. ryhmähuone. Ilm. Outi Jaakkola, p. 040 844 5790. To 22.9. klo 9.30–11 Perhekerho. Klo 12.30–14.30 Teematorstai. Klo 12.30 Lounas (6 e), n. klo 13 Runoa, proosaa ja muuta mukavaa, Leila Mäkipentti. Klo 17.30 Raamattupiiri. Su 25.9. klo 12 Hakavuoren kirkon Päätösmessu (Huopalahdessa ei omaa).

Hakavuoren kirkko  Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340 3220. Hakavuoren kirkko on avoinna ma–su 19.–25.9. klo 10–18. Tule hyvästelemään, muistelemaan ja sytyttämään kirkossa kynttilä sekä nauttimaan kuppi kahvia. Sydämellisesti tervetuloa kaikkiin päätösviikon tilaisuuksiin! Su 18.9. klo 12 Messu, Muroma-­ Nikunen, Järvinen ja Mönttinen. Ke 21.9. klo 13 Toivevirsiä -yhteislau­ lutilaisuus, Olli Mönttinen laulattaa; Tuija Niskanen, laulu. Klo 18 Muistojen ilta, mukana Hakavuoren kirkon entisiä ja nykyisiä työntekijöitä mm. Miika Kolari, Mari Järvinen, Eija Köntti, Olli Mönttinen ja Asko Rautioaho. Kahvitarjoilu klo 17.30 alk. To 22.9. klo 20 Iltasoitto, Hiljaisuuden musiikkia. Ilmo Saaristo, sello; Olli Mönttinen, urut ja piano. Su 25.9. klo 12 Hakavuoren kirkon Päätösmessu, palvelemassa Hakavuoren kirkon entisiä ja nykyisiä työntekijöitä, Cantabilen lauluryhmä. Kirkkokahvit. Klo 18 Jäähyväiskonsertti, sopraano, oopperalaulaja Johanna Lehesvuori; Jenni Ristilä, piano. Vapaa pääsy.

Herttoniemi  Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin­ na ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso ­www.­facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Diakonia­ vastaanoton ajanvaraus: Myllypu­ ron kirkolla ma klo 13–14 sekä pu­ helimitse 09 2340 3382 / 09 2340 3345, Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 sekä puhelimitse 09 2340 3339. Kulosaaren ja Herttoniemen­ rannan asiakkaat ajanvaraus puhe­ limitse 09 2340 3351.

Herttoniemen kirkko  Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 Pe 16.9. klo 18 Armon ilta, todistuspuheenvuoroja, laulua, opetusta ja ylistystä, rukouspalvelu, Hämäläinen, Juvonen, Mattila, Perilä, lapsille pyhäkoulu, teetarjoilu Su 18.9. klo 10 Messu, Herättäjän kirkkopyhä ja vapaaehtoisten siu­ naus, Veli-Matti Hynninen, Ropponen, Lemponen, Herttoniemen seurakunnan kirkkokuorot, kirkkokahvit ja Körttiseurat, seurapuhujina Kersti ja Jaakko Rantasalo

Herttoniemenrannan kappeli  Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340 Su 18.9. klo 18 Diakonia-aiheinen ­iltamessu. Iltatee. Rautiainen, Hoikkala, Lemponen.

Kulosaaren kirkko ja seurakuntatalo  Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Su 18.9. klo 10 Messu, Kallio, Koivistoinen, kirkkokahvit. Klo 17.30 Äitien käsityöilta, Kallio. To 22.9. klo 17.30 Katsokaa taivaan lintuja! – Linturetki Kivinokkaan. Lähtö Kivinokan parkkipaikan puomilta klo 17.30. Kallio.

Myllypuron kirkko  Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 Su 18.9. klo 10 Gospelmessu, Olkkola, Keinänen, musiikissa mukana Johannes Österlund. Kirkkokahvit, keskustelua päivän raamatunkohtien pohjalta. Elintarvikejako on ti ja to Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333. Diakoniakirppis to–la klo 10–14 Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty), diakoni Kristian Pesti, p. 050 433 8343. Keskiviikkoruokailu Myllypuron kirkolla ke klo 12, ateria 2e.

Taivaan tähden

Kallion kirkko

harjoittelemaan klo 17 alkaen – tule mukaan! Pe 23.9. klo 20.30 Can I talk About THIS? -livekuunnelma pakenemisesta, kodista ja turvasta. Vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu 5e, tuotto seurakunnan diakoniatyölle. Työryhmä Mertanen–Eerola.

Alppilan kirkko

 Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo  Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 Avoinna ma–pe klo 10–16. Puntti­ aamurukous, klo 12 päivärukous, sali auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 klo 12–15. Liikuntasalissa lentopal­ ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. loa, koripalloa ja sisäfutista: katso Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. alppilankirkko.fi. To 15.9. klo 18 Kivimessu. Mattsson, Pe 16.9. klo 10–12 Lasten perjantai: Niskala. Kaikille avoin messukuoro Elokuvateatteri. ja bändi kokoontuvat harjoitteleLa 17.9. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruomaan klo 17 alkaen – tule mukaan! Klo 19 Ackté-klubi, Luentokonsert­ kavaliot pe mennessä alppilankirkon­ brunssi@gmail.com tai p. 050 363 tisarja Parsifal – ”Myötätunnosta 9575. Brunssi tukee KUA:a. tietoisuuteen” Osa 3. Pianisti Su 18.9. klo 16 Messu. Linja korrepetiittori Pekka ­Asikainen. Liput 15e. dfors, Oksanen, avusSeuraPe 16.9. klo 16–18 Raa­ taja Pertti Mantere. kunnat Kirkkokahvit. matunlukua ja klo 18 Ma 19.9. klo 12 Ehtoolliskirkko verkossa: www. Päiväkansa 60+. rovasti Veli-­Matti helsinginseuraIloinen porukka Hynnisen johdolla. ikäihmisille. Teejatkot. kunnat.fi Ti 20.9. TiistaiolohuoLa 17.9. klo 16 Lasken Sydämeni sydämeesi, ne: Venyttelyjumppa Herra – Hilkka-Liisa Vuo­ klo 10–11; Diakonialounas 2e klo 11.30–12.30. Klo 10 ja ren 50v. juhlakonsertti. Anima 10.30 Muskari, joiden jälkeen permea, ­Salva nos ja Vox Silentii. Vapaa pääsy. hekerho klo 13 asti. Klo 18 Kangas­ Su 18.9. klo 10 Messu. Mattsson, puukerho. Tule kutomaan itsellesi Huovinen, Helin, Oksanen, avustaja. räsymatto, shaali tai liina. Kirkkokahvit. Alppilan kirkon kahvila avoinna ti– Ma 19.9. klo 19 Ackté-klubi: Canzoni pe klo 10–15, lounas klo 11. Kahvilassa di Napoli – Napolin lauluja. Flavia paljon herkkuja: lounaat, burgerit, Di Nola, mezzosopraano, Joonas Eloleivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a. ranta, tenori, Laura Havu, piano, Lauri Manninen, kitara. Liput 15e. Kansainvälinen toiminta Ti 20.9. klo 16 Lähetys- ja rukouspiiri. Alppilan kirkolla Kokoontuminen kirkkosalissa. Klo 16.15–17 Kukkoeteisen kutojat paloSu 18.9. klo 11 Vironkielinen messu. Salmelainen. Klo 11.30 Kiinankielisten aseman puoleisessa sivueteisessä. Kulounas. Klo 13 Kiinankielinen San­ dotaan kaulaliinoja turvapaikanhakijoille Kalliossa. Lankoja ja puikkoja on. ajumalanpalvelus & lasten pyhä­ Aloittelijoita opastetaan. Klo 18 Opis­ koulu. Huang. kelijamessu. Klo 18 Raamattuluento, Seurakuntakoti järj. Kallion srk ja SEKL. Vihreä Sali. Klo 19 Ackté-klubi: Sodan ja rauhan  Siltasaarenk. 28 sonaatteja. Jaani Helander, sello ja To 15.9. klo 17–19 Unicefin nukenteki­ Pauli Jämsä, piano. Liput 15e. jät. Tule tekemään hyväntekeväisyyttä Ke 21.9. klo 13 Eläkeläisten piiri. valmistamalla Unicef-nukke. Nukkepiiri Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen kokoontuu säännöllisesti torstaisin. rukouslaulun messu. HurmeOpetusta, neuvoa, materiaaleja ja hauskaa seuraa. rinta, Anima mea joht. Johanna. To 22.9. klo 10 Perhekerho ja Klo 19 ­Ackté-klubi, Sanni Orasmaa: klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa Metsä. Liput 15e. tapamaan alueen lapsiperheitä kahviTo 22.9. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Kuinka EU voisi turvata hyvinvoin­ kupposen ja leikin merkeissä. tia kaikenikäisille? Sirpa Pietikäinen, Teatteri Kallio Europarlamentin jäsen. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimes­  Siltasaarenkatu 28 Su 18.9. klo 19 Erik Hokkanen ja su. Huovinen, Niskala. Kaikille avoin ­Lumisudet. ­messukuoro ja bändi kokoontuvat

Muut tapahtumat Ke 21.9. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7–9. Ke 21.9. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.

Kurssit, ryhmät ja retriitit:  Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintoseteli, mainittava ilmoit­ tautuessa. Ei retriitteihin. Ilmoittau­ tumiset viikkoa ennen kurssin al­ kua, vapaita paikkoja voi tiedustella myöhemminkin. Ignatiaaninen henkilökohtaisesti ohjattu arkiretriitti, Seurakuntakoti, ­Siltasaarenkatu 28 alkaa ma 26.9. klo 18. Lisätietoja Sinikka Metiäinen p. 09 2340 366. Maksuton. Luovuuden lähteillä: Maalaa ja rukoile -kurssi, Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, la 1.–su 2.10 klo 11–14. Lähenny omaa hengellistä elämääsi maalaamalla psalmitekstien innoittamana. Nina Klemmt. H. 30e. Kotona omassa kehossa -kurssi, Seurakuntakoti, la 1.–su 2.10 klo 16– 18.30. Kehotietoisuuden kautta löytyy levollisuutta ja tasapainoa elämään. Tiina Törö. H. 30e. Bibliodraamaa: Raamattua draa­ mana, Teatteri Kallio, ma 3.10.,10.10. ja 17.10 klo 17–19. Tutkimme Uuden testamentin tekstejä toiminnallisin menetelmin. Ohj. Kati Helin. Maksuton.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus  Vanhaistentie 6. Virasto ­ma–­pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, ­kannelmaki.srk@evl.fi Su 18.9. klo 10 Perhemessu. Petäjäniemi, Rintamäki, Lapsikuoro Kannel­ kellot. Kirkkokahvit. Ti 20.9. klo 15 Viittomakielinen raa­ mattupiiri. Klo 15–19 Työtupa. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Ke 21.9. klo 19 Luottamuksen messu. Petäjäniemi, Härkönen. To 22.9. klo 10 Lauletaan yhdessä. Avoin yhteislaulutilaisuus. Kahvit. Myllylä.

Malminkartanon kappeli  Vellikellonpolku 8 Su 18.9. klo 18 Messu ja iltatee. Korhonen, Härkönen. La 29.10. klo 10–16 Hiljaisuuden päivä. Ohj. Maritta Laiho, Konsta Korhonen, Sirkku Rintamäki. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilm. viim. ma 24.10. virastoon.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Pihla Tiihonen

Ovi on auki Kristitty on vapaa. Hän on vapaa uskomaan ja hän on vapaa epäilemään. Hän on vapaa olemaan iloinen ja vapaa masentumaan. Hän on vapaa katkeroitumaan ja vapaa antamaan anteeksi. Hän on vapaa kuuntelemaan omantuntonsa ääntä kaikessa, mihin ei ole yksinkertaista vastausta, ja tekemään toisin kuin yhteiskunta säätää. Jotkut luulevat kristittyä niin vapaaksi, että häntä eivät sitoisi inhimilliset rajat. Niin vapaa kristitty ei kuitenkaan ole. Hän on ihmisyytensä vanki. Juuri siksi kristitty voi lyödä vaimoaan, käyttää lasta hyväkseen, tuhota miehensä itsetunnon tai kieltää tarvitsevalta avun. Kristityn vapaus on syvä ja perusteellinen, mutta yhtä syvä on hänen viehtymyksensä orjuuteen. Ihminen kun on, kristitty rakastaa sääntöjä. Kaikkein mieluimmin hän rakentelee niitä muille. Hänestä on vastenmielistä olla niin vapaa, ettei koskaan voi tietää, mitä seuraavaksi

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

tapahtuu tai mihin suuntaan pitää sekavassa risteyksessä lähteä. Kristityn vapaus on syvä ja perusteellinen, mutta vastuustaan hän ei ole vapaa. Rakkaudessa hän on aina velkaa. Milloinkaan hän ei ole vapaa valitsemaan itseään ennen toista tai unohtamaan läheisensä parasta. Kristityn vapaudessa avarinta on luottaminen. Ei niinkään se, että kristitty luottaisi Jumalaan, vaan se, että Jumala luottaa häneen. Kristitty on vapaa lähtemään ja tulemaan. Mutta toisin kuin maallisen rakastetun kanssa taivaallinen rakastaja siunaa kaikki hänen lähtemisensä ja tulemisensa. Kaisa Raittila

18. sunnuntai helluntaista Kristityn vapaus Luonnon portti. Kristitty on vapaa menemään ja tulemaan, mutta vapauden kattona on vastuu muista.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Teksti: Ps. 119:97–104; Jes. 44:21–23; Gal. 5:1–6; Luuk. 14:1–6.


Toimintakeskus Jenny  Beckerintie 9 Ke klo 10–11 Diakonian ajanvaraus­ päivystys, p. 09 2340 3853.

Muuta Tyttöjen ja poikien leiri 21.–23.10. Lohirannassa. Ilm. 21.–28.9. Lisätiedot kantsunurkka.fi

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus  Myllykallionrinne 1 F, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Kirk­ koherranvirasto on auki ma, ti, to, pe 9–12 ja ke 12–18. Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse arkisin 9–21 numerosta 09 2340 4302. Dia­ konian ajanvaraus puhelimitse tai tulemalla paikan päälle ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 4318. Muina aikoi­ na puhelimitse Taina Viherkari p. 050 380 3532 ja Sini Havas p. 050 380 3531. La 17.9. klo 12.30–14 Kuntolentopalloa joka lauantai naisille ja miehille, jumppasali C-porras. Su 18.9. klo 11 Messu, Heusala, Andersson. Klo 11–12 Pyhäkoulu, aloitetaan kirkossa. Klo 18 Urkujen hurmaa! Diplomiurkuri Pauliina Hyry Leppävaaran seurakunnasta konsertoi, Bach, Mendelssohn ja Reger. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ma 19.9. klo 17–20.30 Savenvalajat raamatturyhmä, muovaillaan saviesineitä ja keskustellaan samalla Raamatun kohdista, E-porras. Ti 20.9. klo 13–14.30 Käsityöpiiri Kirkkokahvilassa. Klo 18 Avoin rukous­ piiri, B-porras 2. krs. Ke 21.9. klo 14–14.15 Päivärukous kirkossa. Klo 17.30–20 Larun olohuone, mukavaa yhdessäoloa Kirkkokahvilassa. Tarjolla tähdellinen iltapala: voileipiä ja hedelmäsalaattia, maksu vapaaehtoinen. Klo 19–19.30 Viikkomessu, Markkunen, Valojärvi. To 22.9. klo 12 Torstaipiiri, srk-salissa, Kylli Tikkanen: Raamatun kasvit.

Muuta Kirkkokahvila on auki ma–pe klo ­10–17 ja lounas klo 11–13. Lapseni – muotokuvia eri tekniikoil­ la, Veera Pirilän taidenäyttely Kirkkokahvilan aulassa 28.9. asti. Tarvitsetko tukea tai keskustelua­ pua? Näitä on saatavilla Lauttasaaren kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30–20. Keskusteluapua tarjoaa vapaaehtoisena toimiva psykoterapeuttiopiskelija. Tervetuloa juttelemaan matalalla kynnyksellä, ei maksua. Varaa aikasi ennakkoon osoitteesta lauttasaari.srk@ evl.fi tai puhelimitse 09 2340 4300. Lähimmäispalvelukurssi 30.9.–1.10. Töölön kirkolla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 16.9. mennessä diakoni Sini Havas p. 09 2340 4322.

Lapset ja varhaisnuoret Päiväkerho 3–6-vuotiaille lapsille arkisin klo 9–12. Tiedustelut ­nadya.­jalkanen@evl.fi Avoin perhekerho ma ja pe klo 9–12, D-porras. Lasten ja aikuisten yhteinen kohtaamishetki, omat eväät voi ottaa mukaan. Kirkon lapsikuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–15.45 srk-salissa, tied. Aino Valojärvi p. 09 2340 4327. Varhaisnuorten kerhot: Elektroniikkakerho maanantaisin klo 18–19 kryptassa, Krypta-klubit 1–3-luokkalaisille tiistaisin ja torstaisin klo 14–16 ja salibandykerho 7–8-vuotiaille perjantaisin klo 16–17 jumppasalissa. Tied. Teijo Junnola p. 09 2340 4305.

Malmi  Virasto: Kunnantie 1, ­avoinna ­ a–­pe klo 9–15, ke klo 9–17 m

15

Seurakunnissa tapahtuu 16. – 22.9.

p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.­fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko  Kunnantie 1, p. 09 2340 4420. Dia­ konia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu ja kirkkoherra Pertti Simolan lähtöjuhla su 18.9. klo 10. Pertti Simola, saarna ja liturgia. Heikki Poutanen, urut. Naiskuoro Pihlaja, joht. Marjasisko Varha, Familia-kuoro. Sovitut tervehdykset messun jälkeen. Kirkkokahvit. Kirkkobussit yhteiseen messuun Malmin kirkolle: Bussi 1, lähtö klo 9.15 Viikin kirkko – 9.20 Pihlajiston seurakuntakodin pysäkki – 9.25 Pihlajamäen ostoskeskus – 9.35 Pukinmäki, Eskolantien pysäkki – Malmin kirkko. Bussi 2, lähtö klo 9.15 Jakomäen kirkko – 9.20 Puistolan kirkon pysäkki, Alepa – 9.25 Tapuli, Tapulinaukio – 9.35 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – 9.45 Tapanilan tori – Malmin kirkko. Mainitut ajat ovat aikoja, joita ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä. Paluukuljetus n. klo 13 samoja reittejä. Konsertti su 18.9. klo 18. Kanneltajat, Toivon säteet -kuoro, Puistolan kirkkokuoro. Joht. Kaisu Rauhamaa ja Ulla Pesonen, Timo Olli, urut. Illan sana, Pertti Simola. Konserttikahvit. Eläkeläisten iltapäivä ke 21.9. klo 13. Musiikkimatinea ke 21.9. klo 13. Heikki Poutanen, laulu, Timo Olli, piano.

Jakomäen kirkko  Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 18.9. klo 10 Malmin kirkossa. Kirkkobussi Malmille lähtee Jakomäen kirkolta klo 9.15. Paluukuljetus n. klo 13. Eläkeläisten iltapäivä to 22.9. klo 13.

Pihlajamäen kirkko  Liusketie 1, p. 09 2340 4427. ­Diakonia: ajanvaraus ke klo 9–11 p. 09 2340 4487 Messu su 18.9. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Pihlajamäen ostoskeskuksen pysäkiltä klo 9.25 (aika, jota ennen bussi ei ohita pysäkkiä). Paluukuljetus n. klo 13. Tuolijumppa pe 16.9. klo 10. Eläkeläisten iltapäivä ke 21.9. klo 12. Elämän paineet eläkeiässä, Marja–Leena Hassinen.

Pihlajiston seurakuntakoti  Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 Messu su 18.9. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Pihlajiston seurakuntakodin pysäkiltä klo 9.20 (aika, jota ennen bussi ei ohita pysäkkiä). Paluukuljetus n. klo 13. Asukaskahvila Olohuone to 22.9. klo 13–15.

Puistolan kirkko  Tenavatie 4, p. 09 2340 4425. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 18.9. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Puistolassa kirkon pysäkiltä (Alepa) klo 9.20 (aika, jota ennen bussi ei ohita pysäkkiä). Paluukuljetus n. klo 13. Seniorimusiikki to 15.9. klo 13.

Pukinmäen seurakuntakoti  Säterinportti 3, p. 09 2340 4422. Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 18.9. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Pukinmäessä Eskolantien pysäkiltä klo 9.35 (aika, jota ennen bussi ei ohita pysäkkiä). Paluukuljetus n. klo 13. Eläkeläisten iltapäivä to 22.9. klo 13.

Siltamäen seurakuntakoti

Haemme vapaaehtoisia

 Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 18.9. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Siltamäen ostoskeskukselta Riimusauvantien pysäkiltä klo 9.35 (aika, jota ennen bussi ei ohita pysäkkiä). Paluukuljetus n. klo 13. Gospel Riders -ilta ti 20.9. klo 18. Sonja Hellén-Nieminen ja Tapio Kyllönen. Lähetyskahvila. Eläkeläisten iltapäivä to 22.9. klo 13.

mummeja ja vaareja kummi-isovanhemmiksi yhden vanhemman perheiden lapsille. Seuraava kurssi alkaa 15.9. klo 18–20, Hämeentie 64. Tule mukaan iloiseen joukkoon! Ilmoittautumiset: mummila@pienperhe.fi tai 050-378 0051 Pienperheyhdistys ry

Tapanilan kirkko  Veljestentie 6, p. 09 2340 4423. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Messu su 18.9. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Tapanilassa Tapanilan torin pysäkiltä klo 9.45 (aika, jota ennen bussi ei ohita pysäkkiä). Paluukuljetus n. klo 13. Eläkeläisten iltapäivä ke 21.9. klo 12. Syntymäpäiväjuhla.

Lauantaina 24.9. klo 12–14 Honkanummen isossa kappelissa

Tapulin seurakuntakoti  Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Messu su 18.9. klo 10 Malmin kirkossa. Kuljetus Malmille kirkkobussilla, joka ottaa matkustajia Tapulissa Tapulinaukion pysäkiltä klo 9.25 (aika, jota ennen bussi ei ohita pysäkkiä). Paluukuljetus n. klo 13. Soppakirkko ma 19.9. klo 11.15.

Viikin kirkko  Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 9–11 p. 09 2340 4489 Messu su 18.9. klo 10 Malmin kirkossa. Kirkkobussi Malmille lähtee Viikin kirkolta klo 9.15. Paluukuljetus n. klo 13. Soppapaanu to 22.9. klo 12. Lounas ja hartaus. Vapaaeht. maksu. Viikkomessu to 22.9. klo 17.30.

Honkanummen hautausmaan 60-vuotisjuhlakonsertti Arkkitehti Maarit Kaipiainen Bryggman-instituutista kertoo

Honkanummen kappeleista ja muista Erik Bryggmanin töistä. Konsertissa esiintyvät sopraano Katri Paukkunen ja altto Paula Patosalmi, Maiju Kauppinen, viulu, ja Katri Vanhamäki, urut. Tilaisuuden lopuksi kappelikierros, kahvitarjoilu ja mahdollisuus tutustua valokuvanäyttelyyn. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Lisätietoja Honkanummen hautausmaan toimistosta, Vanha Porvoontie 225, Vantaa, p. 09 2340 2900 klo 9–14.

Muuta ilmoitettavaa Konsertti la 24.9. klo 18. Jakaranda-­ kuoro, Suomen Lähetysseura. Kolehti Tasaus-keräykselle. Iltatee.

Tuomasmessu

Malmin seurakunta facebookissa  facebook.com/malminseurakunta

Varhaisnuoret  Kouluikäisten kerhot ja tapahtu­ mat mestat.fi > Malmin seurakunta > Tytöt ja pojat

Nuoret  Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20.30. Nuorten messu ke klo 18. Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat mestat.fi tai facebook.com/talolla

Sunnuntaisin klo 18

tuomasmessu.fi

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko  Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10– 14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, mei­ lahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilo­ jen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistai­ sin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voit­ te soittaa muinakin aikoina. Su 18.9. klo 11 Messu, Ronimus (l+s), Pakkanen (k) Ti 20.9. klo 9.45 Perhekerho, kerhotila Ke 21.9. klo 13.30 kaikille avoin Keski­ viikkokerho, klo 19 Avoin rukouspii­ ri, kappeli To 22.9. klo 18–20 Nuorten aikuisten olkkari Meilahden kirkon alakerrassa

25.9.

18.9.

Saarnaa evankelista Ilkka Puhakka Liturgina Minna Jaakkola Musiikissa Ville Myllykoski, Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla Musiikkivieraana Tommi Kalenius

Saarnaa tutkija, pastori Meri-Anna Hintsala Liturgina Tapio Koivu Musiikissa Inna Vintturi, Tuomaskuoro Hilkka Kangasniemen johdolla Musiikkivieraana ja esilaulajana Maria Ylipää Soppasunnuntait 18.9. alkaen. Keittämään kokoonnutaan klo 15.30 ja syömään klo 17. Minituomaat -pyhäkoulu ja lastenhoito yli 3-vuotiaille. Messujatkot. Lisätietoa tuomasmessu.fi, @Tuomasmessu

Tuomasmessu,

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18


16

Seurakunnissa tapahtuu 16. – 22.9.

Länsi-Pasilan kappeli

musisoinnista kiinnostuneille. Bändi soittaa arkimessuissa kerran kuussa ke klo 18, treenit ennen sitä klo 16.30. Samoin osallistutaan erikseen sovittuihin nuorten tapahtumiin. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä kanttori Senni Valtonen, senni.valtonen@evl.fi, p. 09 2340 5117.

 Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780 To 15.9. klo 18 Valon ja ilon messu, puhujana rovasti Erkki Kuusanmäki Espoonlahden srk:sta ja diakonissa Sirkku Kuusanmäki, Tiia von Hellens, piano, liturgina Virva Krans Su 18.9. klo 11 Pyhäkoulu Ma 19.9. klo 15 Kohtaamispaikka ja kahvila kaikenikäisille

Munkkiniemen kirkko

Metsän kaikuja

Ruskeasuon seurakuntakeskus

Kallion kirkossa, Aino Acktén kamarifestivaalilla 21.9., lumoudutaan vokalisti Sanni Orasmaan jazzkonsertissa. Monipuolisuudestaan ja improvisaatiokyvystään tunnettu vokalisti on tehnyt Suomessa tiivistä yhteistyötä mm. RinneRadion ja Mika Pohjolan kanssa. Kesto 1 h. Liput 10 e.

 Tenholantie 6, p. 09 2340 4700. Pe 16.9. klo 10 Perhekerho, tapaat alueen muita lapsiperheitä leikin ja yhteisen tekemisen merkeissä, tiedustelut: mia.malm@evl.fi, klo 11.30 Lounas, hinta 3/1 e Ma 19.9. klo 13 Äiti Teresa -piiri, käsitöitä, yhdessäoloa, laulua ja kahvittelua. Ke 21.9. klo 13–15 Äijäkuppila, miehille tarkoitettu vapaamuotoinen olohuone, yhteyshenkilö Paavo Ripatti p. 0505224529

Muuta Ti 20.9. klo 15 Kaikille avoin ehtoollishartaus Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen tie 4 Syksyllä 2016 Ateriapalvelu järjestetään kolme kertaa: ke 21.9., 26.10. ja 30.11 klo 11.30–13, kirkon alakerta. Osa pitkään mukana olleista vapaaehtoista jäi kevään päätteeksi ansaitulle ”eläkkeelle” toiminnasta. Olemme kovasti yrittäneet saada uusia vapaaehtoisia, jotka pystyisivät vastaamaan ruuan suunnittelusta, tekemisestä ja Ateriapalvelun kokonaisuudesta. Emme ole tässä toistaiseksi onnistuneet. Tied. diakoni Lauri Anttila p. 09 2340 4751, lauri.anttila@evl.fi

Tulossa Pe 23.9. klo 19 Kamarikonsertti Tuomaankirkossa, Leonid Bashmakovin (1927–): 12 kvartettoa psalmien teksteihin (kantaesitys), Psalmikvartetti: Varvara Merras-Häyrynen, sopraano, Elisabet Petsalo, altto, Heikki Hattunen, tenori, Sampo Haapaniemi, basso. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Järj. Helsingin kamarikuoro yhteistyössä seurakunnan kanssa La 24.9. klo 16 Suomen Kamarimusiikkiseuran barokkikonsertti Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa, kahvit klo 15 alk., yhteistyössä Ruskeasuo-seura

Mikael  Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14; Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844. Kivikko, Kurkimäki p.09 2340 4842. Ma klo 9–10 & to 13–14; Vesala p.09 2340 4846. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p.09 2340 4843. Ajanvaraukset Länsimäen kirkolla ma klo 12–12.30 ja Mikaelinkirkolla ti klo 12.30–13. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Mikaelinkirkko  Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Pe 16.9. klo 10 Rukouspiiri. La 17.9 klo 15 Avoin raamatturyhmä. Su 18.9. klo 11 Messu. Lehtinen, Lindström, Valaranta, Katainen, Armi Määttä, Päivi Korhonen, Marja Leena Kallio, Honkanen. Esteetön Saavu-messu selkokielellä, lisäksi viittomakielinen tulkkaus, piste- ja isotekstiset virsikirjat,

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

pyörätuoleille ja rollaattoreille tilaa. Messun jälkeen kirkkokahvit. Ma 19.9. klo 9.30 Käsityökerho. Klo 9.30 Muskarikahvila. Klo 11 Pienituloisten ruokailu. Lounas 1,50e/hlö. Klo 13.30 Mielenterveysryhmä. ”Elävät kuvat”. Ke 21.9. klo 17 Perheiden iltakahvila. To 22.9. klo 13 Torstain päiväkahvit. Raamattuvisa, Maija ja Sari. Klo 16 Selviytyjät-ryhmä päihteettömyyteen pyrkiville.

Östersundomin kirkko  Kappelintie 65, p. 09 2340 4826 Ke 21.09. klo 19 Hehkuva ruusu – Flammende Rose. Barokkimusiikkia sopraanolle, viululle ja uruille. Katri Paukkunen, sopraano, Maiju Kauppinen, viulu, Markku Nurminen, urut. Vapaa pääsy.

Muuta Perhekahvila pe 16.9. klo 9–14 Länsimäen kirkolla. Omaishoitajien ryhmä ma 19.9. klo 10.30–12 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, Vantaa (600 m Mellunmäen metrolta). Perhekerho ti 20.9. klo 9.30 päiväkoti Sakarinmäessä. Kahvia ja keskustelua ti 20.9. klo 14–15 D–asemalla (Kontulan metroasema). Tule poikkeamaan kahville ja juttelemaan diakoniatyöntekijöiden kanssa tai varaamaan itsellesi aikaa henkilökohtaiselle tapaamiselle. Perheraamis ti 20.9. klo 17.30 Kipinäpuistossa. Mikaelin Lastentupa ke 21.9. klo 9. Ilm. lastenohjaaja Seija Perttilä, 050 3780 320. Perheiden puuhakahvila Leikkipuisto Mellunmäessä to 22.9. klo 9.30. Yhtäkkiä yksin? Tule keskustelemaan kohtalotovereiden kanssa. Uusi sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa ke 21.9. klo 18.30 Mikaelinkirkolla. Tied. ja ilm. 8.–13.9., Eva-Lisa Lindström, 09 2340 4833, eva-lisa.lindstrom@evl.fi. Saapaskurssi alkaa to 15.9. klo 18

Isä Ruben

(Kaarikuja 1, kellarihuoneisto A-rapun päädyssä). Jos olet kiinnostunut mielekkäästä vapaaehtoistoiminnasta nuorten parissa mukavassa seurassa ja olet täysi–ikäinen (tai ainakin vuoden loppuun mennessä). Kurssimaksu 30e, (sis. koulutus, leirimaksut, kahvitarjoilu, vakuutukset yms.) Lisätied. facebookista: Itä-Helsingin Saapas ja kirjasta: Minä, saapas.

Munkkiniemi  Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo  Raumantie 3 Ma klo 10 Ikäihmisten jumppa, vetäjänä Minna Pirinen. Ke klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho. Klo 13 Keskiviikkokahvila. To klo 16.30–17.15 Lapsikuoron harjoitukset. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla. Klo 18.30 Iltatee. Su 18.9. klo 11 Messu, Rinne, Valtonen. Kirkkokahvit. Klo 17 Messu, verkosto.net. Ma 19.9. klo 14–16 Merimieskirkkopiiri. Ke 21.9. klo 18 Arkimessu ja vapaaehtoisten siunaaminen, Hartikainen, Leppilahti, Valtonen. Messun jälkeen tule kuulemaan monista vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista Munkkiniemen seurakunnassa. To 22.9. klo 18 Lauluilta, vanhoja koululauluja Risto Kultalan ja Eeva Löflundin johdolla. Nuorten bändi ja lauluryhmä kaikille

 Tiilipolku 6 Pe klo 18 Rukouspiiri. Ma klo 9.30–11.30 ja to klo 15–16.30 Avoin päiväkerho. Klo 16–18 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, jotka rukoilevat kanssasi, jos sitä toivot. Ti klo 11 Sanan äärellä. Klo 13 Olohuone. Tule tapaamaan tuttuja kahvikupposen äärellä. Ke klo 15–16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki, Erkkilä. Klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla anne.viljamaa@evl.fi. Su 18.9. klo 13 Messu, Hartikainen. Kirkkokahvit.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko  Teinintie 10, p. 09 2340 5320. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–16. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13 ja ke klo 13–16. www. helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Su 18.9. klo 10 Messu. Elo, Handolin, Mäkiö, kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Klo 10 Pyhäkoulu. Ma 19.9. klo 9.45. Perhekerho. Ti 20.9. klo 9–11 Diakoni paikalla aulakahvilassa. Ke 21.9. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri.

Oulunkylän vanha kirkko  Siltavoudintie 12 Ma 19.9. klo 18 Raamattupiiri.

Käpylän kirkko  Metsolantie 14, p. 09 2340 4222 Pe 16.9. Perheiden tanssituokiot ikäryhmittäin: klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v. ja 10.30–11 0–1v. Perhekahvio. Maksuton, vapaa pääsy. Keski-Vähälä, Korhola. Su 18.9. klo 12 Messu. Elo, Mäkiö, Antti Salmela, piano. Ma 19.9. klo 17 Käpylän lähetyspiiri. Ke 21.9. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18 Hiljaisuuden rukoushetki.

Maunulan kirkko  Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 Su 18.9. klo 16 Messu. Kosonen, Helenius. Klo 16 Pyhäkoulu. Ma 19.9. klo 17 Etsijät-raamattupiiri. Ke 21.9. klo 13 Keskiviikkokerho. Hapuli. To 22.9. Lasten musiikkiryhmät ikäryhmittäin: klo 9.30 2–5v., klo 10 1–2v., klo 10.30 0–1v. Perhekahvio. Maksuton, vapaa pääsy. Pesonen-Kareinen, KeskiVähälä.

Voudintie 4 b -kerhohuone Ma 19.9. klo 17.30 Kehitysvammaisten kerho.

Ti 20.9. klo 17 Koskelan lähetyspiiri. Ke 21.9. klo 13 Päiväpiiri.

Muuta Tarinateatteri ja voimauttava valokuva oman hengellisen kasvun tukena to 6.10.–10.11. (ei vkolla 42) klo 17.30–19.30 Oulunkylän kirkolla. Osallistujat (max 8) haastatellaan puhelimitse. Erityisosaamista ei vaadita. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Terhi Lahdensalo, p. 09 2340 5382, terhi.lahdensalo@evl.fi.

Paavali  Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotto: to klo 10–12 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Paavalinkirkko  Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–15, to 18–20 La 17.9. klo 19 Kamarikuoro Qoro Quandon 15-vuotisjuhlakonsertti. Kuoroa johtaa Jori Männistö, vierailevana solistina sopraano Margit Tuokko. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Lisäinformaatiota: www.qoroquando.fi ja margittuokko.com Su 18.9. klo 10 Luomakunnansunnuntain messu. Juha Valkeapää, Minna Kumpukallio, Jukka Ahokas. Ma 19.9. klo 12 Päivärukous Ti 20.9 klo 13–14.30 Ystävyyden kahvila. Klo 14.45–15.30 Lempeää liikuntaa kaiken ikäisille Alasalissa, Taina Virtanen Ke 21.9. klo 18 Snadi Paavalimessu. Juha Valkeapää, kanttori.

Itä-Pasilan Asukastalo  Topparikuja 2 Su 18.9. klo 12 Luomakunnansunnuntain messu. Juha Valkeapää, Päiväkuoro, Seppo Välimäki. Sunnuntaisin klo 17 Sunnuntaikerho yli 4-vuotiaille

Keula  Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445 Sunnuntaisin klo 17–19.30 Majakkakerho yli 4-vuotiaille

Muuta ’Porkkanamarkkinatalkoot’ alasalissa pe 23.9. klo 9– Naisten brunssi Paavalinkirkolla lauantaina 1.10. klo 10.30–12 alasalissa. Hinta 10 e / 7 e. Klo 12 Sanan päätoimittaja Heli Karhumäki puhuu kauneuden löytämisestä elämässä. Lue lisää lähempänä tapahtumaa nettisivuilta! Ilmoittautuminen 23.9. mennessä paavali.srk@evl.fi Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä tiistaisin 4.10.–29.11. klo 18.00–20.30. Ilmoittautumiset 5.–23.9. ext-tuula.paasivirta(at)evl.fi tai p. 040 556 9079. Puhelinhaastattelut viikolla 38–39.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko  Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma–to 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 09 2340 5552. Su 18.9. klo 11 Lähetysmessu. Jouni Pirttijärvi, Satu-Elina Ansas, Ari Häyrinen ja Vesa Pihlaja. Mukana nimikkolähettimme Marja Alastalo Botswanasta (Suomen Lähetysseura). Musiikissa Jakaranda-musiikkiryhmä, johtajana Pekka Nyman. Pakilan 2016


Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

rippikoululaisten lahjan luovuttaminen Francistownin nuorille. Klo 18 Vapaaehtoisten kiitosjuhla ja syyskauden startti. Tilaisuus alkaa hartaudella, jossa vapaaehtoiset siunataan alkavaan syksyyn. Illan ohjelmassa on iltapala ja musiikista vastaa Pakilan pelimannit. Ma 19.9. klo 13 Peittopiiri. Klo 18 Vox Sonora -kuoron harjoitukset. Ti 20.9. klo 9.30–11.30 Perhekerho . Klo 18 Pakilan Martat. Uudenmaan Martat puhuvat ekosiivouksesta. Ke 21.9. klo 17–19 Iltaperhekerho. To 22.9. klo13 Eläkeikäisten kerho. 17.30 Akvarellitaideryhmä. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon. Lisätietoja Marita Toivoselta p. 09 2340 5535. Klo 19 Tulkaa, Yhteinen Pöytä Odottaa! Arkiviikon koruton messu koko perheelle. Klo 17.30 maksuton ruokailu. messun jälkeen teejatkot Yläsalissa.

VälKe  Välitalontie 71 Ke 21.9. klo 19 Kutomakerho. Kangaspuita ja muita juttuja käsitöistä kiinnostuneille. To 22.9. klo 9.30–11.30 Perhekerho.

Tilaisuus muualla Ma 19.9. klo 13 Eläkeikäisten kerho Torpparinmäellä. Paikkatietoa Raakel Laaksoselta p. 09 2340 5553. Ti 20.9. klo 18–20 Torpparinmäen korttelitalon seurakuntakodin poistetun irtaimiston ja esineitten huutokauppa ja kirpputori. Tarjolla Artek huonekaluja, tuoleja, kokoontaitettavia pöytiä, astioita yms. Huutokauppa aloitetaan klo 19. Osoite Käräjätuvantie 3, 00690 Helsinki.

Pitäjänmäki  Toimisto: Turkismiehenkuja 4. Auki ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18. P. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi, facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Tyttöjen ja poikien sekä nuorten toiminta: mestat.fi/ pitajanmaki. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue Hele-Elina Saari 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko  Turkismiehenkuja 4 Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous. Tiistaisin myös kahvia ja lahjoitusleipää klo 13.30 asti. Su 18.9. klo 10 Messu. Antturi, Gábor Györi (s) Unkarin ystävyysseurakunnasta, Heli Kantola. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu. Ke 21.9. klo 13 Rukouspiiri. Klo 18 Hiljainen rukous. To 22.9. klo 10 Perhekerho.

Konalan srk-talo  Kyntäjänt. 4 Ma 19.9. klo 18.30 Raamattupiiri. Ti 20.9. klo 18.30 Laulusta voimaa ja virkistystä. Lauletaan hengellisiä lauluja ja virsiä.

Pajamäen srk-koti  Pajamäent.14 Ma 19.9. klo 10 Perhekerho. Pe 16.9. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e. Ke 21.9. klo 14 Lähetyspiiri. Helena Mustakallio, Faisal Masih.

Muuta Ti 20.9. klo 11 Ehtoollishetki ja raamattupiiri, Taavinkj. 6.

Roihuvuori  Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2, ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

17

Seurakunnissa tapahtuu 16. – 22.9.

Roihuvuoren kirkko

Ruoholahden kappeli

 Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.  Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125 Diakonian ajanvaraus puhelimitse Su 18.9. klo 12 Messu. Philomela-kuoro. ti klo 10–11. Roihutupakahvio ja PäiTi 20.9. klo 14–16 Kappelikahvila. Ke 21.9. klo 10.30 Voimaa Raamatunvärukoushetki tiistaisin klo 12. To 15.9. klo 18.30 Roihuvuori Worlauseista -askarteluryhmä. Lisät.: leena.kopperi@evl.fi, p. 09 2340 6202. ship. Rukousta, ylistystä ja laulua suoKuukauden taiteilija Rauno Öström: meksi ja englanniksi. Öljyvärimaalauksia vuosikymmenien Su 18.9. klo 10 Messu. Helaseppä, Kasvarrelta. kinen, Filppula. Ma 19.9. klo 19.30 Vesper. Cantiamo Suomenlinnan kirkko Hannele Filppulan johdolla. Ke 21.9. klo 18 Iltamessu.  Suomenlinna C 43, p. 09 2340 Muuta: 15.9. klo 18 Draamaryhmän 6126, avoinna ke–su 12–16 info­tilaisuus. Tervetuloa kaikki teatSu 18.9. klo 14 Musiikillinen rukousterin tekemisestä kiinnostuneet kuulehetki. Tove & Jukka Leppilampi. ­Lopuksi pientä purtavaa. maan tulevasta näytelmästä, rooleista Ke 21.9. klo 14–16 Keskiviikkokahvit. ja muista tarjolla olevista tehtävistä. Krypta. Aikaisempaa teatterikokemusta ei tarvita. Harjoitukset noin kerran Vanha kirkko viikossa, esitysjakso marraskuussa. Ala- tai ylä­  Lönnrotink. 6, p. 09 Seuraikärajaa ei ole. 2340 6128, avoinna kunnat Tulossa: Sururyhmä ma, ti, ke, pe 12–15, to kokoontuu Roihuverkossa: www. 12–20 Su 18.9. klo 10 Messu. vuoren kirkon kerhohelsinginseura- Kirkkokahvit Bulevarsiivessä joka toinen torstai 22.9. –17.11. klo din srk-sali. kunnat.fi 13. Ilmoittautumiset Ti 20.9. klo 12 Päiväpastori Anja Nurmiselle musiikki. Dag-­Ulrik Alm21.9. mennessä, p. 050 409 qvist, urut. 3036. Toisena vetäjänä Nanna Ke 21.9. klo 8 Aamumessu. Pohjalainen. To 22.9. klo 18 Alfa – kysymyksiä elämästä. Pohdimme elämää ja krisLaajasalon kirkko tillistä uskoa ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ilmapiirissä. 9 torstai-iltaa,  Reposalmentie 13, 24.11 asti. Kaikille avoin ja maksuton. p. 09 2340 5757. Laajasalon diakokeilealfaa.fi, #kokeilealfaa. koniapäivystys ma klo 9–11. Aula­ kahvio avoinna ma–pe klo 10–14. Annankulma Keskipäivän rukoushetki torstaisin klo 12  Annankatu 14 D Su 18.9. klo 12 Vanhusten kirkkopyAvoin olohuone ke 12–14, to klo 11–14 ja pe klo 9–12 hän messu. Vaulas, Kaskinen, Niva– Pe 16.9. klo 9–10 Aamupuuro. Vilkko, Laulunystävät. Klo 18 Sanan ja Ke 21.9. klo 13 Hengellisten laulujen rukouksen ilta. Heidi Koskela, Vaulas hetki. Kahvia klo 12. ja Ylistyskuoro Arja Suorsa-RannanTo 22.9. Käsityöpiiri. mäki. Ke 21.9. klo 18 Kirjallisuuspiiri kesAgricolaliike kiviikkoisin 21.9., 19.10., 16.11., 14.12. Aiheena Thomas Mann: Taikavuori tai  Mikael Agricolan kirkko, agrimuu kirjailijan teos. Tiedustelut Leena colaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 Ilvonen p. 044 565 8778. Aiheet sovi2340 6123. Nuorisotyö: mestat.fi, ­facebook.com/stadinlionwings taan edellisellä kerralla. Su 18.9. klo 10 Anglican Eucharist. Kirkkokahvit. Klo 12 Messu (vanha kaava). Klo 18 Tuomasmessu. Ti 20.9. klo 12 Diakoniaruokailu. Ate Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke ria 1e. Krypta. 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, Ke 21.9. klo 13 SenioriFoorum. Geriatri­tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@ an prof. Timo Strandberg: Terve ikäänevl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, tyminen – onko se mahdollista? Klo 19 ­helsinginseurakunnat.fi/tuomioAgricolamessu. agricolamessu.fi. To 22.9. klo 13.30 Torstaipiiri. kirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä. Raamattupiirit: Bulevardin piiri: Johanneksen evankeliumi, ma klo 14 Bulevardin kerhohuone, Bulevardi 16 (sisäpiha). Vetäjät: Teologian opiskelijoita. Miesten piiri: Kolossalaiskirje, ma klo 18, Bulevardin kerhohuone. Vetäjä: Rainer Falenius. Krista-kodin piiri: (kaikille avoin): Apostolien teot, ma klo 15 Kristianink. 19. Vetäjät: Heli Savolainen ja Riitta Virkkunen. Suomenlinnan kirkon piiri: Kirkkovuoden teemat, su 25.9., 9.10., 23.10., 13.11., 11.12. klo 14 krypta. Vetäjät: Yrjö Ikonen ja Eveliina Hiltunen. Lisät.: Kuusniemi, p. 050 575 9553

Töölö  Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.­fi. Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318. Facebook.com/ toolonseurakunta.

Temppeliaukion kirkko  Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Pe 16.9. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Raamattua kuunnellen Takkahuone. Su 18.9. klo 10 Merisunnuntain messu. Maisila, Leinonen, Hersta. Leena Tiitu laulaa meriaiheisia lauluja. Kirkkokahvit. Ma 19.9. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Kitarakerho Takkahuone. Jari Leinonen p. 050 538 2251. Ti 20.9. klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 13 Raamattuluento, Hgin Raamattukoulu, luentokahvit. Ke 21.9. klo 9–12 Parents & Toddlers Kerhotilat.

To 22.9. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 10–21 Ikonimaalausryhmät.

Töölön kirkko  Topeliuksenkatu 4, p. 09 2340 6321 Pe 16.9. klo 9–12 Avoin perhekerho. Klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 ­Hopeapiiri. Su 18.9. klo 17 Messu. Naukkarinen, Karjalainen. Kaisa Valve, laulu. Kirkkokahvit. Ma 19.9. klo 12.15 Posliinikerho Pärinäpirtti. Tuula Setälä p. 050 512 2271. Ke 21.9. klo 14–18 Kirkon kahvila. Klo 16 Miestenpiiri Pärinäpirtti. Klo 17 Rukousetkot. Klo 18 Ehtoollishetki. Maisila, Lehtimäki. To 22.9. klo 16 Kokkikerho 1–4-lk, lisätiedot Tilda Tiljander p. 050 408 1985. Klo 18 Naiset ja kulttuurin muutos Ugandassa.

Kerhokeskus  Tykistönkatu 8 Pe 16.9. Klo 18 Nuorisokahvila Tori-­ Café Ma 19.9. klo 18 Nuorten peli-ilta Ke 21.9. klo 18 Nuortenilta To 22.9. klo 18.30 Aikuisten nuorten­ ilta. Lisätiedot Mikko Saari p. 040 837 9291

Muuta To 22.9. klo 16 Sählykerho 3–6-lk, Töölön ala-aste, Töölönk. 41–45, Tilda Tiljander p. 050 408 1985.

Tulossa Pe 30.9. klo 9–18.30 Omaishoitajien retki Orimattilaan. Hinta 20e sisältää matkat, lounaan, kahvit ja ohjelman. Maksu kerätään bussissa. Muutama paikka vapaana. Ilm. 16.9. menn. 09 2340 6300 klo 10–14, ke klo 14–18. Pe 30.9. klo 17–20 ja la 1.10. klo 9–15 Ihmisenä ihmiselle – vapaaehtoistoiminnan kurssi Töölön kirkolla. Kurssi

Tuomiokirkko

Helsingin tuomiokirkko  Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su 9–18  Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17, rippihuone. Pe 16.9. klo 12 Päivärukous. La 17.9. klo 18 Iltakirkko. Su 18.9. klo 10 Messu. Vuontispirtin riparin konfirmaatio. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli. Ma 19.9. klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Kappeli. Ti 20.9. klo 12 Päivärukous. Ke 21.9. klo 12 Urkuvartti. Irina Vavilova. Klo 17.30 Maan suola -keskustelusarja. Miltä näyttää kristinusko, joka ottaa vakavasti historiallisen raamatuntutkimuksen ja modernin maailmankuvan? Emerituspiispa Wille Riekkinen, kauppatieteilijä ja kulttuurin monitoimija Tiina Kristoffersson ja seurakuntapastori Stina Huima. Keittoa klo 17. Mus. Elsa Sihvolan johdolla. Krypta. To 22.9. klo 12 Viikkomessu.

Johanneksenkirkko  Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 7730, avoinna ma–pe 10–15 La 17.9. klo 18 Ehtoomessu.

Studium Catholicum

 Ritarikatu 3 A To 22.9. klo 8.30 Ekumeeninen ­rukoushetki.

Hoivakoti Varpula uudistui! Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea sekä hellää hoivaa 25-vuoden kokemuksella uusissa tiloissa. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström. Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 0103284780

Lähetyskirkko  Tähtitornink. 18 Su 18.9. klo 15 Messu.

Korkeussäädettävä seniorituoli

Muuta Omaishoitajien virkistysretki pe 30.9. Orimattilaan. Muutama paikka jäljellä, ilmoittaudu pikaisesti Töölön srk:n virasto p. 09 2340 6300. Lähtö klo 9 Senaatintorilta (muut pysäkit Kiasma, Töölö, Kallio ja Paavalinkirkko), paluu n. klo 18.30. Hinta 20 e. Järj. Tuomiorovastikunnan srk:n diakoniatyö ja Eteläisen omaishoidon toimintakeskus. Peruutukset viim. 21.9, muutoin ilman lääkärintodistusta 30 euron lasku. Lisät.: Korpela, 09 2340 6204 ja Alander, 09 31074208. Toivon markkinat la 24.9. klo 10–14. Vanha kirkkopuisto. Syksyn satoa, ohjelmaa, kahviloita. Tuotto Suomen Lähetysseuralle. Järj.: SLS ja Tuomiokirkkoseurakunta. Sururyhmä läheisensä menettäneille 10.11. alkaen. Mukaan mahtuu 7. Lisät. ja ilm. 4.11. menn. Silvo p. 050 526 4164. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä

ELÄMÄNLAATUA SENIOREILLE Ruoholahdenranta 5, Hki Puh. 0400 125 320 Raitiovaunut 6 ja 9 Verkkokauppa

www.ettonet.fi Suihkujakkarat, selkänoja tai ilman

Seniori- ja hoivasängyt Ergonomiset patjat Vuodesuojat ja liukulakanat

Rollaattoreita moneen lähtöön

Ostoskärry Pepita, jossa isot pyörät ja thermotasku. Vain 2,5 kg.

Seniorituoleja useita malleja. Myös nousuapumekanismilla. Turvajakkara Zorbas – nosta selkänoja nousutueksi

Ja paljon muuta!


18

Seurakunnissa tapahtuu 16. – 22.9.

Rakkaamme

Rauli Kalervo

HASU

s. 4.10.1946 k. 15.6.2016 Yhteisistä vuosista kiittäen omaiset Rauli on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.

vieritä kivi sydämeltäsi ja kevennä taakkaa.

Itkumuuri.fi

Rukous- ja palautekanava

antaa valmiuksia toimia lähimmäispalvelun vapaaehtoisena seurakunnassa. Maksuttomalle kurssille ovat tervetulleita sekä uudet että jo toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset. Ilm. 16.9. menn. ysk.diakonia@evl.fi tai 09 2340 2538. Tiedustelut Mari Munne-Kärkelä, 050 465 7793. Kurssin järjestävät yhteinen seurakuntatyö, Töölön, Paavalin, Lauttasaaren ja Kallion seurakunnat sekä Helsingin tuomiokirkkoseurakunta.

Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen. Kirkkoherranvirastolla ke klo ­14–17.30.

Vartiokylä  Virasto: Turunlinnantie 3, ­avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@ evl.­fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451.

Matteuksenkirkko  Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420 Pe 16.9. klo 12–13.30 Perjantaipöytä. Su 18.9. klo 10 Messu. Kontio, Pakarinen, Kakkonen, Juha Raitio ja Soile Niemi. Messussa siunataan rovastikunnallisen raha-asian neuvontaringin vapaaehtoiset.Klo 14 Englanninkielinen messu. Klo 18 Tauno Hämäläinen

100 vuotta -juhlakonsertti. Ma 19.9. klo 11–13 Neulekerho. Klo 18 Miesten raamattupiiri. Ti 20.9. klo 14 Raamattupiiri. Ke 21.9. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo 14 Eläkeläisten iltapäivä. ­Rentouttava hetki värityksen ja musiikin parissa. Kahvitarjoilu aulassa klo 13.45.

Puotilan kappeli  Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, puotilan.kappeli@evl.fi To 15.9. klo 14 Ikäihmisten syyskirkko. Alava, Moilanen, Laaksonen ja Vanhamäki. Klo 18 Kappelimessu. Kontio ja Kakkonen. Ti 20.9. klo 13–16 Puotilan olohuone. Klo 14 Anna-Liisa Pitkänen: Runoja elämän arjesta. To 22.9. klo 18 Kappelimessu. Pakarinen ja Kakkonen.

Tulossa Kaikille avoin maksuton kuntonyrkkeily jatkuu Vartiokylän kirkon liikuntasalissa torstaisin klo 18–19, 29.9. alkaen! Etsimme Vartiokylän ja Kontulan alueella omakotitalossa asuvia ikäihmisiä, jotka kaipaavat apua piha-­ alueen syyshuoltoon. Pihatöitä tekevät Stadin ammattiopiston kiinteistönhoitajaopiskelijat opettajansa kanssa. Tiedustelut Outi Hämeenkorva p. 09 2340 6414 / outi.hameenkorva@evl.fi Alakouluikäisten kerhoissa on vielä tilaa. Lisätietoja seurakunnan nettisivuilta.

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Vuosaari  Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, ­vuosaari.­srk@­evl.fi. Diakonian ajanvaraus: ti, to klo 9–10 p. 09 2340 6518 tai henkilökohtaisesti vain ti klo 9–10 Albatross, Kahvikuja 3, 2. krs

Vuosaaren kirkko  Satamasaarentie 7 La 17.9. klo 11 Konfirmaatiomessu Lohiranta. Tommi Vanhanen, Antti Pesonen, Jonna Peitso ja Hanna Virtanen. Klo 14 Konfirmaatiomessu Kivisaari X. Tommi Vanhanen, Antti Pesonen, Taija Elste ja Hanna Virtanen. Su 18.9. klo 11 Messu ja konfirmaatio. Liturgia ja saarna Samuel Paananen, Antti Pesonen, Tiina Ahonen, Heidi Ruuska ja Taija Elste avustavat ja kanttorina Hanna Virtanen. Ma 19.9. klo 12 Iltapäiväpiiri. Ti 20.9. klo 18 Miestenpiiri. To 22.9. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Katukappeli  Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. Ti 20.9. klo 13 Rukouspiiri. To 22.9. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki.

Merirasti-kappeli

Auta maattomia, torju köyhyyttä ja nälkää.

 Jaluspolku 3, p. 2340 6552, 050 541 2119 Pe 16.9. klo 9.30 Liikunnallinen ­perhekerho. Ma 19.9. klo 13 Iltaruskopiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Ti 20.9. klo 14 Askeleita Suomeen. Ke 21.9. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. To 22.9. klo 18 Torstain toivotut. Teetä, toivevirsiä ja hengellisiä lauluja tasauspäivän merkeissä. Tiina Ahonen.

Albatross

Lahjoita tekstiviestillä Tasaus10 (10€) numeroon 16155 tai verkossa www.tasaus.fi

 Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Pe 16.9. klo 13 Café Outolintu. Kesän kuulumisia, syksyn suunnittelua. Avoin kahvila, jossa tarjolla kahvit, vapaaehtoinen kahvimaksu, pientä ohjelmaa ja loppuhartaus. Kutsumme joukkoomme erityisesti mielenterveyskuntoutujia ja muita yhteyden etsijöitä. Huomioi kellonaika. Ti 20.9. klo 9.30 Musiikillinen perhekerho.

Myrskylintu  Solvikinkatu 11 Ke 21.9. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät.

Muuta Kävelyseuraa Vuosaaressa ke 21.9. klo 15 alkaen. Lähtö Mosaiikkitorilta, Columbuksen sisäänkäynnin vierestä. Mukana Merja-vapaaehtoinen. Lisätiedot: Heidi Viita-Virtanen, 09 2340 6544.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo  Kolmas linja 22, toimisto p. 09 2340 2538

Erityisdiakonia Keräysluvat: Manner-Suomi POL-2014-10091, voimassa 2015–2016, myönnetty 23.10.2014, Poliisihallitus. Ahvenanmaa 2015/8614, voimassa 2016, myönnetty 25.8.2015, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2016–2018 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

 Hermannin diakoniatalo. Hämeentie 73, p. 09 2340 2572, kirkko-

helsingissa.fi/erityisdiakonia, facebook.com/hermannindiakoniatalo, www.hermannindiakoniatalo.com Viikkotoiminta 19.9.–21.12 Su klo 10 Pullakirkko. Ma, ti ja to klo 9–12 Päivätupa. Ti klo 16 Raamattupiiri. Ke klo 18 Katulähetysilta. Ke ja pe klo 12–13 Diakoniaruokailu.

Kampin kappeli  Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Pe 16.9. kappeli aukeaa vasta klo 10 henkilökunnan poistumisharjoituksen vuoksi. Klo 18 Iltahartaus. Tuija ja ­Juha Pispa, laulu. Su 18.9. klo 15 T ­ uutulaulukonsertti. Supriya Nagaraja, laulu, Duncan Chapman, akustinen äänimaailma, Alejandro Olarte, kitara, Natalia Castrillon, harppu, Carly Lake, käyrätorvi, Satu Sopanen, kantele. Vapaa pääsy.

Kuurojentyö  Diakoni Päivi Korhonen, p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Ti 20.9. klo 15 Raamattupiiri Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 3. Vieraana kuurojenpappi Janne Rissanen.

Näkövammaistyö  p. 09 2340 2549 Perjantaisin 16.9.–9.12. klo 17 Näkövammaisten ja oppaiden lähetys­ askartelupiiri Seurakuntien talolla. 14.10. ja 4.11. ei kokoontumista. Ma 19.9. klo 16.30 Hengellisen musiikin levyraati Seurakuntien talolla. Ke 21.9. klo 13 Kimppakävely Pyhän Laurin kirkolla, Vantaalla. Kokoontuminen Pakarintuvan pihalla, Kuriiritie 1.

Oppilaitostyö La 1.10. klo 9.30–15.30 ja su 2.10. klo 9.30–14.45 Virtaa Välillämme -parisuhdekurssi opiskelijapariskunnille (ainakin toisen oltava opiskelija) Seurakuntien talolla. Pohditaan parisuhdeasioita eri teemojen kautta keskusteluin ja toiminnallisin harjoituksin. Kurssi ei sovellu akuutissa kriisissä oleville pareille, vaan se on parisuhdetta ennalta hoitava. 20 e/pari, sis. ruoat. Ohjaajina oppilaitospastorit Sanna Uusitalo ja Tiina Kaaresvirta. Ilm. ja tiedustelut viim. 23.9. tiina.kaaresvirta@evl.fi.

Vammaistyö Su 18.9. klo 10 Saavu-messu Mikaelin kirkossa, Emännänpolku 1. Näkö-, kuulo-, liikunta- ja kehitysvammaisten tarpeet huomioit, mm. laulut pistemateriaalina, viittomakielinen tulkkaus.

Yhteiskunnallinen työ To 22.9. klo 17–19 Mentoroinnista tukea yrittäjälle, NewCo YritysHelsinki, Ensi linja 1. Esko Valkeala, Pääkaupunkiseudun Yrityskummit: mitä mentorointi on? Verkostoitumista ja keskustelua myynnin edistämisestä ja yrityksen talouden hallinnasta. Yritysneuvoja Susanne Leppänen ja projektipäällikkö Marja Kotakorpi, Pienyrittäjän tuki -hanke. Maksuton. Ilm. 20.9. menn. marja.kotakorpi@evl.fi / p. 050 594 2374.

International Ev. Church Worship Services (in English) every Sunday 10:00, Tammisalo Church, Väylänrinne 1 & 13:00, Mission Church, Tähtitorninkatu 18. Coffee and fellowship after the service. Join us to worship God with people from many nations! Sunday School (10:00 service) for ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. More information on Community Groups, Alpha courses, language courses, deaconal support and other events on www.church.fi.


19

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

10 vinkkiä

Selviytymisopas teini-ikäisen vanhemmalle Hanki itsellesi huumorintajua, vertaistukea ja elämä.

1

Omaksu uusi roolisi vanhempana. Lapsesi on tullut teini-ikään, hyväksy se. Teinin sisäiset myllerrykset heijastuvat koko perheeseen. Lapsesi tarvitsee sinua yhä, mutta eri lailla kuin nuorempana. Näe asia myönteisessä valossa: lapsesi teini-ikä tarjoaa vanhemmalle jälleen yhden mahdollisuuden kasvaa ihmisenä. Mikäs sen hauskempaa, vai mitä?

2

Pidä puheyhteys. Huolehdi siitä, että lapsen kanssa säilyy luonteva puheyhteys. Joskus vaatii hyvää pelisilmää nähdä, milloin kannattaa avata syvempää keskustelua. Puheyhteys ei synny äkkiseltään, vaan sitä pitää vaalia pitkin matkaa. On helpompi hoitaa hankalatkin keskustelut, kun yhteys lapseen toimii. Opettele myös pyytämään anteeksi – ylilyöntejä voi sattua aikuisellekin.

3 4 5 6 7 8

Vietä aikaa nuoren kanssa. Järjestä säännöllisesti yhteistä aikaa, jolloin olette kahden kesken. Näistä hetkistä kumpuaa molemminpuolinen ymmärrys. Nuori kaipaa yhä huomiotasi.

jakaminen ja huolien purkaminen samassa elämätilanteessa olevien kanssa auttaa usein kummasti. Jos ongelmat nuoren kanssa kasvavat tai huolestut lapsesi hyvinvoinnista, käänny rohkeasti asiantuntijan puoleen.

9

Hanki elämä! Joskus teini-ikäisen kanssa arki tuntuu olevan pelkkää kinaa. Ja pinna kiristyy. Muista pitää huoli omasta jaksamisestasi, äläkä unohda elää omaa elämääsi. Pidä ystävyyssuhteistasi huolta ja hanki hauskoja harrastuksia. Lapselle tekee hyvää nähdä, että vanhemmilla on omakin elämä menoineen ja kavereineen.

Ole jämpti, mutta älä nipota. Sovituista säännöistä pidetään kiinni, mokailuihin puututaan ja solmut selvitellään, mutta ihan kaikesta ei kannata urputtaa.

DORLING KINDERSLEY / THINKSTOCK

Anna tilaa, mutta älä jätä. Anna nuorelle tilaa itsenäistyä, mutta älä jätä häntä yksin. Nuori hakee kokemuksia ja laajentaa maailmaansa, tue häntä tässä. Älä kuitenkaan sysää häntä omilleen. Aikuistuva nuori kaipaa tukeasi ja turvallisuuden tunnetta.

10

Hanki huumorintaju. Jos lapsesi lähestyy teini-ikää, etkä ole vielä kehittänyt itsellesi huumorintajua, nyt on korkea aika. Kyky nauraa itselleen keventää monta kärjistyvää tilannetta. Elämä teräväsanaisen teinin kanssa on ylipäätään helpompaa, kun osaa nähdä asioiden koomisen puolen. Älä ota kaikkea henkilökohtaisesti. Kestä se, että olet nuoren mielestä vähintäänkin nolo ja usein myös ihan urpo.

Ole kiinnostunut. Mistä nuoresi tykkää, ketkä ovat hänen kavereitaan? Mikä on teinillesi tärkeää? Ole kiinnostunut, kysele! Arvosta nuoren mielipiteitä, keskustele, kerro mitä itse ajattelet.

P.S.

Kerro, että rakastat. Sano ääneen, että lapsesi on tärkeä ja rakas. Huomioi hyvät asiat!

Kohti kammiota. Aikuistuva nuori tarvitsee tilaa, mutta hänen ei silti pidä antaa linnoittautua ylhäiseen yksinäiseensä. Keskusteluyhteyden ylläpitäminen teiniin vaatii vanhemmalta hyvää pelisilmää ja kestävää ulkokuorta, koska teinin silmissä vanhempi on usein urpo. Ympärille kannattaa kerätä muita teinien vanhempia vertaistueksi.

Luota vanhemmuuteesi. Jokainen lapsi on erilainen. Ei ole olemassa yhtä sääntöä, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin ja kaikkiin perheisiin.

Hanki vertaistukea. Kukapa ymmärtäisi teiniikäisen vanhempaa paremmin kuin toinen teini-ikäisen vanhempi? Omien kokemusten

Sari Saaristo Vinkkejä varten haastateltiin Väestöliiton asiantuntijaa Anja Saloheimoa sekä NNKY/ Kamalat äidit -vertaisohjaajaa.

Näin toimii vanhempien parisuhde Rantala kertoo esimerkin, jossa Nina kanniskelee kotona huutavaa vauvaa sillä aikaa, kun Erik on sählytreeneissä. Ninan tunnesäiliö alkaa täyttyä ärtymyksellä. Se on sekoitus vauvan tunteita ja Ninan vauvaa kohtaan tuntemia tunteita, jotka hän kieltää itseltään. Nina päätyy tunteensiirtoon ja lähettää puolisolleen piikikkään tekstiviestin: ”Täällä itketään. Entäs siellä?” Erikiä viesti ärsyttää, eihän hän voi vauvan itkulle treeneissään mitään, ja omasta menosta on sovittu yhdessä. Jos Erik on parintajuinen mies, jonka tunnesäiliössä on tilaa, hän vastaa silti Ninalle empaattisesti: ”Onpa ikävää kulta.

Voinko jotenkin auttaa? Halaus teille molemmille!” Puolison myötätuntoiset sanat auttavat Ninaa mahduttamaan tunnesäiliöönsä lisää itkevän vauvan tunteita. Vauvakin on silloin paremmassa turvassa. Vanhempien suhteeseen vaikuttaa esimerkiksi se, ovatko molemmat eriytyneet kunnolla omiksi yksilöikseen. Toisiinsa sulautunut pari mitätöi usein toistensa tunteita, ettei saisi niistä tartuntaa. Rantalan mukaan monen suomalaisen eriytymiskehitys on jäänyt kesken, koska meillä vaaditaan itsenäistä pärjäämistä pienestä pitäen. Aito vanhemmista eriyty-

GUMMERUS

TIETOKIRJA ”Monissa perheissä vanhemmat kyllä pussailevat lapset mennessään ja tullessaan, mutta puolisoiden välinen eroaminen ja liittyminen on hahmottomampaa.” Lapsen murrosikä ja muut kehityskriisit vaikuttavat väistämättä parisuhteeseen – ja parisuhteen vaikeudet lapsiin. Yleensä puhutaan erikseen ongelmista lasten ja puolison kanssa, mutta rehellisempää olisi tarkastella koko perhettä kerralla. Tähän haasteeseen tarttuu lastenpsykiatrian erikoislääkäri, pari- ja perhepsykoterapeutti Janna Rantala kirjassaan Parintaju – Parisuhde lapsiperheessä (Gummerus 2016).

minen tapahtuu kuitenkin lapsen omassa tahdissa. Itsenäistyvä uhma- ja murrosikäinen tyrkkää herkästi liikkeelle vanhemmankin kesken jääneen eriytymiskehityksen. ”Uhmaava taapero kysyy käytöksellään samat kysymykset, joiden kanssa eriytymätön aikuinen suhteessaan kipuilee. Saanko olla tahtoosi taipumaton ja silti sinulle rakas?” Kirja sopii parhaiten mielensä tonkimisessa edistyneille lukijoille, joita ei pysäytä puhe kohtaamisenkuutioista, reflektiokyvystä ja riitelyn koreografioista. Paneutunut lukeminen palkitaan. Pihla Tiihonen


20

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

neniälittereK Kansalaisaloite

R

yhmä asuntopolitiikkaa ja kaavoitusta seuraavia kaupunkilaisia aikoo tehdä kansalaisaloitteen Malmin lentokentän lentotoiminnan lopettamiseksi ja alueen saamiseksi asuntokäyttöön. Tosin tällaisia päätöksiä on jo valtion ja kaupungin elimissä tehty tukku, mutta ihmisille koteja haluavat aktivistit tahtovat ajoissa valmistautua siihen, että Malmin lentokentän säilyttämistä kannattava kansalaisaloite etenisi. Tyrkyllä olisi näin valmis vastakkainen aloite. Kansalaisaloitteista on tulossa eräänlaista demokratian pingistä, vahvennettuja mielipidekirjoituksia puoleen ja toiseen, kun niillä halutaan ryhtyä kumoamaan vasta tehtyjä päätöksiä. Aloitteilla ja vasta-aloitteilla on toki viihdearvoa, kun tunteita herättävät keskustelut saadaan pysymään hengissä vuodesta toiseen. Voisiko joku tehdä aloitteen pappisviran sulkemiseksi naisilta? Keskustelu aiheesta on päässyt pahasti laimenemaan.

Hammashoitoa HAMMASTEKNIKKO

24 h

Hammaslääkärikeskus

iksi p. 09-726 2266 Mak saisit

HÄMEENTIE 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, p. 09-146 1460 www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkäri Michael Münte

ERIKOISHINTAMME:

Kelakorvaus sisältyy hintoihin

Tarkastus ja hoitosuunnitelma

25 e

Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus ................ 59 e Hampaan värinen paikkaus ............... 59 e Kivuton hampaan poisto ................... 59 e Hammasvalkaisu yksilöllisellä menetelmällä alk...

Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

T A K U U T Y Ö

Normaalihintainen proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ................. 350 e YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI .................. 690 e YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......

99 e

Korjaukset ja pohjaukset odottaessa. Proteesien ilmainen tarkistus.

Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50 e. Muut palvelut: kirurgiset, implantit, viisaudenhampaanpoistot, hammaskorut, hampaiden valkaisu.

Proteesit • Kruunut • Sillat

Suomalaiselta hammasklinikalta TALLINNASSA Huomattavasti - jopa puolet edullisemmin. Valmista jopa kahdella käynnillä.

KATSO www.albin.fi

m liikaa?

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Hammaslääkäri Satu Aalto

Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

YKSILÖLLISTÄ HAMMASPROTEESITYÖTÄ Erikoishammasteknikko Hannele Lindholm Käenkuja 4. P. 09 710 533

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

• Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

• KOTIKÄYNNIT • Ajanvaraus

puh. 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla

73. vuosikerta

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2273 Lehti ilmestyy torstaisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

hammasimplantit alkaen 1595e

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

Eläkeläiset HUOM! Jalkahoito 50 €. Kauneushoitola Profile. Pohjoinen Rautatiekatu 17. Puh. 09 701 5397.

Kauneudenhoitoa

HAMMASASEMA

Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm. 50 €) nyt 37 €. Norm.vel.perm. l+ k (55 €) nyt 46 € Tied. 09 639 818.

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Henkilökohtaista Kun haluat vastata henkilökohtaista ilmoitukseen, lähetä kirje osoitteella Kirkko&kaupunki, ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki ja kuoreen nimimerkki kenelle vastaat.

Ajanvaraus (09) 622 27 27

61 v. eläkel. nainen odottaa yht.ottoa 61-65 v. mieheltä parisuhteen toivossa. Nimim. ”Omat kodit”.

Paikkoja avoinna

Seurat

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %. Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3x30 min hieronta 70 €. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs., p. 040 569 3515

www.stickdent.com

HERÄNNÄISSEURAT Su 18.9. klo 10 kirkkopyhä Herttoniemen kko, saarna Veli-Matti Hynninen. Hiihtomäent. 23; kahvit ja seurat. Klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3, Vantaa. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 12 kirkkopyhä Vantaan P. Laurin kko, Kirkkot. 45. Seurat pappilassa. Klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo. Klo 18 Kirkonkulman nuorisotila, Kirkkok. 6, Järvenpää. Klo 18 Nurmijärven kko, Kirstaant. 5. Klo 18 Ankkurissa, Keskusk. 11, Mäntsälä. Ti 20.9. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo, Kamppi); Elenius.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa on avoinna

Suntion virka Hakuaika päättyy pe 7.10.2016 klo 12. Lisätietoja tehtävästä ja hakulomake: www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Lakiasioita

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistönvälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.

Leikkaa talteen

www.helsinginseurakunnat.fi

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta pe 16.9. klo 13-17.

Terveydenhoitoa

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 18.9. klo 13.30 Sana Jumalan Alussa oli sana (Joh. 1:1-18) Tinja Halunen Lähetystyö Etiopiassa – Taina Taskila


21

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Palveluja tarjotaan

Rakennusala

Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä.

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Hannele nurmikari

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna

Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner Puh. 050 5151 028 | hannele.nurmikari@kahdeksas.fi

Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Kahdeksas päivä Oy Porkkalankatu 24, 00180 Hki www.kahdeksas.fi

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Ahdistaako liika tavara? Koulutetut ammattijärjestäjämme auttavat ystävällisesti ja luottamuksellisesti! 050 493 1772 www.tavararemontti.fi

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

Kaihdintohtori Oy J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

Kristitty TERAPEUTTI Luotettava apu elämäsi ongelmissa. 0600 - 15958 (1,63 eur/min.) Key Point / Jatta Apin Kotiapu muutot, kalusteiden kokoamiset, remontit, pihatyöt, ICT-työt, tietokoneet, tv:t yms. 0400 580 950, api@apinkotiapu.fi

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu.

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois. KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Hautauspalveluja

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

Kristillinen yhteisö ostaa yksiön käteisellä. EI kuluja myyjälle. Asuntoleijonat Oy Lkv Yhteydenotot puh. 0400-459 733/ Vainio PERIKUNNAT, VÄLITTÄJÄT, LAKIMIEHET! 1-2 h+k/kk raitiotielinjan varrelta. Miel. remontoitava. P. 0400 421 000.

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Ostetaan Ostamme kultaesineitä:

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Asianajajia

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

ASIANAJOTOIMISTO EVT

asianajaja Elvi Varis Melkonkatu 28 D, 2 krs. 00200 Helsinki Puh. (09) 454 4099 elvi.varis@evt.fi testamentit, edunvalvontamääräykset, perukirjat, perinnönjaot, oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa.

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

050 926 6203

Ostetaan huoneistoja

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme. HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

Myydään hautakiviä

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

BREMERIN KIVI Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 Espoon Kivituote, Espoonaukio 7, p. 09 465 650 www.kivituote.com

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

koruja, kolikoita, harkkoja ja hammaskultaa. Tilaa maksuton myyntipaketti www.nettikulta.fi tai puh. 044 9877 049 (ma-pe 10-17) NettiKulta Ostamme kuolinpesät, muuttojäämistöt ja pienemmätkin erät tarpeettomiksi jääneitä kodin irtaimistoja. Nouto ja käteismaksu. Tähtiantiikki & Design, 0400-704763 www.tahtiantiikkidesign.fi Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne käteisellä. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651. Ostetaan kuolinpesät. Varastojen, vinttien, autotallien yms. tyhjennykset nopeasti. 044-5588 078

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI

www.teknokate.fi Asiantuntevaa remontointia ja rakentamista • huoneisto- ja • kylpyhuoneremontit • saunaremontit • parkettiasennukset Luotettavasti ja edullisesti! Pyydä ilmainen arviointi! Tekno-Kate Oy teknokatekalev@gmail.com

040 565 6754/Kalev Kink MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Maalausliike Arja Ulmanen p. 041 5066 577 Tehdään ammattitaidolla: - rakennusten pohjat, korjaukset, uudiskohteet. Huomioidaan myös pienetkin remontit! P. 046 565 3942 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit ja -aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674739

Kaikki remonttityöt, tasoite- ja maalaustyöt ammattitaidolla. P. 050 321 7735.

Siivouspalveluja

SIIVOUSPALVELUT

Kodin siivous, ikkunanpesut, muuttosiivous, remonttisiivous, siivouspalvelut yrityksille

Kodinapu helmi

puh. 040 720 94 20 siivous.helmi@luukku.com KOTISIIVOUS, IKKUNANPESU suomalaiset ammattilaiset ELÄKELÄISALENNUS 10 % kot.väh. 45 % p. 046 950 6793 kotipalvelucarolina.blogspot.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 %

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivousta, ikkunanpesua ym. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244 www.merjankotipalvelut.fi

Luotettavasti ja ahkerasti Siivoukset, ikkunoiden ja saunojen pesut. Seniorisiivous - 24 % puh. 045 638 5774

Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090.

Ikkunanpesua REILU, RAITIS, AMMATTIMIES. Erkki Kraft p. 050 338 4754

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Vuokrata halutaan Vuokrata halutaan ilmoitusten vastaanotto ja hinnat: • ilmoitus maksetaan tilille Nordea FI6015733000000710 Oko FI7050000110029559 • ilmoitustekstin ja kuitin voi lähettää sähköpostilla ilmoitusmyynti@kotimaa.fi tai postittaa osoitteeseen Kirkko & kaupunki ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12 mennessä • kirjoita viitteeksi Kirkko & kaupunki ilmoitus Ilmoitushinnat (sis. alv 24 %): 3 riviä (minimi) hinta 32,24 e 4-5 riviä hinta 48,36 e 6-7 riviä hinta 64,48 e Yhdelle riville keskim. 33 merkkiä.

KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805

Lisätietoja p. 020 754 2273 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot ym. kodinirtainta mm. lasia, posliinia, lp-levyjä ym. Käteisellä noutaen. P. 040 751 4464.

Työssäkäyvä ja raitis, aikuinen nainen. Tarvitsen asunnon pikaisesti Hgistä, kohtuullinen vuokra. P. 040 573 5580

4

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl. Halutaan vuokrata siisti 2/3h, Hki. Työssäkäyvä nuori pariskunta. Pitkäaik. koti, hyvät yhteydet. Max.1000 €/kk. Muutto 1.11. Tuomas/040 703 5379 1–2h Hgistä (mm. Haagan alue) 1.11. lähtien. Allergian vuoksi miel. 2000-luvun rakennus. Siisti, vastuullinen vuokralainen. Leena 040 762 8677. 23-v. yhteisöpedagogi-opiskelija etsii edullista vuokrayksiötä tms. Helsingistä. Samu p. 050 552 1615


22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.valomerkki.fi

Viikon vinkki

Kristin­uskolle erityistä on nähdä ihminen aina suhteessa johonkuhun ja johonkin.” Pekka Y. Hiltunen

Tuutulauluja maailmalta Kampin kappelissa Sunnuntaina 18.9. kello 15 kuullaan Kampin kappelissa tuutulauluja eri puolilta maailmaa intialaisen Supriya Nagarajanin johdolla. Rentouttavat unimaailman äänet luovat erityisen tunnelman kappelisaliin. Tuutulaulut puhuttelevat kuulijaansa universaalilla kielellä, joka ylittää kulttuurirajat. Laulu Supriya Nagarajan, akustinen äänimaailma Duncan Chapman, kitara Alejandro Olarte, harppu Natalia Castrillon, käyrätorvi Carly Lake, ­kantele Satu Sopanen. Konserttiin on vapaa pääsy, mutta tila kappelissa on rajallinen.

Radio&TV YLE Radio 1 87,9 MHz Su 18.9. klo 10 Jumalanpalvelus Ylöjärven kirkosta. Virret: 194, 729, 415, 272:1,4,5, 231, 332:1,4 Klo 11 Ortodoksinen liturgia Valamon luostarista. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: Pe 16.9. Perhetyön diakoni Terhi Lahdensalo. Aluepäällikkö Arja Savuoja. La 17.9. Toimittaja Heidi Sandholm (Adventtikirkko). Kappalainen Sari Kuirinlahti. Ma 19.9. Pastori Jussi Laine. Raamatunlukua. Ti 20.9. Professori Risto Saarinen. Pastori Mikko Sidoroff (Ortodoksinen kirkko). Ke 21.9. Rovasti Pirjo-Liisa Kolehmainen. Kirjailija Pia Perkiö. To 22.9. Pastori Hilkka Olkinuora. Tarinankertoja Kiisi Isotalo.

Radio Dei 89 (101,9) MHz Su 18.9. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 17.9. klo 15.10 Pisara. Kunnioitus ja kuunteleminen. Suomen Lähetysseuran Kirsti Kirjavainen asui ja työskenteli 30 vuotta Nepalissa. (Matt. 22:36-39) Uusinta ma 19.9. klo 11.05.

Eväitä itsensä etsijäll Mitä samaa ja mitä eroa on eri uskontojen mietiskelyperinteissä? Sitä pohditaan viiden kerran keskustelusarjassa kahvila Blossomissa. Teksti Laura Pörsti Kuva Sirpa Päivinen

P

ekka Y. Hiltuseen meditointi iski 1980-luvulla. Hän oli tuolloin lähetystyöntekijänä Thaimaassa ja kahlasi kansanbuddhalaisuuden keskellä läpi eri kristillisten suuntausten ­tekstejä. – Viehätyin eniten 2000 vuotta vanhasta kristillisen mystiikan perinteestä, hän sanoo. Siitä saakka hän on meditoinut, aluksi ja vieläkin Katekismuksen avulla: käskyjä, uskontunnustusta ja Isä meidän -rukousta. Useimmiten ryhmässä tai retriitissä, koska hän sanoo olevansa laiska. – Meditointi ei pelasta minua, mutta se voi pelastaa minut tälle elämälle. Se auttaa tunnistamaan impulsseja ja olemaan vähemmän

hajanainen ihminen, Hiltunen arvioi. Tiistaina 20. syyskuuta kahvila Blossomissa alkavassa keskustelu- ja mietiskelysarjassa Hiltunen keskustelee neljän eri asiantuntijan kanssa kehollisesta hengellisyydestä, eri uskontojen samanlaisuudesta, hengellisyydestä, joogasta ja meditaatiosta. Ensimmäisellä kerralla keskustelukumppanina on pappi ja mindfulness-ohjaaja Miia Moisio, ja hänen jälkeensä seuraavat piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen, terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten sekä pappi ja joogaohjaaja Heli Harjunpää. Yhteistä keskustelua johdattelee opetusneuvos Kalevi Virtanen. – Olen miettinyt, miten asemoin itseni keskusteluissa. Ehkä olen konservatiivinen radikaali fundamentalisti, uransa uskontodialogian parissa kirkon tehtävissä tehnyt Hiltunen sanoo. Sitten hän hymyilee velmusti.

– Minua kiehtoo sellainen keskustelutilanne, jossa kaikkia kuunnellaan, mutta jossa ei pyritä yhteiseen konsensukseen. Konservatiivit ja liberaalit, ihan kaikki, sanoo Pekka Y. Hiltunen Tuomasyhteisön järjestämän keskustelusarjan kohderyhmästä. – Erityisesti kutsun sitä 60:ta prosenttia suomalaisista, jotka ajattelevat, että kaikki uskonnot ovat lopulta samaa, hän sanoo. Hän arvelee, että siihen asiaan on alustajilla tarjota uusia näkemyksiä – ja mikä parasta, ne saattavat olla toistensa kanssa ristiriitaisia. Hiltusen oma näkemys on, että kristinuskolle erityistä on nähdä ihminen aina suhteessa johonkuhun ja johonkin. – Buddhalaisuudessa ihminen vapautuu jälleensyntymisen kierrosta ja omista karmaisista toiminnoistaan. Kristinuskossa keskeinen ajatus on Isä meidän, jossa on jo isän ja meidän suhde

läsnä. Suhde synnyttää ihmisen, syntyyhän lapsikin suhteesta. Mitä muita eväitä kotoinen kristillisyys sitten tarjoaa niille, jotka etsivät itseään? Eivätkö mindfulness tai jooga riitä? Tällaisia kysymyksiä marraskuulle asti jatkuvassa keskustelusarjassa pohditaan. Pekka Y. Hiltusen mielestä mietiskelytekniikoiden uskonnollisia taustoja on hyvä ymmärtää. Hänelle pyhät kristilliset tekstit toimivat itsen tutkiskelun apuvälineinä. – Meditaatiossa voi käyttää vaikka Isä meidän -rukousta tai uskontunnustusta, joka on kuin koko Raamattu espressokupin kokoisessa paketissa, hän vinkkaa. Edellisenä päivänä Hiltunen on tapansa mukaan osallistunut Kampin kappelissa kerran kuussa järjestettävään uskontojen ja katsomusten yhteismeditaatioon. Siellä istutaan tunti hiljaa. Vaikka hän on meditoinut jo kolmisenkymmentä vuotta, ajatukset harhailevat edelleen. – Hiljaisuudessa huomasin ajattelevani tulevia työtehtäviä. Tuli muutama egofantasia siitä, miten hyvin pärjään niissä. Sitten


Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Karkotettavat kirkossa Mitä tapahtuu, kun karkotuspäätöksen saanut tulee pyytämään apua kirkosta? Keskustelutilaisuus keskiviikkona 21.9. kello 17–19 HAM-kulmassa, Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8. Suomen Ekumeenisen Neuvoston järjestämässä tilaisuudessa keskustelijoina ovat lastenohjaaja Minna Kin Helsingin Mikaelin seurakunnasta, ylidiakoni Juha Lampinen Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta, kirkkoherra Jouni Lehikoinen Turun Mikaelinseurakunnasta, diakoni Vida Kessey Suomen kansainvälisestä seurakunnasta (IEC) ja pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia. Tilaisuudessa esiintyy Maria Gasolina -yhtye. HAM-kulmassa on esillä Kaisa Viitasen ja Katja Tähjän Karkotetut-näyttely. Lisätietoja www.vastuuviikko.fi.

Alfa – kysymyksiä elämästä

Kokonainen ihminen. Pekka Y. Hiltusen mielestä mindfulnessin ja joogan suosiota selittää se, että kotoinen luterilaisuutemme on ollut pitkään niin aivopainotteista. Eläkkeellä oleva Hiltunen työskenteli aiemmin Kirkkohallituksen uskontokasvatussihteerinä.

le tuli muistikuva jostakin häpeällisestä. Isä meidän -rukouksen avulla siirsin nämä ajatukset lempeästi syrjään ja palautin mieleni rauhalliseen tilaan, hän sanoo. Kristillisyys tuo meditaatioon sen, että tarkoituksena ei ole tavoitella täydellisyyttä, valaistumista tai edes kehittymistä. – Tavoitteena on tulla sinuiksi itsensä kanssa, Lutherin sanoin lisätä synnin ja armon tuntoa, Pekka Y. Hiltunen sanoo. Häneen itseensä vetoaa se, että Jeesus oli tavallinen ihminen: söi tavallista ruokaa, puhui jotakin kieltä, noudatti joitakin tapoja. Hän oli rajallinen ihminen ja samaan aikaan Jumala, ei omilla taidoillaan valaistuksensa hankkinut guru. – Kristinuskossa on lupa pysyä kielen, kulttuurin ja oman pienuuden maailmassa ja olla kuitenkin matkalla jonnekin, Hiltunen summaa. Hahmotuksia ja heijastuksia -keskustelu- ja mietiskelysarja Agricolan kirkolla kahvila Blossomissa, Tehtaankatu 23, joka toinen tiistai 20.9.–15.11. kello 18– 19.30. Ensimmäisellä kerralla aiheena on Kohti kehollista hengellisyyttä.

Alfa-kursseilla pohditaan elämää ja kristillistä uskoa rennossa ilmapiirissä. Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, on Alfa-ilta kymmenenä peräkkäisenä torstaina 15.9. alkaen kello 18. Kurssi on kaikille avoin ja maksuton. Tutustu Alfan sisältöön: kokeilealfaa.fi, #kokeilealfaa. Järjestäjät Tuomiokirkkoseurakunta ja Missionmen. Lisätiedot: Erkki Haarala, p. 0400 785045.

Opi soittamaan ukulelea Ukulele sopii aloittelijoillekin ja soittimen saa lainaksi kirkolta. Alakouluikäisille sopivat alkeiskurssit pidetään viitenä perättäisenä maanantaina alkaen 10.10. kello 16–17 Tönöllä, Kauppalankuja 7. Jatkokurssille, joka kokoontuu Tönöllä neljänä perättäisenä maanantaina alkaen 14.11., voivat osallistua alkeiskurssin suorittaneet. Nuorten ja aikuisten alkeiskurssin kolme opetuspäivää pidetään maanantaisin alkaen 24.10. kello 17.30–19 Huopalahden kirkon Haaga-salissa, Vespertie 12. Ilmoittaudu kurssin alkua edeltävään perjantaihin mennessä ja lisätietoa: Hanna Autio p. 050 380 2474, hanna.autio@evl.fi tai Ulla Leivo p. 050 380 3239, ulla.leivo@evl.fi.

23

Menovihjeet Hengellistä kasvua taiteen keinoin

Musiikkia kirkoissa

Tarinateatteri ja voimauttava valokuva oman hengellisen kasvun tukena -ryhmä kokoontuu viitenä torstaina 6.10. alkaen kello 17.30–19.30 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10. Ryhmään mahtuu kahdeksan henkilöä, jotka haastatellaan puhelimitse. Kiinnostus oman hengellisen kasvun vahvistamiseen ja tutkimiseen tarinateatterin tai valokuvan keinoin riittää. Ohjaajat ovat Tarinateatteri Pyhästä Solmusta. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Terhi Lahdensalo p. 09 2340 5382, terhi.lahdensalo@evl.fi.

Perjantai 16.9.

Erosta eteenpäin Oletko kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana eron, joka vaivaa mieltä? Kymmenen hengen itseohjautuva vertaisryhmä kokoontuu keskiviikkoisin 21.9.–23.11. Paavalinkirkolla, Sammatintie 5, nuorten tilassa kello 19–20.30. Ryhmässä käydään läpi Bruce Fisherin kirjaa Jälleenrakennus, kun suhteesi päättyy. Hanki kirja ennen ryhmän alkua. Kirjaa saa käytettynä edullisesti antikvaari.fi:stä, ja se löytyy myös monesta kirjastosta. Eroasiantuntija Marika Rosenborg tulee mukaan ensimmäiseen kertaan. Ilmoittautumiset sähköpostitse tuuli.aitolehti@evl.fi. Laita viestin otsikoksi Eroryhmä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 19.9.

Tutustu Honkanummen hautausmaahan Honkanummen hautausmaa sijaitsee Vantaan Itä-Hakkilassa noin 18 kilometriä Helsingin keskustasta pohjoiseen. Hautausmaa täyttää tänä syksynä 60 vuotta. Hautausmaan isossa kappelissa järjestetään lauantaina 24.9. kello 12–14 juhlakonsertti, jossa esiintyvät Katri Paukkunen, sopraano; Paula Patosalmi, altto; Maiju Kauppinen, viulu ja Katri Vanhamäki, urut. Ennen konserttia arkkitehti Maarit Kaipiainen kertoo Helsingin kauneimpiin sakraalirakennuksiin kuuluvista Honkanummen kappeleista ja muista professori Erik Bryggmanin taidonnäytteistä. Lopuksi halukkaat voivat osallistua kappelikierrokselle ja tutustua valokuvanäyttelyyn.

Menokasvo: Maarit ja Sami Hurmerinta

Herkkää ja paljastavaa Paloheinä soi -tapahtumaa vietetään Paloheinän, Pakilan ja Torpparinmäen alueella 22.–25. syyskuuta. Tapahtuman päätilaisuus on duo Maarit ja Sami Hurmerinnan konsertti Hyvän Paimenen kirkossa. Mitä kappaleita laulatte kirkossa? – Olemme valinneet konserttiin tekstejä, jotka sopivat kirkkoon. Mukana ovat muun muassa laulut Ei vaadi paljon vaan kaiken, Lainaa vain, Joidenkin kaa sekä Neito ja ylioppilas. Kirkossa aistii arvokkaan tunnelman. Sen kokevat sekä yleisö että esiintyjät. Olemme esiintyneet paljon kirkoissa eri puolella Suomea. Millaista on esiintyä oman puolison kanssa? – Duona esiintyminen on paljastavaa, mutta samalla herkkää. Kemia lavalla on tärkeää, ja meillä se toimii mutkattomasti. Nenänpään asennosta näkee, mitä toinen ajattelee. Yhdessä esiintyessämme emme välttämättä laske edes tempoja. Kaikki lähtee niin luonnostaan. Pälvi Ahoinpelto Konsertti Ainalämmin olkapää lauantaina 24.9. kello 19 Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Liput 17,50 e (sis. palvelumaksun) www.ticketmaster.fi. Liput myös ovelta tuntia ennen konsertin alkamista.

Perheiden tanssituokiot klo 9.30– 11 Käpylän kirkossa. Klo 9.30–10 3–5 vuotiaat, klo 10–10.30 1–2-vuotiaat ja klo 10.30–11 0–1-vuotiaat. Ohjaajina Mirva Keski-Vähälä ja Linnea Korhola. Perhekahvio. Maksuton, ei ilmoittautumista. Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Tuija ja Juha Pispa, laulu.

Lauantai 17.9. Lasken sydämeni sydämeesi, Herra klo 16 Kallion kirkossa. Hilkka-Liisa Vuoren 50-vuotisjuhlakonsertti. Anima mea, Salva nos ja Vox Silentii. JuhlaQ-konsertti klo 19 Paavalinkirkossa. Kamarikuoro Qoro Quando juhlii 15-vuotista taivaltaan. Johtaa Jori Männistö, vierailevana solistina sopraano Margit Tuokko. Ohjelma 5 e, ennakkoon osoitteesta https://holvi.com/shop/ qoroquando/.

Sunnuntai 18.9. Afrikkalaisia rytmejä klo 11 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, Lähetysmessussa. Mukana seurakunnan nimikkolähetti Marja Alastalo Botswanasta (Suomen Lähetysseura). Jakaranda-musiikkiryhmä johtajanaan Pekka Nyman tuo eteläisen Afrikan rytmejä laulaen, soittaen ja tanssien. Pakilan 2016 rippikoululaisten lahjan luovuttaminen Francistownin nuorille. Siioninvirsiseurat klo 11.30 Herttoniemen kirkolla messun ja kirkkokahvien jälkeen. Veisuuta ja lyhyitä puheita. Päivämusiikkia klo 14 Huopalahden kirkossa. Muistoja kesästä. Laura Kaarlonen, sopraano, Marja Kalevi, piano. Musiikillinen rukoushetki klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Tove ja Jukka Leppilampi. Lopuksi pientä purtavaa. Tuutulaulukonsertti klo 15 Kampin kappelissa. Tuutulaulut eri puolilta maailmaa puhuttelevat universaalilla kielellä. Supriya Nagaraja, laulu, Duncan Chapman, akustinen äänimaailma, Alejandro Olarte, kitara, Natalia Castrillon, harppu, Carly Lake, käyrätorvi, Satu Sopanen, kantele. Urkujen hurmaa! klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Diplomiurkuri Pauliina Hyry Leppävaaran seurakunnasta. Bach, Mendelssohn, Reger. Ohjelma 10 e. Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Kanneltajat, Toivon säteet -kuoro ja Puistolan kirkkokuoro, johtajina Kaisu Rauhamaa ja Ulla Pesonen, Timo Olli, urut. Illan sana, Pertti Simola. Kahvit. Tauno Hämäläinen 100 v. Mittavan uran kanttorina ja Vartiokylän koulun opettajana tehnyt Tauno Hämäläinen täyttää syyskuussa 100 Juhlakonsertti klo 18 Matvuotta. Juh teuksenkirkossa. Erik Hokkanen ja Lumisudet klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Liput 10 e ovelta.

Maanantai 19.9. Muskarikahvila klo 9.30–11.30 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1. Musiikkia, taiteilua ja liikunnallista puuhaa. Ei ilmoittautumista. Välipalamaksu 1 e/perhe. Hengellisen musiikin levyraati klo 16.30 Seurakuntien talolla, Kolmas linja 22 B. Tarkoitettu vain näkövammaisille. Järj. Helsingin seurakuntien näkövammaistyö.

Canzoni di Napoli – Napolin lauluja klo 19 Ackté-klubilla Kallion kirkolla, käynti eteläpäädystä. Napuletanate-yhtye: Flavia Di Nola, mezzosopraano, Joonas Eloranta, tenori, Laura Havu, piano, Lauri Manninen, kitara. Napolilaisia lauluja tarantelloineen. Laulut esitetään alkuperäiskielellä, laulujen tarinat ja historiat kerrotaan ennen esittämistä. Järj. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Kesto 1,5 h, väliaika.

Tiistai 20.9. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Dag-Ulrik Almqvist, urut. Laulusta voimaa ja virkistystä klo 18.30 Konalan seurakuntatalolla. Lauletaan hengellisiä lauluja ja virsiä. Sodan ja rauhan sonaatteja klo 19 Ackté-klubilla Kallion kirkolla, käynti eteläpäädystä. Jaani Helander, sello, Pauli Jämsä, piano. Barber, Martinù, Mjaskovski. Järj. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Kesto 1,5 h, väliaika.

Keskiviikko 21.9. Improvisaatiokonsertti klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, flyygeli. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Irina Vavilova. Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Laulattamassa Kirsi-Maria Mustonen. Hengellisten laulujen hetki klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Kahvitarjoilu klo 12. Toivevirsiä klo 13 Hakavuoren kirkossa. Laulattamassa Olli Mönttinen, Tuija Niskanen, laulu. Musiikkimatinea klo 13 Malmin kirkossa. Heikki Poutanen, laulu, Timo Olli, piano. Sanni Orasmaa: Metsä klo 19 Ackté-klubilla Kallion kirkolla, käynti eteläpäädystä. Jazzartisti Sanni Orasmaa. Järj. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 10 e. MeriTuuli-duo klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Pehmeää folkpoppia. Kahvila aukeaa klo 18. Flammende Rose – Hehkuva ruusu klo 19 Östersundomin kirkossa. Katri Paukkunen, sopraano, Maiju Kauppinen, viulu, Markku Nurminen, urut. Barokkimusiikkia. Händel, Telemann.

Torstai 22.9. Musiikkituokioita lapsille klo 9.30–11 Maunulan kirkossa. Klo 9.30 2–5-vuotiaat, klo 10 1–2-vuotiaat, klo 10.30 0–1-vuotiaat. Lauluja, leikkejä ja rytmisoittimia. Ohjaajina kanttori Maija Pesonen-Kareinen ja tanssinohjaaja-lastenohjaaja Mirva Keski-Vähälä. Perhekahvio. Maksuton, ei ilmoittautumista. Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkolla. Laulattamassa Anne Myllylä. Kahvitarjoilu. Torstain toivotut klo 18 Merirasti-kappelilla. Teetä, toivevirsiä ja hengellisiä lauluja Tasauspäivän merkeissä. Lauluilta klo 18 Munkkivuoren kirkolla. Risto Kultala ja Eeva Löflund laulattavat vanhoja koululauluja. Iltasoitto klo 20 Hakavuoren kirkossa. Hiljaisuuden musiikkia. Ilmo Saaristo, sello, Olli Mönttinen, urut ja piano. Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi.


24

Kirkko&kaupunki 15. syyskuuta 2016 Numero 34

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

virike- ja elämystulvaa arjessaan. Pysähtyminen ja läsnäolo ovat keinoja luoda tilaa sille, mitä todella tarvitsemme. Samalla opimme myös paremmin arvostamaan kaikkea sitä, mitä meillä jo on – tässä ja nyt. Less is indeed more

Homoliiton suhteen ei kannata vitkutella

Keskustelu sukupuolineutraalista avioliittolaista ja samaa sukupuolta olevien oikeuksista heräsi jälleen henkiin Aito avioliitto -kansalaisaloitteen tultua eduskunnan käsittelyyn ja piispojen viimeisimmän julkilausuman myötä. Julkilausuma ei ollut uudistusesitys, vaikka juuri sellaista kirkko olisi nyt tarvinnut. Ensi maaliskuussa sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan, ja yhteiskunnan ja kirkon käsitykset avioliitosta ovat erilaiset. Joka tapauksessa kirkon, tai tarkemmin kirkolliskokouksen, tulee päättää kirkon kanta samaa sukupuolta olevien siunaamiseen. Hiljaisuus ei ole vaihtoehto, koska se tulkitaan myös kannanotoksi. Jokainen asiaan perehtynyt ymmärtää, että kyseessä on viivytystaistelu, joka on hävitty jo. Siksi vitkuttelu on vaihtoehdoista huonoin. Toivon, että kirkko säilyttää vihkioikeutensa ja laajentaa avioliittokäsitystään käsittämään myös samaa sukupuolta olevat. Minun kirkkoni kunnioittaa jokaisen kansalaisen tasavertaista oikeutta avioliittoon ja tuo kaikki avioliittoon haluavat saman Jumalan kasvojen eteen siunattavaksi. Minun kirkkoni arvot perustuvat uskoon, toivoon ja rakkauteen, joista suurin on rakkaus. Minun kirkkoni voi ja uskaltaa uudistua ajassa. Nyt on vain uskallettava ottaa se askel. Niilo Toivonen teologian kandidaatti, Helsinki

Piispainkokouksen tulkinta homoliitoista, että pappi voi rukoilla parin ”kanssa ja puolesta” tullee aiheuttamaan tulkintaongelmia, eli mihin vedetään siunaamisen ja puolesta rukoilun välinen raja, ellei sitä etukäteen vedetä. Vielä olisi puolisen vuotta aikaa ennen h-hetkeä, harkitkaa edes. Tero Ojanen Helsinki

Ville Ranta

Jumala loi homoseksuaalisuuden

Vähemmän kohkaamista, enemmän rauhaa

Kerettiläinen (Kirkko ja kaupunki 1.9.) kirjoitti, että ”kun Roomassa heitettiin kristittyjä leijonille, taustalla tunnelmaa loivat teatteriurut”, ikään kuin se olisi ollut urkujen syy. Kerettiläinen jatkaa: ”Kristittyjen loputtomasta kyvystä antaa anteeksi kertoo, että soitin myöhemmin nostettiin kirkollisen musiikin kultaiseksi vasikaksi.” Minä vastaan, että Roomassa poltettiin kerettiläiset roviolla, mutta tänä päivänä he saavat kirjoittaa asiattomia provokaatioita kirkon omassa lehdessä.

Helmuth Gripentrog Helsingin Matteuksen seurakunnan jäsen

Pelastuksesta Artikkelin Mistä puhumme, kun puhumme pelastuksesta? (Kirkko ja kaupunki 8.9.) moniin tosiasioina esille tuotuihin seikkoihin on vaikea yhtyä. Asianomaiset keskustelijat eivät itsekään tiedä, mikä on olettamusta, mikä mysteeri. Mitään tarkkaa ei tiedetä käsitteestä ikuinen elämä. Antoine Lévy sanoo, että pelastus on yhteys Jumalaan. Olli-Pekka Vainio toteaa, että kirkko ei usko sielun kuolemattomuuteen vaan ruumiin ylösnousemukseen. Mitä sellainen oikein tarkoittaa? Sielusta voimme tuskin laatia sen kummempaa määritelmää. Buddhan uskonnossa nimenomaan sielusta puhutaan kuolemattomana, kun puhutaan sielunvaelluksesta, joka tarkoittaa, että ihminen syntyy useaan kertaan uudelleen. Tämä olisi eräs selitys ikuisesta elämästä (kunnes ikuinen rauha lopulta voittaisi). Sanoilla paratiisi ja helvetti on myös käytännön elämän selityksensä. Suurta kärsimystä voidaan kutsua maanpäälliseksi helvetiksi ja hyvin onnellista elämää paratiisimaisen ihanaksi elämäksi. Olen samaa mieltä teologian tohtori Pauliina Kainulaisen kanssa siinä, ettei Jeesuksen ristinkuoleman merkitys ihmisten syntien sovittamisena jonkinlaisena puhdistuskeinona ihmiskunnan väärin tekemisistä voi olla oikea tulkinta Kristuksen kärsimyskuolemasta. Kainulainen kutsuu sitä veriuhriteologiaksi. Mielestäni siinä onkin ripaus sen tyyppisestä palvomisesta kuin mayojen ja atsteekkien ihmisuhritoimissa, joita suoritettiin muun muassa sateen saamiseksi, jotta kuivuuden takia pilalle menossa oleva viljasato pelastuisi. Jokainen ihminen vastaa omista teoistaan. Hänen velvollisuutensa on toimia parhain päin, ei kanssaihmisiään kohtaan väärin. Hän saattaa pyytää hairahduksiaan ja pahoja tekojaan anteeksi; sen saaminen on ”Korkeimman käres” Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta siteeraten. Harry Blässar Helsinki

Valomerkissä pinnalla

Eläkkeelle siirtyminen voi yllättää Eläkkeelle jääminen on niin suuri muutos elämässä, että siihen kannattaa valmistautua. Ensin voi ”kuivaharjoitella” eläkkeelle siirtymistä ajatusten tasolla. Teksti Sirpa Patronen

Lue koko juttu osoitteessa www.valomerkki.fi/aiheet/elama

THINKSTOCK

Hannu Ihalainen kritisoi (Kirkko ja kaupunki 8.9.) nimimerkillä Muuan mummo Pauli Waroma kirjoitti kolumnissaan (Kirkkirjoittanutta siitä, että hän sanoo homoko ja kaupunki 8.9.) siitä, kuinka hyvä elämä seksuaalisuuden olevan Jumalan luoma syntyy elämysten ja virikkeiden runsaudesominaisuus. Ihalaisen kritiikki on vailla ta. Haluaisin opponoida! perusteita. Toisin kuin Waroma suosittaa, ihmisten Ensimmäisessä luomiskertomuksessa pitäisi mielestäni noudattaa elämässään luodaan ihmissuvun alkujäsenet biologisija arjessaan ”less is more” -periaatetta. ne ominaisuuksineen, jotka mahdollistavat Vähemmän on enemmän! suvun jatkamisen. Nykyihmisen ongelmana on niin sanottu Luominen ei kuitenkaan päättynyt täonnellisuusansa: Olemme hurahtaneet hän. Ihmisellä ei ole vain fyysinen keho, haalimaan paitsi materiaa ja rahaa, vaan mieli ja persoona. Jumala luo myös elämyksiä, sisältöä, haryhä, kun uusi ihminen muodosJatka rastuksia, projekteja... Näin tuu kohdussa. Hän ei luonut keskustelua kuvittelemme tavoittavamme vain Aatamia ja Eevaa, vaan onnellisen ja täyden elämän. sinut ja minutkin. verkossa Hajotamme itseämme joka Matt. 19:12:ssa Jeesus ei www. suuntaan, ja vapaa-aikakin tuomitse homoseksuaalivalomerkki.fi voi mennä suorittamiseksi. suutta. Hän ei edes mainitse Pian varmaan ihmissuhteitakin sitä. Eikä sitä mainita muuallamitataan volyymilla ja kiertokaan evankeliumeissa, jotka ovat nopeudella. kristittyjen ylin ohjenuora. Waroma kirjoittaa ihan oikein, että Me emme ole toistemme kopioita, vaan kuolinvuoteella tuskin kadutaan tehtyjen yksilöllisiä persoonia, joilla on luovuttamaja koettujen asioiden määrää. Mutta näin ton ihmisarvo. Jumalan luomaan persooelämän vielä kestäessä ihmisten ongelmana naan kuuluu yksilöllinen seksuaalisuus ja tuntuu kuitenkin olevan tämä paradoksi: sukupuolikokemus, joita tulee kunnioittaa. säntäämme kaiken kivan, uuden ja innosSe tarkoittaa myös, ettei niiden perusteella tavan perässä, mutta se ei tuo rauhaa eikä saa syrjiä. Psalmistia lainaten: ”Sinä olet edes tyytyväisyyttä! Päinvastoin: hälyn, luonut minut sisintäni myöten –– Minä sälän ja kohkaamisen keskellä koemme tyholen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” jyyttä ja etsimme elämän merkitystä. (Ps. 139) Leevi Nora Siksi väitän, että monille tekisi hyvää MA, teol. yo. mieluumminkin karsia kuin kasvattaa

Kerettiläinen – jumalainen taide

Jos tämä ”kerettiläinen” olisi tutkinut taustoja, hän olisi huomannut, että mikään korkeakulttuurin urkurimafia ei ole nostanut urkuja kirkon soittimeksi, vaan kirkko otti pilliurut käyttöönsä niiden loistavien erikoisominaisuuksiensa vuoksi (”yhden miehen orkesteri”). Ne sopivat nimenomaan kirkon omiin tarpeisiin. Jos Kerettiläinen olisi käynyt esimerkiksi Kallion kirkossa sunnuntaina 4.9., kun seurakunta juhli kirkon 104-vuotispäiväänsä, hän olisi saanut kokea, miten hienosti urkuri osasi antaa tilaisuudelle arvokkaan musiikilliseen asun, ja kuinka seurakunta loppusoiton jälkeen taputti innoissaan musiikille ”kidutuksen” jälkeen.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.