Kirkko ja kaupunki 2017 03 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

A 4–5 Kaupunginvaltuutetun pitää olla sosiaalinen ja skarppi

16.2.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

B 1–3 Hengellinen etsijä Tomas von Martens: ”Jumala ei olekaan ulkopuolella” B 8–9 Kiusaaminen on järjetön tapa selvittää omia ongelmia

B 6–7

Hitaalla tyylillä

Kun Janne Westerlund ei saa nukutuksi, hän tekee biisin. Dulcimer tarttui matkaan vähän vahingossa.

Tiina Katrin toteamus Minna Canthin novellissa Köyhää kansaa (1886)

Tänään

Eilen

Toisella on yltäkyllin, toinen taas puutteeseen nääntyy. Ei häntä ymmärrä, mitä varten rakas luoja sen niin on asettanut.

†

Vasta pari nuorinta sukupolvea on välttynyt tosinälän näkemiseltä. Se ei ole perusoikeus, vaan Suomen historian veret seisauttavin ihme! Historioitsija Teemu Keskisarja kolumnissaan ET-lehdessä 2/2017

Iankaikkisesti

‡

Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syödä, ja jos hänellä on jano, anna hänelle vettä juoda. Sananlaskut 25:21

Rukous

Pääkirjoitus

Thinkstock

Kaksi Jumalaa Kirjassaan Jumalasta ruotsalainen kirjailija Jonas Gardell kertoo lapsuutensa yksinkertaisesta luottamuksesta, että Jumala rakastaisi häntä, mitä tahansa tapahtuisi tai mitä tahansa hän tekisi. Näin hän oli äidiltään oppinut. Myöhemmin tulivat toiset opettajat ja toisenlainen oppi. Gardell sai kuulla, että Jumala rakastaa häntä tietyin ehdoin. Asiat eivät olleetkaan enää lainkaan yksinkertaisia. Aivan kuin Jumala rakastaisi häntä pikemminkin sellaisena kuin hän ei Aivan kuin Jumala ollut.

”

rakastaisi häntä

Kahden keskenään ristiriitaisen Jumalan, tai vähintäänkin kahden hän ei ollut.” ristiriitaisen jumalakuvan, jännite herätti Jonas Gardellissa halun selvittää itselleen, kuka Jumala oikein on. Lapsena hänen lempikirjansa oli ollut Lasten Raamattu, nyt hän tarttui aikuisten Raamattuun. Hän syventyi Isoon Kirjaan sillä perusteellisuudella, että selvityksen tuloksena syntyivät kirjat Jumalasta (2003) ja Jeesuksesta (2009). Ne ovat ilahduttavia taidonnäytteitä sekä raamatuntutkimuksen yleistajuistamisesta että sydämen uskon kuvaamisesta. Lundin yliopisto palkitsi Gardellin Jumalaa koskevan selvitystyön teologian kunniatohtorin arvolla. pikemminkin

sellaisena kuin

Joskus kuulee väitettävän, että tieteelliseen raamatuntutkimukseen perehtyminen vaarantaa lapsenuskon. Gardellin kirjat ovat hyviä esimerkkejä siitä, että niin ei käy. On täysin mahdollista löytää aikuinen usko ja säilyttää samaan aikaan luottamus siihen, että mitä ikinä tapahtuukin, Jumala ei koskaan hylkää. Että kun jollekin ihmiselle käy huonosti eikä paikalla ole ketään, on Jumala kuitenkin siinä. Väsymättömästi. Jonas Gardellin kirjat tulivat mieleeni, kun lueskelin keskustelua Marcus J. Borgin kirjasta Kristinuskon sydän. Borg kuvaa elämää kristittynä tieksi, jota kulkiessaan ihminen muuttuu. Tässä lehdessä kaksi erilaista ihmistä kuvaa omaa lukukokemustaan Borgin kirjan äärellä. Kumpikin heistä puhuu siitä, että ihmisen ja hänen ajattelunsa kuuluukin muuttua. Tärkeintä on kyky kuunnella omaa kaipaustaan. Jumalaa. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Herra Auta minua löytämään levollinen mieli ja rauhassa lyövä sydän. Etten taas herää tuijottamaan kelloa 04:00. Etten taas juokse junan perässä vaikka sekin on myöhässä. Etten taas kulje päivän läpi mitään tuntematta. Etten erehdy luulemaan että elämäntehtävä on pelkkä suoritus.

Lainasanat

”

Helpoimmin kauriita näkee, kun lähtee luontoon heti aamun sarastaessa.” Luontomestari Mikko Yletyinen uudessa Villi city -sarjassa sivulla A 8

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

16.2.2017 numero 3 Kirkko ja Kaupunki HELSINKI Kannen kuva: Esko Jämsä

Kaisamari Hintikka työskentelee osaston johtajana ja apulaispääsihteerinä Luterilaisessa maailmanliitossa.

Helsingin piispanvaaliin lisää kovia nimiä Teemu Laajasalo vahvisti ehdokkuutensa, Jaana Hallamaan tukijoukot järjestäytyvät ja Kaisamari Hintikan mukanaolo ratkeaa loppuviikosta. Teksti Pauli Juusela

elsingin hiippakunnan piispanvaalin virallinen ehdokasasettelu alkaa 15.3. ja päättyy 15.5. Käytännössä piispanvaali on kuitenkin jo alkanut. Vaalien taustajoukot ovat liikkeellä ja työtä tehdään sekä perinteisillä nimilistoilla että somessa. Kallion kirkkoherran, Helsingin seurakuntayhtymän johtajan Teemu Laajasalon tukijoukot järjestivät maanantaiaamuna 13.2. Itäkeskuksen Cafe Fasterissa kampanja-avauksen, jossa Laajasalo vahvisti ehdokkuutensa. – Halusimme paikan, joka on ihmisten keskellä ja liittyy Teemuun pitkältä ajalta. Hän on Itä-Helsingistä kotoisin ja jopa esiintynyt Itiksen avajaisissa koulubändinsä kanssa 1980-luvun puolivälissä, kertoo Laajasalon tukijoukoissa häärivä kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen. Korolaisen mukaan Laajasalon tukena on jo 236 nimeä ja Facebookissa kannattajasivuilla tykkääjiä lähes 600. Laajasalo kertoo olevansa mykistynyt pienestä kansanliikkeestä, jonka takana on hyvin monenlaisia ihmisiä kirkon eri suuntauksista. Hän korostaa sitä, että piispan tärkeä tehtävä on kirkon ykseyden vaaliminen. Laajasalon mukaan kirkon äänen yhteiskunnassa pitäisi olla vapauttavan ilosanoman

ääni, sillä ihmiset ovat monin tavoin kuormitettuja ja armoa on lähes mahdoton tajuta. Laajemmin Laajasalon ajatuksista voi lukea netistä osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. Helsingin ylipiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ehti ensimmäisensä suostua ehdokkaaksi jo kuukausi sitten. Hänen kannattajajoukkonsa ovat nyt järjestäytymässä. Tukilistan kerääminen on käynnissä ja mukana kampanjassa on reilut 120 vapaaehtoista. Facebook- ja nettisivut julkistetaan lähiaikoina. Hallamaan kannattajajoukossa ovat mukana muun muassa pastori Tiia Tuovinen ja Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio. Raition mukaan Hallamaa on yhteistyökykyinen, keskusteleva ja uuttera sillanrakentaja. Tuovinen nostaa esille Hallamaan ajatuksen, jonka mukaan kirkon tehtävänä on elää oman aikansa haasteet sanomansa läpi. Hallamaa kertoo Kirkko ja kaupungin haastattelussa, että nyt eletään aikaa, jolloin ihmiset halutaan erottaa toisistaan ja johon liittyy sooloileva johtajuus. Kirkon pitää sen sijaan korostaa yhteyttä ja yhteistyötä. Lisää hänen ajatuksiaan voi lukea netistä.

3 Marie Renaux/LWF

Jaana Hallamaa toimii sosiaalietiikan professorina Helsingin yliopistossa.

a Matti Karppinen/Kotimaa

Esko Jämsä

Teemu Laajasalo on Kallion kirkkoherra ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja.

TAUSTAT JA ILMIÖT

Kolmas esillä ollut mahdollinen ehdokas on Luterilaisen maailmanliiton teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja ja ekumeenisten asioiden apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka. Hän kertoo ratkaisevansa ehdokkuutensa loppuviikosta. Hintikan taustaryhmät ovat kuitenkin jo aktiivisesti liikkeellä, odottaen päätöstä. – Suomen kirkko on osa maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa ja se on ollut Kaisamarin työn arkea jo pitkään. Minun valinnassani kuitenkin eniten painaa se, että hänellä on paljon kokemusta dialogista monella tavalla ajattelevien yksilöiden ja yhteisöjen kanssa, sanoo Suomen Lähetysseuran kotimaantyön johtaja Satu Kantola. Hintikka kertoo olevansa hämmästynyt ja iloinen saamastaan kutsusta. Hän pohtii sitä, että piispan tehtävä voisi olla luonteva jatko hänen tekemälleen työlle ja hänellä voisi kokemuksensa vuoksi olla annettavaa Helsingin hiippakunnalle. Uutisoimme Kaisamari Hintikan ratkaisun lopLISÄÄ puviikosta nettisivuillamVERKOSSA me. ■

TAUSTAT JA ILMIÖT

147

vuotta sitten Suomessa purettiin valtionkirkkojärjestelmä. Vuodesta 1870 alkaen valtio ja kirkko ovat olleet erillisiä toimijoita. Evankelisluterilainen kirkko päättää asioistaan itsenäisesti. Thinkstock

Vaikuttaminen politiikassa on ollut hauskaa, antoisaa ja mielenkiintoista. Toki välillä on harmittanut kovasti, sanoo vihreiden valtuutettu Jukka Relander neljän vuoden kokemuksella.

Malmin ja Haagan seurakunnat avaavat kirkkotilansa kaikkien parien vihkimiseen.

Kirkkotilat avataan kaikille vihkipareille Malmin ja Haagan seurakuntaneuvostot päättivät, että seurakuntien tilat ovat käytettävissä kaikkien parien vihkimiseen. Päätökset tarkoittavat sitä, että niin kirkot kuin seurakuntatalot ovat myös samaa sukupuolta olevien parien käytössä, kun uusi avioliittolaki astuu voimaan 1.3. Haagan päätökseen jätettiin eriävä mielipide. Malmin neuvostossa päätös syntyi äänin 8–6. Vähemmistöön jääneet olisivat halunneet, ettei seurakunnan tiloja käytetä samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen. Pauli Juusela Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Tuomiokirkon urut puhdistettiin ja viritettiin.

Tuomiokirkon urkujen korjaus jää kesken Helsingin tuomiokirkon urkuremontti toteutetaan suunniteltua suppeampana, joten työ saadaan päätökseen ennakoitua aikaisemmin. Kirkko on avoinna normaalisti myös arkisin 20.2. alkaen. Tammikuussa alkaneen urkuremontin yhteydessä soitin on nyt puhdistettu. Urkuihin tehtävä täysviritys saadaan päätökseen ja urut kuntoon 17.2. mennessä. Alkuperäisen suunnitelman toteutus olisi mahdollisesti nostanut remontin kokonaishinnan yli hankintalain kansallisen kynnysarvon. Äänityksen korjaus jätetään siksi nyt tekemättä. Pauli Juusela

Kaupungin valtuutettujen työ muuttuu Helsingin 85 kaupunginvaltuutetusta ylivoimainen valtaosa on ehdolla kuntavaaleissa 9.4. Teksti Eira Serkkola Kuvat Esko Jämsä

untavaalien ehdokasasettelu on loppusuoralla. Ehdokaslistat pitää vahvistaa viimeistään 28.2. Vain kourallinen istuvista valtuutetuista on ilmoittanut, ettei aio asettua ehdolle: valtuuston suurimmasta puolueesta Kokoomuksesta ainoastaan Lasse Männistö ja kolmanneksi suurimmasta puolueesta SDP:stä Osku Pajamäki. Toiseksi suurimmassa puolueessa Vihreissä lähtöpäätöksiä on enemmän. Jukka Relander, Erkki Perälä, Mari Puoskari ja Outi Alanko-Kahiluoto jättävät kuntapolitiikan. Vasemmistoliiton ryhmästä Eija Loukoila ja Pekka Saarnio eivät enää asetu ehdolle.

Eija Loukoila, viime vaaleissa valittu kaupunginvaltuutettu, on vaikuttanut valtuustossa ja lautakunnissa jo 20 vuotta. Ykkösvaravaltuutettuna hän istui valtuuston kokouksissa hyvin usein, sillä aina joku on poissa. Nyt hän aikoo varata aikaa itselleen ja lastenlapsilleen ja antaa tilaa nuoremmille. – Olen ollut viikoittain kokoontuvan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen 16 vuotta. Tällä kaudella on urakoitu yleiskaava. Yhteensä luottamustoimien vaatima perehtyminen, kokoukset ja jälkipuinnit vievät noin 20 tuntia viikossa. Jukka Relander on toiminut kaupunginvaltuustossa yhden kauden. Sen aikana hän aloitti työt viestintätoimistossa ja kokee

sen olevan ristiriidassa poliittisen päätöksentekijän roolin kanssa. Tuntuuko, että jotain jäi kesken? – Poistun tyytyväisenä. Oli hienoa olla kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja. Mutta Keskustakirjaston rahoitus jää arveluttamaan. – Alkuperäiseen päätökseen on leivottu aikapommi. Sen mukaan Keskustakirjaston on pystyttävä kattamaan puolet menoistaan kirjastotoimen sisältä. Se tekee 3,5 miljoonaa euroa vuodessa, kun koko kirjastotoimen budjetti on noin 30 miljoonaa. Joko luovutaan kaikista aineistohankinnoista tai lakkautetaan muut kirjastot. Uudella valtuustolla on edessään mielenkiintoinen työmaa.

Välillä vaikuttaminen on hyvin turhauttavaa, välillä taas onnistuminen palkitsee, sanoo Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Eija Loukoila.

Tykkää Facebooksivustamme Jokaisesta tykkääjästä lahjoitamme 50 senttiä Icehearts-toimintaan. Kampanja on voimassa 19.2.17 saakka.

Sekä Relander että Loukoila nostavat isoista haasteista esiin sote-uudistuksen, joka toteutuessaan myllää luottamushenkilöidenkin työn. – Helsingin budjetista häviää puolet, tiivistää Loukoila. – Tänne jäävät kaavoitus, koulutus, kasvatus, kirjastot ja kulttuuri, Relander havainnollistaa. Uusi yleiskaava hyväksyttiin lokakuussa. Nyt alkaa varsinainen kaavoitustyö asemakaavatasolla. Siinä täytyy sovitella monimutkaisia intressejä yhteen, Relander sanoo. Loukoila ottaa esiin Helsingin uuden johtamisjärjestelmän. Pormestarit ja toimialajohtajat tulevat, ja lautakunnat, ”joissa se työ tehdään”, yhdistyvät ”jättilautakunniksi”. Myös lautakuntien jäsenten työ muuttuu. MITÄ VINKKEJÄ annatte uusille kaupunginvaltuutetuille? Eija Loukoilan tärkein vinkki on se, että asukkaita on kuunneltava ja arvostettava. – Asukkaat ovat valinneet meidät edustajikseen. Ei pidä mennä valtuustoon vain ”päätöksentekijäksi” tai edustamaan itseään. – Aluksi asiat vaikuttavat täysin käsittämättömiltä. Mutta se fiilis menee 1–2 vuodessa ohi. Antakaa itsellenne aikaa, kun perehdytte asioihin ja siihen, miten politiikka toimii, Relander kannustaa. Vaalipaneeleja seurakunnissa: Pitäjänmäen kirkossa 28.3. sekä diakonian vaalipaneeli 22.3. Temppeliaukion kirkossa.

Miten sote-uudistus näkyy Helsingissä? Sosiaali- ja terveydenhuolto pesee kasvonsa perusteellisesti vuoden 2019 alussa, kun sote-uudistus astuu voimaan. Valta sosiaali- ja terveystoimen budjetista ja palvelujen järjestämisestä siirtyy silloin valtuustoilta maakunnille, joita on 18. Uusimaa ja Helsinki muodostavat yhden maakunnan. Muutos on historiallisen suuri. Maakuntien vastuulle ovat siirtymässä esimerkiksi avoterveyshuollon palvelut, sairaalapalvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat, lastensuojelu, vammaispalvelut, vanhusten asumispalvelut, kotihoito, pelastustoimi, kuljetuspalvelut ja ympäristöterveydenhuolto. Sote-uudistuksessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä osa tukipalvelujen työntekijöistä siirtyy maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Mitä sitten tapahtuu toimitiloille, kuten terveyskeskuksille ja sairaaloille? Kuntien ja vapaaehtoisten kuntayhtymien rakennukset eivät siirry, vaan maakunnat vuokraavat toimitilat. Siirtymäkauden ajaksi maakunta vuokraa kaikki sen järjestämisvastuulle kuuluvat toiminnan tilat, mutta sen jälkeen vain ne tilat, jotka se tarvitsee. Kunnista maakunnille siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon irtain omaisuus. Sairaanhoitopiirien ja erityishuollon kuntayhtymät, esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, siirretään varoineen ja velkoineen maakuntiin. Hallituksen ajama sote-uudistus ei ole saanut myönteistä vastaanottoa etenkään pääkaupunkiseudun kaupungeilta. Uudistuksen pelätään heikentävän kaupunkien taloutta. Ensimmäisissä maakuntavaaleissa tammikuussa 2018 valitaan maakuntavaltuusto, joka päättää, miten alueen sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan. PAULA HUHTALA

facebook.com/ kirkkojakaupunki

Ehtookellot tuomaitten tapaan Kallion kirkossa klo 17-18 lauantaina 18.2., 1.4. ja 6.5.2017

Hämärässä kirkkosalissa soi lempeä meditatiivinen laulu, huilu ja sello. Voit sytyttää tuohuksen ja vastaanottaa siunauksen, polvistua parantumisen kehään. Kauniit laulut, Raamatun tekstit ja lyhyt puhe johdattelevat pyhän teemaan. Vietämme yhdessä ehtoollista ja päätämme pienimuotoisen retriittimme ehtookellojen soidessa kello 18. Ehtookelloissa laulamme lauluja Iona-yhteisöstä. Kuoro Inna ja Juha Vintturin johdolla. Liturgina Pirjo Kantala ym.

Tuomasmessu yhteistyössä Kallion

seurakunnan kanssa

Marianpäivän retki Maunulan majalle su 26.3.2017 Maunulan majalla esiintyy Gospel Helsinki. Kahvitarjoilu. Lähtö kävelyretkelle Ruskeasuon seurakuntakeskuksen edestä, Tenholantie 6 klo 12.45 ja paluu sinne n. klo 16. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 24.3. mennessä p. 09 2340 4728

KULTTUURI JA Hyvinvointi

TURVALLISTA JA VIIHTYISÄÄ ASUMISTA

PALVELUTALO CECILIASSA Vuosaaressa Helsingissä sijaitseva HelsinkiMission palvelutalo Cecilia on suunniteltu seniorien tarpeisiin. Se tarjoaa turvallisen kodin, seuraa ja monipuolista vapaaajanohjelmaa saman katon alla. Metroasemalle on vain 300 m. Ceciliassa on 128 vuokra-asuntoa ja mukavat yhteiset tilat sekä ruokaravintola. Valtaosa asunnoista on kaksioita (41−43 m²). Vuokraan (900−1150 e/kk) kuuluu mm. turvaranneke, hoitajapäivystys 24 h/vrk ja hoitajan vastaanotto arkisin. Asukkaaksi pääseminen edellyttää palveluntarvetta, Cecilia Hoiva tarjoaa hoivapalveluja asukkaiden tarpeiden mukaan. Nyt useita asuntoja vapaana. Lue lisää www.helsinkimissio.fi/palvelutalo-cecilia ja ota yhteyttä: Irma Kallamäki, puh. 045 341 0244 ja cecilia@helsinkimissio.fi

Kodin seniorihoivaa. Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman. Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Peer Gynt -näytelmän kulisseissa poseeraava Juha Kukkonen on 50 vuotta täyttävän Ryhmäteatterin ohjaaja ja toinen sen johtajista.

Suupaltti öykkäri näyttämöllä Juha Kukkosen ohjaama klassikkonäytelmä itsekeskeisestä pyrkyristä osuu tähän aikaan. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

orjalaisen Henrik Ibsenin Peer Gyntin ohjaaminen on pyörinyt Juha Kukkosen mielessä jo pitkään. Uhmakkaasta ja kaikesta hyötyä tavoittelevasta miehestä kertova klassikkonäytelmä kun on aina ajankohtainen. – Vuonna 1867 kirjoitetun näytelmän aiheena on valheessa eläminen. Peer Gynt on aluksi viaton teinipoika, jolla on taipumus liioitella asioita. Piireihin pyrkiessään hän ei tee kovin fiksuja valintoja, ja ongelmien ilmaantuessa hän lähtee seikkailemaan maailmalle. Kun taakka sitten kasvaa liikaa, hän ei voi jatkaa enää pakenemista vaan eteen tulee tilinteon hetki, Kukkonen selvittää.

– Ibsen kritisoi teoksellaan ihmisen itsekkyyttä ja omaan napaan tuijottamista. Myös nykypäivänä on valehtelijoita ja vaihtoehtoisia totuuksia, ja meneillään on samantyyppinen maailmanmuutos kuin näytelmän kirjoittamisen aikaan. Näytelmä saa alkunsa 1800-luvun lopun norjalaiselta syrjäkylältä, ja se laajenee monimuotoiseksi ihmiselämän kuvaukseksi. Kukkosen mukaan Peer Gynt on muodoltaan perinteinen, mutta teokseen sisältyy värikäs fantasiamaailma, jossa liikutaan Peerin pään sisällä. Juha Kukkosella on ollut kova työ hänen sovittaessaan Peer Gyntiä näyt-

Toimittajalta

Taide antaa uutta virtaa Olipa taas virkistävää käydä teatterissa. Juha Kukkosen Peer Gynt sai miettimään, miten hölmö ja itsekäs ihminen voi olla. Tarina miehestä, joka oli itse itselleen kylliksi, aiheutti Trump-viittauksineen suorastaan kylmiä väreitä. Myös näytelmän lavastus vaihtuvine maisemineen oli vaikuttava. Teatterissa käyminen on aina elämys, vaikka esitys ei aivan täydellinen olisikaan. Draama saa katsomaan asioita eri näkökulmista tai ainakin herättää ajatuksia. Hienoa on, jos näytöksen jälkeen voi purkaa esityksen aikaansaamia tunteita ja mietteitä jonkun toisen kanssa, arvioida yhdessä näytelmän kohokohtia ja epäonnistumisia. Teatteri ja ylipäätään taide tekee ihmisille monella tavalla hyvää. Se vie omista ympyröistä täysin erilaiseen maailmaan, tarjoaa samastumiskohteita ja antaa parhaimmillaan pitkäksi ajaksi uutta virtaa. Sekin voi olla hyväksi, että joutuu kokemaan jotain, joka ärsyttää ja hätkähdyttää. Näin taide heijastaa eri kulmista omaa maailmankuvaamme. Taiteen vaikutus ihmisten hyvinvointiin on tutkimustenkin mukaan kiistatonta. Sen tärkeimpänä tehtävänä ei silti ole toimia terapiana. Rönsyilköön taide siis vapaasti, miljoonilla eri tavoilla. Marjo Kytöharju

Arvio

Peer Gynt on samalla Ryhmäteatterin juhlanäytelmä, sillä teatteri täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Ryhmäteatterin toisena johtajana toimivan Kukkosen mukaan Ryhmäteatterin työteon filosofia on pysynyt melko samanlaisena. – Ryhmis on edelleen taiteilijoiden johtama työyhteisö. Keskustelemme yhdessä teatterin päätöksistä ja valinnoista. Kukkonen tuli taloon vuonna 1997 valmistuttuaan näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta. Hän oli ikionnellinen päästyään unelmapaikkaansa, keskel-

”

Laura Malmivaara

tämölle. Hän on kääntänyt näytelmän runoilija Otto Mannisen tekemän vanhan käännöksen päälle säilyttäen alkuperäisen suomennoksen niissä kohdissa, joissa se on ollut tarkoituksenmukaista. Näytelmän kieli on vanhahtavaa runokieltä. – Kyseessä on draama, johon tulee tietynlaista huumoria osittain juuri runollisen kielen kautta. Näytelmä ei muutenkaan ole kuolemanvakava, vaan pyrkimyksenä on tarkastella lempeästi päähenkilön toilailuja. Peer Gyntin roolin näyttelee Santtu Karvonen, joka on nähty aiemmin Ryhmäteatterissa Susanna Kuparisen ohjaamissa Eduskunta-näytelmissä. Kukkonen näkee Karvosessa sisäistä voimaa, joka sopii tähän rooliin. Teoksen muut näyttelijät esittävät henkilöitä, joihin Peer Gynt törmää matkoillaan ja jotka muokkaavat tämän minuutta suuntaan ja toiseen.

Myös nykypäivänä on valehtelijoita ja vaihtoehtoisia totuuksia, ja meneillään

Onko keski-ikä naula arkkuun? Sitä pohtivat näyttelijät Kate Viljamaa, Hanna Seppä ja Nora Raikamo teatteri Avoimissa Ovissa.

kirjoittamisen aikaan.”

Viihdettä ruuhkavuosien sankarinaisista

le ihailemiaan teatterintekijöitä. Teatteria alkoivat seuraavana vuonna johtaa Mika Myllyaho ja Esa Leskinen. Kun Myllyaho lähti vuonna 2010 Kansallisteatterin johtajaksi, ryhtyi Kukkonen vetämään Ryhmäteatteria Leskisen kanssa. Viime vuosina Kukkonen on ohjannut yhä enemmän. Se on tuntunut hänestä luontevalta, sillä hän ohjasi jo aikoinaan Ylioppilasteatterissa. Silti hän on myös välillä näytellyt elokuvissa ja tv-sarjoissa. – On hienoa, kun on voinut tehdä molempia. Ne ovat niin erilaiset leikkikentät, ettei minulla ole koskaan ollut ongelmia niiden erottamisessa toisistaan. Sellainen ero tosin on, että ohjaajaan verrattuna näyttelijän on helpompi laittaa työpaikan ovi kiinni. ■

Häät? Talikko? Muut auttavat, kun nelikymppinen tilintarkastaja Niina (Nora Raikamo) ei saa sanoja mieleensä. Siellä on tungosta: palavereja, päiväkodissa sairastunut lapsi, omat terveysongelmat, kodin vuotava katto, pyykkivuoristo ja maailman vääryydet – joita vasten omista ongelmista valittaminen hävettää. Niina haaveilee omasta huoneesta. Hän pakenee kotona vessaan, josta huutaa lapsille: älkää tappako toisianne tai karkkipäivä perutaan! Niinan lapsuusystävä Kikka (Kate Viljamaa) opiskelee yhä uusia tutkintoja, puhuu start up -slangia ja on muutenkin valmis heittäytymään kaikkeen uuteen. Kukaan ei silti palkkaa nelikymppistä yksinhuoltajaa. Keskellä ruuhkaa juoksee nainen tarjoaa herkullisia, tunnistettavia hetkiä ruuhkavuosista. Kovin syvälle teemaan tai henkilöhahmoihin komedia ei työnny. Ikuisuusasiat mainitaan ohimennen. Näyttämötilannetta ohjaava konsultti Dora (Hanna Seppä) toteaa: – Länsimaista on Jumala poistunut, ainoa auktoriteetti on peilikuva. Niina löytää kadonneen omanarvontuntonsa kirjoittaessaan puhetta hautajaisiinsa. Puheen kymmenen käskyä alkavat: ”Syteen tai saveen, ja lujaa.”

Peer Gynt 28.4. asti Ryhmäteatterissa, Helsinginkatu 25.

Keskellä ruuhkaa juoksee nainen 27.4. asti Teatteri Avoimissa Ovissa, Erottajankatu 5.

on samantyyppinen maailmanmuutos kuin näytelmän

Pihla Tiihonen

kaupunki JA ympäristö

Metsäkauriit laidunsivat Viikin pellolla viime maaliskuussa. Alueen nisäkäshavaintoja keräävä Eero Haapanen arvioi niitä olevan tällä hetkellä 20–30.

Villi city 1

Urbaani bambi ei pelkää Metsäkauriita elää ympäri Helsinkiä, mutta Vanhankaupunginlahden rantametsissä niitä käyskentelee ainakin 20. Teksti Pihla Tiihonen Kuvat Eero Haapanen, Staran riistakamera ja Thinkstock

nsin oli pari, naaras ja uros. Vuonna 2011 nämä Euroopan pienimmät hirvieläimet astelivat Vanhankaupunginlahdelle ja päättivät jäädä. Aiemmat lajitoverit olivat vain kulkeneet alueen läpi. Helsingin keskellä on metsäkauriille ihanteellinen ympäristö: vaihtelevaa metsää, Viikin koetilan peltoja, yhtenäistä elinaluetta runsaat 300 hehtaaria Kivinokasta Pornaistenniemeen asti. Lehti- ja havupuiden versoista ja lehdistä pitäville eläimille riittää kesäaikaan purtavaa. Herttoniemen viljelypastoillakin kasvaa herkkuja, mutta niitä napsivat enimmäkseen rusakot ja myyrät. – Kokemukseni kauriista ovat jääneet ihaniin kohtaamisiin palstan ulkopuolella, Herttoniemen palstavastaava Sirpa Saukko kertoo. Kun ruokaa on talvella heikommin tarjolla, Helsingin Stara ruokkii kauriita kauralla. Kauriit käyvät myös lintujen ruokintapaikoilla. Suurinta herkkua ovat pähkinät.

Lunta pilkuttavat papanat sekä sirot sorkanjäljet, kuin lampaan jättämät. Paitsi ettei talvisessa Herttoniemen metsässä kuljeskele lampaita.

Metsäkauriita, jotka Staran riistakamera on kuvannut Helsingissä tammikuussa 2017.

Staran luontomestari Mikko Yletyinen vie riistakameraa Helsingin toiselle metsäkauriiden ruokintapaikalle. Äkkiä yksi kapeista puunrungoista parinkymmenen metrin päässä näyttää heilahtavan, sitten toinen. Siinä ne ovat! Kaurispukki ja -naaras siirtyvät kevein askelin kauemmas tuijottamaan ennen kuin ne vetäytyvät metsänpeittoon. – Kauriit ovat oppineet, ettei niille tehdä pahaa. Helpoimmin niitä näkee, kun lähtee maastoon heti aamun sarastaessa ja kiikaroi Viikin lintutorneista. Ruovikossa näkyy kauriiden polkuja, Yletyinen vinkkaa. Viikin ja Vanhankaupunginlahden nisäkäshavaintoja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle keräävä Eero Haapanen on seurannut lintutornista esimerkiksi kauriiden parittelun. Hänen tuttavansa on nähnyt yhden yön aikana jopa 16 kaurista. – Viikissä syntyneet metsäkauriit ovat so-

Kaupungin kasvo

SIRPA PÄIVINEN

Metsäkauriit parittelivat viime elokuussa Viikin–Vanhankaupungin luonnonsuojelualueella. Alueella nisäkäshavaintoja keräävä Eero Haapanen kuvasi parin Purolahden lintutornista.

peutuneet ihmisiin ja tulleet huomattavan pelottomiksi, Haapanen sanoo. ENSIMMÄINEN METSÄKAURIINVASA oli kuolla koirien hampaisiin ennen kuin syntyikään. Alueen ensimmäinen kaurispari oli Vanhankaupunginlahden jäällä keväällä 2011, kun kaksi suurta koiraa juoksi kiinni kantavan emän. Lähellä ollut hiihtäjä sai revittyä koirat kauriin kimpusta. Hän soitti poliisin lopettamaan makaamaan jääneen verisen eläimen, mutta tämä hyppäsikin ylös ennen virkavallan saapumista ja pakeni. Seuraavan kesän alussa syntyi hontelojalkainen eläinlapsi, samanlainen kuin Bambi-tarinassa. Viime kesänä Herttoniemessä ja sen ympärysmetsissä opetteli kävelemään jo yksitoista urbaania bambia, joista kymmenen oli kaksosia. KOIRAT JA LIIKENNE ovat city-kauriiden suurimmat uhat. Viime keväänä Herttoniemen Ryönälahdesta löydettiin kuollut metsäkauris, jota koiraeläin oli purrut. – Irtokoirat ajavat usein kauriita autojen alle, kertoo Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen. Viime vuonna riistanhoitoyhdistys hälytettiin kaksikymmentä kertaa hoitamaan pois auton tappama tai vahingoittama kauris, kun kymmenen vuotta sitten kauriskolareita ei ollut pääkaupungissa juuri lainkaan. Hento kauris painaa vain 15–35 kiloa, joten autoilijat selviävät törmäyksestä lähes aina säikähdyksellä. Syötäväksi kelpaavat ruhot päätyvät ihmisten lautasille ja koirankuppeihin. – Sorkat, selkärangat, päät ja nahat viemme Korkeasaaren leijonille ja kotkille virikkeeksi, kertoo Laukkanen. Nuoret kaurispukit ovat suurimmassa vaarassa keväisin, jolloin vanhemmat sarvipäät antavat niille lähdöt reviiriltään. Eläimille on tehty maisemasilta Kehä ykkösen yli, mutta moni yrittää ylittää sen loikkimalla. Yhteentörmäyksiä liikenteen kanssa on eniten siellä missä metsäkauriitakin: Viikissä, Tuomarinkylässä, Pirkkolassa ja Maunulassa. Metsäkauriita elää lisäksi ainakin Keskuspuiston pohjoisosissa, Vuosaaressa ja Talosaaressa. Alkavassa sarjassa ollaan urbaanien luontoelämysten jäljillä. Ehdota jutunaihe www.kirkkojakaupunki.fi/villicity

Ohjelmointitekniikan osaaja Perttu Isotalo järkeili, että työnteko auttaa parhaiten vasta Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita.

Töitä tulijoille PARI VUOTTA sitten Perttu Isotalon Turvapaikanhakijoiden auttaminen tuttava oli vapaaehtoistyössä Munkki- työelämään tuntui hyvältä idealta, niemen seurakunnan hätämajoitusyk- koska ennakkoluuloja oli ja suomalaisikössä. Hän kertoi, miten paikka oli set arvostavat työn tekemistä paljon. täynnä 20–30-vuotiaita miehiä ja joita Isotalo on itse ollut töissä 14-vuotiaasta asti vähintäänkin joka kesä, joutenolo turhautti. Isotalo ajatteli, että jonkun pitäi- ja hän uskoo, että tekemällä töitä tusi kerätä tiedot tulijoiden osaamises- lijoiden on helpompi murtaa ennakta. Sitten heidät voisi ohjata oikeisiin koluuloja. paikkoihin. Hetken pähTyötä Suomessa saa tehdä kolmen kuukaukäiltyään hän päätti itden kuluttua saapumise pystyttää nettisivun, sesta, jos on passi tai jonne halukkaat voisivat muu matkustusasiakirilmoittautua. Muutimme Kalliosta ja, ja kuuden kuukauVantaalle, koska siellä Syntyi Zharity, joka den jälkeen myös pasmeillä on enemmän tilaa. auttaa turvapaikanhakisittomat. Ilman henkijoita löytämään keikkaNautin, töitä Suomesta. Järjeslöllisyystodistusta ei saa kun saan käyttää taitojani telmässä on jo 800 ihprepaid-luottokorttia, muiden auttamiseen. misen cv:t. Lähes kaikeikä palkkaa voi maksaa ki rekisteröityneet ovat ilman sitä. Jos maksunTykkään luistella miehiä. Kielitaitoa ei saajaa ei kyetä tunnistaBrahenkentällä ja Ouluntarvita, koska esimermaan, rahanpesun riski kylässä 4- ja 7-vuotiaiden on olemassa. kiksi rakennusalalla riitlastemme kanssa. tää, että yksi porukasta osaa englantia ja pystyy VALTIO ALKAA ohjata antamaan ohjeet muille. turvapaikanhakijoita töihin vasta, jos Tällä hetkellä Zharity välittää ra- nämä saavat oleskeluluvan. Odottelukennusalan työntekijöitä, mutta jat- ajasta voi tulla pitkä. kossa muuttomiehiäkin, jos yhteis– Minusta on hedelmällisempää työkumppani löytyy. yrittää tarjota heille töitä heti. Työnteko auttaa sopeutumaan tänne, ja jos PERTTU ISOTALO on koulutukseltaan he joutuvatkin palaamaan, heille jää ohjelmointitekniikan insinööri ja ainakin hyvä kuva Suomesta. identiteetiltään sarjayrittäjä. Hän pyöHelppoa työjärjestelmän synnyttärittää nyt Devaus-nimistä yritystä, jo- minen ei ollut. Työhalukkailla ei vältka suunnittelee ja valmistaa ohjelmis- tämättä ollut passia eikä tietenkään toja. Yritysideoistaan hän kokeilee verokorttia, suomalaista tiliä tai keikiinnostavimpia. noa maksaa eläkemaksuja. Ennen Zharityn perustamista IsoNyt työntekijät ovat yhteistyöyritys talo asui vuosia Kalliossa ja näki pal- Newjobin palkkalistoilla, ja tämä makjon leipäjonoja. Silloin hän mietti, voi- saa työnantajakulut. siko näitä ihmisiä auttaa. Kun pakoByrokratian määrä yllätti Perttu laiskriisi alkoi, hän tajusi, että ajoitus Isotalon. Sivusto saatiin pystyyn viioli oikea kokeilla palvelua ihmisille, kossa, mutta palkkauskeinojen selvitjotka ovat normaalin työllistämisen täminen vei runsaasti aikaa. ulkopuolella. ELINA VENESMÄKI

P.S.

10 a

TAUSTAT JA ILMIÖT

Hätämajoituksen enemmistö on kantasuomalaisia Hermannin diakoniatalon toiminnasta kiertää sosiaalisessa mediassa tieto, jonka mukaan hätämajoituksesta olisi käännytetty kantaväestöön kuuluvia suomalaisia, koska Hermanniin otettiin sen sijaan ”ulkomaan mustalaisia”. Helsingin seurakuntien omistaman ja ylläpitämän diakoniatalon johtava diakoniatyöntekijä Marita Nummelin toteaa, että väite ei pidä paikkaansa. – Yksittäisten ihmisten asioita en voi kommentoida, mutta yleisellä tasolla voin. Hermannin diakoniatalossa ei syrjitä ketään, vaan toiminta on avointa kaikille riippumatta kansalaisuudesta, ihonväristä, uskonnosta tai mistään muustakaan tällaisesta syystä, Nummelin painottaa. Kantasuomalaisten osuus majoittujista on Hermannissa yli puolet, ulkomaalaistaustaisia on monesta eri kansallisuudesta, ei vain romaneja. Helsingissä kirjoilla olevia on kantasuomalaisista normaalia enemmän eli puolet, muut tulevat eri puolilta Suomea.

Hermannin diakoniatalon hätämajoitusta toteutetaan yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa ja Helsingin kaupungin tuella. Hätämajoitukseen pääsyn ratkaisee yöpaikan tarve. Diakoniatalo on kuitenkin turvallisuussyistä päihteetön. Yömajoituksesta vastaa vain kaksi valvojaa, vapaaehtoisia ei käytetä yöllä. Majoituksessa nukutaan toisessa kerroksessa, kirkkotilassa, joka ei ole suunniteltu majoitukseen. Paloturvallisuusmääräykset ja toisten nukkujien yörauha pitää ottaa huomioon. Vaikka olisi päihtynyt, niin kadulle ei ohjata, vaan tarkistetaan, onko henkilöllä mahdollisuus saada yösija muualta. Helsingin kaupungin Hietaniemen palvelukeskuksessa on paikkoja ja sopivat tilat myös päihtyneille. Hermannissa on Marita Nummelinin mukaan 30 paikkaa, joista enimmillään nyt on ollut käytössä 26. Tilanpuutteen vuoksi ei sieltä ole käännytetty ketään. Pauli Juusela

SENIORILOMA 3 VRK alk. 120,-/hlö

Majoitus kahden hengen huoneessa, buffetaamiaiset sekä kylpylän vapaa käyttö. Voimassa 13.4.2017 asti kampanjatunnuksella ELAKE. VARAUKSET JA LISÄTIEDOT: ruissalospa.fi tai p. 02 44 55 100

Ruissalon puistotie 640, Turku

Iltapäivätoimintaan osallistuu Helsingissä nyt 5750 lasta. Ensi vuonna määrä kasvaa.

Koululaisten iltapäivähoito kohentuu Helsingissä järjestyy kaikille 1- ja 2-luokkalaisille iltapäivätoimintapaikka. Seurakuntien kerhoissa on nyt noin 760 lasta, ensi syksynä yli 850. teksti Pauli Juusela Kuva Sanna Krook

elsingissä jäi viime keväänä noin 1000 lasta ilman perusopetuksen iltapäivätoimintapaikkaa. Näistä osalle löytyi paikka leikkipuistojen iltapäivätoiminnasta ja osa sai paikan kaupunginhallituksen kesällä myöntämän lisärahan turvin. Seurakunnat perustivat lisäksi omia iltapäiväkerhoja 2-luokkalaisille. Ensi syksynä tilanne näyttää paremmalta kuin koskaan, sillä kaupunginvaltuuston lisärahoituksella kaikkien 1- ja 2-luokkalaisten pitäisi saada tekemistä koulun jälkeen. – Jos alueella on leikkipuisto, osa kakkosluokkalaisista ohjataan sinne. Iltapäivätoimintapaikka jommastakummasta palvelusta pyritään järjestämään kaikille, iloitsee iltapäivätoiminnan erityissuunnittelija Sami Eriksson Helsingin kaupungin opetusvirastosta. Kun perusopetuksen iltapäivätoimintaan nyt osallistuu 5750 lasta, niin ensi vuonna määrä kasvaa useilla sadoilla. Tämä onnistuu sekä uusia ryhmiä perustamalla että kasvattamalla ryhmäkokoja olemassa olevissa paikoissa. Helsingissä toimintapaikkoja on nyt lähes 200 ja palveluntuottajia, jotka saavat avustusta kaupungilta, noin 40. Helsingin seurakunnat on merkittävä palveluntuottaja. – Iltapäivätoimintaa järjestetään kumppanuustoimintana eli palvelutuottajat hakevat

ja saavat kaupungilta avustusta toiminnan järjestämiseen. Seurakuntien ryhmissä on kuluvana lukuvuonna noin 760 lasta. Erikssonin mukaan ryhmäkoot vaihtelevat käytettävissä olevien tilojen, henkilökunnan määrän ja alueellisen toiminnan tarpeen mukaan. – Jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa palveluntuottajalle, kahden ohjaajan ryhmässä pitäisi olla noin 26–30 lasta, sanoo Eriksson. Seurakuntien kerhoihin otettavien lasten määrä kasvaa ensi syksynä 850 lapseen eli runsaalla kymmenellä prosentilla. – Tämän hetken valmius on se, että 16 seurakuntaa 21:stä järjestää lukuvuodella 2017– 2018 iltapäiväkerhotoimintaa 27 toimipaikassa. Suurin osa niistä sijaitsee kirkkojen kerhotiloissa, muutama kerho on koulun tiloissa. Ohjaajia on 65, kertoo kasvatuksen pappi Arto Helle. Helteen mukaan suurin kerholaisten määrä on Lauttasaaren seurakunnassa, jossa mukana on 90 oppilasta. Tämä onnistuu kuuden ohjaajan ja kirkon monipuolisten sisäja ulkotilojen turvin. Yleisimmin seurakunnan kerhot ovat kooltaan 26–30 oppilasta, mutta joukossa on muutama pienempikin ryhmä. ■

Irti ahtaasta uskosta Uuden löytyminen voi alkaa umpimähkäisesti, jopa sekoillen. Tomas von Martens ja Raili Heikinheimo kertovat, miten sisäisen avautuminen tapahtuu.

yt on kyllä vähän huono hetki puhua uskosta. Toimittaja Tomas von Martensilla on meneillään kriisi- ja kyseenalaistamisvaihe, jossa vanhat vastaukset eivät toimi eikä mistään voi olla varma. Silti hänen pitäisi markkinoida kustantamaansa Marcus J. Borgin kirjaa Kristinuskon sydän. Vuonna 2015 kuollut Borg oli yhdysvaltalainen raamatuntutkija, ja juuri hänen kirjansa ovat olleet tärkeitä von Martensille silloin, kun hän on

Teksti Kaisa Halonen ja Taneli Kylätasku Kuvat Hannu Lukkarinen

jautunut uskonsa kanssa umpikujaan. Olennaia nen oivallus hänelle on ollut, että uskoakseen Jumalaan ja ollakseen kristitty ei ole välttämätöntä sitoutua Raamatun kirjoittajien aikaiseen maailman kuvaan. – Monet miettivät, miten Raamatun kertomuksiin pitäisi suhtautua: Ovatko ne tosia vai eivät? Millä tavalla ne ovat tosia? Mikä niissä on totta ja mikä ei? Etsijöille ja niille, joilla on älyllisiä ongelmia Raamatun ja dogmien kanssa, mutta joita uskonto ei jätä rauhaan, Borgin kirjat ovat antaneet mahdollisuuden uskoa, von Martens sanoo. Hän arvioi, että Borg on pystynyt antamaan monelle perinteiselle kristilliselle käsitteelle ja opille uuden sisällön, joka avautuu nykyihmiselle. Borg kyllä puhuu esimerkiksi pelastuksesta ja uudestisyntymisestä, mutta kuvaa niillä uudenlaista olemisen tapaa ja Jumala-suhdetta.

Borgille uskossa ei ole kyse siitä, että pidettäisiin joitakin väitelauseita totena. Sen sijaan usko on elämistä Jumalan yhteydessä, luottamusta ja Jumalan rakastamista. Elämä kristittynä on tie, ja sitä kulkiessaan ihminen muuttuu. Hänen sydämensä avautuu elämän ihmeelle, myötätunnolle ja oikeudenmukaisuudelle.

omas von Martens on 58-vuotias. Siitä asti, kun hän 19-vuotiaana tuli armeijassa uskoon, hänellä on ollut uskonnollisia päälle ja pois -vaiheita. Välillä hän on ollut kiinnostunut esimerkiksi buddhalaisuudesta, zenistä ja bahaista, mutta sitten taas palannut kristinuskoon. Kristillisen kulttuurin keskellä kasvaneelle se vain tuntuu omimmalta ja läheisimmältä. Kristinuskon parissa von Martens on pomppinut konservatiivisten ja liberaalien näkemysten

2B Voimakkain uskonnollinen kokemus von Martensilla oli armeija-aikoina Porkkalan varuskunnan kappelissa. – Kappelin yksi seinä oli lasia. Ulkona oli kaunis talvinen luonto. Kyselin, oletko sinä Jumala olemassa. Yhtäkkiä maailma valaistui ja muuttui läpinäkyväksi. Samaan aikaan tunsin, kuinka minussa levisi valtava euforinen ilo ja lämpö. Koin, että Jumala on olemassa ja olen yhtä maailmankaikkeuden kanssa ja ymmärrän kaiken. En ole varma, kestikö se sekunnin vai puoli minuuttia vai useampia minuutteja. – Kun on tutkittu ihmisiä, joilla on ollut mystisiä tai kuolemanrajakokemuksia, he ovat kuvanneet kokemuksiaan todellisemmiksi kuin todellisuus. Ne eivät siis muistuta unia tai hallusinaatioita. Siltä minustakin tuntui, von Martens kertoo. Sitten hän lisää kiireesti, etteivät kokemukset vielä riitä todistamaan mitään. Jumala pysyy salaisuutena. – Kaikki uskonnot ovat eräänlaisia kollektiivisia luomuksia, ihmisten rakennelmia. Niiden tekstit kertovat kirjoittajiensa vakaumuksesta ja jumalakokemuksesta, mutta eivät ne ole Jumalan puhetta.

”

Vaikka olen älyllisesti agnostikko, lausun jumalanpalveluksessa täydellä sydämellä uskontunnustuksen ja menen ehtoolliselle.” Tomas von Martens

iin, puhuuko Jumala edes? Juuri uskoontulleen nuoren miehen Jumala oli henkilö, joka on tuolla jossakin – ja samalla lähellä. Nykyisin von Martens ajattelee enemmän Marcus J. Borgin tapaan. Jumala ei ole persoona, mutta ei hän myöskään ole vähemmän kuin persoona, paremminkin enemmän. Me kaikki olemme koko ajan Jumalassa ja samalla meillä on sisäinen kokemus Jumalasta. – Se ei ole mikään uusi ajatus. Borg osoittaa, että tällainen käsitys Jumalasta näkyy jo Raamatussa. Minulle on ollut tärkeää tunnistaa Jumala sisäisenä kokemuksena. On helpottavaa ajatella, ettei hän ole mikään määräilevä ulkopuolinen hahmo, jolla olisi mielipide jokaisesta asiasta. Mutta jos Jumala ei ole persoona, onko vähän pöhköä yrittää puhua hänelle? Von Martens sanoo, että ei. Psykologisesti ihminen taitaa olla rakennettu niin, että Jumalalle puhuminen tuntuu luonnolliselta. Kyllä von Martenskin rukoilee tämän tästä. – Rukoileminen on hirveän lohduttavaa. Se rakentaa ja pitää yllä elämänhalua ja iloa.

H älillä. Tasaisin väliajoin tulee joku kriisi, v joka pakottaa hänet haastamaan senhetkiset näkemyksensä ja rakentamaan uskonsa uudelleen. – Olen hirveän herkkä sille, mitä luen. Jos luen ateismia käsittelevän kirjan, minusta tulee ateisti, jos taas herätyskristillisen kirjan, minustakin tulee herätyskristitty. Viime aikoina olen lukenut paljon kirjoja, jotka selittävät uskontoa kulttuurievoluution näkökulmasta. Uskonnollisesta etsinnästä on tullut von Martensille eräänlainen elämäntehtävä. Ei hän vielä tiedä, mihin hän siinä päätyy, mutta jo asioiden

pohdiskelu on ollut tyydyttävää. Hän naurahtaakin, että jos hän olisi ollut yhtä kiinnostunut rahasta, hän olisi tähän ikään mennessä jo rikas mies.

elkkä älyllinen pohdinta tuskin olisi riittänyt kannattelemaan von Martensin uskoa. Hänellä on ollut myös voimakkaita pyhän ja Jumalan läsnäolon kokemuksia. – Olen kokenut ihan tavalliset tylsät luterilaiset jumalanpalvelukset eräänlaisiksi ohuiksi paikoiksi, joissa Jumala on lähellä. Ja vaikka olen älyllisesti agnostikko, lausun jumalanpalveluksessa täydellä sydämellä uskontunnustuksen ja menen ehtoolliselle.

engellisenä ohjaajana lähes kaksi vuosikymmentä toiminut rovasti Raili Heikinheimo kokee Marcus J. Borgin kuvat sulkeutuneesta ja avautuvasta sydämestä läheisiksi. Kun ihminen hakeutuu hengelliseen ohjaukseen, syynä on usein sisäisen oven raottuminen. Aikaisempi elämäntodellisuus on alkanut tuntua tavalla tai toisella suljetulta tilalta. Heikinheimon sanoin ihminen on tullut tietoiseksi omasta kaipauksestaan. – Kaipaus on minulle läheinen kuva siitä, mikä saa ihmisen sydämen avautumaan, hän sanoo. Hengellisessä ohjauksessa ajatellaan, että ihmisen sisäinen kaipaus on peräisin Jumalasta. Ihmisessä on herännyt tarve löytää elämäänsä syvempää merkitystä, jotakin enemmän. – Nykyisin meillä on paljon tapoja kätkeä sisäinen levottomuutemme. Älypuhelimella on helppoa täyttää ne kohdat, jolloin sisimmällämme olisi meille jotakin asiaa. Oman kaipauksen k uunteleminen on kuitenkin tärkeää, Heikinheimo toteaa.

odellisuus on yleensä mutkikkaampaa ja dynaamisempaa kuin kirjoissa. Heikinheimo toteaakin, että kaipauksen heräämiseen liittyy usein haparointia ja sekoiluakin. – Ihminen hakee umpimähkään vastausta tarpeeseensa, vaikka ei osaa sanoa täsmällisesti, mitä oikeastaan tarvitsee. Hengellisessä ohjauksessa etsitään sisäistä avautumista. Ohjaus johtaa usein prosessiin, jossa ihminen käy läpi omaa historiaansa ja pyrkii ymmärtämään sitä. Pintaan voi nousta myös jaksamiseen ja riittämättömyyden tunteeseen liittyviä kysymyksiä. Moni pohtii ihmissuhteitaan. Se, mitä hengellisessä ohjauksessa tapahtuu, ei tapahdu ohjaustilanteissa, vaan niiden välillä. Kipeimmät pohdinnat saattavat jäädä ja usein jäävätkin vain ihmisen ja Jumalan välisiksi. – Ihminen oppii katsomaan armollisesti sitä pientä poikaa tai tyttöä, joka on joskus ollut, ja alkaa tuntea myötätuntoa itseään kohtaan.

engellisessä ohjauksessa luotetaan siihen, että Jumala ohjaa ihmisen sydäntä oman aikataulunsa mukaan. Esimerkiksi ymmärtääkseen Raamatun kertomuksia omakohtaisesti on tärkeää päästä itse kokemaan se, mistä teksti puhuu.

”

On helpottavaa ajatella, ettei Jumala ole mikään määräilevä ulkopuolinen hahmo, jolla olisi mielipide jokaisesta asiasta.” Tomas von Martens

Ohjaaja ei siis ryhdy auktoriteetiksi ihmisen ja Jumalan väliin eikä rajoita sitä, mitä kohtaamisessa saa tapahtua. Heikinheimo tähdentää, että ihmiselle ei pitäisi koskaan julistaa ylhäältä, miten hänen pitää kokea Jeesus. – Jumala kohtaa ihmisen aina siinä kohdassa, missä hänen tarpeensa on. Käytännön työssä olen päätynyt hyvin samanlaisiin näkemyksiin kuin Marcus J. Borg, Heikinheimo sanoo. Heikinheimon kokemuksen mukaan henkiseen jaksamiseen liittyvien kysymysten taustalla on usein riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunteita. Nämä saattavat kertoa sisäisestä häpeästä, joka on syntynyt varhaislapsuuden kokemuksista.

”

Ihminen oppii katsomaan armollisesti sitä pientä poikaa tai tyttöä, joka on joskus ollut, ja alkaa tuntea myötätuntoa itseään kohtaan.” Raili Heikinheimo

os lasta ei rakasteta varauksettomasti, syntyy arvottomuuden kokemus, joka voi näyttäytyä vielä aikuisena riittämättömyyden ja huonommuuden tunteena. – Samalla saattaa syntyä myös kahlitseva, tukahduttava ja tuomitseva jumalakuva, Heikinheimo sanoo. Häpeän tunteet ovat syvällä ihmisessä. Heikinheimo korostaakin, että sisäisen häpeän syvälliseen käsittelyyn tarvitaan usein psykoterapiaa. – Hengellinen ohjaus ei ole terapiaa, mutta siinä voi tapahtua oivalluksia, jotka vaikuttavat terapeuttisesti. Evankeliumien mukaan Jeesus auttoi ihmistä monilla eri tavoilla sen mukaan, mikä tämän tarve oli. Luterilaisen kirkon messu alkaa aina samalla tavalla, synnintunnustuksella ja synninpäästöllä. Heikinheimon mielestä käytäntö ei ole erityisen toimiva. – Synninpäästön pitäisi olla huojentava kokemus ihmiselle, joka tulee kirkkoon taakkojensa kanssa. Usein mitään huojentumista ei tapahdu. Tämä johtuu siitä, että kirkkoon tulevaa ihmistä ei ole otettu vastaan kokonaisena. Synninpäästö ei ole mikään ratkaisu esimerkiksi henkiseen ahdistukseen.

engellisessä ohjauksessa ihmisen sisäinen kysymys täsmentyy ja syventyy ja hän kulkee kohti ratkaisua. Kyse voi olla esimerkiksi toivon heräämisestä: tulevaisuudessa alkaa näkyä uusia mahdollisuuksia, joihin liittyy konkreettisia askelia ja sitoutumista. Heikinheimon mukaan hengellisessä ohjauksessa saatu löytö jää ihmisen henkilökohtaiseksi omaisuudeksi, ”hengelliseksi aarteeksi”. Näin sydämen avautuminen kumuloituu ja elämään tulee lisää iloa ja vapautta. Havahtuminen voi näkyä esimerkiksi siinä, että ihminen alkaa kiinnittää huomiota toisten ihmisten tarpeisiin ja osallistuu jollakin tavalla kamppailuun oikeudenmukaisuuden puolesta. – Ratkaisu on usein jonkinlainen vapauttava oivallus. Esimerkiksi sen ymmärtäminen omakohtaisesti, että Jumala onkin hyvä, minulle. ■

Kristinuskon sydän – Jeesus, Raamattu, Jumala, Usko? Keskusteluja Marcus J. Borgin kirjan pohjalta tiistaiiltaisin klo 18–19.30 Mikael Agricolan kirkon kahvilassa, Tehtaankatu 23, Helsinki. 14.3. Jeesus – Jumalan sydän: piispan erityisavustaja Kaisa Kariranta ja toimittaja, kustantaja Tomas von Martens 21.3. Raamattu – Tradition sydän: piispa Wille Riekkinen ja pastori Stina Huima 28.3. Jumala – Totuudellisuuden sydän: ekoteologi Pauliina Kainulainen ja musiikkiteatterin johtaja Tiina Kristoffersson 4.4. Usko – Sydämen tie: pastori Kari Kuula ja rovasti Kalevi Virtanen.

kuva: kari hautala

Helluntailaistytön kehityskertomus kaataa rajoja ja koskettaa.

Suomen historia

Villa Speranza

Elämä ilman kirjoja on erehdys

Sinun tähtesi

petri tamminen

virpi hämeen - anttila

venla hiidensalo

”Mainio avaus itsenäisyyden juhlavuodelle!” – savon sanomat

Kauneutta ja hullaantumista Italian lumoavissa maisemissa.

Aate vai intohimo? Kansallistaiteilijaa vie kaipuu Pariisin kiihkoon.

”Vatsalihakset olivat kovilla.” – etelä-suomen sanomat

Riipaiseva tarina rohkeudesta karmivan vihollisen edessä.

Pieni kommunisti joka ei koskaan hymyillyt lola lafon

Romaani Nadia Comanecin ainutlaatuisesta elämästä.

Surulintu tuuli salminen

Koskettava romaani valheiden kovasta hinnasta.

Kolumni

Vaatii rohkeutta antaa liekaa

Tommi Laitio Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

Maunula-talo muistuttaa, ettei hyvä kaupunki ole trimmattu tehdaslinjasto.”

Joulukuussa avattu Maunula-talo on Helsingin ensimmäinen kulttuuritalo, jossa asukkaat ovat olleet mukana aina suunnittelu- ja työmaakokouksista taloa nyt johtavaan neuvottelukuntaan. Arkkitehti Mikko Summanen sanoi oppineensa asukkailta ennen yhtäkään piirtämäänsä viivaa, että Maunulan henki on laadukas, tasa-arvoinen ja konstailematon helsinkiläinen peruselämä. Sellaisen talon hän myös piirsi: kauniin, mutta pröystäilemättömän. Valon määrä ja huonekorkeus tekevät kirjastosta avaran. Betoniseinät näyttävät asiat sellaisina kuin ne ovat. Yhdessä suunnittelu näkyy tuloksissa. Sekä kirjaston että nuorisotilan kävijämäärät ovat kolminkertaistuneet. Avajaisissa puhunut politiikan tutkija Emilia Palonen sanoi, että ei ole sattumaa että Maunula- talon kaltaiset läpimurrot syntyvät keskustan ulkopuolella. Kokeilu on helpompaa, kun tehdään suurprojektin sijasta pienehköä kirjastoa ja nuorisotaloa yhteen kaupunginosaan. Siksi asukkaat päivittävät Facebook-sivua työntekijöiden rinnalla ja äänestävät talon toiminnasta. Uusien tapojen syntyminen keskuksen ulkopuolella saa tukea johtamisen ja politiikan

tutkimuksesta. Yritykselle on fiksumpaa kokeilla uutta makua edullisessa suklaapatukassa kuin heti uudistaa kansansuosikki levysuklaa. Onnistuessaan oivallukset laidoilla laajentavat keskuksen käsitystä siitä, mikä voisi olla mahdollista. Paremman kaupungin rakentamisessa reunojen uudistusvoiman hyödyntäminen vaatii rohkeutta antaa liekaa. Vallan jakaminen edellyttää, että on tarpeeksi yhteinen ajatus huomisesta mutta mahdollisuus valita eri polkuja perille. Maunula-talo muistuttaa, ettei hyvä kaupunki ole trimmattu tehdaslinjasto. Kokemus kannustaa ajattelemaan kaupunkia koneen sijasta puutarhana, jossa kaupungin työntekijät puutarhureiden lailla turvaavat peruskastelun, varmistavat siementen ja ravinteiden reilun jaon, jakavat oppeja ja tarjoavat harsoa hauraammille. Puutarhamaisessa kaupungissa kaikkia tuloksia ei voi ennustaa. Samalla pitää olla sekä vikkelä hätistämään tuholaiset pois että utelias uutuuksia kohtaan. Tärkeintä on ajattelutavan muutos siinä, miten muutos tapahtuu. Kun tehtaassa koneisto tuottaa lopputulokset, puutarhassa jokainen kasvaa itse.

Esko Jämsä

Tuen tarpeessa on tuhansia lapsia Icehearts-joukkueissa on tärkeämpää pärjätä elämässä kuin peleissä. Teksti Kaisa Halonen

uosaaren jäähallissa on alkamassa Icehearts-joukkueen treenit. Joukkue ei pelkästään pelaa lätkää, vaan viettää aikaa yhdessä vaikkapa uiden tai leikkien. – Parasta on pelata yhdessä, sanoo 11-vuotias Aamin Mohammed, joka pukee jääkiekkovarusteita päälleen. – Jos on riitoja, ne voidaan sopia, ja sitten ollaan taas kavereita, lisää samanikäinen Rashad Ayah. Aaminin ja Rashadin joukkue on yksi kolmestatoista pääkaupunkiseudulla toimivasta Icehearts-joukkueesta. Jääkiekon lisäksi lajeina ovat salibandy ja jalkapallo. Tyttöjoukkueita on Vantaalla yksi, mutta tänä vuonna sellainen aloittaa myös Espoossa. Suunnitelmissa on myös kolmen uuden joukkueen perustaminen Vantaalle. Icehearts-toiminta käynnistyi reilut 20 vuotta sitten Vantaan Hakunilasta Ilkka ja Ville Turkan ideoimana. Nyt toimintaa on ympäri Suomea ja mukana on noin 500 lasta ja nuor-

ta. Lasten tuen tarve vaihtelee: jotkut tulevat maahanmuuttaja- ja jotkut yksin huoltajien perheistä, monien perheillä on taloudellisesti tiukkaa, jotkut ovat lastensuojelun asiakkaita, toisilla on ongelmia koulussa. Jokaisella Icehearts-joukkueella on oma kasvattaja, joka seuraa heitä täysi-ikäisyyteen asti. Kasvattaja ei pelkästään valmenna pelaamaan, vaan on muutenkin tarvittaessa lasten tukena. – Iceheartsissa me kokoonnumme harjoittelemaan, jotta pärjäisimme paremmin elämässä, sanoo Iceheartsin johtava asiantuntija Ville Turkka. Icehearts-toiminnan keskeinen periaate on luottamus. – Meillä ei valehdella. Lapsille ei luvata sellaista, mitä ei voida pitää. Monien lasten perusturvattomuus on syntynyt varhaislapsuudessa, ja pettymysten paikkaaminen vie pitkän aikaa. – Kaikissa meissä on hyvää. Kukaan ei ole toivoton, ei varsinkaan lapsi. Ne, joilla on asiat hyvin, tarvit-

Vuosina 2003 ja 2005 syntyneiden poikien Icehearts-joukkueet harjoittelevat Vuosaaren jäähallissa yhdessä.

sevat ehkä vain hyppysellisen huolenpitoa, mutta toiset tarvitsevat rakkautta ja välittämistä kauhakuormaajalla. Monet asiat ratkeaisivat rakkaudella, eivät rankaisemalla. Miten ihmiset eivät ymmärrä, että rakkaudetta ei voi elää? Ville Turkka arvioi, että nykylasten ongelmat ovat vielä vaikeampia kuin Iceheartsin aloittaessa. Tuen tarpeessa olisi tuhansia lapsia. Heidän löytämisekseen tarvittaisiin lisää yhteistyötä järjestöjen, kuntien sosiaalitoimen,

seurakuntien ja muiden toimijoiden välillä. Turkka on myös huolissaan näiden lasten vanhemmista. – Eräs yksinhuoltajaäiti purskahti itkuun, kun häneltä kysyttiin kuulumisia. Nyt, kun hänen lapsensa on Iceheartsissa, äidillä on ensimmäistä kertaa joku ihminen, jolle hän voi soittaa, kun tuntuu pahalta. Tykkää Kirkko ja kaupungin uudesta Facebook-sivusta. Jokaisesta tykkäyksestä lahjoitamme Iceheartsille 50 senttiä. Kampanja jatkuu 19.2. asti.

ylmät väreet menivät pitkin Janne Westerlundin kehoa, kun hänelle ehdotettiin kolmannen soololevyn julkaisupaikaksi Temppeliaukion kirkkoa. – Voisiko konsertille toivoa mielenkiintoisempaa ja parempaa paikkaa? Temppeliaukion kirkko on niin ällistyttävä. Sen ilmapiiri natsaa täysin musiikkini kanssa, joka on harvaa ja tietyssä mielessä rauhallista. Kirkkotila voi tehdä musiikistani parempaa. Vaihtoehtoisen rockin piireissä pyörivä Westerlund on viime vuosien varrella kiinnostunut entistä enemmän folkmusiikista ja bluesista. Hän säveltää ja sanoittaa itse kappaleensa. Nyt julkaistavan soololevyn nimi on There’s a Passage. – En lähtisi siitä, että musiikissani on joku tietty tyyli, vaan haluan tarjota näkökulman: musiikki voisi olla vaikka tämän kuuloista. Yritän pyrkiä sellaista kohti, mitä ei ehkä vielä ole tehty. – Jokainen voi tulkita musiikkiani omista lähtökohdistaan ja siitä, miltä tuntuu. En halua antaa biiseilleni käyttöohjeita. Janne Westerlundin ensimmäisen bändin Sweetheartin ensimmäinen levy ilmestyi vuonna 1992. Sen jälkeen albumeita on ilmestynyt tasaisin väliajoin Circle ja Plain Ride -yhtyeiden ja muiden kokoonpanojen kanssa. Westerlundin ensimmäinen soololevy julkaistiin vuonna 2012. Kitaran, baritonikitaran ja banjon lisäksi Westerlundin soittimena voi kuulla dulcimeria, joka on tullut hänelle tutuksi amerikkalaisesta folkmusiikista. Soitin on lähtöisin Appalakkien vuoristosta. – Löysin nettikaupasta sattumalta dulcimerin halvalla. Ajattelin, että kokeilen sitä ja panen sen sitten komeroon, tai vaikka seinälle, kun soitin on niin kivannäköinen. Kun aloin limputella sitä, syntyikin biisi. Westerlundia on alkanut entistä enemmän kiinnostaa soolomateriaalin teko. Hän haluaa yksinkertaistaa musiikkiaan, ja blues on antanut hyvän kehyksen aloittaa. Westerlund on

kuunnellut bluesartisteja, jotka soittavat mies ja kitara -kokoonpanolla. – Siitä saa kipinää ja rohkeutta. Yhden ukkelin ja kitaran esitys voi olla yhtä intensiivinen ja kokonaisvaltainen elämys kuin viiden ihmisen bändin. Soolosoittamisessa ei ole mitään muuta kuin varaa kehittyä. En tarkoita tällä niinkään soittotaitoa, vaan sitä, että ottaa haltuun sitä läsnäoloa ja rauhallisuutta, mitä se vaatii.

”

Kipukynnys on kasvanut huikeasti, eikä ihan pikkuasioista jaksa enää mennä kyyryyn ja kieriskellä.”

Varhaisteininä Janne Westerlund ajatteli maailman valloituksen sujuvan paremmin, kun laulaa englannin kielellä. Myöhemmin hän huomasi, ettei maailmaa niin vaan valloitetakaan, mutta Westerlund kokee pääsevänsä yhteyteen omien aavistustensa kanssa paremmin englannin kielellä kuin äidinkielellä. – Biisiä tehdessäni minulla on siitä joku aavistus, vihi – todella vaikeasti selitettävissä oleva väreily. Joskus käy niin, että ymmärrän biisin täysin vasta vuosia myöhemmin. Sitten olen ihan, että no tästähän tässä oli kyse! Kun Westerlund ei saa nukutuksi, hän tietää jotain olevan tekeillä. Hän pyöriskelee sängyssä tai herää aamuyöllä pohdiskelemaan. Päähän tulee joko sanoja tai säveliä. – Jostain sanasta on pakko tehdä biisi. Tai toisinaan päässäni soi melodia, josta en pääse eroon. Viimeisimmät työn alla olevat sanat ovat talking lake. En yhtään tiedä, mitä ”puhuvassa järvessä” tapahtuu, mutta katsotaan vaikka vuoden päästä. Joskus Westerlund mietti, että mitä hän tekee, jos luovuus yhtäkkiä loppuu. – Nuorena luovuutta mystifioi tosi paljon. Nykyään ajattelen, että ei se minnekään häviä. Kyse on siitä, onko luovan puolensa kanssa kosketuksissa vai ei. Musiikin harrastaminen sai alkunsa Janne Westerlundin isän kotistereoista. Angloamerikkalainen rock oli perheessä lastenmusiikkia. – Kotona tulin kyl-

Kuka? Janne Westerlund, 43, asuu avoliitossa Vantaalla. Säveltää ja sanoittaa biisejä ja käy konttorihommissa. Soittaa ja laulaa Plain Ride ja Circle -yhtyeissä, esiintyy soolona ja eri kokoonpanoissa pääasiassa rockklubeilla.

Mitä? Levynjulkaisukonsertti pe 24.2. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Janne Westerlund, laulu, dulcimer, baritonikitara ja banjo, Anssi Hallio, rummut, Sirpa Järvenpää, laulu, ja Pekka Jääskeläinen, kitara ja koskettimet. Illan avaa Jean Ramsay. Liput ovelta 5 e käteisellä.

Motto? ”Täydellisyys on tylsää.”

vetetyksi kaikenlaisessa musiikissa, mutta aikalailla rokkipainotteista se oli. Halu tehdä itse musiikkia heräsi, kun kuuntelin Paul Simonin biisiä. Ajattelin, että onpa makee. Siitä alkoi into oppia soittamaan kitaraa. Westerlund kävi klassisen kitaran soittotunneilla musiikkiopistossa. Rock kuitenkin meni klassisen musiikin ohi, ja musiikkiopiston tunnit jäivät melko pian. – En vaan päässyt yli siitä, että sähkökitara on niin hienon näköinen. Päätin, että ehdottomasti hankin sellaisen. Sitten säästin ja ostin. Poiminkohan mansikoita tai jotain, että sain rahaa siihen. Ensimmäisen oma biisi Westerlundilta syntyi joskus kuusi–seitsemänvuotiaana. Aika nopeasti hän itsekin huomasi kappaleen olevan plagiaatti Paul Simonilta. – Oli vähän nolo alku, mutta…, Westerlund sanoo ja nauraa muistolle. Parikymppisenä Janne Westerlund muutti Haminasta Helsinkiin ”oikeastaan tekemään ei mitään”. Silloin vain kuului päästä isoon kaupunkiin. Muutaman vuoden ihmettelyn jälkeen hän päätti, mitä tekee. – Hain Vapaaseen Taidekouluun. Opiskelin siellä öljyvärimaalausta kolmisen vuotta ja siinä sivussa soitin Sweetheart-bändissä, jonka perustimme yläasteikäisinä. Pikkuhiljaa musiikki jyräsi kuvataidepuolen. Maalaaminen on jäänyt aika hyvin takavasemmalle. Westerlund laittoi maalaamisen tauolle huomatessaan, ettei puolihuolimattomasti tekeminen sovi hänelle. – Jos en tee jotain tosi intensiivisesti ja keskittyneesti, jälki on huonoa. Voi olla, että palaan maalaamiseen joskus. Nuorena Westerlund oli paljon vihaisempi ja ahdistuneempi kuin nykyään. Sen vuoksi hänestä on erittäin kiva vanheta. – Eiväthän kurjat tunteet ole mihinkään menneet, niitä tulee ja menee. Kipukynnys on kuitenkin svanut huikeasti, eikä ihan pikkuasioista jaksa enää mennä kyyryyn ja kieriskellä. Kun näkee samojen asioiden ja reaktioiden tapahtuvan kerta toisensa jälkeen, niin kyllähän sitä oppii – tai ainakin pitäisi oppia. Kun Janne Westerlund haluaa rauhoittua, hän katselee ikkunasta ulos. Ne ovat hetkiä, jolloin hän ei pyri ajattelemaan mitään. – Se, mitä ikkunasta ulos katsellessa, alkaa nousta mieleen, on varmaan yhteyden kaipuuta. En oikein osaa määritellä sitä, mutta ainakaan se ei ole mitään sosiaalisen yhteyden kaipuuta. Pikemminkin

kyse on siitä, että ehkä me emme olekaan niin perustavanlaatuisesti erillisiä. – En osaa sanallistaa tuota kaipuutani, pystyn ainoastaan käyttämään vertauskuvia. Niitä saattaa sitten ilmestyä teksteihini. Enkä edes pyri käsittämään, älyllisesti, mistä on kysymys. Tai jos joskus siitä jotakin tajuan, se on bonusta. Kirkko edustaa Westerlundille sukupolvelta toiselle kantavia ikihumaaneja arvoja. Kellojen soitto Syyrian uhreille oli hänen mielestään kirkolta tärkeä kannanotto. – Ei kristinuskon pohjimmaista ajatusta, että olkaa nyt kilttejä toisillenne, voi liikaa korostaa. Marginaalimusiikin teolla ei Suomessa elä. Elääkseen Westerlund tekee tuntiliksalla töitä konttorissa. – En millään tavalla väheksy perustyöskentelyä. Tietty tylsyys on ihan ok. Se on vastapainoa joskus repivällekin prosessille, jota biisien teko voi olla. Westerlund kävi työväenopiston kurssin ja nyt hän tuunaa taloaan. Se on hänen virallinen harrastuksensa. – Korjailen vanhoja ikkunoita todella hitaalla tyylillä. Se vie hirveästi aikaa, mutta tykkään siitä hommasta. Käsillä tekeminen on kivaa. Tuntuu hienolta, kun läväyttää valmiin ikkunan paikoilleen.

Aavistukset muotoutuvat biiseiksi Janne Westerlund katselee usein ikkunasta ulos. Joskus siinä syntyy alku lauluun. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

iusaaminen on jatkuvaa tai toistuvaa toimintaa, jolla kiusaaja haluaa valtaa toisen kustannuksella eikä näe sen saamiseen muita keinoja. Se voi toistua päivittäin, viikon välein, kuukausittain tai tietyissä tilanteissa. – Kiusaaja ottaa valta-aseman suhteessa kiusattuun joko väkivallan avulla tai muuten, olemalla esimerkiksi kielellisesti nokkela, sanoo psykologi, psykoterapeutti Vesa Nevalainen. Kiusaajia on erityylisiä ja jokaisella on omat syynsä, miksi heistä on sellaisia tullut. Kiusaaminen on ehkä auttanut kiusaajaa selviytymään yhteisössä. Ankea lapsuus ei Nevalaisen mukaan selitä sitä, että ihmisestä tulee kiusaaja. Samasta ankeasta lapsuudesta voi tulla myös fiksuja ja ihania ihmisiä. – Ihan niin kuin muitakin ikäviä ominaisuuksia, myös sitä, miksi joku kiusaa, on monimutkaista selvittää. Miksi ihminen valitsee sellaisen tavan selvittää ongelmiaan ja asioitaan? Kiusaajahan voisi käyttäytyä ihan päinvastaisella tavalla. Kiusattu puolestaan saattaa kärsiä unettomuudesta, väsymyksestä tai erilaisista kivuista. Kiusaaminen murentaa kiusatun itsetuntoa, ja kiusaamista kokeneiden keskuudessa masennus on yleistä. Ääritilanteessa ihminen voi tappaa itsensä, jos häntä kiusataan liian pitkään. NYKYISIN YHÄ useampi julkisuuden henkilö on uskaltanut kertoa avoimesti lapsena tapahtuneesta kiusaamisesta. Toiset pystyvät kääntämään ikävät kokemukset edukseen. – Taiteilijoilla, tiedemiehillä tai yleensä ihmisillä, jotka saavat jotain enemmän aikaan kuin muut, voi olla näyttämisen halu. Jos lapsena on kiusattu, halutaan myöhemmin näyttää, mihin kaikkeen pystyy, Nevalainen miettii. – Totta on tietysti sekin, että jos on ihminen kovin taiteilijaluonne, voi olla, että jo koulussa häntä kiusataan sen takia. Helpommalla ihminen yleensä pääsee, jos on samanlainen kuin muut. Perinteisesti kiusaaminen on fyysistä väkivaltaa: hyppyytetään, kyykytetään, potkitaan ja lyödään. Henkistä kiusaamista ovat muun muassa haukkuminen, solvaaminen ja ilkeiden, paikkansa pitämättömien juttujen levittäminen toisesta. – Yhtä hyvin kiusaamista on se, että jotakuta ei johdonmukaisesti oteta mukaan vaan jätetään ryhmän ulkopuolelle. Työyhteisössä tiettyä henkilöä ei vain muisteta pyytää mukaan, huomauttaa Nevalainen. Nevalainen toteaa sosiaalisen median olevan valitettavan hyvä luovuuden lähde kiusaamiselle. Siellä kiusaamistavat ovat tehokkaita. Henkilöstä voidaan laittaa jakeluun paikkansa pitämätön väite, nolo kuva, kuvamanipulaatio tai luoda valeidentiteetti. – Valhe tai kuva leviää nopeasti monelle ihmiselle ja takaisin sitä on hyvin vaikea saada. Vahinko on jo tapahtunut. USEIN KIUSAAJAN ajatellaan olevan heikoilla oleva reppana. Nevalainen kertoo, että sellaisiakin kiusaajia on, mutta se ei ole yleisin kiusaajatyyppi. Nevalainen ja psykologian tohtori, psykoterapeutti

Kiusaaja hamuaa valtaa Pelokas ilmapiiri työpaikalla voi luoda pohjaa kiusaamiselle. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT MARI AARNIO

Satu Kaski jakavat kiusaajat kahdeksaan eri tyyppiin kirjoittamassaan kirjassa Jo riittää. Irti kiusaamisesta ja kiusaajista. – Yleensä kiusaajat ovat sosiaalisesti taitavia ja sillä tavalla fiksuja ihmisiä. He saattavat olla myös menestyksekkäitä ja oikeasti hyötyä kiusaamisestaan, sanoo Nevalainen. Monille on tuttu perusilkeä ihmistyyppi, joka haluaa jostain syystä tuottaa toiselle pahaa mieltä. Mutta Nevalaisen mielestä kannattaa huomioida myös ihmistyyppi, joka ei ole millään tavalla kauhean ilkeä, mutta haluaa päästä elämässään eteenpäin ja on sen vuoksi valmis tallomaan koko ajan toisten jaloille. – Tällainen uraohjus menestyy elämässään. Hän on todennäköisesti menestynyt jo koulussa ja opettajat ovat pitäneet hänestä, vaikka hän on kiusannut muita koko ajan. Samaten työelämässä hän menestyy hyvin, vaikka hän kiusaa itseään alemmassa asemassa olevia. Itseään ylemmässä asemassa oleviin hän osaa pitää hyvät suhteet, eikä kukaan usko hänen kiusaavan. Kannattaa pysähtyä miettimään, tunteeko tällaisia tyyppejä.

Jos työpaikalla on ylenemismahdollisuus ja muutamat kilpailevat samasta paikasta, uraohjuksesta on ihan kätevää panna liikkeelle pieni mustamaalaus kilpakumppaneista ja saada pedattua silla lailla omaa paikkaansa. – Tai jos joku keksii hyvän idean, senhän voi aina esittää omissa nimissään. Uraohjus osaa ponnistella eteenpäin muiden kustannuksella, Nevalainen selittää.

”

YLEENSÄ KIUSAAJAT OVAT SOSIAALISESTI TAITAVIA JA SILLÄ TAVALLA FIKSUJA IHMISIÄ.”

Arviot

ANNA WLOCH

Suljetussa yhteisössä, jossa kaikkien vaaditaan ajattelevan samalla tavalla, nekin, jotka eivät ole samaa mieltä, menevät helposti mukaan yhteiseen toimintatapaan. – Jos yhteisössä on tapana kiusata, voi itsekin joutua toimimaan samalla tavalla, vaikka se olisi omia moraalikäsityksiä vastaan. Esimerkiksi vankilassa toimitaan tietyllä tavalla tai tietyssä koulussa ollaan yhdessä tietyllä tavalla. Isis-järjestössä on toimittava sen periaatteiden mukaan, tai jos ei toimi, on oma hengenlähtö lähellä.

”

VINOT HYMYT, SILMIEN PYÖRISTELYT JA YSKÄHTELYT PALAVEREISSA OVAT SELVÄÄ KIUSAAMISTA.”

JOSKUS KATEUS johtaa kiusaamiseen. Toista aletaan kiusata siksi, että näyttää siltä, että hänellä menee paremmin kuin muilla, tai koetaan, että hänellä on jotakin enemmän: hienompi auto, kauniimpi puoliso tai fiksummat lapset. Nevalaisen mukaan kateellinen kiusaa toisella tavalla kuin muut kiusaajatyypit. Hän vähättelee sitä, mitä toinen on tehnyt. – Kun joku onnistuu työtehtävässään oikein hyvin, kateellinen kommentoi siihen keksineensä saman jo aikoja sitten, mutta ei vain viitsinyt sellaisesta pikkujutusta edes ilmoittaa. Tehokas keino välttyä työnteolta on ryhtyä pelleksi. Silloin moni ikävä homma jää väliin. Hauskuuttaja nostaa esille toisten ihmisten erilaisia ominaisuuksia. – Työpaikan pelle luulee olevansa hauska ja luovansa positiivista ilmapiiriä. Hauskuus otetaan kuitenkin pilkkaamalla jotain ihmistä esimerkiksi siitä, miten hän pukeutuu, käyttäytyy tai puhuu. – Se taas, että ihminen pystyy tekemään pilaa itsestään, ei ole kiusaamista. Mutta siihen pystyy aika harva, Nevalainen sanoo. KIUSATTU VOI saada apua toisenlaisista ihmissuhdekokemuksista. Kiusaamisesta kannattaa puhua puolison tai ystävien kanssa. Nevalainen on huomannut, että osa kiusatuista pystyy pohtimaan tilannetta itsekseen ja päätymään siihen, että nyt tässä kävi näin, mutta mennään eteenpäin ja ehkä vastaisuudessa ei käykään samalla tavalla. Osa kiusatuista hakee ulkopuolista apua. – Työpaikalla auttavia tahoja ovat työsuojelu, luottamusmies ja esimies. Erilaisiin kiusaamistilanteisiin ei ole vain yhtä apukeinoa, vaan keinot pitää miettiä tilannekohtaisesti. Nevalaisen mukaan useimmiten kiusaamisen taustalla on vallanhalu. – Valta kiehtoo, ja vie helposti mukanaan. Yleensä vallassa oleminen kiinnostaa vain harvoja. Mutta ehkä juuri he ovat niitä, joiden pitäisi sellaiseen tehtävään hakeutua.

Häpeä ja suuri hiljaisuus ELOKUVA Anne Fontainen Viattomat on vahva tarina häpeästä ja hyvyydestä. Elokuva pohjautuu todellisiin tapahtumiin Puolassa vuonna 1945. Haavoittuneita keräävään ranskalaiseen lääkäriryhmään kuuluva Mathilde (Lou de Laâge) saa vieraakseen nunnan. Läheisessä luostarissa tarvitaan apua. Siellä Mathildelle selviää nunnien häpeä: ensin tulivat saksalaiset, sitten venäläiset, ja nyt useampikin sisar on raskaana. Avukseen Mathilde saa juutalaisen lääkärin Samuelin (Vincent Macaigne). Elokuvassa sisarten puhdas laulu tavoittelee kyllä taivaita, mutta huntujen alla eletään monenlaisten paineiden alla. Niiden kieltäminen ei pian enää onnistu. ”Jumalan avulla me selviämme”, vakuuttaa abbedissa (Agatha Kulesza). ”Jumalan apu ei tule riittämään”, sanoo Mathilde. ”Usko on 24 tuntia epäilyä ja minuutti toivoa”, tunnustaa nuori nunna Mathildelle. Ehkä se minuutti sitten todella riittää? Viattomissa on paljon kärsimystä, mutta myös rohkeutta ja toivoa. Ihmisten teot kertovat paljon heidän uskostaan. Anne Fontaine: Viattomat. Parhaillaan elokuvateattereissa. CINEMA MONDO

TYÖYHTEISÖN ILMAPIIRI voi tukea kiusaamista. Jos ilkeä esimies on vaatimuksineen milloin kenenkin kimpussa, pelokas työntekijä voi nostaa jonkun toisen syntipukiksi ja saa näin esimiehen sen toisen kimppuun ja säästyy itse sillä kertaa. Nevalainen sanoo, että pelon vallassa eläminen luo helposti työyhteisöön vääränlaisia kuvioita. – Vinot hymyt, silmien pyöristelyt ja yskähtelyt palavereissa ovat selvää kiusaamista. Ennemmin tai myöhemmin se, jolle tätä tehdään, huomaa sen. Tällainen on hienovaraista ja ovelaa kiusaamista, jota jo lapset osaavat, ja aikuisina he voivat kehittyä siinä mestareiksi. Työyhteisössä voi työskennellä myös henkilö, joka ei hyväksy mitään poikkeavia tapoja ajatella asioista. Natsipersoona pillastuu, jos joku uskaltaa ajatella vähänkin eri tavalla kuin hän itse. – Maailmanpolitiikassa näkee, että eri tavalla ajatteleville tulee hankaluuksia. On niin ahdasta, ettei saa esittää erilaisia mielipiteitä. Natsipersoonanimitys ei tule politiikasta, vaan tällaisia persoonia löytyy myös muista yhteyksistä. Nimitys vain kertoo kuvaavasti henkilön tyylistä kiusata, Nevalainen selventää.

Luovu uskosta tai kuole ELOKUVA Martin Scorsesen Silence (Hiljaisuus) vie katsojan 1630-luvun Japaniin. Siellä viimeiset kristityt pakotetaan valitsemaan: luovu uskosta tai kuole. Kaksi nuorta portugalilaista jesuiittaa, isät Rodrigues ja Garupe (Andrew Garfield ja Adam Driver), matkustavat maahan etsimään siellä mahdollisesti yhä olevia kristittyjä. Lisäksi he haluavat selvittää, mitä on tapahtunut heidän ihailemalleen opettajalle isä Ferreiralle (Liam Neeson). Eihän tämä ole mitenkään voinut luopua uskostaan, niin kuin huhut väittävät? Scorsese suunnitteli elokuvaa Shusaku Endon vuonna 1966 ilmestyneestä kirjasta liki 30 vuotta. Se aika ei mennyt hukkaan. Elokuva tarjoaa ratkottavaksi vaikeita moraalisia kysymyksiä. Esimerkiksi: onko parempi pitää kiinni uskostaan ja säilyttää itsekunnioituksensa vai luopua siitä ja pelastaa toisia kärsimykseltä? Ajan mittaan isä Rodriguesista tulee ulkonaisestikin yhä enemmän idealisoitujen Jeesus-kuvien uskonsankari. Hän saa riesakseen jopa henkilökohtaisen Juudaksensa. Kichijiro (Yôsuke Kubozuka) on vallan mainio takinkääntäjä. Kiehtovia hahmoja ovat myös kaksi uskostaan kiinni pitävää kylänvanhinta ja ennen muuta inkvisiittori Inoue (Issey Ogata). Hän johdattaa isä Rodriguesin elämän muuttavaan ratkaisun hetkeen. Silence-elokuvan rikas monitulkintaisuus ei tyhjene yhteen katselukertaan. Martin Scorsese: Silence. Elokuvateattereissa 17.2.

MARJA KUPARINEN

jaantunut, ja mantelimassaa saa sopuhintaan mistä tahansa marketista.

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Useampikin kaupunki pitää itseään marsipaanin alkukotina. Esimerkiksi Saksan Lyypekissä ja Espanjan Toledossa vierailevat turistit saavat varsin nopeasti kuulla saapuneensa marsipaanin alkulähteille. Jauhetusta mantelista, sokerista tai hunajasta sekä mausteista (karvasmanteliöljy, ruusuvesi, appelsiininkukkavesi) valmistettu massa on kuitenkin kotoisin Lähi-idästä. Tuo arabien herkku aloitti Euroopan valloituksensa Andalusiasta, joka keskiajalla muutenkin oli varsinainen kulttuurien tehosekoitin. Juutalaiset, kristityt ja muslimit elivät siellä rinnakkain toinen toisiltaan oppien. Sana marsipaani tulee arabiasta: mautabaan merkitsee istuvaa kuningasta. Alun perin sillä nimellä kutsuttiin ristiretkiaikaista rahaa, johon oli lyöty Kristuksen kuva. Myöhemmin sana vakiintui tietynlaisen rasian nimeksi ja sitä kautta merkitsemään myös rasiaan pakattua manteliherkkua. Alkujaan marsipaanilla tarkoitettiin siis valtaistuimellaan istuvaa Kristusta.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitustila on varattava viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Alkuperäinen laskiaispulla täytettiin mantelimassalla. Teksti Jaakko Heinimäki Kuva Juha Tuomi/Rodeo

Ihmiskunnan voi jakaa kahtia laskiaispullamieltymyksen perusteella. Toiset haluavat laskiaispullaansa kermavaahtoa ja mantelimassaa, toiset taas kermavaahtoa ja hilloa. Niin ovat toiset meistä massaihmisiä, toiset hilloihmisiä. Laskiaispulla on karnevaaliruokaa. Paastoon laskeutuessa on syytä syödä tukevasti, sillä edessä on viikkokausien nälkä ja kituutus. Samasta syystä on torstai vakiintunut hernekeitto- ja pannaripäiväksi. Vanhan katolisen perinteen mukaan nimittäin perjantaisin pidättäy-

dytään lihansyönnistä ja syödään muutenkin kevyesti ja yksinkertaisesti. Siksi torstaisin on pitänyt tankata ravintoa niin tanakasti, että perjantaina ei edes tee mieli ruokaa. Suomeen laskiaispulla on tullut lännestä. Mantelimassalla eli marsipaanilla täytettyjä laskiaispullia syötiin Ruotsissa jo 1700-luvulla. Köyhässä ja kaukaisessa Suomessa marsipaani oli kallista ja vaikeasti saatavaa, joten sen sijaan jouduttiin tyytymään helposti saatavaan halpaan hilloon. Tilanne on sittemmin kor-

Fingerpori Pertti Jarla

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Hillo vai manteli?

Etelä-Italiassa marsipaania pidetään erityisesti pyhäinpäivän herkkuna, mutta sitä syödään muinakin suurina juhlapäivinä. Italiassa marsipaanista muotoillaan usein pienoishedelmiä. Ne myös värjätään värikkäiksi. Italiassa ja Espanjassa marsipaanimakeisten ja -leivonnaisten valmistus on perinteisesti ollut nunnien tapa kerätä tuloja luostarille. Pohjoisempana Euroopassa on tavallisempaa muotoilla marsipaanista possuja kuin hedelmiä. Marsipaanipossut ovat perinteisiä uuden vuoden herkkuja. Myös Wolfgang Amadeus Mozartin mukaan nimettyjen suklaakonvehtien eli Mozart-kuulien täytteenä on marsipaania. Mozart-kuulien valmistus alkoi säveltäjän syntymäkaupungissa Salzburgissa, Itävallassa vuonna 1890. Marsipaania on vanhastaan pidetty tehokkaana afrodisiakkina eli lemmenhaluja nostattavana ruokana. Sitä on käytetty myös lääkkeenä. Keskiajan suurimpiin teologeihin kuulunut Tuomas Akvinolainen (1225–1274) opetti, että koska marsipaani auttaa ruuansulatuksessa, siitä voi pitää lääkkeenä, joten marsipaanin syöminen ei riko paastoa. ■

B Politiikan tutkija Eija-Riitta Korhola on entinen europarlamentaarikko ja ilmastopolitiikasta väitellyt filosofian tohtori. Hän on kritisoinut tehottomaksi politiikkaa, jolla ilmastonmuutosta hillitään. Väitöskirjansa johdannossa hän kirjoittaa: ”Ilmastopolitiikkaan liittyy todennäköisesti paljon enemmän epävarmuutta ja uskottelua kuin on yleisesti oletettu. Sitä ei tajuta helposti, sillä ympäristöliike esiintyy kuin itsevarma papisto, ja saa monimutkaiset asiat kuulostamaan yksinkertaisemmilta kuin ne todellisuudessa ovat.”

Koska Suomen kirkolla ei ole hetkipalvelussovellusta mobiililaitteelle, Eija-Riitta Korhola käyttää aamun treeneissä Englannin kirkon Daily Prayeria.

Ruumiin rukous sa. Crosstrainer tekee hänen hartaudestaan kokonaisvaltaisen.

meissä tavoittelee, voi Korholan mielestä kasvaa ainoastaan vapaudessa. Vain vapaudessa voi olla rakkautta. Kirkko on uskonasioissa herkkä tunnistamaan fundamentalismin. Korholan mielestä kirkko ei kuitenkaan huomaa, että sen omat poliittiset kannanotot ilmentävät joskus nimenomaan fundamentalismia. On erotettava arvot ja keinot. Politiikassa on kyse keinoista. Korholan mukaan kirkko voi tuoda esiin arvoja, mutta sen kannattaisi varoa ottamasta kantaa politiikan keinoihin, ellei se halua päätyä jonkin puolueen käsikassaraksi.

HENGELLISYYS on Korholan mielestä rakastuneen korventavaa ikävää. Aamurukous liittää hänet maailmanlaajaan joukkoon, joka ikävöi Jumalaa ja samalla kiittää kaikesta: kiittää omasta ruumiistaan ja elämän lahjasta. Olisi epärehellistä omaa ihmisyyttä kohtaan, jos usko ei näkyisi ulos. Mutta sitä Korhola kavahtaa, jos poliittinen vallankäyttäjä vetää naruista, jotka koskevat ihmisen Jumalakaipuuta. Politiikan linjavedot pitää argumentoida niin, että ne ovat ymmärrettäviä ilman uskonnollisia perusteluja. Lainsäädännöllä ei pidä kuvitella edistävänsä uskoa. Se, mitä Jumala

JOS AAMU on ihanteellinen, se on kiireetön. Korhola juo puolitoista litraa vettä. Kun hän on jumpannut aamurukouksen, on vuorossa aamiainen. Siinä yhteydessä hän lukee hengellisten isien ja äitien kirjoituksia sekä vähän lisää Raamattua. Kiireettömyyttä tarvitaan, sillä nykyinen yhteiskunta läkähdyttää. Tämä on Korholan mielestä nopeiden otsikoiden ja harkitsemattomien leimojen aikaa. Uskon maailma on jotakin, mikä kalibroi aivot uudelleen. Crosstrainer-hetkipalvelus kestää 28 minuuttia. Sen jälkeen maailman näkee kirkkaammin.

Crosstrainer-rukouksessa keho yhtyy rukoukseen, kun Eija-Riitta Korhola lukee anglikaanisen hetkipalveluksen. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

os aamu on filosofian tohtori Eija-Riitta Korholan unelma-aamu, se alkaa sanoilla: ”Oi Herra, avaa huulemme, ja meidän suumme julistakoon sinun kunniaasi.” Ja tämä itse asiassa englanniksi, josta samoin kuin ruotsista on tullut Korholalle kotihartauden äidinkieli: ”O Lord, open our lips, and our mouth shall proclaim your praise.” Korhola lukee tekstin tabletilta, johon hän on ladannut Englannin kirkon ilmaisen Daily Prayer -sovelluksen. Se antaa päivittäiset hetkipalvelustekstit suoraan ruudulle. Suomen kirkolta vastaava sovellus puuttuu. Siksi englanti. Hetkipalvelukseen sisältyy Raamatun lukua ja rukouksia. Korhola lukee ääneen, koska puhuttu on enemmän kuin ajateltu. Usko on myös ruumiillista. Jumala itse tulee lihaksi Jeesukses-

Laskiaissunnuntai

THINKSTOCK

Taivaan tähden

26.2.

Syvempiä värejä ”NYT OLEN JÄRKYTTYNYT”, Jeesus aloittaa. ”Mitä sanoisin?” Hän on hukassa ja etsii mieltä tilanteeseen, johon on ajautunut. Kohtalon vääjäämättömyys saa hänet parahtamaan niin kuin kenet tahansa, joka on joutunut kohtaan, johon ei olisi koskaan uskonut joutuvansa. Ensialkuun ei tulisi mieleen uskoa, että sitaatti on suoraan Raamatusta, mutta siellä se on, laskiaissunnuntain evankeliumitekstissä Johanneksen mukaan. Eniten minua ottaa sydämestä ristiriita, joka Jeesusta syö. Hän on juuri sanonut, että jos rakastaa elämäänsä, menettää sen. Voittaa voi vain, jos panee elämänsä alttiiksi.

Juuri silloin hän tajuaa puhuvansa omasta kohtalostaan. Suomalaiselta pääsisi kirosana, mutta Jeesukselta rukous: ”Isä, pelasta minut tästä hetkestä!” NÄINÄ ITSETUTKISTELUN viikkoina minua riipii sisäinen kahtiajako: elämä, jota elän, ja elämä, jota haluaisin elää. Panenko alttiiksi väärät asiat? Enemmän kuin tuonpuoleiseen tulevaisuuteen viittaavia sanakäänteitä tarvitsen tämänhetkisen turhautumiseni kyseenalaistavia merkityksiä, syvempiä värejä, kuulaampia maisemia, resonoivaa ääntä. Ihan samasta Jeesuskin puhuu. Äkillisen pelon ja tyhjyydentun-

non katkaisee kirkas tarkoitus, joka kantaa häntä taas jonkin matkaa. ”Ei!” hän suorastaan korottaa ääntään. ”Juuri tähän on elämäni tähdännyt.”

Juuri tähän, missä olen, on elämäni tähdännyt. Voin päättää, miten tilaisuuden käytän. KAISA RAITTILA

12 B Gurun opissa Ohjaajana Jan van Ruusbroek

Katsele krusifiksia Aina kun nostat katseesi krusifiksiin tai tyhjään ristiin, se on jo uskoa ja rukousta. Voit tehdä niin mennessäsi kirkkoon tai kappeliin ja istua siellä rauhassa krusifiksia tai ristiä katsellen. Voit istua myös kotona krusifiksin edessä, sytyttää kynttilän ja istua hiljaa. Voit sulkea silmäsi ja katsella hiljaa mielessäsi Kristusta. Kuinka paljon uskoa tarvitset? Sen verran, että katsot Kristusta.

Jan van Ruusbroek syntyi Brysselin eteläpuolella pienessä kylässä vuonna 1293. Hänen setänsä Jan Hinckaert työskenteli pappina Brysselissä. Setä huolehti myös isättömän Janin kasvatuksesta. Setänsä lailla Jan van Ruusbroek opiskeli teologiaa, ja toimi sitten 25 vuotta pappina Brysselissä. Vuonna 1350 Ruusbroek perusti setänsä ja parin ystävänsä kanssa Gronendaalin laaksoon luostarin, josta tuli vuosikymmeniksi kristillisen mystiikan keskus. Tuossa luostarissa hän kuoli 88-vuotiaana vuonna 1381.

Lähes 70-vuotias augustinolaismunkki on lähtenyt patikkamatkalle. Lähtöpaikka on hänen kymmenen vuotta aikaisemmin perustamansa luostari, joka sijaitsee Groenendaalin laaksossa Brysselin kaakkoispuolella. Vaeltaja on flaamilainen mystikko Jan van Ruusbroek. Hän on matkalla veli Gerardin luokse. Tämä oli jostakin saanut haltuunsa Ruusbroekin kirjoituksia, joissa hän kuvaa ihmisen hengellistä matkaa Jumalan yhteyteen. Kirjoitukset olivat hämmentäneet Gerardia ja hänen tovereitaan. Heitä askarrutti erityisesti, millainen on se tila, jossa ihminen kokee olevansa kokonaan yhtä Jumalan kanssa. Ruusbroek on nyt valmistautunut keskustelemaan heidän kanssaan. Hän oli jo kulkenut pitkän tien isättömästä pojasta papiksi, luostarin perustajaksi ja hengelliseksi ohjaajaksi.

Mene kolhuinesi peilin eteen Flaamilainen mystikko Jan van Ruusbroek kutsuu Jumalaa sielun kuvastimeksi. Sen peilin edessä saamme olla mitään peittelemättä kaikkine kolhuinemme. Teksti Lauri Maarala Kuva Matti Pikkujämsä

Groedendaalin laaksoon hän oli vetäytynyt setänsä ja parin ystävänsä kanssa kyllästyneenä Brysselin vilinään. He asuivat erakkomajoissa metsän keskellä. Siellä metsän siimeksessä Ruusbroek meditoi ja kirjoitti. Ehkä siellä veden peiliin katsellessa Ruusbroekille syntyi myös ajatus pei-

Kristusta Ruusbroek vertaa kivensiruun, joka heijastaa valoa peilin lailla. Tätä sirun valoa meidänkin tulisi heijastaa, Ruusbroek muistuttaa. Miten se on mahdollista? Vain katsomalla Kristukseen, joka maailmaan tulleessaan on tullut yhtä pieneksi ja tyhjäksi kuin kivensiru, jonka helposti polkee jalkoihinsa. Juuri tällaisena hän kuitenkin on Jumalan iankaikkisen valon säihke, Jumalan kirkkauden loiste ja tahraton kuvastin. Rakkaudessaan hän polttaa kaiken itsekkyytemme poroksi.

Šiialainen marttyyrinäytelmä Šiialainen ashura-juhla kokoaa jopa kolme miljoona muslimia Irakin Karbalaan. Juhlaa vietetään muuallakin. Juhlan päähenkilö on Muhammedin tyttärenpoika Hussein, joka teloitettiin vuonna 680 käydyssä Karbalan taistelussa. Juhlassa pojat ja miehet ruoskivat itseään. Marttyyrikuolema symboloi taistelua epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

LEHTIKUVA/AFP/Ahmad Gharabli

LEHTIKUVA/AFP/Mohammed Sawaf

Kastautuminen pyhässä joessa ei puhdista kainaloita vaan synneistä. Rituaalinen puhtaus on Raamatustakin tuttu. Hindulaisuuden lukuisat Kumbha Mela -juhlat ovat suuria, mutta Allahabadin Kumbha Mela vasta lyökin ällikällä. Joka 12. vuosi järjestettävään tapahtumaan osallistuu jopa 120 miljoonaa ihmistä. Juhlien ajankohta määräytyy veda-astrologian mukaan. Seuraava Allahabadin Kumbha Mela on vuonna 2025.

LEHTIKUVA/AFP/SANJAY KANOJIA

3×

uskonnollinen megajuhla

Hindulainen kaste

listä ihmisen ja Jumalan välisen suhteen kuvana. Hän kutsuu Jumalaa sielumme kuvastimeksi, jossa voimme tutkia itseämme. Sen edessä saamme olla kaikkine kolhuinemme paljaana, mitään peittelemättä. Meidän sielumme on syvimmässä merkityksessä Jumalan olemuksen peili. Jumala on luonut jokaisen

ihmisen eläväksi peiliksi, johon hän on painanut kuvansa. ”Hän elää kuin kuva meissä ja me hänessä”, Ruusbroek kirjoittaa. Meditaatio merkitsee hänelle katselevaa elämäntapaa. Toisinaan se menee yli järjen, ja johtaa Jumalan mittaamattomaan avaruuteen.

Pyhiinvaellus Mekkaan Viides ja viimeinen islamin pilari, joka tekee muslimista muslimin, on Hajj eli pyhiinvaellus profeetta Muhammadin syntymäkaupunkiin Mekkaan. Joka vuosi noin kaksi, joskus liki kolmekin miljoonaa pyhiinvaeltajaa kiertää kuutionmuotoisen, yli kymmenen metriä korkean Kaaban kuutiorakennuksen ympäri seitsemästi. Vuoden 2017 Hajj ajoittuu syyskuulle, jolloin lämpötila Mekkassa voi kivuta yli 49 asteeseen. Juhani Huttunen

MENOT 17.2. – 2 .3.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

TAPAHTUMIA Huopalahden kirkolla: Tapaamistupa ma 20.2. klo 13. Tule ja tuo tuttavasikin! Kirkon kansainvälisen työn ilta ke 22.2. klo 18.30. Kirkon kasvun salaisuus – mitä tapahtuu Etiopiassa ja mitä siitä voisi oppia? Yhteisen kirkkoneuvoston ja –valtuuston jäsen, seurakuntaneuvoston pj. Hanna Mithiku. Avoin työikäisten naisten raamattupiiri alkaa ke 22.2. klo 17, 1. krs., käynti Vespertie 12:n puolelta. Mukana Heli Sipilä ja Heli Salo p. 050 380 2352. Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia. Jeesus tieteen valossa -luento to 23.2. klo 18. Viimeinen ateria: ennakoiko Jeesus kuolemansa? Sami Lahtinen. Lähetyspiiri ti klo 13. 21.2. Uhri. 28.2. Kristityn vapaus. TT Juhani Forsberg alustaa. Miestenpiiri ti 21.2. klo 18.30. Kuinka ihminen voi pelastua, Kari Kaipainen. Duunauspaja ti 21.2. klo 18. Ota oma käsityö mukaan! Lähetysraamattupiiri ma 27.2. klo 13. Toivon tiistai 28.2. klo 18. Siunattuna ja varjeltuna, Eeva Saarinen ja Pauliina Alanko; Lahtinen, Mönttinen. Teematorstai. Lounas 6 e klo 12.30, ohjelma n. klo 13. 23.2. Olen ihme, diakonissa Heli Salo. 2.3. Irma Törnström Lottaperinneliitosta. Kello viiden tee torstaisin klo 16.30. Avoin perhekerho to klo 9.30 kirkolla sekä pe klo 10 Orapihlajatie 41:n kerhotilassa. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Aamukahvi, ohjelmatuokio/yhdessäoloa, hartaushetki.. Talvileiri 6.–10.3. Lahden Siikaniemessä. Tule nauttimaan luonnosta ja yhdessäolosta Vesijärven maisemissa. Kokonaishinta 140 e. Tied. ja ilm. 17.2. menn. Sanna Laiho p. 09 2340 3228. Sururyhmä - läheisensä kuoleman kautta menettäneiden luottamuksellinen ryhmä. Kokoontumiset ke 8.3.–5.4. sekä 19.4. klo 17.30–19. Tied. ja ilm. 24.2. menn. Anne-Maria Ranta-aho, p. 050 433 3131. Lisätietoa Haagalainen-lehdessä 1.3. sekä seurakunnan fb-sivuilta ja kevätesitteestä; mestat.fi.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10. 19.2. Lappalainen, Kolari, Autio. 26.2. Järvinen, Heltelä. Arki-illan ehtoollinen ke 22.2. klo 18 Palvelukeskuksessa, Hopeatie 14; Muroma-Nikunen, Mönttinen. Tuhkamessu ke 1.3. klo 19, Lahtinen, Autio. Aamurukous maanantaisin klo 7.30, Järvinen.

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

22.2.

Kansainvälisen työn ilta Huopalahden kirkolla ke klo 18.30. Vieraana Hanna Mithiku, alustus ja keskustelua.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkolla seurakuntasalissa. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 19.2. klo 18. Aamuehtoollinen ke 22.2. klo 9.15 seurakuntasalissa. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen 1,50 e. Tuhkakeskiviikon iltaehtoollinen ke 1.3. klo 19 seurakuntasalissa. Paastonajan alkaessa voit iltaehtoollisen aikana halutessasi saada otsaasi tuhkalla piirretyn ristin katumuksen merkiksi.

TAPAHTUMIA Kannelmäen kirkkoa puhdistetaan. Kirkko on helmi-maaliskuussa suljettu peruspuhdistuksen vuoksi. Puhdistuksen aikana jumalanpalvelukset ja konsertit pidetään seurakuntasalissa. Työtupa ti 21.2. klo 15–19 kirkolla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Ilmoittautumista ei tarvita, tule silloin kun sinulle sopii. Työpajassa tehdään mm. tuotteita pääsiäismyyjäisiin. Tarjolla on kello viiden tee ja kahvi. Lähetyspiiri ti 28.2. klo 18–19.30. Pirkko Alho kertoo Namibiasta. Lähetyspiiri kokoontuu joka toinen tiistai kerhohuoneessa. Ilmoittautumista ei tarvita. Tervetuloa kaikki lähetyksestä kiinnostuneet. Lauletaan yhdessä to 2.3. klo 10 kirkolla. Avoin yhteislaulutilaisuus. Laulattamassa on kanttori Anne Myllylä. Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa 9.3. ja kokoontuu kevään aikana seitsemänä torstaina klo 18–19.30. Ohjaajina ovat pappi Konsta Korhonen ja diakoni Heidi Metsälä. Ilmoittautua voi maanantaihin 6.3. mennessä Heidille, p. 09 2340 3842. Hakuaika Kannelmäen seurakunnan iltapäiväkerhoon lukuvuodeksi 2017–2018 on käynnissä 28.4. asti. Hakukaavakkeen voi tulostaa opetusviraston nettisivuilta. Eka- ja tokaluokkalaisten iltapäiväkerho kokoontuu kirkolla Nurkassa arkisin klo 12–16. Kerhossa pieni koululainen

24.2.

Tule Haagan, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakuntien yhteiseen sururyhmään, joka kokoontuu Huopalahden kirkolla ke 8.3.–5.4. ja 19.4. klo 17.30–19. Ilm. annemaria.ranta-aho@evl.fi, p. 050 433 3131.

saa leikkiä, tehdä läksyjä ja nauttia välipalaa. Ohjaajina ovat seurakunnan lastenohjaajat.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 L Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu 19.2. klo 11 Meilahden kirkossa, Valkama, liturgia ja saarna, Matti Pohjoisaho, kanttori. Laskiaissunnuntain puuhamessu 26.2. klo 11 Tuomaankirkossa, Krans, liturgia ja saarna, Pakkanen, kanttori. Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurakuntalounas 4/2 e.

TAPAHTUMIA Lounas Rastissa joka perjantai klo 11.30-13, hinta 3e/aikuiset, 1e/lapset. Raamattupiiri ma 20.2. klo 17.30 kerhotilassa, mukaan voi tulla koska vain! Luemme Raamatunkohdan, keskustelemme sen pohjalta ja rukoilemme yhdessä. Seuraavat kokoontumiset 6.3. ja 20.3. Miesten maanantaiseura 20.2. klo 13 Meilahden kirkolla, aiheena seurakunnan toimintatavat ja linjat – kuka niistä päättää? Avoin ehtoollishartaus palvelukoti Wilhelmiinassa ti 21.2. klo 15, Taavetti Laitisen tie 4. Virsilauluryhmä ti 21.2. klo 18 Meilahden kirkolla, Tutustutaan seuraavan sunnuntain virsiin. Nuorten aikuisten ilta to 23.2. klo 18 kerhotilassa, tarjolla ruokaa, rentoa

2.3. Länsi-Pasilan uuden seurakuntakodin, Maistraatinkatu 5 L, avoimet ovet to klo 15–18. Ohjelmaa lapsille, musiikkia, tarjoilua.

yhdessäoloa, yhteisöllisyyttä ja hengellisiin aiheisiin syventymistä. Hanna-piiri ma 27.2. klo 18 LänsiPasilan seurakuntakodissa, Naisten kansainvälinen rukousliike. Naisten Forum ti 28.2. klo 15 seurakuntasalissa, aiheena Hyvä ja helppo asuinympäristö. Alustaa Sirkka-Liisa Muittari. Lähetyspiiri ti 28.2. klo 17 kerhotilassa. Lähetyksen ystävät kokoontuvat kahvin ja keskustelun merkeissä. Raamattukahvila Rastissa to 2.3. klo 18, Lutherin keskeiset teokset, alustaa Hannu Ronimus. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa ja klo 13 Munkkiniemen kirkossa Rauhayhdistyksen kirkkopyhä su 26.2. klo 11 Munkkivuoren kirkossa, Saarna Tapio Holma. Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntasalissa ja seurat.

TAPAHTUMIA Hyvän mielen kuntojumppa +65 maanantaisin klo 10 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutti Minna Pirisen ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e. Sanan äärellä ti klo 11 Munkkiniemen kirkolla. Keskustelua Raamatun äärellä. Ilta elävän veden lähteellä ke 22.2. klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu.

Kristittyjen vainot ajassamme - puhuja Open Doors Finland ry:stä. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 Munkkiniemen kirkolla. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 24.2. klo 13 päätykamarissa. Alfa-kurssi tiistaisin 28.2.–2.5. Munkkivuoren seurakuntasalissa. Alfa on sarja vuorovaikutteisia tapaamisia, joiden aikana tutkitaan vapaamuotoisesti kristinuskon perusteita. Ilman paineita, ilman painostusta. Ilmaiseksi. Alfa käsittää 11 tapaamista, jotka kukin sisältävät ruokailun, lyhyen alustuksen sekä keskustelun, jossa voit jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia varten. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Tied. ja ilm.: alfa@verkosto.net. Huom! Viikkotoiminta löytyy kevätesitteestä ja www.helsinginseurakunnat.fi/Munkkiniemi.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Su 19.2. klo 10. Palm, Vanne (s), Heinilä, Nurminen, Heli Kantola. Su 26.2. klo 10. Vanne, Sami Mustakallio (s), Ahola. Pyhäkoulu. Vesper ke 12.2. klo 18. Viikkomessu ke 22.2. klo 18. Palm. Tuhkakeskiviikon messu 1.3. klo 18. Palm, Ahola. Päivärukous ma–ti, to–pe klo 12.

TAPAHTUMIA Lahjoitusleipää tiistaisin klo 12.30– 13.30 kirkolla. 7–14-vuotiaiden puuhalauantai 18.2. klo 12–15. Vietetään päivä ulkoillen. Tavataan kirkolla. Raamattupiiri ma 20.2. klo 18.30 kirkolla. Tutustutaan kirkkovuoden tuleviin evankeliumiteksteihin. Tienviittoja Raamatusta, miesten ryhmä, ti 21.2. klo 18.30 Riukutie 3:n kerhohuoneella. Luetaan ja tutkitaan Raamattua etsien johdatusta omaan elämään. Lähetyspiiri ke 22.2. klo 14 Pajamäessä. Janne Sironen tuo kuulumisia Kiinasta. Päiväpiiri ke 1.3. klo 14 Pajamäessä. Kristina Sandberg kertoo Lutherin elämästä munkkina ja ajasta professorina. Sola gratia – Musiikillinen näytelmä Lutherin elämän vaiheista la 25.2. ja su 26.2. klo 19, ti 28.2. klo 18 kirkossa. Ei suositella alle 12-vuotiaille. Liput 10 e. Kaunista kotiin -askarteluilta pääsiäisaiheiden parissa ma 27.2. klo 16.30 kirkolla. Materiaalimaksu 5 e. Hanna-rukouspiiri ke 1.3. klo 18.30 kirkolla. Rukoillaan maailman naisten puolesta. Illan aikana saat mukaasi rukouskalenterin, jossa on lyhyt rukous kuukauden jokaiselle päivälle. Lisätietoja toiminnasta kevätesitteestä ja kotisivuilta helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

12 A

MENOT 17.2. – 2 .3.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Ruoholahden kappelissa ja Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa, kuukauden 1. sunnuntai. klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa. klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa, 16.2. Kryptassa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa: Katekismussaarnat ja ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Hiljentymistä ekumeenisessa Luottamuksen rukoushetkessä. Taizé-laulut, hiljaisuus ja rukous Tuomiokirkon kryptassa maanantaisin klo 18 antavat levollisen alun uudelle viikolle. Vanhassa kirkossa opetellaan uusia virsiä. Illan aikana seurakunnan kanttori opastaa laulamisen saloihin laulattamalla virsikirjan uusia virsiä. Torstaina 16.2. lauletaan Seppo Murron ja 23.2. Anna

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

Kallion seurakunta

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

18.2.

Usko tai älä -iltapäivässä, Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2, la klo 14−16 pohditaan uskon kohtuukäyttöä. Mitä minulle tapahtuu, jos uskon? Onko usko kiinni minusta vai jostain ihan muusta? Jos uskon, saanko olla se kuka olen? Miten toipua traumaattisista uskonnollisista kokemuksista? Uskontokasvatussihteeri Pekka Yrjänä Hiltunen Kirkkohallituksesta johdattaa keskusteluun aiheella Hengellinen vastuu ja vapaus ja Alppilan kirkon toiminnanjohtaja, pappi Petri Patronen kertoo hengellisestä väkivallasta ja vääristymistä. Keskustelun vetäjinä diakoni Nina Klemmt ja Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen puheenjohtaja, diakonissa Sari Aroheikki. Musiikista vastaa duo Josef Jason ja Olli Kari. Kahvitarjoilu. Järj. Kallion seurakunta ja Helsingin Kristillinen Työväenyhdistys.

Pullin johdolla. Laulukoulu kokoontuu torstaisin klo 18. Raha ja kunnioittaminen aiheina Katekismussaarnoissa. Raha ja omaisuus ovat paitsi Jumalan hyviä ja tarpeellisia lahjoja, myös ihmiskunnan yleisimpiä epäjumalia. Tuomiokirkon iltakirkossa lauantaina 18.2. kuullaan mitä muuta kertoo 7. käsky ”Älä varasta”. 8. käsky ja ihmisten kunnioittaminen aiheena iltakirkossa 25.2. Iltakirkko alkaa klo 18 ja tilaisuudessa on myös ehtoollinen. Vanhassa kirkkopuistossa aamukahvia Yhteisvastuun hyväksi. Seurakunnan työntekijät pitävät pannun kuumana tiistaina 21.2. klo 7.30–9.00 Vanhan kirkkopuiston perinteisessä Yhteisvastuu-kahvituksessa. Vapaaehtoinen kahvimaksu. Annakulmassa puhutaan lähetystyöstä. Keskiviikkoisin joka toinen viikko diakonian avoin olohuone Annankulma avaa ovensa lähetykselle. 1.3. klo 13 lähetystyöstä Intiassa on kertomassa Aino Kallio Metodisti-

kirkosta. Vuoroviikkoina lauletaan yhdessä hengellisiä lauluja. 22.2. on laulattamassa seurakunnan oman kanttori Pentti Ingerö. SenioriFoorumilla puhutaan rakkaudesta ja yksinäisyydestä. Mikael Agricolan kirkon kryptassa on keskiviikkona 22.2. Rakastavasta Jumalasta on puhumassa terapeutti, kirjailija Tommy Hellsten. 1.3. aiheena on yksinäisyyden tuska ja ihanuus, jota pohditaan Helsinki Mission toiminnanjohtaja Olli Valtosen johdolla. SenioriFoorumi alkaa klo 11.30 kahvittelulla. Kimmo Pohjosen musiikki soi Yhteisvastuulle. Pohjosen uusimman Ultra Organ -teoksen Working in Progress -version pääsee kuulemaan ennen Kölnin kantaesitystä Mikael Agricolan kirkossa lauantaina 25.2. klo 19. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen lahjoitus Yhteisvastuulle. Stadin sävelet kutsuvat Vanhaan kirkkoon. Sanaa ja säveliä kaupungin sydämessä sunnuntaina 26.2. klo 18. Mukana

Annankulman avoin olohuone ke 12–14, to klo 11-14 ja pe klo 9-12, Annankatu 14D. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

tilaisuudessa ovat muusikko Perttu Pölönen ja laulaja Henna Nieminen. Tuhkakeskiviikon messu 1.3. aloittaa paastonajan. Laskiaissunnuntaita seuraa paastonaika, joka valmistaa pääsiäisen viettoon. Nimensä mukaisesti tuhkakeskiviikkona messussa pappi piirtää tuhkalla ristin seurakuntalaisten otsaan lausuen: Ota vastaan katumuksen ja sovituksen merkki. Tuhkaristi kehottaa meitä miettimään syntejämme luottaen Jeesuksen sovituskuoleman todellisuuteen: Jumalan anteeksiantamukseen ristillä. Tuhkakeskiviikon messu ke 1.3. klo 18 Johanneksenkirkossa. Vapaaehtoiseksi pääsiäistapahtumaan? Pitkäperjantaina 14.4. esitettävään Via Crucis -pääsiäistapahtuman haetaan vapaaehtoisia. Ilmoittaudu mukaan viacrucis@evl.fi. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15–17 Tuomiokirkon Tapulissa, 17.2. saakka. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ateria 1e.

Virasto: Neljäs linja 18. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17,p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Iltamessu pe 17. ja 24.2. klo 18. V-M Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 18.2. klo 17. Pastori Pirjo Kantala, musiikki Juha ja Inna Vintturi. Messu su 19.2. klo 10. Viljamaa, Partti, Pyylampi, Zayat, avustaja Risto Rantakari. Kirkkokahvit. Laskiaisen messu su 26.2. klo 10. Partti, Männistö, van Santen, Pyylampi, Oksanen, Markku Ekstam. Iltamessu ma 20.2. klo 18. Partti. Iltamessu ti 21.2. klo 18. Viljamaa. Rukouslaulumessu ke 22.2 klo 18. Viljamaa, Anima mea. Kivimessu to 23.2. klo 18. Hurmerinta, Niskala. Kompletorio pe 24.2. klo 19.30. Rukoushetki päivän päättyessä. Laskiaisen messu su 26.2. klo 10. Partti, Männistö, van Santen, Pyylampi, Oksanen, Markku Ekstam. Pyhäkoulu klo 10. lltamessu ma 27.2. klo 18. Partti. Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran Pyhä Ehtoollinen ti 28.2. klo 18. Viljamaa. Tuhkamessu ke 1.3. klo 18. Viljamaa, Partti, Pyylampi. Alppilassa: Messu su 19.2 klo 16, Patronen, Pyylampi, avustaja Ulla Savonen. Kirkkokahvit.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Menokasvo

Anni Laurila menee jäähalliin ilman luistimia Mistä syntyi idea järjestää luistelutapahtuma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi? – Viime vuonna järjestettiin luistelutapahtuma. Suomen Luisteluliiton sihteeri otti yhteyttä ja kysyi, että kai järjestämme hyväntekeväisyystapahtuman tänäkin vuonna. Tulin mukaan järjestelyihin, kun aloitin nuorisotyönohjaajana Oulunkylän seurakunnassa.

Millä mielellä tuet työlläsi Yhteisvastuuta? – Se, että apu menee perille ja että se on mahdollisimman vaikuttavaa, ei ole yksinkertainen asia. Tarvitaan asiantuntemusta. Luotan Yhteisvastuukeräykseen ja Kirkon ulkomaanapuun. Laitatko itse luistimet jalkaan? – Todennäköisesti en. Luistelu on minulla jäänyt suunnilleen ala- ja yläkoulun muutamiin tunteihin. Taidan pysytellä taustatöissä. Tapahtumaan voivat muutkin tulla luistimien kanssa tai ilman niitä. ULLA-MAIJA VILMI Hyvän mielen luistelu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 18.2. klo 15–17 Oulunkylän jäähallissa, Käskynhaltijantie 11. Sisäänpääsy 2 e.

MARIANNA SIITONEN

Mitä Hyvän mielen luistelussa tapahtuu? – Pääasia on se, että Oulunkylän jäähallissa pääsee luistelemaan tai vaikka opettelemaan luistelua. Tarjolla on leikkimielistä kilpailua, rusettiluistelua, norsupalloa luistimilla ja temppurata. Tarjolla on kahvia, mehua ja mokkapaloja. Vapaaehtoinen maksu menee Yhteisvastuukeräykseen. – Samana viikonloppuna 17.–19.2. järjestetään Oulunkylän tekojääradalla nuorten alle 19-vuotiaiden pikaluistelun MM-kisat. Kilpailijoita tulee yli 20 maasta. Saamme ehkä kansainvälisiäkin vieraita tekemään hyvää kanssam-

me Syyrian pakolaisten, rauhankasvatuksen ja ihmiskaupan uhrien hyväksi.

Messu su 26.2. klo 16. Partti, Klemmt, Oksanen, Juhani Tauriainen. Pieni hartaushetki to 16.2. klo 12. Lindfors.

TAPAHTUMIA Lasten perjantai pe 17. ja 24.2. klo 10–12 Alppilan kirkko. GLOW-ilta pe 17.2.ja 3.3. klo 17 Alppilan kirkko. Rukousta, musiikkia, iltapala. Brunssi la 18.2.ja 4.3. klo 11 ja 13 Alppilan kirkko. 15 e, lapset 5 e. Varaus pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com, p. 050 3639575. Päiväkansa 60+ ma 20. ja 27 2. klo 12 Alppilan kirkko. Niinivaara. Tiistaiolohuone 21. ja 28.2. Alppilan kirkko. Venyttelyjumppa klo 10–11; Diakonialounas 2 e klo 11.30–12.30, Muskari klo 10 ja 10.30, Perhekerho klo 13 asti. Lähetys- ja Rukouspiiri ti 21. ja 28.1. Kahvitarjoilu klo 16. Kukkoeteisen kutojat. Eläkeläisten piirit 22.2. ja 1.3. klo 13 Kappelisali ja Tornitupa, Haapaniemenkatu 5–7. Raamattu- ja Rukouspiiri ke 22.2. ja 1.3. klo 18, Torkkelinkatu 11. Kurka. Varikko – työnhakijoiden ryhmä to 23.2. ja 2.3. klo 9–12 Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Perhekerho klo 10 ja Esikoisvauvakerho klo 12 to 2.3. Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkko. 23.2. Kirjallisuuden kiehtova maailma, kirjalisuuskriitikko Suvi Ahola, Olli Laine haastattelee. Laulua lapset jaloissa ti 17. ja 28.2. klo 12. Niina Sallinen. Maksuton. Urkukonsertti la 18.2. klo 19. Anna Orlova. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Hyvien uutisten illat ti 21.2. klo 18, Markuksen evankeliumi Hurmerinta ja Seppo Palonen, ti 28.2. klo 18, Mika Ebeling, Kallion srk ja SEKL. Avoimet tilaisuudet. Kahvitarjoilu. Lähde elämään ilta su 26.2. klo 17. Kouluttaja Kristiina Tanhua-Laiho, KRS, Hurmerinta. Pappi tavattavissa Kallion kirkko ma–pe 16–19. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 9–10, ke 12–13, p. 09 2340 3618.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET Kirkossa sunnuntaisin klo 11 sekä keskiviikkoisin klo 19. Viikkomessussa keskiviikkoisin voi levähtää hetkeksi sanankuuloon ja ehtoollisen sakramentin äärelle. Viikkomessu on lyhyt ja rento arkimessu. Lasten pikku kirkko perjantaina 17.2. klo 9.30.

TAPAHTUMIA Kevätkauden säännöllinen toiminta on alkanut. Lisätietoja erilaisista kerhoista ja piireistä löydät seurakunnan verkkosivuilta tai kirkkoherranvirastosta puh. 09 2340 4300. Torstaipiiri to 16.2. klo 12 seurakuntasalissa. Arkkitehti Ilpo Aarniala kertoo suomalaisesta rakennustaiteesta. Tervetuloa!

Torstaipiiri to 23.2. klo 12 seurakuntasalissa. Lauletaan suomalaisia kansanlauluja kanttori Marjukka Anderssonin johdolla. Tervetuloa! Talviwipinät 20.–22.2 klo. 9–16. Tuomiokirkkoseurakunnan ja Lauttasaaren seurakunnan yhteiset Talviwipinät sisältävät päivittäin hartaushetken, askartelua ja pelejä sekä iltapäivisin retken johonkin lähialueen hauskaan kohteeseen. Päivien tukikohtana toimii Lauttasaaren kirkko. Kolmen päivän Talviwipinä maksaa 60 euroa, mutta voit myös ilmoittautua vain yhdeksi päiväksi, jolloin hinta on 20 euroa. Päivä sisältää lounaan, välipalan, pääsymaksut retkikohteisiin, bussiliput sekä vakuutuksen. Ilmoittautuminen ja lisätietoa Lauttasaaren seurakunnan internetsivuilta.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Su 19.2. klo 10 Messu Paavalinkirkossa ja Itä-Pasilassa, Junailijankuja 3, klo 12. Juha Valkeapää. Su 26.2. klo 10 Laskiaissunnuntain messu. Minna Kumpukallio. Keskiviikkoisin klo 18 Snadi Paavalimessu Paavalinkirkossa.

TAPAHTUMIA Puhallinorkesterikonsertti Paavalinkirkossa su 19.2. klo 15. R. Strauss: Serenadi Es-duuri. Alban Berg: Kamarikonsertto viululle, pianolle ja 13 puhaltajalle. Johtaa Henriikka Teerikangas. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle. Leivontatalkoot kirkkokahveja varten alasalissa la 25.2. klo 11–14. Hernekeittoa ja laskiaispullia su 26.2. klo 11.30 lähetyksen hyväksi messun jälkeen hintaan 5 e, keitto ja pulla tai kahvi ja pulla 2 e, lapsille 1 e mehu ja pulla. Tuhkakeskiviikon messu ke 1.3. klo 18. Arja Kortelainen, Jukka Ahokas. Rovastikunnallinen aikuisrippikoulu alkaen 1.3. klo 18 Kallion kirkossa. Lisätietoja Juha Valkeapää. Suomen taiteen tarina itsenäisyyden aikana -luento to 2.3. klo 18 Paavalinkirkon neuvotteluhuoneessa. Ei ilmoittautumista, maksuton tilaisuus. Luennoitsijana pastori ja kulttuuritoimittaja Tuula Paasivirta. Perheiden parisuhdepäivä – kuinka päästä parempaan yhteyteen puolison kanssa? La 4.3. klo 9.30–16. Teemana vuorovaikutustaidot ja myötäeläminen parisuhteessa. Ohjaajina Marja Vepsä-Taipale ja Marko Taipale. Lastenhoito järjestetään yli 1-vuotiaille. Päivän hinta 50 e parilta sisältäen lounaat, materiaalit ja lastenhoidon. Ilmoittautumiset ennakkoon seurakunnan nettisivujen linkin kautta. Lisätiedot marja.vepsataipale@gmail.com. Paavalin musiikkikoulun kannatusyhdistys ry:n vuosikokous ma 6.3. klo 19.15 yläsalissa. Ystävyyden kahvila tiistaisin klo 13–14.30. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Keskustelua tulevan sunnuntain tekstien äärellä.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakoniapäivystys ajanvarauksella torstaisin klo 10-12. Varaa aikasi diakoniapäivystykseen virastosta.

7×

musiikkivinkki

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10, Töölön kirkossa sunnuntaisin klo 17. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa.

TAPAHTUMIA Reformaation hengessä Luther-henkinen Metallimessu pe 17.2. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Solisteina Susanna Karhi, Henriika Steidel-Luoto, Miika Partala. Liturgi Haka Kekäläinen, saarna Laura Huovinen. Lauluja Pohjolasta ti 21.2. klo 19. Kulttuuriklubin illassa suomalaista ja pohjoismaista lied-musiikkia esittävät Ruut Mattila, mezzosopraano ja Maritta Manner, piano. Konsertin jälkeen iltatee seurakuntasalissa. Vapaa pääsy. Kirkkomusiikki! Tule toteamaan, mistä kirkkomusiikki on tehty. Ma 27.2. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Hannu Taanila, puhe, Timo Kiiskinen ja Markus Malmgren, soitto ja laulu. Vapaa pääsy ja ohjelma. Lauluilta Cafe & Eepoksessa 27.2. klo 18, Runeberginkatu 29. Teemana Bossanovaa & lauluja muilta mailta. Suomi 100 – konserttisarjan viides osa to 2.3. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Anna-Kristiina Kaappola, sopraano ja Kirill Kozlovski, piano. Rukousmessun suunnittelukokous ke 1.3. klo 18.30 Töölön kirkolla. Töölön kirkon kirkkosalissa avoimet ovet 2.3.–17.4. klo 16–19. Tule hiljentymään, tutustumaan kirkkosaliin, rukoilemaan. Uudessa Usko arjessani -keskustelusarjassa kuullaan eri elämän alueilla toimivien henkilöiden puheenvuoroja uskosta. Alustuksen jälkeen keskustelua kahvikupin äärellä. To 2.3. Töölön kirkon seurakuntasalissa klo 18 aiheena Kristinusko ja islam Euroopassa – alustajana Juhani Pörsti. Aprillileiri 1.–7.-luokkalaisille Korpirauhan leirikeskuksessa Siuntiossa 31.3.–2.4. Luvassa perinteistä leiriohjelmaa sisällä ja ulkona, pelejä ja leikkejä, musiikkia, liikuntaa. Leirille voi tulla myös yhdeksi yöksi, la-su. Hinta 40 e kahdesta yöstä ja 30 e yhdestä yöstä. Ilm. www.helsinginseurakunnat.fi/toolonleirit. Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Hinta 3,50 e. Töölön kirkon kahvila keskiviikkoisin klo 14–18. Helmikuun teemana on taide. Avoin perhekerho ei kokoonnu ti 21.2. eikä pe 24.2. Osassa 7–14-vuotiaiden kerhoissa on vielä tilaa. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan www. helsinginseurakunnat.fi/toolonkerhot.

Anna Orlova

Moskovalainen urkutaiteilija Nuori urkutaiteilija Anna Orlova konsertoi la 18.2. klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papink. 2, kirkon molemmilla uruilla. Ohjelmistossa on mm. J.S. Bachin, Byrdin, Mendelssohnin ja Franckin musiikkia. Orlova opiskelee Moskovan konservatoriossa, ja hänet on palkittu useissa kilpailuissa. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Lastenlauluja ja elokuvasävelmiä Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot sekä soitinryhmä esittävät lastenlauluja, elokuvasävelmiä ja virsiä su 19.2. klo 12 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Helmikonsertin johtaa Tiia Saari. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Konsertin jälkeen myyjäiset, tuotto kuoron Ranskan-matkaan.

Konsertti Yhteisvastuun hyväksi Tapanilan kirkon, Veljestentie 6, Yhteisvastuukonsertissa su 19.2. klo 18 esiintyvät sopraano Heli Närhi, baritoni Kyösti Silvennoinen ja pianisti Mikko Helenius. Vapaa pääsy, ohj. 5 e. Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksen varoilla autetaan ihmiskaupan uhreja.

Suomi 100 v Suomi 100 -konserttisarja jatkuu Temppeliaukion kirkossa, Lutherink. 3. To 23.2. klo 19 musisoivat Petteri Salomaa, baritoni, ja Ilmo Ranta, piano, sekä to 2.3. klo 19 Anna-Kristiina Kaappola, sopraano, ja Kirill Kozlovski, piano. Vapaa pääsy.

panossa esiintyvät Janne Westerlund, laulu, dulcimer, baritonikitara ja banjo, Anssi Hallio, rummut, Sirpa Järvenpää, laulu, ja Pekka Jääskeläinen, kitara ja koskettimet. Konsertin avaa laulaja-lauluntekijä Jean Ramsay. Liput 5 e.

Näytelmä Lutherista Pitäjämäen kirkossa, Turkismiehenk. 4, on kolme lisäesitystä Sola Gratia – Martti Lutherin viimeiset kiusaukset -näytelmästä la 25.2. klo 19, su 26.2. klo 19 ja ti 28.2. klo 18. Musiikillisessa näytelmässä käydään läpi Lutherin elämän tärkeimmät vaiheet reformaation hengessä. Käsikirjoitus Mikael Kammonen, ohjaus Haka Kekäläinen, näyttelijöinä Esko Korpelainen, Menni Renvall ja Rainer el Häkkäin. Ei suositella alle 12-vuotiaille. Liput 10 e.

Variksen laulukoulu Heikki Varis jatkaa opastusta kuorolaulun ja nuoteista laulamisen saloihin maanantaisin klo 18–20 Herttoniemen kirkolla, Hiihtomäentie 23, ja keskiviikkoisin klo 18–20 Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13. Molemmissa on sama ohjelma, seuraavat kerrat ma 20. ja 27.2. ja ke 22.2. ja 1.3. Opetus on maksutonta. Uusilta tulijoilta toivotaan entistä pohjaa tai kykyä itseopiskeluun. Ilmoittaudu mukaan: http://laulukoulu.ihmo.fi/.

Westerlundin levynjulkaisu Janne Westerlund pitää kolmannen soololevynsä There’s a Passage julkaisukonsertin pe 24.2. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherink. 3. Kokoon-

TARJOA MENOVINKKIÄ: MENOT.KIRKKOJAKAUPUNKI@EVL.FI

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

14 A

MENOT 17.2. – 2 .3.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23. Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5. Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b. Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10.

TAPAHTUMIA Diakoniavastaanotot ja viikkotoiminta kausiesitteissä ja seurakunnan internet-sivuilla. Kahvikonsertti su 26.2. klo 18 Myllypuron kirkolla. Matti Remes, laulu ja Galina Khimich, piano. Karjalaisia kansanlauluja Käkisalmen seudulta, sovittanut Erkki Melartin. Venäläisiä kansanlaulua, Pjotr Tshaikovskin ja Mihail Glinkan romansseja sekä napolilaisia kansanlauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e, sisältää kahvin. ”Sitä sanotaan elämäksi” -konsertti su 5.3. klo 18 Myllypuron kirkolla. Karoliina Juvonen, piano, urut ja lausunta. Kirsi Leutonen, Satu Himanen ja Elviira Juvonen. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Iltamessu su 19.2. klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa. Mukana pastori Jaakko Simojoki. Kirkkokahvit. Lautapelikahvila Yhteisvastuun hyväksi la 25.2. klo 12–20 Herttoniemen kirkolla. Tule yksin tai kaveriporukassa pelaamaan lautapelejä Herttoniemen kirkolle. Tarjolla lautapelikirjasto, pelien suosittelupalvelu ja sääntöopastus sekä pientä tarjottavaa, jonka maksu suoraan Yhteisvastuulippaaseen. Vapaa pääsy. Viivy sen aikaa, kun mielesi tekee. Mukana Kristian Pesti. Keskusteluilta Raamatun äärellä to 23.2. klo 17.30 Kulosaaren seurakuntasalissa (sekä 23.3., 20.4. ja 18.5.) Keskusteluilloissa sukelletaan syvemmälle Raamattuun yhdessä keskustellen ja rukoillen. Tule jakamaan ajatuksiasi ja pohtimaan Jumalaa ja maailman menoa toisten kristittyjen kanssa. Mitään ei tarvitse osata eikä tietää. Oma Raamattu tai älypuhelin mukaan! Iltoja ohjaa Jenni Kallio. Armon ilta pe 17.2. klo 18 Herttoniemen kirkolla. Puhujana kirjailija, runoilija ja sanoittaja Anna-Mari Kaskinen. Todistuspuheenvuoro ja ylistystä, illan musiikissa Arto ja Mari Pulkkinen. Illassa myös rukouspalvelu. Mukana Heli Mattila, Juuso Perilä, Karoliina Hämäläinen. Lastenhoito järjestetty. Illan lopuksi teetarjoilu. Elintarvikejako ti ja to Myllypurossa Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30. Backman, p. 09 2340 3333.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Helaseppä. Lisätiedot: minnamari. helaseppa@evl.fi, p. 050 361 3718. Tyttöjen ja poikien viikonloppuleiri Lohirannassa 10.–12.3. Lähtö pe klo 16 Roihuvuoren kirkolta ja n. klo 16.15 Laajasalon kirkon parkkipaikalta. Paluu su n. klo 13 ensin Laajasaloon, sitten Roihuvuoreen. Ilmoittautumiset Marko Anttilalle, p. 050 384 9055, marko.anttila@evl.fi. Lasten puuhapäivät 5.–9.6. ja 12.– 16.6. Laajarannassa 7–13-vuotiaille. Hinta 170 e, sis. lounas, välipala ja pääsyliput retkikohteisiin. Ilmoittautuminen Marko Anttilalle, ks. yhteystiedot yllä.

LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Myllypurossa kirkkokahvilla su 19.2. keskustelua päivän raamatunkohdista ja su 26.2. Virren voimaa -yhteislauluhetki, PirkkoLiisa Kuikanmäki.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

25.2.

Lautapelikahvila Yhteisvastuun hyväksi Herttoniemen kirkolla la klo 12−20. Lautapelejä pelaamaan voi tulla yksin tai kaveriporukassa. Tarjolla on lautapelikirjasto, pelien suosittelupalvelu ja sääntöopastus sekä pientä tarjottavaa, josta maksu laitetaan suoraan Yhteisvastuu-keräyslippaaseen! Viipyä voi sen aikaa, kun mieli tekee. Mukana Kristian Pesti.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Mikaelinkirkossa sunnuntaisin klo 11. Messun aikana lapsille Pyhis. Su 19.2. Marja Lehtinen, Jenni Kahenvirta, Armi Määttä, Maija Isberg-Palm, Sari Leinonen, Mari Lamminen, Mikaelin Laulajat, joht. Jukka Okkonen. Su 26.2. Eva-Lisa Lindström, Aimo Lankinen, Tiina Lintunen, Marko Vainio, Anna-Maria Lehtoaho. Kontulan Martat avustavat. Ehtoolliskirkko Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontuja 5, pe 17.2. klo 13.30. Marja Lehtinen, Mari Lamminen. Tilaisuus on kaikille avoin. Tuhkakeskiviikon hiljainen iltamessu ke 1.3. klo 19. Hiljentymistä, meditatiivisia Taizé-lauluja ja rukoilua yhdessä toisten etsijöiden kanssa. Sini Ikävalko, Martti Häkkänen, Kirsi Honkanen-Punkari ja lauluryhmä Melisma. Tilaisuuden jälkeen iltateetarjoilu seurakuntasalissa.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Urkukonsertti su 19.2. klo 17. Timo Olli, urut. Messu ja hymnimusiikkia, mm. Lebegùe, Nivers, de Grigny. Vapaa pääsy. Herännäisseurat lauantaisin 25.2., 25.3. 22.4. klo 18. Veisataan virsiä ja kuunnellaan lyhyitä puheita. Mukana 25.2. Antti Kujanpää, Arto Virkkunen, Martti Häkkänen. Lauletaan yhdessä! ti 28.2. klo 13 sota-ajan lauluja Suomi100 -juhlavuoden tunnelmissa. Kahvio auki klo 12.30 alkaen. Mikaelin Lastentupa tarjoaa vanhemmille vapaahetken. Tuo lapsesi leikkimään ja askartelemaan. Sopii

26.2.

Yhteisvastuukonsertti soi pelimannihengessä su klo 18 Vuosaaren kirkossa. Mukana Sibbo Spelmanslag, Sakarat laulupelimannit. Luvassa kansanmusiikkia, laskiaisperinnettä ja vanhaa tanssimusiikkia. Kolehti kerätään Yhteisvastuukeräykselle.

myös vauvoille. Pakkaa mukaan eväät ja pienimmille vaipat. Toiminta on maksutonta. Ilm. yhdeksi tai useammaksi kerraksi Seija Perttilälle, p. 050 378 0320. Mikaelinkirkolla parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 9–12 ja parittomilla viikoilla maanantaisin klo 16–19. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. Kansainvälisen työn kuulumisia, Päivi ja Martti Poukka kertovat lähetystyöstä ja elämästä Japanissa to 23.3. Toimiva vuorovaikutus – ihmissuhdetaitojen kurssi Mikaelinkirkolla 18.–19.2. klo 12–17. Koulutus vahvistaa jokapäiväisiä taitojamme kohdata ihmisiä ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Se on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kehittyä omissa keskusteluja kuuntelutaidoissaan. Hinta 10 e sis. kurssimateriaalin ja kahvitarjoilun. Kouluttajana Juha Kasari, p. 09 2340 4850. Ilm. verkkosivujemme kautta. Koululaisten kesäpäiväleiri ensisijaisesti ekaluokkalaisille lapsille Mikaelinkirkolla arkisin 5.–16.6. kello 9–15. Ohjelmassa askarteluja, lauluja, leikkejä, hartauksia ja retkiä lähiympäristöön. Leirin hinta 100 e sis. lounaan ja välipalan. Tied. Seija Perttilä, p. 050 378 0320. Ilm. nettisivujen kautta 27.2.–2.4. Mukaan päässeille ilmoitetaan viikolla 15. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Virasto: Tulisuontie 2. Avoinna ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa sunnuntaisin klo 10, rukoushetki tiistaisin klo 12, iltamessu ke 22.2. klo 18, Soppakirk-

ko ke 1.3. klo 13, Tuhkamessu ke 1.3. klo 18. Laajasalon kirkossa sunnuntaisin klo 12, Lähetyspyhä su 19.2., rukoushetki torstaisin klo 12, Kansanlaulumessu su 26.2. Tammisalon kirkossa Lasten kirkko to 2.3. klo 14.30.

TAPAHTUMIA Lähetyslounas Laajasalon kirkossa su 12.2. n. klo 13.15. Lohikeitto ja kahvit. Aikuiset 10 e, 5–15 v. 5 e, alle 5 v. ilmaiseksi. Riitta Sandberg, SLS, kertoo Hong Kongin työstä. Toivon ilta Tammisalon kirkossa pe 17.2. klo 18. Puheenvuoroja, ylistystä, ylistystanssia ja draamaa, esirukousta, rukouspalvelua. Sanan ja rukouksen ilta Laajasalon kirkossa su 19.2. klo 18. Open doors -järjestöstä Tiia ja Simo Lemmetyinen kertovat vainottujen kristittyjen tilanteesta maailmassa. Sanan ja rukouksen ilta Roihuvuoren kirkossa su 26.2. klo 16. Mukana Seppo Juntunen. Soi virteni kiitosta Herran Laajasalon kirkossa to 2.3. klo 18. Virsiä virsikirjan lisävihkosta. Seurakuntamatka Saksaan 1.–6.8.2017. Uskonpuhdistuksen 500-vuotismerkkivuoden kunniaksi matka Martti Lutherin elämän keskeisille tapahtumapaikoille: Wittenbergin kaupunki, Wartburgin linna Eisenachissa ja Erfurtin augustinolaisluostari. Vierailu J. S. Bachin kotitalossa Eisenachissa ja paikallisessa luterilaisessa seurakunnassa. Mahdollisuus tutustua Berliiniin. Hinta 1000–1100 e sis. lennot, kuljetukset, majoituksen 2 hengen huoneissa (oma huone 155 e lisämaksusta), aamiaiset, pääsyliput ja 2 yhteistä ruokailua. Muut ruokailut omakustanteisesti. Matka toteutuu, kun lähtijöitä on väh. 20. Ennakkomaksu 250 e erääntyy 20.3. ja loppumaksu 14.4. Peruutusehdot: ilmoittautumisajan päätyttyä 14.4. asti 250 e/ hlö, 15.4. lähtien kulut 100 %. Sitovat ilmoittautumiset 5.3. mennessä www.helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori tai p. 09 2340 5700. Mukana pastorit Arja Vaulas ja Minnamari

Vartiokylän seurakunta Virasto: Turunlinnantie 3. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Vartiokylän kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 11. Tuhkakeskiviikon iltamessu ke 1.3. klo 18.30. Puotilan kappelissa: Kappelimessu torstaisin klo 18. Matteuksenkirkossa: Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvit ma–pe klo 10–14. Neulekerho maanantaisin klo 12. Voit neuloa esim. villasukkia alueen palvelutaloihin tai omia neulomuksia. Kahvitarjoilu. Yhteinen iltaruoka 27.2. alkaen maanantaisin klo 16–17.30. Maittavaa kotiruokaa 1 e/annos. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Koko perheen Laskiaisrieha ti 28.2. klo 17–18.30 Luvassa on mukavaa puuhaa kirkon sisätiloissa: pomppulinna, ongintaa, kasvomaalausta, ym. Herkutella voi maukkaalla keitolla ja laskiaispullilla. Tapahtuman tuotto YV-keräykselle. Perjantaipöytä perjantaisin klo 12. Kahvia ja juttuseuraa. Puotilan kappelissa: Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16 Puotilan kappelissa. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 luvassa on ohjelmatuokio. 21.2. Anne Salmia-Sarlin: Vartiokylän historiaa. 28.2. Kalevalaista ohjelmaa. Raamattupiiri tiistaisin klo 14. Laulut Soikoon keskiviikkoisin klo 12.45. Lauletaan yhdessä virsiä ja muita lauluja. Pihakahvila la 25.2 klo 12.30–14. Kahvia ja pullaa tarjolla Matteuksenkirkon pihalla. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus diakoniatoimistossa, Turunlinnantie 3, ja puhelimitse tiistaisin klo 9–11 p. 09 2340 6451 tai torstaisin klo 9–11 p. 09 2340 6450.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–18, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 17.2. – 2 .3.

Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. Su 19.2. Ahonen, Vanhanen, Jurmu. Vuosaari kuoro. Lähetysmyyjäiset. Su 26.2. Antola, Virtanen. Laskiaissunnuntai. Tuhkakeskiviikon messu kirkossa 1.3. klo 18. Ahonen, Jurmu. Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18.

Tapahtumia

Katukappeli avoinna ma ja ke klo 12–16, ti ja pe klo 12–18, la 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10. Lisää tapahtumia ja piirejä: www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari. Nuoret ja junnut: www.hgc.fi.

Esko Jämsä

Kuninkaan ilta kirkolla pe 24.2. klo 18. Puhe Tommi Ahonen Kallion vapaaseurakunta, musiikki GeeGeeBand. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Lapsille pyhäkoulu. Iltatee. Tervetuloa kohtaamaan ja kohdattavaksi! Iloissa on yksi nimi ylitse muiden: Jeesus – kuningasten Kuningas. Lasten lauluaamu pe 17.2. klo 9.30 kirkossa. Kerran kuukaudessa lauletaan ja riemuitaan yhdessä – tervetuloa mukaan! Lauluaamu on perheille ja lapsiryhmille. Ilmoittautuminen p. 050 322 9070. Yhteisvastuukonsertti Sibbo Spelmanslag ja Sakarat laulupelimannit Vuosaaren kirkossa su 26.2. klo 18. Kansanmusiikkia sadan vuoden ajalta Sipoosta, laskiaisperinnettä ja vanhaa tanssimusiikkia Uudeltamaalta. Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Tule ja laula iloisessa pelimannihengessä. Myyjäiset medialähetystyön hyväksi kirkolla su 19.2. klo 12.30 (messun jälkeen). Näppärät-piiri valmistaa ja myy. Tule tekemään suloisia löytöjä. Kriisiryhmän diakonialounas kirkolla torstaisin klo 11–12. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e. Iltapäiväpiiri kirkolla maanantaisin klo 12. Tervetuloa nauttimaan yhdessäolosta ja ohjelmasta. Vieraina 20.2. Helka Vehviläinen, aiheena Eino Leinon runous. Musiikissa Kari Hagman. 27.2. lähetystyöntekijä Ammi Kallio Lähetysseurasta. Kävelyseuraa Vuosaaressa keskiviikkoisin klo 15. Kaipaatko leppoisaa ja mukavaa ulkoilua? Tule yhteiselle kävelytuokiolle Merja-vapaaehtoisen kanssa. Lähtö Mosaiikkitorilta Columbuksen sisäänkäynnin vierestä. Musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30 ja liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa perjantaisin klo 9.30. Kerhot ovat avoimia alle kouluikäisille lapsille ja lähiaikuisille. Ohjattua toimintaa, pieni aamupala. Huom! Ei kerhoja hiihtolomaviikolla 8. Kiinnostaako elämänkysymysten pohdinta tai Raamatun tulkinta? Tule mukaan yhteiselle löytöretkelle: iloitse, hämmästy ja oivalla. Tietoa piireistä seurakunnan nettisivuilta.

Tuhka tuo katumuksen iholle Paastonaika alkaa tuhkakeskiviikosta. Silloin otsaan piirretään tuhkaristi katumuksen merkiksi.

hmisellä pitäisi olla taskussaan kaksi lappua. Toisessa lapussa lukisi: sinä olet vain tomua ja tuhkaa. Ja toisessa: tämä kaikki on sinua varten. Niin ainakin vanhan juutalaisen sananlaskun mukaan. Siihen suuntaan ohjaa myös paastonajan aloittava tuhkakeskiviikko. Kun laskiaisen riemusta on selvitty, tuhkakeskiviikko palauttaa perusasioihin. – Tuhkalla on pitkät raamatulliset juuret, sanoo pastori Marika Palm. Hän toimittaa tuhkakeskiviikon messun Pitäjänmäen kirkossa klo 18 alkaen. Messu on äkkiseltään katsoen tavallinen iltamessu raamatunlukuineen, saarnoineen ja ehtoollisineen. Muista messuista sen erottaa otsaan piirrettävä tuhkaristi. Tuhka oli katumuksen merkki jo Vanhassa testamentissa. 1000-luvulla siroteltiin tuhkaa kirkkokansan päälle. Myöhemmin tuli tavaksi tehdä tuhkakeskiviikon tuhka polttamalla edellisvuoden palmusunnuntaina käytetyt palmunoksat. Nykysuomalaisessa luterilaisessa messussa pappi ottaa sormeensa öljyn ja tuhkan seosta ja piirtää sillä ristin ihmisen otsaan. Tuhka on usein peräisin kirkon, papin tai seurakuntalaisen takasta. Mitä siinä oikeastaan tapahtuu, kun papin sormi piirtää tuhkaristin?

– Siinä saa ottaa vastaan katumuksen merkin. Joskus tarvitaan muotoja, jotka voi tuntea. Ristissä katumus tulee iholle, Marika Palm sanoo. Ristin voi joko jättää otsaansa tuhkakeskiviikon illaksi tai pyyhkiä pois heti penkkiin palattuaan. Pois pyyhkiminen ei vähennä ristinmerkin arvoa.

”

Paastossa laskeudutaan kohti luopumista yltäkylläisyyden keskeltä.”

Katumus on tuhkakeskiviikon ja sitä seuraavan paastonajan ytimessä. – Synnit saa toki tunnustaa aina, mutta erityisesti paastonaikana, Marika Palm sanoo. Synti ei ole vain yksittäisiä tekoja, vaan koko elämää kahlitseva voima. – Paha asuu minussa. Me ihmiset puhumme, ajattelemme, oikein kehittelemme pahaa, valitsemme aktiivisesti pahan, Palm pohtii. – Vihaa ei voi valita, mutta voin valita, mitä vihan kanssa teen. Kaiken sen pahan voi kantaa Jeesukselle. Hän ottaa sen vastaan ja oikeasti unohtaa. Se ei ole helppo asia ymmärtää.

Tuhkakeskiviikon messussa otsaan piirrettävä risti on osoitus siitäkin, että ihminen kuuluu paaston matkaa tekevien joukkoon. Matkaa ei tarvitse tehdä yksin, vaan osana isompaa joukkoa. Luterilainen kirkko ei määrää tarkkoja ruokaan tai muuhun elämään liittyviä paastosääntöjä. Kirkkokäsikirjan mielestä esimerkiksi tietyistä ruoista luopuminen voi auttaa 40 päivän paastoon laskeutumisessa, mutta pakollista se ei ole. – Paastossa laskeudutaan kohti luopumista yltäkylläisyyden keskeltä, Marika Palm kiteyttää. Luopuminen voi alkaa pienin, aineellisin askelin: tavaroiden karsimisesta tai kalenterin rauhoittamisesta. Matkan varrella yksinkertaistaminen voi muuttua hengelliseksi prosessiksi. Luopuminen pistää Palmin mielestä katsomaan, miten paljon elämässä on turhaa touhua ja kulissien pystyssä pitämistä. Samalla se raivaa tilaa oleelliselle. Millä vapautuneen tilan voisi täyttää? – Minulla Raamatun lukeminen jää vähälle. Voisin palata lähteelle, aarteen äärelle, Palm toteaa. Saila Keskiaho

Tuhkakeskiviikon messua vietetään Helsingin kirkoissa 1.3. Katso tarkat ajat ja paikat seurakuntien menosivuilta 11–17.

16 A

MENOT 17.2. – 2 .3.

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Pihlajiston seurakuntakoti, Tiirismaantie 4 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäen seurakuntakoti, Säterinportti 3 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkossa, klo 12 Jakomäen kirkossa, Pukinmäen ja Siltamäen seurakuntakodissa, klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Perhemessu Tapanilan kirkossa su 19.2. klo 12 ja Viikin kirkossa su 26.2. klo 10. Maailmojen messu Pihlajamäen kirkossa su 19.2. klo 16. Maahanmuuttajien kanssa rakennettu kansainvälinen messu, jossa värikästä musiikkia, Raamatun tekstejä ja rukouksia eri kielillä, rentoa olemista ja kohtaamista. Messun jälkeen ruokailu. Ilmoittaudu mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan: paula. narhi@evl.fi, p. 050 563 8181. Worlds Within Worship at Pihlajamäki Church Sunday Feb 19th at 4pm. Multicultural mass with colourful music, Bible verses and prayers in different languages, fellowship. After the mass a meal together. Please, join us in planning: paula.narhi@evl. fi, 050 563 8181. Lähetysmessu Puistolan kirkossa su 19.2. klo 10. Saarna Anne ja Juha Ijäs (SLS). Lähetystuokiossa tietoa Viiden Tuulen Majatalosta Taiwanilla. Lähetyskahvila. International Mass at Viikki Church Saturday Feb 25th at 6 pm. English language liturgy, sermon, hymns from Taizé. Meditaatiomessu Pukinmäen seurakuntakodissa su 26.2. klo 12. Hiljaisuutta, rauhaa ja rukouslaulua. Laskiaispullakahvit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Valon Messu Puistolan kirkossa su 26.2. klo 17. Messubändi, rukouspalvelu, lastenhoito ja pyhäkoulu, iltapala. Hiljainen viikkomessu Viikin kirkossa torstaisin klo 17.30. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30. Tuhkakeskiviikon messu Puistolan kirkossa ke 1.3. klo 18.30, Malmin ja Viikin kirkossa klo 19. Arki-illan ehtoollinen Jakomäen kirkossa ke 1.3. klo 17.30.

TAPAHTUMIA Kansainvälinen gospelmessu Malmin kirkossa su 19.2. klo 18. Lorenz Maierhofer: International Gospel Mass. Malmin kantaattikuoro ja Missiokuoro, joht. Heikki Poutanen, Pirkko Poisuo, liturgia. Messussa on ehtoollinen, mutta ei saarnaa. Franz Liszt: Urkumessu Malmin kirkossa su 26.2. klo 18.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk

Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk

JUMALANPALVELUKSET

HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

23.2.

Yhteisvastuu-talvirieha to klo 10–16 Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14–16. Ohjelmassa muskarihetket ja hevosajelua, myynnissä hernekeittoa ja laskiaispullia sekä lasten tekemiä heijastimia. Järjestäjät: Leikkipuisto Maunula, vapaaehtoiset ja Oulunkylän seurakunta.

26.2.

Laskiaisrieha su klo 11–14 Viikissä Latokartanon torilla. Kirkolla Yhteisvastuu-lounaskahvila, arpajaiset, käsitöitä, herkkuja, kasvomaalausta, lelukirppis, ilmapalloja ja kirkkopolku. Torilla on koiravaljakkoajelua, paloauto, traktori, grillimakkaraa, vohveleita.

Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 19.2. messussa mukana Vainikka, Savik ja Mäkiö. Messun jälkeen 70- ja 75-vuotiaiden syntymäpäiväjuhlat. Su 26.2. mukana Toiviainen, Heininen, Mäkiö ja pyhäkoulu lapsille messun ajan klo 10. Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 12. Su 19.2. mukana Heininen ja Pesonen-Kareinen. Su 26.2. mukana Albekoglu ja Mäkiö. Maunulan kirkossa sunnuntaisin klo 16. Su 19.2. mukana Heininen ja Pesonen-Kareinen. Su 26.2. mukana Toiviainen ja Helenius. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa. Iltaehtoollinen torstaisin klo 19 Oulunkylän kirkossa. Tuhkakeskiviikon iltaehtoollinen ke 1.3. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Mukana Elo, Mäkiö ja kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Iltaehtoollisen aikana voit halutessasi saada otsaasi tuhkalla piirretyn ristin katumuksen merkiksi.

TAPAHTUMIA Heikki Poutanen, urut, Anita Olli, liturgia. Messussa on ehtoollinen, mutta ei saarnaa. Barokkimusiikin urkukonsertti Viikin kirkossa su 26.2. klo 18. Timo Olli. Vanhat koululaulut, yhteislaulutilaisuus Siltamäen seurakuntakodilla ke 1.3. klo 18.30. Haluatko mukaan kantamaan Yhteisvastuuta? Tule mukaan jo olemassa oleviin tapahtumiin tai keksimään jotain aivan uutta tempausta. Voit osallistua ilmoittautumalla oman alueen diakoniatyöntekijälle. Tule yhteisvastuukerääjäksi ke 22.2. klo 10–20 Malmin ostarille. Tunnin keräysajat. Kerääjäksi voi ilmoittautua myös muuhun sinulle sopivaan ajankohtaan. Ilm. Anna Ryhäselle p. 09 2340 4524. Yhteisvastuukonsertti Tapanilan kirkolla su 19.2. klo 18. Heli Närhi, sopraano, Kyösti Silvennoinen, baritoni, Mikko Helenius, piano. Ohjelma 5 euroa. Laskiaisrieha su 26.2. klo 11–14 Viikissä Latokartanon torilla. Kirkolla Yhteisvastuulounaskahvila, arpajaiset, käsitöitä, herkkuja, kasvomaalaus, lelukirppis, ilmapalloja ja

kirkkopolku. Torilla koiravaljakkoajelua, pulkkamäki (säävaraus), paloauto klo 11–13, traktori, grillimakkaraa, vohveleita. Yhteisvastuutapahtuma ma 27.2. klo 12–15 Pukinmäen Porttikahvilassa, Säterinportti 1 A. Hernekeittotarjoilu YV-keräyksen hyväksi, hartausja lauluhetki klo 13. Myynnissä karjalanpiirakoita, arpajaiset. Karjalanpiirakkatalkoot klo 9. Arabialainen ilta to 2.3. klo 18 Viikin kirkolla. Nautimme yhdessä arabialaisen aterian ja kuulemme Yhteisvastuukeräyksen kansainvälisestä kohteesta. Aterian hinta 10 e/henkilö, tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Ilm. outi.lantto@evl.fi, p. 050 380 3602. Kirkon 41v synttärilaulut Pihlajamäen kirkon takkahuoneessa ke 1.3. – pe 3.3. sekä ma 6.3. klo 9, 9.45 ja 10.30. Päivähoidon ryhmät juhlivat kirkkoa lauluilla ja makkaranpaistolla. Kotihoidossa olevat lapset ovat tervetulleita mukaan. Ilm. kirkolle p. 09 2340 4427. Parisuhteen haasteet lapsiperheen arjessa aiheena Pukinmäen perhekerhossa pe 17.2. klo 9.30. Mukana perheneuvoja Katianna Ruuskanen. Lounas 3 e/aikuinen. Pukinmäen Porttikahvila ja kirppu-

tori maanantaisin klo 12–15. Lähiöliikuttaja Mia Küttner ohjaa kaikille sopivaa jumppaa ma 20.2. klo 13. Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12 Pihlajamäen ja Tapanilan kirkolla, klo 13 Malmin kirkolla. Torstaisin klo 13 Jakomäen ja Puistolan kirkolla, Siltamäen ja Tapulin seurakuntakodilla sekä Pukinmäen seurakuntakodilla joka toinen torstai (seur. 23.2.). Soppakirkot ja puurotarjoilut Diakonia tarjoaa ”soppakirkoissa” kerran kuussa vapaaehtoisten valmistaman maksuttoman aterian. Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11.15: 27.2., 10.4.(soppatykki ulkona), 29.5. Siltamäen seurakuntakodilla ke klo 12: 22.2., 22.3., 19.4. ja 10.5. Jakomäen kirkolla ke klo 12: 22.2., 29.3., 26.4. ja 31.5. Malmin kirkolla to klo 13: 23.2., 23.3., 20.4. ja 18.5. Soppapaanu Viikin kirkossa klo 12: to 23.2., 30.3., 27.4. ja 25.5. lounas ja hartaus. Vapaaehtoinen maksu. Aamupuuro Malmin kirkolla maanantaisin klo 10–11. Vapaaehtoinen maksu. Puurotarjoilu Tapulin seurakuntakodilla ma 20.3., 8.5. klo 11.15. Ystävyysseurakuntamatka Tyröön 12.–14.5. Tutustumme Viipuriin, Koivistoon, Terijokeen, uuteen Pietarin ohikulkutiehen, Vanhaan Laatokkaan, museoihin ja Tyrön seurakuntaan. Matkan hinta 320 e kahden hengen huoneissa. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Tied. Esa Järvinen p. 040 536 2733.

Oulunkylän seurakunta SEURAAVA KIRKKO JA KAUPUNKI ILMESTYY

2.3.

Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15

Valokuvanäyttelyn Suomi minun silmin avajaiset to 16.2. klo 16 Oulunkylän kirkolla galleria Aulassa. Jamal Al-Ezzi: Finland in my eyes. Photograph exhibition. Valokuvissaan Jamal Al-Ezzi pyrkii näyttämään häntä ihastuttaneita maisemia Suomessa. Fokus on luonnossa savun ja sodan sijasta. Kuvat on otettu talvella ja kesällä 2016. Näyttely on avoinna kirkon aukioloaikoina 9.3. asti. Vapaa pääsy. Jamal Al-Ezzi on irakilainen valokuvataiteilija. Raamattuluentosarja torstaisin Oulunkylän kirkolla. Klo 18 luento, klo 19 iltaehtoollinen. To 16.2. Raamattukouluttaja Mika Aspinen: Usko – oppia vai arkietiikkaa? Pohdintaa 5. Mooseksen kirjan äärellä. To 23.2. pastori, väitöskirjatutkija Marjaana Toiviainen: Kuinka rakastaa vihamiestä? To 2.3. TM, väitöskirjatutkija Anna-Liisa Tolonen: Pyhät kirjoitukset ja niiden tulkinta kristinuskossa, juutalaisuudessa ja Islamissa. Vapaa pääsy. Hyvän mielen luistelu Yhteisvastuun hyväksi la 18.2. klo 15–17 Oulunkylän jäähallissa, Käskynhaltijantie 11. Ohjelmaa ja kahvio. Sisäänpääsy 2 e. Kimmo Pohjosen Ultra Organ -teoksen “work in progress”-konsertti Yhteisvastuun hyväksi pe 3.3. klo 18 Käpylän kirkossa. Kimmo Pohjonen (urkuharmonikka, laulu), Mikko Helenius (urut, laulu), Tuomas Norvio (äänisuunnittelu ja live-elektroniikka). Pohjosen uusin 70 min sävellys Ultra Organ on tilausteos Köln Filharmonian konserttisaliin. Osasäveltäjänä on toiminut Tuomas Norvio ja musiikin sovittajina Pohjonen, Helenius ja Norvio. Konserttiin tullessa voi antaa vapaaehtoisen lahjoituksen Yhteisvastuukeräykselle.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Apua & tukea jumalanpalvelukset Sunnuntaina 19.2. klo 11 alkavassa messussa saamme vieraita medialähetys Sanansaattajista kun yhteyspäällikkö, pastori Anitta Vuorela pitää lyhyen kolehtipuheen. Ohjelmallisilla kirkkokahveilla Vuorela kertoo Sansan työstä ja toiminnasta. Keskiviikkona 1.3. alkaa pääsiäistä edeltävä valmistautumisaika, paastonaika. Paaston ensimmäistä päivää kutsutaan tuhkakeskiviikoksi. Tuhkamessussa klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa piirretään halukkaille tuhkalla risti otsaan muistuttamaan katumuksesta ja vietetään yhdessä ehtoollista.

Tapahtumia

Kirkkoon sydämen kielellä

os satut asumaan Helsingissä eikä äidinkielesi ole suomi tai ruotsi, se on hyvin todennäköisesti venäjä. Helsingissä asui vuoden 2016 alussa 17176 ihmistä, joille venäjä on sydämen kieli. Yksi heistä on Anna Lewing, joka muutti Pietarin seudulta Suomeen heti Neuvostoliiton romahdettua, suuressa paluumuuttaja-aallossa vuonna 1992. 11-vuotias tyttö oli ehtinyt kuulla suomen kielen alkeita inkeriläiseltä isoäidiltään. Isoskoulutuksen ja lukion kautta Lewing päätyi opiskelemaan teologiaa. Nyt hän palvelee venäjänkielisenä pappina Helsingissä. Venäjän lisäksi Helsingin seurakunnissa on säännöllistä toimintaa kiinan, viron, englannin ja arabian kielillä. Kun Anna Lewing kertoo, mitä kaikkea venäjänkielinen seurakuntayhteisö tekee, alkaa väkisinkin hengästyttää. Kaikkea kannattelee messu, jota vietetään Itäkeskuksessa Matteuksenkirkossa joka sunnuntai kello 12. Sen päälle tulevat raamattupiirit, rukouspiirit, pyhäkoulut, kuorot, rippikoulut, toimitukset ja sielunhoitotyö. Lewingin lisäksi venäjänkielisiä ihmisiä palvelee toinenkin pappi ja seurakuntatyöntekijä. Aktiivisten seurakuntalaisten lukumäärä vaihtelee, tavallisesti toiminnassa on mukana noin 50–60 henkilöä. Seurakuntalaisia tuovat Suomeen ne perinteiset syyt: työ ja rakkaus. Mukana on myös Anna Lewingin kaltaisia paluumuuttajia jo monessa polvessa. Porukkaan päädytään pitkälti puskaradion välityksellä. Osalle kirkko on tuttu jo entuudestaan, mutta läheskään kaikille ei. – Minulla on sellainen mielikuva, että tänne muuttaneet venäjänkieliset eivät mene paljon mihinkään kirkkoon. Meno on aika maallistunutta. Pyrimme palvelemaan myös heitä, jotka etsivät vielä paikkaansa kirkossa, Lewing sanoo. Venäjänkielinen seurakuntayhteisö onkin ikään kuin sisäänheittäjä: leireille on matala kynnys tulla, ja niiden kautta voi päätyä messuun ja aikuisille tarkoitettuun rippikouluopetukseen. – Meillä on muutama, joilla on ollut muslimitausta venäläisessä kulttuurissa, mutta Suomeen muutettuaan he ovat tu-

tustuneet luterilaiseen kirkkoon ja halunneet liittyä siihen. Venäjänkielisten maahanmuuttajien haasteet eivät juuri eroa muiden kohtalotoverien kokemuksista. Vaikeinta on löytää luonteva, omantuntuinen paikka yhteiskunnassa. – Yhtä aikaa pitäisi arvostaa siteitä vanhaan kulttuuriin ja silti kokea, ettei ole ulkopuolinen Suomessa, Anna Lewing pohtii. Venäjältä tulleita voi hämmentää Suomen rauhallinen elämänrytmi. Eivätkä kaikki yhteiskunnan tukirakenteet, kuten Kela ja sosiaalitoimi, ole välttämättä tuttuja. – Kaikilla ei ole riittävästi tietoa eikä lähtökohtaista luottamusta viranomaiseen, Lewing toteaa. Toisaalta seurakuntayhteisön ihmisistä on vaikea sanoa mitään yleispätevää, sillä Venäjä on jo itsessään iso maa ja venäjänkielinen alue vieläkin isompi. Matteuksenkirkon messuunkin kokoontuu väkeä, joilla on Venäjän lisäksi juuria muun muassa Ukrainassa, Latviassa, Virossa ja Uzbekistanissa. – Kieli on meillä yhdistävä tekijä, Lewing sanoo. Suomenkielisiä ei kirkossa juuri näy, mitä nyt joskus puolisonsa kanssa. Ei

Musiikillinen näytelmä Martti Lutherin elämästä Martti Lutherin elämästä kertova näytelmä Sola Gratia – Martti Lutherin viimeiset kiusaukset saa lisänäytöksiä Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Musiikillista näytelmää esitetään vielä la 25.2. klo 19, su 26.2. klo 19 ja ti 28.2. klo 18. Näytelmän on ohjannut pastori H aka Kekäläinen. Rooleissa: Esko Korpelainen, Menni Renvall ja Rainer el Häkkäin. Musiikkina kuullaan Lutherin virsiä. Esityksen suositusikäraja on 12 vuotta.

Pekko Vasantola

Menopalat

Luther-henkinen Metallimessu Luther-henkistä metallimessua vietetään Temppeliaukion kirkossa pe 17.2. klo 19. Solisteina kuullaan Susanna Karhia, Henriika Steidel-Luotoa, Miika Partalaa. Liturgina toimii Haka Kekäläinen, saarnasta vastaa Laura Huovinen, mukana diakoni Mikko Saari sekä musiikkivastaavat Vili Itäpelto, Valtteri Mikkola ja Pekka Posio. Kuoronjohto Ilari Lähteenmäki. Messun virsissä ja teemoissa huomioitiin reformaation merkkivuosi. Messua monipuolistettiin kolmella eri solistilla, jotka ovat tuttuja aiemmista Metallimessuista.

Venäjänkielinen messu pidettiin Matteuksen kirkossa 5.2. Anna Lewing jakoi ehtoollisleivän ja viinin kaatoi Maria Blaginina.

Esko Jämsä

Perhekerhoon ovat tervetulleita kaikki pienten lasten kanssa kotona aikaa viettävät. Luvassa on leikkiä ja yhdessäoloa, ehkä pientä purtavaakin. Kerhoja pidetään kirkolla tiistaisin klo 9.30–11.30, keskiviikkoisin klo 17–19 sekä VälKeessä torstaisin klo 9.30–11.30. Eläkeikäisten kerho kokoontuu kirkolla torstaisin klo 13. Kerhossa keskustellaan alustuksen pohjalta, juodaan kahvit ja vietetään aikaa yhdessä. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Tervetuloa laulamaan. Varhaisnuorten improvisaatiokurssi alkaa keskiviikkona 1.3. Kurssilla tutustutaan improvisaation saloihin ja tehdään improvisaationäytelmiä. Ilmoittautumiset kurssille seurakunnan verkkosivuilla 22.2. mennessä. Nuorten kirkkoyössä 3.3. Hyvän Paimenen kirkolla lauletaan, kokkaillaan, syödään ja vain hengaillaan yhdessä hyvässä paikassa ja hyvässä seurassa. Ilmoittaudu mukaan verkkosivuilla. Maaliskuun puuhailtapäivä varhaisnuorille su 5.3. klo 13–15 Hyvän Paimenen kirkon Kirkonkellarissa. Leikitään, pelataan, ollaan yhdessä nyyttikestien merkeissä. Ota mukaan jotain pientä purtavaa. Ilmoittaudu verkkosivuilla. Koululaisten leiri Korpirauhassa. Leireilemme yhdessä Oulunkylän seurakunnan koululaisten kanssa Siuntion Korpirauhassa 17.–19.3. Leirin hinta on 40 e. Ilmoittaudu mukaan verkkosivuilla olevan linkin kautta. Koululaisten kesäkerhoihin ilmoittautuminen on käynnissä, lisätietoja saat verkkosivuiltamme.

Lewing sitäkään pahakseen pistäisi, jos messuun ilmestyisi joskus suomea äidinkielenään puhuvia, jotka voisivat parhaimmillaan toimia kummeina kahden kielen välissä. Miksi äidinkieli on niin tärkeä juuri kirkossa? – Vaikka osaisikin suomen kieltä, näistä asioista, jotka menevät syvälle, puhutaan mielellään tutuimmalla kielellä. Lewing on kohdannut heitäkin, jotka ovat käyneet suomenkielisen aikuisriparin, mutta tulleet sitten kertaamaan omankieliseen porukkaan, koska eivät ole ymmärtäneet kaikkea. – Kieli tuo rohkeutta osallistua keskusteluun. Omalla äidinkielellään puhuessa ei tarvitse miettiä, miten sanat taipuvat. Saa oikean sanan sanottua, Lewing summaa. Saila Keskiaho

Vieraskieliset messut: Venäjänkielinen messu sunnuntaisin klo 12 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3; Englanninkielinen messu sunnuntaisin klo 14 Matteuksenkirkossa; Arabiankielinen messu sunnuntaisin klo 12.30 Kulosaaren kirkossa, Kulosaarentie 40.; Kiinankielinen messu sunnuntaisin klo 13 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2; Vironkielinen messu kuukauden kolmantena sunnuntaina kello 11 Alppilan kirkossa, seuraava messu 19.2.; Unkarinkielinen messu kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 14 Alppilan kirkossa, seuraava messu 5.3.

Pop-up ravintola Oulunkylän kirkolla Pop-up ravintola Salaam avaa ovensa torstaisin klo 12–17.30 Oulunkylän kirkolla. Luvassa on Lähi-idän herkkuja buffetissa, hintaan 5 e, alle 7-vuotiaat lapset 2 e. Vain käteismaksu käy. Voi nauttia joko aterian tai piipahtaa kahville tai teelle. Tarjoilusta vastaavat turvapaikanhakijat. Herkuttelemalla buffetissa tuet heidän työllistymistään tulevaisuudessa.

Pastori Haka Kekäläinen toimii liturgina Luther-henkisessä Metallimessussa Temppeliaukion kirkossa perjantaina 17.2. Hän on myös ohjannut Lutherin elämästä kertovan näytelmän, jota esitetään Pitäjänmäen kirkossa.

18 A

Lakiasioita

neniälittereK

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

Kaappiliitto KAMALAN EPÄSELVÄÄ näinä apokalyptisina aikoina tuntuu olevan, mitä sana avioliitto oikein tarkoittaa. Se on melkein yhtä epäselvää kuin se, millainen on raamatullinen avioliittokäsitys. Aatamiin ja Eevaan on turha tässä yhteydessä viitata, he nimittäin eivät olleet naimisissa. Eivät he olisi voineetkaan olla, koska Aatami ja Eeva olivat paratiisissa kaksistaan. Paratiisissa ei ollut pappeja. Ehkä se oli paratiisi juuri siksi. Tai siksi, että ei oltu naimisissa. Menemättä nyt sen syvemmälle raamatulliseen avioliittokäsitykseen, esimerkiksi hurskaitten Jumalan miesten moniavioisuuteen tai uusitestamentilliseen selibaattiihanteeseen, voisi sen sijaan hetken pohtia avioliittoa ylipäänsä. Kielentutkijoiden mukaan suomen kielen sana avio on samaa juurta kuin avaaminen. Avioliitossa ollaan siis avoimesti, julkisesti. Sen vastakohta on salavuoteus, kaappiliitto. Etymologisesti ottaen avoliitto ja avioliitto ovat synonyymejä. Avoimena liittona avioliitto tarkoittaa sitä, että rakkautta ei tarvitse piilotella. Eikä hävetä.

Myydään hautakiviä Kaikkea kivestä - me teemme sen

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. varatuomari Mirja Kokko

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

lakimies Katariina Kuusiluoma

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Vuokralle tarjotaan

lakiasiantuntija Virpi Mikkonen 040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. 044-947 0181

Palveluja tarjotaan Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset api@apinkotiapu.fi -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, lumityöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset Tilaa nyt talvihintaan!

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290 Malmin Kivipuisto Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. Api valmistui ICT-asentajaksi ja Janina lähihoitajaksi 2016. Saat meiltä luotettavaa ja ammattimaista apua kotisi arjen askareisiin ja haasteisiin. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823 Honkanummen myymälä Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

Iloiset Seniorit

BREMERIN KIVI Suoraan kiviveistämöltä HAUTAKIVET Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, Vantaa 09 7568 200 Espoon Kivituote, Espoonaukio 7, p. 09 465 650 www.kivituote.com

www.iloisetseniorit.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous! Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Asennan ja opetan käytön tietokoneet, TV:t puhelimet ym. kotonasi -Petteri (16v) 0449793435

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/h + alv. www.bewesport.fi lumityöt, remontit, muutot, jne.

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV Leikkaa talteen

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä? Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi. Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi

-Kotityöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Seniorilo Oy Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Hammashoitoa

Tilaisuuksia

Tuomasmessu

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

010 2715 100

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

19.2. Saarnaa piispan erityisavustaja, pastori ja

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

59€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 59€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 59€

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 350 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 690 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 99 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 24.2. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Siivouspalveluita Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Koulutusta

24 h

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunapesua, pihatöitä. Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 0440691994

Kuolinpesien, vintti ja kellarientyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous, kierrätyspalvelu. 0466 418 728

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Paikat kuntoon. Kaksi eläkeläismaalaria auttaa sinua edullisesti pitkällä ammattitaidolla. 050 3398240

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717. Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, puh. 050-4310175 Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt. Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi Huoneistoremontit edullisesti. 20 v. kokemus.Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Tehdään ammattitaidolla: - rakennusten pohjat, korjaukset, uudiskohteet. Huomioidaan myös pienetkin remontit! P. 045 310 1380 tai 046 565 3942 Remontit, uudisrakentaminen toiveidesi mukaan. 30 v. kokemuksella. Kotital.väh. M.Hämäläinen, puh. 044 366 2160

kirjailija Kaisa Kariranta, liturgina Tapio Koivu Musiikissa Enne Purovaara, Maija Sihvola ja lauluyhtye

26.2.

Saarnaa kirjailija, terapeutti Tommy Hellsten, liturgina Meri-Anna Hintsala Musiikissa Ville Myllykoski yhtyeineen, Inna Vintturi ja Tuomaskuoro Soppasunnuntai. Minituomaat. Messujatkot. Lisätietoa tuomasmessu.ﬁ,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

HERÄNNÄISSEURAT pe 17.2. klo 18 Martin srk-talo, Niittymäenraitti 4, Hyvinkää. klo 18.30 kotiseurat Eija Fuller-J. & Pauli Juusti, Hirvit. 7, Sipoo. su 19.2. klo 15 kotiseurat Turja, Fredrikint. 9, Loviisa. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot. 6, Järvenpää. ti 21.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17D, 2.krs, (Autotalo, Kamppi). ke 22.2. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. la 25.2. klo 18 Mikaelin kko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 26.2. klo 10 kirkkopyhä Olarin kko, Olarinluoma 4, Espoo. klo 16 Seuratupa, Salomonk. 17D, 2.krs, (Autotalo, Kamppi); mukana Herännäisnuorten kuoro. klo 18 Veisataan uudistettuja Siionin virsiä, Tikkurilan Olotila, Unikkot.5, Vantaa; käynti Vehkapolulta. ti 28.2. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kko, It. Papink.2, Hki; saarna Miikka Huuskonen. Yht. musiikkiharj. klo 17. ke 1.3. klo 19 Lauttasaaren srk-sali, Myllykallionrnn1,Hki; iltatee klo 18.30.

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 21.02 klo 19 Pekka Reinikainen, Lassus ja Ahlberg. Lastehoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä, soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10-12, esirukousiltana 18-18.45 puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Seuraava esirukousilta 07.03. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Messu 26.2 klo 10, Vanha kirkko Saarna Antti Lemmetyinen Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat klo 13 (Joh.16) Totuuden henki - Heikki Junttila Murheesta iloon - Kerttu Nygren Raamatun omistamisen merkitys - Maija Kuoppala

Ostetaan Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Ostetaan kuolinpesät, vintit, varastot, muuttopesät, astiat, LP-levyt ym. Puh.040 7514 464

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Hautauspalveluja

Muutot ja kuljetukset Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Kaikenlaisen tavaran maksuton noutopalvelu. 041 489 14 09 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

tuomasmessu.fi

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa

Kaikki hautausKaikki hautaus-ja ja perunkirjoituspalvelut perunkirjoituspalvelut (09)323 323 3770 3770 Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 1,1,00810 p.p.(09) 00810Helsinki Helsinki WWW.HAUTAUSPALVELU.COM WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

20 a

MIELIPIDE

Risti ei saa näyttää plussalta Sen ymmärrän, että uutukaisen virsikirjan kannen taiteilija ei hahmottanut ristisymbolin tärkeyttä Kristukseen uskovien virsikirjan kannessa, vaikka sanarunko kuulostaa suomen kielessä samalta. Hän on kyennyt taiteilemaan ristin plussan näköiseksi. Mutta kuinka plussalle on saatu valtakunnallisen kirkollisen konklaavin siunaus? Eihän plussassa ole tilaa Kristuksen jaloille, ja ristiinnaulitun käsien kiinnityspalkit ylipitkinä häivyttävät sovituksen kärsimyssanomaa. Leviääkö vajavaiseksi taiteiltu risti virsikirjasta lehtien kuolinilmoituksiinkin? Ovatko virsikirjamme kannen hyväksyneet olleet ekumenia-aatteen huumaamia? Ovatko he tarkoittaneet, että Kristusta Vapahtajana ei uskontomme nykyaikaistamisessa enää pidä liikaa korostaa. Sen sijaan on uskontoa suunnattava ajateltavaksi positiivisena, elämälle toivoa antavana kokonaisuutena. Suuri Manitu ja evankelisluterilainen kirkko, ne ovat itse asiassa samalla plussa-asialla! Toivon saavani näihin kysymyksiin vastauksen joltain pääkaupunkiseudun uskonpuhdistajalta.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Lauri Koskinen

”Plussa” on kreikkalainen risti Hyvä Lauri Koskinen, kysymyksistäsi avautuvat suuret näköalat. Risti on vanha kristillinen symboli. Se oli kuitenkin käytössä jo ennen kristinuskoa symbolina muun muassa Egyptin uskonnoissa. Kristillisenä symbolina se viittaa Jeesukseen, Vapahtajaamme, joka kärsi kuoleman roomalaisten käyttämän tavallisen kidutusvälineen päällä riippuen. Risti on meille kristityille siis pelastuksemme symboli. Jeesuksen risti ei todennäköisesti ollut kuitenkaan sellainen siisti valopylvään kaltaisista tukeista yhteen naulattu, jollaisen olemme nähneet elokuvissa, vaan mitä todennäköisimmin puunrunkoon, oksien varaan ripustettu poikkipuu. Puut olivat valmiina teloituspaikalla, ja tuomittu kantoi itse vain poikkipuun. Symbolina rististä on monia erinäköisiä versioita. Jokainen kulttuuri ja aika on muovannut omansa. Egyptiläinen risti, ristiretkeläisten risti ja ortodoksinen risti ovat kaikki erilaisia ja kertovat siitä, missä paikassa tai tilanteessa ne on piirretty, mutta aina ne viittaavat samaan Kristukseen. Tasasakarainen risti, jota kutsut plussaksi, on nimeltään kreikkalainen risti. Virsikirjojen ulkoasusta vastaa kyseisen virsikirjan kustantaja. Niille ei ole mitään hallinnollista kirkollista hyväksymiskäytäntöä. Terhi Paananen jumalanpalveluksen asiantuntija Kirkkohallitus

ARA-asukkaat joutumassa vaikeuksiin Vuoden alusta voimaan tulleet tuloja varallisuusrajat pääkaupunkiseu-

Laki muuttui, omaishoitajia ahdistaa Helsinki aikoo karsia omaishoitajien määrää ja alentaa heidän palkkioi taan rankalla kädellä ja äärimmäisen vähällä tiedotuksella. Tämä liittyy tukiluokkien ”harmonisointiin” ja ”uudistamiseen” koko pääkaupunki seudulla. Muutos on valmisteltu suuressa hiljaisuudessa ja lanseerattu suorastaan häpeällisen propagandistisesti. Se on kuitenkin aiheuttanut paljon pelkoa, jopa kauhua, sadoissa omaishoitajaperheissä ympäri pääkaupunkiseutua. Vaivalla ja suurella byrokratialla neuvotellut sopimukset puretaan ja huonommat sopimukset sanellaan tilalle. Erityisesti tiukennetut kriteerit iskevät vammaisten lasten perheisiin. Kuten omaamme. Meidän 7-vuotias autistipoikamme ei puhu. Hän käyttää vaippoja, eikä hänellä ole vaarantajua (häntä ei käytännössä voi jättää yksin hetkeksikään), mutta hän käy tosiaan säännöllisesti erityiskoulua, minkä vuoksi tukea karsitaan. Ex-vaimoni käy ilmeisesti liikaa töissä ja minä puolestani osallistun liikaa poikamme hoitamiseen. Eli tukemme saattavat kadota kokonaan. Yksikään poliitikko tai korkea virkamies ei ole uskaltanut astua esiin keskustelemaan asiasta tuensaajien kanssa. Ilmeisesti vaalien läheisyys on tehnyt asiasta hieman epämukavan. Jotkin säästötoimet ovat niin typeriä, ettei niitä edes harkita: ei säästetä esimerkiksi vesijohtoverkon ylläpidossa. Mutta ”säästetään” uupuneista omaishoitajista ja heidän hoidettavistaan. Sopii miettiä, miten paljon ”säästöä” tulee, kun omaishoitajien väheneminen ja jäljelle jäävien uupumus lisäävät painetta moninkertaisesti kalliimmissa sote-palveluissa. Helsinkiläisen autistipojan isä

Järkeenkäypä Jeesus dun ARA-vuokra-asuntoihin voivat asettaa ihmiset kohtuuttomiin tilanteisiin. Rajojen laittaminen uusille asunnonhakijoille voi olla perusteltua, mutta sen ulottaminen asunnonvaihtajiin on älytöntä. Se tulee johtamaan siihen, että osa ARA-asujista joutuu asumaan itselleen joko koon tai muun syyn takia sopimattomassa asunnossa. Ihmisten työ- ja tulotilanteet voivat nykyisin muuttua hetkessä. Samoin voi käydä terveyden kanssa. Hallitusohjelmassa on myös tulojen ja varallisuuden määräaikaistarkistukset vuodesta 2019 lähtien, jolloin rajan ylittävät henkilöt voitaisiin kahden vuoden määräajalla häätää ARA- asunnosta. Yksinasuvan varallisuusraja on 87 000 euroa. Niukasti rajan ylittävän perityn kesämökin arvo voi johtaa häätöön ARA-asunnosta, vaikka henkilön tulot olisivat muuten alle 1000 euroa kuussa eikä mahdollisuuksia omistusasuntoon tai vuokra-asuntoon mistään muualta ole. Pitkän uran tehnyt 60-vuotias yksinasuva henkilö, jonka tulot ovat 3100 euroa, voidaan myös häätää ARA-asunnostaan, vaikka muutaman vuoden kuluttua hän

jäisi eläkkeelle, jolloin tuloraja alittuisi taas. Varallisuuteen lasketaan lähinnä osakkeet, kiinteä omaisuus ja arvopaperit. Tilillä olevia säästöjä tai esimerkiksi 100 000 euron veikkausvoittoa ei lasketa varallisuudeksi. Esitys on täynnä epäoikeudenmukaisuuksia, jotka luovat ihmisille tuloloukkuja ja asunnottomuuden uhkaa ja lisäävät byrokratiaa. Juha Kastemaa

Messu alkaa liian aikaisin Olen ihminen, joka haluaisi käydä kirkossa, mutta koska nukun huonosti, en millään jaksa lähteä sunnuntaiaamuna kello kymmeneksi kirkkoon. Miksi jumalanpalvelus on kaikissa kirkoissa kello 10? Eikö voisi ajatella myös meitä, jotka haluaisimme mennä kirkkoon kello 12 tai 14? Uskon, että meitä on muitakin. Kaipaan myös kirkkoihin enemmän musiikkia. Se on hyvin lohduttavaa surussa ja vaikeassa elämäntilanteessa. Marja Pitkänen

Kari Jutilan kirjoitus ”Elänkö järkeni harhassa” (K&k 2.2.) viittasi Lutherin sanoihin: ”Minä uskon, etten minä voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Jeesukseen Kristukseen”. Ajatus on, että kristinusko ei ole järkeenkäypää vaan jotain ihmeellistä maagista uskoa, jota ei voi ymmärtää, vain sokeasti uskoa. Mielestäni evankeliumien Jeesus on ajassaan tervejärkinen ja syvästi ihmisiä ymmärtävä humaani henkilö. Jos jätetään sivuun hänen elämäänsä jälkeenpäin liimatut tartunnat tuon maailman maagisista legendoista, kuten neitseellisestä syntymästä, uhriveren puhdistavasta voimasta ja monista ihmeteoista, hänen puheensa ja tekonsa ovat ymmärrettäviä ja viisaita. Ei niihin ole vaikea uskoa. On myös ilmeistä, että hänen viestinsä – rakkaus, anteeksiantaminen, vapaus perityistä sovinnaisuuksista ja näille rakentuva ihmisten yhteys – on ainoa pelastus ihmiskunnalle. Ne ensimmäisillä vuosisadoilla muotoillut uskontunnustukset, joita kirkoissamme luetaan, eivät nosta esiin Jeesuksen ydinsanomaa. Anna-Liisa Rekola