Kirkko ja kaupunki 2017 03 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

A 4–5 Kaupunginvaltuutetun pitää olla sosiaalinen ja skarppi

16.2.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

B 1–3 Hengellinen etsijä Tomas von Martens: ”Jumala ei olekaan ulkopuolella” B 8–9 Kiusaaminen on järjetön tapa selvittää omia ongelmia

B 6–7

Hitaalla tyylillä

Kun Janne Westerlund ei saa nukutuksi, hän tekee biisin. Dulcimer tarttui matkaan vähän vahingossa.

Tiina Katrin toteamus Minna Canthin novellissa Köyhää kansaa (1886)

Tänään

Eilen

Toisella on yltäkyllin, toinen taas puutteeseen nääntyy. Ei häntä ymmärrä, mitä varten rakas luoja sen niin on asettanut.

†

Vasta pari nuorinta sukupolvea on välttynyt tosinälän näkemiseltä. Se ei ole perusoikeus, vaan Suomen historian veret seisauttavin ihme! Historioitsija Teemu Keskisarja kolumnissaan ET-lehdessä 2/2017

Iankaikkisesti

‡

Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syödä, ja jos hänellä on jano, anna hänelle vettä juoda. Sananlaskut 25:21

Rukous

Pääkirjoitus

Thinkstock

Kaksi Jumalaa Kirjassaan Jumalasta ruotsalainen kirjailija Jonas Gardell kertoo lapsuutensa yksinkertaisesta luottamuksesta, että Jumala rakastaisi häntä, mitä tahansa tapahtuisi tai mitä tahansa hän tekisi. Näin hän oli äidiltään oppinut. Myöhemmin tulivat toiset opettajat ja toisenlainen oppi. Gardell sai kuulla, että Jumala rakastaa häntä tietyin ehdoin. Asiat eivät olleetkaan enää lainkaan yksinkertaisia. Aivan kuin Jumala rakastaisi häntä pikemminkin sellaisena kuin hän ei Aivan kuin Jumala ollut.

”

rakastaisi häntä

Kahden keskenään ristiriitaisen Jumalan, tai vähintäänkin kahden hän ei ollut.” ristiriitaisen jumalakuvan, jännite herätti Jonas Gardellissa halun selvittää itselleen, kuka Jumala oikein on. Lapsena hänen lempikirjansa oli ollut Lasten Raamattu, nyt hän tarttui aikuisten Raamattuun. Hän syventyi Isoon Kirjaan sillä perusteellisuudella, että selvityksen tuloksena syntyivät kirjat Jumalasta (2003) ja Jeesuksesta (2009). Ne ovat ilahduttavia taidonnäytteitä sekä raamatuntutkimuksen yleistajuistamisesta että sydämen uskon kuvaamisesta. Lundin yliopisto palkitsi Gardellin Jumalaa koskevan selvitystyön teologian kunniatohtorin arvolla. pikemminkin

sellaisena kuin

Joskus kuulee väitettävän, että tieteelliseen raamatuntutkimukseen perehtyminen vaarantaa lapsenuskon. Gardellin kirjat ovat hyviä esimerkkejä siitä, että niin ei käy. On täysin mahdollista löytää aikuinen usko ja säilyttää samaan aikaan luottamus siihen, että mitä ikinä tapahtuukin, Jumala ei koskaan hylkää. Että kun jollekin ihmiselle käy huonosti eikä paikalla ole ketään, on Jumala kuitenkin siinä. Väsymättömästi. Jonas Gardellin kirjat tulivat mieleeni, kun lueskelin keskustelua Marcus J. Borgin kirjasta Kristinuskon sydän. Borg kuvaa elämää kristittynä tieksi, jota kulkiessaan ihminen muuttuu. Tässä lehdessä kaksi erilaista ihmistä kuvaa omaa lukukokemustaan Borgin kirjan äärellä. Kumpikin heistä puhuu siitä, että ihmisen ja hänen ajattelunsa kuuluukin muuttua. Tärkeintä on kyky kuunnella omaa kaipaustaan. Jumalaa. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Herra Auta minua löytämään levollinen mieli ja rauhassa lyövä sydän. Etten taas herää tuijottamaan kelloa 04:00. Etten taas juokse junan perässä vaikka sekin on myöhässä. Etten taas kulje päivän läpi mitään tuntematta. Etten erehdy luulemaan että elämäntehtävä on pelkkä suoritus.

Lainasanat

”

Ihmiset saattavat seurata vuosi kaudet uutisia eurokriisistä osaamatta sanoa siitä muuta kuin että eurokriisi johtuu yli varojen elävistä kreikka laisista.” Kolumnisti Tommi Melender sivulla A 6

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

16.2.2017 numero 3 Kirkko ja Kaupunki VANTAA Kannen kuva: Esko Jämsä

Kaisamari Hintikka työskentelee osaston johtajana ja apulaispääsihteerinä Luterilaisessa maailmanliitossa.

Helsingin piispanvaaliin lisää kovia nimiä Teemu Laajasalo vahvisti ehdokkuutensa, Jaana Hallamaan tukijoukot järjestäytyvät ja Kaisamari Hintikan mukanaolo ratkeaa loppuviikosta. Teksti Pauli Juusela

elsingin hiippakunnan piispanvaalin virallinen ehdokasasettelu alkaa 15.3. ja päättyy 15.5. Käytännössä piispanvaali on kuitenkin jo alka-

nut. Vaalien taustajoukot ovat liikkeellä ja työtä tehdään sekä perinteisillä nimilistoilla että somessa. Kallion kirkkoherran, Helsingin seurakuntayhtymän johtajan Teemu Laajasalon tukijoukot järjestivät maanantaiaamuna 13.2. Itäkeskuksen Cafe Fasterissa kampanja-avauksen, jossa Laajasalo vahvisti ehdokkuutensa. – Halusimme paikan, joka on ihmisten keskellä ja liittyy Teemuun pitkältä ajalta. Hän on Itä-Helsingistä kotoisin ja jopa esiintynyt Itiksen avajaisissa koulubändinsä kanssa 1980-luvun puolivälissä, kertoo Laajasalon tukijoukoissa häärivä kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen. Korolaisen mukaan Laajasalon tukena on jo 236 nimeä ja Facebookissa kannattajasivuilla tykkääjiä lähes 600. Laajasalo kertoo olevansa mykistynyt pienestä kansanliikkeestä, jonka takana on hyvin monenlaisia ihmisiä kirkon eri suuntauksista. Hän korostaa sitä, että piispan tärkeä tehtävä on kirkon ykseyden vaaliminen.

Laajasalon mukaan kirkon äänen yhteiskunnassa pitäisi olla vapauttavan ilosanoman ääni, sillä ihmiset ovat monin tavoin kuormitettuja ja armoa on lähes mahdoton tajuta. Laajemmin Laajasalon ajatuksista voi lukea netistä osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. Helsingin ylipiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ehti ensimmäisensä suostua ehdokkaaksi jo kuukausi sitten. Hänen kannattajajoukkonsa ovat nyt järjestäytymässä. Tukilistan kerääminen on käynnissä ja mukana kampanjassa on reilut 120 vapaaehtoista. Facebook- ja nettisivut julkistetaan lähiaikoina. Hallamaan kannattajajoukossa ovat mukana muun muassa pastori Tiia Tuovinen ja Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio. Raition mukaan Hallamaa on yhteistyökykyinen, keskusteleva ja uuttera sillanrakentaja. Tuovinen nostaa esille Hallamaan ajatuksen, jonka mukaan kirkon tehtävänä on elää oman aikansa haasteet sanomansa läpi. Hallamaa kertoo Kirkko ja kaupungin haastattelussa, että nyt eletään aikaa, jolloin ihmiset halutaan erottaa toisistaan ja johon liittyy sooloileva johtajuus. Kirkon pitää sen sijaan

3 Marie Renaux/LWF

Jaana Hallamaa toimii sosiaalietiikan professorina Helsingin yliopistossa.

a Matti Karppinen/Kotimaa

Esko Jämsä

Teemu Laajasalo on Kallion kirkkoherra ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja.

TAUSTAT JA ILMIÖT

korostaa yhteyttä ja yhteistyötä. Lisää hänen ajatuksiaan voi lukea netistä. Kolmas esillä ollut mahdollinen ehdokas on Luterilaisen maailmanliiton teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja ja ekumeenisten asioiden apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka. Hän kertoo ratkaisevansa ehdokkuutensa loppuviikosta. Hintikan taustaryhmät ovat kuitenkin jo aktiivisesti liikkeellä, odottaen päätöstä. – Suomen kirkko on osa maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa ja se on ollut Kaisamarin työn arkea jo pitkään. Minun valinnassani kuitenkin eniten painaa se, että hänellä on paljon kokemusta dialogista monella tavalla ajattelevien yksilöiden ja yhteisöjen kanssa, sanoo Suomen Lähetysseuran kotimaantyön johtaja Satu Kantola. Hintikka kertoo olevansa hämmästynyt ja iloinen saamastaan kutsusta. Hän pohtii sitä, että piispan tehtävä voisi olla luonteva jatko hänen tekemälleen työlle ja hänellä voisi kokemuksensa vuoksi olla annettavaa Helsingin hiippakunnalle. Uutisoimme Kaisamari Hintikan ratkaisun loppuviikosta nettisivuillamme. ■

LISÄÄ VERKOSSA

TAUSTAT JA ILMIÖT

1337

oppilasta on ilmoittautunut Vantaalla kevään ylioppilaskirjoituksiin. Kirjoitukset alkoivat 10.2. äidinkielen tekstitaidon kokeella. Kuudessa aineessa järjestetään sähköinen ylioppilaskoe. Verstas Architects

Havainnekuva Tikkurilan uudesta kirkkokorttelista. Kirkko sijaitsee kuvassa nykyisen Danske Bankin paikalla.

Tikkurilaan tulee valoisa ja rauhallinen kirkko Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Tikkurilan kirkkohankkeen edellyttämän asemakaavamuutoksen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa nykyisen kirkon, seurakuntien talon ja viereisen liikerakennuksen purkaminen sekä korttelin rakentaminen keskustakortteliksi. Uusi kirkko rakennettaisiin Asematielle nykyisen Danske Bankin paikalle toria vastapäätä. Kirkon suunnittelusta vastaa Verstas Arkkitehdit ja sen olisi tarkoitus valmistua vuonna 2020. Kirkkohankkeen kokonaisbudjetti on 20 miljoonaa euroa. Thinkstock

Kunnallispolitiikkaan tarvitaan valppaita verkostoitujia Itsensä etsintää sote-Suomessa, kouluasioita ja tiukkaa taloudenpitoa – ainakin tätä on luvassa pian valittaville uusille kaupunginvaltuutetuille. Teksti Hanna Antila Kuva Esko Jämsä

Vantaan koulut lisäävät kasvisruokaa Vantaan kouluissa syödään jatkossa enemmän kasviksia ja vähemmän suolaa. Uusien kouluruokailusuositusten mukaan Vantin keittiöissä mitataan säännöllisesti suolan määrää pääruuissa. Kasvisruokavaihtoehto on tarjolla joka päivä kaikille ja huhtikuusta alkaen varsinaisina kasvisruokapäivinä on tarjolla kaksi erilaista kasvisruokaa, joista valita. Salaatin eri osat ovat tarjolla erillisinä linjastossa. Kasvisruoissa on kiinnitetty huomiota erityisesti monipuoliseen proteiinin käyttöön. Kasvisruokien menekki kouluissa on ollut kasvussa.

untavaalien ehdokasasettelussa alkaa loppusuora, sillä ehdokashakemukset pitää jättää 28.2. mennessä. Vaikka ehdokasasettelu on vielä kesken, jo nyt voi sanoa, että suurin osa Vantaan kaupunginvaltuutetuista asettuu uudelleen ehdolle. Kirkko ja kaupunki kysyi valtuustoryhmien puheenjohtajilta ja muutamilta muilta puolueaktiiveilta ketkä ovat tähän mennessä vahvistaneet luopuvansa kunnallispolitiikasta tai asettuvansa ehdolle. Vantaan nykyisistä kaupunginvaltuutetuista luopumassa ovat muun muassa Heikki Heinimäki (kok.), Mari Nie-

mi-Saari (sd.), Jukka Hako (sd.), Johannes Hirvaskoski (kesk.) ja Marja Kyyrö (ps.). Jotkut vielä harkitsevat, esimerkiksi kristillisdemokraattien Maija Hurri, perussuomalaisten Johannes Nieminen ja vihreiden Anniina Kostilainen. Myös vihreiden Heidi Rosbäck ja RKP:n Göran Härmälä luopuvat kunnallispolitiikasta. Pyysimme ensimmäistä kautta kaupunginvaltuustossa olevaa Rosbäckiä ja kolmatta kautta olevaa Härmälää antamaan vinkkejä tuleville kaupunginvaltuutetuille ja kertomaan, mitä tulevalla valtuustolla on edessään.

Göran Härmälä kokee, että nyt on aika antaa tilaa nuoremmille. Heidi Rosbäckin luopumispäätökseen vaikuttivat ajankäytölliset syyt. – Jos haluaa olla hyvä tässä tehtävässä, ei riitä, että tekee työtä vain kaupunginvaltuuston, -hallituksen tai lautakuntien kokouksissa. On oltava koko ajan hereillä, Rosbäck summaa. Vantaalla kunnallispoliitikot ovat joutuneet etsimään ratkaisuja kurjaan taloustilanteeseen. Pahin on takana, mutta myös tulevien valtuutettujen pitää varautua niukkuuden jakamiseen. – Nyt ollaan siinä tilanteessa, ettei lisälainaa tarvitse enää ot-

Vihreiden Heidi Rosbäckillä ja RKP:n Göran Härmälällä on pian enemmän vapaa-aikaa, sillä he jäävät pois kunnallispolitiikasta. Tulevia valtuutettuja he neuvovat verkostoitumaan.

Kaupungin valtuutettujen tontti supistuu

taa. Vantaa on päässyt pois taloudellisesta suosta. Jos se joutuu sinne vielä uudestaan, se pääsee sieltä pois, mutta muilla voi olla vaikeaa, jos uppoavat ensimmäistä kertaa, Göran Härmälä arvioi. Tuleva kaupunginvaltuusto joutuu Härmälän ja Rosbäckin mukaan tekemisiin myös sote-uudistuksen kanssa. Härmälää koko uudistus harmittaa. – Juuri kun saatiin palveluita trimmattua huippukuntoon, niin sote vie pian hyvän työn tulokset. Kaupunkien pitää vain löytää itsensä uudessa mallissa. Sosiaali- ja terveyslautakuntaan kuuluvan Rosbäckin mukaan uudistukseen liittyy paljon kysymysmerkkejä. – Niin kliseiseltä kuin se kuulostakin, sote vaikuttaa paljon tulevien valtuutettujen työhön, mutta mitä kaikkea se tuo mukanaan, sitä en osaa sanoa. Moni asia on vielä epäselvä. Rosbäckin mukaan luvassa on myös kouluasioita. – Pitää miettiä, miten saadaan kaikille terveet tilat ja miten kouluverkko ylipäätään toimii. Heidi Rosbäck ja Göran Härmälä painottavat, että kunnallispolitiikassa asiat eivät etene vain valtuustosaleissa, vaan valppaana pitää olla koko ajan. Esimerkiksi lautakuntatyö ja kaavoitusasioi-

”

Pikavoittoja politiikassa on harvoin tarjolla ja toisaalta pikavoitot eivät ole kovin kestäviä. Heidi Rosbäck

den seuraaminen kannattaa. – Ei kaupunginvaltuuston kokouksissa yleensä yllätyksiä tule, Rosbäck muistuttaa. Haastateltavat puhuvat myös verkostoitumisen tärkeydestä. Vaikka puolueiden eroja korostetaan usein, päätökset tehdään yhdessä, joten samanmielisyyttäkin on löydyttävä. – Käytävä- ja kahvipöytäkeskustelut ovat tärkeitä. Kannattaa tutustua muihin valtuutettuihin ja siihen, mitkä asiat ovat heille tärkeitä, opastaa Härmälä. Rosbäckin mielestä myös virkamiesten tunteminen on hyödyksi. – Valtuutetuilla on oikeus saada tietoa päätöstensä pohjaksi. On uskallettava kysyä ja luotava kanavat tiedon saamiseksi. Maatalousmiehenä Göran Härmälä vertaa kunnallispolitiikkaa navettatöihin. – Enimmäkseen se on sellaista

lannanluontia, puurtamista, hän kuvailee. – Varsinkin nuoremmat voivat turhautua ja kokea, etteivät pysty vaikuttamaan, kun asiat tapahtuvat niin hitaasti tai eivät mene läpi. Politiikassa tulee säännöllisesti turpiin. Härmälä kehottaa miettimään, mitkä ovat sydämenasioita. – Jos niitä on kahdeksan ja kolme ja puoli menevät läpi, se on jo ihan hyvin. Myös Heidi Rosbäck kehottaa pitkäjänteisyyteen. – Pikavoittoja politiikassa on harvoin tarjolla ja toisaalta pikavoitot eivät ole kovin kestäviä. Vaikka asiat voivat tapahtua hitaasti ja vaativat tiimityötä, kannattaa muistaa myös omasta roolista kertominen vaalien välissäkin. – Kannattaa kertoa, mitä on tehnyt ja mihin on pystynyt vaikuttamaan, Rosbäck muistuttaa. ■

Sosiaali- ja terveydenhuolto pesee kasvonsa perusteellisesti vuoden 2019 alussa, kun sote-uudistus astuu voimaan. Valta sosiaali- ja terveystoimen budjetista ja palvelujen järjestämisestä siirtyy silloin valtuustoilta maakunnille, joita on 18. Uusimaa ja Helsinki muodostavat yhden maakunnan. Kyse on historiallisen suuresta muutoksesta. Maakuntien vastuulle ovat siirtymässä esimerkiksi avoterveyshuollon palvelut, sairaalapalvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat, lastensuojelu, vammaispalvelut, vanhusten asumispalvelut, kotihoito, pelastustoimi, kuljetuspalvelut ja ympäristöterveydenhuolto. Samassa yhteydessä uudistetaan erikoissairaanhoitoa. Sote-uudistuksessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä osa tukipalvelujen työntekijöistä siirtyy maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi noin 5000 työntekijää valtion aluehallinnosta siirtyy maakuntiin. Sote vaikuttaa myös kuntien ja kuntayhtymien omistamiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloihin, kuten terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Sairaanhoitopiirien ja erityishuollon kuntayhtymät siirretään varoineen ja velkoineen maakuntiin. Kunnista maakunnille siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvä irtain omaisuus. Sen sijaan kuntien ja vapaaehtoisten kuntayhtymien rakennukset eivät siirry, vaan maakunnat vuokraavat toimitilat. Siirtymäkauden ajaksi maakunta vuokraa kaikki sen järjestämisvastuulle kuuluvat toiminnan tilat, mutta sen jälkeen vain ne tilat, jotka se tarvitsee. Hallituksen ajama sote-uudistus ei ole saanut myönteistä vastaanottoa etenkään pääkaupunkiseudun kaupungeilta. Uudistuksen pelätään heikentävän kaupunkien taloutta. Ensimmäisissä maakuntavaaleissa tammikuussa 2018 valitaan maakuntavaltuusto, joka päättää, miten alueen sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan. Paula Huhtala

MIELIPIDE

Ortodoksit pakotettiin vaihtamaan uskoaan

Nimimerkki ”Paavi Johanna” on loukkaava

LUIN SUURESTI hämmästyneenä lehdestä siitä, että Vantaan ruotsinkielinen seurakunta alkaa vihkiä vastoin kirkon kantaa samaa sukupuolta olevia pareja (Kirkko ja kaupunki 2/2017). Nyt nämä niin sanotut demokraattiset papit haluavat hajottaa luterilaisen kirkon. Tällainen käytös kyllä tuottaa suuria ongelmia kirkolle. Mitä nämä ns. demokraattiset papit oikein haluavat? Luterilainen kirkko on aiheuttanut paljon ongelmia suvulleni, joka on kotoisin Raudun Palkealasta. Nämä vahvat ortodoksit pakotettiin vaihtamaan uskoaan. Luterilainen kirkko on koko itsenäisyyden ajan harjoittanut painostusta ja pakkokäännyttämistä ortodokseja kohtaan. Yhtenä esimerkkinä mainitsen Suomenlinnan kirkon, joka oli ortodoksien kirkko, mutta nykyään luterilainen. Voisin kirjoittaa paljon luterilaisen kirkon toimista itsenäisessä Suomes16.2.%#Y sa, mutta käydään tämä ongelma läpi täällä Vantaalla, Suomessa.

MINULLA ON roomalaiskatolilaisia ystäviä. Meillä on vallinnut sellainen kirjoittamaton sääntö, että saatamme kitkerästikin kukin kritisoida omaa kirkkokuntaamme tai vitsailla siitä, mutta emme toisen kirkkokuntaa, jotta emme loukkaisi. Hieno periaate. Toivoisin samanlaista asennetta kirkoltani. Miksi pitää väkisin keksiä mukahauska nimimerkki, joka saattaa jonkun mielestä tuntua loukkaavalta? Vihapuhetta. Miksi tahdotte pilkata katolista kirkkoa virallisella kirkon saitilla?

Pekka Hovilainen Vantaa

Hannu Salminen Espoo

johtamaan siihen, että osa ARA-asujista joutuu asumaan itselleen joko koon tai muun syyn takia sopimattomassa asunnossa. Ihmisten työ- ja tulotilanteet voivat nykyisin muuttua hetkessä. Samoin voi käydä terveyden kanssa. Hallitusohjelmassa on myös tulojen ja varallisuuden määräaikaistarkistukset vuodesta 2019 lähtien, jolloin rajan ylittävät henkilöt voitaisiin kahden vuoden määräajalla häätää ARA- asunnosta. Yksinasuvan varallisuusraja on 87 000 euroa. Niukasti rajan ylittävän perityn kesämökin arvo voi johtaa häätöön ARA-asunnosta, vaikka henkilön tulot olisivat muuten alle 1000

euroa kuussa eikä mahdollisuuksia omistusasuntoon tai vuokra-asuntoon mistään muualta ole. 60-vuotias yksinasuva henkilö, jonka tulot ovat 3100 euroa, voidaan myös häätää ARA-asunnostaan, vaikka muutaman vuoden kuluttua hän jäisi eläkkeelle, jolloin tuloraja alittuisi taas. Varallisuuteen lasketaan lähinnä osakkeet, kiinteä omaisuus ja arvopaperit. Tilillä olevia säästöjä tai esimerkiksi 100 000 euron veikkausvoittoa ei lasketa varallisuudeksi. Esitys on täynnä epäoikeudenmukaisuuksia, jotka luovat ihmisille tuloloukkuja ja asunnottomuuden uhkaa ja lisäävät byrokratiaa. Juha Kastemaa

ARA-asukkaat joutumassa vaikeuksiin VUODEN ALUSTA voimaan tulleet tuloja varallisuusrajat pääkaupunkiseudun ARA-vuokra-asuntoihin voivat asettaa ihmiset kohtuuttomiin tilanteisiin. Rajojen laittaminen uusille asunnonhakijoille voi olla perusteltua, mutta sen ulottaminen asunnonvaihtajiin on älytöntä. Se tulee

LISÄÄ VERKOSSA

Julkaisemme korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni

Uutiset ovat mielen pikaruokaa

Tykkää Facebook-sivustamme Jokaisesta tykkääjästä lahjoitamme 50 senttiä Icehearts-toimintaan. Kampanja on voimassa 19.2.17 saakka.

facebook.com/ kirkkojakaupunki

Uutiset ovat hyvästä. Niin minulle opetettiin kotona ja koulussa. Television pääuutislähetyksen seuraaminen oli juhlallinen rituaali. Edustuksellinen demokratia nojautuu ajatukseen valveutuneesta kansalaisesta, joka ei anna äänestyskopissa valtaa tunteilleen, vaan kuuntelee järjen ääntä. Sellaiseksi kasvaa perehtymällä yhteiskunnallisiin asioihin ja seuraamalla maailman tapahtumia. Mistäpä muualta niistä saisi tietoa kuin uutisista? Uutiset ovat välttämätöntä hengenravintoa valveutuneeksi kansalaiseksi varttuvalle nuorukaiselle. Suunnilleen näin vanhempani ja opettajani minulle vakuuttivat. Uskoin heitä. Enää en usko. Uutiset eivät ole vain hyvästä, ne ovat myös pahasta. Ne välittävät tietoa, mutta harvoin se tieto jalostuu ymmärrykseksi. Ihmiset saattavat seurata vuosikaudet uutisia eurokriisistä osaamatta sanoa siitä muuta kuin että eurokriisi johtuu yli varojensa elävistä kreikkalaisista. Päivittäiset otsikot pahoinpitelyistä, raiskauksista ja murhista saavat lähitienoon näyttämään pelottavalta. Väkivaltarikokset tuntuvat rehottavan kaikkialla, vaikka tilastot todistavat muuta.

Oma lukunsa on se itse aiheutettu avuttomuuden tunne, joka syntyy kaukaisissa maailmankolkissa tapahtuvien hirveyksien seuraamisesta kotisohvalta. Toiset tulevat kyynisiksi: ihmisiä nyt vain kuolee, sellainen tämä maailma on. Toiset tulevat fatalistisiksi: onhan se kauheaa, mutta eipä sille pieni ihminen mitään mahda. Ihmismieli hakeutuu kärkkäästi mentaalisille oikopoluille. Se etsii monimutkaisille ilmiöille yksinkertaisia selityksiä ja rakentaa syy-yhteyksiä toisiinsa liittymättömien asioiden välille. Se torjuu ennakkokäsitystensä vastaisen todistusaineiston ja turvautuu vanhoihin rakkaisiin ajatusluutumiin. Siksi päivittäisen otsikkovirran pyörteissä kieppuminen pikemminkin kaventaa kuin avartaa maailmankuvaa. Uutisista tulee mielen pikaruokaa, joka pöhöttää ja turruttaa samalla tavalla kuin oikea pikaruoka. Minä aloitin uutispaaston puoli vuotta sitten. Nykyisin hankin ajankohtaistietoni lukemalla pitkiä artikkeleita ja reportaaseja aikakauslehdistä. Otsikkonälän kaikottua olo on tuntunut kevyeltä ja rauhaisalta, etten sanoisi valaistuneelta. TOMMI MELENDER Kirjoittaja on kirjailija, esseisti ja toimittaja. tommi.melender@gmail.com

Irti ahtaasta uskosta Uuden löytyminen voi alkaa umpimähkäisesti, jopa sekoillen. Tomas von Martens ja Raili Heikinheimo kertovat, miten sisäisen avautuminen tapahtuu.

yt on kyllä vähän huono hetki puhua uskosta. Toimittaja Tomas von Martensilla on meneillään kriisi- ja kyseenalaistamisvaihe, jossa vanhat vastaukset eivät toimi eikä mistään voi olla varma. Silti hänen pitäisi markkinoida kustantamaansa Marcus J. Borgin kirjaa Kristinuskon sydän. Vuonna 2015 kuollut Borg oli yhdysvaltalainen raamatuntutkija, ja juuri hänen kirjansa ovat olleet tärkeitä von Martensille silloin, kun hän on

Teksti Kaisa Halonen ja Taneli Kylätasku Kuvat Hannu Lukkarinen

jautunut uskonsa kanssa umpikujaan. Olennaia nen oivallus hänelle on ollut, että uskoakseen Jumalaan ja ollakseen kristitty ei ole välttämätöntä sitoutua Raamatun kirjoittajien aikaiseen maailman kuvaan. – Monet miettivät, miten Raamatun kertomuksiin pitäisi suhtautua: Ovatko ne tosia vai eivät? Millä tavalla ne ovat tosia? Mikä niissä on totta ja mikä ei? Etsijöille ja niille, joilla on älyllisiä ongelmia Raamatun ja dogmien kanssa, mutta joita uskonto ei jätä rauhaan, Borgin kirjat ovat antaneet mahdollisuuden uskoa, von Martens sanoo. Hän arvioi, että Borg on pystynyt antamaan monelle perinteiselle kristilliselle käsitteelle ja opille uuden sisällön, joka avautuu nykyihmiselle. Borg kyllä puhuu esimerkiksi pelastuksesta ja uudestisyntymisestä, mutta kuvaa niillä uudenlaista olemisen tapaa ja Jumala-suhdetta.

Borgille uskossa ei ole kyse siitä, että pidettäisiin joitakin väitelauseita totena. Sen sijaan usko on elämistä Jumalan yhteydessä, luottamusta ja Jumalan rakastamista. Elämä kristittynä on tie, ja sitä kulkiessaan ihminen muuttuu. Hänen sydämensä avautuu elämän ihmeelle, myötätunnolle ja oikeudenmukaisuudelle.

omas von Martens on 58-vuotias. Siitä asti, kun hän 19-vuotiaana tuli armeijassa uskoon, hänellä on ollut uskonnollisia päälle ja pois -vaiheita. Välillä hän on ollut kiinnostunut esimerkiksi buddhalaisuudesta, zenistä ja bahaista, mutta sitten taas palannut kristinuskoon. Kristillisen kulttuurin keskellä kasvaneelle se vain tuntuu omimmalta ja läheisimmältä. Kristinuskon parissa von Martens on pomppinut konservatiivisten ja liberaalien näkemysten

2B Voimakkain uskonnollinen kokemus von Martensilla oli armeija-aikoina Porkkalan varuskunnan kappelissa. – Kappelin yksi seinä oli lasia. Ulkona oli kaunis talvinen luonto. Kyselin, oletko sinä Jumala olemassa. Yhtäkkiä maailma valaistui ja muuttui läpinäkyväksi. Samaan aikaan tunsin, kuinka minussa levisi valtava euforinen ilo ja lämpö. Koin, että Jumala on olemassa ja olen yhtä maailmankaikkeuden kanssa ja ymmärrän kaiken. En ole varma, kestikö se sekunnin vai puoli minuuttia vai useampia minuutteja. – Kun on tutkittu ihmisiä, joilla on ollut mystisiä tai kuolemanrajakokemuksia, he ovat kuvanneet kokemuksiaan todellisemmiksi kuin todellisuus. Ne eivät siis muistuta unia tai hallusinaatioita. Siltä minustakin tuntui, von Martens kertoo. Sitten hän lisää kiireesti, etteivät kokemukset vielä riitä todistamaan mitään. Jumala pysyy salaisuutena. – Kaikki uskonnot ovat eräänlaisia kollektiivisia luomuksia, ihmisten rakennelmia. Niiden tekstit kertovat kirjoittajiensa vakaumuksesta ja jumalakokemuksesta, mutta eivät ne ole Jumalan puhetta.

”

Vaikka olen älyllisesti agnostikko, lausun jumalanpalveluksessa täydellä sydämellä uskontunnustuksen ja menen ehtoolliselle.” Tomas von Martens

iin, puhuuko Jumala edes? Juuri uskoontulleen nuoren miehen Jumala oli henkilö, joka on tuolla jossakin – ja samalla lähellä. Nykyisin von Martens ajattelee enemmän Marcus J. Borgin tapaan. Jumala ei ole persoona, mutta ei hän myöskään ole vähemmän kuin persoona, paremminkin enemmän. Me kaikki olemme koko ajan Jumalassa ja samalla meillä on sisäinen kokemus Jumalasta. – Se ei ole mikään uusi ajatus. Borg osoittaa, että tällainen käsitys Jumalasta näkyy jo Raamatussa. Minulle on ollut tärkeää tunnistaa Jumala sisäisenä kokemuksena. On helpottavaa ajatella, ettei hän ole mikään määräilevä ulkopuolinen hahmo, jolla olisi mielipide jokaisesta asiasta. Mutta jos Jumala ei ole persoona, onko vähän pöhköä yrittää puhua hänelle? Von Martens sanoo, että ei. Psykologisesti ihminen taitaa olla rakennettu niin, että Jumalalle puhuminen tuntuu luonnolliselta. Kyllä von Martenskin rukoilee tämän tästä. – Rukoileminen on hirveän lohduttavaa. Se rakentaa ja pitää yllä elämänhalua ja iloa.

H älillä. Tasaisin väliajoin tulee joku kriisi, v joka pakottaa hänet haastamaan senhetkiset näkemyksensä ja rakentamaan uskonsa uudelleen. – Olen hirveän herkkä sille, mitä luen. Jos luen ateismia käsittelevän kirjan, minusta tulee ateisti, jos taas herätyskristillisen kirjan, minustakin tulee herätyskristitty. Viime aikoina olen lukenut paljon kirjoja, jotka selittävät uskontoa kulttuurievoluution näkökulmasta. Uskonnollisesta etsinnästä on tullut von Martensille eräänlainen elämäntehtävä. Ei hän vielä tiedä, mihin hän siinä päätyy, mutta jo asioiden

pohdiskelu on ollut tyydyttävää. Hän naurahtaakin, että jos hän olisi ollut yhtä kiinnostunut rahasta, hän olisi tähän ikään mennessä jo rikas mies.

elkkä älyllinen pohdinta tuskin olisi riittänyt kannattelemaan von Martensin uskoa. Hänellä on ollut myös voimakkaita pyhän ja Jumalan läsnäolon kokemuksia. – Olen kokenut ihan tavalliset tylsät luterilaiset jumalanpalvelukset eräänlaisiksi ohuiksi paikoiksi, joissa Jumala on lähellä. Ja vaikka olen älyllisesti agnostikko, lausun jumalanpalveluksessa täydellä sydämellä uskontunnustuksen ja menen ehtoolliselle.

engellisenä ohjaajana lähes kaksi vuosikymmentä toiminut rovasti Raili Heikinheimo kokee Marcus J. Borgin kuvat sulkeutuneesta ja avautuvasta sydämestä läheisiksi. Kun ihminen hakeutuu hengelliseen ohjaukseen, syynä on usein sisäisen oven raottuminen. Aikaisempi elämäntodellisuus on alkanut tuntua tavalla tai toisella suljetulta tilalta. Heikinheimon sanoin ihminen on tullut tietoiseksi omasta kaipauksestaan. – Kaipaus on minulle läheinen kuva siitä, mikä saa ihmisen sydämen avautumaan, hän sanoo. Hengellisessä ohjauksessa ajatellaan, että ihmisen sisäinen kaipaus on peräisin Jumalasta. Ihmisessä on herännyt tarve löytää elämäänsä syvempää merkitystä, jotakin enemmän. – Nykyisin meillä on paljon tapoja kätkeä sisäinen levottomuutemme. Älypuhelimella on helppoa täyttää ne kohdat, jolloin sisimmällämme olisi meille jotakin asiaa. Oman kaipauksen k uunteleminen on kuitenkin tärkeää, Heikinheimo toteaa.

odellisuus on yleensä mutkikkaampaa ja dynaamisempaa kuin kirjoissa. Heikinheimo toteaakin, että kaipauksen heräämiseen liittyy usein haparointia ja sekoiluakin. – Ihminen hakee umpimähkään vastausta tarpeeseensa, vaikka ei osaa sanoa täsmällisesti, mitä oikeastaan tarvitsee. Hengellisessä ohjauksessa etsitään sisäistä avautumista. Ohjaus johtaa usein prosessiin, jossa ihminen käy läpi omaa historiaansa ja pyrkii ymmärtämään sitä. Pintaan voi nousta myös jaksamiseen ja riittämättömyyden tunteeseen liittyviä kysymyksiä. Moni pohtii ihmissuhteitaan. Se, mitä hengellisessä ohjauksessa tapahtuu, ei tapahdu ohjaustilanteissa, vaan niiden välillä. Kipeimmät pohdinnat saattavat jäädä ja usein jäävätkin vain ihmisen ja Jumalan välisiksi. – Ihminen oppii katsomaan armollisesti sitä pientä poikaa tai tyttöä, joka on joskus ollut, ja alkaa tuntea myötätuntoa itseään kohtaan.

engellisessä ohjauksessa luotetaan siihen, että Jumala ohjaa ihmisen sydäntä oman aikataulunsa mukaan. Esimerkiksi ymmärtääkseen Raamatun kertomuksia omakohtaisesti on tärkeää päästä itse kokemaan se, mistä teksti puhuu.

”

On helpottavaa ajatella, ettei Jumala ole mikään määräilevä ulkopuolinen hahmo, jolla olisi mielipide jokaisesta asiasta.” Tomas von Martens

Ohjaaja ei siis ryhdy auktoriteetiksi ihmisen ja Jumalan väliin eikä rajoita sitä, mitä kohtaamisessa saa tapahtua. Heikinheimo tähdentää, että ihmiselle ei pitäisi koskaan julistaa ylhäältä, miten hänen pitää kokea Jeesus. – Jumala kohtaa ihmisen aina siinä kohdassa, missä hänen tarpeensa on. Käytännön työssä olen päätynyt hyvin samanlaisiin näkemyksiin kuin Marcus J. Borg, Heikinheimo sanoo. Heikinheimon kokemuksen mukaan henkiseen jaksamiseen liittyvien kysymysten taustalla on usein riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunteita. Nämä saattavat kertoa sisäisestä häpeästä, joka on syntynyt varhaislapsuuden kokemuksista.

”

Ihminen oppii katsomaan armollisesti sitä pientä poikaa tai tyttöä, joka on joskus ollut, ja alkaa tuntea myötätuntoa itseään kohtaan.” Raili Heikinheimo

os lasta ei rakasteta varauksettomasti, syntyy arvottomuuden kokemus, joka voi näyttäytyä vielä aikuisena riittämättömyyden ja huonommuuden tunteena. – Samalla saattaa syntyä myös kahlitseva, tukahduttava ja tuomitseva jumalakuva, Heikinheimo sanoo. Häpeän tunteet ovat syvällä ihmisessä. Heikinheimo korostaakin, että sisäisen häpeän syvälliseen käsittelyyn tarvitaan usein psykoterapiaa. – Hengellinen ohjaus ei ole terapiaa, mutta siinä voi tapahtua oivalluksia, jotka vaikuttavat terapeuttisesti. Evankeliumien mukaan Jeesus auttoi ihmistä monilla eri tavoilla sen mukaan, mikä tämän tarve oli. Luterilaisen kirkon messu alkaa aina samalla tavalla, synnintunnustuksella ja synninpäästöllä. Heikinheimon mielestä käytäntö ei ole erityisen toimiva. – Synninpäästön pitäisi olla huojentava kokemus ihmiselle, joka tulee kirkkoon taakkojensa kanssa. Usein mitään huojentumista ei tapahdu. Tämä johtuu siitä, että kirkkoon tulevaa ihmistä ei ole otettu vastaan kokonaisena. Synninpäästö ei ole mikään ratkaisu esimerkiksi henkiseen ahdistukseen.

engellisessä ohjauksessa ihmisen sisäinen kysymys täsmentyy ja syventyy ja hän kulkee kohti ratkaisua. Kyse voi olla esimerkiksi toivon heräämisestä: tulevaisuudessa alkaa näkyä uusia mahdollisuuksia, joihin liittyy konkreettisia askelia ja sitoutumista. Heikinheimon mukaan hengellisessä ohjauksessa saatu löytö jää ihmisen henkilökohtaiseksi omaisuudeksi, ”hengelliseksi aarteeksi”. Näin sydämen avautuminen kumuloituu ja elämään tulee lisää iloa ja vapautta. Havahtuminen voi näkyä esimerkiksi siinä, että ihminen alkaa kiinnittää huomiota toisten ihmisten tarpeisiin ja osallistuu jollakin tavalla kamppailuun oikeudenmukaisuuden puolesta. – Ratkaisu on usein jonkinlainen vapauttava oivallus. Esimerkiksi sen ymmärtäminen omakohtaisesti, että Jumala onkin hyvä, minulle. ■

Kristinuskon sydän – Jeesus, Raamattu, Jumala, Usko? Keskusteluja Marcus J. Borgin kirjan pohjalta tiistaiiltaisin klo 18–19.30 Mikael Agricolan kirkon kahvilassa, Tehtaankatu 23, Helsinki. 14.3. Jeesus – Jumalan sydän: piispan erityisavustaja Kaisa Kariranta ja toimittaja, kustantaja Tomas von Martens 21.3. Raamattu – Tradition sydän: piispa Wille Riekkinen ja pastori Stina Huima 28.3. Jumala – Totuudellisuuden sydän: ekoteologi Pauliina Kainulainen ja musiikkiteatterin johtaja Tiina Kristoffersson 4.4. Usko – Sydämen tie: pastori Kari Kuula ja rovasti Kalevi Virtanen.

kuva: kari hautala

Helluntailaistytön kehityskertomus kaataa rajoja ja koskettaa.

Suomen historia

Villa Speranza

Elämä ilman kirjoja on erehdys

Sinun tähtesi

petri tamminen

virpi hämeen - anttila

venla hiidensalo

”Mainio avaus itsenäisyyden juhlavuodelle!” – savon sanomat

Kauneutta ja hullaantumista Italian lumoavissa maisemissa.

Aate vai intohimo? Kansallistaiteilijaa vie kaipuu Pariisin kiihkoon.

”Vatsalihakset olivat kovilla.” – etelä-suomen sanomat

Riipaiseva tarina rohkeudesta karmivan vihollisen edessä.

Pieni kommunisti joka ei koskaan hymyillyt lola lafon

Romaani Nadia Comanecin ainutlaatuisesta elämästä.

Surulintu tuuli salminen

Koskettava romaani valheiden kovasta hinnasta.

Kolumni

Vaatii rohkeutta antaa liekaa

Tommi Laitio Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

Maunula-talo muistuttaa, ettei hyvä kaupunki ole trimmattu tehdaslinjasto.”

Joulukuussa avattu Maunula-talo on Helsingin ensimmäinen kulttuuritalo, jossa asukkaat ovat olleet mukana aina suunnittelu- ja työmaakokouksista taloa nyt johtavaan neuvottelukuntaan. Arkkitehti Mikko Summanen sanoi oppineensa asukkailta ennen yhtäkään piirtämäänsä viivaa, että Maunulan henki on laadukas, tasa-arvoinen ja konstailematon helsinkiläinen peruselämä. Sellaisen talon hän myös piirsi: kauniin, mutta pröystäilemättömän. Valon määrä ja huonekorkeus tekevät kirjastosta avaran. Betoniseinät näyttävät asiat sellaisina kuin ne ovat. Yhdessä suunnittelu näkyy tuloksissa. Sekä kirjaston että nuorisotilan kävijämäärät ovat kolminkertaistuneet. Avajaisissa puhunut politiikan tutkija Emilia Palonen sanoi, että ei ole sattumaa että Maunula- talon kaltaiset läpimurrot syntyvät keskustan ulkopuolella. Kokeilu on helpompaa, kun tehdään suurprojektin sijasta pienehköä kirjastoa ja nuorisotaloa yhteen kaupunginosaan. Siksi asukkaat päivittävät Facebook-sivua työntekijöiden rinnalla ja äänestävät talon toiminnasta. Uusien tapojen syntyminen keskuksen ulkopuolella saa tukea johtamisen ja politiikan

tutkimuksesta. Yritykselle on fiksumpaa kokeilla uutta makua edullisessa suklaapatukassa kuin heti uudistaa kansansuosikki levysuklaa. Onnistuessaan oivallukset laidoilla laajentavat keskuksen käsitystä siitä, mikä voisi olla mahdollista. Paremman kaupungin rakentamisessa reunojen uudistusvoiman hyödyntäminen vaatii rohkeutta antaa liekaa. Vallan jakaminen edellyttää, että on tarpeeksi yhteinen ajatus huomisesta mutta mahdollisuus valita eri polkuja perille. Maunula-talo muistuttaa, ettei hyvä kaupunki ole trimmattu tehdaslinjasto. Kokemus kannustaa ajattelemaan kaupunkia koneen sijasta puutarhana, jossa kaupungin työntekijät puutarhureiden lailla turvaavat peruskastelun, varmistavat siementen ja ravinteiden reilun jaon, jakavat oppeja ja tarjoavat harsoa hauraammille. Puutarhamaisessa kaupungissa kaikkia tuloksia ei voi ennustaa. Samalla pitää olla sekä vikkelä hätistämään tuholaiset pois että utelias uutuuksia kohtaan. Tärkeintä on ajattelutavan muutos siinä, miten muutos tapahtuu. Kun tehtaassa koneisto tuottaa lopputulokset, puutarhassa jokainen kasvaa itse.

Esko Jämsä

Tuen tarpeessa on tuhansia lapsia Icehearts-joukkueissa on tärkeämpää pärjätä elämässä kuin peleissä. Teksti Kaisa Halonen

uosaaren jäähallissa on alkamassa Icehearts-joukkueen treenit. Joukkue ei pelkästään pelaa lätkää, vaan viettää aikaa yhdessä vaikkapa uiden tai leikkien. – Parasta on pelata yhdessä, sanoo 11-vuotias Aamin Mohammed, joka pukee jääkiekkovarusteita päälleen. – Jos on riitoja, ne voidaan sopia, ja sitten ollaan taas kavereita, lisää samanikäinen Rashad Ayah. Aaminin ja Rashadin joukkue on yksi kolmestatoista pääkaupunkiseudulla toimivasta Icehearts-joukkueesta. Jääkiekon lisäksi lajeina ovat salibandy ja jalkapallo. Tyttöjoukkueita on Vantaalla yksi, mutta tänä vuonna sellainen aloittaa myös Espoossa. Suunnitelmissa on myös kolmen uuden joukkueen perustaminen Vantaalle. Icehearts-toiminta käynnistyi reilut 20 vuotta sitten Vantaan Hakunilasta Ilkka ja Ville Turkan ideoimana. Nyt toimintaa on ympäri Suomea ja mukana on noin 500 lasta ja nuor-

ta. Lasten tuen tarve vaihtelee: jotkut tulevat maahanmuuttaja- ja jotkut yksin huoltajien perheistä, monien perheillä on taloudellisesti tiukkaa, jotkut ovat lastensuojelun asiakkaita, toisilla on ongelmia koulussa. Jokaisella Icehearts-joukkueella on oma kasvattaja, joka seuraa heitä täysi-ikäisyyteen asti. Kasvattaja ei pelkästään valmenna pelaamaan, vaan on muutenkin tarvittaessa lasten tukena. – Iceheartsissa me kokoonnumme harjoittelemaan, jotta pärjäisimme paremmin elämässä, sanoo Iceheartsin johtava asiantuntija Ville Turkka. Icehearts-toiminnan keskeinen periaate on luottamus. – Meillä ei valehdella. Lapsille ei luvata sellaista, mitä ei voida pitää. Monien lasten perusturvattomuus on syntynyt varhaislapsuudessa, ja pettymysten paikkaaminen vie pitkän aikaa. – Kaikissa meissä on hyvää. Kukaan ei ole toivoton, ei varsinkaan lapsi. Ne, joilla on asiat hyvin, tarvit-

Vuosina 2003 ja 2005 syntyneiden poikien Icehearts-joukkueet harjoittelevat Vuosaaren jäähallissa yhdessä.

sevat ehkä vain hyppysellisen huolenpitoa, mutta toiset tarvitsevat rakkautta ja välittämistä kauhakuormaajalla. Monet asiat ratkeaisivat rakkaudella, eivät rankaisemalla. Miten ihmiset eivät ymmärrä, että rakkaudetta ei voi elää? Ville Turkka arvioi, että nykylasten ongelmat ovat vielä vaikeampia kuin Iceheartsin aloittaessa. Tuen tarpeessa olisi tuhansia lapsia. Heidän löytämisekseen tarvittaisiin lisää yhteistyötä järjestöjen, kuntien sosiaalitoimen,

seurakuntien ja muiden toimijoiden välillä. Turkka on myös huolissaan näiden lasten vanhemmista. – Eräs yksinhuoltajaäiti purskahti itkuun, kun häneltä kysyttiin kuulumisia. Nyt, kun hänen lapsensa on Iceheartsissa, äidillä on ensimmäistä kertaa joku ihminen, jolle hän voi soittaa, kun tuntuu pahalta. Tykkää Kirkko ja kaupungin uudesta Facebook-sivusta. Jokaisesta tykkäyksestä lahjoitamme Iceheartsille 50 senttiä. Kampanja jatkuu 19.2. asti.

ylmät väreet menivät pitkin Janne Westerlundin kehoa, kun hänelle ehdotettiin kolmannen soololevyn julkaisupaikaksi Temppeliaukion kirkkoa. – Voisiko konsertille toivoa mielenkiintoisempaa ja parempaa paikkaa? Temppeliaukion kirkko on niin ällistyttävä. Sen ilmapiiri natsaa täysin musiikkini kanssa, joka on harvaa ja tietyssä mielessä rauhallista. Kirkkotila voi tehdä musiikistani parempaa. Vaihtoehtoisen rockin piireissä pyörivä Westerlund on viime vuosien varrella kiinnostunut entistä enemmän folkmusiikista ja bluesista. Hän säveltää ja sanoittaa itse kappaleensa. Nyt julkaistavan soololevyn nimi on There’s a Passage. – En lähtisi siitä, että musiikissani on joku tietty tyyli, vaan haluan tarjota näkökulman: musiikki voisi olla vaikka tämän kuuloista. Yritän pyrkiä sellaista kohti, mitä ei ehkä vielä ole tehty. – Jokainen voi tulkita musiikkiani omista lähtökohdistaan ja siitä, miltä tuntuu. En halua antaa biiseilleni käyttöohjeita. Janne Westerlundin ensimmäisen bändin Sweetheartin ensimmäinen levy ilmestyi vuonna 1992. Sen jälkeen albumeita on ilmestynyt tasaisin väliajoin Circle ja Plain Ride -yhtyeiden ja muiden kokoonpanojen kanssa. Westerlundin ensimmäinen soololevy julkaistiin vuonna 2012. Kitaran, baritonikitaran ja banjon lisäksi Westerlundin soittimena voi kuulla dulcimeria, joka on tullut hänelle tutuksi amerikkalaisesta folkmusiikista. Soitin on lähtöisin Appalakkien vuoristosta. – Löysin nettikaupasta sattumalta dulcimerin halvalla. Ajattelin, että kokeilen sitä ja panen sen sitten komeroon, tai vaikka seinälle, kun soitin on niin kivannäköinen. Kun aloin limputella sitä, syntyikin biisi. Westerlundia on alkanut entistä enemmän kiinnostaa soolomateriaalin teko. Hän haluaa yksinkertaistaa musiikkiaan, ja blues on antanut hyvän kehyksen aloittaa. Westerlund on

kuunnellut bluesartisteja, jotka soittavat mies ja kitara -kokoonpanolla. – Siitä saa kipinää ja rohkeutta. Yhden ukkelin ja kitaran esitys voi olla yhtä intensiivinen ja kokonaisvaltainen elämys kuin viiden ihmisen bändin. Soolosoittamisessa ei ole mitään muuta kuin varaa kehittyä. En tarkoita tällä niinkään soittotaitoa, vaan sitä, että ottaa haltuun sitä läsnäoloa ja rauhallisuutta, mitä se vaatii.

”

Kipukynnys on kasvanut huikeasti, eikä ihan pikkuasioista jaksa enää mennä kyyryyn ja kieriskellä.”

Varhaisteininä Janne Westerlund ajatteli maailman valloituksen sujuvan paremmin, kun laulaa englannin kielellä. Myöhemmin hän huomasi, ettei maailmaa niin vaan valloitetakaan, mutta Westerlund kokee pääsevänsä yhteyteen omien aavistustensa kanssa paremmin englannin kielellä kuin äidinkielellä. – Biisiä tehdessäni minulla on siitä joku aavistus, vihi – todella vaikeasti selitettävissä oleva väreily. Joskus käy niin, että ymmärrän biisin täysin vasta vuosia myöhemmin. Sitten olen ihan, että no tästähän tässä oli kyse! Kun Westerlund ei saa nukutuksi, hän tietää jotain olevan tekeillä. Hän pyöriskelee sängyssä tai herää aamuyöllä pohdiskelemaan. Päähän tulee joko sanoja tai säveliä. – Jostain sanasta on pakko tehdä biisi. Tai toisinaan päässäni soi melodia, josta en pääse eroon. Viimeisimmät työn alla olevat sanat ovat talking lake. En yhtään tiedä, mitä ”puhuvassa järvessä” tapahtuu, mutta katsotaan vaikka vuoden päästä. Joskus Westerlund mietti, että mitä hän tekee, jos luovuus yhtäkkiä loppuu. – Nuorena luovuutta mystifioi tosi paljon. Nykyään ajattelen, että ei se minnekään häviä. Kyse on siitä, onko luovan puolensa kanssa kosketuksissa vai ei. Musiikin harrastaminen sai alkunsa Janne Westerlundin isän kotistereoista. Angloamerikkalainen rock oli perheessä lastenmusiikkia. – Kotona tulin kyl-

Kuka? Janne Westerlund, 43, asuu avoliitossa Vantaalla. Säveltää ja sanoittaa biisejä ja käy konttorihommissa. Soittaa ja laulaa Plain Ride ja Circle -yhtyeissä, esiintyy soolona ja eri kokoonpanoissa pääasiassa rockklubeilla.

Mitä? Levynjulkaisukonsertti pe 24.2. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Janne Westerlund, laulu, dulcimer, baritonikitara ja banjo, Anssi Hallio, rummut, Sirpa Järvenpää, laulu, ja Pekka Jääskeläinen, kitara ja koskettimet. Illan avaa Jean Ramsay. Liput ovelta 5 e käteisellä.

Motto? ”Täydellisyys on tylsää.”

vetetyksi kaikenlaisessa musiikissa, mutta aikalailla rokkipainotteista se oli. Halu tehdä itse musiikkia heräsi, kun kuuntelin Paul Simonin biisiä. Ajattelin, että onpa makee. Siitä alkoi into oppia soittamaan kitaraa. Westerlund kävi klassisen kitaran soittotunneilla musiikkiopistossa. Rock kuitenkin meni klassisen musiikin ohi, ja musiikkiopiston tunnit jäivät melko pian. – En vaan päässyt yli siitä, että sähkökitara on niin hienon näköinen. Päätin, että ehdottomasti hankin sellaisen. Sitten säästin ja ostin. Poiminkohan mansikoita tai jotain, että sain rahaa siihen. Ensimmäisen oma biisi Westerlundilta syntyi joskus kuusi–seitsemänvuotiaana. Aika nopeasti hän itsekin huomasi kappaleen olevan plagiaatti Paul Simonilta. – Oli vähän nolo alku, mutta…, Westerlund sanoo ja nauraa muistolle. Parikymppisenä Janne Westerlund muutti Haminasta Helsinkiin ”oikeastaan tekemään ei mitään”. Silloin vain kuului päästä isoon kaupunkiin. Muutaman vuoden ihmettelyn jälkeen hän päätti, mitä tekee. – Hain Vapaaseen Taidekouluun. Opiskelin siellä öljyvärimaalausta kolmisen vuotta ja siinä sivussa soitin Sweetheart-bändissä, jonka perustimme yläasteikäisinä. Pikkuhiljaa musiikki jyräsi kuvataidepuolen. Maalaaminen on jäänyt aika hyvin takavasemmalle. Westerlund laittoi maalaamisen tauolle huomatessaan, ettei puolihuolimattomasti tekeminen sovi hänelle. – Jos en tee jotain tosi intensiivisesti ja keskittyneesti, jälki on huonoa. Voi olla, että palaan maalaamiseen joskus. Nuorena Westerlund oli paljon vihaisempi ja ahdistuneempi kuin nykyään. Sen vuoksi hänestä on erittäin kiva vanheta. – Eiväthän kurjat tunteet ole mihinkään menneet, niitä tulee ja menee. Kipukynnys on kuitenkin svanut huikeasti, eikä ihan pikkuasioista jaksa enää mennä kyyryyn ja kieriskellä. Kun näkee samojen asioiden ja reaktioiden tapahtuvan kerta toisensa jälkeen, niin kyllähän sitä oppii – tai ainakin pitäisi oppia. Kun Janne Westerlund haluaa rauhoittua, hän katselee ikkunasta ulos. Ne ovat hetkiä, jolloin hän ei pyri ajattelemaan mitään. – Se, mitä ikkunasta ulos katsellessa, alkaa nousta mieleen, on varmaan yhteyden kaipuuta. En oikein osaa määritellä sitä, mutta ainakaan se ei ole mitään sosiaalisen yhteyden kaipuuta. Pikemminkin

kyse on siitä, että ehkä me emme olekaan niin perustavanlaatuisesti erillisiä. – En osaa sanallistaa tuota kaipuutani, pystyn ainoastaan käyttämään vertauskuvia. Niitä saattaa sitten ilmestyä teksteihini. Enkä edes pyri käsittämään, älyllisesti, mistä on kysymys. Tai jos joskus siitä jotakin tajuan, se on bonusta. Kirkko edustaa Westerlundille sukupolvelta toiselle kantavia ikihumaaneja arvoja. Kellojen soitto Syyrian uhreille oli hänen mielestään kirkolta tärkeä kannanotto. – Ei kristinuskon pohjimmaista ajatusta, että olkaa nyt kilttejä toisillenne, voi liikaa korostaa. Marginaalimusiikin teolla ei Suomessa elä. Elääkseen Westerlund tekee tuntiliksalla töitä konttorissa. – En millään tavalla väheksy perustyöskentelyä. Tietty tylsyys on ihan ok. Se on vastapainoa joskus repivällekin prosessille, jota biisien teko voi olla. Westerlund kävi työväenopiston kurssin ja nyt hän tuunaa taloaan. Se on hänen virallinen harrastuksensa. – Korjailen vanhoja ikkunoita todella hitaalla tyylillä. Se vie hirveästi aikaa, mutta tykkään siitä hommasta. Käsillä tekeminen on kivaa. Tuntuu hienolta, kun läväyttää valmiin ikkunan paikoilleen.

Aavistukset muotoutuvat biiseiksi Janne Westerlund katselee usein ikkunasta ulos. Joskus siinä syntyy alku lauluun. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

iusaaminen on jatkuvaa tai toistuvaa toimintaa, jolla kiusaaja haluaa valtaa toisen kustannuksella eikä näe sen saamiseen muita keinoja. Se voi toistua päivittäin, viikon välein, kuukausittain tai tietyissä tilanteissa. – Kiusaaja ottaa valta-aseman suhteessa kiusattuun joko väkivallan avulla tai muuten, olemalla esimerkiksi kielellisesti nokkela, sanoo psykologi, psykoterapeutti Vesa Nevalainen. Kiusaajia on erityylisiä ja jokaisella on omat syynsä, miksi heistä on sellaisia tullut. Kiusaaminen on ehkä auttanut kiusaajaa selviytymään yhteisössä. Ankea lapsuus ei Nevalaisen mukaan selitä sitä, että ihmisestä tulee kiusaaja. Samasta ankeasta lapsuudesta voi tulla myös fiksuja ja ihania ihmisiä. – Ihan niin kuin muitakin ikäviä ominaisuuksia, myös sitä, miksi joku kiusaa, on monimutkaista selvittää. Miksi ihminen valitsee sellaisen tavan selvittää ongelmiaan ja asioitaan? Kiusaajahan voisi käyttäytyä ihan päinvastaisella tavalla. Kiusattu puolestaan saattaa kärsiä unettomuudesta, väsymyksestä tai erilaisista kivuista. Kiusaaminen murentaa kiusatun itsetuntoa, ja kiusaamista kokeneiden keskuudessa masennus on yleistä. Ääritilanteessa ihminen voi tappaa itsensä, jos häntä kiusataan liian pitkään. NYKYISIN YHÄ useampi julkisuuden henkilö on uskaltanut kertoa avoimesti lapsena tapahtuneesta kiusaamisesta. Toiset pystyvät kääntämään ikävät kokemukset edukseen. – Taiteilijoilla, tiedemiehillä tai yleensä ihmisillä, jotka saavat jotain enemmän aikaan kuin muut, voi olla näyttämisen halu. Jos lapsena on kiusattu, halutaan myöhemmin näyttää, mihin kaikkeen pystyy, Nevalainen miettii. – Totta on tietysti sekin, että jos on ihminen kovin taiteilijaluonne, voi olla, että jo koulussa häntä kiusataan sen takia. Helpommalla ihminen yleensä pääsee, jos on samanlainen kuin muut. Perinteisesti kiusaaminen on fyysistä väkivaltaa: hyppyytetään, kyykytetään, potkitaan ja lyödään. Henkistä kiusaamista ovat muun muassa haukkuminen, solvaaminen ja ilkeiden, paikkansa pitämättömien juttujen levittäminen toisesta. – Yhtä hyvin kiusaamista on se, että jotakuta ei johdonmukaisesti oteta mukaan vaan jätetään ryhmän ulkopuolelle. Työyhteisössä tiettyä henkilöä ei vain muisteta pyytää mukaan, huomauttaa Nevalainen. Nevalainen toteaa sosiaalisen median olevan valitettavan hyvä luovuuden lähde kiusaamiselle. Siellä kiusaamistavat ovat tehokkaita. Henkilöstä voidaan laittaa jakeluun paikkansa pitämätön väite, nolo kuva, kuvamanipulaatio tai luoda valeidentiteetti. – Valhe tai kuva leviää nopeasti monelle ihmiselle ja takaisin sitä on hyvin vaikea saada. Vahinko on jo tapahtunut. USEIN KIUSAAJAN ajatellaan olevan heikoilla oleva reppana. Nevalainen kertoo, että sellaisiakin kiusaajia on, mutta se ei ole yleisin kiusaajatyyppi. Nevalainen ja psykologian tohtori, psykoterapeutti

Kiusaaja hamuaa valtaa Pelokas ilmapiiri työpaikalla voi luoda pohjaa kiusaamiselle. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT MARI AARNIO

Satu Kaski jakavat kiusaajat kahdeksaan eri tyyppiin kirjoittamassaan kirjassa Jo riittää. Irti kiusaamisesta ja kiusaajista. – Yleensä kiusaajat ovat sosiaalisesti taitavia ja sillä tavalla fiksuja ihmisiä. He saattavat olla myös menestyksekkäitä ja oikeasti hyötyä kiusaamisestaan, sanoo Nevalainen. Monille on tuttu perusilkeä ihmistyyppi, joka haluaa jostain syystä tuottaa toiselle pahaa mieltä. Mutta Nevalaisen mielestä kannattaa huomioida myös ihmistyyppi, joka ei ole millään tavalla kauhean ilkeä, mutta haluaa päästä elämässään eteenpäin ja on sen vuoksi valmis tallomaan koko ajan toisten jaloille. – Tällainen uraohjus menestyy elämässään. Hän on todennäköisesti menestynyt jo koulussa ja opettajat ovat pitäneet hänestä, vaikka hän on kiusannut muita koko ajan. Samaten työelämässä hän menestyy hyvin, vaikka hän kiusaa itseään alemmassa asemassa olevia. Itseään ylemmässä asemassa oleviin hän osaa pitää hyvät suhteet, eikä kukaan usko hänen kiusaavan. Kannattaa pysähtyä miettimään, tunteeko tällaisia tyyppejä.

Jos työpaikalla on ylenemismahdollisuus ja muutamat kilpailevat samasta paikasta, uraohjuksesta on ihan kätevää panna liikkeelle pieni mustamaalaus kilpakumppaneista ja saada pedattua silla lailla omaa paikkaansa. – Tai jos joku keksii hyvän idean, senhän voi aina esittää omissa nimissään. Uraohjus osaa ponnistella eteenpäin muiden kustannuksella, Nevalainen selittää.

”

YLEENSÄ KIUSAAJAT OVAT SOSIAALISESTI TAITAVIA JA SILLÄ TAVALLA FIKSUJA IHMISIÄ.”

Arviot

ANNA WLOCH

Suljetussa yhteisössä, jossa kaikkien vaaditaan ajattelevan samalla tavalla, nekin, jotka eivät ole samaa mieltä, menevät helposti mukaan yhteiseen toimintatapaan. – Jos yhteisössä on tapana kiusata, voi itsekin joutua toimimaan samalla tavalla, vaikka se olisi omia moraalikäsityksiä vastaan. Esimerkiksi vankilassa toimitaan tietyllä tavalla tai tietyssä koulussa ollaan yhdessä tietyllä tavalla. Isis-järjestössä on toimittava sen periaatteiden mukaan, tai jos ei toimi, on oma hengenlähtö lähellä.

”

VINOT HYMYT, SILMIEN PYÖRISTELYT JA YSKÄHTELYT PALAVEREISSA OVAT SELVÄÄ KIUSAAMISTA.”

JOSKUS KATEUS johtaa kiusaamiseen. Toista aletaan kiusata siksi, että näyttää siltä, että hänellä menee paremmin kuin muilla, tai koetaan, että hänellä on jotakin enemmän: hienompi auto, kauniimpi puoliso tai fiksummat lapset. Nevalaisen mukaan kateellinen kiusaa toisella tavalla kuin muut kiusaajatyypit. Hän vähättelee sitä, mitä toinen on tehnyt. – Kun joku onnistuu työtehtävässään oikein hyvin, kateellinen kommentoi siihen keksineensä saman jo aikoja sitten, mutta ei vain viitsinyt sellaisesta pikkujutusta edes ilmoittaa. Tehokas keino välttyä työnteolta on ryhtyä pelleksi. Silloin moni ikävä homma jää väliin. Hauskuuttaja nostaa esille toisten ihmisten erilaisia ominaisuuksia. – Työpaikan pelle luulee olevansa hauska ja luovansa positiivista ilmapiiriä. Hauskuus otetaan kuitenkin pilkkaamalla jotain ihmistä esimerkiksi siitä, miten hän pukeutuu, käyttäytyy tai puhuu. – Se taas, että ihminen pystyy tekemään pilaa itsestään, ei ole kiusaamista. Mutta siihen pystyy aika harva, Nevalainen sanoo. KIUSATTU VOI saada apua toisenlaisista ihmissuhdekokemuksista. Kiusaamisesta kannattaa puhua puolison tai ystävien kanssa. Nevalainen on huomannut, että osa kiusatuista pystyy pohtimaan tilannetta itsekseen ja päätymään siihen, että nyt tässä kävi näin, mutta mennään eteenpäin ja ehkä vastaisuudessa ei käykään samalla tavalla. Osa kiusatuista hakee ulkopuolista apua. – Työpaikalla auttavia tahoja ovat työsuojelu, luottamusmies ja esimies. Erilaisiin kiusaamistilanteisiin ei ole vain yhtä apukeinoa, vaan keinot pitää miettiä tilannekohtaisesti. Nevalaisen mukaan useimmiten kiusaamisen taustalla on vallanhalu. – Valta kiehtoo, ja vie helposti mukanaan. Yleensä vallassa oleminen kiinnostaa vain harvoja. Mutta ehkä juuri he ovat niitä, joiden pitäisi sellaiseen tehtävään hakeutua.

Häpeä ja suuri hiljaisuus ELOKUVA Anne Fontainen Viattomat on vahva tarina häpeästä ja hyvyydestä. Elokuva pohjautuu todellisiin tapahtumiin Puolassa vuonna 1945. Haavoittuneita keräävään ranskalaiseen lääkäriryhmään kuuluva Mathilde (Lou de Laâge) saa vieraakseen nunnan. Läheisessä luostarissa tarvitaan apua. Siellä Mathildelle selviää nunnien häpeä: ensin tulivat saksalaiset, sitten venäläiset, ja nyt useampikin sisar on raskaana. Avukseen Mathilde saa juutalaisen lääkärin Samuelin (Vincent Macaigne). Elokuvassa sisarten puhdas laulu tavoittelee kyllä taivaita, mutta huntujen alla eletään monenlaisten paineiden alla. Niiden kieltäminen ei pian enää onnistu. ”Jumalan avulla me selviämme”, vakuuttaa abbedissa (Agatha Kulesza). ”Jumalan apu ei tule riittämään”, sanoo Mathilde. ”Usko on 24 tuntia epäilyä ja minuutti toivoa”, tunnustaa nuori nunna Mathildelle. Ehkä se minuutti sitten todella riittää? Viattomissa on paljon kärsimystä, mutta myös rohkeutta ja toivoa. Ihmisten teot kertovat paljon heidän uskostaan. Anne Fontaine: Viattomat. Parhaillaan elokuvateattereissa. CINEMA MONDO

TYÖYHTEISÖN ILMAPIIRI voi tukea kiusaamista. Jos ilkeä esimies on vaatimuksineen milloin kenenkin kimpussa, pelokas työntekijä voi nostaa jonkun toisen syntipukiksi ja saa näin esimiehen sen toisen kimppuun ja säästyy itse sillä kertaa. Nevalainen sanoo, että pelon vallassa eläminen luo helposti työyhteisöön vääränlaisia kuvioita. – Vinot hymyt, silmien pyöristelyt ja yskähtelyt palavereissa ovat selvää kiusaamista. Ennemmin tai myöhemmin se, jolle tätä tehdään, huomaa sen. Tällainen on hienovaraista ja ovelaa kiusaamista, jota jo lapset osaavat, ja aikuisina he voivat kehittyä siinä mestareiksi. Työyhteisössä voi työskennellä myös henkilö, joka ei hyväksy mitään poikkeavia tapoja ajatella asioista. Natsipersoona pillastuu, jos joku uskaltaa ajatella vähänkin eri tavalla kuin hän itse. – Maailmanpolitiikassa näkee, että eri tavalla ajatteleville tulee hankaluuksia. On niin ahdasta, ettei saa esittää erilaisia mielipiteitä. Natsipersoonanimitys ei tule politiikasta, vaan tällaisia persoonia löytyy myös muista yhteyksistä. Nimitys vain kertoo kuvaavasti henkilön tyylistä kiusata, Nevalainen selventää.

Luovu uskosta tai kuole ELOKUVA Martin Scorsesen Silence (Hiljaisuus) vie katsojan 1630-luvun Japaniin. Siellä viimeiset kristityt pakotetaan valitsemaan: luovu uskosta tai kuole. Kaksi nuorta portugalilaista jesuiittaa, isät Rodrigues ja Garupe (Andrew Garfield ja Adam Driver), matkustavat maahan etsimään siellä mahdollisesti yhä olevia kristittyjä. Lisäksi he haluavat selvittää, mitä on tapahtunut heidän ihailemalleen opettajalle isä Ferreiralle (Liam Neeson). Eihän tämä ole mitenkään voinut luopua uskostaan, niin kuin huhut väittävät? Scorsese suunnitteli elokuvaa Shusaku Endon vuonna 1966 ilmestyneestä kirjasta liki 30 vuotta. Se aika ei mennyt hukkaan. Elokuva tarjoaa ratkottavaksi vaikeita moraalisia kysymyksiä. Esimerkiksi: onko parempi pitää kiinni uskostaan ja säilyttää itsekunnioituksensa vai luopua siitä ja pelastaa toisia kärsimykseltä? Ajan mittaan isä Rodriguesista tulee ulkonaisestikin yhä enemmän idealisoitujen Jeesus-kuvien uskonsankari. Hän saa riesakseen jopa henkilökohtaisen Juudaksensa. Kichijiro (Yôsuke Kubozuka) on vallan mainio takinkääntäjä. Kiehtovia hahmoja ovat myös kaksi uskostaan kiinni pitävää kylänvanhinta ja ennen muuta inkvisiittori Inoue (Issey Ogata). Hän johdattaa isä Rodriguesin elämän muuttavaan ratkaisun hetkeen. Silence-elokuvan rikas monitulkintaisuus ei tyhjene yhteen katselukertaan. Martin Scorsese: Silence. Elokuvateattereissa 17.2.

MARJA KUPARINEN

jaantunut, ja mantelimassaa saa sopuhintaan mistä tahansa marketista.

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Useampikin kaupunki pitää itseään marsipaanin alkukotina. Esimerkiksi Saksan Lyypekissä ja Espanjan Toledossa vierailevat turistit saavat varsin nopeasti kuulla saapuneensa marsipaanin alkulähteille. Jauhetusta mantelista, sokerista tai hunajasta sekä mausteista (karvasmanteliöljy, ruusuvesi, appelsiininkukkavesi) valmistettu massa on kuitenkin kotoisin Lähi-idästä. Tuo arabien herkku aloitti Euroopan valloituksensa Andalusiasta, joka keskiajalla muutenkin oli varsinainen kulttuurien tehosekoitin. Juutalaiset, kristityt ja muslimit elivät siellä rinnakkain toinen toisiltaan oppien. Sana marsipaani tulee arabiasta: mautabaan merkitsee istuvaa kuningasta. Alun perin sillä nimellä kutsuttiin ristiretkiaikaista rahaa, johon oli lyöty Kristuksen kuva. Myöhemmin sana vakiintui tietynlaisen rasian nimeksi ja sitä kautta merkitsemään myös rasiaan pakattua manteliherkkua. Alkujaan marsipaanilla tarkoitettiin siis valtaistuimellaan istuvaa Kristusta.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitustila on varattava viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Alkuperäinen laskiaispulla täytettiin mantelimassalla. Teksti Jaakko Heinimäki Kuva Juha Tuomi/Rodeo

Ihmiskunnan voi jakaa kahtia laskiaispullamieltymyksen perusteella. Toiset haluavat laskiaispullaansa kermavaahtoa ja mantelimassaa, toiset taas kermavaahtoa ja hilloa. Niin ovat toiset meistä massaihmisiä, toiset hilloihmisiä. Laskiaispulla on karnevaaliruokaa. Paastoon laskeutuessa on syytä syödä tukevasti, sillä edessä on viikkokausien nälkä ja kituutus. Samasta syystä on torstai vakiintunut hernekeitto- ja pannaripäiväksi. Vanhan katolisen perinteen mukaan nimittäin perjantaisin pidättäy-

dytään lihansyönnistä ja syödään muutenkin kevyesti ja yksinkertaisesti. Siksi torstaisin on pitänyt tankata ravintoa niin tanakasti, että perjantaina ei edes tee mieli ruokaa. Suomeen laskiaispulla on tullut lännestä. Mantelimassalla eli marsipaanilla täytettyjä laskiaispullia syötiin Ruotsissa jo 1700-luvulla. Köyhässä ja kaukaisessa Suomessa marsipaani oli kallista ja vaikeasti saatavaa, joten sen sijaan jouduttiin tyytymään helposti saatavaan halpaan hilloon. Tilanne on sittemmin kor-

Fingerpori Pertti Jarla

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Hillo vai manteli?

Etelä-Italiassa marsipaania pidetään erityisesti pyhäinpäivän herkkuna, mutta sitä syödään muinakin suurina juhlapäivinä. Italiassa marsipaanista muotoillaan usein pienoishedelmiä. Ne myös värjätään värikkäiksi. Italiassa ja Espanjassa marsipaanimakeisten ja -leivonnaisten valmistus on perinteisesti ollut nunnien tapa kerätä tuloja luostarille. Pohjoisempana Euroopassa on tavallisempaa muotoilla marsipaanista possuja kuin hedelmiä. Marsipaanipossut ovat perinteisiä uuden vuoden herkkuja. Myös Wolfgang Amadeus Mozartin mukaan nimettyjen suklaakonvehtien eli Mozart-kuulien täytteenä on marsipaania. Mozart-kuulien valmistus alkoi säveltäjän syntymäkaupungissa Salzburgissa, Itävallassa vuonna 1890. Marsipaania on vanhastaan pidetty tehokkaana afrodisiakkina eli lemmenhaluja nostattavana ruokana. Sitä on käytetty myös lääkkeenä. Keskiajan suurimpiin teologeihin kuulunut Tuomas Akvinolainen (1225–1274) opetti, että koska marsipaani auttaa ruuansulatuksessa, siitä voi pitää lääkkeenä, joten marsipaanin syöminen ei riko paastoa. ■

B Politiikan tutkija Eija-Riitta Korhola on entinen europarlamentaarikko ja ilmastopolitiikasta väitellyt filosofian tohtori. Hän on kritisoinut tehottomaksi politiikkaa, jolla ilmastonmuutosta hillitään. Väitöskirjansa johdannossa hän kirjoittaa: ”Ilmastopolitiikkaan liittyy todennäköisesti paljon enemmän epävarmuutta ja uskottelua kuin on yleisesti oletettu. Sitä ei tajuta helposti, sillä ympäristöliike esiintyy kuin itsevarma papisto, ja saa monimutkaiset asiat kuulostamaan yksinkertaisemmilta kuin ne todellisuudessa ovat.”

Koska Suomen kirkolla ei ole hetkipalvelussovellusta mobiililaitteelle, Eija-Riitta Korhola käyttää aamun treeneissä Englannin kirkon Daily Prayeria.

Ruumiin rukous sa. Crosstrainer tekee hänen hartaudestaan kokonaisvaltaisen.

meissä tavoittelee, voi Korholan mielestä kasvaa ainoastaan vapaudessa. Vain vapaudessa voi olla rakkautta. Kirkko on uskonasioissa herkkä tunnistamaan fundamentalismin. Korholan mielestä kirkko ei kuitenkaan huomaa, että sen omat poliittiset kannanotot ilmentävät joskus nimenomaan fundamentalismia. On erotettava arvot ja keinot. Politiikassa on kyse keinoista. Korholan mukaan kirkko voi tuoda esiin arvoja, mutta sen kannattaisi varoa ottamasta kantaa politiikan keinoihin, ellei se halua päätyä jonkin puolueen käsikassaraksi.

HENGELLISYYS on Korholan mielestä rakastuneen korventavaa ikävää. Aamurukous liittää hänet maailmanlaajaan joukkoon, joka ikävöi Jumalaa ja samalla kiittää kaikesta: kiittää omasta ruumiistaan ja elämän lahjasta. Olisi epärehellistä omaa ihmisyyttä kohtaan, jos usko ei näkyisi ulos. Mutta sitä Korhola kavahtaa, jos poliittinen vallankäyttäjä vetää naruista, jotka koskevat ihmisen Jumalakaipuuta. Politiikan linjavedot pitää argumentoida niin, että ne ovat ymmärrettäviä ilman uskonnollisia perusteluja. Lainsäädännöllä ei pidä kuvitella edistävänsä uskoa. Se, mitä Jumala

JOS AAMU on ihanteellinen, se on kiireetön. Korhola juo puolitoista litraa vettä. Kun hän on jumpannut aamurukouksen, on vuorossa aamiainen. Siinä yhteydessä hän lukee hengellisten isien ja äitien kirjoituksia sekä vähän lisää Raamattua. Kiireettömyyttä tarvitaan, sillä nykyinen yhteiskunta läkähdyttää. Tämä on Korholan mielestä nopeiden otsikoiden ja harkitsemattomien leimojen aikaa. Uskon maailma on jotakin, mikä kalibroi aivot uudelleen. Crosstrainer-hetkipalvelus kestää 28 minuuttia. Sen jälkeen maailman näkee kirkkaammin.

Crosstrainer-rukouksessa keho yhtyy rukoukseen, kun Eija-Riitta Korhola lukee anglikaanisen hetkipalveluksen. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

os aamu on filosofian tohtori Eija-Riitta Korholan unelma-aamu, se alkaa sanoilla: ”Oi Herra, avaa huulemme, ja meidän suumme julistakoon sinun kunniaasi.” Ja tämä itse asiassa englanniksi, josta samoin kuin ruotsista on tullut Korholalle kotihartauden äidinkieli: ”O Lord, open our lips, and our mouth shall proclaim your praise.” Korhola lukee tekstin tabletilta, johon hän on ladannut Englannin kirkon ilmaisen Daily Prayer -sovelluksen. Se antaa päivittäiset hetkipalvelustekstit suoraan ruudulle. Suomen kirkolta vastaava sovellus puuttuu. Siksi englanti. Hetkipalvelukseen sisältyy Raamatun lukua ja rukouksia. Korhola lukee ääneen, koska puhuttu on enemmän kuin ajateltu. Usko on myös ruumiillista. Jumala itse tulee lihaksi Jeesukses-

Laskiaissunnuntai

THINKSTOCK

Taivaan tähden

26.2.

Syvempiä värejä ”NYT OLEN JÄRKYTTYNYT”, Jeesus aloittaa. ”Mitä sanoisin?” Hän on hukassa ja etsii mieltä tilanteeseen, johon on ajautunut. Kohtalon vääjäämättömyys saa hänet parahtamaan niin kuin kenet tahansa, joka on joutunut kohtaan, johon ei olisi koskaan uskonut joutuvansa. Ensialkuun ei tulisi mieleen uskoa, että sitaatti on suoraan Raamatusta, mutta siellä se on, laskiaissunnuntain evankeliumitekstissä Johanneksen mukaan. Eniten minua ottaa sydämestä ristiriita, joka Jeesusta syö. Hän on juuri sanonut, että jos rakastaa elämäänsä, menettää sen. Voittaa voi vain, jos panee elämänsä alttiiksi.

Juuri silloin hän tajuaa puhuvansa omasta kohtalostaan. Suomalaiselta pääsisi kirosana, mutta Jeesukselta rukous: ”Isä, pelasta minut tästä hetkestä!” NÄINÄ ITSETUTKISTELUN viikkoina minua riipii sisäinen kahtiajako: elämä, jota elän, ja elämä, jota haluaisin elää. Panenko alttiiksi väärät asiat? Enemmän kuin tuonpuoleiseen tulevaisuuteen viittaavia sanakäänteitä tarvitsen tämänhetkisen turhautumiseni kyseenalaistavia merkityksiä, syvempiä värejä, kuulaampia maisemia, resonoivaa ääntä. Ihan samasta Jeesuskin puhuu. Äkillisen pelon ja tyhjyydentun-

non katkaisee kirkas tarkoitus, joka kantaa häntä taas jonkin matkaa. ”Ei!” hän suorastaan korottaa ääntään. ”Juuri tähän on elämäni tähdännyt.”

Juuri tähän, missä olen, on elämäni tähdännyt. Voin päättää, miten tilaisuuden käytän. KAISA RAITTILA

12 B Gurun opissa Ohjaajana Jan van Ruusbroek

Katsele krusifiksia Aina kun nostat katseesi krusifiksiin tai tyhjään ristiin, se on jo uskoa ja rukousta. Voit tehdä niin mennessäsi kirkkoon tai kappeliin ja istua siellä rauhassa krusifiksia tai ristiä katsellen. Voit istua myös kotona krusifiksin edessä, sytyttää kynttilän ja istua hiljaa. Voit sulkea silmäsi ja katsella hiljaa mielessäsi Kristusta. Kuinka paljon uskoa tarvitset? Sen verran, että katsot Kristusta.

Jan van Ruusbroek syntyi Brysselin eteläpuolella pienessä kylässä vuonna 1293. Hänen setänsä Jan Hinckaert työskenteli pappina Brysselissä. Setä huolehti myös isättömän Janin kasvatuksesta. Setänsä lailla Jan van Ruusbroek opiskeli teologiaa, ja toimi sitten 25 vuotta pappina Brysselissä. Vuonna 1350 Ruusbroek perusti setänsä ja parin ystävänsä kanssa Gronendaalin laaksoon luostarin, josta tuli vuosikymmeniksi kristillisen mystiikan keskus. Tuossa luostarissa hän kuoli 88-vuotiaana vuonna 1381.

Lähes 70-vuotias augustinolaismunkki on lähtenyt patikkamatkalle. Lähtöpaikka on hänen kymmenen vuotta aikaisemmin perustamansa luostari, joka sijaitsee Groenendaalin laaksossa Brysselin kaakkoispuolella. Vaeltaja on flaamilainen mystikko Jan van Ruusbroek. Hän on matkalla veli Gerardin luokse. Tämä oli jostakin saanut haltuunsa Ruusbroekin kirjoituksia, joissa hän kuvaa ihmisen hengellistä matkaa Jumalan yhteyteen. Kirjoitukset olivat hämmentäneet Gerardia ja hänen tovereitaan. Heitä askarrutti erityisesti, millainen on se tila, jossa ihminen kokee olevansa kokonaan yhtä Jumalan kanssa. Ruusbroek on nyt valmistautunut keskustelemaan heidän kanssaan. Hän oli jo kulkenut pitkän tien isättömästä pojasta papiksi, luostarin perustajaksi ja hengelliseksi ohjaajaksi.

Mene kolhuinesi peilin eteen Flaamilainen mystikko Jan van Ruusbroek kutsuu Jumalaa sielun kuvastimeksi. Sen peilin edessä saamme olla mitään peittelemättä kaikkine kolhuinemme. Teksti Lauri Maarala Kuva Matti Pikkujämsä

Groedendaalin laaksoon hän oli vetäytynyt setänsä ja parin ystävänsä kanssa kyllästyneenä Brysselin vilinään. He asuivat erakkomajoissa metsän keskellä. Siellä metsän siimeksessä Ruusbroek meditoi ja kirjoitti. Ehkä siellä veden peiliin katsellessa Ruusbroekille syntyi myös ajatus pei-

Kristusta Ruusbroek vertaa kivensiruun, joka heijastaa valoa peilin lailla. Tätä sirun valoa meidänkin tulisi heijastaa, Ruusbroek muistuttaa. Miten se on mahdollista? Vain katsomalla Kristukseen, joka maailmaan tulleessaan on tullut yhtä pieneksi ja tyhjäksi kuin kivensiru, jonka helposti polkee jalkoihinsa. Juuri tällaisena hän kuitenkin on Jumalan iankaikkisen valon säihke, Jumalan kirkkauden loiste ja tahraton kuvastin. Rakkaudessaan hän polttaa kaiken itsekkyytemme poroksi.

Šiialainen marttyyrinäytelmä Šiialainen ashura-juhla kokoaa jopa kolme miljoona muslimia Irakin Karbalaan. Juhlaa vietetään muuallakin. Juhlan päähenkilö on Muhammedin tyttärenpoika Hussein, joka teloitettiin vuonna 680 käydyssä Karbalan taistelussa. Juhlassa pojat ja miehet ruoskivat itseään. Marttyyrikuolema symboloi taistelua epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

LEHTIKUVA/AFP/Ahmad Gharabli

LEHTIKUVA/AFP/Mohammed Sawaf

Kastautuminen pyhässä joessa ei puhdista kainaloita vaan synneistä. Rituaalinen puhtaus on Raamatustakin tuttu. Hindulaisuuden lukuisat Kumbha Mela -juhlat ovat suuria, mutta Allahabadin Kumbha Mela vasta lyökin ällikällä. Joka 12. vuosi järjestettävään tapahtumaan osallistuu jopa 120 miljoonaa ihmistä. Juhlien ajankohta määräytyy veda-astrologian mukaan. Seuraava Allahabadin Kumbha Mela on vuonna 2025.

LEHTIKUVA/AFP/SANJAY KANOJIA

3×

uskonnollinen megajuhla

Hindulainen kaste

listä ihmisen ja Jumalan välisen suhteen kuvana. Hän kutsuu Jumalaa sielumme kuvastimeksi, jossa voimme tutkia itseämme. Sen edessä saamme olla kaikkine kolhuinemme paljaana, mitään peittelemättä. Meidän sielumme on syvimmässä merkityksessä Jumalan olemuksen peili. Jumala on luonut jokaisen

ihmisen eläväksi peiliksi, johon hän on painanut kuvansa. ”Hän elää kuin kuva meissä ja me hänessä”, Ruusbroek kirjoittaa. Meditaatio merkitsee hänelle katselevaa elämäntapaa. Toisinaan se menee yli järjen, ja johtaa Jumalan mittaamattomaan avaruuteen.

Pyhiinvaellus Mekkaan Viides ja viimeinen islamin pilari, joka tekee muslimista muslimin, on Hajj eli pyhiinvaellus profeetta Muhammadin syntymäkaupunkiin Mekkaan. Joka vuosi noin kaksi, joskus liki kolmekin miljoonaa pyhiinvaeltajaa kiertää kuutionmuotoisen, yli kymmenen metriä korkean Kaaban kuutiorakennuksen ympäri seitsemästi. Vuoden 2017 Hajj ajoittuu syyskuulle, jolloin lämpötila Mekkassa voi kivuta yli 49 asteeseen. Juhani Huttunen

MENOT 16.2. – 2 .3. Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekahvila ti 28.2. klo 9–11. Ei ole 21.2. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–13. Virsivartti ke 22.2. klo 12.30– 12.45. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Puurotorstai torstaisin klo 9–13. Puurolounas 2,50e (sis. puuro, kananmuna, leipä, kahvi/tee, tuoremehu). Voit tulla myös kahville. Paluumuuttajien piiri to 16.2. klo 13. Päivi Helén. Viikkomessu to 16.2. klo 18. Messua ei ole 23.2. ja 2.3. Hakunilan kirkon kuoron harjoitus torstaisin klo 18–20.45. Jengi-ilta perjantaisin klo 20–23. Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15. Huom. uusi aukioloaika. Messu su 19.2. klo 12. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Matala – mukava maanantai kirkolla! 20.2. klo 11 hartaus, jonka jälkeen ilmainen ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Lähetyspiiri ma 20.2. klo 18–19.30. Niko Ijäs. Uskonpuhdistuksesta 500 vuotta – raamattuluento ke

22.2. klo 18.30. Henri Haataja: ”Seurakunta maailmassa”. Messu su 26.2. klo 12. Hans Tuominen, Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Matala – mukava maanantai kirkolla! 27.2. klo 11 ehtoollinen, jonka jälkeen ilmainen ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Omaishoitajien olohuone ma 27.2. klo 15.30–17. Avoin ryhmä omaistaan hoitaville kahvittelun, keskustelun ja vertaistuen merkeissä Päivähetki Raamatun äärellä ti 28.2. klo 12–13.30. Jari Araneva. Seniorikerho ti 28.2. klo 13–14.30. Yhteisvastuu. Rukoushetki ke 1.3. klo 12.30– 12.45. Tuhkakeskiviikon messu ke 1.3. klo 17. Tiina Palmu, Liisa Pietilä, Hakunilan Kirkon Kuoro, Juha Paukkeri. Uskonpuhdistuksesta 500 vuotta – raamattuluento ke 1.3. klo 18.30. Liisi Jokiranta: ”Perisynti ja vapaa tahto”. Musiikkiviikolla 5–12.3. paljon konsertteja. Lue http://www. hakunilanseurakunta.fi

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 11–12.45. Äijien saunailta tiistaisin klo 18.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19. Torstaimesta to 16.2. (ei ole 23.2.) klo 14–15.30. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille lapsille. Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa aikuisille ja lapsille. Avoin kirkkomuskari pe 17.2. (ei ole 24.2.) klo 10–10.30, ei ilmoittautumista. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12.30. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Tule perjantaina kirkolle katsomaan tohinaa ja osallistu siihen, mikä tuntuu sinulle sopivalta. Messu su 19.2. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Ohjelmalliset tiistaikahvit ti 21.2. klo 13–14.30. Yhteisvastuu.

Lähetyspiiri to 23.2. klo 18–20. Pyhäkoulu su 26.2. klo 10–11. Messu su 26.2. klo 10. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

MUUALLA Kuunloiste-lapsikuoroa ei ole hiihtolomalla 22.2. Perhekahvila torstaisin klo 9–11, Kolohongan kerhotilassa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B, 01260 Vantaa. Astan kotipyhäkoulu su 26.2. klo 11–12 Hevoshaantie 9 D, 01200 Vantaa.

SURURYHMÄ on ryhmä läheisensä hiljattain menettäneille. Ryhmässä voi jakaa ajatuksia ja tunteita luottamuksellisesti toisten surevien kanssa ja saada tukea. Seuraava sururyhmä alkaa maaliskuun alussa. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 500.

KASTETTU Hiroto Elias Sakai, Milana Amanda Joanna Karhu.

HAUTAAN SIUNATTU Heikki Lempiäinen 85 v, Kailo Gunnar Hyle 84 v, Verneri Konsta Allinen 78 v, Anja Sisko Perälä 76 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@ evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Mikä on ihminen? -luentosarja: Isän kaipuu to 16.2. klo 18.30. Miten isäsuhde kulkee mukanamme? Miten se vai-

kuttaa Jumala-suhteeseemme? Miten pärjätä haavoittuneen isäsuhteen kanssa? Luennoitsijana vuoden 2016 kristillisen kirjan kirjoittaja sosiaalipsykologi, psykoterapeutti Saara Kinnunen. Iltapala 3 e. Lopuksi ehtoollishartaus. Messu su 19.2. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja kanttori. Hämeenkylän uusi kirkkokuoro laulaa. Kirkkokahvit. Laskiaissunnuntain messu su 26.2. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja kanttori. Kirkkokahvit. Perheraamis ma 27.2. klo 10–11.30 päiväkerhotilassa. Aiheena parantava kosketus. Tutkimme Raamatun aarteita leppoisasti kahvin tai teen äärellä. Lapset voivat leikkiä tai osallistua ohjelmaan aiheesta riippuen. Tuhkakeskiviikon Iisi-messu ke 1.3. klo 19. Tule levähtämään keskellä viikkoa rentoon isokoululaisten valmistamaan messuun ja laskeutumaan paaston aikaan. Musiikilla on messussa iso osa. Lauluja säestää musatiimi. Miesten kirjallisuuspiiri to 2.3. klo 18. Kirjana Irène Némirovskyn Ranskalainen sarja. Senioreiden hyvinvointipäivä ti 14.3. klo 9.30–14. Päivän aikana kuullaan luentoja terveydestä ja hyvinvoinnista, ruokaillaan sekä lauletaan yhdessä. Hilkka Heilala kertoo koko kehon vyöhyketerapiasta, taiteilija Heidi Koskivirta esittelee taideterapiaa ja yleislääketieteen erikoislääkäri Nils Kyrklund luennoi selän terveydestä. Hinta 15 e sisältää ohjelman, aamukahvin ja lounaan. Ilmoittaudu ti 28.2. mennessä kirkkoherranvirastoon. Yhteisen pöydän lounas on tarjolla keskiviikkoisin klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu ateria on kaikille avoin ja maksuton. Hämeenkylän koulun oppilaat esiintyvät lounaan alussa. Arkipäivän ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

22.2. klo 14–16. Vantaa netissä: kaupunki ja seurakunnat. Kirjallisuuspiiri ma 6.3. ja 3.4. klo 12. Maaliskuun kirjana Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista ja huhtikuussa Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 23.2. klo 11. Vieraana Japanissa lähetystyötä tekevä Päivi Poukka. Koululaisklubi aloittaa syksyllä 2017 ja toimii koulun lukukausien mukaisesti ma– pe 12–16. Klubissa 1–3 -luokkalaiset voi viettää rennon iltapäivän turvallisessa ja laadukkaassa ympäristössä. Ryhmän koko maksimissaan 25 lasta. Hinta 150 e/kk sisältäen välipalan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen nettisivuillamme.

KASTETTU Kerttu Sylvia Andersson, Joel Antero Vahtera, Eemil Kalevi Snickeri, Henri Juha Rühlmann.

HAUTAAN SIUNATTU Pirkko Esteri Enkenberg 83 v, Jorma Kullervo Raunio 79 v, Tapani Mauri Helmer Forsström 71 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6550. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiirit ma-to klo 8-9 Kotkansiiven kokoustilassa. Vanhemman väen piiri to 16.2., 23.2. ja 2.3 klo 13 seurakuntasalissa. Seurakuntakuoron harjoitus to 16.2., 23.2.ja 2.3. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Johtaa Jussi Salonen. Vox Mea – kuoroharjoitus to 16.2., 23.2. ja 2.3 klo 18 seurakuntasalissa. Johtaa Airi Saloniemi. Perhekerho pe 17.2. klo 9–11.30 lapsija perhetyöntiloissa.

LAMMASKUJA 2 B:N KERHOTILA Nettikerho ikäihmisille ke

Mitä on improvisointi? – Oikeastaan improvisoiminen on aika arkipäiväinen asia. Jokainen joutuu tilanteisiin, joita ei ole voinut suunnitella tai harjoitella etukäteen. Se, miten tilanteista selviää, riippuu itse kunkin joustavuudesta ja improvisointitaidosta. Improvisointia voi harjoitella siinä missä muitakin taitoja. Miten improvisaatio liittyy draamakasvattajan työhösi? – Lapset lähestyvät uusia asioita leikin kautta. Aikuinenkin osaa leikkiä ja voi pitää siitä. Improvisaatio voi olla iloista ja hauskaa vuorovaikutusta ja toisten kohtaamista, myös ilman yhteistä kieltä. Vuorovaikutus on pohja monenlaiselle oppimiselle ja yhteistyölle. Improvisaation ydinoppi on sanoa tarjouksille ’joo’, eikä tyrmätä niitä.

Mitä harjoituksissa tapahtuu? – Improvisaatioharjoituksessa voi irrottautua omista tutuista rooleistaan ja kokeilla uusia rooleja turvallisessa ympäristössä. Silloin mokaaminenkin on lahja, se on mahdollisuus oppia. Voi elää ja kokea tunteita, jotka nousevat esiin, yhtä lailla mukavia kuin hankalia. Tekemällä ja toimimalla fyysisesti voi oivaltaa uusia asioita. Mitä improvisaatio antaa sinulle itsellesi? – Olen kova jännittäjä. Olen oppinut ajattelemaan, että jännittäminen on ok. Silti minua voi vaivata ajatus, että entä jos en osaakaan. Improvisaatio opettaa, miten voin rauhoittaa mieleni ja suhtautua luottavaisesti uusiin tilanteisiin. ULLA-MAIJA VILMI Irrottelun iloa -improvisaatio Yhteisvastuukeräyksen hyväksi pe 24.2. klo 17–19 Olotilassa Tikkurilassa, Unikkotie 5 A, sisäänkäynti Vehkapolulta. Ohjaaja Vilma Maanpää. Osallistumismaksu 10 e.

MARIANNA SIITONEN

Menokasvo

Vilma Maanpää irrottelee improvisoimalla

MENOT 16.2. – 2 .3.

Messu su 19.2. klo 10. Tuula Paasivirta, Riikka Wikström ja Airi Saloniemi. Kaija Välimäki piano, Kirsi Kallio laulu, Tommi Valtonen kitara. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 19.2. klo 10 lapsija perhetyöntiloissa. Runopiiri ma 20.2. ja 27.2. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Naisten raamattupiiri ma 20.2. ja 27.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Raamatun punainen lanka ma 20.2. ja 27.2. klo 18 kirkossa. English through Bible ma 20.2. ja 27.2. klo 18.30 kirkon kappelissa. Katulähetys ke 22.2. ja 1.3. klo 11 seurakuntasalissa. Lämmin maksuton ateria yksinäisille ja vähävaraisille. Lähetyspiiri ke 22.2. ja 1.3. klo 13 Kotkansiiven kokoustilassa. Vetäjänä pastori Riitta-Maija Palmusaari. Arki-illan ehtoollinen ke 22.2. klo 18 kirkossa. Riitta-Maija Palmusaari ja Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri ke 22.2. ja 1.3 klo 18.40 kirkon kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485. Naisten saunailta to 23.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Messu su 26.2. klo 10. Minna Ruuttunen, Riitta-Maija Palmusaari ja Jussi Salonen. Musiikissa avustaa Seurakuntakuoro. Kirkkokahvit. Kylväjäpiiri su 26.2. klo 15. Kotkansiiven kokoustilassa. Perhekerho ma 27.2. klo 12–15 lapsija perhetyöntiloissa. Tuhkakeskiviikon messu ke 1.3. klo 18. kirkossa. Minna Ruuttunen ja Timo Ryhänen. Airi Saloniemi, Jussi Salonen ja lauluyhtye. Perhekerho illalla ke 1.3. klo 18. lapsija perhetyön tiloissa. Miesten saunailta to 2.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-14. Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 16.2. ja 2.3 klo 9–11.30. Nupe pe 7.2. klo 17.30–20.30. Nuorten perjantai 6.-8.–luokkalaisille.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Vanhemman väen piiri ke 22.2. klo 13. Perhekerho ti 28.2. klo 9-11.30.

Muualla Diakonian ruskamatka Kittilään 11.9.–17.9.2017. Matkan hinta 540 e/2hh. Hintaan sisältyy matkat, majoitus Auton porotilalla leirikeskustasoa, päiväretket (Pallastunturi, Norjan Kautokeino, Hetta, Haaparanta) Meno- ja paluumatkalla yövymme Kemissä, Saarennotan leirikeskuksessa. Hintaan kuuluu myös ruokailut porotilalla, aamiainen, retkiväät, päivällinen, iltapala. Matkustuspäivinä lounas ja iltapala sekä aamupala ja lounas. Ilmoittautumiset pe 17.3. mennessä kirkkoherranvirastoon 09 8306 550.

Kastettu Neela Aurora Lehto, Roosa Emilia Lukkari, Elsa Aili Marjatta Moilanen, Jooa Juhani Ikonen, Efi Christina Asikainen, Kalle Àngel Blanco, Hilla Sointu Elea Andersin, Lauri Elias Malin, Kasper Julius Majaneva, Maisu Emma Edith Soljava-Duprat, Miska Mikael Xavier Soljava-Duprat.

Avioliittoon kuulutettu Jani Tapio Aholaakko ja Terhi Kristiina Lohtander

Hautaan siunattu Impi Siviä Kurtelius 99 v, Salli Sofia Ukkonen 86 v, Eira Sinikka Kivijärvi 81 v, Reijo Kalevi Ahonen 80 v, Jouko Pertti Kalervo Hirvelä 75 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–to klo 9–14, pe klo 9–12, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi hoitaa tilavaraukset, tavattavissa ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Tiedot säännöllisestä viikkotoiminnasta, raamattu- ja rukouspiireistä sekä kerhoista löytyvät seurakunnan verkkosivuilta tai kevätesitteestä, jonka voi hakea tai tilata kirkkoherranvirastosta. Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Ma aamupäivällä käsityökerho, ti askartelua ja pe perheiden muskari. Messu su 19.2. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin. Messun yhteydessä pyhäkoulu. Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18–20. Iltapala, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan. Ilta alkaa hartaudella. Miesten raamattupiiri ma 20.2. klo 18.30, kokoontuu parillisilla viikoilla. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Messu su 26.2. klo 10. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi. Taidekerho 5–7 -vuotiaille ti 28.2. klo 13–15. Sanan ääreltä elämään -ilta ti 28.2. klo 18.30. Rukousta, musiikkia ja opetusta. Illan teemana Lähettiläänä arjessa, vieraana Mikko Matikainen. Open doors – nuorten avoimet ovet ke 1.3. klo 18–21. Tuhkakeskiviikon messu 1.3. klo 19, Ben Ahlroos, Pyhän Andreaan kirkon kuoro, Sirkku-Liisa Niemi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 16.2 klo 17.30. Lastenhoito järjestetty. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 16.2. klo 18. Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–15. Aloitamme hartaudella. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Kipuryhmä ti 21.2. klo 15,. Vertaistukea kivusta kärsiville teemalla ”Miten oppia rentoutumaan?”

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Avoin keskusteluryhmä kannustaa päihteettömyyteen. Jatkuu viikoittain. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 23.2. klo 13. Ryhmässä ratkotaan yhdessä muistia virkistäviä ja haastavia tehtäviä. Työikäisten raamattupiiri ma 27.2. klo 18, kokoontuu parittomilla viikoilla. Lastenhoito järjestetty. Lapsiperheiden iltasoppa ti 28.2. Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17 ja yhteinen iltahetki ja hartaus klo 18.15. Hernekeittoa, 1e/lautanen. Puutarhapiiri ti 28.2. klo 17.30, aiheena hyötykasviuutuudet. Kokoontuu parittomilla viikoilla. Kansainvälinen keittiö ke 1.3. klo 17. Teemme ruokaa yhdessä eri maiden ruokakulttuureihin tutustuen. Ryhmänohjauksen jatkokurssi ke 1.3. klo 17.30. Tavoitteena on oppia ja rohkaistua rukoilemaan yhdessä ja toisen puolesta sekä pitämään hartauksia. Kouluttajina Päivi Peittola ja Arto Nuutinen. Ilm. Irma Liljeström p. 0505538459. Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla, tiedustelut pastori Ramez Ansara (Helsinki) 0503041689.

Muualla Hanna-piiri ma 20.2. klo 18 Tertunkuja 4B. Piirissä tutustutaan naisten elämään maailmalla ja rukoillaan yhdessä. Jatkuu parillisilla viikoilla. Lapinmatka Tievatuvalle Saariselälle 23.–29.9. Ilmoittautumiset 23.2. klo 11 alkaen diakoni Siru Rantaselle, p. 0503426155. Vaellamme Saariselän maastossa n. 10–15 km päivässä. Matkan hinta (sis. majoitus, matkat, ateriat) 540 e. Mukaan mahtuu 20 matkalaista. Etusijalla Rekolan srk:n alueella asuvat.

Kastettu Luna Leon, Oona Elviira Rauhala, Stella Repo, Amelie Heidi Christina Molin, Mimosa Melissa Niemi, Helmi Iida Emilia Tomell.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Konsta Olavi Mäkinen ja Jenna Pauliina Kinnunen.

Hautaan siunattu Paavo Mauri Kustaa Ollinmäki 70 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kirkko on suljettu remontin vuoksi ja avautuu pääsiäiseksi. Linnunpönttötalkoot la 25.2. klo 13 kirkon pihapiirissä. Tavataan kappelin takana huoltorakennuksen luona. Laitetaan uusia pönttöjä ja huolletaan vanhoja.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu su 19.2. klo 12. Mirka Härkönen, Kristiina Kartano, Julia Tamminen. Messu su 26.2. klo 12. Johanna Jakonen, Mirka Härkönen, Julia Tamminen. Mukana Omalla äänellä -lauluryhmä.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Perhekerho pe 17.2. klo 9.30–11 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Aikuisille aamupala pientä maksua vastaan. Ota lapselle mukaan eväät. Naisten rukouspiiri pe 17.2. ja 24.2. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Ylistys- ja rukouspiiri la 18.2. ja 25.2. klo 15 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs. Raamatunlukupiiri: Matteus ja muut ma 20.2. klo 18 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs. Sansan medialähetyspiiri ma 20.2. klo 18.30 viraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 21.2. ja 28.2. klo 13 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4.krs. Rukouspiiri ti 21.2. ja 28.2. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Aamurukouspiiri ke 22.2. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Hanna-piiri to 23.2. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä (Asematie 12), kahvit klo 10.30 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs. Perhekerho ma 27.2. klo 9.30–11.30 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 27.2. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Käynti hissillä A-rapusta. Mari Chaulagai kertoo nepalilaisesta kulttuurista. Kirkon ruokailu ke 1.3. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30. Huom! Kirkon ruokailua ei ole 22.2. Naisten saunailta ke 1.3. klo 17.30 Bethanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB, 5. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, p. 09 830 6302 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Taidetta esillä! Toivon kipinä elää – Kirkon ulkomaanavun valokuvia Jordanian pakolaisleireiltä 3.3. saakka. Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13. Olotilan reilun kaupan ja luomun viikko ma 27.2.– pe 3.3. Asiaa, tarinoita ja maistiaisia reilusta kaupasta ja luomusta. Viittomakielisten kohtaamispaikka ti 28.2. klo 12.30. Luomu kasvissosekeittoa luomusämpylän kera ke 1.3. klo 12 alkaen. Hinta 3,50 e. Keiton valmistaa Vantaan nuorten työpaja. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen lenkkiporukka to 16.2. ja 23.2. ja 2.3. klo 18. Lähtö Olotilan edestä. Laulupiiri pe 17.2. klo 15.30. Samppa Laakso. Messu su 19.2. klo 10. Terhi Viljanen, Satu Huttunen, Samppa Laakso. Messun jälkeen kirkkokahvit. Arki-illan ehtoollinen ke 22.2. klo 18. Päivi Helén, Iina Katila. Laulupiiri pe 24.2. klo 15.30. Julia Tamminen.

Irrottelun iloa pe 24.2. klo 17. Tule tekemään helppoja ja hauskoja improvisaatioharjoituksia. Aiempaa kokemusta ei tarvita. Hinta 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ohjaajana draamakasvattaja, FM Vilma Maanpää. Ilm. toomas.takala@ evl.fi tai p. 050 347 4995. Messu su 26.2. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Terhi Viljanen, Iina Katila. Messun jälkeen kirkkokahvit. Herättäjäyhdistyksen Itä-Vantaan paikallisosaston vuosikokous ja veisuut su 26.2. klo 17. Jaakko Hyttinen. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 28.2. klo 17.30. Julia Tamminen. Tuhkakeskiviikon messu ke 1.3. klo 18. Mirka Härkönen, Kristiina Kartano, Julia Tamminen. Viikunapuuilta ke 1.3. klo 18.30 (välittömästi tuhkakeskiviikon messun jälkeen). Keskustelua teekupin ääressä päivän tekstistä ja kristityn elämän kysymyksistä.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Ilolan perhepäivä pe 17.2. klo 9.30– 14. Kasvuryhmä ke 22.2. ja 1.3. klo 18. Tutkimme Raamattua, keskustelemme ja rukoilemme yhdessä. Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Vetäjänä eläk. pastori Ritva Niemi-Ronkainen. Kerho isille ja lapsille ti 28.2. klo 17.30–19. Isä voi tulla mukaan vauvan ja/tai leikki-ikäisen lapsen kanssa. Iltapala 2 e/perhe. Torstaitupa – perhekerho yhden vanhemman perheille to 16.2. ja 2.3. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa ohjelmaa. Pieni iltapala 2 e/perhe, maksu vapaaehtoinen.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 16.2. ja 2.3. klo 9.30– 11.30. Raamattuilta to 16.2. klo 18. Aiheena Markuksen evankeliumi, luvut 5–6. Puhujana Seppo Palonen. Lapsille omaa ohjelmaa. Raamattuilta to 2.3. klo 18. Aiheena Markuksen evankeliumi, luvut 7-8. Puhujana Mika Ebeling. Lapsille omaa ohjelmaa.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee ti/on tuesday 21.2. ja/ and 28.2. klo 9–11/at 9–11 am. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Maksuton. Come to spend time with each other and make a delicious breakfast together – free of charge! Lisätiedot/More information: toomas.takala@evl.fi, p./tel. +358 50 347 4995.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Miesten raamattupiiri ma 20.2. klo 13.30. Perhekerho ti 28.2. klo 9.30–11. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 1.3. klo 14. Mari Chaulagai kertoo nepalilaisesta kulttuurista.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 16.2. ja 23.2. ja 2.3. klo 17.30. Perhekerho ma 27.2. klo 9.30–11.30. Iltaperhekerho ti 28.2. klo 16.30–18.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 16.2. – 2 .3.

3× saunaan

Miesten vuorolla

Esko Jämsä

Korson kirkon Kotkansiiven saunatilassa miesten saunailtaa vietetään joka toinen torstai klo 18, seuraavan kerran 16.2. Länsimäen kirkolla tavataan Äijien saunassa ja raamattupiirissä tiistaisin klo 18.30. Kivistön kirkolla miehet saunovat joka toinen keskiviikko klo 18.30, seuraavan kerran 22.2.

Kohti sielun kevätsiivousta Paastonaika alkaa tuhkakeskiviikosta. Silloin otsaan piirretään katumuksen merkiksi tuhkaristi.

un vauva kastetaan, pappi tekee ristinmerkin hänen yllään. Kun vainaja siunataan hautajaisissa, arkun päälle tehdään hiekasta risti. Risti on siunauksen merkki. Mutta yhtenä kirkkovuoden keskiviikkoiltana risti piirretäänkin tuhkalla seurakuntalaisten otsaan. Musta risti on siunauksen merkki omalla tavallaan. – Ihminen lähetetään paastoon ristin merkillä, Vantaankosken seurakunnan pastori Pirkko Järvinen sanoo. Tänä vuonna Järvinen on yksi lähettäjistä, sillä hän toimittaa paastonajan aloittavan tuhkakeskiviikon messun Myyrmäen kirkon St. Martinin kappelissa klo 18.30.

kokäsikirjan mielestä esimerkiksi tietyistä ruoista luopuminen voi auttaa paastoon laskeutumisessa, mutta pakollista se ei ole. Pirkko Järvinen vertaa paastoa sielun kevätsiivoukseen. Paasto antaa tilaisuuden availla sisäisiä kaappeja, hankkiutua eroon turhasta ja tomuttaa unohdettuja nurkkia. Neljänkymmenen päivän matka auttaa hahmottamaan asioiden tärkeysjärjestystä. – Minä olen jo monena vuonna yrittänyt paastota turhasta murehtimisesta. Murehtiminen on suurta epäuskoa. Ajattelen helposti, että tämä kaikki on vain minun varassani. Mikä sitten olisi ihmisen osa, jos ei murehtiminen? Luottamus kenties? – Minun ei tarvitse hoitaa kuin oma osuuteni, Jumala kyllä hoitaa loput, Järvinen pohtii.

Tuhka oli katumuksen merkki jo Vanhassa testamentissa. 1000-luvulla siroteltiin tuhkaa kirkkokansan päälle. Myöhemmin tuli tavaksi tehdä tuhkakeskiviikon tuhka polttamalla edellisvuoden palmusun- Paastonaikana korostetaan katumusta. Mutta nuntaina käytetyt palmunoksat. se taitaa olla taitolaji, joka kuulostaa peräti synkältä – On hyvä, että kirkossa halutaan ottaa käyttöön harrastukselta. Katumus on puheen tasolla kätevä muitakin elementtejä kuin sanoja, Pirkko Järvinen kesyttää sisäsiistiksi kaveriksi. – Helposti kadun valintoja, joilla ei ole mitään tesanoo. Nykysuomalaisessa luterilaisessa messussa pappi kemistä oikean ja väärän kanssa, kuten sitä, että vaottaa sormeensa öljyn ja tuhkan seosta ja piirtää sil- litsen pahaa ruokaa, Pirkko Järvinen sanoo. Jos katumuksen kanssa uskaltautuu syvemmälle, lä ristin ihmisen otsaan. Tuhka on usein peräisin kirvastaan tulee kaikenlaista niljakasta. kon, papin tai seurakuntalaisen takasta. – Ristin voi joko jättää otsaansa – Silloin huomaa asioita, joita tuhkakeskiviikon illaksi tai pyyhvoi hyvällä syylläkin katua, vääriä ajatuksia ja sanoja kanssaihmisille kiä pois heti penkkiin palattuaan. tai epäuskoa Jumalaa kohtaan. Pois pyyhkiminen ei vähennä risTuhkakeskiviikon tinmerkin arvoa, Järvinen toteaa. Paaston ja sitä seuraavan päämessut 1.3. – Päivän raamatuntekstissäkin siäisen lopullinen tarkoitus ei silJeesus sanoo, että älkää paastotko Hämeenkylän kirkossa klo 19 ti ole viedä ihmistä epätoivon kuinäkyvästi. Korson kirkossa klo 18 luun. Länsimäen kirkossa klo 18 – Paastonaikana voisin tarkastelOlotilassa klo 18 Luterilainen kirkko ei määrää la itseäni rakkaudellisella silmällä, Rekolan kirkossa klo 19 Järvinen toteaa. tarkkoja ruokaan tai muuhun eläSt. Martinin kappelissa klo 18.30 mään liittyviä paastosääntöjä. KirkSaila Keskiaho

Naisten vuorolla Korson kirkolla Kotkansiiven saunatilassa on naistenvuoro joka toinen torstai klo 18, seuraavan kerran 23.2. Kivistön kirkolla rentoudutaan ja parannetaan maailmaa saunan merkeissä joka toinen torstai klo 18.30, seuraavan kerran 23.2. Makkaranpaistoon on mahdollisuus, jos otat oman makkaran mukaan. Tikkurilassa (Unikkotie 5aB, 5. krs) naisten saunailtaa vietetään kerran kuussa, seuraavan kerran keskiviikkona 1.3. klo 17.30. Tuo oma pyyhe.

Vuoron perään Rekolan kirkolla on maanantaisin tarjolla maksutonta iltapalaa ja saunomismahdollisuus. Ilta aloitetaan lyhyellä hartaudella ja ruuansiunauslaululla. Tuo omat saunatarvikkeet. Ruokaa saa myös mukaan, jos sitä riittää. Yläovet auki pidetään Rekolan kirkolla maanantaisin klo 18, seuraavan kerran 20.2. Katriina Harviainen

10 a

MENOT 16.2. – 2 .3.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 16.2. ja 2.3. klo 9.30– 11. Aamupala 2 e/aikuinen. Ota lapselle mukaan eväät.

Muualla Paluumuuttajien piiri to 16.2. klo 13 Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48. Lisätiedot: pastori Päivi Helén p. 050 572 2666. Sinkkuillat yli 40-vuotiaille pe 17.2. Vantaan kaupunginmuseossa, Hertaksentie 1. Yli 60-vuotiaat klo 17–18.30 ja 40–65-vuotiaat klo 19–20.30 Tutustumme Rakkauden tiloja -näyttelyyn. Runopiiri ti 21.2. klo 18 Tikkurilan kirjaston Voimala-kokoushuoneessa, Lummetie 4 (2. krs.). Voit lausua runon ja/tai kuulla muiden runosuosikkeja. Iltatee. Malminiityn eläkeläiskerho ma 27.2. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Retki lapsiperheille Lohjalle Vivamon Raamattukylään pääsiäisvaellukselle pe 14.4. Lähtö Tikkurilasta klo 10.30. Retkimaksu sis. bussikuljetukset, lounaan ja vaelluksen. Hinta aikuiset ja yli 12 v. 20 e, 3–12 v. 15 e, alle 3 v. maksutta. Ilm. 14.3. mennessä maaret.hirvensalo@evl.fi, p. 050 572 2811. Perheleiri 1.–3.8. Luomaniemen leirikeskuksessa Nastolassa. Leirin hinta: aikuinen 95 e, lapsi 45 e, toinen lapsi 40 e jne. Alle 2-vuotiaat maksutta. Lisätiedot ja ilm. (30.4. mennessä): varhaiskasvatussihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi. Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Nikkaristit voivat esimerkiksi kiinnittää tauluja seinälle, koota huonekaluja ja vaihtaa lamppuja kattovalaisimiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein (esim. vanhuksille ja liikuntarajoitteisille). Tiedustelut ma ja to 10–11.30 p. 050 439 9651 (diakoniapäivystys).

Kastettu Amanda Sofia Elina Randus, Anni Sofia Savolainen, Niklas Oskari Pajuheimo, Ilana Aicha Elisabeth Zaitri, Minea Ada Elise Lucenius, Linnea Aurora Lauri, Silja Marja Elina Poikonen, Riina Ilona Ekroos, Miika Matias Peiponen, Hannes Iivari Turunen, Enni Marika Jyrinki, Matias Juhani Kurki.

Avioliittoon kuulutetut Jani Kalevi Smolander ja Hanne Annikki Purmonen.

hautaan siunattu Olavi Ryynänen 89 v, Kaija Leena Sirainen 88 v, Jouko Tapio Putkinen 81 v, Matti Juhani Leinonen 74 v, Roope Samuel Lehtinen 26 v, Kaija Hellevi Salokannel 95 v, Alpo Aulis Kinnunen 87 v, Raili Irene Junkala 81

v, Matti Aukusti Ojala 78 v, Anna Maija Lahtinen 71 v, Risto Tapani Husso 69 v, Eino Johannes Koljonen 65 v, Kari Olavi Hellsten 57 v, Vesa-Pekka Westerholm 51 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Myyrmäentie 2 C, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Patotie 2, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Lounas ma–to klo 11–13. Ruokalistat www.amica.fi/myyrmaenkirkko. Keskipäivän hartaus ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 iso srk-sali. Kirkkoravintola pe 17.2. klo 11–13. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Messu su 19.2. klo 10. Liturgi Mark Saba, avustava pappi Pirkko Järvinen, kanttori Kari Jerkku. Musiikkiavustajina Musiikkiopisto Avonian opiskelijoita. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11. Toivon tuulet su 19.2. klo 17. Aarne Nurminen. Raamattupiiri Ilosanoma ma 20.2. klo 17.30–19. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Käynti radan puolelta E-ovesta. Perhemuskari ti klo 9.30–11.30. Kevätkausi 60 e. Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali. Israelpiiri ti 21.2. klo 18–19.30 takkahuone. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 monitoimitilassa. Raamattu-lähetysilta ke 22.2. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Laulupaja ke 22.2. klo 18.30–20. Laskiaisen virsiä ja lauluja. Illan rukoushetki ke 22.2. klo 18.30 monitoimitilassa, sisään junaradan puolelta.

Apua & tukea

Talvileiri Espoon ja Vantaan näkövammaisille. ke-pe 15 - 17.3.2017 Hvittorpissa, Kirkkonummella. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje ja ohjelma. Leirillä askarrellaan voimataulu omista valokuvista ja kuvista. Ilm. ti ja to klo 9-11 Terhi Suonsivulle puh. 09 830 62 78 tai terhi.suonsivu@evl.fi ti 7.3. mennessä. Leirin hinta 36 e. Diakoniakeskus (Unikkotie 5aA 3.krs., p. 050 553 8486)

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 23.2. klo 18.30–20.30. Messu su 26.2. klo 10. Liturgi Oili Karinen, avustava pappi Antti Isopahkala, kanttori Kari Jerkku. Lähetyspiiri ma 27.2. klo 13–14.30. Miesten keskustelupiiri ma 27.2. klo 18.30–20 takkahuone. Naisten raamattupiiri ti 28.2. klo 18.15–19.45. Raamattupiiri ke 1.3. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Tuhkakeskiviikon messu ke 1.3. klo 18.30 St. Martinin kappeli. Liturgi Pirkko Järvinen, avustava pappi Oili Karinen, kanttori Kari Jerkku.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Kevätkausi 60 e. Perhemuskari torstaisin klo 15–17. Kevätkausi 60 e. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Messu su 19.2. klo 12. Liturgi Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Perheiden aamupäivä maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11, 5 e aikuiselta, 2,5 e 2 v täyttäneeltä lapselta. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Rukouspiiri ti 21.2. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 21.2. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin klo 17.15–18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä aina keskiviikkoisin. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Miesten saunailta ke 22.2. klo 18.30– 21. Naisten saunailta to 23.2. klo 18.30. Vaatevarasto avoinna to 2.3. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 13–14.30. Perhekahvila tiistaisin klo 17.30–19 (yhteistyössä MLL:n kanssa).

Asuntotyö: jari.hirvonen@evl.fi p. 050 573 6354. Kuulovammaistyö: seija.einola@evl.fi p. 050 338 6212. Näkövammaistyö: terhi.suonsivu@evl.fi p. 050 381 8758. Kansainvälinen työ: p. 050 556 4756. Kehitysvammaistyö: kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi p. 050 433 4232. Päihde- ja kriminaalityö: eeva.nurminen@evl.fi p. 050 381 8774.

Kaivosristi

Hautaan siunattu

Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Holy Mass in English Sun 19 Feb 4 PM. Coffee and tea after the service. Englanninkielinen messu. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 22.2. klo 19–21. Familycafé Sun 26 Feb 4–6 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Anja Maria Kallio 95 v, Aune Irene Kyllikki Saario 93 v, Laina Muukkonen 92 v, Paavo Iisakki Ruohosto 88 v, Kerttu Mirjami Laaksonen 84 v, Juhani Jaakko Hemminki 82 v, Maija-Liisa Nuutinen 80 v, Reijo Kullervo Laihanen 75 v.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 21.2. klo 17.30–19.

Patotien nuorisotila Patotie 2 Avoin ilta / nuortenilta torstaisin klo 18–20. Isoskoulutus parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 18–20.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1. Pyhäkoulu Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 27.2. klo 10.30. Perhemuskari maanantaisin klo 14.30–16. Kevätkausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19. Kevätkausi 60 e.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–12. vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

S:T LARS KAPELL Högmässa 19.2 kl.10; 26.2 kl. 10 Kvällsmässa 1.3 kl.18

S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda 19.2 kl.12, 26.2 kl.12

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby – Håkansböle pensionärskrets samlas 23.2 kl.13

VÄSTERKULLA KYRKA Tystnadens kväll 16.2 kl.18 – liten kvällsretreat med Qigong, bön och nattvard

BAGARSTUGAN Ungdomskväll 1.3 kl.18 Pysselcafé för barn i åk 3-6 måndagar kl. 13-16 i klubbutrymmet i Myrbacka, Strömfårav. 13, onsdagar kl. 13-16 i klubbutrymmet i Brännmalmen, Kornv. 10. OBS ! Inget pysselcafé v.8. Familjecafé torsdagar kl. 9.30-12 i klubbutrymmet i Myrbacka.

HELSINGGÅRD ViAnda kören övar 22.2; 1.3 kl. 12 Veckomässa 1.3 kl. 9 i diakoniutrymmet på Vallmov. 5 A, 2.vån. Konstgrupp med andligt innehåll 23.2 kl. 16.30 i församlingens utrymmen på Vallmov. 5 A, 2.vån.

DÖPTA Sandra Helena Lindgren, Veikka Johannes Valdemar Virtanen, Julian Jonathan Mikael Wahlström

Kastettu Kristian Juhani Mökkönen, Niki Olavi Vuorela, Sebastian Sisu Holm, Neea Enni Aurora Ylikoski.

Avioliittoon kuulutettu Jan Joakim Talasjoki ja Johanna Maria Wikman.

Päihdetyö: anette.malinen@evl.fi p. 050 381 8775. Seniorityö: mariela.salminen@evl.fi p. 050 528 2056. Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17. Sairaalasielunhoito, tied. ma-pe klo 9-15, p. 050 321 328. Retriitit ja hiljaisuus, tied. p. 050 321 3282. Tietoa tapahtumista ja ilmoittautumiset retriitit.vantaa@evl.fi

Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Seurat

Hammashoitoa

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Messu 26.2 klo 10, Vanha kirkko Saarna Antti Lemmetyinen Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat klo 13 (Joh.16) Totuuden henki - Heikki Junttila Murheesta iloon - Kerttu Nygren Raamatun omistamisen merkitys - Maija Kuoppala

HERÄNNÄISSEURAT pe 17.2. klo 18 Martin srk-talo, Niittymäenraitti 4, Hyvinkää. klo 18.30 kotiseurat Eija Fuller-J. & Pauli Juusti, Hirvit. 7, Sipoo. su 19.2. klo 15 kotiseurat Turja, Fredrikint. 9, Loviisa. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot. 6, Järvenpää. ti 21.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17D, 2.krs, (Autotalo, Kamppi). ke 22.2. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. la 25.2. klo 18 Mikaelin kko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 26.2. klo 10 kirkkopyhä Olarin kko, Olarinluoma 4, Espoo. klo 16 Seuratupa, Salomonk. 17D, 2.krs, (Autotalo, Kamppi); mukana Herännäisnuorten kuoro. klo 18 Veisataan uudistettuja Siionin virsiä, Tikkurilan Olotila, Unikkot.5, Vantaa; käynti Vehkapolulta. ti 28.2. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kko, It. Papink.2, Hki; saarna Miikka Huuskonen. Yht. musiikkiharj. klo 17. ke 1.3. klo 19 Lauttasaaren srk-sali, Myllykallionrnn1,Hki; iltatee klo 18.30.

Ostetaan Ostamme kuolinpesät, muuttojäämistöt ja pienemmätkin erät tarpeettomiksi jääneitä kodin irtaimistoja. Nouto ja käteismaksu. Tähtiantiikki & Design, 0400-704763 www.tahtiantiikkidesign.fi

Muutot ja kuljetukset 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

Koulutusta

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Asianajajia

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Hammaslääkäripalvelut

Palveluja tarjotaan

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 24.2. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

www.stickdent.com

Myydään hautakiviä Kaikkea kivestä - me teemme sen

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset Tilaa nyt talvihintaan!

Malmin Kivipuisto Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823 Honkanummen myymälä Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Paikat kuntoon. Kaksi eläkeläismaalaria auttaa sinua edullisesti pitkällä ammattitaidolla. 050 3398240

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/h + alv. www.bewesport.fi lumityöt, remontit, muutot, jne.

Asennan ja opetan käytön tietokoneet, TV:t puhelimet ym. kotonasi -Petteri (16v) 0449793435

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset api@apinkotiapu.fi -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, lumityöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Lakiasioita

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Suoraan kiviveistämöltä HAUTAKIVET Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, Vantaa 09 7568 200 www.kivituote.com

-Kotityöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. Api valmistui ICT-asentajaksi ja Janina lähihoitajaksi 2016. Saat meiltä luotettavaa ja ammattimaista apua kotisi arjen askareisiin ja haasteisiin. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Remontit, uudisrakentaminen toiveidesi mukaan. 30 v. kokemuksella. Kotital.väh. M.Hämäläinen, puh. 044 366 2160

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717. Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, puh. 050-4310175

12 a Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

Satu Niemelä, 45, on sydämeltään suistamolainen.

35 % 35 % 30 %

suistamolainen lapualainen

3×

vantaalainen graffiti

Olen varttikarjalainen. Äidinäitini kotitalo jäi Laatokan Karjalaan Suistamolle. Olen vieraillut mamman kotitalossa monta kertaa. Olin puolitoistavuotias, kun mamma kuoli. Hän oli laulanut ja pitänyt minua paljon sylissään.

Mamma jäi aikoinaan evakkojunasta Lapualle. Minä asuin siellä 19-vuotiaaksi. Opiskelin Tampereella ja asuin useissa paikoissa, Moskovassa ja Pietarissakin, kunnes palasin Lapualle. Siellä asuessani löysin puolisoni, Vantaalla asuvan pohjalaismiehen.

ylästöläinen

Muutin mieheni luo Kartanonkoskelle vuonna 2007. Ylästössä olemme asuneet kahdessa kodissa. Meillä on 8-vuotias tytär. Työskentelen projektipäällikkönä viestintätehtävissä. Vapaa-ajalla laulan kuorossa ja toimin Suistamon perinneseuran puheenjohtajana. Soili Pohjalainen

Tässä ja nyt

Piristystä vankilaan Vantaan vankilassa on Suomen ehkä kansainvälisesti tunnetuimman graffititaiteilijan teoksia. teksti Soili Pohjalainen kuva Marianna Siitonen

Tikkurilan Silkkitehdas Silkkitehtaan joenpuoleisen päädyn taideteos pysäyttää kulkijan. Se on tikkurilalaisen taiteilijan Vesa Pasasen tilaustyönä tekemä graffiti, johon on taltioitu mielikuvituksen alkuräjähdys. Koko tiiliseinän peittävä värikylläinen graffiti valmistui vuoden 2016 elokuussa.

Myyrmäen graffitiseinä Kauppakeskus Myyrmannin vieressä on yksi Vantaan suurimmista graffitiseinistä. Vuonna 2013 avattu seinä levittäytyy 120 metrin pituudelta Myyrmäen montun ympärille, ja siihen saa maalata vapaasti. Seinälle ilmestyy uusia töitä viikoittain, ja se onkin paikallisten asukkaiden katutaidegalleria.

Taidemuseo Artsi Suomen suurin pysyvä graffiti löytyy Myyrmäestä. Se on Vantaan taidemuseo Artsin ulkoseinällä. 350 neliön kokoisen teoksen maalaamiseen osallistui useita pitkänlinjan graffititaiteilijoita. Graffiteihin ja katutaiteeseen erikoistunut Artsi avasi ovensa helmikuussa 2016 ja on lajissaan erikoisuus. Lotta Numminen

antaan vankilan pääportin vieressä on komeillut viime syksystä saakka suuri graffititeos. Muurien sisäpuolella on vielä kaksi muuta graffitia, jotka näkyvät vain vangeille ja henkilökunnalle. Teokset ovat EGSin, yhden Suomen kansainvälisesti tunnetuimman graffititaiteilijan käsialaa. Valtion taidetoimikunta halusi vankilaympäristöön graffitia. Vantaan vankilasta näytettiin idealle vihreää valoa. Kun EGS pääsi tutustumaan vankilaan, häneen teki vaikutuksen vankien yhdessä tekemä purjelaivan pienoismalli. EGS halusi kuvata teoksissaan saaria, pilviä, merta ja matkan tekoa. Teosten muotokieli viittaa vankilan alkuperäiseen sijaintiin Katajanokalla. – Toivon, että vankila olisi vangeille pysähdyspaikka matkalla kohti parempaa, EGS sanoo. Muurien sisäpuolella EGSillä oli klaustrofobinen olo. Toisaalta

paikka oli ihanteellinen maalaamiseen. Tarjolla oli valtava määrä tyhjää betonipintaa. EGS ei halunnut tehdä teosta, joka ahdistaa tai alkaa ärsyttää. – Toivon, että teokset toisivat iloa ja väriä.

ja graffitin tekijöillä on mahdollisuuksia toteuttaa itseään ilman oikeudellisia seuraamuksia. Liian kesytettyä hän ei graffitista halua. Hän toivoo, että graffitissa säilyy myös spontaani ja luvaton puoli, joka on osa graffitikulttuuria.

EGS ei esiinny julkisuudessa kasvoillaan. Vuonna 1974 syntynyt EGS aloitti graffitin tekemisen 1980-luvun lopulla. Hän imi vaikutteita kotikaupunginosansa graffitipioneereilta. – En ollut mikään kovis tai kauhea rajojen rikkoja. Graffitien tekeminen tarjosi minulle tarpeeksi seikkailuja ja salamyhkäisyyttä, hän sanoo. Useimmat lopettivat graffitihommat jossain vaiheessa. EGSille maalaamisesta on tullut koko ajan tärkeämpää. Hänen teoksensa löytyy Kansallisgallerian kokoelmista ja ensi vuonna Taidehallissa nähdään hänen näyttelynsä. EGSin mielestä on hyvä, että kaupunkitila on vapautunut

Teoksen suhde ympäröivään tilaan on EGSille aina tärkeä. Hän on maalannut yli 50 maassa, muun muassa hylätyllä rautatieasemalla Kosovossa. Työt maailmalla ovat hänelle eräänlainen matkapäiväkirja. – Taiteeni isoin viesti liittyy matkustamiseen, maailman näkemiseen ja ihmisten kohtaamiseen. Ajassa, jossa kansallisuudet haluavat käpertyä itseensä, haluan olla maailmankansalainen ja kohdata ihmisiä, kulttuureja ja historiaa, EGS kertoo. Esimerkiksi kun hän löysi Albaniassa sopivan seinän, hän soitti ovikelloa ja kysyi, omistatteko seinän ja sopiiko siihen maalata. Lupa heltisi. ■ Graffititaiteilija EGSin teos koristaa Vantaan vankilan pääsisäänkäyntiä.