Kirkko ja kaupunki 2017 04 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

B 6 ”Se, että joku loukkaantuu, ei tarkoita, että pilapiirros olisi epäonnistunut”, sanoo piirtäjä Ville Ranta

2.3.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

B 12 ”Puhu vähemmän ja mieti enemmän Jeesusta”, neuvoo munkki Tuomas Kempiläinen

Ylen puheliaat Susani Mahaduran ja Yagmur Özberkanin rennossa radioohjelmassa pääsevät ääneen vähemmistöjen edustajat

Helen Keller, yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija (1880–1968)

Tänään

Eilen

Käännä kasvosi kohti aurinkoa, niin et voi nähdä varjoa.

†

Tuli häkellyttävä fiilis: ihan kuin olisin laskenut yksinäisyyden ja armottomuuden taakan siihen paikkaan. TV-kuuluttaja Maria Jungner Me Naiset 5/2017

Iankaikkisesti

‡

Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala! Sinun siipiesi suojaan rientävät ihmislapset. Psalmi 36:8

Rukous

Pääkirjoitus

Katri Saarela / Instagram: Kutriart

Vastaus kipuun ja ahdistukseen Eduskunta sai pari viikkoa sitten käsiteltäväkseen kansalais aloitteen eutanasian eli kuolinavun laillistamisesta. Eutanasialla tarkoitetaan kuolevan potilaan surmaamista hänen omasta pyynnöstään. Aloitteen mukaan laki eutanasiasta tarvitaan ”lisäämään elämän loppuajan vaihtoehto niille kanssaihmisil lemme, jotka eivät saa sietämättömiin kärsimyksiinsä riittävää lievitystä hyvästäkään palliatiivisesta hoidosta”. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan oireenmukaista hoitoa: sen tarkoitus ei ole parantaa vaan helpottaa oireita. Äärimmil lään se tarkoittaa potilaan tajunnan tilan alentamisesta niin, että hän ei kuoleman tullessa enää ole tajuissaan eikä koe kipua. Kansalaisaloitteessa todetaan, että eutanasialain säätämisen ohella pitäisi myös huolehtia siitä, että asianmukaista ja korkea tasoista saattohoitoa on saatavilla kattavasti koko Suomessa.

”

Juuri tässä on koko eutanasia keskustelun ydin. Toive eutanasiasta perustuu usein pelkoon tulevista kivuista ja kärsimyksestä. Eutanasian Kivunlievityksen asiantuntijoiden perusteleminen mukaan kipu voidaan nykyisillä huonolla hoidolla menetelmillä hallita hyvin. Siksi on epäeettistä. vastauksen kipuun liittyvään ahdis tukseen ei pitäisi olla tieto siitä, että kipujen käydessä sietämättömiksi voi saada kuolettavan piikin. Tähän ahdistukseen pitäisi vastata varmuudella, että arsenaalis sa on semmoiset lääkkeet ja työvuorossa semmoiset kivunlievi tyksen ammattireiskat, että varmasti ei satu. Eutanasialakia paljon kiireellisempi olisi laki, joka takaa kunnollisen saattohoidon ja kivunlievityksen kaikille koko maassa. Eutanasian perusteleminen huonolla hoidolla on yksinkertaisesti epäeettistä. Kipuun liittyvää pelkoa ja ahdistusta paljon mutkikkaampi syy toivoa eutanasiaa ovat sairauteen liittyvät eksistentiaaliset kysymykset: tarpeettomuuden tunne, yksinäisyys, menetetyt mahdollisuudet ja elämän pyöriminen vain sairauden ympärillä. Millainen elämä on pahempaa kuin kuolema? Tämä on vakava ja todellinen kysymys. Sen vastaus ei löydy lääketietees tä – eikä äkkiväärästä moralismista. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ihana kevään valo, herätit minut horroksesta! Nyt kaikki sujuu helpommin ja hymykin tulee herkemmin. Luotan taas paremmin ajatukseen, että jokin meitä täällä johdattaa. Ehkä tosiaan hyväksyt myös minut, keskeneräisen ja häilyvän.

Lainasanat

”

Tärkeintä on, että potilas tulee nähdyksi ja kohdatuksi. Asian voi sanoa tylysti tai empaattisesti. Kannatan ehdottomasti empatiaa. Se ei vähennä ammatillisuutta, pikemminkin päinvastoin.” Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan lehtori Eeva Kivelä, B 1–3

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

2.3.2017 numero 4 Kirkko ja Kaupunki HELSINKI Kannen kuva: Sirpa Päivinen

TAUSTAT JA ILMIÖT

Toive eutanasiasta on papille tuttu Jussi Ollila toivoo, että kirkon kielteinen kanta ei vie sairaalapappia pois eutanasiaa pohtivan potilaan rinnalta. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Helsingin seurakunta yhtymän johtava sairaalapastori Jussi Ollila pitää eutanasiaan liittyvää kansalaisaloitetta perusteltuna ja hyvin rajattuna.

irkko ja kaupunki kartoitti pääkaupunkiseudulla työskentelevien sairaalapappien suhtautumista eutanasiaan eli lääkärin antamaan kuolinapuun sekä sitä, onko papeille esitetty toivomusta eutanasiasta. Pappeja pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin kuolevia potilaita hoidetaan. Kysely lähetettiin yhteensä 33 sairaalapapille ja sairaalasielunhoitajalle Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Heistä 21 vastasi. Eutanasiaa koskeva kansalaisaloite jätettiin eduskunnalle tiistaina 14. helmikuuta. Vastanneista kahdeksalle on esitetty toive eutanasiasta. 13 pappia ei ole kohdannut kysymystä työssään. Sairaalapappien käymissä keskusteluissa eutanasiatoiveen takaa on löytynyt masennusta sekä huolta kivusta, ahdistuksesta, yksin jäämisestä ja kärsimyksestä. Joissakin tapauksissa eutanasia on jäänyt taka-alalle, kun lääkäri on kertonut, miten potilaita hoidetaan heitä etukäteen ahdistavissa tilanteissa. Yksi vastaaja on kohdannut iäkkäiden ihmisten pelkoa siitä, että he jäisivät eutanasian myötä ilman hoitoa. Helsingin seurakuntayhtymän johtava sairaalapastori Jussi Ollila on lukenut als-potilaan kommunikaattorista suoran toiveen kuoleman jouduttamisesta. Monissa keskusteluissa toive on ollut ”ilmassa” potilaan tukalan tilanteen vuoksi tai siksi, että kuoleman odottelu tuntuu vaikealta.

– Ihmisen perustoive on saada elää. On kuitenkin ymmärrettävää, että elämän loppumetreillä monella on tuskainen toive: voi kun tästä pääsisi, Ollila sanoo. Papit ottivat kantaa väitteeseen, jonka mukaan ”kuolevia potilaita hoidetaan Suomessa riittävän hyvin”. Asteikolla yhdestä viiteen (täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä) vastausten keskiarvoksi tuli 2,95.

”

On fakta, että mahdollisuus hyvään saattohoitoon jakautuu valtavan epätasaisesti. Johtava sairaalapastori Jussi Ollila

Perusteluissa papit nostavat esiin saattohoidon alueelliset erot: ”Hyvää hoitoa saa, jos asuu Etelä-Suomessa, jossa on saattohoitoon erikoistuneita yksikköjä.” Yksi vastaaja on ollut maaseudulla tilanteessa, jossa lähiomaiselle ei järjestynyt riittävää kivunlievitystä. Sairaalapapit kiinnittivät huomiota myös suurten potilashuoneiden hälinään, hoitohenkilökunnan vähyyteen ja osaamisen puutteisiin sekä saattohoidon vapaaehtoisten tarpeeseen. – On fakta, että mahdollisuus hyvään saattohoitoon jakautuu valtavan epätasaisesti.

Monissa paikoissa saattohoito on vielä lapsenkengissä, ja pelko siitä, saako potilas riittävän hyvää hoitoa, on aiheellinen, Ollila vahvistaa. Sairaalapapit ottivat kantaa myös eutanasiaan viittaavaan väitteeseen, jonka mukaan ”kuoleman aiheuttaminen kärsivälle potilaalle voi joissakin tapauksissa olla oikeutettua”. Yhdeksän vastaajaa oli väitteestä täysin tai osittain eri mieltä ja viisi täysin tai osittain samaa mieltä. Asteikolla yhdestä viiteen vastaajien keskimääräinen kanta on jonkin verran kriittinen (2,47). Kommenteista käy ilmi, että monen papin kanta eutanasiaan on epävarma. Aiheesta toivotaan lisää keskustelua. Papit nostavat esiin eettisiä kysymyksiä: Tulisiko eutanasian suorittamisesta lääkärin taakka? Milloin katsotaan, että kuolinapua haluava ihminen on riittävän ”tolkuissaan”? Veisikö mahdollisuus eutanasiaan pohjan saattohoidon kehittämiseltä? ”Lupa tällaiseen pitäisi jo lainsäädännössä määritellä niin, että pikkusormi ei vie koko kättä, kuten Hollannissa ja Belgiassa on tapahtumassa. Mutta onko sellainen laki mahdollinen?” yksi vastaaja pohtii. Jussi Ollila epäilee, että kirkon eutanasiaa vastustavat kannanotot voivat haitata sairaalapappien työtä, jos eutanasialaki tulee voimaan. – Pelkoni on se, että kirkon pois sulkeva ja tuomitseva linja pelaa sairaalapapit ulos tilanteista, joissa potilas pohtii, onko eutanasian aika vai ei. Pidän hyvin tärkeänä, että pappi voisi olla potilaan tukena myös niissä prosesseissa. ■

TAUSTAT JA ILMIÖT

58 %

Helsingin opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) kyselyyn vastanneista opiskelijoista kustantaa asumistaan käymällä töissä. Määrä on noussut 10 prosenttia vuodesta 2014. Hoasin mukaan työnteon yleistyminen johtuu opintotukeen tehdyistä muutoksista.

Roihuvuori teki parhaan tilin Yhteisvastuulle

Marie Renaux/LWF

Helsingin parhaat tuotot kirkon Yhteisvastuukeräykselle tahkottiin vuonna 2016 Roihuvuoren seurakunnassa. Keräyksen tuotto on laskenut, ja Helsingin seurakuntien tavoitteena on tänä vuonna parantaa tulostaan. Teksti Sirpa Patronen

iimevuotisessa Yhteisvastuukeräyksessä parhaan tuloksen tekijä Roihuvuori kokosi 1,29 euroa seurakuntalaista kohti. Toiseksi paras oli Lauttasaari 1,18 eurolla jäseneltä. Muut seurakunnat jäivät alle euron keräystulokseen. Valtakunnallisesti Helsingin tuotot eivät silti ole lähelläkään kärkeä, ja täällä halutaan nyt kohentaa tulosta. Roihuvuori on takonut hyvää keräystulosta jo vuosien ajan. Kirkkoherra Timo Pekka Kaskisen mukaan onnistunut tulos syntyy ensinnäkin hyvästä keräyskohteesta. Yhteisvastuun teemoja pitää myös nostaa keskusteluun seurakunnan omissa tapahtumissa ja tiedotuksessa.

Kaisamari Hintikka ehdolle Helsingin piispaksi Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka asettuu ehdolle Helsingin piispaksi. – Olen Helsingin hiippakunnan kasvatti ja sille paljosta velkaa. Vuosien mittaan minulle on kertynyt paljon osaamista, jonka voisin nyt antaa vastalahjaksi, Hintikka kertoo. Hintikka on teologian tohtori, jolla on kokemusta etenkin ekumeniasta ja eri uskontokuntien kohtaamisesta. Myös Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo ja sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ovat ilmoittautuneet ehdolle. Vaalit pidetään elokuussa.

– Kolmas tekijä on meillä ollut se, ettemme käytä tilisiirtolomakkeita emmekä lipas- tai listakeräystä vaan järjestämme Yhteisvastuu-tapahtumia, Kaskinen kertoo. – Myös sitoutuneet vapaaehtoiset ovat olleet avain keräyksen onnistumiseen. – Roihuvuoressa keräykset ovat onnistuneet hyvien tapahtumien ansiosta, sanoo myös Roihuvuoren keräyspäällikkö, kappalainen Kari Laaksonen. Suurin tapahtuma Roihuvuoressa on ollut koko perheen Euron päivä, jossa tänä vuonna kerättiin yli 7 200 euroa. Ohjelmassa oli muun muassa poniratsastusta, aasirekiajelua, ongintaa ja arvontaa, temppurata, kilpailuja,

ruoka- ja kahvitarjoilua, lastentavara- ja vaatekirppis sekä musiikkia. – Melkein kaikki lasten toimintapisteet maksavat euron, siitä nimi. Tapahtuma on ollut todella suosittu, Kari Laaksonen kuvaa. Roihuvuoren seurakunta järjestää vielä sunnuntaina 12.3. Yh-

”

Myös sitoutuneet vapaaehtoiset ovat olleet avain keräyksen onnistumiseen.” Timo Pekka Kaskinen

Helsingin seurakuntien Yhteisvastuukeräys Seurakunta Esko Jämsä

Temppeliaukion kirkossa vihitään kaikki parit Töölön seurakunnan kaikki tilat, mukaan lukien Temppeliaukion ja Töölön kirkot, ovat käytettävissä myös samaa sukupuolta olevien vihkimiseen. Asiasta päätti Töölön seurakuntaneuvosto. Alttarille voi astella seurakunnan oman papin eteen, sillä viisi Töölön pappia on valmis myös vihkimään pareja. Heidän joukossaan on kirkkoherra Auvo Naukkarinen. Uusi avioliittolaki astui voimaan 1.3. Topias Haikala

Roihuvuori Lauttasaari Petrus (ruots.)

euroa / jäsen

Jäsenmäärä (31.12.2015)

2016

2015

2014

1,29

22 410,74 e

25 179,25 e

25 916,33 e

17 351

1,18

15 051,40 e

11 999,96 e

12 221,17 e

12 745

0,93

6 373,54 e

11 412,89 e

6 406,43 e

6 834

Kannelmäki

0,81

11 769,29 e

11 876,80 e

10 739,10 e

14 479

Matteus (ruots.)

0,81

4 720,34 e

4 879,97 e

8 259,07 e

5 851

Vartiokylä

0,79

7 531,39 e

5 595,76 e

5 757,43 e

9 524

Pakila

0,52

6 997,79 e

7 351,75 e

4 331,68 e

13 427

Paavali

0,50

7 212,13 e

7 334,69 e

6 731,40 e

14 460

Meilahti

0,48

5 628,46 e

4 128,20 e

2 344,97 e

11 802

Oulunkylä

0,47

9 004,85 e

3 380,78 e

5 841,38 e

19 163

Haaga

0,46

6 865,31 e

8 233,26 e

10 837,38 e

14 995

Munkkiniemi

0,44

4 640,32 e

4 746,16 e

5 924,46 e

10 642

Tuomiokirkko

0,43

12 473,38 e

11 900,54 e

14788,74 e

29 217

Kallio

0,41

8 154,81 e

9 255,52 e

10 360,86 e

20 109

Malmi

0,40

22 214,72 e

21 654,71 e

22 076,93 e

54 962

Pitäjänmäki

0,38

3 790,20 e

6 585,25 e

7 326,67 e

9 902

Mikael

0,36

6 951,81 e

6 233,80 e

11 430,67 e

19 063

Vuosaari

0,36

6 769,25 e

7 850,84 e

5 777,78 e

18 841

Herttoniemi

0,34

5 736,48 e

4 560,77 e

7 300,35 e

17 043

Johannes (ruots.)

0,16

1 829,78 e

2 306,79 e

5 944,61 e

11 657

Töölö

0,15

2 428,76 e

16 918,46 e

16 147,67 e

16 429

Kaikki yhteensä

0,51

178 554,75 e

193 386,15 e

206 465 e

348 496

HELSINKI

26.3. KLO 18.00

HELSINGISSÄ HEIKOIMMAN tilityksen teki viime vuonna Töölö, jossa tulos oli vain 0,15 euroa seurakuntalaista kohti. Kyseessä oli kuitenkin poikkeustilanne. – Meidän jokaiseen kotiin lähettämästämme tilillepanokortista puuttui viitenumero, joka olisi lukenut tilillepanon Töölön seurakunnan hyväksi. Nyt ei niin käynyt vaan meidän tuloksemme meni kohdistamattomien lahjoitusten joukkoon, kertoo kirkkoherra Auvo Naukkarinen. Hän arvelee, että keräystulos Töölön alueelta viime vuonna oli todellisuudessa vuoden 2015 luokkaa. Herttoniemen tulos oli suomenkielisten seurakuntien toiseksi heikoin eli 0,34 euroa jäseneltä. Tänä vuonna tulosta pyritään parantamaan kahden

Mikä on Yhteisvastuukeräys? Yhteisvastuukeräys on evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % tuotosta menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 % käytetään vuosittain valittuun kohteeseen Suomessa ja 20 % kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. Tänä vuonna keräystuottoja käytetään muun muassa ihmiskaupan uhrien auttamiseen kotimaassa yhteistyössä Pro-tukipiste ry:n, Rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n kanssa sekä konfliktien keskellä asuvien nuorten auttamiseen.

Temppeliaukion kirkko lippu ovelta 15 € (käteinen) www.ohjelmakristalli.com

Tuomasmessu

sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa

5.3. Psykoterapeutti ja tietokirjailija keräyspäällikön eli nuorisotyönohjaaja Juha ”Juuso” Perilän ja pastori Jenni Kallion voimin. – Minulla oli tavoitteena, että jokainen työntekijä käyttäisi keräykseen kahdeksan työtuntia ja jokainen tilittäisi 500 euroa, mutta tämä ei toteutunut, viime vuonna ensimmäistä kertaa Herttoniemen keräyspäällikkönä toiminut Perilä kertoo. Perilän mukaan heilläkin on ollut hyviä ideoita ja tapahtumia, mutta ne eivät ole toistaiseksi olleet yhtä tuottavia kuin naapuri Roihuvuoressa. Esimerkiksi Sinikka Backmanin brunssi tuotti hiljattain tuhat euroa. Perilä puhuu lipaskeräyksen puolesta. Lipaskeräyksen aika ei ehkä olekaan ohi. – Minulla on ollut lippaan kanssa kerätessäni hyviä kohtaamisia ihmisten kanssa. Olen voinut kertoa keräyskohteista ja on syntynyt hyviä keskusteluja, Perilä kertoo. Lipaskeräys on hänestä hyvä keino jalkautua kohtaamaan seurakuntalaisia MYÖS MALMIN seurakunnan Viikissä on tuoreeltaan hyviä kokemuksia lipaskeräyksestä. Viikin pastori Outi Lantto tilitti juuri muutaman päivän lipaskeräyksestä yli 5 300 euroa. Lantto itse keräsi 6.−10. helmikuuta ostoskeskuksessa aamuisin kello 7.30−8.30 runsaat 500 euroa. Loput kerättiin 6.−12. helmikuuta Viikin Prismassa, jossa kerääjinä olivat seurakuntalaiset, Viikin Vesikot -partiolippukunnan ryhmät ja muutama seurakunnan työntekijäkin. Tämä on Malmille vain yksi rysäys, sillä tavoite kaikkiaan on 8 000 euroa. – Täytyy valita paikka oikein ja hankkia riittävän monta kerääjää, Lantto korostaa. Hänen mielestään lähiöseurakunnassa lipaskeräys ostoskeskuksessa on tärkeä keino päästä tapaamaan alueen ihmisiä heidän arjessaan. Kirjoittaja on Helsingin seurakuntayhtymän verkkotiedottaja.

Maaret Kallio puhuu, liturgina Antti Siukonen. Musiikissa Tuuli Malve yhtyeineen ja Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla

12.3.

tuomasmessu.fi

teisvastuukonsertin, jossa muusikko Petri Laaksosen perustaman paikalliskuoro Könsikkäiden lisäksi esiint yy Samae Koskinen. Kolmas suuri ponnistus on tiistaina 15.5. kello 18−21 järjestettävä risteily M/S Emmalla, johon ruokatarjoilun sisältävät liput maksavat 35 euroa. Risteilylle on aiemmin osallistunut 150−170 henkeä, ja tänä vuonna tehdään yhteistyötä Herttoniemen seurakunnan kanssa. Lisäksi Roihuvuorella on Varaslähtö vappuun -tapahtuma perjantaina 28.4. ja burgeribrunssi perjantaina 6.5.

Toiminnanjohtaja, rovasti Olli Valtonen saarnaa, liturgina Sari Vapaavuori. Musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen ja Peripherials-lauluyhtye

Kristinuskon sydän – Jeesus, Raamattu, Jumala, Usko? Keskusteluja Marcus J. Borgin kirjan pohjalta Tiistai-iltaisin 14.3., 21.3., 28.3. ja 4.4. klo 18-19.30 Mikael Agricolan kirkon kahvilassa Soppasunnuntai. Minituomaat. Messujatkot. Lisätietoa tuomasmessu.ﬁ,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

Bach, Brahms ja Beethoven Lisää säveltäjiä ja konsertteja osoitteessa musiikkiakirkoissa.fi

Elämä KULTTUURI JA ja hyvinvointi Hyvinvointi

Jooga on tehnyt hyvää Heli Harjunpään selälle ja mielelle.

rmon voi kokea näinkin: maata seläl lään ja silmät kiinni joogamatolla. Heli Harjunpää tuntee silloin ole vansa Jumalan kämmenellä. – Irtipäästäminen ja hellittäminen ovat tärkeä vaihe joogaharjoituk sessa. Siinä voi kokea, että on vahvemman kan nateltavana. Voi päästää irti kaikesta yrittämises tä, suorittamisesta ja tekemisestä. Olen hyväksyt ty tällaisena ja osallinen Jumalan rakkaudesta, hän kuvailee. Harjunpää on sairaalapappi ja joogaopettaja. Joka-aamuinen hetki joogamatolla ei ole hänelle vain ruumiin harjoitusta. Se on kokonaisvaltaista rukousta. – Olen Jumalan edessä kokonaisena: ruumiilli sena, mielen tasolla sekä henkisenä ja hengellise nä olentona. Rukoilevalle jooga-asennot eivät ole pelkkiä asentoja. Kun Harjunpää tuo kätensä yhteen sy dämen edessä ja tuntee hengityksensä virtaavan, hän kiittää samalla siitä, että on elossa ja juuri siinä. Kun hän venyttää ruumistaan ylöspäin, hän avau

Ei pelkkä ruumiin harjoitus Heli Harjunpää on joogamatolla Jumalan edessä. Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

tuu kohti valoa ja Jumalaa. Kun hän kumartuu, hän kunnioittaa koko luomakuntaa. – Kun pysähdyn seisoma-asentoon, päälakeni on kohti korkeuksia ja tunnen jalkojeni alla maan. Mi nulla on itseni kokoinen paikka tässä luomakunnas sa. En ole kaiken keskus, vaan osa suurempaa ko konaisuutta. Jooga ja pappeus tulivat Harjunpään elämään sa moihin aikoihin, vuonna 1993. Harjunpää meni työ väenopiston joogakurssille, koska halusi löytää lii kuntamuodon, joka auttaisi hänen selkävaivoihinsa. Jooga auttoi, ja pikkuhiljaa Harjunpää huoma si, että sillä oli muitakin vaikutuksia. Hän alkoi voi da paremmin, tunsi itsensä levollisemmaksi ja al koi tarkemmin tiedostaa oman ruumiinsa ja mie lensä tiloja. Joogaharjoitus tuli yhä tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi. Se oli pitkän tien alku. Viime vuoden alussa Har junpää valmistui joogaopettajaksi, ja maaliskuus sa ilmestyy hänen kirjoittamansa Hiljaisuuden tie, joka on ensimmäinen kristillistä joogaa käsittelevä suomalainen kirja.

– Kristillinen jooga on Suomessa vielä lapsenkengissään. Opettajia on muutama. Maailmalla kristillistä joogaa on, mutta esimerkiksi näkemäni amerikkalaiset joogavideot ovat hyvin erilaisia kuin se kristillinen jooga, jota itse harjoitan ja opetan. Niissä on aluksi raamatunlukua, sitten joogataan voimakkaasti ja lopuksi luetaan taas Raamattua. Minä sen sijaan punon rukousta ja raamatuntekstejä mukaan koko harjoituksen ajan, Harjunpää kertoo. Hän liittää joogan teologian hiljaisuuden viljelyyn ja kristillisen mystiikan perinteeseen. Niin kuin mystiikassa myös joogassa olennaista on kokemuksellisuus. – Jooga ei ole pään asia eikä sitä voi sanoilla täysin tavoittaa. Joogatessa mieli hiljenee ja rauha laskeutuu. Kokee Jumalan läsnäoloa. Mutta ei aina, sillä joskus mieli on levoton. Harjoituksessa siihen annetaan kuitenkin mahdollisuus. HARJUNPÄÄ NÄKEE joogan jatkavan kristillisen kilvoittelun pitkää perinnettä, kuuluvan samalle jatkumolle kuin paasto ja erilaiset hengelliset harjoitukset. – Kristityt askeetit ymmärsivät, että myös ruumiin täytyy olla mukana hengellisessä harjoittelussa. Myös jooga on alun perin ollut askeettista itsensä lujille laittamista. Hyvinvointiin keskittyvä jooga on aika tuore ilmiö. Kilvoittelu kuulostaa monen nykyihmisen korvissa ikävältä ja hankalalta, mutta Harjunpään mielestä se on hyvä asia. – Siinä pyritään päästämään irti sellaisesta, mikä sitoo meitä turhiin tai haitallisiinkin asioihin. Itselläni on tapana takertua menneisyyteen tai olla kauhean huolissani siitä, mitä lapsilleni tai maailmassa ylipäänsä tulevaisuudessa tapahtuu. Mieli kiinnittyy niihin, mutta siitä ei ole mitään hyötyä. – Mennyt on vain muistikuva, ei se ole enää tässä. Jos jää pyörittämään mennyttä mielessään, tulee onnettomaksi. Samoin, jos koko ajan miettii, mitä tapahtuu seuraavassa hetkessä, huomenna tai kymmenen vuoden päästä, menettää tämän hetken. Elämä jää elämättä, Harjunpää sanoo. Hän uskoo, että joogan, meditaation ja mindfulnessin nykyinen suosio johtuu siitä, että ne opettavat olemaan läsnä nyt-hetkessä ja parantavat elämän laatua. – Joogassa tullaan hengityksen ja kehollisten harjoitusten avulla tähän hetkeen. Yhtäkkiä huomaa, että huolet ovat poissa.

VIDEO VERKOSSA

”

KRISTITYT ASKEETIT YMMÄRSIVÄT, ETTÄ MYÖS RUUMIIN TÄYTYY OLLA MUKANA HENGELLISESSÄ HARJOITTELUSSA.”

YLI 20 VUODEN joogataipaleensa aikana Harjunpää on saanut oikoa ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Edelleen on ihmisiä, joiden mielestä jooga ei sovi kristitylle. Harjunpää huomauttaa, että jooga ei ole mikään yhtenäinen asia, vaan yleiskäsite, jonka alle mahtuu monenlaista. Sitä voi pitää maailmankatsomuksellisesti vapaana harjoitusmenetelmänä, jonka avulla huolehditaan ruumiin ja mielen hyvinvoinnista. Toisaalta siihen voi liittää myös henkisiä ja hengellisiä sisältöjä oman vakaumuksensa mukaan – olipa sitten kristitty, hindu tai mitä tahansa muuta. Suomessa yksi joogan pioneereista oli teologi Elvi Saari, joka 1960-luvun alussa toi joogan työväenopistoihin. Hänelle oli tärkeää, että kristityt ovat ja saavat olla kristittyjä, mutta silti he voivat joogan avulla lisätä fyysistä hyvinvointiaan ja rauhoittaa mieltään. Heli Harjunpäälle joogassa on tärkeää avarakatseisuus ja hyväksyntä. Kristillistä joogaa ohjatessaan hän pyrkii tuomaan hengellisyyttä mukaan niin, ettei kukaan kiusaannu tai koe, että häntä pakotettaisiin johonkin tiettyyn muottiin. Hän ei myöskään teetä akrobaattisia asentoja, vaan pyrkii pitämään harjoitukset sellaisina, että niitä voi tehdä kuka tahansa. – En halua, että kukaan tuntisi huonoutta tai ulkopuolisuutta. Monella on mielikuva, että joogatakseen pitäisi olla notkea, mikä ei pidä paikkaansa. Joskus jäykempi voi saada joogasta enemmän irti, sillä jäykkyys voi olla hyödyllinen haaste ja auttaa mieltä keskittymään.

Esperi kutsuu asumaan!

Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Vanhalinna Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkka tarjoaa monipuolisia asumis- ja hoivapalveluita funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Vanhalinna on viihtyisä ikäihmisten koti Itäkeskuksessa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi. Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Kaisa Pere | 046 922 9544 | kaisa.pere@esperi.fi

Kodin seniorihoivaa. Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman. Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Koti palvelujen keskellä

ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus nauttia voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä. Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin. Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

Minna Saranpää / Wilhelmiina

www.wilhelmiina.fi Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

KAUPUNKI JA YMPÄRISTÖ

CD- ja DVD-levyt ovat polykarbonaattimuovia, jossa on ohut alumiinipinnoite. Jos uutta käyttäjää ei löydy kirpputorien tai kierrätyskeskusten kautta, laita levyt sekajätteeseen.

Värillisistä kierrätysmuovipulloista (PET-pulloista) tehdään fleecekangasta, reppuja, jalkineita, sateenvarjoja ja kännyköiden osia. Laita korkki mukaan, sillä sekin kelpaa kierrätykseen.

Kahvipussit kuuluvat sekajätteeseen. Kahvipussissa on alumiinia ja muovia sekaisin, joten niitä ei pystytä hyödyntämään kuin energiaksi. Tämä koskee myös sipsipusseja ja konvehtien foliokääreitä.

Kierrätys kannattaa Roskat eivät ole vain jätettä, vaan suuri osa niistä on käyttökelpoista raaka-ainetta. Kierrätyksellä minimoidaan jätteistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja saadaan hyvät materiaalit talteen. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT MARI AARNIO

Muovi

uovipakkausten keräys aloitettiin viime vuonna pääkaupunkiseudulla kokeiluna. Keräysastioita on noin 3 500 kiinteistöllä ja lisäksi alueellisissa kierrätyspisteissä, joita on Helsingissä 16, Espoossa 20 ja Vantaalla 6 esimerkiksi suurten markettien pihoilla. Muovinkeräyksen nyrkkisääntö: Laita keräysastiaan muovipakkauksia, ei muoviesineitä kuten astioita tai rikkinäisiä leluja. Voirasiat, leikkelepaketit, jugurttipurkit ja sampoopullot sopivat kierrätykseen, samoin muovikääreet, -pullot ja -kanisterit. Huuhdo ruuantähteet pois, irrota korkit ja kannet. Miksi muoviesineet eivät kelpaa muovinkeräykseen? Kyse ei ole erilaisista muovilaaduista, vaan tuottajavastuusta. Keräyksen organisoi pakkausteollisuus, jota velvoittaa pakkausjäteasetus. Tuotteiden valmistajien ja maahantuojien on järjestettävä käytettyjen muovipakkausten hyödyntäminen. Kerätty muovi menee Ekokemin Muovijalostamoon. Sitä kautta se muuttuu edelleen muun muassa muovikasseiksi ja kukkaruukuiksi.

Sekajäte

ierrätyskelvottomat roskat menevät sekajätteeseen, joka kuskattiin aiemmin kaatopaikoille. Nyt pääkaupunkiseudun sekajätteet poltetaan Vantaan jätevoimalassa, ja niistä saadaan lämpöä ja sähköä. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) mukaan jokainen pääkaupunkiseudun asukas tuotti keskimäärin 315 kiloa kotitalousjätettä vuonna 2015. Summaan lasketaan mukaan kaikki jätelajit, myös puutarhajäte ja sähköromu. Tästä määrästä oli sekajätettä 47 prosenttia. Biojätettä lajiteltiin vain kuuden prosentin verran. Sekajätteen joukkoon päätyy edelleen aivan liikaa biojätettä. Jos ruuantähteet lajiteltaisiin tarkemmin, pääkaupunkiseudun kierrätysaste nousisi tuntuvasti.

Villi city 2

Purukumi kuuluu sekajätteeseen, sillä se maatuu vain hyvin hitaasti. Purukumin perusmassa koostuu luonnon- ja synteettisistä kumeista, pehmittimistä ja hartseista.

Metalliset elintarvikepakkaukset kuten sinappituubi käyvät metallinkeräykseen korkkeineen, jos ne on puristettu mahdollisimman tyhjiksi. Elintarviketta sisältävät tuubit ovat sekajätettä, samoin hammastahnaputkilot.

Vain lasipullot ja -purkit käyvät lasinkeräykseen. Niistä tehdään uusia pulloja ja purkkeja. Muut lasilaadut, kuten juoma- ja ikkunalasi, kuuluvat sekajätteeseen, koska ne eivät sovellu samaan hyödyntämisprosessiin. Lasia voidaan kierrättää rajattomasti uusien pakkausten valmistukseen ilman, että sen laatu tai puhtaus heikkenee.

ESKO JÄMSÄ

Jos kengille ei löydy uusiokäyttöä esimerkiksi kirpputorin kautta, ne ovat sekajätettä materiaalista riippumatta.

Tuikkukynttilän kuoret, foliovuoat, säilykepurkit, viilipurkin foliokansi ja vanha kattila kuuluvat metallinkeräykseen. Isot metalliesineet, kuten pyykkitelineen tai polkupyörän, voi viedä Sortti-asemalle tai HSY:n keräysautoon.

Kosteikkotutkija Petri Nummi löysi tuoreet saukon jäljet Vanhankaupunginkoskelta. Uimamestari, latinaksi lutra lutra, on viihtynyt sulapaikassa monena talvena.

Hyppy hyiseen koskeen KAIKENLAINEN KALASTUS KIELLETTY, julistavat punakeltaiset kyltit Vanhankaupunginkoskella. Kosken kivikoiden ympärille muodostuneet jäälautat paljastavat, että joku täällä kuitenkin kalastaa. Jäälle sataneella lumella näkyy päättäväisiä tassunjälkiä, jotka loppuvat pauhaavaan ruskeaan veteen. Ennen kuin kosken kupeessa sijaitseva ravintola avautui ihmisten lounaspaikaksi, tässä natusteli kaloja saukko. Pitkien ja herkkien viiksiensä avulla se nappaa kaloja sysipimeässäkin jään alla.

Vaarallista jätettä eli ongelmajätettä ovat kynsilakat, kynsilakanpoistoaineet, hajuvesi ja partavesi sekä tuotetta vielä sisältävä hiuslakkapullo. Ne pitää viedä vaarallisten jätteiden vastaanottoon.

PÄÄTTYVÄNÄ TALVENA räpylätassuja on tavattu Helsingissä ainakin Vanhankaupunginkoskella ja Vuosaaren Hiekkajaalanrannassa. Citysaukko on havaittu monena vuotena useimmin juuri Vanhankaupunginlahdella ja -koskella, jonne ensimmäinen eläin ui vuonna 1998 vesien puhdistuttua. – Saukot tarvitsevat sulapaikkoja talvella, ja Vanhankaupunginkoski voi olla niille hyvä paikka kesälläkin. Saukot ovat samoilla apajilla kuin kalamiehet. Kesällä saukot pystyvät asumaan laajemmalla alueella esimerkiksi Vantaanjoen varrella, sanoo kosteikkoihin erikoistunut Helsingin yliopiston dosentti Petri Nummi. Vanhankaupunginlahden nisäkäshavaintoja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle keräävä Eero Haapanen kertoo saukkojen elävän lisäksi ainakin Mustikkamaalla, Villingissä ja Santahaminassa. Petri Nummi lisää listaan Mätäjoen kotikulmillaan Pajamäellä. Hän arvioi, että citysaukkoja on korkeintaan parikymmentä.

Metalli

etalli on arvokas raaka-aine, jota ei pidä panna sekajätteen joukkoon. Sekajätepussiin pantu säilykepurkki päätyy jätevoimalan kattilaan, mutta ei pala edes 1 100 asteen lämpötilassa. Lopulta metallipurkki on noukittava pois polttokuonan seasta, ja se päätyy kierrätykseen. Jokaisessa metallipakkauksessa on jo yli neljännes kierrätettyä materiaalia.

Lisätietoa: hsy.fi/jäteopas

Juttua varten on haastateltu myös HSY:n ympäristöasiantuntija Mia Tarvaista.

THINKSTOCK

Katso lähin kierrätyspiste: kierratys.info

VIIK, VIIK, VIIK! Pitkännotkea saukkokaksikko kurkottelee kahdella jalalla aitauksestaan kohti eläinten-

hoitaja Juha Pääkköstä ja tämän punaista ämpäriä. Siellä on särkiä. Kun vinkuleluilta kuulostavat naaras Xia, 12 vuotta, ja isompi uros Gollum, 14, saavat aamiaisensa, ne innostuvat leikkimään ruoalla ja uimaan selkää pikkulammikossaan. – Allas on aivan alamittainen tuollaisille vesieläimille. Eihän siinä ole kuin muutama kylpyammeellinen vettä, Pääkkönen pahoittelee. Xia päätyi Korkeasaareen poikasena, kun sen emo kuoli auton alle Vantaanjoen lähellä. Gollum on syntynyt häkkiin Ruotsin Skansenilla. – Saukko on erittäin älykäs ja kekseliäs nisäkäs. Jos on kunnolla lunta, ne laskevat mäkeä ja näyttävät pitävän hauskaa, Pääkkönen kertoo. Xia ja Gollum eivät ole saaneet koskaan poikasia. Luonnossa saukot elävät noin 17-vuotiaiksi, tarhassa pidempäänkin. LAJI ON VAHVISTUNUT Suomessa uhanalaisesta elinvoimaiseksi vesien puhdistumisen ansiosta. Helsingissä saukkoja uhkaa lähinnä liikenne. – Kuolonpaikkoja ovat kohdat, jossa purolle on sillan alla putki, mutta eläinten on ylitettävä tie. Pikkueläinten kuolemat vähenevät 80–90 prosenttia, jos sillan alle tehdään kuivapolku, kertoo Petri Nummi. Koko maassa elää noin neljätuhatta saukkoa. Nyt alkukeväästä niitä kiinnostaa muukin kuin kalastus ja horrostavien sammakoiden kaivelu pohjamudista. Viiksiniekat etsivät parittelukumppania. PIHLA TIIHONEN

Katso saukkovideo ja ehdota villiä kaupunkieläintä juttuaiheeksi sarjaan: kirkkojakaupunki.fi/ villicity

10 A

P.S.

Luureissani soi elektroninen musiikki, soul, jazz sekä vanha Suomi-iskelmä lattari-, jazz- ja soul-vaikutteilla. Ennen diskohistoriaa sukelsin radiossa suomalaisen iskelmän historiaan Iskelmäiltama-sarjassa.

Mikko Mattlar rakastaa populaarimusiikkia. Hän teki omakustanteena kirjan Stadin diskojen historiasta 1966–1988.

” U

usi levylähetys suoraan Amerikasta!” Näin saatettiin mainostaa diskoa lehti-ilmoituksessa vuonna 1966. Harva helsinkiläinen sellaisia paketteja sai, ja Yleisradiossa soitettiin poppia puolitoista tuntia viikossa. Diskot eli levytanssipaikat alkoivat kukoistaa Suomessa 1960-luvun lopulla. Sitä ennen nuorisoa tanssittivat iskelmälaulajat ja elävät orkesterit ravintoloissa ja tanssilavoilla. Radiotoimittaja ja dj Mikko Mattlar, 36, on nyt koonnut kansien väliin Stadin diskohistorian. Sen pohjana on Mattlarin Radio Helsingille tekemä samanniminen dj-haastattelujen sarja, mutta kirjaa varten hän teki niitä lisääkin. Olisi ollut helppoa lyödä nuo yli 50 haastattelua peräkkäin, mutta populaarimusiikin historiasta journalistiikan alan väitöskirjankin tehnyt Mattlar kirjoitti Helsingin diskojen kronologisesti etenevän historian ja käytti myös painettuja lähteitä, kuten lehtien huvi-ilmotuksia. – Kun innostun jostain tosi paljon, haluan myös tietää ilmiön juuret. Sen, millaisen jatkumon osana tässä ollaan, Mattlar kuvaa. DISKOT PONKAISIVAT suosioon ensin opiskelijapiireissä. Osakunnilla oli hienoja juhlatiloja, kuten Uusi ja Vanha ylioppilastalo, Botta ja Hämis, Natsa ja Vanha Poli. Helsinkiläiset kävivät myös Otaniemen Dipolissa ja Täffällä (ruotsinkielisten teekkareiden Teknologiska Föreningen eli TF). – Näissä paikoissa vaadittiin ovella opiskelijakortti. Duunarit eivät pääs-

Omakustanteeni tekemisen mahdollisti osaltaan joukkorahoitus.

Kun diskomusa valloitti Stadin Välkkyvissä valoissa on bailattu jo yli 50 vuotta. Ensimmäinen ”diskoklubi” avattiin Kulosaaren Casinolle helmikuussa 1966. Myös Mustasaaressa toimi limudisko 1970-luvulla. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

seet sisään, vaan he kävivät ”ravintoladiskoissa”, joihin piti pukeutua siististi ja olla riittävän vanha. Alusta asti Stadissa oli myös ikärajattomia diskoja eli limudiskoja. Kouludiskoja alettiin pitää keskikouluissa ja lukioissa 1970-luvulla. Suurimpien

koulujen diskot olivat isoja tapahtumia. – Jopa seurakuntien vapaa-ajan saareen Mustasaareen perustettiin limudisko 1970. Saarella oli muutenkin vireää musiikkitoimintaa, sillä Tuomari Nurmio kertoo elämäkerrassaan, että

hän kasvoi muusikoksi Mustasaaressa, Mikko Mattlar mainitsee. MUUSIKOIDEN TÖIDEN vähentyessä alalle syntyi uusi ammattikunta, disc jockeyt eli tiskijukat eli dj:t. Käännösehdotus ”levylässy” ei sentään jäänyt elämään, vaikka alkuaikoina tiskijukkien pitikin puhua paljon. Mikko Mattlarin mukaan se johtui osaksi siitä, että äänentoistolaitteet olivat niin huonoja. Kappaleen vaihto kesti. Vaatimattomat olivat dj:n työkalutkin: kassillinen hyvin valittuja vinyylilevyjä, joskus jopa kelanauhoja. – Dj:n perustehtävä oli sama kuin nytkin: saada ihmiset rentoutumaan ja hyvälle tuulelle ja ennen kaikkea tanssimaan. Diskoista haettiin kumppania, ja tunnelma oli tärkeä. Dj:n täytyi tykätä musiikista ja olla sanavalmis. Mykät dj:t tulivat muotiin vasta myöhemmin. 1970–80-luvuilla moni dj poimi levylautaselleen myös vähemmän tunnettuja musiikkigenrejä, vaikka hittien soittamisesta heille maksettiin. Yllättävän moni 70-luvun alussa vaikuttanut dj mainitsi tässä yhteydessä reggaen. Mikko Mattlar tekee itsekin dj-keikkaa monenlaisten toimittajantöidensä ohella. Esimerkiksi Kaikun yökerhon sivuhuoneessa hän soittelee vanhaa, omaperäistä kotimaista diskomusiikkia sen lajin musadiggareille. – Nykyään ei vaadita viimeisten hittien soittamista. Helsingissä on paljon kivoja, pieniä soittopaikkoja. Jos jollain musiikinlajilla on 50 ystävää ja ne kaikki saadaan paikalle 50 hengen tilaan, voi tulla tosi hauska ilta! Mattlar naurahtaa.

Sisar Lina ja nyky hoitajat Sairaanhoitokoulutus alkoi Suomessa 150 vuotta sitten. Mitä tuumivat ensimmäisen sairaan hoidon oppikirjan ajatuksista nykyiset sairaanhoidon opettaja ja opiskelija? Teksti Eeva Hurskainen Kuvat Sirpa Päivinen

”

airaan täytyy saada uskoa hoitajastaan, että hän ajattelee minua – etsii minun parastani – kantaa minua sydämellään.” Näin kirjoittaa toistasataa vuotta sitten ilmestyneessä sairaanhoidon oppikirjassaan diakonissa Lina Snellman. Päteekö ohje yhä, aikana, jolloin hoidon ja huolenpidon puutteet päätyvät tämän tästä kohuotsikoihin? Miten vastaavat toisiaan vanha sairaanhoidon teoria ja nykypäivän opetus, sitä puntaroivat Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan lehtori, terveystieteiden maisteri Eeva Kivelä ja juuri sairaanhoitajaksi valmistunut Emilia Lukkari. Sairaanhoidollinen koulutus alkoi Suomessa vuonna 1867. Tuolloin perustettiin Helsingin Diakonissalaitos. Se merkitsi koulutettujen sairaanhoitajien tuloa suomalaiseen sairaanhoitoon. Alkuvuosina koulutus tapahtui enimmäkseen potilaan vuoteen vierellä, oppien käytännössä, sillä nälkävuosien kulkutautipotilaiden hoito vei ainoan koulutetun sairaanhoitajan ajan. Vasta, kun Lina Snellman tuli vuonna 1883 laitoksen johta-

Diakonissa Lina Snellman oli suomalaisen sairaanhoidon uranuurtajia. Hän kirjoitti ensimmäisen sairaanhoidon oppikirjan. Kirja oli ruotsinkielinen ja käsin kirjoitettu.

2B jattareksi ja ylihoitajaksi, koulutuksesta tuli suunnitelmallista. Sisar Lina, kuten diakonissoja tuohon aikaan kutsuttiin, kirjoitti 1890-luvulla sairaanhoidon teoriaoppaan, joka perustui useisiin ulkomaisiin alan teoksiin. Opas oli Suomessa ensimmäinen laatuaan, 326 käsin ruotsiksi kirjoitettua sivua. Sen mukaan sisar Lina koulutti vuosikaudet diakonissa-sairaanhoitajia. Nyt teos on käännetty suomeksi ja painettu kaksikielisenä laitoksena. Se on dokumentti 1800-luvun lopun sairaanhoidosta, ja siitä välittyy myös ajankuvaa. Lina Snellmanin aikaan Diakonissalaitoksen sairaalaan tuli myös köyhiä potilaita. Sisar Lina korosti opetuksessaan kaikkien yhdenvertaisuutta ja piti tärkeänä, että kaikki potilaat saivat samanlaisen kohtelun. Niinpä ne, joilla ei ollut kodissaan kunnollista vuodetta – tuskin vuodetta ollenkaan – saivat sairaalassa kunnon nukkumasijan. Kun tuli pesemätön potilas, sisar Lina opasti, miten hänet valmistetaan puhtaiden lakanoiden väliin: ”Kun sairaalaan otetaan likaisia potilaita, heidät kylvetetään heti. Ei kuitenkaan silloin, jos on vaarana, ettei sairas kestä kylpyä. Silloin pestään sängyssä lämpimällä saippuavedellä. Kaikki vaatteet vaihdetaan, tukka leikataan, pää pestään karbolilla, sublimaatilla tai harmaasalvalla.” Sisar Lina painotti, että potilaan paraneminen alkaa siitä, kun hän huomaa päässeensä huolelliseen hoitoon. ”Luulen, että tämä on syynä siihen suotuisaan muutokseen, minkä voi havaita sairaan tilassa jo silloin, kun hän saapuu sairaalaan.” Koko olemassaolonsa ajan on Helsingin Diakonissalaitos kouluttanut hoitajia. Nykyisin se kouluttaa enää vain lähihoitajia, sillä sairaanhoitajia ja diakonissoja kouluttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK, jonka osaomistaja Diakonissalaitos on. Miten sitten lehtori Eeva Kivelä nykyään varustaa opiskelijaansa potilaan vastaanottamiseen kiireisellä päivystyspoliklinikalla? – Tärkeintä on, että potilas tulee nähdyksi ja kohdatuksi. Ihan lyhyenkin asian voi sanoa tylysti tai empaattisesti. Kannatan ehdottomasti empatiaa. Se ei vähennä ammatillisuutta, pikemminkin päinvastoin, Kivelä sanoo. Hän korostaa potilaiden kohtaamista kunnioittavasti riippumatta heidän taustastaan. – Erityisesti kannan huolta muistisairaista, ikääntyneistä sekä mielenterveys- ja päihdetaustaisista potilaista. Myös sisar Lina neuvoo näkemään tärkeimmän: ”Sairaanhoitajan pitää tottua kääntämään katseensa pois sairaan henkilökohtaisista ominaisuuksista, miellyttävistä ja epämiellyttävistä, jotta hän näkisi kaikki potilaansa erottelematta ja kokonaisuudessaan hänen hoitoonsa uskottuina, voidakseen antaa jokaiselle samanlaista huolellista hoitoa ja rakkaudentäyteistä huolenpitoa.” Eeva Kivelä jatkaa samaan henkeen Lina Snellmanin kanssa toteamalla, että jokaista ihmistä on autettava, vaikka toisen potilaan kanssa kemiat pelaisivat paremmin ja toisen kanssa huonommin. Eeva Kivelä kohtaa hoidettavien rankkojakin elämäntarinoita jo opiskelijoita ohjatessaan mutta erityisesti työssään koordinaattorina Diakonissalaitoksen hoivapalveluissa. On ihmisiä, jotka kokevat elämänsä vaikeuksien vuoksi itsensä niin arvottomiksi, etteivät ole aikoihin edes kehdanneet mennä hakemaan apua. – Kun kuuntelee näiden ihmisten elämäntarinoita, paljastuu, että huono-osaisuus on saattanut saada alkunsa jo monta sukupolvea aikaisemmin, Kivelä kertoo. – Kun toisen elämää alkaa ymmärtää, ennakkoluulot ja vastenmielisyys haihtuvat. Kivelä painottaa, että jo laki potilaan asemasta ja oikeuksista sanoo, että jokaista on hoidettava erottelematta. Lina Snellmanin sairaanhoidon oppikirjassa Kivelää puhuttelee läsnäolon korostaminen.

”

Nykyisin toivoisi olevan enemmän aitoa pysähtymistä ja ymmärrystä siitä, miten tärkeää läsnäolo on hoidollisesti.” Terveysalan lehtori Eeva K ivelä

– Se näkyy myös kirjan valokuvassa potilaan vierellä istuvasta hoitajasta. Siinä ei ole kiireen tuntua. Nykyisin toivoisi olevan enemmän aitoa pysähtymistä ja ymmärrystä siitä, miten tärkeää läsnäolo on hoidollisesti. Läsnäolon merkitystä korostaa myös Emilia Lukkari. – Aina vedotaan ajan puutteeseen, mutta vaikka olisi vain pieni hetki, sen voi olla toiselle kokonaan läsnä. Läsnäolo näkyy siinä, miten katsot, miten puhut, miten kosketat. Olet sataprosenttisesti ihmis-

tä varten sen hetken, et toinen jalka oven raossa, hän painottaa. Eeva Kivelä uskoo, että läsnäolon taitoa voi kyllä kehittää. Ihmisiä hoitaessa harjaantuu, varsinkin, jos saa selkeää palautetta toiminnastaan. Hän itse muistaa saaneensa aikanaan hyvän opetuksen mentyään työhön muistisairaiden palvelukotiin. Totuttuun tapaan hän oli juoksennellut ympäriinsä kiireisen oloisena, jakanut lääkkeitä, vienyt vaippoja varastoon ja keksinyt yhtä ja toista. Kokenut kollega oli todennut, että muistisairaiden keskellä sinä et ole hyvä sairaanhoitaja, jos kiirehdit ja suoritat tehtäviä. ”Nämä ihmiset luulevat, että on jokin hätä. Levottomuus tarttuu muistinsa menettäneeseen.” konkarihoitaja sanoi. Emilia Lukkari kiittää DIAKia siitä, että siellä painotetaan ihmisen kohtaamista. – Nyt valmistuttuani olen miettinyt kouluni opetuksia. Toivon, että vielä kymmenen vuoden päästäkin muistan sen kaiken, hän sanoo. – Olen saanut harjoittelupaikoissa paljon hyvää palautetta tavastani olla ihmisten kanssa. Toivon, että se taito pysyy ja kehittyy minussa eikä katoa minnekään. Lina Snellmanin teoriassa Eeva Kivelä pitää myös hoidon estetiikan korostuksesta.

”

Hoitotyön estetiikkaan kuuluu kaunis ympäristö mutta varsinkin se, että ollaan kauniisti ihmisten kanssa kohdatessa, puhuessa, katsoessa.” Sisar Lina Snellmanin hoitoteoriasta

Diakonissalaitoksen seinällä on kuvia hoitajasisarista vuosikymmenten ajalta. Tuore sairaanhoitaja Emilia Lukkari (vas.) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan lehtori Eeva Kivelä kunnianarvoisassa seurassa.

Lina Snellmanin käsialaa oppikirjatekstissä.

”

On ihmisiä, jotka kokevat elämänsä vaikeuksien vuoksi itsensä niin arvottomiksi, etteivät ole edes kehdanneet mennä hakemaan apua.” Terveysalan lehtori Eeva K ivelä

– Ei puhuta vain kauniista ympäristöstä vaan siitä, että ollaan kauniisti ihmisten kanssa, kohdatessa, puhuessa, katsoessa ja läsnäolossa. Emilia Lukkari miettii, miten estetiikkaa voi soveltaa vaikkapa potilaan siteiden vaihtoon, ettei tämän tarvitse katsella ikävän näköisiä haavaeritteitään. – Työn voi suunnitella etukäteen niin, että kaikki tapahtuu suojatusti. Lina Snellman pysähdyttää oppilaansa katsomaan työtään myös oman jaksamisensa kannalta. Hän varoittaa uupumuksen vaarasta. ”Kutsumuk-

sensa alkuhehkussa – – hän voi olla sokea ja uhrata sairaan hyväksi elämänvoimansa. Alussa hän ei tunne väsymystä eikä sen vuoksi useinkaan kiinnitä huomiota omaan terveyteensä. – – Ei aikaakaan, kun sairaanhoitaja on tilanteessa, että hoitaessaan muita hän tarvitseekin itse hoitoa.” Sisar Lina siis varoittaa loppuun palamisen vaarasta, kuten asia nykyisin ilmaistaisiin. Kiire ja paine altistavat uupumukselle. Hoitaja voi uupua, ja tällöin hän ei voi antaa parastaan. Emilia Lukkari pohtii työterveyshuollon roolia hoitajien hyvinvoinnin parantajana. – Jos ei vain annettaisi sairauslomaa vaan myös ehkäistäisiin jo ennalta, puututtaisiin epäkohtiin, ergonomiaan ja henkiseen pahoinvointiin. Jos hoitaja ei voi hyvin, hän voi kyynistyä, ja se heikentää heti hoidon laatua. Vaikka kiireestä ja huonosta kohtelusta puhutaan mediassa paljon, Eeva Kivelän mukaan ehdottomasti suurin osa DIAKin opiskelijoiden harjoittelupaikoista tarjoaa laadukasta ja eettisesti kestävää hoitoa. – Hyvän hoidon pitäisi saada enemmän huomiota ja kiitosta, Kivelä sanoo. Nykyisissä hoitokeskusteluissa ovat usein esillä vanhukset ja muistisairaiden kasvava määrä.

Se on haaste myös koulutuksessa. Eeva Kivelä puolustaa muistisairaan ihmisyyttä viimeiseen asti. – Kuulin kerran sanottavan, että kun ihminen sairastuu muistisairauteen, hän vähitellen katoaa. Olen eri mieltä. Ei ihminen minnekään katoa. Kivelän mukaan ydin pysyy, vaikka ihmisellä onkin sairaus. – Jos lähdemme siitä, että ihminen katoaa, niin ketä hoidamme? Jos ajattelemme hoitavamme vain jotain kuorta, se todella vaikuttaa siihen, millaista hoitoa annamme. Mikään sairaus ei saa olla määrittävä tekijä ihmisyyden kustannuksella. Ei se diabeetikko tai se muistisairas vaan ihminen. Se on oleellinen asia. Nykypäivän iskusanoja ovat teknologia, taloudellisuus ja innovaatiot, mutta Kivelän mielestä emme saa mennä tekniikka edellä. Hänestä kaikki nuo voivat olla hyviä apuvälineitä, mutta eivät saa olla se kärki. Hoitotyössä tärkein on ihminen. Näin oli ennen ja näin on nyt. ■ Lähteitä:Lina Snellman: Sjukvådsteorier I och II. Att vårda med hjärta och han. Sairaanhoidon teoria I ja II. Tiedolla, taidolla ja rakkaudella. Toim. Birgitta Geust ja Eeva Hurskainen, Helsingin Diakonissalaitoksen museo, 2014.

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Oletko myymässä asuntoasi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.

Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.

Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta.

Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.

Soita niin keskustellaan tarkemmin!

Soita ja sovi tapaaminen!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

Kolumni

Ei hotsita olla se kolmas pyörä

Koko Hubara Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, vapaa kirjoittaja ja Ruskeat Tytöt -blogin perustaja. ruskeattytot@gmail.com

”

Jos ostan nyt nämä varakurahanskat tarhaan, en ole ihan niin itsekäs äiti.”

Yksinäisyys on ristiriitainen tunne: vaikka tunnen itseni jo valmiiksi yksinäiseksi, huomaan usein toivovani, että saisin olla hetken ihan yksikseni. Vapaan kirjoittajan ammatti tarkoittaa sitä, että työskentelen yleensä yksin. Lähes päivittäin toivon, että olisi joku, jolle kertoa asioita, joita olen lukenut tai haastattelussa kuullut. Joku, jolta pyytää neuvoa, kun kesken jutunteon iskee tyhjän paperin kammo ja näkökulma häviää täysin. Toisaalta muistan hyvin ajan, jolloin työskentelin lehden toimituksessa, avokonttorissa. Olisin maksanut ihan mitä tahansa siitä, että olisin saanut kirjoittaa rauhassa, yksin. Pienen lapsen yksinhuoltajana en puolestani ole koskaan yksin. Tyttäreni on lähes aina läsnä, kirjaimellisesti vierelläni. Hän on seurallinen, ja meillä on kotona aina menoa ja melskettä keskivertosirkusproduktion verran. Mutta silti – varsinkin iltaisin – tuntuu yksinäiseltä. Viisivuotias ei näet ole kovin kiinnostunut keskustelemaan politiikasta, median murroksesta tai uusimmasta Girls-tv-sarjan jaksosta. Hän ei jaksa useamman ruokalajin illallista. Uutta parisuhdetta ei ole kuulunut. Vaikka

yksinhuoltajuus ei olekaan enää mikään varsinainen tabu, silti tuntuu, että kaikilla muilla tuttavapiirissäni on omat perheet, joihin vapaa-aika kuluu. Aina ei hotsita olla se kolmas pyörä. Ja jos rehellisiä ollaan, ympärilläni on ihan mukavankokoinen tukiverkosto, joka on sanonut ottavansa lapsen hoitoon, jotta pääsisin viettämään omaa aikaa. Yksinäisyydestä ja siitä valittamisesta on tainnut tulla tuttu ja turvallinen rutiini, josta irti päästäminen on vaikeaa. Omalla ajalla ei koskaan saa olla täysin yksin: seuraan lyöttäytyy välittömästi syyllisyys, jonka läsnä ollessa on vaikea nauttia treffeistä tai mahdollisuudesta shoppailla rauhassa itsekseen. Oma aikani tuhlaantuukin usein ravintolaillallisen tai teatterihetken sijaan siihen, että menen ruokakauppaan tai tekemään hankintoja lapselle: jos ostan nyt nämä varakurahanskat tarhaan, en ole ihan niin itsekäs äiti. Tästä en voi syyttää ketään muuta kuin yksin itseäni. Haluankin oppia antamaan itselleni luvan nauttia hiljaisista hetkistä ilman lasta ja kiinnostavien työtehtävien parissa. Haluan, että yksinäisyydestä tulee myönteinen tunne, koska yksinolo on juuri nyt olennainen osa elämääni.

Saga kutsuu viihtymään Saga Käpylinnassa vietetään mukavat avoimet ovet 4.3.2017 klo 12 - 14. Tule tutustumaan uuteen taloon ja sen palveluihin! Nautitaan kahvit yhdessä.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Saga Käpylinna on joulukuussa 2015 Oulunkylän Veräjämäkeen avautunut palvelutalo. Tarjoamme turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Jos et pääse osallistumaan avoimiin oviin, voit varata yksityisen näytön. Järjestämme myös esittelykierroksen joka keskiviikko klo 13. Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt Puh. 08000 6116 tai laura@sagacare.ﬁ. Kysele myös tilapäisiä asuntoja. Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki www.sagacare.ﬁ/kapylinna

Ritari Ranta ei sivalla tasapuolisesti

Juristimme on palveluksessasi, jos sinulla on testamenttia koskevia kysymyksiä. Tarja Larmasuo, varatuomari tarja.larmasuo@suomenlahetysseura.fi 020 7127 204 suomenlahetysseura.fi/testamentti

18.-25.9.2017 MINDFULNESS –retriitti Toledon karmeliittaluostarissa Espanjassa HETKESSÄ LEPÄÄ IKUISUUS Monen ihmisen kokemus on ajan jatkuva kiihtyminen ja elämän kuormittavuus. Mindfulness auttaa ymmärtämään, että on kyse ihmisen sisäisestä muutoksesta suhteessa aikaan ja olemassaoloon. Retriitissä tutustutaan myös eri kristillisten perinteiden meditaatiomenetelmiin ja nykyajan ihmisten elämänkysymyksiin. Ohjaajat: yliopistopappi, mindfulness-ohjaaja Henri Järvinen ja Ekumeenisen ja Uskontojenvälisen Karmeliittayhteisön sisar Hannele Kivinen de Fau, CEI Hinta 1390 euroa (ohjaus, lennot, bussit, täysihoito, oma huone, jossa suihku ja wc) Ilmoittautumiset: +358 40 57 98 771 Lisätietoja: www.ekumeenisetkarmeliitat.fi vastuullinen matkanjärjestäjä Kainuun Matkatoimisto

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen 040 541 5787, juha.kurvinen@otava.fi Lisätietoa myös: kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Ville Ranta sai helmikuun alussa ritarin arvonimen. Perusteena on Rannan työ suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin hyväksi.

Kun Kirkko ja kaupunki pyysi Ville Rantaa töihin, pilapiirtäjä ei uskonut, että homma toimisi. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

Testamenttiasiain info-tilaisuus Keskiviikkona 15.3.2017 klo 13.00-15.00 Pelastusarmeija (Temppeli), Uudenmaankatu 40, Helsinki Asiantunteva lakimies jakaa tietoa testamentti- ja perintöasioista. Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan!

i siitä tule mitään, tuumi Ville Ranta. Oli vuosi 2009, ja Ranta oli jo nimeä saanut sarjakuvataiteilija. Hän piirsi pilakuvia Journalistiin ja Ilta-Sanomiin, kun hän sai yllättävän yhteydenoton. Pääkaupungin seurakuntien lehti Kirkko ja kaupunki oli uudistumassa ja halusi Rannasta jokaviikkoisen pilapiirtäjän. Ei siitä tule mitään. – En tuntenut lehteä kovin hyvin ja olin negatiivisella asenteella, että en halua piirtäjäksi seurakuntalehteen, Ranta kertoo. – Ajattelin, että ne palkkaavat minut, minä lopetan muut hommat, ja sitten ne antavat heti potkut, kun piirrän jonkun vähän äkäisemmän kuvan. Niin oli käynyt aiemminkin. MUUTAMAA VUOTTA aiemmin Tanskassa oli syntynyt kohu, kun Jyllands-Posten-sanomalehti julkaisi kaksitoista pilakuvaa islamin profeetta Muhammadista. Muslimit ympäri maailmaa raivostuivat.

Kuka? Sarjakuvataiteilija Ville Ranta, 38, piirtää pilakuvia Kirkko ja kaupunkiin sekä Demokraattiin. On julkaissut myös muun muassa sarjakuvaromaaneja.

Mitä? Sai tiistaina 7.2. ranskalaisen Chevalier dans l’Ordre national du Mérite -ritarinarvon. Työn alla on uusi sarjakuvakirja, joka kertoo ritareista.

Motto? Kierkegaardia ulkomuistista siteeraten: ”Olen sellainen hyvä ihminen, joka on mielellään hyödyksi. Vaikkapa koko ihmiskunnalle.

Kun hän avasi aamulla kännykkänsä, sähköpostiin oli tullut kymmeniä kuvia irti leikatuista ruumiinosista ja Isis-terroristijärjestön kuvaamista teloitusvideoista.

Tanskan lippuja poltettiin mielenosoituksissa, ja toimitus evakuoitiin pommiuhkauksen vuoksi. Suomessa pääministeri Matti Vanhanen ja presidentti Tarja Halonen antoivat ymmärtää, ettei Muhammadia esittävien pilakuvien julkaiseminen ole suotavaa. Ville Ranta oli eri mieltä. Hän lähetti kulttuurilehti Kaltion päätoimittaja Jussi Vilkunalle tekstiviestin ja kysyi, että jos hän tekisi Muhammadista asiallisen sarjakuvaesseen, julkaisisiko lehti sen. – Päätoimittaja sanoi, että tee ensin, katsotaan sitten julkaistaanko. Ranta teki, ja Kaltio julkaisi. Kohta Ranta sai huomata olevansa uransa ensimmäisen paskamyrskyn silmässä. Lähes kaikki Rannalle esitetyt työtarjoukset vedettiin äkkiä takaisin. Sampo, Tapiola ja Pohjola päättivät lopettaa ilmoittamisen Kaltiossa, ja Kaltion hallitus vaati Vilkunaa poistamaan sarjakuvan lehden verkkosivuilta. Päätoimittaja kieltäytyi, ja hallitus antoi hänelle potkut. Muutamaa vuotta myöhemmin Ranta muisteli Kaltion tapausta ja pohti, ettei yhteistyö jonkun seurakuntalehden kanssa toimisi. Sitten Ville Ranta sai huomata olleensa väärässä. Vuonna 2017 Ville Ranta on tehnyt suurimman osan pilapiirtäjän urastaan Kirkko ja kaupungissa. Jarruja hänen ei ole tarvinnut painaa.

”

Olen itse kristitty ja arvostan uskontoa ja kirkkoa.”

– Kirkko ja kaupunki on monesti ollut ainoa paikka, missä olen voinut julkaista töitäni. Lehden edellinen päätoimittaja Seppo Simola otti niin hurjan puolustavan linjan minun työhöni, että en olisi ikinä arvannut. Puolustamista Rannan kuvat ovat myös tarvinneet, esimerkiksi marraskuussa 2015. Muslimiterroristit olivat pari päivää aiemmin iskeneet Pariisissa kuuteen kohteeseen, ja kuolonuhreja oli yli 130. Ranta piirsi kuvan, jossa pariisilaisen kahvilan edustalla makaa ruumis. Viereen on kumartunut valkoinen mies, joka lipittää verta lammikosta. Kuvan yllä oli teksti: Ensimmäisten joukossa paikalla on maahanmuuttokriitikko. Seuraavina päivinä Ville Ranta sai kuulla kunniansa. – Maahanmuuttokriittiset hyökkäsivät messengeriini ja Facebookiini ja sotkivat kaikki profiilini. Kommentteja tuli vyörymällä, kaikkea tosi inhottavaa postia.

Kevyempää palautetta piirtäjä ja lehden toimitus saavat jatkuvasti. Rantaa syytetään myös epätasapuolisuudesta. Piirrokset irvailevat usein perussuomalaisille ja muille konservatiiveille. – Ei minun tarvitse olla tasapuolinen. Ei poliittisessa satiirissa ole mitään sellaista moraalia, että pitäisi piirtää yhtä paljon kokoomuksesta, vihreistä, demareista ja persuista, Ranta toteaa. Ranta piirtää siitä, mikä tarttuu korvaan. Joka torstai-ilta hän istuu alas ja miettii, mitä tällä viikolla on tullut vastaan. – Olen tavallaan pääsemättömissä siitä, että Suomen puolueista perussuomalaiset antavat kaikkein eniten pilapiirrosten aiheita. Ja totta kai olen niiden kanssa hirveän usein eri mieltä. Toisaalta Ranta on myös laskeskellut, ettei perussuomalaiset ole lainkaan hänen yleisin aiheensa. Esimerkiksi vuonna 2015 hän piirsi enemmän Venäjästä. Joskus Ville Rannastakin tuntuu, että nyt saattoi mennä yli. – Kysyn silloin itseltäni, teinkö minä väärämielisen kuvan. Semmoisen, joka on epäoikeudenmukainen tai asenteeltaan ja moraaliltaan kyseenalainen. Kuvan, jonka takana en oikeastaan seiso, vaan jonka olen tehnyt esimerkiksi huomionhakuisuudesta. Se, että joku loukkaantuu, ei tarkoita, että pilapiirros olisi epäonnistunut. Jos joku suuttuu esimerkiksi turkistarhausta tai lihansyöntiä käsittelevistä kuvista, Ranta ei ota sitä vakavasti. Ne ovat krokotiilin kyyneleitä. Myöskään ihmisten uskonnollisten tunteiden loukkaamista Ranta ei pelkää. – Olen itse kristitty ja arvostan uskontoa ja kirkkoa, mutta jos joku kokee, että piirrokseni loukkaa hänen uskonnollisia tunteitaan, niin ikävä juttu. En minä ole toisten tunteista vastuussa. Vaikka palaute on välillä aggressiivista, Ville Rantaa ei ole koskaan pelottanut. Tappouhkauksia hän ei ole saanut. – Muutaman kerran minua on uhattu lyödä turpaan. Sellaisetkin ihmiset, jotka tiedän, Ranta kertoo. – Yhtä oululaista dekkaristia vähän välttelen. Se on entinen nyrkkeilijä ja saattaisi oikeasti lyödäkin. Siitä tulisi kauheaa jälkeä. Mutta kyllä ikävä palaute sattuu. Välillä Ranta synkistelee työhuoneellaan. Jos se ei auta, hän lähtee kaljalle. – Jätän työpäivän kesken ja menen baariin. Se auttaa aina. ■

Kimmo Vehviläinen vaikuttaa leppoisalta tyypiltä, mutta joskus jokin yhteiskunnallinen epäkohta voi saada hänetkin raivoamaan.

a v e l e t t u Puh

adiojuontaja Kimmo Vehviläinen ei ollut täysin tyytyväinen haastattelupäivän lähetykseen, mutta yllättäen pomo oli kehunut sitä. – Usein käy näin, että saa kiitosta, kun itse ajattelee juuri päinvastaista. Joviaalin oloinen Vehviläinen on juontanut Radio Aallon Dynastia-ohjelmaa Anna Perhon kanssa viisi vuotta. Suosittu juontajapari saa paljon palautetta. – Parasta palautetta on sellainen, kun kuuntelija kertoi myöhästyneensä töistä siksi, ettei malttanut nousta kesken ohjelman autosta, Vehviläinen kertoo. Aamuohjelman tekeminen on Vehviläisestä erityisen hienoa siksi, että hän saattaa olla ensimmäinen ihminen, joka toivottaa kuulijalle hyvää huomenta. – Olen ohjeistanut itseäni, että anna kuulijalle syy hymyyn ja anna hänelle ahaa-elämys, esimerkiksi uusi näkökulma päivän uutiseen. – Tärkeää on, ettei ole yhdentekevä vaan pystyy herättämään kuulijassa jotain, muitakin kuin positiivisia tunteita. Joskus esimerkiksi jokin yhteiskunnallinen epäkohta ottaa päähän niin, että alan vaahdota siitä ohjelmassa.

Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan pyrkivät saamaan studioon rennon tunnelman.

ääni

Kimmo Vehviläinen on kumppaninsa kera äänessä arkisin kello 6–10. Viikon alussa hän sopii Anna Perhon kanssa yhdestä isosta aiheesta jokaiselle päivälle. – Aina lähetyksen jälkeen sovimme, mitä aiheita käsittelemme seuraavana aamuna. Päätämme etukäteen noin 30 prosenttia aiheista ja loput 70 prosenttia juuri ennen lähetystä, tässä työssä kun on oltava kiinni hetkessä, Vehviläinen selvittää. Perho ja Vehviläinen ovat löytäneet yhteisen taajuuden, vaikka he ovat eri mieltä useimmista asioista. Vehviläisestä juuri se pitää ohjelman hengissä. Radiojuontajana 22 vuotta toimineen Vehviläisen ensimmäinen työpaikka oli Radio Kympissä Keravalla, jonka jälkeen hän työskenteli 14 vuotta Radio Novalla. – Olin opiskellut psykologiaa yliopistossa vuoden ajan, kun pääsin Radio Kymppiin kesätöihin. Työ tuntui niin kiehtovalta, että päätin pitää välivuoden. Tuo välivuosi on kestänyt näin pitkään.

merkiksi, miksi he varastavat. Leif Hagert ja Janita Nyman osasivat suhtautua provosoiviin kysymyksiin loistavasti, Mahadura kertoo. – Kuulijalle voisi olla raskasta, jos ohjelmassa vain synkisteltäisiin, joten pyrimme luomaan studioon rennon tunnelman. Siinä auttaa myös se, että tutustuu etukäteen haastateltaviin, Özberkan jatkaa.

Radio-ohjelmaa Mahadura & Özberkan vetävät Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan ovat hyvällä tuulella. Päivän ohjelman aiheena oli ollut Romanit, Suomen syrjityin vähemmistö, ja huumorintajuisten haastateltavien ansiosta lähetys oli onnistunut yli odotusten. – Nostimme heti kissan pöydälle eli otimme esille mustalaisiin liittyvät ennakkoluulot. Kysyimme esi-

Kaksikon ohjelma alkoi Yle Puheella viime elokuussa, kun Ali Jahangirin ja Abdirahim Husu Husseinin supersuosittu ohjelma Ali ja Husu päättyi. Mahaduralla ja Özberkanilla oli valtavat paineet siitä, miten täyttää edeltäjiensä saappaat. – Oma radio-ohjelma oli meille nuorille ja kokemattomille tekijöille muutenkin hurja juttu. Hoimme, että tämä on varmasti merkki Jumalalta.

”

On tärkeää tuoda esiin ihmisryhmiä, jotka jäävät yhteiskunnan reunamille.” Yagmur Özberkan

Dj Bunuel valmistelee ohjelmansa työhuoneellaan, joka on lattiasta kattoon täynnä vinyyli- ja cd-levyjä.

eetterissä Naisten mukaan syyskausi oli vielä oppimista ja ohjelman muodon hakemista. Vähitellen oma ote löytyi, ja työ on alkanut tuntua entistä ihanam malta. Molemmat naiset ovat taustaltaan monikulttuu risia. Suomessa syntyneen Susani Mahaduran äi ti on suomalainen ja isä Sri Lankasta. Yagmur Özberkan muutti Suomeen viisivuotiaana van hempiensa mukana Turkista. Kristitty Mahadura opiskelee radio- ja tv-tuotantoa Ammattikorkea koulu Metropoliassa. Özberkan puolestaan on maallistunut muslimi ja koulutukseltaan media nomi. He haluavat antaa torstaisin kello 13–14 kuulta vassa ohjelmassa äänen erilaisille vähemmistöille ja laajentaa näin ymmärrystä siitä, miksi ne ajatte levat tietyllä tavalla. – On tärkeää tuoda esiin ihmisryhmiä, jotka jää vät yhteiskunnan reunamille ja joita kohtaan koe taan paljon ennakkoluuloja. Tällaisia ovat esimer kiksi seksuaalivähemmistöt, mutta yhtä lailla voi simme kutsua studioon marginaalisen Suomi en sin -ryhmän edustajia, Özberkan sanoo. Ohjelmasta tullut palaute on ollut tekijöidensä mielestä yllättävän positiivista ja kannustavaa. He ovat myös huomanneet toimivansa nuorille esiku vana, esimerkiksi jotkut muslimitytöt ovat alkaneet haaveilla media-alasta.

On Valon päivä helmikuussa. Se, jos mikä, on so piva päivä Radio Helsingin Kohti valoa -ohjelmaa ve tävän Dj Bunuelin haastattelulle. Tapaamispaikka na on Dj Bunuelin, oikealta nimeltään Måns Strömbergin, työhuone. Näin siksi, että Punavuoreen muuttaneen radiokanavan studio on vielä raken nusvaiheessa.

”

Toivon pystyväni rikkomaan ennakkoluuloja, joita ihmisillä on erilaisia musiikkilajeja kohtaan.” Dj Bunuel

Selviää, että Dj Bunuel on jäämässä tauolle Ra dio Helsingistä. Moni varmasti jää kaipaamaan mu siikkitietäjää, joka pyrkii soittamaan kuulijoille hie noja ja sielukkaita kappaleita. – Haluan esitellä laidasta laitaan musiikkia, jota muilla ei ole aikaa kaivella. Pelkästään jo Suomessa on todella värikäs musaskene. Toivon myös pysty väni rikkomaan ennakkoluuloja, joita ihmisillä on erilaisia musiikkilajeja ja ihmisiä kohtaa.

Radio tuo sisältöä monen suomalaisen päivään. Neljä radiopersoonaa kertoo työstään ja suhteestaan kuulijoihin. Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Sirpa Päivinen

Radiopersoonan työhuone on todellinen nähtä vyys, sillä se on lattiasta kattoon täynnä vinyyli- ja cd-levyjä. Siellä hän valmistelee ohjelmansa. – Noin puolet ohjelman kappaleista on uusia, puolet vanhoja, mutta se kyllä vaihtelee aika pal jon. Minulle tulee kuunneltavaksi useita kymme niä uusia biisejä viikossa, mutta en ole viime aikoi na päivätyön takia ehtinyt tutustua kaikkiin. Dj:nä ja radiojuontajana 40 vuotta toiminut Dj Bunuel järjestää ensi syksynä isot, kaikille avoi met juhlat Kulttuuritalolla. Kun kysyy, mitä musiik ki hänelle merkitsee, puhelias mies pysähtyy. – Onhan se merkinnyt paljon, koska olen viettä nyt musiikin parissa ison osan elämästäni. Ja olen vieläkin sille nälkäinen. Dj Bunuel aloitti dj-keikat 1977 koulunsa diskossa ja oli kohta dj:nä Hurriganes-yhtyeen keikoilla. En simmäisen radio-ohjelmansa hän teki Ylellä vuon na 1984, jonka jälkeen hän on työskennellyt eri ra diokanavilla. Mutta mistä nimi Dj Bunuel juontaa? – Kun olin Radio Ettanissa, Markku Veijalainen pyysi minua keksimään itselleni taiteilijanimen. Otin tuolloin käyttöön Remu Aaltosen Ari-veljen kahdek san vuotta aiemmin minulle antaman lempinimen. ■ radioaalto.fi yle.fi/radio/ylepuhe/ www.radiohelsinki.fi

Kirkon kaunistukset osa 2: Vuosaaren kolehtihaavit

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Jos tunnet Woodnotesin elegantin luonnolliset paperinarumatot, tunnet yrityksen toisen omistajan, tekstiilitai teilija Ritva Puotilan tyylin. Sitä voi ihailla myös Vuosaaren kirkon kolehti haaveissa ja kirkkotekstiileissä. – Kirkon suunnitelleesta Pirkko ja Arvi Ilosen arkkitehtitoimistosta Pirkko Ilonen oli nähnyt töitäni ja otti yh teyttä, Puotila kertoo 36 vuoden ta kaisesta työtehtävästä. Hän oli tuolloin keskittynyt suun nittelemaan pellavatekstiilejä. Pella van hieno aivinaosa olikin itsestään selvä materiaali myös kirkon liinoihin. – Jeesuksen käärinliinatkin olivat pellavaa, joten materiaalissa on kir kollinen sanoma. Kaikki tekstiilit ku dottiin käsin omalla studiollani, Puo tila kertoo. Kolehtihaavit ovat erityisen mie lenkiintoiset. Ne ovat käsin kehrättyä pellavaa ja valmistettu koukkuamalla.

Lahja laskeutuu linnun pesään Vuosaaren kirkossa kiertävät joka sunnuntai kolehtihaavit, joiden koukuttu pinta tuo mieleen linnunpesän. Ne ovat tekstiilitaiteilija Ritva Puotilan taidonnäyte. Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

– Kokeilimme monenlaisia virk kaustekniikoita. Tämän keksi joku poikieni kavereista, Puotila muistelee. Koukutun kolehtihaavin pinta on karhea. Se melkein raapaisee ohi mennessään. Suunnittelijan ajatus oli, että ihmisten käsissä kulkevien haavien pitää olla luonnollisia ja pe sämäisiä. – Ne ovat ainoita kirkkotekstiilejä, joita seurakuntalainen saa koskettaa, hän huomauttaa. Erikoisia kolehtihaaveja eivät kaik ki nielleet purematta. Ritva Puotila tietää, että välillä Vuosaaressa vaih dettiin takaisin vanhoihin samettiko lehtihaaveihin, koska joku papeista ihmetteli, että mikäs linnunpesä tä mä on. Nykyään haaveja käytetään rinnakkain. – Minusta haavien pesämäisyys vies tii kirkosta, joka on yhteisölleen turva kuten pesä linnulle, Puotila sanoo.

Fingerpori Pertti Jarla

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaat tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Vuosaaren kolehtihaavien suunnittelijan Ritva Puotilan ajatus oli, että ihmisten käsissä kulkevien haavien pitää olla luonnollisia ja pesämäisiä.

Köyhien auttaja Sinikka Backman vietti 70-vuotissyntymäpäiväänsä työn merkeissä helmikuussa. Hän aloitti vapaaehtoistyön Herttoniemen seurakunnan ruoka-avussa vuonna 1998. Vuonna 2004 hän otti päävastuun ruoka- avun järjestämisestä. Vuodesta 2014 lähtien Backman on työskennellyt toimintaa vetämään perustetun Myllypuron elintarvikejakelu ry:n toiminnan johtajana. Backman aikoo jatkaa tehtävässä niin kauan kuin on määrä ja yläkerrasta annetaan voimaa.

Sinikka Backman on herännyt jo aamukolmelta valmistelemaan ruoka-avun jakamista.

Ei enää pakkopullaa Kirkon ruoka-apu antoi Sinikka Backmanin elämälle uuden suunnan. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Rusinoita, castello-juustoa, mustaleimaa, margariinia, ananasrahkaa. Toiminnanjohtaja Sinikka Backmanin kädet valikoivat tottuneesti elintarvikkeita avoinna odottavaan kassiin. Samalla hän vaihtaa ruoka-avun saajan kanssa muutaman sanan. Backman on herännyt aamukolmelta laittamaan Myllypuron elintarvikejakelu ry:n työntekijöille aamupalan ja päivällisen. Ruoka-avun jakamiseen osallistuu tänään 25 ihmistä. Useimmat heistä ovat jonkun työvoimapoliittisen ratkaisun kuten palkkatuen, kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun piirissä. Kun Backman tuli ensimmäisen kerran katsomaan Herttoniemen seurakunnan elintarvikejakelua kesäkuussa 1998, hän oli kokenut vakavan loppuun palamisen, eikä voinut enää jatkaa entistä työtään yrittäjänä.

Ensimmäinen paastonajan sunnuntai

Työtoveri luonnehtii Backmania jämäkäksi pomoksi, joka kantaa huolta työntekijöiden hyvinvoinnista. Hän huomaa heti, jos toisella on huono päivä, ja menee juttelemaan. Totisen ilmeen takana on hulvaton huumorintaju. Backman kertoo olevansa tarkka siitä, että ihmiset ovat työyhteisössä samalla viivalla. Tönimistä ei saa tapahtua. Työporukka on auttanut monia saamaan otteen elämästä. Backman laskee, että seitsemän tai kahdeksan työikäistä miestä on pääs-

Kärsimys ei Backmanin mielestä jalosta ihmistä, mutta auttaa ymmärtämään toisten vaikeuksia. Köyhyyden katsominen läheltä on tehnyt Backmanista yhteiskunnallisen vaikuttajan. Parhaillaan hän on mukana sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan vetämässä Sote-kärkihankkeessa. Backman ei enää odota, että päättäjät tekisivät jotakin köyhien puolesta. Viime aikoina hän on huomannut uudenlaisen ilmiön: ihmiset ryhtyvät toimimaan itse leipäjonossa olevien hyväksi. Loppuun palamisen jälkeen Backman ei ole pystynyt pakottamaan itseään mihinkään. Ruoka-avun organisoiminen viitenä päivänä viikossa ei tunnu työltä. Riittää, kun katsoo jonottavia ihmisiä, niin jaksaa taas. Työpäivän aikana Backman ei välttämättä puhu Jumalasta, mutta rukoilee tarvittaessa ihmisten kanssa. Hänen päällään on Herttoniemen seurakunnan fleecetakki, jonka selässä lukee isoilla kohokirjaimilla ”4Given”, anteeksiannettu.

Thinkstock

Taivaan tähden

5.3.

Jokin sai Backmanin kysymään, löytyisikö täältä vapaaehtoistyötä hänellekin. Hän uskoo, että kyse oli johdatuksesta. Tänään Backman kiittää Jumalaa siitä, että hän sairastui loppuun palamiseen. Ilman sitä elämä olisi voinut jäädä elämättä.

syt eroon alkoholin liikakäytöstä. Osa on palannut työelämään.

Tunnistatko kiusauksesi? Liukastelu on salakavalaa toimintaa. Jos ei huomaa olevansa liukkaalla pinnalla, käy huonosti. Kysykää vaikka Töölön sairaalalta. Kiusauksiin joutuminen on liukkaalle jäälle päätymistä. Silloin vahvoilla on se, joka tunnistaa liukkauden ja osaa kulkea varovaisesti. Mutta tunnistammeko kiusauksemme? Psykologi Mikael Nederström väitteli helmikuussa Jyväskylässä tätä hieman sivuten. Siinä todettiin, että ulkopuoliset arvioijat näkevät aika luotettavasti kohteensa persoonallisuuden, hyvät ja huonot puolet. Asianomainen ei välttämättä.

Kysymys on itsetuntemuksesta. Näenkö esimerkiksi taipumukseni eli kiusaukseni tiettyihin kielteisiin toimintatapoihin? Oleellisen tärkeä kysymys esimerkiksi johtajille. Väitöstutkimuksen mukaan mitä vahvempaa on esimiehen itsetuntemus, sitä tyytyväisempiä alaiset olivat esimieheensä. Siinä todettiin sekin, että mitä yhdenmukaisemmin alaiset ja esimies arvioivat esimiehen persoonallisuutta, sitä suurempaa oli työyhteisön työtyytyväisyys. Ongelma ei siis ole välttämättä pomon tietyt heikkoudet. Ongelmat tulevat siitä, jos pomo itse ei ole niistä selvillä.

Kyky tunnistaa omat kiusauksensa edellyttää itsetuntemusta. Sitä voi peilata pikku keskustelulla lähipiirin kanssa teemalla: Onko kuvani itsestäni samanlainen kuin

lähimpieni kuva minusta? Huomaatko, milloin olet liukastumisvaarassa? Olli Valtonen

12 B Gurun opissa Ohjaajana Tuomas Kempiläinen

Paastonajan harjoitus

Alankomaalainen Tuomas Kempiläinen oli katolinen munkki, joka meni parikymppisenä Sint-Agnietenbergin augustinolaisluostariin ja eli siellä 70 vuotta. Siellä hän myös kuoli 91 vuoden ikäisenä vuonna 1471. Hän harrasti kirjojen kopioimista, ja hänen sanotaan jäljentäneen esimerkiksi Raamatun neljään kertaan. Hän myös luki ahkerasti hengellistä kirjallisuutta ja oli itse tuottelias kirjoittaja. Parhaiten hänet tunnetaan teoksestaan Kristuksen seuraamisesta (De Imitatione Christi), joka on käännöksinä levinnyt yli kieli- ja kirkollisten rajojen. Viimeisin suomennos siitä on Seppo A. Teinosen, ja se on julkaistu Kirjapajan kustantamana vuonna 2006.

JEESUS JA RISTI kuuluvat yhteen. Risti kuuluu myös kristityn elämään. Kun katselet ristiä, vaikkapa korussa tai kirkossa, voit nähdä siinä lupauksen turvasta, armollisuudesta ja uudesta alusta. Siinä on myös lupaus kärsimyksen loppumisesta, vaikka se ei tässä elämässä toteudukaan. Se myös kutsuu meitä seuraamaan Jeesusta ristin tiellä ja ottamaan hänet esikuvaksemme. ”Korkeimpana halunamme olkoon mietiskellä Jeesuksen Kristuksen elämää ja vaellusta”, kirjoittaa Tuomas Kempiläinen supersuositussa hengellisessä opaskirjassaan Kristuksen seuraamisesta. Se on Raamatun jälkeen luetuimpia kristillisiä kirjoja maailmassa. TUOMAS KEMPILÄINEN ELI 1400-luvulla Alankomaissa. Jo parikymppisenä hän lähti isonveljensä perässä Sint-Agnietenbergin luostariin, joka

Varaa aikaa puoli tuntia. Tuomaksella on hyvä neuvo: Valitse sellainen aika, jolloin voit olla vapaana itseäsi varten. Mieti silloin Jumalan hyviä tekoja. Ajattele, miten paljon päivässä menee aikaa lörpöttelyyn, juorujen kuunteluun ja kuljeskeluun. Voisitko löytää tarvitsemasi ajan hyvän mietiskelyyn? Lue sellaista tekstiä, joka herättää itsetutkiskeluun. Voit aloittaa vaikka Jeesuksen puheesta, jossa hän käsittelee Jumalan salaisuuden tuntemista. Se löytyy Matteuksen evankeliumin luvusta 11, jakeet 25–30.

Älä pidä turhaa meteliä itsestäsi Puhu vähemmän ja käytä enemmän aikaa Jeesuksen elämän ja opetusten mietiskelyyn, neuvoo munkki Tuomas Kempiläinen. TEKSTI LAURI MAARALA KUVA MATTI PIKKUJÄMSÄ

oli osa tuon ajan hengellistä uudistusliikettä devotio modernaa. Sen jäsenet halusivat elää yksinkertaista elämää ja seurata Jeesusta esikuvanaan. Tuomaksen tehtäviin kuului luostariin pyrkivien hengellinen ohjaaminen. Alunperin hän kokosi kirjansa heidän opaskirjakseen. Se alkoi kuitenkin levitä nopeasti, ja siitä tuli hengellisen kirjallisuuden bestseller.

Tuomas itse ei piitannut julkisuudesta. Hänen kerrotaan olleen vaatimaton, vähäpuheinen ja yksinäisyyteen vetäytyvä. ”Ole mielelläsi tuntematon, unohdettu eikä minään pidetty”, oli hänen elämänohjeensa. TUOMAS JA HÄNEN YHTEISÖNSÄ suhtautuivat epäluuloisesti teologiseen spekulaatioon ja arvostelivat kirkon

hengellistä velttoutta. He peräänkuuluttivat paluuta varhaisen kirkon yksinkertaisiin ihanteisiin. ”Haluan mieluummin tuntea omantunnon vaivaa kuin tietää sen määritelmän”, Tuomas kirjoittaa. Kristuksen seuraaminen ei tarkoittanut Tuomakselle Jeesuksen elämän kirjaimellista seuraamista tai kärsimysten verisiin yksityiskohtiin samastumista. Hänelle tärkeämpää oli Jeesuksen elämän ja opetusten sisäinen mietiskely. Sitä kannattaa harrastaa, jos tahtoo ”saada tosi valaistuksen ja päästä vapaaksi kaikesta sydämen sokeudesta”, Tuomas toteaa. Hänelle mietiskely ei ollut niinkään älyllistä pohdiskelua, vaan Jeesuksen esimerkin ja sanojen sisäistämistä. Kun Raamatun kertomuksia Jeesuksesta vain sinnikkäästi lukee ja mietiskelee, ne alkavat muuttaa ihmistä, Tuomas uskoi.

THINKSTOCK

RUUTUKAAPPAUS

3×

reformaatio pelaa

Turun tuomiokirkossa

Vuonna 1517

Luther testissä

Sananseppä-pelissä seikkaillaan Turun tuomiokirkossa Pokemon Go -tyyliin. Tarina vie aikamatkalle reformaation historiaan. Mikael Agricolan ja Kustaa Vaasan digitaaliset hahmot tulevat osaksi todellista fyysistä tilaa. Peli löytyy Applen AppStoresta ja Google playsta. Lisätietoja: www.sananseppa.fi.

Simppelissä lapsille laaditussa reaktiopelissä autetaan Martti Lutheria naulamaan teesinsä Wittenbergin kirkon oveen. Tasoja on 95, ja jokaisen jälkeen avautuu tutustuttavaksi uusi teesi. Saksalainen sovellus on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi ainakin Applen AppStoresta. Peli koukuttaa myös aikuisen.

Lutherin sanotaan puhdistaneen uskon, mutta kiivas ja sanavalmis mies olisi voinut ajoittain siivota myös suunsa. Nyt voit testata, tunnistatko Lutherin suusta päässeet sammakot. Martti-testi puolestaan kertoo, kuinka hyvin tunnet reformaatiotriviaa. Molemmat testit löydät kirkkojakaupunki.fi-etusivun hakutoiminnolla sanalla: testit. JAN AHONEN

MENOT 3. – 16.3.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

TAPAHTUMIA Itämainen iltatee ja matkakertomus Kirkon Ulkomaanavun Lähi-Idän matkalta ke 8.3. klo 18. Raisa Muikku kertoo matkasta pakolaisleirille. Tarjolla Hadiyan valmistama itämainen iltapala, vapaaehtoinen maksu. Luther-ilta ti 7.3. klo 18.30 Mitä Lutherin aneteesit sisälsivät ja mitä niistä seurasi? TT Juhani Forsberg. Kahvi/tee klo 18. Virsikirjan lisävihkon virsiä su 5.3. klo 18 Meilahden kirkossa. Virret 933–948. Tapaamistupa ma 20.3. klo 13. Tule ja tuo tuttavasikin! Avoin työikäisten naisten raamattupiiri ke 8.3. klo 17, 1. krs. Millaiselta näyttää kirkon kansainvälisen vastuun tulevaisuus? Ke 15.3. klo 18.30. Kehitysyhteistyöhön kohdistuneet leikkaukset ovat vaikuttaneet myös lähetysjärjestöjen toimintaan. SLS:n erityisasiantuntija, TT Kati Kemppainen alustaa. Lähetyspiiri ti klo 13. 7.3. Rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö. 14.3. Kuuliaisuus. TT Juhani Forsberg. Duunauspaja ma 6.3. ja ti 21.3. klo 18. Lähetysraamattupiiri ma 13.3. klo 13. Raamattupiiri to 9.3. klo 17.30. Puutarharyhmä ti 14.3. klo 10. Palstan suunnittelua. Teematorstai. Lounas 6 e klo 12.30, ohjelma n. klo 13. 9.3. Uusi avioliittolaki ja kirkko, Marja Heltelä. 16.3. Omaishoitaja-asiaa, Minna KatajaRahko. 6-vuotiaiden kekkerit ti 14.3. klo 18. Leskien vertaisryhmä Tule mukaan, kun pahin surusi on hellittänyt. Riistavuoren palvelukeskus tiistaisin 4.4.– 9.5. klo 13. Tied. ja ilm., p. 050 367 1224. Lasten kesäleireille ilm. alkaa 7.3. klo 10 seurakunnan nettisivujen kautta. Tied. Pauli Virtanen, p. 050 380 2307. Yhteisvastuun lipaskeräys to 9.3. klo 14-18. Ilm. kerääjäksi elisabeth. bariskin@evl.fi. Sinkkutapaaminen 30–100 v. pe 3.3. klo 19, Annankatu 14 D. Lisätietoa: Helsingin seurakunnat.fi/ haaga, Haagalainen-lehdestä sekä seurakunnan fb-sivuilta, mestat.fi.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10. 5.3. Heltelä, Lappalainen, Mönttinen; Jenny Metsälä, huilu. 12.3. Ranta-aho, Muroma-Nikunen; Cantabile-kuoron ryhmä. Kirkkokahvit. Arki-illan ehtoollinen ke 8.3. klo 18, Hopeatie 14; Kolari, Mönttinen. Kasvokkain kirkko to 16.3. klo 18, Lahtinen, Mönttinen.

PAAVALIN srk

Glad sekä seurakunnan työntekijöitä. Arkimessu ke 15.3.klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia.

TAPAHTUMIA

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

9.3.

Kaupungin valot -talkshowssa Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16 klo 19, toimittaja Laura Siltala sukeltaa Pepe Willbergin laulujen teemoihin ja musiikkiin. Millaisen jäljen eletty elämä on jättänyt taiteilijaan? Millaisen jäljen hän toivoo jälkeensä jäävän? Lauran illassa pohditaan teemoja syvällisesti sekä viihteellisesti. Willbergiltä kuullaan vanhempaa, sielukasta tuotantoa sekä aivan uusia kappaleita keväällä julkaistavalta hengellisten laulujen levyltä. Kirkkoon on vapaa pääsy. Kolehti kerätään Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Rukouspalvelu ma klo 16–18 Munkkiniemen kirkossa. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Kirjallisuuspiiri ma 6.3. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Lars Sund: Kolme sisarta ja yksi kertoja, alustus Kati Lind. Keskiviikkokahvila klo 13 Munkkivuoren kirkossa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Lauluilta to 9.3. klo 18 seurakuntasalissa. Laulamme sinivalkoisia lauluja. Eeva Löflund ja Risto Kultala. Huom! Viikkotoiminta löytyy kevätesitteestä ja www.helsinginseurakunnat.fi/Munkkiniemi.

Pitäjänmäen seurakunta JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkolla seurakuntasalissa.12.3. messussa on tulkkaus viittomakielelle opiskelijan opinnäytteenä. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 5.3. klo 18. Aamuehtoollinen ke 8.3. klo 9.15 seurakuntasalissa. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen 1,50 e. Luottamuksen messu ke 15.3. klo 19. Raamatun tekstien kuuntelua, hiljaista mietiskelyä ja rukouslauluja ekumeenisesta Taizén yhteisöstä soitinyhtyeen säestyksellä.

TAPAHTUMIA Kannelmäen kirkkoa puhdistetaan. Kirkko on suljettu 18.3. asti peruspuhdistuksen vuoksi. Puhdistuksen aikana jumalanpalvelukset pidetään seurakuntasalissa. Jennyn Olohuone torstaisin klo 12–15. Kaikille avoin kohtaamispaikka. Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu. Olohuoneessa tapaat vapaaehtoisia ja diakoneja ja voit hakeutua mukaan vapaaehtoistoimintaan. Jennyn Mummola la 11.3. klo 10–13. Avoin mummola lapsille ja perheille Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Leikkiä, lukemista, askartelua, välipalaa. Uusien virsien lauluilta su 12.3. klo 18 kirkolla seurakuntasalissa. Tervetuloa laulamaan uusia virsiä virsikirjan lisävihkosta kanttori Sirkku Rintamäen kanssa. Viittomakielinen raamattupiiri ti 14.3. klo 15. Kannelmäen kirkolla kokoontuu noin kerran kuukaudessa avoin raamattupiiri kuuroille. Lauletaan yhdessä to 16.3. klo 10 kirkolla. Avoin yhteislaulutilaisuus. Laulattamassa on kanttori Anne Myllylä. Hiljaisuuden päivä la 8.4. klo 9.30– 16 Malminkartanon kappelissa. Tule valmistautumaan pääsiäisen riemuun yksinkertaistamalla elämää paastonajan hiljaisuuden päivässä. Ohjaajina ovat Konsta Korhonen, Maritta Laiho ja Sirkku Rintamäki. Maksuton, vapaaehtoinen ruokaraha.

Ilmoittautumiset virastoon ma 3.4. mennessä, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14). Ilmoittauduthan ajoissa, hiljaisuuden päivät Malminkartanon kappelissa ovat olleet suosittuja.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu 5.3. klo 11 Meilahden kirkossa, Gideonien kirkkopyhä. Saarnaamassa Gideoneista Hannu Äimänen, liturgina Hannu Ronimus. Kanttorina Pete Vuorio. Saavu-messu 12.3. klo 11 Meilahden kirkossa. Virva Krans, liturgia, Heli Ojalehto, saarna, Nina Pakkanen, kanttori. Valon ja ilon messu to 16.3. klo 18 Tuomaankirkossa. Artistivieraana Pekka Laukkarinen, liturgina Virva Krans, saarna Anu Vuola.

TAPAHTUMIA Uusien virsien lauluilta su 5.3. klo 18 Meilahden kirkossa. Virret 933–948. Juontaa Teija Tuukkanen. Mukana Nina Pakkanen, Hanna Autio, Sirkku Rintamäki, Päivi Kärkäs, oboe ja Sakari Kuusi, sello. Virsikahvila klo 17–18, kahvilaa pitävät Gospel Helsinki -kuoron laulajat. Kahvimaksu kuoron toiminnan tukemiseen. Kohtaamispaikka ja kahvila maanantaisin klo 14–16 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa.

Tuomaankirkon kahvila tiistaisin klo 13–15. Asiantuntijailta ti 7.3. klo 17.30 Rastissa. Avaimia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Terveydenhoitaja, sosiaalipsykologi Pirkko Holopainen alustaa. Äijäkuppila keskiviikkoisin klo 13–15 Rastissa. Keskiviikkokerho viikoittain klo 13.30–15 kirkon seurakuntasalissa. Tilaisuus, jossa hartaushetki, kahvittelua, yhteislauluja ja keskustelua. Siioninvirsiseurat to 9.3. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa. Mukana Leena Väyrynen-Si, Tuukka Kauhanen ja Virva Krans. Aamurukoushetki pe 10.3. klo 7.30 Tuomaankirkossa. Arki-illan ehtoollinen ti 14.3. klo 18 Rastissa.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa ja klo 13 Munkkiniemen kirkossa. Levollisuuden messu ke 1.3. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (noin 10 minuuttia). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin. Esilauluryhmän harjoitus klo 17, kuorokokemusta ei tarvita. Munkkivuoren messun su 12.3. klo 11 jälkeen kirkkokahveilla seurakuntasalissa aiheena ”Seurakunta mukana muutoksessa”. Tervetuloa keskustelemaan Munkkiniemen seurakunnan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Mukana kirkkoherra Leo

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Su 5.3. klo 10 Vanne, Kekäläinen, Ahola, Maaret Repo-Pohjonen, viulu ja Joakim Pohjonen. Su 12.3. klo 10 Antturi, Vanne, Ahola. Lähetyskahvit. Pyhäkoulu. Viikkomessu klo 18 keskiviikkoisin 7.6. asti. Ke 8.3. Palm ja ke 15.3. Antturi. Päivärukous ma–ti, to-pe klo 12, tiistaisin myös leivänjako.

TAPAHTUMIA Kammari perjantaisin klo 12–13.30 Pajamäessä. Lounas 5e. Lähetyspiiri ke 8.3. klo 14 Pajamäessä. Martti Pitkänen kertoo ystävyysseurakuntatoiminnasta. Kaunista kotiin -askarteluilta pääsiäisaiheiden parissa ma 13.3. klo 16.30–18.30 kirkolla. Materiaalimaksu 5e. Askeleita pääsiäiseen – aikuisten ja lasten yhteinen pääsiäismatka tiistaisin 14.3.–11.4. klo 17.30–18.30 kirkolla. Israelilaiseen kulttuuriin tutustumista musiikin, askartelun ja ruoan merkeissä. Ilm. leila.vaisanen@evl.fi, p. 040 5190 402. Ti 14.3. aiheena asuminen, tehdään saviastioita ja maalataan. Ilm. 9.3. mennessä. Ti 21.3. tutustumme ruokaan. Ilm. 13.3. mennessä. Ti 28.3. tutustumme musiikkiin ja tanssiin. Ti 4.4. askartelua. Ilm. 27.3. mennessä. Ti 11.4. pääsiäisvaellus Jeesuksen askelissa laulun ja tarinan vauhdittamana. Tervetuloa myös kummit ja isovanhemmat. Käsityökerho Takatasku to 16.3. klo 14–15.30 kirkolla. Kaipaavatko vaatteesi korjausta tai kotisi jotain uutta? Hyppää irti arjesta ja tule kerhoon, jossa korjaamme, neulomme ja parsimme omaksi ja muiden iloksi. Osata ei tarvitse, autetaan toisiamme. www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

12 A

MENOT 3. – 16.3.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Ruoholahden kappelissa ja Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai). klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa. klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa: Katekismussaarnat ja ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Tervetuloa mukaan Suomenlinnan kirkon lapsikuoroon! Kaikenikäiset laulamisesta kiinnostuneet lapset toivotetaan tervetulleiksi Suomenlinnan kirkon lapsikuoroon. Kuoro harjoittelee kirkon kryptassa torstaina 16.3. ja tiistaina 28.3. klo 17–17.45. Esiintyminen on palmusunnuntain perhemessussa sunnuntaina 9.4. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Lisät. 050 447 8080, inka.kinnunen@evl.fi.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk

Annankatu 14D. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12 (ei 21.3.) Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Aterian hinta 1e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

Kallion seurakunta

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk

Virasto: Neljäs linja 18. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

Enkeleitä, onko heitä? Enkeliusko lumoaa suomalaisia. Mitä enkelit ovat: auttajia, henki- ja valoolentoja, sanansaattajia, suojelusenkeleitä ja Jumalan apureita, oppaita ja neuvonantajia? Mikä on enkeleiden merkitys kristinuskossa? Miksi enkelit kiehtovat meitä? Suomalaisesta enkeliuskosta keskustelevat uushenkisyyttä tutkinut uskontotieteen professori TT Terhi Utriainen sekä enkeleitä ja suomalaista enkeliuskoa kirjoissaan käsitellyt toimittaja Olli Seppälä Maan suola -illassa ke 15.3. klo 18.30 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Illan juontaa Piretta Pietilä. Kolmen euron hintaista keittoa tarjotaan klo 17 alkaen. Teejatkot.

Annakulmassa kuulumisia Nepalista. Keskiviikkoisin joka toinen viikko diakonian avoin olohuone avaa ovensa lähetykselle. 15.3. klo 13 Kirsti Kirjavainen Suomen Lähetysseurasta kertoo lähetystyöstä Nepalissa. 8.3. lauletaan yhdessä hengellisiä lauluja seurakunnan oman kanttorin Inka Kinnusen johdolla. Urkumusiikkia Vanhassa kirkossa. Tiistaina klo 12 Vanhan kirkon urut soivat keskipäivän säveliä kirkkovierailijoille. Päivämusiikkia 7.3. soittamassa kanttori Anna Pulli ja 14.3. urkuja soittaa Sixten Enlund. Vapaa pääsy. Pyhäkoulussa ollaan yhdessä ja opitaan uskosta. Pyhäkoulussa, lasten omassa jumalanpalveluksessa, lauletaan, leikitään, askarrellaan ja opitaan Jumalasta ja Jeesuksesta. Tänä keväänä muistellaan myös heitä, jotka ovat kertoneet meille Jeesuksesta: kukahan oli Berta Hermansson, entä Mikael Agricola? Pyhäkoulu Tuomiokirkon kappelissa

sunnuntaina 5.3. ja 12.3. klo 10, ja Mikael Agricolan kirkon päiväkerhotilassa 5.3. ja 12.3. klo 12–13. Tervetuloa mukaan! Keskiviikkokahveilla tavataan tuttuja ja jutellaan mukavia. Suomenlinnan kirkon kryptassa kahvitellaan yhdessä keskiviikkoisin klo 14. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia kaikille avoimeen kahvihetkeen! Katekismussaarnojen ensimmäinen osa päättyy maaliskuussa. Tuomiokirkon lauantain iltakirkossa 4.3. käydään läpi kaksi viimeistä käskyä, joissa aiheena on lähimmäinen ja hänen omaisuutensa. Katekismussaarnojen ensimmäinen osa päättyy 11.3., jolloin mietitään, mitä käskyt, rakkauden laki, meille ilmaisevat. Saarnoja pitävät Tuomiokirkkoseurakunnan papit. Iltakirkko alkaa klo 18 ja tilaisuudessa on myös ehtoollinen. SenioriFoorum viettää 10-vuotisjuhlaa! SenioriFoorumilla vietetään 10-vuotissynttäreitä 8.3. Juhlakahve-

JUMALANPALVELUKSET

ja juodaan klo 11.30 alkaen Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Foorumilla aiheena ”Tule kuntoon, seniori!”, josta puhumassa ortopedi Esko Kaartinen. Musiikkia kuullaan oopperalaulaja Heli Närheltä, säestäjänä Pentti Ingerö, piano. 15.3. klo 13 keskustellaan siitä, uhkaako senioreita masennus. Luennoimassa on psykiatrian professori Hannu J. Koponen. Kirjallisuusillassa 8.3. tutustutaan Teemestarin kirjaan. Emmi Itärannan esikoisromaani on kuvaus mahdollisesta tulevaisuudesta. Tule mukaan keskustelemaan kirjasta Tuomiokirkon kryptaan keskiviikkona 8.3. klo 18. Teetarjoilu alkaa klo 17.30. Ilta päättyy hartauden jälkeen viimeistään klo 19.30. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisikaan ehtinyt lukea kirjaa. Alustajana Kaija Komsi. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman avoin olohuone ke 12–14, to klo 11–14 ja pe klo 9–12

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Iltamessu ma ja ti klo 18. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke klo 18. Anima mea -lauluryhmä. Avoimet harjoitukset klo 17. Kivimessu to klo 18. Raamatunluku pe klo 16 ja Iltamessu klo 18. Ekumeenisen Karmeliittayhteisön messu la 4.3. klo 18. Rippi klo 17. Messu su 5.3. klo 10. Hurmerinta, Viljamaa, Oksanen, Niskala, Mäki-Kokkila, M. Rosenborg. Pyhäkoulu klo 10. Skidikirkko su 5.3. klo 16. Perheen ehtoolliskirkko, jossa tilaa lasten äänille ja ilolle. Lapset voivat osallistua toteutukseen avustajina: Tule paikalle klo 15.30. Messu su 12.3. klo 10. Laajasalo, Metäinen, Pyylampi, Niskala, Jääranta. Alppilassa: Taize-henkinen messu su 5.3. klo 16. Patronen, Oksanen, Rankinen. Messu su 12.3. klo 16. Laajasalo, Pyylampi, L. Niinivaara.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Menokasvo

Kimmo Pohjosen harmonikka soi elektroakustisessa teoksessa Miksi soitat harmonikkaa? – Harmonikka on yksi maailman neitseellisimmistä soittimista, jos ajatellaan, minkälaista musiikkia sillä voi soittaa. Sillä on siksi suhteellisen helppoa yllättää kuulijoita ja murtaa ennakkoluuloja soitinta kohtaan.

Kuuluuko elämääsi muuta kuin musiikki? – Taiteen tekeminen on hienoa, mutta Luojan kiitos, se ei ole koko elämä. Tärkeimpiä asioita minulle ovat läheisten

Uusin sävellyksesi on tilausteos Köln Filharmonia -konserttisaliin. Minkälainen teos se on? – Ultra Organ -teokseni pyrkii tuomaan uruille sävellettyyn musiikkiin jotain uutta. Teos on tämän päivän elektroakustista musiikkia, jossa väreilee urkujen ja harmonikan menneisyys. Lopputulos pyrkii tuomaan soittimet uudelle vuosituhannelle. – Suomessa en ole juuri esiintynyt tätä ennen kirkoissa. Ulkomailla sen sijaan olen melko usein konsertoinut myös kirkoissa. Kirkko tilana tuo sävellykseen väistämättä uuden elementin, ja konsertit ovat olleet minulle poikkeuksetta hyvin vahvoja kokemuksia. NINA RIUTTA Kimmo Pohjosen Ultra Organ -teoksen Working in Progress -konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi pe 3.3. klo 18 Käpylän kirkossa. Kimmo Pohjonen, urkuharmonikka ja laulu, Mikko Helenius, urut ja ääni, Tuomas Norvio, äänisuunnittelu ja live-elektroniikka.

SIRPA PÄIVINEN

Mikä näistä on sinulle mieluisin: improvisaatio, rock, kansanmusiikki, avantgarde vai klassinen musiikki? – Improvisaatio on aina olennainen osa säveltämääni musiikkia. Oman musiikin tekeminen ja siihen liittyvä luomisprosessi ovat yllättävän kantava voima päivittäisessä elämässäni. Säveltämisessä pyrin genrevapaaseen musiikkiin.

ihmisten ohella avantouinti ja pöytätenniksen pelaaminen.

Tapahtumia Alppilan kirkon Vegebrunssilla la 4.3. laskeudutaan paastoon nautti malla kasvisruokien valikoimasta. Kattaukset klo 11 ja 13. Hinta 15 e, lapset 5 e. Ilm. 3.3. mennessä p.050 363 9575. Laulua lapset jaloissa tiistaisin klo 12–13 Seurakuntakodilla. Kevyttä ja gospelia popjazzpedagogi Niina Sallisen johdolla. Torstaina iltapäivällä. Kulttuuri, uskonto, ihmiset ja päivänpolttavat aiheet kohtaavat Kallion kirkossa torstaisin klo 13. Aiheena 9.3. Kirja tytöstä kustantajaksi, Päivi Istala haastattelee Leena Majander-Reen päätä. 16.3. laulaja, pianisti Niilo Rantala esittää lauluja Viidan ja Mustapään teksteihin. KokoNainen-konsertti ke 8.3. klo 19 Kallion kirkon Ackté- klubilla. Terttu Iso-Oja, laulu, Marjut Vuorento, piano, Katri Tapola, luenta. Liput 15 e. Tuttu ja tuntematon César Franck pe 10.3. klo 19 Kallion kirkossa. Tommi Niskala soittaa ranskalaisen romantiikan ajan säveltäjän urkuteoksia ja musiikkia oopperoista. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Bruckner: Messu e-molli la 11.3. klo 19, Kallion kirkko. Puhallinorkesteri Aava Winds, kamarikuorot Addictio ja Somnium ensemble ja pasuunayhtye Sibabo nes Tatu Erkkilän johdolla. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Kristina su 12.3. klo 17.30, Kallion kirkko. Koreografi Marjo Kuuselan tanssia, laulua ja teatteria yhdistävä teos kertoo keskiaikaisen naisen tarinan neljän tanssijan ja Vox Silentiin voimin. Liput 25 e, 15 e, 10 e ovelta. Alppilan kirkon kahvila avoinna ma–pe klo 10–15. Kotilounasta ti klo 11–13.30, brunssi la klo 11 ja 13. Cafe Sonck. Kallion kirkon kivijalan kahvilassa nautitaan arkisin mauk kaasta keittolounaasta ja hyvästä kahvista. Avoinna ma–pe klo 10–17. Katso myös kahvilan konsertit: acktefestival.fi. Pappi tavattavissa Kallion kirkossa ma–pe 16–19. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 9–10, ke 12–13, p. 09 2340 3618.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

jumalanpalvelukset Kirkossa sunnuntaisin klo 11 sekä keskiviikkoisin klo 19. Viikkomessussa keskiviikkoisin voi levähtää hetkeksi sanankuuloon ja ehtoollisen sakramentin äärelle. Viikkomessu on lyhyt ja rento arkimessu. Messu sunnuntaina 5.3. klo 11. Muka na laulaja Riku Salminen. Pekka Simojoen Hiljaisuuden messu keskiviikkona 8.3. klo 19. Mukana Lauttasaaren Kirkon Kamari kuoro ja Marjukka Andersson. Messu sunnuntaina 12.3. klo 11. Mukana Suomen Laulun Oktetti.

Tapahtumia Kevätkauden säännöllinen toiminta on alkanut. Lisätietoja erilaisista

kerhoista ja piireistä löydät seura kunnan verkkosivuilta tai kirkkoher ranvirastosta puh. 09 2340 4300. Arvokeskustelu tulevien kuntapäättäjien kanssa torstaina 2.3. klo 18 seurakuntasalissa. Kuntavaaleissa huhtikuussa päätetään kotikaupun gin suunnasta. Arvoillassa jätetään keskustelut katulamppujen sijainnis ta narikkaan. Sen sijaan puhutaan arvoista eri päätösten takana. Ilta alkaa kunnon kirkkokahvilla! Hopeisen huilun helinää ja linnunlaulua sunnuntaina 12.3. klo 18. Eva Kallio, huilu, ja Marjukka Andersson, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjel ma 10/5e.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Su 5.3. klo 10 Messu. Kaisa Kariranta saarnaa, Kari Kanala, Niina Pihlaja maa. Su 12.3. klo 10 Messu. Kari Kanala. Kirkkokaljat klo 12 Sture Jazz Bar, Reetta Meriläisen, HS:n entisen päätoimittajan kanssa puhutaan Lutherista, mediasta ja Naisten pankista. Keskiviikkoisin klo 18 Snadi Paavalimessu Paavalinkirkossa.

Tapahtumia Suomi 100 vuotta taiteen silmin -tapahtumia järjestetään yhteensä neljänä päivänä: torstaina 2.3. klo 18 on Paavalinkirkolla luento Suomen taiteen tarina itsenäisyyden aikana; torstaina 9.3. klo 18–19 tutustutaan Ateneumissa näyttelyyn Suomen taiteen tarina; torstaina 6.4. klo 18 on Paavalinkirkolla luen to Helsingin valitut palat – muistoja Helsingistä ja torstaina 20.4. tutustutaan Helsingin kaupungin museossa näyttelyyn Helsingin valitut palat. Luennot ovat ilmaisia, eivätkä vaadi etukäteen ilmoittautu mista. Näyttelyihin osallistuminen vaati sitovan ilmoittautumisen. Ilmoittaudu ja kysy lisätietoja viras tosta. Tapahtumista vastaa pastori ja kulttuuritoimittaja Tuula Paasi virta. Urkukonsertti Paavalinkirkos sa sunnuntaina 5.3. klo 15. J.S. Bach, César Franck. Jukka Ahokas, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuulle. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Toppariku ja 2. Keskustelua tulevan sunnuntain tekstien äärellä. Ystävyyden kahvila Paavalinkirkolla tiistaisin klo 13–14.30, Ruokailu 14.3 klo 13–14. Lempeää liikuntaa kaiken ikäisille Paavalinkirkolla tiistaisin klo 13.45– 14.30. Intialaisen päähieronnan alkeisopetus Paavalinkirkolla tiistaina 7.3 klo 14.45–15.45, hoidot tehdään pareittain. Keulan aamu perjantaisin klo 9–10.30 Keula-toimitila, Flooranau kio 1. Päivystävä pappi tavattavissa viras ton aukioloaikoina. Diakoniapäivystys ajanvarauksella torstaisin klo 10–12. Varaa aikasi diakoniapäivys tykseen virastosta.

Töölön seurakunta

7×

musiikkivinkki

Virasto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkossa sunnuntai sin klo 10, Töölön kirkossa sunnun taisin klo 17. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa. Töölön kirkossa su 5.3. klo 17 Pop-messu, artistivieras Sami Kukka, ja su 12.3. klo 17 Rukousmessu perheille.

Tapahtumia Kuunteleva rukous ke 8.3. klo 18.45 Töölön kirkolla. Kuuntelemme rukouksessa ja jaamme kokemaam me toisillemme. Suomi 100 – konserttisarja to 9.3. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Markus Suihkonen basso ja Ilmo Ranta piano. Vapaa pääsy. Pleasure’s Gentle Zephyrs, aarioita ja soitinnumeroita Händelin oratorioista. Pe 10.3. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Sibelius-Akatemian kamariorkesteri ja laulunopiskelijoita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kulttuuriklubi Temppeliaukion kirkossa ti 14.3. klo 19. Luennon aiheena King James Bible (Kuningas Jaakon Raamattu). Esityksen jälkeen iltatee. Usko arjessani -keskustelusarjassa kuullaan eri elämänalueilla toimivien henkilöiden puheenvuoroja uskosta. Alustuksen jälkeen keskustelua kahvikupin äärellä. To 9.3. klo 18 Töölön kirkon seurakuntasalissa aiheena Kristittynä työelämässä, Päivi Romanov. Raamattu tutummaksi! Temppeli aukion kirkolla tiistaisin klo 13 Hel singin Raamattukoulun luennot 1. Mooseksen kirjasta, ja 7.3., 14.3. ja 21.3. klo 17 Raamattua löyhäpipoisil le kertoo Vanhasta ja Uudesta testa mentista sanoin, kuvin, ajatuksin, faktoin. Töölön kirkon kirkkosalissa avoimet ovet 1.3.–17.4. klo 16–19. Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Hinta 3,50 e. Töölön kirkon kahvila keskiviikkoi sin klo 14–18. Helmikuun teemana taide. Rukousetkot keskiviikkoisin klo 17–18 Töölön kirkolla. Rukoilem me yhteisten ja omien asioiden puolesta. Tie pääsiäiseen, paastonajan arkiretriitti Töölön kirkolla tiistaisin 14.3.–11.4. klo 17.30. Ignatius Loyolan hengellisiin harjoituksiin perustuen tutkitaan Raamattua neljän viikon ajan. Ilm. ja tied. 8.3. menn. Arja Launis 045 613 9201. Piireissä pohditaan globaaleja kysymyksiä, kuullaan lähetystyön uutisia, järjestetään teemahetkiä ja paljon muuta. Katso lisää nettisivuil tamme ja tule mukaan! Kesäkerho ala-asteikäisille ma–pe 5.–9.6. ja 12.–16.6. Töölön kirkolla. Lisätiedot ja ilm. 27.2.–26.3., helsin ginseurakunnat.fi/toolonleirit. Kesäleiri 1.-7.-luokkalaisille 19.– 21.6. Leirimaksu 40 e sis. kaiken kuljetuksista ruokailuun ja tapatur mavakuutukseen. Ilm. alkaa 1.3.

Pohtiva Kristina-teos, tanssija Unna Kitti

Suomalaista urkumusiikkia Helsingin Urkupäivät 3.–5.3. kes kittyy suomalaiseen urkumusiik kiin. Pe klo 19 on Timo Kiiskisen sävellyskonsertti Mikael Agrico lan kirkossa, Tehtaank. 23, la klo 19 Ville Urponen Johanneksen kirkossa, Korkeavuorenk. 12, su klo 16 Olli Pyylampi Vanhassa kirkossa, Lönnrotink. 6, ja su klo 19 Markku Mäkinen, urut, ja Mikael Helasvuo, huilu, Olaus Pet rin kirkossa, Minervank. 6. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Passion Sing along Tule laulamaan J.S. Bachin Matteus-passion kuoro-osat Suo men Laulun Sing along -tilaisuu teen la 4.3. klo 15 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. Ota omat nuotit. Lainanuotteja saa os. tie dottaja@suomenlaulu.fi tai kir jastosta.

Saksalaiset vastatusten Sopraano Ghislaine Dionne ja pianisti Sari Blå tarkastele vat Brahmsin ja Wagnerin musii kin vastakohtia su 5.3. klo 15 Roi huvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Beethoven, Brahms, Wagner, Strauss. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Pohtiva Kristina-teos Marjo Kuuselan Kristina-teos esitetään su 12.3. klo 17.30 Kal lion kirkossa, Itäinen papink. 2. Tarina kertoo tytöstä 1400-lu vulla, jonka suku lähetti luosta riin hänen rakastuttuaan väärä säätyiseen. Teos alkaa pihalla ja jatkuu kirkossa, tanssijoina Unna Kitti, Tuomas Mikkola, Reija Vaahtera ja Aino Voutilainen. Vox Silentii esittää keskiaikaisia lauluja. Liput 25 / 15 / 10 e.

Rakennetaan Isänmaata Temppeliaukion kirkossa, Lut herink. 3, juhlistetaan talvisodan

päättymistä ma 13.3. klo 13.03. Rakennetaan Isänmaata -konser tissa esiintyvät Helsingin Polii sisoittokunta, laulajat Esa Ruuttunen, Laura Pyrrö ja Heikki Halinen, pianisti Ilmari Räikkönen ja urkuri Tapio Tiitu. Kun niavieraiksi tulevat Manner heim-ristin ritari Tuomas Gerdt ja sotaveteraaneja. Vapaa pää sy, ohj. 17 e pekkaj.leinonen@ko lumbus.fi tai p. 050 5665 529, 20 e ovelta, sis. munkkikahvit.

Virsijukeboksi Yhteisvastuulle Toivo mieleistäsi virttä ja tee sa malla hyvää ti 14.3. klo 18 Pu kinmäen seurakuntakodilla, Sä terinp. 3. Toiveen hinta on 2 e Yhteisvastuun hyväksi. Laulua vauhdittavat Pukinmäen Toivon säteet -kuorolaiset. Vapaa pääsy.

Hengellisiä yhteislauluja Pe 17.3. lauletaan hengellisiä yhteislauluja klo 18 Vanhassa kirkossa, Lönnrotink. 6. Lasse Heikkilä, piano, Toni Mäki- Leppilampi, basso ja pasuu na, Osmo-Matias Ojanen, har monikka, Henrik Perelló, viulu, Heikki Raine, trumpetti ja juon to, Saila Takalo, laulu. Laulujen sanat heijastetaan esille. Puhe, vammaistyön pastori Heli Ojalehto. Tilaisuus kuuluu Rinneko din 90-vuotisjuhlavuoteen. Pyö rätuolilla pääsee Lönnrotinka dun puolelta. Vapaa pääsy.

Tarjoa menovinkkiä: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

14 A

MENOT 3. – 16.3.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

TAPAHTUMIA Viikkotoiminta kausiesitteissä ja seurakunnan internet-sivuilla. Naisten keidas -iltapäivä Yhteisvastuun hyväksi la 4.3. klo 12–15 Myllypuron kirkolla. Pro-tukipisteestä puhumassa Chiraporn Phuakluang: Ihmiskaupan vastainen työ Thaimaassa ja Suomessa. Kaisa Valve esittää Raamattu-näytelmän Samarialainen nainen kaivolla. Yhteislaulua. Myynnissä hemmotteluhoitoja ja hoitotuotteita. Lastenhoito. Hinta 10 e sis. keittolounaan ja kahvit. Juvonen ja Hoikkala. ”Sitä sanotaan elämäksi” -konsertti su 5.3. klo 18. Myllypuron kirkolla. Karoliina Juvonen, piano, urut ja lausunta. Kirsi Leutonen, Satu Himanen ja Elviira Juvonen, laulu. Vapaa pääsy ja ohjelma. Vapaaeht. maksu Yhteisvastuulle. Kodittomien yö pe 10.3. alk. klo 16 Myllypuron kirkolla. Mahd. yöpymiseen, saunomiseen ja vaatteiden vaihtoon, ruokailu, klo 19 hartaus. Kulosaaren Meripartion talviriehapäivä Mustikkamaan uimarannalla Yhteisvastuun hyväksi la 4.3. klo 15–18. Ohjelmassa tunnelmointia puolijoukkueteltassa, trangialla keitettyä kaakaota ja talvista tekemistä koko perheelle! Äitien keskeneräisten käsitöiden ilta su 5.3., 2.4. ja 7.5. klo 17.30 Kulosaaren seurakuntasalissa. Tarjolla hyvää seuraa ja pientä purtavaa. Tervetuloa myös ilman käsityötä! Kallio. Levollisuuden rukousnauhamessu ”Murheesta iloon” su 5.3. klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa. Mukana Herättäjäyhdistyksen 25 henkinen kuoro, pastorit Leena Väyrynen-Si ja Huima. Kolehti Herättäjäyhdistykselle. Iltatee. Kauneimmat hengelliset laulut lähetystyön hyväksi su 12.3. klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa. Puheenvuoro Maarit Lampilahti, juontaa Pirjo Toivola-Kauppinen, Leino. Kirjallisuuspiiri ma 13.3. klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelissa. Aiheena Terhi Rannela: Frau. Vetäjänä Aino Immeli. Elintarvikejako ti ja to Myllypurossa Liikuntamyllyn päädyssä klo 8. Paikalla viim. klo 9.30. Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla ma klo 13–14 sekä p. 050 347 8582 (Juvonen)/050 433 8343 (Pesti), Herttoniemen kirkolla ke klo 9–9.30 sekä p. 050 433 7339 (Hämäläinen). Kulosaari p. 050 347 9515 (Hoikkala). Herttonie-

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

5.3.

Syyrialaisten makujen lounas Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Osallistu lounaalle messun jälkeen klo 12.30 ja hemmottele itseäsi Hyvinvointipäivässä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

menranta p. 050 347 9515 (Hoikkala)/041 511 5464 (Mattila). HUOM! Herttoniemenrannan vastaanotto Herttoniemen kirkolla.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 5.3. klo 11. Anne Granström, Jenni Kahenvirta, Kati Vento, Jaana Makkonen, Markus Siltanen, Matti Pohjoisaho. Messun jälkeen Virkistyspäivä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi: Syyrialaisten makujen lounas ja kirkkokahvit 10 e, pelkkä kahvi 2 e, pikahemmotteluja: manikyyri, käsihieronta, kulmien siistiminen 5e/hoito (virallinen SKY ja Cidesco-kosmetologi), arpajaiset: pääpalkintona kampaamolahjakortti, myynnissä YV-tuotteita. Messu su 12.3. klo 11. Aimo Lankinen, Tuomas Pitkänen, Sasu Rauhala, Kati Heini, Mari Lamminen, nuorten kuoro ja bändi, nuoret avustavat. Laulamme virsikirjan ohella Nuoren seurakunnan veisuja. Iltakirkko ti 14.3. 19 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Marja Heltelä, Reijo Liimatainen. Arkiehtoollinen to 16.3. klo 13. Mahdollisuus ehtoolliseen arkenakin. Tule hiljentymään ja levähtämään sanan, sakramentin ja laulun äärelle. Marja Lehtinen ja Kirsi HonkanenPunkari.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 6.3. klo 10.30 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9, Vantaa. Pienituloisten ruokailu maanantaisin klo 11, lounas 1,50 e. Share & care women´s group, naisten ryhmä joka toinen maanan-

12.3.

Könsikkäät vieraana Samae Koskinen Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13 klo 18. Liput 15 e tuntia ennen ovelta tai ennakkoon Laajasalon kirkolta arkisin klo 10–14 ja tilaisuuksien yhteydessä sekä Roihuvuoren seurakuntatoimistosta aukioloaikoina. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

tai klo 17.15, ma 13.3. Mielen hyvinvointi -ryhmä tiistaisin klo 14. Mikaelin Laulajat, mieskuoro, ottaa mukaan uusia laulajia. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30. Tied. kuoronjohtajalta: jukkaokkonen5@ gmail.com, p. 050 539 6690. Eläkejumpparit -ryhmä miehille torstaisin klo 10. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. Virkistäytymistä hyvän seuran ja kahvikupin äärellä, viikoittain vaihtuvat teemat ja alustajat. Ilon kautta! -kerho keski-ikäisille naisille joka toinen torstai klo 17, to 2.3. ja 16.3. Iloinen Kanttorin Kööri -kuoro kaikille torstaisin klo 18. Rukouspiiri perjantaisin klo 11. Kaikille avoin raamatturyhmä joka toinen lauantai klo 15, la 4.3. Retki ystävyysseurakuntaamme Tyröön 12.–14.5. Matka on Malmin ja Mikaelin seurakuntien yhteinen. Tutustumme Viipuriin, Koivistoon, Terijokeen, uuteen Pietarin ”läntinen halkaisija”-tiehen, Vanhaan Laatokkaan (Venäjän vanha pääkaupunki), joihinkin museoihin ja vierailemme sunnuntaina ystävyysseurakunnassa Tyrössä. Yöpyminen Pietarissa. Matkan hinta jaetussa kahden hengen huoneessa 320 e. Ilm. vain Malmin kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Tied. Esa Järvinen p. 040 536 2733 tai Sirkka Kuula p. 045 679 6058. Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyy verkkosivujemme tapahtumakalenterista. Pappi tavattavissa keskusteluja varten ja toimitusvarauksiin liittyen viraston aukioloaikoina p. 09 2340 4802. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Virasto: Tulisuontie 2. Avoinna ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa sunnuntaisin klo 10, 5.3. perhemessu, tiistaisin klo 12.30 rukoushetki, keskiviikkoisin klo 18 iltamessu, 8.3. Arkkikirkko. Laajasalon kirkossa sunnuntaisin klo 12, 5.3. Taizé-laulujen messu, 12.3. Gospelmessu, torstaisin klo 12 rukoushetki. Tammisalon kirkossa ti 14.3. klo 18 Hiljaisuuden kirkko.

TAPAHTUMIA Saksalaiset vastatusten – Brahms ja Wagner Roihuvuoren kirkossa su 5.3. klo 15. Ghislaine Dionne, sopraano, Sari Blå, piano. Beethoven, Brahms, Wagner, Strauss. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Urkukonsertti Laajasalon kirkossa su 5.3. klo 18. SirkkaLiisa Jussila-Gripentrog. Bach, Tunder, Pachelbel, Muffat, Weckmann. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Leffailta: Pieni pyhiinvaellus Laajasalon kirkolla to 16.3. klo 18. Kertomus nuoresta Ritvasta, joka saa aviottoman lapsen Etelä-Pohjanmaalla körttikylässä vuonna 1950. Kesto 60 min. Vapaa pääsy. Lutherin meditaatiopäivä Laajarannassa la 18.3. klo 10–15. Johdanto Martti Lutherin löydöistä ja hengellisiä harjoituksia Lutherin opettaman metodin mukaan. Kahvit ja keittolounas, 5 e. Ilmoittautumiset arja.vaulas@evl.fi, p. 050 5968 858. Seurakuntamatka Pietariin ja ystävyysseurakunta Tyröön 26.– 28.5. Viipuri–Pietari–Tyrö–Kronstadt. Lähtö pe 26.5. klo 7 Laajasalosta ja klo 7.15 Roihuvuoresta. Paluu su 28.5. n. klo 22. Hotellimajoitus Pietarissa ja tutustuminen Pietariin pe–la. Su messu Tyrön kirkolla ja ruokailu tyröläisten kanssa. Mukana Kari Laaksonen ja Anja Nurminen. Ilm. 11.4. mennessä ritva.pykalaniemi@ evl.fi, p. 050 5468 804. Täytetty viisumianomus, todistus matkava-

kuutuksesta, passikuva (alle 6 kk vanha) ja kopio passin kuvasivusta (passin oltava voimassa väh. 6 kk matkan jälkeen) toimitettava 18.4. mennessä Ritva Pykäläniemelle, Reposalmentie 13, 00840 Hki. Viisumianomuskaavakkeita saa 6.3. alkaen Laajasalon kirkolta ma–pe klo 10–14, su messun yhteydessä ja Roihuvuoren srk-toimistosta aukioloaikoina. Hinta 310 e sisältää majoituksen 2 hh, illallisen tuloiltana, aamiaiset, yhden lounaan, bussikuljetuksen, kiertoajelun, opaspalvelut, viisumin ja rekisteröintimaksun. 1 hh lisämaksusta 48 e. Huom: emme vie kirpputoritavaraa. Tied. kari.laaksonen@evl.fi, p. 050 556 2526. Seurakuntamatka Saksaan Lutherin maisemiin 1.–6.8.2017. Berliini– Wittenberg–Eisenach–Erfurt–Berliini. Hinta 1000–1100 e. Tied. ja ilm. 5.3. mennessä, minnamari.helaseppa@ evl.fi, p. 050 361 3718.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Turunlinnantie 3. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Vartiokylän kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 11. Su 12.3. Koko perheen Puuhamessu. Minimessu to 16.3. klo 9.30. Puotilan kappelissa: Arkimessu ke 8.3. klo 14. Kappelimessu torstaisin klo 18. Matteuksenkirkossa: Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 10–14. Neulekerho maanantaisin klo 12. Voit neuloa esim. villasukkia alueen palvelutaloihin tai omia neulomuksia, kahvitarjoilu. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Perjantaipöytä perjantaisin klo 12. Kahvia ja juttuseuraa, 10.3. mukana Arja Tuunela. Puotilan kappelissa: Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16 Puotilan kappelissa. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 luvassa on ohjelmatuokio. 7.3. Tutustumme Sakari Topeliuksen Maamme-kirjaan ja satuihin. 14.3. Juha Pentikäinen: Lars Levi Laestadius – saamelaispappi, botanisti, etnografi. Raamattupiiri tiistaisin klo 14. Laulut Soikoon keskiviikkoisin klo 12.45. Lauletaan yhdessä virsiä ja muita lauluja. Matteuksenkirkolla: Soppakirkko ti 7.3. klo 12–13. Edullinen keittolounas tarjolla 2 e. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus paikan päällä, Turunlinnantie 3, tai puhelimitse tiistaisin klo 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaisin klo 9–11 p. 09 2340 6450.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–18,

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Kari Hautala

p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. 5.3. Joronen, Mäkelä, Jurmu. Korealainen seurakunta. Kirkkokahvit. Messu- ja ehtoollisavustajakoulutus. 12.3. Veisumessu. Holma, Paananen, Virtanen, Nordlund. Nuorten musiikkiryhmä. Isosten siunaaminen. Kirkkokahvit. Merirastimessu Merirasti-kappelissa 12.3. klo 16. Veisumessu. Holma, Paananen, Virtanen. Nuorten musiikkiryhmä. Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18. 9.3. Pesonen, Jurmu. 16.3. Huhdanmäki, Jurmu.

”

Kyllä ihmisvauvan aivot hyötyvät musiikista samalla tavalla kuin hiirenpoikasen

Tapahtumia Tule suunnittelemaan Cafe Valoa pe 3.3. klo 13 Valoon. Uusi kaikille avoin tapaamispaikka aloittaa kevään aikana. Kaipaamme juuri sinua avuksi! Mukana uusi diakoniatyöntekijä Arto Leinonen ja lähetystyöntekijä Ammi Kallio. Ehtoollis- ja messuavustajien koulutus su 5.3. messun jälkeen kirkolla. Tule mukaan toteuttamaan messuja! Koulutus on avoin kaikille jotka haluavat mukaan messuryhmiin. Kuninkaan ilta kirkolla pe 10.3. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Iltatee. Puhe Jussi Mäkelä, musiikissa Uusi laulu ja Gospelmamat. Siioninvirsiseurat Katukappelissa pe 10.3. klo 14. Mukana Leena Väyrynen-Si ja Marketta Antola. Laulupiiri Katukappelissa ke 15.3. klo 13. Tule laulamaan yhdessä kansanlauluja ja ajankohtaisia virsiä. Laulattajana Anja Hinkkanen. Kriisiryhmän diakonialounas kirkolla torstaisin klo 11–12. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e. Iltapäiväpiiri kirkolla maanantaisin klo 12. Vieraana 6.3. Anja Hinkkanen: wanhat perinteet ja 13.3. Maire Kekola: uusia tuttavuuksia. Musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30 ja liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa perjantaisin klo 9.30. Avoin alle kouluikäisille lapsille ja lähiaikuisille. Ohjattua toimintaa, aamupala. Raamattu- ja rukouspiiri Lectio Divina uudessa kokoontumispaikassa Vuosaaren kirkolla torstaisin klo 18. Raamatun sanojen sulattelua ja elämänkokemusten kuulostelua rukoushiljaisuudessa. Ilmoittaudu hiljaisuuden päivään la 25.3. klo 11–16 Merirasti-kappelissa. Rukoushetkiä, retriittilepoa ja Marianpäivän hiljaisuutta. Päivän hinta 10 e sis. keittolounaan ja kahvit. Maksu käteisellä paikan päällä. Ilm. ruokavaliotietoineen ke 22.3. mennessä tiina.ahonen@evl.fi tai p. 050 467 1238. Katukappeli avoinna ma–to klo 12–16, pe klo 12–18, la 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10. Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

aivot.”

– Voiko mikään olla kiinnostavampaa kuin se, miten ihminen oppii, tuntee, tekee päätöksiä tai ajattelee?, aivotutkija Minna Huotilainen pohtii.

Seistessäsi opit paremmin Aivotutkija Minna Huotilainen tietää, että oppiminen onnistuu helpommin, kun olemme kehollisesti aktiivisia.

ognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen ei ole kos kaan koskettanut ihmisen ai voja, mutta hän on kyllä näh nyt ne. Huotilainen työskentelee aivo tutkijana Uppsalan ja Helsingin yliopistoissa. – Käytännössä työni on kokeellis ta tutkimusta. Käyttämäni laitteet liittyvät aivosähkökäyrän mittaami seen. Tutkimuksissa aivoille anne taan erilaisia tehtäviä, ja sitten katso taan, miten ne aktivoituvat. Voimme tehdä mittauksia erilaisissa paikois sa, esimerkiksi koululuokassa tai työ paikalla. Viime aikojen aivotutkimuksessa on selvitetty, miten hyödynnämme kehoa muistamisessa. Eikä pelkäs tään siinä, vaan muissakin tiedollisis sa tehtävissä: päätöksenteossa, asioi den ratkaisemisessa ja oman tarkkaa vaisuuden suuntaamisessa. On huo mattu muun muassa, että uuden asian oppii helpommin seisten kuin istuen. – Oppiminen onnistuu helpommin, kun olemme kehollisesti aktiivisia. Ki va aivotutkimuksen sovellus on, että koulumaailmassa ei oppilaita panna kaan istumaan paikoilleen, vaan hei dät laitetaan puuhaamaan ja teke mään ja oppimaan siinä samalla.

Hiirikokeissa on todettu, että pit käkestoinen musiikin kuunteleminen on aivoille hyödyllistä. Aivot kehitty vät, jos hiiret saavat olla tilassa, jossa musiikki soi. – Hiirten kuuloalueet kehittyvät. Li säksi musiikin kuuntelu on hyödyllis tä niiden muistijärjestelmälle. Ja jos ajatellaan ihmisvauvaa, niin kyllä hä nenkin aivonsa varmasti hyötyvät mu siikista samalla tavalla kuin hiirenpoi kasen aivot, Huotilainen toteaa. Vielä ei tiedetä, kehittääkö kaiken laisen musiikin kuuntelu aivoja. Huo tilainen kertoo, että hiiret ovat saa neet kuultavakseen erilaisia klassi sen ja pop-musiikin näytteitä, ja ne ovat toimineet. – Leikki-ikäisistä aikuisiin ihmis ten aivot hyötyvät musiikin kuunte lusta silloin, jos ihmiset pitävät kuu lemastaan musiikista. Aivot tarvitsevat unta, mutta eivät levätäkseen, vaikka niin luulisi. Min na Huotilaisen mukaan aivot työsken televät erittäin tiiviisti yöllä. – Aivojen pitää öisin siirtää kaikki päivän aikana tullut uusi tieto pitkä kestoisen muistin puolelle. Se on kova työ. Siinä pitää valikoida, mitä siirre tään. Siirto kestää monta tuntia.

Huotilainen kertoo tunteiden ja ta pahtuman irrottamisesta esimerkin. Lempipaidalle kaatuu työpaikalla kah via ja se harmittaa. Päivän aikana ta pahtuma, paita ja kahvi ovat yhtä ne gatiivista mylläkkää. Yöllä unen aikana aivot kuitenkin tekevät töitä niin, että irrotamme faktoista tunteita. Hyvin nukutun yön jälkeen toteam me, että olipa harmillinen tapahtu ma, mutta toisaalta tajuamme sen käytännöllisen asian, että paita pitää pestä. Huotilainen huomauttaa, että jos uni on huonolaatuista, tunteiden ja faktojen irrottamisaikaa ei yöllä ole. Se voi saada aikaan negatiivista mie lialaa ja pahimmillaan altistaa masen nukselle. – Tunteet eivät unen aikana häviä minnekään, mutta seuraavana päivä nä pystymme punnitsemaan faktat erillisinä. Voimme tehdä asiaan liitty viä päätöksiä, kun tunne ei ole enää päällimmäisenä. Nina Riutta

Perheen ja parisuhteen iltapäivä la 11.3. klo 15–18 Lauttasaaren kirkossa. Minna Huotilaisen luento Ruuhkavuodet ja aivot sekä pariterapeutti Terhi Väisäsen luento Pari asiaa parisuhteesta. Ilmoitus lastenhoitotarpeesta (yli 1-v.) 7.3. mennessä reima.niemela@evl.fi tai p. 050 380 3525.

16 A

MENOT 3. – 16.3.

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Pihlajiston seurakuntakoti, Tiirismaantie 4 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäen seurakuntakoti, Säterinportti 3 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa klo 12 Jakomäen kirkossa (huom. 5.3. klo 16), Pukinmäen (huom. 12.3. klo 16) ja Siltamäen seurakuntakodeissa klo 16 Pihlajamäen kirkossa klo 17 Tapulimessu Tapulin seurakuntakodissa 5.3. ja Valon messu Tapanilan kirkossa 12.3. Torstaisin klo 17.30 Hiljainen viikkomessu Viikin kirkossa Kansainvälinen messu su 5.3. klo 12 Pukinmäen seurakuntakodissa. Kuvien, sanojen ja afrikkalaisen musiikin avulla pääsemme matkalle maailmalle ja tutustumaan Senegalin luterilaisen kirkon elämään. Mukana kansainvälisen IFCH-seurakunnan jäseniä. Kirkkokahvit. Messu, ELY:n kirkkopyhä su 5.3. klo 10 Puistolan kirkossa. Saarna Antero Rasilainen. Kirkkokahvila ja Siionin Kanteleen seurat. Messu, Herättäjän kirkkopyhä su 12.3. klo 10 Malmin kirkossa. Saarna Samuli Korkalainen. Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. Meditatiivinen messu su 12.3. klo 10 Viikin kirkossa. Lepää messussa, tuolilla tai patjalla, kengät jalassa tai villasukkasillaan. Laula tai kuuntele hiljaisia sanoja ja säveliä. Hengitä rauhassa. Anna sanan ja ehtoollisen tehdä työ. Messu su 12.3. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Toteuttajina seurakuntalaisista koostuva messuryhmä yhdessä työntekijöiden kanssa. Kahvihetki. Perhemessu su 12.3. klo 10 Puistolan kirkossa. Laulupuu-lapsikuoron kahvila. Muskarikirkko su 12.3. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa. Perhekirkossa mukana muskarilaisia. Kirkkokahvit ja -mehut. Vauvakirkot ovat kirkkohetkiä perheen pienimpien ehdoilla. Koko perhe on Jumalan siunattavana, pikkuiset sylissä siliteltävänä ja keinuteltavana. Yhteisiä laululeikkejä, Vauvakirkko su 5.3. klo 15 Tapanilan kirkossa (kirkkokahvit) ja klo 16 Jakomäen kirkossa ja Pihlajamäen kirkossa, jossa kirkkohetken jälkeen keittotarjoilu ja kahvit. Vauvakirkko su 12.3. klo 16 Pukinmäen seurakuntakodissa. Tilaisuudessa kynttilöiden sytytys jokaiselle lapselle ja vauvojen siunaaminen alttarilla. Kahvi-, mehuja sosetarjoilu. Viikkomessu ja Sanan ja rukouksen ilta Malmin kirkossa ke 15.3. klo 18.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

TAPAHTUMIA

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

8.3.

Hanni Angelaho mukana Naisten päivässä Jakomäen kirkossa, Jakomäenpolku 7 klo 18. Lastenhoito järjestetty.

TAPAHTUMIA Iltamusiikki Malmin kirkossa su 5.3. klo 18. Keijo Silventoinen, oboe, Niels Burgman, urut. Ohjelma 10 e. Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodilla ti 7.3. klo 18. Yhteislaulua vetää Viena Huhtala. Iltamusiikki Malmin kirkossa su 12.3. klo 18. Heikki Poutanen, urut. Virsijukeboksi Yhteisvastuun hyväksi Pukinmäen seurakuntakodilla ti 14.3. klo 18. Toivo mieleistäsi virttä ja tee samalla hyvä mieli muille! Virsitoiveen hinta on 2 e. Yhteistä laulua vauhdittamassa Pukinmäen Toivon säteet -kuoro. Iltakahvit. Arvojen ilta -keskustelusarja. Muutaman kerran vuodessa pidettävä tilaisuus ajankohtaisista teemoista. Ti 14.3. klo 17.30–19.30 Malmin kirkossa on aiheena ”Arvokkaat”. Puhetta hyvästä, pahasta – arvoista. Mikä on satavuotiaassa Suomessa hyvää, pahaa ja arvokasta? Tule kuuntelemaan arvokasta puhetta arvoista. Illassa mukana mm. opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Espoon piispa Tapio Luoma. Musiikista vastaa laulaja, pappi Sini Ikävalko (mukana TVOF 2017). Kirkkoherra Heikki Arikka johdattaa keskustelua. Naisten ilta Jakomäen kirkossa ke 8.3. klo 18. Lauluja naisen elämästä esittää Hanni Angelaho. Kahvila ja kierrätyspiste Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kahvila avoinna klo 17 alkaen. Lastenhoito järjestetty. Hyvän olon päivä naisille Puistolan kirkolla la 11.3. klo 11–15. Tule koko päiväksi tai lyhyemmäksi ajaksi. Päivä on maksuton. Ei ilmoittautumista. Ohjelma: klo 11 Päivän aloitus, klo 11.15 Kuntojumppa, vetäjänä pastori Aino Poutanen, klo 12 Kirjoituspaja, ohjaa pastori Sofia Tuomenvirta, klo 12.30 lounas, klo 13.15 Pilates, ohjaa Aino Poutanen, klo 14.15 kahvi, klo 14.30 hartaushetki. Rukoushelmivaellus ja Yhteisvas-

11.3.

Hyvän olon päivä naisille Puistolan kirkolla, Tenavatie 4 klo 11–15. Kuntojumppaa, pilatesta ym. Kahvila.

tuu-kahvila koko tilaisuuden ajan. Teemallinen teehetki Viikin kirkolla to 16.3. klo 18. Mihin tarvitsemme rituaaleja? Miksi konfirmaatio, häät, hautajaiset, juhlapyhät ja muut arkea katkaisevat seremoniat ovat merkityksellisiä? Ihmisillä on myös omia rituaaleja. Alustajana pastori Outi Lantto. Illan emäntinä Hanna Kuivalainen ja Marjukka Vakkuri. Matkailuilta Malmin kirkolla la 4.3. klo 18. Matkasta Latinalaisessa Amerikassa kertovat Emil ja Beata Anton. Pihlajamäen kirkon 41v. syntymäpäivä ti 7.3. Klo 12–13 tarjolla hernekeittoa soppatykissä kirkon edustalla, klo 13 kirkkosalissa pienoisnäytelmä Lutherista ja Agricolasta ja sen jälkeen kahvit. Kansainväliset nyyttärit Pihlajamäen kirkolla ke 15.3. klo 18. Tule viettämään makujen ja kokemusten iltaa. Tuo pöytään pientä syötävää ja halutessasi myös lyhyt ohjelmanumero, runo, tanssi tai laulu, omasta kulttuuristasi. Tuo mukanasi kansainväliset ystäväsi. Mielenterveyskuntoutujien tapaaminen Viikin kirkolla la 4.3. klo 11–13. Kahvitellaan ja vaihdetaan ajatuksia seurakunnan mielenterveystyöstä. Mukana diakoniatyöntekijät Niina Vättö ja Tarja Koivumäki. Lukuvinkkejä saa Pukinmäen Porttikahvilassa, Säterinportti 1 A ma 6.3. klo 12–15. Vinkkejä antaa lukuvalmentaja Maija-Kaisa Myllymäki Pukinmäen kirjastosta. Myös mahdollisuus kirjojen lainaamiseen, ota kirjastokortti mukaan. Portin tilan mahdollisuudet Keskustelu Pukinmäen Portin käyttömahdollisuuksista la 11.3. klo 12. Tutustumista Portin tiloihin ja keskustelua tilan tarjoamista mahdollisuuksista seurakunnan toimintaan. Mukana Markus Kopperoinen. Kahvitarjoilu. Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12 Pihlajamäen ja Tapanilan kirkoilla ja klo 13 Malmin kirkolla. Torstaisin klo 13 Jakomäen ja Puistolan kirkoilla, Siltamäen ja Tapulin seurakuntakodeilla sekä Pukinmäen

klo 16. Su 5.3. mukana Savik ja Pesonen-Kareinen. Pyhäkoulu lapsille messun ajan. Su 12.3. mukana Heininen ja Pesonen-Kareinen. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa. Iltaehtoollinen torstaisin klo 19 Oulunkylän kirkossa.

16.2.–9.3.

Jamal Al-Ezzin tallentamat näkymät Suomesta. Valokuvanäyttely Oulunkylän kirkon aulagalleriassa, Teinintie 10 on avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15.

seurakuntakodilla joka toinen to, seuraava 9.3. Jakomäessä 9.3. musiikkimatinea, 16.3. Ulla Welin lausuu runojaan. Malmilla 8.3. musiikkimatinea. Pukinmäessä 9.3. musiikkimatinea. Lähetyspiirit Lähetyspiireissä seurataan nimikkolähettien ja -kohteiden työtä ja avataan näkymiä kirkon työhön eri puolilla maailmaa. Malmin kirkolla lähetyspiiri joka toinen torstai klo 17, seuraava 9.3. Pihlajamäen kirkolla lähetyskerho joka toinen maanantai klo 17, seuraava 13.3. (ei 10.4.). Puistolan kirkolla lähetyspiiri kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 18.30. Viikin kirkolla Missiokerhossa kädentaitoja ja askartelua lähetystyön hyväksi joka toinen keskiviikko klo 18, seuraava 8.3.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 5.3. messussa mukana Elo, Pelkonen, Mäkiö ja kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Su 12.3. mukana Handolin, Savik ja Helenius. Pyhäkoulu lapsille messujen ajan. Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 12. Su 5.3. mukana Elo, Savik ja Helenius. Su 12.3. mukana Handolin, Helenius ja Käpylän kirkkokuoro. Messun jälkeen Lyydia-toimikunnan kirkkokahvit Tallinnan ystävyysseurakunnan hyväksi. Maunulan kirkossa sunnuntaisin

Raamattuluentosarja torstaisin Oulunkylän kirkolla. Klo 18 luento, klo 19 iltaehtoollinen. Vapaa pääsy. Lisätietoja nettisivuilla ja Facebook-sivulla Raamattusarja 2017, käy tykkäämässä! Kimmo Pohjosen Ultra Organ -teoksen “work in progress”-konsertti Yhteisvastuun hyväksi pe 3.3. klo 18 Käpylän kirkossa. Kimmo Pohjonen, urkuharmonikka, laulu, Mikko Helenius, urut, laulu, Tuomas Norvio, äänisuunnittelu ja live-elektroniikka. Pohjosen uusin 70 minuutin sävellys Ultra Organ on tilausteos Kölnin Filharmonian konserttisaliin. Osasäveltäjänä Tuomas Norvio ja musiikin sovittajina Pohjonen, Helenius ja Norvio. Konserttiin tullessa voi antaa vapaaehtoisen lahjoituksen Yhteisvastuu-keräykselle. Musiikkimatinea ”Kamanat kohottukohot” ke 8.3. klo 13 Maunulan kirkossa. Kansanlauluja, kalevalaisia lauluja ja runoja yhdessä laulaen ja kuunnellen, laulattamassa Maunulan kirkon musiikkiryhmä. Klo 14 musisoivat Maunulan ala-asteen oppilaiden kuoro ja orkesteri. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu Yhteisvastuun hyväksi. Mukana Elisa Hapuli ja Maija Pesonen-Kareinen. Valokuvanäyttely ”Suomi minun silmin” Oulunkylän kirkolla galleria Aulassa 9.3. asti. Vapaa pääsy. Avoinna kirkon aukioloaikoina ma–to klo 8–20 ja pe–su kl 9–15. Jamal Al-Ezzi: Finland in my eyes. Valokuvissa Al-Ezzia ihastuttaneita maisemia Suomesta. Sodan sijaan fokuksessa on luonto. Aarteenmetsästys-huutokauppa Yhteisvastuun hyväksi su 12.3. noin klo 11.30 messun jälkeen Oulunkylän kirkossa. Lahjoituksia, kuten lasiesineitä, designia, posliinia, koruja, tauluja ja käyttämättömiä tai uudehkoja kodinkoneita voi tuoda Oulunkylän kirkolle (avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15) viimeistään pe 10.3. Tied. p. 09 2340 5325, raivo.savik@evl.fi.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, paitsi to 2.3. suljettu p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus Hyvän Paimenen kirkossa sunnuntaisin klo 11. Messun jälkeen tarjotaan seurakuntasalissa kahvia, teetä tai mehua kaikille halukkaille.

TAPAHTUMIA Peittopiirissä kudotaan Äiti Teresa -peittoja ja viihdytään yhdessä kupposen äärellä. Valmiit peitot

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Apua & tukea

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

toimitetaan SPR:n kautta pakolaisleireille. Tervetuloa aina parillisina maanantaina klo 13 kirkolle. Akvarellitaideryhmä kokoontuu kirkolla parillisten viikkojen torstaina klo 17. Ryhmään ovat tervetulleet kaikki, ennakkotaitoja ei tarvita. Ryhmä on maksuton, mutta osallistuja maksaa omat materiaalinsa. Pakilan Martat kokoontuvat Hyvän Paimenen kirkolla ti 7.3. klo 18. Heidin huone kertoo hieronnasta ja omnipathiesta. Pakilan Tormaystävät ry pitää su 12.3. klo 17 sääntömääräisen vuosikokouksensa. Kokouksen aluksi professori Laura Assmuth Itä-Suomen yliopistosta kertoo aiheesta ”Baltiansaksalaisten monet kertomukset. Erään pappissuvun näkökulma.” Esitelmän pitäjän isoisän isoisä Eduard Johann Assmuth toimi virolaisen ystävyysseurakuntamme pappina v. 1819–1852. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet. Varhaisnuorten Maahis eli Maanantaipuuhis Hyvän Paimenen kirkon Pirtillä 20.3.–24.4. maanantaisin klo 17.30–18.30. Tule viettämään hassunhauskaa puuhailtaa kirkolle. Luvassa naurua, leipomista, leikkimistä ja muuta mukavaa yhdessä puuhastelua. Ilmoittautumiset verkkosivuilla. Tyttöjen ilta ke 5.4. Pakilan Nuorisotalolla, Lepolantie 19, 3.–6. -luokkalaisille klo 14–16.30 ja nuorille klo 16–21. Ohjelmassa muun muassa kauneudenhoitoa, hemmottelua, ruokaa ja mukavaa yhdessäoloa. Ilmoittautuminen seurakunnan verkkosivuilla. Diakoni päivystää kirkolla joka tiistai klo 10–12. Muinakin aikoina hänelle voi soittaa numeroon p. 09 2340 5552. Verkkosivuillamme on myös pappien ja muidenkin työntekijöiden yhteystiedot. Meihin kaikkiin voi olla yhteydessä aina kun siltä tuntuu.

Näkövammaisten lähetysaskartelupiirissä Leena Siponkoski (vas.), Seija Saastamoinen, Harri Vihinen, takana opas Liisa Ryynänen, Mikko Suominen ja Juhani Siponkoski.

Saavu-messu yhdistää erilaiset ihmiset Erityisryhmien messuissa käytetään selkeää kieltä, pistekirjoitusta ja viittomakieltä. Teksti Sirpa Patronen Kuva Sirpa Päivinen

ehitysvammaiset, viittomakieliset ja näkövammaiset kävisivät ehkä useammin kirkossa, jos messut olisivat heidän kannaltaan suunniteltu. Kehitysvammaiset ja näkövammaiset tarvitsevat kaveria tuekseen. Viittomakielisten taas olisi helpompi seurata messua, jos kuulon varaan rakentuvassa messukokonaisuudessa olisi enemmän nähtävää. – Tunnekieleni on viittomakieli. En voi osallistua messuun, jossa kukaan ei viito. Urkumusiikin aikana voisi katsella seinään heijastettuja kuvia tai tekstejä, viittomakielinen Jorma Muikku viittoo ja kuurojentyön diakoniatyöntekijä Päivi Korhonen tulkkaa. Muikku käy erityisryhmät huomioon ottavissa Saavu-messuissa ja osallistuu seurakuntien kuurojen toimintaan. Saavu-messuja järjestetään pari-kolme

kertaa vuodessa. Se on tavallinen seurakunnan sunnuntaimessu, joka on järjestetty niin, että jokainen seurakuntalainen voi mahdollisista rajoitteistaan huolimatta osallistua messuun. – Kaikki ovat Saavu-messuun tervetulleita. Meilahden Saavu-messuun maaliskuun 12. päivä tulee työryhmä kartoittamaan esteettömyyttä, mikä on yksi messun ideoista, kertoo vammaistyön pappi Heli Ojalehto. Saavu-messussa on viittomakielinen tulkkaus ja messun virret löytyvät pistekirjoitettuina tai isotekstisinä ja messussa käytetään selkeää, helposti ymmärrettävää kieltä. Näitä messuja alettiin järjestää viisi vuotta sitten, mutta samantyyppistä työtä on tehty seurakunnissa jo pitkään. – Viittomakielisiä messuja on ollut ainakin vuodesta 1908 alkaen, jolloin ensimmäinen kuurojenpappi Huugo Nyberg aloitti työnsä. Kuurojenpappi Janne Rissanen tekee työtään Nybergin jalanjäljissä pääkaupunkiseudulla, Päivi Korhonen kertoo. – Saavu-messu ei siis ole mikään vammaisten messu, vaan kaikkien yhteinen messu. Osallisuus on tärkeää ja niin on myös esteettömyys, jotta esi-

Sanni Grahn-Laasonen Arvojen illassa Malmin seurakunnan Arvojen ilta -keskustelusarjan tilaisuudessa puhutaan hyvästä ja pahasta ti 14.3. klo 17.30–19.30 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Mikä on sata vuotiaassa Suomessa hyvää,

pahaa ja arvokasta? Illassa mukana mm. opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Espoon piispa Tapio Luoma. Musiikista vastaa Voice of Finland 2017 laulaja Sini Ikävalko. Kirkkoherra Heikki Arikka johdattelee keskustelua. Arvokeskustelua Lauttasaaressa Lauttasaaren vaalipaneelissa jätetään keskustelut katulamppujen sijainnista narikkaan. Arvokeskustelua tulevien lauttasaarelaisten kuntapäättäjien kanssa käydään to 2.3. klo 18 seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1. Nyt kiinnostavat arvot päätösten takana. Keitä Suomessa tulisi ensin auttaa ja miten se tehdään? Miten kaupungin, kansalaisyhteiskunnan ja kirkon sekä ihmisen oman vastuun ja vastuusuhteiden tulisi jakautua?

Erityisryhmiin kuuluvien ei ole aina kovinkaan helppo osallistua seurakuntien jumalanpalveluselämään. – Vammaiset saavat taksimatkoja asiointiin rajatusti, joten messussa käyminen on pois muista asiointikerroista taksilla. Viittomakieliset tarvitsevat tulkin ja näkövammaiset ja kehitysvammaiset tarvitsevat avustajan. Uusiin paikkoihin voi olla vaikea mennä yksin. Olisi mukava, jos vastassa olisi tuttu ihminen, näkövammaistyön diakoni Marja Leena Kallio sanoo. Viikonloppuisin hoivakodeissa on vähemmän työntekijöitä paikalla, joten sieltäkään ei helposti irtoa työntekijää saattamaan kehitysvammaista sunnuntaina kirkkoon. Kavereita toivottaisiin lisää. Kirkkokaveriksi voi ilmoittautua osoitteessa www.vapaaehtoistyo.fi/helsinki. Saavu-messu su 12.3. kello 11−12.30 Meilahden kirkossa.

Sakari Piippo

Menopalat

Kuntavaalipaneeleja eri puolilla Helsinkiä Inhimillisyyttä! Miten voimme hillitä eriarvoistumista ja lisätä inhimillisyyttä päätöksentekoon? Tätä pohditaan to 16.3. klo 18–20 Helsingin tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Seurakuntien diakoniatyöntekijät haastavat kuntavaaliehdokkaita pohtimaan kysymyksiä, joiden kanssa ihmiset kamppailevat elämässään. Kenellä on varaa asua Helsingissä? Missä on vanhuksen paras paikka? Miten turvataan kaikille lapsille harrastusmahdollisuudet?

merkiksi pyörätuolilla pääse alttarille ehtoolliselle. Myös henkiseen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota, että messussa on joku toivottamassa tulijat tervetulleeksi, korostavat vammaistyön työntekijät.

Opetus- ja kulttuuri ministeri Sanni Grahn-Laasonen

18 A

Vuokrata halutaan Palveluja tarjotaan Kristitty yh-äiti sekä 8- ja 9-v lapset etsivät 3h+k/2h+k Helsingistä. P. 0404134049

neniälittereK

Myllypuron monipuolinen palvelukeskus Myllymatkantie 4, 00920 Helsinki

Ostetaan

Omilla säännöillä Katolisissa seurakunnissa toimitaan niin kuin Roomassa määrätään. Kaikissa katolisissa seurakunnissa kautta maailman. Helluntaiseurakunnissa taas tehdään niin kuin itse lystätään. Jokaisessa seurakunnassa joka puolella. Luterilaiset kirkot sijoittuvat katolisen ja helluntailaisen meiningin välimaastoon. Luterilaisilla ei ole paavia eikä maailmanlaajaa keskusorganisaatiota. Silti meno ei ole villiä ja vapaata kuin vapaissa suunnissa vaan systeemit sovitaan kansallisella tasolla. Esimerkiksi naispappeudesta tehtiin aikanaan kaikkia seurakuntia koskeva yhteinen päätös. Seurakunnat eivät voineet päättää siitä itsenäisesti. Kaikkia koskeva yhteinen päätös ei tosin koskenut Oulun hiippakuntaa. Siellä pelattiin omilla säännöillä. Näyttää siltä, että samaa sukupuolta olevien avioliitosta on tullut asia, jossa Suomen luterilaiset omaksuvat helluntailaisen tyylin: seurakunnat päättävät kukin omista kirkollisista toimituksistaan. Sellainen tuntuu raikkaalta tuulahdukselta Ollipiispan Oulusta.

Vapaaehtoistoiminnan kurssi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Maksuton kurssi alkaa 7.3.2017 5 tapaamiskertaa tiistaisin klo 15-16.30 Kurssin sisältöä: Kurssilla perehdytetään vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin sekä vapaaehtoisena toimimiseen. Kurssilla saat valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen sekä tietoa liikkumisessa avustamisesta. Lisätietoa kurssista ja ilmoittautumiset 6.3.2017 mennessä puh. 09-310 46315 Tervetuloa mukaan !

Ostetaan kuolinpesiä ja kodin irtaimistoja Laitakari Puh. 040 705 89 61

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497 Ostetaan kuolinpesät, vintit, varastot, muuttopesät, astiat, LP-levyt ym. Puh.040 7514 464

Iloiset Seniorit

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä? Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi. Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Seniorilo Oy

Myydään hautakiviä

Hautauspalveluita

Kaikkea kivestä

Kaikki hautausKaikki hautaus-ja ja perunkirjoituspalvelut perunkirjoituspalvelut (09)323 323 3770 3770 Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 1,1,00810 p.p.(09) 00810Helsinki Helsinki WWW.HAUTAUSPALVELU.COM WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous! Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset Tilaa nyt talvihintaan!

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Malmin Kivipuisto Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

- me teemme sen

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823 Honkanummen myymälä Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI Suoraan kiviveistämöltä HAUTAKIVET Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, Vantaa 09 7568 200 Espoon Kivituote, Espoonaukio 7, p. 09 465 650 www.kivituote.com

Fysioterapeutti Nina Aarnio 3 x 30 min. hieronta 70 € 040 - 56 93 515 Kaisaniemenkatu 1 B a 2. krs

Parturi-kampaaja KAIJA

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu.

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

puh. 046 660 4393

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Kaikenlaisen tavaran maksuton noutopalvelu. 041 489 14 09

Koulutuspalveluita

Vuokralle tarjotaan Tilaisuuksia Luotettavalle, työssäkäyvälle henkilölle vuokrataan asunto kalustetusta kaksiosta Itä-Helsingissä. Puh. 040 7726 611

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. 044-947 0181

Rakennusala Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt. Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, puh. 050-4310175

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Kiinteistöjen kuntotarkastukset,remontit, kylpyh. ym. 30 v. kokemuksella. M.Hämäläinen, puh. 044-366 2160 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Hammashoitoa

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI

JA NYT MYÖS LÄHELTÄ! Teemme myös kotikäyntejä! 3kk Tarvittaessa aikaa aksu korotonta m

SOITA JA VARAA AIKA ILMAISEEN TARKASTUKSEEN

010 2715 100

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki Kauppalantie 4 (katutaso), Helsinki

www. keskustanerikoishammasteknikot.fi Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 17.3. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

59€ 59€ Hinta alk. 59€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p.0400 674739

Tehdään ammattitaidolla: - rakennusten pohjat, korjaukset, uudiskohteet. Huomioidaan myös pienetkin remontit! P. 045 310 1380 tai 046 565 3942

Siivouspalveluita IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

HERÄNNÄISSEURAT pe 3.3. klo 18.30 Soukan kpli, Soukankj. 3, Espoo. su 5.3. klo 13 Myyrmäen kko, Uomat. Vantaa. HUOM. aika! klo 18 ”Murheesta iloon” – siioninvirsimessu, Seuratuvan virsikuoro; Herttoniemenrannan kpli, Laivalahdenkaari 5, Hki. ma 6.3. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo. ti 7.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri; Salomonk. 17D, 2.krs, Autotalo, Kamppi. klo 18 Paastonajan veisuuhetki 1/5 uud. Siionin virsiä Töölön kko, Topeliuksenk. 4, Hki. ke 8.3. klo 19 Körttikoti, Ratak.1a A3. to 9.3. klo 18 Länsi-Pasilan srk-toimitila, Maistraatink. 5 L, Hki. pe 10.3. klo 14 Columbuksen Katukpli Vuotie. 45 (Vuosaari), Hki. klo 18.30 Pappila, Kuninkaant. 28, Sipoo. su 12.3. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnant. 1, Hki; mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Karjalohjan kko, seurat srk-talo Lasikirkko, Keskust. 30; Karjalohjan kirkkokuoro. klo 14 kirkkopyhä Tammisaaren kko, Iso kirkkok. 18, Raasepori; kahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17D, 2.krs, Autotalo, Kamppi; mm. Väyrynen-Si, Elenius. klo 18 Klaukkalan kko, Ylitilant. 6, Nurmijärvi. ti 14.3. klo 18 Paastonajan veisuuhetki 2/5 uud. Siionin virsiä Töölön kko, Topeliuksenk. 4, Hki. ke 15.3. klo 18 Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 12.3 klo 13.30 (Joh.16-17) Jeesus on voittanut maailman - Matti Latvala Jeesuksen jäähyväisrukous - Tinja Halunen

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 07.03 klo 19 Allan Franzén, Lassus ja Ahlberg. Lastehoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä, soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10-12, esirukousiltana 18-18.45 puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Seuraava esirukousilta 21.03 Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Maaliskuu: Su 12.3. klo 12 kirkkopyhä, Kivistön kirkko Ti 21.3. klo 19 alueseurat, Huopalahden kirkko Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja klo 18. Tervetuloa.

Karmel-yhdistys Suomen Raamatun ja Israelin puolesta

11.3. klo 14, Metodistik. Punavuorenk. 2: Nykyantisemiitin muotokuva. FM Sirpa Bågman 14.3. klo 18, Kampin Palveluk. Salomonk. 21 B: Juutalaispakolaiset Lammilla v. 1941. Pauli Riihilahti 22.3. klo 18, STI, Kaisaniemenk. 13 A: Maitoa ja hunajaa, tutkija Sini Ezer Muut Karmelin tilaisuudet löydät kotisivulta www.karmel.fi. Israel-teemaillat ja -tilaisuudet Maitoa ja hunajaa -illat ja lauluillat Raamattupiiri ja rukouspiiri karmel@karmel.fi, 044 747 1100

Adresseja

eva.a.salo@gmail.com

Lähetä surunvalittelusi.

Kuolinpesien, vintti ja kellarientyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous, kierrätyspalvelu. 0466 418 728

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420 www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunapesua, pihatöitä. Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 0440691994

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa

Lakiasioita TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 350 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 690 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 99 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 €

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

0400 287 442

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

20 a

MIELIPIDE

Paras ehdokas Helsingin piispaksi Kuinka ollakaan, kun Helsingin piispanvaali lähestyy, arvostettu arkkipiispamme otti puheeksi mahdollisen naispiispan valinnan – aivan samoin kuin edeltäjänsä aikanaan. Viime kerralla moni päättäjä tulkitsi tämän kannanotoksi naispiispan puolesta. Näin sitten vaalissa tapahtuikin. Onko Helsingin siis oltava se hiippakunta, jossa piispa on nimenomaan nainen? Eikö tasapuolisuuden nimissä kaikkialla maassa olisi oltava sama lähtökohta: paras valittakoon, olkoon sitten mies tai nainen. Nyt tuntuu siltä, että Helsingissä ei voisi tapahtua edes vuorottelua. Viime kerralla kuuntelin yleisölle järjestetyssä vaalipaneelissa kaikkien ehdokkaitten puheenvuorot ja tutustuin heidän ansioihinsa. Toivon, että mahdollisimman moni seurakuntalainen kävisi nytkin vaalipaneelissa. Se antaa erinomaisen tilaisuuden nähdä ja kuulla, mikä on kunkin ehdokkaan koulutus ja kokemus, mitä kukin ehdokas osaa ja tietää, mitä puhuu. Voi jopa pohdiskella, kuka ehdokkaista se paras olisi!

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Raimo Ilaskivi valtiotieteitten tohtori, ylipormestari Helsinki

Kuka uskaltaa olla ”huume-ehdokas”? Kristilliset yhteisöt ovat tehneet haittoja vähentävää päihdetyötä niin kauan kuin päihteitä on käytetty ongelmallisesti. Ne ovat ruokkineet, pukeneet, asuttaneet, pesseet ja hoivanneet syrjäytyneitä ja sairaita päihteiden käytöstä ja muista haitallisista elintavoista huolimatta. Tällöin haittojen vähentämistä kutsuttiin lähimmäisenrakkaudeksi. Vasta 1980-luvulla syntyi käsite haittojen vähentäminen. Tämä on sekä politiikkaa että joukko käytännön toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään huumeita käyttävien lähimmäistemme terveyttä ja hyvinvointia. Käytännön tasolla riippuvuutensa kourissa olevien auttamiseksi löytyy nykyään muitakin menetelmiä kuin perushoiva ja rukous. Tutkimuksin on pystytty todentamaan, että opioidikorvaushoito ja matalan kynnyksen terveysneuvonta vähentävät terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja inhimillisesti ja kustannustehokkaasti. Kuntavaalit lähestyvät. Mistä puolueesta löytyisi se ehdokas, jonka vaalipuheissa nämä hiv:n ja C-hepatiitin sekä muiden vakavien terveyshaittojen suurimpaan riskiryhmään kuuluvat henkilöt tulisivat näkyväksi? Kuka uskaltaa lähteä huume-ehdokkaaksi? Mervi Holm projektikoordinaattori A-klinikkasäätiö Huumehaitta-hanke

Eutanasiassa olisi tiukat ehdot Lassi Tiittanen vastustaa eutanasiaa eikä ainakaan halua sitä omalle kohdalleen (K&k 2.2.). Eutanasia olisi mahdollista vain, jos on itse sitä toivo-

Temppelivuoren historiaa muunnellaan ICAHD:n Miika Malinen antaa ymmärtää (K&k 2.2.), että Israelin hallinnoidessa koko Jerusalemia muslimit eivät voi harjoittaa uskontoaan vapaasti Temppelivuorella. Asia on juuri päinvastoin. Ennen vuotta 1967, Jordanian miehittäessä laittomasti niin kutsuttua Länsirantaa, myös Itä-Jerusalemia, juutalaisilla ei ollut asiaa edes Vanhassakaupungissa olevaan asuinkortteliinsa, saatikka Itkumuurille. Israelin voitettua puolustussodan 1967 Jerusalem yhdistettiin, ja siitä saakka kaikkien uskontojen edustajat ovat saaneet siellä vapaasti harjoittaa uskontoaan. Historiallinen juutalaiskortteli ja Öljymäen juutalainen hautausmaa oli rakennettava uudestaan arabien hävityksen jälkeen. Unesco päätti viime lokakuussa kutsua juutalaisten vuosituhansia vanhaa Temppelivuorta vain sen paljon myöhäisemmällä, islamilaisella nimellä. Malisen ylistämä antisemitistinen päätöslauselma kirjoittaa alueen historiaa uudelleen. Sen taustalla on palestiinalaisten pyrkimys YK:n ja muiden kansainvälisten elinten avulla kyseenalaistaa Israelin koko olemassaolon oikeus. Unescon Temppelivuori-farssi on vain yksi esimerkki siitä, millaiseen tosiasioiden vääristelyyn kansojen päättäjät voivat syyllistyä. Suomen pidättäytyminen äänestyksestä on sekin selkärangaton ratkaisu. Israelin ja palestiinalaisten pitkä konflikti ei ratkea ainakaan siten, että omaksutaan vain toisen osapuolen – islamilaisen – historiantulkinta lähtökohdaksi keskusteluissa. Juha-Pekka Rissanen puheenjohtaja Suomi–Israel Yhdistysten Liitto ry. Michel Grünstein kauppatieteiden maisteri

nut, on parantumattomasti sairas eikä kivunlievityksestä ole apua. Kahden lääkärin täytyy tämä oikeaksi todeta. Hoitohenkilökunnan ei tarvitse olla missään tekemisessä eutanasian kanssa, mutta lääkärin tulee ohjata potilas sellaisen lääkärin luo, joka on valmis avustamaan armokuolemaan. On arvioitu, että Suomessa olisi noin 15 eutanasiaan oikeutettua potilasta vuosittain, mutta vain kymmenkunta armokuolemaa toteutuisi. Meidän kaikkien tulee kunnioittaa niitä, jotka eivät halua eutanasiaa itselleen, mutta on kunnioitettava myös niiden päätöstä, jotka tätä äärimmäisessä tapauksessa toivovat. Sakari Partinen Sipoo

Omaishoito uudistuu, tukea tarjotaan silti Nimimerkki Helsinkiläisen autistipojan isä kertoi valaisevasti (K&k 13.2.) tilanteestaan omaishoitajana. Helsinki on tänä vuonna uudistamassa omaishoidon tukea. Ymmärrän hyvin kirjoittajan omaan lapseen liittyvän huolen tarjottavan tuen mahdollisesti muut-

tuessa. Toivon, että voimme vähentää kirjoittajan huolta tulevaisuuden suhteen ja löydämme yhdessä hänen perheensä palvelutarpeeseen sopivan ratkaisun. Kirjoituksessa käsiteltiin omaishoidon tuen muutoksiin liittyvää viestintää. Viestinnässä löytyy aina parannettavaa. Omaishoitoperheiden tukena toimivat ammattitaitoiset sosiaaliohjaajat, jotka mielellään auttavat omaishoitoon liittyvien ongelmien ratkomisessa. Lisää tietoa omaishoidosta löytyy osoitteesta www.hel.fi. Helsingissä omaishoidon tuen muutokset eivät automaattisesti tarkoita, että omaishoitajan palkkio pienenee. Osalla perheistä tuki nousee, ja joidenkin asiakkaiden tuki saattaa loppua. Tällöin tarjoamme perheelle tarvittaessa muuta tukea, kuten lapsiperheiden kotipalvelua tai kotihoitoa. Uudistetun omaishoitolain mukaisesti jokaiselle omaishoitajalle taataan kaksi tai kolme vapaapäivää kuukaudessa. Omaishoidon tukemiseen käytetään Helsingissä vuonna 2017 noin 33 miljoonaa euroa, joka on noin 8,5 miljoonaa enemmän kuin 2016. Mikaela Westergård vammaistyön johtaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto

Messuun pääsee iltapäivälläkin Marja Pitkänen kaipasi jumalanpalveluksia, jotka alkaisivat myöhemmin kuin kello 10 (K&k 16.2.). Niitä on Helsingissä tarjolla runsaasti: esimerkiksi sunnuntaina 5.3. Laajasalon, Käpylän ja Myllypuron kirkoissa sekä Pukinmäen ja Siltamäen seurakuntakodeissa messu alkaa kello 12. Maunulan ja Pihlajamäen kirkoissa pääsee messuun kello 16. Messuja voi etsiä verkosta: www. helsinginseurakunnat.fi > Ajankohtaista > Valitse kalenterista haluttu päivä. Konserttitiedot löytyvät osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi.

Toimitus

Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi Kirkko ja kaupungin mielipidesivulla suositaan oman nimen käyttöä. Nimimerkkiä voi käyttää vain erittäin perustellusta syystä. Mitä lyhyempi ja napakampi kirjoituksesi on, sen paremmat mahdollisuudet sillä on tulla julkaistuksi. Yli 1 500 merkkiä pitkiä kirjoituksia emme julkaise. Liitä kirjoitukseen osoitteesi ja sähköpostiosoitteesi (vain toimituksen tietoon) tai puhelinnumerosi.