Kirkko ja kaupunki 2017 04 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

B 6 ”Se, että joku loukkaantuu, ei tarkoita, että pilapiirros olisi epäonnistunut”, sanoo piirtäjä Ville Ranta

2.3.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

B 12 ”Puhu vähemmän ja mieti enemmän Jeesusta”, neuvoo munkki Tuomas Kempiläinen

Ylen puheliaat Susani Mahaduran ja Yagmur Özberkanin rennossa radioohjelmassa pääsevät ääneen vähemmistöjen edustajat

Helen Keller, yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija (1880–1968)

Tänään

Eilen

Käännä kasvosi kohti aurinkoa, niin et voi nähdä varjoa.

†

Tuli häkellyttävä fiilis: ihan kuin olisin laskenut yksinäisyyden ja armottomuuden taakan siihen paikkaan. TV-kuuluttaja Maria Jungner Me Naiset 5/2017

Iankaikkisesti

‡

Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala! Sinun siipiesi suojaan rientävät ihmislapset. Psalmi 36:8

Rukous

Pääkirjoitus

Katri Saarela / Instagram: Kutriart

Vastaus kipuun ja ahdistukseen Eduskunta sai pari viikkoa sitten käsiteltäväkseen kansalais aloitteen eutanasian eli kuolinavun laillistamisesta. Eutanasialla tarkoitetaan kuolevan potilaan surmaamista hänen omasta pyynnöstään. Aloitteen mukaan laki eutanasiasta tarvitaan ”lisäämään elämän loppuajan vaihtoehto niille kanssaihmisil lemme, jotka eivät saa sietämättömiin kärsimyksiinsä riittävää lievitystä hyvästäkään palliatiivisesta hoidosta”. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan oireenmukaista hoitoa: sen tarkoitus ei ole parantaa vaan helpottaa oireita. Äärimmil lään se tarkoittaa potilaan tajunnan tilan alentamisesta niin, että hän ei kuoleman tullessa enää ole tajuissaan eikä koe kipua. Kansalaisaloitteessa todetaan, että eutanasialain säätämisen ohella pitäisi myös huolehtia siitä, että asianmukaista ja korkea tasoista saattohoitoa on saatavilla kattavasti koko Suomessa.

”

Juuri tässä on koko eutanasia keskustelun ydin. Toive eutanasiasta perustuu usein pelkoon tulevista kivuista ja kärsimyksestä. Eutanasian Kivunlievityksen asiantuntijoiden perusteleminen mukaan kipu voidaan nykyisillä huonolla hoidolla menetelmillä hallita hyvin. Siksi on epäeettistä. vastauksen kipuun liittyvään ahdis tukseen ei pitäisi olla tieto siitä, että kipujen käydessä sietämättömiksi voi saada kuolettavan piikin. Tähän ahdistukseen pitäisi vastata varmuudella, että arsenaalis sa on semmoiset lääkkeet ja työvuorossa semmoiset kivunlievi tyksen ammattireiskat, että varmasti ei satu. Eutanasialakia paljon kiireellisempi olisi laki, joka takaa kunnollisen saattohoidon ja kivunlievityksen kaikille koko maassa. Eutanasian perusteleminen huonolla hoidolla on yksinkertaisesti epäeettistä. Kipuun liittyvää pelkoa ja ahdistusta paljon mutkikkaampi syy toivoa eutanasiaa ovat sairauteen liittyvät eksistentiaaliset kysymykset: tarpeettomuuden tunne, yksinäisyys, menetetyt mahdollisuudet ja elämän pyöriminen vain sairauden ympärillä. Millainen elämä on pahempaa kuin kuolema? Tämä on vakava ja todellinen kysymys. Sen vastaus ei löydy lääketietees tä – eikä äkkiväärästä moralismista.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ihana kevään valo, herätit minut horroksesta! Nyt kaikki sujuu helpommin ja hymykin tulee herkemmin. Luotan taas paremmin ajatukseen, että jokin meitä täällä johdattaa. Ehkä tosiaan hyväksyt myös minut, keskeneräisen ja häilyvän.

Lainasanat

”

Tärkeintä on, että potilas tulee nähdyksi ja kohdatuksi. Asian voi sanoa tylysti tai empaattisesti. Kannatan ehdottomasti empatiaa. Se ei vähennä ammatillisuutta, pikemminkin päinvastoin.” Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan lehtori Eeva Kivelä, B 1–3

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

2.3.2017 numero 4 Kirkko ja Kaupunki VANTAA Kannen kuva: Sirpa Päivinen

TAUSTAT JA ILMIÖT

Toive eutanasiasta on papille tuttu Jussi Ollila toivoo, että kirkon kielteinen kanta ei vie sairaalapappia pois eutanasiaa pohtivan potilaan rinnalta. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Helsingin seurakunta yhtymän johtava sairaalapastori Jussi Ollila pitää eutanasiaan liittyvää kansalaisaloitetta perusteltuna ja hyvin rajattuna.

irkko ja kaupunki kartoitti pääkaupunkiseudulla työskentelevien sairaalapappien suhtautumista eutanasiaan eli lääkärin antamaan kuolinapuun sekä sitä, onko papeille esitetty toivomusta eutanasiasta. Pappeja pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin kuolevia potilaita hoidetaan. Kysely lähetettiin yhteensä 33 sairaalapapille ja sairaalasielunhoitajalle Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Heistä 21 vastasi. Eutanasiaa koskeva kansalaisaloite jätettiin eduskunnalle tiistaina 14. helmikuuta. Vastanneista kahdeksalle on esitetty toive eutanasiasta. 13 pappia ei ole kohdannut kysymystä työssään. Sairaalapappien käymissä keskusteluissa eutanasiatoiveen takaa on löytynyt masennusta sekä huolta kivusta, ahdistuksesta, yksin jäämisestä ja kärsimyksestä. Joissakin tapauksissa eutanasia on jäänyt taka-alalle, kun lääkäri on kertonut, miten potilaita hoidetaan heitä etukäteen ahdistavissa tilanteissa. Yksi vastaaja on kohdannut iäkkäiden ihmisten pelkoa siitä, että he jäisivät eutanasian myötä ilman hoitoa. Helsingin seurakuntayhtymän johtava sairaalapastori Jussi Ollila on lukenut als-potilaan kommunikaattorista suoran toiveen kuoleman jouduttamisesta. Monissa keskusteluissa toive on ollut ”ilmassa” potilaan tukalan tilanteen vuoksi tai siksi, että kuoleman odottelu tuntuu vaikealta.

– Ihmisen perustoive on saada elää. On kuitenkin ymmärrettävää, että elämän loppumetreillä monella on tuskainen toive: voi kun tästä pääsisi, Ollila sanoo. Papit ottivat kantaa väitteeseen, jonka mukaan ”kuolevia potilaita hoidetaan Suomessa riittävän hyvin”. Asteikolla yhdestä viiteen (täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä) vastausten keskiarvoksi tuli 2,95.

”

On fakta, että mahdollisuus hyvään saattohoitoon jakautuu valtavan epätasaisesti. Johtava sairaalapastori Jussi Ollila

Perusteluissa papit nostavat esiin saattohoidon alueelliset erot: ”Hyvää hoitoa saa, jos asuu Etelä-Suomessa, jossa on saattohoitoon erikoistuneita yksikköjä.” Yksi vastaaja on ollut maaseudulla tilanteessa, jossa lähiomaiselle ei järjestynyt riittävää kivunlievitystä. Sairaalapapit kiinnittivät huomiota myös suurten potilashuoneiden hälinään, hoitohenkilökunnan vähyyteen ja osaamisen puutteisiin sekä saattohoidon vapaaehtoisten tarpeeseen. – On fakta, että mahdollisuus hyvään saattohoitoon jakautuu valtavan epätasaisesti.

Monissa paikoissa saattohoito on vielä lapsenkengissä, ja pelko siitä, saako potilas riittävän hyvää hoitoa, on aiheellinen, Ollila vahvistaa. Sairaalapapit ottivat kantaa myös eutanasiaan viittaavaan väitteeseen, jonka mukaan ”kuoleman aiheuttaminen kärsivälle potilaalle voi joissakin tapauksissa olla oikeutettua”. Yhdeksän vastaajaa oli väitteestä täysin tai osittain eri mieltä ja viisi täysin tai osittain samaa mieltä. Asteikolla yhdestä viiteen vastaajien keskimääräinen kanta on jonkin verran kriittinen (2,47). Kommenteista käy ilmi, että monen papin kanta eutanasiaan on epävarma. Aiheesta toivotaan lisää keskustelua. Papit nostavat esiin eettisiä kysymyksiä: Tulisiko eutanasian suorittamisesta lääkärin taakka? Milloin katsotaan, että kuolinapua haluava ihminen on riittävän ”tolkuissaan”? Veisikö mahdollisuus eutanasiaan pohjan saattohoidon kehittämiseltä? ”Lupa tällaiseen pitäisi jo lainsäädännössä määritellä niin, että pikkusormi ei vie koko kättä, kuten Hollannissa ja Belgiassa on tapahtumassa. Mutta onko sellainen laki mahdollinen?” yksi vastaaja pohtii. Jussi Ollila epäilee, että kirkon eutanasiaa vastustavat kannanotot voivat haitata sairaalapappien työtä, jos eutanasialaki tulee voimaan. – Pelkoni on se, että kirkon pois sulkeva ja tuomitseva linja pelaa sairaalapapit ulos tilanteista, joissa potilas pohtii, onko eutanasian aika vai ei. Pidän hyvin tärkeänä, että pappi voisi olla potilaan tukena myös niissä prosesseissa. ■

TAUSTAT JA ILMIÖT

2253

opiskelupaikkaa on haettavana Vantaan lukioissa ja ammattiopisto Variassa kevään yhteishaussa. Vuoden 2016 yhteishaussa Vantaan lukioihin haki ensisijaisesti 1360, Variaan 1022 opiskelijaa. Yhteishaku päättyy 14.3. Verstas Architects

Havainnekuva Tikkurilan uudesta kirkkokorttelista.

Tikkurilan kaavaluonnos jäi pöydälle

Lähisuhdeväkivaltaan voi hakea apua vaikka koko perhe

Toisin kuin viime Kirkko ja kaupungissa kerrottiin, Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta ei hyväksynyt Tikkurilan kirkon korttelin asemakaavaluonnosta. Luonnos jäi vielä pöydälle ja siihen palataan 13.3. kokouksessa. Asian käsittelyä jatketaan siinä aikalisän jälkeen aiemman valmistelun pohjalta. Jos lautakunta hyväksyy luonnoksen, se asetetaan julkisesti nähtäville. Kaavatyötä käsitellään ensin luonnoksena, jolloin saadaan selville kaikkien viranomaisten kanta suojellun nykyisen kirkon purkamiseen. Kirkko on käyttökiellossa sisäilmaongelmien vuoksi.

Kun apua hakevat yhtä aikaa sekä tekijä että kokija, saadaan usein nopeasti tuloksia. Esko Jämsä

Pyhän Laurin kirkossa pääsevät kaikki vihille Vaikka Tikkurilan seurakuntaneuvosto päätti, ettei seurakuntaneuvosto anna tiloja samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen, Vantaan ruotsinkielinen seurakunta antaa. Pyhän Laurin kirkko kuuluu molemmille seurakunnille, joten kirkon varaus näihin tilaisuuksiin onnistuu ruotsinkielisen seurakunnan kautta. Vantaankosken seurakuntaneuvosto päätyi äänestyksen jälkeen avaamaan seurakunnan tilat kaikille pareille. Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko ja Seutulan kappeli ovat siis myös samaa sukupuolta olevien käytössä. Uusi avioliittolaki astui voimaan 1.3.

urvakodit Vantaalla ja Helsingissä eivät pysty tällä hetkellä tarjoamaan turvakotipaikkaa kaikille apua tarvitseville. Espoon turvakoti lakkautettiin vuoden 2013 alussa, sillä kaupunki päätti alkaa tukea muunlaisia auttamismuotoja kuten turva-asuntoja. Apua lähisuhdeväkivaltaan, olipa se sitten fyysistä, henkistä, seksuaalista tai hengellistä, saa kuitenkin myös niin sanotuista avopalveluista. Niiden puoleen voi kääntyä silloin, kun ei ole pakko päästä kodista pois, sillä yöpaikkaa avopalvelut eivät pysty tarjoamaan. – Palveluiden kysyntä ja tarjonta ovat sopivassa suhteessa. Vapaita aikoja löytyy nopeasti, kertoo väkivaltatyön asiantuntija Janne Pulkkinen lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivulasta Vantaalta. Koivula on Vantaan Turvakoti ry:n ylläpitämä yksikkö, missä

teksti Hanna Antila

apua saavat väkivallan kokijat ja tekijät, lapset ja aikuiset. Apu voi olla yksilötapaamisia työntekijän kanssa tai tapaamisia, joissa ovat läsnä sekä väkivallan tekijä että kokija. Koivulassa on myös vertaisryhmiä. Apu on luonteeltaan kriisiapua. Pidempiaikaista terapiaa ei pystytä tarjoamaan. Vuoden alussa Koivulassa aloitti neljäs, pelkästään väkivaltaa kokeneisiin tai nähneisiin lapsiin erikoistunut työntekijä. Samalla alkoi myös yhteistyö Itä-Uudenmaan poliisin kanssa. Poliisi ohjaa tutkinnassa olevien lähisuhdeväkivaltatapausten asianosaisia Koivulaan. Asiakkaat ovat olleet pääasiassa vantaalaisia, mutta heitä on myös lähikunnista. – Meihin voi ottaa yhteyttä puhelimitse. Sen lisäksi meille ohjaavat asiakkaita esimerkiksi lastensuojelu, neuvola ja poliisi, kertoo väkivaltatyön asiantuntija Mari McAlester. Se, millaista apua kukin saa,

päätetään asiakkaan toiveiden ja tilanteen mukaan. Kaiken lähtökohtana on turvallisuus. Aina ei esimerkiksi ole järkevää, että samaan aikaan tilanteestaan kertovat lähisuhdeväkivallan tekijä ja kokija. Joskus se on kuitenkin mahdollista ja tuloksellista. – Parityöskentelyssä päästään usein nopeasti eteenpäin, kun eri osapuolet ottavat vastuun tekemisistään ja mietitään, mitkä seikat ovat johtaneet kriisiytyneeseen tilanteeseen, McAlester summaa. – Auttamistulokset meillä ovat yleensä olleet hyviä. Ihmiset ovat kokeneet, että he hyötyvät tästä ja saavat välineitä ja keinoja käsitellä ongelmiaan, sanoo toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen. Joskus asiakkaan elämäntilanne on monimutkainen: siihen liittyy väkivallan lisäksi esimerkiksi mielenterveysongelmia tai päihteitä. Avopalveluissa keskitytään ennen kaikkea väkivallan katkaisemiseen, mutta ohjataan tarvit-

Tilaisuuksia

Tuomasmessu

sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa

Maaret Kallio puhuu, liturgina Antti Siukonen. Musiikissa Tuuli Malve yhtyeineen ja Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla

12.3.

Lapset voivat käsitellä näkemäänsä ja kokemaansa piirtämällä. Tässä Koivulan asiakkaana olleen lapsen piirros.

tuomasmessu.fi

5.3. Psykoterapeutti ja tietokirjailija

Toiminnanjohtaja, rovasti Olli Valtonen saarnaa, liturgina Sari Vapaavuori. Musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen ja Peripherials-lauluyhtye

Kristinuskon sydän – Jeesus, Raamattu, Jumala, Usko? Keskusteluja Marcus J. Borgin kirjan pohjalta Tiistai-iltaisin 14.3., 21.3., 28.3. ja 4.4. klo 18-19.30 Mikael Agricolan kirkon kahvilassa Soppasunnuntai. Minituomaat. Messujatkot.

Apua kokijalle ja tekijälle taessa myös muihin palveluihin. – Alkoholinkäyttö voi olla osa ongelmaa, mutta eivät kaikki päihdeongelmaiset ole väkivaltaisia. Keskitymme siis siihen, mikä näissä tilanteissa aiheuttaa väkivallan ja miten siitä päästään, Janne Pulkkinen sanoo. Lähisuhdeväkivallalla on tapana toistua ja raaistua. Voi myös käydä niin, että tekijä, kokija tai näkijä turtuvat: epänormaalista

”

ALKOHOLINKÄYTTÖ VOI OLLA OSA ONGELMAA, MUTTA EIVÄT KAIKKI PÄIHDEONGELMAISET OLE VÄKIVALTAISIA.

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivula toimii Vantaalla, os. Kytötie 17. Palvelut ovat maksuttomia, eikä asiakkaan tarvitse olla vantaalainen. Yhteyden saa klo 8–16 puhelimitse p. 040 773 1063 tai sähköpostitse koivula@vantaanturvakoti.fi. Myös Helsingissä toimii lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö, os. Kilpolantie 2. Se palvelee helsinkiläisiä. Yhteyden saa puhelimitse p. 09 477 7180 tai 050 301 0748 tai sähköpostitse lahisuhdevakivaltatyonyksikko@paakaupunginturvakoti.fi. Maahanmuuttajataustaisia naisia auttaa Voimavarakeskus Monika, os. Hermannin Rantatie 12 A, 4. krs. Ajanvaraus ma–pe 9–16, p. 09 692 2304. Vantaalla vastaanotto ajanvarauksin Myyringin ostoskeskuksessa os. Liesitori 1, 3. krs. Espoossa väkivallan tekijöitä auttaa Lyömätön Linja, os. Maalarinkuja 3 B, p. 09 276 62 80 ja väkivallan kokijoita Omatila, os. Kamreerintie 6, p. 043 825 0535.

Lisätietoa tuomasmessu.ﬁ,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

Palveluja tarjotaan

APTEEKIN TERVEYSPISTE Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä!      

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

– JANNE PULKKINEN

tulee normaalia. Siksi apua on tärkeää hakea ajoissa. Myös väkivallan tekijä voi muuttua nopeastikin. – Korjausliikkeiden ei tarvitse olla suuria, että päästään eteenpäin, Pulkkinen toteaa. Monet ovat sinnitelleet pitkään ongelmiensa kanssa. Yksi syy tähän on se, että ongelmiin tarttuminen vaatii tarmoa ja voi johtaa siihen, että jokin muuttuu. Ihminen ei aina tiedä, viekö muutos kohti parempaa vai pahempaa. Vaikkapa eroprosessin aloittaminen voi tuntua raskaalta, kun voimat ovat muutenkin vähissä. – Monella on myös tämä ajatus, että ollaan yhdessä myötä- ja vastoinkäymisissä. On vaikea vetää rajaa, mikä on se vastamäki ja

mikä jotakin muuta. Jos on vielä itse särkyneestä kodista, haluaa pysyä yhdessä myös lasten takia, Kristiina Väänänen kertoo. Kun kokemuksistaan saa lopulta kertoa ja joku kysyy niistä suoraan, puhuminen tuntuu helpottavalta. Myös lapset kertovat rankoistakin kokemuksista kun kokevat, että heillä on siihen vanhemman lupa. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi piirtämistä tai leikkiä. – Jos pyytää lasta vaikka piirtämään asioita, jotka pelottavat, hän voi aloittaa hyvin yleisistä peloista, piirtää ukkosen ja hain. Kun kysyy, mikä häntä mietityttää tai mikä häiritsee hänen uniaan, päästään lähemmäksi itse aihetta, Mari McAlester kuvailee.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074 KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

Kolumni

Täällä Myyrmäki ja huono futisäiti

Esperi kutsuu asumaan!

Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Vanhalinna Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkka tarjoaa monipuolisia asumis- ja hoivapalveluita funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Vanhalinna on viihtyisä ikäihmisten koti Itäkeskuksessa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi. Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Kaisa Pere | 046 922 9544 | kaisa.pere@esperi.fi

Kodin seniorihoivaa. Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman. Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

Lauantaiaamupäivä myyrmäkeläisen pallokentän laidalla. Siellä pärjää pakkasesta huolimatta, kun on riittävästi lämmintä päällä, villasukat ja huopikkaat jalassa. Kentällä pelaa kuopukseni. Tuntuu vähän ihmeeltä, että minä olen voinut synnyttää maailmaan ihmisen, joka osaa pelata jalkapalloa. Muistan tilanteen alakoulun hiekkakentältä. Pallo on jossain vastustajan puolella kenttää. Minä olen kai jonkin sortin puolustaja. Pallo tulee kohti pitkältä ja kovaa. Mitä minä teen? Käännyn selin ja yritän suojautua. Pallo tömähtää melkoisella voimalla takapuoleni tuntumaan. Muistan, että joku kehui minua. Oliko se luokkakaverini Antti? Vai sekoitanko tapauksen siihen toiseen kertaan, jolloin Antti kehui minua liikuntatunnilla? Se oli Antilta kiltisti tehty. Etenkin kun minun liikuntasuorituksissani ei juuri ollut kehumista. Jos en ole mikään varsinainen lahja suomalaiselle urheilulle, en ole kyllä kummoinen urheilun katsojakaan. Tässä Myyrmäen pelissä kysyin mieheltä kahdesti, oliko se maali? Oli se, mutta ei sitä ole niin helppoa erottaa! Kun joukkueet ensimmäisen erän jälkeen vaihtoivat puolia, kesti hetken ennen kuin se meni minulle kunnolla jakeluun. Että se äskeinen vastus-

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

tajan pääty on nyt meidän pääty. Olen alkanut viihtyä kentän laidalla. Sekin tuntuu pieneltä ihmeeltä. Jonkinlainen ihme lienee sekin, että olen itse kuntoillut kesän lopusta lähtien reippaammin kuin ikinä aiemmin. Minulle kuntoilu on vähän niin kuin aikainen aamuherääminen, hammaslääkärillä käynti tai koiran ripulin siivoaminen lattialta. Ei se kovin kivaa ole, mutta jälkikäteen ei harmita. Mies sanoi taannoin, että jos treenaan kesään saakka, tulen näyttämään Ilkka Nummistolta. Siltä lapsuusvuosiemme voimamieheltä! Mieheni on tosin myös väittänyt, että kuntosaleilla soitetaan musiikkia pieruäänien peittämiseksi. Uskoo ken tahtoo. Palataan vielä sinne myyrmäkeläisen kentän laidalle. – Huusiko se äsken, että kostetaan, kysyin toisen erän aikana mieheltäni. Ei se mielestäni mahdotonta olisi, että häviöllä olevan joukkueen valmentaja huutaisi sillä tavalla. Ei kukaan niin huutanut. Se oli oman joukkueen valmentaja, joka oli huutanut, että nostetaan. SOILI POHJALAINEN Soili Pohjalainen Kirjoittaja on kahden tytön ja yhden kirjan äiti. soili.pohjalainen@saunalahti.fi

Koti palvelujen keskellä

Koulutuspalveluita

ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus nauttia voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä. Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin. Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

Minna Saranpää / Wilhelmiina

www.wilhelmiina.fi Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Juha Kurvinen, 040 541 5787 juha.kurvinen@ otava.fi Lisätietoa myös: kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Sisar Lina ja nyky hoitajat Sairaanhoitokoulutus alkoi Suomessa 150 vuotta sitten. Mitä tuumivat ensimmäisen sairaan hoidon oppikirjan ajatuksista nykyiset sairaanhoidon opettaja ja opiskelija? Teksti Eeva Hurskainen Kuvat Sirpa Päivinen

”

airaan täytyy saada uskoa hoitajastaan, että hän ajattelee minua – etsii minun parastani – kantaa minua sydämellään.” Näin kirjoittaa toistasataa vuotta sitten ilmestyneessä sairaanhoidon oppikirjassaan diakonissa Lina Snellman. Päteekö ohje yhä, aikana, jolloin hoidon ja huolenpidon puutteet päätyvät tämän tästä kohuotsikoihin? Miten vastaavat toisiaan vanha sairaanhoidon teoria ja nykypäivän opetus, sitä puntaroivat Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan lehtori, terveystieteiden maisteri Eeva Kivelä ja juuri sairaanhoitajaksi valmistunut Emilia Lukkari. Sairaanhoidollinen koulutus alkoi Suomessa vuonna 1867. Tuolloin perustettiin Helsingin Diakonissalaitos. Se merkitsi koulutettujen sairaanhoitajien tuloa suomalaiseen sairaanhoitoon. Alkuvuosina koulutus tapahtui enimmäkseen potilaan vuoteen vierellä, oppien käytännössä, sillä nälkävuosien kulkutautipotilaiden hoito vei ainoan koulutetun sairaanhoitajan ajan. Vasta, kun Lina Snellman tuli vuonna 1883 laitoksen johta-

Diakonissa Lina Snellman oli suomalaisen sairaanhoidon uranuurtajia. Hän kirjoitti ensimmäisen sairaanhoidon oppikirjan. Kirja oli ruotsinkielinen ja käsin kirjoitettu.

2B jattareksi ja ylihoitajaksi, koulutuksesta tuli suunnitelmallista. Sisar Lina, kuten diakonissoja tuohon aikaan kutsuttiin, kirjoitti 1890-luvulla sairaanhoidon teoriaoppaan, joka perustui useisiin ulkomaisiin alan teoksiin. Opas oli Suomessa ensimmäinen laatuaan, 326 käsin ruotsiksi kirjoitettua sivua. Sen mukaan sisar Lina koulutti vuosikaudet diakonissa-sairaanhoitajia. Nyt teos on käännetty suomeksi ja painettu kaksikielisenä laitoksena. Se on dokumentti 1800-luvun lopun sairaanhoidosta, ja siitä välittyy myös ajankuvaa. Lina Snellmanin aikaan Diakonissalaitoksen sairaalaan tuli myös köyhiä potilaita. Sisar Lina korosti opetuksessaan kaikkien yhdenvertaisuutta ja piti tärkeänä, että kaikki potilaat saivat samanlaisen kohtelun. Niinpä ne, joilla ei ollut kodissaan kunnollista vuodetta – tuskin vuodetta ollenkaan – saivat sairaalassa kunnon nukkumasijan. Kun tuli pesemätön potilas, sisar Lina opasti, miten hänet valmistetaan puhtaiden lakanoiden väliin: ”Kun sairaalaan otetaan likaisia potilaita, heidät kylvetetään heti. Ei kuitenkaan silloin, jos on vaarana, ettei sairas kestä kylpyä. Silloin pestään sängyssä lämpimällä saippuavedellä. Kaikki vaatteet vaihdetaan, tukka leikataan, pää pestään karbolilla, sublimaatilla tai harmaasalvalla.” Sisar Lina painotti, että potilaan paraneminen alkaa siitä, kun hän huomaa päässeensä huolelliseen hoitoon. ”Luulen, että tämä on syynä siihen suotuisaan muutokseen, minkä voi havaita sairaan tilassa jo silloin, kun hän saapuu sairaalaan.” Koko olemassaolonsa ajan on Helsingin Diakonissalaitos kouluttanut hoitajia. Nykyisin se kouluttaa enää vain lähihoitajia, sillä sairaanhoitajia ja diakonissoja kouluttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK, jonka osaomistaja Diakonissalaitos on. Miten sitten lehtori Eeva Kivelä nykyään varustaa opiskelijaansa potilaan vastaanottamiseen kiireisellä päivystyspoliklinikalla? – Tärkeintä on, että potilas tulee nähdyksi ja kohdatuksi. Ihan lyhyenkin asian voi sanoa tylysti tai empaattisesti. Kannatan ehdottomasti empatiaa. Se ei vähennä ammatillisuutta, pikemminkin päinvastoin, Kivelä sanoo. Hän korostaa potilaiden kohtaamista kunnioittavasti riippumatta heidän taustastaan. – Erityisesti kannan huolta muistisairaista, ikääntyneistä sekä mielenterveys- ja päihdetaustaisista potilaista. Myös sisar Lina neuvoo näkemään tärkeimmän: ”Sairaanhoitajan pitää tottua kääntämään katseensa pois sairaan henkilökohtaisista ominaisuuksista, miellyttävistä ja epämiellyttävistä, jotta hän näkisi kaikki potilaansa erottelematta ja kokonaisuudessaan hänen hoitoonsa uskottuina, voidakseen antaa jokaiselle samanlaista huolellista hoitoa ja rakkaudentäyteistä huolenpitoa.” Eeva Kivelä jatkaa samaan henkeen Lina Snellmanin kanssa toteamalla, että jokaista ihmistä on autettava, vaikka toisen potilaan kanssa kemiat pelaisivat paremmin ja toisen kanssa huonommin. Eeva Kivelä kohtaa hoidettavien rankkojakin elämäntarinoita jo opiskelijoita ohjatessaan mutta erityisesti työssään koordinaattorina Diakonissalaitoksen hoivapalveluissa. On ihmisiä, jotka kokevat elämänsä vaikeuksien vuoksi itsensä niin arvottomiksi, etteivät ole aikoihin edes kehdanneet mennä hakemaan apua. – Kun kuuntelee näiden ihmisten elämäntarinoita, paljastuu, että huono-osaisuus on saattanut saada alkunsa jo monta sukupolvea aikaisemmin, Kivelä kertoo. – Kun toisen elämää alkaa ymmärtää, ennakkoluulot ja vastenmielisyys haihtuvat. Kivelä painottaa, että jo laki potilaan asemasta ja oikeuksista sanoo, että jokaista on hoidettava erottelematta. Lina Snellmanin sairaanhoidon oppikirjassa Kivelää puhuttelee läsnäolon korostaminen.

”

Nykyisin toivoisi olevan enemmän aitoa pysähtymistä ja ymmärrystä siitä, miten tärkeää läsnäolo on hoidollisesti.” Terveysalan lehtori Eeva K ivelä

– Se näkyy myös kirjan valokuvassa potilaan vierellä istuvasta hoitajasta. Siinä ei ole kiireen tuntua. Nykyisin toivoisi olevan enemmän aitoa pysähtymistä ja ymmärrystä siitä, miten tärkeää läsnäolo on hoidollisesti. Läsnäolon merkitystä korostaa myös Emilia Lukkari. – Aina vedotaan ajan puutteeseen, mutta vaikka olisi vain pieni hetki, sen voi olla toiselle kokonaan läsnä. Läsnäolo näkyy siinä, miten katsot, miten puhut, miten kosketat. Olet sataprosenttisesti ihmis-

tä varten sen hetken, et toinen jalka oven raossa, hän painottaa. Eeva Kivelä uskoo, että läsnäolon taitoa voi kyllä kehittää. Ihmisiä hoitaessa harjaantuu, varsinkin, jos saa selkeää palautetta toiminnastaan. Hän itse muistaa saaneensa aikanaan hyvän opetuksen mentyään työhön muistisairaiden palvelukotiin. Totuttuun tapaan hän oli juoksennellut ympäriinsä kiireisen oloisena, jakanut lääkkeitä, vienyt vaippoja varastoon ja keksinyt yhtä ja toista. Kokenut kollega oli todennut, että muistisairaiden keskellä sinä et ole hyvä sairaanhoitaja, jos kiirehdit ja suoritat tehtäviä. ”Nämä ihmiset luulevat, että on jokin hätä. Levottomuus tarttuu muistinsa menettäneeseen.” konkarihoitaja sanoi. Emilia Lukkari kiittää DIAKia siitä, että siellä painotetaan ihmisen kohtaamista. – Nyt valmistuttuani olen miettinyt kouluni opetuksia. Toivon, että vielä kymmenen vuoden päästäkin muistan sen kaiken, hän sanoo. – Olen saanut harjoittelupaikoissa paljon hyvää palautetta tavastani olla ihmisten kanssa. Toivon, että se taito pysyy ja kehittyy minussa eikä katoa minnekään. Lina Snellmanin teoriassa Eeva Kivelä pitää myös hoidon estetiikan korostuksesta.

”

Hoitotyön estetiikkaan kuuluu kaunis ympäristö mutta varsinkin se, että ollaan kauniisti ihmisten kanssa kohdatessa, puhuessa, katsoessa.” Sisar Lina Snellmanin hoitoteoriasta

Diakonissalaitoksen seinällä on kuvia hoitajasisarista vuosikymmenten ajalta. Tuore sairaanhoitaja Emilia Lukkari (vas.) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan lehtori Eeva Kivelä kunnianarvoisassa seurassa.

Lina Snellmanin käsialaa oppikirjatekstissä.

”

On ihmisiä, jotka kokevat elämänsä vaikeuksien vuoksi itsensä niin arvottomiksi, etteivät ole edes kehdanneet mennä hakemaan apua.” Terveysalan lehtori Eeva K ivelä

– Ei puhuta vain kauniista ympäristöstä vaan siitä, että ollaan kauniisti ihmisten kanssa, kohdatessa, puhuessa, katsoessa ja läsnäolossa. Emilia Lukkari miettii, miten estetiikkaa voi soveltaa vaikkapa potilaan siteiden vaihtoon, ettei tämän tarvitse katsella ikävän näköisiä haavaeritteitään. – Työn voi suunnitella etukäteen niin, että kaikki tapahtuu suojatusti. Lina Snellman pysähdyttää oppilaansa katsomaan työtään myös oman jaksamisensa kannalta. Hän varoittaa uupumuksen vaarasta. ”Kutsumuk-

sensa alkuhehkussa – – hän voi olla sokea ja uhrata sairaan hyväksi elämänvoimansa. Alussa hän ei tunne väsymystä eikä sen vuoksi useinkaan kiinnitä huomiota omaan terveyteensä. – – Ei aikaakaan, kun sairaanhoitaja on tilanteessa, että hoitaessaan muita hän tarvitseekin itse hoitoa.” Sisar Lina siis varoittaa loppuun palamisen vaarasta, kuten asia nykyisin ilmaistaisiin. Kiire ja paine altistavat uupumukselle. Hoitaja voi uupua, ja tällöin hän ei voi antaa parastaan. Emilia Lukkari pohtii työterveyshuollon roolia hoitajien hyvinvoinnin parantajana. – Jos ei vain annettaisi sairauslomaa vaan myös ehkäistäisiin jo ennalta, puututtaisiin epäkohtiin, ergonomiaan ja henkiseen pahoinvointiin. Jos hoitaja ei voi hyvin, hän voi kyynistyä, ja se heikentää heti hoidon laatua. Vaikka kiireestä ja huonosta kohtelusta puhutaan mediassa paljon, Eeva Kivelän mukaan ehdottomasti suurin osa DIAKin opiskelijoiden harjoittelupaikoista tarjoaa laadukasta ja eettisesti kestävää hoitoa. – Hyvän hoidon pitäisi saada enemmän huomiota ja kiitosta, Kivelä sanoo. Nykyisissä hoitokeskusteluissa ovat usein esillä vanhukset ja muistisairaiden kasvava määrä.

Se on haaste myös koulutuksessa. Eeva Kivelä puolustaa muistisairaan ihmisyyttä viimeiseen asti. – Kuulin kerran sanottavan, että kun ihminen sairastuu muistisairauteen, hän vähitellen katoaa. Olen eri mieltä. Ei ihminen minnekään katoa. Kivelän mukaan ydin pysyy, vaikka ihmisellä onkin sairaus. – Jos lähdemme siitä, että ihminen katoaa, niin ketä hoidamme? Jos ajattelemme hoitavamme vain jotain kuorta, se todella vaikuttaa siihen, millaista hoitoa annamme. Mikään sairaus ei saa olla määrittävä tekijä ihmisyyden kustannuksella. Ei se diabeetikko tai se muistisairas vaan ihminen. Se on oleellinen asia. Nykypäivän iskusanoja ovat teknologia, taloudellisuus ja innovaatiot, mutta Kivelän mielestä emme saa mennä tekniikka edellä. Hänestä kaikki nuo voivat olla hyviä apuvälineitä, mutta eivät saa olla se kärki. Hoitotyössä tärkein on ihminen. Näin oli ennen ja näin on nyt. ■ Lähteitä:Lina Snellman: Sjukvådsteorier I och II. Att vårda med hjärta och han. Sairaanhoidon teoria I ja II. Tiedolla, taidolla ja rakkaudella. Toim. Birgitta Geust ja Eeva Hurskainen, Helsingin Diakonissalaitoksen museo, 2014.

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Oletko myymässä asuntoasi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.

Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.

Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta.

Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.

Soita niin keskustellaan tarkemmin!

Soita ja sovi tapaaminen!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

Kolumni

Ei hotsita olla se kolmas pyörä

Koko Hubara Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, vapaa kirjoittaja ja Ruskeat Tytöt -blogin perustaja. ruskeattytot@gmail.com

”

Jos ostan nyt nämä varakurahanskat tarhaan, en ole ihan niin itsekäs äiti.”

Yksinäisyys on ristiriitainen tunne: vaikka tunnen itseni jo valmiiksi yksinäiseksi, huomaan usein toivovani, että saisin olla hetken ihan yksikseni. Vapaan kirjoittajan ammatti tarkoittaa sitä, että työskentelen yleensä yksin. Lähes päivittäin toivon, että olisi joku, jolle kertoa asioita, joita olen lukenut tai haastattelussa kuullut. Joku, jolta pyytää neuvoa, kun kesken jutunteon iskee tyhjän paperin kammo ja näkökulma häviää täysin. Toisaalta muistan hyvin ajan, jolloin työskentelin lehden toimituksessa, avokonttorissa. Olisin maksanut ihan mitä tahansa siitä, että olisin saanut kirjoittaa rauhassa, yksin. Pienen lapsen yksinhuoltajana en puolestani ole koskaan yksin. Tyttäreni on lähes aina läsnä, kirjaimellisesti vierelläni. Hän on seurallinen, ja meillä on kotona aina menoa ja melskettä keskivertosirkusproduktion verran. Mutta silti – varsinkin iltaisin – tuntuu yksinäiseltä. Viisivuotias ei näet ole kovin kiinnostunut keskustelemaan politiikasta, median murroksesta tai uusimmasta Girls-tv-sarjan jaksosta. Hän ei jaksa useamman ruokalajin illallista. Uutta parisuhdetta ei ole kuulunut. Vaikka

yksinhuoltajuus ei olekaan enää mikään varsinainen tabu, silti tuntuu, että kaikilla muilla tuttavapiirissäni on omat perheet, joihin vapaa-aika kuluu. Aina ei hotsita olla se kolmas pyörä. Ja jos rehellisiä ollaan, ympärilläni on ihan mukavankokoinen tukiverkosto, joka on sanonut ottavansa lapsen hoitoon, jotta pääsisin viettämään omaa aikaa. Yksinäisyydestä ja siitä valittamisesta on tainnut tulla tuttu ja turvallinen rutiini, josta irti päästäminen on vaikeaa. Omalla ajalla ei koskaan saa olla täysin yksin: seuraan lyöttäytyy välittömästi syyllisyys, jonka läsnä ollessa on vaikea nauttia treffeistä tai mahdollisuudesta shoppailla rauhassa itsekseen. Oma aikani tuhlaantuukin usein ravintolaillallisen tai teatterihetken sijaan siihen, että menen ruokakauppaan tai tekemään hankintoja lapselle: jos ostan nyt nämä varakurahanskat tarhaan, en ole ihan niin itsekäs äiti. Tästä en voi syyttää ketään muuta kuin yksin itseäni. Haluankin oppia antamaan itselleni luvan nauttia hiljaisista hetkistä ilman lasta ja kiinnostavien työtehtävien parissa. Haluan, että yksinäisyydestä tulee myönteinen tunne, koska yksinolo on juuri nyt olennainen osa elämääni.

Saga kutsuu viihtymään Saga Käpylinnassa vietetään mukavat avoimet ovet 4.3.2017 klo 12 - 14. Tule tutustumaan uuteen taloon ja sen palveluihin! Nautitaan kahvit yhdessä.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Saga Käpylinna on joulukuussa 2015 Oulunkylän Veräjämäkeen avautunut palvelutalo. Tarjoamme turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Jos et pääse osallistumaan avoimiin oviin, voit varata yksityisen näytön. Järjestämme myös esittelykierroksen joka keskiviikko klo 13. Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt Puh. 08000 6116 tai laura@sagacare.ﬁ. Kysele myös tilapäisiä asuntoja. Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki www.sagacare.ﬁ/kapylinna

Ritari Ranta ei sivalla tasapuolisesti

Juristimme on palveluksessasi, jos sinulla on testamenttia koskevia kysymyksiä. Tarja Larmasuo, varatuomari tarja.larmasuo@suomenlahetysseura.fi 020 7127 204 suomenlahetysseura.fi/testamentti

18.-25.9.2017 MINDFULNESS –retriitti Toledon karmeliittaluostarissa Espanjassa HETKESSÄ LEPÄÄ IKUISUUS Monen ihmisen kokemus on ajan jatkuva kiihtyminen ja elämän kuormittavuus. Mindfulness auttaa ymmärtämään, että on kyse ihmisen sisäisestä muutoksesta suhteessa aikaan ja olemassaoloon. Retriitissä tutustutaan myös eri kristillisten perinteiden meditaatiomenetelmiin ja nykyajan ihmisten elämänkysymyksiin. Ohjaajat: yliopistopappi, mindfulness-ohjaaja Henri Järvinen ja Ekumeenisen ja Uskontojenvälisen Karmeliittayhteisön sisar Hannele Kivinen de Fau, CEI Hinta 1390 euroa (ohjaus, lennot, bussit, täysihoito, oma huone, jossa suihku ja wc) Ilmoittautumiset: +358 40 57 98 771 Lisätietoja: www.ekumeenisetkarmeliitat.fi vastuullinen matkanjärjestäjä Kainuun Matkatoimisto

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen 040 541 5787, juha.kurvinen@otava.fi Lisätietoa myös: kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Ville Ranta sai helmikuun alussa ritarin arvonimen. Perusteena on Rannan työ suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin hyväksi.

Kun Kirkko ja kaupunki pyysi Ville Rantaa töihin, pilapiirtäjä ei uskonut, että homma toimisi. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

Testamenttiasiain info-tilaisuus Keskiviikkona 15.3.2017 klo 13.00-15.00 Pelastusarmeija (Temppeli), Uudenmaankatu 40, Helsinki Asiantunteva lakimies jakaa tietoa testamentti- ja perintöasioista. Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan!

i siitä tule mitään, tuumi Ville Ranta. Oli vuosi 2009, ja Ranta oli jo nimeä saanut sarjakuvataiteilija. Hän piirsi pilakuvia Journalistiin ja Ilta-Sanomiin, kun hän sai yllättävän yhteydenoton. Pääkaupungin seurakuntien lehti Kirkko ja kaupunki oli uudistumassa ja halusi Rannasta jokaviikkoisen pilapiirtäjän. Ei siitä tule mitään. – En tuntenut lehteä kovin hyvin ja olin negatiivisella asenteella, että en halua piirtäjäksi seurakuntalehteen, Ranta kertoo. – Ajattelin, että ne palkkaavat minut, minä lopetan muut hommat, ja sitten ne antavat heti potkut, kun piirrän jonkun vähän äkäisemmän kuvan. Niin oli käynyt aiemminkin. MUUTAMAA VUOTTA aiemmin Tanskassa oli syntynyt kohu, kun Jyllands-Posten-sanomalehti julkaisi kaksitoista pilakuvaa islamin profeetta Muhammadista. Muslimit ympäri maailmaa raivostuivat.

Kuka? Sarjakuvataiteilija Ville Ranta, 38, piirtää pilakuvia Kirkko ja kaupunkiin sekä Demokraattiin. On julkaissut myös muun muassa sarjakuvaromaaneja.

Mitä? Sai tiistaina 7.2. ranskalaisen Chevalier dans l’Ordre national du Mérite -ritarinarvon. Työn alla on uusi sarjakuvakirja, joka kertoo ritareista.

Motto? Kierkegaardia ulkomuistista siteeraten: ”Olen sellainen hyvä ihminen, joka on mielellään hyödyksi. Vaikkapa koko ihmiskunnalle.

Kun hän avasi aamulla kännykkänsä, sähköpostiin oli tullut kymmeniä kuvia irti leikatuista ruumiinosista ja Isis-terroristijärjestön kuvaamista teloitusvideoista.

Tanskan lippuja poltettiin mielenosoituksissa, ja toimitus evakuoitiin pommiuhkauksen vuoksi. Suomessa pääministeri Matti Vanhanen ja presidentti Tarja Halonen antoivat ymmärtää, ettei Muhammadia esittävien pilakuvien julkaiseminen ole suotavaa. Ville Ranta oli eri mieltä. Hän lähetti kulttuurilehti Kaltion päätoimittaja Jussi Vilkunalle tekstiviestin ja kysyi, että jos hän tekisi Muhammadista asiallisen sarjakuvaesseen, julkaisisiko lehti sen. – Päätoimittaja sanoi, että tee ensin, katsotaan sitten julkaistaanko. Ranta teki, ja Kaltio julkaisi. Kohta Ranta sai huomata olevansa uransa ensimmäisen paskamyrskyn silmässä. Lähes kaikki Rannalle esitetyt työtarjoukset vedettiin äkkiä takaisin. Sampo, Tapiola ja Pohjola päättivät lopettaa ilmoittamisen Kaltiossa, ja Kaltion hallitus vaati Vilkunaa poistamaan sarjakuvan lehden verkkosivuilta. Päätoimittaja kieltäytyi, ja hallitus antoi hänelle potkut. Muutamaa vuotta myöhemmin Ranta muisteli Kaltion tapausta ja pohti, ettei yhteistyö jonkun seurakuntalehden kanssa toimisi. Sitten Ville Ranta sai huomata olleensa väärässä. Vuonna 2017 Ville Ranta on tehnyt suurimman osan pilapiirtäjän urastaan Kirkko ja kaupungissa. Jarruja hänen ei ole tarvinnut painaa.

”

Olen itse kristitty ja arvostan uskontoa ja kirkkoa.”

– Kirkko ja kaupunki on monesti ollut ainoa paikka, missä olen voinut julkaista töitäni. Lehden edellinen päätoimittaja Seppo Simola otti niin hurjan puolustavan linjan minun työhöni, että en olisi ikinä arvannut. Puolustamista Rannan kuvat ovat myös tarvinneet, esimerkiksi marraskuussa 2015. Muslimiterroristit olivat pari päivää aiemmin iskeneet Pariisissa kuuteen kohteeseen, ja kuolonuhreja oli yli 130. Ranta piirsi kuvan, jossa pariisilaisen kahvilan edustalla makaa ruumis. Viereen on kumartunut valkoinen mies, joka lipittää verta lammikosta. Kuvan yllä oli teksti: Ensimmäisten joukossa paikalla on maahanmuuttokriitikko. Seuraavina päivinä Ville Ranta sai kuulla kunniansa. – Maahanmuuttokriittiset hyökkäsivät messengeriini ja Facebookiini ja sotkivat kaikki profiilini. Kommentteja tuli vyörymällä, kaikkea tosi inhottavaa postia.

Kevyempää palautetta piirtäjä ja lehden toimitus saavat jatkuvasti. Rantaa syytetään myös epätasapuolisuudesta. Piirrokset irvailevat usein perussuomalaisille ja muille konservatiiveille. – Ei minun tarvitse olla tasapuolinen. Ei poliittisessa satiirissa ole mitään sellaista moraalia, että pitäisi piirtää yhtä paljon kokoomuksesta, vihreistä, demareista ja persuista, Ranta toteaa. Ranta piirtää siitä, mikä tarttuu korvaan. Joka torstai-ilta hän istuu alas ja miettii, mitä tällä viikolla on tullut vastaan. – Olen tavallaan pääsemättömissä siitä, että Suomen puolueista perussuomalaiset antavat kaikkein eniten pilapiirrosten aiheita. Ja totta kai olen niiden kanssa hirveän usein eri mieltä. Toisaalta Ranta on myös laskeskellut, ettei perussuomalaiset ole lainkaan hänen yleisin aiheensa. Esimerkiksi vuonna 2015 hän piirsi enemmän Venäjästä. Joskus Ville Rannastakin tuntuu, että nyt saattoi mennä yli. – Kysyn silloin itseltäni, teinkö minä väärämielisen kuvan. Semmoisen, joka on epäoikeudenmukainen tai asenteeltaan ja moraaliltaan kyseenalainen. Kuvan, jonka takana en oikeastaan seiso, vaan jonka olen tehnyt esimerkiksi huomionhakuisuudesta. Se, että joku loukkaantuu, ei tarkoita, että pilapiirros olisi epäonnistunut. Jos joku suuttuu esimerkiksi turkistarhausta tai lihansyöntiä käsittelevistä kuvista, Ranta ei ota sitä vakavasti. Ne ovat krokotiilin kyyneleitä. Myöskään ihmisten uskonnollisten tunteiden loukkaamista Ranta ei pelkää. – Olen itse kristitty ja arvostan uskontoa ja kirkkoa, mutta jos joku kokee, että piirrokseni loukkaa hänen uskonnollisia tunteitaan, niin ikävä juttu. En minä ole toisten tunteista vastuussa. Vaikka palaute on välillä aggressiivista, Ville Rantaa ei ole koskaan pelottanut. Tappouhkauksia hän ei ole saanut. – Muutaman kerran minua on uhattu lyödä turpaan. Sellaisetkin ihmiset, jotka tiedän, Ranta kertoo. – Yhtä oululaista dekkaristia vähän välttelen. Se on entinen nyrkkeilijä ja saattaisi oikeasti lyödäkin. Siitä tulisi kauheaa jälkeä. Mutta kyllä ikävä palaute sattuu. Välillä Ranta synkistelee työhuoneellaan. Jos se ei auta, hän lähtee kaljalle. – Jätän työpäivän kesken ja menen baariin. Se auttaa aina. ■

Kimmo Vehviläinen vaikuttaa leppoisalta tyypiltä, mutta joskus jokin yhteiskunnallinen epäkohta voi saada hänetkin raivoamaan.

a v e l e t t u Puh

adiojuontaja Kimmo Vehviläinen ei ollut täysin tyytyväinen haastattelupäivän lähetykseen, mutta yllättäen pomo oli kehunut sitä. – Usein käy näin, että saa kiitosta, kun itse ajattelee juuri päinvastaista. Joviaalin oloinen Vehviläinen on juontanut Radio Aallon Dynastia-ohjelmaa Anna Perhon kanssa viisi vuotta. Suosittu juontajapari saa paljon palautetta. – Parasta palautetta on sellainen, kun kuuntelija kertoi myöhästyneensä töistä siksi, ettei malttanut nousta kesken ohjelman autosta, Vehviläinen kertoo. Aamuohjelman tekeminen on Vehviläisestä erityisen hienoa siksi, että hän saattaa olla ensimmäinen ihminen, joka toivottaa kuulijalle hyvää huomenta. – Olen ohjeistanut itseäni, että anna kuulijalle syy hymyyn ja anna hänelle ahaa-elämys, esimerkiksi uusi näkökulma päivän uutiseen. – Tärkeää on, ettei ole yhdentekevä vaan pystyy herättämään kuulijassa jotain, muitakin kuin positiivisia tunteita. Joskus esimerkiksi jokin yhteiskunnallinen epäkohta ottaa päähän niin, että alan vaahdota siitä ohjelmassa.

Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan pyrkivät saamaan studioon rennon tunnelman.

ääni

Kimmo Vehviläinen on kumppaninsa kera äänessä arkisin kello 6–10. Viikon alussa hän sopii Anna Perhon kanssa yhdestä isosta aiheesta jokaiselle päivälle. – Aina lähetyksen jälkeen sovimme, mitä aiheita käsittelemme seuraavana aamuna. Päätämme etukäteen noin 30 prosenttia aiheista ja loput 70 prosenttia juuri ennen lähetystä, tässä työssä kun on oltava kiinni hetkessä, Vehviläinen selvittää. Perho ja Vehviläinen ovat löytäneet yhteisen taajuuden, vaikka he ovat eri mieltä useimmista asioista. Vehviläisestä juuri se pitää ohjelman hengissä. Radiojuontajana 22 vuotta toimineen Vehviläisen ensimmäinen työpaikka oli Radio Kympissä Keravalla, jonka jälkeen hän työskenteli 14 vuotta Radio Novalla. – Olin opiskellut psykologiaa yliopistossa vuoden ajan, kun pääsin Radio Kymppiin kesätöihin. Työ tuntui niin kiehtovalta, että päätin pitää välivuoden. Tuo välivuosi on kestänyt näin pitkään.

merkiksi, miksi he varastavat. Leif Hagert ja Janita Nyman osasivat suhtautua provosoiviin kysymyksiin loistavasti, Mahadura kertoo. – Kuulijalle voisi olla raskasta, jos ohjelmassa vain synkisteltäisiin, joten pyrimme luomaan studioon rennon tunnelman. Siinä auttaa myös se, että tutustuu etukäteen haastateltaviin, Özberkan jatkaa.

Radio-ohjelmaa Mahadura & Özberkan vetävät Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan ovat hyvällä tuulella. Päivän ohjelman aiheena oli ollut Romanit, Suomen syrjityin vähemmistö, ja huumorintajuisten haastateltavien ansiosta lähetys oli onnistunut yli odotusten. – Nostimme heti kissan pöydälle eli otimme esille mustalaisiin liittyvät ennakkoluulot. Kysyimme esi-

Kaksikon ohjelma alkoi Yle Puheella viime elokuussa, kun Ali Jahangirin ja Abdirahim Husu Husseinin supersuosittu ohjelma Ali ja Husu päättyi. Mahaduralla ja Özberkanilla oli valtavat paineet siitä, miten täyttää edeltäjiensä saappaat. – Oma radio-ohjelma oli meille nuorille ja kokemattomille tekijöille muutenkin hurja juttu. Hoimme, että tämä on varmasti merkki Jumalalta.

”

On tärkeää tuoda esiin ihmisryhmiä, jotka jäävät yhteiskunnan reunamille.” Yagmur Özberkan

Dj Bunuel valmistelee ohjelmansa työhuoneellaan, joka on lattiasta kattoon täynnä vinyyli- ja cd-levyjä.

eetterissä Naisten mukaan syyskausi oli vielä oppimista ja ohjelman muodon hakemista. Vähitellen oma ote löytyi, ja työ on alkanut tuntua entistä ihanam malta. Molemmat naiset ovat taustaltaan monikulttuu risia. Suomessa syntyneen Susani Mahaduran äi ti on suomalainen ja isä Sri Lankasta. Yagmur Özberkan muutti Suomeen viisivuotiaana van hempiensa mukana Turkista. Kristitty Mahadura opiskelee radio- ja tv-tuotantoa Ammattikorkea koulu Metropoliassa. Özberkan puolestaan on maallistunut muslimi ja koulutukseltaan media nomi. He haluavat antaa torstaisin kello 13–14 kuulta vassa ohjelmassa äänen erilaisille vähemmistöille ja laajentaa näin ymmärrystä siitä, miksi ne ajatte levat tietyllä tavalla. – On tärkeää tuoda esiin ihmisryhmiä, jotka jää vät yhteiskunnan reunamille ja joita kohtaan koe taan paljon ennakkoluuloja. Tällaisia ovat esimer kiksi seksuaalivähemmistöt, mutta yhtä lailla voi simme kutsua studioon marginaalisen Suomi en sin -ryhmän edustajia, Özberkan sanoo. Ohjelmasta tullut palaute on ollut tekijöidensä mielestä yllättävän positiivista ja kannustavaa. He ovat myös huomanneet toimivansa nuorille esiku vana, esimerkiksi jotkut muslimitytöt ovat alkaneet haaveilla media-alasta.

On Valon päivä helmikuussa. Se, jos mikä, on so piva päivä Radio Helsingin Kohti valoa -ohjelmaa ve tävän Dj Bunuelin haastattelulle. Tapaamispaikka na on Dj Bunuelin, oikealta nimeltään Måns Strömbergin, työhuone. Näin siksi, että Punavuoreen muuttaneen radiokanavan studio on vielä raken nusvaiheessa.

”

Toivon pystyväni rikkomaan ennakkoluuloja, joita ihmisillä on erilaisia musiikkilajeja kohtaan.” Dj Bunuel

Selviää, että Dj Bunuel on jäämässä tauolle Ra dio Helsingistä. Moni varmasti jää kaipaamaan mu siikkitietäjää, joka pyrkii soittamaan kuulijoille hie noja ja sielukkaita kappaleita. – Haluan esitellä laidasta laitaan musiikkia, jota muilla ei ole aikaa kaivella. Pelkästään jo Suomessa on todella värikäs musaskene. Toivon myös pysty väni rikkomaan ennakkoluuloja, joita ihmisillä on erilaisia musiikkilajeja ja ihmisiä kohtaa.

Radio tuo sisältöä monen suomalaisen päivään. Neljä radiopersoonaa kertoo työstään ja suhteestaan kuulijoihin. Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Sirpa Päivinen

Radiopersoonan työhuone on todellinen nähtä vyys, sillä se on lattiasta kattoon täynnä vinyyli- ja cd-levyjä. Siellä hän valmistelee ohjelmansa. – Noin puolet ohjelman kappaleista on uusia, puolet vanhoja, mutta se kyllä vaihtelee aika pal jon. Minulle tulee kuunneltavaksi useita kymme niä uusia biisejä viikossa, mutta en ole viime aikoi na päivätyön takia ehtinyt tutustua kaikkiin. Dj:nä ja radiojuontajana 40 vuotta toiminut Dj Bunuel järjestää ensi syksynä isot, kaikille avoi met juhlat Kulttuuritalolla. Kun kysyy, mitä musiik ki hänelle merkitsee, puhelias mies pysähtyy. – Onhan se merkinnyt paljon, koska olen viettä nyt musiikin parissa ison osan elämästäni. Ja olen vieläkin sille nälkäinen. Dj Bunuel aloitti dj-keikat 1977 koulunsa diskossa ja oli kohta dj:nä Hurriganes-yhtyeen keikoilla. En simmäisen radio-ohjelmansa hän teki Ylellä vuon na 1984, jonka jälkeen hän on työskennellyt eri ra diokanavilla. Mutta mistä nimi Dj Bunuel juontaa? – Kun olin Radio Ettanissa, Markku Veijalainen pyysi minua keksimään itselleni taiteilijanimen. Otin tuolloin käyttöön Remu Aaltosen Ari-veljen kahdek san vuotta aiemmin minulle antaman lempinimen. ■ radioaalto.fi yle.fi/radio/ylepuhe/ www.radiohelsinki.fi

Kirkon kaunistukset osa 2: Vuosaaren kolehtihaavit

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Jos tunnet Woodnotesin elegantin luonnolliset paperinarumatot, tunnet yrityksen toisen omistajan, tekstiilitai teilija Ritva Puotilan tyylin. Sitä voi ihailla myös Vuosaaren kirkon kolehti haaveissa ja kirkkotekstiileissä. – Kirkon suunnitelleesta Pirkko ja Arvi Ilosen arkkitehtitoimistosta Pirkko Ilonen oli nähnyt töitäni ja otti yh teyttä, Puotila kertoo 36 vuoden ta kaisesta työtehtävästä. Hän oli tuolloin keskittynyt suun nittelemaan pellavatekstiilejä. Pella van hieno aivinaosa olikin itsestään selvä materiaali myös kirkon liinoihin. – Jeesuksen käärinliinatkin olivat pellavaa, joten materiaalissa on kir kollinen sanoma. Kaikki tekstiilit ku dottiin käsin omalla studiollani, Puo tila kertoo. Kolehtihaavit ovat erityisen mie lenkiintoiset. Ne ovat käsin kehrättyä pellavaa ja valmistettu koukkuamalla.

Lahja laskeutuu linnun pesään Vuosaaren kirkossa kiertävät joka sunnuntai kolehtihaavit, joiden koukuttu pinta tuo mieleen linnunpesän. Ne ovat tekstiilitaiteilija Ritva Puotilan taidonnäyte. Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

– Kokeilimme monenlaisia virk kaustekniikoita. Tämän keksi joku poikieni kavereista, Puotila muistelee. Koukutun kolehtihaavin pinta on karhea. Se melkein raapaisee ohi mennessään. Suunnittelijan ajatus oli, että ihmisten käsissä kulkevien haavien pitää olla luonnollisia ja pe sämäisiä. – Ne ovat ainoita kirkkotekstiilejä, joita seurakuntalainen saa koskettaa, hän huomauttaa. Erikoisia kolehtihaaveja eivät kaik ki nielleet purematta. Ritva Puotila tietää, että välillä Vuosaaressa vaih dettiin takaisin vanhoihin samettiko lehtihaaveihin, koska joku papeista ihmetteli, että mikäs linnunpesä tä mä on. Nykyään haaveja käytetään rinnakkain. – Minusta haavien pesämäisyys vies tii kirkosta, joka on yhteisölleen turva kuten pesä linnulle, Puotila sanoo.

Fingerpori Pertti Jarla

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaat tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Vuosaaren kolehtihaavien suunnittelijan Ritva Puotilan ajatus oli, että ihmisten käsissä kulkevien haavien pitää olla luonnollisia ja pesämäisiä.

Köyhien auttaja Sinikka Backman vietti 70-vuotissyntymäpäiväänsä työn merkeissä helmikuussa. Hän aloitti vapaaehtoistyön Herttoniemen seurakunnan ruoka-avussa vuonna 1998. Vuonna 2004 hän otti päävastuun ruoka- avun järjestämisestä. Vuodesta 2014 lähtien Backman on työskennellyt toimintaa vetämään perustetun Myllypuron elintarvikejakelu ry:n toiminnan johtajana. Backman aikoo jatkaa tehtävässä niin kauan kuin on määrä ja yläkerrasta annetaan voimaa.

Sinikka Backman on herännyt jo aamukolmelta valmistelemaan ruoka-avun jakamista.

Ei enää pakkopullaa Kirkon ruoka-apu antoi Sinikka Backmanin elämälle uuden suunnan. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Rusinoita, castello-juustoa, mustaleimaa, margariinia, ananasrahkaa. Toiminnanjohtaja Sinikka Backmanin kädet valikoivat tottuneesti elintarvikkeita avoinna odottavaan kassiin. Samalla hän vaihtaa ruoka-avun saajan kanssa muutaman sanan. Backman on herännyt aamukolmelta laittamaan Myllypuron elintarvikejakelu ry:n työntekijöille aamupalan ja päivällisen. Ruoka-avun jakamiseen osallistuu tänään 25 ihmistä. Useimmat heistä ovat jonkun työvoimapoliittisen ratkaisun kuten palkkatuen, kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun piirissä. Kun Backman tuli ensimmäisen kerran katsomaan Herttoniemen seurakunnan elintarvikejakelua kesäkuussa 1998, hän oli kokenut vakavan loppuun palamisen, eikä voinut enää jatkaa entistä työtään yrittäjänä.

Ensimmäinen paastonajan sunnuntai

Työtoveri luonnehtii Backmania jämäkäksi pomoksi, joka kantaa huolta työntekijöiden hyvinvoinnista. Hän huomaa heti, jos toisella on huono päivä, ja menee juttelemaan. Totisen ilmeen takana on hulvaton huumorintaju. Backman kertoo olevansa tarkka siitä, että ihmiset ovat työyhteisössä samalla viivalla. Tönimistä ei saa tapahtua. Työporukka on auttanut monia saamaan otteen elämästä. Backman laskee, että seitsemän tai kahdeksan työikäistä miestä on pääs-

Kärsimys ei Backmanin mielestä jalosta ihmistä, mutta auttaa ymmärtämään toisten vaikeuksia. Köyhyyden katsominen läheltä on tehnyt Backmanista yhteiskunnallisen vaikuttajan. Parhaillaan hän on mukana sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan vetämässä Sote-kärkihankkeessa. Backman ei enää odota, että päättäjät tekisivät jotakin köyhien puolesta. Viime aikoina hän on huomannut uudenlaisen ilmiön: ihmiset ryhtyvät toimimaan itse leipäjonossa olevien hyväksi. Loppuun palamisen jälkeen Backman ei ole pystynyt pakottamaan itseään mihinkään. Ruoka-avun organisoiminen viitenä päivänä viikossa ei tunnu työltä. Riittää, kun katsoo jonottavia ihmisiä, niin jaksaa taas. Työpäivän aikana Backman ei välttämättä puhu Jumalasta, mutta rukoilee tarvittaessa ihmisten kanssa. Hänen päällään on Herttoniemen seurakunnan fleecetakki, jonka selässä lukee isoilla kohokirjaimilla ”4Given”, anteeksiannettu.

Thinkstock

Taivaan tähden

5.3.

Jokin sai Backmanin kysymään, löytyisikö täältä vapaaehtoistyötä hänellekin. Hän uskoo, että kyse oli johdatuksesta. Tänään Backman kiittää Jumalaa siitä, että hän sairastui loppuun palamiseen. Ilman sitä elämä olisi voinut jäädä elämättä.

syt eroon alkoholin liikakäytöstä. Osa on palannut työelämään.

Tunnistatko kiusauksesi? Liukastelu on salakavalaa toimintaa. Jos ei huomaa olevansa liukkaalla pinnalla, käy huonosti. Kysykää vaikka Töölön sairaalalta. Kiusauksiin joutuminen on liukkaalle jäälle päätymistä. Silloin vahvoilla on se, joka tunnistaa liukkauden ja osaa kulkea varovaisesti. Mutta tunnistammeko kiusauksemme? Psykologi Mikael Nederström väitteli helmikuussa Jyväskylässä tätä hieman sivuten. Siinä todettiin, että ulkopuoliset arvioijat näkevät aika luotettavasti kohteensa persoonallisuuden, hyvät ja huonot puolet. Asianomainen ei välttämättä.

Kysymys on itsetuntemuksesta. Näenkö esimerkiksi taipumukseni eli kiusaukseni tiettyihin kielteisiin toimintatapoihin? Oleellisen tärkeä kysymys esimerkiksi johtajille. Väitöstutkimuksen mukaan mitä vahvempaa on esimiehen itsetuntemus, sitä tyytyväisempiä alaiset olivat esimieheensä. Siinä todettiin sekin, että mitä yhdenmukaisemmin alaiset ja esimies arvioivat esimiehen persoonallisuutta, sitä suurempaa oli työyhteisön työtyytyväisyys. Ongelma ei siis ole välttämättä pomon tietyt heikkoudet. Ongelmat tulevat siitä, jos pomo itse ei ole niistä selvillä.

Kyky tunnistaa omat kiusauksensa edellyttää itsetuntemusta. Sitä voi peilata pikku keskustelulla lähipiirin kanssa teemalla: Onko kuvani itsestäni samanlainen kuin

lähimpieni kuva minusta? Huomaatko, milloin olet liukastumisvaarassa? Olli Valtonen

12 B Gurun opissa Ohjaajana Tuomas Kempiläinen

Paastonajan harjoitus

Alankomaalainen Tuomas Kempiläinen oli katolinen munkki, joka meni parikymppisenä Sint-Agnietenbergin augustinolaisluostariin ja eli siellä 70 vuotta. Siellä hän myös kuoli 91 vuoden ikäisenä vuonna 1471. Hän harrasti kirjojen kopioimista, ja hänen sanotaan jäljentäneen esimerkiksi Raamatun neljään kertaan. Hän myös luki ahkerasti hengellistä kirjallisuutta ja oli itse tuottelias kirjoittaja. Parhaiten hänet tunnetaan teoksestaan Kristuksen seuraamisesta (De Imitatione Christi), joka on käännöksinä levinnyt yli kieli- ja kirkollisten rajojen. Viimeisin suomennos siitä on Seppo A. Teinosen, ja se on julkaistu Kirjapajan kustantamana vuonna 2006.

JEESUS JA RISTI kuuluvat yhteen. Risti kuuluu myös kristityn elämään. Kun katselet ristiä, vaikkapa korussa tai kirkossa, voit nähdä siinä lupauksen turvasta, armollisuudesta ja uudesta alusta. Siinä on myös lupaus kärsimyksen loppumisesta, vaikka se ei tässä elämässä toteudukaan. Se myös kutsuu meitä seuraamaan Jeesusta ristin tiellä ja ottamaan hänet esikuvaksemme. ”Korkeimpana halunamme olkoon mietiskellä Jeesuksen Kristuksen elämää ja vaellusta”, kirjoittaa Tuomas Kempiläinen supersuositussa hengellisessä opaskirjassaan Kristuksen seuraamisesta. Se on Raamatun jälkeen luetuimpia kristillisiä kirjoja maailmassa. TUOMAS KEMPILÄINEN ELI 1400-luvulla Alankomaissa. Jo parikymppisenä hän lähti isonveljensä perässä Sint-Agnietenbergin luostariin, joka

Varaa aikaa puoli tuntia. Tuomaksella on hyvä neuvo: Valitse sellainen aika, jolloin voit olla vapaana itseäsi varten. Mieti silloin Jumalan hyviä tekoja. Ajattele, miten paljon päivässä menee aikaa lörpöttelyyn, juorujen kuunteluun ja kuljeskeluun. Voisitko löytää tarvitsemasi ajan hyvän mietiskelyyn? Lue sellaista tekstiä, joka herättää itsetutkiskeluun. Voit aloittaa vaikka Jeesuksen puheesta, jossa hän käsittelee Jumalan salaisuuden tuntemista. Se löytyy Matteuksen evankeliumin luvusta 11, jakeet 25–30.

Älä pidä turhaa meteliä itsestäsi Puhu vähemmän ja käytä enemmän aikaa Jeesuksen elämän ja opetusten mietiskelyyn, neuvoo munkki Tuomas Kempiläinen. TEKSTI LAURI MAARALA KUVA MATTI PIKKUJÄMSÄ

oli osa tuon ajan hengellistä uudistusliikettä devotio modernaa. Sen jäsenet halusivat elää yksinkertaista elämää ja seurata Jeesusta esikuvanaan. Tuomaksen tehtäviin kuului luostariin pyrkivien hengellinen ohjaaminen. Alunperin hän kokosi kirjansa heidän opaskirjakseen. Se alkoi kuitenkin levitä nopeasti, ja siitä tuli hengellisen kirjallisuuden bestseller.

Tuomas itse ei piitannut julkisuudesta. Hänen kerrotaan olleen vaatimaton, vähäpuheinen ja yksinäisyyteen vetäytyvä. ”Ole mielelläsi tuntematon, unohdettu eikä minään pidetty”, oli hänen elämänohjeensa. TUOMAS JA HÄNEN YHTEISÖNSÄ suhtautuivat epäluuloisesti teologiseen spekulaatioon ja arvostelivat kirkon

hengellistä velttoutta. He peräänkuuluttivat paluuta varhaisen kirkon yksinkertaisiin ihanteisiin. ”Haluan mieluummin tuntea omantunnon vaivaa kuin tietää sen määritelmän”, Tuomas kirjoittaa. Kristuksen seuraaminen ei tarkoittanut Tuomakselle Jeesuksen elämän kirjaimellista seuraamista tai kärsimysten verisiin yksityiskohtiin samastumista. Hänelle tärkeämpää oli Jeesuksen elämän ja opetusten sisäinen mietiskely. Sitä kannattaa harrastaa, jos tahtoo ”saada tosi valaistuksen ja päästä vapaaksi kaikesta sydämen sokeudesta”, Tuomas toteaa. Hänelle mietiskely ei ollut niinkään älyllistä pohdiskelua, vaan Jeesuksen esimerkin ja sanojen sisäistämistä. Kun Raamatun kertomuksia Jeesuksesta vain sinnikkäästi lukee ja mietiskelee, ne alkavat muuttaa ihmistä, Tuomas uskoi.

THINKSTOCK

RUUTUKAAPPAUS

3×

reformaatio pelaa

Turun tuomiokirkossa

Vuonna 1517

Luther testissä

Sananseppä-pelissä seikkaillaan Turun tuomiokirkossa Pokemon Go -tyyliin. Tarina vie aikamatkalle reformaation historiaan. Mikael Agricolan ja Kustaa Vaasan digitaaliset hahmot tulevat osaksi todellista fyysistä tilaa. Peli löytyy Applen AppStoresta ja Google playsta. Lisätietoja: www.sananseppa.fi.

Simppelissä lapsille laaditussa reaktiopelissä autetaan Martti Lutheria naulamaan teesinsä Wittenbergin kirkon oveen. Tasoja on 95, ja jokaisen jälkeen avautuu tutustuttavaksi uusi teesi. Saksalainen sovellus on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi ainakin Applen AppStoresta. Peli koukuttaa myös aikuisen.

Lutherin sanotaan puhdistaneen uskon, mutta kiivas ja sanavalmis mies olisi voinut ajoittain siivota myös suunsa. Nyt voit testata, tunnistatko Lutherin suusta päässeet sammakot. Martti-testi puolestaan kertoo, kuinka hyvin tunnet reformaatiotriviaa. Molemmat testit löydät kirkkojakaupunki.fi-etusivun hakutoiminnolla sanalla: testit. JAN AHONEN

MENOT 2.3. – 16.3. Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Virasto poikkeuksellisesti auki ke 15.3. klo 12–16. Perhekahvila tiistaisin klo 9–11. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–13. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Puurotorstai torstaisin klo 9–13. Puurolounas 2,50 e. Viikkomessu to 9.3. ja 16.3. klo 18. Messua ei ole 2.3. Hakunilan kirkon kuoron harjoitus torstaisin klo 18–20.45. Ei harjoituksia 9.3. Jengi-ilta perjantaisin klo 20–23. Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 12–15. Musiikkiviikon avajaismessu Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua su 5.3. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Riikka Jäntti, HowManyMothers. Kirkkokahvit ja klo 14 konsertti Thank You for the Music: HowManyMothers, joht. Anne Viljamaa. Ohjelma 10 € Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy. Nukketeatteria koko perheelle Eka vai Vika ma 6.3. klo 18. Nukketeatteri Sananjalka. Vapaa pääsy. Matala – mukava maanantai kirkolla! 6.3. klo 11 hartaus, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Lähetyspiiri ma 6.3. klo 18–19.30. Seppo Suokunnas. Kun näkö heikkenee -ryhmä ti 7.3. klo 9.30–12.15. Laudatio Domini ti 7.3. klo 19. Kamarikuoro Gloria, joht. Seppo Murto. Ohjelma 10 € Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy. Helsingin Rauhanyhdistyksen alueseurat ti 7.3. Puhe klo 19, Anita Schroderus. Suomalainen virsifantasia ja Sibeliuksen Finlandia. Urkuvartti ke 8.3. klo 12.30. Juha Paukkeri.

Silmäni aukaise. Virsiä yhdessä ke 8.3. klo 19. Jaakko Hietikko, laulu, Hannu-Pekka Heikkilä, sello, Juha Paukkeri, urut ja piano. Ohjelma 10 € Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy. Klassinen messu su 12.3. klo 12. Hans Tuominen, Juha Paukkeri, Hannu Forsberg, Väre-kvartetti. Bachin kantaatti BWV 82 ”Ich habe Genug”. Kaikille vauvasta vaariin – Vauvamuskari-levyn musiikkia su 12.3. klo 15. Riikka Jäntti, Antti Vuoren orkesteri ja Kuunloiste-kuoro. Vapaa pääsy. Ohjelma 10€/perhe. Matala – mukava maanantai kirkolla! 13.3. klo 11 ehtoollinen, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Päivähetki Raamatun äärellä ti 14.3. klo 12–13.30. Hengellisten laulujen yhteislaulutilaisuus ti 14.3. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat, joht. Leena Sinisalo. Vapaa pääsy. Seniorikerho ti 14.3. klo 13–14.30. Seppo Palonen, SEKL. Rukoushetki ke 15.3. klo 12.30–12.45. Uskonpuhdistuksesta 500 vuotta – raamattuluento ke 15.3. klo 18.30. ”Mitä parannuksen tekeminen on?” Eero Junkkaala. Paluumuuttajien piiri to 16.3. klo 13–15.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 11. Äijien saunailta tiistaisin klo 18.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Puuhaa alakouluikäisille. Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12.30. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puurolounas. Messu su 5.3. klo 10. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri. Omaishoitajien ryhmä ma 6.3. klo 10.30–12. Avoin ryhmä omaistaan hoitaville. Ohjelmalliset tiistaikahvit ti 7.3. klo 13–14.30. Seppo Palonen, SEKL. Maat, metsät hiljenneinä pe 10.3. klo 12. Uudistettuja Siionin virsiä yhdessä veisaten. Riikka Jäntti ja Saara Huhanantti. Messua ei ole su 12.3. Tervetuloa Klassiseen messuun klo 12 Hakunilan kirkkoon.

MUUALLA Kuunloiste-lapsikuoro 6–12-vuotiaille lapsille Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B, 01260 Vantaa.

SURURYHMÄ läheisensä hiljattain menettäneille. Ryhmässä voi jakaa ajatuksia ja tunteita luottamuksellisesti toisten surevien kanssa. Seuraava ryhmä alkaa maaliskuussa. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 500.

KASTETTU Emil Antero Aintila, Henni Anni Olivia Hakala, Emma Aleksandra Paakkinen, Leo Markku Olavi Tallqvist.

HAUTAAN SIUNATTU Pekka Kari Juhani Valkeapää 66 v, Veikko Ilmari Väisänen 65 v, Jari Kaapo Koivunen 47 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Messu su 5.3. klo 10. Miika Koistinen, Jarna Wikström ja Hannu-Pekka Heikkilä. Mukana tulevan kesän rippikoululaisia. Lautapeli-iltapäivä aikuisille su 5.3. klo 16–18 päiväkerhotilassa. Tule pelailemaan leppoisassa seurassa. Voit ottaa mukaan myös suosikki pelisi. Iltakirkko su 5.3. klo 18. Katja-Maaria Vilén, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Mukana tulevan kesän rippikoululaisia. Päiväkahvin aikaan: Kliffaa hei! ma 6.3. klo 14. Stadin slangi ry:n kunniapuheenjohtaja, iskelmälauluja Lasse Liemola bamlaa ja sjungaa. Iltarukous-rukouspiiri ti 7.3. klo 18–19 päiväkerhohuoneessa. Rukoilemme mielen päällä olevien asioiden ja jätettyjen esirukouspyyntöjen puolesta. Voit osallistua persoonallesi sopivalla tavalla. Mukana pastori Jarna ja lastenohjaaja Minna. Muksukirkko ke 8.3. klo 9.30. Kädet ristissä. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla. Esikoiset ry:n seurat la 11.3. klo 14.

A Messu su 12.3. klo 10. Esikoiset ry:n kirkkopyhä. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen keittolounas ja seurat. Siionin kannel -lauluseurat su 12.3. klo 18 pienessä seurakuntasalissa. Seurojen yhteydessä SLEY:n Länsi-Vantaan osaston vuosikokous. KANTO-kuoron 10-vuotisjuhlakonsertti su 12.3. klo 19. Kansallisromanttisia ja uudempia sovituksia suomalaisista kansanlauluista. Ohjelma 10 e. Perheraamis ma 13.3. klo 10–11.30 päiväkerhotilassa. Teemana tienraivaaja. Tutkimme Raamatun aarteita leppoisasti kahvin tai teen äärellä. Lapset voivat leikkiä tai osallistua ohjelmaan aiheesta riippuen. Laulun ystävät -yhteislauluillat ti 14.3., 28.3., 11.4. ja 25.4. klo 18.30−19.30. Tule laulamaan ilman paineita esiintymisestä. Laulamme kansanmusiikkia, hengellisiä lauluja ja virsiä kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla. Illat ovat kaikille avoimia. Voit tulla mukaan kesken kauden. Yhteisen pöydän lounas on tarjolla keskiviikkoisin klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu ateria on kaikille avoin ja maksuton. Hämeenkylän koulun oppilaat esiintyvät lounaan alussa. Arkipäivän ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

LAMMASKUJA 2 B:N KERHOTILA Kirjallisuuspiiri ma 6.3. ja 3.4. klo 12. Maaliskuun kirjana Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista ja huhtikuussa Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus. Nettikerho ikäihmisille ke 8.3. klo 14–16. Nettilehdet.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 9.3. klo 11. Vieraana internet-lähetystyöntekijä Ken Takaki. KimaraKahvila su 12.3. klo 17. Keskustelua lapsuuden uskonperinnöstä. Kahvitarjoilu.

MUUALLA Reformaation merkkivuoden retki la 25.3. Suomen reformaation pääkaupunkiin Turkuun. Päivän aikana tutustumme mielenkiintoisten tarinoiden ja vierailuiden myötä Suomen katoliseen historiaan, reformaation vaikutuksiin ja katolis-luterilaiseen ekumeniaan. Vierailukohteina mm. Turun tuomiokirkko, maanalainen Pyhän Hengen kappeli sekä Pyhän

Henrikin ekumeeninen taidekappeli. Oppaana toimii katolilainen teologi Emil Anton. Lähtö klo 8.30 Hämeenkylän kirkolta ja paluu klo 21 mennessä. Hinta 40 e. Hintaan kuuluvat bussikuljetuksen ja opastuksen lisäksi jazz-brunssi Aboa Vetuksessa, kahvit Turun linnan Juhana Herttuan kellarissa ja päivällinen. Sitovat ilmoittautumiset ma 20.3. mennessä kirkkoherranvirastoon.

KASTETTU Hilla Tarja Sofia Hirvonen, Nuppu Neelia Äikäs.

HAUTAAN SIUNATTU Roosa Elisabet Kotkavuo 93 v, Mauno Olavi Malmberg 89 v, Helinä Irmeli Suomela 83 v, Aino Nordman 83 v, Timo Salomon Nieminen 79 v, Rauno Kalevi Happonen 73 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, avoinna ke 15.3. klo 9–13. p. 09 830 6550. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiirit ma-to klo 8-9 Kotkansiiven kokoustilassa. Vanhemman väen piiri to 2.3., 9.3. ja 16.3. klo 13 seurakuntasalissa. Vox Mea – kuoroharjoitus to 2.3. ja 16.3. klo 18 seurakuntasalissa. Johtaa Airi Saloniemi. Perhekerho pe 3.3. ja 10.3. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Messu su 5.3. klo 10. Timo Ryhänen, Sanna Heikurinen ja Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 5.3. ja 12.3. klo 10 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Perhekerho ma 6.3. ja 13.3. klo 12–15 lapsi- ja perhetyöntiloissa Runopiiri ma 6.3. ja 13.3. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Naisten raamattupiiri ma 6.3. ja 13.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Menokasvo

Kanttori Samppa Laakso laulaa keskiajan sävelmiä ekomessussa Mikä on ekomessu? – Reformaation 500-vuotisjuhlaa vietetään Rekolassa ekomessussa. Se on erikoismessu, jonka ekoteema kuuluu muun muassa keskiaikaisten Piae Cantiones -sävelmien uusissa sanoituksissa, jotka on tehnyt virsirunoilija ja -tutkija Pekka Kivekäs. Tekstit puhuvat vahvasti ekologiaan liittyvistä teemoista. – Lauluja ja laulajia säestävä Oliphant on kansainvälisestikin arvostettu keskiaikaisen musiikin yhtye.

Mihin ekoreformaatiota tarvitaan? – Messussa esitettäviin sävelmiin tehdyt tekstit herättelevät pohtimaan omien tapojen ja kulutustottumusten uudistamista. Ekoreformaatiota tarvitaan, jotta meillä olisi jatkossa terve maapallo tuleville sukupolville. Vietetäänkö ekomessua vain yhden kerran? – Ekomessu on tehty Rekolan ja Tikkurilan seurakunnan yhteistyönä. Se toteutetaan uudestaan Vantaan Pyhän Laurin kirkossa syksyllä. SOILI POHJALAINEN Ekomessu su 12.3. klo 10 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Mukana Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye, Tikkurilan Teinit ja keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant.

MARIANNA SIITONEN

Minkälainen on keskiaikainen Piae Cantiones -kokoelma? – Sitä voidaan sanoa Suomen ensimmäiseksi laulukirjaksi. Sen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 1582. Kokoelman vanhimmat sävelaiheet ovat 900-luvulta. Kokoelma on ollut Turun teinien eli opiskelijoiden laulukirja. Se sisältää lauluja, joita on

esitetty turuilla ja toreilla tanssien ja laulaen.

MENOT 2.3. – 16.3. Pyhäkoulu. Iltamessu su 12.3. klo 18.30. Valde Palola, Vantaan Rauhanyhdistys. Pienoismallikurssi 6–9-vuotiaille 13.3.–8.5. maanantaisin klo 15.30– 16.30. Kurssimaksu 25e (sis. materiaalit). Ilm. Petri Piirainen (petri. piirainen@evl.fi, p. 050 573 6328).

Asolan seurakuntatalo

English through Bible ma 6.3. ja 13.3. klo 18.30 kirkon kappelissa. Katulähetys ke 8.3. ja 15.3. klo 11 seurakuntasalissa. Lämmin maksuton ateria yksinäisille ja vähävaraisille. Lähetyspiiri ke 8.3. ja 15.3. klo 13 Kotkansiiven kokoustilassa. Vetäjänä kansainvälisentyön sihteeri Samuel Luak ja pastori Riitta-Maija Palmusaari. Perhekerho illalla ke 8.3. ja 15.3. klo 18. lapsi- ja perhetyön tiloissa. Sanan ja rukouksen ilta ke 8.3. klo 18 kirkossa. Iltarukouspiiri ke 8.3. ja 15.3. klo 18.40 kirkon kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485. Naisten saunailta to 9.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Perheiden päivä la 11.3. klo 9–13 seurakuntakeskuksessa. MLL:n kirppis, kirppiskahvila ja perhemuskareita. Tuotot Yhteisvastuukeräykselle. Messu su 12.3. klo 10. Riikka Wikström, Jani Vanhala ja Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Arki-illan ehtoollinen ke 15.3. klo 18 kirkossa. Timo Ryhänen ja Airi Saloniemi.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-14. Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 2.3., 9.3. ja 16.3. klo 9–11.30. Nupe pe 3.3. ja 10.3. klo 17.30–20.30. Nuorten perjantai 6.–8.-luokkalaisille.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 7.3. ja 14.3. klo 9-11.30. Vanhemman väen piiri ke 8.3. klo 13.

Muualla Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta ke klo 8.30 - 14. Perhetyön koordinaattori Kristiina Rauhakallio mukana toiminnassa 1.3. ja 15.3. klo 8.30–11. Osoite: Kaakkoisväylä 8, 01480 Vantaa.

Kastettu Oiva Arvi Tapani Koskinen, Otso Aaron Kanerva, Hilla Amanda Kanerva, Onni Benjamin Sepponen, Nelli Emilia Laaksonen, Emma Marie Hautajoki, Peetu Väinö Elias Aholaakko, Kerttu Saara Tuulikki Kortelainen

Hautaan siunattu Simo Hyytiäinen 88 v, Kirsti Johanna Alén 87 v, Anna Eliina Kokkonen 84 v, Tuula Irmeli Pakarinen 65 v, Anna Kaarina Marin 74 v, Päivi Marjatta Sorvisto 45v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–to klo 9–14, pe klo 9–12, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi hoitaa tilavaraukset, tavattavissa ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Tiedot säännöllisestä toiminnasta, raamattu- ja rukouspiireistä sekä kerhoista löytyvät verkkosivuilta tai kevätesitteestä, jonka voi hakea tai tilata kirkkoherranvirastosta. Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Ti aamupäivällä askartelua ja pe perheiden muskari. Ma 6.3. valokuvaus. Raamattulauantai 4.3. klo 13–18. Alkupalanen paikalleen – alkukertomusten merkitys Raamatussa. Raamatunopettajina Riitta Keskimäki, Kaisa Koivula ja Päivi Peittola. Messu su 5.3. klo 10. Laura Maria Latikka, Noora Hultin. Pyhäkoulu. G. P. Telemannin Matteus-passio su 5.3. klo 18. Kamariyhtye Camerata Amoroso, musiikin- ja kuoronjohto Kimmo Puunenä. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15e. Mosaiikki-iltapäivä 5–8-vuotiaille ma 6.3. klo 13–14.30. Askarrellaan yhdessä mosaiikkitöitä. Vapaa pääsy. Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18–20. Iltapala, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan. Ilta alkaa hartaudella. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Aamumessu ke 8.3. klo 9. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi. Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21. Kodály-viikon konsertti to 9.3. klo 19. Kansanmusiikista romantiikkaan. Jaana Laasonen, huilu. Olli Varonen, sello, Kristiina Junttu, piano. Yhdessä Itä-Helsingin musiikkiopiston ja Unkarin kulttuurikeskuksen kanssa. Messu su 12.3. klo 10. Ekomessu uusin sanoin, vanhoin teinisävelmin – keskiaikaiset Piae Cantiones -sävelmät uusiokäytössä. Pekka Kivekkään sanoituksia Piae Cantiones -kokoelman säveliin. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso ja Sirkku-Liisa Niemi. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye, vanhan musiikin yhtye Oliphant.

Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–15. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Ti 7.3. valokuvaus. Kipuryhmä ti 7.3. klo 15. Vertaistukea kivusta kärsiville. Verkosto-yhteisön aamurukous keskiviikkoisin klo 7.15. Jatkuu viikoittain. Ryhmänohjauksen jatkokurssi ke 8.3. klo 17.30. Rohkaistumme rukoilemaan yhdessä ja toisen puolesta sekä pitämään hartauksia. Ilm. Irma Liljeström p. 0505538459. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 9.3. klo 13. Seniorikahvila ma 13.3. klo 13. Lapsiperheiden iltasoppa ti 14.3. Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17, iltahetki ja hartaus klo 18.15. Jauhelihakeittoa, 1e/lautanen. Kansainvälinen keittiö ke 15.3. klo 17. Teemme ruokaa eri maiden ruokakulttuureihin tutustuen. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 16.3 klo 17.30. Lastenhoito järjestetty. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 16.3. klo 18. Arabiankielinen työ Asolassa, tiedustelut pastori Ramez Ansara (Hki) p. 0503041689.

Muualla Vanhemman väen iltapäivä ti 7.3. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2. Messu su 12.3. klo 14 Foibessa (Sairaalakatu 7), Arto Nuutinen. Puutarhapiirin retki Helsinkiin ti 14.3. Tapaaminen Esplanadilla Ruotsalaisen teatterin ravintolan edessä klo 12. Tied. Tuovi Lehtinen 045 1394921. Uskon ilta ti 14.3. klo 18 Koivukylän kirjaston auditoriossa. Mitä olet aina halunnut kysyä Jeesukseen uskovalta? Tule ja kysy! Tavalliset kristityt vastaavat tavallaan.

Kastettu Sakri Eevert Hartikainen, Pihla Aino Maria Klemola, Samuel Juhani Aaltonen, Erin Ingrid Daniela Heikkilä, Armi Rafaela Kupari , Elsi Josefiina Saarelainen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Antti Markus Fager-Pintilä ja Ida Sofia Hintsala.

Hautaan siunattu Anja Esteri Peltonen 80 v, Sylvi Kaarina Hämäläinen 84 v, Jaakko Kalevi Koskelainen 82 v, Marketta Aino Oksala 70 v, Sari Tuija Hannele Lehmonen 52 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk

Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kirkko on suljettu remontin vuoksi ja avautuu pääsiäiseksi.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu su 5.3. klo 12. Kristiina Kartano, Veikko Karhumaa, Iina Katila. Messu su 12.3. klo 12. Kristiina Kartano, Päivi Helén, Julia Tamminen.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Perhekerho pe 3.3. ja 10.3. klo 9.30– 11 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Aikuisille aamupala pientä maksua vastaan. Lapselle mukaan eväät. Naisten rukouspiiri pe 3.3. ja 10.3. klo 18 Emmauksen kokoushuone, Unikkotie 5 A, 3. krs. Ylistys- ja rukouspiiri la 4.3. ja 11.3. klo 15 Bethanian kokoushuone, Unikkotie 5 a, 4. krs. Perhekerho ma 6.3. ja 13.3. klo 9.30–11.30, Unikkotie 5 B, 2. krs. Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 6.3. klo 13 Bethanian kokoushuone. Lähetyksen päiväpiiri ti 7.3. ja 14.3. klo 13 Bethanian kokoushuone. Miesten saunailta ti 7.3. klo 17.30 Bethanian saunaosasto, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Iltapala 5 e. Rukouspiiri ti 7.3. ja 14.3. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuone, Unikkotie 5 A, 3. krs. Aamurukouspiiri ke 8.3. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuone. Kirkon ruokailu ke 8.3. ja 15.3. klo 12 Nuorisotila, Unikkotie 5 C. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30. Sinkkutoiminnan suunnittelukokous yli 40-vuotiaille sinkuille ke 8.3. klo 18 Bethanian kokoushuone, Unikkotie 5 a, 4. krs. Tapaaminen klo 18 Olotilan (käynti Vehkapolun kävelykadulta) edessä. Hanna-piiri to 9.3. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Bethanian kokoushuoneessa. Winkut – Työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 12.3. klo 16 Emmauksen kokoushuone, Unikkotie 5 A, 3. krs. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 13.3. klo 13 Nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Käynti hissillä A-rapusta. Luontoa kuvin ja sanoin. Vieraana Pekka Hintikka. Raamatunlukupiiri: Matteus ja muut ma 13.3. klo 18, Bethanian kokoushuone.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, p. 09 830 6302 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Taidetta esillä! Toivon kipinä elää–Kirkon ulkomaanavun valokuvia Jordanian pakolaisleireiltä 7.3. asti. Minna Haataisen maalauksia esillä 8.3.–31.3. Kysy neuvoa tietokoneen, netin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13. Reilun kaupan ja luomun viikko ma 27.2.– pe 3.3. Asiaa, tarinoita ja maistiaisia reilusta kaupasta ja luomusta. Kansalaisinfo: Mistä apua, kun ei enää selviä yksin kotona? ma 6.3. klo

13. Mitä palveluita Vantaan kaupungilla on kotona asuville ikäihmisille? Mikä neuvoksi, jos kaupungin palveluista ei löydy apua? Asiantuntijana Vantaan seniorineuvonnan asiakasneuvoja Tytti Parviainen. Mitä kuuluu Tikkurilan uudelle kirkolle? Ti 14.3. klo 13 kirkkokorttelin suunnitelmista kertoo Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra ja Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston pj. Janne Silvast. Myynnissä afganistanilaisia piirakoita Yhteisvastuukeräyksen hyväksi to 16.3. klo 12 alkaen. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen lenkkiporukka to 2.3. ja 9.3. ja 16.3. klo 18. Lähtö Olotilan edestä. Laulupiiri pe 3.3. klo 15.30. Samppa Laakso. Messu su 5.3. klo 10. Jyrki Kaukanen, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso. Kirkkokahvit. Lutherin virsiä ja satuja aikuisille ja lapsille su 5.3. klo 18. Satu ”Leijona ja aasi”, virsi 96. Israel-piiri ma 6.3. klo 18.30. Yhteysilta ti 7.3. klo 18.30. Arki-illan ehtoollinen ke 8.3. klo 18. Jaakko Hyttinen, Julia Tamminen. Laulupiiri pe 10.3. klo 15.30. Iina Katila. Messu ja Kansanlähetyksen pyhä su 12.3. klo 10. Maria Koukkari, Julia Tamminen, Jyrki Kaukanen. Kirkkokahvit ja lähetysjuhla. Tuomo Heikkilä kertoo Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Japanin-työstä. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 14.3. klo 17.30. Julia Tamminen. Arki-illan ehtoollinen ke 15.3. klo 18. Satu Huttunen, Iina Katila. Viikunapuuilta ke 15.3. klo 18.30 (välittömästi arki-illan ehtoollisen jälkeen). Keskustelua teekupin ääressä päivän tekstistä.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Torstaitupa–perhekerho yhden vanhemman perheille to 2.3. ja 9.3. ja 16.3. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa ohjelmaa. Pieni iltapala 2 e/perhe, maksu vapaaehtoinen. Ilolan perhepäivä pe 3.3. ja 10.3. klo 9.30–14. Pyhäkoulu su 5.3. ja 12.3. klo 11–12. Kerho isille ja lapsille ti 7.3. ja 14.3. klo 17.30–19. Isä voi tulla mukaan vauvan ja/tai leikki-ikäisen lapsen kanssa. Iltapala 2 e/perhe. Kasvuryhmä ke 8.3. ja 15.3. klo 18. Tutkimme Raamattua, keskustelemme ja rukoilemme yhdessä. Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Naisten lenkkisauna to 9.3. klo 17.30. Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 2.3. ja 9.3. ja 16.3. klo 9.30–11.30. Raamattuilta to 2.3. ja 16.3. klo 18. Aiheena Markuksen evankeliumi. Puhujana 2.3. Mika Ebeling ja 16.3. Matti Viitanen. Lapsille omaa ohjelmaa. Pyhäkoulu su 5.3. ja 12.3. klo 11–12. Yli 4-vuotias voi tulla pyhäkouluun yksin, sitä nuoremmat yhdessä oman aikuisen kanssa.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit–Colourful Morning Coffee ti/on Tuesday 7.3. ja/ and 14.3. klo 9–11/at 9–11 Am. Tule

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 2.3. – 16.3.

Kari Hautala

3×

Hakunilan musiikkiviikko

Kuoromusiikin laatua

– Voiko mikään olla kiinnostavampaa kuin se, miten ihminen oppii, tuntee, tekee päätöksiä tai ajattelee, aivotutkija Minna Huotilainen toteaa.

Klassista kuoromusiikkia, harvoin kuultuja helmiä ja upouutta musiikkia. Konsertissa kuullaan muun muassa säveltäjä J. S. Bachin ja Hakunilan kanttori Juha Paukkerin musiikkia. Kamarikuoro Gloriaa johtaa Seppo Murto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Laudatio Domini -konsertti 7.3. klo 19 Hakunilan kirkossa.

Seisoessasi opit paremmin Aivotutkija Minna Huotilainen tietää, että oppiminen onnistuu helpommin, kun olemme kehollisesti aktiivisia.

ognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen ei ole koskaan koskettanut ihmisen aivoja, mutta hän on kyllä nähnyt ne. Huotilainen työskentelee aivotutkijana Uppsalan ja Helsingin yliopistoissa. – Käytännössä työni on kokeellista tutkimusta. Käyttämäni laitteet liittyvät aivosähkökäyrän mittaamiseen. Tutkimuksissa aivoille annetaan erilaisia tehtäviä, ja sitten katsotaan, miten ne aktivoituvat. Viime aikojen aivotutkimuksessa on selvitetty, miten hyödynnämme kehoa muistamisessa. Eikä pelkästään siinä, vaan muissakin tiedollisissa tehtävissä: päätöksen teossa, asioiden ratkaisemisessa ja oman tarkkaavaisuuden suuntaamisessa. On huomattu muun muassa, että uuden asian oppii helpommin seisten kuin istuen. – Oppiminen onnistuu helpommin, kun olemme kehollisesti aktiivisia. Kiva aivotutkimuksen sovellus on, että koulumaailmassa ei oppilaita pannakaan istumaan paikoilleen, vaan heidät laitetaan puuhaamaan ja tekemään ja oppimaan siinä samalla. Hiirikokeissa on todettu, että pitkäkestoinen musiikin kuunteleminen on aivoille hyödyllistä. Aivot kehittyvät, jos hiiret saavat olla tilassa, jossa musiikki soi. – Hiirten kuuloalueet kehittyvät. Lisäksi musiikin kuuntelu on hyödyllistä niiden muistijärjestelmälle. Ja jos ajatellaan ihmisvauvaa, niin kyllä hänenkin aivonsa varmasti hyötyvät musiikista samalla tavalla kuin hiirenpoikasen aivot, Huotilainen toteaa. Vielä ei tiedetä, kehittääkö kaikenlaisen musiikin kuuntelu aivoja. Huotilainen kertoo, että hiiret ovat saaneet kuultavakseen erilaisia klassisen ja pop-musiikin näytteitä, ja ne ovat toimineet. – Leikki-ikäisistä aikuisiin ihmisten aivot hyötyvät

musiikin kuuntelusta silloin, jos ihmiset pitävät kuulemastaan musiikista. Pitäisikö siis aivojen parhaaksi panna taukoamaton musiikki soimaan? Ei sittenkään. Huotilainen sanoo, että musiikin paras pari on hiljaisuus. – Jatkuvalla syötöllä kuuluva ääni on aivoille kuormittavaa. Hiljaisuus on tärkeä asia palautumisessa. Musiikki kehittää aivoja parhaiten silloin, kun sitä kuunnellaan aktiivisesti eikä taustamusiikkina. Aivot tarvitsevat unta, mutta eivät levätäkseen, vaikka niin luulisi. Huotilaisen mukaan aivot työskentelevät erittäin tiiviisti yöllä. – Aivojen pitää öisin siirtää kaikki päivän aikana tullut uusi tieto pitkäkestoisen muistin puolelle. Se on kova työ. Siinä pitää valikoida, mitä siirretään. Siirto kestää monta tuntia. Tunnepuolella on myös paljon tehtäviä. Siellä pitää irrottaa tunteet tapahtumista. Huotilainen kertoo tunteiden ja tapahtuman irrottamisesta esimerkin. Lempipaidalle kaatuu työpaikalla kahvia ja se harmittaa. Päivän aikana tapahtuma, paita ja kahvi ovat yhtä negatiivista mylläkkää. Yöllä unen aikana aivot kuitenkin tekevät töitä niin, että irrotamme faktoista tunteita. – Tunteet eivät unen aikana häviä minnekään, mutta seuraavana päivänä pystymme punnitsemaan faktat erillisinä. Kun tunne ei ole enää päällimmäisenä, voimme tehdä asiaan liittyviä päätöksiä. Nina Riutta

Naistenpäivän ilta – myös miehille! ke 8.3. klo 16–19.30 Myymäen kirkossa. Minna Huotilaisen luento Musiikin voima eri ikäkausina, Annika Järvelin ja startup-yritys Duara Travels, soppaa koko perheelle (5–10 e), yhteislaulua, myyjäiset ja korukirppis. Tuotto Naisten Pankin hyväksi.

Virsitreenit Virsikirjan uusiin virsiin otetaan tuntumaa yhdessä laulamalla. Äänessä mukana myös oopperalaulaja Jaakko Hietikko. Vapaa pääsy. Silmäni aukaise -yhteislauluilta 8.3. klo 19 Hakunilan kirkossa.

Vauvoille, vanhemmille ja vaarinikäisille Tässä konsertissa leikitään, liikutaan ja ollaan lähekkäin. Muusikoina Riikka Jäntti (laulu), Antti Vuoren orkesteri, Kuunloiste-lapsikuoro ja vauvamuskarilaisia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Kaikille vauvasta vaariin -konsertti 12.3. klo 15 Hakunilan kirkossa. Hakunilan musiikkiviikon koko ohjelma www.vantaanseurakunnat.fi Katriina Harviainen

10 a

MENOT 2.3. – 16.3.

viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Maksuton. Let’s spend time together and prepare delicious breakfast together–free of charge! Lisät./More information: toomas.takala@evl.fi, p./tel. +358 50 347 4995.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Miesten raamattupiiri ma 6.3. klo 13.30. Perhekerho ti 7.3. ja 14.3. klo 9.30– 11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 2.3. ja 9.3. ja 16.3. klo 17.30. Perhekerho ma 6.3. ja 13.3. klo 9.30–11.30. Iltaperhekerho ti 7.3. ja 14.3. klo 16.30–18. Arki-illan pyhäkoulu to 9.3. klo 17.30 Raamattupiirin yhteydessä.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 2.3. ja 9.3. ja 16.3. klo 9.30–11. Aamupala 2 e/aikuinen. Ota lapselle mukaan eväät.

Muualla Kylväjän raamattupiiri ma 6.3. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Runopiiri ti 7.3. klo 18 Tikkurilan kirjaston Voimala-kokoushuoneessa, Lummetie 4 (2. krs.). Malminiityn eläkeläiskerho ma 13.3. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Vierailija Tikkurilan Asema Apteekista kertoo ikäihmisen hyvinvoinnista ja ravitsemuksesta. Retki lapsiperheille Lohjalle Vivamon Raamattukylään pääsiäisvaellukselle pe 14.4. Lähtö Tikkurilasta klo 10.30. Retkimaksu sis. bussikuljetukset, lounaan ja vaelluksen. Hinta aikuiset ja yli 12 v. 20 e, 3–12 v. 15 e, alle 3 v. maksutta. Ilm. 14.3. mennessä maaret.hirvensalo@evl.fi, p. 050 572 2811. Perheleiri 1.–3.8. Luomaniemen leirikeskuksessa Nastolassa. Leirin hinta: aikuinen 95 e, lapsi 45 e, toinen lapsi 40 e jne. Alle 2-vuotiaat maksutta. Lisät. ja ilm. (30.4. mennessä): Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi. Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Nikkaristit voivat kiinnittää tauluja seinälle, koota huonekaluja ja vaihtaa lamppuja kattovalaisimiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein (esim. vanhuksille ja liikuntarajoitteisille). Tiedustelut ma ja to 10–11.30 p. 050 439 9651 diakoniapäivystys.

Kastettu Eetu Albert Gottleben, Sara Milja Maria Simpura, Sisu Johannes Miettinen, Elin Isla Emelie Hietala, Stella Elise Metsäaho, Ossi Viljami

Raikaslehto, Noel Leevi Benjamin Pekkarinen, Ilona Helmi Toivonen, Joonatan Eero Ilmari Ikonen, Max Len Kokkoniemi, Emil Aleksi Fatal, Pinja Iris Rouhiainen.

hautaan siunattu Helmi Kyllikki Kuparinen 93 v, Leo Olavi Erkkilä 89 v, Aarne Matti Luukkonen 82 v, Katri Sisko Takalo 81 v, Eero Hämäläinen 80 v, Milja Onerva Puomila 78 v, Kyösti Kalevi Kiiskinen 78 v, Ilmo Tapani Nieminen 57 v, Ville-Veikko Hirvonen 30 v, Kirsti Helena Ahola 92 v, Martti Olavi Lindberg 84 v, Sirkka Liisa Repo 83 v, Raija Mirjami Syväjärvi 71 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Myyrmäentie 2 C, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Patotie 2, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Lounas ma–to klo 11–13. Ruokalistat www.amica.fi/myyrmaenkirkko. Keskipäivän hartaus ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Kirkkoravintola pe 3.3. klo 11–13. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Luomiskertomus ja pienempiä tarinoita, konsertti la 4.3. klo 18–19 St. Martinin kappeli. Urpo Pakarisen sävellyksiä ja sanoituksia. Urpo Pakarinen, laulu ja kitara, Seppo Palonen, kitara, cajon ja laulu. Vapaa pääsy. Konfirmaatiomessu su 5.3. klo 10. Hiihtoloman rippikoulut. Elina Hellqvist, Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11. Siioninvirsiseurat su 5.3. klo 14. Alkaen vuosikokouksella klo 13. Armoa! Uudistuvat virret ja veisaajat su 5.3. klo 16–18. Puhujina laulurunoilija Anna-Mari Kaskinen ja teol. tohtorikoulutettava Emil Anton. Musiikki: Jakaranda, joht. Pekka Nyman. Yhteislauluna virsikirjan uuden lisäosan virsiä. Isäntänä ja juontajana past., srk-neuvoston jäsen Timo-Matti Haapiainen. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle ja Vivamon Raamattukylälle. Kakkukahvit. Raamattupiiri Ilosanoma ma 6.3. klo 17.30–19.

Apua & tukea

Talvileiri Espoon ja Vantaan näkövammaisille. ke–pe 15–17.3.2017 Hvittorpissa, Kirkkonummella. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje ja ohjelma. Leirillä askarrellaan voimataulu omista valokuvista ja kuvista. Ilm. ti ja to klo 9-11 Terhi Suonsivulle puh. 09 830 62 78 tai terhi.suonsivu@evl.fi ti 7.3. mennessä. Leirin hinta 36 e. Viittomakielinen messu su 5.3. klo 13.00 Kivistön kirkossa. Laavatie 2. Kuurojenpappi Janne Rissanen. Kirkkokahvit. Tervetuloa! Toivon puu – pysy lujana. Retriitti hiljattain irtisanotuille Heponiemessä 12.–13.4.2017.

Miesten keskustelupiiri ma 13.3. klo 18.30–20. Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kevätkausi 60 e. Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15. Israelpiiri ti 7.3. klo 18–19.30. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30. Hoida aivojasi, syö hyvin – Naistenpäivän ilta, myös miehille ke 8.3. klo 16–19.30. Musiikin voima eri ikäkausina, aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen. Duara Travels – matkailu hyödyttämään kyläyhteisöjä kehittyvissä maissa, Annika Järvelin. Klo 17.30 Naistenpäivän soppaa – koko perheelle iltaruoka helposti! Soppa ja kahvi 10 e, lapset 5 e. Pelkkä kahvi ja leivos 5 e. Laulusta voimaa! Yhteislaulua ja musiikkia, Katariina Kopsa. Myyjäiset ja korukirppis Naisten Pankin hyväksi. Raamattu-lähetysilta ke 8.3. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Illan rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 monitoimitilassa, sisään junaradan puolelta. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 9.3. klo 18.30–20.30. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 10.3. klo 16–19. Messu su 12.3. klo 10. Antti Isopahkala, Maari Santala, kanttori Katariina Kopsa. Käsikelloyhtye Sonus. Janne Maarala: Suomi 100! – itsenäisyyden juhlavuoden pianokonsertti su 12.3. klo 18.15. Pianotaiteilija Janne Maarala soittaa mm. Sibeliuksen, Merikannon, Palmgrenin, Kasken, Kärjen ja Malmstenin ja George De Godzinskyn sävellyksiä sekä suomalaisia virsiä. Osaan teoksista Maarala improvisoi omia tulkintojaan. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Päivälähetyspiiri ma 13.3. klo 13–14.30. Naisten raamattupiiri ti 14.3. klo 18.15–19.45. Raamattupiiri ke 15.3. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Maailman äänet – uskontojen vuoropuhelua perimmäisistä kysymyksistä ke 15.3. klo 17–18. Paneelikeskustelussa eri uskontojen (islam, juutalaisuus, Intian uskonnot, evankelisluterilainen kirkko ja bahai-usko) edustajat keskustelevat uskoon ja uskontoihin liittyvistä asioista. Keskustelua rytmittävät lukiolaisten valmistelemat kysymykset. Lähetystilaisuus ke 15.3. klo 17–19. Ensin osallistumme Maailman äänet -tilaisuuteen. Klo 18 jatketaan keskustelua. Mukana lähetysjohtaja Pekka Mäkipää. Yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa.

9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Perhemuskari torstaisin klo 15–17. Kevätkausi 60 e. Perheiden aamupäivä maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11, 5 e aikuiselta, 2,5 e 2 v täyttäneeltä lapselta. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Rukouspiiri ti 7.3. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 7.3. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Miesten saunailta ke 8.3. klo 18.30– 21. Naisten saunailta to 9.3. klo 18.30. Brunssi la 11.3. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 2,50 e/ 3 v täyttäneet lapset. Brunssin aikana klo 12–13 pyhäkoulu. Mahdollisuus hiljentyä kirkkosalissa. Messu, rauhanyhdistyksen kirkkopyhä su 12.3. klo 12. Liturgia Mark Saba, saarna Perttu Mäkimartti, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kivistön kirkko

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1. Lukupiiri ke 15.3. klo 17.30 Martinlaakson kirjastossa.

DÖPTA

Kastettu

DÖDA

Emma Olivia Karell, Aada Julia Amanda Auvinen, Valtteri Arvi Antero

Greta Linnea Winqvist, Elvi Elvira Hamara

Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Kevätkausi 60 e. Vaatevarasto avoinna to 2.3. klo

Lisätiedot tarja.korpela@evl.fi. Mukana työpaikkapappi, työnohjaaja ja kokemusasiantuntija. Hinta 60 e. sis. täysihoidon, kuljetuksen ja mahdollisuuden keskusteluun ammattilaisten kanssa. Diakoniakeskus (Unikkotie 5aA 3.krs., p. 050 553 8486) Asuntotyö: jari.hirvonen@evl.fi p. 050 573 6354. Kuulovammaistyö: seija.einola@evl.fi p. 050 338 6212. Näkövammaistyö: terhi.suonsivu@evl.fi p. 050 381 8758.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Messu su 5.3. klo 12. Liturgi Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen. Seniorikerho tiistaisin klo 13–14.30. Perhekahvila tiistaisin klo 17.30–19.

Äikäs, Urho Onni Kristian Korhonen, Samuel Erik Sjögren, Joona Sakari Henrikki Luostarinen, Tony Juhani Mikael Andersson.

Hautaan siunattu Lahja Ingrid Puumalainen 96 v, Toini Mirjam Johanna Törni 88 v, Anita Sanelma Heino 86 v, Maria Anna-Liisa Pitkänen 86 v, Eila Onerva Svala 85 v, Eira Anneli Ruokonen 81 v, Pauli Pakkala 81 v, Pertti Olavi Lehto 75 v, Anna Liisa Olkkonen 64 v, Anu Marjaana Koistinen 42 v, Toni Kristian Ruotsalainen 21 v, Juulia Reijonen.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–12. vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

S:T LARS KAPELL Högmässa 5.3 kl.10; 12.3 kl. 10

S:T MARTINS KAPELL Barnens sångstund med kantor Anders 3.3 kl. 9.30-10 Mässa i Taizéanda 5.3 kl.12, 12.3 kl.12 S:t Martins diakoni- och pensionärskrets 14.3 kl. 11.30-15

VÄSTERKULLA KYRKA Tystnadens kväll 16.3 kl.18 – liten kvällsretreat med Qigong, bön och nattvard

Kaivosristi

BAGARSTUGAN

Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Familycafé on Sundays 4–6 pm. Sun 12 Mar Bible Study. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 8.3. klo 19–21.

Ungdomskväll 1.3 kl.18 Pysselcafé för barn i åk 3-6 måndagar kl. 13-16 i klubbutrymmet i Myrbacka, Strömfårav. 13, onsdagar kl. 13-16 i klubbutrymmet i Brännmalmen, Kornv. 10. OBS ! Inget pysselcafé v.8. Familjecafé torsdagar kl. 9.30-12 i klubbutrymmet i Myrbacka. Familjecafé 6.3 kl. 17-19

Vantaanlaakson kerhohuoneisto

HELSINGGÅRD

Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 7.3. klo 17.30–19. Lähetyspiiri ti 14.3. klo 17.30–19. Kaisa Halme: Lähetys Raamatussa.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Muualla

Kansainvälinen työ: p. 050 556 4756. Kehitysvammaistyö: kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi p. 050 433 4232. Päihde- ja kriminaalityö: eeva.nurminen@ evl.fi p. 050 381 8774. Seniorityö: mariela.salminen@evl.fi p. 050 528 2056. Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17. Sairaalasielunhoito, tied. ma–pe klo 9–15, p. 050 321 3282.

ViAnda kören övar 8.3; 15.3 kl. 12

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa 3.3 kl. 14 De Vackraste Andliga Sångerna 8.3 kl. 14.15 Dickursbykretsen 15.3 kl.14 Fasteduken: ”Jag finns för att du finns – och du finns för att vi finns” upphängd 1.3 – 15.4 i S:t Martins kapell. Ubuntu, ett afrikanskt ordspråk ger temat för konstverket ”Ich bin weil du bist” av Chidi Kwubiri från Nigeria. Roy Jonatan Sjöström, Aino Alexandra Koivula, Milma Taimi Tuulikki Särkelä, Vera Livia Alina Väkeväinen

Retriitit ja hiljaisuus, tied. p. 050 321 3282. Tietoa tapahtumista ja ilmoittautumiset retriitit.vantaa@evl.fi Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Hautauspalveluita

Vaali-ilmoitus Kuntavaalit 9.4.2017

ennakkoäänestys 29.3.-4.4.

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Perheiden hyvinvointi. Kristillinen arvopohja kouluissamme. Koulurakentamisen tiukka laatuvalvonta. Ikääntyvän väestön hyvä hoito.

JOUKO JÄÄSKELÄINEN

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

kaupunginvaltuutettu, kirkolliskokouksen jäsen, tietokirjailija, valt. tri

Adresseja

Hammashoitoa Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Rakennusala

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI

JA NYT MYÖS LÄHELTÄ! Teemme myös kotikäyntejä! 3kk Tarvittaessa aikaa aksu korotonta m

Hautakiviä Kaikkea kivestä - me teemme sen

SOITA JA VARAA AIKA ILMAISEEN TARKASTUKSEEN

Tilaisuuksia

010 2715 100

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 12.3 klo 13.30 (Joh.16-17) Jeesus on voittanut maailman - Matti Latvala Jeesuksen jäähyväisrukous - Tinja Halunen

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki Kauppalantie 4 (katutaso), Helsinki

www. keskustanerikoishammasteknikot.fi

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, puh. 050-4310175

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Kiinteistöjen kuntotarkastukset,remontit, kylpyh. ym. 30 v. kokemuksella. M.Hämäläinen, puh. 044-366 2160 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset Tilaa nyt talvihintaan!

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290 Malmin Kivipuisto Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823 Honkanummen myymälä Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI Suoraan kiviveistämöltä HAUTAKIVET Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, Vantaa 09 7568 200 www.kivituote.com

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 17.3. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e

HERÄNNÄISSEURAT pe 3.3. klo 18.30 Soukan kpli, Soukankj. 3, Espoo. su 5.3. klo 13 Myyrmäen kko, Uomat. Vantaa. HUOM. aika! klo 18 ”Murheesta iloon” – siioninvirsimessu, Seuratuvan virsikuoro; Herttoniemenrannan kpli, Laivalahdenkaari 5, Hki. ma 6.3. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo. ti 7.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri; Salomonk. 17D, 2.krs, Autotalo, Kamppi. klo 18 Paastonajan veisuuhetki 1/5 uud. Siionin virsiä Töölön kko, Topeliuksenk. 4, Hki. ke 8.3. klo 19 Körttikoti, Ratak.1a A3. to 9.3. klo 18 Länsi-Pasilan srk-toimitila, Maistraatink. 5 L, Hki. pe 10.3. klo 14 Columbuksen Katukpli Vuotie. 45 (Vuosaari), Hki. klo 18.30 Pappila, Kuninkaant. 28, Sipoo. su 12.3. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnant. 1, Hki; mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Karjalohjan kko, seurat srk-talo Lasikirkko, Keskust. 30; Karjalohjan kirkkokuoro. klo 14 kirkkopyhä Tammisaaren kko, Iso kirkkok. 18, Raasepori; kahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17D, 2.krs, Autotalo, Kamppi; mm. Väyrynen-Si, Elenius. klo 18 Klaukkalan kko, Ylitilant. 6, Nurmijärvi. ti 14.3. klo 18 Paastonajan veisuuhetki 2/5 uud. Siionin virsiä Töölön kko, Topeliuksenk. 4, Hki. ke 15.3. klo 18 Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Lakiasioita Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

(09) 753 11 56 Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Ostetaan Ostetaan kuolinpesiä ja kodin irtaimistoja Laitakari Puh. 040 705 89 61

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

12 a

Elina Muikku, 31, perusti Vantaan Puskaradio -ryhmän Facebookiin. Marianna Siitonen

Kuinka vantaalainen?

100 % vantaalainen

Ensimmäiset kotini olivat Helsingissä, kunnes muutimme äidin, isän ja pikkuveljeni kanssa Lohjalle. Olin 13-vuotias, kun muutin isäni kanssa Myyrmäkeen. Lomailimme asuntovaunulla kesäisin ja viikon-

loppuisin. Kymppiluokan jälkeen lähihoitajaopinnot jäivät kesken. Tein maalaushommia. Myöhemmin olin puhelinmyyjänä, pikaruokalassa, kaupan kassalla ja pakkaamassa lihapullia ja pihvejä. Kun oli 18-vuotias, isä muutti pois ja kämppis tuli tilalle. Asuin välillä Mikkolassa, mutta palasin Myyrmäkeen odottaessani lasta. Olen asunut Metsolassa, Kulomäessä, Tikkurilassa,

Karkkilassa ja Kaivokselassa. Kulomäessä asuessani opiskelin oppisopimuksella lähihoitajaksi. Nyt asun Hiekkaharjussa neljäsluokkalaisen tyttäreni ja avopuolisoni kanssa. Avopuolison lapset ovat välillä meillä. Opiskelen rikosseuraamusalan sosionomiksi. Voisin muuttaa Vantaalta unelmatyön perässä, mutta vaikeaa se varmaan olisi. Soili Pohjalainen

Tässä ja nyt

”Niin pieniä aiheita” Kultakauden naistaiteilijat eivät kaunistelleet arkea. Teksti Kaisa Halonen kuva Hans v. Schantz

un taidehistorioitsija Heta Kaisto katsoo Elin Danielson-Gambogin maalauksia, häntä usein hymyilyttää. Hän näkee niissä roisia huumoria. – Danielson-Gambogi oli kapinallinen poikatyttö, joka pukeutui housuihin ja poltti tupakkaa. Perinteinen ei riittänyt hänelle. Uudenlainen naiskuva näkyy myös hänen teoksissaan, Kaisto kertoo. Hänen mukaansa aikalaiset arvostivat Danielson-Gambogin teknistä taitoa, mutta kritisoivat hänen aihevalintojaan pieniksi. Eräässä hänen maalauksessaan äiti etsii lapsensa päästä täitä. Toisessa mallina on taiteilijan sisar, joka imettää vauvaansa, ja taustalla on sijaamaton sänky. – Sijaamattomia sänkyjä tai likaisia tiskejä ei siihen aikaan juuri näytetty, mutta ne olivat arkea, todellista todellisuutta, Kaisto sanoo. Hänen mukaansa monet Suomen kultakauden eli 1800- ja 1900-lukujen vaihteen naistaiteilijoista katsoivat maailmaa omin silmin. He myös etsivät uudenlaista ilmaisua, jota aikalaiset eivät aina ymmärtäneet. Kun esimerkiksi aiemmin historiamaalauksillaan kiitosta saaneen Helene Schjerfbeckin maalauksiin alkoi ilmestyä omaa vahvaa tyyliä ja moderneja näkökulmia, kritiikki oli välillä murskaavaa. – Olisi kiinnostavaa pohtia, millaiset tunteenilmaisut olivat sallittuja miehille ja millaiset naisille. Esimerkiksi Fanny Churbergin maisemamaalauksia pidettiin liian hurjina ja intensiivisinä. Niissä oli ekspressiivisiä piirteitä, jotka yleistyivät taiteessa vasta monta vuosikymmentä myöhemmin, Kaisto lisää. Suomalaisten lahjakkaiden ja omaperäisten naistaiteilijoiden esiinnousu 1870-luvulta alkaen liittyy Kaiston mukaan siihen, että tuolloin yhteiskunnassa oli käynnissä suuria muutoksia. Osana niitä alkoi syntyä tietty itsenäisen naisen ihanne, ja sen

myötä myös naiset saivat mahdollisuuden kouluttautua. Useimmat kultakauden naistaiteilijoista opiskelivat jonkin aikaa ulkomailla, lähinnä Pariisissa tai Düsseldorfissa. Naisten Pariisi ei kuitenkaan ollut sama kuin miestaiteilijoiden. Naiset asuivat tuttavaperheissä ja heidän elämänsä oli varsin suojattua. Siinä missä miestaiteilijat istuskelivat kapakoissa, esimerkiksi ystävykset Helene Schjerfbeck ja Helena Westermarck huvittelivat kangaskaupoissa tai kävivät katolisissa kirkoissa ihailemassa valon taittumista värikkäistä lasimaalauksista. – Kyllä naisia myös häiritsi se, että he olivat kaupungissa, jossa kaikki tapahtuu, mutta saattoivat joutua elämään vieläkin rajoitetumpaa elämää kuin kotona, Kaisto huomauttaa. Naistaiteilijoiden nuorempi polvi, johon Schjerfbeckin ja Danielson-Gambogin lisäksi kuuluivat esiTaidehistorioitsija Heta Kaisto löysi luentosarjaa valmistellessaan kiinnostavia taiteilijakohtaloita.

merkiksi Maria Wiik ja Ellen Thesleff, pystyi jo tekemään itsenäistä uraa. Mutta uralla oli hintansa. Kaisto muistuttaa, että harva naistaiteilija pystyi menemään naimisiin, sillä avioliitto olisi lopettanut uran tai muuttanut sitä merkittäväksi. Toisaalta esimerkiksi Helene Schjerfbeck ilmeisesti koki, että hänen elämänpiirinsä olisi laajentunut, mikäli hän olisi avioitunut ulkomaisen kihlattunsa kanssa. Yksi harvoista naisista, joka onnistui jossain määrin yhdistämään uran ja perhe-elämän, oli Venny Soldan-Brofeldt. Hän oli naimisissa kirjailija Juhani Ahon kanssa ja suunnitteli perheen kotiin Aholaan itselleen ateljeen. Mutta siinä missä hänen miehellään oli mahdollisuus vetäytyä omiin oloihinsa kirjoittamaan, Soldan-Brofeldt kasvatti lapset ja kestitsi vieraat. Hänen kerrotaankin pystyneen piirtämään missä vain. Toisenlainen esimerkki on edel-

liseen sukupolveen kuulunut Ale xandra Frosterus-Såltin, joka on ensimmäisiä pitkän uran itsenäisenä taiteilijana tehneitä naisia. Frosterus-Såltin oli kolmen lapsen äiti, joka jäi varhain leskeksi. Sen jälkeen hän elätti itsensä ja lapsensa maalaamalla noin viisikymmentä alttaritaulua sekä opetustöillä. Hän oli ensimmäinen nainen, joka Suomessa työskenteli piirustuskoulun opettajana. – Avioliittonsa aikana FrosterusSåltin ei juurikaan maalannut muuta kuin perhepiiriään. Siitä voi päätellä, että hänen elämänsä olisi ollut ihan erilainen, jos hän ei olisi jäänyt leskeksi. Hän ei myöskään avioitunut uudelleen. Voisi ajatella, että leskeys mahdollisti hänelle taiteilijan vapauden, Kaisto pohtii. ■ Taide, elämä, filosofia -luentosarja Suomen taiteen naisista Galleria K:ssa, Asematie 7, Tikkurila. Heta Kaiston aiheena on ke 15.3. klo 18 Likaiset tiskit ja täipäät ja ke 29.3. klo 18 Valoa ja varjoja.