Kirkko ja kaupunki 2017 05 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

16.3.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 3 Samaa sukupuolta olevia pareja vihkineestä papista tehtiin kantelu

VANTA A

A9 Suomi ei ole koskaan kadottanut katolilaisia juuriaan B 6 Kapellimestari Susanna Mälkki: ”Iän myötä oma olemus kirkastuu”

Minuutti mystiikkaa Näyttelijä Tommi Korpela lukee minimeditaatioita Kirkkojakaupunki.fiverkkolehdessä

SAKSALAINEN MYSTIKKO MESTARI ECKHART (1260–1328)

Tänään

Eilen

Me emme voi tyytyä ajateltuun Jumalaan, sillä kun ajatus katoaa, myös Jumala katoaa. Pikemminkin meidän on muodostettava suhde elävään Jumalaan, korkealla ajattelun ja kaiken luodun yläpuolella.

†

Olevaisella ei näytä lopultakaan olevan mitään velvollisuutta käyttäytyä ihmiselle ymmärrettävällä tavalla. Se on loputtoman kiehtovaa ja ehkä pelottavaa. MUUSIKKO JOEL MELASNIEMI MAALISKUUN GLORIASSA

Iankaikkisesti

‡

Tavoitatko sinä Jumalan syvyydet? Ymmärrätkö ääriään myöten Kaikkivaltiaan suuruuden? Se on taivasta korkeampi – miten sen tavoitat? JOB 11:7–8

Rukous

Pääkirjoitus

JUHANI HUTTUNEN

Jeesustelua MITÄ JEESUS TEKISI? Takavuosina tuli varsinkin nuorten amerikkalaisten konservatiivikristittyjen parissa muotiin pukeutua kirjainyhdistelmällä WWJD varustettuihin t-paitoihin ja riipuksiin, jopa pikkuhousuihin. Kirjaimet viittasivat sanoihin what would Jesus do, mitä Jeesus tekisi. Jeesuksen esimerkin miettimisen ajateltiin helpottavan päätöksentekoa elämän monenlaisissa moraaliongelmissa: kun isot pojat tarjoavat viinaa ja tupakkaa, mieti mitä Jeesus siinä tilanteessa tekisi. Usein WWJD-kristillisyydessä on vähän moralistinen ja pikkusievä sävy.

”

AJATUS KRISTUKSEN MATKIMISESTA, Imitatio Christi, ei silti ole amerikkalaisten eikä edes erityisten konservatiivisten kristittyjen keksintöä. Jo keskiajan radikaalit munkit ja nunnat korostivat MITÄ JEESUS TEKISI Jeesuksen elämän ja hänen opetustenMIELENOSOITUSsa sisäistämistä mietiskelyn avulla. LEIRISSÄ? Jeesuksen seuraaminen ei ole pelkkää perässähiihtoa, se on myös maailman näkemistä hänen vinkkelistään ja hänen esimerkkinsä noudattamista. Jeesustelulla tarkoitetaan yleensä tekopyhää hurskastelua. Termi on siinä mielessä epäonnistunut, että jos Jeesus jotakin sydämensä pohjasta inhosi, niin tekopyhää hurskastelua. Oikea jeesustelu, Jeesuksen jäljittely, merkitsee jotakin aivan muuta. Oikea jeesustelu on rakkauden tekoja silloinkin, ja varsinkin silloin, kun itse joutuu vaaraan ja epäsuosioon. Oikea jeesustelu on vihollisen rakastamista ja hänen parhaansa toivomista. Oikea jeesustelu on paratiisin portin raottamista keskellä kadotuksen kauhuja. MITÄ JEESUS TEKISI turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleirissä? Hän veisi sinne voipaperiin käärimiään juustovoileipiä ja villasukkia. Hän istuisi turvapaikanhakijoiden kanssa ja yrittäisi pitää tilannetta rauhallisena. Siis siinä tapauksessa, että hän ei itse värjöttelisi peloissaan kielteinen turvapaikkapäätös takataskussaan. Ainakaan Jeesus ei ilkkuisi internetin vihasivustoilla turvapaikanhakijan itsemurhayritykselle. Jeesus olisi pikemminkin se epätoivonsa lannistama itsemurhakandidaatti. Yksi vähimmistä veljistä ja sisarista. JAAKKO HEINIMÄKI Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ensin oltiin ihan, että peto on irti, mä tulin tänne bailaan. Sitten luettiin lehdestä, että ei siunata. Ja kun pappi vihki, tuli kantelu. Tämä kuohari jäi juomatta. Jeesus, kun eivät ne riitele sinusta. Ne riitelevät meistä kahdesta.

Lainasanat

”

Metsä virittää luovuuteni ja intuitioni. Metsässä oleilun jälkeen tiedän, miten ratkaista mielessä pyörivät kysymykset.” BIOLOGI JA KASVITIETEILIJÄ ADELA PAJUNEN SIVULLA B 4

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

16.3.2017 numero 5 Kirkko ja Kaupunki VANTAA KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

Miten

käy

kapinapappien? A

violiittolaki muuttui sukupuolineutraaliksi 1.3., ja kirkon ylle on laskeutunut hämmentynyt odotus. Luterilaisen kirkon nykyinen oppi ei tunne samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Papin vihkimä liitto on kuitenkin juridisesti pätevä. Monet papit piispoja myöten ovat ilmaisseet halunsa uudistaa kirkon avioliittokantaa, mutta piispat ovat kehottaneet pappeja pidättäytymään vihkimästä, ellei asiasta päätetä yhdessä. Kirkon avioliittokannasta päättää kirkolliskokous. Useat papit ovat kuitenkin jo ennen lainmuutosta kertoneet olevansa valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pariskuntia, sanovat piispat tai kirkolliskokous mitä sanovat. Keskiviikkona 1.3. kirkol-

lisia vihkimisiä oli tiettävästi vähän. Musiikkiteatteri Kapsäkissä järjestetyssä Vihdoinkin vihille -tapahtumassa pappi Kai Sadinmaa siunasi kol-

Tähän mennessä koko maassa on tehty vain yksi kantelu papista, joka on vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA JARKKO PELTOLUHTA

me ja vihki kaksi samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa avioliittoon. Sadinmaasta kanneltiin seuraavana päivänä Helsingin tuomiokapituliin. Sadinmaa on toistaiseksi ainoa pappi koko maassa, josta on tehty kantelu samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä, mutta lisää on odotettavissa. KAPINA PIISPOJEN avioliittoohjeistusta vastaan ei ole vain yksittäisten pappien touhuja. Kymmenen seurakuntaa Helsingistä ja Vantaalta on ilmoittanut, että heidän tilansa ovat käytettävissä samaa sukupuolta olevien vihki- ja siunaustilaisuuksiin. Tilavarauksia on tullut yhteensä vain kymmenkunta, ja ne ajoittuvat pitkin kevättä, kesää ja syksyä. Kaikkia kirkol-

lisia vihkimisiä ei kuitenkaan toimiteta kirkoissa, vaan pappi voi tulla esimerkiksi vihkiparin kotiin. Pappi ja psykoterapeutti Toni Fagerholm perusti tammikuussa Sateenkaaripapit-sivuston, jonka kautta samaa sukupuolta olevat pariskunnat voivat pyytää pappia vihkimään tai siunaamaan liittonsa. Fagerholm tietää noin kymmenestä vihkimisestä tai siunaamisesta, jotka on sovittu kesäksi. Hän arvelee, että kirkkovarausten vähäinen määrä voi johtua kahdesta syystä. – Ensimmäinen vaihtoehto on, että maaliskuu ei yksinkertaisesti herätä suomalaisissa suuria naimisiinmenohaluja. Kun katson ulos, voin ymmärtää asiaa, Fagerholm kertoo. – Jälkimmäinen vaihtoehto taas on, että Suomen kirkko on onnistunut karkottamaan sateenkaarikristityt. He alkavat olla väsyneitä tähän tuplaviestintään, jossa piispat ensin kertovat rakastavansa heitä ja sen jälkeen kertovat jatkavansa systemaattista syrjintää. Vantaan ruotsinkielinen seurakunta on yksi niistä seurakunnista, jotka päättivät avata ovensa samaa sukupuolta oleville pareille. Kirkkoherra Martin Fagerudd ei odottanutkaan suurta vihkiryntäystä. – Uskon, että sateenkaariväki on Suomessa varovaista. He antavat ajan kulua ja katsovat, miten asenteet kehittyvät, Fagerudd sanoo. KAI SADINMAAN ja muiden samaa sukupuolta olevia pareja vihkivien pappien kohtalosta päättää kunkin hiippakunnan tuomiokapituli. Pappi voi saada varoituksen tai menettää pappisoikeutensa määräajaksi tai kokonaan. Tuomiokapitulin jäsenet äänestävät asias-

ta. Jos äänet menevät tasan, piispan ääni ratkaisee. Helsingin hiippakunnan lakimiesasessorin Ritva Saarion mukaan tuomiokapituli päättää Sadinmaan mahdollisesti rangaistuksesta, kun se on ensin saanut Sadinmaalta kirjallisen vastineen. On mahdollista, että joissain hiippakunnissa pappeja ei rangaista vihkimisestä, mutta toisissa rangaistaan. Eikö se aseta kirkon työntekijöitä epätasa-arvoiseen asemaan, lakimiesasessori Ritva Saario? – Tuomiokapitulit ovat itsenäisiä toimijoita. Tilanne rinnastuu siihen, että meillä on useita käräjä- ja hovioikeuksia. Välillä niistäkin on uutisoitu, että rangaistuslinja poikkeaa. Kun toimijat ovat itsenäisiä, jokaisella on oma päätösvaltansa.

TAUSTAT JA ILMIÖT

437

paria vihittiin viiime vuonna Vantaalla kirkollisesti avioliittoon. Lisäksi siunattiin 34 paria. Kirkko oli mukana 54,9 prosentissa jäsentensä vihkimisistä.

Kirkkovaltuutettuja ehdolla kuntavaaleissa Osa Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä on ehdolla kevään kuntavaaleissa. Ehdolla ovat ainakin Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen (sd.), Tarja Eklund (sd.), Jan-Erik Eklöf (r.), Raimo Huvila (kok.), Anneli Karhunen (kok.), Sari Laakso (vihr.), Paula Lehmuskallio (kok.), Christina Lind blad (vihr.), Sakari Rokkanen (kok.), Eve Rämö (vihr.), Tiina Tuomela (kd.) ja Markku Weckman (kok.). Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 29.3. Varsinainen vaalipäivä on 9.4. Hanna Antila

Esko Ketola on vaimonsa Ritva Ketolan omaishoitaja. Hoivakoordinaattori Eveliina Hovinen tarkistaa Ketoloiden kodin turvallisuuden.

Sini Pennanen

Kotitapaturmia voi ehkäistä Nykyisin vanhusten halutaan asuvan kotonaan. Monelle kotona arjesta selviytyminen voi olla vaikeaa, ja siksi kotona asumista tukevat palvelut ovat tarpeen. teksti Tarja Kivimäki kuva Patrik Lindström

K Arto Pastinen ja Sari Vähäkainu vihittiin Hääyössä viime syksynä.

Vantaan Hääyö sai tavaramerkin Vantaan Pyhän Laurin kirkolla joka syksy pidettävä Hääyö-tapahtuma on rekisteröity tavaramerkiksi. Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt Vantaan seurakuntien tapahtumalle tavaramerkin kymmenen vuoden ajaksi. Seurakunnilla on yksinoikeus jo vakiintuneeseen tapahtumaan, eivätkä esimerkiksi liikeyritykset voi omia ideaa itselleen. Ensimmäinen Hääyö järjestettiin Vantaalla syksyllä 2009 ja siihen osallistui 92 paria. Tapahtuman suosio on yhä suuri, viimeksi vihittiin 36 paria. Hääyötä vietetään keskiaikaisessa kivikirkossa aina syyskuun kolmantena perjantaina. Pauli Juusela

aatumisten vaara kasvaa tasapainon ja muiden aistien heikentyessä ja liikkumisen käydessä kankeaksi. Monia riskejä voi kuitenkin ennakoida ja ehkäistä. 84-vuotias Esko Ketola on vaimonsa Ritvan, 80, omaishoitaja. Pariskunta asuu Espoon Karakalliossa. Kumpikin on parin vuoden aikana kaatunut kotona vakavin seurauksin, rouva useampaankin kertaan. Kummaltakin on murtunut lonkka. Esko Ketolalle tapaturma sattui pari vuotta sitten, kun hän putosi pöydältä ripustaessaan joulukoristeita. Hän seisoi toisessa päässä pöytää, joka kellahti kumoon. Vaimo puolestaan mursi lonkkansa vuosi sitten talvella kompastuttuaan kylpytakkinsa helmaan. Muutama kuukausi aiemmin hän oli saanut aivoinfarktin, joka halvaannutti osan kehosta. Ja kerran nenä meni konkreettisesti poskelle kaatumisen seurauksena.

– Verta tuli hirveästi, muistelee puoliso.

neensa kymmenen kiloa tänä aikana.

Suomessa suositaan nykyisin vanhusten kotihoitoa, joten kotona asumista tukevien palveluiden merkitys kasvaa. Vantaalla 92,7 prosenttia 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista asuu kotona. Vanhusten määrä Vantaalla kasvaa nopeasti, nopeammin kuin vaikka Helsingissä, Espoossa, Turussa tai Tampereella. Kotihoidon ja omaishoidon palveluita kartoitettaessa arvioidaan myös koti- ja asuinympäristö. Kotona asuvat vanhukset voivat saada ohjausta, neuvontaa, apuvälineitä ja asunnonmuutostöitä. Ritva Ketola tarvitsee rollaattoria myös kotona. Omaishoitajana toimiva aviomies auttaa kaikissa arkisissa toimissa pukeutumisesta ja hampaidenpesusta lähtien. – Aika rankkaa, toteaa Esko Ketola omaishoitajan työstä vuoden kokemuksella. Hän kertoo laihtu-

Ketolat ostavat kunnan palvelusetelillä hoiva- ja siivouspalveluja muutaman kerran kuussa. Kaupunki voi järjestää myös hoidon omaishoitajan loman ajaksi. Ihan kaikki ei ole kaupungin varassa. Esimerkiksi vanhusten kotihoivapalveluja tarjoava yritys Home Instead Seniorihoiva tekee maksuttomia turvallisuustarkastuksia, joissa kartoitetaan seniorin kodin turvallisuusriskit ja tehdään toimenpide-ehdotuksia. Hoivakoordinaattori Eveliina Hovisen mukaan yleisin kodin turvallisuusriski on kompastumisvaara. Myös liian korkealla tai matalalla sijaitsevat säilytystilat lisäävät riskejä. – Suuri osa kodin tapaturmista tapahtuu kylpyhuoneissa. Niistä puuttuvat usein tarpeelliset apuvälineet. Ketoloiden kodissa turvallisuusasiat ovat nyt Eveliina Hovi-

Meena Khan

Ääni ilman oikeutta? Auta konfliktialueiden naisia saamaan äänensä kuuluviin. Neuvoja ja vinkkejä

sen mielestä melko hyvällä mallilla. Matot pariskunta on jättänyt suosiolla pois. Eveliina Hovinen kiinnittää vielä huomiota johtoihin eteisen lattialla, ne kannattaa vetää seinän viereen. Ritva Ketola käy öisin yksin wc:ssä, mutta yövaloa ei ole. Hovisen mielestä pitäisi olla. Hän kehottaa kysymään toisenlaista wc-istuimen koroketta, kun nykyinen on todettu epätoimivaksi.

”

SUURI OSA KODIN TAPATURMISTA

Ikääntyvien hyvinvointia edistävästä toiminnasta ja palveluista saa tietoa Vantaan Seniorineuvonnasta, p. 09 8392 4202 (arkisin klo 8.15–16), sähköposti: palvelutarpeen.arviointi@vantaa.fi. Neuvonnasta saa tietoa järjestöjen, yksityisten yritysten ja kaupungin tarjoamista hyvinvointia edistävistä toiminnoista ja palveluista.

Naiset tietävät elämästä konfliktien keskellä, mutta rauhanprosesseissa heitä ei haluta kuulla. Lahjoita Tasaukseen ja auta heitä saamaan äänensä kuuluviin!

tasaus.fi

Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvojat auttavat löytämään kotona asumista helpottavia ratkaisuja. Maksutonta neuvontaa saa muutostöiden suunnitteluun ja avustushakemuksiin www.vtkl.fi/fin/toimimme/korjausneuvont, 040 502 3807. Vinkkejä kodin turvallisuuteen: www. homeinstead.fi/turvallisuus-seniorin-kotona Home Instead Seniorihoivan turvallisuuskartoitus: p. 010 841 7400

Keräyslupa: Manner Suomi RA/2016/517 / Ahvenanmaa ÅLR 2016/6024

Hautauspalvelut

TAPAHTUU KYLPYHUONEISSA. NIISTÄ PUUTTUVAT USEIN TARPEELLISET APUVÄLINEET. HOIVAKOORDINAATTORI EVELIINA HOVINEN

Remonttia odottavat suihkutilat ovat ahtaat eikä niihin rollaattorilla pääse. Kaksi kertaa viikossa on tilaisuus käydä taloyhtiön saunassa. Keittiössä Hovinen kiinnittää huomiota hellaan ja kahvinkeittimeen. Kumpikaan ei sammu itsestään. Toistaiseksi mikään ei ole kuitenkaan unohtunut päälle. FYSIOTERAPEUTTI ON käynyt kuntouttamassa Ritva Ketolaa ja hänkin on antanut samalla vink-

kejä kodin esteettömyyden parantamisesta. Kaupunki antaa maksutta kotiin tarvittavat apuvälineet, esimerkiksi suihkutuolit, wc-istuimen korokkeet ja sänkyyn kiinnitettävät ylösnousua helpottavat kahvat, jotka kaikki ovat jo käytössä. Esko Ketolalta onnistuvat edelleen pikku korjaustyöt, kuten apukahvojen asentaminen wc-tiloihin. Hän on toiminut taloyhtiönsä turvallisuuspäällikkönä, joten turvallisuusasiat ovat jo ennestään tuttuja. – Äskettäin soitin isännöitsijälle ja pyysin luiskaa talomme ala-ovelle. Asia järjestyi heti, Ketola kertoo. Turvaverkostoakin pariskunnalla on: kuusi lasta ja yhdeksän aikuista lastenlasta.

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

MIELIPIDE

HIENOSSA ARTIKKELISSA ”Irti ahtaasta uskosta” (K&k 16.2.) Raili Heikinheimo toteaa, ettei luterilaisen messun alkuun sijoitettu synninpäästö ole erityisen toimiva. Olen täysin samaa mieltä. Epäilen huojennuksen esteen olevan hyvin käytännöllisen. Ennen pappi luki yksin synninpäästön ja antoi vapautuksen synneistä. Se käytäntö oli mielestäni hyvä, sillä liittyväthän ne ahdistavimmat asiat usein ihmisten välisiin sanomisiin, tekemisiin tai ajatuksiin. Niitä saattoi rauhassa miettiä ja katua papin lukiessa synninpäästöä. Mikä ilo ja helpotus se usein olikaan, kun niistä sai vapautuksen ja armahduksen. Mutta sitten ryhdyttiin lukemaan synninpäästöä yhteen ääneen. Kirkonpenkistä kuultuna siitä on tullut ensin epätoivoista sivujen kääntelyä ja oikean kohdan etsintää. Seuraavaksi alkaa epämääräinen mölinä, jossa lukija katuu tekemisiään itselleen vierailla, normipuhetta vieroksuvilla sa-

LISÄÄ VERKOSSA

Paula Peltonen Helsinki

Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi KIRKKO JA KAUPUNGIN mielipidesivulla suositaan oman nimen käyttöä. Nimimerkkiä voi käyttää vain erittäin perustellusta syystä. Mitä lyhyempi ja napakampi kirjoituksesi on, sen paremmat mahdollisuudet sillä on tulla julkaistuksi. Liitä kirjoitukseen osoitteesi ja sähköpostiosoitteesi (vain toimituksen tietoon) tai puhelinnumerosi.

Julkaisemme korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

INHIMILLISEMPI OTE

Kristillisdemokraattien kuntavaaliteemat Vantaalla 2017 – 2021

KooDee VANTAA

Vantaa on hyvä paikka elää ja vaikuttaa. Perheiden turvallisuus, ikäihmisten hyvä hoito, terveet koulut, toimiva talous. Lue lisää: www.kd.fi/vantaa

INHIMILLISEMPI

OTE VANTAALLE

Vietin talviloman Floridassa. Matkan kohokohta oli piipahdus Key Westissä, Yhdysvaltain Hangossa. Huomasin saapuneeni ilmastoltaan trooppiseen onnelaan, jonka maalauksellisten huviloiden reunustamilla kaduilla kukot ja kanat kulkivat vapaina. Matkamuistokaupan myyjä oli hytisevinään, kun kuuli, mistä olen kotoisin. ”Eikö Suomessa ole kauhean kylmä?” Vastasin, että onhan siellä tähän aikaan vuodesta lunta, jäätä ja pakkasta. ”Teillä taitaa olla siellä omat saunat, enkä ihmettele.” Nyökkäsin. Minullakin on sauna, mutta en tykkää istua löylyissä. Jätin sen kertomatta, koska en halunnut latistaa myyjän omaksumaa kertomusta suomalaisuudesta. Kuvitelkoon meidät kaikki himosaunojiksi. Vantaalle palattuani jouduin ensi töikseni kolaamaan pihatien lumesta. Hanki nousi nilkkojen yläpuolelle. Pakkasaamussa Key Westin hivelevä lämpö oli muisto vain, eivätkä Ylästön talot luoneet pittoreskin idyllistä tunnelmaa. En silti kaivannut takaisin Floridaan. Olin tullut kotiin. Paluun suloisuudessa ei ollut häivähdystäkään isänmaallisuudesta sellaisena kuin olen tottunut sen mieltämään. Kun kuulen sanan isänmaa, mieleeni tulevat tahtomattakin Raatteentie, Mannerheimin päiväkäs-

kyt ja Oi kallis Suomenmaa Polyteknikkojen kuoron esittämänä. Ne kuuluvat isänmaallisten ihmisten Suomi-kertomukseen samalla tavalla kuin himosaunojat keywestiläisen matkamuistokaupan myyjän vastaavaan. Minun kertomukseeni voisi kuulua maamme nousu agraariyhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi tai suomen kielen kehittyminen sellaiseksi, että voin lukea käännöksinä maailmankirjallisuutta. Totta puhuen en kaipaa vaihtoehtoistakaan Suomi-kertomusta. Minulle riittää isänmaaksi kotiseutu, vantaalainen maisema, jonka metsäpoluilta, kadunpätkiltä ja seinänvierustoilta tavoitan muistoni vuosien ja vuosikymmenten ajalta. Kotiseutuisänmaallisuuteni on henkilökohtainen kertomukseni pienestä kaistaleesta eteläistä Suomea ja paikastani siinä. Siinä ei ole mitään ylevää tai juhlavaa, eikä se herätä ylpeyttä saati uhoon taipuvaa hurmosta. Siinä on minulle kaikki, mutta se ei ole keltään pois. TOMMI MELENDER Kirjoittaja on vantaalainen kirjailija. tommi.melender@gmail.com

Valitse hyvä vantaalainen! Kaikki ehdokkaamme löytyvät www.kd.fi/ehdokkaat

Yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä

ARTO JÄÄSKELÄINEN IT-järjestelmäasiantuntija

JOUKO JÄÄSKELÄINEN MARJA-VUOKKO MÄKINEN Kaupunginvaltuutettu, valtiotieteiden tohtori

Erikoissairaanhoitaja

MARJA SALONIUS

PEKKA SILVENTOINEN

TIINA TUOMELA

METTE VUOLA

Työterveyshuollon erikoislääkäri

DI, suunnitteluinsinööri

Lastentautien erikoislääkäri, LKT

Valtiotieteiden maisteri

SEIJA PÖYHÖNEN Laitosapulainen, eläkeläinen

Paluun suloisuus

LAILA JOUHKI

SOILI HAVERINEN Varavaltuutettu, teol.maist.

Kolumni

Myyjäiset

Kevätmyyjäiset Lauantaina 25.3. klo 11-14 Lähetysyhdistys Kylväjän toimistolla Tikkurilassa Tikkuraitti 11 A 2. krs (Tokmannin yläpuolella) Tarjolla: suolaista ja makeaa, kotitekoisia hilloja ja leivonnaisia, tavaraa lähetyskentiltä ja KIRPPUTORI. Alkuhartaus klo 11. Tervetuloa!

LISÄÄ VERKOSSA

Verkosta löydät lisää tapahtumia, syventäviä videoita ja näkemyksellisiä puheenvuoroja.

kirkkojakaupunki.fi

Maksaja: Ehdokkaat ja KD Vantaan osasto

Synnintunnustus ei toimi

noilla. Osa jännittää lähellä istuvia ja omaa ääntään niin, ettei ainakaan katumisesta tule mitään. Mikäli synninpäästön halutaan olevan katumista yhdistettynä armoon ja anteeksiantoon, on yhteen ääneen lukeminen mielestäni lopetettava. Haluaisin itsekseni omalla sisäisellä äänelläni pyytää anteeksi. En halua katua kollektiivisesti, sillä syntinikään eivät ole olleet kollektiivisia. Ihan itse olen rikkonut Jumalan tahtoa vastaan.

Oman elämänsä mystikko Näyttelijä Tommi Korpela on opetellut heittäytymään tilanteeseen. Se on hyvä taito myös aloittelevalle mystikolle. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

”

a puhu. 59 sekuntia riittää.” Näyttelijä Tommi Korpelan ääni on tuttu monesta: IMDb-tietokannan mukaan 117 elokuvasta ja tv-sarjasta. Ääntä on kuultu myös mainoksissa, mutta nyt se on mystiikan asialla. Korpela on lukenut Simon Parken Minuutissa mystikoksi -kirjan minimeditaatioita audiokirjaksi. Yhdeksänkymmenen noin minuutinmittaisen tekstin lukeminen vaati Korpelalta kaksi nelituntista rupeamaa mikrofonin edessä. Vaikka hän on tehnyt niin dubbauksia, kuunnelmia kuin äänikirjojakin, ensimmäinen otto ei aina onnistunut. – Tuli pieniä virheitä tai sanoin jotain epäselvästi. Höpöttelemään pystyy aamusta iltaan, mutta lukiessa mieli ja kieli väsyy väistämättä, koska siinä keskittyy eri tavalla kuin puhuessa, Korpela kertoo. – Lukiessa ei saa lähteä liikaa kuvittamaan tekstiä. Ei saa tulkita liikaa, mutta samalla pitää olla ajatus mukana. Riskinä on, että alkaa ihailla omaa ääntään ja pölistä tyhjää. Korpelan lukemaa audiokirjaa julkaistaan Kirkkojakaupunki. fi:ssä kolmesti viikossa.

2B – Ne olivat tosi kiinnostavia tekstejä ja poikkeavat siitä, mitä radiosta tulee. Ne ovat niin lyhyitä, että ne voi kuunnella kerralla, ja niin yllättäviä, että ne jäävät askarruttamaan mieltä, Korpela sanoo. Tämän pienen mainospuheen jälkeen hän lisää, että ei kyllä itse aio kuunnella itseään. ”Mystiikka on pyrkimistä yhteyteen todellisuuden kanssa”, lukee Korpela. Jos mystiikka määritellään niin, hän haluaisi uskoa, että hänessä itsessäänkin on vähän mystikon vikaa. – Pyrkimystä on varmasti, joo, mutta haastavaa on jo erottaa sekin, mikä on todellista, ja olla rehellinen itselleen, Korpela sanoo. Hän on joutunut opettelemaan esimerkiksi suhteellisuudentajua. – Kun arkipäivän ongelmat ja näyttelijän vastoinkäymiset suhteuttaa johonkin vähänkin isompaan, tajuaa, että ei tämä nyt niin kamalan vakavaa olekaan.

”

Itsensä etsimiseen kuuluu omien heikkouksien myöntäminen mutta myös tilanteeseen heittäytyminen” Tommi Korpela

Toisaalta arjesta löytyvät usein myös tärkeimmät läsnäolon kokemukset. – Semmoiset pienet yhteiset hetket ja pysähtymiset perheen kanssa. Tai vaikka sää. Muutama viikko sitten Helsingissä oli kunnon lumimyräkkä. Pahimman pyryn aikaan Korpela oli ajamassa autoa Viikin paikkeilla, ja tajusi, kuinka harvoin sellaista nykyisin näkee. – Lapsuudessani oli ihan tavallista, että Helsingissä oli talvella metri lunta. Kun olin ala-asteella, kävimme joka talvi Kaivopuistossa hiihtämässä, Korpela muistelee. Joskus yhteys todellisuuden kanssa pätkii. Elokuvan kuvauksissa näyttelijä saattaa joutua istumaan tuntikausia maskibussissa odottelemassa. – Tyhjänä hetkenä on helppo tarttua kännykkään ja alkaa plärätä, Korpela tunnustaa. – Koko somehomma tekee sen, että todellisuutta on yhä vaikeampi tavoittaa. On vaikeampi erottaa, mikä on oikeaa tietoa ja millä yritetään vaikuttaa. Minua huolestuttaa se, miten helposti ihmiset lähtevät kiihkeästi mukaan kaikenlaiseen selvittämättä, mistä tieto on peräisin ja mikä on sen totuuspohja. ”Mikä tahansa paikka käy, jos sieltä voi löytää sielua avaavan hiljaisuuden.” Tommi Korpelan lukemassa tekstissä mainitaan 300-luvulla autiomaassa eläneet mystikot, mutta todetaan että autiomaat ovat nykyisin hinnoissaan. Töölöläisen Korpelan autiomaa on Töölönlahden ympäristö. Sinne hän yleensä suuntaa, kun on saatava olla yksin. Kun aikaa on enemmän, Korpela lähtee kalaan Helsingin edustalle. Hänellä on vene Kaivopuiston rannassa. – Olen kalastanut pikkupojasta asti. Siihen keskittyy niin, että silloin ei tarvitse ajatella muuta. Luonnossa pysähtyy ja tervehtyy ihan oikeasti. Runoilija Tomi Kontio on sanonut, että luontoon ei mennä olemaan yksin, vaan luonnon kanssa. – Kalastus on hieno laji myös siksi, että siinä on miehille tarpeeksi leluja. Siihen liittyy jokavuotinen varustevirittely ja -kilpailu kavereiden kanssa, Korpela hymähtää. ”Kovinta maailmassa on seistä jonkun toisen housuissa”, lukee Korpela. Toisen housuissa seisomisen luulisi olevan näyttelijälle tuttua hommaa. Ajatusleikkiä voi jatkaa askeleen pidemmälle: millaista sitten on olla näyttelijä?

LISÄÄ VERKOSSA

Korpelan mielestä näyttelijän työssä ei ole mitään mystistä. Vaikka näyttämöllä tapahtuisi mitä, se on hallittua ja tiedostettua. Isoin ja vaikein työ kohtausten ja roolihenkilöiden parissa on tehty jo harjoitusvaiheessa. Korpelan roolihenkilöt syntyvät hitaasti. – Siinä on eri koulukuntia. Itse olen varovainen ja arka rakentelija. Lähden pikkuhiljaa kehittelemään hahmoa sisältä ulospäin ja toivon, että ensi-iltaan mennessä jotain on valmiina. On semmoisiakin rooleja, että niistä ei koskaan saa kiinni. Korpela on ollut mukana Q-teatterissa 1990-luvun alusta asti, koko sen historian ajan. Teatteri on hänelle näyttelemisen lajeista rakkain. – Mutta teatterinäytteleminen on helvetin raskasta, jos sitä tekee vuodesta toiseen. Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut tehdä paljon myös kamera- ja kirjoitustyötä. Q-teatterissa yhtä näytelmää esitetään noin 50 kertaa tiiviinä putkena. Esityksiä voi olla viitenä iltana viikossa. – Esityksen pitää syttyä ja syntyä uudestaan joka ilta. Ei sitä pysty vetämään niin kuin nauhalta, Korpela sanoo. – Joskus iltapäivällä kolmen ja kuuden välillä ei into ole ehkä korkeimmillaan, kun ajattelee, että illalla on taas esitys. Lavalla sitä ei enää muista. Kun näytelmä lähtee käyntiin, se vie kuin juna mennessään. Tommi Korpela on paitsi kokenut myös arvostettu ja palkittu näyttelijä. Luulisi, ettei ainakaan hänellä ole mitään syytä jännittää. Korpela tuhahtaa. Varmuutta omasta osaamisesta ei kuulemma tule koskaan ja ensi-iltajännitys on vain pahentunut vuosi vuodelta. – Mutta suhteeni jännitykseen on muuttunut paljon. Nyt osaan käsitellä ja hyödyntää sitä. Auttaa, kun myöntää itselleen, että on kova jännittämään

ja että se ei lähde mihinkään, vaan kuuluu minuun ja tähän lajiin. – Jännitys on myös tärkeää polttoainetta näyttelijälle ja tuottaa energiaa. Olisi tuhoisaa, jos se katoaisi ja asioista tulisi samantekeviä. ”Päästä hetkeksi irti tunteidesi, ajatustesi, ulkoisten aistiesi häilyvistä ohjaksista, niin saatat tulla tietoiseksi sisäisen sielusi keskellä hehkuvasta paljaasta liekistä”, ohjaa Tommi Korpelan ääni kuulijaa. Avoimuus ja irtipäästäminen ovat Korpelan mielestä hyviä tavoitteita ja ohjeita niin näyttelijälle kuin kenelle tahansa. – Itsensä etsimiseen kuuluu omien virheiden ja heikkouksien myöntäminen mutta myös tilanteeseen heittäytyminen, se että unohtaa itsensä tarkkailun ja virheiden pelon. – Olen ammatin kautta oppinut sietämään jännitystä ja stressiä. Ehkä sitä vain osaa päästää irti, kun jotkut rajat stressaamisen suhteen ovat ylittyneet ja on tajunnut, että tästä ei nyt väkisin pääse eteenpäin. Olen joutunut myöntämään, että esimerkiksi nopeat viimehetken aikataulumuutokset kuuluvat tiiviisti tähän hommaan. Itsehän olen valinnut, että teen tätä työtä. Näyttelijäntyö on opettanut Korpelalle myös sen, että menneitä on turha vatvoa. – Kun tulee jokin uusi juttu, entiset onnistumiset eivät sen tekemisessä auta. Jokainen uusi juttu on uusi reppu selkään. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä Korpela lisää, ettei hänen elämässään ole varsinaisesti mitään, mitä hän haluaisi muuttaa. – Ikä on toki tuonut kolotuksia, lukulaseja ja hammaslääkärikäyntejä. Kaikenmaailman kremppaa. Mutta myös lempeys itseä kohtaan on vuosien kuluessa kasvanut. ■

Tommi Korpela sanoo näyttelijänä olevansa arka ja varovainen rakentelija.

Minuutillakin on väliä Mystiikkaa voi oppia vaikka ruokaostoksilla tai katsomalla lasta, sanoo kirjailija Simon Parke. Englantilaisen Simon Parken Minuutissa mystikoksi -kirjan kohderyhmä on laaja: kuka tahansa. – Kirjoitin kirjan kenelle tahansa, joka tahtoo syvemmän ja lempeämmän kosketuksen omaan olemassaoloonsa. Minuutillakin on väliä, Parke kertoo. Hänen mukaansa mystiikka on läsnäoloa tässä ja nyt ja maailman ja oman minän paljastumista. Se ei välttämättä vaadi sitkeää harjoittelua, vaan voi tapahtua hetkessä. – Mystiikassa on kyse arkisesta elämästä, koska siinä on kyse nykyhetkestä. Toisaalta niin mystiikkaan kuin pasuunansoittoonkin pätee se, että harjoittelu tekee siitä helpompaa. Harjoittelun myötä alamme elää vakaammin tässä hetkessä. Parke on englantilainen kirjailija, terapeutti ja retriitinohjaaja. Hänen uraansa mahtuu monenlaista. Nuorena Parke käsikirjoitti radio- ja televisio-ohjelmia, muun muassa Sylkiäiset-satiiria. Sitten hän työskenteli pitkään Englannin anglikaanisen kirkon pappina. – Kahdenkymmenen vuoden jälkeen vain tiesin, että se seikkailu on ohi. Aika kolmessa eri lontoolaisseurakunnassa oli hienoa, mutta tajusin, että mikään ei ole ikuista, Parke kertoo.

Englannin kirkko on kamppaillut samankaltaisten ongelmien kanssa kuin Suomen evankelisluterilainen kirkkokin. Jumalanpalvelusten kävijämäärät ovat vähentyneet, jäsenmäärä on laskussa, seurakunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa ja kiistat naisten vihkimisestä papiksi ja piispaksi sekä homoseksuaalien asemasta ovat repineet kirkkoa. Parke kuitenkin uskoo, että kristinusko voi puhutella myös nykyihmistä. – Minusta on aina tuntunut siltä, että kristinusko pitäisi ymmärtää pikemminkin Jeesuksen uskonnoksi kuin uskonnoksi Jeesuksesta. Eli siinä ei ole kyse huolellisesti muotoilluista opinkappaleista vaan luottamuksesta, rohkeudesta, raivosta, tietoisuudesta ja rukouksesta. Sellaisena sillä olisi paljonkin annettavaa. Yksi kristinuskon aarteista on mystiikka. Parke on innostunut varhaisista 300-luvun kristityistä, jotka vetäytyivät Egyptin ja Syyrian erämaihin voidakseen keskittyä rukoukseen, ja keskiajan kristityistä mystikoista, kuten mestari Eckhartista. Mutta harjoittaakseen mystiikkaa ei tarvitse suunnata kirjastoon etsimään heidän kirjoituksiaan vaan avata silmänsä sille, mitä ympärillä tapahtuu.

– Jokainen, joka saa meidät irrottautumaan ennakko-oletuksistamme, voi olla opettajamme. Mystiikkaa voi oppia erämaaisien niukoista lausahduksista tai katsomalla lasta, joka rakentaa hiekkalinnaa. Tai ruokakaupassa. Jos olemme avoimia, viisaus ja elämä kyllä löytävät meidät. Parke ei sattumalta mainitse ruokakauppaa, sillä jätettyään kirkon hän päätyi valintamyymälään täyttämään hyllyjä ja työskentelemään kassalla. – Se oli ainoa työ, joka oli silloin tarjolla, joten otin sen. Mutta jäin sinne kolmeksi vuodeksi ja nautin suurimman osan aikaa. Koska itsensä vie sinne minne kulloinkin menee, se ei minusta tuntunut kovin erilaiselta verrattuna siihen, mitä oli olla pappina. Parken valintamyymäläkokemukset jalostuivat sittemmin kirjaksi. Hän on kirjoittanut monenlaista muutakin, muun muassa neljä dekkaria. Tuorein teos on historiallinen romaani, joka kertoo vuonna 1649 teloitetusta kuningas Kaarle I:stä. I Minuutissa mystikoksi ei ole Parken ainoa elämäntaitoa ja hengellisyyttä käsittelevä kirja. Samalla idealla hän on kirjoittanut myös meditaatiosta ja mindfulnessista. Lisäksi Parke on kirjoittanut enneagrammista, ja käyttää menetelmää esimerkiksi retriiteissä. – Sekä mindfulnessissa että enneagram-

missa on kyse tiedostamisesta, mutta eri tavoin. Mindfulness on yksinkertaisesti menetelmä: kuinka tietoinen olen ajatuksistani ja tunteistani ja miten toimin niiden pohjalta? Enneagrammi puolestaan on kuvaus erilaisista persoonallisuustyypeistä. Kun itsensä tunnistaa jostakin yhdeksästä eri tyypistä, enneagrammista tulee ihana ja viisas ystävä, jonka kanssa elää. Terapeuttina Parke sanoo jatkuvasti näkevänsä, kuinka vaikeaa ihmisten elämä on – ja kuinka monella tavalla vaikeaa se voi olla. Liikenisikö häneltä neuvo ihmiselle, jonka elämä tuntuu samaan aikaan sekä tyhjältä että kiireiseltä? – Anna tämän hetken olla juuri sellainen kuin se on. Lakkaa vaatimasta, että maailma olisi toisenlainen.

P.S.

dela Pajunen tarpoo helsinkiläisessä kuusikossa maaliskuun matalassa hangessa. Lähimmälle bussipysäkille on matkaa 50 metriä. Ollaan Östersundomissa, ja biologi Pajunen on tullut tarkistamaan uutta metsäreittiä. Hän katselee, millaista metsää reitillä on. Pääseekö keskikuntoinen etenemään polulla? Miten pitkä lenkki on, onko sopivia taukopaikkoja? Ja erityisesti, onko reitillä näköalapaikkoja? Ne kruunaavat opastetun retken. – Olen tehnyt pitkään luontokasvatusta eri tavoin, aluksi biologian opettajana Vantaalla. Vedän kasviretkiä ja villivihannesretkiä. Järjestän myös Terveysmetsä-retkiä yhteistyössä Sipoon terveyskeskuksen kanssa, Adela Pajunen kertoo. Hän perusti Luonnontie-yrityksensä vuonna 2012. Retket, luennot ja luontopalvelujen suunnittelu kuuluvat työhön. Aikaisemmin Pajunen perehtyi tundrakasveihin Lapin yliopiston tutkijana sekä Suomen tuntureilla että Pohjois-Venäjällä. Terveysmetsä-idea perustuu siihen, että luonto vaikuttaa tutkitusti ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Suuri merkitys terveydelle näyttäisi olevan myös luonnosta saatavilla mikrobeilla. Sipoon terveyskeskuksen ryhmän potilailla on erilaisia vaivoja. ”Kuuriin” kuuluu kahdeksan parin tunnin retkeä: patikointia metsässä, luonto-opastusta, evästauko, harjoitteita. Toiminta käynnistyi osana maa- ja metsätalousministeriön Metso-ohjelman Terveysmetsä-hanketta. – Sykemittarin kanssa emme liiku. Eikä koko ajan saa olla tietoisku pyörimässä, vaan tarvitaan tilaa olla hiljaa ja yksin. Ryhmä antaa tukea ja ihmiset tutustuvatkin toisiinsa, mutta huomio on luonnossa. Tarkoitus on syventää osallistujien omaa luontosuhdetta, Adela Pajunen kuvailee. – Monet epäliikunnalliset ihmiset taittavat metsässä pitkiäkin taipaleita. Tätäkin on tutkittu ja huomattu, että metsässä liikkuminen koetaan kadulla kulkemista kevyemmäksi, vaikka rasitus ja itse valittu vauhti olisi suurempi. Onpa joku työterveyslääkärikin jo määrännyt potilaalleen hoidoksi metsässä liikkumista. – Työstressi on kovin yleistä, ja verenpaine saattaa olla koholla työpäivän päätteeksi. Luonto on omiaan stressin helpottamiseen. Vaikkapa pyöräily Keskuspuiston kautta palauttaa tehokkaasti työpäivän rasituksista, Pajunen havainnollistaa. Työnsä puolesta hän on kouluttanut Helsingin kaupungin työyhteisöjä etsimään hyvinvointia luonnosta. Ryhmät ideoivat esimerkiksi piipahduspaikkoja, joissa voisi käydä kesken päivän hengittämässä raitista ilmaa. – Kaikissa töissä se ei tietenkään ole mahdollista. Mutta jos on, niin kyllä pienelläkin luonnonsirpaleella on elvyttävä vaikutus.

Tykkään sateesta, koska se tuo armollisen olon. Sade antaa luvan hellittää, olla vain. Sateen jälkeen metsässä on erityisen raikasta. Kun käyn Helsingin keskustassa, piipahdan Taivallahdessa kahvila Regatassa. Siellä pääsee istumaan tulille meren rannassa. Aasialaiset turistitkin ovat löytäneet paikan.

Adela Pajunen pyrkii itse liikkumaan metsässä pari, kolme kertaa viikossa. Luonnossa liikkuminen on ollut hänelle rakasta lapsesta asti. Oulunsalossa kasvaneella tytöllä oli mummolat mitä hienoimmissa paikoissa: Ylitornion vaaramaisemissa ja Nuuksiossa. Nykyisen kansallispuiston metsissä hän leikki jo lapsena. – Metsä virittää luovuuteni ja intuitioni. Metsässä oleilun jälkeen tiedän, miten ratkaista kulloinkin mielessä pyörivät kysymykset ja haasteet. Reipas kävely puolestaan tuo elinvoimaisen olon. Eikä siinä vielä kaikki. Pajunen miettii, että luonnontilaisessa metsässä on helppo kokea pyhyyttä. – Se ilmenee sisäisenä rauhana, hiljaisuutena ja lisääntyvänä myötätuntona. Metsässä voi kokea kuulevansa itsensä ja syvimmät kaipuunsa.

Pienikin metsäretki elvyttää ihmisen Biologi ja kasvitieteilijä Adela Pajunen vie terveyskeskuksen potilasryhmiä ohjatuille metsäretkille Terveysmetsä-hankkeessa. Teksti Eira Serkkola Kuva Esko Jämsä

Mutta paljonko metsää pääkaupungissa voi ylipäätään olla? Eivätkö rakennettu ympäristö ja metsä vääjäämättä hylji toisiaan? – Helsingissä on vielä jäljellä kansainvälisesti vertailtuna aika paljonkin metsää lähellä ihmisiä. Niin pitää ollakin luonnon hyvinvointivaikutusten näkökulmasta. – Jos luonto on kaukana, sinne tulee mennyksi vain harvoin, jollakin lomalla. Hyvinvointivaikutusten saavuttaminen vaatii säännöllisyyttä ja riittävää tiheyttä, Pajunen tähdentää. – Jos ”luontoon” mennään vain jonain erityisenä hetkenä retkelle, se voi lisätä kokemusta, että luonto on erillinen meistä. Kuitenkin olemme osa luontoa. Siksi tarvitsemme luontoa ympärillemme ja lähellemme. Käytännöllisesti ajateltuna lähimetsät myös parantavat kaupungin ilmanlaatua, koska ne sitovat itseensä ilmansaasteita ja lisäävät asumisviihtyvyyttä. Adela Pajunen vetää retkiä sekä yksin että maantieteilijä Marko Leppäsen kanssa. Nyt kaksikko on koonnut tietämyksensä ja kokemuksensa terveysmetsistä kirjaksi, joka ilmestyy Gummerukselta tänä keväänä. Kirjan pohja alkoi rakentua, kun he suunnittelivat suositun terveysluontopolun Vartiosaareen vuonna 2013. Kevään opastettujen retkien kausi alkaa jo maaliskuussa. Tämä Landbon polku näyttää sopivalta uudelta reitiltä. Sinne he katoavat tihkusateisen metsän siimekseen, Pajunen ja Leppänen. ■

Kolumni

Toisenlaisuus ei tee minusta uhria

Tommi Laitio Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

Homous tarkoittaa, että minun historiani ja katsantokantani on erilainen.”

Tulin kaapista, kun olin 22-vuotias. Opiskelu kavereille kerroin rohkaisevan juoman jälkeen. Siskolle avauduin mökkireissulla, veljelle etiopialaisessa ravintolassa Amsterdamissa. Vanhempien kanssa otin asian puheeksi sunnuntai-iltana juuri ennen Kymmenen uutisia. 32-vuotiaana sanoin asian ääneen televisiossa. Kaapin sarana käy yhä monta kertaa viikossa. Se on harvoin oma valinta. Tulen kaapista, kun työpaikan kahvipöydässä puhutaan perheestä, kun hotellissa meille tarjotaan erillisiä sänkyjä, kun lentokoneessa vierustoveri kysyy vaimosta, kun saan kutsun juhliin kahdelle tai kun törmäämme puolituttuun ruokakaupassa. Ihmisten hyvin yleinen ensireaktio on sanoa, että eihän homoudella ole enää mitään väliä. Viesti on, että yhteiskunta on mennyt eteenpäin, että asenteet ovat muuttuneet – että minä hyväksyn. Mutta mutta. On sillä yhä ja aina väliä. Homous tarkoittaa, että minun historiani ja katsantokantani on erilainen. Se tarkoittaa, että nykyiset oikeuteni perustuvat rohkeiden ihmisten turpaanottoon ja vuosikymmenten taisteluun. Homous tarkoittaa, että parisuhteeni kaltaiset

kuvat uupuvat suomalaisesta taiteesta sekä sitä, että minun on mietittävä, mihin maihin voimme lähteä lomalle. Minun elämäni on aina keskiarvoa poliittisempaa. Se että mainitsen puolisostani – jo sanan ”puoliso” käyttö – on aina valinta. Minun on varauduttava, että arkeni avaaminen uusille ihmisille voi aiheuttaa kiusaantuneisuutta tai paheksuntaa. Toisenlaisuus ei tee minusta uhria. Se tarkoittaa myös, että töissä näen helposti, milloin hyvää tarkoittava puhe sulkee toiset ulkopuolelle. Se on tehnyt minusta paremman johtajan. Nuoruuden epävarmuuteni sai minut opiskelemaan ahkerammin. Vähemmistöön kuuluminen on suurin käyttövoima nykyiselle aktivismilleni. Johdin helmikuun lopussa keskustelua vammaisuudesta Kansallisteatterin Lavaklubilla. Viittomakielinen Minna sanoi, että hänen kuuroudestaan saa kysyä. Myös monet ystäväni, vakaumukselliset kristityt ja muslimit, ovat sanoneet, että kyllä heiltä saa kysyä uskosta ja Jumalasta. Että se on olennainen ja erityinen osa sitä, keitä he ovat. Siltä minustakin tuntuu.

atima Hariri oli vihainen. Surun hän tunsi myös, mutta viha ja turhautuneisuus olivat vahvempia. Hän saapui perheensä kanssa Za’atarin pakolaisleirille kesällä noin neljä vuotta sitten ja asui teltassa. Tuulessa pöllyävä hiekka tunkeutui kaikkialle, ja talvella sateet möyhensivät sen liejuksi. Äiti itki jatkuvasti, nuorin sisar sairastui vakavasti. – Tuntui kuin kaikki unelmani olisivat kuolleet, hän muistelee. Pahinta oli opintojen ja ystävien jättäminen. Valtavassa hallissa Kirkon Ulkomaanavun alueella Za’atarissa on menossa nuorten miesten sirkusharjoitus. Nuoria kouluttaa leirillä vieraileva suomalainen sirkus Magenta. Fatima Hariri odottaa vuoroaan, sillä tytöt ja pojat harjoittelevat erikseen. Tytöillä on kulttuurisyistä erityisen korkea kynnys aloittaa sirkusharrastus, mutta Fatimaa vanhemmat kannustivat mukaan. Nyt hän työskentelee osa-aikaisesti sirkuksen ohjaajana. – Sirkus auttaa pakolaisia purkamaan vihaa ja paineita ja unohtamaan, että he ovat pakolaisia. Syyrian sodan alkamisesta on kohta kulunut kuusi vuotta. Kotona Syyrian Dara’assa Fatiman perheellä oli maatila, Hariri kävi tunnollisesti koulunsa ja suunnitteli jatko-opintojaan, kun pommitukset pakottivat perheen pakenemaan. – Maksoimme kyydistä lähelle rajaa. Oli yö ja kävelimme tuntikausia kukkuloilla. Pienille lapsille annettiin unilääkkeitä, jotta pystyimme liikkumaan aivan hiljaa, hän kertoo. Elinolot Za’atarissa ovat vuosien

vaa kauppakatua kutsutaan Champ Elyséesiksi. Kadulla on mauste- ja vaatekauppoja, ravintoloita ja partureita. Sinnikkyydestään huolimatta syyrialaiset pakolaiset asuvat kurjuudessa. Kulkulupien saaminen leirin ulkopuolelle on hyvin hankalaa ja töitä, nekin pääosin laittomia, on vain murto-osalla. Fatima Haririlla on vaikeuksista huolimatta mennyt poikkeuksellisen hyvin. Hän opiskelee nyt sairaalahallintoa yliopistossa, vaikka äärimmäisen harvalla pakolaisella on mahdollisuus jatkokoulutukseen.

Fatima Hariri esiintyy sirkuksen pellenä.

Sirkus palauttaa hymyn syyrialaisten kasvoille Jordaniassa Muistot lapsille syötetyistä unilääkkeistä värittävät nuorten syyrialaisten pakolaisten muistoja. Teksti Erik Nyström Kuva Ville Asikainen

mittaan kohentuneet. Leirin 80 000 asukasta on muuttanut teltoista työmaaparakkeihin. Leirille on pystytetty sähköverkosto, ja asukkaat käyvät kauppaa jordanialaisten kanssa, ker-

too UNHCR:n ulkoisista suhteista leirillä vastaava Gavin White. Jordanialaiset toimittavat tarvikkeita, joita pakolaiset myyvät omissa kaupoissa. Keskellä leiriä kulke-

Sirkukseen liittyminen muutti Haririn elämän. Harrastus on antanut valtavan itseluottamuksen, joka paistaa läpi, kun Fatima pääsee ohjaamaan oppilaitaan tai esiintymään suosikkihahmonaan – pellenä. Ryhmät esiintyvät joka viikko joko Kirkon Ulkomaanavun tiloissa tai muiden kansalaisjärjestöjen alueilla. – Alussa pelle oli ensimmäinen, mikä sirkuksesta tuli mieleeni, Fatima sanoo. Se kiinnittää ihmisten huomion, ja saa ihmiset murehtimisen sijasta nauramaan. Ilon hän pyrkii välittämään myös oppilailleen. – Sirkuksen ansiosta olen taas löytänyt toivon ja hymyn. Yhteisvastuukeräys 2017 tukee nuoria syyrialaisia pakolaisia. Kirkon Ulkomaanapu tarjoaa 12–30-vuotiaille pakolaisille koulutusta ja psykososiaalista tukea ja sen toiminnasta Jordaniassa hyötyi vuoden 2016 aikana noin 12 000 pakolaista. Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja, joka vieraili pakolaisleirillä Jordaniassa syksyllä 2016.

– Kapellimestari vaikuttaa aina orkesterin sointiin omalla energiallaan ja olemuksellaan, sanoo Susanna Mälkki.

Tunteita tahtipuikolla

usiikkitalon salissa on hurja äänten kakofonia ennen Helsingin kaupunginorkesterin harjoitusten alkamista. Sali hiljenee, kun ovesta astuu tasan kello kymmeneltä orkesterin ylikapellimestari Susanna Mälkki. Mustaan t-paitaan ja farkkuihin pukeutunut Mälkki nostaa terhakasti tahtipuikkonsa, ja Gustav Mahlerin kuudennen sinfonian jykevät tahdit valtaavat Musiikkitalon. Monta tuntia kestäneiden harjoitusten jälkeen Mälkki vaikuttaa yhä virkeältä. – Tuntuu hyvältä johtaa taas tuttua ja taitavaa orkesteria, olla omiensa parissa. Meille on muokkautumassa työsuhde ja luottamus siihen, mitä teemme yhdessä, sanoo viime syksynä kaupunginorkesterin ylikapellimestarina aloittanut Mälkki. Parin kuukauden tauon aikana kapellimestari teki töitä New Yorkin Metropolitanissa, jossa hän johti Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus -oopperan. Metropolitan on maailman johtavia ooppera-

Kapellimestari Susanna Mälkki nauttii, kun orkesterin soitto ulottuu nuottien tuolle puolen ja koskettaa kuulijoita. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Stefan Bremer

taloja, joten Mälkki tunsi päässeensä ammatilliseen taivaaseen. – Kaukainen rakkaus oli kaikin puolin mieluisa työ. Työtiimi tuli läheiseksi, koska solisteja oli vain kolme. Orkesteri ja laulajat myös sisäistivät nopeasti oopperan sävelkielen. – Ooppera esitettiin kahdeksan kertaa, ja se tuntui syvenevän kerta kerralta. Siinä mentiin nuottien tuolle puolen. Juuri sitä merkitsee yhdessä soittaminen ja laulaminen silloin, kun todella ha-

lutaan k oskettaa kuulijoita. Teos oli myös visuaalisesti kaunis. New Yorkin lehdistöltä ja yleisöltä tullut suitsutus saa Susanna Mälkin edelleen hehkumaan. Hän on iloinen myös uudenlaista oopperaa säveltävän Kaija Saariahon puolesta. Samalla tapahtunut tuntuu hieman epätodelliselta. – Ehkä meditatiivinen teos siihen sisältyvine ajatuksineen elämästä ja kuolemasta upposi niin hyvin newyorkilaisiin siksi, että takana olivat raastavat presidentinvaalit. On mahtavaa, jos taide voi antaa ihmisille jotain tällaisessa tilanteessa. Kaiken lisäksi arvovaltainen klassisen musiikin julkaisu Musical America valitsi Mälkin vuoden 2017 kapellimestariksi. Tunnustus annettiin merkittävästä taiteellisesta annista amerikkalaisessa musiikkielämässä. – Olen johtanut vuosien mittaan monia amerikkalaisia orkestereita, joten tämä on merkki siitä, että olen ollut tervetullut kuvioihin, hän sanoo.

Kuka? Susanna Mälkki, 48, asuu Pariisissa. Toimii Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina.

Mitä? Sai joulukuussa kiitosta johtamastaan Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus -oopperasta New Yorkin Metropolitanissa. Johti 13.3. kantaesityksensä saaneen Luca Francesconin teoksen Pariisin oopperassa. Työn alla Helsingin kaupunginorkesterin kanssa Musiikkitalossa 22.–23.3. kuultava Olivier Messiaenin Turangalîla-sinfonia. Aloittaa ensi syksynä Los Angeles Philharmonicin päävierailijana.

Motto ”Elämä kantaa.”

New Yorkiin Mälkki ihastui jo ensi käynnillään. Hänestä kaupungissa on sykettä, joka pitää myös oman energiatason korkealla. – Asiaan saattaa vaikuttaa se, että New Yorkissa yhdistyvät niin monet eri tekijät kuten taide, muoti, bisnes ja etniset ryhmät. Jotenkin ihmiset myös ottavat siellä rennosti, osaavat elää. Musiikki on aina vaikuttanut Susanna Mälkkiin vahvasti. – Hyvä musiikki voi saada minut suorastaan euforiseen tilaan. On myös hienoa tuottaa itse sellaista. Musiikki tuli Mälkin elämään varhain: hän soitti viulua jo ennen kouluikää. Myöhemmin instrumentiksi vaihtui sello. Mälkki valmistui vuonna 1995 sellistiksi Sibelius-Akatemiasta, mutta alkoi pian sen jälkeen opiskella siellä orkesterin johtamista. Hän suoritti kapellimestaridiplomin vuonna 2000. Kapellimestari on keskeisessä asemassa musiikkiteoksen tulkitsemisessa. Mälkin mukaan riippuu teoksesta, miten paljon liikkumavaraa voi ottaa. – Kapellimestari vaikuttaa aina orkesterin sointiin omalla energiallaan ja olemuksellaan. Johtajan vastuulla on erityisesti teoksen muodon ja tempon luominen. Yhteisen dynamiikan on löydyttävä, että kaikki toimii. – Työssä pitää myös osata olla oma itsensä, sillä epäaito käytös aistitaan helposti. Työtapojen löy-

”

Hyvä musiikki voi saada minut suorastaan euforiseen tilaan. On myös hienoa tuottaa itse sellaista.”

täminen voi viedä vuosia. Omat rutiinit ja oma olemus kirkastuvat yleensä iän myötä – kuten muutkin asiat elämässä, Mälkki selvittää. Suomalaisen musiikinopetuksen kasvattia järkyttää se, että koulut eri puolilla maata ovat alkaneet luopua musiikkiluokista. Mälkki itse oli lapsena Vuosaaren ala-asteen musiikkiluokalla ja uskoo, että musiikki tekee kaikille lapsille hyvää ja auttaa myös muussa oppimisessa. – Lapsethan rakastavat yhdessä laulamista ja soittamista. Se on kollektiivinen elämys, joka nostattaa henkeä. – Kun toisaalta ylpeillään kansainvälisesti menestyneillä taiteilijoilla ja toisaalta pelätään suomalaisen kulttuurin puolesta, pitäisi nyt vahvistaa sitä, missä olemme hyviä.

Susanna Mälkin alkuvuoteen on sisältynyt Helsingin kaupunginorkesterin konsertteja ja italialaisen Luca Francesconin uusi ooppera Pariisin oopperassa. Hän kokee työtahtinsa silti inhimilliseksi, ja pääseehän hän myös viettämään aikaa Pariisissa, jossa hän nykyään asuu vakituisesti. Mälkki kertoo, että jossain vaiheessa oli hyvä tehdä irtiotto ja lähteä maailmalle. – On tietenkin ollut haastavaa löytää paikkansa uudessa ympäristössä. Toisaalta työn tekeminen ulkomailla on avartanut maailmankuvaani monella tavalla. – Matkustaminen käy kuitenkin pidemmän päälle raskaaksi. Olen alkanut yhä enemmän kaivata normaalia arkea. Välillä on pakko levätä. Tämä työ vaatii latautumista, että kaikki onnistuu nappiin. Se on vähän samanlaista kuin huippu- urheilijalla. Kun Susanna Mälkiltä kysyy, mistä hän saa voimaa työhönsä, hän miettii hetken ja vastaa: – Saan voimaa elämästä, siihen liittyvistä iloista ja suruista. Olen työssäni vaativa, mutta elämän pyrin ottamaan vastaan sellaisena kuin se tulee. – Kaikki on hyvin silloin, kun ympärillä on läheisiä ihmisiä, pöydässä hyvää ruokaa ja jalassa kuivat sukat. Aikuisethan ovat itse asiassa kuin lapset: h ekin ovat tyytyväisiä, kun perusasiat ovat kunnossa. ■

8B Kirjailija Pentti Saarikoski kesäpaikassaan läntisellä Uudellamaalla vuonna 1972.

Tavoittamaton Jumala Pentti Saarikosken teksteissä Jumala on sumu, pimeä tai Ynnä Muuta.

hin. Evankeliumit taas kertovat hänen sankaristaan Jeesuksesta, ja synoptiset evankeliumit ovat historiallisen Jeesuksen kannalta olennaisimpia, minkä Saarikoski raamatuntutkimusta tuntevana tiesi.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA PENTTI KOSKINEN / LEHTIKUVA

PENTTI SAARIKOSKEN Jumalaa on hankalampi tavoittaa kuin hänen Jeesustaan. Arto Köykän mukaan Saarikosken käsitystä Jumalasta kuvaa hyvin filosofi Ludwig Wittgensteinin kuuluisa lause: ”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.” – Saarikoski sijoittaa Jumalan siihen elämänalueeseen, mistä ei voi puhua. On Jumalaa tai ei, hän on kielen tavoittamattomissa, Köykkä kertoo. – Saarikoskelle kieli oli kaikki. Hän ei oikeastaan ollut yhtä syvällisesti kiinnostunut mistään muusta tässä elämässä. Häntä kiusasi ja ärsytti, että oli maailma, josta hän ei pysty kirjoittamaan. Jumala vaivasi häntä kirjailijanuran alusta sen loppuun saakka. Arto Köykän väitöskirjan otsikko ”Sakeinta sumua käskettiin sanoa Jumalaksi” on sitaatti eräästä Ääneen-kokoelman runosta. Sumu on yksi kristillisen mystiikan käsite, ja Saarikoski käyttää sitä kirjoittaessaan Jumalasta. Muita sellaisia ovat esimerkiksi pimeä, hämärä ja pilvi. Köykän mukaan ei ole kuitenkaan varmaa tietoa, oliko Saarikoski perehtynyt mystiikkaan. Hänellä oli kyllä 1900-luvun teologien kuten Paul Tillichin teoksia, mutta ei juuri mystiikan teologiaa.

oskus 1970-luvun lopulla Arto Köykkä lueskeli Pentti Saarikosken Tähänastisia runoja ja kiinnitti huomiota siihen, että tekstihän on paikoitellen pelkkää Raamattua. Köykästä tuli seurakuntapappi, mutta Saarikoski jäi kiinnostamaan. Lopulta Köykkä otti kaksi vuotta virkavapautta työstään Pirkkalan seurakunnassa väitöskirjan tekemistä varten. Lauantaina 18.3. hän väittelee teologian tohtoriksi aiheenaan uskonnollinen kieli Saarikosken tuotannossa. Niille, jotka epäilevät, kuinka olennainen teema uskonto Saarikosken tuotannossa on, Köykällä on numeronäyttöä: Jeesus Kristus mainitaan Saarikosken teoksissa yli 90 kertaa. Jeesus oli yksi Saarikosken sankareista – samassa joukossa Leninin, Spartacuksen ja Che Guevaran kanssa. – Saarikosken näkemys Jeesuksesta on aika 60-lukulainen. Jeesus on nimenomaan ihminen-Jeesus, jonka päällimmäinen piirre on kapinallisuus. Saarikoski ei mainitse Jeesuksen yhteydessä Jumalaa eikä Jumalan yhteydessä Jeesusta, Köykkä sanoo. Saarikoski korosti Raamattua oman kielensä lähteenä, ja hän myös suomensi Matteuksen evankeliumin. Köykkä huomasi, että Saarikoski viittaa teoksissaan vain muutamiin Raamatun kirjoihin. Tärkeimpiä hänelle olivat Vanhan testamentin alkukertomukset ja Uuden testamentin synoptiset evankeliumit eli Matteus, Markus ja Luukas. Alkukertomusten keskeinen asema selittyy Köykän mukaan Saarikosken kiinnostuksella myyttei-

”

PENTTI SAARIKOSKEA ÄRSYTTI, ETTÄ ON MAAILMA, JOSTA HÄN EI PYSTY KIRJOITTAMAAN. JUMALA VAIVASI HÄNTÄ KIRJAILIJANURAN ALUSTA SEN LOPPUUN SAAKKA.”

– Kiinnostavaa on myös se, että Saarikoski loi itse Jumala-sanoja. Tällaisia ovat esimerkiksi Näin On ja Ynnä Muuta. PENTTI SAARIKOSKI eli nuoruudessaan uskonnollisen etsinnän vaiheen, oli aktiivisesti mukana seurakuntanuorten toiminnassa ja pohti paljon uskoon liittyviä kysymyksiä. Myöhemmin uskonnon paikan otti hänen ajattelussaan kommunismi. – Melkein voi sanoa, että hän korvasi kristinuskon kommunismilla ja kirkon puolueella. Hän tuntui itsekin olevan tietoinen siitä, Arto Köykkä sanoo. – Saarikoski oli allerginen papeille ja kirkolle, varsinkin luterilaisuudelle. Toisaalta kirkkorakennukset eivät ikinä lakanneet kiinnostamasta häntä. Ortodoksiseen kirkkoon Saarikoski ei suhtautunut yhtä kielteisesti. Hän vietti kesällä 1982 muutaman päivän Valamon luostarissa ja kävi vielä seuraavana vuonna vähän ennen kuolemaansa tapaamassa siellä isä Ambrosiusta. – Saarikoski koki, että ortodoksit eivät saarnaa. He eivät yritä selittää kielen tavoittamattomissa olevaa maailmaa. Hän myös koki ortodoksiset jumalanpalvelukset rauhoittaviksi, Köykkä kertoo. Pekka Tarkka kirjoittaa Saarikoski-elämäkerrassaan, että Saarikoski oli uskonnollinen ihminen, joka ei löytänyt uskontoaan. – Riippuu, keneltä kysyy. Tuo on Tarkan mielipide. Saarikosken viimeinen vaimo Mia Berner sanoi, ettei Saarikoski ollut kristitty ollenkaan. Sitä edellinen vaimo Tuula-Liina Varis puolestaan oli sitä mieltä, ettei Saarikoski ollut ateisti. Ambrosiuksella lienee myös ollut asiasta jokin mielipide, jonka perusteella Saarikoski päätettiin haudata Valamoon, Köykkä sanoo. – Saarikoski itse kirjoitti, että hänen sisällään on bunkkeri, johon hänellä itselläänkään ei ole pääsyä. Muuttaisin Tarkan lauseen muotoon ”ei ehkä löytänyt uskontoaan”. Se pysyy arvoituksena.

Arviot

9 KANSALLISGALLERIA / NINA PÄTILÄ

Tuulikki Pietilän Tour de France vuodelta 1951.

Ei pelkkä Tuutikki Kozelshtshanin ihmeitätekevä Jumalansynnyttäjän ikoni Uspenskin katedraalissa on Kaisa Karirannalle tärkeä osa rukousta.

Pyhien kuvien perässä Pastori Kaisa Kariranta matkustaa paikkoihin, joissa Jeesus tekee ihmeitä. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Sellainen ei olisi Jumala ensinkään. Jumalan todellisuus itsessään edellyttää ihme-teologian. – Kysymys on elämän tarkoituksellisuuden kokemisesta. Sairaudesta paranemisen lääketieteellinen selitys ei muuta ihmistä. Sairaudesta paranemisen uskonnollinen tulkinta antaa tarkoituksen, Kariranta sanoo.

”

Tuulikki Pietilä Ateneumin taidemuseossa 9.4. asti.

RUKOUKSEN HAJU TARTTUU PAIKKOIHIN, JOISSA RUKOILLAAN PALJON.

LUTERILAISUUDESSA PUHE ihmeistä on jäänyt vain marginaaliryhmille. Toisin on roomalaiskatolisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Sen vuoksi Kaisa Kariranta koluaakin Euroopan luostareita ja kirkkoja. – En juoksentele paahtoleipään ilmestyvän Jeesuksen perässä, Kariranta sanoo. Hän viittaa hieman hilpeiltä kuulostaviin takavuosien uutisiin, joissa milloin on Jeesus ilmestynyt paahtoleipään, milloin Maria ladon oveen. – Valitsen sellaiset paikat, joissa on historiaa. Rukouksen haju tarttuu paikkoihin, joissa rukoillaan paljon, Kariranta sanoo. Ja näissä paikoissa käy paljon ihmisiä. – Esimerkiksi Lourdesissa Ranskassa käy vuosittain kuusi miljoonaa pyhiinvaeltajaa, Kariranta kertoo. Monet luostarit ovat Jumala-yhteyden kokemisen paikkoja, ja monilla kristityillä on kertomuksia rukousvastauksista. – Tavoitteena on kirjoittaa omista ja muiden kokemuksista reheviä tarinoita. En kuitenkaan arvota tarinoita enkä pyri osoittamaan, onko jokin totta vai ei.

KAISA KARIRANTA on vastavihitty pappi. Hän on viime vuodet työskennellyt Helsingin piispan Irja Askolan erityisavustajana. Silti hänellä ei ole erityistä uskovaistaustaa. Kariranta käy kerran viikossa ehtoollisella, ja aina muistaessaan hän rukoilee. – Se tahtoo kuitenkin jäädä vain ikonien katseluksi. Eli ei, piispan avustaja ei ole niin sanottu hihhuli. – Usko ihmeisiin ei kumoa rationaalista selitystä. Ne kulkevat käsi kädessä, Kariranta vakuuttaa. – Jos ihminen uskoo Jumalaan, niin miksei elämäntapahtumia voisi tulkita uskonnollisesti? Jos JumaVIDEO laan uskova ihminen selittää kaikki VERKOSSA asiat rationaalisesti, Jumala kutistuu rationaalisen maailman kokoiseksi.

Kaisa Kariranta tekee pyhiinvaellusmatkastaan Kirkko ja kaupungin verkkosivulla videoblogia.

Pentti Kaskipuron Kaksi pesuainepulloa vuodelta 1980.

KANSALLISGALLERIA / JENNI NURMINEN

uterilainen ei usko ihmeisiin. Täällä ei tautiin auta rukous vaan rokote. Uskon pitää olla rationaalisesti selitettävissä tai se on keskivertosuomalaisen mielestä huuhaata, jolla ihmisiä rahastetaan. Teologi Kaisa Kariranta asettuu hieman poikkiteloin. Hän uskoo ihmeisiin. Vaikka ilmiöille on rationaalinen selitys, sen rinnalla voi hänen mielestään olla myös uskonnollinen tulkinta. Silloin operoidaan semmoisella käsitteellä kuin ihme. – Ihme tapahtuu, kun vastoin kaikkia rationaalisia laskelmia ja odotuksia jokin syvä halu toteutuu, Kariranta sanoo. Ihme ei ole sama kuin sattuma. Kun joku voittaa lotossa miljoonan, se on puhdas sattuma. Ja vaikka voittaisi kolmena perättäisenä viikkona, sekään ei olisi ihme. – Rahan haluaminen ei ole kovin syvällinen halu, Kariranta kuittaa. Ihmeeseen liittyvän halun täytyy siis olla jotakin ylevää. – Tosin sainhan minäkin apurahan kirjaani varten, Kariranta virnistää. Kirja, jota hän kirjoittaa, käsittelee pyhiinvaelluskohteita, joissa on ihmeitä tekeviä ikoneja tai patsaita. Niitä on pitkin Euroopan kirkkoja ja luostareita.

NÄYTTELY Taidegraafikko Tuulikki Pietilä (1917–2009) teki komean uran, ja hänen tuotantonsa käsittää yli 1 400 teosta. Hän testamenttasi kokoelmansa Ateneumille, ja kiitos grafiikan monistettavuuden lahjoitus käsittää lähes koko Pietilän tuotannon. Kun kokoelma on nyt laitettu esille, on sen uutisointi ollut hieman ärsyttävää. Pietilästä on puhuttu kuin hän olisi tunnettu lähinnä Tove Janssonin (1914–2001) elämänkumppanina ja Tuutikin esikuvana. Näin ei ole, sillä Pietilä on yksi keskeisimmistä taidegraafikoistamme ja hänen arvostuksensa on aina ollut korkealla. Selitys on osin se, että Pietilä ei ole ollut suuren yleisön rakastama taiteilija vaan pikemminkin niin sanottu taiteilijoiden taiteilija. Tämä taas selittyy varmaankin sillä, että Pietilä ei luonut mitään tunnistettavaa tavaramerkkimäistä tyyliä. Pietilä oli utelias kokeilija, joka kävi läpi useita tyylisuuntia ja grafiikan erilaisia mahdollisuuksia. Hän uudistui ja muuttui koko ajan – joidenkin maulle ehkä liikaakin. Olen nähnyt paljon Pietilän töitä, mutta en koskaan tällä tavalla yhdessä. Kokemus on tavattoman voimakas. Hänen mestaruutensa näyttäytyy näin arvoisellaan tavalla.

Maulla ja rakkaudella NÄYTTELY Miltei jokaisen taidemuseomme selkäranka muodostuu yhdestä tai useammasta yksityiskokoelmasta. Vaikka taiteen keräily motiiveineen muuttuu, tuntuu perusrakenne onneksi säilyvän: keräilijät haluavat lahjoittaa kokoelmansa yhteisen hyvän käyttövoimaksi. Tuorein suurtapahtuma tällä saralla on se, kun kajaanilainen ranskan ja englannin lehtori Tuomo Seppo (s. 1937) lahjoitti liki 2 000 teoksen kokoelmansa Ateneumin taidemuseolle. Nyt siitä on esillä ensimmäinen kattaus. Seppo on poikkeuksellinen keräilijä: hän ei tule mahtisuvusta eikä ole varakas liikemies. Hän on kerännyt kokoelmansa palkallaan ja joutunut miettimään, menisikö kahvilan sijasta kotiin keittämään sumpit. Kokoelma on häkellyttävän intiimi ja kaunis. Selitys on osin varmaan se, että Seppo on muodostanut keskeisten taiteilijoidensa – Ina Colliander, Reino Hietanen, Pentti Kaskipuro, Tapani Raittila ja Nina Terno – kanssa pitkät henkilökohtaiset suhteet ja hankkinut kokoelmaansa sitä kautta outoja helmiä, muun muassa graafikkona tunnetun Kaskipuron harvinaisia maalauksia. Hienostuneen maun ja syvän rakkauden yhdistelmä henkii tässä kokoelmassa aivan ainutlaatuisella tavalla. Valo muuttaa kaiken – Tuomo Sepon kokoelma Ateneumin taidemuseossa 16.4. asti.

OTSO KANTOKORPI

Kirkon kaunistukset osa 3: Meilahden kirkon valaisimet

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Meilahden kirkolle soitetaan silloin tällöin Japanista. Kysymykset koskevat kirkon aukioloa. Suomalaisdesignista kiinnostuneet japanilaiset nimittäin tietävät, että Markus Tavion suunnittelemassa ja vuonna 1954 valmistuneessa kirkossa on yksi erityisen mielenkiintoinen syy vierailulle: sen valaisimet ovat suomalaisen valaisinsuunnittelun pioneerin Paavo Tynellin (1890–1973) käsialaa. Liuskekivilattiaisen kirkkosalin kuusi suurta kattovalaisinta kuvaavat orjantappurakruunuja. – Elämässä on usein takaiskuja. Kuitenkin piikkien päissä on lamput. Ne heijastavat sadepisaroina sitä valoa, joka voittaa pimeyden. Valo kääntää katseemme alttarin tyhjään ristiin, selittää Meilahden kirkkoherra Hannu Ronimus valaisinten symboliikkaa. Tynell on suunnitellut valaisimet myös seurakuntasaliin ja samassa rakennuksessa olevaan pienempään

Omaisuuden arvoinen valaistus Meilahden kirkon valaisimet on suunnitellut Paavo Tynell, jonka tuotantoa himoitsevat nyt niin keräilijät kuin sisustajatkin. Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

Tuomaankirkkoon. Meilahdessa kaikki on ymmärretty säästää, kun kirkkoa 1990-luvulla saneerattiin. Paavo Tynellin tuotanto on noussut 2000-luvulla arvoon arvaamattomaan. Vuosi sitten hänen hänen Kinema-valaisimensa ostettiin 44 000 eurolla Huutokauppatalo Hagelstam & Co:n huutokaupassa. Paljonko Meilahden kirkkosalin valaisimet sitten voisivat maksaa? – Huutokaupassa lähtöhinta voisi olla 20 000 euroa kappale. Mutta kyllä ne voisivat 40 000 euroonkin nousta, arvioi intendentti Kasper Hagelstam Hagelstam & Co:sta. Erilaisia Tynellin valaisimia on Meilahden kirkossa kymmeniä, joten valaistus on kokonaisuudessaan melko mukavan omaisuuden arvoinen. Ennen kaikkea se kuitenkin luo kirkkoon aivan oman, elegantin 50-lukulaisen tunnelmansa. Sille ei voi laskea hintaa. ■

Fingerpori Pertti Jarla

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaat tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Meilahden kirkon kattovalaisimet kuvaavat orjantappurakruunua. Näitä Paavo Tynellin valaisimia käydään katsomassa Japanista saakka.

Vloggaava pappi Jussi Koski, 37, kuvaa Pastorificvideoblogien mate riaalin työajalla ja seurakunnan hankkimilla välineillä, mutta editoi videot valmiiksi omalla ajallaan. Tyylilliseksi esikuvakseen Koski mainitsee yhdysvaltalaisen vloggaajan Casey Neistatin. Pastorific-vlogi löytyy osoitteesta youtube.com/ pastorific

Jussi Kosken vlogi vie katsojat kirkon kulissien taakse.

Vlogi syntyy hyvyyden voimasta Jussi Koski jakaa Youtube-videoissaan nuorisopapin arkea. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Nuorisopastori Jussi Koski istuu lattialla jalat ristissä ja etsii oikeita sanoja. Laulukirjakin on unohtunut. Ympärillä istuvat nuoret eivät näy kuvassa, mutta hihitys paljastaa, mitä mieltä he ovat. Koski lopettaa haparoivan puheen ajatukseen, jonka mukaan ”Jeesus on vastaus”. Katsoja on mukana juonessa. Ennen hartautta Koski on selittänyt kameralle, että luvassa on esimerkkihartaus, jossa kaikki menee pieleen. Tämä auttaa isosia, jotka valmistelevat omia hartauksiaan Olarin seurakunnan viikonloppuleirillä. Kahdeksanminuuttinen Youtube-video vierailee myös työpalaverissa, jossa valitaan tulevan kesän rippileirien isoset. Videon on katsonut yli 1 400 ihmistä.

Marian ilmestyspäivä

Koski toivoo, että samalla välittyy jotakin siitä, mikä kirkko pohjimmiltaan on: yhteisö, joka ottaa Jumalan rakkauden vakavasti ja pyrkii toteuttamaan sitä. Arkisten tarinoiden jakaminen on yksi tapa elää yhdessä hyvyyden voimaa todeksi. Helmikuun lopulla vlogi oli kerännyt tuhat seuraajaa. Koski juhlisti merkkipaalua tekemällä erikoisvlogin, jossa hän lupasi lahjoittaa omasta pussistaan euron hyväntekeväisyyteen jokaista tykkääjää kohti. Tykkäyksiä kertyi määräpäivään mennessä 723. ■

Thinkstock

Taivaan tähden

26.3.

Ajatus vlogien tekemisestä sai alkunsa Olarin seurakunnan kasvatustyön tiimissä. Aluksi Koski teki Tulilinjalla-nimistä, nuorten asioihin keskittyvää teemablogia yhdessä nuorisotyönohjaaja Taru Hytösen kanssa. Kesällä 2016 Koski perehtyi Youtube-videoi den tekemiseen tarkemmin, ja Minun päiväni -vlogi alkoi tuntua omimmalta lajityypiltä. Tähän mennessä hän on tehnyt Youtubeen yhteensä 24 Pastorific-nimellä kulkevaa video blogia. Käsivarakamera taltioi päivän tärkeimmät hetket milloin auton vieruspenkiltä, milloin jääkaapista. Kopterikameran ilmakuvat vaihtavat perspektiiviä, nopea tempo ja musiikki houkuttelevat seuraamaan tarinaa. Youtube on Koskelle yksi paikka, jossa ih-

miset elävät ja jossa heidät voi kohdata. Pastorific-vlogia seuraavat erityisesti 18–24-vuotiaat miehet. Vlogien keskiössä on arkinen elämä. Papin mukana katsoja pääsee kurkistamaan kirkon kulissien taakse maailmaan, jota ei muuten näkisi. Tämä on tärkeää, koska ihmisten ja kirkon viestin välissä on isoja ennakkoluuloja.

Visiitti Kuva oli liimattu tuhansista erivärisistä lasinpaloista. Sinistä oli niin paljon, että se valui laahuksena lattialle. Kaksi pyöreää vatsaa oli vastakkain kuin suviseuroissa, ja naisten lapsekkaille kasvoille oli nostettu hehkuvalla lasilla innostuksen puna. Maria siinä tapasi sukulaisensa Elisabetin, ja Elisabetin kohdussa lapsi, näin kerrotaan, hyppäsi ilosta. Niin tärkeä tämä Marian ja Elisabetin kohtaaminen on kristikunnalle ollut, että se on ikuistettu tuhansiin mosaiikkeihin ja maalauksiin. Kohdussa hypähtävä lapsi on ollut Kristuksen jumaluuden todistaja, ja naisten välinen ystä-

vyys on lohduttanut tulevia äitejä sukupolvesta toiseen. Kohtalotoverin kanssa on voinut sanoitta jakaa sen, mitä on niin vaikea selittää. Kohdussa hypähtävä Johannes (koska hänhän siellä Elisabetin masussa oli) tunnisti piilossa odottavan merkityksen. Siksi tämä kirkkotaiteen kestoaihe on myös inhimillisen kohtaamisen arkkityyppi. Kylästelyn ja kuulumisten vaihdon keskellä tärkeintä on tunnistaa, mikä vielä kätketty tekee toisessa tuloaan. Panen käden sydämelle. Katselenko toista kuin rönsyilevien mahdollisuuksien rehevää puutarhaa?

Kohtelenko häntä kuin ihmistä, joka kantaa aarretta itsessään? Entä minä, millaisena itseni näen? Moitinko kitukasvuisuutta-

ni ja vähättelen sitä, mikä on vasta nupulla? Uskonko, että harmaan kuoreni alla on harvinainen h elmi? Kaisa Raittila

12 B Gurun opissa Ohjaajana Martti Luther

Opettele Isä meidän -rukous

Martti Luther syntyi Eislebenissä vuonna 1483. Hänen isänsä Hans Luder elätti perheensä kaivostoiminnalla. Lutherista piti tulla lakimies, mutta salamanisku, joka kaatoi hänet maahan, muutti suunnitelmat vuonna 1505. Luther lupasi ryhtyä munkiksi. Hän ei löytänyt kuitenkaan luostarista vastausta kysymykseensä, mistä hän löytäisi armollisen Jumalan. Vuonna 1511 Lutherista tuli Wittenbergin yliopiston raamatunselitysopin professori. Vuonna 1517 hän julkaisi 95 teesiä aneista, mistä kirkon uudistumisen eli reformaation katsotaan alkaneen. Kuuluisimpia Lutherin kirjoituksia on Kristityn vapaudesta. Hänen kääntämänsä saksankielinen Raamattu ilmestyi vuonna 1534. Luther kuoli Eislebenissä ja haudattiin Wittenbergiin vuonna 1546.

Martti Lutherilla oli ollut kahdenkymmenen vuoden ajan sama parturi, nimeltään Peter. Heistä tuli ystäviä. Näin voi päätellä siitä, että Luther kirjoitti Peterille pienen rukous- ja meditaatio-oppaan. Parturi oli pyytänyt opastusta siihen, miten hänen tulisi rukoilla. Parturille tosin kävi onnettomasti. Hän nimittäin surmasi pikaistuksissaan ja humalapäissään vävynsä ja sai tutkia rukousopasta lopun elämäänsä köyhänä ja karkotettuna. Luther kertoo oppaassaan, miten hän itse rukoilee. Hän tiesi, miten helppoa oli unohtaa rukous kokonaan päivän touhuissa. Hän sanoo, että rukouksen olisi hyvä olla aamun ensimmäinen ja illan viimeinen teko. Silloin se sävyttäisi koko päivää. Hän tunsi kaikki verukkeet, joihin vetoamme, kun koemme, että pitäisi rukoilla, mutta meitä laiskottaa. ”Nyt en millään ehdi, mutta rukoilen koh-

Isä meidän -rukous on hyvä opetella ulkoa. Voit myös kirjoittaa sen muistilapulle ja laittaa sen vaikka lompakkoon. Silloin voit rukoilla sitä missä tahansa. Voit lukea sen ensimmäiseksi aamulla ja hetki ennen nukkumaan menoa. Voit rukoilla sitä hiljaa mielessäsi, kun kävelet ulkona. Hidasta vähän askeleitasi, hengitä rauhallisesti ja sitten vain toista rukouksen sanoja ja anna niiden vaikuttaa.

Rukoile vaikka laiskottaisi Kun Martti Luther tunsi itsensä laiskaksi rukoilemaan, hän alkoi toistaa lapsena oppimiaan rukoussanoja. Teksti Lauri Maarala Kuva Matti Pikkujämsä

ta.” ”Miksi minun oikeastaan pitäisi rukoilla, kuuleeko minua edes kukaan, mitä se muka auttaa?” Kun Luther tunsi itsensä laiskaksi rukoilemaan, hän turvautui jo lapsena oppimiinsa hengellisiin teksteihin. Hän kirjoittaa siitä näin: ”Otan psalttarini, juoksen kammiooni, tai – jos on päivä ja aika sopii – kirkkoon muitten joukkoon ja alan lasten tapaan lausua itsekseni ääneen kymmentä käskyä, uskontunnustusta ja sen mukaan

kuin aikaa riittää, muutamia Kristuksen, Paavalin tai psalmin sanoja.” Verukkeisiin ja epäilyksiin paras lääke on, että alkaa vain rukoilla. Siihen voi virittäytyä menemällä sellaiseen paikkaan, jossa on hyvä olla. Sitten voi alkaa tapailla vanhoja tuttuja rukouksia tai raamatunlauseita. Tarvitsemme tuttuja sanoja ja tuttuja tapoja. Ne auttavat meitä rauhoittumaan ja saavat sydämemme avautumaan rukoukseen.

Jos rukous jää omien mielialojemme ja halujemme varaan, se helposti unohtuu. Siksi Luther sanoi suoraan, että meidän pitää rukoilla siksi, että Jumala käskee meitä siihen. Jos mikä, niin rukous elää rutiinista, tutuista sanoista ja hetkistä. Kun olet valmis, ala rukoilla. Luther neuvoi käyttämään Isä meidän -rukousta. Hän sanoi sitä maailman parhaaksi rukoukseksi, jonka rukouksen mestari Jeesus itse oli oppilailleen opettanut. Kun luet rukouksen, havaitset, että se sisältää puhuttelun ja seitsemän lyhyttä pyyntöä. Kun luet ja toistat niitä hiljaa mielessäsi, huomaat, että niihin sisältyy kaikki olennainen. Niiden valossa tiedät, mitä eniten elämässäsi ja sisimmässäsi kaipaat ja mitä lähimmäisesi tarvitsee. ”Siinä on kaikki, mitä ihminen ruumiin ja sielun puolesta tarvitsee maan päällä ja taivaassa”, Luther opetti. ■

Kuvakaappaus

Wikimedia Commons

LEHTIKUVA / AFP PHOTO Joel Saget

3×

Halleluja (kiittäkää Jumalaa)

Sanat ovat liekkejä

Liittovaltion halleluja

Ich habe gesündigt

Viime vuonna edesmennyt Leonard Cohen laulaa kappaleensa Hallelujah (1984) kolmannessa säkeistössä, että ”jokaisessa sanassa on tulenlieska”. Kabbalamystiikassa heprean kirjaimet ovat liekkejä. Omat versionsa laulusta ovat esittäneet muun muassa Soweto Gospel Choir, Israelin armeijan bändi, Bon Jovi sekä suomeksi ainakin Hector, Kari Vepsä ja Matti Esko.

Julia Ward Howe kirjoitti Yhdysvaltain sisällissodan aikana vuonna 1862 tasavallan taisteluhymnin The Battle Hymn of the Republic, joka tunnetaan kertosäkeestä ”Glory, glory, hallelujah”. Omat mahtipontiset versionsa kappaleesta ovat esittäneet muuan muassa Johnny Cash ja Whitney Houston. Suomeksi laulu tunnetaan korvamatona nimeltään Kalle-Kustaan muori makaa hiljaa haudassaan.

Saksalaisen iskelmätähden Matthias Reimin Halleluja (Ein Engel Ist Hier) vuodelta 2002 kuulostaa parodialta. Puhesaksa teknobiitin päällä hämää, sillä Reim on tosissaan. Laulaja pyytää, ettei häntä vietäisi helvettiin, sillä hän on jo ollut siellä mutta nähnyt nyt enkelin – halleluja. Laulusta on soft rock -version lisäksi yökerhoystävällinen Mallorca mix. Juhani Huttunen

MENOT 16.3. – 30.3. Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekahvila tiistaisin klo 9–11. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–13. Rukoushetki keskiviikkoisin klo 12.30–12.45. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Puurotorstai torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Viikkomessu torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoron harjoitus torstaisin klo 18–20.45. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23. Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15. Paluumuuttajien piiri to 16.3. klo 13–15. Päivi Helén. Messu su 19.3. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Tiina Palmu, Riikka Jäntti, Kultaisen Iän Laulajat, johtajanaan Leena Sinisalo. Kohtaamispaikka su 19.3. klo 17. Vieraana Mauno Järvinen Kotikirkosta. Housebandina nuorten yhtye Poikkipuut. Lastenhoito järjestetty. Matala – mukava maanantai kirkolla! 20.3. klo 11 hartaus, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Lähetyspiiri ma 20.3. klo 18–19.30. Päivi Peittola. Uskonpuhdistuksesta 500 vuotta – raamattuluento ke 22.3. klo 18.30. ”Tässä seison enkä muuta voi”. Raimo Mäkelä. Messu su 26.3. klo 12. Herättäjän kirkkopyhä. Sari Kokkonen, Hans Tuominen, Juha Paukkeri ja oopperalaulaja Esa Ruuttunen. Kirkkokahvien jälkeen siioninvirsiseurat. Matala – mukava maanantai kirkolla! 27.3. klo 11 ehtoollinen, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12.

Omaishoitajien olohuone ma 27.3. klo 15–16.30. Avoin ryhmä omaisiaan hoitaville kahvittelun, keskustelun ja vertaistuen merkeissä. Päivähetki Raamatun äärellä ti 28.3. klo 12–13.30. Seniorikerho ti klo 13–14.30. Eeva ja hengellistä taidetta. Ilta parisuhteelle ke 29.3. klo 18–19.30. ”Puhutaan ja kuunnellaan – vuorovaikutustaidot parisuhteessa”. Luennoi psykoterapeutti, kouluttaja Terhi Väisänen Kataja Parisuhdekeskuksesta. Lastenhoito leikki-ikäisille. Uskonpuhdistuksesta 500 vuotta – raamattuluento ke 29.3. klo 18.30. ”Risti – kaiken etumerkki” Olavi Peltola.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 11. Äijien saunailta tiistaisin klo 18.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Puuhaa alakouluikäisille. Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12.30. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Messu su 19.3. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti. Ohjelmalliset tiistaikahvit ti 21.3. klo 13–14.30. Eeva ja hengellistä taidetta. Lähetyspiiri to 23.3. klo 18–20. Pyhäkoulu su 26.3. klo 10. Messu su 26.3. klo 10. Sari Kokkonen.

MUUALLA Kuunloiste-lapsikuoro 6–12-vuotiaille lapsille Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45. Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B, 01260 Vantaa. Astan kotipyhäkoulu su 26.3. klo 11–12 Hevoshaantie 9 D, 01200 Vantaa.

KASTETTU Wäinö Juhani Grönlund, Juho Leo Olavi Kevätniemi, Otto Kaarle Waltteri Kilpeläinen, Elsa Ilona Lipponen, Oiva Ilmari Mustonen, Leo Aleksander Petrell, Oliver Wiljami Savonsaari, Elias Nikolai Valtanen.

HAUTAAN SIUNATTU Anna Johanna Lukkarinen 95 v, Inkeri Marjatta Pasanen 91 v, Pekka Nestori Alatalo 82 v, Marja Kyllikki Pennanen 77 v, Mirja Annikki Kataja 73 v, Tero Juhani Serell 46 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Kreikkalaiset tanssit pe 17.3. klo 18 nuortentilassa. Kreikkalaisia tansseja opettaa pastori Jaakko Kara. Aikaisempaa osaamista ei tarvita. Ota mukaan juomapullo ja sisäliikuntavaatteet. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Messu ja Hämeenkylän kirkkopyhä su 19.3. klo 10. Matti Hyry, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja omakotiyhdistyksen vuosikokous. Uskonpuhdistus haltuun iltapäivässä su 19.3. klo 12–15. TT Reijo Arikkala luennoi Lutherin elämästä, kirkkoherra Jukka Nevala uskonpuhdistuksen tapahtumista ja pastori Tapio Kiviranta siitä, miten luterilaisia nykypäivänä olemme. Lounasta tarjolla luentojen välissä. Virsikirjan lisälehdillä – Silmäni aukaise su 19.3. klo 18. Kuulemme ja laulamme yhdessä uuden lisävihkon virsiä 921–940. Kanttoreina Hannu-Pekka Heikkilä Hämeenkylän ja Juha Paukkeri Hakunilan seurakunnasta. Esilaulajana ja solistina oopperalaulaja basso Jaakko Hietikko. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Osa Vantaan seurakuntien yhteistä konserttisarjaa. Ripariveisuilta ke 22.3. klo 19. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen laulattavat punaisen veisukirjan lauluja. Mukana ensi kesän riparilaiset. Messu ja Herättäjän kirkkopyhä su 26.3. klo 10. Veli-Matti Hynninen, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit ja Siionin virsi -lauluseurat. Oi, muistatko vielä sen virren – Hengellisen musiikin toivekon-

sertti su 26.3. klo 19. Hannu Lehtikangas, laulu ja Anna-Maria Lehtoaho, urut ja piano. Sooloja ja yhteislaulua. Laulutoiveita voi jättää kirkon aulassa olevaan laatikkoon, sähköpostilla kirkkoherranvirastoon ja yksityisviestillä seurakunnan Facebook-sivulle. Oopperakerhon kerhoilta ke 29.3. klo 17.30. Asiantuntijavieraana Kansallisoopperan taiteellinen suunnittelupäällikkö Rilla Kyykkä. Mikä on ihminen? -sarjan luento: Ihminen Jumalan kuvana to 30.3. klo 18.30. Luennoitsijana teologian tohtori Eero Junkkaala. Mitä tarkoittaa, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi? Mitä jumalallista meissä on syntiinlankeemuksen jälkeen? Iltapala 3 e. Lopuksi ehtoollishartaus. Kärry kuntoon – Renkaidenvaihtopäivä la 1.4. klo 9–15 kirkon pihamaalla. Minimihinta 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Grillimakkaraa ja lapsille pihapelejä. Varaa aika renkaidenvaihtoon kirkkoherranvirastosta pe 31.3. mennessä. Miesten kirjallisuuspiiri to 6.4. klo 18. Kirjana Edvin Linkomiehen Vaikea aika. Yhteisen pöydän lounas on tarjolla keskiviikkoisin klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu ateria on kaikille avoin ja maksuton. Arkipäivän ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

LAMMASKUJA 2 B:N KERHOTILA Nettikerho ikäihmisille ke 22.3. klo 14–16. Kuntavaalien vaalikoneet. Kirjallisuuspiiri ma 3.4. klo 12. Kirjana Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 23.3. klo 11. Vieraana Inkerin kirkossa lähetystyötä tekevä pastori Pasi Hujanen.

MUUALLA Reformaation merkkivuoden retki la 25.3. Suomen reformaation pääkaupunkiin Turkuun. Päivän aikana tutustumme mielenkiintoisten tarinoiden ja vierailuiden myötä Suomen katoliseen historiaan, reformaation vaikutuksiin ja katolis-luterilaiseen ekumeniaan. Vierailukohteina mm. Turun tuomiokirkko,

maanalainen Pyhän Hengen kappeli sekä Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli. Oppaana toimii katolilainen teologi Emil Anton. Lähtö klo 8.30 Hämeenkylän kirkolta ja paluu klo 21 mennessä. Hinta 40 e. Hintaan kuuluvat bussikuljetuksen ja opastuksen lisäksi jazz-brunssi Aboa Vetuksessa, kahvit Turun linnan Juhana Herttuan kellarissa ja päivällinen. Sitovat ilmoittautumiset ma 20.3. mennessä kirkkoherranvirastoon.

KASTETTU Nicolas Phanompron Vainio, Luka Olavi Stanger, Lili Maarit Margaret Syrjämäki, Mila Irene Katarina Haavisto.

HAUTAAN SIUNATTU Lea Anna-Liisa Tolin 83 v, Eero Eelis Tulosmaa 72 v, Ari Olavi Rajanen 58 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6550. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiirit ma-pe klo 8-9 Kotkansiiven kokoustilassa. Vanhemman väen piiri to 16.3., 23.3. ja 30.3. klo 13 seurakuntasalissa. Vox Mea – kuoroharjoitus to 16.3., 23.3. ja 30.03. klo 18 seurakuntasalissa. Johtaa Airi Saloniemi. Miesten saunailta to 16.3. ja 30.3. Kotkansiiven saunatiloissa. Seurakuntakuoron harjoitus to 16.3. kirkkosali ja 30.03. klo 18 kirkkosali II. To 23.3. ei harjoitusta. Johtaa Jussi Salonen. Perhekerho pe 17.3. ja 24.3. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Paastonajan askeleet - pyhän tanssin rukoushetki la 18.3.klo 17 kirkossa. Ohjaajina Elina Jokipaltio ja Pia Olkkonen.

Menokasvo

Runoilija ei jää odottamaan inspiraatiota Lauri Vanhala, olet mukana maailman runouden päivän tilaisuudessa Tikkurilassa. Mihin runoutta tarvitaan? – Kun aikataulutamme itsemme tukkoon, keskittymiskyky kärsii. Runo esittää lyhyessä, tiiviissä muodossa isoja asioita. Jokaiselle jää tilaa tulkinnalle oman kykynsä mukaan. Runoilijana en voi vain heittää kauniita sanoja ja jättää vastuuta kuulijalle. Minulla on äärimmäinen vastuu sanoista.

Miten eletään kirjallista elämää? – Olen metodikirjoittaja. En jää odottamaan inspiraatiota. Kirjoitan joka päivä koneella neljästä kuuteen tuntia. Jos en kirjoita uutta, korjailen vanhaa. Mihin runoihin palaat uudelleen ja uudelleen? – Olen jo kolmenkymmenen vuoden ajan lukenut vähintään kerran vuodessa Charles Baudelairen Pahan kukkia -teoksen. Siinä on kokonaisvaltainen kuvaus ajattelutavasta, joka vaaditaan runon tekemiseen. Jos aikoo oppia jotain, on oltava valmis maksamaan tavanomaisuudesta irti päästämisen hinta. SAILA KESKIAHO Maailman runouden päivän tilaisuus ti 21.3. klo 18 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Vantaan kirjoittajat -yhdistyksen jäsenten ja seurakunnan runopiiriläisten esityksiä.

ESKO JÄMSÄ

Olet julkaissut neljä teosta, proosaa ja runoja. Miten aloit kirjoittaa? – Meillä oli kotona iso kirjasto, jossa oli noin 10 000 kirjaa. Luin niistä valtaosan. Nuorena tein aluksi kuvia öljyväreillä ja sitten aloin potea pojille tavanomaista identiteetin hakua. Rupesin kirjoittamaan tunnoistani. Vuoteen 2004 asti kiersin maailmaa ja tein kaikenlaisia töitä, sitten pääsin eläkkeelle. Nyt

elämäni on kokonaan kirjallista elämää.

MENOT 16.3. – 30.3.

Messu su 19.3. klo 10. Jani Vanhala, Minna Ruuttunen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 19.3. klo 10 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Perhekerho ma 20.3. ja 27.3. klo 12–15 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Runopiiri ma 20.3. ja 27.3. klo 13 Kirkkosalissa. Naisten raamattupiiri ma 20.3. ja 27.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. English through Bible ma 20.3. ja 27.3. klo 18.30 kirkon kappelissa. Katulähetys ke 22.3. ja 29.3. klo 11 seurakuntasalissa. Lämmin maksuton ateria yksinäisille ja vähävaraisille. Lähetyspiiri ke 22.3. ja 29.3. klo 13 Kotkansiiven kokoustilassa. Vetäjänä kansainvälisentyön sihteeri Samuel Luak. Perhekerho illalla ke 22.3. klo 18. lapsi- ja perhetyön tiloissa. Arki-Illan ehtoollinen ke 22.3. klo 18 kirkossa. Tuula Paasivirta ja Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri ke 22.3. ja 29.3. klo 18.40 kirkon kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485. Naisten saunailta to 23.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. OlenNainen-naisten iltasarja. Arvokas, la 25.3.klo 15–19 seurakuntasalissa. Kolmen teemaillan sarja. Lahjakas la 29.4. Mikkola ja Unelmakas la 27.5. Nikinmäki. Teemoihin johdattelee Elän avaimet – koordinaattori Elina Rautio. Alustus, musiikkia ja salaatti. Ilmoittautuminen Kristiina Rauhakallio p. 044 422 0469. Marianpäivän messu su 26.3. klo 10. Timo Ryhänen, Tuula Paasivirta ja Airi Saloniemi. Musiikissa avustaa Nikinmäen Naislaulajat johtajanaan Sanna-Maarit Hakkarainen. Kirkkokahvit tarjoilee Martat. Pyhäkoulu su 26.3. klo 10 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Korson maalaismarkkinoilla 26.3. on seurakunta mukana Yhteisvastuukeräyksen merkeissä. Arki-illan ehtoollinen ke 29.3. klo 18 kirkossa. Minna Ruuttunen ja Airi Saloniemi.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-14. Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 16.3., 23.3 ja 30.3. klo 9–11.30. Nupe pe 17.3. ja 24.3. klo 17.30–20.30. Nuorten perjantai 6.-8.–luokkalaisille.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 21.3. ja 28.3. klo 9-11.30. Vanhemman väen piiri ke 22.3. klo 13.

Muualla YV- soittotempaus to 16.3. klo 16 Maakotkantien S-marketissa. Airi Saloniemi ja Jussi Salonen. Musiikkia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kastettu Määttänen Hilla Olivia, Ella Aleksandra Orpana, Daniel Pekka Topias Puustinen, Jooa Otto Petteri Oikarinen, Miko Teppo Olavi Aholainen, Mila Natasha Wahlström, Alma Helmi Helena Puroaho, Enni Ada Sofia Kristersson.

Hautaan siunattu:

Asolan seurakuntatalo

Pyhän Laurin kappeli

Marja-Leena Murto Korson srk 65 v.

Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 16. Jatkuu viikoittain. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 16.3 klo 17.30. Lastenhoito järjestetty. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 16.3. klo 18. Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–15. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Kipuryhmä ti 21.3. klo 15. Vertaistukea kivusta kärsiville. Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12. Jatkuu viikoittain. Naiset 50+ -ryhmä ke 22.3. klo 13. Avoin ryhmä kannustaa päihteettömyyteen. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 23.3. klo 13. Seniorikahvila ma 27.3. klo 13. Työikäisten raamattupiiri ma 27.3. klo 18. Lastenhoito järjestetty. Jatkuu parittomilla viikoilla. Puutarhapiiri ti 28.3. klo 17.30. Reijo Pekanpalo kertoo luonnonkukista ja koristekasveista. Kansainvälinen keittiö ke 29.3. klo 17. Teemme ruokaa eri maiden ruokakulttuureihin tutustuen. Hiljaisuuden päivä la 1.4. klo 12–16. Päiväretriitissä lauletaan rukouslauluja ja vietetään aikaa hiljaisuudessa. Lisätietoja Vappu Olsbolta, p. 0504145610. Arabiankielinen työ Asolassa, tiedustelut pastori Ramez Ansara (Hki) p. 0503041689.

Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu su 19.3. klo 12. Päivi Helén, Maria Koukkari, Iina Katila. Messu su 26.3. klo 12. Terhi Viljanen, Jaakko Hyttinen, Julia Tamminen, Iina Katila. Mukana Pyhän Laurin kuoro. Marianpäivän konsertti su 26.3. klo 16. Laurin Laulajat, Marja Kyllönen, Iina Katila.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–to klo 9–14, pe klo 9–12, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi hoitaa tilavaraukset, tavattavissa ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Tiedot säännöllisestä toiminnasta, raamattu- ja rukouspiireistä sekä kerhoista löytyvät verkkosivuilta tai kevätesitteestä, jonka voi hakea tai tilata kirkkoherranvirastosta. Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Ti aamupäivällä askartelua ja pe perheiden muskari. Ma 6.3. valokuvaus. Messu su 19.3. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Messun yhteydessä pyhäkoulu. Elämysmaalaus maanantaisin klo 10–12. Materiaalimaksu 12€/kausi. Ryhmä on kaikille avoin, aiempaa osaamista ei tarvita. Jatkuu viikoittain. Miesten raamattupiiri ma 20.3. klo 18.30. Jatkuu parillisilla viikoilla. Iltamessu ma 20.3. klo 17.30. Arto Nuutinen. Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18–20. Iltapala, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan. Ilta alkaa hartaudella. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Jatkuu viikoittain. Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21. Marianpäivän perhemessu su 26.3. klo 10. Laura Leverin, Noora Hultin. Musiikissa mukana Onnen muruset. Messun jälkeen myynnissä leipää ja muita leivonnaisia, käsitöitä ja yhteisvastuutuotteita Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Sanan ääreltä elämään -ilta ti 28.3. klo 18.30. Musiikkia, opetusta, keskustelua ja rukousta teemalla Varustettu lahjoilla. Päivi Peittola. Virsikirjan lisälehdillä -yhteislaulutilaisuus ke 29.3. klo 19. Veisataan yhdessä lisävihkon virret 941–960. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye, kansanmuusikot Kirsi Vinkki ja Samuli Karjalainen, kanttorit Samppa-Laakso ja Sirkku-Liisa Niemi. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 30.3 klo 12. Hyvä vanhusten hoiva, miten se turvataan? Vieraana Mari Niemi-Saari. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimissä tilaisuuksissa musisoidaan ja keskustellaan. Alkaa keittolounaalla (5e), ohjelma klo 13.

MUUALLA Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Jatkuu viikoittain. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Jatkuu viikoittain. Hanna-piiri ma 20.3. klo 18 Tertunkuja 4B. Jatkuu parillisilla viikoilla.

Hautaan siunattu Lidiya Dorotyuk 81 v, Martti Juhani Elomaa 73 v, Irma Elisabet Nieminen 63 v, Anja Sinikka Katajisto 85 v, Ritva Tellervo Vainio 80 v, Pirkko Elina Kajavo 77 v, Elvi Anneli Hartikainen 75 v, Veli-Matti Johannes Talonpoika 68 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kirkko on suljettu remontin vuoksi ja avautuu pääsiäiseksi.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Perhekerho pe 17.3. ja 24.3. klo 9.30–11 kerhotila, Unikkotie 5 B, 2. krs. Aikuisille aamupala pientä maksua vastaan. Ota lapselle eväät. Mukana kerhossa Ulla-Maija Aro, joka ohjaa aikuisia eri teemojen pariin. Naisten rukouspiiri pe 17.3. ja 24.3. klo 18 Emmauksen kokoushuone, Unikkotie 5 A, 3. krs. Ylistys- ja rukouspiiri la 18.3. ja 25.3. klo 15 Bethanian kokoushuone, Unikkotie 5 a, 4. krs. Sansan medialähetyspiiri ma 20.3. klo 18.30 viraston asiakastila, Unikkotie 5 A, 1. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 21.3. ja 28.3. klo 13 Bethanian kokoushuone. Rukouspiiri ti 21.3. ja 28.3. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuone, Unikkotie 5 A, 3. krs. Aamurukouspiiri ke 22.3. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuone. Kirkon ruokailu ke 22.3. ja 29.3. klo 12 nuorisotila, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30. Hanna-piiri to 23.3. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Bethanian kokoushuone. Perhekerho ma 27.3. klo 9.30–11.30 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 27.3. klo 13 nuorisotila, Unikkotie 5 C, 2. krs. Käynti hissillä A-rapusta. Pastori Maria Koukkari vierailee. Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 27.3. klo 13 Bethanian kokoushuone, Unikkotie 5 a, 4. krs. Raamatunlukupiiri: Matteus ja muut ma 27.3. klo 18, Bethanian kokoushuone.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, p. 09 830 6302 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Taidetta esillä! Ajatusten harmoninen virta II. Minna Haataisen maalauksia esillä 31.3. saakka. Kysy neuvoa tietokoneen, netin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13. Afganistanilaisia piirakoita myynnissä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi to 16.3. klo 12 alkaen hintaan 1 e/kpl niin kauan kuin tuotteita riittää. Runo on vapaa ti 21.3. klo 12 ja 13. Tule jakamaan maailman runouden päivänä itsellesi tärkeä runo. Tuo mukanasi runo, jonka me luemme yhdessä muiden tuotujen runojen kanssa ääneen paikallaolijoille. (Runon saa lukea myös itse, jos niin haluaa.) Enintään 2 runoa/hlö. Viittomakielisten kohtaamispaikka ti 28.3. klo 12.30. Olotilan kansalaisinfo Hyvä olo – ikääntyneen ravitsemuksen abc ti 28.3. klo 13. Asiantuntijana ravitsemusterapeutti Jaana Martikainen Vantaan kaupungilta. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen lenkkiporukka to 16.3. ja 23.3. ja 30.3. klo 18. Lähtö Olotilan edestä.

Laulupiiri pe 17.3. klo 15.30. Iina Katila. Sinkkuillat yli 40-vuotiaille pe 17.3. klo 17–18.30 yli 60-vuotiaille ja 40–65-vuotiaille klo 19–20.30. Messu su 19.3. klo 10. Veikko Karhumaa, Suvi-Maria Junni, Julia Tamminen. Kirkkokahvit. Maailman runouden päivän tilaisuus ti 21.3. klo 18. Tule kuulemaan runoja meiltä ja maailmalta! Mukana pastorit Ritva Niemi-Ronkainen, Kristiina kartano, kirjailija Lauri Vanhala, kanttori Julia Tamminen. Iltatee. Arki-illan ehtoollinen ke 22.3. klo 18. Terhi Viljanen, Julia Tamminen. Laulupiiri pe 24.3. klo 15.30. Samppa Laakso. Messu su 26.3. klo 10. Suvi-Maria Junni, Johanna Jakonen, Samppa Laakso. Kirkkokahvit. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 28.3. klo 17.30. Julia Tamminen. Arki-illan ehtoollinen ke 29.3. klo 18. Maria Koukkari, Iina Katila. Viikunapuuilta ke 29.3. klo 18.30 (välittömästi arki-illan ehtoollisen jälkeen). Keskustelua teekupin ääressä päivän tekstistä ja kristityn elämän kysymyksistä.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Torstaitupa–perhekerho yhden vanhemman perheille to 16.3. ja 23.3. ja 30.3. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa ohjelmaa. Pieni iltapala 2 e/ perhe, maksu vapaaehtoinen. Ilolan perhepäivä pe 17.3. ja 24.3. klo 9.30–14. Pyhäkoulu su 19.3. ja 26.3. klo 11–12. Kerho isille ja lapsille ti 21.3. klo 17.30–19. Isä voi tulla mukaan vauvan ja/tai leikki-ikäisen lapsen kanssa. Iltapala 2 e/perhe. Pastori Tuula Lapveteläinen vierailee. Kasvuryhmä ke 22.3. ja 29.3. klo 18. Tutkimme Raamattua, keskustelemme ja rukoilemme. Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Klassinen laulukonsertti Luonnon äärellä su 26.3. klo 19. Sini Hölsä 19 v, laulu; diplomipianisti Marjaana Merikanto, säestys; MuT Päivi Kukkamäki, ohjaus. Vapaa pääsy ja ohjelma. Kahvitarjoilu. Kerho isille ja lapsille ti 28.3. klo 17.30–19. Isä voi tulla mukaan vauvan ja/tai leikki-ikäisen lapsen kanssa. Iltapala 2 e/perhe.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 16.3. ja 23.3. ja 30.3. klo 9.30–11.30. Raamattuilta to 16.3. ja to 30.3. klo 18. Aiheena Markuksen evankeliumi. 16.3.luvut 9–10, puhujana Matti Viitanen ja 30.3. luvut 11–12, puhujana Antti Koskenniemi. Lapsille omaa ohjelmaa. Pyhäkoulu su 19.3. ja 26.3. klo 11–12. Yli 4-vuotiaat voivat tulla pyhäkouluun yksin, nuoremmat. aikuisen kanssa.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee ti/on Tuesday 21.3. ja/and 28.3. klo 9–11/at 9–11 Am. Tule viettämään hetki yhdessä ja laittamaan aamupalaa. Maksuton. Let’s spend time together and prepare delicious breakfast – free of charge! Lisät./More information: toomas.takala@evl.fi, p./tel. +358 50 347 4995.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 16.3. – 30.3.

3×

Mikael Agricola ei sopeutunut mukisematta reformaatioon, väittää Emil Anton. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Katolisempi kuin luulin – Aikamatkoja Suomen historiaan.

THINKSTOCK

luennolle

Ruuasta hyvää oloa ikääntyneille

HANS V. SCHANTZ

ESKO JÄMSÄ

Kuninkaan luterilaisuus ärsytti Turun pappeja

Kun ikää kertyy ja kropan toiminta muuttuu, miten syödä oikein ja voida hyvin. Tärkeistä ruokavalinnoista kertoo ja keskustelee ravitsemusterapeutti Jaana Martikainen Vantaan terveyspalveluista. Hyvä olo – ikääntyneen ravitsemuksen abc 28.3. klo 13 Tikkurilan Olotilassa, käynti Vehkapolulta kauppakeskus Tikkuria vastapäätä.

Mikael Agricola kapinoi reformaatiota vastaan järjestämällä paavillisia messuja. Teologi Emil Antonin mukaan katolilaisuus vaikuttaa Suomessa luultua enemmän.

REFORMAATION SANOTAAN alkaneen Saksassa 1517. Mutta jos niuhotetaan, Suomessa pitäisi viettää vasta reformaation 490-vuotisjuhlaa, sillä kuningas Kustaa Vaasa toi reformaation Ruotsi-Suomeen vuonna 1527. Siitä oli kuninkaalle hyötyä, mutta vielä pitkään kirkko itse kulki vanhassa palttoossa. Piispat ja papit täällä olivat vuosikymmenten ajan mieleltään ja ajattelultaan hyvin katolisia. – Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan Abc-

kiria vuodelta 1543 on itse asiassa keskiaikaiseen katolisuuteen nojaava katekismus, johon kuuluvat Ave Maria -rukous ja ripin sakramentti. Olisihan Agricola voinut kääntää vaikka Lutherin Vähä Katekismuksenkin, Emil Anton sanoo. – Ja kun Agricola sitten käänsi Lutheria, hän systemaattisesti lievensi Lutherin paavikuntaa kohtaan esittämää karkeaa kritiikkiä, Anton selvittää. Kirkonkelloista tykkejä teettänyt Kustaa Vaasa tiesi tarkalleen, mitä papit puuhaavat, eikä hän rahoittanut Agricolan käännöstyötä. – Kun Agricolasta vihdoin tuli piispa, kuningas jakoi hiippakunnan kahtia, mikä tietenkin vähensi piispan valtaa, Anton sanoo. – Agricola osoitti närkästyksensä panemalla pystyyn hyvin paavillisen messun, jossa olivat mukana kaikki katoliset krumeluurit. VAIKKA PINNAN alle Suomeen jäi katolisia vaikutteita, reformaatio saattoi olla siunaukseksi. – Katolisena Suomella olisi varmaankin ollut vaikeampaa Venäjän vallan aikana. Luterilaiselle Suomelle oli sen sijaan helppo antaa maallinen ja kirkollinen autonomia. Katolisen Puolan muistikuvat Aleksanteri II:sta ovat kovin erilaiset kuin luterilaisen Suomen, Emil Anton sanoo. Lisäksi Anton kertoo olevansa koko olemassaolonsa velkaa luterilaiselle reformaatiolle. – Isoäitini isoisä oli luterilainen rovasti, jolla oli yksitoista lasta. Jos hän olisi ollut selibaattiin sitoutunut katolinen pappi, suku olisi loppunut lyhyeen. JUHANI HUTTUNEN

Reformaation merkkivuoden retki Turkuun la 25.3. Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 8.30 ja paluu klo 21 mennessä. Emil Anton johdattelee keski- ja reformaation ajan Turkuun. Hinta 40 e. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

Puhutaan yksinäisyydestä Yksinäisyys koskettaa monia ihmisiä eri tavoin. Peijaksen sairaalan teemailtapäivä on tarkoitettu ammattilaisille, asiantuntijoille, sairaalan potilaille ja elämässään tai lähipiirissään yksinäisyyttä näkeville tai kokeville ihmisille. Puheenvuoron pitää Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta. Teemailtapäivä yksinäisyydestä 29.3. klo 12–15 Peijaksen sairaalan auditoriossa, Sairaalakatu 1. JANI LAUKKANEN

änään 16. maaliskuuta nimipäiväänsä viettävät Ilkka ja Herbert. Samalla tämä päivä – niin kuin koko nimipäiväkalenteri – kertoo siitä, miten syvässä katolilaiset juuret ovat Suomessa. – Katolisella kirkolla oli pyhimyksille omat nimikkopäivänsä. Olisi voinut luulla, että reformaation myötä pyhimysten päivät olisi poistettu kalenterista kokonaan, mutta 1600-luvun luterilainen kirkko ottikin vuoden jokaiselle päivällä jonkun pyhimyksen, sanoo katolilainen teologi Emil Anton. – Koko nykyinen nimipäiväkalenterimme perustuu alun perin katoliseen pyhimyskalenteriin. Tavallisesti ajatellaan, että Suomi ”maailman luterilaisimpana maana” olisi täysin immuuni katolilaisuudelle. Antonin mielestä asia on päinvastoin. – Saksassa juopa luterilaisten ja katolilaisten välillä oli alusta alkaen paljon syvempi kuin syrjäisessä Suomessa. Täällä siirtymä kävi jouhevammin, ja luterilaisuudella ja katolisuudella on valtavasti yhteistä, hän sanoo. Antonin silmin nähtynä Suomi ei ole koskaan kadottanut katolilaisia juuriaan. – Vuonna 1276 perustettu Turun hiippakunta on Suomen ensimmäinen hallinnollinen rakenne. Suomen lähes tuhatvuotisesta historiasta noin 400 vuotta on katolista historiaa, ja se näkyy edelleen.

Ihminen Jumalan kuvana Mitä tarkoittaa, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi? Kun ihminen on syntinen, mitä jumalallista hänessä on? Kysymyksiä pohtimassa teologian tohtori Eero Junkkaala. Ihminen Jumalan kuvana -luento 30.3. klo 18.30 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. KATRIINA HARVIAINEN

10 a

MENOT 16.3. – 30.3.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Miesten raamattupiiri ma 20.3. klo 13.30. Perhekerho ti 21.3. ja 28.3. klo 9.30– 11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 16.3, 23.3. ja 30.3. klo 17.30. Perhekerho ma 20.3. ja 27.3. klo 9.30–11.30. Iltaperhekerho ti 21.3. ja 28.3. klo 16.30–18.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 16.3. ja 23.3. ja 30.3. klo 9.30–11. Aamupala 2 e/aikuinen. Ota lapselle mukaan eväät. Mukana Ulla-Maija Aro, joka ohjaa aikuisia eri teemojen pariin.

Muualla Paluumuuttajien piiri 16.3. klo 13 Hakunilan kirkolla. Malminiityn eläkeläiskerho ma 27.3. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Diakonissa Hanna Raunu kertoo työstään. Perheleiri 1.–3.8. Luomaniemen leirikeskuksessa Nastolassa. Hinta: aikuinen 95 e, lapsi 45 e, toinen lapsi 40 e jne. Alle 2-vuotiaat maksutta. Lisät. ja ilm. (30.4. mennessä): Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi. Matka Kirkkopäiville Turkuun 19.–20.5. Hinta 220e/hlö, sis. kuljetukset, ohjelman, hotellimajoituksen 2hh, tervetulolounaan ja buffetaamiaisen. Turussa kulku julkisilla. Ilm. 13.4 mennessä Vantaankosken kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6440. Lisät. Mari Chaulagai p. 050 414 7234 mari.chaulagai@evl. Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein (esim. vanhuksille ja liikuntarajoitteisille). Tiedustelut ma ja to 10–11.30 p. 050 439 9651 (diakoniapäivystys).

Kastettu Matthew William Hendriks, Eetu Onni Olavi Kukkonen, Toivo Lars Edvin Roman, Helmi Elli Alice Roman, Jenina Emilia Alexandra Vikblom, Oliver Noel Albert Åhlgren Matias Johannes Kaski, Juuso Eemeli Holopainen, Viola Linnea Nurminen, Väinö Tapio Nurminen, Leo Elias Benjamin Tuominen, Emilia Kristiina Ripatti, Emil Niilo Olavi Jämsä, Amelia Aino Matilda Kauppinen, Nooa Kristian Tavast, Sara Silvia Kuula, Kimi Tuukka Timonen, Elli Terttu Tuulikki Lehikoinen, Tilda Hellin Tuomaantytär Rissanen, Noel Sulo Aleksius Ranta-aho, Aini Lilia Markoff.

hautaan siunattu Esko Aatos Saastamoinen 83 v, Anja Raakel Utriainen 77 v, Arto Lauri Tapio Loijas 65 v, Jouko Antero Tanner 50 v, Erkki Antero Kalevi Tahvanainen 78 v, Jorma Aulis Hallikainen 85 v, Fanny Lyydia Rautio 94 v, Urho Veikko Nupponen 95 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Myyrmäentie 2 C, avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu 20.–21.3., uusi osoite 22.3. alkaen Uomatie 1 p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to, pe klo 9–14 (ei 20.–21.3.), p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Patotie 2, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Lounas ma–to klo 11–13. Ruokalistat www.amica.fi/myyrmaenkirkko. Keskipäivän hartaus ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 monitoimitila. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 23.3. klo 18.30–20.30. Kirkkoravintola pe 17.3. klo 11–13. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Messu su 19.3. klo 10. Liturgi Maari Santala, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Kari Jerkku. Vantaan naislaulajien 40-vuotisjuhlamessu. Kuoroa johtaa Ari Pärnänen. Messun jälkeen kuoron tarjoamat kirkkokahvit. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11 kerhohuone 4. Toivon tuulet su 19.3. klo 17. Deboran ääni. Yhteisvastuukonsertti ma 20.3. klo 19. Mieskuoro Vantaan Laulu johtajana Visa Yrjölä, Vaskivuoren lukion mieskuoro johtajana Jonna Vehmanen ja Käsikelloyhtye Sonus johtajana Sanna Helasterä. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Raamattupiiri Ilosanoma ma 20.3. klo 17.30–19. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Käynti radan puolelta E-ovesta. Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kevätkausi 60 e. Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Apua & tukea

Vantaan aikuisopiston ja seurakuntien teemaseminaari Oikeus hyvään elämään ja kuolemaan – Kuka päättää kun vanhenen? 4.4.2017 klo 12–16 seurakuntien talon auditoriossa. Lisätiedot: seurakuntien tapahtumakalenteri ja aikuisopiston verkkosivut. Opiskelijaretriitti kaikenikäisille opiskelijoille Bergvikin kartanossa. 7.–9.4.2017. Hinta 40 e sis. täysihoidon, kuljetuksen ja ohjelman. Ilm. retriitit.vantaa@evl.fi Toivon puu – pysy lujana. Retriitti hiljattain irtisanotuille Heponiemessä 12.– 13.4.2017. Lisätiedot tarja.korpela@evl.fi.

Israelpiiri ti 21.3. klo 18–19.30 takkahuone. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 monitoimitila. Raamattu-lähetysilta ke 22.3. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Laulupaja ke 22.3. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Marianpäivän virsiä ja lauluja (Ave Maria-teema). Illan rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 monitoimitilassa, sisään junaradan puolelta. Messu su 26.3. klo 10. Mariakodin kirkkopyhä. Liturgi Mark Saba, saarna opetusneuvos Juhani Isosaari, Pastori Juhani Isosaari, kanttori Ritva Holma. Päivälähetyspiiri ma 27.3. klo 13–14.30. Miesten keskustelupiiri ma 27.3. klo 18.30–20 takkahuone. Pop up Craft! ti 28.3. klo 13 monitoimitila. Teemme pieniä trendikkäitä kädentaitojuttuja vappumyyjäisiin myytäväksi. Mukavaa yhdessäoloa. Naisten raamattupiiri ti 28.3. klo 18.15–19.45. Raamattupiiri ke 29.3. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Syyrialainen ilta ke 29.3. klo 18–20. Musiikkia, kertomuksia ja kuvia Syyriasta, syyrialaista ruokaa. Liput ovelta aikuiset 8 € ja lapset 5 € (alle 15-v.).

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Kevätkausi 60 e. Perhemuskari torstaisin klo 15–17. Kevätkausi 60 e. Messu su 19.3. klo 12. Liturgi Minttu Haapalainen, kanttori Ritva Holma. Keittolounas, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. Yhteisvastuu-tuotteita ja kotitekoista leipää myytävänä. Kati Pyykkö kertoo Yhteisvastuukeräyksen kohteista kirkkokahveilla. Perheiden aamupäivä maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11, 5 e aikuiselta, 2,5 e 2 v täyttäneeltä lapselta. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Rukouspiiri ti 21.3. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 21.3. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Mukana työpaikkapappi, työnohjaaja ja kokemusasiantuntija. Hinta 60 e. sis. täysihoidon, kuljetuksen ja mahdollisuuden keskusteluun ammattilaisten kanssa. Diakoniakeskus (Unikkotie 5aA 3.krs., p. 050 553 8486) Asuntotyö: jari.hirvonen@evl.fi p. 050 573 6354. Kuulovammaistyö: seija.einola@evl.fi p. 050 338 6212. Näkövammaistyö: terhi.suonsivu@evl.fi p. 050 381 8758. Kansainvälinen työ: p. 050 556 4756.

Miesten saunailta ke 22.3. klo 18.30– 21. Naisten saunailta to 23.3. klo 18.30.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 13–14.30. Perhekahvila tiistaisin klo 17.30–19 (yhteistyössä MLL:n kanssa).

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Holy Mass in English Sun 19 Mar 4 PM. Refreshments after the mass. Englanninkielinen messu. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 22.3. klo 19–21. Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Familycafé Sun 26 Mar 4–6 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Naapurimessu su 19.3. klo 15–16. Liturgi Oili Karinen, kanttori Eveliina Pulkkinen, Vantaanlaakson kerholaiset avustavat. Raamattupiiri ti 21.3. klo 17.30–19. Patotien nuorisotila Patotie 2 Avoin ilta / nuortenilta torstaisin klo 18–20. Isoskoulutus parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 18–20. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Muualla Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1. Lastenkirkko ma 20.3. klo 10 Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d.

Kastettu Sofia Lumi Alexandra Svennevig, Rasmus Aarni Rafael Moisander, Jere Antti Mikael Kourula, Venla Sofia Josefiina Kuusniemi, Mila Iiris Metso, Jade Julia Johanna Sulanto, Veeti Mikael Salminen, Santeri Ukko Iisakki Joensuu, Vivian Rosalinda Tõnso, Heidi Mikaela Vilkki, Eeli Oliver Toikkanen.

Hautaan siunattu Saima Patovirta 91 v, Aili Annnikki Partio 90 v, Inkeri Annikki Tamminen 88 v, Edit Irene Ahjoniemi 87 v, Irene

Kehitysvammaistyö: kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi p. 050 433 4232. Päihde- ja kriminaalityö: eeva.nurminen@evl.fi p. 050 381 8774. Seniorityö: mariela.salminen@evl.fi p. 050 528 2056. Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanva raus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17. Sairaalasielunhoito, tied. ma–pe klo 9–15, p. 050 321 3282. Retriitit ja hiljaisuus, tied. p. 050 321 3282. Tietoa tapahtumista ja ilmoittautumiset retriitit.vantaa@evl.fi

Kuittinen 84 v, Esko Juhani Liukko 79 v, Alli Lyydia Roisko 77 v, Taisto Urho Sauranen 73 v, Vesa Juhani Särkelä 72 v, Sirpa Tellervo Kotiranta 69 v, Kerstin Pia Hannele Immonen 66 v, Heli Inkeri Vuorenjuuri 50 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–12. vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

S:T LARS KAPELL Högmässa 19.3 kl.10; 26.3 kl. 10 på Marie bebådelsedag 26.3 firar vi föreningarnas och marthornas kyrksöndag med kyrkkaffe i Prostgården.

S:T ANDREAS KYRKA Konsert och andakt för hela familjen med fokus på de allra minsta 19.3 kl. 15. Nina Fogelberg leder oss genom de vanligaste barnsångerna.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby – Håkansböle pensionärskrets samlas 30.3 kl. 13

BAGARSTUGAN Ungdomskväll 22.3; 29.3 kl.18

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6 måndagar kl. 13-16 Familjecafé torsdagar kl. 9.30-12.

KLUBBUTRYMMET I BRÄNNMALMEN Pysselcafé onsdagar kl. 13-16

HELSINGGÅRD ViAnda kören övar 23.3; 30.3 kl. 12

FOLKHÄLSANHUSET Allsång med Anders Ekberg och Gunnar Weckström 29.3 kl. 14.30

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ VALLMOV. 5 A, 2.vån. Konstgrupp med andligt innehåll samlas 30.3 kl. 16.30 GA-SPURTEN lördag 6.5 i Helsinge kyrkoby. Mera info på våra webbsidor. Anmälan senast 29.3. Sommarläger för barn i förskolan och i åk 1-6. Dagsläger på Helsinggård 5-22.6, vard.kl. 8.30-16.30. Drama- och Konstläger i Bagarstugan 1-4.8 kl.9-15. Mera info och anmälningsblankett finns på hemsidan www.vandasvenskaforsamling.fi

DÖDA Harry Bertel Sällström, Henry Vilho Otto Tanninen, Saga Linnea Kindstedt

Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma– pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 17.3. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Varaa aikasi 044 9339 242

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

www.stickdent.com

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Tilaisuuksia

Hautakiviä

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 26.3 klo 13.30 (Joh.18-19) Pietari kieltää Jeesuksen - Mikko Hautala Jeesus tuomitaan - Raimo Vanninen

JUMALA PARANTAA

Su 19.3. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Rukous ja armolahjat Musiikissa: Heidi Tuikkanen

Ke 22.3. klo 18.00 Tapiolan kirkko, Espoo

Puhuu aiheesta: Tiedätkö kuka olet? Musiikissa: Heidi Tuikkanen Tapsa ja Mervi Koski

Tilaisuudet järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, puh. 050-4310175 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan

HERÄNNÄISSEURAT

SANAN JA RUKOUKSEN ILLAT

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

Kiinteistöjen kuntotark, remontit, kylpyh. ym. ammattitaidolla. Kotital.väh. M.Hämäläinen, puh. 044-366 2160

Lestadiolainen UUSHERÄYS

pe 17.3. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment.44A (Tapaninkylä), Hki. la 18.3. klo 14-18 “Vihreille niityille” bibliodraamaryhmä Seuratupa; ilm. aluesiht. p. 0400882251. su 19.3. klo 10 kirkkopyhä Kallion kko, It. Papink.2, Hki. Kirkkokahvit ja seurat. klo 15 Vehkojan srk-kesk.,YliAnttilant. 3, Hyvinkää. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J.Forssellin k.18, Loviisa. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot. 6, Järvenpää. klo 18 Ankkuri, Keskusk. 11, Mäntsälä. ti 21.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi); Väyrynen-Si. klo 18 Paastonajan veisuuhetki uudist. Siionin virsien parissa 3/5 Töölön kko, Topeliuksenk.4, Hki. la 25.3. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 26.3. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.34. Kirkkokahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä H. Paimenen kko, Palosuont.1 (Pakila), Hki. Kirkkokahvit, seurat. S. Airola 50 v. klo 12 kirkkopyhä Hakunilan kko, Hakunilant.48, Vtaa. Laulu Esa Ruuttunen. Kirkkokahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs, (Autotalo, Kamppi); mm. K.Hildén, J. Elenius. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, Espoo. ti 28.3. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kko, It. Papink.2, Hki; saarna Tiia Orpana. klo 17 yht. mus. -harj. klo 18 Paastonajan veisuuhetki uudist. Siionin virsien parissa 4/5 Töölön kko, Topeliuksenk.4, Hki. TULOSSA: Herääminen-ooppera mus.-teatt. Kapsäkki 31.3., 1.4. ja 2.4.

Rakennusala

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Ostetaan kuolinpesiä ja kodin irtaimistoja Laitakari Puh. 040 705 89 61

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 € Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. p. 040-6378899 www.antenniasennusrajamaki.fi

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/h + alv. www.bewesport.fi lumityöt, remontit, muutot, jne.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Kuntavaalit Kuntavaalit 9.4.2017

ennakkoäänestys 29.3.-4.4. HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Perheiden hyvinvointi. Kristillinen arvopohja kouluissamme.

BREMERIN KIVI

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Koulurakentamisen tiukka laatuvalvonta. Ikääntyvän väestön hyvä hoito.

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi Suoraan kiviveistämöltä HAUTAKIVET Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, Vantaa 09 7568 200 www.kivituote.com

Lakiasioita Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

JOUKO JÄÄSKELÄINEN kaupunginvaltuutettu, kirkolliskokouksen jäsen, tietokirjailija, valt. tri VANTAAN VARAVALTUUTETTU KORJAUSRAKENNUSPÄÄLLIKKÖ, Eläkk.

SEPPO HEIMOLINNA Sepossa On Särmää www.seppoheimolinna.fi Palvelut säilytettävä alueilla Toimitilojen sisäilmat terveellisiksi Eläkeläiset ovat voimavara Kaikille säällinen toimeentulo 040 170 4717 sheimolinna@gmail.com

HAKUNILAN SUURALUE ¤ LÄNSIMÄKI

Ilmoituksesi

Kirkko ja kaupunkiin? ILMOITUSMYYNTI OTAVAMEDIA OY Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

12 a

Paula Kujala, 50, seuraa usein poikiensa jääkiekko- ja tennisotteluita.

Kuinka vantaalainen?

50 % 50 %

helsinkiläinen

2× lastenkirja

Tyttö ja suo-otus ratkovat sylikoiramysteeriä Äveriäs Ottilia asuu keisarin hattujen, nelinokkaisten teepannujen ja muiden harvinaisten esineiden keskellä. Ottilialle pitää seuraa suolta löytynyt pikkuotus, Mauri-herra, kun vanhemmat lentelevät maailmalla kokoelmiaan kartuttamassa. Pyykin Ottilia pesee itse, koska hänestä on hauskaa kuunnella samalla putkien kautta keskusteluja toisista asunnoista. Ottilia ratkoo mielellään mysteerejä, ja salakuuntelu auttaa siinä. Nyt seudulta on kadonnut sylikoiria. Kahdeksanvuotias ahmaisi kirjan yhdessä aamussa ja illassa. – Pidin siitä, että kirjassa seikkailee haasteista tykkäävä tyttö, jonka kaverina on otus, josta kukaan ei saa selvää. Tyttö kerää vanhempiensa lähettämiä postikortteja, koska niitä lukemalla ei tule niin kova ikävä. Chris Riddell: Ottilia ja keltainen kissa. Gummerus 2017.

Ratsastajatytön suosioon vaikka lehmän selässä Ella ja kaverit hevosen selässä on 19. osa sarjassa, joka kertoo kaksi ja puoli -luokalla olevista kaveruksista. Timo Parvelan sarjan aiemmatkin osat ovat viihdyttäneet kahdeksan- ja kuusivuotiasta iltasatujen kuuntelijaa. – Hevoskirja on paras, koska siinä on eläimiä, sanoo kuusivuotias. – Kirja on hauska, ja siinä on jännittäviä juttuja ja nopeita kohtauksia, kahdeksanvuotias arvioi. Molemmat kehuvat myös luokkalaisten keskinäistä ystävyyttä. Kun Tuukka ihastuu tarinassa naapurin ratsastajatyttöön, luokkakaverit auttavat Tuukankin ratsaille – kaupungin lehmäpatsaan selkään. Luokanopettajana työskennellyt Parvela tavoittaa lasten logiikan ja huumorin: ”Hevosella on turpa. Siksi se saa usein turpaansa, nimittäin sokeripalan.” Timo Parvela: Ella ja kaverit hevosen selässä. Tammi 2017.

Pihla Tiihonen

Perheemme asui Töölössä ja Kivihaassa ennen kuin muutimme Pakilaan. Olin 12-vuotias, kun veljeni syntyi. Lapsena liikuin peilin edessä turkoosissa jumppapuvussa Abban tahtiin. Teini-iässä menin studiolle, missä amerikkalaiset ohjaajat vetivät aerobickia.

korsolainen

Parikymppisenä pääsin töihin kuntosalille Kamppiin. Pian ohjasin jumppia. Ehdin asua Helsingissä useammassakin osoitteessa, kunnes muutimme mieheni kanssa vuonna 1999 Korsoon. Esikoisemme oli tuolloin puolivuotias. Pari vuotta myöhemmin muu-

timme radan länsipuolelle toiseen rivitaloon. Kuopuksen syntymän jälkeen opiskelin kuntosaliohjaajaksi ja personal traineriksi. Viime vuonna sain valmiiksi liikunnan ammattitutkinnon. Toimin yrittäjänä. Kotonamme asuu kaksi pientä villakoiraa. Unelmoin asunnosta Espanjassa. Kävin siellä ensimmäisen kerran lapsena, ja menimme mieheni kanssa naimisiin Espanjassa. Soili Pohjalainen

Tässä ja nyt

Jammailemaan Emma Salokosken kanssa Laulaja Emma Salokoski esiintyy Vernissan klubilla, jossa ilta jatkuu vapaamuotoisilla jameilla. teksti Marjo Kytöharju kuva Sirpa Päivinen

oni mieltää Emma Salokosken jazz laulajaksi, mutta tosiasiassa hän esittää rytmimu siikkia laidasta laitaan. – Ehkä musiikkini mielletään jazziksi, koska en laula Radio No va -poppia, hän toteaa. Salokoskea kuullaan maalis kuun lopussa Tikkurilan Vernis san uudella ikärajattomalla Free Fall Nights -rytmimusiikkiklubil la. Hän esiintyy siellä laulaja-pia nisti Hilkka Louhivuoren kans sa. – Ilta jatkuu vielä vapaamuo toisilla jameilla. Sinne vaan mu kaan soittamaan ja laulamaan, Salokoski kehottaa.

rusti kuoron noin seitsemän vuotta sitten. – Esitämme muun muassa ryt misten naisartistien, kuten Laura Mvulan ja Lianne La Havasian, musiikkia. Kuorolauluun liittyy myös Sa lokosken opiskelu. Hän käy ke vään ajan rytmistä kuoronjohta misen kurssia Tanskassa. Hän on hakeutunut aiemminkin musiik kiopintojen pariin Tanskaan. – Siellä on ainutlaatuinen kou lutusjärjestelmä. Opetus on kor keatasoista, mutta erityisesti mi nua puhuttelee sen yksilöä kun nioittava ja kannustava filosofia. Se on toista kuin slaavilainen lyt täysmentaliteetti, jota koin mu siikkiopinnoissani kotimaassa.

Emma Salokoski kehuu lahja kasta Hilkka Louhivuorta, joka laulaa myös Emma Salokoski Voices -kuorossa. Salokoski pe

Laulaja keikkailee jonkin ver ran oman bändinsä kanssa. Ny kyisin hän on kuitenkin tehnyt enimmäkseen duokeikkaa kita

risti Jarmo Saaren sekä haitaris ti Johanna Juholan säestämänä. Emma Salokosken viimeisin albumi, Kiellettyjä asioita, ilmes tyi kaksi vuotta sitten. Hän sävelsi levyn kappaleet kahta lukuun ot tamatta ja teki kaikkiin sanoituk set. Kyseessä oli toinen levy, jon ka Salokoski julkaisi Warner Mu sic -levy-yhtiössä. Hän on kuiten kin lähtenyt pois Warnerilta. – Alkuun tuntui järkevältä kes kittyä tietyntyyppiseen musiik kiin, mutta pian huomasin, että se vain köyhdytti minua. Koen olevani luonteeltani määrittele mätön kameleontti, eli haluan tehdä monenlaista musiikkia. Salokosken seuraava levypro jekti on Ilmiliekki-kvartetin kans sa. Tarkoituksena on levyttää suomenruotsalaista runoutta. ■ Emma Salokoski ja Hilkka Louhivuori Free Fall Nights -klubilla pe 31.3. kello 20 Vernissassa, Tikkurilassa. – Koen olevani luonteeltani määrittelemätön kameleontti, eli haluan tehdä monenlaista musiikkia, Emma Salokoski sanoo.