Kirkko ja kaupunki 2017 06 espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

30.3.2017 kirkkojakaupunki.fi

ESPOO JA K AUNIAINEN

RU OK A

A 3 Politiikka koskee kaikkia, mutta vain puolet äänestää

B 1 Taiteilija Hannu Väisänen: ”Kuulun kirkkoon voidakseni vaikuttaa”

Yksi uskonto karttaa lihaa, toinen porkkanoita. Mikä lautasella on pyhää, mikä pahaa?

Demokritos, kreikkalainen filosofi (n. 460–370 eaa.)

Tänään

Eilen

Jos on säntilliset käytöstavat, elämässäkin kaikki on kohdallaan.

†

On onni istua sellaisen ihmisen seurassa, j oka ei näprää mitään laitetta. Joka istuu kaikessa rauhassa, on utelias, kiinnostunut toisen ajatuksista, ihmettelee, keskittyy yhteen asiaan kerrallaan ja kunnolla, kuuntelee, miettii vastaustaan, ei jätä lauseita tai kontaktia kesken. Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Marjukka Pajulo HS 21.3.2017

Iankaikkisesti

‡

Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Saarnaajan kirja 3:1

Rukous

Pääkirjoitus

Juhani Huttunen

Demokratia – paras huonoista Kuntavaalien äänestysprosentti putosi viime kerralla alle kuudenkymmenen. Vantaalla äänesti vain puolet äänioikeute tuista. Demokraattinen järjestelmä tuntuu yskivän. Toisaalta: jos seurakuntavaaleissa päästäisiin edes tuollaisiin lukuihin, sitä pidettäisiin suoranaisena äänitsunamina. Vuoden 2014 seurakuntavaalien valtakunnallinen äänestys prosentti oli 15,5. Pääkaupunkiseudulla vaihteluväli oli Kauniais ten ruotsinkielisen seurakunnan 25,1 prosentista Tikkurilan seurakunnan kuuteen prosenttiin. Toisaalta: demokratiaan kuuluu myös vapaus olla äänestämättä. Edustuksellinen demokratia vaaleineen, valtuustoineen ja vanerisine äänestyskoppeineen Edustuksellinen heijastelee 1900-luvun yhteiskun demokratia vaaleineen, taa. Se meni jo. Globalisaatio ja valtuustoineen tekniikan kehitys ovat muuttaneet ja vanerisine merkittävästi osallistumisen äänestyskoppeineen tapoja. Matala äänestysaktiivisuus heijastelee 1900-luvun ei välttämättä enää merkitse yhteiskuntaa. yhteiskunnallista passiivisuutta.

”

Taisi olla Winston Churchill, joka kutsui demokratiaa huo noimmaksi valtiomuodoksi lukuun ottamatta kaikkia muita, joita on kokeiltu. Ehkä demokratiaa ei siis kannata päästää kuihtumaan. Sitra julkaisi viime viikolla kaksitoista ehdotusta äänestysaktiivisuuden palauttamiseksi. Ehdotuksissa on kaksi keskeistä piirrettä: ne korostavat päätöksenteon tuomista lähem mäksi arkea ja erilaisten ihmisten kohtaamisen tukemista. Lunastaakseen paikkansa ihmisten mielessä ja sydämessä demokratian on kehityttävä vastaamaan nykymaailmaa, sanoi Sitran asiantuntija Elina Kiiski Kataja ehdotusten saatteessa. Kyse ei siis ole vähemmästä kuin siitä, mitä osallisuus merkit see. Jo nyt. Tulevaisuudesta puhumattakaan. Sekä kunnallista että seurakunnallista päätöksentekoa leimaa tappava tottuminen. Päättäjät näkyvät laitostuvan hallintoelimiinsä ja hehku tuntuu hiipuvan heidän sydämestään. Jos yhteisten asioiden hoitaminen sen sijaan hohkaisi intoa ja intohimoa ja päätökset näkyisivät parempana arkena, saattaisi vat vaalitkin kiinnostaa ihan toisella tavalla kuin nyt. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kävelin nämä kenkäni puhki, kun olin vasta kaksi. Koko elämäni minä olen kävellyt, ja minä olen kävellyt. En seuraa johtajia, koska Sinä olet Tie.

Lainasanat

”

Veden alla aika hidastuu, ajatukset ja tunteet kutistuvat ja hiljenevät. – – Tunnen olevani osa luontoa, osa isompaa kokonaisuutta. Minusta tulee pieni, pienen pieni.” Vapaasukeltaja Johanna Nordblad, yksi Neljä elementtiä -elokuvan tähdistä, sivuilla B 8–9

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

30.3.2017 numero 6 Kirkko ja Kaupunki ESPOO JA KAUNIAINEN Kannen kuva: Laura Riihelä

IT L A A

tys at pro Es ko se Jä ms ntt ä i

V P

ivät nämä varsinaisesti kovin kiinnostavilta asioilta kuulosta: Asemakaavamuutos 002134. Ympäristölautakunnan jäsenen täydennysvaali. Avoimuuden lisääminen kaupungin yhtiöissä. Kuntatekniikan investointihankkeet. Mutta jonkun näistäkin on päätettävä. Kuntavaaleissa mitataan taas halumme vaikuttaa. Koko kansan vaaleja niistä ei todennäköisesti tule, sillä vuoden 2012 kuntavaaleissakin äänestysprosentti oli 58,3. Kauniaisissa äänestysprosentti oli komea 76, mutta helsinkiläisistä äänesti 57,4 prosenttia, espoolaisista 59,3. Koko Suomen matalin äänestysprosentti, 51, oli Vantaalla. Lukuja olennaisempaa on se, keitä äänestäjät ja ei-äänestäjät ovat. Tilastojen perusteella näyttää siltä, että äänestäjät eivät välttämättä ole niitä, jotka todennäköisimmin jonottavat terveyskeskuksessa tai hyötyvät siitä, että päivähoitomaksut pysyvät maltillisina.

Ensin hyvät uutiset. Koko Euroopan lukuja verratessa suomalaisten äänestysaktiivisuus on keskitasoa. Vaaleja seurataan median välityksellä ja ne noin periaatteessa kiinnostavat. Vaaleissa on toki eroja:

Vii me ku oli ntav Va aa nta lei all ssa a. Va mel ali ke tul in ok pu se ole tk ts uv uo aa m va ala ty hä isist hu a jä on tti om ää mi nes n s tä itä mä , m ttä itä . K ka ok ns o S a h uo alu me aa n m . Te ata kst iH lin an na ää An ne ti la s K

henkilökeskeisissä presidentinvaaleissa päästään vielä melko korkeisiin lukuihin, kun taas eurovaaleissa äänestysprosentti näyttää jumittavan 40:n tietämillä. Huonot uutiset liittyvät äänestysaktiivisuuteen, joka ei ainakaan enää näytä nousevan, ja siihen, ketkä äänestävät ja ketkä eivät. Äänestämiseen vaikuttavat paitsi ikä myös monet elämäntilanteeseen ja elämänlaatuun vaikuttavat tekijät. Kärjistäen voi sanoa, että äänestäjä on korkeasti koulutettu, hyvätuloinen, vakiintunut, naimisissa oleva, omakotitalossa asuva, terve kansalainen ja ei-äänestäjä hänen vastakohtansa. Erot näkyvät jo nuorissa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa korkeakoulun käyneiden 25–34-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli peräti 79 prosenttia, mutta perusasteen koulutuksen saaneista äänesti 31 prosenttia. Ylipäätään ylemmän korkeakoulututkinnon nuoret äänestivät jopa entistä enemmän, matalasti koulutetut aiempaa vähemmän.

Yliopistonlehtori, akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta tuntee suomalaisten äänestyskäyttäytymisen. Hänen kanssaan on hyvä aloittaa siitä, pidetäänkö äänestämistä enää edes kansalaisvelvollisuutena. – Riippuu siitä, keneltä kysyy. Vanhemmat sukupolvet varmasti yhä kokevat niin, mutta nuoremmat eivät. Yhdysvalloissa on sama ilmiö, Wass sanoo. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta, että politiikka ja äänestäminen eivät ole nuoren aikuisen prioriteeteissa päällimmäisenä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei äänestämättömistä nuorista aikuista välttämättä enää tule äänestäjiä. – Tavan muodostuminen vie aikaa. Jos on jäänyt kahdet, kolmet vaalit väliin, äänestäminen alkaa olla jo aika epätodennäköistä, Wass kertoo. Nuorissa näkyy myös se, että äänestäminen periytyy, aivan kuten sosioekonominen asemakin. Äänestämistä näyttää lisäävän esimerkiksi se, että nuori tietää, mitä vanhemmat äänestävät ja se, että yhteiskunnallisista asioista on yleensä puhuttu kotona. Puhuttaessa ihmisistä, jotka eivät äänestä, puhutaan usein nukkuvista tai jopa laiskoista. Wassia tuo syyllistävä puhetapa ärsyttää. Äänestämistä ei hänen mielestään pitäisi nähdä muusta elämästä irrallisena. – Jos joka puolella potkitaan, se vaikuttaa siihen, kuinka luottaa omiin toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa.

Ilpo Minkkinen

Wassin mielestä ei ole ihme, jos nuori aikuinen tuntee vaikuttamismahdollisuutensa vähäisiksi, sillä samaa voi kuulla jopa poliitikkojen suusta. Kyllä minä, mutta kun ne muut. Kyllä minä muuten, mutta kun EU. Muuten kyllä, mutta kun talouden realiteetit. On myös nähty esimerkkejä siitä, että kun epätodennäköiset äänestäjät saadaan vaaliuurnille, vaalituloksen sanotaan olevan ”väärä”. – Tony Halmeen nousu eduskuntaan vuonna 2003 oli tästä yksi esimerkki, Wass havainnollistaa. Viime kuntavaalien matalimman äänestysprosentin kunnan, Vantaan, alueelliset äänestystilastot kuvaavat äänestämisen jakautumista hyvin. Kun omakotitaloasujien alueilla päästiin vuonna 2012 yli 60 prosentin, pienituloisten kerrostalolähiöissä äänestysprosentti alkoi nelosella tai jopa kolmosella. Politiikan tutkija, vaaliohjelmistakin tuttu Sami Borg sanoi Vantaan Sanomien haastattelussa 7.3.2017, e ttä äänestysprosentin nousu Vantaalla vaatisi ihmeen. Matalan äänestysinnon Mikkolan (äänestysprosentti 40,8) ostarin liepeiltä löytyy kuitenkin vannoutunut äänestäjä. – Äänestän aina. Voi sanoa, että näen sen kansalaisvelvollisuutena. En ymmärrä, miksi kaikki eivät äänestä. Ehkä monet ovat pettyneitä kaupungin toimintaan, Ilpo Minkkinen pohtii. Häntä harmittaa, että erityisesti niin harvat nuoret ovat politiikasta kiinnostuneita. 1960–70-lukujen opiskelijapiireissä meininki oli toinen. – Pitäisi osoittaa, ettei meillä turhaan ole demokratiaa. Turha valittaa, jos ei äänestä, Minkkinen toteaa. Vantaan Pakkalassa äänestysprosentti oli vieläkin huonompi, 37. Täältäkin on kuitenkin helppo löytää äänestäjiä. – Äänestän ennen kaikkea henkilöä. Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus ja tapa. Ei voi oikein vaatia, jos ei osallistu, sanoo Heikki Salo. Salo kertoo olevansa melko tuore vantaalainen, joten nyt kuntavaaleja

Heli Vanninen

ja sopivaa ehdokasta pitää miettiä vähän enemmän. Pakkalan matalan äänestysprosentin syitä hän voi vain arvailla. – Täällä on ainakin aika paljon maahanmuuttajia ja yleensä muualta muuttaneita. Voisiko se olla yksi selitys? Heli Vanninen lähestyy vantaalaisten huonoa äänestysintoa suorastaan positiivisesta näkökulmasta. – Ehkä kaikki on sitten kuitenkin niin hyvin. Olisiko tämä syy sille, ettei äänestäminen tunnu tärkeältä? hän miettii. Vanniselle äänestäminen on itsestään selvää. – Se on se pienen ihmisen tapa vaikuttaa. Pähkinärinteessä asuva Juulia Puurunen, 19, luo uskoa Vantaan tulevaisuuteen. Hän kertoo pääsevänsä pian ensimmäistä kertaa äänestämään ja vaikuttaa jopa innostuneelta. – Vuoden, parin aikana tällaiset asiat ovat alkaneet kiinnostaa. Jokaisella on yksi ääni, ja se kannattaa käyttää, Puurunen perustelee. Myös myyrmäkeläinen Lasse Hongisto on varma äänestäjä. Historian ja yhteiskuntaopin opettajana hänellä on asiaan laajempi näkemys. – Suomesta tuli hyvinvointivaltio juuri sen vuoksi, että ihmiset ovat äänestäneet ja halunneet vaikuttaa, hän muistuttaa. Syyksi vantaalaisten huonoon äänestysintoon Hongisto tarjoaa ainakin sitä, ettei paikallisesta kunnallispolitiikasta ole ollut järin mairittelevia uutisia. – Ja onhan äänestäminen aika hidas tapa muuttaa asioita. Nuoria Hongisto ei pidä mitenkään menetettyinä tapauksina, päinvastoin. – Kyllä nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, kun heidän kanssaan keskustelee ja heille jakaa tietoa.

Juulia Puurunen

Heikki Salo

Vantaalaisen ei-äänestäjän löytäminen osoittautuu hankalammaksi kuin tilastojen perusteella voisi kuvitella. Asiasta ei ainakaan haluta puhua julkisesti, nimellä ja kuvalla. – Poliitikothan ovat ihan alinta sakkia, tuhahtaa yksikin mies ja jatkaa matkaansa. Mikkolassa asuva Taimi Lindroos ei äänestä, mutta hänellä on siihen ihan omanlaisensa syyt. – Ennen vanhaan äänestin, mutta lopetin noin 30 vuotta sitten. Silloin annoin ääneni Kristukselle ja minusta tuli Jehovan todistaja, Lindroos kertoo. – Minä odotan uutta maailmaa. Silloin asiat tulevat paremmaksi. Jeesus oli puolueeton, joten minäkin olen. Lopulta Hämeenkylän K-marketin edestä löytyy 24-vuotias mies, joka ei

Lasse Hongisto

Velskolan kartano suljettiin rakennetutkimusten takia

Tähän juttuun haastatellut, satunnaisesti kohdatut vantaalaiset ihmettelivät kotikaupunkinsa matalaa äänestysprosenttia viime kuntavaaleissa. Heistä lähes kaikki aikovat äänestää.

Espoon seurakuntayhtymän omistaman Velskolan kurssikeskuksen vanha kartanorakennus on toistaiseksi poissa käytöstä rakennetutkimusten vuoksi. Suurin osa Kartanoon suunnitelluista kevään tilaisuuksista pystytään sijoittamaan seurakuntayhtymän muihin tiloihin. Myös kesän kahdeksan rippileiriä siirretään muiden toimijoiden leirikeskuksiin. Kurssikeskuksen toisen osan eli Väentuvan toiminta jatkuu normaalisti. Sisäilmatutkimuksissa kartanosta löydettiin kohonneita mikrobiarvoja. Tutkimukset laajennetaan nyt koskemaan koko rakennusta. – Rakenteita avataan, ja näiden lisätutkimusten perusteella päätämme, tarvitaanko jatkotoimia. Kartanon peruskorjaus on joka tapauksessa edessä tulevina vuosina, rakennuspäällikkö Benita Sane kertoo. ESPOON SEURAKUNTIEN KUVA’PANKKI

Taimi Lindroos

”

JOS JOKA PUOLELLA POTKITAAN, SE VAIKUTTAA SIIHEN, KUINKA LUOTTAA OMIIN TOIMINTA- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUKSIINSA. – HANNA WASS

äänestä eikä ole kuullutkaan kuntavaalien lähestymisestä. – En ole koskaan äänestänyt. Ei vaan jaksa. Ei kiinnosta. Seuraavana päivänä mies ottaa yhteyttä ja pyytää, että hänen haastatteluaan ja kuvaansa ei käytetä. Ehkä puheet siitä, ettei äänestämistä enää koeta kansalaisvelvollisuudeksi, ovatkin ennenaikaisia. AIVAN KAIKKI ei lopulta ole kiinni palkan suuruudesta, tutkinnoista tai siitä, kuinka terveeksi itsensä tuntee. Hanna Wass kertoo, että tutkimusten

mukaan äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa kolme seikkaa: resurssit, motivaatio ja mobilisaatio. Varsinkin viimeksi mainittuun voivat vaikuttaa ulkopuolisetkin. Missä vaalit näkyvät? Missä voi äänestää? Millaisia ovat ehdokkaat? Myös se vaikuttaa, kuinka ja missä politiikasta puhutaan. Se on yllättävän vaikeaa. Politiikka ei ole luonteva puheenaihe työpaikan kahvihuoneessa, koirapuistossa, sukujuhlissa tai hiekkalaatikon reunalla. Hanna Wassin mielestä se on sääli. – Politiikka kuuluu kaikille ja kaikkeen. Äänestäminen ei tietenkään ole kaiken osallisuuden ja vaikuttamisen mittari. On tullut uusia vaikuttamisen tapoja. Ihmiset laativat kuntalais- ja kansalaisaloitteita, vaikuttavat kaupunginosayhdistyksissä, järjestävät kaupunkitapahtumia, kampanjoivat hyvien asioiden puolesta. Wass on silti hieman skeptinen. Hän uskoo, että samat ihmiset ovat aktiivisia kaikkialla, he äänestävät ja tekevät. Entä sitten demokratia? Onko se kriisissä? Miten käy, jos tulevissa kuntavaaleissakin vain noin puolet äänestää? Hanna Wassin mielestä matala äänestysprosentti ei pilaa demokratiaa, vaan oleellisempaa on katsoa, millaisia ihmisiä tulokset edustavat. – Samat vinoumat näkyvät politiikassa. Ehdokkaat ja valitut kansanedustajat ovat äänestäjiä koulutetumpia ja enemmän ansaitsevia. Hyvin toimeentulevien intressit näkevät päätöksenteossa. Marginaalissa olevien motivaatio osallistua vähenee entisestään. Marginalisoitumisesta voi seurata se, mitä tavallaan toivoisikin, poliittinen aktivoituminen. Mutta silloin siinä on erilainen sävy. – Marginalisoitumisesta muodostuu otollinen kasvualusta niin vasemmisto- kuin oikeistopopulismin kannatuksen kasvulle. Kokemukset eriarvoisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta voivat edistää myös poliittista radikalisoitumista, Wass sanoo.

269 espoolaisnuorta vetoaa sateenkaarivihkimisten puolesta Nuorten vetoomuskirje kehottaa Espoon tuomiokirkkoseurakuntaa vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. ”Me toivomme, että jonakin päivänä meillä kaikilla on mahdollisuus mennä naimisiin omassa seurakunnassamme.” Näin sanotaan Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle lähetetyssä kirjeessä. Netissä kerätyn vetoomuksen on allekirjoittanut yhteensä 269 henkilöä. Allekirjoittajat vetoavat samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen puolesta ja kehottavat omaa seurakuntaansa seuraamaan asiassa muutamien Helsingin seurakuntien esimerkkiä. Vetoomuskirjeessä mainitaan, että allekirjoittajat kuuluvat Espoon tuomiokirkkoseurakuntaan, ja monet heistä ovat myös aktiivisia seurakuntalaisia. Osa allekirjoittajista edustaa myös seksuaalivähemmistöjä. Tuomiorovasti Antti Kujanpää vastaa adressin allekirjoittajille, että seurakunnat eivät ole avioliittolain soveltamisessa itsenäisiä eivätkä toimivaltaisia. Espoon tuomiokirkkoseurakunta odottaa asiassa kirkon virallisia päätöksiä, jotka tekee Turussa kokoontuva kirkolliskokous.

ti 11.4. klo 13 ja 18 ke 12.4. klo 13 ja 18 pe 14.4. klo 13 ja 18 la 15.4. klo 13 Liput 13 e/3–12 v 9 e Ennakkoon:

Vivamon Raamattukylä

Vivamo Bible Village

Tuntia ennen ovelta: Vivamontie 2, 08200 LOHJA Ryhmävar. ja tied.: puh. 0207 681 760 vivamonraamattukyla.fi

Ihmisen Poika - pääsiäisvaellus

6A Valitse oma

VOITETAAN INHIMILLISYYSVAJE

KooDee

YHDESSÄ – TILLSAMMANS

EHDOKKAASI

KATSO LISÄÄ w w w . k d . f i / e h d o k k a a t

116

117

Robert Alstadius

Daniel Anini

Eläkeläinen, pensionär

124

Kaisa Anttila

Vartija, opiskelija

Adwoa Brewu

132

Turvatyöntekijä

133

Henri Hirvonen sit. TM, opettaja

140 Kotiäiti, tradenomi

148

Ahti Hurmalainen Yrittäjä, toimitusjohtaja

Ilari Kärki

156

Mikko Kiuttu

Lääkäri, tutkija

164 Arkkitehti, projektipäällikkö

Opettaja, koulutussuunnittelija

Rakennusinsinööri

Jari Koivukoski

Hannu Laaksonen sit.

Tapio Luoma-aho

Tiedottaja, metsänhoitaja (MMM)

Kari Punkkinen Rakennusinsinööri, yrittäjä

Leena Metsämäki

179

Eläkkeensaaja

Jarmo Tuokko

Eläkkeellä, maanviljelys teknikko

175

Hannu Sehm

ekonomi/ekonom, yrittäjä/företagare

181

Mirjam Vanhatalo Englannin lehtori

Kristillisdemokraatit A R V O I S TA S I P O L I T I I K K A A

Kari Roine

Erikoislääkäri

Lärare

Pentti Laukkanen Faktori, yrittäjä

Piirisihteeri

Suntio, ohjaaja

Elina Laukkonen Teknikko

163

Taru Okkonen TM, eläkeläinen

Jussi Peimola Huoltoteknikko

171 Teologi

177

Aira Sundbäck

Raimo Kärki sit.

155

Vadim Rozhnovskiy

Nuorisotyöntekijä, eläkeläinen

182

Kristiina Vuorinen

Edward Krogius

170

176

Anne Stenmark sit.

Johtaja

180

Valtiotieteiden maisteri, sosiaalipsykologi

169

FM, toimitusjohtaja

Janne Suuronen

Toimittajahallintapäällikkö, insinööri

Anne Sarasmaa Nuorisotyönohjaaja, aineenopettaja TM

178 Jaakob Torniainen ITC Support Engineer, yo-merkonomi

Maksaja: KD Espoo

Mari Sarvi

Salla Nivala sit.

Pertti Järvenpää

147

162

Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja, kasvatustieteen maisteri

168

174

Sairaanhoitaja

161 Yrittäjä

Kaarina Järvenpää

Yleislääketieteen erikoislääkäri, kaupunginvaltuutettu

154

Kansanedustaja, sosiaalineuvos

Margit Rautiainen Veli-Martti Rautiainen

Aikuisopiskelija, sosionomi AMK

173

Kouluttaja

Antero Laukkanen

Sari Mäki

Operatiivinen johtaja, elintarviketieteiden maisteri

Lana Korbelainen

Sisko Hellsten sit.

Diakoniatyön koordinaattori, sijaisäiti

139

146

153

160

167

Maria Rajakari

145

Tilakeskuspäällikkö, arkkitehti SAFA

159

138

Tiipi Jokinen

Ritva Lappalainen

Diplomi-insinööri, TV-tuottaja

Valtiotieteiden maisteri, toimittaja

152

131

Jaakob Happonen

137 Marija Ijäs

Työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmies

130

Kirjailija, Tv-tuottaja, kuntohoitja

Sosionomi, diakoni

Harri Bollström

Lähihoitaja

Auli Happonen

Opiskelija

Osastonhoitaja

Ester Laato

KM, peruskoulun opettaja

Jiska Gröhn

123

Serena Boa

Pastori

129

Hanna-Liisa Kokkola

Osastonhoitaja, palveluesimies

Arto Boa

Taksikuljettaja, matkailu- ja hotellisunnittelija

144

151

166

Marja-Leena Sarjala sit.

Hannu Hätönen

Toiminnanjohtaja, käräjäoikeuden lautamies

122

Christophe Bizi

136

143

158

Markus Lintinen

Teologi, psykoterapeutti

Opettaja

150

Maarit Laakkonen

172

135

Tutkimushaastattelija, filosofian maisteri, historia

165

Antero Polso

Lähihoitaja

Pauli Hynninen sit.

121

128

Millicent Eränen

Eduskunta-avustaja, kauppatieteiden maisteri

Markus Kleemola sit.

Yrittäjä, tradenomi

157

Jussi Leinonen

Kristiina Drotár

142

149

Kasvatustieteen tohtori, luokanopettaja

127

134

141

Jenny Kaminen sit.

Toimittaja, eläkeläinen

126

Harri Davidsson

120

Mirjami Asikainen

Lähihoitaja, luokanopettaja

125

KTM / MSc. Econs &amp; Bus. Admin.

119

118

183

Ninni Ylikallio Sairaanhoitaja

Lala Zakarian Pedagogi, fysiikan maisteri

Kristdemokraterna VÄ R D E F U L L P O L I T I K F Ö R D I G

Kuntavaalit su 9.4. Ennakkoäänestys 29.3.-4.4.

”

Luota siihen, että Jumala tietää, mitä hän tekee.”

tilannetta ”jumalalliseksi pimeydeksi”, jälkimmäinen ”pimeäksi yöksi”. Sellaisina hetkinä sanat ylösnousemuksesta ja toivosta ovat käsittämättömiä ja epätodellisia. ”Ateismi avautuu kuin kuilu ihmisen sielussa ja saa hänet kysymään, onko Jumala kuollut”, Halldorf kirjoittaa.

Jumalan hämärä

Uskon vastakohta ei ole epäily vaan varmuus, sanoo hengellinen opettaja Peter Halldorf. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Karl Ekberg

e, joka on alussa varma uskostaan, on lopussa epäilijä. Näin sanoo tunnettu ruotsalainen kirjailija, helluntaipastori ja ekumeenisen yhteisön johtaja Peter Halldorf. Halldorfin juuret ovat syvällä Ruotsin helluntailiikkeessä. Sekä hänen isänsä että kumpikin isoisä olivat helluntaipastoreita. Tänään Halldorf kuuluu helluntailiikkeen lisäksi Ruotsin evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja tekee läheistä yhteistyötä sekä katolilaisten että ortodoksien kanssa. Yllättävä polku, joka on kasvattanut Hallforfista ekumeenisen liikkeen keskeisen hahmon Ruotsissa, alkoi uskonkriisistä 1980-luvun lopulla. Kun vanhat vastaukset ja keinot eivät enää riittäneet, Halldorf jätti taakseen sen, minkä tiesi, ja kurottautui kohti sellaista, minkä vasta aavisti. Sisäinen kaipuu vei hänet opiskelemaan kirkon ensimmäisten vuosisatojen hengellisten opettajien ja erämaahan vetäytyneiden kilvoittelijoiden tekstejä. – Helluntaiystävät opettivat minut

rakastamaan Raamattua. Varhaiset kirkkoisät ovat auttaneet minua ymmärtämään Raamattua jonkin verran, hän sanoo. Varhaiskirkon ”isissä ja äideissä” yhdistyy Peter Halldorfin mukaan ällistyttävä psykologinen ja hengellinen tarkkanäköisyys. Siksi he voivat auttaa ihmistä, joka etsii syvempää itsetuntemusta. Halldorf lisää, että varhaisilla hengellisillä opettajilla oli täysin toisenlainen suhtautuminen aikaan kuin meillä. – Neljäkymmentä vuotta on vasta alku, sanovat erämaaisät. Se on suuri helpotus, suoranainen vapautus meille, jotka olemme oppineet, että kaiken voi saada heti, Halldorf sanoo. Hän on hakeutunut yhteyteen myös yhä elävän vanhan tradition kanssa. Se on tarkoittanut lukuisia matkoja, jotka ovat vieneet Halldorfin ja hänen kirjojensa lukijat itäisten perinteiden luostareihin ja kirkkoihin. – Henkilökohtaisesti minulle on merkinnyt eniten orientaalisten kirkkojen liturgian löytäminen. Se on

avannut jumalanpalveluksen salaisuuden täysin uudella tavalla, hän sanoo. Vuonna 2015 ilmestyneessä kirjassa Mellan skymning och mörker (”Iltahämärässä”) Halldorf toteaa, että usko osoittautuu usein joksikin muuksi kuin olemme kuvitelleet. – Usko ei ole vastaus kysymykseen. Uskon vastakohta ei ole epäily, vaan varmuus. Usko voi kuitenkin ilmentyä sydämen hiljaisena luottamuksena, joka on itsessään vastaus kaikkiin ratkaisemattomiin arvoituksiin, Halldorf sanoo. Halldorf kiinnittää erityistä huomiota pääsiäislauantain merkitykseen. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeisenä päivänä hänen oppilaansa menettivät uskonsa. Halldorfin mukaan pääsiäislauantai kuvaa realistisesti tilannetta, jonka jokainen kohtaa jossakin elämänsä vaiheessa. Kyse on ”pimeästä tunnelista”, jossa kaikki, minkä varaan elämä on rakentunut, revitään alas. Syvä ahdinkotila on tuttu kirkkoisä Gregorios Nyssalaiselle ja Ristin Johannekselle. Ensin mainittu kutsui

Iltahämärässä kulkeva lukija saa matkaevääksi hengellisten ohjaajien neuvoja: Viivy hiljaa Jumalan kädessä: Luovu kaikista tahdonponnistuksista. Älä tee vastarintaa, vaan luota siihen, että Jumala tietää, mitä hän tekee. Älä sekaannu, älä kiirehdi Jumalan työtä, anna sen vain tapahtua. Luota siihen, että Jumalan tarkoituksena on aina johdattaa meitä rakkauteen. Peter Halldorf toteaa, että hiljaisuus on samalla kertaa kaikkein yksinkertaisinta ja kaikkein vaikeinta. Pimeyden hetkellä on vaikea uskoa, että hengellisten ohjaajien neuvot ovat totta omalla kohdalla. Tässä pääsiäisen viettäminen tulee avuksemme, Halldorf sanoo. – Pääsiäisen jumalanpalvelukset voivat antaa kokemuksen siitä, että kaikki, mihin uskomme, on oikeasti totta. Kolmena pääsiäispyhänä meidän tulee rohkaista toisiamme laittamaan kaikki muu syrjään, jotta voimme seurata Jeesusta hänen vaelluksellaan kuoleman läpi elämään. Halldorfilla on yksinkertainen neuvo myös ihmiselle, joka tulee pääsiäiskirkkoon ensimmäistä kertaa. – Tässä pätee sama kuin kaikessa muussakin: lähesty pääsiäistä hitaasti ja osallistumalla. Ei ole tarpeen ymmärtää niin paljon. Avoin mieli riittää. Vieraillessaan Helsingissä Peter Halldorf puhuu siitä, kuinka kristitty voi vaikuttaa kirkkojen ykseyden puolesta ja pysyä samalla uskollisena sille kirkolle, johon hänet on kastettu. Halldorfin vastaus kysymykseen on: rakastamalla lähimmäisensä kirkkoa kuin omaansa. Halldorf siis haastaa kristittyä asettumaan toisesta kirkkokunnasta tulevan kristityn asemaan ja ottamaan tämän kokemukset, tradition ja kysymykset vakavasti. Silloin toinen saa valaista itseä niin, että ymmärrys itsestä ja omasta uskosta selvenee. Kristittyjen ykseys voi Halldorfin mukaan avautua juuri sen kautta, mikä erottaa kristittyjä toisistaan. Johtamassaan Bjärka-Säbyn ekumeenisessa yhteisössä hän on nähnyt, mitä kristittyjen välinen ”uudelleen tunteminen” tarkoittaa käytännössä. – Kirkon jakautuminen on haava, sekä meissä itsessämme että toisessa kristityssä. Kun löydämme toisemme yhteisessä syventymisen kaipuussa, tunnustukselliset nimilaput tulevat vähemmän tärkeiksi. ■ Peter Halldorf puhuu otsikolla ”En enda ande och en enda kropp” la 8.4. klo 17 Högsbergsgårdenissa (Korkeavuorenkatu 10 E) ja saarnaa su 9.4. klo 12 Johanneksen kirkossa (Korkeavuorenkatu 12).

oukko miehiä on kokoontunut jäähyväisaterialle. Se, joka on järjestänyt illallisen, on lähdössä kauas pois, palaamassa isänsä luo. Hän vakuuttelee ystävilleen, että yhteys ei katkea, vaikka nämä eivät häntä pian enää näekään, ja kehottaa heitä rakastamaan toinen toisiaan. Myöhemmin he tapaisivat taas. Ystävyys vahvistetaan murtamalla yhdessä leipää ja nauttimalla maljat. Tuon illan jälkeen aterialle on kokoonnuttu vuosisadasta toiseen, nytkin taas kiirastorstaina. Ruokaseurueeseen kuuluu milloin ketäkin, mutta poislähtenyt on läsnä jokaisella aterialla omalla tavallaan, sen leivässä ja viinissä. Torstai-illan pimetessä tunnelma synkkenee. Yksi vieraista livahtaa pois kesken kaiken. Aterian jälkeen illan isäntä lähtee läheisimpien ystäviensä kanssa ulos. Hän tietää, että hänellä on edessään raskas ja tuskallinen tehtävä, ja rukoilee voimia. Kertomusta ei voi lopettaa siihen, että sen päähenkilö vangitaan ja häntä kidutetaan. Ei se pääty siihenkään, että hänet teloitetaan. Ei edes siihen, että hänet haudataan. – Ei Jeesuksen elämästä voi ottaa jotakin siivua ja tarkastella vain sitä. Se on kokonaisuus, sanoo teologian tohtori Pauli Annala. Siksi tätä juttuakaan ei voi tehdä niin, että puhuttaisiin vain kiirastorstaista ja pitkäperjantaista, Jeesuksen jäähyväisistä ja kuolemasta. Annala muistuttaa, että kristinuskossa ei ole kyse verestä, hiestä ja kyyneleistä. – Kärsimys on kyllä yksi osa Jeesuksen elämää. Kun Jumala tulee ihmiseksi, asettuu ihmisen osaan ja omak-

Tämä on minun ruumiini Kiirastorstaina alkaa tihentyä draama, joka huipentuu pääsiäisaamuun. Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

suu inhimillisen elämän kaikki ulottuvuudet, hän asettuu kärsimykselle alttiiksi. Ihmisen osaan kuuluvat ajallisuus, katoavaisuus ja ristiriitaisuus. Ja kuolemanpelko, Annala sanoo. Niin kuin ajoittain kuka tahansa meistä, myös Jeesus tuntee jääneensä yksin, Jumalankin hylkäämäksi. – Voit tunnistaa kaikki ne tuskaisat kohdat, esimerkiksi rukouskamppailun Getsemanessa, koska ihmisenä hän kävi samoja taisteluita kuin sinäkin. Mutta nyt itku seis. Kärsimystä ei saa paisutella. Annala sanoo, että Jeesuksen kärsimyksessä rypeminen edustaa yksipuolista ja kavennettua kristinuskon tulkintaa. Jeesus ei tullut ihmiseksi ja kärsimään ilman syytä – eikä pelkästään osoittaakseen meille myötätuntoa ja solidaarisuutta. – Jumala halusi näyttää Pojassaan, mikä on ihmiselämän perimmäinen päämäärä. Se on paluu Isän luo rakkaudessa. Jeesus tuli ihmiseksi voittaakseen kuoleman, opettaakseen

meitä rakastamaan sellaisella rakkaudella, joka ulottuu kuoleman rajan yli. Annala muistuttaa, että vaikka Jeesus oli ihminen, hän ei ollut kuka tahansa. Sitä, minkä hän teki, ei tehdä ihmislihaksilla. Ei sellaiseen pysty kukaan muu. – Vain Jumalan Poika voi voittaa kuoleman. Se taistelu, jonka hän käy, on lahja meille ja me otamme sen uskossa vastaan. Vain Jumalan Poika kykenee olemaan kuuliainen ristinkuolemaan asti. Emme me voi samastua siihen, mitä Jumalan Poika tekee. Se on pelastuksen mysteeri, jota meidän pitää vain mykkänä seurata.

”

Ihmisen osaan kuuluvat ajallisuus, katoavaisuus ja ristiriitaisuus. – Pauli Annala

Jeesuksen kuoltua maailma hiljenee äkisti. Kun hänet on haudattu, kukaan ei tunnu tietävän, mitä tapahtuu. Odotellaan. – Hiljaisena lauantaina, kun Jumalan Sana lepää kuolleena haudassa, kirkolla ei ole mitään sanottavaa. Evankeliumeissa ei kerrota lauantaista mitään, Annala muistuttaa. – Jumalan Pojan kuolema synnyttää kokemuksellisen kuilun. Pystytkö todella eläytymään siihen tosiasiaan, että Jeesus on kuollut? Miten kestät sen? Mielessäsi rakennat sillan pitkäperjantaista sunnuntaiaamuun, jolloin Isä herättää Poikansa kuolleista. Syvä uskonnollinen kokemus ja riemu valtaa meidät, kun tajuamme, että Jumala on suurempi kuin kaikki tämän maailman mittakaavat. Mutta ellet ole kokenut sitä edeltävää järkyttävää yksinoloa ja toivottomuutta, riemu jää vajaaksi. Sama pätee Annalan mukaan myös toisin päin. Jos menee kirkkoon vain kiirastorstaina osallistuakseen Jeesuksen viimeiselle aterialle tai pitkäperjantaina murehtimaan ristin juurella, todellinen juhla jää kokematta. – Se on vähän sama kuin lähtisi teatterista ennen viimeistä näytöstä. Tai jos äiti olisi synnytystuskissa, mutta lapsi ei syntyisi ikinä. Pääsiäisen draama on kokonaisuus. Se täytyy elää läpi, että pääsee osalliseksi ylösnousemuksen valosta ja riemusta, Annala sanoo. Lauantain jälkeen valkenee aamu, jolloin kaikki on toisin. – Itselläni pääsiäiseen liittyy vahva aistikokemus. On rauhallinen, kirkas kevätaamu, muutama aste lämmintä. Maa tuoksuu. Mieli on lohdullinen. Jeesus elää. Katso kiirastorstain ehtoolliset sivuilta A 12–17.

a Sirpa Päivinen

Sunnuntai 9.4.

Perjantai 14.4.

■ Pergolesi: Stabat mater klo 15 Hertto

■ Pergolesi: Stabat mater klo 12 Silta

niemen kirkossa, Hiihtomäentie 23, Hel sinki. Naiskuoro Elegia, Johanna Lesonen ja Ruut Mattila, laulu, Viivi Hakkarainen ja Anna Kiiski, viulu, Vuokko Lahtinen, altto viulu, Tommi Wesslund, sello, Katariina Kopsa, urut. Maksullinen ohjelma. ■ Schütz: Der Schwanengesang klo 18 Es poon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Es poo. EsVoces, Kamarikuoro Vox Lapsus, Espoon barokki. Kolehti. ■ Sua syvyydestä avuksi klo 18 Leppävaa ran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2, E spoo. Urkumeditaatio, Pauliina Hyry. Väki voi le päillä penkeissä tai tyynyillä. ■ Requiem ja iltarukous klo 18 P yhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Jubilate-kuoro 50 v., Julia Tamminen, urut. Mm. Howellsin Requiem. Ohjel ma 10 e. ■ Candomino 50 v – reformaatio 500 v klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherin katu 3, Helsinki. Candomino-kuoro, Tapio Tiitu, urut. Ohjelma 10 e.

mäen seurakuntakodissa, Jousimiehen tie 5, Helsinki. ■ Haydn: Seitsemän sanaa ristillä klo 14 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, Hel sinki. ■ Kristuksen kuolinhetken hartaus klo 15 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Espoo. ■ J. Linjama: Suomalainen Stabat mater klo 15 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3, Kauniainen. ■ Musiikkia Kristuksen kuolinhetken aikaan klo 15 Olarin kirkossa, Olarin luoma 4, Espoo. ■ J.S. Bach: Messu h-molli klo 15 Paavalin kirkossa, Sammatintie 5, Helsinki. ■ Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus klo 15 Puotilan kappelissa, Puotilan tie 5, Helsinki. ■ Gregoriaaninen Matteus-passio klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Van taa. Corvus Laurencij -kuoro, pastori Jaak ko Hyttinen. ■ Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki klo 15 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22, Vantaa. ■ J. Kankainen: Luukas-passio klo 15 Ta piolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo. Ta piolan seurakunnan kamarikuoro ja pas siokuoro, solisteina Hannu Jurmu, Nik las Spångberg ja Timo Uusitalo, Elina Fors berg, urut. Ohjelma 10 e. ■ Pergolesi: Stabat mater klo 16 Pihlaja mäen kirkossa, Liusketie 1, Helsinki. ■ Scandello: Johannes-passio klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Helsinki. Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat, Valter Maasalo, evankelista. Liput 12 / 8 e. ■ Telemann: Matteus-passio klo 18 Mau nulan kirkossa, Metsäpurontie 15, Helsin ki. Solisteina Alexis Oksi, Marko Orvo, Tia Svanberg, Paula Patosalmi ja Jenni Liika oja, ensemble-ryhmä, kamariorkesteri Ca merata Amoroso. Ohjelma 15 e. ■ Silent Music: UMO & KYN klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, Hel sinki. Liput. ■ Via dolorosa klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1, Vantaa. ■ Pergolesi: Stabat mater klo 18 Munkki niemen kirkossa, Tiilipolku 6, Helsinki. ■ Pergolesi: Stabat mater klo 18 Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6, Helsinki. ■ Requiem Jesu klo 18 Temppeliaukion kir kossa, Lutherinkatu 3, Helsinki. Liput. ■ J.S. Bach: Johannes-passio klo 18 Tuo miokirkossa, Unioninkatu 29, Helsinki. So listeina Tuomas Katajala, Jyrki Korhonen, Helena Juntunen, Lilli Paasikivi, Niall Cho rell ja Tommi Hakala, poikakuoro Canto res Minores, Suomalainen barokkiorkeste ri. Liput 65, 50 / 40, 30 / 25, 15 e (numer. ri vit) Ticketmasterista ja ovelta. ■ Cantor-seuran konsertti klo 20 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14, Helsinki. ■ Demantius: Johannes-passio klo 21 Es poon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Es poo. Kamarikuoro Novena, Risto Pulka mo, Jeesus, Martti Laivuori ja Maija Lam pela, viola da gamba, Tuomas Heikkilä, vi ola da braccio, Jaakko Saarinen, sinkki, Pasi Mäkinen, trombon/basuuna, Petri Ar vo, dulcian, Teemu Kauppinen, kontrabas so, Tuukka Terho, luuttu ja Pilatus, Markus Malmgren, urut. Kolehti.

Maanantai 10.4. ■ Hiljaisen viikon musiikki-ilta klo 18

Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, Hel sinki. Herännäisnuorten kuoro. ■ Oi Jumalan karitsa klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Iina Katila, urut. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. ■ Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Temp peliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, Hel sinki. Tuomas Meurman, evankeliumi, Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut.

Tiistai 11.4. ■ Valoa ja varjoja klo 18 Pyhän Laurin kir

kossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Bassissimo En semble: Guadalupe López-Íñiguez ja Mark ku Luolajan-Mikkola, barokkisello, O lli Hyyrynen, barokkikitara ja luuttu. Ohjel ma 10 e. ■ J.S. Bachin kantaatti klo 18 Saksalaises sa kirkossa, Unioninkatu 1, Helsinki. Tors ten Groschup, basso, soitinyhtye. O hjelma 10 e. ■ S. Bartling: Missa brevis (kantaes.) klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinka tu 2, Helsinki. Kallion Kantaattikuoro, So nus-kuoro, Jari Valo, viulu, Martta Valkeus, sello, Irina Niskala, urut. Ohjelma 10 e. ■ Fauré: Requiem klo 19 Kauniaisten kir kossa, Kavallintie 3, Kauniainen. Naiskuo ro Grazia, Katarina singers, Alexander Jalo, viulu, Heli Peitsalo, urut. Ohjelma 10 e. ■ Hiljaisen viikon musiikkia – Miksi? klo 19 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkal lionkatu 2, Espoo. Lauluyhtye Kuiske.

Keskiviikko 12.4. ■ Pergolesi: Stabat mater klo 18 Huopa

lahden kirkossa, Vespertie 12, Helsinki. Eeva Kurenniemi ja Salla Valkeapää, laulu, Katariina Kopsa, urut. ■ Hiljaisen viikon musiikkia klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4, Vantaa. Jussi Sa lonen ja Airi Saloniemi, laulu, urut ja piano. ■ Telemann: Matteus-passio klo 19 Laut tasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Hel sinki. Alexis Oksis, Marko Orvo, Noora Hul tin, Tia Svanberg, Jenni Liikaoja ja Paula Patosalmi, laulu, Kamariyhtye Camerata Amoroso, Coro Amici -kuoro. Ohjelma 10 e. ■ Hiljaisen viikon musiikkia – Häpeä klo 19 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkal lionkatu 2, Espoo. Tapiolan Kamarikuoro, Jyrki Korhonen ja Martti Nissinen, laulu. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. ■ J. Kankainen: Luukas-passio klo 19 Myy rmäen kirkossa, Uomatie 1, Vantaa. Van

Musiikkia hiljaisella viikolla pääkaupunki seudun kirkoissa taan Kamarikuoro solisteineen, Kari Jerk ku, urut. ■ M. Piiparinen: Lunastus klo 19 Pihlaja mäen kirkossa, Liusketie 1, Helsinki. Pihla jamäen Kirkonkuoro, solisteina Tuula Pu hakainen ja Tapio Rantanen. ■ Kirkastus klo 19 Pyhän Laurin kirkos sa, Kirkkotie 45, Vantaa. Juhani Aaltonen, saksofoni, Iro Haarla, piano. Ohjelma 10 e. ■ Schütz: Seitsemän sanaa ristillä klo 19 Soukan kappelissa, Soukankuja 3, Espoo. Myös J.S. Bach: Actus Tragicus. Kamari kuoro Navichorus, Espoon barokki ry. Oh jelma 10 e. ■ Kirkko-ooppera Rakkauden ateria klo 19 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Es poo. Sävellys Matti Heininen. Solisteina Kristian Lindroos, Jorma Hynninen, Os si Jauhiainen ja Jukka Romu, Jan Lehtola, urut, Jerry Piipponen, lyömäsoittimet. Li put alkaen 15,50 / 22,50 e Lippupisteestä, 15 / 20 e ovelta. ■ 30 Pieces of Silver klo 19 Tuomiokir kon kryptassa, Kirkkokatu 18, Helsin ki. Pentti Ingerö & Cathedral Band: Pent ti Ingerö, laulu, kitara ja ukulele, Pauli

Halme, pedal steel guitar, Mikko Heleni us, bandoneon, Kari Makkonen, basso, Tuomo Huhdanpää, lyömäsoittimet. Oh jelma 10 e. ■ Barokin passiokantaatteja klo 19 Van hassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, Helsin ki. Sari Rautio, Saija Kivioja ja Risto Pul kamo, laulu, Espoon barokki, Vanhankir kon kuoro. ■ Pergolesi: Stabat mater klo 19.30 Roi huvuoren kirkossa, Tulisuontie 2, Helsin ki. Mihwa Park-Jakobson ja Petra Schau man, laulu, Christian Freund, piano. Ohjel ma 10 / 5 e.

Torstai 13.4. ■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 19 Johan

neksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, Helsinki. Solisteina Mati Turi, Petteri Salo maa, Else Torp, Iris Oja, Simo Mäkinen ja Petri Lindroos, Suomen Laulu, Suomalai nen barokkiorkesteri, lapsikuorot Cando Mini, Kannelkellot ja Helsingin konservato rion nuoret laulajat. Liput 59 / 49 / 42 / 27 / 22 e Lippupisteestä, w ww.suomenlaulu.fi ja ovelta.

Vapaa pääsy, ellei ole ilmoitettu lipun hintaa. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoa pitkäperjantain musiikeista seuraavassa lehdessä.

10 A

Lakipalveluita

Hautakiviä

HAUDANHOITOMAKSUT 2017 Yhden vuoden määräaikaishoidot Arkkuhauta €

Hoitotapa 1m Pinnan hoito 21 Kukkien hankinta ja 81 hoito Hinta yhteensä € 102

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

140 176 218 265 302

Uurnahauta € Hoitotapa Pinnan hoito Kukkien hankinta ja hoito Hinta yhteensä €

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

12 81 93

Viiden vuoden määräaikaishoidot Arkkuhauta €

Kaikkea kivestä

Hoitotapa Pinnan hoito Kukkien hankinta ja hoito Hinta yhteensä €

- me teemme sen

Hammashoitoa

1m 111 412

2m 3m 4m 5m 6m 190 289 384 483 579 517 607 722 859 954

523

707 896 1106 1342 1533

Uurnahauta €

Hoitotapa Pinnan hoito 63 Kukkien hankinta ja 412 hoito Hinta yhteensä € 475

HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA

Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat!

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset

Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suu- ja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun.

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 Ossi Vallemaa 8v.050

2m 3m 4m 5m 6m 38 57 75 95 114 102 119 143 170 188

SOITA JA VARAA AIKA

010 2715 100

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

VIHERLAAKSO Erikoishammasteknikko Heikki Salmela 040 709 0278 Myös kotikäynnit Viherlaakson ostoskeskus

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Tilaisuuksia

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 9.4 klo 13.30 (Joh.19-20) Jeesuksen kuolema - Raimo Vanninen Jeesuksen ylösnousemus - Heikki Hilvo

Siivouspalveluja

eva.a.salo@gmail.com Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

www.bremerinhautakivi.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä. Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat. Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Kotisiivousta, kotipalvelua, ikkunan pesua. 20v. kokemus. P. 050 3042337 SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

BREMERIN KIVI

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Ostetaan

Palveluja tarjotaan

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Leikkaa talteen

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Malmin Kivipuisto Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823 Honkanummen myymälä Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

Haudan peruskunnostusmaksu on 50 €/arkkuhautapaikka ja 18 €/uurnahauta. Tilaukset Espoon seurakuntayhtymän palvelukeskuksen hautatoimistosta 21.4.2017 mennessä p. 09 8050 2200 ma–pe klo 9–15 tai hautatoimisto.espoo@evl.fi.

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

HYVÄ ILMOITTAJAMME! Huomaathan poikkeusaikataulun ilmoitusvarauksissa Kirkko ja kaupungin numeroon 8, joka ilmestyy pääsiäisen jälkeen torstaina 27.4. Lehteen numero 8 varataan ilmoitustila poikkeuksellisesti viimeistään kiirastorstaina 13.4. kello 12 mennessä. Aineiston viimeinen jättöaika on poikkeuksellisesti pääsiäisen jälkeinen tiistai 18.4. kello 12. Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy, Juha Kurvinen, 040 541 5787 tai juha.kurvinen@otava.fi Lisätietoa myös: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

t ot

u t t i t is av at

ja s a

naa

Hannu Väisäsen taide leikkii väreillä ja merkityksillä. Palkittu kirjailija ja kuvataiteilija haluaisi uudistaa kirkkoa ja antaa siellä naiselle lisää tilaa. TEKSTI JAANA RINNE KUVAT ESKO JÄMSÄ JA SIRPA PÄIVINEN

Uudella visuaalisella tarinallaan Esi-isät, Hannu Väisänen on tehnyt yhteistyötä muun muassa Finlaysonin kanssa. Kuvassa osa teoksesta Hiprakka, joka on tässä tapauksessa painettu tyynyliinaan.

uvataiteilija-kirjailija Hannu Väisänen seisoo Helsingin Uudenmaankadun sisäpihalla ja nostaa ruiskukan väriset silmänsä kohti Suomen lipun sinistä taivasta. – Lankesin kotona Souillacissa salin lattialle polvilleni ja pyysin Jumalalta, että hän antaisi minulle jonkin sairauden, jotta minun ei tarvitsisi lentää Helsinkiin, Väisänen nauraa. Hän ei haluaisi olla Suomessa. Mieluummin hän seuraisi kirsikkapuiden kukintaa kotipuutarhassaan Lounais-Ranskan Souillacissa. Nyt hän on kuitenkin täällä, koska Galerie Forsblomin taidenäyttely Esiisät ja Otavan julkaisema samanniminen tarinakokoelma osoittautuivat väkevämmiksi kuin rukous. Vitsi naurattaa hetken, mutta sitten Väisänen vakavoituu. Hetken mietittyään hän sanoo, että rukous on hänelle voimakas henkilökohtainen haaste. – Löydän itseni rukoilemasta omissani oloissani vaikeissa henkilökohtaisissa tilanteissa. Rukoilen Jumalalta apua kunnes havahdun: mitä minä oikein teen, ketä minä rukoilen? Heti perään kiilaa ajatus, että ei sillä ole mitään väliä, onko Jumala olemassa. Rukoilen kuitenkin. Väisänen on huomannut, että rukous kannattaa. Se rauhoittaa. – Rukouksen merkitys on minulle arkinen, koska minulla ei ole henkilökohtaista jumalakokemusta. Rukoilemisella on juurensa, sillä usko ja kirkko olivat voimallisina läsnä jo Väisäsen lapsuudessa Heikki-isän aktiivisen seurakuntaelämän kautta. Isän usko kantoi läpi elämän. – Viimeisinä vuosina hän lakaisi huvikseen Oulun tuomiokirkon pihan. Isän viimeinen vaimo oli myös sisällä seurakuntatyössä. Se yhdisti heitä.

– Äiti takaisin alttarille on minun tavoitteeni! Naisen aseman monipuolistumista kirkossa kannattava Väisänen ennustaa, että 15 seuraavan vuoden aikana kirkossa nähdään uutta kehitystä, jonka ydin on naisten entistä voimakkaamman läsnäolon vaikutus kirkon teologisiin peruskysymyksiin. – Emme voi enää ei vedota Paavalin oppeihin, joiden mukaan naisen on vaiettava seurakunnassa. Jos kaivamme naispappeuden juuria alkukirkon katakombeista, löydämme vastauksen. Alkukirkossa nainen oli nimittäin seurakunnan ja jumalyhteyden rakentamisessa ihan yhtä tärkeä kuin mies. Myös kirkon ulkopuolinen maailma paranee Väisäsen mukaan naisen asemaa parantamalla. – On hyvä, että kirkko on haastettu mukaan yhteiskunnalliseen tasa-arvokehitykseen. Olen naimisissa miehen kanssa, mikä ei sovi kaikille kirkon jäsenille. Onneksi on myös niitä, joilla ei ole sitä mitään sitä vastaan.

”

Alkukirkossa nainen oli seurakunnan ja jumalyhteyden rakentamisessa yhtä tärkeä kuin mies.” Hannu Väisänen

– Silloin tuli hiljaista. Kyllä se taitaa olla tosissaan, seurakuntaneuvoston jäsenet miettivät. Abloy-avain jaksaa yhä hämmästyttää Mikaelinkirkossa kävijöitä. Kirkon alttaritauluun Hannu Väisänen on maalannut yhdeksi fragmentiksi pääsiäisen symbolin: Jeesuksen tyhjän haudan. Omanlaisensa maallinen ylösnousemus on harrastajakanttori Väisäselle ollut pääsiäismessun säestäminen Souillacin messuissa. Viime vuosina pappilan vieressä kohoavan kukkulan huipulla on ollut hiljaista. – Syynä on maallistuminen. Yhä harvemmat käyvät kirkossa. Ennen muuta pääsiäinen merkitsee Väisäselle kirsikkapuiden ja Japanista tuotujen puupionien kukkimista. Tuleva kesä kuluu Väinö Aaltosen museoon Turkuun helmikuussa 2018 avautuvan näyttelyn töitä tehdessä. Vapaahetkinä hän ammentaa energiaa Dorgdogne-joessa uimisesta, vihreästä teestä ja uskonnollisten kulttien tutkimisesta. – Eri kulttuurien uskonnot ja kultit ovat aina kiinnostaneet minua. Haen niistä yhteisiä tekijöitä. Väisänen kertoo löytäneensä kulttien välisiä yhtäläisyyksiä esimerkiksi numerologiasta, naisen asemasta tai paratiisikäsityksestä. – Useimpien uskontojen numerologiassa numero viisi on merkityksellinen. Hannu Väisäsen koti on ollut pitkään Ranskassa, mutta hänelle koti ei ole paikka vaan henkinen tila. Kodin tuntua paljon matkustava taiteilija ammentaa alati mukana kulkevista luonnoslehtiöistä, läppäristä ja kamerasta. Suhteellisuudentajua elämään tuovat tutut selviytymiskeinot, optimismi ja ilo. – Pidän paljon venäläisestä klassikkokirjailijasta Nikolai Gogolista, joka pystyy käsittelemään vakavia asioita komiikan kautta. Suomalaista kirjailijoista minua miellyttää Maria Jotuni. Hannu Väisäsen monipuolinen taide kuplii huumorin ohella aisti-iloa. – Aistit toimivat myös nyt. Ne reagoivat tämän huoneen väreihin, ääniin ja pöydän hedelmiin. Väisänen virittää aistit istuessaan kirjoittamaan. Hän kertoo käyvänsä ruumiinsa läpi ja tarkistavansa, että kaikki aistit tuottavat sanaa. Iloinen taiteilija ei kuitenkaan aina naura. – Olen aivan sietämätöntä seuraa, kun kirja on loppusuoralla tai näyttely valmistumassa. Silloin pyrin tietoisesti olemaan härnäämättä Christophia. Aviomies Christoph Rischard on Väisäsen suurin tuki. – Olemme erilaisia. Taloustieteen ja matematiikan opettajana toimivaa Christophia kiinnostaa taide, koska opettajan ankara koulumaailma-arki on siitä kaukana. ■

Kirkko on läheinen Hannu Väisäselle myös taiteilijana. Hän on uransa aikana maalannut alttaritauluja Ouluun, Helsinkiin ja Uuteenkaupunkiin. Viimeisin teos Se mikä uudistaa valmistui Oulun tuomiokirkon kryptaan. Väisäsellä on halu uudistaa kirkkotaidetta – Kun on lapsesta asti istunut eri kirkoissa ja ailapsuudestaan Hannu Väisänen on kertonut palkitussa Antero-romaanisarjassa. na nähnyt ristiinnaulitun Kristuksen, tulee mieleen, Äidin kuoltua pieni poika varttui sotilasmestari- voisiko kirkossa olla jotain muuta ”luettavaa”. isän työpaikalla Oulun kasarmilla. Kasarmi oli jänTilaustöitä tehdessään Väisänen halusi antaa kirnittävä paikka. Läheisen mielisairaalan potilaat oli- kossa kävijälle uutta pohtimista. Kirkkotaiteen tekevat miltei yhtä jännittäviä kuin sotilaat. minen osoittautui kuitenkin haastavaksi. Kun nuorKun lapset olivat pieniä, he odottivat sotilasmes- ta taiteilijaa pyydettiin suunnittelemaan Oulun uutarina työskentelevää isää aliupseerikerhon portail- teen Pyhän Tuomaan kirkkoon maalauksia, hän ei la. Ryypiskelevä isä lopetti säännöllisin väliajoin aavistanut, että sopimuksen syntyminen edellyttäijuomisen tekemällä pyhiä lupauksia Oulun tuo- si pappien kanssa polvistumista. miokirkossa. Parannukset eivät kestäneet pitkään. Polvirukouksista ja Abloy-avaimen sopivuudesVäisänen päätti jo kahdeksanvuotiaana ryhtyä ta Helsingin Mikaelinkirkon (silloisen Mellunkylän taiteilijaksi. Hän maalasi, mutta kun isä kutsui seu- kirkon) alttaritauluun Kontulassa Väisänen kirjoitrakuntasisar Hjördiksen katsomaan pojan maala- taa Taivaanvartijat-romaanissaan. Kaksi metriä pituksia, sisar tuomitsi ne luonnottomiksi. kästä avaimesta syntyi 1980-luvun lopulla pitkitty– Olin kopioinut 1800 -luvun ranskalaista bohee- nyt kiista. ”Hanke pysäytettiin kahdeksi vuodeksi, mielämää kuvanneen taidemaalari Henri de Tou- mutta minä en antanut periksi.” louse-Lautrecin alastomia naisia. En minä nähnyt Kiistat uuvuttivat lopulta taiteilijan niin, että hän kerran nousi seisomaan kesken seurakuntaniissä mitään rumaa. Väisänen ei tuomiosta välittänyt, koska seura- neuvoston kokouksen ja veisasi kaksitoista säkeiskuntasisar kävi saarnaamassa taiteen vaarallisuu- töä Siionin virrestä noille hänen Fragmentteja usdesta myös monissa muissa oululaisissa kodeissa. kosta -alttaritriptyykkiään epäilleille. – Minä tiesin jo silloin, mitä olin taiteen suhteen tekemässä. Olin varma, että löydän keinot ilmaista itseäni. Usko oli kuitenkin niin koomisella ja samalla ahniukkaa estetismiä. Aiheina on distavalla tavalla pojan arjessa läsnä, että hän laitKuka? kuvallisia arkkityyppejä, joiden toi kädet ristiin ja rukoili, että Jumala ei tekisi häHannu Väisänen, 65, merkityksillä taiteilija leikkii. nestä uskovaista. on taidemaalari, graafikko, Siltä Jumala Väisäsen säästi. Taiteilija on kuitenkirjailija, lavastaja ja Vuonna 1977 syntyi alttaritaulu kin kirkon jäsen, ja kirkko on hänelle tärkeä, vaikka esiintyjä. ja 13 muuta maalausta Pyhän suhde siihen on vuosien varrella muuttunut monta Tuomaan kirkkoon Oulussa. kertaa, ja välillä hän on sen kyseenalaistanut. Väisänen syntyi Oulussa. Hän – Olen epäilijä, mutta rakentavalla tavalla. kävi Savonlinnan Taidelukion Alttaritriptyykin Helluntain Hannu Väisänen kertoo kuuluvansa kirkkoon voidakseen vaikuttaa. Hän ei halua muuttaa kirkon asioita ulkopuolelta vaan sisäpuolelta. – Voisin erota, jos kokisin, että mikään kirkossa ei olisi minun asiani. Kirkossa on monta Väisäselle tärkeää asiaa. Hänen mielestään miesten rakentamassa luterilaisessa kirkossa naisen asema on liian kapea. Madonnalla on katolisessa traditiossa paljon suurempi tehtävä.

1969–1970 ja opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa 70–74. Ensimmäinen taidenäyttely oli Helsingissä vuonna 1971. Väisäsen maalaukset ovat hienostuneen keveitä ja niissä on

ihme – fragmentteja uskosta Väisänen teki Käpy ja Simo Paavilaisen suunnittelemaan Kontulan Mikaelinkirkkoon 1987–1989. Väisäsen taidetta on myös Uudenkaupungin seurakuntakeskuksessa

Taidenäyttely Esi-isät 2.4. saakka Galerie Forsblomilla, Yrjönkatu 22, Helsinki.

Hannu Väisänen kuvaa lapsuuttaan ja kasvamistaan viisiosaisessa romaani sarjassa Vanikanpalat, Toiset kengät, Kuperat ja koverat, Taivaanvartijat ja Elohopea. Väisänen on palkittu useilla palkinnoilla, joihin kuuluvat Pro Finlandia 1993, Ars Fennica 1997, Taiteen valtionpalkinto 2007 ja kirjallisuuden Finlandia-palkinto. Vuodesta 1989 Väisänen on asunut Ranskassa, Pariisissa ja Souillacissa.

Hannu Väisänen sanoo, että vasta Ranskaan muuttaminen teki hänestä maalarin ja kirjailijan.

Suomalainen

Ovi lu ma kema ailm tto oih miin in

Odotetuimpia

UUTUUKSIA 21

(24,95)

Eve Hietamies HAMMASKEIJU Yösyötöstä ja Tarhapäivästä tuttujen Antti ja Paavo Pasasen tarina jatkuu! Humoristinen ja riipaiseva kertomus siitä, miten Paavon ensimmäinen kouluvuosi mullistaa pienperheen arjen. Otava

(29,95)

Tiina Lintunen PUNAISTEN NAISTEN TIET Keitä olivat sisällissotamme tuntemattomat naiset, ja mitä heille tapahtui sodan jälkeen? Miltä kansallinen tragedia näyttää tutkijan silmin? Otava Tarjous voimassa 1.–30.4.2017

Katja Kallio YÖN KANTAJA Levottoman, epäsovinnaisen Amandan karu ja hellä kohtalotarina vie maailman metropoleista hullujen naisten Seilin-saarelle, ja yli sadan vuoden taakse. Otava Tarjous voimassa 1.–30.4.2017

Tarjous voimassa 23.4.2017 asti.

2495 (27,95)

Terhi Törmälehto VAIKKA VUORET JÄRKKYISIVÄT Väkevä esikoisromaani uskosta ja epäuskosta, Kainuun yksinäisistä teistä ja Bogotan arvaamattomista kaduista. Otava Tarjous voimassa 23.4.2017 asti.

2495

Petri Tamminen SUOMEN HISTORIA Armi Kuusela, Tuntematon sotilas ja peltotyöt venäläisen vangin kanssa, Kekkonen ja pipo. Itsenäisen Suomen historiako pölyttynyttä! Otava

(24,95)

1495

Sanna Wikström UNELMAKARTTAKIRJA Sydän löytää tien Oman voiman tehtäväkirja! Unelmakarttakirja herättelee uskallusta omien unelmien äärelle, poistaa esteitä unelmien toteuttamisen tieltä, sekä lisää luovuutta ja mielikuvitusta. Otava

21 219595

Tarjous voimassa 23.4.2017 asti.

Toimi pian – hyödynnä etusi tällä kupongilla

yli 30 € kertaostoksesta

-15%

Ei voi yhdistää muihin etuihin. Ei koske välitystuotteita, kuten postimerkkejä, lehtiä, elokuva- tai muita lippuja, SSKK:n kuukaudenkirjoja, oppikirjoja, digitaalisia tuotteita eikä lahjakortteja. Kuponki voimassa 16.4.2017 asti myymälöissä ja Suomalainen.comissa.

1095

2495

(27,95)

Katri Syvärinen LÖYDÄ ELÄMÄN TAIKA Sisäinen matka suorittamisesta iloon Käytännönläheinen opas ja omakohtainen tarina siitä, kuinka uupuneesta ylisuorittajasta tuli rento elämässä seikkailija. Otava

NYT POKKARINA

Leena Putkonen, Mari Koistinen RUOKAMYSTEERIT Ruokavalintojen puntaroinnista on tullut monelle hämmentävää ja hankalaa. Nyt asiantuntijat selvittävät, mitä ruokamysteerien takana on. Otava

Suomalainen.com KAMPANJAKOODI 20170109

20170109

Kolumni

Vain lapsen silmät näkevät olennaisen

Koko Hubara Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, vapaa kirjoittaja ja Ruskeat Tytöt -blogin perustaja. ruskeattytot@gmail.com

”

Haluan, että lapseni kasvaa maailmassa, jossa joka ikinen päivä on kaikkien naisten päivä.”

Muutama viikko sitten olin viisivuotiaan lapseni kanssa taidegalleria Hippolytessä katsomassa Jouko Lehtolan valokuvia. Kyseessä oli Some Girls -sarja, joka käsittelee transsukupuolisia ruskeita naisia, ammatiltaan seksityöntekijöitä. Upeita kuvia suuresti arvostamaltani edesmenneeltä taiteilijalta. Voi tietysti kysyä, miksi valkoinen mies on halunnut katsoa juuri heitä, juuri tästä määritelmästä käsin. Joka tapauksessa, lapseni on halunnut jo pitkään leikkiä samaa leikkiä aina kun katselemme mitä tahansa kuvia, seinillä tai kirjoissa. Hän pyytää minua näyttämään, kuka haluaisin olla esillä olevista hahmoista – olivat ne sitten barbienukkeja tai 1700-luvun öljymaalauksia – ja näyttää sitten, kuka itse olisi mieluiten. Näin hän toimi valokuvanäyttelyssäkin: valitsi omaksi kuvakseen yläosattomissa esiintyvän, tähtitatuoinnein koristautuneen naisen ja hihkui samastumisen voimasta: ”Kato äiti, toi mä oon!” Ajan hengen mukaisesti ikuistin valokuvaksi hetken, jossa lapseni osoittaa valtavaa valokuvaa ja huokailee miten hieno täti kuvassa on. Postasin sen Instagramiin. Instagram poisti kuvan, koska paljaat naisen

nännit ovat yhteisösääntöjen vastaiset. Postasin kuvan uudelleen, ja taas se poistettiin. Olin hämmentynyt: jos tämä nainen olisi esiintynyt tässä samassa kuvassa jonkin aikaa aiemmin, silloin, kun hänellä ei vielä ollut naisen rintoja ja kun hän ei vielä ollut sennäköinen kuin hänen kuuluukin olla, kuva olisi mennyt läpi. Tässä kuussa vietettiin sekä naistenpäivää että Minna Canthin eli tasa-arvon päivää. Jälkimmäisenä päivänä sentään otettiin merkkihenkilön hengessä kantaa luokkakysymyksiin, mutta suurin osa käydystä, näkemästäni naiskeskustelusta koski kantasuomalaisia, naiskehoon syntyneitä heteronaisia. En halua, että lapseni kasvaa isoksi ja löytää oman sukupuoli-identiteettinsä tällaisessa maailmassa, jossa vain lapsen silmät kykenevät näkemään osan naisista tavallisina naisina. Meille aikuisille tuo osa naisista näytetään aina pelkästään sukupuoli-identiteettinsä kautta. Hetken kuluttua heidät kuitenkin poistetaan näkyvistä vain siksi, että heillä on nännit. Haluan, että lapseni kasvaa maailmassa, jossa joka ikinen päivä on kaikkien naisten päivä ja jossa tasa-arvo koskee kaikkia sukupuolia.

Pyhä ruoka Jäätelö ja kermavaahto

Hindut pitävät jäätelöä parhaana mahdollisena jumalille tarjottavana ruokana, koska he uskovat sokerin tuovan terveyttä ja koska maitoa ja kermaa saadaan pyhästä lehmästä tappamatta sitä. Zarathustralaisuudessa lehmää kunnioitetaan ravinnon ja elämänvoiman lähteenä. Siksi kerma on zarathustralaisille erityisen pyhää.

Karitsankare

Islamilaisen kalenterin suurinta juhlaa Id al-adhaa eli uhrijuhlaa vietetään vuoden viimeisen kuukauden lopulla. Perheen varallisuudesta vastaava uhraa lampaan tai vuohen. Kolmasosa lihasta syödään perheen kanssa, kolmasosa annetaan läheisille ja kolmasosa köyhille. Juhla kestää neljä päivää, ja kyläillään sukulaisten ja ystävien luona.

Ruoka liittyy uskontoihin monin tavoin. Kristillisissä kirkoissa nautitaan viiniä hopeamaljoista. Kirkonmenojen jälkeen juodaan pullakahvit. Toisilla uskonnoilla on toiset eväät. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVAT LAURA RIIHELÄ

Yrtit

Rastafarit uskovat, että yrttien parantava vaikutus perustuu Jumalalta tulevaan siunaukseen. Erityisesti tämä koskee kannabista.

Viina ja tupakka

Armenialaisessa kristillisyydessä alkoholin nauttimista pidetään erityisen kristillisenä: sillä tavalla erottaudutaan muslimeista. Vainajien muistopäivänä kohotetaan kirkkaalla viinalla ”sielunmaljoja” ja pyydetään Jumalaa kirkastamaan poisnukkuneen sielua. Kiinassa esi-isien haudoille viedään viinaa ja tupakkaa, jotta vainajat voisivat nautiskella siellä toisessa todellisuudessaan.

Syntinen ruoka

Jäätee ja sitruuna

Mormonit eivät juo teetä, koska teen sisältämä kofeiini virkistää ja aiheuttaa myllerrystä ruumiissa, joka on Pyhän Hengen temppeli. Jainalaiset uskovat, että jopa veden sisältämillä mikrobeilla on sielu. Siksi he eivät juo vettä, jollei se varmasti ole täysin steriiliä. Jainalaiset eivät voi myöskään syödä viipaloitua sitruunaa, sillä viipalointi saattaa halkaista sitruunan siemenen, jolla myöskin on sielu.

Kikherneet

Pääsiäisen aikana juutalaiset eivät syö kohotettua leipää. Tämä muistuttaa heitä kiireisestä Egyptistä lähdöstä: leipätaikinaa ei ehtinyt kohottaa. Myös pavut ja herneet ovat pääsiäisen aikaan kiellettyjä, sillä niillä voi nostattaa taikinaa.

Punasipuli

Buddhalaisissa kirjoituksissa sanotaan raa’an sipulin syömisen aiheuttavan raivoa ja kypsennetyn sipulin herättävän himoa. Sekä raivo että himo johtavat syrjään valaistumisen polulta.

Sienet

Hare Krishnat eivät syö sieniä. Niiden uskotaan aiheuttavan tietämättömyyttä, koska ne kasvavat jätteissä pimeässä.

Porkkana ja lehtisalaatti

Jainalaiset eivät syö porkkanaa eivätkä muitakaan juureksia, sillä heidän mukaansa juurien repiminen pois maaperästä ei ole hyväksi. Salaattia he eivät syö, jotta eivät tulisi vahingossa syöneeksi salaatin lehdillä asustavia hyönteisiä.

Veden alla aika hidastuu

ukeltaminen oli Johanna Nordbladista hauskaa jo lapsena. Hän makasi altaan pohjalla ja huvitteli katselemalla uimareiden hahmoja. – Sukelsin kuten kaikki vedessä viihtyvät lapset. Sitä vain ei kutsuttu vapaasukeltamiseksi. Sukeltaminen on ollut minulle aina yhtä luontevaa kuin käveleminen, Nordblad sanoo. Nykyään Nordblad kuuluu maailman parhaisiin naisvapaasukeltajiin. Tästä sukeltamisen lajista tuli kiinteä osa Nordbladin elämää 17 vuotta sitten. – Teinivuosina sukeltaminen jäi vähemmälle, mutta parikymppisenä sain työtehtäväksi maalata delfiinejä laitesukellusliikkeen ikkunaan. Niin päädyin laitesukelluskurssille, joka oli tosi vaikuttava kokemus. Pari vuotta myöhemmin Suomen vapaasukellusseurassa toimiva ystävä pyysi Nordbladia kokeilemaan vapaasukellusta, jossa ei käytetä laitteita vaan pidätetään hengitystä. Kokeiltuaan sitä Nordblad totesi, ettei tarvitse enää paineilmapulloja. – Ero näiden kahden lajin välillä on siinä, että laitesukelluksessa varustaudutaan kuin mentäisiin vieraaseen elementtiin, vaikka oikeasti kaikki ihmiset osaavat sukeltaa. Johanna Nordblad kuuluu Vapaasukellusseuran maajoukkueeseen ja harjoittelee kilpailuja varten. Niissä kisaillaan kolmessa lajissa: hengenpidätyksessä, pituudessa ja syvyydessä. Nordbladin ennätys hengityksen pidättämisessä veden alla on 6,35 minuuttia. Tässä lajissa sukeltaja pysyttelee aivan veden pinnassa. Vuonna 2004 Nordblad teki maailmanennätyksen pituussukelluksessa räpylöillä sukeltamalla 158 metriä.

Kun vapaasukeltaja Johanna Nordblad pulahtaa veteen, hän unohtaa kaiken muun. Nordblad on yksi Neljä elementtiä -dokumenttielokuvan neljästä rajojen ylittäjästä. Teksti Marjo Kytöharju KuvaT MRP Matila Röhr Production ja Elina Manninen/Keksi

Talvisin Nordblad harjoittaa vapaasukellusta jään alla. Keväällä 2015 hän teki naissukeltajien ennätyksen sukeltamalla jään alla 50 metriä avannosta avantoon pukeutuneena pelkkään uimapukuun. Ennätyssukellus on nähtävissä pari viikkoa sitten ensi-iltaan tulleessa dokumenttielokuvassa Neljä elementtiä – maa, vesi, ilma, tuli. Dokumentti kertoo selviämisestä äärimmäisissä olosuhteissa. On jännittävää katsoa, miten Nordblad istuu kolmikulmaisen avannon reunalla, vetää keuhkot täyteen ilmaa ja solahtaa jääportista pinnan alle. Kuvaaja seuraa häntä ja ikuistaa henkeäsalpaavasti pienetkin yksityiskohdat. Kun Nordblad nousee pintaan, hän huudahtaa, että siellä taisi olla valaita. Jäiden paukkuminen nimittäin oli kuulostanut valaiden ääntelyltä. – Sukeltaminen on joka kerta erilaista, mutta siellä veden alla aika hidastuu, kaikki ajatukset ja tunteet kutistuvat ja hiljenevät. Keskityn vain tuo-

hon hetkeen, sukeltamiseen ja siihen liittyviin tuntemuksiin. – Tunnen samalla olevani osa luontoa, osa isompaa kokonaisuutta. Minusta tulee pieni, pienen pieni, ja tunnen kokevani kokonaisvaltaisemmin kaiken vedenalaisen kauneuden, Nordblad kuvailee. Vaikka mestarisukeltaja tuntee olevansa vedessä omassa elementissään, on hän kokenut veden alla myös pelkoa. – Pelkäsin aiemmin hirveästi pimeää. Kun sukeltaa Päijänteellä johonkin 15 metrin syvyyteen, siellä on täysin pimeää ja hiljaista. Hiljaisuudessa voi kuitenkin kuulostella itseään ja käydä läpi pelkoaan. Näin oppii itsestään todella paljon, ja nykyään suorastaan tykkään pelätä, Johanna Nord blad sanoo. Sukeltaessa pitää saada itsensä rennoksi, päästä tietynlaiseen tyhjyyden tilaan, jossa ei ajattele mitään. Näin sukeltaja pystyy parhaiten säätelemään hapenkulutustaan. – Kehossa tapahtuu sukelluksen aikana fysiologisia muutoksia, joihin kuuluvat muun muassa pulssin laskeminen, ääreisverenkierron heikkeneminen ja pernan kutistuminen. Ne aiheuttavat myös sen, että ihminen rentoutuu automaattisesti. Tapahtuu sukellusrefleksi, kuten yleensä merinisäkkäillä, Nordblad selittää. – Onkin ihmeellistä, että ihminen osaa sukeltaa. Tähän mennessä ei ole pystytty selvittämään, miksi näin on. Kilpailuissa pitää keskittyä suoritukseen erityisen intensiivisesti, minkä vuoksi Nordblad yrittää päästä jo sitä ennen rentoon olotilaan.

Kuka? Johanna Nordblad, 41, asuu Lauttasaaressa. Kuuluu maailman parhaisiin naisvapaasukeltajiin.

Mitä? Mitä? Mukana 17.3. ensi-iltansa saaneessa Neljä elementtiä -dokumenttielokuvassa. Tehnyt keväällä 2015 ennätyksen vapaasukeltamisessa jään alla.

Motto? ”Jos onnistuu huonosti, niin sekin on ihan hyvä.”

– Se on tärkeää, että elimistö ymmärtäisi, mistä on kyse. Ja mitä voimakkaampi sukellusrefleksi kilpailutilanteessa iskee, sitä pidemmälle yleensä pääsee.

”

Tunnen olevani osa luontoa, osa isompaa kokonaisuutta. Minusta tulee pieni, pienen pieni, ja tunnen kokevani kokonaisvaltaisemmin kaiken vedenalaisen kauneuden.”

Dokumentin tekemiseen Johanna Nordblad lähti mukaan pari vuotta sitten. Hän oli tulossa sukellustapahtumasta, kun tuottaja Marko Röhr soitti ja kertoi etsivänsä elokuvaprojektiin vapaasukeltajaa. Nordblad innostui heti asiasta. Itävaltalaisen Natalie Hallan ohjaama Neljä elementtiä -dokumentti vie vesi-, tuli-, ilma- ja maaelementteihin liittyvien äärimmäisten kokemusten kulissien taakse. Nordbladin lisäksi siinä esiintyvät espanjalainen pelastus- ja palomies Pako Rivas, itävaltalainen base-hyppääjä Philipp Halla ja itävaltalainen geologi ja luolatutkija Georg Wagler. – Kuvauksia tehtiin useaan eri otteeseen. Oli mielenkiintoista päästä seuraamaan kuvausprosessia, Nordblad kertoo. Dokumentin kuvaaja Teemu Liakka on ammattisukeltaja ja kuvannut muun muassa suositun Järven tarina -dokumenttielokuvan. – Sovimme tarkasti etukäteen, mitä teemme vedessä. Ennätyspäivänä emme kuitenkaan keskustelleet mitään ennen sukellusta. Haastatteluhetkellä Nordblad oli nähnyt elokuvan kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla hän oli ollut suuren osan ajasta silmät kiinni, koska ei kestänyt katsoa itseään. Toisella kerralla hän pystyi jo katsomaan joitakin pätkiä. – Toivoisin pystyväni katsomaan dokumentin vielä kokonaan. Tämä on minulle selvä kasvun paikka. – Toivon myös, että dokumentti antaisi katsojalle kipinän varata aikaa elämässä siihen, mikä tuntuu

todella tärkeältä ja hyvää oloa tuottavalta. Ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan pysähtyäkseen ja nähdäkseen kauneutta ympärillään. Itse menen toisinaan vain jäälle makaamaan ja kuuntelemaan, mitä pinnan alla tapahtuu. Millaista sitten on vapaasukeltajan arki? Lauttasaaressa asuva Johanna Nordblad on yrittäjä ja teini-ikäisen pojan yksinhuoltaja, mikä aiheuttaa kuulemma paineita ajankäytössä. Nordbladilla oli aiemmin oma mainostoimisto, mutta hän myi sen pois ja vietti pari vuotta sukeltelemalla. Ei kuitenkaan missään ulkomailla vaan kotikulmilla Lauttasaaressa. Nyt hän tekee töitä kotona. – Olen kuvittaja ja konseptisuunnittelija. Töihini ovat kuuluneet esimerkiksi Lastenkirkko-nettisivusto ja Cumulus-hotellien lastenhahmon ja konseptin suunnittelu, hän selvittää. Nordblad käyttää suuren osan vapaa-ajastaan sukeltamiseen ja sukelluskisoihin, mutta ehtii hän tehdä muutakin. – Kesäaikana käyn melomassa, johon siihenkin liittyy yhteys veteen ja luontoon. Olen myös harrastanut pitkään alamäkipyöräilyä ja motocrossia, jotka ovat vapaasukellukseen verrattuna todella fyysisiä lajeja. Nordblad on siis käynyt vuosien mittaan kokeilemassa rajojaan monella tavalla. – On kiinnostavaa tietää, mihin pystyy. Ei minulla kuitenkaan ole tarvetta rikkoa mitään toisten asettamia rajoja vaan enemmänkin kokeilla omiani. ■ Natalie Halla: Neljä elementtiä – maa, vesi, ilma, tuli. Elokuvateattereissa.

Silmät ristissä

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti

Siunaava risti voi tulla vastaan missä vain. TEKSTI JA KUVA JAAKKO HEINIMÄKI

apsuudesta muistan äitini punakantisen valokuva-albumin ja sen kuvat nuoresta tytöstä risti päänsä yllä. Äitini oli piirtänyt ristit ystävänsä valokuviin sen jälkeen, kun tämä oli kuollut onnettomuudessa vain pari viikkoa rippijuhliensa jälkeen. Niin ennen vanhaan tehtiin. Kuolema merkittiin valokuviin. Risti merkitsee kuolemaa. Kuolinilmoituksissa ja hautakivissä on ristit. Kun vainaja siunataan hautaan, pappi piirtää hiekalla ristin arkun päälle. VAIKKA RISTI kertoo kuolemasta, se on kristityille elämän merkki. Antiikin roomalaisesta teloitusvälineestä tuli kuoleman voittamisen, uhrautuvan rakkauden ja ikuisen elämän symboli. Kastetilaisuutta kutsutaan ristiäisiksi, koska kastettava

”ristitään”: pappi piirtää sormellaan hänen otsaansa ja rintaansa ristinmerkin. Arkun hiekkaristi ja ristiäisten risti ovat sama merkki. Me otamme vastaan uuden elämän ja irrotamme siitä otteemme samoissa merkeissä: ristillä siunaten. Ristiriipus kaulassa kertoo Jeesuksen seuraamisesta: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” (Mark. 8:34) RISTEJÄ ON monen mallisia. Roomalaisten ristiinnaulitsemisristit muistuttivat pikemminkin isoa T-kirjainta kuin kuolinil-

moituksista tuttua latinalaista ristiä, jonka pystypuu on poikkipuuta pitempi. Plussan muotoisessa kreikkalaisessa ristissä kaikki sakarat ovat yhtä pitkiä. Slaavilaisessa eli ortodoksisessa ristissä on poikkipuun yläpuolella lyhyempi poikkipuu kuvaamassa laattaa, johon oli kirjoitettu ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas” sekä jalkopään lyhyt vino poikkipuu. Se taas viittaa kahteen ryöväriin ja heidän loppusijoituspaikkoihinsa: kadotukseen (alaspäin) ja paratiisiin (ylöspäin). Kelttiläisessä ristissä pysty- ja poikkipuun yhtymäkohtaan kuvataan ympyrä. Se symboloi universumia, jonka risti lävistää: Kristus on kaikkeuden kuningas. Ristin näkeminen polun varressa tai portaikossa ei merkitse sitä, että joku kuolee. Risti muistuttaa taistelusta hyvän puolesta ja yli kuoleman ulottuvasta rakkaudesta. Paaston loppuhuipennukseksi julkaisemme Kirkko ja kaupungin Instagram-tilillä kuvia silmään sattuneista risteistä tunnisteella #silmätristissä Näetkö ristejä ympärilläsi? Jaa kuvasi sosiaalisessa mediassa tunnisteella #silmätristissä.

Fingerpori PERTTI JARLA

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

15. JuuriJuhla

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Merisotilaantori 1 A, 00100 Helsinki

Kansanmusiikkia Espoossa 1.–8.4.2017

su 2.4. klo 19 Espoon tuomiokirkko • Vapaa pääsy

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Senni Valtonen, Timo Alakotila, Maria Kalaniemi

Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

Psalttamus – pelimannivirsiä JuuriJuhlassa viikon aikana uutta ja vanhaa kansanmusiikkia kaikkeen makuun Timo Rautiaisen kautta Espoon pelimanneihin ja Vieno Kekkoseen ja Pekko Käppiin! Koko viikon ohjelma: www.juurijuhla.ﬁ

Liput ennakkoon Sellosalin ja Haltian konsertteihin: Lippupiste, www.lippu.fi/juurijuhla

Oma koti palvelukodissa

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

AlppilAn kirkko 60 vuottA – avoimet juhlat kaikelle kansalle •

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Palvelukoti Kukkasrahasto

• • • •

kAupungin vAlot -tAlk show ke 5.4. klo 19. Miten pysähtyä kaiken kiireen keskellä? Mistä voimaa arkeen? Laura Siltalan huippushow’ssa mukana mm. psykiatri Ben Furman, Teemu Laajasalo ja Lahden Gospelkuoro. Tule ja viihdy! MuseorAtikkA-Ajelut Alppilasta Kallioon ja takaisin pe 7.4. klo 10 ja 12 ilMAinen lApsiperheiden juhlAbrunssi la 8.4. klo 13 sAtu sopAnen jA tutti-orkesteri la 8.4. klo 15 AlppilAn kirkon 60 -vuotisjuhlAMessu su 9.4. klo 13. Mukana mm. piispa Irja Askola, Petri Patronen, Teemu Laajasalo ja koko seurakunta.

kAikkiin tilAisuuksiin vApAA pääsy. tervetuloA! Katso koko ohjelma www.kallionseurakunta.fi Paikkoja rajoitetusti – Ilmoittaudu pian!

AlppilAn kirkko, kotkAnk Atu 2

60 v.

Asianajaja ja eräopas

Puun pinta tuntuu Simo Ellilästä lämpöiseltä.

Suuren läsnäoloa Luonnossa Simo Ellilä kokee olevansa turvassa. Teksti Nina Riutta Kuva Esko Jämsä

Joka viikko yhtenä arkiaamuna Simo Ellilä pukeutuu puvun sijaan oranssiin ulkoiluasuun, jonka takin liepeeseen on ehkä tarttunut männyn rungosta pihkaa. Mies heittää repun ja kävelysauvat auton takakonttiin. Istuu autoon ja starttaa. Matka ei ole kovin pitkä, eikä se johda keskustaan niin kuin muina työpäivinä. Määränpäänä on Nuuksio. Toisinaan hän ajaa Sipoonkorpeen eikä sekään ole helsinkiläiselle kaukana. Ellilä rauhoittuu heti, kun hän pääsee luonnon helmaan. Erilaisen värähtelyn maailma tekee sen. Hänen ei tarvitse suorittaa tietoisia sisään-ulos-hengityksiä tai pitkiä uloshengityksiä vapautuakseen. Joskus hän on huomannut kulkevansa metsässä suu auki kuin pieni lapsi, koska on niin mykistynyt hyvästä olosta. Kun Ellilä haluaa konkretisoida luonnon antaman rikkauden ja turvallisuuden, hän halaa

Palmu sunnuntai

Luonto kutsuu, hoitaa ja rauhoittaa. Sitä huolimatta, että työasiat ovat tarkoituksellisesti Simo Ellilän mielessä tai että kädessä on kännykkä, kun hän kulkee yksin pitkin metsää, hän kokee hiljentyvänsä. Luonnossa liikkuessa ja ollessa asiat muuttuvat yksinkertaisemmiksi ja helpommiksi käsitellä. Kasautuneet puhelut hoituvat. Työhön liittyviin pulmiin keksii ratkaisun kuin huomaamatta. Lounaaksi Ellillä lämmittää metsänuotiossa ruistaikinaan tehdyn lohikukon ja keittää teet. Hän on vähän kyllästynyt nuotiokahviin, vaikka se kuinka on perinteinen juttu. Syksyisin Ellilä

kerää metsästä sieniä ja paistaa ne syödäkseen. Ellilä on itsekin yllättynyt, kuinka paljon hän saa aikaan. Päivä on paljon tehokkaampi ulkona kuin jos hän istuisi toimistossa. Kaikessa on aikaansaamisen ja ongelmien ratkaisemisen näkökulma. Kesäaikana Ellilän etäpäivä toteutuu joskus kanootissa, jonka hän on vuokrannut päästäkseen veden äärelle. Meri, järvi ja joki tuntuvat kaikki erilaisilta, vaikka niin vesi kuin maakin vaikuttavat häneen voimakkaasti. Luonnossa liikkuminen ei rajoitu vain yhteen arkipäivään Nuuksion metsässä. Simo Ellillä kyllä käy ulkona vapaa-aikana, mutta yksin metsässä on aivan erilaista kuin toisten kanssa. Päästäkseen metsän rauhoittamiin etätöihin Ellilä jättää yleensä yhden tai kaksi päivää työviikossa auki niin, ettei sovi mitään tapaamisia ainakaan päiväajaksi. Luonto on opettanut Ellilää tajuamaan, mikä elämässä on tärkeää: että on vettä ja ruokaa ja voi pitää itsensä lämpöisenä. Hän on huomannut, että ihminen tekee itsensä sitä onnettomammaksi, mitä kiihkeämmin yrittää tavoitella jotakin. Yksinkertainen on arvokasta. Tavoittelu vähenee. ■

iStockphoto

Taivaan tähden

9.4.

puuta. Saattaa hän suudellakin vanhaa mäntyä. Sen pinta tuntuu lämpimältä kesät talvet. Puun kosketuksessa Ellilällä on sellainen olo, että kaikki on hyvin. Hän on onnellinen ja aistii jonkun suuren läsnäoloa.

Nyt tai ei koskaan On asioita, jotka voi tehdä elämässä milloin vain. Sen sijaan joitakin asioita voimme tehdä vain sen kerran, kun ne ilmestyvät eteemme. Ainutkertaisuus on vaikeasti hahmotettavaa. Jos tilanteet tulisivat siten, että niissä olisi lappu: nyt tai ei koskaan, ehkä tajuaisin. Mutta ne voivat tulla salaa. Nukun niin sanotusti onneni ohitse. Kuinkahan paljon omassa elämässäni on ollut näitä kadotettuja hetkiä, mahdollisuuksia, jotka menivät auttamattomasti ohi? Yksi esimerkki oikeaan aikaan tehdystä teosta on kertomus Jeesuksesta ystäviensä tarjoamalla

aterialla. Paikka oli Betanian kylä, josta Jeesuksen matka jatkui Jerusalemiin. Tapahtuma-aika oli viikko ennen pääsiäistä. Paikalla olivat myös opetuslapset. Tuskinpa kukaan pöytäkunnasta tajusi tilanteen ainutkertaisuutta. Yksi perheen jäsenistä otti täyden pullon aitoa, hyvin kallista nardusöljyä, voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Voiteen hinta vastasi työmiehen vuoden palkkaa. Juudas Iskariot piti sitä haaskauksena. Pullo olisi pitänyt myydä ja rahat antaa köyhille. Jeesus sanoi: ”Anna hänen olla, hän tekee tämän hautaamista-

Asianajaja, varatuomari Simo Ellilä, 50, työskente lee Aasa-Law-yhtiössä. El lilä on tehnyt asianajoteh täviä vuodesta 1993 läh tien. Hänen erikoisaluei taan ovat oikeudenkäynnit, liikejuridiikka, välimiesme nettely ja perintöoikeus. El lilä toimii usean osakeyhti ön ja Legal Skills -yhteisön hallituksessa sekä Legal Skills (LS) -välimiesoikeu den presidenttinä. Ellilä on kokenut eräopas. Hän toimii oppaana La pin vaelluksilla ja Vantaan seurakuntayhtymän jär jestämillä vaellusretriiteil lä. Seuraavan kerran hän opastaa vantaalaisia syk syllä Nuuksiossa.

ni varten. Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.”

Jeesus kuoli kuuden päivän kuluttua.

Olli Valtonen

12 B Gurun opissa Ohjaajana Ignatius de Loyola

Miten tehdä hyvä valinta?

Ignatius se Loyola oli baskisyntyinen aatelismies ja ritari, josta tuli katolisen kirkon kuuluisimman järjestön jesuiittaveljestön eli Jeesuksen seuran (Compãnía de Jesús) luoja. Se sai alkunsa Pariisissa 1530-luvulla opiskelleiden nuorten miesten ryhmästä, joka muodostui Ignatiuksen ympärille. He antoivat lupauksen köyhyydestä, naimattomuudesta ja kuuliaisuudesta ja perustivat seuran vuonna 1534. Paavin hyväksynnän seura sai kirjavien vaiheiden jälkeen Roomassa vuonna 1540. Ignatius toimi seuran johtajana kuolemaansa eli vuoteen 1556 saakka. Vaikuttavassa omaelämäkerrallisesta teoksessa Pyhiinvaeltajan kertomus Ignatius kertoo ystäviensä kirjaamana elämästään vuoteen 1538 saakka. Omien kokemustensa pohjalta hän laati myöhemmin kirjan nimeltä Hengelliset harjoitukset. Niiden pohjalta kehitettyjä harjoituksia käytetään hengellisessä ohjauksessa myös Suomessa nimellä ignatiaaniset harjoitukset.

Kanuunanlaukaus muutti Iñigo López de Loyolan elämän toukokuussa 1521. Ranskalaisten sotajoukko oli tunkeutunut Espanjaan Navarran kuningaskuntaan ja piiritti Pamplonan kaupunkia. Taistelun alettua tykinkuula murskasi Iñigon jalan. Paitsi jalka myös miehen koko elämä näytti olevan pirstaleina. Hänet vietiin paareilla kotiseudulleen sukunsa linnaan. Murskautunut jalka operoitiin pariin kertaan, mikä jo yksistään oli kiduttava kokemus. Piinaavien vaiheiden jälkeen hän alkoi kaikkien ihmeeksi toipua. Mutta ritarin elämä hovin palveluksessa oli auttamatta ohi. Sairasvuoteelle hän sai luettavakseen kaksi kirjaa, joista toinen kuvasi Jeesuksen elämää ja toinen pyhimyksiä. Kuvaukset Jeesuksen ja pyhimysten elämästä tekivät häneen syvän vaikutuksen. Miehen haaveet maallisesta onnesta ja menestyksestä haalistuivat ja nii-

Yksi Ignatiuksen harjoitus neuvoo, miten tehdä elämässä hyviä valintoja pyhiinvaeltajan asenteella. Tarvitset kiireettömän ajan ja rauhallisen ympäristön. Levottomuuden ja lohduttomuuden aikana ei pidä tehdä tärkeitä ratkaisuja. Pidä silloin kiinni niistä ratkaisuista, joita teit hyvänä aikana. Tarvitset kiireettömyyttä ja rauhaa voidaksesi kuunnella avoimesti ja selkeästi mielen liikahduksiasi, pelkojasi ja epäilyjäsi, haaveitasi ja toiveitasi. Hyväksy ne ja nimeä ne itsellesi. Nimeä sitten selkeästi ne vaihtoehdot, joiden välillä teet valinnan. Mieti, mikä on syvin päämääräsi? Mikä vaihtoehdoista vie päämäärään? Miten Jumala liittyy tähän kaikkeen? Mihin hän kutsuu? Rukoile ja odota rauhassa. Keskustele luotetun ystävän tai ohjaajan kanssa.

Elä pyhiinvaeltajan asenteella Kun Ignatius Loyolan jalka ruhjoutui taistelussa, hän vaihtoi ratsastamisen kävelemiseen. Teksti Lauri Maarala Kuva Matti Pikkujämsä

den sijaan tulivat toisenlaiset haaveet. Hän halusi elää niin kuin kertomusten pyhimykset olivat eläneet. Pahimmista kivuista toivuttuaan hän halusi kulkea jalkaisin Jerusalemiin Jeesuksen elämän pyhille paikoille ja elää siellä yksinkertaisesti askeettien tapaan. Ja toden totta, parin vuoden päästä, monenlaisten vaivojen, vastuksien ja seikkailujen jälkeen tuo rampa kolmekymppinen mies seisoi toisten pyhiinvaeltajien kanssa Jerusalemis-

sa. Hänen haaveestaan jäädä Pyhään maahan ei tullut kuitenkaan mitään. Parin päivän aikana hän ehti käydä salaa Öljyvuorella katsomassa paikkaa, jossa Jeesuksen jalkojen sanottiin painaneen jäljet kallioon siihen kohtaan, mistä hän nousi taivaaseen. Mies olisi halunnut käydä paikalla vielä toisen kerran katsomassa tarkemmin, missä oli oikean jalan ja missä vasemman jalan jälki. Hän ei kuitenkaan saanut lupaa jäädä maahan vaan joutui lähtemään.

Risti ylösalaisin, Apostoli Pietari

Jeesuksen teloitusväline saattoi muistuttaa enemmän T-kirjainta kuin ristiä. Aika varmaa on, että tuomittu naulittiin jaloistaan niin, että hän joutui kannattelemaan omaa painoaan, koska tavoitteena oli hidas ja tuskaisa kuolema. Kädet oli sidottu tai naulattu ranteista, ei kämmenistä, niin kuin tässä krusifiksissa Turun linnan kappelissa.

Risti ylösalaisin ei ole saatananpalvojien omaisuutta. Apostoli Pietarin kuolema on maalattu Roomassa Via Appialla sijaitsevan Chiesa del Domine Quo Vadis -kirkon seinään. Roomassa Pietari perinteen mukaan kuoli kristittyjen vainoissa. Hän pyysi tulla ristiinnaulituksi pää alaspäin, koska koki itsensä arvottomaksi kuolemaan samoin kuin Vapahtajansa.

3×

ristiinnaulitseminen

Risti, Jeesus Nasaretilainen

Nykyään Iñigo tunnetaan Ignatius de Loyolana, jesuiittaveljestön eli Jeesuksen seuran perustajana. Elämänsä loppupuolella hän tarinoi lähimpien kumppaniensa kehotuksesta elämästään. Ystävät kirjoittivat hänen kertomuksensa muistiin. Näin syntyi Pyhiinvaeltajan kertomus, merkillinen dokumentti entisen ritarin hengellisestä elämästä. Kun lukee Pyhiinvaeltajan kertomusta, havaitsee, että asiat näyttivät menevän aina toisin kuin Ignatius itse halusi, ja kuitenkin kaikessa oli merkillinen johdatus. Ignatiuksesta tuli Jeesuksen jalanjäljissä kulkija, vaikka hän ei saanutkaan jäädä Pyhään maahan. Hänestä tuli hengellinen opettaja, vaikka hän itse oli levoton opiskelija. Hänestä tuli hengellinen ohjaaja, joka halusi omien kokemustensa pohjalta auttaa ihmisiä siinä, miten he voisivat monien sisäisten tuntemusten, kutsujen ja houkutusten joukosta tunnistaa sen, mitä itse syvimmin tahtovat ja mihin Jumala kutsuu. ■

X-risti, Apostoli Andreas Pietarin veljen Apostoli Andreaksen kerrotaan kohdanneen kuolemansa X:n muotoisella ristillä Kreikassa. Sitä ennen hän oli matkoillaan perustanut lähes koko itäisen kirkon. Italialainen merivalta Amalfi kaappasi 1200-luvulla suojeluspyhimyksensä pyhäinjäännökset Konstantinopolista ja sijoitti ne Andreakselle omistettuun tuomiokirkkoon. Teksti ja Kuvat Timo Saarinen

Esko Jämsä

MENOT 30.3. – 3 .4.

Nuorisotyöntekijä Pirjo Myllärniemi vastaa Laaksolahden kappelin pääsiäiskuvaelmasta ja esittää itse Mariaa.

Pääsiäisen sanoma koskettaa aina uudestaan Laaksolahden kappelin pääsiäiskuvaelma kerää monta sataa kävijää.

uorisotyönohjaaja Pirjo Myllärniemi on vastannut Laaksolahden kappelin pääsiäiskuvaelmasta jo monen monta vuotta. – Kun vuosi vaihtuu, alan tehdä esitettä. Heti alkuvuodesta valitaan ajankohta, ja muun työn lomassa pitkin alkuvuotta pitää muun muassa sopia kuvaelmassa mukana olevien työvuorot. On myös tarkastettava, että vaatteet ja muut materiaalit ovat kunnossa. Parinkymmenen minuutin mittaista pääsiäiskuvaelmaa esitetään hiljaisella viikolla viiden päivän aikana ryhmille puolen tunnin välein kello 8.30–13.30. Tarinaa kuljettaa kaksi henkilöä, Pietari ja Maria sekä tänä vuonna myös Martta ja Maria. Myllärniemi on itse mukana Mariana. – Välillä alkuvuodesta tuntuu, että pitääkö taas aloittaa järjestely – varsinkin kun takana on joulukuvaelma. Mutta mitä lähemmäs hiljainen viikko tulee, sitä valmiimpi on itsekin olemaan taas kerran mukana. Pienelläkin porukalla saa isoa aikaan, kun on hyvä sapluuna.

600–800 kävijää. Mikä kuvaelmassa vetoaa vuosi toisensa perään? – Uskon, että se on se tunnelma. Kun on mukana, on oikeasti tunne, että ei vain seuraa jotain sivusta vaan on sen hetken mukana niillä tapahtumapaikoilla. Ja sekä esittäjille että mukana olijoille on antoisaa, että kuvaelmassa on henkilöitä, joihin voi samastua: Jeesuksen kolmesti kieltänyt Pietari oli epätäydellinen ihminen pelkoineen ja virheineen, ihan kuin kuka tahansa meistä, Pirjo Myllärniemi pohtii. Kuvaelman kulissien pystytys ei ole mitään pientä somistusta, sillä tapahtumapaikkojen rakentaminen vaatii kivien ja parrujen kantamista ja vähintäänkin ruuvinvääntimen käyttöä. – Kuvaelmassa pystyy käyttämään muutakin kuin puheen voimaa: voi haistaa kukat, olla mukana nuo-

Laaksolahden pääsiäiskuvaelmalla on vetovoimaa: pääsiäisajan tapahtumat kutsuvat mukaansa

kun on hyvä sapluuna.

”

Pienelläkin porukalla saa isoa aikaan, Pirjo Myllärniemi

tion äärellä, kuulla veden solinan. Meille tekijöille pääsiäiskuvaelma on mahdollisuus kertoa elävällä tavalla pääsiäisen sanomasta. Ja kun näkee, että se koskettaa, se on se juttu, Myllärniemi sanoo. Pääsiäiskuvaelmaa seuraamassa on ryhmiä päiväkoti-ikäisistä ikäihmisiin asti. – Vaikka tarina on sama, ryhmä otetaan tietenkin aina huomioon. Kaikkein vaikeinta on kertoa Jeesuksen kärsimyksestä ja siitä, miten julmia ja pahoja ihmiset voivat olla. Kyllä siinä saa sanansa asettaa varsinkin, kun ryhmässä on hyvin pieniä kuulijoita. Moni on ihmetellyt, miten hiljaa lapsiryhmä voi olla – intensiivinen tunnelma hiljentää myös vilkkaimmat vipeltäjät. Pienikin lapsi aistii tapahtumien dramaattisuuden. – Etenkin poikia kiinnostaa, kun Pietari kohottaa miekkansa. On sopivasti jännitystä, ja sitten seuraa ilo ja ihmetys, kun hauta onkin tyhjä: Jeesus on noussut kuolleista. Ylösnousemuksen ilo koskettaa aina, joka vuosi. Merja Räty

Keskiviikkona 12.4. kello 18 kaikille avoin pääsiäiskuvaelma ja ehtoollinen Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16.

12 A

MENOT 30.3. – 13.4.

ET 138 x 245 mm

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Rukoushetki pe 31.3. klo 18 ”Marian matkassa”. Harjoitellaan yhdessä psalmilaulua. Anita Kyönsaari. Messu su 2.4. klo 10 ”Kärsimyksen sunnuntai”. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustava pappi Tuija Kuusinen, urkuri Lea Waaraniemi, kanttori Leena Talvio. Kirkkokahvit. Palmusunnuntain virsimessu su 9.4. klo 10 ”Kun laulat, rukoilet kahdesti” (Luther). Liturgia ja saarna Espoon piispa Tapio Luoma, avustava pappi Päivi Linervo, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Päivikki Leinonen. Musiikkia reformaation ajalta ja Lähi-idän maisemista; Hannu Perttilä, oboe ja Markku Perttilä, kitara. Kirkkokahvit. Kiirastorstain aamuehtoollinen to 13.4. klo 8. Pappi Antti Pohjolan-Pirhonen, kanttori Leena Talvio. Kiirastorstain messu to 13.4. klo 20 ”Sinun puolestasi annettu ja vuodatettu”. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustavat papit: Pirkko Nurminen, Kirsi Muurimäki ja Antti Pohjolan-Pirhonen, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Sheldon Ylioja. Lauluyhtye Joachim, Joona, Jooa ja Jaani Saulamaa. Pitkäperjantain jumalanpalvelus 14.4. klo 10. ”Ristiinnaulittu Herra!” Palveluksen toimittavat pastorit Marja Malvaranta ja Ari Kunnamo. Saarnan paikalla luetaan Johanneksen evankeliumin kärsimyskertomus eli passio. Musiikki: kanttori Päivikki Leinonen sekä Kukka ja Jaakko Niinikoski, laulu. Kristuksen kuolinhetken hartaus pitkäperjantaina 14.4. klo 15. Pappi Raigo Liiman, kanttori Päivikki Leinonen, barokkiurut; Andrej Hongell, sello. Pääsiäisyön messu la 15.4. klo 23 ”Kuoleman valta kukistetaan!” Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustavat papit: Päivi Linervo, Tuija Kuusinen, Reetta Ikonen ja Anita Kyönsaari, urkuri Lea Waaraniemi ja kanttori Anna-Liisa Haunio. Minna Purhonen, viulu. Josi Purhonen, sello. Messun jälkeen pääsiäisyön kevyt juhla-ateria tuomiokirkon seurakuntatalolla, tarjoilumaksu 5 e, lapset ilmaiseksi. Pääsiäisaamun messu su 16.4. klo 10 ”Kristus on ylösnoussut!”. Liturgia

ja saarna Mari Mathlin, avustava pappi Seppo Särkiniemi, urkuri Leena Talvio, kanttori Marja-Liisa Talja. Raisa Rangell, sopraano. 2. pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 10 ”Ylösnousseen Kristuksen seurassa”. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustava pappi Reetta Ikonen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Anna-Liisa Haunio. Perheiden pääsiäiskirkko ma 17.4. klo 15. Pappi Marja Malvaranta, kanttori Päivikki Leinonen, perhetyönohjaaja Outi Wenell.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 2.4. klo 12. Mäenpää, Waaraniemi. Kirkkokahvit. Kiirastorstain ehtoollinen to 13.4. klo 18. Linervo, Waaraniemi. Andrej Hongell, sello. Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 12. Mäenpää, Talja. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Palmusunnuntain messu su 9.4. klo 12. Särkiniemi, Koivusalo. Kirkkokahvit. Kiirastorstain ehtoollinen to 13.4. klo 19.30. Särkiniemi, Talja. Lauluyhtye Kiwi.

KONSERTTI

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 2.4. klo 12 ”Sinun luonasi olen turvassa”. Nurminen, Ylioja. Kirkkokahvit. Kiirastorstain ehtoollinen to 13.4. klo 18. Liiman, Talvio. Pääsiäisen kyläkirkko su 16.4. klo 12. Kunnamo, Talvio. Kirkkokahvit. Laaksolahden kappeli Palmusunnuntain messu su 9.4. klo 12 ”Älä pelkää!”. Mathlin, Leinonen. Kirkkokahvit. Rinnekappeli Palmusunnuntain messu su 9.4. klo 14. Corander, Koivusalo. Suvelan kappeli HalleLuja -messu pe 31.3. klo 18. Marte, Salonen, nuoret juontajat ja nuorten bändi. Yhteisvastuumessu ja -tapahtuma su 2.4. klo 15 ”Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät”. Pohjolan-Pirhonen, Haunio. Yhteisvastuutapahtuma ja -keitto klo 13-15. Ks. tarkemmin Suvelan kappelin kohdalta. Kiirastorstain ehtoollinen to 13.4. klo 15. Ikonen, Talja. Pääsiäismessu su 16.4. klo 15. Kyönsaari, Hujanen, Haunio. Rukoushetki arkisin klo 12–12.15. Tule hetkeksi hiljentymään. Viherlaakson kappeli Kiirastorstain ehtoollinen to 13.4. klo 18. Marte, Koivusalo.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä eri-ikäisille. Kirkkokahvit. Järjestäjinä Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot: www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Isovanhempien ilta ti 5.4. klo 17.30, Riitta Luhtasela. Miestenilta Aarteenetsijät ma 10.4. klo 19. Matti Leisola: ”Luomisuskon merkitys”.

AURORAN KAPPELI Iltaperhekerho ma 3.4. klo 18–19.30. Leikkiä, laulua, askartelua, hartaushetki. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Rukouspiiri ke klo 18. Hanna-piiri to 6.4. klo 17. Ikoniluentosarja harvinaisista Jeesus-ikoneista la 8.4. klo 12. Alarik Corander: ”Ulkonäkökysymys – Haasteelliset Kristuksen ikonit”. Hiljaisuuden rukoushetki ti 11.4. klo 19. Lue lisää: espoonseurakunnat.fi/ web/tuomiokirkkoseurakunta/ auroran-kappeli.

KALAJÄRVEN KAPPELI Israel-ilta ke 5.4. klo 19. Kristiina Wiley One Way Mission -lähetysjär-

jestöstä kertoo uutisia Israelista ja työstä naisten parissa Tel Avivissa. Heprealaisia lauluja ja tansseja. Kahvit klo 18.30. Raamattuilta to 6.4. klo 18.30. Apostolien teot, Seppo Särkiniemi.

la, teetä. Lopuksi ehtoollinen. Rakkaus vailla vertaa – Hiljaisen viikon sanoma sanoin ja kuvin ke 12.4. klo 18.30. Kertojana Riitta Lemmetyinen.

KAUKLAHDEN KAPPELI

Pääsiäiskuvaelma ja ehtoollinen ke 12.4. klo 18. Koe pääsiäisen ajan tapahtumat Marian ja Pietarin näkökulmasta kerrottuna. Lopuksi ehtoollinen. Sopii kaikenikäisille, kesto n. 30 min.

Hengellisen kirjallisuuden piiri to 30.3. klo 18. Tapio Puolimatka: ”Jälkikristillisen maailman kauhut”. TT Janne Nikkinen. Yhteinen pääsiäishartaus ja lounas ti 11.4. klo 10.30–12.30 eläke- ja perhekerhoille sekä eläkeläisille. Alkuhartaus, ruokailu 4 e. Hiljaisuuden ilta ”Kuule rukoukseni, Herra!” ma 10.4. klo 17. Rukousta, mietiskelyä ja hiljaisuutta. ohjaajana pappi Pirkko Nurminen. Pieni iltapa-

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

NUPURIN KAPPELI Raamattuluennot Galatalaiskirjeestä to 6.4. klo 18. Ari Kunnamo.

SUVELAN KAPPELI Miesten piiri pe 31.3. klo 12. Pentti

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

Laukkanen ja Kari Punkkinen. Iloinen Yhteisvastuutapahtuma su 2.4. klo 13–15. Muskarihetki klo 12.30. Myynnissä keittoa (aikuiset 4 e, lapset 4–17-v. 3 e), grillimakkaraa, vohveleita, käsitöitä ja leivonnaisia sekä arpajaiset. Lapsille mm. paloauto, ongintaa ja halikoiria. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Israel-piiri ma 3.4. klo 18. Mitä on luterilaisuus? su 9.4. klo 15. Reformaation merkkivuoden iltapäivä pastori Seppo Särkiniemen johdolla. Jaakko Kivirannan lauluyhtye.

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 2.4. klo 17–19.30. Psalttari, lasten Pyhis. Kristillisten kirjojen ilta. Tuo oma kirjasi mukaan! Keskustelua alustaa Irma Remes. Iltapala, esirukousmahdollisuus.

Lähetyspiiri ma 10.4. klo 14.

IKONINÄYTTELY JORVISSA Hiljenny kristinuskon suuren sanoman äärelle Auroran ikonipiiriläisten näyttelyssä Jorvin sairaalan vanhalla puolella 22.4. asti.

RUKOUSHETKET LAULAEN ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Gregoriaanisia ja keskiaikaisia sävelmiä, laulua, hiljaisuutta ja rukousta. Pastori Anita Kyönsaaren johdolla harjoitellaan yhdessä psalmilaulua pe 31.3. klo 18 teemalla ”Marian matkassa”. Seuraavat kerrat 28.4. ja 3.6.

MESSUAVUSTAJAKOULUTUS KALAJÄRVELLÄ Haluatko syvällisyyttä elämään? Tule messuavustajakoulutukseen su

23.4. klo 10.30–11.30 Kalajärven kappelille. Lisätietoja pastori Kirsi Muurimäki 050 438 0164.

ILMOITTAUDU SYKSYN MUSKAREIHIN Meillä on sopivia ryhmiä vauvoista eskari-ikäisiin. Ilmoittautuminen on avoinna 24.4–22.5. www.espoonseurakunnat.fi/web/alle-kouluikaiset/ muskariryhmat/tuomiokirkko.

PIKKUKUOROLAISTEN OMA PÄIVÄ Lapsikuoroja kutsutaan mukaan muskarikuoropäivään la 22.4. klo 9.45–17 Espoon tuomiokirkkoon. Ohjelmassa mm. rytmiikkaa, liikettä ja laulamista. Päivä päättyy yhteiseen konserttiin Espoon tuomiokirkossa klo 16.15. Osallistumismaksu 15 e sisältää ohjelman, välipalat ja

lounaan. Järjestää Espoon Tuomiokirkko srk ja Nuori Kirkko ry. Tied. heli.vapaakallio@evl.fi. ILMOITTAUTUMINEN: www.nuorikirkko.fi / koulutushaku/Muskarikuoropäivä.

PERHEIDEN RETKIPÄIVÄ Helatorstaina 25.5. klo 11.30–16 Velskolassa. Katso tarkemmat tiedot netistä: www.espoonseurakunnat.fi> toiminta> perhe ja parisuhde > retket, leirit, tapahtumat.

HILJAISUUDEN RETRIITTI ”Hyvä on sen osa, joka luottaa Herraan” – hiljaisuuden retriitti 19.–21.5. Velskolan kartanossa. Ohjaajat Pirkko Nurminen ja Eeva Honkanummi. ILMOITTAUTUMINEN viim. 28.4. mennessä: pirkko.nurminen@evl.fi tai 040 567 4420.

PERHEPYHÄKOULULEIRI VELSKOLASSA Ohjelmaa koko perheelle pyhäkoululeirillä yhdessä ja erikseen 11.– 13.8. Velskolassa ulkoillen, askarrellen, liikkuen ja pyhäkouluhetkien parissa. HAKU LEIRILLE 1.4.–31.5.: www.espoonseurakunnat.fi > toiminta>perhe ja parisuhde>retket, leirit, tapahtumat>ilmoittautumislomake. Tied. Outi Wenell: 040 547 4146 tai outi.wenell@evl.fi.

KATSO AJANKOHTAISIMMAT TAPAHTUMAT VERKOSTA Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa toimii runsaasti pienryhmiä. Tule mukaan! Ajankohtaisimmat tapahtumat ja ryhmät löydät myös verkosta: www.espoonseurakunnat. fi/web/seurakunnat/tuomiokirkko. Seuraa meitä somessa ja verkossa!

TA 138 x 148 mm

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 2.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, Hero, Malkamäki. Kärsimyksen sunnuntain messussa kuljetaan turvapaikanhakijoiden ja muiden kärsivien rinnalla. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 5.4. klo 8 Tapiolan kirkko. Pysähtyminen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Aamupuuro ja -kahvi. Palmusunnuntain messu ”Lähtö” su 9.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Holm, Linnoinen, Malkamäki, Forsberg. Turvapaikanhakijoiden valmistama arabialainen lounas 7 e, alle 12 v. ilmaiseksi. Pajukirkko ”Valkoisilla hentoisilla, pajunkissan askelilla” su 9.4. klo 15 Tapiolan kirkko. Mukana Marianne-pappi, Elina Kanttori, Liisa-muskariope, kanteleensoittajia ja muskarilaisia. Pääsiäismunien piilotusta. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 9.4. klo 12.30 Tapiolan kirkko. Palmusunnuntain vesper su 9.4. klo 18 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. Kallio, Tervonen, Ilola. Lasten pääsiäiskirkot ma 10.4. klo 10 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. Ti 11.4. klo 9.30 ja 10.15 Tapiolan kirkko. Hiljaisen viikon iltapalvelukset ”Jeesus Getsemanessa” ma 10.4. klo 19 Tapiolan kirkko. Kallio, Tervonen, Jurmu. Hannu Naukkarinen, sello. ”Jeesus tutkittavana” ti 11.4. klo 19 Tapiolan kirkko. Kallio, Tervonen, Malkamäki. Hannu Naukkarinen, sello. Tapiolan kirkko. Viikkomessu ke 12.4. klo 8 Tapiolan kirkko. Holm, Malkamäki. Kiirastorstain messu ”Toisen tähden” to 13.4. klo 14.30 Tapiolan kirkko. Koivisto, Ristimäki. Kuoro kaikille –kuoro joht. Elina Forsberg, Liisa Malkamäki, urut. Kiirastorstain iltamessu to 13.4. klo 19.30 Tapiolan kirkko. Tervonen, Linnoinen. Psalmus-kuoro, Hannu Jurmu ja Liisa Malkamäki.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 14.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Linnoinen, Koivisto, Forsberg. Sini Eusebio, sello. Pääsiäisyön messu ”Tyhjyydestä” la 15.4. klo 23 Tapiolan kirkko. Kallio, Tervonen, Jurmu. Kristus on noussut kuolleista. Psalmus-kuoro ja Vaskiyhtye. Pashaa ja pääsiäisherkkuja. Pääsiäispäivä ”Elämä” su 16.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Ristimäki, Malkamäki. Polyteknikkojen orkesterin jousikvartetti sekä Pia Innala, laulu. Kirkkokahvit. Perhemessu ”Yhdessä” 2. pääsiäispäivä ma 17.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Tiihonen, Forsberg. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut ja Katja Sirkiä, huilu. Pääsiäismunien etsintää. Kirkkokahvit.

KOTIEHTOOLLINEN Mahdollisuus ehtoolliseen kotona pääsiäisen aikaan. Seurakuntapastori Marianne Tiihonen, 040 735 6575.

LÄHETYSRAAMATTUPIIRI Mukana Pekka Mäkipää ke 5.4. klo 18, Tapiolan kirkko.

su 26.3. klo 17.30 Tapiolan kirkko

RAKKAUDEN ATERIA KIRKKO-OOPPERA ke 12.4. klo 19 Tapiolan kirkko. Lisää Kirkoissa soi -palstalla.

LUUKASPASSIO Jukka Kankaisen Luukaspassio pe 14.4. klo 15 Tapiolan kirkko. Lisää Kirkoissa soi -palstalla.

PÄÄSIÄISASKARTELU Virpomisoksien koristelua ma 3.4. klo 17.30–19, Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. Ti 4.4. klo 17.30–19 Tapiolan kirkolla. Ke 5.4. klo 17.30–19 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4.

LASTEN KESÄKERHOT JA LEIRIT Tapiolan koululaisten kesäkerhojen tied. ja ilm. www.espoonseurakunnat/koululaiset/kesakerhot. Kesäleirit Ilm. ja tied. www.paheksuvakirahvi.fi.

KESKIVIIKKOKERHO Sotaorpona ke 5.4. Tapiolan kirkko. Vieraita Sotaorpoyhdistyksestä. Pirkko Metsäranta. Sotaorpojen kuoro, joht. Tommi Hintsala. Kahvi Keskipäivän rukouksen jälkeen. Ohjelma klo 13. Ristinmuotoinen rakkaus – kuolemaa väkevämpi ke 12.4. Tapiolan

Lisää ohessa. kirkko. Taideteologiaan perehtynyt taidemaalari, taidehistorioitsija ja kuvataideterapeutti Annukka Laine. Kahvi Keskipäivän rukouksen jälkeen. Ohjelma klo 13.

toteutetaan perjantaipäivystyksinä huhti–lokakuun ajan. Tied. matias. uusisilta@evl.fi, 040 560 0010.

KEVÄTRETKI

klo 10, paluu Tapiolaan n klo 15.30. Hinta 15 e sis. ohjelman, ateriat ja bussikuljetuksen. Ilm. viim. ke 10.5. p. 040 531 1011. Etusija tapiolalaisilla.

SYKSYKSI MUSKARIIN

100-vuotias Suomi on innoittanut Lausuntaryhmä Hottiksia pe 31.3.2017 klo 12.15 Tapiolan kirkko, Olohuone. Suomalaiset runotekstit kulkevat ihmisyyden, toistemme kunnioittamisen kautta kaiken arvokkaan huomaamiseen.

Seurakuntaretki Hämeenlinnaan pe 19.5. Lähtö Tapiolasta klo 9. Opastus Sibeliuksen syntymäkotiin ja lounas Piparkakkutalossa. Kiertoajelu Hämeenlinnassa ja vierailu Hämeenlinnan taidemuseossa. Hartaus Hattulan Pyhän ristin kirkossa. Paluu viim. klo 18. Hinta 50 e. Sit. ilm. viim. to 8.5. Keskiviikkokerhossa tai seurakuntatoimistoon p. 09 8050 4000.

SAAPAS-KOULUTUS

LESKET JA OMAISHOITAJAT

PÄÄSIÄISEN AUKIOLOT

Uusien Saapas vapaaehtoisten -koulutus ti 4.4., 11.4., 18.4. ja 25.4. klo 18–20, Tapiolan kirkko. Saapas on etsivää nuorisotyötä, jota

Retkipäivä Hvittorpissa to 1.6. Musiikkia, kevyttä liikuntaa, keskustelua ja hyvää ruokaa ja päätösmessu. Lähtö Tapiola Gardenin edestä

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, ma– to 10.–13.4. klo 8–21 pe 14.4. klo 8–18, la 15.4. klo 8-15 ja 21–01, su–ma 16.–17.4. klo 8–16.

TÄHÄN ON TULTU -RUNOKOOSTE

Ilmoita lapsesi muskariin 24.4.–22.5. www.espoonseurakunnat.fi/alle-kouluikaiset/muskarit.

KIRKON LOUNAS Lounas ti klo 12.15. Ei ti 4.4. Lippujen myynti klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 4 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. Ilmaiseksi.

14 A

MENOT 30.3. – 13.4. Espoonlahden seurakunta

Toimisto: Merivirta 3, puhelinpalvelu klo 9–15, p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1, Ruorikuja 1 ja Ankkuritie 5 Da

MESSU SOUKAN KAPPELI Leipämessu ja soppalounas pe 31.3. klo 10.30. Erkko, Yli-Jaskari. Esirukousmahdollisuus. Messu su 2.4. klo 11. H. Lehti, Santaharju, Lonka. Tekstit isokirjoituksella ja pisteillä sekä puheen viitottu tulkkaus. Näkövammaisten lauluryhmä Pandula. Avustajat ovella vastassa klo 10.30 alkaen. Lapsille pyhäkoulu. Pisara ry:n kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-messu su 2.4. klo 17. Kuusanmäki, Ojala, Nardus & bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 5.4. klo 14. Knuutti, Ojala. Palmusunnuntain messu su 9.4. klo 11. Olli, Ylisuutari, Yli-Jaskari, Laulumieli. Kirkkokahvit. Palmusunnuntain perhemessu su 9.4. klo 17. Kohijoki, Santaharju, Yli-Jaskari. Iltapala, vapaaehtoinen ruokamaksu. Ikäihmisten kiirastorstain messu to 13.4. klo 12. J. Lehti, Ojala. Kirkkokahvit. Kiirastorstain iltamessu to 13.4. klo 19. Turtiainen, Erkko, Ojala. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 14.4. klo 11. Kuusanmäki, Yli-Jaskari. Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 14.4. klo 15. Erkko, Yli-Jaskari. Pääsiäisyön messu ja juhla la 15.4. klo 23. Knuutti, Ylisuutari, Puukko. Yöpala seurakuntasalissa. Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 11. Sinervo, Erkko, Yli-Jaskari, Lonka, Kirkkokuoro. Kirkkokahvit. Messu su 16.4. klo 17. Erkko, Lonka. 2. pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 11. Kuusanmäki, H. Lehti, Puukko. Kirkkokahvit. Messu ja aikuisrippikoulun konfirmaatio ma 17.4. klo 17. H. Lehti, Ylisuutari, Puukko. Messu su 23.4. klo 11. Turtiainen, J. Lehti, Yli-Jaskari. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Tuomasmessu su 23.4. klo 17. Kuusanmäki, Ojala, Nardus. Iltatee.

RUKOILLAAN Rukoushetki ma, ti, ke ja pe klo 8.50 Merivirta 3, Kivenlahden ostari. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 Soukan kappeli. Israel-rukouspiiri ti 11.4. ja 9.5. klo 18.30 Soukan kappeli. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 Soukan kappeli.

TORILLA TAVATAAN Kirpputorimme Toivon Tori to klo 12–18 os. Soukankaari 8 B. Tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän omaishoitajilleen. Kiirastorstaina Tori on suljettu.

ASIAA PAPILLE? OstariPastori arkitorstaisin klo 13–15 kauppakeskus Lippulaivassa. Tule juttelemaan! Päivystävää pastoria voi arkipäivi-

EL 138 x 128 mm

sin klo 9–15 kysyä seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 tai Soukan kappelin vahtimestarilta 050 511 0310.

DIAKONIA – TUKEA ELÄMÄÄN Diakonian palveluajat ma klo 9–10 Merivirta 3 A, 3. krs. p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. Ruokailu vähävaraisille ma, ti ja to klo 11–12 Soukan kappeli. Lipunmyynti klo 10.30–11.30, aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e. Elintarvikejakelu ma, ti ke ja pe klo 9, Merivirta 3 A. Vuoronumerot arvotaan klo 8.40.

LUETAAN YHDESSÄ Suomea opiskellaan joka viikko pienissä tasoryhmissä suomalaisten kanssa. To klo 17.30–19 Merivirta 3 A, 3. krs. Ti naisten ryhmä klo 9.30–11.15 Soukan kappeli, lapset voi ottaa mukaan. Ryhmät huhtikuun loppuun saakka viikoittain. Tied. eveliina. roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

VANHUSTEN ASIALLA Espoon vanhusneuvoston puheenjohtaja Olli Männikkö to 30.3. klo 13 Soukan kappelilla. Hartaus ja kahvitarjoilu (1,5 e).

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN Danielin kirja aiheena to klo 18 Soukan kappelilla, kirkkoherra Jouni Turtiainen. 30.3. Erikoisia eläimiä ja Ihmisen Poika (Daniel 7–8). 27.4. Anna heillekin anteeksi! (Daniel 9).

YHTEISVASTUU Lipaskeräys pe–la 31.3.–1.4. Listakerääjiä tarvitaan! Ota yhteyttä britta.blomberg@gmail.com, 0400 936 621. www.yvkerays.net.

ARJEN HISTORIAA Talvisodan presidentin Kyösti Kallion ja Kaisa Kallion välisestä kirjeenvaihdosta kertoo FM Maria-Liisa Kallio ke 5.4. klo 18.30 Soukan kappeli. Hartaus Erkki Kuusanmäki, musiikkia Jussi Talasniemi, sello.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP Kansainvälinen yhteysilta pe 7.4. klo 18.30 Soukan kappelissa. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music. Tällä kertaa tarjolla kongolaista ruokaa. facebook.com/espoonlahtifellowship

li. Pullakahvit 1, 5 e. Seuraavat laulut ti 25.4.

PÄÄSIÄISTUNNELMAA KAUPPAKESKUS LIPPULAIVASSA Pääsiäisaskartelua pe 7.4. klo 14–18 seurakuntamme lastenohjaajien johdolla. Pääsiäispolku ti 11.4. klo 17–19, ke 12.4. klo 17–19 ja la 15.4. klo 10–12 ja 13–16.Lähtö 2. krs Tokmannin edestä 20 min. välein.

Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä, H. Schütz ja Actus Tragicus, J.S. Bach, ke 12.4. klo 19 Soukan kappeli. Navichorus ja solistit, Espoon barokki ry, musiikin johto Elja Puukko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Katekismus arkikäyttöön ti 25.4. klo 18 Soukan kappeli, Erkki Kuusanmäki.

SIIONINVIRSISEURAT ”Kun Vapahtaja kuolee, kallio järkähtää” SV 288 pe 14.4. klo 16 Soukan kappeli, Helena Yli-Jaskari.

PRAISE NIGHT Tule ylistämään Jumalaa vanhojen tuttujen ja uusien ylistyslaulujen sanoin ja sävelin pe 21.4. klo 18.30 Soukan kappeli. Mukana gospelryhmä Nardus ja praise-bändi. We sing some praise songs in English, too – welcome!

VANHAN MUSIIKIN KONSERTTI Musiikkiopisto Avonian opiskelijat la 8.4. klo 16.30 Soukan kappeli. Vapaa pääsy.

Sytytämme kynttilän jokaiseen tyhjään syliin ja lähetämme ikävämme rukouksin siivin sinne, missä on Hän, joka aina odottaa. Kirkkohetki su 23.4. klo 15 Soukan kappeli.

MITÄ ON KRISTINUSKO TÄNÄÄN?

Pääsiäiskoristeita, käsitöitä, leivonnaisia ja arpoja la 8.4. klo 11–14 Soukan kappeli. Maukkaan brunssin hinta 10 e/aik., 4 e/lapsi, perhelippu 26 e (2 aik. ja 2–3 lasta). Tuotto lähetystyölle. Toivotuimmat riparilaulut la 8.4. klo 12 Soukan kappeli. Laulutoivomuksia voi esittää Espoonlahden seurakunnan facebook-sivulla tai tekstiviestillä numeroon 041 518 1244.

TYHJÄN SYLIN KIRKKOHETKI

HILJAISEN VIIKON MUSIIKKI-ILTA

MYYJÄISET JA BRUNSSI

YHTEISLAULUA

pääsy, ohjelma 10 e sekä vapaaehtoinen kolehti ystävyysseurakuntamme Lääne-Nigulan kattoremontin hyväksi. Musiikkia Elja Puukko, Sunsax, Sanna Roine ja Lauri Malmi.

TEHTÄVÄ KOTIOVELLA Koulutus maahanmuuttajien kohtaamiseen la 22.4. klo 10–16 Soukan kappeli. Koulutus sopii maahanmuuttajien parissa työskenteleville, asiasta kiinnostuneille tai vapaaehtoistyötä harkitseville. Lisätiedot ja ilm. viim. 12.4. anna.k. helenius@evl.fi, 040 537 6848. Kouluttajana Virpi Nyman, Kansan Raamattuseura.

LAULUKERHO

KARI 65 V. -JUHLAKONSERTTI

Venytellään äänijänteitä kanttorin johdolla ti 11.4. klo 13 Soukan kappe-

Konsertti ja kakkukahvit la 22.4. klo 18 Soukan kappelissa. Vapaa

ZOOPPERA Koko perheen musiikkikertomus ti 25.4. klo 18 Soukan kappeli.

IKÄIHMISTEN KERHOT Ma: Merivirta 3, 3 krs. klo 10–11.30 ja Kaskikappeli klo 12.30–14. Ke: Puistokartanon palvelutalo klo 13.30–14.30, Merikansantie 2. To: Soukan kappeli klo 13–14.30 ja Mäntykappeli klo 14.30–16. Tied. diakoni Eija Siivonen, 041 534 1706.

PIIRIT PYÖRIVÄT – VIELÄ EHDIT MUKAAN! Posliinimaalarit ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,50 e/kerta. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Maanantaikahvila ma klo 13–15 Soukan kappeli. Voit istahtaa kahville tai tehdä käsitöitä, esim. villasukkia v. 2017 syntyville vauvoille. Sukkatempaukseen saa lahjoittaa Novitan sinisiä ja valkoisia sukkalankoja. Tuo langat Soukan kappelin vahtimestarille. Tied. 041 534 1706. Raamattu- ja keskustelupiirit ma klo 18.30 Merivirta 3 ja Kaskikappeli, ke parill. viikot klo 12 Soukan kappeli, to parill. viikot Miesten raamattupiiri klo 18 Soukan kappeli, iltapala 4 e. Diakonia- ja lähetyspiiri ti klo 13

kokoontuu kodeissa, parill. viikot. Tied. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244. Teresa-piiri ti klo 18 Merivirta 3, parill. viikot. Tuetaan kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä Naisten Pankin kautta. Tied. teija.moilanen@evl.fi, 040 728 7478. Lukupiiri ti 18.4. klo 18 Kivenlahden kirjasto, Merenkäynti 3. Kirjana Laila Hietamies, Hylätyt talot, autiot pihat. 16.5. kirjana Milja Kaunisto, Piispansormus. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388. Hanna-lähetyspiiri ke klo 12 Soukan kappeli, parill. viikot. Leskenlehdet pe klo 13–15 Soukan kappeli, parittomat viikot. Ryhmä on tueksi elämässä eteenpäin, kun leskeksi jäämisestä on kulunut vähintään vuosi aikaa. Tied. 040 547 1848.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta. Kärsimysten ilta pe 14.4. klo 17 Sode. Kohti valoa -ilta la 15.4. klo 17 Sode.

LEIRILLE, MARS! Hyvää ruokaa, kivaa tekemistä ulkona ja sisällä, uusia kavereita... Kesäleirit Velskolan Väentuvassa: 1.–3.-lk. 4.–6.6. sekä 4.–7.-lk. 6.–8.6. Leirien hinta 35 e. Aarre-telttaleiri 19.–22.6. Partaharjulla 2.–8.-lk tytöille ja pojille. Leirin hinta espoonlahtelaisilta lapsilta ja nuorilta 50 e. Etusijalla oman alueen lapset. Majoittuminen teltoissa ja suuri osa toiminnasta on ulkotoimintaa säällä kuin säällä. Lue lisää ja ilmoittaudu www. sodesode.fi.

PARISUHDEPERHELEIRI Kuinka hoitaa parisuhdetta kaiken kiireen keskellä? Leiri 19.–21.5. Hilassa. Maksu 120 e/pari, lapset 30 e/yli 3-v. Ilm. viim. 18.4., linkki sivulla espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti. Tied. johanna.korpela@evl.fi, 050 511 0504.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

LE 91 x 163 mm

Leppävaaran seurakunta

MESSUT Leppävaaran kirkko Messu ja kirkkokahvit ”Kärsimyksen sunnuntai” su 2.4. klo 11. T. Salo, Juvela, Hyry. Messun musiikkia toteuttamassa Murtosointu-kuoro Seppo Murron johdolla. Messu on mukana We see you Migri -kampanjassa. Kirkkokahveilla Peter Didrichsen Gideoneista kertoo Uuden testamentin jakelusta Meksikossa. Palmusunnuntain messu, keitto ja kevätmyyjäiset su 9.4. klo 11. Juvela, Raunu, Latvanen. Keittolounas aikuiset 5 e, lapset 5–15v. 3 e. Pääsiäismunien onginta 1 e, karjalanpiirakoita, leivonnaisia, käsitöitä ja kirjoja myynnissä lähetystyön hyväksi. Viikkomessu ke 12.4. klo 13. Alanne. Kiirastorstai-illan messu ”Ateria” to 13.4. klo 19. Rissanen, Raiskio. Musiikissa Laura Airola, viulu, Taneli Helminen, basso, Outi Noponen, piano sekä laulajia. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus ”Risti” pe 14.4. klo 11. Saarna pastori Jan Ahonen, Raiskio, Hyry, Sari Anetjärvi, laulu. Pääsiäisyön messu ”Voitto” la 15.4. klo 23. Yletyinen, Alanne, Latvanen, Miika Penttala, trumpetti. Messun jälkeen juhlitaan pääsiäisyön ihmettä vapaaehtoisten järjestämällä aterialla/yöpalalla ja kahveilla. Vapaaehtoinen maksu. Pääsiäismessu ja kirkkokahvit ”Riemu” su 16.4. klo 11. Alanne, Koskela, Hyry, Latvanen. Pääsiäisen iloa laulamassa Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro. 2. pääsiäispäivän messu ja kirkkokahvit ”Eteenpäin” ma 17.4. klo 11. Raunu, Yletyinen, Latvanen.

Anssi Siukosaari. Puhujina mm. Juvela, Katajisto ja Rissanen. Kokoonnumme kuukauden 1.maanantaina tammi–huhtikuussa. Kahvi/ tee klo 18.30 alkaen, seurat klo 19.

TAK TATAK T K TA TAAK K K

TAK

Lasten kappeli Arkki Narsissimessu ma 17.4. klo 16. Koskela, Latvanen. ”Pääsiäisen värit PA M PAM PA kaikki loihti Luojan sivellin”, lasten M PA PAM PA PAM AK TAK AK TAK M virsi 35. Narsissimessussa keltaiset M T T TAK AK PA TAK TAK T TAK TAK TAK AK TAK TAK narsissit kertovat pääsiäisen ilosta. K T TAK K M K TA TAK K TA TAK TA TAK K AK K TAK TAK TA TAK Ehtoolliselle ovat tervetulleita pienet TAK TA K T TA TAK TA AK K K TAK AK AK TAK T TA K K TA AK T K T K TA K ja suuret messuvieraat. Pashaa, T TAK TA TAK K K TA AK A TAK TA TAK T TAK TA TAK TAK T TA K A K K T TAK K K TA A TA pullaa ja kahvia. K T A A T T AK

NAPS NIPS NAPS NIPS

M PA

Toimisto: Leppäsiipi, Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

Karakappeli Messu ja kirkkokahvit su 2.4. klo 13. Raiskio, Salo, Noponen. Messu on mukana We see you Migri -kampanjassa. Kiirastorstai-illan messu ”Ateria” to 13.4. klo 19. Alanne, Hyry, Anna Grundström, sello. Pääsiäismessu ja kirkkokahvit ”Riemu” su 16.4. klo 13. Salo, Hyry, Miika Penttala, trumpetti.

T TAK K K TAK TA K TA TA K K TA K TA AK T TAK TA TAK TAK

Perkkaan kappeli Sanajumalanpalvelus ja iltatee su 26.3. klo 17. Koskela. Kiirastorstai-illan messu ”Ateria” to 13.4. klo 19. Raunu, Latvanen, Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro.

RUKOUSHUONE KUTSUU Rukoillaan yhteisten asioiden puolesta Leppävaarassa ja muualla to 6.4. klo 18, Leppävaaran kirkon takkahuone. Illassa mukana rovasti Marja-Liisa Hietanen. Tied. Hilkka Stigell 040 718 2302.

KILON KÄVELY Reippailemaan – sauvoin tai ilman ma 3.4. ja 8.5. klo 17–18. Kävellään Kilon alueella lähtien liikkeelle KilonRistin edestä, Vanharaide 1 (Kilonpuistonkadun puolelta, vastapäätä K-markettia). Vetäjänä Päivi Käri-Zein.

DIAKONIARETKI HVITTORPIIN Virkistystä kaipaavalle diakoniaretki to 4.5. klo 9–17 Hvittorpiin. Lue lisää Apua & tukea palstalta.

LAPSILLE JA PERHEILLE

VAPAAEHTOISTYÖ

Arkin pajan pääsiäinen la 8.4. klo 10–13, Lasten kappeli Arkki. Pajassa pääsiäisaskartelua ja leikkejä. Tule koko perheen voimin virittäytymään pääsiäisen tunnelmaan ja tapaamaan muita perheitä. Kahvi- ja mehutarjoilu. Ilmoita lapsesi mukaan muskariin. ILMOITTAUTUMINEN syksyn 2017 muskariryhmiin on auki 24.4.–22.5. osoitteessa espoonseurakunnat.fi/ web/alle-kouluikaiset/muskariryhmat/leppavaara. Lisätietoja: muskariopettaja Eeva-Maria Nyyssönen, eeva-maria.nyyssonen@evl.fi, 040 559 1489.

Etsitkö paikkaasi seurakunnassa? Kiinnostaako esim. aikuisten tai lasten kerhojen ohjaaminen, leivonta, musiikki, valokuvaus tai messuavustajan tehtävät? Vapaaehtoisena voit olla mukana toteuttamassa ja ideoimassa seurakunnan toimintaa ja tapahtumia. Ota rohkeasti yhteyttä niin mietitään yhdessä, missä juuri Sinun lahjasi pääsisivät oikeuksiinsa. Tied. vapaaehtoistyön ohjaaja Heli Siltakorpi, 040 537 6876, heli.siltakorpi@evl.fi. vapaaehtoistyo.fi.

PALMUSUNNUNTAIN RUNOLLINEN ILTAPÄIVÄ ”Päästäkää irti parantavat epidemiat” – runollinen iltapäivä su 9.4. klo 14, Karakappeli. Iltapäivä rohkaisun ja toivon hengessä. Hoitavan runon ja musiikin vuorottelua. Järj. Karakappelin runoryhmä. Runokahvit tilaisuuden lopuksi.

PALMUSUNNUNTAIN URKUMEDITAATIO ”Sua syvyydestä avuksi” su 9.4. klo 18, Leppävaaran kirkko. Urkumeditaatio kutsuu kärsimystielle ja henkilökohtaiseen mietiskelyyn. Pauliina Hyry esittää F. Mendelssohnin urkusonaatit Aus tiefer Not (Sua syvyydestä avuksi) ja Vater unser (Isä

PIENRYHMÄTOIMINTA meidän) sekä J.S.Bachin urkumusiikkia. Kirkon penkissä voi levähtää, tarjolla on myös tyynyjä. Tilaisuudessa ei puhuta. Vapaa pääsy.

HILJAISEN VIIKON MUSIIKKIA -SARJA LEPPÄVAARAN KIRKOSSA ”Yksin” – Syntisten virret ma 10.4. klo 19. Lauletaan yhdessä ja pohditaan iskelmien, ikivihreiden, virsien ja päivän raamatuntekstien kautta ihmisen yksinäisyyden kokemusta. Vapaa pääsy. ”Miksi?” – lauluyhtye Kuiske ti 11.4. klo 19. Musiikkia ja hiljentymistä hiljaisen viikon raamatunkohtien äärellä. Vapaa pääsy. ”Häpeä” – Tapiolan Kamarikuoro

ke 12.4. klo 19. Tapiolan Kamarikuoron Ehtoohymni-konsertissa kuullaan Joonas Kokkosen Laudatio Domini sekä osia Einojuhani Rautavaaran teoksesta Vigilia. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu musiikkityölle.

SEDER-ATERIA Juutalaisen pääsiäisperinteen Seder-ateria 2.pääsiäispäivänä 17.4. klo 17 Leppävaaran kirkossa. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

Leppävaaran seurakunnassa toimii noin parikymmentä aikuisten pienryhmää. TUTUSTU ja tule mukaan: espoonseurakunnat.fi/ letoiminta Katso tapahtumien tarkemmat tiedot verkon tapahtumakalenterista: espoonseurakunnat.fi/lekalenteri Seuraa meitä somessa ja verkossa! facebook.com/leppavaaranseurakunta espoonseurakunnat.fi/leppavaara nuortensiipi.fi @nuortensiipi

SIIONINVIRSISEURAT Anna Siionin virsien, Sanan ja ystävien seuran hoitaa sisimpääsi. Seurat ma 3.4. klo 18.30 Leppävaaran kirkon takkahuoneessa, isäntänä

Menokasvo

Kyösti ja Kaisa Kallion kirjeissä on kappale Suomen historiaa Sata vuotta sitten presidentti Kyösti Kallio ja hänen vaimonsa Kaisa kirjoittivat toisilleen vuosikymmenien ajan joka päivä. Miksi, Maria-Liisa Kallio? Kyösti Kallio oli Helsingissä kansanedustajana, ministerinä ja presidenttinä kaikkiaan 36 vuotta. Kaisa-vaimo hoiti isoa maatilaa ja kuutta lasta Nivalassa. Puhelinyhteyttä ei vielä ollut. Välimatkaa oli 500 kilometriä, eikä Helsingistä kovin usein käyty kotona.

Oletko sukua Kyösti ja Kaisa Kalliolle? He olivat isovanhempani. Isoisäni kuoli kaksi vuotta ennen syntymääni, mutta isoäitini muistan hyvin. Kaisa Kallio oli viisas, empaattinen ja lempeä nainen. Hän oli syvästi uskonnollinen ja hänen uskonsa oli avaraa. PAULA HUHTALA Kyösti Kallion kirjeitä: Mitä oli kansanedustajan työ sata vuotta sitten? FM Maria-Liisa Kallio puhuu aiheesta sekä isoäidistään Kaisa Kalliosta ke 5.4. kello 18.30 Espoossa Soukan kappelilla, os. Soukankuja 3.

ESKO JÄMSÄ

Millaisia asioita kirjeissä käsiteltiin? Kirjeissä on Kyöstin ja Kaisan rakkaustarina, vaikka ne eivät olleet rakkauskirjeitä. Kirjeissä hoidettiin arkisia maatilan asioita, kuten voin ja heinän myyntiä. Heidän välillään oli suuri luottamus. Kyösti aloitti aamuisin kirjoittamisen jo ennen päivän töitä, jotta kirje ehtisi iltakuudelta lähtevään Pohjanmaan junaan.

Miten sait kirjeet haltuusi? Sain perikunnalta luvan kuvata kirjeet, joita oli 3 000 kappaletta. Kyösti Kallio halusi, että kirjeet on säilytettävä, sillä ne ovat heidän historiaansa. Kaisa Kallio piti niitä aarteinaan. Kokosin kirjeistä kaksi kirjaa.

16 A

MENOT 30.3. – 13.4. OL 91 x 117 mm

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 2.4. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Inari Varimo, diakoni Tytti Kohonen, kanttori Päivi Hakomäki. Paastonajan aamumessu ke 5.4. klo 8. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni Kristiina Huotari. Perhemessu su 9.4. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Sirpa Tolppanen, kanttori Päivi Hakomäki, perhetyöntekijä Henna Sadonkorpi, Tapiolan Kuoro. Messun jälkeen vauhdikas Yhteisvastuutapahtuma. Paastonajan aamumessu ke 12.4. klo 8. Liturgia ja saarna Inari Varimo, diakoni Kristiina Huotari. Kiirastorstain iltamessu to 13.4. klo 19. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustavat papit Jarmo Jussila ja Inari Varimo, diakoni Kristiina Huotari, kanttori Sari Rautio. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti. Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. 4 vuotta täyttäneille on kirkkoparkki messun ajan. To 30.3. liturgia ja saarna Antti Malinen, kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola. To 6.4. Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, erityisnuorisotyönohjaaja Taru Hytönen, musiikki Jussi Koski. To 13.4. Liturgia ja saarna Jussi Koski, diakoni Tanja Puhakka. Olarin kappeli: Messu su 9.4. klo 16, Olarin kappeli, Mikko Niinikoski (Kanttori), Jarmo Jussila (Liturgia ja saarna), Olarin seniorilaulajat. Matinkappeli: Colourful Christian Worship Service Matinmessu su 2.4. klo 17. Liturgia Mia Wrang ja Hans

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.ﬁ

HÖGMÄSSOR Lö.1.4 Olars kyrka, finska sidan, kl 15. Konfirmation av Cityskriftskolan. Jäntti, Terho, Kronlund. Sö 2.4. Karabacka kapell kl. 10. Jäntti, Wikman. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Sö 9.4. Palmsöndagen. Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Sökö kapell kl. 15 gudstjänst med små och stora. Ertman, Malmgren, barnkören. Dagklubbens påskkyrka. Kyrkkaffe/saft. Ti. 4.4. Södrik kapell kl. 18 kvällsmässa. von Martens, Marcel Punt. Kyrkkaffe.

Krause, saarna Hans Krause, kanttori Sanna Franssila, kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola, diakoni Kristiina Huotari. Kärsimyksen sunnuntaina kuljemme turvapaikanhakijoiden ja muiden kärsivien rinnalla. Colourful Christian Worship Service Matinmessu on kaksikielinen (suomi-englanti), rento ja kodikas monikulttuurinen messu, jossa on paljon rukousta ja lauletaan Colourful Espoo Bandin säestyksellä. Lapsille messukerho. Messun jälkeen messukahvit. Colourful Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual (Finnish-English), relaxed and cosy multicultural mass with lots of prayer and Colourful Espoo Band. Program for children. Coffee and fellowship after mass. In Matinkappeli (Liisankuja 3, Espoo) at 5 pm. Messu su 9.4. klo 12. Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski. Tankkauspaikka ti 11.4. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni Kristiina Huotari.

PALMUSUNNUNTAIN LÄHETYSMYYJÄISET Matinkappelilla su 9.4. Ensin messu klo 12 ja myyjäiset sen jälkeen. Järjestäjänä Matinkylän Lähetyspiiri. Mahdollisuus ruokailuun. Kirpputori. Tuotto Olarin seurakunnan lähetystyön nimikkolähettien ja -kohteiden hyväksi. Mikäli haluat tulla mukaan järjestelemään myyjäisiä, ota yhteyttä Eila Laaksolahteen 040 900 698.

kirkon kuoro, Espoon barokki, Antti Kruus. Weckmannin, Monteverdin ja Buxtehuden musiikkia. Pääsiäisyön messu ja juhla la 15.4. klo 23 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustavat papit Marjo Parttimaa ja Inari Varimo, diakoni Kristiina Huotari, kanttori Päivi Hakomäki, Inna Vintturi, huilu. Messun jälkeen juhlava iltapala. Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Kimmo Ansamaa, diakoni Kristiina Leinonen, kanttori Sanna Franssila, Hannele Savunen ja Juha Vintturi, laulu. Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 12 Matinkappeli. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Sanna Franssila. Pääsiäispäivän konsertti su 16.4. klo 19 Olarin kirkko. O.Kortekangas: De virtute virtutem (Pyhiinvaelluskantaatti), A.Vivaldi: Gloria. Kamarikuoro Wähäpaimen, Espoon barokki, johtaa Esko Kallio. Päivi Kantola, sopraano, Sari Rautio, sopraano, David Hackston, altto, Mats Lillhannus, tenori, Elja Puukko, baritoni. Liput 10/15 e. Toisen pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 10 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Päivi Hakomäki.

DESIGN- JA VINTAGEKIRPPUTORI

Reilun kaupan kirkkokahvit tarjolla messun jälkeen.

Myy tai osta esim. vanhoja astioita ja sisustusesineitä la 1.4. klo 11–15, Chapple, Iso Omena, laajennusosan 2. krs. Myyntipöytä 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Pöytävaraukset: leena.lenkkeri@evl.fi

HARTAUDET

NAISTEN SAUNARETKI

Hartaus kirkonmenojen aikaan su 2.4. klo 12, Matinkappeli - Kappelisali Ristin tie -rukoushetki pe 7.4., ke 12.4. ja to 13.4. klo 15 Olarin kirkko, Antti Kruus.

Lähde naisten saunailtaan Hvittorpiin ti 4.4. Matkat kimppakyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Iltapala 3 e. Kotimatkalle lähdetään klo 21. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anneli Virolainen, 0400 205 445 viimeistään kolme päivää ennen saunareissua. Kevään viimeinen saunailta on 4.5.

KIRKKOKAHVIT

PITKÄPERJANTAISTA PÄÄSIÄISEEN Pitkänperjantain sanajumalanpalvelus pe 14.4. klo 10 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Marjo Parttimaa, kanttori Mikko Niinikoski. Musiikkia Kristuksen kuolinhetken aikaan pe 14.4. klo 15, Olarin kirkko. Sari Rautio, sopraano, Risto Pulkamo, baritoni, Helsingin vanhan

KONSERTER Esbo domkyrka sö 2.4. kl. 19. Psalttamus – spelmanspsalmer. Senni Valtonen, kantele, orgel, blåsinstrument, Timo Alakotila, piano, Maria Kalaniemi, dragspel. Fritt intr. Arr. i samarb. m. JuuriJuhla – RotFest & Espoon tuomiokirkkosrk. Alberga kyrka lö 8.4 kl. 18.30. Musikinstitutet Kungsvägens bleckblåskonsert. Esbo domkyrka sö 9.4 kl. 18. Heinrich Schütz’ Opus Omnium (Der Schwanengesang). Körerna EsVoces och Vox Lapsus samt Esbo Barock. Dir. Pia Bengts. Arr. i samarb. m. Espoon tuomiokirkkosrk. Fritt intr.

PALMUSUNNUNTAIN PERHEMESSU JA PUUHAPÄIVÄ Koko perheen puuhapäivän aloittaa Olarin kirkolla perhemessu 9.4. klo 10. Messulounas, aikuiset 3 e ja lapset ilmaiseksi. Toimintapisteissä

Malmgren, Heikkinen. Servering. To. 13.3. Skärtorsdag. Samtalsgruppen Kristen tro i vardagen. Folkhälsanhuset i Hagalund, kl. 12.30–13.30. Jäntti. Skärtorsdagsmässor i Karabacka kapell kl. 17, Ertman, Wikman, Disa Sandholm, Esbo domkyrka kl. 18, Jäntti, Malmgren, Hagalunds kyrka kl. 18, Rönnberg, Kronlund. Esbo svenska församlings kansli på Kyrkogatan 10 stänger kl. 13 på skärtorsdagen!

ÄITIEN VIRKISTYSILTA Pieni hengähdystauko arkeen Hvittorpissa 26.4. klo 17.30–21.30. Mukavaa yhdessäoloa, saunomista, kädentöitä, iltapalaa ja hartaus. Kimppakyydein. Hinta 5 e. Ilmoittautumiset 12.4. mennessä: Mia Silvola 050 576 4891, mia.silvola@evl.fi.

POIKIEN JUTTUJA -LEIRI Miesten ja poikien yhteinen leiri aikuisille ja esi- ja alakouluikäisille Hilassa 21.–23.4. Isät, isoisät, isoveljet, kummit: Tervetuloa viettämään yhdessä pojan kanssa mukava viikonloppuleiri. Luvassa mm. tekemistä sisällä ja ulkona, makkaranpaistoa nuotiolla, saunomista, iltaohjelmaa ja hartauksia. Hinta aikuiselta 25 e ja lapselta 15 e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen niittykappeli.net/tytotjapojat.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 2.4 Högmässa kl.12. SÖ 9.4 Palmsöndagens högmässa kl.12.

TISDAG 4.4

STILLA VECKAN Må 10.4. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 19. Andakt i Taizéstil. Ertman, Bengts. Ti. 11.4. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 18.30–20. Bönekvarten och andliga samtal, Rönnberg. On 12.4. Carlberg i Gammelgård kl. 18. Stilla veckans andakt. Jäntti,

(1 e/piste Yhteisvastuulle) voit mm. istuttaa omat rairuohot, metsästää munia ja pokémoneja, tehdä oman hattaran ja askarrella aaseja. Mukana myös instagram-lettitaiteilijoita tekemässä pikakampauksia.

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Damkören Grazia i övre brasrummet.

ONSDAG 5.4 Kyrkosyföreningen i övre brasrummet kl. 13.30.

KESÄN LEIRIT KOULULAISILLE Perinteiset kesän leirit koululaisille Hilassa. 5.–7.6. Puuhis 1 1–4-luokkalaisille, hinta 35 e. 7.-9.6. Puuhis 2 1–4-luokkalaisille, hinta 35 e. 9.–12.6. Megis 5–7-luokkalaisille, hinta 45 e. Ilmoittautuminen 1.4.–15.5.: www. niittykappeli.net. Lisätiedot Anne Sarasmaa: anne.sarasmaa@evl.fi, 040 5514426.

RYHMIÄ AIKUISILLE Virsistä voimaa to 30.3. klo 14, Matinkappeli. Yhteislauluja Olarin kirkolla, kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19. LISÄTIETOJA Minna Halmetoja, minna.halmetoja@kolumbus.fi, 040 488 7157. Sinkkupiiri – ilta yksin eläville pe 7.4. klo 17.30 Matinkappeli. Lukupiiri to 20.4. klo 18–20. Kirjana Svetlana Aleksejevits: Tsernobylista nousee rukous. 18.5. kirjana Saara Kinnunen: Isän kaipuu. Lisätietoja Liisa Riikola 040 560 2247.

Närståendevårdarträff i Sebastos kl. 16–18.

LOVSÅNG OCH BÖN TO 6.4 i övre brasrummet kl. 10.

UNGDOMSKVÄLL FR 7.4 i Klubb 97 kl. 18.

SÖNDAGSSKOLA SÖ 9.4 i Klubb 97 kl. 12.

TISDAG 11.4 Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11. Under ytan. Grupp för ungdomar i Klubb 97 kl.16.

ONSDAG 12.4 Påskbasar utanför södra S-Market kl. 10–12. Grankulla svenska Kyrkosyförening säljer bakverk (sött och salt), handarbeten och lotteri. Meditativ andakt med taizésånger i Grankulla kyrka (sångövning kl. 18).

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2×

Kauniaisten suomalainen seurakunta

menovinkki

Kyllä syntinenkin veisata saa Maanantaina 10.4. laulua ja puhetta yksinäisyydestä ja Jaakko Heinimäen Syntisen virsikirjan pohjalta. Petra Lindberg, laulu, Taneli Helminen, basso, Timo Salo, kitara ja Outi Noponen, piano. Vapaa pääsy. Tilaisuus on osa Hiljaisen viikon musiikkia -sarjaa. Syntisten virret ma 10.4. klo 19, Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2.

Suvelan Yhteisvastuutapahtuma Sunnuntaina 2.4. on koko perheen iltapäivä Suvelassa. Muskarihetki klo 12.30, klo 13 alkaen keittolounas, paikalla paloauto, halikoiria, käsitöitä, ongintaa, lelukirppis ja askartelua. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Messu alkaa klo 15. Yhteisvastuutapahtuma su 2.4. klo 12.30, Suvelan kappeli, Kirstintie 24.

Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse 09 512 3710, kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

Pirjo Luoma avustaa ja kanttorina Teija Palolahti.

KIIRASTORSTAIN EHTOOLLISKIRKKO ”Pesuvuoro” to 13.4. klo 20 Kauniaisten kirkossa. Saarna Anne Huoponen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, Sonja Holkerinoja avustaa ja kanttorina Anna Marte, lauluyhtye L’Armonia avustaa.

PERHEKERHO

MESSU Su 2.4. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna Ulla Oinonen, liturgia Hanna Vanonen ja kanttorina Teija Palolahti. Triola-lauluryhmä, joht. Raisa Rangell. Kirkkokahvit.

PALMUSUNNUNTAIN MESSU ”Rakkauden tuoksu” su 9.4. klo 10 Kauniaisten kirkossa. Saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Anne Huoponen ja kanttorina Anna Marte. Kamarikuoro GÖR, joht. Satu Simola. Kirkkokahvit.

HILJAISEN VIIKON ILTAKIRKKO ”Hiilivalkealla” ma 10.4. klo 19 Sebastoksen kappelissa, Kauniaistentie 11. Anna-Kaisa Tuomi ja Anna

HILJAISEN VIIKON ILTAKIRKKO ”Purppuraan puettuna” ke 12.4. klo 19 Sebastoksen kappelissa, Mimosa Mäkinen ja Anna Marte.

KIIRASTORSTAIN EHTOOLLISHETKI ”Pesuvuoro” to 13.4. klo 15 Sebastoksen kappelissa, Anna-Kaisa Tuomi,

To 30.3. ja 6.4. klo 10 Sebastoksessa. To 13.4. ei kerhoa.

KESKUSTELEVAT NAISET ”Virkeä arki” to 30.3. klo 14 takkahuoneessa, mukana Helena Pirvola-Nykänen.

ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Avoinna ma–pe klo 9–15 Kirkkokatu 1 Käyttökatkos varausohjelmassamme ke 5.4. Pyydämme huomioimaan tämän asioidessanne palvelukeskuksessa. Avoinna tavalliseen tapaan klo 9–15. Poikkeusaikataulu Palvelukeskus avoinna poikkeuksellisesti kiirastorstaina 13.4. klo 9–13. Varauspalvelut (kaste, vihkiminen, hautaan siunaaminen) p. 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi Rekisteripalvelut (virkatodistukset ja sukuselvitykset) p. 09 8050 2600, palvelukeskus.espoo@evl.fi Hautapalvelut p. 09 8050 2200, fax 09 256 7212, hautatoimisto.espoo@evl.fi

VARTIN HARTAUS JA MAANANTAIKAHVILA Ma 3.4. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 3.4. klo 18.30 Sebastoksessa.

ILON RYHMÄ Ti 4.4. ja 11.4. klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksessa. Järj. srk:t ja kaupunki.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO ”Inkerin kirkkoa rakentamassa”, Antti Luoma. Ti 4.4. klo 13 kirkon yläsalissa.

OMAISHOITAJIEN RYHMÄ Ke 5.4. klo 16-18 Sebastoksessa.

PÄÄSIÄISEN VAELLUSNÄYTELMÄ

PÄIVÄKERHOON ILMOITTAUTUMINEN

Ma 10.4. klo 17.30–18.00 Kauniaisten kirkossa koko perheelle ja kaiken ikäisille.

Varhaiskasvatuksen kerhoihin (päiväkerhot) ilm. 30.4. menn. Lisätiedot ja ilm. lomake www.kauniaistenseurakunta.fi/ryhmät/lapset-ja-perheet

PERHELEIRI Ohjattua liikuntaa leikki- ja kouluikäisille sekä koko perheelle Solvallan urheiluopistolla 5.–7.5. Ilm. 13.4. menn. kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai p. 09 5123 710.

SEIKKAILULEIRI 1.–6. luokkalaisten seikkailuleiri Nuorisokeskus Anjalassa 5.–7.6. Hinta 80 e. Ilm. 30.4. menn. virastoon p. 09 512 3710 tai tiro.rohkimainen@ evl.fi

ILMOITTAUDU KESÄKERHOON Ohjattua leikkipuistotoimintaa 3–6 v. Kauniaisten kirkon puistossa 5.–16.6. klo 9.30–12.30 (ma–pe). Ti 13.6. ei ole kerhoa. Tuolloin perheillä on mahd. lähteä srk:n retkelle Vivamoon (lisätiedot srk:n kotisivuilla). Kesäkerhoon ilm. viim. 5.5. ja retkipäivään ilm. viim. 24.5. p. 09 512 3710 tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi.

MAARIT MALINEN

Elämyksellisyys kutsuu pääsiäisvaellukselle

ääsiäisvaellukset ja -polut ovat seurakuntien vakituista tarjontaa. Ne ovat myös suosittuja: elämyksellinen ote tuo pääsiäisen tapahtumat lähelle tätä päivää. Espoon tuomiokirkossa ovat jo useana vuotena olleet esillä Tarja Rakeen tekemät pääsiäiskaapit, jotka kertovat pääsiäisen tapahtumista aina Jeesuksen aasilla ratsastamisesta siihen hetkeen, kun naiset Jeesuksen haudalle tullessaan huomaavat sen tyhjäksi. Kaappeja on kaiken kaikkiaan kymmenen. Seurakunta järjestää kirkossa pääsiäisvaelluksia lapsiryhmille, mutta kaapit ovat myös käytettävissä omatoimista tutustumista varten paastonajan ja pääsiäisajan tilaisuuksissa sekä muulloinkin kirkon aukioloaikana, ellei kirkossa ole tilaisuutta, joka estäisi omatoimisen kierroksen. Pastori Marja Malvarannan mukaan palaute on ollut kiittävää. – Kaapeista on pidetty. Ne tuovat hiljaisen viikon ja pääsiäisaamun tapahtumat katsottavaksi kauniilla ja koskettavalla tavalla. Tuomiokirkko on avoinna ti–pe kello 10–17, viikonloppuisin ja pyhinä kello 10–18, maanantaisin suljettu. Espoonlahden seurakunta järjes-

tää Pääsiäispolun kauppakeskus Lippulaivassa. Yleisölle avoimet ajat ovat tiistaina 11.4. kello 17–19, keskiviikkona 12.4. kello 17–19 sekä lauantaina 15.4. kello 10–12 ja 13–16. Pääsiäispolulla kuljetaan oppaan johdolla, ja se sopii kaikenikäisille. Polulle pääsee vaeltamaan myös pyörätuolilla. – Pääsiäispolku on elämyksellinen vaellus. Osallistuja voi muun muassa istuutua pöydän ääreen ja kuulla Jeesuksen ja opetuslasten viimeisestä yhteisestä ateriasta, hiljentyä kalliohaudan äärellä ja kokea ilon Jeesuksen ylösnousemuksesta puutarhassa, jossa kukat kukkivat ja linnut laulavat, kertoo kappalainen Leena Santaharju. Palaute on ollut hyvää, ja kävijöitä Pääsiäispolulla oli viime vuonna lähemmäs tuhat. Kauniaisten kirkossa järjestetään koko perheen pääsiäisvaellus maanantaina 10.4. kello 17.30. – Pääsiäisvaellus rakentuu kirkon eri tiloihin, joissa eri rooleja esittävät ihmiset kertovat laulun, leikin ja draaman avulla pääsiäisen tapahtumista, kertoo vs. perhetyöntekijä Eeva Peltonen. MERJA RÄTY

Espoon tuomiokirkon kymmenen pääsiäiskaapin nukkeasetelmat ja tekstit havainnollistavat Jeesuksen kärsimystien eri vaiheita.

18 A

KIRKOISSA SOI 30.3.–13.4.

TO 30.3. Tuike ja Välke -lapsikuorojen Yhteisvastuukonsertti klo 18, Auroran kappeli. Kuoroja johtavat Lea Waaraniemi ja Heli Vapaakallio. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Suola – konsertti elämästä klo 19 Kauniaisten kirkossa. Esiintyjinä gospelkuoro Fideles & bändi Suomen Raamattuopistosta johtajina Anna Pöyhönen ja Anni-Kaisa Haukka, Mammakuoro Accabella johtajana Teija Palolahti, Lily Yang ja Aleksander Jalo, Tiro Rohkimainen. Hartauteen johdattaa Granut-nuoriso yhdessä Anne Huoposen ja Sonja Holkerinojan kanssa. Vapaa pääsy, ohjelma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

LA 1.4. Maksetut viulut -konsertti klo 16, Tapiolan kirkko. Yhtye soittaa rakkaita hengellisiä lauluja ja riemukasta groove folkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

SU 2.4. Psalttamus – pelimannivirsiä klo 19, Espoon tuomiokirkko. Maamme eturivin kansanmuusikot yhdistelevät pelimannimusiikkia ja virsiä omintakeisesti leveällä soitinarsenaalilla omin sovituksin ja sävellyksin. Muusikot Maria Kalaniemi, harmonikka, Senni Valtonen, kantele, urut, puhaltimet, Timo Alakotila, piano, harmoni. Konsertti kuuluu JuuriJuhla-RotFest -festivaaliin. Vapaa pääsy.

TO 6.4. Juuret ja siivet -konsertti, Exodus, Kuiske ja Otaniemen Kappelikuoro klo 19 Espoon tuomiokirkko. johtajina Anna-Liisa Haunio, Outi Noponen ja Katja Kangas. Soitinyhtye: Kukka Lehto, Heikki Pohto, Petri Kangas, Markku Perttilä, Teemu Keränen ja Pekka Nyman. Musiikkia vanhoista juutalaisista hengellisistä lauluista uusimpiin virsisovituksiin ja tämän päivän lauluihin. Kuorolaisten omia ”teesejä”, ajatuksia muun muassa elämästä, uskosta, toivosta ja armosta lukee pastori Sami Marte. Vapaa pääsy. Ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle.

LA 8.4. Musiikkiopisto Avonian Pääsiäiskonsertti klo 16, Kauklahden kappeli. Musiikkiopiston nuoret solistit esiintyvät. Opettajat: Eva Desimpelaere, piano ja Lauri Hämäläinen, viulu ja alttoviulu. Vapaa pääsy. Musikinstitutet Kungsvägens bleckblåskonsert klo 18.30, Leppävaaran kirkko.

SU 9.4. Heinrich Schütz: Der Schwanengesang klo 18, Espoon tuomiokirkko. EsVoces, Kamarikuoro Vox Lapsus ja Espoon barokki, johtaa Pia Bengts. Sävellys kahdelle kuorolle ja continuolle valmistui vuonna 1671, vuotta ennen säveltäjän kuolemaa. Teosta ei ole voitu aiempina vuosisatoina esittää, sillä se oli kadoksissa ja saatiin koottua vasta 1980-luvulla julkaisuksi. Vapaa pääsy. Ovella kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Palmusunnuntain urkumeditaatio ”Sua syvyydestä avuksi” klo 18, Leppävaaran kirkko. Urkumeditaatio kutsuu kärsimystielle ja henkilökohtaiseen mietiskelyyn. Paulii-

na Hyry esittää F. Mendelssohnin säveltämät urkusonaatit Aus tiefer Not (Sua syvyydestä avuksi) ja Vater unser (Isä meidän) sekä J.S.Bachin urkumusiikkia. Kirkon penkissä voi levähtää, tarjolla on myös tyynyjä. Tilaisuudessa ei puhuta. Vapaa pääsy.

MA 10.4. Hiljaisen viikon musiikkia – ”Yksin”: Syntisten virret klo 19, Leppävaaran kirkko. ”Kyllä syntinenkin veisata saa.” Lauletaan yhdessä ja pohditaan iskelmien, ikivihreiden, virsien ja päivän raamatuntekstien kautta ihmisen yksinäisyyden kokemusta Jaakko Heinimäen toimittaman Syntisen virsikirjan pohjalta. Petra Lindberg, laulu, Taneli Helminen, basso, Timo Salo, kitara ja Outi Noponen, piano. Vapaa pääsy.

TI 11.4. Hiljaisen viikon musiikkia – ”Miksi?” Lauluyhtye Kuiske klo 19, Leppävaaran kirkko. Musiikkia ja hiljentymistä hiljaisen viikon raamatunkohtien äärellä lauluyhtye Kuiskeen kanssa. Vapaa pääsy. Faurén Requiem klo 19 Kauniaisten kirkossa. Naiskuoro Grazia ja Katarina singers Karjaalta, joht. Åsa Westerlund; Heli Peitsalo, urut; urut; Emma-Saara Raunio, sopraano; Alexander Jalo, viulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

KE 12.4. Hiljaisen viikon musiikkia ”Häpeä” Tapiolan Kamarikuoro klo 19, Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Tapiolan Kamarikuoron Ehtoohymni-konsertissa kuullaan Joonas Kokkosen Laudatio Domini sekä osia Einojuhani Rautavaaran teoksesta Vigilia. Solisteina Jyrki Korhonen, basso ja Martti Nissinen, baritoni. Kuoroa kohtaa Hannu Norjanen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu musiikkityölle. Hiljaisen viikon musiikki-ilta klo 19, Soukan kappeli, Soukankuja 3. J.S. Bach: Actus Tragicus ja Schütz: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä. Kamarikuoro Navichorus, orkesterina Espoon Barokki, musiikin johto Elja Puukko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirkko-ooppera Rakkauden ateria klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Teos perustuu Johanneksen evankeliumiin ja käsittelee yhteyden, luopumisen ja palvelevan rakkauden teemoja. Sävellys Matti Heininen, libretto ja ohjaus Veera Airas, musiikin johto Heikki Liimola. Solistit Kristian Lindroos, Jorma Hynninen, Ossi Jauhiainen, Jukka Romu. Jan Lehtola, urut; Jerry Piipponen, lyömäsoittimet. Liput 15,50/22,50 e ovelta tai www.lippu.fi.

14.4. Sopraano Mari Palo laulaa Suomalainen Stabat Mater -konsertissa pe 14.4. klo 15 Kauniaisten kirkossa.

PE 14.4. Musiikkia Kristuksen kuolinhetken aikaan klo 15 Olarin kirkko. Sari Rautio, sopraano, Risto Pulkamo, baritoni, Helsingin vanhan kirkon kuoro, Espoon barokki. Weckmannin, Monteverdin ja Buxtehuden kärsimysajan musiikkia. Suomalainen Stabat Mater -konsertti klo 15, Kauniaisten kirkko Mari Palo, sopraano; Ulla Raiskio, mezzosopraano; Ritva Koistinen, kantele; Zagros-kvartetti; Heli Peitsalo, urut. Vapaa pääsy, ohjelma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Jukka Kankaisen Luukaspassio klo 15, Tapiolan kirkko. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Passiokuoro; Hannu Jurmu, evankelista; Niklas Spångberg, Jeesus; Timo Uusitalo, Pilatus; Elina Forsberg, urut; Liisa Malkamäki, musiikin johto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen ja seurakunnan kirkkomusiikkityölle. Johann Christoph Demantius: Johannespassio klo 21 Espoon tuomiokirkko. Kamarikuoro Novena, Risto Pulkamo, Jeesus; Martti Laivuori, viola da gamba; Maija Lampela, viola da gamba; Tuomas Heikkilä, viola da braccio; Jaakko Saarinen, sinkki; Pasi Mäkinen, basuuna; Petri Arvo, dulcian; Teemu Kauppinen, kontrabasso; Tuukka Terho, luuttu & Pilatus; Markus Malmgren, urut. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

SU 16.4. Pääsiäispäivän konsertti klo 19, Olarin kirkko. O.Kortekangas: De virtute virtutem (Pyhiinvaelluskantaatti), A.Vivaldi: Gloria. Kamarikuoro Wähäpaimen, Espoon barokki, johtaa Esko Kallio. Päivi Kantola, sopraano, Sari Rautio, sopraano, David Hackston, altto, Mats Lillhannus, tenori, Elja Puukko, baritoni Liput 10/15 e.

TI 18.4. Suomalaisen pianomusiikin konsertti klo 19 Olarin kirkko. Eero Heinonen, piano, Jenni Lappalainen, piano, KAAÅS-trio (Annemarie Åström, viulu, Ulla Lampela, sello, Tiina Karakorpi, piano) Fagerlund - Kaski - Carlsson - Leiviskä - Hannikainen Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Apua & tukea Diakoniaretki Hvittorpiin

Virkistystä kaipaavalle diakoniaretki to 4.5. klo 9–17 Hvittorpiin, Hvittorpintie 245, Kirkkonummi. Yhdessäoloa, ulkoilua, hiljentymistä, maukasta ruokaa, mahdollisuus saunoa. Osallistumismaksu 15 e. Ensikertalaiset etusijalla. Ilmoittautumiset 21.4. mennessä ruoka-aineallergioineen diakoni Harriet Lohikarille 040 531 1057.

Mielenterveyttä ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 6.4. klo 15 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Piiri kokoontuu joka toinen viikko. Tiedustelut diakoni Anni Vanhanen, 050 438 0189. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA MieTe-vertaistukiryhmä masentuneille ja yksinäisille ma klo 17–18.30 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Mukana vertaisohjaaja. Tied. marja-liisa.kiiski@evl.fi, 050 375 2585. PerjantaiPorinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyskuntoutujille Soukan kappeli, Soukankuja 3, pe klo 13–14.30, parilliset viikot. Tied. ritva.aarnio@evl.fi, 040 537 6854. Meren ja taivaan välillä, keskusteluryhmä Meriemyn tiloissa, os. Merenkäynti 3, to klo 14–15, parittomat viikot. Tied. marja-liisa.kiiski@evl.fi, 050 375 2585. Verso, avoin vertaistukiryhmä omaisille, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti. Meriemy to 6.4. ja 18.5. klo 17.30–19.30, os. Merenkäynti 3. Mukana Espoonlahden srk:n diakoni Marja-Liisa Kiiski, 050 375 2585 ja EMYn ohjaaja Tiina Pajula, 050 310 7987. KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Ilon ryhmä ti 4.4. ja 11.4. klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Yhteistyössä kaupungin ja ruotsalaisen srk:n kanssa. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Mukavaa tekemistä ryhmässä: Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry ja Leppävaaran seurakunta järjestävät ryhmätoimintaa joka toinen maanantai klo 15–17 Leppävaarassa Raitin Pysäkillä (Konstaapelinkatu 1). Ryhmän ohjelmassa on tutustumista ja mukavaa tekemistä Leppävaaran alueella. Tuletko mukaan? Seuraavat kokoontumispäivät: 10.4., 24.4., 8.5., 22.5., 5.6., 19.6. Ilmoittaudu mukaan tai tiedustele lisää: toiminnanohjaaja Tiina Pajula, EMY ry, 050 310 7987, tiina.pajula@emy.fi tai diakoni Harriet Lohikari, 040 531 1057, harriet.lohikari@evl.fi. OLARIN SEURAKUNTA Askel kerrallaan -ryhmä mielenterveyskuntoutujille. Avoin keskusteluryhmä, jossa aiheet vaihtelevat. Tilaa myös vapaamuotoiselle keskustelulle ja tutustumiselle. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua, vaan mukaan voi tulla niinä kertoina kun itselle sopii. Kahvitarjoilu. Kokoontumiset joka toinen torstai (muutamin poikkeuksin) klo 13–14.30: 13.4., 27.4. ja 11.5., Olarin kappeli (Diakoniatoimiston puolelta sisään), Kuunkehrä 4. Ohjaaja: Diakoni Tanja Puhakka, 050 361 3357. TAPIOLAN SEURAKUNTA Mieli maasta -vertaistukiryhmä auttaa jaksamaan. Ryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla keskiviikkoisin

klo 18. Tiedustelut Lulu Sandberg, 040 757 3228. MIELENTERVEYSTYÖSTÄ VASTAAVAT TYÖNTEKIJÄT: Espoonlahti: Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585. Tuomiokirkkoseurakunta: Virpi Sutelainen 09 8050 3938 Leppävaara: Harriet Lohikari 040 531 1057 Olari: Kristiina Leinonen 050 438 0238 Tapiola: Leena Vanne 040 546 5193 Jorvin sairaala: sairaalapastori Henrik Honkanen 050 438 0188 Yhteinen diakoniatyö: Minna Kovalainen 040 513 0854

Tukea omaishoitajille ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parilliset viikot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied ohjaaja diakoniatyöntekijä Pirjo Hagmark, 040 547 1848 tai vertaisohjaaja Riitta Kettunen, 045 609 4250. TAPIOLAN SEURAKUNTA Retkipäivä leskille ja omaishoitajille Hvittorpissa to 1.6. Ohjelmassa musiikkia, kevyttä liikuntaa, keskustelua ja hyvää ruokaa. Päätösmessu. Lähtö Tapiola Gardenin edestä klo 10, paluu Tapiolaan n klo 15.30. Retken hinta 15 e sis. ohjelman, ateriat ja bussikuljetuksen. Ilm. viim. ke 10.5. p. 040 531 1011. Etusija tapiolalaisilla.

Palveleva puhelin ja netti Palveleva puhelin tarjoaa soittajalle mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita puhelimitse nimettömänä. Palvelua tarjotaan suomeksi p. 01019 0071 su–to kello 18–01, pe ja la kello 18–03, ruotsiksi p. 01019 0072 joka ilta kello 20–24. Palveleva netti osoitteessa www. verkkoauttaminen.fi antaa luottamuksellista keskusteluapua verkossa. Suojatussa palvelussa on mahdollisuus keskustella omasta elämäntilanteesta tai muutoin mieltä askarruttavista asioista tehtävään koulutettujen vapaaehtoisten ja kirkon työntekijöiden kanssa.

Päivystävä pappi www.espoonseurakunnat.fi/ keskusteluapua ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Päivystävä pappi on tavattavissa arkisin klo 9–15 puhelimitse p. 09 8050 2602 tai henkilökohtaisesti osoitteessa Kirkkokatu 1.

Tukea nuorille: Saapas Uusien Saapas-vapaaehtoisten koulutus ti 4.4., 11.4., 18.4. ja 25.4. klo 18-20 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 2. Lisätietoja matias.uusisilta@ evl.fi, 040 560 0010.

ELÄMÄNKAARI

Kastetut Aino Iida Aleksandra Aantaa, Juho Seppo Alapiessa, Lenni Oscar Johannes Eisto, Matias Johannes Tapio Haanperä, Taimi Helmi Sofia Kenttämies, Eliel Aukusti Lahtinen, Noora Elisabet Oikkonen, Meriem Soliman Oja, Joona Juha-Kristian Polvi, Taimi Maria Rautio, Ellen Helmi Maria Ruokosalo, Jonatan Oiva Tapio Vasse, Niina Lan Chi Virta. Hautaan siunatut Kirsti Elisabet Hölsä 102 v, Aini Vaahtoniemi 92 v, Aira Eila-Maija Lyyjynen 89 v, Berta Juliana Forsström 88 v, Viljo Tapani Eronen 68 v, Markku Sakari Sikiö 63 v, Sami Juhani Siivonen 60 v, Säde Esteri Nyman 59 v, Niklas Erik Johannes Aro 23 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Iidamaria Vilhelmiina Anttila, Aarni Onni Kalervo Järvi, Tobias Sakari Koivisto, Niklas Erik Lehvilä, Evelyn Rose Majurin, Iina Adele Mäenpää, Marion Emma Eveliina Pousi, Aleksander Saku Fabian Saari, Nita Aava Virtanen. Hautaan siunatut Ilma Maria Elisabet Backman 93 v, Helinä Tuulikki Vepsäläinen 87 v,

Hilkka Anneli Kustaava Lehtonen 86 v, Martta Hämäläinen 77 v, Anja Annikki Skarp 75 v, Hannu Olavi Kujansuu 67 v, Maija Anneli Moilanen 65 v, Pirkko Liisa Räsänen 64 v, tyttövauva Tähtinen 1 kk.

Hautaan siunatut Eliisa Hellevi Lindblad 84 v, Tarja Marja Tirkkola 76 v, Leo Päiviö Salonranta 75 v, Hilkka-Liisa Holmström 70 v, Ilkka Tapio Jylhä 62 v, Pamela Sanelma Riihimäki 34 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastetut Aaro Aukusti Hannula, Elsa Aino Maria Kemppainen, Lauri Olavi Mattila, Mico Lucas Nevalainen, Sanni Sirpa Pitkänen, Kenza Margit Lydia Ubaud, Katriina Sisko Unelma Varjonen. Avioliittoon aikovat Antti Ilmari Näsilä ja Varpu Anne Maria Nurmi. Hautaan siunatut Laura Johanna Harju 83 v, Anja Orvokki Huuskonen 80 v, Pirjo Laura Edla Riihelä 74 v, Raimo Tapio Heino 70 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Beata Ellen Elisabeth Haukila, Noel Thomas Daniel Ikonen, Oliver Urho Sakari Kanniainen, Eevi Linnea Karhunen, Emilia Kristiina Kotilainen, Clara Ellen Lilian Laaksonen, Eemi Hans Oliver Lönnberg, Olavi Toivo Gerhard Ojasalo, Joel Eino Juhani Palokangas, Mauno Juhani Paulavaara.

Vastuuta ja välittämistä – järjellä ja sydämellä.

Kastetut Oscar Timo Nollaig Bradley, Elsa Adessa Miettinen, Aukusti Elmeri Oksanen, Aulis Verneri Suikkila, Elias Ilkka Ilmari Varjos. Hautaan siunatut Augusta Komulainen 94 v, Maila Inkeri Rausti 92 v, Jorma Tapani Tiittanen 87 v, Pirkko Kaarina Pesonen 85 v, Hilkka Ritva Orvokki Oksanen 84 v, Martti Kalevi Pohjalainen 82 v.

www.hannakonttas.fi KOKOOMUS, ESPOO

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastetut/Döpta Ellen Ida Wilhelmina Melkko, Anton Johannes Caspian Nemlander, Ellen Maria Siermala, Frans Rafael Voho, Sofie Ellen Åkerfelt. Avioliittoon aikovat/ Kungörelse om äktenskap Tarmo Juha Pullinen ja Maria Roslander. Hautaan siunatut/Avlidna Solveig Sally Bergström 95 v, Leo Rafael Berglund 93 v, Johan Edvard Duncker 91 v, Carl Johan Waldemarsson Slotte 83 v.

Yhteiset Näkövammaiset, kuurot ja kehitysvammaiset: retki Lohjalle Vivamoon lauantaina 15.4. klo 10.30–16 (noin). Pääsiäisvaellus: Ihmisen Poika -näytelmä Vivamon Raamattukylässä. Retken hinta 25 e. Hinta sisältää näytelmälipun, lounaan ja kahvin sekä bussimatkan tilausajobussilla. Ilmoittautumiset viim. pe 31.3.: näkövammaiset Tarja Huttunen, p. 040 734 7715 tai tarja.huttunen@evl.fi, kuurot annika.topio@evl.fi ja kehitysvammaiset minna.kovalainen@evl.fi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Messu Soukan kappelilla su 2.4. klo 11–13, os. Soukankuja 3. Messu ja kirkkokahvit kaikille. Messussa tekstit isokirjoituksella ja pisteillä. Lisäksi messussa

on puheen viitottu tulkkaus. Näkövammaisten lauluryhmä Pandula esiintyy. Avustajat ovella vastassa klo 10.30 alkaen. Juutalaisen pääsiäisperinteen Seder-ateria 2. pääsiäispäivänä 17.4. klo 17 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Aterialla kerrotaan pääsiäisperinteestä (pesach) ja juhlitaan hyvän aterian ääressä sekä juutalaisten vapautumista Egyptin orjuudesta että kaikkien vapautumista synnin orjuudesta Jeesuksen tähden. Musaryhmä vetämässä yhteislauluja. Hinta: aikuiset 15 e ja lapset 4–12 v. 5 e. Tuotto Israel-työn hyväksi. Isäntänä pastori Juha-Pekka Rissanen. Ilm. 6.4. mennessä: martta.nurmi@evl.fi, p. 040 559 1487.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Kansainvälinen yhteysilta pe 7.4. klo 18.30 Soukan kappelissa, Soukankuja 3. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music. facebook.com/espoonlahtifellowship.

Tule ylistämään Jumalaa vanhojen tuttujen ja uusien ylistyslaulujen sanoin ja sävelin! Praise Night pe 21.4. klo 18.30 Soukan kappeli. Mukana gospelryhmä Nardus ja praise-bändi. We sing some praise songs in English, too – welcome! Anglican worship service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi. Arabic Worship and Eucharist on Fri 31st of March and 14th of April at 5 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5. Rev. Ramez Ansara. Worship every other Friday.

Let`s Bake Together – Leivotaan yhdessä Mon 10th of April at 12 am at Leppävaara Church. Let’s get familiar with Christian faith by baking, tasting and discussing. Open group for those, who love baking and religion dialogy. Discussion in Finnish and English. / Tutustutaan kristinuskoon leipomalla, maistelemalla ja keskustelemalla. Ryhmä on avoin leipomisesta ja uskontodialogista kiinnostuneille. Keskustelu suomeksi ja englanniksi.

Rohkea ja inhimillinen ote

Tulevaisuuden Espoo on: • Perhe- ja lapsiystävällinen • Taloudellisesti kannattava • Inhimillinen

153 ANTERO LAUKKANEN Kansanedustaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, sosiaalineuvos www.anterolaukkanen.fi

More info: Martta Nurmi 040 559 1487 and Heli Taina-Rantakaulio 040 513 0867.

Seuraa meitä Facebookissa facebook.com/kirkkojakaupunki

Ilmoituksen maksaa ehdokas itse.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

20 A

MIELIPIDE

Nuoria syrjitään kirkossa KATRI MALMI ja Anton Sutinen (K&k 16.3.) ovat täysin oikeassa nostaessaan esille kirkon nuoria luottamushenkilöitä koskevat ongelmat. Nuorten aikuisten elämäntilanteista johtuu, että he muuttavat useammin kuin jo paikalleen asettuneet. Moni kokee, ettei edes voi asettua ehdolle, kun tietää todennäköisesti muuttavansa parin vuoden sisällä. Erityisen ongelmallinen tilanne on pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymissä, joissa seurakunnat ovat maantieteellisesti pieniä. Jo parin kilometrin muutto johtaa seurakunnan vaihtumiseen ja luottamustehtävän menettämiseen, toisin kuin kunnallisissa luottamuselimissä. Kaikki muutokset asian korjaamiseksi on torjuttu kirkolliskokouksessa raivokkaasti niin sanottuun parokiaaliperiaatteeseen vedoten. Viimeksi näin kävi marraskuussa 2016. Tämän periaatteen mukaan henkilö kuuluu siihen seurakuntaan, jonka alueella hän asuu. Periaatetta on pidetty teologisesti luovuttamattomana. Nuorten rakenteellinen syrjintä olisi kuitenkin täysin mahdollista ratkaista seurakunnan jäsenyyteen puuttumatta. Yksinkertainen ratkaisu olisi päättää, että luottamushenkilö voi jatkaa toimikautensa loppuun siinä tehtävässä, johon hänet on valittu, vaikka hän muuttaisi toiseen seurakuntaan. Tämä muutos pitäisi hyväksyä nyt, kun kirkolliskokous käsittelee kirkon tulevaisuuskomitean ehdotuksia kirkon hallinnon uudistamisesta.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

KIRKKOMME OTTAA kantaa turvapaikkapolitiikkaan yksittäisten turvapaikanhakijoiden kohdalla. Mistä jokin seurakunta voi tietää virkavastuulla tehdystä ratkaisuista, että se on väärä? Ja kuka tekee seurakunnassa tämän päätöksen, joka voi synnyttää kiistaa myötätunnonilmauksen oikeuden- tai tarkoituksenmukaisuudesta? Kaiken lisäksi oikeusvaltio Suomessa on valitusoikeus hallinto-oikeuteen.

MITÄ TAPAHTUU parhaillaan meidän silmiemme edessä? Hyväksymmekö hiljaa päättäjiemme armottoman tiukan linjan turvapaikanhakijoiden maastakarkotuksessa? Monissa Euroopan maissa jopa 60 prosenttia turvapaikanhakijoista on saanut luvan jäädä, Suomessa tuskin 30 prosenttia. Vaikka he ovat kokeneet vainoa ja kidutusta, vaikka sadat heistä ovat löytäneet täällä elävän Jumalan ja uuden pohjaan elämäänsä, nämä asiat eivät näytä vaikuttaneen inhimillisen, myönteisen päätöksen antamiseen. Olemme kauhistelleet saksalaisten hiljaista suostumista juutalaisten toimittamiseen keskitysleireille toisen maailmansodan aikaan. Nyt olemme syyllistymässä samanlaiseen julmuuteen päättäjiemme johdolla. Jos maasta poistumismääräyksen saaneet näkevät painajaisunia siitä, mikä heitä kotimaassaan odottaa, ja jos he ovat valmiit mieluummin tekemään itsemurhan kuin lähtemään maasta, eikö se jo ole tarpeeksi vahva todiste oikeasta motiivista, joka on saanut heidät tulemaan tänne? Vetoan nyt julkisesti ulkoministeri Timo Soiniin, Päivi Nergiin ja Jaana Vuorioon, jotka ohjaavat päätösten perusteita ja johtavat toimintaa. Eivätkö inhimillisyys ja kristityn maan arvot voisi olla pohja, jolla kielteiset päätökset puretaan? Marja Mäkelä Helsinki

Kirjoita sairastumisesta ja paranemisesta

Jaakko Weuro kirkolliskokousedustaja, lakivaliokunnan jäsen

Kirkon viisto omatunto

Armottomuutta silmiemme edessä

Miksi amatöörit ovat nyt ryhtyneet juridisissa asioissa epäilemään kokonaisen virkakunnan virkamiesmoraalia? Ymmärrykseni mukaan päätöksissä on otettu huomioon niin EU-normit kuin Euroopan ihmisoikeussopimus. Ja miksei vastaavia oikeusrikkomuksia ei ole huomattu aiemmin kantaväestön sosiaaliturvan osalta? Viimeistään Kelan toimeentulotukiruuhkan ja kielteisten tukipäätösten suuren määrän olisi luullut herättävän myötätuntoa ja synnyttävän toimintaa.

Ei niitä kielteisiä toimeentulotukipäätöksiä tietenkään jumalanpalveluksissa pidä lukea, mutta muutoksenhaussa asiakkaat olisivat avun tarpeessa. Seurakunnissa on tähän asiantuntemusta. Kiitokset siitä, että seurakunnat antavat tarvitsijoille ensiapua. Samanlainen tilanne oli asunnottomien kohdalla. Vasta maahanmuuttajat avasivat kirkon ihmisten silmät näkemään omat lähimmäisensä. Seppo Väisänen Lauttasaari

NÄYTTELY HENGENPELASTAJAT – rukousnauhoja lääketieteellisestä materiaalista on esillä Kampin kappelissa 2.4. asti. Näyttelyn yhteydessä teosten tekijä Cia Karlsson ja tutkija Terhi Utriainen keräävät kokemuksia sairastumisesta ja toipumisesta. Toivomme kirjoituksia sairastumisen selityksistä sekä siitä, mikä on auttanut sinua toipumaan ja selviytymään. Voit myös kertoa tilanteista, joissa toipuminen ei ole edennytkään. Lisätietoja näyttelyssä sekä osoitteessa www.sairaskertomuksia.fi.