Kirkko ja kaupunki 2017 06 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

30.3.2017 kirkkojakaupunki.fi

RU OK A VANTA A

A 3 Politiikka koskee kaikkia, mutta vain puolet äänestää

B 1 Taiteilija Hannu Väisänen: ”Kuulun kirkkoon voidakseni vaikuttaa”

Yksi uskonto karttaa lihaa, toinen porkkanoita. Mikä lautasella on pyhää, mikä pahaa?

Demokritos, kreikkalainen filosofi (n. 460–370 eaa.)

Tänään

Eilen

Jos on säntilliset käytöstavat, elämässäkin kaikki on kohdallaan.

†

On onni istua sellaisen ihmisen seurassa, j oka ei näprää mitään laitetta. Joka istuu kaikessa rauhassa, on utelias, kiinnostunut toisen ajatuksista, ihmettelee, keskittyy yhteen asiaan kerrallaan ja kunnolla, kuuntelee, miettii vastaustaan, ei jätä lauseita tai kontaktia kesken. Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Marjukka Pajulo HS 21.3.2017

Iankaikkisesti

‡

Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Saarnaajan kirja 3:1

Rukous

Pääkirjoitus

Juhani Huttunen

Demokratia – paras huonoista Kuntavaalien äänestysprosentti putosi viime kerralla alle kuudenkymmenen. Vantaalla äänesti vain puolet äänioikeute tuista. Demokraattinen järjestelmä tuntuu yskivän. Toisaalta: jos seurakuntavaaleissa päästäisiin edes tuollaisiin lukuihin, sitä pidettäisiin suoranaisena äänitsunamina. Vuoden 2014 seurakuntavaalien valtakunnallinen äänestys prosentti oli 15,5. Pääkaupunkiseudulla vaihteluväli oli Kauniais ten ruotsinkielisen seurakunnan 25,1 prosentista Tikkurilan seurakunnan kuuteen prosenttiin. Toisaalta: demokratiaan kuuluu myös vapaus olla äänestämättä. Edustuksellinen demokratia vaaleineen, valtuustoineen ja vanerisine äänestyskoppeineen Edustuksellinen heijastelee 1900-luvun yhteiskun demokratia vaaleineen, taa. Se meni jo. Globalisaatio ja valtuustoineen tekniikan kehitys ovat muuttaneet ja vanerisine merkittävästi osallistumisen äänestyskoppeineen tapoja. Matala äänestysaktiivisuus heijastelee 1900-luvun ei välttämättä enää merkitse yhteiskuntaa. yhteiskunnallista passiivisuutta.

”

Taisi olla Winston Churchill, joka kutsui demokratiaa huo noimmaksi valtiomuodoksi lukuun ottamatta kaikkia muita, joita on kokeiltu. Ehkä demokratiaa ei siis kannata päästää kuihtumaan. Sitra julkaisi viime viikolla kaksitoista ehdotusta äänestysaktiivisuuden palauttamiseksi. Ehdotuksissa on kaksi keskeistä piirrettä: ne korostavat päätöksenteon tuomista lähem mäksi arkea ja erilaisten ihmisten kohtaamisen tukemista. Lunastaakseen paikkansa ihmisten mielessä ja sydämessä demokratian on kehityttävä vastaamaan nykymaailmaa, sanoi Sitran asiantuntija Elina Kiiski Kataja ehdotusten saatteessa. Kyse ei siis ole vähemmästä kuin siitä, mitä osallisuus merkit see. Jo nyt. Tulevaisuudesta puhumattakaan. Sekä kunnallista että seurakunnallista päätöksentekoa leimaa tappava tottuminen. Päättäjät näkyvät laitostuvan hallintoelimiinsä ja hehku tuntuu hiipuvan heidän sydämestään. Jos yhteisten asioiden hoitaminen sen sijaan hohkaisi intoa ja intohimoa ja päätökset näkyisivät parempana arkena, saattaisi vat vaalitkin kiinnostaa ihan toisella tavalla kuin nyt. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kävelin nämä kenkäni puhki, kun olin vasta kaksi. Koko elämäni minä olen kävellyt, ja minä olen kävellyt. En seuraa johtajia, koska Sinä olet Tie.

Lainasanat

”

Veden alla aika hidastuu, ajatukset ja tunteet kutistuvat ja hiljenevät. – – Tunnen olevani osa luontoa, osa isompaa kokonaisuutta. Minusta tulee pieni, pienen pieni.” Vapaasukeltaja Johanna Nordblad, yksi Neljä elementtiä -elokuvan tähdistä, sivuilla B 8–9

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

30.3.2017 numero 6 Kirkko ja Kaupunki VANTAA Kannen kuva: Laura Riihelä

IT L A A

tys at pro Es ko se Jä ms ntt ä i

V P

ivät nämä varsinaisesti kovin kiinnostavilta asioilta kuulosta: Asemakaavamuutos 002134. Ympäristölautakunnan jäsenen täydennysvaali. Avoimuuden lisääminen kaupungin yhtiöissä. Kuntatekniikan investointihankkeet. Mutta jonkun näistäkin on päätettävä. Kuntavaaleissa mitataan taas halumme vaikuttaa. Koko kansan vaaleja niistä ei todennäköisesti tule, sillä vuoden 2012 kuntavaaleissakin äänestysprosentti oli 58,3. Kauniaisissa äänestysprosentti oli komea 76, mutta helsinkiläisistä äänesti 57,4 prosenttia, espoolaisista 59,3. Koko Suomen matalin äänestysprosentti, 51, oli Vantaalla. Lukuja olennaisempaa on se, keitä äänestäjät ja ei-äänestäjät ovat. Tilastojen perusteella näyttää siltä, että äänestäjät eivät välttämättä ole niitä, jotka todennäköisimmin jonottavat terveyskeskuksessa tai hyötyvät siitä, että päivähoitomaksut pysyvät maltillisina.

Ensin hyvät uutiset. Koko Euroopan lukuja verratessa suomalaisten äänestysaktiivisuus on keskitasoa. Vaaleja seurataan median välityksellä ja ne noin periaatteessa kiinnostavat. Vaaleissa on toki eroja:

Vii me ku oli ntav Va aa nta lei all ssa a. Va mel ali ke tul in ok pu se ole tk ts uv uo aa m va ala ty hä isist hu a jä on tti om ää mi nes n s tä itä mä , m ttä itä . K ka ok ns o S a h uo alu me aa n m . Te ata kst iH lin an na ää An ne ti la s K

henkilökeskeisissä presidentinvaaleissa päästään vielä melko korkeisiin lukuihin, kun taas eurovaaleissa äänestysprosentti näyttää jumittavan 40:n tietämillä. Huonot uutiset liittyvät äänestysaktiivisuuteen, joka ei ainakaan enää näytä nousevan, ja siihen, ketkä äänestävät ja ketkä eivät. Äänestämiseen vaikuttavat paitsi ikä myös monet elämäntilanteeseen ja elämänlaatuun vaikuttavat tekijät. Kärjistäen voi sanoa, että äänestäjä on korkeasti koulutettu, hyvätuloinen, vakiintunut, naimisissa oleva, omakotitalossa asuva, terve kansalainen ja ei-äänestäjä hänen vastakohtansa. Erot näkyvät jo nuorissa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa korkeakoulun käyneiden 25–34-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli peräti 79 prosenttia, mutta perusasteen koulutuksen saaneista äänesti 31 prosenttia. Ylipäätään ylemmän korkeakoulututkinnon nuoret äänestivät jopa entistä enemmän, matalasti koulutetut aiempaa vähemmän.

Yliopistonlehtori, akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta tuntee suomalaisten äänestyskäyttäytymisen. Hänen kanssaan on hyvä aloittaa siitä, pidetäänkö äänestämistä enää edes kansalaisvelvollisuutena. – Riippuu siitä, keneltä kysyy. Vanhemmat sukupolvet varmasti yhä kokevat niin, mutta nuoremmat eivät. Yhdysvalloissa on sama ilmiö, Wass sanoo. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta, että politiikka ja äänestäminen eivät ole nuoren aikuisen prioriteeteissa päällimmäisenä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei äänestämättömistä nuorista aikuista välttämättä enää tule äänestäjiä. – Tavan muodostuminen vie aikaa. Jos on jäänyt kahdet, kolmet vaalit väliin, äänestäminen alkaa olla jo aika epätodennäköistä, Wass kertoo. Nuorissa näkyy myös se, että äänestäminen periytyy, aivan kuten sosioekonominen asemakin. Äänestämistä näyttää lisäävän esimerkiksi se, että nuori tietää, mitä vanhemmat äänestävät ja se, että yhteiskunnallisista asioista on yleensä puhuttu kotona. Puhuttaessa ihmisistä, jotka eivät äänestä, puhutaan usein nukkuvista tai jopa laiskoista. Wassia tuo syyllistävä puhetapa ärsyttää. Äänestämistä ei hänen mielestään pitäisi nähdä muusta elämästä irrallisena. – Jos joka puolella potkitaan, se vaikuttaa siihen, kuinka luottaa omiin toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa.

TAUSTAT JA ILMIÖT

Ilpo Minkkinen

Wassin mielestä ei ole ihme, jos nuori aikuinen tuntee vaikuttamismahdollisuutensa vähäisiksi, sillä samaa voi kuulla jopa poliitikkojen suusta. Kyllä minä, mutta kun ne muut. Kyllä minä muuten, mutta kun EU. Muuten kyllä, mutta kun talouden realiteetit. On myös nähty esimerkkejä siitä, että kun epätodennäköiset äänestäjät saadaan vaaliuurnille, vaalituloksen sanotaan olevan ”väärä”. – Tony Halmeen nousu eduskuntaan vuonna 2003 oli tästä yksi esimerkki, Wass havainnollistaa. Viime kuntavaalien matalimman äänestysprosentin kunnan, Vantaan, alueelliset äänestystilastot kuvaavat äänestämisen jakautumista hyvin. Kun omakotitaloasujien alueilla päästiin vuonna 2012 yli 60 prosentin, pienituloisten kerrostalolähiöissä äänestysprosentti alkoi nelosella tai jopa kolmosella. Politiikan tutkija, vaaliohjelmistakin tuttu Sami Borg sanoi Vantaan Sanomien haastattelussa 7.3.2017, e ttä äänestysprosentin nousu Vantaalla vaatisi ihmeen. Matalan äänestysinnon Mikkolan (äänestysprosentti 40,8) ostarin liepeiltä löytyy kuitenkin vannoutunut äänestäjä. – Äänestän aina. Voi sanoa, että näen sen kansalaisvelvollisuutena. En ymmärrä, miksi kaikki eivät äänestä. Ehkä monet ovat pettyneitä kaupungin toimintaan, Ilpo Minkkinen pohtii. Häntä harmittaa, että erityisesti niin harvat nuoret ovat politiikasta kiinnostuneita. 1960–70-lukujen opiskelijapiireissä meininki oli toinen. – Pitäisi osoittaa, ettei meillä turhaan ole demokratiaa. Turha valittaa, jos ei äänestä, Minkkinen toteaa. Vantaan Pakkalassa äänestysprosentti oli vieläkin huonompi, 37. Täältäkin on kuitenkin helppo löytää äänestäjiä. – Äänestän ennen kaikkea henkilöä. Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus ja tapa. Ei voi oikein vaatia, jos ei osallistu, sanoo Heikki Salo. Salo kertoo olevansa melko tuore vantaalainen, joten nyt kuntavaaleja

Heli Vanninen

ja sopivaa ehdokasta pitää miettiä vähän enemmän. Pakkalan matalan äänestysprosentin syitä hän voi vain arvailla. – Täällä on ainakin aika paljon maahanmuuttajia ja yleensä muualta muuttaneita. Voisiko se olla yksi selitys? Heli Vanninen lähestyy vantaalaisten huonoa äänestysintoa suorastaan positiivisesta näkökulmasta. – Ehkä kaikki on sitten kuitenkin niin hyvin. Olisiko tämä syy sille, ettei äänestäminen tunnu tärkeältä? hän miettii. Vanniselle äänestäminen on itsestään selvää. – Se on se pienen ihmisen tapa vaikuttaa. Pähkinärinteessä asuva Juulia Puurunen, 19, luo uskoa Vantaan tulevaisuuteen. Hän kertoo pääsevänsä pian ensimmäistä kertaa äänestämään ja vaikuttaa jopa innostuneelta. – Vuoden, parin aikana tällaiset asiat ovat alkaneet kiinnostaa. Jokaisella on yksi ääni, ja se kannattaa käyttää, Puurunen perustelee. Myös myyrmäkeläinen Lasse Hongisto on varma äänestäjä. Historian ja yhteiskuntaopin opettajana hänellä on asiaan laajempi näkemys. – Suomesta tuli hyvinvointivaltio juuri sen vuoksi, että ihmiset ovat äänestäneet ja halunneet vaikuttaa, hän muistuttaa. Syyksi vantaalaisten huonoon äänestysintoon Hongisto tarjoaa ainakin sitä, ettei paikallisesta kunnallispolitiikasta ole ollut järin mairittelevia uutisia. – Ja onhan äänestäminen aika hidas tapa muuttaa asioita. Nuoria Hongisto ei pidä mitenkään menetettyinä tapauksina, päinvastoin. – Kyllä nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, kun heidän kanssaan keskustelee ja heille jakaa tietoa.

Juulia Puurunen

Heikki Salo

Vantaalaisen ei-äänestäjän löytäminen osoittautuu hankalammaksi kuin tilastojen perusteella voisi kuvitella. Asiasta ei ainakaan haluta puhua julkisesti, nimellä ja kuvalla. – Poliitikothan ovat ihan alinta sakkia, tuhahtaa yksikin mies ja jatkaa matkaansa. Mikkolassa asuva Taimi Lindroos ei äänestä, mutta hänellä on siihen ihan omanlaisensa syyt. – Ennen vanhaan äänestin, mutta lopetin noin 30 vuotta sitten. Silloin annoin ääneni Kristukselle ja minusta tuli Jehovan todistaja, Lindroos kertoo. – Minä odotan uutta maailmaa. Silloin asiat tulevat paremmaksi. Jeesus oli puolueeton, joten minäkin olen. Lopulta Hämeenkylän K-marketin edestä löytyy 24-vuotias mies, joka ei

Lasse Hongisto

800

Tähän juttuun haastatellut, satunnaisesti kohdatut vantaalaiset ihmettelivät kotikaupunkinsa matalaa äänestysprosenttia viime kuntavaaleissa. Heistä lähes kaikki aikovat äänestää.

Janne Simojoki

vanhusta saa ennen pääsiäistä narsissin Vantaan seurakunnilta. Seurakunnat jakavat narsisseja palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa, jotkut myös kotikäynneillä.

Taimi Lindroos

se vaikuttaa siihen, kuinka luottaa omiin toiminta- ja vaikuttamis mahdollisuuksiinsa. – Hanna Wass

äänestä eikä ole kuullutkaan kuntavaalien lähestymisestä. – En ole koskaan äänestänyt. Ei vaan jaksa. Ei kiinnosta. Seuraavana päivänä mies ottaa yhteyttä ja pyytää, että hänen haastatteluaan ja kuvaansa ei käytetä. Ehkä puheet siitä, ettei äänestämistä enää koeta kansalaisvelvollisuudeksi, ovatkin ennenaikaisia. Aivan kaikki ei lopulta ole kiinni palkan suuruudesta, tutkinnoista tai siitä, kuinka terveeksi itsensä tuntee. Hanna Wass kertoo, että tutkimusten

Kiia Virtanen, Francesca Varga, Iida Sivula ja Netta Rytkönen esittelevät piirrostaan Tikkurilan kirkosta.

Tikkurilan kirkkoon voisi tulla kylpyammesimulaattori Sekä aikuiset että lapset saavat nyt ottaa kantaa siihen, millaista toimintaa Tikkurilan uudessa kirkossa voisi olla. Mielipiteitä voi esittää Vantaan seurakuntien nettisivuilla 16.4. asti olevassa kyselyssä. Kuusikon koulun kolmasluokkalaiset käyttivät aiheeseen yhden oppitunnin. Jos lapsilta kysytään, tulevasta kirkosta löytyy sekä kaikki kirkkoon yleensä kuuluva että jotain aivan muuta. Seurakunnan nuorisotyönohjaaja Hannu-Petteri Leinonen kirjasi ylös toinen toistaan villimpiä ideoita. Totta kai kirkossa pitää olla ristitty Jeesus, penkit, urut, ikkunat, ovet ja katto. Mutta sen lisäksi kirkossa voisi koululaisten mielessä olla seuraavia asioita: mummokerhohuone, leikkihuone, matkamuistomyymälä, kahvila, josta saa limsaa, karkki-, jäätelö- ja kukkakoju, popcornkone ja kenties imuri. Liukumäki kirkossa tarvitaan ilman muuta. Yhden lapsiryhmän piirroksessa siellä on myös kylpyhuonesimulaattori, liikkuva sellainen. Muitakin toiveita ja video löytyy nettiosoitteesta Kirkkojakaupunki.fi. Tikkurilan kirkkoherraa Janne Silvastia lasten ideat ilahduttavat. Lasten lisäksi hän toivoo myös aikuisten ottavan kantaa. Tavoitteena on, että Tikkurilaan saadaan kirkko, joka palvelee mahdollisimman hyvin siellä kävijöitä. Parhaillaan odotetaan Vantaan kaupunginmuseon ja Uudenmaan Ely-keskuksen lausuntoja nykyisen, tyhjillään seisovan kirkon purkamisesta. Uuden suunnittelu jatkuu koko ajan. Pauli Juusela

Lastenlääkäri

Tiina Tuomela Inhimillisyyttä kuntapolitiikkaan Kuntalaista kuunnellen.

133

maksaja ehdokas

”

Jos joka puolella potkitaan,

mukaan äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa kolme seikkaa: resurssit, motivaatio ja mobilisaatio. Varsinkin viimeksi mainittuun voivat vaikuttaa ulkopuolisetkin. Missä vaalit näkyvät? Missä voi äänestää? Millaisia ovat ehdokkaat? Myös se vaikuttaa, kuinka ja missä politiikasta puhutaan. Se on yllättävän vaikeaa. Politiikka ei ole luonteva puheenaihe työpaikan kahvihuoneessa, koirapuistossa, sukujuhlissa tai hiekkalaatikon reunalla. Hanna Wassin mielestä se on sääli. – Politiikka kuuluu kaikille ja kaikkeen. Äänestäminen ei tietenkään ole kaiken osallisuuden ja vaikuttamisen mittari. On tullut uusia vaikuttamisen tapoja. Ihmiset laativat kuntalais- ja kansalaisaloitteita, vaikuttavat kaupunginosayhdistyksissä, järjestävät kaupunkitapahtumia, kampanjoivat hyvien asioiden puolesta. Wass on silti hieman skeptinen. Hän uskoo, että samat ihmiset ovat aktiivisia kaikkialla, he äänestävät ja tekevät. Entä sitten demokratia? Onko se kriisissä? Miten käy, jos tulevissa kuntavaaleissakin vain noin puolet äänestää? Hanna Wassin mielestä matala äänestysprosentti ei pilaa demokratiaa, vaan oleellisempaa on katsoa, millaisia ihmisiä tulokset edustavat. – Samat vinoumat näkyvät politiikassa. Ehdokkaat ja valitut kansanedustajat ovat äänestäjiä koulutetumpia ja enemmän ansaitsevia. Hyvin toimeentulevien intressit näkevät päätöksenteossa. Marginaalissa olevien motivaatio osallistua vähenee entisestään. Marginalisoitumisesta voi seurata se, mitä tavallaan toivoisikin, poliittinen aktivoituminen. Mutta silloin siinä on erilainen sävy. – Marginalisoitumisesta muodostuu otollinen kasvualusta niin vasemmisto- kuin oikeistopopulismin kannatuksen kasvulle. Kokemukset eriarvoisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta voivat edistää myös poliittista radikalisoitumista, Wass sanoo. ■

oukko miehiä on kokoontunut jäähyväisaterialle. Se, joka on järjestänyt illallisen, on lähdössä kauas pois, palaamassa isänsä luo. Hän vakuuttelee ystävilleen, että yhteys ei katkea, vaikka nämä eivät häntä pian enää näekään, ja kehottaa heitä rakastamaan toinen toisiaan. Myöhemmin he tapaisivat taas. Ystävyys vahvistetaan murtamalla yhdessä leipää ja nauttimalla maljat. Tuon illan jälkeen aterialle on kokoonnuttu vuosisadasta toiseen, nytkin taas kiirastorstaina. Ruokaseurueeseen kuuluu milloin ketäkin, mutta poislähtenyt on läsnä jokaisella aterialla omalla tavallaan, sen leivässä ja viinissä. Torstai-illan pimetessä tunnelma synkkenee. Yksi vieraista livahtaa pois kesken kaiken. Aterian jälkeen illan isäntä lähtee läheisimpien ystäviensä kanssa ulos. Hän tietää, että hänellä on edessään raskas ja tuskallinen tehtävä, ja rukoilee voimia. Kertomusta ei voi lopettaa siihen, että sen päähenkilö vangitaan ja häntä kidutetaan. Ei se pääty siihenkään, että hänet teloitetaan. Ei edes siihen, että hänet haudataan. – Ei Jeesuksen elämästä voi ottaa jotakin siivua ja tarkastella vain sitä. Se on kokonaisuus, sanoo teologian tohtori Pauli Annala. Siksi tätä juttuakaan ei voi tehdä niin, että puhuttaisiin vain kiirastorstaista ja pitkäperjantaista, Jeesuksen jäähyväisistä ja kuolemasta. Annala muistuttaa, että kristinuskossa ei ole kyse verestä, hiestä ja kyyneleistä. – Kärsimys on kyllä yksi osa Jeesuksen elämää. Kun Jumala tulee ihmiseksi, asettuu ihmisen osaan ja omak-

Tämä on minun ruumiini Kiirastorstaina alkaa tihentyä draama, joka huipentuu pääsiäisaamuun. Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

suu inhimillisen elämän kaikki ulottuvuudet, hän asettuu kärsimykselle alttiiksi. Ihmisen osaan kuuluvat ajallisuus, katoavaisuus ja ristiriitaisuus. Ja kuolemanpelko, Annala sanoo. Niin kuin ajoittain kuka tahansa meistä, myös Jeesus tuntee jääneensä yksin, Jumalankin hylkäämäksi. – Voit tunnistaa kaikki ne tuskaisat kohdat, esimerkiksi rukouskamppailun Getsemanessa, koska ihmisenä hän kävi samoja taisteluita kuin sinäkin. Mutta nyt itku seis. Kärsimystä ei saa paisutella. Annala sanoo, että Jeesuksen kärsimyksessä rypeminen edustaa yksipuolista ja kavennettua kristinuskon tulkintaa. Jeesus ei tullut ihmiseksi ja kärsimään ilman syytä – eikä pelkästään osoittaakseen meille myötätuntoa ja solidaarisuutta. – Jumala halusi näyttää Pojassaan, mikä on ihmiselämän perimmäinen päämäärä. Se on paluu Isän luo rakkaudessa. Jeesus tuli ihmiseksi voittaakseen kuoleman, opettaakseen

meitä rakastamaan sellaisella rakkaudella, joka ulottuu kuoleman rajan yli. Annala muistuttaa, että vaikka Jeesus oli ihminen, hän ei ollut kuka tahansa. Sitä, minkä hän teki, ei tehdä ihmislihaksilla. Ei sellaiseen pysty kukaan muu. – Vain Jumalan Poika voi voittaa kuoleman. Se taistelu, jonka hän käy, on lahja meille ja me otamme sen uskossa vastaan. Vain Jumalan Poika kykenee olemaan kuuliainen ristinkuolemaan asti. Emme me voi samastua siihen, mitä Jumalan Poika tekee. Se on pelastuksen mysteeri, jota meidän pitää vain mykkänä seurata.

”

Ihmisen osaan kuuluvat ajallisuus, katoavaisuus ja ristiriitaisuus. – Pauli Annala

Jeesuksen kuoltua maailma hiljenee äkisti. Kun hänet on haudattu, kukaan ei tunnu tietävän, mitä tapahtuu. Odotellaan. – Hiljaisena lauantaina, kun Jumalan Sana lepää kuolleena haudassa, kirkolla ei ole mitään sanottavaa. Evankeliumeissa ei kerrota lauantaista mitään, Annala muistuttaa. – Jumalan Pojan kuolema synnyttää kokemuksellisen kuilun. Pystytkö todella eläytymään siihen tosiasiaan, että Jeesus on kuollut? Miten kestät sen? Mielessäsi rakennat sillan pitkäperjantaista sunnuntaiaamuun, jolloin Isä herättää Poikansa kuolleista. Syvä uskonnollinen kokemus ja riemu valtaa meidät, kun tajuamme, että Jumala on suurempi kuin kaikki tämän maailman mittakaavat. Mutta ellet ole kokenut sitä edeltävää järkyttävää yksinoloa ja toivottomuutta, riemu jää vajaaksi. Sama pätee Annalan mukaan myös toisin päin. Jos menee kirkkoon vain kiirastorstaina osallistuakseen Jeesuksen viimeiselle aterialle tai pitkäperjantaina murehtimaan ristin juurella, todellinen juhla jää kokematta. – Se on vähän sama kuin lähtisi teatterista ennen viimeistä näytöstä. Tai jos äiti olisi synnytystuskissa, mutta lapsi ei syntyisi ikinä. Pääsiäisen draama on kokonaisuus. Se täytyy elää läpi, että pääsee osalliseksi ylösnousemuksen valosta ja riemusta, Annala sanoo. Lauantain jälkeen valkenee aamu, jolloin kaikki on toisin. – Itselläni pääsiäiseen liittyy vahva aistikokemus. On rauhallinen, kirkas kevätaamu, muutama aste lämmintä. Maa tuoksuu. Mieli on lohdullinen. Jeesus elää. Katso kiirastorstain ehtoolliset sivuilta A 9–13.

a Sirpa Päivinen

Sunnuntai 9.4.

Perjantai 14.4.

■ Pergolesi: Stabat mater klo 15 Hertto

■ Pergolesi: Stabat mater klo 12 Silta

niemen kirkossa, Hiihtomäentie 23, Hel sinki. Naiskuoro Elegia, Johanna Lesonen ja Ruut Mattila, laulu, Viivi Hakkarainen ja Anna Kiiski, viulu, Vuokko Lahtinen, altto viulu, Tommi Wesslund, sello, Katariina Kopsa, urut. Maksullinen ohjelma. ■ Schütz: Der Schwanengesang klo 18 Es poon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Es poo. EsVoces, Kamarikuoro Vox Lapsus, Espoon barokki. Kolehti. ■ Sua syvyydestä avuksi klo 18 Leppävaa ran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2, E spoo. Urkumeditaatio, Pauliina Hyry. Väki voi le päillä penkeissä tai tyynyillä. ■ Requiem ja iltarukous klo 18 P yhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Jubilate-kuoro 50 v., Julia Tamminen, urut. Mm. Howellsin Requiem. Ohjel ma 10 e. ■ Candomino 50 v – reformaatio 500 v klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherin katu 3, Helsinki. Candomino-kuoro, Tapio Tiitu, urut. Ohjelma 10 e.

mäen seurakuntakodissa, Jousimiehen tie 5, Helsinki. ■ Haydn: Seitsemän sanaa ristillä klo 14 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, Hel sinki. ■ Kristuksen kuolinhetken hartaus klo 15 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Espoo. ■ J. Linjama: Suomalainen Stabat mater klo 15 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3, Kauniainen. ■ Musiikkia Kristuksen kuolinhetken aikaan klo 15 Olarin kirkossa, Olarin luoma 4, Espoo. ■ J.S. Bach: Messu h-molli klo 15 Paavalin kirkossa, Sammatintie 5, Helsinki. ■ Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus klo 15 Puotilan kappelissa, Puotilan tie 5, Helsinki. ■ Gregoriaaninen Matteus-passio klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Van taa. Corvus Laurencij -kuoro, pastori Jaak ko Hyttinen. ■ Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki klo 15 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22, Vantaa. ■ J. Kankainen: Luukas-passio klo 15 Ta piolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo. Ta piolan seurakunnan kamarikuoro ja pas siokuoro, solisteina Hannu Jurmu, Nik las Spångberg ja Timo Uusitalo, Elina Fors berg, urut. Ohjelma 10 e. ■ Pergolesi: Stabat mater klo 16 Pihlaja mäen kirkossa, Liusketie 1, Helsinki. ■ Scandello: Johannes-passio klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Helsinki. Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat, Valter Maasalo, evankelista. Liput 12 / 8 e. ■ Telemann: Matteus-passio klo 18 Mau nulan kirkossa, Metsäpurontie 15, Helsin ki. Solisteina Alexis Oksi, Marko Orvo, Tia Svanberg, Paula Patosalmi ja Jenni Liika oja, ensemble-ryhmä, kamariorkesteri Ca merata Amoroso. Ohjelma 15 e. ■ Silent Music: UMO & KYN klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, Hel sinki. Liput. ■ Via dolorosa klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1, Vantaa. ■ Pergolesi: Stabat mater klo 18 Munkki niemen kirkossa, Tiilipolku 6, Helsinki. ■ Pergolesi: Stabat mater klo 18 Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6, Helsinki. ■ Requiem Jesu klo 18 Temppeliaukion kir kossa, Lutherinkatu 3, Helsinki. Liput. ■ J.S. Bach: Johannes-passio klo 18 Tuo miokirkossa, Unioninkatu 29, Helsinki. So listeina Tuomas Katajala, Jyrki Korhonen, Helena Juntunen, Lilli Paasikivi, Niall Cho rell ja Tommi Hakala, poikakuoro Canto res Minores, Suomalainen barokkiorkeste ri. Liput 65, 50 / 40, 30 / 25, 15 e (numer. ri vit) Ticketmasterista ja ovelta. ■ Cantor-seuran konsertti klo 20 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14, Helsinki. ■ Demantius: Johannes-passio klo 21 Es poon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Es poo. Kamarikuoro Novena, Risto Pulka mo, Jeesus, Martti Laivuori ja Maija Lam pela, viola da gamba, Tuomas Heikkilä, vi ola da braccio, Jaakko Saarinen, sinkki, Pasi Mäkinen, trombon/basuuna, Petri Ar vo, dulcian, Teemu Kauppinen, kontrabas so, Tuukka Terho, luuttu ja Pilatus, Markus Malmgren, urut. Kolehti.

Maanantai 10.4. ■ Hiljaisen viikon musiikki-ilta klo 18

Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, Hel sinki. Herännäisnuorten kuoro. ■ Oi Jumalan karitsa klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Iina Katila, urut. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. ■ Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Temp peliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, Hel sinki. Tuomas Meurman, evankeliumi, Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut.

Tiistai 11.4. ■ Valoa ja varjoja klo 18 Pyhän Laurin kir

kossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Bassissimo En semble: Guadalupe López-Íñiguez ja Mark ku Luolajan-Mikkola, barokkisello, O lli Hyyrynen, barokkikitara ja luuttu. Ohjel ma 10 e. ■ J.S. Bachin kantaatti klo 18 Saksalaises sa kirkossa, Unioninkatu 1, Helsinki. Tors ten Groschup, basso, soitinyhtye. O hjelma 10 e. ■ S. Bartling: Missa brevis (kantaes.) klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinka tu 2, Helsinki. Kallion Kantaattikuoro, So nus-kuoro, Jari Valo, viulu, Martta Valkeus, sello, Irina Niskala, urut. Ohjelma 10 e. ■ Fauré: Requiem klo 19 Kauniaisten kir kossa, Kavallintie 3, Kauniainen. Naiskuo ro Grazia, Katarina singers, Alexander Jalo, viulu, Heli Peitsalo, urut. Ohjelma 10 e. ■ Hiljaisen viikon musiikkia – Miksi? klo 19 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkal lionkatu 2, Espoo. Lauluyhtye Kuiske.

Keskiviikko 12.4. ■ Pergolesi: Stabat mater klo 18 Huopa

lahden kirkossa, Vespertie 12, Helsinki. Eeva Kurenniemi ja Salla Valkeapää, laulu, Katariina Kopsa, urut. ■ Hiljaisen viikon musiikkia klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4, Vantaa. Jussi Sa lonen ja Airi Saloniemi, laulu, urut ja piano. ■ Telemann: Matteus-passio klo 19 Laut tasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Hel sinki. Alexis Oksis, Marko Orvo, Noora Hul tin, Tia Svanberg, Jenni Liikaoja ja Paula Patosalmi, laulu, Kamariyhtye Camerata Amoroso, Coro Amici -kuoro. Ohjelma 10 e. ■ Hiljaisen viikon musiikkia – Häpeä klo 19 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkal lionkatu 2, Espoo. Tapiolan Kamarikuoro, Jyrki Korhonen ja Martti Nissinen, laulu. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. ■ J. Kankainen: Luukas-passio klo 19 Myy rmäen kirkossa, Uomatie 1, Vantaa. Van

Musiikkia hiljaisella viikolla pääkaupunki seudun kirkoissa taan Kamarikuoro solisteineen, Kari Jerk ku, urut. ■ M. Piiparinen: Lunastus klo 19 Pihlaja mäen kirkossa, Liusketie 1, Helsinki. Pihla jamäen Kirkonkuoro, solisteina Tuula Pu hakainen ja Tapio Rantanen. ■ Kirkastus klo 19 Pyhän Laurin kirkos sa, Kirkkotie 45, Vantaa. Juhani Aaltonen, saksofoni, Iro Haarla, piano. Ohjelma 10 e. ■ Schütz: Seitsemän sanaa ristillä klo 19 Soukan kappelissa, Soukankuja 3, Espoo. Myös J.S. Bach: Actus Tragicus. Kamari kuoro Navichorus, Espoon barokki ry. Oh jelma 10 e. ■ Kirkko-ooppera Rakkauden ateria klo 19 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Es poo. Sävellys Matti Heininen. Solisteina Kristian Lindroos, Jorma Hynninen, Os si Jauhiainen ja Jukka Romu, Jan Lehtola, urut, Jerry Piipponen, lyömäsoittimet. Li put alkaen 15,50 / 22,50 e Lippupisteestä, 15 / 20 e ovelta. ■ 30 Pieces of Silver klo 19 Tuomiokir kon kryptassa, Kirkkokatu 18, Helsin ki. Pentti Ingerö & Cathedral Band: Pent ti Ingerö, laulu, kitara ja ukulele, Pauli

Halme, pedal steel guitar, Mikko Heleni us, bandoneon, Kari Makkonen, basso, Tuomo Huhdanpää, lyömäsoittimet. Oh jelma 10 e. ■ Barokin passiokantaatteja klo 19 Van hassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, Helsin ki. Sari Rautio, Saija Kivioja ja Risto Pul kamo, laulu, Espoon barokki, Vanhankir kon kuoro. ■ Pergolesi: Stabat mater klo 19.30 Roi huvuoren kirkossa, Tulisuontie 2, Helsin ki. Mihwa Park-Jakobson ja Petra Schau man, laulu, Christian Freund, piano. Ohjel ma 10 / 5 e.

Torstai 13.4. ■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 19 Johan

neksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, Helsinki. Solisteina Mati Turi, Petteri Salo maa, Else Torp, Iris Oja, Simo Mäkinen ja Petri Lindroos, Suomen Laulu, Suomalai nen barokkiorkesteri, lapsikuorot Cando Mini, Kannelkellot ja Helsingin konservato rion nuoret laulajat. Liput 59 / 49 / 42 / 27 / 22 e Lippupisteestä, w ww.suomenlaulu.fi ja ovelta.

Vapaa pääsy, ellei ole ilmoitettu lipun hintaa. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoa pitkäperjantain musiikeista seuraavassa lehdessä.

8A ti 11.4. klo 13 ja 18 ke 12.4. klo 13 ja 18 pe 14.4. klo 13 ja 18 la 15.4. klo 13 Liput 13 e/3–12 v 9 e Ennakkoon:

Kolumni

Vivamon Raamattukylä

Vivamo Bible Village

Tuntia ennen ovelta: Vivamontie 2, 08200 LOHJA Ryhmävar. ja tied.: puh. 0207 681 760 vivamonraamattukyla.fi

Tuuli vei kasvihuoneen

- pääsiäisvaellus

Tarja Eklund • leipomotyöntekijä • kaupunginvaltuutettu • kirkkovaltuuston jäsen • Uudenmaan Demarinaisten varapuheenjohtaja

Tauti on pahentunut iän myötä. Miten lumoavan kaunis on hetki, jolloin taivas on tummunut ihan erityisen siniseksi ja puut piirtyvät sitä vasten hiilenmustina. Tunturissa kävellessä olen ihaillut myrskyn tuhoamia puita. Miten kuolema voi olla niin kaunista? Entä miten monen sävyistä valo voi olla?

Subjektiivinen oikeus hyvään varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja vanhuspalveluihin. Toimeentulo työstä ja eläkkeistä.

Olen viljellyt, mutten niinkään varjellut. Alkukesästä jaksan vielä nyppiä kukkamaata, sitten into hiipuu. Yhtään en osaa sanoa, minkä niminen oli se kasvi, jonka en ole nähnyt kasvavan missään muualla kuin meidän pihalla. Enkä ole nähnyt enää meidän pihallakaan, kun minä hullu menin äitini yllyttämänä siirtämään sen toiseen kohtaan pihaa. Se siitä! Olen syöttänyt omenapuita jäniksille, ja kai minulla on osuuteni siihenkin, että japaninvaahtera jäi ruohonleikkurin alle. Voi miten huojentunut olin, kun tuuli tarttui kasvihuoneeseen ja paiskasi sen nurin. Päästiinpä siitä riesasta! Olen ajatellut siirtyä entistä enemmän ihailemaan villiä ja vapaata luontoa. Kyllä minä kesäkukkia kuitenkin hommaan. En amppeleita. Ehkä laitan jotain syötävääkin kasvamaan. Pitäisi vielä keksiä, miten estää koiraa pissaamasta kasvilaatikoihin. Se kun pitää niitä pisuaareina. Ja aion taas ihailla naapureiden omenapuita, kun ne puhkeavat valkeisiin kukkiin. SOILI POHJALAINEN Kirjoittaja on kahden teini-ikäisen tytön ja yhden kirjan äiti. soili.pohjalainen@saunalahti.fi

Seuraa meitä Facebookissa

ROHKEASTI AITO KANSAN EDUSTAJA.

YHDESSÄ HYVÄ VANTAA – VANTAALAISILLE!

INHIMILLISEMPI OTE

Kristillisdemokraattien kuntavaaliteemat Vantaalla 2017 – 2021 www.kd.fi/vantaa

105

SOILI HAVERINEN Varavaltuutettu, teol.maist.

109

OTE VANTAALLE

VANTAA

111 LAILA JOUHKI

Yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä

126 INHIMILLISEMPI

KooDee

SEIJA PÖYHÖNEN

Laitosapulainen, eläkeläinen

Valitse hyvä vantaalainen! Kaikki ehdokkaamme löytyvät www.kd.fi/ehdokkaat

112

ARTO JÄÄSKELÄINEN IT-järjestelmäasiantuntija

128

MARJA SALONIUS

Työterveyshuollon erikoislääkäri

Maksaja: Ehdokkaat ja KD Vantaan osasto

Ihmisen Poika

Selasin puutarhan mainoslehtistä. Kuopus tokaisi suunnilleen näin: Mitä järkeä hommata tommosia, kun sä vihaat niiden kastelua? Jäin miettimään. Vihaanko todella? Kyllähän kastelu arjen työlistaa kasvattaa. Melko raivostuttavia ovat amppelit, joiden pohjista kasteluvesi valuu terassille. Eikä se niin herkkua ole raahata vettä kasvilaatikoillekaan. Kyllä minä taidan vihata. Parikymppisenä löysin itseni ihmettelemästä ikkunan alta mullasta esiin työntyneitä, terälehtensä avanneita tulppaaneja. Kuinka kauniita! Olen kehittänyt teorian. Siihen saakka elämä oli pyörinyt niin pientä ympyrää oman itsen ympärillä, että hyvä kun vuodenaikojen vaihtumisen huomasi. Nyt katse nousi omasta navasta näkemään ympäristön ihmeitä ja kauneutta.

JOUKO JÄÄSKELÄINEN Kaupunginvaltuutettu, valtiotieteiden tohtori

131

PEKKA SILVENTOINEN

DI, suunnitteluinsinööri

113

io loviisa kaartokall Kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja

133

TIINA TUOMELA

Lastentautien erikoislääkäri, LKT

124 MARJA-VUOKKO MÄK

INEN

Erikoissairaanhoitaja

137

METTE VUOLA Valtiotieteiden maisteri

t ot

u t t i t is av at

ja s a

naa

Hannu Väisäsen taide leikkii väreillä ja merkityksillä. Palkittu kirjailija ja kuvataiteilija haluaisi uudistaa kirkkoa ja antaa siellä naiselle lisää tilaa. TEKSTI JAANA RINNE KUVAT ESKO JÄMSÄ JA SIRPA PÄIVINEN

Uudella visuaalisella tarinallaan Esi-isät, Hannu Väisänen on tehnyt yhteistyötä muun muassa Finlaysonin kanssa. Kuvassa osa teoksesta Hiprakka, joka on tässä tapauksessa painettu tyynyliinaan.

uvataiteilija-kirjailija Hannu Väisänen seisoo Helsingin Uudenmaankadun sisäpihalla ja nostaa ruiskukan väriset silmänsä kohti Suomen lipun sinistä taivasta. – Lankesin kotona Souillacissa salin lattialle polvilleni ja pyysin Jumalalta, että hän antaisi minulle jonkin sairauden, jotta minun ei tarvitsisi lentää Helsinkiin, Väisänen nauraa. Hän ei haluaisi olla Suomessa. Mieluummin hän seuraisi kirsikkapuiden kukintaa kotipuutarhassaan Lounais-Ranskan Souillacissa. Nyt hän on kuitenkin täällä, koska Galerie Forsblomin taidenäyttely Esiisät ja Otavan julkaisema samanniminen tarinakokoelma osoittautuivat väkevämmiksi kuin rukous. Vitsi naurattaa hetken, mutta sitten Väisänen vakavoituu. Hetken mietittyään hän sanoo, että rukous on hänelle voimakas henkilökohtainen haaste. – Löydän itseni rukoilemasta omissani oloissani vaikeissa henkilökohtaisissa tilanteissa. Rukoilen Jumalalta apua kunnes havahdun: mitä minä oikein teen, ketä minä rukoilen? Heti perään kiilaa ajatus, että ei sillä ole mitään väliä, onko Jumala olemassa. Rukoilen kuitenkin. Väisänen on huomannut, että rukous kannattaa. Se rauhoittaa. – Rukouksen merkitys on minulle arkinen, koska minulla ei ole henkilökohtaista jumalakokemusta. Rukoilemisella on juurensa, sillä usko ja kirkko olivat voimallisina läsnä jo Väisäsen lapsuudessa Heikki-isän aktiivisen seurakuntaelämän kautta. Isän usko kantoi läpi elämän. – Viimeisinä vuosina hän lakaisi huvikseen Oulun tuomiokirkon pihan. Isän viimeinen vaimo oli myös sisällä seurakuntatyössä. Se yhdisti heitä.

– Äiti takaisin alttarille on minun tavoitteeni! Naisen aseman monipuolistumista kirkossa kannattava Väisänen ennustaa, että 15 seuraavan vuoden aikana kirkossa nähdään uutta kehitystä, jonka ydin on naisten entistä voimakkaamman läsnäolon vaikutus kirkon teologisiin peruskysymyksiin. – Emme voi enää ei vedota Paavalin oppeihin, joiden mukaan naisen on vaiettava seurakunnassa. Jos kaivamme naispappeuden juuria alkukirkon katakombeista, löydämme vastauksen. Alkukirkossa nainen oli nimittäin seurakunnan ja jumalyhteyden rakentamisessa ihan yhtä tärkeä kuin mies. Myös kirkon ulkopuolinen maailma paranee Väisäsen mukaan naisen asemaa parantamalla. – On hyvä, että kirkko on haastettu mukaan yhteiskunnalliseen tasa-arvokehitykseen. Olen naimisissa miehen kanssa, mikä ei sovi kaikille kirkon jäsenille. Onneksi on myös niitä, joilla ei ole sitä mitään sitä vastaan.

”

Alkukirkossa nainen oli seurakunnan ja jumalyhteyden rakentamisessa yhtä tärkeä kuin mies.” Hannu Väisänen

– Silloin tuli hiljaista. Kyllä se taitaa olla tosissaan, seurakuntaneuvoston jäsenet miettivät. Abloy-avain jaksaa yhä hämmästyttää Mikaelinkirkossa kävijöitä. Kirkon alttaritauluun Hannu Väisänen on maalannut yhdeksi fragmentiksi pääsiäisen symbolin: Jeesuksen tyhjän haudan. Omanlaisensa maallinen ylösnousemus on harrastajakanttori Väisäselle ollut pääsiäismessun säestäminen Souillacin messuissa. Viime vuosina pappilan vieressä kohoavan kukkulan huipulla on ollut hiljaista. – Syynä on maallistuminen. Yhä harvemmat käyvät kirkossa. Ennen muuta pääsiäinen merkitsee Väisäselle kirsikkapuiden ja Japanista tuotujen puupionien kukkimista. Tuleva kesä kuluu Väinö Aaltosen museoon Turkuun helmikuussa 2018 avautuvan näyttelyn töitä tehdessä. Vapaahetkinä hän ammentaa energiaa Dorgdogne-joessa uimisesta, vihreästä teestä ja uskonnollisten kulttien tutkimisesta. – Eri kulttuurien uskonnot ja kultit ovat aina kiinnostaneet minua. Haen niistä yhteisiä tekijöitä. Väisänen kertoo löytäneensä kulttien välisiä yhtäläisyyksiä esimerkiksi numerologiasta, naisen asemasta tai paratiisikäsityksestä. – Useimpien uskontojen numerologiassa numero viisi on merkityksellinen. Hannu Väisäsen koti on ollut pitkään Ranskassa, mutta hänelle koti ei ole paikka vaan henkinen tila. Kodin tuntua paljon matkustava taiteilija ammentaa alati mukana kulkevista luonnoslehtiöistä, läppäristä ja kamerasta. Suhteellisuudentajua elämään tuovat tutut selviytymiskeinot, optimismi ja ilo. – Pidän paljon venäläisestä klassikkokirjailijasta Nikolai Gogolista, joka pystyy käsittelemään vakavia asioita komiikan kautta. Suomalaista kirjailijoista minua miellyttää Maria Jotuni. Hannu Väisäsen monipuolinen taide kuplii huumorin ohella aisti-iloa. – Aistit toimivat myös nyt. Ne reagoivat tämän huoneen väreihin, ääniin ja pöydän hedelmiin. Väisänen virittää aistit istuessaan kirjoittamaan. Hän kertoo käyvänsä ruumiinsa läpi ja tarkistavansa, että kaikki aistit tuottavat sanaa. Iloinen taiteilija ei kuitenkaan aina naura. – Olen aivan sietämätöntä seuraa, kun kirja on loppusuoralla tai näyttely valmistumassa. Silloin pyrin tietoisesti olemaan härnäämättä Christophia. Aviomies Christoph Rischard on Väisäsen suurin tuki. – Olemme erilaisia. Taloustieteen ja matematiikan opettajana toimivaa Christophia kiinnostaa taide, koska opettajan ankara koulumaailma-arki on siitä kaukana. ■

Kirkko on läheinen Hannu Väisäselle myös taiteilijana. Hän on uransa aikana maalannut alttaritauluja Ouluun, Helsinkiin ja Uuteenkaupunkiin. Viimeisin teos Se mikä uudistaa valmistui Oulun tuomiokirkon kryptaan. Väisäsellä on halu uudistaa kirkkotaidetta – Kun on lapsesta asti istunut eri kirkoissa ja ailapsuudestaan Hannu Väisänen on kertonut palkitussa Antero-romaanisarjassa. na nähnyt ristiinnaulitun Kristuksen, tulee mieleen, Äidin kuoltua pieni poika varttui sotilasmestari- voisiko kirkossa olla jotain muuta ”luettavaa”. isän työpaikalla Oulun kasarmilla. Kasarmi oli jänTilaustöitä tehdessään Väisänen halusi antaa kirnittävä paikka. Läheisen mielisairaalan potilaat oli- kossa kävijälle uutta pohtimista. Kirkkotaiteen tekevat miltei yhtä jännittäviä kuin sotilaat. minen osoittautui kuitenkin haastavaksi. Kun nuorKun lapset olivat pieniä, he odottivat sotilasmes- ta taiteilijaa pyydettiin suunnittelemaan Oulun uutarina työskentelevää isää aliupseerikerhon portail- teen Pyhän Tuomaan kirkkoon maalauksia, hän ei la. Ryypiskelevä isä lopetti säännöllisin väliajoin aavistanut, että sopimuksen syntyminen edellyttäijuomisen tekemällä pyhiä lupauksia Oulun tuo- si pappien kanssa polvistumista. miokirkossa. Parannukset eivät kestäneet pitkään. Polvirukouksista ja Abloy-avaimen sopivuudesVäisänen päätti jo kahdeksanvuotiaana ryhtyä ta Helsingin Mikaelinkirkon (silloisen Mellunkylän taiteilijaksi. Hän maalasi, mutta kun isä kutsui seu- kirkon) alttaritauluun Kontulassa Väisänen kirjoitrakuntasisar Hjördiksen katsomaan pojan maala- taa Taivaanvartijat-romaanissaan. Kaksi metriä pituksia, sisar tuomitsi ne luonnottomiksi. kästä avaimesta syntyi 1980-luvun lopulla pitkitty– Olin kopioinut 1800 -luvun ranskalaista bohee- nyt kiista. ”Hanke pysäytettiin kahdeksi vuodeksi, mielämää kuvanneen taidemaalari Henri de Tou- mutta minä en antanut periksi.” louse-Lautrecin alastomia naisia. En minä nähnyt Kiistat uuvuttivat lopulta taiteilijan niin, että hän kerran nousi seisomaan kesken seurakuntaniissä mitään rumaa. Väisänen ei tuomiosta välittänyt, koska seura- neuvoston kokouksen ja veisasi kaksitoista säkeiskuntasisar kävi saarnaamassa taiteen vaarallisuu- töä Siionin virrestä noille hänen Fragmentteja usdesta myös monissa muissa oululaisissa kodeissa. kosta -alttaritriptyykkiään epäilleille. – Minä tiesin jo silloin, mitä olin taiteen suhteen tekemässä. Olin varma, että löydän keinot ilmaista itseäni. Usko oli kuitenkin niin koomisella ja samalla ahniukkaa estetismiä. Aiheina on distavalla tavalla pojan arjessa läsnä, että hän laitKuka? kuvallisia arkkityyppejä, joiden toi kädet ristiin ja rukoili, että Jumala ei tekisi häHannu Väisänen, 65, merkityksillä taiteilija leikkii. nestä uskovaista. on taidemaalari, graafikko, Siltä Jumala Väisäsen säästi. Taiteilija on kuitenkirjailija, lavastaja ja Vuonna 1977 syntyi alttaritaulu kin kirkon jäsen, ja kirkko on hänelle tärkeä, vaikka esiintyjä. ja 13 muuta maalausta Pyhän suhde siihen on vuosien varrella muuttunut monta Tuomaan kirkkoon Oulussa. kertaa, ja välillä hän on sen kyseenalaistanut. Väisänen syntyi Oulussa. Hän – Olen epäilijä, mutta rakentavalla tavalla. kävi Savonlinnan Taidelukion Alttaritriptyykin Helluntain Hannu Väisänen kertoo kuuluvansa kirkkoon voidakseen vaikuttaa. Hän ei halua muuttaa kirkon asioita ulkopuolelta vaan sisäpuolelta. – Voisin erota, jos kokisin, että mikään kirkossa ei olisi minun asiani. Kirkossa on monta Väisäselle tärkeää asiaa. Hänen mielestään miesten rakentamassa luterilaisessa kirkossa naisen asema on liian kapea. Madonnalla on katolisessa traditiossa paljon suurempi tehtävä.

1969–1970 ja opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa 70–74. Ensimmäinen taidenäyttely oli Helsingissä vuonna 1971. Väisäsen maalaukset ovat hienostuneen keveitä ja niissä on

ihme – fragmentteja uskosta Väisänen teki Käpy ja Simo Paavilaisen suunnittelemaan Kontulan Mikaelinkirkkoon 1987–1989. Väisäsen taidetta on myös Uudenkaupungin seurakuntakeskuksessa

Taidenäyttely Esi-isät 2.4. saakka Galerie Forsblomilla, Yrjönkatu 22, Helsinki.

Hannu Väisänen kuvaa lapsuuttaan ja kasvamistaan viisiosaisessa romaani sarjassa Vanikanpalat, Toiset kengät, Kuperat ja koverat, Taivaanvartijat ja Elohopea. Väisänen on palkittu useilla palkinnoilla, joihin kuuluvat Pro Finlandia 1993, Ars Fennica 1997, Taiteen valtionpalkinto 2007 ja kirjallisuuden Finlandia-palkinto. Vuodesta 1989 Väisänen on asunut Ranskassa, Pariisissa ja Souillacissa.

Hannu Väisänen sanoo, että vasta Ranskaan muuttaminen teki hänestä maalarin ja kirjailijan.

Suomalainen

Ovi lu ma kema ailm tto oih miin in

Odotetuimpia

UUTUUKSIA 21

(24,95)

Eve Hietamies HAMMASKEIJU Yösyötöstä ja Tarhapäivästä tuttujen Antti ja Paavo Pasasen tarina jatkuu! Humoristinen ja riipaiseva kertomus siitä, miten Paavon ensimmäinen kouluvuosi mullistaa pienperheen arjen. Otava

(29,95)

Tiina Lintunen PUNAISTEN NAISTEN TIET Keitä olivat sisällissotamme tuntemattomat naiset, ja mitä heille tapahtui sodan jälkeen? Miltä kansallinen tragedia näyttää tutkijan silmin? Otava Tarjous voimassa 1.–30.4.2017

Katja Kallio YÖN KANTAJA Levottoman, epäsovinnaisen Amandan karu ja hellä kohtalotarina vie maailman metropoleista hullujen naisten Seilin-saarelle, ja yli sadan vuoden taakse. Otava Tarjous voimassa 1.–30.4.2017

Tarjous voimassa 23.4.2017 asti.

2495 (27,95)

Terhi Törmälehto VAIKKA VUORET JÄRKKYISIVÄT Väkevä esikoisromaani uskosta ja epäuskosta, Kainuun yksinäisistä teistä ja Bogotan arvaamattomista kaduista. Otava Tarjous voimassa 23.4.2017 asti.

2495

Petri Tamminen SUOMEN HISTORIA Armi Kuusela, Tuntematon sotilas ja peltotyöt venäläisen vangin kanssa, Kekkonen ja pipo. Itsenäisen Suomen historiako pölyttynyttä! Otava

(24,95)

1495

Sanna Wikström UNELMAKARTTAKIRJA Sydän löytää tien Oman voiman tehtäväkirja! Unelmakarttakirja herättelee uskallusta omien unelmien äärelle, poistaa esteitä unelmien toteuttamisen tieltä, sekä lisää luovuutta ja mielikuvitusta. Otava

21 219595

Tarjous voimassa 23.4.2017 asti.

Toimi pian – hyödynnä etusi tällä kupongilla

yli 30 € kertaostoksesta

-15%

Ei voi yhdistää muihin etuihin. Ei koske välitystuotteita, kuten postimerkkejä, lehtiä, elokuva- tai muita lippuja, SSKK:n kuukaudenkirjoja, oppikirjoja, digitaalisia tuotteita eikä lahjakortteja. Kuponki voimassa 16.4.2017 asti myymälöissä ja Suomalainen.comissa.

1095

2495

(27,95)

Katri Syvärinen LÖYDÄ ELÄMÄN TAIKA Sisäinen matka suorittamisesta iloon Käytännönläheinen opas ja omakohtainen tarina siitä, kuinka uupuneesta ylisuorittajasta tuli rento elämässä seikkailija. Otava

NYT POKKARINA

Leena Putkonen, Mari Koistinen RUOKAMYSTEERIT Ruokavalintojen puntaroinnista on tullut monelle hämmentävää ja hankalaa. Nyt asiantuntijat selvittävät, mitä ruokamysteerien takana on. Otava

Suomalainen.com KAMPANJAKOODI 20170109

20170109

Kolumni

Vain lapsen silmät näkevät olennaisen

Koko Hubara Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, vapaa kirjoittaja ja Ruskeat Tytöt -blogin perustaja. ruskeattytot@gmail.com

”

Haluan, että lapseni kasvaa maailmassa, jossa joka ikinen päivä on kaikkien naisten päivä.”

Muutama viikko sitten olin viisivuotiaan lapseni kanssa taidegalleria Hippolytessä katsomassa Jouko Lehtolan valokuvia. Kyseessä oli Some Girls -sarja, joka käsittelee transsukupuolisia ruskeita naisia, ammatiltaan seksityöntekijöitä. Upeita kuvia suuresti arvostamaltani edesmenneeltä taiteilijalta. Voi tietysti kysyä, miksi valkoinen mies on halunnut katsoa juuri heitä, juuri tästä määritelmästä käsin. Joka tapauksessa, lapseni on halunnut jo pitkään leikkiä samaa leikkiä aina kun katselemme mitä tahansa kuvia, seinillä tai kirjoissa. Hän pyytää minua näyttämään, kuka haluaisin olla esillä olevista hahmoista – olivat ne sitten barbienukkeja tai 1700-luvun öljymaalauksia – ja näyttää sitten, kuka itse olisi mieluiten. Näin hän toimi valokuvanäyttelyssäkin: valitsi omaksi kuvakseen yläosattomissa esiintyvän, tähtitatuoinnein koristautuneen naisen ja hihkui samastumisen voimasta: ”Kato äiti, toi mä oon!” Ajan hengen mukaisesti ikuistin valokuvaksi hetken, jossa lapseni osoittaa valtavaa valokuvaa ja huokailee miten hieno täti kuvassa on. Postasin sen Instagramiin. Instagram poisti kuvan, koska paljaat naisen

nännit ovat yhteisösääntöjen vastaiset. Postasin kuvan uudelleen, ja taas se poistettiin. Olin hämmentynyt: jos tämä nainen olisi esiintynyt tässä samassa kuvassa jonkin aikaa aiemmin, silloin, kun hänellä ei vielä ollut naisen rintoja ja kun hän ei vielä ollut sennäköinen kuin hänen kuuluukin olla, kuva olisi mennyt läpi. Tässä kuussa vietettiin sekä naistenpäivää että Minna Canthin eli tasa-arvon päivää. Jälkimmäisenä päivänä sentään otettiin merkkihenkilön hengessä kantaa luokkakysymyksiin, mutta suurin osa käydystä, näkemästäni naiskeskustelusta koski kantasuomalaisia, naiskehoon syntyneitä heteronaisia. En halua, että lapseni kasvaa isoksi ja löytää oman sukupuoli-identiteettinsä tällaisessa maailmassa, jossa vain lapsen silmät kykenevät näkemään osan naisista tavallisina naisina. Meille aikuisille tuo osa naisista näytetään aina pelkästään sukupuoli-identiteettinsä kautta. Hetken kuluttua heidät kuitenkin poistetaan näkyvistä vain siksi, että heillä on nännit. Haluan, että lapseni kasvaa maailmassa, jossa joka ikinen päivä on kaikkien naisten päivä ja jossa tasa-arvo koskee kaikkia sukupuolia.

Pyhä ruoka Jäätelö ja kermavaahto

Hindut pitävät jäätelöä parhaana mahdollisena jumalille tarjottavana ruokana, koska he uskovat sokerin tuovan terveyttä ja koska maitoa ja kermaa saadaan pyhästä lehmästä tappamatta sitä. Zarathustralaisuudessa lehmää kunnioitetaan ravinnon ja elämänvoiman lähteenä. Siksi kerma on zarathustralaisille erityisen pyhää.

Karitsankare

Islamilaisen kalenterin suurinta juhlaa Id al-adhaa eli uhrijuhlaa vietetään vuoden viimeisen kuukauden lopulla. Perheen varallisuudesta vastaava uhraa lampaan tai vuohen. Kolmasosa lihasta syödään perheen kanssa, kolmasosa annetaan läheisille ja kolmasosa köyhille. Juhla kestää neljä päivää, ja kyläillään sukulaisten ja ystävien luona.

Ruoka liittyy uskontoihin monin tavoin. Kristillisissä kirkoissa nautitaan viiniä hopeamaljoista. Kirkonmenojen jälkeen juodaan pullakahvit. Toisilla uskonnoilla on toiset eväät. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVAT LAURA RIIHELÄ

Yrtit

Rastafarit uskovat, että yrttien parantava vaikutus perustuu Jumalalta tulevaan siunaukseen. Erityisesti tämä koskee kannabista.

Viina ja tupakka

Armenialaisessa kristillisyydessä alkoholin nauttimista pidetään erityisen kristillisenä: sillä tavalla erottaudutaan muslimeista. Vainajien muistopäivänä kohotetaan kirkkaalla viinalla ”sielunmaljoja” ja pyydetään Jumalaa kirkastamaan poisnukkuneen sielua. Kiinassa esi-isien haudoille viedään viinaa ja tupakkaa, jotta vainajat voisivat nautiskella siellä toisessa todellisuudessaan.

Syntinen ruoka

Jäätee ja sitruuna

Mormonit eivät juo teetä, koska teen sisältämä kofeiini virkistää ja aiheuttaa myllerrystä ruumiissa, joka on Pyhän Hengen temppeli. Jainalaiset uskovat, että jopa veden sisältämillä mikrobeilla on sielu. Siksi he eivät juo vettä, jollei se varmasti ole täysin steriiliä. Jainalaiset eivät voi myöskään syödä viipaloitua sitruunaa, sillä viipalointi saattaa halkaista sitruunan siemenen, jolla myöskin on sielu.

Kikherneet

Pääsiäisen aikana juutalaiset eivät syö kohotettua leipää. Tämä muistuttaa heitä kiireisestä Egyptistä lähdöstä: leipätaikinaa ei ehtinyt kohottaa. Myös pavut ja herneet ovat pääsiäisen aikaan kiellettyjä, sillä niillä voi nostattaa taikinaa.

Punasipuli

Buddhalaisissa kirjoituksissa sanotaan raa’an sipulin syömisen aiheuttavan raivoa ja kypsennetyn sipulin herättävän himoa. Sekä raivo että himo johtavat syrjään valaistumisen polulta.

Sienet

Hare Krishnat eivät syö sieniä. Niiden uskotaan aiheuttavan tietämättömyyttä, koska ne kasvavat jätteissä pimeässä.

Porkkana ja lehtisalaatti

Jainalaiset eivät syö porkkanaa eivätkä muitakaan juureksia, sillä heidän mukaansa juurien repiminen pois maaperästä ei ole hyväksi. Salaattia he eivät syö, jotta eivät tulisi vahingossa syöneeksi salaatin lehdillä asustavia hyönteisiä.

Veden alla aika hidastuu

ukeltaminen oli Johanna Nordbladista hauskaa jo lapsena. Hän makasi altaan pohjalla ja huvitteli katselemalla uimareiden hahmoja. – Sukelsin kuten kaikki vedessä viihtyvät lapset. Sitä vain ei kutsuttu vapaasukeltamiseksi. Sukeltaminen on ollut minulle aina yhtä luontevaa kuin käveleminen, Nordblad sanoo. Nykyään Nordblad kuuluu maailman parhaisiin naisvapaasukeltajiin. Tästä sukeltamisen lajista tuli kiinteä osa Nordbladin elämää 17 vuotta sitten. – Teinivuosina sukeltaminen jäi vähemmälle, mutta parikymppisenä sain työtehtäväksi maalata delfiinejä laitesukellusliikkeen ikkunaan. Niin päädyin laitesukelluskurssille, joka oli tosi vaikuttava kokemus. Pari vuotta myöhemmin Suomen vapaasukellusseurassa toimiva ystävä pyysi Nordbladia kokeilemaan vapaasukellusta, jossa ei käytetä laitteita vaan pidätetään hengitystä. Kokeiltuaan sitä Nordblad totesi, ettei tarvitse enää paineilmapulloja. – Ero näiden kahden lajin välillä on siinä, että laitesukelluksessa varustaudutaan kuin mentäisiin vieraaseen elementtiin, vaikka oikeasti kaikki ihmiset osaavat sukeltaa. Johanna Nordblad kuuluu Vapaasukellusseuran maajoukkueeseen ja harjoittelee kilpailuja varten. Niissä kisaillaan kolmessa lajissa: hengenpidätyksessä, pituudessa ja syvyydessä. Nordbladin ennätys hengityksen pidättämisessä veden alla on 6,35 minuuttia. Tässä lajissa sukeltaja pysyttelee aivan veden pinnassa. Vuonna 2004 Nordblad teki maailmanennätyksen pituussukelluksessa räpylöillä sukeltamalla 158 metriä.

Kun vapaasukeltaja Johanna Nordblad pulahtaa veteen, hän unohtaa kaiken muun. Nordblad on yksi Neljä elementtiä -dokumenttielokuvan neljästä rajojen ylittäjästä. Teksti Marjo Kytöharju KuvaT MRP Matila Röhr Production ja Elina Manninen/Keksi

Talvisin Nordblad harjoittaa vapaasukellusta jään alla. Keväällä 2015 hän teki naissukeltajien ennätyksen sukeltamalla jään alla 50 metriä avannosta avantoon pukeutuneena pelkkään uimapukuun. Ennätyssukellus on nähtävissä pari viikkoa sitten ensi-iltaan tulleessa dokumenttielokuvassa Neljä elementtiä – maa, vesi, ilma, tuli. Dokumentti kertoo selviämisestä äärimmäisissä olosuhteissa. On jännittävää katsoa, miten Nordblad istuu kolmikulmaisen avannon reunalla, vetää keuhkot täyteen ilmaa ja solahtaa jääportista pinnan alle. Kuvaaja seuraa häntä ja ikuistaa henkeäsalpaavasti pienetkin yksityiskohdat. Kun Nordblad nousee pintaan, hän huudahtaa, että siellä taisi olla valaita. Jäiden paukkuminen nimittäin oli kuulostanut valaiden ääntelyltä. – Sukeltaminen on joka kerta erilaista, mutta siellä veden alla aika hidastuu, kaikki ajatukset ja tunteet kutistuvat ja hiljenevät. Keskityn vain tuo-

hon hetkeen, sukeltamiseen ja siihen liittyviin tuntemuksiin. – Tunnen samalla olevani osa luontoa, osa isompaa kokonaisuutta. Minusta tulee pieni, pienen pieni, ja tunnen kokevani kokonaisvaltaisemmin kaiken vedenalaisen kauneuden, Nordblad kuvailee. Vaikka mestarisukeltaja tuntee olevansa vedessä omassa elementissään, on hän kokenut veden alla myös pelkoa. – Pelkäsin aiemmin hirveästi pimeää. Kun sukeltaa Päijänteellä johonkin 15 metrin syvyyteen, siellä on täysin pimeää ja hiljaista. Hiljaisuudessa voi kuitenkin kuulostella itseään ja käydä läpi pelkoaan. Näin oppii itsestään todella paljon, ja nykyään suorastaan tykkään pelätä, Johanna Nord blad sanoo. Sukeltaessa pitää saada itsensä rennoksi, päästä tietynlaiseen tyhjyyden tilaan, jossa ei ajattele mitään. Näin sukeltaja pystyy parhaiten säätelemään hapenkulutustaan. – Kehossa tapahtuu sukelluksen aikana fysiologisia muutoksia, joihin kuuluvat muun muassa pulssin laskeminen, ääreisverenkierron heikkeneminen ja pernan kutistuminen. Ne aiheuttavat myös sen, että ihminen rentoutuu automaattisesti. Tapahtuu sukellusrefleksi, kuten yleensä merinisäkkäillä, Nordblad selittää. – Onkin ihmeellistä, että ihminen osaa sukeltaa. Tähän mennessä ei ole pystytty selvittämään, miksi näin on. Kilpailuissa pitää keskittyä suoritukseen erityisen intensiivisesti, minkä vuoksi Nordblad yrittää päästä jo sitä ennen rentoon olotilaan.

Kuka? Johanna Nordblad, 41, asuu Lauttasaaressa. Kuuluu maailman parhaisiin naisvapaasukeltajiin.

Mitä? Mitä? Mukana 17.3. ensi-iltansa saaneessa Neljä elementtiä -dokumenttielokuvassa. Tehnyt keväällä 2015 ennätyksen vapaasukeltamisessa jään alla.

Motto? ”Jos onnistuu huonosti, niin sekin on ihan hyvä.”

– Se on tärkeää, että elimistö ymmärtäisi, mistä on kyse. Ja mitä voimakkaampi sukellusrefleksi kilpailutilanteessa iskee, sitä pidemmälle yleensä pääsee.

”

Tunnen olevani osa luontoa, osa isompaa kokonaisuutta. Minusta tulee pieni, pienen pieni, ja tunnen kokevani kokonaisvaltaisemmin kaiken vedenalaisen kauneuden.”

Dokumentin tekemiseen Johanna Nordblad lähti mukaan pari vuotta sitten. Hän oli tulossa sukellustapahtumasta, kun tuottaja Marko Röhr soitti ja kertoi etsivänsä elokuvaprojektiin vapaasukeltajaa. Nordblad innostui heti asiasta. Itävaltalaisen Natalie Hallan ohjaama Neljä elementtiä -dokumentti vie vesi-, tuli-, ilma- ja maaelementteihin liittyvien äärimmäisten kokemusten kulissien taakse. Nordbladin lisäksi siinä esiintyvät espanjalainen pelastus- ja palomies Pako Rivas, itävaltalainen base-hyppääjä Philipp Halla ja itävaltalainen geologi ja luolatutkija Georg Wagler. – Kuvauksia tehtiin useaan eri otteeseen. Oli mielenkiintoista päästä seuraamaan kuvausprosessia, Nordblad kertoo. Dokumentin kuvaaja Teemu Liakka on ammattisukeltaja ja kuvannut muun muassa suositun Järven tarina -dokumenttielokuvan. – Sovimme tarkasti etukäteen, mitä teemme vedessä. Ennätyspäivänä emme kuitenkaan keskustelleet mitään ennen sukellusta. Haastatteluhetkellä Nordblad oli nähnyt elokuvan kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla hän oli ollut suuren osan ajasta silmät kiinni, koska ei kestänyt katsoa itseään. Toisella kerralla hän pystyi jo katsomaan joitakin pätkiä. – Toivoisin pystyväni katsomaan dokumentin vielä kokonaan. Tämä on minulle selvä kasvun paikka. – Toivon myös, että dokumentti antaisi katsojalle kipinän varata aikaa elämässä siihen, mikä tuntuu

todella tärkeältä ja hyvää oloa tuottavalta. Ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan pysähtyäkseen ja nähdäkseen kauneutta ympärillään. Itse menen toisinaan vain jäälle makaamaan ja kuuntelemaan, mitä pinnan alla tapahtuu. Millaista sitten on vapaasukeltajan arki? Lauttasaaressa asuva Johanna Nordblad on yrittäjä ja teini-ikäisen pojan yksinhuoltaja, mikä aiheuttaa kuulemma paineita ajankäytössä. Nordbladilla oli aiemmin oma mainostoimisto, mutta hän myi sen pois ja vietti pari vuotta sukeltelemalla. Ei kuitenkaan missään ulkomailla vaan kotikulmilla Lauttasaaressa. Nyt hän tekee töitä kotona. – Olen kuvittaja ja konseptisuunnittelija. Töihini ovat kuuluneet esimerkiksi Lastenkirkko-nettisivusto ja Cumulus-hotellien lastenhahmon ja konseptin suunnittelu, hän selvittää. Nordblad käyttää suuren osan vapaa-ajastaan sukeltamiseen ja sukelluskisoihin, mutta ehtii hän tehdä muutakin. – Kesäaikana käyn melomassa, johon siihenkin liittyy yhteys veteen ja luontoon. Olen myös harrastanut pitkään alamäkipyöräilyä ja motocrossia, jotka ovat vapaasukellukseen verrattuna todella fyysisiä lajeja. Nordblad on siis käynyt vuosien mittaan kokeilemassa rajojaan monella tavalla. – On kiinnostavaa tietää, mihin pystyy. Ei minulla kuitenkaan ole tarvetta rikkoa mitään toisten asettamia rajoja vaan enemmänkin kokeilla omiani. ■ Natalie Halla: Neljä elementtiä – maa, vesi, ilma, tuli. Elokuvateattereissa.

Silmät ristissä

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti

Siunaava risti voi tulla vastaan missä vain. TEKSTI JA KUVA JAAKKO HEINIMÄKI

apsuudesta muistan äitini punakantisen valokuva-albumin ja sen kuvat nuoresta tytöstä risti päänsä yllä. Äitini oli piirtänyt ristit ystävänsä valokuviin sen jälkeen, kun tämä oli kuollut onnettomuudessa vain pari viikkoa rippijuhliensa jälkeen. Niin ennen vanhaan tehtiin. Kuolema merkittiin valokuviin. Risti merkitsee kuolemaa. Kuolinilmoituksissa ja hautakivissä on ristit. Kun vainaja siunataan hautaan, pappi piirtää hiekalla ristin arkun päälle. VAIKKA RISTI kertoo kuolemasta, se on kristityille elämän merkki. Antiikin roomalaisesta teloitusvälineestä tuli kuoleman voittamisen, uhrautuvan rakkauden ja ikuisen elämän symboli. Kastetilaisuutta kutsutaan ristiäisiksi, koska kastettava

”ristitään”: pappi piirtää sormellaan hänen otsaansa ja rintaansa ristinmerkin. Arkun hiekkaristi ja ristiäisten risti ovat sama merkki. Me otamme vastaan uuden elämän ja irrotamme siitä otteemme samoissa merkeissä: ristillä siunaten. Ristiriipus kaulassa kertoo Jeesuksen seuraamisesta: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” (Mark. 8:34) RISTEJÄ ON monen mallisia. Roomalaisten ristiinnaulitsemisristit muistuttivat pikemminkin isoa T-kirjainta kuin kuolinil-

moituksista tuttua latinalaista ristiä, jonka pystypuu on poikkipuuta pitempi. Plussan muotoisessa kreikkalaisessa ristissä kaikki sakarat ovat yhtä pitkiä. Slaavilaisessa eli ortodoksisessa ristissä on poikkipuun yläpuolella lyhyempi poikkipuu kuvaamassa laattaa, johon oli kirjoitettu ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas” sekä jalkopään lyhyt vino poikkipuu. Se taas viittaa kahteen ryöväriin ja heidän loppusijoituspaikkoihinsa: kadotukseen (alaspäin) ja paratiisiin (ylöspäin). Kelttiläisessä ristissä pysty- ja poikkipuun yhtymäkohtaan kuvataan ympyrä. Se symboloi universumia, jonka risti lävistää: Kristus on kaikkeuden kuningas. Ristin näkeminen polun varressa tai portaikossa ei merkitse sitä, että joku kuolee. Risti muistuttaa taistelusta hyvän puolesta ja yli kuoleman ulottuvasta rakkaudesta. Paaston loppuhuipennukseksi julkaisemme Kirkko ja kaupungin Instagram-tilillä kuvia silmään sattuneista risteistä tunnisteella #silmätristissä Näetkö ristejä ympärilläsi? Jaa kuvasi sosiaalisessa mediassa tunnisteella #silmätristissä.

Fingerpori PERTTI JARLA

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

15. JuuriJuhla

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Merisotilaantori 1 A, 00100 Helsinki

Kansanmusiikkia Espoossa 1.–8.4.2017

su 2.4. klo 19 Espoon tuomiokirkko • Vapaa pääsy

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Senni Valtonen, Timo Alakotila, Maria Kalaniemi

Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

Psalttamus – pelimannivirsiä JuuriJuhlassa viikon aikana uutta ja vanhaa kansanmusiikkia kaikkeen makuun Timo Rautiaisen kautta Espoon pelimanneihin ja Vieno Kekkoseen ja Pekko Käppiin! Koko viikon ohjelma: www.juurijuhla.ﬁ

Liput ennakkoon Sellosalin ja Haltian konsertteihin: Lippupiste, www.lippu.fi/juurijuhla

Oma koti palvelukodissa

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

AlppilAn kirkko 60 vuottA – avoimet juhlat kaikelle kansalle •

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Palvelukoti Kukkasrahasto

• • • •

kAupungin vAlot -tAlk show ke 5.4. klo 19. Miten pysähtyä kaiken kiireen keskellä? Mistä voimaa arkeen? Laura Siltalan huippushow’ssa mukana mm. psykiatri Ben Furman, Teemu Laajasalo ja Lahden Gospelkuoro. Tule ja viihdy! MuseorAtikkA-Ajelut Alppilasta Kallioon ja takaisin pe 7.4. klo 10 ja 12 ilMAinen lApsiperheiden juhlAbrunssi la 8.4. klo 13 sAtu sopAnen jA tutti-orkesteri la 8.4. klo 15 AlppilAn kirkon 60 -vuotisjuhlAMessu su 9.4. klo 13. Mukana mm. piispa Irja Askola, Petri Patronen, Teemu Laajasalo ja koko seurakunta.

kAikkiin tilAisuuksiin vApAA pääsy. tervetuloA! Katso koko ohjelma www.kallionseurakunta.fi Paikkoja rajoitetusti – Ilmoittaudu pian!

AlppilAn kirkko, kotkAnk Atu 2

60 v.

Asianajaja ja eräopas

Puun pinta tuntuu Simo Ellilästä lämpöiseltä.

Suuren läsnäoloa Luonnossa Simo Ellilä kokee olevansa turvassa. Teksti Nina Riutta Kuva Esko Jämsä

Joka viikko yhtenä arkiaamuna Simo Ellilä pukeutuu puvun sijaan oranssiin ulkoiluasuun, jonka takin liepeeseen on ehkä tarttunut männyn rungosta pihkaa. Mies heittää repun ja kävelysauvat auton takakonttiin. Istuu autoon ja starttaa. Matka ei ole kovin pitkä, eikä se johda keskustaan niin kuin muina työpäivinä. Määränpäänä on Nuuksio. Toisinaan hän ajaa Sipoonkorpeen eikä sekään ole helsinkiläiselle kaukana. Ellilä rauhoittuu heti, kun hän pääsee luonnon helmaan. Erilaisen värähtelyn maailma tekee sen. Hänen ei tarvitse suorittaa tietoisia sisään-ulos-hengityksiä tai pitkiä uloshengityksiä vapautuakseen. Joskus hän on huomannut kulkevansa metsässä suu auki kuin pieni lapsi, koska on niin mykistynyt hyvästä olosta. Kun Ellilä haluaa konkretisoida luonnon antaman rikkauden ja turvallisuuden, hän halaa

Palmu sunnuntai

Luonto kutsuu, hoitaa ja rauhoittaa. Sitä huolimatta, että työasiat ovat tarkoituksellisesti Simo Ellilän mielessä tai että kädessä on kännykkä, kun hän kulkee yksin pitkin metsää, hän kokee hiljentyvänsä. Luonnossa liikkuessa ja ollessa asiat muuttuvat yksinkertaisemmiksi ja helpommiksi käsitellä. Kasautuneet puhelut hoituvat. Työhön liittyviin pulmiin keksii ratkaisun kuin huomaamatta. Lounaaksi Ellillä lämmittää metsänuotiossa ruistaikinaan tehdyn lohikukon ja keittää teet. Hän on vähän kyllästynyt nuotiokahviin, vaikka se kuinka on perinteinen juttu. Syksyisin Ellilä

kerää metsästä sieniä ja paistaa ne syödäkseen. Ellilä on itsekin yllättynyt, kuinka paljon hän saa aikaan. Päivä on paljon tehokkaampi ulkona kuin jos hän istuisi toimistossa. Kaikessa on aikaansaamisen ja ongelmien ratkaisemisen näkökulma. Kesäaikana Ellilän etäpäivä toteutuu joskus kanootissa, jonka hän on vuokrannut päästäkseen veden äärelle. Meri, järvi ja joki tuntuvat kaikki erilaisilta, vaikka niin vesi kuin maakin vaikuttavat häneen voimakkaasti. Luonnossa liikkuminen ei rajoitu vain yhteen arkipäivään Nuuksion metsässä. Simo Ellillä kyllä käy ulkona vapaa-aikana, mutta yksin metsässä on aivan erilaista kuin toisten kanssa. Päästäkseen metsän rauhoittamiin etätöihin Ellilä jättää yleensä yhden tai kaksi päivää työviikossa auki niin, ettei sovi mitään tapaamisia ainakaan päiväajaksi. Luonto on opettanut Ellilää tajuamaan, mikä elämässä on tärkeää: että on vettä ja ruokaa ja voi pitää itsensä lämpöisenä. Hän on huomannut, että ihminen tekee itsensä sitä onnettomammaksi, mitä kiihkeämmin yrittää tavoitella jotakin. Yksinkertainen on arvokasta. Tavoittelu vähenee. ■

iStockphoto

Taivaan tähden

9.4.

puuta. Saattaa hän suudellakin vanhaa mäntyä. Sen pinta tuntuu lämpimältä kesät talvet. Puun kosketuksessa Ellilällä on sellainen olo, että kaikki on hyvin. Hän on onnellinen ja aistii jonkun suuren läsnäoloa.

Nyt tai ei koskaan On asioita, jotka voi tehdä elämässä milloin vain. Sen sijaan joitakin asioita voimme tehdä vain sen kerran, kun ne ilmestyvät eteemme. Ainutkertaisuus on vaikeasti hahmotettavaa. Jos tilanteet tulisivat siten, että niissä olisi lappu: nyt tai ei koskaan, ehkä tajuaisin. Mutta ne voivat tulla salaa. Nukun niin sanotusti onneni ohitse. Kuinkahan paljon omassa elämässäni on ollut näitä kadotettuja hetkiä, mahdollisuuksia, jotka menivät auttamattomasti ohi? Yksi esimerkki oikeaan aikaan tehdystä teosta on kertomus Jeesuksesta ystäviensä tarjoamalla

aterialla. Paikka oli Betanian kylä, josta Jeesuksen matka jatkui Jerusalemiin. Tapahtuma-aika oli viikko ennen pääsiäistä. Paikalla olivat myös opetuslapset. Tuskinpa kukaan pöytäkunnasta tajusi tilanteen ainutkertaisuutta. Yksi perheen jäsenistä otti täyden pullon aitoa, hyvin kallista nardusöljyä, voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Voiteen hinta vastasi työmiehen vuoden palkkaa. Juudas Iskariot piti sitä haaskauksena. Pullo olisi pitänyt myydä ja rahat antaa köyhille. Jeesus sanoi: ”Anna hänen olla, hän tekee tämän hautaamista-

Asianajaja, varatuomari Simo Ellilä, 50, työskente lee Aasa-Law-yhtiössä. El lilä on tehnyt asianajoteh täviä vuodesta 1993 läh tien. Hänen erikoisaluei taan ovat oikeudenkäynnit, liikejuridiikka, välimiesme nettely ja perintöoikeus. El lilä toimii usean osakeyhti ön ja Legal Skills -yhteisön hallituksessa sekä Legal Skills (LS) -välimiesoikeu den presidenttinä. Ellilä on kokenut eräopas. Hän toimii oppaana La pin vaelluksilla ja Vantaan seurakuntayhtymän jär jestämillä vaellusretriiteil lä. Seuraavan kerran hän opastaa vantaalaisia syk syllä Nuuksiossa.

ni varten. Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.”

Jeesus kuoli kuuden päivän kuluttua.

Olli Valtonen

12 B Gurun opissa Ohjaajana Ignatius de Loyola

Miten tehdä hyvä valinta?

Ignatius se Loyola oli baskisyntyinen aatelismies ja ritari, josta tuli katolisen kirkon kuuluisimman järjestön jesuiittaveljestön eli Jeesuksen seuran (Compãnía de Jesús) luoja. Se sai alkunsa Pariisissa 1530-luvulla opiskelleiden nuorten miesten ryhmästä, joka muodostui Ignatiuksen ympärille. He antoivat lupauksen köyhyydestä, naimattomuudesta ja kuuliaisuudesta ja perustivat seuran vuonna 1534. Paavin hyväksynnän seura sai kirjavien vaiheiden jälkeen Roomassa vuonna 1540. Ignatius toimi seuran johtajana kuolemaansa eli vuoteen 1556 saakka. Vaikuttavassa omaelämäkerrallisesta teoksessa Pyhiinvaeltajan kertomus Ignatius kertoo ystäviensä kirjaamana elämästään vuoteen 1538 saakka. Omien kokemustensa pohjalta hän laati myöhemmin kirjan nimeltä Hengelliset harjoitukset. Niiden pohjalta kehitettyjä harjoituksia käytetään hengellisessä ohjauksessa myös Suomessa nimellä ignatiaaniset harjoitukset.

Kanuunanlaukaus muutti Iñigo López de Loyolan elämän toukokuussa 1521. Ranskalaisten sotajoukko oli tunkeutunut Espanjaan Navarran kuningaskuntaan ja piiritti Pamplonan kaupunkia. Taistelun alettua tykinkuula murskasi Iñigon jalan. Paitsi jalka myös miehen koko elämä näytti olevan pirstaleina. Hänet vietiin paareilla kotiseudulleen sukunsa linnaan. Murskautunut jalka operoitiin pariin kertaan, mikä jo yksistään oli kiduttava kokemus. Piinaavien vaiheiden jälkeen hän alkoi kaikkien ihmeeksi toipua. Mutta ritarin elämä hovin palveluksessa oli auttamatta ohi. Sairasvuoteelle hän sai luettavakseen kaksi kirjaa, joista toinen kuvasi Jeesuksen elämää ja toinen pyhimyksiä. Kuvaukset Jeesuksen ja pyhimysten elämästä tekivät häneen syvän vaikutuksen. Miehen haaveet maallisesta onnesta ja menestyksestä haalistuivat ja nii-

Yksi Ignatiuksen harjoitus neuvoo, miten tehdä elämässä hyviä valintoja pyhiinvaeltajan asenteella. Tarvitset kiireettömän ajan ja rauhallisen ympäristön. Levottomuuden ja lohduttomuuden aikana ei pidä tehdä tärkeitä ratkaisuja. Pidä silloin kiinni niistä ratkaisuista, joita teit hyvänä aikana. Tarvitset kiireettömyyttä ja rauhaa voidaksesi kuunnella avoimesti ja selkeästi mielen liikahduksiasi, pelkojasi ja epäilyjäsi, haaveitasi ja toiveitasi. Hyväksy ne ja nimeä ne itsellesi. Nimeä sitten selkeästi ne vaihtoehdot, joiden välillä teet valinnan. Mieti, mikä on syvin päämääräsi? Mikä vaihtoehdoista vie päämäärään? Miten Jumala liittyy tähän kaikkeen? Mihin hän kutsuu? Rukoile ja odota rauhassa. Keskustele luotetun ystävän tai ohjaajan kanssa.

Elä pyhiinvaeltajan asenteella Kun Ignatius Loyolan jalka ruhjoutui taistelussa, hän vaihtoi ratsastamisen kävelemiseen. Teksti Lauri Maarala Kuva Matti Pikkujämsä

den sijaan tulivat toisenlaiset haaveet. Hän halusi elää niin kuin kertomusten pyhimykset olivat eläneet. Pahimmista kivuista toivuttuaan hän halusi kulkea jalkaisin Jerusalemiin Jeesuksen elämän pyhille paikoille ja elää siellä yksinkertaisesti askeettien tapaan. Ja toden totta, parin vuoden päästä, monenlaisten vaivojen, vastuksien ja seikkailujen jälkeen tuo rampa kolmekymppinen mies seisoi toisten pyhiinvaeltajien kanssa Jerusalemis-

sa. Hänen haaveestaan jäädä Pyhään maahan ei tullut kuitenkaan mitään. Parin päivän aikana hän ehti käydä salaa Öljyvuorella katsomassa paikkaa, jossa Jeesuksen jalkojen sanottiin painaneen jäljet kallioon siihen kohtaan, mistä hän nousi taivaaseen. Mies olisi halunnut käydä paikalla vielä toisen kerran katsomassa tarkemmin, missä oli oikean jalan ja missä vasemman jalan jälki. Hän ei kuitenkaan saanut lupaa jäädä maahan vaan joutui lähtemään.

Risti ylösalaisin, Apostoli Pietari

Jeesuksen teloitusväline saattoi muistuttaa enemmän T-kirjainta kuin ristiä. Aika varmaa on, että tuomittu naulittiin jaloistaan niin, että hän joutui kannattelemaan omaa painoaan, koska tavoitteena oli hidas ja tuskaisa kuolema. Kädet oli sidottu tai naulattu ranteista, ei kämmenistä, niin kuin tässä krusifiksissa Turun linnan kappelissa.

Risti ylösalaisin ei ole saatananpalvojien omaisuutta. Apostoli Pietarin kuolema on maalattu Roomassa Via Appialla sijaitsevan Chiesa del Domine Quo Vadis -kirkon seinään. Roomassa Pietari perinteen mukaan kuoli kristittyjen vainoissa. Hän pyysi tulla ristiinnaulituksi pää alaspäin, koska koki itsensä arvottomaksi kuolemaan samoin kuin Vapahtajansa.

3×

ristiinnaulitseminen

Risti, Jeesus Nasaretilainen

Nykyään Iñigo tunnetaan Ignatius de Loyolana, jesuiittaveljestön eli Jeesuksen seuran perustajana. Elämänsä loppupuolella hän tarinoi lähimpien kumppaniensa kehotuksesta elämästään. Ystävät kirjoittivat hänen kertomuksensa muistiin. Näin syntyi Pyhiinvaeltajan kertomus, merkillinen dokumentti entisen ritarin hengellisestä elämästä. Kun lukee Pyhiinvaeltajan kertomusta, havaitsee, että asiat näyttivät menevän aina toisin kuin Ignatius itse halusi, ja kuitenkin kaikessa oli merkillinen johdatus. Ignatiuksesta tuli Jeesuksen jalanjäljissä kulkija, vaikka hän ei saanutkaan jäädä Pyhään maahan. Hänestä tuli hengellinen opettaja, vaikka hän itse oli levoton opiskelija. Hänestä tuli hengellinen ohjaaja, joka halusi omien kokemustensa pohjalta auttaa ihmisiä siinä, miten he voisivat monien sisäisten tuntemusten, kutsujen ja houkutusten joukosta tunnistaa sen, mitä itse syvimmin tahtovat ja mihin Jumala kutsuu. ■

X-risti, Apostoli Andreas Pietarin veljen Apostoli Andreaksen kerrotaan kohdanneen kuolemansa X:n muotoisella ristillä Kreikassa. Sitä ennen hän oli matkoillaan perustanut lähes koko itäisen kirkon. Italialainen merivalta Amalfi kaappasi 1200-luvulla suojeluspyhimyksensä pyhäinjäännökset Konstantinopolista ja sijoitti ne Andreakselle omistettuun tuomiokirkkoon. Teksti ja Kuvat Timo Saarinen

MENOT 30.3. – 13.4. Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekahvila tiistaisin klo 9–11. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–13. Rukoushetki keskiviikkoisin klo 12.30–12.45. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Puurotorstai torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Viikkomessu torstaisin klo 18. Bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30– 20.30. Hakunilan kirkon kuoron harjoitus torstaisin klo 18–20.45. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23. Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15. Messu su 2.4. klo 12. Harri Nurminen, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Matala – mukava maanantai kirkolla! 3.4. klo 11 hartaus, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Lähetyspiiri ma 3.4. klo 18–19.30. Kaija Laalo-Lipponen ja Taisto Lipponen. Hiihtojuhla ma 3.4. klo 19. 10 000 kilometriä hiihdetty! Ohjelmassa hiihtolauluja, lämpimiä munkkeja, kaakaota ja kahvia sekä ylilääkäri Kyösti Haukipuron puheenvuoro. Mukana Juha Paukkeri ja viulisti Sara Pohjonen. Vapaa pääsy. Kun näkö heikkenee ti 4.4. klo 10–12. Vertaisryhmä henkilöille, joiden näkö on heikkenemässä. Ohjaajana diakoni Sirpa Talmia. Silmäklinikan kuntoutusohjaaja Hilkka Lindholm vierailee. Yhteislaulutilaisuus Kevätlauluja ti 4.4. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat sekä Lauluyhtye Tuikut. Palmusunnuntain virpomiskirkko su 9.4. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina

Palmu, Riikka Jäntti. Matala – mukava maanantai kirkolla! 10.4. klo 11 ehtoollinen, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Seniorikerho ti 11.4. klo 13–14.30. Laurean terveydenhoitajaopiskelijat. Saavutettava kirkkohetki to 13.4. klo 13. Kristiina Tuohimaa–Salminen, Juha Paukkeri. Kiirastorstain messu klo 18. Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 11. Miehet keittiössä – ruoanlaittoa yhdessä omakustannushintaan. Joka toinen tiistai (parittomat viikot). Lisätietoa: diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti, p. 050 5935503. Äijien saunailta tiistaisin klo 18.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Puuhaa alakouluikäisille. Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12.30. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Messu su 2.4. klo 10. Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Omaishoitajien ryhmä ma 3.4. klo 10.30–12. Ohjelmalliset tiistaikahvit ti 4.4. klo 13–14.30. Laurean terveydenhoitajaopiskelijat. Lähetyspiiri to 6.4. klo 18–20. Pekka Palosaari, Venäjän Karjalan työ. Marttojen pääsiäismyyjäiset la 8.4. klo 10–13. Pyhäkoulu su 9.4. klo 10. Palmusunnuntain messu su 9.4. klo 10. Hans Tuominen, Pippa-Riina Tuhkalainen. Kiirastorstain messu to 13.4. klo 18. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti.

MUUALLA Musiikkia ja ehtoollinen nuotiolla ti 11.4. klo 18 Pyhän Annan lastenkirkon pihalla. Liisa Pietilä, Tarja Korpela ja Tiina Palmu sekä Inka Peltola (huilu), Jokke Häsä (klarinetti) ja Johanna Rämö (saksofoni). Pieni pääsiäisvaellus Pyhän Annan lastenkirkon kirkkopuistossa pääsiäisen ajan, alkaen 11.4. Kiirastorstain ehtoollishartaus to 13.4. klo 16 Pyhän Anna lastenkirkon pihalla. Hans Tuominen, Paavo Jämsä.

Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -kuorot 6–14-vuotiaille lapsille Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45. Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B, 01260 Vantaa.

KASTETTU Viola Jasmin Herranen, Ines Edelie Lindqvist, Vertti Ilmari Loponen, Naomi Sofia Ripatti, Anton Juhani Villa.

HAUTAAN SIUNATTU Elma Kirsti Lakanen 92 v, Anna-Liisa Kosonen 91 v, Mirja Kyllikki Salonen 87 v, Väinö Pellervo Toivonen 85 v, Ritva Esteri Raninen 75 v, Ari Jouko Armas Virtanen 61 v

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Mikä on ihminen? -sarjan luento: Ihminen Jumalan kuvana to 30.3. klo 18.30. Luennoitsijana teologian tohtori Eero Junkkaala. Mitä tarkoittaa, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi? Mitä jumalallista meissä on syntiinlankeemuksen jälkeen? Iltapala 3 e. Lopuksi ehtoollishartaus. Messu ja Vapaalan kirkkopyhä su 2.4. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Jukka Nevala ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit. Lautapeli-iltapäivä aikuisille su 2.4. klo 16–18 päiväkerhotilassa. Tule pelaamaan lautapelejä leppoisassa seurassa. Voit ottaa oman pelisi mukaan. Päiväkahvin aikaan: Paastonajan iltapäivä ma 3.4. klo 14. Rovastit Kersti ja Jaakko Rantasalo kertovat Oberammergaun kaupungin historiallisesta kärsimysnäytelmästä. Lasten pääsiäiskirkot ti–to 4.–6.4. klo 9.15 ja 10.15. Miesten kirjallisuuspiiri to 6.4. klo 18. Kirjana Edvin Linkomiehen Vaikea aika.

Kärry kuntoon – Renkaidenvaihtopäivä la 8.4. klo 9–15 kirkon pihamaalla. Minimihinta 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Grillimakkaraa ja lapsille pihapelejä. Varaa aika renkaidenvaihtoon kirkkoherranvirastosta pe 7.4. mennessä. Huom! Edellisessä lehdessä väärä päivämäärä. Palmusunnuntain perhemessu 9.4. klo 10. Miika Koistinen, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen lounas, myyjäiset lähetystyön hyväksi sekä pajunoksien koristelua ja pääsiäismunien etsintää lapsille. Lounaan hinta lapsilta 2 e ja aikuisilta 5 e. Ristintien askeleet – musiikkipitoinen taidehartaus ma 10.4. klo 18. Koe pääsiäisen tarina Hämeenkylän kirkon ainutlaatuisen modernin taiteen ja musiikin kautta. Pääsiäisen kertomus Katja-Maaria Vilén, sello ja laulu Hannu-Pekka Heikkilä sekä harppu Anni Kuusimäki. Iltarukous-rukouspiiri ti 11.4. klo 18–19. Rukoilemme mielen päällä olevien asioiden ja jätettyjen esirukouspyyntöjen puolesta. Voit osallistua persoonallesi sopivalla tavalla. Mukana pastori Jarna ja lastenohjaaja Minna. Laulun ystävät -yhteislauluilta ti 11.4. klo 18.30–19.30. Pääsiäisajan virsiä ja laulujen lomassa hiljaisen viikon raamatuntekstejä. Iisi-messu ke 12.4. klo 19. Hiljaisen viikon messun toteuttavat isokoululaiset. Messun lauluja säestää bändi. Kiirastorstain iltapäivän messu 13.4. klo 14. Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Kiirastorstain iltamessu 13.4. klo 18. Miika Koistinen, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Yhteisen pöydän lounas ke 5.4. klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu ateria on kaikille avoin ja maksuton. Lounasta ei ole ke 12.4. Arkipäivän ehtoollishartaus ke 5.4. klo 12.

LAMMASKUJA 2 B:N KERHOTILA Kirjallisuuspiiri ma 3.4. ja 8.5. klo 12. Huhtikuun kirjana Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus ja toukokuussa Antti Tuurin Ikitie. Nettikerho ikäihmisille ke 5.4. klo 14–16. Liput tapahtumiin ja matkoille netistä.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 6.4. klo 11. Vieraana Luther-kirkon vastaava teologi Martti Haverinen.

MUUALLA Ehtoollishartaus to 6.4. klo 12 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa.

KASTETTU Veetu Allan Antero Huovinen, Aava Edith Isabel Ikonen, Eetu Matias Petteri Jefremoff.

HAUTAAN SIUNATTU Leo Tourunen 89 v, Jakko Villehard Lilja 73v, Tuula Kaarina Ekdahl 68 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6550. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiirit ma-pe klo 8-9 Kotkansiiven kokoustilassa. Vanhemman väen piiri to 30.3. ja 6.4. klo 13 seurakuntasalissa. Vox Mea – kuoroharjoitus to 30.03. ja 6.4. klo 18 seurakuntasalissa. Johtaa Airi Saloniemi. Seurakuntakuoron harjoitus to 30.03. ja 6.4. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Johtaa Jussi Salonen. Miesten saunailta to 30.3. ja 13.4. klo 18. Kotkansiiven saunatiloissa. Perhekerho pe 31.3. ja 7.4. klo 9–11.30 lapsija perhetyöntiloissa. Lutherin virret –virsikonsertti la 1.4. klo 15 kirkossa. Jere Martikainen, tenori ja Airi Saloniemi, urut ja piano. Tilaisuudessa lauletaan esitysten lisäksi yhteislauluja. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuulle. Kahvitarjoilu konserttia ennen kirkkosali 2:ssa. Messu su 2.4. klo 10. Tuula Paasivirta, Riikka Wikström ja Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 2.4. klo 10 lapsija perhetyöntiloissa. Kylväjäpiiri su 2.4. klo 15 Kotkansiiven kokoustila. Sanna Erelä kertoo aiheesta ”Uskon juuria etsimässä Jerusalemissa”. Jaana Kovanen p. 040 741 2128.

Menokasvo

Renkaan vaihtoon kirkon pihamaalle Olet ollut aiemminkin renkaita vaihtamassa kirkon pihalla. Montako rengasta vaihdoit? – Viime marraskuussa järjestimme talvirenkaidenvaihtopäivän Hämeenkylän kirkolla. Kävi kuitenkin sään puolesta niin, että renkaat oli ollut pakko vaihtaa jo ennen tapahtumaa. Paikalle ei tullut yhtään autoa, johon olisi pitänyt vaihtaa renkaat. Sen sijaan pesin monta autoa sekä ulkoa että sisältä. NINA RIUTTA

Mitä ajattelet Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden kohteesta, joka on ihmiskaupan uhrien auttaminen? – Luotan siihen, että Yhteisvastuukeräyksen rahat menevät hyvään tarkoitukseen. Keräyksen kohteesta päättävät kyllä tietävät, keitä on kulloinkin tarve auttaa.

Kärry kuntoon – renkaiden vaihtopäivä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 8.4. klo 9–15 Hämeenkylän kirkon pihamaalla. Minimihinta 10 e. Grillimakkaraa ja pihapelejä. Varaa aika renkaidenvaihtoon 7.4. mennessä p. 09 830 6450 tai hameenkylän.seurakunta@evl.fi.

ESKO JÄMSÄ

Keskuspuiston ammattiopiston autoalan ammatillinen erityisopettaja Panu Hartikainen, mitä auton renkaiden vaihtoon tarvitaan? – Renkaiden lisäksi tarvitaan tunkki, pukki ja momenttiavain. Auto ei voi renkaita vaihdettaessa olla vain tunkin varassa. Pukilla varmistetaan, ettei auto putoa jaloille, jos tunkin pito pettää. Momenttiavaimeen asetetaan oikea rengaspulttien kiristystiukkuus. Autonvalmistajan ohjekirjassa kerrotaan, mikä ruuvien kireys pitää olla.

10 a

MENOT 30.3. – 13.4.

Perhekerho ma 3.4. klo 12–15 lapsija perhetyöntiloissa. Runopiiri ma 3.4. ja 10.4. klo 13 Kirkkosalissa. Naisten raamattupiiri ma 3.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. English through Bible ma 3.4. klo 18.30 kirkon kappelissa. Katulähetys ke 5.4. klo 11 seurakuntasalissa. Lämmin maksuton ateria yksinäisille ja vähävaraisille. Lähetyspiiri ke 5.4. klo 13 Kotkansiiven kokoustilassa. Vetäjänä kansainvälisentyön sihteeri Samuel Luak. Arki-illan ehtoollinen ke 5.4. klo 18 kirkossa. Jani Vanhala ja Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri ke 5.4. ja 12.4. klo 18.40 kirkon kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485. Naisten saunailta to 6.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Kohti hiljaista viikkoa - Pyhän tanssin rukoushetki la 8.4. klo 17 kirkossa. Ohjaajina Elina Jokipaltio ja Pia Olkkonen. Palmusunnuntain perhemessu su 9.4. klo 10. Minna Ruuttunen, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Enni Satosuo, huilu ja Ella Niemi, alttoviulu. Messussa otetaan käyttöön Kastepuu. Keittolounas. Hiljaisuuden rukoushetket ma 10.4. ja ti 11.4. klo 18 kirkossa. Jani Vanhala. Hiljaisen viikon musiikkia ke 12.4. klo 18 kirkossa. Sanna Heikurinen, Jussi Salonen ja Airi Saloniemi. Kiirastorstain messu 13.4. klo 13. Pirkko Yrjölä ja Sanna Heikurinen Kiirastorstain iltamessu 13.4. klo 18. Pirkko Yrjölä, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Marjatta Anttonen, viulu.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-14. Hartaus ti ja to klo 11. Vanhaa ja uutta Runomummoilta ma 3.4. klo 12. Vapaa pääsy.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 30.3. ja 6.4. klo 9–11.30. Nupe pe 31.3. ja 7.4. klo 17.30–20.30. Nuorten perjantai 6.-8.–luokkalaisille.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 4.4. klo 9-11.30. Vanhemman väen piiri ke 5.4. klo 13.

Kastettu Antton Armas Jooa-Artturi Hikman, Emil Erik Johannes Fjäder, Carla Maaria Koskimäki, Anja Ilona Hyvärinen, Saarinen Turo Max.

Hautaan siunattu Senja Turunen 80 v, Kalle Àngel Blanco 5 kuukautta

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–to klo 9–14, pe klo 9–12, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi hoitaa tilavaraukset, tavattavissa ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan pyhän andreaan kirkko Kustaantie 22 Tiedot säännöllisestä toiminnasta, raamattu- ja rukouspiireistä sekä kerhoista löytyvät verkkosivuilta tai kevätesitteestä, jonka voi hakea tai tilata kirkkoherranvirastosta. Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Ti aamupäivällä askartelua ja pe perheiden muskari. Perheiden avoin olohuone on pääsiäistauolla 7.–17.4, jatkuu tiistaina 18.4. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 30.3 klo 12. Hyvä vanhusten hoiva, miten se turvataan? Vieraana Mari Niemi-Saari. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimissä tilaisuuksissa musisoidaan ja keskustellaan. Alkaa keittolounaalla (5e), ohjelma klo 13. Messu su 2.4. klo 10. Vappu Olsbo, Veikko Ahonen, Sirkku-Liisa Niemi. Messun yhteydessä pyhäkoulu. Mozart: Requiem su 2.4. klo 18. Musiikin mestarin suurteos pienen kokoonpanon intiiminä tulkintana. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuun hyväksi. Konsertti on osa reformaation merkkivuoden 12 teesiä -konserttisarjaa. Elämysmaalaus maanantaisin klo 10–12. Materiaalimaksu 12€/kausi. Ryhmä on kaikille avoin, aiempaa osaamista ei tarvita. Iltamessu ma 3.4. klo 17.30, Laura Leverin. Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18–20. Iltapala, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan. Ilta alkaa hartaudella. Miesten raamattupiiri ma 3.4. klo 18.30. Jatkuu parillisilla viikoilla. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Aamumessu ke 5.4. klo 9, Laura Leverin. Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21. Iltamessu ke 5.4. klo 20, Ben Ahlroos, Maarit Kettunen. Raamattu- ja keskustelupiiri to 6.4. klo 13. Palmusunnuntain perhemessu su 9.4. klo 10. Palmusunnuntaina kutsutaan messuun koko perhe. Messussa toimintaa on niin aikuisille kuin lapsillekin. Laura Leverin, Noora Hultin. Messun jälkeen on mahdollista osallistua pääsiäisvaellukseen. Messun jälkeen palmusunnuntain myyjäiset, myynnissä mm. leivonnaisia ja käsitöitä. Pääsiäisvaellukset hiljaisella viikolla ma 10.4.– ke 12.4. Kirkko muuttuu Jeesuksen elämän viimeisten päivien

ja ylösnousemuksen riemun näyttämöksi. Lapsiperheille ja –ryhmille vaelluksia aamu- ja iltapäivisin. Tiedustelut: lapsityönohjaaja Kirsi Vuorikivi, p. 050-3844229. Avoimet kierrokset nuorille ja aikuisille klo 18.30, ei ennakkoilmoittautumista. Kiirastorstain messu to 13.4. klo 19. Arto Nuutinen, Sirkku-Liisa Niemi, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 16. Tauolla hiljaisella viikolla. Hiljaisuuden päivä la 1.4. klo 12–16. Päiväretriitissä lauletaan rukouslauluja ja vietetään aikaa hiljaisuudessa. Lisätietoja Vappu Olsbolta, p. 0504145610. Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–15. Aloitamme hartaudella. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Tauolla hiljaisella viikolla. Lapsiperheiden iltasoppa ti 4.4. Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17 ja yhteinen iltahetki ja hartaus klo 18.15. Kasvissosekeittoa, 1e/lautanen. Kipuryhmä ti 4.4. klo 15. Vertaistukea kivusta kärsiville. Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12. Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Avoin ryhmä kannustaa päihteettömyyteen. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 6.4. klo 13. Seniorikahvila ma 10.4. klo 13. Työikäisten raamattupiiri ma 10.4. klo 18. Lastenhoito järjestetty. Kansainvälinen keittiö ke 12.4. klo 17. Tehdään ruokaa yhdessä eri maiden ruokakulttuureihin tutustuen. Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla, tiedustelut pastori Ramez Ansara (Helsinki) 0503041689.

MUUALLA Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Hanna-piiri ma 3.4. klo 18 Tertunkuja 4B. Vanhemman väen iltapäivä ti 4.4. klo 12. Havunneulassa (Paimenentie 2). Uskon ilta to 6.4. klo 18 Koivukylän kirjaston auditoriossa. Mikä saa uskomaan Jeesukseen? Miten tämä usko näkyy elämässä? Mitä tapahtuu uskolle vaikeissa elämäntilanteissa? Kristityt kertovat oman elämän tarinoita uskosta Jeesukseen. Puutarhapiirin retki Helsinkiin ti 11.4. Puutarhapiirin retkellä tutustutaan Tähtitorninmäen puistoon, Kaivopuistoon, Engelinaukioon, Juhani Ahon puistoon ja Eiran puistoon. Kokoontuminen Tähtitorninmäellä klo 12. Tiedustelut Tuovi Lehtinen p. 045 1394921.

Kastettu Eevi Anja Elisa Laherto, Otto Erkki Tapani Paananen, Jim Krister Winqvist, Kaapo Aulis Suomalainen, Eevi Ilona Teräsranta, Emil Milo Juhani Kauppinen.

Avioliittoon kuulutettu Jukka Jari Petteri Majander ja Tuula Anneli Voutilainen

Hautaan siunattu Toini Riekkinen 93 v, Juha Immanuel Uolevi Valkama 86 v, Armi Anneli Hannula 86 v, Kari Juhani Lindholm 61 v, Saaga Ebba Nuri 1 kk, Väinö Mikael Somero 55 v, Niilo Petter Piiroinen 81 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Palmusunnuntain messu su 9.4. klo 12. Johanna Jakonen, Kristiina Kartano, Iina Katila. Mukana Laurin laulajat. Messun jälkeen tarjolla mehua ja pientä syötävää. Katsaus Pyhän Laurin kirkon rakennushistoriaan su 9.4. klo 13.30. Kirkon peruskorjauksen suunnittelusta vastaava arkkitehti Mikko Bonsdorff kertoo kirkon rakennushistoriasta. Requiem ja iltarukous päivän päättyessä su 9.4. klo 18. Jubilate-kuoro, joht. Edward Ananian-Cooper; Julia Tamminen, urut. H. Howellsin Requiem ja englantilaista romantiikan ajan musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lasten pääsiäiskirkko ma 10.4. klo 9.15 ja 10.15. Tuula Lapveteläinen. Oi Jumalan karitsa ma 10.4. klo 19. J. S. Bachin musiikkia. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Valoa ja varjoja ti 11.4. klo 18. Bassissimo Ensemble: Guadalupe LópezÍñiguez, barokkisello; Markku Luolajan-Mikkola, barokkisello; Olli Hyyrynen, barokkikitara ja luuttu. Italialaisten säveltäjien D. Gabriellin, A. Scarlattin, G. Zambonin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirkastus ke 12.4. klo 19. Juhani Aaltonen, saksofoni ja Iro Haarla, piano. Iro Haarlan psalmien pohjalta säveltämää hymnimäistä musiikkia ja hienovaraista melodista tarinankerrontaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 13.4. klo 15. Tuula Lapveteläinen, Janne Silvast, Julia Tamminen. Mukana Omalla äänellä -lauluryhmä. Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 13.4. klo 19.30. Suvi-Maria Junni, Jaakko Hyttinen, Julia Tamminen. Mukana Pyhän Laurin kuoro. Tilaisuuden päätteeksi kirkko puetaan mustiin.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu su 2.4. klo 12. Mirka Härkönen, Veikko Karhumaa, Iina Katila.

Pakaritupa Kuriiritie 1, p. 09 830 6224 Hyvän mielen pääsiäiskirkko ti 4.4. klo 13. Jaakko Hyttinen, Julia Tamminen. Kirkkokahvit.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5, p. 09 830 6223 Lasten pääsiäiskirkko ti 11.4. klo 9.15 ja 10.15. Tuula Lapveteläinen.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Perhekerho pe 31.3. ja 7.4. klo 9.30– 11 kerhotila, Unikkotie 5 B, 2. krs. Aikuisille aamupala pientä maksua vastaan. Naisten rukouspiiri pe 31.3. ja 7.4. klo 18 Emmauksen kokoushuone, Unikkotie 5 A, 3. krs. Ylistys- ja rukouspiiri la 1.4. ja 8.4. klo 15 Bethanian kokoushuone, Unikkotie 5 a, 4. krs. Perhekerho ma 3.4. klo 9.30–11.30 kerhotila, Unikkotie 5 B, 2. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 4.4. ja 11.4. klo 13 Bethanian kokoushuone. Irrottelun iloa improten! ti 4.4. ja 11.4. ja 25.4. klo 17 nuorisotila, Unikkotie 5 C, 2. krs. Improvisaatioharjoituksia draamakasvattaja, FM Vilma Maanpään johdolla. Hinta 15 e/ 3 krt. Ilm. toomas.takala@evl.fi, 050 347 4995. Miesten saunailta ti 4.4. klo 17.30 Bethanian saunaosasto, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Iltapala 5 e. Rukouspiiri ti 4.4. ja 11.4. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuone, Unikkotie 5 A, 3. krs. Aamurukouspiiri ke 5.4. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuone. Kirkon ruokailu ke 5.4. ja 12.4. klo 12 nuorisotila, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30. Naisten saunailta ke 5.4. klo 17.30 Bethanian saunaosasto, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Pääsiäisaskartelua perheille ke 5.4. klo 17.30–19.30 kerhotila, Unikkotie 5 B, 2. krs. Hanna-piiri to 6.4. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Bethanian kokoushuone. Karjalanpiirakkatalkoot to 6.4. klo 9–13 nuorisotilassa. Ilm. mukaan leipomaan 5.4. mennessä p. 050 347 4995, toomas.takala@evl.fi. Karjalanpiirakat myydään Olotilassa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 10.4. klo 13 nuorisotila, Unikkotie 5 C, 2. krs. Käynti hissillä A-rapusta. Pääsiäisen salaisuuden äärellä. Vieraana pastori Terhi Viljanen. Sinkkujen suunnittelupalaveri yli 40-vuotiaille sinkuille ke 12.4. klo 18 Bethanian kokoushuone, Unikkotie 5 a, 4. krs. Tapaaminen klo 18 Olotilan edessä.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, kiirasto 13.4. klo 9.30–14, p. 09 830 6302 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Taidetta esillä! Ajatusten harmoninen virta II – Minna Haataisen maalauksia 31.3. saakka. Kysy neuvoa tietokoneen, netin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13 (ei ma 10.4.). Pop up korttientekopäivät 4.4.–6.4. klo 10–14. Tehdään pääsiäiskortteja ja muita kortteja. Hinta alkaen 20 senttiä/kpl.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 30.3. – 13.4.

Iro Haarla yhdistää musiikissaan klassista ja jazzia.

3×

pääsiäisvaellus

Koko perheelle

Kristiina Mattila

Maarit Kytöharju

Psalmeja pianolla ja saksofonilla

Myyrmäen pienellä pääsiäisvaelluksella matkataan oppaan johdolla Jerusalemissa ja sen ympäristössä Jeesuksen jalanjäljissä. Kierros sopii lapsille ja aikuisille. Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1, pidettävien kierrosten kesto on n. 20 min. Kierrokset yleisölle su 9.4. klo 11.30, 11.45, 12.00, 12.15 ja 12.30, hiljaisella viikolla ma 10.4 – ke 12.4. klo 11.00 ja 11.15. Iltakierrokset ti 11.4. klo 17.00, 17.15, 17.30 ja17.45.

Vähän vanhemmille

Iro Haarlan musiikin pohjana on kauneuden kaipuu.

Jo pienenä tyttönä Iro Haarla piti pianotunneilla käymisestä, mutta improvisoinnista hän todella syttyi. 10-vuotiaana hän pääsi opiskelemaan Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle. – Jatkoin pianon soittoa osittain sen takia, että oopperalaulajaäitini niin toivoi sitä. Kävin Sibelius-Akatemian, ja olen koulutettu klassinen pianisti. Elämä vei minut kuitenkin muille musiikin alueille, erityisesti jazzin pariin. Koulutukseni vaikuttaa kuitenkin vahvasti siihen, miten sävellän ja soitan. Yhdistän klassista musiikkia ja jazzia. Lapsena Haarla vietti paljon aikaa kahdestaan isoveljensä kanssa. Vanhemmat olivat eronneet ja äiti

teki aktiivisesti taiteilijauraansa ja eli vähän omissa maailmoissaan. – Musiikki oli minulle kuin kaveri, johon turvauduin. Panin valot pois huoneesta, soitin pianoa ja tunnelmoin ja näin kaikenlaisia mielikuvia. Harjoittelin kyllä myös soittoläksyt. Silloin piti olla valot päällä, että näki nuotit. Haarla kokee, että hänessä on edelleen nuo kaksi puolta: luova säveltäjä ja kurinalainen harjoittelija. – Minun pitää saada ensin kappale soittamalla ilmoille ja sitten vasta kirjoitan sen nuoteiksi ja hion sitä. Iro Haarla kertoo, että hän on kokenut elämässään raastavia menetyksiä ja vaikeita aikoja. Isä kuoli Haarlan ollessa 14-vuotias. Ensimmäinen puoliso kuoli yllättäen. Haarla toimi äitinsä omaishoitajana siihen asti, kun tämä kuoli vuonna 2012. – Kun on joutunut miettimään asioita tuskan kautta, osaa antaa arvoa hyville asioille. Jeesuksen kärsimyshistoria tuli Haarlalle läheiseksi ja tärkeäksi, kun reilut kymmenen vuotta sitten häntä pyydettiin tekemän sävellys UMO Jazz Orchestran Silent Music -konserttiin. – Sävellykseni käsitteli pääsiäisen teemaa kiirastorstaista ylösnousemukseen asti. Minuun teki vaikutuksen se, millä tavalla Jeesus otti kärsimyksen vastaan. Hän pyysi isäänsä antaman anteeksi niille, jotka häntä ruoskivat. Siinä ilmentyy kaiken hyvyyden perikuva. Nina Riutta

Kirkastus-konsertti ke 12.4. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Iro Haarla – Juhani Aaltonen -duo. Iro Haarlan psalmien pohjalta säveltämää musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Anna Äystö

azzpianisti-säveltäjä Iro Haarlan musiikissa sävelet kulkevat kipeiden tuntojen kautta kohti valon voittoa. – Haluan musiikillani välittää ihmisille sellaisia tunne-elämyksiä, että heillä olisi voimavaroja kohdata vastoinkäymisiä, ja että he huomaisivat, kuinka hienoa elämä pohjimmiltaan on. Useimmiten Haarlan sävellysten aiheet kumpuavat luonnosta. Vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat häneen voimakkaasti. – Säveltäessäni psyykkaan itseni tiettyyn mielentilaan ennen kuin menen pianon ääreen. Saattaa olla, että järven rannalla olen kuullut ihmeellisen saundin – jää on rutissut ja vesi kulkenut jään alla, tai metsässä kävellessäni on tullut ajatus tai fiilis, josta syntyy sävellys. Vuonna 2015 ilmestyneen Kirkastus-levyn sävellyksiin Haarla löysi aiheita Raamatun psalmeista. Hiljaisella viikolla näitä säveliä kuullaan Pyhän Laurin kirkossa.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkon pääsiäisvaellus tutustuttaa pääsiäiseen näytelmän ja musiikin keinoin. Vaelluksella kohdataan pääsiäisten tapahtumien lisäksi myös kysymyksiä verkon vihapuheesta ja lähimmäisenrakkaudesta. Pitääkö vihollista rakastaa, ja kuka on minun lähimmäiseni? Avoimet kierrokset nuorille ja aikuisille ma 10.4. – ke 12.4. klo 18.30 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22.

Taiteennälkäisille Hämeenkylässä pääsiäisen tarinaan johdattelee moderni taide. Ristintien askeleet -tapahtumassa pastori ja taidemaalariopiskelija Katja-Maaria Vilén kertoo Jeesuksen ristintien tarinan kirkon taideteosten kautta ma 10.4. klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Matkaa voi seurata hiljaisella viikolla myös sosiaalisessa mediassa Kirkko Vantaalla -tilien kautta aihetunnisteella #ristintienaskeleet. Saara-Maria Pulkkinen

12 a

MENOT 30.3. – 13.4.

Karjalanpiirakoita myynnissä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi to 6.4. klo 12–15. Hinta 1 e/ kpl. Myyjäiset tallinnalaisen Peetelin lastenkodin hyväksi ma 10.4. klo 10–14. Leivonnaisia, arpajaiset, lounaskeittoa. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen lenkkiporukka to 30.3. ja 6.4. klo 18. Lähtö Olotilan edestä. Laulupiiri pe 31.3. klo 15.30. Samppa Laakso. Messu su 2.4. klo 10. Jaakko Hyttinen, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso. Kirkkokahvit. Israel-piiri ma 3.4. klo 18.30. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 4.4. klo 17.30. Arki-illan ehtoollinen ke 5.4. klo 18. Johanna Jakonen, Samppa Laakso. Laulupiiri pe 7.4. klo 15.30. Iina Katila. Messu ja Suomen Lähetysseuran lähetyspyhä su 9.4. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Mirka Härkönen, Samppa Laakso. Kirkkokahvit. Vieraana lähetit Jarkko ja Pirita Korhonen. Pysähdy hetkeksi – Hiljaisen viikon tekstejä ja musiikkia ti 11.4. klo 12. Satu Huttunen. Yhteysilta ti 11.4. klo 18.30. Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 13.4. klo 18. Johanna Jakonen, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Ilolan perhepäivä pe 31.3. ja 7.4. klo 9.30–14. Pyhäkoulu su 2.4. ja 9.4. klo 11–12. Pääsiäisaskartelua perheille ti 4.4. klo 17.30–19.30. Kasvuryhmä ke 5.4. ja 12.4. klo 18. Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Lasten pääsiäiskirkko ke 12.4. klo 9.15 ja 10.15. Tuula Lapveteläinen.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 30.3. ja 6.4. klo 9.30– 11.30. Pyhäkoulu su 2.4. ja 9.4. klo 11–12. Raamattuilta to 30.3. ja 13.4. klo 18. Aiheena Markuksen evankeliumi. 30.3. puhujana Antti Koskenniemi. 13.4. puhujana Jouko Jääskeläinen. Lapsille omaa ohjelmaa.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee ti/on Tuesday 4.4. ja/ and 11.4. klo 9–11/at 9–11 Am. Tule viettämään hetki yhdessä ja laittamaan aamupalaa. Maksuton. Let’s spend time together and prepare delicious breakfast – free of charge!

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223

Miesten raamattupiiri ma 3.4. klo 13.30. Perhekerho ti 4.4. klo 9.30–11. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 5.4. klo 14. Pääsiäisaskartelua.

Olivia Vesa, Ukko Eino Johannes Konttinen, Patrik Mikael Koskenmaa, Jose Alex Johannes Tanninen, Aleksi Matti Tapani Aalto, Alva Hilda Esteri Malmivuori.

Tammiston kerhohuoneisto

hautaan siunattu

Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 30.3. ja 6.4. ja 13.4. klo 17.30. Perhekerho ma 3.4. klo 9.30–11.30. Pääsiäisaskartelua perheille ti 4.4 klo 17.30–19.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 30.3. ja 6.4. klo 9.30– 11. Aamupala 2 e/aikuinen. Pääsiäisaskartelua perheille ke 5.4 klo 17.30–19.30.

Muualla Kylväjän raamattupiiri ma 3.4. klo 14, Tikkuraitti 11, 2. krs. Runopiiri ti 4.4. klo 18 Tikkurilan kirjastossa, kokoushuone Voimala, Lummetie 4, 2. krs. Malminiityn eläkeläiskerho ma 10.4. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Pastori Mirka Härkönen kertoo Raamatun naisista. Perheleiri 1.–3.8. Luomaniemen leirikeskuksessa Nastolassa. Hinta: aikuinen 95 e, lapsi 45 e, toinen lapsi 40 e jne. Alle 2-vuotiaat maksutta. Lisät. ja ilm. (30.4. mennessä): p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi. Matka Kirkkopäiville Turkuun 19.–20.5. Hinta 220 e/hlö, sis. kuljetukset, matkailijalipun Turussa, ohjelman, hotellimajoituksen 2hh, tervetulolounaan ja aamiaisen. Ilm. 13.4 mennessä Vantaankosken seurakuntaan p. 09 830 6440. Retki Saariselälle 14.–19.8. Majoitus Tievatuvalla 2hh 395 e/hlö, yhteismajoitus 330 e/hlö, sis. matkat (bussilla) ja täysihoidon. Lisät. p. 050 5722 666, paivi.helen@evl.fi. Ilm. 28.4. mennessä kirkkoherranvirastoon (Unikkotie 5 B), p. 09 830 6717 tai sähköpostilla Päiville. Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein (esim. vanhuksille ja liikuntarajoitteisille). Tiedustelut ma ja to 10–11.30 p. 050 439 9651 (diakoniapäivystys).

Kastettu Deon Ruu Valdemar Elf, Pyry Jasper Jaakkola, Iisa Emilia Leskinen, Enni Olivia Saukkola, Walentin Kalle Nestori Ruusu, Ilo Veikko Uolevi Kaunismaa, Emma Aija Annika Hytönen, Arvi Jouko Juhani Lasanen, Pihla Ella Alisa Kärnä, Anton Henrik Eskolin, Susanna Theresa Kara, Sinna Susanna Kananen, Daniel Elmeri Stark, Eetu Toivo Kristian Ranta, Kamil Mikael Parviainen, Maiju Enni Linnea Louhiluoto, Lilia

Apua & tukea

Vantaan aikuisopiston ja seurakuntien teemaseminaari Oikeus hyvään elämään ja kuolemaan - Kuka päättää kun vanhenen? 4.4.2017 klo 12-16 seurakuntien talon auditoriossa. Lisätiedot: seurakuntien tapahtumakalenteri ja aikuisopiston verkkosivut. Opiskelijaretriitti kaikenikäisille opiskelijoille Bergvikin kartanossa. 7.-9.4.2017. Hinta 40 e sis. täysihoidon, kuljetuksen ja ohjelman. Ilm. retriitit.vantaa@evl.fi Toivon puu – pysy lujana. Retriitti hiljattain irtisanotuille Heponiemessä 12.-

Jarmo Tapani Isoahde 44 v, Kari Andrejeff 69 v, Vesa Heikki Karsikas 76 v, Tuovi Tellervo Aalto 90 v, Jani Markus Turunen 34 v, Minna Maarit Penttilä 42 v, Elvi Raakel Kallioniemi 90 v, Rauha Annikki Brisk 91 v, Irja Ester Virtanen 92 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: 30.3. saakka Patotie 2, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Diakoniapäivystys 4.4. peruttu muuton vuoksi. To 6.4. alk. päivystys Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Lounas ma–to klo 11–13. Ruokalistat www.amica.fi/myyrmaenkirkko. Keskipäivän hartaus ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis to 30.3. ja 6.4. klo 9.30–11.30. Seniorikerho to 30.3. ja 6.4. klo 13.30–15 monitoimitila. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 6.4. klo 18.30–20.30. Kirkkoravintola pe 31.3. klo 11–13. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Messu su 2.4. klo 10. Liturgi Minttu Haapalainen, avustava pappi Jere Hämäläinen, kanttori Kari Jerkku. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11 kerhohuone 4. (Ei 9.4.) Siioninvirsiseurat su 2.4. klo 14. Virsikirjan lisälehdillä: Maan korvessa su 2.4. klo 18.15–19.45. Laulamme yhdessä virsikirjan lisävihkon uudet virret 961–979. Kanttorit Airi Saloniemi, Jussi Salonen ja Kari Jerkku & Vantaankosken kantaattikuoro. Raamattupiiri Ilosanoma ma 3.4. klo 17.30–19. Miesten keskustelupiiri ma 10.4. klo 18.30–20 takkahuone.

13.4.2017. Lisätiedot tarja.korpela@evl.fi. Mukana työpaikkapappi, työnohjaaja ja kokemusasiantuntija. Hinta 60 e. sis. täysihoidon, kuljetuksen ja mahdollisuuden keskusteluun ammattilaisten kanssa. Diakoniakeskus (Unikkotie 5aA 3.krs., p. 050 553 8486) Asuntotyö: jari.hirvonen@evl.fi p. 050 573 6354. Kuulovammaistyö: seija.einola@evl.fi p. 050 338 6212. Näkövammaistyö: terhi.suonsivu@evl.fi p. 050 381 8758.

Seniorikerho ti 4.4. klo 13.30–15 iso srk-sali. Israelpiiri ti 4.4. klo 18–19.30 takkahuone. Naisten raamattupiiri ti 11.4. klo 18.15–19.45. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 monitoimitila. Raamattupiiri ke 12.4. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Raamattu-lähetysilta ke 5.4. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Laulupaja ke 5.4. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat Palmusunnuntain ja paastonajan virsiä ja lauluja. Illan rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 monitoimitilassa, sisään junaradan puolelta. Palmusunnuntain monikulttuurinen perhemessu su 9.4. klo 10. Liturgi Oili Karinen, avustava pappi Jere Hämäläinen, kanttori Katariina Kopsa. Avustamassa Kastehelmi-kuoro & Kaivosristin ja Myyrmäen lasten kerhot. Pieni pääsiäisvaellus. Matkaamme oppaan johdolla Jerusalemissa ja sen ympäristössä Jeesuksen jalanjäljissä. Kierros sopii lapsille ja aikuisille. Kesto n. 20 min. Kaikille avoimet kierrokset: su 9.4. klo 11:30, 11:45, 12, 12:15 ja 12:30 ja 10.–12.4. klo 11 ja 11.15. Iltakierrokset ti 11.4. klo 17, 17:15, 17:30, 17:45. Yhteisvastuukonsertti su 9.4. klo 18.15. Puhallinorkesteri Louhi, joht. Okko Kivikataja. Mukana myös pienempiä puhallinyhtyeitä. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Juutalainen pääsiäisateria ma 10.4. klo 18 iso srk-sali. Järj. Israel-piiri ja Vantaan Suomi-Israel -yhdistys. Hinta 15 e. Ilm. 5.4. menn. vantaa@ suomi-israel.fi tai 044 516 6121. Mainitse mahdollinen erityisruokavalio. Luukas-passio ke 12.4. klo 19. Passion on säveltänyt Jukka Kankainen. Esittäjinä Vantaan Kamarikuoro solisteineen ja Kari Jerkku, urut, johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy. Kiirastorstain messu to 13.4. klo 14. Liturgi Jere Hämäläinen, avustava pappi Mark Saba, kanttori Katariina Kopsa. Kiirastorstain messu to 13.4. klo 19. Liturgi Jere Hämäläinen, avustava pappi Mark Saba, kanttori Katariina Kopsa. Pyhäkoulu to 13.4. klo 19 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia

Kansainvälinen työ: p. 050 556 4756. Kehitysvammaistyö: kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi p. 050 433 4232. Päihde- ja kriminaalityö: eeva.nurminen@evl.fi p. 050 381 8774. Seniorityö: mariela.salminen@evl.fi p. 050 528 2056. Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17. Sairaalasielunhoito, tied. ma-pe klo 9-15, p. 050 321 3282.

laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Perheiden aamupäivä maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11, 5 e aikuiselta, 2,5 e 2 v täyttäneeltä lapselta. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Koko perheen pääsiäisaskartelutapahtuma ma 3.4. klo 17–19. Tule virittäytymään pääsiäisen tunnelmaan pääsiäisaskarteluja tekemällä. Voit tulla ja mennä omien aikataulujesi mukaan. Tarjolla myös keittoa. Ei ennakkoilmoittautumisia. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Rukouspiiri ti 4.4. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 4.4. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho ke 5.4. klo 12.30–14. Miesten saunailta ke 5.4. klo 18.30– 21. Vaatevarasto ja soppamessu. Vaatevarasto avoinna to 6.4. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Soppamessu klo 10. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Naisten saunailta to 6.4. klo 18.30. Brunssi la 8.4. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 2,50 e/ 3 vuotta täyttäneet lapset. Kiirastorstain messu to 13.4. klo 19. Liturgi Elina Hellqvist, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Ritva Holma.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Messu su 2.4. Liturgi Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Eläkeliiton Seutulan yhdistys mukana, messun aikana muistetaan vuoden aikana poisnukkuneita jäseniä. Eläkeliitto tarjoaa kirkko kahvit. Seniorikerho ti 4.4. klo 13–14.30. Perhekahvila ti 4.4. klo 17.30–19 (yhteistyössä MLL:n kanssa). Kiirastorstain messu to 13.4. klo 17. Liturgi Marjut Mulari, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho to 30.3. ja 6.4. klo 9.30– 11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Familycafé on Sundays 4–6 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Seniorikerho ke 5.4. klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 5.4. klo 19–21.

Retriitit ja hiljaisuus, tied. p. 050 321 3282. Tietoa tapahtumista ja ilmoittautumiset retriitit.vantaa@evl.fi Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma– pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 30.3. – 13.4. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila to 30.3. ja 6.4. klo 9.30–11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Lastenvaatekirppis la 1.4. klo 10–14. Myytävänä lastenvaatteita ja -tarvikkeita. Vantaankosken Marttojen kahvila. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Raamattupiiri ti 4.4. klo 17.30–19. Lähetyspiiri ti 11.4. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien

huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Lukupiiri ke 5.4. klo 17.30 Martinlaakson kirjastossa. Minna Rytisalo: Lempi. Seniorikerho to 6.4. klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1. Pappien pesula to 13.4. klo 14–16 Myyrmäen asemalla. Papit pesevät ohikulkijoiden jalkoja kiirastorstaina. Mariakodin Ystävät ry:n matka Länsi-Viroon, Haapsaluun ja Vormsin saarelle 8.–10.9.2017. Matkan hinta 350 e. Tied. ja ilm. 24.4. menn. Liisi Kukkola, p. 0500 640 390 ja Riitta Ahlroth p. 050 554 8807.

Kastettu Viljami Leo Tapani Parkkinen, Mila Matilda Toivola, Tuukka Oskari Tossava. Minea Kerttu Ilona Kuivanen, Otso Markus Heiskanen, Meri Iiris Havia, Väinö Akseli Hyvönen.

Hautaan siunattu Tyyne Josefina Mäkinen 91v, Tauno Verner Hipari 87 v, Hilkka Anja Hillevi Pihlman 82 v, Veikko Kyyhkynen 81v, Martti Juhani Ajomaa 79 v, Anja Tuulikki Taparsela 77 v, Eino Veikko Laasonen 74 v, Janet Tiia-Marjon Lampinen 37 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–12. vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

S:T LARS KAPELL Högmässa 2.4 kl. 10

HELSINGE KYRKA S:T LARS Palmsöndagens högmässa 9.4 kl.10 Du kan ta med påskliljor till högmässan. De välsignas och delas ut av frivilliga som besöker församlingsbor

i vårdhem och på anstalter. Skärtorsdagens nattvardsgång kl. 18

KLUBBUTRYMMET I BRÄNNMALMEN Pysselcafé onsdagar kl. 13-16

MYRBACKA KYRKA/ S:T MARTINS KAPELL

FOLKHÄLSANHUSET

Mässa i Taizéanda 9.4 kl. 12 Skärtorsdagens nattvardsgång kl. 19.30

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ VALLMOV. 5 A, 2.vån.

VÄSTERKULLA KYRKA Tystnadens kväll 6.4 kl.18 – liten kvällsretreat med Qigong, bön och nattvard

BAGARSTUGAN Familjecafé 3.4 kl. 17 Påskpyssel 8.4 kl. 10-13 Ungdomskväll 5.4; 12.4 kl.18

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6 måndagar kl. 13-16 Familjecafé torsdagar kl. 9.30-12.

Påsktidens veckomässa kl. 14

Veckomässa 5.4 kl. 9 -9.30 i diakonins utrymmen

BARNENS PÅSKANDAKTER Må 3.4 kl. 9.30 Kartanonkosken päiväkoti, Tilkuv. 5 Ti 4.4 kl. 9 Koskikujan päiväkoti, Forsgr.7 kl. 9.45 & 10.45 Daghemmet Timotej, Skumgr. 13 Fre 7.4 kl. 9.30 S:t Martins kapell, Strömfårav. 1 Må 10.4 kl. 9 Håkansböle daghem, Galoppbr. 5 kl. 10.30 Folkhälsanhuset, Vallmov. 28 To 13.4 kl. 9.30 & 10 Dickursby daghem, Idrottsv. 4

Juha Tuomi / Rodeo

Kirkkopäiviä vietetään toukokuussa Turussa.

Vantaalta reissataan Kirkkopäiville

urussa vietetään 19.–21.5. Kirkkopäiviä. Kyseessä on viikonlopun mittainen kulttuuri- ja ajankohtaistapahtumien festivaali, jonka aiheet liippaavat tavalla tai toisella kirkkoa ja uskoa. Kirkkopäivillä näkyy myös tänä vuonna vietettävä reformaation merkkivuosi. Musiikkielämyksiä tarjoaa muun muassa perjantaina 19.5. pidettävä konsertti, jossa esiintyvät Jukka Leppilampi & Marzi Nyman trio, Maria Ylipää, Juha Tapio ja saksofonisti Junnu Aaltonen. Samana päivänä voi bongata arkkipiispa Kari Mäkisen ja presidentti Tarja Halosen keskustelemassa tai pää-

ministeri Juha Sipilän, joka puhuu Uskonnot, rauha ja kotoutuminen -seminaarissa. Kirkkopäivillä yhdistyvät tänä vuonna useammatkin kirkolliset kesäjuhlat, sillä Turussa vietetään samassa yhteydessä myös ruotsinkielisiä Kirkkopäiviä, valtakunnallisia lähetysjuhlia ja Medialähetyspäiviä. Kirkkopäivien koko ohjelma on osoitteessa kirkkopaivat.fi. Vantaan seurakuntien matka Kirkkopäiville alkaa perjantaina 19.5. klo 9. Paluumatkalle Turusta lähdetään lauantaina 20.5. klo 18. Bussi kiertää Vantaan seurakuntien eri toimipisteiden kautta. Matkan hinta on 220 e/ hlö sisältäen kuljetukset,

matkailijalipun Turun keskustassa, Kirkkopäivien ohjelman, hotellimajoituksen 2hh, tervetulolounaan ja buffetaamiaisen. Kirkkopäivien ohjelmaan osallistutaan omatoimisesti ja Turun keskustassa käytetään matkan aikana julkisia liikennevälineitä. Ilmoittautumiset 13.4. mennessä Vantaankosken kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6440. Lisätietoja Tuija Samilalta p. 050 512 1168 tai tuija.e.samila@ evl.fi ja Mari Chaulagailta p. 050 414 7234 tai mari. chaulagai@evl.fi. Katriina Harviainen

Matka Kirkkopäiville 19.–20.5.

14 a

”

Luota siihen, että Jumala tietää, mitä hän tekee.”

tilannetta ”jumalalliseksi pimeydeksi”, jälkimmäinen ”pimeäksi yöksi”. Sellaisina hetkinä sanat ylösnousemuksesta ja toivosta ovat käsittämättömiä ja epätodellisia. ”Ateismi avautuu kuin kuilu ihmisen sielussa ja saa hänet kysymään, onko Jumala kuollut”, Halldorf kirjoittaa.

Jumalan hämärä Uskon vastakohta ei ole epäily vaan varmuus, sanoo hengellinen opettaja Peter Halldorf.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Karl Ekberg

e, joka on alussa varma uskostaan, on lopussa epäilijä. Näin sanoo tunnettu ruotsalainen kirjailija, helluntaipastori ja ekumeenisen yhteisön johtaja Peter Halldorf. Halldorfin juuret ovat syvällä Ruotsin helluntailiikkeessä. Sekä hänen isänsä että kumpikin isoisä olivat helluntaipastoreita. Tänään Halldorf kuuluu helluntailiikkeen lisäksi Ruotsin evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja tekee läheistä yhteistyötä sekä katolilaisten että ortodoksien kanssa. Yllättävä polku, joka on kasvattanut Hallforfista ekumeenisen liikkeen keskeisen hahmon Ruotsissa, alkoi uskonkriisistä 1980-luvun lopulla. Kun vanhat vastaukset ja keinot eivät enää riittäneet, Halldorf jätti taakseen sen, minkä tiesi, ja kurottautui kohti sellaista, minkä vasta aavisti. Sisäinen kaipuu vei hänet opiskelemaan kirkon ensimmäisten vuosisatojen hengellisten opettajien ja erämaahan vetäytyneiden kilvoittelijoiden tekstejä. – Helluntaiystävät opettivat minut

rakastamaan Raamattua. Varhaiset kirkkoisät ovat auttaneet minua ymmärtämään Raamattua jonkin verran, hän sanoo. Varhaiskirkon ”isissä ja äideissä” yhdistyy Peter Halldorfin mukaan ällistyttävä psykologinen ja hengellinen tarkkanäköisyys. Siksi he voivat auttaa ihmistä, joka etsii syvempää itsetuntemusta. Halldorf lisää, että varhaisilla hengellisillä opettajilla oli täysin toisenlainen suhtautuminen aikaan kuin meillä. – Neljäkymmentä vuotta on vasta alku, sanovat erämaaisät. Se on suuri helpotus, suoranainen vapautus meille, jotka olemme oppineet, että kaiken voi saada heti, Halldorf sanoo. Hän on hakeutunut yhteyteen myös yhä elävän vanhan tradition kanssa. Se on tarkoittanut lukuisia matkoja, jotka ovat vieneet Halldorfin ja hänen kirjojensa lukijat itäisten perinteiden luostareihin ja kirkkoihin. – Henkilökohtaisesti minulle on merkinnyt eniten orientaalisten kirkkojen liturgian löytäminen. Se on

avannut jumalanpalveluksen salaisuuden täysin uudella tavalla, hän sanoo. Vuonna 2015 ilmestyneessä kirjassa Mellan skymning och mörker (”Iltahämärässä”) Halldorf toteaa, että usko osoittautuu usein joksikin muuksi kuin olemme kuvitelleet. – Usko ei ole vastaus kysymykseen. Uskon vastakohta ei ole epäily, vaan varmuus. Usko voi kuitenkin ilmentyä sydämen hiljaisena luottamuksena, joka on itsessään vastaus kaikkiin ratkaisemattomiin arvoituksiin, Halldorf sanoo. Halldorf kiinnittää erityistä huomiota pääsiäislauantain merkitykseen. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeisenä päivänä hänen oppilaansa menettivät uskonsa. Halldorfin mukaan pääsiäislauantai kuvaa realistisesti tilannetta, jonka jokainen kohtaa jossakin elämänsä vaiheessa. Kyse on ”pimeästä tunnelista”, jossa kaikki, minkä varaan elämä on rakentunut, revitään alas. Syvä ahdinkotila on tuttu kirkkoisä Gregorios Nyssalaiselle ja Ristin Johannekselle. Ensin mainittu kutsui

Iltahämärässä kulkeva lukija saa matkaevääksi hengellisten ohjaajien neuvoja: Viivy hiljaa Jumalan kädessä: Luovu kaikista tahdonponnistuksista. Älä tee vastarintaa, vaan luota siihen, että Jumala tietää, mitä hän tekee. Älä sekaannu, älä kiirehdi Jumalan työtä, anna sen vain tapahtua. Luota siihen, että Jumalan tarkoituksena on aina johdattaa meitä rakkauteen. Peter Halldorf toteaa, että hiljaisuus on samalla kertaa kaikkein yksinkertaisinta ja kaikkein vaikeinta. Pimeyden hetkellä on vaikea uskoa, että hengellisten ohjaajien neuvot ovat totta omalla kohdalla. Tässä pääsiäisen viettäminen tulee avuksemme, Halldorf sanoo. – Pääsiäisen jumalanpalvelukset voivat antaa kokemuksen siitä, että kaikki, mihin uskomme, on oikeasti totta. Kolmena pääsiäispyhänä meidän tulee rohkaista toisiamme laittamaan kaikki muu syrjään, jotta voimme seurata Jeesusta hänen vaelluksellaan kuoleman läpi elämään. Halldorfilla on yksinkertainen neuvo myös ihmiselle, joka tulee pääsiäiskirkkoon ensimmäistä kertaa. – Tässä pätee sama kuin kaikessa muussakin: lähesty pääsiäistä hitaasti ja osallistumalla. Ei ole tarpeen ymmärtää niin paljon. Avoin mieli riittää. Vieraillessaan Helsingissä Peter Halldorf puhuu siitä, kuinka kristitty voi vaikuttaa kirkkojen ykseyden puolesta ja pysyä samalla uskollisena sille kirkolle, johon hänet on kastettu. Halldorfin vastaus kysymykseen on: rakastamalla lähimmäisensä kirkkoa kuin omaansa. Halldorf siis haastaa kristittyä asettumaan toisesta kirkkokunnasta tulevan kristityn asemaan ja ottamaan tämän kokemukset, tradition ja kysymykset vakavasti. Silloin toinen saa valaista itseä niin, että ymmärrys itsestä ja omasta uskosta selvenee. Kristittyjen ykseys voi Halldorfin mukaan avautua juuri sen kautta, mikä erottaa kristittyjä toisistaan. Johtamassaan Bjärka-Säbyn ekumeenisessa yhteisössä hän on nähnyt, mitä kristittyjen välinen ”uudelleen tunteminen” tarkoittaa käytännössä. – Kirkon jakautuminen on haava, sekä meissä itsessämme että toisessa kristityssä. Kun löydämme toisemme yhteisessä syventymisen kaipuussa, tunnustukselliset nimilaput tulevat vähemmän tärkeiksi. ■ Peter Halldorf puhuu otsikolla ”En enda ande och en enda kropp” la 8.4. klo 17 Högsbergsgårdenissa (Korkeavuorenkatu 10 E) ja saarnaa su 9.4. klo 12 Johanneksen kirkossa (Korkeavuorenkatu 12).

Lakipalveluita

Kuntavaalit Luotettavaa asioiden hoitoa Perheiden hyvinvointi. Kristillinen arvopohja kouluissamme.

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Koulurakentamisen tiukka laatuvalvonta.

112

Ikääntyvän väestön hyvä hoito.

JOUKO JÄÄSKELÄINEN kaupunginvaltuutettu, kirkolliskokouksen jäsen, tietokirjailija, valt. tri

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Ostetaan

Hautakiviä

Tilaisuuksia Kaikkea kivestä

Ostetaan kuolinpesiä ja kodin irtaimistoja Laitakari Puh. 040 705 89 61

- me teemme sen

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 9.4 klo 13.30 (Joh.19-20) Jeesuksen kuolema - Raimo Vanninen Jeesuksen ylösnousemus - Heikki Hilvo

Palveluja tarjotaan

HERÄNNÄISSEURAT

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Malmin Kivipuisto Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/h + alv. www.bewesport.fi lumityöt, remontit, muutot, jne.

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, puh. 050-4310175

Hammashoitoa ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suu- ja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun.

SOITA JA VARAA AIKA

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

HAMMASPROTEESIT

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 Ossi Vallemaa 8v.050

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823 Honkanummen myymälä Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

www.bremerinhautakivi.fi Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Huomaathan poikkeusaikataulun ilmoitusvarauksissa Kirkko ja kaupungin numeroon 8, joka ilmestyy pääsiäisen jälkeen torstaina 27.4. Lehteen numero 8 varataan ilmoitustila poikkeuksellisesti viimeistään kiirastorstaina 13.4. kello 12 mennessä.

to 31.3. klo 19 Herääminen-oopperan ensi-ilta, musiikkiteatteri Kapsäkki, Hki; lippu.fi la 1.4. klo 19 Herääminenooppera. su 2.4. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylän kko, Teinint.10, Hki; kirkkokahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Laajasalon kko, Reposalment.13, Hki; keittolounas ja seurat. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. klo 14 Herääminen-ooppera. klo 16.30 oopperaseurat Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo,Kamppi). ma 3.4. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 4.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi); Raisa Jarkkola. klo 18 Paastonajan veisuuhetki 5/5 Töölön kko, Topeliuksenk.4, Hki; uud. Siionin virsiä. ke 5.4. klo 19 Lauttasaaren srk-sali, Myllykallionrn.1, Hki; iltatee klo 18.30. to 6.4. klo 18 Länsi-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5L, Hki. pe 7.4. klo 18 kotiseurat Meurmanilla, Eskolant.4B, (Pukinmäki) Hki. klo 18.30 srk-tila Manna, Terveyst.2, (Söderkulla) Sipoo. su 9.4. klo 12 kirkkopyhä ja seurat Siltamäen srk-koti, Jousimiehent.5, Hki. klo 14 Herääminen-ooppera. klo 16 palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi); mm. Veisuuveljet. ma 10.4. klo 18 Kappeli, Länt.Harjut. 21, Loviisa. ke 12.4. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. BUSSI herättäjäjuhlille 7.-9.7. a) Matteus - Mikael - Malmin kko - Nilsiä. 150€/ kyyti+maj., 60€/kyyti. Ilm. Vartiokylän srk, p. 09 2340 6400, 31.5. menn. b) Myyrmäen kko - Kiasma - Tikkurila; tied.+ilm. Mirja Taipale, mirjat.taipale@ gmail.com. TILAA uudistetut Siionin virret 31.3. menn. ja saat ne postikuluitta toukokuussa. www.h-y.fi/ennakkotilaus tai p. 06 4335700.

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

”

16 a

Kristityt askeetit ymmärsivät, että myös ruumiin täytyy olla mukana hengellisessä harjoittelussa.”

VIDEO VERKOSSA

rmon voi kokea näinkin: maata selällään ja silmät kiinni joogamatolla. Heli Harjunpää tuntee silloin olevansa Jumalan kämmenellä. – Irtipäästäminen ja hellittäminen ovat tärkeä vaihe joogaharjoituksessa. Siinä voi kokea, että on vahvemman kannateltavana. Voi päästää irti kaikesta yrittämisestä, suorittamisesta ja tekemisestä. Olen hyväksytty tällaisena ja osallinen Jumalan rakkaudesta, hän kuvailee. Harjunpää on sairaalapappi ja joogaopettaja. Joka-aamuinen hetki joogamatolla ei ole hänelle vain ruumiin harjoitusta. Se on kokonaisvaltaista rukousta. – Olen Jumalan edessä kokonaisena: ruumiillisena, mielen tasolla sekä henkisenä ja hengellisenä olentona. Rukoilevalle jooga-asennot eivät ole pelkkiä asentoja. Kun Harjunpää tuo kätensä yhteen sydämen edessä ja tuntee hengityksensä virtaavan, hän kiittää samalla siitä, että on elossa ja juuri siinä. Kun hän venyttää ruumistaan ylöspäin, hän avautuu kohti valoa ja Jumalaa. Kun hän kumartuu, hän kunnioittaa koko luomakuntaa. – Kun pysähdyn seisoma-asentoon, päälakeni on kohti korkeuksia ja tunnen jalkojeni alla maan. Minulla on itseni kokoinen paikka tässä luomakunnassa. En ole kaiken keskus, vaan osa suurempaa kokonaisuutta. Jooga ja pappeus tulivat Harjunpään elämään samoihin aikoihin, vuonna 1993. Harjunpää meni työväenopiston joogakurssille, koska halusi löytää liikuntamuodon, joka auttaisi hänen selkävaivoihinsa. Jooga auttoi, ja pikkuhiljaa Harjunpää huomasi, että sillä oli muitakin vaikutuksia. Hän alkoi voida paremmin, tunsi itsensä levollisemmaksi ja

Ei pelkkä ruumiin harjoitus Heli Harjunpää on joogamatolla Jumalan edessä. Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

alkoi tarkemmin tiedostaa oman ruumiinsa ja mielensä tiloja. Joogaharjoitus tuli yhä tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi. Se oli pitkän tien alku. Viime vuoden alussa Harjunpää valmistui joogaopettajaksi, ja maaliskuussa ilmestyi hänen kirjoittamansa Hiljaisuuden tie, joka on ensimmäinen kristillistä joogaa käsittelevä suomalainen kirja. – Kristillinen jooga on Suomessa vielä lapsenkengissään. Opettajia on muutama. Maailmalla kristillistä joogaa on, mutta esimerkiksi näkemäni amerikkalaiset joogavideot ovat hyvin erilaisia kuin se kristillinen jooga, jota itse harjoitan ja opetan. Niissä on aluksi raamatunlukua, sitten joogataan voimakkaasti ja lopuksi luetaan taas Raamattua. Minä sen sijaan punon rukousta ja raamatuntekstejä mukaan koko harjoituksen ajan, Harjunpää kertoo. Hän liittää joogan teologian hiljaisuuden viljelyyn ja kristillisen mystiikan perinteeseen. Niin kuin mystiikassa myös joogassa olennaista on kokemuksellisuus. – Jooga ei ole pään asia eikä sitä voi sanoilla täysin tavoittaa. Joogatessa mieli hiljenee ja rauha laskeutuu. Kokee Jumalan läsnäoloa. Mutta ei aina, sillä joskus mieli on levoton. Harjoituksessa siihen annetaan kuitenkin mahdollisuus.

Harjunpää näkee joogan jatkavan kristillisen kilvoittelun pitkää perinnettä, kuuluvan samalle jatkumolle kuin paasto ja erilaiset hengelliset harjoitukset. – Kristityt askeetit ymmärsivät, että myös ruumiin täytyy olla mukana hengellisessä harjoittelussa. Myös jooga on alun perin ollut askeettista itsensä lujille laittamista. Hyvinvointiin keskittyvä jooga on aika tuore ilmiö. Kilvoittelu kuulostaa monen nykyihmisen korvissa ikävältä ja hankalalta, mutta Harjunpään mielestä se on hyvä asia. – Siinä pyritään päästämään irti sellaisesta, mikä sitoo meitä turhiin tai haitallisiinkin asioihin. Itselläni on tapana takertua menneisyyteen tai olla kauhean huolissani siitä, mitä lapsilleni tai maailmassa ylipäänsä tulevaisuudessa tapahtuu. Mieli kiinnittyy niihin, mutta siitä ei ole mitään hyötyä. – Mennyt on vain muistikuva, ei se ole enää tässä. Jos jää pyörittämään mennyttä mielessään, tulee onnettomaksi. Samoin, jos koko ajan miettii, mitä tapahtuu seuraavassa hetkessä, huomenna tai kymmenen vuoden päästä, menettää tämän hetken. Elämä jää elämättä, Harjunpää sanoo. Hän uskoo, että joogan, meditaation ja mindfulnessin nykyinen suosio johtuu siitä, että ne opettavat ole-

maan läsnä nyt-hetkessä ja parantavat elämän laatua. – Joogassa tullaan hengityksen ja kehollisten harjoitusten avulla tähän hetkeen. Yhtäkkiä huomaa, että huolet ovat poissa. Yli 20 vuoden joogataipaleensa aikana Harjunpää on saanut oikoa ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Edelleen on ihmisiä, joiden mielestä jooga ei sovi kristitylle. Harjunpää huomauttaa, että jooga ei ole mikään yhtenäinen asia, vaan yleiskäsite, jonka alle mahtuu monenlaista. Sitä voi pitää maailmankatsomuksellisesti vapaana harjoitusmenetelmänä, jonka avulla huolehditaan ruumiin ja mielen hyvinvoinnista. Toisaalta siihen voi liittää myös henkisiä ja hengellisiä sisältöjä oman vakaumuksensa mukaan – olipa sitten kristitty, hindu tai mitä tahansa muuta. Suomessa yksi joogan pioneereista oli teologi Elvi Saari, joka 1960-luvun alussa toi joogan työväenopistoihin. Hänelle oli tärkeää, että kristityt ovat ja saavat olla kristittyjä, mutta silti he voivat joogan avulla lisätä fyysistä hyvinvointiaan ja rauhoittaa mieltään. Heli Harjunpäälle joogassa on tärkeää avarakatseisuus ja hyväksyntä. Kristillistä joogaa ohjatessaan hän pyrkii tuomaan hengellisyyttä mukaan niin, ettei kukaan kiusaannu tai koe, että häntä pakotettaisiin johonkin tiettyyn muottiin. Hän ei myöskään teetä akrobaattisia asentoja, vaan pyrkii pitämään harjoitukset sellaisina, että niitä voi tehdä kuka tahansa. – En halua, että kukaan tuntisi huonoutta tai ulkopuolisuutta. Monella on mielikuva, että joogatakseen pitäisi olla notkea, mikä ei pidä paikkaansa. Joskus jäykempi voi saada joogasta enemmän irti, sillä jäykkyys voi olla hyödyllinen haaste ja auttaa mieltä keskittymään. ■