Kirkko ja kaupunki 2017 07 helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

A 4 Piispa Irja Askola ja Helsingin kirkkoherrat: Vihapuhe on syntiä

7

13.4.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

B 6 Musiikintekijä Marzi Nyman: Jos usko elää, sen täytyy voida myös muuttua

B1

Sanansa mittainen mies Pääsiäisen alla Pietari uhosi kuin paraskin poliitikko

Amerikkalainen runoilija ja taidemaalari Thornton Wilder (1897–1975)

Itse rakastan ajatusta, että kuolemani jälkeen tuhkani siroteltaisiin vaikka orastavaan viljapel­ toon, ja saisin siten vielä kerran hulmuta täh­ käpäiden aallokossa syksyn lempeissä tuulissa oranssin auringonlaskun kajossa.

Maanviljelijä Pia Jaakkola Facebookissa 13.3.2017

Iankaikkisesti

On elävien maa ja on kuolleitten maa ja näiden välillä on silta, rakkaus. Se on ainoa eloon­ jäämisen tie, ainoa merkityksen antaja.

Tänään

Eilen

2a Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?”

(Joh. 11:25)

Rukous

Pääkirjoitus

istock

Ihmeen mahdollisuus Kristinusko on ylösnousemususkoa. Sille, jonka korviin uskonnollinen kieli tuntuu vieraalta, tuo lause saattaa kuulostaa pahimman luokan fraasilta. Sellaisiksi uskonnolliset kielikuvat kovin helposti väljähtyvät. Ne menettävät voimansa ja värinsä ja muuttuvat mitäänsanomattomiksi korulauseiksi.

Kristinusko kumminkin on ylösnousemususkoa, kuulostipa lause kuinka lattealta tahansa.

Jos lausetta mietiskelee sellaisenaan, vailla mielikuvien painolastia, siitä paljastuu sitkeää ja omalla hiljaisella tavallaan uhmakastakin elämänvoimaa.

Kristinusko on uskoa siihen, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Pääsiäisen tyhjä hauta väittää, että tässä kohtaa elämässä, menneisyyden ja tulevaisuuden yhtymäkohdassa, me kuulumme tulevaisuuteen.

Pääsiäinen kääntää katseemme Tässä välttä­ eteenpäin, uuteen aamuun.

”

mättö­m yyksien

maailmassa meitä

Ylösnousemususko merkitsee täydellisen käänteen mahdollisuutta. ylösnoussut Pääsiäisen kertomus väittää, että itse Kristus.”

Jumala kärsii ja kuolee. Pitkäperjantaita seuraa täydellinen tyhjyys. Lankalauantain tyhjyys on niin täydellistä, ettei se ole edes pimeää, joka sentään on täyteläistä. Lankalauantai on haalea ja harmaa.

Pääsiäisen aamunkoitto, Kristuksen ylösnousemus, merkitsee värin voittoa harmaudesta, elämän voittoa kuolemasta, tulevaisuuden voittoa menneisyydestä, merkityksen voittoa mielettömyydestä.

Kristus nousi kuolleista ja kuolemallaan kuoleman voitti.

Elämän voitto kuolemasta ei tarkoita vain uskoa kuolemanjälkeiseen elämään. Se merkitsee myös uskoa elämän voittoon ja ihmeen mahdollisuuteen keskellä katoavaa maailmaa. Sellainen tämä meidän maailmamme on. Tämä on välttämättömyyksien maailma, jossa väsytään, sairastutaan ja lopulta kuollaan. Tässä maailmassa me elämme ja kuolemme, ja muutumme lopulta tomuksi ja tuhkaksi. vastaan tulee

Ja tässä välttämättömyyksien maailmassa meitä vastaan tulee ylösnoussut Kristus, joka kuiskaa: sinä kuulut myös toiseen maailmaan, vapauden ihmeelliseen valtakuntaan. Kuolemalla ja välttämättömyydellä ei olekaan viimeistä sanaa. Viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ihmettelen taas, mistä alkaa ylösnousemus ja miten se edes tapahtuu.

Onko se ylösnousemus, jos päätän, ettei minua enää lyödä kertaakaan?

Minä kelpaan.

Onko se ylösnousemus, jos masentunut jaksaa kivuta sängystään ja raottaa verhoja?

Minä riitän.

Tapahtuuko ylösnousemus nykyäänkin veren maku suussa?

En ole yksin.

Lainasanat

”

Selvä enemmistö nuorista on sitä mieltä, että jatkuva kasvu on mahdotonta maapallon rajallisuuden vuoksi.”

Nuoriso­t utkimus­ verkoston tutkija Sami Myllyniemi sivulla A4

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

13.4.2017 numero 7 Kirkko ja Kaupunki HELSINKI Kannen kuva: Pauli Salmi

a

3

Pappi vihkii pääkaupunkiseudulla enää alle 40 prosenttia naimisiin menevistä pareista.

Teksti Pauli Juusela Kuva Esko Jämsä Graafi Mari Aarnio

S

amaa sukupuolta olevien avioliitot ovat kirkossa iso periaatekysymys, mutta vaikka ne kaikki solmittaisiin kirkossa, kokonaiskuva avioliittoon vihkimisistä ei juuri muuttuisi.

Alle puolet kaikista avioliitoista solmitaan kirkollisesti.

Kirkon jäsenistäkin lähes 40 prosenttia valitsee tai joutuu valitsemaan siviilivihkimisen. Jos toinen puolisoista ei kuulu mihinkään kirkkoon, ainoa vaihtoehto parille on maistraatti. Osa kuitenkin hakee maistraatin jälkeen liitolleen siunaamisen kirkosta.

Kirkkohäitä viettävät eniten ensimmäistä kertaa naimisiin menevät. Sen jälkeen osoite on herkemmin maistraatti.

Pääkaupunkiseudulla tilastot ovat vielä karumpia, sillä täällä niihin vaikuttavat muuta maata enemmän sekä maahanmuutto että kirkosta eroaminen.

Maahanmuuttajissa on paljon kristittyjä, mutta vain osa heistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Tämäkin lisää siviilivihkimisten suosiota. Monikulttuuriset parit vihitään useimmiten maistraatissa.

Lisäksi 61:n virallisesti rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan papit, imaamit tai muut hengenmiehet vihkivät vuosittain satoja omiin uskontokuntiinsa kuuluvia pareja avioliittoon.

Koko maan tilastot kertovat, että avioliiton suosio ylipäänsä on laskussa. Vuonna 2006 Suomessa vihittiin Tilastokeskuksen mukaan 28 236 paria. Viime vuonna naimisiin meni ennakkotietojen mukaan 24 439 paria. Siviilivihkimisten määrä on tänä aikana noussut, kirkollisten vihkimisten määrä laskenut.

Helsingissä vihkimisten kokonaismäärä on kymmenen vuoden aikana hieman kasvanut ja niitä oli nyt 3 608. Kirkollisia vihkimisiä niistä oli kuitenkin enää vain noin joka kolmas eli 1 250 paria. Se on 623 paria vähemmän kuin vuonna 2006.

Espoossa ja Vantaalla noin 40 prosenttia pareista vihittiin viime vuonna kirkossa, kun kymmenen vuotta sitten Espoossa vielä vajaat 60 prosenttia ja Vantaallakin yli puolet pareista sai liitolleen papin aamenen.

Satu Huttunen on vihkinyt lähes sata paria.

Avioliittoon vihkimiset pääkaupunki­ seudulla vuosina 2006 ja 2016 Kirkolliset vihkimiset vuonna 2006 Kirkolliset vihkimiset vuonna 2016 Siviilivihkimiset vuonna 2006 Siviilivihkimiset vuonna 2016

1873 (53%)

1250 (35%)

2358 (65%)

929 (58%)

531

(40%)

668 (42%)

Espoo 2006

796 (60%)

Espoo 2016

686

1653

(50%)

437

697

717

(47%)

(38%)

(50%)

(62%)

Vantaa 2006

Vantaa 2016

Helsinki 2006

Helsinki 2016

Tuona aikana pääkaupunkiseudun väestö on entisestään monikulttuuristunut ja kirkosta eroaminen on ollut suurta. Niinpä puoliso ei välttämättä kuulu luterilaiseen kirkkoon tai edes toiseen kristilliseen kirkkoon, mikä on kirkollisen vihkimisen edellytys.

Kirkon omien jäsenten parissa vihkiluvut ovat myös menneen alaspäin, mutta eivät läheskään yhtä rajusti. Koko maassa kirkkohäät valitsi viime vuonna 57,4 prosenttia sen jäsenistä. Pääkaupunkiseudulla luku oli Helsingissä 51,4, Vantaalla 54,9 ja Espoossa 57,2 prosenttia.

Omiin jäseniinsä kirkko voi siis vaikuttaa, mutta miten, sitä pohtii Tikkurilan seurakunnan nuorten aikuisten pappi Satu Huttunen. Hän on vihkinyt pareja kirkoissa ja kodeissa, mutta myös viisi paria kerrallaan Pyhän Laurin kirkon Hääyössä, ja lisäksi siunannut parin rock-festivaalin päälavalla.

– Emme varmaan ole saaneet viestittyä sitä, että kirkollinen vihkiminen ei ole vain yhdenlainen, vaan monimuotoinen asia. Paria palvellaan henkilökohtaisesti, ja tapaamme parin vähintään kerran etukäteen.

Huttusen mukaan jokainen pari saa sellaiset häät kuin haluaa eikä papin tai kanttorin palveluksista tarvitse maksaa.

– Totta kai kirkossa on vihkikaava ja Jumalasta puhutaan. Pönäkkyyttä on silti turha pelätä. Vihkiminen kirkossa on kaunis ja luonteva tilaisuus. Sitä, meneekö kaikki pilkulleen oikein, on turha jännittää.

Pappina Huttunen kertoo olevansa pareille myös rentouttaja eli personal pastoral trainer. ■

4a

4 000

Kirkon musiikkijuhlat järjestetään Helsingissä 19.–21.5.

Mukaan on tulossa yli 4 000 eri-ikäistä laulajaa eri puolilta Suomea. Sadat kuorolaiset esittävät Georg Friedrich Händelin Messias-oratorion Senaatintorilla lauantai-iltana.

Palvelevan puhelimen numerot muuttuivat Palveleva puhelin vastaa nyt uusissa numeroissa. Muutoksen tarkoitus on parantaa palvelua ja tehdä puheluista soittajille edullisempia. Uusi suomenkielinen palvelunumero on 0400 221 180. Kirkon palveleva puhelin tarjoaa keskusteluapua myös ruotsiksi, nyt numerossa 0400 221 190.

Palveleva puhelin on avoinna joka päivä kello 18 alkaen, myös pääsiäisen aikana. Sunnuntaista torstaihin päivystys jatkuu yöllä kello yhteen, perjantaisin ja lauantaisin kolmeen saakka. Puheluihin vastaavat päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia koulutettuja vapaaehtoisia sekä työntekijöitä. Viime vuonna puheluita tuli noin 73 000.

Huolestuneita mutta toiveikkaita

Piispa Askola ja Helsingin kirkkoherrat: Vihapuhe on syntiä Joukko Helsingin seurakuntien työntekijöitä on ollut vastustamassa turvapaikanhakijoiden palauttamista maihin, joissa ihmisten turvallisuutta ei voida taata.

Piispa Irja Askola ja Helsingin evankelisluterilaisten seurakuntien 21 kirkkoherraa ottavat pääsiäisen alla kantaa vihapuheeseen ja kirkon työntekijöiden näkyvään läsnäoloon mielenosoituksissa. ”Vihapuhe on syntiä eikä se laannu, jos siitä ei puhuta avoimesti ja jos sille ei aseteta rajoja.

Sen sijaan rajoja ei pidä asettaa ihmisten keskinäiselle kohtaamiselle”, kannanotossa sanotaan.

Kirkkoherrat korostavat, että myös kirkon työntekijöillä on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen. Osallistuessaan mielenilmauksiin he eivät kuitenkaan ole virkatehtävissä. Kenenkään työtehtävänä ei ole osallistua mielenosoituksiin.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan: www.helsinginseurakunnat.fi/kannanotto

Leirikeskuksia aiotaan karsia Helsingin seurakuntayhtymä aikoo luopua kolmesta leirikeskuksesta osana säästötoimia. Yhteisessä kirkkoneuvostossa esillä ovat olleet Kellokosken juhlatalo, Tiilikanoja sekä loppuvuonna 2016 palanut Honkalinna. Virallista esitystä ei ole vielä tehty. Jäljelle jäisivät Korpirauha Siuntiossa, Lohiranta Lohjalla, Kivisaari ja Lekholmen Helsingissä sekä Porkkalanniemen leirikeskus.

Jos nuoret voisivat päättää, ympäristön tila paranisi ja maailma olisi nykyistä tasa-arvoisempi ja turvallisempi.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Esko Jämsä

H

yvät uutiset: nykynuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä, elävät terveellisesti ja luottavat itseensä. Huonot uutiset: nykynuoret ovat aiempaa kyynisempiä ja luottavat aiempaa vähemmän muihin.

Näin kertoo tuore 15–29-vuo­ tiaiden arvoja ja asenteita mittaava Nuorisobarometri 2016, jonka teemana on tulevaisuus.

Barometrin toimittanut Nuorisotutkimusverkoston tutkija Sami Myllyniemi toteaa, että enimmäkseen nuoret vaikuttavat luottavaisilta omaan tulevaisuuteensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa, mutta Suomen ja varsinkin maailman tulevaisuuden suhteen ilmassa on paljon pessimismiä.

Huolestuttavana Myllyniemi pitää sitä, että nuorten kyynisyys ja epäluottamus on lisääntynyt nopeasti.

– Luottamus on rapistunut niin suhteessa Suomeen kuin toisiin ihmisiinkin. Erityisen jyrkkää

pudotus on ollut nuorilla pojilla. Tämä kehityskulku on hyvin huolestuttava, sillä luottamusta voi pitää tulevaisuuden avaimena, joka on tärkeää niin yksilön ­pärjäämiselle kuin koko yhteiskunnan toiminnalle, Myllyniemi arvioi.

Hän näkee heikkenevään luottamukseen monia syitä.

– Taustalla voivat olla niin kiristynyt keskusteluilmapiiri kuin taloudellisen taantuman synkentämät työllisyysnäkymätkin, mutta myös globaalimmat kehityskulut kuten ilmastonmuutos ja kansainvälisen politiikan epävarmuustekijät.

Nuoret suhtautuvat pessimistisesti myös omaan taloudelliseen asemaansa. Vain joka kymmenes vastanneista uskoi niin oman kuin seuraavankin sukupolven taloudellisen aseman paranevan. Toisaalta korkea elintaso ei edes ole heidän tavoitelistansa kärkipäässä.

Myllyniemi kertoo, että talouden suhteen nuorten asenteet poikkeavat selvästi vanhempien sukupolvien asenteista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tekemän arvo- ja asennetutkimuksen mukaan joka toinen suomalainen katsoo, että hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain talouskasvuun. Nuorista niin ajattelee vain 15 prosenttia.

– Selvä enemmistö nuorista on sitä mieltä, että jatkuva kasvu on mahdotonta maapallon rajallisuuden vuoksi. Tällä on paljon painoarvoa, koska kasvu on koko nykyisen talousjärjestelmän ja myös nuorten arvostaman hyvinvointivaltion rahoituksen perusta.

Ympäristökysymykset nuoret ottavat vakavasti. 85 prosenttia pitää ihmisten vaikutusta ilmaston lämpenemiseen tosiasiana.

Yhtä suuri joukko on sitä mieltä, että tulevat sukupolvet joutuvat kärsimään, mikäli ympäristön tuhoaminen jatkuu.

Koti palvelujen keskellä

ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus nauttia voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan.

Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

3

Minna Saranpää / Wilhelmiina

www.wilhelmiina.fi

Iiris Laisi on huomannut, että kilpailu ja itsensä brändääminen on tullut osaksi nuorten elämää.

– Onneksi nuoret eivät kuitenkaan vaikuta vaipuneen toivottomuuteen, vaan suuri osa uskoo ihmiskunnan kykyyn ja tahtoon ratkaista eteen tulevat ongelmat, Sami Myllyniemi sanoo.

LISÄÄ VERKOSSA

MONI KUTSUISI pian 18 vuotta täyttävää Iiris Laisia maailmanparantajaksi, mutta itse hän pitää termiä kliseisenä. Asiat, joihin Laisi haluaa vaikuttaa, ovat isoja: muun muassa ilmastonmuutos ja kehitysmaiden ongelmat. Hän on nyt toisella vuosikurssilla Kallion lukiossa ja aikoo tulevaisuudessa pyrkiä yliopistoon opiskelemaan valtiotieteitä tai ympäristötiedettä.

– Olen huolissani ilmastonmuutoksesta, mutta olen myös tosi huolissani siitä, että on ihmisiä, jotka kieltävät sen tai pystyvät elämään ajattelematta sitä. Osa omasta ahdistuksestani ja tuskastani johtuu siitä, että vaikka koetan olla aktiivinen, puhua ilmastonmuutoksesta ja elää mahdollisimman vihreästi, tuntuu, ettei se suuremmin vaikuta. Tähtäimessäni on, että jonain päivänä olen sellaisessa työssä, että voin oikeasti tehdä muutosta.

Laisi on jo ehtinyt miettiä sitä, millaiseen maailmaan seuraavat sukupolvet syntyvät. Hän toivoo, että jos hänellä on joskus lapsia, he voisivat elää samanlaisessa tai paremmassakin Suomessa kuin hän itse.

– Olisi kauheata ajatella, että Helsingissä ei voisi turvallisesti kävellä kadulla. Tai että ilma oli-

si epäpuhtaampaa tai Itämeri vielä nykyistäkin saastuneempi.

Keski-ikäisenä Laisi haluaisi kokea saaneensa jotakin suurta aikaan – ja hän myös uskoo, että se on mahdollista. Toisaalta hän on huomannut, että hänen sukupolvelleen opiskelupaikan saaminen tai työllistyminen ei ole itsestään selvää.

– En pidä siitä, että itsestä pitäisi tehdä tuote, jonka myy työnantajalle. Pitää olla mahdollisimman hyvä, nokkela, nopea ja tehokas. Kilpailuhenkisyys on lisääntynyt. On se aika kovaa, varsinkin niille, jotka putoavat kelkasta tai eivät haluaisi elää sillä tavalla. Varmaan sen takia myös nuorten pahoinvointi, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.

UHKAKUVISTA JA epäluottamuksesta huolimatta valtaosa nuorista on tutkija Sami Myllyniemen mukaan tyytyväisiä elämäänsä.

Heidän tulevaisuudenunelmansa ovat varsin perinteisiä: pysyvä työpaikka, perhe, lapsia. Kunnollisiakin nuoret ovat: lähes kaikki haluavat olla avuksi toisille ihmisille ja neljä viidestä haluaa tehdä luontoa säästäviä kulutusvalintoja. Yhteisöllisyys on voimissaan ja ystäviä pidetään hyvin tärkeinä.

– Suomen tulevaisuudelta nuoret toivovat ennen kaikkea hyvinvointivaltion säilymistä sekä turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja ympäristön tilan parantumista.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Puotilantie 3 00910 Helsinki www.omakotisaatio.fi

Palveluja ikääntyneille Helsingin kaupungin palvelusetelituottajana » Omaishoitajan vapaan toteuttaminen kotona tai ympärivuorokautisessa hoidossa » Kotisiivous » Kotihoitoa vuokralaisillemme Muut palvelut kotiin » Kotihoito ja kotipalvelu kuten lääkkeiden annostelu, ruuan valmistus, hoiva-, seurustelu-, asiointi-, saattaja-ja ulkoilupalvelu, 34-36 €/tunti. » Pyykkihuolto kotona tai pesulassamme » Kotitalousvähennyskelpoista toimintaa Muut palvelut palvelutalossamme » Lyhytaikainen hoiva päivä-tai ympärivuorokautisessa hoidossa » Pysyvä tai väliaikainen asuminen vuokralla

Lisätietoja monipuolisista palveluistamme antaa Anneli Hämäläinen puh 0400 270 623, anneli.hamalainen@omakotisaatio.fi

6a

Huumori on Roope Lipastin kirjoissa vahva elementti, mutta niihin sisältyy aina myös vakavampi taso.

K

irjailija Roope Lipasti kirjoitti suomalaisuudesta pienoisromaanin, vaikka häneltä toivottiin Kirjan ja ruusun päiväksi 100-vuotiaaseen Suomeen liittyvää tietokirjaa. Suomen historian harrastaja kertoo kuitenkin leiponeensa tietokirjan palasina romaanin sisään.

– Päähenkilöinä ovat suomalainen Pekka ja hänen uusi naapurinsa Jussuf. Halusin kirjan toiseksi päähenkilöksi ulkomaalaisen, koska kirjassa piti olla myös jokin toinen näkökulma.

Ulkomaalainen näkee ulkopuolisena suomalaisuudesta sellaisia asioita, joita suomalainen ei välttämättä näe.

Pekka päättää auttaa Jussufia sopeutumaan Suomeen ja löytämään kadonneen suomalaisnaisen, joka muistuttaa mainoksen kaunista elovenatyttöä.

– Pekka tekee Jussufin kotouttamisesta oman pikku projektinsa. He lähtevät roadtripille, seikkailemaan ympäri maata, ja matkalla tapahtuu yllättäviä käänteitä, Lipasti selvittää.

– Komiikkaa syntyy erityisesti kulttuuri­eroista. Molemmilla on toi-

”

Halusin nostaa suomalaisuudesta esiin nimenomaan hyviä asioita.”

Roope Lipasti

Huumorilla suomalaisuudesta Ei ole olemassa vain yhtä ainoaa suomalaisuutta, sanoo Kirjan ja ruusun päivän tämänvuotinen nimikkokirjailija Roope Lipasti.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

siaan kohtaan ennakkoluuloja, jotka aiheuttavat monenlaisia väärinkäsityksiä.

Roope Lipastin mielestä vanhat kliseet suomalaisista jääräpäisenä ja tuppisuisena kansana pitävät edelleen aika hyvin paikkansa. Silti hän korostaa, ettei ole olemassa yhtä ainoaa suomalaisuutta vaan yli viisi miljoonaa erilaista.

Vaikka Elovenatyttö-romaaniin sisältyy vahva toiseuden teema, on se sävyltään positiivinen.

– Halusin nostaa suomalaisuudesta esiin nimenomaan hyviä asioita. Huvittavaa kyllä, ulkomaalainen huomaa ne, mutta hänen mainitessaan niistä suomalaiselle tämä yrittää vähätellä hänen huomioitaan.

Lipastia harmittaa se, että Suomessa ja muualla länsimaissa on vallinnut viime vuosina tietynlainen näköalattomuus ja negatiivisuus.

– Ärsyttää, että esimerkiksi yliopistoja on suljettu taloudellisista syistä.

Me kuitenkin osaamme täällä paljon kaikenlaista ja niihin vahvuuksiin pitäisi keskittyä enemmän.

Elovenatytössä on romaanille poikkeuksellisesti myös kuvitus. Sen on tehnyt Karoliina Korhonen, joka tunnetaan suomalaisia ahdistavissa sosiaalisissa tilanteissa kuvaavasta Finnish Nightmares -sarjakuvastaan.

Lietolaisen Roope Lipastin tunnetuimpia teoksia ovat Rajanaapuri, Linnanjuhlat, Viimeiset polttarit sekä varhaisnuorille suunnattu ja palkittu Viikinki-trilogia. Lipastista on mielekästä kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille.

– Huumori on kirjoissani tärkeä elementti, mutta niihin sisältyy aina myös vakavampi taso, kuten sisaruus, avioero tai luopuminen. Pyrin valitsemaan tavallisia ja pieniä aiheita, joista voi nousta jotain enemmän.

– Viikinkiaiheinen kirjasarja puolestaan sijoittuu 1000-luvulle ja Liedon Linnavuorelle. Kyseinen paikka on kotikulmillani, ja se ruokkii vahvasti mielikuvitusta.

Lipasti on työskennellyt myös toimittajana, pakinoitsijana ja kolumnistina. Kotivinkki-lehti on julkaissut hänen lapsiperheen arkea kuvaavaa Pihalla-kolumniaan vuodesta 2004 lähtien. Lisäksi hän on kirjoittanut yli vuoden ajan lehden verkkosivuille Teini talossa -blogia.

– Kuvaan kolumnissa ja blogissa perhe-elämän kiemuroita, mikä on kolahtanut moneen. Tarinoitani voi olla hauska lukea, ei ehkä niinkään kokea, Lipasti sanoo.

Kansainvälistä lukemisen juhlapäivää eli Kirjan ja ruusun päivää vietetään viikonloppuna 21.–23.4. Roope Lipastin Elovenatyttö-romaanin erikoispainosta jaetaan silloin kirjakaupoissa kaupanpäällisenä kaikille vähintään 15 eurolla kirjoja ostaville.

Teos ei ole enää sen jälkeen saata­ villa.

Vuotuisella juhlakirjalla kirjakauppiaat haluavat kiittää lukemisen ystäviä ja muistuttaa samalla paikallisten kirjakauppojen merkityksestä.

Päivän viettäminen sai alkunsa vuonna 1926 barcelonalaisen kirjakauppiaan ehdotuksesta. Kauppiaan ajatuksena oli, että juhlapäivänä miehet antaisivat naisille ruusuja ja naiset miehille kirjoja. Vuonna 1995 Unesco julisti Kirjan ja ruusun päivän Kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuksien päiväksi. ■

Tuomasmessu

sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa

Saarnaa Olli Valtonen, liturgina Pirjo Kantala Musiikissa Petri Laaksonen ja juhlaorkesteri Tuomaskuoro Hilkka Kangasniemen johdolla

Tuomasmessu 29 vuotta 23.4.

Saarnaa Pirjo Kantala Liturgina Karoliina Vidgren Iloista lattarimusiikkia liidaa Antti Vuori yhtyeineen

tuomasmessu.fi

Pääsiäissunnuntaina 16.4.

Minituomaat. Messujatkot.

Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee­ seen liittyvissä pulmissa.

Pysäkit on tarkoitettu yli 60­vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

Kirsi Monni käyttää tanssiteoksessaan rekvisiittana köysiä ja puunoksia.

Tanssijan näkemys väkivallasta Kirsi Monnin tanssiteos kuvaa ahdistavan mediakuvaston värittämää ilmapiiriä.

Haemme vapaaehtoisia

mummeja ja vaareja

kummi-isovanhemmiksi yhden vanhemman perheiden lapsille.

Seuraava kurssi alkaa 25.4. klo 17–19, Hämeentie 64.

Tule mukaan iloiseen joukkoon!

Ilmoittautumiset: mummila@pienperhe.fi tai 050-378 0051 Pienperheyhdistys ry

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

U

uden tanssin keskus Zodiakissa nähtävä ActsAndAffects-teos lähtee koreografi Kirsi Monnin ja hänen työryhmänsä kokemuksista. Teoksen työstäminen alkoi Zodiakin kokeilulaboratoriossa jo pari vuotta sitten.

– Ajatuksena oli purkaa omaa tunnekokemusta ja ehkä vähän sitä ahdistustakin, joka liittyy netistä ja televisiosta pursuavaan väkivaltaan. Olo tuntui ristiriitaiselta, kun on yrittänyt opettaa lasta hiekkalaatikolta lähtien, ettei saa kiusata eikä lyödä ketään, Monni kertoo.

Teatterikorkeakoulun koreografian professorina toimiva Monni halusi samalla tutkailla nykytanssin ilmaisukeinoja. Hän tutki, miten väkivaltaa käsitellään nykytaiteessa ja miten sitä voisi käsitellä abstraktissa nykytanssissa.

– Minua inspiroi erityisesti se, että kuvanveistossa etsitään nyt abstraktin suunnan jälkeistä postabstraktia ilmaisua. Esimerkiksi ihmishahmo on taas mukana kuvanveistossa.

UUDESSA TANSSITEOKSESSA on sekä abstraktia liikekieltä että kertovia osia. Kyseessä on maallinen sielunmessu ja koreografinen tanssirituaali.

– Sielunmessuhan on vanhaa perinnettä, jossa kuvataan kärsimystä. Tähän liittyy ajatus kollektiivisesta siirtymärituaalista, esi-

merkiksi hautajaisissa siirrytään vanhasta uuteen järjestelmään. Minusta tuntuu, että yhteiskunnassa siirtyminen väkivaltakokemuksen jälkeiseen uuteen järjestykseen jää aina kesken uusien tapahtumien vyöryessä esiin, Kirsi Monni selvittää.

Monni toteaa, että tarkoituksena ei ole järkyttää ketään eikä tuoda raakaa väkivaltaa näyttämölle.

– Aihepiiriä on työstetty tanssijan oman kokemuksen kautta. Tanssijat ovatkin teoksessa isossa roolissa, luovina ja itsenäisinä taiteilijoina.

NYKYTANSSI on tanssitaiteen tohtoriksi vuonna 2004 väitelleen Kirsi Monnin mukaan kehittynyt vuosikymmenien mittaan huimasti. Se on saanut vaikutteita nykytaiteesta, nykyteatterista ja performanssista.

Zodiakin perustajiin kuulunut Monni palaa nyt koreografin rooliin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Hänen uusi teoksensa juhlistaa Zodiakin 20- ja 30-vuotista taivalta. Kaksi merkkipäivää tarkoittaa sitä, että 30 vuotta sitten perustettu Zodiak muuttui 10 vuotta myöhemmin Uuden tanssin keskukseksi päästyään valtion lakisääteisen avustuksen piiriin.

ActsAndAffects-tanssiteoksen ensi-ilta to 20.4. klo 19 Uuden tanssin keskus Zodiakissa Kaapelitehtaan Pannuhallissa.

Palveleva kirje PL ,  Helsinki

E

nsimmäinen tuomio napsahti kuusi päivää sen jälkeen, kun Kristian oli täyttänyt 15 vuotta. Pakettiin kuului yksi törkeä pahoinpitely, kaksi pahoinpitelyä ja varkaus.

Kotona oli alkoholisti-isä, joka hakkasi. Äiti teki parhaansa, mutta väkivalta tarttui poikaan.

Väkivalta oli vuosia tapa, jolla Kristian ratkaisi ongelmansa. Vähitellen se alkoi painaa. Kun lääkäri vinkkasi Kristianille Aggredista, hän päätti käydä katsomassa, mistä on kyse.

Aggredi on HelsinkiMission alainen katuväkivallan tekijöitä auttava työmuoto. Asiakkaiksi ovat tervetulleita kaikki 18–49-vuotiaat kodin ulkopuolisen väkivallan tekijät, jotka haluavat kääntää kelkkansa.

– Se on se väsymys, joka tulee. Että onko tässä nyt mitään järkeä, Kristian kertoo.

Kun väkivalta alkaa väsyttää Sadat Aggredin läpikäyneet väkivaltarikolliset ovat jättäneet väkivallan taakseen.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kun kymmenen vuotta sitten joku tuli aukomaan Kristianille päätään, Kristian veti turpaan. Nyt hän sanoo toimivansa toisin.

JUURI VÄSYMYS on se, mikä asiakkaita yhdistää, kertoo Aggredin vastaava työntekijä Petri Salakka.

– Nämä ihmiset ovat alkaneet ajatella, että he voisivat tehdä jotain muutakin kuin lusia lopun elämänsä.

Suurin osa asiakkaista on syyllistynyt törkeisiin väkivaltarikoksiin. On pahoinpitelyitä, tappoja ja murhia. Väkivallanteot saattavat myös jatkua työskentelyn aikana.

Salakka ja hänen neljä kollegaansa tapaavat ihmisiä Sörnäisten Kurvissa. Tapaamisissa on aina läsnä kaksi työntekijää. Kyse ei ole turvallisuudesta – Salakan mukaan ketään Aggredin työntekijää ei ole koskaan uhattu väkivallalla. Kyse on siitä, että kolmestaan syntyy parempia keskusteluja kuin kahdestaan.

– Toinen työntekijä tuo toisen näkökulman, hän selittää.

Tavoitteena on, että asiakas voisi löytää uuden identiteetin. Sen sijaan, että hän on rikollinen, vanki tai narkkari, hän voisikin olla duunari, opiskelija tai isä.

Monesti se onnistuu. Vuosittain Aggredilla on noin sata asiakasta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan 75 prosenttia heistä jättää väkivallan taakseen.

Se on paljon.

AINA ASIAT eivät kuitenkaan suju kuin Disney-leffoissa. Tällä hetkellä Kristian istuu Suomenlinnan avovankilassa. Tuomio ei tullut väkivaltarikoksesta, vaan huumekaupasta ulkomailla. Rikoshetkellä Kristian oli jo Aggredin pitkäaikainen asiakas.

Virhehän se oli.

– Jos pystyisin, tekisin sen tekemättömäksi. Mutta tästä auttaa vain oppia.

Paljon Kristian ajattelee oppineensakin. Väkivalta on kuulemma jäänyt taakse. Jos kymmenen vuotta sitten joku olisi tullut kadulla aukomaan päätään, Kristian olisi lyönyt nenän poskelle. Nyt hän sanoo, että hoitaisi tilanteen verbaalisesti.

– Kun ikää tulee, ajatusmaailma ja arvot muuttuvat, Kristian selittää.

– Jos mietin, miten ajattelin asioista kymmenen vuotta sitten, niin vittu miten tyhmä olen ollut.

Koevapaus koittaa kesällä. Rakennusalan tutkinto on kohta valmis, ja kotona odottaa kaksi pientä lasta. Kristian aikoo olla heille erilainen isä kuin hänen oma isänsä oli.

– Pitää olla turvaa, rakkautta ja oikeassa määrin rajoja, hän kertoo.

Mutta nyt Aggredin työntekijä Heli Ritvanen joutuu soittamaan Suomenlinnan vankilaan.

– Kristianin trackerissa näkyy, että hän on kulkenut ympäriinsä pihalla, Ritvanen sanoo.

Kristian kävi kadulla valokuvattavana, mikä näyttää epäilyttävältä hänen paikannuslaitettaan seuraavasta vankilatyöntekijästä. Kristianilla on lupa tulla Aggredin tiloihin ja palata takaisin, ei muuta.

VEIKKAUS TUKEE Aggredia vuosittain 318 000 eurolla. Helsingin kaupunki ei anna taloudellista tukea. Asiakkaalle toiminta on ilmaista.

A

Villi city 5

9

EERO HAAPANEN

Kun Aggredi perustettiin vuonna 2006, monet asiantuntijat olivat Petri Salakan mukaan sitä mieltä, ettei tällaisia väkivallantekijöitä voi muuttaa.

– Mutta tämä työ on kasvattanut yhä enemmän ymmärrystäni, että kyllä heihin voi vaikuttaa, Salakka sanoo.

Tärkeintä on se, että asiakkaat kohdataan tasavertaisina. Jos asiakas kysyy Salakalta, missä hän asuu, Salakka vastaa, että tuossa naapurissa Kinaporinkadulla.

– Ja että minulla on pari lasta ja takana avioero.

Me olemme vain ihmisiä, emme yhtään erinomaisempia kuin asiakkaamme.

Sekä Petri Salakka että Heli Ritvanen korostavat, että on virhe nähdä väkivaltarikolliset eri porukkana kuin muut ihmiset.

– Meillä on kaikilla pimeä puoli ja hyvä puoli, Ritvanen toteaa.

– Joillakuilla psyykkinen kivijalka ei vain ole lapsena saanut rakentua sellaiseksi, että sieltä voisi ammentaa muita ratkaisumalleja kuin väkivallan.

Siitä päästäänkin toiseen asiaan, joka yhdistää monia Aggredin asiakkaita. Useimmat heistä ovat itse olleet väkivallan uhreja ennen kuin ovat ensimmäisen kerran vetäneet toista ihmistä turpaan.

– Kun kyllästyy uhrin rooliin, siirtyykin tekijäksi.

On helpompi hallita tilannetta olemalla tekijä kuin antaa muiden kävellä yli, Salakka selittää.

Kun asiakkaan kanssa aletaan kaivaa taustamekanismeja, joiden takia pinna palaa, jotain tällaista sieltä usein löytyy.

– Sinulle on voitu lapsesta asti hokea, että olet tyhmä, idiootti ja kyvytön. Kun sitten kadulla joku tulee sanomaan, että vitun idiootti, niin siinä pamahtaa, että en muuten ole.

Sitten on kaverilla nenä poskella.

Joku tuo säännöllisesti puurohiutaleita Alli Tryggin puistoon Kallioon. Rotat nauttivat niistä yhdessä pulujen kanssa.

Ja voittaja on...rotta!

PENSAIDEN JUURELLA Kalliossa näkyy kasa puurohiutaleita. Rottien ravintola on katettu Haapaniemen bussipysäkin viereen kohtaan, jossa Ässänrinne nousee Hämeentieltä.

Alueella runsaat kolmekymmentä vuotta asunut luontoharrastaja Eero Haapanen on nähnyt Alli Tryggin puistossa kymmenkunta rottaa kerralla.

– Tästä kulkee pulumummon reitti.

Ruokkimisen ansiosta rottien määrä on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana selvästi.

LISÄÄ VERKOSSA

Kristianin nimi on muutettu.

ÄLYKÄS, SOSIAALINEN, sopeutuvainen ja kaikkiruokainen – rottia ja ihmisiä voi kuvailla samoilla sanoilla.

Hyvinvoiva naaras synnyttää vuodessa yhteensä nelisenkymmentä jälkeläistä. Menestynyt uros saattaa olla aikuisena yli puolikiloinen, puolimetrinen jössikkä. Pituudesta noin puolet on häntää.

Rottien klaanissa on hierarkia, jossa vain hyväosaisimmat kasvattavat massaa ja saavat lukuisia poikasia. Huonoosaiset ovat resuisia, keskenään tappelevia eläimiä.

Rotta ei silti ole välinpitämätön kärsimykselle. Chicagon yliopiston tutkimuksessa todettiin, että siimahännät vapauttivat mieluummin pikkuhäkkiin suljetun lajitoverinsa kuin söivät suosikkiherkkuaan suklaata.

ISTOCKPHOTO

Useimmat Aggredin asiakkaat ovat ensin olleet väkivallan uhreja. – Kun kyllästyy uhrin rooliin, siirtyykin tekijäksi, kertoo vastaava työntekijä Petri Salakka.

HELSINGISSÄ KÄYDÄÄN lakkaamatta rottasotaa. Jyrsijät pääsevät toisinaan jopa betonista läpi.

– Kaupunki myrkytti viime keväänä rottia Alli Tryggin puistossa, Haapanen sanoo.

Helsingin kaupungin puistovastaava Pekka Engblom kertoo, että rottia myrkytetään idässä Kontulan ostoskeskuksen vieressä, Myllypurontiellä ja Roihuvuoressa entisen leikkipuisto Tuhkimon alueella. Kalliossa myrkkysyöttejä on viety Katri Valan puistoon ja Harjutorille. Pukinmäessä rottaso-

taa käydään Eskolantiellä, Viikissä Latokartanonkaarella ja Malmilla Kaupparaitilla. Siimahäntiä elää Etelä-Helsingissäkin, jossa niitä myrkytetään satunnaisesti Eiranpuistossa, Punavuoren Telakkapuistossa sekä Ruoholahden Lastentalon alueella.

– Jatkuvaa toimintaa, kommentoi kaupungin ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen.

Kaupunki on yrittänyt pitkään saada rottia hengiltä myös Aleksis Kiven patsaan luona Rautatientorilla – huonolla menestyksellä.

– Helsingissä ei mitä todennäköisimmin ole täysin rottavapaita kaupunginosia, kertoo kaupungin terveystarkastaja Jukka Kiesi.

Helsingin yliopistossa vahinkoselkärankaisista luennoiva dosentti Petri Nummi huomauttaa, että kukaan Suomessa ei tutki rottia. Niitä on vaikea torjua, koska niitä ei tunneta kunnolla.

– Rotat hyötyvät ilmaston lämpenemisestä, Nummi sanoo.

Kun Helsingin talvet muuttuvat leudommiksi ja kaupungin väkimäärä kasvaa, riittää rotilla yhä enemmän syötävää.

IHMISEN JA ROTAN suhteessa on kauniimpikin puoli. Rottia on otettu lemmikeiksi 1800-luvulta lähtien. Moni kypsä uros nauttii rapsutteluhetkistä, ja touhukkaampien lajitovereiden kanssa voi harrastaa rotta-agilitya.

Rotat auttavat ihmisiä vakavissakin töissä. Savannihamstraajarottia on koulutettu Mosambikissa etsimään maamiinoja ja Tansaniassa tuberkuloosia. Hollannissa on opetettu rottia paljastamaan huumeet vielä poliisikoiriakin tarkemmalla hajuaistillaan.

Ja sitten ovat vielä laboratoriorotat, joiden avulla etsitään parannusta ihmisten sairauksiin.

Suomessa on jalostettu jopa alkoholistirottien kanta. Rotta ei kuitenkaan koskaan juo tajuaan kankaalle, kuten ihminen saattaa tehdä.

– Loistava ja tehokas eläin, tiivistää dosentti Nummi.

PIHLA TIIHONEN

John Kiviranta oli kolmen kuukauden työkokeilussa Kierrätyskeskuksessa. Hän työskenteli myymälässä sekä tavaran lajittelussa ja vastaanotossa.

Kodin seniorihoivaa.

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Esperi kutsuu asumaan!

Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Vanhalinna Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkka tarjoaa monipuolisia asumis- ja hoivapalveluita funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Vanhalinna on viihtyisä ikäihmisten koti Itäkeskuksessa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi.

Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Marika Seppälä | 046 923 0080 | marika.seppala@esperi.fi

Työn kokeilijat Kirkko aikoo helpottaa työttömien töihinpääsyä tarjoamalla 1001 työmahdollisuutta työkokeilun kautta.

Kaksi työkokeilijaa kertoo kokemuksistaan.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS on suuri työpaikka, jossa on jatkuvasti kymmeniä ihmisiä työkokeilussa tai palkkatukitöissä. John Kiviranta, 56, oli yksi heistä viime vuonna. Hänen työkokeilunsa tähtäsi alanvaihtoon.

– Olin töissä Hekalla huoltomiehenä kymmenisen vuotta, ja sitä ennen työskentelin satamissa ja laivoilla. Jouduin jäämään pois töistä terveysongelmien vuoksi.

Lääkärin B-lausunto eli selvitys sairaudesta ja kuntoutustarpeesta lähti Kuntien eläkevakuutus Kevaan, joka myönsi Kivirannalle kuntoutusrahan työkokeilua varten. Se on 60 prosenttia palkasta eli parempi kuin työkokeilijoiden parjattu peruskorvaus, yhdeksän euroa päivässä työttömyysetuuden päälle.

– Tykkäsin työstä Kierrätyskeskuksessa.

Se oli kaksivuorotyötä, työaika kuusi ja puoli tuntia sekä puolen tunnin ruokatauko. Pitkät matkat vähän haittasivat, kun aamuvuoro alkoi jo seitsemältä.

Kiviranta suoritti työkokeilussa muiden työntekijöiden tapaan ekopassin, mikä tarkoitti ympäristökoulutusta ja kierrätystietoa.

Plussaa oli myös uudenlainen työyhteisö, joka oli sosiaalinen sillisalaatti.

– Olin aikaisemmin töissä ”perusmiesten” aloilla. Kierrätyskeskuksessa oli kaikenlaisia ihmisiä siivoojasta maisteriin, suomalaisia ja ulkomaalaisia, naisia ja miehiä. Se avasi silmiä.

USEIMMAT TYÖKOKEILIJAT olisivat halunneet päästä palkkatukitöihin. Niihin ei kuitenkaan pääse ilman palkatonta työkokeiluvaihetta. John Kivirannan mukaan erityisesti nuoria harmittivat yhdeksän euron hommat, joita moni piti ”orjatyönä”. Palkkatukityöntekijät saivat palkan lisäksi vuorolisät.

Tosin he hoitivat myös sunnuntaityöt, joihin ei työkokeilijoita velvoitettu.

– Moni vanhempi pitkäaikaistyötön on ollut jo pari, kolme vuotta työttömänä, ja he suhtautuivat suopeammin yhdeksään eu-

roon. Nuorille se ei ole kannustava, Kiviranta miettii.

Hänelle selvisi työkokeilussa, että hän pystyy selkänsä puolesta tekemään vain kevyitä varastotöitä. Kierrätyskeskusta hän pitää paikkana, joka potkaisee työhaluiset liikkeelle. Kaikki tietävät, että vakituista paikkaa sieltä ei saa.

Kiviranta on edelleen työtön. Hän on hakenut aktiivisesti töitä. Taskussa on myös vuokraveneen kapteenin lupakirja, joka mahdollistaisi kesän keikkatyöt.

EKONOMI Meri Mononen-Matias, 49, oli viime vuonna kuusi kuukautta työkokeilussa Helsingin seurakuntayhtymässä.

– Työskentelin pankissa 11 vuotta. Jäin työttömäksi, kun koko tiimi lopetettiin. Samaan aikaan opiskelin toista tutkintoa Latinalaisen Amerikan tutkimuksesta.

Puolentoista vuoden työttömyyden jälkeen Mononen-Matias pyysi päästä työkokeiluun seurakuntayhtymän Yhteiskunta ja kulttuuri -tiimiin. Hän teki ihmisoikeusselvitystä, joka liittyi Finnfundin rahoittamien projektien toimintaan Hondurasissa. Kyseessä oli vesivoimalahanke alkuperäisväestön asuma-alueella. Työhön liittyi myös ihmisoikeuskoulutusta omassa tiimissä.

Vaikka Mononen-Matias ei ole vielä saanut töitä, hän on tyytyväinen kokeilujaksoonsa.

– Uskon, että siitä on paljon apua. Sain mahdollisuuden näyttää, mitä pystyn tekemään uudella alalla, osoittamaan asiantuntijuuteni. Sain kuulua tiimiin, ja kirkon työhön ja asemaan tuli uutta perspektiiviä.

Työkokeilun pitäisikin lähteä työnhakijan tarpeista. Ei niin päin, että jokin taho tarvitsee ilmaista työvoimaa ja etsii tehtävään työkokeilijan. Tällaiseenkin Mononen-Matias on törmännyt.

Kaikkiaan Suomessa osallistui viime vuonna työkokeiluihin yli 47 000 ihmistä, joista lähes puolet alle 25-vuotiaita. Työnantajat olivat yrityksiä, yhdistyksiä ja kuntia.

Petturi Pietari kielsi Jeesuksen hetkenä, jona luottamusta olisi kaivattu eniten. Myös nykyään valehtelu repii ihmisten luottamusta.

Teksti Juhani Huttunen Kuvitus Pauli Salmi

P

2B

yhä Pietari päivysti taivaanportilla. Sinne tuli mies, joka ihmetteli, miksi eteishallin seinä oli täynnä raksuttavia kelloja.

– Ne ovat valehtelumittareita. Joka kerta, kun ihminen valehtelee, viisari värähtää täällä pykälän eteenpäin ja sitä rataa, Pyhä Pietari vastasi miehelle.

Mies istuutui mustalle nahkatuolille. Hän rohkaistui kysymään: – Kun joissain noista kelloista on aika kovat kierrokset, niin sattuuko jokin niistä kuulumaan Donald Trumpille?

Pyhä Pietari siirsi päivystyskopin lasi-ikkunaa.

– Trumpin kello on tällä hetkellä Jeesuksen toimistossa. Hän käyttää sitä tuulettimena.

Tätä vitsiä kerrottiin Yhdysvalloissa Hillary Clintonista ja Barack Obamasta, mutta eurooppalainen lukija ymmärtää paremmin, kun se kerrotaan Trumpista.

Maailmassa on aina ollut vaihtoehtoisia faktoja, salaliittoteorioita ja feikkiuutisia. Näihin päiviin asti propaganda oli kuitenkin muiden, kaukaisten maiden, ongelma. Nyt se on arkea myös lännen vapaissa demokratioissa. Epäluotettavan tiedon maailmassa on viisasta epäillä vähän kaikkea. Kaikkein luotettavinkin voi erehtyä.

Vähitellen epäily pehmentää kovapäisimmänkin.

Luottamuspula alkaa kiristää ihmisten keskinäisiä välejä. On pakko epäillä myös omaa arvostelukykyä. Ongelma on läpeensä raamatullinen. Edes Jeesus ei voinut luottaa lähimpiinsä.

”

Nyt oli myöhäistä hyvittää ja rakentaa uutta luottamusta.

Y

lipappi Kaifaan palatsin pihalla paloi nuotio. ­Simon bar Jona meni lämmittelemään. Kaifas oli häikäilemätön saddukeus, jonka ansaan Jeesus oli joutunut. Simon oli ennen Jerusalemin pääsiäisjuhlaa saanut Jeesukselta liikanimen Keefa eli Kallio, kreikaksi Petros. Siksi hän on suomenkielisessä Raamatussa Pietari.

Jeesus oli kysynyt opetuslapsilta, mitä ihmiset hänestä ajattelivat. Kansan keskuudessa oli erilaisia näkemyksiä Jeesuksen asemasta. Pietari oli sanonut: ”Sinä olet Kristus, Jumalan Voideltu.”

Tästä syystä Jeesus antaa Matteuksen evankeliumissa Pietarille vallan antaa tai olla antamatta syntejä anteeksi. Sitä tarkoittaa, että Pietarilla on taivasten valtakunnan avaimet. Hän saa lisänimen Kallio, koska hän on se peruskallio, jonka varaan syntyi kirkko. Katolinen kirkko kokee Pietarin niin tärkeäksi, että hänen virkaansa hoitavan paavin vaakunassa on avaimet.

Kaifaan palatsin pihamaalla Pietarista oli kuitenkin kaikki uskolla rehentely kaukana. Hän pelästyi, kun muuan piika tunnisti, kenestä on kyse.

– Toi oli sen miehen mukana, piika huudahti.

Pietari kiisti. Samaan aikaan palatsin kellarissa Kaifaan henkivartijakaarti pieksi Jeesuksesta irti vastauksia. Ulkona nuotion kipinät sinkoilivat keväisenkuulaalle yötaivaalle. Sitten eräs toinenkin mies keksi, että täällä oli galilealainen. Taas Pietari kiisti. Pian pilvet alkoivat erottua taivaalla, kului tunti. Opetuslapset eivät tienneet, mitä Jeesukselle seuraavaksi tapahtuisi. Sapatin takia suurta neuvostoa ei saataisi koolle, joten Jeesus ehkä vapautettaisiin. Pian muuan mies huomautti taas: – Tossa on se maalainen, joka nähtiin vangitun miehen mukana!

– Vuan minäpä ku en tunne koko miestä! Pietari jätti vastuun kuulijalle.

Silloin lauloi kukko.

Galilealainen, tässä hieman kontekstualisoitu, murre paljasti. Simon bar Jona, rabbi Jeesuksen oikea käsi ja luottomies, oli kieltänyt Messiaansa. Vielä hetkeä aiemmin hän oli tarjoutunut miekka kädessä turvaamaan Jeesuksen koskemattomuutta.

Nyt oli myöhäistä hyvittää ja rakentaa uutta luottamusta. Henkihieveriin hakattu ja nöyryytetty Opettaja lyötiin ristinpuuhun.

”

Nämä vähäväkiset eivät laita Instagramiin kuvia muskeleistaan ja mojitoistaan.

O

n tavallinen tiistai maaliskuussa 2017. Helsingin tuomiokirkon katolla heti pääoven yläpuolella katsoo ihmisiä kolmemetrinen sinkki-Pietari. Lantion korkeudella roikkuvat avaimet ovat koossaan vaikuttavat. Pietarilla on erikoinen otsakiehkura. Vatikaanissakin yhdessä mosaiikissa Pietarilla on samanlainen saparotötterö otsassa. Mutta tukkamuoti muuttuu kirkkotaiteessakin. Pietarin päälakikaljuuntuminen alkoi keskiajalla. Sitä ennen hän näytti kreikkalaiselta käkkäräpääfilosofilta.

Sisällä tuomiokirkossa on suntio nostanut alttarikaiteen lähettyville puolikaareen puutuoleja. Paikalla on pappi ja seitsemän seurakuntalaista. Kello on 12, ja alkaa päivärukous. Hapsottavista hiuksista näkee, että tämä joukko koostuu yhteiskunnan raihnaisista. Virsi 511 ei meinaa millään pysyä nuotissa.

Carl Ludwig Engelin suunnittelema kirkko ilmaisee jokaisella rakenteellaan järkähtämättömyyttä ja erehtymättömyyttä. Kirkon penkeissä on pakko istua ryhdikkäästi. Kun maallinen raittiusliike sai Suomessa jalansijaa, kirkko halusi, että ihmiset ovat myös uskonnollisesti raittiita. Hurmahenkisyydestä piti päästä eroon. Luterilaisuudesta tuli henkisesti suoraviivainen ryhtiliike, jossa ihmisille neuvottiin, miten pitää olla. Kuivakkaa imagoa on jälkikäteen paikkailtu kirjoittamalla, kuinka Lutherillekin maistui palanpainikkeeksi olut.

Ehkä jotkut toivovat, että kirkko edelleen olisi ihmisten omatunto. Tästä voi syntyä kiistaa, kenen omatunto saa sanella kirkon kannanottoja. Kun Sana tulee lihaksi, se voi politisoitua.

Nyt ei kuulu iskulauseita. Seitsemän laulutaidotonta istuu hiljaa puisilla tuoleilla. Nämä vähäväkiset eivät laita Instagramiin kuvia muskeleistaan ja mojitoistaan. Pappi istuu heidän vierellään, heidän rinnallaan. Hän avittaa pikkuisen seurakunnan liturgiaosuuksissa. Seitsemän ääntä, seitsemän sävelkorkeutta. Hallelujan jälkeen pappi lukee pätkän Raamatusta. Taas lauletaan yksi säkeistö virrestä 511. Tämä on seurakuntaelämää, josta on vaikea revitellä otsikoita ja hashtageja.

Psalmin jälkeen pappi lukee otteen Paavalin kirjeestä Efeson seurakunnalle: ”Rakkaus ohjatkoon

B

elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyväl­ tä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle...”

K

uten monet Galilean kalamiehet myös Pie­ tari syntyi Betsaidassa. Hän oli rakastunut naiseen, ottanut tämän vaimokseen ja muuttanut Kapernaumiin. Pietarin talossa eli myös hänen anoppinsa. Raamatusta voi saada käsityksen, että kun opetuslapset lähtivät seuraa­ maan Jeesusta, he sillä sekunnilla jättivät verkkon­ sa palaamatta koskaan kotiin tai sanomatta hyväs­ tejä perheilleen.

Se ei ehkä ole ihan totta. Puolisot kulkivat muka­ na. Ensimmäisessä kirjeessään Korintin seurakun­ nalle Paavali kirjoittaa: ”Eikö meillä olisi oikeutta ottaa matkoillemme mukaan vaimoa, uskonsisar­ ta, niin kuin tekevät muut apostolit, Herran veljet ja Keefas?”

Kolmen toimintavuotensa aikana Jeesus ehti käy­ dä Libanonissa asti, mutta on liioittelua, että koko yhteisö olisi ollut jatkuvasti tien päällä Välimereltä Golanille ulottuvalla alueella. Vaikka Jeesuksen elä­ mä ei olisikaan ollut pelkkää boheemia karavaana­ riseikkailua, sanoma itsessään oli radikaali.

– Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niil­ le, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa toinenkin poski, Jeesus sanoi.

– Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, mi­ tä kiitettävää siinä on? Syntisetkin rakastavat niitä, joilta itse saavat rakkautta. Olkaa valmiit armahta­ maan niin kuin teidän Isännekin armahtaa.

Jeesus oli tinkimätön. Rabbit opettivat, ettei ol­ lut ihmisen asia asettaa rajoja Jumalan armahta­ vaisuudelle. Jeesus venytti tämän niin pitkälle, et­ tä jopa vihollista piti rakastaa. Pietari oli mukana täysillä. Puhujana oli oma ystävä, joka usein oli jää­ nyt yöksi Pietarin kotiin. Ja tämä ystävä laittoi it­ sensä koko ajan likoon. Pietari ei epäröinyt seura­ ta Mestaria. Vielä viimeisellä aterialla hän erikseen tähdensi: – Vaikka kaikki muut luopuisivat sinusta, minä en koskaan luovu.

Mutta kului tunti tai kaksi, tuli yö ja Jeesus van­ gittiin. Silloin Pietari käveli muina miehinä ylipap­ pi Kaifaan pihanuotiolle lämmittelemään.

”

Jeesukselle se ei riitä.

K

Rasistia pitää rakastaa.

un tuomiokirkon päivärukous on ohi, Alek­ santerinkatu vaikuttaa poikkeuksellisen hiljaiselta ja uneliaalta. Kadulla vain muu­ tama dandy pyyhältää ruskeissa muotiken­ gissä tärkeänä. Ei ole metropoli­sykettä. Tavaratalo Stockmannin ikkunassa naistenvaatemainos osuu kuitenkin silmään: ”Kuka olisit, jos saisit olla sinä?”

Lauseen keksineelle copywriterille voisi antaa kirkon viestintäpalkinnon. Kuka minä todella olen?

Tämä on itsensä brändäämisen aikaa, kun täy­ tyy erottua muista. Lutherkin tajusi, että ihminen voi esittää jopa itselleen parempaa kuin onkaan.

Brändään itseni hyvänä ihmisenä, kun syön eetti­ sesti ja jaan sosiaalisessa mediassa rasisminvastai­ sia kuvameemejä. Moni kysyykin: miten niin ääri­ päitä? Eihän ole kuin yksi ääripää, rasistit. Asia on silti mutkikkaampi.

Rasismi luonnollisesti on syntiä, ja synnin vas­ tustamisesta tulee aina hyvä mieli. Mutta Jeesuksel­ le se ei riitä. Rasistia pitää rakastaa. Jeesus itse söi kaikkein inhotuimpien ihmisten kanssa.

Tässä koetellaan kärsivällisyyttä. Onhan uhrin kannalta epäoikeudenmukaista, että Jeesus paapoo rikoksentekijää. Eikö Jeesus

3

4B sentään ollut hyvin jyrkkä tuomitessaan tekopyhyyden?

Täsmälleen. Juuri sen takia armeliaisuuden lisääminen voisi parantaa maailmaa. Nyt me kyllä osaamme huomautella toistemme virheistä ja vääristä sanavalinnoista. Päteminen ja viisastelu kuitenkin kovettavat ilmapiirin. Pelkäämme kiellettyjä sanoja ja mielipiteitä. Tuloksena on lopulta hyvää tarkoittavien ihmisten totalitarismi, jossa jokainen virheiden pelossa pelkää leimautumista epähenkilöksi.

Jokin aika sitten muuan pappi ehdotti, että skinheadien kanssa pitäisi istua alas juttelemaan. Ehdotus torjuttiin, koska ”rasismiin pitää olla nollatoleranssi”. Eikä ole pitkä aika siitäkään, kun muuan Turkista pakolaisena Suomeen tullut henkilö lempattiin ulos rasisminvastaisesta ryhmästä, koska hän muka oli rasisti. Ihmisten itse rakentamassa paratiisissa leimakirveestä tulee kone, joka tekee pahaa jälkeä.

Kun hyvyyteen pakottaminen jatkuu, rupeamme teeskentelemään toisillemme. Alamme elää todellisen minän ja brändätyn minän välistä kaksoiselämää. Se on sitä tekopyhyyttä, jonka Jeesus tuomitsi. Mitä enemmän meillä on salailtavaa, sitä armottomampia olemme muita kohtaan.

Kuka siis olisin, jos saisin olla minä?

Tähän on helppo vastata. Haluan olla hyväksytty ja rakastettu.

P

ietari putsasi verkkojaan. Pääsiäinen oli ohi. Rooman sotilaat olivat teloittaneet Jeesuksen, ja Pietari oli palannut Galileaan muiden opetuslasten tavoin. Gennesaretinjärven hiekkaiset rantapenkereet loistivat kullanhohtoisina. Järven pinta helmeili ohrankeltaisena

– Minä lähden kalaan, sanoi Pietari.

– Me tulemme mukaan, sanoivat toiset.

Oli tulossa yö, ja he lähtivät järvelle. Kalaa ei kuitenkaan tullut. Aamun valjettua – varmaan siis kukonlaulun aikaan – rannalle tuli mies, joka neuvoi vielä kerran heittämään verkon. Yhtäkkiä koko vene tuli täyteen kalaa. Opetuslapset tulivat rantaan ja virittävät tulen. Silloin Pietari tajusi, että vedenrajassa seisoikin ylösnoussut Jeesus Kristus.

”

KRISTINUSKON TOTUUS ONKIN VAIHTOEHTOINEN FAKTA. Keskiaikaisen legendan mukaan punarinta sääli ristillä kärsivää Jeesusta ja irrotti syvään painuneen orjantappurapiikin hänen otsastaan. Veri tahri linnun rinnan. Jeesus lupasi, että punainen rinta saa jäädä muistoksi tästä hyvästä työstä.

kohdassa, johon auringonsäteiden heijastus muodosti pehmeän kiilan.

Juuri tähän kohtaan sijoittuu Johanneksen evankeliumin lopussa hyvin merkillinen tarina. Se ei aukene normaalille arkijärjelle. Mutta kristinuskon totuus onkin vaihtoehtoinen fakta.

Jeesuksen kuoleman jälkeen Pietari ja ne muut aikoivat jatkaa elämäänsä niin kuin ennenkin. Vanhan buddhalaisen sanonnan mukaanhan elämä ennen valaistumista puiden hakkaamista ja veden kantamista, ja elämä valaistumisen jälkeen on puiden hakkaamista ja veden kantamista.

– Tulkaa syömään, Jeesus sanoi.

He söivät yhdessä. Aterian jälkeen Jeesus kysyi kolme kertaa Pietarilta: – Rakastatko sinä minua?

Pietarin leuka väpätti. Hän oli ensin esiintynyt Jeesukselle uskollisena, mutta sitten kieltänyt hänet. Nyt Jeesus kysyi kolmesti peräkkäin, rakastatko. Silloin Jeesus sanoi: – Ruoki minun lampaitani... Seuraa minua.

Tämä on Pietarin kokemus ylösnousseesta Jeesuksesta. Pietari oli jo näyttänyt, ettei hän ollut luottamuksen arvoinen. Mutta kun Jeesus tulee rannalle, hän ei aloita syyttelyllä. Ihminen tahtoo olla hyvä, mutta hän on heikko. Jeesus haluaa varmistaa, että kavereilla on ruokaa. Syödäänpä. Ota, tässä on kalaa. Juo, tässä on viiniä. Meillä ei ole nyt mitään hätää.

HIL JAISUUDEN TIE Velj. Löytty

Mandoliini, palmut ja pohjoinen viima cd

Mikko, Sakari ja Jaakko Löytyn veljesyhtyeen levyllä on perinteisiä uudelleen suomennettuja amerikkalaisia gospel-lauluja, sekä kuusi uutta laulua. Tyylisuunnat levyllä vaihtelevat kantrista folkiin ja bluesista gospeliin.

90 19,90 (21,90)

19

Mielenrauhaa kirkkotaiteesta

12 värityskuvaa ortodoksisesta ja luterilaisesta perinteestä. Kuvia voi käyttää myös postikortteina.

Jokaisessa kortissa on lyhyt teksti, joka selittää värityskuvaa. Värittämisessä mieli rentoutuu eikä kuvilla ole yhtä oikeaa väritysvaihtoehtoa.

12,50

1250

Emil Anton

Katolisempi kuin luulit – Aikamatkoja Suomen historiaan Suomen kirjoitettu historia alkaa Köyliönjärven pyhimystarinasta, jonka jälkeen maamme oli katolinen kokonaisten vuosisatojen ajan. Eikä katolinen vaikutus kadonnut reformaation jälkeenkään, vaan se on kulkenut Suomen ja suomalaisuuden rinnalla yllättävinkin tavoin vuosisadasta toiseen. Kirja vie lukijansa aikamatkoille Suomen historian jokaiselle vuosisadalle 1100-luvulta aina 2000-luvulle ja tarjoaa hauskoja menovinkkejä kotimaanmatkailuun.

22,30 (27,90)

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

2230

Heli Harjunpää

Tuomasmessun Tuohus-kuoro

– Kristillisiä joogaharjoituksia

Vihdoinkin – Taizé-lauluja suomeksi! Tuomasmessun Tuohus-kuoro Juha ja Inna Vintturin johdolla julkaiseen levyllisen sekä perinteisiä että uudempia, aiemmin levyttämättömiä Taizé-lauluja.

Taizé-lauluihin olennaisesti kuuluvia soololauluja on suomennettu ja ne ensiesitetään tällä levyllä.

20,00 (21,90)

Hiljaisuuden tie

Sairaalapappi ja joogaopettaja Heli Harjupää esittelee joogan, jossa keholliseen harjoitteluun liitetään hengellinen sisältö ja rukous. Harjoituksilla hoidetaan kehoa ja mieltä sekä avaudutaan Jumalan läsnäololle ja itsensä lempeälle kohtaamiselle.

Kirjassa on kristillisiä joogaharjoituksia, joissa liitytään hiljaisuuden viljelyyn ja ikiaikaiseen kristilliseen mystiikkaan.

26,90 (31,90)

2690

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Taizé-lauluja cd

20 00

Pääsiäisikoni Pääsiäisikoni Kristus – kuoleman voittaja. Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle.

90 Koko: 10 x 13,5 cm.

9,90

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

9

puh. 020 754 2350

Kolumni Kolumni

B

Kaupunki ei ole perinneyhdistys

Tommi Laitio Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

Helsinkiin muuttavat tavoittelevat vapautta ja vaurautta.

Helsingin kasvu on verrattavissa siihen, että tänä vuonna koko Nurmes ja ensi vuonna Suonenjoki pakkaisivat laukkunsa ja lähtisivät pysyvästi etelään.

Muuttajat ovat keskenään erilaisempi joukko kuin savolaiset ja pohjoiskarjalaiset. 64 prosenttia uusista helsinkiläisistä puhuu kotona muuta kuin suomea tai ruotsia. Vuonna 2030 joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen. Eurooppalaisia ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvien osuus putoaa alle puoleen vieraskielisistä, kun taas Lähi-idän ja Afrikan kielten puhujien määrän ennustetaan kolminkertaistuvan.

Helsinkiin muuttavat tavoittelevat vapautta ja vaurautta. Parhaimmillaan tuo toivo koituu kaikkien hyväksi. Se edellyttää kuitenkin nykyisiltä asukkailta valmiutta hyväksyä kasvu ja muutos.

Helsinki ei voi olla perinneyhdistys, jonka säännöt on lukittu ikuisesti.

Mitä erilaisempien ihmisten joukko Helsinki on, sitä tärkeämpää on se, miten sovitaan siitä, mikä on yhteistä. Internetin algoritmit rakentavat meille näkymättömiä samanmielisten kuplia.

Samalla, kun samanmielisten yhteishenki kasvaa, voimistuu myös viholliskuva toisista. Toisten

ajatuksissa ja teoissa on vaikea nähdä enää mitään hyvää. Siksi tunnemyrskyssä toimiva päätyy helposti solvaamaan toisen pyhää, hukkaamaan toisessa lähtökohtaisen hyvän, sokeutumaan ihmisten lähtökohtien tai kykyjen eroille – taikka käymään käsiksi.

Erimielisyys testaa demokratian tason.

Demokratia edellyttää toimiakseen vuorovaikutusta, jossa kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi.

Tavoitteena tulee laihan kompromissin sijasta olla kokemus reiluudesta. Omasta näkemyksestä poikkeava päätös on helpompi hyväksyä, kun kaikkien mielipiteet on kuultu ja esitetty reilusti ja päätökset sen perusteella tehty avoimesti.

Kasvavan Helsingin pelisäännöille on paljon perinteisiä rakennuspalikoita ja paikkoja. Meillä on matala korruptio, luottamus viranomaisiin, turvallisuus ja lähes kaikkien käyttämät kirjastot.

Helsingille tämä muutos tulee myöhemmin kuin valtaosalle maailman kaupungeista. Varoittavia esimerkkejä muuttumattomuuden hinnasta kaupunkielämälle on lukuisia.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema on ”Yhdessä”. Se ei saa tarkoittaa eristäytymistä, vaan olemista avoimena maailmalle.

ON TÄYTETTY ” SE ...menkää kaikkeen maailmaan!”

Kristuksen sanat ovat perustana koko kristilliselle kirkolle ja sen lähetystyölle.

Kuuban pääkaupungissa Havannassa käynnistyi helmikuussa suurkaupunkimissio. Missiokirjat loppuivat kesken ja näyttää siltä, että kirjoja tarvitaan n. 200 000 kappaletta lisää. Kampanjaesitteitä tarvitaan vielä miljoona lisää.

Uskonnolliselta ilmapiiriltään synkretistisen saarivaltion ihmisillä on hengellinen nälkä! Missiokirjoja tilattiin 150 000 kappaletta, ja kaikki on jo jaettu, lisäksi vielä 450 000 esitettä. Missio jatkuu Havannassa. Jeesus tehdään tunnetuksi Havannan lisäksi myös muissa Kuuban kaupungeissa.

– Olemme saaneet missiopyyntöjä mm. Santiago de Cubasta ja Guantánamosta, IRR-TV:n toiminnanjohtaja Hannu Haukka kertoo.

KATSO:

LAHJOITA:

LÄHETYSRAPORTTI su klo 9, 13, 19.30 ja 23 AlfaTV:n kanavalta 15.

0700 – 79044 (15.19 € + pvm)

Soita numeroon ja kuuntele viesti:

Kuuntele ITÄRAPORTTI la klo 13.02 ja su klo 15.02 Radio Dein kanavalta tai netistä.

Tai lahjoita tilisiirtona ja mainitse viite: Osuuspankki FI80 5132 0520 0090 28 Viite: 8484

20 €

KUUNTELE:

Voit myös lahjoittaa Danske Bankin Mobile Bay -sovelluksella älypuhelimestasi:

Kiitos lah jastasi Kuuban missiolle!

TIESITKÖ: Kun lahjoitat 50 €, lahjallasi 50 kuubalaista saa missiokirjan ja voi lukea evankeliumin muuttavasta voimasta.

IRR-TV.fi

5

6B

Luova työ riisuu ihmisen Musiikintekijä Marzi Nymanin mukaan hengellisyydestä ja musiikista voi saada samanlaisia kokemuksia.

Teksti Topias Haikala Kuva Esko Jämsä

T

ommy Hellsten on sanonut, että luomistyö on katedraalin rakentamista olevaisen uloimmalle reunalle, missä ei ennen ole ollut mitään.

– Siksi säveltäminen on pelottavaa, sanoo Marzi Nyman.

Nyman on suomalaisen musiikkikentän moniottelija. Lukioikäisenä hänet napattiin soittamaan kitaraa Nylon Beatin livebändiin. Sen jälkeen yhtyeiden lista on käynyt pitkäksi. Vuonna 2003 Nyman palkittiin Pori Jazzin vuoden taiteilijana, ja vuodesta 2013 hän on toiminut Espoo Big Bandin kapellimestarina.

EBB työllistää etenkin nyt, kun April Jazz on kulman takana. Nyman johtaa jazzfestivaalin avajaiskonsertin. Siellä kuullaan myös trumpettikonsertto, jota Nyman paraikaa säveltää.

Ja vaikka April Jazz on Nymanille turvallinen kotikenttä, säveltäminen pakottaa kohtaamaan omia pelkojaan. Nyman tuijottaa kahvilan pöytään ja miettii.

– Muiden musan tulkitsemiseen voi suhtautua muovailuvahana, mutta oman luomistyön yksinäisinä tunteina mittasuhteet ovat välillä oudot, hän sanoo.

Intuitio tuottaa materiaalia, jolle järki luo arkkitehtuurin. Ja juuri silloin, kun Nyman miettii, että nyt tulee hyvää settiä ja tästä jengi tykkää, eteen voikin tulla este.

– Musan virta pysähtyy aina, kun ego tulee ja kysyy, että mitäs ne muut säveltäjät ajattelevat tästä ratkaisusta. Että pitäisikö minun miellyttää heitä.

Kun luo katedraalia olevaisen reunalle, jää itse paljaaksi.

vietti nuorena aikaa Vivamon toimintakeskuksessa Lohjalla.

– Kun on kasassa hyvä hengellinen yhteisö, siinä on jotain kuplivaa, mutta samaan aikaan hirveän rauhallista, Nyman kertoo.

Lapsena Marzi Nymanin kuva Jumalasta oli selkeä.

Jumala oli tyyppi, jolle saattoi jutella, jonka tunnetiloihin saattoi samastua ja niin edelleen.

Vuosien mittaan Nymanin hengellisyys ja kuva Jumalasta ovat muuttuneet.

– En enää usko tietäväni, mikä Jumala on. Se on täysi mysteeri ja täysi salaisuus, hän kertoo.

– Kristus on vieläkin keskellä kakkua, mutta punnitsen aika tarkkaan, ennen kuin rupean määrittelemään kristillisyyttä.

Jälleen Nyman löytää yhtymäkohdan hengellisyyden ja musiikin välillä. Musiikki voi antaa niin suuren elämyksen, että sen kokenut ihminen ajattelee muiden kokevan asian täsmälleen samalla tavalla.

– Sen takia törmää usein sellaiseen, että jokin musiikki arvotetaan arvokkaammaksi kuin toinen, Nyman selittää.

Sama pätee hengellisyyteen. Kun jollakulla on vahva hengellinen kokemus, hän voi ajatella, että kaikkien muidenkin kokemus on juuri samanlainen.

– Kahden ihmisen kristillisyys ei kuitenkaan koskaan ole samanlaista, eikä sen kuulukaan olla. Jos seurakunnassa vallitsee hengellinen konsensus, se on mielestäni epäilyttävää.

Kun elämä kulkee ilman kommelluksia, hengellisyys pysyy usein tasaisena. Elämällä on kuitenkin taipumus olla sellaista, että asiat eivät aina mene nappiin.

– Kun tulee vastoinkäymisiä, uskokin on prosessissa. Kyllä sen täytyy voida muuttua, jos se kerran on elävää, Nyman sanoo.

Kun Marzi Nyman kertoo menneistä ja tulevista projekteistaan, puhe vilisee nimiä. On Pekka Kuusisto ja Tatu Ferchen, on Arttu Takalo ja Harri Rantanen, on vaikka keitä.

Kyse ei ole pelkästään siitä, että tyypit ovat tai- Muusikolta ei kai pitäisi kysyä, mikä yksittäinen tavia soittajia. Musiikki ei ole vain tarkka käsityö- biisi on maailman paras. Marzi Nymanilta vastaus läisammatti, vaan jotain, jonka sosiaaliset siteet he- tulee kuitenkin aika kivuttomasti.

Jos yksi pitäisi valita, se olisi Johann Sebastian delmöittävät.

– Ilman sosiaalista ympyrää musa ei lähde len- Bachin Matteus-passio. toon, Nyman sanoo.

– Se on täynnä fantastista detalji- ja rakenneta– Kun soitetaan yhdessä lavalla, luodaan side, jo- son upeutta. Se on jollakin tavalla stydeintä asiaa, ta syvennetään bussissa tai baaritiskillä. Sen yhtey- mitä tiedän. den kautta musiikki tulee ikään kuin itsestään.

Matteus-passio sukeltaa kristinuskon ytimeen, Tunne on Nymanille tuttu jo ajoilta ennen keik- pääsiäiseen. Musiikki on keino saada uusia näkökulkabusseja ja festarikesiä. Se muistuttaa hengellis- mia kertomukseen, josta on puhuttu paljon. tä kokemusta.

– Hengellinen lätinä on vaikea laji. Musiikki – Siinä on jännä yhdistelmä itsensä kaauttaa jäsentelemään asioita, Nyman sadottamista johonkin isompaan, mutta sanoo. maan aikaan oman persoonan täydeksi tu– On jokavuotinen haaste, ettei päälemista. Persoona ei katoa, mutta oman siäiskokemus jää vain pashan ja mämmin ­asteelle. asennon tuijotus katoaa.

VIDEO Ollaan kuitenkin rehellisiä. Se ykkösNymanin vanhemmat työskentelivät VERKOSSA Kansan Raamattuseurassa, joka on luteribiisi olisi yhtä hyvin voinut olla Hurrigalaisen kirkon sisällä toimiva järjestö. Marzi nesin Get on. ■

B

Kuka?

Marzi Nyman, 38, on Espoo Big Bandin kapellimestari ja musiikin monitoimimies.

Mitä?

Johtaa April Jazzin avajais­ konserttia, jonne säveltää trumpettikonserton. Solistina on Jukka Eskola.

Motto?

Täyttä elämää hinnalla millä hyvänsä.

7

8B

S

yyriassa on rauhallista. Kaikki ei ole pelkkää tuhoa. Kuulostaa erikoiselta, mutta katolinen jesuiittaisä Magdi Seif tarkoittaa, mitä sanoo.

– Uutistoimistojen ongelma Lähi-idässä on se, että yhdestä kivirauniosta johdetaan koko tarina, jolloin yksittäiset tapaukset nähdään osana jotakin suurempaa ilmiötä, Seif sanoo.

Hän on asunut puolitoista vuotta Homsin kaupungissa Syyrian rannikon tuntumassa.

Sisällissodan alkuvaiheessa Homs oli kapinallisten hallussa, mutta sitten hallitus valtasi sen takaisin. Isä Magdin muistitikulla on paljon kuvia katolisen avustusjärjestön Jesuit Refugee Servicen arjesta. Ja totta on, kaikki ei ole rauniona.

Ja silti elämä on arvaamatonta. Juuri isä Magdin Suomen-vierailun aikana helmi– maaliskuun taitteessa presidentti Bashar al-Assadin oman uskonnollisen viiteryhmän alaviittien (šiialainen haara) lähiössä Homsissa räjähti kaksi autopommia. Ainakin 57 sai surmansa. Tekijäksi ilmoittautui Isis. Se vetää mietteliääksi.

– Pommit räjähtivät paikassa, johon päästäkseen on läpäistävä useita tarkastuspisteitä. Sinne on erittäin vaikea päästä, Seif sanoo.

– Siksi on pohdittava vaihtoehtoa, että pommittaja tuleekin hallituksen joukkojen sisäpiiristä, hän sanoo.

Isä Magdi Seif on syntyjään Shobran poikia.

Shobra on kristittyjen kaupunginosa Egyptin pääkaupungissa Kairossa. Kuusilapsinen perhe kuului koptilaiskatoliseen kirkkoon, joka toimii suoraan Vatikaanin alaisena.

– 1950–60-luvuilla Kairo oli todellinen kulttuurimetropoli, jossa asui libanonilaista ja italialaista syntyperää olevia laulajia ja filmitähtiä, muistelee tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Seif.

Omar Sharifin kaltaiset elokuvatähdet saivat nimeä myös Hollywoodissa, ja Egyptissä yhdistyivät huolettomuus ja eksoottisuus.

– Egypti on kuitenkin muuttunut valtavasti. En tunnista sitä samaksi maaksi, jossa vietin nuoruuteni, Seif sanoo.

Muutos alkoi 1970-luvulla. Egyptin silloinen presidentti Anwar Sadat laskelmoi, että lännen kapitalismin ja idän sosialismin puristuksessa Egypti säilyttäisi riippumattomuutensa ja vahvan identiteettinsä, mikäli sen selkäranka löytyisi islamista. Sadatin edeltäjä Nasser oli jo 1950-luvulla hajottanut islamistisen Muslimiveljeskunnan, mutta kun se 1970-luvun alussa ilmoitti luopuvansa väkivallasta, Sadat vapautti järjestön jäsenet vankilasta.

– Sadat tarvitsi Muslimiveljeskunnan apua kommunismia vastaan, mutta hän oli naiivi, Magdi Seif arvioi.

Syyriassa asuva katolinen pappi:

”Rajat kiinni ei ole vastaus”

Egyptiläisen jesuiittaisän Magdi Seifin mielestä Eurooppa on kadottanut sielunsa, kun se taipuu poliittisen islamin edessä.

– Toinen ihminen, turvapaikanhakija, ei kuitenkaan voi olla pelon lähde, hän sanoo.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

Poliisejakin maalitetaan vihan kohteeksi Tutkijat, toimittajat, poliitikot, kansalaisaktivistit ja viime aikoina myös poliisit ovat joutuneet vihakampanjoiden kohteiksi.

Monet kansalaisaktivistit, tutkijat, poliitikot ja toimittajat ovat joutuneet vihapuheen kohteeksi. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Mikko Eränen toteaa, että vihan lietsomisesta on tullut viime vuosina huolestuttava ilmiö. Se eskaloi myös tekoja.

– On tärkeää, että ongelmaan puututaan, sillä jatkuessaan tällainen voi vaarantaa jopa yhteiskuntarauhaa.

Mikko Eräsen mukaan vihan lietsonta ammentaa käyttövoimansa yhteiskunnan il­ miöistä: maahanmuutosta, rasismista, ääriliikkeistä ja yksittäisistä rikoksista.

– Viha leviää erityisesti sosiaalisessa mediassa ja niin sanotuissa valemedioissa, Eränen kiteyttää.

– Siellä ei pohdita journalismin etiikkaa eikä lähdekritiikkiä.

Mari Aarnio

al-Sisi luopumaan vallasta. Jos hän pystyy luopumaan vallasta, Egypti voi vielä pelastua.

USKONNOLLISTEN VÄHEMMISTÖJEN asema on vaikeutunut Lähi-idässä merkittävästi sen jälkeen, kun Saddam Hussein kukistettiin vuonna 2003. Magdi Seifin mielestä kristittyjen ei silti pidä luovuttaa. Hän haaveilee jo sodanjälkeisen Syyrian jälleenrakentamisesta.

– Syyriassa eri uskonnolliset ryhmittymät eivät nyt tahdo tulla keskenään toimeen, Seif sanoo.

– Kuitenkin perinteisesti kristityt ovat tulleet toimeen šiialaisuuden ja sunnalaisuuden eri suuntausten sekä esimerkiksi druusien kanssa. Sen vuoksi kristilliset kirkot voisivat olla välittäjän roolissa, hän sanoo.

Kun Syyrian sisällissodan alkuvaiheessa toukokuussa 2011 Syyrian kapinalliset ottivat Homsin hallintaansa, kristityt pakenivat kaupungista.

– Kun hallitus toukokuussa 2014 valtasi Homsin takaisin, kristityillä oli suuri rooli yhteen sovittelijana, Seif sanoo.

Kristittyjen kohtaama väkivalta ei ole Seifin mukaan ollenkaan uusi ilmiö.

– Lähi-idässä kristityt joutuvat tietyin väliajoin kohtaamaan väkivallan aallon. Tällainen oli jo Armenian kansanmurha, Seif toteaa.

Vaikeista ajoista huolimatta jesuiitta Magdi Seif uskoo, että kristityillä on Lähi-idässä tärkeä tehtävä.

Lokakuussa 1981 Muslimiveljeskunnasta irtaantuneet islamistit salamurhasivat 62-vuotiaan Sadatin.

– Islamistit kasvattivat vaikutusvaltaansa Persianlahden öljymaiden rahoituksella, ja kun egyptiläiset luonnostaan ovat hyvin uskonnollisia, maaperä yhteiskunnan islamisoitumiselle oli hedelmällinen.

Kommunismin hajottua arabimaiden sosialistidiktaattorit ovat yksi toisensa perään kaatuneet, mutta yritykset asettaa niiden paikalle islamistinen hallinto ovat Magdi Seifin mukaan vahingollisia.

– Vaalien alla Muslimiveljeskunta esiintyy aina demokratian ystävänä, mutta heti kun se saa vallan, alkavat vaikeudet, hän sanoo.

– Egypti joutui tähän ansaan. Tällä hetkellä suuri kysymys on, pystyykö Abdel Fatteh

LÄHI-ITÄ HEIJASTUU myös Eurooppaan.

Vuodesta 2015 alkaen Eurooppaan on tullut noin miljoona turvapaikanhakijaa. Toiselta puolen Eurooppa vapisee ja on peloissaan.

Toiselta puolen maallistunut, humanistinen Eurooppa haluaa avata kaikki rajansa.

Magdi Seif tietää tilanteen, sillä hän on asunut Euroopassa ja vanhana Suomen-kävijänä on ajan tasalla myös Helsingin rautatientorin mielenosoituksista.

– Mikään ääripää ei ole kenellekään reilu, hän sanoo.

– Monien turvapaikanhakijoiden mukana Eurooppaan kantautuu hyvin fundamentalistinen islam, ja se pitää tiedostaa.

Seif viittaa Egyptissä koko ikänsä asuneeseen jesuiittakollegaansa Henry Bouladiin, joka on arvostellut Eurooppaa siitä, että se voi sanoa kristinuskosta mitä tahansa, mutta islamista ei uskalleta puhua samalla tavalla.

– Ymmärtääkö Eurooppa, millaisia asioita voi tapahtua demokratian nimissä? Hänen mukaansa ainoa keino estää taipuminen on juurtua uudelleen Euroopan omiin kristillisiin arvoihin.

– Rajat kiinni ei ole vastaus, hän painottaa.

– Euroopalla on nyt hieno tilaisuus palata omiin kristillisiin juuriinsa ja siltä arvopohjalta kohdata toisia ihmisiä.

– Kun sinulla on uskoa, ja tiedät, mikä sinua kantaa, et pelkää mitään.

Koteja ja hoivaa ainutlaatuisille ihmisille MAINIOKOTI LEHTISAARI TARJOAA TURVALLISTA JA VIIHTYISÄÄ ASUMISTA, HOIVAA JA HUOLENPITOA Kaunis kotimme tarjoaa yksilöllistä hoivaa täysihoidolla sekä kevyempää palveluasumista, myös lyhytaikaisesti.

Meille käyvät Helsingin, Espoon ja Vantaan palvelusetelit.

TERVETULOA!

Avoimet ovet to 20.4. ja ti 2.5. klo 15.30–17.00.

(Vire Kodit ovat nyt Mainiokoteja)

Olemme osa Mehiläinen konsernia

Mainiokoti Lehtisaari | Papinpöydänkuja 2 | 00340 Helsinki | puh. 044 734 6474 paivi.luopajarvi@mehilainen.fi | www.mainiovire.fi/Lehtisaari

Kliininen lääketutkimus Alzheimerin tautia sairastaville henkilöille, jotka kärsivät unettomuudesta Etsimme tutkimushenkilöitä kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen.

Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida tutkittavan lääkeaineen suvoreksantin tehoa ja turvallisuutta verrattuna lumelääkkeeseen hoidettaessa unettomuutta henkilöillä, joilla on lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti.

Saatatte soveltua tutkimukseen, jos

Onko kyse äärioikeistolaisesta liikehdinnästä?

– Varmaan myös siitä, mutta kyllä tässä voi olla muunkinlaisia motiiveja. Esimerkiksi sellaisia, että yleensä halutaan vastustaa tietyntyyppistä kehitystä yhteiskunnassa.

Monessa länsimaassa äärioikeistolaisten ryhmien takana on nähty esimerkiksi Venäjä-yhteyksiä. Eränen ei halua tehdä tiettyyn valtioon liittyviä johtopäätöksiä.

– Globaalisti informaatiovaikuttamisen taustalla saattaa olla myös valtiollisia toimijoita, hän sanoo.

TILANNE SUOMESSA on Mikko Eräsen mielestä entisestään kärjistynyt. Uutta on se, että nyt vihan kohteeksi maalitetaan myös poliiseja.

– Yksittäisten poliisien toimintaa on kuvattu ja viety sosiaaliseen mediaan. Viestiä on höystetty vaikka poliisin omalta Facebook-sivulta tai muualta julkisesta lähteestä löydetyillä tiedoilla. Tämä ei ole henkilökohtaista, mutta se henkilöityy. Tavoitteena on kyseenalaistaa koko instituution toiminta.

Sananvapaus ei tarkoita sitä, että sen varjolla voitaisiin tehdä rikoksia. Vihapuhe ei ole rikosoikeudellinen termi, mutta kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan ovat. Rasismia itsessään ei ole laissa kielletty.

– Ei suoraan. En nyt sano, että meillä olisi lainsäädännöllinen ongelma, mutta vihan lietsonnasta ja kriminalisointien riittävyydestä olisi syytä käydä keskustelua.

PAULI JUUSELA

- Teillä on diagnosoitu lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti ja unettomuus - olette halukas nukkumaan unilaboratoriossa kolmena yönä - Teillä on omainen/muu läheinen henkilö, joka asuu kanssanne tutkimuksen aikana ja osallistuu kanssanne tutkimuskäynteihin ja unilaboratorioyöpymisiin - Teillä ei ole muuta merkittävää neurologista sairautta esim. aivoverenkiertohäiriötä Tutkimus kestää 9 viikkoa ja sisältää 6 tutkimuskäyntiä. Tutkimuskäynnit ja tutkimukseen liittyvä hoito ovat maksuttomia.

Suomessa tutkimuksesta vastaavana henkilönä toimii professori Markku Partinen.

Tutkijana toimii: Päätutkija Markku Partinen Helsingin Uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed Valimotie 21 00380 Helsinki Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä soittamalla Helsingin Uniklinikka p.010 2311 488 / 010 2311 481 klo 8-16 tai sähköpostilla tutkimus@vitalmed.fi

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti

Osoitteet

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Fingerpori Pertti Jarla

Hyvä ilmoittajamme!

Huomaathan poikkeus­ aika­taulun ilmoitusvarauksissa Kirkko ja kaupungin numeroon 8, joka ilmestyy pääsiäisen jälkeen torstaina 27.4. Lehteen numero 8 varataan ilmoitustila poikkeuksellisesti viimeistään kiirastorstaina 13.4. ­kello 12 mennessä.

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Lauluyhtye Rajaton pe 19.5. klo 21 Johanneksenkirkko, Korkeavuorenkatu 12 Liput 25/20 €, ovelta tai kirkonmusiikkijuhlat.fi

Aineiston viimeinen jättöaika on poikkeuksellisesti pääsiäisen jälkeinen tiistai 18.4. kello 12.

Ilmoitusmy ynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 tai juha.kurvinen@otava.fi Lisätietoa myös: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

B

11

VIDEO VERKOSSA

Kaisaniemen puistosta Tuomiokirkolle Via Crucis alkaa pitkänäperjantaina 14.4. kello 21.30 Kaisaniemen puistosta. Kärsimystien reitti kulkee Suomen Pankin kautta Tuomiokirkolle, jossa se päättyy ristiinnaulitsemiseen. Pääsiäisnäytelmän järjestää Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry. yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa.

Maria Ylipää ei epäröinyt hetkeäkään, kun häntä pyydettiin Jeesuksen rooliin. Opetuslapset on tänä vuonna puettu pelastusliiveihin.

Katso video Via Cruciksen harjoituksista ja Maria Ylipään videohaastattelu osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Via Crucis vie matkalle ihmisyyden ytimeen Jeesusta esittävä Maria Ylipää on sitä mieltä, että hyvissä tarinoissa sukupuoli ei ole merkittävä tekijä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JANNE SIMOJOKI

TÄMÄN VUODEN Via Crucis eroaa edellisistä versioista siten, että siinä kaikki näyttelijät ovat naisia.

Harjoituksia katsoessa näyttelijöiden sukupuolta ei kuitenkaan tule edes ajatelleeksi. On vain henkilöitä, jotka toimivat kuten me ihmiset toimimme: valehtelevat, pettävät, kiusaavat, surevat ja rakastavat. Tänä vuonna esityksessä on mukana myös musiikkia.

Ville Saukkosen ohjaamassa ja Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittamassa esityksessä Neitsyt Mariana nähdään Jaana Saarinen, Juudaksena Petriikka Pohjanheimo, Pietarina Meri Nenonen, Pilatuksena Tuulia Eloranta ja Herodeksena Minna Koskela.

Jeesusta esittää Maria Ylipää, joka pitää roo-

Taivaan tähden Pääsiäinen

Harava PÄÄSIÄINEN ON riviluterilaiselle laimea juhla. Kun ei ole paastottu, ei iloita herkkupöydästä, ja kun ei ole kieltäydytty, ei tunneta vapautumisen riemua. Kristikunnan suurinta päivää riviluterilainen viettää laskettelurinteessä tai mökillä haravoimassa.

Onneksi harava on myös hengellisen harjoituksen väline. Se raapii kuollutta pintaa ja päästää tuoreen esiin. Samaa on pääsiäisessä. Elämä työntää piikkinsä lahonneisiin rakenteisiini ja tarttuu minussa siihen, minkä vanki olen.

Tämä on pääsiäinen: Että pitkän empimisen jälkeen uskallan tehdä vaikean ratkaisun. Että ohittamisen sijaan alan kuunnella si-

nua tarkkaan. Että vierautta hautoneiden vuosien jälkeen kypsyn tekemään sovinnon.

Voi miten pyhä paistaa pölyisten verhojemme läpi.

Pääsiäinen on tässä: Että masennuksen pimeässä alan hatarasti toivoa. Lakkaan hetkeksi toivomasta kuolemaa tai pelkäämästä sitä. Tauti päästää ohimennen otteestaan. Niin, pelkkä taukokin pahasta on pääsiäinen sille, jota pitkäperjantai painaa.

Pääsiäinen on myös tämä: Että sodan ja kidutuksen uhka on ohi.

Että olen vihdoin turvassa. Rakkaani ovat pelastuneet. Uudet ystäväni näkevät minut ja käärivät minut hellyyteensä.

ISTOCK

16.4.

liaan erityisen kiehtovana, koska Jeesus oli sekä Jumala että ihminen.

– Ristiriidat ovat aina hyvästä. Kaikki, mikä laittaa ajattelemaan on myös hyvästä, Ylipää sanoo.

– Minusta on tärkeää tuoda esiin Jeesuksen ihmisyys ja inhimillisyys.

Se, että Ylipää naisena näyttelee Jeesusta, voi hänen mielestään tuoda rooliin monipuolisuutta. Toisaalta siihen ei pidä juuttua.

– Hyvissä tarinoissa ja hyvissä rooleissa sukupuoli ei ole merkittävä asia. Totta kai on isoja rooleja, joissa sukupuoli on tosi tärkeä, mutta tässä käydään läpi niin laajasti uskoa ja ihmisyyttä, koko kristinuskon ydintä, että se, oletko mies vain nainen, ei ole määrittävä tekijä.

JEESUKSEN ROOLIIN valmistautuminen on tuonut Maria Ylipään mieleen raamatunjakeita, jotka ovat hänelle tuttuja lapsuudesta ja nuoruudesta. Nyt niitä on joutunut miettimään uudelleen. Miten niitä pitäisi painottaa, mitä ne tarkoittavat? Miten ne sanoisi uskottavasti Jeesuksen suulla?

Maria Ylipää ei ole nähnyt aiempia Via Crucis -esityksiä. Hän uskoo, että esityksestä tulee vaikuttava ja meditatiivinen, koska siinä konkreettisesti kuljetaan yhdessä. Kohtausten välillä on aikaa ajatella.

Se on myös ajankohtainen monella tapaa. Esimerkiksi epäkohtien puolesta taistelu ja lähimmäisenrakkaus ovat teemoja, joihin kuka tahansa helsinkiläinen voi törmätä päivittäin.

– Esitys on myös tilaisuus hiljentyä ja ajatella omaa elämäänsä. Meillä on aika kiireistä elämää, kun impulsseja ja informaatiota tulee joka puolelta. Hiljentymiselle täytyy oikein raivata tilaa, Ylipää toteaa.

Mitä on herätä kuolleista? Se on vääjäämättömyyden ja toivottomuuden kylmästä haudasta nousemista, veren palaamista kuiviin

ja katkeriin suoniin.

Vain se, joka on menettänyt toivonsa, voi saada sen takaisin.

KAISA RAITTILA

12 B Gurun opissa Ohjaajana Katariina Genovalainen

Itserakkauden sulatus -rukous ”Herra, sinä rakastat kaikkia pyyteettä, sulasta rakkaudesta.

Kun katson sitä, miten sinä kaikkea rakastat, näen, miten minä kaikessa etsin omaani.

Sulata sinä minusta itsekkyys.

Anna rakkautesi tulen polttaa minusta kaikki kauna ja viha.

Sytytä sydämeni palamaan sinun myötätunnostasi.”

Katariina Genovalainen on yksi suurista naismystikoista. Hän syntyi Genovassa vuonna 1447 ­aatelisperheeseen. Kokemansa uskonnollisen kääntymyksen jälkeen Katariina omisti elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiseen Genovan slummeissa. Vuosina 1490–1496 hän toimi paikallisen sairaalan johtajana. Tuona aikana ruttoaalto tuli Genovaan, ja hän hoiti siihen sairastuneita ja kuolevia. Katariina itse kuoli ilmeisesti syöpään vuonna 1510.

Katariina ei itse kirjoittanut mitään. Hänen ajatteluaan ja elämänvaiheitaan ovat kirjanneet hänen lähipiiriinsä kuuluneet henkilöt, muun muassa hänen rippi-isänsä veli Marabotto.

Suuret mystikot eivät ole koskaan olleet vain maailmasta erilleen vetäytyneitä erakoita, jotka omistautuvat omaan henkiseen kasvuunsa ja valaistumiseensa. He ovat halunneet myös muuttaa maailmaa.

Sellainen oli italialaisessa satamakaupungissa Genovassa 1400-luvun jälkipuoliskolla elänyt naismystikko Katariina Genovalainen. Hän tiensä auttamistyöhön slummeihin kulki onnettoman avioliiton kautta.

Katariina naitettiin jo 16-vuotiaana isänsä kuoleman jälkeen perheen tuntemaan varakkaaseen sukuun. Avioliitosta Giuliano Adornon kanssa ei tullut onnellista. Mies kulki omia teitään ja sai myös lapsen toisen naisen kanssa. Katariina kärsi yksinäisyydestä, laiminlyönnistä ja masennuksesta kymmenkunta vuotta.

Keväällä 1473 Katariina elämässä tapahtui muutos. Oli pääsiäistä edeltävä paastonaika. Siksi Katariina meni papin luo ja valmistautui rippiin. Elämäkerran mukaan Jumala täytti silloin hä-

Havahdu puhtaaseen rakkauteen Katariina Genovalainen etsi rakkautta.

Työuransa hän teki kotikaupunkinsa slummien asukkaiden auttajana.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

nen sydämensä rakkaudella. Hän tunsi oman kurjuutensa ja Jumalan käsittämättömän hyvyyden. Hänestä tuntui, että vaikka hänelle olisi annettu tuhat maailmaa, hän olisi heittänyt ne pois. Hän ei olisi vaihtanut mihinkään sitä elävän rakkauden liekkiä, jonka tunsi.

Kun Katariina meni sen jälkeen kotiinsa, hän sai vielä toisen ekstaattisen kokemuksen. Hän mietiskeli ristiään kantavaa Kristusta ja tunsi samalla Jumalan rakkauden lävistävän itsensä.

Siitä pitäen Katariina alkoi antaa entistä enemmän aikaa mietiskelylle ja rukoukselle. Sen rinnalla hän alkoi kulkea kotikaupunkinsa slummien kujilla ja viettää aikaa siellä asuvien köyhien ja sairaiden kanssa.

Jumala on silkkaa rakkautta, Katariina vakuutti. Hän kutsui Jumalaa Ylivertaiseksi Hyvyydeksi, joka loi maailman puhtaasta rakkaudesta.

Katariinan elämä todisti siitä, mihin hän uskoi. Hän puhui paljon itserak-

Terminaattori, tinamies tulevaisuudesta

Sarjakuvaruuduissa jo vuodesta 1938 lentäneen Teräsmiehen nimi Kal-El viittaa yhteen Raamatussa esiintyvistä Jumalan nimistä. Taivaasta laskeutunut pieni vauva kasvaa täysi-ikäisyyteen ja saa isältään suuren tehtävän. Hänet on valittu ihmiskunnan opastajaksi ja pelastajaksi.

Lähitulevaisuudessa koneiden vastaista sotaa johtaa John Connor, jonka nimikirjaimet ovat samat kuin Kristuksella. Toisessa Terminator-elokuvassa pelastajan paikan ottaa tulevaisuudesta eli tuonpuoleisesta lähetetty robotti (Arnold Schwarzenegger). ”Tule mukaani, jos haluat elää”, tinamessias sanoo. ”Minä näen kaiken.”

Image Comics / Gary Frank

Carolco Pictures Inc.

DC Comics / Frank Quitely

3×

fantasian messias

Teräsmies, taivaasta lähetetty

kaudesta ja siitä, miten sen kanssa piti tehdä töitä – hiljentyä ja havahtua yhä uudestaan siihen, että todellinen rakkaus on toisenlaista.

Jumala rakastaa luotujaan ilman syytä, puhtaasta rakkaudesta. Siitä rakkaudesta Katariina tahtoi elää. Hän rukoili, että Jumalan rakkaus polttaisi hänen elämästään kaiken kuonan niin, että hän itsekin oppisi rakastamaan kaikkea, mitä Jumala rakastaa, pyyteettömästi, ilman oman edun tai hyödyn tavoittelua.

Henkilökohtaisen konkurssin koettuaan Katariinan puoliso tuli vaimonsa rinnalle köyhiä ja sairaita auttamaan. He muuttivat yhdessä pieneen taloon paikallisen sairaalan viereen voidakseen olla lähempänä slummien asukkaita.

Myöhemmin Katariinasta tuli sairaalan johtaja. Hänen kovin koetuksensa oli vuonna 1493, kun ruttoepidemia tuli Genovaan ja viidennes sen väestöstä kuoli. Katariina hoiti sairastuneita ja kuolevia ja sai tartunnan itsekin, mutta selviytyi. ■

Laurel, sielun kärsivä matkaopas Midnight nation -sarjakuvan alussa demonin kaltaiset olennot ryöstävät David-nimisen poliisin sielun. David joutuu ”välitilaan”, unohdettujen ihmisten maahan. 12-osaisessa tarinassa David kävelee Yhdysvaltojen halki, selviytyy koetuksista ja kohtaa lopulta sielunsa ryöstäjän. Davidin oppaaksi lähetetään mystinen neito Laurel, jolle matka on itseään toistava kärsimystie.

Taneli Kylätasku

MENOT 14. – 27.4.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12

TAPAHTUMIA Pitkäperjantain musiikkia 14.4. klo 14. Haydnin jousikvartetto ”Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä”. Ackordkvartetti.

Sydämessäni nyt laulu soi – yhteislaulua 2. Pääsiäispäivä ma 17.4. klo 14. Viisikielisen lauluja reformaation juhlavuoden merkeissä, Ranta-aho, Autio; Elsa Sihvola, sello.

Voiko kuolemaan valmistautua?

Lähetyspiiri ti 18.4. klo 13, TT Juhani Forsberg.

Duunauspaja ti 18.4. klo 18.

Miksi keskustelut kärjistyvät – ja mitä asialle voisi tehdä? Kirkon kansainvälisen työn ilta ke 19.4. klo 18.30, vieraana journalisti Johanna Korhonen.

Teematorstai klo 12.30 lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 20.4. Enni Mustonen: suomalaisia naisia, Kaarina Johansson. 27.4. Musiikkipäivä, Olli Mönttinen.

Jeesus tieteen valossa to 20.4. klo 18, Ylösnousemuksen ongelma, Lahtinen.

Kevään kynnyksellä -konsertti su 23.4. klo 15, Sibelius-lukion opiskelijat, järj.

Lions Club. Ohjelma 5 e ovelta.

Everestiltä itään -elokuva lähetystyön todellisuudesta. Lähetyspiiri ti 25.4. klo 13, Mirja Saksa.

Ylösnousseen todistajana – Toivon tiistai 25.4. klo 18, Lahtinen. Sanaa, rukousta, musiikkia.

Konsertti to 27.4. klo 19, LUHMO:n laulajat. Suomi 100.

Päiväretki Espooseen ti 13.6.

Espoon tuomiokirkko, Bodomin kartanossa buffet, Tarvaspää. Kokonaishinta 60 e. Ilm. ke 24.5. menn. virastoon.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi

MALMIN srk

saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus noin 10 min.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

TAPAHTUMIA

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

JUMALANPALVELUKSET Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 14.4. klo 10, Lappalainen, Mönttinen; Samuli Hyvärinen, sello.

Pääsiäisyön messu ja nyyttäriateria la 15.4. klo 23, Heltelä, Autio; Antti Untamala, viulu. Jokainen voi tuoda mieleistään syötävää, jonka antaa suntiolle tullessaan.

1. Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10, Lahtinen, Silin, Mönttinen; Markus Virtala, trumpetti.

2. Pääsiäispäivän perhemessu ma 17.4. klo 10, Muroma-Nikunen, Rantaaho, Autio; Sini ja Tiina Kurki, konserttikanteleet; Laura Kurki, viulu.

Messun jälkeen pääsiäismunien etsintää.

Arki-illan ehtoollinen ke 19.4. klo 18, Hopeatie 14. Lahtinen, Mönttinen.

Messu 23.4. klo 10, Kolari, MuromaNikunen, Mönttinen; Martta Valkeus, sello.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

A

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

vertaisohjaajat Kasper Valtakari ja Tuula 23. ja 28.4.

Tynjä Kataja Ry:sta, mukana myös Parisuhteen yhteiset sävelet. seurakuntien työntekijöitä.

Tule yhdessä tai yksin pohtimaan parisuhteen iloja, suruja ja arkea. Kaksi Musiikista vastaa trubaduuri Tommi samanlaista tilaisuutta Meilahden kirkolla, Kalenius. Illan päätteeksi tarjolla iltapalaa.

Pihlajatie 16, sunnuntaina kello 16 ja Lastenhoitoa tarvitsevat ilmoittautukaa Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3, Meilahdessa mia.malm@evl.fi tai perjantaina klo 17.30.

Munkkivuoressa leena.eronen@evl.fi.

Teatteri-ilmaisun ohjaajat Anu Vilhunen ja Järjestäjät Haagan, Kannelmäen, Mikko Lauronen esittävät kohtauksia Meilahden, Munkkiniemen ja parisuhteesta. Keskusteluun johdattavat Pitäjänmäen seurakunnat.

Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 14.4. klo 10 kirkossa.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10 kirkossa.

Perheiden pääsiäiskirkko ma 17.4. klo 12 Malminkartanon kappelissa.

Aamuehtoollinen ke 19.4. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen 1,50 e.

Luottamuksen messu ke 26.4. klo 19 kirkossa. Hiljaista mietiskelyä ja Taizén rukouslauluja.

TAPAHTUMIA Antonio Scandello: Johannes-passio pitkäperjantain iltana 14.4. klo 18 kirkossa.

Draamaa ja hiljentymistä tarjoaa renessanssimusiikkiin erikoistunut Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat. Evankelistan roolin laulaa Valter Maasalo. Konsertin johtaa Teemu Tommola. Liput 12/8 e.

Pääsiäisgospel ma 17.4. klo 18 kirkossa. Konsertissa kuullaan amerikkalaista gospelia ja uudempaa kotimaista gospelia riemullisessa pääsiäisen hengessä.

Laulajat Hanna Hartikainen, Riika Joutlahti, Kaarina Ruusuvirta ja Sirkku Rintamäki. Bändissä Sirkku Rintamäki, Kari Härkönen, Kimmo Kajos ja Jyrki Myllylä. Vapaa pääsy.

Konserttikahvit Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellojen toiminnan tukemiseksi.

Työtupa ti 18.4. klo 15–19 avoin käsityö- ja askarteluhuone.

Jennyn Mummola la 22.4. klo 10–13.

Tervetuloa kevätkauden viimeiseen Mummolaan, lapset ja perheet!

Ohjelmassa on laulua, leikkiä, askartelua. Välipalaa. Maksuton. Ilmoittautumista ei tarvita.

Lähetyspiiri ti 25.4. klo 18–19.30.

Nina Rajamäki kertoo raamatun-

käännöstyöstä Namibiassa. Avoin ilta lähetyksestä kiinnostuneille.

Lauletaan yhdessä to 27.4. klo 10.

Avoin yhteislaulutilaisuus kanttori Anne Myllylän kanssa.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 14.4. klo 11 Meilahden kirkossa.

Liturgina Krans, saarna Tuula Rautiainen, kanttorina Pakkanen. Mukana Kampin Laulu, joht. Kari Turunen.

Pääsiäispäivän messu 16.4. klo 11 Meilahden kirkossa. Liturgina Niemistö, saarna Riepponen, kanttori Vuorio. Mukana Meilahden kamarikuoro.

2. pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 11 Meilahden kirkossa. Valkama, liturgia ja saarna, Sari Pyykönen, kanttori.

Valon ja ilon messu to 20.4. klo 18 Tuomaankirkossa. Musiikissa Olli Helenius, saarnaamassa Eero Junkkaala ja liturgina Jukka Valkama.

Messu 23.4. klo 11 Meilahden kirkossa. Valkama, liturgia ja saarna, kanttori Vuorio.

TAPAHTUMIA Avoin ehtoollishartaus ti 18.4. klo 15 palvelukoti Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen tie 4.

Virsilauluilta ti 18.4. klo 18 Meilahden kirkossa. Seuraavan sunnuntain virret tutuiksi!

Hyväntekeväisyyskonsertti su 23.4. klo 18 Meilahden kirkossa. Säveliä Suomen itsenäisyyden ajalta. Esiintyy Solistiseitsikko Imperial ja Tapiolan Kamarikuoron mieslauluryhmä. Yhteistyössä Pikku Huopalahden Lions Club. Liput 20 e ovelta tai ulpu. niemela@hotmail.com. Tuotto Punainen Sulka -keräykselle. Äiti Teresa -piiri ma 24.4. klo 13 Rastissa. Anna-Leena Heikkilä kertoo mielenkiintoisista kokemuksistaan Afrikassa ja Aasiassa. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet!

Kansakoululauluja Yhteisvastuun hyväksi to 27.4. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa ja klo 13 Munkkiniemen kirkossa (ei 16.4.).

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 14.4. klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 14.4. klo 15 Lehtisaaren kappelissa.

Pääsiäisen juhlamessu su 16.4. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Frilander, Valtonen, Viljamaa, kirkkokuoro, kirkkokahvit.

Messu ma 17.4. klo 11 Munkkiniemen kirkossa.

Arkimessu ke 19.4. klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Levollisuuden messu la 22.4.klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja

G.B. Pergolesi: Stabat mater – Äiti ristin juurella 14.4. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Outi Noponen sopraano, Anne Viljamaa altto, Iina Katila urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Konsertti ystävyydelle ja lähimmäisenrakkaudelle! ma 17.4. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Ladies & Gents. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kirkkoisäntäkoulutus ti 25.4. klo 18 Munkkiniemen kirkolla. Munkkiniemen seurakunnassa järjestettäviin tilaisuuksiin tarvitaan apukäsiä, kahvinkeittäjiä, emäntiä, isäntiä ja messuavustajia. Voisiko tämä olla sinun paikkasi? Tied. Karri Malm p.

09 2340 5185.

Ilta elävän veden lähteellä ke 26.4. klo 19 Munkkiniemen kirkossa.

Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu.

Puhujavieraina Susanne ja Markku Laitinen Healing Room Finlandista.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 14.4. klo 10. Kekäläinen, Matti Pohjoisaho.

Pääsiäisyön messu la 15.4. klo 23.30.

Antturi, Palm, Heli Kantola.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10. Palm, Vanne, Laura Sydänmaanlakka, Pohjoisaho, Juho Punkeri.

Toisen pääsiäispäivän messu – Jukka Vanteen asettaminen kappalaisen virkaan ma 17.4. klo 10. Antturi, Vanne, Sakari Enrold, Pohjoisaho.

Juhlakahvit.

Messu su 23.4. klo 10 Kekäläinen, Sydänmaanlakka, Palm, Ahola. Laura Mäkitalo. Pyhäkoulu.

Viikkomessu ke 19.4. klo 18 Palm, 26.4. Vanne.

TAPAHTUMIA Perhekerho maanantaisin klo 10–11.30 Pajamäessä ja torstaisin kirkolla. Odotamme kerhoon sinua äiti, isä, isovanhempi ja hoitaja lastesi kanssa. Kerho on avoin olohuone leikin ja teeman äärellä.

Käsityökerho Takatasku to 27.4. klo 14–15.30 kirkolla. Kaipaavatko vaatteesi korjausta tai kotisi jotain uutta? Hyppää irti arjesta ja tule mukaan.

2,5–5-vuotiaiden päiväkerhoihin haku 2.5. mennessä kotisivujen kautta. Kaavakkeita myös seurakuntatoimistossa.

Osaatko jonkin erityistaidon?

Kaipaamme 15.6. alkaen torstaisin klo 12–14 avoinna olevaan kesäkahvilaan toteuttajia ohjelmalliseen osuuteen ja keittiötehtäviin. Mahdollisia tehtäviä voisi olla askartelun tai liikunnan ohjaus, esitelmä, tietokilpailu, runonlausunta tai säestys. Keksitkö muuta?

Kahvilakansio sijaitsee seurakuntatoimistossa ja on sunnuntaisin mukana kirkkokahveilla, jolloin voit laittaa nimesi sopivan päivän kohdalle.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

11

12 A

MENOT 14. – 27.4.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Ruoholahden kappelissa ja Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai). klo 15 Lähetyskirkon messu, Tähtitorninkatu 18. klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa. klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkon kryptassa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa: Katekismussaarnat ja ehtoollinen.

Pitkäperjantaina kristikunta suree Jeesuksen kuolemaa. Jumalanpalveluksissa virret lauletaan pitkäperjantaina 14.4. ilman urkusäestystä klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. Klo 12 Mikael Agricolan kirkossa ja Tuomiokirkon kappelissa anglikaanien pitkäperjantain liturgia.

Kristus voitti kuoleman! Pääsiäisyön messussa ja nyyttäreillä iloitaan ylösnousemuksesta. Lauantaina 15.4. pääsiäisyön messu klo 23 alkaen.

Messun jälkeen Kryptassa nyyttärit, jota varten voi tuoda herkkuja Kryptaan klo 21 alkaen. Tervetuloa!

Kirkossa saarnataan iloisia uutisia: Hauta on tyhjä! Pääsiäispäivän

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

JUMALANPALVELUKSET

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

19.4.

Millaista on tekoälyn moraali, tietoisuus ja uskonto? Tuomiokirkon kryptassa keskiviikkona klo 17.30 alkaen keskustelemassa robotiikan moraalipsykologian ja kognitiotieteen tuntija, FT Michael Laakasuo ja robottietiikkaa tutkiva TM EevaMari Virtanen. Juontaa TT Kari Latvus.

Keittoa klo 17, teejatkot. Facebook.com/ maansuola. messu 16.4. klo 10 Vanhassa kirkossa ja kantaattimessu Tuomiokirkossa.

Klo 12 Ruoholahden kappelissa ja Mikael Agricolan kirkossa sekä anglikaanien messu Tuomiokirkon kappelissa. Klo 14 Suomenlinnan kirkossa..

Toisena pääsiäispäivänä kohdataan ylösnoussut. Aiheesta enemmän messuissa 17.4. klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. Messun jälkeen n. klo 12 Tuomiokirkon kryptassa kaikuvat pääsiäisen ilolaulut ja -virret yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijöiden johdolla.

TAPAHTUMIA Pitkäperjantaina hiljennytään ristin äärellä. Ristin kumartamisen rukoushetki klo 12 Tuomiokirkon kryptassa.

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Ristinjuhla klo 15 Ruoholahden kappelissa ja Jeesuksen hautaamisen rukoushetki klo 18 Johanneksenkirkossa.

Kantaattimessussa soi iloisten tuntien sävelet. Tuomiokirkon pääsiäisaamun messussa 16.4. soi ilo ja vapaus. Messussa kuullaan Praetoriuksen ja Buxtehuden säveltämää luterilaista kirkkomusiikkia Viva Vox -kuoron ja soitinyhtye Musici Cathedralis esittämänä. Kantaattimessu on

Menokasvo

Pitkäperjantain konserttiin tullaan matkojen päästä UMO konsertoi pitkäperjantaina Mikael Agricolan kirkossa. Millainen konsertti on kyseessä, kapellimestari Kirmo Lintinen?

– Jälkikaikujen vuoksi kovaääninen, rytmikäs musiikki ei ole parhaimmillaan kirkon akustiikassa. Siksi Silent Music on puhallinvetoinen konsertti. Hiljentyminen on ollut alusta saakka näiden konserttien tärkeä teema. Nimestä huolimatta mukana on myös lujaa resonoivia teoksia.

Onko luvassa jotakin erityistä, kun 16-miehisen UMO:n rinnalla esiintyy Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat (KYN)?

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Silent Music -konsertissa on mukana kokonainen kuoro. Luvassa on harvinaislaatui-

25.4.

Kiehumispiste dokumenttielokuva esitetään tiistaina klo 18 Kallion kirkon Kappelisalissa, Itäinen papinkatu 2.

Kiehumispiste esittelee vihaisen ja jakautuneen Suomen eri osapuolet Odinin sotureista turvanpaikanhakijoihin – kunnioittaen ja stereotypioita karttaen.

osa reformaation merkkivuoden kantaattisarjaa, jossa kuullaan jumalanpalveluksien yhteydessä eri aiheisiin liittyviä musiikkiteoksia.

Millaista on tekoälyn moraali, tietoisuus ja uskonto? Miten tekoälyn kehittyminen muuttaa ihmiskuvaamme? Maan suola -keskustelutilaisuudessa Tuomiokirkon kryptassa 19.4. klo 17.30 alkaen keskustelemassa robotiikan moraalipsykologian ja kognitiotieteen tuntija, FT Michael Laakasuo ja robottietiikkaa tutkiva TM Eeva-Mari Virtanen. Juontaa TT Kari Latvus. Keittoa klo 17, teejatkot. Facebook.com/maansuola.

Lauantain iltakirkossa palataan pääsiäisen teemoihin. Tuomiokirkon 22.4. käydään läpi uskontunnustuksen kohtaa ”Kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan”. Iltakirkko alkaa klo 18 ja tilaisuudessa on ehtoollinen.

Annakulmassa puhutaan lähetystyöstä. Keskiviikkoisin joka toinen viikko diakonian avoin olohuone avaa ovensa lähetykselle. 26.4. klo 13 avustustyöstä Viron vankiloissa kertomassa Leena Kontula ja Tuula Tapanainen.

Seniorifoorumilla puhutaan 19.4. pyhiinvaelluksesta ja 26.4. suorit-

tamisesta. SenioriFoorumi keskiviikkoisin Mikael Agricolan kirkon kryptassa klo 11.30 alkaen kahvittelulla.

Luennot alkavat klo 13.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17 rippihuoneessa.

Annankulman avoin olohuone ke 12–14, to klo 11–14 ja pe klo 9–12, Annankatu 14D. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Aterian hinta 1e.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke klo 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Neljäs linja 18.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio. srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 14.4. klo 10.

In manus tuas – Sinun käsiisi, Herra pe 14.4 klo 18. Ristin tielle keskiaikaisin sävelin. Mattson, Viljamaa ja Anima mea -lauluryhmä.

Pääsiäisyön messu la 15.4. klo 23.

Mattsson, Männistö, Tommi Niskalan johtama messubändi ja kuoro. avustajat Minna Rosenborg ja Kari Kurka.

Messun jälkeen pääsiäisyön yöpala.

Pääsiäispäivän messu ja pyhäkoulu su 16.4. klo 10. Partti, Hurmerinta, Helin, Oksanen, Niskala ja Kallion kantaattikuoro, avustaja Anna Edelman.

Unkarinkielinen Pääsiäismessu su 16.4. klo 13.

2. pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 10. Viljamaa, Mattsson, Oksanen ja Mervi Myllyoja, viulu.

Lähdemessu ti 18.4. klo 18.

Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 19.4. klo 18.

Kivimessu to 20.4. klo 18.

Raamatunlukua pe 21.4. klo 16 ja klo 18 Iltamessu.

Salvadorilainen kansanmessu.

Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton juhlamessu la 22.4. klo 16.

Messu ja pyhäkoulu su 23.4. klo 10.

Männistö, Viljamaa, Metiäinen, Pyysalo ja Vokaaliyhtye Incanto, avustaja Markku Ekstam.

Iltamessu ma 24.4. klo 18.

Lähdemessu ti 25.4. klo 18.

Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 26.4. klo 18. Vieraana yläsäveltaituri Wolfgang Saus. Tervetuloa Anima mea -lauluryhmän harjoituksiin klo 17.

Kivimessu to 27.4. klo 18.

Alppilassa: Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus pe 14.4. klo 15.

Pääsiäisyön messu la 15.4 klo 22.

Patronen, Viljamaa, Oksanen ja Kaupungin Naiset -kuoro. Messun jälkeen klo 23 nautitaan juhlava vegeateria dj Bunuelin tahtiin.

1. pääsiäispäivän messu su 16.4 klo 16.Lindfors, Oksanen ja Salonkikuoro, avustajana Rauno Suckman ja Liisa Saarikoski.

2. Pääsiäispäivän Sateenkaarimessu ma 17.4 klo 17. Jaakko Hyttinen, Viljamaa ja Partti.

Messu su 23.4. klo 16.Patronen, Pyysalo, avustaja Inkeri Heikkilä.

nen orkestraatio. Kyseessä on yhteiskonsertti, jossa on mukana UMO:n ja KYN:n yhteisiä sovituksia sekä kummankin soolonumerot.

Saako UMO kuulijoilta palautetta Silent Music -konserteista?

– Vuonna 1999 alkaneille konserteille on muodostunut erittäin uskollinen yleisöpohja. Konserttiin tullaan matkojenkin päästä, ja se voi olla kuulijalle vuoden ainoa livenä kuultu UMO-kontakti. Kun konsertti jäi kerran toteutumatta vuonna 2004, siitä tuli erittäin paljon sanomista. Pitkään jatkunut perinne on tehnyt Silent Musicista eräänlaisen etapin myös UMO:laisten mielissä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ Silent Music: UMO & KYN pe 14.4. klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23.

Liput Ticketmasterista 22,50, 17,50 ja 11 euroa.

Tapahtumia

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

jumalanpalvelukset Kirkossa sunnuntaisin klo 11 sekä keskiviikkoisin klo 19.

Kiirastorstain ehtoollinen to 13.4. klo 14 ja 19. Klo 14 mukana Helianna Herkkola, laulu. Kirkkokahvit.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 14.4. klo 11. Mukana Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 11. Mukana Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro ja soitinyhtye. Messun jälkeen tarjolla pääsiäisen perinteinen juhlalounas, aikuiset 10e / lapset 5e. Tuotto yhteisvastuukeräykseen.

Tervetuloa!

Toisen pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 11.

Tapahtumia Kevätkauden säännöllinen toiminta jatkuu kirkolla. Lisätietoja erilaisista kerhoista ja piireistä löydät seurakunnan verkkosivuilta tai kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 4300.

Avoin perhekerho ma, ti, pe klo 9–12, D-porras. Ei pe 14.4. ja ma 17.4.

Tervetuloa vanhemmat tai hoitajat yhdessä lasten kanssa viettämään mukavaa yhdessäoloa!

Larun olohuone Kirkkokahvilassa keskiviikkoisin klo 17.30–20. Olet tervetullut juuri sellaisena kuin olet!

Olohuoneessa voit tehdä töitäsi, askarrella, korjata vaatteitasi tai vaikka löytää uuden ystävän. Tarjolla tähdellistä iltapalaa.

Torstaipiiri klo 12, to 20.4. vieraana Kylli Tikkanen ja to 27.4. aiheena veteraanipäivä.

Buxtehuden sävelloistoa! Su 23.4. klo 18 Marjukka Andersson, urut. Ohjelma 10/5 e.

Lauttasaaren musiikkiopiston orkesterin kevätkonsertti ti 25.4. klo 18. Vapaa pääsy.

Kirkkokahvila suljettu pääsiäistapahtumien vuoksi pe 21.4. asti.

Kirkkokahvila avoinna ma 24.4. alkaen normaalisti ma–pe klo 10–17 ja lounas klo 11–13. Tarjolla lounaan (7e) lisäksi tuoreet leivokset, ruokaisat salaatit ja sämpylät, ja tavallisen kahvin lisäksi myös erikoiskahvit.

Kirkkokahvila luo mahdollisuudet kohtaamisiin ja hyvän tekemiseen, tuotto lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle ja Suomen Lähetysseuralle.

Pienillä teoilla on suuri vaikutus myös Kirkkokahvilan kohtaamisissa.

Tule tutustumaan ja tykkäämään; www.facebook.com/kirkkokahvila.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 14.4. klo 10. Kari Kanala. Akademen-lauluyhtye, Jukka Ahokas.

Pääsiäisyön messu la 15.4. klo 23.

Arja Kortelainen, Juha Valkeapää.

Paavalinkirkon kuoroa johtaa Seppo Välimäki. Nuorten valmistama yöpala kaikille messuun osallistujille.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10. Niina Pihlajamaa, Petri Flinck.

Neue Quartet-jousikvartetti, Jukka Ahokas. Kirkkokahvit. Messu klo 12 Itä-Pasilassa, os. Junailijankuja 3.

Niina Pihlajamaa ja Päiväkuoro, johtaa Seppo Välimäki.

2. Pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 18. Minna Kumpukallio, Jukka Ahokas.

Messu su 23.4. klo 10. Minna Kumpukallio, rippikoulujen isoset. Nuorten keittämät kirkkokahvit.

Snadi Paavalimessu keskiviikkoisin klo 18.

Tapahtumia J.S. Bach: Messu h-molli Paavalinkirkossa perjantaina 14.4. klo 15. Mia Heikkinen, sopraano. Erica Back, altto. Simo Mäkinen, tenori. Johann Tilli, basso.

Graduale-kuoroa ja -orkesteria johtaa Seppo Välimäki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, josta 5 e yhteisvastuukeräykseen.

Ystävyyden kahvila tiistaisin klo 13–14.30.

Lempeää liikuntaa kaiken ikäisille tiistaisin klo 13.45–14.30.

Kristinuskon ja hindulaisuuden välinen meditaatiohetki torstaina 20.4. klo 18–20 Keulassa. Aiheena yhteys. Järj. Avoimet ovet uskontodialogiin, kristinuskon polulta Heidi Rautionmaa ja Marko Näätänen hindulaisuuden polulta.

Paavalinkirkko avoinna torstai-iltaisin klo 18–20 hiljentymiseen ja tutustumiseen.

Keulan aamu perjantaisin klo 9–10.30.

Lähetysrukouspiiri tiistaina 25.4. klo 14.30 sakastissa.

Lisää hyvinvointia tunnetaidoista lauantaina 29.4. klo 12–13. Terapeutti, työnohjaaja Päivi Niemi. Klo 10.30–12 Brunssi hintaan 10 e / 7 e opiskelijat, kotiäidit, työttömät.

Klo 13–14 ’pajat’ tunnetaidoista.

Ilmoittautumiset 21.4. mennessä: paavali.srk@evl.fi.

Virkistyspäivä Lohirannassa keskiviikkona 17.5. Lähtö Paavalinkirkolta klo 9 ja paluu n. klo 16.30. Mukavaa yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja saunat

lämpimänä. Hinta 20 e kerätään retken aikana. Ilmoittautuminen virastoon 8.5. mennessä.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina.

Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12, ajanvarauksella p. 09 23405400.

musiikkivinkki Ville Paul Paasimaa

Kasvottomat sielut -pääsiäisnäytelmä la 15.4. klo 17 ja 19 ja Hiljaisen viikon iltasoitto klo 20, Tommi Niskala, urut.

Laulu on loppumaton pe 21.4. klo 19.30 Kallion kirkossa.

Helsingin Laulu, Kilven Kuoro, Kamarikuoro SonorEnsemble, Joht.

Hanna Remes. Ohj.10 e.

Lähde elämään -ilta su 23.4. klo 17.30 Kallion kirkon Kappelisalissa.

Vihapuheista rohkaisuryöpytykseen – yhteistä rukousta, opetusta ja musiikkia. Vieraana päätoimittaja Heli Karhumäki.

Kiehumispiste -elokuva ja yleisökeskustelu ti 25.4. klo 18 Kallion kirkon Kappelisalissa. Miten kuunnella kaikkia osapuolia? Miten rakentaa sovintoa arjessa? Keskustelun vetää elokuvaohjaaja Elina Hirvonen ja sovittelija Harri Väisänen.

Aikuisten leiri Kellokoskella 12–14.5.

Kuin rippileiri silloin nuorena.– lauluja iltanuotiolla, hartauksia ja hauskaa iltaohjelmaa. Hinta 50 e sis. kuljetus ja täysihoito. Tied. p. 09 2340 3665.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 9–10, ke 12–13, p. 09 2340 3618.

7×

a

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10, Töölön kirkossa sunnuntaisin klo 17. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa.

Tapahtumia Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 14.4. klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

Kuolinhetken rukoushetki pe 14.4. klo 15 Töölön kirkossa.

Nuorten Special-Café pe 14.4. klo 18–23 Kerhiksellä. Säestyksetöntä musiikkia, pukeutumiskoodi musta.

Kahvia, teetä, yhdessäoloa, pelailua, kohtaamisia.

Pääsiäisyön messu la 15.4. klo 23 Töölön kirkossa. Kuoleman pimeys väistyy yön hiljaisuudessa.

Rauhallinen musiikki, lupauksen sanat ja luottamuksen ateria. Kristus on voittanut kuoleman.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Kirkkokahvit Pääsiäisen ylistysmessu su 16.4. klo 17 Töölön kirkossa. Ylistysmusiikkia, pop up -kuoro Anne Moilasen johdolla. Tule mukaan kuoroon klo 15.

Toisen pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

Kirkkokahvit.

Ihmeellinen taistelu. Toisen pääsiäispäivän konsertti ma 17.4. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Jaakko Kortekangas baritoni, Matti Lehtinen kertoja, Temppeliaukion kirkon vokaaliyhtye, Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri, Anna Carlson konserttimestari, Kari Tikka kapellimestari. Vapaa pääsy.

Miestenpiiri ke 19.4. klo 16 Töölön kirkolla. Teemahetkiä ja keskustelua kahvikupin äärellä.

Kuunteleva rukous ke 19.4. klo 18.45 Töölön kirkolla.

Yhteislauluilta ma 24.4. klo 18 Cafe & Eepoksessa, Runebergink. 29.

Roots-ilta; juurevaa musiikkia meiltä ja muualta.

Kirkkomusiikki! Lutherin virsiä ma 24.4. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Puhe Hannu Taanila, soitto ja laulu Timo Kiiskinen ja Markus Malmgren. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Lähetyspiiri retkeilee ti 25.4. Luther-kirkkoon, jossa kahvila avoinna.

Lähtö Töölön kirkolta raitiovaunulle klo 13.15.

Lähetystyön retki Annankulmaan Israel-iltapäivään to 27.4. klo 13.

Lähtö Töölön kirkolta bussille klo 12.20. Heprealaisia lauluja ja kertomuksia kuvin Israelista.

Töölön kirkon kirkkosalissa avoimet ovet ma 17.4. asti klo 16–19.

Mia Heikkinen, sopraano

Bachin H-mollimessu Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, kuullaan J.S. Bachin H-mollimessu pe 14.4. klo 15. Suurteoksen esittävät Graduale-kuoro ja -orkesteri solisteinaan Mia Heikkinen, sopraano, Erica Back, mezzosopraano, Simo Mäkinen, tenori, ja Johann Tilli, basso. Konsertti kestää reilut kaksi tuntia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Puolet tuotosta menee ­Yhteisvastuulle.

Kantaattimessu Kantaattimessussa soivat ilo ja vapaus su 16.4. klo 10 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Messussa kuullaan Praetoriuksen ja Buxtehuden luterilaista kirkkomusiikkia. Soolokantaatti O fröhliche Stunden, Bux WV 84, pukee ylösnousemusilon raikkaisiin säveliin. Teos on läpisävelletty, jokainen säkeistö erilainen, tekstinä J. Ristin runo. Tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox, solistiryhmä sekä soitinyhtye Musici Cathedralis, jossa mukana mm. sinkki ja renessanssipasuuna.

Pääsiäisgospelia Amerikkalaista gospelia ja ­uudempaa kotimaisia gospelia kuullaan riemullisessa hengessä ma 17.4. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Pääsiäisgospel-konsertissa laulavat Hanna Hartikainen, Riika Joutlahti, Kaarina Ruusuvirta ja Sirkku Rintamäki sekä soittavat Kari Härkönen, Kimmo Kajos, Jyrki Myllylä ja Sirkku Rintamäki. Vapaa pääsy.

Melodraaman kantaesitys Kari Tikan säveltämä ­Taistelu

Golgatalla -melodraama kanta­ esitetään ma 17.4. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ihmeellinen taistelu -konsertin ohjelmassa on myös kaksi J.S. Bachin kantaattia. Jaakko Kortekangas, baritoni, Matti Lehtinen, kertoja, Temppeliaukion kirkon vokaaliyhtye ja Kamariorkesteri. Vapaa pääsy, ilmainen ohjelma.

Kolme kuoroa Kalliossa Kolme kuoroa konsertoi pe 21.4. klo 19.30 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Laulu on loppumaton -konsertissa esiintyvät Helsingin Laulu, Kilven Kuoro ja kamarikuoro SonorEnsemble johtajanaan Hanna Remes. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Jokaisesta ohjelmasta menee 3 e Yhteisvastuulle.

Laulujen keväinen iltapäivä Elämä on ihanaa! -konsertissa nautitaan aarioiden ja laulujen iltapäivästä su 23.4. klo 15 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2.

Aurora Reunanen, sopraano, Sampo Martikainen, tenori, sekä Minttu Siitonen, piano, esittävät musiikkia säveltäjiltä Mozart, Beethoven, Gounod, Offenbach, Verdi, Barber ja Walton. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kuusiston 100-vuotiskonsertti Malmin kirkossa, Kunnantie 1, pidetään Mauno Kuusiston 100-vuotismuistokonsertti su 23.4. klo 18. Oopperalaulaja ja tenori Reijo Ikonen laulaa säestäjänään harpisti ja pianisti Ulla-­ Stina Uusitalo-Ikonen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

13

14 A

MENOT 14. – 27.4.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

Pitkäperjantaina 14.4. sanajumalanpalvelus Herttoniemessä klo 10 (Herttoniemen kirkkokuoro), Kulosaaressa klo 10 (Kulosaaren kirkkokuoro) ja Myllypurossa klo 12 (Myllypuron kirkon kuoro). Klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus Leposaaren kappelissa.

Pääsiäispäivänä 16.4. messu Herttoniemessä klo 10 (Herttoniemen kirkkokuoro), Kulosaaressa klo 10 (Kirkkovakan kuoro) ja Myllypurossa klo 12 (Myllypuron kirkon kuoro).

Toisena pääsiäispäivänä 17.4. messu Herttoniemessä ja Kulosaaressa klo 10 sekä Myllypurossa klo 12.

Myllypurossa messun jälkeen kirkkokahvilla: ma 17.4. Virren voimaa-yhteislauluhetki, Pirkko-Liisa Kuikanmäki, su 23.4. Keskustelua raamatunkohdista.

Pääsiäisilon iltamessu Herttoniemenrannan kappelilla su 23.4. klo 18, Rautiainen, Leino. Kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Diakoniavastaanotot ja viikkotoiminta kausiesitteissä ja seurakunnan internet-sivuilla.

Arabialainen illallinen la 22.4. klo 16–17.30 Herttoniemen kirkolla.

Arabiankielinen seurakunta valmistaa upean arabialaisen illallisen Aleppon kriisialueen hyväksi. Illallinen maksaa 10 e. Tuotto Kirkon Ulkomaanavun kautta Aleppon kriisin avustustyöhön. Ruokailuun ilm. 19.4. mennessä virastoon tai Ramez Ansaralle. Arabialainen ilta klo 17.30–20. Arabiankielisen seurakunnan järjestämässä arabialaisessa illassa tarjoutuu mahdollisuus tutustua arabialaiseen kulttuuriin musiikin, tanssin, kuvien ja kertomusten kautta. Illan osallistumismaksu 5 e menee Yhteisvastuukeräykselle. Ei ilmoittautumista.

Kauneimmat koululaulut -yhteislaulutilaisuus ma 24.4. klo 18 Herttoniemen kirkko.

Teemana Suomi 100 vuotta. Tilaisuudessa käytetään lauluvihkoa, jonka voit ostaa omaksesi hintaan 5 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Mukana Heikki Variksen laulukoulu ja Herttoniemen kirkkokuoro, joht.

Lemponen. Kahvit.

Veisuuveljien 10-vuotisjuhlakonsertti Kulosaaren kirkossa la 29.4. klo 17, joht. Samuli Korkalainen.

Tulossa: Vapunaaton ilta lähetystyön hyväksi su 30.4. klo 18 Myllypuron kirkolla. Vappuista tarjoilua ja ohjelmaa, musiikkia Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka.

HERTTONIEMEN srk

keja myös kotiin ostettavaksi.

Burgeribrunssi Laajasalon kirkolla la 6.5. klo 10.30–13 Yhteisvastuun hyväksi. Kokoa mieleisesi burgerit.

Jälkiruoaksi kahvia ja jäätelöä. Liput: Lapset alle 12 v. 10 e, aikuiset 15 e.

Osta lippusi ennakkoon 24.4.–3.5.

Laajasalon kirkolta kahvion aukioloaikoina ja tilaisuuksien aikana sekä Roihuvuoren seurakuntatoimistosta aukioloaikoina.

Diakoniavastaanotto Laajasalon kirkolla ma klo 9–11, p. 09 2340 5768.

Diakonian ajanvaraus Roihuvuoressa puhelimitse ti klo 10–11, p. 09 2340 5758.

22.4.

Arabialaista illallista nautitaan klo 16−17.30 ja iltaa vietetään kello 17.30−20 Herttoniemen kirkolla, Hiihtomäentie 23, kun arabiankielinen seurakunta valmistaa upean illallisen Aleppon kriisialueen hyväksi. Illallinen maksaa 10 euroa ja sen tuotto menee Kirkon Ulkomaanavun

Elintarvikejako ti ja to Myllypurossa Liikuntamyllyn päädyssä klo 9.

Paikalla viim. klo 9.30. Backman p. 09 2340 3333.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 14.4. klo 11. Jenni Kahenvirta, Mia Iiskola, Päivi Tiitu, Mikko Helenius, bandoneon.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 11.

Eva-Lisa Lindström, Tuomas Pitkänen, Pauli Syrjö, Maija-Liisa Seppä, Mari Lamminen, Kaisa Valve, laulu.

Messun jälkeen pääsiäisvaellus klo 12.30 ja 13.

2. pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 17.4. klo 11. Marja Lehtinen, Jenni Kahenvirta, Anna-Maria Lehtoaho.

Arkiehtoollinen to 20.4. klo 13. Marja Lehtinen, Mari Lamminen.

Messu su 23.4. klo 11. Sini Ikävalko, Jenni Kahenvirta, Kati Vento, Hanna Videll, Kirsi Honkanen-Punkari.

Messun aikana lapsille Pyhis.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Kontula Electronic -konsertti su 23.4. klo 16. Esiintymässä on Las Casi Casiotone Espanjasta. Vapaa pääsy. Kahvio avoinna klo 15.30 sekä konsertin jälkeen; myynnissä kahvia/teetä, täytettyjä croisantteja sekä smoothieita. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Lauletaan yhdessä! sota-ajan lauluja ti 25.4. klo 13 lähestyvän Veteraanipäivän tunnelmissa. Mukana säestämässä ja esiintymässä Kalliolan viihdeorkesteri, joht. Lasse Myllymaa. Kahvio on avoinna klo 12.

kautta Aleppon kriisin avustustyöhön.

Ruokailuun ilmoittaudutaan 19.4. mennessä virastoon tai Ramez Ansaralle.

Arabialaisessa illassa taas tarjoutuu mahdollisuus tutustua arabialaiseen kulttuuriin musiikin, tanssin, kuvien ja kertomusten kautta. Illan osallistumismaksu 5 euroa menee myös Yhteisvastuukeräykselle.

Meidän metsän kevät -lastenkonsertti ti 25.4. klo 9.15 ja klo 10. Musiikillinen kevätretki 3–6 -vuotiaille ja heidän perheilleen. Konsertti on osa Lasten Kirkko Soikoon -tapahtumaa. Vapaa pääsy. Ryhmien ilm. Yhteinen seurakuntatyö p. 09 2340 2503.

Pääsiäisvaellus tuo Raamatun tapahtumat Mikaelinkirkkoon käsin kosketeltaviksi elämyksiksi. Pääset heiluttamaan palmunoksia, istumaan viimeisen aterian pöydän ääreen, seuraamaan tapahtumia Getsemanen puutarhassa ja Golgatalla sekä kurkistamaan lopuksi tyhjään hautaan. Kierroksella kuljetaan oppaan johdolla. Su 16.4. messun jälkeen klo 12.30 ja klo 13, oppaina Kati Vento ja Pauli Syrjö.

Päiväkerho on 2012–2014 syntyneiden lasten oma kerho. Päiväkerhossa leikitään, lauletaan, askarrellaan, jumpataan ja tutustutaan Taivaan Isään. Kristilliset tavat ovat luonteva osa kerhoarkea. Kerhot kokoontuvat Mikaelinkirkolla aamu - ja iltapäivisin.

Syksyn ryhmiin haetaan sähköisesti ajalla 3.4.–2.5. verkkosivuillamme.

Koululaisten ja heidän perheidensä leiri Korpirauhassa 12.–14.5. Helppo tapa ratkaista äitienpäiväviikonlopun suunnitteluhaasteet! Tulkaa viettämään koko perhe kivaa viikonloppua pelien, ulkoilun, hyvän ruoan ja hiljentymisen merkeissä. Hinta 40 e/hlö. Ilm. 24.4. mennessä verkkosivuillamme.

Pappi tavattavissa keskusteluja varten ja toimitusvarauksiin liittyen viraston aukioloaikoina p. 09 2340 4802.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Virasto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 14.4. klo 10 Laaksonen, Filppula, Cantiamo.

Pääsiäisyön messu la 15.4. klo 23 Lyytinen, Stöckell, Filppula, Cantiamo. Pääsiäispäivän perhemessu su 16.4. klo 10, pääsiäismunien etsintää, Vilkkilä, Mäkilampi, Filppula, Sonórus. Iltamessu ke 19.4. klo 18, su 23.4. Ek, Mäkilampi, Filppula, Soppakirkko ke 26.4. klo 13. Iltamessu ke 26.4. klo 18 Laajasalon kirkossa: Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 14.4. klo 12 Laaksonen, Niva-Vilkko, Miesyhtye.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 12 Vaulas, Mäkilampi, Niva-Vilkko, Chorus Marinus. 2. pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 12 Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko. Åren lasketteluriparin konfirmaatio la 22.4. klo 11 Ek, bändi. Messu su 23.4. Lyytinen, Mäkilampi, Filppula. Veneiden vesillelaskusiunaus su 23.4. klo 19 Kaskinen, Miesyhtye. Lasten kirkkohetki to 27.4. klo 9.30 Vilkkilä.

Tammisalon kirkossa: Pääsiäisyön rukoushetki la 15.4. klo 22 Lyytinen, Laura Juvonen. Lasten kirkkohetki to 27.4. klo 14.30 Lyytinen, Filppula.

TAPAHTUMIA Pääsiäisyön ristikulkue Tammisalon kirkolta la 15.4. klo 22 alkavan lyhyen rukoushetken jälkeen Roihuvuoren kirkolle yömessuun. Mukaan voit liittyä myös matkan varrelta. Kuljemme reittiä: Ruonasalmentie, Peukaloisentie, Roihuvuorentie.

Sanan ja rukouksen ilta Laajasalon kirkossa su 16.4. klo 18.

Reformaation juhlavuoden raamattuluento Laajasalon kirkossa to 20.4. klo 18. TT, professori Lauri Thurén: Usko Lunastajaan.

Elämä on ihanaa! – aarioiden ja laulujen keväinen iltapäivä Roihuvuoren kirkossa su 23.4. klo 15. Aurora Reunanen, sopraano, Sampo Martikainen, tenori ja Minttu Siitonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10e.

Varaslähtö vappuun Yv-tapahtuma Laajasalon kirkolla pe 28.4. klo 11–14.

Arpoja, onnenpyörä, makkaraa, kahvio sekä suntion simaa ja munk-

Vartiokylän seurakunta Virasto: Turunlinnantie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Vartiokylän kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 11. 16.4.

Pääsiäisen perhemessu. 23.4.

Herättäjän kirkkopyhä. Saarna Simo Korkalainen, mukana Veisuuveljet ja messun jälkeen seurat.

Kiirastorstain messu to 13.4. klo 18.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 14.4. klo 11.

II Pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 17.4. klo 11.

Minimessu to 20.4. klo 9.30.

Puotilan kappelissa: Kappelimessu torstaisin klo 18.

Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 14.4. klo 15.

Matteuksenkirkossa: Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan kotisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Neulekerho maanantaisin klo 12.

Poikkeuksellisesti tiistaina 18.4.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16–17.30. Kotiruokaa 1 e/annos.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Perjantaipöytä peruttu 21.4. Seuraavan kerran 28.4.

Puotilan kappelissa: Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Klo 14 luvassa on ohjelmatuokio. 18.4. Heikki Nurmi: Musiikillinen tietovisa. 25.4. Suomalaisia arvoituksia.

Raamattupiiri tiistaisin klo 14.

Laulut Soikoon keskiviikkoisin klo 12.45.

Matteuksenkirkolla: Soppakirkko 18.4. klo 12. Maksu 2 e.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus paikan päällä, Turunlinnantie 3, tai puhelimitse tiistaisin klo 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaisin klo 9–11 p. 09 2340 6450 Lasten päiväkerhoon haku alkanut, lisätietoa nettisivuilta.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–18, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 14. – 27.4.

a

15

Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

jumalanpalvelukset Kiirastorstain messu kirkossa to 13.4. klo 18. Vanhanen, Mäkelä, Virtanen, naiskuoro Discantus, Leinonen. Huom. ei iltakirkkoa Katukappelissa.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus kirkossa pe 14.4. klo 11. Ahonen, Antola, Jurmu. Kantaattikuoro.

Pääsiäisyön messu kirkossa la 15.4. klo 22. Joronen, Jurmu. Lauluyhtye.

Pääsiäispäivän messu kirkossa su 16.4. klo 11. Antola, Vanhanen, Virtanen, Uusi laulu -kuoro.

Toisen pääsiäispäivän messu Merirasti-kappelissa ma 17.4. klo 11.

Holma, Isokangas.

Iltakirkko Katukappelissa to 20.4. klo 18. Holma, Virtanen.

Messu kirkossa su 23.4. klo 11. Antola, Virtanen. Sakarat ja Anja Hinkkanen.

Tapahtumia

Hävikkiaineista saadaan gurmeeta, jos vain on taitoa.

Alppilan kirkolla pääsee pääsiäisyönä testaamaan, eikä maksa mitään.

iStock

Kuninkaan ilta pe 21.4. klo 18 kirkolla. Kohti Kristuspäivää. Kirsi Mentu, Suhe, Harri Pitkänen, Hengen uudistus, ylistysmusiikki Suhe Live. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä.

Iltatee.

Vastuunkantajien varustamis- ja kiitospäivä kirkolla la 22.4. klo 14–20. Haluaisitko antaa lahjasi seurakuntamme vapaaehtoistyön käyttöön tai toimitko jo vapaaehtoisena? Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Tavoitteenamme on rakentua ja vahvistua yhdessä erityisesti vapaaehtoistyön näkökulmasta.

Kiinnostavia työpajoja, puhujia, musiikkia ja iltajuhla. Ilm. p. 09 2340 6500.

Cafe Valo pe 21.4. klo 13 vieraana Ammi Kallio Suomen Lähetysseurasta.

Lasten lauluaamu Valossa pe 21.4. klo 9.30. Lapsiryhmiltä ilmoittautuminen p. 050 322 9070.

Musiikkileikkikoulu syyskaudella 2017 Merirasti-kappelissa alkaen ma 28.8. Kauden hinta 65 e/lapsi, 55 e/ seuraava sisarus. Ilmoittautuminen alkaa 8.5. www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari sivulla lapset ja perhe. Ryhmät (ma): vauvamuskari 3–12 kk. klo 14.45–15.15, muskari 1–2 v. klo 15.30–16, muskari 2–3 v. klo 16.15–16.45, muskari 3–4 v. ilman vanhempia klo 17–17.40 ja muskari 4–7 v. ilman vanhempia klo 17.45– 18.30.

Junnujen ja nuorten kevätjuhlia Valossa. Junnuklubi ma 24.4. klo 16.

Nuoret ti 25.4. klo 17. Nuorten aikuisten K18 ilta to 27.4. klo 18.

Osa toiminnasta tauolla. To 13.4. ei Kriisiryhmän diakonialounasta, Raamattu- ja rukouspiiri Lectio Divinaa tai Avointa keskustelu ja raamattupiiriä. Pe 14.4. ei Cafe Valoa.

Ma 17.4. ei Iltapäiväpiiriä, Iltaruskopiiriä tai Junnukahvilaa. 3.–16.4. ei päiväkerhoja ja perhekerhoja.

Katukappeli avoinna ma ja ke klo 12–16, ti ja pe klo 12–18, la 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

Jaa ateria tuntemattoman kanssa Lasagnea, tikka masalaa ja kookospannacottaa. Pääsiäisyön ateria Alppilan kirkolla on ”kärsimysvapaata ilmastoruokaa”.

E

läinkunnassa lauman jäsenet jakavat ruoan keskenään. Ihminen toimii oikeastaan samalla tavalla, sillä hänen laumaansa ovat perhe ja läheiset.

– Ruoan avulla ihminen ilmaisee itseään ja myös sitä, ketkä kuuluvat hänen laumaansa. Ruoka merkitsee yhteyttä toisiin ihmisiin, sanoo ravitsemusasiantuntija Charlotta Hyttinen.

Ensi lauantaina, pääsiäisyönä, Alppilan kirkossa otetaan askel pidemmälle.

– Alppilan kirkon pääsiäisaterialla ruoka jaetaan tuntemattomien kanssa, Hyttinen sanoo.

Kuka tahansa voi vain kävellä sisään kirkkoon pääsiäisyön messuun ja messun jälkeen syödä ilmaiseksi mahansa täyteen herkkuja, joita Hyttinen yhdessä kokki Triin Bürklandin kanssa laatii. Menu on vielä epävarma, mutta lasagne nyt ainakin on luvassa.

– Käytämme hävikkiraaka-aineita, muttemme vielä tiedä, mitä aineksia saamme käyttöömme. Siksi ruokalista elää jonkin verran, Hyttinen sanoo.

Pastalevyt ovat kuitenkin jo valmiina. Niitä on yhteensä neljä kiloa.

– Lasagnehan voidaan valmistaa vaikka mistä aineista. Se on kuitenkin vain yksi osa monipuolista ateriaa, jossa on tosi paljon syötävää. Jos tarjottua ruokaa jää yli, sitä voi pakata mukaansa.

Syöminen tuntemattomien kanssa yhteisellä rakkauden aterialla on oikeastaan sama asia kuin ehtoollinen. It-

”

Ruokavalintojen kautta ihminen voi vaikuttaa ilmastoon sekä omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä.”

Ravitsemusasiantuntija Charlotta Hyttinen

se asiassa se on kristinuskon koko ydin.

Alkukirkon ehtoollinen oli konkreettinen seurakunnan yhteyden ateria, josta lähdettiin pois kylläisinä.

Alppilan kirkolla viritellään paluuta alkukristillisyyteen.

– Pääsiäisenä juhlitaan kaikkea sitä, mitä Jeesus sai aikaan elämällään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan. Jeesus loi uuden tavan olla ja elää, sanoo Alppilan kirkon toiminnanjohtaja Petri Patronen.

Uudesta olemisesta ja elämästä päästään osalliseksi nauttimalla ehtoollinen. Päältä päin makaaberi ajatus ruumiin syömisestä ja veren juomisesta on uskonnollinen tapahtuma, joka tarkoittaa sitä, että seurakuntalainen saa osakseen Kristuksen rakkauden.

– Pääsiäisyö on kirkon kohokohta, jossa sanoma rakkaudesta kulminoituu. Mikä on parempaa kuin se, että messussa nautittu ehtoollinen jatkuu yhteisöllisessä ateriassa?

Pääsiäisyön ateriaa on vietetty Alppilan kirkolla jo yli kymmenen vuotta. Tänä vuonna korostetaan erityisellä tavalla ruoan eettisyyttä.

– Tarjoamme kärsimysvapaata ilmastoruokaa, sanoo Charlotta Hyttinen.

– Ruoka on myös yksi tapa identifioitua, Hyttinen sanoo.

Sitä se on esimerkiksi uskonnoissa, joissa on ruokasäädöksiä. Nykyään ruoka on myös muunlaisen maailmankatsomuksellisen itseilmaisun muoto.

– Ruokavalintojen kautta ihminen voi vaikuttaa esimerkiksi ilmastoon sekä omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä, hän sanoo.

Tällöin ihminen osoittaa ravintovalinnoillaan huolehtivansa itsestään ja tekevänsä valveutuneita ostopäätöksiä. Näistä syistä Hyttinen puolustaa vegaaniutta.

– Jos suomalaiset pitäisivät viikoittain edes yhden lihattoman päivän, pelastaisimme vuodessa yli kymmenen miljoonaa kanaa, Hyttinen sanoo.

Alppilan kirkon pääsiäisateria noudattaa näitä periaatteita.

– Menussa on muun muassa raikkaita salaatteja, lämmittävää keittoa, lasagnea, tikka masalaa, kookospannacottaa ja suklaabrownieta, hän luettelee. ■ Juhani Huttunen

Pääsiäisyön messu la 15.4 klo 22. Messun jälkeen klo 23 nautitaan juhlava vege­ ateria dj Bunuelin tahtiin. Katso muiden seurakuntien messut sivuilta 11–17.

16 A

MENOT 14. – 27.4.

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Pihlajiston seurakuntakoti, Tiirismaantie 4 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäen seurakuntakoti, Säterinportti 3 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa, klo 12 Jakomäen kirkossa, Pukinmäen ja Siltamäen seurakuntakodeissa, klo 16 Pihlajamäen kirkossa Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 14.4. klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkossa, klo 12 Jakomäen ja Tapanilan kirkossa ja Pukinmäen seurakuntakodissa.

Pääsiäisyön messu la 15.4. klo 22 Puistolan kirkossa, klo 23 Pihlajamäen ja Viikin kirkoissa. Puistolassa yömessun jälkeen iltapala. Pihlajamäessä messun jälkeen yöpala, 5 euroa.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10 Malmin, Puistolan (lähetyskahvila) ja Viikin (kirkkokahvit) kirkoissa sekä klo 12 Jakomäen ja Tapanilan (kirkkokahvit) kirkoissa ja Siltamäen seurakuntakodissa (lähetyskahvila).

Pääsiäispäivän perhemessu su 16.4. klo 12 Pukinmäen seurakuntakodissa, kahvit.

2. pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 10 Malmin kirkossa. Kirkkokahvit. Kirkkobussit yhteiseen messuun Malmin kirkolle: Bussi 1, lähtö klo 9.15 Viikin kirkko – 9.20 Pihlajiston seurakuntakodin pysäkki – 9.25 Pihlajamäen ostoskeskus – 9.35 Pukinmäki, Eskolantien pysäkki – Malmin kirkko. Bussi 2, lähtö klo 9.15 Jakomäen kirkko – 9.20 Puistolan kirkon pysäkki, Alepa – 9.25 Tapuli, Tapulinaukio – 9.35 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – 9.45 Tapanilan tori – Malmin kirkko. Mainitut ajat ovat aikoja, joita ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä. Paluukuljetus klo 12.15 samoja reittejä.

Konfirmaatiomessu su 23.4. klo 10 Malmin kirkossa. Korpirauha.

Perhemessu su 23.4. klo 10 Puistolan kirkossa, (lapsikuoron kahvila) ja Viikin kirkossa.

Messu su 23.4. klo 12 Pukinmäen seurakuntakodissa. Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä. Saarna Reijo Liimatainen, Kahvit ja Siioninvirsiseurat.

Valon messu su 23.4. klo 17 Puistolan kirkossa. Laulu- ja soitinryhmä.

Rukouspalvelu. Lastenhoito ja iltapala.

Hiljainen viikkomessu torstaisin klo 17.30 Viikin kirkossa.

Viikkomessu ke 26.4. klo 18 Malmin kirkossa. Messun jälkeen Sanan ja rukouksen ilta.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

17.4.

Pääsiäiskirkkoa ja lasten tapahtumaa vietetään Haltialan tilalla maanantaina klo 12–15. Kello 12 on pääsiäiskirkko ja sen jälkeen luvassa pääsiäismunien etsintää, toimintarasteja ja pääsiäisaiheista puuhastelua.

Poniajelua 5 euroa matkustajalta. Hyvän Paimenen kirkolla ei ole tuolloin jumalanpalvelusta.

TAPAHTUMIA Pitkäperjantain musiikkia 14.4. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla. Pauliina Kallio, sopraano, Outi Aro-Heinilä, mezzo, Irina Niskala, urut.

Pitkäperjantain musiikkia 14.4. klo 18 Tapanilan kirkossa.

Pergolesi: Stabat Mater. Mia Heikkinen, sopraano, Anna-Liisa Pillak, mezzo, Matti Pohjoisaho, urut.

Pitkäperjantain musiikkia 14.4. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Pergolesi: Stabat mater.

Krista Kujala, sopraano, Minna-Sisko Mutanen, altto, Alexander-kvartetti, Heikki Poutanen, urut. Paula Närhi, hartaus.

Pääsiäiskonsertti – Suomi 100 vuotta! su 16.4. klo 18 Viikin kirkossa. Kajanuksesta Halmkronaan. Pekka Laamanen, sello, Tuula Pulkki, piano. Ohjelma 10 e.

Mauno Kuusiston 100-vuotismuistokonsertti su 23.4. klo 18 Malmin kirkossa. Reijo Ikonen, laulu, Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen, harppu ja piano. Ohjelma 15 e.

Lähetysilta ke 19.4. klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla. Rukousilta maailman puolesta. Tuo oma aiheesi tai maa, joka koskettaa sinua. Iltatee.

Pop up -rukouksentalo la 22. klo 8–15 Tapanilan kirkolla. Klo 8 Aamurukous siunaten, klo 9 Hiljaisuutta ja lepoa rukouksessa, klo 10 Lasten ja perheiden rukouspolku, klo 11 Rukousta kehollisesti, liikkuen, klo 12 Kuuntelevaa rukousta, klo 13 Rukouspalvelua, klo 14 Ylistystä yhdessä. Pistäydy sinulle sopivaan aikaan. Tied. Tomi Uimonen 050 380 3759.

Miten selvitä elämänmuutoksista?

Teemallinen teehetki to 27.4. klo 18 Viikin kirkolla. Lapsen syntymä, avioero, muutto toiselle paikkakunnalle, eläkkeelle jääminen aiheuttavat tunteiden mylläkkää. Miten muutokseen voi varautua? Alustajana toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo Suomen Uusperheiden liitosta alustaa.

Soppakirkko, hartaus ja maksuton ateria ke 19.4. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla, to 20.4. klo 13

Viikottain Maanantaipuuro aloittaa viikon.

Eri-ikäiset kohtaavat puurolla maanantaisin klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Euron maksu sisältää puuron, sämpylän, kahvin, teen tai mehun.

Läsnä puurolla on myös diakoniatyöntekijä tai pappi.

Malmin kirkolla, ke 26.4. klo 12 Jakomäen kirkolla.

Soppapaanu, lounas ja hartaus to 27.4. klo 12 Viikin kirkolla. Vapaaeht. maksu diakoniatyölle.

Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12 Pihlajamäen ja Tapanilan kirkoilla ja klo 13 Malmin kirkolla.

Torstaisin klo 13 Jakomäen ja Puistolan kirkoilla, Siltamäen ja Tapulin seurakuntakodeilla sekä Pukinmäen seurakuntakodilla joka toinen torstai, seuraava 20.4. Malmilla 26.4. Tuolitanssi, liikunnanopettaja (eläk.)

Leena Mustonen, Pukinmäessä 20.4.

Jumppa- ja venyttelytuokio, Jakomäessä 27.4. vieraana pastori (eläk.)

Juhani Rajaniemi.

Kevätretki Malmin alueen eläkeläisille Hämeenlinnaan ke 3.5. Lähtö Malmilta klo 9, paluu 16.30.

Hattulan Pyhän Ristin kirkko, lounas, kiertoajelu, omakustanteinen päiväkahvi, Wetterhoffin käsityömyymälä.

Hinta 25 e, sis. matka, opastus, lounas. Ilm. 25.4. menn. Saara Menezes p. 09 2340 4536.

Perhetapahtuma su 23.4. klo 11–14 Viikin kirkolla. Temppurata, kasvomaalausta, maksullinen keittolounas, vohvelinpaistoa, kirpputori.

Lastenlauluhetki klo 12.30. Pihlajanmarjat-kuoro, Marjasisko Varha ja Kira-Mia Tuisku.

Perheretki la 22.4. klo 11.45 alkaen Malmin alueen 7–12-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen Prison Islandiin. Kokoontuminen Flamingossa, Jumbossa. Seikkailussa sellien salat haastavat nokkeluuden ja ketteryyden. Ruokailu Raxissa. Hinta 20 e/ osallistuja. Lapset voivat osallistua vain aikuisten kanssa ja ovat koko ajan heidän vastuullaan. Ilm. seurakunnan nettisivujen kautta, kts.

Toiminta, kouluikäiset, retket ja leirit.

Perheretki Pihlajamäen ja Viikin alueen perheille ti 9.5. Hennolan kotieläinpihaan Vihtiin sekä Lohirannan leirikeskukseen Tied. jukka. holopainen@evl.fi.

Päiväkerhoihin hakuaika kaudelle 2017–2018 on käynnissä 2.5. asti.

Päiväkerhoissa lapsi pääsee ikäistensä seuraan. Alkupiirissä kysellään kuulumiset, on kerhorukous ja Raa-

matun kertomus. Toimintatuokiossa lauletaan, liikutaan tai askarrellaan.

Aikaa myös vapaaseen leikkiin ja eväiden syöntiin. Kerhoja järjestetään Jakomäen, Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkoilla. Ilmoittautumislomake löytyy verkkosivuiltamme, kts.

Toiminta, Lapset ja perheet, päiväkerhot.

Aikuisrippikoulu Viikin kirkolla la 6.5., su 7.5. ja la 27.5. klo 10–16.

Konfirmaatio su 28.5. klo 14. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

Tuntematon tutuksi – pohdintaa elämän ja kuoleman äärellä -ryhmä kokoontuu ke 3.5. klo 18–20.30 Malmin hautausmaakävelyllä, jossa tutustutaan kappeleihin ja krematorioon ja la 6.5. ja 13.5. klo 14–17 Viikin kirkolla, jossa teemoina elämään ja kuolemaan liittyvät kysymykset, hoitotahto, hautajaisjärjestelyt.

Vetäjinä pastorit Anni Punkka ja Risto Alaja. Ei sururyhmä. Ilm. 23.4. mennessä anni.punkka@evl.fi, 050 380 3591. Max. 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Kiirastorstain iltaehtoollinen 13.4. klo 19. Kosonen, Leinonen, Pesonen-Kareinen, Ossi Kallioinen.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 14.4 klo 10. Heininen, Mäkiö, Kaari-ensemble, Saara Aittakumpu.

Pääsiäisyön messu la 15.4 klo 23.

Kosonen, Heininen, Mäkiö, Helenius, Vaskiyhtye, lauluyhtye.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10. Leinonen, Albekoglu, Helenius, Mäkiö, Heli Närhi, Kari-Kyösti Silvennoinen.

2. pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 10. Savik, Hanna-Maria Hapuli.

Messu su 23.4. klo 10. Handolin, Helenius.

Koiranulkoiluttajien iltamessu pihalla sunnuntaisin klo 19. Ahtiainen.

Käpylän kirkossa: Kiirastorstain iltaehtoollinen 13.4. klo 20. Albekoglu, Pelkonen, Helenius, Käpylän kirkkokuoro.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 12. Leinonen, Albekoglu, Helenius, Mäkiö, Käpylän kirkkokuoro.

2. pääsiäispäivän iltakirkko ma 17.4. klo 18. Toiviainen, Helenius, Helsingin Työväen Orkesteri.

Messu su 23.4. klo 12. Handolin, Helenius. Kirkkokahveilla keskustelu messun kehittämisestä ja kellonajasta.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.

Maunulan kirkossa: Kiirastorstain iltaehtoollinen 13.4. klo 18. Savik, Handolin, Helenius.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 16. Pelkonen, Heininen, PesonenKareinen, Maunulan kirkon musiikkiryhmä, Tuuli Paasolainen. Musiikilliset kirkkokahvit klo 17.15.

Messu su 23.4. klo 16. Heininen, Mäkiö. Kirkkokahveilla keskustelu messun kehittämisestä ja kellonajasta.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Hinta 1 e.

Pop-up ravintola Salaam torstaisin klo 12–16.30 Oulunkylän kirkolla.

Hinta 1–10 e.

Raamattusarja Oulunkylän kirkossa torstaisin klo 18. 20.4. Osmo Vatanen: Laulu ja soitto Raamatussa, 27.4.

Ismo Dunderberg: Maailmanloppu ennen ja nyt.

G.P. Telemannin Matteuspassio (1730) Maunulan kirkossa pe 14.4. klo 18. Vapaa pääsy. Ohjelma 15 e. Väliaikatarjoilua.

Cantor-seuran pitkäperjantain konsertti Käpylän kirkossa 14.4. klo 20. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Arja Saijonmaa ja rakkaimmat suomalaiset laulut Käpylän kirkossa pe 21.4. klo 18. Kahvila klo 16.30, lipunmyynti. Liput 15 e.

Barokkikonsertti kevään tuulet Oulunkylän kirkossa su 23.4. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Rosa Liksomin taidenäyttelyn avajaiset ti 25.4. klo 16 Oulunkylän kirkon galleria AULAssa.

Varaslähtö Vappuun ke 26.4. klo 13 Maunulan kirkossa. Helenius, Pesonen-Kareinen, Hapuli, Savik ja Maunulan lauluryhmä.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

A

Tiesitkö?

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Via Crucis -pääsiäisvaellus pe 14.4. klo 20.45. Lähdetään kirkolta ilmaisella bussilla seuraamaan Via Crucista keskustaan. Vaellus alkaa Kaisaniemenpuistosta klo 21:30 ja päättyy Tuomiokirkolle n. klo 23. Tule yhdessä, jos ei tulisi lähdettyä yksin. Ilmoittautuminen bussikuljetuksen vuoksi: moona.seppa@evl.fi.

Pääsiäisen ja kevään riemua -konsertti su 16.4. klo 18 kirkolla. Ari Häyrinen, cembalo, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuu-keräykselle.

Pääsiäiskirkko ja lasten tapahtuma Haltialan tilalla ma 17.4. klo 12–15.

Pääsiäismunien etsintää, toimintarasteja ja pääsiäisaiheista puuhastelua.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ti 25.4. klo 13.

Mökkimattomarkkinat ke 26.4. klo 18–20 VälKeessä. Mm. mattoja, videokasseja ja mökkituliaisia. Munkki- ja simabuffetti. Järj. seurakunnan Kutomakerho.

Keskustelutilaisuus iltapäiväkerhotoiminnasta to 27.4. klo 18 Hyvän Paimenen kirkolla.

Seurakuntien kerhot tarjoavat turvallisen paikan Helsingin seurakunnat järjestävät sekä päiväettä iltapäiväkerhotoimintaa, ja haku molempiin on nyt käynnissä. Esimerkiksi Malmin seurakunnassa järjestetään iltapäiväkerhotoimintaa sekä Puistolan että Viikin kirkoilla.

Iltapäiväkerhot toimivat yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

E

nsi syksynä kaupunki tarjoaa mahdollisuuden iltapäiväkerhoon sekä eka- että tokaluokkalaisille, mikä on luonut painetta löytää uusia kerhopaikkoja. Seurakunnat haluavat tukea perheitä yhteistyössä kaupungin opetusviraston kanssa antamalla useammalle lapselle paikan iltapäiväkerhossa.

Malmin seurakunnassa Puistolan kirkolla on pidetty koululaisten iltapäiväkerhoa vuosien ajan. Maija Kaseva-Herranen odottaa ennen puoltapäivää ensimmäisten koululaisten saapumista. Lapsia tulee Puistolan kirkolle yhteensä neljästä eri koulusta, useimmat kuitenkin aivan kirkon naapurista. Ilmoitustaululle on tarkasti merkitty, milloin lapset pääsevät koulusta. − Meillä on tavoitteena saada tästä turvallinen ja kodinomainen kerhopaikka. Lapset saavat leikkiä vapaasti. Koulupäivän jälkeen tärkeää on myös saada aikaa lepoon ja rauhoittumiseen, Kaseva-Herranen kertoo.

Iltapäiväkerhossa lapsilla on mahdollisuus leikkiä, liikkua, tehdä läksyjä ja saada kokemuksia erilaisista kädentaidoista. Lapset leikkivät myös ulkona.

PAIKALLA ON KOLME aikuista läsnä koko ajan. Kello 14:n maissa yksi heistä valmistaa keittiössä ravitsevan välipa-

SIRPA PÄIVINEN

Kiirastorstain messu to 13.4. klo 18.

Tiia Tuovinen, Leo Norja ja Jussi Hirvonen. Messun jälkeen alttari riisutaan ja verhoillaan mustaan.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 14.4. klo 11. Katso, Jumalan Karitsa! Marita Toivonen ja Ari Häyrinen.

Mukana myös Vox Sonora -kuoro.

Pääsiäisyön messu ja yhteinen nyyttäriateria la 15.4. klo 23. Messussa mukana Leo Norja, Marita Toivonen ja Anni Nikkanen. Messun jälkeen juhlamme jatkuu Paimensalissa yhteisellä aterialla. Tuo mukanasi suolaista tai makeaa. Lisätietoja Tanja Bergiltä p. 09 2340 5554.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 11.

Kristus on ylösnoussut! Messua toimittamassa Satu-Elina Ansas, Jouni Pirttijärvi, Raakel Laaksonen ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro.

Ei jumalanpalvelusta Hyvän Paimenen kirkolla maanantaina 17.4. Pääsiäiskirkko ja perhetapahtuma Haltialan tilalla Laamannintie 17.

Messu su 23.4. klo 11. Mukana Tiia Tuovinen, Satu-Elina Ansas, Anni Nikkanen, Lauri Koivisto ja kanttorina Heikki Poutanen. Pyhäkoulu klo 11 Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B.

lan. Kerran viikossa yksi lapsista on valittu viikon henkilöksi. Häntä haastatellaan ja häneltä kysytään hänelle tärkeistä asioista. Kyselyn huipennuksena hän saa valita yhden välipalan, joka tarjotaan seuraavalla viikolla.

Haku seurakuntien iltapäivä- ja päiväkerhoihin käynnissä Koululaisten iltapäiväkerhoihin 2017–2018 haku on meneillään, ja kerhoihin on haettava 28.4. mennessä. Lomakkeita saa seurakuntien iltapäiväkerhoista ja netistä: www.hel.fi/koululaiset > Iltapäivätoiminta kouluissa > Hakeminen ja valinnat. Hakemus palautetaan toivottuun kerhopaikkaan.

Seurakuntien päiväkerhoihin 2017–2018 taas haetaan sähköisellä lomakkeella 2.5. mennessä.

Linkki lomakkeeseen löytyy seurakuntien kotisivuilta. Päiväkerho on 3–5-vuotiaiden lasten oma kerho.

Jos omassa seurakunnassa ei järjestetä iltapäivä- ja päiväkerhoja, sopivaa kerhopaikkaa lapselle voi hakea lähiseurakunnasta.

ILTAPÄIVÄKERHOJEN KRISTILLINEN arvopohja on yhtenevä kaupungin iltapäivätoiminnalle asettamien yleisten eettistä kasvua ja yhdenvertaisuutta tukevien tavoitteiden kanssa. Toiminnan keskiössä on perheiden arvomaailman ja katsomuksien kunnioittaminen. Lapsia kohdellaan lämpimästi ja arvostavasti. Kirkkovuoden tapahtumat otetaan huomioon, ja esimerkiksi Puistolan iltapäiväkerhon puurojuhlassa esitetään jouluevankeliumi.

LAURA KOSKELAINEN

ANTON SUCKSDORFF

Menopalat

Tahdon-illoissa tietoa kirkkohäistä Tahdon-illoissa kysymyksiinsä kirkkohäistä vastaavat kirkkomuusikot, papit, suntiot ja seurakuntasihteerit. Kanttorit esittävät häämarsseja ja muuta vihkimusiikkia. Papit kertovat vihkimiseen liittyvistä asioista.

Tahdon-iltoja järjestetään ti 25.4.

Tuomiokirkko klo 18, to 4.5. Östersundomin kirkko klo 18, su 7.5. Puotilan kappeli klo 18, ti 9.5.

Kallion kirkko klo 19, ke 10.5. Paavalin kirkko klo 18 ja Viikin kirkko klo 19, la 13.5. Oulunkylän Vanha kirkko klo 18.

Tahdon!-konsertti Lauluja rakkaudesta ja tästä elämästä, solistina Jesse Kaikuranta, Viikin kirkossa sunnuntaina 7.5. klo 18. Kerätään vapaaehtoinen kolehti Kirkon Ulkomaanavulle.

Lisää tietoa: www.uskotoivorakkaus.fi/tahdon.

Puistolan iltapäiväkerho jatkuu ensi lukuvuonna myös uudessa paikassa, Viikin kirkossa. − Viikissä on ollut pulaa iltapäiväkerhopaikoista useamman vuoden ajan. Siksi päätimme perustaa sinne uuden iltapäiväkerhopaikan. Toivottavasti perheet löytävät uuden iltapäiväkerhopaikan, kertoo seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Johanna Laurinen.

Kirkot ovat Laurisen mukaan luontevia iltapäiväkerhopaikkoja, sillä niissä on hyvät tilat ja monipuoliset toimintavälineet. Seurakunnan kerhoista vastaavat ammattinsa osaavat lastenohjaajat. Iltapäiväkerhoissa lapset ja heidän perheensä tutustuvat muutamiin seurakunnan työntekijöihin.

Jesse Kaikuranta

Miksi vihapuhetta riittää ja mitä tehdä?

Miksi keskustelut kärjistyvät – ja mitä asialle voi tehdä? Kirkon kansainvälisen työn iltaa vietetään keskiviikkona 19.4. klo 18.30 Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Lähetysmäärärahat, turvapaikanhakijat ja maahanmuutto, vähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoinen avioliitto – näiden keskustelujen aiheet jakavat mielipiteitä. Miten oppisimme keskustelemaan ja kuuntelemaan toisiamme? Vieraa-

na journalisti ja kirkkolaulaja, kirkolliskokousedustaja Johanna Korhonen.

Nelimarkan taidetta Hermannissa Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73, on sunnuntaihin 30.4. asti esillä Marketta Nelimarkan taidenäyttely ”Seitsemän rukousta Septem Orationes”.

Nelimarkka lukee Hermannissa runojaan maanantaina 24.4. klo 18 pullakirkkosalissa, jossa myös taidenäyttelynsä seitsemän teosta ovat esillä.

17

18 A

K

Palveluja tarjotaan Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

neniälittereK Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

Mikael Agricola keksi suomen kieleen sanan ”pääsiäinen”. Siinä kysyttiinkin kielen keksijältä mielikuvitusta, sillä tuota juhlaa luontevimmin kuvaava sana oli jo varattu muuhun käyttöön.

Monet kirkolliset käsitteet, kuten ”kirkko”, ”risti”, ”pakana” ja ”pappi” tulevat suomeen venäjästä. Venäjäksi pääsiäinen on ”pasha”, se tulee kreikasta, jossa hoo on jo melkein koo: ”paskha”. Ruotsin pääsiäinen, ”påsk”, tulee samasta juuresta.

Eihän paskhasta voinut mitenkään vääntää suomalaista nimeä kristikunnan suurimmalle juhlalle. ”Pääsiäinen” oli Agricolalta nerokkaasti keksitty.

Se kuulostaa vähän samalta kuin heprean ”pesah”, johon myös paskha ja påsk perustuvat, ja silti se on täysin omaperäinen. Kaiken lisäksi pääsiäisessä on myös ajatus kohdallaan. Pääsiäinen on pääsemisen juhla: juutalainen pääsiäinen muistuttaa Egyptin orjuudesta pääsemisestä, kristillinen pääsiäinen synnin orjuudesta pääsemisestä. Ja paastosta pääsemisestä.

Mämmin nimeksi pasha olisi tosin sopinut paremmin kuin rahkaherkun.

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/h + alv. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

STADIN APUMIEHET 045 647 5572 30 €/h + alv. www.ringleader.fi yleistyöt, talonmiespalvelut, jne.

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat!

Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin?

Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön.

Varaamalla meiltä ajan, pääset suu- ja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen.

Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun.

SOITA JA VARAA AIKA

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 21.4. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

59€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 59€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 59€

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Kaikenlaisen tavaran maksuton noutopalvelu.

041 489 14 09 KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

MYYN HUONEISTOSI!

0400 506 079

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-3716084 Veikko Salonen Luotettavasti ja ahkerasti.

Siivoukset, ikkunoiden pesut ja saunojen tehopesut. Seniorisiivous - 24 % Helsinki ja Espoossa.

Puh. 045 638 5774. Mirja

Kotiapua, siivousta, ikkunanpesua Järjestetään teille omaa aikaa! stadin.services@gmail.com P. 0449770756

p.09-7262266 p.09-1461460 www.eurohammas.fi

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Yksityinen helsinkiläinen

Ikkunan pesut,kotisiivoukset, sopimus-siivoukset.ym ta. Puh 0465727421 pentti.hakkinen@pp5.inet.fi SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Ostetaan

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 350 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 690 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 99 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

1,75% mh:sta

Anneli Vainioranta ky

HAMMASTEKNIKKO

24 h

(A) LKV 43v kok.

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

Leikkaa talteen

”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA

Arvoisat asiakkaat!

Eläk.alenn.perm.l+k 37e-47e.

Norm.vel.perm.l+k 55e. P. 09-639818

Fysioterapeutti Nina Aarnio 3 x 30 min. hieronta 70 € 040 - 56 93 515 Kaisaniemenkatu 1 B a 2. krs

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

HAMMASPROTEESIT

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Eläkeläiset huom! Jalkahoito 50 €.

Pohjoinen Rautatiekatu 17, Helsinki.

Kauneushoitola Profile, p. (09) 7015397

Hammashoitoa

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Leikkaa talteen

Pashan marjat

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 Ossi Vallemaa 8v.050

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497

anneli.vainioranta@welho.com

Ostetaan Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

Kuolinpesien, vintti ja kellarientyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous, kierrätyspalvelu. 0466 418 728 Ostetaan kuolinpesät, vintit, varastot, muuttopesät, astiat, LP-levyt ym.

Puh.040 7514 464

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

OSTETAAN KUOLINPESÄT,muutot, ym. loppusiiv.sop.muk.25v. kokemus. Kaappeihin unoht.astiat, maljakot, aterimet, hopeat, kellot, sot.mitalit ym. arvoirt., 50-luk. ja sitä vanh.asut, laukut, lelut, nuket ym. Soita rohkeasti mistä tahansa.

Armas.F. puh. 044-2403941

A

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia ELVIS IS BACK

HERÄNNÄISSEURAT

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Ma 17.4. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki 60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

Seppo Juntunen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Joska Lakopoulos ja Kim Ekblom Myös rukousta sairaiden puolesta.

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 18.04 klo 19 Daniel Björk, Lassus ja Ahlberg.

Lastehoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä, soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10-12, esirukousiltana 18-18.45 puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle.

Seuraava esirukousilta 02.05.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Suomen Karmel-yhdistys Raamatun ja Israelin puolesta

22.4. klo 14, Metodistikirkko, Punavuorenk. 2: Sumerilaiset tekstit vahvistavat Raamatun kertomuksia, matkaopas Ariel Livson 26.4. klo 18, STI, Kaisaniemenk.

13 A: Maitoa ja hunajaa, FT postdoc, tutkija Dora Pataricza Muut Karmelin tilaisuudet löydät kotisivulta www.karmel.fi.

Israel-teemaillat ja -tilaisuudet Maitoa ja hunajaa -illat ja lauluillat Raamattupiiri ja rukouspiiri karmel@karmel.fi, 044 747 1100

pe 14.4. klo 16 pitkäpe-veisuut, Soukan kpli, Soukankj. 3, Espoo. ti 18.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs, Hki: SLSrauhant. pääll. Kristiina Rintakoski. pe 21.4. klo 18 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hkää. la 22.4. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. klo 18 Kevätveisuut Virkkalan kko, Virkkalant.1, Lohja. su 23.4. klo 10 herättäjäjuhlapyhä Matteuksenkko, Turunlinnant.3, (Itäkesk.) Hki. Saarna Nilsiän pääsiht.

S Korkalainen, mukana Veisuuveljet.

Kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Olotila, Unikkot.5, Vtaa.

Kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Pukinmäen srk-koti, Säterinprt.3, Hki. Kahvit ja seurat klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs, Hki; mukana Aholansaari-terv., Simo Korkalainen, Raisa Jarkkola. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Jpää. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. klo 18 veisuut Lausvaaralla, Myllyniement.2, Nrmjvi. ke 26.4. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3.

JÄSENEKSI Herättäjä-Yhdistykseen 30.4. menn., saat äänioikeuden: https://www.h-y.fi/41-liity-jaseneksi TALKOISIIN Kirkon musiikkijuhlat la 20.5. klo 12-18 Meilahden kko: tied.&ilm. aluesiht. p. 0400882251.

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

Asianajotoimisto Mia Kavasto Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Testamentit ja edunvalvontavaltuutukset p. 019 688 1000 toimisto@kavasto.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

varatuomari Mirja Kokko

lakimies Katariina Kuusiluoma

lakiasiantuntija Virpi Mikkonen 040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Rakennusala Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Kaikki rakennustyöt, myös LVI-sähkötyöt Suur-Helsingin alueella. 50v.kokemus.

P. 040 5534822 Korhonen Tarjoamme sinulle parhaalla ammattitaidolla mm: omakotitalon maalaus, tiilikaton pesu, korjaus, peltikaton pesu, maalaus, julkisivumaalaus, terassit. Ilmainen arviointi.

OTA YHTEYTTÄ, puh. Kalev, 040 5656754 tai teknokatekalev@ gmail.com www.teknokate.fi Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Vuokrata halutaan

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys.

Renoex Oy, puh. 050-4310175

Nuori työssäkäyvä, luotettava nainen etsii pitkäaikaista kotia kantakaupungista. Savuton, ei lemmikkejä.

P 0505502014

Paikat kuntoon. Kaksi eläkeläismaalaria auttaa sinua edullisesti pitkällä ammattitaidolla. 050 3398240

Vuokralle tarjotaan

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

Munkkiniemi 2h+kk+alkovi, 42 m2.

Valoisa, rauhallinen, palvelut vieressä.

Luotettavalle. P.0500-488 547.

Kaikki kodin remontit.

Puh. 044 5608258 www.remonttinopea.fi

Kaikki hautausKaikki hautaus-ja ja perunkirjoituspalvelut perunkirjoituspalvelut (09)323 323 3770 3770 Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 1,1,00810 p.p.(09) 00810Helsinki Helsinki WWW.HAUTAUSPALVELU.COM WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

Myydään hautakiviä KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Palveleva hautakiviveistämö

pääkaupunkiseudulla vuodesta 1922 Kaikki hautakivialan työt vuosien kokemuksella Espoo Kirkkonummi Helsinki Vantaa Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy

www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi (09) 3876284 Pihlajamäentie 32 A, 00710 Helsinki

19

20 a

MIELIPIDE

Kiihkokäännyttäjät eivät jätä rauhaan Miten seurakunnan jäsenet ja seurakunta suhtautuvat kiihkokäännyttäjiin?

Minulla on ikäiseni, muuten minulle rakas pikkuserkku, joka kielloistani ja perusteluistani huolimatta jatkaa joka Jumalan kerta keskus­tellessamme käännyttämistäni.

Eikä siinä kaikki! Toisessa sukuhaarassa ovat serkkusisarukset, jotka joka kerta tavatessamme julistavat minulle helluntaiuskoansa. He nostavat yhdessä toimin kätensä ylleni ja julistavat: ”Nu skall vi välsigna dig!” En kerro, mitä spontaanisti vastasin.

Mikään puhe ei auta. Kun sanon pitäväni itselläni oman tapani suhtautua uskonasioihin, se ei ole hyväksyttävää.

En haluaisi panna välejäni poikki näihin ihaniin, minulle rakkaisiin sukulaisiin, jotka kuitenkin ovat huolissaan tulevaisuudestani ja varmoja minun joutumisestani kuolemani jälkeen ”täyttä laukkaa helvettiin”. Minulla on vahva tunne, että se helvetti on jo maan päällä ihmisen elinaikana, jos on.

Kun kysyn niiden miljardien ihmisparkojen kohtalosta, jotka olivat täällä ennen meitä ja jotka syntyivät yli 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, missä he nyt ovat, niin olen sukulaisteni mielestä varmaan rienaaja.

Nämä vainoajani saavat minut harkitsemaan kääntymistäni pois kirkosta ja kristinuskosta tekemällä siitä vastenmielisen. Mitä tehdä, kun kuulemma ”kirkossa juoksemiseni” ei minua pelasta?

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Miika Malinen ICAHD Finland

Kansainliitto vahvisti Israelin oikeudet

Réa Vainio 85 v.

Jeesuksen kuva Torinon käärinliina on maailman tunnetuimpia ja tutkituimpia kankaita. Tuon pellavaisen käärinliinan alkuperästä on keskusteltu vilkkaasti.

Aihetta käsittelivät monipuolisesti sekä rakas pakinoitsijamme Kerettiläinen että dosentti Juha Hiltunen luennossaan 30.3. Kallion kirkossa.

Raamatussa, varsinkin Johanneksen evankeliumin 19. luvussa, kerrotaan tarkasti Jeesuksen hautaamisesta. Itseäni puhuttelee erityisesti jae 39: ”Paikalle tuli myös Nikodemos, se mies, joka ensi kerran oli käynyt Jeesuksen luona yöllä, ja hänellä oli mukanaan sata mittaa mirhan ja aaloen seosta.”

Pari vuotta sitten piispa Eero Huovinen mainitsi Kallion kirkossa, että ”sata mittaa” on kolmisenkymmentä kiloa. Valtavan paljon!

Täytyipä ottaa esiin Otavan Pieni tietosanakirja. Sen mukaan myrha, mirhami on ”Abessiniassa ja Arabiassa kasvavasta Commiphora abyssinica -puusta tihkunut kumihartsi, jota käytetään lääkkeenä ja palsamointin”. Ja eräiden aaloelajien mehusta valmistetaan ulostus- ja haavalääkettä.

Mielestäni Nikodemos on erittäin mielenkiintoinen henkilö. Voiteliko hän Jeesuksen ruumiin tuolla mirhan ja aaloen seoksella ja saivatko nämä aineet osaltaan aikaan Jeesuksen kuvan muodostumisen käärinliinaan?

Lisäksi kiinnostaisi tietää, mistä maasta Nikodemos oli lähtöisin. Mahtoiko hänkin kuulua itämaan tietäjiin?

Ritva Jokinen

kysymys muslimien ja juutalaisten välisestä taistelusta. Useat juutalaiset tahot vastustavat miehitystä. Palestiinalaisten keskuudessa on muslimeita, kristittyjä ja ateisteja, ja Israelin miehitys sortaa kaikkia yhtä lailla.

Palestiinalaiset kristityt antoivat vuonna 2009 Kairoksen julistuksen, jossa he kutsuvat kaikkia kanssauskovia osallistumaan miehityksen lopettamiseen. Julistus löytyy suomeksi Kairoksen kotisivuilta, ja kristillisestä oikeudenmukaisuudesta kiinnostuneiden kannattaa siihen tutustua.

Pukkia ei vartioi kukaan Ville Rannan piirros (K&k 30.3.) oli piirroksena hyvä, mutta asia oli pielessä. Julkisen sanan neuvoston ratkaisu Ylen toiminnasta syntyi puheenjohtajan äänellä. Puheenjohtajan tausta antaa mahdollisuuden epäillä jääviyttä.

JSN:n kannatusyhdistys, joka muodostuu eri lehtiryppäiden liitoista, radiosta ja Ylestä, valitsee JSN:n jäsenet.

Media valvoo itse itseään. Toimittajia ei saa kukaan kritisoida ilman, että alkaa suuri parku sananvapauden puolesta. JSN on tässä pukki kaalimaan vartijana. Valtamedia vaikuttaa maan suuntaan hyvin voimakkaasti. Pukki pökkii useinkin siihen suuntaan, mihin nyt sattuu jokin paisuteltava kärpänen istahtamaan.

JSN pitäisi korvata jollain objektiivisemmalla valvontamenetelmällä, joka ei tietenkään saa olla poliittinen tai politiikan ohjailtavissa, mutta joka seuraisi ja haluaisi seurata julkista keskustelua muillakin kriteereillä kuin vain hätävarjelemalla sananvapautta. Sananvapauden varjolla on rakennettu pikkusieluisia yhteen suuntaan kohdistuvia iskuja. Mieles-

täni JSN oli kohtuuton Yleä kohtaan.

Ilman minkäänlaisia kytköksiä Yleen tai muuhun mediaan

Teja Suominen

Israelin ylläpitämä miehitys on väärin Juha-Pekka Rissanen ja Michel Grünstein kirjoittivat (K&k 2.3.), että vuoden 1967 jälkeen kaikkien uskontojen edustajat ovat saaneet vapaasti harjoittaa uskontoaan Jerusalemissa.

He sivuuttavat kokonaan Israelin ylläpitämän kansainvälisen oikeuden vastaisen miehityksen, josta YK ja ihmisoikeusjärjestöt raportoivat. Miehitysjoukot rajoittavat palestiinalaisten pääsyä Itä-Jerusalemiin ja muslimien pääsyä al-Aqsan moskeijaan, mutta eivät estä israelilaisten ääriryhmien hyökkäyksiä al-Aqsaan.

Kirjoittajat toteavat, ettei pitäisi omaksua vain toisen osapuolen historiantulkintaa. He mainitsevat tuhotut juutalaiskodit, mutta vaikenevat 530 tuhotusta palestiinalaiskylästä, joista historioitsija Ilan Pappé on kirjoittanut. Israel tuhoaa yhä palestiinalaisten koteja erityisesti Itä-Jerusalemissa.

Israel/Palestiina-konfliktissa ei ole

PLO teki vuonna 2014 valituksen Israelin yhteistyössä ranskalaisten yhtiöitten kanssa rakentamasta raitiotiestä Jerusalemin Vanhassa kaupungissa.

PLO väitti alueen kuuluvan heille. Jotta voitiin ratkaista, onko raitiotien rakentaminen laillista vai ei, tuomioistuimen täytyi perehtyä kansainväliseen oikeuteen ja kansainvälisiin sopimuksiin selvittääkseen palestiinalaisten ja israelilaisten oikeudet.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun riippumatonta, ei-israelilaista tuomioistuinta vaadittiin tulkitsemaan Länsirannan alueiden statusta kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Versailles’n vetoomustuomioistuimen päätös oli se, että Israelilla on oikeus alueisiin ja raitiotien rakentamiseen. Tuomioistuin hylkäsi palestiinalaisten väitteet miehityksestä.

Päätöksen pohjana oli muun muassa San Remossa vuonna 1920 tehty kansainvälinen ratkaisu. Se oli liitetty Kansainliiton Palestiinan mandaattia koskevaan päätöslauselmaan 1922. The International Court of Justice määritteli kantansa näihin aikaisemmin muodostettuihin mandaattialueisiin. Se vahvisti YK:n peruskirjan artiklan numero 80 tarkoituksen. Israelin oikeutta omaan valtioonsa Kansainliiton antamien päätösten mukaisesti käsiteltiin 21.6.1971 pidetyssä istunnossa. Kansainvälinen Oikeusistuin tunnusti mandaattioikeuden säilymisen Kansainliiton lopettamisesta huolimatta.

Kari Väistö

Onko lehdestä tullut kuvasaastetta?

Onko teille tullut Kirkko ja kaupunki; minulle kun ei ole tullut aikoihin?

Olen tainnut heittää lehden muun roskapostin mukana. Kas, tässä lattialla on kasa ilmaisjakeluja: löydänkö joukosta Kirkko ja kaupungin? Johan meni aikaa. No, kun se on niin samannäköinen kuin mainokset.

Menot-sivuilla joka toinen seurakunta noudattaa vanhaa hyväksi todettua käytäntöä ja ilmoittaa nimeltä eri tilaisuuksissa toimivat, joka toinen ei. Ja se näkyy kirkkosalissa.

On tässä uudistetussa lehdessä jotain, josta voi kiittää. Enää ei sallita nimimerkin varjossa kirjoittelua, vaan on siirrytty laatulehtien joukkoon.

Niissä nimimerkin käyttö sallitaan vain poikkeustapauksissa.

Eva Redelinghuÿs