Kirkko ja kaupunki 2017 07 vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

A9 Pääsiäisyön messussa tehdään tilaa uudelle elämälle

7

13.4.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

B 6 Musiikintekijä Marzi Nyman: Jos usko elää, sen täytyy voida myös muuttua

B1

Sanansa mittainen mies Pääsiäisen alla Pietari uhosi kuin paraskin poliitikko

Amerikkalainen runoilija ja taidemaalari Thornton Wilder (1897–1975)

Tänään

Eilen

On elävien maa ja on kuolleitten maa ja näiden välillä on silta, rakkaus. Se on ainoa eloon­ jäämisen tie, ainoa merkityksen antaja.

†

Itse rakastan ajatusta, että kuolemani jälkeen tuhkani siroteltaisiin vaikka orastavaan vilja­ peltoon, ja saisin siten vielä kerran hulmuta tähkäpäiden aallokossa syksyn lempeissä tuu­ lissa oranssin auringonlaskun kajossa.

Maanviljelijä Pia Jaakkola Facebookissa 13.3.2017

Iankaikkisesti

‡

2a

Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?”

(Joh. 11:25)

Rukous

Pääkirjoitus

istock

Ihmeen mahdollisuus Kristinusko on ylösnousemususkoa. Sille, jonka korviin uskonnollinen kieli tuntuu vieraalta, tuo lause saattaa kuulostaa pahimman luokan fraasilta. Sellaisiksi uskonnolliset kielikuvat kovin helposti väljähtyvät. Ne menettävät voimansa ja värinsä ja muuttuvat mitäänsanomattomiksi korulauseiksi.

Kristinusko kumminkin on ylösnousemususkoa, kuulostipa lause kuinka lattealta tahansa.

Jos lausetta mietiskelee sellaisenaan, vailla mielikuvien painolastia, siitä paljastuu sitkeää ja omalla hiljaisella tavallaan uhmakastakin elämänvoimaa.

Kristinusko on uskoa siihen, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Pääsiäisen tyhjä hauta väittää, että tässä kohtaa elämässä, menneisyyden ja tulevaisuuden yhtymäkohdassa, me kuulumme tulevaisuuteen.

Pääsiäinen kääntää katseemme Tässä välttä­ eteenpäin, uuteen aamuun.

”

mättö­m yyksien

maailmassa meitä

Ylösnousemususko merkitsee täydellisen käänteen mahdollisuutta. ylösnoussut Pääsiäisen kertomus väittää, että itse Kristus.”

Jumala kärsii ja kuolee. Pitkäperjantaita seuraa täydellinen tyhjyys. Lankalauantain tyhjyys on niin täydellistä, ettei se ole edes pimeää, joka sentään on täyteläistä. Lankalauantai on haalea ja harmaa.

Pääsiäisen aamunkoitto, Kristuksen ylösnousemus, merkitsee värin voittoa harmaudesta, elämän voittoa kuolemasta, tulevaisuuden voittoa menneisyydestä, merkityksen voittoa mielettömyydestä.

Kristus nousi kuolleista ja kuolemallaan kuoleman voitti.

Elämän voitto kuolemasta ei tarkoita vain uskoa kuolemanjälkeiseen elämään. Se merkitsee myös uskoa elämän voittoon ja ihmeen mahdollisuuteen keskellä katoavaa maailmaa. Sellainen tämä meidän maailmamme on. Tämä on välttämättömyyksien maailma, jossa väsytään, sairastutaan ja lopulta kuollaan. Tässä maailmassa me elämme ja kuolemme, ja muutumme lopulta tomuksi ja tuhkaksi. vastaan tulee

Ja tässä välttämättömyyksien maailmassa meitä vastaan tulee ylösnoussut Kristus, joka kuiskaa: sinä kuulut myös toiseen maailmaan, vapauden ihmeelliseen valtakuntaan. Kuolemalla ja välttämättömyydellä ei olekaan viimeistä sanaa. Viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ihmettelen taas, mistä alkaa ylösnousemus ja miten se edes tapahtuu.

Onko se ylösnousemus, jos päätän, ettei minua enää lyödä kertaakaan?

Minä kelpaan.

Onko se ylösnousemus, jos masentunut jaksaa kivuta sängystään ja raottaa verhoja?

Minä riitän.

Tapahtuuko ylösnousemus nykyäänkin veren maku suussa?

En ole yksin.

Lainasanat

”

Selvä enemmistö nuorista on sitä mieltä, että jatkuva kasvu on mahdotonta maapallon rajallisuuden vuoksi.”

Nuoriso­t utkimus­ verkoston tutkija Sami Myllyniemi sivulla A4

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

13.4.2017 numero 7 Kirkko ja Kaupunki VANTAA Kannen kuva: Pauli Salmi

a

3

Pappi vihkii pääkaupunkiseudulla enää alle 40 prosenttia naimisiin menevistä pareista.

Teksti Pauli Juusela Kuva Esko Jämsä Graafi Mari Aarnio

S

amaa sukupuolta olevien avioliitot ovat kirkossa iso periaatekysymys, mutta vaikka ne kaikki solmittaisiin kirkossa, kokonaiskuva avioliittoon vihkimisistä ei juuri muuttuisi.

Alle puolet kaikista avioliitoista solmitaan kirkollisesti.

Kirkon jäsenistäkin lähes 40 prosenttia valitsee tai joutuu valitsemaan siviilivihkimisen. Jos toinen puolisoista ei kuulu mihinkään kirkkoon, ainoa vaihtoehto parille on maistraatti. Osa kuitenkin hakee maistraatin jälkeen liitolleen siunaamisen kirkosta.

Kirkkohäitä viettävät eniten ensimmäistä kertaa naimisiin menevät. Sen jälkeen osoite on herkemmin maistraatti.

Pääkaupunkiseudulla tilastot ovat vielä karumpia, sillä täällä niihin vaikuttavat muuta maata enemmän sekä maahanmuutto että kirkosta eroaminen.

Maahanmuuttajissa on paljon kristittyjä, mutta vain osa heistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Tämäkin lisää siviilivihkimisten suosiota. Monikulttuuriset parit vihitään useimmiten maistraatissa.

Lisäksi 61:n virallisesti rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan papit, imaamit tai muut hengenmiehet vihkivät vuosittain satoja omiin uskontokuntiinsa kuuluvia pareja avioliittoon.

Koko maan tilastot kertovat, että avioliiton suosio ylipäänsä on laskussa. Vuonna 2006 Suomessa vihittiin Tilastokeskuksen mukaan 28 236 paria. Viime vuonna naimisiin meni ennakkotietojen mukaan 24 439 paria. Siviilivihkimisten määrä on tänä aikana noussut, kirkollisten vihkimisten määrä laskenut.

Helsingissä vihkimisten kokonaismäärä on kymmenen vuoden aikana hieman kasvanut ja niitä oli nyt 3 608. Kirkollisia vihkimisiä niistä oli kuitenkin enää vain noin joka kolmas eli 1 250 paria. Se on 623 paria vähemmän kuin vuonna 2006.

Espoossa ja Vantaalla noin 40 prosenttia pareista vihittiin viime vuonna kirkossa, kun kymmenen vuotta sitten Espoossa vielä vajaat 60 prosenttia ja Vantaallakin yli puolet pareista sai liitolleen papin aamenen.

Satu Huttunen on vihkinyt lähes sata paria.

Avioliittoon vihkimiset pääkaupunki­ seudulla vuosina 2006 ja 2016 Kirkolliset vihkimiset vuonna 2006 Kirkolliset vihkimiset vuonna 2016 Siviilivihkimiset vuonna 2006 Siviilivihkimiset vuonna 2016

1873 (53%)

1250 (35%)

2358 (65%)

929 (58%)

531

(40%)

668 (42%)

Espoo 2006

796 (60%)

Espoo 2016

686

1653

(50%)

437

697

717

(47%)

(38%)

(50%)

(62%)

Vantaa 2006

Vantaa 2016

Helsinki 2006

Helsinki 2016

Tuona aikana pääkaupunkiseudun väestö on entisestään monikulttuuristunut ja kirkosta eroaminen on ollut suurta. Niinpä puoliso ei välttämättä kuulu luterilaiseen kirkkoon tai edes toiseen kristilliseen kirkkoon, mikä on kirkollisen vihkimisen edellytys.

Kirkon omien jäsenten parissa vihkiluvut ovat myös menneen alaspäin, mutta eivät läheskään yhtä rajusti. Koko maassa kirkkohäät valitsi viime vuonna 57,4 prosenttia sen jäsenistä. Pääkaupunkiseudulla luku oli Helsingissä 51,4, Vantaalla 54,9 ja Espoossa 57,2 prosenttia.

Omiin jäseniinsä kirkko voi siis vaikuttaa, mutta miten, sitä pohtii Tikkurilan seurakunnan nuorten aikuisten pappi Satu Huttunen. Hän on vihkinyt pareja kirkoissa ja kodeissa, mutta myös viisi paria kerrallaan Pyhän Laurin kirkon Hääyössä, ja lisäksi siunannut parin rock-festivaalin päälavalla.

– Emme varmaan ole saaneet viestittyä sitä, että kirkollinen vihkiminen ei ole vain yhdenlainen, vaan monimuotoinen asia. Paria palvellaan henkilökohtaisesti, ja tapaamme parin vähintään kerran etukäteen.

Huttusen mukaan jokainen pari saa sellaiset häät kuin haluaa eikä papin tai kanttorin palveluksista tarvitse maksaa.

– Totta kai kirkossa on vihkikaava ja Jumalasta puhutaan. Pönäkkyyttä on silti turha pelätä. Vihkiminen kirkossa on kaunis ja luonteva tilaisuus. Sitä, meneekö kaikki pilkulleen oikein, on turha jännittää.

Pappina Huttunen kertoo olevansa pareille myös rentouttaja eli personal pastoral trainer. ■

4a

TAUSTAT JA ILMIÖT

9 830

Vantaan seurakuntien diakoniatyöntekijöillä oli viime vuonna 9 830 asiakas­ tapaamista. Eri asiakkaita oli 3 772. Tapaamisista 4 107 oli kodeissa tai muuten vastaanoton ulkopuolella.

Pyhän Laurin kirkko jälleen auki Loppiaisesta asti suljettuna ollut Pyhän Laurin kirkko avautui palmusunnuntaina pitkän peruskorjausjakson jälkeen. Viimeisimmän korjausjakson aikana kirkon kuorialuetta on syvennetty ja etuosasta on poistettu penkkejä. Näin on samalla parannettu kirkon esteettömyyttä. Alttarialueen maalauksia on kunnostettu ja kirkkoon on tuotu uudet virsitaulut.

Pyhän Laurin kirkkoa, pääkaupunkiseudun vanhinta rakennusta, on peruskorjattu vaiheittain vuodesta 2014 alkaen.

Jäljellä on vielä konservointi- ja maalaustöitä kirkkosalissa ja piha-alueen kunnostusta. Ulkona uusitaan esimerkiksi alueen valaistusta.

Jani Laukkanen

Palvelevan puhelimen numerot muuttuvat Palveleva puhelin vastaa nyt uusissa numeroissa. Muutoksen tarkoitus on tehdä puheluista soittajille aiempaa edullisempia ja parantaa palvelua. Uusi suomenkielinen palvelunumero on 0400 221180. Kirkon Palveleva puhelin tarjoaa keskusteluapua myös ruotsin kielellä, nyt numerossa 0400 221190.

Uudistuneen puhelujärjestelmän myötä Palvelevan puhelimen resursseja pystytään kohdentamaan tehokkaammin apua tarvitsevien soittajien kohtaamiseen.

Aiemmin linjat tuuttasivat usein varattua.

Uutena mahdollisuutena soittaja voi halutessaan odottaa linjoilla seuraavaa vapautuvaa päivystäjää.

Palveleva puhelin on avoinna joka päivä kello 18 alkaen, arkena ja pyhänä, myös pääsiäisen aikana. Sunnuntaista torstaihin päivystys jatkuu yöllä kello yhteen saakka, perjantaisin ja lauantaisin kello kolmeen saakka. Puheluihin vastaavat päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia koulutettuja vapaaehtoisia sekä työntekijöitä. Viime vuonna puheluita tuli noin 73000.

Huolestuneita mutta toiveikkaita Jos nuoret voisivat päättää, ympäristön tila paranisi ja maailma olisi nykyistä tasa-arvoisempi ja turvallisempi.

H

Teksti Kaisa Halonen kuva Esko Jämsä

yviä uutisia: nykynuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä, elävät terveellisesti ja luottavat itseensä.

Huonoja uutisia: nykynuoret ovat aiempaa kyynisempiä ja luottavat aiempaa vähemmän muihin.

Näin kertoo tuore, 15–29-vuotiaiden arvoja ja asenteita mittaava Nuorisobarometri 2016, jonka teemana on tulevaisuus. Barometrin toimittanut Nuorisotutkimusverkoston tutkija Sami Myllyniemi toteaa, että enimmäkseen nuoret vaikuttavat luottavaisilta omaan tulevaisuuteensa

ja vaikutusmahdollisuuksiinsa, mutta Suomen ja varsinkin maailman tulevaisuuden suhteen ilmassa on paljon pessimismiä.

Huolestuttavana Myllyniemi pitää sitä, että nuorten kyynisyys ja epäluottamus on lisääntynyt nopeasti.

– Luottamus on rapistunut niin suhteessa Suomeen kuin toisiin ihmisiinkin. Erityisen jyrkkää pudotus on ollut nuorilla pojilla. Tämä kehityskulku on hyvin huolestuttava, sillä luottamusta voi pitää tulevaisuuden avaimena, joka on tärkeää niin yksilön pärjäämiselle kuin koko yhteiskunnan toiminnalle, Myllyniemi arvioi.

Hän näkee heikkenevälle luot-

tamukselle monia syitä.

– Taustalla voivat olla niin kiristynyt keskusteluilmapiiri kuin taloudellisen taantuman synkentämät työllisyysnäkymät, mutta myös globaalimmat kehityskulut, kuten ilmastonmuutos ja kansainvälisen politiikan epävarmuustekijät.

Nuoret suhtautuvat pessimistisesti myös omaan taloudelliseen asemaansa. Vain joka kymmenes vastanneista uskoi niin oman kuin seuraavankin sukupolven taloudellisen aseman paranevan. Toisaalta korkea elintaso ei edes ole heidän tavoitelistansa kärkipäässä.

a

5

”

Minulla on huoli sodista ja nälänhädistä, mutta niille voi yrittää tehdä jotain.”

Viljami Vartiainen

Viljami Vartiainen, Erin Hämäläinen ja Riina Hämäläinen ovat toimineet Korson seurakunnassa isosina.

Myllyniemi kertoo, että talouden suhteen nuorten asenteet poikkeavat selvästi vanhempien sukupolvien asenteista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tekemän arvo- ja asennetutkimuksen mukaan joka toinen suomalainen katsoo, että hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain talouskasvuun. Nuorista niin ajattelee vain 15 prosenttia.

– Selvä enemmistö nuorista on sitä mieltä, että jatkuva kasvu on mahdotonta maapallon rajallisuuden vuoksi. Tällä on paljon painoarvoa, koska kasvu on koko nykyisen talousjärjestelmän ja myös nuorten arvostaman hyvinvointivaltion rahoituksen perusta.

Nuoret ottavat vakavasti ympäristökysymykset. 85 prosenttia pitää ihmisten vaikutusta ilmaston lämpenemiseen tosiasiana.

Yhtä suuri joukko on sitä mieltä, että tulevat sukupolvet joutuvat kärsimään, mikäli ympäristön tuhoaminen jatkuu.

– Onneksi nuoret eivät kuitenkaan vaikuta vaipuneen toivottomuuteen, vaan suuri osa uskoo ihmiskunnan kykyyn ja tahtoon ratkaista eteen tulevat ongelmat, Myllyniemi lisää.

18-vuotiaat vantaalaiskaksoset Erin ja Riina Hämäläinen ovat uuden elämänvaiheen edessä. Ylioppilaskirjoitukset ovat menneet molemmilla hyvin, kesäkuun alussa juhlitaan lakkiaisia.

Molemmat ovat hakeneet Helsingin yliopistoon ja valmistautuvat parhaillaan pääsykokeisiin: Riina valtiotieteelliseen ja Erin kasvatustieteelliseen tiedekuntaan. Samalla he käyvät töissä hampurilaisravintolassa.

– Ehkä tästä tulee välivuosi, mutta ei minua haittaisi pieni tauko lukemisessa, kun on noita töitä. On aika pelottavaa, että nyt taas kaikki muuttuu. En olisi ehkä vielä halunnut lähteä lukiosta, kun olin saanut niin paljon uusia kavereitakin, Riina Hämäläinen miettii.

Hänen sisarensa on uudesta enemmän innoissaan.

– Minulla on motivaatio korkealla. Haluaisin maisemanvaihdosta ja jotakin uutta. Pelottaa, jos en saakaan opiskelupaikkaa ja jumitun Heseen, vaikka haluaisin kouluttautua, Erin Hämäläinen sanoo.

Riina Hämäläistä askarruttaa, löytyykö yliopisto-opintojen jälkeen töitä. Ja sekin, millaiseen

Suomeen hän yliopistosta aikanaan valmistuu.

– Näyttää aika raa’alta. Työttömyys on nousussa, kaikista tuista leikataan, sote muuttaa asioita, eikä hyvinvointipalveluista tiedä, kenelle ne kuuluvat. Eniten olen huolissani terrori-iskuista. Millainen maailmasta tulee, jos ne jatkuvat?

Hän lisää, ettei muista lukeneensa aikoihin positiivisia uutisia. Tai jos onkin, ne koskevat viihdemaailmaa.

– Tyyliin Beyoncé saa kaksoset. Yhteiskuntaan liittyvät uutiset ovat negatiivisia, talous menee huonosti. Kyllä se vaikuttaa nuortenkin ajatteluun.

17-vuotias lukion toisluokkalainen Viljami Vartiainen on Hämäläisen sisarusten lailla Korson seurakunnan isosia. Myös hän on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka kielteiset asiat nousevat esiin.

– Sosiaalinen media on mennyt yhä negatiivisempaan suuntaan. Siellä jaetaan ikäviä uutisia ja valitetaan. Ihmiset eivät pelkää sanoa, ja aina nähdään negatiivista toisten henkilökohtaisissakin asioissa.

LISÄÄ VERKOSSA

Vartiainen yrittää ottaa asiat positiivisesti ja turhia pelkäämättä.

– En ole sellainen ihminen, joka murehtii. No, on minulla huoli sodista ja nälänhädistä, mutta niille voi yrittää tehdä jotain. Voi lahjoittaa ja ottaa osaa tapahtumiin. Mekin olemme olleet keräämässä kolehtia ja lähettäneet rahaa orpokodille.

Uhkakuvista ja epäluottamuksesta huolimatta valtaosa nuorista on Sami Myllyniemen mukaan tyytyväisiä omaan elämäänsä.

Heidän tulevaisuudenunelmansa ovat varsin perinteisiä: pysyvä työpaikka, perhe, lapsia.

Kunnollisiakin nuoret ovat: lähes kaikki haluavat olla avuksi toisille ihmisille ja neljä viidestä haluaa tehdä luontoa säästäviä kulutusvalintoja. Yhteisöllisyys on voimissaan ja ystäviä pidetään hyvin tärkeinä.

– Suomen tulevaisuudelta nuoret toivovat ennen kaikkea hyvinvointivaltion säilymistä sekä turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja ympäristön tilan parantumista.

Professori Risto Saarinen on kirjoittanut juuri ilmestyneen kirjan Oppi luottamuksesta (Gaudeamus 2017), jossa hän pohtii luottamuksen eri ulottuvuuksia.

Myös Saarinen pitää Nuorisobarometrin tuloksia luottamuksen heikentymisestä huolestuttavina.

Hän arvioi, että yksi syy nuorten kokemukseen voisi olla sosiaalinen media, joka luo uudenlaista epäluottamusta ja estää hyvän itseluottamuksen rakentumista.

Barometrin tuloksissa näkyy Saarisen mukaan myös yleisempi epävarmuus, joka koskee esimerkiksi työpaikkoja ja ihmissuhteita.

– Luottamuksen heikkeneminen vähentää kykyä yhteistyöhön. On helppo nähdä ilmiön seuraukset vaikkapa Yhdysvaltain nykypolitiikassa. Mutta myös yksilön arkisessa elämässä luottamuspula johtaa vetäytymiseen ja kyräilyyn.

Saarinen kuitenkin muistuttaa, että tilanne ei ole korjaamaton. Varsinkin huolenpito ja kiinnostus lasten ja nuorten asioihin on tärkeää. Myös aikuinen voi oppia uudelleen luottamaan päättämällä suhtautua maailmaan ja elämään myönteisesti. ■

6a

MIELIPIDE

Kädentaidot kunniaan!

Meillä on kaikilla Jumalan kädet.

Käytän käsiäni soittamiseen: soitan pianoa ja kitaraa.

Ajatellaanpa hetki käsiämme. Käsillä voi koskettaa ja pitää hyvänä. Käsillä voi kirjoittaa. Käden voi myös puristaa nyrkkiin ja lyödä seinään. Käytämme käsiämme kun peseydymme tai ruokailemme.

Käsillä on aina tehty työtä ja tullaan tekemään. Kaikki työ on tärkeää, sillä ihminen kaipaa mielekästä tekemistä. Haluan kannustaa ihmisiä luovaan toimintaan. Tarvitaan vain kynä ja paperia, jolle voi piirtää tai kirjoittaa. Aihe on vapaa. Itse nautin piirtämisestä. Piirrän enkelin, joka soittaa kitaraa.

Minulla on Jumalan kädet, ja sinullakin on Jumalan kädet.

Parasta on, kun saa jotain kestävää aikaiseksi.

Janne-Petteri Kupsanen Vantaa

Nuoret aikuiset muuttavat usein Kirkossamme on rakenteellinen ongelma, joka estää nuoria sitoutumasta luottamustehtäviin. Luottamustoimet ovat sidottuja seurakunnan jäsenyyteen, joten vaalikauden aikana

muuttava luottamushenkilö menettää valtuustopaikkansa. Tämä koskee aivan erityisesti nuoria aikuisia, sillä elämäntilanteensa takia he muuttavat huomattavasti muita ikäryhmiä useammin.

Valtaosa seurakuntien nuorista aikuisista on jatkuvasti siinä tilanteessa, että heidän ei joko kannata asettua ehdolle seurakuntavaaleissa, koska he muuttavat pian, tai he joutuvat luopumaan tehtävästään kesken kauden. Paikallinen ongelma heijastuu valtakunnalliseksi, kun kirkosta ei löydy kokeneita nuoria luottamushenkilöitä, jotka voisivat asettua ehdolle ja äänestää kirkolliskokousvaaleissa.

Kirkolliskokous on tarkastellut kysymystä lähinnä seurakuntien ja yksittäisten luottamushenkilöiden näkökulmasta. On katsottu, että seurakunta on paikallinen hengellinen yhteisö ja muuttoasiassa on kyse vain yksittäisten luottamushenkilöiden edusta.

Nuorten aikuisten kohdalla ongelma koskee kuitenkin koko ikäryhmää.

Nuorten on vaaleissa vaikea löytää sellaista ehdokasta, joka puhuisi heidän äänellään. Kirkko kokonaisuudessaan taas menettää nuorten ymmärryksen siitä, miten kristinuskon sanoma voisi puhutella nuoria.

Vetoamme kirkon päätöksentekijöihin, jotta ongelmat nuorten osallisuudessa otettaisiin todesta ja ra-

kenteita muokattaisiin sellaisiksi, että nuorten olisi mahdollista osallistua päätöksentekoon.

Katri Malmi Anton Sutinen NAVI-ryhmä

Nuoria syrjitään kirkossa Katri Malmi ja Anton Sutinen (K&k 16.3.) ovat täysin oikeassa nostaessaan esille kirkon nuoria luottamushenkilöitä koskevat ongelmat. Nuorten aikuisten elämäntilanteista johtuu, että he muuttavat useammin kuin jo paikalleen asettuneet. Moni kokee, ettei edes voi asettua ehdolle, kun tietää todennäköisesti muuttavansa parin vuoden sisällä.

Erityisen ongelmallinen tilanne on pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymissä, joissa seurakunnat ovat maantieteellisesti pieniä. Jo parin kilometrin muutto johtaa seurakunnan vaihtumiseen ja luottamustehtävän menettämiseen, toisin kuin kunnallisissa luottamuselimissä.

LISÄÄ VERKOSSA

Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni

Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03

Kapina, kauneus ja armo

Palveleva chat

Palveleva netti

Palveleva kirje PL 210, 00131 Helsinki

kirkonkeskusteluapua.fi

Jaakko Weuro kirkolliskokousedustaja, lakivaliokunnan jäsen

Julkaisemme korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi

Palveleva puhelin

0400 22 11 80

Kaikki muutokset asian korjaamiseksi on torjuttu kirkolliskokouksessa raivokkaasti niin sanottuun parokiaaliperiaatteeseen vedoten. Viimeksi näin kävi marraskuussa 2016. Tämän periaatteen mukaan henkilö kuuluu siihen seurakuntaan, jonka alueella hän asuu. Periaatetta on pidetty teologisesti luovuttamattomana, ja siihen liittyy laajempi keskustelu mahdollisuudesta valita seurakuntansa vapaasti.

Nuorten rakenteellinen syrjintä olisi kuitenkin täysin mahdollista ratkaista seurakunnan jäsenyyteen puuttumatta.

Yksinkertainen ratkaisu olisi päättää, että luottamushenkilö voi jatkaa toimikautensa loppuun siinä tehtävässä, johon hänet on valittu, vaikka hän muuttaisi toiseen seurakuntaan. Tämä muutos pitäisi hyväksyä nyt, kun kirkolliskokous käsittelee kirkon tulevaisuuskomitean ehdotuksia kirkon hallinnon uudistamisesta.

Jumala on kuollut, sanoi eräs mursuviiksinen filosofi. Sitaatin tuntevat nekin, jotka eivät ole lukeneet häneltä riviäkään. Minä suttasin sen myöhäisteininä yleisen käymälän seinään.

Moni varmaan kuvittelee Nietzschen tarkoittaneen, että Jumalaa ei ole olemassa.

Oikeasti hän tarkoitti sitä mitä sanoikin: Jumala on olemassa mutta kuolleena. Voimme tuntea mätänevän kaikkivaltiaan hajun sieraimissamme.

Kuollut Jumala on samanlainen hahmo kuin kuollut Mannerheim tai kuollut Kekkonen. Hän on jättänyt jälkeensä tyhjän paikan, ja kukin meistä täyttää sen mieleisellään rihkamalla.

Minä täytin sen myöhäisteininä kapinoimalla kristillistä sovinnaisuutta vastaan.

Tuntui hyvältä ajatella, että joku uskovainen näkee Nietzsche-sitaattini vessan seinällä ja pahoittaa mielensä.

Richard Dawkinsin kaltaisille uusateisteille Jumalan jättämä tyhjä paikka on luonnontieteen lakien mukainen maailmanjärjestys, universumi, joka ei piittaa merkityksen kaipuustamme. Kaivatessaan lohtua uusateisti katsoo teleskoopilla linnunrataa ja ajattelee, että on se sentään kaunis, vaikka onkin tunteeton.

Kapina ja kauneus tuovat elämään mer-

kitystä ja mieltä, eikä mätänevän jumalraadon haju ahdista.

Miten uskovaiset kestävät Jumalan kuoleman? Ilmeinen vastaus kuuluisi, että he kestävät sen hyvin, koska heille Jumala ei ole kuollut. En tiedä, pitääkö vastaus paikkansa.

Jotkut uskovaisetkin työntävät omaa rihkamaansa jumalraadon tilalle. He lyövät lakihenkisesti Raamatulla päähän niitä, jotka eivät elä Herran nuhteessa. Heille Jumala ei ole kuollut, jos hänen käskynsä elävät.

Olisiko mahdollista elää pääsiäisen sanoma todeksi yhdistämällä kapina, kauneus ja armo?

Kapina lakihenkisyydeksi kivettyneitä opinkappaleita kohtaan vapauttaisi kristinuskon ytimessä olevan rakkauden. Siihen hehkuun sisältyvä kauneus leyhyttäisi pois mädän hajun ja jumalraato vaihtuisi ylösnousseen Kristuksen armoksi.

Elämässäni on pääsiäisenä pieni hetki, jolloin uneksin tämän kaltaisesta kolminaisuudesta. Kyse on toki vain mahtipontisesta vertauskuvasta, mutta niihinhän ihmiskunta on aina toivonsa laittanut.

Tommi Melender Kirjoittaja on vantaalainen ­kirjailija, esseisti ja toimittaja.

Petturi Pietari kielsi Jeesuksen hetkenä, jona luottamusta olisi kaivattu eniten. Myös nykyään valehtelu repii ihmisten luottamusta.

Teksti Juhani Huttunen Kuvitus Pauli Salmi

P

2B

yhä Pietari päivysti taivaanportilla. Sinne tuli mies, joka ihmetteli, miksi eteishallin seinä oli täynnä raksuttavia kelloja.

– Ne ovat valehtelumittareita. Joka kerta, kun ihminen valehtelee, viisari värähtää täällä pykälän eteenpäin ja sitä rataa, Pyhä Pietari vastasi miehelle.

Mies istuutui mustalle nahkatuolille. Hän rohkaistui kysymään: – Kun joissain noista kelloista on aika kovat kierrokset, niin sattuuko jokin niistä kuulumaan Donald Trumpille?

Pyhä Pietari siirsi päivystyskopin lasi-ikkunaa.

– Trumpin kello on tällä hetkellä Jeesuksen toimistossa. Hän käyttää sitä tuulettimena.

Tätä vitsiä kerrottiin Yhdysvalloissa Hillary Clintonista ja Barack Obamasta, mutta eurooppalainen lukija ymmärtää paremmin, kun se kerrotaan Trumpista.

Maailmassa on aina ollut vaihtoehtoisia faktoja, salaliittoteorioita ja feikkiuutisia. Näihin päiviin asti propaganda oli kuitenkin muiden, kaukaisten maiden, ongelma. Nyt se on arkea myös lännen vapaissa demokratioissa. Epäluotettavan tiedon maailmassa on viisasta epäillä vähän kaikkea. Kaikkein luotettavinkin voi erehtyä.

Vähitellen epäily pehmentää kovapäisimmänkin.

Luottamuspula alkaa kiristää ihmisten keskinäisiä välejä. On pakko epäillä myös omaa arvostelukykyä. Ongelma on läpeensä raamatullinen. Edes Jeesus ei voinut luottaa lähimpiinsä.

”

Nyt oli myöhäistä hyvittää ja rakentaa uutta luottamusta.

Y

lipappi Kaifaan palatsin pihalla paloi nuotio. ­Simon bar Jona meni lämmittelemään. Kaifas oli häikäilemätön saddukeus, jonka ansaan Jeesus oli joutunut. Simon oli ennen Jerusalemin pääsiäisjuhlaa saanut Jeesukselta liikanimen Keefa eli Kallio, kreikaksi Petros. Siksi hän on suomenkielisessä Raamatussa Pietari.

Jeesus oli kysynyt opetuslapsilta, mitä ihmiset hänestä ajattelivat. Kansan keskuudessa oli erilaisia näkemyksiä Jeesuksen asemasta. Pietari oli sanonut: ”Sinä olet Kristus, Jumalan Voideltu.”

Tästä syystä Jeesus antaa Matteuksen evankeliumissa Pietarille vallan antaa tai olla antamatta syntejä anteeksi. Sitä tarkoittaa, että Pietarilla on taivasten valtakunnan avaimet. Hän saa lisänimen Kallio, koska hän on se peruskallio, jonka varaan syntyi kirkko. Katolinen kirkko kokee Pietarin niin tärkeäksi, että hänen virkaansa hoitavan paavin vaakunassa on avaimet.

Kaifaan palatsin pihamaalla Pietarista oli kuitenkin kaikki uskolla rehentely kaukana. Hän pelästyi, kun muuan piika tunnisti, kenestä on kyse.

– Toi oli sen miehen mukana, piika huudahti.

Pietari kiisti. Samaan aikaan palatsin kellarissa Kaifaan henkivartijakaarti pieksi Jeesuksesta irti vastauksia. Ulkona nuotion kipinät sinkoilivat keväisenkuulaalle yötaivaalle. Sitten eräs toinenkin mies keksi, että täällä oli galilealainen. Taas Pietari kiisti. Pian pilvet alkoivat erottua taivaalla, kului tunti. Opetuslapset eivät tienneet, mitä Jeesukselle seuraavaksi tapahtuisi. Sapatin takia suurta neuvostoa ei saataisi koolle, joten Jeesus ehkä vapautettaisiin. Pian muuan mies huomautti taas: – Tossa on se maalainen, joka nähtiin vangitun miehen mukana!

– Vuan minäpä ku en tunne koko miestä! Pietari jätti vastuun kuulijalle.

Silloin lauloi kukko.

Galilealainen, tässä hieman kontekstualisoitu, murre paljasti. Simon bar Jona, rabbi Jeesuksen oikea käsi ja luottomies, oli kieltänyt Messiaansa. Vielä hetkeä aiemmin hän oli tarjoutunut miekka kädessä turvaamaan Jeesuksen koskemattomuutta.

Nyt oli myöhäistä hyvittää ja rakentaa uutta luottamusta. Henkihieveriin hakattu ja nöyryytetty Opettaja lyötiin ristinpuuhun.

”

Nämä vähäväkiset eivät laita Instagramiin kuvia muskeleistaan ja mojitoistaan.

O

n tavallinen tiistai maaliskuussa 2017. Helsingin tuomiokirkon katolla heti pääoven yläpuolella katsoo ihmisiä kolmemetrinen sinkki-Pietari. Lantion korkeudella roikkuvat avaimet ovat koossaan vaikuttavat. Pietarilla on erikoinen otsakiehkura. Vatikaanissakin yhdessä mosaiikissa Pietarilla on samanlainen saparotötterö otsassa. Mutta tukkamuoti muuttuu kirkkotaiteessakin. Pietarin päälakikaljuuntuminen alkoi keskiajalla. Sitä ennen hän näytti kreikkalaiselta käkkäräpääfilosofilta.

Sisällä tuomiokirkossa on suntio nostanut alttarikaiteen lähettyville puolikaareen puutuoleja. Paikalla on pappi ja seitsemän seurakuntalaista. Kello on 12, ja alkaa päivärukous. Hapsottavista hiuksista näkee, että tämä joukko koostuu yhteiskunnan raihnaisista. Virsi 511 ei meinaa millään pysyä nuotissa.

Carl Ludwig Engelin suunnittelema kirkko ilmaisee jokaisella rakenteellaan järkähtämättömyyttä ja erehtymättömyyttä. Kirkon penkeissä on pakko istua ryhdikkäästi. Kun maallinen raittiusliike sai Suomessa jalansijaa, kirkko halusi, että ihmiset ovat myös uskonnollisesti raittiita. Hurmahenkisyydestä piti päästä eroon. Luterilaisuudesta tuli henkisesti suoraviivainen ryhtiliike, jossa ihmisille neuvottiin, miten pitää olla. Kuivakkaa imagoa on jälkikäteen paikkailtu kirjoittamalla, kuinka Lutherillekin maistui palanpainikkeeksi olut.

Ehkä jotkut toivovat, että kirkko edelleen olisi ihmisten omatunto. Tästä voi syntyä kiistaa, kenen omatunto saa sanella kirkon kannanottoja. Kun Sana tulee lihaksi, se voi politisoitua.

Nyt ei kuulu iskulauseita. Seitsemän laulutaidotonta istuu hiljaa puisilla tuoleilla. Nämä vähäväkiset eivät laita Instagramiin kuvia muskeleistaan ja mojitoistaan. Pappi istuu heidän vierellään, heidän rinnallaan. Hän avittaa pikkuisen seurakunnan liturgiaosuuksissa. Seitsemän ääntä, seitsemän sävelkorkeutta. Hallelujan jälkeen pappi lukee pätkän Raamatusta. Taas lauletaan yksi säkeistö virrestä 511. Tämä on seurakuntaelämää, josta on vaikea revitellä otsikoita ja hashtageja.

Psalmin jälkeen pappi lukee otteen Paavalin kirjeestä Efeson seurakunnalle: ”Rakkaus ohjatkoon

B

elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyväl­ tä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle...”

K

uten monet Galilean kalamiehet myös Pie­ tari syntyi Betsaidassa. Hän oli rakastunut naiseen, ottanut tämän vaimokseen ja muuttanut Kapernaumiin. Pietarin talossa eli myös hänen anoppinsa. Raamatusta voi saada käsityksen, että kun opetuslapset lähtivät seuraa­ maan Jeesusta, he sillä sekunnilla jättivät verkkon­ sa palaamatta koskaan kotiin tai sanomatta hyväs­ tejä perheilleen.

Se ei ehkä ole ihan totta. Puolisot kulkivat muka­ na. Ensimmäisessä kirjeessään Korintin seurakun­ nalle Paavali kirjoittaa: ”Eikö meillä olisi oikeutta ottaa matkoillemme mukaan vaimoa, uskonsisar­ ta, niin kuin tekevät muut apostolit, Herran veljet ja Keefas?”

Kolmen toimintavuotensa aikana Jeesus ehti käy­ dä Libanonissa asti, mutta on liioittelua, että koko yhteisö olisi ollut jatkuvasti tien päällä Välimereltä Golanille ulottuvalla alueella. Vaikka Jeesuksen elä­ mä ei olisikaan ollut pelkkää boheemia karavaana­ riseikkailua, sanoma itsessään oli radikaali.

– Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niil­ le, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa toinenkin poski, Jeesus sanoi.

– Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, mi­ tä kiitettävää siinä on? Syntisetkin rakastavat niitä, joilta itse saavat rakkautta. Olkaa valmiit armahta­ maan niin kuin teidän Isännekin armahtaa.

Jeesus oli tinkimätön. Rabbit opettivat, ettei ol­ lut ihmisen asia asettaa rajoja Jumalan armahta­ vaisuudelle. Jeesus venytti tämän niin pitkälle, et­ tä jopa vihollista piti rakastaa. Pietari oli mukana täysillä. Puhujana oli oma ystävä, joka usein oli jää­ nyt yöksi Pietarin kotiin. Ja tämä ystävä laittoi it­ sensä koko ajan likoon. Pietari ei epäröinyt seura­ ta Mestaria. Vielä viimeisellä aterialla hän erikseen tähdensi: – Vaikka kaikki muut luopuisivat sinusta, minä en koskaan luovu.

Mutta kului tunti tai kaksi, tuli yö ja Jeesus van­ gittiin. Silloin Pietari käveli muina miehinä ylipap­ pi Kaifaan pihanuotiolle lämmittelemään.

”

Jeesukselle se ei riitä.

K

Rasistia pitää rakastaa.

un tuomiokirkon päivärukous on ohi, Alek­ santerinkatu vaikuttaa poikkeuksellisen hiljaiselta ja uneliaalta. Kadulla vain muu­ tama dandy pyyhältää ruskeissa muotiken­ gissä tärkeänä. Ei ole metropoli­sykettä. Tavaratalo Stockmannin ikkunassa naistenvaatemainos osuu kuitenkin silmään: ”Kuka olisit, jos saisit olla sinä?”

Lauseen keksineelle copywriterille voisi antaa kirkon viestintäpalkinnon. Kuka minä todella olen?

Tämä on itsensä brändäämisen aikaa, kun täy­ tyy erottua muista. Lutherkin tajusi, että ihminen voi esittää jopa itselleen parempaa kuin onkaan.

Brändään itseni hyvänä ihmisenä, kun syön eetti­ sesti ja jaan sosiaalisessa mediassa rasisminvastai­ sia kuvameemejä. Moni kysyykin: miten niin ääri­ päitä? Eihän ole kuin yksi ääripää, rasistit. Asia on silti mutkikkaampi.

Rasismi luonnollisesti on syntiä, ja synnin vas­ tustamisesta tulee aina hyvä mieli. Mutta Jeesuksel­ le se ei riitä. Rasistia pitää rakastaa. Jeesus itse söi kaikkein inhotuimpien ihmisten kanssa.

Tässä koetellaan kärsivällisyyttä. Onhan uhrin kannalta epäoikeudenmukaista, että Jeesus paapoo rikoksentekijää. Eikö Jeesus

3

4B sentään ollut hyvin jyrkkä tuomitessaan tekopyhyyden?

Täsmälleen. Juuri sen takia armeliaisuuden lisääminen voisi parantaa maailmaa. Nyt me kyllä osaamme huomautella toistemme virheistä ja vääristä sanavalinnoista. Päteminen ja viisastelu kuitenkin kovettavat ilmapiirin. Pelkäämme kiellettyjä sanoja ja mielipiteitä. Tuloksena on lopulta hyvää tarkoittavien ihmisten totalitarismi, jossa jokainen virheiden pelossa pelkää leimautumista epähenkilöksi.

Jokin aika sitten muuan pappi ehdotti, että skinheadien kanssa pitäisi istua alas juttelemaan. Ehdotus torjuttiin, koska ”rasismiin pitää olla nollatoleranssi”. Eikä ole pitkä aika siitäkään, kun muuan Turkista pakolaisena Suomeen tullut henkilö lempattiin ulos rasisminvastaisesta ryhmästä, koska hän muka oli rasisti. Ihmisten itse rakentamassa paratiisissa leimakirveestä tulee kone, joka tekee pahaa jälkeä.

Kun hyvyyteen pakottaminen jatkuu, rupeamme teeskentelemään toisillemme. Alamme elää todellisen minän ja brändätyn minän välistä kaksoiselämää. Se on sitä tekopyhyyttä, jonka Jeesus tuomitsi. Mitä enemmän meillä on salailtavaa, sitä armottomampia olemme muita kohtaan.

Kuka siis olisin, jos saisin olla minä?

Tähän on helppo vastata. Haluan olla hyväksytty ja rakastettu.

P

ietari putsasi verkkojaan. Pääsiäinen oli ohi. Rooman sotilaat olivat teloittaneet Jeesuksen, ja Pietari oli palannut Galileaan muiden opetuslasten tavoin. Gennesaretinjärven hiekkaiset rantapenkereet loistivat kullanhohtoisina. Järven pinta helmeili ohrankeltaisena

– Minä lähden kalaan, sanoi Pietari.

– Me tulemme mukaan, sanoivat toiset.

Oli tulossa yö, ja he lähtivät järvelle. Kalaa ei kuitenkaan tullut. Aamun valjettua – varmaan siis kukonlaulun aikaan – rannalle tuli mies, joka neuvoi vielä kerran heittämään verkon. Yhtäkkiä koko vene tuli täyteen kalaa. Opetuslapset tulivat rantaan ja virittävät tulen. Silloin Pietari tajusi, että vedenrajassa seisoikin ylösnoussut Jeesus Kristus.

”

KRISTINUSKON TOTUUS ONKIN VAIHTOEHTOINEN FAKTA. Keskiaikaisen legendan mukaan punarinta sääli ristillä kärsivää Jeesusta ja irrotti syvään painuneen orjantappurapiikin hänen otsastaan. Veri tahri linnun rinnan. Jeesus lupasi, että punainen rinta saa jäädä muistoksi tästä hyvästä työstä.

kohdassa, johon auringonsäteiden heijastus muodosti pehmeän kiilan.

Juuri tähän kohtaan sijoittuu Johanneksen evankeliumin lopussa hyvin merkillinen tarina. Se ei aukene normaalille arkijärjelle. Mutta kristinuskon totuus onkin vaihtoehtoinen fakta.

Jeesuksen kuoleman jälkeen Pietari ja ne muut aikoivat jatkaa elämäänsä niin kuin ennenkin. Vanhan buddhalaisen sanonnan mukaanhan elämä ennen valaistumista puiden hakkaamista ja veden kantamista, ja elämä valaistumisen jälkeen on puiden hakkaamista ja veden kantamista.

– Tulkaa syömään, Jeesus sanoi.

He söivät yhdessä. Aterian jälkeen Jeesus kysyi kolme kertaa Pietarilta: – Rakastatko sinä minua?

Pietarin leuka väpätti. Hän oli ensin esiintynyt Jeesukselle uskollisena, mutta sitten kieltänyt hänet. Nyt Jeesus kysyi kolmesti peräkkäin, rakastatko. Silloin Jeesus sanoi: – Ruoki minun lampaitani... Seuraa minua.

Tämä on Pietarin kokemus ylösnousseesta Jeesuksesta. Pietari oli jo näyttänyt, ettei hän ollut luottamuksen arvoinen. Mutta kun Jeesus tulee rannalle, hän ei aloita syyttelyllä. Ihminen tahtoo olla hyvä, mutta hän on heikko. Jeesus haluaa varmistaa, että kavereilla on ruokaa. Syödäänpä. Ota, tässä on kalaa. Juo, tässä on viiniä. Meillä ei ole nyt mitään hätää.

HIL JAISUUDEN TIE Velj. Löytty

Mandoliini, palmut ja pohjoinen viima cd

Mikko, Sakari ja Jaakko Löytyn veljesyhtyeen levyllä on perinteisiä uudelleen suomennettuja amerikkalaisia gospel-lauluja, sekä kuusi uutta laulua. Tyylisuunnat levyllä vaihtelevat kantrista folkiin ja bluesista gospeliin.

90 19,90 (21,90)

19

Mielenrauhaa kirkkotaiteesta

12 värityskuvaa ortodoksisesta ja luterilaisesta perinteestä. Kuvia voi käyttää myös postikortteina.

Jokaisessa kortissa on lyhyt teksti, joka selittää värityskuvaa. Värittämisessä mieli rentoutuu eikä kuvilla ole yhtä oikeaa väritysvaihtoehtoa.

12,50

1250

Emil Anton

Katolisempi kuin luulit – Aikamatkoja Suomen historiaan Suomen kirjoitettu historia alkaa Köyliönjärven pyhimystarinasta, jonka jälkeen maamme oli katolinen kokonaisten vuosisatojen ajan. Eikä katolinen vaikutus kadonnut reformaation jälkeenkään, vaan se on kulkenut Suomen ja suomalaisuuden rinnalla yllättävinkin tavoin vuosisadasta toiseen. Kirja vie lukijansa aikamatkoille Suomen historian jokaiselle vuosisadalle 1100-luvulta aina 2000-luvulle ja tarjoaa hauskoja menovinkkejä kotimaanmatkailuun.

22,30 (27,90)

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

2230

Heli Harjunpää

Tuomasmessun Tuohus-kuoro

– Kristillisiä joogaharjoituksia

Vihdoinkin – Taizé-lauluja suomeksi! Tuomasmessun Tuohus-kuoro Juha ja Inna Vintturin johdolla julkaiseen levyllisen sekä perinteisiä että uudempia, aiemmin levyttämättömiä Taizé-lauluja.

Taizé-lauluihin olennaisesti kuuluvia soololauluja on suomennettu ja ne ensiesitetään tällä levyllä.

20,00 (21,90)

Hiljaisuuden tie

Sairaalapappi ja joogaopettaja Heli Harjupää esittelee joogan, jossa keholliseen harjoitteluun liitetään hengellinen sisältö ja rukous. Harjoituksilla hoidetaan kehoa ja mieltä sekä avaudutaan Jumalan läsnäololle ja itsensä lempeälle kohtaamiselle.

Kirjassa on kristillisiä joogaharjoituksia, joissa liitytään hiljaisuuden viljelyyn ja ikiaikaiseen kristilliseen mystiikkaan.

26,90 (31,90)

2690

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Taizé-lauluja cd

20 00

Pääsiäisikoni Pääsiäisikoni Kristus – kuoleman voittaja. Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle.

90 Koko: 10 x 13,5 cm.

9,90

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

9

puh. 020 754 2350

Kolumni Kolumni

B

Kaupunki ei ole perinneyhdistys

Tommi Laitio Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

Helsinkiin muuttavat tavoittelevat vapautta ja vaurautta.

Helsingin kasvu on verrattavissa siihen, että tänä vuonna koko Nurmes ja ensi vuonna Suonenjoki pakkaisivat laukkunsa ja lähtisivät pysyvästi etelään.

Muuttajat ovat keskenään erilaisempi joukko kuin savolaiset ja pohjoiskarjalaiset. 64 prosenttia uusista helsinkiläisistä puhuu kotona muuta kuin suomea tai ruotsia. Vuonna 2030 joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen. Eurooppalaisia ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvien osuus putoaa alle puoleen vieraskielisistä, kun taas Lähi-idän ja Afrikan kielten puhujien määrän ennustetaan kolminkertaistuvan.

Helsinkiin muuttavat tavoittelevat vapautta ja vaurautta. Parhaimmillaan tuo toivo koituu kaikkien hyväksi. Se edellyttää kuitenkin nykyisiltä asukkailta valmiutta hyväksyä kasvu ja muutos.

Helsinki ei voi olla perinneyhdistys, jonka säännöt on lukittu ikuisesti.

Mitä erilaisempien ihmisten joukko Helsinki on, sitä tärkeämpää on se, miten sovitaan siitä, mikä on yhteistä. Internetin algoritmit rakentavat meille näkymättömiä samanmielisten kuplia.

Samalla, kun samanmielisten yhteishenki kasvaa, voimistuu myös viholliskuva toisista. Toisten

ajatuksissa ja teoissa on vaikea nähdä enää mitään hyvää. Siksi tunnemyrskyssä toimiva päätyy helposti solvaamaan toisen pyhää, hukkaamaan toisessa lähtökohtaisen hyvän, sokeutumaan ihmisten lähtökohtien tai kykyjen eroille – taikka käymään käsiksi.

Erimielisyys testaa demokratian tason.

Demokratia edellyttää toimiakseen vuorovaikutusta, jossa kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi.

Tavoitteena tulee laihan kompromissin sijasta olla kokemus reiluudesta. Omasta näkemyksestä poikkeava päätös on helpompi hyväksyä, kun kaikkien mielipiteet on kuultu ja esitetty reilusti ja päätökset sen perusteella tehty avoimesti.

Kasvavan Helsingin pelisäännöille on paljon perinteisiä rakennuspalikoita ja paikkoja. Meillä on matala korruptio, luottamus viranomaisiin, turvallisuus ja lähes kaikkien käyttämät kirjastot.

Helsingille tämä muutos tulee myöhemmin kuin valtaosalle maailman kaupungeista. Varoittavia esimerkkejä muuttumattomuuden hinnasta kaupunkielämälle on lukuisia.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema on ”Yhdessä”. Se ei saa tarkoittaa eristäytymistä, vaan olemista avoimena maailmalle.

ON TÄYTETTY ” SE ...menkää kaikkeen maailmaan!”

Kristuksen sanat ovat perustana koko kristilliselle kirkolle ja sen lähetystyölle.

Kuuban pääkaupungissa Havannassa käynnistyi helmikuussa suurkaupunkimissio. Missiokirjat loppuivat kesken ja näyttää siltä, että kirjoja tarvitaan n. 200 000 kappaletta lisää. Kampanjaesitteitä tarvitaan vielä miljoona lisää.

Uskonnolliselta ilmapiiriltään synkretistisen saarivaltion ihmisillä on hengellinen nälkä! Missiokirjoja tilattiin 150 000 kappaletta, ja kaikki on jo jaettu, lisäksi vielä 450 000 esitettä. Missio jatkuu Havannassa. Jeesus tehdään tunnetuksi Havannan lisäksi myös muissa Kuuban kaupungeissa.

– Olemme saaneet missiopyyntöjä mm. Santiago de Cubasta ja Guantánamosta, IRR-TV:n toiminnanjohtaja Hannu Haukka kertoo.

KATSO:

LAHJOITA:

LÄHETYSRAPORTTI su klo 9, 13, 19.30 ja 23 AlfaTV:n kanavalta 15.

0700 – 79044 (15.19 € + pvm)

Soita numeroon ja kuuntele viesti:

Kuuntele ITÄRAPORTTI la klo 13.02 ja su klo 15.02 Radio Dein kanavalta tai netistä.

Tai lahjoita tilisiirtona ja mainitse viite: Osuuspankki FI80 5132 0520 0090 28 Viite: 8484

20 €

KUUNTELE:

Voit myös lahjoittaa Danske Bankin Mobile Bay -sovelluksella älypuhelimestasi:

Kiitos lah jastasi Kuuban missiolle!

TIESITKÖ: Kun lahjoitat 50 €, lahjallasi 50 kuubalaista saa missiokirjan ja voi lukea evankeliumin muuttavasta voimasta.

IRR-TV.fi

5

6B

Luova työ riisuu ihmisen Musiikintekijä Marzi Nymanin mukaan hengellisyydestä ja musiikista voi saada samanlaisia kokemuksia.

Teksti Topias Haikala Kuva Esko Jämsä

T

ommy Hellsten on sanonut, että luomistyö on katedraalin rakentamista olevaisen uloimmalle reunalle, missä ei ennen ole ollut mitään.

– Siksi säveltäminen on pelottavaa, sanoo Marzi Nyman.

Nyman on suomalaisen musiikkikentän moniottelija. Lukioikäisenä hänet napattiin soittamaan kitaraa Nylon Beatin livebändiin. Sen jälkeen yhtyeiden lista on käynyt pitkäksi. Vuonna 2003 Nyman palkittiin Pori Jazzin vuoden taiteilijana, ja vuodesta 2013 hän on toiminut Espoo Big Bandin kapellimestarina.

EBB työllistää etenkin nyt, kun April Jazz on kulman takana. Nyman johtaa jazzfestivaalin avajaiskonsertin. Siellä kuullaan myös trumpettikonsertto, jota Nyman paraikaa säveltää.

Ja vaikka April Jazz on Nymanille turvallinen kotikenttä, säveltäminen pakottaa kohtaamaan omia pelkojaan. Nyman tuijottaa kahvilan pöytään ja miettii.

– Muiden musan tulkitsemiseen voi suhtautua muovailuvahana, mutta oman luomistyön yksinäisinä tunteina mittasuhteet ovat välillä oudot, hän sanoo.

Intuitio tuottaa materiaalia, jolle järki luo arkkitehtuurin. Ja juuri silloin, kun Nyman miettii, että nyt tulee hyvää settiä ja tästä jengi tykkää, eteen voikin tulla este.

– Musan virta pysähtyy aina, kun ego tulee ja kysyy, että mitäs ne muut säveltäjät ajattelevat tästä ratkaisusta. Että pitäisikö minun miellyttää heitä.

Kun luo katedraalia olevaisen reunalle, jää itse paljaaksi.

vietti nuorena aikaa Vivamon toimintakeskuksessa Lohjalla.

– Kun on kasassa hyvä hengellinen yhteisö, siinä on jotain kuplivaa, mutta samaan aikaan hirveän rauhallista, Nyman kertoo.

Lapsena Marzi Nymanin kuva Jumalasta oli selkeä.

Jumala oli tyyppi, jolle saattoi jutella, jonka tunnetiloihin saattoi samastua ja niin edelleen.

Vuosien mittaan Nymanin hengellisyys ja kuva Jumalasta ovat muuttuneet.

– En enää usko tietäväni, mikä Jumala on. Se on täysi mysteeri ja täysi salaisuus, hän kertoo.

– Kristus on vieläkin keskellä kakkua, mutta punnitsen aika tarkkaan, ennen kuin rupean määrittelemään kristillisyyttä.

Jälleen Nyman löytää yhtymäkohdan hengellisyyden ja musiikin välillä. Musiikki voi antaa niin suuren elämyksen, että sen kokenut ihminen ajattelee muiden kokevan asian täsmälleen samalla tavalla.

– Sen takia törmää usein sellaiseen, että jokin musiikki arvotetaan arvokkaammaksi kuin toinen, Nyman selittää.

Sama pätee hengellisyyteen. Kun jollakulla on vahva hengellinen kokemus, hän voi ajatella, että kaikkien muidenkin kokemus on juuri samanlainen.

– Kahden ihmisen kristillisyys ei kuitenkaan koskaan ole samanlaista, eikä sen kuulukaan olla. Jos seurakunnassa vallitsee hengellinen konsensus, se on mielestäni epäilyttävää.

Kun elämä kulkee ilman kommelluksia, hengellisyys pysyy usein tasaisena. Elämällä on kuitenkin taipumus olla sellaista, että asiat eivät aina mene nappiin.

– Kun tulee vastoinkäymisiä, uskokin on prosessissa. Kyllä sen täytyy voida muuttua, jos se kerran on elävää, Nyman sanoo.

Kun Marzi Nyman kertoo menneistä ja tulevista projekteistaan, puhe vilisee nimiä. On Pekka Kuusisto ja Tatu Ferchen, on Arttu Takalo ja Harri Rantanen, on vaikka keitä.

Kyse ei ole pelkästään siitä, että tyypit ovat tai- Muusikolta ei kai pitäisi kysyä, mikä yksittäinen tavia soittajia. Musiikki ei ole vain tarkka käsityö- biisi on maailman paras. Marzi Nymanilta vastaus läisammatti, vaan jotain, jonka sosiaaliset siteet he- tulee kuitenkin aika kivuttomasti.

Jos yksi pitäisi valita, se olisi Johann Sebastian delmöittävät.

– Ilman sosiaalista ympyrää musa ei lähde len- Bachin Matteus-passio. toon, Nyman sanoo.

– Se on täynnä fantastista detalji- ja rakenneta– Kun soitetaan yhdessä lavalla, luodaan side, jo- son upeutta. Se on jollakin tavalla stydeintä asiaa, ta syvennetään bussissa tai baaritiskillä. Sen yhtey- mitä tiedän. den kautta musiikki tulee ikään kuin itsestään.

Matteus-passio sukeltaa kristinuskon ytimeen, Tunne on Nymanille tuttu jo ajoilta ennen keik- pääsiäiseen. Musiikki on keino saada uusia näkökulkabusseja ja festarikesiä. Se muistuttaa hengellis- mia kertomukseen, josta on puhuttu paljon. tä kokemusta.

– Hengellinen lätinä on vaikea laji. Musiikki – Siinä on jännä yhdistelmä itsensä kaauttaa jäsentelemään asioita, Nyman sadottamista johonkin isompaan, mutta sanoo. maan aikaan oman persoonan täydeksi tu– On jokavuotinen haaste, ettei päälemista. Persoona ei katoa, mutta oman siäiskokemus jää vain pashan ja mämmin ­asteelle. asennon tuijotus katoaa.

VIDEO Ollaan kuitenkin rehellisiä. Se ykkösNymanin vanhemmat työskentelivät VERKOSSA Kansan Raamattuseurassa, joka on luteribiisi olisi yhtä hyvin voinut olla Hurrigalaisen kirkon sisällä toimiva järjestö. Marzi nesin Get on. ■

B

Kuka?

Marzi Nyman, 38, on Espoo Big Bandin kapellimestari ja musiikin monitoimimies.

Mitä?

Johtaa April Jazzin avajais­ konserttia, jonne säveltää trumpettikonserton. Solistina on Jukka Eskola.

Motto?

Täyttä elämää hinnalla millä hyvänsä.

7

8B

S

yyriassa on rauhallista. Kaikki ei ole pelkkää tuhoa. Kuulostaa erikoiselta, mutta katolinen jesuiittaisä Magdi Seif tarkoittaa, mitä sanoo.

– Uutistoimistojen ongelma Lähi-idässä on se, että yhdestä kivirauniosta johdetaan koko tarina, jolloin yksittäiset tapaukset nähdään osana jotakin suurempaa ilmiötä, Seif sanoo.

Hän on asunut puolitoista vuotta Homsin kaupungissa Syyrian rannikon tuntumassa.

Sisällissodan alkuvaiheessa Homs oli kapinallisten hallussa, mutta sitten hallitus valtasi sen takaisin. Isä Magdin muistitikulla on paljon kuvia katolisen avustusjärjestön Jesuit Refugee Servicen arjesta. Ja totta on, kaikki ei ole rauniona.

Ja silti elämä on arvaamatonta. Juuri isä Magdin Suomen-vierailun aikana helmi– maaliskuun taitteessa presidentti Bashar al-Assadin oman uskonnollisen viiteryhmän alaviittien (šiialainen haara) lähiössä Homsissa räjähti kaksi autopommia. Ainakin 57 sai surmansa. Tekijäksi ilmoittautui Isis. Se vetää mietteliääksi.

– Pommit räjähtivät paikassa, johon päästäkseen on läpäistävä useita tarkastuspisteitä. Sinne on erittäin vaikea päästä, Seif sanoo.

– Siksi on pohdittava vaihtoehtoa, että pommittaja tuleekin hallituksen joukkojen sisäpiiristä, hän sanoo.

Isä Magdi Seif on syntyjään Shobran poikia.

Shobra on kristittyjen kaupunginosa Egyptin pääkaupungissa Kairossa. Kuusilapsinen perhe kuului koptilaiskatoliseen kirkkoon, joka toimii suoraan Vatikaanin alaisena.

– 1950–60-luvuilla Kairo oli todellinen kulttuurimetropoli, jossa asui libanonilaista ja italialaista syntyperää olevia laulajia ja filmitähtiä, muistelee tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Seif.

Omar Sharifin kaltaiset elokuvatähdet saivat nimeä myös Hollywoodissa, ja Egyptissä yhdistyivät huolettomuus ja eksoottisuus.

– Egypti on kuitenkin muuttunut valtavasti. En tunnista sitä samaksi maaksi, jossa vietin nuoruuteni, Seif sanoo.

Muutos alkoi 1970-luvulla. Egyptin silloinen presidentti Anwar Sadat laskelmoi, että lännen kapitalismin ja idän sosialismin puristuksessa Egypti säilyttäisi riippumattomuutensa ja vahvan identiteettinsä, mikäli sen selkäranka löytyisi islamista. Sadatin edeltäjä Nasser oli jo 1950-luvulla hajottanut islamistisen Muslimiveljeskunnan, mutta kun se 1970-luvun alussa ilmoitti luopuvansa väkivallasta, Sadat vapautti järjestön jäsenet vankilasta.

– Sadat tarvitsi Muslimiveljeskunnan apua kommunismia vastaan, mutta hän oli naiivi, Magdi Seif arvioi.

Syyriassa asuva katolinen pappi:

”Rajat kiinni ei ole vastaus”

Egyptiläisen jesuiittaisän Magdi Seifin mielestä Eurooppa on kadottanut sielunsa, kun se taipuu poliittisen islamin edessä.

– Toinen ihminen, turvapaikanhakija, ei kuitenkaan voi olla pelon lähde, hän sanoo.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

Poliisejakin maalitetaan vihan kohteeksi Tutkijat, toimittajat, poliitikot, kansalaisaktivistit ja viime aikoina myös poliisit ovat joutuneet vihakampanjoiden kohteiksi.

Monet kansalaisaktivistit, tutkijat, poliitikot ja toimittajat ovat joutuneet vihapuheen kohteeksi. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Mikko Eränen toteaa, että vihan lietsomisesta on tullut viime vuosina huolestuttava ilmiö. Se eskaloi myös tekoja.

– On tärkeää, että ongelmaan puututaan, sillä jatkuessaan tällainen voi vaarantaa jopa yhteiskuntarauhaa.

Mikko Eräsen mukaan vihan lietsonta ammentaa käyttövoimansa yhteiskunnan il­ miöistä: maahanmuutosta, rasismista, ääriliikkeistä ja yksittäisistä rikoksista.

– Viha leviää erityisesti sosiaalisessa mediassa ja niin sanotuissa valemedioissa, Eränen kiteyttää.

– Siellä ei pohdita journalismin etiikkaa eikä lähdekritiikkiä.

Mari Aarnio

al-Sisi luopumaan vallasta. Jos hän pystyy luopumaan vallasta, Egypti voi vielä pelastua.

USKONNOLLISTEN VÄHEMMISTÖJEN asema on vaikeutunut Lähi-idässä merkittävästi sen jälkeen, kun Saddam Hussein kukistettiin vuonna 2003. Magdi Seifin mielestä kristittyjen ei silti pidä luovuttaa. Hän haaveilee jo sodanjälkeisen Syyrian jälleenrakentamisesta.

– Syyriassa eri uskonnolliset ryhmittymät eivät nyt tahdo tulla keskenään toimeen, Seif sanoo.

– Kuitenkin perinteisesti kristityt ovat tulleet toimeen šiialaisuuden ja sunnalaisuuden eri suuntausten sekä esimerkiksi druusien kanssa. Sen vuoksi kristilliset kirkot voisivat olla välittäjän roolissa, hän sanoo.

Kun Syyrian sisällissodan alkuvaiheessa toukokuussa 2011 Syyrian kapinalliset ottivat Homsin hallintaansa, kristityt pakenivat kaupungista.

– Kun hallitus toukokuussa 2014 valtasi Homsin takaisin, kristityillä oli suuri rooli yhteen sovittelijana, Seif sanoo.

Kristittyjen kohtaama väkivalta ei ole Seifin mukaan ollenkaan uusi ilmiö.

– Lähi-idässä kristityt joutuvat tietyin väliajoin kohtaamaan väkivallan aallon. Tällainen oli jo Armenian kansanmurha, Seif toteaa.

Vaikeista ajoista huolimatta jesuiitta Magdi Seif uskoo, että kristityillä on Lähi-idässä tärkeä tehtävä.

Lokakuussa 1981 Muslimiveljeskunnasta irtaantuneet islamistit salamurhasivat 62-vuotiaan Sadatin.

– Islamistit kasvattivat vaikutusvaltaansa Persianlahden öljymaiden rahoituksella, ja kun egyptiläiset luonnostaan ovat hyvin uskonnollisia, maaperä yhteiskunnan islamisoitumiselle oli hedelmällinen.

Kommunismin hajottua arabimaiden sosialistidiktaattorit ovat yksi toisensa perään kaatuneet, mutta yritykset asettaa niiden paikalle islamistinen hallinto ovat Magdi Seifin mukaan vahingollisia.

– Vaalien alla Muslimiveljeskunta esiintyy aina demokratian ystävänä, mutta heti kun se saa vallan, alkavat vaikeudet, hän sanoo.

– Egypti joutui tähän ansaan. Tällä hetkellä suuri kysymys on, pystyykö Abdel Fatteh

LÄHI-ITÄ HEIJASTUU myös Eurooppaan.

Vuodesta 2015 alkaen Eurooppaan on tullut noin miljoona turvapaikanhakijaa. Toiselta puolen Eurooppa vapisee ja on peloissaan.

Toiselta puolen maallistunut, humanistinen Eurooppa haluaa avata kaikki rajansa.

Magdi Seif tietää tilanteen, sillä hän on asunut Euroopassa ja vanhana Suomen-kävijänä on ajan tasalla myös Helsingin rautatientorin mielenosoituksista.

– Mikään ääripää ei ole kenellekään reilu, hän sanoo.

– Monien turvapaikanhakijoiden mukana Eurooppaan kantautuu hyvin fundamentalistinen islam, ja se pitää tiedostaa.

Seif viittaa Egyptissä koko ikänsä asuneeseen jesuiittakollegaansa Henry Bouladiin, joka on arvostellut Eurooppaa siitä, että se voi sanoa kristinuskosta mitä tahansa, mutta islamista ei uskalleta puhua samalla tavalla.

– Ymmärtääkö Eurooppa, millaisia asioita voi tapahtua demokratian nimissä? Hänen mukaansa ainoa keino estää taipuminen on juurtua uudelleen Euroopan omiin kristillisiin arvoihin.

– Rajat kiinni ei ole vastaus, hän painottaa.

– Euroopalla on nyt hieno tilaisuus palata omiin kristillisiin juuriinsa ja siltä arvopohjalta kohdata toisia ihmisiä.

– Kun sinulla on uskoa, ja tiedät, mikä sinua kantaa, et pelkää mitään.

Koteja ja hoivaa ainutlaatuisille ihmisille MAINIOKOTI LEHTISAARI TARJOAA TURVALLISTA JA VIIHTYISÄÄ ASUMISTA, HOIVAA JA HUOLENPITOA Kaunis kotimme tarjoaa yksilöllistä hoivaa täysihoidolla sekä kevyempää palveluasumista, myös lyhytaikaisesti.

Meille käyvät Helsingin, Espoon ja Vantaan palvelusetelit.

TERVETULOA!

Avoimet ovet to 20.4. ja ti 2.5. klo 15.30–17.00.

(Vire Kodit ovat nyt Mainiokoteja)

Olemme osa Mehiläinen konsernia

Mainiokoti Lehtisaari | Papinpöydänkuja 2 | 00340 Helsinki | puh. 044 734 6474 paivi.luopajarvi@mehilainen.fi | www.mainiovire.fi/Lehtisaari

Kliininen lääketutkimus Alzheimerin tautia sairastaville henkilöille, jotka kärsivät unettomuudesta Etsimme tutkimushenkilöitä kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen.

Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida tutkittavan lääkeaineen suvoreksantin tehoa ja turvallisuutta verrattuna lumelääkkeeseen hoidettaessa unettomuutta henkilöillä, joilla on lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti.

Saatatte soveltua tutkimukseen, jos

Onko kyse äärioikeistolaisesta liikehdinnästä?

– Varmaan myös siitä, mutta kyllä tässä voi olla muunkinlaisia motiiveja. Esimerkiksi sellaisia, että yleensä halutaan vastustaa tietyntyyppistä kehitystä yhteiskunnassa.

Monessa länsimaassa äärioikeistolaisten ryhmien takana on nähty esimerkiksi Venäjä-yhteyksiä. Eränen ei halua tehdä tiettyyn valtioon liittyviä johtopäätöksiä.

– Globaalisti informaatiovaikuttamisen taustalla saattaa olla myös valtiollisia toimijoita, hän sanoo.

TILANNE SUOMESSA on Mikko Eräsen mielestä entisestään kärjistynyt. Uutta on se, että nyt vihan kohteeksi maalitetaan myös poliiseja.

– Yksittäisten poliisien toimintaa on kuvattu ja viety sosiaaliseen mediaan. Viestiä on höystetty vaikka poliisin omalta Facebook-sivulta tai muualta julkisesta lähteestä löydetyillä tiedoilla. Tämä ei ole henkilökohtaista, mutta se henkilöityy. Tavoitteena on kyseenalaistaa koko instituution toiminta.

Sananvapaus ei tarkoita sitä, että sen varjolla voitaisiin tehdä rikoksia. Vihapuhe ei ole rikosoikeudellinen termi, mutta kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan ovat. Rasismia itsessään ei ole laissa kielletty.

– Ei suoraan. En nyt sano, että meillä olisi lainsäädännöllinen ongelma, mutta vihan lietsonnasta ja kriminalisointien riittävyydestä olisi syytä käydä keskustelua.

PAULI JUUSELA

- Teillä on diagnosoitu lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti ja unettomuus - olette halukas nukkumaan unilaboratoriossa kolmena yönä - Teillä on omainen/muu läheinen henkilö, joka asuu kanssanne tutkimuksen aikana ja osallistuu kanssanne tutkimuskäynteihin ja unilaboratorioyöpymisiin - Teillä ei ole muuta merkittävää neurologista sairautta esim. aivoverenkiertohäiriötä Tutkimus kestää 9 viikkoa ja sisältää 6 tutkimuskäyntiä. Tutkimuskäynnit ja tutkimukseen liittyvä hoito ovat maksuttomia.

Suomessa tutkimuksesta vastaavana henkilönä toimii professori Markku Partinen.

Tutkijana toimii: Päätutkija Markku Partinen Helsingin Uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed Valimotie 21 00380 Helsinki Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä soittamalla Helsingin Uniklinikka p.010 2311 488 / 010 2311 481 klo 8-16 tai sähköpostilla tutkimus@vitalmed.fi

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti

Osoitteet

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Fingerpori Pertti Jarla

Hyvä ilmoittajamme!

Huomaathan poikkeus­ aika­taulun ilmoitusvarauksissa Kirkko ja kaupungin numeroon 8, joka ilmestyy pääsiäisen jälkeen torstaina 27.4. Lehteen numero 8 varataan ilmoitustila poikkeuksellisesti viimeistään kiirastorstaina 13.4. ­kello 12 mennessä.

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Lauluyhtye Rajaton pe 19.5. klo 21 Johanneksenkirkko, Korkeavuorenkatu 12 Liput 25/20 €, ovelta tai kirkonmusiikkijuhlat.fi

Aineiston viimeinen jättöaika on poikkeuksellisesti pääsiäisen jälkeinen tiistai 18.4. kello 12.

Ilmoitusmy ynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 tai juha.kurvinen@otava.fi Lisätietoa myös: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

B

11

VIDEO VERKOSSA

Kaisaniemen puistosta Tuomiokirkolle Via Crucis alkaa pitkänäperjantaina 14.4. kello 21.30 Kaisaniemen puistosta. Kärsimystien reitti kulkee Suomen Pankin kautta Tuomiokirkolle, jossa se päättyy ristiinnaulitsemiseen. Pääsiäisnäytelmän järjestää Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry. yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa.

Maria Ylipää ei epäröinyt hetkeäkään, kun häntä pyydettiin Jeesuksen rooliin. Opetuslapset on tänä vuonna puettu pelastusliiveihin.

Katso video Via Cruciksen harjoituksista ja Maria Ylipään videohaastattelu osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Via Crucis vie matkalle ihmisyyden ytimeen Jeesusta esittävä Maria Ylipää on sitä mieltä, että hyvissä tarinoissa sukupuoli ei ole merkittävä tekijä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JANNE SIMOJOKI

TÄMÄN VUODEN Via Crucis eroaa edellisistä versioista siten, että siinä kaikki näyttelijät ovat naisia.

Harjoituksia katsoessa näyttelijöiden sukupuolta ei kuitenkaan tule edes ajatelleeksi. On vain henkilöitä, jotka toimivat kuten me ihmiset toimimme: valehtelevat, pettävät, kiusaavat, surevat ja rakastavat. Tänä vuonna esityksessä on mukana myös musiikkia.

Ville Saukkosen ohjaamassa ja Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittamassa esityksessä Neitsyt Mariana nähdään Jaana Saarinen, Juudaksena Petriikka Pohjanheimo, Pietarina Meri Nenonen, Pilatuksena Tuulia Eloranta ja Herodeksena Minna Koskela.

Jeesusta esittää Maria Ylipää, joka pitää roo-

Taivaan tähden Pääsiäinen

Harava PÄÄSIÄINEN ON riviluterilaiselle laimea juhla. Kun ei ole paastottu, ei iloita herkkupöydästä, ja kun ei ole kieltäydytty, ei tunneta vapautumisen riemua. Kristikunnan suurinta päivää riviluterilainen viettää laskettelurinteessä tai mökillä haravoimassa.

Onneksi harava on myös hengellisen harjoituksen väline. Se raapii kuollutta pintaa ja päästää tuoreen esiin. Samaa on pääsiäisessä. Elämä työntää piikkinsä lahonneisiin rakenteisiini ja tarttuu minussa siihen, minkä vanki olen.

Tämä on pääsiäinen: Että pitkän empimisen jälkeen uskallan tehdä vaikean ratkaisun. Että ohittamisen sijaan alan kuunnella si-

nua tarkkaan. Että vierautta hautoneiden vuosien jälkeen kypsyn tekemään sovinnon.

Voi miten pyhä paistaa pölyisten verhojemme läpi.

Pääsiäinen on tässä: Että masennuksen pimeässä alan hatarasti toivoa. Lakkaan hetkeksi toivomasta kuolemaa tai pelkäämästä sitä. Tauti päästää ohimennen otteestaan. Niin, pelkkä taukokin pahasta on pääsiäinen sille, jota pitkäperjantai painaa.

Pääsiäinen on myös tämä: Että sodan ja kidutuksen uhka on ohi.

Että olen vihdoin turvassa. Rakkaani ovat pelastuneet. Uudet ystäväni näkevät minut ja käärivät minut hellyyteensä.

ISTOCK

16.4.

liaan erityisen kiehtovana, koska Jeesus oli sekä Jumala että ihminen.

– Ristiriidat ovat aina hyvästä. Kaikki, mikä laittaa ajattelemaan on myös hyvästä, Ylipää sanoo.

– Minusta on tärkeää tuoda esiin Jeesuksen ihmisyys ja inhimillisyys.

Se, että Ylipää naisena näyttelee Jeesusta, voi hänen mielestään tuoda rooliin monipuolisuutta. Toisaalta siihen ei pidä juuttua.

– Hyvissä tarinoissa ja hyvissä rooleissa sukupuoli ei ole merkittävä asia. Totta kai on isoja rooleja, joissa sukupuoli on tosi tärkeä, mutta tässä käydään läpi niin laajasti uskoa ja ihmisyyttä, koko kristinuskon ydintä, että se, oletko mies vain nainen, ei ole määrittävä tekijä.

JEESUKSEN ROOLIIN valmistautuminen on tuonut Maria Ylipään mieleen raamatunjakeita, jotka ovat hänelle tuttuja lapsuudesta ja nuoruudesta. Nyt niitä on joutunut miettimään uudelleen. Miten niitä pitäisi painottaa, mitä ne tarkoittavat? Miten ne sanoisi uskottavasti Jeesuksen suulla?

Maria Ylipää ei ole nähnyt aiempia Via Crucis -esityksiä. Hän uskoo, että esityksestä tulee vaikuttava ja meditatiivinen, koska siinä konkreettisesti kuljetaan yhdessä. Kohtausten välillä on aikaa ajatella.

Se on myös ajankohtainen monella tapaa. Esimerkiksi epäkohtien puolesta taistelu ja lähimmäisenrakkaus ovat teemoja, joihin kuka tahansa helsinkiläinen voi törmätä päivittäin.

– Esitys on myös tilaisuus hiljentyä ja ajatella omaa elämäänsä. Meillä on aika kiireistä elämää, kun impulsseja ja informaatiota tulee joka puolelta. Hiljentymiselle täytyy oikein raivata tilaa, Ylipää toteaa.

Mitä on herätä kuolleista? Se on vääjäämättömyyden ja toivottomuuden kylmästä haudasta nousemista, veren palaamista kuiviin

ja katkeriin suoniin.

Vain se, joka on menettänyt toivonsa, voi saada sen takaisin.

KAISA RAITTILA

12 B Gurun opissa Ohjaajana Katariina Genovalainen

Itserakkauden sulatus -rukous ”Herra, sinä rakastat kaikkia pyyteettä, sulasta rakkaudesta.

Kun katson sitä, miten sinä kaikkea rakastat, näen, miten minä kaikessa etsin omaani.

Sulata sinä minusta itsekkyys.

Anna rakkautesi tulen polttaa minusta kaikki kauna ja viha.

Sytytä sydämeni palamaan sinun myötätunnostasi.”

Katariina Genovalainen on yksi suurista naismystikoista. Hän syntyi Genovassa vuonna 1447 ­aatelisperheeseen. Kokemansa uskonnollisen kääntymyksen jälkeen Katariina omisti elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiseen Genovan slummeissa. Vuosina 1490–1496 hän toimi paikallisen sairaalan johtajana. Tuona aikana ruttoaalto tuli Genovaan, ja hän hoiti siihen sairastuneita ja kuolevia. Katariina itse kuoli ilmeisesti syöpään vuonna 1510.

Katariina ei itse kirjoittanut mitään. Hänen ajatteluaan ja elämänvaiheitaan ovat kirjanneet hänen lähipiiriinsä kuuluneet henkilöt, muun muassa hänen rippi-isänsä veli Marabotto.

Suuret mystikot eivät ole koskaan olleet vain maailmasta erilleen vetäytyneitä erakoita, jotka omistautuvat omaan henkiseen kasvuunsa ja valaistumiseensa. He ovat halunneet myös muuttaa maailmaa.

Sellainen oli italialaisessa satamakaupungissa Genovassa 1400-luvun jälkipuoliskolla elänyt naismystikko Katariina Genovalainen. Hän tiensä auttamistyöhön slummeihin kulki onnettoman avioliiton kautta.

Katariina naitettiin jo 16-vuotiaana isänsä kuoleman jälkeen perheen tuntemaan varakkaaseen sukuun. Avioliitosta Giuliano Adornon kanssa ei tullut onnellista. Mies kulki omia teitään ja sai myös lapsen toisen naisen kanssa. Katariina kärsi yksinäisyydestä, laiminlyönnistä ja masennuksesta kymmenkunta vuotta.

Keväällä 1473 Katariina elämässä tapahtui muutos. Oli pääsiäistä edeltävä paastonaika. Siksi Katariina meni papin luo ja valmistautui rippiin. Elämäkerran mukaan Jumala täytti silloin hä-

Havahdu puhtaaseen rakkauteen Katariina Genovalainen etsi rakkautta.

Työuransa hän teki kotikaupunkinsa slummien asukkaiden auttajana.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

nen sydämensä rakkaudella. Hän tunsi oman kurjuutensa ja Jumalan käsittämättömän hyvyyden. Hänestä tuntui, että vaikka hänelle olisi annettu tuhat maailmaa, hän olisi heittänyt ne pois. Hän ei olisi vaihtanut mihinkään sitä elävän rakkauden liekkiä, jonka tunsi.

Kun Katariina meni sen jälkeen kotiinsa, hän sai vielä toisen ekstaattisen kokemuksen. Hän mietiskeli ristiään kantavaa Kristusta ja tunsi samalla Jumalan rakkauden lävistävän itsensä.

Siitä pitäen Katariina alkoi antaa entistä enemmän aikaa mietiskelylle ja rukoukselle. Sen rinnalla hän alkoi kulkea kotikaupunkinsa slummien kujilla ja viettää aikaa siellä asuvien köyhien ja sairaiden kanssa.

Jumala on silkkaa rakkautta, Katariina vakuutti. Hän kutsui Jumalaa Ylivertaiseksi Hyvyydeksi, joka loi maailman puhtaasta rakkaudesta.

Katariinan elämä todisti siitä, mihin hän uskoi. Hän puhui paljon itserak-

Terminaattori, tinamies tulevaisuudesta

Sarjakuvaruuduissa jo vuodesta 1938 lentäneen Teräsmiehen nimi Kal-El viittaa yhteen Raamatussa esiintyvistä Jumalan nimistä. Taivaasta laskeutunut pieni vauva kasvaa täysi-ikäisyyteen ja saa isältään suuren tehtävän. Hänet on valittu ihmiskunnan opastajaksi ja pelastajaksi.

Lähitulevaisuudessa koneiden vastaista sotaa johtaa John Connor, jonka nimikirjaimet ovat samat kuin Kristuksella. Toisessa Terminator-elokuvassa pelastajan paikan ottaa tulevaisuudesta eli tuonpuoleisesta lähetetty robotti (Arnold Schwarzenegger). ”Tule mukaani, jos haluat elää”, tinamessias sanoo. ”Minä näen kaiken.”

Image Comics / Gary Frank

Carolco Pictures Inc.

DC Comics / Frank Quitely

3×

fantasian messias

Teräsmies, taivaasta lähetetty

kaudesta ja siitä, miten sen kanssa piti tehdä töitä – hiljentyä ja havahtua yhä uudestaan siihen, että todellinen rakkaus on toisenlaista.

Jumala rakastaa luotujaan ilman syytä, puhtaasta rakkaudesta. Siitä rakkaudesta Katariina tahtoi elää. Hän rukoili, että Jumalan rakkaus polttaisi hänen elämästään kaiken kuonan niin, että hän itsekin oppisi rakastamaan kaikkea, mitä Jumala rakastaa, pyyteettömästi, ilman oman edun tai hyödyn tavoittelua.

Henkilökohtaisen konkurssin koettuaan Katariinan puoliso tuli vaimonsa rinnalle köyhiä ja sairaita auttamaan. He muuttivat yhdessä pieneen taloon paikallisen sairaalan viereen voidakseen olla lähempänä slummien asukkaita.

Myöhemmin Katariinasta tuli sairaalan johtaja. Hänen kovin koetuksensa oli vuonna 1493, kun ruttoepidemia tuli Genovaan ja viidennes sen väestöstä kuoli. Katariina hoiti sairastuneita ja kuolevia ja sai tartunnan itsekin, mutta selviytyi. ■

Laurel, sielun kärsivä matkaopas Midnight nation -sarjakuvan alussa demonin kaltaiset olennot ryöstävät David-nimisen poliisin sielun. David joutuu ”välitilaan”, unohdettujen ihmisten maahan. 12-osaisessa tarinassa David kävelee Yhdysvaltojen halki, selviytyy koetuksista ja kohtaa lopulta sielunsa ryöstäjän. Davidin oppaaksi lähetetään mystinen neito Laurel, jolle matka on itseään toistava kärsimystie.

Taneli Kylätasku

MENOT 13.4. – 27.4.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.30.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–13.

Rukoushetki, kevään viimeisen kerran ke 19.4. klo 12.30–12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Puurotorstai torstaisin (ei ole to 13.4.) klo 10–13. Puurolounas 2,50 e.

Saavutettava kirkkohetki to 13.4. klo 13. Kristiina Tuohimaa-Salminen, Juha Paukkeri.

Kiirastorstain messu 13.4. klo 18.

Tiina Palmu, Reijo Liimatainen, Juha Paukkeri.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus 14.4. klo 12. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Pääsiäisyön messu la 15.4. klo 23.

Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Messun jälkeen tarjolla yöpalaa.

1. pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Riikka Jäntti, Kaisa Nuolioja.

Viikkomessu to 20.4. klo 18. Messua ei ole to 27.4.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitus to 20.4. klo 18–20.45.

Bilisilta nuorille to 20.4. klo 18.30– 20.30.

Jengi-ilta nuorille pe 21.4. klo 20–23.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna la 22.4. klo 12–15.

Messu ja isosten siunaus su 23.4. klo 12. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Nina Häkkinen, Juha Paukkeri.

Kohtaamispaikka su 23.4. klo 17.

Vieraana Heljä Markkula.

Matala – mukava maanantai kirkolla! 24.4. klo 11 ehtoollinen, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 25.4. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 25.4. klo 13–14.30.

Laurean terveydenhoitajaopiskelijat.

Parisuhdeilta ke 25.4. klo 18–19.30. ”Läheisyys ja seksuaalisuus parisuhteessa”. Luennoi psykoterapeutti, kouluttaja Terhi Väisänen Kataja Parisuhdekeskuksesta. Lastenhoito leikki-ikäisille.

Sota-ajan lauluja to 27.4. klo 18.30.

Kultaisen Iän Laulajat johtajanaan Leena Sinisalo. Kahvitus klo 17 alkaen. Vapaa pääsy.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 11.

Miehet keittiössä – mutkatonta ruoanlaittoa yhdessä joka toinen tiistai klo 10–13 (parittomat viikot) Hinta 2 € / ateria. Lisätietoa: Saara Huhanantti, p. 050 5935503. Äijien saunailta tiistaisin klo 18.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Kiirastorstain messu to 13.4. klo 18.

Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus 14.4. klo 10. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

1. pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti, Kaisa Nuolioja Pääsiäisen Mukulamessu ma 17.4. klo 15. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Ohjelmalliset tiistaikahvit ti 18.4. klo 13–14.30. Terttu Kähkönen ja Raimo Mäki kertovat lähetystyöstä Namibiassa.

Torstaimesta to 20.4. ja 27.4. klo 14–15.30. Puuhaa alakouluikäisille.

Lähetyspiiri to 20.4. klo 18–20. Paula Raitis kertoo Merimieskirkon työstä.

Avoin perhekahvila pe 21.4. klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa.

Avoin kirkkomuskari pe 21.4. klo 10–10.30.

Puuroperjantai 21.4. klo 11–12.30.

Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuroateria.

Pyhäkoulu su 23.4. klo 10.

Messu su 23.4. klo 10. Harri Nurminen, Pippa-Riina Tuhkalainen.

MUUALLA Kiirastorstain ehtoollishartaus to 13.4. klo 16. Hans Tuominen, Paavo Jämsä. Pyhän Anna lastenkirkon pihalla.

Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -kuorot 6–14-vuotiaille lapsille Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B, 01260 Vantaa.

Retkipäivä perheille ti 20.6. Musta-

saaressa klo 8–17. Hinta; aikuiset 20 €, 6–17-v. 10 €, 1–5-v. 3 € ja 1-vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy bussikyyti, lauttamaksu, lounas, ohjelmaa ja kahvit. Ilmoittautuminen virastoon p. 09 830 6500. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312.

KASTETTU Elviira Else Ilona Asikainen, Aino Maria Kivistö, Elmeri Joonatan Mustonen, Daniel Veikka Aleksanteri Pesonen, Emilia Helmi Amanda Sträng, Miisa Ella Maria Tyllilä.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jake Juhani Siltavirta ja Miira Heli Marianne Hellman.

HAUTAAN SIUNATTU Yrjö Juhani Juurelma 77 v, Sauli Aatos Paalijärvi 77 v, Sari Sirkka Helena Ukkola 58 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Kiirastorstain iltapäivän messu 13.4. klo 14. Jaakko Kara, diakoniatyöntekijät ja Hannu Lehtikangas.

Kiirastorstain iltamessu 13.4. klo 18.

Miika Koistinen, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 14.4. klo 10. Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas.

Ristinjuhla pe 14.4. klo 18. Jarna Wikström, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen tarjolla pääsiäisateria. Aterian hinta 12 e aikuisilta ja 6 e lapsilta.

Toisen pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas.

Messu su 23.4. klo 10. Jukka Nevala, Jarna Wikström ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Hämeenkylä-messu su 23.4. klo 17.

A

Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi, Jukka Nevala, Hannu-Pekka Heikkilä ja messukuoro. Messun jälkeen teetarjoilu.

Muksukirkko ke 26.4. klo 9.30.

Aarrearkulla. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla.

Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu ateria on kaikille avoin ja maksuton.

Arkipäivän ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

LAMMASKUJA 2 B:N KERHOTILA Nettikerho ikäihmisille ke 19.4. klo 14–16. Pilvipalvelut.

Kirjallisuuspiiri ma 8.5. klo 12.

Toukokuun kirjana Antti Tuurin Ikitie.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 20.4. klo 11.

Vieraana Luther-kirkon kansainvälisen työn pastori Richard Ondicho.

MUUALLA Kevätretki senioreille to 4.5. Urajärven kartanoon ja Hyvinkäälle. Vierailu Suomen vanhimmassa kartanossa, lounas Suivalan kartanossa Kärkölässä, ehtoollishartaus Hyvinkään kirkossa ja käynti Havin tehtaanmyymälässä. Lähtö kirkolta klo 8.30 ja paluu klo 18. Hinta 60 e.

Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon 27.4.

Kesäretki perheille pe–la 28.7.–29.7.

Vivamon Raamattukylään Lohjalle.

Ohjelmassa Paavalin salaisuus -näytelmä, hartautta lasten ikiomassa kirkossa, nuotioilta ja uimista.

Majoittuminen 2 hengen huoneissa, perheille tarjolla useampi huone.

Hinta aikuisilta 120 e ja lapsilta (3–12 v.) 85 e. Ilmoittautua voit nettisivuillamme kohdassa Lapset ja perheet – Retket.

KASTETTU Eetu Tapani Salminen, Adeliina Venla Sofie Penttilä, Aaron Kahugu.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Olli Matias Lindfors ja Sanna Heidi Marie Valerius.

HAUTAAN SIUNATTU Alpo Armas Ala-Harju 79 v, Christian Helmer Juden 70 v.

7

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15. To 20.4. virasto auki 10–12.30. p. 09 830 6550. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376.

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiirit ma-pe klo 8-9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kiirastorstain messu 13.4. klo 13.

Pirkko Yrjölä, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi.

Kiirastorstain iltamessu 13.4. klo 18.

Pirkko Yrjölä, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Marjatta Anttonen, viulu.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 14.4. klo 10. Riikka Wikström.

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 14.4. klo 15. Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Elsa Sihvola, sello.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10. Jani Vanhala, Pirkko Yrjölä, Airi Saloniemi ja Jussi Salonen. Kirkkokahvit.

2. pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 15. Tuula Paasivirta, Jani Vanhala ja Airi Saloniemi.

Katulähetys ke 19.4. ja 26.4. klo 11 seurakuntasalissa. Lämmin maksuton ateria yksinäisille ja vähävaraisille.

Lähetyspiiri ke 19.4. ja 26.4. klo 13 Kotkansiiven kokoustilassa. Vetäjänä kansainvälisentyön sihteeri Samuel Luak.

Arki-illan ehtoollinen ke 19.4. ja 26.4. klo 18 kirkossa. 19.4. Riikka Wikström ja Jussi Salonen. 26.4.

Minna Ruuttunen.

Iltarukouspiiri ke 19.4. ja 26.4. klo 18.40 kirkon kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485.

Seurakuntakuoron harjoitus to 20.4. ja 27.4. klo 18 kirkkosali 2:ssa.

Johtaa Jussi Salonen.

Naisten saunailta to 20.4. klo 18.

Kotkansiiven saunatiloissa.

Vox Mea – kuoroharjoitus to 20.4. ja 27.4. klo 18 seurakuntasalissa. Johtaa Airi Saloniemi.

Menokasvo

Sota-ajan lauluja ja evakon muisteluja Kultaisen Iän Laulajat -kuoron johtaja Leena Sinisalo, mitä sota-aika tuo mieleesi?

– Muistan pommituksien kirkkaat valot, mutta ihmettelen sitä, etten muista pommisuojasta muuta kuin ne portaat, jotka veivät alaspäin. Nukkumaan mennessä minulla oli aina vaatteet päällä sen takia, jos yöllä tuli hälytys ja piti lähteä suojaan. Lähellä sänkyäni olivat aina nukke ja pieni viulu, jotka otin mukaani. Sitä aikaa ei voi ymmärtää, ellei itse ole sitä elänyt.

Mitä Hakunilan kirkon yhteislaulutilaisuudessa tapahtuu?

– Kuoro esittää muutaman laulun ja laulamme yleisön kanssa yhdessä. Lisäksi ohjelmassa on sotaveteraanin ja evakon haastattelut sekä yksinlaulua. Yksi tilaisuuden lauluista on Evakon laulu, joka on lempilaulujani. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla kello 16.30.

Laulamaan alamme kello 18.30.

NINA RIUTTA Sota-ajan laulut -yhteislaulutilaisuus to 27.4. klo 16.30 alkaen Hakunilan kirkolla.

ESKO JÄMSÄ

Miten elämä kuljetti eteenpäin?

– Halusin aina opettajaksi. Työpaikkani oli Sotungin koulu, jossa opetin 32 vuotta. Rakastin sitä työtä ja lapsia. Ensimmäinen työpaikkani oli Kuopiossa, ja luokallani oli 40 poikaa. Huumorilla heidän kanssaan pärjäsi hyvin. Nyt olen eläkkeellä oleva musiikin lehtori.

Millainen kuoro Kultaisen Iän Laulajat on?

– Kuorossa on 20 laulajaa, joista kuusi on miehiä.

Kuoro sai alkunsa kymmenisen vuotta sitten, kun kävin laulattamassa ihmisiä. Aloimme harjoitella yhteislaulua moniäänisesti. Nykyisin meillä on harjoitukset joka viikko torstaiaamuisin Hakunilan kirkolla.

8a

MENOT 13.4. – 27.4.

Perhekerho pe 21.4. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyöntiloissa.

Pyhän tanssin rukoushetki la 22.4. klo 17 kirkossa. Pyhä tanssi on meditatiivista liikettä ja hiljaisuutta, rukousta ilman sanoja. Pia Olkkonen ja Elina Jokipaltio.

Pääsiäisen iloa -Messu su 23.4. klo 10. Sanna Heikurinen, Tuula Paasivirta ja Jussi Salonen. Mukana useat varhaisnuorten kerhot, iltapäiväkerho ja musiikissa avustaa Seurakuntakuoro. Messun jälkeen tarjolla herkkuja ja yhteistä ohjelmaa.

Perhekerho ma 24.4. klo 12–15 lapsi- ja perhetyöntiloissa.

Runopiiri ma 24.4. klo 13 kirkossa.

Naisten raamattupiiri ma 24.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 24.4. klo 18.30 kirkon kappelissa.

Vanhemman väen piirin kevätkonsertti to 27.4. klo 13 seurakuntasalissa. Airi Saloniemi ja Jussi Salonen.

Vapaa pääsy.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 20.4. ja 27.4. klo 9–11.30.

Nupe pe 21.4. klo 17.30–20.30. Nuorten perjantai 6.-luokkalaisille.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 18.4. ja 25.4. klo 9-11.30.

Vanhemman väen piiri ke 19.4. klo 13.

Kastettu Michael Kalevi Mäkinen, Noel Aksel Aukusti Lamminmäki, Kaarle Tapani Åman.

Hautaan siunattu Sirkka Hellin Ahokas 95 v, Rakel Ingeborg Lehtovuori 90 v, Sirkka Säde Luoma 71 v, Esko Ilmari Allén 65 v, Erja Alisa Kuuluvainen 54 v

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15. rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma ja ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11.

Ajanvaraus samaan aikaan p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan pyhän andreaan kirkko Kustaantie 22 Tiedot säännöllisistä raamattu- ja rukouspiireistä sekä kerhoista löytyvät verkkosivuilta tai kevätesitteestä, jonka voi hakea tai tilata kirkkoherranvirastosta.

Kirkkoherranvirasto on kiinni pe 14.4. ja ma 17.4. Ei päivystävää pappia ma 17.4.

Kiirastorstain messu to 13.4. klo 19.

Arto Nuutinen, Sirkku-Liisa Niemi, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye.

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 14.4. klo 15. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye.

Pääsiäisyön messu la 15.4. klo 23.

Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi, Tuuli Suominen. Messun jälkeen yöpalaa.

Pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10. Laura Maria Latikka, Lauri Kiviranta. Pyhäkoulu.

Toisen pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 18. Nimikkolähettiperhe Korhosten tulojuhla. Ben Ahlroos, Jarkko Korhonen, Lauri Kiviranta.

Isoset siunataan tehtäviinsä. Kirkkokahveilla Korhoset kertovat kuulumisia lähetyslentotyöstä Tansaniassa.

Perheiden avoin olohuone alkaen 18.4. ma, ti, to, pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä. Ti aamupäivällä askartelua, to hartaus ja pe perheiden muskari.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21.

Messu ja konfirmaatio su 23.4. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi.

Päivärippikoulun konfirmaatio.

Pyhäkoulu.

Rekolan sekakuoron konsertti su 23.4. klo 17. Johtaa Anu Pulkkinen.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Elämysmaalaus ma 24.4. klo 10–12.

Yläovet auki aikuisille ma 24.4. klo 18–20. Iltapala, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan. Ilta alkaa hartaudella.

Sanan ääreltä elämään -ilta ti 25.4. klo 18.30. Toinen toistamme tukien, Kaisa Koivula.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.4.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimät tilaisuudet alkavat keittolounaalla klo 12 (5e), ohjelma klo 13. Millaisessa kodissa haluan asua hyvää elämää? Vieraana Foibekartanon toimitusjohtaja, kansanterveystieteen dosentti Ulla Broms.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11.

Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 16. Tauolla hiljaisella viikolla.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan.

Lapsiperheiden iltasoppa ti 18.4.

Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17 ja yhteinen iltahetki ja hartaus klo 18.15. Kanakeittoa, 1e/lautanen.

Kipuryhmä ti 18.4. klo 15. Vertaistukea kivusta kärsiville.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Avoin ryhmä kannustaa päihteettömyyteen.

Hengellisyydestä ja vähän muustakin -ilta naisille ke 19.4. klo 17.30.

Tule mukaan rupattelemaan naisen elämän kiemuroista. Lisätiedot Irma Liljeström, p. 050 553 8459. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 20.4. klo 13.

Narsistien uhrien tukiryhmä to 20.4. klo 18.

Päkän-lampaan keväinen pyhäkoulu torstaisin 20.4.–4.5. klo 18.

Pyhäkoulussa lauletaan, askarrellaan ja leikitään yhdessä. Tervetuloa koko perhe, yli 4-vuotiaat voivat tulla

myös yksin. Ei ennakko-ilmoittautumista. Lisätiedot Tiina Rumpunen, p.050 573 6392.

Seniorikahvila ma 24.4. klo 13.

Rukouksen avoimet ovet ma 24.4. klo 13–15. Aloitamme hartaudella.

Puutarhapiiri ti 25.4. klo 17.30.

Aiheena Agricolan aikaiset kasvit.

Kansainvälinen keittiö ke 26.4. klo 17. Tehdään ruokaa yhdessä eri maiden ruokakulttuureihin tutustuen.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla, tiedustelut pastori Ramez Ansara (Hki) 0503041689.

MUUALLA Pappi tavattavissa ke 26.4. klo 12–14 Kafnetissa (Rautkallionkatu 3).

Kastettu Emilia Johanna Hakanen, Adele Evelin Pelkonen, Amos Elia Laurell Hursti, Evianna Isla Sofia Manninen.

Hautaan siunattu Maija Inkeri Koho 80v, Sakari Jorma Otto Koskela 88v, Pekka Kalevi Kantsila 74v, Jaakko Jalmari Honkanen 69v, Heikki Tapio Virna 69v, Reetta Maria Birgitta Lampinen 58 v

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,​avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 13.4. klo 15. Tuula Lapveteläinen, Janne Silvast, Julia Tamminen.

Mukana Omalla äänellä -lauluryhmä.

Kirkkoa ei vielä riisuta ja pueta mustiin, vaan se tapahtuu klo 19.30 alkavan tilaisuuden päätteeksi.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 13.4. klo 19.30. Suvi-Maria Junni, Jaakko Hyttinen, Julia Tamminen.

Mukana Pyhän Laurin kuoro. Tilaisuuden päätteeksi kirkko puetaan mustiin.

Gregoriaaninen Matteus-passio ja Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus pe 14.4. klo 15. Corvus Laurencij -kuoro, pastori Jaakko Hyttinen.

Johtaa Samppa Laakso. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Leçons de ténèbres – Jeremiaan valitus la 15.4. klo 19. Ranskalaisen kirkkomusiikin helmi. Katja Vaahtera ja Milla Mäkinen, laulu; Johanna Kilpijärvi, viola da gamba; Mikko Ikäheimo, teorbi; Julia Tamminen, urut ja cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pääsiäisyön messu la 15.4. klo 23.

Mirka Härkönen, Terhi Viljanen, Suvi-Maria Junni, Samppa Laakso, Iina Katila. Messun jälkeen nyyttärit.

Voit tuoda halutessasi syötävää yhteiseen pöytään. Syödäkseen saa sekin, joka tulee tyhjin käsin.

1. pääsiäispäivän messu 16.4. klo 12.

Kristiina Kartano, Mirka Härkönen

Iina Katila. Mukana Tikkurilan kirkkokuoro.

Pääsiäisen gospel-konsertti: Mikael Konttinen ja Mirkka Paajanen su 16.4. klo 18. Musiikin moniosaajat esittävät koti- ja ulkomaista gospelia, tuttuja klassikoita, omia sävellyksiään ja duettoja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

2. pääsiäispäivän messu ma 17.4. klo 12. Veikko Karhumaa, Janne Silvast, Samppa Laakso.

J. S. Bach: Pääsiäisoratorio ma 17.4. klo 18. Solisteina Tuuli Lindeberg (sopraano), Teppo Lampela (altto), Jussi Salonen (tenori) ja Elja Puukko (basso). Vokaaliyhtye Incanto, barokkiorkesteri Storia. Johtaa Jukka Jokitalo. Liput 15/10 e ovelta.

Messu su 23.4. klo 12. Jaakko Hyttinen, Maria Koukkari.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 14.4. klo 10. Janne Silvast, Iina Katila.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Winkut – Työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 16.4. klo 16 Emmauksen kokoushuone, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 18.4. ja 25.4. klo 13 Bethanian kokoushuone, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Rukouspiiri ti 18.4. ja 25.4. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuone, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 19.4. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuone.

Kirkon ruokailu ke 19.4. ja 26.4. klo 12 nuorisotila, Unikkotie 5 C, 2. krs.

Vuoronumeroita ala-aulassa klo 11.30.

Hanna-piiri to 20.4. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Bethanian kokoushuone.

Perhekerho pe 21.4. klo 9.30–11 kerhotila, Unikkotie 5 B, 2. krs. Aikuisille aamupala pientä maksua vastaan. Ota lapselle eväät mukaan.

Naisten rukouspiiri pe 21.4. klo 18 Emmauksen kokoushuone, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Ylistys- ja rukouspiiri la 22.4. klo 15 Bethanian kokoushuone.

Perhekerho ma 24.4. klo 9.30–11.30 kerhotila, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 24.4. klo 13 Nuorisotila, Unikkotie 5 C, 2. krs. Käynti hissillä A-rapusta.

Simo Santaranta laulattaa kevätlauluja.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 24.4. klo 13 Bethanian kokoushuone, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Raamatunlukupiiri: Matteus ja muut (Matt. 28) ma 24.4. klo 18 Bethanian kokoushuone, Jaakko Hyttinen.

Sansan medialähetyspiiri ma 24.4. klo 18.30 Viraston asiakastila, Unikkotie 5 A.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, kiirasto 13.4. klo 9.30–14, suljettu 14.4. ja 17.4, p. 09 830 6302 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Taidetta esillä 28.4. asti. Jemina Kansanoja: Taidetta elämäni varrelta.

Viljellään yhdessä yrttejä ja vaihdetaan pistokkaita to 20.4. klo 10–14.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön ma 24.4. klo 12–13.

Olotilan kansalaisinfo: Eläkeläisen taitettu itsetunto ti 25.4. klo 13.

Vieraana Senioriliiton pj, tietokirjailija Kimmo Kiljunen.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 13.4. klo 18. Johanna Jakonen, Kristiina Kartano, Iina Katila. Tilaisuuden päätteeksi alttari puetaan mustiin.

1. pääsiäispäivän messu su 16.4. klo 10. Päivi Helén, Jaakko Hyttinen, Marja Kyllönen. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 18.4. klo 17.30. Terje Kukk.

Riemuviikon iltaehtoollinen ke 19.4. klo 18. Jyrki Kaukanen.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen lenkkiporukka to 20.4. ja 27.4. klo 18. Lähtö Olotilan edestä.

Laulupiiri pe 21.4. klo 15.30.

Sinkkuillat yli 40-vuotiaille pe 21.4.

Yli 60-vuotiaat klo 17–18.30 ja 40–65-vuotiaat klo 19–20.30.

Messu ja Herättäjän kirkkopyhä su 23.4. klo 10. Mirka Härkönen, Maria Kiviniemi. Messun jälkeen kirkkokahvit sekä Siinoninvirsiseurat.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.4. klo 18. Päivi Helén.

Viikunapuuilta ke 26.4. klo 18.30 välittömästi arki-illan ehtoollisen jälkeen. Keskustelua teekupin ääressä päivän tekstistä ja kristityn elämän kysymyksistä. Emäntinä vuorottelevat Leila Nuotio ja Päivi Mäkinen.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna to 13.4. klo 17.30. Iltapala 2 e.

Lapsennäköinen pääsiäismessu ma 17.4. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Marja Kyllönen, Päivi Romula.

Kerho isille ja lapsille ti 18.4. ja 25.4. klo 17.30–19. Iltapala 2 e/perhe.

Kasvuryhmä ke 19.4. ja 26.4. klo 18.

Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon.

Ilolan perhepäivä pe 21.4. klo 9.30– 14.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattuilta to 27.4. klo 18. Markuksen evankeliumi, puhujana Seppo Palonen (luvut 13–14). Lapsille omaa ohjelmaa.

Perhekerho to 20.4. ja 27.4. klo 9.30– 11.30.

Pyhäkoulu su 23.4. klo 11–12.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee ti/on Tuesday 18.4. ja/and 25.4. klo 9–11/at 9–11 Am. Tule viettämään hetki yhdessä ja laittamaan aamupalaa. Maksuton. Let’s spend time together and prepare breakfast – free of charge!

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Miesten raamattupiiri ma 17.4. klo 13.30.

Perhekerho ti 18.4. ja 25.4. klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 13.4. ja 20.4. ja 27.4. klo 17.30.

Perhekerho ma 24.4. klo 9.30–11.30.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 13.4. – 27.4.

a

3×

9

Valoa kohti -konsertti

Ranskalaista kirkkomusiikkia Jeremiaan valitus on François Couperinin säveltämä ranskalaisen kirkkomusiikkin koskettava helmi. Solisteina Katja Vaahtera ja Milla Mäkinen, Johanna Kilpijärvi soittaa viola da gambaa, Mikko Ikäheimo teorbia ja Julia Tamminen (kuvassa) urkuja sekä cembaloa.

Leçons de ténèbres – Jeremiaan valitus la 15.4. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Istockphoto

Magdalan Marian ilo Ensi lauantaiyönä vantaalaiset liittyvät samaan ketjuun kuin Magdalan Maria ja paavi.

Pääsiäisyön messun alkaessa kirkko on pimeä, aivan kuten maailma oli pilkkopimeä, kun Jumala makasi haudassa kuolleena Vantaan aikavyöhykkeellä UTC+2 vuonna 30 jKr. Vähitellen yhdestä pienestä tuohuksesta levitetään liekki kerrallaan valoa koko seurakunnalle, ja lopuksi koko punatiilinen Herran temppeli on täydessä valaistuksessa.

Käsiohjelmassa on selitetty kohta kohdalta, mitä seuraavaksi tapahtuu. Niinpä myös sellainen ihminen, joka ei ole ikinä käynyt kirkossa, tajuaa koko ajan, missä mennään.

– Kun kirkkoon tullaan, alttari on pitkänperjantain kärsimystapahtumien vuoksi puettu mustaan, Minttu Haapalainen sanoo.

Gospelia musiikin moniosaajilta

Messussa on pääsiäisylistys, jonka aikana kirkkotekstiilit vaihdetaan valkoiseksi ylösnousemuksen merkiksi. Vasta siinä kohtaa koko kirkko valaistaan.

– Kärsimyksen ja surun jälkeen ilo ja riemu tehdään todelliseksi. Ilman suurta surua ei olisi myöskään niin suurta iloa kuin nyt on, Haapalainen sanoo.

Ylösnousemuksen juhla kaikilla maailman aikavyöhykkeillä huhtikuussa 2017 vie ajassa taaksepäin siten, että maailman joka ikisessä kirkossa seurakunta kantaa mukanaan kaksi tuhatta vuotta vanhaa kristillistä todistusketjua.

Samalla tavalla kuin liekki siirtyy tuohuksesta toiseen, myös todistus Jumalan rakkaudesta siirtyy ihmiseltä toiselle. Ensin tyhjää hautaa todistivat alussa mainittu Magdalan Maria ja Pietari sekä muut opetuslapset. Nyt todistusketjua jatkavat vantaalaiset. Koska tähän ketjuun liitytään kasteessa, pääsiäisyönä katse kiinnittyy myös kastemaljaan.

– Kasteessa ihminen liitetään Kristuksen ja hänen kirkkonsa yhteyteen. Samalla kasteessa tulemme osallisiksi Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Juuri tästähän pääsiäisessä on kyse. Siksi on luonnollista muistaa kastetta juuri pääsiäisenä, Haapalainen sanoo.

Messu päättyy hieman puolenyön jälkeen. Tarkkaan ottaen vasta silloin ollaan ylösnousemusaamun puolella. Loppusoiton jälkeen seurakunta kokoontuu nauttimaan yöpalaa nyyttikestihengessä.

Juustoja, patonkeja tai muita särpimiä ei kannata ottaa juuri enempää kuin mitä itse pystyy syömään.

Muuten tulee ruokahävikkiä.

Juhani Huttunen

Pääsiäisyön messuja vietetään Vantaalla la 15.4. klo 23 alkaen Hakunilan kirkossa (Hakunilantie 48), Kivistön kirkossa (Laavatie 2, messun jälkeen nyyttärit), Pyhän Laurin kirkossa (Kirkkotie 45, messun jälkeen nyyttärit) ja Rekolan kirkossa (Kustaantie 22, messun jälkeen yöpalaa).

Mikael Konttinen (kuvassa) ja Mirkka Paajanen esittävät pääsiäispäivän konsertissa gospelmusiikkia, tuttuja klassikoita, omia sävellyksiään ja duettoja.

Pääsiäisen gospelkonsertti: Mikael Konttinen ja Mirkka Paajanen 16.4. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Heikki Tuuli

”R

akkaat kristityt! Magdalan Marian tavoin olemme tulleet uuden luomisen yönä Jeesuksen haudalle. Jumala yksin voi tehdä kuolleesta elävän, luoda kaaokseen järjestyksen ja tuoda pimeyteen valon.”

Kivistön kirkko on vielä hämärä, kun pappi ensi lauantaiyönä kello 23 valkoisessa albassaan lausuu nämä runolliset sanat.

Vähän eri sanakääntein tämä sama rituaali toistuu lähes samanaikaisesti Ateenassa, Jerusalemissa, Kapkaupungissa, Kiovassa, Lusakassa ja Tallinnassa. Tuntia myöhemmin aikavyöhykkeellä UTC+1 tätä samankaltaista pääsiäisyön messua vietetään Angolassa, Nigeriassa, Ruotsissa ja esimerkiksi Saksassa. Silloin myös itse roomalaiskatolisen kirkon paavi Franciscus lausuu todistuksen Kristuksen ylösnousemuksesta Vatikaanissa.

Kivistön kirkossa tämän universaalin todistuksen lausuu pastori Minttu Haapalainen. Hänen mielestään pääsiäisyön messu on kristittyjen vastaus maailman hätään.

– Jumala on itse Kristuksena kokenut kärsimyksen taakan, ja ylösnousseena hän on kuoleman voittaja, Haapalainen sanoo.

Riemullinen pääsiäisoratorio Bachin Pääsiäisoratorio on Suomessa harvoin kuultu pääsiäisen riemullinen mestariteos. Konsertissa esiintyvät sopraano Tuuli Lindeberg (kuvassa), altto Teppo Lampela, tenori Jussi Salonen ja basso Elja Puukko sekä vokaaliyhtye Incanto ja Storia-orkesteri. Esityksen johtaa Jukka Jokitalo.

Johann Sebastian Bach: Pääsiäisoratorio ma 17.4. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Lotta Numminen

10 A

MENOT 13.4. – 27.4.

Apua & tukea Näkövammaistyön kesäleiri Leiriniemessä Ohkolassa la-su 3-4.6.2017. Ohjelma tarkentuu huhtikuun aikana.

Yhteinen bussikuljetus. Ilm. Terhi Suonsivu ti ja to klo 9-11 puh. 050 381 87 58 tai s-postilla: terhi.suonsivu@ evl.fi viimeistään 4.5. mennessä.

Vammaistyön retki Vivamoon su 18.6. klo 9.45-16.30 Ohjelmassa: lounas, vapaata oleskelua puutarhassa ja tutustumista alueen tarjontaa.Näytelmä Paavalin salaisuus ja kahvit.

Retken hinta on 20€. Ilmoittautuneille lähetetään retkikirje ja lasku.

Ilmoittautumiset Terhi Suonsivulle ti ja to klo 9-11 puh.

050 381 87 58 tai 09-830 62 78 tai sähköpostilla: terhi. suonsivu@evl.fi tai Seija Einolalle ke klo 9-11 puh. 050 338 62 12 / tekstiviesti tai sähköpostilla seija.einola@evl. fi viimeistään 10.5. mennessä Diakoniakeskus (Unikkotie 5aA 3.krs., p. 050 553 8486) Asuntotyö: jari.hirvonen@evl.fi p. 050 573 6354.

Kuulovammaistyö: seija.einola@evl.fi p. 050 338 6212.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 20.4. ja 27.4. klo 9.30– 11. Aamupala 2 e/aikuinen. Ota lapselle mukaan eväät.

MUUALLA Runopiiri ti 18.4. klo 18 Tikkurilan kirjasto, Voimala, Lummetie 4, 2. krs.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 24.4. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Kanttori Terje Kukk vierailee.

Perheleiri 1.–3.8. Luomaniemen leirikeskuksessa Nastolassa. Hinta: aikuinen 95 e, lapsi 45 e, toinen lapsi 40 e jne. Alle 2 v, maksutta. Lisät. ja ilm. (30.4. mennessä): p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Retki Saariselälle 14.–19.8. Majoitus Tievatuvalla 2hh 395 e/hlö, yhteismajoitus 330 e/hlö, sis. matkat (bussilla) ja täysihoidon. Lisät. p.

050 572 2666, paivi.helen@evl.fi. Ilm. 28.4. asti kirkkoherranvirastoon (Unikkotie 5 B), p. 09 830 6717 tai paivi.helen@evl.fi.

Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein.

Tiedustelut ma ja to 10–11.30 p.

050 439 9651.

KASTETTU Milo Kalle Sakari Koskinen, Jani Tapani Elias Koistinen, Viljami Veikko Samuel Salo, Aava Lilian Olivia Hiltunen, Eveliina Joanna Piironen, Aleksi Antero Niiranen, Nea Arita Papinniemi, Emilia Anna Kristiina Nurmi, Miisa Maria Päivärinne, Roope Vihtori Hurme, Petra Olivia Pääkkö, Alvar Otto Manuel Niinikoski, Senni Aino Elisabeth Suutari, Tivon Martti Johannes Salo.

HAUTAAN SIUNATTU Seppo Veli Pietari Kotilainen 62 v, Seppo Antero Parjanen 64 v, Pirjo Maarit Salonen 66 v, Väinö Olavi Lehto 77 v, Helvi Liisa Anttila 88 v, Leo Kalevi Puttonen 90 v, Anshelm Artturi Ahola 91 v, Per Oskar Salomaa 84 v, Bertta Annikki Hölttä 77 v, Jorma Niilo Juhani Sipilä 54 v, Tarja Aulikki Vanninen 51 v.

Näkövammaistyö: terhi.suonsivu@evl.fi p. 050 381 8758.

Kansainvälinen työ: p. 050 556 4756.

Kehitysvammaistyö: kristiina.tuohimaa-salminen@evl. fi p. 050 433 4232. Päihde- ja kriminaalityö: eeva.nurminen@evl.fi p. 050 381 8774.

Seniorityö: mariela.salminen@evl.fi p. 050 528 2056.

Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17.

Sairaalasielunhoito, tied. ma-pe klo 9-15, p. 050 321 3282.

Retriitit ja hiljaisuus, tied. p. 050 321 3282. Tietoa tapahtumista ja ilmoittautumiset retriitit.vantaa@evl.fi Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Lounas ma–to klo 11–13. Ei ma 17.4.

Ruokalistat www.amica.fi/myyrmaenkirkko.

Keskipäivän hartaus ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Kiirastorstain messu to 13.4. klo 14.

Liturgi Jere Hämäläinen, avustava pappi Mark Saba, kanttori Katariina Kopsa.

Kiirastorstain messu to 13.4. klo 19.

Liturgi Jere Hämäläinen, avustava pappi Mark Saba, kanttori Katariina Kopsa.

Pyhäkoulu to 13.4. klo 19 kerhohuone 4.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 14.4. klo 10. Liturgi Pirkko Järvinen, kanttori Kari Jerkku, Vantaankosken kantaattikuoro.

Via dolorosa pe 14.4. klo 18. Pitkäperjantain Raamatun tekstejä ja J. S. Bachin urkukoraaleja ns. Neumeister-kokoelmasta. Lukijana Ulla Pohjolan-Pirhonen ja urkurina Kari Jerkku. Vapaa pääsy.

Pääsiäismessu su 16.4. klo 10. Liturgi Hannu Pöntinen, avustava pappi Oili Karinen, kanttori Kari Jerkku, Vantaankosken kantaattikuoro.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11 kerhohuone 4. (Ei 16.4.)

Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 17.4. klo 10. Liturgi Maari Santala, kanttori Katariina Kopsa.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila. maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–14

monitoimitilassa. Kevätkaudella kahvilan teemana Lähi-itä.

Perhemuskari ti klo 9.30–11.30.

Kevätkausi 60 e.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 18.4. klo 18–19.30 takkahuone.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 monitoimitila.

Raamattu-lähetysilta ke 19.4. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia.

Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa.

Laulupaja ke 19.4. klo 18.30–20 iso srk-sali. Pääsiäisen riemusta kertovia virsiä ja lauluja.

Illan rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 monitoimitilassa, sisään junaradan puolelta.

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 20.4. klo 18.30–20.30.

Kirkkoravintola pe 21.4. klo 11–13.

Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 21.4. klo 16–19.

Messu su 23.4. klo 10. Liturgi Maari Santala, avustava pappi Elina Hellqvist, kanttori Ritva Holma.

Elämälle, klassinen laulukonsertti su 23.4. klo 18. Kseniia Iasvnina, sopraano, Natalia Vinogradova, mezzosopraano ja Janina Närhi, piano. Säveltäjänimet: O.Merikanto, N.A.Rimsky-Korsakov, J.Massenet, Ch.Gounod, T.Kuula, A.Alexandrov, L.Bernstein. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Toivon tuulet su 23.4. klo 17. Oiva Salli.

Päivälähetyspiiri ma 24.4. klo 13–14.30.

Naisten raamattupiiri ti 25.4. klo 18.15–19.45.

Raamattupiiri ke 26.4. klo 14–15.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196 (ei 17.4.)

Kiirastorstain messu to 13.4. klo 19.

Liturgi Marjut Mulari, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Ritva Holma.

Pääsiäisyön messu la 15.4. klo 23.

Liturgi Minttu Haapalainen, avustava pappi Mark Saba, kanttori Katariina Kopsa. Ville Nisunen, laulu ja kitara.

Messun jälkeen nyyttärit. Jää iloitsemaan pääsiäisestä nyyttäripöydän ääressä.

Perheiden aamupäivä maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11, 5 e aikuiselta, 2,5 e 2 v täyttäneeltä lapselta. (Ei toimintaa toisena pääsiäispäivänä 17.4.)

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 18.4. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 18.4. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 19.4. klo 18.30– 21.

Naisten saunailta to 20.4. klo 18.30.

Vauvakirkko su 23.4. klo 15. Kirkkohetken toimittaa Oili Karinen, kanttori Sinikka Honkanen.

Aikuisten Olkkari ma 24.4. klo 12–14.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Kiirastorstain messu to 13.4. klo 17.

Liturgi Marjut Mulari, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pääsiäismessu su 16.4. klo 12. Liturgi Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro.

Seniorikerho tiistaisin klo 13–14.30.

Perhekahvila tiistaisin klo 17.30–19.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Holy Mass in English Sun 16 April 4 PM. Easter Celebration. An easy going mass in English. Refesments served after the mass.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 19.4. klo 19–21.

Vauvakerho to 20.4. klo 9.30–11.

Familycafé Sun 23 April 4–6 pm.

Albert Salminen, Elias Matti Anteroinen.

HAUTAAN SIUNATTU Terho Tapani Kokkila 87 v, Tauno Aleksander Ruoho 86 v, Salme Sanelma Uljas 85 v, Pauli Sakari Karikivi 85 v, Olavi Johannes Kananen 84 v, Raakel Maria Anttuuna Kananen 83 v, Ilpo Juhani Härmä 83 v, Ossi Untamo Nyholm 81 v, Raimo Antero Heikkilä 80 v, Seija Anneli Roschier 75 v, Raili Maija-Leena Ruhtila 75 v, Maija-Liisa Haimi 75 v, Pekka Kalervo Savander 69 v, Timo Veli Klami 66 v, Päivi Hannele Erjama 64 v, Taina Leena Vilkko 62 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–12. vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Långfredagens gudstjänst 14.4 kl.

10 Påskdagens festmässa 16.4 kl. 10, M.Fagerudd, K.Andersson, A.Ekberg, Sofia Fernholm, blockflöjt.

Johanna Randvere, barockcello, Aura Visala, cembalo J. S. Bachs Påskoratorium 17.4 kl. 18.

Tuuli Lindeberg, sopran, Teppo Lampela, alt, Jussi Salonen, tenor, Elja Puukko, bas, Incanto-ensemblen samt Storia-orkestern. Konserten dirigeras av Jukka Jokitalo. Biljetter 15/10 € Högmässa 23.4 kl. 10, välsignelse av hjälpledare

MYRBACKA KYRKA/ S:T MARTINS KAPELL

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO

Mässa i Taizéanda 23.4 kl.12

Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone pe 21.4. klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 18.4. klo 17.30–19.

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets 27.4 kl. 13

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

MUUALLA Seniorikerho to 20.4. ja 27.4. klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1.

Koululaisten kesäleiri ”Aarre” Pieksämäellä, Partaharjun toimintakeskuksessa 19.–22.6.2017. Iso telttaleiri alakouluikäisille tytöille ja pojille. Leirillä on paljon erilaisia toimintapajoja, yhdessäoloa, hiljentymistä ja elämyksiä. Hinta 90 e, sis. kuljetukset, täysihoito ja leirin ohjelma.

Leirin järjestävät Helsingin ja Espoon hiippakunnat ja Nuori kirkko ry. www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Tied. Outi Kivistö p. 050 3816303.

HÅKANSBÖLE KYRKA

BAGARSTUGAN Ungdomskväll 19.4; 26.4 kl.18

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6 måndagar kl. 13-16 Familjecafé torsdagar kl. 9.30-12.

KLUBBUTRYMMET I BRÄNNMALMEN Pysselcafé onsdagar kl. 13-16

FOLKHÄLSANHUSET Dickursbykretsen samlas 19.4 kl. 14

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ VALLMOV. 5 A, 2.VÅN. Konstgruppen med andligt innehåll samlas 27.4 kl. 16.30 under temat Min livsstig. Anmälan till diakon Heidi Salminen 050 330182

DÖDA Rolf Christian Engelbrekt Sundberg

KASTETTU Eemil Aatu Oskari Andersson, Richard Henry Mikael Thesslund, Mikael Sebastian Oscar Olenius, Jadessa Johanna Anceliga Bollström, Niklas Otso Aleksanteri Salonen, Luca Oliver Pikkusilta, Silvia Leena Ester Neulaniemi, Otso Olavi Lepistö, Rico Christian Jylhä, Lilian Ida Emilie Oittinen, Moona Linnea Skyttä, Onni

Seuraa meitä Facebookissa

facebook.com/kirkkojakaupunki

A

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan

Tilaisuuksia

APTEEKIN TERVEYSPISTE

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä!

Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

     

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Hammashoitoa

Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat!

Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin?

Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön.

Varaamalla meiltä ajan, pääset suu- ja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen.

Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun.

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 Ossi Vallemaa 8v.050

SOITA JA VARAA AIKA

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 21.4. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Seppo Juntunen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Joska Lakopoulos ja Kim Ekblom Myös rukousta sairaiden puolesta.

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

pe 14.4. klo 16 pitkäpe-veisuut, Soukan kpli, Soukankj. 3, Espoo. ti 18.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs, Hki: SLSrauhant. pääll. Kristiina Rintakoski. pe 21.4. klo 18 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hkää. la 22.4. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. klo 18 Kevätveisuut Virkkalan kko, Virkkalant.1, Lohja. su 23.4. klo 10 herättäjäjuhlapyhä Matteuksenkko, Turunlinnant.3, (Itäkesk.) Hki. Saarna Nilsiän pääsiht.

S Korkalainen, mukana Veisuuveljet.

Kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Olotila, Unikkot.5, Vtaa.

Kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Pukinmäen srk-koti, Säterinprt.3, Hki. Kahvit ja seurat klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs, Hki; mukana Aholansaari-terv., Simo Korkalainen, Raisa Jarkkola. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Jpää. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. klo 18 veisuut Lausvaaralla, Myllyniement.2, Nrmjvi. ke 26.4. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3.

JÄSENEKSI Herättäjä-Yhdistykseen 30.4. menn., saat äänioikeuden: https://www.h-y.fi/41-liity-jaseneksi TALKOISIIN Kirkon musiikkijuhlat la 20.5. klo 12-18 Meilahden kko: tied.&ilm. aluesiht. p. 0400882251.

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Tarjoamme sinulle parhaalla ammattitaidolla mm: omakotitalon maalaus, tiilikaton pesu, korjaus, peltikaton pesu, maalaus, julkisivumaalaus, terassit. Ilmainen arviointi.

OTA YHTEYTTÄ, puh. Kalev, 040 5656754 tai teknokatekalev@ gmail.com www.teknokate.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/h + alv. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074 IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-3716084 Veikko Salonen Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. p. 040-6378899 www.antenniasennusrajamaki.fi

Hautakiviä

Lakiasioita Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Palveleva hautakiviveistämö

pääkaupunkiseudulla vuodesta 1922 Kaikki hautakivialan työt vuosien kokemuksella Espoo Kirkkonummi Helsinki Vantaa Veloitukseton arviointi

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

HERÄNNÄISSEURAT

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA

Ma 17.4. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

HAMMASPROTEESIT

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Kiviveistämö Levander Oy

www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi (09) 3876284 Pihlajamäentie 32 A, 00710 Helsinki KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Huomaathan poikkeusaikataulun ilmoitusvarauksissa Kirkko ja kaupungin numeroon 8, joka ilmestyy pääsiäisen jälkeen torstaina 27.4. Ilmoitustila varataan viimeistään kiirastorstaina 13.4. kello 12 mennessä. Aineiston viimeinen jättöaika on pääsiäisen jälkeinen tiistai 18.4. kello 12. www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

11

12 a

Olli Berg, 38, kuvaa ohikulkijoita Facebookin Humans of Myyr York -sivulle.

Marianna Siitonen

Kuinka vantaalainen?

20 %

75 %

vihtiläinen

länsi­vantaalainen

Ensimmäiset kotini olivat Vantaalla Askistossa ja Mikkolassa. Muutimme Vihtiin isäni ja isoisäni rakentamaan taloon, kun olin 3-vuotias. Myöhemmin perheeseemme syntyi vielä pikkusisko. Asuimme noin 300 asukkaan kylässä. Skeittasin ja tein graffiteja.

Kaikki kiinnostava tuntui tapahtuvan muualla.

Muutin armeijan jälkeen Malminkartanoon. Kun suhde silloiseen tyttöystävään meni poikki, asuin hetken vanhempieni autotallissa.

Sieltä muutin Myyrmäkeen yksiöön, jossa olen asunut 17 vuotta. Yritykseni toimii kotonamme.

Restauroin vanhoja valokuvia.

Aiemmin tein rakennushommia isäni firmassa, mutta jouduin jättämään työt selkävaivan vuoksi.

5%

orimattila­ lainen

Avovaimoni isän synnyinkoti sijaitsee Orimattilassa. Olemme muutamana kesänä viljelleet siellä. Perunat ovat enimmäkseen minun hommaani. Niitä tuli viime kesänä paljon.

Soili Pohjalainen

Tässä ja nyt

Ei ole olemassa vain yhtä ainoaa suomalaisuutta, sanoo Kirjan ja ruusun päivän tämänvuotinen nimikkokirjailija Roope Lipasti.

Huumorilla suomalaisuudesta Teksti Marjo Kytöharju kuva Sirpa päivinen

K

irjailija Roope Lipasti kirjoitti suomalaisuudesta pienoisromaanin, vaikka häneltä toivottiin Kirjan ja ruusun päiväksi 100-vuotiaaseen Suomeen liittyvää tietokirjaa. Suomen historian harrastaja kertoo kuitenkin leiponeensa tietokirjan palasina romaanin sisään.

– Päähenkilöinä ovat suomalainen Pekka ja hänen uusi naapurinsa Jussuf. Halusin kirjan toiseksi päähenkilöksi ulkomaalaisen, koska kirjassa piti olla myös jokin toinen näkökulma.

Ulkomaalainen näkee ulkopuolisena suomalaisuudesta sellaisia asioita, joita suomalainen ei välttämättä näe.

Pekka päättää auttaa Jussufia sopeutumaan Suomeen ja löytämään kadonneen suomalaisnaisen, joka muistuttaa mainoksen kaunista elovenatyttöä.

– Pekka tekee Jussufin kotouttamisesta oman pikku projektinsa. He lähtevät roadtripille, seikkailemaan ympäri maata, ja matkalla tapahtuu yllättäviä käänteitä, Lipasti selvittää.

– Komiikkaa syntyy erityisesti kulttuurieroista. Molemmilla on toisiaan kohtaan ennakkoluuloja, jotka aiheuttavat monenlaisia väärinkäsityksiä.

Roope Lipastin mielestä vanhat kliseet suomalaisista jääräpäisenä ja tuppisuisena kansana pitävät edelleen aika hyvin paikkansa. Silti hän korostaa, ettei ole olemassa yhtä ainoaa suomalaisuutta vaan yli viisi miljoonaa erilaista.

Vaikka Elovenatyttö-romaaniin sisältyy vahva toiseuden teema, on se sävyltään positiivinen.

– Halusin nostaa suomalaisuudesta esiin nimenomaan hyviä asioita. Huvittavaa kyllä, ulkomaalainen huomaa ne, mutta hänen mainitessaan niistä suomalaiselle tämä yrittää vähätellä hänen huomioitaan.

Lipastia harmittaa se, että Suomessa ja muualla länsimaissa on vallinnut viime vuosina tietynlainen näköalattomuus ja negatiivisuus.

– Ärsyttää, että esimerkiksi yliopistoja on suljettu taloudellisista syistä.

Me kuitenkin osaamme täällä paljon kaikenlaista ja niihin vahvuuksiin pitäisi keskittyä enemmän.

Elovenatytössä on romaanille poikkeuksellisesti myös kuvitus. Sen on tehnyt Karoliina Korhonen, joka tunnetaan suomalaisia ahdistavissa sosiaalisissa tilanteissa kuvaavasta Finnish Nightmares -sarjakuvastaan.

Lietolaisen Roope Lipastin tunnetuimpia teoksia ovat Rajanaapuri,

”

luopuminen.

hänen lapsiperheen arkea kuvaavaa Pihalla-kolumniaan vuodesta 2004 lähtien. Lisäksi hän on kirjoittanut yli vuoden ajan lehden verkkosivuille Teini talossa -blogia.

– Kuvaan kolumnissa ja blogissa perhe-elämän kiemuroita, mikä on kolahtanut moneen. Tarinoitani voi olla hauska lukea, ei ehkä niinkään kokea, Lipasti sanoo.

Linnanjuhlat, Viimeiset polttarit sekä varhaisnuorille suunnattu ja palkittu Viikinki-trilogia. Lipastista on mielekästä kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille.

– Huumori on kirjoissani tärkeä elementti, mutta niihin sisältyy aina myös vakavampi taso, kuten sisaruus, avioero tai luopuminen. Pyrin valitsemaan tavallisia ja pieniä aiheita, joista voi nousta jotain enemmän.

– Viikinkiaiheinen kirjasarja puolestaan sijoittuu 1000-luvulle ja Liedon Linnavuorelle. Kyseinen paikka on kotikulmillani, ja se ruokkii vahvasti mielikuvitusta.

Lipasti on työskennellyt myös toimittajana, pakinoitsijana ja kolumnistina. Kotivinkki-lehti on julkaissut

Kansainvälistä lukemisen juhlapäivää eli Kirjan ja ruusun päivää vietetään viikonloppuna 21.–23.4. Roope Lipastin Elovenatyttö-romaanin erikoispainosta jaetaan silloin kirjakaupoissa kaupanpäällisenä kaikille vähintään 15 eurolla kirjoja ostaville.

Teos ei ole enää sen jälkeen saatavilla.

Vuotuisella juhlakirjalla kirjakauppiaat haluavat kiittää lukemisen ystäviä ja muistuttaa samalla paikallisten kirjakauppojen merkityksestä.

Päivän viettäminen sai alkunsa vuonna 1926 barcelonalaisen kirjakauppiaan ehdotuksesta. Kauppiaan ajatuksena oli, että juhlapäivänä miehet antaisivat naisille ruusuja ja naiset miehille kirjoja. Vuonna 1995 Unesco julisti Kirjan ja ruusun päivän Kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuksien päiväksi. ■

Huumori on kirjoissani tärkeä elementti, mutta niihin sisältyy aina myös vakavampi taso, kuten sisaruus, avioero tai