Kirkko ja kaupunki 2017 08 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

27.4.2017 kirkkojakaupunki.fi

vanta a

B1 Ota hatkat! Neljä tapaa tehdä irtiotto aikuisena B 9 Varhaiskirkon munkit olivat oman aikansa downshiftaajia

Outo lintu oppi lentämään Yona uskoo johdatukseen.

Espanjassa vaikuttanut juutalainen filosofi ja runoilija Salomo Ibn Gabirol (1021–1070)

Tänään

Eilen

Viisautta on vain viisauden etsiminen; hölmöyden merkki on, jos ihminen luulee jo viisauden saavuttaneensa.

†

En pääse uskon mystiselle tasolle ennen kuin olen käynyt älyllistämisen portin läpi. Kaikkea ei tarvitse eikä voikaan ymmärtää, mutta älyllisen vastauksen etsiminen ei voi olla väärin. Musiikkiteatteri Kapsäkin toimitusjohtaja Tiina Kristoffersson Sana-lehdessä 14–15/2017

Iankaikkisesti

‡

Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset. Evankeliumi Matteuksen mukaan 10:16 (vuoden 1938 käännös)

Rukous

Pääkirjoitus

Katri Saarela / Instagram: @kutriart

Henkimaailman hommia Aina silloin tällöin joku keksii vaatia, että kirkon pitäisi keskittyä vain niihin henkimaailman hommiin ja jättää politikointi poliitikoille. Tätä puhetta on taas kuultu aika paljon, kun papit ovat ottaneet näkyvästi kantaa turvapaikanhakijoiden puolesta ja piispatkin ovat vedonneet Suomen pakolaiskiintiön korottamiseksi. Heti uskontunnustuksen alussa lausutaan kristittyjen usko siihen, että Jumala on taivaan ja maan Luoja. Tuolla lauseella oli uskontunnustuksen syntyaikoina aivan tietty tarkoitus. Kristinuskon varhaisvaiheissa esiintyi sellaisia henkisyyttä korostavia virtauksia, joitten mukaan Jumala loi vain Kirkkoa ja kristittyä henkimaailman ja joku alemman kiinnostavat paitsi luokan typerä pienellä alkukirjaitulevat taivaan ilot mella kirjoitettava luojajumala myös hyvä elämä rätkäisi ajattelemattomuuksissaan tällä planeetalla tämän aineellisen maailman siihen juuri nyt.” perään.

”

Henkisyyden korostajat katsoivat, että aineellinen todellisuus on toisarvoinen: vain sielullisella on merkitystä. Siksi he pitivät pöyristyttävänä ajatusta, että taivaan Luoja olisi luonut myös maan. Tällainen todellisuuden kahtiajako ei varhaisten kirkkoisien mukaan kuulunut kristilliseen ajatteluun. Jumala loi taivaan ja maan. Henkinen ja aineellinen eivät ole kumpikaan ensisijaisia toisiinsa nähden. Maallinen ja hengellinen ovat kietoutuneet tässä Jumalan maailmassa toisiinsa erottamattomalla tavalla. Siksi kirkkoa ja kristittyä kiinnostaa paitsi hengellinen nälkä myös fyysisen ravinnon puute. Siksi kirkkoa ja kristittyä kiinnostaa paitsi sisäinen rauha myös sellaisen rauhan rakentaminen, johon kuuluvat väkivallan ja turvattomuuden vähentäminen maailmasta. Siksi kirkkoa ja kristittyä kiinnostavat paitsi tulevat taivaan ilot myös hyvä elämä tällä planeetalla juuri nyt. Ja koska kristilliseen luomisuskoon kuuluu ajatus Jumalasta kaiken elämän Isänä, siitä seuraa käsitys että kaikki elävä on yhtä perhettä. Siksi kristitty ei ole kiinnostunut vain omasta nälästään, rauhastaan ja hyvästä elämästään. Tämä maailma on yhteinen. Hyvä koskee aivan kaikkia. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Keventyneellä mielellä kävelen pitkin keväisiä katuja. Askelten rytmissä muistan: Jumalani, olen henkäys Sinusta, Sinä hengität minussa.

Lainasanat

”

Uskonto voi antaa lapsen identiteetille hyvät rakennuspuut. Uskonto kertoo, mistä elämässä on kyse ja että elämä on mielekästä.” Nuori Kirkko ry:n kouluttaja ja pastori Anita Ahtiainen sivulla A4.

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

27.4.2017 numero 8 Kirkko ja Kaupunki VANTAA Kannen kuva: tIINA pALM

Helsingin käräjäoikeus antoi maallikkosaarnaaja Pirkko Jalovaaralle huhtikuun alussa tuomion rahankeräysrikoksesta.

Rukous, rikos ja rangaistus Pirkko Jalovaaran saama rikostuomio kiinnittää huomion siihen, kuka pääsee seurakunnan vierailevaksi puhujaksi. Asiasta päättää kirkkoherra. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

aanantaina 3.4. Rukousystävät ry:n hallituksen puheenjohtaja, maallikkosaarnaaja Pirkko Jalovaara sai Helsingin käräjäoikeudessa tuomion rahankeräysrikoksesta. Käräjäoikeus tuomitsi Jalovaaran ja yhdistyksen varapuheenjohtajan kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Jalovaara tuomittiin menettämään rikoksesta saatu taloudellinen hyöty valtiolle. Maksettavaksi kertyi 164 470 euroa. Vielä joitakin vuosia sitten Jalovaara oli odotettu puhujavieras monessa pääkaupunkiseudun kirkossa. Tilanne muuttui alkuvuodesta 2013, kun Ylen MOT-ohjelma nosti esiin Jalovaaran opetuksen, jossa lääkkeiden käyttö ja psyykkiset ongelmat liitettiin demoneihin. MOT-ohjelman jälkeen Vantaan ja Helsingin kirkkoherrat lopettivat yhteistyön Jalovaaran kanssa. Jalovaara vieraili vielä samana keväänä Espoonlahden kirkossa ja rukousiltaa suunniteltiin myös toukokuulle 2014. Rukousillat loppuivat myös Espoossa, kun Kirkko ja kaupunkia edeltänyt Espoon seurakuntalehti Esse kertoi Espoonlahden rukousiltaan osallistuneen naisen tarinan. Jalovaaran rukousavustaja kehotti naista kävelemään ilman kainalosauvoja. ”Uskon askeleet” veivät hänet pyörätuoliin. SEURAKUNTA MAKSAA vierailevalle puhujalle palkkion ja tarvittaessa matkakorvauksen, mikäli kyseessä on seurakunnan kutsuma puhuja. Monissa

tilaisuuksissa vieraileva puhuja saa kerätä kolehdin omalle järjestölleen. Vierailevat järjestöt ovat useimmiten kirkon herätysliikkeitä sekä tunnettuja lähetys- ja avustusjärjestöjä. Puhujavieras ei lähde kirkosta käteinen mukanaan, vaan kaikki rahaliikenne tilitetään seurakuntayhtymän talouslaskennan kautta. Roihuvuoren seurakunnan kirkkoherra Pekka Kaskinen toteaa, että kirkolla ei ole mahdollisuutta valvoa vierailijoiden keräämien kolehtirahojen käyttöä. Samaa sanovat myös vantaalaisen Korson seurakunnan kirkkoherra Pirkko Yrjölä ja Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen. – Kolehdin omalle järjestölle saa kerätä, jos lupaasiat ovat kunnossa. Rahojen perille meno perustuu luottamukseen ja viranomaisten kykyyn hoitaa sille kuuluva valvontatehtävä, Turtiainen sanoo. Vierailevista puhujista päättää viime kädessä kirkkoherra. Kirkko ja kaupungin haastattelemien kirkkoherrojen mukaan pohdintaa vaativia tilanteita tulee vastaan harvoin. Kaikissa kolmessa seurakunnassa järjestetään tilaisuuksia, joita voi luonnehtia karismaattisiksi. Turtiainen listaa muun muassa kerran kuussa järjestettävät Kohtaamispaikkamessut, keskiviikkoiltojen aikuistyön tapahtumat ja harvinaisemmat Praise Night -ylistystapahtumat. Yrjölä ja Kaskinen mainitsevat Sanan ja rukouksen illat, jotka järjestetään pääosin omien seurakuntalaisten voimin. Roihuvuoressa Sanan ja ru-

kouksen illoissa käy joskus vierailevia puhujia, Korsossa vain harvoin. – Iltojen formaatti on mielestäni raitis ja meidän näköinen. Ihmiset voivat tulla alttarille siunattaviksi, mutta kaatamisrukouksia ei ole. Tilaisuudet päättyvät kello 21, eivätkä ole mitään läpi yön juttuja, Yrjölä sanoo. KIRKKOHERRA PIRKKO YRJÖLÄN työssä rajankäyntiä on tarvittu esimerkiksi tilanteessa, jossa karismaattisesti suuntautunut seurakuntalainen perusteli omaa kantaansa näkemillään unilla. Yrjölä kertoo myös seurakuntalaisista, jotka ovat palanneet karismaattisesta kotikokouksesta mieli hämmentyneenä. – Kielillä puhumisesta on tehty kynnyskysymys, joka määrittää, kenellä on oikea usko. Turtiainen mainitsee olevansa Hengen uudistus kirkossamme -järjestön kannattajajäsen. Turtiaisen mukaan järjestön karismaattisuus on raitista ja kirkolle sopivaa. – Liikkeessä ei painosteta ketään terveeksi eikä vaadita mitään kokemuksia tai konkreettisia rukousvastauksia. Pekka Kaskisen mukaan epäterveestä hengellisyydestä kertoo muun muassa yksittäisen ihmisen aseman korostuminen. – Varoituskelloni soivat myös silloin, jos karismaattisen tilaisuuden nimessä luvataan parantumista tai jotakin muuta, joka ei ole ihmisen vallassa.

6000

uutta asukasta on tulossa Hakunilaan, mikäli Hakunilan uusi kaavarunko toteutuu. Uusien asuntojen lisäksi kaupungin suunnitelmissa on uusi ostari ja tori. Lotta Numminen

Seurakunnat etsivät yksinäisiä vanhuksia Vantaan seurakunnat ovat käynnistäneet postikorttikampanjan, jolla yritetään tavoittaa yksin jääneitä vanhuksia. Seniorioripostikortteja levitetään eri puolille kaupunkia yhteensä 2700 kappaletta. Lisäksi seurakuntien nettisivuilla on lomake, jonka avulla voi ottaa yhteyttä seurakuntaan. Kortteja jaetaan paikkoihin, joissa vanhukset liikkuvat tai tahoille, jotka tavoittavat vanhuksia. Yksin jääneen vanhuksen voi huomata vaikka invataksin kuljettaja, kotipalvelun siivooja, terveyskeskuksen tai apteekin työntekijä tai naapuri. Seurakunnan diakoniatyöntekijä ottaa kortin lähettäneeseen vanhukseen yhteyttä. Seurakunnilla on vapaaehtoisia, jotka voivat tavata vanhusta.

Uusia kaupungin valtuutettuja Pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustoihin pyrki kaikkiaan 62 kirkkovaltuutettua, ja kolmasosa heistä pääsi läpi. Puolet valituista kirkkovaltuuston jäsenistä oli kokoomuslaisia. Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä Vantaan kaupunginvaltuustoon valittiin Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen (sd.), Tarja Eklund (sd.), Paula Lehmuskallio (kok.), Sakari Rokkanen (kok.), Eve Rämö (vihr.), Tiina Tuomela (kd.) ja Markku Weckman (kok.). Vantaalla oli ehdolla 12 kirkkovaltuutettua.

Äänestä kaunein kastepuu Vantaan, Helsingin ja Espoon seurakunnista löytyy yhteensä 14 kastepuuta. Kastepuun oksille kiinnitetään kastetun lapsen nimi. Mikä on kastepuista kaunein? Valitse suosikkisi 15.5. mennessä osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/kastepuu. Arvomme vastaajien kesken kaksi ranneketta Linnanmäelle.

Uskonnon tulee tuoda lapselle turvaa Uskonnollinen kasvatus voi olla lapselle sekä hyvästä että pahasta. Asiantuntijoiden mukaan on oleellista, synnyttääkö usko pelkoa vai luottamusta. Teksti Topias Haikala Kuvitus Mari Aarnio

aniikkihäiriöitä, masennusta ja itsetuhoisuutta. Useat tiukkojen uskonyhteisöjen entiset jäsenet ovat viime vuosina kertoneet julkisuudessa, miten lapsuuden uskonnollisuus on aiheuttanut sitkeitä mielenterveyden häiriöitä. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila tarttui aiheeseen helmikuussa. Kurttila ehdotti opetus- ja kulttuuriministeriölle uuden asiantuntijalautakunnan perustamista.

”

On vaarallista, jos lapselle opetetaan, että hän tuhoutuu.” Janna Rantala

Sen tehtävä olisi valvoa, että uskonnolliset yhdyskunnat eivät riko lasten ihmisoikeuksia. Olisiko yksinkertaisesti parempi, että lapsille ei puhuttaisi Jumalasta? – En ajattele niin, vastaa lastenpsykiatri ja perheterapeutti Janna Rantala. Rantalan mukaan ongelma ei niinkään ole uskonto, vaan se, mihin sitä käytetään. Vaarallisille vesille mennään, kun uskontoon liittyy painostusta, pakkoa tai syyllistämistä. – On vaarallista, jos lapselle opetetaan, että hän tuhoutuu, jos toimii tai ajattelee väärin. Tai että jos lapsi uskaltaa ajatella eri tavalla kuin vanhempansa, perheyhteys katkeaa tai vanhemmat joutuvat häpeään, Rantala selittää. Uskonnollinen kasvatus voi Rantalan mukaan olla lapsen psyykkiselle kehitykselle myös hyväksi. Parhaimmillaan se luo lapselle turvaa. – Siinä on myös jotain lohdullista, että vanhempi tarjoaa selityksen maailmalle ja kertoo, mikä täällä on tärkeää, Rantala sanoo. Hänen mielestään lapselle kannat-

taa myös selittää, että ihmiset ajattelevat näistä asioista eri tavoin. – Lapselle voi sanoa, että me uskomme näin, monet ajattelevat toisin, ja meistä kukaan ei tiedä, miten nämä asiat lopulta ovat. Kurttilan ehdotus on keskustelemisen arvoinen, ajattelee Nuori kirkko ry:n kouluttaja ja pastori Anita Ahtiainen.

– Se pitäisi toteuttaa niin, että ihmiset kokevat, että heidän katsomustaan kunnioitetaan. Ahtiaisen mukaan on yksilöllistä, minkälainen uskonnollinen kasvatus on lapselle psyykkisesti vahingollista. Perusajatus on kuitenkin sama kuin Janna Rantalalla: uskonnon pitää tuoda lapselle turvaa, ei pelkoja. – Uskonto voi antaa lapsen identiteetille hyvät rakennuspuut. Uskonto ker-

too, mistä elämässä on kyse ja että elämä on mielekästä, Ahtiainen selittää. Pienille lapsille Jumalan olemassaolo on Ahtiaisen mukaan luontainen osa maailmanselitystä, mutta kouluikään mennessä suurin osa oppii kyseenalaistamaan. – Ympäristö ja porukka vaikuttavat aika lailla siihen, millaisen maailmankatsomuksen lapsi omaksuu, Ahtiainen sanoo. Osa vanhemmista ajattelee, ettei lapselle kannata puhua uskonnosta, vaan lapsi saa itse valita maailmankatsomuksensa aikuisena. Ahtiainen suhtautuu näkemykseen kriittisesti. – Jokainen meistä on kerännyt omaan katsomukseensa aineksia siitä lähtien, kun olemme syntyneet. Lasta ei ole mahdollista kasvattaa tyhjiössä, vaan katsomus rakentuu niistä aineksista, mitä on. Teologi ja terapeutti Janne Villa on vuosien ajan työskennellyt suomalaisten uskontojen uhrien kanssa. – Minulla on monta terapia-asiakasta, jotka ovat kasvaneet jatkuvaan pel-

”

Lasta ei ole mahdollista kasvattaa tyhjiössä.” Anita Ahtiainen

koon. He pelkäävät esimerkiksi helvettiin joutumista, vaikka eivät enää edes usko mihinkään. Myös Villa toteaa saman kaavan: traumoja syntyy, kun lapsi kasvatetaan uskontoon kiinni pelolla. Janne Villan mukaan lapsuuden tärkein kehitystehtävä on luoda turvallinen ja luottavainen suhde maailmaan. Siinä auttaa, jos lapsi voi ajatella olevansa Jumalan kämmenellä. Tiukimmat uskontokriitikot voivat kuitenkin todeta, että loppupeleissä ei ole väliä, opetetaanko lapselle rakastavasta vai verenhimoisesta Jumalasta. Kumpikin on yhtä lailla satua, ja satujen väittäminen todeksi on valehtelua. – Jos on kertakaikkisesti tullut siihen johtopäätökseen, että uskonto on valetta, on luonnollista, ettei halua siirtää uskontoa eteenpäin, Janne Villa sanoo. Suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan ole uskonasioissa kovin varma – suuntaan eikä toiseen. – Aika monet ovat jossain välimaastossa. Välillä he saattavat uskoa ja välillä taas ajatella, että eihän uskossa ole mitään järkeä. Silloin Villa kehottaa rohkeasti turvautumaan oman uskonyhteisön perintöön, sikäli kun yhteisö ja oppi tuntuvat tolkullisilta. – Vanhemmat voivat luottaa siihen, että tässä yhteisössä näitä asioita on pohdittu pitkään. Jokaiseen kysymykseen ei tarvitse miettiä vastausta itse. ■

– Ympäristö ja porukka vaikuttavat aika lailla siihen, millaisen maailmankatsomuksen lapsi omaksuu, sanoo Nuori kirkko ry:n kouluttaja ja pastori Anita Ahtiainen.

MIELIPIDE

Pakkopalautuksia ei pidä sallia ME ALLEKIRJOITTANEET, jotka toimimme kirkon ylläpitämien perheasiain neuvottelukeskusten johtajina, vetoamme avoimella kirjeellämme päättäjiin, että turvapaikkaa vaille jääneiden henkilöiden pakottaminen kotimaahan palaamiseen lopetettaisiin. Suomeen päätyneiden pakolaisten on vaikeata saada perheen yhdistämistä edistettyä myönteisen turvapaikkapäätöksen saatuaankin. Jo tämä seikka nostaa esille kysymyksen Suomen menettelytapojen moraalisuudesta. Täysin poissuljettua ja vastoin ihmisoikeussäädösten henkeä on palauttaa kotimaastaan pois muuttaneita ja muualta turvaa hakeneita ihmisiä takaisin kotimaahansa vastoin heidän tahtoaan. Erityisen järkyttävää on, että tällaista menettelyä on sovellettu alaikäisiin lapsiin. Heillä on takanaan paitsi tulomatkaan liittyneet, myös ne traumaattiset kokemukset, joiden vuoksi kotimaasta on aikanaan lähdetty pois. Ymmärrämme, että pakolaistilanteen myönteisellä ratkaisemisella on kustannusvaikutuksia, mutta nämä kysymykset on kyettävä ratkomaan

muutoin kuin palauttamalla ihmisiä väkisin oloihin, joista he ovat lähteneet hakemaan turvaa. On ollut aika, jolloin Suomestakin on jouduttu eri syistä lähtemään. Nyt on meidän vuoromme olla luomassa turvaa niille, jotka sitä meiltä pyytävät. Martti Ajo, Helsinki Jan-Erik Nyberg, Pietarsaari Sari Sundvall-Piha, Turku Anja Nwose, Forssa perheasiain neuvottelukeskusten johtajat

Teitte Pietarista Pinokkion KUINKA KEHTAATTE kristillisenä lehtenä julkaista Pietarista kuvan, jossa hänet samastetaan lähinnä pinokkiomaiseksi satuolennoksi (K&k 13.4.)? Pääsiäisen tapahtumat on dokumentoitu ja ne olivat totta. Mielestäni tällainen valinta edustaa täysin sivistymätöntä käytöstä juuri pääsiäisenä, ehkäpä kristinuskon kannalta tärkeimpien tapahtumien aikaan. Pidän sitä kristinuskon halventamisena, kun koko asia siirretään jonkinlaiseen satumaailmaan. Ilkka Tammikallio kristitty

FOIBEKARTANO  viihtyisät kodit senioreille palvelujen keskellä  lyhytaikaista palveluasumista esim. remontin ajaksi tai loman viettoon  mukavuutta ja huolenpitoa: Hyvän elämän Kotipalvelut ja Kartanokortit  kaikille avoimet hyvinvointipalvelut mm. ravintola, kuntosali ja lämminvesiallas, hierontaa ja fysioterapiaa, parturi-kampaamo ja jalkaterapeutin palvelut Vuokra-asuntoihin on jatkuva haku! Soita meille 09-851 851 www.foibekartano.fi Diakoniasäätiö Foibe/Foibe Oy Sairaalakatu 7, 01400 Vantaa foibe@foibe.fi, p. 09-851851

Gaius ravintolat Gaius ravintolat ravintolat Gaius Meiltä juhla-, muisto- ja muut tilaisuudet sekä

lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla

• Honkanummen

hautausmaa, vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki

Puh. 050 463 Puh. 0507390 463 7390 tai 050tai 4662310 050 4662310 Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310

• Malmin

hautausmaa Ketokivenkaari 11, Helsinki • Munkkiniemi, Lokkalantie 10, Helsinki • Puotila, Klaavutie 2, Helsinki

www.gaius-saatio.fi/ www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ gaius_ravintolat/ www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/

Kirkot Suomi 100 -Roskakävelyille! ROSKA PÄIVÄSSÄ -liike järjestää tänä vuonna Suomi100 -Roskakävelyjä ja kutsuu muitakin toimijoita järjestämään niitä omatoimisesti. Suomessa on muodostunut tavaksi roskata ympäristöä. On myös ”normaalia” kävellä roskien ohi, ikään kuin niitä ei näkisi eikä niistä välittäisi. Tutkimusten mukaan kuitenkin roskat herättävät ihmisissä masennuksen ja ärtymyksen tunteita. Mikä tahansa luontoon kuulumaton roska voi olla eläimille hengenvaarallinen. Pienet lapset, koiranpennut, kalat, linnut ja jotkut kehitysvammaiset panevat suuhunsa maailman yleisintä roskaa, myrkyllisiä tupakantumppeja. Eläinlääkärit ompelevat harva se päivä koirien tassuhaavoja, joita ympäristöön rikottu lasi tuottaa. Suomi100 -Roskakävelyillä käve-

LISÄÄ VERKOSSA

lemme yhdessä porukoissa, juttelemme ja samalla keräämme roskia. Kyseenalaistamme nykyisen käytännön ja opetamme omalla esimerkillämme. Parhaimmillaan voimme myös laulaa. Ensimmäisen laulavan roskakävelyn teki muutamia vuosia sitten Hakavuoren kirkkokuoro. Kuoro lauloi kauniita kevätlauluja ja keräili roskia. Tunnelma laulavalla roskakävelyllä kutsuu muitakin, varsinkin lapsia, osallistumaan. Mutta vaikka ei lauletakaan, katsojia voi iloisesti kutsua mukaan. Raamattu kehottaa meitä varjelemaan luontoa. Suomi100 -Roskakävelyt konkretisoivat Raamatun kehotuksen. Roskia löytyy valitettavasti myös kirkkojen läheltä, jopa portailta. Roskaliikkeessä ajattelemme, että on paikan ja ihmisten kunnioittamista, kun keräämme sen läheltä roskat pois. Tuula-Maria Ahonen toimittaja, Roska päivässä -liikkeen perustaja

Julkaisemme korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni

Rakas perhepäiväkirjani… Perheemme arkea ja juhlaa on taltioitu päiväkirjojen sivuille vuoden 2006 ensimmäisestä päivästä lähtien. Esikoinen on silloin ollut viiden vanha ja kuopus melkein kaksivuotias. Nyt ne ovat teinejä molemmat. Muutaman rivin mittaisiin, valtaosin minun kirjoittamiini, merkintöihin mahtuu paljon unohtunutta elämää. 5.1.2006 kuopus on Keravan Valintatalossa kaatanut lastenkärryt sisältöineen, haukannut juustokimpaleesta ja syönyt ohimennen karjalanpiirakan. Vaikka tapahtumat nyt jälkeenpäin luettuina naurattavat, siellä Valintatalossa vuonna 2006 ei välttämättä ole naurattanut. 10.1.2008 meidän ja naapurin lapset ovat rakentaneet hienon lumilinnan kukkamaan taakse. Siellä on ollut myös koiran kakkaa (kuinkas muuten?). Esikoisella on ollut lahkeet kakassa. En muista näitä tapahtumia. Ne ovat pyyhkiytyneet mielestäni, ehkä aivan ymmärrettävistä syistä. 11.4.2008 tytöt ovat riidelleet keskenään aika lailla. Minä olen tehnyt veroilmoitusta, valmistanut makaronisalaattia ja siivonnut. Mies on ollut myöhään töissä ja talo haissut kanin pissalta. 9.1.2010 on poltettu joulukuusen oksat takassa. Palohälytin on alkanut soida. Sellaistakin se elämä on ollut. Älkää ko-

keilko tätä joulukuusenoksahommaa kotona. Löytyy merkintöjä, jotka herättävät kysymyksiä. 17.4.2010 mies on jonottanut Stockmannin Hulluilla Päivillä noin neljä tuntia halpaa Ruotsin risteilyä. Nyt herää kysymys, onko ollut ihan viisasta? 24.4.2012 on lunastettu WWF:n arpoja ja voitettu pussi. Huutomerkkejä ja hymiö. Mutta what?! Mikä pussi? Tässä sitä on jälkipolvillekin ihmettelemistä. Välillä on vietetty kesää. 17.6.2006 ollaan oltu mökillä ja nukuttu koko porukka pitkään. On vierailtu läheisessä Verlan maailmanperintökohteessa. Mökillä vesi on tuntunut kohtuullisen lämpimältä ja ollaan läträtty järvessä koko sakki. Esikoisella on ollut into opetella uimaan. 9.6.2013 Kuopus 9 v. on ilmoittanut, että haluaisi kesätyön. Mä haluaisin vaik leikata ihmisten hiuksia. Pöljää, kaoottista, ihmeellistä, ihanaa. Sellaista on perhe-elämä. Jatkan merkintöjen tekemistä. SOILI POHJALAINEN Kirjoittaja on kahden teini-ikäisen tytön ja yhden kirjan äiti. soili.pohjalainen@saunalahti.fi

Tästä alkaa

seikkailu Jos arki kyllästyttää, voi aikuisenakin panna kamat kasaan ja lähteä maailmalle tekemään jotain ihan muuta. Tässä neljä irtiottoa. Teksti Pihla Tiihonen

Esko Jämsä

VIDEO VERKOSSA

Näiden varusteiden turvin Totti Pekonen aikoo ylittää Atlantin muiden Suomen Nuorisopurjehtijoiden kanssa. Hän on purjehtinut vasta yhden kesän. Merimatkaa seurataan Instagram-tilillä @kirkkojakaupunki.

2B ”Kun lähden purjehtimaan, olen irti kaikesta.”

ermudashortsit Bermudalle, isoäidin neulomat villasukat Bostoniin, otsalamppu yöpurjehdukseen. Totti Pekonen, 27, pakkaa kamoja Atlantin ylitystä varten. Pekonen vastaa Helsinki-Vantaan lentokentällä cateringin toimitusketjupäällikkönä monen lentomatkustajan aterioista sekä vilttien tapaisista mukavuuksista. Itse hän lähtee 3000 merimailin matkalle kevyin kantamuksin. Runsaat varusteet eivät mahtuisikaan purjevene Vahineen. Suomessa valmistetulla Swan 65 -tyypin purjeveneellä on pituutta vajaat 20 metriä ja leveyttä enimmillään alle viisi metriä. Pekonen arvioi, että kannen alla on lattiapinta-alaa suunnilleen saman verran kuin hänen 35-neliöisessä yksiössään Espoon Viherlaaksossa. Suomen Nuorisopurjehtijoiden 12-henkinen miehistö kokkaa, nukkuu ja pyykkää Vahinella arviolta 40–50 päivää kestävän merimatkan. Se purjehditaan Portugalista Las Palmasin ja Bermudan kautta USA:n Bostoniin.

– Kun lähden purjehtimaan, olen irti kaikesta. Siisteintä avomeripurjehduksessa on se, että mihin tahansa katsot, siellä ei ole mitään. Kun Pekonen kertoi työkavereilleen tulevasta seikkailustaan, he kysyivät, voiko noin oikeasti tehdä. Eikö tuo ole vaarallista? – Ei minua pelota. Meillä on kymmeniä vuosia purjehtinut kippari, joka on ylittänyt Atlantin monta kertaa, ja miehistöön kuuluu melkein valmis lääkärikin. Itselläni on varmaan vähiten purjehduskokemusta, mutta insinööritaustalla ymmärrän pääpiirteittäin, miten vene toimii. Ensimmäisen kerran elämässään Totti Pekonen purjehti viime toukokuussa. Kaikki alkoi vappuna Facebookin Kimppakyyti-ryhmästä bongatusta autokyydistä, jonka kuski oli innokas purjehtija. Hän sai Pekosen innostumaan lajista matkalla Espoosta Turkuun. – Olin pitänyt purjehdusta vain rikkaiden suomenruotsalaisten juttuna. Kukaan lähisuvussani ei ole omistanut purjevenettä. Pari viikkoa myöhemmin Pekonen lähti perjantaina purjehtimaan entisen kimppakyytikuskinsa

seurueessa. Iltapurjehdukseksi kaavailtu reissu venyi koko viikonlopun seilaamiseksi. – Sain tehdä vaikka mitä: kiipesin mastoon ja ajelin satama-altaassa kumiveneellä. Se oli mieletön viikonloppu, jonka päätteeksi tarjosin uusille ystävilleni lasit kuohuvaa. Palasin himaan vasta aamuyöstä maanantaina. Sen jälkeen Pekonen hankkiutui purjehtimaan mihin tahansa seurueisiin millä vain veneellä. Hän osallistui esimerkiksi purjehduskisaan Helsingin edustalla ja seilasi juhannukseksi ulkosaariston Utöhön asti. – Siisteintä on purjehtia katamaraanilla, joka kulkee hyvällä tuulella 20 solmua, kun tavallisen purjeveneen vauhti on kuuden solmun luokkaa. Katamaraanissa vedetään trapetsiliivit päälle, kiinnitetään ne vaijerilla veneeseen ja roikutaan välillä meren päällä. Facebook-ryhmä Kivojen tyyppien Gastipörssi on avittanut Pekosen valtaosalle purjehdusreissuista. – Gastipörssissä veneen omistaja etsii väkeä purjehtimaan. Ei tarvitse välttämättä osata paljon mitään, kunhan kertoo rehellisesti taitotasonsa ja on valmis olemaan opetettavana.

Miten työssäkäyvä aikuinen saa rahat irtiottoon? Pitkään reissuun kannattaa valmistautua säästämällä. Vuokra- asunnon voi vaihtaa halvempaan. Töissä kannattaa avata hernekeittopurkki tai syödä kotona kokattua ruokaa. Omistusasunnon voi vuokrata jo etukäteen ja muuttaa itse edullisempaan. Helsingissä maksetuilla vuokrarahoilla elää halvemmassa maassa pitkään. Asuntolainalle sopii neuvotella lyhennysvapaata.

Osan irtaimistosta voi muuttaa rahaksi. Kannattaisiko myydä auto ja alkaa liikkua julkisilla ja pyörällä? Onko ennen lähtöä mahdollista tehdä rutkasti töitä? Ylityökor vaukset ja lomarahat voi pyytää tarpeesta riippuen myös reissun aikana. Pystyisitkö tienaamaan päivätyön ohessa freetyöllä? Joitakin töitä pystyy tekemään matkallakin. Esimerkiksi koodaus, kääntäminen ja kirjoittaminen onnistuvat vaikka missä.

Voisitko hakea apurahaa projektiin, jota voisit tehdä siellä missä haluaisit olla? Irtoaisiko omien intohimonkohteiden ympäriltä yrittäjätuloja? Suosittu matkabloggaaja tienaa suosittelemalla testaamiaan palveluita ja tuotteita, taitava laskettelija voi opettaa laskettelukeskuksessa aloittelijoita. Matkustelun voi yhdistää vapaaehtoistyöhön kohdemaassa. Palkaksi saattaa saada majoituksen ja ruoan.

Reissussa voi majoittua muutenkin kuin hintavasti hotellissa. Asunnon voi vuokrata. Lisäsäästöjä tulee, jos osan ravintolaruokailuista korvaa asunnossa kokkailemalla. Entä kiinnostaisiko kodin vaihtaminen matkan ajaksi toisen kanssa tai jopa vieraan luona sohvasurffaaminen? Katso lisää esimerkiksi www.airbnb.fi, fi.intervac-homeexchange.com ja www.couchsurfing.com. Osan irtiotosta voi rahoittaa lainallakin. Pankin luotolle pitää olla vakuuksia.

Nukkuminen onnistuu Totti Pekoselta missä vain. Reissussa on kätevää, että hän myös syö melkein mitä vain, kunhan proteiinit ja hivenaineet ovat kohdallaan. Yksi herkkä kohta Pekosella kuitenkin on: siisteys. Kodin kromi-, lasi ja puupinnat kiiltävät. – Tiedän, että Atlantin ylityksellä voi alkaa kiristää, jos siisteysstandardini eivät kohtaa toisten kanssa. Sekin jännittää, kuinka merisairaaksi tulen aluksi. Pekonen maksaa osallistumisesta Rendez-Vous 2017 -purjehduksen kisaosuuteen Atlantilla noin 2000 euroa. Nuoremmat voivat saada tukia ja päästä halvemmalla. Pekonen viettää reissussa kesälomansa, jolle runsaat ylityöt antavat lisäpituutta. – Olen tottunut heräämään kuuden pintaan ja pyöräilemään ympäri vuoden 18 kilometriä töihin. Jännää pitää eka kunnon loma. Itsensä haastaminen on Totti Pekoselle tärkein syy osallistua kisaan Atlantilla. – Itselleen on pakko aiheuttaa iso mullistus vähintään puolen vuoden välein. Muuten jää jumiin. Kerran Pekonen esimerkiksi tutustui hiihtäjään, jonka innostamana hän osti kahdeksan vuoden hiihtotauon jälkeen sukset ja treenasi pikavauhtia Finlandia-hiihtoon. Kuukausi sitten hän alkoi harrastaa boulderointia eli kiipeilyä ilman turvaköysiä. – Olen vähän kateellinen kaverilleni, joka lähtee Atlantin ylitykseni aikana laskeutumaan kanjoneita vesiputouksia pitkin. Sitä haluaisin kokeilla seuraavaksi.

”Haluamme surffia, aurinkoa ja uusia paikkoja”

urinko nousee Gran Canarialla huhtikuussa noin puoli seitsemältä. Liisi Pesonen ja Joona Nyman heräävät samoihin aikoihin ilman herätyskelloa. Pari arvostaa kunnon aamiaista, jota laittaa myös vierailleen. Aamuohjelmaan kuuluu pit-

kä kävely merenrannalla Milo-bokserin kanssa. Aallot houkuttelevat usein Nymanin surffaamaan heti aamusta. Nyman kuvaa @milosurftravels-Instagram-tilille lainelautailua, pastellisia auringonlaskuja, rannalla leikkivää ruttukoiraa ja kullanruskeaksi paahtunutta kumppaniaan joogaamassa. Täydellistä haavemateriaalia siis noin 7000:lle seuraajalle. Kuviin on tägätty yhteistyökumppanit, kuten Pesosen uimapuvun ja Milon valjaiden valmistaja. – Meillä on vain tuotesponsoreita, emme saa kuvista rahaa. Haluamme säilyttää aitouden ja kertoa omia kokemuksiamme, Nyman sanoo. Instagram-tili houkuttelee myös vieraita parin B&B-majoitukseen. Rannalla sijaitsevassa asunnossa on kaksi ylimääräistä makuuhuonetta. Siitä saatavat rahat riittävät heidän omaan vuokraansa ja muuhun tavalliseen arkeen.

toihin keskittyvä yhden naisen yritys, ja viimeksi hän kävi Suomessa työmatkalla hiihdon MM-kisoissa Lahdessa. Seuraava työkeikka kotimaahan on touko–kesäkuussa. Pesonen arvioi käyttävänsä työhön Gran Canarialla kolmasosan ajasta, joka siihen meni Suomessa. Parin tunnin tietokoneen naputtelun jälkeen voi pitää vaikkapa lainelautailutauon. Nymanille surffaamiseen keskittyminen vaati irtisanoutumista vakituisesta, hyväpalkkaisesta työsuhteesta. – Työ oli täyttänyt niin ison paikan arjessa, että irtisanoutuminen tuntui tosi vaikealta. Taisi tulla itkukin. Molemmat korostavat, ettei viimesyksyinen lähtö Helsingistä merkinnyt hyppäämistä pois oravanpyörästä. Työnteko maistuu. – Välillä vain kaipaa jotain erilaista. Haluamme surffia, aurinkoa ja uusia paikkoja. Meille tärkeintä elämässä on kokea paljon, jotta vanhempana ei tarvitsisi harmitella tekemättömiä asioita. Olemme etuoikeutettuja, kun olemme pystyneet tekemään irtioton, Nyman sanoo.

Itselleen on pakko aiheuttaa

Kokemusten tavoittelu, liikunnallisuus, sosiaalisuus – Joona Nyman listaa pariskuntaa yhdistäviä piirteitä. He tutustuivat neljä vuotta sitten, kun Nyman oli lähdössä vuodeksi kiertämään Uutta- Seelantia. – Lähdin mukaan seikkailuun kuukauden varoajalla. Irtisanoin asunnon ja hankin viisumin, Liisi Pesonen virnistää. Tuore pari eli vuoden pienessä pakettiautossa, jonka osti paikan päältä. – Fiilistelimme elämää, aurinkoa, aaltoja ja toisiamme, Pesonen kertoo. Kun molemmille löytyi suhteiden kautta töitä Helsingistä, pariskunta palasi pariksi vuodeksi. Samaan aikaan he toteuttivat haaveensa koirasta. – Laskelmoimme, että pentu kannattaa ottaa Suomessa heti. Pidimme Milolle tiukan koirakoulun, jotta se voi kulkea mukanamme joka puolella maailmaa, Pesonen sanoo.

”

iso mullistus vähintään puolen vuoden välein. Atlantin yli purjehtiva Totti Pekonen

Nicaragua, Peru, Ecuador, Nepal, Malesia, Intia, Hong Kong, Australia, Fiji, Uusi-Seelanti, Indonesia, Yhdysvallat, Portugali.Ja päälle vielä pitkiä viikonloppuja Euroopan kaupungeissa. 35-vuotias Joona Nyman on käyttänyt viimeiset kymmenen vuotta lomansa ja liikenevät rahansa matkustamiseen. Ne muut päivät diplomi-insinööri on tehnyt 10–12-tuntisia työpäiviä konsulttina. Myös seitsemän vuotta nuorempi Liisi Pesonen on ehtinyt nähdä paljon maailmaa niin lomilla kuin opiskellessaankin. Nyt Pesonen matkailee eniten Suomeen. Hänellä on tapahtumatuotan-

Kun yksi pätkätyö päättyy, voisiko pitää taukoa ennen seuraavan työpätkän aloittamista? Vanhempain- ja hoitovapailla saa huolehtia lapsesta missä vain, kunhan Suomi säilyy vakinaisena asuinpaikkana. Oikeus hoitovapaaseen jatkuu, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Kun samalla työnantajalla on työskennellyt vähintään vuoden, on oikeutettu opintovapaaseen julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Myös ulkomailla voi opiskella. Kahdeksanvuotisen työuran jälkeen saattaa saada myös aikuiskoulutustukea. Lisätietoa: www.koulutusrahasto.fi/ fi/aikuiskoulutustuen-hakijoille. Työnantajalta kannattaa kysyä palkatonta työ- tai virkavapautta, vaikka siihen ei olisikaan lakisääteistä oikeutta.

Joona Nyman

Paikkana La Aldea de San Nicholas, Gran Canaria. Kuva otettu joulun tienoilla, utuisuus johtuu saarella tällöin vallinneesta hiekkasumusta.

Kun loman pituus ei riitä Vähintään 20 työvuoden jälkeen saa jäädä vuorotteluvapaalle, joka kestää 100–180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaalla saa 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisi työttömänä.

4B Pyry Pietiläinen

”

Uudet kokemukset muuttavat ihmistä, joten on sääli, jos niitä ei voi jakaa. Vapaaehtoistyöstä palannut diakonissa Leena Nygård

Tapahtumatuottaja Liisi Pesonen, diplomi-insinööri Joona Nyman ja Milo-bokseri lähtivät lokakuussa Helsingistä asunto autoksi rakennetulla pakettiautollaan kohti eteläisempiä surffausrantoja.

Viime lokakuussa perhe starttasi asuntoautoksi muuttamallaan pakettiautolla kohti Gran Canariaa. Matkalla he tutustuivat Euroopan surffirantoihin. – Mahdun seisomaan autossa, joten huonolla säällä saatoin kokata kunnon dinnerin ja sytyttää kynttilän, kuvaa Pesonen. Joulukuussa valkoinen pakettiauto saapui määränpäähänsä Gran Canarialle. Tulevaisuus on auki. Joona Nymanilla ja Liisi Pesosella on säästöjä, joilla voi hankkia isomman surffihostellin Sri Lankasta, kaksion Töölöstä – tai sitten jotain ihan muuta. – Reissun päällä oleminen on yksi vaihe elämässä, kuten esimerkiksi työskentely tai tulevaisuudessa lasten kasvattaminen, Nyman kertoo. – Nyt on hyvä hetki matkustaa, kun lapset eivät juokse vielä ympärillä, Pesonen täydentää. He ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka matkustaminen muuttuisi perheen kasvaessa hankalammaksi, se ei lopu. – Pieni liikkeellä olo jatkuu varmasti koko loppuelämän, Nyman hymyilee.

”Vapaaehtoistyö on mahtava mahdollisuus ikäiselleni”

Lähi-idän lämpö, värit, ihmisten tapa ilmaista itseään voimakkaammin kuin Helsingissä – Leena Nygård rakasti sitä kaikkea.

Perhe ei välttämättä estä irtiottoa ulkomaille. – Shalhevetyah-keskuksessa asui lähetystyöntekijöidenkin lapsia, joten miksei esimerkiksi sinne voisi ottaa mukaan vaikka kesälomailevaa koululaista. Nygårdin aviomies viihtyy parhaiten kotona Helsingissä. Pari vietti kuitenkin Israelissa yhdessä viikon loman. – Uudet kokemukset muuttavat ihmistä, joten on sääli, jos niitä ei voi jakaa. Parisuhteen pitää olla riittävän vakaalla pohjalla, jotta erossa oleminen onnistuu. Me olemme sovussa erilaisuutemme kanssa. ■ Lisätiedot vapaaehtoiseksi lähtemisestä: www.suomenlahetysseura.fi Esko Jämsä

iakonissa Leena Nygårdin työhuone Itäkeskuksen varjossa on pieni ja hämärä, paitsi aamuvarhain. Silloin aurinko syöksyy korkeiden talojen lomasta sisään ja saa Nygårdin teoksen seinällä hehkumaan. Sekatekniikalla tehty purppuranpunainen työ esittää juutalaisten yhdeksänsakaraista hanukka-kynttelikköä. Nygård teki työn palattuaan Jerusalemista viime syksynä. Suomen Lähetysseuran kolmen kuukauden vapaaehtoistyön jälkeen tuo ristiriitainen, kiihkeä kaupunki on ollut paljon mielessä. Hepreankirja odottaa laukussa kielikurssia, jolle Nygård on menossa töiden jälkeen. Haluaisitko palata Jerusalemiin? – Saman tien! Nygård toi Lähi-Idästä mukanaan vain muutaman vaatteen, pari korua ja lautaan veistetyn enkelin, jonka Lähetysseuran toimintakeskuksen talonmies antoi läksiäislahjaksi. Tärkeimmät tuomiset olivat aineettomia. – Matka elvytti luovuuttani. Saatoin lähteä vapaapäivänäni Haifaan vuorenrinteelle taidetarvikkeideni kanssa. Nygård oppi myös luottamaan pärjäämiseensä ja ottamaan asiat aiempaa rennommin. – Suomessa ollaan niin tunnollisia ja kunnollisia, että pienetkin virheet korostuvat. Jerusalemissa tajusin, että maailma ei kaadu minun mokailuuni.

Kun pätkätöiden väliin jäi viime kesänä kolmen kuukauden tauko, Leena Nygård pystyi toteuttamaan haaveensa pidemmästä ajasta ulkomailla. – Olen ollut vuosia niin kovassa imussa kaksien opintojen ja työn vuoksi, että opiskelijavaihtokin olisi sotkenut aikataulut. Vapaaehtoistyö on mahtava mahdollisuus ikäiselleni. 29-vuotias Nygård on valmistunut myös teologian maisteriksi. Lisäksi hän on käynyt jo pari vuotta aiemmin Lähetysseuran vapaaehtoisille tarkoitetun esikoulutuksen, osallistunut koulutusmatkalle Etiopiaan ja opiskellut yhtä siellä puhuttavaa kieltä, amharaa. Nygårdin oli tarkoitus lähteä Etiopiaan vapaaehtoistöihin. Etiopian poliittinen tilanne muuttui kuitenkin sellaiseksi, että Lähetysseurassa päätettiin ohjata Nygård mieluummin Jerusalemiin. – Lähdin yksin, valmistautumattomana ja auki kaikelle, mikä oli siunaus. Lähetysseura tarjosi Nygårdille huoneen hänen työpaikallaan Shalhevetyah-keskuksessa sekä ruokarahan, seurakunta entisessä kotikunnassa Kangasniemellä kustansi lentomatkat.

– Jerusalemissa tapahtui asioita, joita ei Suomessa koskaan sattuisi. Vanhempi juutalainen herrasmies esimerkiksi kutsui minut kadulta luokseen sapattiaterialle. Nygård lähti vieraan miehen mukaan, kun tämä lupasi kutsua isomman seurueen syömään. Kukaan muu ei kuitenkaan halunnut liittyä joukkoon. – Menin ristiriitaisissa tunnelmissa miehen asuntoon, jossa oli sapattiateria valmiiksi katettuna. Teimme kaikki rituaalit, jotka siihen kuuluvat ja jaoimme pyhän hetken. Mies olisi varmasti ollut yksin sapattina ilman minua. Kristinuskon keskeiset paikat, joihin Jerusalemissa jonotetaan, tuntuivat Nygårdista kaupallisilta ja korneilta. Enemmän kiinnosti tavallinen elämä raskaita aseita kantavien sotilaiden keskellä. – Tutustuin miehitettyyn kaupunkiin Palestiinan puolella. Paikallinen arabi, juutalainen opas ja alueella asuva setlementtijuutalainenkin kertoivat tilanteesta omasta näkökulmastaan. Tilanne tuntui minusta epäoikeudenmukaiselta heille jokaiselle. Nygårdista kristityn kuuluu olla Lähi-idässä rauhan puolella. Tämä on myös Lähetysseuran linja. – Oli havahduttavaa, kun piti vapaaehtoistyöntekijänäkin sensuroida sanomisiaan esimerkiksi somessa. Varsinainen vapaaehtoistyö oli helppoa. Nygård esimerkiksi haravoi pihaa ja oli mukana pitämässä kesäleiriä kristillisen koulun lapsille.

Diakonissa Leena Nygård lähti pätkätöiden välissä vapaaehtoistöihin Jerusalemiin. Juutalaisten yhdeksänsakaraista hanukka-kynttelikköä esittävä työ syntyi reissun jälkeen.

Kolumni

Näin sujui pääsiäinen ilman Jeesusta

Koko Hubara Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

Jos pääsiäisenä ei ole hyvä hetki puhua Jeesuksesta, niin milloin sitten?”

Odottelimme toisen pääsiäispäivän iltana kadunvarressa jäätelöautoa lapsen kanssa. Kaksi mormonisaarnaajaa tuli luoksemme. He kysyivät, tunnemmeko Rauhan ruhtinaan. Vastasin, että kyllä tunnemme, mutta ei kiitos, nyt ei ole hyvä hetki jutella. Samana iltana pötköttelimme lapsen kanssa sängyssä ja juttelimme menneistä lomapäivistä. Kysyin mikä hänestä oli kivointa lomassa. – Mitä me edes tehtiin? En enää muista, lapsi vastasi. Aloin listata: kävimme elokuvissa, ostimme uusia kevättamineita, kävimme syömässä ravintolassa, teimme kevätsiivouksen, hoidimme pitkästä aikaa suuret ruokaostokset, täytimme pakastimen ja kuivakaapin. Jätin mainitsematta, että heräsin joka aamu tekemään salaa töitä. Pääsiäinen koostui pääasiassa kuluttamisesta, suorittamisesta ja arjen askareista. Se ei eronnut merkittävästi yhdestäkään tavanomaisesta arkipäivästä tai edes viikonlopusta. Vaikka tietenkin teimme muutakin: nukuimme pitkään (tai siis lapsi nukkui), ulkoilimme, luimme kirjoja, koristelimme kodin pääsiäiskoristeilla, leikimme ja näimme ystäviä hyvän ruoan äärellä. Mutta yksi puuttui kokonaan: Jeesus.

En maininnut koko pääsiäisenä Jeesusta tai juhlapyhän tapahtumia sanallakaan lapselleni tai kellekään muulle. Vaikka juutalainen pääsiäinen osui tänä vuonna samaan kohtaan, en puhunut siitäkään juuri kenenkään kanssa. Söin itse happamatonta mazza-leipää, mutta lapselle paahdoin reissumiehiä tavalliseen tapaan. Lapsuuteni juhlapyhät sujuivat toisin. Niiden ainoa sisältö ja tarkoitus oli hengellisyys. Muistan, ettei meillä saanut harjoitella edes läksyksi tullutta virkkaamista pyhäpäivänä. Kävimme kirkossa useana päivänä pääsiäisen aikaan. Pitkäperjantaina ei katsottu televisiota eikä edes juteltu paljoa. Kaupat eivät olleet tietenkään auki. Vaikken lapsena kokenut pääsiäisperinteitä rajoittavina tai tuputtavina, olen silti tehnyt jossakin vaiheessa päätöksen antaa lapseni valita vapaasti, haluaako hän noudattaa tiettyjä tapoja. Mutta voiko hän tehdä aitoa valintaa, jos en edes kerro hänelle, mistä on kyse? Jos pääsiäisenä ei ole hyvä hetki puhua Jeesuksesta, niin milloin sitten? Ehkä helatorstaina.

Kuka? Muusikko Yona eli Johanna Pitkänen, 33, asuu Helsingissä muusikkoaviomiehensä kanssa. Työhuone on entisessä Lapinlahden sairaalassa. Haaveilee maalle muuttamisesta.

Mitä? Tekee seitsemättä albumiaan, jonka työnimenä on 7. Levyn teemana on täydellisyys. Yonan musiikki on taiteellista poppia, jossa on vaikutteita mm. jazzista, folkista ja tangosta.

Motto? ”Epäröinnin kynnyksellä kysy, kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä.” (Tommy Tabermann)

Aina täböllä P

arisen kuukautta sitten Yona eli Johanna Pitkänen googletti ”ikä 33”. Kaikki oli mallillaan, mutta häntä kiinnosti, mitä iästä 33 vuotta yleensä ollaan mieltä. Yona huomasi kuuluvansa tilastoihin. – Ihan täysin yhtään huijaamatta, minusta tämä on paras ikä tähän mennessä. Myös joidenkin tutkimusten mukaan 33 on ihmisen onnellisin ikä, Yona sanoo. Hyvän fiiliksensä Yona ajattelee johtuvan asettuneesta elämäntilanteestaan. Hän on ollut yhdessä miehensä Matti Pitkäsen kanssa kuutisen vuotta, asunut samassa asunnossa pisimpään elämässään ja muusikon ammatin epätasaisuus ja paineet alkavat olla tuttuja. Yona kokee olevansa sujut itsensä ja luonteensa kanssa enemmän kuin ennen. Hän kertoo olevansa myös melankoliaan taipuvainen luonne. – Joku voisi sanoa, että olen kaikessa vähän liian intensiivinen. Jos vaikka alan jonkun ystäväksi, niin monesti se menee överiksi, Yona kertoo. – Haluan olla sen ihmisen kanssa joka päivä ja tehdä jutut täysillä. Ja kun aloitin lavatanssiharrastuksen, sekosin siihen niin täysin, etten pystynyt puhumaan mistään muusta kuin siitä. – Joskus minulla on energiaa niin paljon, etten tiedä, mihin sen laitan. Muutkaan eivät aina tiedä, mitä minun energiallani pitäisi tehdä. Energisyyden ja ”täböllä aina” -mentaliteetin Yona sai varmaan syntymälahjanaan. Ekaluokkalaisena hän yhtenä päivänä koulusta tultuaan kyllästyi odottamaan vanhempiaan kotiin. Tyttö otti puhelinluettelon käteensä, etsi numeron, soitti Oulun Konservatorion toimistoon ja sanoi haluavansa pianotunneille. – Sieltä sanottiin, että tosi kiva, kun haluat aloittaa pianotunnit, mutta mitäs jos soittaisit myöhemmin vanhempiesi kanssa. Musiikki tuli Yonalle tutuksi helluntaiseurakunnassa. Siellä musiikki oli iso osa jumalanpalvelusta ja tilaisuuksissa laulettiin paljon. – Minä vain kasvoin laulamaan. Olin kuoroissa ja sain soitella seurakunnan flyygeliä ja kotona oli piano. Pianonsoitto oli minusta kaikkein hauskinta, mitä ikinä pystyi tekemään. Yona aloitti pianotunnit Oulun Konservatoriossa. Opettaja oli Yonan mielestä hyvä, koska hän ymmärsi tytön vilkkauden ja luovuuden. – Soittotunneilla tehtiin paljon improvisaatioharjoituksia. Luulen, että juuri se on vaikuttanut yllättävän paljon siihen, mitä tänä päivänä urallani tapahtuu. Tavallaan aloitimme säveltämisen siellä, sil-

lä improvisaatiohan on hetkessä säveltämistä. Emme me niitä sävellyksiämme kirjoittaneet nuoteiksi, vaan oltiin niin, että hei, mistä nyt soitettaisiin. Soittaminen alkoi Yonan ideasta, vaikkapa siitä, että on aurinkoinen ilma ja linnut laulavat. Miltä se kuulostaa soittamalla? Yona soitti sen, ja opettaja jatkoi toisella pianolla ja toi tarinaan jättiläisen soittamalla matalalta. – Olin ihan että vau! Kaikki tarinat ja kaikki visuaaliset jutut olivat pianossa ja musiikissa. Kaikki väritkin olivat siinä. Näen ja koen musiikin visuaalisesti edelleen. Yona ei tiedä tarkasti, mitä vanhemmat ajattelivat, kun tyttö päätti mennä musiikkilukioon. – Onhan se pelottavaa, jos oma lapsi haluaa ruveta muusikoksi, Yona miettii nyt.

”

Joskus minulla on energiaa niin paljon, etten tiedä, mihin sen laitan.”

Yona on kokenut aina olevansa vähän outo lintu. Hän epäilee sen osittain johtuvan helluntailaisesta lapsuudenperheestään. Kotiympäristönsä takia Yona oli erilainen kuin muut. Hän on kuitenkin aina ollut ylpeä taustastaan. – Minusta on hienoa, kun ihmiset uskaltavat kaikin puolin olla sitä, mitä he ovat. Siinä on asennetta. Ja niin kauan kuin ei ketään satuta ja on hyvä ihminen, tai yrittää olla, ihmiset saavat olla sellaisia kuin haluavat. Pienenä Yona leikki usein metsässä. Hän kiipeili puissa polvet naarmuilla ja teki majoja kynnenaluset mustina. Perheen kuopuksena hän sai paljon huomiota osakseen. Teininä tuli vaikeampaa, kun Yona tajusi, että hänen pitää löytää oma tapansa hahmottaa elämää. – Maailmankatsomukseni on muuttunut. En näe asioita enää niin syntikeskeisesti kuin nuorempana näin. Olen oppinut paremmin ymmärtämään ihmisten erilaisuutta ja tullut suvaitsevammaksi myös itseäni kohtaan, Yona kertoo. – Siitä olen iloinen, että vaikka nykyisin ajattelen eri tavalla kuin lapsuudenperheessäni ajateltiin,

Muusikko Yona kokee elävänsä elämänsä parasta aikaa kaikissa musiikin väreissä, täysillä. Teksti Nina Riutta Kuva Tiina Palm

se ei ole mikään ongelma. Olen saanut valita oman tieni, ja olemme silti vanhempieni kanssa läheisiä. Parasta, mitä kotikasvatuksesta on jäänyt Yonan mieleen, on se, että hänet on opetettu ajattelemaan taitojensa olevan lahjoja Jumalalta. – Uskon, että kun mennään egoistiseen putkeen, asiat alkavat mennä huonosti. Ja kaikkihan me joskus mennään niihin putkiin. Esimerkiksi ikäkriisit ovat semmoisia putkiloita. Meidän pitää päästä niiden läpi valoon ja nähdä asiat isommin. Yona uskoo johdatukseen. Hänestä johdatusta tapahtuu silloin, kun ihminen antaa sen tapahtua. Välillä Yonalla on tarve jättää jokin asia jonkun muun käsiin, koska hän itse ei löydä vastausta. – Joskus sanon jopa ääneen, että annan jonkun korkeamman voiman hoitaa tämän homman loppuun. Tykkäsin minä lopputuloksesta tai en, uskon, että se on kuitenkin paras ratkaisu. Johdatus ei Yonan mielestä noin vain tipahda taivaasta, vaan se tulee muiden ihmisten kautta. – Meillehän on annettu järki ja tunteet sen takia, että yhdessä johdatuksen kanssa me edetään tässä elämässä. En usko, että me yksin pärjätään täällä, kyllä me kaikki tarvitsemme toisiamme kartan selvittämisessä. Yona sanoo, että pahinta elämässä olisi, jos hän ei saisi tehdä musiikkia. Hän ottaisi musiikin teosta luopumisen henkilökohtaisena haasteena. – Musiikin tekemisen lopettaminen tarkoittaisi ehkä sitä, että ego tarvitsisi nöyrtymistä. Tai ehkä pitäisi huomata elämässä olevan muitakin tärkeitä ja hienoja asioita kuin musiikki. – Yritän koko ajan täyttää elämääni muillakin asioilla kuin uralla ja musiikilla. On esimerkiksi kiva tuntea ihmisiä, jotka eivät ole muusikoita. Se avaa uusia maailmoja ja uusia tapoja ajatella. Se on tosi mielenkiintoista ja tervettä. – Tietysti on vaikea päästää irti, jos on rakastunut johonkin, niin kuin minä olen rakastunut musiikkiin. Treeniajoista sopiminen, bändin jäsenistä huolehtiminen, säveltäminen, sanoittaminen, levyjen teko ja julkisuus kuuluvat Yonan työhön, mutta eniten hän nauttii päästessään ”omiensa pariin”. Yonan mielestä kaikista jumalaisin ja jaloin musiikin muoto on live-musiikki ja yhdessä kokeminen – villisti tai ihan miten vaan. – Keikka on kuin hartaushetki tai jumalanpalvelus, enkä tarkoita nyt jumalalla minua, vaan ennemminkin musiikkia. On tosi mahtavaa, kun ihmiset tulevat yhteen ja tuovat energiansa musiikin ympärille. Silloin koen aina, että olen siellä, missä minun kuuluukin olla. ■

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Oletko myymässä asuntoasi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. hoituvat helposti ja nopeasti.

Myyntiturva on turvallinen valinta. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.

Takaamme myös välitystyömme laadun. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita niin keskustellaan tarkemmin!

Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! Soita ja sovi tapaaminen!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI Ilmalankuja 2, HKI

Munkit ja filosofit life coacheina Varhaiskirkon kilvoittelijat ja munkit olivat oman aikansa uraohjuksia ja downshiftaajia, sanoo tutkija Joona Salminen. Teksti Taneli Kylätasku Kuvitus Jarkko Peltoluhta

arhaiset kaupunkikristityt muistuttivat yllättävän paljon nykyajan ihmistä, joka pyrkii hyvään elämään noudattamalla erilaisia harjoitusohjelmia. Varhaiskirkon opettajat antoivat oppilailleen neuvoja, jotka koskivat muun muassa ruokavalion suunnittelua, paastoamista, meditointia, fyysisiä harjoituksia ja tunteiden hallintaa. – Askeesi tarkoitti alun perin juuri harjoitusta: samoja asioita tehtiin toistuvasti ja monta kertaa, varhaisen kirkon ja kristillisyyden tutkija Joona Salminen sanoo. Salmisen tuoreen väitöstutkimuksen Asceticism and Early Christian Lifestyle mukaan varhaisessa kaupunkikristillisyydessä syntyneet elämänohjeet muodostivat pohjan toistasataa vuotta myöhemmin syntyneelle luostariliikkeelle. Painin harrastaminen, juhliminen, nukkuminen ja arkisten hankintojen tekeminen olivat 190-luvulla jKr. tilanteita, joissa Clemens Aleksandrialaisen neuvot olivat tarpeen. Clemens oli oppinut ja kulttuurimyönteinen opettaja, jonka mielestä urheileminen ja kulttuuririennot sopivat kristitylle, kunhan niitä harjoitti oikein. Käytännöllisiä elämänohjeita löytyy erityisesti Clemensin teoksesta Paedagogus (Kasvattaja). Salmisen mukaan ohjeista käy ilmi, että monet Aleksandrian kristityt olivat varakkaita. – Clemens muistutti, että juoma-astian ei tarvitse olla kultaa, vaan vaatimatonkin käy. Painiharjoitukset olivat hyödyllisiä, mutta harjoituksen jälkeen kristityn tuli pyyhkiä itse öljy iholtaan, eikä pyytää palvelijaa tekemään tätä puolestaan.

Clemens neuvoi oppilaitaan myös kenkäostoksissa: kenkien ei tarvitse olla hienointa mallia, vaan tavallinen kenkäpari riittää hyvin, kunhan se palvelee tarkoitustaan. – Perheellisille kaupunkilaisille suunnattu käyttäytymisopas antaa konkreettisia neuvoja myös teineille. Tavoitteena oli se, että kristitty on itsenäinen, omatoiminen, vastuullinen ja kohtuullinen ihminen, Salminen sanoo. Maailmasta luopuminen ei ollut kaikkien varhaiskirkon askeettien tavoitteena. Salmisen mukaan moni tavoitteli kohtuullista elämäntapaa, joka tekisi kristityistä hyväksyttyjä ja vakavasti otettavia omassa ympäristössään. Elämäntapavalmennus tunnettiin jo antiikin aikana. Filosofit pitivät kursseja ja kouluja, joissa vapaat ja varakkaat ihmiset tavoittelivat luonteen jalostumista ja harjaantuivat erilaisissa hyveissä. Salmisen mukaan kristillisten opettajien neuvot ja harjoitukset olivat samanlaisia kuin muilla opettajilla, vaikka niitä perusteltiinkin Raamatun opetuksilla. Salminen kiinnittää kuitenkin huomiota Clemens Aleksandrialaisen myönteiseen suhtautumiseen perhe-elämään. Clemens ei asettanut perhe- elämää ja askeesia vastakkain vaan opetti, että vanhempi, joka opettaa hyveitä lapsille, oppii samalla myös itse. – Suhtautumisesta perheeseen tuli iso ongelma vasta 300- ja 400-luvuilla, kun kristillinen askeesi ajautui konfliktiin perhearvojen kanssa. Silloin käytiin iso keskustelu siitä, pitäisikö kristityn valita naimattomuus taivasten valtakunnan tähden.

Askeesin avulla pyrittiin stoalaisen filosofian mukaiseen ”apatiaan” eli tilanteeseen, jossa halut tyyntyvät. Apatian saavuttanut kristitty eli kohtuullisesti ja järkevästi. Hän vapautui tunteistaan ja sisäisistä impulsseistaan, eikä ollut niihin liittyvien väärien arvostelmien vietävänä. Kristillisen mielenlaadun esikuvana oli Jumala eli ”se, joka ei tarvitse mitään”. Kun elämäntapa oli harmoniassa Jumalan kanssa, kristitty ei syönyt eikä nukkunut liikaa eikä käyttänyt liian hienoja vaatteita. – Ulkoisesti kristityt elivät samalla tavalla kuin muutkin. Tavoitteena oli kuitenkin sisäinen elämä, jossa ihminen ei kiinnity ulkonaisiin asioihin, Salminen sanoo. Reilut sata vuotta myöhemmin samojen ajatusten ympärille syntyi luostarilaitos. 300- ja 400-luvulla eläneet kristityt munkit downshiftasivat tosissaan ja luopuivat konkreettisesti maallisesta elämästä. Erämaan hiljaisuuteen vetäytyneiden munkkien ideaalit olivat Salmisen mukaan pohjimmiltaan samoja kuin kaupunkikilvoittelijoilla: hekin etsivät mielenrauhaa ja halujen tyyntymistä. Virikkeistä luopumalla, erilaisten harjoitusten ja ohjaajan tapaamisten avulla munkit tekivät diagnostiikkaa siitä, minkälaiset taipumukset ja voimat hallitsivat heidän mieltään. Seestymistä ja kutsumuksen löytymistä edelsi usein pitkä kamppailu sisäisiä demoneja vastaan. – Sukupuolielämään liittyvät kiusaukset olivat helpommasta päästä. Sen sijaan teksteistä näkyy, miten edellisen elämän pettymykset, viha ja suru seurasivat munkkeja pitkään. Lopulta munkki sai uuden elämän vanhan elämän vastoinkäymisistä ja muista kokemuksista, Salminen sanoo. Varhaiskirkon askeeteilla on Joona Salmisen mielestä sanottavaa nykyajan ihmiselle, joka joogaa, käy kuntosalilla ja kuuntelee erilaisten life coachien, terapeuttien ja mindfulness-ohjaajien neuvoja. – Nykyinen kulutuskulttuuri on hyvin suorituskeskeistä. Sen demoneita ovat monenlaiset menestyksen kulissit ja ihailua herättävä ulkonäkö. Näiden tavoitteluun liittyy suurta yksinäisyyttä, Salminen sanoo. Varhaiskirkon opettajat muistuttavat, että statussymboleita tärkeämpää on tutustua siihen, kuka ihminen on sisimmässään. Pohjimmiltaan ei ole väliä, kuinka monta seuraajaa ihmisellä on sosiaalisessa mediassa. Ratkaisevan tärkeää ei ole edes se, onko joku naimisissa, sinkku tai eronnut. – Kristillisessä asketismissa ulkoiset asiat asetetaan mittasuhteisiinsa. Jumala riittää, vaikka menettäisin kaikki statussymbolini. Salminen lisää, että oikeanlainen ankaruus itseä kohtaan ei tee ihmisestä muita parempaa omissa silmissään. Hengellisten harjoitusten tarkoituksena on aina rakkauden synnyttäminen. – Kristillinen askeetti katsoo muita ihmisiä ja elämää hyväntahtoisesti ja lempeästi. Harjoitukset ovat opettaneet hänet ymmärtämään, että jokaisella ihmisellä on vaikeaa. ■

Fingerpori PERTTI JARLA

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

KARI TIKKA

LUTHER

ooppera operan

Lauluyhtye Rajaton

Ohjaus Juulia Tapola 1.6., 2.6. & 8.6.2017 Klo 19.30 Tapiolan kirkko

pe 19.5. klo 21 Johanneksenkirkko, Korkeavuorenkatu 12 Liput 40/35 €, ovelta tai kirkonmusiikkijuhlat.fi

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

25/10 €

www.urkuyofestival.fi

piplia.fi

ARVON lahjat FARKKURAAMATTU Valitsetko tumman vai vaalean! Molemmissa vetoketju ja oikea tasku. 27 €

uutuus

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

■

Toivo. Yhteistyö. Muutos.

Perinteinen vapputapahtuma Lähetystalolla 1.5. klo 9.30-14 Tähtitorninkatu 18 Myyjäisissä kirpparilöytöjä, käsitöitä, kotitekoista simaa, leivonnaisia ym. Tuoreita vohveleita ja kevätkääryleitä. Basaari ja ravintola Teranga avoinna. Ohjelmaa lapsille.

Tervetuloa!

LAHJARAAMATTU Nahkakantinen Raamattu lahjansaajan nimipainatuksella. Tilaa ajoissa!

voimasanoja

PIPLiA.

` t ™

Laajan raamattuvalikoiman löydät pipliakauppa.fi myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | piplia.fi | pipliakauppa.fi

ESIKOISLESTADIOLAISTEN KEVÄTSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 6.5. klo 12 ja 18 sunnuntaina 7.5. klo 12 ja 18 maanantaina 8.5. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 74, 74N, 76A ja 76B

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Toimittaja, tuottaja ja kirjailija Riku Rantala on toimittanut ja tuottanut yhtiökumppaninsa Tunna Milonoffin kanssa Subille Madventures-matkailusarjan ja Ylelle Docventures-dokumenttisarjan sekä kirjoittanut niihin liittyviä kirjoja. Kaksikko on saanut kymmenen Venla-patsasta, Formaatti-Finlandian, valtion tiedonjulkistamispalkinnon ja Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon. Rantalan ja Milonoffin uusi ruokaohjelma Mad Cook Show on nähtävissä Nelosella keskiviikkoisin kello 21. Syksyllä ilmestyy heidän uusi kirjansa, juhlimisen opas. He tuottavat myös vuodenvaihteessa nähtävän Sami Yaffa – Sound Tracker -musiikkisarjan.

Riku Rantala tekee Hanne Sydämaan ohjauksessa padmasanan, joka on joogan klassinen risti-istunta.

Jooga auttaa pysähtymään Riku Rantala käy joogatunnilla kerran viikossa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

HELSINKILÄISELLÄ JOOGASALILLA on rauhallinen tunnelma. Riku Rantala tekee Hanne Sydänmaan ohjauksessa keskittyneesti asanoita eli astangajoogan asentoja. Rantala ehtii joogaamaan yleensä kerran viikossa. Jooga merkitsee hänelle totaalista pysähtymistä sekä kunnon ylläpitämistä. Joogatunnilla Rantala pystyy rauhoittumaan, olemaan siinä hetkessä ja unohtamaan kaiken muun. Hänelle siinä ei ole kyse meditaatiosta,

Hyvän paimenen sunnuntai

ENSIMMÄISEN KERRAN Riku Rantala kokeili joogaa Intiassa kuuluisan joogagurun opissa. Kokeilu ei innostanut, koska harjoituksissa edettiin nopeasti eikä häntä neuvottu kunnolla. Uudestaan Rantala hakeutui joogan pariin seitsemän vuotta sitten. Hänen joogaohjaajaksi opiskellut ystävänsä, kuvataiteilija Rauha Mäkilä, suositteli hänelle ohjaajaksi Hanne Sydänmaata. Rantala kokee tasapainoisen Sydänmaan jonkinlaiseksi personal trainerin ja gurun välimuodoksi. Jooga auttoi Rantalaa paljon myös silloin, kun hänellä oli terveysongelmia. Yksityisessä joogaohjauksessa hän käy sen vuoksi, että hänen olisi vaikea kuvitella rauhoittuvansa samalla tavalla ryhmässä.

ISTOCK

Taivaan tähden

30.4.

mutta hän tietää, että jotkut saattavat valmistautua joogan avulla meditatiiviseen tilaan. Rantalan viikoittaisissa joogaharjoituksissa on aina tietty kaari, joka päättyy loppurentoutukseen. Joskus hän torkahtaa sen jälkeen vartiksi. Tunnin jälkeen Rantala kokee itsensä hurjan energiseksi. Paikat ovat auki, veri kiertää ja aineenvaihdunta toimii. Hänestä jooga on sekä henkisesti että fyysisesti virkistävää.

RIKU RANTALA haluaa pitää itsestään huolta joogaamalla ja kokee, että se on hänelle tässä elämänvaiheessa ainoa keino pysähtyä kiireisen arjen keskellä. Rantala sanoo elävänsä ruuhkavuosia: Gimmeyawallet-tuotantoyhtiötä pyörittävän yrittäjän, tv- ja radio-ohjelmien ja kirjojen tekijän, ammattimaisen reissaajan ja kolmen alle kouluikäisen pojan isän viikoissa riittää ohjelmaa ylen määrin. Välillä Rantala huomaa käyvänsä täysin ylikierroksilla, mikä ilmenee muun muassa asioiden unohteluna. Äskettäin hän unohti lyhyen ajan sisällä eri paikkoihin avaimensa, aurinkolasinsa ja läppärinsä.

Sekä että – vai joko tai? SUNNUNTAINA PUHUTAAN kirkoissa Jeesuksesta paimenena. Suurin osa meistä tietää, ettei Jeesus ollut paimen vaan puuseppä. Hyvä paimen on metafora eli kielikuva. Se on vertaus, josta kuin-sana on jätetty pois. Metafora on tyypillistä Uuden testamentin kieltä, jolla pyritään kuvaamaan Jeesusta tavalla, joka ei ole samalla tavalla sitova kuin esimerkiksi maalauksissa tai kuvanveistossa näköistaide. Osallistuja saa antaa kuvalle oman sisältönsä. Kielikuvia ei voi lukea kirjaimellisesti. Lukuisat metaforat ovat kaikessa rauhassa keskenään ristiriitaisia. Esimerkiksi Jeesus on paimen, toisaalla taas karitsa. Johan-

neksen evankeliumin mukaan Jeesus on ovi. Ilmestyskirjassa hän taas seisoo ovella ja kolkuttaa. Kumpi hän on? Metaforisessa mielessä hän saa olla molempia, sekä ovi että kolkuttaja, sekä paimen että karitsa. Kirjaimellisessa lukutavassa on valittava joko tai. Kristologinen eli Kristusta kuvaava kieli on metaforista. Professori Marcus J. Borg kuvaa tätä kieltä asettamalla Jeesuksen arvonimet yhteen ”minä uskon”-lauseeseen: ”Minä uskon, että Jeesus on Jumalan Karitsa, Maailman Valo, Elämän Leipä, Jumalan Sana ja Jumalan Poika. Mutta on selvää, ettei Jeesus ole karitsa, limppu, lamppu tai ääni. Ne ovat metaforia.”

Tässä tullaan metaforisen kielen ongelmaan, joka jakaa kristittyjä eri leireihin. Mikä Uudessa testamentissa on kirjaimelli-

sesti otettavaa, mikä saa olla kielikuvallista?

OLLI VALTONEN

12 B Gurun opissa Ohjaajana Marguerite Porete

Margueriten uskon tunnustus

Kukaan keskiajan naismystikoista ei haastanut aikansa kirkkoa ja sen stereotypisia uskonkäsityksiä enemmän kuin pohjoisen Ranskan alueella vaikuttanut Marguerite Porete. Se vei hänet lopulta roviolle harhaoppiseksi tuomittuna 1.6.1310. Poreten kirjaa Le miroir des simples âmes (Yksinkertaisten sielujen kuvastin) pidettiin vuosisatoja toisten kirjoittamana, kunnes sen Vatikaanissa säilytetty latinankielinen käsikirjoitus vuonna 1946 osattiin liittää hänen kadonneeksi luultuun kirjaansa. Kirja ei ole kuitenkaan kiinnostanut tutkijoita niinkään sen mahdollisen harhaoppisuuden vaan ennen muuta sen syvällisyyden ja monitulkintaisuuden vuoksi.

Vuonna 1310 kesäkuun ensimmäisenä päivänä Pariisissa tapettiin roviolla nainen. Hänet oli tuomittu kuolemaan katumattomana harhaoppisena. Syynä siihen oli hänen kirjoittamansa kirja, jonka väitettiin olevan täynnä erehdyksiä ja väärää oppia. Nainen oli nimeltään Marguerite Porete. Hän kuului hengellistä uudistusta etsiviin naisiin, joita kutsuttiin begiineiksi. He eivät asuneet luostareissa, vaan elivät joko yksinään tai yhdessä toisten naisten kanssa pienissä tai vähän suuremmissa yhteisöissä. Näihin itsenäistä hengellistä elämää viettäviin naisiin, kuten Margueriteen, suhtauduttiin epäluuloisesti. Marguerite oli kirjoittanut kirjan nimeltä Le miroir des simples âmes (Yksinkertaisten sielujen kuvastin), joka oli julistettu harhaoppiseksi ja poltettu Margueriten silmien edessä. Tämä oli tapahtunut muutamaa vuotta aiemmin vuonna 1306. Kahden vuoden päästä siitä Mar-

”Totuus selittää sydämelleni että olen ainoastaan Yhden rakastama. Ja ilman vastiketta hän on antanut minulle rakkautensa. Tämä lahja tyrmää minut. Hänen rakkautensa ilo nostaa minut ja muuttaa ja yhdistää jumalallisen rakkauden ikuiseen iloon.”

Ole vapaa sielu Sisäinen vapaus kasvaa sitä mukaa, kun oma ego kuolee. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

guerite oli vangittu kirjan kopioiden levittämisestä ja toimitettu lopulta Pariisiin inkvisition eteen. Siellä inkvisiittori oli kutsunut kokoon 21 teologian professoria arvioimaan kirjaa ja langettamaan siitä tuomion. Mikä tuon professorien näkökulmasta oppimattoman naisen kirjassa oli niin vaarallista? Heitä ärsytti moni asia. Marguerite kieltäytyi selittämästä tarkemmin kirjoituksiaan ja vastaamasta mihinkään hänelle esitettyyn kysymykseen. Hän ei ottanut vastaan anteeksiannon tar-

jousta eikä osoittanut katumusta. Hän kieltäytyi myös vannomasta inkvisition säännösten mukaista valaa. Hän yksinkertaisesti vaikeni kuulustelijoidensa edessä. Marguerite oli sisäisesti vapaa, vakaa ja vahva nainen – ja se oli liikaa. Hänen kirjansa ydinteemoja ovat juuri vapaus ja se, miten siihen voi kasvaa. Ihminen – tai hänen sielunsa – löytää vapautensa, kun hän löytää syvimmän itsensä Jumalasta. Se tosin merkitsee montaa oman egon kuolemaa. Sisäinen vapaus kasvaa sitä mukaa, kun oma ego väistyy rakkauden tieltä.

Vapaa sielu on Margueriten mukaan ”ei-miksikään tullut sielu”. Sellaisella sielulla on kaikki eikä kuitenkaan mitään. Se tahtoo kaiken eikä mitään, tietää kaiken eikä tiedä mitään. Olennaisinta Margueritelle oli, että sellainen sielu, joka tyhjenee itsestään, täyttyy Jumalasta. Inkvisitiolla oli valta päättää Margueriten elämästä, mutta siihen sen valta päättyi. Hän ei puolustanut itseään eikä vastannut kuulustelijoilleen, koska oli omasta mielestään sanonut kaiken sanottavansa jo kirjassaan. Häntä ei kiinnostanut häpeä tai kunnia, köyhyys tai rikkaus, ahdistus tai vapautus ei edes helvetti tai paratiisi. Häntä kiinnosti vain se, miten vapaus, ymmärrys, rakkaus ja ylistys asuisivat hänessä ja kaikissa sellaisissa sieluissa, jotka etsivät elämänsä tarkoitusta. Margueriten kirja ja ruumis poltettiin, mutta hänen sanomansa vapaudesta ja itsensä tyhjentämisen tärkeydestä ei katoa. ■

Kaikkien madonnien äiti

Ihmeellinen hahmojen hahmo

Haluatko olla vapun ajankohtainen taustavaikuttaja? Sinulle sopii Joosef- kostyymi. Pyhän perheen duunarista ei tiedetä juuri ammattia enempää. Kuvaan sopii myös, että puolisoonsa ja poikaansa nähden sivurooliin jääneen miehen muistopäivää vietetään juuri toukokuun ensimmäisenä. Hän oli varsinainen työn sankari.

Ovatko mahdottomilta tuntuvat haasteet sinun juttusi? Sinussa on ainesta Mariaksi. Jeesuksen äidiksi pukeutumalla pääset vaativaan rooliin, sillä harva selviää vapusta neitseellisesti synnittä. Ilmestymisesi juhliin on muille taattu ihme. Syntisempi versio Mariasta on pukeutua hänen nimellään pop-musiikin maailmassa tunnetuksi Madonnaksi.

Jos teet mahdottomat tehtävät päivässä ja ihmeet kahdessa, vappuroolisi on selvä. Ihmeellisenä nasaretilaisena missiosi on kutsua koolle hyvä seurue. Varmistat myös, etteivät leipä ja viini lopu juhlistanne. Lähtösi on todennäköisesti dramaattinen. Jos törmäät kollegoihin, voitte järjestää spontaanin tasatahtisen Jeesus-marssin. TekstiT Jan Ahonen Kuvat iStockphoto/Janne Simojoki

3×

Pyhän perheen vappu

Sivuroolin vaiettu uurastaja

MENOT 27.4. – 1 1.5. Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.30. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–13. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Viimeinen kerta 3.5. Puurotorstai torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Viikkomessu torstaisin klo 18. Kevään viimeinen viikkomessu 11.5. Hakunilan kirkon kuoron harjoitus torstaisin klo 18–20.45. Bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30– 20.30. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23. Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15. Sota-ajan lauluja to 27.4. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat johtajanaan Leena Sinisalo. Kahvitus klo 17 alkaen. Vapaa pääsy. Afrikkalainen gospelmessu su 30.4. klo 12. Vesa Häkkinen, Harri Nurminen, Riikka Jäntti Kun näkö heikkenee –ryhmä ti 2.5. klo 10-12. Vertaisryhmä, ohjaajana Sirpa Talmia. Messu su 7.5. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen. Matala – mukava maanantai kirkolla! 8.5. klo 11 ehtoollinen, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Päivähetki Raamatun äärellä ti 9.5. klo 12–13.30. Jari Araneva. Seniorikerho ti 9.5. klo 13–14.30. Paula Raitis kertoo Merimieskirkosta.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 11. Miehet keittiössä – mutkatonta ruoanlaittoa yhdessä joka toinen

tiistai klo 10–13 (parittomat viikot) Hinta 2 € / ateria. Lisätietoa: Saara Huhanantti, p. 050 5935503. Äijien saunailta tiistaisin klo 18.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Puuhaa alakouluikäisille. Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12.30. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuroateria. Ohjelmalliset tiistaikahvit ti 2.5. klo 13–14.30. Tietovisa. Lähetyspiiri to 4.5. klo 18 Hannu Holman lauluoppilaiden kevätkonsertti pe 5.5. klo 19. Messu su 7.5. klo 10. Harri Nurminen. Omaishoitajien ryhmä ma 8.5. klo 10.30–12.

MUUALLA Vaaralan Vappu ma 1.5. klo 13–15. Koko perheen iloinen vapputapahtuma Vaaralan Talkootien pallokentällä. Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -kuorot 6–14-vuotiaille lapsille Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45. Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B, 01260 Vantaa. Retkipäivä perheille ti 20.6. Mustasaaressa klo 8–17. Hinta; aikuiset 20 €, 6–17-v. 10 €, 1–5-v. 3 € ja 1-vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy bussikyyti, lauttamaksu, lounas, ohjelmaa ja kahvit. Ilmoittautuminen virastoon p. 09 830 6500. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312.

KASTETTU Juuli Kerttu Inkeri Arovirta, Vili Petri Elias Ripatti, Konsta Kaleva Viertävä, Linda Mai Aurora Wong.

HAUTAAN SIUNATTU Aini Esteri Lavalehto 87 v, Pirkko Anneli Lehmusto 72 v, Kari Juhani Viinikainen 70 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14 (suljettu 8.–10.5.), p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta,

Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455 (ei päivystystä 10.5.). Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. (ei päivystystä 9.5.) Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Vappuaaton perhemessu su 30.4. klo 10. Hyvän paimenen sunnuntai. Jarna Wikström, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Musiikkipainotteinen messu, jonka jälkeen vappurieha. Vappurieha su 30.4. klo 11–14. Perhemessun jälkeen askartelua, ilmapalloeläimiä lapsille ja pihapelejä. Myynnissä seurakunnassa valmistettua simaa ja munkkeja myös kotiinvietäviksi sekä grillimakkaraa. Iltarukous-rukouspiiri ti 2.5. Rukoilemme mielen päällä olevien asioiden ja jätettyjen esirukouspyyntöjen puolesta. Voit osallistua persoonallesi sopivalla tavalla. Mukana pastori Jarna ja lastenohjaaja Minna. Yhteisen pöydän lounas ke 3.5. klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu ateria on kaikille avoin ja maksuton. Huom! Ei lounasta ke 10.5. Arkipäivän ehtoollishartaus ke 3.5. klo 12. Messu su 7.5. klo 10. Linnaisten kirkkopyhä. Miika Koistinen, Jarna Wikström ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit. Väärinymmärretty Luther -reformaation juhlavuoden luento su 7.5. klo 12. Miten ja millaisiin tarkoituksiin ahkerasti siteerattua Lutheria on historian aikana käytetty? Luennoitsijana teologian tohtori, dosentti Timo Junkkaala. Luennolle osallistuville lounas. HowManyMothers -lauluyhtyeen kevätkonsertti su 7.5. klo 18. Konsertissa kuullaan lauluyhtyeen tulevaa ohjelmistoa kesällä 2017 Espanjassa järjestettäviltä kuorofestivaaleilta. Kuulemme mm. suomalaista musiikkia kansanlauluista klassikoihin sekä kansainvälistä lauluyhtyeohjelmistoa. Kuoroa johtaa Anne Viljamaa. Ohjelma 10 e. Miesten kirjallisuuspiiri ti 16.5. klo 18. Kirjana Ville Kivimäen Murtuneet mielet.

LAMMASKUJA 2 B:N KERHOTILA Nettikerho ikäihmisille ke 3.5. klo 14–16. Some – sosiaalinen media. Kirjallisuuspiiri ma 8.5. klo 12. Kirjana Antti Tuurin Ikitie.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 4.5. klo 11. Vieraana SLEY:n piirivastaava ja pastori Tapio Kiviranta.

MUUALLA Sotiemme veteraanien virkistyspäivä ke 3.5. klo 10–14.30 Holman kurssikeskuksessa Nurmijärvellä. Ohjelmassa ruokailua, ulkoilua, yhteislauluhetki, hartaus ja VETRES-toimikunnan puheenvuoro. Saattajat ovat tervetulleita mukaan virkistyspäivään. Bussikuljetuksen itäinen reitti: Hakunilan kirkko klo 8.30, Korson kirkko klo 8.50, Rekolan kirkko (Kustaantien pysäkki) klo 9.00, Koivukylän asema (Citymarketin puoli) klo 9.05 ja Tikkurilan kirkko klo 9.20. Bussikuljetuksen läntinen reitti: Hämeenkylän kirkko klo 9, Pähkinärinteen ostoskeskus klo 9.10, Rajatorpan ostoskeskus klo 9.15, Myyrmäen asema klo 9.25, Myyrmäen kirkko klo 9.35 ja Martinlaakson asema klo 9.40. Järjestäjinä Vantaan sotaveteraanit ja Hämeenkylän seurakunta. Ehtoollishartaus ke 4.5. klo 14 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa.

KASTETTU Aulis Jedi Aukusti Pykäläinen.

HAUTAAN SIUNATTU Marja Leena Nordberg 77 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6550. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiirit ma-pe klo 8-9 Kotkansiiven kokoustilassa. Kevätkonsertti vanhemmalle väelle to 27.4. klo 13 seurakuntasalis-

sa. Airi Saloniemi, piano ja Jussi Salonen, tenori. Vapaa pääsy. Vox Mea – kuoroharjoitus to 27.4. ja 4.5. klo 18 seurakuntasalissa. Johtaa Airi Saloniemi. Seurakuntakuoron harjoitus to 27.4., 4.5. ja 11.5. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Johtaa Jussi Salonen. Perhekerho pe 28.4. ja 5.5. klo 9-11.30 lapsija perhetyöntiloissa. Entisten nuorten ripariveisut pe 28.4. klo 19 kirkossa. Tule mukaan laulamaan ikivihreitä ripariveisuja vuosien varrelta. Voit liittyä bändiin ja esilaulajien ryhmään saapumalla harjoitukseen klo 17. Messu su 30.4. klo 10. R. Wikström, S. Heikurinen ja J. Salonen. Kirkkokahvit. Lepää kirkossa ti 2.5. klo 18–20. Tervetuloa hengähtämään hetkeksi. Voit ottaa mukaasi makuualustan ja viltin tai makuupussin. Lisätietoja Saana Tourunen p. 050 599 9068 ja Kristiina Rauhakallio p. 044 422 0469. Katulähetys ke 3.5. ja 10.5. klo 11 seurakuntasalissa. Lämmin, maksuton ateria vähävaraisille. Lähetyspiiri ke 3.5. ja 10.5. klo 13 Kotkansiiven kokoustilassa. Vetäjänä kansainvälisentyön sihteeri Samuel Luak. 10.5. kevään viimeinen kerta. Sanan ja rukouksen ilta ke 3.5. klo 18 kirkossa. J. Vanhala ja A. Saloniemi. Iltarukouspiiri ke 3.5. ja 10.5. klo 18.40 kirkon kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485. Naisten saunailta to 4.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. ”Yhteisin äänin” – kuorojen Yhteisvastuukonsertti pe 5.5. klo 19 kirkossa. Korson alueen kuorot laulavat Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Runopiirin runoja musiikkimatinea la 6.5. klo 16 seurakuntasalissa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. Messu su 7.5. klo 10. M. Miettinen, P. Yrjölä ja J. Salonen. Kirkkokahvit. Kylväjä-piiri su 7.5. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Lisätietoja Jaana Kovanen 040 741 2128. ”Sulle kauneimmat lauluni laulan” – kevätkonsertti su 7.5. klo 18 kirkossa. NaisSound, Pedro Hietanen ja Ritva Oksanen. Liput 20 e ennakkoon www.liveto.fi tai Mirkun kirjasta. Järjestäjänä NaisSound-kuoro. Perhekerho ma 8.5. klo 12–15 lapsija perhetyöntiloissa.

Menokasvo

Puhallinmusiikilla kohti vappua Radion Sinfoniaorkesterin 2. soolofagotisti ja Sibelius-Akatemian fagotinsoiton lehtori Jussi Särkkä, millainen soitin on fagotti? – Fagotin ääni on syvä ja tumma, mutta taipuu myös ohuemmaksi ja kirkkaaksi. Juuri syvyys ja pehmeys erottavat sen muista puhaltimista. Fagotti sopii hienosti kuvaamaan inhimillisiä tuntemuksia.

Mitä soitatte Rekolan kirkossa? – Konsertti sisältää puhaltimille kirjoitettua klassisromanttista ohjelmistoa. Vanhin musiikki on 1800-lu-

Miksi puhallinmusiikki yhdistetään vappuun? – Puhallinmusiikki mielletään vappuiseksi varmaankin ajankohtaan liittyvien kepeämpien puhallinorkesteriperinteiden vuoksi. Retuperän WPK ja muut torvisoittokunnat ovat huumorillaan piristäneet kevään juhlaa vuosikymmenien ajan. Ehkäpä puhaltamiseen liittyvä ilmankäyttö assosioi myös kevään ensimmäisiin raikkaisiin tuulahduksiin. NINA RIUTTA Lunga – suuri puhallus la 29.4. klo 17 Rekolan kirkossa. Puhallinkvintetti Lunga.

ESKO JÄMSÄ

Mikä on Puhallinkvintetti Lunga? – Puhallinkvintetti Lunga on uusi yhtye, jossa soittaa maamme ykkösrivin kokeneita puhaltajia. Fagotin lisäksi yhtyeessä soivat huilu, oboe, klarinetti ja käyrätorvi. Halusin koota vielä 34 ammattilaisvuoden jälkeen yhtyeen ihmisistä, joiden kanssa musisoiminen on tuntunut erityisen luontevalta.

vun alkuvuosilta ja edustaa puhallinrepertuaarin mestarituotantoa. – Vaikka Lungan konsertti on klassista musiikkia eikä kepeää torvisoittoa, on sen mieltä piristävä vaikutus vahvasti sukua myös viihteellisemmälle ohjelmistolle.

MENOT 27.4. – 1 1.5.

Runopiiri ma 8.5. klo 13 kirkon kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ma 8.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. English through Bible ma 8.5. klo 18.30 kirkon kappelissa. Kevään vimeinen kerta. Arki-illan ehtoollinen ke 10.5. klo 18 kirkossa. S. Heikurinen ja A. Saloniemi. ”Ad lucem – Valoa kohti” –barokkikonsertti ke 10.5. klo 19 kirkossa. Musiikkia säveltäjiltä Capricornus, J.S. Bach, Westhoff, Tartini, Leclair ja Telemann. Viola Räisänen, barokkiviulu ja Aura Visala, cembalo sekä yhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vanhemman väen piiri to 11.5. klo 13 seurakuntasalissa. Mikko Miettinen.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-14. Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 27.4., 4.5. ja 11.5. klo 9–11.30. Nupe pe 28.4. ja 5.5. klo 17.30–20.30. Nuorten perjantai. 28.4. 6.-luokkalaisille. 5.5. 6.8-luokkalaisille

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Naisten ilta –sarja la 29.4. klo 15. Tämän kerran aiheena on Lahjakas. Ilmoittautumiset kristiina.rauhakallio@evl.fi tai p. 044 422 0469 Perhekerho ti 2.5. ja 9.5. klo 9-11.30. Vanhemman väen piiri ke 3.5. klo 13.

Muualla Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta (Mikkola, Kaakkoisväylä 8) Mukana seurakunnan työntekijä ke 10.3. klo 8.30–11. Toiminta on kaikille avointa. Diakonian retkipäivä ke 24.5. klo 9-15.30. Aloitetaan päivä seurakuntasalissa yhteisellä ohjelmalla klo 9. Retki suuntautuu kulttuurikeskus Sofiaan, jossa lounas, talon esittely, tutustuminen pysyvään näyttelyyn (jossa kirkkotaidetta ja ikoneita) ja ulkoilua lähimaastossa. Retken hinta työttömiltä 8 e ja muilta 20 e. Retkimaksu maksetaan kirkkoherranvirastoon ilmoittautumisen yhteydessä 15.5. mennessä. Hauska kesäleiri 7-13 vuotiaille Urheiluopisto Kisakeskuksessa 5.-8.6. Uintia, melontaa, jousiammuntaa, futista nurtsilla ym ym. Täysihoito matkoineen 140 e. Ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme. Kerholaisten kevätretki Särkänniemen huvipuistoon la 13.5. Lähtö bussilla Korson kirkolta klo 9 ja palataan Korsoon illalla klo 20. Hinta 50 e sisältäen elämysrannekkeen, lämpimän ruoan ja bussikuljetuksen. Menomatkalla käymme myös tutustumassa Tampereen Tuomiokirkkoon. Ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme.

Kastettu Erika Aurora Strand, Robert Sacha Nironen, Iiris Cecilia Gretchen Kotiluoto, Toivo Viljami Hantikainen, Kasper Aleksi Johannes Törmänen, Aapo Eemeli Kääriäinen, Nette Alisa Kivi.

Hautaan siunattu Rita Ingegerd Astala 85v

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15. Ke 3.5. avoinna klo 11–15. rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma ja ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11– 14, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan pyhän andreaan kirkko Kustaantie 22 Tiedot säännöllisistä raamattu- ja rukouspiireistä sekä kerhoista löytyvät verkkosivuilta tai kevätesitteestä, jonka voi hakea tai tilata kirkkoherranvirastosta. Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä. Ti aamupäivällä askartelua, to hartaus ja pe perheiden muskari. Olohuonetta ei ole 1.5. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.4. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimät tilaisuudet alkavat keittolounaalla klo 12 (5e), ohjelma klo 13. Millaisessa kodissa haluan asua hyvää elämää? Vieraana Foibekartanon toimitusjohtaja, kansanterveystieteen dosentti Ulla Broms. Lunga – suuri puhallus -konsertti la 29.5. klo 17. Suomalaisen Lunga-puhallinkvintetin huippumuusikot soittavat kevään sisään. Ohjelmassa klassis-romanttista puhallinmusiikkia, vapaa pääsy. Messu su 30.4 klo 10. Arto Nuutinen, Sirkku-Liisa Niemi. Pyhäkoulu. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21. Takakonttikirppis la 6.5. klo 12–15. Tule myymään tai tekemään löytöjä suositulle kirppikselle. Myyntipaikka 5 e. Sitovat varaukset ti 2.5.mennessä kristiina.mattila@evl.fi p. 044 4220383. Myynnissä kahvia, pullaa ja grillimakkaraa. Diakoniatyön hyväksi. Messu su 7.5. klo 10. Laura Maria Latikka. Uusia työntekijöitä siunataan tehtäviinsä. Pyhäkoulun kevätjuhla su 7.5. klo 10. Kevätjuhlan jälkeen pyhäkoulu jää kesätauolle, jatkuu syksyllä. Sata sanaa luonnosta su 7.5. klo 19. Runoja, taidetta ja musiikkia satavuotiaan Suomen luonnon kunniaksi. Havunneulaset-taiteilijaryhmän teoksessa suomalaisia luontorunoja, Marjatta Strömsholmin herkkiä lauluja ja Anu Ahosen luontoakvarelleja. Vapaa pääsy. Elämysmaalaus ma 8.5. klo 10–12. Yläovet auki aikuisille ma 8.5. klo 18–20. Iltapala, saunomista, laulua ja keskustelua. Sanan ja ylistyksen ilta ti 9.5. klo 19–21. Mukana Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329

Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 16. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Lapsiperheiden iltasoppa ti 2.5. Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17, hartaus klo 18.15. Spagettia ja jauhelihakastiketta, 1e/lautanen. Kipuryhmä ti 2.5. klo 15. Vertaistukea kivusta kärsiville. Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12. Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Avoin ryhmä kannustaa päihteettömyyteen. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 4.5. klo 13. Päkä-lampaan keväinen pyhäkoulu torstaisin 27.4.–4.5. klo 18. Pyhäkoulussa lauletaan, askarrellaan ja leikitään yhdessä. Tervetuloa koko perhe, yli 4-vuotiaat voivat tulla myös yksin. Ei ennakko-ilmoittautumista. Lisätiedot Tiina Rumpunen, p.050 573 6392. Seniorikahvila ma 8.5. klo 13. Rukouksen avoimet ovet ma 8.5. klo 13–15. Kansainvälinen keittiö ke 10.5. klo 17. Kokataan kevään ja kesän herkkuja Suomesta ja maailmalta, 3–5 e. Jatkuu syksyllä. Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla, tiedustelut pastori Ramez Ansara (Hki) 0503041689.

MUUALLA Vanhemman väen iltapäivä ti 9.5. klo 12 Havunneulassa (Paimenentie 2) Puutarhapiirin retki Helsinkiin ti 9.5. klo 12. Tutustutaan yhdessä Katajanokan puistoon. Lisätiedot Tuovi Lehtinen, p. 045 1394921. Lähetysilta Foibekartanon takkatilassa (Sairaalakatu 7) ke 10.5. klo 17.30. Terttu Kähkönen ja Raimo Mäki kertovat terveisiä Namibian-matkalta. Perheiden retki Muumimaailmaan ti 20.6. Matka 5e, ranneke 26e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Siru Rantaselle, p. 0503426155.

Kastettu Taipale Anton Ossi Christopher, Kähkönen Neevi Nita Emrika, Saavalainen Aamos Aleksanteri, Summanen Noora Bertta Aurora, Aitavaara Alvar Tapio.

Hautaan siunattu Jorma Kalevi Aromaa 86 v, Kanerva Ritva Anneli 74 v, Räisänen Pertti Heikki Tapani 87 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Messu su 30.4. klo 12. Jyrki Kaukanen, Päivi Helén. Gregoriaaninen messu la 6.5. klo 18. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Messu su 7.5. klo 12. Terhi Viljanen, Kristiina Kartano, Suvi-Maria Junni, Jaakko Hyttinen, Anniina Repo. Suomalaisen musiikin kulta-ajan aarteita su 7.5. klo 19. Annalina Backman (piano), Päivi Aarnio-Kepsu (sopraano), Jaana Siitonen (sopraano), Otso Leppämäki (baritoni) ja Hannu Riihivaara (bassobaritoni) esittävät Suomi 100 -juhlavuoden hengessä mm. Sibeliuksen, Järnefeltin, Merikannon ja Kuulan kulta-ajan teoksia Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Perhekerho pe 28.4. ja 5.5. klo 9.30–11 kerhotila, Unikkotie 5 B, 2. krs. Aikuisille aamupala pientä maksua vastaan. Ota lapselle eväät mukaan. Naisten rukouspiiri pe 28.4. ja 5.5. klo 18 Emmauksen kokoushuone, Unikkotie 5 A, 3. krs. Ylistys- ja rukouspiiri la 29.4. ja 6.5. klo 15 Bethanian kokoushuone, Unikkotie 5 a, 4. krs. Vappumyyjäiset ma 1.5. klo 11–14 nuorisotilassa ja auditorion aulassa, Unikkotie 5 C. Lohikeittoa, munkkeja ja simaa, arpajaisia, kirjakirpputori, leivonnaisia ja lahjatavaraa. Myyjäisten tuotto käytetään lähetystyön ja Yhteisvastuun hyväksi. Lahjoituksia myyjäisiin otetaan vastaan klo 9 alkaen. Lähetyksen päiväpiiri ti 2.5. ja 9.5. klo 13 Bethanian kokoushuone, Unikkotie 5 a, 4. krs. Rukouspiiri ti 2.5. ja 9.5. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuone, Unikkotie 5 A, 3. krs. Aamurukouspiiri ke 3.5. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuone, Unikkotie 5 A, 3. krs. Kirkon ruokailu ke 3.5. ja 10.5. klo 12 nuorisotila, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30. Naisten saunailta ke 3.5. klo 17.30 Bethanian saunaosasto, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Omat pyyhkeet mukaan. Sinkkujen suunnittelupalaveri yli 40-vuotiaille sinkuille ke 3.5. klo 18 Bethanian kokoushuone, Unikkotie 5 a, 4. krs. Tapaaminen Olotilan edessä klo 18. Hanna-piiri to 4.5. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Bethanian kokoushuone, Unikkotie 5 a, 4. krs. Perhekerho ma 8.5. klo 9.30–11.30 kerhotila, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, suljettu ma 1.5., p. 09 830 6302, tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Yli 40-vuotiaiden sinkkujen lenkkiporukka to 27.4. ja 4.5. ja 11.5. klo 18. Lähtö Olotilan edestä. Taidetta esillä! Jemina Kansanoja: Taidetta elämäni varrelta 28.4. asti. Laulupiiri pe 28.4. klo 15.30. Terje Kukk. Messu su 30.4. klo 10. Maria Kiviniemi, Anniina Repo, Jaakko Hyttinen. Kirkkokahvit. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 2.5. klo 17.30. Terje Kukk. Arki-illan ehtoollinen ke 3.5. klo 18. Veikko Karhumaa.

Laulupiiri pe 5.5. klo 15.30. Messu su 7.5. klo 10. Päivi Helén, Tuula Lapveteläinen. Kirkkokahvit. Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön ma 8.5. klo 12–13. Yhteysilta ti 9.5. klo 18.30. Vieraana Hannu Hiipakka Suomen Karmel-yhdistyksestä. Arki-illan ehtoollinen ke 10.5. klo 18. Johanna Jakonen. Taidetta esillä Olotilassa 3.-24.5. Marjut Friberg: Elämäni poluilla II.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Ilolan perhepäivä pe 28.4. ja 5.5. klo 9.30–14. Kerho isille ja lapsille ti 2.5. klo 17.30–19. Iltapala 2 e/perhe. Kasvuryhmä ke 3.5. klo 18. Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Kerho isille ja lapsille ti 9.5. klo 17.30–19. Iltapala 2 e/perhe. Pastori Tuula Lapveteläinen vierailee. Kasvuryhmä ke 10.5. klo 18. Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Kevätlauluja ja -virsiä. Naisten lenkkisauna to 11.5. klo 17.30. Keskustelua iltapalan ääressä. Iltapala 2 e. Grilli- ja saunailta yli 40-vuotiaille sinkuille pe 12.5. klo 18–21. Kaikki uudet ja jo sinkkutoiminnassa mukana olleet sinkut ovat tervetulleita viettämään sinkkujen kevätjuhlaa. Ilm. 5.5. mennessä: paivi.makinen@ evl.fi, 050 548 6078.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 27.4. ja 4.5. ja 11.5. klo 9.30–11.30. Raamattuilta to 27.4. klo 18. Aiheena Markuksen evankeliumi (luvut 13–14). Puhujana Seppo Palonen. Lapsille omaa ohjelmaa. Pyhäkoulu su 7.5. klo 11–12. Alle 4-vuotiaat voivat tulla pyhäkouluun yhdessä oman aikuisen kanssa. Raamattuilta to 11.5. klo 18 Aiheena Markuksen evankeliumi (luvut 15–16). Puhujana Antti Koskenniemi. Lapsille omaa ohjelmaa.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit–Colourful Morning Coffee ti/on Tuesday 2.5. ja/ and 9.5. klo 9–11/at 9–11 Am. Tule viettämään hetki yhdessä ja laittamaan aamupalaa. Maksuton. Let’s spend time together and prepare delicious breakfast – free of charge!

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 2.5. ja 9.5. klo 9.30–11. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 3.5. klo 14. Muistetaan äitejämme ja lauletaan keväästä.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 27.4. ja 4.5. ja 11.5. klo 17.30. Perhekerho ma 8.5. klo 9.30–11.30. Arki-illan pyhäkoulu to 11.5. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 27.4. ja 4.5. ja 11.5. klo 9.30–11. Aamupala 2 e/aikuinen. Ota lapselle mukaan eväät.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 27.4. – .11.5.

3× vappu

Vappumyyjäiset Myyrmäessä ja Tikkurilassa

Sirpa Päivinen

Tervetuloa myyjäisiin maistelemaan simaa ja munkkeja! Myynnissä on myös muita leivonnaisia, arpoja ja käsitöitä. Vappumyyjäiset pidetään lauantaina 29.4. klo 11–14 Myyrmäen kirkolla (Uomatie 1) ja maanantaina 1.5. klo 11–14 Tikkurilassa seurakuntien talolla (Unikkotie 5 C).

Kastepäivänä voidaan kastaa minkä ikäinen lapsi tahansa vastasyntyneistä koululaisiin.

Nimeltä kutsuttu

”

Kasteessa lapsi saa lupauksen rakkaudesta ja siunauksesta.

apsen kastejuhlasta ei tule turhia suorituspaineita, jos osallistuu kirkoissa järjestettävään Kastepäivään. Siellä kaikki on valmiina. – Seurakunta tarjoaa Kastepäivänä kasteelle kauniit puitteet ja kakkukahvit. Vanhempien ei tarvitse kantaa huolta tilasta eikä leipoa tai keittää kahvia, kertoo pastori Johanna Jakonen Tikkurilan seurakunnasta. Kastepäivänä voidaan kastaa minkä ikäinen lapsi tahansa vastasyntyneistä koululaisiin. Samasta perheestä voidaan kastaa useampi lapsi. Jo annettu nimikään ei ole este. – Lapsi voidaan kastaa, vaikka nimenantojuhla olisi pidetty aiemmin, Jakonen sanoo. Vanhemmat päättävät lapsen kasteesta yhdessä, mutta ainakin toisen huoltajan tulee olla kirkon jäsen, jotta kaste voidaan toimittaa. Lisäksi kastettavalla tulee olla kaksi kirkkoon kuuluvaa, konfirmoitua kummia. – Nykyään kirkkoherran päätöksellä yksikin kummi riittää. Unohtunut perinne on se, että myös isovanhempi voi olla kummi. Kannattaa olla seurakuntaan yhteydessä, jos kummien löytäminen on hankalaa, Johanna Jakonen toteaa. Kummiksi pyytäminen on vanhemmilta kunnia- ja luottamustehtävä. Jakosen mielestä kum-

Kastettuna saat kuulua yhteisöön, joka tekee ja tahtoo toisille hyvää.” Pastori Johanna Jakonen

min rooli ei ole vaikea. Kristittynä elämistä voi opetella yhdessä kummilapsen kanssa. – Lasta voi opettaa elämän hyvyydestä ja Jumalan rakkaudesta jo olemalla läsnä hänen elämässään, ottamalla häntä syliin ja leikkimällä hänen kanssaan. Vantaalla ensimmäinen kastepäivä järjestettiin vuonna 2010. Kastepäivän ideana on helppous ja vaivattomuus. Kirkkoon tai kahveille ei tarvitse ostaa tai varata mitään. Kastemekonkin saa tarvittaessa lainaksi kirkolta. – Isompi kastettava lapsi voi pukea ylleen alban, eli samanlaisen valkoisen vaatteen kuin papilla on. Kastemalja löytyy kirkolta ja kastettava saa aina seurakunnalta lahjaksi kastekynttilän, joka sytytetään ensimmäisen kerran kastetoimituksessa, Jakonen selvittää. Johanna Jakosen mukaan kaste on portti ja suoja. Se on merkki

Jumalan hyvästä tahdosta ihmisiä kohtaan. Kasteessa kastetusta tulee kristitty ja koko kristillisen kirkon ja oman seurakunnan jäsen. – Kastettuna et koskaan ole juureton, vaan saat kuulua yhteisöön, joka tekee ja tahtoo toisille hyvää. Kasteessa Jumala kutsuu kastetun nimeltä omaksi lapsekseen. Kaste – ihan niin kuin uskokin – on Jumalan lahjaa ja hyvää työtä. Lapsen kastaminen ei poista sitä, ettei lapsi voisi itse myöhemmin päättää omasta uskostaan. Kasteessa lapsi saa pohjan, jonka perusteella hänen on aikanaan helpompi pohtia omaa elämäkatsomustaan. – Sanon usein kastepuheessa, että kaste kantaa ihmistä koko elämän ajan. Lupaukseen Jumalan rakkaudesta, siunauksesta, anteeksiannosta ja pelastuksesta voi palata joka päivä. Jumala pitää ihmisestä huolta koko elämän ajan, Jakonen sanoo. Jakonen teki teologian opintojen lopputyönsä kasteesta. Siinä kävi ilmi, että vanhempien mielestä kaste tuo suojan lapselle silloinkin, vaikka itse ei ole varma, mitä minäkin päivänä uskonasioista ajattelee. – Kaste antaa lujan turvan ja lupauksen siitä, että lapsen elämä ei ole vain vanhempien käsissä. Nina Riutta

Kastepäivä su 7.5. Ilmoittautumisia toivotaan 28.4. mennessä osoitteessa www.kastepaiva.fi.

Vappurieha Hämeenkylässä Iloisen perhemessun jälkeen Hämeenkylän kirkolla (Auratie 3) on vappuaiheista ohjelmaa ja askartelua lapsille sekä myynnissä simaa ja munkkeja. Vappuriehaan pääsee mukaan sunnuntaina 30.4. klo 11–13.

Vaaralan vappu Perinteinen Vaaralan vappu on koko perheen juhla. Mukana muun muassa Taika-Petteri ja Kengurumeininki-duo, puuhapisteitä, koiravaljakko-ajelua ja paloauto. Vappua vietetään maanantaina 1.5. klo 13– 15 Vaaralan pallokentällä (Harjunreuna 16). Lotta Numminen

Taika-Petteri.

10 a

MENOT 27.4. – 1 1.5.

Apua & tukea Viittomakielinen perhekerho pe 28.4. klo 9.30-12.00 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3.kerros. Lastenhoito. Pyhäkoulu lapsille. Viittomakielinen messu su 7.5. klo 13.00 Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73, Helsinki. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 9.5. klo 12-14 Myyrinki, Liesitori 1. Lounas klo 12.00 Cafe Popolossa. Viva-vapaaehtoinen paikalla. Viittomakielinen perhekerho pe 12.5. klo 9.30-12.00 retkeilee Sellon kirjastossa, Leppävaarankatu 9. Viittomakielinen satuhetki. Näkövammaistyön kesäleiri Leiriniemessä Ohkolassa la-su 3-4.6.2017. Yhteinen kuljetus. Ilm. Terhi Suonsivu ti ja to klo 9-11 puh. 050 381 87 58 tai s-postilla: terhi. suonsivu@evl.fi viimeistään 4.5. mennessä. Vammaistyön retki Vivamoon su 18.6. klo 9.45-16.30. Lähtö 9.45 Unikkotien parkkipaikan viereiseltä bussipysäkiltä. Ohjelma: Lounas, tutustuminen alueeseen. Näytelmä Paavalin salaisuus ja kahvit. Retken hinta 20€. Retkestä lähetetään lasku.

Muualla Miesten saunailta Kurssikeskus Holmassa (Holmantie 10, Klaukkala) ti 2.5. klo 17.30. Kulku omilla autoilla. Lähtö kirkon edestä (Asematie 12) klo 17. Omat pyyhkeet mukaan. Iltapala 5 e. Runopiiri ti 2.5. klo 18 Tikkurilan kirjasto, kokoushuone Voimala, Lummetie 4, 2. krs. Kylväjän raamattupiiri ma 8.5. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Perheleiri 1.–3.8. Luomaniemen leirikeskuksessa Nastolassa. Hinta: aikuinen 95 e, lapsi 45 e, toinen lapsi 40 e jne. Alle 2 v. maksutta. Lisät. ja ilm. (30.4. mennessä): p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi. Retki Saariselälle 14.–19.8. Majoitus Tievatuvalla 2hh 395 e/hlö, yhteismajoitus 330 e/hlö, sis. matkat (bussilla) ja täysihoidon. Lisät. p. 050 572 2666, paivi.helen@evl.fi. Ilm. 28.4. asti kirkkoherranvirastoon (Unikkotie 5 B), p. 09 830 6717 tai paivi.helen@evl.fi. Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Nikkaristit voivat esimerkiksi kiinnittää tauluja seinille, koota huonekaluja ja vaihtaa lamppuja kattovalaisimiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein (esim. vanhuksille ja liikuntarajoitteisille). Tiedustelut ma ja to 10–11.30 p. 050 439 9651 (diakoniapäivystys).

Kastettu Sini Kristiina Ylitalo, Elias Antero Agathon Hyvönen, Elias Esko Olavi Tetri, Eevi Olivia Hästbacka, Patrik Andreas Ahlgren, Arne Leo Yli-Salomäki, Luka Väinö Valtteri Kuokkanen, Leevi Kalevi Hiltunen, Sofia Linnea Niittyniemi, Olivia Amanda Wallin, Fanni Sara Alissa Lötjönen, Emil Julius Akseli Jakonen, Ossi Veikko Hermanni Laurila, Leo Eemeli Jansson, Luka Valtteri Rämö.

hautaan siunattu Jenny Marjatta Hoikkala 91 v, Carl-Johan Wasiljeff 72 v, Aarno Aukusti Heinonen 86 v, Paavo Johannes Esala 82 v, Martti Juhani Kaskinen 38 v, Lea Mirjam Wärilä 82 v, Niilo Kakko 81 v, Kauko Kaarlo Vilén 70 v, Anja Kyllikki Heikkinen 88 v.

Ilmoittautumiset (nimi, osoite, ruokavaliot) Seija Einolalle puh. 050 338 62 12 / tekstiviesti tai s-postilla seija. einola@evl.fi 17.5. mennessä Diakoniakeskus Unikkotie 5aA 3.krs., siht. Tiina Gröhn p. 050 553 8486 Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17. Sairaalasielunhoito, tied. ma-pe klo 9-15, p. 050 321 3282. Retriitit ja hiljaisuus, tied. p. 050 321 3282. Tietoa tapahtumista ja ilmoittautumiset retriitit.vantaa@evl.fi Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Lounas ma–to klo 11–13. Ruokalistat www.amica.fi/myyrmaenkirkko. Keskipäivän hartaus ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 monitoimitila. Avoin ilta / nuortenilta torstaisin klo 18–20. Vappumyyjäiset la 29.4. klo 11–14. Leivonnaisia, simaa, käsitöitä, kortteja, kirjoja, arpoja, lahjaideoita. Voit tuoda myyntiin uutta tavaraa ja leivonnaisia, joita otetaan vastaan klo 10.30. Kirkon lenkki la 29.4. klo 12–14. Iloinen liikuntatapahtuma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. 2 km:n mittaista lenkkiä voi jokainen osallistuja kiertää itselleen sopivan määrän juosten tai kävellen. Reitti lähtee Myyrmäen kirkon pihalta. Osallistumismaksu 20 e aikuisilta ja 10 e alle 18-vuotiailta. Alle 12-v ilmaiseksi. Hintaan sis. t-paita, mehu, makkara, huolto. www.vantaanseurakunnat.fi/ kirkonlenkki Messu su 30.4. klo 10. Liturgi Mark Saba, avustava pappi Minttu Haapalainen, kanttori Ritva Holma. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11 kerhohuone 4. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–14 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia,

teetä, pientä syötävää. Kevätkaudella kahvilan teemana Lähi-itä. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Käynti radan puolelta E-ovesta. Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali. Israelpiiri ti 2.5. klo 18–19.30 takkahuone. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 monitoimitila. Raamattu-lähetysilta ke 3.5. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Laulupaja ke 3.5. klo 18.30–20 iso srk-sali. Luomakunnan ylistysvirsiä ja äitienpäivän virsiä ja lauluja. Illan rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 monitoimitilassa, sisään junaradan puolelta. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 4.5. klo 18.30–20.30. Kirkkoravintola pe 5.5. klo 11–13. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Messu su 7.5. klo 10. Pipliaseuran kirkkopyhä. Liturgi Hannu Pöntinen, saarnaaja Martti Asikainen Pipliaseurasta, kanttori Kari Jerkku. Siioninvirsiseurat su 7.5. klo 14. Puhujina Anna-Kaarina ja Matti Palmu, Tiina Ikonen, Heli Ojalehto. Eläköön Suomi -konsertti su 7.5. klo 19. Suomalaista kuoro- ja yksinlaulumusiikkia. Brevis Nova -kuoro solisteineen, joht. Matti Rankala. Jussi Miilunpalo piano, Kari Jerkku urut. Sibeliuksen, Kuulan, Madetojan, O. Merikannon, I. Kuusiston ja M. Rankalan tuotantoa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Päivälähetyspiiri ma 8.5. klo 13–14.30. Myyrmäen kirkon ja Carpenter’s Cafén avoimet ovet ti 9.5. klo 12–14. Tervetuloa tutustumaan Myyrmäen kirkon uuteen kahvilaan ja remontoituun alakertaan. Kahvitarjoilu. Naisten raamattupiiri ti 9.5. klo 18.15–19.45. Raamattupiiri ke 10.5. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Lähetystilaisuus ke 10.5. klo 17.30– 19 Luther ja musiikki, teol. tri. Raimo Mäkelä. Yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa. Vapaaehtoiseksi Kesäcaféen! Pidämme kesäkahvilaa Myyrmäen

kirkolla kesä- ja heinäkuussa keskiviikkoisin. Lähde mukaan toteuttamaan kahvilaa. Voit valita itsellesi sopivat ajat osallistua. Ilm. ja tied. auli.kekoni@evl.fi, puh. 050 300 7634.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196. Vappukonsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 29.4. klo 15. Kerttu Lipsanen-Fakeh sopraano, Anna Nuolivaara sopraano, Henri Blomster tenori ja Marjaana Merikanto piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Perheiden aamupäivä maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11, 5 e aikuiselta, 2,5 e 2 v täyttäneeltä lapselta. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Rukouspiiri ti 2.5. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 2.5. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Miesten saunailta ke 3.5. klo 18.30– 21. Vaatevarasto avoinna to 4.5. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Naisten saunailta to 4.5. klo 18.30.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 13–14.30. Perhekahvila tiistaisin klo 17.30–19 (yhteistyössä MLL:n kanssa). Messu su 7.5. klo 12. Liturgi Pirkko Järvinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Familycafé on Sundays 4–6 pm. For children and families with multicultural background. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 3.5. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 2.5. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Ei 2.5.

Muualla Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1. Lukupiiri ke 3.5. klo 17.30 Martinlaakson kirjastossa. Patrick Modiano: Hämärien puotien kuja.

Kastettu Topias Markku Mikael Leppänen, Jooa Eemeli Karvinen, Leevi Johannes Tossava, Eemeli Väinö Johannes Lyytikäinen, Jade Alexandra Hujanen, Inna Karoliina Pylväläinen, Eelian Miio Samuel Aho, Ella Johanna Isabella Varmo, Saima Venla Aurora Sirkkala, Essi Aleksandra Lönnberg, Alex Christian Orenius, Daniel Aaron Takkunen, Aino Tove Sirine Räty.

Hautaan siunattu Helmi Maria Törri 97 v, Terttu Annikki Miettinen 90 v, Sinikka Kaarina Räsänen 84 v, Toivo Antero Paananen 79 v, Pentti Juho Enilä 77 v, Matti Erik Saukkonen 76 v, Åke Carl-Erik Enberg 72 v, Martti Mikael Torniainen 71 v, Kauko Kaarlo Vilén 70 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–12: fr.om. 3.5 kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS KAPELL Högmässa 30.4 kl. 10; 7.5 kl. 10

MYRBACKA KYRKA/ S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda 30.4 kl.12; 7.5. kl. 12

HELSINGE KYRKA S:T LARS/ BAGARSTUGAN Dopdag 7.5 kl. 14-16, doppräst Anu Paavola

BAGARSTUGAN Familjecafé 8.5 kl.17 Ungdomskväll 3.5; 10.5 kl.18 GA-spurten och smoothiecafé 6.5 kl. 12-15, anmälan till Heidi Salminen 050 3301828

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6 måndagar kl. 13-16 Familjecafé torsdagar kl. 9.30-12.

KLUBBUTRYMMET I BRÄNNMALMEN Pysselcafé onsdagar kl. 13-16

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa 5.5 kl. 14

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ VALLMOV. 5 A, 2.vån. Veckomässa 3.5 kl. 9-9.30 i diakonins utrymmen

BARNENS KYRKOSTUND Fr 5.5 kl. 9.30 S:t Martins kapell, Strömfårav. 1 Vårutfärd till Rhendalens husdjurspark i Kyrkslätt 17.5, anmälan senast 3.5. Sommarläger för barn: det finns ännu plats. Mera info och anmälningsblanketter på hemsidan www.vandasvenskaforsamling.fi

Döpta Jasper Mikael Laakso, My Marietta Niemi, Max Johan Erik von Koskull

Döda Else-Maj Wiktoria Eklöf 87 år

ANTERO HARJU

Palveluja tarjotaan

Hautakiviä

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Holman kurssikeskuksessa ulkoillaan, lauletaan ja ruokaillaan.

Tilaisuuksia JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 7.5. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Rukous ja parantaminen Musiikissa: Heidi Tuikkanen

www.mrautanen.com

Lakiasioita

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 7.5 klo 13.30 (Joh.20) Rauha teille - Jouko Lauriala Pianokonsertti - Risto Lauriala “Everestiltä itään” - Elokuva lähetystyöstä Nepalissa Vappumyyjäiset 1.5.2017 klo 11-14 Seurakuntientalolla, nuorisotilassa, Unikkotie 5C, Vantaa. Myynnissä lohikeittoa, munkkeja ja simaa. Tilaisuudessa arpajaisia, kirjakirpputori ja lahjatavaraa. Tuotto lähetystyön ja Yhteisvastuun hyväksi. Järj. Tikkurilan seurakunta

Tarjoamme sinulle parhaalla ammattitaidolla mm: omakotitalon maalaus, tiilikaton pesu, korjaus, peltikaton pesu, maalaus, julkisivumaalaus, terassit. Ilmainen arviointi. OTA YHTEYTTÄ, puh. Kalev, 040 5656754 tai teknokatekalev@ gmail.com www.teknokate.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/h + alv. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne. Edulliset remontit! Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita! Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Hammashoitoa

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA

Kaikkea kivestä

Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suu- ja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun.

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 Ossi Vallemaa 8v.050

BREMERIN KIVI

[A] LKV M. Rautanen Oy

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

la 29.4. klo 17 Veisuuveljet 10-v.-juhlakonsertti Kulosaaren kko, Kulosaarent.40, Hki. Mukana HNK. ti 2.5. klo 12.30 ”Perhetyötä maailmalla”, A.-K.&M.Palmu; Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu, saarna J.Elenius; Kallion kko, It.Papink.2,Hki. Av. mus.-harj. klo 17. Ke 3.5. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrn.1, Hki. Iltatee klo 18.30. pe 5.5. klo 18.30 Soukan kpli, Soukankj.3. klo 19 Kotiseurat E.-M. Muurmanilla, Asterit.6D, Hki. su 7.5. klo 12 kirkkopyhä Myllypuron kko, HNK, Myllynsiipi 10, Hki. Kahvit ja kevätveisuut. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs, Hki; mm. J.Saari, J.Elenius. ma 8.5. klo 19 Leppävaaran kko th., Veräjäkallionk. 2, Espoo, uuden Svkirjan opettelua. tarj. klo 18:30. . ke 10.5. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. la 20.5. klo 12-18 TALKOOT Meilahden kko, Uudet veisuut, ilm. & tied. aluesiht. p. 0400882251.

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Markku Rautanen YKV, LKV

kolan kirkko (Kustaantien pysäkki) klo 9, Koivukylän asema (Citymarketin puoli) klo 9.05 ja Tikkurilan kirkko klo 9.20. Bussikuljetuksen läntinen reitti: Hämeenkylän kirkko klo 9, Pähkinärinteen ostoskeskus klo 9.10, Rajatorpan ostoskeskus klo 9.15, Myyrmäen asema klo 9.25, Myyrmäen kirkko klo 9.35 ja Martinlaakson asema klo 9.40.

HERÄNNÄISSEURAT

www.bremerinhautakivi.fi

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Virkistyspäivä sotaveteraaneille Sotiemme veteraanien virkistyspäivä on ke 3.5. klo 10–14.30 Holman kurssikeskuksessa Nurmijärvellä. Ohjelmassa on ruokailua, ulkoilua, yhteislauluhetki, hartaus ja puheenvuoro Vetres-toimikunnasta. Saattajat ovat tervetulleita mukaan. Bussikuljetuksen itäinen reitti: Hakunilan kirkko klo 8.30, Korson kirkko klo 8.50, Re-

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

SOITA JA VARAA AIKA

010 2715 100

- me teemme sen -

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kevätpihaan kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, puh. 050-4310175

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Hautauspalveluja

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset

Hammashoitoa

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Malmin Kivipuisto Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823 Honkanummen myymälä Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Riku Salmivuori, 29, haittaa verkkohuijareiden toimintaa ja auttaa heidän uhrejaan.

Kuinka vantaalainen?

Marianna Siitonen

12 a

34 % 33 % 33 %

järvenpääläinen

tamperelainen

vantaalainen

Olen asunut Järvenpäässä monessa eri osoitteessa. Olin perheeni ainoa lapsi. Kuudennen ja seitsemännen luokan kävin Espanjassa Fuengirolassa, jossa asuin isäni kanssa pari vuotta. Olin 14-vuotias, kun vanhempani erosivat.

Opiskelin Tampereella historiaa, museologiaa ja venäjää ja hankin opettajan pätevyyden. Tein kaksi opintoihini kuulunutta harjoittelujaksoa Poliisimuseossa. Viihdyin siellä hyvin.

Ensimmäinen Vantaan kotini oli Martinlaaksossa. Nykyiseen kotiini muutin viime kesänä. Olen toiminut yli 10 vuotta verkkohuijareita metsästävässä 419eater-yhteisössä ja kirjoittanut verkkopetoksista myös kirjan. Työskentelen erityisopettajana. Soili Pohjalainen

Tässä ja nyt

Toiset treffit alttarilla Ensin oli halu sitoutua, sitten tulivat häät tuntemattoman kanssa. Pian Tiina ja Samuel Svahnström viettävät kirkkohäitä, ihan vain rakkaudesta. Teksti Hanna Antila Kuva Sirpa Päivinen

un Tiina ja Samuel Svahn ström sanoivat toisilleen tahdon kesällä 2016, kummankaan ääni ei juuttunut kurkkuun. Niin olisi voinut hyvin käydä, sillä he tapasivat toisensa vasta häissään. Tiina ja Samuel avioituivat Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa, jossa asiantuntijaraati muodostaa sopivat parit ohjelmaan hakeneiden joukosta. Onneksi kumpikin sai toisesta hyvän ensivaikutelman. – Lähinnä pelkäsin, että Tiina ei

Tiina ja Samuel Svahnströmin tv-ohjelmassa solmittu avioliitto siunataan Pyhän Laurin kirkossa.

sano ”tahdon” minun perässäni, Samuel muistelee h-hetkeä. – Ei minuakaan enää siinä vaiheessa jännittänyt kuin se, että kelpaanko Samuelille. Hän oli niin hienon näköinen, Tiina sanoo. Vaikka avioliiton lähtökohdat olivat erikoiset, häät tuntuivat sekä parin että vieraiden mielestä ihan tavallisilta. – Ei tuntunut siltä, että siellä on kaksi toisilleen vierasta sukua, Tiina kuvailee.

Häiden jälkeen kaikki on edennyt kuin pikakelauksella. Tuli häämatka, muutto yhteen, yhteinen pankkitili, uusi yhteinen sukunimi. – Se, että kaikki on tapahtunut niin nopeasti, on näkynyt ehkä sitoutuneisuudessa. Onhan meillä riitoja, mutta kumpikin tiedämme, että emme ole lähdössä tästä mihinkään, Samuel kertoo. Kun Ensitreffit alttarilla -ohjelmaa alettiin näyttää Suomessa, jotkut nurisivat, että se halventaa koko avioliittoinstituutiota. Tiinaa ja Samuelia kuunnellessa tulee kuitenkin sellainen vaikutelma, että tällä parilla on ollut poikkeuksellisen kova halua sitoutua ja vahva arvostus avioliittoa kohtaan. – Tämä kuulostaa kliseeltä, mutta olen aina ajatellut, että menen naimisiin vain kerran. Jos saan niin suuren lahjan, että löydän ihmisen, joka haluaa avioitua kanssani, niin todellakin lupaan sitoutua. Jos emme olisi heti menneet naimisiin, emme ehkä olisi tässä nyt. Voisimme olla vain hyviä ystäviä, Tiina arvioi. Samuel on samaa mieltä. Juuri avioliitto on pannut yrittämään. Tavallisilla ensitreffeillä olisi voinut torjua toisen ärsyttävän pikkuseikan ta-

kia tai siksi, ettei heti kolahda. – Ilman avioliittoa ei olisi ehkä ollut niin hyvää syytä olla kärsivällinen, hän sanoo. Monia sitoutuminen pelottaa. Se, että takana on jo elettyä elämää ja parisuhteita, ei välttämättä tee siitä ainakaan yhtään helpompaa. Tiina ja Samuel kokivat kuitenkin olevansa valmiita heittäytymään, kun hakivat ohjelmaan. – Minä oikeastaan vain sisuunnuin menneistä suhteista. Ajattelin, että jos monet saavat parisuhteensa toimimaan, miksen minäkin, Tiina toteaa. – Jokainen tuo parisuhteeseen mukanaan repullisen skeidaa. Se pitää vaan tuoda esiin, että minulla on tällaista, entäs sulla, hän ohjeistaa. Mistä sitten tietää, että on valmis sitoutumaan? – Sanoisin, että silloin on valmis, kun pystyy asettamaan toisen tarpeet omien edelle. Myös se on hyvä merkki, että haluaa jakaa asiat, Tiina arvioi. – Lisäksi on tärkeää, että olet sinut itsesi kanssa, pystyt olemaan sellainen kuin olet, jatkaa Samuel. Naimisiinmeno tv-ohjelmassa tarkoitti Tiinalle luopumista yhdestä haaveesta, kirkkohäistä Pyhän Laurin kirkossa. Pian sekin korjaantuu, sillä parin avioliitto siunataan siellä kesällä. Papiksi tulee Korson kirkkoherra Pirkko Yrjölä, joka on Tiinalle tuttu jo rippileiriltä. Tällä kertaa Samuel ehti myös kosia Tiinaa. – Siellä Pyhän Laurin kirkossa me todella valitaan toinen toisemme, sitoudutaan vielä eri tavalla, Samuel kuvailee. – Tämä on myös ystäville ja koko lähipiirille kiitos siitä, että he ovat kestäneet tämän erilaisen alun. Kaikkia emme voineet kutsua ensimmäisiin häihin, joten nyt haluamme pitää hyvät bileet, kertoo Tiina. ■ Tiina ja Samuel Svahnström toimivat speed dating -juontajina Heila ennen helluntaita -tapahtumassa pe 12.5. klo 17–20 Vantaan kaupunginmuseolla (Hertaksentie 1). Ohjelmassa on myös Näin teet hyvän ensivaikutelman -luento ja Tuunaa nettideittiprofiilisi -työpaja. Tapahtuma on tarkoitettu alle 40-vuotiaille sinkuille, ja sen järjestävät yhteistyössä Vantaan seurakunnat ja Vantaan kaupunginmuseo. Jatkot pidetään Jukka Pojan keikalla ravintola Tulisuudelmassa, jonne pääsee kaksi yhden hinnalla.