Kirkko ja kaupunki 2017 09 espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

11.5.2017 kirkkojakaupunki.fi

B7 Adoptioäiti selvitti, miksi äidit luopuvat lapsistaan

ESPOO JA K AUNIAINEN

B 1 Lutherin virsi Jumala ompi linnamme on tuonut lohtua 1500-luvulta saakka

Mediaekologian professori Neil Postman kirjassa Huvitamme itsemme hengiltä (WSOY 1987).

Tänään

Eilen

Ehdokkaita ei niinkään kiinnostanut väittely kuin vaikutuksen teko yleisöön, missä televisio onkin parhaimmillaan.

†

Voi olla, että Donald Trump ja Brexit ovat ilmiöinä vasta alkusoittoa, olivathan niitä äänestäneet keskiluokkaisia kunnon ihmisiä, joiden sormien välistä työ valui kuin lentohiekka, nopeasti ja lopullisesti. Emerituspiispa Mikko Heikan essee Kotimaa24.fi (1.5. 2017)

Iankaikkisesti

‡

Siksi Jumala lähettää rajun eksytyksen, jotta he uskoisivat valheeseen, ja niin saavat tuomionsa kaikki ne, jotka eivät ole uskoneet totuuteen vaan ovat valinneet vääryyden. Paavalin Toinen kirje tessalonikalaisille 2:11–12

Rukous

Pääkirjoitus

Katri Saarela / Instagram: @kutriart

Laulava vallankumous Maailman ensimmäinen suomenkielinen virsikirja ilmestyi noin vuonna 1580. Sen laati Turun katedraalikoulun rehtori Jacobus Finno. Kirja sisälsi 101 virttä. Useimmat niistä Finno oli kääntänyt ruotsin kielestä, joitakin saksasta ja latinasta. Muutaman virren hän oli sepittänyt itse. Ensimmäinen suomenkielinen virsikirja oli aikansa avantgardea, virsikirjat olivat koko maailman mittakaavassa aivan uusi juttu. Ennen luterilaista reformaatiota messussa laulaminen kuului vain keskivertoa Luterilaiset virret hurskaammille spesialistiuskovaisille, ovat kansan siis papeille, munkeille ja nunnille. musiikkia sanan Kaiken lisäksi he lauloivat latinaksi, varsinaisessa siis kielellä jota vain toiset spesialistit merkityksessä. ymmärsivät. Luterilaiset virret ovat kansanmusiikkia sanan varsinaisessa merkityksessä. Rahvaan lauluja. Seurakunnan yhteinen virsilaulu liittyi koko luterilaisen uudistusliikkeen perusajatukseen: ei ole olemassa eritasoisia kristittyjä vaan kaikki ovat yhtä ja samaa Jumalan kansaa.

”

Virret eivät ole vain välimusiikkia kirkonmenojen tähdellisempien osien lomassa. Virret sisältävät kaiken sen, mitä jumalanpalvelus muutenkin sisältää: Raamatun tekstejä, niiden meditoimista ja opettamista sekä rukousta. Reformaation alkuaikoina korkeasti oppineet teologit kirjoittivat tiukkaa akateemista tutkimusta ja pukivat löytönsä lyriikan muotoon särkyneitä sydämiä lohduttaviksi virsiksi. Virsi yhdistää koolla olevan hoilaajien porukan yhdessä värähteleväksi ihmisinstrumentiksi. Mutta virsi yhdistää veisaajansa myös laajemmaksi ajan ja paikan rajat ylittäväksi joukoksi. Virsi yhdistää meidät edeltämme menneisiin sukupolviin. Virsikirja ylittää jopa kirkollisten kuppikuntien rajat. Suomen luterilainen virsikirja sisältää myös esimerkiksi ortodoksien, katolilaisten, anglikaanien, kalvinistien ja metodistien kirjoittamia virsiä. Monissa Raamatun taivaskuvissa toistuu ajatus, että taivaassa on musiikkia. Ja että siellä nimenomaan veisataan. Jos siis aikoo viettää iankaikkisuutensa sillä puolella, kannattaa totutella virrenveisuuseen jo täällä ajassa. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ei tee mieli katsella ikkunasta ulos. Mitäpä jos pesisin ruudun kirkkaaksi? Erottaisin koivun hennot hiirenkorvat ja sen, kuinka lapset nauraen hyppäävät narua pihalla. Sinä, tule ja huuhdo minusta tämä nuutumus, tee minusta avaruuden ikkuna.

Lainasanat

”

Jokainen tuo parisuhteeseen mukanaan repullisen skeidaa. Se pitää vaan tuoda esiin, että minulla on tällaista, entä sulla. Tiina Svanhström, Toiset treffit alttarilla -jutussa sivulla A 6.

Seuraava lehti ilmestyy

24.5.

Kirkko ja Kaupunki ESPOO 11.5.2017 numero 9 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Jarkko peltoluhta

Kolme parasta Helsingin piispanvaalin äänestäjistä yli viidesosa on julkistanut kantansa. Teksti Kaisa Halonen Kuva Jarkko Peltoluhta

ässä vaalissa äänestysprosentti on huikean korkea: todennäköisesti yli 90 prosenttia äänioikeutetuista äänestää Helsingin piispaa vaalissa, jonka ensimmäinen vaalipäivä on 16.8. ja mahdollinen toinen kierros 1.9. Toistaiseksi vaaliin on asetettu kolme ehdokasta: Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, 58, Luterilaisen maailmanliiton teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja Kaisamari Hintikka, 49, ja Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo, 42. Mukaan ehtisi vielä, sillä ehdokasasettelu päättyy 15.5. Kolmella ehdokkuutensa jo vahvistaneella on kampanjasivut netissä ja Facebookissa. Nettisivujen perusteella suurin kannattajajoukko on Teemu Laajasalolla. Tukiryhmien mukaan vaalissa äänioikeutetuista Laajasalon kannattajiksi on tässä vaiheessa ilmoittautunut noin 230 ja Kaisamari Hintikan noin 85 äänioikeutettua. Jaana Hallamaan tukiryhmästä kerrotaan, etteivät he ole systemaattisesti koonneet tietoa äänioikeutetuista kannattajista. Hallamaan nettisivujen nimilistassa sellaisia näyttäisi olevan noin 70. Hiippakunnan 33 kirkkoherrasta Laajasalon tukijoiksi oli julkisesti ilmoittautunut 18 ja Hallamaan 4.

Kantansa on nyt kuitenkin ilmaissut julkisesti vain reilu viidennes vaalissa äänioikeutetuista, joita on lähes 1 800. Äänioikeus on kaikilla hiippakunnan papeilla sekä yhtä monella maallikkovalitsijalla. Laajasalon kampanjapäällikkö Katri Korolainen pitää ehdokkaansa vahvuuksina pitkää kokemusta seurakuntatyöstä ja vahvaa mediaosaamista. – Meidän hiippakunnassamme tarvitaan lähetyssaarnaaja-asennetta. Teemu on tottunut puhumaan myös muiden kuin kirkon sisäpiirin kanssa. Teemua pidetään innostavana. Hän osaa olla ihmisten parissa ja saa ihmiset tekemään asioita yhdessä. Korolaisen mukaan kriittisiäkin kommentteja on tullut jonkin verran. – On kysytty, pitäisikö piispan olla nainen ja pitäisikö hänen olla vanhempi. Hallamaan tukijoukoissa toimiva Elina Hellqvist ei mielellään kutsuisi tukiryhmän toimintaa vaalikampanjaksi. – Tätä ei ole johdettu ylhäältä, vaan tämä on syntynyt sosiaalisessa mediassa itsestään. Hyvin erilaiset ihmiset kysyivät Jaanaa ehdolle, ja jokainen on tuonut tukea esille omalla

tavallaan. Emme tee näyttävää tai suunnitelmallista kampanjaa, sillä se ei kuulu piispanvaalin luonteeseen. Ehdokkaan persoona puhuu omasta puolestaan. Hellqvistin mukaan Hallamaan vahvuus on etiikan alan asiantuntemus. – Hän on sosiaalietiikan professori eli ihminen, joka on antanut elämänsä sen pohtimiseen, mitä hyvyys ja pahuus meissä on ja miten tulla toimeen sen kanssa. Sitä puhetta meidän kirkkomme tarvitsee myös piispan suusta. Hintikan tukiryhmän aktiivi Freija Özcan muistuttaa, että piispanvaali ei ole samalla lailla vaali kuin eduskuntavaalit, vaan kyse on oikeastaan työnhausta. – Piispan virkaan haetaan ihmistä, ja valitsijat ovat tässä nyt hakijoita haastattelemassa. Millainen työnhakija Hintikka sitten on? – Kaisamarilla on sekä sydäntä että asiantuntemusta. Hänellä on tulevaisuudesta realistinen näkemys, koska hän on jo nähnyt muualla maailmassa, miten kirkot toimivat siinä tilanteessa, johon meillä ollaan menossa. Kaisamarilla on nykyisen työnsä myötä jo valmiiksi piispalta vaadittavaa kokemusta ja esiintymistaitoa. Lisäksi hänellä on raikkaita näkemyksiä ja hyvä maine. ■

Diakissa nuorisotyönohjaajaksi opiskeleva Harri Nurmi on isoskonkari. – Mietin, miksen tekisi tätä työkseni, kun nautin tästä.

4611

henkilökohtaista keskustelua potilaiden, omaisten sekä henkilökunnan kanssa espoolaisissa hoitoyksiköissä. Espoon seurakuntien sairaalasielunhoidon työntekijöiden käymien henkilökohtaisten keskustelujen määrä viime vuonna.

Aarne Ormio

Avioliittokeskustelu jatkuu kirkollis kokouksessa Uusi avioliittolaki toi kirkolliskokouksen asialistalle jälleen kerran suhtautumisen samaa sukupuolta oleviin pareihin. Tällä kertaa Turussa keskusteltiin edustaja-aloitteesta. Siinä ehdotettiin, että kirkolliskokous päättäisi ryhtyä valmistelemaan tarvittavia muutoksia, jotta kirkon avioliittokäsitystä voitaisiin laajentaa myös samaa sukupuolta olevia pareja koskevaksi. Aloitteessa ehdotettiin myös omantunnon vapautta niin, että perinteisellä tavalla avioliittoon suhtautuville turvattaisiin mahdollisuus olla ja toimia kirkossa tasavertaisesti. Aloitteen tekijät pitävät tärkeänä sitä, ettei avioliittokysymyksestä tule kirkon ykseyttä jakavaa tekijää. Kirkolliskokous päätti lähettää aloitteen valiokuntakierrokselle.

Kirkon IT-hankkeista vaaditaan selvitystä Kirkolliskokoukselle jätetyssä edustaja-aloitteessa vaaditaan kirkon viime vuosien IT-hankkeista kattavaa ja riippumatonta selvitystä. Aloitteen ensimmäiset allekirjoittajat, Helsingin hiippakunnan edustaja Sami Ojala ja Espoon hiippakunnan Heikki Sorvari, saivat jo ennen kokousta aloitteen taakse 48 muuta nimeä. Lähetekeskustelussa aloite sai lisää kannatusta ja se päätettiin lähettää eteenpäin valmistelua varten. Aloitteessa arvioidaan, että kirkossa 2000-luvulla käynnistetyt IT-hankkeet ovat säästöjen sijasta tuoneet reippaasti lisää kustannuksia. Kirkon palvelukeskus eli Kipa, joka tuottaa kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakunnille, on aloitteen mukaan moninkertaisesti kalliimpi järjestelmä kuin etukäteen arvioitiin. Kirkon yhteinen jäsentietojärjestelmä Kirjuri ei ole vuosikymmenen kehittämisen jälkeen vieläkään sitä, mitä luvattiin, vaikka siihen on pumpattu isoja summia rahaa.

Nuorisotyönohjaajille riittää töitä, papeille ei Pappien työtilanne on onneton, diakonien ja nuorisotyönohjaajien parempi. Kirkolliset alat vetävät opiskelijoita kohtuullisesti.

Teksti Topias Haikala Kuva Sirpa Päivinen

irkollisten alojen suosio yhteishaussa on pysynyt kohtalaisen korkeana. Työpaikkojen tulevaisuus kuitenkin huolestuttaa ammattiyhdistyksiä. Erityisen synkät näkymät ovat teologeilla. – Teologien työtilanne on huonontunut radikaalisti kymmenessä vuodessa, sanoo Pappisliiton asiantuntija Vesa Engström. Suomen suurin teologitehdas on Helsingin yliopisto. Kevään yhteishaun päähaussa Helsingissä oli tarjolla 170 teologipaikkaa, joita tavoitteli 630 hakijaa. Helsingistä valmistui viime vuonna 149 teologian maisteria. Heistä 55 prosenttia opiskeli pappislinjalla, 22 prosenttia uskonnonopettajalinjalla ja loput yleisellä asiantuntijalinjalla. Engströmin mielestä opiskelupaikkoja on liikaa.

– Tarvitseeko Suomessa kouluttaa nykyistä määrää teologeja? Työmarkkinoiden näkökulmasta ei. Papiksi tähtäävien teologien tiukka tilanne johtuu Vesa Engströmin mukaan kolmesta asiasta. Ensinnäkin työmarkkinatilanne on huono lähes kaikille korkeasti koulutetuille. Toiseksi kirkon verotulot vähenevät, minkä takia kirkolla on vähemmän rahaa palkata väkeä. Kolmanneksi tiedekunnat ovat onnistuneet hoputtamaan opiskelijoita valmistumaan. – Tämä yhtälö tuottaa sen, että kun jossain on puolen vuoden papinsijaisuus auki, sitä hakee 80 teologia. Engströmin mielestä teologisten tiedekuntien kannattaisi karsia aloituspaikkoja vähittäin juustohöylällä. Muuten on vaarana, että ylikoulutus räjähtää käsiin

ja opetusministeriö päättää leikata kovemmin. Papin urasta haaveilevia nuoria Engström kannustaa, mutta kehottaa pitämään realiteetit mielessä. – Itse valitsisin alan, joka on sydäntä lähellä. Mutta jos valitsee teologisen, kannattaa tiedostaa, että mitään pappispulaa ei ole tulossa. Kukaan ei tule repimään kotoa töihin, että valmistus nyt, meillä on sinulle papinpaikka. Isoin pullonkaula papintöihin haluaville teologeille on pappisvihkimys. Teologi voidaan vihkiä papiksi vain, jos työtehtävä on vähintään puolen vuoden mittainen. Kun vihkimättömät teologit ja vihityt papit hakevat samoja työpaikkoja, papeilla on etulyöntiasema. Vihittyjen pappien työtilanne onkin puolet parempi kuin muiden teologien. – Näppituntumani on, että yhä useampi teologian maisteri läh-

tee lukemaan toista tutkintoa, koska tie työelämään on tukkoinen, Engström sanoo. Muiden kirkollisten alojen tilanne näyttää valoisammalta. Kirkkomuusikoiden työ- ja koulutuspaikat ovat jotakuinkin tasapainossa, ja töitä riittää etenkin kasvukeskuksien ulkopuolella. Kirkon lapsityönohjaajien työtilanne on Kirkon lapsityönohjaajat ry:n puheenjohtajan R iitta Immosen mukaan hyvä. Sama pätee kirkon nuorisotyöntekijöihin, kertoo Kirkon nuorisotyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja Arja Lusa. Koulutuspaikkoja on sopivasti eikä työtilanteessa ole näkyvissä dramaattisia muutoksia, mutta hakijamäärät ovat viime vuosina laskeneet. – Tämä kertoo mielestäni siitä, että nuoret eivät hakeudu alalle, josta on julkisuudessa negatiivinen kuva, Lusa sanoo. Hänen mielestään media on tehnyt hallaa kirkon imagolle. Lusa uskoo, että myös kirkon taloudellinen tilanne pelottaa hakijoita. – Kirkko ei näyttäydy luotettavana tulevaisuuden työnantajana, jolla on töitä ja palkanmaksukykyä, puhumattakaan että seurakunnat kilpailisivat palkalla pätevimmistä työntekijöistä. 21-vuotias Harri Nurmi opiskelee toista vuotta sosionomiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajaksi

”

Kukaan ei tule repimään kotoa töihin, että valmistus nyt, meillä on sinulle papinpaikka. Pappisliiton asiant untija Vesa Engström

Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak). Palkkaus ei huoleta häntä. – Eihän palkka mitään huippua ole, mutta ei tarvitsekaan. Ei tätä työtä tehdä ison palkan vaan kutsumuksen vuoksi, Nurmi sanoo. Nurmen ihanne olisi työllistyä kirkon nuorisotyöhön, mutta koulutus avaa ovia myös sosiaalialalle. – Olin harjoittelussa Diakonissalaitoksella mielenterveysja päihdepuolella, ja sekin kiinnostaa. Diakissa oli kevään yhteishaussa tarjolla 85 diakoniksi tähtäävää opiskelupaikkaa Helsingissä, Pieksämäellä ja Porissa. Hakijoita niihin oli 947. Kaikki

Keitä kirkko työllistää? Vuonna 2016 luterilainen k irkko työllisti 19 786 henkilöä, mikä on 552 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ohessa näkyvät kirkon vakinaisten työntekijöiden määrät tehtäväalueittain. Kesätyöntekijät nostavat yhden ryhmän ylitse muiden: määräaikaiset mukaan lukien hautausmaatyöntekijöitä oli 4 642. 1. Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyöntekijät (2 444) 2. Hallinto- ja toimistotyöntekijät (2 135) 3. Lapsityöntekijät (1 818) 4. Seurakuntapapisto (1 750) 5. Diakoniatyöntekijät (1 148) 6. Nuorisotyöntekijät (965) 7. Kirkkomuusikot (752) 8. Hautausmaatyöntekijät (683) 9. Muut työntekijät (258) 10. Muut seurakuntatyöntekijät (250) 11. Perheneuvojat (137) 12. Sairaalasielunhoitajat (111) 13. Seurakuntalehtorit (5) Lähde: Kirkon työmarkkina laitoksen tilastokatsaus 2016

tutkinnot ovat kaksoistutkintoja, ja valmistuneista tulee joko sosionomi-diakoneja tai sairaanhoitaja-diakonissoja. Se on työelämän kannalta hyvä juttu, sanoo Diakoniatyöntekijöiden liiton asiamies Marko Pasma. – Yhteiskunta pystyy työllistämään diakonian asiantuntijoita sosiaali- ja terveysalalle, mutta kirkon työpaikkojen kehitys on huono. Kirkon vähenevät rahat nakertavat nimittäin myös diakoniaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Pasman mukaan jäänyt täyttämättä sata vapautuvaa virkaa. Vuosina 2015–2016 virkoja vähennettiin 30. – Kehitys on erikoinen diakoniatyön tärkeyttä korostavassa kirkossa aikana, jolloin ammatillista diakoniatyötä tarvitaan yhä enemmän, Pasma toteaa. Kaiken kaikkiaan diakoniatyöntekijöiden koulutuspaikkoja on Pasman mukaan kuitenkin sopiva määrä, ehkä vähän yläkanttiin. Liiton jäsenistä on työttömänä vain harva, ja työtilanne on kohtuullisen hyvä ympäri Suomen. – Isompi ongelma on palkkaus. Kun seurakunnissa maksetaan diakoniatyöntekijöille pienimmän mukaan, isoissa kaupungeissa monilla on vaikeuksia selvitä palkallaan korkeiden elinkustannusten vuoksi, Pasma sanoo. ■

Toiset treffit alttarilla Ensin oli halu sitoutua, sitten tulivat häät tuntemattoman kanssa. Pian Tiina ja Samuel Svahnström viettävät kirkkohäitä, ihan vain rakkaudesta.

3×

konsertti

Teksti Hanna Antila Kuva Sirpa Päivinen

un Tiina ja Samuel Svahn ström sanoivat toisilleen tahdon kesällä 2016, kummankaan ääni ei juuttunut kurkkuun. Niin olisi voinut hyvin käydä, sillä he tapasivat toisensa vasta häissään. Tiina ja Samuel avioituivat Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa, jossa asiantuntijaraati muodostaa sopivat parit ohjelmaan hakeneiden joukosta. Onneksi kumpikin sai toisesta hyvän ensivaikutelman. – Lähinnä pelkäsin, että Tiina ei sano ”tahdon” minun perässäni, Samuel muistelee h-hetkeä. – Ei minuakaan enää siinä vaiheessa jännittänyt kuin se, että kelpaanko Samuelille. Hän oli niin hienon näköinen, Tiina sanoo.

Vaikka avioliiton lähtökohdat olivat erikoiset, häät tuntuivat sekä parin että vieraiden mielestä ihan tavallisilta. – Ei tuntunut siltä, että siellä on kaksi toisilleen vierasta sukua, Tiina kuvailee. Häiden jälkeen kaikki on edennyt kuin pikakelauksella. Tuli häämatka, muutto yhteen, yhteinen pankkitili, uusi yhteinen sukunimi. – Se, että kaikki on tapahtunut niin nopeasti, on näkynyt ehkä sitoutuneisuudessa. Onhan meillä riitoja, mutta kumpikin tiedämme, että emme ole lähdössä tästä mihinkään, Samuel kertoo. Kun Ensitreffit alttarilla -ohjelmaa

A cappellaa iltapäivällä Konserttiin voi mennä myös iltapäivällä: tiistaina 16.5. kello 13.30 Sellosalissa (Soittoniekanaukio 1 A) esiintyy neljän naisen a cappella -kvartetti Sherry Lips (Sini Smolander, Saila Pöysä, Sara Knuuti ja Maiju Häkkinen). Kvartetin ohjelmisto on viihdyttävää ja sisältää kappaleita muun muassa Frank Sinatralta ja 1960-luvun kotimaiselta teini-idolilta Ann Christinelta, metrotyttötyyliä ja herkän naisellisia serenadeja. Vapaa pääsy.

alettiin näyttää Suomessa, jotkut nurisivat, että se halventaa koko avioliittoinstituutiota. Tiinaa ja Samuelia kuunnellessa tulee kuitenkin sellainen vaikutelma, että tällä parilla on ollut poikkeuksellisen kova halua sitoutua ja vahva arvostus avioliittoa kohtaan. – Tämä kuulostaa kliseeltä, mutta olen aina ajatellut, että menen naimisiin vain kerran. Jos saan niin suuren lahjan, että löydän ihmisen, joka haluaa avioitua kanssani, niin todellakin lupaan sitoutua. Jos emme olisi heti menneet naimisiin, emme ehkä olisi tässä nyt. Voisimme olla vain hyviä ystäviä, Tiina arvioi. Samuel on samaa mieltä. Juuri avioliitto on pannut yrittämään. Ta-

7 Esko Jämsä

vallisilla ensitreffeillä olisi voinut torjua toisen ärsyttävän pikkuseikan takia tai siksi, ettei heti kolahda. – Ilman avioliittoa ei olisi ehkä ollut niin hyvää syytä olla kärsivällinen, hän sanoo. Monia sitoutuminen pelottaa. Se, että takana on jo elettyä elämää ja parisuhteita, ei välttämättä tee siitä ainakaan yhtään helpompaa. Tiina ja Samuel kokivat kuitenkin olevansa valmiita heittäytymään, kun hakivat ohjelmaan. – Minä oikeastaan vain sisuunnuin menneistä suhteista. Ajattelin, että jos monet saavat parisuhteensa toimimaan, miksen minäkin, Tiina toteaa. – Jokainen tuo parisuhteeseen mukanaan repullisen skeidaa. Se pitää vaan tuoda esiin, että minulla on tällaista, entäs sulla, hän ohjeistaa. Mistä sitten tietää, että on valmis sitoutumaan? – Sanoisin, että silloin on valmis, kun pystyy asettamaan toisen tarpeet omien edelle. Myös se on hyvä merkki, että haluaa jakaa asiat, Tiina arvioi. – Lisäksi on tärkeää, että olet sinut itsesi kanssa, pystyt olemaan sellainen kuin olet, jatkaa Samuel.

Tiina ja Samuel Svahnströmin tv-ohjelmassa solmittu avioliitto siunataan Pyhän Laurin kirkossa.

Naimisiinmeno tv-ohjelmassa tarkoitti Tiinalle luopumista yhdestä haaveesta, kirkkohäistä Pyhän Laurin kirkossa. Pian sekin korjaantuu, sillä parin avioliitto siunataan siellä kesällä. Papiksi tulee Korson kirkkoherra Pirkko Yrjölä, joka on Tiinalle tuttu jo rippileiriltä. Tällä kertaa Samuel ehti myös kosia Tiinaa. – Siellä Pyhän Laurin kirkossa me todella valitaan toinen toisemme, sitoudutaan vielä eri tavalla, Samuel kuvailee. – Tämä on myös ystäville ja koko lähipiirille kiitos siitä, että he ovat kestäneet tämän erilaisen alun. Kaikkia emme voineet kutsua ensimmäisiin häihin, joten nyt haluamme pitää hyvät bileet, kertoo Tiina. ■ Tiina ja Samuel Svahnström toimivat speed dating -juontajina Heila ennen helluntaita -tapahtumassa pe 12.5. klo 17–20 Vantaan kaupunginmuseolla (Hertaksentie 1). Ohjelmassa on myös Näin teet hyvän ensivaikutelman -luento ja Tuunaa nettideittiprofiilisi -työpaja. Tapahtuma on tarkoitettu alle 40-vuotiaille sinkuille, ja sen järjestävät yhteistyössä Vantaan seurakunnat ja Vantaan kaupunginmuseo. Jatkot pidetään Jukka Pojan keikalla ravintola Tulisuudelmassa, jonne pääsee kaksi yhden hinnalla.

Maria Kovala-Hakkarainen ja Anita Penttinen opiskelevat Omniassa ompelijakisällin ammattitutkintoa. He ompelevat asuja Luther-oopperaan Espoon Omniassa.

Katarina von Boralle ommellaan puku Omniassa Joukko opiskelijoita osallistuu Luther-oopperan puvustukseen.

un tehdään esiintymisasua, on otettava huomioon, mitä asun kantaja esityksessä tekee. Tanssijan asu ei saa estää liikkumista ja laulajan asun pitää olla sellainen, että siinä pystyy hengittämään vapaasti. – Vaikka näyttämöpuku jäljittelisi esityksen kuvaaman ajan vaatetusta, myös käytettävyys pitää ottaa huomioon. Niinpä käytetään esimerkiksi vetoketjuja, jotta vaatteiden vaihto kävisi sujuvasti. Jos puvussa on korsetti, mitoituksen pitää olla sellainen, että korsetti antaa periksi eikä purista, kertoo ompelijaksi opiskeleva Maria Kovala-Hakkarainen. Hän ja Anita Penttinen opiskelevat Omniassa ompelijakisällin ammattitutkintoa. Kumpikin suuntautuu opinnoissaan historiallisiin näyttämöpukuihin, joten mahdollisuus päästä tekemään pukuja Luther-oopperaan, jonka tapahtumat sijoittuvat 1500-luvulle, osui opintoihin paremmin kuin hyvin. – Erilaisten produktioiden tuotantoaikataulut ovat yleensä niin kireät, että opiskelijoillemme on harvoin mahdollista päästä sellaisiin mukaan. Tämä Urkuyö ja aaria -festivaalin yhteistyötarjous oli siksi todella tervetullut, sanoo ompelijakisällien koulutuksesta vastaava opettaja Pauliina Oksala. Reformaattori Martti Lutherista ja hänen vaimostaan Katarina von Borasta kertovaa Luther-oopperaa harjoitellaan parhaillaan. Anita Penttinen valmistaa pukua sopraano Emriikka Saloselle, joka laulaa Katarina von Boran roolissa. Maria Kovala-Hakkarai-

sen työmaana on puku sopraano Alina Koivulalle, joka laulaa teoksessa Katarinan luostariystävän Ave von Schönfeldin osan. Kumpikin opiskelija pitää erityisen kiinnostavana mahdollisuutta päästä työskentelemään oopperan pukusuunnittelijan Anna Konteikin kanssa. Kovala-Hakkarainen ja Penttinen ovat tyytyväisiä myös siihen, että he voivat tehdä yhteistyötä keskenään. – Vaikka kumpikin tekee omaa näyttötyötään, voi aina kysäistä tiukan paikan tullen, miten toinen jonkin yksityiskohdan näkee. Me olemme tässä sellainen pieni tiimi, Penttinen sanoo. Haastattelua tehtäessä molempien puvut ovat vielä leikattuina osina pöydällä. Edessä on pian ensimmäinen sovitus. – Se kyllä jännittää. Kyllähän sitä miettii, onko osannut tulkita pukuluonnosta oikein ja mitä suunnittelija ja laulaja sanovat puvusta. Puku on kuitenkin työpöydällä kaksiulotteisena, ja pitäisi osata katsoa, että se näyttää hyvältä kantajansa päällä, pohtii Maria Kovala-Hakkarainen. Käsillä oleva työ on lisännyt kummankin kiinnostusta historiallisiin pukuihin. Kari Tikan säveltämä ja Juulia Tapolan ohjaama Luther-ooppera juhlistaa Reformaatio 500 -merkkivuotta. Ooppera avaa Urkuyö ja aaria -festivaalin torstaina 1.6. Ja se ainakin on varmaa, että Maria Kovala-Hakkarainen ja Anita Penttinen istuvat silloin Tapiolan kirkossa katsomassa, miltä Katarina ja Ave näyttävät puvuissaan tositilanteessa. Merja Räty

Luther-ooppera to 1.6., pe 2.6. ja to 8.6. klo 19.30 Tapiolan kirkossa. Liput 25/10 e (peruslippu/ opiskelijat). Esityksissä yleisö pääsee mukaan laulamaan tuttuja Lutherin virsiä.

Kohti kesää

Elämän suuria asioita

Tapiola Sinfonietta päättää kevätkautensa Kesän valoa -konserttiin torstaina 18.5. kello 19 Espoon kulttuurikeskuksessa (Kulttuuriaukio 2). Konsertissa kuullaan musiikkia kahdesta värikylläisestä ranskalaisbaletista. Ne ovat Albert Rousselin Le festin de l’araignée (Hämähäkin pidot) ja Henri Dutilleux’n Le Loup (Susi). Kapellimestarina toimii Olari Elts. Konsertin jälkeen noin kello 21 on vielä taiteilijatapaaminen. Liput alkaen 25/19/11 euroa Lippupisteestä.

Perjantaina 19.5. kello 19 Sellosalissa (Soittoniekanaukio 1 A) Espoon Mieslaulajat saa vieraakseen helsinkiläisen Discantuksen. Yhteinen konsertti on nimeltään Elämän sain soimaan. Espoon Mieslaulajien esittämät laulut kertovat rakkaudesta lähimmäisiin ja isänmaahan. Discantus puolestaan johdattelee kuulijansa elämän suurten asioiden äärelle nykysävelten myötä. Liput alkaen 14/10 euroa Lippupisteestä. Merja Räty

Tilaisuuksia

Lakipalveluja

Hautakiviä

Karmel-yhdistys Suomen Raamatun ja Israelin puolesta

13.5. klo 10-14 Karmelin kevätmyyjäiset, Metodistikirkko, Punavuorenkatu 2, Fredrikintori, Helsinki Kuolleenmeren kosmetiikkaa, leivonnaisia, käsitöitä ym. Käteismaksu. 19.-21.5. Israel-kongressi Leppävaaran kirkossa Ohjelmassa mm. pe 19.5. 18.00 sapattiateria. Sapattiaterialiput 30 € Karmelin toimistosta p. 044 747 1100, karmel@karmel.fi. La 20.5. 9.45 Israel-tänään, Pekka Sartola, 10.45 Jerusalem – avoin kaikille, Avi Granot, 13.00 Israel maailman silmissä, Avi Granot, 16.00 Uusi radikaali korvausteologia – mitä se on?, Risto Auvinen, 17.15 Raamattutuokio: Jerusalem – juovuttava malja, Juhani Peltonen, 18.00 Iltajuhla, mm. Avi Granot, Juha-Pekka Rissanen, Pentti Holi, heprealaisten tanssien ryhmä. Su 21.5 13.30 Israel-juhla. Koko ohjelma www.karmel.fi. karmel@karmel.fi, 044 747 1100

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. Esitykset: 19., 20., 21.5. klo 13 25., 26., 27., 28.5. klo 13 Liput: aik. 15 € 3-12 v. 10 €

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

Viimeinen Kristuksen apostoli. Mitä hänelle tapahtui Patmoksen vankisaarella?

HERÄNNÄISSEURAT

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 21.5 klo 13.30 (Joh.21) Suuri kalansaalis - Markku Sivonen Jeesus ja Pietari - Tinja Halunen

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

pe 12.5. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30,(Martinkylä) Sipoo. su 14.5. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Järvenpää. ti 16.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. (Autotalo, Kamppi). Kevään viimeinen. la 20.5. klo 14 Uudet veisuut – uud. Siionin virsien opettelua Meilahden kko, Veisuuveljet ja Jaakko Löytty, Pihlajat.16, Hki. Vapaa pääsy, kolehti. Osa Kirkon musiikkijuhlien ohjelmaa. klo 13-17 Veisuukahvila Meilahden srk-salissa, Pihlajat.16. Mahd. ostaa uud. Siionin virret omaksi. TALKOOLAISET ilm. leena.vayrynen-si@h-y.fi, p. 0400882251. su 21.5. klo 18 kotiseurat E. Lehtipuulla, Kumpukj.4, Nurmij. klo 18 Ankkurissa, Keskusk. 11, Mlä. to 25.5. klo 15 Kytäjän kirkko, Palkkisillant.11, Hvkää. klo 16 Matinkpli takkah., Liisankj.3, Espoo.

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Kotisiivousta, kotipalvelua, ikkunan pesua. 20v. kokemus. P. 050 3042337

Juha Kurvinen, 040 541 5787

Luotettavasti ja ahkerasti. Siivoukset, ikkunoiden pesut ja saunojen tehopesut. Seniorisiivous - 24 % Helsinki ja Espoossa. Puh. 045 638 5774. Mirja Leikkaa talteen

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

juha.kurvinen@ otava.fi Lisätietoa myös: kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

www.stickdent.com

Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Varaa aikasi 044 9339 242

VIHERLAAKSO Erikoishammasteknikko Heikki Salmela 040 709 0278 Myös kotikäynnit Viherlaakson ostoskeskus Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Kiviveistämö Levander Oy

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 19.5. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e

eva.a.salo@gmail.com KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

Vivamontie 2, 08200 LOHJA Puh. 0207 681 760

Kaikki hautakivialan työt

Hammashoitoa

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 € KODIN OSTAJALLE AMMATTIAPUA OSTOTARJOUKSEN TEKOON X-kiinteistövälittäjä, Rakennuskonsultti Jorma Vinni. ELÄMÄSI KAUPAT SINUN PARHAAKSI jormav21@gmail.com puh.0401895682

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Palveluja tarjotaan KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

Tiedustelut tai varaa aika:

Tarjoamme sinulle parhaalla ammattitaidolla mm: omakotitalon maalaus, tiilikaton pesu, korjaus, peltikaton pesu, maalaus, julkisivumaalaus, terassit. Ilmainen arviointi. OTA YHTEYTTÄ, puh. Kalev, 040 5656754 tai teknokatekalev@ gmail.com www.teknokate.fi

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kevätpihaan kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Jumala ompi linnamme Martti Luther sävelsi ja sanoitti virren, joka on tuonut voimaa niin hengellisiin kuin poliittisiin taisteluihin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS ANSSI RAUHALA

einäjoen seurakunnan jakaman tulitikkuaskin kannessa on Martti Lutherin kuva ja teksti: ”Se sana seisoo vahvana” (virsi 170:4) ja ”Reformaation juhlavuosi”. Tikkuaskiin napattu säe on virrestä Jumala ompi linnamme, joka on Enkeli taivaan ohella suomalaisille tutuin Lutherin virsistä. Näitä kahta yhdistää samantapainen sävelkulku ja se, että niitä on helppo laulaa. Siinä, missä toinen kuuluu jouluun, toista on veisattu historian saatossa hyvin monenlaisissa tilanteissa. Jumala ompi linnamme on altavastaajan virsi. Se tuo voimaa ahdingossa elävälle ja korostaa sitä, että Jumalaan turvaava on lopulta voiton puolella. Tämä sama sanoma on psalmissa 46, josta virsi on saanut innoituksensa. ”Jumala on turvamme ja auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat meren syvyyksiin.” Psalmi kertoo Jumalasta, joka on suurempi kuin luonnonvoimat, jonka edessä valtakunnat horjuvat ja joka lopulta hävittää sodat. Häneen kannattaa turvata.

Martti Luther haki Jumalasta turvaa taistelussa paholaista vastaan ja teki virren, joka on kestänyt halki vuosisatojen.

2B Myös psalmilla 31 on ollut vaikutuksensa virteen. Siinä psalmissa, kuningas Daavidin nimiin merkityssä, Jumalaa, vuorilinnaa huudetaan apuun ahdingossa, kun silmät ovat surun sumentamat, kauhu saartaa ja vihamiehet vainoavat. Lutherin virsi tavoittaa saman tunnelman. ”Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan, on miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran, vaivan.” Vastustaja on virressä ”vanha vainooja”, sielunvihollinen, joka on kavala ja hirmuinen. Toisin kuin missään muualla maailmassa jo ensimmäiseen säkeistöön on Suomessa kuitenkin lisätty sanat ”Vain Herra hänet voittaa”. Täällä haluttiin tehdä 1930-luvulla virsikirjaa uudistettaessa selväksi jo heti virren alussa, ettei voittaja ole tämän maailman ruhtinas. Tulitikkuaskin kannen teksti on neljännestä säkeistöstä, joka osoittaa Jumalan sanan mahdin. Vaikka laulajan henki vietäisiin, voitto on varma ja palkinto Jumalan valtakunta. Ei ihme, että virsi on tuonut lohtua niin henkilökohtaisissa kamppailuissa kuin uskonvainoissa. Virsi on kulkenut mukana maailmanpaloissa 30-vuotisesta sodasta viime sotiin. Vaikka se ei liene alkuperäinen tarkoitus, virteen on ollut helppo sovittaa myös maallisia vihollisia. Suomen historiassa vihollissuuntana on ollut usein itä.

”

1500-luvulla jopa Espanjassa asti pelättiin koko Euroopan kääntyvän Lutherin virsien vuoksi luterilaisuuteen.

Luterilaisuuden syntykaupungissa Wittenbergissä on iso patsas. Se esittää Ein feste Burg ist unser Gott -virren sanoittajaa, ja nykytietojen mukaan suurella varmuudella myös säveltäjää, Martti Lutheria. Lutherille musiikki oli hyvin tärkeää, ja siinä keskeistä oli ilo. Saksan kielelle kääntämänsä Uuden testamentin esipuheeseen hän kirjoitti evankeliumin olevan ”hyvä sanoma, josta lauletaan, puhutaan ja iloitaan”. Musiikin teologinen merkitys kytkeytyi juuri sen kykyyn puhutella tunteita. Noita tunteita, joita virret herättävät, pelkäsivät myös reformaation vastustajat. Jopa Espanjassa asti pelättiin koko Euroopan kääntyvän virsien vuoksi luterilaisuuteen. 1500-luvulla painettiin kaksi miljoonaa virsikirjaa tai pienempää virsiä sisältävää kirjasta. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, miten ja miksi virsi syntyi. Ehkä taustalla oli monta syytä: Uskonpuhdistajan oma pitkä armollisen Jumalan etsintä, hänen joutumisensa vainotuksi ja pannaan julistetuksi, kenties hänen kannattajansa itävaltalaisen Leonard Kaiserin kuolema roviolla. Voi myös olla, että taustalla oli luonnonvoima, Wittenbergin kaupungissa riehunut rutto, pelätty tappaja. Virren oletetaan syntyneen vuonna 1527, mutta ehkä se on alkanut muhia jo Wormsin valtiopäivillä 1521, kun Lutheria vaadittiin keisarin ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan säätyjen edessä peruuttamaan opetuksensa. Joka tapauksessa virsi julkaistiin ensi kertaa kokoelmassa Geistliche Lieder eli Hengellisiä lauluja vuonna 1529. Suomenkieliseen virsikirjaan se päätyi 1582 Jaakko Finnon suomentamana. Nykyinen suomennos on Elias Lönnrothin. Luther kävi taistelua evankeliumin puolesta ja käytti nykyisin vihapuheeksi luokiteltavaa kieltä paavista. Hänen taistelunsa oli kuitenkin hengellistä. Seuraavalla vuosisadalla Lutherin virrestä tuli konkreettisesti reformaation taisteluvirsi.

30-vuotisessa sodassa Jumala ompi linnamme -virsi kohotti protestanttisten joukkojen taisteluhenkeä.

Saksan protestanttiset ruhtinaat olivat jääneet pahasti tappiolle vuonna 1618 alkaneessa 30-vuotisessa sodassa. Heidän pelastajakseen saapui, ja itseään myös sellaisena piti, ennustusten Pohjolan leijona, Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf. Hänen joukkonsa saavuttivat legendaarisen voiton Breitenfeldtissa 1631. Sota ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan jatkui uskonnollisen vihan, poliittisen kunnianhimon ja taloudellisen voiton tavoittelun voimalla vuoteen 1648. Kustaa II Aadolfin aikana katolilaisia uhkasi kuolemantuomio Ruotsissa. Ainakin Lützenin taistelussa 1632 veisattiin ennen taistelua tuttu Lutherin virsi. Kuningas, uskon puolustaja, kaatui Lützenissä. Se himmensi protestanttien voittoa. Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksissa kuvataan kuninkaan virittäneen ennen taistelua virren Jumala ompi linnamme, ja lisäksi itse tekemänsä sotavirren Älä säiky joukko pienoinen. Sumuisessa säässä käydyssä katkerassa kamppailussa tuhannet ruotsalaiset ja suomalaiset kuolivat kuninkaansa rinnalla. Sodan kauhujen jälkeen virsi jäi seurakuntakäyttöön, mutta löysi pian tiensä myös suurten säveltäjien teoksiin. Hekin oivalsivat sen sävelmän ja sanoman voiman. Kun Saksassa vuonna 1717 vietettiin uskonpuhdistuksen 200-vuotisjuhlaa, barokin mestari Johann Sebastian Bach sävelsi virrestä kantaatin. Ludwig van Beethoven teki 1825 sävelmästä moniosaisen kaanonin. Felix Mendelssohn, juutalaisuudesta luterilaisuuteen kääntynyt säveltäjä, sä-

velsi vuonna 1830 Uskonpuhdistussinfonian, jonka viimeinen osa hyödynsi Lutherin virttä. Suomessa virsi nousi taidemusiikissa esille Giacomo Meyerbeerin 1836 säveltämän Hugenotit -oopperan kautta. Ooppera käsittelee Pärttylinyön verilöylyä Pariisissa 1572. Siinä tapettiin tuhansia, mahdollisesti kymmeniä tuhansia uskonnoltaan kalvinistisia hugenotteja. He tuskin oikeasti veisasivat kuollessaan Lutherin virttä.

”

Jumala ompi linnamme on tuonut lohtua niin henkilökohtaisissa kamppailuissa kuin uskonvainoissa.

Lähempänä alkuperäistä käyttöään, hengellistä kamppailua, virsi oli kahdessa Suomen historian hetkessä 1800-luvulla. Kalajoen käräjillä heränneitä eli körttejä tuomittiin laittomasta varojen keräämisestä lähetystyöhön ja kokoontumiskiellon rikkomisesta. Vastapuolena tällä nykyisin kirkon maltillisimmalla herätysliikkeellä oli silloinen maallinen ja kirkollinen esivalta. Pappeja uhkasi Siperia, maallikoita isot sakot. Tuomio tuli, mutta pahimmalta vältyttiin. Kansa veisasi käräjätuvan pihalla Lutherin taisteluvirt-

tä. Virren jälkeen liikkeen johtaja Paavo Ruotsa lainen johdatti väen polvirukoukseen. Virrestä tuli kiinteä osa herännäisyyttä, vaikka nykyisin sitä käytetään seuroissa harvoin eikä sitä enää otettu Siionin virsien uudistettuun kokoelmaan. Herättäjäjuhlilla virsi kuitenkin veisataan lauantain päiväseuroissa seisaaltaan. Helsingin eteläsatamassa 1868 virttä puolestaan veisattiin, jotta se antaisi voimaa ensimmäisille Ambomaalle eli nykyiseen Namibiaan lähteneille lähetystyöntekijöille. Sen sävelet ovat sitä kautta vaikuttaneet Namibian kirkon ja valtion syntyyn.

”

Virren sitkeyttä ja mukautuvaa sanomaa osoittaa se, että talvisodassa se erottamisen sijaan yhdisti suomalaisia.

Kansallisuusaate ja virsi löysivät toisensa myös Suomessa, silloisessa keisarillisen Venäjän autonomisessa suuriruhtinaskunnassa. Säveltäjä Armas Järnefelt sävelsi vuonna 1894 Vaasan kaksikielisille lauluja soittojuhlille sinfonisen runoelman Korsholma. Siinä kalevalaiset kansanlaulukatkelmat vaihtuivat 30-vuotisen sodan marssiin ja,

kuinka ollakaan, Jumala ompi linnamme -virren säkeisiin. Taustana oli jälleen Topeliuksen romaani Välskärin kertomukset. Orastava suomalaisuus joutui pahasti uhatuksi, kun tsaari Nikolai II nimitti Nikolai Bobrikovin Suomen kenraalikuvernööriksi ja alkoi niin sanottu ensimmäinen sortokausi. Suomalaiset asettuivat vastarintaan. Kansa kokoontui aiemman hyvän keisarin Aleksanterin II:n patsaalle tuttua virttä laulaen. Vuonna 1903 virttä laulettiin ensi kertaa Turussa joulurauhan julistuksessa yhdessä Porilaisten marssin ja Maamme-laulun kanssa. Tapahtumasta tuli merkillinen kansallinen perinne, joka nykyisin liimaa suomalaiset jouluaattona television ääreen. Vuonna 1905 virsi oli hetken aikaa jopa vallankumouksellisessa käytössä. Sitä veisattiin Marseljeesin rinnalla suurlakon aikana Tampereella pidetyssä Vapauden juhlassa. Juhlaan osallistui 12 000 ihmistä, ja vastapuoli oli kaikille yhteinen eli Suomea sortava Venäjä. Toisin kävi vuonna 1918. Kun sisällissota syttyi, kummallakin osapuolella oli jo omat laulunsa. Jumala ompi linnamme oli valkoisen Suomen virsi. Siitä ammennettiin voimaa idän suurvaltaa vastaan käydyssä vapaussodassa, mutta virren sanoja sovitettiin kuvaamaan myös kotimaisia punaisia. Hämeenlinnan torilla järjestetyssä paraatissa virttä veisasivat yhdessä suomalaiset valkoiset ja saksalaiset sotilaat. Virsi soi myös Lapuan liikkeen marssiessa Helsinkiin 1930.

ja tällä kertaa todellakin hirmuinen. Itsenäisyys oli vaakalaudalla ja tuho uhkasi. Kun Juho Kusti Paasikivi lähti Moskovaan neuvottelemaan Neuvostoliiton uhkavaatimuksista 9. lokakuuta 1939, häntä rautatieasemalle saattamaan tulleet ihmiset virittivät tutun virren. Uusi Suomi kertoo tämän todistaneen kansan luottamuksen asiansa oikeuteen ja turvaavan ikiaikojen Jumalaan. Sota kuitenkin syttyi. Kirkoissa veisattiin neljä päivää sen alettua uutta virsikirjaa, jossa Jumala ompi linnamme -virressä kerrottiin, että ”vain Herra hänet voittaa”. Tuntui, että muu kuin Jumala ei auta Stalinia ja puna-armeijaa vastaan. Suomi seisoi yksin. Talvisotaa seurasi jatkosota ja sitä sotaelokuvat. Viimeistään Tuntematon sotilas ikonisoi virren isänmaalliseksi virreksi, joka kuuluu televisioista itsenäisyyspäivänä katsottavan Edvin Laineen Tuntemattoman ääninauhalta ja on myös Rauni Moll bergin versiossa. Saa nähdä, päätyykö se uuteen Tuntemattomaan.

Virren sitkeyttä ja mukautuvaa sanomaa osoittaa se, että talvisodassa se erottamisen sijaan yhdisti suomalaisia. Vanha vainooja oli taas yhteinen

ja sitä tuskin voi kuunnella

”

Helsingin veteraanikuoron ohjelmistossa Jumala ompi linnamme on pysyvästi, ilman kyyneleitä.

Virren merkitys on kuitenkin hiljalleen vähenemässä. Sitä lauletaan kirkoissa erityisesti uskon puhdistuksen muistopäivänä ja itsenäisyyspäi vänä. Puolustusvoimissa, jotka muuten alun perin harkittiin nimettävän Suomen varjelusvoimiksi, virsi on ollut mukana aina ensimmäisestä jääkärien kokoamasta suppeasta virsiä sisältäneestä kirjasesta nykyiseen Sotilaan virsikirjaan. Valatilaisuuksissa sitä kuullaan enää harvoin, sillä virsikirjasta löytyy muitakin isänmaallisia virsiä. Helsingin veteraanikuoron ohjelmistossa Jumala ompi linnamme on pysyvästi, ja sitä tuskin voi kuunnella ilman kyyneleitä. Espoossa esitetään Urkuyö ja aaria -sarjassa kesällä Kari Tikan Luther-ooppera, joka palauttaa ajatukset reformaation juurille. Ehkä virrelle voisi kuitenkin löytyä myös ihan uudenlaista käyttöä maailmassa, jossa uskonnollisuus ja kansallismielisyys ovat pelottava yhdistelmä. Körttien Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajan Simo Juntusen sanat voisivat näyttää suuntaa. – Virressä voi kuulla viholliskuvien sijasta yhteisöllisyyttä vahvistavan viestin. Virren sanoma kuitenkin pelkistetysti on, että Jumala on vahvempi kuin pimeyden pelkomme, Juntunen kiteyttää. Juntusen sanomaan liittyy hienosti virren uusin versio. Parhaillaan vietettävän reformaation merkkivuoden musiikkivideossa Jumala ompi linnamme soi kolmella kielellä eli suomeksi, ruotsiksi ja Namibiassa puhuttavalla oshivambon kielellä. Virren esittävät namibialais-suomalainen laulaja- lauluntekijä Olivia Amupala, muusikko Kaarle Mannila ja rap-artisti Lauri Kemppainen eli Dai kini. Virren voi käydä kuuntelemassa verkko-osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi. ■ Lähteet: Kenttäpiispa Pekka Särkiön, toiminnanjohtaja Simo Juntusen, emeritusprofessori Reijo Pajamon ja teologian tohtori Miikka Anttilan haastattelut. Professori Vesa Kurkelan artikkeli Jumala ompi linnamme – yhteiskunnallinen virsi ja sen suomalainen reseptiohistoria Hymnologian ja liturgiikan seuran vuosikirjassa 2011 Virsi suomalaisessa kulttuurissa, Raamattu, Sakari Topeliuksen Välskärin kertomukset (WSOY 1983), Mirkka Lappalaisen Pohjolan Leijona. Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632 (Siltala 2014) ja Olli Pekka Vainion Luther (Kirjapaja 2016). Jumala ompi linnamme -virsi toi voimaa myös Ambomaahan eli nykyiseen Namibiaan lähteneille lähetystyöntekijöille.

Luonnollista

suojaa

ihollesi Lämpötilan vaihtelut ja aurinko rasittavat ihoa. Detrian Arbutin-tuotteiden luonnolliset tehoaineet ehkäisevät ja korjaavat ihosi vauriot.

Ensimmäinen pakurikääpää ja arbutiinia sisältävä ihonhoitotuote Suomessa.

Sain helpotuksen couperosa-ihooni Detrian Arbutin tuotteista. Ihoni on nyt tasaisemman värinen, saa sopivasti kosteutta ja kestää hyvin esiintymisessä käytettäviä meikkejä. Raakel Lignell, toimittaja

Uusi edullisempi hinta!

100% • • •

kotimainen luonnonmukainen hajusteeton

Arctic Arbutin®-sarja sisältää ihoa tehokkaasti ravitsevia, kaiken ikäisille sopivia tuotteita. Tuotteet ehkäisevät ikääntymisen merkkejä iholla ja suojaavat tehokkaasti UV-säteilyltä sekä lämpötilan vaihteluilta.

Detria Arbutin®-sarja

Vaikuttavat yrtit: sianpuolukka (arbutiini), pakurikääpä ja mustikka.

Vaikuttavat yrtit: sianpuolukka (arbutiini) ja mustikka.

sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta. Käytetään myös maksaläiskien vaalentamiseen ja ehkäisyyn.

www.detria.fi

Arctic Arbutin sekä Detria Arbutin -tuotteiden myynti: Life-myymälät, Sokos ja Stockmann-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä verkkokauppa www.detriashop.fi.

Kolumni

Kävin katsomassa häiritsevän näyttelyn MUSTAVALKOISELLA VIDEOLLA alaston nainen kävelee päin betonitolppaa. Törmäyksestä kuuluva mätkähdys tekee pahaa. Voihkaisen ääneen ja käännän katseeni. Nainen tekee saman uudestaan. Hänen olkapäänsä retkahtaa törmäyksessä. Videon nainen Marina Abramović on aikamme tunnetuin performanssitaiteilija, jonka töistä on koottu Tukholmaan näyttely. Nyt 70-vuotias Abramović käyttää itseään työkaluna, usein satuttamalla tai rasittamalla itseään. Vuonna 1974 kuvatussa teoksessaan hän seisoo kuusi tuntia paikallaan ja antaa yleisön käyttää pöydällä olevaa 72 esinettä häneen miten tahansa. Yleisö tuhoaa hänen vaatteensa, osoittaa häntä aseella ja pistelee häneen ruusun piikkejä. Kun hän kuuden tunnin jälkeen liikahtaa ja ottaa ihmisiin katsekontaktin, kipua aiheuttaneet ihmiset juoksevat hädissään karkuun.

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

POHTIMAAN, MITÄ MINÄ HYVÄKSYN.”

kU U 1 6. h E L m i

SiVUT 4–5

TA 20 1 7

€ h i n ta: 3,70

Tilaa itselle tai lahjaksi.

kunnasta lähetyshiippa kertoo irtaantunut pappi tarinansa. SiVU 13

k e rta 11 2. v u os i

0 04 3 59 5 –1

7– 08

olli seppälä

arvioi Neljä piispaa ispan kriittisesti arkkipi tta. avioliittopuhe

NÄYTTELYN LOPUKSI istun pitkän pöydän ääreen ja laitan Abramovićin ohjeiden mukaisesti päähäni vastamelukuulokkeet. Museohäly vaimenee. Otan pöydän keskellä olevasta laarista kourallisen linssejä ja riisinjyviä. Erottelen valkoiset riisit ja mustat linssit. Lasken jyvät yksi kerrallaan. Laskiessa ajantaju häviää. 51 linssin ja 357 riisinjyvän jälkeen poistan kuulosuojaimet. Huomaan hengittäväni rauhallisemmin. Tämä tuli tarpeeseen.

ABRAMOVIĆIN TEOKSET kysyvät, mikä on katsomisen oikeutus ja mistä alkaa yleisön vastuu. Useassa teoksessa hän menettää tajuntansa ja vain yleisön puuttuminen tilanteeseen pitää hänet hengissä. Näyttely vei minut ajattelemaan keskustelua taiteen hyvinvointivaikutuksista. Tutkimusten

NÄYTTELY PAKOTTAA

kansissa ja myyntiesitteissä näytetään yleensä hymyileviä vanhuksia tai lapsia. Tämä ruokkii yksinkertaistusta, että onnistuneesta taiteesta tulisi hyvä mieli. Abramović muistuttaa, että hyvinvointi ei ole sama asia kuin hyvä mieli. Näyttely on pääasiassa hyvin häiritsevä. Se pakottaa pohtimaan, mitä minä hyväksyn. Teokset muistuttavat, että totuudellinen elämä on myös sodan ja väkivallan olemassaolon tunnustamista. Abramović palauttaa mieleeni filosofi Amartya Senin ajatuksen, että hyvä elämä on mahdollisuutta elää elämää, jota itsellä on syytä arvostaa. Jotta kykenee harkintaan siitä, mitä arvostaa, on koettava asioita riittävän rikkaasti.

Sisältöä elämään.

Uskoa, toivoa ja rakkautta.

Kotimaa-lehden lukijana pääset näköalapakalle muuttuvassa kirkossa ja yhteiskunnassa. Saat merkityksellistä tietoa ja näkökulmia elämääsi kristittynä.

SEURAT ETELÄSSÄ

Askel on Suomen suurin kristillinen aikakauslehti. Se on kuin hyvä ystävä, joka tuo tullessaan lämpöä ja välittämistä.

n ei tarvitse olla Lomalla kaike iset oillislestadiola kevyttä. Vanh ihin myös kokoontuvat seuro la. Sivut 18–19 Kanariansaaril



TILAUSKORTTI

Tee tilaus haluamallasi tavalla. Postita

oheinen tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi.

Soita

020 754 2333

Tilaa sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.fi

√ Kyllä kiitos! Tilaan

Itselleni

Lahjaksi

Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 20 € (normaalihinta 33 €) Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 19 € (normaalihinta 23 €) TILAAJA/MAKSAJA

Kotimaa maksaa postimaksun

K&k 11.5.17

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys

Osoite Postinumero ja -toimipaikka Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Hintatarjous on voimassa toistaiseksi ja koskee vain tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

Kuka? Riitta Högbacka, sosiologian dosentti, työskentelee tällä hetkellä yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Teini-ikäisen tyttären äiti.

Mitä? Kansainvälistä adoptiota käsittelevä tutkimus ”Global Families, Inequality and Transnational Adoption: The De-Kinning of First Mothers” (Palgrave Macmillan) julkaistiin alkuvuodesta. Riitta Högbacka on tutkinut kansainvälistä adoptiota. Taulussa on paita ja kengät, jotka hänen tyttärellään oli yllään, kun tämä saapui Suomeen Etelä-Afrikasta.

Motto ”Ole muutos, jota etsit.” Mahatma Gandhi

Äiti ei voi omistaa lastaan Riitta Högbacka adoptoi tyttären Etelä-Afrikasta ja selvitti hylättyjen äitien kohtaloa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

n lapsia, jotka tarvitsevat kodin. On aikuisia, jotka haluavat lapsen, mutta eivät pysty sellaista saamaan. Silloin yksi vaihtoehto on kansainvälinen adoptio, joka tuo hyvin esiin sen, kuinka erilaiset mahdollisuudet ihmisillä on vanhemmuuteen. Riitta Högbacka on tutkinut kansainvälistä adoptiota haastattelemalla eteläafrikkalaisia, lapsensa adoptoitavaksi antaneita äitejä sekä suomalaisia adoptioperheitä. Kipinä tutkimukseen tuli omasta elämästä. – Heräsin lapsenkaipuuseen myöhään. Olen tällainen tyypillinen tapaus: sitä oikeaa ei löytynytkään ja ajattelin, että on riskaabelia jäädä odottelemaan. Toisaalta ajattelin, että maailmassa on paljon lapsia, joilla ei ole perhettä. Miksen voisi yhdistää näitä kahta? Högbacka valitsi Etelä-Afrikan. Maa hyväksyi yksin adoptoivat ja koska se oli adoptiokohteena suomalaisille melko uusi, jono liikkui vielä nopeasti. – Itsekin siis taktikoin. Siinä vaiheessa adoptoijat miettivät vain sitä, mistä lapsen ylipäätään saisi, Högbacka toteaa. Kun varsinainen adoptioneuvonta oli takana ja soveltuvuus vanhemmaksi selvitetty, hakemus lähti matkaan. Muutaman viikon kuluttua Etelä-Afrikasta tuli vastaus ja kuva pienestä tytöstä. – Tietenkin se tuntui ihanalta vaiheelta. Samalla aloin huolehtia, onko lapsella kaikki kunnossa ja miten hänellä menee ja entä jos hän hylkiikin minua, Högbacka muistelee. RIITTA HÖGBACKA lähti hakemaan lasta äitinsä kanssa. Tuolloin noin puolitoistavuotias tytär suhtautui aluksi varautuneesti uusiin ihmisiin, mutta

ei mennyt kauaa, kun hän hyväksyi uuden perheen. Suomeen palattuaan Högbacka oli ensin kotona tytön kanssa noin kolme kuukautta ja he tutustuivat rauhassa toisiinsa. Sitten hän viimeisteli väitöskirjansa, vanhempiensa avustuksella. – Kuukauden ajan mummi ja vaari tulivat hakemaan tytön yhdeksältä ja toivat neljän maissa takaisin. Hän lähti aina iloisesti. Siellä oli hauskaa, mummi ja vaari oikein hemmottelivat sillä aikaa kun väänsin väitöskirjaa. Tytön taustasta Högbacka ei ollut saanut kuin muutaman tiedonmurusen. Tutkijaluonne ajoi etsimään vastauksia laajemminkin. – Alkoi ihmetyttää, että hetkinen, ei tämä ole koko totuus, että olisi vain adoptioperhe. On täytynyt olla joku toinenkin äiti. Miksei heistä puhuta tai tiedetä? Högbacka hyödynsi kontaktejaan ja lähti tytär mukanaan Etelä-Afrikkaan haastattelemaan adoptioon lapsensa luovuttaneita äitejä. Muut epäilivät, että äitejä ei ehkä löydy tai he eivät halua puhua valkoiselle naiselle niin vaikeasta aiheesta. Näin ei kuitenkaan käynyt. Naisia jonotti Högbackan puheille. – Monet eivät olleet puhuneet asiasta kenellekään. Haastattelun jälkeen naiset sanoivat, että oli kiva puhua, tämä auttoi. Adoptioon liittyi häpeää, sillä Etelä-Afrikassa perhekäsitys on laaja ja oma suku huolehtii lapsista. On tyypillistä, että esimerkiksi isoäiti kasvattaa lapsenlapsiaan, mutta kaikilla ei ollut tähän mahdollisuutta. Äitien elämäntarinoihin liittyi köyhyyttä, työttömyyttä ja asunnottomuutta. Jotkut äidit olivat hyvin nuoria, jotkut Etelä-Afrikassa siirtolaisena, vail-

la tukiverkkoja. Jotkut oli raiskattu. Monen oli vaikea hahmottaa päätöksen lopullisuutta ja moni uskoi, että lapsi tulee jonain päivänä etsimään äitinsä. Eräällä matkalla Högbacka löysi myös tyttärensä biologisen äidin. Se oli iloinen yllätys, mutta toi aluksi pintaan myös ristiriitaisia, adoptiovanhemmille tuttuja tunteita. Mahtuuko perheeseen kaksi äitiä? HAASTATELTAVAT SAIVAT kuulla, että Riitta Högbacka on itsekin adoptioäiti ja että heilläkin olisi mahdollisuus esittää kysymyksiä. Äitejä kiinnosti muun muassa se, onko Högbacka kokenut rasismia tai ihmettelyä erinäköisen lapsensa kanssa. – Monet adoptiovanhemmatkin kyseenalaistavat ajatuksen, että lapsi pääsee aina paljon parempaan. Että onnellisempi elämä, miten sellaista voi kenellekään luvata? Högbacka painottaa, ettei hän halua syyllistää adoptiovanhempia. Ihmisten motiivit ovat yleensä hyviä, mutta on totta, että kansainvälisen adoption taustalla ovat myös elintasoerot. Joissakin tapauksissa adoptio voitaisiin välttää, jos äiti saisi enemmän tukea. – Mielestäni pitäisi puhua myös hylätyistä äideistä, Högbacka sanoo. Joillekin lapsille adoptio on paras ratkaisu. Pitäisi kuitenkin muistaa, että meidän perhekäsityksemme on kapea ja että asiat ovat monimutkaisempia kuin päältä päin näyttää. – Totta kai eriväriset ihmiset voivat tulla perheeksi ja lastahan rakastaa kuin omaansa. Mutta samaan aikaan adoptioperheissä pitäisi miettiä, että lapsi ei ole pelkästään meidän. Adoptiolapset haluavat kasvaessaan useimmiten tietoja taustastaan.

”E

Nyt ymmärrän sinua!

n saa riittävästi huomiota!” Kymmenenvuotiaan tyttären puuskahdus heilautti kielentutkija Ulla Vanhatalon maailmaa. Mieli lähti laukkaamaan, ja ”huonon äidin” puutelista kasvoi nopeasti. Toivuttuaan ensi järkytyksestä Vanhatalo ryhtyi selvittämään, mitä tytär oikeastaan tarkoitti. Vanhatalo aloitti tilanteen purkamisen niin sanotuista alkusanoista tehdyillä kysymyksillä. – Haluaisitko, että olisin enemmän sinun lähelläsi? Haluaisitko, että näkisin tai kuulisin sinua enemmän? Tuntuuko sinusta, että äidin pitäisi ajatella sinua enemmän, Vanhatalo tiedusteli. – No ei oikeastaan, ihan hyvä näin, tyttö vastaili. Kielentutkijana Vanhatalo pohtii työkseen sanojen merkityksiä ja sitä, miten merkityksiä voidaan tutkia. Sanakirjoista ei välttämättä ole apua sanojen merkityksen selvittämisessä. Usein tarjolla on vain kehäselityksiä, kuten listoja merkitykseltään samankaltaisista sanoista. – Joskus sanojen merkitys avautuu vasta asiayhteydestä. Moniin sanoihin liittyy kysymyksiä vallasta: kuka saa määritellä, mitä sana tarkoittaa?

Kun ihmiset eivät ymmärrä toisiaan, syy on usein hämärissä sanoissa. Kielentutkijat ovat löytäneet joukon sanoja, jotka jokainen ymmärtää samalla tavalla. Teksti Taneli Kylätasku Kuvitus Mari Aarnio

Pohtiessaan näitä pulmia Vanhatalo tutustui puolalaistaustaiseen Anna Wierzbickaan, joka on tehnyt alkusanoihin liittyvää kielitieteellistä tutkimusta Canberran yliopistossa Australiassa. Wierzbickan vuonna 1972 julkaiseman teorian (Natural Semantic Metalanguage) mukaan on ole-

massa toistakymmentä alkusanaa, jotka löytyvät merkitykseltään samoina kaikista tunnetuista kielistä. Kriteerinä on myös se, että alkusanan merkitys on mahdollisimman yksinkertainen. Esimerkiksi sanan ”minä” sisältöä ei voi ilmaista enää yksinkertaisemmin. Ensi näkemältä alkusanat ovat ihan tavallisia sanoja, mutta Wierzbickan teorian mukaan kyse on enemmästä: alkusanat muodostavat eräänlaisen minikielen, jonka avulla voi selittää periaatteessa minkä tahansa asian. Selitys on ymmärrettävä jokaiselle, joka kuulee selityksen omalla äidinkielellään. Sittemmin alkusanojen määrä on kasvanut, ja tätä nykyä tutkijat katsovat, että alkusanojen määrä eri kielissä on noin 65. Alkusanoihin lukeutuvat esimerkiksi sanat ”minä”, ”sinä”, ”ihminen”, ”nyt” ja ”tässä”. Ryhmään kuuluvia verbejä ovat muun muassa ”ajatella”, ”tietää”, ”tahtoa”, ”nähdä” ja ”kuulla”. Vuonna 2011 Ulla Vanhatalo matkusti Australiaan kahden ja puolen vuoden pituiselle tutkimusjaksolle. Tuona aikana hän perehtyi alkusanoja käsittelevään tutkimukseen ja pohti, voisiko alkusanat tuoda tavallisten ihmisten käyttöön.

Alkusanat ovat kielen rakennuspalikoita, jotka jokainen ymmärtää samalla tavalla.

Jonkun mielestä tasa-arvo on sitä, että ”kaikki ihmiset voivat tehdä samoja asioita”. Toinen katsoo, että tasa-arvo toteutuu, kun ”kaikki voivat tehdä sitä, mitä he haluavat”. Kolmannen mielestä tasa-arvo sisältää sen, että ”samanlaiset ihmiset voivat tehdä samanlaisia asioita”. Käytännössä tasa-arvon toteutuminen voi olla sitä, että ”yhdenlaiset ihmiset ajattelevat, että he voivat sanoa, mitä toisenlaiset ihmiset voivat tehdä.” Palaamme vielä Ulla Vanhatalon ja hänen tyttärensä seuraan. Tilanne ratkesi lopulta, kun äiti teki alkusanoilla juuri oikean kysymyksen: – No tahtoisitko, että äiti tekisi sun kanssa jotain sellaista, mitä sä itse haluat? Nyt vastaus oli selvä: ”Joo!” Tyttären sanojen takaa löytyi lopulta konkreettinen, helposti toteutettava toive. Alkusanojen hyödyllisyys punnitaan Vanhatalon mielestä juuri aidoissa pulmatilanteissa. Esimerkiksi parisuhteen vaikeaa tilannetta voi yrittää purkaa tekemällä toiselle kysymyksiä, joiden avulla päästään tunteiden takana oleviin juurisyihin. – Kokemukseni mukaan alkusanoilla on vaikea valehdella tai puhua sellaista, mitä ei oikeasti tunne. Niiden avulla itsetutkistelu voi olla tosi terapeuttista, Vanhatalo sanoo. Joskus itsetutkistelu voi synnyttää halun pyytää toiselta anteeksi. Myös sen voi tehdä alkusanoilla: ”Älä näe mitä olen tehnyt, näe minut.”

”

Kokemukseni mukaan alkusanoilla on vaikea valehdella tai puhua sellaista, mitä ei oikeasti tunne.” Kielentutkija Ulla Vanhatalo

Suomeen palattuaan Vanhatalo on kehittänyt alkusanoista tavallisille käyttäjille suunnatun version ja kouluttanut erilaisia tahoja käyttämään niitä. Aisaparina projektissa on puhekouluttaja, teologian tohtori Juhana Torkki. Helmikuussa 2016 Vanhatalo ja Torkki avasivat alkusanojen käyttöön opastavan verkkosivun. – Alkusanojen vastaanotto on vahvistanut uskoani siihen, että tavallisilla ihmisillä on tarve yksinkertaiselle ja ymmärrettävälle kommunikoinnille, Vanhatalo sanoo. Alkusanoja ovat kokeilleet muun muassa saarnakoulutukseen osallistuneet papit, puheterapeutit, politiikan toimittajat, suomen kieltä maahanmuuttajille opettavat, myynti- ja markkinointialan työntekijät ja selkokielen asiantuntijat. Alkusanoilla on kirjoitettu myös rukouksia. Vanhatalon mukaan periaatteessa kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa toisen ihmisen viestin ymmärtäminen on vaikeaa. Alkusanojen avulla voi selvittää esimerkiksi vaikean sanan merkitystä. – Tavallisissa arkisissa tilanteissa ihmiset pääsääntöisesti ymmärtävät toisiaan. Kun ymmärtämiseen tulee ongelma, syy voi olla sanoissa. Emme välttämättä sano suoraan mitä ajattelemme,

vaan puemme ajatuksemme joskus aika hämäriin sanoihin. Ymmärtämisen vaikeus aiheutuu Ulla Vanhatalon mukaan siitä, että käytämme paljon abstrakteja sanoja, joihin liittyy arvoja, asenteita ja tunteita. Esimerkiksi ”syrjäytyminen” tai ”rakkaus” eivät ole valmiina olemassa samalla tavalla kuin sanomalehti tai kahvikuppi. Joku on keksinyt näitä ilmiöitä kuvaavan sanan ja antanut sille merkityksen. – Yleensä emme riitele siitä, mitä näemme. Kun joku sanoo, että ”sä olet hankala” tai ”tilanne oli outo”, kuulija haluaa tavallisesti tietää, mitä puhuja tarkoitti. Selityksenä on usein lisää hämäriä sanoja, jotka synnyttävät entistä suurempia sekaannuksia. Sanoja käytetään myös omien tarkoitusperien ajamiseen. Siksi sanojen valintaan ja muodostamiseen liittyy aina valtaa. Vanhatalon mukaan sanoihin piilotettua vallankäyttöä voi purkaa alkusanojen avulla. Vanhatalo ottaa esimerkin politiikasta: kaikki puolueet kannattavat tasa-arvoa, mutta äänestäjän on vaikea nähdä, millaisia merkityksiä ne sanalle antavat. Näkemyserot saadaan esiin, kun erilaiset käsitykset tasa-arvosta kuvataan alkusanoilla.

Vakaumuksellisena kristittynä Ulla Vanha talo on pohtinut, sopivatko alkusanat myös kristin uskon ydinkohtien ilmaisemiseen. Uskonnollinen kieli sisältää paljon abstrakteja sanoja, joiden kuvaamia asioita ei voi nähdä. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi armo, rakkaus, pelastus, anteeksianto, usko ja vanhurskaus. – Näillä sanoilla on vahva kulttuurinen ja historiallinen lataus. Meillä jokaisella on oma polkumme siinä, miten olemme oppineet näiden sanojen merkityksen. Vanhatalon mielestä kristinuskon ydinajatukset pitäisi voida ilmaista niin yksinkertaisesti, että ne ovat kaikenlaisten ihmisten ymmärrettävissä kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa. Tämä tarkoittaa, että evankeliumi eli hyvä uutinen pitäisi voida kertoa ilman kristillisiä termejä kuten vanhurskautta, laupeutta, rauhaa ja toivoa. – Joskus asiat ovat vaikeita ja sellaisia, että vaikeasti avautuvan sanan käyttämistä ei voi välttää. Silloin puhujan vastuulle jää sanan merkityksen avaaminen yksinkertaisilla sanoilla. Taustaltaan katolilainen Anna Wierzbicka on tarttunut haasteeseen ja kirjoittanut muun muassa Jeesuksen vertauksia selittävän kirjan sekä lapsille suunnatun, alkusanoja käyttävän Katekismuksen. Vanhatalo on kääntänyt suomeksi Wierzbickan alkusanoihin perustuvan selityksen sille, millainen on kristinuskon Jumala: ”Jumala on joku (ei jokin). Hän on hyvä. Hän ei ole sellainen kuin ihmiset. Ei ole ketään muuta sellaista kuin hän. Hän on olemassa aina. Kaikki on olemassa, koska hän tahtoo sen olevan olemassa. Hän on olemassa, koska hän on olemassa, LISÄÄ ei minkään muun takia. Hän elää.” ■ VERKOSSA Lisätietoa alkusanoista: www.65sanaa.fi/

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Nainen alusvaatteissa närkästytti Turun kirkkopäivien järjestäjä poisti mainoskampanjastaan vähäpukeisen naisen kuvan. Syynä oli somekohu.

LISÄÄ VERKOSSA

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

TURUN KATUKUVAAN ilmaantui huhtikuun lopussa alusvaatteisillaan olevan naisen mainoskuva, jolla markkinoitiin Turun kirkkopäiviä. Kuva nosti kiivaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Moni piti sitä seksistisenä ja naista esineellistävänä, kun taas osa koki sen

osuvana ja ajatuksia herättävänä. Kirkkopäiviä järjestävä Kirkkopalvelut pyysi sittemmin kuvavalintaa anteeksi ja ilmoitti, että kuva on poistettu mainoskampanjasta. Järjestäjän mukaan mainoksen sisältämä viesti ”Sinun ei tarvitse näyttää tältä. Olet hyvä juuri

sellaisena kuin olet” ei avautunut ihmisille tarpeeksi hyvin. – Kampanja, joka huomataan, saa aina paljon palautetta, mutta erityisesti kirkon työntekijöiden kielteisen palautteen määrä ja tyyli yllättivät. Täytyy kuitenkin ottaa

huomioon, että kampanjan kohderyhmänä olivat tavalliset ihmiset, eivät ammattiteologit, kertoo Kirkkopalvelujen viestintäpäällikkö Salla Peltonen. Lue koko juttu verkosta www.kirkkojakaupunki.fi > Nainen alusvaatteissa närkästytti

Fingerpori

PERTTI JARLA

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Lauluyhtye Rajaton

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

pe 19.5. klo 21 Johanneksenkirkko, Korkeavuorenkatu 12 Liput 40/35 €, ovelta tai kirkonmusiikkijuhlat.fi

Haluaisitko sinäkin kotiisi mukavan vaihto-oppilaan ja uuden ystävän maailmalta? TERVETULOA TESTAMENTTI-ILTAAN Testamentilla voit vaikuttaa siihen, että jokainen lapsi saisi hyvän ja turvallisen lapsuuden. SOS-Lapsikylän testamentti-illassa asiantuntijat selvittelevät testamenttien tekoon liittyviä juridisia kysymyksiä. Lisäksi kuulet lastensuojelun tilanteesta ja SOS-Lapsikylän toiminnasta. Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 17.5. klo 18.00 SOS-Lapsikylän keskustoimistossa, Snellmaninkatu 13, Helsinki. Iltapalatarjoilu. Ilmoittautumiset 16.5. mennessä: Matti Liuhto, p. 040 827 0522, matti.liuhto@sos-lapsikyla.fi SOS-Lapsikylän tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Tarjoamme yhteisöllistä perhehoitoa sekä räätälöityä tukea perheille. Toimimme myös kehittämiskumppanina kunnille ja maakunnille lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. SOS-Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962 ja se on kansainvälisen SOS Children’s Villages -järjestön jäsen. Järjestöllä on toimintaa yli 130 maassa.

Oppilaat ovat 15-17 v. ja tulevat Suomeen kesäksi, kouluvuodeksi tai -lukukaudeksi 2017-18 opiskelemaan lukioon ja asuvat tavallisessa suomalaisessa perheessä. Kaikki puhuvat sujuvaa englantia. Oppilaat tulevat USA:sta, Japanista, Taiwanista, Kanadasta, Italiasta, Saksasta tai muista mielenkiintoisista maista. Näe Suomi uusin silmin ja saa kansainvälinen tuulahdus arkeesi.

Haemme oppilaille nyt isäntäperheitä.

Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää. puh. 09-878 1852 asse.info@euraupair.fi www.studentexchange.fi

Pikaluistelija pyörän selässä

Kauniaisten urheilukentän vanha katsomo tarjosi Mika Poutalalle hiljentymispaikan.

Espoossa asuva Mika Poutala, 33, on sprinttimatkoihin erikoistunut pikaluistelija. Hän on tehnyt useita Suomen ennätyksiä ja sijoittunut viidenneksi Vancouverin olympialaisissa. Tällä hetkellä Poutalan harjoittelu koostuu pyöräilystä ja kuntosalitreenistä. Lajiharjoittelun vuoro tulee heinäkuussa. Silloin Poutala perheineen muuttaa puoleksi vuodeksi Kanadaan. Poutala kuuluu Helsingin Saalem-seurakuntaan. Hän sai helluntailaisen kasteen 18-vuotiaana.

Tänäänkin Jumalan käytössä Pikaluistelija Mika Poutala kokee, että Jumala on asettanut hänet siihen, missä hän nyt on. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Ennen harjoitusta tai kilpailua pikaluistelija Mika Poutala pysähtyy kiittämään. Hän kiittää Jumalaa siitä, että saa tehdä sitä, mitä rakastaa. Samalla hän pyytää, että saisi olla tänäänkin Jumalan käytössä. Poutala pyytää myös varjelusta, ettei jäällä sattuisi mitään. Pikaluistelijan huippunopeus on hieman yli 60 kilometriä tunnissa. Kaatumisen jälkeen vauhti pysähtyy suojapatjoihin. Parhaassa tapauksessa tömähdys vie ilmat pihalle, mutta väärä asento voi aiheuttaa viiltohaavan tai aivotärähdyksen. Poutalan helluntailaiset vanhemmat erosivat, kun hän oli viisivuotias. Kaksi vuotta myöhemmin hänen isänsä kuoli syöpään. Muistikuvat noilta vuosilta ovat kateissa.

Poutala lukee Raamatun läpi joka vuosi. Päivittäiseen hiljentymiseen kuuluu myös iltarukous omien lasten kanssa. Iltarukouksessa on aina sama alku, aivan kuten Poutalan omassa lapsuudessakin oli. Sen jälkeen käydään läpi kuluneen päivän tapahtumia sekä siunataan päivän aikana tavattuja ihmisiä. Poutala kokee, että Jumala on asettanut hänet siihen, missä hän on. Jumalan käytössä oleminen tarkoittaa hänelle muun muassa keskusteluja uskosta ihmisten kanssa. Keskustelu saattaa alkaa esimerkiksi siitä, että Poutala ei juo lainkaan alkoholia. Se on lapsuudessa tehty päätös. Poutala halusi olla siinä asiassa samanlainen kuin oma isänsä. ■

si tulleet kristityt ovat vielä tunnetumpia julmuudestaan. Siksi luen kiusaantuneena ensi sunnuntain raamatuntekstejä. Ne korostavat jakolinjaa maailman ja taivaan välillä. Niillä, joilla on Jumalan henki, on kaikki muukin paremmin. Minusta se on epäreilua. Kun profeetta Jesaja puhuu Jumalan kansan turvallisesta asuinpaikasta ja autiomaasta, joka muuttuu hedelmätarhaksi, minua yksinkertaisesti suututtaa, että hän ei kehota kutsumaan sinne myös niitä, jotka eivät kuulu Jumalan kansaan. Sitten annan jo profeetalle anteeksi. Kirkon kasvuhistoria on myös armon ja inhimillisyyden

istock

Taivaan tähden

Epäreilu meikäläinen

Ihmisellä on tarve kuulua joukkoon. Koska ihmiskunta on suuri yksikkö, se on jakautunut erilaisiin ryhmiin: ollaan tuttuja, asutaan samoilla kulmilla, puhutaan yhteistä kieltä tai pidetään tärkeinä samanlaisia asioita. Rajan korostaminen vahvistaa kuulumisen tunnetta. Olemme meikäläisiä, koska emme ole samanlaisia kuin teikäläiset. Uskonnot ovat vahvoja meikäläisyyksiä. Ne määrittävät, miten niissä uskotaan, rukoillaan ja toimitaan. Se ei olisi vaarallista, ellei meikäläisyyteen liittyisi aina myös Taivaan taipumus pitää itseä ja omaa ryhkansalaisena mää parempana kuin muut. Rakmaailmassa kauden ideologiastaan tunnetuik-

14.5.

Isän kuolemaa seuraavilta vuosilta Poutala muistaa turvallisen kokemuksen siitä, että hänellä oli kaikesta huolimatta Taivaan Isä, joka rakasti ja piti huolta. Lapsenusko syventyi ja kasvoi omakohtaiseksi vakaumukseksi. Yhdeksänvuotiaana Poutala kirjoitti isältä perityn nahkakantisen Raamatun alkulehdelle tiedon siitä, että hän on tullut uskoon. Silloin hän tiesi, että haluaa seurata Jeesusta. Toinen tärkeä askelmerkki löytyi 13-vuotiaana, jolloin Poutala harjoitteli jo luistelua kunnianhimoisesti. Harjoituksia riitti joka päivälle, myös perjantai-iltaan, jolloin olisi ollut seurakunnan nuortenilta. Asia vaivasi Poutalaa, joka oli päättänyt, että Jumala on hänen elämänsä ykkösasia.

Poutala kokosi rohkeutensa ja kertoi valmentajalle, että hän ei halua tulla perjantai-iltoina Oulunkylän tekojääradalle. Kaikeksi onneksi valmentaja ymmärsi arvostaa nuorukaisen sitoutumista. Poutala kokee päätöksensä käännekohdaksi, jonka jälkeen Jumala on siunannut hänen urheilu-uransa.

kasvuhistoria. Mitä enemmän vääryyttä armo on nähnyt, sitä avarammaksi se laajentanut sylinsä. Koska nykyään tiedämme, et-

tä olemme yhtä perhettä, hedelmätarhamme eivät tarvitse enää aitaa.

Kaisa Raittila

12 B Gurun opissa Ohjaajana John Donne

Kirkonkellomeditaatio

John Donne syntyi vuonna 1572 Lontoossa katoliseen perheeseen. Nuoren Donnen tähtäimessä oli pääsy hyvään valtion virkaan. Tästä käytännöllisestä syystä hän liittyi anglikaaniseen kirkkoon, joka oli valtionkirkko. Eteneminen uralla oli kuitenkin hidasta ja siihen tuli dramaattinen katkos, kun hän vuonna 1601 solmi paheksutun avioliiton 16-vuotiaan Anne Moren kanssa. Donne vihittiin papiksi vuonna 1615, ja hän tuli tunnetuksi saarnoistaan. Nykyään Donne tunnetaan parhaiten runoilijana. Sairastuttuaan vakavasti hän kirjoitti meditaatioita, jotka julkaistiin nimellä Devotions upon Emergent Occasions. Paavo Rissanen on suomentanut ne nimellä Rukouksia sairasvuoteelta.

Vuonna 1623 Lontoossa kirkonkellojen ääntä kuuntelee korkeassa kuumeessa oleva mies. Hän ei jaksa nousta sängystä, eikä hän juuri voi syödä eikä nukkua. Hän on enimmän aikaa yksin. Tauti, johon hän on sairastunut, on tarttuva. Siihen voi kuolla. Kellojen viesti on miehelle tuttu. Aluksi ne soivat harvemmin ja hiljaa. Näin ne kertovat jonkun tuntemattoman lähestyvästä kuolemasta. Sitten kellojen sointi vahvistuu ja nopeutuu. Siitä tietää, että kuolevan taistelu elämästä on päättynyt ja hänen sielunsa on päässyt vapaaksi. Sairautensa keskellä mies tuntee syvää kohtalonyhteyttä ihmiseen, jonka sanomakelloja hän kuuntelee. Hän kuulee kellojen soivan itselleen. Parannuttuaan hän pukee kokemuksensa sanoiksi, joista tulee kuuluisat: ”Yksikään ihminen ei ole saari, vaan jokainen on osa yhteistä mannerta.” Kuolinkellot kertovat, että kuulumme kaikki yhteen. ”Jokaisen ihmisen kuolema vie jotain minusta, koska minäkin olen osallinen koko ihmiskun-

Kaikissa kirkonkelloissa on oma sointinsa. Kun kuljet kaupungilla tai kirkkopuistossa ja kuulet kellojen soivan, pysähdy hetkeksi ja kuuntele. Mitä kellojen sointi kertoo sinulle? Mitä tunteita tai ajatuksia se herättää sinussa? Mitä muistoja kellojen ääni kantaa? Mihin kellot kutsuvat sinua? Kenen puolesta rukoilet?

Kuuntele kirkonkelloja

murtui, kun vaimo kuoli synnytyksessä 33-vuotiaana.

Mutta älä kysy, kenelle kellot soivat, sillä ne soivat sinulle, muistuttaa englantilainen pappi John Donne. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

nassa. Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat, ne soivat sinulle.” Mies on Lontoon St. Paulin kirkon tuomiorovasti John Donne. Hänen tiensä kirkon virkaan on ollut mutkikas. Nuorena hän pyrki valtion virkoihin. Sitä varten hän oli opiskellut lakia. Vuonna 1598 ura näyttikin aukeavan, kun hän pääsi Sir Thomas Egertonin, lordikanslerin ja kuninkaallisen sinetinvartijan sihteeriksi. Donnen kohtaloksi koitui kuitenkin rakastuminen lordin vaimon sisaren-

tyttäreen Anne Moreen, joka oli vasta 16-vuotias. He menivät salaa naimisiin, mistä seurasi, että Annen isä toimitutti Donnen vankilaan ja yritti saada avioliiton mitätöidyksi. Avioliitto kesti kuitenkin ympäristön vastahangan. Se kesti myös muutot paikasta toiseen, köyhyyden, kahdentoista lapsen syntymän ja usean lapsen kuoleman. Pappina toimiessaan Donne kirjoitti paljon uskonnollisia runoja. Kauneimmat säkeensä hän kirjoitti kuitenkin vaimolleen. Ne kuuluvat varhaisen englantilaisen lyriikan helmiin. Hänen sydämensä

Donne kirjoittaa, että ihmisen tuskista suurin on yksinäisyys. ”Yksinäisyys on piina, jota suurempaa ei ole edes helvetissä”, hän toteaa. Siksi meidän tulee kantaa toisiamme, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin. Kirkonkellot muistuttavat hänelle, että Jumala rakastaa yhteyttä. Ne muistuttavat myös, että hän itse voisi olla se, jota nyt kannetaan hautaan. Hänen oma tuskansa lievittyy, kun hän kuulee kellojen soivan ja rukoilee toisen puolesta. Donne muistuttaa, että aina kun kirkko kastaa lapsen tai hautaa jonkun, se koskee meitä kaikkia. Ja aina kun suljemme jonkun ihmisen yhteydestämme, jokin meissä kuolee. Ihmiskunta on yksi. Elämän avaimet eivät ole kenenkään omissa käsissä. Ne ovat armollisen Jumalan käsissä. Kerran kaikki hajoaa tuhkaksi ja mullaksi, kaikki, mitä olimme ja teimme. Ja silti – siinä kaikessa Jumala on. ■

Anna-Mari Raunio

Jere Huttunen

Elina Jokipaltio

3×

silmät ristissä

Lisää ristikuvia Kirkko ja kaupungin Instagram-tilillä.

Kirkkojen kellot kutsuvat jumalanpalveluksiin. Voit kuulla niiden soivan myös sen merkiksi, että joku seurakunnan jäsen on kuollut tai että häntä saatetaan hautaan.

Kivilaiturin risti

Risti yläilmoissa

Sähköjohdon risti

Paljon valokuvaavan Elina Jokipaltion risti löytyi Espoon rantaraitilta, Suomenojan venesataman läheltä. Lenkillä ollessaan hän istui hetkeksi rannalle vanhalle kivilaiturille lepäämään. ”Katsoin sivulle alas ja huomasin ristin varjon, joka muodostui kivien raosta ja terästangosta. Oli lankalauantai. Ristin ja hautakiven murtumisen välinen aika”, hän kuvailee.

Jere Huttunen löysi kuvauskohteensa ollessaan kävelyllä Hietalahdenrannassa. ”Kuuntelin musiikkia ja katselin sataman vilinää, kun huomasin aivan selvän ristin veneen mastossa”, hän muistelee. Huttunen ei erityisesti yrittänyt löytää ristejä matkallaan, mutta masto muistutti häntä Instagramin Silmät ristissä -haasteesta. ”Harrastan kuvaamista lähes päivittäin, joten sen kuvaaminen tuli heti mieleeni.”

Anna-Mari Raunion kuvassa on sähköjohdon seinään kiinnittävä risti. Se löytyi Kallion kirkon alapuolelta, Hakaniemen torin puolelta. Vaikka Rauniolle kameran ulkoiluttaminen on jokapäiväinen harrastus, haastekuva tuli eteen yllättäen. ”Risti tuli vastaan sattumalta, kun katselin toista projektia varten sähkökaappeja ja rännejä”, hän kertoo. Outi Ikonen

Esko Jämsä

Muskariväki täyttää kirkon laululla ja leikillä Monille lapsille ja aikuisille seurakunnan muskari on viikon kohokohta. Nyt on aika ilmoittautua ensi syksyn muskariryhmiin.

spoon seurakuntien musiikkileikkikoulut eli muskarit ovat todella suosittuja. Joka viikko noin tuhat lasta kokoontuu muskariin laulamaan, soittamaan ja leikkimään. Ryhmät kokoontuvat seurakuntien tiloissa eri puolilla Espoota. Pienimmät muskarilaiset ovat sylivauvoja ja vanhimmat eskarilaisia. – Lapsi reagoi säveliin ja lauluun jo pienenä vauvana. Uskon, että musiikki on rakennettu sisään meihin kaikkiin, sanoo 15 vuotta Tapiolan seurakunnassa muskariopettajana toiminut Liisa Soinio. Seurakunnan muskari ei ole pelkkää musiikin alkeiden opettamista lapsille. Se on kokonaisvaltaista toimintaa, johon mukaan halutaan koko perhe. Se avaa myös oven laajempaan

musiikkiharrastukseen. Seurakunnan muskarikuoron jälkeen moni siirtyy seurakunnan lapsikuoroon tai musiikkiopistoon. – Muskariin liittyy monenlaisia elementtejä. Leikkimisen, laulamisen ja uusien asioiden opettelemisen lisäksi se syventää lapsen ja aikuisen välistä kontaktia. Alle kolmevuotiailla on muskarissa mukana vanhempi tai muu aikuinen, tätä vanhemmat lapset ovat kerhossa ilman aikuista. Sisarusryhmissä aikuinen on paikalla eri-ikäisten lastensa kanssa. Alle kolmivuotiaiden kerho kestää puoli tuntia, muiden 45 minuuttia. Espoon seurakunnilla on viisi kokopäiväistä muskariopettajaa. Kerhot kokoontuvat kerran viikossa, samoin muskarikuorot. Molemmat toimintamuodot ovat tosi suosittuja, ja niitä on

Espoossa kaikissa seurakunnissa. Kerho maksaa 75 euroa lukukaudelta, johon saa 50 prosentin sisarusalennuksen. Seurakunnilta voi hakea maksuvapautusta. Kuorot ovat ilmaisia. Kauniaisissa ei ole seurakunnan muskaritoimintaa. Soinio saa hyvää palautetta perheiltä. Monille lapsille ja vanhemmille muskaripäivä on viikon kohokohta. Muskarissa pienimmät lapset tutustuvat aikuisten avulla ensiksi rytmisoittimiin, kuten marakassiin, triangeliin ja pikkurumpuihin, sitten kapuloihin, ksylofoniin ja moniin muihin soitti-

”

Uskon, että musiikki on rakennettu sisään meihin kaikkiin.”

Muskarikuorot eri puolilta maata kokoontuivat laulamaan ja leikkimään Espoon tuomiokirkkoon huhtikuussa. Myös tapiolalaisen Laulusimpukat-muskarikuoron lapset osallistuivat tapahtumaan vihreissä t-paidoissaan.

miin. Isommille on tarjolla myös kantelemuskareita. Lasten vanhempia kiinnostaa, miten seurakunnan muskari eroaa muista musiikkileikkikouluista. Liisa Soinio vastaa heille, että kerhossa lauletaan paljon ja ohjelmistossa on myös hengellisiä lasten lauluja. Kirkollisten juhlapyhien, kuten joulun ja pääsiäisen alla käsitellään teemaa laulun ja leikin keinoin. – Haluamme tuoda Taivaan Isän turvaa lapsille laulun ja leikin kautta. Uskon ja toivon, että Jumala toimii minun kauttani vaikka hyppelisin pupuna lattialla, huomauttaa Liisa Soinio. Joka kerhokerran päätteeksi Soinio kokoontuu lasten kanssa piiriin ja yhdessä lausutaan sama loppurukous: Jalat parkkiin (jaloilla tömäytetään), kädet ristiin. Taivaan Isän varjellessa hyvä mennä on. Kiitos muskarista. Paula Huhtala

Ilmoittautuminen Espoon seurakuntien ensi syksyn muskariryhmiin päättyy 22.5. Tarkemmat tiedot ovat netissä osoitteessa www.espoonseurakunnat. fi/web/alle-kouluikaiset/muskarit.

10 A

MENOT 11. – 2 5.5. Espoon tuomiokirkko -seurakunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 14.5. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustava pappi Seppo Särkiniemi, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit. Ikäihmisten kevätkirkko ti 16.5. klo 12. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustaa diakoni Anni Vanhanen, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkon jälkeen iloinen kevätjuhla ja kahvitarjoilu seurakuntatalolla. Ilmainen bussikuljetus, katso vierestä. Kaatuneitten muistopäivän kaksikielinen messu su 21.5. klo 10. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen ja Mirja von Martens, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Pia Bengts. Messun jälkeen seppelten lasku. Päiväjuhla seurakuntatalolla. Helatorstain messu to 25.5. klo 10 ”Korotettu Herra”. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustava pappi Sami Marte, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Päivikki Leinonen. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 21.5. klo 12. Mäenpää, Waaraniemi. Messussa ja kirkkokahveilla mukana Medialähetysjärjestö Sanansaattajien lähetit Eeva ja Jari Vähäsarja. Kalajärven kappeli Äitienpäivän messu su 14.5. klo 12 ”Rakastakaa toisianne”. Muurimäki, Talja. Kirkkoväärtit avustavat. Kirkkokahvit ja ruusut äideille. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 14.5. klo 12. Saarna Miia Pekkarinen, liturgi Johannes Tikka, kanttori Reino Hirvinen. Kirkkokahvit. Urdunkielinen messu la 20.5. klo 16. Salamat Masih. Kansanlaulukirkko su 21.5. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Kirkkokahvit. Laaksolahden kappeli Äitienpäivän kansanlaulumessu su 14.5. klo 12. Kuusinen, Lei nonen. Kirkkokahvit. Rinnekappeli Messu su 14.5. klo 14. Särkiniemi, Talja.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 12.5. klo 18. Marte, nuoret juontajat ja nuorten bändi. Kesän isosten ja leiriavustajien tehtävään siunaaminen. Messu su 21.5. klo 15 ”Sydämen puhetta Jumalan kanssa”. Ikonen, Hujanen, Waaraniemi. Kirkkokahvit. Rukoushetki arkisin klo 12–12.15. Tule hetkeksi hiljentymään.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä eri-ikäisille. Kirkkokahvit. Lisätiedot: www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijät – miesten ilta ma 22.5. klo 19. Rakkauden voima – palvelemaan ja kasvamaan vapautettu.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Alkuhartaus. Hinta aikuiset 4 e, lapset 0,50–2 e. Iltaperhekerho ma 15.5. klo 18. Askartelua, laulua, leikkiä ja iltapala. Ikonien siunaaminen ke 17.5. klo 19. Alarik Corander, Tarja Rae ja Lea Waaraniemi. ”Onko Lutherista uskon esi-isäksi vielä 500 vuotta kuolemansa jälkeen?” 10 puheenvuoroa reformaation merkkivuonna 2017 to 18.5. klo 19. Alustajana TT dos. Juhani Forsberg, juontaa Hannu Mäenpää. Kahvit klo 18.30. Café Aurora ma-pe klo 10–14. Kahvia, pullaa, suolaista purtavaa ja luettavaa. Lue lisää: www.espoonseurakunnat. fi/web/tuomiokirkkoseurakunta/ auroran-kappeli.

KALAJÄRVEN KAPPELI Naisten Cafén kevätjuhla pe 12.5. klo 17–18.30 kappelilla, jonka jälkeen lähdetään retkelle Espoon karmeliittaluostariin Espoon Röylään ja osallistutaan luostarin hartauteen klo 19-20.30. Lähtö Kirkonkympistä (os. Kirkkokatu 10) kappelille klo 16.30. Eläkeläiskerho ma 15.5. klo 14. Israel laulun ja rukouksen ilta ke 17.5. klo 19. Raamattuilta to 18.5. klo 18.30. Apostolien teot, Seppo Särkiniemi.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30, hinta 4 e. Kevään viimeinen kerta 16.5. Radioraamattupiiri ti 16.5. klo 18.30. Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 24.5. klo 18. Ohjaajana TT Janne Nikkinen. Rukouspiiri ke 24.5. klo 18.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Harri Saksala & Mikko Helenius: ”Elämä on väkevää!” to 11.5. klo 18.30. Laulu & laulun tarina – musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy. Laaksolahden lauluryhmän Kevätlaulajaiset su 21.5. klo 18. Mukana sairaalapappi Terhi Muilu-Teinonen. Lopuksi kakkukahvit.

SUVELAN KAPPELI Miesten piiri pe 12.5. klo 12. Keskustellaan miehille tärkeistä asioista. Äitienpäiväjuhla su 14.5. klo 15. Serenadi äideille, puhe Oiva Hujanen. Kappelin lauluryhmä, säestäjänä Ellen Tenetz, Schubertin sonaatti Ilmari Snicker, runo Kari Punkkinen, yhteislaulua ja juhlakahvit.

Käsityö- ja askartelupiiri ti 16.5. klo 10. Jäätelökahvit. Kappelilounas ti 16.5. klo 12. Hinta 3 e. Kevään viimeinen kerta, ruokailut jatkuvat syksyllä ti 5.9. Iltaperhekerho ke 17.5. klo 17.30. Iltapala, hartaus, lauluja, leikkejä ja askartelua. Messuryhmien palaute- ja suunnittelukokoontuminen su 21.5. klo 16.15. Cafe Suvela ma–pe klo 12–15.

VIHERLAAKSON KAPPELI Poika & Maria: ”Kutsu”- Viherlaaksopäivän iltakonsertti la 13.5. klo 18. Lauluja uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Vapaa pääsy. Avoin raamattupiiri ti klo 18. Matteuksen evankeliumi.

FARKKUPÄIVÄ UNELMAN KAMMARISSA Kaikki farkut max. 3 e kappale! To 11.5. klo 10–17. Tule tekemään huippuedullisia ostoksia ja katsomaan, mitä muuta mukavaa ja tarpeellista löytyykään. Kahvilassa yllätystarjoilua. Kirpputori avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17 (25.5. suljettu), os. Kaivomestarinkatu 8.

MIESTEN RANTASAUNAILTA HVITTORPISSA Ti 6.6. klo 18 rantasauna lämpimänä, klo 19.30 iltapala, jonka jälkeen ohjelmaa ja lopuksi ehtoollinen. Ilmoittautumiset iltapalan (5 e) vuoksi 28.5. mennessä: hanski.kiili@ gmail.com tai p. 0400 361 363.

KEVÄTKIRKKO JA -JUHLA IKÄIHMISILE Kevätkirkko 16.5. klo 12 Espoon tuomiokirkossa, minkä jälkeen iloinen kevätjuhla seurakuntatalolla. Ilmainen bussikuljetus. POHJOINEN AJOREITTI: klo 10.35 Juvankartanon bussipysäkki (Paloaseman kohta); klo 10.40 Niipperin koulun pysäkki (Niipperintiellä); klo 10.50 Kalajärven kappeli (Niipperintien pysäkki); klo 10.55 Kortesmäen bussipysäkki; klo 11 Odilammen tienhaaran pysäkki; klo 11.20 Laaksolahti (K-marketin pysäkki Laaksolahdentiellä); klo 11.25 Viherlaakson kappeli (Viherkalliontie 2); Pysäkiltä, joka on Lähderannan ostoskeskus S-marketin ohi mentäessä napataan myös ihmisiä kyytiin, klo 11.30 Auroran kappeli (Pekan Pikapainon pysäkki); Espoon tuomiokirkko. ETELÄINEN AJOREITTI: klo 10.40 Siikaranta Hotelli Nuuksion parkkipaikka; klo 10.45 Naruportti (Naruportintie); klo 10.55 Siikajärven kerhotalo (Heinästie 58); klo 11.10 Nupurin kappeli (Brobackan pysäkki); klo 11.25 Kauklahden kappeli (Kauppamäentiellä); klo 11.35 Suvela (Satulinnan pysäkki, Kirstintie 5); Espoon tuomiokirkko. Paluukuljetukset klo 15 seurakuntatalolta samoin reitein. Tiedustelut: Anni Vanhanen, 050 438 0189.

TOUR DE KUNINKAANTIE Tempaus pyöräillen tai kävellen asunnottomuutta vastaan pe 19.5. klo 12–16. Tapahtuma on tänä vuonna kokoontumisajo siten, että klo 12 kokoonnutaan Askeleeseen, os. Pappilantie 5. Sieltä siirrytään Kuninkaankallioon, os. Kuninkaantie 42. Klo 13.20 Kuninkaankalliossa loppuverryttely ja diplomien jako. Grilli kuumana klo 14 alkaen, musiikkia Battle Scarred Veterans, pihapelejä, sauna lämpimänä. Tiedustelut: sanna.hyytiainen@hoiva.fi.

PERHEPYHÄKOULULEIRI Ohjelmaa koko perheelle pyhäkoululeirillä yhdessä ja erikseen 11.– 13.8. Velskolassa ulkoillen, askarrellen, liikkuen ja pyhäkouluhetkien parissa. HAKU LEIRILLE 18.6. mennessä: www.espoonseurakunnat.fi > toiminta>perhe ja parisuhde> perheleirit, retket ja tapahtumat>ilmoittautumislomake. Tied. Outi Wenell: 040 547 4146 tai outi.wenell@evl.fi.

SURURYHMÄ LAPSENSA MENETTÄNEILLE Tule vertaistuen piiriin, etsimään ja löytämään lohtua suruun. Ryhmä alkaa 14.9. Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla. Yhteydenotot: pirkko.nurminen@evl.fi, 040 567 4420 ja anita@kyonsaari@evl.fi, 040 513 0843.

PERHEKERHOT Perhekerhoissa tutustuu toisiin lapsiperheisiin. Ks. kaikki perhekerhot: www.espoonseurakunnat.fi / toiminta/alle kouluikäiset/perhekerhot/Tuomiokirkkoseurakunta.

NUORET HalleLuja-messu pe 12.5. klo 18.

Sami Marte, nuoret juontajat ja nuorten bändi. Kesän isosten ja leiriavustajien tehtävään siunaaminen. Mimmien hemmottelusauna ma 22.5. Lisätietoja osoitteessa www. lujakallio.fi.

KAIPAATKO TUKEA? Oletko vaikeassa elämäntilanteessa? Et ole yksin. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue 040 763 6599, Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037, 040 547 1861, 050 438 0189, Pohjois-Espoo (Kalajärvi) 040 736 9315, Länsi Espoo (Kauklahden, Siikajärven, Muuralan ja Nupurin alueet) 050 438 0176, 040 513 0862, Viherlaaksolahti 040 572 5344.

KATSO AJANKOHTAISIMMAT TAPAHTUMAT VERKOSTA Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa toimii runsaasti pienryhmiä. Tule mukaan! Ajankohtaisimmat tapahtumat ja ryhmät löydät myös verkosta: www.espoonseurakunnat. fi/web/seurakunnat/tuomiokirkko. Seuraa meitä somessa ja verkossa!

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: Merivirta 3, puhelinpalvelu klo 9–15, p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1, Ruorikuja 1 ja Ankkuritie 5 Da

MESSU SOUKAN KAPPELI Messu su 14.5. klo 11. H. Lehti, J. Lehti, Yli-Jaskari. Messun jälkeen seurakuntasalissa äitienpäivälounas. Kohtaamispaikka-messu su 14.5. klo 17. Knuutti, Ojala & bändi. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Messu su 21.5. klo 11. Olli, Sinervo, Ojala. Kirkkokahvit Bougoudia ry:n hyväksi. Tuomasmessu su 21.5. klo 17. Sinervo, Ojala, Nardus. Kirkkokahvit. Helatorstain ja reformaation merkkivuoden messu to 25.5. klo 11. Turtiainen, Kohijoki, Essi Aalto, Yli-Jaskari, Sunsax. Omenapuun istutus ja pihajuhla grillin äärellä. Mukana partiolaisia.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 Soukan kappeli. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 Soukan kappeli.

USKOMME PERUSTA Raamattua luihin ja ytimiin, Danielin kirja to 11.5. klo 18 Soukan kappeli, Kun kuolleet herätetään (Dan 10–12), kirkkoherra Jouni Turtiainen. Luennot jatkuvat to 14.9. Espoonlahden kirkolla, aiheena Hoosea. Raamattu- ja keskustelupiirit ma 15.5. klo 18.30 Merivirta 3 ja Kaskikappeli, ke 17.5. klo 12 Soukan kappeli, Miesten raamattupiiri to 18.5. klo 18 Soukan kappeli, iltapala 4 e.

SOUKAN KEVÄTSARJA Kohti kirkon musiikkijuhlia pe 12.5. klo 19 Soukan kappeli. Kirkkokuoro, Laulumieli ja Okra sekä kanttorit Timo Lonka ja Helena Yli-Jaskari. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

JUHLITAAN ÄITEJÄ JA MUMMOJA! Äitienpäivän herkullinen lounaskattaus su 14.5. klo 12–14 Soukan kappeli. Aikuinen 15 e, 3–14v. lapsi 6 e. Perhelippu 40 e, sis. 2 aik. ja 2–3 lasta. Tuotto lähetystyölle.

ME OLLAAN KIINNI 24.5.

MAANANTAIKAHVILA

Espoonlahden seurakunnan tilat ja toiminta on suljettu ke 24.5. työyhteisön koulutuspäivän vuoksi. Elintarvikejakelu Merivirrassa klo 9, vuoronumerot klo 8.40.

Tule hörppäämään kuppi kahvia! Kahvila maanantaisin klo 13–15 Soukan kappelilla. Samalla voit tehdä käsitöitä, tavata toisia, jakaa kuulumisia tai vaikka keskustella kahden kesken.

DIAKONIA – TUKEA ELÄMÄÄN Diakonian palveluajat ma klo 9–10 Merivirta 3 A, 3. krs. p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. Ruokailu vähävaraisille ma, ti ja to klo 11–12 Soukan kappeli. Lipunmyynti klo 10.30–11.30, aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e. Elintarvikejakelu ma, ti ke ja pe klo 9, Merivirta 3 A. Vuoronumerot arvotaan klo 8.40.

ASIAA PAPILLE? OstariPastori arkitorstaisin klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Tule juttelemaan! Päivystävää pastoria voi arkipäivisin klo 9–15 kysyä seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 tai Soukan kappelin vahtimestarilta 050 511 0310.

RUKOILLAAN Rukoushetki ma, ti, ke ja pe klo 8.50 Merivirta 3, Kivenlahden ostari.

vapaa kun vauvakirkko kutsuu! Pienten kirkkohetki su 21.5. klo 15 Soukan kappeli. Mukana pastori Mira Kohijoki, kanttori Heli Ojala, muskariope Anne Pietilä, lastenohjaaja Kaarina Heinonen sekä teologiharjoittelija Essi Aalto. Kirkkokahvit.

VAINOTUT KRISTITYT Open Doors -järjestön toiminnanjohtaja Miika Auvinen kertoo vainottujen kristittyjen tilanteesta maailmalla ma 22.5. klo 18 Soukan kappelissa. Illan vieraina Kolumbiasta entinen Farc-sissi, nyk. pastori ”Jasar” ja tyttärensä Susan, jotka kertovat selviytymistarinansa äärikommunistisesta sissiliikkeestä vainotuiksi kristityiksi ja ”Jasar” seurakunnan pastoriksi. Mukana Erkki Kuusanmäki.

LAULUKERHO Venytellään äänijänteitä kanttorin johdolla ja virsien tahdissa vielä ti 23.5. klo 13 Soukan kappeli. Pullakahvit 1, 5 e.

AIKUISET SINKUT RETKEILEE Suomenlinnaan la 27.5. Tapaaminen kauppatorilla HSL:n Suomenlinnan lautalla klo 9.30 (lautta lähtee klo 9.40). Omakustanteinen keittolounas. Paluu klo 15. Ilm. viim. ma 22.5. inkeri. oinonen@evl.fi tai 050 583 6883.

TERESA-PIIRI RETKEILEE Kevätretki ti 30.5. Tied. ja ilm. teija. moilanen@evl.fi tai 040 728 7478.

JYLLAN KEVÄTKONSERTTI

KEVÄTLAULAJAISET Lapsille ja lapsenmielisille – tule laulamaan, leikkimään ja loruilemaan tuttujen sekä uudempien laulujen parissa ma 15.5. ja ti 16.5. klo 18 Soukan kappeli. Mukana päiväkerholaisia.

Espoonlahden koulun ja lukion kuoron kevätkonsertti ma 29.5. klo 18 Soukan kappeli, joht. Erkki Sipilä.

MUSKARIT, ILTAPÄIVÄKLUBIT JA PÄIVÄKERHOT

Työtä yli rajojen. Kevätkauden viimeinen kirpputoripäivä to 18.5. klo 12–18. Tuotto Inkerin kirkon Petroskoin vammaisille nuorille omaishoitajineen. Virkistäviä kesäpäiviä kaikille Toivon Torin asiakkaille ja kannustajille. Syyskuussa taas tavataan!

Lauletaan, lorutellaan ja liikutaan... Suositut muskarit jatkuvat myös ensi kaudella! Haku 22.5. saakka. Jotain puuhaa lapselle koulun jälkeen? Ohjattua toimintaa iltapäiväklubeissa välipalan kera esikouluikäisistä kolmasluokkalaisiin. Hakuaika 14.5. saakka. Jälki-ilmoittautuminen päiväkerhoihin kaudelle 2017–2018 avoinna 31.5. saakka. Linkki ilmoittautumislomakkeisiin ja tarkempiin tietoihin verkkosivulla Espoon seurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahti.

VAUVAKIRKKO

TYTÖT JA POJAT

Nuku, kuolaa, jokeltele – tyyli on

Kiitos kauden 2016–2017 kerholai-

LUKUPIIRI Ulla-Lena Lundbergin kirjaa Kuninkaan Anna käsitellään ti 16.5. klo 18 Kivenlahden kirjastossa, Merenkäynti 3. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

TOIVON TORI

sille! Kesällä leireilemme ja syksyllä avaamme jälleen uuden kivan kerhokauden. Kerhoesite jaetaan alueen kouluilla viikolla 35. Siunattua kesää toivottavat Laura, Saija, Tuula, Stella ja Jarmo.

LEIRIELÄMÄÄ Aarre-telttaleiri 19.–22.6. Partaharjulla 2.–8.-lk tytöille ja pojille. Leirin hinta espoonlahtelaisilta lapsilta ja nuorilta 50 e. Etusijalla oman alueen lapset. Majoittuminen teltoissa ja suuri osa toiminnasta ulkosalla säällä kuin säällä. Ilmoittaudu sodesode.fi.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta.

ON JUHLA JA JUHANNUSILTA…

Ohjelma: kevyt ateria klo 17, lipunnosto ja kesäistä ohjelmaa klo 18. Mukana pastori Irene Erkko, kanttori Heli Ojala, diakoniatyöntekijät Pirjo Hagmark ja Anna Helenius sekä joukko vapaaehtoisia. Bussi 1: Lähtö klo 16 Kipparinmäki E4014, Merivalkama E4037. Bussi 2: Lähtö klo 15.50 Soukan kappeli os. Soukankuja 3, pysäkit klo 16 Iivisniemi E4426, klo 16.10 Puolarniitty E 4906, klo 16.15 Kukkumäki E4331, klo 16.20 Latokaski E4314, klo 16.25 Oxfot E4952, klo 16.30 Tillinmäki E4228. Paluulähtö Velskolasta klo 21.30 samoja reittejä. Hinnat: Aikuinen 15 e, 3–15-v. 7 e, alle 3-v. maksutta. Maksu kerätään bussissa, varaathan tasarahan. Ilm. viim. 9.6. p. 09 8050 6000 arkisin klo 9–15. Ilmoittautuminen on välttämätön myös omalla autolla tuleville.

Tule viettämään juhannusaattoa pe 23.6. klo 17–21.30 Velskolan leirikeskukseen, os. Vääräjärventie 2.

Menokasvo

Ripariveisut ja gospel täyttävät Espoon tuomiokirkon Espoon tuomiokirkossa kuullaan 19.5. ripariveisuja ja gospelia. Millainen konsertti on luvassa, Tomas Höglund? Gospelkonsertti on täynnä iloa ja suoraa sanomaa. Samalla se on ihana miksaus vanhempia ja uudempia gospellauluja.

Toimit musiikinopettajana espoolaisessa koulussa. Laulatteko oppilaiden kanssa gospelia? Gospel on tämän päivän popmusiikin tärkeä taustatekijä. Siitä voi oppia paljon, miten gospelmusiikkia tehdään musiikillisesti, mutta myös sanomasta. Laulamme gospelia sekä ala-asteella että yläasteella.

Sinä ja vaimosi Maria Höglund olette konsertin solisteja ja The Voice of Finland -finalisteja. Laulatteko mielellänne hengellistä musiikkia? Suuri osa meidän keikoistamme on kirkossa. Usko Jumalaan on luonnollinen ja tärkeä osa meidän elämäämme. Tuntuu hyvältä saada laulaa uskosta.

Esiinnyitte vuosi sitten ripariveisukonsertissa samassa paikassa lähes samalla kokoonpanolla. Millainen muisto jäi konsertista? Iloa oli paljon, ja saimme samalla tutustua ihmisiin, jotka todella välittävät toisistaan. Saimme kaikki jakaa yhteistä uskoamme Jumalaan. Se oli vahva tunne. PAULA HUHTALA Oh Happy Day -ripariveisuja ja gospelia pe 19.5. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Exodus-kuoro, solisteina Tomas ja Maria Höglund. Vapaa pääsy.

ESKO JÄMSÄ

Mikä on oma suosikkisi ripariveisuista? Tulkoon tie sinua vastaan -laulu. Siinä tunnelma ja sanoma vievät minut täysin mukanaan.

12 A

MENOT 11. – 2 5.5. Leppävaaran seurakunta

Toimisto: Leppäsiipi, Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT Leppävaaran kirkko Hengähdä hetki – hiljainen rukoushetki tiistaisin klo 12.30. Rukoushetkeä ei ole 23.5., sillä silloin on Arjen messu. Messu ja kirkkokahvit su 14.5. klo 11. Raunu, Yletyinen, Latvanen, Nyyssönen. Messu ja kirkkokahvit su 21.5. klo 11. Rissanen, Koskela, Hyry. Messu toteutetaan yhdessä Suomen Karmel-yhdistyksen työntekijöiden kanssa. Arjen messu, lounas ja lähetyksen vohvelikahvila ti 23.5. klo 11.30. Diakoniamessu klo 12.30 alkaen, mukana kirkkokuoro. Messuun päättyy kevään diakonian ryhmätoiminta ja lounaat. Ennen messua lounas (3 e) klo 11.30–12.30 ja lähetyksen vohvelikahvila. Kahvilan

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu ”Kirkkaat riemun äänet soivat” Cantate! Laulakaa! su 14.5. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Sirpa Tolppanen, kanttori Päivi Hakomäki, Sari Rautio, Candomino-kuoro, johtaa Esko Kallio. ”Sydämet käännä kiitokseen”-rukoussunnuntain messu su 21.5. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Jussi Koski, diakonissa Minna Martiskainen, kanttori Mikko Niinikoski, Wähäpaimen. Messussa teemana Isä meidän -rukous musiikissa. Helatorstain messu 25.5. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruokaa pieneen hintaan. Rento messu klo 19. Virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia risteysbändin säestyksellä. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti. 4 vuotta täyttäneille on kirkkoparkki messun ajan. To 11.5. liturgia ja saarna Antti Malinen, 18.5. ja 25.5. Jussi Koski. Matinkappeli: Messu su 14.5. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila,

tuotto nimikkolähettimme Pekka Palosaaren työn hyväksi Venäjällä. Karakappeli Messu ja kirkkokahvit su 14.5. klo 13. Alanne, Latvanen. KilonRisti Hiljainen rukousaamu perjantaisin alk. klo 8.15, ohjattu rukous klo 8.30. Kuukauden 1. perjantaina ehtoollishartaus.

LAPSILLE JA PERHEILLE Arkin Pajan äitienpäivä la 13.5. klo 10–13, Lasten kappeli Arkki. Äitienpäivän Pajassa askarrellaan, leikitään ja tavataan muita perheitä. Tarjolla äitienpäiväkahvit. Ilmoita lapsesi mukaan muskariin. ILMOITTAUTUMINEN syksyn 2017 muskariryhmiin on auki 24.4.–22.5. osoitteessa espoonseurakunnat.fi/ muskarit. Lisätietoja: muskariopettaja Eeva-Maria Nyyssönen, eeva-maria.nyyssonen@evl.fi, 040 559 1489.

VAPAAEHTOISTEN KEVÄTJUHLA Tervetuloa vapaaehtoisten kevätjuhlaan to 18.5. klo 18, Perkkaan kappeli. Juhla on tarkoitettu sinulle, joka olet ollut Leppävaaran seurakunnassa vapaaehtoisena vuoden 2017 aikana. Keväistä ohjelmaa ja tarjoilua. ILMOITUS VAIN RUOKA-AINEALLERGIOISTA: Heli Siltakorpi, 040 537 6876.

rantasaunassa. KS. LISÄÄ YHTEISET-PALSTALTA.

LÄHETYSYHDISTYS KYLVÄJÄN KESÄJUHLILLE? Haluaisitko lähteä Lähetysyhdistys Kylväjän kesäjuhlille Raaheen 16.–18.6. joko osaksi aikaa tai koko viikonlopuksi? Suunnitellaan reissua yhdessä! Ota yhteyttä Juha-Pekkaan, 040-531 1055 tai juha-pekka.rissanen@evl.fi.

HÄÄMUSIIKKI-ILTA Häämarsseja ja fiilistelyä ti 23.5. klo 19, Leppävaaran kirkko. Kanttorit Outi Noponen, Pauliina Hyry ja Kullervo Latvanen esittävät makupaloja perinteisistä ja uudemmistakin häämarsseista ja -lauluista. Tule valitsemaan omasi tai vain kuuntelemaan ja fiilistelemään! Kahvitarjoilun aikana voi keskustella kanttorien ja pappien kanssa kaikesta kirkkohäihin liittyvästä. Tilaisuuteen kutsutaan erityisesti tulevan kesän hääpareja.

LEIVOTAAN YHDESSÄ – LET’S BAKE TOGETHER Leipomista ja uskontodialogia ma 15.5. klo 12, Leppävaaran kirkko.

NAISTEN SAUNAILTA Naisten kesäsaunat lämpiävät maanantaisin 5.6.,19.6. ja 14.8. klo 18–21 Hvittorpin leirikeskuksen

kanttori Sanna Franssila. Tankkauspaikka ti 16.5. klo 16. Liturgia ja saarna Antti Kruus, diakoni Kristiina Huotari. Messu su 21.5. klo 12. Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, kanttori Mikko Niinikoski. Olarin kappeli: Messu su 14.5. klo 16. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila.

KIRKKOKAHVIT Reilun kaupan kirkkokahvit tarjolla messun jälkeen.

HERÄTTÄJÄSEURAT Matinkappeli to 25.5. klo 16. Antti Malinen.

RETKI KOULUIKÄISILLE TYTÖILLE JA ÄIDEILLE Kesämieltä etsimässä helatorstaina 25.5. klo 14–20 Hvittorpissa. Ohjelmassa pientä viherpeukalointia, kesäpuuhaa ulkosalla, saunomista ja iltahartaus. Päiväkahvi ja päivällinen. Hinta 10 e/henkilö, perhelippu 25 e (3–4 henkeä). Mukana nuorisotyönohjaaja Anne Sarasmaa ja pastori Marjo Parttimaa. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUMINEN sähköpostilla marjo.parttimaa@evl.fi, p. 050 409 4047.

KAIKKEA LEIKKI-IKÄISELLE -KIRPPUTORI Osta ja myy lastenvaatteita, -tarvikkeita ja leluja. La 13.5. klo 10–15, Chapple, Iso Omena. Myyntipaikan hinta 10 e (omalla pöydällä 5 e) lahjoitetaan Tarton perhekeskusprojektiin. LISÄTIEDOT ja ilmoittautumiset: tarja.jokela-liias@evl.fi. Puffetista voi ostaa herkkuja ja juotavaa.

CHAPPLE WEDNESDAY Länsimetrotytöt, kolmen naisen lauluryhmä, laulaa muun muassa alkuperäisten Metro-tyttöjen esittämiä ikivihreitä lauluja kolmiäänisesti, akustisesti, ilman säestystä ja ilman vahvistimia. Ke 17.5. klo 18–20, Chapple, Iso Omena, uuden puolen 2. krs. Illan aluksi klo 18 kevyt salaatti-iltapala (nuoret ja aikuiset 1 e, lapset ilmaiseksi. Lapsille leikkihuone, jossa leikittäjä.

YHTEISVASTUUKERÄYKSEN PALAUTETILAISUUS Yhteisvastuukeräyksen lista- ja lipaskerääjät kutsutaan palauteiltaan ke 17.5. klo 17–18. Paikkana Chapple, Iso Omena, aikuisten huone. Ilta jatkuu Chapple Wednesdayssa Länsimetrotyttöjen musisointia kuunnellen ja yhteislauluja laulaen.

PERHEIDEN KESÄSEIKKAILU

Tutustutaan kristinuskoon leipomalla, maistelemalla ja keskustelemalla. Ryhmä on avoin leipomisesta ja uskontodialogista kiinnostuneille. Keskustelu suomeksi ja englanniksi. Tied. Martta Nurmi 040 559 1487 tai Heli Taina-Rantakaulio 040 513 0867.

SIIVOUSPÄIVÄN AVOIMET OVET UUTUSSA Tule tutustumaan seurakuntataloon ja kappeliin! Avoimet ovet Uutussa siivouspäivän kunniaksi 27.5. klo 10–14. Kahvi on kuumana koko päivän. Uutusta löydät myös Yhteisvastuukeräyksen tuotteita, joita ostamalla voit osallistua keräykseen. Jos sinulla on käytetty, toimiva tietokone, josta haluaisit päästä eroon, voit tuoda sen kappelille. Koneet tyhjennetään, kunnostetaan ja toimitetaan maahanmuuttajanuorille.

ideoimassa seurakunnan toimintaa ja tapahtumia. Ota rohkeasti yhteyttä niin mietitään yhdessä, missä juuri Sinun lahjasi pääsisivät oikeuksiinsa. Tied. vapaaehtoistyön ohjaaja Heli Siltakorpi, 040 537 6876, heli.siltakorpi@evl. fi. vapaaehtoistyo.fi.

PATIKOINTIRETRIITTI HILJAISUUDESSA Luonnon ääniä ja hiljaisuutta. Retriitti 2.–4.6. Velskolan Väentuvassa. KS. LISÄÄ YHTEISET-PALSTALTA.

PIENRYHMÄTOIMINTA

Äiti Teresa -piiri toukokuussa torstaisin klo 11 (ei 25.5.), Karakappeli. Oletko kiinnostunut käsitöistä, kansainvälisestä auttamisesta ja hyvästä seurasta? Lämminhenkisessä avoimessa piirissä kudotaan VAPAAEHTOISTYÖ vaatteita ja peittoja Intian vähävaEtsitkö paikkaasi seurakunnassa? raisten auttamiseksi ja vaihdetaan Kiinnostaako esim. aikuisten tai kuulumisia käsitöiden lomassa. lasten kerhojen ohjaaminen, leivonKlo 12 kahvi- ja rukoushetki. Tied. ta, musiikki, valokuvaus tai messuaEeva Saarinen 0400 860 538. vustajan tehtävät? Vapaaehtoisena Leppävaaran seurakunnassa voit olla mukana toteuttamassa ja toimii noin parikymmentä aikuisten pienryhmää. TUTUSTU PA ja tule mukaan: espoonseurakunM PAM PA PAM PAM PA nat.fi/letoiminta PAM AK TAK AK TAK M M T T K TAK A PA Katso tapahtumien tarkemmat TAK T TAK TAK TAK AK TAK T TAK K M K tiedot verkon tapahtumakalenteK TA TAK TA TAK K K TA K TA AK TA TAK TAK TA TAK TAK AK T K K TAK rista: espoonseurakunnat.fi/ T TA AK K TA AK K A K T T K T TAK TA K TAK K TA AK T TAK TA TAK TA TA K lekalenteri K TA TAK AK TAK TA TAK T TAK AK AK T K Seuraa meitä somessa ja verT K TA TAK K TA TA K K TA K kossa! TA AK T TAK TA TAK facebook.com/leppavaaranseuraTAK kunta espoonseurakunnat.fi/leppavaara nuortensiipi.fi @nuortensiipi

TAK TATAK T K TA TAAK K K

TAK

Vauva-taapero-ryhmä 30.5.–22.6. tiistaisin klo 13–16.

HVITTORPIN JUHANNUS Tule juhannusaaton piknikille perheen kanssa pe 23.6. klo 14–17 Hvittorpin kurssikeskukseen. Voit grillata (omat makkarat), saunoa ja uida tai muuten vaan viettää aikaa kauniissa luonnossa. Lapsille on varattu myös ulkopelejä. Päivää voi jatkaa yhteisellä juhannuksen avauksella sekä erilaisilla toimintatuokioilla (esim. kauneimmat kesälaulut, rastirata, askartelua ja leikkihuone). Klo 16.30– 18 on iltapala, aikuiset 5 e, lapset 3 e, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi, L, G ja kasvisruokavalio. Illan lopuksi mahdollisuus vielä uintiin ja saunaan sekä makkaranpaistoon. Bussikulje-

tuksista ilmoitetaan seuraavassa lehdessä. Tiedustelut: marja.jauhiainen@evl.fi.

RYHMIÄ AIKUISILLE Yhteislauluja Olarin kirkolla, kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19. LISÄTIETOJA Minna Halmetoja, minna.halmetoja@kolumbus.fi, 040 488 7157. Virsistä voimaa to 11.5. klo 14, Matinkappeli Lukupiiri 11.5. klo 18–20 Matinkappelilla. Kirjana Saara Kinnunen: Isän kaipuu. LISÄTIETOJA Liisa Riikola 040 560 2247. Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30–14 Matinkappeli. Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 10.30–11.30 Matinkappeli.

Yhdessä tekemisen riemua koko perheelle. Kesäseikkailu kirkonmäellä, Olarinluoma 4, 5.–9.6. (ti–pe) ja 13.–16.6.(ti–pe) klo 9.30–12.30. Pihaleikkejä, hiekkalelut ja pelit käytettävissä. Istuta oma kesäkukka, askartele ötököitä. Pienseikkailuja: etsi ja löydä, kurkista urkuihin, kirkonkellojen kilkatus ja merkillisten merkkien arvoitus. Pieni hartaushetki. Lounas (lapset etusijalla). Tiedustelut: marja.jauhiainen@evl.fi, p. 040 531 1029.

KESÄN LASTEN JA PERHEIDEN RYHMÄT CHAPPLE, ISO OMENA Perhekahvila 29.5.–22.6. ma–pe klo 9.30–12.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Löytöjä leikki-ikäiselle Lauantaina 13.5. klo 10 alkaen Chapple, Iso Omenan kirppikseltä voi ostaa ja myydä lastenvaatteita, lastentarvikkeita ja leluja. Myyntipaikka joko 10 tai 5 euroa (oma pöytä). Paikkavaraukset: tarja.jokela-liias@evl.fi. Puffetista voi ostaa herkkuja ja juotavaa. Kaikkea leikki-ikäiselle -kirpputori la 13.5. klo 10–15, Chapple, Iso Omena.

Juhlalounas äideille ja mummoille Sunnuntaina 14.5. klo 12 Soukan kappelilla juhlistetaan äitejä lounastarjoilulla. Aikuinen syö 15 eurolla, 3–14-vuotiaat 6 eurolla. 40 euron perhelipulla lounastaa kaksi aikuista ja kahdesta kolmeen lasta. Tarjolla muun muassa pestobroileria, paprikoita kasvistäytteellä ja mansikkakakkua. Äitienpäivälounas su 14.5. klo 12–14, Soukan kappeli, Soukankuja 3.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse 09 512 3710, kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT Su 14.5. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna teol yo Mila Knuth, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Teija Palolahti. Kirkkokahvit. Su 21.5. klo 10 kaatuneitten päivän kaksikielinen jumalanpalvelus Kauniaisten kirkossa, Anne Huoponen ja Daniel Nyberg, kantt. Anne Hätönen. Jumalanpalveluksen jälk. seppeltenlasku hautausmaalla. Helatorstaina 25.5. klo 10 reformaation merkkivuoden juhlamessu Kauniaisten kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja musiikista vastaavat Anna Marte ja Tiro Rohkimainen. Messua toteuttamassa myös muita srk:n työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Messun jälk. yhteinen ruokailu Lutherin ajan hengessä.

NALLE-KIRKKO Lapsi- ja perhetyön kevätkauden päätösjuhla ti 16.5. klo 17.30 Kauniaisten kirkossa. Ota oma nalle mukaan ja tule laulamaan keväisiä lauluja. Lopuksi kevätjuhlatarjoilu sään salliessa kirkon sisäpihalla.

MARTAT JA MARIAT Munkinpaistotalkoot kirkolla to 18.5.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 14.5. klo 10 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Tervonen, Malkamäki. Cantate-messussa äitienpäivänä 14.5. laulaa Dominante-kuoro, joht. Seppo Murto. Viikkomessu ke 17.5. klo 8 Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu. Pysähtyminen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Aamupuuro ja -kahvi. Perhemessu su 21.5. klo 10 Tapiolan kirkko. Kallio, Tiihonen, Forsberg. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 21.4. klo 12.30 Tapiolan kirkko. Viikkomessu ke 24.5. klo 8 Tapiolan kirkko. Kallio, Forsberg. Aamupuuro ja -kahvi. Taivasalla! – Helatorstain messu to 25.5. klo 11 Kulttuurikeskuksen Amfilla. Linnoinen, Koivisto, Malkamäki. Tuomas Merilahti ja Nuorten bändi. Sateen sattuessa messu vietetään Tapiolan kirkossa. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su klo 10 messun aikana Tapiolan kirkossa. Mukaan lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja kummit. Alle 4-v. aikuisen kanssa. Su 19.2. ei pyhäkoulua.

klo 11-17 kansainvälisen vastuun ja lähetyksen ryhmä..

GRANIPÄIVÄ 18.5. Kauniaisten keskustassa myydään munkkeja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 17- 18.30 Avoimet ovet Sebastoksen kappelissa klo 17 – 19. Granipäivän konsertti klo 19.30 Kauniaisten kirkossa. Johanna Iivanainen, laulu ja piano & Mikko Iivanainen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Johanna Iivanaisen laulaja-lauluntekijän, sessioartistin uraa kuvaa ennakkoluulottomuus ja rytmimusiikin laaja-alaisuus. Taitava moniosaaja on julkaissut ja vieraillut yli 30 äänitteellä. Musiikillisiin tekemisiin mahtuu jazzia, poppia, grungea, heavya, dancea, a cappellaa ja lastenmusiikkia. Viimeisin Mustarastas laulaa on Iivanaisen toinen suomenkielinen sooloalbumi. Yle TV2:n suositussa SuomiLOVE-musiikkiohjelmassa Johanna Iivanainen on yksi pääartisteista. Mikko IIvanainen on yksi suomalaisista huippukitaristeista. Hänen genrekirjo on myös laaja, jazzista rockiin. Viimeisimpänä esimerkkinä Nordic Trinity; Junnu Aaltonen, Klaus Suonsaari, Mikko Iivanainen

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 22.5. klo 18.30 Sebastoksessa.

TULE TAPAAMAAN KIRKKOHERRAEHDOKKAITA Paneelikeskustelu ti 23.5. klo 18 Kauniaisten kirkossa.

Keskipäivän rukous joka arkipäivä klo 12 Tapiolan kirkossa. Aamurukous joka ti klo 8 Kirvuntie C18, Laajalahti.

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Opetusta, musiikkia ja rukousta ke 17.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Raamattuopetus Pekka Kiviranta. Iltatee alk. 17.30. Rukouksen huone kirkon aukioloaikoina pe–ke 12.–17.5.

KANSAINVÄLISEN VASTUUN RYHMÄ

Lisää ohessa.

Toimimme hädänalaisten auttamiseksi sekä oikeudenmukaisuuden ja rauhan edistämiseksi lähialueilla ja maailmanlaajuisesti. Tule mukaan toimintaan. KVR-kokous ke 17.5. klo 18–20 Tapiolan kirkolla.

LASTEN KEVÄTLAULAJAISET Laulamme tiemme kesää kohti ma 22.5. klo 17.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Mukana laulamassa ja soittamassa muskariope Liisa, kerhoista tutut Marjukka ja Kristiina, sekä Elina-kanttori ja kesäbändi.

IRTISANOTTU? Avoin Eteenpäin-ryhmä työttömille ti 23.5. klo 13 Tapiolan kirkolla. Klo 12 Päivärukous ja klo 12.15 Kirkon Lounas.

SYKSYKSI MUSKARIIN Ilmoita lapsesi muskariin 24.4.– 22.5. www.espoonseurakunnat.fi/ alle-kouluikaiset/muskarit. Tied. verkkosivuilta tai liisa.soinio@evl.fi, 040 539 4049.

AARRE-KESÄLEIRI Tyttöjen ja poikien telttaleiri Parta-

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9 –15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Lö. 13.5. Olars kyrka, finska sidan, kl. 15. Högmässa med konfirmation av påskskriftskolan. Ahlbeck, Malmgren, Dannholm. Sö 14.5. Esbo domkyrka kl. 12.15 mässa med små och stora. Ertman, Bengts, Malmgren, barnkören. Morsdagslunch i församlingsgården. Frivillig avgift för missionen. Sö 21.5. Esbo domkyrka kl. 10 (OBS tiden!) tvåspråkig högmässa på De stupades dag. von Martens, Bengts, Reetta Ikonen, Marja-Liisa Talja. Uppvaktning vid de stupades gravar efter högmässan. Kyrkkaffe i församlingsgården. Hagalunds kyrka kl. 12. Ertman, Kronlund. Kyrklunch och våfflor. Köklax kapell kl. 16 lovsångsmässa. Ertman, Kronlund, lovsångsteamet. Söndagsskola. Kyrkkaffe.

UNGDOMSMÄSSA Olars kyrka, svenska sidan, on. 17.5. Grillning kl. 17–19, mässa kl. 19, Kanckos, Kronlund.

BÖNEKVARTEN OCH ANDLIGA SAMTAL Olars kyrka, svenska sidan, ti 16.5 kl. 18.30–20. Rönnberg. Vi samlas till bönestund i kyrksalen och därefter till andliga samtal i klubbrummet.

harjulla ma–to 19.–22.6. Tied. ja ilm. www.paheksuvakirahvi.fi.

JUHANNUSJUHLA HILASSA Juhlitaan yhdessä juhannusta! Bussi lähtee Tapiolan uimahallin parkkipaikalta pe 23.6. klo 17. Juhannuspäivällinen, ohjelmatuokio ja kokko klo 20.15. Mukana mm. kirkkoherra Päivi Linnoinen, ja kanttori Hannu Jurmu. Paluukyyti lähtee n. 21. Omilla kyydeillä tuleville mahdollisuus saunoa Hilassa, miehet klo 14–15.30, naiset

FÖRSAMLINGSUTFÄRD TILL SJUNDEÅ 8.6. Mer info och anmälningar senast 22.5, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi

SAMLINGAR FÖR SENIORER OCH DAGLEDIGA Kalajärvi kapell to 11.5, Köklax kapell ti 16.5, Södrik kapell on 17.5, Karabacka kapell to 18.5 (vårfest), Träffdax i Köklax kapell ti 23.5, Sökö servicehus ti 23.5.

ÖPPEN MOTTAGNING Kyrktian, Kyrkog. 10, i maj–augusti endast på torsdagar kl. 10–12. Diakoniarbetare på plats, man kan komma in i olika ärenden, beställa längre tid till själavård, för utredning av ekonomiska bekymmer m.m.

15.30–17. Ilmoittautumiset juhlaan ja saunaan, sekä kimppakyytitiedustelut seurakuntatoimistoon p. 09 8050 4000. Retken hinta aikuiset 35 e, lapset 7–18 v. 10 e. Maksuvapautus taloudellisin perustein mahdollista.

KIRKON LOUNAS Tapiolan kirkon lounas 23.5. saakka joka ti klo 12.15. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 4 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. Ilmaiseksi.

TISDAG 16.5 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 17.5 i övre brasrummet kl. 13.30.

TISDAG 23.5 Familjelyktans vårfest i kyrkan kl. 10. Efteråt går vi ut i parken för att grilla och umgås tillsammans. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11. Pensionärskören i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLINGS KANSLI Stängt fre. 12.5.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 14.5 Högmässa kl. 12. SÖ 21.5 Tvåspråkig gudstjänst kl. 10.

LOVSÅNG OCH BÖN TO 11.5 i övre brasrummet kl. 10.

ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS avoinna ma–pe klo 9–15 Kirkkokatu 1 Varauspalvelut (kaste, vihkiminen, hautaan siunaaminen) p. 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi Rekisteripalvelut (virkatodistukset ja sukuselvitykset) p. 09 8050 2600, palvelukeskus.espoo@evl.fi Hautapalvelut p. 09 8050 2200, fax 09 256 7212, hautatoimisto.espoo@evl.fi

kirkoissa soi 11.–25.5.

TO 11.5. ”Elämä on väkevää!” Harri Saksala & Mikko Helenius klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Laulu & laulun tarina – musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja tarjoaa yleisölle ja artistille mahdollisuuden vaihtaa ajatuksiaan illan teemasta ja jakaa musiikin synnyttämiä tuntoja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy. Kevätlauluja-yhteislaulutilaisuus klo 18, Uuttu. Lauletaan kevätillassa vanhoja, tuttuja yhteislauluja kanttori Pauliina Hyryn ja aluepappi Timo Salon johdolla. Teetä ja rupattelua illan päätteeksi.

Iivanainen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

SU 21.5. Laaksolahden lauluryhmän Kevätlaulajaiset klo 18 Laaksolahden kappelissa. Illan päätteeksi kakkukahvit.

MA 22.5. Lasten kevätlaulajaiset klo 17.30 Tapiolan kirkossa. Laulamme tiemme kesää kohti. Mukana laulamassa ja soittamassa muskariope Liisa, kerhoista tutut Marjukka ja Kristiina, sekä Elina-kanttori ja kesäbändi.

LA 13.5.

TI 23.5.

Avonian jousisoittajien konsertti klo 14 Suvelan kappelissa. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Kamarikuoro Dissonanssin konsertti klo 15 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. Vapaa pääsy. Poika & Maria: ”Kutsu” klo 18 Viherlaakson kappelissa. Lauluja uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Vapaa pääsy.

Häämusiikki-ilta klo 19, Leppävaaran kirkko. Ainoa oikea häämarssi? Kanttorit Outi Noponen, Pauliina Hyry ja Kullervo Latvanen esittävät makupaloja perinteisistä ja uudemmistakin häämarsseista ja -lauluista. Tule valitsemaan omasi tai vain kuuntelemaan ja fiilistelemään! Kahvitarjoilun aikana voi keskustella kanttorien ja pappien kanssa kaikesta kirkkohäihin liittyvästä. Tilaisuuteen kutsutaan erityisesti tulevan kesän hääpareja.

MA 15.5. Kauniaisten musiikkiopiston jousiorkesterien kevätkonsertti, joht. Hilkka Norjanen. klo 18 Kauniaisten kirkossa. Esbo Arbis -työväenopiston kevätkonsertti klo 19, Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy.

KE 17.5. Länsimetrotytöt Chapple Wednesdayssa klo 18–20, Chapple, Iso Omena, uuden puolen 2. krs. Länsimetrotytöt, kolmen naisen lauluryhmä, laulaa muun muassa alkuperäisten Metro-tyttöjen esittämiä ikivihreitä lauluja kolmiäänisesti, akustisesti, ilman säestystä ja ilman vahvistimia. Illan aluksi klo 18 kevyt salaatti-iltapala (nuoret ja aikuiset 1 e, lapset ilmaiseksi). Lapsille leikkihuone, jossa leikittäjä.

TO 18.5.

Encanto-festivaalin konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Incontro – virtuoosivariaatioita tiloissa. Buxtehude–Bach–Danksamüller–Pachelbel–Biber. Urban Strings: Tabea Höfer, viulu; Georg Kallweit, viulu ja alttoviulu; Walter Rumer, basso ja Leo van Doeselaar, urut. Liput 25/15 e. Ennakkomyynti LIVETO. Lippulinkit ja festivaalin koko ohjelma: encanto.fi/festival. Tiedustelut: encanto@encanto.fi

SU 28.5. Encanto-festivaalin kantaattimessu klo 10 Kauniaisten kirkossa. Musiikista vastaavat festivaalitaiteilijat ja festivaalikuoro: Anna Marte, Anne Hätönen, Teppo Lampela, Niall Chorell, Encanto House Band ja Chorus Granielis. Kantaattina J.S. Bach: Sie werden euch in den Bann tun BWV 44. Kirkkokahvit.

Tanja Ahola

Granipäivän konsertti klo 19.30 Kauniaisten kirkossa. Johanna Iivanainen, laulu ja piano & Mikko

PE 26.5.

Eija Harju

14 a

Apua & tukea Päivystävä pappi

www.espoonseurakunnat.fi/ keskusteluapua ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Päivystävä pappi on tavattavissa arkisin klo 9–15 puhelimitse p. 09 8050 2602 tai henkilökohtaisesti osoitteessa Kirkkokatu 1. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Päivystävän papin tiedustelut Soukan kappelilta, vahtimestari 050 511 0310 tai seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 ma–pe klo 9–15. OstariPastori paikalla kauppakeskus Lippulaivassa to klo 13–15. KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Päivystävän papin puh. numeron saa kirkkoherranvirastosta p. 09 512 3710 ma–pe klo 10–14 ja to klo 10–16.

Papin puhelin Kun haluat keskustella papin kanssa, soita ja varaa tapaamis- tai soittoaika. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA p. 09 8050 3501 arkisin klo 9–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Soittopyyntöihin pappi vastaa saman päivän aikana. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA p. 09 8050 5562 ma–pe klo 12–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Pappi vastaa soittopyyntöihin saman päivän aikana. OLARIN SEURAKUNTA p. 040 547 1857 ma–pe klo 9–21. TAPIOLAN SEURAKUNTA p. 050 432 6339 ma–pe klo 9–19.

Palveleva puhelin ja netti Suomeksi p. 0400 22 11 80 su–to kello 18–01, pe ja la kello 18–03, ruotsiksi p. 0400 22 11 90 joka ilta kello 20–24. Puhelu maksaa normaalin paikallis- tai matkapuhelinpuhelun verran. www.verkkoauttaminen.fi Palveleva netti osoitteessa www. verkkoauttaminen.fi antaa luottamuksellista keskusteluapua verkossa. Suojatussa palvelussa on mahdollisuus keskustella omasta elämäntilanteesta tai muutoin mieltä askarruttavista asioista tehtävään koulutettujen vapaaehtoisten ja kirkon työntekijöiden kanssa.

Tukea perheille ESPOON PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Yhteydenotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420.

Kaipaatko tukea elämäntilanteessasi? Älä jää yksin. Voit ottaa yhteyttä kirkon työntekijöihin, kun tunnet tarvitsevasi kahdenkeskistä, luottamuksellista keskustelua ja muuta tukea

KAUNIAISTEN SEURAKUNTIEN PERHENEUVONTA Perheneuvoja Maritta Kirilä ark. klo 8–16 p. 050 301 7018. Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinelävän ongelmiin. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Perhetyön puhelinpäivystys. Keskusteluapua pari- ja perhesuhteisiin liittyen arkisin klo 8–15, 050 465 3180 tai tekstiviestillä samaan numeroon tai 040 547 4146 ( voi myös jättää yhteydenottopyynnön vastaajaan). Matalan kynnyksen Silta-keskustelut sekä ongelmallisen tilanteen Kriisi-keskustelut tilanteen helpottamiseksi ja avun piiriin pääsemiseksi. Ajanvaraus perhetyönohjaajilta 040 5474 146 tai 050 465 3180 tai outi. wenell@evl.fi tai arja.seppanen@ evl.fi. Solmuneuvonnassa tavataan 8–10 kertaa. Hinta 100 e/pari sis. kurssimateriaalin, ”Solmuja parisuhteessa” -kirjat sekä ohjauksen. Mahdollista anoa maksuvapautusta. Tied: outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146 tai arja. seppanen@evl.fi, 050 465 3180. TAPIOLAN SEURAKUNTA Keskusteluapua, rohkaisua tai eväitä parisuhteen tai vanhemmuuden kysymyksissä. Soita perhetyöntekijä, psykoterapeutti Maire Hellas, 040 565 8300 tai perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, 050 358 1064. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Perhetyönohjaaja Johanna Korpela, johanna.korpela@evl.fi, 050 511 0504. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä: Sari Aroheikki, 040 539 7191, sari.aroheikki@evl.fi Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi

Mielenterveyttä

Novoe serdtse – Uuden sydämen ilta. Rukousta ja ylistystä venäjäksi su 21.5. klo 16, Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5. Let’s Bake Together. Baking and religion dialogy on Mon 15th of May at 12 am at Leppävaara Church, Veräjäkallionkatu 2. Let’s get familiar with Christian faith by baking, tasting and discussing. Open group for those

who love baking and religion dialogy. Discussion in Finnish and English. More info: Martta Nurmi 040 559 1487 and Heli Taina-Rantakaulio 040 513 0867. Anglican Worship Service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Mukavaa tekemistä ryhmässä. Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry ja Leppävaaran seurakunta järjestävät ryhmätoimintaa joka toinen maanantai klo 15–17 Leppävaarassa Raitin Pysäkillä (Konstaapelinkatu 1). Ryhmän ohjelmassa on tutustumista ja mukavaa tekemistä Leppävaaran alueella. Tuletko mukaan? Seuraavat kokoontumispäivät 22.5., 5.6. ja 19.6. Ilmoittaudu mukaan tai tiedustele lisää: toiminnanohjaaja Tiina Pajula, EMY ry, 050 310 7987, tiina.pajula@ emy.fi tai diakoni Harriet Lohikari, 040 531 1057, harriet.lohikari@evl.fi. MIELENTERVEYSTYÖSTÄ VASTAAVAT TYÖNTEKIJÄT SEURAKUNNITTAIN: Espoonlahti: Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585. Tuomiokirkkoseurakunta: Virpi Sutelainen 09 8050 3938 Leppävaara: Harriet Lohikari 040 531 1057 Olari: Kristiina Leinonen 050 438 0238 Tapiola: Leena Vanne 040 546 5193 Jorvin sairaala: sairaalapastori Henrik Honkanen 050 438 0188 Yhteinen diakoniatyö: Minna Kovalainen 040 513 0854 Diakonialounaat Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja kappeleilla löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/diakonialounaat. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Arjen messu, lounas ja lähetyksen vohvelikahvila ti 23.5. klo 11.30, Leppävaaran kirkko. Diakoniamessu klo 12.30 alkaen, mukana kirkkokuoro. Messuun päättyy kevään diakonian ryhmätoiminta ja lounaat. Ennen messua lounas (3 e) klo 11.30– 12.30 ja lähetyksen vohvelikahvila. Kahvilan tuotto nimikkolähettimme Pekka Palosaaren työn hyväksi Venäjällä.

International

To 18.5.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 years) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi

Johanna ja Mikko Iivanainen esiintyvät Grani-päivän konsertissa 18.5.

www.anglican.fi

ELÄMÄNKAARI

Kastetut Rafael Matias Aalto, Wiljami Luka Mikael Airio, Robin Andreas Grandell, Leevi Jalmari Hietanen, Niilo Ossian Hänninen, Joosu August Kurula, Elias Juhani Lappalainen, Elias Ilmari Leinonen, Daniel Onni Leonard Marjeta, Aino Emilia Nieminen, Cecilia Nyrhinen, Nooa Juhani Pohjola, Ukko Ilmari Sykkö, Venla Emilia Teperi. Avioliittoon aikovat Mika Allan Sakari Koivisto ja Marjukka Anna Rasa, Jani Petteri Määttä ja Joa-Maria Korhonen, Toni Tapio Pohjonen ja Sanni Ilona Salomaa. Hautaan siunatut Airi Kaarina Henttonen 83 v, Vilho Sakari Junttila 74 v, Juha Jyrki Jokilehto 72 v, Hilkka Gerda Maria Hirvonen 68 v, Erkki Paavali Hurskainen 60 v, Janne Juhani Leväsluoto 47 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Aatos Aaron Elliot Laitinen, Aaron Arttu Lanteri, Stefanie Leona Charlotte Leppälä, Oliver Aaro Mikael Tiilikka, Martta Alice Vilske. Avioliittoon aikovat Tuomo Juhani Mylläri ja Sara Janina Moberg. Hautaan siunatut Terttu Mirjam Ahokanto 91 v, Vieno Orvokki Pitkänen-Kivistö 85 v, Pirkko Ulla Marjatta Hirvonen 77 v, Pertti Veli Johannes Kemppainen 73 v, Risto Gunnar Johannes Ripatti 73 v, Ruut Helena Väntti 59 v, Kari Juhani Horton-Leino 56 v, Keijo Sakari Väänänen 48 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Alisa Emilia Evelina Järvinen, Eino Onni Aleksanteri Kaijamo, Akseli Kalevi Kallio, Isele Inkeri Lamminaho, Vivian Marie Kristiina Laukkonen, Elmo Eemeli Lehtomäki, Anton Eero Wilhelm Luukkanen, Niko Elias Matilainen, Hilda Eveliina Pakarinen, Leo Kullervo Parviainen, Vanessa Aurora Seittenranta, Oona Eveliina Särkkä. Avioliittoon aikovat Ville-Hermanni Annala ja Jane Sari

Martina Ora, Samppa Jeremias Jenu ja Maaria Päivikki Salmi. Hautaan siunatut Leo Mikko Antero Kähönen 63 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Mikael Juhani Hakala, Katrin Ellinoora Helenius, Nooa Aurelius Laitinen, Lina Olivia Annina Pulli, Markus Urho Matias Salmi, Liina Edith Maria Sirkkanen. Avioliittoon aikovat Lauri Juhani Keronen ja Karoliina Ina Anneli Kare. Hautaan siunatut Pentti Kunnasvuori 94 v, Sirkka Liisa Smeds 92 v, Kauko Julius Holvitie 90 v, Osmo Tapio Hämäläinen 84 v, Ritva Hely Irmeli Salonen 82 v, Leena Martina Rautanen 69 v, Keijo Kalevi Lemetti 66 v, Päivö Juhani Henttonen 59 v, Christina Irene Wiik 55 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Evert Urho Tapio Helin, Oskar Arvo Tapani Hirvonen, Maximilian Markus Noutere, Astrid Ayla Adeline Sandelin. Avioliittoon aikovat Akseli Johannes Kukkonen ja Jenna Marisa Turunen, Iivari Armas Lönn ja Jenna Maria Holopainen. Hautaan siunatut Aili Sofia Tikkala 95 v, Riikka Johanna Hirvi 92 v, Mirjam Johanna Aroheinä 91 v, Henry Johannes Laine 89 v, Pentti Ilmari Knuutinen 87 v, Pirkko Marjatta Nurminen 82 v, Raimo Kalervo Hatanpää 78 v, Annikka Helena Rantama 71 v, Pekka Eino Kulmala 61 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastetut/Döpta Lucas Jan Joakim Olenius, Karin Helena Elisabet Sågbom. Avioliittoon aikovat/Kungörelse om äktenskap Jarno Markus Kalpala ja Daniela Maria Vaaranen, Juho Sakari Käär ja Maria Johanna Vieruaho. Hautaan siunatut/Avlidna Kurt Alfred Malmström 91 v, BjörnOlof Salenius 84 v, Benita Christina Rönnquist 83 v, Karl Johan Waldemar Ahlblad 75 v, Yrjö Juhani Koivistoinen 67 v.

Kaikille kone -kampanjassa kerätään tietokoneita vähävaraisille opiskelijoille.

Keräyksellä vanhat tietokoneet opiskelijoille KAIKILLE KONE -kampanjassa yrityksiä pyydetään lahjoittamaan käytöstä poistettuja tietokoneita lapsille ja nuorille. Toukokuun alussa käynnistyneen kampanjan tarkoitus on tukea vähävaraisia nuoria opinnoissa. Kampanjan taustalla ovat Me-säätiö, Tukikummit-säätiö, 3 Step It Oy ja Kotimaanapu. Kampanjan tiedotteen mukaan yli 130 000 15–29-vuotiaalla ei ole omaa tietokonetta. He uhkaavat jäädä eriarvoiseen asemaan, sillä digitaaliset laitteet ja taidot ovat alalla kuin alalla yhä tärkeämmässä roolissa. OPPIMINEN, OSALLISTUMINEN ja omien asioiden hoitaminen ovat nyky-yhteiskunnassa digitalisoituneet. Lasten ja nuorten pitäisi päästä jo alakoulussa tutustumaan monipuolisesti digitaaliseen maailmaan sekä kehittää taitojaan koko perusopetuksen ajan mahdollisimman laaja-alaisesti. Digitaalisista taidoista on muodostunut uusi kansalaistaito.

Asiantuntija Meri-Tuulia Kaarakaisen mukaan paine oppilaiden omien laitteiden käyttöön lisääntyy perusopetuksessa. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että koulu pystyisi tarvittaessa järjestämään oppilaalle laitteen opetuksen ajaksi. – Mikäli oppilailla ei ole riittävästi laitteita käytettävissä, he eivät ole samalla viivalla muiden oppilaiden kanssa, sanoo Turun yliopiston tutkija Meri-Tuulia Kaarakainen. – Tutkimuksessamme on saatu viitteitä pienestä, mutta merkittävästä joukosta kaupunkilaisnuoria, pääasiassa poikia, jotka eivät käytä juurikaan digilaitteitat. He eivät ole päässeet digitalisaatiokehitykseen mukaan. Nämä näyttävät olevan usein nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Lahjoitetut koneet tyhjennetään turvallisesti. Tarkempiin osallistumisohjeisiin voi tutustua osoitteessa www.kaikillekone.fi.

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu

Yhteiset Naisten kesäsaunat lämpiävät maanantaisin 5.6., 19.6. ja 14.8. klo 18–21 Hvittorpin leirikeskuksen rantasaunassa ja leirikeskuksessa, Hvittorpintie 245, Masala. Nautimme lämpöisestä saunasta, virkistävästä vedestä, iltapalasta, yhteisestä hiljentymisestä sekä keskustelusta ja mukavasta yhdessäolosta. Lähde mukaan ja ota ystäväsikin! Lisätietoja ja ilmoittautuminen 19.5. mennessä: Eliisa Lassila, 040 715 9250 (myös tekstiviesti). Patikointiretriitti hiljaisuudessa 2.–4.6. Velskolan Väentuvassa, Vääräjärventie 2, Espoo. Luonnon ääniä ja hiljaisuutta.Lauantaina patikoidaan Nuuksion maastossa 8–10 km. Ilmoittautuminen 1.–17.5. verkon tapahtumakalenterin kautta: espoonseurakunnat.fi.

15 ISTOCKPHOTO

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

Hinta 90 e espoolaisille, 140 e muille. Maksu tapahtuu ilmoittautumisen jälkeen saatavan nettilinkin kautta. Tiedustelut: merja. alanne@evl.fi, 050 347 2548 tai riitta.turkmen@evl.fi, 040 546 5198. Tour de Kuninkaantie. Tempaus pyöräillen tai kävellen asunnottomuutta vastaan pe 19.5. klo 12–16. Tapahtuma on tänä vuonna kokoontumisajo siten, että klo 12 kokoonnutaan Askeleeseen, os. Pappilantie 5. Sieltä siirrytään Kuninkaankallioon, os. Kuninkaantie 42. Klo 13.20 Kuninkaankalliossa loppuverryttely ja diplomien jako. Grilli kuumana klo 14 alkaen, musiikkia Battle Scarred Veterans, pihapelejä, sauna lämpimänä. Tiedustelut: sanna.hyytiainen@hoiva.fi.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä. Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Juha Kurvinen, 040 541 5787 juha.kurvinen@ otava.fi Lisätietoa myös: kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

16 A

MIELIPIDE

Savuton ei halua maksaa tupakoinnista TUPAKOINNISTA JA sen savuhaitoista kärsitään usein hiljaa. Miksi on näin, vaikka savuttomuus on ihmisen luonnollinen tila? Tupakkateollisuus on koukuttanut liian paljon ihmisiä tähän sairaaseen tapaan, tupakointiin. Se on edelleen yleisimpiä kuolinsyitä. Tupakoitsijat vetoavat usein siihen, että he maksavat tupakkaveroa. Kyllä, mutta valitettavasti vero ei kata puoliakaan kuluista, joita ovat polttajien ja läheisten sairaanhoito, katujen puhtaanapito, siisteyden ja viihtyvyyden ylläpito. Eikö jokaisen ihmisen tulisi ottaa vastuu itsestään ja tekemisistään? Nyt tupakoitsija on vastuuton kaikella tavalla. Miksi me savuttomat joudumme maksamaan veroissa hänen sairaalaja terveydenhoitokulujaan? Miksi me joudumme maksamaan turhia katujen siivouskuluja, kun vastuuton tupakoitsija tipauttaa tumpit kadulle. Nyt viimeistään taloyhtiöiden, myös vuokratalojen, hallitusten pitäisi kieltää tupakointi sisätiloissa ja parvekkeilla. Savu on niin kavala, että se tunkeutuu helposti asuinhuoneisiin ja käytäviin ja aiheuttaa astmaattisille ja allergikoille kärsimystä. Miksi? Kaikilla on oikeus savuttomaan asumiseen. Kesäterasseille olisi mukava istahtaa, mutta kun joka pöytään katetaan se tuhkakuppi ikään kuin provosoiden tupakoitsijoita. Savuton terassi tai sen osa olisi suurta edistystä.

nen mielipide. Kun oikeuslaitokset ovat tehneet päätöksensä ja se on lainvoimainen, kirkolla ei ole oikeutta nousta sitä vastaan. Eikä oikeutta piilotella käännytyspäätöksen saaneita.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi

Esko Riikonen Helsinki

Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ostaisinko leipää vai lääkkeitä?

Ville Ranta

JULKISESTI ELÄKKEISTÄ ja eläkevarojen riittävyydestä keskustelevat tuloryhmien kovapalkkaisimmat henkilöt. Pieniä eläkkeitä nauttivien on vuodesta toiseen tyydyttävä myötätunnon osoituksiin, mutta ei niillä leipää osteta. Taannoin media paheksui, kun pankit jekuttivat varakkaimpia eläkeläisiä tekemään huonoja sijoitussalkkuja. Rahaa haihtui rutkasti, mutta ei hätää, sillä tämä epäkohta korjataan ja hyvitetään. Pieneläkeläisten kukkarosijoituksia on myös sijoitettava harkiten, eli: ostanko tänään leipää vai lääkkeitä. Kuka pitäisi huolen ja antaisi sijoitusvinkin? Tuomo Paloheinä Helsinki

Lehtien yhdistäminen jäi puolitiehen

Marja-Liisa Susi

Mihin armo riittää? ELÄMME USKONPUHDISTUKSEN riemuvuotta 2017. On kulunut 500 vuotta siitä, kun Martti Luther oivalsi, että yksin armosta olemme pelastetut. Vai onko nyt kuitenkin niin, että on joitakin tekoja, joihin Herramme armo ei yllä ja joiden takia meitä uhkaa ikuinen kadotus? Eero Kettunen teologian maisteri

Sinisilmäisesti pakkopalautuksista PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUSTEN johtajat ovat sitä mieltä, että kaikki turvapaikanhakijat ovat traumati-

soituneita ja aitoja turvapaikanhakijoita (K&k 27.4.). Eli tarvitsevat turvapaikan tai oleskeluluvan. Tosiasiat kertovat muuta. Tulijoissa on myös sotilas- ja vankikarkureita, rikollisia, terroristeja ja onnenonkijoita. Ilmainen ja parempi elämä on suuri vetovoimatekijä. Se, että henkilö ei saa oleskelulupaa monen valituksen jälkeenkään, osoittaa, että kaikki eivät ole oikeutettuja jäämään Suomeen. Ja meillä on jo nyt liiankin antelias lupakäytäntö. Jos meillä olisi järjestelmä, jossa ke-

nenkään ei tarvitsisi lähteä maasta, vaikka oleskeluluvan vaatimukset eivät täyty, niin meillä olisi nopeasti 100 000 tulijaa vuodessa ja perheet vielä päälle. Ymmärtävätkö kirjoittajat, mitä heidän vaatimuksensa tarkoittavat? Minne majoittaisimme kaikki nämä ihmiset ja mitä se maksaisi? Miten mahtaisi yhteiskuntarauhalle käydä? Onko näillä vaatimuksilla tarkoitus tyhjentää kirkosta ne henkilöt, jotka suhtautuvat kriittisesti kirkon toimiin. Kirkon pitää kunnioittaa Suomen lakeja ja ottaa huomioon myös ylei-

ILAHDUIN, KUN tuli julki, että Kirkko ja kaupunki sekä Esse ja Vantaan Lauri yhdistyvät yhdeksi yhteiseksi mediaksi eli Kirkko ja kaupunki -lehdeksi. Nyt ei tarvitsisi enää vuosikymmenien jälkeen seurata kolmea lehteä. Pettymys oli suuri, kun näin ei tapahtunutkaan. Nyt ilmestyy edelleen kolme lehteä yhdellä ja samalla nimellä, mutta osin eri sisältöisinä. Esitän, että toimituskunta miettii uudelleen lehtien yhdistämistä: kaikille seurakuntien jäsenille tulisi jakaa täysin samansisältöinen lehti. Jos tämä ei ole taloudellisista syistä mahdollista, tulisi seurakuntien tapahtumat jakaa erillisinä lehden liitteinä Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle, ei osana lehteä kuten nyt. Näin saattaisi säästyä jokunen euro, jos niin on tarpeen. Seurakuntien menojen ja tapahtumien tulisi olla lehden ytimessä, ja mielellään kaikkien kaupunkien seurakuntien.

KARI TIKKA

LUTHER

ooppera operan 1.6., 2.6. & 8.6.2017 Klo 19.30 Tapiolan kirkko

25/10 €

www.urkuyofestival.fi

Martti Järvimäki